\id GAL GAL«» 
\h Galaatiya 
\toc1 Ɗerewol ŋol Pol winnani ɓe Galaatiya 
\toc2 Galaatiya 
\mt2 Ɗerewol ŋol Pol winnani ɓe  
\mt1 Galaatiya  
\is1 Haala Puɗɗirka  
\ip Ɗerewol Galaatiya laati nun ŋol Pol winnani eklesiyaaji ɗi o titi wakkati o waɗi jahaale makko ɗe Golle Lilaaɓe batani. Woɓɓe e miili, eklesiyaaji ɗin tawa nun weccoore Asiya pettel, waato to wi'etee Turkiya jooni. No Pol yawti, Yahuduuɓe waajotooɓe woɓɓe yahii ton e bata kalluka dow golle waaji ɗe o waɗata. Ɓee bi'a: haanu nun himɓe ɗowtanoo tawreeta Muusa e juulɗeeji Yahuduuɓe, e juulnol. Ɓaawo mum, woɓɓe der goonɗinɓe wi'i e woodi hoore mum, go ɓe etti dimaaku maɓɓe ɓee gaɗira ko haanay. Pol fuɗɗi toontaago dow ka ɓe gaccortoo ɗum dow golle waaji ɗe o waɗata. Ɓee bata ka gam ɓe gatta seko der tedduŋal linjiila ka o waajoto. Yeesu Almasiihu pintuɗo e hoore mum nun hollitanii Pol, kanko nun bo hokki Pol linjiila ka waajoto. Lilaaɓe Yeesu woɓɓe bo e darii ɓaawo Pol. Pol wooltanii Piyer der siire Antakiya gam munaafitaare makko. O haɓidii bo yiɗuɓe e jogii tawaaŋal Yahuduuɓe. Pol hollii ɓe no goonɗinɗo fu laatinaama poonnitiiɗo diga e goonɗinki mum, hande no Iburahiima haɓɓiranaa alkawal mum. Ɓaawo mum, Pol hollii ko laatii golle tawreeta. Goonɗingo Yeesu Almasiihu e waylita gonki men, laatina en rimɓe, hinaa maccuɓe. Wittitaago der ɗowtanaago golle tawreeta, kanjum laatinta neɗɗo maccuɗo. Ɓaawo mum, Pol heennyitiri e hollugo goonki mo Ruuhu Alla ardanii.  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Haala puɗɗirka, 1.1-10  
\io1 2. Alla e hoore mum nun laatini Pol lilaaɗo, 1.11-2.21  
\io1 3. Haala moƴƴere Alla, 3.1-4-31  
\io1 4. Dimaaku goonɗinɓe e ko ɓe jowanaa, 5.1-6.10  
\io1 5. Haalaaji cakitiiɗi e cannooje, 6.11-18.  
\c 1  
\s1 Sannoore  
\p
\v 1 Ɗerewol ŋol ɗo ƴiwii e am, min Pol, lilaaɗo. Himɓe bane lilimmi. Lilal am ƴiway diga e neɗɗo. Amma Yeesu Almasiihu e Alla Baaba pintinɗo mo diga maayde nun lilimmi.  
\v 2 Min e banniraaɓe wonduɓe e am fu, emen binnana on ɗerewol ŋol, onon himɓe eklesiyaaji leydi Galaatiya.  
\v 3 Baaba meeɗen Alla, e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, waɗana on moƴƴere, hokka on jam.  
\v 4 Almasiihu hokkii hoore mum gam hakkeeji meeɗen. O wurtinii en diga e jamaanuuru hallunu nu. Hande non Alla Baaba meeɗen yiɗiri.  
\v 5 Tedduŋal laatanoo mo faa abada. Aami.   
\s1 Linjiila feereha gom walaa  
\p
\v 6 Ɗum haaynake am no baylitoriɗon law, tokkuɗon linjiila gokka, accuɗon Alla, nodduɗo on e moƴƴere Almasiihu.  
