\id HEB  
\h Iburaninkeeɓe 
\toc1 Ɗerewol Iburaninkeeɓe 
\toc2 Iburaninkeeɓe 
\mt1 Ɗerewol Iburaninkeeɓe  
\is1 Haala Puɗɗirka  
\ip Ɗerewol Iburaninkeeɓe e woodi nafuwe mawɗo der Alkawal Kesal. Binnuɗo ɗerewol ŋol batay inne mum, ko baaweten ko bati tan woni, o laati nun Yahuduujo goonɗinɗo Yeesu, woliine maamiraaɓe men nun hollata ɗum. Oo anni Alkawal Kiinŋal puy, accu du dow golle Leewinkeeɓe. Diga seedeeɓe linjiila arandeeɓe nun o nani linjiila.  
\ip Yahuduuɓe goonɗinɓe Yeesu hande makko nun o winnani, kamɓe o baddata. Ɓee laatii himɓe tawaaɓe der eklesiya ka o anni, go oo yiɗi beraago ɓe, ɗum ɓooyataa. Liinyooɓe dewte e miili eklesiya Roma, der leydi Italiya nun o winnani ɗerewol ŋol. Gam Roma nun himɓe arti nani haala ɗerewol ŋol, diga e ɗerewol ŋol Kelema mo Roma winni der duuɓol 95 yahugo 96 ɓaawo Almasiihu rimaa.  
\ip Toora batanaaka der ɗon e laatii toora ka Kolodu laamiiɗo toori Yahuduuɓe goonɗinɓe Yeesu der duuɓol 49 ɓaawo Almasiihu rimaa. O riiwi Yahuduuɓe goonɗinɓe jaka duuɓi seɗɗa diga Roma.  
\ip Ɗum nandi hande ɗerewol ŋol winnaama hakkune duuɓol 60 yahugo 64 ɓaawo Almasiihu rimaa.  
\ip Binnuɗo ɗerewol ŋol, winnii ŋol gam semmiɗingo ɓe o winnani. Ɗum nandi bo hande ɓe o winnani e tawaa der toora mawka. O winnanii ɓe, gam to ɓe boppu goonɗinki.  
\ip Der ɗerewol makko, o hollii ɓe no Yeesu e ɓuri malaykaaɓe, e Muusa, e Yosuwa, e Limaamiiɓe ɓe Alkawal Kiinŋal. Ɗum ɗon fu, e hollita no ɓe o winnani e yiɗuno wittugo der tawaaŋal Yahuduuɓe dow sujidango Alla. O hollii ɓe, no sadaka Almasiihu waɗi de woore, e ƴiiƴam mum heƴii faa e baadey.  
\ip O semmiɗinii ɓe e hollugo ɓe goonɗinki himɓe arandeeɓe. O batii ɓe, ɓe tigga Almasiihu gite, gam kanko nun laatii misaalu munyal.  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Haala puɗɗirka, 1.1-3  
\io1 2. Almasiihu e ɓuri malaykaaɓe mawnugo, 1.4-2.18  
\io1 3. Almasiihu e ɓuri Muusa e Yoosuwa mawnugo, 3.1-4.13  
\io1 4. Limaamaaku Almasiihu e ɓuri limaamaaku fu, 4.14-7.28  
\io1 5. Alkawal Almasiihu e ɓuri alkawalji fu, 8.1-9.28  
\io1 6. Ƴiiƴam Almasiihu e ɓuri kiiseteeɗi fu nafuwe, 10.1-31  
\io1 7. No goonɗinki ɓuriri huune fu, 11.1-12.25  
\io1 8. Haalaaji cakitiiɗi, 13.1-25.  
\c 1  
\s1 Alla baddii himɓe diga e Ɓiɗɗo mum  
\p
\v 1 Diga ko ɓooyi, Alla baddiino kaakiraaɓe meeɗen de ɗuuɗɗum, e laabi feere feere. O baddii ɓe diga e annabiiɓe.  
\v 2 Amma der nyalaaɗe cakittiiɗe ɗee ɗo, o baddii en diga e Ɓiyiiko. E makko Alla tagiri duuniyaaru e kammu. Kanko nun bo Alla suɓi laatoo donoowo huune fu.  
\v 3 Kanko nun laatii jayŋol jalboowol, kollitoowol tedduŋal Alla, e no Alla laatii e gooŋa. Oo jogii huune fu diga e haala makko gooduka baawɗe. Ɓaawo o laaɓini hakkeeji himɓe, o jooɗake dow kammu, to nyaamo Alla mawɗo, mo tedduŋal.   
\s1 Ɓiɗɗo e ɓuri malaykaaɓe  
\p
\v 4 Ɓiɗɗo e ɓurii malaykaaɓe manŋu, kan waɗi Alla hokki mo inne ɓurune inɗe maɓɓe.  
\v 5 Malaykaajo moy nun Alla meeɗi ko wi'i:  
\q1 «An laatii Ɓiɗɗo am,  
\q1 hanne min nun laatii Baaba maa\x + \xo 1.5 \xt Jabuura 2.7\x*?»  
\m Moy o wi'i kade:  
\q1 «Mi laatanto mo Baaba,  
\q1 kanko bo, o laatanoo am Ɓiɗɗo\x + \xo 1.5 \xt 2 Samuyiila 7.14\x*?»   
\m
\v 6 Kade bo, no o liloyta Afo makko e duuniyaaru, o wi'i:  
\q1 «Malaykaaɓe Alla fu sujidana mo\x + \xo 1.6 \xt Tokkitaaki Tawreeta 32.43\x*.»   
\m
\v 7 Dow malaykaaɓe bo Alla wi'ii:  
\q1 «Oo gollira malaykaaɓe makko hande keni,  
\q1 o waɗii ɓe jagganoo mo hande ɗelle yiite\x + \xo 1.7 \xt Jabuura 104.4\x*.»   
\m
\v 8 Amma dow Ɓiɗɗo, o wi'i:  
\q1 «Laamu maa, an Alla, wonoo faa abada!  
\q1 A laamoranto himɓe maa e sawru foonnitaare.   
\q1
\v 9 Aa yiɗi foonnitaare, aa wanyi ko halli,  
\q1 gam majjum, Alla maaɗa suɓi ma, wuju maa nebbam seyo  
\q1 ɓuruŋo ŋo wonduɓe e maaɗa\x + \xo 1.9 \xt Jabuura 45.7-8\x*.»   
\m
\v 10 O wi'i kade:  
\q1 «Joomiraawo, diga fuɗɗoode, an tagi leydi,  
\q1 juuɗe maa tagi kammu.   
\q1
\v 11 Ɗum fu, ɗum halkan, amma an, a tabbitinto,  
\q1 ɗum fu, ɗum hiiɗɗan hande kolte,   
\q1
\v 12 a taggan ɗum hande toggoore,  
\q1 ɗum waylitinte, hande kolte.  
\q1 Amma an, a waylitintaako.  
\q1 Duuɓi maa bo heennyataa\x + \xo 1.12 \xt Jabuura 102.26-28\x*.»   
\m
\v 13 Alla meeɗay ko wi'i malaykaajo gom:  
\q1 «Jooɗa nyaamo am  
\q1 gam mi waɗa wanyuɓe maa laatoo jaaɓirɗum koyɗe maa\x + \xo 1.13 \xt Jabuura 110.1\x*.»   
\m
\v 14 Malaykaaɓe fu laati nun ruuhuuji jaggantooɗi Alla, oo lila ɗi gam ɗi gollanoo ronooɓe kisidam.   
\c 2  
\s1 To en jeebee kisidam  
\p
\v 1 Gam majjum, e haani kakkilanen puy ko nanuɗen, gam to en boɗɗodee laawol.  
\v 2 Haala ka Alla hokki diga e malaykaaɓe goonɗii. Woofuɓe e saliiɓe ɗowtanaago ka fu, heɓan kiita kaa ɗo haanani ɓe.  
\v 3 To non noy daɗirten, to en jeebake kisidam mawɗam hande ɗam ɗo? Joomiraawo nun arti batango kisidam ɗam, den nanuɓe tabbitinanii en ɗam.  
\v 4 Alla semmiɗinii seedaaku maɓɓe e waɗugo maaneeji, e kaayɗiniiɗum, e kaayeefiiji feere feere. Alla hollitii ɗum bo e seennango ɓe Ruuhu Ceniiɗo hande no o yiɗiri.   
\s1 Yeesu laatake neɗɗo gam hisina himɓe  
\p
\v 5 Alla hokkay malaykaaɓe ɓe laamano duuniyaaru garoowu nu batanten.  
\v 6 Goɗɗo batii nokkun der Dewtere, wi'i:  
\q1 «Ume neɗɗo laatii faa ciwtoraa ɗum?  
