\id MRK  
\h Marka 
\toc1 Linjiila Iisaa Ngeɗu Marka 
\toc2 Marka 
\toc3 Mrk. 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 Ngeɗu Marka 
\c 1  
\s1 No Yaayaa waajorii 
\p  
\v 1 Ɗum woni puɗɗooɗe \w Kabaaru Lobbo\w* haala Iisaa \w Almasiihu\w*\w Ɓii Laamɗo\w* oo.  
\v 2 Nii winndorii e dewtere annabi \w Esaaya\w*: 
\q1 «Miin Laamɗo, mi ardinante nelaaɗo am moƴƴinanoowo ma laawol.\f + \fr 1:2 \ft Malakiya 3.1\f* 
\q1  
\v 3 Neɗɗo ana ooynoo ley ladde jeereende: 
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo ngol, 
\q2 ndartinee ɗati makko.»\f + \fr 1:3 \ft Esaaya 40.3\f* 
\m  
\v 4 Oon nelaaɗo woni \w Yaayaa\w* lootoowo \w lootogal batisima\w* oo. O ɓanngi ley ladde jeereende, omo ooynoo omo wiya yimɓe tuuba, mbatisee yalla luutti mum'en ana njaafee.  
\v 5 Yimɓe leydi \w Yahuudiya\w* e yimɓe \w Urusaliima\w* fuu ngari, njaadiri luutti mum'en, Yaayaa looti ɓe lootogal batisima ley maayo Urdun.  
\v 6 Yaayaa, kaddule ɗe leeɓi gelooɗi ɓoornotonoo, humoo nguruwol, buureeti e njumri ladde o wuuri.  
\v 7 Omo waajoroo daande toownde, omo wiya: 
\p —Ɓurɗo kam baawɗe waran caggal am, mi fotaa fay turaade mi humta ɓoggi paɗe makko.  
\v 8 Miin, ndiyam mbatisir-mi on, kaa kanko, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* o batisirta on. 
\s1 No Iisaa batisiraa e no Ibiliisa hordi mo 
\p  
\v 9 Ley ɗeen ɲalaaɗe, Iisaa iwi ngeenndi Nasaraatu ley leydi \w Galili\w*, wari, \w Yaayaa\w*\w batisi\w* mo ley maayo Urdun.  
\v 10 Wakkati o ƴeentata ndiyam ɗam oo, o yii kammu udditike, o yii \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ana jippoo e makko hono no wuugaandu nii.  
\v 11 Daande iwnde dow kammu ooynii, wii: 
\p —Aan woni \w Ɓiyam\w* mo korsin-mi, aan cuɓii-mi. 
\p  
\v 12 Oon wakkati fuu, Ruuhu naɓi mo ley ladde jeereende.  
\v 13 O waɗi ton balɗe capanɗe nay, \w Ibiliisa\w* ana tewta seytaade mo, omo hakkunde kulle ladde, \w malaa'ika'en\w* ana ngollana mo. 
\s1 No Iisaa noddiri taalibaaɓe aranndeeɓe 
\p  
\v 14 Caggal uddeede \w Yaayaa\w* ley kasu, Iisaa yehi \w Galili\w* ana waajoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala Laamɗo,  
\v 15 ana wiya: 
\p —Wakkati oo warii, \w Laamu Laamɗo\w* ɓattiima. Tuubee, ngoonɗinee Kabaaru Lobbo. 
\p  
\v 16 Iisaa ana yahannoo dow fonngo weendu Galili, non yii Simon e miɲum Andire ana tippoo bubbi mum'en ley weendu nduu yo awooɓe.  
\v 17 Iisaa wii ɓe: 
\p —Njokkee kam, mi waɗa on awooɓe yimɓe. 
\p  
\v 18 Ɗon e ɗon ɓe njoppi bubbi maɓɓe ɗii, ɓe njokki e makko.  
\v 19 O yehi yeeso seeɗa, o yii Yaakuuba ɓii Jebede e miɲum Yuhanna ley laana mum'en ana moƴƴintina bubbi.  
\v 20 Oon wakkati fuu, o noddi ɓe. Ɓe njoppi baam maɓɓe Jebede, kaɲum e hasaaɓe ɓee ley laana kaa, ɓe njokki e makko. 
\s1 No Iisaa ribbiri seyɗaani 
\p  
\v 21 Caggal ɗum, ɓe njehi ngeenndi mbiyeteendi Kafarnahum, Iisaa naati suudu \w waajordu\w*, fuɗɗi waajaade. Ɲannde mum yo \w fowteteende\w*.  
\v 22 Tawaaɓe ɗon ɓee kaaynaa e waaju makko oo, sabi o waajorike ɓe no jom baawɗe nii, wanaa no \w dunkee'en Sariya\w* nii.  
\v 23 Gorko \w laddaaɗo\w* ana e waajordu nduu, wulli,  
\v 24 wii: 
\p —Iisaa Nasaraatunke oo, koɗum hillu maa e amen? A garɗo halkude min naa? Miɗo anndi ko ngon-ɗaa, a ceniiɗo iwruɗo to Laamɗo! 
\p  
\v 25 Iisaa jahii e \w seyɗaani\w* oo, wii: 
\p —Deƴƴu yaltu e makko! 
\p  
\v 26 Seyɗaani oo dimmbi gorko oo semmbe, wulli wullaango toowngo, yalti e makko.  
\v 27 Jamaa oo fuu haaynaa, hedde ana lamndondira: 
\p —Ko ɗum woni? Ɗum anndal kesal koy! Omo yamira fay seyɗaani'en ɓee, ɓe ɗowtanto mo. 
\p  
\v 28 Wakkati gooto kabaaru makko saakii ley leydi \w Galili\w* fuu. 
\s1 No Iisaa selliniri ɲawɓe heewɓe 
\p  
\v 29 Nde ɓe njaltunoo \w waajordu\w* nduu ndee, ɓe njehi galle Simon e Andire. Yaakuuba e Yuhanna njaadi e maɓɓe.  
\v 30 Esii Simon debbo ana lelii yo jontaaɗo. Iisaa yottii tan, haalanaa haala makko,  
\v 31 ɓattitii mo, nanngi junngo makko, immini mo. Ɗon e ɗon jontere makko selli, o laatanii ɓe njaatigi. 
\p  
\v 32 Kiikiiɗe caggal janal naange, yimɓe ngaddani Iisaa ɲawɓe e \w laddaaɓe\w* fuu.  
\v 33 Ngeenndi ndii fuu hawriti dow damal ngal.  
\v 34 O sellini ɲawɓe heewɓe, ɲawɓe ɲawuuji ɗi ngaldaa sii. O ribbi \w seyɗaani'en\w* heewɓe, o accataa seyɗaani'en ɓee kaala, sabi eɓe anndi ko mo woni jaati. 
\s1 No Iisaa waajorii ley Galili 
\p  
\v 35 Janngo mum, Iisaa hujji gila law, yehi nokku teelɗo ana waɗa ton \w duwaawu\w*.  
\v 36 Simon e wondiiɓe mum ndarii ana tewta mo.  
\v 37 Nde ɓe njiiti mo ndee, ɓe mbii mo: 
\p —Yimɓe fuu ana ndaarte. 
\p  
\v 38 Iisaa wii ɓe: 
\p —Njehen ley geelle ɓadiiɗe ɗee faa mi waajoo ton duu, sabi ɗum waddi kam. 
\p  
\v 39 O yehi ley leydi \w Galili\w* fuu, omo waajoo ley cuuɗi \w baajorɗi\w* maɓɓe, omo ribba \w seyɗaani'en\w*. 
\s1 No Iisaa selliniri ceppaaɗo 
\p  
\v 40 Gorko ceppaaɗo wari diccii yeeso makko, ndaardi mo, wii: 
\p —So tawii a jaɓii, aɗa waawi sellinde kam! 
\p  
\v 41 Iisaa yurminaa, foocci junngo mum, memi mo, wii: 
\p —Mi jaɓii, sellu! 
\p  
\v 42 Ɗon e ɗon, ceppe ɗee iwi e gorko oo, o selli.  
\v 43 Oon wakkati fuu, Iisaa yoppiti mo, daalii mo,  
\v 44 wii: 
\p —Haya koy, pati humpitin fay gooto, yaa holloy hoore maa \w jottinoowo sadaka\w*, ngaɗanaa laaɓugol maa ngol \w sadaka\w* mo Muusaa yamiri oo faa anndina ɓe a sellii. 
\p  
\v 45 Kaa kanko, o iwi ɗon tan, o darii omo saaka kabaaru oo. Ɗum waɗi so Iisaa ronki naatude geelle, heddii ladde, yimɓe ana iwra tatteeji fuu ana ngara e mum. 
\c 2  
\s1 No Iisaa selliniri bonnguujo 
\p  
\v 1 Caggal balɗe seeɗa, Iisaa warti ngeenndi Kafarnahum. Yimɓe nani omo cuuɗi.  
\v 2 Jamaa keewɗo hawriti ɗon faa fay nokkuure heddaaki, wanaa haala yeeso damal ngal, hedde omo waajoo ɓe konngol Laamɗo ngol.  
\v 3 Yimɓe ngari, ngaddani mo bonnguujo mo worɓe nayon ndoondii.  
\v 4 Kaa ɓe ndonkii yottinde mo Iisaa sabaabu jamaa oo. Ɗum waɗi so ɓe kippiti bene oo foonndo makko, ɓe njippiniri bonnguujo oo e yulannde ndee, tawi ana lelnaa e dengeleewo.  
\v 5 Nde Iisaa yiinoo goonɗinal maɓɓe ndee, wii bonnguujo oo: 
\p —Giɗam, luutti maa njaafaama. 
\p  
\v 6 \w Dunkee'en Sariya\w* jooɗinooɓe ɗon ɓee ndarii ana miiloo e ɓerɗe mum'en:  
\v 7 «Hono oo gorko haaldi ɗum? O bonkike Laamɗo! Homo waawi yaafaade luutti so wanaa Laamɗo gooto oo?»  
\v 8 Iisaa faami ɗon e ɗon miilooji maɓɓe, wii ɓe: 
\p —Koɗum waɗi so oɗon miiloo miilooji baaɗi nii e ɓerɗe mooɗon?  
\v 9 Wiide bonnguujo «Luutti maa njaafaama» e wiide ɗum «Imma, ɓam dengeleewo maa njahaa», koɗum hen ɓuri newaade?  
\v 10 Kaa, faa mi anndina on \w Ɓii Neɗɗo\w* ana jogii baawɗe e aduna oo yaafaade luutti… 
\p Nden, o wii bonnguujo oo: 
\p  
\v 11 —Miɗo haalane: imma, ɓam dengeleewo maa, kootaa suudu maa. 
\p  
\v 12 Ɗon e ɗon gorko oo immii, ɓami dengeleewo mum witti, hedde yimɓe fuu ana ƴeewa ɗum. Ɓe fuu ɓe kaaynaa, ɓe ndarii eɓe njetta Laamɗo, eɓe mbiya: 
\p —Min njiyaali hono ɗum abada. 
\s1 No Iisaa noddiri Lewi 
\p  
\v 13 Iisaa wirfitii to weendu too. Jamaa oo fuu tawoyi mo ton, omo waajoo ɗum'en.  
\v 14 Nde o yahata ndee, o yii Lewi ɓii Alfaa ana jooɗii e duwaaɲeere mum, o wii ɗum: 
\p —Jokku e am! 
\p Lewi immii, jokki e makko.  
\v 15 Nde Iisaa ɲaamannoo e ley suudu Lewi ndee, \w duwaaɲe'en\w* heewɓe e luuttooɓe hono mum'en njooɗii, ana ɲaamda e makko, kanko e taalibaaɓe makko. Sabi yimɓe heewɓe ana njokki e Iisaa.  
\v 16 \w Dunkee'en Sariya\w* jeyaaɓe e waalde \w Farisa'en\w* njii Iisaa ana ɲaamda e ɓeen yimɓe, mbii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Ko saabii so omo ɲaamda e duwaaɲe'en, kaɲum e luuttooɓe hono mum'en? 
\p  
\v 17 Nde o nani ɗum ndee, o wii ɓe: 
\p —Wanaa celluɗo hasindini e cawroowo, ɲawɗo hasindini e cawroowo. Wanaa noddude fooccitiiɓe waddi kam, noddude luuttooɓe woni ko waddi kam. 
\s1 Haala koorka 
\p  
\v 18 Taalibaaɓe \w Yaayaa\w* e \w Farisa'en\w* ana koora. E ley ɗum, yimɓe ngari, lamndii Iisaa: 
\p —Ko saabii so taalibaaɓe Yaayaa e taalibaaɓe Farisa'en ana koora, kaa ɓe maa ɓee koorataa? 
\p  
\v 19 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Nootiiɓe kuurtungu ana mbaawi salaade ɲaamde tawa jommbaajo gorko oo ana wondi e mum'en naa? Mbaawaa. So nii jommbaajo gorko oo ana wondi e maɓɓe, ɓe mbaawaa salaade ɲaamde.  
\v 20 Kaa ɲalaaɗe ngaran ɗe jommbaajo gorko oo ittetee e hakkunde maɓɓe. E ɗeen ɲalaaɗe, ɓe kooran.  
\v 21 Fay gooto ɗammbataa fetalaare heyre e kaddungal kiinngal. So ɗum waɗii, fetalaare heyre ndee daamtan kaddungal kiinngal ngal, ceekol ngol ɓeydoo.  
\v 22 Kasen duu fay gooto loowataa \w peguujam\w* kesam e sumalleeji kiiɗɗi. So ɗum waɗii peguujam ɗam fusan ɗi, kanjam e sumalleeji ɗii fuu mursidee. Peguujam kesam e sumalleeji kesi loowetee! 
\s1 Haala ɲalaande fowteteende 
\p  
\v 23 Waɗiino e \w ɲalaande fowteteende\w* wootere, Iisaa ana seeka gese, taalibaaɓe mum ana kelta butaali e laawol ngol.  
\v 24 E ley ɗum, \w Farisa'en\w* ɓee mbii mo: 
\p —Ƴeew, koɗum waɗi so taalibaaɓe maa ɓee ana ngolla ko dagaaki gollude ɲalaande fowteteende? 
\p  
\v 25 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Tama on meeɗaali janngude ko Daawuuda waɗi nde yolbi haajaa ko ɲaametee, kaɲum e yimɓe mum?  
\v 26 O naati e ley \w hukkum ceniiɗo\w* oo e jamaanu \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo biyeteeɗo Abiyataar, o ɲaami buuru cakkaaɗo oo, o hokki hen yimɓe makko. Tawee nee, yottinooɓe sadaka tan nduŋanaa ɲaamde oon buuru. 
\p  
\v 27 Iisaa wii ɓe kasen: 
\p —Ɲalaande fowteteende ndee kammari neɗɗo waɗiraa, wanaa neɗɗo waɗiraa kammari ɲalaande fowteteende ndee.  
\v 28 Ndennoo fay ɲalaande fowteteende ndee, \w Ɓii Neɗɗo\w* woni joomum. 
\c 3  
\s1 No Iisaa selliniri gorko ley ɲalaande fowteteende 
\p  
\v 1 Iisaa naatti ley suudu \w waajordu\w* nduu, o tawi ton gorko mo junngo mum waati.  
\v 2 Yimɓe wonnooɓe ɗon ɓee ngattani Iisaa hakkille. Ana ƴeewa yalla o anniyiiɗo sellinde gorko oo e \w ɲalaande fowteteende\w* ndee, faa keɓa wullanaade mo.  
\v 3 Iisaa wii mo junngo mum waati oo: 
\p —Imma, dara hakkunde maɓɓe! 
\p  
\v 4 Caggal ɗum, o lamndii ɓe: 
\p —E ley ɲalaande fowteteende ana dagoo gollude ko moƴƴi naa gollude ko boni? Danndude neɗɗo naa warde ɗum? 
\p Kaa ɓe njaabaaki.  
\v 5 Iisaa ƴeewri ɓe tikkere, tiinndam-hoore maɓɓe ɗam woyni yonki makko, o wii gorko oo: 
\p —Fooccu junngo maa! 
\p Oon foocci ngo tan, ngo selli faa ngo warti hono no wonngo ngoo nii.  
