\id REV  
\h Ɓanngingol 
\toc1 Ɓanngingol ngol Iisaa Almasiihu ɓannginani Yuhanna 
\toc2 Ɓanngingol 
\toc3 Ɓan. 
\mt1 Ɓanngingol 
\mt2 ngol Iisaa Almasiihu ɓannginani Yuhanna 
\c 1  
\p  
\v 1 Dewtere ndee ana mooɓti kulle ɗe Iisaa \w Almasiihu\w* ɓanngini. Laamɗo ɓannginani mo ɗee kulle faa o holla maccuɓe mum ɓee ko warata ɓooyataa. Iisaa neli \w malaa'ika\w* mum faa humpita ɗum maccuɗo makko Yuhanna.  
\v 2 Oon duu seettiima huunde fuu ko yii, ɗum woni, o haalii konngol Laamɗo ngol, o seedii e dow Iisaa Almasiihu oo huunde fuu ko o yii.  
\v 3 Neɗɗo fuu jannguɗo ndee dewtere annabaaku welii hoore. Neɗɗo fuu kettiniiɗo nde so jokki ko winndaa e mayre koo welii hoore, sabi wakkati mo kulle ɗee ngaɗata oo ɓadiima. 
\s1 Misaalu faade e deente goonɗinɓe jeɗɗi 
\p  
\v 4 Miin Yuhanna winndi oo ɗoo ɓataaki faade e deente jeɗɗi goonɗinɓe gonɗe e leydi Asiya ɗee. Yo on keɓu moƴƴere e jam iwde e Laamɗo gooduɗo, goodunooɗo, garoowo oo, iwde e ruuhuuji jeɗɗi gonɗi e yeeso bimmbeere makko laamu ndee ɗii,  
\v 5-6 iwde e Iisaa \w Almasiihu\w*, seedee koolniiɗo e dow kulle ɗee oo, arano e wuurtineede hakkunde maayɓe, laamiiɗo kaanankooɓe aduna oo. 
\p Yo teddeengal e baawɗe ngoodan Iisaa faa abada, kanko yiɗi en so o yuppi ƴiiƴam makko, o tonngiti en iwde e tonngoode luuttal, o waɗi en jeyaaɓe e laamu, o waɗi en \w yottinooɓe sadaka\w* faa ngollanen Laamɗo \w Baabiraaɗo\w* makko oo! Aamiina. 
\q1  
\v 7 Taykee, omo wara e duule. 
\q2 Yimɓe fuu njiyan mo, 
\q1 fay yuwnooɓe mo ɓee, 
\q2 leɲi aduna fuu cuŋlan saabe makko. 
\m Hono non laatortoo! Aamiina. 
\p  
\v 8 Joomiraaɗo men Laamɗo, gooduɗo, goodunooɗo, garoowo, Jom Baawɗe oo, wii: 
\p —Miin woni arano, miin woni cakito. 
\s1 No Yuhanna yiiri Almasiihu ana teddiniree 
\p  
\v 9 Miin woni Yuhanna sakiike mon deentuɗo e mon torraaji, deentuɗo e mon laamu Iisaa \w Almasiihu\w*, e muɲidiɗɗo e mon muɲal makko. Mi ribbanooma yaade ruunde wiyeteende Patamos saabe ko mbaajii-mi konngol Laamɗo ngol e ko ceedanii-mi Iisaa koo. 
\p  
\v 10 E ley Ɲalaande Joomiraaɗo ndee,\f + \fr 1:10 \fk Ɲalaande Joomiraaɗo ndee \ft woni ɲannde alan.\f* keew-mi \w Ruuhu\w*, nan-mi caggal am daande tekkunde no daande buututal nii  
\v 11 ana wiya: 
\p —Ko njiyataa koo, waɗu ɗum dewtere, neldaa nde deente goonɗinɓe jeɗɗi ɗee: deental Efeesunkooɓe e deental Simirnankooɓe e deental Pergamenkooɓe e deental Tiyatirankooɓe e deental Sardesankooɓe e deental Filadelfinkooɓe e deental Lawdikiyankooɓe. 
\p  
\v 12 Njeeƴii-mi yalla miɗo yiya kaaldoowo e am oo, njii-mi moottilaaji kaŋŋe jeɗɗi,  
\v 13 nanndoore neɗɗo ana hakkunde majji, ana ɓoornii saaya, ana haɓɓi ganndilaawol kaŋŋe e becce mum.  
\v 14 Leeɓi hoore makko ana ndawni far no haabu, naa no ɓiraaɗam nii, gite makko ana njaaynira no metangal yiite nii,  
\v 15 koyɗe makko ana ɗelkira no jakawalle jalbirta so waɗaama e yiite faa wojji coy nii, kasen duu daande makko ana wa'i no dillere ndiyam keewɗam nii.  
\v 16 Omo jogii e junngo makko ɲaamo ngoo koode jeɗɗi, kaafaawi ki banngeeji mum ɗiɗi fuu mbeli ana yalta e hunduko makko, yeeso makko ana ɗelkira no naange jalbirta hakkunde naange nii. 
\p  
\v 17 Nde njii-moo-mi ndee, caamu-mi yeeso makko mbaa-mi no maayɗo nii. O fawi junngo makko ɲaamo e am, o wii: 
\p —Pati hul! Miin woni arano, miin woni cakito,  
\v 18 miin woni guurɗo oo. Mi maayiino, kaa miɗo nii wuuri faa abada. Miin jogii baawɗe dow maayde e baawɗe dow laakaraa.  
\v 19 Ndennoo, winndu ko njiyataa koo, ɗum woni ko waɗata jooni koo e ko waroyta caggal mum koo.  
\v 20 Annii sirri koode jeɗɗi ɗe njiyataa e junngo am ɲaamo ɗee, kaɲum e moottilaaji kaŋŋe jeɗɗi: koode jeɗɗi ɗee yo malaa'ika'en deente goonɗinɓe jeɗɗi ɗee, moottilaaji kaŋŋe jeɗɗi ɗii yo deente goonɗinɓe jeɗɗi ɗee. 
\c 2  
\s1 Haala ɓataakiiji faade e deente goonɗinɓe jeɗɗi 
\s2 Ɓataaki faade e Efeesunkooɓe 
\p  
\v 1 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Efeesu, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji jogiiɗo koode jeɗɗi e junngo mum ɲaamo, jahoowo hakkunde moottilaaji kaŋŋe jeɗɗi: 
\pi1  
\v 2 Miɗo anndi golleeji maa e muɲal maa ley tampere. Miɗo anndi a hokkataa bonɓe ɓee laawol, a ittii koro innditirteeɓe nelaaɓe ɓee a tawii ɓe fenooɓe.  
\v 3 A jom muɲal, a torraama saabe innde am, ɗum e taweede yonki maa ɲawaali.  
\v 4 Kaa miɗo felire ɗum ɗoo: a yoppii jilli maa ɗi njogino-ɗaa arannde ɗii.  
\v 5 Ndennoo miccita no ngorruno-ɗaa gila a saamaali. Tuubu, ngolliraa no ngollirno-ɗaa arannde nii! So wanaa ɗum, so a tuubaali, mi waran e maa mi itta moottila maa e nokku mum. 
\pi1  
\v 6 Kaa miɗo yarrani maa ɗum ɗoo: aɗa waɲi golleeji jokkuɓe Nikola no mbaɲir-mi ɗi nii.  
\v 7 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo! Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum ɲaamde ɓiɓɓe lekki nguurndam ndariiki e alijenne Laamɗo kii.» 
\s2 Ɓataaki faade e Simirnankooɓe 
\p  
\v 8 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Simirna, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji biyeteeɗo arano e cakito, maaynooɗo so wuurti oo: 
\pi1  
\v 9 Miɗo anndi torra maa e baasal maa, tawee nee a arsukunte. Miɗo anndi bonnooɓe innde wiyooɓe e ko'e mum'en ɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* tawee ɓe nganaa. Ko ɓe ngoni dee, ɓe deental rewooɓe \w Ibiliisa\w*.  
\v 10 Pati hul torra ɓadiiɗo hewtude ma. Tayka, yoga mon Ibiliisa wedoto ɗum ley kasu faa tewta seytaade on. On torrete balɗe sappo. Yo a laato koolniiɗo faa maayde tawe hen, mi hokke teddeengal gondungal e nguurndam nduumiiɗam.  
\v 11 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo! Jaaliiɗo fuu, maayde ɗiɗoɓere ndee memataa ɗum fey.» 
\s2 Ɓataaki faade e Pergamenkooɓe 
\p  
\v 12 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Pergame, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji jogiiɗo kaafaawi ki banngeeji mum ɗiɗi fuu mbeli: 
\pi1  
\v 13 Miɗo anndi nokku ɗo koɗu-ɗaa, ɗo \w Ibiliisa\w* laamii ɗoo. Aɗa tiiɗi e innde am, a yankiraali goonɗinal maa e am fay wakkati nde Antipas seede am koolniiɗo oo waraa ley mon ndee, ɗum woni ɗo Ibiliisa hoɗi ɗoo.  
\v 14 Kaa won pelooje seeɗa ɗe njogani-maa-mi: aɗa muɲana yimɓe wonɓe hakkunde mon nannduɓe e Balaama. Kanko janngini Balaka seytaade \w Israa'iilankooɓe\w* faa jeena kaɲum e ɲaamde tewuuji cakkanaaɗi tooruuji.  
\v 15 Nii, jokkuɓe yimɓe Nikola ngorri hakkunde mon, jannde maɓɓe e golleeji maɓɓe fuu potu.  
\v 16 Ndennoo tuubu, so wanaa ɗum, mi waran e maa jooni, mi haɓira e maɓɓe kaafaawi ngonki e hunduko am kii.  
\v 17 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo! Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum ɲaamdu suuɗiindu wiyeteendu ‹ maanu ›, mi hokkan ɗum kaaƴel danewel binndaangel innde heyre nde fay gooto anndaa so wanaa dokkaaɗo ɗum.» 
\s2 Ɓataaki faade e Tiyatirankooɓe 
\p  
\v 18 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Tiyatira, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji \w Ɓii Laamɗo\w* mo gite mum njalbirta no metangal yiite, mo koyɗe mum ɗelkirta no jakawalle jarnaaɗo nii: 
\pi1  
\v 19 Miɗo anndi golleeji maa e jilli maa e goonɗinal maa e ballal ngal ngaɗan-ɗaa woɓɓe, kaɲum e muɲal maa. Miɗo anndi golleeji maa cakitiiɗi ɗii ɓuri aranndeeji ɗii heewde.  
\v 20 Kaa miɗo felire ɗum ɗoo: aɗa muɲana Yesabel, oo debbo biyoowo hoore mum annabaajo. Omo hoomta maccuɓe am omo janngina ɗum'en fijirde e ɲaamde tewuuji cakkanaaɗi tooruuji.  
\v 21 Mi hokkii mo wakkati no mo tuubira, kaa o jaɓaali tuubude iwde e fijirde makko ndee.  
\v 22 Saabe majjum mi wedoto mo dow leeso naawalla. Fijidooɓe e makko ɓee duu, so tuubaali iwde e laawol makko ngol, torrete torraaji mawɗi,  
\v 23 mi halkan ɓiɓɓe makko duu. Deente goonɗinɓe ɗee fuu anndan miin woni ittoowo koro hakkillaaji e ɓerɗe, kasen duu mi yoɓan gooto e mon fuu hakke golle mum.  
\v 24 Kaa onon Tiyatirankooɓe heddiiɓe ɓe njokkaali ngol laawol ɓee, ɓe ngolliraali ko yoga inndirta ‹ sirriiji \w Ibiliisa\w* luggi ›, miɗo wiya on: walaa donngal gonngal ngal pawan-mi e mon  
\v 25 so wanaa yo on tiiɗu e ko njogi-ɗon koo faa nde ngar-mi fuu.  
\v 26-28 Jaaliiɓe – ɗum woni waɗooɓe sago am faa timmoode ɓee – mi hokkan ɗum'en baawɗe ɗe keɓu-mi e \w Baabiraaɗo\w* am ɗee, faa ɓe ndurda jaaleɲi ɗii loocol naawngol, ɓe pusira ɗi no mahoowo looɗe fusirta looɗe nii. Mi hokkan ɓe hoodere fajiri ndee duu.  
\v 29 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo! » 
\c 3  
\s2 Ɓataaki faade e Sardesankooɓe 
\p  
\v 1 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Sardes, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji jogiiɗo ruuhuuji Laamɗo jeɗɗi e koode jeɗɗi: 
\pi1 Miɗo anndi golleeji maa, aɗa wiyee a guurɗo, tawee nee a maayɗo.  
\v 2 Jeerta cemmbinɗinaa seeɗa mo njogi-ɗaa oo gila waataali, sabi mi tawaali fay gooto e golleeji maa ana hiɓɓi yeeso Laamɗo am.  
\v 3 Ndennoo, miccita no keɓir-ɗaa e no nanir-ɗaa \w Kabaaru Lobbo\w* oo, tuubu ngolliraa mo. So a jeertaaki, mi wardan no gujjo nii, kasen duu a anndataa wakkati mo ngaran-mi maɓɓude ma.  
\v 4 Kaa noo, aɗa jogii ɗo Sardes ɗoo yimɓe ɓe tuunninaali kaddule mum'en. Ɓe ɓoornotoo kaddule daneeje ɓe njaada e am, sabi eɓe kaandi hen.  