\v 7 Linjiila gokka walaa. Amma himɓe nun laawata on e yiɗi waylitingo linjiila Almasiihu.  
\v 8 To goɗɗo waajike on linjiila feereha ka yaaday e ka men baajii on, baa to menen nun, ɗum bo malaykaajo ƴiwuɗo dow kammu nun, naaloore Alla wonoo dow joomum.  
\v 9 Men batiino on ka, jooni bo mii batitoo on ka: To goɗɗo waajike on linjiila feereha, cuttontirka e ka men baajii on, naaloore Alla wonoo dow joomum.   
\p
\v 10 Den kan, fottango himɓe nun daartanmi, naa fottango Alla? Mi daartan nun mi fottana himɓe na? To mii daartanno fottango himɓe, mi laatataakono maccuɗo Almasiihu.   
\s1 No Pol laatorii lilaaɗo  
\p
\v 11 Banniraaɓe, mii yiɗi paamon no linjiila ka baajotoomi ƴiway e neɗɗo.  
\v 12 Neɗɗo bane hokkimmi ka, neɗɗo bane janŋinimmi ka bo, amma Yeesu Almasiihu hollitanii am, hokkimmi ka.   
\p
\v 13 On nanii no laatinoomi arande, der diina Yahuduuɓe. Mi toorii eklesiya Alla e cattal, mi tinnakeno halkugo ka.  
\v 14 Mii ɓurunoo igooɓe am ɗuuɓɓe der laawol diina Yahuduuɓe. Mii wooduno tinnaare mawne dow saloraago tawaaŋal kaakiraaɓe am.   
\p
\v 15 Amma Alla suɓii am diga mii woni der reedu inna am, noddimmi sabbu moƴƴere mum.  
\v 16 O hollitii am Ɓiyiiko gam mi waajoo heeferɓe habaru makko. Wakkati mum, mi seedinay goɗɗo.  
\v 17 Mi yahay Urusaliima to artuɓe am laataago lilaaɓe, amma mi yahii leydi Arabiya, bittoymi Damas.  
\v 18 Duuɓi tati ɓaawo mum jahumi Urusaliima, gam mi annita Piyer, gondumi e makko balɗe sappo e joy.  
\v 19 Mi yi'ay lilaaɗo baa gooto, to hinaa Yaakuuba, miiraawo Joomiraawo.   
\p
\v 20 Ko binnananmi on ɗo, Alla woni seedeejo am, mi fewataa.   
\p
\v 21 Ɓaawo majjum, jahumi leydi Siriya, e leydi Silisiya.  
\v 22 Wakkati majjum, goonɗinɓe ɓe eklesiyaaji leydi Yahudiya meeɗay yi'ugo am e gite mum.  
\v 23 Ɓe nananno nun tan e wi'ee, neɗɗo toorannooɗo en, jooni na'on waajoo haala goonɗinki ki yiɗuno halkugo.  
\v 24 Den ɓe teddinii Alla sabbu am.   
\c 2  
\s1 No lilaaɓe jaɓiri Pol.  
\p
\v 1 Duuɓi sappo e naay ɓaawo mum, bittumi Urusaliima min e Barnabbas. Titus bo e wondi e am.  
\v 2 Mi yahii ton gam ko Alla hollitimmi. Mi hawtii min tan e ardiiɓe, kollumi ɓe linjiila ka baajotoomi caka ɓe lenyi janani. Gam mi yiɗaa golle am ɗe gaɗumi, e ɗe gaɗanmi laatoo baanji.  
\v 3 Titus gonduɗo e am, laati nun Yunaninkeejo, o doolaaka bo julnaago.  
\v 4 E non fu, banniraaɓe fewrekuuɓe naatuɓe caka men e ƴoyre, e yiɗunoo ɗum. Ɓe daartii liinyugo dimaaku keɓuɗen der kawtal meeɗen e Yeesu Almasiihu, gam ɓe bittina en der maccunnaaku.  