\v 6 Ɗon e ɗon, \w Farisa'en\w* ɓee njalti, njooddii e howruuɓe \w Hirudus\w* faa ndawrida no mbarda Iisaa. 
\s1 No yimɓe ngariri e Iisaa 
\p  
\v 7 Caggal ɗum, o iwi ɗon, o fa'i weendu too, kanko e taalibaaɓe makko. Jamaa keewɗo iwɗo \w Galili\w* jokki e makko.  
\v 8 Yimɓe heewɓe, iwɓe \w Yahuudiya\w* e \w Urusaliima\w* e Idumiya e leydi funnaange Urdun e seraaji Tirus e Sidon, nani ko o waɗannoo koo, ngari to makko.  
\v 9 Iisaa wii taalibaaɓe mum ɓee ndaarana ɗum laana pati jamaa oo ɓilla ɗum.  
\v 10 Saabe omo sellinannoo heewɓe waɗi so ɲawɓe ɓee fuu keɲanii mo yalla ana mema mo.  
\v 11 Wakkati mo \w seyɗaani'en\w* njii mo fuu, ndiccoto, ngulla: 
\p —Aan a \w Ɓii Laamɗo\w*! 
\p  
\v 12 Omo yagginannoo ɓe pati ɓe kumpita fay gooto kabaaru makko. 
\s1 No Iisaa suɓorii taalibaaɓe sappo e ɗiɗon 
\p  
\v 13 Caggal ɗum, o ŋabboyi dow waamnde haayre, o noddi ɓe o muuyi noddude, ɓeen ngari e makko.  
\v 14 O suɓii hen sappo e ɗiɗon, yalla ana ngonda e makko, o nela ɗum'en waajoyaade,  
\v 15 kasen o hokka ɗum'en baawɗe ribbude \w seyɗaani'en\w*.  
\v 16 Ɓee ɗoo ngoni sappo e ɗiɗon ɓe o suɓii ɓee: Simon mo o innditiri Piyeer oo  
\v 17 e Yaakuuba e miɲum biyeteeɗo Yuhanna, ɓiɓɓe Jebede ɓe o innditiri Bowanerges ɓee (maanaa mum woni «nannduɓe e gidaango»)  
\v 18 kaɲum e Andire e Filipa e Bartolome e Matta e Tomaa e Yaakuuba ɓii Alfaa e Tadde e Simon kiranoowo suudu baaba  
\v 19 e Yahuuda Isikariyota jammbotooɗo mo oo. 
\s1 No Iisaa fenniri ko happaa koo 
\p  
\v 20 Caggal ɗum, o hooti cuuɗi. Jamaa hawriti dow hoore makko kasen faa kanko e taalibaaɓe makko ɓe ndonki heɓude no ɓe ɲaamira.  
\v 21 Nde sakiraaɓe makko nani ɗum ndee, ngarani mo, sabi wiyaama hakkille makko sottii. 
\p  
\v 22 \w Dunkee'en Sariya\w* iwnooɓe \w Urusaliima\w* ngari, mbii: 
\p —Beelsebul woni e makko. 
\p Kasen ɓe mbii: 
\p —Oon woni hooreejo \w seyɗaani'en\w* mo o ribbirta seyɗaani'en ɓee. 
\p  
\v 23 E ley ɗum, Iisaa noddi ɓe ɓe ngara e mum, haalaniri ɓe \w banndol\w*, wii: 
\p —Hono \w Ibiliisa\w* waawirta ribbude Ibiliisa?  
\v 24 So laamu fecciima ana haɓa e hoore mum, oon laamu waawataa heddaade.  
\v 25 Kasen duu so galle fecciima ana haɓa e hoore mum, oon galle waawataa heddaade.  
\v 26 Ndennoo, so Ibiliisa yanii e hoore mum fecciima, waawataa heddaade. Ko laatoto dee, kabaaru mum timman. 
\p  
\v 27 Iisaa jokkini hen: 
\p —Fay gooto waawaa naatude e galle gorko jom semmbe yaada e jawdi mum tawa haɓɓaali joomum tafon. Kaa so haɓɓii joomum faa teeŋii, ana waawi naɓude ko woni e galle mum fuu.  
\v 28 Miɗo haalana on goonga: yimɓe ana mbaawi yaafeede luutti mum'en fuu e bonkaaji ɗi ɓe mbonkii Laamɗo fuu.  
\v 29 Kaa bonkiiɗo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo heɓataa yaafaamuya fey, sabi joomum heddoto e luuttal mum faa abada. 
\p  
\v 30 Iisaa haaldii kaa haala saabe ko ɓe mbii omo wondi e seyɗaani koo. 
\s1 Inna Iisaa e miɲiraaɓe Iisaa 
\p  
\v 31 Inna Iisaa e miɲiraaɓe Iisaa worɓe ngari, ndarii caggal galle oo, neli o noddee.  
\v 32 Ɗo jamaa oo filii mo ɗoo, wii mo: 
\p —Inna maa e miɲiraaɓe maa ana sella too, ana kaaje maa. 
\p  
\v 33 O jaabii, o wii: 
\p —Homo woni innam e miɲiraaɓe am? 
\p  
\v 34 O ƴeewi jooɗiiɓe so ana pilii mo ɓee, o wii: 
\p —Innam e miɲiraaɓe am annii.  
\v 35 Sabi gaɗoowo sago Laamɗo, kaɲum woni miɲam gorko, kaɲum woni miɲam debbo, kaɲum woni innam. 
\c 4  
\s1 Banndol haala aawoowo 
\p  
\v 1 Iisaa ana waajoo dow fonngo weendu nduu kasen. Jamaa keewɗo filii mo faa o naati laana, o jooɗii. Jamaa oo fuu ana dow fonngo ngoo.  
\v 2 O darii omo waajoroo ɓe geɗe keewɗe e \w banndol\w*, omo wiya ɓe: 
\p  
\v 3 —Kettinee! Aawoowo yalti aawoyde.  
\v 4 E ley sankugol ngol, yoga e aawdi ndii saami e laawol: pooli ngari cuɓi ɗum.  
\v 5 Yoga mayri saami e korokaaƴe ɗo leydi heewaano, fuɗi ɗon e ɗon, sabi aawdi ndii suddaaki gasa.  
\v 6 Kaa nde naange wulnoo ndee, sumi, yoori saabe walaa ɗaɗi.  
\v 7 Yoga mayri saami ɗo kebbe puɗata. Ndi fuɗidi e majje, ɗe cuumi ndi, ndi rimaali.  
\v 8 Yoga mayri saami e leydi mbelndi, fuɗi, mawni, rimi: yoga sowii cowe capantati, yoga capanɗe jeegom, yoga teemedere. 
\p  
\v 9 Caggal ɗum, o wii: 
\p —Jom nowru fuu yo nanu! 
\p  
\v 10 Nden Iisaa teelti, \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee e filinooɓe mo ɓee lamndii mo maanaa banndol ngol.  
\v 11 O wii ɓe: 
\p —Onon, on ndokkaama faamde goonga tedduɗo haala \w Laamu Laamɗo\w* oo. Kaa wonɓe sella ɓee, huunde fuu e banndol kaalaniran-mi ɓe.  
\v 12 Ɗum waɗi so: 
\q1 «ana ƴeewa faa gasa tawa njiyataa, 
\q1 ana nana faa laaɓa paca tawa paamataa, 
\q1 sako ɓe tuuba so ɓe njaafee.»\f + \fr 4:12 \ft Esaaya 6.9-10\f* 
\m  
\v 13 O wii ɓe: 
\p —On paamaali ngol banndol naa? Hono paamirton banndi goɗɗi ɗii fuu ndennoo?  
\v 14 Aawoowo oo konngol Laamɗo o aawata.  
\v 15 Yimɓe yogaaɓe ana nanndi e laawol ɗo aawdi ndii saami ɗoo. Ɓe nanan konngol ngol, oon wakkati fuu Ibiliisa warata so itta konngol aawaangol e maɓɓe ngol.  
\v 16 Yogaaɓe ana nanndi e korokaaƴe ɗe aawdi ndii yuppii e muuɗum ɗee. Ɓe nanan konngol ngol, ɓe njaɓɓoroo ngol seyo oon wakkati fuu,  
\v 17 kaa ngol walaa ɗaɗi e maɓɓe, wakkati gooto tan ngol wonata e maɓɓe. Wakkati mo ɓillaare naa torra hewti ɓe saabe konngol ngol fuu, ɓe njankiran.  
\v 18 Yogaaɓe ɓee ana nanndi e nokku kebbe ɗo aawdi ndii saami ɗoo. Ɓee ngoni nanɓe konngol ngol,  
\v 19 kaa sugullaaji aduna e koomti jawdi, kaɲum e giɗaaɗe yonki goɗɗe naatan e maɓɓe, cuuma konngol ngol, ngol laatoo dimarol.  
\v 20 Kaa ɗo aawdi ndii saami e leydi lobbiri ɗoo, ɓee ngoni nanooɓe konngol ngol so njaɓa ngol. Ɓe ndiman: yoga sowoo cowe capantati, yoga capanɗe jeegom, yoga teemedere. 
\s1 Haala Laamu Laamɗo 
\p  
\v 21 Caggal ɗum, Iisaa wii ɓe: 
\p —Won fuu kuɓɓoowo lampa so hippa hen saawal, naa soorna ɗum ley leeso? Wanaa sinndan ɗum naa?  
\v 22 Walaa fuu ko ɲooɓi ko ɓanngintaake, walaa ko suuɗii ko yaltintaake sella.  
\v 23 Jom nowru fuu yo nanu! 
\p  
\v 24 O wii ɓe kasen: 
\p —Tiiɗee e no nanirton haalaaji am ɗii nii! Sabi no etirton nii, non etirante-ɗon on ɓeydante duu.  
\v 25 Sabi jogiiɗo fuu ɓeydante, kaa mo walaa oo, fay seeɗa mo jogii oo teetete. 
\p  
\v 26 O wii kasen: 
\p —\w Laamu Laamɗo\w* ana wa'i no neɗɗo cankuɗo aawdi e ngesa mum nii.  
\v 27 Caggal mum, ɗaanoo jemma daroo ɲalooma, no laatii fuu aawdi ndii fuɗan, mawna, tawa joomum anndaa no ndi mawniri.  
\v 28 Leydi ndii e hoore mum fuɗinta ndi, ndi waɗa gulle, wutaandu jokka hen, caggal ɗum, gabbe njokka hen.  
\v 29 So ko aawaa koo ɓenndii, o ɓaman wawdu makko o hetta, sabi wakkati mum yottike. 
\p  
\v 30 O jokkini hen: 
\p —Koɗum nanndinten e Laamu Laamɗo oo? \w Banndol\w* hongol mbanndirten mo?  
\v 31 Laamu Laamɗo ana nanndi e ngeeƴu buyaage. Kaɲum ɓuri geeƴi ɗii fuu famɗude.  
\v 32 Kaa so mo aawaama, mo mawnan faa mo laatoo lekki mawki sanne, ki waɗa caɓe mawɗe faa pooli mbaawa ɲiɓude cuuɗi e ɗowdi makki. 
\p  
\v 33 Iisaa haalaniri yimɓe ɓee konngol Laamɗo ngol e banndi keewɗi baaɗi non, ko waarata e faamu maɓɓe.  
\v 34 O waajortaako so wanaa e banndol. Kaa nde o teeldi e taalibaaɓe makko ɓee fuu, o firritanan ɗum'en banndi ɗii fuu. 
\s1 No Iisaa waaltiniri henndu 
\p  
\v 35 Kiikiiɗe oon ɲalooma, Iisaa wii taalibaaɓe mum ɓee: 
\p —Lummben, keedoyen ootoo bannge. 
\p  
\v 36 Ɓe njoppi jamaa oo, ɓe tawti mo e laana ka o wonnoo e mum kaa, ɓe ndeerti. Laanaaji goɗɗi duu ana njokki e makko.  
\v 37 Henndu sattundu immii, bempeeje immii ana piya laana kaa, faa ka hosi heewde ndiyam.  
\v 38 Kanko, omo ɗaanii to laaci laana too, omo wawlii mbawlu. Ɓe pinndini mo, ɓe mbii mo: 
\p —Moobbo, tama ko min kalkotoo koo wemmbaali ma? 
\p  
\v 39 O immii, o jahii e henndu nduu, o wii weendu nduu: 
\p —Deƴƴina! Wii teen! 
\p Henndu nduu deƴƴinii, fuu wii teen.  
\v 40 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Ko saabii so kul-ɗon? Faa hannde on ngalaa hoolaare naa? 
\p  
\v 41 Ɓe kuli kulol cattungol hedde eɓe mbiyondira: 
\p —Homo oo gorko woni faa henndu e ndiyam ana ɗowtanoo ɗum? 
\c 5  
\s1 No Iisaa selliniri laddaaɗo 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, ɓe njottii oo too bannge e weendu nduu, e leydi Gerasankooɓe.  
\v 2 Nde Iisaa yalti laana kaa ndee, \w laddaaɗo\w* iwri ley janaale, hawri e makko.  
\v 3 Ley janaale ɗee o jooɗinoo, fay gooto waawaa haɓɓude mo, sabi fay calali kaɓɓataa mo.  
\v 4 Sabi heewii ko o humti tonngooɗe e calali, o taƴan calali, o hela geƴƴelle. Fay gooto waawaa nanngirde mo semmbe.  
\v 5 Ɲannde fuu, jemma e ɲalooma ley janaale e baamle kaaƴe o woni, omo wulla omo fiitoroo kaaƴe.  
\v 6 O soynii Iisaa, o dogani ɗum, o sujidani ɗum,  
\v 7 o wulli faa toowi, o wii: 
\p —Iisaa \w Ɓii Laamɗo\w* Toowɗo, koɗum njiɗ-ɗaa waɗude kam? Mi surdii ma saabe Laamɗo, pati torram! 
\p  
\v 8 Walaa ko o wiiri non sinaa Iisaa wii mo: 
\p —\w Seyɗaani\w*, yaltu e makko. 
\p  
\v 9 Iisaa lamndii mo, wii: 
\p —Hono mbiyete-ɗaa? 
\p O jaabii, o wii: 
\p —Miɗo wiyee jamaa, sabi miɗen keewi. 
\p  
\v 10 O ɲaagii ɗum sanne, o ndaardi ɗum pati yaltina seyɗaani'en ɓee leydi ndii.  
\v 11 Sewre girooji mawnde ana durannoo ɗon e hoore waamnde haayre.  
\v 12 Seyɗaani'en ɓee ndaardi mo o duŋanoo ɗum'en naata e ley girooji ɗii.  
\v 13 O duŋanii ɓe ɗum. Seyɗaani'en ɓee njalti, naati e girooji ɗii. Sewre ndee fuu diiri iwi daande waamnde haayre too, naatoyi ley weendu nduu, yoolii. Eɗi poti ujunaaji ɗiɗi.  
\v 14 Durooɓe ɓee ndogi njantanoyii ngeenndi ndii e seraaji mum ko hewtii ɗum'en koo. Yimɓe ɓee njehi ƴeewoyde ko waɗi koo,  
\v 15 ɓe ngari e Iisaa. Nde ɓe njii gorko laddanooɗo oo ana jooɗii ana ɓoornii kaddule, yeeɗɗitii ndee, kulol nanngi ɓe.  
\v 16 Tawaaɓe ɗon ɓee njantanii ɓe ko hewtinoo laddaaɗo oo e girooji ɗii.  
\v 17 Ɓe ndaardi Iisaa yalta leydi maɓɓe ndii. 
\p  
\v 18 Nde o naattata laana kaa ndee, laddanooɗo oo ndaardi mo o acca jokka e makko.  
\v 19 O salanii oon, o wii ɗum: 
\p —Hootu suudu maa e koreeji maa, kumpitaa ɓe ko Joomiraaɗo waɗan maa e no o yurmori maa. 
\p  
\v 20 O yehi omo haala e leydi ndi geelle sappo ndii ko Iisaa waɗani mo. Ɓe fuu ɓe kaaynaa. 
\s1 No Iisaa wuurtiniri ɓii Jayrus e no selliniri debbo ɲawɗo 
\p  
\v 21 Nde Iisaa naati e laana wirfitii oo too bannge weendu nduu ndee, jamaa keewɗo filii mo kasen dow fonngo ɗoo.  