\v 5 Hono non, jaaliiɗo fuu ɓoornortoo kaddule daneeje. Abada mi tosataa innde mum e dewtere nguurndam ndee. Mi seedoto omo jeydaa e am yeeso \w Baabiraaɗo\w* am e \w malaa'ika'en\w* mum.  
\v 6 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo!» 
\s2 Ɓataaki faade e Filadelfinkooɓe 
\p  
\v 7 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Filadelfi, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji ceniiɗo goongirante, mo cokitirgal Daawuuda kaananke oo woni e junngo mum. So o udditii fay gooto uddataa, so o uddii fay gooto udditataa. 
\pi1  
\v 8 Miɗo anndi golleeji maa. Tayka, mi udditii damal yeeso maa ngal fay gooto waawaa uddude. Aan e famɗude semmbe fuu, a haybii konngol am, a yankiraali innde am.  
\v 9 Haya, mi neldete jeyaaɓe e deental rewooɓe \w Ibiliisa\w* wiyooɓe e ko'e mum'en ɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* tawee ɓe fenooɓe, ɓe nganaa. Mi doolɗinan ɓe ɓe ngara ɓe cujidoya e koyɗe maa. Nden ɓe paaman mi yiɗii ma.  
\v 10 Ko njamir-maa-mi muɲaa koo, a muɲii sanne. Saabe ɗum, mi reenete e wakkati nde ɓillaare warata horde aduna faa itta koro yimɓe fuu.  
\v 11 Mi ɓadike warde. Tiiɗu e ko njogi-ɗaa koo pati fay gooto teeta deesewal maa jaalogal.  
\v 12 Jaaliiɗo fuu, mi waɗan ɗum nuygal ley suudu Laamɗo am seniindu, o yaltataa e mayru abada. Mi winndan e mum innde Laamɗo am e innde ngalluure Laamɗo am, ɗum woni \w Urusaliima\w* keso iwoowo dow kammu to Laamɗo am so jippoo oo, mi winndan e mum innde am heyre ndee.  
\v 13 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo!» 
\s2 Ɓataaki faade e Lawdikiyankooɓe 
\p  
\v 14 —Winndu faade e malaa'ika deental goonɗinɓe wonɓe Lawdikiya, mbiyaa: 
\mi «Annii haalaaji biyeteeɗo Aamiina oo, seedee koolniiɗo goongirante, layli tagoore ndee fuu: 
\pi1  
\v 15 Miɗo anndi golleeji maa, a wulaa a ɓuuɓaa. Yo a laato gulɗo naa ɓuuɓuɗo!  
\v 16 Nde wonnoo aɗa forri a wulaa a ɓuuɓaa, mi tuttete iwde e hunduko am.  
\v 17 Aɗa wiya: ‹ Mi galo, mi mooɓtii jawle, mi hasindinaa e fay huunde. › Tawee nee, a anndaa a ɲaaɗɗo hoore a jurminiiɗo a baasuɗo a bumɗo a kolɗo!  
\v 18 Miɗo waaje: soodu e am kaŋŋe laɓɓiniraaɗo yiite, yalla aɗa heɓa jawdi, coodaa e am kaddule daneeje ɓoorno-ɗaa, yalla aɗa suura hersa terɗe maa ɓole ɗee, coodaa e am nebam ngujaa gite maa yalla jiile maa ana laaɓa.  
\v 19 Miin, miɗo fela miɗo ne'a yimɓe ɓe njiɗu-mi. Ndennoo, darana ko moƴƴi, tuubaa!  
\v 20 Hettina, miɗo nii darii e damal miɗo salmina. Neɗɗo fuu nanɗo daande am so udditi, mi naatan galle mum, mi ɲaamda e mum.  
\v 21 Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum jooddaade e am dow bimmbeere am laamu, no miin duu njaalorii-mi so njooddii-mi e \w Baabiraaɗo\w* am dow bimmbeere mum nii.  
\v 22 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu ko \w Ruuhu\w* haalanta deente goonɗinɓe ɗee koo!» 
\c 4  
\s1 Haala damal udditiingal dow kammu 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi damal ana udditii dow kammu. Daande nde nanunoo-mi arannde wa'unde no buututal nii ana haalda e am, ana wiya: 
\p —Ŋabbu ngaraa ɗoo, faa mi holle ko haani laataade caggal ɗum ɗoo. 
\p  
\v 2 Ɗon e ɗon, keew-mi \w Ruuhu\w*, njii-mi bimmbeere laamu to dow kammu too, neɗɗo gooto ana jooɗii dow mayre.  
\v 3 Jooɗiiɗo oo, mbaadi mum ana jalbira no haayre yaspa, ana wojjitira no haayre sardis, ciiɓo-ciiɓongal ana filii bimmbeere ndee ana jalbira no haayre emerooda nii.  
\v 4 Bimmbeere ndee, bimmbeeje laamu noogay e nay ana pilii nde, mawɓe noogayon e nayon ana njooɗii dow majje, ana ɓoornii kaddule daneeje, tenngaaɗe caɲiraaɗe kaŋŋe ana e ko'e maɓɓe.  
\v 5 Maje e sawtuuji e gidaali ana njalta e bimmbeere laamu ndee, cunkume jeɗɗi kuɓɓooje ana yeeso mayre ɗoo, ɗeen ngoni ruuhuuji Laamɗo jeɗɗi ɗii.  
\v 6 Ko wa'i hono weendu laaɓundu tal nanndundu e timtorgal ana fooccii yeeso mayre. 
\p Kuɗɗe nay guurɗe jogiiɗe gite keewɗe yeeso e caggal fuu, ana hakkunde mayre e sera mayre.  
\v 7 Huunde wuurnde aranndeere ndee ana wa'i no rawaandu ladde nii, ɗiɗoɓere ndee ana wa'i no ngaari nii, tatoɓere ndee, yeeso mum ana wa'i no yeeso neɗɗo nii, nayoɓere ndee ana wa'i hono no ciilal diwoowal nii.  
\v 8 Wootere e kuɗɗe nay guurɗe ɗee fuu ana jogii biifoole jeegom, wooto fuu ana jogii gite keewɗe ley e dow fuu. Jemma e ɲalooma fuu ɗe celataa e yimde, eɗe mbiya: 
\q1 «Ceniiɗo, Ceniiɗo, Ceniiɗo 
\q2 yo Joomiraaɗo Laamɗo Jom Baawɗe, 
\q1 goodunooɗo, gooduɗo, garoowo oo!» 
\m  
\v 9 Kuɗɗe nay guurɗe ɗee ana njimana jooɗiiɗo dow bimmbeere laamu, guurɗo faa abada oo, jime teddungal e darja e jettooje.  
\v 10 Nde ɓe ngaɗata ɗum fuu, mawɓe noogayon e nayon ɓee kippoto e leydi yeeso jooɗiiɗo e bimmbeere oo, cujidana guurɗo faa abada oo, njoƴƴina tenngaaɗe mum'en yeeso bimmbeere ndee, mbiya: 
\q1  
\v 11 «Joomiraaɗo amen, Laamɗo amen, 
\q2 aan haandi e heɓude darja e teddungal e baawɗe, 
\q1 sabi aan tagi kulle ɗee fuu 
\q2 e muuyɗe maa ɗe laatorii, ɗe tagiraa.» 
\c 5  
\s1 Haala dewtere Laamɗo e kaanɗo udditinde nde 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi e junngo ɲaamo jooɗiiɗo dow bimmbeere laamu ndee oo dewtere nde dow mum e ley mum winndaa, uddiraande peɗooɗe jeɗɗi maanduɗe.  
\v 2 Non njii-mi \w malaa'ika\w* jom semmbe ana ooynoo e daande toownde, ana wiya: 
\p —Homo haandi e fettude peɗooɗe ɗee uddita dewtere ndee? 
\p  
\v 3 Fay gooto walaa dow kammu walaa dow leydi walaa ley leydi kaanɗo udditidde dewtere ndee naa ƴeewde ley mayre.  
\v 4 Ngullu-mi gullaali cattuɗi, sabi heɓaaka kaanɗo udditidde dewtere ndee naa ƴeewde ko woni e mayre.  
\v 5 Non gooto e mawɓe ɓee wii kam: 
\p —Pati woy! Rawaandu ladde haliindu jeyaandu e suudu baaba Yahuuda nduu, iwndu e Daawuuda nduu, jaalike. Endu waawi fettude peɗooɗe jeɗɗi ɗee, ndu uddita dewtere ndee. 
\p  
\v 6 Nden njii-mi Njawdiri ana darii hakkunde bimmbeere ndee, kuɗɗe nay guurɗe ɗee e mawɓe ɓee ana pilii ndi. Endi nanndi e kirsanoondi. Endi jogii luwe jeɗɗi e gite jeɗɗi, ɗum woni ruuhuuji Laamɗo jeɗɗi neleteeɗi e aduna oo fuu ɗii.  
\v 7 Ndi yehi nanngoyde dewtere ndee e ɲaamo jooɗiiɗo dow bimmbeere ndee oo.  
\v 8 Ko ndi nanngi dewtere ndee koo, kuɗɗe nay guurɗe ɗee e mawɓe noogayon e nayon ɓee cujidi yeeso mayri. Gooto e maɓɓe fuu ana jogii hoddu e urdude kaŋŋeere heewnde uurdi, ɗum woni \w duwaawuuji\w* seniiɓe ɓee.  
\v 9 Hedde eɓe njima jimol kesol eɓe mbiya e maggol: 
\q1 «Aan haani ɓamde dewtere ndee 
\q2 pettaa peɗooɗe mayre, 
\q1 sabi a hirsanooma, 
\q2 a soottitanike Laamɗo yimɓe 
\q2 e suudu baaba fuu e ɗemngal fuu e jaaleɲol fuu e leɲol fuu, 
\q1 ƴiiƴam maa coottitori-ɗaa ɓe, 
\q2 yalla eɓe tawdee e Laamɗo. 
\q1  
\v 10 A waɗii ɓe kaanankooɓe e \w yottinooɓe sadaka\w* Laamɗo meeɗen oo, 
\q2 ɓe laamoo aduna oo.» 
\p  
\v 11 E ley holleede am, nan-mi daaɗe malaa'ika'en heewɓe, ujunaaji ujunaaji. Eɓe pilii bimmbeere ndee e kuɗɗe guurɗe ɗee e mawɓe ɓee,  
\v 12 eɓe njima eɓe toowna daaɗe maɓɓe: 
\q1 «Njawdiri kirsanoondi ndii 
\q2 ana haandi e heɓude baawɗe e jawdi 
\q1 e hakkilantaaku e semmbe 
\q2 e teddungal e darja e jettooje!» 
\m  
\v 13 Non nan-mi huunde fuu ko tagaa ko woni dow kammu e ko woni dow leydi e ko woni ley leydi e ko woni dow geeci e ko woni e mum'en fuu, ana wiya: 
\q1 «Jettooje e teddungal e darja e baawɗe 
\q2 ngoodanii jooɗiiɗo dow bimmbeere ndee oo 
\q2 e Njawdiri ndii faa abada!» 
\m  
\v 14 Kuɗɗe nay guurɗe ɗee njaabii: 
\p —Aamiina! 
\p Mawɓe ɓee duu, kippii e leydi cujidani ɓe. 
\c 6  
\s1 Peɗooɗe jeɗɗi 
\s2 Haala fettugol feɗoode arandeere: jaalogal 
\p  
\v 1 Oon wakkati, ƴeew-mi non njii-mi Njawdiri ndii fettii wootere e peɗooɗe jeɗɗi ɗee. Nan-mi wootere e kuɗɗe nay guurɗe ɗee ana iidina daande mum no gidaango nii, ana wiya: 
\p —War gaa! 
\p  
\v 2 Ƴeew-mi, njii-mi puccu daneejo. Baɗɗiiɗo mo oo ana jogii laaɲal, o hokkaa tenngaade laamu, o yaari no jaalotooɗo nii o jaaloto duu. 
\s2 Haala fettugol feɗoode ɗiɗoɓere: barondiral 
\p  
\v 3 Nde Njawdiri ndii fettunoo feɗoode ɗiɗoɓere ndee, nan-mi huunde ɗiɗoɓere ndee ana wiya: 
\p —War gaa! 
\p  
\v 4 Non puccu goɗɗo boɗeejo yalti. Baɗɗiiɗo mo oo hokkaa kaafaawi mawki, o hokkaa baawɗe yalla omo itta jam e aduna oo, faa yimɓe mbarondira. 
\s2 Haala fettugol feɗoode tatoɓere: tiiɗalla 
\p  
\v 5 Nde Njawdiri ndii fettunoo feɗoode tatoɓere ndee, nan-mi huunde wuurnde tatoɓere ndee ana wiya: 
\p —War gaa! 
\p Njii-mi puccu ɓaleejo. Baɗɗiiɗo mo oo ana jogii peesorgal e junngo mum.  
\v 6 Nan-mi ko wa'i no daande neɗɗo iwii hakkunde kuɗɗe nay guurɗe ɗee, ana wiya: 
\p —Munnabi alkama naa munnabiije tati gawri waarata e njoɓdi golle ɲalooma. Kaa pati mursee nebam ɗam e \w peguujam\w* ɗam. 
\s2 Haala fettugol feɗoode nayoɓere: maayde 
\p  
\v 7 Nde Njawdiri ndii fettunoo feɗoode nayoɓere ndee, nan-mi daande huunde wuurnde nayoɓere ndee, ana wiya: 
\p —War gaa! 
\p  
\v 8 Ƴeew-mi, njii-mi puccu oolo. Baɗɗiiɗo mo oo ana wiyee Maayde, laakaraa ana jokki e makko. Ɓe ndokkaa baawɗe dow nayoɓere aduna oo faa ɓe mbarda yimɓe kaafaawi e yolbere e albalaawuuji e daabaaji ladde. 
