\id REV  
\h Kollitinki 
\toc1 Ɗerewol Kollitinki ki Yeesu Almasiihu holliti Yuhaana 
\toc2 Kollitinki 
\mt1 Ɗerewol Kollitinki  
\mt2 ki Yeesu Almasiihu holliti Yuhaana  
\is1 Haala Puɗɗirka  
\ip Ɗerewol kollitinki e laatanii goonɗinɓe hande ko haaynii, gam sabbu kaayniiɗum e kunniiɗum ko ŋol batanta. Binnuɗo ŋol innii inne mum de naayi, wi'i, kan woni Yuhaana. O hollii no oo laatii maccuɗo Yeesu Almasiihu. Oo laatii banniraawo goonɗinɓe, jottinoowo ka Alla bati. Yuhaana naywii puy go o winna ɗerewol ŋol diga dunne Patimos to o yaaraa. Ɓe o arti o winnani woni, eklesiyaaji jeeɗiɗi tawaaɗi der Asiya pettel, to wi'etee Turkiya hanne. Haala annabiiɓe woɓɓe ɓe Alkawal kiinŋal e tawaa der ɗerewol ŋol. Lambaaji ɗuuɗɗi, kollitooji maana huune ko saɗi faamugo e tawaa der ɗerewol ŋol. To en daarii, hande jon, lamba jeeɗiɗi, kollitoowa kebbuki Alla e laatii ko mawni der ɗerewol ŋol.  
\ip Ko ɗerewol ŋol tiitii hollitaama der aayaare arandeere e laaɓuɗum, ɗum wi'i: «Dewtere nee e batana haalaaji asiiri ko Yeesu Almasiihu holliti. Alla hollitii mo ɗum gam o holla jaggiiɓe mum huune ko waroyta, ɓooyataa».  
\ip Ɗerewol ŋol, winnanaama goonɗinɓe toorotooɓe. Ɓee bukanoo annugo no kiita e wara yeeso, kalluɗum bo jaalataako e baadey, pintol Almasiihu maɓɓitii wakkati kesi. Ɓaawo to wakkati kin hebbii, den nun ko darŋal waɗa.  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Ɗereeji ɗi eklesiyaaji jeeɗiɗi winnanaa, 2-3.  
\io1 2. Maaneeji jeeɗiɗi takkaaɗi, 4.1-8.6  
\io1 3. Galalɗi jeeɗiɗi puureteeɗi, 8.7-11.19  
\io1 4. Maaneeji jeeɗiɗi, 12-15.8  
\io1 5. Jarirkon kon mone Alla jeeɗiɗon, 16.1-20  
\io1 6. Haalaaji jeeɗiɗi bataaɗi dow Babiila, 17.1-19.10  
\io1 7. Kollitinki jeeɗiɗi dow no habaruuji ɗin hebbirta, 19.11-21.8  
\io1 8. Urusaliima kesol laatiiŋol debbo jawgiyel, 21.9-22.5.  
\c 1  
\s1 Haala puɗɗirka  
\p
\v 1 Dewtere nee ɗo, e batana haalaaji asiiri ko Yeesu Almasiihu holliti. Alla hollii mo ɗum, gam o holla gollotooɓe makko ko waroyta, ɓooyataa. Yeesu Almasiihu lilii malaykaajo mum gam o annina ɗum Yuhaana, maccuɗo makko.  
\v 2 Yuhaana seedake ko o yi'i fu, o batii haala Alla, o seedii ko Yeesu Almasiihu holliti.  
\v 3 Barke laatanii janŋoowo dewtere ne, e nanooɓe haala annabaaku ŋu, go e jogii ko winnaa der mayre! Gam wakkati ɓadike.   
\s1 Yuhaana e sanna eklesiyaaji  
\p
\v 4 Min Yuhaana nun winnani eklesiyaaji jeeɗiɗi tawaaɗi der leydi Asiya.  
\p Moƴƴere, e jam laatanoo on diga e Alla gonuɗo, e goonnooɗo, e garoowo. Ɗum laatanoo on diga e ruuhuuji jeeɗiɗi, gonuɗi yeeso kittaal Laamaare makko.  
\v 5 Ɗum laatanoo on bo diga e Yeesu Almasiihu, ceedotooɗo koolaaɗo, artuɗo finti diga e maayɓe, laamiiɗo laamiiɓe duuniyaaru.  
\p Kanko yiɗi en, go o hisini en diga e hakkeeji men, e ƴiiƴam makko.  
\v 6 O laatinii en laamiiɓe, e Limaamiiɓe Alla baabiiko. Tedduŋal e Laamaare laatanoo mo, duuɓi duuɓaali. Aami.   
\p
\v 7 Daaree, oo warida e duulere. Himɓe fu yi'an mo, baa yuwunooɓe mo, lenyi duuniyaaru fu simoto gam makko. Ɗum laatoo hande non! Aami\x + \xo 1.7 \xt Jekariya 12.10; Yuhaana 19.37\x*.   
\p
\v 8 Joomiraawo Alla, gonuɗo, e gonnooɗo, e garoowo, mo baawɗe wi'i: «Min woni arano, min woni sakitiineejo.»   
\s1 Almasiihu hollitii hoore mum Yuhaana  
\p
\v 9 Min woni Yuhaana banniraawo mooɗon. Mi hawtii e mooɗon der toora, e der Laamaare Yeesu Almasiihu, e der tinnaare makko. Mi yaaraama e semme dow duunne wi'eteene Patimos gam mi waajike haala Alla, ceedaniimi Yeesu.  
\v 10 Nyaanne nyalaane Joomiraawo\f + \fr 1.10 \ft Nyalaane Joomiraawo nen nyaanne alal nun.\f*, kebbumi Ruuhu, den nanumi ɓaawo am daane towne hande galalɗi puureteeɗi.  
\v 11 Daane nen e wi'a: «Ko ji'ataa, winnu ɗum der ɗerewol, lildaa eklesiyaaji jeeɗiɗi ɗii ɗo: Efesu e Samirna e Pergamu e Tiyatira, e Sardis, e Filadelfiya e Lawdikiya.»   
\p
\v 12 Den jeeƴitiimi gam mi daara baddanɗo am, ko ji'umi fitillaaji jeeɗiɗi, gaɗiraaɗi kanŋeeri.  
\v 13 Goɗɗo nanduɗo e Ɓii neɗɗo e darii hakkune majji, oo ɓornii jabbaare, oo haɓɓi ɓelɓelol kanŋeeri to gabaare makko.  
\v 14 Hoore makko e gaasa makko e rawni tar hande hottollo e kosam, gite makko e wa'i hande ɗenŋal yiite.  
\v 15 Koyɗe makko e jalba hande janni boɗeeri buuɗaani faa wojji coy, daane makko e nandi hande rimmo diyam ɗuuɗɗam.  
\v 16 Oo jogii koode jeeɗiɗi e junŋo makko nyaamo. Kaafahi belki becce ɗiɗi e wurtoo diga e hunnuko makko. Yeeso makko e nandi hande naaŋe jalboowe caka nyalooma.  
\v 17 No ji'u moo mi, janumi yeeso makko, laatiimi hande maayɗo. Den o yowi junŋo makko nyaamo dow am, o wi'i: Taa hulu! Min woni arano, min woni cakitiiɗo,  
\v 18 min woni buuruɗo. Mi maayiino, amma jooni mii wuuri faa abada. Mii woodi baawɗe dow maayde e dow joonne maayɓe.  
\v 19 Gam majjum, winnu ko ji'ataa, ko waɗotoo, e ko waɗoytoo yeeso.  
\v 20 Nani ɗo asiiri koode jeeɗiɗi ɗe ji'uɗaa der junŋo am nyaamo, e fitillaaji kanŋeeri jeeɗiɗi. Koode jeeɗiɗi, laatii malaykaaɓe eklesiyaaji jeeɗiɗi. Fitillaaji kanŋeeri jeeɗiɗi bo, laatii eklesiyaaji jeeɗiɗi.»   
\c 2  
\s1 Ɗerewol eklesiya Efesu winnanaa  
\p
\v 1 «Winnan malaykaajo eklesiya Efesu, bi'aa:  
\p Nani haalaaji jogiiɗo koode jeeɗiɗi der junŋo mum nyaamo, jahoowo hakkune fitillaaji kanŋeeri jeeɗiɗi:  
\v 2 Mii anni golle maa, e tinnaare maa, e munyal maa. Mii anni a munyantaa halluɓe, a foonnii wi'ooɓe e laatii lilaaɓe, amma ɓe laataaki ɗum, a tawii ɓe laati nun fewooɓe.  
\v 3 Aa woodi munyal, a toorake gam inne am, amma a tampay.  
\v 4 Amma ko pelan maa mi woni, a accii yidde maa arandeere.  
\v 5 Gam majjum, siwtor diga to januɗaa. Tuubu, den gaɗaa golle maa arandeeje! To hinaa nun, mi waran, mi ikkina fitilla maa e nokkuure mum, sey to a tuubii.  
\v 6 Amma aa woodi gootum ko wooɗi: aa wanyi golle Nikolayiiɓe, hande no min bo banyirmi ɗe.   
\p
\v 7 Gooduɗo noppi fu, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji! Jaaliiɗo fu, mi hokkan ɗum nyaama ɓiɓɓe leggal yonki gonuŋal der aljanna Alla.»   
\s1 Ɗerewol ɓe Samirna winnanaa  
\p
\v 8 «Winnan malaykaajo eklesiya Samirna, bi'aa:  
\p Nani ɗo haalaaji ɗi bi'eteeɗo arano e sakitiineejo wi'i, kanko maayunooɗo ko finti.  
\v 9 Mii anni toora maa, e talakaaku maa, baa no aa jom jawdiijo. Mii anni kalluka ka wi'ooɓe e laatii Yahuduuɓe batata dow maa. Amma fewre, ɓe laati nun jama'aare saafooɓe Seyɗan.  
\v 10 Taa hulu toora ɓadiika tawugo maa. Daa Seyɗan maɓɓan woɓɓe mon der kasu, gam poonneɗon, on toorete faa balɗe sappo. Laata koolaaɗo faa maayde, mi hokkete keɓal jaalorgal, waato yonki.   
\p
\v 11 Gooduɗo noppi, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji! Jaaliiɗo, maayde ɗiɗawre meemataa ɗum.»   
\s1 Ɗerewol ɓe Pergamu winnanaa  
\p
\v 12 «Winnan malaykaajo eklesiya Pergamu, bi'aa:  
\p Nani ɗo haalaaji jogiiɗo kaafahi ceeɓuki, ki beldiiji ɗiɗi:  
\v 13 Mii anni to jooɗiɗaa, ɗon nun laamorde Seyɗan woni. Aa jogii inne am, a yedday goonɗingo am baa der wakkati Antipas seedeejo am koolaaɗo waraa caka mooɗon, to Seyɗan woni.  
\v 14 Amma mii woodi ko pelan maa mi: Aa woodi woɓɓe tokkuɓe ekkitinol Balaama. Balaama ekkitiniino Balak waɗa no himɓe Isira'iila yanirta. O acca ɓe ƴakka tew caafiraaɗum tooruuje, ɓe gaɗa jeenu bo.  
\v 15 Hande nun an bo, aa woodi tokkuɓe ekkitinol Nikolayiiɓe.  
\v 16 Gam majjum tuubu, to hinaa nun, ɓooyataa, mi waran to maa, mi haɓidan ɓe e kaafahi gonuki e hunnuko am.   
\p
\v 17 Gooduɗo noppi, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji! Jaaliiɗo, mi hokkan ɗum nyaamdu suuɗiinu, wi'eteenu “maannu”. Mi hokkan mo bo, kaaƴel daneyel. Dow maggel, inne heyre e winnaa. Goɗɗo annaa inne nen to hinaa kokkaaɗo ne.»   
\s1 Ɗerewol ɓe Tiyatira winnanaa  
\p
\v 18 «Winnan malaykaajo eklesiya Tiyatira bi'aa:  
\p Nani ɗo haalaaji Ɓiɗɗo Alla mo gite mum nandi hande ɗenŋal yiite, koyɗe makko e nandi hande janni boɗeeri.  
\v 19 Mii anni golle maa, e yidde maa, e goonɗinki maa, e ballal ŋal ballataa woɓɓe, e munyal maa. Mii anni golle maa cakitiiɗe e ɓuri arandeeje ɗuuɗugo.  
\v 20 Amma woodi ko pelan maa mi. Aa acci Ijabeeli, debbo bi'oowo hoore mum annabiijo. Oo janŋina, oo jarboo gollotooɓe am, gam ɓe gaɗa jeenu, ɓe ƴakka tew caafiraaɗum tooruuje.  