\v 5 Amma men kokkay ɓe laawol baa seɗɗa, heɓa gooŋa linjiila tabitoo caka mooɗon.   
\p
\v 6 Daaraaɓe mawɓe ɓen, baa to ume ɓe laatiino, walaa ko faalii am, gam Alla ɓurontirtaa himɓe. Mawɓe ɓen yowanay am goɗɗum.  
\v 7 Amma ɓe paamii Alla nun yowanimmi linjiila mi waajoo ɓe lenyi janani, hande no o yowirani Piyer waajoo Yahuduuɓe.  
\v 8 Alla laatinɗo Piyer lilaaɗo caka Yahuduuɓe, kanko laatinimmi min bo lilaaɗo caka ɓe lenyi janani.  
\v 9 Yaakuuba e Piyer e Yuhaana, laatiiɓe darŋanal goonɗinɓe annitii moƴƴere ne Alla waɗanimmi. Ɓe kokkii men juuɗe min e Barnabbas gam hollitingo naaral amen. Hande non menen, men jaha men baajoo ɓe lenyi janani, kamɓe bo ɓe baajoo Yahuduuɓe.  
\v 10 Ko ɓe eeli men tan woni, men ciwtora talakaaɓe. Mi tinnike bo waɗugo ɗum.   
\s1 Pol wooltanii Piyer der siire Antiyokiya  
\p
\v 11 Amma no Piyer wari Antiyokiya, mi wooltanii mo yeeso himɓe gam o woofii.  
\v 12 Gam ko lilaaɓe Yaakuuba wara, Piyer e nyaamdannoo e ɓe lenyi janani. Amma no ɓe jottii, o takkitii ɓe, o acci nyaamdugo e maɓɓe, gam oo hula Yahuduuɓe.  
\v 13 Yahuduuɓe goonɗinɓe Yeesu woɓɓe hawtii e makko, faa ɓe naanni Barnabbas bo der munaafitaare maɓɓe.  
\v 14 No ji'umi ɓe jahataa der gooŋa linjiila, bi'umi Piyer yeeso himɓe fu: «An Yahuduujo, aa waɗa hande no ɓe lenyi janani waɗata, hinaa hande no Yahuduuɓe, noy doolirta ɓe lenyi janani ɓe gaɗa hande Yahuduuɓe?»   
\s1 Goonɗingo Yeesu Almasiihu tan hisinta  
\p
\v 15 Menen, men dimaaka maa der lenyol Yahuduuɓe, men laataaki hakkeeɓe ɓe lenyi janani.  
\v 16 Emen anni neɗɗo laatintaake poonnitiiɗo e tokkugo tawreeta. E goonɗinki Yeesu Almasiihu tan neɗɗo laatinirtee poonnitiiɗo. Menen bo men goonɗinii Yeesu Almasiihu, gam men laatinee foonnitiiɓe diga e goonɗinki, hinaa gam tokkugo tawreeta. Gam walaa baa gooto laatinteeɗo poonnitiiɗo e tokkugo tawreeta.  
\v 17 Emen daarta laatineego foonnitiiɓe der kawtal amen e Almasiihu. Der majjum, to tawaama men hakkeeɓe nun, den Almasiihu laati nun gollantooɗo hakke na? Abada!  
\v 18 Gam to mii mahitoo ko pusumi, min e hoore am mii tabbitina no mi boofuɗo.  
\v 19 Amma min, mi maayi dow wecco tawreeta, tawreeta kan warimmi, heɓa mi wuura gam Alla. Mi tiggidaama e Almasiihu dow leggal palaaŋal.  
\v 20 Min bane wuurata, Almasiihu nun wuuri der am. Guurnam ɓannu buuranmi jooni, e goonɗinki Ɓiɗɗo Alla nun buuranmi, kanko jiɗɗo am faa hokkitiri hoore mum gam am.  
