\id 1CO  
\h Korintu Aranol 
\toc1 Ɗerewol aranol ŋol Pol winnani ɓe Korintu 
\toc2 Korintu Aranol 
\mt2 Ɗerewol aranol ŋol Pol winnani ɓe  
\mt1 Korintu  
\is1 Haala Puɗɗirka  
\ip Pol lilaaɗo nun winnani ɓe Korintu ɗerewol mum aranol ŋol ɗo hakkune duuɓi 54 e 55, ɓaawo de o waɗi duuɓi tati der wanŋarde Efesu, Golle Lilaaɓe. 20.31. Wakkati mum Korintu laati nun wanŋarde mawne der leydi Akaya. Ɗerewol Golle lilaaɓe 18.1-18 e batana en no Pol yahiri Korintu e no o tiggiri eklesiya der siire nen.  
\ip Ɓe Korintu winnaniino Pol, ƴami ƴanɗe dow teegal, e dow ƴakkugo tew caafiranaaɗum tooruuje. Pol winnanii ɓe ɗerewol ŋol ɗo gam o toontoo ƴanɗe maɓɓe. Ɓerne makko biisakeno e habaruuji ɗi o nani dow ceenniigu naatuŋu caka ɓe Korintu, e jeddi tawaaɗi hakkune maɓɓe, e kade tooraaji goɗɗi gonuɗi caka maɓɓe. O nanii bo haala jeenu kalluŋu tawaaŋu caka maɓɓe, go ɓee jeeɗi, ɓe baaway ko moƴƴini ka.  
\ip Ko jogii Pol dow ɓe Korintu woni moƴƴingo goonki maɓɓe dow ko yaadataa e ko Alla yiɗi. Haalaaji ɗi o batani der ɗerewol makko e ɗuuɗi, amma ɗi fu huune gootum nun ɗi cappii. Kan woni, haala joonne goonɗinɗo fottune.  
\iot Tokkontirki haalaaji  
\io1 1. Toonti Pol dow ka o nani 1-6  
\io2 Haala puɗɗirka 1.1-9  
\io2 Ceenniigu der eklesiya 1.10-4.21  
\io2 Toora dow joonne goonɗinɓe 5.1-6.20  
\io1 2. Toonti dow tooraaji feere feere 7-16  
\io2 Ɓaŋugo e jooɗaago ɓaŋay 7  
\io2 Woodugo hoore mum e kirtaari ceniini 8.1-11.1  
\io2 Jikku kaanuŋu goonɗinɗo e woodi der eklesiya 11.2-34  
\io2 Dokke Ruuhu, e no ɗe gollirte 12-14  
\io2 Haala pintol 15  
\io2 Haalaaji cakitiiɗi e cannooje 16  
\c 1  
\s1 Sannoore  
\p
\v 1 Min Pol e banniraawo men Sosteni winnani on ɗerewol ŋol. Min Pol noddaaɗo gam laatoo lilaaɗo Yeesu Almasiihu e muunyo Alla.  
\v 2 Emen canna eklesiya Alla gonuka Korintu. Alla laaɓinii on gam on kawtii e Yeesu Almasiihu, onon noddaaɓe gam laatoɗon seniiɓe, noddooɓe inne Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu to gonuɗon fu. Yeesu on laatii Joomiraawo maɓɓe, e Joomiraawo meeɗen.  
\v 3 Alla Baaba e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu waɗana on moƴƴere, hokka on jam!   
\s1 Pol e yetta Alla gam ɓe Korintu  
\p
\v 4 Wakkati fu mii yetta Alla gam mooɗon sabbu moƴƴere makko ne o holliti on. O hollitii on ne gam on kawtii e Yeesu Almasiihu.  
\v 5 Der kawtal e makko, on keɓii huune fu, ko ɓuri du, der haala, e der annal fu,  
\v 6 eɗum hollita no on jaɓii seedaago amen haala Almasiihu no wooɗi.  
\v 7 Kanjum acci on dullay dokkal Alla baa gootal, oon keɗorii Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu wittaa.  
\v 8 Kanko semmiɗinta on faa heennyitirde, gam laatoɗon ɓe walaa gacce der nyalaane wittoygo makko.  
\v 9 Gam Alla laati nun koolaaɗo, kanko nodduɗo on kawton e Ɓiyiiko Yeesu Almasiihu, Joomiraawo meeɗen.   
\s1 Hawre caka goonɗinɓe  
\p
\v 10 Banniraaɓe, mii eela on e inne Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, batee haala goota, to on ceenniree, gaɗee hakkillo wooto e miilo wooto.  
\v 11 Banniraaɓe am, mi nanii diga e getti wuro Kolowe, kaɓe tawaaɗe caka mooɗon.  
\v 12 Ko jiɗum wi'ugo woni mi nanii moy mooɗon e wi'a min, mo Pol nun, goɗɗo bo e wi'a: «Min, mo Apollos nun,» goɗɗo feere kade e wi'a: «Min, mo Piyer nun,» faa hanne goɗɗo e wi'a: «Min, mo Almasiihu nun.»  
\v 13 Almasiihu seennu nun na? Pol nun maayi gam mon dow leggal palaaŋal na, naa e inne Pol nun gaɗiraɗon batisi?   
\p
\v 14 Mi yettii Alla gam mi waɗay baa gooto mooɗon batisi, to hinaa Kirispus e Gayus.  
\v 15 Non non, goɗɗo mooɗon waawataa ko wi'i waɗaama batisi e inne am.  
\v 16 Ee, gooŋa, mi waɗii getti wuro Estefanas batisi. Baka ɗon, mi annaa naa mi waɗii goɗɗo kade batisi.  
\v 17 Almasiihu du lilay am gam mi waɗa batisi. Ko o lilanimmi woni, mi waajoo linjiila. To emi waajoo ka bo, mi waɗirtaa ɗum e baawal haala, gam to maayde Almasiihu dow leggal palaaŋal laatoo baanji.   
\s1 Baawɗe Alla e annal mum  
\p
\v 18 Haala maayde Yeesu dow leggal palaaŋal laati nun haaŋaare dow gite halkooɓe, amma dow meeɗen enen hisinaaɓe, ka laati nun baawɗe Alla.  
\v 19 Eɗum winnaa der dewtere:  
\q1 «Mi halkan faamu faamuɓe,  
\q1 mi jirgitan annal annuɓe»   
\m
\v 20 Den, toy wooduɓe faamu woni? Toy moodiɓɓe tawreeta woni? Toy waawuɓe jeddi der jamaanuuru nuu ɗo woni? Alla bane wayliti annal himɓe duuniyaaru nuu waɗi ŋal haaŋaare na?   
\p
\v 21 Himɓe duuniyaaru nuu e faamu mum fu, annitay Alla no o holliti faamu makko. Ɗum laatake nun nun gam Alla e yiɗi hisingo goonɗinɓe ɗum fu diga e waaji amen ɗi woɓɓe daari haaŋaare.  
\v 22 Gooŋa nun, Yahuduuɓe e ƴama haaynaareeji, Yunaninkeeɓe bo e darta annal.  
\v 23 Amma enen, habaru tiggol Almasiihu dow leggal palaaŋal baajotoɗen. Yahuduuɓe e daari ɗum ko ferginta ɓe, Yunaninkeeɓe bo e daari ɗum haaŋaare.  
\v 24 Amma ɓe Alla noddi, baa ɓee Yahuduuɓe, ɗum bo ɓee Yunaninkeeɓe, ɓee anni no Almasiihu laati nun baawɗe e annal Alla.  
\v 25 Gam haaŋaare Alla e ɓuri annal neɗɗo, kade bo, tampere Alla e ɓuri semme neɗɗo.   
\p
\v 26 Onon banniraaɓe, daaree no Alla noddiri on onon e ko'e mooɗon, caka mooɗon, wooduɓe annal dow gite himɓe, ɗum bo semmenteeɓe, maa bo ɓe lenyi laamiiɓe, ɗuuɗaa.   
\p
\v 27 Amma Alla suɓii kaaŋal duuniyaaru gam o sentina wooduɓe annal, o suɓii tampuɓe gam o sentina wooduɓe semme.  
\v 28 O suɓii ko walaa tedduŋal e jawniiɗum, e ko wattiraaka der duuniyaaru nuu, gam o yawna ko teddi,  
\v 29 gam to goɗɗo heɓu juraago yeeso Alla.  
\v 30 Kanko hawti en e Yeesu Almasiihu, go Yeesu laatanii en annal Alla, der makko keɓuɗen gooŋaaku e laaɓineego e rinɗineego diga hakke.  
\v 31 To non «jurotooɗo fu, juro gam kawtal mum e Joomiraawo», hande no winniraa.   
\c 2  
\s1 No Pol waajorii ɓe Korintu  
\p
\v 1 Banniraaɓe, no garunoomi waajaago on haala Alla cuuɗiika, mi waajoraaki on e annal, ɗum bo e baawal batu.  
\v 2 Mi yiɗayno waajaago on goɗɗum feere to hinaa Yeesu Almasiihu e no o tiggiraa dow leggal palaaŋal.  
\v 3 Mi wonakeno to mooɗon e tampere, e kulol, mii diwna puy.  
\v 4 Haala am e waaji am daraaki dow baawal haala e annal himɓe. Eɗum darii dow ko Ruuhu Ceniiɗo hollitinta e baawɗe,  
\v 5 gam to goonɗinki mooɗon daroo dow annal himɓe, amma dow baawɗe Alla.   
\p
\v 6 E nun fu, emen baajoo annal lugguŋal yeeso ɓe goonɗinki mum semmiɗi. Amma annal himɓe duuniyaaru nuu ɗo bane men baajotoo, ɗum bo annal himɓe halkooɓe wooduɓe baawɗe.  
\v 7 Annal Alla kaayniiŋal, cuuɗaniiŋal himɓe men baajotoo, ŋal o siriyanii en diga duuniyaaru tagaaka, gam tedduŋal men.  
\v 8 Baa gooto der semmenteeɓe duuniyaaru nuu annaano ŋal, gam to ɓee annunoo ŋal, ɓe tiggataano Joomiraawo mo tedduŋal dow palaaŋal.  
\v 9 Amma hande no winnaa:  
\q1 «Ko itere meeɗay ko yi'i, noppi bo meeɗay ko nani,  
\q1 ko hakkillo goɗɗo yahay dow mum abada,  
\q1 kanjum Alla siriyanii yiɗuɓe ɗum.»   
\m
\v 10 Amma enen, Alla hollitii en ɗum diga e Ruuhu mum. Ruuhu on e wiɗitoo huune fu, faa e lugguɗum Alla.  
