\id MAT  
\h Matiye 
\toc1 Linjiila Yeesu hande no Matiye winniri 
\toc2 Matiye 
\mt2 Linjiila Yeesu hande no  
\mt1 Matiye  
\mt2 winniri  
\is1 Haala puɗɗirka  
\ip Binnuɗo linjiila arandeha kaa ɗo laati nun Yahuduujo janŋuɗo. Diga fuɗɗoode, himɓe e miili Matiye jaɓoowo ceede faada nun winni linjiila kan. O laati nun bo gooto der aahiiɓe Yeesu sappo e ɗiɗo. Yahuduuɓe nun o winnani. O hollitii ɗum e limtango ɓe aayaaje Alkawal Kiinŋal ɗuuɗɗe, kollitooje no Yeesu nun laatii kebbinɗo annabaakuuji ɗuuɗɗi. Linjiila makko e jogii haalaaji mawɗi feere feere.  
\ip Haala Laamaare Alla nun laatii ɗaɗol manŋol der ekkitinol Yeesu. Laamaare Alla nen Matiye bo noddata Laamaare kammu. Maytitaago noddugo mo «Ɓii Dawda», kan nun hollitinta ɗum. Yeesu laati nun laamiiɗo mo annabiiɓe batani waran, kan laatii waaji Matiye. Wooduɓe annal waddanii «laamiiɗo Yahuduuɓe», dokke. Yeesu fiinii no Laamaare Alla faanake, tuubuɓe, ko wayliti goonki mum, faami no e haajaa Alla walla ɗum, kamɓe nun laamaare nen laatanii.  
\ip Baa no laamiiɗo on hollitii maaneeji Laamaare Alla e waɗugo kaayeefiiji, o nyawti nyawɓe, o nyaanni rafaaɓe, e non fu, himɓe woppii mo hande no o batunoo de ɗuuɗɗum kanko e hoore makko. Yahuduuɓe daartannooɓe laamiiɗo, faamay no e haani laamiiɗo on tooroo.  
\ip No Yeesu finti, o hollii no o laataaki laamiiɗo Yahuduuɓe tan. O wi'i: «Mi hokkaama baawɗe dow kammu e dow leydi fu».  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Kaakiraaɓe Yeesu e dingol mum, 1.1-2  
\io1 2. Waaju e golle Yuhaana gaɗoowo batisi, 3.1-12  
\io1 3. Waɗugo Yeesu batisi e jarbeeki mum, 3.13-4.11  
\io1 4. Golle Yeesu der Galili, 4.12-18.35  
\io1 5. Ummaago Yeesu diga Galili, yahi Urusaliima, 19.1-20.34  
\io1 6. Asaweere Yeesu sakitiineere, 21.1-27.66  
\io1 7. Fintuki e hollitaaki Yeesu Joomiraawo, 28.1-20.  
\c 1  
\s1 Inɗe kaakiraaɓe Yeesu  
\r (Luka 3.23-38)  
\p
\v 1 Nani ɗo inɗe kaakiraaɓe Yeesu Almasiihu, taaniraawo Dawda, taaniraawo Iburahiima:   
\p
\v 2 Iburahiima rimi Isiyaaku, Isiyaaku rimi Yaakuubu, Yaakuubu rimi Yahuuda e miiraaɓe mum.  
\v 3 Yahuuda rimi Fares e Jara, kamɓe woni ɓe o rindi e Tamar, Fares rimi Hisuruuna, Hisuruuna rimi Aram.  
\v 4 Aram rimi Aminadab, Aminadab rimi Nasuuna, Nasuuna rimi Salmuuna.  
\v 5 Salmuuna rimi Bo'es, mo o rindi e Rahab, Bo'es rimi Obed, mo o rindi e Ruutu, Obed rimi Yesa.  
\v 6 Yesa rimi Dawda, laamiiɗo.  
\p Dawda rimi Suleymaanu, inniiko woni debbo mo Uriya acci.  
\v 7 Suleymaanu rimi Robo'am, Robo'am rimi Abiya, Abiya rimi Asa.  
\v 8 Asa rimi Yusafat, Yusafat rimi Yoram, Yoram rimi Ujiya.  
\v 9 Ujiya rimi Yotam, Yotam rimi Akas, Akas rimi Hejekiya.  
\v 10 Hejekiya rimi Manaasa, Manaasa rimi Amon, Amon rimi Yusiya.  
\v 11 Yusiya rimi Yekuniya e miiraaɓe mum. Wakkati mum nun Yahuduuɓe egginaa, yaaraa leydi Babiila.   
\p
\v 12 Ɓaawo no ɓe jaara Babiila, Yekuniya rimi Salaatiyel, Salaatiyel rimi Jorobabel.  
\v 13 Jorobabel rimi Abihuda, Abihuda rimi Eliyakim, Eliyakim rimi Ajora.  
\v 14 Ajora rimi Sadok, Sadok rimi Akim, Akim rimi Eliyuda.  
\v 15 Eliyuda rimi Eliyaajaru, Eliyaajaru rimi Mattan, Mattan rimi Yaakuubu.  
\v 16 Yaakuubu rimi Yusufu, gorko Mariyama, inna Yeesu, bi'eteeɗo Almasiihu.   
\p
\v 17 Jaamanuuji sappo e naay nun waɗi diga Iburahiima faa yottii Dawda. Diga Dawda faa yottii wakkati Yahuduuɓe egginaa, yaaraa Babiila, waɗii jaamanuuji sappo e naay. Diga Yahuduuɓe egginaa yaara Babiila, faa yottii Almasiihu, waɗii jaamanuuji sappo e naay.   
\s1 Dingol Yeesu Almasiihu  
\r (Luka 2.1-7)  
\p
\v 18 Nani ɗo no Yeesu Almasiihu rimiraa. Mariyama inniiko, e laatii mo Yusufu ɗaɓɓi. Amma ko ɓe kawta, Mariyama heɓii reedu e baawɗe Ruuhu Ceniiɗo.  
\v 19 Yusufu ɗaɓɓuɗo Mariyama e laatii neɗɗo poonnitiiɗo. O yiɗay sentingo mo, den o resi salaago mo e cuuɗiiɗum.  
\v 20 Wakkati o woni oo miijoo ka, malaykaajo Joomiraawo wari e makko, der koyɗool. Malaykaajo on wi'i mo: «Yusufu, taaniraawo Dawda, taa hulu ettugo Mariyama, debbo maa. Gam ɓinŋel ŋel o saawi, e Ruuhu Ceniiɗo ƴiwi.  
\v 21 O riman ɓiɗɗo gorko, kokkaa mo inne Yeesu, gam o hisinan himɓe makko diga hakkeeji maɓɓe.»   
\p
\v 22 Ɗum fu, ɗum waɗii gam hebbingo haala ka Joomiraawo batuno diga e hunnuko annabiijo, o wi'i:   
\q1
\v 23 «Gatol ŋol annaa gorko saawan, rima ɓiɗɗo gorko,  
\q1 o wi'ete Emmanuwel.»  
\m Maana inne nen woni: «Alla e wondi e meeɗen.»   
\p
\v 24 No Yusufu fini, waɗi ko malaykaajo Joomiraawo bati ɗum, o ɓaŋi Mariyama.  
\v 25 Amma o hawtay e makko, faa nyaanne o rimi ɓiɗɗo gorko. Yusufu hokki mo inne Yeesu.   
\c 2  
\s1 Wooduɓe annal warii daarugo Yeesu  
\p
\v 1 Yeesu rimaama Baytilaama der leydi Yahudiya, wakkati laamiiɗo Eroodu, go wooduɓe annal ƴiwoy diga lettugal, wari Urusaliima.  
\v 2 No ɓe jottii, ɓe ƴami: «Toy laamiiɗo Yahuduuɓe dimaaɗo jooni on woni? Men ji'ii hoodere makko diga lettugal, men garii sujidango mo.»   
\p
\v 3 No laamiiɗo Eroodu nani habaru on, hakkillo mum jiɓii, kanko e himɓe Urusaliima fu.  
\v 4 O noddini hooreeɓe limaamiiɓe, e moodiɓɓe tawreeta fu, o ƴami ɓe, toy nun Almasiihu rimetee?  
\v 5 Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Baytilaama nun, der leydi Yahudiya, gam nani ko annabiijo winnunoo:   
\q1
\v 6 ‟An, Baytilaama der leydi Yahudiya,  
\q1 a faanɗay caka ci'e Yahudiya mawɗe.  
\q1 Gam ardotooɗo ƴiwan diga e maa,  
\q1 kanko nun durata himɓe am Isira'iilaaɓe.”»   
\p
\v 7 Den, Eroodu noddini wooduɓe annal ɓen e cuuɗiiɗum, ƴami ɓe ɓe laaɓinana ɗum wakkati de hoodere nen hollitii.  
\v 8 Ɓaawo mum, o lildi ɓe Baytilaama, o wi'i ɓe: «Jahee, pumpitee habaru sukayel ŋel faa laaɓa. To on ji'ii ŋel, maatinee am, gam mi yaha, min bo, mi sujidana ŋel.»   
\p
\v 9 No ɓe nani ka laamiiɗo bati ɓe, ɓe jawti. Den, ɓe kollirii hoodere ne ɓe ji'unoo lettugal e ardii ɓe. No ne yottii nokkuure to sukayel ŋel woni, ne darii.  
\v 10 No ɓe ji'i hoodere nen, ɓerɗe maɓɓe welii puy.  
\v 11 Ɓe naati der wuro, ɓe ji'i sukayel e inna mum, Mariyama. Ɓe jiccii, ɓe cujidani ŋel. Ɓe pitti gineeji maɓɓe, ɓe kokkori ŋel kanŋeeje, e wardi buuɗeteeɗum, e ɗacce luuttooje, bi'eteeɗe miir.  
\v 12 Ɓaawo majjum, Alla holli ɓe der koyɗool to ɓe bittu to Eroodu. Den ɓe kootiri leydi maɓɓe e laawol gonŋol.   
\s1 Yusufu doggii suuɗoy Misira  
\p
\v 13 No ɓe jawti, malaykaajo Joomiraawo hollitanii Yusufu der koyɗool, wi'i mo: «Umma, ettu sukayel ŋel e inna mum. Doggidin ŋel, jahaa Misira, jooɗoɗaa ton faa de bi'umaa mi gartaa. Gam Eroodu waran daartugo sukayel ŋel, gam halka ŋel.»   
\p
\v 14 Yusufu ummii jemma, yaari sukayel ŋel e inna mum faa Misira.  
\v 15 O jooɗii ton faa de Eroodu maayi. Nun nun ka Joomiraawo batuno e hunnuko annabiijo hebbiri, de o wi'i:  
\q1 «Mi noddii ɓiyam wurtoo diga Misira.»   
\s1 Eroodu halkii sukaaɓe Baytilaama  
\p
\v 16 No Eroodu faami wooduɓe annal ɓen jammike ɗum, mone makko ummii puy. O lili ɓe bara sukahon goron tawaakon Baytilaama e der jeyde makko fu, diga sukahon keccon, faa kon duuɓi ɗiɗi. O waɗii ɗum, o foonni deydey wakkati ki wooduɓe annal batuno mo dow hollitaago hoodere nen.  
\v 17 Ɗum hebbinii haala ka annabi Yeremiya batunoo, wi'i:   
\q1
\v 18 «Cimaali nanaama der siire Rama,  
\q1 e bojji, e goytaali ɗuuɗɗi.  
\q1 Rahiilu nun wullata, gam sukahon mum.  
\q1 O nootaaki eyteego,  
\q1 gam kon maayidii.»   
\s1 Yusufu wittii Nasaratu  
\p
\v 19 Ɓaawo maayde Eroodu, malaykaajo Joomiraawo hollitanii Yusufu der koyɗool, der leydi Misira.  
\v 20 O wi'i mo: «Umma, ettu sukayel ŋel e inna mum, bitton leydi Isira'iila, gam yiɗunooɓe warugo suka on maayii.»   
\p
\v 21 Den Yusufu ummii, etti sukayel ŋel e inna mum, ɓe bitti leydi Isira'iila.  
\v 22 Amma Yusufu nanii Arikilawus jaɓii laamaare baaba mum Eroodu, laamii dow Yahudiya. O huli yahugo ton. Ko Alla baddi mo der koyɗool, den o yahi far leydi Galili.  
\v 23 O yahi o jooɗii siire wi'eteene Nasaratu. Ɗum laatike, gam hebbingo ka annabiiɓe batunoo, wi'i: «O noddete Nasaratuujo.»   
\c 3  
\s1 Waaji Yuhaana gaɗoowo batisi  
\r (Marku 1.1-8; Luka 3.1-18; Yuhaana 1.19-28)  
\p
\v 1 Wakkati majjum, Yuhaana gaɗoowo batisi suppitii. Oo waajoo der ladde haro Yahudiya, oo wi'a:  
\v 2 «Tuubee, gam Laamaare Alla faanake.»   
\p
\v 3 Kanko nun annabi Esaaya batani, wi'i:  
\q1 «Daane neɗɗo e bata dow dow, der haro, e wi'a:  
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraawo,  
\q1 poonnitee laabi makko!»   
\p
\v 4 Yuhaana e ɓorninoo gineeji cannyiraaɗi leeɓi jeelooba, oo haɓɓii ɓelɓelol gurol dow funŋudu makko. Nyaamdu makko laatii baɓatti e juuri ladde.  
\v 5 Himɓe Urusaliima, e leydi Yahudiya, e tawaaɓe takkol maayo Urdun fu, wari to makko.  
\v 6 Ɓe tuubi hakkeeji maɓɓe, go Yuhaana waɗi ɓe batisi der maayo Urdun.   
\p
\v 7 No o yi'i Farisaaɓe e Sadukiiɓe ɗuuɓɓe e wara waɗeego batisi, o wi'i ɓe:  
\p «Ɓiɓɓe bolle pure! Moy tintini on doggon mone Alla waroore?  
\v 8 Gaɗee golle kollitooje on tuubii.  
\v 9 To on miilee e ɓerɗe mooɗon bi'on: ‟Iburahiima nun woni maama amen!” Gam mii wi'a on, Alla e waawi waylitingo kaaƴe, ɗe laatoo ɓiɓɓe Iburahiima!  
\v 10 Jooni, jammere ɓantaama gam feƴƴa leɗɗe faa e ɗaɗi mum. Den, leggal ŋal rimataa ɓiɓɓe booɗɗe fu wudditinte, faɗɗee der yiite.  
\v 11 Min, e diyam nun gaɗiranmi on batisi, gam hollitingo on tuubi. Amma garoowo ɓaawo am, e ɓurimmi baawɗe. Mi fotay du baa jimminaago, ɓorta paɗe makko. Kanko, o waɗan on batisi e Ruuhu Ceniiɗo, e yiite.  
\v 12 Oo jogii besirɗum e junŋo makko, o laaɓinan fiyirde makko. O loowa gawri der rummuure makko, o wula nyaane der yiite ŋe nyifataa.»   
\s1 Yeesu waɗaama batisi  
\r (Marku 1.9-11; Luka 3.21-22)  
\p
\v 13 Wakkati majjum, Yeesu ƴiwi Galili, wari maayo Urdun to Yuhaana, gam Yuhaana waɗa mo batisi.  
\v 14 Amma Yuhaana nootaaki, wi'i: «Min nun haajaa gaɗanaa batisi, ko an nun wari to am mi waɗanee?»   
\p
\v 15 Yeesu toontii mo, wi'i: «Noota ɗum laatoo non non jooni, gam hande non kebbinirten ko foonnitii fu.»  
\p Den Yuhaana nootii.  
\v 16 Ɗon maa ɗon, no Yeesu waɗaa batisi, wurtii e diyam, kammu maɓɓitii. O yi'i Ruuhu Alla e jippoo dow makko, hande tantabaraaru.  
\v 17 Ɗon daane gom nanaa dow kammu, e wi'a: «Oo ɗo nun laatii Ɓiɗɗo am jiɗaaɗo, mo ceyoriimi.»   
\c 4  
\s1 Seyɗan jarbake Yeesu  
\r (Marku 1.12-13; Luka 4.1-13)  
\p
\v 1 Ɓaawo majjum, Ruuhu Ceniiɗo yaari Yeesu der haro gam Ibiliisa jarboo mo.  
\v 2 O suumii nyaloomaaje lasoy ɗiɗi e jemmaaje lasoy ɗiɗi. Den, rafo waɗi mo.  
\v 3 Ɗon Jarbotooɗo on ɓattii mo, wi'i: «To a laati nun Ɓiɗɗo Alla, batu kaaƴe ɗee ɗo waylitoo peen.»   
\p
\v 4 Yeesu toontii mo, wi'i: «E winnaa: ‟Neɗɗo wuurirtaa e peen tan, amma e haala burtiika diga hunnuko Alla fu.”»   
\p
\v 5 Ibiliisa yaari mo wanŋarde seniine, ɓili mo dow suudu Alla to ɓuri towugo.  
\v 6 Den o wi'i mo:  
\q1 «To a laati nun Ɓiɗɗo Alla, fittu koɗaa ley,  
\q1 gam e winnaa der dewtere,  
\q1 Alla batan malaykaaɓe mum ɓe taɓɓee e juuɗe maɓɓe  
\q1 gam to koyɗe maa fergoo kaaƴe.»   
\p
\v 7 Yeesu toontii mo, wi'i: «Dewtere wi'i kade: ‟Taa jarba Alla Joomiraawo maa”.»   
\p
\v 8 Ibiliisa yaari mo kade dow waanne towune puy. O holli mo laamaareeji duuniyaaru fu e tedduŋal majji.  
\v 9 Den o wi'i mo: «Mi hokkete huune ɗum fu, to a jiccake cujidanɗaa am.»   
\p
\v 10 Yeesu toontii mo, wi'i: «Dillu diga ɗon, an Ibiliisa, gam e winnii der dewtere:  
\q1 ‟Sujidan Alla Joomiraawo maaɗa, kanko tan teddintaa!”»  
\v 11 Den Ibiliisa acci mo, go malaykaaɓe ɓattii e jagganoo mo.   
\s1 Yeesu waajake der leydi Galili  
\r (Marku 1.14-15; Luka 4.14-15)  
\p
\v 12 No Yeesu nani Yuhaana gaɗoowo batisi nanŋaama, wattaa der kasu, o witti leydi Galili.  
\v 13 O eggi Nasaratu, o jooɗoy Kafarnahum, takkol fonŋo maayo Galili, hakkune jeyde leydi Jabulon e Neftali.  
\v 14 Hande non haala ka annabi Esaaya batunoo hebbiri, o wi'i:   
\q1
\v 15 ‟Leydi Jabulon e leydi Neftali,  
\q1 jooɗiini takkol maayo, fonŋo Urdun,  
\q1 Galili, an laatiini jooɗorde himɓe ɓe lenyi janani.   
\q1
\v 16 Himɓe tawaaɓe der niwre,  
\q1 yi'ii jayŋol manŋol.  
\q1 Jooɗiiɓe e leydi maayde, niɓɓuni,  
\q1 jayŋol yaynanii ɗum.”   
\p
\v 17 Diga wakkati majjum, Yeesu fuɗɗi waajaago e wi'a: «Tuubee, gam Laamaare Alla ɓattike.»   
\s1 Aahiiɓe Yeesu arandeeɓe  
\r (Marku 1.16-20; Luka 5.1-11)  
\p
\v 18 No Yeesu woosotoo takkol fonŋo maayo Galili, o yi'i suuɓotooɓe liƴƴi ɗiɗo, Simon, noddeteeɗo Piyer, e minyum Andere, e faɗɗa taaruuji mum der maayo.  
\v 19 Yeesu wi'i ɓe: «Tokkee am, mi waɗan on suuɓotooɓe himɓe.»   
\p
\v 20 Ɗon maa ɗon ɓe acci taaruuji maɓɓe, ɓe tokki mo.  
\v 21 O yahi yeeso, o yi'i rindaaɓe ɗiɗo der laana, Yaakuuba e minyum Yuhaana, ɓiɓɓe Jebede. Kamɓe e baaba maɓɓe, ɓee moƴƴina taaruuji maɓɓe. O noddi ɓe.  
\v 22 Ɗon maa ɗon, ɓe acci laana ŋan e baaba maɓɓe, ɓe tokki mo.   
\s1 Yeesu e waajoo, e nyawta himɓe  
\r (Luka 6.17-19)  
\p
\v 23 Yeesu woositii leydi Galili fu. Oo janŋina der cuuɗi baajorɗi, oo waajoo linjiila dow Laamaare Alla, oo nyawta himɓe ɓe nyawuuji feere feere, e toorotooɓe.  
\v 24 Habaru makko sankitii der leydi Siriya fu. Ɓee gaddana mo nyawɓe nyawuuji feere feere, hande ɓe ginnaaji toorata, e yanooɓe paɗɗe, e moofiɗinɓe, o nyawti ɓe.  
\v 25 Jama'aare ɗuunne e tokki mo. Ɓe ƴiway maa diga leydi Galili, e ɓaadeere Genniije Sappo, e Urusaliima, e Yahudiya, e fonŋo maayo Urdun.   
\c 5  
\s1 Waaji dow waanne  
\p
\v 1 No Yeesu yi'i jama'aare ɗuunne, o eenci dow waanne, o jooɗii. Aahiiɓe makko hawritii ley makko.  
\v 2 O fuɗɗi waajaago ɓe, o wi'i:   
\s1 Haala barke  
\r (Luka 6.20-23)  
\q1
\v 3 «Barke laatanii ɓe yonki mum humpaa Alla,  
\q1 gam kamɓe nun jey Laamaare Alla!   
\q1
\v 4 Barke laatanii wullooɓe, ɓerɗe maɓɓe fewtinte!   
\q1
\v 5 Barke laatanii ɗigguɓe, gam ɓe donan leydi!   
\q1
\v 6 Barke laatanii rafaaɓe,  
\q1 e ɗonɗaaɓe foonnitaare, gam ɓe kaaran!   
\q1
\v 7 Barke laatanii enɗotooɓe, gam ɓe enɗete!   
\q1
\v 8 Barke laatanii ɓe ɓerɗe mum laaɓi,  
\q1 gam ɓe ji'an Alla!   
\q1
\v 9 Barke laatanii daartooɓe jam,  
\q1 gam ɓe noddete ɓiɓɓe Alla!   
\q1
\v 10 Barke laatanii tooraaɓe gam sabbu foonnitaare,  
\q1 gam kamɓe nun Laamaare Alla laatanii!   
\p
\v 11 Barke laatanii on, to himɓe yennii on, toorii on, takki on gaccee baaɗey fu, sabbu am.  
\v 12 Ceyee, belbeltee, gam riiba mawka e heɗii on dow kammu. Hande non annabiiɓe ardiiɓe on tooriraa.»   
\s1 Lamɗam e jayŋol  
\r (Marku 9.50; Luka 14.34-35)  
\p
\v 13 «Onon laatii lamɗam duuniyaaru. Amma to lamɗam walaa dakam, e ume ɗam welinirtee? Ɗam nafataa goɗɗum, sey ɗam woppee, himɓe yaaɓa ɗam.   
\p
\v 14 Onon laatii jayŋol duuniyaaru. Genni mahaani dow waanne suuɗataako.  
\v 15 Fitilla bo huɓɓataake gam ka ommee gummal. Amma ka ɓilete dow to fitilla ɓiletee, gam ka yaynana wonuɓe der suudu fu.  
\v 16 Hande non haani jayŋol mooɗon yaynira yeeso himɓe. Den ɓe ji'an golle booɗɗe ɗe gaɗoton, ɓe teddina Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu.»   
\s1 Yeesu e janŋina dow haala tawreeta  
\p
\v 17 «To on miilee mi warii gam moytugo tawreeta, ɗum bo ko winnaa der dewte annabiiɓe. Mi waray moytugo ka, amma gam hebbingo ka.  
\v 18 E gooŋa batanmi on, dow e leydi heennyan, amma toɓɓel, ɗum bo maasel gootel der tawreeta, sottintaake, faa nyalaane huune fu hebboyta.  
\v 19 Gam majjum, mo ɗowtanaaki toɓɓel gootel, ɓuruŋel faanɗugo der tawreeta, go e ekkitina woɓɓe bo to ɗowtoo, o laatoto paanɗuɗo der Laamaare Alla. Amma ɗowtaniiɗo tawreeta, go e janŋina woɓɓe bo ɗowtanoo ka, joomum laatoto mawɗo der Laamaare Alla.  
\v 20 E gooŋa bi'anmi on, to foonnitaare mon ɓuray ne moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, on naatataa der Laamaare Alla pay.»   
\s1 Yeesu e ekkitina dow haala mone  
\r (Luka 12.57-59)  
\p
\v 21 «On nanii ko kaakiraaɓe meeɗen wi'ano: ‟Taa waru neɗɗo, baruɗo neɗɗo fu, hiitete.”  
\v 22 Amma min, mii wi'a on, jogoriiɗo banniraawo mum mone fu, hiitete. Bi'uɗo banniraawo mum: ‟A walaa hoore,” joomum yaarete yeeso hiitorde mawne. Bi'uɗo banniraawo mum ‟A haaŋa nun,” o wattete der yiite jahannama.  
\v 23 Gam majjum, to a yahii sakkanoygo Alla sadaka, to hiisirde, go ciwtorɗaa aa woodi gokka e banniraawo maa,  
\v 24 accu ɗon sadaka maa yeeso hiisirde. Den jahaa taw to banniraawo maa, jaafontiron. Ɓaawo mum, bittaa, cakkaa sadaka maa.  
\v 25 To goɗɗo gaccake maa, go oon jaha to kiitotooɗo, yawɗa nannantiraa e makko diga e laawol. To a waɗay ɗum, o wattete der juuɗe kiitotooɗo, den kiitotooɗo bo wattee e juuɗe sandaaji, maɓɓeɗaa der kasu.  
\v 26 Mii batee e gooŋa, a wurtataako diga ɗon, to a yoɓiday nyamaane maa, faranwel mum koriiŋel.»   
\s1 Ekkitinol dow jeenu  
\p
\v 27 «On nanii wi'aanoma: ‟Taa waɗu jeenu!”  
\v 28 Amma min, mii wi'a on, daaruɗo debbo fu, ko suunii mo, waɗii jeenu e makko der ɓerne mum.  
\v 29 Gam majjum, to itere maa nyaamoore nun laatantee daliila doƴƴere, ɗoofu ne, boppaa to woɗɗi! Ɗum ɓurante jokkulal ɓannu maa gootal halka, e no ɓannu maa fu naatirta der yiite jahannama.  
\v 30 To junŋo maa nyaamo nun laatantee daliila doƴƴere, wudditin ŋo, boppaa to woɗɗi, ɗum ɓurante jokkulal maa gootal halka, e no ɓannu maaɗa fu naatirta der yiite jahannama.»   