\v 21 Mi woppataa moƴƴere Alla. Gam to e tokkugo tawreeta nun neɗɗo laatinirtee poonnitiiɗo, den fu Almasiihu maayii gam baanji.   
\c 3  
\s1 Tokkugo tawreeta ɗum bo goonɗingo Yeesu  
\r (Roma. 4; 8.14-17)  
\p
\v 1 Onon ɓe Galaatiya, on galaa hakkillo! Moy jammii on? On laaɓinanaamaa haala Yeesu Almasiihu, tiggaaɗo dow leggal palaaŋal.  
\v 2 Toontee am ƴanɗe ɗee ɗo: Gam tokkuɗon tawreeta acci keɓuɗon Ruuhu Ceniiɗo na, naa gam on nanii linjiila go goonɗinɗon Yeesu Almasiihu?  
\v 3 Non hakkillo mooɗon faanɗiri? On puɗɗirii e Ruuhu Alla, ko oon jiɗi heennyitirgo e semme mooɗon?  
\v 4 Huune ko heɓi on ɗum fu laatike baanji na? Waɗataako ɗum laatoo baanji.  
\v 5 Kokkuɗo on Ruuhu mum, go e waɗa haaynaareeji hakkune mon, gam tokkuɗon tawreeta o waɗata nun na, naa gam on nanii linjiila ko goonɗinɗon?   
\p
\v 6 Dewtere wi'i: «Iburahiima goonɗinii, go Alla daari mo poonnitiiɗo.»  
\v 7 Gam majjum, paamee kaa ɗo: Goonɗinɓe Alla nun laatii ɓiɓɓe Iburahiima.  
\v 8 Dewtere batiino, no Alla waɗan ɓe lenyi janani foonnitiiɓe gam goonɗinki maɓɓe. Kan acci ne batunoo Iburahiima linjiila diga law, ne wi'i: «Lenyi fu barkiɗinte diga e maa.»  
\v 9 Iburahiima goonɗinii go o barkiɗinaa. Hande non goonɗinɓe heɓan barkiɗineego e makko.   
\p
\v 10 Amma hooliiɓe tawreeta fu naaloore na'on dow maɓɓe. Gam e winnii der Dewtere: «Naaloore laatanoo mo tokkay baadey e gollira ko winnaa der tawreeta.»  
\v 11 Ɗum laaɓii no baa gooto laatintaake poonnitiiɗo yeeso Alla e tokkugo tawreeta. Gam dewtere wi'i: «Poonnitiiɗo wuuran sabbu goonɗinki mum.»  
\v 12 Nani tawreeta ƴiway e goonɗinki, gam e winnii: «Golliroowo ko tawreeta bati fu wuuran e majjum.»   
\p
\v 13 Almasiihu sooditake en diga naaloore tawreeta. O laatake naalaaɗo gam men, gam e winnii: «Ɓilaaɗo dow leggal fu laati nun naalaaɗo.»  
\v 14 Yeesu waɗii ɗum gam barke Iburahiima laatanoo ɓe lenyi janani. Goonɗinɗo Yeesu Almasiihu heɓan Ruuhu mo Alla haɓɓani ɗum alkawal.   
\s1 Tawreeta e alkawal  
\p
\v 15 Banniraaɓe, mii bata ɗo hande no himɓe batirta. To neɗɗo haɓɓii alkawal tabbitini ŋal, walaa piirtanɗo ŋal, walaa ɓeydoowo ŋal bo.  
\v 16 Alla haɓɓanii Iburahiima e taaniraawo mum alkawal. Dewtere wi'ay: «Taaniraaɓe», hande ɓe ɗuuɓɓe nun, amma gooto ne batani, ne wi'i: «taaniraawo maa», kanko woni Almasiihu.  