\v 21 Mi hokkii mo wakkati gam o tuuba, amma o salike ko tuubi, o acca jeenu makko.  
\v 22 Gam majjum mi faɗɗan mo dow banni toora, kanko e jeenidooɓe e makko, sey to ɓe tuubii ko ɓe gaɗi e makko.  
\v 23 Mi waran ɓiɓɓe makko. Eklesiyaaji fu annan min woni liinyoowo hakkillo e ɓerɗe. Mi yoɓan bo moy mooɗon fu ko waɗi.   
\p
\v 24 Amma onon horiiɓe der Tiyatira, onon ɓe tokkay laawol ŋol, onon ɓe annaa ko woɓɓe wi'ata “asiiri Seyɗan lugguɗo”, mi yowantaa on dongal kuuŋal.  
\v 25 Amma, ko gooduɗon, jogee ɗum e semme faa mi wara.  
\v 26 Jaaliiɗo, gaɗuɗo golle am faa heennyitirde, mi hokkan ɗum baawɗe dow lenyi himɓe.  
\v 27 O duriran ɓe e sawru janni, o pusan ɓe hande no payanɗe loopeeje pusirtee.  
\v 28 Hande no min bo keɓirmi baawɗe diga Baaba am. Hande non min bo, mi hokkan mo hoodere fajiri.   
\p
\v 29 Gooduɗo noppi, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji!»   
\c 3  
\s1 Ɗerewol ɓe Sardis winnanaa  
\p
\v 1 «Winnan malaykaajo eklesiya Sardis, bi'aa:  
\p Nani ɗo haalaaji gooduɗo ruuhuuji Alla jeeɗiɗi, e koode jeeɗiɗi: Mii anni golle maa, aa wi'ee aa buuruɗo, amma a maayɗo.  
\v 2 Waɗu hakkillo, semmiɗin ko faani waatugo, gam mi tawii golle maa hebbay yeeso Alla am.  
\v 3 Gam majjum siwtor no keɓirɗaa, e no nanirɗaa haala Alla, joga ka, tuubu. To a reenaay, mi waran hande gujjo, a annataa bo wakkati de garanmi juhugo maa.  
\v 4 Amma, aa woodi der Sardis himɓe ɓe tuuninaay kolte mum. Ɓe ɓornoto kolte daneeje, ɓe jaada e am, gam ɓe potanii ɗum.  
\v 5 Hande non, jaaliiɗo fu ɓornoto kolte daneeji. Mi moytataa inne makko diga dewtere yonki pay. Mi seedoto yeeso Baaba am e yeeso malaykaaɓe mum, oo laatii mo am.  
\v 6 Gooduɗo noppi, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji!»   
\s1 Ɗerewol ɓe Filadelfiya winnanaa  
\p
\v 7 «Winnan malaykaajo eklesiya Filadelfiya, bi'aa:  
\p Nani ɗo haalaaji Ceniiɗo, Gooŋaajo, jogiiɗo maɓɓitirgel ŋel Dawda e junŋo mum. To o maɓɓitii goɗɗo maɓɓataa, to o maɓɓii bo, goɗɗo maɓɓitintaa.  
\v 8 Mii anni golle maa. Daaru, mi maɓɓitii dammugal yeeso maa ŋal goɗɗo waawataa ko maɓɓi. A woodaa baawɗe mawɗe, amma a jogake haala am, a yedday inne am.  
\v 9 Daaru, mi hokkete jama'aare sujidanooɓe Seyɗan, wi'ooɓe ko'e mum ɓee laatii Yahuduuɓe, amma fewre. Mi accan ɓe gara ɓe jiccoo ley koyɗe maa, den ɓe paaman mii yiɗu ma.  
\v 10 A jogake haala am, a munyii sanne. Gam majjum, min bo, mi reenete der wakkati ɓillaare garanoore duuniyaaru gam foonna himɓe.  
\v 11 Mi faanake warugo. Joga ko gooduɗaa e semme, gam to goɗɗo etta meetalol maa.  
\v 12 Jaaliiɗo fu, mi waɗan ɗum darŋanal der suudu Alla am, o wurtataako e mayru abada. Mi winnan dow makko inne Alla am, e inne wanŋarde Alla am, waato Urusaliima kesol, ƴiwoowol diga dow kammu, to Alla am. Mi winnan bo dow makko, inne am heyre.   
\p
\v 13 Gooduɗo noppi, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji!»   
\s1 Ɗerewol ɓe Lawdikiya winnanaa  
\p
\v 14 «Winnan malaykaajo eklesiya Lawdikiya, bi'aa mo:  
\p Nani ɗo haalaaji bi'eteeɗo Aami, seedeejo koolaaɗo, e gooŋaajo, mo diga e mum Alla tagi huune fu.  
\v 15 Mii anni golle maa, a wulaa a feewaa. Laata buluɗo, ɗum bo peewuɗo!  
\v 16 Amma no aa woni caka caka, a wulaa a feewaa, mi tuutete diga hunnuko am.  
\v 17 Aa wi'a: ‟Mii laatii jom jawdiijo, mi hawritii jawdi, mi haajaaka goɗɗum”. A annaa a laati nun mo walaa goɗɗum, jurminiiɗo, talakaajo, bumɗo, e jahoowo funtu.  
\v 18 Ka batan maa mi nani: Soodu to am, kanŋeeri laaɓiniraani yiite, gam laatoɗaa jom jawdiijo. Soodu gineeji daneeji ɓornoɗaa, gam senteene funtu maa to yi'oo. Kade bo, soodu lekki gite mooma, gam ji'aa.  
\v 19 Himɓe ɓe jiɗumi, mi felan ɓe, mii fooɗa noppi maɓɓe. Gam majjum, tinna tuubaa!  
\v 20 Mi nani darii e dammugal, mii silmina. To goɗɗo nanii daane am go maɓɓiti dammugal, mi naatan wuro mum, mi nyaamda e mum, joomum bo nyaamdan e am.  
\v 21 Jaaliiɗo fu, mi jooɗinan ɗum dow kittaal Laamaare am, hande no jaaloriimi go jooɗodiimi e baaba am dow kittaal Laamaare mum.   
\p
\v 22 Gooduɗo noppi, nana ko Ruuhu batata eklesiyaaji!»   
\c 4  
\s1 Alla e maantee dow kammu  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi dammugal gom e maɓɓitii dow kammu. Daane ne nanunoomi e baddammi arande, nandune e galalɗi puureteeɗi, wi'immi: «Eencu ɗo, mi hollee ko waroyta yeeso.»   
\p
\v 2 Ɗon maa ɗon, kebbumi Ruuhu. Den ji'umi kittaal laamu dow kammu, goɗɗo e jooɗii dow maggal.  
\v 3 Jooɗiiɗo on e jalba hande hayre haakoore bi'eteene yaspa, e hayre woɗeere, wi'eteene sardis. Cincinga e fiiltitii kittaal ŋal, e jalba hande hayre wi'eteene emerooda.  
\v 4 Kittaaje laamu laso e naay e fiiltitii kittaal laamu ŋal. Dottiiɓe laso e nayo e jooɗii dow majje, ɓee ɓornii kolte daneeje, ɓee mellii meetali kanŋeeri.  
\v 5 Den maaƴƴe, e rimmo daaɗe towɗe, e diggaali, e wurtoo diga kittaal laamu ŋal. Fitillaaji jeeɗiɗi e huɓɓaa yeeso maggal, kanji woni ruuhuuji Alla jeeɗiɗi.  
\v 6 Huune ko nandi e maayo e woni yeeso kittaal ŋal, e nandi e daanorgal laaɓuŋal tar.  
\p Kujje yonkinteeje naay e woni caka kittaal ŋal, e fiiltitii ŋal. Eɗe goodi gite ɗuuɗɗe yeeso e ɓaawo fu.  
\v 7 Huune ɗum yonki ɗum, aranum mum e nandi e jaggere. Ɗiɗaɓum, e nandi nyaleel, tataɓum, e woodi yeeso hande ŋo neɗɗo. Nayaɓum bo, e nandi hande ciilal piiroowal.  
\v 8 Huune yonkintejum nayum ɗum, gootum mum fu e woodi biyeeɗe jeego'o. Biyeeɗe ɗen e woodi gite der e yaasi. Jemma e nyalooma fu, eɗum wi'a:  
\q1 «Ceniiɗo, Ceniiɗo, Ceniiɗo,  
\q1 non Joomiraawo Alla mo baawɗe fu laatii.  
\q1 O na'onno, o na'on jooni, oo wara!»   
\m
\v 9 Huune yonkintejum ɗum, e teddina, e mana, e yetta jooɗiiɗo dow kittaal laamu, mo yonki faa abada.  
\v 10 De ɗum waɗata ɗum fu, dottiiɓe laso e nayo ɓen e jiccoo yeeso jooɗiiɗo dow kittaal laamu, ɓee cujidana yonkinteejo faa abada, ɓee paɗɗa meetali maɓɓe yeeso kittaal laamu, ɓee bi'a:   
\q1
\v 11 «An Joomiraawo Alla amen,  
\q1 a fotii heɓugo tedduŋal, e manŋu, e baawɗe,  
\q1 gam an tagi kujje fu,  
\q1 e sago maa ɗe laatorii, e sago maa ɗe tagiraa.»   
\c 5  
\s1 Dewtere Alla, e kaanuɗo maɓɓita ne  
\p
\v 1 Ɓaawo mum, ji'umi dewtere der junŋo nyaamo jooɗiiɗo dow kittaal laamu. Dewtere nen e winnaa becce ɗiɗi fu, ne maɓɓaa, ne waɗanaa maaneeji jeeɗiɗi.  
\v 2 Den ji'umi malaykaajo semmenteejo gom e bata e daane towne, e wi'a: «Moy nun foti takkitingo maaneeji ɗin, den maɓɓita dewtere nen?»   
\p
\v 3 Baa gooto walaa dow kammu, e dow leydi e der leydi, baawoowo ko maɓɓiti ne, ɗum bo daarugo der mayre.  
\v 4 Den bullumi puy, gam goɗɗo heɓaaki potuɗo maɓɓita dewtere nen, naa bo daarugo ko woni der mayre.  
\v 5 Den gooto der dottiiɓe ɓen wi'immi: «Taa wullu! A yi'ii jaggere lenyol Yahuuda, ƴiwuɗo diga Dawda, o jaalake. O waawan ko takkiti maaneeji jeeɗiɗi ɗin, o maɓɓita dewtere nen.»   
\p
\v 6 Den ji'umi Jawgiyel, eŋel nandi hande ŋel hiisaanoma. Jawgiyel ŋel e darii hakkune kittaal Laamaare, e huune nayum yonkintejum, e dottiiɓe. Eŋel woodi galalɗi jeeɗiɗi, e gite jeeɗiɗi, kanjum woni ruuhuuji Alla jeeɗiɗi, lilaaɗi der duuniyaaru fu.  
\v 7 Jawgiyel ŋel wari jaɓi dewtere nen diga e junŋo nyaamo jooɗiiɗo dow kittaal laamu.  
\v 8 No ŋel jaɓi ne, huune nayum yonkintejum, e dottiiɓe laso e nayo ɓen jiccii yeeso maggel. Moy maɓɓe fu e jogii moolooru, e jarirkon gaɗiraakon kanŋeeri, keewukon wardi. Kanjum laatii du'aaje himɓe Alla.  
\v 9 Ɓee jima jimol kesol, ɓee bi'a der maggol:  
\q1 «An foti etta dewtere nen,  
\q1 takkitaa maaneeji mayre  
\q1 Gam a hiisaanoma, a sooditanike Alla himɓe e ƴiiƴam maa,  
\q1 diga lenyol fu, e ɗenŋal fu, himɓe fu, e diga leydi fu.  
\v 10 A waɗii ɓe laamiiɓe, e Limaamiiɓe Alla,  
\q1 gam ɓe laamanoo duuniyaaru.»   
\p
\v 11 Mii daara, ko nanumi daaɗe malaykaaɓe ɗuuɓɓe, uju ujuneeje. Ɓe piiltitii kittaal laamu, e huune yonkintejum, e dottiiɓe.  
\v 12 Ɓee bata e daaɗe towɗe ɓee bi'a:  
\q1 «Jawgiyel kiisanooŋel fotii heɓa  
\q1 baawɗe, e jawdi, e faamu,  
\q1 e semme, e manŋu, e tedduŋal, e maantooje!»   