\s1 Ekkitinol dow ceergal  
\r (Matiye 19.9; Marku 10.11-12; Luka 16.18)  
\p
\v 31 «Wi'aama bo: ‟Ceeruɗo debbo mum fu, sey hokka mo ɗerewol ceergal.”  
\v 32 Amma min kan, mii wi'a on, ceeruɗo debbo mum to hinaa gam daliila jeenu, to o hoowaama, o laatinii mo jeenoowo. Neɗɗo koowuɗo debbo ceeraaɗo fu, waɗii jeenu kanun bo.»   
\s1 Ekkitinol dow hunayeere  
\p
\v 33 «On nanii kade, kaakiraaɓe meeɗen wi'aama: ‟Taa fiirtu hunayeere maa, hebbin ne yeeso Joomiraawo.”  
\v 34 Amma min, mii wi'a on, to on kunee. To on kunoree kammu, gam ŋu laati nun gurol Laamaare Alla.  
\v 35 To on kunoree leydi, gam ni laati nun jaaɓirɗum koyɗe makko. To on kunoree Urusaliima, gam ni laati nun wanŋarde Laamiiɗo mawɗo.  
\v 36 To on kunoree ko'e mon bo, gam on baawataa rawningo, ɗum bo ɓawlingo baa leeɓol gaasa mon gootol.  
\v 37 Haala mon fu daroo dow: ‟oo”, ɗum bo ‟aawo”, to yawtu ɗon. Ko ɓeydii dow majjum fu ƴiwii diga e Kalluɗo.»   
\s1 Ekkitinol dow wattaago  
\r (Luka 6.27-36)  
\p
\v 38 «On nanii wi'aama, ‟Itere yoɓiree itere, nyiire yoɓiree nyiire.”  
\v 39 Amma min, mii wi'a on, to on battee gaɗanɗo on ko boni. To goɗɗo fiyii maa meenyo dow golal nyaamowal, hokku mo ŋal to bo.  
\v 40 To goɗɗo gaccike maa, e yiɗi teeta dansikiire maa, accu mo o etta gulunfaare maa bo.  
\v 41 To goɗɗo doolii maa doonanoɗaa ɗum doongal mum kuule ujuneere, roonana mo ŋal kuule ujune ɗiɗi.  
\v 42 To goɗɗo eelii maa, hokku mo. To goɗɗo e yiɗi wuƴaago huune maa, taa haɗu mo ɗum.»   
\s1 Jiɗee wayɓe mooɗon  
\r Luka 6.27-28  
\p
\v 43 «On nanii wi'aama: ‟Yiɗu banniraawo maa, banyaa ganyo maa.”  
\v 44 Amma min, mii wi'a on, jiɗee wayɓe mooɗon, du'anee tooranɓe on.  
\v 45 Hande non, laatortoɗon ɓiɓɓe Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu. Gam oo fuɗina naaŋe dow yeeɗɗuɓe e halluɓe. Oo toɓina bo diyam gam foonnitiiɓe e ɓe foonnitaaki.  
\v 46 To oon jiɗi yiɗuɓe on tan, riiba kaye keɓoton? Baa jaɓooɓe ceede faada bo e waɗa hande non!  
\v 47 To oon canna banniraaɓe mooɗon tan, ko haaynii ume gaɗoton ɗon? Baa heeferɓe bo e waɗa hande non!  
\v 48 To non, laatee hebbuɓe, hande no Baaba mooɗon mo dow kammu laatorii kebbuɗo.»   
\c 6  
\s1 Ekkitinol dow wallugo talakaaɓe  
\p
\v 1 «Kakkilee, to on kollitee gaɗu mooɗon geetu yeeso himɓe gam ji'eɗon. To on gaɗii ɗum, on keɓataa riiba to Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu.   
\p
\v 2 To non, to aa hokka sadaka, taa fiyu lenŋuru gam himɓe yi'ee. Non non nun munaafitiiɓe waɗata der cuuɗi baajorɗi, e sera laabi. Ɓee gaɗa ɗum gam himɓe mana ɓe. E gooŋa batanmi on, ɓe keɓii ko riiba maɓɓe.  
\v 3 Amma, to aa hokka sadaka, taa accu junŋo maa nano anna ko nyaamo waɗata.  
\v 4 To a waɗii ɗum, sadaka maa laatoto e cuuɗiiɗum. Den Baaba maa ji'oowo ko woni der cuuɗiiɗum, yoɓete ɗum.»   
\s1 Ekkitinol dow du'aare  
\r (Luka 11.2-4)  
\p
\v 5 «To oon du'oo, to on gaɗee hande no munaafitiiɓe waɗata. Kamɓe ɓee jiɗa du'aago e darorii der cuuɗi baajorɗi, e ate cele, gam himɓe fu yi'a ɓe. E gooŋa batanmi on, ɓe keɓii riiba maɓɓe ko.  
\v 6 Amma an, to aa du'oo, naatu suudu maa, maɓɓaa dammugal, eelaa Baaba maa e cuuɗiiɗum. Den, Baaba maa ji'oowo ko woni der cuuɗiiɗum, yoɓete ɗum.   
\p
\v 7 To oon du'oo, to on ɗuuɗinee haalaaji ɗi galaa nafuwe hande no heeferɓe waɗata. Ɓee miili to ɓe ɗuuɗinii haalaaji, Alla toontoto ɓe.  
\v 8 Gam majjum to on nandee e maɓɓe, gam Baaba mooɗon e anni ko kaajaɗon diga on eelay ɗum.»  
\v 9 «Nani ɗo no haani du'oroɗon:  
\q1 ‟Baaba amen tawaaɗo dow kammu,  
\q1 inne maa e senii.   
\q1
\v 10 Laamaare maa wara.  
\q1 Sago maa laatoo dow leydi,  
\q1 hande no ŋo laatorii dow kammu.   
\q1
\v 11 Hokku men nyaamdu keƴannu men hanne.   
\q1
\v 12 Yaafana men hakke amen,  
\q1 hande no minon bo men jaaforanto woofananɓe men.   
\q1
\v 13 Taa accu men naata der jarbeeji,  
\q1 amma hisin men diga e Kalluɗo.  
\q1 [Gam an nun laamaare, e baawɗe,  
\q1 e tedduŋal fu woodani faa abada. Aami!]”   
\p
\v 14 To on jaafanake himɓe boofi mum, Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu yaafanto on onon bo.  
\v 15 Amma to on jaafanaaki himɓe, Baaba mooɗon bo yaafantaako on boofi mooɗon.»   
\s1 Yeesu e ekkitina dow suumayeere  
\p
\v 16 «To oon cuumoo, to on jurmikinee hande no munaafitiiɓe waɗata. Ɓee jiɓa geese maɓɓe gam himɓe annita ɓee cuumii. E gooŋa batanmi on, ɓe keɓii ko riiba maɓɓe.  
\v 17 Amma an, to aa suumii, sulma, bujoɗaa wardi.  
\v 18 Den himɓe annitintaa naa aa suumii. Amma Baaba maa mo yi'ataake tan anni. Baaba maa ji'oowo ko gaɗuɗaa der cuuɗiiɗum, kanko yoɓetee.»   
\s1 Jawdi dow kammu  
\r (Luka 12.32-34)  
\p
\v 19 «To on kawritanee ko'e mon jawdi der duuniyaaru, to mooƴi e guƴuhon biisata ni, ɗum bo to wuyɓe yulata cuuɗi mon, wujja ni.  
\v 20 Amma kawritanee ko'e mon jawdi dow kammu, to guƴuhon e mooƴi biisataa ni, wuyɓe bo heɓataa wujja ni.  
\v 21 Gam to jawdi maa woni, ɗon ɓerne maa bo wonoto.»   
\s1 Haala jayŋol e niwre  
\r (Luka 11.33-36)  
\p
\v 22 «Gite woni fitilla ɓannu. To gite maa e yanɗi, ɓannu maa fu, wonoto der jayŋol.  
\v 23 Amma to gite maa yanɗaa, ɓannu maa ŋol fu, ŋol wonoto der niwre. Den, to jayŋol gonuŋol der maa laatike niwre, a yi'ii ɗon no niwre mawniri!»   
\s1 Alla e jawdi  
\r (Luka 16.13)  
\p
\v 24 «Walaa baawoowo ko jagganii joomiraaɓe ɗiɗo, gam o wanyan oo ɗo, o yiɗa oo to, o takkontiran e oo ɗo, o yawoo oo to. On baawataa ko jagganii Alla, e jawdi.»   
\s1 Hoolaago Alla  
\r (Luka 12.22-31)  
\p
\v 25 «Gam majjum bi'anmi on: To on cukulanee yonkiiji mooɗon dow ko nyaamoton e ko jaroton. To on cukulanee ɓalli mooɗon dow ko ɓornotoɗon. Yonki ɓuraa nyaamdu na? Ɓannu ɓuraa koltal na?  
\v 26 Daaree pooli piirooji: Ɗi aawataa, ɗi duggataa, ɗi galaa rummuure. Amma e non, Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu e nyaanna ɗi. On ɓuraa pooli tedduŋal na?  
\v 27 Moy e mooɗon der ɓillaaje mum waawata ko ɓeydi balɗe mum, baa maƴƴande woore?   
\p
\v 28 To non, gam ume ko oon cukulana kolte? Daaree no pinniiji gese mawnirta: Ɗi mottataa, ɗi cannyataa.  
\v 29 Amma mii bata on, baa Suleymaanu e tedduŋal mum fu, ɓornaaki kolte booɗuɗe hande no pinniiji ɗin gootel mum.  
\v 30 To Alla e holtina kuɗooji ladde tawaaɗi hanne, jaaŋo ɗi bulee yiite, o holtintaa on ɓura non non na? Onon ɓe goonɗinki paanɗuki!  
\v 31 To on cukulee bi'on: «Ume nyaameten? Ume jareten? Ume ɓornotoɗen?»  
\v 32 Gam kujje ɗee, heeferɓe nun daartata ɗe. Amma Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu, e anni oon goodi haaje majje.  
\v 33 Daartee aran Laamaare Alla, e foonnitaare makko. Den ko horii fu, on ɓeydante ɗum.  
\v 34 To on cukulanee gam jaaŋo, jaaŋo sukulanto hoore mum. Nyalaane fu, toora mum heƴii ɗum.»   
\c 7  
\s1 Hiitaago woɓɓe  
\r (Luka 6.37-38, 41-42)  
\p
\v 1 «To on kiitee woɓɓe, gam to Alla hiitoo on.  
\v 2 Gam no kiitoriɗon woɓɓe, non kiitorteɗon. Etorde etiranɗon woɓɓe, kayre etiranteɗon.  
\v 3 Ume waɗi go aa daara kuɗeel der itere banniraawo maa, go a faamanay legga gonuŋa der itere maa?  
\v 4 Noy baawirtaa ko wi'i banniraawo maa: ‟Accu mi ikkinanee kuɗeel gonuŋel der itere maa”, nani bo, legga e woni der ne maa?  
\v 5 Munaafitiijo, ikkin legga gonuŋa der itere maa taw, den gite maa laaɓan, keɓaa no ikkinirɗaa kuɗeel gonuŋel der itere banniraawo maa.   
\p
\v 6 To on kokkee dawaaɗi ko senii, gam to ɗi bittoy ɗi ŋata on. To on cankitee kaaƴe mooɗon dime yeeso afaaji, gam to ɗi jaaɓu ɗe.»   
\s1 Alla e toontoo eelanɓe ɗum  
\r (Luka 11.9-13)  
\p
\v 7 «Eelee, on keɓan, daartee, on jiitan, cilminee, on maɓɓitante.  
\v 8 Gam eeloowo fu, heɓan, daartoowo fu, yiitan, piyoowo dammugal fu, maɓɓitante.  
\v 9 Moy caka mooɗon to ɓiyum eelii ɗum peen, hokka mo hayre?  
\v 10 Ɗum bo to o eelii mo linŋol, o hokkan mo boddi?  
\v 11 Onon halluɓe, oon baawi hokkugo ɓiɓɓe mooɗon dokke booɗɗe, hakko Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu. Oo hokka eelanɓe mo fu dokke booɗɗe.   
\p
\v 12 Gam majjum ko jiɗuɗon himɓe waɗana on fu, onon bo, gaɗanee ɓe ɗum. Kanjum woni ekkitinol tawreeta e dewte annabiiɓe.»   
\s1 Dammugal panɗuŋal  
\r (Luka 13.24)  
\p
\v 13 «Naatiree dammugal paanɗuŋal, gam dammugal jaajuŋal e laawol koyuŋol, e yaara der halkere, himɓe ɗuuɓɓe nun tokki ŋol.  
\v 14 Amma dammugal paanɗuŋal, e laawol ɓilliiŋol, e yaara to yonki, yiituɓe ŋol ɗuuɗaa.»   
\s1 Hakkilango annabiiɓe fewrekuuɓe  
\r (Luka 6.43-44)  
\p
\v 15 «Kakkilanee annabiiɓe fewrekuuɓe. Ɓe garan to mooɗon, ɓee ɓornii guri baali, amma der maɓɓe, ɓee laatii bu'i ladde bonuɗi.  
\v 16 E gaɗu maɓɓe annitirton ɓe. Innabooje ɓorataake dow gi'e, ibbe bo ɓorataake dow gi'e danehi.  
\v 17 Leggal booɗuŋal fu riman ɓiɓɓe booɗɗe, amma leggal kalluŋal riman ɓiɓɓe kalluɗe.  
\v 18 Leggal booɗuŋal waawataa ko rimi ɓiɓɓe kalluɗe, nun bo leggal kalluŋal waawataa ko rimi ɓiɓɓe booɗɗe.  
\v 19 Leggal fu ŋal rimataa ɓiɓɓe booɗɗe wudditinte, faɗɗee der yiite.  
\v 20 Hande non, annitirton ɓe diga e gaɗu maɓɓe.»   
\s1 Mi annaa on abada  
\r (Luka 13.25-27)  
\p
\v 21 «Hinaa wi'ooɓe am “Joomiraawo, Joomiraawo” fu naatata Laamaare Alla, sey waɗooɓe ko Baaba am gonuɗo dow kammu yiɗi tan.  
\v 22 Nyalaane darŋal, ɗuuɓɓe wi'an am: ‟Joomiraawo, Joomiraawo! E inne maa nun men gaɗiri annabaaku. E inne maa nun men diiwiri ginnaaji. E inne maa nun men gaɗiri haaynaareeji ɗuuɗɗi.”  
\v 23 Wakkati mum, mi toontoto ɓe: ‟Mi annaa on abada. Boɗɗee am, onon waɗooɓe ko halli!”»   
\s1 Cuuɗi ɗiɗi  
\r (Luka 6.46-49)  
\p
\v 24 «Hande non, neɗɗo fu kettiniiɗo haala am, go e gollira ka, e nandi e neɗɗo kakkilɗo, mahuɗo suudu mum dow tepaare.  
\v 25 Diyam toɓi, gooruuji hebbi, keni mawɗi wifi dow maggol. Amma ŋol yanay, gam dow tepaare nun ŋol daɗɗaa.  
\v 26 Amma kettiniiɗo haala am fu, go tokkay ka, e nandi e neɗɗo mo walaa hakkillo, mahuɗo suudu mum dow jaaneeri.  
\v 27 Diyam toɓi, gooruuji hebbi, keni mawɗi wifi dow maggol. Den ŋol yani yanande mawne.»   
\s1 Baawɗe Yeesu  
\p
\v 28 No Yeesu heennyi waajuuji ɗin, haaynaare nanŋi jama'aare puy gam waaji makko.  
\v 29 Gam o janŋinirii ɓe e baawɗe, hinaa hande no moodiɓɓe tawreeta janŋinirta.   
\c 8  
\s1 Yeesu nyawtii ceccefo gom  
\r (Marku 1.40-45; Luka 5.12-16)  
\p
\v 1 Yeesu jippoyii diga dow waanne, go jama'aare ɗuunne e tokki mo.  
\v 2 Wakkati mum, ceccefo gom wari, jiccii yeeso makko, wi'i mo: «Joomiraawo, to aa yiɗi, a waawan ko nyawtimmi.»   
\p
\v 3 Yeesu foorti junŋo mum, meemi mo, wi'i: «Mii yiɗi, nyawta!» Ɗon maa ɗon, gorko on nyawtii.  
\v 4 Den Yeesu wi'i mo: «Hakkil! Taa batu ka goɗɗo. Amma yahu holloy hoore maa limaamiijo. Den, gaɗaa sadaka ka Muusa wi'i on gaɗon, gam anninaa ɓe a yoofake.»   
\s1 Yeesu nyawtii jaggiiɗo hooreejo soogeeji Roma  
\r (Luka 7.1-10; Yuhaana 4.4-54)  
\p
\v 5 Yeesu e naata siire Kafarnahum, ɗon hooreejo soogeeji gom ɓattii mo, eeli mo, wi'i:  
\v 6 «Joomiraawo, jaggiiɗo am na'on fukkii wuro, yanɗaa, faa juuɗe e koyɗe fu waatii, oo naawee sanne!»  
\v 7 Yeesu wi'i mo: «Mi yahan, mi nyawta mo.»  
\v 8 Amma hooreejo soogeeji on toontii, wi'i: «Joomiraawo, mi fotay naataa wuro am. Amma batu woliine woore tan, jaggiiɗo am yoofoto.  
\v 9 Min e hoore am, mii woodi mawɓe ɓe ɗowtanii mi, min bo mii woodi ɗowtaniiɓe am. To mi wi'i, oo ɗo, ‟yahu”, o yahan. To mi wi'i, oo to, ‟war”, o waran. To mi wi'i, jaggiiɗo am, ‟waɗu nii”, o waɗan.»   
\p
\v 10 No Yeesu nani ka, haaynaare nanŋi ɗum, wi'i tokkuɓe ɗum: «E gooŋa batanmi on, mi yi'ay iri goonɗinki kii ɗo dow goɗɗo, baa der Isira'iilaaɓe.  
\v 11 Mii bata on, ɗuuɓɓe waran diga lettugal e gorgal. Ɓe jooɗodo e Iburahiima e Isiyaaku e Yaakuubu, ɓe nyaamda der Laamaare Alla.  
\v 12 Amma laatiiɓe ɓiɓɓe Laamaare, faɗɗete yaasi, der niwre. Ton ɓe bullata, ɓe ƴakkontira nyiiƴe.»   
\p
\v 13 Ɓaawo mum, Yeesu wi'i hooreejo soogeeji on: «Hootu! Ɗum laatanee hande no goonɗinirɗaa.» Wakkati mum, jaggiiɗo makko yoofii.   
\s1 Yeesu nyawtii nyawɓe ɗuuɓɓe  
\r (Marku 1.29-34; Luka 4.38-41)  
\p
\v 14 Yeesu yahi wuro Piyer. O tawi esiraawo Piyer debbo e fukkii, e yontaa.  
\v 15 Yeesu meemi junŋo makko, yontere nen acci mo. Den o ummii, oo jagganoo ɓe.   
\p
\v 16 No kiikiiɗe waɗi, Yeesu waddanaa himɓe ɗuuɓɓe, ɓe ginnaaji woni e mum. O riiwi ɗi e haala makko, o nyawti nyawɓe fu.  
\v 17 Hande non haala annabaaku Esaaya hebbiri, ka o wi'i:  
\q1 «O jaɓii roonaago tampe meeɗen,  
\q1 o nyawtii nyawuuji meeɗen.»   
\s1 No haani Yeesu tokkiree  
\r (Luka 9.57-60)  
\p
\v 18 Yeesu yi'i jama'aare ɗuunne e huuritii ɗum, o wi'i aahiiɓe makko ɓe jola fonŋo far to.  
\v 19 Ɗon Moodibbo tawreeta gom ɓattii mo, wi'i: «Moodibbo, mi tokkete to jahataa fu.»   
\p
\v 20 Yeesu wi'i mo: «Dondonɗehon e woodi gayɗe, pooli bo e woodi daɗɗa mum, amma Ɓii neɗɗo woodaa to fukkinta hoore mum gam siwtoo.»   
\p
\v 21 Goɗɗo diga caka aahiiɓe wi'i mo: «Joomiraawo, accu mi yaha, mi uwaa baaba am taw.»   
\p
\v 22 Yeesu toontii mo, wi'i: «Tokkam, accu maayɓe uwa maayɓe mum.»   
\s1 Yeesu deƴƴitinii hennu  
\r (Marku 4.31-41; Luka 8.23-25)  
\p
\v 23 Yeesu naati der laana diyam, go aahiiɓe makko e tokki mo.  
\v 24 Ɗon maa ɗon, hennu mawkol ummii e wifa dow maayo. Ŋol wifi, faa galmaaji diyam e yiɗi mutina ŋa. Amma Yeesu e ɗaani.  
\v 25 Aahiiɓe ɓattii mo, finnini mo, wi'i: «Joomiraawo, faaba men! Men na'on kalka!»   
\p
\v 26 O toontii ɓe, o wi'i: «Gam ume ko kuluɗon? Onon ɓe goonɗinki paanɗuki!» Den, o ummii, o falmi hennu e maayo. Ɗum yeewi siriw!  
\v 27 Ɓe fu, haaynaare nanŋi ɓe, ɓee bi'a: «Iri moy nun oo ɗo, faa hennu e maayo e ɗowtanoo mo?»   
\s1 Yeesu nyawtii ginnaajiiɓe ɗiɗo  
\r (Marku 5.1-20; Luka 8.26-39)  
\p
\v 28 Yeesu joli fonŋo maayo, yottii der leydi Gadarena. Ɗon worɓe ɗiɗo wooduɓe ginnaaji wurtii e caabeeje, fotti e makko. Ɓee kunnii puy, faa goɗɗo suusataa ko tokki laawol ŋol.  
\v 29 Ɓe darii ɓee bata e semme, ɓee bi'a: «An Ɓiɗɗo Alla, ume jiɗuɗaa waɗugo men? A warii ɗo gam tooraa men diga wakkati waɗay na?»   
\p
\v 30 Fotii darne afaaji mawne gom e durannoo takkol ɗon.  
\v 31 Ginnaaji ɗin eeli Yeesu, wi'i: «To a riiwii men, accu men naataa der darne afaaji nee ɗo.»   
\p
\v 32 O wi'i ɓe: «Jahee!» Ginnaaji ɗin wurtii, naatoy der afaaji ɗin. Ɗon maa ɗon, darne afaaji nen fu diirtii diga takkol waanne, simmitii der maayo, yoolii e diyam.   
\p
\v 33 Durooɓe afaaji ɗin doggi, hooti wuro. Ɓe batoy ko waɗi fu, e ko waɗi wooduɓe ginnaaji ɗiɗo ɓen.  
\v 34 Den, himɓe siire nen fu wurtoy fotti e Yeesu. No ɓe ji'i mo, ɓe eeli mo o wurtoo leydi maɓɓe.   
\c 9  
\s1 Yeesu nyawtii moofo  
\r (Marku 2.1-12; Luka 5.17-26)  
\p
\v 1 Yeesu naati laana diyam, joli, witti der siire mum.  
\v 2 Himɓe waddani mo moofo, pukkinaaɗo dow daago. No Yeesu yi'i goonɗinki maɓɓe, wi'i moofo on: «Suka am, tiiɗin ɓerne maa! Hakkeeji maa yaafaama!»   
\p
\v 3 Den, moodiɓɓe tawreeta woɓɓe yanti e miila der ɓerɗe mum, e wi'a: «Gorko oo ɗo e bata kalluka dow Alla!»  
\v 4 Yeesu e anni miilooji maɓɓe, o wi'i ɓe:  
\p «Gam ume go oon miila miilooji kalluɗi ɗii der ɓerɗe mooɗon?  
\v 5 Ume ɓuri hoyugo? wi'ugo: ‟Hakkeeji maa yaafaama,” naa wi'ugo: ‟Umma yahu?”  
\v 6 Amma, mii yiɗi paamon, no Ɓii neɗɗo e woodi baawɗe yaafaago hakke der duuniyaaru ɗo.» Den, o wi'i moofo on: «Umma, ettu daago maa, hootu wuro maa!»   
\p
\v 7 O ummii, o hooti wuro makko.  
\v 8 No jama'aare yi'i ɗum, huli, darii e teddina Alla gam o hokki himɓe baawɗe hande ɗee.   
\s1 Yeesu noddii Matiye  
\r (Marku 2.13-17; Luka 5.27-32)  
\p
\v 9 Yeesu e yawta, diga e laawol o yi'i gorko bi'eteeɗo Matiye e jooɗii to ceede faada yoɓetee, o wi'i mo: «Tokkam.» Matiye ummii, tokki mo.   
\p
\v 10 Ɓaawo mum, Yeesu yahi e nyaama der wuro Matiye. Jaɓooɓe ceede faada ɗuuɓɓe, e waɗooɓe hakke wari jooɗii e nyaamida e Yeesu e aahiiɓe mum.  
\v 11 No Farisaaɓe yi'i ɗum, ɓe bi'i aahiiɓe makko: «Gam ume moodibbo mooɗon nyaamidinta e jaɓooɓe ceede faada, e waɗooɓe hakke?»   
\p
\v 12 Yeesu nani ka, wi'i ɓe: «Yanɗuɓe haajaaka nyawtoowo, sey nyawɓe.  
\v 13 Jahee ekkitee ko haala kaa ɗo yiɗi wi'ugo: ‟Yurmeene nun jiɗumi, sadakaaji bane.”» Gam mi waray noddugo foonnitiiɓe, amma hakkeeɓe.   
\s1 Ƴanɗe dow suumaye  
\r (Marku 2.18-22; Luka 5.33-39)  
\p
\v 14 Den, aahiiɓe Yuhaana gaɗoowo batisi ɓattii Yeesu, ƴami mo, wi'i: «Ume waɗi minon e Farisaaɓe emen cuumoo, go aahiiɓe maa suumataako?»   
\p
\v 15 O toontii ɓe, o wi'i: «Noddinaaɓe ɓangal waawan ko woni der biisere ɓerne to jommanjo gorko e wondi e maɓɓe na? Nyalaane waraan de jommanjo gorko on ettetee caka maɓɓe. Den ɓe cuumoyto.   
\p
\v 16 Walaa takkoowo lefol kesol dow wudere hiinne, gam lefol kesol fooɗan wudere hiinne, den cerkol mayre yaajan puy.  
\v 17 Kade bo innabojam kesam loowataake der jollooji guri kiiɗɗi. To hinaa non, jollooji ɗin pusan, innabojam reƴƴitoo, jollooji ɗin bo halka. Amma innabojam kesam, sey loowee der jollooji guri kesi, gam ɗum fu ɗum daɗa.»   