\q1 naa ɓii-aadama ko paaleɗaa ɗum?   
\q1
\v 7 A leesinii mo wakkati seɗɗa ley malaykaaɓe,  
\q1 a meelii mo tedduŋal e manŋu.   
\q1
\v 8 A yowii huune fu ley koyɗe makko\x + \xo 2.8 \xt Jabuura 8.5-7\x*.»  
\m No Alla yowani mo huune fu, eɗum holla no goɗɗum horaaki ko o yowanay mo junŋo. Jooni en ji'ataa taw no o yowanii mo kujje fu junŋo.  
\v 9 Amma een ji'a Yeesu leesinanooɗo wakkati seɗɗa ley malaykaaɓe, jooni o meelinaama tedduŋal e manŋu. Gam ume? Gam o toorake, o maayi. Hande non, sabbu moƴƴere Alla, o maayiranii himɓe fu.  
\v 10 Ɗum fottanii Alla taguɗo huune fu, e mo gam mum huune fu woni, yaara himɓe ɗuuɓɓe ɓe keɓa tedduŋal. Ɗum fottanii mo bo, o yottina Yeesu maɓɓitinɗo laawol kisidam, o laato kebbuɗo diga e tooraaji.   
\p
\v 11 Gam laaɓinoowo, e laaɓinteeɓe fu ƴiwii diga e baaba gooto. Kan waɗi o sentay noddugo ɓe banniraaɓe.  
\v 12 O wi'ii:  
\q1 «Mi batan banniraaɓe am inne maa,  
\q1 mi maantete caka jama'aare maa\x + \xo 2.12 \xt Jabuura 22.23\x*.»   
\m
\v 13 O wi'ii kade:  
\q1 «Mi yowan hoolaare am fu dow Alla.»  
\m Kade bo, o wi'i:  
\q1 «Mi nani, min e ɓiɓɓe ɓe Alla hokkimmi\x + \xo 2.13 \xt Esaaya 8.17-18\x*.»   
\p
\v 14 Hande no ɓiɓɓe woodiri ɓannu e ƴiiƴam, hande non Yeesu bo ettiri ɓannu, laatii hande maɓɓe. O waɗii ɗum gam diga e maayde makko, o halka baawɗe laamaniiɗo maayde, waato Seyɗan.  
\v 15 Diga e majjum o rinɗini laatiiɓe maccuɓe der gonki mum fu, gam ɓe kuliino maayde.  
\v 16 Gam een anni, malaykaaɓe bane Yeesu wari wallugo, amma laatiiɓe lenyol Iburahiima nun.  
\v 17 Gam majjum, e haani o nanda e banniraaɓe makko der huune fu. Hande non o laatorii hooreejo Limaamiiɓe mo enɗam, koolaaɗo der golle Alla, gam o moyta hakkeeji jama'aare.  
\v 18 Kanko e hoore makko o tooraama, o jarbaa. Gam majjum, o waawan wallugo jarbaaɓe.   
\c 3  
\s1 Yeesu e ɓuri Muusa  
\p
\v 1 Banniraaɓe goonɗinɓe, onon ɓe Alla noddi, gattee hakkillo mon dow Yeesu. Alla liloyi mo gam o laatoo hooreejo Limaamiiɓe dow goonɗinki meeɗen ki ceedotoɗen.  
\v 2 O laatake koolaaɗo yeeso Alla cuɓuɗo mo, hande no Muusa laatorii koolaaɗo der suudu Alla fu.  
\v 3 E gooŋa, Yeesu e ɓuri Muusa tedduŋal, hande no mahoowo ɓuriri suudu ŋol o mahi tedduŋal.  
\v 4 Gam suudu fu e woodi mahuɗo ɗum, amma mahuɗo huune fu woni Alla.  
\v 5 Muusa laatike koolaaɗo der suudu Alla fu, hande jaggiiɗo, oo seedanoo ko batanoytee.  
\v 6 Amma Almasiihu laatike koolaaɗo der suudu Alla hande ɓiɗɗo. Enen laatii ɓe suudu makko to en tinnake een koolii, een tabbitini ko jurortoɗen faa heennyitirde.   
\s1 Naatugo der siwtaare Alla  
\p
\v 7 Gam majjum, Ruuhu Ceniiɗo wi'i:  
\q1 «Hanne, to on nanii daane Alla,   
\q1
\v 8 to on joorinee ɓerɗe mooɗon  
\q1 hande no kaakiraaɓe mooɗon waɗunoo,  
\q1 no ɓe ummanii Alla\f + \fr 3.8 \ft Himɓe Isira'iila ummaniiɓe Alla e annabi Muusa wi'i, wittan leydi Misira.\f*,   
\q1
\v 9 ɓe jarbii mo der ladde haro.  
\q1 Alla wi'i, ton ɓe jarbii am, ɓe poonnimmi,  
\q1 baa no ɓe ji'ii golle ɗe gaɗumi jaka duuɓi lasoy ɗiɗi.   
\q1
\v 10 Gam majjum, mone am ummii dow himɓe jaamanuuru nu,  
\q1 bi'umi: “Wakkati fu, ɓerɗe maɓɓe e majji,  
\q1 ɓe annaa laabi am!”   
\m
\v 11 Gam majjum, mone am ummii, kuniimi, bi'umi:  
\q1 “Ɓe naatataa der siwtaare am pay\x + \xo 3.11 \xt Jabuura 95.7-11\x*.”»   
\p
\v 12 To non, banniraaɓe, kakkilee, gam to goɗɗo mooɗon woodu ɓerne hallune, dulla goonɗingo, woɗɗodoo Alla mo yonki.  
\v 13 Amma baajontiree nyalaane fu, faa ɗum wi'ee «hanne» gam to hakke majjin goɗɗo mooɗon, yoorina ɓerne mum.  
\v 14 To en jogake hoolaare men arandeere e semme faa heennyitirde, den en laatike hawtuɓe e Almasiihu.   
\p
\v 15 Hande no Dewtere wi'i:  
\q1 «Hanne, to on nanii daane Alla,  
\q1 to on joorinee ɓerne mon  
\q1 hande no kaakiraaɓe mooɗon waɗunoo,  
\q1 ɓe ummanii Alla»   
\m
\v 16 Ɓey nun nani daane Alla, go ɓe ummanii mo? Kamɓe woni wurtiiɓe diga leydi Misira fu, ɓe Muusa ardanii fu!  
\v 17 Ɓey nun mone Alla ummii dow muuɗum faa duuɓi lasoy ɗiɗi? Kamɓe woni waɗuɓe hakke, go maayi der ladde haro.  
\v 18 Ɓey nun o hunanii ɓe naatataa der siwtaare makko? Kamɓe woni saliiɓe ɗowtanaago mo.  
\v 19 En ji'i, ɓe baaway naatugo der siwtaare nen gam ɓe goonɗinay.   
\c 4  
\p
\v 1 Alla haɓɓanii en alkawal naatugo der siwtaare mum. To non, sey kulen, gam to goɗɗo mooɗon miilu sakitake, dullii naatugo der mayre.  
\v 2 Gam enen bo, en baajaama linjiila hande kaakiraaɓe men. Amma, ka ɓe nani nafay ɓe, gam no ɓe nani, ɓe goonɗinay.  
\v 3 Amma enen goonɗinɓe, en naatan der siwtaare ne Alla batani, hande no o wi'i:  
\q1 «Mi hunake e mone bi'umi:  
\q1 “Ɓe naatataa der siwtaare am pay\x + \xo 4.3 \xt Jabuura 95.11\x*!”»  
\m Nani bo Alla heennyi waɗugo golle mum diga o tagi duuniyaaru.  
\v 4 Bataama kade nokkun der Dewtere, dow nyalaane jeeɗiɗawre, wi'aa: «Alla siwtake waɗugo golle mum fu der nyalaane jeeɗiɗawre\x + \xo 4.4 \xt Laatanooji 2.2\x*.»  
\v 5 O wi'i kade der nokkuure wonne: «Ɓe naatataa der siwtaare am pay\x + \xo 4.5 \xt Jabuura 95.11\x*.»   
\p
\v 6 Artuɓe nani linjiila naatay der siwtaare nen, gam ɓe ɗowtaaki. Amma woɓɓe waawan ko naati kade.  
\v 7 Gam majjum, Alla resii nyalaane wonne kade, o noddi ne «hanne» o batanii ne ɓaawo duuɓi ɗuuɗɗi, diga e hunnuko Dawda, o wi'i:  
\q1 «Hanne, to on nanii daane Alla,  
\q1 to on joorinee ɓerɗe mooɗon\x + \xo 4.7 \xt Jabuura 95.7-8\x*.»   
\p
\v 8 To Yosuwa hokkiino ɓe siwtaare, Alla batantaano kade siwtaare wonne ɓaawo nii.  