\m
\v 13 Den nanumi ko tagaa fu, gonuɗum dow kammu, e dow leydi, e der leydi, e der maayo, e ko woni der majjum fu, e wi'a:  
\q1 «Maantoore, e manŋu, e tedduŋal, e baawɗe  
\q1 woodani jooɗiiɗo dow kittaal laamu,  
\q1 e Jawgiyel, faa abada!»   
\m
\v 14 Huune nayum yonkintejum ɗum, toontii, wi'i: «Aami!» Dottiiɓe ɓen bo jiccii, sujidi.   
\c 6  
\s1 Maaneeji jeeɗiɗi  
\s1 Takkitingo maane arandeere  
\p
\v 1 Wakkati daaranmi, ji'umi Jawgiyel takkiti maaneeji jeeɗiɗi ɗin woore mum. Den nanumi huune nayum yonkintejum ɗum, gootum mum e bata e daane towne hande riggaaŋo, e wi'a: «War!»  
\v 2 No daarumi, go ji'umi puccu danewol. Baɗɗiiɗo ŋol e jogii biroogal, o hokkaa meetalol, o yawti hande jaalotooɗo gam o jaaloo bo.   
\s1 Takkitingo maane ɗiɗawre  
\p
\v 3 Jawgiyel takkiti maane ɗiɗawre, den nanumi huune yonkintejum ɗiɗaɓum e wi'a: «War!»  
\v 4 Den puccu gonŋol boɗewol wurtii. Baɗɗiiɗo ŋol hokkaa kaafahi mawki. O hokkaa bo baawɗe sottingo jam e duuniyaaru, gam himɓe warontira.   
\s1 Takkitingo maane tatawre  
\p
\v 5 No Jawgiyel takkiti maane tatawre, den nanumi huune yonkintejum tataɓum e wi'a: «War!» Go ji'umi puccu ɓalewol. Baɗɗiiɗo ŋol e jogii etirgel kilo.  
\v 6 Den nanumi ko wa'i hande daane ƴiwi hakkune huune yonkintejum nayum. Daane nen e wi'a:  
\p «Etorde alkamaari woore, e etorɗe gawri tati, soodee ceede joddi golle nyalaane woore. Amma taa saɗin nebbam e innabojam.»   
\s1 Takkitingo maane nayawre  
\p
\v 7 No Jawgiyel takkiti maane nayawre, den nanumi daane huune yonkintejum nayaɓum, e wi'a: «War!»  
\v 8 No daarumi, go ji'umi puccu haako haakowol. Baɗɗiiɗo ŋol e wi'ee Maayde, joonne maayɓe e tokki mo. Ɓe kokkaa baawɗe dow fecco duuniyaaru nayawre, gam ɓe bara himɓe e kaafahi, e rafo, e nyawuuji bonɗi, e bisaaji ladde.   
\s1 Takkitingo maane jowawre  
\p
\v 9 No Jawgiyel takkiti maane jowawre, den ji'umi ley hiisirde, yonkiiji waraaɓe gam haala Alla, e gam seedaaku ŋu ɓe ceedanii mo.  
\v 10 Ɓee bata e daaɗe towɗe, ɓee bi'a: «Joomiraawo, ceniiɗo, gooŋaajo, faa dey keɗiɗaa ko kiitoɗaa himɓe wonɓe der duuniyaaru, ƴamaa ɓe ƴiiƴam amen?»  
\v 11 Moy maɓɓe fu hokkaa toggoore raneere. Ɓe bi'aa, ɓe ciwtoo taw seɗɗa faa to limgal banniraaɓe maɓɓe, gollodiiɓe e maɓɓe, wareteeɓe hande maɓɓe hebbii.   
\s1 Takkitingo maane jeego'awre  
\p
\v 12 Den ji'umi Jawgiyel takkiti maane jeego'awre. Den leydi dimmii dimmaaɗe mawɗe, naaŋe ɓawli hande guda ɓaleya, lewru bo wojji hande ƴiiƴam.  
\v 13 Koode kammu yani e leydi hande no ɓiɓɓe ibbe kecce saamirta to hennu mawkol wifii.  
\v 14 Kammu majjiti, hande no daago taggirtee, baalle, e dunɗe fu eggi e nokkuuje mum.  
\v 15 Den laamiiɓe duuniyaaru, e himɓe tedduɓe, e hooreeɓe soogeeji, e jom jawdiiɓe, e wooduɓe baawɗe, e maccuɓe, e rimɓe fu suuɗii der lowi kaaƴe, e hakkune baalle.  
\v 16 Ɓe darii ɓee bi'a baalle e kaaƴe: «Janee dow amen! Cuuɗee men e yeeso jooɗiiɗo dow kittaal laamu e mone Jawgiyel!  
\v 17 Gam nyalaane mawne ne mone maɓɓe yottake, moy daɗata?»   
\c 7  
\s1 Himɓe 144 000 waɗanaaɓe maane Alla  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi malaykaaɓe nayo e darii to gooraaje duuniyaaru naay. Ɓee kaɗa keni duuniyaaru naay wifugo dow leydi, e dow maayo, e dow leɗɗe.  
\v 2 Ji'umi kade malaykaajo goɗɗo ƴiwoy diga lettugal, e jogii maanorɗum Alla yonkinteejo. O baddi malaykaaɓe nayo e daane towne, hokkaaɓe baawɗe waɗango leydi, e maayo ko halli.  
\v 3 O wi'i ɓe: «To on gaɗanee taw leydi, e maayo, e leɗɗe ko halli, faa to en gaɗanii maccuɓe Alla meeɗen maane dow tiiɗe.»  
\v 4 Den nanumi limgal waɗanaaɓe maane dow tiiɗe mum: Ɓe gaɗii himɓe ujune hemure e lasoy ɗiɗo e nayo (144 000) ƴiwuɓe diga lenyi Isira'iilaaɓe fu.   
\li1
\v 5 Ƴiwuɓe e lenyol Yahuuda, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Ruben, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Gada, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).   
\li1
\v 6 Ƴiwuɓe e lenyol Aser, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Neftali, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Manaasa, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).   
\li1
\v 7 Ƴiwuɓe e lenyol Simeyon, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Leewi, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Isakar, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).   
\li1
\v 8 Ƴiwuɓe e lenyol Jabulon, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Yusufu, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Ƴiwuɓe e lenyol Benyamin bo, ujune sappo e ɗiɗo (12 000).  
\li2 Cuuɗi baaba ɗii fu waɗanaama maane.   
\s1 Jama'aare ɗuunne diga lenyi fu  
\p
\v 9 Ɓaawo mum daarumi, go ji'umi jama'aare ɗuunne, ne limataako. Ɓe ƴiwii diga e leyɗe fu, e lenyi fu, e himɓe fu, e ɗelle fu. Ɓee darii yeeso kittaal laamu, e yeeso Jawgiyel. Ɓee ɓornii toggooje daneeje, ɓee jogii licce papaaje e juuɗe maɓɓe.  
\v 10 Ɓee bata e daaɗe towɗe ɓee bi'a: «Kisidam men ƴiwii diga e Alla meeɗen, jooɗiiɗo dow kittaal laamu, kanko e Jawgiyel.»  
\v 11 Malaykaaɓe fu e fiiltitii kittaal laamu, e dottiiɓe, e huune yonkintejum nayum. Ɓe jiccii yeeso kittaal laamu, ɓe cujidani Alla.  
\v 12 Ɓee bi'a:  
\q1 «Aami! Maantoore, e tedduŋal,  
\q1 e faamu, e jettooje, e manŋu, e baawɗe,  
\q1 e semme woodani Alla meeɗen faa abada!»   
\p
\v 13 Den gooto der dottiiɓe ƴamimmi wi'i: «Ɓeey nun himɓe ɓorniiɓe toggooje daneeje? Toy ɓe ƴiwi?»  
\v 14 Toonti moo mi: «Joomiraawo am, an nun anni.» Go o wi'immi: «Kamɓe woni ƴiwoyɓe diga toora mawka. Ɓe loonnii toggooje maɓɓe, ɓe dawnini ɗe e ƴiiƴam Jawgiyel\f + \fr 7.14 \ft Maana ƴiiƴam dawninɗam toggooje maɓɓe, laatii hakkeeji maɓɓe fu yaafaama.\f*.  
\v 15 Gam majjum ɓe gonii yeeso kittaal laamu Alla. Ɓee cujidana mo jemma e nyalooma der suudu Alla makko ceniinu. Jooɗiiɗo dow kittaal laamu reenan ɓe.  
\v 16 Ɓe dafataake, ɓe ɗonɗataake, naaŋe fiyataa ɓe, guli bo waɗataa ɓe.  
\v 17 Gam Jawgiyel gonuŋel caka kittaal laamu duran ɓe. Ŋel yaaran ɓe to ciiɓiije diyam kokkoojam yonki. Alla moytan gonɗi gite maɓɓe fu.»   
\c 8  
\s1 Takkitingo maane jeeɗiɗawre  
\p
\v 1 No Jawgiyel takkiti maane jeeɗiɗawre, jam waɗi dow kammu faa jaka feccere janni.  
\v 2 Den ji'umi malaykaaɓe jeeɗiɗo dariiɓe yeeso Alla, ɓe kokkaa galalɗi jeeɗiɗi puureteeɗi.  
\v 3 Malaykaajo goɗɗo wari darii ley hiisirde. Oo jogii heeɗo urirgo, ŋo kanŋeeri. O hokkaa wardi ɗuuɗɗo, o ura, kanjum e du'aaje himɓe Alla, o yottina ɗum dow hiisirde ne kanŋeeri, gonune yeeso kittaal laamu.  
\v 4 Curki wardi on eencidi e du'aaje himɓe Alla diga e junŋo malaykaajo dariiɗo yeeso Alla.  
\v 5 Malaykaajo on etti heeɗo urirgo, hebbini ŋo yiite hiisirde, faɗɗi ŋo e leydi. Den riggaaŋo e rimmo waɗi, maaƴƴe maaƴƴi, leydi dimmii.   
\s1 Galalɗi jeeɗiɗi puureteeɗi  
\s1 Walaldu aranol  
\p
\v 6 Ɓaawo majjum, malaykaaɓe jeeɗiɗo jogiiɓe galalɗi jeeɗiɗi puureteeɗi, siryii fuurugo ɗi.   
\p
\v 7 Malaykaajo arano fuuri walaldu mum, den malamalluuje, e yiite jillontirŋe e ƴiiƴam faɗɗaa e leydi. Feccere leydi tatawre wulaa, den feccere leɗɗe tatawre bo wulaa, non bo, fuɗo hecco fu wulaa.   
\s1 Walaldu ɗiɗaɓol  
\p
\v 8 Malaykaajo ɗiɗaɓo fuuri walaldu mum. Den huune nandune e waanne huɓɓoore yiite faɗɗaa der maayo. Feccere maayo tatawre waylitii ƴiiƴam.  
\v 9 Feccere tatawre der huune yonkintejum, gonuɗum der maayo waati. Feccere tatawre der laanaaje diyam bo halki.   
\s1 Walaldu tataɓol  
\p
\v 10 Malaykaajo tataɓo fuuri walaldu mum. Den hoodere mawne, huɓɓoore yiite hande doccal ƴiwoy diga dow kammu, yani dow feccere gooruuji tatawre, e ciiɓiije diyam.  
\v 11 Inne hoodere nen e wi'ee «Kaaɗuɗum.» Ne haaɗini feccere diyam tatawre, himɓe ɗuuɓɓe maayi gam haaɗugo diyam ɗam.   
\s1 Walaldu nayaɓol  
\p
\v 12 Malaykaajo nayaɓo fuuri walaldu mum. Den feccere naaŋe, e lewru, e koode tatawre fiyaa. No ɗum fiyaa, go feccere majjum tatawre niɓɓi, jemma e nyalooma bo majjini feccere jayŋol mum tatawre.   
\p
\v 13 Ɓaawo mum, ji'umi ciilal e fiira dow kammu. Den nanumi eŋal bata e daane towne, eŋal wi'a: «Kayto! Kayto! Bone woodani himɓe duuniyaaru to malaykaaɓe tato horiiɓe fuurii galalɗi mum!»   
\c 9  
\s1 Walaldu joyaɓol  
\p
\v 1 Malaykaajo joyaɓo fuuri walaldu mum. Den ji'umi hoodere ƴiwi dow kammu yani e leydi. Ne hokkaa maɓɓitirgel ɓunnu lugguŋol ŋol walaa kaddi.  
\v 2 No ne maɓɓiti ŋol, go curki tekkuki wurti e maggol. Curki kin e nandi hande curki ƴiwuki e suudu yiite, ki niɓɓini naaŋe e hennu.  