\s1 Suka debbo gom e debbo meemuɗo toggoore Yeesu  
\r (Marku 5.21-43; Luka 8.40-56)  
\p
\v 18 Wakkati Yeesu woni e bata ɓe ka, ɗon hooreejo suudu waajorde gom yottii, jiccii yeeso makko, wi'i: «Ɓiyam debbo maayii, ɗum waɗii tifere. Amma war yowu junŋo maa dow makko, heɓa o wuura.»   
\p
\v 19 Yeesu ummii e aahiiɓe mum, tokki mo.   
\p
\v 20 Den debbo gom, mo lefol mum salii ko haggii diga duuɓi sappo e ɗiɗi, ƴiwi ɓawɓawre Yeesu, meemi kommulol toggoore makko.  
\v 21 Gam o miilii der ɓerne makko, o wi'i: «To mi heɓii meemumi baa kommulol toggoore makko, mi yoofoto.»  
\v 22 Yeesu yeeƴitii, yi'i mo, wi'i: «Suka am, tiiɗin ɓerne maa! Goonɗinki maa nyawtii ma.» Wakkatiire nen, debbo on yoofii.   
\p
\v 23 Yeesu yottii wuro hooreejo waajorde on. O yi'i fuurooɓe puuraaɗi maayde e himɓe wullooɓe.  
\v 24 O wi'i ɓe: «Burtee diga ɗo. Suka on maayay, o ɗaani nun.» Ɓe darii ɓee jala mo.  
\v 25 No himɓe wurtinaa yaasi, o naati der suudu, o nanŋi junŋo suka debbo, go o ummii.  
\v 26 Habaru majjum sankitii toy fu der leydi nin.   
\s1 Yeesu wuntinii wumuɓe ɗiɗo  
\p
\v 27 No Yeesu yawtata, wumuɓe ɗiɗo tokki mo, e bata e daane towne, e wi'a: «Ɓii Dawda, yurma men!»   
\p
\v 28 No o naati suudu, wumuɓe ɓen ɓattii mo, o wi'i ɓe: «Oon goonɗini mi waawan ko waɗi ɗum na?» Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Oo, Joomiraawo, emen goonɗini.»  
\v 29 Den, o meemi gite maɓɓe, o wi'i: «Ɗum laatanoo on hande no goonɗinirɗon.»  
\v 30 Den ɓe bumti. O waggini ɓe, o wi'i: «To on batee ka baa goɗɗo.»  
\v 31 Amma no ɓe burtii, ɓe jahi ɓee cankita habaru makko der leydi nin fu.   
\s1 Yeesu nyawtii muumo  
\p
\v 32 No wuntinaaɓe ɓen wurtotoo, Yeesu waddanaa gorko mo ginnool muumiɗini.  
\v 33 O riiwi ginnool ŋol, muumo on yanti e bata. Jama'aare fu haayɗinii, e wi'a: «Iri ɗum ɗo meeɗay ko yi'aa der Isira'iila!»  
\v 34 Amma Farisaaɓe wi'i: «E baawɗe hooreejo ginnaaji nun o riiwirta ginnaaji!»   
\s1 Yeesu yurmake jama'aare  
\p
\v 35 Yeesu e woositoo der genneele mawɗe, e ci'on petton fu. Oo janŋina der cuuɗi baajorɗi, oo fiina linjiila Laamaare Alla, oo nyawta nyawɓe nyawneeji feere feere fu.  
\v 36 No o yi'i jama'aare, ɓe jurminii mo, gam ɓe comii, ɓe tampi, ɓee laatii hande baali ɗi galaa duroowo.  
\v 37 Den, o wi'i aahiiɓe makko: «Ko ruggetee e ɗuuɗi, amma ruggooɓe ɗuuɗaa.  
\v 38 Eelee Joomiraawo dugge lildaa ruggooɓe der to ruggantee.»   
\c 10  
\s1 Aahiiɓe Yeesu sappo e ɗiɗo  
\r (Marku 3.13-19; Luka 6.12-16)  
\p
\v 1 Yeesu noddi aahiiɓe mum sappo e ɗiɗo. O hokki ɓe baawɗe riiwugo ginnaaji e nyawtugo nyawɓe nyawuuji feere feere fu.  
\v 2 Inɗe lilaaɓe sappo e ɗiɗo ɓen woni: Simon noddeteeɗo Piyer, e minyum Andere. Yaakuuba ɓii Jebede, e minyum Yuhaana.  
\v 3 Filippu e Bartolome, Toma e Matiye jaɓoowo ceede faada. Yaakuuba ɓii Alfee, e Taddee.  
\v 4 Simon tinniiɗo gam Alla, e Yahuuda Iskariyot, jammoytooɗo Yeesu.   
\s1 Yeesu lili aahiiɓe mum sappo e ɗiɗo  
\r (Marku 6.7-13; Luka 9.1-6)  
\p
\v 5 Yeesu lili aahiiɓe mum sappo e ɗiɗo, bati ɓe haalaaji ɗii ɗo, wi'i: «To on jahee to heeferɓe, to on naatee bo der siire Samariyaaɓe.  
\v 6 Amma jahee, caka Isira'iilaaɓe, laatiiɓe hande baali majjuɗi.  
\v 7 To jahuɗon fu, piinee, bi'on: ‟Laamaare Alla ɓattike!”  
\v 8 Nyawtee nyawɓe, pintinee maayɓe, joofinee sesseɓɓe, diiwee ginnaaji. On keɓii on joɓay, onon bo kokkee to on jaɓee goɗɗum.  
\v 9 To on jaaree kanŋeeri, ɗum bo cardi, maa bo ceede der jiibaaji mooɗon.  
\v 10 To on jogee bogooru, ɗum bo toggooje ɗiɗi. To on ettee paɗe, ɗum bo sawru. Gam gollotooɗo e haani nyaama.   
\p
\v 11 To on garii der genni, ɗum bo siire gom, daartee beero geeto. Jooɗee to makko faa de jawtuɗon.  
\v 12 To oon naata der wuro, cannee tawaaɓe ɗon.  
\v 13 To wuro ŋon e haanani ɗum, jam mooɗon naata der maggo. Amma to ŋo haananaa ɗum, jam mooɗon wittana on.  
\v 14 To on jaɓaaka, on kettinanaaka bo, burtee ɗon, piɗɗon sollaare koyɗe mooɗon.  
\v 15 E gooŋa batanmi on: ‟Nyalaane darŋal, kiita Sodoma e Gomora ɓuran hoyugo dow kiita siire nen.”»   
\s1 Tooraaji garooji  
\r (Marku 13.9-13; Luka 21.12-17)  
\p
\v 16 «Kettinee! Mii lila on hande baali caka bu'i. To non, laatee ƴoƴuɓe hande bolle, laatoɗon ɓe walaa gacce hande tantabaraaji.  
\v 17 Kakkilanee ko'e mooɗon e himɓe, gam ɓe jaaran on yeeso kiitorɗe, ɓe piya on looci der cuuɗi maɓɓe baajorɗi.  
\v 18 Ɓe jaaran on yeeso mawɓe leydi, e laamiiɓe genni, sabbu am. On laatanto am seedeeɓe yeeso maɓɓe, e yeeso heeferɓe.  
\v 19 To on jaaraama yeeso hiitotooɓe, to on miilee no batiroyton e ka batoyton. Gam on kokkete ka batoyton wakkati mum.  
\v 20 Onon bane batata, Ruuhu Baaba mooɗon nun batata diga e mooɗon.   
\p
\v 21 Mawniraawo ummanto miiraawo, acca o waree. Baaba bo waɗanan ɗum ɓiɓɓe mum. Ɓiɓɓe bo ummanto saareeji mum, waɗa dabare gam ɓe baree.  
\v 22 Himɓe fu wanyan on gam am. Amma munyuɗo faa heennyitirde, joomum hisinte.  
\v 23 To on tooraama e genni nii ɗo, doggiree nii to. E gooŋa batanmi on, on keenyataa woositaago genneele Isira'iila, go Ɓii neɗɗo wara.   
\p
\v 24 Aahiijo ɓurataa moodibbo mum, maccuɗo ɓurataa joomiraawo mum.  
\v 25 E wooɗi aahiijo laatoo hande moodibbo mum, maccuɗo bo, hande joomiraawo mum. To hooreejo wuro noddaama ‟Beljebul” hakko himɓe wuro makko!»   
\s1 Hoolaago Alla  
\r (Luka 12.2-9)  
\p
\v 26 «To on kulee himɓe. Ko suuɗii fu wurtitinto, asiiri bo suppitinto.  
\v 27 Ka batumi on der niwre, batitee ka caka nyalooma. Ka bataɗon e noppi der asiiri, piinee ka dow doomooɗe cuuɗi.  
\v 28 To on kulee warooɓe ɓannu, ɓe baawataa ko wari yonki. Amma, kulee baawoowo ko halki ɓannu e yonki fu der yiite jahannama.  
\v 29 Colon ɗiɗon sippataake faranwel gootel na? Amma baa gootel makkon yanataa e leydi, to e sago Baaba mooɗon bane.  
\v 30 Onon, baa gaasaaji ko'e mooɗon fu e limaa.  
\v 31 Gam majjum, to on kulee, gam oon ɓuri colon ɗuukkon tedduŋal.   
\p
\v 32 Ceedaniiɗo am yeeso himɓe, min bo, mi seedanto joomum yeeso Baaba am gonuɗo dow kammu.  
\v 33 Amma caliiɗo am yeeso himɓe fu, min bo, mi saloto joomum yeeso Baaba am gonuɗo dow kammu.»   
\s1 Yeesu woni daliila ceennirgu  
\r (Luka 12.49-53; 14.26-27)  
\p
\v 34 «To on miilee jam nun gaddumi e duuniyaaru. Mi waray gam mi wadda jam, amma kaafahi gaddumi.  
\v 35 Ko waddimmi woni, seennugo ɓiɗɗo gorko e baaba mum, ɓiɗɗo debbo bo e inna mum, debbo ɓaŋaaɗo e esum debbo.  
\v 36 Neɗɗo fu, himɓe wuro mum nun laatotoo wayɓe mum.»  
\v 37 «Jiɗuɗo baaba mum, ɗum bo inna mum faa ɓurinimmi, joomum fotay laataago mo am. Jiɗuɗo ɓiɗɗo mum gorko naa bo debbo, faa ɓurinimmi, joomum fotay laataago mo am.  
\v 38 Mo ettay leggal mum palaaŋal tokkimmi, joomum fotay laataago mo am.  
\v 39 Jiɗuɗo hisina yonki mum, dullan ki, amma majjinɗo yonki mum gam am, heɓitinto ki.»   
\s1 Haala riiba  
\r (Marku 9.41; Luka 10.16)  
\p
\v 40 «Jaɓɓiiɗo on fu, jaɓɓike am, jaɓɓiiɗo am bo jaɓɓike liloyɗo am.  
\v 41 Jaɓɓiiɗo annabiijo gam oo annabiijo, joomum heɓan riiba ka annabiiɓe heɓata. Jaɓɓiiɗo neɗɗo poonnitiiɗo gam oo poonnitiiɗo, joomum heɓan riiba ka foonnitiiɓe heɓata.  
\v 42 E gooŋa batanmi on, kokkuɗo ɓurɗo faanɗugo caka aahiiɓe am, diyam peewɗam, baa der jarirgel gootel, gam oo aahiijo am, o dullataa riiba makko.»   
\c 11  
\s1 Yuhaana lilii aahiiɓe mum to Yeesu  
\r (Luka 7.18-35)  
\p
\v 1 No Yeesu heennyi waajaago aahiiɓe mum sappo e ɗiɗo waajuuji ɗii, o yawti diga ɗon. Den o yahi janŋinoygo e waajaago caka ci'e mawɗe, der weccoore nen.   
\p
\v 2  Yuhaana gaɗoowo batisi e wonnoo der kasu, go o nani golle ɗe Almasiihu waɗata e batanee. Den o lili aahiiɓe makko,  
\v 3 yaha ƴamaa Yeesu, wi'a: «An woni kaanuɗo wara na, naa men keɗoo goɗɗo?»   
\p
\v 4 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Jahee, batee Yuhaana ko nanuɗon e ko ji'uɗon fu:  
\v 5 wumuɓe e wunta, moofiɗinɓe e yaha, sesseɓɓe e nyawtee, pahiɗinɓe e nana, maayɓe e finta, talakaaɓe bo e waajee habaru Laamaare Alla.  
\v 6 Barke laatanto mo mi laatanaaki daliila fergere dow goonɗinki mum.»   
\p
\v 7 No lilaaɓe ɓen yawti, Yeesu fuɗɗi batugo jama'aare haala Yuhaana, o wi'i: «Ume jahuɗon daaroygo der haro? Kuɗool ŋol hennu dimmata na?  
\v 8 Naa ume daaroyɗon? Gorko ɓorniiɗo gineeji booɗuɗi na? Ɓorniiɓe gineeji booɗuɗi, der wuro laamiiɓe nun tawetee.  
\v 9 Den, ume jahuɗon daaroygo? Annabiijo na? Oo! Mii bata on, oo ɓuri annabiijo.  
\v 10 Kanko nun Dewte batani wi'i: ‟Mi lilan lilaaɗo am yeeso maaɗa, o moƴƴinanee laawol.”»  
\v 11 «E gooŋa batanmi on, der ɓe rewɓe rimi fu, walaa ɓurɗo Yuhaana gaɗoowo batisi manŋu. Amma, ɓurɗo pettiɗingo der Laamaare Alla, e ɓuri Yuhaana manŋu.»  
\v 12 Diga Yuhaana gaɗoowo batisi fuɗɗi waajaago faa jooni, himɓe e teetontira Laamaare Alla e catte. Sattuɓe bo teetata ne.  
\v 13 Annabiiɓe, e dewte tawreeta fu, waɗii annabaaku dow Laamaare nen faa yottii wakkati Yuhaana gaɗoowo batisi.  
\v 14 To oon jiɗi koolee, Yuhaana woni annabi Eliya, kaanuɗo wara.  
\v 15 Gooduɗo noppi fu, nana.   
\p
\v 16 Ume nun nanditiniranmi himɓe jaamanuuru nuu ɗo? Ɓee nandi e sukaaɓe jooɗiiɓe caka jayri to himɓe fijata, e huuɓa igooɓe mum, e wi'a:  
\v 17 ‟Men puuranii on puuraaɗi, on pijay, men jimanii on jimi bojji maayde, on cimaaki.”  
\v 18 Gam no Yuhaana wari, o nyaamataa o yarataa, on bi'ii: ‟O ginnaajiijo nun.”  
\v 19 Ɓii neɗɗo warii, e nyaama, e yara. Den, himɓe wi'i: ‟O laati nun deereeruujo, e jaroowo bagi. Oo laatii bo beldiijo jaɓooɓe ceede faada, e waɗooɓe hakke hande maɓɓe.” Amma, hakkillo Alla e hollitoo der golle muuɗum.»   
\s1 Yeesu felii genneele caliiɗe ko tuubi  
\r (Luka 10.13-16)  
\p
\v 20 Ɓaawo majjum, Yeesu feli genneele ɗe o waɗi haaynaareeji ɗuuɗɗi der mum ko himɓe majje tuubay. O wi'i:  
\v 21 «Bone laatante, an Korajin! Bone laatante, an Baytisayda! Gam haaynaareeji gaɗaaɗi to mooɗon, to ɗi gaɗaanomaa der Tirus e Sidon, maa ɓe mootikeno dooni, ɓe ɓornii saakiho, ɓe kollitira no ɓe tuubii.  
\v 22 Gam majjum, mii wi'a on: Nyalaane darŋal, kiita Tirus e Sidon hoyan e ka mooɗon.  
\v 23 An bo Kafarnahum, aa miili a towinte faa dow kammu na? Aawo! A leesinte faa der joonne maayɓe. Gam haaynaareeji gaɗaaɗi der maa, to ɗi gaɗaanomaa der Sodoma, maa siire nen na'onno faa hanne.  
\v 24 Gam majjum, mii wi'a on: Nyalaane darŋal, kiita Sodoma hoyan e ka mooɗon.»   
\s1 Yeesu e nodda himɓe gam siwtaare  
\r Luka 10.21-22  
\p
\v 25 Wakkati mum, Yeesu etti haala wi'i: «Mii yettee Baaba, Joomiraawo mo dow, e mo leydi. A suuɗii wooduɓe annal e hakkillo kujje ɗee, ko kollitinɗaa ɗe sukahon petton.  
\v 26 E gooŋa, mi yettii maa Baaba, gam non ɗum fottiran maa.  
\v 27 Baaba am hokkii am huune fu der junŋo am. Walaa annuɗo Ɓiɗɗo to hinaa Baaba. Walaa annuɗo Baaba bo, to hinaa Ɓiɗɗo, e mo Ɓiɗɗo yiɗi hollitingo ɗum.»   
\p
\v 28 «Garee to am on fu, onon somuɓe, e rooniiɓe doolle tedduɗe, mi hokkan on siwtaare.  
\v 29 Ɗowtanee am, accee mi janŋina on. Gam mii yeeɗɗi, mii ɗiggi, den yonkiiji mon heɓan siwtaare.  
\v 30 Gam doongal am e huyfi, ko dooninanmi on bo teddaa.»   
\c 12  
\s1 Ƴanɗe dow nyalaane siwteteene  
\r (Marku 2.23-28, 3.1-6; Luka 6.1-5)  
\p
\v 1  Wakkati mum, Yeesu e aahiiɓe mum e falta caka gese alkamaari nyalaane siwteteene, go aahiiɓe makko rafo waɗi ɗum, yanti e wooca cammeeje e ƴakka.  
\v 2 No Farisaaɓe yi'i ɗum, wi'i mo: «Daaru, aahiiɓe maa e waɗa ko haanay waɗeego nyalaane siwteteene!»  
\v 3 O toontii ɓe, o wi'i: «E gooŋa on janŋay ko Dawda waɗi no rafo waɗi ɗum, e himɓe mum na?  
\v 4 O naati der suudu Alla, e himɓe makko, ɓe ƴakki peen cakkanaako Alla. Baa no kanko e himɓe makko ɓe goodaa laawol ƴakkugo ko. Limaamiiɓe tan nun woodi laawol ƴakkugo ko.  
\v 5 Naa, on janŋay der tawreeta Muusa, no limaamiiɓe gollotooɓe der suudu Alla waɗiri ko haanaa der nyalaane siwteteene? Amma e nun fu ɓe gaccaaka.  
\v 6 Mii wi'a on e gooŋa, ɓurɗo suudu Alla mawnugo nun woni ɗo.  
\v 7 To on paamiino ko haala Alla kaa ɗo fillitii: ‟Yurmeene jiɗumi, hinaa sadakaaji kiiseteeɗi”, on kiitataakono himɓe ɓe walaa gacce.»  
\v 8 Gam Ɓii neɗɗo nun laatii Joomiraawo nyalaane siwteteene.»   
\s1 Yeesu nyawtii gorko mo junŋo waatuŋo  
\r (Marku 3.1-6; Luka 6.6-11)  
\p
\v 9 Yeesu yawti diga ɗon, yahi der suudu waajorde maɓɓe.  
\v 10 Gorko mo junŋo waatuŋo gom e tawaa ɗon, go tawaaɓe ɗon ƴami mo ƴanɗe ɗee ɗo, gam heɓa no gaccorii mo, wi'i: «Laawol hokkii nyawtiigu waɗee nyalaane siwteteene na?»  
\v 11 O toontii ɓe, o wi'i: «To goɗɗo mooɗon e woodi baalel mum, go nyalaane siwteteene ŋel yanti der ɓunnu, joomum suttoytaa ŋel na?  
\v 12 Neɗɗo e ɓuri baala faa to woɗɗi! To non, laawol hokki ko wooɗi waɗee der nyalaane siwteteene.»  
\v 13 Den, o wi'i gorko on: «Foortu junŋo maa!»  
\p O foorti ŋo, ŋo yoofii hande no ŋoo to.  
\v 14 Farisaaɓe wurtii, yahi dawraa dow no ɓe kalkirta Yeesu.   
\s1 Annabaaku Esaaya hebbii  
\p
\v 15 No Yeesu nani ka, yawti diga nokkuure nen, himɓe ɗuuɓɓe e tokki mo. O nyawti nyawɓe fu.  
\v 16 Den o waggini ɓe, to ɓe batu goɗɗo moy nun o laatii.  
\v 17 Ɗum laatike non gam haala annabi Esaaya hebba, ka o wi'i:   
\q1
\v 18 «Nani gollotooɗo am mo cuɓumi.  
\q1 Kanko woni jiɗaaɗo am, mo ceyoriimi.  
\q1 Mi jippinan Ruuhu am dow makko,  
\q1 o fiinan habaru foonnitaare dow lenyi fu.   
\q1
\v 19 O yeddontirtaa e goɗɗo, o falmataa goɗɗo,  
\q1 daane makko nanataake e laabi.   
\q1
\v 20 O heltataa ƴommal turiiŋal,  
\q1 o nyifataa fitilleel cuurtoowel,  
\q1 faa nyalaane o hokki foonnitaare jaalorgal.   
\q1
\v 21 Lenyi fu yowan hoolaare mum dow makko.»   
\s1 Yeesu e toontoo ka ɓe gaccorii ɗum  
\r (Marku 3.19-30; Luka 11.14-23)  
\p
\v 22 Den, Yeesu waddanaa gorko bumɗo muumiɗinɗo, mo ginnool woni e mum. O nyawti mo faa muumo on e bata, e yi'a bo.  
\v 23 Haynaare nanŋi himɓe fu, ko ɓee bi'a: «Hinaa kanko woni Ɓii Dawda na?»   
\p
\v 24 Amma no Farisaaɓe nani ka, yanti e wi'a: «E baawɗe ‟Beljebul” hooreejo ginnaaji nun o riiwirta ɗi.»  
\v 25 No Yeesu e anni miilooji maɓɓe, o wi'i ɓe: «Laamaare fu to seennirake e haɓa hoore mum, ne halkan. Ɗum bo to siire gom, maa bo wuro gom seennirii e haɓa hoore mum, ŋo wonataako.  
\v 26 To Seyɗan seennirake e riiwa Seyɗan, den noy laamaare makko wonortoo?  
\v 27 To laatike e baawɗe ‟Beljebul” nun diiwiranmi ginnaaji, ɓiɓɓe mooɗon bo na, e baawɗe moy ɓe diiwirta ɗi? Gam majjum, kamɓe e ko'e maɓɓe nun laatoytoo hiitotooɓe on!  
\v 28 Amma to e Ruuhu Alla nun diiwiranmi ginnaaji, eɗum holla no Laamaare Alla warii faa to mooɗon.   
\p
\v 29 Naa moy waawata ko naati wuro gorko semmenteejo, teeta jawdi makko, to o haɓɓay joomum taw. Amma to o haɓɓii mo, o waawan ko wuuwi ko woni der wuro ŋon fu.  
\v 30 Mo wonday e am fu, ganyo am nun. Mo wallay am hawritingo, sankitan nun.  
\v 31 Gam majjum, mii wi'a on: himɓe heɓan yaafuye hakkeeji mum, e kalluka ka ɓe bati. Amma batuɗo kalluka dow Ruuhu Ceniiɗo, yaafataake pay.  
\v 32 Batuɗo kalluka dow Ɓii neɗɗo fu, heɓan yaafeego. Amma batuɗo kalluka dow Ruuhu Ceniiɗo, yaafataake der jaamanuuru nuu ɗo, e der jaamanuuru warannu.»   
\s1 Leggal annitirte nun diga e ɓiɓɓe mum  
\r (Luka 6.43-45)  
\p
\v 33 «To leggal e wooɗi, ɓiɓɓe maggal bo wooɗan. To leggal wooɗaa, ɓiɓɓe maggal bo wooɗataa, gam leggal fu, diga e ɓiɓɓe mum nun annitirtee.  
\v 34 Ɓiɓɓe bolle pure! Noy baawirton batugo booɗuka, onon laatiiɓe halluɓe? Gam ko hebbi der ɓerne, kan nun hunnuko wurtinta.  
\v 35 Neɗɗo geeto, wurtinan ko wooɗi diga booɗɗum ko suuɗii der ɓerne mum. Neɗɗo kalluɗo bo, wurtinan ko halli diga kalluɗum cuuɗiiɗum der ɓerne mum.  
\v 36 E gooŋa bi'anmi on: nyalaane darŋal himɓe toontoyto haalaaji baanji baanji ɗi ɓe bati fu.  
\v 37 Gam moy fu, haala mum nun wurtinta ɗum, ɗum bo ka doƴƴa ɗum kiita.»   
\s1 Farisaaɓe e daarta Yeesu waɗana ɗum kaayeefi  
\r (Luka 11.29-32)  
\p
\v 38 Ɓaawo majjum, woɓɓe der moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, wi'i Yeesu: «Moodibbo, emen jiɗi gaɗanaa men kaayeefi.»   
\p
\v 39 O toontii ɓe, o wi'i: «Himɓe jaamanuuru hallunu, coɓuɓe, e daarta kaayeefi. Ɓe ji'ataa kaayeefi gom, to hinaa kaayeefi annabi Yonas.  
\v 40 Yonas waɗii nyaloomaaje tati e jemmaaje tati der reedu linŋol manŋol. Hande non bo Ɓii neɗɗo waɗirta nyaloomaaje tati e jemmaaje tati der leydi.  
\v 41 Nyalaane darŋal, himɓe Niniwe ummodoto e himɓe jaamanuuru nuu ɗo, gaccoo ɓe. Gam ɓe tuubii no ɓe nani waaji Yonas. Nani bo, ɓuruɗo Yonas nun woni ɗo!  
\v 42 Nyalaane darŋal, laamiiɗo debbo mo leydi hoore fuɗo ummodoto e himɓe jaamanuuru nuu ɗo, gaccoo ɓe. Gam o ƴiwoy diga kaddin leydi, o wari hettinaago haalaaji Suleymaanu kebbuɗi hakkillo. Nani bo, ɓuruɗo Suleymaanu nun woni ɗo!»   
\s1 Wittoygo ginnool der wuro mum hiinŋo  
\r (Luka 11.24-26)  
\p
\v 43 «To ginnool wurtike e neɗɗo, ŋol yahan ŋol yiilitoo nokkuuje joorɗe, eŋol daarta to ŋol siwtoto, amma ŋol heɓataa.  
\v 44 Den ŋol wi'an: ‟Mi wittitinto wuro am ŋo eggunoomi e mum.” To ŋol yottike, ŋol tawan goɗɗo walaa der wuro ŋon, eŋo wuuwaa, eŋo moƴƴinaa faa wooɗi.  