\s2 Haala fettugol feɗoode joyoɓere: wardaaɓe saabe seedaaku mum'en 
\p  
\v 9 Nde Njawdiri ndii fettunoo feɗoode joyoɓere ndee, njii-mi to ley \w ittirde sadaka\w* too yonkiiji wardanooɓe saabe konngol Laamɗo ngol e seedaaku mo ɓe ceettii oo.  
\v 10 Ɓe eewnii faa toowi, ɓe mbii: 
\p —Joomiraaɗo ceniiɗo goongirante, faa mande ndoomu-ɗaa sarde yimɓe wonɓe e aduna oo ɓee faa njoɓto-ɗaa ƴiiƴam amen ɗam? 
\p  
\v 11 Gooto e maɓɓe fuu hokkaa saaya ndaneewa, ɓe mbiyaa ɓe powta seeɗa tafon, faa adadu sakiraaɓe maɓɓe, gollidiiɓe maɓɓe fodanaaɓe wareede no maɓɓe nii ɓee, kiɓɓa. 
\s2 Haala fettugol feɗoode jeegoɓere: ɲalooma mawɗo 
\p  
\v 12 Nden njii-mi Njawdiri ndii fettii feɗoode jeegoɓere ndee. Non leydi dimmbii dimmbagol manngol, naange ngee ɓawliri no kaasa ɓaleewa nii, lewru nduu fuu wojjiri no ƴiiƴam nii,  
\v 13 koode kammu ɗee caami e leydi no ɓiɓɓe ibbe kecce caamirta so henndu mawndu wibbii.  
\v 14 Kammu oo iwi, taggiraa no daago taggirtee nii, kaaƴe e duuɗe fuu ɗoofaa iwde e nokkuuje mum'en.  
\v 15 Nden kaanankooɓe aduna e yimɓe tedduɓe e hooreeɓe sordaasi'en e arsukunte'en e jom'en semmbe e rimɓe e riimayɓe fuu cuuɗii e loowi kaaƴe, kaɲum e hakkunde kaaƴe.  
\v 16 Hedde eɓe mbiya loowi kaaƴe ɗii e kaaƴe ɗee: 
\p —Caamee e amen! Cuuɗon min e gite jooɗiiɗo dow bimmbeere laamu ndee oo, kaɲum e tikkere Njawdiri ndii!  
\v 17 Sabi ɲalooma mawɗo tikkere maɓɓe ndee yottiima, homo waawi daɗude? 
\c 7  
\s1 Haala yimɓe 144 000 waɗaaɓe maande Laamɗo 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi \w malaa'ika'en\w* nayon ana ndarii e paale nay ɗee. Ɓe cakkii kenuuli aduna nay ɗii, pati mbifa wanaa e leydi wanaa e geeci wanaa fay e lekki.  
\v 2 Njii-mi kasen malaa'ika goɗɗo iwruɗo funnaange ana jogii gaɗirgal maande Laamɗo guurɗo oo ngal. O eewnii daande toownde faade e malaa'ika'en nayon hokkaaɓe baawɗe torrude leydi e geeci.  
\v 3 O wii ɓe: 
\p —Pati mbonnee leydi ndii e geeci oo e leɗɗe ɗee tafon, faa nde keɓu-ɗen waɗude maandeeji e tiiɗe maccuɓe Laamɗo meeɗen ɓee. 
\p  
\v 4 Non nan-mi adadu waɗaaɓe maande e dow tiiɗe mum'en ɓee: eɓe mbaara e ujunaaji teemedere e ujunaaji capanɗe nayon e ujunaaji nayon (144 000) iwɓe e cuuɗi \w Israa'iilankooɓe\w* ɓee ɗii fuu: 
\li1  
\v 5 iwɓe e Yahuuda yo ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Ruuben, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Gada, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1  
\v 6 iwɓe e Asiira, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Naftali, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Manaasa, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1  
\v 7 iwɓe e Simeyon, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Lewi, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Isakar, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1  
\v 8 iwɓe e Jebulon, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Yuusufu, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 iwɓe e Beɲamin duu, ujunaaji sappo e ɗiɗon (12 000), 
\li1 cuuɗi baaba ɗii fuu ngaɗanaama maande. 
\s1 No yimɓe leɲi fuu njettirta Laamɗo 
\p  
\v 9 Caggal ɗum, ƴeew-mi, njii-mi jamaa keewɗo mo limataako iwɗo e yimɓe leɲol fuu e suudu baaba fuu e jaaleɲol fuu e ɗemngal fuu ana darii yeeso bimmbeere laamu ndee e Njawdiri ndii. Eɓe ɓoornii saayaaji daneeji, caɓe tamarooje ana e juuɗe maɓɓe.  
\v 10 Eɓe ilina, eɓe mbiya: 
\p —Kisindam ɗam to Laamɗo men jooɗiiɗo dow bimmbeere laamu ndee iwrata, kaɲum e Njawdiri ndii. 
\p  
\v 11 \w Malaa'ika'en\w* ɓee fuu pilii bimmbeere ndee, mawɓe ɓee e kuɗɗe nay guurɗe ɗee fuu kippii e leydi ana cujidana Laamɗo,  
\v 12 ana mbiya: 
\q1 «Aamiina! 
\q1 Jettooje e darja e hakkilantaaku e jaarooje 
\q2 e teddungal e baawɗe e semmbe, 
\q1 fuu ngoodanii Laamɗo meeɗen faa abada!» 
\p  
\v 13 Non gooto e mawɓe ɓee lamndii kam: 
\p —Hoɓe ngoni ɓee yimɓe ɓoorniiɓe saayaaji daneeji? Hoto ɓe iwi? 
\p  
\v 14 Mbii-moo-mi: 
\p —Moobbo, aan woni annduɗo. 
\p O jaɓɓitii o wii kam: 
\p —Kamɓe ngoni iwɓe e torra mawɗo tawi eɓe ndeenii. Ɓe loonnii saayaaji maɓɓe, ɓe ndawninirii ɗum'en ƴiiƴam Njawdiri ndii.\f + \fr 7:14 \ft Maanaa \fk ɓe ndawninirii saayaaji maɓɓe ƴiiƴam\ft , ɗum woni luutti maɓɓe fuu njaafaama.\f* 
\v 15 Ɗum saabii so ɓe keddoto yeeso bimmbeere laamu Laamɗo ndee, ɓe ndewa mo jemma e ɲalooma ley suudu makko seniindu nduu, kasen duu, jooɗiiɗo e bimmbeere laamu ndee oo huuran e maɓɓe hukkum mum.  
\v 16 Ɓe njolbataa, ɓe ɗomɗataa, naange tappataa ɓe, fay nguleefi ngooti yottataako ɓe.  
\v 17 Sabi Njawdiri ngonndi e hakkunde bimmbeere laamu ndii duran ɓe, juurna ɓe e cewle ndiyam ndokkoojam nguurndam. Laamɗo soccan gonɗi gite maɓɓe fuu. 
\c 8  
\s2 Haala fettugol feɗoode jeɗɗoɓere: deƴƴere mawnde 
\p  
\v 1 Nde Njawdiri ndii fettunoo feɗoode jeɗɗoɓere ndee, kammu oo deƴƴinii teen ko waarata e feccere leer.  
\v 2 Non njii-mi \w malaa'ika'en\w* njeɗɗon dariiɓe yeeso Laamɗo ɓee ndokkaama buutute jeɗɗi. 
\p  
\v 3 Malaa'ika goɗɗo jogiiɗo urdude kaŋŋeere daroyii bannge \w ittirde sadaka\w*. O hokkaa uurdi keewndi faa o sakkodoo ɗum e \w duwaawuuji\w* seniiɓe, o yottina ɗi dow ittirde sadaka kaŋŋeere wonnde yeeso bimmbeere laamu ndee.  
\v 4 Cuurki uurdi ndii ŋabbidi e duwaawuuji seniiɓe ɓee iwde e junngo malaa'ika dariiɗo yeeso Laamɗo oo.  
\v 5 Malaa'ika oo ɓami urdude ndee, hebbini nde yiite e ley ittirde sadaka ndee, wedii nde e leydi. Non gidaali e dillereeji ngaɗi, maje maji, kasen leydi dimmbii. 
\s1 Buutute jeɗɗi 
\p  
\v 6 Caggal ɗum, \w malaa'ika'en\w* njeɗɗon jogiiɓe buutute jeɗɗi ɓee lanndinanii fuufude ɗe. 
\s2 Haala buututal aranndeewal 
\p  
\v 7 Malaa'ika arano oo fuufi buututal mum, non malumaluuje e yiite jillondiraange e ƴiiƴam mbedaa e leydi ndii. Feccere tatoɓere leydi ndii sumi, feccere tatoɓere leɗɗe ɗee sumi, kasen duu huɗo hecco koo fuu sumi. 
\s2 Haala buututal ɗiɗoɓal 
\p  
\v 8 Malaa'ika ɗiɗaɓo oo fuufi buututal mum, non ko wa'i no waamnde haayre huɓɓoore nii wedaa e ley geeci. Tatoɓere geeci oo laatii ƴiiƴam,  
\v 9 tatoɓere kuɗɗe guurɗe gonɗe e geeci ɗee mbaati, tatoɓere laanaaji ndiyam ɗii kalkii. 
\s2 Haala buututal tatoɓal 
\p  
\v 10 Malaa'ika tataɓo oo fuufi buututal mum, non koodal manngal kuɓɓiroowal no cunkumal nii iwi dow kammu oo, saami e tatoɓere maaje kaɲum e cewle ndiyam.  
\v 11 Ngal koodal «Kaaɗeefi» wiyetee. Ngal haaɗinii tatoɓere ndiyameeji ɗii kati, yimɓe heewɓe maayi saabe ɗiin ndiyameeji kaaɗuɗi. 
\s2 Haala buututal nayoɓal 
\p  
\v 12 Malaa'ika nayaɓo oo fuufi buututal mum, non tatoɓere naange e tatoɓere lewru e tatoɓere koode piyaa, faa gootel hen fuu tatoɓere mum niɓɓa, jemma e ɲalooma fuu mbaasa tatoɓere fooyre mum'en. 
\p  
\v 13 Caggal ɗum, njii-mi ciilal ana diwa dow mbeeyu, nan-mi engal eewnoo e daande toownde engal wiya: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Bone woodanii yimɓe aduna nde malaa'ika'en taton heddiiɓe ɓee puufii buutute mum'en! 
\c 9  
\s2 Haala buututal joyoɓal 
\p  
\v 1 Malaa'ika joyaɓo oo fuufi buututal mum, non njii-mi hoodere iwii dow kammu saamii e leydi. Nde hokkaa cokitirgal ɓunndu ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi nduu.  
\v 2 Nde sotti ɓunndu nduu, non cuurki yalti e mayru no wuriya mawɗo nii, ki niɓɓini naange e mbeeyu fuu.  
\v 3 Buureeti njalti e cuurki kii caakii e leydi, ndokkaa baawɗe torrude no jahe nii.  
\v 4 Ɗi njamiraa pati ɗi mbonna wanaa huɗo wanaa leɗɗe wanaa huunde fuu ko fuɗata e leydi, ɗi torra yimɓe ɓe maande Laamɗo walaa e tiiɗe mum'en ɓee tan.  
\v 5 Ɗi ndokkaa torrude ɓee yimɓe faa naawa lebbi joy, kaa ɗi ndokkaaka warde ɓe. Torra majji ana wa'i hono naawalla nde yaare fiɗii neɗɗo nii.  
\v 6 Ley ɗiin lebbi, yimɓe muuyan maayde keɓataa, yimɓe pooɗanto maayde, nde doga ɗum'en. 
\p  
\v 7 Ɗiin buureeti ana nanndi e pucci lanndinaniiɗi wolde. Ko wa'i no tenngaaɗe caɲiraaɗe kaŋŋe nii ana e ko'e majji, yeesooji majji ana mba'i no yeesooji yimɓe nii.  
\v 8 Eɗi njogii leeɓi mbaaɗi no cukuli rewɓe nii, ɲiiƴe majji ana mba'i no ɲiiƴe dawaaɗi ladde nii.  
\v 9 Ko wa'i no ganndeeje jamɗe nii ana e becce majji, soyfa biifoole majji ana wa'i hono no wotorooji keewɗi kaɓɓaaɗi e pucci doganooji wolde nii.  
\v 10 Eɗi njogii lace jogiiɗe kure no jahe nii, eɗi njogii yamiroore torrirde yimɓe lace majji ɗee hakke lebbi joy.  
\v 11 Kaananke majji yo malaa'ika kawjotooɗo ɓunndu ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi oo. Innde makko e ibaraninkoore Abaddon, e ley yunaninkoore Apolliyon, ɗum woni kalkoowo. 
\p  
\v 12 Bone arano oo ɓettike. Tayka, boneeji ɗiɗi ana ngara caggal makko kasen. 
\s2 Haala buututal jeegoɓal 
\p  
\v 13 \w Malaa'ika\w* jeegaɓo oo fuufi buututal mum, non nan-mi daande iwrii kam to luwe nay gonɗe e coɓɓuli \w ittirde sadaka\w* kaŋŋeere wonnde yeeso Laamɗo ndee,  
\v 14 ana wiya malaa'ika jeegaɓo jogiiɗo buututal oo: 
\p —Yoppitin malaa'ika'en nayon haɓɓaaɓe to maayo manngo wiyeteengo Efarata. 