\v 3 Den baɓatti wurti e curki kin, sankitii e leydi, ɗi kokkaa baawɗe hande jahe.  
\v 4 Ɗi bi'aa to ɗi meemu fuɗo, e huune ko fuɗata dow leydi, e leɗɗe, amma himɓe ɓe maane Alla walaa dow tiiɗe mum.  
\v 5 Ɗi kokkaaka laawol ɗi bara himɓe, amma, ɗi toora ɓe faa lebbi joyi. Naawella majji e nandi hande naawalla yaare to fiɗii neɗɗo.  
\v 6 Wakkati mum, himɓe dartan maayde, amma ɓe keɓataa ne. Ɓe jiɗan maayde, amma ne doggan ɓe.   
\p
\v 7 Baɓatti ɗin e nandi e pucci ciriyaniiɗi konu. Huune ko nandi e meetali gaɗiraaɗi kanŋeeri e woni dow ko'e majji. Geese majji e nandi e geese himɓe.  
\v 8 Gaasa majji e nandi e gaasa rewɓe, nyiiƴe majji e wa'i hande nyiiƴe jagge.  
\v 9 Gabaaje majji e wa'i hande taɓɓorɗum kure. Rimmo biyeeɗe majji e wa'i hande rimmo laanaaji ɗi pucci ɗuuɗɗi, ciriyaniiɗi konu fooɗata.  
\v 10 Ɗii goodi ɓokkorɗi e kure hande jahe. Der ɓokkorɗi majji, baawɗe toorugo himɓe faa lebbi joy woni.  
\v 11 Malaykaajo ɓunnu lugguŋol kaddi walaa, laatii laamiiɗo majji. Inne makko e Iburaninkeere woni, Abaddon, e Yunaninkeere bo, Apolliyon.   
\p
\v 12 Bone arandeere yawtii. Daa, boneeji ɗiɗi e wara kade.   
\s1 Walaldu jeego'aɓol  
\p
\v 13 Malaykaajo jeego'aɓo fuuri walaldu mum. Den nanumi daane ƴiwii to galalɗi hiisirde naay ne kanŋeeri, gonune yeeso Alla.  
\v 14 Daane nen wi'i malaykaajo jeego'aɓo jogiiɗo walaldu puureteeŋol: «Fiirtu malaykaaɓe nayo haɓɓaaɓe to maayo manŋo, wi'eteeŋo Efaratis.»  
\v 15 Malaykaaɓe nayo ɓen firtaa. Ɓe ciriyake gam duuɓol, e lewru, e nyalaane, e wakkati, de ɓe barata feccere himɓe tatawre.  
\v 16 Mi nanii limgal soogeeji baɗɗiiɗi pucci: ɓe gaɗii himɓe miliyo keme ɗiɗo (200. 000.000).  
\v 17 Nani ɗo no ji'irmi pucci e waɗɗiiɓe ɗi der jiiki am. Waɗɗiiɓe pucci ɗin, e ɓornii taɓɓorɗum kure boɗejum hande yiite, e bula bulajum, e nareerijum hande bu'e naaŋe. Ko'e pucci ɗin e nandi hande ko'e jagge. Yiite, e curki, e bu'e naaŋe e wurtoo diga kunnuɗe majji.  
\v 18 Boneeji tati ɗin, waato yiite e curki, e ko nandi e bu'e naaŋe wurtii e kunnuɗe pucci, wari feccere himɓe tatawre.  
\v 19 Gam baawɗe, e semme pucci ɗin tawaaka maa to kunnuɗe e ɓokkorɗi majji. Ɓokkorɗi ɗin e nandi e bolle, ɗii goodii ko'e, kanje ɗi gaɗiranta himɓe ko halli.   
\p
\v 20 Horiiɓe, ɓe boneeji ɗin waray, tuubay ko ɓe gaɗi, ɓe accay saafugo ginnaaji, e tooruuje gaɗiraaɗe kanŋeeri, e cardi, e janni boɗeeri, e kaaƴe, e leɗɗe. Tooruuje ɗen yi'ataa, ɗe nanataa, ɗe jahataa.  
\v 21 Ɓe tuubay ɓe acca warugo himɓe e saafugo ginnaaji, e jeenu, e guyka.   
\c 10  
\s1 Malaykaajo e dewtel  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi malaykaajo semmenteejo gom kade. Oo jippoo diga dow kammu. Oo ɓornii duulere, cincinga e fiiltitii hoore makko. Yeeso makko e jalba hande naaŋe, asaale makko e wa'i hande moosi yiite.  
\v 2 Oo jogii dewtel maɓɓitiiŋel. O darini koyŋal makko nyaamowal dow maayo, nanowal bo dow leydi.  
\v 3 O bati e daane towne hande no jaggere halɓirta. No o bati e daane towne, den palmaali jeeɗiɗi nanaa.  
\v 4 No palmaali jeeɗiɗi ɗin batidi, ko ciriyiimi mi winna. Amma nanumi daane gom ƴiwi diga dow kammu, wi'immi: «Suuɗu ko palmaali jeeɗiɗi ɗin wi'i, taa winnu ka!»   
\p
\v 5 Den malaykaajo mo ji'unoomi e darii dow maayo e dow leydi on, ɓanti junŋo mum nyaamo faa dow.  
\v 6 O hunorii inne Alla, tabitiiɗo faa abada, taguɗo kammu e ko woni der mum, taguɗo leydi e ko woni der mayri, taguɗo maayo e ko woni der maggo. O wi'i: «Ɗum ɓooyataa kade!  
\v 7 Amma nyaanne malaykaajo jeeɗiɗaɓo fuurata walaldu mum, Alla hebbinan asiiri mum. Ɗum laatoto hande no o batirnoo annabiiɓe gollantooɓe mo habaru belɗo.»   
\p
\v 8 Den daane ne nanunoomi, ƴiwoyne diga dow kammu, wi'immi kade: «Yahu ettu dewtel maɓɓitiiŋel, gonuŋel der junŋo malaykaajo dariiɗo dow maayo e dow leydi.»   
\p
\v 9 Jahumi to malaykaajo on, bi'u moo mi, o hokkammi dewtel ŋel. O wi'immi: «Ettu ŋel, moɗaa! Ŋel welan der hunnuko maa hande juuri, amma ŋel haaɗan der reedu maa.»   
\p
\v 10 Jaɓumi dewtel ŋel e junŋo malaykaajo, ƴakkumi ŋel. Ŋel weli der hunnuko am hande juuri, amma no moɗumi ŋel, ŋel haaɗi der reedu am!   
\p
\v 11 Ɓaawo majjum, bi'aami: «Sey bataa kade ko Alla hollitin maa dow himɓe ɗuuɓɓe, e lenyi ɗuuɗɗi, e ɗelle ɗuuɗɗe, e laamiiɓe ɗuuɓɓe.»   
\c 11  
\s1 Seedeeɓe ɗiɗo  
\p
\v 1 Den kokkaami ƴommal nanduŋal e sawru poonnirkol. O wi'immi: «Umma, foonnu suudu Alla e hiisirde. Limu sujidooɓe wonuɓe der maggol.  
\v 2 Amma accu fageere suudu Alla yaasiire, taa foonnu ne, gam ɓe lenyi janani nun hokkaa ne. Ɓe jaaɓan wanŋarde seniine faa lebbi lasoy ɗiɗi e ɗiɗi.  
\v 3 Mi hokkan seedeeɓe am ɗiɗo baawɗe waɗugo annabaaku faa balɗe ujuneere e keme ɗiɗi e lasoy tati, (1260) ɓee ɓornorii saakiiji.»   
\p
\v 4 Seedeeɓe ɗiɗo ɓen woni leɗɗe jaytuuje ɗiɗi, e fitillaaji ɗiɗi, dariiɗi yeeso Joomiraawo duuniyaaru.  
\v 5 Jiɗɗo waɗugo ko halli fu, yiite wurtoto diga kunnuɗe maɓɓe, halka wayɓe maɓɓe. Nun nun haani jiɗɗo waɗango ɓe ko halli fu, wariree.  
\v 6 Ɓee goodi baawɗe maɓɓugo kammu gam to diyam toɓu der balɗe ɗe ɓe baajotoo haala Alla. Ɓee goodi bo baawɗe waylitingo diyeele laatoo ƴiiƴam. Ɓe baawan bo ko jippini boneeji feere feere de ɓe jiɗi fu, e duuniyaaru ɗo.   
\p
\v 7 To ɓe gaynii seedaaku maɓɓe, tewuwa gom wurtoto diga gayka lugguka, haɓa e maɓɓe, jaaloo ɓe, wara ɓe.  
\v 8 Ɓalli maɓɓe wonoto der fageere wanŋarde mawne. Ton nun Joomiraawo maɓɓe tigganoo dow leggal palaaŋal. Wanŋarde nen nanditiniraamaa Sodoma e Misira.  
\v 9 Himɓe ƴiwoyɓe diga duuniyaaru fu, e lenyi fu, e ɗelle fu, e leyɗe fu, yi'an ɓalli maɓɓe, jaka balɗe tati e feccere. Ɓe nootataako ɓalli maɓɓe uwee.  
\v 10 Wonuɓe der duuniyaaru seyoto gam maayde maɓɓe. Ɓe gaɗan juulɗe, ɓe kokkontira dokke gam annabiiɓe ɗiɗo ɓen tooriino ɓe puy.  
\v 11 Amma ɓaawo balɗe tati e feccere ɗen, foofaaŋo yonki ƴiwuŋo to Alla, naati e maɓɓe. Ɓe pinti, ɓe ummii ɓe darii, go yi'uɓe ɓe fu, kulol manŋol nanŋi ɗum.  
\v 12 Den daane towne ƴiwi dow kammu, e wi'a annabiiɓe ɗiɗo ɓen: «Eencee ɗo!» Ɓe eenci dow kammu, der duule, wayɓe maɓɓe e daara ɓe.  
\v 13 Wakkati mum, leydi dimmii e semme, go feccere wanŋarde sappo'awre mum halki. Dimmaaɗe leydi ɗen wari himɓe ujune jeeɗiɗo (7000). Den horiiɓe huli, hokki Alla mo dow kammu tedduŋal.   
\p
\v 14 Bone ɗiɗawre yawti, amma ɓooyataa ko bone tatawre wara.   
\s1 Walaldu jeeɗiɗaɓol  
\p
\v 15 Malaykaajo jeeɗiɗaɓo fuuri walaldu mum. Den daaɗe towɗe nanaa dow kammu, e wi'a: «Baawɗe laamanaago duuniyaaru fu laatanike Joomiraawo meeɗen e Almasiihu mum. O laamoto faa abada!»   
\p
\v 16 Dottiiɓe laso e nayo jooɗiiɓe dow kittaaje yeeso Alla jiccii, sujidani Alla,  
\v 17 ɓee bi'a:  
\q1 «Joomiraawo Alla, mo baawɗe,  
\q1 An gonuɗo naane, e jooni, men jettii maa,  
\q1 gam a gollirii baawɗe maa mawɗe,  
\q1 a tabbitinii laamu maa.   
\q1
\v 18 Mone waɗii heeferɓe,  
\q1 amma mone maa wari.  
\q1 Wakkati kiitotoɗaa maayɓe waɗii,  
\q1 wakkati de barjotoɗaa annabiiɓe maa,  
\q1 gollanooɓe maa, waɗii,  
\q1 wakkati de barjotoɗaa himɓe maa,  
\q1 hulɓe inne maa waɗii,  
\q1 mawɓe e petton fu,  
\q1 wakkati bo waɗii de kalkataa halkooɓe leydi.»   
\p
\v 19 Suudu Alla maɓɓitaa dow kammu, pakoroowal alkawal yi'aa der mayru. Den maaƴƴe maaƴƴi, rimmo waɗi, palmaali falmi, leydi dimmii, malamalluuje mawɗe toɓi.   
\c 12  
\s1 Debbo e kuuŋa gom  
\p
\v 1 Maane mawne gom hollitii dow kammu. Debbo gom e ɓornii naaŋe, lewru e woni ley koyɗe makko, oo mellii meetalol ŋol koode sappo e ɗiɗi dow hoore makko.  
\v 2 Oo woodi reedu, go oo halɓa sabbu toora, e naawalla ŋatawre.   
\p
\v 3 Maane gom kade hollitii dow kammu, go kuuŋa gom boɗeya, manŋa, hollitii. Ŋaa woodi ko'e jeeɗiɗi e galalɗi sappo, hoore fu e woodi meetalol laamu.  