\v 9 To non, nyalaane siwtaare e horanii kade himɓe Alla.  
\v 10 Gam naatuɗo der siwtaare Alla, siwtoto e golle mum kanun bo, hande no Alla siwtorii e ɗe mum.  
\v 11 Gam majjum, en tinnee naaten der siwtaare Alla. To goɗɗo tokku misaalu dullere ɗowtaare himɓe Isira'iila, yana.   
\p
\v 12 Haala Alla e woodi yonki, eka woodi semme. Kaa ɓuri kaafahi kiye fu, belnaaki becce ɗiɗi welugo. Kaa naata faa der, ka seenna yonki e ruuhu, jokkule e busam. Eka hiitoo maatirɗum, e miilooji ɓerne.  
\v 13 Walaa fu ko tagaa, ko suuɗanii Alla, huune fu laaɓi e gite makko. Kanko jottinoyten ko gaɗuɗen fu.   
\s1 Yeesu e ɓuri hooreeɓe Limaamiiɓe  
\p
\v 14 Een goodi hooreejo Limaamiiɓe mawɗo jottiiɗo to Alla dow kammu, kanko woni Yeesu, Ɓiɗɗo Alla. Gam majjum, sey jogoɗen e ɓerɗe goote goonɗinki meeɗen ki ceedotoɗen.  
\v 15 Een goodii hooreejo Limaamiiɓe baawoowo enɗaago en der tampe meeɗen. Gam kanko e hoore makko o jaribaama der huune fu hande no meeɗen, amma o waɗay hakke.  
\v 16 Gam majjum, en ɓattee kittaal Laamaare Alla ŋal moƴƴere e hoolaare, gam keɓen enɗam, e moƴƴere, de gooduɗen bukaata ballal fu.   
\c 5  
\s1 Hooreejo Limaamiiɓe mo yurmeene  
\p
\v 1 Hooreejo Limaamiiɓe fu, suɓete nun caka himɓe, o gollanoo Alla gam maɓɓe, o yaara dokke e kiiseteeɗi yeeso Alla gam ikkingo hakkeeji.  
\v 2 O waawan faamugo ɓe walaa annal e majjuɓe, gam kanko e hoore makko oo laatii tampuɗo der becce fu.  
\v 3 Gam sabbu tampere nen nun haani o waɗa kiiseteeɗi ikkinooji hakke, hinaa gam jama'aare tan, amma gam hoore makko bo.  
\v 4 Goɗɗo waawataa ko hokki hoore mum tedduŋal laataago hooreejo Limaamiiɓe. Amma Alla nun noddata joomum hande no o noddiri Haruuna.   
\p
\v 5 Non bo ɗum laatii e Almasiihu, kanko bane hokki hoore makko tedduŋal laataago hooreejo Limaamiiɓe. Alla nun hokki mo ɗum, de o wi'i:  
\q1 «An laatii Ɓiɗɗo am,  
\q1 hanne min nun laatii Baaba maa\x + \xo 5.5 \xt Jabuura 2.7\x*.»   
\m
\v 6 O wi'i nokku kade:  
\q1 «A laatike Limaamiijo faa e baade  
\q1 hande no Malkisadaka\x + \xo 5.6 \xt Iburaninkeeɓe 7.1-10\x*.»   
\p
\v 7 Wakkati Almasiihu wonunoo e duuniyaaru, o eelii Alla, o eelitii, e bojji mawɗi, e gonɗi, gam Alla hisina mo diga maayde. Alla bo toontake mo, gam oo woodi kulol Alla.  
\v 8 Baa no oo laatii Ɓiɗɗo Alla, tooraaji makko ekkitinii mo ɗowtaago.  
\v 9 Alla laatinii mo kebbuɗo, gam majjum o laatanii ɗowtaniiɓe mo fu daliila kisidam tabitiiɗam.  
\v 10 Alla suɓi mo, waɗi mo hooreejo Limaamiiɓe hande no Malkisadaka.   
\s1 En kakkilee to en boppee goonɗinki  
\p
\v 11 Dow haala kaa ɗo, emen goodi haalaaji ɗuuɗɗi, e kujje caɗuɗe faamingo, gam on paamataa law.  
\v 12 E haanunoo oon laatii janŋinooɓe diga ɗum ɓooyi, amma faa jooni oon goodi bukaata janŋineego puɗɗirɗum der haala Alla. Haanuno oon nyaama nyaamdu tekkuŋol, amma faa jooni, kosam nun musinton.  
\v 13 Musinoowo fu, waawataa suttontirgo haala foonnitaare, gam o laati nun suka.  
\v 14 Amma, mawɓe, woowinɓe hakkillo mum suttontirgo ko wooɗi e ko halli nun nyaamdu tekkuŋol wonani.   
\c 6  
\p
\v 1 Gam majjum en accee ekkitaago ekkitinol leesuŋol dow Almasiihu. En jahee yeeso e ko hebbi. To en daɗɗee daɗɗa kesa, hande jon: tuubugo golle jaayɗe, e goonɗingo Alla,  
\v 2 e ekkitinooje dow batisi, e yowugo himɓe juuɗe, e pintol maayɓe, e kade kiita duumiika.  
\v 3 En jahee yeeso, kanjum en gaɗan ɗum, to Alla jaɓii.   
\p
\v 4 Daaree haala himɓe wittuɓe der gonki mum kiikki. Ɓe keɓiino jayŋol Alla. Ɓe mettii dokkal ƴiwuŋal dow, go ɓe keɓi geɗu e Ruuhu Ceniiɗo.  
\v 5 Ɓe mettii haala Alla geeta, e baawɗe jaamanuuru warooru,  
\v 6 e non fu, go ɓe bitti ɓaawo. Waɗataako ɓe bittinee ɓe tuuba kade. Gam ɗum laatii hande kamɓe e ko'e maɓɓe, ɓee tigga kade Ɓiɗɗo Alla dow leggal palaaŋal, ɓee jawna mo yeeso himɓe fu.   
\p
\v 7 To leydi e yara diyam toɓoojam de ɗuuɗɗum, nii fuɗinana aawuɗo awdi geeri, den ni heɓuwa ɗon barke Alla.  
\v 8 Amma to gi'e, e tuppe nun ni fuɗinta, sey ni woppee, ɓooyataa ko ni yaa'ee, ko sakitoytoo fu, sey ni sunnyee yiite.   
\p
\v 9 Onon, banniraaɓe am yiɗaaɓe, baa to emen bata hande non, emen anni oon darii dow laawol booɗuŋol, ŋol kisidam.  
\v 10 Gam Alla laataaki mo fonnitaaki. O yeggitintaa gaɗu mon, e yidde ne kollitinɗon gam inne makko. On kollitii yidde nen e golle ɗe gaɗuɗon, e ɗe gaɗoton faa hanne gam himɓe Alla.  
\v 11 Amma emen jiɗi moy mooɗon fu hollita iri anniya kaa ɗon faa heennyitirde, gam keɓon ko keɗiɗon.  
\v 12 To on laatee ciiwaakuuɓe, amma yemminee goonɗinki e munyal himɓe heɓooɓe donŋu ŋu Alla haɓɓi alkawal mum diga e goonɗinki.   
\p
\v 13 No Alla haɓɓanta Iburahiima alkawal, e hoore makko o hunorii, gam o waawataa ko hunorii ɓuruɗo mo manŋu.  
\v 14 O wi'i: «E gooŋa, mi barkiɗinte, mi ɗuuɗinan lenyol maa\x + \xo 6.14 \xt Laatanooji 22.16-17\x*!»  
\v 15 Hande non Iburahiima munyiri, o heɓi ko Alla haɓɓani mo alkawal.  
\v 16 To himɓe e hunoo, ɓee kunoro inne ɓurɗo ɓe manŋu. Hunayeere nen nun tabbitinta haala, ikkina jeddi fu.  
\v 17 Non bo, no Alla yiɗi hollugo ronooɓe alkawal mum e ɓuruɗum laaɓugo, no ka o resi waylitintaako pay, o waɗii ɗum e hunayeere.  
\v 18 To non, kujje ɗiɗi woni waylitintaako, ɗe Alla waawataa ko fewi dow mum, kanje woni: hunayeere e alkawal. Kanjum semmiɗinta ɓerɗe men, enen accoyɓe huune fu, go kooliɗen ko bi'aɗen.  
\v 19 Hoolaare nen e laatanii en hande tiggere laana diyam, tiggaane ne dimmataako gam yonkiiji men. Ne yahii faa ɓaawo wudere wirnirde nokkuure ɓurune fu senaago.  
\v 20 Ɗon nun Yeesu arti naatani en, o laatanii en hooreejo Limaamiiɓe faa e baadey, hande no Malkisadaka.   
