\id 1PE  
\h 1 Piyeer 
\mt1 Ɓataaki Piyeer arandeehi 
\c 1  
\p  
\v 1 Miin Piyeer nulaaɗo Iisaa Almasiihu winndi ɓataaki ki ɗo yaade to mooɗon, onon ɓe Laamɗo suɓii, laatiiɓe jananɓe e ley adunaaru ndu, sankitiiɓe e leyɗe Ponta e Galaatiya e Kapadokiya e Aasiya e Bitiniya.  
\v 2 Laamɗo Baaba meeɗen suɓake on, anniyake laatoɗon yimɓe muuɗum toon. Ruuhu muuɗum ina golla e mooɗon faa laatoɗon seniiɓe, faa ɗowtanoɗon Iisaa Almasiihu, laamnireɗon ƴiiƴam muuɗum mbiccaaɗam e mooɗon. 
\p Laamɗo ɓeydan on moƴƴere e jam. 
\s1 Haala jikke nguurndam nduumiiɗam 
\p  
\v 3 Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Dow yurmeende makko mawnde o hokki en rimteede kesum saabe ummitagol Iisaa Almasiihu e hakkunde maayɓe, faa keɓen jikke celluɗo.  
\v 4 Saabe jikke oon eɗen keɗii ndongu ngu Laamɗo resani en dow kammu. Ndongu nguun mbonataa, tuunataa, ɓuytataako.  
\v 5 Baawɗe Laamɗo na reeniri on saabe goonɗinal mooɗon faa hisina on. O segilake ɓanginde kisindam ɗaam e wakkati cakitte adunaaru ndu. 
\p  
\v 6 Ley majjum oɗon keewi seyo, fay si tilsi ɓerɗe mon metta joonin ley wakkati seeɗa saabe torraaji feere feere.  
\v 7 Torraaji ɗiin kollata goonɗinal mooɗon na selli. Hono no kaŋŋe taaynirtee e yiite faa ndaaree yalla wo dimo, onon du hono noon ndaartinorteɗon. Goonɗinal mooɗon du ina ɓuri kaŋŋe sabo kaŋŋe heddataako. Caggal oɗon munyi torra, on njettete, on keɓan darja e teddeengal nyannde Iisaa Almasiihu ɓangi.  
\v 8 On nji'aay ɗum de oɗon njiɗi ɗum. On nji'ataa mo joonin, ammaa oɗon ngoonɗini mo. Ɗum hebbini on seyo manngo faltiingo haaleede.  
\v 9 Oɗon ceyorii noon sabo on keɓan ko keɗiɗon ley goonɗinal, ɗum woni kisindam yonkiiji mooɗon. 
\p  
\v 10 Annabaaɓe pilake faamude kabaaru kisindam ɗam, ɓe ƴamtindii dow majjam faa wooɗi. Ɓe cappake moƴƴere nde Laamɗo fodii hokkude on ndeen.  
\v 11 Ruuhu Almasiihu gonɗo e maɓɓe oon anndinii ɓe torraaji kewtotooɗi Almasiihu e teddeengal jokkitoowal ngaal gilla wakkati majjum waraay. Annabaaɓe ɓeen pilake faamude moy warata e ndey ɗum waɗata.  
\v 12 Ammaa Ruuhu oon hollii ɓe ko ɓe mbaajotoo ɗuum wanaa ko'e maɓɓe ɓe mbaajantonoo, wo onon ɓe mbaajantoo. Joonin du, waajotooɓe Kabaaru Lobbo njottinii on kabaaru oon dow baawɗe Ruuhu Ceniiɗo ƴuuruɗo dow kammu. Fay maleyka'en ina njiɗi faamude kabaaru oon sanne. 
\s1 Haala joonnde seniinde 
\p  
\v 13 Saabe majjum, pindinon hakkillooji mon faa cegilanoɗon golle, nanngitoɗon! Njowon jikke mooɗon fuu dow moƴƴere nde Laamɗo hokkoyta on nyannde Iisaa Almasiihu ɓangowi ndeen.  
\v 14 Laatoɗon ɓiɓɓe ɗowtaniiɓe Laamɗo, taa njeccee e muuyɗe yonki ɗe ngonnoɗon e muuɗum arande ɗeen. Ndeen, on anndaano goonga.  
\v 15 Joonin kaa, laatee seniiɓe e huunde fuu ko ngaɗoton, hono no Laamɗo nodduɗo on oon senorii ni.  