\v 4 Ɓokkordu magga e fooɗa feccere koode kammu tatawre, e faɗɗa ɗe e leydi. Ŋa darii yeeso debbo paaniiɗo rimugo on, gam ŋa moɗa ɓiyiiko to o rimii.  
\v 5 Den o rimi ɓiɗɗo gorko. Kanko woni duroowo ɓe lenyi janani fu e sawru janni. Den suka on yawtinaa faa to Alla, e kittaal laamu mum.  
\v 6 Debbo on doggi yahi der ladde, nokkuure to Alla moƴƴinannoo mo. Ton o nyaannetee faa balɗe ujuneere e keme ɗiɗi e lasoy tati (1260).   
\p
\v 7 Go konu ummii dow kammu. Malaykaajo bi'eteeɗo Mika'iilu, e malaykaaɓe mum, haɓidi e kuuŋa ŋan, kanŋa bo, ŋa haɓidi ɓe, e malaykaaɓe magga.  
\v 8 Amma kuuŋa ŋan waaway jaalaago, kanŋa e malaykaaɓe magga fu, ɓe dulli jayri maɓɓe dow kammu.  
\v 9 Kuuŋa manŋa ŋan wurtinaama yaasi. Kanŋa woni boddi nayeeri, bi'eteeni Ibiliisa e Seyɗan, jarbotooɗo duuniyaaru fu. O faɗɗaama e leydi, e malaykaaɓe makko fu.   
\p
\v 10 Den nanumi daane towne diga dow kammu, e wi'a: «Jooni, kisidam, e semme, e Laamaare Alla meeɗen, e baawɗe Almasiihu makko warii. Gam gaccotooɗo banniraaɓe meeɗen, to Alla jemma e nyalooma fu riiwaama diga dow kammu.  
\v 11 Amma, ɓe jaalake mo gam daliila ƴiiƴam Jawgiyel e gam haala seedaaku maɓɓe. Ɓe jiɗay yonki maɓɓe faa ɓe kula maayugo.  
\v 12 Gam majjum, kammu e jooɗiiɓe der mum, belbeltee! Amma leydi e maayo, bone woodani on! Gam Seyɗan jippanake on e mone mawne, gam oo anni wakkati seɗɗa horanii mo.»   
\p
\v 13 No kuuŋa ŋan yi'i faɗɗaama e leydi, ŋa yanti toorugo debbo dimuɗo ɓiɗɗo gorko on.  
\v 14 Den debbo on hokkaa biyeeɗe dulowwa manŋa, gam o fiira, o yaha der ladde, to nokkuure ne o moƴƴinanaa, gam o woɗɗodoo e boddi nin. Ton nun o nyaannetee faa jaka duuɓi tati e feccere.  
\v 15 Go boddi nin tuuti diyam, eɗam ila ɓaawo debbo on hande maayo, gam ɗam ilina mo.  
\v 16 Amma, leydi faabii debbo on, ni omtii, ni yari diyam ɗam kuuŋa ŋan tuuti.  
\v 17 Kuuŋa ŋan monnii debbo on sanne, yahi haɓoygo horiiɓe der lenyol makko, waato ɗowtaniiɓe ka Alla bati ko e seedanoo Yeesu.  
\v 18 Den kuuŋa ŋan darii dow jaaneeri fonŋo maayo.   
\c 13  
\s1 Bisaaji ɗiɗi burtiiɗi e maayo  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi bisaa gom e wurtoo der maayo, ŋaa woodi galalɗi sappo, e ko'e jeeɗiɗi. Hoore fu e woodi meetalol laamu. Inɗe jennooje Alla e winnaa dow ko'e ɗee fu.  
\v 2 Bisaa ŋa ji'umi e nandi e muusuuru. Koyɗe magga e wa'i hande koyɗe dawaaŋel. Hunnuko magga e wa'i hande hunnuko jaggere. Kuuŋa ŋan hokki bisaa ŋan baawɗe mum, e kittaal mum, e baawɗe mawɗe.  
\v 3 Ko'e bisaa ŋan woore mum, e nandi hande ko nawnano faa waati. Amma jooni nawnande magga hoynii. Go himɓe duuniyaaru fu haayɗinii, e tokki ŋa.  
\v 4 Ɓe cujidani kuuŋa ŋan, gam ŋa hokkii bisaa baawɗe magga. Den, ɓe cujidani bo bisaa, ɓe bi'i: «Moy nandi e bisaa? Moy waawi ko haɓidi e magga?»   
\p
\v 5 Bisaa ŋan hokkaa hunnuko bata haalaaji mawnitaare, bata kalluka dow Alla. Ŋa hokkaa bo laawol gollirgo baawɗe magga faa lebbi lasoy ɗiɗi e ɗiɗi.  
\v 6 Ŋa fuɗɗi batugo kalluka dow Alla, e inne mum, e nokkuure to o woni, non bo, e woniiɓe dow kammu.  
\v 7 Ŋa hokkaa baawɗe haɓugo e himɓe Alla, ŋa jaaloo ɓe. Ŋa hokkaa baawɗe laamanaago lenyi fu, e himɓe fu, e ɗenɗe fu, e leydiije fu.  
\v 8 Himɓe wonuɓe e duuniyaaru, ɓe inɗe mum winnaaka der dewtere yonki diga fuɗɗoode duuniyaaru, sujidanan bisaa ŋan. Jawgiyel kiisanooŋel nun woodi dewtere nen.   
\p
\v 9 Gooduɗo noppi fu, nana!  
\v 10 Mo ɗum resani nanŋee maccunnaaku, nanŋee. Mo ɗum resani waree e kaafahi, waree e kaafahi. Gam majjum sey himɓe Alla tinno, jogoo goonɗinki.   
\s1 Bisaa ƴiwuŋa e leydi  
\p
\v 11 Ɓaawo majjum, ji'umi bisaa kuuŋa e wurtoo diga e leydi. Ŋaa woodi galalɗi ɗiɗi nanduɗi e galalɗi Jawgiyel, amma ŋaa bata hande kuuŋa ŋan.  
\v 12 Ŋa gollirii baawɗe bisaa arana yeeso magga. Ŋa dooli duuniyaaru e jooɗiiɓe e mayru sujidana bisaa arana nawnanooŋa yiɗi waatugo ko nyawtaa.  
\v 13 Bisaa ɗiɗaɓa waɗi kaayeefiiji mawɗi. Ŋa jippini yiite diga dow kammu e leydi, himɓe fu e daara.  
\v 14 Ŋa ƴoyri himɓe duuniyaaru e kaayeefiiji. Ŋa hokkaama baawɗe waɗugo kaayeefiiji ɗin yeeso bisaa arana. Ŋa bati himɓe duuniyaaru waɗa tooruure nandune e bisaa nawnaaŋa e kaafahi ko daɗi.  
\v 15 Ŋa hokkaa baawɗe wattango tooruure nen yonki, faa ne bata gecca, ŋa waɗa mo sujidanay ne fu waree.  
\v 16 Bisaa ŋan dooli himɓe fu, tedduɓe e faanɗuɓe, jom jawdiiɓe e talakaaɓe, rimɓe e maccuɓe, ɓe gaɗanee maane to junŋo nyaamo, ɗum bo to tiiɗe maɓɓe.  
\v 17 Goɗɗo heɓataa sooda ɗum bo sippa to woodaa maane nen, maane nen bo, inne bisaa e lamba mum nun.   
\p
\v 18 Sey neɗɗo heɓa faamu. Gooduɗo hakkillo, liiso lamba bisaa ŋan, gam lamba magga laati nun lamba neɗɗo. Lamba kan woni, keme jeego'o e lasoy tati e jeego'o (666).   
\c 14  
\s1 Jawgiyel e jimol sooditaaɓe  
\p
\v 1 Den daarumi kade, go ji'umi Jawgiyel e darii dow waanne Siyoona. Himɓe ujune hemure e lasoy ɗiɗo e nayo (144 000), e wondi e maggel. Inne maggel, e inne Baaba maggel e winnaa dow tiiɗe maɓɓe.  
\v 2 Nanumi daane ƴiwoy diga dow kammu kade. Daane nen e wa'i hande rimmo diyam ɗuuɗɗam, e hande riggaaŋo manŋo. Daane ne nanumi e wa'i hande moolooji nun fiyetee.  
\v 3 Himɓe ɓen e yima jimol kesol yeeso kittaal laamu, e yeeso tagaaɗum nayum yonkintejum, e yeeso dottiiɓe. Goɗɗo waaway ko ekkitii jimol ŋol to hinaa himɓe ujune hemure e lasoy ɗiɗo e nayo (144 000), sooditaaɓe diga duuniyaaru.   
\p
\v 4 Himɓe ɓen tuuninay ko'e mum e rewɓe, gam ɓe jogake ko'e maɓɓe ɓee laaɓi. Ɓee tokki Jawgiyel to ŋel yahata fu. Kamɓe woni sooditaaɓe diga caka himɓe, gam ɓe laatoo arteteeɓe sakkee Alla e Jawgiyel.  
\v 5 Fewre meeɗay wurtaago e kunnuɗe maɓɓe, ɓe galaa gacce.   
\s1 Malaykaaɓe tato  
\p
\v 6 Ɓaawo majjum, ji'umi malaykaajo goɗɗo e fiira hakkune dow e ley. Oo woodi habaru belɗo, tabitiiɗo, gam o waajoo himɓe duuniyaaru fu, e leyɗeele fu, e lenyi fu, e ɗelle fu, e jama'aaje fu.  
\v 7 Oo bata e daane towne, oo wi'a: «Kulee Alla, teddinee mo, gam wakkati o hiitotoo warii. Cujidanee taguɗo kammu e leydi, e maayo, e ciiɓiije diyam!»   
\p
\v 8 Malaykaajo ɗiɗaɓo tokkini arano, e wi'a: «Babiila wanŋarde mawne yanii! Ne yanii! Ne yarnii leyɗeele fu jaram mayre, ɗam baadi mayre kalluni.»   
\p
\v 9 Malaykaajo goɗɗo, tataɓo tokkini ɓe, e bata e daane towne, e wi'a: «To goɗɗo sujidanii bisaa, e foto magga, go heɓi maane magga e tiine, naa bo e junŋo mum,  
\v 10 joomum yaran innabojam mone Alla. Jaram ɗam jillontiraaka, baanjaaɗam der jarirgel mone makko. Joomum tooroto der yiite e kibiriita yeeso malaykaaɓe seniiɓe, e yeeso Jawgiyel.  
\v 11 Curki yiite tooranŋe ɓe, e eenca dow faa abada. Sujidanɓe bisaa, e foto mum, ko heɓi maane inne magga, ɓe keɓataa siwtaare jemma e nyalooma fu.»   
\p
\v 12 Gam majjum sey himɓe Alla, ɗowtaniiɓe ka o bati, go e goonɗini Yeesu heɓa munyal.   
\p
\v 13 Den, nanumi daane diga dow kammu, e wi'a: «Winnu kaa ɗo: “Diga jooni, barke woodani maayuɓe go e hawti e Joomiraawo.” Ruuhu e wi'a: “Gooŋa nun! Ɓe ciwtoto e golle maɓɓe, gam golle maɓɓe tokkan ɓe.”»   
\s1 Wakkati dugge duuniyaaru  
\p
\v 14 Daarumi, den ji'umi duulere raneere. Goɗɗo nanduɗo e Ɓii neɗɗo e jooɗii dow mayre. Meetalol kanŋeeri e woni dow hoore makko. Oo jogii waarudu belŋol e junŋo makko.  
\v 15 Malaykaajo goɗɗo wurtoy diga suudu Alla, e bata e daane towne, e wi'a jooɗiiɗo e duulere on: «Faɗɗu waarudu maa, duggaa, gam wakkati dugge yottake, ko woni e leydi fotii ruggeego!»  
\v 16 Jooɗiiɗo e duulere faɗɗi waarudu mum e leydi, den ko woni e mayri fu ruggaa.   
\p
\v 17 Malaykaajo goɗɗo wurtoy diga suudu Alla gonunu dow kammu, kanko bo, oo jogii waarudu belŋol.   
\p
\v 18 Malaykaajo goɗɗo, dawranoowo yiite wurtoy diga e hiisirde. Oo bata e daane towne, oo wi'a malaykaajo jogiiɗo waarudu welunu on: «Faɗɗu waarudu maa welunu, duggaa ɓiɓɓe innabooje gonuɗe der duuniyaaru, gam ɗe ɓennii.»  
\v 19 Malaykaajo faɗɗi waarudu mum der duuniyaaru. O ruggi ɓiɓɓe innabooje tawaaɗe der leydi, o waanji ɗe der ɓiɗɗirde mawne, ne mone Alla.  
