\id ROM  
\h Romankooɓe 
\toc1 Ɓataaki Pool faade e Romankooɓe 
\toc2 Romankooɓe 
\toc3 Rom. 
\mt2 Ɓataaki Pool faade e 
\mt1 Romankooɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Oo ɓataaki ga am iwri, miin Pool. Mi maccuɗo Iisaa \w Almasiihu\w*, mi noddaaɗo faa mi laatoo \w nelaaɗo\w* mum, mi cuɓaaɗo faa mi yottina Kabaaru Laamɗo Lobbo oo.  
\v 2 Oon \w Kabaaru Lobbo\w*, Laamɗo fodiriino mo gila arannde annabaaɓe mum e ley Binndi ceniiɗi ɗii.  
\v 3 Kabaaru oo haala \w Ɓiyiiko\w* haalata, iwɗo e Daawuuda banngal ɓii-aadamaaku mum,  
\v 4 banngal \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo holliraa mo \w Ɓii Laamɗo\w* Jom Baawɗe ko o immitii e maayde koo. Kanko woni Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu,  
\v 5 saabe makko keɓir-mi moƴƴere laataade nelaaɗo faa goonɗinɓe ɗowtaniiɓe mo keɓee ley leɲi ɗii fuu, yalla innde makko ndee ana teddinee.  
\v 6 Onon wonɓe \w Roma\w* ɓee duu, oɗon njeyaa e maɓɓe, onon ɓe Laamɗo noddi faa kaɓɓo-ɗon e Iisaa Almasiihu ɓee.  
\v 7 Miɗo jowta on fuu, onon ɓe Laamɗo horsini, onon ɓe Laamɗo noddi faa laato-ɗon seniiɓe. Yo on keɓu moƴƴere e jam iwde e \w Baabiraaɗo\w* men Laamɗo e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. 
\s1 No Pool yiɗiri yiide goonɗinɓe wonɓe Roma ɓee 
\p  
\v 8 Ko adii fuu, miɗo yetta Laamɗo e innde Iisaa \w Almasiihu\w* saabe mooɗon on fuu, sabi haala goonɗinal mon haalaama e aduna oo fuu.  
\v 9 Laamɗo mo ndewiran-mi ɓernde laaɓunde e ley ko njottinan-mi \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Ɓiyiiko\w* oo koo, o seede miɗo miccitoo on wakkati fuu  
\v 10 e ley \w duwaawuuji\w* am fuu. Miɗo ɲaagoo Laamɗo newnana kam laawol e ley muuyɗe muuɗum no mi warda to mon.  
\v 11 Sabi miɗo yiɗi yiide on sanne, yalla ana daɲa ko njottin-mi on e dokkal ngal \w Ruuhu\w* hokkata ngal faa ɲiiɓina on.  
\v 12 Mi ɓeyda hen: yalla goonɗinal ngal ndeentu-ɗen e mum ngal ana hokka en fuu semmbe.  
\v 13 Sakiraaɓe, miɗo yiɗi anndon: cili kuurɗi ngaɗu-mi anniya mi waran to mon, yalla ana daɲa ɓe keɓu-mi hakkunde mon no keɓir-mi yimɓe hakkunde \w leɲi goɗɗi\w* ɗii nii, kaa faa jooni mi heɓaali warde.  
\v 14 Waajibi mi yaha to yimɓe fuu, jooɗiiɓe e ferɓe, jannguɓe e ɓe njanngaali.  
\v 15 Ɗum saabanii kam yiɗude yottinde on, onon \w Romankooɓe\w* ɓee duu Kabaaru Lobbo haala Almasiihu oo. 
\s1 Haala baawɗe Kabaaru Lobbo oo 
\p  
\v 16 Mi yaagortaako \w Kabaaru Lobbo\w* oo, sabi o baawɗe Laamɗo, omo waawi hisinde goonɗinɗo mo fuu: \w Yahuudiyankooɓe\w* tafon, caggal ɗum, \w leɲi goɗɗi\w* ɗii duu.  
\v 17 Sabi Kabaaru Lobbo oo ɓannginta no Laamɗo nanngirta neɗɗo pooccitiiɗo yeeso mum – goonɗinal tan waɗata ɗum, iwde e fuɗɗoode yaade e timmoode, no Binndi ɗii mbiiri nii: «Pooccitiiɗo wuurdan goonɗinal.»\f + \fr 1:17 \ft Habaakuk 2.4\f* 
\s1 Haala tikkere Laamɗo faade e yedduɓe 
\p  
\v 18 Tikkere Laamɗo ana ɓannga iwde dow kammu ana jippoo e yedduɓe e ooɲiiɓe fuu ɓe ooɲaare mum'en ɗeɗɗata goonga oo ɓee,  
\v 19 sabi ko neɗɗo waawi anndude e Laamɗo koo ana laaɓani ɓe, Laamɗo jaati ɓannginanii ɓe ɗum.  
\v 20 Sabi gila Laamɗo tagi aduna oo faa hannde, golle mum ana ɓanngina sifa mum mo yiyataake oo faa laaɓa, ɗum woni baawɗe makko faa abada ɗee e allankaaku makko oo. Saabe ɗum, yedduɓe mo ɓee ngalaa daɗirgal fey.  
\v 21 Fay so taweede eɓe anndi Laamɗo, ɓe teddiniraali ɗum no foti teddinireede nii, ɓe njettaali mo duu. Miilooji maɓɓe ɗii laatike ɓoli, fay ko ɓe anndi seeɗa koo duu niɓɓii.  
\v 22 Eɓe njaara ɓe hakkilante'en, kaa ɓe kaanɗii.  
\v 23 Ɓe loomtinirii teddeengal Laamɗo duumiiɗo oo tooruuji nannduɗi e yimɓe maayooɓe e pooli e daabaaji ɗi koyɗe nay e ɓoggi leydi. 
\p  
\v 24 Saabe ɗum, Laamɗo ɗaldi ɓe e coɓe no yonkiiji maɓɓe ɗii njiɗiri nii faa ɓe koyni terɗe maɓɓe, kamɓe e ko'e maɓɓe.  
\v 25 Ɓe loomtinirii Laamɗo goongaraajo oo fenaande, ɓe teddinii ko tagaa ɓe ndewii ɗum, ɓe njoppii Taguɗo oo. Yo jettooje ngoodan mo faa abada! Aamiina.  
\v 26 Saabe ɗum, Laamɗo ɗaldi ɓe e giɗaaɗe yonki maɓɓe kersiniiɗe. Rewɓe maɓɓe ɓee njoppii lelɗe worɓe mum'en ɗee, ndeentii e rewɓe hono mum'en faa woortondiri e no Laamɗo muuyrunoo ɗum nii.  
\v 27 Hono non worɓe ɓee duu njoppi waaldude e rewɓe faa ngatti muuyondirde. Worɓe ana ngaɗondira ko hersinii. Ɓe njukkaama kamɓe e ko'e maɓɓe jaati hakke majjere maɓɓe. 
\p  
\v 28 Saabe ko ɓe miijinoo anndude Laamɗo walaa ko nafata koo, Laamɗo ɗaldi ɓe e majjere maɓɓe, faa ɓe ngaɗi ko neɗɗo haanaa waɗude.  
\v 29 Ɓe ooɲiiɓe, ɓe ɓaleeɓe yonki, eɓe keewi joote e comndam fuu, kaɲum e haasidaaku e war-hoore e pooɗondiral e jammba e anniya bonɗo. Ɓe ɲo'ooɓe yimɓe,  
\v 30 ɓe ɲiŋooɓe yimɓe, ɓe waɲuɓe Laamɗo, ɓe hoynooɓe yimɓe, ɓe mawninkiniiɓe, ɓe mantotooɓe, ɓe seeɓanɓe ko boni, ɓe murtirɓe saaraaɓe maɓɓe,  
\v 31 ɓe ngalaa hakkille, ɓe nganaa hoolniiɓe, ɓe yoorɓe ɓerɗe, ɓe ngalaa yurmeende.  
\v 32 Fay so taweede eɓe anndi Laamɗo yamirii gaɗoowo hono ɗee kulle fuu ana haandi e maayde, ɓe kaaɗataa e waɗude ɗe tan, eɓe njaɓani duu gaɗoowo ɗe fuu. 
\c 2  
\s1 Haala jukkungo Laamɗo 
\p  
\v 1 Ndennoo, aan peloowo woɓɓe oo, ko mbaaw-ɗaa laataade fuu a walaa daɗirgal. Sabi so a felii woɓɓe tawi golle mooɗon yo gooto, a liɓii hoore maa.  
\v 2 Eɗen anndi Laamɗo ana sarira gollirooɓe hono ɗii golleeji ɓee ko waarata e goonga oo.  
\v 3 Hey! Aan peloowo gollooɓe hono ɗii golleeji ɓee tawee hono non ngollirtaa, tama aɗa sikki a daɗan sarri jukkungo Laamɗo ngoo?  
\v 4 Naa a jawɗo moƴƴuki Laamɗo mawki kii, kaɲum e muɲal mum e sawraare mum? Tama a anndaa Laamɗo ana holle moƴƴuki mum yalla aɗa tuuba?  
\v 5 Kaa ko a joorɗo ɓernde a caliiɗo tuubude koo, aɗa waddana hoore maa tikkere Laamɗo ɲannde Laamɗo ɓannginta tikkere mum e sariya mum pooccitiiɗo oo.  
\v 6 Sabi Laamɗo barjoto gooto fuu golle mum.  
\v 7 Tewtooɓe darja e teddeengal e ko duumotoo, tewtirooɓe ɗum muɲal ley golle lobbo ɓee keɓan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 8 Kaa haasidi'en saliiɓe goonga so ana kaɓɓii e bonannda ɓee, jukkungo naawngo keɓata.  
\v 9 Torra e wemmbere ngoodanii gaɗoowo ko boni fuu: \w Yahuudiyankooɓe\w* tafon, \w leɲi goɗɗi\w* njokka hen.  
\v 10 Darja e teddeengal e jam ngoodanii gaɗoowo ko moƴƴi fuu, Yahuudiyankooɓe tafon, leɲi goɗɗi njokka hen.  
\v 11 Sabi Laamɗo ɓurdintaa yimɓe. 
\p  
\v 12 Laamɗo jukkan luuttooɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*, fay so ɓe anndaa \w Sariya\w* Muusaa oo. Kasen duu luuttooɓe so tawi ana anndi Sariya Muusaa oo, carirte Sariya oo.  
\v 13 Neɗɗo nanngirtaake pooccitiiɗo yeeso Laamɗo e hettinaade Sariya tan, jokkude Sariya oo waɗata so nanngiree pooccitiiɗo.  
\v 14 Ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee, kamɓe e waasude anndude Sariya Muusaa oo fuu, so ɓe ngaɗirii no Sariya Muusaa oo wiiri nii, ɓe kollii eɓe njogii sariya e ley hakkillaaji maɓɓe kamɓe e ko'e maɓɓe fay so ɓe ngalaa Sariya Muusaa oo.  
\v 15 Ɓe kollii ko Sariya Muusaa oo yamiri koo ana winndaa e ɓerɗe maɓɓe. Hakkillaaji maɓɓe ceediima ɗum, wakkatiiji eɓe anndi ley miilooji maɓɓe ɓe ngaɗii ko boni, wakkatiiji eɓe anndi ɓe ngaɗii ko moƴƴi.  
\v 16 Ɗum woni ko ɓanngoyta ɲannde Laamɗo yamirta Iisaa \w Almasiihu\w* sara ko suuɗii ley ɓerɗe koo, sarira ɗum no \w Kabaaru Lobbo\w* mo mbaajotoo-mi oo wiiri nii. 
\s1 No Yahuudiyankooɓe ngorri e Sariya Muusaa 
\p  
\v 17 Aan, so a wii a \w Yahuudiyanke\w*, a tuugike \w Sariya\w* Muusaa oo, a mantorike Laamɗo,  
\v 18 aɗa anndi sago Laamɗo, a jannginaaɗo Sariya Muusaa oo faa mbaaw-ɗaa suɓaade ko moƴƴi,  
\v 19 a taƴorii a ɗowoowo wumɓe, a fooyre wonɓe e nimre ɓee,  
\v 20 aɗa waajoo ɓe njanngaali ɓee, aɗa janngina sukaaɓe saabe ko njogi-ɗaa anndal e goonga faa hiɓɓi e ley Sariya Muusaa oo koo –  
\v 21 aɗa tinndina woɓɓe, ndennoo a tinndintaa hoore maa naa? Aɗa waajoo pati wujjee, a wujjataa naa?  