\p  
\v 15 Laamɗo fodii yoppitingol malaa'ika'en nayon ɓee ndee hitaande e nduu lewru e oo ɲalooma e oo wakkati jaati faa ɓe lanndinoo warde tatoɓere yimɓe.  
\v 16 Mi nanii adadu konunkooɓe waɗɗiiɓe pucci: ɓe ujunaaji noogay cili ujunaaji sappo.  
\v 17 Annii no njiiru-mi pucci ɗii e waɗɗiiɓe ɓee e ley holleede am: eɓe ɓoornii kaddule jamɗe boɗeeje nannduɗe e yiite, kaɲum e bula-bulaaje e oole nannduɗe e sitti. Ko'e pucci ɗii ana wa'i no ko'e dawaaɗi ladde nii, yiite e cuurki e sitti ana njalta e kunduɗe majji.  
\v 18 Ɗii balaawuuji tati, ɗum woni yiite ngee e cuurki kii e sitti oo, njalti e kunduɗe pucci ɗii so mbari tatoɓere yimɓe.  
\v 19 Sabi semmbe pucci ɗii ana e kunduɗe mum'en, ana fay e lace majji duu. Lace majji ɗee ana nanndi e ɓoggi leydi, eɗe njogii ko'e, ɗeen ko'e ɗi ngaaɲirta yimɓe. 
\p  
\v 20 Heddiiɓe ana nguuri caggal ɗiin balaawuuji ɓee ana keddii tuubaali e kulle ɗe ngolliri juuɗe mum'en ɗee, ɓe njoppaali sujidande \w seyɗaani'en\w*, kaɲum e tooruuji kaŋŋe e kaalisi e jakawalle e kaaƴe e leɗɗe. Eɓe cujidana ɗiin tooruuji ɗi njiyataa, nanataa, ndillintaako.  
\v 21 Ɓe tuubaali iwde e war-hoore e mboŋobaaku e fijirde e nguyka. 
\c 10  
\s1 Haala malaa'ika jogiiɗo dewtel 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi \w malaa'ika\w* goɗɗo jom semmbe ana iwa dow kammu ana jippoo. Omo ɓoornii luurde, ciiɓo-ciiɓongal ana tiimti hoore makko, yeeso makko ana ɗelkira no naange jalbirta nii, korre makko ana mba'i no looci yiite nii.  
\v 2 Omo jogii e junngo makko dewtel udditiingel. O darni koyngal makko ɲaamal dow geeci, o darni nanal dow njoorndi,  
\v 3 o eewnii daande toownde no rawaandu ladde uggirta nii. Nde o eewnii ndee, gidaali jeɗɗi njaabii.  
\v 4 Nde gidaali jeɗɗi ɗii tilinoo haalde ndee, kosu-mi winndude, non nan-mi daande iwrii kam dow kammu, ana wiya kam: 
\p —Pati winndu ko gidaali jeɗɗi ɗii mbii koo, yo laato kumpa! 
\p  
\v 5 Non malaa'ika mo njii-mi ana darii e geeci kaɲum e njoorndi oo hunci junngo mum ɲaamo faa toowi,  
\v 6 hunorii Guurɗo duumiiɗo faa abada, taguɗo kammu e ko woni e mum, taguɗo leydi e geeci e ko woni e mum'en. Malaa'ika oo wii: 
\p —Ɓooyataa hankasen!  
\v 7 Kaa e ley balɗe ɗe buututal malaa'ika jeɗɗaɓo ngal fuufata ɗee, Laamɗo tabintinan anniya mum cuuɗinooɗo. Ɗum laatorto no o haalanirnoo annabaaɓe gollanooɓe mo ɓee nii. 
\p  
\v 8 Non daande iwrunoonde kam dow kammu ndee wii kam kasen: 
\p —Yaa ɓamoy dewtel udditiingel gonngel e junngo malaa'ika dariiɗo e geeci e njoorndi oo. 
\p  
\v 9 Njaa-mi to malaa'ika oo, mbii-mi ɗum hokka kam dewtel ngel. O wii kam: 
\p —Ɓamu ngel moɗaa ngel! Ngel welan e hunduko maa no njuumri nii, kaa ngel wulnan reedu maa taw. 
\p  
\v 10 Nanngu-mi dewtel ngel e junngo malaa'ika oo, moɗu-mi ngel. Ngel weliri e hunduko am no njuumri nii, kaa reedu am wuli taw! 
\p  
\v 11 Caggal ɗum, mbiyaa-mi: 
\p —Ana tilsi mbaajo-ɗaa ko Laamɗo loowi e maa koo kasen e jaaleɲi keewɗi e leɲi keewɗi e ɗemɗe keewɗe e kaanankooɓe heewɓe. 
\c 11  
\s1 Haala seedaaku annabaaɓe ɗiɗon 
\p  
\v 1 Ndokkaa-mi kuɗol eenndirgol, wiyaa: 
\p —Imma, eenndoy suudu Laamɗo seniindu nduu e \w ittirde sadaka\w* ndee, kiiso-ɗaa rewooɓe wonɓe hen ɓee,  
\v 2 kaa pati eenndu daalaare mayru ndee, sabi nde hokkaama heeferɓe ɓee. Ɓe njaɓɓan ngeenndi ceniindi ndii ko waarata e lebbi capanɗe nay e ɗiɗi.  
\v 3 Mi neloyan seedee'en am ɗiɗon ɓee, ɓe ɓoornoyto licce caakuuji,\f + \fr 11:3 \ft Maanaa \fk ɓe ɓoornoo licce caakuuji \ft woni hollude sunu hono rewɓe ɓoornotooɓe kaddule cuddu nii.\f* ɓe mbaajoyto ko Laamɗo loowi ɓe koo hakke balɗe ujunere e teemeɗe ɗiɗi e capanɗe jeegom. 
\p  
\v 4 Ɓeen seedee'en ɗiɗon ngoni jaytuunaaje ɗiɗi e moottilaaji ɗiɗi dariiɗi yeeso Joomiraaɗo jom aduna oo.  
\v 5 Gaɲo fuu muuyɗo torrude ɓe, yiite yaltoyan e kunduɗe annabaaɓe ɓee halka ɗum. Muuyɗo torrude ɓe, waajibi halkiree non.  
\v 6 Eɓe njogii yamiroore haɗude kammu toɓude e ley balɗe ɗe ɓe mbaajotoo konngol Laamɗo ngol e mum ɗee. Eɓe njogii yamiroore waylitinde ndiyameeji laatoo ƴiiƴam, kasen duu eɓe mbaawi jippinde e aduna oo sii balaawu fuu nde ɓe muuyi fuu. 
\p  
\v 7 Nde ɗiɗon ɓee tilii e seedaaku mum'en oo fuu, taktakol jeyaangol e ɓunndu ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi nduu yaltan yana e maɓɓe, jaaloo ɓe, wara ɓe.  
\v 8 Tewuuji maɓɓe ngona e daalaare ngalluure mawnde, ɗo Joomiraaɗo maɓɓe feŋanoo e \w leggal bardugal\w* ɗoo. Nden ngalluure ana nanndi e Sodooma\f + \fr 11:8 \fk Sodooma \ft yo ngootiri e geelle ɗiɗi ɗe Laamɗo halki saabe heewgol majje luutti. Ƴeew Puɗɗooɗe 19.1-29\f* naa Misira.  
\v 9 Yimɓe jaaleɲi fuu e cuuɗi baaba fuu e ɗemɗe fuu e leɲi fuu njiyan tewuuji maɓɓe ko waarata e ɲaloomaaji tati e feccere ɲalooma, fay gooto ɓe nduŋantaako ira ɗi ley \w yanaande\w*.  
\v 10 Wonɓe e aduna oo ɓee fuu mbeltoto e maayde maɓɓe ndee, faa wa'ana ɗum'en no iidi nii, hedde eɓe ndokkondira dow weltaare. Sabi annabaaɓe ɗiɗon ɓee torriino ɓe sanne.  
\v 11 Kaa caggal ɲaloomaaji tati e feccere ɗii, fuufaango nguurndam iwngo to Laamɗo naati e maɓɓe, non ɓe immitii ɓe ndarii e koyɗe maɓɓe. Kulol manngol nanngi yiyannooɓe ɓe ɓee fuu.  
\v 12 Daande toownde iwri ɓe dow kammu, ana wiya ɓe: 
\p —Ŋabbee gaa! 
\p Ɓe ŋabbi dow kammu e ley luurde, wayɓe maɓɓe fuu keddii ana ƴeewa ɓe.  
\v 13 E oon wakkati, leydi dimmbii semmbe wurjini sappoɓere ngalluure ndee. Ujunaaji jeɗɗi neɗɗo halkii hen, heddiiɓe ɓee kuli, njaɓani Laamɗo Jom kammu oo teddeengal. 
\p  
\v 14 Tayka, bone ɗiɗaɓo oo yawtii, bone tataɓo oo ana wara ɓooyataa. 
\s2 Haala buututal jeɗɗoɓal 
\p  
\v 15 Malaa'ika jeɗɗaɓo oo fuufi buututal mum, daaɗe toowɗe nanaa dow kammu, ana mbiya: 
\p —Laamuuji aduna oo fuu laatike laamu Joomiraaɗo men kaɲum e \w Almasiihu\w* mum. O laamoto faa abada! 
\p  
\v 16 Mawɓe noogayon e nayon jooɗiiɓe dow bimmbeeje yeeso Laamɗo ɓee kippii e leydi, cujidani Laamɗo,  
\v 17 ana mbiya: 
\q1 «Miɗen njette, Joomiraaɗo Laamɗo Jom Baawɗe, 
\q2 gooduɗo goodunooɗo oo miɗen njette, 
\q1 sabi a gollirii baawɗe maa mawɗe ɗee, 
\q2 a tabintinii laamu maa. 
\q1  
\v 18 Heeferɓe ɓee yo tikkuɓe, 
\q2 kaa tikkere maa aan warii, 
\q2 wakkati mo carataa maayɓe yonii, 
\q1 wakkati warii, mo barjoto-ɗaa annabaaɓe gollanooɓe ma ɓee, 
\q2 seniiɓe hulɓe innde maa ɓee, 
\q2 tedduɓe e lo'uɓe fuu, 
\q1 e wakkati mo kalkataa bonnooɓe leydi ɓee.» 
\p  
\v 19 Suudu Laamɗo seniindu wonndu dow kammu nduu udditaa, \w keesuwal aadi\w* ngal ɓanngi e ley mayru. Maje maji, dillereeji e gidaali ngaɗi, leydi dimmbii, malumaluuje ɓutte caami. 
\c 12  
\s1 No kuungal waddi e debbo ŋaywuɗo 
\p  
\v 1 Taagumansa kaayniiɗo ɓanngi dow kammu, ɗum woni debbo ɓoorniiɗo naange ana fawi koyɗe mum e lewru ana filkii pilkol koode sappo e ɗiɗi.  
\v 2 O haamili, omo wulla saabe tampere e naawalla ŋatawere.  
\v 3 Taagumansa goɗɗo ɓanngi dow kammu, ɗum woni kuungal boɗewal manngal nanndungal e mboddi. Engal jogii ko'e jeɗɗi e luwe sappo, hoore fuu ana jogii tenngaade laamu.  
\v 4 Laaci maggal wuuwi tatoɓere koode kammu, wedii ɗum e leydi. Ngal darii yeeso debbo ŋaywuɗo oo faa ngal moɗa ɓiyiiko nde o rimii ɗum. 
\p  
\v 5 Non o rimi ɓiɗɗo gorko. Oon woni durdoowo leɲi ɗii fuu loocol naawngol. Ɓiɗɗo oo diwtaa faade to Laamɗo e bimmbeere mum laamu.  
\v 6 Debbo oo dogi yehi ley ladde, nokku ɗo Laamɗo moƴƴinannoo ɗum. O hayboyaa ton balɗe ujunere e teemeɗe ɗiɗi e capanɗe jeegom (1 260). 
\p  
\v 7 Wolde waɗi to dow kammu too. Malaa'ika biyeteeɗo Miikaa'iilu e malaa'ika'en mum kaɓi e kuungal ngal e malaa'ika'en mum,  
\v 8 ngal jaalaa, kanngal e malaa'ika'en maggal, ɓe mursi nokku maɓɓe gonɗo dow kammu too oo.  
\v 9 Ngal kuungal manngal nanndungal e mboddi ribbaama. Kanngal woni mboddi aranndeeri mbiyeteendi \w Ibiliisa\w* naa Seyɗaani, ceytotoondi aduna oo fuu ndii. Ndi wedaama e leydi, kayri e malaa'ika'en mayri fuu. 
\p  
\v 10 Non daande toownde iwri kam dow kammu, ana wiya: 
\q1 «Jooni kisindam ɗam wari! 
\q1 Jooni semmbe e \w Laamu Laamɗo\w* meeɗen ngari, 
\q2 laamu ana e hawju \w Almasiihu\w*. 
\q1 Sabi kalmotooɗo sakiraaɓe meeɗen, 
\q2 kalmotooɗo ɓe to Laamɗo jemma e ɲalooma oo, 
\q2 ribbaama iwde dow kammu. 
\q1  
\v 11 Sakiraaɓe men ɓee liɓii mo saabe ƴiiƴam Njawdiri ndii, 
\q2 kaɲum e dow haala seedaaku maɓɓe, 
\q1 ɓe cuɓaaki nguurndam maɓɓe e dow maayde. 
\q1  
\v 12 Saabe ɗum, kammu e hoɗuɓe e mum fuu mbeltee! 