\v 20 Ɓiɓɓe innabooje ɓiɗɗaa der ɓiɗɗirde wonune yaasi wanŋarde. Ƴiiƴam ili diga ɓiɗɗirde nen. Ɗam hebbi faa yottii to lagame pucci. Ɗam ili faa jaka kiloo keme tati (300).   
\c 15  
\s1 Malaykaaɓe jeeɗiɗo e boneeji cakitiiɗi  
\p
\v 1 Ɓaawo mum, ji'umi maane gom dow kammu. Maane nen e mawni, nee hunnii bo. Den ji'umi malaykaaɓe jeeɗiɗo e jogii boneeji jeeɗiɗi. Kanji laatii boneeji cakitiiɗi ɗi mone Alla hebbirta.   
\p
\v 2 Ji'umi ko nandi e maayo nanduŋo e daanorgal, jillontiriiŋo e yiite. Mi yi'ii jaaliiɓe bisaa e foto magga, e lamba inne magga, ɓee darii dow maayo ŋon, ɓee jogii moolooji Alla.  
\v 3 Ɓee jima jimol Muusa, jaggiiɗo Alla, e ŋol Jawgiyel, ɓee bi'a:  
\q1 «Joomiraawo Alla mo baawɗe,  
\q1 golle maa e mawni, e haayɗinii!  
\q1 Laabi maa e foortii, e laatii gooŋaaji,  
\q1 an laamaniiɗo leyɗeele!   
\q1
\v 4 Joomiraawo, moy woni mo hulataa ma?  
\q1 moy woni teddintaa inne maa?  
\q1 Gam an tan laatii Ceniiɗo.  
\q1 Lenyi fu waran sujida yeeso maa,  
\q1 gam ɓe ji'i no golle maa foonnitorii.»   
\s1 Pehe jeeɗiɗi kebbuɗe boneeji jeeɗiɗi  
\p
\v 5 Ɓaawo mum, ji'umi dow kammu, suudu Alla e maɓɓitii, bukaaru e woni der mayru.  
\v 6 Malaykaaɓe jeeɗiɗo jogiiɓe boneeji jeeɗiɗi wurtoy diga suudu Alla nun. Ɓee ɓornii gineeji laaɓuɗi, jalbooji. Ɓee kaɓɓi ɓelɓeli to gabaaje maɓɓe.  
\v 7 Gootum der tagaaɗum nayum yonkintejum ɗum, hokki malaykaaɓe jeeɗiɗo ɓen pehe kanŋeeri jeeɗiɗi. Pehe ɗen e hebbi mone Alla buurɗo faa abada.  
\v 8 Den suudu Alla hebbi curki sabbu tedduŋal Alla e baawɗe mum. Goɗɗo waaway ko naati der mayru, sey no boneeji jeeɗiɗi ɗi malaykaaɓe jeeɗiɗo waddi hebbi.   
\c 16  
\s1 Jarirkon mone Alla  
\p
\v 1 Den nanumi daane towne ƴiwoy diga suudu Alla, e wi'a malaykaaɓe jeeɗiɗo ɓen: «Jahee, deƴƴitee der duuniyaaru jarirkon mone Alla jeeɗiɗon!»   
\p
\v 2 Malaykaajo arano yahi, reƴƴiti jarirgel mum dow leydi, ɓuuwe kalluɗe, naawuɗe nanŋi himɓe wooduɓe maane bisaa, e sujidanooɓe foto magga.   
\p
\v 3 Malaykaajo ɗiɗaɓo reƴƴiti jarirgel mum dow maayo, ŋo waylitii ƴiiƴam hande ɗam maayɗo. Den ko woodi yonki der maayo fu, waati.   
\p
\v 4 Malaykaajo tataɓo reƴƴiti jarirgel mum dow gooruuji, e ciiɓiije, ɗe baylitii ƴiiƴam.  
\v 5 Den nanumi malaykaajo dawranoowo diyeele e wi'a: «An Alla, laatiiɗo poonnitiiɗo, an wonunoo, an woni jooni, an laatii Ceniiɗo, a hiitorake e foonnitaare.  
\v 6 Gam ɓe deƴƴitii ƴiiƴam himɓe maaɗa e ɗam annabiiɓe, an bo, a hokkii ɓe ƴiiƴam ɓe jara! Ɓe keɓii ko haanani ɓe.»  
\v 7 Den nanumi daane ƴiwi diga hiisirde, e wi'a: «Gooŋa! Joomiraawo Alla mo baawɗe, sariyaaji maa e laatii gooŋaaji, ɗii laatii poonnitiiɗi!»   
\p
\v 8 Malaykaajo nayaɓo reƴƴiti jarirgel mum dow naaŋe, den ŋe hokkaa baawɗe sunnyugo himɓe e yiite magge.  
\v 9 Guli cattuɗi waɗi himɓe. Ɓe jenni inne Alla gooduɗo baawɗe dow boneeji ɗin. Amma ɓe tuubay, ɓe teddina mo.   
\p
\v 10 Malaykaajo joyaɓo reƴƴiti jarirgel mum dow kittaal laamu bisaa. Den laamu magga niɓɓi. Himɓe darii e ŋata ɗelle mum sabbu naawella.  
\v 11 Ɓe jenni Alla mo dow kammu, sabbu ɓuuwe e naawella maɓɓe. Amma, ɓe tuubay, ɓe acca golle maɓɓe kalluɗe.   
\p
\v 12 Malaykaajo jeego'aɓo reƴƴiti jarirgel mum dow maayo manŋo wi'eteeŋo Efaratis, diyam maggo ɓeetti, accani laamiiɓe warooɓe diga lettugal laawol.  
\v 13 Den ji'umi ginnaaji tati, nanduɗi e paaɓi, e wurtoo e hunnuko kuuŋa gom, e diga hunnuko bisaa, e diga hunnuko annabiijo fewrekuujo.  
\v 14 Ginnaaji ɗin ƴiwii e Seyɗan. Ɗii gaɗa maaneeji, ɗii jaha to laamiiɓe duuniyaaru fu, ɗii kawrita ɓe gam ɓe kaɓa konu nyalaane darŋal, nyalaane Alla mo baawɗe.  
\v 15 [Joomiraawo wi'i: «Kettinee! Mii wara hande gujjo. Barke laatanii mo ɗaanaaki e reeni gineeji mum gam to o yahu funtu, himɓe yi'a centuɗum makko!]»   
\p
\v 16 Ginnaaji ɗin hawriti laamiiɓe to nokkuure wi'eteene e Iburaninkeere, Harmagedon.   
\p
\v 17 Malaykaajo jeeɗiɗaɓo reƴƴiti jarirgel mum dow hennu, daane towne gom nanaa diga kittaal laamu, der suudu Alla e wi'a: «Ɗum heennyii!»  
\v 18 Maaƴƴe maaƴƴi, rimmo e diggaale waɗi, leydi dimmii e semme. Iri dimmaaɗe leydi hande ɗee ɗon meeɗay ko waɗi diga ko himɓe tagaa der duuniyaaru, gam ɗe cattii puy!  
\v 19 Wanŋarde mawne seenniraa pecce tati. Banŋarɗe mawɗe ɗe leyɗeele goɗɗe yani. Den Alla siwtori wanŋarde mawne wi'eteene Babiila. O yarini ne jarirgel kebbuŋel innabojam ɗam mone makko mawne.  
\v 20 Dunɗe fu halki, baalle bo majjiti.  
\v 21 Malamalluuje mawɗe yani dow himɓe diga kammu. Malamalluuje ɗen teddugo woore mum fu waɗan kilo lasoy ɗiɗi. Himɓe yenni Alla sabbu bone malamalluuje ɗen, gam ɗum sattii puy.   
\c 17  
\s1 No Babiila hiitortee  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, gooto der malaykaaɓe jeeɗiɗo, jogiiɓe jarirkon jeeɗiɗon wari, wi'immi: «War mi hollee no kaaruwaajo mawɗo, jooɗiiɗo dow diyeele ɗuuɗɗe hiitortee.  
\v 2 Laamiiɓe duuniyaaru waɗidii jeenu e makko. Himɓe buusii e jaram kaaruwaaku makko.»   
\p
\v 3 Den Ruuhu hebbimmi, go malaykaajo yaarimmi der haro. Ton ji'umi debbo gom e waɗɗii bisaa boɗeya, gooduŋa inɗe jennooje Alla. Bisaa ŋan e woodi ko'e jeeɗiɗi e galalɗi sappo.  
\v 4 Debbo on e ɓornii kolte boɗe boɗeeji, e wattii kanŋeeri e kaaƴe dime, e colle. Oo jogii jarirgel kanŋeeri e junŋo makko. Jarirgel ŋel e hebbi karmuɗum e nyidduɗum ɗum kaaruwaaku makko.  
\v 5 Inne ne maane mum suuɗii e winnii e tiine makko: «Babiila wanŋarde mawne, inna kaaruwaaɓe e waɗooɓe ko nyiddi fu der duuniyaaru.»  
\v 6 Den ji'umi debbo on e buusi sabbu no o yariri ƴiiƴam himɓe Alla, e ƴiiƴam waraaɓe gam ɓe ceedii haala Yeesu.  
\p No ji'umoo mi, kayɗiniimi sanne.  
\v 7 Amma malaykaajo on wi'immi: «Gam ume ɗum haaynii maa? Mi faaminte maanaa cuuɗiika dow debbo on e bisaa ŋa o waɗɗii, gooduŋa ko'e jeeɗiɗi e galalɗi sappo.  
\v 8 Bisaa ŋa ji'uɗaa, ŋa na'onno, amma jooni, ŋa walaa. Ŋa wurtoyto diga e gayka lugguka, ŋa yaha halkoygo. Inɗe himɓe duuniyaaru woɓɓe winnaaka e dewtere yonki diga fuɗɗoode duuniyaaru. Ɓe kaayɗinto to ɓe ji'ii ŋa, gam ŋa na'onno, go ŋa walaa kade, amma ŋa wittitoyto.   
\p
\v 9 Haani neɗɗo heɓa annal e faamu. Ko'e jeeɗiɗi ɗen laati nun baalle jeeɗiɗi ɗe debbo jooɗii dow mum. Kanje woni laamiiɓe jeeɗiɗo:  
\v 10 joyo yanii, jeego'aɓo nun laamii jooni, jeeɗiɗaɓo waray taw. Amma to o warii wakkati seɗɗa o laamotoo.  
\v 11 Bisaa gonunooŋa go ŋa walaa, laatii laamiiɗo jeetataɓo. Ŋaa laatii bo gooto der jeeɗiɗo, go ŋaa yaha halkoygo.   
\p
\v 12 Galalɗi sappo ɗi ji'uɗaa, laatii laamiiɓe sappo ɓe keɓay laamaare taw. Amma ɓe keɓan baawɗe laamaago e bisaa yanne woore tan.  
\v 13 Ɓe fu, huune gootum ɓe tiitii, ɓe kokka bisaa semme maɓɓe, e baawɗe maɓɓe.  
\v 14 Ɓe kaɓan e Jawgiyel, amma ŋel jaaloto ɓe, gam kanŋel laatii Joomiraawo joomiraaɓe, e Laamiiɗo laamiiɓe. Wonduɓe e maggel, laatiiɓe noddaaɓe, e suɓaaɓe, e hoolaaɓe, jaalodinto e maggel.»   
\p
\v 15 Malaykaajo on wi'immi kade: «Diyeele ɗe ji'uɗaa kaaruwaajo on e jooɗii dow mum, woni himɓe, e jama'aaje, e leyɗeele, e ɗelle.  
\v 16 Galalɗi sappo ɗi ji'uɗa, kanji e bisaa, wanyan kaaruwaajo on, ɓorta mo, acca mo funtu. Ɓe ƴakkan tew makko, ɓe paɗɗa mo e yiite.  
\v 17 Gam Alla wattii der ɓerɗe maɓɓe ɓe gaɗa ko o resi. Ɓe gaɗa hunnuko wooto, ɓe kokka bisaa laamu maɓɓe, faa de ko Alla bati fu hebbi.   
\p
\v 18 Debbo mo ji'uɗaa, kanko laatii wanŋarde mawne, laamaniine laamiiɓe duuniyaaru.»   
\c 18  
\s1 Kalkol Babiila  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi malaykaajo gom kade e jippoo diga dow kammu. Oo woodi baawɗe mawɗe, tedduŋal makko yayni e duuniyaaru fu.  