\v 45 Den, ŋol wittan, ŋol waddaa ginnaaji jeeɗiɗi goɗɗi ɓuruɗi ŋol hallugo. Ɗi naata e wuro ŋon, ɗi jooɗoo der maggo. Heennyitirde neɗɗo on ɓuran arandeere mum hallugo. Hande non ɗum laatantoo himɓe jaamanuuru hallunu nu.»   
\s1 Miiraaɓe Yeesu e inniiko  
\r (Marku 3.31-35; Luka 8.19-21)  
\p
\v 46 Wakkati Yeesu baddata e jama'aare, inniiko e miiraaɓe makko yottii. Ɓe darii yaasi, ɓee jiɗi baddugo mo.  
\v 47 Den, goɗɗo bati Yeesu, wi'i: «Inna maa e miiraaɓe maa e darii yaasi, e yiɗi baddugo maa.»  
\v 48 O toontii mo, o wi'i: «Moy woni inna am? Ɓey woni miiraaɓe am?»  
\v 49 O sappii aahiiɓe makko, o wi'i: «Inna am e miiraaɓe am nun ɗo.  
\v 50 Miiraaɓe am worɓe e rewɓe, e inna am woni, waɗooɓe ko Baaba am gonuɗo dow kammu yiɗi.»   
\c 13  
\s1 Ballool aawoowo  
\r (Marku 4.1-9; Luka 8.4-8)  
\p
\v 1 Nyaanne mum, Yeesu wurtii wuro, yahi jooɗoy takkol maayo.  
\v 2 Jama'aare ɗuunne e howii mo, o ummii o naati laana diyam, o jooɗii. Himɓe fu e darii takkol maayo.  
\v 3 O bati ɓe kujje ɗuuɗɗe e ballaaji. O wi'i ɓe: «Aawoowo nun wurtii aawoygo.  
\v 4 No o aawata, awdiiri gonni yani sera laawol, pooli wari soppi ni.  
\v 5 Gonni bo yani e kaaƴe to leydi ɗuuɗaa, ni fuɗi ɗon maa ɗon, gam ni heɓay to leydi luggi.  
\v 6 Amma no naaŋe nyawli, ŋe wuli ni. Ni yoori, gam ni walaa ɗaɗi.  
\v 7 Gonni bo yani caka gi'e. Gi'e mawni, ɓiɗɗi ni.  
\v 8 Gonni bo yani e leydi geeri, ni fuɗi, ni rimi ɓikkol: Gonni rimi gite hewre, gonni lasoy tati, gonni bo laso e sappo.  
\v 9 Gooduɗo noppi fu nana!»   
\s1 Ko acci Yeesu e badda himɓe e ballaaji  
\r (Marku 4.10-12; Luka 8.9-10)  
\p
\v 10 Aahiiɓe Yeesu ɓattii, ƴami mo, wi'i: «Ume waɗi ko aa baddira himɓe e ballaaji?»  
\v 11 O toontii ɓe, o wi'i: «Onon, on kokkaama faamugo asiiri Laamaare Alla, amma kamɓe, ɓe keɓay ɗum.  
\v 12 Gam gooduɗo nun ɓeydantee faa ɗuuɗa. Anni mo woodaa, baa seɗɗa ko woodi, teetete.  
\v 13 Gam majjum, baddiranmi ɓe e ballaaji: ‟Gam ɓee daara, amma ɓe ji'ataa, Ɓee kettinoo, amma ɓe nanataa, ɓe paamataa bo.”  
\v 14 Hande non ka Alla batunoo e hunnuko annabi Esaaya hebbiri dow maɓɓe:  
\q1 ‟On nanan faa wooɗa, amma on paamataa fuy,  
\q1 on daaran faa wooɗa, amma on ji'ataa fuy.   
\q1
\v 15 Gam himɓe lenyol ŋol ɓerɗe mum laatike joorɗe.  
\q1 Ɓe cukkii noppi maɓɓe,  
\q1 ɓe muunnii gite maɓɓe,  
\q1 gam to ɓe ji'u  
\q1 to ɓe nanu e noppi maɓɓe,  
\q1 hakkillo maɓɓe bo to faamu,  
\q1 hakko ɓe tuuba, mi nyawta ɓe.”   
\m
\v 16 Amma onon, barke laatanike on, gam gite mooɗon e yi'a, noppi mooɗon bo e nana!  
\v 17 E gooŋa batanmi on, annabiiɓe ɗuuɓɓe, e foonnitiiɓe ɗuuɓɓe yiɗiino yi'a ko ji'oton, amma ɓe ji'ay. Ɓe jiɗiino ɓe nana ko nanoton, amma ɓe nanay.»   
\s1 Yeesu e faamina ballool aawoowo  
\r (Marku 4.13-20; Luka 8.11-15)  
\p
\v 18 «Onon, kettinee ko ballool aawoowo ŋol fillitii.  
\v 19 To neɗɗo e hettinoo haala Laamaare Alla, go o faamataa ka, Kalluɗo nun suttata ka der ɓerne makko. Kanko nandi e awdiiri caamuni sera laawol.  
\v 20 Goɗɗo e nandi e awdiiri caamuni to kaaƴe. Kanko to o nanii haala Alla, ɗon maa ɗon o jaɓa ka e seyo.  
\v 21 Amma ka waɗataa ɗaɗi der makko, wakkati seɗɗa tan o wonoto. To ɓillaaje, ɗum bo tooraaji yottake gam haala kan, o woppa ka law.  
\v 22 Goɗɗo e nandi e awdiiri caamuni to gi'e woni. To o nanii haala Alla, ɓillaaje duuniyaaru e yidde jawdi ɓiɗɗa ka, ka rimataa ɓikkol.  
\v 23 Amma goɗɗo e nandi e awdiiri caamuni to leydi geeri. To o nanii haala Alla, o faama ka. Kanko o riman ɓikkon. Gokkon hewre, gokkon lasoy tati, gokkon bo laso e sappo.»   
\s1 Fuɗo kalluko der gesa alkamaari  
\p
\v 24 Yeesu waɗani ɓe kade ballool gonŋol, wi'i: «Laamaare Alla e nandi e gorko aawuɗo awdiiri geeri e gesa mum.  
\v 25 No himɓe fu ɗaani, ɗon ganyo makko wari, aawi fuɗo kalluko caka alkamaari nin, yawti.  
\v 26 No alkamaari fuɗi e sawtina, den fuɗo kalluko bo suppitii.  
\v 27 Gollotooɓe jom gesa wari, wi'i mo: ‟Joomiraawo, awdiiri geeri bane aawuɗaa der gesa maa na? Diga toy fuɗo kalluko koo ɗo ƴiwi?”  
\v 28 O toontii ɓe, o wi'i: ‟Ganyo nun waɗi ɗum.» Den, gollotooɓe ɓen ƴami mo, wi'i: «Men jaha men ɗoofaa fuɗo kalluko kon na?”  
\v 29 O toontii ɓe, o wi'i: ‟Aawo, gam to oon ɗoofa fuɗo kalluko, on kawran e alkamaari.  
\v 30 Accee ɗum mawnida faa wakkati dugge yottoo. To wakkati dugge yottake, mi wi'an ruggooɓe am ɗoofa fuɗo kalluko kon taw, haɓɓa ko, watta der yiite. Amma alkamaari, ɓe kawrita ɗum der beemal am.”»   
\s1 Ballool ɓinŋel mutaadihi  
\r (Marku 4.30-32; Luka 13.18-21)  
\p
\v 31 Yeesu waɗani ɓe ballool gonŋol, wi'i: «Laamaare Alla e nandi e ɓinŋel mutaadihi, ŋel goɗɗo etti aawi der gesa mum.  
\v 32 Ɓinŋel mutaadihi ɓuri ɓikkol leɗɗe kara li'o fu faanɗugo. Amma to ŋel fuɗi, eŋel ɓura leɗɗe kara li'o mawnugo, ŋel laatoo leggal manŋal faa pooli waɗa daɗɗa mum dow licce maggal.»   
\s1 Ballool ƴuufinirɗum  
\r (Luka 13.20-21)  
\p
\v 33 O waɗani ɓe ballool gonŋol, o wi'i: «Laamaare Alla e nandi e ƴuufinirɗum, ɗum debbo etti hawrontiri e conni etorɗe tati, ko ni ƴuufini conni laawaani nin fu.»   
\s1 Ko acci Yeesu e bata e ballaaji  
\r (Marku 4.33-34)  
\p
\v 34 E ballaaji nun Yeesu baddiri himɓe huune ɗum fu. O badday ɓe to hinaa e ballaaji.  
\v 35 O waɗii ɗum gam hebbingo haala ka annabiijo batunoo, wi'i:  
\q1 «Mi maɓɓitan hunnuko,  
\q1 mi bata e ballaaji,  
\q1 mi batan, mi wurtina kujje cuuɗinooɗe  
\q1 diga ko duuniyaaru tagaa.»   
\s1 Yeesu faantinii ballool fuɗo kalluko  
\p
\v 36 Ɓaawo majjum, Yeesu acci himɓe, hooti wuro. Aahiiɓe makko ɓattii, ƴami mo, wi'i: «Faantin men ballool fuɗo kalluko der gesa.»  
\v 37 O toontii ɓe, o wi'i: «Aawuɗo aawdi booɗuni woni Ɓii neɗɗo.  
\v 38 Gesa ŋan woni duuniyaaru. Awdiiri geeri woni fotuɓe naata der Laamaare Alla, fuɗo kalluko woni, tokkuɓe Kalluɗo.  
\v 39 Ganyo aawuɗo fuɗo kalluko woni Ibiliisa, dugge laati nun nyalaane darŋal, ruggooɓe bo laatii malaykaaɓe.  
\v 40 Hande no fuɗo kalluko ɗoofirtee wattee e yiite, hande non ɗum laatotoo nyalaane darŋal.  
\v 41 Ɓii neɗɗo lilan malaykaaɓe mum, wurtina doƴƴooɓe himɓe der hakke, e waɗooɓe ko halli der laamaare mum.  
\v 42 O faɗɗan ɓe der yiite jahannama, ton ɓe bullata, ɓe ƴakkontira nyiiƴe.  
\v 43 Amma wakkati mum, foonnitiiɓe jalbitinto hande naaŋe der Laamaare Baaba mum. Gooduɗo noppi fu, nana!»   
\s1 Ballool jawdi cuuɗiini  
\p
\v 44 «Laamaare Alla e nandi e jawdi cuuɗiini der gesa. Goɗɗo hocciri ni, witti suuɗitii ni. Ɓerne makko weli puy, den o yahi o sippoy ko o woodi fu, gam o sooda gesa ŋan.»   
\p
\v 45 «Faa hanne Laamaare Alla e nandi e tenkotooɗo daartoowo sokiyaaje dime.  
\v 46 No o yi'i sokiyaaje dime, o sippoy ko o woodi fu, o soodi ɗe.»   
\s1 Ballool taaruwol  
\p
\v 47 «Laamaare Alla e nandi kade e taaruwol paɗɗaaŋol der maayo, nanŋoy liƴƴi feere feereeji.  
\v 48 No ŋol hebbi, suuɓotooɓe fooɗi ŋol, wurtini far fonŋo, ɓe jooɗii ɓe cuɓitii ɗi. Ɓe gatti liƴƴi booɗɗi der killaaje, ɓe boppi ɗi nafataa goɗɗum.  
\v 49 Hande non ɗum laatotoo nyaanne duuniyaaru timmata. Malaykaaɓe waran suttontira halluɓe e wooɗuɓe.  
\v 50 Ɓe paɗɗan halluɓe der yiite manŋe, ɓe bulla, ɓe ƴakkontira nyiiƴe.»   
\s1 Ballool kujje kese e kiiɗɗe  
\p
\v 51 Yeesu ƴami ɓe, wi'i: «On paamii huune ɗum fu na?» Ɓe toontii, ɓe bi'i: «Oo, men paamii.»  
\v 52 Den, o wi'i ɓe: «Moodibbo tawreeta paamuɗo haala Laamaare Alla, e nandi hande jom wuro, burtinoowo huune kesum e kiiɗɗum diga e jawdi mum.»   
\s1 Ɓe Nasaratu salike ko goonɗini Yeesu  
\r (Marku 6.1-6; Luka 4.16-30)  
\p
\v 53 No Yeesu heennyi batugo e ballaaji, o yawti diga ɗon.  
\v 54 O witti genni makko to o mawni, oo waajoo der cuuɗi maɓɓe baajorɗi. Ko haaynaare nanŋi himɓe hettinaniiɓe mo, ɓee bi'a: «Toy o heɓi annal iri ŋal ɗo, e baawɗe waɗugo kaayeefiiji ɗii ɗo?  
\v 55 E gooŋa, kanko bane woni ɓii ceɓoowo leɗɗe on na? Inniiko bane wi'etee Mariyama na? Miiraaɓe makko bane Yaakuuba, e Yusufu, e Simon, e Yahuuda na?  
\v 56 Enen e sakikiraaɓe makko rewɓe bane wondi ɗo na? Den, toy o heɓi ɗum ɗon fu?»   
\p
\v 57 Ɗum haɗi ɓe goonɗingo mo. Gam majjum, o wi'i ɓe: «Annabiijo teddintaake der genni mum, e der wuro mum.»  
\v 58 O waɗay ɗon haaynaareeji ɗuuɗɗi gam ɓe goonɗinay mo.   
\c 14  
\s1 Maayde Yuhaana gaɗoowo batisi  
\r (Marku 6.14-29; Luka 3.19-20, 9.7-9)  
\p
\v 1 Wakkati majjum, Eroodu hooreejo leydi Galili nani Yeesu e batanee.  
\v 2 O wi'i jaggiiɓe makko: «Yuhaana gaɗoowo batisi nun! O fintii. Kanjum acci oo woodi baawɗe waɗugo kaayeefiiji.»   
\p
\v 3 Tawi Eroodu hokkiino laawol Yuhaana nanŋee, haɓɓee, wattee der kasu. O waɗii ɗum sabbu Erodiya, debbo mawniiko, Filippu.  
\v 4 Gam Yuhaana wi'iino Eroodu: «Laawol hokkay maa koowaa mo.»  
\v 5 Eroodu e yiɗuno warugo mo, amma oo hula himɓe, gam himɓe fu e goonɗini no Yuhaana laati nun annabiijo.   
\p
\v 6 No nyalaane juulɗe dingol Eroodu yottii, ɓii Erodiya debbo naati e fija yeeso noddinaaɓe. Ɗum weli Eroodu puy.  
\v 7 O hunanii suka on, o hokkan ɗum huune ko ƴami fu.  
\v 8 Suka debbo on gollori ka inna mum tintini ɗum, wi'i Eroodu: «Wattanam ɗo hoore Yuhaana gaɗoowo batisi der heeɗo!»   
\p
\v 9 Ɓerne Eroodu biisi, amma, gam sabbu o hunike yeeso noddinaaɓe makko, o hokki hunnuko ne hokkee suka debbo on.  
\v 10 O lili goɗɗo yaha wudditaa hoore Yuhaana der kasu.  
\v 11 Hoore nen waddaa der heeɗo, suka debbo on hokkaa. Kanko bo, o hokkoy inniiko.  
\v 12 Aahiiɓe Yuhaana wari etti ɓannu makko, uwoy. Ɓaawo majjum, ɓe jahi ɓe batoy Yeesu ko waɗi.   
\s1 Yeesu nyaannii himɓe ujune joyo  
\r (Marku 6.30-44; Luka 9.10-17; Yuhaana 6.1-14)  
\p
\v 13 No Yeesu nani habaru on, o solti kanko tan, o naati laana, o yahi nokkuure deƴƴune. Himɓe nani ka, wurtoy diga ci'e mum, tokki mo e koyɗe.  
\v 14 No o wurti e laana, o yi'i jama'aare ɗuunne, yurmeene maɓɓe waɗi mo, den o nyawti nyawɓe tawaaɓe ɗon.   
\p
\v 15 No kiikiiɗe waɗi, aahiiɓe makko ɓattii mo, wi'i: «Kiikiiɗe waɗii, kade bo, e ladde nun gonuɗen ɗo. Accu himɓe ɓen yawta, yaha der ci'e, soodaa ko nyaamata.»  
\v 16 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Doole bane ɓe jawta. Onon e ko'e mooɗon, kokkee ɓe ko ɓe nyaamata!»  
\v 17 Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Peen joyo, e liƴƴi ɗiɗi tan gooduɗen ɗo.»  
\v 18 O wi'i ɓe: «Gaddanee am ɗum ɗo.»   
\p
\v 19 O hokki hunnuko himɓe jooɗinee dow fuɗo. Den o etti peen joyo kon, e liƴƴi ɗiɗi ɗin, o tiggitii, o yetti Alla. O ŋappiti peen kon, o hokki aahiiɓe makko seennana jama'aare.  
\v 20 Ɓe fu ɓe nyaami ɓe kaari. Aahiiɓe hawriti ko horii, ɗum hebbi killaaje sappo e ɗiɗi.  
\v 21 Nyaamuɓe ɗum waɗii worɓe ujune joyo, rewɓe e sukaaɓe limaaka.   
\s1 Yeesu yahii dow diyam  
\r (Marku 6.45-52)  
\p
\v 22 Ɗon maa ɗon, Yeesu dooli aahiiɓe mum naata laana, ardoo, jola fonŋo maayo. Wakkati mum, oo waynoo jama'aare.  
\v 23 Ɓaawo no o waynodii ɓe, o yawtiri dow waanne gam o waɗaa du'aare kanko tan. Foti kiikiiɗe waɗii, kanko tan bo woni ton.  
\v 24 Tawi laana ŋan woɗɗake diga e fonŋo, ko galmaaji diyam e fiya ŋa, gam ŋa jaɓɓitinto nun hennu.  
\v 25 No faanii weetugo, Yeesu yottii to maɓɓe, e yaha dow maayo e koyɗe.  
\v 26 No aahiiɓe makko yi'i mo oo yaha dow diyam e koyɗe, kulol manŋol nanŋi ɓe, ɓe bi'i: «Beelu nun!» Ɓe darii ɓee kalɓa sabbu kulol.  
\v 27 Ɗon maa ɗon Yeesu wi'i ɓe: «Deƴƴitee! Min nun, to on kulee!»   
\p
\v 28 Piyer toontii mo, wi'i: «Joomiraawo, to an nun e gooŋa, accu mi yaha dow diyam, mi wara to maa.»  
\v 29 O toontii mo, o wi'i: «War!» Piyer wurtii laana, e yaha dow diyam, e foonnii to Yeesu.  
\v 30 Amma no o yi'i hennu e satti, o huli, o fuɗɗi mutugo, den o halɓi, o wi'i: «Joomiraawo, faabam!»  
\v 31 Ɗon maa ɗon, Yeesu foorti junŋo mum, jogii mo, wi'i: «An mo goonɗinki paanɗuki, gam ume ko gaɗuɗaa seko?»  
\v 32 Ɓe fu ɗiɗo, ɓe naati laana, den, hennu darii.  
\v 33 Tawaaɓe der laana ŋan fu, sujidani Yeesu, wi'i: «E gooŋa, a laati nun Ɓiɗɗo Alla!»   
\s1 Yeesu nyawtii nyawɓe der leydi Genesaret  
\r (Marku 6.53-56)  
\p
\v 34 Ɓaawo no ɓe joli maayo, ɓe jottii leydi Genesaret.  
\v 35 Himɓe tawaaɓe nokkuure nen anniti mo. Ɓe lildi habaru der leydi nin fu, no o wari, ɓe gaddani mo nyawɓe fu.  
\v 36 Ɓee eela mo o acca nyawɓe ɓen meema baa kommulol toggoore makko tan. Hande non bo, meemuɓe ŋol fu e yoofoo.   
\c 15  
\s1 Tawaaŋal kaakiraaɓe  
\r (Marku 7.1-13)  
\p
\v 1 Farisaaɓe e moodiɓɓe tawreeta ƴiwoy Urusaliima, wari to Yeesu, ƴami mo, wi'i:  
\v 2 «Ume waɗi ko aahiiɓe maa e waylita tawaaŋal kaakiraaɓe meeɗen? Gam ɓe lootataa juuɗe maɓɓe go ɓe nyaama.»   
\p
\v 3 O toontii ɓe, o wi'i: «Onon bo na, ume waɗi go oon baylita sariyaaji Alla no fottiranta tawaaŋal mooɗon?  
\v 4 Gam Alla wi'i: ‟Teddin baaba maa e inna maa.” O wi'i kade: ‟Jennuɗo baaba mum, ɗum bo inna mum, joomum e haani waree.”  
\v 5 Amma onon, oon bi'a, to neɗɗo wi'ii baaba mum, ɗum bo inna mum: ‟Ko haani mi wallitiree laatike geɗu Alla, den doole bane ballitaa baaba maa e inna maa.”  
\v 6 Nun nun baylitirɗon haala Alla gam tawaaŋal mooɗon.  
\v 7 Onon munaafitiiɓe! Esaaya waɗii annabaaku dow mooɗon, wi'i:   
\q1
\v 8 ‟Lenyol ŋol ɗo, e hunnuko tan nun teddinirtammi,  
\q1 amma ɓerɗe maɓɓe e woɗɗodii am.   
\q1
\v 9 Ɓee cujidanammi, amma ɗum nafataa  
\q1 gam ko ɓe janŋinta laati nun miilooji himɓe.”»   
\s1 Ko soɓinta neɗɗo  
\r (Marku 7.14-23)  
\p
\v 10 Den, Yeesu noddi jama'aare, wi'i ɓe: «Kettinee, paamee faa wooɗa:  
\v 11 Ko naatata der hunnuko neɗɗo bane soɓinta mo. Amma ko wurtoto diga e hunnuko makko, kanjum soɓinta mo.»   
\p
\v 12 Go aahiiɓe makko ɓattii, wi'i mo: «Aa anni haala maaɗa kan mettinii ɓerɗe Farisaaɓe na?»  
\v 13 O toontii ɓe, o wi'i: «Aawre fu ne Baaba am gonuɗo dow kammu aaway, ne ɗoofete.  
\v 14 Accee ɓe, wumuɓe ardiiɓe wumuɓe nun! To bumɗo e ardii bumɗo bannum, ɓe fu ɗiɗo, ɓe jantan der gayka.»   
\p
\v 15 Piyer toontii mo wi'i: «Faamin men haala kan.»  
\v 16 Yeesu wi'i mo: «Onon bo, faa jooni on galaa faamu na?  
\v 17 On paamay huune ko naati e hunnuko fu, der reedu ɗum pa'i, den ɗum wurtoo na?  
\v 18 Amma ko wurtoto e hunnuko fu, der ɓerne ɗum ƴiwata, kanjum nun soɓinta neɗɗo.  
\v 19 Gam diga der ɓerne neɗɗo nun miilooji kalluɗi ƴiwata. Den ɗi gatta mo barol himɓe, jeenu, kaaruwaaku, guyka, seedaago fewre, e batugo kalluka.  
\v 20 Ɗum ɗon nun woni ko soɓinta neɗɗo. Amma nyaamugo lootay juuɗe mum hande no tawaaŋal holliri soɓintaa neɗɗo.»   
\s1 Debbo Kananinkeejo goonɗinii Yeesu  
\r Marku 7.24-30  
\p
\v 21 Ɓaawo majjum, Yeesu yawti diga ɗon yahi der jeyde Tirus e Sidon.  
\v 22 Debbo Kananinkeejo, jeyaaɗo der leydi nin wari to makko, bati e daane towne, wi'i: «Joomiraawo, Ɓii Dawda, yurmam! Ginnool nun toorata ɓiyam debbo sanne!»  
\v 23 Amma o toontaaki mo gokka. Ko aahiiɓe makko wi'i mo: «Riiwu mo, gam o accay halɓugo, oo tokkiri en.»  
\v 24 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Mi lilaaka maa to baali Isira'iila majjuɗi tan.»  
\v 25 Amma debbo on wari jiccii yeeso makko, wi'i: «Joomiraawo, war wallam!»  
\v 26 Yeesu toontii mo, wi'i: «Ɗum wooɗaa nyaamdu sukaaɓe ettee, faɗɗanee dawaaɗi.»  
\v 27 Debbo on wi'i: «Gooŋa nun Joomiraawo, amma dawaaɗi bo e suɓinoo nyaamdu caamoowol to joomiraaɓe mum nyaamata.»  
\v 28 Den, Yeesu toontii mo, wi'i: «Hey debbo, goonɗinki maa e mawni! Ɗum laatanee hande no jiɗirɗaa.» E wakkati on, ɓiyiiko yoofii.   
\s1 Yeesu nyawtii nyawɓe ɗuuɓɓe  
\r (Marku 7.31-37)  
\p
\v 29 Yeesu yawti diga ɗon, witti takkol maayo Galili, eenci dow waanne, jooɗii ton.  
\v 30 Himɓe ɗuuɓɓe wari to makko, ɓe gaddani mo laƴooɓe, e wumuɓe, e moofiɗinɓe, e muumiɗinɓe, e nyawɓe nyawuuji feere feere. Ɓe desi ɓe ley koyɗe Yeesu.  
\v 31 Haynaare nanŋi himɓe, no ɓe ji'i muumiɗinɓe e bata, moofiɗinɓe e yoofoo, laƴooɓe e yaha deydey, wumuɓe bo e yi'a. Ɓe teddini Alla mo Isira'iila.   
\s1 Yeesu nyaannii kade worɓe ujune nayo  
\r (Marku 8.1-10; Matiye 14.13-21)  
\p
\v 32 Yeesu noddi aahiiɓe mum, wi'i: «Himɓe ɓee e yurminoo am. Gam waɗii balɗe tati ɓee gondi e am, ɓe goodaa ko ɓe nyaamata. Mi yiɗaa bo riiwugo ɓe ɓe jawta e rafo, gam to rafo doƴƴu ɓe e laawol.»  
\v 33 Aahiiɓe makko wi'i mo: «Toy keɓeten nyaamdu ko nyaannata jama'aare nee ɗo e ladde haro ɗo?»  
\v 34 O ƴami ɓe, o wi'i: «Peen noyo gooduɗon?» Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Peen jeeɗiɗo e likkol pettol seɗɗa.»   
\p
\v 35 Ɓaawo majjum, o hokki hunnuko jama'aare jooɗoo e leydi.  
\v 36 O etti peen jeeɗiɗo, e likkon seɗɗa kon. O yetti Alla, o ŋappiti, o hokki aahiiɓe makko, ɓe ceennani jama'aare.  
\v 37 Ɓe fu ɓe nyaami faa ɓe kaari. Ɓe kawriti ko horii, hebbi killaaje jeeɗiɗi.  
\v 38 Nyaamuɓe ɗum waɗii worɓe ujune nayo, rewɓe e sukaaɓe limaaka.  
\v 39 Ɓaawo mum Yeesu waynii ɓe. Den, o naati laana, o yahi leydi Magadan.   