\v 22 Aɗa wiya pati jeenee, a jeenataa naa? Aɗa harmina tooruuji, a wujjataa ley to ɗi ndewetee too naa?  
\v 23 Aan mantortooɗo Sariya Muusaa oo, a luuttataa mo koynaa innde Laamɗo ndee naa?  
\v 24 Ɗum waɗi so Binndi ɗii mbii: «Onon ngaɗi so \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee ana mbonkoo innde Laamɗo ndee.»\f + \fr 2:24 \ft Esaaya 52.5\f* 
\p  
\v 25 Sabi \w taadagol\w* ana waawi nafude ma so aɗa haybi Sariya Muusaa oo, kaa so a yaaɓii Sariya Muusaa oo, a laatike hono mo taadaaki nii.  
\v 26 So mo taadaaki haybii jamirooje Sariya Muusaa ɗee, yalla waasude taadaade makko hiisataake no o taadiiɗo nii naa?  
\v 27 Mo taadaaki kaybuɗo Sariya Muusaa oo ana sare aan luuttuɗo Sariya oo, fay so a taadiiɗo annduɗo Binndi ɗii.  
\v 28 Sabi wanaa ko yiyetee koo waɗata neɗɗo Yahuudiyanke jaati, wanaa ko golletee e terɗe koo woni taadagol.  
\v 29 Ko yiyataake koo waɗata neɗɗo Yahuudiyanke jaati, taadagol duu ley ɓernde neɗɗo tawetee. E \w Ruuhu\w* oo ɗum fawii, wanaa e binndi ɗii. Neɗɗo baaɗo non, wanaa yimɓe njettata ɗum, Laamɗo yettata ɗum. 
\c 3  
\p  
\v 1 Ndennoo, koɗum \w Yahuudiyanke\w* ɓurdi \w leɲi goɗɗi\w* ɗii? Koɗum woni nafaa \w taadagol\w*?  
\v 2 Nafaa taadagol ana heewi e alhaaliiji ɗii fuu. Ko adii fuu, Yahuudiyankooɓe kalfinaa konngol Laamɗo ngol.  
\v 3 Kaa so yoga maɓɓe nganaa hoolniiɓe, ɗum ana waawi bonnude ko Laamɗo yo koolniiɗo koo naa?  
\v 4 Waawaa! Fay so yimɓe fuu yo fenooɓe, Laamɗo kaa yo goongirante. Sabi nii winndorii: 
\q1 «Fooccitaare maa ana annditee 
\q2 e ko kaalataa koo, 
\q1 so a sardaama a liɓan.»\f + \fr 3:4 \ft Jabuura 51.6\f* 
\m  
\v 5 Ɗoo miɗo haalda no yimɓe nii: so ooɲaare men ana ɓeyda ɓannginde fooccitaare Laamɗo ndee, ɗum ana waɗa so mbiyen Laamɗo yo ooɲiiɗo so jippinii e men tikkere mum naa?  
\v 6 Fes! Sabi so Laamɗo yo ooɲiiɗo, hono o sarirta aduna oo?  
\v 7 So tawii fenaande am ana ɓeyda ɓannginde goonga Laamɗo oo eɗum teddina mo, saabe koɗum carirtee-mi mi luuttoowo?  
\v 8 Won ɲo'ooɓe en wiyooɓe eɗen mbiya: «Ngaɗen ko boni yalla ko moƴƴi ana funta hen.» Ɓeen yimɓe, jukkungo mum'en ana foti e golleeji mum'en. 
\s1 No yimɓe fuu ndonkiri laataade fooccitiiɓe 
\p  
\v 9 Ndennoo, enen \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee, eɗen ɓuri heddiiɓe ɓee naa? En ɓuraa. Sabi mi hollii Yahuudiyanke e mo wanaa Yahuudiyanke fuu e ley luutti ngoni,  
\v 10 no Binndi ɗii mbiiri nii: 
\q1 «Walaa fuu pooccitiiɗo, fay gooto, 
\q2  
\v 11 fay gooto walaa faamu, 
\q2 fay gooto tewtataa Laamɗo. 
\q1  
\v 12 Yimɓe fuu yo majjuɓe, fuu yo bonɓe, 
\q2 walaa fuu gaɗoowo ko moƴƴi, fay gooto.»\f + \fr 3:12 \ft Jabuura 14.1-3; 53.2-4\f* 
\q1  
\v 13 «Kunduɗe maɓɓe ana mba'i no janaale udditiiɗe nii, 
\q2 ɗemɗe maɓɓe ana mbowla pene bonɗe. 
\q2 Toni maɓɓe ana caawi tooke posoke.»\f + \fr 3:13 \ft Jabuura 5.10\f* 
\q1  
\v 14 «Haala maɓɓe fuu yo kuddi e konngi mettuɗi.»\f + \fr 3:14 \ft Jabuura 10.7\f* 
\q1  
\v 15 «Koyɗe maɓɓe ana njaawani yuppude ƴiiƴam, 
\q2  
\v 16 bonannda e kunkoo ana jokki e maɓɓe to ɓe njahata fuu, 
\q2  
\v 17 ɓe anndaa laawol jam.»\f + \fr 3:17 \ft Esaaya 59.7-8\f* 
\q1  
\v 18 «Kulol Laamɗo walaa e ɓerɗe maɓɓe fey.»\f + \fr 3:18 \ft Jabuura 36.2\f* 
\p  
\v 19 Eɗen anndi huunde fuu ko \w Sariya\w* Muusaa oo wii, wonɓe e ley mum ɓee haaldi, yalla kunduɗe fuu ana muɓɓoo, yimɓe aduna fuu paama potii e jukkungo Laamɗo.  
\v 20 Sabi fay gooto nanngirtaake pooccitiiɗo yeeso Laamɗo saabe haybude mum Sariya Muusaa oo, sabi walaa ko Sariya Muusaa oo waawi so wanaa anndinde yimɓe ko woni luuttal. 
\s1 No yimɓe laatortoo fooccitiiɓe yeeso Laamɗo 
\p  
\v 21 Kaa jooni Laamɗo ɓannginii no nanngirta yimɓe fooccitiiɓe ko wanaa haybude mum'en \w Sariya\w* Muusaa – no Sariya oo e dewte annabaaɓe ɗee ceedorii nii:  
\v 22 o nanngiran goonɗinɓe ɓee fuu fooccitiiɓe saabe goonɗinal mum'en Iisaa \w Almasiihu\w*. Sabi walaa ko ɓurdini yimɓe:  
\v 23 yimɓe fuu luuttii, ngalaa ngeɗu e annoora Laamɗo.  
\v 24 Kaa Laamɗo nanngirii ɓe fooccitiiɓe meere meere kammari hinnee mum. O waɗii ɗum saabe Iisaa Almasiihu coottitiiɗo ɓe oo.  
\v 25 Oon Laamɗo fodi hokkitirde yonki mum faa yaafoo luutti goonɗinɓe ɗum, saabe ƴiiƴam mum ɗam. Hono non Laamɗo holliri fooccitaare mum, fay so jukkaalino luuttooɓe arannde  
\v 26 saabe muɲal mum. O waɗirii ɗum faa o ɓanngina fooccitaare makko wakkati mo ngon-ɗen e mum oo, yalla omo holla o pooccitiiɗo, kasen neɗɗo fuu goonɗinɗo Iisaa, o nanngiran ɗum pooccitiiɗo. 
\p  
\v 27 Ndennoo, koɗum fuu woni daliili wasu mo neɗɗo heddorii? Fay gooto! Haybude Sariya Muusaa oo saabii ɗum naa? Wanaa! Goonɗinal tan saabii ɗum!  
\v 28 Sabi miɗen anndi neɗɗo goonɗinal mum nanngirtee pooccitiiɗo, wanaa saabe haybugol mum Sariya Muusaa oo.  
\v 29 Naa Laamɗo yo Laamɗo \w Yahuudiyankooɓe\w* tan? Wanaa kanko woni Laamɗo \w leɲi goɗɗi\w* ɗii duu naa? Kanko jaati woni Laamɗo leɲi goɗɗi ɗii duu,  
\v 30 sabi Laamɗo gooto woodi, nanngiroowo \w taadiiɓe\w* ɓee fooccitiiɓe saabe goonɗinal mum'en, ɓe taadaaki ɓee duu o nanngiran ɗum'en fooccitiiɓe saabe goonɗinal mum'en.  
\v 31 Ndennoo, min ittirooɓe Sariya Muusaa oo goonɗinal naa? Fes! Min ittaali mo, min tabintinɓe mo! 
\c 4  
\s1 Haala goonɗinal Ibarahiima 
\p  
\v 1 Koɗum mbiyaten e Ibarahiima njaati men oo?  
\v 2 So tawiino nii mo laatike pooccitiiɗo saabe golleeji makko ɗii, nden omo waawi mantaade. Kaa mo waawaa mantaade yeeso Laamɗo.  
\v 3 Sabi Binndi ɗii mbii: «Ibarahiima goonɗinii Laamɗo, Laamɗo jatorike mo saabe majjum mo pooccitiiɗo.»\f + \fr 4:3 \ft Puɗɗooɗe 15.6\f* 
\v 4 Golloowo, njoɓdi mum jatortaake waɗaneede moƴƴere, ɗum tilsuɗum.  
\v 5 Kaa mo fawataa jikke mum e golleeji mum lobbi, pawoowo jikke oo e goonɗinde Laamɗo baawɗo nanngirde yedduɓe fooccitiiɓe oo, kanko, Laamɗo jatorto mo saabe goonɗinal makko ngal mo pooccitiiɗo.  
\v 6 Nii Daawuuda siforii mbelko'aaku neɗɗo mo Laamɗo jatorii pooccitiiɗo tawi walaa golleeji lobbi: 
\q1  
\v 7 «Ɓe boofi mum'en njaafaa, 
\q2 ɓe luutti mum'en tosaa, 
\q2 mbelii hoore. 
\q1  
\v 8 Neɗɗo mo Joomiraaɗo hiisaaki luutti mum, 
\q2 welii hoore.»\f + \fr 4:8 \ft Jabuura 32.1-2\f* 
\p  
\v 9 Tama \w taadiiɓe\w* ɓee tan njey oon mbelko'aaku? Tama ɓe taadaaki ɓee ngalaa hen? Tama wanaa saabe goonɗinal Laamɗo jatorii Ibarahiima yo pooccitiiɗo?  
\v 10 Ndennoo, hono Ibarahiima worrunoo nde nanngiraa pooccitiiɗo ndee? O taadiiɗo naa o wanaa? O nanngiraama o pooccitiiɗo gila o taadaaki.  
\v 11 Taadagol makko duu yo maande holloore fooccitaare makko ndee saabe goonɗinal o heɓiri gila o taadaaki. Hono non, o laatorii njaati goonɗinɓe ɓe taadaaki ɓee fuu, yalla ɓeen duu ana njatoree yo fooccitiiɓe.  
\v 12 Kasen kanko woni baaba taadiiɓe ɓe kaaɗaali e taadagol tan, jokkuɓe laawol makko, kanko baaba men Ibarahiima goonɗinɗo Laamɗo gila taadaaki oo. 
\s1 Haala ko Laamɗo fodani Ibarahiima 
\p  
\v 13 Laamɗo fodanii hokkude Ibarahiima e iwdi mum aduna oo. Wanaa kammari Ibarahiima ana jokki \w Sariya\w* oo Laamɗo fodiri ɗum, o fodirii ɗum kammari fooccitaare nde o hokkiri Ibarahiima saabe goonɗinal mum ndee.  
\v 14 Sabi so tawii jokkude Sariya ana heƴa neɗɗo faa hokkee ko fodaa koo, goonɗinal laatike meere, fodoore ndee duu nafataa.  
\v 15 Sabi Sariya oo jukkungo Laamɗo waddata, kaa ɗo sariya walaa, boofi duu ngalaa. 
\p  
\v 16 Ndennoo, fodoore Laamɗo ndee e goonɗinal fawii, yalla ende laatoo moƴƴere makko, nde tabitana iwdi Ibarahiima fuu, wanaa jokkuɓe Sariya ɓee tan, nde tabitana goonɗinirɓe no Ibarahiima goonɗiniri nii ɓee fuu. Kanko woni njaati meeɗen en fuu  
\v 17 yeeso Laamɗo, no winndorii nii: «Mi waɗii ma baaba leɲi keewɗi.»\f + \fr 4:17 \ft Puɗɗooɗe 17.5\f* Ibarahiima goonɗinii Laamɗo guurtinoowo maayɓe, biyoowo ko woodaa yo laato.  