\v 2 O batii e daane towne, o wi'i: «Ne yanii! Babiila wanŋarde mawne yanii! Ne laatike wonorde ginnaaji, e suuɗorde ruuhuuji coɓuɗi, e suuɗorde pooli coɓuɗi, e elliniiɗi fu!  
\v 3 Gam leyɗeele fu buusii e jaram kaaruwaaku mayre. Laamiiɓe duuniyaaru jeenii e mayre, tenkuuɓe duuniyaaru heɓii jawdi diga goonnan mayre mawɗam.»   
\p
\v 4 Den nanumi daane wonne diga kammu, e wi'a: «Burtee e mayre, onon himɓe am! Gam to on kawtee e hakkeeji mayre, gam to boneeji mayre heɓu on.  
\v 5 Gam hakkeeji mayre yowontirii faa yottii dow kammu, Alla bo siwtorii gaɗu mayre kalluŋu.  
\v 6 Gaɗanee ne hande no ne waɗani on. Joɓitee ne ko ne waɗani on de ɗiɗi. Jarirgel ŋel ne laawirani on jaram, laawiranee ne e maggel, semme majjam ɓura de ɗiɗi!   
\p
\v 7 Ɗuuɗinanee ne toora e bojji jaka no ne teddiniri hoore mayre, e no ne wuuriri der goonnan. Gam nee wi'a der ɓerne mayre: ‟Min laamiiɗo debbo nun, mi gowniijo bane, mi annataa bojji maayde abada!”  
\v 8 Gam majjum, der nyalaane woore boneeji ɗii ɗo waranan ne: maayde, e bojji, e rafo, ne jaɓan du yiite, gam Alla Joomiraawo kiitotooɗo ne, laati nun mo baawɗe.»   
\s1 Bojji dow Babiila  
\p
\v 9 Laamiiɓe duuniyaaru hawtuɓe e mayre der jeenu e goonnan mayre wullan, simoo to yi'i curki bulol yiite mayre.  
\v 10 Ɓe daroto woɗɗi, gam ɓe kulan kiita mayre heɓa ɓe. Ɓe bi'an: «Kayto! Kayto! Babiila, wanŋarde mawne, Babiila wanŋarde semmenteere, der yanne woore tan, kiitaɗaa!»   
\p
\v 11 Tenkuuɓe duuniyaaru wullan, simoo gam mayre, gam goɗɗo soodataa kade gineeji maɓɓe.  
\v 12 Kanŋeeri, e cardi, e kaaƴe dime, e colle, e gude ɗigguɗe, e gude boɗeeje, e boɗeeje coy, e leɗɗe luuttooje, e huune feere feere gaɗiraaɗum nyiiƴe nyiibi, e huune gaɗiraaɗum leɗɗe caadiiɗe, e janni boɗeeri, e janni ɓaleeri, e hayre wi'eteeni marba,  
\v 13 e koɓitaaje leɗɗe bi'eteeɗe kanel, e li'anji, e wardi, e miira, e wardi buuɗeteeɗum, e innabojam, e nebbam, e conni, e alkamaari, e na'i, e baali, e pucci, e laanaaji pucci, e maccuɓe, e yonkiiji himɓe.  
\v 14 Tenkuuɓe wi'an wanŋarde nen: «Ko cuuninoɗaa heɓugo fu woɗɗike ma. Jawdi maa, e ko wooɗi fu majjii, a heɓitintaako ɗum abada.»  
\v 15 Tenkuuɓe heɓuɓe jawdi e mayre, daroto woɗɗi, gam kulol kiita mayre. Ɓe bullan, ɓe cimoo,  
\v 16 ɓee bi'a: «Kayto! Kayto! Wanŋarde mawne, nee ɗo jurortono gude ɗigguɗe e gude boɗeeje, e boɗeeje coy. Nee ɗo jurortono kanŋeeri e kaaƴe dime, e colle!  
\v 17 Jawdi nii fu halkii der yanne woore!»  
\p Ɓoylooɓe laanaaje diyam mawɗe, e yahooɓe toy fu der majje, e gollotooɓe der majje, e suuɓotooɓe liƴƴi, darii woɗɗi.  
\v 18 No ɓe ji'i curki bulol mayre yiite, ɓe kalɓi, ɓe bi'i: «Wanŋarde gom walaa fotidinnoone e wanŋarde nee ɗo!»  
\v 19 Ɓe darii, ɓee baanja leydi dow ko'e maɓɓe, ɓee bulla, ɓee cimoo. Ɓerɗe maɓɓe e biisii, ɓee bi'a: «Kayto! Kayto! Wanŋarde mawne, ne goonnan mum hokki wooduɓe laanaaje diyam fu jawdi, der yanne woore tan, ne halkii!   
\p
\v 20 Kammu, seya gam kalkol mayre! Onon himɓe Alla e lilaaɓe, e annabiiɓe, ceyee onon bo! Gam Alla hiitake ne ko ne waɗani on!»   
\p
\v 21 Den malaykaajo semmenteejo gom etti hayre mawne nandune e namarde, faɗɗi ne der maayo, wi'i: «Ninnii nun Babiila, wanŋarde mawne faɗɗirtee e semme, ne yi'ataake kade faa abada!  
\v 22 Daane fiyooɓe moolooji, e yimooɓe, e fuurooɓe algaytaaji, e fuurooɓe galalɗi nanataake kade der maa abada! Waɗooɓe golle juuɗe feere feere yi'ataake kade der maa. Rimmo namarde nanataake kade der maa.  
\v 23 Jayŋol fitilla yaynataa der maa. Daane jommanjo gorko e jommanjo debbo nanataake kade der maa. Gam tenkuuɓe maa laatinoo mawɓe der leydi. A jammike leyɗeele ɗuuɗɗe e dobo dobooje maa.   
\p
\v 24 Ƴiiƴam annabiiɓe e ƴiiƴam himɓe Alla, e ɗam waraaɓe der duuniyaaru tawaama der maa.»   
\c 19  
\s1 Jimi jaalorgal dow kammu  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, nanumi daane towne hande daane jama'aare ɗuunne dow kammu, e wi'a: «Aleluya\f + \fr 19.1 \ft Aleluya laati nun haala Iburaninkeere, waato «Jettee Joomiraawo»\f*! Kisidam, e tedduŋal, e baawɗe laatanii Alla meeɗen.  
\v 2 Kiitaaji makko e laatii gooŋaaji, ɗii poonnitii! O hiitake kaaruwaajo mawɗo biisuɗo duuniyaaru e kaaruwaaku mum. Alla hiitake mo gam o reƴƴitii ƴiiƴam gollantooɓe ɗum.»  
\v 3 Ɓe bi'i de ɗiɗawre: «Aleluya! Curki bulol wanŋarde nen e eenca dow faa abada!»  
\v 4 Dottiiɓe laso e nayo, e tagaaɗum nayum yonkintejum ɗum, jiccii sujidani Alla jooɗiiɗo dow kittaal laamu, e wi'a: «Aami! Aleluya!»   
\s1 Ɓangal Jawgiyel  
\p
\v 5 Daane ƴiwi diga kittaal laamu, e wi'a: «Jettee Alla meeɗen, onon gollantooɓe mo fu, onon hulɓe mo, mawɓe e petton!»  
\v 6 Den nanumi hande daane jama'aare ɗuunne, e hande rimmo diyam ɗuuɗɗam, e kade hande riggaaŋo manŋo, e wi'a: «Aleluya! Alla Joomiraawo meeɗen, mo baawɗe, laamake.  
\v 7 En ceyee, belbelten, teddinen mo, gam ɓangal Jawgiyel yottake. Ɗaɓɓaaɗo maggel siriyake.  
\v 8 O hokkaama o ɓornoo kolte ɗigguɗe, jalbooje, laaɓuɗe.» Kolte ɗen laatii hande gaɗu himɓe Alla geetu.   
\p
\v 9 Malaykaajo wi'immi: «Winnu: ‟Barke woodani noddinaaɓe nyaamɗe teegal Jawgiyel!”» O wi'immi kade: «Haala Alla gooŋaha ka o bati nun ɗon.»   
\p
\v 10 Jicciimi ley koyɗe makko, gam mi sujidana mo, amma o wi'immi: «Taa waɗu ɗum! Min bo, mi gollantooɗo Alla nun hande maa, e hande banniraaɓe maa jogiiɓe seedaaku Yeesu. Sujidan Alla!» Gooŋa ka Yeesu holliti, kanka nun hokki annabiiɓe haala ka ɓe bati dow makko.   
\s1 Almasiihu waran hiitoo bisaa  
\p
\v 11 Ɓaawo majjum ji'umi kammu maɓɓitii. Den ji'umi puccu danewol. Baɗɗiiɗo ŋol, e wi'ee Kooliniiɗo, e Gooŋaajo. Gooŋa o hiitortoo, kanka o haɓirta bo konu.  
\v 12 Gite makko e wa'i hande ɗenŋal yiite. Oo mellii meetali laamu ɗuuɗɗi. Inne e winna dow makko, goɗɗo annaa ne, to hinaa kanko.  
\v 13 Oo ɓornii toggoore cownaane der ƴiiƴam, inne makko woni: «Haala Alla.»  
\v 14 Konunkeeɓe ɓe dow kammu e tokkini mo. Ɓee baɗɗii pucci daneeji, ɓee ɓornii kolte daneeje ɗigguɗe, laaɓuɗe.  
\v 15 Kaafahi belki e wurtoo diga e hunnuko makko. Kanki o jaalortoo himɓe. O laamoranto ɓe e sawru janni. O ɓiɗɗan innabooje der ɓiɗɗirde mone Alla mawne, laatiiɗo mo baawɗe.  
\v 16 Inne gom e winnaa dow toggoore makko, e dow asaaŋal makko: «Laamiiɗo laamiiɓe, e Joomiraawo joomiraaɓe.»   
\p
\v 17 Den ji'umi malaykaajo gom e darii dow naaŋe. O batii e daane towne, o wi'i pooli piirooji dow hennu fu: «Garee kawritee gam juulɗe Alla waɗi.  
\v 18 On ƴakkan tew laamiiɓe, e hooreeɓe soogeeji, e ɓannu semmenteeɓe, e tew pucci, e waɗɗiiɓe ɗi, e ɓannu himɓe fu: rimɓe e maccuɓe, mawɓe e petton!»   
\p
\v 19 Den ji'umi bisaa e laamiiɓe duuniyaaru, e konunkeeɓe mum. Ɓe kawritii gam ɓe kaɓida e baɗɗiiɗo puccu on, e konunkeeɓe mum.  
\v 20 Bisaa ŋan nanŋaa maɓɓaa, kanŋa e annabiijo pewoowo gaɗunooɗo haaynaareeji yeeso magga. E haaynaareeji ɗin o jammoriinoo wooduɓe maane bisaa, e sujidanooɓe foto magga. Ɓe fu ɗiɗo, ɓe paɗɗaa e yonki der maayo yiite kuɓɓoowe, e kibiriita.  
\v 21 Horiiɓe waraa e kaafahi burtotooki e hunnuko baɗɗiiɗo puccu on. Pooli wari ƴakki ɓalli maɓɓe, faa ɗi kaari.   
\c 20  
\s1 Laamaare duuɓi ujuneere  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi malaykaajo gom e jippoo diga dow kammu. Oo jogii callalluwol manŋol, e maɓɓitirgel gayka lugguka.  
\v 2 O nanŋi kuuŋa, boddi nayeeri, bi'eteeni Ibiliisa e Seyɗan, o haɓɓi ŋa faa duuɓi ujuneere.  
\v 3 O watti ŋa der gayka lugguka, o maɓɓi, o feɗi. Den o takki takkanne dow makka, gam to o jammoo leyɗeele kade faa duuɓi ujuneere hebba. Ɓaawo majjum, o maɓɓitinte wakkati seɗɗa.   
\p
\v 4 Den ji'umi kittaaje laamu e jooɗiiɓe dow majje. Ɓe kokkaama baawɗe hiitaago. Den ji'umi yonkiiji ɓe ko'e mum wudditaa gam ɓe ceedanike Yeesu, e gam ɓe baajike haala Alla. Ɓe cujidanaay bo bisaa, e foto mum. Ɓe keɓay maane dow tiiɗe, ɗum bo e juuɗe maɓɓe. Ɓe pintii, ɓe laamodii e Almasiihu duuɓi ujuneere.  
\v 5 Maayɓe horiiɓe fintay faa duuɓi ujuneere hebbi. Kanjum woni pintol aranol.  
\v 6 Barke e cenaaki woodani wonuɓe der pintol aranol! Maayde ɗiɗawre woodaa baawɗe dow maɓɓe. Ɓe laatanto Alla e Almasiihu Limaamiiɓe, ɓe laamodoo e makko duuɓi ujuneere.   