\c 7  
\s1 Limaamiijo bi'eteeɗo Malkisadaka  
\p
\v 1 Malkisadaka on laati nun laamiiɗo siire wi'eteene Salaam. Oo laatii bo Limaamiijo Alla towuɗo. Wakkati Iburahiima wartata diga konu ŋu o jaalii laamiiɓe, den Malkisadaka fotti e makko, barkiɗini mo\x + \xo 7.1 \xt Laatanooji 14.17-20\x*.  
\v 2 Kanko nun Iburahiima hokki jakka huune fu. Ko inne Malkisadaka fillitii woni: «Laamiiɗo foonnitaare», kade bo, oo laatii laamiiɗo Salaam, waato «laamiiɗo jam.»  
\v 3 O woodaa Baaba, ɗum bo inna, o woodaa bo kaakiraaɓe. O woodaa fuɗɗoode, o woodaa timmoode. O nandinaama e Ɓiɗɗo Alla, oo laatii Limaamiijo faa e baadey.   
\p
\v 4 Daaree no tedduŋal Malkisadaka foti mawnugo, faa Iburahiima maama meeɗen hokki mo jakka ko heɓi diga konu.  
\v 5 Limaamiiɓe ƴiwɓe e lenyol Leewi, kamɓe nun tawreeta hokki laawol jaɓugo jakka to Isira'iilaaɓe, banniraaɓe maɓɓe, baa no kamɓe bo ɓe ƴiwii e Iburahiima hande maɓɓe\f + \fr 7.5 \ft Leewi woni maama Muusa e Haruuna.\f*.  
\v 6 Amma Malkisadaka mo jeyaaka der lenyol Leewi, jaɓii jakka to Iburahiima, o barkiɗini keɓuɗo alkawalji Alla.  
\v 7 Nani bo, jeddi walaa, barkiɗinɗo e ɓuri barkiɗinaaɗo manŋu.  
\v 8 Dow wecco arano, Limaamiiɓe jaɓooɓe jakka laati nun himɓe maayooɓe. Amma dow wecco ɗiɗaɓo, Malkisadaka ceedanaaɗo e wuuri nun jaɓi ka.  
\v 9 En baawan ko wi'i Leewi jaɓoowo jakka, hokkii ka diga e Iburahiima.  
\v 10 Gam Leewi rimaakano taw, go Malkisadaka fotti e maamiiko Iburahiima.   
\p
\v 11 Der tawreeta ka Isira'iilaaɓe hokkaa, ɓe lenyol Leewi nun haani suɓee laatoo Limaamiiɓe. To golle limaamaaku Leewinkeeɓe e hebbuno, Limaamiijo goɗɗo hande Malkisadaka bukaakano wara, laato mo lenyol Haruuna bane.  
\v 12 To golle limaamaaku waylitake, doole sariya bo waylitoo.  
\v 13 Mo haala kan wondanaa laati nun mo lenyol feerewol, mo himɓe lenyol mum gollaakino daɗey to hirsirde.  
\v 14 Himɓe fu e anni no Joomiraawo meeɗen ƴiwii diga e lenyol Yahuuda. Lenyol ŋol, Muusa batanay ŋol gokka dow limaamaaku.   
\s1 Limaamiijo goɗɗo nanduɗo e Malkisadaka  
\p
\v 15 Warugo Limaamiijo goɗɗo, nanduɗo e Malkisadaka, ɓeydii laaɓingo haala kan.  
\v 16 O laataaki Limaamiijo hande no himɓe suɓirtee e sariyaaji mum. Amma, o laatike Limaamiijo e baawɗe yonki ki heennyataa.  
\v 17 Gam Dewtere wi'i:  
\q1 «A laatike Limaamiijo faa e baadey  
\q1 hande no Malkisadaka.»   
\m
\v 18 To non, sariya artuka woppaama, gam ka tampii, ka nafay.  
\v 19 Gam tawreeta Muusa waɗay goɗɗum kebbuɗum. Amma jooni, en keɓii tammuwe ɓurune wooɗugo, ne ɓattortoɗen Alla.   
\p
\v 20 Ɗum ɗon fu, e hunayeere nun laatorii. Amma ɓee to, laataaki Limaamiiɓe e hunayeere.  
\v 21 Amma Yeesu kan laatike ɗum dow hunayeere Alla, bi'uɗo:  
\q1 «Min Joomiraawo mi hunike, mi wittataa ɓaawo:  
\q1 “A laatike Limaamiijo faa e baadey\x + \xo 7.21 \xt Jabuura 110.4\x*.”»   
\m
\v 22 Hande non Yeesu laatorii torma alkawal ɓuruŋal wooɗugo.   
\p
\v 23 Gokka nani kade. Limaamiiɓe ɗuuɓɓe nun wonuno, gam maayde e haɗannoo ɓe tabitaago.  
\v 24 Amma no Yeesu e laatii duumiiɗo, limaamaaku makko goɗɗo wattirtaa ɗum.  
\v 25 Gam majjum, o waawan hisingo no haaniri ɓattiiɓe Alla diga e makko, gam oo wuuri e baadey, oo eelana ɓe Alla.   
\p
\v 26 Hooreejo Limaamiiɓe hande oo ɗon nun haanani en. Oo laatii ceniiɗo, mo walaa gacce, ko soɓi fu walaa e makko. Oo seenniri e hakkeeɓe, o ɓantaama faa dow to ɓuri kammu towugo.  
\v 27 O nandaa e hooreeɓe Limaamiiɓe. O bukaaka waɗugo kiiseteeɗi nyalaane fu, aran, gam makko, ɓaawo mum gam hakke himɓe. Kanko, o sakkii hoore makko de woore tan, ɗum heƴi faa e baadey.  
\v 28 Tawreeta Muusa suɓiino hooreeɓe Limaamiiɓe laatiiɓe himɓe tampuɓe. Amma hunayeere Alla warune ɓaawo tawreeta, jooɗinii Ɓiɗɗo laatiiɗo kebbuɗo faa abada.   
\c 8  
\s1 Yeesu laatii hooreejo Limaamiiɓe  
\p
\v 1 Hoore haala ka men batanta nani: Een goodi hooreejo Limaamiiɓe mawɗo hande oo ɗo. Oo jooɗii nyaamo leeso Laamaare Alla mawɗo, mo tedduŋal, dow kammu.  
\v 2 Kanko nun gollotoo der nokkuure ceniine, der bukaaru gooŋaaru nu Joomiraawo darini, hinaa neɗɗo.   
\p
\v 3 Hooreejo Limaamiiɓe fu suɓa nun gam hokka Alla dokke e kiiseteeɗi. E haani bo, oo woodi ko o sakkata.  
\v 4 To e duuniyaaru ɗo nun o wonuno, o laatataakono du Limaamiijo, gam Limaamiiɓe waɗooɓe sadaka hande no tawreeta Muusa batiri na'on.  
\v 5 Golle limaamaaku ɗe ɓe gaɗata e laatii misaalu, e nandi huune ko woni e gooŋa dow kammu. No Muusa yiɗunoo darnugo bukaaru, Alla bati mo wi'i: «Tinna, gaɗaa huune fu, hande misaalu mo kollaɗaa dow waanne\x + \xo 8.5 \xt Wurtaago 25.40\x*.»  
\v 6 Jooni, Almasiihu heɓii golle ɓuruɗe wooɗugo, gam o laatike hakkunneejo alkawal ɓuruŋal wooɗugo, dariiŋal dow alkawalji ɓuruɗi wooɗugo.   
\p
\v 7 Gam e gooŋa, to alkawal aranal woodaano gacce, bukaata dartugo ɗiɗaɓal walaano.  
\v 8 Amma Alla felii himɓe muuɗum wi'i:  
\q1 «Min Joomiraawo mii wi'a on, nyalaaɗe waraan,  
\q1 mi haɓɓan alkawal kesal e himɓe Isira'iila, e ɓe Yahuuda.»   
\q1
\v 9 Ŋal nandataa e alkawal ŋal kaɓɓunoomi e kaakiraaɓe maɓɓe,  
\q1 nyaanne ettumi ɓe e junŋo, burtinmi diga leydi Misira.  
\q1 No ɓe jogaaki alkawal am  
\q1 min bo, kokkumi ɓe ɓaawo.   
\m
\v 10 O wi'i kade:  
\q1 Daa no alkawal ŋal kaɓɓanmi e himɓe Isira'iila laatoytoo ɓaawo nii:  
\q1 Mi wattan sariyaaji am der hakkillo maɓɓe,  
\q1 mi winnan ɗi der ɓerɗe maɓɓe,  
\q1 mi laatoto Alla maɓɓe,  
\q1 ɓe laatoo himɓe am.   