\v 22 Nden gooto e hooreeɓe suudu \w waajordu\w* biyeteeɗo Jayrus wari. O yii Iisaa tan, o diccii yeeso mum,  
\v 23 o ɲaagii ɗum o haali faa heewi, o wii: 
\p —Ɓiyam debbo ana haɓana yonki. War faw junngo maa e makko, yalla omo sella, o wuura! 
\p  
\v 24 Iisaa yaadi e makko, jamaa keewɗo jokki e mum faa ana ɓilla ɗum. 
\p  
\v 25 Debbo mo tuundi mum taƴataa ko waarata e duuɓi sappo e ɗiɗi ana wonnoo ton.  
\v 26 O tampii hen sanne, o yehii to sawrooɓe heewɓe faa junngo makko laaɓi. Ko ɓuri ɗum fuu o yiyaali hen sami, ɲaw oo ɓeydoto jaati.  
\v 27-28 O nani haala Iisaa ana haalee, o naati e jamaa oo. Sabi o miilii: «So mi memii saaya makko tan, mi sellan.» O iwri caggal mum, o memi saaya mum.  
\v 29 Ɗon e ɗon tuundi makko taƴi, o maati e calɗi makko o sellii.  
\v 30 Oon wakkati fuu, Iisaa maati won semmbe iwi e mum, yeeccitii hakkunde jamaa oo, wii: 
\p —Homo memi saaya am? 
\p  
\v 31 Taalibaaɓe makko ɓee mbii mo: 
\p —A yii jamaa annii ɓillu maa, aɗa lamndoo: «Homo memi kam?» 
\p  
\v 32 Kaa o darii omo tewta memɗo mo oo.  
\v 33 Debbo oo ana siɲɲa no foti hulde sabi ana anndi ko waɗi, wari, diccii yeeso makko, haalani mo goonga.  
\v 34 Iisaa wii mo: 
\p —Banndam debbo, goonɗinal maa danndii ma. Yaa e jam! A sellii e ɲaw maa oo! 
\p  
\v 35 O tilaaki haalde, faa won iwruɓe to suudu Jayrus hooreejo waajordu oo, mbii ɗum: 
\p —Ɓiya oo heddaaki. Fotaa ko tampinaa Moobbo oo hankasen! 
\p  
\v 36 Kaa Iisaa tippitii haala maɓɓe, wii Jayrus: 
\p —Pati hul, hoolam tan! 
\p  
\v 37 O ɗalaali fay gooto yaada e makko so wanaa Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna miɲii Yaakuuba oo.  
\v 38 Ɓe njottii suudu hooreejo waajordu nduu oo. O tawi ɗon dooyoore, yimɓe ana mboya, ana conkina semmbe.  
\v 39 Nde o naatunoo ndee, o wii ɓe: 
\p —Ko woni ɗii bojji e ɗii ɲonaali? Suka oo maayaali, o ɗaaniiɗo tan. 
\p  
\v 40 Ɓe puuytini haala makko. Non o yaltini ɓe fuu, o naatidi e baaba suka oo e inna mum e taalibaaɓe taton ɓee suudu to suka oo lelii too.  
\v 41 O nanngi junngo mum, o wii: 
\p —\tl Talita kuumii!\tl* (Ɗum woni: «Suka debbo, imma!») 
\p  
\v 42 Suka oo immii ɗon e ɗon, ana yaha. Duuɓi makko yo sappo e ɗiɗi. Yimɓe ɓee kaaynaa sanne.  
\v 43 Iisaa yaggini ɓe pati ɓe anndina ɗum fay gooto. O wii ɓe ndokka suka oo ko ɲaama. 
\c 6  
\s1 No Nasaraatunkooɓe calorii jaɓande Iisaa 
\p  
\v 1 Iisaa iwi e oon nokku, taalibaaɓe mum njokki e mum, wirfitii ngeenndi mum'en.  
\v 2 Nde \w ɲalaande fowteteende\w* yottinoo ndee, o fuɗɗi waajaade ley suudu \w waajordu\w* nduu. Nanɓe waaju makko ɓee kaaynaa, hedde ana mbiya: 
\p —Hoto o heɓi ɗum? Hono o heɓiri oo hakkille? Ƴee! Hono neɗɗo waawiri waɗirde ɗii kaayeefiiji?  
\v 3 Tama o wanaa cehoowo leɗɗe, tama o wanaa ɓii Mariyama? Tama o wanaa mawnii Yaakuuba e Yoses e Yahuuda e Simon? Tama wanaa enen e banndiraaɓe makko rewɓe koddi? 
\p Kammari ɗum waɗi so ɓe njankiri mo.  
\v 4 E oon wakkati, o wii ɓe: 
\p —Annabaajo ana teddinaa nokku fuu so wanaa e ley ngeenndi mum'en e hakkunde rimdaaɓe mum, kaɲum e ley galle mum'en. 
\p  
\v 5 Iisaa heɓaali waɗude ɗon fay haaynde wootere, so wanaa ko fawi junngo mum e ɲawɓe seeɗa, sellini ɗum'en.  
\v 6 Kasen duu waasude maɓɓe goonɗinde laatanii mo haaynde. 
\s1 No Iisaa neliri taalibaaɓe mum sappo e ɗiɗon ɓee 
\p Caggal ɗum, Iisaa yiilii e geelle piliiɗe ɗon ɗee, ana waajoo.  
\v 7 O noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee, o neliri ɗum'en ɗiɗon ɗiɗon. O hokki ɓe baawɗe ribbude \w seyɗaani'en\w*,  
\v 8 o wii ɓe so eɓe ndawa, pati ɓe naɓora fay huunde, so wanaa sawru. Pati ɓe naɓora buuru naa mbasu naa kaalisi e ley njiibaaji maɓɓe.  
\v 9 O yamiri ɓe ɓe ɓoornoo paɗe, kaa pati ɓe naɓora saayaaji ɗiɗi.  
\v 10 O wii ɓe kasen: 
\p —Galle fuu mo njippi-ɗon e mum, keddo-ɗon ɗon faa nde iw-ɗon e oon nokku fuu.  
\v 11 So on ngarii e nokku, yimɓe njaɓɓaaki on naa kettinanaaki on, iwon ton, piɗɗon colla koyɗe mooɗon faa jeertina ɓe ko ɓe ngaɗi koo ana boni. 
\p  
\v 12 Ɓe njehi, ɓe mbaajii yimɓe ɓee tuuba,  
\v 13 ɓe ndibbi seyɗaani'en heewɓe, ɓe nguji \w nebam\w* e ɲawɓe heewɓe ɓe cellini ɗum'en. 
\s1 No Yaayaa maayiri 
\p  
\v 14 \w Hirudus\w*, kaananke oo, nani haala Iisaa ana haalee, sabi innde Iisaa walaa fuu ɗo yottaaki. Won wiyooɓe \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w* wuurti, ɗum waɗi so o jogii baawɗe waɗude kaayɗe.  
\v 15 Woɓɓe ana mbiya o annabi Iliyaasa. Woɓɓe duu ana mbiya o annabaajo no annabaaɓe aranndeeɓe ɓee nii.  
\v 16 Nde Hirudus nani ɗum ndee, wii: 
\p —Yaayaa mo taƴunoo-mi hoore mum oo, kaɲum wuurti! 
\p  
\v 17 Tawi Hirudus yamiriino Yaayaa nanngee, haɓɓee, uddee ley kasu. Saabe Hirudiya jom suudu mawniiko biyeteeɗo Filipa mo o ɓamnoo oo, waɗi.  
\v 18 Sabi Yaayaa ana wiyannoo mo: 
\p —Dagantaako ma teetaa jom suudu mawna. 
\p  
\v 19 Hirudiya mettaa e Yaayaa, yiɗi o waree, kaa heɓaali laawol,  
\v 20 sabi Hirudus ana hulannoo Yaayaa, ana anndunoo o gorko pooccitiiɗo, ceniiɗo. Ɗum waɗi so omo haybannoo ɗum. So o hettinike haala mum, hakkille makko jiiɓoto, haya kasen duu omo yiɗi hettinaade ɗum. 
\p  
\v 21 Kaa noo, Hirudiya heɓi laawol ɲannde yiitu-mawuuri rimeede Hirudus. Hirudus waɗani howruuɓe mum e hooreeɓe sordaasi'en ɓee e inndee-anndee'en \w Galili\w* ɓee fuu hiraande.  
\v 22 Ɓii Hirudiya debbo naati ana woma. Ɗum weli Hirudus e nootiiɓe ɗum ɓee fuu. O wii suka debbo oo: 
\p —Haalanam ko njiɗ-ɗaa faa mi waɗane. 
\p  
\v 23 O hunanii ɗum, o wii o hokkan ɗum huunde fuu ko ɲaagii mo, fay so tawii feccere laamu makko oo.  
\v 24 E ley ɗum, suka debbo oo yalti, wii inna mum: 
\p —Koɗum kaan-mi ɲaagaade? 
\p Inniraaɗo oo jaabii mo, wii: 
\p —Ɲaaga mo hoore Yaayaa mo lootogal batisima oo! 
\p  
\v 25 Suka debbo oo heɲii, wirfitii to kaananke oo too, ɲaagii ɗum, wii: 
\p —Ko njiɗu-mi, ngaddanaa kam jooni jooni hoore Yaayaa mo lootogal batisima oo e la'al! 
\p  
\v 26 Terɗe Hirudus mbaati faa wanaa seese, kaa nde wonnoo o hunike yeeso nootiiɓe mo ɓee, o waɲi yaltude e konngol makko ngol.  
\v 27 O neli ɗon e ɗon gooto e sordaasi'en doomooɓe mo ɓee, o yamiri ɗum yo waddoy hoore Yaayaa. Sordaasi oo wirfitii, naati e ley kasu oo, taƴi hoore Yaayaa,  
\v 28 tummbi e la'al, waddi, hokki suka debbo oo. Suka debbo oo duu hokki inna mum.  
\v 29 Nde taalibaaɓe Yaayaa ɓee nani ɗum ndee, ngari ɓamti tew makko oo, ngaɗoyi ɗum e \w yanaande\w*. 
\s1 No Iisaa ɲamminiri ujunaaji joy neɗɗo 
\p  
\v 30 \w Nelaaɓe\w* ɓee ngarti e Iisaa, njantanii ɗum ko ngaɗi koo e ko mbaajii koo fuu.  
\v 31 O wii ɓe: 
\p —Njehen nokku teelɗo, yalla oɗon keɓa fowtinaade. 
\p Sabi yaha-warta ana heewi, faa kanko e taalibaaɓe makko ɓee, ɓe ndonki heɓude fay no ɓe ɲaamira.  
\v 32 Ɓe njehi ɓe naatoyi laana, ɓe teeli kamɓe tan e feere maɓɓe,  
\v 33 tawi heewɓe njii eɓe njaha, annditi to ɓe peewi. Yimɓe heewɓe iwri e geelle ɗee fuu, keɲanii to ɓe peewi too, adii ɓe yottaade.  
\v 34 Nde o yalti e laana kaa ndee, o yii jamaa keewɗo. O yurminaa ɓe sanne, sabi eɓe mba'i no baali ɗi ngalaa duroowo nii. O darii omo waajoo ɓe kulle keewɗe.  
\v 35 Nde hiiri ndee, taalibaaɓe ɓee ɓattitii mo, mbii: 
\p —Jooni hiirii, kasen duu nokku oo yo ladde.  
\v 36 Yoppitin jamaa oo saakoo e geelle e daakaaji piliiɗi ɗii yalla ana coodoya ko ɲaama. 
\p  
\v 37 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Onon e ko'e mooɗon, ndokkee ɓe ko ɓe ɲaama! 
\p Non ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Ndennoo aɗa yiɗi min ɓama buuɗi cardi teemeɗe ɗiɗi min coodanoya ɓe buuru ko ɓe ɲaama? 
\p  
\v 38 E oon wakkati, o wii ɓe: 
\p —Hono foti buuruuje njogi-ɗon? Njehee ƴeewoyee! 
\p Nde ɓe njehi ɓe kumpitoyii ndee, ɓe mbii mo: 
\p —Buuruuje joy e liɗɗi ɗiɗi min njogii. 
\p  
\v 39 O yamiri taalibaaɓe ɓee njoƴƴinira jamaa oo tunaale-tunaale dow huɗo hecco.  
\v 40 Ɓe njooɗii ɓe ngaɗi tunaale-tunaale, yoga teemedere neɗɗo, yoga capanɗe njoyon.  
\v 41 O ɓami buuruuje joy ɗee e liɗɗi ɗiɗi ɗii, o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O taƴi buuru oo, o hokki taalibaaɓe ɓee njeɗa yimɓe ɓee. Hono non liɗɗi ɗiɗi ɗii duu.  
\v 42 Ɓe fuu ɓe ɲaami faa ɓe keddi.  
\v 43 Taalibaaɓe ɓee ndeentini kedde ɗee, kebbini cagiije sappo e ɗiɗi.  
\v 44 Ujunaaji joy gorko ɲaamunoo buuru oo. 
\s1 No Iisaa yaariri koyɗe dow ndiyam 
\p  
\v 45 Ɗon tan, Iisaa yamiri taalibaaɓe mum naata laana kaa yalla ana adoo ɗum oo too bannge weendu nduu faade Baytisayda, tawi kanko e hoore makko omo wondi e yoppitinde jamaa oo.  
\v 46 Nde o seerti e maɓɓe ndee, o ŋabboyi dow waamnde haayre faa o waɗa \w duwaawu\w*. 
\p  
\v 47 Nde jemma wari ndee, tawi laana kaa ana hakkunde weendu too, kanko tan gooto heddii njoorndi.  
\v 48 O soynii taalibaaɓe ɓee ana ngurfa ko mbaawi fuu, sabi ɓe njaɓɓotooɓe henndu. Nde ɓadinoo weetude ndee, o wari e maɓɓe omo yaara koyɗe dow ndiyam ɗam, faa o hosi ƴaɓɓaade ɓe.  
\v 49 Kaa nde ɓe njii mo omo yaha e dow ndiyam ɗam ndee, ɓe cikki ɗum \w seyɗaani\w*, ɓe ndarii eɓe ngulla,  
\v 50 sabi ɓe fuu, nde ɓe njiinoo mo ndee, ɓe kulii. Ɗon e ɗon Iisaa wii ɓe: 
\p —Mbaaltinee hakkillaaji mooɗon! Miin, mi Iisaa, pati kulee! 
\p  
\v 51 O naati laana kaa, o tawti ɓe, henndu nduu darii. Ɓe mugaa.  
\v 52 Ɓe paamaano haaynde nde Iisaa waɗiri buuru oo ndee, sabi ɓe wumɓe ɓerɗe. 
\p  
\v 53 Ɓe lummbi weendu nduu, ɓe njottii Genesaret, ɓe panndi ɗon.  
\v 54 Ɓe njalti e laana kaa tan, yimɓe ɓee annditi mo,  
\v 55 caakii e seraaji ɗii fuu, ana pawa ɲawɓe mum'en e dengeleeje, ana ngaddana mo nokku fuu ɗo nanaa omo woodi.  
\v 56 Kasen duu ɗo Iisaa tawaa fuu, gila e ley gure faa e geelle faa e ladde, yimɓe ɓee ngaddan ɲawɓe mum'en e daalaaje, ana ɲaagoo mo mo acca ɓe mema fay so kommbol saaya makko. Kasen duu memɗo ɗum fuu sellii. 
\c 7  
\s1 Haala neesu njaatiraaɓe 
\p  
\v 1 \w Farisa'en\w* e yoga e \w dunkee'en Sariya\w* iwnooɓe \w Urusaliima\w* pilii Iisaa.  
\v 2 Ɓe njii won e taalibaaɓe makko ana ɲaamira juuɗe coɓuɗe, ɗum woni tawa lootiraali no tawaangal maɓɓe worri nii.\f + \fr 7:2 \ft Ngol \fk lootugol juuɗe \ft haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa.\f* 
\v 3 Sabi Farisa'en e \w Yahuudiyankooɓe\w* fuu ɲaamataa lootaali juuɗe mum'en faa laaɓa, neesu njaatiraaɓe maɓɓe oo ɓe njokki.  