\v 18 Ɗo Ibarahiima haannoo taƴude jikke ɗoo, ɗon fawi jikke goonɗini, nii laatorii baaba leɲi keewɗi no Laamɗo wiirunoo mo nii: «Hono nii iwdi maa fotata.»\f + \fr 4:18 \ft Puɗɗooɗe 15.5\f* 
\v 19 Ibarahiima duuɓi mum ana mbaara e teemedere, kaa goonɗinal makko lo'aali nde o yiinoo terɗe makko naywii, Saaratu jom suudu makko oo duu naywii yawtii rimde.  
\v 20 O sikkitaaki fodoore Laamɗo ndee, ko laatii dee, goonɗinal makko ɓeydi heɓude semmbe, mo teddini Laamɗo,  
\v 21 sabi o taƴorii Laamɗo ana waawi tabintinde fodoore mum.  
\v 22 Saabe ɗum, «Laamɗo jatorii mo o pooccitiiɗo.»  
\v 23 Ko Binndi ɗii mbii «Laamɗo jatorii mo o pooccitiiɗo» koo, wanaa kammari makko tan winndorii,  
\v 24 ana winndorii kammari meeɗen enen duu, enen warooɓe jatoreede en fooccitiiɓe, goonɗinɓe Laamɗo guurtinɗo Joomiraaɗo men Iisaa e hakkunde maayɓe oo,  
\v 25 oon bardaaɗo saabe luutti men, guurtiniraaɗo yalla eɗen nanngiree en fooccitiiɓe. 
\c 5  
\s1 Haala jam hakkunde men e Laamɗo 
\p  
\v 1 Nde wonnoo en nanngiraama fooccitiiɓe saabe goonɗinal, jam waɗii hakkunde men e Laamɗo kammari Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w*.  
\v 2 Kanko udditani en damal hinnee Laamɗo mo ngon-ɗen e mum jooni oo, ɗum laatorike saabe goonɗinal men ngal. Eɗen ceyoroo jikke heɓude ngeɗu e annoora Laamɗo.  
\v 3 Wanaa ɗum tan, eɗen ceyoroo torraaji men duu sabi eɗen anndi torraaji ndimata muɲal,  
\v 4 muɲal ngal rima neɗɗaaku, neɗɗaaku oo rima jikke.  
\v 5 Jikke oo noo fuurataa, sabi \w Ruuhu Ceniiɗo\w* mo ndokke-ɗen oo hebbinanii en jilli Laamɗo ɗii. 
\p  
\v 6 Sabi nde en ngalaano semmbe ndee, nden Almasiihu maayani en, enen yedduɓe Laamɗo, e ley wakkati mo Laamɗo suɓii oo.  
\v 7 Ana tiiɗi neɗɗo jaɓa maayande goɗɗo fay so oon yo pooccitiiɗo, ana moƴƴa neɗɗo jaɓa maayande neɗɗo moƴƴo.  
\v 8 Kaa Laamɗo tabintinanii en jilli mum e men ko Almasiihu maayani en gila en luuttooɓe koo.  
\v 9 Jooni ko nanngira-ɗen en fooccitiiɓe saabe ƴiiƴam makko ɗam koo, taƴoral en ndaɗan e jukkungo Laamɗo ngoo saabe makko.  
\v 10 Sabi nde ngonno-ɗen en konnee'en Laamɗo ndee, Laamɗo rewrintinii en e mum saabe maayde \w Ɓiyum\w* oo ndee. Ko ndewrintina-ɗen e makko jooni koo, taƴoral en kisinirte saabe nguurndam Ɓiyiiko oo ɗam.  
\v 11 Kasen duu eɗen ceyoroo Laamɗo saabe Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu, dewrintinɗo en e Laamɗo oo. 
\s1 No Aadama nannditirta e Almasiihu garoynooɗo oo 
\p  
\v 12 Jooni, saabe neɗɗo gooto luutti naatiri e aduna oo, kasen duu luutti ɗii ngaddi maayde. Non maayde ndee yottorii yimɓe fuu, sabi ɓe fuu ɓe luuttii.  
\v 13 Gila \w Sariya\w* Muusaa oo jippinaaka, luutti ana ngoodi e aduna oo, kaa so sariya walaa, luutti kiisataake.  
\v 14 Gila e Aadama faa e Muusaa, walaa fuu mo maayde heerii. Fay ɓe luuttiraali no Aadama luuttuɗo yamiroore Laamɗo ɓee nii duu maayan. Oon Aadama ana nanndita e garoyoowo oo. 
\p  
\v 15 Kaa en kaanaa fonndude luuttal Aadama e dokkal Laamɗo. Goonga, yimɓe heewɓe maayii saabe luuttal neɗɗo gooto, kaa hinnee Laamɗo ɓuri fuu mawnude, kaɲum e moƴƴere nde o waɗani yimɓe heewɓe saabe neɗɗo gooto ndee, ɗum woni Iisaa \w Almasiihu\w*.  
\v 16 Kasen duu en kaanaa fonndude ko dokkal Laamɗo waddata koo e ko luuttal neɗɗo gooto waddata koo. Sabi sariya banngal luuttal neɗɗo gooto jukkungo waddi, kaa moƴƴere Laamɗo mawnde caggal luutti keewɗi waɗi faa yimɓe nanngiraa fooccitiiɓe.  
\v 17 Ko luuttal neɗɗo gooto (ɗum woni Aadama) waddani maayde laamaade yimɓe koo, taƴoral heɓooɓe hinnee Laamɗo keewɗo hokkaaɓe fooccitaare ɓee, kaɲum'en laamoto ley nguurndam saabe neɗɗo gooto (ɗum woni Iisaa Almasiihu). 
\p  
\v 18 Ndennoo, no luuttal neɗɗo gooto waddirani yimɓe fuu jukkungo nii, hono non kasen golle pooccitiiɗo mo neɗɗo gooto golli waɗirta yimɓe fuu nanngiree fooccitiiɓe hokka ɗum'en nguurndam.  
\v 19 No salaare neɗɗo gooto waɗiri yimɓe heewɓe luuttooɓe nii, hono non ɗowtaare neɗɗo gooto duu waɗiroyta heewɓe nanngireede fooccitiiɓe. 
\p  
\v 20 Sariya Muusaa oo wardii faa luutti ɓeyda annditeede, kaa ɗo luutti keewi fuu, ɗon hinnee Laamɗo ɓurata fuu heewde.  
\v 21 Hono no luuttal laamorii saabe maayde ndee nii, hono non hinnee Laamɗo oo duu laamoroytoo saabe fooccitaare ndee faa naɓa en to nguurndam nduumiiɗam ɗam Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu hokkata en ɗam. 
\c 6  
\s1 Haala maaydude e Almasiihu e wuurtidinde e mum 
\p  
\v 1 Ndennoo, koɗum mbiyaten? En keddoto e luuttal yalla hinnee Laamɗo oo ana ɓeydoo naa?  
\v 2 Ɗum waawaa laataade! En maayɓe banngal luutti, ɗum woni en ceertii e majji. Ndennoo hono mbaawraten kasen wuurde e ley luutti?  
\v 3 Oɗon anndi lootogal men \w batisima\w* kaɓɓungal en e Iisaa \w Almasiihu\w* ngal haɓɓii en e maayde mum duu.  
\v 4 Ndennoo, e ley batisima oo en maaydii e makko en irdaama e makko, yalla no Almasiihu wuurtiri e hakkunde maayɓe saabe baawɗe \w Baabiraaɗo\w* tedduɗe ɗee nii, enen duu eɗen nguurda non nguurndam kesam.  
\v 5 E ley ɗum, no ndeentir-ɗen e makko maayde nanndunde e nde makko ndee nii, hono non ndeentirten e makko immital nanndungal e ngal makko ngal.  
\v 6 Sabi eɗen anndi ko hiiɗɗi ko woni ley men koo tontidaama e makko dow \w leggal bardugal\w*, yalla terɗe men luuttooje ɗee ana kalkoo, tonngite-ɗen iwde e tonngoode luuttal.  
\v 7 Sabi maayɗo tonngitaama iwde e tonngoode luuttal, nanngiraama pooccitiiɗo.  
\v 8 Ko maaydu-ɗen e Almasiihu koo, eɗen koolii en nguurdan e makko duu,  
\v 9 sabi eɗen anndi ko Almasiihu wuurti e hakkunde maayɓe koo, maayataa kasen, maayde duu jaalataako mo kasen.  
\v 10 Sabi nde o maayi ndee, o taƴii tonngoode luuttal cilol gootol keƴoowol yimɓe jamaanuuji ɗii fuu. Jooni e nguurndam makko ɗam, Laamɗo o wuurani.  
\v 11 Hono non, onon duu, laatee no maayɓe nii banngal luuttal, no wuuranɓe Laamɗo nii e haɓɓagol mon e Iisaa Almasiihu ngol. 
\p  
\v 12 Ndennoo, pati accee luuttal jaaloo terɗe mon maayooje ɗee faa njokkon giɗaaɗe majje.  
\v 13 Pati ndokkee calɗi mon ɗii luuttal, pati ngaɗon ɗi kaɓorɗe ooɲaare. Ndokkee ko'e mon Laamɗo. Kammari on maaynooɓe, jooni kaa on wuurɓe, ngaɗon calɗi mooɗon ɗii kaɓorɗe fooccitaare.  
\v 14 Luuttal jaalataako on kasen, sabi on ŋoottii taweede e ley \w Sariya\w* oo, ko ngon-ɗon e mum dee, e ley hinnee Laamɗo. 
\s1 No yimɓe laatortoo gollooɓe ɗowtaniiɓe fooccitaare 
\p  
\v 15 Koɗum hen, ndennoo? En luuttan saabe e ley hinnee ngon-ɗen wanaa e ley \w Sariya\w* naa? Ɗum waawaa laataade!  
\v 16 Oɗon anndi so on ngaɗii ko'e mon e gollande neɗɗo faa ɗowtano-ɗon ɗum, on laatiima maccuɓe mo ɗowtanto-ɗon oo. Ndennoo, naa on laatiima maccuɓe luutti naɓooji on e maayde, naa on ɗowtaniima Laamɗo naɓoowo on e fooccitaare.  
\v 17 Kaa jettooje ngoodanii Laamɗo! Arannde e tonngoode luuttal ngonno-ɗon, kaa jooni oɗon nii ɗowtorii ɓerɗe laaɓuɗe laawol ngol njanngine-ɗon ngol.  
\v 18 On tonngitaama iwde e tonngoode luuttal, on laatike gollooɓe ɗowtaniiɓe fooccitaare ndee.  
\v 19 Miɗo haalda ɗoo no yimɓe paamirta nii kammari on njaawaali faamde. No ngaɗirno-ɗon calɗi mon ɗii e maral tuundi e ooɲaare faa ngollu-ɗon ko boni nii, jooni ngaɗiron non calɗi mon ɗii e maral fooccitaare faa ngollon ko senii. 
\p  
\v 20 Nde ngonno-ɗon e tonngoode luuttal ndee, on laatanooki gollooɓe ɗowtaniiɓe fooccitaare.  
\v 21 Koɗum keɓuno-ɗon e majjum? Fay huunde, so wanaa ko kersirton hannde koo, sabi battane majjum yo maayde.  
\v 22 Kaa jooni, on tonngitaama iwde e tonngoode luuttal, on laatike gollanooɓe Laamɗo, oɗon nguura e senaare. Battane majjum yo nguurndam nduumiiɗam.  
\v 23 Sabi mbarjaari luuttal yo maayde, kaa moƴƴere nde Laamɗo hokkata ndee yo nguurndam nduumiiɗam e ley haɓɓagol men e Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w*. 
\c 7  
\s1 No yimɓe tonngitirtee iwde e tonngoode Sariya 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe, miɗo haaldana on no yimɓe annduɓe \w Sariya\w* Muusaa oo ɓee nii. Oɗon anndi faa laaɓi paca neɗɗo e ley Sariya tawetee so nii ana heddii wuurde.  
\v 2 Hono nii debbo ɓamaaɗo, sariya tonngi ɗum e gorum oo so nii gorko oo ana wuuri. Kaa so gorko oo maayii, mo tonngitaama iwde e sariya tonngunooɗo mo oo.  
\v 3 So goɗɗo ɓamii mo e ley nguurndam goriiko oo, wiyete mo jeenoowo. Kaa so goriiko oo maayii, sariya oo yoppitan mo, mo wiyataake jeenoowo so mo ɓamondirii e gorko goɗɗo.  