\v 11 Moy waawata ko anni neɗɗo to hinaa yonki gonuki der joomum? Hande nun Alla bo, walaa annuɗo mo to hinaa Ruuhu gonɗo der makko.  
\v 12 Enen kan, ruuhu duuniyaaru bane keɓuɗen, Ruuhu Alla nun, gam annen ko Alla waɗani en e moƴƴere nun.  
\v 13 Men batirtaa ɗum bo e boliiɗe ɗe himɓe duuniyaaru janŋinta, amma e boliiɗe ɗe Ruuhu janŋinta. Hande non men paaminirta heɓuɓe Ruuhu, kujje ruuhunkeeje.   
\p
\v 14 Mo heɓay Ruuhu Alla waawataa ko jaɓi kujje Ruuhu, gam ɗe laatani mo nun haaŋaare. O waawataa ko anni ɗe, gam e ballal Ruuhu tan ɗe annitirtee.  
\v 15 Gooduɗo Ruuhu Alla e suttontira huune fu, amma kanko e hoore makko, walaa cuttontiroowo haala makko.  
\v 16 Eɗum winnaa der Dewtere:  
\q1 «Moy anni miilooji Joomiraawo?  
\q1 Moy tintinta mo gokka?»  
\m Amma enen, Ruuhu Almasiihu na'on der meeɗen.   
\c 3  
\s1 Gollantooɓe Alla  
\p
\v 1 Banniraaɓe, mi waaway ko baddi on hande heɓuɓe Ruuhu Ceniiɗo, doole mi badda on hande himɓe duuniyaaru, e hande sukahon petton der goonɗinki Almasiihu.  
\v 2 Gam majjum baajiimi on hande yarooɓe kosam, hinaa nyaamdu tekkuŋol kokkumi on, gam on potanay ŋol taw. Faa jooni bo, on potanay ŋol,  
\v 3 gam jikku duuniyaaru nun jogii on taw. To nawniraagu e kaɓe e woni hakkune mooɗon, ɗum hollitintaa no jikku duuniyaaru nun jogii on na? Ɗum hollitintaa no ɓalli mooɗon nun jaalii on na?  
\v 4 To oon ceenniri hakkune mooɗon faa moy mooɗon fu e wi'a: «Min mo Pol nun,» oya bo e wi'a: «Min mo Apollos nun,» ɗum hollataa no onon e ɓe duuniyaaru fu on gootum nun na?   
\p
\v 5 Moy nun Apollos laatii? Moy nun Pol laatii? Men laati nun gollantooɓe Alla, ɓe diga e muuɗum goonɗinɗon, jaka no Joomiraawo hokkiri moy maɓɓe fu.  
\v 6 Min, mi aawi, go Apollos misi diyam, amma Alla mawnini.  
\v 7 Hande non, aawuɗo e misuɗo diyam fu laataaki goɗɗum, Alla mawninɗo tan laatii goɗɗum.  
\v 8 Aawuɗo e misuɗo diyam fu laati nun gootum, moy maɓɓe fu heɓan riiba jaka golle mum.  
\v 9 Gam minon men gollidooɓe e Alla, onon laatii deme makko, e suudu makko maheteeŋol.   
\p
\v 10 Dow moƴƴere ne Alla waɗanimmi, daɗɗumi daɗɗa suudu, hande mahoowo annanaaɗo. Jooni goɗɗo feere e maha dow makka. Amma sey moy fu waɗa hakkillo dow no mahirta.  
\v 11 Gam goɗɗo waawataa ko daɗɗi daɗɗa gokka to hinaa arana, kanka woni Yeesu Almasiihu.  
\v 12 Woɓɓe e maha dow daɗɗa kan e kanŋeeri, woɓɓe e cardi, woɓɓe bo e kaaƴe dime, woɓɓe bo e mahira leɗɗe e fuɗo e ƴomme.  
\v 13 Nyalaane darŋal, Almasiihu sumpitan golle moy fu, gam moy fu yiite foonnan golle mum, gam yiite hollan no golle moy fu wa'i.  
\v 14 Mo golle mum jaɓay yiite dow daɗɗa, joomum heɓan riiba golle mum.  
\v 15 Amma mo golle mum yiite nyaami, dullan riiba mum, kanko o hisan, amma o nandan hande cuttaaɗo e yiite.   
\p
\v 16 Faa jooni on annitay onon nun laatii suudu Alla na? On annaa Ruuhu Alla na'on der mooɗon na?  
\v 17 To goɗɗo halkii suudu Alla, Alla halkan joomum. Gam suudu Alla laati nun seniinu, onon nun bo laatii suudu makko.   
\p
\v 18 To goɗɗo jammoo hoore mum. Miiluɗo e mooɗon e woodi faamu der jaamanuuru nuu ɗo, sey o laatoo taw kaaŋaaɗo, gam o heɓa faamu gooŋawu.  
\v 19 Gam annal duuniyaaru nuu laati nun haaŋaare yeeso Alla. E winnii der dewtere: «Alla nanŋiran annuɓe e dabareeji maɓɓe.»  
\v 20 E winnii kade: «Joomiraawo e anni miilooji annuɓe, ɗi laati nun baanji.»  
\v 21 Gam majjum, to goɗɗo juroro himɓe, gam huune fu onon woodi.  
\v 22 Pol e Apollos e Piyer, ko woni der duuniyaaru, yonki e maayde, hanne e jaaŋo fu, onon woodi.  
\v 23 Onon, Almasiihu jey on, Almasiihu bo, Alla woodi ɗum.   
\c 4  
\s1 Lilaaɓe Almasiihu  
\p
\v 1 Min Pol e Appolos, daaree men hande gollantooɓe Almasiihu, yowanaaɓe haala Alla cuuɗiika.  
\v 2 Ko yiɗaa yi'ee dow yowaanaaɓe golle woni ɓe gaɗa golle ɗe ɓe jowanaa e hoolaare.  
\v 3 Mi faalaaka baa to on kiitake am, ɗum bo to woɓɓe hiitake am. Min e hoore am bo, mi hiitataako hoore am.  
\v 4 Baa to ɓerne am gaccaaki am, ɗum yiɗay wi'ugo mii poonnitiiɗo. Joomiraawo woni kiitotooɗo am.  
\v 5 Gam majjum, to on kiitee goɗɗo ko wakkati yottoo, keɗee faa Joomiraawo wara. Kanko wurtinta ko suuɗii der niwre, o hollita ko woni der ɓerɗe himɓe. Nyalaane majjum, moy fu heɓan yettoore kaananne mo to Alla.   
\p
\v 6 Banniraaɓe, haalaaji ɗi batumi dow am e Apollos fu, gam mooɗon batumi ɗi. Men jiɗu nun tokkitoɗon koyɗe amen, golliron haala bi'uka to neɗɗo ƴartoo ko winnaa. To on mawnitoree janŋinoowo oo ɗo, jawoɗon oo to.  
\v 7 Den moy ɓurnu maa dow woɓɓe? Ume gooduɗaa ko a hokka ɗum bane? To laatake a hokka ɗum nun, ume waɗi go aa mawnitoroo ɗum hande a hokka ɗum bane?   
\p
\v 8 On kaarii ko, on keɓii ko jawdi, on puɗɗii laamaago, men laamodaaki e mon! Kay, emen jiɗi laamoɗon, gam men laamodoo e mooɗon minon bo!  
\v 9 Gam eɗum nandi hande minon lilaaɓe, Alla laatinii men sakitiiɓe. O nandinii men hande hiitaaɓe waree, ko duuniyaaru e malaykaaɓe e himɓe e daara men.  
\v 10 Minon men kaaŋaama gam Almasiihu, amma onon oon goodi annal gam kawtal mon e Almasiihu. Minon men galaa semme, amma onon oon cemmiɗi. On teddinaaɓe, amma minon men jawaaɓe.  
\v 11 Faa e jooni, minon men dafaaɓe e ɗonɗaaɓe, funtu men goni, emen piyee, emen jiiloo toy fu.  
\v 12 Emen golloo e ko'e amen hande maayooɓe gam nyaannugo ko'e amen. To men jennaama, men barkiɗina, emen tooree emen munyi,  
\v 13 to men batanaama kalluka, men toonto geeta. Men laatake buuri duuniyaaru, e tuuni ni himɓe fu woppata.   
\p
\v 14 Mi winnanay on gam mi sentina on, amma gam mi waggina on, hande sukaaɓe am yiɗaaɓe.  
\v 15 E nun fu, baa to oon goodi ekkitinooɓe ujune sappo der goonɗinki mon Almasiihu, on goodaa baabiraaɓe ɗuuɓɓe kan. Gam der kawtal mooɗon e Almasiihu, min on laatii baaba mooɗon diga e waaji linjiila.  
\v 16 Gam majjum mii eela on, yemminee am.  
\v 17 Kan waɗi lilumi Timote ɓiyam jiɗaaɗo to mooɗon, koolaaɗo der kawtal mum e Joomiraawo. O siwtoran on no tokkirmi Almasiihu, e ko baajotoomi nokku fu der eklesiyaaji.   
\p
\v 18 E woodi mawnitiiɓe caka mooɗon, ɓee miiji mi warataa kade to mooɗon.  
\v 19 Amma ɓooyataa ko mi wara to mooɗon, to Joomiraawo e yiɗi. To mi warii, mi yiɗaa nanugo haala mawnitiiɓe ɓen tan, amma baawɗe maɓɓe.  
\v 20 Gam Laamaare Alla, hollitintaako e haala tan, amma e baawɗe.  
\v 21 Ume ɓuruɗon yiɗugo? Mi warida to mooɗon e sawru na? Naa e yidde e ɗiggere?   
\c 5  
\s1 Ko sentinii caka goonɗinɓe Korintu  
\p
\v 1 Men nanii huune centiniiɗum waɗii caka mooɗon. Iri majjum meeɗay ko waɗii baa caka heeferɓe. Men nanii gooto mooɗon e yiɗi debbo baaba mum!  
\v 2 Go oon juroro ɗum! Ko haanuno ɓerɗe mooɗon biisoo, burtinon gaɗuɗo iri baadi bonni nii caka mooɗon.   
\p
\v 3 Min, mii woɗɗodii on e ɓannu, amma miilooji am e wondi e mon. Mi hiitake gaɗuɗo baadi ni hande mi na'on to mooɗon.  
\v 4 De kawritiɗon fu, hakkillo am e wondi e mooɗon, gaɗee ɗum ɗo e baawɗe Joomiraawo meeɗen Yeesu:  
\v 5 gattee neɗɗo on der juuɗe Seyɗan, gam suunooji ɓannu makko halka, amma yonki makko hisa der nyalaane garki Joomiraawo.   
