\id 1JN Fulfulde Benin 
\h Yuhaana Aranol 
\toc1 Ɗerewol Yuhaana Aranol 
\toc2 Yuhaana Aranol 
\mt1 Ɗerewol Yuhaana Aranol  
\is1 Haala Puɗɗirka  
\ip Yuhaana lilaaɗo Yeesu nun winni ɗereeji tati tokkontirɗi noddiraaɗi inne mum, ɓe bi'i, kanko nun bo winni linjiila Yuhaana e ɗerewol kollitinki. Der ɗerewol makko aranol, annaaka deydey ɓey nun o winnani, amma ɗum laaɓi no goonɗinɓe ɓe ekkitinooje fewrekuuje toorata nun o tiiti. Ekkitinooɓe fewooɓe, sankitooɓe ekkitinooje fewrekuuje ɗen Yuhaana noddi wayɓe Almasiihu. Ɓee ekkitina no Almasiihu laataaki neɗɗo e gooŋa, hakke ɓillataa goonɗinɗo der kawtal mum e Alla, ɓe paalaaka bo e joonne der laaɓal.  
\ip Huune ɗiɗi nun Yuhaana riiwi der ɗerewol mum:  
\iq1 1 Tiiɗingo janŋooɓe ɗerewol ŋol, ɓe gona der kawtal pottuŋal e Alla, e Ɓiɗɗo mum Yeesu Almasiihu, ɗum yi'ee bo der yidde gooŋaare hakkune maɓɓe.  
\iq1 2 Haɓidingo e ekkitinooje fewrekuuje.  
\ip Yuhaana e eela goonɗinɓe ɓe gona der jayŋol, gam Alla laati nun jayŋol. Der ɗerewol ŋol, Yuhaana e yiɗi goonɗinɓe tabbitina no ɓee goodi yonki tabitiiki, ɓee kawti bo e Alla. O hollitii der binni makko no goonɗinɗo geeto annitirtee. Kan woni hoolaago no Almasiihu laatake neɗɗo, e ɗowtanaago oodaaji Alla, e yiɗugo banniraaɓe.  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Haala yonkinteha 1.1-4  
\io1 2. Niwre e jayŋol 1.5-2.29  
\io1 3. Ɓiɓɓe Alla e ɓiɓɓe Seyɗan 3.1-24  
\io1 4. Ruuhu gooŋa e ruuhu fewre. 4.1-6  
\io1 5. Ko yidde waɗata 4.7-21  
\io1 6. Goonɗinki jaalotooki 5.1-21  
\c 1  
\s1 Haala ka yonki  
\p
\v 1 Emen binnana on haala neɗɗo gom gonuɗo\f + \fr 1.1 \ft Yeesu nun wi'aa Gonuɗo diga fuɗɗoode. Linjiila Yuhaana 1.1-18\f*. Men nanii daane makko, men ji'ii mo e gite amen, men daarii mo, men meemi mo e juuɗe amen. Kanko woni haala kokkoowa himɓe yonki.  
\v 2 Yonki kin hollitaama, men ji'ii ki, emen ceedanoo ki. Emen baajoo on haala yonki tabitiiki gonunooki to Alla Baaba, kanki men kollitaa.  
\v 3 Ko men ji'i, e ko men nani, kan men batata on onon bo, gam laatoɗon gootum e amen hande no laatoriɗen gootum e Baaba e Ɓiɗɗo mum Yeesu Almasiihu.  
\v 4 Kanka men binnanta on, gam belɗum ɓerne meeɗen hebba.   
\s1 Alla laati nun jayŋol  
\p
\v 5 Habaru ko men nani e Yeesu Almasiihu, kan men batata on haala mum, Alla laati nun jayŋol, niwre walaa e makko.  
\v 6 To en bi'ii een laatii gootum e makko, ko een tawaa der niwre, en pewii, gooŋa walaa der gaɗu meeɗen.  