\v 4 Sakiraaɓe am, onon duu on maayanii Sariya Muusaa, on iwii e ley mum kammari maayde \w Almasiihu\w* ndee, on jeyaama e goɗɗo, ɗum woni Almasiihu mo Laamɗo wuurtini e hakkunde maayɓe oo yalla eɗen ngolla ko welata Laamɗo.  
\v 5 Wakkati nde ngonno-ɗen e hiini hoore men ndee, giɗaaɗe yonki bonɗe ɗe Sariya Muusaa oo tekkini ɗee ana ngolla e terɗe men faa naɓa en to maayde.  
\v 6 Kaa jooni, en tonngitaama iwde e tonngoode Sariya Muusaa, sabi en maayii banngal Sariya tonngunooɗo en oo faa mbaawen gollande Laamɗo ley nguurndam kesam tuugiiɗam e \w Ruuhu\w* oo, tawee ɗam tuugaaki e Sariya kiiɗɗo binndaaɗo oo. 
\s1 No Sariya Muusaa anndiniri ko woni luuttal 
\p  
\v 7 Ndennoo, koɗum mbiyaten? \w Sariya\w* Muusaa oo yo luuttal naa? Wanaa! Kaa noo, Sariya oo anndini kam ko woni luuttal. Sabi mi anndataano ko woni tuuyo so Sariya oo wiyaalino: «Pati tuuye-ɗaa!»  
\v 8 Luuttal ngal tuugike kaɗaaɗi ɗii, waɗi e am sii tuuyooji fuu. Sabi so Sariya walaa, luutti ɗii yo baatuɗi.  
\v 9 Arannde, nde mi anndaano Sariya oo ndee, miin, miɗo wuurnoo, kaa ko kaɗaaɗi ɗii ngari koo, luuttal laattii guurngal,  
\v 10 miin, maay-mi. Jamirooje kaannooɗe waddande kam nguurndam ɗee, laatii naɓooje kam to maayde.  
\v 11 Sabi luuttal ngal tuugike kaɗaaɗi ɗii, ƴoɲɲi kam, wardi kam ɗi.  
\v 12 Ndennoo, Sariya Muusaa yo ceniiɗo, jamirooje ɗee duu yo ceniiɗe yo pooccitiiɗe yo moƴƴuɗe. 
\p  
\v 13 Jooni, ko moƴƴi waddanii kam maayde naa? Waddanaali! Luuttal woni ko waddani kam maayde. Hono nii ngal annditirtee ngal luuttal jaati, sabi ngal nawtorike ko moƴƴi faa rima e am maayde. Ndennoo, saabe jamirooje ɗee luuttal ngal ɓanngii ngal luuttal ƴaɓɓitiingal. 
\s1 No yimɓe njogoraaki semmbe haɓude e luutti 
\p  
\v 14 Eɗen anndi \w Sariya\w* Muusaa oo to \w Ruuhu Ceniiɗo\w* iwi. Kaa miin mi neɗɗo lo'uɗo mo luutti njaalii.  
\v 15 Sabi mi faamaali ko ngaɗan-mi koo: ko njiɗu-mi waɗude koo, mi waɗataa ɗum, kaa ko mbaɲu-mi koo, ɗum ngaɗan-mi.  
\v 16 So miɗo waɗa ko mi yiɗaa koo, ɗum ana holla mi jaɓii Sariya Muusaa oo ana moƴƴi.  
\v 17 Joonnoo, wanaa miin waɗirta non, luuttal gonngal e am ngal waɗirta non.  
\v 18 Miɗo anndi e ley am, ɗum woni e ley terɗe am, ko moƴƴi walaa e mum. Yiɗude waɗude ko moƴƴi ana e am, kaa mi waawaa waɗude ɗum.  
\v 19 Mi waɗataa ko moƴƴi ko njiɗu-mi koo, ko boni ko mi yiɗaa koo ngaɗan-mi.  
\v 20 Kaa so mi waɗii ko mi yiɗaa, wanaa miin gollirta non, luuttal gonngal e am ngal gollirta non.  
\v 21 Ko taykii-mi hen dee: wakkati fuu miɗo yiɗi waɗude ko moƴƴi, kaa ko boni koo huɓindii kam.  
\v 22 To ley hakkille am too, Sariya Laamɗo oo ana weli kam jaati,  
\v 23 kaa miɗo maata neesu bonɗo e ley terɗe am, ana haɓa e sariya gonɗo ley hakkille am oo. Neesu bonɗo oo ana waɗa kam maccuɗo luuttal gonngal e terɗe am ngal.  
\v 24 Hee miɗo yurminii! Homo waawi ittude kam e ɗee terɗe naɓooje kam to maayde?  
\v 25 Jettooje ngoodanii Laamɗo saabe Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w*! 
\p Ndennoo miin, e ley hakkille am mi gollanoowo Sariya Laamɗo, kaa e terɗe am mi gollanoowo luuttal. 
\c 8  
\s1 Haala nguurndam kaɓɓiiɗam e Ruuhu Laamɗo 
\p  
\v 1 Jooni kaa, jukkungo fuu walaa e haɓɓiiɓe e Iisaa \w Almasiihu\w* ɓee,  
\v 2 sabi baawɗe \w Ruuhu\w* dokkooje en nguurndam saabe Iisaa Almasiihu ɗee ittii en e baawɗe luuttal, kaɲum e maayde fuu.  
\v 3 Ko \w Sariya\w* Muusaa ronki timminde saabe loore terɗe men koo, ɗum Laamɗo timmini. Faa o tosa luutti o neldi \w Ɓiyiiko\w* jaati dow mbaadi nanndundi e ndi ɓiɓɓe aadama luuttooɓe ndii. E mum o jukki luuttal golloowal e ley terɗe men ngal.  
\v 4 Ɗum fuu yalla laaɓal ngal Sariya oo yamiri ngal ana hiɓɓa e meeɗen, enen jokkuɓe Ruuhu ɓe njokkaali e giɗaaɗe yonki mum'en ɓee.  
\v 5 Haɓɓiiɓe e giɗaaɗe yonki ɓee, giɗaaɗe yonki miilata, kaa haɓɓiiɓe e Ruuhu ɓee, ko Ruuhu jey koo miilata.  
\v 6 Miilde giɗaaɗe yonki mum tan, maayde waddanta neɗɗo, kaa noo, miilde ko Ruuhu jey koo, nguurndam e jam waddanta neɗɗo.  
\v 7 Sabi miiloowo giɗaaɗe yonki mum tan yo gaɲo Laamɗo, sabi joomum ɗowtantaako Sariya Laamɗo oo, ko selli hen dee, waawaa jaati.  
\v 8 Haɓɓiiɓe e giɗaaɗe yonki ɓee mbaawaa welde Laamɗo. 
\p  
\v 9 Kaa onon, on kaɓɓataako e giɗaaɗe yonki so Ruuhu Laamɗo ana e mon, e Ruuhu oo kaɓɓoto-ɗon. Neɗɗo fuu mo walaa Ruuhu Almasiihu oo, waldaa e Almasiihu.  
\v 10 Kaa so Almasiihu wonii e mon, fay so taweede terɗe mon ɗee yo maayɗe saabe luuttal ngal, yonkiiji mon ɗii kaa yo guurɗi kammari on nanngiraama fooccitiiɓe.  
\v 11 Laamɗo guurtinɗo Iisaa Almasiihu e hakkunde maayɓe oo, so Ruuhu mum ana e mon, kaɲum jaati hokkata terɗe mon maayooje ɗee nguurndam, o hokkiran ɗum Ruuhu makko gonɗo e mon oo. 
\p  
\v 12 Jooni kaa, sakiraaɓe, so won ko tilsinte-ɗen, wanaa jokkude giɗaaɗe yonki tilsinte-ɗen.  
\v 13 So on nguurdii no giɗaaɗe yonki ngorri nii fuu, on maayan. Kaa so on mbardii giɗaaɗe ɗee Ruuhu Laamɗo oo, on nguuran.  
\v 14 Ɓe Ruuhu Laamɗo oo ɗowata ɓee yo ɓiɓɓe Laamɗo.  
\v 15 Sabi Ruuhu mo Laamɗo hokki on oo waɗataa on maccuɓe faa wartira on e kulol. Ko keɓu-ɗon dee, Ruuhu gaɗoowo on ɓiɓɓe Laamɗo. Kanko waɗata en noddiren Laamɗo «Abba».  
\v 16 Ruuhu oo jaati, kaɲum e ɓerɗe men ɗee ana ceedoo en ɓiɓɓe Laamɗo.  
\v 17 So en ɓiɓɓe, en ronooɓe duu. So en ronooɓe ko Laamɗo fodi koo, en rondooɓe e Almasiihu. So eɗen torridee e makko, en keɓidan e makko teddeengal duu. 
\s1 Haala teddeengal garoyoowal 
\p  
\v 18 Miɗo anndi torraaji meeɗen hannde ɗii mbaawaa fonndeede e teddeengal ngal Laamɗo ɓannginanta en janngo ngal.  
\v 19 Tagoore ndee fuu ana heppi ɲalaande nde Laamɗo ɓannginta teddeengal ɓiɓɓe mum ndee.  
\v 20 Sabi tagoore ndee, baawɗe naɓooje nde e meere laamotoo nde. Wanaa e sago mayre ɗum waɗaa, Laamɗo muuyrunoo ɗum non. Kaa jikke ana woodi,  
\v 21 sabi tagoore ndee tonngitete iwde e tonngoode ɲolgol, soottitee heɓa ngeɗu e teddeengal ngal ɓiɓɓe Laamɗo ɓee keɓata ngal.  
\v 22 Sabi eɗen anndi, faa jooni tagoore ndee fuu ana uuma ana tampi e naawalla ŋatawere.  
\v 23 Wanaa ɗum tan, enen heɓirɓe \w Ruuhu\w* Laamɗo oo no dokkal Laamɗo adiingal nii ɓee duu eɗen uuma, sabi eɗen keppi Laamɗo soottitaaki terɗe men ɗee waɗa en ɓiɓɓe mum.  
\v 24 Sabi e ley jikke kisina-ɗen. Kaa jikke keɓaaɗo ŋoottii laataade jikke, sabi neɗɗo fawataa jikke e ko heɓi.  
\v 25 Kaa so eɗen pawa jikke e ko en keɓaali tafon, en ndoomiran ɗum sawraare. 
\p  
\v 26 Hono non Ruuhu oo waran walla en e loore men duu, sabi en anndaa no kaan-ɗen waɗirde \w duwaawu\w* nii. Kaa Ruuhu oo e hoore mum ɲaaganto en Laamɗo, ɲaagoroo uumaali ɗi mbaawaa sifeede e haalaaji.  
\v 27 Laamɗo kumpitiiɗo ko woni ley ɓerɗe men oo duu ana anndi anniya Ruuhu, sabi e sago makko Ruuhu oo ɲaagirantoo seniiɓe ɓee. 
\p  
\v 28 Eɗen anndi, yiɗuɓe Laamɗo noddiraaɓe anniya makko ɓee, Laamɗo ana waɗa huunde fuu gollida faa laatanoo ɗum'en ko moƴƴi.  
\v 29 Sabi ɓe Laamɗo anndi gila tagaaka ɓee, o hoddiranii ɗum'en nanndude e \w Ɓiyiiko\w* oo, yalla Ɓiɗɗo oo ana laatoo hammadiijo sakiraaɓe heewɓe.  
\v 30 Kasen duu ɓe o hoddirani ɓee, o noddii ɗum'en, ɓe o noddi ɓee, o nanngirii ɗum'en fooccitiiɓe, ɓe o nanngiri fooccitiiɓe ɓee, o hokkii ɗum'en ngeɗu mum'en e teddeengal makko. 
\s1 Haala jilli Almasiihu 
\p  
\v 31 Caggal ɗum fuu, koɗum mbiyaten? So Laamɗo ana wondi e men, homo waawi honude en?  
\v 32 Kanko, fay \w Ɓiyiiko\w* oo e hoore mum mo haɗaali en, o hokkitirii ɗum kammari men en fuu. Fay huunde haɗataa mo hokkude en ko moƴƴi fuu, o hokkida en ɗum e mum.  
\v 33 Homo naɓata ɓe Laamɗo suɓii ɓee sariya? Fay gooto, sabi Laamɗo nanngirii ɓe fooccitiiɓe!  
\v 34 Homo waawi liɓude ɓe e sariya? Walaa, sabi Iisaa \w Almasiihu\w* maayanii en, ko ɓuri ɗum fuu, o wuurtanii en. Omo jooɗii ɲaamo Laamɗo omo ɲaaganoo en.  