\p
\v 6 E gooŋa, on goodaa laawol juraago! On annaa no ƴuufinirɗum seɗɗa ƴuufinan conni peen laawaani fu na?  
\v 7 Laaɓinee ko'e mooɗon, ikkinee ƴuufinirɗum kiiɗɗum hakkune mooɗon, heɓa laatoɗon conni laawaani keyri, on galaa ƴuufinirɗum. Oon laaɓi ko, gam Almasiihu jawgiiri Paska meeɗen hiisaama.  
\v 8 Gam majjum, en nyaamee juulɗe Paska hinaa e ƴuufinirɗum kiiɗɗum ɗum hallande e ganyaani. Amma nyaamen ɗe e conni peen ni walaa ƴuufinirɗum, laatiini alaama laaɓal e gooŋa.   
\p
\v 9 Mi winnaniino on der ɗerewol am bi'umi, to on kawtee e waɗooɓe jeenu.  
\v 10 Himɓe duuniyaaru jeenooɓe bane batananmi, to ɗum bo suunaaɓe, maa bo wuyɓe, to ɗum bo saafooɓe tooruuje, gam to kamɓe nun batananmi, doole sey burtoɗon duuniyaaru.  
\v 11 Ko binnumi woni, to on kawtee e goɗɗo noddeteeɗo goonɗinɗo, go emo laatii jeenoowo, to ɗum cuunaaɗo, maa bo caafoowo tooruuje, maa bo nyo'oowo himɓe, ɗum bo jaroowo bagi, to ɗum bo gujjo, baa nyaamɗe to on kawtee e iri makko.   
\p
\v 12 Ume faalii am e hiitaago himɓe ɓe goonɗinay? Onon yowanaa hiitaago wonɓe caka mooɗon.  
\v 13 Himɓe ɓe goonɗinay, Alla nun hiitotoo ɗum. Gam e winnaa: «Burtinee neɗɗo kalluɗo caka mooɗon.»   
\c 6  
\s1 Gaccontirgo hakkune goonɗinɓe  
\p
\v 1 To goɗɗo mon e woodi haala gom e banniraawo mum, o suusan o yaara ka to hiitotooɓe ɓe duuniyaaru, ɓe goonɗinay, o acca himɓe Alla na?  
\v 2 E gooŋa on annaa no seniiɓe nun hiitoytoo himɓe duuniyaaru na? Den, to onon nun hiitoyto himɓe duuniyaaru, noy tampirɗon ko hiiti haalaaji petti?  
\v 3 On annaa enen nun hiitoyto malaykaaɓe na? Gam ume tampeten ko hiiti haalaaji goonki ki jooni?  
\v 4 Den, to haala gom waɗii caka mooɗon, himɓe ɓe eklesiya daaray goɗɗum cuɓoton ɓe kiitoo ka!  
\v 5 Mii bata ka gam centon! E gooŋa on goodaa mo hakkillo baa gooto caka mooɗon, baawoowo ko hiiti haala caka banniraaɓe na?  
\v 6 Goonɗinɗo e yaara goonɗinɗo bannu kiita to ɓe goonɗinay!   
\p
\v 7 Maa to oon gaccontira, eɗum hollita no on tampii. Ume waɗi on jaɓataa gaɗaneɗon ko wooɗaa? Ume waɗi on munyantaa nyaameego amaana?  
\v 8 Amma onon, oon parkana woɓɓe, oon nyaama ɓe amaana, banniraaɓe mooɗon bo gaɗanton ɗum.   
\p
\v 9 On annaa ɓe fonnitaaki naatataa der Laamaare Alla na? To on jammee ko'e mooɗon: Soɓuɓe, e saafooɓe tooruuje e jeenooɓe e luudiiɓe,  
\v 10 e wuyɓe e suunaaɓe e yarooɓe bagi, e nyo'ooɓe, e pasotooɓe, ɓe fu ɓe naatataa Laamaare Alla.  
\v 11 Woɓɓe mooɗon laatakeno hande non, amma jooni on lootaama, cenaɗon, on laatinaama foonnitiiɓe e baawɗe inne Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, e Ruuhu Alla meeɗen.   
\s1 Teddiniree Alla ɓalli mooɗon  
\p
\v 12 Oon bi'a, oon goodi laawol waɗugo huune fu. Gooŋa nun, amma huune fu bane nafata on. Mii woodi laawol waɗugo huune fu, amma mi nootataako mi laatoo jeyaaɗo majjum.  
\v 13 Oon bi'a, nyaamdu waɗaaka maa gam reedu, reedu bo gam nyaamdu. Gooŋa nun, amma Alla halkan ɗum ɗum fu ɗiɗum. Ɓannu ɓii aadama tagaaka gam waɗugo jeenu, ŋol laatani nun Joomiraawo, Joomiraawo bo gam maggol.  
\v 14 Hande nun, Alla pintinɗo Joomiraawo meeɗen e maayde, fintinan en enen bo e baawɗe mum.   
\p
\v 15 E gooŋa, on annaa ɓalli mooɗon laati nun jokkulal gootal der ɓannu Almasiihu na? Den, e haani mi etta jokkulal Almasiihu mi laatina jokkulal jeenoowo na? Waɗataako!  
\v 16 E gooŋa on annaa kawtuɗo e debbo jeenoowo fu, laatake ɓannu gootol e makko na? E winnaa: «Ɓe fu ɗiɗo, ɓe laatoto ɓannu gootol.»  
\v 17 Amma kawtuɗo e Joomiraawo laatoto ruuhu gootu e makko.   
\p
\v 18 Boɗɗodee haala jeenu fu. Hakke ɗe neɗɗo waɗata fu, meemataa ɓannu mum, amma gaɗuɗo jeenu, waɗii hakke der ɓannu mum.  
\v 19 On annaa ɓalli mooɗon laati nun suudu Ruuhu Ceniiɗo gonɗo der mooɗon, mo Alla hokki on na? On jeyaa ko'e mooɗon,  
\v 20 gam Alla soodirii on e huune tedduɗum. Gam majjum, teddinee mo e ɓalli mooɗon.   
\c 7  
\s1 Toonti ƴanɗe dow teegal  
\p
\v 1 Jooni kan mii yiɗi toontaago on ƴanɗe ɗe binnanɗon am. E gooŋa, e ɗum wooɗi to gorko meemay debbo.  
\v 2 Amma, gam to on gonee der jeenu, e haani gorko fu e woodi debbo mum, debbo moy fu bo, e woodi gorko mum.  
\v 3 Gorko huntana debbo haaje mum, debbo bo hande nun.  
\v 4 Debbo jeyaa ɓannu mum, gorum jey ŋol. Gorko bo hande non, jeyaa ɓannu mum, debbo mum jey ŋol.  
\v 5 To on calontiree dow kawtal ɓalli mooɗon, sey to on nannantiri dow majjum der wakkati seɗɗa gam du'aago. Ɓaawo majjum, kawtee kade gam to Seyɗan jarboo on dow tampere jogaago ko'e mon.   
\p
\v 6 Ka batumi on ɗo, doole bane, saawari nun.  
\v 7 Mii yiɗi himɓe fu laatoo hande am, amma moy fu bane Alla hokki ɗum. Moy fu e dokkal muuɗum non, oo ɗo hande nii, oya bo hande nun.   
\p
\v 8 Mii yiɗi wi'ugo ɓe ɓaŋay e ɓe ɓaŋaaka, e gowniiɓe, eɗum wooɗi ɓe jooɗoo hande am.  
\v 9 Amma to ɓe baawataa ko jogii ko'e maɓɓe, ɓe ɓaŋontira. Ɓaŋontirgo e ɓuri wonaago der suunooji.   
\p
\v 10 Ɓaŋontirɓe, mii hokka ɓe dooka, to am bane ka ƴiwi, amma to Joomiraawo: debbo haanay saloo gorum.  
\v 11 To o salake bo, sey o jooɗoo nun nun, maa bo o naara e goriiko. Nunnun gorko bo, haanay seera debbo mum.   
\p
\v 12 Amma dow horiiɓe, min nun batata kaa ɗo, Joomiraawo bane. To goonɗinɗo e woodi debbo mo goonɗinay, go debbo on nootii wondugo e makko, to o seeru mo.  
\v 13 Non non nun bo, to debbo goonɗinɗo e woodi gorko mo goonɗinay, to gorko on nootake wondugo e makko, to o saloo mo.  
\v 14 Gam gorko mo goonɗinay senaama gam debbo mum, nun bo debbo mo goonɗinay senaama gam gorko mum. To hinaa nun, ɓiɓɓe maɓɓe laatataako seniiɓe, nani bo ɓee ceniiɓe.  
\v 15 Amma mo goonɗinay, to e yiɗi seerugo goonɗinɗo, o seera. Den fu goonɗinɗo, debbo, to ɗum bo gorko, doolaaka jooɗoo der teegal mum, Alla noddu en nun gam gonoɗen der jam.  
\v 16 Debbo, aa anni naa a hisinan gorko maa na, nun bo gorko, aa anni naa a hisinan debbo maa na?   
\s1 Moy fu wonoo hande no Joomiraawo noddiri ɗum  
\p
\v 17 To non, moy fu wonoo hande no Joomiraawo hokkiri ɗum, moy fu wonoo der goonki ki wonuno go Alla nodda ɗum. Kanjum umuranmi der eklesiyaaji fu.  
\v 18 Juulniiɗo go Alla noddi ɗum, wonoroo nun nun, mo juulnaakino bo go Alla noddi ɗum, wonoroo nun nun.  
\v 19 Juulnaago e dullere juulnaago fu, laataaki goɗɗum, sey tokkugo umurooje Alla.  
\v 20 Moy fu wonoro hande no laatinoo go Alla nodda ɗum.  
\v 21 To jeyaaɗo nun laatinoɗaa go Alla noddu maa, taa accu ɗum ɓillee. Amma to a heɓii laawol no dimɗirtaa, taa yeeba ɗum.  
\v 22 Gam jeyaaɗo mo Joomiraawo noddi, laatake dimo gam Joomiraawo. Dimo mo Alla noddi bo, laatake jeyaaɗo Almasiihu.  
\v 23 On coodiraama e huune ko teddi. Gam majjum, to on laatinee ko'e mon jeyaaɓe himɓe.  
\v 24 Banniraaɓe, moy fu wonoro yeeso Alla, hande no laatinoo go o noddee.   
\s1 Ɓaŋugo ɗum bo jooɗaago nun nun  
\p
\v 25 Dow himɓe ɓe meeɗay ɓaŋugo, ɗum bo ɓaŋeego, mi woodaa umuroore gom ƴiwne to Joomiraawo, amma mi batan ko miilumi, min mo Joomiraawo yurmii, waɗimmi koolaaɗo.  