\c 16  
\s1 Farisaaɓe ƴamii Yeesu waɗana ɗum kayniiɗum  
\r (Marku 8.11-13; Luka 12.54-56)  
\p
\v 1 Farisaaɓe e Sadukiiɓe wari jarbaago Yeesu. Ɓe ƴami mo o waɗana ɓe kayniiɗum ƴiwuɗum diga kammu.  
\v 2 O toontii ɓe, o wi'i: «[To on ji'ii dow kammu e wojji kiikiiɗe, oon bi'a: ‟Nokkuuje wooɗan.”  
\v 3 Subaka bo, to on ji'ii kammu e wojji e niɓɓi, oon bi'a: ‟Diyam toɓan.” Oon anni suttontirgo ko waɗotoo dow kammu, amma on baaway suttontirgo maane wakkatiire nee ɗo!]  
\v 4 Himɓe jaamanuuru hallunu, coɓuɓe, e daarta kaayeefi. Ɓe ji'ataa kaayeefi gom, to hinaa kaayeefi Yonas.»  
\p Ɓaawo majjum, o acci ɓe, o yawti.   
\s1 Hakkilango munaafitaare Farisaaɓe e Sadukiiɓe  
\r (Marku 8.14-21)  
\p
\v 5 No aahiiɓe jolata fonŋo maayo far to, ɓe jeggiti ko etti peen.  
\v 6 Yeesu wi'i ɓe: «Kakkilee, deenee ko'e mon e ƴuufinirɗum Farisaaɓe e ɗum Sadukiiɓe.»  
\v 7 Aahiiɓe darii e wi'ontira hakkune mum: «Gam en ettay peen acci oo bata ka.»   
\p
\v 8 Yeesu anniti ka ɓe batata, wi'i ɓe: «Ko waɗi oon badda hakkune mon, oon batana dullere mooɗon jogaago peen? Onon ɓe goonɗinki paanɗuki!  
\v 9 E gooŋa faa jooni on paamay na? On ciwtoray peen joyo ko ceennanmi worɓe ujune joyo, e killaaje ɗe kebbinɗon ko horii na?  
\v 10 On ciwtoray bo peen jeeɗiɗo ko ceennanmi worɓe ujune nayo, e killaaje ɗe kebbinɗon ko horii na?  
\v 11 Noy waɗi go on paamay no haala peen bane batananmi, wakkati bi'umi on, kakkilanee ƴuufinirɗum Farisaaɓe e ɗum Sadukiiɓe?»   
\p
\v 12 Den, ɓe paami no ƴuufinirɗum conni peen bane o batanta, amma, ekkitinol Farisaaɓe e ŋol Sadukiiɓe.   
\s1 Piyer batii Yeesu nun woni Almasiihu  
\r (Marku 8.27-30; Luka 9.18-21)  
\p
\v 13 Yeesu yahii leydi Kaysariya Filippu. O ƴami aahiiɓe makko, o wi'i: «Moy himɓe wi'ata Ɓii neɗɗo e laatii?»  
\v 14 Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Woɓɓe e wi'a, a laati nun Yuhaana gaɗoowo batisi. Woɓɓe e wi'a, an woni annabi Eliya. Woɓɓe kade e wi'a, an woni annabi Yeremiya, to ɗum bo gooto der annabiiɓe.»  
\v 15 Yeesu ƴami ɓe, onon bo na: «Moy bi'oton mii laatii?»  
\v 16 Simon Piyer toontii mo, wi'i: «An woni Almasiihu, Ɓiɗɗo Alla yonkinteejo.»  
\v 17 Den Yeesu ettitii haala wi'i mo: «Barke laatanii maa, an Simon ɓii Yonas. Gam neɗɗo bane hollitin maa ɗum, amma Baaba am gonuɗo dow kammu hollitin maa ɗum.  
\v 18 Min bo, mii wi'ee, an woni Piyer, waato hayre. Dow hayre nen mahanmi Eklesiya am, baa joonne maayɓe waawataa ko jaalii ka.  
\v 19 Mi hokkete maɓɓitirgel Laamaare Alla. Ko caliɗaa e leydi ɗo, salaama dow kammu. Ko jaɓuɗaa e leydi ɗo bo, jaɓaama dow kammu.»  
\v 20 Den, Yeesu waggini aahiiɓe mum, e semme, wi'i to ɓe batu goɗɗo, no kanko nun woni Almasiihu.   
\s1 Yeesu batanii maayde e pintol mum  
\r (Marku 8.31-9.1; Luka 9.22-27)  
\p
\v 21 Diga wakkati mum, Yeesu fuɗɗi faamingo aahiiɓe mum wi'i e haani o yaha Urusaliima. Ton dottiiɓe e limaamiiɓe, e moodiɓɓe tawreeta tooroyta mo puy, ɓe bara mo. Amma nyalaane tatawre, o fintan.  
\v 22 Den, Piyer yaari mo sera, wooltani mo wi'i: «Joomiraawo, Alla haɗu ɗum! Iri majjum tawataa maa!»  
\v 23 Yeesu yeeƴitii, wi'i Piyer: «An Seyɗan, wittu ɓaawo am! A laati nun ko doƴƴatammi. Miilooji maa ƴiway to Alla, to himɓe ɗi ƴiwi!»   
\s1 Tokkugo Yeesu  
\p
\v 24 Den Yeesu wi'i aahiiɓe mum: «Jiɗuɗo tokkugo am fu, acca miijaanaago hoore mum, etta leggal mum palaaŋal, tokkammi.  
\v 25 Gam jiɗɗo hisingo yonki mum, dullan ki. Amma, majjinɗo yonki mum gam am, hisinan ki.  
\v 26 To neɗɗo heɓii huune fu der duuniyaaru ɗo, ko yonki mum halki, ume ɗum nafi mo? Naa ume neɗɗo waawata ko hokki gam sooditaago yonki mum?  
\v 27 Gam Ɓii neɗɗo waran e tedduŋal Baaba mum, e malaykaaɓe mum. Den o yoɓan moy fu ko waɗi der golle mum.  
\v 28 E gooŋa batanmi on, tawaaɓe ɗo, woɓɓe mum maayataa, ko ɓe ji'a Ɓii neɗɗo e warida e laamaare mum.»   
\c 17  
\s1 Tagudi Yeesu waylitake  
\r (Marku 9.2-13; Luka 9.28-36; 2 Piyer 1.16-18)  
\p
\v 1 Ɓaawo balɗe jeego'o, Yeesu yahidi e Piyer e Yaakuuba e minyum Yuhaana. O yaari ɓe sera, faa dow waanne towune.  
\v 2 Tagudi makko waylitii yeeso maɓɓe. Yeeso makko e jalba hande naaŋe, gineeji makko rawni tar hande jayŋol.  
\v 3 Muusa e Eliya suppitanii ɓe, e badda e makko.  
\v 4 Piyer etti haala wi'i Yeesu: «Joomiraawo, wonaago men ɗo e wooɗi. To aa yiɗi, mi darnan ɗo bukaaji tati: an wooru, Muusa wooru, Eliya wooru.»   
\p
\v 5 O heennyay batugo, ko duulel jalboowel gom wari ommi ɓe. Ɗon daane gom ƴiwi der duulel ŋel, wi'i: «Oo ɗo laatii Ɓiɗɗo am jiɗaaɗo, mo cuɓumi. Kettinanee mo!»   
\p
\v 6 No aahiiɓe nani daane nen, ɓe jani, ɓe kippii e leydi, ɓe kuli sanne.  
\v 7 Yeesu ɓattii, meemi ɓe, wi'i: «Ummee, to on kulee.»  
\v 8 Den, ɓe ɓanti gite, ɓe ji'ay goɗɗo, sey Yeesu tan.   
\p
\v 9 No ɓe jippotoo diga dow waanne nen, Yeesu waggini ɓe, wi'i: «To on batee goɗɗo ko ji'uɗon, faa to Ɓii neɗɗo fintii diga e maayɓe.»  
\v 10 Den, aahiiɓe makko ƴami mo, wi'i: «Gam ume ko moodiɓɓe tawreeta e wi'a: ‟Eliya nun artata wara”?»  
\v 11 O toontii ɓe, o wi'i: «Gooŋa nun, Eliya nun artata wara, moƴƴina huune fu.  
\v 12 Amma mii wi'a on, Eliya wari ko. Amma ɓe annitay mo, ɓe gaɗanii mo ko ɓe jiɗi fu. Hande non ɓe toorirta Ɓii neɗɗo bo.»   
\p
\v 13 Aahiiɓe faami no haala Yuhaana gaɗoowo batisi nun o batanta ɓe.   
\s1 Yeesu nyawtii suka mo ginnawol toorata  
\r (Marku 9.14-29; Luka 9.37-43)  
\p
\v 14 No ɓe bittoy to jama'aare woni, gorko gom wari jiccii yeeso Yeesu.  
\v 15 O wi'i: «Joomiraawo, yurma ɓiyam gorko! Ginnool nun woni e makko, eŋol toora mo puy. To ŋol ummanake mo, eŋol doƴƴa mo der yiite, nokkun bo der diyam.  
\v 16 Mi yaarii mo to aahiiɓe maa, amma ɓe baaway ko nyawti mo.»   
\p
\v 17 Yeesu toontii, wi'i: «Hey, onon himɓe jaamanuuru hallunu, ɓe walaa goonɗinki! Faa dey gondanmi e mooɗon? Faa dey tokkanmi munyango on? Gaddanee am mo ɗo!»  
\v 18 Yeesu falmi ginnool tawaaŋol der suka on, ŋol wurtii, o yoofii ɗon maa ɗon.   
\p
\v 19 Ɓaawo majjum, aahiiɓe makko ƴami mo kamɓe tan, wi'i: «Ume acci men baaway ko riiwi ginnool ŋol?»  
\v 20 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Gam goonɗinki mooɗon e faanɗi. E gooŋa batanmi on: To goonɗinki mooɗon e foti baa hande ɓinŋel mutaadihi, on baawan ko wi'i waanne nee ɗo: ‟Eggu ɗo, jahaa to,” ne eggan bo. Walaa ko tampoton waɗugo.  
\v 21 [Amma, ginnool hande ŋol ɗo wurtataako to hinaa e du'aare, e suumaye.]»   
\s1 Yeesu batanii maayde e pintol mum de ɗiɗawre  
\r (Marku 9.30-32; Luka 9.43-45)  
\p
\v 22 No ɓe boositintoo der leydi Galili, den Yeesu wi'i ɓe: «Ɓii neɗɗo wattete der juuɗe himɓe.  
\v 23 Ɓe baran mo, amma nyalaane tatawre o fintan.»  
\p Ɓerɗe aahiiɓe makko biisii puy, no ɓe nani ka.   
\s1 Yeesu yoɓii ceede faada  
\p
\v 24 No Yeesu e aahiiɓe mum yottii Kafarnahum, jaɓooɓe ceede faada suudu Alla ɓattii Piyer, wi'i mo: «Moodibbo mooɗon yoɓataa woni ceede faada suudu Alla?»  
\v 25 Piyer toontii, wi'i: «Oo yoɓa.» No Piyer naati der wuro, Yeesu arti etti haala, wi'i: «Simon, ume miiluɗaa? Ɓey nun haani yoɓa ceede faada? Ɓiɓɓe genni nun naa hoɓɓe?»  
\v 26 Piyer toontii, wi'i: «Hoɓɓe nun haani yoɓa.» Yeesu wi'i mo: «Den, ɓiɓɓe genni haanay yoɓa.  
\v 27 Amma, gam to en laatana himɓe fergere, yahu maayo. Tuunnu malimali maa, pitoɗaa linŋol ŋol artuɗaa nanŋuɗaa. Den ŋaaɓaa hunnuko maggol, a tawan ceede cardi der ɗon. Ikkinaa ɗe, joɓanaa en, min e maa.»   
\c 18  
\s1 Ɓurɗo manŋu der Laamaare Alla  
\r (Marku 9.33-37; Luka 9.46-48)  
\p
\v 1 Wakkati majjum, aahiiɓe Yeesu ɓattii, ƴami mo, wi'i: «Moy ɓuri manŋu der Laamaare Alla?»  
\v 2 Yeesu noddi sukayel, darni ŋel yeeso maɓɓe,  
\v 3 wi'i: «E gooŋa batanmi on: to on baylitaaki laatiɗon hande sukahon petton, on naatoytaa der Laamaare Alla.  
\v 4 Gam majjum, leesinɗo hoore mum, hande sukayel ŋel ɗo, kanko nun ɓurata manŋu der Laamaare Alla.  
\v 5 Jaɓɓiiɗo sukayel pettel hande ŋel ɗo, e inne am, min nun joomum jaɓɓii.»   
\s1 Manŋu hakke  
\r (Marku 9.42-48; Luka 17.1-2)  
\p
\v 6 «Amma to goɗɗo doƴƴii sukahon petton, goonɗinkon am, gooten mum der hakke, ɗum ɓuranno hoyango mo, o haɓɓanee namarde e daane, o faɗɗee caka maayo.  
\v 7 Bone laatanii duuniyaaru nuu, gam woodi ko doƴƴata himɓe der hakke. Waɗataako ko doƴƴata himɓe waray, amma bone laatanto laatiiɗo daliila majjum!   
\p
\v 8 To junŋo maa, ɗum bo koyŋal maa nun waɗinte hakke, wudditin ɗe boppaa to woɗɗi. Ɗum ɓurante wooɗugo, naataa aljanna e koyŋal gootal, ɗum bo e junŋo wooto, e no paɗɗirteɗaa e koyɗe maa ɗiɗi, ɗum bo e juuɗe maa ɗiɗi der yiite tabitiiŋe.  
\v 9 To bo itere maa nun waɗintee hakke, ɗoofu ne boppaa to woɗɗi. Ɗum ɓurante hoyugo naataa aljanna e itere woore, e no paɗɗirteɗaa e gite maa ɗiɗi der yiite jahannama.»   
\s1 Ballool dow baalel majjuŋel  
\r (Luka 15.3-7)  
\p
\v 10 «Kakkilee, to on jawee baa gooten der sukahon petton kon. Gam mii wi'a on, malaykaaɓe makkon, e darii wakkati fu, dow kammu e daara yeeso Baaba am gonuɗo dow kammu. [  
\v 11 Gam Ɓii neɗɗo warii hisingo majjuɓe.]   
\p
\v 12 Kaye miiluɗon? To neɗɗo e woodi baali hewre, go baala goota majji, o accataa lasooji naay e sappo e jeenay koriiɗi dow waanne, o daartaa majjuŋa ŋan na?  
\v 13 E gooŋa batanmi on: to o yiitii ŋa, o seyorto ŋa ɓura lasooji naay e sappo e jeenay koriiɗi, ɗi majjay.  
\v 14 Hande non Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu yiɗaa baa gooto, der sukahon kon, majja.»   
\s1 Yaafanaago banniraawo  
\p
\v 15 «To banniraawo maa woofanii maa, yahu to makko an tan, kollaa mo onon ɗiɗo. To o nootike, a heɓitake mo.  
\v 16 Amma to o hettinaaki ka kollataa mo, den wittu, jahidaa e neɗɗo gooto, ɗum bo ɗiɗo, gam haala kan moƴƴinee yeeso seedeeɓe ɗiɗo, ɗum bo tato.  
\v 17 To o salike hettinanaago ɓe, den batu ka Eklesiya. To o salike hettinanaago Eklesiya bo, den fu daaree mo hande keefeero, ɗum bo jaɓoowo ceede faada.   
\p
\v 18 E gooŋa batanmi on: Huune fu ko caliɗon e leydi ɗo, salaama dow kammu. Ko jaɓuɗon e leydi ɗo, jaɓete bo dow kammu.»  
\v 19 Mii bata on kade e gooŋa: «To himɓe ɗiɗo e duuniyaaru ɗo nannantirii dow huune ko ɓe eelata, Baaba am gonuɗo dow kammu hokkan ɓe ɗum.  
\v 20 Gam to himɓe ɗiɗo ɗum bo tato e hawritii e inne am, mi na'on caka maɓɓe.»   
\s1 Ballool gollotooɗo caliiɗo yaafaago  
\p
\v 21 Den Piyer ɓattii Yeesu, ƴami mo, wi'i: «Joomiraawo, de noy nun haani mi yaafano banniraawo am to o woofanii am? De jeeɗiɗi na?»  
\v 22 Yeesu toontii mo, wi'i: «De jeeɗiɗi tan bane bi'umaa mi, amma de lasoy tati e sappo faa de jeeɗiɗi.  
\v 23 Hande non Laamaare Alla e nandi e laamiiɗo gom jiɗuɗo gollotooɓe mum liisanoo ɗum jawdi muuɗum.  
\v 24 No o fuɗɗi liisaaɗe, ɓe gaddani mo joganiiɗo mo ceede cardi miliyooji ɗuuɗɗi.  
\v 25 Gorko on woodaa ko yoɓirta mo. Den, laamiiɗo on hokki laawol o sippee, kanko e deekiiko, e sukaaɓe makko, e ko o woodi fu, gam o yoɓa nyamaane nen.  
\v 26 Gollotooɗo on jiccii yeeso makko, eeli mo, wi'i: ‟Joomiraawo Munyanam, mi yoɓete fu!”  
\v 27 Joomiraawo on yurmii mo, yaafanii mo nyamaane nen, acci mo, o yawti.   
\p
\v 28 No o wurtii, o fotti e banniraawo makko joganiiɗo mo ceede cardi hewre. O gattii mo, o ɗeɗɗi daane makko, o wi'i: ‟Yoɓam ceede am!”  
\v 29 Banniiko jiccii, eeli mo, wi'i: ‟Munyanam, mi yoɓete!”  
\v 30 Amma o jaɓay. O yaari mo o maɓɓoy der kasu, faa de o yoɓidi nyamaane nen fu.  
\v 31 No banniraaɓe makko gollotooɓe horiiɓe yi'i ko waɗi, mone maɓɓe ummii puy, ɓe jahi ɓe batoy joomiraawo maɓɓe ko waɗi.  
\v 32 Den, joomiraawo on nodditii gollotooɗo on, wi'i mo: ‟An gollotooɗo kalluɗo! Mi yaafanakeno maa nyamaane joganinoɗaa am fu, gam a sawrinii am.  
\v 33 An bo, haanayno jurmoɗaa banniraawo maa hande no jurmoriimaa mi na?”  
\v 34 Mone waɗi joomiiko, watti mo e juuɗe hiitotooɓe. O maɓɓaa der kasu, faa de o yoɓidi nyamaane nen fu. Den Yeesu ɓeydi wi'i:   
\p
\v 35 ‟Hande non Baaba am gonuɗo dow kammu waɗanta on to moy mooɗon fu yaafanaaki banniraawo mum e ɓerne woore.”»   
\c 19  
\s1 Ekkitinol dow ceergal  
\r (Marku 10.1-12; Tokkitaaki. Tawreeta 24.1-4; Matiye 5.31-32; Luka 16.18)  
\p
\v 1 No Yeesu heennyi fillaaji ɗin, o yawti diga Galili, o yahi Yahudiya, far fonŋo maayo Urdun.  
\v 2 Jama'aare ɗuunne e tokki mo, den o nyawti ton nyawɓe.   
\p
\v 3 Woɓɓe der Farisaaɓe wari to makko, ƴami mo gam jarboo mo, wi'i: «Gorko e woodi laawol seera debbo mum, baa to gam daliila kaye nun na?»  
\v 4 O toontii ɓe, o wi'i: «On janŋay ko winnaa e dewtere na? Diga fuɗɗoode Alla tagii gorko e debbo.»  
\v 5 O wi'i: ‟Gam majjum gorko accan baaba mum e inna mum, takkontira e debbo mum, ɓe fu ɗiɗo, ɓe laatoo ɓannu gootol.”»  
\v 6 Hande non ɓe laatataako kade ɗiɗo, amma ɓannu gootol. Den kan, to neɗɗo seennu ko Alla hawti.   
\p
\v 7 Farisaaɓe ɓen ƴami mo, wi'i: «Gam ume ko Muusa wi'i gorko hokka debbo ɗerewol ceergal to oo seera mo?»  
\v 8 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Gam sabbu yoorugo ɓerɗe mooɗon nun acci ko Muusa hokki on laawol ceeron rewɓe mooɗon. Amma diga fuɗɗoode, ɗum laataakino non.  
\v 9 E gooŋa bi'anmi on, ceeruɗo debbo mum to hinaa gam daliila jeenu, to o hoowi goɗɗo, o waɗii jeenu.»   
\p
\v 10 Aahiiɓe makko wi'i mo: «To non non nun haala gorko e debbo laatii, gomma to neɗɗo ɓaŋu.»  
\v 11 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Himɓe fu bane waawata ko jaɓi haala kan, sey ɓe Alla hokki ɗum tan.  
\v 12 E woodi rimaaɓe e laatii waatoraaɓe. Woɓɓe bo himɓe nun watti ɓe ɗum. Woɓɓe kan ɓaŋataa gam daliila Laamaare Alla. Baawuɗo ko jaɓi haala kan fu, jaɓa!»   
\s1 Yeesu du'anake sukahon petton  
\r (Marku 10.13-16; Luka 18.15-17)  
\p
\v 13 Ɓaawo majjum, himɓe waddani Yeesu sukahon petton, gam o yowa juuɗe makko dow makkon o du'anoo kon, amma aahiiɓe makko nyaasitii ɓe.  
\v 14 Den Yeesu wi'i ɓe: «Accee sukahon petton wara to am, to on kaɗee kon, gam Laamaare Alla laatani nun wa'uɓe hande makkon.»  
\v 15 O yowi juuɗe makko dow makkon, den o yawti diga ɗon.   
\s1 Yeesu e gojankeejo jom jawdiijo  
\r (Marku 10.17-31; Luka 18.18-30)  
\p
\v 16 Gojankeejo gom ɓattii Yeesu, ƴami mo, wi'i: «Moodibbo, booɗɗum ume haani mi waɗa, go mi heɓa yonki tabitiiki?»  
\v 17 Yeesu wi'i mo: «Ko waɗi aa ƴamammi dow ko wooɗi? Alla tan woni booɗɗo! To aa yiɗi heɓugo yonki tabitiiki, sey tokkaa sariyaaji.»  
\v 18 Gorko on ƴami Yeesu, wi'i: «Ɗiye nun sariyaaji ɗin?» Yeesu toontii mo, wi'i: «Taa waru neɗɗo, taa jeenu, taa wujju, taa seeda fewre.  
\v 19 Teddin baaba maa e inna maa, den jiɗaa banniraawo maa hande no jiɗirɗaa hoore maa.»  
\v 20 Gojankeejo on wi'i mo: «Mii jogii sariyaaji ɗii ɗon fu. Ume nun horii kade?»  
\v 21 Yeesu wi'i mo: «To aa yiɗi laatoɗaa kebbuɗo, yahu cippaa ko gooduɗaa, kokkaa talakaaɓe ceede majjum. Den a heɓan jawdi dow kammu. Ɓaawo majjum, garaa tokkaa am.»   
\p
\v 22 No gojankeejo on nani haala kan, yawti e ɓerne biisiine, gam o laati nun jom jawdiijo.  
\v 23 Den, Yeesu wi'i aahiiɓe mum: «E gooŋa batanmi on, eɗum saɗi jom jawdiijo naata der Laamaare Alla!  
\v 24 Mii batitoo on ka kade, eɗum ɓuri hoyugo, jelooba wurtoroo e hinere baatal, e no jom jawdiijo naatirta der Laamaare Alla.»  
\v 25 No aahiiɓe makko nani ka, haaynaare nanŋi ɗum, wi'i: «Den, moy waawata ko hisi?»  
\v 26 Yeesu daari ɓe, wi'i: «E himɓe, ɗum ɗon waɗataako, amma to Alla, huune fu waɗoto.»   
\p
\v 27 Den, Piyer etti haala wi'i mo: «Minon, men accii huune fu men tokki maa. Ume nun laatantoo men?»  
\v 28 Yeesu wi'i ɓe: «E gooŋa batanmi on, to huune fu laatinaama kesum, Ɓii neɗɗo jooɗoto e kittaal laamaare tedduŋal makko. Den, onon sappo e ɗiɗo tokkuɓe am, on jooɗoto dow kittaaje sappo e ɗiɗi, kiitoɗon lenyi Isira'iilaaɓe sappo e ɗiɗi.  
\v 29 Neɗɗo fu accuɗo wuro mum, e sakikiraaɓe mum worɓe e rewɓe, e baaba mum, ɗum bo inna mum, e sukaaɓe mum, e gese mum, gam am, o heɓan ko ɓuri ɗum, kade bo, o heɓan yonki tabitiiki.  
\v 30 Amma ɗuuɓɓe ardiiɓe jooni, laatoto sakitiiɓe, ɗuuɓɓe der sakitiiɓe jooni bo, laatoto ardiiɓe.»   
\c 20  
\s1 Ballool gollotooɓe der gesa innabooje  
\p
\v 1 «Laamaare Alla e nandi e jom gesa innabooje. O wurtii subaka kecco, gam o daarta gollotooɓe, o yaara to gesa innabooje makko.  
\v 2 O nannantiri e gollotooɓe, o yoɓa ɓe nyalaane fu ceede cardi goote. Den o yaari ɓe gesa makko.  
\v 3 O wurtii jaka yanɗe jeenay, o tawi woɓɓe e jooɗii der luumo, woodaa gaɗeteeŋal.  
\v 4 O wi'i ɓe: ‟Jahee golloɗon, onon bo der gesa innabooje am, mi yoɓan on ko haani,”  
\v 5 kamɓe bo ɓe jahi. Jom gesa on witti kade caka nyalooma e yanne tati, o waɗi hande non.  
\v 6 Ɓaawo majjum, wakkati yanne joy, o wurtii kade. O tawi woɓɓe e darii, woodaa gaɗeteeŋal. O wi'i ɓe: ‟Ume waɗi ko oon nyalli daraago ɗo, on goodaa gaɗeteeŋal?”  
\v 7 Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: ‟Men keɓay ettuɗo men golle.” O wi'i ɓe: ‟Jahee onon bo golloɗon der gesa innabooje am.”   
\p
\v 8 No kiikiiɗe waɗi, jom gesa on wi'i deenuɗo jawdi mum: ‟Noddu gollotooɓe ɓen, joɓaa moy fu ceede mum. Puɗɗiraa sakitiiɓe, keennyitiraa ardiiɓe.”  
\v 9 Ettanooɓe golle deydey alaasara wari, moy maɓɓe fu hokkaa ceede cardi goote.  
\v 10 Ardinooɓe etteego golle bo wari. Ɓee miiluno joddi maɓɓe ɓuran ni ɓee to. Amma moy maɓɓe fu yoɓaa ceede cardi goote.  