\v 35 Koɗum waawi seenndude en e jilli ɗi Almasiihu yiɗi en ɗii? Ɓillaare naa, wemmbere naa, torra naa, yolbere naa, kolndam naa, farati naa, naa kaafaawi?  
\v 36 Nii Binndi ɗii mbiiri: 
\q1 «Saabe maa miɗen nii kosa maayde 
\q2 ɲannde fuu, 
\q1 miɗen nanngiraa no baali kirsoyteeɗi nii.»\f + \fr 8:36 \ft Jabuura 44.23\f* 
\m  
\v 37 Ɗum fuu e taweede, eɗen keɓira jaalogal manngal saabe jiɗɗo en oo.  
\v 38 Sabi miɗo taƴori, wanaa maayde, wanaa nguurndam, wanaa \w malaa'ika'en\w*, wanaa laamu, wanaa ko wari jooni, wanaa ko waroyta, wanaa semmbe,  
\v 39 wanaa baawɗe gonɗe dow, wanaa gonɗe ley, wanaa huunde fuu ko tagaa, fay huunde waawaa seenndude en e jilli ɗi Laamɗo waɗi e men ɗii e ley haɓɓagol men e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. 
\c 9  
\s1 Haala leɲol ngol Laamɗo suɓii 
\p  
\v 1 Ko kaalan-mi ɗoo koo yo goonga, sabi ko ngon-mi e \w Almasiihu\w* koo kaaliran-mi, mi fenataa. Hakkille am mo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ɗowata oo, ana seedanoo kam  
\v 2 mboy-yonki cattuɗo, kaɲum e naawalla duumiiɗo ana e am  
\v 3-4 saabe \w Israa'iilankooɓe\w* sakiraaɓe am ɓee. Miɗo yelinoo laataade kuɗaaɗo mi seerta e Almasiihu miin e hoore am so ana nafannoo leɲol am ngol. Kamɓe ngoni ɓe Laamɗo waɗi ɓiɓɓe mum, holli ɓe teddeengal mum. Kamɓe njey aadiiji ɗii e \w Sariya\w* Muusaa oo. Kasen duu Laamɗo anndinii ɓe no rewirtee, waɗanii ɓe podooje mum.  
\v 5 Leɲol am yo iwdi maamiraaɓe Israa'iila aranndeeɓe ɓee, Almasiihu duu banngal ɓii-aadamaaku mum e leɲol ngol iwi, kanko woni Laamɗo, o tiimɗo huunde fuu, yo o yette faa abada. Aamiina. 
\p  
\v 6 Ɗum wanaa wiide konngol Laamɗo ngol laatike meere. Sabi wanaa iwɓe e Israa'iila ɓee fuu ngoni Israa'iilankooɓe,  
\v 7 wanaa iwɓe e Ibarahiima ɓee fuu ngoni ɓiɓɓe mum jaati. Sabi Laamɗo wii Ibarahiima: «Iwdi Isiyaaka ndii, kayri innditortoo innde maa.»\f + \fr 9:7 \ft Puɗɗooɗe 21.12\f* 
\v 8 Ɗum woni: wanaa ɓiɓɓe Ibarahiima rimiraaɓe no yimɓe fuu ndimirtee nii ngoni ɓiɓɓe Laamɗo, rimiraaɓe saabe fodoore ndee ɓee nanngiraa no iwdi makko jaati nii.  
\v 9 Sabi Laamɗo fodii ɗii konngi wii: «Mi wartan e hono oo wakkati mawuuri, Saaratu heɓan ɓiɗɗo gorko.»\f + \fr 9:9 \ft Puɗɗooɗe 18.10,14\f* 
\v 10 Wanaa ɗum tan. Rebekka duu ɓamii reedu funeeɓe. Baaba maɓɓe yo Isiyaaka, maama men oo.  
\v 11-12 Gila ɓiɓɓe ɓee ndimaaka sako ɓe ngaɗa ko moƴƴi naa ko boni, nden Laamɗo wii Rebekka: «Mawniraaɗo oo laatoto maccuɗo miɲiraaɗo oo.»\f + \fr 9:11-12 \ft Puɗɗooɗe 25.23\f* O waɗiri non faa anniya makko banngal suɓagol tabita, ɗum woni: suɓagol makko ngol fawaaki e golle yimɓe, e Laamɗo noddoowo oo ngol fawii  
\v 13 no Binndi ɗii mbiiri nii: «Yaakuuba korsin-mi, Iisuwa koynu-mi.»\f + \fr 9:13 \ft Malakiya 1.2-3\f* 
\p  
\v 14 Ndennoo, koɗum mbiyaten? Laamɗo yo ooɲiiɗo naa? Fes!  
\v 15 Annii ko o wii Muusaa: 
\q1 «Mi hinnoto mo muuy-mi hinnaade, 
\q1 mi yurmoto mo muuy-mi yurmaade.»\f + \fr 9:15 \ft Pergu 33.19\f* 
\m  
\v 16 Ndennoo, suɓagol makko fawaaki e sago neɗɗo naa e golle mum, ko fawii e mum dee, dow Laamɗo jurmotooɗo oo.  
\v 17 Sabi e ley Binndi ɗii, Laamɗo wii Fira'awna: «Ko ngaɗir-maa-mi kaananke dee, faa mi hollira baawɗe am e maa, kasen duu faa innde am ooynee e aduna oo fuu.»\f + \fr 9:17 \ft Habaakuk 9.16\f* 
\v 18 Ndennoo, Laamɗo yurmoto mo muuyi, yoornan ɓernde mo muuyi. 
\p  
\v 19 Ana moƴƴa daɲa biiɗo kam: «So non ɗum worri, koɗum Laamɗo felirta yimɓe so fay gooto waawaa salaade muuyɗe makko ɗee?»  
\v 20 Aan neɗɗo oo, koɗum ngon-ɗaa faa njeddaa Laamɗo? Loonde mahaande ana wiya mahuɗo ɗum oo: «Ko saabii so mahir-ɗaa kam nii?»  
\v 21 Mahoowo looɗe ana waawi waɗude e loope ɗee ko yiɗi fuu: e loopal gootal o maha loonde nde gollirtaake so wanaa e dow ko hensaa, o maha wonnde gollirteende ko wanaa ko hensaa.  
\v 22 Haya, fay so taweede Laamɗo muuyii ɓannginde tikkere mum kaɲum e baawɗe mum, o muɲanii ɓe o tikkani ɓee muɲal cattungal, ɗum woni haanduɓe e halkaade ɓee.  
\v 23 O waɗirii nii faa o ɓanngina annoora makko mawɗo dow ɓe o yurmotoo ɓee, ɓe o lanndinanii gila ko ɓooyi yalla ana keɓa ngeɗu e annoora makko.  
\v 24 Ɓeen yimɓe ngoni enen ɓe o noddi ɓee, wanaa ley \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee tan, ley \w leɲi goɗɗi\w* ɗii duu.  
\v 25 Nii Laamɗo wiiri ɗum e dewtere annabi Hosee'a: 
\q1 «Leɲol ngol wanaa leɲol am ngol, 
\q2 mi noddiroyan ngol leɲol am, 
\q1 yimɓe ɓe korsinaaka ɓee, 
\q2 mi noddiroyan ɓe yimɓe am horsuɓe. 
\q1  
\v 26 Kasen duu ɗo ɓe mbiyetenoo ɓe nganaa yimɓe am ɗoo, 
\q2 ɗon ɓe mbiyoytee ɓiɓɓe Laamɗo guurɗo oo.»\f + \fr 9:26 \ft Hosee'a 2.25; 2.1\f* 
\m  
\v 27 Annabi \w Esaaya\w* duu haalii haala Israa'iilankooɓe, wii: «Fay so ɓiɓɓe Israa'iila keewiri no njaareendi geeci nii, seeɗa maɓɓe tan hisintee,  
\v 28 sabi Joomiraaɗo tabintinan konngol mum faa hiɓɓa e leydi ndii ko yaawi.»\f + \fr 9:28 \ft Esaaya 10.22-23\f* 
\v 29 Kasen duu nii Esaaya wiirunoo gila arannde: 
\q1 «Sinndo Joomiraaɗo Jom Semmbe oo ɗaldaalino en iwdi, 
\q1 tawanno en laatike no ngeenndi Sodooma nii, en nanndii e ngeenndi Gomoora.»\f + \fr 9:29 \ft No \fk Sodooma \ft e \fk Gomoora \ft kalkiraa nii winndaama e ley Puɗɗooɗe 19.1-29\f* 
\s1 No Laamɗo nanngirta goonɗinɓe Iisaa ɓee fooccitiiɓe 
\p  
\v 30 Ndennoo, koɗum mbiyaten? Ko mbiyaten annii: yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓe tewtaalino nanngireede fooccitiiɓe yeeso Laamɗo ɓee, ɓeen keɓi fooccitaare, ɗum woni fooccitaare saabe goonɗinal.  
\v 31 \w Israa'iilankooɓe\w* tewtunooɓe nanngireede fooccitiiɓe yeeso Laamɗo saabe jokkude \w Sariya\w* ɓee ndonkii heɓude nanngireede fooccitiiɓe.  
\v 32 Ko saabii? Saabe ɓe tewtiraali ɗum goonɗinal, golle maɓɓe ɓe tewtiri ɗum faa ɓe pergitii e «haayre fergitoore ndee»  
\v 33 no haala kaa hippiraa ley Binndi ɗii nii: 
\q1 «Mi fawan e \w Siyona\w* haayre nde yimɓe pergitotoo e mum so liɓa ɗum'en. 
\q1 Kaa goonɗinɗo nde fuu hersataa abada!»\f + \fr 9:33 \ft Esaaya 28.16\f* 
\c 10  
\p  
\v 1 Sakiraaɓe, ko njiɗu-mi e ɓernde am jaati, e ko ɲaagotoo-mi Laamɗo: \w Israa'iilankooɓe\w* kisinee.  
\v 2 Miɗo seedanoo ɓe eɓe kirana Laamɗo sanne, kaa kiram maɓɓe ɗam waldaa e faamu.  
\v 3 Ɓe paamaali fooccitaare nde Laamɗo hokkata neɗɗo ndee, faa ɓe piyani ko'e maɓɓe dabare laataade fooccitiiɓe. Hono nii ɓe ɗowtanaaki sariya mo Laamɗo darni faa nanngira neɗɗo pooccitiiɗo oo.  
\v 4 Sabi \w Almasiihu\w* woni timmoode \w Sariya\w* Muusaa oo, yalla goonɗinɗo Almasiihu fuu ana nanngiree pooccitiiɗo. 
\s1 No kisindam woodirani goonɗinɗo Almasiihu fuu 
\p  
\v 5 Ko Muusaa winndi banngal fooccitaare iwnde e \w Sariya\w* ndee annii: «Neɗɗo fuu jokkuɗo Sariya oo, wuurdan saabe Sariya oo.»\f + \fr 10:5 \ft Lewinkooɓe 18.5\f* 
\v 6 Kaa ko fooccitaare iwnde e goonɗinal ndee wii koo: pati wii e ɓernde maa «Homo ŋabbata dow kammu?» Ɗum woni faa jippina \w Almasiihu\w*,  
\v 7 naa «Homo yahata laakaraa?» Ɗum woni faa immintina Almasiihu e hakkunde maayɓe.  
\v 8 Ndennoo, koɗum fooccitaare iwnde e goonɗinal wiyata? Ɗum ɗoo nde wiyata: «Konngol Laamɗo ana ɓadi maa, engol e hunduko maa, engol e ɓernde maa.»\f + \fr 10:8 \ft Fillitagol Tawreeta 30.12-14\f* Ngol konngol woni kabaaru goonɗinal ngal min mbaajotoo ngal.  
\v 9 So a seedorike hunduko maa Iisaa yo Joomiraaɗo, a goonɗinii e ɓernde maa Laamɗo wuurtinii mo e hakkunde maayɓe, a hisinte.  
\v 10 Sabi goonɗinɗo e ley ɓernde mum, Laamɗo nanngiran ɗum pooccitiiɗo, ceedoriiɗo hunduko mum, Laamɗo hisinan ɗum  
\v 11 no Binndi ɗii mbiiri nii: «Goonɗinɗo mo fuu hersataa.»  
\v 12 Jooni, walaa ko seenndi \w Yahuudiyanke\w* e mo wanaa Yahuudiyanke, ɓe fuu ɓe Joomiraaɗo gooto, o kebbinoowo moƴƴereeji makko e noddooɓe mo ɓee fuu.  