\v 26 Mii miila to neɗɗo wonake non, ɗum ɓuran wooɗugo, sabbu tooraaji ɗi jooni.  
\v 27 Ɓaŋuɗo, to seeru, mo ɓaŋay bo to daartu ɓaŋugo.  
\v 28 Amma ɓaŋuɗo waɗay gacce, gatol bo to ɓaŋaama, waɗay gacce. Amma annee no ɓaŋuɓe e woodi ɓillaaje der goonki mum. Kanji bo woni mi yiɗanaa on.  
\v 29 Banniraaɓe, ko jiɗum batugo on nani: Wakkati juutaa, gam majjum, ɓaŋuɓe laatoo hande ɓe ɓaŋay,  
\v 30 wullooɓe laatoo hande ɓe bullataa, seyotooɓe waɗa hande ɓe ceyataako, soodooɓe bo waɗa hande ɓe goodaa goɗɗum,  
\v 31 seyortooɓe jawdi duuniyaaru, wonoo hande ɓe ceyataako, gam duuniyaaru nuu ɗo faanake heennyugo.   
\p
\v 32 Ko jiɗumi woni, burtoɗon e sugullaaji. Mo ɓaŋay e hiinnitano golle Joomiraawo, ko fottanta Joomiraawo tan o dartata.  
\v 33 Amma ɓaŋuɗo, hakkillo mum, to kujje duuniyaaru wonoto, ko welata debbo makko o dartata,  
\v 34 hakkillo joomum seennake. Hande non bo, mo ɓaŋaaka, hakkillo mum to kujje Joomiraawo wonoto, gam ɓannu e yonki makko fu laatoo ko senaa. Amma ɓaŋuɗo, hakkillo mum to kujje duuniyaaru wonoto, ko welata goriiko o dartata.   
\p
\v 35 Mi batay ka, gam mi fergina on, amma gam wallugo on batanmi ka. Mii yiɗi gonoɗon der goonki kaanuki, tokkoɗon bo Joomiraawo e ɓerɗe goote.   
\p
\v 36 To goɗɗo e woodi ɗaɓɓere mum, go o yiɗaa sentingo mo diga o ɓaŋay mo, o waɗa ko o yiɗi. O ɓaŋa mo, o farkay to o ɓaŋii mo.  
\v 37 Amma to gorko waɗi niiya der ɓerne mum, hinaa e doole, laatoo bo o waawan ko jogii hoore makko, o ɓaŋay, o waɗii ko wooɗi.  
\v 38 Ɓaŋuɗo ɗaɓɓere mum waɗii ko wooɗi, amma mo ɓaŋay mo, waɗii ko ɓuri wooɗugo.   
\p
\v 39 Debbo ɓaŋaaɗo laati nun kaɓɓaaɗo to goriiko e wuuri. Amma to goriiko wuuraa, o rinɗii, o waawan ko etti mo o yiɗi fu, amma tawee der laawol Joomiraawo nun.  
\v 40 Dow miilo am, to debbo jooɗake ɓaŋaaka, o ɓuran heɓugo seyo. Miilooji am nun batanmi ɗon, mii miila bo mii woodi Ruuhu Alla.   
\c 8  
\s1 Toonti ƴanɗe dow tew caafiranaaɗum tooruuje  
\p
\v 1 Jooni faa mi toontoo ƴanɗe mooɗon dow tew caafiranaaɗum tooruuje. Gooŋa nun, en fu, een goodi annal. Annal e wadda manŋu hoore, amma yidde woni ko yaarata eklesiya yeeso.  
\v 2 Neɗɗo miijuɗo e anni, joomum annaa taw no haani anniree.  
\v 3 Amma neɗɗo fu jiɗuɗo Alla, Alla e anni ɗum.   
\p
\v 4 Dow ƴakkugo tew caafiranaaɗum tooruuje, een anni tooruure laataaki goɗɗum der duuniyaaru, Alla gooto tan woni.  
\v 5 Himɓe e saafa tooruuje ɗe dow e ɗe ley. E gooŋa, saafeteeɓe ɗuuɓɓe e wi'eteeɓe joomiraaɓe ɗuuɓɓe na'on.  
\v 6 Amma e nun fu, enen kan, Alla gooto tan woni, Baaba taguɗo huune fu, mo gam mum buuruɗen. Kade bo Joomiraawo gooto tan woni, Yeesu Almasiihu mo huune fu laatorii e mum, e mo gam mum keɓuɗen yonki.   
\p
\v 7 Amma himɓe fu bane anni gooŋa kaa ɗon. Woɓɓe woowunooɓe tooruuje, e ƴakka tew caafiranaaɗum tooruuje, go miilooji ɓerɗe maɓɓe tampuɗi e hiitoo ɓe.  
\v 8 Nyaamdu ɓeydantaa en goɗɗum to Alla. To en nyaamii, ɗum nafataa en goɗɗum, to en nyaamay bo, ɗum ɓuytataa en goɗɗum.   
\p
\v 9 Amma kakkilee to dimaaku mooɗon doƴƴa ɓe goonɗinki mum semmiɗaa.  
\v 10 An gooduɗo annal, to goɗɗo yi'ii maa aa nyaama to tooruure saafetee, hakkillo makko tampuŋo hokkan mo o nyaama kanko bo. Den fu, der cuuɗiiɗum ɓerne makko, nafa caafiranaaka tooruure bane o nyaami na?  
\v 11 Den banniraawo tampuɗo halkan gam annal maa, kanko mo Almasiihu maayi gam muuɗum halka gam annal maa.  
\v 12 To oon gaɗa hakke dow banniraaɓe mooɗon ɓe goonɗinki mum semmiɗay hande nun, oon nawna miilooji ɓerɗe maɓɓe, hakke nun gaɗoton ɗon dow Almasiihu.  
\v 13 Gam majjum to nyaamdu nun doƴƴata banniraawo am, mi ƴakkataa kade tew abada, gam to mi doƴƴu mo.   
\c 9  
\s1 Ko haanani lilaaɗo  
\p
\v 1 Mi jeyaa hoore am na? Mi laataaki lilaaɗo na? Mi yi'ay Joomiraawo meeɗen Yeesu na? Diga golle ɗe gollaniimi Joomiraawo bane goonɗinirɗon na?  
\v 2 Baa to woɓɓe daaray am hande lilaaɗo, to mooɗon kan, mi lilaaɗo nun, gam onon laati ko hollitinta no Joomiraawo nun lilimmi.   
\p
\v 3 Daa ko bi'anmi yiɗuɓe gaccaago am:  
\v 4 Men kaanaa nyaamugo e yarugo der golle amen na?  
\v 5 Men kaanaa woositaago e rewɓe goonɗinɓe hande no lilaaɓe woɓɓe, e miiraaɓe Joomiraawo, e Kefas waɗata na?  
\v 6 Min e Barnabbas tan nun haani golloo gam nyaannugo ko'e amen na?  
\v 7 Soogeeru nuye haɓata konu e nyaanna hoore mum bo? Demoowo moy woni mo nyaamataa ɓiɓɓe gesa mum? Moy woni duroowo mo yarataa kosam darne mum?   
\p
\v 8 Ka batanmi ɗo, dow miilooji himɓe bane ɗum ƴiwi, tawreeta bo batii ɗum.  
\v 9 E winnaa der tawreeta: «Taa haɓɓu hunnuko gaari gollotooni der nafa.» Ga'i demooji nun Alla batani ka na?  
\v 10 E gooŋa enen bane batanaa ka na? Enen nun batanaa haala ka, gam demoowo e duggoowo fu waɗa golle muuɗum e miiliri heɓugo geɗu mum.  
\v 11 Men aawii der mooɗon kujje ruuhunkeeje. To men duggii jawdi ni gooduɗon, ko mawni nun na?  
\v 12 To woɓɓe e woodi laawol dow mooɗon, minon, men ɓuraa ɓe woodugo ŋol na?  
\p Amma minon, men nafitoraaki baawɗe amen. Men munyanii huune fu gam to men paddoo linjiila Almasiihu yahugo yeeso.  
\v 13 E gooŋa, on annaa gollotooɓe der suudu Alla e heɓa nyaamdu mum der ko sakketee na? On annaa bo no gollotooɓe der wuuɗirde sadakaaji, der ɗon nun heɓata geɗu mum na?  
\v 14 Hande non bo, Joomiraawo batii waajotooɓe linjiila, heɓa nyaamdu mum diga waaji linjiila.   
\p
\v 15 Amma min, mi nafitoraaki kujje ɗee fu, to mi winnii ka bo, gam mi heɓa ɗe bane. Gomma mi maaya, mi nootataako goɗɗo haɗanmi juraago dow majjum.  
\v 16 Gam waajaago linjiila laatanaaki am juro, doole nun mi waajoo ka. Bone woodanimmi to mi waajaaki ka!  
\v 17 To e anniya ɓerne am nun gaɗiranmi golle ɗen, mi heɓan riiba am. Amma min bane suɓi, mi yowana ɗe nun.  
\v 18 Den fu, ume woni riiba am? Riiba am woni waajaago linjiila hinaa gam joddi. Mi dartay nafitoraago ko haani mi heɓa gam gollal ŋal.   
\p
\v 19 Mii dimo dow himɓe fu, amma mi laatinii hoore am jaggantooɗo himɓe fu, gam mi heɓana Almasiihu ɗuuɓɓe maɓɓe.  
\v 20 To mi na'on caka Yahuduuɓe, mi waɗa hoore am hande Yahuduujo, gam mi heɓa ɓe. To mi yahii to tokkuɓe tawreeta, mii waɗa hoore am hande tokkuɗo tawreeta, gam mi heɓa ɓe, baa to mi tokkay tawreeta.  
\v 21 Hande nun bo to mi yahii to ɓe annaa tawreeta, mii waɗa hoore am hande mo annaa tawreeta, gam mi heɓa ɓe, ɗum yiɗay wi'ugo mi tokkay tawreeta Alla, gam der umuroore Almasiihu gonumi.  
\v 22 To mi yahii to goonɗinɓe tampuɓe, mii waɗa hoore am hande tampuɗo, gam mi heɓa ɓe. Walaa fu no mi laatinay hoore am dow himɓe fu gam mi hisinira woɓɓe maɓɓe, baa no waɗi fu.  
\v 23 Ɗum fu, mi waɗii ɗum gam linjiila, gam mi heɓa geɗu am der barke makka.   
\p
\v 24 E gooŋa, on annaa himɓe fu nun doggata der jayri, to waɗooɓe daɗontiro doggata na? Amma e non fu, gooto maɓɓe tan nun heɓata ko resaa on. Gam majjum, doggee gam keɓal.  