\v 7 Amma to een jaha der jayŋol hande no kanko e hoore makko o wonori der jayŋol, den kan een laatii gootum hakkune meeɗen, kade bo ƴiiƴam Ɓiɗɗo makko Yeesu e laaɓina en diga hakkeeji men fu.   
\p
\v 8 To en bi'ii en galaa hakke, en pewanii ko'e men, gooŋa walaa e meeɗen.  
\v 9 Amma to en tuubanii Alla hakke meeɗen, o yaafoto en, o laaɓina en e tuuni fu. Gam kanko, o kooliniiɗo, o poonnitiiɗo.  
\v 10 To en bi'ii en gaɗay hakke, en laatinii Alla pewoowo, haala makko bo walaa der meeɗen.   
\c 2  
\s1 Almasiihu nun laatii balloowo meeɗen  
\p
\v 1 Onon sukaaɓe am, mi winnanii on ɗum, gam to on gaɗee hakke. Amma to goɗɗo mooɗon waɗii hakke, een goodi balloowo to Baaba, kanko woni Yeesu Almasiihu, poonnitiiɗo.  
\v 2 Kanko, o sakki yonki makko gam hakkeeji meeɗen yaafee, hakkeeji meeɗen tan bane, amma hakkeeji himɓe duuniyaaru fu.   
\p
\v 3 Ko hollitinta no een anni Alla woni, ɗowtanaago oodaaji makko.  
\v 4 Bi'uɗo «emi anni mo,» go ɗowtanaaki oodaaji makko, joomum laati nun pewoowo, gooŋa walaa der joomum.  
\v 5 Amma ɗowtaniiɗo haala Alla e gooŋa, yidde Alla hebbii dow joomum. Nunnun annitirten een kawti e makko.  
\v 6 Bi'uɗo e hawti e makko, e haani wonoo hande no Almasiihu wonirnoo.   
\s1 Ooda kesa  
\p
\v 7 Banniraaɓe am yiɗaaɓe, ko binnanmi on hinaa ooda kesa\f + \fr 2.7 \ft Ooda kan nun laatii yiɗontirgo.\f*, ooda ɓooyuka nun, ka nanuɗon diga fuɗɗoode.  
\v 8 E nun fu ooda kesa nun binnanmi on, gooŋa makka hollitake der Almasiihu, ka hollitake der mooɗon bo. Gam niwre e yawta, jayŋol gooŋawol fuɗɗii yaynugo.   
\p
\v 9 Miiluɗo na'on der jayŋol, ko e wanyi banniraawo mum, faa hanne der niwre joomum woni taw.  
\v 10 Jiɗɗo banniraawo mum der jayŋol woni, goɗɗum walaa ko ferginta mo.  
\v 11 Amma banyuɗo banniraawo mum, der niwre woni, oo yaha der niwre, o annaa toy o yahata, gam niwre wuminii mo.   
\s1 To on jiɗee kujje duuniyaaru  
\p
\v 12 Sukaaɓe am, mii winnana on gam hakkeeji mooɗon yaafaama gam inne Yeesu.  
\v 13 Baabiraaɓe, mii winnana on gam oon anni gonuɗo diga fuɗɗoode. Gojankeeɓe, mii winnana on gam on jaalake Kalluɗo.   
\p
\v 14 Sukaaɓe am, mi winnanii on, gam oon anni Baaba. Baabiraaɓe, mi winnanii on, gam oon anni gonuɗo diga fuɗɗoode. Gojankeeɓe, mi winnanii on gam oon goodii semme, haala Alla bo e semmiɗi der mooɗon, kade bo on jaalake Kalluɗo.   
\p
\v 15 To on jiɗee duuniyaaru e ko woni e mayru fu. Gam jiɗɗo kujje duuniyaaru, yidde Baaba walaa e mum.  
\v 16 Gam huune ko woni e duuniyaaru, hande jon ko neɗɗo suunete, e ko gite yi'ata, suunee, e jawdi ni o mawnitorto, kujje ɗe fu ƴiway e Baaba, e duuniyaaru ɗe ƴiwi.  