\v 11 No ɓe joɓaa, ɓee dumbitoo dow jom gesa on,  
\v 12 ɓee bi'a: ‟Sakitiiɓe wari, yanne woore tan gollii, ko potinɗaa ɓe e minon golliiɓe nyalaane ne fu, der naaŋe e guli!”  
\v 13 Jom gesa on toontii gooto maɓɓe, wi'i: ‟Banniraawo am, mi farkanay maa. En nannantir bane dow ceede cardi goote nyalaane fu na?  
\v 14 Ettu joddi maa, dillu. Mii yiɗi yoɓugo cakitiiɗo hande no maa.  
\v 15 Laawol hokkay am mi waɗira ceede am no jiɗirmi na? A daaririi am e gite kalluɗe gam mi waɗii ko wooɗi na?”»  
\v 16 Yeesu wi'i: «Hande non sakitiiɓe laatortoo ardiiɓe, ardiiɓe bo laatoo sakitiiɓe.»   
\s1 Yeesu batanii maayde e pintol mum de tatawre  
\r (Marku 10.32-34; Luka 18.31-34)  
\p
\v 17 No Yeesu yahata Urusaliima e aahiiɓe mum, o noddi sappo e ɗiɗo ɓen, feere mum, o wi'i ɓe:  
\v 18 «Nani een jaha Urusaliima. Ton Ɓii neɗɗo wattoyte der juuɗe hooreeɓe limaamiiɓe, e moodiɓɓe tawreeta. Ɓe kiitoto mo kiita maayde.  
\v 19 Ɓe gattan mo der juuɗe heeferɓe, gam ɓe jaanca mo, ɓe piya mo looci, ɓe ɓila mo dow leggal palaaŋal. Amma nyalaane tatawre, o fintan.»   
\s1 Elgal inna Yaakuuba e Yuhaana  
\r (Marku 10.35-45; Luka 22.24-27)  
\p
\v 20 Den, inna ɓiɓɓe Jebede e sukaaɓe mum ɓattii Yeesu. O jiccii yeeso Yeesu gam o eela ɗum ballal.  
\v 21 Yeesu wi'i mo: «Ume jiɗuɗaa?» O toontii mo, o wi'i: «Mii yiɗi, to a laamike, nootoɗaa ɓiɓɓe am ɗiɗo ɓee ɗo, gooto jooɗoo nyaamo maaɗa, gooto bo nano maaɗa.»  
\v 22 Yeesu toontii, wi'i: «On annaa ko eeloton am. On baawan ko yariri jarirgel ŋel jarirammi na?» Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Men baawan.»  
\v 23 O wi'i ɓe: «Gooŋa nun, on baawan. Amma jooɗaago nyaamo am e nano am, min bane hokkata ɗum. Ɓee ɗo Baaba am siryanii joonɗe ɗen nun heɓata ɗe.»   
\p
\v 24 No aahiiɓe sappo horiiɓe nani ka, mone maɓɓe ummii dow banniraaɓe maɓɓe ɗiɗo ɓen.  
\v 25 Den, Yeesu noddi ɓe, ɓe fu, wi'i ɓe: «Oon anni hooreeɓe duuniyaaru, no boni nun jogorii himɓe mum. Mawɓe bo e holla himɓe mum baawɗe.  
\v 26 Amma, ɗum waɗataako hande non hakkune mooɗon. Jiɗuɗo laataago mawɗo caka mooɗon fu, joomum laatoo jaggotooɗo mon.  
\v 27 Kade bo, jiɗuɗo ardaago e mooɗon fu, joomum laatoo maccuɗo mooɗon.  
\v 28 Hande non, Ɓii neɗɗo waray gam jagganeego, amma, jagganaago himɓe waddi mo, o hokkitira yonki makko gam sooditaago ɗuuɓɓe.»   
\s1 No Yeesu wuntiniri wumuɓe ɗiɗo  
\r (Marku 10.46-52; Luka 18.35-43)  
\p
\v 29 Yeesu e aahiiɓe mum e wurtoo Yeriko, go jama'aare ɗuunne e tokki mo.  
\v 30 Wumuɓe ɗiɗo gom e jooɗinoo sera laawol. Ɓe nani e wi'ee, Yeesu nun yawtata ɗon, den ɓe janti ɓee kuuɓa, ɓee bi'a: «Joomiraawo Ɓii Dawda, yurma men!»  
\v 31 Jama'aare e falma ɓe gam ɓe jeeɗoo, amma ɓe ɓeydi huuɓugo e semme, ɓee bi'a: «Joomiraawo Ɓii Dawda, yurma men!»  
\v 32 Yeesu darii, noddi ɓe, wi'i: «Ume jiɗuɗon mi waɗana on?»  
\v 33 Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Joomiraawo, wuntin men.»  
\v 34 Yeesu yurmii ɓe, meemi gite maɓɓe. Ɗon maa ɗon ɓe bumti, ɓe tokki mo.   
\c 21  
\s1 Yeesu naatii Urusaliima  
\r (Marku 11.1-10; Luka 19.28-40; Yuhaana 12.12-19)  
\p
\v 1 No Yeesu e aahiiɓe mum faanii Urusaliima, ɓe jottii Baytifaaji, takkol waanne wi'eteene waanne Jaytuuje. Yeesu lili aahiiɓe ɗiɗo.  
\v 2 O wi'i ɓe: «Jahee siire wonune yeeso mooɗon, to oon naata ne, on tawan babba e ɓinŋel mum e haɓɓii. Pittee ɗi gaddanon am.  
\v 3 To goɗɗo ƴamii on gokka fu, toontee mo: ‟Joomiraawo nun bukaa ɗi.” Ɗon maa ɗon, o accan on gaddon ɗi.»   
\p
\v 4 Ɗum waɗii, gam hebbingo haala ka annabiijo batuno, wi'i:   
\q1
\v 5 «Batee ɓiɓɓe Siyoona, bi'on:  
\q1 ‟Daaree, laamiiɗo mon e wara e mon,  
\q1 oo ɗiggi, oo waɗɗii babba,  
\q1 e ɓinŋel mum.”»   
\p
\v 6 Aahiiɓe ɓen yahi, waɗi ko Yeesu bati ɓe.  
\v 7 Ɓe gaddi babba e ɓinŋel mum, ɓe daɗɗi toggooje maɓɓe dow majji, den Yeesu waɗɗii.  
\v 8 Ɗuuɓɓe der jama'aare nen weƴƴiti gineeji mum dow laawol. Woɓɓe bo salti licce leɗɗe, e weƴƴita dow laawol.  
\v 9 Ardiiɓe Yeesu, e tokkinɓe mo ɓaawo fu, e hulgina e wi'a: «Hosana, Ɓii Dawda! Barke laatanoo garoowo e inne Joomiraawo! Hosana Joomiraawo mo dow kammu!»   
\p
\v 10 No Yeesu naati Urusaliima, genni fu laawontirii. Himɓe e ƴamontira, e wi'a: «Moy nun gorko oo ɗo?»  
\v 11 Jama'aare toontii, wi'i: «Yeesu annabiijo, mo Nasaratu, der leydi Galili nun.»   
\s1 Yeesu riiwii sippooɓe e soodooɓe der suudu Alla  
\r (Marku 11.15-19; Luka 19.45-48; Yuhaana 2.13-22)  
\p
\v 12 Yeesu naatii der suudu Alla. O riiwi sippooɓe, e soodooɓe, o hippi taaburuuji cengotooɓe ceede, e kittaaje sippooɓe tantabaraaji.  
\v 13 Den, o wi'i ɓe: «Alla batii der Dewtere, wi'i: ‟Suudu am noddete suudu to du'aare waɗetee.” Amma onon, on gartirii ŋol suuɗorde wuyɓe!»   
\p
\v 14 Wumuɓe e laƴooɓe wari to makko der suudu Alla, go o nyawti ɓe.  
\v 15 Hooreeɓe limaamiiɓe, e moodiɓɓe tawreeta, mone mum ummi no yi'i kujje kayniiɗe ɗe Yeesu waɗata, e no sukaaɓe hulginirta der suudu Alla, e wi'a: «Hosana Ɓii Dawda!»  
\v 16 Den ɓe bi'i: «Aa nana ko sukaaɓe ɓen batata na?» Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Mii nana. On meeɗay ko janŋi haala kaa ɗo na? ‟A heɓii maanteego diga e kunnuɗe sukaaɓe, e musinooɓe.”»   
\p
\v 17 Den, o acci ɓe, o wurtii siire nen, o yahi Baytaniya, o waaloy ton.   
\s1 Yeesu yaa'ike ibbi  
\r (Marku 11.12-14, 20-26)  
\p
\v 18 Fini mum subaka, Yeesu dawi e witta der siire, go rafo waɗi mo.  
\v 19 O hollirii ibbi sera laawol. O yaali to makki, amma o taway goɗɗum, sey baafe tan. Den o bati ibbi kin, o wi'i: «A rimataa ɓiɓɓe kade faa abada!» Ɗon maa ɗon, ibbi kin yoori.  
\v 20 No aahiiɓe makko yi'i ɗum, haaynaare nanŋi ɗum, den ɓe ƴami mo, ɓe bi'i: «Noy ibbi kin yooriri ɗon maa ɗon?»  
\v 21 O toontii ɓe, o wi'i: «E gooŋa batanmi on: To oon goonɗini, on gaɗay seko, on gaɗan ko ɓuri ko ibbi kin waɗanaa. On baawan ko wi'i, waanne nee ɗo: ‟Ɗoofa diga ɗo, yantoy der maayo,” ɗum laatoto bo.  
\v 22 To oon goonɗini, ko eeluɗon e du'aare fu, on keɓan ɗum.»   
\s1 Yahuduuɓe e ƴama diga toy baawɗe Yeesu ƴiwi  
\r (Marku 11.27-33; Luka 20.1-8)  
\p
\v 23 Yeesu naati der suudu Alla. No o waajotoo, hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe Yahuduuɓe ɓattii, ƴami mo, wi'i: «E baawɗe ɗey gaɗirtaa kujje ɗee? Moy hokku maa baawɗe majjum?»  
\v 24 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Min bo, mi ƴaman on ƴanɗe goote. To on toontike am, mi batan on e baawɗe ɗey nun gaɗiranmi huune ɗum.  
\v 25 Moy lili Yuhaana waɗa himɓe batisi? Alla nun, naa himɓe?» Ɓe baddi hakkune maɓɓe, ɓe bi'i: «To en bi'i ‟Alla nun”, o wi'an: ‟Den, ume waɗi go en goonɗinay Yuhaana?”  
\v 26 Amma to en toontike bi'uɗen ‟himɓe nun”, een kula himɓe bo, gam himɓe fu e daari Yuhaana hande annabiijo.»   
\p
\v 27 Ɓe toontii Yeesu, ɓe bi'i: «Men annaa.» Kanko bo, o wi'i ɓe: «To non min bo, mi batataa on to e baawɗe ɗey nun gaɗiranmi kujje ɗee.»   
\s1 Ballool rindaaɓe ɗiɗo  
\p
\v 28 Yeesu ɓeydi wi'i: «Kaye miiluɗon e ballool ŋol ɗo: Gorko gom nun woodunoo sukaaɓe worɓe ɗiɗo. O bati arano, o wi'i ɗum: ‟Suka am, yahu golloɗaa to gesa innabooje.”  
\v 29 Suka on toontii, wi'i: ‟Mi yahataa.” Amma ɓaawo nii, o miijitii, o yahi.  
\v 30 Baaba on noddi suka ɗiɗaɓo, wi'i mo ka o wi'unoo arano on. Oo ɗon toontii, wi'i: ‟Wooɗi Baaba, mi yahan” Amma o yahay.  
\v 31 Der kamɓe ɗiɗo ɓen, moy nun e maɓɓe waɗi ko baaba mum yiɗi?» Ɓe toontii, ɓe bi'i: «Arano on nun.» Den, Yeesu wi'i ɓe: «E gooŋa batanmi on, jaɓooɓe ceede faada, e kaaruwaaɓe artan on naatoygo Laamaare Alla.  
\v 32 Gam Yuhaana warii caka mooɗon, hollii on laawol foonnitaare, on jaɓay haala makko. Amma jaɓooɓe ceede faada e kaaruwaaɓe goonɗinii mo, go onon yi'uɓe ɗum, on tuubay goonɗinɗon mo.»   
\s1 Ballool gesa innabooje  
\r (Marku 12.1-12; Luka 20.9-19)  
\p
\v 33 «Kettinee ballool gonŋol kade. Neɗɗo gom nun tiggi gesa innabooje mum. O waɗi kowaagol kara, o fiiltini ka. O wasi gayka to ɓiɓɓe innabooje ɓiɗɗetee, o mahi suudu towukol deenirkol der gesa ka. Ɓaawo mum, o accani ka gollotooɓe makko ɓe gaɗi haya, den o waɗi jahaaŋal.  
\v 34 No wakkati ɓorugo innabooje yottii, o lili gollotooɓe makko to reeninaaɓe gesa, ɓe gaddanaa mo geɗu makko der ɓiɓɓe innabooje ɗen.  
\v 35 Amma reeninaaɓe gesa ŋan nanŋi lilaaɓe ɓen, fiyi gooto, gooto bo, ɓe bari ɗum, tataɓo ɓe paɗɗi ɗum kaaƴe, ɓe bari.  
\v 36 Jom gesa on lilitii gollotooɓe mum, ɓuruɓe arandeeɓe ɗuuɗugo. Reeninaaɓe gesaa, waɗani ɓe no waɗannoo arandeeɓe.  
\v 37 Faa sakitiine, o lili ɓiyiiko gorko to maɓɓe, o wi'i: ‟No waɗi fu, ɓe teddinan ɓiyam.”  
\v 38 Amma no reeninaaɓe gesa yi'i mo, ɓe bi'ontiri hakkune maɓɓe: ‟Kanko woni donoowo gesa ŋan. Garee baren mo, donen ŋa!”»  
\v 39 Den, ɓe nanŋi mo, ɓe paɗɗi mo ɓaawo gesa, ɓe bari mo.  
\v 40 Jooni noo, to jom gesa innabooje on wari, noy o waɗata ɓe?»   
\p
\v 41 Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «O halkan reenuɓe halluɓe ɓen halkere naawune. Den o hokkan woɓɓe gesa ŋan, waɗa haya, baawooɓe ko hokki mo geɗu makko, to wakkati ɓorol ɓiɓɓe fotii.»   
\p
\v 42 Ɓaawo majjum, Yeesu wi'i ɓe: «On meeɗay janŋugo ko winnaa der dewtere na?  
\q1 ‟Hayre ne mahooɓe woppi,  
\q1 kayre laatii hayre jogiine maadi.”  
\q1 Kanjum woni golle Joomiraawo,  
\q1 eɗum haaynii e gite meeɗen!»   
\p
\v 43 Gam majjum, mii wi'a on: «Laamaare Alla sottinte caka mooɗon, ne hokkee himɓe lenyi janani, waɗooɓe ko Alla yiɗi.  
\v 44 [Neɗɗo januɗo dow hayre nen, heltoto. Mo ne yanti dow mum fu bo, muunyitinto.]»   
\p
\v 45 No hooreeɓe limaamiiɓe e Farisaaɓe nani ka, ɓe paami kamɓe nun Yeesu waɗani ballaaji ɗii.  
\v 46 Ɓee daarta laabi no ɓe nanŋirta mo, amma ɓee kula himɓe, gam himɓe fu e daari mo annabiijo.   
\c 22  
\s1 Ballool dow ɓangal  
\r (Luka 14.15-24)  
\p
\v 1 Yeesu baddi ɓe kade e ballaaji, wi'i:  
\v 2 «Laamaare Alla e nandi hande laamiiɗo gom gaɗuɗo julɗe ɓangal ɓiyum.  
\v 3 O lili gollotooɓe makko noddanaa mo noddinaaɓe julɗe ɓangal. Amma noddinaaɓe ɓen yiɗay warugo.  
\v 4 O lili kade gollotooɓe makko woɓɓe, o wi'i ɓe: ‟Bi'ee noddinaaɓe ɓen, huune fu siriyaama, ga'i e baali payuɗi hiisaama, huune fu gasii, ɓe gara nyaamɗe.”  
\v 5 Amma noddinaaɓe yeebii noddoore nen, hiinnii haajuuji mum. Oo ɗo yawtiri gesa mum, oo to bo yawtiri daartiiru mum.  
\v 6 Horiiɓe nanŋi gollotooɓe, toori ɓe, wari ɓe.  
\v 7 Mone laamiiɗo ummii puy. O lili soogeeji makko yaha halkaa himɓe ɓen, wuuɗa ci'e maɓɓe.  
\v 8 Ɓaawo majjum, o wi'i gollotooɓe makko: ‟Nafa ɓangal ɓenni, amma noddinanooɓe fotay nyaamugo ka.  
\v 9 Gam majjum, jahee to fottirɗe laabi, noddon ɓe tawuɗon ɗon fu wara.”  
\v 10 Gollotooɓe ɓen yahi to fottirde laabi, noddi ɓe tawi ɗon fu, halluɓe e wooɗuɓe fu, faa suudu hebbi himɓe.   
\p
\v 11 Laamiiɗo naati gam daara noddinaaɓe mum. O hollirii goɗɗo gom, mo ɓornaaki gineeji ɓangal.  
\v 12 O ɓattii mo, o wi'i: ‟Banniraawo am, noy naatirɗaa ɗo go a ɓornaaki gineeji ɓangal?” Amma, oo jeeɗii.  
\v 13 Den, laamiiɗo wi'i gollotooɓe mum: ‟Kaɓɓee mo, koyɗe e juuɗe, boppon yaasi, der niwre. O wulla ton, o ƴakkontira nyiiƴe.”»  
\v 14 Yeesu tokki wi'ugo: «Noddaaɓe e ɗuuɗi, amma suɓaaɓe ɗuuɗaa.»   
\s1 Yoɓugo laamiiɗo Roma ceede faada  
\r (Marku 12.13-17; Luka 20.20-26)  
\p
\v 15 Farisaaɓe yahi baddoy dow no ɓe nanŋirta Yeesu der haala mum.  
\v 16 Ɓe lili aahiiɓe maɓɓe woɓɓe, e ɓe Eroodu, ɓe bi'i mo: «Moodibbo, emen anni a laati nun gooŋaajo. E gooŋa nun janŋinirtaa laawol Alla, a hulataa bo himɓe, gam a ɓurontirtaa himɓe.  
\v 17 Den, batu men ko miiluɗaa dow haala kaa ɗo: E haani men joɓa laamiiɗo Roma ceede faada naa haanay?»   
\p
\v 18 Amma Yeesu e anni miilooji ɓerɗe maɓɓe kalluɗi. O toontii ɓe, o wi'i: «Onon munaafitiiɓe! Ume waɗi ko oon daarta jammaago am?  
\v 19 Kollee am ceede joɓirteeɗe ɗen.»  
\p Ɓe gaddani mo ceede cardi goote.  
\v 20 O ƴami ɓe, o wi'i: «Foto moy e inne moy woni ɗo?»  
\v 21 Ɓe toontii, ɓe bi'i: «Laamiiɗo Roma nun.» Den o wi'i ɓe: «To non, kokkee laamiiɗo Roma ko laatanii ɗum, kokkon Alla bo ko laatanii ɗum.»   
\p
\v 22 No ɓe nani ka o toontii, haaynaare nanŋi ɓe. Den ɓe acci mo, ɓe jawti.   
\s1 Pintol maayɓe  
\r (Marku 12.18-27; Luka 20.27-40)  
\p
\v 23 Der nyalaane woore nen, woɓɓe ƴiwoy diga e waalde Sadukiiɓe. Kamɓe nun yeddata, e wi'a maayɓe fintataa. Ɓe gari to Yeesu, ɓe ƴami mo,  
\v 24 ɓe bi'i: «Moodibbo, Muusa wi'i: ‟To goɗɗo maayii rimay ɓiɓɓe, minnyiiko naatta debbo on, gam o darina lenyol mawniiko maayuɗo.”  
\v 25 Ɗum waɗiino caka amen dow woɓɓe rindaaɓe jeeɗiɗo. Arano ɓaŋi debbo, maayi, rinday e makko. Minnyiiko naatti debbo on.  
\v 26 Kanko bo o maayi, o rinday mo ɓiɗɗo. Tataɓo bo non non, faa ɓe fu jeeɗiɗo ɓen.  
\v 27 Ɓaawo maɓɓe ɓe fu, debbo on bo maayi.  
\v 28 Den, nyalaane darŋal, to maayɓe fintoy, moy nun e maɓɓe, o laatoytoo debbo mum, dow kamɓe jeeɗiɗo ɓen? Gam ɓe fu ɓe koowiino mo.»   
\p
\v 29 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «On majjii, gam on paamay Dewte, on annaa baawɗe Alla bo.  
\v 30 To maayɓe fintii, worɓe ɓaŋataa, rewɓe bo ɓaŋataake, ɓe laatoto nun hande malaykaaɓe tawaaɓe dow kammu.  
\v 31 Dow haala pintol maayɓe, on janŋay ko Alla wi'i on na? O wi'i:  
\v 32 ‟Min woni Alla Iburahiima, Alla Isiyaaku, e Alla Yaakuubu.” Alla laataaki Alla maayuɓe, amma Alla wuuruɓe.»   
\p
\v 33 Jama'aare hettinaniine mo, haaynaare nanŋi ɗum e ekkitinol makko.   
\s1 Sariya ɓuruka mawnugo  
\r (Marku 12.28-34; Luka 10.25-28)  
\p
\v 34 No Farisaaɓe nani Yeesu muɓɓii kunnuɗe Sadukiiɓe e haala, ɓe gaɗi hawriine.  
\v 35 Gooto maɓɓe, laatiiɗo janŋinoowo Sariya, yiɗi jarbaago Yeesu, ƴami mo, wi'i:  
\v 36 «Moodibbo, sariya kaye ɓuri mawnugo der dewtere tawreeta?»  
\v 37 Yeesu toontii mo, wi'i: «‟Yiɗu Alla Joomiraawo maa e ɓerne maa fu, e yonki maa fu, e hakkillo maa fu.”  
\v 38 Kanka woni sariya arana, ɓuruka manŋu.  
\v 39 Sariya ɗiɗaɓa nanduka e makka nani: ‟Yiɗu banniraawo maa, hande no jiɗirɗaa hoore maa.”  
\v 40 Ko tawreeta Muusa e dewte annabiiɓe bati fu, e darii dow sariyaaji ɗiɗi ɗii.»   
\s1 Almasiihu e Dawda  
\r (Marku 12.35-37; Luka 20.41-44)  
\p
\v 41 No Farisaaɓe hawritii, Yeesu ƴami ɓe, wi'i:  
\v 42 «Ume miiloton dow Almasiihu? Ɓii moy nun?» Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Ɓii Dawda nun.»  
\v 43 Den Yeesu wi'i ɓe: «Noy Dawda noddiri mo ‟Joomiraawo?” Ruuhu Alla holli mo ɗum, gam majjum o wi'i:  
\v 44 ‟Joomiraawo wi'i Joomam:  
\q1 Jooɗa nyaamo am,  
\q1 faa mi waɗa jaaɓaa wayɓe maa.”   
\m
\v 45 To Dawda noddii mo ‟Joomiraawo”, den, noy o laatortoo ɓiyiiko?»   
\p
\v 46 Ɓe fu ɓe baaway ko toontii mo gokka. Diga nyaanne mum, goɗɗo suusay ko ƴami mo ƴanɗe goɗɗe.   
\c 23  
\s1 Yeesu felii moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe  
\r (Marku 12.38-40; Luka 11.37-54; 20.45-47)  
\p
\v 1 Den, Yeesu baddi jama'aare e aahiiɓe mum, wi'i:  
\v 2 «Moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, yowanaama janŋingo tawreeta Muusa.  
\v 3 Gam majjum, nananee ɓe, gaɗee huune fu ko ɓe bi'i on. Amma to on gaɗee ko ɓe gaɗata, gam ɓee bata, amma ɓe gaɗataa ko ɓe bati.  
\v 4 Ɓee kaɓɓa doolle tedduɗe, ɓee doonina himɓe dow balbe mum. Amma kamɓe, ɓe jiɗaa meemugo ɗe baa e kollel.  
\v 5 Ko ɓe gaɗata fu, ɓee gaɗa ɗum gam himɓe yi'ana ɓe. Kanjum acci ɓee binna aayaaje dow laayaaji, ɓe kaɓɓa e tiiɗe, e dow came maɓɓe. Ɓee juutina sariiji toggooje maɓɓe.  
\v 6 Ɓee jiɗi joonɗe arandeeje to ɓe noddinaama nyaamɗe. Ɓee jiɗi joonɗe ɓurɗe teddugo, der cuuɗi baajorɗi.  
\v 7 Ɓee jiɗi sanneego caka jaayri to jama'aare hawritii, e noddeego ‟Moodibbo”.  
\v 8 Amma onon, to on nootee noddeɗon ‟Moodibbo”, gam moodibbo gooto tan gooduɗon, onon kan, on fu oon banniraaɓe.  
\v 9 To on noddee goɗɗo ‟Baaba” e duuniyaaru ɗo, gam Baaba gooto tan gooduɗon, kanko woni gonuɗo dow kammu.  
\v 10 To on jaɓee noddeego ‟Hooreejo”, gam hooreejo gooto tan gooduɗon, kanko woni Almasiihu.  
\v 11 Ɓuruɗo mawnugo caka mooɗon laatoo gollantooɗo horiiɓe.  
\v 12 Mawninɗo hoore mum fu, leesinte. Leesinɗo hoore mum bo, mawninte.»   
\s1 Yeesu e gacco munaafitaare  
\r (Marku 12.40; Luka 11.39-52; 20.45-47)  
\p
\v 13 «Bone laatanto on, onon moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, munaafitiiɓe! gam oon maɓɓana himɓe dammugal Laamaare Alla. Onon e ko'e mon on naatataa, on accay yiɗuɓe naatugo bo, naata. [  
\v 14 Bone laatanto on onon moodiɓɓe e Farisaaɓe munaafitiiɓe! Oon teeta cuuɗi gowniiɓe, oon juutina du'aaje gam himɓe mana on. Gam majjum, on kiitete kiita ɓuruka naawugo.]   
\p
\v 15 Bone laatanto on, onon moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, munaafitiiɓe! Gam oon boositoo leyɗe, e maayo fu, gam keɓon baa gooto tokka on. To on keɓii mo, laatinon mo ɓii yiiteejo, de ɗiɗi, ɓura no mooɗon.   
\p
\v 16 Bone laatanto on, onon wumuɓe ardiiɓe! Oon bi'a: ‟To neɗɗo hunorake suudu Alla, ɗum laataaki goɗɗum. Amma to o hunorake kanŋeeri suudu Alla, doole o hebbina hunayeere makko.”  