\v 4 So ɓe ngartii luumo, ɓe ɲaamataa so ɓe lootaaki. Eɓe njogii neesuuji goɗɗi keewɗi ɗi ɓe njokki, ko wa'i hono lawƴude kore looɗe e potiije e kaaki jakawalle.  
\v 5 E oon wakkati, Farisa'en e dunkee'en Sariya lamndii Iisaa, mbii: 
\p —Koɗum waɗi so taalibaaɓe maa ɓee ana mbaasa rewde neesuuji njaatiraaɓe meeɗen ɗii, ana ɲaamira juuɗe coɓuɗe? 
\p  
\v 6 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Annabi \w Esaaya\w* woofaali fey nde sappinoo e mooɗon, onon naafigi'en ɓee, ngol ɗoo konngol: 
\q1 «Ngol leɲol e haala tan teddinirta kam, 
\q2 kaa e ley ɓerɗe maɓɓe eɓe ngoɗɗi kam. 
\q1  
\v 7 Meere ɓe ndewata kam, 
\q2 sabi ko ɓe tuugii e ley janngingol maɓɓe koo yo jamirooje yimɓe tan.»\f + \fr 7:7 \ft Esaaya 29.13\f* 
\m  
\v 8 Iisaa jokkini hen, wii: 
\p —Oɗon njoppa jamirooje Laamɗo ɗee, oɗon njokka neesuuji yimɓe ɗii.  
\v 9 Eyyoo! Oɗon mbaawi salaade yamiroore Laamɗo faa loomtinon nde neesu mooɗon!  
\v 10 Sabi Muusaa wii: «Teddin inna maa e baam maa.»\f + \fr 7:10 \ft Pergu 20.12; Fillitagol Tawreeta 5.16\f* O wii kasen: «Kuɗuɗo inna mum naa baam mum, wareede laato jukkungo mum.»\f + \fr 7:10 \ft Pergu 21.17; Lewinkooɓe 20.9\f* 
\v 11 Kaa onon, oɗon mbiya: so neɗɗo wii inna mum naa baam mum: «Ko kaannoo-mi wallirde ma koo yo \tl Korbaan\tl*» (ɗum woni \w sadaka\w* Laamɗo),  
\v 12 hankasen fotaa ko o walla inna makko naa baam makko.  
\v 13 Hono non tosirton konngol Laamɗo neesuuji ɗi ndonondirton ɗii. Kasen duu oɗon ngaɗa kulle keewɗe baaɗe non. 
\p  
\v 14 Caggal ɗum, Iisaa nodditi jamaa oo, wii ɗum: 
\p —Kettinanee kam, on fuu paamee:  
\v 15 Fay huunde naatataa e neɗɗo so soɓina ɗum, kaa kuɗɗe iwooje e neɗɗo ɗee, kaɲum coɓinta ɗum. [  
\v 16 \f + \fr 7:16 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 16:\fq Jom nowru fuu yo nanu!\f*] 
\p  
\v 17 Nde Iisaa seertii e jamaa oo so naatoyi ley suudu ndee, taalibaaɓe mum ɓee lamndii ɗum maanaa \w banndol\w* ngol.  
\v 18 O wii ɓe: 
\p —Onon duu, eɗum finkinii on naa? On paamaali ko iwata sella so naata e hunduko neɗɗo koo, soɓintaa joomum?  
\v 19 Sabi ɗum naataali e ɓernde joomum, e reedu mum naati, kasen duu ɗum yaltan. 
\p Ɗii haalaaji Iisaa daginirii ɲaamdu fuu.  
\v 20 O wii kasen: 
\p —Ko yaltata e ɓernde koo, ɗum soɓinta neɗɗo.  
\v 21 Sabi e ɓernde neɗɗo miilooji bonɗi iwata so ndunƴa ɗum e faasigaaku e nguyka e ɲaako'aaku e  
\v 22 jeenu e joote e comndam e jammba e somburaaku e haasidaaku e mbonka e mawninkinaare, kaɲum e majjere.  
\v 23 Ɗeen geɗe bonɗe fuu e ɓernde iwata, kasen duu kaɲum'en coɓinta neɗɗo. 
\s1 No debbo mo wanaa Yahuudiyanke goonɗiniri Iisaa 
\p  
\v 24 Iisaa iwi ɗon fa'i leydi Tirus. O jippii e galle gooto. O yiɗaano fay gooto humpitoo omo ton, kaa o waawaano suuɗaade.  
\v 25 E ley ɗum, debbo gooto mo ɓinngel mum dewel \w laddaa\w*, nani haala makko ana haalee, heɲanii mo sujidi yeeso makko.  
\v 26 Oon debbo wanaa \w Yahuudiyanke\w*, o leɲol Sirifenisi'en. O ɲaagii Iisaa itta ladde ndee e ɓiyiiko oo.  
\v 27 Kaa Iisaa wii mo: 
\p —Accu sukaaɓe ɓee kaara tafon. Sabi ɓamde ɲaamdu sukaaɓe so tippoo dawaaɗi moƴƴaa. 
\p  
\v 28 Debbo oo jaabii, wii mo: 
\p —Goonga, Moobbo, kaa fay dawaaɗi minotooɗi ɗii ana ɲaama ɲaamdu sukaaɓe iwooru e la'al so saama nduu. 
\p  
\v 29 E oon wakkati, Iisaa wii mo: 
\p —Saabe oo jaabu, hootu, ladde ndee yaltii e ɓiya oo. 
\p  
\v 30 E ley ɗum, o hooti, o tawi ɓiyiiko oo ana lelii dow leeso, ladde ndee yaltii e mum. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko paho mo haala mum laaɓaa 
\p  
\v 31 Iisaa iwi leydi Tirus, wardi leydi Sidon, tacciti leydi ndi geelle sappo ndii, warti weendu Galili.  
\v 32 O waddanaa gorko paho mo haala mum laaɓaa, o ɲaagaa o fawa junngo makko e dow mum.  
\v 33 E oon wakkati, Iisaa woɗɗintini mo jamaa oo, waɗi peɗeeli mum e noppi makko, sirƴi, memiri cirƴe ɗee ɗemngal makko.  
\v 34 Caggal ɗum, o tiggitii kammu, o uumi, o wii paho oo: 
\p —\tl Efata!\tl* (Ɗum woni: «Sukkita!») 
\p  
\v 35 Ɗon e ɗon, noppi gorko oo cukkiti, ɗemngal mum tonngitii, hedde ana haalira no haalirtee nii.  
\v 36 Iisaa haɗi yimɓe ɓee haalande ɗum fay gooto. Kaa omo haɗa ɓe ɗum tan, eɓe ɓeydoo haalde.  
\v 37 Ɓe kaaynaa faa yottii kaaddi, eɓe mbiya: 
\p —Golle makko fuu ana moƴƴi. Omo nanina faaɗuɓe, omo haalina muumɗuɓe. 
\c 8  
\s1 No Iisaa ɲamminiri ujunaaji nay neɗɗo 
\p  
\v 1 E oon wakkati, jamaa keewɗo hawriti kasen. Nde wonnoo ɓe ngalaa ko ɓe ɲaama, Iisaa noddi taalibaaɓe mum ɓee, wii ɗum'en: 
\p  
\v 2 —Ɓee yimɓe ana njurminii kam, sabi hannde woni balɗe tati eɓe ngondi e am, ɓe keddoraaki ko ɓe ɲaama.  
\v 3 So mi yoppitii ɓe koota tawee ɓe ɲaamaali, ɓe mboɓɓoto yolbere e laawol. Sabi yoga maɓɓe iwii to woɗɗi. 
\p  
\v 4 Taalibaaɓe makko ɓee njaabii mo, mbii: 
\p —Hoto fuu keɓaten ko ɲamminen ɓe e ley ndee ladde jeereende? 
\p  
\v 5 O lamndii taalibaaɓe makko ɓee, o wii: 
\p —Hono foti buuruuje njogi-ɗon? 
\p Ɓe mbii mo: 
\p —Buuruuje jeɗɗi min njogii. 
\p  
\v 6 E ley ɗum, o yamiri jamaa oo jooɗoo e leydi. O ɓami buuruuje jeɗɗi ɗee, o yetti Laamɗo, o taƴi ɗe, o hokki taalibaaɓe makko ɓee njeɗa jamaa oo. Ɓe ngaɗiri non.  
\v 7 Eɓe njoginoo kasen liikoy pamaroy seeɗa. Iisaa yetti Laamɗo dow makkoy, wii taalibaaɓe mum ɓee njeɗa koy, kankoy duu.  
\v 8 Ɓe ɲaami faa ɓe keddi. Taalibaaɓe ɓee ndeentini kedde ɗee, ɗe kebbini cagiije jeɗɗi.  
\v 9 Eɓe poti ujunaaji nay neɗɗo. Caggal ɗum, Iisaa yoppiti ɓe,  
\v 10 naatidi e taalibaaɓe mum laana ɗon e ɗon, fa'i leydi Dalmanuuta. 
\s1 No Farisa'en ndaardiri taagumansa 
\p  
\v 11 \w Farisa'en\w* ɓee ngari, puɗɗi hiitondirde e Iisaa. Faa itta koro makko, ɓe ndaardi mo o holla ɓe taagumansa kaayniiɗo iwoowo dow kammu.  
\v 12 Iisaa uumi, wii: 
\p —Koɗum waɗi so oo ɗoo jamaanu ana ndaara holleede taagumansa? Miɗo haalana on goonga: fay taagumansa gooto mo heɓataa! 
\p  
\v 13 Caggal ɗum, o seerti e maɓɓe, o naatti e laana kaa, o fa'i oo too bannge. 
\p  
\v 14 Taalibaaɓe ɓee njeggiti yooɓaade ɲaamdu, sabi buuruwal gootal tan heddinoo e ley laana kaa.  
\v 15 E oon wakkati, o yaggini ɓe, o wii: 
\p —Kakkilee, ndeentee e ƴuufinirdi Farisa'en ndii e ndi \w Hirudus\w* ndii. 
\p  
\v 16 Taalibaaɓe ɓee ndarii ana kaalda ana mbiya ko en njooɓaaki buuru koo o wiiri non.  
\v 17 Iisaa anndi ko ɓe kaalata koo, wii ɓe: 
\p —Ko waɗi so oɗon kaalda hakkunde mooɗon on njooɓaaki buuru? Tama faa jooni on paamataa? Naa on wumɓe ɓerɗe?  
\v 18 Oɗon njogii gite, on njiyataa naa? Oɗon njogii noppi, on nanataa naa? Tama on miccitaaki  
\v 19 nde njeɗu-mi ujunaaji njoyon gorko buuruuje joy ndee, cagiije hono foti kebbin-ɗon kedde? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Cagiije sappo e ɗiɗi. 
\p  
\v 20 O lamndii ɓe kasen, o wii: 
\p —Nde njeɗu-mi ujunaaji nay neɗɗo buuruuje jeɗɗi ndee, cagiije hono foti kebbin-ɗon kedde? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Cagiije jeɗɗi. 
\p  
\v 21 Nden, o wii ɓe: 
\p —Faa jooni on paamataa naa? 
\s1 No Iisaa wumtiniri bumɗo ley Baytisayda 
\p  
\v 22 Ɓe njottii Baytisayda, Iisaa waddanaa bumɗo, o ndaardaa o mema ɗum.  
\v 23 O nanngi bumɗo oo, o renni ɗum ngeenndi ndii. Caggal ɗum, o sirƴi e gite mum, o fawi juuɗe makko e mum, o lamndii ɗum, o wii: 
\p —Won ko njiyataa naa? 
\p  
\v 24 Bumɗo oo feerti gite mum, wii: 
\p —Miɗo yiya yimɓe, kaa eɓe mba'ani kam no leɗɗe jahooje nii. 
\p  
\v 25 Iisaa fawi juuɗe mum e gite makko kasen. Nden o tawi o sellii, o wonti yiide no laaɓiri.  
\v 26 Iisaa wii mo: 
\p —Hootu, kaa pati mbirfito-ɗaa ley ngeenndi ndii. 
\s1 No Piyeer wiiri Iisaa woni Almasiihu 
\p  
\v 27 Caggal ɗum, Iisaa e taalibaaɓe mum pahi geelle ɓadaangal Kaysariya Filipa. O lamndii ɓe ɗum ɗoo e laawol: 
\p —Homo yimɓe mbiyata ngon-mi? 
\p  
\v 28 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Won wiyooɓe a \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w*, won wiyooɓe a annabi Iliyaasa, won wiyooɓe kasen a gooto e annabaaɓe ɓee. 
\p  
\v 29 O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Onon nee, homo mbiyaton ngon-mi? 
\p Piyeer jaabii mo, wii: 
\p —Aan woni \w Almasiihu\w*. 
\p  
\v 30 E ley ɗum, o daalii ɓe daaloore sattunde pati ɓe kaalana ɗum fay gooto. 
\s1 No Iisaa sapporii maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 31 O fuɗɗi famminde ɓe: 
\p —Ana tilsi \w Ɓii Neɗɗo\w* torree torraaji keewɗi, mawɓe ɓee e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* tippitoto mo. O waree, caggal balɗe tati o immitoto. 
\p  
\v 32 O haalani ɓe ɗum faa laaɓi, nii Piyeer sawndintini mo, wii pati o haala hono ɗii haalaaji.  
\v 33 O yeeccitii, o ƴeewi taalibaaɓe makko ɓee, o jahii e Piyeer, o wii: 
\p —Woɗɗam aan \w Ibiliisa\w*! Sabi miilooji maa ɗii iwrataa to Laamɗo, to yimɓe ɗi iwrata. 
\s1 No Iisaa jokkirtee 
\p  
\v 34 Caggal ɗum, o noddi jamaa oo e taalibaaɓe makko ɓee, o wii ɗum'en: 
\p —Muuyɗo jokkude kam fuu, ŋootta yurmaade hoore mum, ɓama \w leggal mum bardugal\w*, jokka e am.\f + \fr 8:34 \ft Maanaa \fk ɓamde leggal bardugal \ft woni fellisidde mursude yonki mum hono no Iisaa nii.\f* 
\v 35 Sabi muuyɗo danndude yonki mum, waasan ki. Kaa baasirɗo ki sabaabu am e sabaabu \w Kabaaru Lobbo\w* oo, danndan ki.  
\v 36 Koɗum heɓude aduna oo fuu nafata neɗɗo so tawii waasii yonki mum?  
\v 37 Won ko neɗɗo waawi hokkitirde faa soottitoo yonki mum naa?  
\v 38 Neɗɗo fuu jaannoriiɗo kam miin e haalaaji am ɗii e ley oo jamaanu coɓuɗo, luuttuɗo Laamɗo, miin, \w Ɓii Neɗɗo\w* oo duu, mi yaannorto ɗum nde mi wardii e \w malaa'ika'en\w* seniiɓe e ley teddeengal \w Baabiraaɗo\w* am. 
\c 9  
\p  
\v 1 O wii ɓe kasen: 
\p —Miɗo haalana on goonga: yoga e wonɓe ɗoo ɓee maayataa tawee njiyaali \w Laamu Laamɗo\w* oo ana warda baawɗe. 
\s1 Haala waylitagol noone Iisaa 
\p  
\v 2 Balɗe jeegom caggal mum, Iisaa yaadi e Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna, o teeldoyi e mum'en dow waamnde haayre toownde. Noone makko waylitii yeeso maɓɓe.  
\v 3 Kaddule makko ngatti jalbude, ndawni far faa fay cuuwoowo gooto waawaa rawninirde non e aduna oo.  
\v 4 Iliyaasa e Muusaa ɓanngani ɓe, ana kaalda e Iisaa.  
\v 5 E ley ɗum, Piyeer wii mo: 
\p —Moobbo, gonal amen ɗoo ana moƴƴi. Ɗal min ndarna ɗoo buguuji tati: aan wooturu, Muusaa wooturu, Iliyaasa wooturu. 
\p  
\v 6 O anndaano ko o haalannoo, sabi kulol manngol naati ɓe, kamɓe taalibaaɓe ɓee.  
\v 7 Luurde wari suddi ɓe, daande iwri e ley luurde ndee ana wiya: 
\p —Oo ɗoo yo \w Ɓiyam\w* mo korsin-mi. Kettindee mo! 