\v 17 Duuniyaaru e suuno mum fu heennyan, amma gaɗoowo ko Alla yiɗi, taboto faa abada.   
\s1 Ganyo Almasiihu  
\p
\v 18 Sukaaɓe am, duuniyaaru ɓadake heennyugo. On nanii ganyo Almasiihu waran, jooni du wayɓe Almasiihu ɗuuɓɓe yottake. Kanjum annitirɗen no wakkati ɓadake.  
\v 19 Caka men ɓe ƴiwi, amma e gooŋa ɓe laataaki ɓe meeɗen. Gam to ɓee laatino ɓe men, ɓe gondanno e meeɗen. Amma ɓe accii en gam ɗum hollita no ɓe fu, ɓe laataakino ɓe meeɗen.   
\p
\v 20 Amma onon, Almasiihu hokkii on Ruuhu Ceniiɗo, on fu oon anni gooŋa.  
\v 21 Mi winnanay on gam on annaa gooŋa. Amma gam oon anni ka. Oon anni bo fewre walaa der gooŋa.   
\p
\v 22 Den kan, moy woni pewoowo? Jedduɗo Yeesu laati nun Almasiihu, Paabotooɗo mo Alla liloy, kanko woni pewoowo, kanko woni ganyo Almasiihu, o yeddii Baaba e Ɓiɗɗo mum.  
\v 23 Jedduɗo Yeesu laati nun Ɓiɗɗo, walaa Baaba, jaɓuɗo Ɓiɗɗo, e woodi Baaba bo.   
\p
\v 24 Onon kan haala ka nanuɗon diga fuɗɗoode, tinnee jogee ka der ɓerɗe mooɗon. To haala ka nanuɗon diga fuɗɗoode tabitake der ɓerɗe mooɗon, den kan, oon goodi kawtal e Ɓiɗɗo e Baaba.  
\v 25 Almasiihu haɓɓanii en alkawal, alkawal ŋal woni yonki tabitiiki.   
\p
\v 26 Mi winnanii on ɗum gam sabbu himɓe yiɗuɓe majjingo on.  
\v 27 Onon kan, no Ruuhu Ceniiɗo mo Almasiihu hokki on e tabitii der mooɗon, on bukaaka janŋineɗon. Gam Ruuhu janŋinan on huune fu, o janŋinan on gooŋa, hinaa fewre. Den kan, kawtee e Almasiihu hande no Ruuhu janŋiniri on.   
\p
\v 28 Jooni kan onon sukaaɓe am, tabitee der kawtal mon e Almasiihu, gam keɓen cuusal daraago yeeso makko nyaanne o suppitoy, heɓa daɗen senteene nyalaane garki makko.  
\v 29 No oon annii Alla laati nun gooŋaajo, annee bo mo gaɗu mum foonnitii fu, laati nun ɓiyiiko.   
\c 3  
\s1 Ɓiɓɓe Alla  
\p
\v 1 Daaree no Alla Baaba yiɗiri en, faa noddaɗen ɓiɓɓe makko. Een ɓiɓɓe makko e gooŋa. Ko acci duuniyaaru annaa en woni gam nu annaa mo.  
\v 2 Yiɗaaɓe am, jooni en laatake ɓiɓɓe Alla. Ko laatoytoɗen laaɓay taw. Amma een anni to Almasiihu wittoy holliti hoore mum, en nandan e makko, gam en ji'an mo hande no o wa'i.  
\v 3 Gooduɗo tammuwe nen dow Almasiihu, laaɓinan hoore mum hande no kanko Almasiihu o laatori laaɓuɗo.   
\p
\v 4 Gaɗoowo hakke fu, ƴartake sariya Alla. Gam waɗugo hakke laati nun ƴartaago sariya Alla.  
\v 5 Oon anni Almasiihu wari gam moytugo hakkeeji, kanko mo walaa hakke.  
\v 6 Kawtuɗo e makko fu waɗataa hakke. Gaɗoowo hakke fu, yi'ay mo, annaa mo bo.   