\q1
\v 11 Goɗɗo janŋintaa gondaaɗo mum,  
\q1 naa bo banniraawo mum, wi'a,  
\q1 Annu Joomiraawo,  
\q1 gam himɓe fu annan am,  
\q1 diga pettel faa mawɗo maɓɓe.   
\q1
\v 12 Gam mi yaafoto boofi maɓɓe,  
\q1 mi siwtortaa kade hakke maɓɓe\x + \xo 8.12 \xt Yeremiya 31.31-34\x*.»   
\m
\v 13 No Alla noddii alkawal ŋal ɗo kesal, den fu, o laatinii aranal kiinŋal. Ko hiiɗɗi, e ko nayyi bo, faanike majjitingo.   
\c 9  
\s1 Sadakaaji gaɗeteeɗi wakkati Alkawal Kiinŋal  
\r (Wurtaago 25.26; 40.17-33)  
\p
\v 1 Alkawal aranal e wooduno sariyaaji dow sujidango Alla e nokkuure ceniine, nyiɓaane der duuniyaaru.  
\v 2 Bukaaru tiggaama, enu woodi gaɗaaji ɗiɗi. Gaɗa arana e wi'ee gaɗa ceniika, ɗon nun fitilleel resetee, e taaburu, e peen cakkanaako Alla.  
\v 3 Ɓawɓawre wudere ɗiɗawre wiirniraane, ɗon nun gaɗa ɗiɗaɓa bi'eteeka, gaɗa ɓuruka senaago fu woni.  
\v 4 Der makka, e woodi urirde wardi gaɗiraane kanŋeeri, e keesuwal alkawal gaɗiraaŋal kanŋeeri. Der keesuwal ŋal, looŋel gaɗiraaŋel kanŋeeri na'on ɗon. Maannu e woni der looŋel ŋel, e sawru Haruuna bilitinŋol, e kaaƴe alluwaaje ɗiɗi to dookaaji winnaa.  
\v 5 Dowdowre keesuwal ŋal, e woodi foto malaykaaɓe wi'eteeɓe kerubaaɓe, tedduɓe. Biyeeɗe maɓɓe e suddi ommoode yaaforde hakkeeji. Jooni en baawataa ko batani ɗum gootel gootel.   
\p
\v 6 Non non nun huune ɗum fu resiraa. Den, nyalaane fu, Limaamiiɓe naata gaɗa bukaaru arana, ɓe gaɗa golle sujidango Alla.  
\v 7 Amma gaɗa ɗiɗaɓa, hooreejo Limaamiiɓe tan nun naatata ɗon de woore der duuɓol. O naatataa bo, to o jogaaki ƴiiƴam o waɗirta sadaka gam yaafuye hakke makko e ɗe himɓe waɗi hinaa e sago.  
\v 8 Diga e majjum Ruuhu Ceniiɗo e hollita no laawol gaɗa ɓuruka senaago fu maɓɓitaaki taw, to wecco bukaaru aranu e woni.  
\v 9 Huune ɗum e hollita ko woni jooni. Ko ɗum yiɗi wi'ugo woni: dokke e sadakaaji cakketeeɗi waawataa laaɓingo ɓerne gaɗoowo ɗum.  
\v 10 Sariyaaji ɗii ɗon laati nun ɗi ɓannu. Ɗii batana haala nyaamdu, e jaram, e lootuki feere feere. Sariyaaji ɗii nafii faa wakkati de Alla wayliti ɗi.   
\s1 Haala sadaka der Alkawal Kesal  
\p
\v 11 Amma, Almasiihu warii, laatii hooreejo Limaamiiɓe dow kujje geete, garooje yeeso. O naatii der bukaaru ɓurunu mawnugo, e ɓurunu hebbugo, nu junŋo neɗɗo waɗay, nu jeyaaka bo e duuniyaaru ɗo.  
\v 12 O naatii de woore der nokkuure ɓurne senaago fu, ɗum heƴi faa e baadey. O naatiday e ƴiiƴam ginniiji, e ɗam nyalbi, amma e ƴiiƴam hoore makko. Non non o sooditorii en faa e baadey.  
\v 13 To ƴiiƴam ginniiji e ga'i, e dooni wiige miccaama dow coɓuɗo, eɗam laaɓina mo dow laawol diina.  
\v 14 To non, noy ƴiiƴam Almasiihu ɓurirtaa laaɓingo cuuɗiiɗum ɓerɗe meeɗen diga e golle mum baatuɗe? Gam e baawɗe Ruuhu tabitiiɗo o hokkiri hoore makko Alla, o laatii sadaka kaa ɗo woodaa tuuni, heɓa gollanoɗen Alla mo yonki.   
\p
\v 15 Kan acci Almasiihu laatii beldinoowo, kaɓɓuɗo alkawal kesal, gam noddaaɓe heɓa donŋu duumiiŋu ŋu Alla haɓɓani ɓe alkawal. Ɗum waɗoto, gam o maayii, heɓa o sooditoo himɓe waɗunooɓe hakke der alkawal aranal.   
\p
\v 16 To ɗerewol donŋu e batanee, sey laatoo doneteeɗo maayii.  
\v 17 Ɗerewol donŋu nafataa, to doneteeɗo e wuuri, sey doneteeɗo maaya go ŋol nafa.  
\v 18 Kan acci go alkawal aranal haɓɓee, sey no ƴiiƴam reƴƴitii.  
\v 19 Ɓaawo Muusa janŋani himɓe sariyaaji gonuɗi der tawreeta fu, o etti ƴiiƴam nyalbi, e ɗam ginniiji, o hawrontiri e diyam. Den o etti leeɓi boɗeeji, e haako isop, o micci dow dewtere, e dow himɓe fu, o wi'i:  
\v 20 «Kanjum woni ƴiiƴam tabbitinoojam alkawal ŋal Alla haɓɓi wi'i, ɗowtanoɗon\x + \xo 9.20 \xt Wurtaago 24.8\x*.»  
\v 21 Hande non bo o micci ƴiiƴam dow bukaaru, e dow ko ɓe cujidiranta Alla fu.  
\v 22 Hande no tawreeta resiri, ƴiiƴam nun laaɓinta huune ɗuuɗɗum! To ƴiiƴam reƴƴitaaka bo, yaafuye hakkeeji walaa.   
\s1 Sadaka Yeesu Almasiihu moytii hakke  
\p
\v 23 E haani kujje kollitooje ko woni dow kammu laaɓiniree hande non. E haani bo ɗe laaɓiniree e sadakaaaji ɓuruɗi wooɗugo.  
\v 24 Gam Almasiihu naatay der nokkuure ceniine ne junŋo neɗɗo nyiɓi, nandune e gooŋaare. Amma o naatii dow kammu e hoore makko, gam o daroo jooni yeeso Alla gam men.  
\v 25 O naatay ton gam o sakka hoore makko de ɗuuɗɗum, hande no hooreejo Limaamiiɓe naatirta duuɓol fu der nokkuure ɓurune senaago e ƴiiƴam mareefu.  
\v 26 To hinaa non, Almasiihu toorotono de ɗuuɗɗum diga fuɗɗoode duuniyaaru. Amma jooni, o hollitake de woore tan, der heennyitirde jaamanuuji, gam o ikkina hakkeeji diga e hokkugo yonki makko.  
\v 27 Neɗɗo fu maayan de woore hande no ɗum resirani ɗum, ɓaawo mum Alla hiitoo mo.  
\v 28 Hande non bo, Almasiihu sakkii hoore mum de woore tan gam o ikkina hakkeeji himɓe ɗuuɓɓe. O suppitoyto de ɗiɗawre, hinaa gam hakke, amma gam o hisina hettiniiɓe mo.   
\c 10  
\p
\v 1 Tawreeta, hollitan nun tan ɗoogi huune geetum, garoojum, ka hollitintaa huune ɗum e hoore mum. Kan acci ka waawataa ko laatini ɓattotooɓe Alla hebbuɓe e laawol waɗugo sadakaaji gooti ɗin baadey fu, e der duuɓol fu.  
\v 2 To tawreeta waawino laaɓingo ɓe, maa ɓe acciino waɗugo sadakaaji, ɓerɗe maɓɓe bo gaccataako ɓe, gam ɓe laaɓinaama de woore, go ɗum heƴi faa e baadey.  
\v 3 Amma kiiseteeɗi ɗin e siwtora himɓe hakkeeji mum duuɓol fu.  
\v 4 Gam waɗataako ƴiiƴam ga'i, e ginniiji ikkina hakkeeji.   
\p
\v 5 Gam majjum, no Almasiihu warata der duuniyaaru, o bati Alla o wi'i:  
\q1 «A yiɗaa sadakaaji kiiseteeɗi e dokke,  
\q1 amma a siriyanake am ɓannu.   
\q1
\v 6 A seyortaako  
\q1 sadakaaji buuɗeteeɗi  
\q1 e sadakaaji ikkinooji hakke.   