\q1 Kaa leydi e geeci, bone woodanii on! 
\q1 Sabi Ibiliisa jippiima e mon ana tikki tikkere mawnde, 
\q2 sabi ana anndi wakkati seeɗa heddanii ɗum.» 
\p  
\v 13 Nde kuungal manngal nanndungal e mboddi ngal anndunoo wedaama e leydi ndee, ngal jokkitii debbo dimɗo ɓiɗɗo gorko oo.  
\v 14 Debbo oo hokkaa biifoole ciilal manngal, faa mo diwira faade to nokku mo o moƴƴinanaa ley ladde oo, ɗo o haybetee hakke duuɓi tati e feccere, faa o reenoo e mboddi ndii.  
\v 15 Kuungal manngal ngal sirƴi ndiyam, ɗam ili caggal debbo oo no maayo nii faa ɗam naɓa mo.  
\v 16 Kaa noo, leydi ndii faabii debbo oo, ndi aari hunduko mayri, ndi moɗi ndiyam ɗam kuungal ngal sirƴi ɗam.  
\v 17 Kuungal manngal ngal tikkani debbo oo sanne, yehi haɓoyde e ko heddii e iwdi debbo oo koo, ɗum woni ɗowtaniiɓe jamirooje Laamɗo so tiiɗi e seettanaade Iisaa.  
\v 18 Non Kuungal ngal\f + \fr 12:18 \fk Kuungal ngal darii… \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga mbii: \fq Ndarii-mi e njaareendi daŋŋeere geeci oo.\f* darii e njaareendi daŋŋeere geeci oo. 
\c 13  
\s1 Haala taktakol iwngol ley geeci 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi taktakol jogiingol luwe sappo e ko'e jeɗɗi ana ƴeeŋa iwde e geeci oo. Hoore fuu ana jogii tenngaade laamu. Inɗe bonkorɗe Laamɗo ana mbinndaa e ko'e ɗee fuu.  
\v 2 Taktakol ngol njii-mi ngol ana nanndi e ndoɓu, koyɗe maggol ana wa'i no koyɗe taktakol mbiyeteengol ursa\f + \fr 13:2 \fk Ursa \ft yo taktakol manngol, takkere maggol ana mawni, engol jogii leeɓi e koolɗe mawɗe.\f* ngol nii, hunduko maggol ana wa'i no hunduko rawaandu ladde nii. Kuungal nanndungal e mboddi ngal hokki ngol baawɗe mum, bimmbeere mum laamu ndee, e baawɗe laamaade.  
\v 3 Hoore wootere e ko'e taktakol ngol ana wa'i hono ko barminanoo barmere waawnoonde warde ɗum, kaa barmere ndee sellinaama, faa ɗum haaynii wonɓe e aduna oo ɓee fuu, ɓe njokki e maggol.  
\v 4 Ɓe cujidani kuungal ngal sabi ngal hokkii taktakol ngol baawɗe maggal laamaade. Kasen duu, ɓe cujidani taktakol ngol, eɓe mbiya: 
\p —Homo nanndi e taktakol ngol? Homo waawi haɓude e maggol? 
\p  
\v 5 Taktakol ngol hokkaa haalde haalaaji mantorɗi bonkotooɗi Laamɗo, ngol hokkaa baawɗe laamaade lebbi capanɗe nay e ɗiɗi.  
\v 6 Ngol fuɗɗi bonkaade Laamɗo, engol bonkoo innde makko ndee, kaɲum e hoɗorde makko, ɗum woni ɓe hoɗorde mum'en woni dow kammu too ɓee.  
\v 7 Ngol hokkaa baawɗe haɓude e seniiɓe ɓee, ngol jaaloo ɗum'en. Ngol hokkaa baawɗe laamaade suudu baaba fuu e jaaleɲol fuu e ɗemngal fuu e leɲol fuu.  
\v 8 Yimɓe wonɓe e aduna oo ɓee fuu cujidanan taktakol ngol, ɗum woni neɗɗo fuu mo innde mum tawaaka ana winndii gila e diidugol aduna oo e ley dewtere nguurndam ndee, dewtere Njawdiri kirsanoondi ndii. 
\p  
\v 9 Jogiiɗo noppi fuu, yo nanu!  
\v 10 Neɗɗo fuu podanaaɗo haɓɓeede so naɓee, haɓɓete naɓee. Neɗɗo fuu podanaaɗo wardeede kaafaawi, wardete kaafaawi. Ɗum nee, waajibi yimɓe Laamɗo ɓee tawree muɲal e hoolaare. 
\s1 Haala taktakol iwngol e leydi 
\p  
\v 11 Caggal ɗum, njii-mi taktakol gonngol ana yalta e ley leydi. Engol jogii luwe ɗiɗi nannduɗe e luwe ɓii-mbaalu, kaa engol haaldannoo hono no kuungal nanndungal e mboddi ngal nii.  
\v 12 Ngol golliri baawɗe taktakol aranndeewol ngol barmere mum hosunoo warde ɗum so sellinaa ngol, fuu e dow yamiroore mum. Ngol doolɗini yimɓe aduna ɓee cujidana ngol.  
\v 13 Taktakol ɗiɗaɓol ngol waɗii kaayeefiiji mawɗi, ɓamii faa ngol jippini yiite iwde dow kammu faa yottii leydi, yimɓe fuu ana ƴeewa.  
\v 14 Ngol ƴoɲɲiri yimɓe aduna kaayɗe ɗe ngol hokkaa waɗude e dow yamiroore taktakol aranndeewol ngol. Engol tinndina yimɓe aduna moƴƴina tooru nanndundu e taktakol barminiranoongol kaafaawi faa hosi waatude kaa ana wuuri ngol.  
\v 15 Ngol hokkaa baawɗe ngol waɗa yonki e tooru nduu faa ndu watti haalde e waɗude faa neɗɗo fuu mo sujidanaali ndu waree.  
\v 16-17 Taktakol ngol doolɗini yimɓe fuu yo keɓu maande e juuɗe mum'en ɲaame naa e tiiɗe mum'en, yalla tedduɓe e lo'uɓe, arsukunte'en e misikiina'en, rimɓe e riimayɓe, fuu ana ndonka soodude e soottude so tawraaka maande ndee. Maande ndee yo innde taktakol ngol naa limre innde maggol.  
\v 18 Ɗo kaan-ɗaa faamude ɗoo annii: neɗɗo fuu jom hakkille waawan faamude limre taktakol ngol, sabi limre ndee ana hawra e loomto innde neɗɗo. Limre mayre yo teemeɗe jeegom e capanɗe jeegom e jeegom (666). 
\c 14  
\s1 Haala jimol soottitanooɓe ɓee, kaɲum e njawdiri ndii 
\p  
\v 1 Ƴeew-mi, njii-mi Njawdiri ana darii dow haayre \w Siyona\w* ana wondi e yimɓe ujunaaji teemedere e capanɗe nay e nayon (144 000), ɓe innde mayri e innde \w Baabiraaɗo\w* mayri mbinndaa e tiiɗe mum'en.  
\v 2 Nan-mi daande iwrii kam dow kammu wa'unde no dillere ndiyam keewɗam nii, no gidaango manngo nii. Daande nde nan-mi ndee ana wa'i no dillere fiyooɓe kolli mum'en nii.  
\v 3 Ɓeen yimɓe fuu ana njima jimol kesol yeeso bimmbeere Laamɗo ndee e yeeso kuɗɗe nay guurɗe ɗee e yeeso mawɓe ɓee. Fay gooto waawaano ekkitaade jimol ngol so wanaa yimɓe ujunaaji teemedere e capanɗe nay e nayon (144 000) soottitanooɓe e aduna oo ɓee.  
\v 4 Ɓeen ngoni ɓe meeɗaali tuunninde ko'e mum'en banngal rewɓe, sabi ɓe laaɓuɓe. Eɓe njokki e Njawdiri ndii ɗo ndi waawi yaade fuu. Ɓeen ngoni soottitanooɓe e hakkunde yimɓe, yalla eɓe laatoo adiiɓe fuu sakkeede Laamɗo kaɲum e Njawdiri ndii,  
\v 5 kasen duu fenaande meeɗaali yaltude e kunduɗe maɓɓe, ɓe ngalaa ɲiŋoore. 
\s1 Haala malaa'ika'en taton 
\p  
\v 6 Oon wakkati njii-mi malaa'ika goɗɗo ana diwa dow mbeeyu, ana jogii Kabaaru Lobbo duumiiɗo oo, omo waajoo ɗum yimɓe aduna oo, ɗum woni yimɓe leɲol fuu e suudu baaba fuu e ɗemngal fuu e jaaleɲol fuu.  
\v 7 Omo eewnotonoo e daande toownde, omo wiya: 
\p —Kulee Laamɗo teddinon mo, sabi wakkati mo o sarata oo warii. Cujidanee taguɗo kammu e leydi e geeci e cewle ndiyam oo! 
\p  
\v 8 Malaa'ika goɗɗo ɗiɗaɓo jokki e makko, ana wiya: 
\p —Nde halkiima! Baabila ngalluure mawnde ndee halkiima! Nde sigirinii leɲi ɗii fuu fijirde mayre bonnde. 
\p  
\v 9 Malaa'ika goɗɗo, tataɓo, jokki e maɓɓe ana eewnoo daande toownde, ana wiya: 
\p —Neɗɗo fuu cujidanɗo taktakol ngol e tooru nanndundu e maggol nduu, keɓuɗo maande maggol e tiinde naa e junngo,  
\v 10 waajibi joomum yara \w peguujam\w* tikkere Laamɗo ɗam, njuppaaɗam tawi jillaaka e ley horde loonde tikkere makko. Joomum jukkete e ley yiite e sitti yeeso malaa'ika'en seniiɓe ɓee e yeeso Njawdiri ndii.  
\v 11 Cuurki jukkungo maɓɓe duumoto faa abada, ɓe keɓataa fowtere jemma e ɲalooma fuu. Sabi ɓe cujidanii taktakol ngol e tooru nanndundu e maggol nduu, ɓe keɓii maande innde maggol. 
\p  
\v 12 Ɗum nee, waajibi yimɓe Laamɗo ɓee tawree muɲal. Ɓeen ngoni haybuɓe jamirooje Laamɗo so ngoonɗini Iisaa ɓee. 
\p  
\v 13 Oon wakkati nan-mi daande ana iwra kam dow kammu, ana wiya: 
\p —Winndu ɗum ɗoo: gila jooni, maayooɓe saabe gollande Joomiraaɗo ɓee mbelii hoore. 
\p \w Ruuhu\w* oo wii: 
\p —Goonga! Ɓe ŋoottinoyto iwde e tampere maɓɓe ndee, sabi barke golleeji maɓɓe jokkan e maɓɓe. 
\s1 Haala wakkati kettal aduna 
\p  
\v 14 Ƴeew-mi, njii-mi luurde raneere, nanndoore neɗɗo nii ana jooɗii dow mayre. Tenngaade saɲiraande kaŋŋe ana e dow hoore makko, omo jogii wawdu welndu e junngo makko.  
\v 15 Malaa'ika goɗɗo yalti e suudu Laamɗo seniindu nduu ana eewnoo daande toownde, ana wiya jooɗiiɗo e luurde oo: 
\p —Jippin wawdu maa nduu kettaa, sabi wakkati kettal yottiima, ko woni e leydi ndii koo yonii hetteede! 
\p  
\v 16 Non jooɗiiɗo e luurde oo sadiri ko woni e leydi ndii koo wawdu mum, leydi ndii fuu hettaa. 
\p  
\v 17 Malaa'ika goɗɗo yalti e suudu Laamɗo seniindu wonndu dow kammu nduu, ana jogii kaɲum duu wawdu welndu.  
\v 18 Malaa'ika goɗɗo kawjotooɗo yiite oo yalti e ley \w ittirde sadaka\w* ndee, ana eewnoo daande toownde, ana wiya malaa'ika jogiiɗo wawdu welndu oo: 
\p —Jippin wawdu maa nduu, kettaa ɓiɓɓe peguuje leydi ndii ɗee, sabi ɗe ɓenndii. 
\p  
\v 19 Malaa'ika oo sadiri ɓiɓɓe peguuje leydi ndii wawdu mum, teɓi ɗe, wedii ɗe e ɓoosirde mawnde. Ɗum woni tikkere Laamɗo jukkoowo jukkungo naawngo.  
\v 20 Ɓiɓɓe peguuje ɗee ɓosaa to caggal ngeenndi too, ƴiiƴam yalti e ɓoosirde ndee faa hewti labaale pucci, ɗam ili ko waarata e njuunndi kilooji teemeɗe tati. 
\c 15  
\s1 Haala jimol Muusaa e jimol Njawdiri 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi dow kammu taagumansa goɗɗo mawɗo kaayniiɗo. Njii-mi malaa'ika'en njeɗɗon ana njogii balaawuuji jeɗɗi cakitiiɗi ɗii, sabi e majji tikkere Laamɗo ndee timmata. 
\p  
\v 2 Njii-mi weendu nanndundu e timtorgal jillondirndu e yiite. Jaalinooɓe taktakol ngol ɓee ana ndarii bannge mayru. Ɓeen ngoni jaalinooɓe ngol, kanngol e tooru nanndundu e maggol nduu e limre innde maggol ndee, eɓe njogii kolli ɗi Laamɗo hokki ɓe ɗii.  
\v 3 Eɓe mbiya e ley jimol Muusaa maccuɗo Laamɗo oo e ngol Njawdiri ndii: 
\q1 «Joomiraaɗo Laamɗo Jom Baawɗe, 
\q2 golleeji maa yo mawɗi, yo kaayniiɗi! 