\v 16 Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: 
\q1 «Laatee seniiɓe, sabo miin du wo mi ceniiɗo.»\f + \fr 1:16 \ft Lewinkooɓe 11.44-45, 19.2.\f* 
\p  
\v 17 Oɗon noddira Laamɗo Baaba mooɗon. Kanko woni carortooɗo mono fuu e golle muuɗum, o ɓurdintaa yimɓe. Ndelle kulee mo ley ko ngaɗoton fuu, faa ɗo mbeerka mooɗon haaɗi e adunaaru.  
\v 18 Oɗon anndi on kaɓɓitaama e nguurndam mon ɓolam ɗam tawruɗon baabiraaɓe mooɗon. Coottitaari ndimɗindi on ndiin wanaa huunde timmoore hono cardi naa kaŋŋe.  
\v 19 Almasiihu wo laatiiɗo jawgel kiɓɓungel, ngel walaa malal. Oon soottitiri on ƴiiƴam muuɗum tedduɗam.  
\v 20 Laamɗo suɓake Almasiihu gilla joƴƴinaay adunaaru, ammaa e cakitte jamaanuuji ɗiin Laamɗo ɓanginii mo saabe mooɗon.  
\v 21 Wo saabe makko ngoonɗinirɗon Laamɗo. Laamɗo ummintinii mo e maayde de hokki mo teddeengal. Ndelle goonɗinal mon e jikke mon fuu ina njowii e Laamɗo. 
\p  
\v 22 Ɗowtaare mooɗon goonga laamnii ɓerɗe mooɗon heɓa njiɗon sakiraaɓe mon goonɗinɓe, tawee naafikaaku fuu walaa. Ndelle njiɗunduree njinngu manngu dow ɓerɗe laaɓuɗe.  
\v 23 Laamɗo waɗi aawdi e mooɗon de ndimtaɗon kesum. Aawdi ndiin wanaa timmoori, ndi timmataa abada. Kayri woni konngol Laamɗo buurngol, duumiingol ngool.  
\v 24 Sabo, 
\q1 «Ɓii-Aadama wo huɗo, 
\q2 dawla muuɗum du wo pinndi. 
\q1 Huɗo yooran, pinndi du solan, 
\q2  
\v 25 ammaa konngol Joomiraaɗo ngool 
\q2 duumoto faa abada.»\f + \fr 1:25 \ft Esaaya 40.6-8.\f* 
\m Konngol ngool woni Kabaaru Lobbo mo mbaajaɗon oon. 
\c 2  
\p  
\v 1 Saabe majjum, njoppon ko boni fuu: jamba e naafikaaku e haasidaaku\f + \fr 2:1 \ft Maanaa \fk haasidaaku \ft ɗo wo nganyaandi ƴuurundi e yiɗande hoorem tan. Joomum yiɗaa goɗɗo heɓa.\f* e nyoore fuu.  
\v 2 No cukaloy keccoy muuyirta kosam enɗi inniraaɓe muɓɓen ni, hono noon onon du haani muuyiron konngol Laamɗo laaɓungol ngool, faa mawnon ley kisindam mon saabe maggol.  
\v 3 Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «on meeɗii hinney Joomiraaɗo.»\f + \fr 2:3 \ft Jabuura 34.9.\f* 
\s1 Haala hayre wuurnde e haala yimɓe seniiɓe 
\p  
\v 4 Ngaree to Joomiraaɗo. Kanko woni hayre wuurnde nde yimɓe calii. Ammaa Laamɗo suɓake hayre nde, ina horsini nde.  
\v 5 Onon du oɗon nga'i hono no kaaƴe buurɗe nyiɓirteeɗe suudu seniindu ni. Wo on almaami'en seniiɓe, waddanooɓe Laamɗo sadakaaji teddinooji ɗum. Laamɗo na jaɓira ɗi saabe Iisaa Almasiihu.  
\v 6 Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: 
\q1 «Mi yowan hayre joƴƴinirde ley Siyona, 
\q2 hayre suɓaande, horsunde. 
\q1 Katin du goonɗinɗo nde fuu 
\q2 semtintaake abada.»\f + \fr 2:6 \ft Esaaya 28.16.\f* 
\m  
\v 7 Onon goonɗinɓe, hayre ndeen ina horsi e mooɗon. Ammaa ɓe ngoonɗinaay ɓeen, Binndi ɗiin mbi'ii ɓe: 
\q1 «Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen, 
\q2 wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon.\f + \fr 2:7 \ft Jabuura 118.22.\f* 
\q1  
\v 8 Hayre ndeen na ferga yimɓe, 
\q2 na saabanoo ɗum'en boɓɓaade.»\f + \fr 2:8 \ft Esaaya 8.14.\f* 
\m Iɓe pergoo e mayre sabo ɓe calake rewude konngol ngool. Wo noon ɓe podoranaa. 