\q1
\v 7 Den bi'umi:  
\q1 “Mi nani, mii wara waɗugo ko jiɗuɗaa, an Alla,  
\q1 non non ɗum winnaa dow am der dewtere taggeteene\x + \xo 10.7 \xt Jabuura 40.7-9\x*.”»   
\m
\v 8 Aran, o wi'i: «A yiɗaa sadakaaji kiiseteeɗi e dokke, e sadakaaji buuɗeteeɗi, e sadakaaji ikkinooji hakke. Nani bo, huune ɗum fu, sakkete nun hande no tawreeta batiri.  
\v 9 Ɓaawo mum, o wi'i: «Mi nani, mii wara gam mi waɗa ko jiɗuɗaa.» Non Alla mooytiri sadakaaji arandeeji, go o jooɗini ɗiɗaɓa.  
\v 10 En laaɓinaama e hakke, gam Yeesu Almasiihu waɗii ko Alla yiɗi. O sakkii ɓannu makko de woore, ɗum heƴii faa e baadey.   
\p
\v 11 Limaamiijo fu e yaha gollirde mum nyalaane fu. Oo sakka sadakaaji gooti ɗin de ɗuuɗɗum, amma ɗi baawataa ko mooyti hakkeeji pay.  
\v 12 Amma oo ɗo kan, waɗii sadaka goota tan gam mooytugo hakkeeji, ɓaawo mum o jooɗii ley nyaamo Alla faa e baadey.  
\v 13 Ton o heɗii Alla waɗa wanyuɓe mo laatoo jaaɓirɗum koyɗe makko.  
\v 14 Gam e sadaka goota kan o laatiniri ɓe o laaɓini hebbuɓe, faa e baadey.   
\p
\v 15 Kanjum bo Ruuhu Ceniiɗo seedanii en, wi'i:   
\q1
\v 16 «Joomiraawo wi'i:  
\q1 Alkawal ŋal kaɓɓanmi e maɓɓe nani,  
\q1 ɓaawo nyalaaɗe ɗee,  
\q1 mi wattan sariyaaji am der ɓerɗe maɓɓe,  
\q1 mi winnan ɗi der hakkillo maɓɓe.»   
\m
\v 17 O wi'i kade: «Mi siwtortaa hakkeeji maɓɓe kade, e boofi maɓɓe\x + \xo 10.17 \xt Yeremiya 31.33-34\x*.»  
\v 18 Nani bo to hakkeeji yaafaama, doole bane sadaka ikkinoojum hakke waɗee.   
\s1 En ɓattee Alla  
\p
\v 19 Onon banniraaɓe, ƴiiƴam Yeesu hokkii en laawol naatugo der nokkuure ɓurne senaago.  
\v 20 O maɓɓitanii en laawol kesol, ŋol yonki, gaɗa wudere wirnirde, waato ɓannu makko.  
\v 21 Een goodi hooreejo Limaamiiɓe ardinaaɗo der suudu Alla.  
\v 22 Gam majjum, en ɓattee Alla e ɓerɗe goote, e goonɗinki kebbuki, laatoo ɓerɗe meeɗen laaɓinaama e ko gaccotoo en, ɓalli men lootiraama e diyam ceniiɗam.  
\v 23 En ceedee ko kooliɗen, to en tampee, gam kaɓɓanɗo en alkawal e laatii koolaaɗo.  
\v 24 En ballontiree gam kolliten yidde hakkune men, gaɗen bo golle booɗuɗe.  
\v 25 To en accee hawtugo e goonɗinɓe hande no woɓɓe waɗata. Amma baajontiree, hakko du no oon ji'a nyalaane Joomiraawo e faanoo.   
\p
\v 26 Gam to en gaɗii hakke e sago men, ɓaawo de annitinɗen gooŋa, sadaka gom kade walaa ikkinoowa hakkeeji.  
\v 27 Ko horii tan woni, keɗoɗen e kulol kiita Alla, e yiite kalkoowe yedduɓe Alla.  
\v 28 To neɗɗo taƴii tawreeta Muusa, sey o waree, o yurmataake, to himɓe ɗiɗo naa bo tato seedake ɗum!  
\v 29 To goɗɗo yawike Ɓiɗɗo Alla, go o daarii ƴiiƴam alkawal ɗam Alla laaɓiniri mo huune baanji, go o yenni Ruuhu kokkoowo en moƴƴere, e gooŋa, joomum heɓan kiita ɓuruka hallugo.  
\v 30 Gam een anni Alla bi'uɗo: «Min nun wattotoo, min nun yoɓata.» O wi'i kade: «Joomiraawo hiitoto himɓe mum\x + \xo 10.30 \xt Tokkitaaki Tawreeta 32.35-36\x*.»  
\v 31 Yanugo e junŋo Alla yonkinteejo e hunnii puy!   
\p
\v 32 Ciwtoree nyalaaɗe arandeeje, ɓaawo de Alla yaynani on, on jarii bone mawɗe, amma on darike e semme, kaɓuɗon.  
\v 33 Wakkati mum, on jennaama yeeso himɓe, tooraɗon, kawtuɗon e tooreteeɓe hande mooɗon.  
\v 34 On jurmake maɓɓaaɓe der kasu, nootiɗon e seyo ko gooduɗon teetaa, gam oon anni oon goodi kujje ɓuruɗe wooɗugo, tabitintooɗe.  
\v 35 Gam majjum, to on boppee hoolaare mooɗon, gam ne waddanan on riiba mawka.  
\v 36 E gooŋa, oon goodi bukaata munyal, gam keɓon ko Alla haɓɓani on alkawal, to on gaɗii ko o yiɗi.  
\v 37 E winnii der Dewtere:  
\q1 «Ɗo e yeeso seɗɗa, seɗɗa tan horii  
\q1 kaanuɗo wara, waran, o ɓooyataa.   
\q1
\v 38 Neɗɗo am poonnitiiɗo wuuran e goonɗinki,  
\q1 amma to o wittii ɓaawo,  
\q1 ɓerne am seyortaako mo\x + \xo 10.38 \xt Habakuk 2.3-4\x*.»   
\m
\v 39 Enen, en galaa caka wittooɓe ɓaawo gam halka. Amma caka goonɗinɓe, gam yonkiiji men hisa.   
\c 11  
\s1 Goonɗinki himɓe arandeeɓe  
\p
\v 1 Goonɗinki laati nun hoolaago a heɓii huune ko keɗiɗaa e wara, e tabbitingo kujje ɗe a yi'ay.  
\v 2 Sabbu goonɗinki nun himɓe arandeeɓe heɓiri seedaneego geeta yeeso Alla.   
\p
\v 3 Diga e goonɗinki nun paamirɗen no duuniyaaru e kammu tagiraama e haala Alla. Ko yi'etee bo tagaama diga ko yi'ataake.   
\p
\v 4 Diga e goonɗinki nun Habiila hokki Alla sadaka ɓuruka ka Kayiinu go Alla daari mo poonnitiiɗo. Alla bo jaɓii sadaka makko. Baa no Habiila maayi, goonɗinki makko e waajoo en faa hanne.   
\p
\v 5 Diga e goonɗinki nun Anuhu eenciniraa dow kammu, o maayay. O yiitaaka, gam Alla eencinii mo dow. Ko o eencinee, dewte seedanike mo wi'i, oo fottani Alla.  
\v 6 Nani bo to hinaa e goonɗinki, walaa baawoowo ko fottani Alla. Ɓattotooɗo Alla fu, sey goonɗina no Alla na'on, o warjoto dartanɓe mo.   
\p
\v 7 Diga e goonɗinki nun Alla maatiniri Nuuhu dow huune ko yottaaki taw. O huli Alla, den o waɗi laana diyam, o daɗiniri getti makko. O doƴƴii duuniyaaru kiita, o roni fonnitaare heɓeteene diga e goonɗinki.   
\p
\v 8 Diga e goonɗinki nun Iburahiima ɗowtoranii noddoore Alla, o yahi leydi ni Alla wi'i o ronan, o yawti, o annaa toy o yahata.  
\v 9 Diga e goonɗinki o yahiri der leydi ni Alla haɓɓani mo alkawal, o jooɗi der bukaaji hande janano, nun nun bo Isiyaaku e Yaakuubu ronidooɓe alkawal ŋal e makko waɗi.  
\v 10 Iburahiima e heɗinoo yi'a wanŋarde ne daɗɗa semmenteha, ne Alla diidi, mahi.   
\p
\v 11 Diga e goonɗinki nun Saratu heɓiri baawɗe rimugo suka, baa no o naywii puy, gam o faamii, kaɓɓanɗo mo alkawal e laatii koolaaɗo\f + \fr 11.11 \ft Dewte goɗɗe wi'i: Diga e goonɗinki nun Iburahiima heɓiri baawɗe rimugo suka...\f*.  