\v 13 Sabi «neɗɗo fuu nodduɗo innde Joomiraaɗo, hisinte.»\f + \fr 10:13 \ft Yo'ila 3.5\f* 
\p  
\v 14 Kaa hono ɓe mbaawiri noddude mo so ɓe ngoonɗinaali mo? Hono ɓe mbaawiri goonɗinde mo so ɓe nanaali kabaaru makko? Hono ɓe mbaawiri nande kabaaru makko so baajotooɗo walaa?  
\v 15 Hono yimɓe mbaawiri waajaade so nelaaka? Binndi ɗii mbii: «Huunde fuu ɓuraa yiigol warooɓe yottinde \w Kabaaru Lobbo\w* ɓee ngol wooɗude.»\f + \fr 10:15 \ft Esaaya 52.7\f* 
\v 16 Kaa wanaa yimɓe fuu njaɓani Kabaaru Lobbo oo. Annabi \w Esaaya\w* wii: «Joomiraaɗo, homo goonɗini waaju amen oo?»\f + \fr 10:16 \ft Esaaya 53.1\f* 
\v 17 Hono nii goonɗinal heɓiraa e nande waaju, waaju duu heɓiraa e konngol Almasiihu. 
\p  
\v 18 Kaa miɗo lamndoo ɗum ɗoo: \w Israa'iilankooɓe\w* nanaali naa? Ɓe nanii jaati! Nii Binndi ɗii mbii: 
\q1 «Daaɗe maɓɓe nanaama e aduna oo fuu, 
\q1 konngi maɓɓe njottiima faa hoore leydi.»\f + \fr 10:18 \ft Jabuura 19.5\f* 
\m  
\v 19 Miɗo lamndoo kasen: Israa'iilankooɓe paamaali naa? Ley Tawreeta Muusaa Laamɗo wii tafon: 
\q1 «Mi waɗan kiron ɓe laataaki leɲol ɓee, 
\q1 mi waɗan tikkanon leɲol ngol walaa hakkille.»\f + \fr 10:19 \ft Fillitagol Tawreeta 32.21\f* 
\m  
\v 20 Nden kaa, annabi Esaaya hulaali wiide caggal mum: 
\q1 «Ɓe tewtaalino kam ɓee tawii kam, 
\q1 ɓe lamndanaaki kam ɓee, 
\q2 mi ɓannganii ɗum'en.»\f + \fr 10:20 \ft Esaaya 65.1\f* 
\m  
\v 21 Kaa banngal Israa'iila, Laamɗo wii: 
\q1 «Ɲannde fuu miɗo lanndinii jaɓɓaade leɲol caliingol jeddungol ngol.»\f + \fr 10:21 \ft Esaaya 65\f* 
\c 11  
\s1 No Laamɗo holliri ana yurmoo Israa'iilankooɓe 
\p  
\v 1 Ndennoo, miɗo lamndoo: Laamɗo yoppii yimɓe mum \w Israa'iilankooɓe\w* ɓee naa? O yoppaali! Sabi miin e hoore am mi Israa'iilanke, mi iwdi Ibarahiima, e suudu baaba Beɲamin njeyaa-mi.  
\v 2 Laamɗo yoppaali yimɓe mum ɓe suɓinoo gila arannde ɓee. Tama on anndaa ko Binndi ɗii mbii nde annabi Iliyaasa wullantonoo Israa'iilankooɓe ɓee to Laamɗo, wii:  
\v 3 «Joomiraaɗo, ɓe mbarii annabaaɓe maa, ɓe ngurjinii \w ittirɗe maa sadaka\w*, miin tan gooto heddii, eɓe ndaara no ɓe mbarda kam.»  
\v 4 Koɗum Laamɗo jaabii mo? Ɗum ɗoo: «Mi mooɓtanii hoore am ujunaaji njeɗɗon gorko ɓe cujidanaali tooru wiyeteendu Ba'ala.»  
\v 5 Hono non, hakkunde yimɓe hannde ɓee, ana woodi yimɓe seeɗa ɓe Laamɗo suɓorii saabe hinnee mum.  
\v 6 Kaa so o suɓorike ɓe hinnee, en anndan o suɓoraaki ɓe saabe golle maɓɓe. So wanaa ɗum, hinnee Laamɗo oo heddataako laataade hinnee hankasen. 
\p  
\v 7 Ndennoo, hono laatii? Ko laatii dee, Israa'iilankooɓe ɓee keɓaali ko ndaartunoo koo, ɓe Laamɗo suɓii ɓee nii keɓi ɗum. Woɓɓe ɓee, ɓerɗe mum'en mbumnaa  
\v 8 no winndorii nii: 
\q1 «Laamɗo uddii hakkillaaji maɓɓe, 
\q2 wumnii gite maɓɓe, faaɗinii noppi maɓɓe. 
\q1 Faa hannde non worri.»\f + \fr 11:8 \ft Fillitagol Tawreeta 29.3, Esaaya 29.10\f* 
\m  
\v 9 Daawuuda duu wii: 
\q1 «Yo rewgol maɓɓe bonngol ngol laatano ɓe piccal kaɲum e yammbuure, 
\q2 laatanoo ɓe fergitere yalla eɓe njukkee. 
\q1  
\v 10 Yo gite maɓɓe niɓɓine pati ɓe njiya, 
\q2 yo cagge maɓɓe ture faa abada!»\f + \fr 11:10 \ft Jabuura 69.23-24\f* 
\p  
\v 11 Ndennoo, miɗo lamndoo: ko \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee pergitii koo, yalla faa ɓe caama faa abada naa? Wanaa! Kaa saabe luutti maɓɓe ɗii, yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee keɓiri kisindam ɗam, yalla Yahuudiyankooɓe ɓee ana kira.  
\v 12 So luutti maɓɓe ɗii ngaddanii aduna oo ko moƴƴi, so waasude maɓɓe goonɗinde Iisaa duu waddanii ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee ko moƴƴi, wanaa haala so Yahuudiyankooɓe ɓee fuu tuubii. 
\s1 Haala hisineede ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe 
\p  
\v 13 Jooni, onon \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee kaaldan-mi: ko laatii-mi \w nelaaɗo\w* e mooɗon koo, miɗo mantoroo golle mo ndokkaa-mi oo  
\v 14 yaama mi heɓa waddude kiram e ley leɲol am, faa mi hisina yoga e maɓɓe.  
\v 15 So woɗɗineede \w Yahuudiyankooɓe\w* rewrintinii aduna oo e Laamɗo, hono laatoytoo so ɓe njaɓɓoyaama? Walaa fuu no laatoytoo so wanaa iwde e maayde so naata e nguurndam. 
\p  
\v 16 So tamre aranndeere sakkaama Laamɗo, tame keddiiɗe ɗee duu cakkaama. So ɗaɗi lekki cakkaama Laamɗo, caɓe ɗee duu cakkaama.  
\v 17 Jonnoo, \w Israa'iilankooɓe\w* ana mba'i no maangoroowi tutaaki ki caɓe mum yogaaje caltaa. Aan mo wanaa Yahuudiyanke nannduɗo e caɓal maangoroowi ki tutaaka, a waddaama a dobaama e maangoroowi kii. Nii keɓir-ɗaa ngeɗu e ko iwata e ɗaɗi maangoroowi tutaaki kii no caɓe goɗɗe ɗee keɓiri nii.  
\v 18 Kammari majjum, pati manta yeeso caɓe caltaaɗe ɗee. Kaa so aɗa mantoo, anndaa wanaa aan wuurni ɗaɗi ɗii, ɗaɗi ɗii nguurnu maa.  
\v 19 Ana moƴƴa tawee aɗa wiya: «Caɓe caltaama yalla miɗo dobee ɗo ɗe ngonnoo ɗoo.»  
\v 20 Ana selli! Kaa ko ɗe caltiraa dee, rafi goonɗinal majje, aan aɗa heddii e dobeede saabe goonɗinal maa. Ndennoo, pati mawninkina, tawde-ɗaa e kulol Laamɗo.  
\v 21 Sabi so Laamɗo ɗalaali caɓe layliije ɗee, ɗalataa ma aan duu.  
\v 22 Ndennoo, taykita moƴƴuki Laamɗo e ɲanngere mum fuu: omo ɲanngana saamɓe ɓee, kaa omo moƴƴa e maa so nii aɗa ɲiiɓi e kii moƴƴuki. So wanaa ɗum, aan duu a saltete.  
\v 23 Israa'iilankooɓe duu, so ɓe ɲiiɓaali e salaare maɓɓe ndee, ɓe ndoboyte, sabi Laamɗo ana waawi dobirde ɓe e maangoroowi kii no ɓe caltiranoo nii.  
\v 24 Ndennoo aan iwɗo e maangoroowi ki tutaaka kii oo, so a saltaama iwde e makki a dobaama e maangoroowi tutaaki kii, haala walaa caɓe iwɗe e lekki tutaaki kii, so caltanooma ana mbaawi dobeede e inna mum'en. 
\s1 No Laamɗo yurmortoo yimɓe fuu 
\p  
\v 25 Sakiraaɓe, miɗo yiɗi anndinde on oo ɗoo sirri, pati ƴeewron ko'e mon on hakkilante'en: yoga e \w Israa'iilankooɓe\w*, ko'e mum'en tiiɗinaa faa nde \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* goonɗinoyooɓe ɓee fuu kisinaa.  
\v 26 Hono non Israa'iilankooɓe ɓee fuu kisinirtee, no Binndi ɗii mbiiri nii: 
\q1 «Kisinoowo oo \w Siyona\w* iwrata, 
\q2 mo ittan iwdi Yaakuuba fuu e geddi Laamɗo.»\f + \fr 11:26 \ft Esaaya 59.20\f* 
\q1  
\v 27 «Ɗum woni \w aadi\w* am e maɓɓe 
\q2 wakkati mo tosoyan-mi luutti maɓɓe ɗii fuu.»\f + \fr 11:27 \ft Yeremiya 31.33-34\f* 
\m  
\v 28 Ko ɓe calii \w Kabaaru Lobbo\w* oo koo, \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee laatorii konnee'en Laamɗo kammari mon. Kaa ko Laamɗo suɓii ɓe koo, ɓe laatike yiɓɓe mum saabe maamiraaɓe maɓɓe.  
\v 29 Sabi mimsee walaa e dokkal Laamɗo, kaɲum e noddaango mum.  
\v 30 No calorino-ɗon Laamɗo arannde, keɓu-ɗon jooni yurmeende saabe salaare Yahuudiyankooɓe nii,  
\v 31 hono non, jooni ɓe calorii mo yalla eɓe keɓa yurmeende kamɓe duu saabe yurmeende nde ngaɗana-ɗon ndee.  
\v 32 Sabi Laamɗo uddii yimɓe fuu e ley salaare, yalla omo yurmoo ɓe fuu. 
\p  
\v 33 Hee ngalu Laamɗo ana mawni! Hakkilantaaku makko e anndal makko ana luggiɗi! Fay gooto waawaa anndude anniyaaji makko. Fay gooto waawaa faamde laawi makko.  
\v 34 Sabi nii winndorii: 
\q1 «Homo anndi miilooji Joomiraaɗo? 
\q1 Naa homo waawi laataade howruujo makko?»\f + \fr 11:34 \ft Esaaya 40.13\f* 
\q1  
\v 35 «Homo adii hokkude mo sako o yoɓa ɗum?»\f + \fr 11:35 \ft Ayyuuba 41.3\f* 
\m  
\v 36 Sabi, huunde fuu e makko iwi, huunde fuu saabe makko woodiri, huunde fuu kanko woodani. Yo teddeengal woodan mo faa abada! Aamiina! 
\c 12  
\s1 No goonɗinɓe Iisaa kaani wuurdude 
\p  
\v 1 Ndennoo sakiraaɓe, miɗo ndaarda on saabe yurmeende Laamɗo ndee, cakkee ko'e mon laatoo \w sadaka\w* guurɗo, ceniiɗo, belɗo Laamɗo. Ɗum woni dewal ngal kaan-ɗon rewirde mo ngal.  
\v 2 Pati ɲemmbee aduna, kaa ɗalee Laamɗo heyɗintina hakkillaaji mon yalla ɓerɗe mon ana mbaylitoo. Nden, on mbaawan anndude muuyɗe Laamɗo: ko moƴƴi e ko weli mo e ko hiɓɓi. 
\p  
\v 3 Saabe moƴƴere nde Laamɗo hokki kam ndee, miɗo wiya gooto e mon fuu: pati naɓee ko'e mon to on njottaaki. Ko kaan-ɗon waɗude dee, ƴeewron ko'e mon miilooji hakkilantaaku baarooji e goonɗinal ngal Laamɗo etani on ngal.  