\v 17 Ko jiɗumi wi'ugo woni: Alla haɓɓi alkawal faa wooɗi. Den tawreeta garuka ɓaawo duuɓi keme naay e laso e sappo, waawataa ko fiirti ŋal, laatina ŋal baanji.  
\v 18 To donŋu heɓirte nun e tawreeta, den fu e alkawal bane ŋu heɓirtee. Nani bo e alkawal nun Alla hokkiri Iburahiima moƴƴere.   
\p
\v 19 Den ume sariya wari waɗugo? Ka hokkaamaa gam hollitingo boofi, faa ko taaniraawo Iburahiima wara, kanko nun Alla haɓɓani alkawal. Diga e malaykaaɓe bo tawreeta hokkaa, der junŋo hakkunneejo.  
\v 20 Amma to neɗɗo gooto nun, haaje hakkunneejo walaa. Nani bo Alla kan laati nun gooto.   
\p
\v 21 Den, tawreeta luudontiran nun e alkawal Alla na? Aawo! To tawreeta waawanno ko hokki yonki, den fu e gooŋa neɗɗo laatinteno poonnitiiɗo diga e tawreeta.  
\v 22 Dewtere wi'i, hakke jaalake himɓe fu. To non goonɗinɓe Yeesu Almasiihu heɓan ko ɓe kaɓɓanaa alkawal gam goonɗinki maɓɓe.   
\p
\v 23 Diga goonɗinki waray, tawreeta e haɓɓunoo en hande der kasu. Ekaa haɓɓi en hakko goonɗinki suppitintoo.  
\v 24 Hande non tawreeta laatorii deenoowo en faa wakkati Almasiihu wari gam laatineɗen foonnitiiɓe diga e goonɗinki.  
\v 25 Jooni no goonɗinki wari, en burtake e junŋo deenoowo on.   
\p
\v 26 On fu, on laatake ɓiɓɓe Alla gam on goonɗini Yeesu Almasiihu.  
\v 27 On fu, on kawtii e Almasiihu, gaɗanaɗon batisi e inne makko, nanduɗon mo.  
\v 28 Cuttontirol walaa hakkune Yahuduujo e Yunaninkeejo, dimo naa bo maccuɗo, gorko naa bo debbo, gam on fu on laatike gootum der kawtal mooɗon e Yeesu Almasiihu.  
\v 29 To on laatike himɓe Almasiihu, den on laatike ɓe lenyol Iburahiima, on donan ko Alla haɓɓannoo mo alkawal.   
\c 4  
\p
\v 1 Ko jiɗum wi'ugo woni, to donoowo e laatii sukeel, walaa ko suttontirta mo e maccuɗo, baa no kanko nun woodi huune fu.  
\v 2 O ɗowtanto reenooɓe mo e dawranooɓe jawdi makko faa wakkati ki baabiiko resi yottoo.  
\v 3 Enen bo, no laatinoɗen sukaaɓe, en laatikeno maccuɓe baawɗeeji duuniyaaru.  
\v 4 Amma no wakkati ki Alla resi hebbi, o lilii Ɓiɗɗo makko. Ɓiɗɗo on rimaama e debbo, o umminaama ley baawɗe tawreeta,  
\v 5 gam o rinɗina wonɓe der makka, o laatina en ɓiɓɓe Alla.   
\p
\v 6 Gam een laatii ɓiɓɓe Alla, o lilii Ruuhu Ɓiyiiko der ɓerɗe meeɗen. Kanjum acci Ruuhu on e wi'a: «Abba», waato Baaba.  
\v 7 To non, a laataaki kade maccuɗo, ɓiɗɗo nun laatiɗaa. No aa laatii ɓiɗɗo, a ronan ko Alla resani ɓiɓɓe mum.   
\s1 Ko jogii Pol dow ɓe Galaatiya  
\p
\v 8 Den ko on annaano Alla, on jagganakeno safeteeɓe ɓe laataaki Alla e gooŋa.  