\v 25 Jiɗɗo daɗugo der doggudu fu, sey elta ɓannu mum der huune fu. Kamɓe, ɓee gaɗa ɗum gam heɓugo keɓal meetalol ɗayloowol, amma enen, een tammi heɓugo meetalol ŋol ɗaylataa.  
\v 26 Gam majjum to emi dogga, gam baanji bane dogganmi, to emi lukka bo, dow hennu bane lukkanmi.  
\v 27 Amma mii gollina ɓannu am e naawɗum faa mi jaaloo ŋol, gam mii hula mi dulla heɓugo yetteego ɓaawo baajiimi woɓɓe linjiila.   
\c 10  
\s1 To on caafee tooruuje  
\p
\v 1 Banniraaɓe, mii yiɗi paamon ɗum ɗo: ɓaawo no kaakiraaɓe meeɗen wurtii Misira, der wakkati Muusa, ɓe fu ɓe gonake ley duulere ardanii ne ɓe, ɓe fu bo, ɓe jolii maayo.  
\v 2 Ɓe fu ɓe gaɗanaama batisi der duulere e der maayo sabbu kawtal maɓɓe e Muusa.  
\v 3 Kade bo, ɓe fu ɓe nyaamii nyaamdu ruuhunkewol gootol,  
\v 4 ɓe fu ɓe jarii jaram ruuhunkejam gootam, burtiiɗam e tepaare ruuhunkeere, jaadannoore e maɓɓe. Tepaare nen woni Almasiihu.  
\v 5 Amma e non fu, ɗuuɓɓe maɓɓe, Alla yerdaaki ɗum. Ɓe baraama der ladde.   
\p
\v 6 Huune ɗum fu, laatanake en misaalu gam to en tokkee jiɗaaɗi yonki meeɗen, hande no maɓɓe.  
\v 7 To on laatee saafooɓe tooruuje hande no woɓɓe maɓɓe waɗi, hande no winnaa: «Himɓe jooɗii nyaami yari, den ɓe ummii gam ɓe pija fijo jaayŋo.»  
\v 8 To on naatee jeenu hande no woɓɓe maɓɓe waɗi. Faa himɓe ujune laso e tato maayi nyalaane woore.  
\v 9 To on jarbee Joomiraawo hande no woɓɓe maɓɓe waɗi, ko bolle halki ɓe.  
\v 10 To on dumbitee hande no woɓɓe maɓɓe waɗi, go malaykaajo maayde halki ɓe.   
\p
\v 11 Huune ɗum fu, tawii ɓe gam keɓen misaalu. Ɗum winnaama bo gam keɓen hakkillo, enen wonuɓe der wakkatiiji cakitiiɗi.  
\v 12 Gam majjum, miiluɗo e darii fu, waɗa hakkillo to yanu.  
\v 13 Jarbeeji walaa ɗi keɓuɗon, ɗi woɓɓe heɓayno. Alla e laatii koolaaɗo, o accataa jarbeɗon ɓura semme mon. To ɗi garii bo, o hokkan on laawol no munyirton, e no burtortoɗon e majji.   
\p
\v 14 Gam majjum, banniraaɓe am yiɗaaɓe, boɗɗodee caafol tooruuje.  
\v 15 Mii badda on hande wooduɓe hakkillo, onon e ko'e mooɗon biɗitee ko batumi.  
\v 16 Jarirgel hiraane seniine ŋel jetteten Alla gam mum, ŋel hollitintaa en kawtii e ƴiiƴam Almasiihu na? Peen ceenneten een nyaama, ŋa hollitintaa en kawtii e ɓannu Almasiihu na?  
\v 17 Peen ŋan laati nun goota, nun nun enen bo, no ɗuuɗirɗen fu, en laati nun ɓannu gooton, gam en fu, een keɓa geɗu meeɗen e peen goota ŋan.   
\p
\v 18 Daaree Isira'iilaaɓe: himɓe maɓɓe nyaamooɓe sadakaaji cakkanaaɗi Alla, ɓe goodaa kawtal e Alla cakkanteeɗo sadakaaji ɗin na?  
\v 19 Ko jiɗum wi'ugo woni: Tooruure e tew ko ne saafiranaa e laatii goɗɗum? Aawo!  
\v 20 Amma, ko heeferɓe saafirta, ginnaaji ɓe caafanta ɗum, Alla bane. Nani bo mi yiɗaa oon goodi kawtal e ginnaaji.  
\v 21 On baawataa ko yariri jarirgel Joomiraawo, jariron bo ŋel ginnaaji, on baawataa ko nyaamidi e Joomiraawo, nyaamidon e ginnaaji bo.  
\v 22 Naa en jiɗu nun ummingo nawniraagu Joomiraawo? Een ɓuri mo semme na?   
\s1 Teddinee Alla der huune fu  
\p
\v 23 Gooŋa nun: «Huune fu e dagii». Amma huune fu bane nafata. «Huune fu e dagii,» amma huune fu bane yaarata eklesiya yeeso.  
\v 24 To goɗɗo mooɗon daartu ko nafata ɗum kan tan, amma ko nafata woɓɓe bo.   
\p
\v 25 Ko sippetee der luumo fu, on baawan ko nyaami ɗum, to on daartee annugo to ɗum ƴiwi, gam ɓerɗe mon e gaccoo on.  
\v 26 Gam: «Leydi e ko woni e mayri fu, Joomiraawo jey.»   
\p
\v 27 To mo goonɗinay noddinii on nyaamɗe, go nootiɗon noddoore makko, nyaamee ko o resani on fu e jam, to on biɗitee ɗum gam ɓerɗe mooɗon e gaccoo on.  
\v 28 Amma to goɗɗo wi'ii on: «Tew ɗum ɗo caafiranaaɗum tooruure nun,» den kan, to on nyaamee gam sabbu ceedinɗo on, e gam sabbu cuuɗiiɗum ɓerne.  
\v 29 Mi batantaa ɗo miilooji ɓerɗe mon, amma ɗi oya. E gooŋa, gam ume miilooji ɓerne goɗɗo hiitotoo dimaaku am?  
\v 30 To mi yettii Alla dow nyaamdu am, gam ume gacceteemi dow nyaamdu nu jettumi Alla gam mum?   
\p
\v 31 Gam majjum, on nyaaman nun, on jaran nun, ko gaɗoton fu de, gaɗee ɗum gam teddinon Alla.  
\v 32 To on laatanee Yahuduuɓe e Yunaninkeeɓe e eklesiya Alla fergere.  
\v 33 Laatee hande am, gam dow huune fu, mii darta fottango himɓe fu, mi dartataa ko nafatammi min tan, ko nafata himɓe fu dartanmi, gam ɓe kisa.   
\c 11  
\p
\v 1 Yemminee am hande no min e hoore am yemminiranmi Almasiihu.   
\s1 Ekkkitinol dow fiilaago  
\p
\v 2 Mii yetta on gam oon ciwtorammi wakkati fu, e kade bo gam oon joggii ekkitinooje hande no ekkitinirmi on.  
\v 3 Mii yiɗi bo paamon no Almasiihu nun woni hooreejo dow gorko fu, gorko bo woni hooreejo dow debbo, Alla bo woni hooreejo Almasiihu.  
\v 4 To gorko e du'oo, ɗum bo e waɗa annabaaku, go e suddii hoore mum, o teddinay hooreejo makko.  
\v 5 Amma to debbo kan e du'oo, ɗum bo e waɗa annabaaku, go fiilaaki, o teddinay hooreejo makko, oo nandi e pemmiiɗo laaɓune.  
\v 6 Gam to debbo fiilaaki, sey o hesa gaasa makko. Amma to hesugo gaasa, ɗum bo femmugo ka e sentinoo mo, den fu, o fiiloo.  
\v 7 Gorko haanay sudda hoore mum gam o laati nun nandi Alla e tedduŋal mum. Amma debbo, laati nun tedduŋal gorko.  
\v 8 Gam gorko bane ƴiwi e debbo, debbo nun ƴiwi e gorko,  
\v 9 gorko bane tagaa gam debbo, debbo nun tagaa gam gorko.  
\v 10 Gam daliila malaykaaɓe, debbo fiiloo gam hollita baawɗe mum.  
\v 11 Hande no Joomiraawo resiri, debbo wonataako to gorko walaa, gorko bo wonataako to debbo walaa.  
\v 12 Gam hande no debbo ƴiwiri e gorko, non non nun gorko bo rimiraa e debbo. Amma ɗum fu, to Alla ɗum ƴiwi.   
\p
\v 13 Miilee onon e ko'e mooɗon: E wooɗi debbo e du'oo, o fiilaaki na?  
\v 14 Tawaaŋal hollataa to gorko yoofitii gaasa mum, femmay ka, eɗum sentinii na?  
\v 15 Amma to debbo, tedduŋal muuɗum nun, gam o hokkaama gaasa juutuka hande fiilaanu.  
\v 16 Jiɗɗo yeddugo ka fu, baa minon, baa eklesiya Alla, en goodaa tawaaŋal ŋal ɗon.   
\s1 Hiraane Joomiraawo seniine  
\p
\v 17 Woodi ko jiɗum batugo on kade dow haala no kawritirton. Dow majjum mi waawataa ko mani on, gam no kawritirton laataaki gam yaarugo on yeeso, amma gam wittingo on ɓaawo.  
\v 18 Taw, mi nanii to on kawtii, hunnuko wooto walaa hakkune mon, mi hoolake bo haala kan gokka mum, gooŋa nun.  
\v 19 Haani du ceenniigu laatoo caka mooɗon, gam heɓa gooŋaaɓe wurtoo e mooɗon.  
\v 20 To on kawritii, hiraane Joomiraawo bane nyaamoton.  
\v 21 Gam to on kawritii oon nyaama, moy mooɗon fu, e yawɗanoo nyaamugo nafa mum, den tawaa woɓɓe e rafaa, woɓɓe bo bagi e doƴƴi ɗum.  
\v 22 E gooŋa on goodaa cuuɗi to haani nyaamon, jaron na? Naa on jawu nun eklesiya Alla? On jiɗu nun sentingo talakaaɓe na? Ume bi'anmi on? Mi yetta on na? Mi waawataa ko yetti on dow majjum.   
\p
\v 23 Min, diga Joomiraawo nun keɓumi ko jottimmi on: Jemmaare ne der muuɗum Joomiraawo meeɗen Yeesu jammaa, o etti peen,  
\v 24 o yetti Alla, o ŋappiti ŋa, o wi'i: Ɗum ɗo woni ɓannu am kokkaaŋol gam mooɗon. Gaɗee ɗum, oon ciwtorirammi.  