\q1 Laawi maa yo poocciiɗi, yo goonɗuɗi, 
\q2 aan woni kaananke jaaleɲi! 
\q1  
\v 4 Homo woni mo hulataa ma, Joomiraaɗo, 
\q2 mo teddintaa innde maa? 
\q1 Sabi aan woni gooto Ceniiɗo. 
\q1 Leɲi fuu ngaran cujida yeeso maa, 
\q2 sabi ɓe njii no golleeji maa pooccitorii.» 
\s1 Haala le'e jeɗɗi keewɗe balaawuuji jeɗɗi 
\p  
\v 5 Caggal ɗum, njii-mi suudu Laamɗo seniindu – ɗum woni \w hukkum seedaaku\w* gonɗo dow kammu oo – ana udditoo.  
\v 6 Malaa'ika'en njeɗɗon jogiiɓe balaawuuji jeɗɗi ɓee njalti e mayru, ana ɓoornii kaddule laaɓuɗe paca jalbooje, ana kaɓɓi ganndilaaji kaŋŋe e becce mum'en.  
\v 7 Wootere e kuɗɗe nay guurɗe ɗee hokki malaa'ika'en njeɗɗon ɓee le'e kaŋŋeeje jeɗɗi keewɗe tikkere Laamɗo guurɗo faa abada oo.  
\v 8 Non suudu nduu heewi cuurki saabe annoora Laamɗo e semmbe mum. Fay gooto waawaano naatude e mayru, so wanaa nde balaawuuji jeɗɗi ɗi malaa'ika'en njeɗɗon ngaddi ɗii timmi. 
\c 16  
\p  
\v 1 Non nan-mi daande toownde iwrii kam to suudu seniindu too, ana wiya malaa'ika'en njeɗɗon ɓee: 
\p —Njehee, njuppoyee e aduna oo le'e tikkere Laamɗo jeɗɗi ɗee! 
\p  
\v 2 Malaa'ika arano oo yehi, yuppi la'al mum e leydi, uube bonɗe naawɗe kewtii yimɓe tawraaɓe maande taktakol ngol e sujidanooɓe tooru nanndundu e maggol ɓee. 
\p  
\v 3 Malaa'ika ɗiɗaɓo oo yuppi la'al mum e geeci, geeci oo waylitii, laatii no heƴƴere ƴiiƴam maayɗo nii. Ko tagaa ko wuuri ko woni ley geeci fuu waati. 
\p  
\v 4 Malaa'ika tataɓo oo yuppi la'al mum e dow maaje e cewle, ɗe mbaylitii ƴiiƴam.  
\v 5 Non nan-mi malaa'ika kawjotooɗo ndiyameeji oo, ana wiya: 
\p —Aan Laamɗo a pooccitiiɗo, a gooduɗo goodunooɗo, aan woni Ceniiɗo oo, sabi a jaadirɗo e sariya maa.  
\v 6 Saabe ko ɓe njuppi ƴiiƴam seniiɓe e ƴiiƴam annabaaɓe koo, aan duu, ndokku-ɗaa ɓe ƴiiƴam ɓe njara! Eɓe kaandi hen. 
\p  
\v 7 Non nan-mi daande iwrii to \w ittirde sadaka\w* too, ana wiya: 
\p —Goonga! Joomiraaɗo Laamɗo Jom Baawɗe, sariyaaji maa yo goongaraaji yo pooccitiiɗi! 
\p  
\v 8 Malaa'ika nayaɓo oo yuppi la'al mum e dow yitere naange, nde hokkaa sumirde yimɓe nguleefi mayre.  
\v 9 Yimɓe ɓee cumiraa nguleefi cattuki, kaa ɓe tuubaali ɓe teddinaali Laamɗo. Ko ɓe ngaɗi dee, ɓe njennu innde Laamɗo mo baawɗe ngoodani dow ɗii balaawuuji oo. 
\p  
\v 10 Malaa'ika joyaɓo oo yuppi la'al mum e dow bimmbeere taktakol ngol, ɗo o laamii ɗoo niɓɓinaa tika, yimɓe ndarii ana ŋata toni mum'en saabe naawalla.  
\v 11 Ɓe njenni Laamɗo jom kammu oo saabe uube maɓɓe e naawalla maɓɓe, kaa fuu, ɓe tuubaali iwde e golleeji maɓɓe bonɗi ɗii. 
\p  
\v 12 Malaa'ika jeegaɓo oo yuppi la'al mum dow maayo manngo wiyeteengo Efarata, ndiyam maggo ɓeeɓi faa yoori faa mo hokka kaanankooɓe iwrooɓe funnaange ɓee laawol.  
\v 13 Non njii-mi seyɗaani'en tati bonɓe nannduɓe e paaɓi, wooturu ana yalta e hunduko kuungal nanndungal e mboddi ngal, wooturu ana yalta e hunduko taktakol manngol ngol, wooturu ana yalta e hunduko annabaajo peneejo oo.  
\v 14 Ɓeen seyɗaani'en bonɓe yo waɗooɓe kaayeefiiji, yahooɓe e kaanankooɓe aduna oo fuu faa hawrintinana ɗum'en wolde ley ɲalaande darngal, ɲalaande Laamɗo Jom Baawɗe oo. 
\p  
\v 15 Joomiraaɗo wii: 
\p —Kakkilee! Miɗo nii warda no gujjo nii. Baalɗo ɗaanaaki haybi kaddule mum pati yaara terɗe ɓole yimɓe njiya ɗum ana taartii, welii hoore! 
\p  
\v 16 Ɗi kawrintini ɓe e nokku biyeteeɗo e ibaraninkoore Harmagedon. 
\p  
\v 17 Malaa'ika jeɗɗaɓo oo yuppi la'al mum e mbeeyu, daande toownde yalti e suudu seniindu nduu to bimmbeere laamu too, ana wiya: 
\p —Timmii! 
\p  
\v 18 Maje maji, dillereeji e gidaali ngaɗi, dimmbagol leydi manngol waɗi. Hono ngol dimmbagol leydi waɗaali e aduna oo gila yimɓe tagaa, no ngol sattiri mawnude!  
\v 19 Ngalluure mawnde ndee feccaa pecce tati. Galluuje jaaleɲi goɗɗe ɗee fuu kalkii. Laamɗo rewtii ngalluure mawnde wiyeteende Baabila, mo yarni nde horde \w peguujam\w* heewnde tikkere makko.  
\v 20 Duuɗe ɗee fuu kalkii, baamle kaaƴe ɗee fuu majji fey.  
\v 21 Malumaluuje ɓutte caami e yimɓe, wootere hen fuu teddeefi mum ana waara e kilooji capanɗe nay. Yimɓe ɓee njenni Laamɗo saabe balaawu malumaluuje oo, sabi oon balaawu sattii bonde sanne. 
\c 17  
\s1 Haala jukkungo Baabila 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, gooto e malaa'ika'en njeɗɗon jogiiɓe le'e jeɗɗi ɓee wari, wii kam: 
\p —War faa mi holle jukkungo bamfaaru rewru anndaandu sanne, jooɗiindu dow ndiyameeji keewɗi nduu.  
\v 2 Kayru kaanankooɓe aduna ɓee pijata, yimɓe aduna ɓee cigirii e bamfaaraaku mayru. 
\p  
\v 3 Keew-mi \w Ruuhu\w*, malaa'ika oo naɓi kam faa ley ladde jeereende. Non njii-mi debbo ana waɗɗii taktakol boɗewol keewngol inɗe bonkorɗe Laamɗo, jogiingol ko'e jeɗɗi e luwe sappo.  
\v 4 Debbo oo ana ɓoornii kaddule lobbe boɗeeje, ana soɗii kaŋŋe, kaaƴe dime e ɲaaƴe luulu. Omo jogii e junngo makko horde loonde kaŋŋe heewnde ko harmi heewnde tuundi bamfaaraaku makko.  
\v 5 Ndee ɗoo innde nde maanaa mum suuɗii ana winndaa e tiinde makko: 
\pc «Baabila ngalluure mawnde, inna bamfaaraaku, 
\pc kaɲum e ko harmi ley aduna oo fuu». 
\p  
\v 6 Njii-mi oon debbo sigirii saabe heewgol ko yari ƴiiƴam seniiɓe ɓee e ƴiiƴam waraaɓe saabe njoppaali haala Iisaa. 
\p Ko njii-moo-mi koo, kaaynaa-mi sanne.  
\v 7 Kaa malaa'ika oo wii kam: 
\p —Ko saabii so ɗum ana haayni maa? Mi firritante maanaa cuuɗiiɗo oo, maanaa debbo oo e taktakol ngol o waɗɗii jogiingol ko'e jeɗɗi e luwe sappo ngol.  
\v 8 Taktakol ngol njii-ɗaa ngol, engol woodunoo, kaa ngol heddaaki jooni. Engol haani yaltude e ɓunndu ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi nduu, ngol halkoyoo. Yimɓe aduna ɓe inɗe mum'en mbinndaaka e dewtere nguurndam ndee gila e fuɗɗoode aduna ɓee, so njii ngol, kaayɗe nanngan ɗum'en, sabi engol woodunoo ngol heddaaki, ngol ɓanngoyan kasen duu. 
\p  
\v 9 Ɗum ɗoo ana holla waajibi neɗɗo tawree hakkilantaaku e faamu: ko'e jeɗɗi ɗee yo kaaƴe jeɗɗi ɗe debbo oo jooɗii e mum ɗee. Eɗe cappoo kasen kaanankooɓe njeɗɗon:  
\v 10 njoyon ƴaɓɓike, njeegaɓo oo ana woodi jooni, njeɗɗaɓo oo waraali tafon, kaa so o warii, wakkatiiwel seeɗa o laamotoo.  
\v 11 Taktakol goodunoongol ngol yo gooto e njeɗɗon ɓee, ngol wartan hono kaananke jettaɓo nii, kaa cakite maggol yo halkaare. 
\p  
\v 12 Luwe sappo ɗe njii-ɗaa ɗee yo kaanankooɓe sappo ɓe keɓaali laamu tafon, kaa ɓe keɓoyan baawɗe laamaade no kaanankooɓe nii hakke wakkatiiwel gootel, kamɓe e taktakol ngol.  
\v 13 Ɓe fuu ɓe anniya gooto, eɓe ndokka taktakol ngol doole maɓɓe e laamu maɓɓe.  
\v 14 Ɓe kaɓan e Njawdiri ndii, kaa ndi jaaloto ɓe sabi kayri woni Joomiraaɗo joomiraaɓe e Kaananke kaanankooɓe, kasen duu wondiiɓe mayri ɓee yo noddaaɓe, suɓaaɓe, goonɗinɓe. 
\p  
\v 15 Malaa'ika oo wii kam kasen: 
\p —Ndiyameeji ɗi njii-ɗaa bamfaaru nduu ana jooɗii dow mum'en ɗii, kanji ngoni jaaleɲi e jamaa e leɲi e ɗemɗe.  
\v 16 Luwe sappo ɗe njii-ɗaa ɗee, kaɲum e taktakol ngol, mbaɲan bamfaaru rewru nduu, ɓola ɗum faa laaɓa heddoroo terɗe ɓole, ɲaama tew mum, nduppa ko heddii koo e yiite.  
\v 17 Sabi Laamɗo loowii e ɓerɗe maɓɓe waɗude anniya mum, ɓe laatoo daande wootere, ɓe ndokka taktakol ngol laamu maɓɓe, faa nde konngi Laamɗo ɗii fuu tabiti. 
\p  
\v 18 Bamfaaru rewru ndu njii-ɗaa nduu, kaɲum woni ngalluure mawnde huɓindiinde kaanankooɓe aduna. 
\c 18  
\s1 No Baabila halkirtee 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi malaa'ika goɗɗo keewɗo baawɗe ana iwa dow kammu ana jippoo, fooyre makko yaayni e aduna oo.  
\v 2 O eewnii faa toowi, o wii: 
\q1 «Nde halkiima! 
\q1 Baabila ngalluure mawnde ndee halkiima! 
\q1 Nde laatike hoɗorde seyɗaani'en bonɓe, 
\q2 suuɗorde ruuhu tuunnuɗo fuu 
\q2 e foondu tuunnundu waɲaandu fuu! 
\q1  
\v 3 Sabi leyɗe ɗee fuu cigirii caamii 
\q2 saabe bamfaaraaku mayre oo, 
\q1 Kaanankooɓe aduna ɓee pijii e mayre, 
\q1 jaagotooɓe e aduna ɓee fuu keɓii jawdi 
\q2 saabe neemaaji mayre ƴaɓɓitiiɗi ɗii.» 
\p  
\v 4 Non daande wonnde iwri kam dow kammu, ana wiya: 
\p —Njaltee e mayre, onon yimɓe am! Pati on ndeentu e mayre luutti, pati balaawuuji mayre hewta on.  
\v 5 Sabi luutti mayre njowondirii faa njottii kammu, Laamɗo rewtike golleeji mayre bonɗi ɗii.  
\v 6 Ngaɗiranee nde no nde waɗirani on nii. Njoɓto-ɗon ko nde waɗi on koo cowe ɗiɗi. Horde loonde nde nde siiwani on e mum ndee, ciiwanee nde hen cili ɗiɗi!  
\v 7 Jukkee nde, ngaɗee sugulla mayre hakke no nde teddiniri hoore mayre so nde wuuri e neema nii, sabi ende wiya e ɓernde mayre: «Mi kaananke debbo, mi wanaa debbo mo gorum maayi, abada mi wonataa e cuddu.»  