\p
\v 7 Sukaaɓe am, to on accee goɗɗo majjina on! Gaɗoowo ko goonɗi fu laati nun gooŋaajo, hande no Almasiihu laatori gooŋaajo.  
\v 8 Gaɗoowo hakke fu laati nun neɗɗo Ibiliisa, gam Ibiliisa e waɗa hakke diga fuɗɗoode. Gam majjum Ɓiɗɗo Alla wari gam halka golle Ibiliisa.   
\p
\v 9 Laatiiɗo ɓinŋel Alla fu, waɗataa hakke, gam awdi Alla na'on der makko. Joomum waawataa ko tokkii waɗugo hakke, gam Alla laatii baaba makko.  
\v 10 Ko seennontirta ɓiɓɓe Alla e ɓiɓɓe Ibiliisa nani: mo waɗay ko goonɗi fu, neɗɗo Alla bane. Mo yiɗaa banniraaɓe mum bo, laataaki mo Alla.   
\s1 En jiɗontiree hakkune men  
\p
\v 11 Habaru nanuɗon diga fuɗɗoode nani: Jiɗontiren hakkune meeɗen.  
\v 12 Haanay gaɗen hande no Kayiinu waɗi kanko laatiiɗo mo Ibiliisa, o warii minnyiiko. Gam ume waɗi o wari minnyiiko? O warii mo gam golle makko wooɗay, go ɗe minnyiiko laatii goonɗuɗe.   
\p
\v 13 Banniraaɓe, to on kayɗinee to himɓe duuniyaaru wanyii on.  
\v 14 No een jiɗi banniraaɓe meeɗen, een anni en ƴartake maayde, en naatii der yonki. Mo yiɗaa banniraawo mum, der maayde woni.  
\v 15 Banyuɗo banniraawo mum fu, laati nun baroowo himɓe. Oon anni walaa baroowo baa gooto woodi yonki tabitiiki der mum.  
\v 16 No annitirɗen ko woni yidde nun, Almasiihu hokkitirii yonki mum gam meeɗen. To nun enen bo, e haani kokkitiren yonkiiji meeɗen gam banniraaɓe men.  
\v 17 To jom jawdiijo yi'ii banniraawo mum e talakiɗi, ko yurmaaki mo, noy yidde Alla waawirta ko woni e makko?  
\v 18 Sukaaɓe am, haanay yidde meeɗen laatoo e haala belka tan, sey ka laatoo e gaɗu gooŋawu.   
\s1 Daraago yeeso Alla  
\p
\v 19 Kanjum hollata, en na'on der gooŋa, en deƴƴitinan ɓerɗe meeɗen yeeso Alla.  
\v 20 To ɓerɗe meeɗen gaccake en, Alla e ɓuri ɓerɗe meeɗen, emo anni huune fu.  
\v 21 Banniraaɓe am yiɗaaɓe, to ɓerɗe meeɗen gaccaaki en, en daroto yeeso Alla e hoolaare.  
\v 22 O hokkan en ko eeluɗen mo fu, gam en tokkii ooda makko, een gaɗa ko fottani mo.  
\v 23 Ooda ka o hokki en woni, goonɗinen inne Yeesu Almasiihu, Ɓiɗɗo makko, kade bo jiɗontiren hakkune meeɗen hande no o ƴamiri en.  
\v 24 Ɗowtaniiɗo ooda Alla fu e hawti e Alla, Alla bo e hawti e joomum. Ruuhu mo o hokki en, kanŋu anninta en oo hawti e meeɗen.   
\c 4  
\s1 Ruuhu gooŋa e ruuhu fewre  
\p
\v 1 Banniraaɓe am yiɗaaɓe, to on goonɗinee wi'ooɓe e woodi Ruuhu Alla fu, amma biɗitee ɓe, heɓa anniton naa to Alla ɓe ƴiwi. Gam annabiiɓe fewooɓe ɗuuɓɓe e sankitii der duuniyaaru.  