\v 9 Amma jooni no annitinɗon Alla, ɗum bo mi wi'a no Alla anniti on, noy ɗum waɗi ko oon bitta to ruuhuuji ɗi walaa baawɗe e tedduŋal? Ko jey sabbu ko oon jiɗi laataago maccuɓe majji kade?  
\v 10 Oon kakkilana nyalaaɗe goɗɗe, e lebbi goɗɗi, e wakkatiiji goɗɗi, e duuɓi goɗɗi.  
\v 11 Mii hula to golle gaɗumi gam mooɗon laato baanji.   
\p
\v 12 Banniraaɓe, mii eela on, laatee hande am, gam min bo mii laatii hande mooɗon. On gaɗay am fu gacce gom.  
\v 13 Oon anni gam sabbu nyaw nun acci ko baajiimi on linjiila aran.  
\v 14 Nyaw am toorii on, amma on jawaaki am, on elay am bo. On jaɓii am hande malaykaajo Alla, e hande Yeesu Almasiihu.  
\v 15 To non, toy seyo mooɗon goodunoɗon woni? Gam mii seedanoo on ɗum, to on baawiino, on ɗoofanno gite mooɗon kokkon am.  
\v 16 Mi laatike ganyo mooɗon gam mii bata on gooŋa na?   
\p
\v 17 Tinnaare himɓe ɓen woodi dow mooɗon wooɗaa, gam ɓe jiɗu nun seennugo on e am, gam tokkoɗon ɓe e tinnaare.  
\v 18 Waɗugo ko nafata e tinnaare baadey e wooɗi, amma hinaa to mii woni e mooɗon tan.  
\v 19 Sukaaɓe am, mii tooro kade gam mooɗon hande no debbo nanirta ŋatawre. Ɗum laato faa jikku Almasiihu wonoo der mooɗon.  
\v 20 Mii yiɗunoo wonaago to mooɗon jooni, gam mi heɓa no baddirmi e mooɗon. Jooni mi annaa noy gaɗanmi e haala mooɗon.   
\s1 Alkawalji ɗiɗi: Jeyaanaaku e dimaaku  
\p
\v 21 Batee am onon yiɗuɓe ɗowtanaago tawreeta. On nanay ko tawreeta kan wi'i na?  
\v 22 E winnii no Iburahiima e woodi ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo, gooto ɓii korɗo, gooto bo ɓii dimo.  
\v 23 Ɓii korɗo rimaama hande no himɓe fu rimirtee, ɓii dimo bo rimiraa e alkawal Alla.  
\v 24 E woodi ko soomii der haala ka. Rewɓe ɗiɗo ɓen laati nun alkawalji Alla ɗiɗi. Gootal, waato Hajara, ƴiwii dow waanne Sinayi, kanŋal rimi maccuɓe.  
\v 25 Hajara laati nun hande waanne Sinayi, tawaane leydi Arabiya. Oo nandi e Urusaliima ni jooni. Gam Urusaliima e sukaaɓe mum, e jeyaanaaku woni.  
\v 26 Amma Urusaliima ni dow kammu laati nun dimuri, kayri laatii inna meeɗen.  
\v 27 Gam e winnii:  
\q1 «Welweltu, an dimaro!  
\q1 Huuɓu kuuɓaali seyo! an mo meeɗay ko nani ŋatawre.  
\q1 Gam sukaaɓe debbo accaaɗo ɗuuɗan  
\q1 ɓura ɓe debbo ɓaŋaaɗo.»   
\p
\v 28 Onon banniraaɓe, on laati nun ɓiɓɓe alkawal Alla hande Isiyaaku.  
\v 29 Amma, hande no dimaaɗo e ɓannu tooriri dimaaɗo e Ruuhu Alla, hande nun bo ɗum laatii faa hanne.  