\p  
\v 9 De onon kaa, wo on lenyol cuɓaangol, wo on almaami'en gollanooɓe Kaananke oon, wo on lenyol ceniingol, wo on yimɓe ɓe Laamɗo suɓanii hoore muuɗum. O suɓake on faa kaalon kabaaru moƴƴuki makko, kanko nodduɗo on ƴuuwde e nimre warude e annoora makko kaayniiɗo oon!  
\v 10 Arande on nganaano yimɓe Laamɗo, de joonin wo on yimɓe muuɗum. On keɓaayno yurmeende makko, joonin kaa on keɓii. 
\s1 Haala ɗowtanaade hooreeɓe 
\p  
\v 11 Sakiraaɓe am horsuɓe, wo on hoɓɓe, yimɓe jananɓe ley adunaaru ndu. Saabe majjum, miɗo waajoo on, mboɗɗoɗon muuyɗe yonki, sabo wakkati fuu iɗe piloo halkude yonkiiji mooɗon.  
\v 12 Ngaɗee needi hakkunde yimɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen. Si on ngaɗii noon fu, fay si ɓe peldi on ko boni, ɓe nji'an golleeji mooɗon lobbi, de ɓe teddina Laamɗo nyannde ɓangani ɓe. 
\p  
\v 13 Njaɓanee kaanankooɓe ɓeen fuu saabe Joomiraaɗo, gilla e kaananke ɓurɗo toowde,  
\v 14 faa e hooreeɓe nelaaɓe muuɗum. Sabo kaananke nelii ɓe faa jukkoo waɗooɓe ko boni, de yetta waɗooɓe ko wooɗi.  
\v 15 Sabo ko woni muuyɗe Laamɗo dey, muɓɓiron kunnduɗe fuuyɓe majjuɓe e golleeji mooɗon lobbi.  
\v 16 On ndimɗinaama, ammaa kaybee taa ndimaaku mooɗon saabanoo on gollude ko boni. Ngorron no maccuɓe Laamɗo ni.  
\v 17 Teddinee yimɓe fuu, njiɗee sakiraaɓe goonɗinɓe ɓeen, kulee Laamɗo, teddinee kaananke mawɗo oon. 
\s1 Haala jokkude Iisaa Almasiihu 
\p  
\v 18 Maccuɓe, ɗowtanee joomiraaɓe mooɗon, teddinon ɗum'en, wanaa joomiraaɓe mooɗon lobbuɓe newiiɓe ɓeen tan, ammaa fay oonyiiɓe ɓeen du.  
\v 19 Sabo neɗɗo mo toonyaaki, si torraama de munyiri saabe miilaade Laamɗo fu, waɗii ko wooɗi.  
\v 20 Si tawii a toonyiiɗo de munyuɗaa piiɗe fu, teddeengal fuu walaa e majjum. Ammaa si on ngollii ko wooɗi de munyuɗon torraaji saabe ɗuum fu, Laamɗo ina yiɗi ɗum.  
\v 21 Ɗum Laamɗo noddiri on, sabo Almasiihu torriraama saabe mooɗon. O hollii on laawol faa njokkon koyɗe makko.  
\v 22 Abada o luttaay, abada hunnduko makko du wurtinaay fewre.  
\v 23 Nde ɓe njennunoo mo ndeen, o yennitaaki ɓe. Nde ɓe torrunoo mo ndeen, o yomnitaaki ɓe e haala. O heɗorake ɓe Laamɗo carortooɗo laaɓal oon.  
\v 24 Almasiihu e hoore muuɗum ronndorake hakkeeji meeɗen e ɓanndu muuɗum dow leggal palaangal, faa maayanen hakkeeji, mbuuranen fonnditaare. On ndannaama saabe barme makko.  
\v 25 Arande, wo on baali majjuɗi, joonin kaa on ngartii to Duroowo kayboowo yonkiiji mooɗon. 
\c 3  
\s1 Haala mbooɗirka hakkunde goriiyo e deekiiyo 
\p  
\v 1 Hono noon onon rewɓe du, ɗowtanee goriraaɓe mooɗon. Ndeen si woɓɓe maɓɓe nganaa jokkuɓe konngol Laamɗo fu, golle mon ina waawi waylitinde ɓe, tawee fay haala waɗaay.  
\v 2 Ɓe nji'an no ngorruɗon e laaɓal e yaage.  
\v 3 Taa nyaaƴo mooɗon laatoo nyaaƴo yi'eteengo: moorli, soɗaade e ɓornaade kaddule ŋarɗuɗe.  
\v 4 Tinnee e soɗagol cuuɗiingol faa ɓerɗe mon coɗoroo jam e heese, ɗum woni soɗagol ngol timmataa. Ngool woni soɗagol korsungol to Laamɗo.  
\v 5 Arande, wo noon rewɓe seniiɓe nyaaƴirannoo, yowuɓe jikke muɓɓen e Laamɗo ɓeen. Ɓe njaɓanii goriraaɓe maɓɓe,  
\v 6 hono no Saaratu ɗowtoranii gorum Ibrahiima faa ina noddira ɗum joomum ni. Si on ngollii ko wooɗi de on accaay fay huunde hulɓina on fu, on laatake ɓiɓɓe makko, kanko Saaratu. 
\p  
\v 7 Onon worɓe du, ko ngondoton e deekiraaɓe mon fu, paamon debbo fotaa e gorko semmbe. Teddinee ɓe sabo onon e maɓɓe fuu on kawtu moƴƴere, ɗum woni nguurndam ngoongalajam. Ngaɗiron noon, taa fay huunde haɗa du'aawuuji mon njaabeede. 
\s1 Haala torreede saabe laawol lobbol 
\p  
\v 8 Ko jokkiti dey, on fuu laatee hakkillo wooto, moƴƴunduron, njiɗunduron njinngu sakiraagu, njurmunduree, leeƴinkinoɗon.  
\v 9 Taa njomnitoɗon ko boni, taa njennitee jennuɗo on. Ammaa mbarkinon joomum, sabo wo ɗuum Laamɗo noddiri on, faa hokka on barke.  
\v 10 Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: 
\q1 «Jiɗuɗo heddoraade nguurndam lobbam 
\q2 e nyalaaɗe belɗe fuu, 
\q1 nanngita ɗemngal muuɗum e ko boni, 
\q2 nannga hunnduko muuɗum e pene, 
\q1  
\v 11 woɗɗoo ko boni, waɗa ko moƴƴi, 
\q2 filoo jam de tinnoo e majjam. 
\q1  
\v 12 Sabo Joomiraaɗo ina ndaara fonnditiiɓe, 
\q2 ina hettindoo du'aawuuji muɓɓen, 
\q1 de na salanoo waɗooɓe ko boni ɓeen.»\f + \fr 3:12 \ft Jabuura 34.13-17.\f* 
\p  
\v 13 Ɗum le, moy waɗata on ko boni si on tinnake e ko wooɗi?  
\v 14 Ammaa si tawii on torraama saabe fonnditaare fu, barke na woodani on. Taa kulee yimɓe ɓeen, taa hakkillooji mooɗon mbemmboo.  
\v 15 Teddinee Almasiihu e ɓerɗe mooɗon: wo o ceniiɗo, wo o Joomiraaɗo meeɗen. Wakkati fuu, tawa oɗon cegilanii jaabaade neɗɗo fuu ƴamuɗo on sabaabu jikke mo ngonɗon e muuɗum oon.  
\v 16 Njaaboroɗon ɓe heese e yaage, tawee walaa fuu ko ɓerɗe mooɗon peldata on. Ndeen yimɓe buykooɓe golleeji mooɗon lobbi saabe Almasiihu ɓeen cemtan dow majjum. 
\p  
\v 17 Torreede e ley golleeji lobbi, si tawii wo ɗum muuyɗe Laamɗo, ɓuri torreede e ley golleeji bonɗi.  
\v 18 Sabo Iisaa Almasiihu e hoore muuɗum maayii saabe hakkeeji yimɓe jamaanuuji fuu nde wootere faa abada. Ponnditiiɗo oon maayanii ɓe ponnditaaki ɓeen, faa o yaara en to Laamɗo. Fodde ɓanndu, wo o baraaɗo, de o ummitiiɗo e Ruuhu.  
\v 19 Wo e baawɗe Ruuhu oon du Iisaa yaari waajowii yonkiiji uddaaɗi ley kasu.  