\v 17 Onon majjuɓe, e wumuɓe! Ume ɓuri mawnugo, kanŋeeri na, naa suudu Alla laaɓinooŋol kanŋeeri?  
\v 18 Oon bi'a kade: ‟To neɗɗo hunorake hiisirde ɗum laataaki goɗɗum. Amma to o hunorake sadaka cakkaaka dow hiisirde, doole o hebbina hunayeere makko.”  
\v 19 Onon wumuɓe! Ume nun ɓuri mawnugo: sadaka kiisaaka na, naa hiisirde laaɓinoore sadaka kan?  
\v 20 To non kunoriiɗo hiisirde, hunorake hiisirde e ko woni dow maggol fu.  
\v 21 Kunoriiɗo suudu Alla, hunorake ŋol e Alla tawaaɗo der mayru.  
\v 22 Kunoriiɗo kammu bo, hunorake gurol Laamaare Alla, e Alla jooɗiiɗo dow maggol.   
\p
\v 23 Bone laatanto on, onon moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, munaafitiiɓe! Gam oon cutta jakka haakooji bi'eteeɗi maantu, e anisa, e kume, amma oon jeeboo ko ɓuri teddugo der tawreeta, kan woni foonnitaare, e enɗam, e goonɗinki. Amma to on jeebee ko horii.  
\v 24 Onon wumuɓe ardiiɓe! To buubol yanii der jaram mooɗon, oon cekoo, ikkinon ŋol, amma oon moɗa jeelooba!   
\p
\v 25 Bone laatanto on, onon moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, munaafitiiɓe! Gam oon layɓa ɓaawo jarirkon, e ɓaawo keeɗe. Amma der majje e heewi huune ko wujjaa, e ko teetaa.  
\v 26 An Farisaajo bumɗo! Layɓu taw der jarirkon e der keeɗe, den ɓaawo majje bo laaɓan.   
\p
\v 27 Bone laatanto on, onon moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, munaafitiiɓe! Gam oon nandi hande caabeeje dawninaaɗe. Yaasi majje e wooɗi, amma der e hebbi ƴiƴe maayuɓe, e huune ko soɓi fu.  
\v 28 Onon bo, hande non laatiɗon. Dow gite himɓe, oon nandi hande foonnitiiɓe, amma der mooɗon e hebbi munaafitaare, e luudaare.   
\p
\v 29 Bone laatanto on, onon moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, munaafitiiɓe! Gam oon maha jenaale annabiiɓe, oon booɗina caabeeje foonnitiiɓe.  
\v 30 Den oon bi'a: ‟To men na'onno wakkati kaakiraaɓe amen, men kawtataano e maɓɓe dow barki annabiiɓe ɓen.”  
\v 31 Hande non, nootoriɗon onon nun laatii ɓiɓɓe warunooɓe annabiiɓe.  
\v 32 To non, kebbinee golle ɗe kaakiraaɓe mooɗon fuɗɗuno!  
\v 33 Onon ɓiɓɓe bolle pure! Noy baawirton ko daɗi yiite jahannama?  
\v 34 Gam majjum, mii lildana on annabiiɓe, e hakkilɓe, e moodiɓɓe tawreeta. On baran woɓɓe, tiggon woɓɓe, woɓɓe, piyon ɗum looci, der cuuɗi mooɗon baajorɗi, tooron ɓe, der ci'e e ci'e.  
\v 35 Alla hiitoto on sabbu ƴiiƴam himɓe foonnitiiɓe, baraaɓe. Ɗum fuɗɗan diga ƴiiƴam Habiila, poonnitiiɗo, faa ƴiiƴam Jekariya, ɓii Barakiya, mo baruɗon hakkune suudu Alla e hiisirde.  
\v 36 E gooŋa batanmi on: Huune ɗum fu, tawan himɓe jaamanuuru nuu ɗo!   
\s1 Yeesu yurmike himɓe Urusaliima  
\r (Luka 13.34-35)  
\p
\v 37 «Urusaliima, Urusaliima! an baroowo annabiiɓe, e paɗɗoowo ɓe Alla lildanoy maa kaaƴe! De ɗuuɗɗum jiɗumi hawritingo ɓiɓɓe maaɗa hande no gertogal hawritirta coppi mum ley biyeeɗe mum. Amma on jaɓay.  
\v 38 Gam majjum, on accante genni mooɗon laatoo bille.  
\v 39 E gooŋa batanmi on, on ji'ataa am kade faa nyalaane bi'oyton: ‟Barke woodani garoowo e inne Joomiraawo!”»   
\c 24  
\s1 Pusol suudu Alla e keennyol duuniyaaru  
\r (Marku 13.1-37; Luka 21.5-24; 17.22-37)  
\p
\v 1 Yeesu wurtii suudu Alla, e yawta, ko aahiiɓe makko ɓattii, e holla mo no suudu Alla ŋol mahiraa.  
\v 2 Den, o wi'i ɓe: «On ji'i huune ɗum fu na?» E gooŋa batanmi on: «Baa hayre yowataako dow wonne, ɗum fu, ɗum pusete.»   
\p
\v 3 Yeesu yahi jooɗoy dow waanne wi'eteene waanne Jaytuuje, den aahiiɓe makko wari kamɓe tan, ƴami mo, wi'i: «Batu men dey nun ɗum waɗata. Maane ney nun hollitinta garki maa e keennyol duuniyaaru?»  
\v 4 Yeesu toontii ɓe, wi'i: «Kakkilee, to on accee goɗɗo majjina on.  
\v 5 Gam ɗuuɓɓe waran e inne am, ɓe bi'a, kamɓe nun woni Almasiihu. Ɓe majjinan himɓe ɗuuɓɓe.  
\v 6 On nanan habaruuji konuuji e rimmo konuuji e batanee, amma to on kulee! Doole nun ɗum waɗa, amma timmoode bane ɗon taw.  
\v 7 Lenyol ummanto lenyol hawre. Laamaare ummanto laamaare bannun hawre. Rafo e dimmaaɗe leydi waɗan der nokkuuje goɗɗe.  
\v 8 Ɗum ɗon fu laati nun hande fuɗɗoode ŋatawre.   
\p
\v 9 Den himɓe wattan on e juuɗe woɓɓe gam tooreɗon, bareɗon. Lenyi fu wanyan on gam inne am.  
\v 10 Wakkati mum, himɓe ɗuuɓɓe accan goonɗinki, ɓe jammontiran, ɓe banyontira hakkune maɓɓe.  
\v 11 Annabiiɓe fewooɓe ɗuuɓɓe waran, ɓe majjinan himɓe ɗuuɓɓe.  
\v 12 Hallande yahan e ɗuuɗa faa yidde himɓe ɗuuɓɓe feewta.  
\v 13 Amma munyuɗo faa timmoode, hisan.  
\v 14 Linjiila dow Laamaare Alla waajete der duuniyaaru fu, gam ɗum laatanoo lenyi fu seedaaku. Den, timmoode duuniyaaru waran.»   
\s1 Tooraaji mawɗi e wara  
\r (Marku 13.14-23; Luka 21.20-24)  
\p
\v 15 «Gam majjum, to on ji'ii ‟karmuɗum, nyidduɗum”, ɗum annabi Daniyel batannoo e darii dow nokkuure ceniine, den sey janŋooɓe ka waɗa hakkillo.  
\v 16 Den, tawaaɓe Yahudiya fu dogga eenca baalle.  
\v 17 Tawaaɗo dow suudu bo, to wi'a jippoto etta ko woni der suudu.  
\v 18 Tawaaɗo gese bo, to wittu wuro ettoygo toggoore mum.  
\v 19 Bone laatanto rewɓe gaamɓe, e musinteeɓe der nyalaaɗe ɗen!  
\v 20 Du'ee, gam to doggudu mooɗon laatoo wakkati dabbune, ɗum bo nyalaane siwteteene.  
\v 21 Gam, toora mawka laatoto, hande makka meeɗay ko waɗii diga duuniyaaru fuɗɗi faa jooni, hande makka bo waɗataa kade faa abada.  
\v 22 To nyalaaɗe ɗen ɓuytaakano juutugo, goɗɗo hisataano. Amma Alla ɓuytii ɗe sabbu suɓaaɓe mum.   
\p
\v 23 Wakkati mum, to goɗɗo wi'ii on: ‟Almasiihu nani ɗo,» naa bo ‟o nani to,” to on goonɗinee.  
\v 24 Gam almasiihuuɓe e annabiiɓe fewrekuuɓe waraan. Ɓe gaɗan kaayeefiiji mawɗi, e haaynaareeji ɗuuɗɗi, gam ɓe majjina baa e suɓaaɓe, to waɗoto.  
\v 25 Paamee wooɗa, mi seedinii on ɗum diga ɗum waray.   
\p
\v 26 To goɗɗo wi'ii on: ‟O na'on der haro,” to on jahee ton. Naa bo to ɓe bi'ii on: ‟O na'on der cuuɗi,” to on goonɗinee.  
\v 27 Hande no maaƴƴere maaƴƴirta dow kammu diga lettugal faa gorgal, hande non Ɓii neɗɗo bo warirta.  
\v 28 To baatuɗum woni fu, ton nun digaareeje hawritintoo.»   
\s1 Wittoygo Almasiihu  
\r (Marku 13.24-31; Luka 21.25-33)  
\p
\v 29 «Ɗon maa ɗon, ɓaawo nyalaaɗe ɓillaaje ɗen, naaŋe niɓɓan, lewru accan yaynugo, koode yanan diga dow kammu, baawɗe gonuɗe dow kammu fu dimmoto.  
\v 30 Den, maane Ɓii neɗɗo hollitinto dow kammu. Lenyi himɓe duuniyaaru fu simoto. Ɓe ji'an Ɓii neɗɗo e wara diga kammu, der duule, e baawɗe mawɗe, e tedduŋal.  
\v 31 Walaldu mawnu fuurete. O lilan malaykaaɓe makko der gooraaje leydi naay, lettugal e gorgal, soɓɓiire e hoore fuɗo, gam hawritingo suɓaaɓe makko wonuɓe der duuniyaaru fu.   
\s1 Ballool ibbi  
\r (Marku 13.28-31; Luka 21.29-33  
\p
\v 32 Paamee ko ibbi ekkitinta. To licce makki e wilita, e waɗa haako, oon anni dunŋu faanike.  
\v 33 Hande non, onon bo, to on ji'ii huune ko batanmi ɗo fuɗɗi waɗugo, annitee wakkati Ɓii neɗɗo faanike, oo darii dammugal wuro.  
\v 34 E gooŋa batanmi on: Himɓe jaamanuuru nu ɗo maayidintaa go huune ɗum fu laatoo.  
\v 35 Kammu e leydi heennyan, amma haala am heennyataa faa abada.»   
\s1 Alla tan anni nyalaane darŋal  
\r (Marku 13.32-37; Luka 17.26-30, 34-36)  
\p
\v 36 «Amma nyalaane e wakkati majjum, walaa annuɗo ɗum. Baa malaykaaɓe wonuɓe dow kammu annaa, baa Ɓiɗɗo bo. Walaa annuɗo ɗum sey Baaba tan.  
\v 37 Hande no ɗum laatino der jaamanu Nuuhu, hande non garki Ɓii neɗɗo bo laatoto.  
\v 38 Go ilam tufaana wara, himɓe e nyaamanno, e yaranno, e ɓaŋanno, e ɓaŋana ɓiɓɓe mum, faa nyalaane Nuuhu naati laana diyam.  
\v 39 Ɓe miijanaaki ɗum, faa ilam tufaana wari halki ɓe ɓe fu. Hande non garki Ɓii neɗɗo bo laatorto.  
\v 40 Wakkati mum, worɓe ɗiɗo wonoto der gesa, gooto ettee, gooto accee.  
\v 41 Rewɓe ɗiɗo namidan dow namarde woore, gooto ettee, gooto accee.  
\v 42 To non, deenee, gam on annaa wakkati de Joomiraawo mooɗon warata.  
\v 43 Paamee kaa ɗo: To jom wuro e anni wakkatiire ne gujjo warata jemma, o ɗaanataako. O accataa gujjo yula suudu makko.  
\v 44 Gam majjum, kakkilee onon bo, gam Ɓii neɗɗo waran der wakkatiire ne on miilay.»   
\s1 Gollotooɗo geeto e gollotooɗo kalluɗo  
\r (Luka 12.41-48)  
\p
\v 45 «Moy woni gollotooɗo kooliniiɗo, kakkilɗo? Kanko woni mo joomiraawo mum yowani ɗum himɓe wuro mum gam o hokka ɓe nyaamdu der wakkati kaanuki.  
\v 46 Barke laatanto gollotooɗo mo joomiraawo mum warti tawi e hiinnii golle mum.  
\v 47 E gooŋa batanmi on: Joomiiko yowanan mo jawdi mum fu.  
\v 48 Amma to gollotooɗo on e laatii kalluɗo, o wi'an der ɓerne makko: Joomiraawo am ɓooyan, wartay,  
\v 49 den o yanta oo fiya banniraaɓe makko gollotooɓe, oo nyaamida, oo yarida e yarooɓe.  
\v 50 Kanko, joomiiko wartan nyalaane ne o miilanay, e wakkatiire ne o annaa.  
\v 51 Joomiiko hiitoto mo kiita naawuka, o heɓa riiba e munaafitiiɓe. Den o wullan, o ƴakkontira nyiiƴe.»   
\c 25  
\s1 Ballool dow gati sappo ɗi annaa worɓe  
\p
\v 1 «Nyalaane mum, Laamaare Alla nandan e gati sappo ɗi annaa worɓe ettuɗi fitillaaji mum, wurtii gam fottoygo e jommanjo gorko.  
\v 2 Joyo maɓɓe e laatii ŋaaɓiiɓe, joyo bo ƴoƴuɓe.  
\v 3 Ŋaaɓiiɓe ɓen etti fitillaaji mum, amma ɓe ettay nebbam goɗɗam.  
\v 4 Ƴoƴuɓe kan etti fitillaaji mum, hawri e paali nebbam goɗɗam.  
\v 5 No jommanjo jenŋi waray, ɓe fu ɓe ŋoŋi, ɓe ɗaani.   
\p
\v 6 Faa caka jemma, huuɓaaŋo nanaa, wi'i: ‟Jommanjo gorko nani, burtee, pottee e makko!”  
\v 7 Den ɓe fu ɓe pini, ɓee moƴƴina fitillaaji maɓɓe.  
\v 8 Gati joy ŋaaɓiiɗi wi'i banniraaɓe mum ƴoƴuɓe: ‟Kokkoree men nebbam mooɗon seɗɗa, gam fitillaaji amen na'on nyifa.”  
\v 9 Ƴoƴuɓe toontii ɓe, wi'i: ‟Aawo nebbam ɗam men goodi heƴataa en, en fu. Jahee to sippooɓe, coodee ɗam mooɗon!”  
\v 10 No ɓe jawti soodoygo nebbam, jommanjo gorko yottii. Waɗunooɓe siri mum naatidi e makko der wuro to ɓangal waɗata, den dammugal maɓɓaa.  
\v 11 No ɓooyi seɗɗa, joyo horiiɓe wittoy, e huuɓa, e wi'a: ‟Joomiraawo, Joomiraawo, maɓɓitan men!”  
\v 12 Amma o toontii ɓe, o wi'i: ‟E gooŋa batanmi on, mi annaa on.”   
\p
\v 13 Gam majjum Yeesu wi'i: «Deenee, gam on annaa nyalaane, ɗum bo wakkatiire de Ɓii neɗɗo warata.»   
\s1 Ballool gollotooɓe tato  
\r (Luka 19.12-27)  
\p
\v 14 «Ɗum nandan hande gorko gom ciriyiiɗo waɗa jahaaŋal. Den o noddi gollotooɓe makko, o yowani ɓe jawdi makko.  
\v 15 O hokki arano maɓɓe ceede cardi keme joy, ɗiɗaɓo, ceede cardi keme ɗiɗi, tataɓo bo, ceede cardi hewre, moy fu jaka baawɗe mum. Den o yawti genni makko.  
\v 16 Ɗon maa ɗon, gollotooɗo kokkaaɗo ceede cardi keme joy, yahi tenkorii ɗe, ɗe diibi ceede cardi keme joy goɗɗe.  
\v 17 Kokkaaɗo ceede cardi keme ɗiɗi bo, waɗi hande non, kanko bo o riibii ceede cardi keme ɗiɗi goɗɗe.  
\v 18 Amma kokkaaɗo ceede cardi hewre, yahi wasi gayka, uwi ɗon ceede joomiraawo mum hokki ɗum.   
\p
\v 19 No ɓooyi, joomiraawo maɓɓe warti, noddi ɓe, ɓe liiso, ɓe kolla no moy maɓɓe fu waɗiri golle mum.  
\v 20 Kokkaaɗo ceede cardi keme joy wari, waddi ceede cardi keme joy goɗɗe, wi'i: ‟Joomiraawo, ceede cardi keme joy ɗe kokkuɗaa am riibake keme joy goɗɗe.”  
\v 21 Joomiiko wi'i mo: ‟Golle maa wooɗii sanne, an gollotooɗo geeto, koolaaɗo. No a laatike koolaaɗo e huune ko faanɗi, mi hokkete ko ɓuri ɗum mawnugo. War naatu ceyodoɗaa e am!”  
\v 22 Gollotooɗo kokkanooɗo ceede cardi keme ɗiɗi wari kanun bo, wi'i: ‟Joomiraawo, ceede cardi keme ɗiɗi ɗe kokkuɗaa am riibake ceede cardi keme ɗiɗi goɗɗe.”  
\v 23 Joomiiko wi'i mo: ‟Golle maa wooɗii sanne, an gollotooɗo geeto, koolaaɗo. No a laatike koolaaɗo e huune ko faanɗi, mi hokkete ko ɓuri ɗum mawnugo. War naatu ceyodoɗaa e am!”  
\v 24 Kokkaaɗo ceede cardi hewre wari kanun bo, wi'i: ‟Joomiraawo, mii anni a laati nun neɗɗo caɗuɗo: Aa rugga ko a aaway, aa ɓotta ko a hawritay.  
\v 25 Gam majjum kulumi, jahum cuuɗoymi ceede maa der leydi. Jaɓu ceede maa!”  
\v 26 Joomiiko toontii mo, wi'i: ‟An gollotooɗo kalluɗo, ciiwaakuujo! Aa annunoo mii rugga ko mi aaway, mii ɓotta ko mi hawritay,  
\v 27 den, ume waɗi ko a wattay ceede am der banki, to mi wartiino mi jaɓanno ɗe e riiba majje.  
\v 28 Teetee ceede makko ɗen, kokkon gooduɗo ceede cardi keme joy.  
\v 29 Gam gooduɗo nun ɓeydantee faa ɗuuɗa. Amma mo woodaa, baa seɗɗa ko woodi teetete.  
\v 30 Gollotooɗo mo nafataa on, paɗɗee mo yaasi der niwre, o wulla ton, o ƴakkontira nyiiƴe.”   
\s1 Ɓii neɗɗo hiitoto himɓe nyaanne darŋal  
\p
\v 31 «To Ɓii neɗɗo warii e tedduŋal mum e malaykaaɓe fu, o jooɗoto dow kittaal laamaare makko ŋal tedduŋal.  
\v 32 Himɓe lenyi duuniyaaru fu, hawritinto yeeso makko. O seenniran himɓe hande no duroowo seennirta baali e be'i.  
\v 33 O resan baali, junŋo makko nyaamo, o resa be'i bo, junŋo makko nano.  
\v 34 Den, laamiiɗo wi'an wonuɓe junŋo mum nyaamo: ‟Garee, onon ɓe Baaba am barkiɗini, jaɓee donŋu laamaare ne ciriyanaɗon diga fuɗɗoode duuniyaaru.  
\v 35 Gam rafo waɗii am, on nyaannii am, mi ɗonɗaama, on jarnii am, mi laatino koɗo, on bernii am.  
\v 36 Mi wonake funtu, on koltinii am, mi nyawii, on nyawtii am, mi maɓɓaamaa der kasu, on daaroyii am.”  
\v 37 Den, foonnitiiɓe toontoto mo, wi'a: ‟Joomiraawo, dey men ji'u maa aa rafi, men nyaannu maa, naa dey men ji'u maa aa ɗonɗii, ko men jarnu maa?  
\v 38 Dey men ji'u maa aa laatii koɗo, men beernu maa, naa dey men ji'u maa aa woni funtu go men koltin maa?  
\v 39 Dey men ji'u maa aa nyawi naa bo aa maɓɓaa der kasu, men daaroy ma?”  
\v 40 Laamiiɗo on toontoto ɓe, wi'a: ‟E gooŋa batanmi on: ko gaɗanɗon gooto der ɓuruɗo faanɗugo caka sakikiraaɓe am ɓee, min nun gaɗanɗon ɗum.”   
\p
\v 41 Ɓaawo majjum, o wi'an wonuɓe junŋo makko nano: ‟Dillee woɗɗi am, onon ya'aaɓe! Naatee der yiite tabitiiŋe, desanaaŋe Ibiliisa e malaykaaɓe mum!  
\v 42 Gam rafo waɗii am, on nyaannay am, ɗonka waɗii am, on jarnay am,  
\v 43 mii laatino koɗo, on beerinay am, mi wonino funtu, on koltinay am, mi nyawii, maɓɓaami der kasu, on daaray am.”  
\v 44 Den, ɓe toontoto mo kamɓe bo, ɓe bi'a: ‟Joomiraawo, dey men ji'i rafo e waɗee, ɗum bo ɗonka e waɗee, maa bo aa laatii koɗo, naa bo aa woni funtu, maa bo aa nyawi, naa aa maɓɓaa der kasu, ko men ballay maa?”  
\v 45 O toontoto ɓe o wi'a: ‟E gooŋa batanmi on: ko on gaɗanay gooto der ɓuruɓe faanɗugo, min woni on gaɗanay ɗum.”  
\v 46 Den kamɓe, ɓe jahan der ɓillaare tabitiine, amma foonnitiiɓe heɓan yonki tabitiiki.»   
\c 26  
\s1 Mawɓe Yahuduuɓe e dawra no nanŋirta Yeesu  
\r (Marku 14.1-2; Luka 22.1-2; Yuhaana 11.45-53)  
\p
\v 1 No Yeesu heennyi waɗugo fillaaji ɗin fu, o wi'i aahiiɓe makko:  
\v 2 «Oon anni balɗe ɗiɗi nun horii go juulɗe Paska waɗa, Ɓii neɗɗo bo wattete e juuɗe himɓe, ɓe tigga mo dow leggal palaaŋal.»   
\p
\v 3 Wakkati mum, hooreeɓe limaamiiɓe e dottiiɓe waɗi hawriine der wuro hooreejo limaamiiɓe, bi'eteeɗo Kayafas.  
\v 4 Ɓe nannantiri ɓe nanŋa Yeesu e ƴoyre, ɓe bara mo.  
\v 5 Amma ɓe bi'i: «To en gaɗee ɗum wakkati juulɗe, gam to himɓe ummin fitina caka jama'aare.»   
\s1 Debbo gom moomii wardi dow hoore Yeesu  
\r (Marku 14.3-9; Yuhaana 12.1-8; Luka 7.36-50)  
\p
\v 6 Yeesu e wonuno Baytaniya der wuro Simon ceccefo.  
\v 7 No ɓe nyaamata, ɗon debbo gom ɓattii Yeesu, e jogii faanu gaɗiraaŋol hayre albaatiri kebbuŋol wardi, ɗam ceede ɗuuɗɗe. O waanji ɗam dow hoore Yeesu.  
\v 8 No aahiiɓe makko yi'i ɗum, ɓerɗe maɓɓe welay, ɓe bi'i: «Gam ume wardi ɗam biisaa baanji?  
\v 9 Ɗam waaweteno sippeego ceede ɗuuɗɗe, ɗe ceennanee talakaaɓe.»   
\p
\v 10 Yeesu faanti ko ɓe batannoo, wi'i ɓe: «Gam ume ko oon toora debbo on? O waɗanii am golle booɗɗe.  
\v 11 Gam talakaaɓe e wondi e mooɗon wakkati fu. Amma min, mi wondataa e mooɗon wakkati fu.  
\v 12 O moomii ɓannu am wardi, gam siryaago uwol am.  
\v 13 E gooŋa batanmi on: To linjiila waajetee e duuniyaaru ɗo fu, ko debbo on waɗi batante, siwtorte bo.»   
\s1 Yahuuda jammake Yeesu  
\r (Marku 14.10-11; Luka 22.3-6)  
\p
\v 14 Den Yahuuda Iskariyot, gooto der aahiiɓe sappo e ɗiɗo, yahi to hooreeɓe limaamiiɓe.  
\v 15 O wi'i ɓe: «Ume kokkoton am to mi wattanii on Yeesu der juuɗe mon?» Ɓe limi ceede cardi laso e sappo, ɓe kokki mo.  
\v 16 Diga wakkati majjum, oo daarta laabi no o jammortoo Yeesu.   
\s1 Yeesu nyaamii hiraane Paska e aahiiɓe mum  
\r (Marku 14.12-31; Luka 22.7-34; Yuhaana 13.1-38)  
\p
\v 17 Nyalaane arandeere, der juulɗe peen ko ƴuufinaaka, aahiiɓe Yeesu wari, ƴami mo, wi'i: «Toy jiɗuɗaa men ciriyanee hiraane Paska?»  
\v 18 O toontii ɓe, o wi'i: «Jahee siire, naaton wuro waane, bi'on mo: “Moodibbo wi'i, wakkati mum faanike, der wuro maaɗa nun o nyaamata juulɗe Paska e aahiiɓe makko.”»  
\v 19 Aahiiɓe waɗi ko Yeesu bati ɗum, ɓe ciryii hiraane Paska.   
\p
\v 20 No kiikiiɗe waɗi, o jooɗodii e aahiiɓe makko sappo e ɗiɗo, ɓee nyaama.  
\v 21 Wakkati ɓe nyaamata, Yeesu wi'i ɓe: «E gooŋa batanmi on: gooto mooɗon jammoto am.»  
\v 22 Ɓerɗe maɓɓe biisii puy, go ɓee ƴama mo gooto gooto, moy fu e wi'a: «Joomiraawo, min bane hinaa?»  
\v 23 O toontii ɓe, o wi'i: «Tummidinɗo junŋo mum e am der heeɗo, joomum nun jammotoo am.  
\v 24 E gooŋa Ɓii neɗɗo dillan hande no Dewte bati dow makko. Amma bone woodani jammiiɗo mo! To o rimaakano, ɗum ɓurananno mo wooɗugo.»   