\v 30 Amma ume nun Dewtere wi'i? Ne wi'i: «Riiwu korɗo e ɓiyum, gam ɓii korɗo ronidintaa e ɓii dimo».  
\v 31 Hande non banniraaɓe, en laataaki ɓiɓɓe korɗo, amma een ɓiɓɓe dimo.   
\c 5  
\s1 Goonɗinɓe rinɗinaama  
\p
\v 1 Almasiihu firtii en gam laatoɗen rimɓe e gooŋa. Gam majjum, daree e semme, to on accee bittineɗon der baawɗe jeyaanaaku.  
\v 2 Min Pol, mii wi'a on: To on nootike juulnaɗon, Almasiihu nafataa on goɗɗum.  
\v 3 Mii batitoo ka kade, neɗɗo fu nootiiɗo juulnaago, sey joomum ɗowtanoo tawreeta fu.  
\v 4 Onon dartooɓe laataago foonnitiiɓe diga e tawreeta, on ceedi e Almasiihu, on boɗɗodike e moƴƴere Alla.  
\v 5 Menen, e men keɗi Alla laatina men foonnitiiɓe diga e goonɗinki. Kanjum men keɗi e baawɗe Ruuhu Ceniiɗo.  
\v 6 To goɗɗo hawtii e Yeesu Almasiihu, juulnol e dullere juulnol fu laataaki goɗɗum. Ko nafata woni, goonɗinki gollotooki e yidde.   
\p
\v 7 On puɗɗii doggudu mooɗon no wooɗiri. Moy haggi on, haɗi on ɗowtanaago gooŋa?  
\v 8 Ko wayliti miilooji mooɗon ƴiway to Alla, nodduɗo on.  
\v 9 E wi'ee: Ƴuufinirɗum seɗɗa ƴuufinan conni laawaani fu.  
\v 10 Min kan, mii hoolii on gam Joomiraawo, mii anni miilo mooɗon wittay nokkun feere. Amma laawoowo on on, baa to moy nun, o doƴƴete kiita.   
\p
\v 11 Banniraaɓe, to haala juulnol nun baajotoomi, gam ume tooreteemi? To kanka baajotoomi, den fu maayde Almasiihu dow leggal palaaŋal laatantaakono goɗɗo fergere.  
\v 12 Laawooɓe on ɓee, yaha wuddita ɗum fu.   
\p
\v 13 Banniraaɓe, on noddaama gam laatoɗon rimɓe. To on ettee dimaaku mooɗon gaɗiron jiɗaaɗi yonki. Amma, moy fu jagganoo bannun e yidde.  
\v 14 Gam tawreeta fu hawtii der haala goota kaa ɗo: «Yiɗu banniraawo maa hande no jiɗirɗaa hoore maa».  
\v 15 Amma to oon ƴakkontira, oon nyaamontira hande dawaaɗi, kakkilee to on kalkontiree.   
\s1 Ruuhu Ceniiɗo e jiɗaaɗi yonki  
\p
\v 16 Gam majjum, mii bata on: Accee Ruuhu Ceniiɗo dura gonki mon, den on tokkataa jiɗaaɗi yonki mooɗon.  
\v 17 Gam jiɗaaɗe yonki e luudontiri e Ruuhu, ko Ruuhu yiɗi bo e luudontiri e jiɗaaɗi yonki. Eɗum luudontiri hakkune majjum, kan acci on baawataa waɗugo ko jiɗuɗon.  
\v 18 Amma to Ruuhu durata on, tawreeta woodaa baawɗe dow mon.   
\p
\v 19 Ko jiɗaaɗi yonki waddata e laaɓi. Kanjum woni, jeenu, ko soɓi, kaaruwaaku,  
\v 20 caafol tooruuje, dobodobooje, gayŋu, hawre, nawniraagu, mone, jeddi cattuɗi, luudontirgo, ceennirgu,  
\v 21 suuno, jarɗe bagi, deereraaku e ko nandi e majjum. Mii seedina on hande no ceedinirnoomi on bi'umi, waɗooɓe iri baadi nin fu naatataa der Laamaare Alla.   
\p
\v 22 Amma ko Ruuhu Ceniiɗo rimata woni: yidde, seyo, jam, munyal, neɗɗaaku, yurmeene, goonɗinki,  
\v 23 ɗiggere e jogaago hoore mum. Tawreeta walaa gaccotooka iri kujje ɗee.  
\v 24 Laatiiɓe ɓe Yeesu Almasiihu tiggii ɓalli mum e jiɗaaɗi yonki, e suuno mum fu dow leggal palaaŋal.  
\v 25 To e Ruuhu nun buurirɗen, accee jahiren no Ruuhu yiɗiri.  
\v 26 To en mawnitee, to en corkontiree, to en gaɗontiree nawniraagu.   
\c 6  
\s1 Ballontiree hakkune mooɗon  
\p
\v 1 Banniraaɓe, to on nanŋii goɗɗo e waɗa boofol, onon wooduɓe Ruuhu, bittinee joomum e ɗiggere. Amma, onon bo kakkilee gam to on naatee der jarbeeji.  
\v 2 Ballontiree roonaago doolle mooɗon, hande non kebbinirton ko Almasiihu resani on.  
\v 3 To goɗɗo e miili e laatii goɗɗum, nani bo o laataaki goɗɗum, o jammike hoore makko.  
\v 4 Moy fu daara golle muuɗum. To ɗe potii ko o juroro, o juro gam hoore makko, amma to o jura dow golle goɗɗo.  
\v 5 Gam moy fu roonoto e hoore mum doongal mum.   
\p
\v 6 Janŋinteeɗo haala Alla, e haani seennira ko woodi e janŋinoowo ɗum.   
\p
\v 7 To on majjinee ko'e mooɗon, Alla nootataako goɗɗo yawoo ɗum. Ko moy fu aawi, kanjum ruggata.  
\v 8 Aawuɗo ko suuno mum yiɗi, ruggan ko suuno rimata, waato maayde. Aawuɗo ko Ruuhu Ceniiɗo yiɗi, ruggan ko Ruuhu rimata, waato yonki tabitiiki.  
\v 9 To en comee waɗugo geetum. Gam to en tampay, en duggan to wakkati mum warii.  
\v 10 To non, de gooduɗen wakkati, en gaɗanee himɓe fu geetum, accu dun banniraaɓe meeɗen goonɗinɓe.   
\s1 Haalaaji cakitiiɗi e baynaaɗe  
\p
\v 11 Daaree binniiji mawɗi ɗi binnanmi on e junŋo am.  
\v 12 Dartooɓe hollitingo hoore mum yeeso himɓe, kamɓe doolata on juulnaago. Ɓee gaɗa ɗum gam ɓe jiɗaa tooreego sabbu leggal Almasiihu palaaŋal.  
\v 13 Baa kamɓe juulnaaɓe, ɓe tokkaaki tawreeta. Ɓe jiɗu nun juulnoɗon gam ɓe keɓa juroraago on.  
\v 14 Min kan, mi jurortaako goɗɗum to hinaa leggal Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu palaaŋal. Diga e maggal duuniyaaru tiggaa gam am, min bo tiggaami gam mayru.  
\v 15 Gam juulnaago e dullere juulnaago fu laataaki goɗɗum, sey laataago neɗɗo keso, tagitaaɗo.  
\v 16 Tokkuɓe laawol ŋol fu, Alla hokku ɗum jam e enɗam, kamɓe e Isira'iilaaɓe ɓe Alla.   
\p
\v 17 Diga jooni, to goɗɗo tooranmi kade, gam ɓannu am e woodi maane ɓattarɗe Yeesu.   
\p
\v 18 Banniraaɓe, moƴƴere Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu wonda e mooɗon! Aami.