\v 12 Gam majjum diga neɗɗo gooto naywuɗo, himɓe ɗuuɓɓe rimaa. Ɓe ɗuuɗi hande koode tawaaɗe dow kammu, e jaaneeri gonuni onde maayo, ni limataako.   
\p
\v 13 Der goonɗinki ɓe fu, ɓe maayi. Ɓe keɓay ko Alla haɓɓani ɓe alkawal. Amma ɓe ji'ii ɗum, ɓe ceyorii ɗum diga woɗɗi. Den ɓe bati no kamɓe ɓe laati nun hoɓɓe e jananɓe der duuniyaaru.  
\v 14 Batooɓe hande nii e holla e laaɓuɗum, no e darta leydi halal mum.  
\v 15 To hakkillo maɓɓe wittiino der leydi ni ɓe burtinoo e mum, ɓe baawanno ko witti ton.  
\v 16 Amma leydi ɓuruni wooɗugo ɓe jiɗi, leydi gonuni dow kammu. Gam majjum senteene waɗay Alla o noddee Alla maɓɓe, gam oo siriyanii ɓe wanŋarde.   
\p
\v 17 Diga e goonɗinki nun Iburahiima sakkiri Isiyaaku no Alla foonni mo. Ɓiyiiko bajjo, mo Alla waɗani alkawalji ɗuuɗɗi nun o siriyino sakkugo.  
\v 18 Dow makko nun Alla batuno, wi'i: «E Isiyaaku nun lenyol noddirteeŋol inne maa wurtotoo\x + \xo 11.18 \xt Laatanooji 21.12\x*.»  
\v 19 Iburahiima faamii no Alla e woodi baawɗe fintingo maayɗo. Gam majjum Alla hokkiti mo ɓiyiiko hande pintinaaɗo diga maayde. Eɗum holla misaalu pintol diga maayɓe.   
\p
\v 20 Diga e goonɗinki nun Isiyaaku barkiɗiniri Yaakuubu e Isuwa gam kujje garooje.   
\p
\v 21 Diga e goonɗinki kin nun Yaakuubu barkiɗiniri ɓiɓɓe Yusufu goggooto, no o faanii maayugo. O tuggi sawru makko o jimminii, o teddini Alla.   
\p
\v 22 Diga e goonɗinki nun acci no Yusufu faanii maayugo, o bati ɓiɓɓe Isira'iila haala wurtaago maɓɓe diga leydi Misira. O bati ɓe bo ko ɓe gaɗata e ƴiye makko.   
\p
\v 23 Diga e goonɗinki nun saareeji Muusa suuɗiri ɗum lebbi tati ɓaawo no o rimaa, gam ɓe ji'ii sukeel ŋel e wooɗi, ɓe kulay bo ka laamiiɗo bati.   
\p
\v 24 Diga e goonɗinki nun acci no Muusa mawni, o salii noddeego suka ɓii Fiirawna debbo.  
\v 25 O suɓii hawtugo e himɓe Alla der tooraaji maɓɓe, e no o seyortoo der hakke wakkati seɗɗa.  
\v 26 O faamii yarugo bone gam Almasiihu e laatii jawdi ɓuruni jawdi Misira fu manŋu, gam oo daarii riiba gonuka yeeso.   
\p
\v 27 Diga e goonɗinki o wurtori leydi Misira, o hulay mone laamiiɗo. O darii e semme, hande oo yi'a Alla mo yi'ataake.  
\v 28 Diga e goonɗinki, o waɗiri juulɗe Paska, o wi'i, ƴiiƴam miccee e dammuɗe gam to malaykaajo maayde meema afuɓe Isira'iila.   
\p
\v 29 Diga e goonɗinki nun, Isira'iilaaɓe joliri maayo Maliya hande dow leydi joorni. Amma ŋo moɗii Misirankeeɓe, no ɓe dartata jolugo.   
\p
\v 30 Diga e goonɗinki nun birniwol piiltitiiŋol Yeriko yani, no Isira'iilaaɓe fiiltitii ŋol balɗe jeeɗiɗi.  
\v 31 Sabbu goonɗinki nun, Rahab, debbo jeenoowo, daɗiri halkidingo e heeferɓe, gam o jaɓɓake Isira'iilaaɓe daarooɓe no leydi resorii e jam.   
\p
\v 32 Kaye batanmi kade? Wakkati heƴataa am gam mi batana habaru Gedeyon, e Barak, e Samson, e Yefta, e Dawda, e Samuyila, e kade annabiiɓe woɓɓe.  
\v 33 Himɓe ɓee fu, goonɗinki nun acci ɓe jaalii laamiiɓe, ɓe gaɗi ko foonnitii, ɓe keɓi alkawal Alla. Goonɗinki kin acci ɓe muɓɓi kunnuɗe jagge,  
\v 34 ɓe nyifi baawɗe yiite, ɓe daɗi diga e kaafaaje belɗe. Ɓe keɓitii semme ɓaawo ɓe nyawi, ɓe laatii waawuɓe konu, ɓe jaalii soogeeji janani.  
\v 35 Diga e goonɗinki nun rewɓe woɓɓe heɓiri maayɓe mum fintinaa.  
\p Gam goonɗinki nun, woɓɓe tooraa, salii faabeego, gam ɓe keɓa pintol ɓuruŋol wooɗugo.  
\v 36 Woɓɓe jaancaa, fiyaa ɓocci, ko ɓuri du, woɓɓe mum haɓɓaa e callalluuji, wattaa der kasu.  
\v 37 Woɓɓe bo faɗɗaa kaaƴe faa maayi, woɓɓe jarbaa, woɓɓe, ɓalli mum wudditaa geɓe ɗiɗi, woɓɓe wariraa e kaafaaje. Ɓee jiiloo toy fu, ɓee ɓornii guri baali, e be'i, ko ɓe goodi fu teetaa, ɓe tooraa, ɓe ɓillaa puy.  
\v 38 Kamɓe, duuniyaaru fotay ɓe gonoo e mum, ɓee jiiloo der ladde haro, e dow baalle, e luuro kaaƴe, e der gayɗe.   
\p
\v 39 Ɓe fu ɓe keɓii seedaneego geeta yeeso Alla, gam goonɗinki maɓɓe. Amma ɓe keɓay ko Alla haɓɓani ɓe alkawal,  
\v 40 gam Alla e yiɗi hokkugo en ko ɓuri wooɗugo, heɓa to ɓe jottoo to kebbuɗum woni hinaa e men.   
\c 12  
\s1 Joomiraawo e elta en gam oo yiɗi en  
\p
\v 1 Seedeeɓe ɗuuɓɓe e fiiltitii en hande duule. Gam majjum enen bo, en boppee doongal fu, e hakke taariiɗe en e koyɗum. Den doggen e tinnaare der doggudu daɗontiree ŋol desanaɗen.  
\v 2 En tiggee gite meeɗen dow Yeesu, laatiiɗo puɗɗuɗo goonɗinki meeɗen, kanko nun bo hebbinta ki. O hakkilanay senteene maayde dow leggal palaaŋal, gam seyo ŋo o resanaa. Jooni oo jooɗii nyaamo kittaal Laamaare Alla.   
\p
\v 3 Miilanee Yeesu munyuɗo, e tooraaji ɗi hakkeeɓe toori mo, gam to on tampee, ɓerɗe mooɗon biisoo.   
\p
\v 4 On kaɓiday taw e hakke faa yottii maayde.  
\v 5 On jeggitii bo waaji ɗi Alla waajii on hande sukaaɓe muuɗum, o wi'i:  
\q1 «Ɓiyam, taa fijir elto Joomiraawo,  
\q1 Taa accu ɓerne maa biisoo to o wooltanii maa.   
\q1
\v 6 Gam Joomiraawo e elta mo o yiɗi fu,  
\q1 oo fiya ɓe o daari sukaaɓe makko\x + \xo 12.6 \xt Ballaaji 3.11-12\x*.»   
\m
\v 7 Munyanee elto, annitee no Alla e daari on hande sukaaɓe muuɗum. Suka moy woni mo Baaba mum eltataa ɗum?  
\v 8 To Alla eltay on hande no o eltirta sukaaɓe makko fu, den, on laataaki woni sukaaɓe makko, amma jaaluuɓe laatiɗon.  
\v 9 Ciwtoren no baabiraaɓe meeɗen ɓe duuniyaaru ɗo e elta en, een ɗowtanii ɓe bo. Ume haɗata en ɗowtanaago Baaba men mo dow kammu, gam buuren?  
\v 10 Baabiraaɓe meeɗen e elta en der wakkati seɗɗa, no fottirani ɓe fu. Amma, Alla e elta en gam ɗum nafa en, gam o hawta en der senaare makko.  