\p  
\v 8 Ɗon e ɗon, taalibaaɓe ɓee tiggitii, njiyaali fay gooto so wanaa Iisaa tan. 
\p  
\v 9 E ley ko ɓe njippotoo waamnde haayre ndee koo, o daalii ɓe pati ɓe kaalana fay gooto ko ɓe njii koo faa wakkati nde \w Ɓii Neɗɗo\w* oo wuurti e hakkunde maayɓe fuu.  
\v 10 Ɓe njaɓii konngol ngol, kaa ɓe ndarii eɓe lamndondira e ko'e maɓɓe koɗum woni maanaa wuurtude e hakkunde maayɓe. 
\p  
\v 11 Caggal ɗum, ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Koɗum waɗi so \w dunkee'en Sariya\w* ɓee ana mbiya annabi Iliyaasa haani adaade \w Almasiihu\w* warde? 
\p  
\v 12 O jaabii ɓe: 
\p —Goonga, Iliyaasa adotoo warde tafon moƴƴintinde kulle ɗee fuu. Ndennoo ko saabii so Binndi ɗii mbii ana tilsi Ɓii Neɗɗo torree torraaji keewɗi, hoynee?  
\v 13 Miɗo haalana on: Iliyaasa warii, ɓe ngollii ɗum kamɓe duu ko ɓe muuyi fuu, hono no haala makko haaliraa e Binndi ɗii nii. 
\s1 No Iisaa selliniri suka laddaaɗo 
\p  
\v 14 Nde ɓe ngarti e taalibaaɓe heddiiɓe ɓee ndee, ɓe njii jamaa keewɗo ana filii ɗum'en, \w dunkee'en Sariya\w* ɓee ana njeddondira e mum'en.  
\v 15 Yimɓe ɓee njii Iisaa tan, ɓe fuu ɓe kaaynaa, ɓe ndogi ɓe njaɓɓoyii mo.  
\v 16 O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Koɗum njeddondirton e maɓɓe? 
\p  
\v 17 Gorko gooto jaabii mo e jamaa oo, wii: 
\p —Moobbo, mi gaddanɗo ma ɓiyam gorko mo \w ladde\w* muumɗini.  
\v 18 Ɗo ladde ndee immorii mo fuu, liɓan mo e leydi, hunduko makko ƴufa ngufo, o ŋerƴondira ɲiiƴe, o yoora kolon. Mi ɲaagike taalibaaɓe maa ɓee ndibba nde, kaa ɓe ndonkii. 
\p  
\v 19 Iisaa wii yimɓe ɓee: 
\p —Hey yimɓe jamaanu jooni ɓe nganaa goonɗinɓe! Faa mande tilotoo-mi e mon? Faa mande keddotoo-mi muɲande on? Ngaddanee kam suka oo! 
\p  
\v 20 O waddanaa oon. Nde ladde ndee yii Iisaa ndee, dimmbi suka oo, liɓi ɗum, hedde suka oo ana talloo e leydi, hunduko mum ana ƴufa ngufo.  
\v 21 Iisaa lamndii baaba suka oo, wii: 
\p —Gila mande ɗum heɓi mo? 
\p Baaba oo jaabii, wii: 
\p —Gila omo famɗi.  
\v 22 Kasen duu wakkati fuu ladde ndee ana liɓa mo ley yiite naa ndiyam faa halka mo. Yurma min, mballaa min so tawii aɗa waawi! 
\p  
\v 23 Iisaa wii mo: 
\p —So miɗo waawi mbii-ɗaa? Huunde fuu ana waawi laatanaade goonɗinɗo. 
\p  
\v 24 Ɗon e ɗon, baaba suka oo wulli, wii: 
\p —Mi goonɗinii, kaa wallam, sabi goonɗinde ana tiiɗi kam! 
\p  
\v 25 Nde Iisaa yii jamaa oo ana doga ana wara ndee, jahii e ladde ndee, wii ɗum: 
\p —Ladde muumɗinoore faaɗinoore, mi yamirii ma yaltu e suka oo, pati naattu e makko abada kasen! 
\p  
\v 26 Ladde ndee wulli, dimmbi suka oo semmbe, yalti. O wa'i no maayɗo nii, faa ko heewi e wonnooɓe ɗon ɓee ndarii ana mbiya o maayii.  
\v 27 Kaa Iisaa nanngi junngo makko, immini mo tan, o darii. 
\p  
\v 28 Nden Iisaa naati suudu, taalibaaɓe mum ɓee teeldi e mum, lamndii ɗum, mbii: 
\p —Koɗum waɗi so min ndonki ribbude ladde ndee? 
\p  
\v 29 O jaabii: 
\p —Ndee ladde, sii mum ribbirtaake so wanaa \w duwaawu\w*. 
\s1 No Iisaa haaliri ɗiɗaɓol maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 30 Ɓe iwi ɗon, ɓe ceeki leydi \w Galili\w*. O yiɗaa fay gooto annda ɗum,  
\v 31 sabi omo waajotonoo taalibaaɓe makko ɓee, kasen duu omo wiyannoo ɗum'en: 
\p —\w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗete e juuɗe yimɓe, ɓe mbara mo, kaa e ley balɗe tati caggal maayde makko, o wuurtan. 
\p  
\v 32 Kaa taalibaaɓe makko ɓee paamaali haala kaa, kulii lamndaade mo. 
\s1 Haala ɓurɗo teddude 
\p  
\v 33 Ɓe njottii Kafarnahum. Nde ɓe njippinoo e galle ndee, o lamndii taalibaaɓe makko, o wii: 
\p —Koɗum njeddondir-ɗon e laawol ngol? 
\p  
\v 34 Ɓe ndeƴƴinii. Ko ɓe njeddondiri e laawol ngol dee, ɓurɗo teddude.  
\v 35 Ndennoo Iisaa jooɗii, noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee, wii ɗum'en: 
\p —Muuyɗo ardaade fuu, caggal heddiiɓe ɓee heedata, laatoo golloowo maɓɓe ɓe fuu. 
\p  
\v 36 Caggal ɗum, o nanngi junngo cukalel, o darni ngel yeeso maɓɓe, o huufi ngel, o wii ɓe: 
\p  
\v 37 —Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo cukalel gootel hono ngel e innde am, miin jaati o jaɓɓii. Kasen duu jaɓɓiiɗo kam fuu, wanaa miin tan jaɓɓii, jaɓɓike nelɗo kam oo duu. 
\p  
\v 38 Yuhanna wii mo: 
\p —Moobbo, min njii gorko gooto ana ribbira \w seyɗaani'en\w* innde maa. Min kaɗii mo, sabi o jokkaali e meeɗen. 
\p  
\v 39 Kaa Iisaa wii: 
\p —Pati kaɗee mo ɗum, sabi fay gooto waawaa waɗirde kaayɗe e innde am, so sakitoo bonkoo kam ɗon e ɗon.  
\v 40 Sabi mo honnaaki en fuu, e meeɗen wondi.  
\v 41 Miɗo haalana on goonga: neɗɗo fuu dokkuɗo on horde ndiyam kammari on yimɓe \w Almasiihu\w*, o waasataa heɓude mbarjaari makko. 
\p  
\v 42 Neɗɗo fuu luuttinɗo gootel e koy cukaloy goonɗinkoy kam, ko ɓuri moƴƴande joomum haayre teddunde haɓɓee e daande mum, tippee e geeci.  
\v 43 So tawii junngo maa luuttinte, taƴu ngo. Naataa e nguurndam nduumiiɗam a ɲakuɗo ɓuri moƴƴande ma diina naatude e jahannama yiite nge ɲifataa tawee a kiɓɓuɗo. [  
\v 44 \f + \fr 9:44 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 44:\fq Ɗon, gilɗi mum mbaatataa, yiite mum duu ɲifataa. Ƴeew aaya 48.\f*]  
\v 45 So tawii koyngal maa luuttinte, taƴu ngal. Naataa e nguurndam nduumiiɗam a ɲakuɗo ɓuri moƴƴande ma diina tippeede e jahannama a kiɓɓuɗo. [  
\v 46 \f + \fr 9:46 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 46:\fq Ɗon, gilɗi mum mbaatataa, yiite mum duu ɲifataa. Ƴeew aaya 48.\f*]  
\v 47 Kasen duu so yitere maa luuttinte, sol nde. Sabi naatude maa e \w Laamu Laamɗo\w* a ɗokko ɓuri moƴƴande ma diina tippe-ɗaa e jahannama a kiɓɓuɗo.  
\v 48 Ɗon, «gilɗi mum mbaatataa, yiite mum duu ɲifataa.»\f + \fr 9:48 \ft Esaaya 66.24\f* 
\v 49 Sabi gooto fuu laɓɓinirte yiite hono no \w sadakaaji\w* laɓɓinirtee lamɗam nii.  
\v 50 Lamɗam yo huunde lobbere, so lamɗam ŋoottii lammude, koɗum lamminta ɗum? Ngaɗee lamɗam e mooɗon, moƴƴondiron. 
\c 10  
\s1 Haala ceergal 
\p  
\v 1 O iwi ɗon, o feewi leydi \w Yahuudiya\w* e funnaange maayo Urdun. Yimɓe heewɓe pilii mo, o darii omo waajoo ɗum'en kasen, hono no o woownoo nii.  
\v 2 Yoga e \w Farisa'en\w* ngari faa itta koro makko, lamndii mo: 
\p —Tama ana daganii gorko seerde jom suudu mum? 
\p  
\v 3 O jaabii ɓe: 
\p —Koɗum Muusaa yamiri on? 
\p  
\v 4 Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Muusaa yamirii gorko winnda talkuru ceergal nde ana seera jom suudu mum.\f + \fr 10:4 \ft Fillitagol Tawreeta 24.1\f* 
\p  
\v 5 E ley ɗum, o wii ɓe: 
\p —On yoorɓe ɓerɗe, ɗum saabii so Muusaa winndani on nden yamiroore.  
\v 6 Kaa gila e fuɗɗoode, «Laamɗo tagii ɓe waɗii ɓe gorko e debbo.  
\v 7 Ɗum waɗi so gorko yoppan inna mum e baam mum,  
\v 8 ɓe ɗiɗon fuu ɓe laatoo neɗɗo gooto.»\f + \fr 10:8 \ft Puɗɗooɗe 1.27; 2.24\f* Nii woni ɓe nganaa ɗiɗon kasen, ɓe neɗɗo gooto.  
\v 9 Ndennoo, pati neɗɗo seenndu ko Laamɗo reentini. 
\p  
\v 10 Nde ɓe kootunoo cuuɗi ndee, taalibaaɓe makko ɓee lamndii mo haala majjum.  
\v 11 O wii ɓe: 
\p —Ceerɗo jom suudu mum fuu so ɓami goɗɗo, jeenii,  
\v 12 hono non duu, debbo cuutaniiɗo gorum, so gorko goɗɗo ɓami ɗum, oon debbo jeenii. 
\s1 No Iisaa duwanorii cukaloy 
\p  
\v 13 Won waddanɓe Iisaa cukaloy, yalla ana mema koy, non taalibaaɓe ɓee njahii e yimɓe ɓee.  
\v 14 Nde o yii ɗum ndee, o ɓerni, o wii taalibaaɓe ɓee: 
\p —Accee cukaloy koy ngara e am, pati kaɗee koy, sabi wa'uɓe no makkoy nii ɓee njey \w Laamu Laamɗo\w* oo.  
\v 15 Miɗo haalana on goonga: mo jaɓiraali Laamu Laamɗo oo no cukalel nii fuu, naatataa hen. 
\p  
\v 16 Caggal ɗum, o huufi cukaloy koy, o fawi junngo makko e makkoy, o duwanii koy. 
\s1 No Iisaa e gorko arsukunte ngaddi 
\p  
\v 17 Nde Iisaa nanngunoo laawol ndee, gorko gooto dogani mo, diccii yeeso makko, lamndii mo, wii: 
\p —Moobbo moƴƴo, koɗum kaan-mi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 18 Iisaa wii mo: 
\p —Ko saabii so aɗa noddira kam moƴƴo? Moƴƴo walaa so wanaa gooto, oo woni Laamɗo.  
\v 19 Aɗa anndi ɗii ɗoo sariyaaji: «Pati ɲaaɗu hoore, pati jeenu, pati wujju, pati seeda fenaande, pati tooɲu, teddin inna maa e baam maa.»\f + \fr 10:19 \ft Pergu 20.12-16; Fillitagol Tawreeta 5.16-20\f* 
\p  
\v 20 Gorko oo jaabii mo, wii: 
\p —Moobbo, miɗo haybi ɗum fuu gila e cukaaku am. 
\p  
\v 21 Nden Iisaa ƴeewi mo, yiɗi mo, wii mo: 
\p —Huunde wootere ana ɲaku maa: yaa soottoy ko njogi-ɗaa koo fuu, ndokkaa kaalisi oo misikiina'en. Nden, a heɓan jawdi dow kammu. Caggal ɗum, ngaraa njokkaa kam. 
\p  
\v 22 Kaa nde gorko oo nani ɗiin haalaaji ndee, ɲirɓinii, wittidi e metti, sabi o arsukunte ɲolɗo.  
\v 23 Iisaa ƴeewi taalibaaɓe mum ɓee, wii: 
\p —Hee naatugol arsukunte e \w Laamu Laamɗo\w* ana tiiɗi! 
\p  
\v 24 Taalibaaɓe ɓee mugaa e ɗiin haalaaji. O ɓeydi hen kasen, o wii ɓe: 
\p —Sukaaɓe am, hee naatude e Laamu Laamɗo ana tiiɗi!  
\v 25 Sabi ngelooba ƴaɓɓoroo e wuddere mesalal ɓuri newaade diina naatugol arsukunte e Laamu Laamɗo. 
\p  
\v 26 Taalibaaɓe ɓee ɓeydii mugeede, hedde ana lamndondira e ko'e mum'en ana mbiya: 
\p —Ndennoo, homo woni kisoowo? 
\p  
\v 27 O ƴeewi ɓe, o wii: 
\p —Ɗo yimɓe ɗum laatataako, kaa eɗum laatoo to Laamɗo. Sabi walaa fuu ko Laamɗo waawaa. 
\p  
\v 28 Nden, Piyeer darii ana wiya mo: 
\p —Minen, min njoppii fuu min njokkii e maa! 
\p  
\v 29 O jaabii ɗum, o wii: 
\p —Miɗo haalana on goonga: neɗɗo fuu joppirɗo saabe am e saabe \w Kabaaru Lobbo\w* oo galle mum naa sakiraaɓe mum worɓe naa sakiraaɓe mum rewɓe naa inna mum naa baam mum naa sukaaɓe mum naa gese mum,  
\v 30 heɓan ko ɓuri ɗum cowe teemedere e oo ɗoo wakkati mo ngon-ɗen e mum jooni: joomum heɓan galleeji e sakiraaɓe worɓe e sakiraaɓe rewɓe e inniraaɓe e sukaaɓe e gese, torrete duu. E ley wakkati garoyoowo oo duu, joomum heɓan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 31 Kaa ardinooɓe heewɓe laatoto caggalaaɓe, caggalaaɓe ɓee laatoto ardiiɓe. 
\s1 No Iisaa sapporii nde tataɓere maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 32 Eɓe e laawol faa ɓe ŋabbita \w Urusaliima\w*. Iisaa ardii ɓe, tawi taalibaaɓe ɓee ana cuŋli, jokkunooɓe e maɓɓe ɓee duu yo hulɓe. O noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee, o darii omo haalana ɗum'en ko warata heɓude mo.  
\v 33 O wii ɓe: 
\p —Kettinee, eɗen nii ŋabbita Urusaliima, ɗon \w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗetee e juuɗe hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w*. Ɓe caran mo waree, ɓe ngaɗa mo e juuɗe heeferɓe.  
\v 34 Ɓeen njaayran mo, tutta e makko, piya mo dorri, mbara mo. Kaa balɗe tati caggal mum, o wuurtan. 
\s1 No Yaakuuba e Yuhanna ɲaagorii Iisaa 
\p  
\v 35 Caggal ɗum, Yaakuuba e Yuhanna ɓiɓɓe Jebede ɓee ngari e Iisaa, mbii ɗum: 
\p —Moobbo, won ko min njiɗi ɲaagaade ma, miɗen njiɗi ngaɗanaa min ɗum. 