\v 2 No annitirten gooduɗo Ruuhu Alla woni, to o seedake Yeesu Almasiihu warii, laatii neɗɗo, oo ɗon e woodi Ruuhu Alla.  
\v 3 Mo annitay kaa ɗon dow Yeesu fu, woodaa Ruuhu Alla. Ruuhu ŋu o woodi ƴiwii diga ganyo Almasiihu. On nanii garki ganyo Almasiihu batanaama, o na'on ko der duuniyaaru.   
\p
\v 4 Sukaaɓe am, onon on himɓe Alla, on jaalake annabiiɓe fewooɓe, gam Ruuhu gonɗo der mooɗon e ɓuri gonɗo der duuniyaaru semme.  
\v 5 Kamɓe himɓe duuniyaaru ɓe laati. Gam majjum, ɓe batata haalaaji duuniyaaru, himɓe duuniyaaru bo e hettinanoo ɓe.  
\v 6 Enen, een himɓe Alla, annuɗo Alla fu hettinanto en. Mo laataaki neɗɗo Alla hettinantaako en. Nun ceennontirten Ruuhu gooŋa e ruuhu fewre.   
\s1 Alla laati nun yidde  
\p
\v 7 Banniraaɓe am yiɗaaɓe, jiɗontiree, gam yidde ƴiwi e Alla. Gooduɗo yidde fu laati nun ɓinŋel Alla, e anni Alla bo.  
\v 8 Mo walaa yidde annaa Alla, gam Alla laati nun yidde.  
\v 9 No Alla hollitiri en yidde mum nani, o lili Ɓiɗɗo makko bajjo der duuniyaaru, gam keɓen yonki diga e makko.  
\v 10 Daaru ko woni yidde, enen bane yiɗi Alla, kanko yiɗi en, liloy Ɓiɗɗo mum wari laatii sadaka gam hakkeeji meeɗen yaafee.   
\p
\v 11 Banniraaɓe am, to nii Alla yiɗiri en, enen bo, e haani jiɗontiren.  
\v 12 Walaa meeɗuɗo yi'ugo Alla abada. Amma to en jiɗontirii hakkune men, Alla e hawti e meeɗen, yidde makko e hebbi der men.   
\p
\v 13 Noy annirten een kawti e makko, kanko bo oo hawti e meeɗen? Diga e Ruuhu makko ŋu o hokki en nun.  
\v 14 Menen men ji'ii, emen ceedo bo no Alla Baaba liloy Ɓiɗɗo mum gam wara hisina himɓe duuniyaaru.  
\v 15 Ceediiɗo Yeesu laati nun Ɓiɗɗo Alla fu, Alla e hawti e joomum, joomum bo e hawti e Alla.  
\v 16 Enen kan, een anni yidde Alla yiɗi en, een koolii ne bo.  
\p Alla e hoore mum laati nun yidde, gooduɗo yidde fu, e hawti e Alla, Alla bo e hawti e joomum.  
\v 17 Gam to yidde makko hebbii der meeɗen, en keɓan cuusal daraago nyalaane darŋal. Gam no Almasiihu wa'i, hande nun enen bo ga'uɗen der duuniyaaru ɗo.  
\v 18 Kulol walaa der yidde, yidde hebbune e riiwa kulol, gam kulol ƴiwii diga yaggingo. Kuloowo fu, yidde Alla woni hebbay der joomum.   
\p
\v 19 Enen een jiɗi Alla gam kanko arti yiɗi en.  
\v 20 Bi'uɗo e yiɗi Alla, go e wanyi banniraawo mum laati nun pewoowo. Gam mo yiɗay banniraawo mum ji'eteeɗo, waawataa ko yiɗi Alla mo yi'ataake.  
\v 21 Daaru ooda ka Almasiihu accani en: jiɗuɗo Alla fu, sey yiɗa banniraawo mum bo.   
\c 5  
\s1 Goonɗinki jaalotooki  
\p
\v 1 Goonɗinɗo Yeesu woni Almasiihu fu laati nun Ɓiɗɗo Alla. Jiɗuɗo baaba fu, e yiɗi ɓiɗɗo bo. A yiɗataa baaba, banyaa ɓiɗɗo.  