\v 25 No ɓe keennyi, o etti jarirgel innabojam, o wi'i: Jarirgel ŋel woni alkawal kesal tabbitiniraaŋal e ƴiiƴam am. De jaroton ɗam fu, jaree ɗam, oon ciwtorirammi.  
\v 26 De nyaamoton peen oon jara der jarirgel ŋel fu, oon baajoo wa ɗon haala maayde Joomiraawo faa de o wittoy.   
\p
\v 27 Gam majjum, neɗɗo fu ƴakkuɗo peen, yariri jarirgel Joomiraawo hande no haaniray, waɗii hakke dow ɓannu Joomiraawo e ƴiiƴam mum.  
\v 28 Gam majjum, moy fu wiɗitoo hoore mum go ƴakka peen, yara bo der jarirgel ŋel.  
\v 29 Gam neɗɗo ƴakkuɗo peen, yari der jarirgel ŋel, go suttontiray ko woni ɓannu Joomiraawo, o fooɗanan hoore makko kiita diga nyaamɗe e jarɗe makko.  
\v 30 Gam majjum waɗi ko ɗuuɓɓe mooɗon laatii nyawɓe e moofiɗinɓe, ɗuuɓɓe bo maayi.  
\v 31 To en biɗitake ko'e meeɗen, en kiitataake.  
\v 32 Amma Joomiraawo e hiitoo en gam o elta en, wara doƴƴideɗen kiita e himɓe duuniyaaru.   
\p
\v 33 To non, banniraaɓe am, to on kawritii gam nyaamon hiraane Joomiraawo, keɗontiree.  
\v 34 To woodi e mooɗon mo rafo waɗata, joomum nyaama diga wuro mum, gam to kawtal mooɗon waddana on kiita. Dow ko horii fu, to mi warii, mi laaɓinanan on ɗum.   
\c 12  
\s1 Dokke Ruuhu Ceniiɗo  
\p
\v 1 Banniraaɓe, dow haala dokke Ruuhu Ceniiɗo hokkata, mi yiɗaa dullon annal dow mum.  
\v 2 Ciwtoree, den ko on goonɗinayno, on pooɗeno far to tooruuje muume.  
\v 3 Gam majjum waɗi ko mii yiɗi paamon ɗum ɗo. Walaa bi'oowo Yeesu laati nun naalaaɗo to Ruuhu Alla o batirta ka, kade bo walaa bi'oowo Yeesu laati nun Joomiraawo to joomum woodaa Ruuhu Ceniiɗo.   
\p
\v 4 Dokke Ruuhu Ceniiɗo feere feereeje nun woni, amma Ruuhu on gooto nun.  
\v 5 Golle feere feereeje nun woni, amma Joomiraawo majje laati nun gooto.  
\v 6 Baawal golle feere feereeje nun woni, amma Alla gooto on waɗata huune fu der moy fu.  
\v 7 Moy fu heɓii kokkal kollitoowal baawɗe Ruuhu, nafoowal himɓe fu.  
\v 8 Ruuhu hokkata oo ɗo dokkal batugo e hakkillo, o hokka oo to dokkal batugo e annal. Ruuhu gooto on waɗata ɗum.  
\v 9 Kanko on hokkata oo ɗo goonɗinki, oo to nyawtugo nyawɓe,  
\v 10 o hokka oo ɗo baawɗe waɗugo haaynaareeji, oo to baawɗe waɗugo annabaaku, oo ɗo baawɗe annitingo ko warata diga Ruuhu, oo to baawɗe batugo e ɗelle Ruuhu, goɗɗo bo o hokka ɗum baawɗe nantingo ɗelle ɗen.  
\v 11 Ruuhu gooto on tan waɗata ɗum ɗon fu, o seennirana moy fu dokkal hande no o yiɗiri.   
\s1 Jokkule ɗuuɗɗe der ɓannu gootol  
\p
\v 12 Hande no ɓannu laatorii gootol baa no jokkule ɗuuɗɗe ŋol woodi, nun bo, jokkule ɗuuɗɗe laatorii ɓannu gootol. Non Almasiihu bo wa'i.  
\v 13 Gam en fu, en keɓii batisi diga e Ruuhu gooto gam laatoɗen ɓannu gootol, Yahuduuɓe e Yunaninkeeɓe, maccuɓe e rimɓe, en fu en jarinaama Ruuhu gooto on.   
\p
\v 14 Ɓannu neɗɗo laataaki jokkulal gootal, amma jokkule ɗuuɗɗe.  
\v 15 To koyŋal wi'i: «No mi junŋo bane, mi jeyaaka e ɓannu,» e nun fu ŋal jeyaaka e ɓannu na?  
\v 16 Naa to nowru wi'i: «No mi laataaki itere, mi jeyaaka e ɓannu,» ɗum haɗan ne jeyeego e ɓannu na?  
\v 17 To jokkule ɓannu fu laatake gite, noy neɗɗo nanirta? Naa to ɗe fu ɗe laatake nowru, noy neɗɗo luuttirta?  
\v 18 Amma, Alla resii jokkulal baaŋale fu der ɓannu, hande no o yiɗiri.  
\v 19 To jokkule fu laatakeno gootal, noy ɓannu laatotonoo?  
\v 20 E gooŋa, jokkule e ɗuuɗi, amma ɗe fu, ɗe laati nun ɓannu gootol.   
\p
\v 21 Itere waawataa ko wi'i junŋo: «Mi woodaa haaje maa». Hoore bo waawataa ko wi'i koyɗe: «Mi woodaa haaje mooɗon».  
\v 22 Amma, jokkule ɓannu daaraaɗe e ɓuri tampugo, kanje bo ɗee nafa.  
\v 23 Jokkule ɗe daareten walaa tedduŋal, kanje ɓuruɗen teddingo. Jokkule ɗe centirten bo kanje ɓuruɗen hakkilango.  
\v 24 Jokkule meeɗen goɗɗe en kaajaaka hakkilango ɗum. Alla hawtii jokkule fu, hokki ɓuruɗe faanɗugo, tedduŋal,  
\v 25 gam to ceennirgu waɗu der ɓannu, o acci jokkule fu e wallontira hakkune mum.  
\v 26 To jokkulal gootal e naawee, ɗe fu ɗe nana naawɗum e maggal. To jokkulal gootal teddinaama, ɗe fu ɗe maata welwelo e maggal.   
\p
\v 27 Onon, on laati nun ɓannu Almasiihu, moy mooɗon fu laati nun jokkulal ɓannu makko.  
\v 28 Hande nun Alla resiri himɓe der eklesiya mum. Aran, lilaaɓe, ɗiɗawre annabiiɓe, tatawre janŋinooɓe, ɓaawo majjum waɗooɓe haaynaareeji, e nyawtooɓe nyawɓe, e faabotooɓe, e ardiiɓe, e batooɓe ɗelle Ruuhu.  
\v 29 Himɓe ɓen fu laati nun lilaaɓe na? Naa ɓe fu ɓee annabiiɓe nun? Naa ɓe fu ɓee janŋinooɓe nun? Himɓe fu nun waɗata haaynaareeji na?  
\v 30 Himɓe fu bane hokkaa baawɗe nyawtugo nyawɓe, ɓe fu bane hokkaa baawɗe batugo e ɗelle Ruuhu, ɓe fu bane bo hokkaa baawɗe nantingo ɗelle ɗen.  
\v 31 To non, tinnee daartee dokke ɓuruɗe nafugo. Jooni mi hollan on laawol ɓurŋol wooɗugo.   
\c 13  
\s1 Yidde  
\p
\v 1 Baa to mii waawi batugo ɗelle himɓe e ɗelle malaykaaɓe fu, to mi walaa yidde, mi laati nun hande lenŋuru piyeteenu, ɗum bo hande rimmo baggu.  
\v 2 To Alla hokkii am dokkal waɗugo annabaaku, to mi heɓii annal dow siiriiji e dow huune fu, ɗum bo to mii woodi goonɗinki faa mi sottina baalle, amma mi woodaa yidde, mi laataaki goɗɗum.  
\v 3 Baa to mi hokkii jawdi am fu talakaaɓe, mi sakka ɓannu am bo wuuɗee yiite, to mi woodaa yidde, ɗum nafataa am.   
\p
\v 4 Gooduɗo yidde e woodi munyal, nee hebbi neɗɗaaku. Yidde walaa nawniraagu, ne jurataako, ne woodaa manŋu hoore.  
\v 5 Gooduɗo yidde waɗataa ko sentinii, o dartataa ko nafata mo tan, o monnortaako goɗɗo, o jogataako hallande.  
\v 6 Gooduɗo yidde seyortaako ko halli, amma e seyoroo gooŋa.  
\v 7 Oo yaafoo huune fu, oo hoolo huune fu, oo heɗoo Alla der ko waroyta, oo munyana huune fu.   
\p
\v 8 Yidde heennyataa faa abada. Annabaaku heennyan, batugo e ɗelle feere feereeje heennyan, annal bo heennyan.  
\v 9 Annal meeɗen laaɓidaa, annabaaku meeɗen bo laaɓidaa.  
\v 10 Amma to huune fu laaɓinaama, ko laaɓaa fu majjitan.   
\p
\v 11 No laatinoomi suka, mi batii hande suka, mi miijono hande suka, jiiɗe am bo hande jiiɗe suka. Amma no mawnumi, mi accii golle sukaaku.  
\v 12 Jooni en ji'ataa taw huune fu e laaɓal, ɗum nandi hande daanorgal niɓɓuŋal nun daanortoɗen. Amma wakkati waraan, en ji'an e gite meeɗen deydey. Jooni taw annal am laaɓay, amma wakkati waraan de annanmi faa laaɓa, hande no Alla annirimmi.   
\p
\v 13 Den, huune tati woni ko tabitii, goonɗingo, e heɗaago moƴƴere Alla, e yidde. Amma yidde ɓuri ɗum ɗum fu mawnugo.   
\c 14  
\s1 Gollirgo dokke Ruuhu Ceniiɗo  
\p
\v 1 To non, daartee yidde. Daartee bo dokke Ruuhu Ceniiɗo, hakko du dokkal annabaaku.  
\v 2 Batoowo e ɗelle Ruuhu, Alla nun joomum baddata, himɓe bane. Gam goɗɗo faamataa ka o batata, Ruuhu nun hokkata mo haalaaji Alla cuuɗiiɗi.  
\v 3 Amma gaɗoowo annabaaku wallan nun woɓɓe mawnugo der goonɗinki, e tiiɗina ɓe, e hokka ɓe semme.  
\v 4 Batoowo e ɗelle Ruuhu, semmiɗinan nun goonɗinki mum, gaɗoowo annabaaku bo e walla eklesiya yahugo yeeso.   