\p  
\v 36 O wii ɓe: 
\p —Koɗum njiɗ-ɗon mi waɗana on? 
\p  
\v 37 Ɓe njaabii mo: 
\p —Ngaɗanaa min min njooɗoo oo bannge maa ɲaamo, oo bannge maa nano e ley teddeengal maa. 
\p  
\v 38 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —On anndaa ko ɲaagoto-ɗon. Oɗon mbaawi yarde horde mettunde nde njaran-mi ndee, naa batiseede \w batisima\w* naawɗo mo mbatisetee-mi oo naa? 
\p  
\v 39 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Miɗen mbaawi. 
\p O wii ɓe: 
\p —On njaran horde nde njaran-mi ndee, keɓon batisima mo mbatisetee-mi oo.  
\v 40 Kaa jooɗagol bannge am ɲaamo naa nano wanaa miin yamirta ɗum. Ɗeen joolle, ɓe Laamɗo moƴƴinani ɗum'en ɓee njey ɗum. 
\p  
\v 41 Nde taalibaaɓe sappo heddiiɓe ɓee nani ɗum ndee, mettaa e Yaakuuba e Yuhanna.  
\v 42 Iisaa noddi ɓe fuu, wii: 
\p —Oɗon anndi jataaɓe laamiiɓe heeferɓe ɓee, ana kawjorii yimɓe mum'en hawju bonɗo, mawɓe ɓee duu ana laamorii laamu boɗeejo.  
\v 43 Onon kaa, ɗum waɗataa hakkunde mooɗon. So won jiɗɗo teddeengal hakkunde mon, ana haani laataade golloowo mooɗon.  
\v 44 Kasen so won muuyɗo ardaade e mon, ana haani laataade maccuɗo mooɗon, on fuu.  
\v 45 Sabi fay \w Ɓii Neɗɗo\w* wardaali faa gollanee, gollande yimɓe wardi, hokkitira yonki mum yalla ana laatoo coottitaari heewɓe. 
\s1 No Iisaa wumtiniri Bartime 
\p  
\v 46 Ɓe njottii Yeriko. Nde Iisaa e taalibaaɓe mum ɓee njalti ngeenndi ndii ndee, kamɓe e jamaa keewɗo, ɓe tawi bumɗo biyeteeɗo Bartime ɓii Time ana jooɗii ana garbinoo e sera laawol ngol.  
\v 47 Nde o nani Iisaa Nasaraatunke oo ɓettotoo ɗon ndee, o darii omo wulla omo wiya: 
\p —Iisaa, \w taanii Daawuuda\w*, yurmam! 
\p  
\v 48 Heewɓe ndarii ana njahoo e makko ana mbiya o deƴƴinoo, kaa o ɓeydii wullude, omo wiya: 
\p —Taanii Daawuuda, yurmam! 
\p  
\v 49 Iisaa darii, wii: 
\p —Noddee mo. 
\p Nden, ɓe noddi bumɗo oo, ɓe mbii ɗum: 
\p —Seya, imma, o noddii ma. 
\p  
\v 50 O gurbitii, o tippii disaare makko, o wari e Iisaa.  
\v 51 Iisaa lamndii mo, wii: 
\p —Koɗum njiɗ-ɗaa mi waɗane? 
\p Bumɗo oo jaabii mo, wii: 
\p —Moobbo, mi hewta gite am. 
\p  
\v 52 Iisaa wii mo: 
\p —Yaa, goonɗinal maa danndii ma. 
\p Ɗon e ɗon o wumti, o yaadi e Iisaa jahaangal muuɗum ngal. 
\c 11  
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\p  
\v 1 Nde ɓe ɓadinoo \w Urusaliima\w*, ɓe njottii Baytifaaji e Baytaniya, dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun, Iisaa neli taalibaaɓe mum ɗiɗon,  
\v 2 o wii ɓe: 
\p —Njehee naatoyee ngeenndi ngonndi yeeso mon ndii. Oon wakkati fuu, on tawan mola ndakiiwa nga fay gooto waɗɗaaki abada ana haɓɓii. Kumton nga, ngaddon nga ɗoo.  
\v 3 So won biiɗo on ko ngatton nga, njaabo-ɗon Moobbo ana haajaa nga. Ɗon e ɗon on njoppete ngaddon nga. 
\p  
\v 4 Ɓe njehi, ɓe tawi mola ana haɓɓii damal sella, ɓe kumti ɗum.  
\v 5 Yoga e darinooɓe ɗon ɓee lamndii ɓe: 
\p —Koɗum ngollaton ɗoo? Ko kumtirton mola ngaa? 
\p  
\v 6 Ɓe njaaborii ɓeen no Iisaa wiirunoo nii. Ɓeen njoppi ɓe.  
\v 7 Ɓe naɓani Iisaa mola ngaa, ɓe njappi e magga saayaaji maɓɓe, o waɗɗii.  
\v 8 Heewɓe mbeerti saayaaji mum'en e laawol, woɓɓe kelti caɓe leɗɗe sera ton, mbeerti ɗe e laawol ngol.  
\v 9 Ɓee ardii mo, ɓee keedi caggal makko eɓe ilinoo: 
\p —Jettooje e barke ngoodanii gardoowo e dow innde Joomiraaɗo!\f + \fr 11:9 \ft Jabuura 118.25-26\f* 
\v 10 Barke woodanii laamu njaati meeɗen Daawuuda, laamu garoowo oo! Jettooje ngoodanii Laamɗo Toowɗo! 
\p  
\v 11 Iisaa ŋabbiti Urusaliima tan, naatoyi \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu. Nde o yiinoo ko woni e mayru fuu ndee, o feewi Baytaniya kanko e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee, tawi hiirii. 
\s1 No Iisaa huɗiri ibbi 
\p  
\v 12 Janngo mum, caggal ɓe ndawii Baytaniya, tawi omo yolbi.  
\v 13 O soynii ibbi mbillitikki, o yehi ƴeewoyde yalla omo tawa e makki ɓiɓɓe. Nde o yottinoo ki ndee, o tawaali e makki so wanaa haakolooji. Sabi oon wakkati wanaa wakkati rimugol ibbe.  
\v 14 O wii ibbi kii: 
\p —Pati fay gooto ɲaamu ɓiɓɓe maa abada kasen! 
\p Taalibaaɓe makko ɓee nani ɗum. 
\s1 No Iisaa ribbiri jaagotooɓe ley Suudu Dewal Mawndu 
\p  
\v 15 Ɓe njottii \w Urusaliima\w*, Iisaa naati daalaare \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, o darii omo ribba soodooɓe e soottooɓe wonɓe ley mayre ɓee. O liɓi taabe weccooɓe kaalisi e jooɗorɗe soottooɓe buugaaji.  
\v 16 O ɗalaali fay gooto seeka daalaare Suudu Dewal Mawndu nduu ana roondii kaaki.  
\v 17 O waajii ɓe: 
\p —Tama wanaa ana winndii: «Suudu am nduu noddirte suudu rewrudu leɲi fuu!»\f + \fr 11:17 \ft Esaaya 56.7\f* Kaa onon, on ngaɗii ndu suuɗorde yanooɓe.\f + \fr 11:17 \ft Yeremiya 7.11\f* 
\p  
\v 18 Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* nani ɗum, ndaari no masinbinira mo. Ɓe kuli mo, sabi waaju makko oo naatii jamaa oo sanne.  
\v 19 Nde hiirnoo ndee, kanko e taalibaaɓe makko ɓe njalti ngeenndi ndii. 
\s1 Haala duwaawu gonduɗo e goonɗinal 
\p  
\v 20 Janngo mum, beetee law, eɓe ɓettoroo to ibbi kii too, ɓe njii ki yoorii kolon faa yottii ɗaɗi.  
\v 21 Piyeer miccitii, wii mo: 
\p —Moobbo, ƴeew! Ibbi ki kuɗuno-ɗaa kii yoorii. 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii, wii ɓe: 
\p —Ngoonɗinee Laamɗo!  
\v 23 Miɗo haalana on goonga: neɗɗo fuu biiɗo ndee waamnde haayre: «Ɗoofa, saamoy ley maayo geeci», sikkitaaki ley ɓernde mum, goonɗinii ko wii koo waɗan, jaɓante.  
\v 24 Ɗum saabii so miɗo wiya on: ko ɲaagi-ɗon e ley \w duwaawu\w* fuu, ngoonɗinee on keɓii ɗum, nden, on njaɓante.  
\v 25 Nde ndari-ɗon faa ngaɗon duwaawu fuu, so won gaɗunooɗo on huunde, njaafee ɗum, yalla \w Baabiraaɗo\w* mon gonɗo dow kammu oo ana yaafoo on luutti mooɗon. [  
\v 26 \f + \fr 11:26 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 26:\fq Kaa so on njaafataako, Baabiraaɗo mon gonɗo dow kammu oo yaafataako on onon duu luutti mooɗon.\f*] 
\s1 Ɗo yamiroore golle Iisaa iwri 
\p  
\v 27 Ɓe mbirfitii \w Urusaliima\w* kasen. E ley no o yiilortoo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nii, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* e mawɓe ɓattitii mo  
\v 28 lamndii mo: 
\p —Yamiroore hende ngollirtaa ko ngollataa koo? Homo yamir maa ngollaa ɗum? 
\p  
\v 29 Iisaa wii: 
\p —Huunde wootere tan lamndotoo-mi on. Njaabo-ɗon kam, mi haalanan on jamirɗo kam mi golla ko ngollan-mi koo.  
\v 30 Lootogal \w batisima\w*\w Yaayaa\w* ngal to Laamɗo iwri naa to yimɓe? Njaabee kam! 
\p  
\v 31 Ɓe ndawridi hakkunde maɓɓe, ɓe mbii: 
\p —So en mbii to Laamɗo, o wiyan: «Ndennoo ko saabii so on ngoonɗinaali Yaayaa?»  
\v 32 En mbiyan «yimɓe» naa? 
\p Eɓe kula yimɓe ɓee sabi ɓe fuu eɓe njogorii Yaayaa yo annabaajo jaati.  
\v 33 Ɓe njaabii Iisaa, ɓe mbii: 
\p —Min anndaa. 
\p Iisaa wii ɓe: 
\p —Haya miin duu, mi haalantaa on yamiroore nde ngolliran-mi ko ngollan-mi koo. 
\c 12  
\s1 Banndol haala remooɓe bonɓe 
\p  
\v 1 Iisaa fuɗɗi haaldirde e maɓɓe e \w banndol\w*, o wii: 
\p —Neɗɗo gooto tuti ngesa \w peguuje\w*, o filtini nga kokowol, o asi ngaykaare ɓoosirde, o mahi doomirdu. Caggal ɗum, o hasiri nga woɓɓe, o dawi.  
\v 2 Nde teɓugol yottinoo, o neli golloowo makko to remooɓe ɓee too, ɓe ngaddanoya mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe peguuje ɗee.  
\v 3 Ɓe nanngi nelaaɗo oo, ɓe pii ɗum, ɓe mbirfini ɗum juuɗe teete.  
\v 4 O neli e maɓɓe golloowo makko goɗɗo. Ɓe koyni ɗum, ɓe eli ɗum.  
\v 5 Jom ngesa oo neli kasen golloowo mum tataɓo, ɓe mbari ɗum. Non ɓe ngaɗiri woɓɓe heewɓe: ɓe pii yoga, ɓe mbari yoga.  
\v 6 Jooni kaa gooto tan o heddorii, ɓiyiiko korsuɗo oo. Sakitii o neli oo duu e maɓɓe, o wii: «Ɓe njaagoto ɓiyam oo.»  
\v 7 Kaa remooɓe ɓee mbiyondiri e ko'e mum'en: «Oo woni donoowo mo. Ngaree mbaren mo, keddoro-ɗen ngesa ngaa!»  
\v 8 Ɓe nanngi ɓiɗɗo oo, ɓe mbari ɗum, ɓe mbedii ɗum to caggal ngesa too. 
\p  
\v 9 Jooni nee, hono jom ngesa oo waɗata? O waran, o halka remooɓe ɓee, o hasira ngesa ngaa woɓɓe.  
\v 10 Tama on njanngaali ko winndaa ley Binndi ɗii koo? 
\q1 «Haayre nde mahooɓe ɓee tippitii ndee, 
\q2 kaɲum laatii haayre ɓurnde fuu teentilaade e maadi ndii. 
\q1  
\v 11 Ɗum yo golle Joomiraaɗo, 
\q2 kanjum ɗum haaynde e jiile meeɗen!»\f + \fr 12:11 \ft Jabuura 118.22-23\f* 
\p  
\v 12 Hooreeɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* tewti no nanngira Iisaa, sabi ɓe paamii ngol banndol e maɓɓe fewti. Kaa ɓe cuusaano jamaa oo, ɗum waɗi so ɓe njoppi mo, ɓe mbitti. 
\s1 Haala yoɓugol lampo 
\p  
\v 13 Ɓe neli e makko yoga e \w Farisa'en\w* e howruuɓe \w Hirudus\w* yalla ana tuufinira mo konngol makko.  
\v 14 Ɓe ngari, ɓe mbii mo: 
\p —Moobbo, miɗen anndi a goongirante: a hulataa fay gooto, sabi a ɓurdintaa yimɓe, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. Ana dagoo min ndokka kaananke \w Roma\w* mawɗo oo lampo naa dagaaki? Min ndokka mo naa pati min ndokka mo? 
\p  
\v 15 Nde wonnoo omo anndi naafigaaku maɓɓe, o wii ɓe: 
\p —Koɗum waɗi so oɗon tuufana kam? Ngaddanee kam mbuuɗu cardi faa mi yiya ɗum. 
\p  
\v 16 Ɓe ngaddani mo. O lamndii ɓe: 
\p —Natal homo e innde homo woni ɗoo? 
\p Ɓe mbii mo: 
\p —Kaananke Roma. 
\p  
\v 17 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Ndennoo ndokkee kaananke Roma ko jey, ndokkee Laamɗo duu ko jey. 
\p Ɓe kaaynaa e makko. 
\s1 Haala immital maayɓe 
\p  
\v 18 Yoga e \w Saduki'en\w* ngari e makko. Kamɓe ngoni fennuɓe immital. Ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p  
\v 19 —Moobbo, Muusaa yamirii en so neɗɗo maayii heɓaali ɓiɗɗo, miɲum naa mawnum ɓamta debbo ɗalaaɗo oo yalla ana heɓana ɗum ɓeyngu.\f + \fr 12:19 \ft Fillitagol Tawreeta 25.5\f* 
\v 20 Waɗiino e ɓettaade rimdaaɓe njeɗɗon. Arano oo ɓami debbo, maayi, heɓaali ɓiɗɗo.  
\v 21 Ɗiɗaɓo oo ɓamti debbo oo, kaɲum duu maayi heɓaali ɓiɗɗo. Tataɓo oo duu waɗi hono non.  
\v 22 Hono nii njeɗɗon ɓee fuu ɓamiri mo, ɗalaali ɓiɗɗo. Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oo duu maayi.  
\v 23 Ndennoo, ɲannde immital, homo e maɓɓe debbo oo laatotoo jom suudu mum? Sabi ɓe njeɗɗon fuu ɓe ɓamiino mo! 
\p  
\v 24 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Hee on majjii! On paamaali Binndi ɗii, on paamaali baawɗe Laamɗo ɗee.  
\v 25 Sabi so maayɓe immitike, worɓe ɓamataa, rewɓe ɓamataake, ɓe laatoto hono no malaa'ika'en wonɓe dow kammu ɓee nii.  
\v 26 Ko maayɓe immitoto koo, on njanngaali e dewtere Muusaa haala wuutuure, hono Laamɗo haaldiri e makko, wii: «Miin woni Laamɗo Ibarahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba»?\f + \fr 12:26 \ft Pergu 3.6,15-16\f* 
\v 27 Laamɗo yo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.\f + \fr 12:27 \ft Gila e jamaanu Muusaa tawi Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayii gila ko ɓooyi. Ko Laamɗo wii yo Laamɗo maɓɓe koo, holli eɓe nguuri.\f* On majjuɓe sanne. 