\s1 Seyɗan jaalaama  
\p
\v 7 To duuɓi ujuneere hebbii, Seyɗan yoofete, wurtoo e kasu mum.  
\v 8 O jammoto leyɗeele gonuɗe der gooraaje duuniyaaru naay, waato Gog, e Magog. O hawritan ɗe gam konu, ɗe ɗuuɗan hande jaaneeri maayo.  
\v 9 Ɓe cankitii der duuniyaaru fu, ɓe piiltitii himɓe Alla, e wanŋarde jiɗaane. Amma yiite jippii diga kammu, halki ɓe.  
\v 10 Seyɗan jammotooɗo ɓe, faɗɗaa der maayo yiite e kibiriita, to bisaa e annabiijo pewoowo woni. Ɗon nun ɓe toorotoo jemma e nyalooma, faa abada.   
\s1 Nyalaane darŋal  
\p
\v 11 Ɓaawo majjum, ji'umi kittaal laamu manŋal daneyal, e jooɗiiɗo dow maggal. Leydi e kammu doggi yeeso makko, yi'aaka kade.  
\v 12 Mi yi'ii maayɓe, mawɓe e petton e darii yeeso kittaal laamu. Dewte maɓɓitaa. Den dewtere wonne maɓɓitaa, kayre woni dewtere yonki. Maayɓe hiitaa hande no winniraa der dewte, moy fu jaka golle mum.  
\v 13 Maayo tuuti maayɓe mum. Maayde e joonne maayɓe bo tuuti maayɓe mum. Den moy maɓɓe fu, hiitaa deydey golle mum.  
\v 14 Maayde, e joonne maayɓe wattaa der maayo yiite. Maayo yiite ŋon woni maayde ɗiɗawre.  
\v 15 Neɗɗo mo inne mum winnaaka der dewtere yonki, faɗɗaama der maayo yiite.   
\c 21  
\s1 Kammu kesu e leydi keyri  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, ji'umi kammu kesu e leydi keyri, kammu aranu e leydi arandeeri majjitii, maayo bo walaa.  
\v 2 Ji'umi wanŋarde ceniine, waato Urusaliima kesol e jippoo diga dow kammu, diga to Alla. Ŋol siriyake hande debbo ciriyiiɗo fotta e gorum.  
\v 3 Mi nanii daane towne diga to kittaal laamu, e wi'a: «Jooɗorde Alla caka himɓe nani, o wonoto e maɓɓe, ɓe laatoo himɓe makko, Alla e hoore mum wondan e maɓɓe.  
\v 4 O moytan gonɗi gite maɓɓe fu. Maayde, e bojji, e toora wonataako kade, gam kujje arandeeje fu yawtii.»   
\p
\v 5 Jooɗiiɗo dow kittaal laamu wi'i: «Mi waɗan huune fu laatoo kesum!» O wi'i: «Winnu haalaaji ɗii, gam ɗi laati nun gooŋaaji, kooliniiɗi.»  
\v 6 O wi'immi kade, «Huune fu hebbii! Min woni arano, min woni sakitiineejo, min woni fuɗɗoode, e heennyitirde. Ɗonɗaaɗo fu, mi hokkan ɗum diyam yonki, o yoɓataa.  
\v 7 Jaaliiɗo heɓan huune ɗum fu, mi laatoto Alla makko, o laatoo ɓiɗɗo am.  
\v 8 Amma hulhulɓe, e ɓe walaa goonɗinki, e soɓuɓe, e warooɓe himɓe, e jeenooɓe, e waɗooɓe dobo dobooje, e saafooɓe tooruuje, e fewooɓe fu, maayo yiite kuɓɓoowe e kibiriita nun woni geɗu maɓɓe. Kanjum woni maayde ɗiɗawre.»   
\s1 Urusaliima kesol  
\p
\v 9 Ɓaawo majjum, gooto der malaykaaɓe jeeɗiɗo jogiinooɓe jarirkon jeeɗiɗon kebbukon boneeji jeeɗiɗi cakitiiɗi, wari, baddimmi wi'i: «War mi hollee jommanjo debbo, debbo Jawgiyel.»   
\p
\v 10 Den keewumi Ruuhu, go malaykaajo on yaarimmi dow waanne mawne towne. O hollimmi Urusaliima, wanŋarde seniine ƴiwi diga dow kammu to Alla, e jippo.  
\v 11 Tedduŋal Alla e woni der mayre. Nee jalba hande hayre rimre, e hande hayre wi'eteene yaspa, laaɓune hande daanorgal.  
\v 12 Birniwol manŋol, towuŋol e fiiltitii wanŋarde nen. Nee woodi dammuɗe sappo e ɗiɗi, dammugal fu e woodi malaykaajo. Inɗe lenyi ɓiɓɓe Isira'iila sappo e ɗiɗi, e winnii dow dammuɗe ɗen.  
\v 13 Dammuɗe tati e woni far lettugal, tati far soɓɓiire, tati far hoore fuɗo, tati bo far gorgal.  
\v 14 Birniwol wanŋarde nen e woodi kaaƴe daɗɗa sappo e ɗiɗi. Inɗe lilaaɓe Jawgiyel sappo e ɗiɗo, e winnii e majje.   
\p
\v 15 Malaykaajo baddannooɗo am e jogii ƴommal poonnirgal, ŋal kanŋeeri, gam o foonnira wanŋarde, e dammuɗe mayre e birniwol mayre.  
\v 16 Becce mayre naay fu e foti, juutugo e yaajugo fu e foti. Malaykaajo foonni wanŋarde nen e poonnirɗum mum. Juutugo mayre waɗii kilomeeta ujune ɗiɗi e keme ɗiɗi (2200), non bo yaajugo e towugo mayre foti.  
\v 17 O foonni bo birniwol mayre, ŋol waɗi kuule hemure e lasoy ɗiɗi e naay, (144) jaka poonnol himɓe.  
\v 18 Birniwol ŋol, hayre yaspa nun mahiraa. Wanŋarde nen bo mahiraa e kanŋeeri laaɓuni, e jalba hande daanorgal laaɓuŋal.  
\v 19 Wanŋarde nen daɗɗa bombooru mum moƴƴiniraama e kaaƴe dime feere feere. Arandeere, Yaspa, ɗiɗawre, safiir, tatawre, agate, nayawre, emerooda,  
\v 20 joyawre, sardoniisi, jeego'awre, sarduwan, jeeɗiɗawre, kirisoliti, jeetatawre, haako haakoore, jeenayawre, topas, sappo'awre, kirisoparas, sappo e go'awre, yasente, sappo e ɗiɗawre, ametis.  
\v 21 Dammuɗe sappo e ɗiɗi ɗen waɗiraama e sokiyaaje daneeje sappo e ɗiɗi. Dammugal fu waɗiraa sokiyaare woore. Jayri wanŋarde nen waɗira e kanŋeeri laaɓuni, jalboori hande daanorgal laaɓuŋal.   
\p
\v 22 Mi yi'ay suudu Alla der wanŋarde nen, gam Joomiraawo Alla mo baawɗe, e Jawgiyel nun laatii suudu Alla mayre.  
\v 23 Wanŋarde nen bukaaka naaŋe, naa bo lewru yaynana ɗum, gam tedduŋal Alla yaynanta ne, Jawgiyel laatii fitilla mayre.  
\v 24 Leyɗeele fu yahan der jayŋol mayre, laamiiɓe duuniyaaru waddan jawdi mum der mayre.  
\v 25 Dammuɗe mayre maɓɓataako nyalooma, gam jemma walaa der mayre.  
\v 26 Ɓe gaddan jawdi e tedduŋal leyɗeele der mayre.  
\v 27 Ko soɓi fu naatataa der mayre. Gaɗoowo ko sentinii, e pewoowo naatataa ton. Amma naatooɓe ton woni, ɓe inɗe mum winnaa der dewtere yonki, ne Jawgiyel.   
\c 22  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, malaykaajo hollimmi maayo diyam yonki. Diyam ɗam e laaɓi hande daanorgal. Maayo ŋon e ƴiwa diga kittaal laamu Alla, e Jawgiyel.  
\v 2 Diyam maayo ŋon e ila caka jayri wanŋarde nen. Leggal kokkoowal yonki e tawaa fonŋo maggo ɗiɗi fu. Leggal ŋal e rima ɓikkol de sappo e ɗiɗi der duuɓol, waato de woore der lewru fu. Haako maggal e laatii lekki nyawtoohi himɓe.  
\v 3 Naaloore tawataake kade der siire nen.  
\p Kittaal laamu Alla e Jawgiyel wonoto der mayre, jaggiiɓe makko sujidanan mo.  
\v 4 Ɓe ji'an yeeso makko, inne makko winnete e tiiɗe maɓɓe.  
\v 5 Jemma walaa ton kade, ɓe kaajataake jayŋol fitilla, e jayŋol naaŋe, gam Joomiraawo Alla laatoto jayŋol maɓɓe. Ɓe laamoto faa abada.   
\s1 Gartol Yeesu  
\p
\v 6 Malaykaajo on wi'immi: «Haalaaji ɗii ɗo e laatii gooŋa, ɗii laatii kooliniiɗi bo. Alla Joomiraawo gattuɗo haala mum der annabiiɓe, lili malaykaajo mum gam o holla jeyaaɓe makko ko waroyta, ɓooyataa.»   
\p
\v 7 Yeesu wi'i: «Kettinee, mii wara ɓooyataa!» Barke laatani ɗowtaniiɗo ko woni der dewtere annabaaku nee ɗo.   
\p
\v 8 Min, Yuhaana, min nani kujje ɗee, yi'i ɗe. Ɓaawo no nanumi, ji'umi ɗe, jicciimi yeeso malaykaajo kolluɗo am ɗe, gam mi sujidana mo.  
\v 9 Amma o wi'immi: «Taa waɗu ɗum, min bo, mi laati nun jaggiiɗo hande maa, e banniraaɓe maa annabiiɓe, e ɗowtaniiɓe haalaaji gonuɗi der dewtere nee ɗo. Sujidan Alla!»  
\v 10 O wi'immi kade: «Taa suuɗu haalaaji annabaaku gonuɗi der dewtere nee ɗo, gam wakkati ɓadake.  
\v 11 Gaɗoowo ko halli, tokkoo waɗugo ko halli. Coɓuɗo, tokka waɗugo ko soɓi. Poonnitiiɗo, tokkoo waɗugo ko foonnitii. Ceniiɗo, tokkoo wonaago der senaare!»   
\p
\v 12 Yeesu wi'i: «Kettinee, mii wara, ɓooyataa. Mi waddan barjaari gam mi warjoo moy fu deydey golle mum.  
\v 13 Min woni arano e sakitiineejo, min woni fuɗɗoode e heennyitirde.»   
\p
\v 14 Barke laatanii loonnuɓe toggooje mum gam ɓe baawa ko nyaami ɓiɓɓe leggal yonki, ɓe naatira bo wanŋarde diga e dammuɗe!  
\v 15 Amma laatiiɓe dawaaɗi, e waɗooɓe dobo dobooje, e jeenooɓe, e warooɓe himɓe, e saafooɓe tooruuje, e yiɗuɓe fewre go e fewa fu, wonoto yaasi.   
\p
\v 16 Min Yeesu, mi lilii malaykaajo am, o seedoo kujje ɗe der eklesiyaaji. Min woni mo lenyol Dawda, e taaniiko, min woni hoodere fajiri jalboore!   
\p
\v 17 Ruuhu e jommanjo debbo darii e wi'a: «War!» Nanuɗo fu sey wi'a: «War!»  
\p Ɗonɗaaɗo fu, wara. Jiɗuɗo diyam yonki fu, jaɓa ɗam, yoɓataa!   
\p
\v 18 Min, Yuhaana, mii bata moy fu, nanuɗo haala annabaaku gonuka der dewtere nee ɗo hakkila. To goɗɗo ɓeydii goɗɗum dow kujje ɗee, Alla ɓeydanan joomum boneeji batanaaɗi der mayre.  
\v 19 To goɗɗo ɓuytii goɗɗum der haalaaji dewtere annabaaku ne, Alla suttan geɗu joomum e leggal yonki, e diga wanŋarde seniine, ko batanaa der dewtere ne.   
\p
\v 20 Ceediiɗo kujje ɗee wi'i: «E gooŋa, mii wara, ɓooyataa!» Aami! War Yeesu Joomiraawo!   
\p
\v 21 Moƴƴere Joomiraawo meeɗen Yeesu wonda e mooɗon on fu!