\p
\v 5 Mii yiɗi on fu baton e ɗelle Ruuhu, amma ko ɓurumi yiɗugo woni, gaɗon annabaaku. Gaɗoowo annabaaku e ɓuri batoowo e ɗelle Ruuhu, gam batoowo e ɗelle Ruuhu mawnintaa eklesiya to jottinoowo ɗe walaa.  
\v 6 Banniraaɓe, hande jon bi'en, mi wara to mooɗon, mi yanta baddirgo on e ɗelle Ruuhu tan, laatoo mi janŋinay on ko Alla hollitimmi, mi waddanay on bo annal kesal, mi ekkitinay on bo, ume nafanmi on?   
\p
\v 7 Daaree ji'en, baa huune jimirɗum, hande jon fuuraanu ɗum bo moolooru. To puuroowo fuuraanu, ɗum bo piyoowo moolooru fiyay hande no haaniri, moy tintotoo ko fuuretee ɗum bo ko fiyetee?  
\v 8 Naa moy siriyanto konu to puuroowo walaldu konu fuuray hande no haani?  
\v 9 Hande non onon bo, to haala mooɗon laaɓay, moy faamata ko jiɗɗon wi'ugo? On boppii haala mooɗon!  
\v 10 Ɗelle ɗuuɗɗe nun woni der duuniyaaru nu, ɗe fu, ɗee goodi ko ɗe bi'ata.  
\v 11 Amma to goɗɗo baddii am e ɗenŋal ŋal mi nanataa, mi laatake janano makko, kanko bo o laatake janano am.  
\v 12 Hande non, onon bo, no oon tinnii daartugo dokke Ruuhu, daartee aran dokke puy, jaarooje eklesiya yeeso.   
\p
\v 13 Gam majjum, batoowo e ɗelle Ruuhu fu, eela Alla walla ɗum nantingo ɗe.  
\v 14 Gam to mii du'oo e ɗenŋal Ruuhu, ruuhu am e du'oo, amma hakkillo am gollataako.  
\v 15 Den, noy gaɗanmi? Mi du'oto e ruuhu am, mi du'oto bo e hakkillo am. Mi yiman e ruuhu am, mi yiman bo e hakkillo am.  
\v 16 To hinaa nun, to aa yetta Alla e ruuhu, noy tawaaɗo caka hettiniiɓe, mo annaa ɗum, waawirta ko wi'i «aami» to a yettidii? Gam joomum nanataa ko batataa.  
\v 17 Baa to yettoore maa e wooɗi hande noy, ɗum mawnintaa goonɗinki joomum.   
\p
\v 18 Mii yetta Alla gam mii ɓuri on, on fu batugo e ɗelle Ruuhu.  
\v 19 Amma der eklesiya, mii ɓuri yiɗugo mi bata haalaaji joy paameteeɗi gam ekkitingo woɓɓe, ɓuri batugo haalaaji ujune sappo e ɗelle Ruuhu ɗe faamataake.   
\p
\v 20 Banniraaɓe, to on laatee hande sukaaɓe der hakkillo mooɗon. Amma dow hallande laatee hande sukaaɓe, dow suttontirgo huune, laatee ɓe hakkillooji mum ɓenni hande mawɓe.  
\v 21 E winnaa der tawreeta:  
\q1 Joomiraawo wi'i:  
\q1 «Himɓe ɓee, e ɗelle Ruuhu, e kunnuɗe hoɓɓe nun  
\q1 baajortoomi ɓe.  
\q1 Amma e nun fu, ɓe kettinantaako am.»   
\m
\v 22 Hande non, batugo e ɗelle Ruuhu laati nun maane kiita dow ɓe goonɗinay. Waɗugo annabaaku laati nun gam goonɗinɓe, hinaa gam ɓe goonɗinay.   
\p
\v 23 Hande jon, to himɓe eklesiya fu hawritii, den moy maɓɓe fu e bata ɗelle Ruuhu feere feere, to himɓe ɓe janŋinaaka, ɗum bo ɓe goonɗinay warii yi'ii ɗum, ɓe bi'ataa ko'e mon sottake na?  
\v 24 Naa bo, hande jon, mo goonɗinay, ɗum bo mo annaa ɗum, naati der juulirde mooɗon, go o tawi himɓe fu e waɗa annabaaku, ka o nanata hiitoto mo, o faama no oo woodi hakke.  
\v 25 Miilooji ɓerne makko cuuɗiiɗi wurtinte, den o jiccoo, o sujidana Alla, o wi'a: «E gooŋa, Alla e wondi e mooɗon.»   
\s1 No haani huune fu waɗoroo der Eklesiya  
\p
\v 26 Banniraaɓe, noy haani gaɗen? To on kawritii, go oo ɗo e woodi jimol, oo to e woodi janŋinol, goɗɗo bo e woodi kollitol gom, goɗɗo bo e bata e ɗelle Ruuhu, goɗɗo bo e nantina ɗe, sey huune fu waɗee gam goonɗinɓe mawna.  
\v 27 To ɗelle Ruuhu nun batete, sey himɓe ɗiɗo bata, to ɗum ɓuru tato, moy fu e wakkati mum. Goɗɗo mooɗon nantina ɗe.  
\v 28 Amma to nantinoowo walaa, gooduɗo dokkal batugo e ɗelle Ruuhu jeeɗoo der eklesiya, bata der ɓerne mum, badda e Alla.  
\v 29 Dow waɗooɓe annabaaku, ɗiɗo ɗum bo tato etta haala, horiiɓe wiɗitoo haala maɓɓe.  
\v 30 To goɗɗo der jooɗiiɓe e woodi ka Alla holli ɗum bata, sey aranneejo batoowo jeeɗoo.  
\v 31 Hande nun, on baawan ko waɗi annabaaku gooto gooto, gam moy mooɗon fu ekkitoo, semmiɗina goonɗinki mum.  
\v 32 Waɗooɓe annabaaku sey waawa ko jogii ko'e mum,  
\v 33 gam Alla laataaki Alla mo jiɓayeere, amma Alla mo jam.  
\p Hande no ɗum laatii toy fu der eklesiyaaji Alla,  
\v 34 sey rewɓe jeeɗoo der eklesiya, ɓe kokkaaka laawol ɓe bata. Sey ɓe baawa jogaago ko'e maɓɓe ɓee ɗowtii hande no winniraa der tawreeta.  
\v 35 To woodi ko ɓe jiɗi faamineego, ɓe acca faa to ɓe kooti wuro, ɓe ƴama worɓe maɓɓe. Gam to debbo batii haala der eklesiya, ɗum centiniiɗum.   
\p
\v 36 Naa oon miili to mooɗon nun haala Alla ƴiwi? Onon tan heɓi ka na?  
\v 37 To goɗɗo e miili e laati annabiijo, ɗum bo e miili heɓii Ruuhu Ceniiɗo, e haani joomum annita ko binnanmi on laati nun umuroore Joomiraawo.  
\v 38 To goɗɗo salake ko jaɓi haala ka, eɗum hollita no kanko e hoore makko Alla jaɓay mo.   
\p
\v 39 Gam majjum, banniraaɓe, tinnee daartee dokke annabaaku. To on calee bo himɓe bata e ɗelle Ruuhu,  
\v 40 amma kakkilee, huune fu waɗoo e hakkillo, e no haaniri.   
\c 15  
\s1 Pintol Almasiihu  
\p
\v 1 Banniraaɓe, mii yiɗi siwtorgo on linjiila ka baajiimi on, jaɓuɗon ko oon darii dow makka e semme.  
\v 2 Diga e makka kisinteɗon to oon jogii ka hande no baajoriimi on. To hinaa non, goonɗinki mooɗon laatoto baanji.   
\p
\v 3 Aran, mi yottinii on ko keɓumi min e hoore am, kanjum woni. Almasiihu maayii gam hakkeeji meeɗen, hande no Dewtere wi'i.  
\v 4 O uwaama, o fintii nyalaane tatawre, hande no Dewtere batiri.  
\v 5 O hollitanake Piyer, ɓaawo majjum o hollitanii aahiiɓe sappo e ɗiɗo.  
\v 6 Ɓaawo majjum o hollitanii banniraaɓe ko ɓuri keme joyo de woore. Ɗuuɓɓe maɓɓe e wuuri faa jooni, amma woɓɓe mum maayi.  
\v 7 Ɓaawo majjum, o hollitanake Yaakuuba, den go o hollitanii lilaaɓe fu.   
\p
\v 8 Faa sakitiineere, o hollitanii am, min nanduɗo hande sukeel dimaaŋel lebbi mum hebbay.  
\v 9 Gam min ɓuri lilaaɓe fu faanɗugo, mi fotay du noddeego lilaaɗo, gam mi tooriino eklesiya Alla.  
\v 10 Gam moƴƴere Alla laatoriimi ko laatiimi. Moƴƴere ne o waɗanimmi bo laataaki baanji, gam mi gollake ko ɓuri lilaaɓe fu. Min bane waɗata ɗum, amma moƴƴere Alla wonne der am waɗata ɗum.  
\v 11 To non, min nun, kamɓe nun, haala goota kan men piinata, kanka nun bo goonɗinɗon.   
\s1 Pintol maayɓe  
\p
\v 12 To emen baajoo no Almasiihu fintii e maayde, den noy woɓɓe mooɗon wi'irta maayɓe fintataa?  
\v 13 To pintol maayɓe walaa, Almasiihu e hoore mum bo fintay,  
\v 14 to Almasiihu fintay bo, waaji amen laatake baanji, goonɗinki mooɗon bo laatake baanji.  
\v 15 Ko ɓuri fu, to e gooŋa maayɓe fintataa, minon bo men laatake seedaniiɓe Alla fewre, gam emen ceedoo o fintinii Almasiihu, nani bo gooŋa bane, to maayɓe fintataa.  
\v 16 Gam to maayɓe fintataa, Almasiihu e hoore mum fintay.  
\v 17 To Almasiihu fintay, goonɗinki mooɗon laatake baanji, der hakkeeji mooɗon bo gonuɗon faa jooni,  
\v 18 maayunooɓe e goonɗinki Yeesu bo halkii.  
\v 19 To der duuniyaaru ɗo tan miiluɗen heɓugo riiba gonuka der kawtal men e Almasiihu, enen ɓurannoo himɓe fu yurminaago.   
\p
\v 20 Amma e gooŋa, Almasiihu fintii, o laatake arano der maayɓe fintooɓe.  
\v 21 Hande no maayde naatiri der duuniyaaru diga neɗɗo, hande non bo pintol wariri diga e neɗɗo.  