\s1 Haala yamiroore ɓurnde teentilaade 
\p  
\v 28 \w Dunkee Sariya\w* gooto ɓattitii Iisaa, nani jeddondiral maɓɓe, nani o jaabike \w Saduki'en\w* ɓee faa gasi, lamndii mo: 
\p —Jamirooje ɗee fuu, honde ɓuri teentilaade? 
\p  
\v 29 Iisaa jaabii mo: 
\p —Ɓurnde fuu teentilaade e jamirooje ɗee yo ndee ɗoo: «Hettina \w Israa'iila\w*, Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen oo tan woni Joomiraaɗo.  
\v 30 Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkille maa fuu e semmbe maa fuu.»\f + \fr 12:30 \ft Fillitagol Tawreeta 6.4-5\f* 
\v 31 Ɗiɗaɓerde ndee yo hono mayre, kayre woni: «Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii.»\f + \fr 12:31 \ft Lewinkooɓe 19.18\f* Walaa fuu yamiroore ɓurnde ɗee ɗiɗi teentilaade. 
\p  
\v 32-33 Dunkee Sariya oo wii mo: 
\p —Moobbo! A haalii goonga nde mbii-ɗaa Laamɗo tan woni Joomiraaɗo, kasen duu Laamɗo goɗɗo walaa so wanaa kanko. E yiɗirde Laamɗo ɓernde fuu e hakkille fuu e semmbe fuu, e yiɗirde tanaa no hoore mum nii, kanjum ɓuri \w sadakaaji\w* duppamaaji e kirsamaaji fuu! Haala maa ana selli sanne. 
\p  
\v 34 Nde Iisaa yii o jaaborike hakkilantaaku ndee, wii mo: 
\p —A woɗɗaa \w Laamu Laamɗo\w* oo. 
\p Caggal ɗum, fay gooto suusaali lamndaade Iisaa huunde. 
\s1 Haala Almasiihu e Daawuuda 
\p  
\v 35 Nde Iisaa waajotoo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* ndee, wii: 
\p —Hono \w dunkee'en Sariya\w* ɓee mbaawiri wiirude \w Almasiihu\w* oo yo taanii Daawuuda tan?  
\v 36 Sabi Daawuuda e hoore mum wiirii \w Ruuhu Ceniiɗo\w*: 
\q1 «Joomiraaɗo wii Joomam: 
\q1 Jooɗa ɲaamo am, 
\q2 faa mi waɗa njaɓɓaa wayɓe maa.»\f + \fr 12:36 \ft Jabuura 110.1\f* 
\m  
\v 37 Daawuuda e hoore mum «Joomam» noddirta mo. Ndennoo, hono o laatortoo taanum tan? 
\s1 No Iisaa daalorii jamaa oo banngal dunkee'en Sariya 
\p Jamaa keewɗo ana hettiranoo Iisaa seyo.  
\v 38 E ley waajagol makko ngol, o wii ɓe: 
\p —Ndeentee e \w dunkee'en Sariya\w* yiɗuɓe yiiloraade saayaaji mawɗi e jowteede ley luumooji,  
\v 39 fooɗantooɓe joolle ɓurɗe teddude e ley cuuɗi \w baajorɗi\w* e ley yanngeeji fuu.  
\v 40 Eɓe teeta cuuɗi rewɓe talka'en ɓe worɓe mum'en maayi, eɓe njuutina \w duwaawuuji\w* maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e moƴƴuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede e muuɗum'en. 
\s1 Haala sadaka ɓurɗo moƴƴude 
\p  
\v 41 Iisaa jooɗii fewti e keesu \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, yii no jamaa oo waɗirta kaalisi e keesu oo nii. Arsukunte'en heewɓe ngaɗi e makko kaalisi keewɗo.  
\v 42 Debbo talka mo gorum maayi wari, waɗi hen buuɗi ɗiɗi.  
\v 43 Iisaa noddi taalibaaɓe mum ɓee, wii ɗum'en: 
\p —Miɗo haalana on goonga: oo debbo talka, ko o waɗi e ley keesu oo koo ana ɓuri ko ɓee too fuu ngaɗi hen koo.  
\v 44 Sabi ɓe fuu, ko bonnantaa ɓe huunde tan ɓe ngaɗi hen, kaa kanko debbo oo, ko o hasindini e mum o waɗi hen, ko o jogii faa o wuurda koo fuu. 
\c 13  
\s1 Haala taagumansaaji kollooji timmooɗe aduna 
\p  
\v 1 Nde o yalti \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu ndee, taalibbo makko gooto wii mo: 
\p —Moobbo, ƴeew! Woy kaaƴe mawɗe mahiraaɗe maadi lobbiri! 
\p  
\v 2 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —A yii ndii maadi no foti mawnude? Fay haayre wootere heddataako ɗoo ana fawii dow wonnde, fuu wurjinte. 
\p  
\v 3 O jooɗoyii dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun, o fewti e Suudu Dewal Mawndu nduu. Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna e Andire teeldi e makko, lamndii mo, mbii: 
\p  
\v 4 —Humpitin min nde ɗum waɗata. Taagumansa homo hollata waɗugol kuɗɗe ɗee fuu? 
\p  
\v 5 Nii Iisaa darii ana wiya ɓe: 
\p —Ndeentee, pati fay gooto ƴoɲɲa on.  
\v 6 Heewɓe ngardan innde am, mbiya: «Miin woni kanko.» Ɓe ƴoɲɲan heewɓe.  
\v 7 So on nanii dillere golowole ɓadiiɗe, so on kaalanaama golowole goɗɗuɗe, pati kulee, ana tilsi ɗum waɗan, kaa ɗum wanaa timmooɗe tafon.  
\v 8 Leɲol haɓan e leɲol, laamu haɓan e laamu, leydi dimmboto e nokkuuje yogaaje, hono non yolbereeji duu. Ɗum woni puɗɗooɗe ŋatawere. 
\p  
\v 9 Ndeenee ko'e mon, sabi yimɓe naɓan on to carirɗi, on piyete ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, ɓe ndarna on yeeso sarooɓe e kaanankooɓe saabe am, faa laatano-ɗon kam seedee'en yeeso maɓɓe.  
\v 10 Ana tilsi \w Kabaaru Lobbo\w* oo waajee leɲi ɗii fuu tafon.  
\v 11 Nde ɓe naɓii on faa ɓe ndokkitira on, pati mbemmbe-ɗon ko kaalaton. Nde wakkati mum wari fuu, on keɓan ko kaalon. Sabi wanaa onon kaalata, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* haalata.  
\v 12 Neɗɗo hokkitiran sakiike mum waree, baabiraaɗo duu ɓiyum. Ɓiɓɓe immanto saaraaɓe mum'en, piya dabare yalla ɓeen ana mbaree.  
\v 13 Yimɓe fuu mbaɲan on saabe am. Kaa muɲuɗo faa timmooɗe, joomum hisinte. 
\p  
\v 14 Nde njii-ɗon «huunde harmunde bonnde»\f + \fr 13:14 \ft Daniyel 9.27; 11.31; 12.11\f* ana woni ɗo haanaa wonde fuu\f + \fr 13:14 \ft Ɗoo Iisaa haali ko annabi Daniyel sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley Suudu Dewal Mawndu Yahuudiyankooɓe. Ko o sappinoo koo waɗii gila Iisaa finaali. Jooni Iisaa wii hono majjum wartan kasen.\f* (jannguɗo ɗum, tiinnoo faama), nden, ɓe ɗum tawi ley \w Yahuudiya\w* fuu yo ndogu peewa baamle kaaƴe.  
\v 15 Tawaaɗo dow bene, pati jippoo fey so wiya naatan faa ɓama huunde ley suudu muuɗum.  
\v 16 Tawaaɗo gese, pati wirfoo so wiya ɓamoowo saaya mum.  
\v 17 Bone yanan e haamili'en e muyninooɓe ley ɗeen ɲalaaɗe!  
\v 18 Ɲaagee Laamɗo pati ɗum waɗa wakkati dabbunde.  
\v 19 Sabi ley ɗeen ɲalaaɗe torra waɗan mo hono mum waɗaali gila fuɗɗoode aduna nde Laamɗo tagi tageefu oo warde hannde, mo wattataa kasen duu.  
\v 20 Sinndo Joomiraaɗo raɓɓinɗinaalino ɗeen ɲalaaɗe, fay gooto hisataano, kaa sabaabu suɓaaɓe ɓee o raɓɓinɗiniri ɗe.  
\v 21 E oon wakkati, so won biiɗo on: «\w Almasiihu\w* annii ɗoo», naa «Ƴeewee! Omo naa too», pati ngoonɗinee.  
\v 22 Sabi almasiihu'en peneeɓe e annabaaɓe peneeɓe ɓanngoyan, ɓe ngaɗa taagumansaaji e kaayeefiiji yalla eɓe majjina suɓaaɓe ɓee, so ɓe mbaawii.  
\v 23 Ɗum nee, so wanaa ndeento-ɗon! Mi haalanii on huunde fuu gila waraali tafon. 
\s1 No Ɓii Neɗɗo oo wartirta 
\p  
\v 24 —Kaa e ley ɗeen ɲalaaɗe, caggal oon torra, naange niɓɓan, lewru ŋoottan yaaynude,  
\v 25 koode kammu caaman, kulle gonɗe dow kammu ɗee ndimmboto.\f + \fr 13:25 \ft Esaaya 13.10; 34.4; Yo'ila 2.10\f* 
\v 26 E oon wakkati, \w Ɓii Neɗɗo\w* oo yiyete ana wara e duule,\f + \fr 13:26 \ft Daniyel 7.13\f* ana warda baawɗe mawɗe e teddeengal.  
\v 27 O nelan \w malaa'ika'en\w* makko funnaange e hiirnaange, saahal e ɓaleeri, mooɓta suɓaaɓe makko ɓee gila hoore leydi faa hoore leydi. 
\p  
\v 28 Taykitee ibbe: so caɓe majje keyɗitii, haakolooji majje mbillitii, oɗon anndi ndunngu ɓadike.  
\v 29 Hono non, so on njii ɗeen kulle ana ngaɗa, anndee o ɓattiima, omo damal galle.  
\v 30 Miɗo haalana on goonga: oo jamaanu timmataa tawee kuɗɗe ɗee fuu ngaɗaali.  
\v 31 Kammu e leydi timman, kaa haalaaji am ɗii timmataa abada. 
\p  
\v 32 Kaa nden ɲalaande e oon wakkati fay gooto anndaa ɗum. Wanaa malaa'ika'en wonɓe dow kammu, wanaa \w Ɓiɗɗo\w* oo. Walaa annduɗo ɗum so wanaa \w Baabiraaɗo\w* oo.  
\v 33 Ndeentee, njeerto-ɗon, sabi on anndaa wakkati mo o warata.  
\v 34 Eɗum wa'i no gorko lanndiniiɗo faa dawa, yalti suudu mum, hokki gollooɓe mum homo fuu golle mum, yamiri doomoowo damal oo yo jeerto.  
\v 35 Ndennoo, njeertee, sabi on anndaa nde jom galle oo wartata: ana waawi laataade kiikiiɗe, naa hejjere jemma, naa wakkati nde ndontoori jogginta, naa beetee law.  
\v 36 Pati o juha on so o tawa oɗon ɗaanii!  
\v 37 Ko kaalanan-mi on koo, ɗum kaalanan-mi yimɓe fuu: njeertee! 
\c 14  
\s1 No mawɓe diina ndawriri faa nannga Iisaa 
\p  
\v 1 Balɗe ɗiɗi haɗi \w iidi Paska\w* e \w iidi mo buuru ƴuufinaaka\w* yottaade. Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* tewti molanaade Iisaa faa nannga ɗum yalla ana mbara ɗum.  
\v 2 Kaa ɓe mbii: 
\p —Pati ngaɗen ɗum ley iidi oo so yimɓe ɓee murta. 
\s1 No Iisaa wujiraa nebam uuroojam 
\p  
\v 3 Nden Iisaa ana Baytaniya, ɗo galle Simon ceppaaɗo oo ɗoo. O jooɗii faa o ɲaama, debbo gooto naati ana jogii faandu nebam laaɓuɗam, uuroojam, tiiɗuɗam coggu sanne. Debbo oo heli faandu nduu, \w wuji nebam\w* ɗam e hoore makko.  
\v 4 Yoga e wonnooɓe ton ɓee mettaa, mbiyondiri e ko'e mum'en: 
\p —Bonnude ɗam nebam, koɗum nafata?  
\v 5 Eɗam waawnoo sootteede ko ɓuri buuɗi cardi teemeɗe tati, kaalisi oo hokkee misikiina'en! 
\p Hedde eɓe ɲiŋa debbo oo.  
\v 6 Kaa Iisaa wii: 
\p —Celee e makko! Ko saabii so oɗon torra mo? Golle makko ŋarɗii sanne.  
\v 7 Sabi misikiina'en ana tawdee e mon ɲannde fuu, nde muuy-ɗon fuu oɗon mbaawi waɗande ɗum'en moƴƴere. Kaa miin, mi tawdataake e mon ɲannde fuu.  
\v 8 O waɗii ko o waawi: ko o wujiri kam nebam uuroojam ɗam yalla miɗo lanndinanoo \w yanaande\w*.  
\v 9 Miɗo haalana on goonga: ɗo \w Kabaaru Lobbo\w* waajaa e aduna oo fuu, ko oo debbo waɗi koo jantete, kasen duu o miccitete. 
\s1 No Yahuuda jammborii Iisaa 
\p  
\v 10 Yahuuda Isikariyota, gooto e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee, yehi to hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* faa waɗa Iisaa e juuɗe mum'en.  
\v 11 Nde ɓe nani ɗum ndee, ɓe ceyii, ɓe podani mo ɓe njeenan mo kaalisi. E ley ɗum, omo fiya dabare no o jammbortoo Iisaa. 
\s1 No Iisaa hiirtidorii e taalibaaɓe mum hiraande iidi Paska 
\p  
\v 12 Ɲalooma arano \w iidi mo buuru ƴuufinaaka\w*, nde ɓe mboownoo hirsude jawɗi \w Paska\w* ndee, taalibaaɓe Iisaa lamndii ɗum, mbii: 
\p —Hoto njiɗ-ɗaa min njaha min lanndinanoye hiraande iidi Paska ndee? 
\p  
\v 13 O neli taalibaaɓe makko ɗiɗon, o wii ɗum'en: 
\p —Njehee ngeenndi too, on kawran ton e gorko ana roondii mbulku ndiyam, njokkon e mum.  
\v 14 Galle mo o naati fuu, mbiyon jom galle oo: «Moobbo wii suudu hondu ɲaamdata e taalibaaɓe mum ɓee hiraande iidi Paska?»  
\v 15 O hollan on sooro manngo, paraango faa gasi, ton lanndinanto-ɗon en hiraande ndee. 
\p  
\v 16 Taalibaaɓe ɗiɗon ɓee njehi, naatoyi ngeenndi ndii, ɓe tawri hono no o wii ɓe nii, ton ɓe lanndinii hiraande Paska ndee. 
\p  
\v 17 Hiiri, Iisaa wardi e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee.  
\v 18 Nde ɓe njooɗii eɓe ɲaama ndee, Iisaa wii: 
\p —Miɗo haalana on goonga: gooto mooɗon jammboto kam, omo ɲaamda e am jooni.\f + \fr 14:18 \ft Jabuura 41.10\f* 
\p  
\v 19 Ɗum laatanii ɓe sugulla, hedde eɓe lamndoroo mo gooto gooto, gooto fuu ana wiya: 
\p —Kori wanaa miin kaa? 
\p  
\v 20 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Gooto e mooɗon, onon sappo e ɗiɗon ɓee, tummbidoowo e am junngo mum e la'al oo.  
\v 21 Waajibi \w Ɓii Neɗɗo\w* ɗalira aduna no haaliraa ley Binndi ɗii nii. Kaa bone woodanii jammbotooɗo Ɓii Neɗɗo oo! Oon gorko, so rimanooka fey ɓuri moƴƴande ɗum! 
\p  
\v 22 Nde ɓe ɲaamata ndee, Iisaa ɓami buuru, yetti Laamɗo, helti, hokki ɓe, wii: 
\p —Nanngee, ɗum yo terɗe am. 
\p  
\v 23 Caggal ɗum, o ɓami horde \w peguujam\w*, o yetti Laamɗo, o hokki ɓe, ɓe fuu ɓe njari.  