\v 11 Aran, elto fu waddataa seyo, sey biisere ɓerne. Amma ɓaawo mum, nee waddana jaɓuɓe ne fu foonnitaare e jam.   
\p
\v 12 Gam majjum, portee juuɗe mooɗon comuɗe, cemmiɗinee koppi mooɗon tampuɗi.  
\v 13 Tokkee laabi poortiiɗi, gam to koyŋal laƴoowal sela laawol, amma ŋal nyawtoo.   
\p
\v 14 Dartee jam hakkune mooɗon e himɓe fu, dartee senaare bo, gam to hinaa e mayre, walaa ji'oowo Joomiraawo.  
\v 15 Kakkilee gam to goɗɗo ɗawu hoore mum moƴƴere Alla, to o laatoo hande ɗaɗol kaaɗuŋol bilitoowol e raaɓoo ɗuuɓɓe kaaɗuɗum mum, e laawa ɓe.  
\v 16 Kakkilee gam to goɗɗo mooɗon laatoo jeenoowo, ɗum bo jawiiɗo kujje ceniiɗe hande no Isuwa sippiri afaaku mum gam nyaama de woore tan.  
\v 17 Oon anni ɓaawo nii, o yiɗii baabiiko barkiɗina mo, amma o salaama. O dartii e bojji, dabare no baabiiko waylitira miilo mum, amma o waaway.   
\p
\v 18 Onon, on garay to waanne meemeteene, kuɓɓoore yiite. On garay bo to duule niɓɓuɗe, to niwre e to hennu semmentewol woni.  
\v 19 On garay bo to walaldu fuuretee, e to daane towne falmata. Nanuɓe daane nen fu, eelii to ne baddu ɗum kade baa woliine woore.  
\v 20 Gam ɓe baaway ko munyani haala bi'uka: «Baa to bisa nun ɓattii waanne nen, ŋa faɗɗee kaaƴe ŋa waree.»  
\v 21 Ko himɓe yi'i ɗon e hunnii, faa Muusa e hoore mum wi'i: «Mi hulii sanne faa mii diwna.»   
\p
\v 22 Amma onon, on garii to waanne Siyoona, e wanŋarde Alla yonkinteejo, waato Urusaliima ni dow kammu, to malaykaaɓe uju ujuneeje hawriti e welwelta.  
\v 23 On garii to hawriine afuɓe, ɓe inɗe mum winnaa dow kammu. On garii to Alla kiitotooɗo himɓe fu, e to yonkiiji foonnitiiɓe hebbinaaɓe.  
\v 24 On garii to Yeesu beldinɗo himɓe e Alla der alkawal kesal, e to ƴiiƴam mum miccaaɗam, ɓuruɗam ɗam Habiila.   
\p
\v 25 Kakkilee, to on calee hettinanaago baddoowo on, gam saliiɓe nanango seedinɓe ɗum der duuniyaaru ɗo daɗay kiita. Noy enen miiluɗen daɗiren to en kokkii baddanɗo en diga dow kammu ɓaawo?  
\v 26 Wakkati gom Alla dimmiino leydi. Jooni bo, o haɓɓanii en alkawal, o wi'i: «Mi dimman de woore kade, hinaa leydi tan, amma kammu bo\x + \xo 12.26 \xt Haggay 2.6\x*.»  
\v 27 No o wi'i «de woore kade» eɗum holla no tagaaɗum fu dimmoto faa ko dimmataako horoo.   
\p
\v 28 Gam majjum, no en keɓan laamu ŋu dimmataako, en jettee Alla, cujidanen mo no fottiri der kulol e tedduŋal.  
\v 29 Gam Alla meeɗen laati nun yiite kalkoowe.   
\c 13  
\s1 Waaji cakitiiɗi  
\p
\v 1 Tinnee jiɗontiree hakkune mon, gam on laati nun banniraaɓe.  
\v 2 To on jeggitee weernugo hoɓɓe, gam woɓɓe weernii malaykaaɓe, ɓe annaa naa malaykaaɓe nun ɓe beerni.  
\v 3 Ciwtoree maɓɓaaɓe der kasu, hande onon e maɓɓe nun maɓɓidaa. Ciwtoree bo tooreteeɓe, hande onon e maɓɓe nun tooridintee.   
\p
\v 4 Moy mooɗon fu teddina teegal, gorko laatoo koolaaɗo dow debbo mum, debbo bo laatoo koolaaɗo dow gorko mum. Gam Alla hiitoto waɗooɓe nyidduɗum, e jeenooɓe.   
\p
\v 5 To on accee yidde ceede arditanoo goonki mooɗon. Ceyoree ko gooduɗon, gam Alla e hoore mum wi'i: «Mi accataa maa, mi woppataa maa pay\x + \xo 13.5 \xt Tokkitaaki Tawreeta 31.6, 8\x*!»  
\v 6 Gam majjum, en baawan batugo e hoolaare bi'en:  
\q1 «Joomiraawo woni paabotooɗo am,  
\q1 mi hulataa.  
\q1 Ume neɗɗo waawata ko waɗanimmi\x + \xo 13.6 \xt Jabuura 118.6\x*?»   
\p
\v 7 Ciwtoree ardiiɓe, baajiiɓe on haala Alla. Daaree no gonki maɓɓe heennyitiri, den, yemminon goonɗinki maɓɓe.  
\v 8 Yeesu Almasiihu gooto on nun, diga keenya, hanne, e faa abada.  
\v 9 To on accee ekkitinooje janane iri ɗey fu fooɗa on. Ko haani woni, moƴƴere Alla semmiɗa der ɓerɗe mooɗon, hinaa sariyaaji dow nyaamduuji. Tokkuɓe sariyaaji ɗii ɗon, ɗi nafay ɗum goɗɗum.   
\p
\v 10 Een goodi hiisirde, amma Limaamiiɓe gollotooɓe der bukaaru ceniinu woodaa laawol nyaamugo sadaka jowiika dow mayre.  
\v 11 Hooreejo Limaamiiɓe e wadda ƴiiƴam bisaaji cakkaaɗi gam moytugo hakkeeji der nokkuure ceniine, amma, ɓalli majji e wuuɗee yaasi.  
\v 12 Gam majjum nun bo, Yeesu maayoy yaasi wanŋarde, gam o laaɓina himɓe e ƴiiƴam makko.  
\v 13 To non, en burtee taween mo yaasi wanŋarde, jaɓen senteene ne o sentinaa!  
\v 14 Gam der duuniyaaru ɗo, en goodaa wanŋarde tabitintoone, amma een darta garoore yeeso.  
\v 15 En cakkee wakkati fu Alla jettooje meeɗen diga e Yeesu, waato ceedoɗen inne makko wakkati fu.  
\v 16 Amma to on jeggitee waɗugo ko wooɗi. Ballontiree, gam iri kiiseteeɗi ɗii ɗon nun Alla yiɗi.   
\p
\v 17 Ɗowtanee ardiiɓe on, leesinee ko'e mon yeeso maɓɓe. Gam kamɓe nun reeni yonkiiji mooɗon, ɓe jottinan bo Alla golle maɓɓe. Kokkee ɓe laawol ɓe gaɗa golle maɓɓe e seyo, hinaa e dumbitaaɗe, gam ɗum nafataa on.   
\p
\v 18 Du'anee men, gam emen kooli, ɓerɗe amen e laaɓi, men tokkoto bo waɗugo ko wooɗi der becce fu.  
\v 19 Mii eela on puy, gaɗon ɗum, heɓa Alla maɓɓitanammi laawol mi warta to mooɗon law.   
\s1 Du'aare e baynaaɗe  
\p
\v 20 Alla kokkoowo jam fintinii Joomiraawo meeɗen Yeesu diga maayɓe. Yeesu on laatike duroowo baali mawɗo, o haɓɓii alkawal tabitiiŋal diga e ƴiiƴam makko.  
\v 21 Alla on hokka on baawɗe waɗugo booɗɗum feere feere fu, heɓa kebbinon ko o yiɗi. O waɗa der men ko fottani mo, diga e Yeesu Almasiihu mo tedduŋal laatanii faa e baade! Aami!   
\s1 Heennyitoode e cannooje  
\p
\v 22 Banniraaɓe, mii eela on jaɓee waaji ɗii e munyal, gam seɗɗa tan nun binnanmi on.  
\v 23 Mii maatina on no banniraawo meeɗen Timote yoofitaama. To o yottake law, mi waridan e makko yi'ugo on.   
\p
\v 24 Cannee hooreeɓe mooɗon, e himɓe Alla fu. Banniraaɓe tawaaɓe leydi Itali sannii on.   
\p
\v 25 Moƴƴere Alla wonoo e mooɗon, on fu!