\v 4 Gooto e men fuu ana jogii calɗi keewɗi, kaa calɗi ɗii fuu ngaldaa golle.  
\v 5 Hono non, enen e heewde fuu, en neɗɗo gooto e ley haɓɓagol men e \w Almasiihu\w*, en fuu eɗen njeydaa no gooto fuu jeydiri e goɗɗo nii. 
\p  
\v 6 En ndokkaama dokke ceertuɗe ɗe Laamɗo hokkiri en moƴƴere mum. Dokkaaɗo haaltude konngol ngol Laamɗo loowi e mum, haaltira ngol no hawrirta e goonɗinal nii.  
\v 7 Dokkaaɗo gollande deental goonɗinɓe Laamɗo, golla. Dokkaaɗo tinndinde tinndina.  
\v 8 Dokkaaɗo waajaade waajoo. Dokkitiroowo oo hokkira ɓernde laaɓunde. Hooreejo fuu ardoroo soobee. Jurmotooɗo yurmoroo neɗɗo dow seyo. 
\p  
\v 9 Jilli mon ɗii laatoo ɗi ngaldaa e naafigaaku. Ngoɗɗee ko boni, tiiɗee e ko moƴƴi.  
\v 10 Njiɗondiree jilli sakiraagu, gooto fuu teddina banndum faa ɓurna ɗum hoore mum.  
\v 11 Pati laatee nattuɓe, laatee soobirante'en, ndewiron Joomiraaɗo ɓerɗe laaɓuɗe,  
\v 12 mbeltee e ley jikke oo, muɲee torra, pati ceeree e \w duwaawu\w*.  
\v 13 Mballee seniiɓe Laamɗo ɓee e haajuuji mum'en ɗii, laatee jippinooɓe hoɓɓe,  
\v 14 nduwanee torrooɓe on ɓee, nduwo-ɗon, pati kuɗon.  
\v 15 Mbeltodee e weltotooɓe ɓee, mboydee e woyooɓe ɓee.  
\v 16 Laatodee miilooji gooti, laatee leyɗinkiniiɓe, pati mawninkinee, pati njogoree ko'e mon on hakkilante'en.  
\v 17 So won gaɗuɗo on ko boni, pati njoɓtee ɗum. Ndaaree waɗude ko yimɓe fuu miilii ana moƴƴi.  
\v 18 Nguurdee e yimɓe fuu dow jam so ana waawi laataade, dow no mbaawru-ɗon.  
\v 19 Sakiraaɓe horsuɓe, pati njoɓtanee ko'e mon, ko kaan-ɗon waɗude dee, ɗalee tikkere Laamɗo ndee yoɓtanoo on. Sabi e ley Binndi ɗii Joomiraaɗo wii: «Miin yoɓtoytoo mi yoɓoyan ɓe.»\f + \fr 12:19 \ft Fillitagol Tawreeta 32.35\f* 
\v 20 Nii winndorii kasen: «So gaɲo maa yolbii ɲamminaa ɗum, so ɗomɗii njarnaa ɗum. So a waɗii nii, a waɗan o yaagoo saabe ko o waɗi ko boni koo.»\f + \fr 12:20 \ft Tinndi 25.21-22\f* 
\v 21 Pati ɗal ko boni jaale, jaalora ko boni koo moƴƴere. 
\c 13  
\s1 Haala ɗowtanaade laamiiɓe 
\p  
\v 1 Yo gooto fuu ɗowtano laamiiɓe ɓee, sabi laamu walaa so wanaa iwruɗo to Laamɗo oo, kasen duu laamiiɓe ɓee Laamɗo lammini ɗum'en.  
\v 2 Saabe ɗum, neɗɗo fuu calaniiɗo laamu saliima yamiroore Laamɗo, caliiɗo yamiroore Laamɗo nee jukkete.  
\v 3 Gaɗoowo ko moƴƴi walaa ko huldata hooreeɓe ɓee, kuloowo ɓe dee, gaɗoowo ko boni. Aɗa yiɗi waasude hulde laamu naa? Ndennoo, waɗu ko moƴƴi, o yette.  
\v 4 Sabi laamu yo gollanoowo Laamɗo faa nafe. Kaa so tawii ko boni ngaɗataa, hul, sabi wanaa meere laamu wakkorii kaafaawi, o gollanoowo Laamɗo faa o tabintina jukkungo mum faade e gaɗoowo ko boni fuu.  
\v 5 Ndennoo, waajibi ɗowtano-ɗon laamiiɓe ɓee, wanaa saabe hulde jukkeede tan, pati hakkillaaji mon ɲiŋa on duu.  
\v 6 Ɗum saabii so oɗon njoɓa lampo, sabi laamiiɓe ɓee e ley golle mum'en nanngugol lampo ngol, ɓe gollanooɓe Laamɗo.  
\v 7 Ndokkee ɓe fuu hakkeeji maɓɓe. Ndokkee lampo mo kaan-ɗon hokkude lampo, ndokkon usuru mo kaan-ɗon hokkude usuru, kulon mo kaan-ɗon hulde, teddinon mo kaan-ɗon teddinde. 
\p  
\v 8 Pati ɲamaande fuu ɓiloo hakkunde mon so wanaa ɲamaande jilli. Homo fuu rewa banndum jilli. Sabi jiɗɗo neɗɗo hono mum fuu, tabintinii \w Sariya\w* Muusaa oo.  
\v 9 E ley ɗum, ɗii ɗoo kaɗaaɗi: «Pati jeenu, pati ɲaaɗu hoore, pati wujju, pati tuuye-ɗaa», kanji e jamirooje goɗɗe ɗee fuu eɗe kawriti e ndee ɗoo yamiroore wootere: «Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii.»  
\v 10 Jiɗɗo tanaa mum gollataa ɗum ko boni, ndennoo, jilli tabintinta Sariya oo. 
\p  
\v 11 Oɗon anndi wakkati mo ngon-ɗen e mum. Wakkati mo kaan-ɗon finde oo yonii. Sabi jooni kisindam ɓuri ɓadaade en diina nde naatuno-ɗen e goonɗinal ndee.  
\v 12 Jemma oo woɗɗiima, ɲalooma oo ɓattiima. Ndennoo, njoppen gollude golleeji nimre ɗii, ɓamen kaɓitorɗe fooyre,  
\v 13 nguurden no haaniri, no wonɓe e fooyre ɲalooma nii, tawee wanaa e ley wanngiyaare e sigiro e ko soɓi e njaahilaaku e pooɗondiral e haasidaaku.  
\v 14 Ɓoornoree Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w* no kaddungal nii, pati kiinnee giɗaaɗe yonki mon, pati njokkon ɗe. 
\c 14  
\s1 Haala tewtude ko naɓata deental goonɗinɓe yeeso 
\p  
\v 1 Njaɓɓee mo goonɗinal mum lo'i tawa on ɲiŋiraali ɗum ko woni e hakkille mum.  
\v 2 To banngal ɲaamdu, oo ana tawree goonɗinal faa waawa ɲaamde huunde fuu, tawee ootoo goonɗinal mum ana lo'i faa waasa ɲaamde \w tew\w*.  
\v 3 Ɲaamoowo tew oo pati yawa mo ɲaamataa tew oo. Mo ɲaamataa tew oo pati ɲiŋa ɲaamoowo tew oo, sabi Laamɗo jaɓɓiima mo.  
\v 4 Aan, koɗum ngon-ɗaa faa ɲiŋaa gollanoowo goɗɗo? Mo heddoo tarsinaade naa mo saama, yo donngal kalfaaɗo makko oo. Kaa mo tarsinto faa gasa, sabi Joomiraaɗo ana waawi ɲiiɓinde mo. 
\p  
\v 5 To banngal ɲalaaɗe, ooɗoo ana jogorii ɲalaaɗe ɗee ana ɓurdi moƴƴude, ootoo ana jogorii ɲalaaɗe ɗee fuu potu. Gooto fuu yo heɓu taƴoral e ley hakkille mum.  
\v 6 Ɓurdinɗo ɲalaaɗe ɗee oo waɗirii ɗum kammari Joomiraaɗo. Kasen duu, ɲaamoowo ko yiɗi fuu oo waɗirii ɗum kammari Joomiraaɗo, sabi o yettan Laamɗo. Mo ɲaamataa tew oo waɗirii ɗum kammari Joomiraaɗo, o yettan Laamɗo kanko duu.  
\v 7 Sabi fay gooto e men wuuranaali hoore mum, kasen duu fay gooto e men maayanaali hoore mum.  
\v 8 So en nguurii, Joomiraaɗo oo nguuran-ɗen, so en maayii, Joomiraaɗo oo maayan-ɗen. So en nguur naa so en maay, Joomiraaɗo oo jey en.  
\v 9 Sabi \w Almasiihu\w* maayii, kasen duu wuurtii faa laatanoo wuurɓe e maayɓe fuu Joomiraaɗo. 
\p  
\v 10 Aan, ko waɗi so aɗa ɲiŋa sakiike maa goonɗinɗo oo? Naa aan, ko waɗi so aɗa yawa sakiike maa goonɗinɗo oo? En fuu, en ndaroyto yeeso sarirde Laamɗo,  
\v 11 sabi ana winndii: 
\q1 «Joomiraaɗo wii: 
\q1 ‹ Mi hunorike baawɗe am: 
\q1 Koppi fuu kofanto kam, 
\q1 gooto fuu sellinan miin woni Laamɗo. › »\f + \fr 14:11 \ft Esaaya 45.23\f* 
\m  
\v 12 Nden gooto men fuu jaabanto hoore mum yeeso Laamɗo. 
\p  
\v 13 Ɗum nee, pati pelondiren e ko'e men hankasen, ɓamee anniya reentaade e huunde fuu ko waawi fergitinde sakiike mon liɓa ɗum.  
\v 14 Saabe Joomiraaɗo men Iisaa miɗo taƴori ɲaamdu fuu harmaa e hoore mum. Kaa so neɗɗo miilii won harmundu, ɗum harmanan ɗum kaɲum.  
\v 15 So a torrii sakiike maa goonɗinɗo oo saabe ɲaamdu maa, a jokkaali laawol jilli. Pati halku mo Almasiihu maayani oo saabe ɲaamdu maa nduu.  
\v 16 Ndennoo, ko keɓu-ɗon so taw-ɗon ana moƴƴi koo, pati waddana yimɓe haalde haala mbonka.  
\v 17 Sabi \w Laamu Laamɗo\w* fawaaki e ɲaamdu naa e yardu, ko fawii e mum dee, fooccitaare e jam e seyo e ley haɓɓagol men e \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo.  
\v 18 Golliranoowo Almasiihu hono non fuu, Laamɗo welete ɗum, yimɓe ɓee duu teddinan ɗum.  
\v 19 Ndennoo, tewten ɓeydude jam hakkunde men, kasen duu homo fuu tewta ko naɓata banndum yeeso e ley goonɗinal. 
\p  
\v 20 Pati bonnitin golle Laamɗo saabe ɲaamdu. So goonga, ɲaamdu fuu ana dagii, kaa so ɲaamdu ndu ɲaamataa nduu ana liɓa sakiike maa, ɲaamde ndu moƴƴaa.  
\v 21 Ko moƴƴi dee, waasude ɲaamde tew e waasude yarde doro, kaɲum e waasude waɗude huunde fuu ko fergitata sakiike mum.  
\v 22 Huunde fuu ko ngoonɗin-ɗaa hen, yo laato hakkunde maa e Laamɗo. Mo sikkitataako ko woni e hakkille mum, welii hoore!  
\v 23 Kaa neɗɗo fuu cikkitiiɗo e ko ɲaamata, jukkete, sabi joomum ɲaamirtaa goonɗinal. Huunde fuu ko waldaa e goonɗinal yo luuttal. 
\c 15  
\p  
\v 1 Enen selluɓe goonɗinal ɓee, eɗen kaani wallude ɓe goonɗinal mum lo'i ɓee, mbaasen tewtude ko weli en tan.  
\v 2 Gooto e men fuu yo tewtu ko welata tanaa mum, faa oon yaara yeeso e ley goonɗinal.  
\v 3 Sabi \w Almasiihu\w* tewtaalino ko weli ɗum, kaa o wii no winndorii nii: «Bonkaaji bonkiiɓe ma ɗii e am njani.»\f + \fr 15:3 \ft Jabuura 69.10\f* 
\v 4 Ko winndanoo arannde e ley Binndi ɗii koo fuu, faa janngina en winndiraa, yalla muɲal e ɓerɗe ɓuuɓuɗe ɗe Binndi ɗii ndokkata en ɗee ana laatanoo en jikke.  