\v 8 Saabe ɗum, e ɲalooma gooto balaawuuji mayre caamata e mayre: maayde e sugulla e yolbere, kasen duu nde duppete e yiite, sabi Joomiraaɗo Laamɗo caroowo nde oo yo Jom Semmbe. 
\s1 Haala woyeede Baabila 
\p  
\v 9 Nde kaanankooɓe aduna reentuɓe e mayre jeenu so neemodii e mayre ɓee njii cuurki cumu mayre, ɓe mboyan, ɓe ɲonoto. 
\p  
\v 10 Ɓe toowtan nde ɓe ndaroo, saabe hulde jukkungo mayre pati hewtoo ɓe, eɓe mbiya: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Baabila, ndee ngalluure mawnde, ndee ngalluure jogiinde semmbe, e ley wakkati gooto tan, nde jukkaa! 
\p  
\v 11 Jaagotooɓe e aduna ɓee mboyan cuŋlanan nde, sabi fay gooto heddataako e soodude jaaguuji maɓɓe ɗii.  
\v 12 Jaaguuji maɓɓe yo kaŋŋe e cardi e kaaƴe dime e ɲaaƴe e bagiiji lobbi e bagiiji ciiɗi e bagiiji hariiri tiiɗuɗi e bagiiji boɗeeji e leɗɗe uurooje yogaaje e kaaki moƴƴiniraaɗi ɲiiƴe ɲiibi e kaaki moƴƴiniraaɗi leɗɗe tiiɗuɗe coggu e jamɗe kire e jamɗe ɓaleeje e haayre wiyeteende marba.  
\v 13 Jaaguuji maɓɓe kasen yo funngooji belnirɗi e uurnirɗi e gowe e nebam uuroojam e uurdi miira e uurdi suurtinteendi e \w peguujam\w* e nebam ɓiɓɓe jaytuun e conndi alkama e na'i e baali e pucci e wotorooji e maccuɓe e ruggaaɓe. 
\p  
\v 14 Jaagotooɓe ɓee mbii ngalluure ndee: 
\p —Ko njiɗuno-ɗaa heɓude fuu woɗɗike ma: neema maa e dawla maa fuu halkike, a hewtataa ɗum abada kasen. 
\p  
\v 15 Jaagotooɓe heɓuɓe jawdi e mayre ɓee toowtan nde ndaroo to woɗɗi, saabe hulde jukkungo mayre ngoo pati hewto ɓe, ɓe mboyan, ɓe ɲonoto,  
\v 16 ɓe mbiyan: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Ngalluure mawnde parortoonde bagiiji lobbi e bagiiji ciiɗi e bagiiji boɗeeji, soɗortonoonde kaŋŋe e kaaƴe dime e ɲaaƴe!  
\v 17 E ley wakkati gooto tan, ɗee jawle fuu kalkaa! 
\p Dawranooɓe laanaaji ndiyam mawɗi ɗii ɓee e dawooɓe ɓee e summbooɓe ɓee, kaɲum e heɓooɓe nguure mum'en e lummbingol geeci ɓee, ɓe fuu ɓe toowtan ɓe ndaroo.  
\v 18 So ɓe njii cuurki cumu mayre, ɓe ngullan, ɓe mbiya: 
\p —Ngalluure honde nanndunoo e nden ngalluure mawnde? 
\p  
\v 19 Ɓe njooran leydi dow ko'e maɓɓe no ɓe poti metteede, ɓe mboyan ɓe ɲonoo, ɓe ngulla ɓe mbiya: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Ndee ngalluure mawnde, nde neema mum hokki jogiiɓe laanaaji e ley geeci fuu jawdi, e ley wakkati gooto tan, nde halkike!  
\v 20 Kammu, welta e halkeede mayre! Seniiɓe e \w nelaaɓe\w* e annabaaɓe, onon duu mbeltee hen! Sabi Laamɗo sarii nde ko nde waɗi on koo! 
\p  
\v 21 E oon wakkati, malaa'ika jom semmbe ɓami kaaƴal nanndungal no niisirde mawnde nii, wedii ɗum semmbe ley geeci, wii: 
\p —Nii Baabila ngalluure mawnde ndee wedortee, nde yiyataake abada kasen!  
\v 22 Hankasen, fay gooto nanataa e mayre kolli hoɗooɓe gaaci e yimooɓe e puufooɓe cereeli e buutute, golloowo ɲeeɲuɗo fay gooto yiyataake kasen e ley mayre. Dillere unuɗe nanataake kasen e ley mayre,  
\v 23 fooyre lampa yaaynataa ley mayre kasen, jommbaajo gorko e jommbaajo debbo welɓe daaɗe maatataake e mayre kasen. Non worrata sabi jaagotooɓe mayre ɓurnoo aduna oo fuu doole. Kasen duu nde hoomtirii leɲi ɗii fuu mboŋobaaku mayre.  
\v 24 Ƴiiƴam annabaaɓe e seniiɓe e waranooɓe ley aduna oo ɓee fuu tawaama e mayre. 
\c 19  
\s1 Jime jettooje Laamɗo ley alijenne 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, nan-mi daaɗe toowɗe hono jamaa keewɗo iwri kam dow kammu, ana wiya: 
\q1 «Halleluya!\f + \fr 19:1 \fk Halleluya \ft yo haala ibaraninkoore, ɗum woni\fq Njetten JOOMIRAAƊO.\f* 
\q1 Kisindam e teddungal e baawɗe 
\q2 ngoodanii Laamɗo meeɗen, 
\q1  
\v 2 sabi sariyaaji makko yo goongaraaji 
\q2 yo pooccitiiɗi! 
\q1 O sarii bamfaaru rewru anndaandu sanne 
\q2 bonnirannoondu aduna oo fuu bamfaaraaku mum oo, 
\q1 kasen duu o yoɓtii ƴiiƴam maccuɓe makko njuppaaɗam e mayru ɗam.» 
\m  
\v 3 Ɓe mbii ɗiɗoɓere: 
\q1 «Halleluya! 
\q1 Cuurki cumu ngalluure mawnde ndee kii 
\q2 ana ŋabba faa abada!» 
\m  
\v 4 Mawɓe noogayon e nayon ɓee e kuɗɗe nay guurɗe ɗee, kippii e leydi cujidani Laamɗo jooɗiiɗo e bimmbeere laamu oo, ana mbiya: 
\p —Aamiina! Halleluya! 
\p  
\v 5 Daande iwri to bimmbeere too, ana wiya: 
\p —Njettee Laamɗo meeɗen, onon maccuɓe makko fuu, onon hulɓe mo fuu, tedduɓe e lo'uɓe! 
\s1 Haala kuurtungu Njawdiri ndii 
\p  
\v 6 Non nan-mi ko wa'i no daande jamaa keewɗo nii, ko wa'i no dillere ndiyam keewɗam nii, ko wa'i no gidaali mawɗi nii, ana wiya: 
\q1 «Halleluya! Sabi Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen 
\q2 Jom Baawɗe oo tabintinii laamu mum. 
\q1  
\v 7 Mbelto-ɗen, ceyo-ɗen, teddinen mo, 
\q2 sabi kuurtungu Njawdiri ndii yottiima, 
\q2 kasen duu jommbaajo mayri lanndinike. 
\q1  
\v 8 O hokkaama kaddule o ɓoornoo, 
\q2 bagi ɗaatuɗo, jalboowo, laaɓuɗo.» 
\m Ɗeen kaddule ngoni golleeji seniiɓe moƴƴuɗi ɗii. 
\p  
\v 9 Malaa'ika oo wii kam: 
\p —Winndu: noddaaɓe e ɲiiri yannge Njawdiri ndii ɓee, mbelii hoore! 
\p O wii kam kasen: 
\p —Ɗii konngi yo goongaraaji, to Laamɗo ɗi iwi. 
\p  
\v 10 Kippii-mi e leydi yeeso makko faa mi sujidana mo, kaa o wii kam: 
\p —Patti! Miin, mi maccuɗo hono maa hono sakiraaɓe maa tiiɗuɓe e seettanaade Iisaa ɓee. Sujidan Laamɗo! 
\p Sabi ko woni annabaaku dee, yo seettanaade Iisaa. 
\s1 Haala garol Almasiihu faa jukka taktakol 
\p  
\v 11 Caggal ɗum, njii-mi kammu ana udditii, non puccu daneejo ɓanngi. Baɗɗiiɗo mo oo ana wiyee Koolniiɗo ana wiyee Goongirante, goonga o sarirta, goonga o honirta.  
\v 12 Gite makko ana mba'i no metangal yiite nii, tenngaaɗe laamu keewɗe ana e hoore makko, innde ana winndii e makko nde fay gooto anndaa so wanaa kanko.  
\v 13 Omo ɓoornii saaya cuuwaaka e ƴiiƴam, innde makko yo: «Konngol Laamɗo.»  
\v 14 Konuuji kammu ɗii njokki e makko ana ɓoornii kaddule bagi ɗaatuɗe, daneeje, laaɓuɗe, ana mbaɗɗii pucci daneeji.  
\v 15 Kaafaawi mbelki ki mo soppirta leɲi ana yalta e hunduko makko. Mo durdan ɗi loocol naawngol, o dippan e ɓoosirde peguuje yaltinoore tikkere Laamɗo Jom Baawɗe mawnde.  
\v 16 Ndee ɗoo innde ana winndaa e saaya makko, ana winndaa e busal makko: 
\pc «Kaananke kaanankooɓe e Joomiraaɗo joomiraaɓe». 
\p  
\v 17 Non njii-mi malaa'ika ana darii e dow yitere naange. O eewnii faa toowi, o wii pooli diwooji dow mbeeyu ɗii fuu: 
\p —Ngaree nootee ɲiiri yannge mawɗo mo Laamɗo waɗi oo,  
\v 18 faa nducciton tew kaanankooɓe e tew hooreeɓe sordaasi'en e tew jom'en semmbe e tew pucci e waɗɗiiɓe mum'en e tew yimɓe fuu – rimɓe e riimayɓe, tedduɓe e lo'uɓe! 
\p  
\v 19 Non njii-mi taktakol manngol ngol e kaanankooɓe aduna ɓee e konuuji mum'en ana kawriti faa kaɓa e baɗɗiiɗo puccu daneejo oo e konu mum.  
\v 20 Taktakol ngol honaa, kanngol e annabaajo peneejo gannooɗo kaayɗe yeeso maggol oo. E ɗeen kaayɗe o hoomtirnoo heɓunooɓe maande taktakol ngol ɓee, sujidanannooɓe tooru nanndundu e maggol ɓee. Ɓe ɗiɗon fuu, ɓe mbedaa eɓe nguuri e weendu yiite e sitti huɓɓooru nduu.  
\v 21 Heddiiɓe ɓee kalkiraa kaafaawi njaltannooki e hunduko baɗɗiiɗo puccu daneejo oo kii, pooli ɗii fuu ngari nducciti tewuuli maɓɓe faa kaari. 
\c 20  
\s1 Haala laamu gaɗoowo duuɓi ujunere 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi malaa'ika ana iwa dow kammu ana jippoo, ana jogii e junngo mum cokitirgal ɓunndu yiite ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi nduu, kaɲum e calalol manngol.  
\v 2 O nanngi kuungal ngal, ɗum woni mboddi aranndeeri mbiyeteendi \w Ibiliisa\w* naa Seyɗaani ndii, o haɓɓi ɗum duuɓi ujunere.  
\v 3 O wedii ɗum e ley ɓunndu ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi nduu, o uddi ndu dow mum, o meeli ndu, pati ngal ƴoɲɲa jaaleɲi faa nde duuɓi ujunere ɗii kiɓɓi. Caggal ɗum, ngal humtete wakkati seeɗa. 
\p  
\v 4 Non njii-mi bimmbeeje laamu. Jooɗiiɓe e majje ɓee ndokkaama baawɗe sarde. Njii-mi kasen yonkiiji ɓe ko'e mum'en taƴiranoo saabe ko ɓe ceettanii Iisaa koo e saabe ko ɓe mbaajii konngol Laamɗo koo. Ɓeen ngoni ɓe cujidanaali taktakol ngol e tooru nanndundu e mum nduu, ɓe keɓaali maande ndee e tiiɗe naa e juuɗe maɓɓe. Ɓeen nguurtii, laamodii e \w Almasiihu\w* duuɓi ujunere.  
\v 5 Ɗum woni immital aranal ngal. Maayɓe heddiiɓe ɓee nguurtaali faa nde duuɓi ujunere ɗii kiɓɓi.  
\v 6 Malu e senaare ngoodanii jeyaaɓe e immital aranal ɓee! Maayde ɗiɗoɓere ndee walaa ko waawi e maɓɓe, ɓe laatanto Laamɗo e Almasiihu \w yottinooɓe sadaka\w*, ɓe laamodoo e Almasiihu duuɓi ujunere. 
\s1 Haala jaaleede Ibiliisa 
\p  
\v 7 So duuɓi ujunere ɗii kiɓɓii, \w Ibiliisa\w* humtete yalta kasu mum,  
\v 8 faa ƴoɲɲa jaaleɲi gonɗi e paale aduna nay ɗee, ɗum woni garol Yaajuuju e Maajuuju,\f + \fr 20:8 \fk Yaajuuju e Maajuuju\ft ana mbiyee \fq Gogu\ft  e \fq Magogu\ft  e ibaraninkoore.\f* kaɲum e hawrintinde ɓe faa ɓe mba'a no njaareendi geeci kammari wolde.  