\p
\v 25 Yahuuda, jammotooɗo mo, ƴami mo, wi'i: «Moodibbo, min nun naa?» O toontii mo, o wi'i: «A batii ka.»   
\s1 Kirtaari ceniini  
\r (Marku14.22-26; Luka 22.14-20; 1 Korintu 11.23-25)  
\p
\v 26 No ɓe nyaamata, Yeesu etti peen, yetti Alla, ŋappiti, hokki aahiiɓe mum, wi'i: «Jaɓee, nyaamee, kanjum woni ɓannu am.»  
\v 27 Ɓaawo majjum, o etti jarirgel innabojam, o yetti Alla, o hokki ɓe, o wi'i: «Jaree on fu.  
\v 28 Kanjam laatii ƴiiƴam am, ƴiiƴam alkawal, deƴƴitiiɗam gam yaafuye hakkeeji himɓe ɗuuɓɓe.  
\v 29 Mii wi'a on: Mi yarataa innabojam ɗam kade faa abada, sey nyalaane jaridanmi kesam e mooɗon, der Laamaare Baaba am.»   
\p
\v 30 Ɓaawo ɓe jimi jimol, ɓe burtii, ɓe jahi waanne Jaytuuje.   
\s1 Yeesu wi'ii Piyer yeddan ɗum  
\r (Marku 14.27-31; Luka 22.31-34; Yuhaana 13.36-38)  
\p
\v 31 Den Yeesu wi'i aahiiɓe mum: «Jemmaare nee ɗo, on fu, on accan am, gam e winnaa der dewtere: ‟Mi fiyan duroowo, den hoggo baali sankito.”»  
\p Yeesu ɓeydi, wi'i:  
\v 32 «Amma ɓaawo to mi fintii, mi artan on Galili.»  
\v 33 Den Piyer, wi'i mo: «Baa to ɓe fu ɓe accii maa, min kan mi accataa maa pay.»  
\v 34 Yeesu toontii mo, wi'i: «E gooŋa batan maa mi: Jemmaare nee ɗo, ko jakaraari jogga, a wi'an de tati a annaa am.»  
\v 35 Piyer wi'i mo: «Baa to doole mi maayida e maa, mi wi'ataa pay mi annaa maa.» Aahiiɓe fu wi'i, hande non.   
\s1 Yeesu e du'oo der Gesemane  
\r (Marku 14.32-42; Luka 22.39-46)  
\p
\v 36 Ɓaawo majjum, Yeesu e aahiiɓe mum yottii nokkuure wi'eteene Gesemane. O wi'i ɓe: «Jooɗee ɗo, faa mi waɗaa du'aare.»  
\v 37 O yaadi e Piyer, e ɓiɓɓe Jebede ɗiɗo, ko ɓerne makko fuɗɗi biisaago, oo maata toora ɓerne puy.  
\v 38 Den o wi'i ɓe: «Biisere ɓerne sattanii am faa e yiɗi warugo am. Gonee ɗo, deenidee e am.»  
\v 39 O woɗɗii seɗɗa, o yani o hippii e leydi, oo du'oo, oo wi'a: «Baaba, to waɗoto, woɗɗinanam jarirgel toora kaa. Amma ko jiɗuɗaa laatoo, hinaa ko jiɗumi.»   
\p
\v 40 O wittoy, o tawi ɓee ɗaani. O wi'i Piyer: «On baaway ko reenidi e am baa yanne woore na?  
\v 41 To on ɗaane, du'ee, gam to on janee der jarbeeji. Gam ɓerne e yiɗi, amma ɓannu tampii.»   
\p
\v 42 O witti du'aago kade de ɗiɗawre, o woɗɗii seɗɗa, o wi'i: «Baaba, to waɗataako jarirgel toora ŋel yawta, mi yariray ŋel, den, accu yidde maa laatoo!»   
\p
\v 43 Yeesu wittoy kade, o tawi ɓe ɓee ɗaani, gam ɗoyŋol e jogii ɓe puy.  
\v 44 O acci ɓe kade, o witti du'aago de tatawre e boliiɗe goote ɗen.  
\v 45 Ɓaawo majjum, o wittoy to aahiiɓe makko, o wi'i ɓe: «Faa jooni on na'on ɗaani, oon ciwtii na? Wakkati waɗii! Ɓii neɗɗo wattete der juuɗe hakkeeɓe.  
\v 46 Ummee jawten! Jammotooɗo am nani wara!»   
\s1 Nanŋoore Yeesu  
\r (Marku 14.43-50; Luka 22.47-53; Yuhaana 18.3-11)  
\p
\v 47 Yeesu heennyay batugo, go Yahuuda, gooto der aahiiɓe makko sappo e ɗiɗo yottii, e himɓe ɗuuɓɓe, jogiiɓe kaafaaje, e cabbi. Hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe nun liloy ɓe.  
\v 48 Jammotooɗo mo on tintiniinoo ɓe maane, wi'i: «Neɗɗo mo cannumi e mammilaaɗe fu, kanko nun ɗon. Nanŋee mo.»  
\v 49 Ɗon maa ɗon, Yahuuda ɓattii Yeesu, wi'i mo: «Jam kirɗen Moodibbo!» Den o mammilii mo.  
\v 50 Yeesu toontii mo, wi'i: «Igo am, waɗu ko waddu maa.» Himɓe ɓen ɓattii, watti Yeesu junŋo, nanŋi mo.  
\v 51 Den gooto der wondunooɓe e Yeesu solti kaafahi mum, jabbi maccuɗo hooreejo limaamiiɓe, setti nowru,  
\v 52 go Yeesu wi'i mo: «Wittin kaafahi maa der kuunŋal mum, gam kaɓiroowo e kaafahi, e kaafahi nun joomum halkirta.  
\v 53 Aa miili mi waawataa ko noddi Baaba am lildanaanmi ko ɓuri malaykaaɓe konunkeeɓe ukke sappo e ɗiɗi ɗon maa ɗon na?  
\v 54 Amma to ɗum laataaki non, noy ko winnaa der Dewtere hebbirta? Gam dewtere wi'i, non ɗum laatotoo.»   
\p
\v 55 Den, Yeesu wi'i jama'aare: «Daa on garii nanŋugo am e kaafaaje, e cabbi hande pasotooɗo ni. Der suudu Alla bane gonunoomi de weeti fu, emi janŋina, go on nanŋay am?  
\v 56 Amma huune ɗum fu waɗii gam ko winnaa der dewte annabiiɓe hebba.» Den, aahiiɓe makko fu doggi, acci mo.   
\s1 Hooreeɓe diina Yahuduuɓe hiitake Yeesu  
\r (Marku 14.53-65; Luka 22.54, 63-65; Yuhaana 18.12-13, 19-24)  
\p
\v 57 Nanŋuɓe Yeesu ɓen yaari mo to Kayafas hooreejo limaamiiɓe, go moodiɓɓe tawreeta, e dottiiɓe genni, hawritii.  
\v 58 Piyer e tokki mo ɓawɓawre, diga woɗɗi, faa der fageere wuro hooreejo limaamiiɓe. O naati, o jooɗodii e reenuɓe gam o yi'a no ɗum heennyitirta.   
\p
\v 59 Hooreeɓe limaamiiɓe, e dawrooɓe fu, e daarta fewre ne ɓe gaccorto Yeesu gam o waree.  
\v 60 Himɓe ɗuuɓɓe wari seedii fewre dow makko, amma ɓe keɓay gacce potuɗe warugo mo. Den, worɓe ɗiɗo gom wari, seedii  
\v 61 wi'i: «Kanko nun wi'unoo pusan suudu Alla, mahitoo ŋol der balɗe tati.»  
\v 62 Hooreejo limaamiiɓe ummii, wi'i Yeesu: «A toontataako gokka na? A nanay ka ɓe batata dow maa na?»  
\v 63 Amma Yeesu toontaaki gokka. Hooreejo limaamiiɓe on wi'i mo: «Mii eele e inne Alla yonkinteejo, batu men to an nun woni Almasiihu, Ɓiɗɗo Alla.»  
\v 64 Yeesu toontii mo, wi'i: «A batii ka. Ka batanmi woni: Diga jooni, on ji'an Ɓii neɗɗo e jooɗii nyaamo Jom Baawɗe, o waran diga dow kammu.»   
\p
\v 65 Den, mone waɗi hooreejo limaamiiɓe faa serkiti toggoore mum, wi'i: «O batii kalluka dow Alla! En kaajaaka seedeeɓe gom kade! On nanii e noppi mooɗon kalluka ka o bati.  
\v 66 Ume ji'uɗon?» Ɓe toontii, ɓe bi'i: «Emo haani wareego.»  
\v 67 Den, ɓe tuuti mo joode e yeeso, ɓee piya mo guƴƴe. Woɓɓe maɓɓe e fiya mo meeƴe,  
\v 68 e wi'a: «Almasiihu! Tinta, moy nun fiyu maa.»   
\s1 Piyer yeddii wi'i annaa Yeesu  
\r (Marku 14.66-72; Luka 22.55-62; Yuhaana 18.15-18, 25)  
\p
\v 69 Piyer e jooɗii yaasi fageere wuro. Horɓe tawaaɓe ɗon, gooto mum, ɓattii mo, wi'i: «An bo, aa wondunoo e Yeesu Galilinkeejo.»  
\v 70 Amma Piyer yeddi ka yeeso himɓe fu, wi'i: «Mi faamay ko jiɗuɗaa wi'ugo.»   
\p
\v 71 Ɓaawo majjum, o ummii oo foonnii far dammugal wuro. Korɗo goɗɗo yi'i mo, wi'i wonɓe ɗon: «Gorko oo ɗo e wondunoo e Yeesu Nasaratuujo.»  
\v 72 Piyer yeddi kade, wi'i: «Mi hunike, mi annaa gorko on.»   
\p
\v 73 No waɗi tifere, wonuɓe ɗon ɓattii Piyer, wi'i mo: «Seko walaa, a laati nun gooto der aahiiɓe makko, gam batu maa e hollita to ƴiwuɗaa.»  
\v 74 Den, Piyer hunii wi'i: «Alla hiitoo am to mi fewii, e gooŋa mi annaa gorko on!» Wakkati mum, jakaraari joggi.  
\v 75 Den Piyer siwtorii ka Yeesu batunoo ɗum, wi'i: «Go jakaraari jogga, a wi'an de tati a annaa am.» O wurtii yaasi, o wulli bojji kaaɗuɗi.   
\c 27  
\s1 Yeesu yaaraama to Pilaatu  
\r (Marku 15.1; Luka 22.66-71, 23.1)  
\p
\v 1 Subaka kecco, hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe fu, hawritii e dawra dow no ɓe barirta Yeesu.  
\v 2 Ɓe kaɓɓi mo, ɓe jaari to Pilaatu, hooreejo jeyde leydi Yahudiya.   
\s1 Maayde Yahuuda Iskariyot  
\r (Golle Lilaaɓe 1.18-19)  
\p
\v 3 No Yahuuda jammiiɗo Yeesu yi'i o hiitaama o waree, o miijitii, o wittini ceede cardi laso e sappo ɗe o jaɓunoo to hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe,  
\v 4 o wi'i ɓe: «Mi waɗii hakke, mi jammike mo walaa gacce!» Ɓe toontii mo, ɓe bi'i: «Ko faalii men? Haala maa nun!»  
\v 5 Yahuuda woppi ceede ɗen der suudu Alla, yahi haɓɓitoyii ɓoggol, maayi.  
\v 6 Hooreeɓe limaamiiɓe etti ceede ɗen, wi'i: «Sariya meeɗen hokkay laawol ceede hande ɗee ɗo hawritee e ceede cakkanaaɗe Alla der suudu Alla, gam ceede ƴiiƴam nun.»   
\p
\v 7 Ɓaawo dawriine maɓɓe, ɓe nannantiri, ɓe etti ceede ɗen, ɓe coodiri gesa mahoowo payanɗe gom, gam hoɓɓe e uwee ton.  
\v 8 Kanjum acci faa hanne, gesa ŋan e noddee «Gesa Ƴiiƴam.»  
\v 9 Hande non annabaaku Yeremiya hebbiri, ŋu o waɗunoo, o wi'i: «Ɓe ettii ceede cardi laso e sappo, kanje nun himɓe Isira'iila tawi o foti yoɓaneego.  
\v 10 Ɓe coodirii ɗe gesa mahoowo payanɗe, hande no Joomiraawo batunoo am.»   
\s1 Yeesu yeeso Pilaatu  
\r (Marku 15.2-20; Luka 23.1-4, 13-25; Yuhaana 18.28-19.16)  
\p
\v 11 Ɓe jaari Yeesu yeeso Pilaatu hooreejo leydi, o ƴami mo, o wi'i: «An woni laamiiɗo Yahuduuɓe na?» Yeesu toontii mo wi'i: «A batii ka.»  
\v 12 Den hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe gaccii mo, amma o toontaaki gokka.  
\v 13 Ko Pilaatu wi'i mo: «A nanataa gacce ɗe ɓe batata dow maaɗa fu na?»  
\v 14 Amma Yeesu toontaaki gokka mum. Ɗum haaynii hooreejo leydi on sanne.   
\s1 Yeesu hiitaama waree  
\r (Marku 15.6-15; Luka 23.13-25; Yuhaana 18.39-19.16)  
\p
\v 15 Der Juulɗe Paska fu, hooreejo leydi e woowi yoofango ɓe maɓɓaaɗo gooto, mo himɓe yiɗi.  
\v 16 Wakkati mum, e woodunoo maɓɓaaɗo annanaaɗo, bi'eteeɗo Yeesu Barabbas.  
\v 17 No jama'aare hawritii, Pilaatu ƴami ɓe, wi'i: «Moy jiɗuɗon mi yoofana on: Yeesu Barabbas na, naa Yeesu bi'eteeɗo Almasiihu?»  
\v 18 Pilaatu e anni sabbu nawniraagu nun waɗi ko ɓe nanŋi Yeesu ɓe gaddi to mum.  
\v 19 Wakkati Pilaatu jooɗii e hiitoo, deekiiko lili goɗɗo, wi'a mo: «Taa naannu hoore maa der haala gorko mo walaa gacce oo, gam hanki mi toorake der koyɗool dow haala makko.»   
\p
\v 20 Hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe yeeƴi jama'aare, ɓe ƴama Pilaatu yoofana ɓe Barabbas, acca Yeesu waree.  
\v 21 Hooreejo leydi on ƴamitii ɓe, wi'i: «Mi yoofanan on maɓɓaaɗo gooto, moy nun der ɗiɗo ɓen jiɗuɗon mi yoofana on?» Ɓe toontii, ɓe bi'i: «Barabbas!»  
\v 22 Pilaatu ƴami ɓe, wi'i: «Den, noy gaɗanmi Yeesu bi'eteeɗo Almasiihu?» Ɓe fu ɓe toontii, ɓe bi'i: «Tiggu mo dow leggal palaaŋal!»  
\v 23 O ƴami ɓe, o wi'i: «Ko boni ume o waɗi?» Ɓe ɓeydi woolo e semme, ɓee bi'a: «Tiggu mo dow leggal palaaŋal!»  
\v 24 Pilaatu tawi waawataa ko deƴƴitini ɓe, woolo bo e ɓeydoo. Den o etti diyam, o looti juuɗe makko yeeso jama'aare, o wi'i ɓe: «Mi walaa gacce dow reƴƴitingo ƴiiƴam gorko oo. Haala mooɗon nun.»  
\v 25 Ɓe fu ɓe toontii, ɓe bi'i: «Men jaɓii gacce ƴiiƴam makko yowoo dow ko'e amen, e dow ɓiɓɓe amen!»  
\v 26 Den, Pilaatu yoofitani ɓe Barabbas, o hokki laawol Yeesu fiyee looci, ɓaawo mum, o tiggee dow leggal palaaŋal.   
\s1 Soogeeji jaancii Yeesu  
\r (Marku 15.16-20; Yuhaana 19.2-3)  
\p
\v 27 Soogeeji hooreejo leydi yaari Yeesu der fageere laamorde mum, ukkere soogeeji ɗin fu hawritii e tummi mo.  
\v 28 Ɓe ɓorti gineeji makko, ɓe ɓorni mo gulunfaare woɗeere.  
\v 29 Ɓaawo majjum, ɓe canyi huuneere gi'e, ɓe kuunini mo. Ɓe kokki mo helliiru e junŋo makko nyaamo, ɓee jiccoo yeeso makko, ɓee jaanca mo, ɓee bi'a: «Foo foo maa, laamiiɗo Yahuduuɓe!»   
\p
\v 30 Ɓe tuuti mo joode, ɓe teeti helliiru ŋol, ɓee piya mo dow hoore.  
\v 31 No ɓe keennyi jaancugo mo, ɓe ɓorti gulunfaare, ɓe ɓorni mo gineeji makko. Den, ɓe jaari mo ɓe tiggaa dow leggal palaaŋal.   
\s1 Yeesu tiggaama dow leggal palaaŋal  
\r (Marku 15.21-41; Luka 23.26-49; Yuhaana 19.16-30)  
\p
\v 32 No ɓe burtoto siire, ɓe potti e gorko bi'eteeɗo Simon mo Sirene. Soogeeji dooli mo o roono leggal Yeesu palaaŋal.  
\v 33 Ɓe jottii nokkuure wi'eteene Golgota. Maana Golgota woni (nokkuure le'al hoore).  
\v 34 Ɓe kokki Yeesu innabojam jillontiraaɗam e kaaɗuɗum, o yara. No o metti ɗam, o salii yarugo.   
\p
\v 35 No ɓe keennyi tiggugo mo, ɓe piɗani gineeji makko tete, ɓe ceenniri.  
\v 36 Ɓaawo majjum, ɓe jooɗii ɗon, ɓee deeni mo.  
\v 37 Ɓe binni dow alluwal daliila ko acci o tiggaa, ɓe takki dow hoore makko. Ko ɓe binni woni: «Oo ɗo woni Yeesu, laamiiɗo Yahuduuɓe.»  
\v 38 Fasotooɓe ɗiɗo gom bo e tiggaa takkol makko, gooto nyaamo makko, gooto bo nano makko.   
\p
\v 39 Himɓe falotooɓe ɗon e yenna mo, e dimma ko'e mum,  
\v 40 e wi'a: «An pusoowo suudu Alla, mahitoo ŋol der balɗe tati, faaba hoore maa. To a laati nun Ɓiɗɗo Alla, jippa diga e leggal palaaŋal ŋal!»   
\p
\v 41 Hande non, hooreeɓe limaamiiɓe, e moodiɓɓe tawreeta, e dottiiɓe fu jaanciri mo, e wi'a:  
\v 42 «O faabike woɓɓe, amma o waaway ko faabii hoore makko, kanko laamiiɗo Isira'iila. Jooni, o jippoo diga leggal palaaŋal ŋal, gam goonɗinen mo.  
\v 43 O yowii hoolaare makko fu dow Alla. To non Alla faaboo mo jooni, to e yiɗi mo. Gam o wi'i, o laati nun Ɓiɗɗo Alla.»   
\p
\v 44 Fasotooɓe, tiggaaɓe takkol makko bo e yenna mo hande non.   
\s1 Yeesu maayii  
\r (Marku 15.33-41; Luka 23.44-49; Yuhaana 19.28-30)  
\p
\v 45 Diga caka nyalooma, niwre waɗi e leydi nin fu, faa yottii yanne tati kiikiiɗe.  
\v 46 Jaka yanne tati kiikiiɗe, Yeesu halɓi e semme, wi'i: «Eloyi, Eloyi, lama sabaktani?» Kan woni «Alla am, Alla am! Gam ume accuɗaa am?»  
\v 47 Woɓɓe der darinooɓe ɗon no nani ɗum, wi'i: «Emo nodda Eliya!»  
\v 48 Ɗon maa ɗon, gooto maɓɓe doggi waddoy soosuuji, suuwi ɗi der jaran lammuɗam, haɓɓi e sawru, ɓattini to hunnuko Yeesu gam o ɓiccinoo.  
\v 49 Den horiiɓe wi'i: «Munyen, daaren naa Eliya waran faaboo mo.»  
\v 50 Ɓaawo majjum, Yeesu halɓi e semme, o maayi.   
\p
\v 51 Wakkati mum, wudere wirniraane der suudu Alla serkitii caka caka, diga dow faa ley. Leydi dimmii, tepaaje feccii,  
\v 52 jenaale maɓɓitii, seniiɓe ɗuuɓɓe maayunooɓe finti.  
\v 53 Ɓe burtii e jenaale. Ɓaawo mum, Yeesu finti, ɓe naatidi e genni seniini, himɓe ɗuuɓɓe yi'i ɓe.   
\p
\v 54 Hooreejo soogeeji deenuɗo Yeesu, e soogeeji mum, yi'i dimmaaɗe leydi e ko waɗi fu. Ɓe kuli puy, ɓe bi'i: «E gooŋa, o laati nun Ɓiɗɗo Alla!»  
\v 55 Rewɓe ɗuuɓɓe e tawaa ɗon e daara diga woɗɗi, kamɓe nun tokkoynoo mo diga Galili, ɓee jagganoo mo.  
\v 56 Der maɓɓe: E woodi Mariyama mo Magadala, e Mariyama inna Yaakuuba e Yusufu, e inna ɓiɓɓe Jebede.   
\s1 Yeesu uwaama  
\r (Marku 15.42-47; Luka 23.50-56; Yuhaana 19.38-42)  
\p
\v 57 No kiikiiɗe waɗi, gorko jom jawdiijo gom, mo siire Arimatiya, wari. Emo wi'ee Yusufu, kanko bo o laati nun aahiijo Yeesu.  
\v 58 O yahi to Pilaatu, o eeli ɗum ɓannu Yeesu. Den, Pilaatu wi'i o hokkee ŋol.  
\v 59 Yusufu etti ɓannu ŋol, suddi ŋol wudere heyre,  
\v 60 o watti ɓannu ŋol der saabeere heyre ne o wasani hoore makko der hayre. Ɓaawo mum, o talli hayre teddune, o maɓɓiri dammugal saabeere nen, o yawti.  
\v 61 Mariyama Magadalaajo, e Mariyama oo to, e tawaa ɗon, e jooɗi e daari far to saabeere nen.   
\s1 Soogeeji e reeni saabeere  
\p
\v 62 Fini mum laatii nyalaane ardiine nyalaane siwteteene. Den hooreeɓe Limaamiiɓe e Farisaaɓe hawritii yahi to Pilaatu.  
\v 63 Ɓe bi'i mo: «Joomiraawo, men ciwtorii pewoowo on batiino diga e wuuri, wi'i, fintan nyalaane tatawre.  
\v 64 Gam majjum, batu soogeeji reena saabeere nen faa balɗe tati ɗen yawta. Gam to aahiiɓe makko wujju ɓannu makko, wi'a, o fintii diga maayɓe. Den fewre sakitiineere nen ɓuran arandeere hallugo.»  
\v 65 Pilaatu wi'i ɓe: «Soogeeji nani, jahee, deenee saabeere nen no baawirɗon!»   
\p
\v 66 Ɓe jahi, ɓe deenoy saabeere nen. Ɓe talli hayre, ɓe maɓɓi faa wooɗi, ɓe darini soogeeji gam reena ne.   
\c 28  
\s1 Yeesu fintii  
\r (Marku 16.1-10; Luka 24.1-12; Yuhaana 20.1-10)  
\p
\v 1 No nyalaane siwteteene yawti, alal subaka, Mariyama Magadalaajo e Mariyama oo to dawi, yahi daaroygo saabeere nen.  
\v 2 Ɗon de woore, leydi dimmii e semme. Malaykaajo Joomiraawo jippii diga dow kammu, talli hayre nen, jooɗii dow mayre.  
\v 3 Oo jalbitoo hande maaƴƴere, gineeji makko e rawni hande malamalluuje.  
\v 4 Reenuɓe ɓen huli faa e diwna, ɓe laatii hande maayɓe.  
\v 5 Malaykaajo wi'i rewɓe ɓen: «To on kulee onon! Mii anni Yeesu tigganooɗo nun daartoton.  
\v 6 O walaa ɗo, o fintii hande no o wi'unoo on. Garee, daaree to o fukkinoo.  
\v 7 Tinnee, batee aahiiɓe makko o fintii diga e maayde. O na'on heɗii on far Galili, on ji'an mo ton. Ka goodumi mi bata on nun ɗon.»   
\p
\v 8 Rewɓe ɓen yawti law diga to saabeere nen, go kulol e seyo waɗi ɓe puy. Ɓe doggi ɓe batoy aahiiɓe makko habaru on.  
\v 9 Ɗon maa ɗon, Yeesu fotti e maɓɓe, wi'i ɓe: «Mii sanna on!» Ɓe ɓattii mo, ɓe nanŋi koyɗe makko, ɓe cujidani mo.  
\v 10 Den Yeesu wi'i ɓe: «To on kulee! Jahee, batee banniraaɓe am, ɓe jaha Galili. Ton nun ɓe ji'atammi.»   
\s1 Ka reenuɓe saabeere seedii  
\p
\v 11 Wakkati rewɓe ɓen yanti laawol, den woɓɓe der soogeeji deenuɗi saabeere nen naati e genni, e bata hooreeɓe limaamiiɓe ko waɗi fu.  
\v 12 Hooreeɓe limaamiiɓe, e dottiiɓe waɗi hawriine, ɓe baddi, ɓe kokki soogeeji ɗin ceede ɗuuɗɗe,  
\v 13 ɓe bi'i ɓe: «Bi'ee aahiiɓe makko nun wari jemma, tawi oon ɗaani, wujji ɓannu makko.  
\v 14 To hooreejo leydi nanii ka, minon nun anni ka batata mo, men burtina on e toora fu.»   
\p
\v 15 Soogeeji jaɓi ceede mum, waɗi no wi'aa. Hande non haala kan sankitorii caka Yahuduuɓe faa warugo hanne.   
\s1 Yeesu hollitanake aahiiɓe mum  
\r (Marku 16.14-18; Luka 24.36-49; Yuhaana 20.19-23)  
\p
\v 16 Aahiiɓe sappo e go'o yahi Galili, dow waanne ne Yeesu tintinnoo ɓe ɓe jaha.  
\v 17 No ɓe ji'i mo, ɓe cujidani mo, amma woɓɓe maɓɓe waɗii seko.  
\v 18 O ɓattii, o wi'i ɓe: «Mi hokkaama baawɗe dow kammu e leydi fu.  
\v 19 Gam majjum jahee, gaɗee himɓe lenyi fu aahiiɓe am, gaɗee ɓe batisi e inne Baaba e Ɓiɗɗo e Ruuhu Ceniiɗo.  
\v 20 Janŋinee ɓe ɓe tokkoo ko batumi on fu. Annee, mii wondi e mooɗon nyalaane fu, faa timmoode duuniyaaru.»