\v 22 Hande no himɓe fu maayirta gam kawtal mum e Aadamu, hande non himɓe heɓirta yonki gam kawtal mum e Almasiihu.  
\v 23 Moy fu fintan e wakkati mum. Almasiihu laatii arano, ɓaawo mum, goonɗinɓe mo tokkina der nyalaane garki makko.  
\v 24 Ɓaawo majjum, timmoode duuniyaaru waran. Almasiihu halkan hooreeɓe e wooduɓe baawɗe e semmeeji kalluɗi fu, den o hokka Alla Baaba meeɗen laamaare.  
\v 25 Gam doole Almasiihu laamoo faa to Alla wattii wayɓe makko ley teppe makko.  
\v 26 Ganyo cakitorteeɗo halkeego woni maayde.  
\v 27 E winnaa: «Alla wattii huune fu ley koyɗe makko». Amma to wi'aama, «huune fu» Alla gattuɗo huune fu ley koyɗe makko bane wondaa.  
\v 28 To Almasiihu laatake hooreejo dow huune fu, kanko Ɓiɗɗo bo, o hokkan Alla hoore makko, den Alla laamoo dow huune fu, e dow moy fu.   
\p
\v 29 To non, riiba kaye waɗeteeɓe batisi faa maayira woodi to maayɓe fintataa? Ume waɗi ko himɓe e waɗee batisi faa maayira?  
\v 30 Enen e ko'e meeɗen bo, gam ume potteten wakkati fu kaliije maayde?  
\v 31 Banniraaɓe, nyalaane fu der hunnuko maayde nun gonumi. Amma e nun fu mii juroro on gam daliila kawtal mooɗon e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu.  
\v 32 To e miilooji heɓugo goɗɗum der duuniyaaru ɗo nun gaɗirmi duuro der wanŋarde Efesu, kaɓumi e bisaaji ladde kalluɗi, ume ɗum nafatammi to maayɓe fintataa? Ɗum laatotono hande no ballool ŋol ɗo wi'i: «Nyaamen jaren, gam jaaŋo en maayan.»  
\v 33 To on jammee ko'e mooɗon: «Yaadugo e kalluɗo biisan jikku booɗuŋu.»  
\v 34 Pukkinee hakkillooji mooɗon hande no haani, to on gaɗee hakke. Mi batii ka gam centon, gam woɓɓe mooɗon annaa Alla.   
\p
\v 35 Amma, waɗoto goɗɗo ƴama: «Noy maayɓe fintirta? Ɓannu iri ŋole ɓe bittiroyta?»  
\v 36 Onon ɓe galaa hakkillo! To a aawi awdi, doole ni waata go ni fuɗa.  
\v 37 Awdi ni aawuɗaa fu, to gawri nun, ɗum bo awdi feereeri gom nun, gitel tan aawataa, puɗol e haako mum bane.  
\v 38 Ɓaawo mum, Alla nun hokkata awdi fu iri puɗol mum no o yiɗiri, awdi fu bo e puɗol muuɗum nun.  
\v 39 Kujje yonkinteeje fu bane woodi ɓannu gootol. Himɓe e woodi ɓannu mum, bisaaji e ɓannu mum, pooli e ɓannu mum, liƴƴi bo e ɓannu mum.   
\p
\v 40 E woodi ɓannu ŋol dow kammu, e ɓannu ŋol leydi. Ɓannu ŋol dow e ŋari mum, ŋol leydi bo e ŋari mum.  
\v 41 Naaŋe e jayŋol mum, lewru e jayŋol mum, koode bo e jayŋol mum, baa koode ɗen jayŋol mum e suttontiri.   
\p
\v 42 Hande non, pintol maayɓe bo laatii. To ɓannu uwaama, ŋol nyola, to ŋol fintinaama, ŋol nyolataa.  
\v 43 To ŋol uwaama ŋol woodaa tedduŋal, ŋol fintinee, eŋol woodi tedduŋal. To ŋol uwaama, ŋol tampuŋol, ŋol fintinee eŋol woodi semme.  
\v 44 To ŋol uwaama ɓannu leydinkewol, ŋol fintinee eŋol laatii ɓannu ruuhunkewol. To ɓannu leydinkewol na'on, ɓannu ruuhunkewol bo na'on.  
\v 45 E winnaa: «Aadamu neɗɗo aranneejo laatake yonkinteejo». Aadamu cakitiiɗo laatake Ruuhu kokkoowo yonki.  
\v 46 Ruuhunkejum bane ardii, ɗum ɓannu nun ardii. Ɓaawo mum ko ɗum Ruuhu tokkii.  
\v 47 Aadamu neɗɗo arandeejo e sollaare leydi nun tagiraa, e leydi o ƴiwi, neɗɗo ɗiɗaɓo bo, dow kammu ƴiwi.  
\v 48 No tagiraaɗo e sollaare leydi wa'i, hande non wooduɓe ɓannu leydinkewol bo wa'i. No ƴiwuɗo dow kammu wa'i, hande non ɓe dow kammu bo waɗoyta.  
\v 49 Hande no nandirɗen e neɗɗo tagiraaɗo sollaare leydi, hande non bo nandiroyten e neɗɗo ƴiwuɗo dow kammu.   
\p
\v 50 Banniraaɓe, ko jiɗum wi'ugo on nani: Ɓannu e ƴiiƴam waawataa ko roni Laamaare Alla, kade bo, nyoloojum waawataa ko roni ko nyolataa.   
\p
\v 51 Nani mi hollan on asiiri gom: en fu bane maayata, amma en fu en baylitinte,  
\v 52 der wakkati gooti, der maƴƴande itere, to rimmo walaldu sakitiinewol nanaama. To ŋol fuuraama, maayɓe artan finta e ɓannu ŋol nyolataa, enen horiiɓe en baylitinte.  
\v 53 Den fu, ɓannu nyoloowol ɓornoto ko nyolataa, ɓannu maayoowol bo ɓornoo ko maayataa.  
\v 54 To ɓannu nyoloowol ɓorninaama ko nyolataa, maayoowol bo ɓoorninaama ko maayataa, den haala annabaaku binnaaka ka hebban:  
\q1 «Maayde jaalaama, moɗaa.   
\q1
\v 55 Maayde, toy jaalorgal maa woni?  
\q1 Maayde, toy tooke maa woni?»   
\m
\v 56 Hakke woni tooke maayde, baawɗe hakke bo woni tawreeta.  
\v 57 Yettoore laatanoo Alla kokkoowo en jaalaago diga e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu.   
\p
\v 58 Gam majjum banniraaɓe am yiɗaaɓe, laatee tabitiiɓe, ɓe dimmataako. Wakkati fu kiinnee golle Joomiraawo, gam oon anni ko gaɗuɗon sabbu kawtal mooɗon e Joomiraawo yanataa baanji.   
\c 16  
\s1 Wallugo goonɗinɓe Urusaliima  
\p
\v 1 Jooni, wallirgo goonɗinɓe wonɓe Urusaliima e ceede nun batananmi. Onon bo gaɗee hande no batumi eklesiyaaji leydi Galaatiya.  
\v 2 Alal fu, moy mooɗon fu resa wecco dow ko o heɓi. To on keɗee mi wara go kawriton ɗe.  
\v 3 To mi warii, mi lilan ɓe cuɓoton ɓe jaara ballal mooɗon faa Urusaliima, e ɗereeji paaminooji haala ballal mooɗon.  
\v 4 To fotii mi yaha min e hoore am, ɓe jaadan e am.   
\s1 Pol e miili witta to ɓe Korintu  
\p
\v 5 Mi waran to mooɗon, amma mi ƴiwiran e leydi Maseduwaan, gam ton tokkiranmi.  
\v 6 Waɗoto to mi warii mi jooɗoo to mooɗon balɗe seɗɗa, ɗum bo mi dabba ton. Den ballon am der jahaaŋal am mi yahira to jahanmi fu.  
\v 7 Gam e laawol ŋol ɗo, mi yiɗaa yaalugo on to mii yawta, to Joomiraawo e yiɗi mi jooɗoto to mooɗon balɗe seɗɗa.   
\p
\v 8 Amma mi jooɗoto taw Efesu faa juulɗe Pantekosta yottoo,  
\v 9 gam laawol manŋol maɓɓitanake am mi waɗa golle am, baa no wayɓe bo e ɗuuɗi.   
\p
\v 10 To Timote warii to mooɗon, jaɓɓee mo, jogoɗon mo faa wooɗa, gam golle Joomiraawo nun o waɗata hande am.  
\v 11 Gam majjum, to goɗɗo yawoo mo. Ballitee mo dow jahaaŋal makko. O yaha e jam, o warta to amen. Min e banniraaɓe emen keɗii mo.   
\p
\v 12 Banniraawo meeɗen Apollos, mi tiiɗinii ɗum de ɗuuɗɗum o yaada e banniraaɓe to mooɗon, amma faa hanne o nootaaki. Amma o waran to o heɓori.   
\s1 Baynaaɗe  
\p
\v 13 Kakkilee, daree e semme der goonɗinki, kollitee cuusal mon, goodee semme.  
\v 14 Ko gaɗoton fu, gaɗiree ɗum e yidde.   
\p
\v 15 Banniraaɓe, ko eelanmi on woni, oon anni Estefanas e himɓe wuro mum, kamɓe nun arti goonɗini der leydi Akaya fu. Ɓe tinnake gollanaago himɓe Alla.  
\v 16 Ɗowtanee himɓe iri maɓɓe, tinniiɓe e gollodoo e maɓɓe.   
\p
\v 17 Ɓerne am weli e garki Estefanas e Fortunatus kan e Akaykus. Ɓe gaɗanii am ko on baaway ko waɗanimmi gam oon boɗɗi.  
\v 18 Ɓe pukkinii ɓerne am e ɓerɗe mooɗon. Gam majjum teddinee himɓe hande maɓɓe.   
\p
\v 19 Himɓe eklesiyaaji leydi Asiya fu sannii on. Akilas e Pirisikiila, e goonɗinɓe Yeesu hawritintooɓe der wuro maɓɓe fu e sanna on sanne e inne Joomiraawo.  
\v 20 Banniraaɓe fu e sanna on.  
\p Moy mooɗon fu sanna banniraawo mum e yidde mawne.   
\p
\v 21 Min Pol mi sannii on e binni junŋo am.   
\p
\v 22 Neɗɗo fu mo yiɗaa Joomiraawo, o naalaaɗo! Maranata, yaa Joomiraawo Yeesu, war!   
\p
\v 23 Moƴƴere Joomiraawo meeɗen Yeesu wonda e mooɗon!   
\p
\v 24 Mii yiɗi on on fu, gam kawtal meeɗen e Yeesu Almasiihu.