\v 9 Ɓeen yimɓe cankitii e aduna oo fuu, ɓe pilii ngalluure horsunde ndee, ɗo seniiɓe ɓee ngoni ɗoo. Oon wakkati fuu, yiite iwi dow kammu, halki ɓe.  
\v 10 Ibiliisa ƴoɲɲannooɗo ɓe oo wedaa e weendu yiite e sitti nduu, ɗo taktakol ngol e annabaajo peneejo oo ngoni ɗoo. Ɗon ɓe njukketee jemma e ɲalooma faa abada. 
\s1 Haala ɲannde darngal 
\p  
\v 11 Caggal ɗum, njii-mi bimmbeere laamu mawnde raneere won jooɗiiɗo e dow mayre. Kammu e leydi fuu ndogi iwi yeeso jooɗiiɗo oo, ɗi njiitaaka kasen.  
\v 12 Njii-mi maayɓe ɓee, tedduɓe e lo'uɓe, ana ndarii yeeso bimmbeere laamu ndee. Dewte udditaa, e ley majje dewtere nguurndam ndee duu udditaa. Maayɓe ɓee cariraa golleeji mum'en binndaaɗi e dewte ɗee ɗii, gooto fuu hakke golle mum.  
\v 13 Geeci oo tottii maayɓe mum, maayde e laakaraa tottii maayɓe mum'en, gooto e maɓɓe fuu sariraa hakke golle mum.  
\v 14 Maayde e ko sabinbinta ɗum fuu mbedaa e weendu yiite nduu. Nduun weendu woni maayde ɗiɗoɓere ndee.  
\v 15 Neɗɗo fuu mo innde mum tawaaka ana winndii e dewtere nguurndam ndee, wedaama e weendu yiite nduu. 
\c 21  
\s1 No huunde fuu heyɗintinirtee 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, njii-mi kammu keso e leydi keyri, sabi kammu arano oo e leydi aranndeeri ndii fuu iwii, geeci duu walaa.  
\v 2 Njii-mi Ngalluure Seniinde ndee – ɗum woni \w Urusaliima\w* keso oo – ana iwa dow kammu to Laamɗo ana jippoo, ana parorii no jommbaajo parortoo faa lanndinoo hawra e gorum nii.  
\v 3 Nan-mi daande toownde iwrunde to bimmbeere laamu too, ana wiya: 
\p —Annii hoɗorde Laamɗo e yimɓe: o hoɗidan e maɓɓe, ɓe laatoo leɲol makko. Laamɗo e hoore mum wondan e maɓɓe, laatoo Laamɗo maɓɓe.  
\v 4 O soccan gonɗi gite maɓɓe fuu. Maayde e sugulla e gullaali e naawalla keddataako, sabi kulle ɓooyɗe ɗee fuu njawtii. 
\p  
\v 5 Jooɗiiɗo e bimmbeere ndee oo wii: 
\p —Mi heyɗintinan huunde fuu! 
\p O wii kam: 
\p —Winndu ɗii konngi fuu, ɗi celluɗi ɗi goongaraaji. 
\p  
\v 6 O wii kam kasen, 
\p —Huunde fuu biltike! Miin woni arano miin woni cakito, miin woni fuɗɗoode miin woni timmoode. Neɗɗo fuu ɗomɗuɗo, mi hokkan ɗum e sewnde ndiyam nguurndam ndee meere meere.  
\v 7 Neɗɗo fuu jaaliiɗo heɓan ɗum fuu, mi laatoto Laamɗo mum, laatoo ɓiyam.  
\v 8 Kaa rofeeɓe e ɓe ngalaa goonɗinal e soɓuɓe golleeji e warooɓe yimɓe e fijooɓe e boŋobii'en e rewooɓe tooruuji e fenooɓe ɓee fuu, weendu yiite e sitti huɓɓooru nduu woni ngeɗu mum'en. Ɗum woni maayde ɗiɗoɓere ndee. 
\s1 Haala Urusaliima keso 
\p  
\v 9 Caggal ɗum, gooto e malaa'ika'en njeɗɗon jogiinooɓe le'e jeɗɗi keewɗe balaawuuji jeɗɗi cakitiiɗi ɗii wari, haaldi e am, wii: 
\p —War faa mi holle jommbaajo debbo, jom suudu Njawdiri ndii. 
\p  
\v 10 Non keew-mi \w Ruuhu\w*, malaa'ika oo naɓi kam faa dow haayre mawnde toownde. O holli kam \w Urusaliima\w* ngalluure seniinde ndee ana iwa dow kammu to Laamɗo ana jippoo,  
\v 11 annoora Laamɗo ana e mayre faa ende jalbira no haayre rimre nii, no haayre yaspe laaɓunde no timtorgal nii.  
\v 12 Tatawol tekkungol toowngol ana filtii nde, engol jogii dame sappo e ɗiɗi, damal fuu ana jogii malaa'ika. Cuuɗi baaba ɓiɓɓe \w Israa'iila\w* sappo e ɗiɗi ɗii, inɗe mum'en ana mbinndaa e dame ɗee:  
\v 13 dame tati funnaange e dame tati hiirnaange e dame tati saahal e dame tati ɓaleeri.  
\v 14 Tatawol ngalluure ndee ngol ana fawii e dow kaaƴe sappo e ɗiɗi, wootere e majje fuu innde iwnde e sappo e ɗiɗon \w nelaaɓe\w* Njawdiri ndii ɓee ana e mum. 
\p  
\v 15 Malaa'ika kaaldannooɗo e am oo ana jogii loocol kaŋŋe eenndirgol faa eennda ngalluure ndee e dame mayre e tatawol mayre ngol.  
\v 16 Tatteeji mayre nay ɗii fuu potu, njuunndi mayre e njaannji mayre potu. O eenndiri nde loocol ngol o joginoo ngol, nde laatii geɓe ujunaaji sappo e ɗiɗi (12 000),\f + \fr 21:16 \ft Ɗum hawrata kilooji 2 200\f* njuunndi ndii e njaannji ndii e tooweendi mayri fuu fotu.  
\v 17 O huulii tatawol ngol, ngol hawri e kuule teemedere e capanɗe nay e nay (144), huulagol ngol yimɓe kuulortoo ngol malaa'ika oo huulortoo.  
\v 18 Tatawol ngol yaspe mahiraa, ngalluure ndee kaŋŋe dimo baaɗo no timtorgal laaɓungal nii mahiraa.  
\v 19 Foomre tatawol ngalluure ndee ana pariraa sii kaaƴe dime fuu: aranndeere ndee yaspa, ɗiɗoɓere ndee safiir, tatoɓere ndee agate, nayoɓere ndee emerooda,  
\v 20 joyoɓere ndee sardoniksi, jeegoɓere ndee sarduwaan, jeɗɗoɓere ndee kirisolita, jettoɓere ndee berili, jeenaɓere ndee topaas, sappoɓere ndee kirisoparaas, sappo e go'oɓere ndee yasente, sappo e ɗiɗoɓere ndee ametiste.  
\v 21 Dame sappo e ɗiɗi ɗee yo ɲaaƴe luulu daneeje sappo e ɗiɗi, damal fuu ɲaayre luulu wootere moƴƴiniraa. Daalaare ngalluure ndee yo kaŋŋe dimo jalbiroowo no timtorgal nii. 
\p  
\v 22 Mi yiyaali suudu dewal e ley ngalluure ndee, sabi Joomiraaɗo Laamɗo Jom Baawɗe oo e Njawdiri ndii ngoni suudu dewal mayre.  
\v 23 Ngalluure ndee haajaaka naange naa lewru yaaynana ɗum, sabi darja Laamɗo yaaynata nde, Njawdiri ndii woni lampa mayre.  
\v 24 Jaaleɲi ɗii fuu e ley fooyre mayre njahata, kaanankooɓe aduna ɓee ngaddan e ley mayre jawle mum'en.  
\v 25 Jemma walaa e mayre, kasen duu dame mayre uddataako ɲalooma!  
\v 26 Ɓe ngaddan jawle e teddeengal jaaleɲi maɓɓe e ley mayre.  
\v 27 Huunde soɓunde naatataa e mayre, wanaa haala gollooɓe ko waɲaa, kaɲum e fenooɓe. Naatooɓe e mayre dee, ɓe inɗe mum'en mbinndaa e dewtere nguurndam ɓee, ɗum woni dewtere Njawdiri ndii. 
\c 22  
\p  
\v 1 Caggal ɗum, malaa'ika oo holli kam maayo ngo ndiyam mum hokkata nguurndam, njalbiroojam no timtorgal nii, eɗam iwra to bimmbeere laamu Laamɗo e Njawdiri ndii too.  
\v 2 Eɗam ila e hakkunde daalaare ngalluure ndee. Fonngooji maayo ngoo ɗiɗi fuu, lekki kokkoowi nguurndam ana e mum, ndimoowi cili sappo e ɗiɗi – lewru fuu cilol. Haakolooji makki yo safaare sellinoore jaaleɲi.  
\v 3 Ko Laamɗo huɗi fuu, tawataake ley ngalluure ndee hankasen. Bimmbeere laamu Laamɗo e Njawdiri ndii darotoo e ley mayre, maccuɓe makko ndewan mo,  
\v 4 njiya yeeso makko, innde makko winndee e tiiɗe mum'en.  
\v 5 Jemma walaa hankasen, ɓe kaajataake fooyre lampa naa fooyre naange sabi Joomiraaɗo Laamɗo laatoto fooyre maɓɓe. Ɓe laamoto faa abada abadin. 
\s1 Haala gartol Iisaa 
\p  
\v 6 Malaa'ika oo wii kam: 
\p —Ɗii konngi ana celli, ana ngoonɗi. Joomiraaɗo Laamɗo, loowuɗo konngol mum ley annabaaɓe oo, neli malaa'ika mum faa holla maccuɓe mum ko warata ɓooyataa. 
\p  
\v 7 Iisaa wii: 
\p —Kettinee, miɗo wara ɓooyataa! 
\p Neɗɗo fuu kaybuɗo ko woni e dewtere annabaaku ndee ɗoo, weli hoore. 
\p  
\v 8 Miin, Yuhanna, mi nanii mi yii kulle ɗee fuu. Caggal ko nan-mi e so njii-mi koo, kippii-mi e leydi yeeso malaa'ika kollannooɗo kam oo faa mi sujidana mo.  
\v 9 Kaa o wii kam: 
\p —Patti! Miin, mi maccuɗo hono maa hono sakiraaɓe maa annabaaɓe ɓee, kaɲum e haybooɓe konngi gonɗi e ndee ɗoo dewtere ɓee. Sujidan Laamɗo! 
\p  
\v 10 O wii kam kasen: 
\p —Pati suuɗu haalaaji annabaaku gonɗi e ndee ɗoo dewtere ɗii, sabi wakkati mo ɗum fuu ɗum laatotoo ɓadiima.  
\v 11 Gaɗoowo ko boni yo heddo e bonannda mum, coɓuɗo golleeji yo heddo e golleeji mum coɓuɗi ɗii, moƴƴo yo heddo e moƴƴuki mum, ceniiɗo yo heddo e senaare mum! 
\b  
\p  
\v 12 Iisaa wii: 
\p —Kettinee, miɗo wara ɓooyataa, miɗo waddora mbarjaari faa mi barjoo gooto fuu hakke golle mum.  
\v 13 Miin woni arano miin woni cakito, miin woni fuɗɗoode miin woni timmoode. 
\p  
\v 14 Loonnooɓe saayaaji mum'en yalla ana mbaawa ɲaamde e ɓiɓɓe lekki nguurndam kii e naatirde e ngalluure ndee damal, mbelii hoore!  
\v 15 Kaa wonɓe caggal mayre ɓee, ɓe dawaaɗi, ɓe boŋobii'en, ɓe fijooɓe, ɓe warooɓe yimɓe, ɓe rewooɓe tooruuji, ɓe fenooɓe e ley haalaaji e golleeji fuu. 
\p  
\v 16 Miin Iisaa, mi nelii malaa'ika am faa seettoo ɗee kulle e ley deente goonɗinɓe ɗee. Miin woni iwdi Daawuuda, mi taaniiko, miin woni hoodere fajiri jalboore ndee! 
\p  
\v 17 \w Ruuhu\w* oo e jommbaajo debbo oo ndarii ana mbiya: 
\p —War gaa! 
\p Neɗɗo fuu nanɗo yo wii: «War gaa!» 
\p Neɗɗo fuu ɗomɗuɗo yo war, muuyɗo fuu yo yar e ndiyam ndokkoojam nguurndam ɗam meere meere. 
\p  
\v 18 Miin Yuhanna, miɗo jeertina neɗɗo fuu nanɗo konngi annabaaku gonɗi e ndee ɗoo dewtere ɗii: neɗɗo fuu ɓeyduɗo e majji huunde, Laamɗo ɓeydan e jukkungo joomum balaawuuji cifaaɗi e mayre ɗii.  
\v 19 Neɗɗo fuu taƴuɗo yoga e konngi ndee ɗoo dewtere annabaaku, Laamɗo taƴan goodi mum e lekki nguurndam cifaaki e mayre kii, kaɲum e ngalluure seniinde sifaande e mayre ndee. 
\p  
\v 20 Ceettantooɗo ɗeen kulle oo wii: 
\p —Taƴoral, miɗo wara ɓooyataa! 
\p Aamiina! War Joomiraaɗo men Iisaa! 
\p  
\v 21 Yo hinnee Joomiraaɗo men Iisaa wonu e mon on fuu!