\v 24 O wii ɓe: 
\p —Ɗum yo ƴiiƴam am, ƴiiƴam tabintinoojam \w aadi\w* keyri, njupportooɗam saabe heewɓe.  
\v 25 Miɗo haalana on goonga: abada mi yarataa peguujam kasen so wanaa ɲannde njaroy-mi peguujam kesam e ley \w Laamu Laamɗo\w*. 
\p  
\v 26 Caggal ɓe njimii Jabuura,\f + \fr 14:26 \ft Neesu Yahuudiyankooɓe woni yimde jime Jabuura 115-118 e hiraande iidi Paska.\f* ɓe njalti, ɓe njehi waamnde haayre wiyeteende Jaytun.  
\v 27 Iisaa wii ɓe: 
\p —On fuu on njoppan kam, sabi ana winndii: «Mi fiyan duroowo oo, mi wara ɗum, baali ɗii caakoo.»\f + \fr 14:27 \ft Jakariyaa 13.7\f* 
\v 28 Kaa caggal mi wuurtii, mi adoyto on \w Galili\w*. 
\p  
\v 29 Piyeer wii mo: 
\p —Fay so ɓe fuu ɓe njoppu maa, miin kaa mi yoppataa ma. 
\p  
\v 30 Iisaa wii mo: 
\p —Miɗo haalane goonga: jemma hannde oo jaati, fade ndontoori jogginde cili ɗiɗi a wiyan a anndaa kam cili tati. 
\p  
\v 31 Piyeer haali, tekkini, wii: 
\p —Fay so tilsi mi maaydan e maa, abada mi wiyataa mi anndaa ma. 
\p Taalibaaɓe ɓee fuu mbii hono non. 
\s1 No Iisaa ɲaagorii Laamɗo ley Gecemane 
\p  
\v 32 Ɓe njottii nokku biyeteeɗo Gecemane, o wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Njooɗee ɗoo, faa mi waɗoya \w duwaawu\w*. 
\p  
\v 33 O yaadi e Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna. O fuɗɗi maatude kulol, o ruubi.  
\v 34 O wii ɓe: 
\p —Yoomeende ana mawni e am sanne faa ana ndaara warde kam. Keddee ɗoo, njeertee pati ɗaanee. 
\p  
\v 35 O woɗɗitii seeɗa, o hippii e leydi, o duwii yalla omo daɗa e oo wakkati naawɗo so ana huɓindoo.  
\v 36 O wii: 
\p —Abba! Aɗa waawi huunde fuu, woɗɗinam ndee horde bone. Kaa pati laatoro no njiɗir-mi, yo laatoro no njiɗir-ɗaa aan. 
\p  
\v 37 O warti, o tawi eɓe ɗaanii. O wii Piyeer: 
\p —Simon, a ɗaaniiɗo naa? A waawaa jeertaade tawee a ɗaanaaki fay wakkati gooto naa?  
\v 38 Pati ɗaanee, nduwee, pati on ceyte. Sabi hakkille ana heewi anniya lobbo, kaa terɗe ana lo'i. 
\p  
\v 39 O yehi kasen, o duworii no arannde nii.  
\v 40 O warti, o tawi ɓe ɗaantike, sabi ɗoyɗi ana piilii e maɓɓe. Ɓe ndonki anndude ko ɓe njaabotoo mo.  
\v 41 O warti cilol tataɓol, o wii ɓe: 
\p —Faa jooni oɗon ɗaanii oɗon ŋoottinoo naa? Heƴii. Wakkati oo warii. \w Ɓii Neɗɗo\w* waɗete e juuɗe luuttooɓe.  
\v 42 Immee njehen! Ƴeewee, jammbotooɗo kam oo annii. 
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\p  
\v 43 O tilaaki haalde, faa Yahuuda, gooto e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee, yottii ana wondi e yimɓe heewɓe jogiiɓe kaafaaje e cabbi. Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w*, \w dunkee'en Sariya\w* e mawɓe, kaɲum'en neli ɓe.  
\v 44 Jammbotooɗo mo oo hokki ɓe finnde, wii: 
\p —Neɗɗo mo ɓuccii-mi fuu, oo woni kanko. Nanngee ɗum, naɓon ɗum kawjo-ɗon ɗum. 
\p  
\v 45 Yahuuda yottii tan, ɓattitii Iisaa, wii ɗum: 
\p —Moobbo! 
\m O ɓuccii ɗum.  
\v 46 Nii ɓe njani e Iisaa, ɓe nanngi ɗum.  
\v 47 Gooto e darinooɓe ɗon ɓee, soorti kaafaawi mum, soppi golloowo Jottinoowo Sadaka Mawɗo, taƴi nowru mum.  
\v 48 Iisaa wii ɓe: 
\p —Ko ngardu-ɗon e kaafaaje e cabbi faa nanngon kam hono mi janoowo?  
\v 49 Miɗo wondi e mon ɲannde fuu ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu miɗo waajoo, on nanngaali kam. Kaa ɗum waɗan yalla ko Binndi ɗii mbii koo ana tabita. 
\p  
\v 50 E ley ɗum, taalibaaɓe ɓee fuu njoppi mo, ndogi. 
\p  
\v 51 Jokolle mo ɓoornaaki ko wanaa waandaade disaare, jokki e makko, ɓe nanngi ɗum  
\v 52 o yoppi disaare ndee, o dogiri ɓe terɗe teete. 
\s1 No mawɓe diina cariri Iisaa 
\p  
\v 53 Ɓe naɓi Iisaa to \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo oo, tawi hooreeɓe yottinooɓe sadaka e mawɓe e \w dunkee'en Sariya\w* fuu ana mooɓtii.  
\v 54 Piyeer jokkitii mo fali daawre hakkunde maɓɓe, faa naati ley daalaare galle Jottinoowo Sadaka Mawɗo. O jooddii e doomooɓe, omo ƴuwloo yiite.  
\v 55 Hooreeɓe yottinooɓe sadaka e jeyaaɓe e \w waalde Saahiiɓe\w* ndee fuu ana tewta ko kappira Iisaa yalla ana waree, kaa ɓe keɓaali.  
\v 56 Heewɓe ana kappa mo, kaa kamɓe e hoore maɓɓe, kappi maɓɓe ɗii ana luuttondiri.  
\v 57 Yogaaɓe kappi mo, mbii: 
\p  
\v 58 —Min nanii omo wiya: «Mi wurjinan \w Suudu Dewal Mawndu\w* ndu yimɓe mahiri juuɗe, e ley balɗe tati mi maha suudu dewal wonndu ndu mahiraaka juuɗe.» 
\p  
\v 59 Kaa e ɗum duu, happugol maɓɓe ngol ana luuttondiri.  
\v 60 Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo darii hakkunde jamaa oo, lamndii Iisaa: 
\p —Walaa ko njaaboto-ɗaa naa? Tama a nanaali ko ɓe mbiyete koo? 
\p  
\v 61 Fuu omo deƴƴinii, o jaabaaki fay huunde. Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo ana lamndoo mo kasen, ana wiya: 
\p —Aan a \w Almasiihu\w*, ɓii mo jettooje ngoodani oo naa? 
\p  
\v 62 O jaabii, o wii: 
\p —Miin woni kanko. On njiyan \w Ɓii Neɗɗo\w* ana jooɗii ɲaamo Jom Baawɗe oo,\f + \fr 14:62 \ft Jabuura 110.1\f* ana warda e duule kammu.\f + \fr 14:62 \ft Daniyel 7.13\f* 
\p  
\v 63 E ley ɗum, Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo mettaa faa seeki kaddule mum, wii: 
\p —En kaajaaka seedee'en hankasen.  
\v 64 On narrii noppi mooɗon ko o bonkii Laamɗo koo. Koɗum njii-ɗon hen? 
\p Ɓe fuu ɓe mbii omo haani wareede. 
\p  
\v 65 Yoga maɓɓe fuɗɗi tuttude e makko, ɓe cuddi yeeso makko, eɓe culkoo mo, eɓe mbiya mo: 
\p —Annditin culkiiɗo ma! 
\p Nii doomooɓe ɓee nanngi mo, ana piya mo banaaje. 
\s1 No Piyeer waɗi so yankiri Iisaa 
\p  
\v 66 E ley no Piyeer worri e ley daalaare galle oo nii, gooto e horɓe \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo yottii.  
\v 67 Nde o yiinoo Piyeer ana ƴuwloo ndee, o taykitii ɗum, o wii: 
\p —Aan, aɗa wondunoo e Iisaa Nasaraatunke oo. 
\p  
\v 68 Nii Piyeer yeddi mo, wii: 
\p —Wanaa miin! Mi faamataa ko kaalataa koo. 
\p Caggal ɗum, Piyeer yehi naatoyi bolongal galle oo. [Tan ndontoori joggini.]\f + \fr 14:68 \ft Cakite aaya 68 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyde ɗii.\f* 
\v 69 Nde korɗo oo yiinoo mo kasen ndee, haaltani darinooɓe ɗon ɓee, wii: 
\p —Oo yo gooto maɓɓe! 
\p  
\v 70 Piyeer yeddi kasen. Ɗon e ɗon darinooɓe ɗon ɓee mbii Piyeer: 
\p —Taƴoral, a gooto e maɓɓe, sabi a Galilinke. 
\p  
\v 71 Nii o fuɗɗi hunaade e huttaade, omo wiya: 
\p —Mi anndaa gorko mo kaalaton haala mum oo fey! 
\p  
\v 72 Ndontoori joggini ɗiɗaɓerde, Piyeer miccitii ko Iisaa wiinoo ɗum koo: «Fade ndontoori jogginde cili ɗiɗi, a wiyan a anndaa kam cili tati.» O darii omo woya. 
\c 15  
\s1 No Pilaatu lamndorii Iisaa 
\p  
\v 1 Beetee law, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe e \w dunkee'en Sariya\w* e \w waalde Saahiiɓe\w* ndee, ɓe fuu ɓe ndawridi. Ɓe kaɓɓi Iisaa, ɓe naɓi ɗum to Pilaatu goforneer oo. 
\p  
\v 2 Pilaatu lamndii mo, wii: 
\p —Aan woni kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w* oo naa? 
\p O jaabii, o wii: 
\p —No mbii-ɗaa nii. 
\p  
\v 3 Hooreeɓe yottinooɓe sadaka ɓee ana ngullanoroo mo kulle keewɗe.  
\v 4 Pilaatu lamndii mo kasen: 
\p —Walaa ko njaaboto-ɗaa naa? A nanaali ko ɓe ngullani maa koo fuu naa? 
\p  
\v 5 Kaa Iisaa jaabaaki fay huunde, faa ɗum haaynii Pilaatu. 
\s1 No Iisaa sariraa yo bareteeɗo 
\p  
\v 6 \w Iidi Paska\w* fuu, goforneer oo ana hokkannoo yimɓe ɓee suɓaade e kasunkooɓe ɓee mo njiɗi yoppitaneede.  
\v 7 Gorko biyeteeɗo Barabas murtidiino e woɓɓe faa ɓe mbari neɗɗo. Oon wakkati, eɓe uddanoo kasu saabe ko ɓe ngaɗi koo.  
\v 8 Jamaa oo ŋabboyi to Pilaatu woni too, naati e ɲaagaade ɗum waɗana ɓe ko woownoo waɗande ɓe koo.  
\v 9 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Oɗon njiɗi mi yoppitana on kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w* oo naa? 
\p  
\v 10 Sabi o anndii hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee haasidaaku waɗi so ndokkitiri mo.  
\v 11 Kaa ɓe ndunƴi jamaa oo e ɲaagaade Pilaatu yoppitana ɓe Barabas ɓurani ɓe yoppita Iisaa.  
\v 12 Pilaatu jaabii kasen, wii ɓe: 
\p —Ndennoo, koɗum njiɗ-ɗon mi waɗa mo mbiyaton kaananke Yahuudiyankooɓe oo? 
\p  
\v 13 Ɓe ngulli: 
\p —Tontu mo e \w leggal bardugal\w*! 
\p  
\v 14 Pilaatu lamndii ɓe: 
\p —Koɗum o waɗi ko boni? 
\p Ɓe ɓeydi dukude semmbe: 
\p —Tontu mo e leggal bardugal! 
\p  
\v 15 Nde wonnoo Pilaatu ana yiɗi welnude ɓerɗe jamaa oo, yoppitani ɗum'en Barabas. Caggal ɗum, o yamiri Iisaa fiyee dorri, tontoyee e leggal bardugal. 
\p  
\v 16 Sordaasi'en ɓee naɓi mo naannoyi mo ley galle to huɓeere ndee woni too, mooɓti fedde sordaasi'en ɓee fuu.  
\v 17 Ɓe ɓoorni mo burmusuure woɗeere,\f + \fr 15:17 \ft Wakkati Iisaa, \fk burmusuure woɗeere \ft yo saaya ka kaananke ɓoornotoo.\f* ɓe caɲi tenngaade gi'e ɓe kippi e hoore makko.  
\v 18 Ɓe keddii eɓe calmina mo, eɓe mbiya: 
\p —Saɗi, kaananke Yahuudiyankooɓe. 
\p  
\v 19 Eɓe piira hoore makko kalacal, eɓe tutta e makko, ɓe tuggi koppi maɓɓe eɓe cujidana mo.  
\v 20 Nde ɓe tilii jaayrude mo ndee, ɓe itti burmusuure woɗeere ndee, ɓe ɓoorni mo kaddule makko, ɓe naɓi mo sella faa ɓe tontoya mo e leggal bardugal. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal bardugal 
\p  
\v 21 Gorko gooto biyeteeɗo Simon, jeyaaɗo Sireene, baaba Aleksandere e Rufus, ana ɓettoroo ɗon iwruɗo ley ladde. Sordaasi'en ɓee ndoolɗini mo o wakkoo \w leggal bardugal\w* Iisaa ngal.  
\v 22 Ɓe naɓi Iisaa nokku biyeteeɗo Golgata. (Maanaa Golgata woni nokku laalagal hoore.)  
\v 23 Ɓe ngaddani mo \w peguujam\w* njillondiraaɗam e safaare haaɗunde yalla omo yara, kaa o jaɓaali.  
\v 24 Ɓe tonti mo e leggal bardugal, ɓe pecciri kaddule makko urwa, ɓe anndi ko gooto fuu heɓata.\f + \fr 15:24 \ft Jabuura 22.19\f* 
\v 25 Nde ɓe tontata mo ndee, wakkati yamnde jeenay beetee.  
\v 26 Ɓe mbinndi e alluwal tiimde hoore makko daliili ko tonti mo: \sc KAANANKE \+w YAHUUDIYANKOOƁE\+w*\sc*.  
\v 27 Ɓe tontidi mo e yanooɓe ɗiɗon, gooto ɲaamo makko, goɗɗo oo nano makko. [  
\v 28 \f + \fr 15:28 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 28:\fq Ɗum tabintini Binndi biiɗi: «O hiisodaama e bonɓe.»\f*]  
\v 29 Yimɓe ƴaɓɓotooɓe ɗon ɓee ana njenna mo, ana njinka ko'e mum'en, ana mbiya: 
\p —Coo! Gurjinoowo \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu so mahitoo ndu ley balɗe tati,  
\v 30 biltu hoore maa, jippa leggal bardugal ngal! 
\p  
\v 31 Hono non, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee duu njaayriri mo, kaɲum e \w dunkee'en Sariya\w* ana mbiyondira e ko'e mum'en: 
\p —O biltii woɓɓe, kaa o ronkii biltude hoore makko!  
\v 32 Kanko \w Almasiihu\w* kaananke \w Israa'iila\w* oo. Jooni, o jippoo leggal bardugal ngal, yalla eɗen njiya ngoonɗinen! 
\p Yanooɓe ɗiɗon ɓe o tontidaa ɓee duu ana mbonkoroo mo non. 
\p  
\v 33 Wakkati hakkunde naange, nimre waɗi e leydi ndii fuu faa wakkati yamnde tati kiikiiɗe.  
\v 34 E ley yamnde tati kiikiiɗe ndee, Iisaa wulli wullaango toowngo, wii: 
\p —\tl Eloyi, eloyi, lama sabaktanii?\tl* (Ɗum woni: «Laamɗo am, