\id ROM  
\h Roma 
\toc1 Ɗerewol ŋol Pol winnani ɓe Roma 
\toc2 Roma 
\mt2 Ɗerewol ŋol Pol winnani ɓe  
\mt1 Roma  
\is1 Fuɗɗoode haala  
\ip Ɗerewol Pol ŋol ɗo e jogii ekkitinooje feere feere. Gam majjum eŋol woodi jayri mawni der waajaago linjiila e der habaru eklesiya. Jooni Pol heennyii hawritingo ceede ɗe ɓe lenyi janani hawriti gam wallugo goonɗinɓe Urusaliima. Pol winnii ɗerewol ŋol der jahaaŋal mum tataɓal. O waɗii lebbi tati der Korintu, diga ton bo o winni ɗerewol ŋol, hakkune duuɓi 57-58.  
\ip Debbo bi'eteeɗo Fiibi, gollotooɗo der eklesiya Kenkereya nun yaari ɗerewol ŋol Roma. Kenkereya bo woɗɗidaa e Roma.  
\ip Pol meeɗay go yahi Roma, de o yiɗi yahugo fu laawol maɓɓitantaako mo. Amma e non fu, oo anni goonɗinɓe ɗuuɓɓe der Roma ɓe o fottunoo nokkun, kamɓe o sanni der hoore 16, go o yaha Roma, o winnani ɓe ɗerewol. Der maggol o janŋinii ɓe haala kisidam e tokkontirki. O waɗii ɗum gam eklesiya kan daroo der goonɗinki semmiɗinki, gam to ekkitinooje Yahuduuɓe ɓe goonɗinay dimma ka, heɓa ka mawna der potal hunnuko. Ɓaawo mum no Pol heennyi faamingo ko wi'etee linjiila der hoore 1, waato baawɗe Alla kisinooje goonɗinɗo fu, o laaɓinii ɗum der haalaaji makko ɗi yeeso.  
\ip O fuɗɗii faamingo no hakke woodiri baawɗe dow himɓe fu. Himɓe ɓe lenyi janani woodaa accitaneego yeeso Alla. Non, Yahuduuɓe bo woodaa accitaneego hakku yeeso Alla. Himɓe fu waɗii hakke, ɓe fu bo, ɓe baawan daareego foonnitiiɓe gam sabbu goonɗinki.  
\ip Hande non ɗum laatii e Iburahiima. Ɓe kiita doƴƴi gam hakke Aadamu, der Almasiihu tan ɓe keɓata laatineego foonnitiiɓe.  
\ip Der hoore 6 e 7, Pol e toontoo ƴanɗe wanyuɓe linjiila. Amma Ruuhu e laatina en ɓiɓɓe Alla, oo walla en bo.  
\ip Hoore 9 faa 11 e batana Isira'iila e laawol no Alla suɓirta himɓe. Diga hoore 12 faa 15, Pol e bata haalaaji feere feere dow gondal hakkune goonɗinɓe der eklesiya e ɓe walaa der eklesiya. Hoore 16 Pol heennyitiri e cannooje.  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Haala puɗɗinirka, 1.1-17  
\io1 2. Himɓe fu e haajaa hisineego, 1.18-3.20  
\io1 3. No Alla hisinirta himɓe, 3.21-4.25  
\io1 4. Goonki kesi e Yeesu Almasiihu, 5.1-8.39  
\io1 5. Ko Alla miilani Isira'iilaaɓe, 9.1-11.36  
\io1 6. No haani goonɗinɗo yahira, 12.1-15.13  
\io1 7. Haala kennyitirka e cannooje, 15.14-16-27.  
\c 1  
\s1 Sannoore  
\p
\v 1 Ɗerewol ŋol ƴiwii e am min Pol maccuɗo Yeesu Almasiihu. Mi noddaama gam mi laatoo lilaaɗo, mi suɓaama gam mi waajoo linjiila Alla.   
\p
\v 2 Linjiila kan, Alla haɓɓiino alkawal mum diga ɗum ɓooyi diga e annabiiɓe mum, der Dewte ceniiɗe.  
\v 3 Eka batana Ɓiɗɗo makko, Joomiraawo meeɗen, ƴiwuɗo e lenyol Dawda diga e ɓannu.  
\v 4 O hollitaama e baawɗe, diga e Ruuhu Ceniiɗo, o laati nun Ɓiɗɗo Alla de o fintini mo e maayɓe. Kanko woni Almasiihu, Joomiraawo men.  
\v 5 Diga e makko keɓumi moƴƴere laataago lilaaɗo, gam mi waɗa himɓe caka lenyi fu goonɗina mo, ɗowtanoo mo, ɓe teddina inne makko.  
\v 6 Onon bo, on na'on caka maɓɓe, onon ɓe Yeesu Almasiihu noddi.   
\p
\v 7 Mii sanna on on fu, onon wonɓe Roma, yiɗaaɓe Alla, seniiɓe ɓe o noddi. Alla Baaba meeɗen, e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, hokka on moƴƴere e jam.   
\s1 Pol e yiɗi yi'a ɓe Roma  
\p
\v 8 Taw, mii yetta Alla am diga e Yeesu Almasiihu gam mooɗon on fu. Gam goonɗinki mooɗon e batanee der duuniyaaru fu.  
\v 9 Alla mo jaggantoomi e ɓerne woore, emi waajoroo linjiila Ɓiɗɗo mum, e anni gooŋa nun batanmi. De du'otoomi fu, mii siwtora moy mooɗon fu.  
\v 10 Mii eela Alla hokkammi laawol mi wara to mooɗon to oo yiɗi.  
\v 11 Mii yiɗi yi'ugo on sanne, heɓa mi seennira e mooɗon dokkal Ruuhu gam ɗum semmiɗina on.  
\v 12 Naa bo mi wi'a, to mi warii to mooɗon, deƴƴitinontiren en fu sabbu goonɗinki kawtuki en, min e mon.   
\p
\v 13 Banniraaɓe, mii yiɗi annon, no de ɗuuɗɗum mi daartii mi wara to mooɗon, amma faa jooni mi heɓoray taw. Mii yiɗi golle am rima ɓikkol caka mon, hande no ɗum laatorii to ɓe lenyi janani.  
\v 14 Doole nun mi yaha to himɓe fu, fettuɓe gite e ɓe fettay, janŋuɓe e ɓe janŋay.  
\v 15 Kanjum acci mii suunaa waajaago on linjiila, onon wonuɓe Roma.   
\s1 Baawɗe linjiila  
\p
\v 16 Mi sentirtaa linjiila, gam der makka baawɗe Alla kisinooje goonɗinɗo fu woni, aran Yahuduuɓe, ɓaawo mum ɓe lenyi janani.  
\v 17 Gam der linjiila nun foonnitaare Alla hollitii. Foonnitaare nen, e goonɗinki tan ne heɓortoo, diga fuɗɗoode faa heennyitirde. E winnii der dewtere: «Poonnitiiɗo wuuran e goonɗinki.»   
\s1 Himɓe fu laati nun hakkeeɓe  
\p
\v 18 Alla e hollita mone mum diga kammu dow himɓe ɓe hulataa mo fu, e dow waɗooɓe ko halli e suuɗira gooŋa der hallande mum.  
\v 19 Ko haani neɗɗo anna dow Alla e laaɓani ɓe, gam Alla e hoore mum hollitii ɓe ɗum.  
\v 20 Diga Alla tagi duuniyaaru, ko yi'ataake e makko, hande jon baawɗe makko tabitiiɗe, e Allaaku makko, e faamee diga ko o tagi. Gam majjum, yedduɓe woodaa laawol daɗirde.  
\v 21 Ɓee anni Alla, amma ɓe teddinay mo hande no haani Alla teddiniree, ɓe jettay mo bo. Miilooji maɓɓe majjinii ɓe. Ɓerɗe maɓɓe ɗe galaa faamu niɓɓii.  
\v 22 Ɓee gaɗa hande wooduɓe faamu, amma ɓe laatake haaŋaaɓe.  
\v 23 Ɓe battontiri tedduŋal Alla mo maayataa e tooruuje nandinaaɗe e himɓe maayooɓe, e pooli, e bisaaji ɗi koyɗe naayi, e daasotooɗum.   
\p
\v 24 Gam majjum, Alla yoofi ɓe ɓe gaɗa coɓuɗum, hande no suuno ɓerɗe maɓɓe yiɗi. Nonnon ɓe coɓinirta ɓalli maɓɓe, kamɓe e ko'e maɓɓe.  
\v 25 Ɓe battontirii gooŋa Alla e fewre. Ɓe teddinii ko tagaa, ɓe caafi ɗum, ɓe acci Taguɗo, mo yettoore wonani faa abada. Aami!   
\p
\v 26 Gam majjum, Alla yoofi ɓe ɓe tokkoo suunooji maɓɓe centiniiɗi. Rewɓe maɓɓe wattontiri baaldal hande no tawiraa, ɓee gaɗa ko luudontirii e ko tawaa.  
\v 27 Hande non worɓe bo acci waaldugo e rewɓe, witti e waalontira hakkune mum. Ɓee gaɗontira ko sentinii hakkune maɓɓe. Hande non, ɓe keɓan riiba majjere maɓɓe.   
\p
\v 28 No ɓe calii annitingo Alla, kan waɗi ko o yoofi ɓe der majjere maɓɓe, ɓe gaɗi ko haanay waɗeego.  
\v 29 Ɓe kebbi hallande iri ney fu, e deeɗi bonɗi, e suunooji, e ganyaani. Ɓee kebbi kaajal e warugo himɓe e kaɓe e nyaamugo himɓe amaana. Ɓee ƴoƴi dow dabareeji bonɗi e munaafitaaje. Ɓee nyo'a himɓe.  
\v 30 Ɓee jaanca himɓe, ɓee banyi Alla, ɓee jara hennu. Ɓee goodi manŋu hoore, ɓee juro, ɓee goodi ƴoyre dow dabareeji bonɗi. Ɓe ɗowtantaako saareeji maɓɓe.  
\v 31 Ɓe galaa hakkillo, ɓe kebbintaa ka ɓe bati. Ɓe galaa enɗam, ɓe galaa yurmeene.  
\v 32 Ɓee anni, sariya ka Alla resi dow waɗooɓe iri majjum, maayde nun, ɓe daroraaki waɗugo ɗum tan, amma ɓee teddina waɗanɓe ɗum bo.   
\c 2  
\s1 Kiita Alla poortiika  
\p
\v 1 To non, an kiitotooɗo woɓɓe, baa to moy laatiɗaa, a woodaa laawol accitaneego hakku. To aa hiitoo woɓɓe, hoore maa nun kiitotoɗaa, gam ko kiitantoɗaa ɓe, kanjum gaɗataa.  
\v 2 Een anni Alla hiitoto waɗooɓe huune ɗum e gooŋaaku.  
\v 3 An kiitotooɗo woɓɓe ko aa waɗa hande ko ɓe gaɗata, aa miili a daɗan kiita Alla na?  
\v 4 Naa a wonu nun aa yawoo manŋu neɗɗaaku Alla e sawraare mum e munyal mum? A annitay no Alla hollii maa neɗɗaaku mum gam tuubaa na?  
\v 5 A yoorinii ɓerne maa, a yiɗaa tuubugo. Gam majjum, a fooɗanan hoore maa mone Alla mawne, nyaanne o hollitinta mone makko. Nyaanne mum, o hiitoto e tawreeta makko poonnitiika.  
\v 6 O yoɓan moy fu jaka gaɗu muuɗum.  
\v 7 Tinniiɓe e waɗa ko wooɗi e daartira tedduŋal e manŋu e ko tabotoo, Alla hokkan ɓe yonki tabitiiki.  
\v 8 Amma yiɗuɓe jeddi, e saliiɓe gooŋa, e tokki ko halli, mone e tikkere Alla yanan dow maɓɓe.  
\v 9 Ɓillaare e jiɓayeere ɗuuɗanan gaɗoowo ko halli fu, aran, Yahuduuɓe, den ɓe lenyi janani.  
\v 10 Manŋu e tedduŋal e jam laatanto waɗooɓe ko wooɗi fu, aran, Yahuduuɓe, den ɓe lenyi janani.  
\v 11 Gam Alla suttontirtaa himɓe.   
\p
\v 12 Waɗuɓe hakke dow dullere annal tawreeta fu, halkan hinaa e tawreeta. Amma waɗuɓe hakke e anniri tawreeta, hiitorte e tawreeta.  
\v 13 Hettintooɓe tawreeta bane laatii foonnitiiɓe yeeso Alla. Gollirooɓe ko tawreeta bati tan, laatintee foonnitiiɓe.  
\v 14 Ɓe lenyi janani, woodaa tawreeta, amma ɓee gaɗa ko tawreeta wi'i e sago maɓɓe. Ɓe goodaa tawreeta, amma ɓee laatanii ko'e maɓɓe tawreeta.  
\v 15 Ɓe kollitii golle ɗe tawreeta ƴami e winnii e ɓerɗe maɓɓe. Cuuɗiiɗum ɓerɗe maɓɓe e seedanoo ɓe ɗum. Tife miilooji ɓerɗe maɓɓe e gaccoo ɓe, tife bo, ɗii caloroo ɓe.  
\v 16 Ɗum hollitinto nyaanne Alla hiitoto miilooji himɓe cuuɗiiɗi. O waɗan ɗum diga e Yeesu Almasiihu, hande no linjiila ka baajotoomi bati.   
\s1 Yahuduuɓe e tawreeta  
\p
\v 17 Aa nodda hoore maa Yahuduujo, aa darii dow tawreeta, aa juroro Alla.  
\v 18 Aa anni ko Alla yiɗi, aa anni suttontirgo ko wooɗi gam a janŋinaama tawreeta.  
\v 19 Aa miili a fotii ardanaago wumuɓe, kollaa wonuɓe der niwre jayŋol.  
\v 20 Aa ekkitina ɓe galaa annal, aa janŋina sukaaɓe. Aa woodi annal e gooŋa diga e tawreeta.  
\v 21 An janŋinoowo woɓɓe, a janŋintaa hoore maa na? Aa waajoo woɓɓe to ɓe bujju, go an aa wujja!  
\v 22 Aa wi'a: «to on jeenee», go an aa jeena? Aa wanyi tooruuje, go aa wujja ko woni der cuuɗi majje!  
\v 23 Aa mawnitoroo tawreeta, go aa yawna Alla e ƴaartaago ka.  
\v 24 Dewtere wi'ii: «Gam daliila mooɗon acci ɓe lenyi janani e yenna inne Alla.»   
\p
\v 25 E gooŋa juulnol e nafa to a ɗowtanike tawreeta, amma to a ƴaartake tawreeta, a laatake hande a juulnaaki.  
\v 26 To mo juulnaaki waɗii ko sariya ƴamata, mo juulnaaki on fotay daareego hande juulniiɗo na?  
\v 27 Mo juulnaaki, go e ɗowtanii ko tawreeta bati, o hiitete an gooduɗo tawreeta e juulnol, go a ɗowtanaaki ka.  
\v 28 Hinaa ko yi'etee yaasi ɓannu laatinta neɗɗo Yahuduujo, hinaa bo ko waɗetee dow ɓannu laatii juulnol.  
\v 29 Yahuduujo e gooŋa, woni laatiiɗo ɗum diga der. Juulnol gooŋakuwol bo woni ŋol Ruuhu waɗata der ɓerne, hinaa ŋol tawreeta waɗata. Iri Yahuduujo on, Alla nun manata ɗum, himɓe bane.   
\c 3  
\p
\v 1 Den to non, ume nun Yahuduujo ɓurdiri ɓe lenyi janani? Ume woni nafuwe juulnol?  
\v 2 Nafuwe majjum e mawni dow laabi fu. Aran, Yahuduuɓe nun Alla arti yowani haala mum.  
\v 3 To non, to woɓɓe maɓɓe laataaki hoolaaɓe, ɗum haɗan Alla laataago koolaaɗo na?  
\v 4 Waɗataako! Ɗum annitinte no Alla laati nun gooŋaajo, himɓe fu bo e laatii fewooɓe. Gam e winnii:  
\q1 «A annitinte aa laatii poonnitiiɗo diga e haala maa,  
\q1 to a hiitaama, a jaaloto.»   
\p
\v 5 Amma to dullere gooŋaaku meeɗen e hollita foonnitaare Alla, den ume bi'eten? Alla laataaki poonnitiiɗo to mone makko ummake dow meeɗen na? Mii bata ɗo hande no himɓe batirta.  
\v 6 Aawo nun nun bane, Gam to non non nun, noy Alla hiitortoo duuniyaaru?   
\p
\v 7 Gam to fewre am e ɓeyda hollugo gooŋa Alla, e teddina mo, ume kiitanteemi hande mi laati nun hakkeejo?  
\v 8 Woɓɓe e hallina men e wi'a, menen nun wi'ata: «En gaɗee ko halli gam ko wooɗi wurtoo diga e majjum.» Kamɓe, ɓe kiitete no haaniri.   
\s1 Poonnitiiɗo walaa  
\p
\v 9 To non, enen Yahuduuɓe een ɓuri horiiɓe na? Aawo, baa seɗɗa! Gam mi hollii no Yahuduujo e mo laataaki Yahuduujo fu na'on e baawɗe hakke.  
\v 10 Dewtere wi'ii:  
\q1 «Poonnitiiɗo walaa, baa gooto,   
\q1
\v 11 mo faamu baa gooto walaa,  
\q1 daartoowo Alla walaa, baa gooto.   
\q1
\v 12 Himɓe fu majjii, ɓe fu ɓe biisake,  
\q1 gaɗoowo ko wooɗi walaa,  
\q1 baa gooto.   
\q1
\v 13 Konoli maɓɓe e nandi e caabeeje maɓɓitiiɗe,  
\q1 ɓee jammoo himɓe e ɗelle maɓɓe.  
\q1 Tonɗi kunnuɗe maɓɓe e hebbi tooke, hande bolle pure.   
\q1
\v 14 Kunnuɗe maɓɓe e hebbi jaa'ooje e boliiɗe naawuɗe.   
\q1
\v 15 Koyɗe maɓɓe e yawɗanoo reƴƴitingo ƴiiƴam himɓe.   
\q1
\v 16 Halkere e bone e woni to ɓe jahi fu.   
\q1
\v 17 Ɓe annaa laawol jam.   
\q1
\v 18 Kulol Alla walaa e ɓerɗe maɓɓe baa seɗɗa.»   
\p
\v 19 Een anni ko tawreeta wi'i fu, ka wi'anay ɗum maa wonɓe e makka. Den kunnuɗe fu muɓɓoto, gacce himɓe fu annitee yeeso Alla.  
\v 20 Gam majjum, walaa laatinteeɗo poonnitiiɗo yeeso Alla e tokkugo tawreeta. Gam tawreeta hollan nun himɓe hakkeeji mum.   
\s1 No Alla laatinirta himɓe foonnitiiɓe  
\p
\v 21 Jooni, Alla hollitii laawol no o laatinirta himɓe foonnitiiɓe, hinaa e tokkugo tawreeta. Nun dewte tawreeta, e annabiiɓe seedinoo der binni.  
\v 22 Alla laatinan himɓe foonnitiiɓe gam ɓe goonɗinii Yeesu Almasiihu. Ɗum laatanto goonɗinɗo fu, gam Alla ɓurontirtaa himɓe.  
\v 23 Himɓe fu waɗii hakke, ɓe tampi yottaago tedduŋal ŋal Alla hokkata.  
\v 24 Amma Alla waɗanii ɓe moƴƴere, laatini ɓe foonnitiiɓe gam Yeesu Almasiihu, cooditiiɗo ɓe.  
\v 25 Kanko nun Alla laatini sadaka moytoojum hakkeeji goonɗinɓe ƴiiƴam makko. Hande non Alla hollitiri foonnitaare mum e munyal mum dow hakkeeji gaɗanooɗi hiitaaka.  
\v 26 O waɗii ɗum gam o hollita foonnitaare makko der wakkati ki gonɗen jooni. Ɗum hokkii mo laawol laataago poonnitiiɗo e laatingo goonɗinɗo Yeesu fu poonnitiiɗo.   
\p
\v 27 Ume nun horii ko jurortee kade? Goɗɗum walaa! E sariya kaye? E ɗowtanaago tawreeta na? Gam Alla daarataa ɗowtanaago tawreeta, goonɗinki tan o daarata.  
\v 28 Gam emen miili e goonɗinki nun neɗɗo laatinirtee poonnitiiɗo, hinaa gam tokkugo tawreeta.  
\v 29 Naa Alla laati nun Alla mo Yahuduuɓe tan na? O laataaki Alla ɓe lenyi janani na? Seko walaa, o laati nun Alla ɓe lenyi janani bo.  
\v 30 Alla gooto nun woni. Kanko laatinta juulniiɓe foonnitiiɓe sabbu goonɗinki maɓɓe. Kanko bo laatinta ɓe juulnaaki foonnitiiɓe sabbu goonɗinki maɓɓe.  
\v 31 Den fu, en moytan nun tawreeta gam en goonɗinii na? Abada! En moytataa ka, amma een tabbitina ka!   
\c 4  
\s1 Goonɗinki Iburahiima  
\p
\v 1 Ume bi'eten dow Iburahiima maama lenyol meeɗen? Ume o heɓi?  
\v 2 To Iburahiima laatinaama poonnitiiɗo gam gaɗu mum, den o waawan ko mawnitii, amma yeeso Alla bane.  
\v 3 Gam Dewtere wi'i: «Iburahiima goonɗinii Alla, go Alla daari mo poonnitiiɗo sabbu goonɗinki makko.»  
\v 4 To goɗɗo gollake, sey joomum yoɓee joddi mum, moƴƴere bane o waɗanaa, ko haanani mo nun.  
\v 5 Hande jon bi'en goɗɗo waɗay golle, amma o goonɗinii Alla laatinoowo hakkeeɓe foonnitiiɓe. Alla daaran mo poonnitiiɗo gam goonɗinki makko.  
\v 6 Hande nun Dawda batirani barke ɗe neɗɗo heɓata to Alla, baa to o waɗay gaɗu geetu. O wi'i:   
\q1
\v 7 «Barke laatanii ɓe boofi mum yaafaa, e ɓe hakke mum moytaa.   
\q1
\v 8 Barke laatanii neɗɗo mo Joomiraawo limay hakkeeji mum.»   
\p
\v 9 Barke ɗen juulniiɓe tan nun resanaa ɗe na? ɗe laatanaaki ɓe juulnaaki na? Gam en bi'ii: «Alla daarii Iburahiima poonnitiiɗo gam goonɗinki mum.»  
\v 10 Wakkati dey nun ɗum laatanii Iburahiima? De o juulnii na? Naa, de o juulnaaki? De o juulnii bane, amma diga o juulnaakino nun.  
\v 11 Alla hokkii mo juulnol, ŋol laatii alaama foonnitaare ne o heɓi. E goonɗinki o heɓi ɗum diga o juulnaakino. Hande non, o laatorii maama goonɗinɓe fu, ɓe juulnaaki, gam kamɓe bo ɓe daaree foonnitiiɓe.  
\v 12 O laatake bo baaba juulniiɓe. Ɓe daroraaki juulnol tan nun batananmi, amma tokkuɓe laawol goonɗinki maama meeɗen Iburahiima, diga o juulnaaki.   
\s1 Alkawal Alla  
\p
\v 13 Iburahiima e lenyol mum haɓɓanaama alkawal rona duuniyaaru nu. Hinaa gam oo tokkii tawreeta. O haɓɓanaama alkawal ŋal gam foonnitaare makko ne o heɓiri goonɗinki.  
\v 14 Gam majjum, to tokkugo tawreeta nun hokkata donŋu, den mum goonɗinki laatake baanji, alkawal bo moytaama.  
\v 15 Tawreeta waddan nun mone Alla. To tawreeta walaa, ƴaartaago ka bo walaa.   
\p
\v 16 Gam majjum, alkawal Alla dow goonɗinki nun darii, gam ŋal laatoo e moƴƴere dow lenyol Iburahiima fu. Hinaa tokkuɓe tawreeta tan ŋal laatanii, amma goonɗinɓe hande no Iburahiima laatiiɗo maama meeɗen en fu goonɗiniri.  
\v 17 Dewtere wi'ii: «Mi waɗii maa baaba himɓe lenyi ɗuuɗɗi.» (Iburahiima woni maama meeɗen en fu,) yeeso Alla mo o goonɗini. Alla pintinoowo maayɓe, laatinoowo ko walaano laatoo.  
\v 18 Iburahiima hoolake, wakkati daliila hoolaago walaa. O hoolake, o goonɗini, nun nun o laatorii baaba himɓe lenyi ɗuuɗɗi, hande no Alla wi'unoo mo: «Nii lenyol maaɗa laatoyto.»  
\v 19 Goonɗinki Iburahiima tampay, baa no duuɓi makko waɗan hewre. Oo anni ɓannu makko faanake maayugo, Saratu debbo makko bo rimataa kade.  
\v 20 O waɗay seko dow alkawal Alla, o saloo goonɗingo. Amma goonɗinki makko semmiɗinii mo, o teddini Alla.  
\v 21 O tabbitini no Alla e woodi baawɗe hebbingo alkawal mum.  
\v 22 Gam majjum, Alla daari mo poonnitiiɗo.  
\v 23 Amma hinaa gam makko tan ɗum winnaa: «O daaraama poonnitiiɗo.»  
\v 24 Gam meeɗen nun, enen bo, Alla daaran goonɗinki men. En goonɗinii Alla pintinɗo Joomiraawo meeɗen Yeesu diga maayɓe.  
\v 25 Yeesu on maayi gam boofi meeɗen, o fintinaama gam laatineɗen foonnitiiɓe.   
\c 5  
\s1 Almasiihu waddii jam hakkune men e Alla  
\p
\v 1 En laatinaama foonnitiiɓe gam en goonɗinii. Jooni jam waɗii hakkune meeɗen e Alla, sabbu Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu.  
\v 2 Kanko yottini en moƴƴere Alla ne gonuɗen e muuɗum jooni. Ɗum laatake gam goonɗinki meeɗen. Een juroro hoolaare heɓugo geɗu der tedduŋal Alla.  
\v 3 Hinaa kanjum tan, een juroro bo tooraaji meeɗen, gam een anni tooraaji riman munyal.  
\v 4 Munyal e rima hoolaare semmiɗinne. Hoolaare semmiɗinne e wadda heɗaago ko warata yeeso.  
\v 5 Hoolaago ko warata yeeso majjintaa en, gam Alla wattii yidde mum der ɓerɗe meeɗen, diga e Ruuhu Ceniiɗo mo o hokki en.   
\p
\v 6 Gam wakkati de en galaano semme, den nun Almasiihu maayani en, enen hakkeeɓe no wakkati ki o suɓi yottii.  
\v 7 E saɗi neɗɗo nootoo maaya gam poonnitiiɗo. Waɗoto neɗɗo nooto maaya gam neɗɗo geeto.  
\v 8 Amma Alla hollitii en yidde mum. Gam Almasiihu maayanii en wakkati laatinoɗen hakkeeɓe.  
\v 9 To en laatinaama foonnitiiɓe gam ƴiiƴam Almasiihu, den kan, een anni en daɗan mone Alla sabbu makko.  
\v 10 Wakkati laatinoɗen wayɓe Alla, o weldinii en e hoore makko diga e maayde Ɓiyiiko. Jooni en beldii e makko, to non non en keɓan hisineego gam yonki Ɓiyiiko.  
\v 11 Kanjum tan bane, een juroro Alla sabbu Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, beldinɗo en e makko jooni.   
\s1 Aadamu e Almasiihu  
\p
\v 12 Diga e neɗɗo gooto nun hakke naatiri duuniyaaru. Diga hakke bo maayde wari, go ne sankitii dow himɓe fu, gam ɓe fu ɓe gaɗii hakke.  
\v 13 Diga tawreeta waray, hakke na'onno der duuniyaaru, amma ɗe limaakano, gam tawreeta walaano.  
\v 14 E non fu maayde nun laamii diga Aadamu faa yottii Muusa. Ne laamake baa dow ɓee ɗo waɗay hakke hande ɗe Aadamu waɗuno.  
\p Aadamu on woni misaalu garoowo.  
\v 15 Dokkal Alla foonnataake e hakke Aadamu. E gooŋa, himɓe ɗuuɓɓe maayii gam hakke neɗɗo gooto. Amma enɗam Alla, e moƴƴere ne o waɗani ɗuuɓɓe diga e neɗɗo gooto, waato Yeesu Almasiihu, e ɓuri nun mawnugo.  
\v 16 Kade bo dokkal Alla, e hakke neɗɗo gooto, gootum bane. Gam kiita warii diga e hakke neɗɗo gooto. Ɓaawo boofol gooto, Alla doƴƴii himɓe fu kiita. Amma ɓaawo boofi ɗuuɗɗi, dokkal moƴƴere Alla wari, laatini ɗuuɓɓe foonnitiiɓe.  
\v 17 Diga e hakke neɗɗo gooto, maayde laamii dow himɓe fu gam neɗɗo gooto on. Amma ko neɗɗo gooto waɗi, e ɓuri mawnugo. O hokkorii ɓe moƴƴereeji makko, o laatini ɓe foonnitiiɓe. Ɓe keɓan yonki, ɓe laamodoo e makko.   
\p
\v 18 Boofol neɗɗo gooto accii himɓe fu doƴƴaa kiita. Hande non bo gaɗu geetu ŋu neɗɗo gooto waɗi acci himɓe fu heɓi foonnitaare, hokkaa yonki.  
\v 19 Dullere ɗowtaare neɗɗo gooto accii himɓe ɗuuɓɓe laatii hakkeeɓe. Hande non bo ɗowtaare neɗɗo gooto accirta himɓe ɗuuɓɓe laatoo foonnitiiɓe.   
\p
\v 20 Tawreeta Muusa warii gam hakke ɓeydoo. Amma to hakke ɓeydii, ɗon nun moƴƴere Alla ɓuri ɓeydaago.  
\v 21 Hakke acci maayde laamii. Hande non bo foonnitaare acciri moƴƴere Alla laamii gam keɓen yonki tabitiiki ki Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu hokkata.   
\c 6  
\s1 Maayidingo e fintidingo e Almasiihu  
\p
\v 1 Den mum, ume bi'eten? En tabitinto nun waɗugo hakke gam moƴƴere Alla ɓeydoo na?  
\v 2 Waɗataako! Gam dow wecco hakke, en maayii. Noy kade buurirten der majje?  
\v 3 E gooŋa on annaa enen waɗanaaɓe batisi e inne Yeesu Almasiihu, en kawtii e maayde makko na?  
\v 4 Diga e batisi, en maayii, uwidaɗen e makko. Almasiihu fintii e maayɓe sabbu baawɗe Baaba tedduɗe, hande non enen bo, buurirten gonki kesi.   
\p
\v 5 To en kawtii e makko dow maayde nandune e ne makko, en pintan bo hande no o fintiri.  
\v 6 Een anni jikku meeɗen kiinŋu tiggidaama e makko dow leggal palaaŋal. Ɗum waɗaama, heɓa ɓannu meeɗen hakkewol halka, gam to en laatoo kade maccuɓe hakke.  
\v 7 Gam to goɗɗo maayii, hakke woodaa baawɗe dow makko.  
\v 8 To en maaydii e Almasiihu, een koolii no en buuridan e makko bo.  
\v 9 Een anni Almasiihu pintuɗo diga maayɓe, maayataa kade. Maayde woodaa baawɗe dow makko.  
\v 10 Almasiihu maayii, de woore gam hakke, ɗum heƴii faa abada. Jooni oo wuuri, gam Alla bo o wuuri.  
\v 11 Hande non, onon bo, daaree ko'e mon hande maayuɓe dow wecco hakke, den buuranon Alla sabbu Yeesu Almasiihu.   
\p
\v 12 Gam majjum, to on accee hakke laamanoo ɓalli mooɗon maayooji, to on ɗowtanee suunooji majji.  
\v 13 To on kokkee hakke jokkule ɓalli mooɗon ɗe gaɗira ko foonnitaaki. Amma kokkee Alla ko'e mooɗon. On maayiino, jooni oon buuri. To non kokkee mo jokkule mooɗon, ɗe laatoo gaɗirɗum ko foonnitii.  
\v 14 To on accee hakke laamanoo on, gam der tawreeta bane gonuɗon, amma der moƴƴere Alla.   
\s1 Gollantooɓe foonnitaare  
\p
\v 15 Ume kade? En tokkoto nun waɗugo hakke gam der moƴƴere nun gonuɗen hinaa der tawreeta na? Ɗum waɗataako!  
\v 16 On annaa na? Mo gaɗuɗon ko'e mon maccuɓe mum, gam ɗowtanoɗon ɗum, kanko ɗowtantoɗon. Waɗoto hakke nun, jaarooje der maayde, ɗum bo ɗowtaare jaaroore der foonnitaare.  
\v 17 Yettoore laatanoo Alla! On laatikeno maccuɓe hakke, amma jooni on ɗowtanake e ɓerɗe mooɗon fu janŋinol ŋol janŋinaɗon.  
\v 18 On dinɗinaama diga e hakke, on laatake gollantooɓe foonnitaare.  
\v 19 Mii bata ɗo hande no himɓe woowi batirgo, gam tampere mooɗon. On kokkiino ɓalli mooɗon, gaɗuɗon ko tuuni e ko wuurii, oon gaɗa ko halli. Hande non jooni bo, kokkee ɓalli mooɗon laatoɗon gollantooɓe ko foonnitii gam laatoɗon seniiɓe.   
\p
\v 20 Wakkati laatinoɗon maccuɓe hakke, foonnitaare woodaano baawɗe dow mooɗon.  
\v 21 Ume keɓunoɗon no gaɗunoɗon ko centirton jooni? Heennyitirde majjum laati nun maayde.  
\v 22 Amma jooni, on dinɗinaama e hakke. On laatike maccuɓe Alla, riiba majjum laatii laaɓineego. Heennyitirde majjum laati yonki tabitiiki.  
\v 23 Riiba hakke, maayde nun. Amma kokkal Alla laati nun yonki tabitiiki der kawtal men e Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen.   
\c 7  
\s1 Goonɗinɗo firtake e tawreeta  
\p
\v 1 Banniraaɓe, mii badda on hande annuɓe tawreeta. Oon anni tawreeta dawrantaa maa neɗɗo to emo wuuri.  
\v 2 Hande non debbo ɓaŋaaɗo, tawreeta haɓɓii ɗum e gorum wakkati guurnam goriiko. Amma to goriiko maayii, o firtake e tawreeta kaɓɓunooka mo e goriiko.  
\v 3 Amma to o laatike debbo goɗɗo diga goriiko e wuuri, o noddete jeenoowo. Amma to goriiko maayii, o firtake e tawreeta, o noddataake bo jeenoowo baa to gorko goɗɗo hoowii mo.  
\v 4 Hande non ɗum laatii e mooɗon onon bo, banniraaɓe am. Sabbu maayde Almasiihu on pirtaama e tawreeta. On laatake jeyde Almasiihu mo Alla fintini diga maayɓe gam gaɗen ko fottanta Alla.  
\v 5 Wakkati gaɗetenno ko suunooji ɓalli men yiɗi, en tokkiino giɗaaɗi hakke ƴiwuɗe e tawreeta. Tawreeta kan gollotono der men e yaara en e maayde.  
\v 6 Amma jooni, en pirtaama e tawreeta, en maayii dow wecco makka. Gam majjum en caafirtaa Alla e laawol kiinŋol ŋol tawreeta binnaaka. Amma een caafa mo e laawol kesol ŋol Ruuhu makko.   
\s1 Tawreeta moytataa hakke  
\p
\v 7 Den, ume bi'eten kade? Tawreeta laati nun hakke na? Abada! Amma, diga e tawreeta nun annirmi ko woni hakke. Gam mi annataano ko woni suuno to tawreeta wi'ayno: «Taa suuna.»  
\v 8 Hakke heɓii laawol diga e umuroore, ɗe gattimmi suunooji iri ɗiye fu. Gam to tawreeta walaa, hakke bo waatii.  
\v 9 Naane, ko mi annaano tawreeta, emi wuurunoo. Amma no umuroore wari, hakke heɓii baawɗe,  
\v 10 den min, maayumi. Umroore kaanunoone hokkammi yonki, waddanii am maayde.  
\v 11 Gam hakke heɓii laawol diga e umuroore, ƴoyrimmi, yaarimmi der maayde.   
\p
\v 12 Hande non, tawreeta e laatii ceniika. Umroore bo e laatii seniine, foonnitiine, wooɗune.  
\v 13 Jooni, ko wooɗi laatanike am maayde na? Abada! Amma gam hakke hollitoo no ɗe laati nun hakke e gooŋa, ɗe gollirii ko wooɗi, go ɗe barimmi. Hande non, diga e umuroore, hakke heɓi hollitiri hallande mum fu.   
\s1 Haɓidingo e hakke  
\p
\v 14 Een anni tawreeta ƴiwii diga Ruuhu. Amma min, mii laatii neɗɗo tampuɗo, mii laatii maccuɗo hakke.  
\v 15 E gooŋa, mi faamataa ko gaɗanmi. Ko jiɗumi, mi waɗataa ɗum, amma ko banyumi, gaɗanmi.  
\v 16 To mii waɗa ko mi yiɗaa, eɗum hollita no mi nootake tawreeta e wooɗi.  
\v 17 Jooni, min bane waɗata ko gaɗanmi, hakke gonuɗe der am waɗata ɗum.  
\v 18 Gam mii anni, ko wooɗi walaa der am, waato der ɓannu am. Mii yiɗi waɗugo ko wooɗi, amma mi waawataa ko waɗi ɗum.  
\v 19 Mii yiɗi waɗugo ko wooɗi, amma mi waɗataa ɗum. Kalluɗum ko mi yiɗaa gaɗanmi.  
\v 20 To mii waɗa ko mi yiɗaa, min bane waɗata ɗum, amma hakke gonuɗe der am waɗata ɗum.   
\p
\v 21 Daa ko ji'umi e waɗoo der am: mii yiɗi waɗugo ko wooɗi, amma go kalluɗum e takkii am.  
\v 22 Der lugguɗum ɓerne am, mii seyorii tawreeta Alla.  
\v 23 Amma mii yi'a tawreeta gokka der am, kaɓidoowa e tawreeta ka hakkillo am jaɓi. Ka laatinimmi maccuɗo tawreeta hakke gonuɗe der am.  
\v 24 Kayto! Mii laatii neɗɗo jurminiiɗo! Moy rinɗintammi e ɓannu maayoowol ŋol?  
\v 25 Yettoore laatanoo Alla, diga e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu!  
\p Min, der hakkillo am, mi laati nun maccuɗo tawreeta Alla, amma der am, mii maccuɗo tawreeta hakke.   
\c 8  
\s1 Goonki mo Ruuhu Alla durata  
\r (Galaatiya 3.13-14, 5.16-25)  
\p
\v 1 Gam majjum, jooni, hawtuɓe e Yeesu Almasiihu doƴƴataake kiita.  
\v 2 Gam tawreeta Ruuhu e hokka yonki to goɗɗo hawtii e Yeesu Almasiihu. Kanka rinɗinimmi diga tawreeta hakke, e maayde.  
\v 3 Tawreeta Muusa waawayno ko waɗi ɗum gam tampere ɓannu. Amma Alla waɗii ɗum. O liloy Ɓiyiiko tii etti ɓannu nanduŋol e ɓannu hakkeeɓe gam o firta ɓe diga hakke. Hande non o hiitorii hakke gollotooɗe der ɓalli meeɗen.  
\v 4 O waɗii ɗum gam foonnitaare ne tawreeta ƴami, hebba dow meeɗen. Hande non, en jahataa kade no ɓannu yiɗiri, amma no Ruuhu yiɗiri.  
\v 5 Tokkiiɓe jiɗaaɗi ɓannu, ko ɓannu yiɗi ɓe miijantoo. Amma tokkiiɓe Ruuhu, ɗum Ruuhu ɓe miijantoo.  
\v 6 Tokkugo jiɗaaɗi ɓannu, maayde nun. Amma tokkugo ko Ruuhu yiɗi, yonki e jam nun.  
\v 7 Tokkuɗo jiɗaaɗi ɓannu laati nun ganyo Alla. O ɗowtantaako tawreeta Alla, o waawataa du ko ɗowtanii ka.  
\v 8 Waɗooɓe ko ɓalli mum yiɗi waawataa ko fottani Alla.   
\p
\v 9 Onon kan, on tokkaaki jiɗaaɗi mooɗon, amma Ruuhu Alla, to Ruuhu on e woni e mooɗon kan. Mo walaa Ruuhu Almasiihu, laataaki mo makko.  
\v 10 To Almasiihu na'on der mooɗon, e non fu ɓalli mooɗon maayan gam hakke, amma ruuhu mooɗon wuuran gam on laatinaama foonnitiiɓe.  
\v 11 Alla fintinii Yeesu diga maayɓe. To Ruuhu makko na'on der mooɗon, den kan pintinɗo Yeesu Almasiihu diga maayɓe, hokkan ɓalli mooɗon maayooji yonki, diga e Ruuhu makko gonuɗo der mooɗon.   
\p
\v 12 To non non, banniraaɓe, een jogii nyamaane. Amma hinaa nyamaane suunooji ɓalli jogiɗen gam gonoɗen no ɗi jiɗiri.  
\v 13 To oon tokki jiɗaaɗi ɓannu, on maayan. Amma to on barii ɗi diga e Ruuhu Alla, on buuran.  
\v 14 Gam ɓe Ruuhu Alla ɗowata fu, kamɓe nun laatii ɓiɓɓe Alla.  
\v 15 Ruuhu mo Alla hokki on laatinay on maccuɓe, hakko gonoɗon kade der kulol. Amma o laatinii on ɓiɓɓe Alla. Ruuhu acci een nodda Alla «Abba» waato Baaba.  
\v 16 Ruuhu Ceniiɗo e hoore mum, e seedanoo ruuhu meeɗen, en laati nun ɓiɓɓe Alla.  
\v 17 To een laatii ɓiɓɓe Alla, en donan ko Alla resani himɓe mum. En donidan ɗum e Almasiihu. To en toorodike e makko, en donidan bo tedduŋal e makko.   
\s1 Tedduŋal garoowal  
\p
\v 18 Mii anni tooraaji meeɗen ɗi jooni, foonnataako e tedduŋal garoowal, ŋal Alla suppitinanoyta en.  
\v 19 Ko tagaa fu e haaɓi yi'a wakkatiire ne o hollitinta tedduŋal ɓiɓɓe makko.  
\v 20 Gam ko tagaa fu naatinaama der jeyaanaaku, ɗum laatinaa baanji, hinaa e yidde majjum, amma sabbu naatinɗo ɗum e maggu. Amma e non, hoolaare na'on.  
\v 21 Ko Alla tagi fu firtete e jeyaanaaku halkere. Den ɗum heɓa rinɗineego e tedduŋal ŋal ɓiɓɓe Alla heɓata.  
\v 22 Gam een anni, faa jooni, tagaaɗum fu e uuma e tooroo hande debbo dimoowo.  
\v 23 Tagaaɗum tan bane tooroto. Baa enen ɓe Alla hokki Ruuhu mum hande kokkal artuŋal, een uuma. Enen bo, een kaaɓi Alla rinɗina ɓalli meeɗen, laatina en ɓiɓɓe mum.  
\v 24 En kisinaama, amma een keɗii taw. To een ji'a huune ko tammihiɗen heɓugo, ɗum laataaki kade tammuwe. Moy nun tammihintoo ko yi'i?  
\v 25 Amma to een tammihii ko en ji'ataa yottoto, en kettinto ɗum e munyal.   
\p
\v 26 Hande non bo Ruuhu e wara wallugo en der tampe meeɗen. En annaa du'aago hande no haani. Amma Ruuhu e hoore mum e du'anoo en e uumaali ɗi neɗɗo waawataa ko bati.  
\v 27 Alla annuɗo ko woni der ɓerɗe himɓe e anni ko Ruuhu yiɗi. No Alla yiɗiri bo, nun nun Ruuhu du'orantoo himɓe makko.   
\p
\v 28 Een anni bo, ko Alla waɗata fu, oo waɗa ɗum gam booɗɗum yiɗuɓe mo, kamɓe ɓe o suɓi hande no o resiri.  
\v 29 Himɓe ɓe Alla anni diga aran, o suɓii ɓe diga fuɗɗoode ɓe nanda e Ɓiyiiko. Den Ɓiyiiko laatoo afo caka banniraaɓe ɗuuɓɓe.  
\v 30 Ɓe o suɓi diga fuɗɗan, o noddii ɗum. Ɓe o noddi bo, o laatinii ɗum foonnitiiɓe. Ɓe o laatini foonnitiiɓe, o teddinii ɗum.   
\s1 Walaa ko seennata en e yidde Alla  
\p
\v 31 Ume bi'eten kade dow haala kan? To Alla e wondi e meeɗen, moy waawata ko haɓidi en?  
\v 32 Kanko, mo saloraaki Ɓiyiiko, amma o hokkitirii mo gam meeɗen en fu. Noy woni o hokkirtaa en ko o woodi fu e moƴƴere, diga e Ɓiyiiko?  
\v 33 Moy nun gaccoto ɓe Alla suɓi? Walaa! Gam Alla nun laatinta ɓe foonnitiiɓe!  
\v 34 Moy waawata ko doƴƴi ɓe kiita? Walaa! Yeesu Almasiihu maayii gam maɓɓe. Ko ɓuri fu, o fintii, o na'on jooɗii nyaamo Alla, oo du'anoo en.  
\v 35 To non non, moy nun waawata ko seenni en e yidde Almasiihu? Ɓillaare na, jiɓayeere na, tooreego na, rafo na, talakaaku na, kaliire na, naa kaafahi?  
\v 36 Hande no Dewtere wi'i:  
\q1 «Gam maaɗa acci emen gonii nyalaane fu der kaliije maayde,  
\q1 emen daaraa hande baali kiiseteeɗi\x + \xo 8.36 \xt Jabuura 44.23.\x*.»   
\m
\v 37 Amma der huune ɗum fu, en keɓii jaalorgal sabbu jiɗuɗo en.  
\v 38 Gam mii anni, walaa ko seennata en e yidde makko. Baa maayde, baa guurnam, baa malaykaaɓe, baa baawɗeeji, baa ko warata jooni, ɗum bo ko waroyta yeeso, ɗum bo semme gom,  
\v 39 baa baawɗeeji gonuɗi dow, ɗum bo baawɗeeji gonuɗi ley, to ɗum bo tagaaɗum gom, walaa e majjum ko seennata en e yidde Alla nee ɗo hawti en e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu.   
\c 9  
\s1 Pol e wullana himɓe lenyol mum  
\r (Galaatiya 4.22-31)  
\p
\v 1 Ka batanmi ɗo gooŋa nun. E inne Almasiihu, mi fewataa. Cuuɗiiɗum ɓerne am bo e seedanoo am diga e Ruuhu Ceniiɗo no gooŋa nun batanmi.  
\v 2 Ɓerne am e biisii puy, mii woodi toora ka heennyataa, der ɓerne am.  
\v 3 Mi wanyay laataago jaa'aaɗo, mi seenniree e Almasiihu to ɗum nafanno banniraaɓe e baabiraaɓe am, ɓe lenyol am.  
\v 4 Kamɓe woni Isira'iilaaɓe, ɓe Alla laatini ɓiɓɓe mum, holli ɓe tedduŋal mum. Ɓe keɓii alkawalji e tawreeta. O hollii ɓe no ɓe caafirta mo, o batii ɓe o waɗanan ɓe huune ɗuuɗɗum.  
\v 5 Kamɓe laatii ƴiwuɓe diga e kaakiraaɓe amen. Almasiihu bo ƴiwii e lenyol ŋol. Kanko woni Alla jintuɗo huune fu, yettoore laatanoo mo faa abada. Aami!   
\p
\v 6 To non non haala Alla tampu nun na? Gam ƴiwuɓe e lenyol Isira'iila fu bane woni Isira'iilaaɓe.  
\v 7 Ƴiwuɓe e lenyol Iburahiima fu bane woni ɓiɓɓe makko. Gam Alla wi'i Iburahiima: «Diga e Isiyaaku keɓataa lenyol innitirteeŋol inne maa».  
\v 8 Ko ɗum yiɗi wi'ugo woni: rimaaɓe e ɓannu bane laatii ɓiɓɓe Alla, sey rimaaɓe dow alkawal Alla. Kamɓe nun limetee der lenyol makko.  
\v 9 Gam Alla haɓɓanii mo alkawal wi'i: «Mi wittaan mawuuri hande nii, mi tawan Saratu rimii ɓiɗɗo gorko.»   
\p
\v 10 Ɗon tan bane. Rebeka bo heɓii reedu siwtuɓe. Baaba maɓɓe nun Isiyaaku, maama meeɗen.  
\v 11 Sukaaɓe ɓen rimaakano taw, ɓe gaɗay ko wooɗi, ɗum bo ko halli. E nun fu, ko Alla resi nun waɗata. Cuɓol makko daraaki dow gaɗu, amma dow no o resiri, kanko cuɓoowo.  
\v 12 Alla wi'i Rebeka: «Mawniraawo jagganto miiraawo.»  
\v 13 Hande ko winnaa: ­ «Yaakuubu jiɗumi, Isuwa banyumi\x + \xo 9.13 \xt Malakiya 1.2-3\x*.»   
\p
\v 14 Den, ume bi'eten? Ko Alla waɗata foortaaki na? Abada!  
\v 15 Nani ko o wi'i Muusa: «Mi enɗoto mo enɗotoomi, mi yurmoto mo jurmotoomi.»  
\v 16 Hande non, cuɓol Alla daraaki dow sago neɗɗo, ɗum bo dow anniya mum, amma diga e Alla enɗotooɗo ɗum ƴiwi.  
\v 17 Gam Dewtere batii dow Fiirawna, wi'i: «Mi suɓii maa e sago am gam mi hollita baawɗe am dow maa, kade bo gam inne am sankitoo e duuniyaaru fu\x + \xo 9.17 \xt Wurtaago 9.16\x*».  
\v 18 Den, Alla enɗoto mo yiɗi, yoorinan ɓerne mo yiɗi.   
\p
\v 19 A ƴaman am bi'aa: «Ume acci ko Alla e gaccoo himɓe? Moy waawata ko salii sago makko?»  
\v 20 Amma an, moy laatiɗaa faa jeddontiraa e Alla? Fayande waawan ko ƴami mahuɗo ɗum: «Gam ume ko mahirɗaa am ninni na?»  
\v 21 Mahoowo payanɗe woodaa hoore mum waɗa ko yiɗi e loope goote ɗen na? E loope goote ɗen, o waawan ko mahi payanɗe goɗɗe ɗe tedduŋal, o maha goɗɗe bo ɗe walaa tedduŋal.   
\p
\v 22 Alla yiɗii hollitingo mone mum e baawɗe mum. Amma o munyanii himɓe puy, kamɓe haanannooɓe mone makko, resanooɓe gam halkere.  
\v 23 O waɗii ɗum gam hollitingo tedduŋal makko manŋal dow ɓe o enɗii. O siriyake ɗum gam ɓe o yiɗi teddingo.  
\v 24 Himɓe ɓen woni enen ɓe o noddi, hinaa caka Yahuduuɓe tan, amma e caka ɓe laataaki Yahuduuɓe bo.  
\v 25 Kanka nun Alla bati e dewtere annabi Hose'a o wi'i:  
\q1 «Lenyol ŋol laataakino lenyol am,  
\q1 mi noddan ŋol lenyol am,  
\q1 lenyol ŋol yiɗaakano,  
\q1 mi noddan ŋol lenyol am jiɗaaŋol.   
\q1
\v 26 Kade bo, to ɓe bi'etenoo, ɓe laataaki himɓe am,  
\q1 ton ɓe noddetee ɓiɓɓe Alla mo yonki\x + \xo 9.26 \xt Esaaya 1.9; Laatanooji 19.24-25\x*.»   
\m
\v 27 Annabi Esaaya bo batii haala Isira'iilaaɓe, wi'i: «Baa to ɓiɓɓe Isira'iila ɗuuɗii hande jaaneeri maayo, woɓɓe maɓɓe tan hisintee.  
\v 28 Gam Joomiraawo hebbinan law haala ka o bati fu, deydey, dow leydi ɗo.»  
\v 29 Kade bo non Esaaya wi'unoo diga ɓooyɗum:  
\q1 «To Joomiraawo hooreejo konunkeeɓe accanayno en lenyol baa seɗɗa,  
\q1 en laatotono hande Sodoma,  
\q1 en nandanno e Gomora.»   
\s1 Isira'iilaaɓe ɗowtanaaki Alla  
\p
\v 30 Den, ume bi'eten? Himɓe ɓe lenyi janani dartayno laatoo foonnitiiɓe yeeso Alla, amma ɓe keɓii ɗum diga e goonɗinki.  
\v 31 Amma Isira'iilaaɓe dartuɓe foonnitaare diga e tokkugo tawreeta, waaway ko heɓi ɗum.  
\v 32 Gam ume nun? Gam ɓe dartiray ɗum e goonɗinki. E anniya maɓɓe nun ɓe dartiri ɗum, go ɓe pergi dow hayre doƴƴoore ɓe.  
\v 33 Dewtere wi'ii:  
\q1 «Mi yowii dow Siyoona hayre fergeteene,  
\q1 tepaare doƴƴoore himɓe.  
\q1 Amma goonɗinɗo ne fu sentintaake abada!»   
\c 10  
\p
\v 1 Banniraaɓe, mii yiɗi e ɓerne am fu, Isira'iilaaɓe hisa. Kanjum eelanmi Alla.  
\v 2 Mii seedanoo ɓe no ɓee goodi tinnaare gam Alla, amma ɓe galaa annal.  
\v 3 Ɓe annaa laawol ŋol Alla laatinirta himɓe foonnitiiɓe. Den ɓe dartani ko'e maɓɓe no ɓe laatortoo foonnitiiɓe. Ɓe jiɗay ɗowtanaago Alla e laawol ŋol o laatinirta himɓe foonnitiiɓe.  
\v 4 Almasiihu yottinii tawreeta, gam goonɗinɗo mo fu laatinee poonnitiiɗo.   
\s1 Goonɗinɗo Almasiihu fu hisan  
\p
\v 5 Muusa winnii dow haala foonnitaare ƴiwune e tawreeta, wi'i: «Neɗɗo fu tokkuɗo tawreeta, wuuran diga e makka.»  
\v 6 Amma foonnitaare ƴiwune e goonɗinki wi'i: Taa wi'u der ɓerne maa «Moy eencata dow kammu?» Jippingo Almasiihu nun ɗon.  
\v 7 Taa wi'u der ɓerne maa bo: «Moy mutata der leydi?» Wurtingo Almasiihu diga hakkune maayɓe nun ɗon.  
\v 8 Den, ume haala kan bati? «Haala Alla e ɓadii maa, ka na'on der hunnuko maa, e der ɓerne maa.» Haala kan woni habaru goonɗinki ki men baajotoo.  
\v 9 To a batii e hunnuko maa Yeesu nun laatii Joomiraawo, go goonɗinɗaa der ɓerne maa Alla fintinii mo diga maayɓe, den a hisan.  
\v 10 Gam goonɗinɗo e ɓerne mum fu, Alla laatinan ɗum poonnitiiɗo. Batuɗo e hunnuko mum bo, Alla hisinan ɗum.  
\v 11 Dewtere wi'ii: «Goonɗinɗo fu sentintaake.»  
\v 12 Walaa ko suttontiri Yahuduujo e mo laataaki Yahuduujo. Ɓe fu Joomiraawo gooto ɓe goodi. Kanko nun hokkata noddanɓe mo fu jawdi makko.  
\v 13 Gam «nodduɗo inne Joomiraawo fu, hisan.»   
\p
\v 14 Amma noy ɓe noddirta inne mo ɓe goonɗinay? Noy ɓe goonɗinirta mo ɓe nanay habaru muuɗum? Noy ɓe nanirta habaru makko to baajotooɗo walaa?  
\v 15 Noy himɓe waajortoo to ɓe lilaaka? Dewtere wi'ii: «Ume wooɗi hande koyɗe fiinooɓe habaruuji belɗi.»  
\v 16 Amma himɓe fu bane ɗowtanii linjiila kan. Hande no Esaaya wi'i: «Joomiraawo, moy nun goonɗini waaji amen?»  
\v 17 Hande non, goonɗinki e ƴiwa diga e nanugo, ko nanetee bo e ƴiwa diga e haala Almasiihu.   
\p
\v 18 Amma mii ƴama kaa ɗo: Isira'iilaaɓe nanay woni na? E gooŋa ɓe nanii! Gam dewtere wi'ii:  
\q1 «Daaɗe maɓɓe nanaama der duuniyaaru fu,  
\q1 Haala maɓɓe yottike kaddi leydi.»   
\m
\v 19 Mii ƴama kade: Isira'iilaaɓe faamay woni na? Muusa artii wi'i:  
\q1 «Mi waɗan nawniraagu mooɗon ummoo dow lenyol ŋol on gattiray,  
\q1 Mi accan mone mooɗon ummoo dow lenyol ŋol walaa annal.»   
\m
\v 20 Ɓaawo mum Esaaya hulay wi'ugo:  
\q1 «Himɓe ɓe dartayno am yiitii am,  
\q1 mi hollitanike himɓe ɓe ƴamanay am.»   
\m
\v 21 Amma dow Isira'iilaaɓe, o wi'i: «Nyalaane fu mii weeɗi juuɗe am gam jaɓugo himɓe nanaruuɓe e yeddooɓe.»   
\c 11  
\s1 Alla woppay Isira'iilaaɓe  
\p
\v 1 Mii wi'a: Alla woppu nun himɓe muuɗum na? O woppay ɓe! Gam min bo mi laati nun Isira'iilaajo, taaniraawo Iburahiima, mi ƴiwii e lenyol Benyamin.  
\v 2 Alla woppay himɓe muuɗum ɓe o suɓi diga fuɗɗoode. Oon anni ko Dewtere bati wakkati annabi Eliya wullani Alla gam Isira'iilaaɓe, e wi'a:  
\v 3 «Joomiraawo, ɓe barii annabiiɓe maa, ɓe pusii kiisirɗe maa. Min tan horii, go ɓee darta min bo ɓe barammi.»  
\v 4 Ume Alla toontii mo? O wi'i: «Mii horanii hoore am worɓe ujune jeeɗiɗo ɓe jiccanaaki tooruure wi'eteene Ba'al.»  
\v 5 Hande non bo ɗum laatii jooni. E woodi himɓe horiiɓe ɓe Alla suɓi e moƴƴere mum.  
\v 6 To e moƴƴere nun o suɓiri ɓe, den fu gam gaɗu maɓɓe bane. To hinaa non, moƴƴere laatataako moƴƴere\f + \fr 11.6 \ft Dewte goɗɗe ɓeydii kaa ɗo: To e gaɗu maɓɓe nun ɓe cuɓiraa, den fu moƴƴere bane, to hinaa nun gaɗu laataaki gaɗu.\f*.   
\p
\v 7 Ume nun kade? Ko Isira'iilaaɓe dartannoo, ɓe keɓay ɗum. Ɓe Alla suɓi caka maɓɓe heɓi ɗum. Horiiɓe, ɓerɗe muuɗum yoorinaama,  
\v 8 hande no winnaa:  
\q1 «Alla maɓɓii hakkilooji maɓɓe,  
\q1 Ɓee goodi gite, amma ɓe ji'ataa, ɓee goodi noppi amma ɓe nanataa.  
\q1 Non ɗum laatii faa hanne.»   
\m
\v 9 Dawda bo wi'i:  
\q1 «Nyaamduuji juulɗe maɓɓe laatanoo ɓe pittol e to ɓe pergotoo,  
\q1 ɗum laatanoo ɓe doƴƴere, e riiba golle maɓɓe.   
\q1
\v 10 Gite maɓɓe wuminee, dulla yi'ugo,  
\q1 ɓe laatinee jeyaaɓe e baadey\x + \xo 11.10 \xt Jabuura 69.23-24\x*!»   
\p
\v 11 Den, mii ƴama: Yahuduuɓe fergi nun gam ɓe jana e baadey na? Aawo! Amma sabbu fergaago maɓɓe, ɓe lenyi janani heɓii kisidam gam nawniraagu Yahuduuɓe umminiree.  
\v 12 Fergaago Yahuduuɓe laatanike himɓe duuniyaaru jawdi, seekaago maɓɓe bo waddanii ɓe lenyi janani jawdi. Den noy ɗum laatotono to Yahuduuɓe fu tuubiino?   
\s1 Kisdam lenyi janani  
\p
\v 13 Jooni, onon ɓe lenyi janani nun baddanmi. Mii laatii lilaaɗo caka ɓe lenyi janani, mii teddina golle am.  
\v 14 Mii yiɗi to waɗoto, mi ummina nawniraagu himɓe lenyol am, mi hisina woɓɓe maɓɓe.  
\v 15 Takkeego maɓɓe sera weldini himɓe duuniyaaru e Alla. Noy ɗum laatotono to ɓe bittinaama? Ɗum nandan hande ƴiwugo diga maayde naata e yonki.  
\v 16 To peen artuŋa sakkaama Alla, den koriiko fu e laatanii mo. To ɗaɗi leggal e laatanii Alla, licce maggal bo e laatanii mo.  
\v 17 Hande non ɗum laatii e himɓe Isira'iila, ɓee laatii hande leggal jaytuhi. Licce jaytuhi wuro goɗɗe wudditaama, go an jaytuhi laddehi takkaɗaa dow jayri jaytuhi wuro, go aa heɓa nyaamdu maa diga e makki.  
\v 18 Gam majjum, taa yawa licce budditaaɗe. A woodaa laawol mawnitaago. Amma to aa mawnito, annitin no an bane roonii ɗaɗi, ɗaɗi nun roonii maa.   
\p
\v 19 Waɗoto bi'aa: «Licce wuddita nun gam mi takkee to ɗe gonunoo.»  
\v 20 Gooŋa nun! Ɗe budditaama gam dullere goonɗinki majje, go an takkaɗaa gam goonɗinki maa. To non non, taa mawnita, amma hulu Alla.  
\v 21 Gam to Alla accay licce wuro, o accataa maa an bo.  
\v 22 En daaree geetaaku Alla e saɗella makko. Saɗella makko dow yanuɓe, den geetaaku makko bo dow maa, to aa tabitii der geetaaku makko. To hinaa non, an bo a wudditinte.  
\v 23 To Isira'iilaaɓe bo tabitaaki der dullere goonɗinki mum, Alla takkanɓe kade. Gam Alla e woodi baawɗe takkugo ɓe kade.  
\v 24 An jaytuhi laddehi, a wudditaama takkaɗaa to jaytuhi ki wuro. Ɗum ɗon haandanayno maa. To non, eɗum saɗi takkugo licce jaytuhi ki wuro to ɗe gonunoo na?   
\s1 Alla e woodi yurmeene himɓe fu  
\p
\v 25 Banniraaɓe, mii yiɗi faamingo on asiiri ɗum ɗo, gam to on daaree ko'e mooɗon hande wooduɓe hakkillo. Woɓɓe der Isira'iilaaɓe, ɓerɗe mum yoorinaama. Amma ɗum daroto to limgal ɓe lenyi janani hisinteeɓe hebbii.  
\v 26 Hande non, Isira'iilaaɓe fu hisan. Non Dewtere wi'i:  
\q1 «Kisinoowo waran diga Siyoona,  
\q1 o mooytan dullere kulol Alla caka himɓe lenyol Yaakuubu.   
\q1
\v 27 Kanjum woni alkawal am e maɓɓe  
\q1 to mi moytii hakkeeji maɓɓe.»   
\p
\v 28 Dow wecco linjiila Yahuduuɓe laatake ɓe Alla wanyi, gam mooɗon. Amma dow wecco cuɓol Alla, ɓe laati nun yiɗaaɓe gam kaakiraaɓe maɓɓe.  
\v 29 To Alla hokkii neɗɗo o hokku nun, to o noddi neɗɗo bo o noddu nun.  
\v 30 Naane, on ɗowtanaakino Alla. Amma joonii on keɓii enɗam Alla gam dullere ɗowtaare Yahuduuɓe.  
\v 31 Non bo jooni, ɓe ɗowtanaaki Alla gam keɓon enɗam makko. Jooni, kamɓe bo ɓe keɓan enɗam makko, hande no onon bo keɓirɗon.  
\v 32 Gam Alla maɓɓii himɓe fu der dullere ɗowtaare, gam o enɗoo ɓe, ɓe fu.   
\p
\v 33 Hey! E gooŋa Alla e mawni! Hakkillo makko e annal makko e luggi! Walaa baawoowo ko faami no o hiitortoo, laabi makko faamataako!  
\v 34 Gam e winnaa:  
\q1 «Moy anni miilooji Joomiraawo?  
\q1 Moy woni kokkoowo mo saawari?   
\q1
\v 35 Moy arti hokki mo, hakko o yoɓa ɗum?»   
\m
\v 36 Gam huune fu e makko ƴiwi, gam makko ɗum woni, kanko bo woodi ɗum. Tedduŋal laatanoo mo faa abada! Aami!   
\c 12  
\s1 No haani goonɗinɓe Yeesu wuurira  
\p
\v 1 Banniraaɓe, mii eela on sabbu enɗam Alla. Kokkee mo ko'e mooɗon hande sadaka yonkinteha, ceniika, pottananka Alla. Kanjum woni sujida gooŋaha, kaanuka caafiron Alla.  
\v 2 To on nandee e himɓe duuniyaaru nu. Amma accee Alla waylita on. Hakkillooji mooɗon laatoo kesi. Den on baawan suttontirgo ko Alla yiɗi, e ko wooɗi, e ko weli, e ko hebbi.   
\p
\v 3 Alla waɗanii am moƴƴere mum. Gam majjum mii wi'a moy mooɗon fu to daaru hoore muuɗum ɓura ko laati. Amma moy fu daara hoore mum jaka no foti, e jaka goonɗinki ki Alla hokki ɗum.  
\v 4 Moy meeɗen fu e woodi jokkule ɗuuɗɗe der ɓannu gootol. Jokkule ɗen fu golle goote bane waɗata.  
\v 5 Hande non, enen bo, no ɗuuɗirɗen fu, en laati nun ɓannu gootol, gam kawtal meeɗen e Almasiihu. En fu, een jeyontiri.  
\v 6 Alla hokkii en dokke feere feereeje e moƴƴere mum. Kokkaaɗo gaɗol annabaaku, waɗa ɗum no fottiri e goonɗinki.  
\v 7 To wallugo woɓɓe nun, o waɗa ɗum e hakkillo makko fu. Janŋinoowo bo, hiinnoo janŋinol mum.  
\v 8 Kokkaaɗo dokkal semmiɗingo himɓe, o semmiɗina ɓe. Kokkaaɗo dokkal wallugo woɓɓe, walla e ɓerne woore. Ardiiɗo, ardoo e tinnaare. Enɗotooɗo himɓe, waɗa ɗum e seyo.   
\p
\v 9 Yidde mon laatoo ne walaa munaafitaare. Banyee ko halli, takkee ko wooɗi e semme.  
\v 10 Jiɗontiree e yidde banniraagu. Moy mooɗon fu teddina banniraawo mum, ɓurina hoore mum.  
\v 11 Laatee tinniiɓe, to on laatee ciiwankeeɓe. Accee hakkillo mon e fini. Gollanee Joomiraawo e ɓerɗe mon fu.  
\v 12 Ceyoree ko kooliɗon on keɓan, munyanee tooraaji, tinnee e waɗugo du'aaje.  
\v 13 Ballitee himɓe Alla e haajeeji mum, laatee weernooɓe hoɓɓe.   
\p
\v 14 Barkiɗinee tooranɓe on, barkiɗinee, to on jaa'ee.  
\v 15 Ceyodee e seyotooɓe, bullidee e wullooɓe.  
\v 16 Goodee miilooji gooti hakkune mon. To on dartee ko mawni, amma nootee bo waɗugo ko leesi. To on daaree ko'e mooɗon hande wooduɓe hakkillo.   
\p
\v 17 To goɗɗo waɗanii on ko halli, to on battee mo. Dartee waɗugo ko wooɗi yeeso himɓe fu.  
\v 18 To waɗoto, gaɗee no baawuɗon fu, gonidon e himɓe fu e jam.  
\v 19 Banniraaɓe am yiɗaaɓe, to on battanee ko'e mooɗon, amma accee mone Alla waɗa ɗum. Gam Joomiraawo wi'i der Dewtere: «Min nun wattaago wonani, mi yoɓan moy fu ko waɗi.»  
\v 20 E winnaa kade: «To ganyo maa e rafaa, hokku mo o nyaama, to emo ɗonɗaa, hokku mo o yara. To a waɗii ɗum, ƴulɓe yiite nun jowanɗaa mo ɗon dow hoore makko.»  
\v 21 Taa accu hallande jaalee, amma jaalora ne ko wooɗi.   
\c 13  
\s1 Ɗowtanaago mawɓe genni  
\r (1 Piyer 2.13-17)  
\p
\v 1 Sey moy fu ɗowtanoo laamiiɓe. Laamiiɗo walaa to hinaa mo Alla suɓi, gam laamiiɓe fu, Alla nun laaminta ɗum.  
\v 2 Gam majjum, caliiɗo ko ɗowtanii laamiiɗo, salike ka Alla bati. Caliiɗo ka Alla bati fu, fooɗanan hoore mum kiita.  
\v 3 Gaɗoowo ko wooɗi hulaataa mawɓe genni, sey gaɗoowo ko halli. A yiɗaa aa huli laamiiɓe na? waɗu ko wooɗi, den ɓe manete.  
\v 4 Golle Alla nun laamiiɓe waɗata gam nafuwe maa. Amma to a waɗii ko halli, sey kulaa, gam baanji bane acci ɓee bakkii kaafahi. Ɓe laati nun gollantooɓe Alla gam ɓe battoo, ɓe kollita mone makko dow waɗooɓe ko halli.  
\v 5 To non non, eɗum haani ɗowtanoɗon laamiiɓe, hinaa gam oon kula hiiteego tan, amma gam miilooji ɓerɗe mooɗon cuuɗiiɗi e holla on ɗum.   
\p
\v 6 Gam majjum acci oon joɓa ceede faada. Alla ɓe gollantoo, der golle ɗen.  
\v 7 Kokkee moy fu ko haanani ɗum. Joɓee ceede faada to haanuɓe joɓon ɗe. Joɓee ko tannyanaɗon to haanuɓe joɓon. Kulee kaanuɗo huleego. Teddinee kaanuɗo teddineego.   
\s1 Yiɗugo banniraawo  
\p
\v 8 To on joganee goɗɗo nyamaane, to hinaa nyamaane yiɗontirgo hakkune mon. Gam jiɗuɗo banniraawo mum, hebbinii ko tawreeta ƴami.  
\v 9 Gam tawreeta wi'i: «Taa jeenu, taa waru neɗɗo, taa wujju, taa suuna.» Tawreeta ka, e tawreetaaji koriiɗi fu, hawtii dow haala goota kaa ɗo: «Yiɗu banniraawo maa hande no jiɗirɗaa hoore maa.»  
\v 10 Yidde waɗantaa banniraawo ko halli. To non yidde laati nun hebbingo tawreeta.   
\s1 Heɗaago wittoyki Yeesu  
\p
\v 11 Gaɗee ɗum, gam oon anni der iri wakkati kiye nun gonuɗen. Wakkati kaanuki pinen diga e ɗoyŋol nun. Gam jooni kisidam men e ɓadii ɓuri de goonɗinnoɗen.  
\v 12 Jemma jenŋii, nokkuuje faanake weetugo. Gam majjum, en accee waɗugo golle niwre, en ɓornee kaɓirɗum ɗum jayŋol.  
\v 13 En gonee hande no haani wonuɓe der nyalooma wonira. En accee deereraaku e jarɗe, accen bo jeenu e suunooji baanji baanji, accen kaɓe e nawniraagu.  
\v 14 Ɓornee jikku Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu hande no ɓornortoɗon kolte. To on kiinnitanee ɓannu gam deƴƴitingo suunooji maggol.   
\c 14  
\s1 Gondal semmiɗinɓe e ɓe goonɗinki mum semmiɗaa  
\p
\v 1 Jaɓee mo goonɗinki mum semmiɗaa, to on jeddontiree dow miilooji makko.  
\v 2 Hande jon, goɗɗo, goonɗinki mum hokkan ɗum semme nyaamugo huune fu. Mo goonɗinki tampuki bo nyaamataa goɗɗum, sey baafe tan.  
\v 3 Nyaamoowo huune fu, to yawoo mo nyaamataa. Mo nyaamataa huune fu bo, to hiitoo nyaamoowo ko yiɗi fu, gam Alla jaɓii mo.  
\v 4 An, moy laatiɗaa faa kiitoɗaa gollantooɗo goɗɗo? To oo darii, ɗum bo to o yanii, ka joomiraawo makko nun. O daroto bo, gam Joomiraawo e woodi baawɗe darnugo mo.   
\p
\v 5 Goɗɗo e daari hande nyalaane nee ɗo e ɓuri nee to teddugo, oo to bo e daari no nyalaaɗe fu fotan nun. Sey moy fu anna to darii der hakkillo mum.  
\v 6 Ɓurontiroowo nyalaaɗe e waɗa ɗum gam Joomiraawo. Nyaamoowo ko yiɗi fu, e waɗa ɗum gam Joomiraawo, oo yetta Alla. Mo nyaamataa huune fu bo e waɗa ɗum gam Joomiraawo, oo yetta Alla kanko bo.  
\v 7 Gam walaa e meeɗen buuruɗo gam hoore mum, nun nun bo walaa maayoowo gam hoore mum.  
\v 8 To een buuri, Joomiraawo nun buuranɗen, to en maayii bo, Joomiraawo on nun maayanɗen. To een buuri ɗum bo to en maayii, Joomiraawo laataniɗen.  
\v 9 Gam Almasiihu maayii, o fintii bo gam o laatoo Joomiraawo wuuruɓe e maayuɓe fu.   
\p
\v 10 Amma an, gam ume kiitotoɗaa banniraawo maa goonɗinɗo? An bo, ume jawantoɗaa banniraawo maa goonɗinɗo? En fu, en daroyto yeeso hiitorde Alla,  
\v 11 gam e winnii:  
\q1 Joomiraawo wi'i:  
\q1 «Min, mii wuuri  
\q1 moy fu jiccoto yeeso am,  
\q1 ɗelle fu teddinan am.»   
\m
\v 12 Den moy meeɗen fu toontanto hoore mum yeeso Alla.   
\s1 Taa fergin banniraawo maa  
\p
\v 13 Gam majjum, en accee gaccontirgo. Ko haani gaɗen woni accen resango banniraaɓe ko ferginta ɓe, ɓe jana.  
\v 14 Mii anni, mii tabbitini bo der kawtal men e Joomiraawo Yeesu, no nyaamdu walaa karmuŋol e hoore mum. Amma to goɗɗo e miili e woodi huune ko harmi, dow makko ɗum harmi.  
\v 15 To gam sabbu nyaamdu, a accii ɓerne banniraawo maa biisake, a tokkay laawol yidde. Taa accu gam nyaamdu maa, neɗɗo mo Almasiihu maayi gam mum halka.  
\v 16 Gam majjum, to on accee himɓe bata kalluka dow ko laatanii on booɗuɗum.  
\v 17 Gam Laamaare Alla laataaki gam nyaamɗe e jarɗe, amma ne laati nun foonnitaare, e jam, e seyo ɗum Ruuhu Ceniiɗo hokkata.  
\v 18 Golliranoowo Almasiihu hande non, fottanan Alla, himɓe bo yettan mo.   
\p
\v 19 Gam majjum, en dartee ko waddata jam hakkune meeɗen, e ko mawninta goonɗinki moy meeɗen fu.  
\v 20 Gam sabbu nyaamdu, taa biisu golle Alla. E gooŋa, nyaamdu fu e laaɓi. Amma nyaamaa nyaamdu, den ɗum doƴƴa goɗɗo, ɗum wooɗaa.  
\v 21 E ɗum wooɗi, to neɗɗo ƴakku tew, to o yaru bo innabojam, o acca waɗugo huune ko ferginta banniraawo makko.  
\v 22 Ko kooliɗaa dow haala ka fu, joga ɗum gam maa yeeso Alla. Barke laatanto mo gaccataako hoore mum dow ko o suɓi o waɗa!  
\v 23 Amma gaɗuɗo seko dow ko nyaamata, hiitaama, gam joomum nyaamiray ɗum e goonɗinki. Nani bo, huune fu ko waɗaaka e goonɗinki, laati nun hakke.   
\c 15  
\p
\v 1 Enen ɓe goonɗinki mum semmiɗi, e haani balliten ɓe goonɗinki mum semmiɗaa. Haanay daarten ko fottanta en tan.  
\v 2 Sey moy meeɗen fu darta ko fottanta banniraawo mum gam nafuwe makko e gam mawningo goonɗinki makko.  
\v 3 Gam Almasiihu dartay ko welata ɗum. Amma hande no winnaa: «Jennooje yennanɓe maa yanii dow am.»  
\v 4 Ko artaa winnaa e dewte fu, winnaama gam janŋingo en. Kanjum hokkata en munyal, e ɓerɗe deƴƴuɗe, een keɗorii ko warata.  
\v 5 Munyal e deƴƴitinki ɓerne, diga Alla nun ƴiwata. Alla on hokka on laatoɗon miilo wooto hakkune mon. Ɗum laatoo deydey no Yeesu Almasiihu ekkitiniri on.  
\v 6 Den on teddinan Alla, Baaba Yeesu Almasiihu, Joomiraawo meeɗen e ɓerɗe goote, e daane woore.   
\s1 Lenyi janani nanii linjiila  
\p
\v 7 Jaɓɓontiree hakkune mon hande no Almasiihu jaɓɓorii on, gam tedduŋal Alla.  
\v 8 Mii bata on no Almasiihu laatike jaggiiɗo caka Yahuduuɓe. O waɗii ɗum gam o hebbina alkawal ŋal Alla waɗanno maamiraaɓe men gam o tabbitina Alla laati nun gooŋaajo.  
\v 9 Den ɓe lenyi janani bo teddina Alla gam enɗam makko, hande no Dewtere wi'i:  
\q1 «Mi maantete caka ɓe lenyi janani,  
\q1 mi yiman, mi teddina inne maa.»   
\m
\v 10 Dewtere wi'i kade:  
\q1 «Lenyi janani, belbeltee e himɓe Joomiraawo.»   
\m
\v 11 Kade:  
\q1 «Onon ɓe lenyi janani fu,  
\q1 Jettee Joomiraawo,  
\q1 Himɓe fu yetta mo.»   
\m
\v 12 Annabi Esaaya bo wi'i:  
\q1 «Ƴiwuɗo e lenyol Yesa waraan,  
\q1 O ummoto gam o laamanoo himɓe lenyi janani,  
\q1 Ɓe jowan hoolaare maɓɓe dow makko.»   
\p
\v 13 Alla mo tammuwe hebbina ɓerɗe mooɗon seyo e jam gam goonɗinki mon. Tammuwe mooɗon ɓeydoo der ɓerɗe mooɗon diga e baawɗe Ruuhu Ceniiɗo!   
\s1 Pol e batana golle mum  
\p
\v 14 Banniraaɓe am, min e hoore am, mii hoolii, oon goodi ko wooɗi, oon keewi annal, on baawan ko hokkontiri saawari hakkune mooɗon.  
\v 15 Amma der nokkuuje goɗɗe der ɗerewol am ŋol, mi winnanii on e cuusal gam siwtorgo on ko annuɗon. Mi waɗii ɗum sabbu moƴƴere ne Alla waɗanimmi.  
\v 16 O waɗii am gollantooɗo Yeesu Almasiihu caka ɓe lenyi janani. Mii golloo hande Limaamiijo. Mii waajoo ɓe lenyi janani linjiila gam ɓe laatoo sadaka belanka Alla, ka Ruuhu Ceniiɗo laaɓini.  
\v 17 Gam majjum, sabbu kawtal am e Yeesu Almasiihu, mi waawan ko jurorii golle am yeeso Alla.  
\v 18 Gam mi suusataa batango goɗɗum, to hinaa ko Almasiihu waɗi diga e am, gam waddugo ɓe lenyi janani ɗowtanoo Alla. O waɗii ɗum diga haala am, e gaɗu am,  
\v 19 non bo diga e baawɗe kaayeefiiji e haaynaareeji, e baawɗe Ruuhu Alla. Hande non baajoriimi linjiila Almasiihu diga Urusaliima e nokkuuje piiltitiiɗe ɗum, faa yottii leydi Illiriya.  
\v 20 Mi tinnake gam to mi waajoo linjiila to inne Almasiihu meeɗi noddeego. Mi waɗii ɗum, gam mi yiɗaa mahugo dow daɗɗa goɗɗo.  
\v 21 Hande no Dewtere wi'i:  
\q1 «Ɓe bataakano haala makko, yi'aan,  
\q1 ɓe nanayno oo batanee, faamaan.»   
\s1 Miilooji Pol  
\p
\v 22 Golle am ɗen nun haɗimmi de ɗuuɗɗum warugo to mooɗon.  
\v 23 Amma jooni mi woodaa to gollotoomi, golle am heennyii der leyɗe ɗee, kade bo diga duuɓi ɗuuɗɗi nun jiɗumi warugo to mooɗon.  
\v 24 Mii yiɗi yaalugo on to mii yaha Espaniya. Mi jooɗodoto e mooɗon seɗɗa, ballon am der jahaaŋal am ɓaawo de ji'umi on go hakkillo am fukkii.  
\v 25 Amma jooni mi yahan Urusaliima walloygo himɓe Alla wonɓe ton.  
\v 26 Goonɗinɓe Maseduwaan e ɓe Akaya hawritii ceede, gam ɓe balla goonɗinɓe talakaaɓe wonɓe Urusaliima.  
\v 27 Ɓe gaɗii ɗum e sago maɓɓe, e haani bo ɓe gaɗana ɓe ɗum. Gam to ɓe lenyi janani heɓii kujje ruuhunkeeje diga e Yahuduuɓe, den e haani bo ɓe balla ɓe e jawdi maɓɓe.  
\v 28 To mi yottinii golle ɗen, kokkumi ko hawritaa to haanuɓe ɗum yottoo, den mi yahan Espaniya, mi yaalan bo to mooɗon.  
\v 29 Mii anni to mii wara to mooɗon, mi waridan e barke Almasiihu fu.   
\p
\v 30 Banniraaɓe, mii eela on gam sabbu Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, e gam yidde ne Ruuhu hokkata: Ballee am hawre, oon eelanammi Alla.  
\v 31 Du'ee gam mi daɗa e juuɗe himɓe Yahudiya ɓe goonɗinay. Du'ee bo gam himɓe Alla wonɓe Urusaliima jaɓa ballal ŋal jaaranmi.  
\v 32 Hande non, to Alla e yiɗi, mi yottoto to mooɗon e welwelo, den mi siwtoo seɗɗa hakkune mooɗon.  
\v 33 Alla kokkoowo jam wonda e mooɗon, on fu. Aami!   
\c 16  
\s1 Cannooje  
\p
\v 1 Mii yowana on sakiike meeɗen Fiibi junŋo, o laati nun gollotooɗo der Eklesiya Kenkereya.  
\v 2 Jaɓee mo e inne Joomiraawo hande no haani himɓe Alla waɗa. Ballee mo dow huune ko o haajaa e mon fu, gam kanko bo, o wallii ɗuuɓɓe, min e hoore am bo o wallii am.   
\p
\v 3 Mi sannii Pirisilla e Akilas, gollidooɓe e am golle Yeesu Almasiihu.  
\v 4 Ɓe kokkii ko'e maɓɓe gam ɓe kisina yonki am. Min tan bane seedantooɓe ɗum, eklesiyaaji ɓe lenyi janani fu e seedanoo ɓe ɗum.  
\v 5 Cannanee am goonɗinɓe hawritintooɓe wuro maɓɓe. Mii sanna Epaynetus, giɗo am. Kanko arti goonɗini Almasiihu der leydi Asiya.  
\v 6 Mii sanna Mariyama, kokkuɗo hoore muuɗum sanne gam mooɗon.  
\v 7 Mii sanna Andoronikus e Yuniyas, himɓe lenyol am. Min e maɓɓe nun maɓɓidanoo der kasu. Ɓee laatii lilaaɓe teddinaaɓe, ɓe arti am bo goonɗingo Almasiihu.   
\p
\v 8 Mii sanna bo Ampiliyatus jiɗaaɗo am sabbu kawtal amen e Joomiraawo.  
\v 9 Mi sannii Urbanus, gollidoowo e meeɗen der golle Almasiihu, kanko e Estakis, giɗo am.  
\v 10 Mii sanna Apelles goonɗinɗo Almasiihu e gooŋaaku. Mi sannii bo himɓe wuro Aristobil.  
\v 11 Mii sanna Herodiyon, mo lenyol am. Mii sanna bo himɓe wuro Narsisi hawtuɓe e Joomiraawo.  
\v 12 Mii sanna Tirifen e Tirifos, rewɓe gollantooɓe Joomiraawo puy. Mii sanna bo Persis, debbo jiɗaaɗo, kokkuɗo hoore mum sanne gam golle Joomiraawo.  
\v 13 Mi sannii Rufus mo Joomiraawo suɓi, e inna mum, laatiiɗo inna am min bo.  
\v 14 Mii sanna Asinkiriti e Felegon e Hermes e Patorobas e Hermas e goonɗinɓe Yeesu wonduɓe e maɓɓe fu.  
\v 15 Mii sanna Filologus e Yuliya. Mii sanna bo Nere e sakiike mum, mii sanna Olimpas e himɓe Alla wonduɓe e maɓɓe fu.   
\p
\v 16 Moy mooɗon fu sanna banniraawo mum e mammilontirgo, e yidde. Kawtal Eklesiyaaji Almasiihu fu e sanna on.   
\s1 Haalaaji keennyitirɗi  
\p
\v 17 Banniraaɓe, nani ɗo ko eelanmi on: kakkilanee waddooɓe ceennirgu caka mon. Kamɓe ɓee darta selingo on diga ekkitinol ŋol keɓuɗon. Boɗɗodee ɓe!  
\v 18 Gam himɓe ɓen, Almasiihu Joomiraawo meeɗen bane ɓe gollantoo, amma deeɗi maɓɓe. E haalaaji belɗi, eytooji ɓe jarbortoo himɓe ɓe walaa hakkillo.  
\v 19 Amma onon, himɓe fu e anni habaru ɗowtaare mooɗon. Gam majjum mii seyorii on. Amma mii yiɗi laatoɗon hakkilɓe dow waɗugo ko wooɗi, laatoɗon bo laaɓuɓe dow waɗugo ko halli.  
\v 20 Alla kokkoowo jam muunyitan Seyɗan yeeso seɗɗa ley koyɗe mooɗon. Moƴƴere Joomiraawo meeɗen Yeesu wonda e mooɗon!   
\p
\v 21 Timote gollidoowo am sannii on. Lusiyus e Yason e Sosipater himɓe lenyol am bo e sanna on.   
\p
\v 22 Min Tertiyus binnuɗo ɗerewol ŋol mi sannii on der kawtal meeɗen e Joomiraawo.   
\p
\v 23 Gayus, beero am, e beero goonɗinɓe sannii on. Erastus cuuɗoowo ceede siire sannii on, e Kartus banniraawo meeɗen.  
\p [  
\v 24 Moƴƴere Joomiraawo men Yeesu Almasiihu wonoo e mon on fu. Aami!]   
\s1 Yettoore  
\p
\v 25 Yettoore laatanoo Alla! Oo woodi baawɗe semmiɗingo on der goonɗinki, hande no linjiila ka baajotoomi batiri. Linjiila kan laati nun habaru Yeesu Almasiihu, eka hollita laabi Alla cuuɗiiɗi diga ɗum ɓooyi.  
\v 26 Amma jooni ɗum hollitake. Dewte annabiiɓe e seedoo ka. Alla tabitiiɗo batii ka anninee himɓe lenyi janani fu, gam ɓe goonɗina, ɓe ɗowtoo.   
\p
\v 27 Alla tan woodi faamu. Tedduŋal laatanoo mo diga e Yeesu Almasiihu, faa abada. Aami!