\v 2 No annirten een jiɗi ɓiɓɓe Alla woni jiɗen Alla, den tokken oodaaji makko.  
\v 3 Tokkugo oodaaji makko woni yiɗugo mo. Oodaaji makko laataaki doongal,  
\v 4 gam laatiiɗo mo Alla fu, jaaloto kujje duniyaaru. E goonɗinki meeɗen jaalortoɗen kujje duniyaaru.  
\v 5 Moy waawata ko jaali duniyaaru? Walaa, to hinaa goonɗinɗo Yeesu nun woni Ɓiɗɗo Alla.   
\s1 Ko Yeesu Almasiihu seedanaa  
\p
\v 6 Kanko, Yeesu Almasiihu, o wari e diyam e ƴiiƴam\f + \fr 5.6 \ft Himɓe ɗuuɓɓe e wi'a diyam ɗam woni diyam batisi ɗam Yeesu waɗanaa. Ƴiiƴam bo e hollita maayde Yeesu.\f*. E diyam tan bane o wardi, o wardii e diyam e ƴiiƴam fu. Ruuhu e hoore mum seedake ɗum, gam Ruuhu on woni gooŋa.  
\v 7 Seedeeɓe tato woni,  
\v 8 Ruuhu e diyam e ƴiiƴam, seedaaku maɓɓe fu laatii gootu.  
\v 9 Een jaɓa seedaaku himɓe, amma seedaaku Alla ɓuri semme, seedaaku ŋun non Alla seedanii Ɓiɗɗo mum.  
\v 10 Goonɗinɗo Ɓiɗɗo Alla fu, heɓii seedaaku ŋu der ɓerne mum. Mo goonɗinay Alla, laatinii mo pewoowo, gam o jaɓay seedaaku Alla seedanii Ɓiɗɗo mum.  
\v 11 Nani ɗo seedaaku ŋu: Alla hokkii en yonki tabitiiki, yonki kin der Ɓiɗɗo makko ki woni.  
\v 12 Gooduɗo Ɓiɗɗo e woodi yonki. Mo walaa Ɓiɗɗo Alla woodaa yonki.   
\s1 Heennyitoode ɗerewol ŋol  
\p
\v 13 Onon goonɗinɓe inne Ɓiɗɗo Alla, mi winnanii on ɗum gam anniton on keɓii yonki tabitiiki.  
\v 14 Hoolaare ne gooduɗen nani: To en eelii mo huune e sago makko, oo nanana en.  
\v 15 No een anni oo nanana en ko eeluɗen mo, een anni en keɓii ɗum.   
\p
\v 16 To goɗɗo yi'ii banniraawo mum e waɗa hakke ɗe yaarataa ɗum der maayde, o eelana joomum Alla, Alla bo hokkan mo yonki. Haala ka nafan dow waɗooɓe hakke ɗe yaarataa ɗum der maayde. Amma e woodi hakke jaarooje der maayde. Mi wi'ay eelon Alla gam iri hakke ɗe.  
\v 17 Kujje kalluɗe fu laati nun hakke, amma hakke fu bane yaarata der maayde.   
\p
\v 18 Een anni laatiiɗo ɓinŋel Alla tokkataako waɗugo hakkeeji, amma Ɓiɗɗo Alla e reeni mo, Ibiliisa kalluɗo meemataa mo.   
\p
\v 19 Een anni en himɓe Alla, go duuniyaaru fu e woni der junŋo Ibiliisa.   
\p
\v 20 Een anni bo Ɓiɗɗo Alla wari, hokkii en hakkillo annitingo Alla gooŋaajo, jooni kanko woodi en, gam en kawti e Ɓiɗɗo makko Yeesu Almasiihu. Yeesu Almasiihu on woni Alla gooŋaajo, kanko woni yonki tabitiiki bo.   
\p
\v 21 Sukaaɓe am, kakkilanee ko'e mooɗon e caafi tooruuje.