\v 20 Yonkiiji ɗiin luttii Laamɗo e jamaanu Nuuhu. Tawi Laamɗo munyanii ɗi sanne, nde Nuuhu sehannoo laana muuɗum mawka kaan ndeen. Yimɓe seeɗa naati de kisi e ndiyam ɗaam, njeetato tan.  
\v 21 Ɗum fuu ɗum waɗii faa ɗum holla lootagal batisima gilla waraay. E ley maggal on kisii saabe ummitagol Iisaa Almasiihu. Lootagal batisima ngaal wanaa ittude tuundi ɓanndu, ammaa wo amaana mo neɗɗo nanngidi e Laamɗo e ɓernde laaɓunde.  
\v 22 O ƴeentowii dow kammu, imo jooɗii gere nyaamo Laamɗo. Imo laamii maleyka'en e kaanankooɓe e jogiiɓe baawɗe fuu. 
\c 4  
\s1 Haala nguurndam kesam 
\p  
\v 1 Almasiihu yarii torra ley ɓanndu muuɗum. Ndelle onon du kooƴon anniya hono no makko ni, cegilanoɗon torra. Sabo si neɗɗo torraama ley ɓanndu fu, seedii e hakkeeji.  
\v 2 Ndeen selan jokkude muuyɗe terɗe, de jokka muuyɗe Laamɗo haddi nguurndam muuɗum fuu.  
\v 3 Nguurndam mooɗon paltiiɗam ɗaam heƴii on, on ngaɗiino ko yimɓe ɓe anndaa Laamɗo ɓeen njiɗi fuu. On mbuurdii e rafi semto e muuyɗe terɗe e sulagol e fijirde bonnde e yarngo bonngo e dewal tooruuji nyiddiniingal.  
\v 4 Ko celuɗon tawdeede e maɓɓe e ley golleeji cemtiniiɗi cattuɗi ɗuum haaynake ɓe sanne, ɗuum waɗi de iɓe mbonkoo on.  
\v 5 Ammaa ɓe ndaroyto yeeso Laamɗo, cegilaniiɗo saraade wuurɓe e maayɓe fuu oon.  
\v 6 Ɗum waɗi de fay maayɓe ɓeen kaalanaa Kabaaru Lobbo oon. Ndeen, fay si ɓe caraa sariya maayde hono no yimɓe fuu, ɓe mbuuran ley ruuhu hono no Laamɗo wuurdi ni. 
\p  
\v 7 Timmoode huunde fuu ɓadake. Ndelle, kakkilon, nanngitoɗon, faa keddoɗon e du'aare.  
\v 8 Ko artii ɗum fuu, njiɗunduron sanne, sabo njinngu na sudda hakkeeji keewɗi.  
\v 9 Mono fuu jaɓa weeraneede tawee on ŋormaaki dow majjum. 
\p  
\v 10 Mono e mooɗon fuu heɓii dokke feere feere. Ngolliron dokke ɗeen faa nafon woɓɓe, hono no kawjotooɗo lobbo, kalfinaaɗo moƴƴere Laamɗo heewnde sifa.  
\v 11 Kaaloowo ley kawrital fuu, ina haani haalude haalaaji Laamɗo. Golloowo fuu, ina haani gollirde semmbe mo Laamɗo hokki ɗum oon. Ɗum fuu wo faa Laamɗo teddinee e ley huunde fuu, teddiniree saabe Iisaa Almasiihu. Wo teddeengal e baawɗe ngoodan Iisaa Almasiihu faa abada abadin! Aamiina. 
\s1 Haala seyaade ley torraaji 
\p  
\v 12 Sakiraaɓe am horsuɓe, taa torra ndaartindotooɗo on naawɗo hono no yiite oon haaynoo on, hono wo ɗum huunde nde haanaa laataade.  
\v 13 Ammaa ceyee sabo ko kawtuɗon e Iisaa Almasiihu torraaji joonin ɗuum, faa ceyoɗon sanne ley ilinaali nde teddeengal makko ɓangi. 
\p  
\v 14 Si on kuyfinaama saabe innde Almasiihu, barke na woodani on. Sabo Ruuhu tedduɗo, ɗum woni Ruuhu Laamɗo, ina woni dow mooɗon.  
\v 15 Taa fay gooto mooɗon torree saabe waɗii war-hoore maa wujjii maa waɗii ko boni maa naatii ko walanaa ɗum.  
\v 16 Ammaa si gooto mooɗon torraama saabe wo Almasiyankeejo fu,\f + \fr 4:16 \fk Almasiyankeejo \ft ina fiirta jokkuɗo Almasiihu.\f* taa semtira ɗum, njettee Laamɗo saabe innde ndeen. 