\v 5 Yo Laamɗo Jom muɲal, ɓuuɓinoowo ɓerɗe oo, hokku on laataade miilo wooto no Iisaa Almasiihu anndiniri on nii,  
\v 6 faa teddiniron Laamɗo anniya gooto e daande wootere. Sabi kanko Laamɗo woni \w Baaba\w* Iisaa Almasiihu Joomiraaɗo men oo. 
\p  
\v 7 Njaɓɓondiree no Almasiihu jaɓɓorii on nii, faa Laamɗo teddinee.  
\v 8 Miɗo wiya on: Almasiihu warii gollande \w Yahuudiyankooɓe\w* faa hollita Laamɗo yo koolniiɗo. Sabi Almasiihu tabintinii podooje ɗe Laamɗo waɗannoo njaatiraaɓe Yahuudiyankooɓe ɗee  
\v 9 yalla \w leɲi goɗɗi\w* ɗii duu ana teddinira Laamɗo saabe yurmeende mum, no Binndi ɗii mbiiri nii: 
\q1 «Saabe ɗum, mi jaarete hakkunde leɲi, 
\q2 mi yimete faa teddina innde maa.»\f + \fr 15:9 \ft 2 Samuyila 22.50, Jabuura 18.50\f* 
\m  
\v 10 Binndi ɗii mbii kasen: 
\q1 «Leɲi, mbeltodee e yimɓe Joomiraaɗo ɓee.»\f + \fr 15:10 \ft Fillitagol Tawreeta 32.43\f* 
\m  
\v 11 Kasen: 
\q1 «Onon leɲi ɗii fuu, njettee Joomiraaɗo, 
\q2 yo yimɓe fuu njettu mo.»\f + \fr 15:11 \ft Jabuura 117.1\f* 
\m  
\v 12 Annabi \w Esaaya\w* duu wii: 
\q1 «Iwɗo e Yessa waroyan, 
\q2 oon immoytoo faa laamoo leɲi ɗii, 
\q1 ɗi pawoyan jikke majji e makko.»\f + \fr 15:12 \ft Esaaya 11.10\f* 
\m  
\v 13 Yo Laamɗo Jom jikke oo hebbin on seyo e jam fuu e ley goonɗinal mon, yalla oɗon ɓeydoo heewde jikke saabe baawɗe \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo! 
\s1 No Pool haaldi kabaaru golle mum 
\p  
\v 14 Sakiraaɓe am, miin jaati miɗo taƴori oɗon moƴƴi sanne, oɗon keewi anndal, kasen duu oɗon mbaawi waajondirde.  
\v 15 Kaa ley ɓataaki oo miɗo suusi haalande on haalaaji yogaaji faa laaɓa faa mi miccintina on ɗi. Mi haaldii non saabe moƴƴere nde Laamɗo hokki kam  
\v 16 nde waɗi kam gollanoowo Iisaa \w Almasiihu\w* e ley \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ndee. Ko mbaajotoo-mi \w Kabaaru Lobbo\w* oo koo yo golle ceniiɗo yalla ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee ana laatoo \w sadaka\w* belɗo Laamɗo mo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo senni.  
\v 17 Ndennoo, e haɓɓagol am e Iisaa Almasiihu, miɗo waawi mantoraade golleeji ɗi ngollan-mi Laamɗo ɗii.  
\v 18 Sabi walaa fuu ko cuusu-mi haalde so wanaa ko baawɗe Almasiihu tabintini e ley golle am faa waddana ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee ɗowtanaade Laamɗo. Haala am e golle am duu,  
\v 19 Laamɗo tabintinirii ɗum baawɗe taagumansaaji e kaayɗe e ley baawɗe Ruuhu Laamɗo oo. Hono non njottinir-mi Kabaaru Lobbo haala Almasiihu oo nokkuuje ɗee fuu gila \w Urusaliima\w* e seraaji mum faa leydi Illiriya.  
\v 20 Kasen duu, gila arannde anniya am yo waajaade Kabaaru Lobbo oo ɗo innde Almasiihu ndee yottanooki pati mi maha dow maadi neɗɗo goɗɗo,  
\v 21 no Binndi ɗii mbiiri nii: 
\q1 «Ɓe njottinanooka haala makko ɓee njiyoyan, 
\q2 ɓe nanaalino kabaaru makko ana haalee ɓee paamoyan.»\f + \fr 15:21 \ft Esaaya 52.15\f* 
\s1 Haala anniyaaji Pool 
\p  
\v 22 Golle am oo haɗi kam warde to mooɗon too cili keewɗi.  
\v 23 Kaa jooni golle oo huuɓii ɗee ɗoo leyɗe, kasen duu ko njiɗu-mi warde to mooɗon koo waɗii duuɓi kuurɗi jooni.  
\v 24 Miɗo yiɗi faŋude to mon so miɗo yaha Espaniya, mi wonda e mooɗon seeɗa, njooɓinon kam ko kasindinan-mi e laawol am ngol. 
\p  
\v 25 Kaa jooni \w Urusaliima\w* njahan-mi faa mi walla seniiɓe wonɓe ton ɓee.  
\v 26 Sabi deente goonɗinɓe gonɗe Makedoniya e Akaya ɗee anniyike hawrintinde kaalisi faa mballa misikiina'en jeyaaɓe e seniiɓe Urusaliima ɓee.  
\v 27 Ɓe anniyorii ɗum ɓerɗe laaɓuɗe, kaa eɓe kaani waɗande ɓeen ɗum duu. Sabi tawii ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee keɓii ngeɗu e moƴƴereeji ɗi \w Ruuhu\w* oo hokki \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee ɗii, ndennoo, ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee duu ana kaani feccude jawle mum'en e Yahuudiyankooɓe ɓee.  
\v 28 So ɗum yawtii, so mi hokkii ɓe ko hawrintinaa koo, mi ƴaɓɓorto to mooɗon too so miɗo yaha Espaniya.  
\v 29 Miɗo anndi so miɗo wara to mooɗon, mi wardan e barke \w Almasiihu\w* kiɓɓuɗo oo. 
\p  
\v 30 Sakiraaɓe, saabe Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu e saabe jilli ɗi Ruuhu oo hokkata ɗii, miɗo ndaarda on: kaɓodo-ɗon e am e ley \w duwaawuuji\w* mon faade e Laamɗo saabe am,  
\v 31 yalla miɗo daɗa e ɓe ngoonɗinaali wonɓe \w Yahuudiya\w* ɓee, kasen seniiɓe wonɓe Urusaliima ɓee njaɓɓoo ballal ngal naɓanan-mi ɗum'en ngal.  
\v 32 Hono non, so Laamɗo muuyii, mi yottorto on weltaare, kasen duu mi fowta hakkunde mon.  
\v 33 Yo Laamɗo gaddoowo jam oo wondu e mon, on fuu. Aamiina! 
\c 16  
\s1 Jowtaali 
\p  
\v 1 Miɗo haalana on kabaaru banndii men debbo biyeteeɗo Febe, gollanoowo deental goonɗinɓe gonngal ley Kankiriya oo.  
\v 2 Njaɓɓoro-ɗon mo e dow innde Joomiraaɗo no seniiɓe ɓee kaani waɗude nii, kasen duu mballee mo e huunde fuu ko mo hasindini e mum, sabi kanko duu o wallii heewɓe, miin e hoore am miɗo hen.  
\v 3 Miɗo jowta Piriskilla e Akilas, gollidooɓe e am golle Iisaa \w Almasiihu\w* ɓee.  
\v 4 Sabi ɓe kosii mursude yonkiiji maɓɓe faa ɓe ndannda yonki am. Wanaa miin tan yettata ɓe, deente goonɗinɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɗee fuu ana njetta ɓe.  
\v 5 Miɗo jowta deental goonɗinɓe kawroowal galle maɓɓe ngal fuu. Miɗo jowta Epaynetus, giɗo am korsuɗo oo. Kanko adii goonɗinde Almasiihu ley leydi Asiya fuu.  
\v 6 Miɗo jowta Mariyama tampanɗo on sanne oo.  
\v 7 Miɗo jowta Andoronikus e Yuniyas, suudu baabaaɓe am worɓe ɓe uddidanoo-mi kasu ɓee. Ɓe \w nelaaɓe\w* teddinaaɓe, kasen duu kamɓe adii kam goonɗinde Almasiihu. 
\p  
\v 8 Miɗo jowta Ampiliyatus mo korsinir-mi saabe Joomiraaɗo oo.  
\v 9 Miɗo jowta Urbanus, gollidoowo e men golle Almasiihu oo, kaɲum e Estakis giɗo am korsuɗo oo.  
\v 10 Miɗo jowta Apelles mo goonɗinal mum Almasiihu horaa so tawaa ana laaɓi oo. Miɗo jowta galle Aristobil.  
\v 11 Miɗo jowta Herodiyon suudu baabaajo am oo. Miɗo jowta yimɓe galle Narsisi haɓɓiiɓe e Joomiraaɗo ɓee.  
\v 12 Miɗo jowta Tirifena e Tirifosa, ɓeen yo rewɓe gollanooɓe Joomiraaɗo. Miɗo jowta Persis mo korsin-mi, oon yo debbo tampuɗo sanne e ley gollande Joomiraaɗo.  
\v 13 Miɗo jowta Rufus mo Joomiraaɗo suɓii oo, miɗo jowta inna makko mo nanngir-mi no innam nii, miin duu.  
\v 14 Miɗo jowta Asinkiriti e Felegon e Hermes e Patorobas e Hermasa e goonɗinɓe Iisaa wonduɓe e maɓɓe ɓee.  
\v 15 Miɗo jowta Filolog e Yuliya, miɗo jowta Nere e banndum debbo, kaɲum e Olimpas, miɗo jowta seniiɓe wonduɓe e maɓɓe ɓee fuu.  
\v 16 Gooto gooto mon fuu jowtira sakiike mum jowtaango wondungo e jilli. Deente goonɗinɓe Almasiihu ɗee fuu ana njowta on. 
\p  
\v 17 Sakiraaɓe, miɗo ndaarda on, ndeento-ɗon e waddooɓe ceeraagu e pergite saabe salagol mum'en jannde nde keɓu-ɗon ndee, ngoɗɗee ɓe!  
\v 18 Sabi yimɓe wa'uɓe non ngollantaa Joomiraaɗo men Almasiihu, ko ɓe ngollanta dee, deeɗi maɓɓe ɗii. Haalaaji maɓɓe belɗi e manooje maɓɓe jaayɗe ɓe majjinirta hakkillaaji yimɓe ɓe ƴoƴaa ɓee.  
\v 19 Kaa onon, kabaaru ɗowtaare mon yottike yimɓe fuu. Saabe ɗum miɗo weltanii on, kaa miɗo muuyani on laato-ɗon hakkilante'en banngal ko moƴƴi, laato-ɗon laaɓuɓe banngal ko boni.  
\v 20 Laamɗo gaddoowo jam oo waɗan niison \w Ibiliisa\w* ley teppe mon ɓooyataa. Yo hinnee Joomiraaɗo men Iisaa wonu e mon! 
\p  
\v 21 Timote gollidiiɗo am oo ana jowta on. Lukiyus e Yason e Sosipatoros suudu baabaaɓe am ɓee ana njowta on.  
\v 22 Miin, Tertiyus, binndanɗo Pool oo ɓataaki oo, miɗo jowta on saabe haɓɓagol meeɗen e Joomiraaɗo.  
\v 23 Gayus, njaatigi am mo deental goonɗinɓe ngal hawrata galle mum oo, ana jowta on. Erasta kalfinaaɗo kaalisi ngeenndi ndii oo ana jowta on, kaɲum e Kartus sakiike men oo. [  
\v 24 \f + \fr 16:24 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 24:\fq Yo hinnee Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu wonu e mon, on fuu. Aamiina!\f*] 
\s1 Jettooje 
\p  
\v 25 Jettooje ngoodanii Laamɗo baawɗo hokkude on semmbe oo. O hokkiran on ɗum \w Kabaaru Lobbo\w* haala Iisaa \w Almasiihu\w* mo mbaajii-mi oo. Oon Kabaaru Lobbo yo ɓanngugol sirri Laamɗo cuuɗanooɗo gila arannde  
\v 26 kaa jooni o ɓannginaama. Dewte annabaaɓe anndinii ɗum leɲi ɗii fuu no Laamɗo duumiiɗo oo yamiri nii, faa ɗi ngoonɗina Laamɗo ɗi ɗowtanoo ɗum.  
\v 27 Yo teddeengal woodan Laamɗo gooto hakkilante oo faa abada saabe Iisaa Almasiihu. Aamiina!