\p  
\v 17 Joonin wakkati mo Laamɗo fuɗɗata saraade yimɓe yottake. To yimɓe rewooɓe mo ɓeen o fuɗɗirta. Si sariya oon fuɗɗirii en enen, noy timmirta e dow ɓe njokkaay Kabaaru Laamɗo Lobbo ɓeen?  
\v 18 Binndi ɗiin mbi'ii: 
\q1 «Si hisinde fonnditiiɓe tiiɗii, 
\q2 ɗume hewtotoo yedduɓe Laamɗo e luttuɓe?»\f + \fr 4:18 \ft Banndi 11.31.\f* 
\m  
\v 19 Ndelle si wo nii ɗum worri, neɗɗo fuu torraaɗo ley muuyɗe Laamɗo halfina hoorem e Taguɗo koolniiɗo oon, heddoo e waɗude ko wooɗi. 
\c 5  
\s1 Haala waaju yaade to mawɓe 
\p  
\v 1 Miɗo waajoo mawɓe wonduɓe e mooɗon ɓeen ɗum ɗo, sabo miin du mi mawɗo, mi seedakeno torraaji Iisaa Almasiihu, mi tawdete e teddeengal ɓanginoyteengal ngaal du.  
\v 2 Nduron coggal ngal Laamɗo halfini on ngaal. Kaybon ngal. Taa ndurdon ngal tilay, ammaa ndurdon ngal yardaamuye no Laamɗo yiɗiri ni. Taa ndurdon ngal faa keɓon kaalisi tan, ndurdon ngal e semmbe ɓerɗe mon.  
\v 3 Taa ndoolɗee coggal ngal Laamɗo halfini on ngaal, ammaa ngaɗon alhaali lobbo e maggal faa ngal jokka.  
\v 4 Ndeen si Duroowo mawɗo oon ɓangowii, on keɓan kufune teddeengal mo bonataa abada. 
\p  
\v 5 Hono noon onon jokolɓe, njaɓee yamiroore mawɓe. On fuu, ngondon e leeƴinkinaare hakkunde mooɗon, sabo Binndi ɗiin mbi'ii: 
\q1 «Laamɗo na salanoo mawninkiniiɓe, 
\q2 de na hokka leeƴinkiniiɓe moƴƴere.»\f + \fr 5:5 \ft Banndi 3.34.\f* 
\p  
\v 6 Ndelle, leeƴinkinanee Laamɗo jom semmbe oon, faa toowna on si wakkati cuɓaaɗo oon yottake.  
\v 7 Paɗɗee kaɓɓu-ko'uuji mooɗon ɗiin fuu yeeso Laamɗo, sabo imo hakkilani on. 
\p  
\v 8 Ndeentee, kakkilon! Sabo ganyo mooɗon Ibiliisa ina waɗa yaha-warta hono no laddeeru yolbundu ni, ina filoo mo nyaama.  
\v 9 Kabdon e mayru, tinnoɗon e goonɗinal mooɗon, sabo oɗon anndi sakiraaɓe mooɗon sankitiiɓe e adunaaru ndu ɓeen, kam'en du ina ngondi e torraaji ɗiin. 
\p  
\v 10 Nde torraɗon faa ɓooyti seeɗa fu, Laamɗo jom hinney fuu, nodduɗo en faa ngonden e teddeengal muuɗum duumiingal ley kawtal Iisaa Almasiihu, kam hiɓɓinta on. Kam darnata on, sellina ɓerɗe mon, tabintina on.  
\v 11 Wo baawɗe ngoodan mo faa abada! Aamiina. 
\s1 Baynundural 
\p  
\v 12 Silas mo tiigoriimi wo sakiike koolniiɗo walli kam winndande on ɓataaki ndaɓɓi ki, faa mi sellina ɓerɗe mon, mi hokka on tannyoral: kabaaru mo mbinndumi oon wo hinney Laamɗo goongaajo. Keddodee e majjum! 
\p  
\v 13 Kawrital goonɗinɓe gonngal Baabiila, ngal Laamɗo suɓii no suɓorii on ni, ingal jowta on. Marku ɓiyam oon du ina jowta on.  
\v 14 Njowtunduron jowtaali gonduɗi e njinngu. 
\p Jam wondu e mooɗon, onon hawtuɓe e Iisaa Almasiihu ɓeen fuu.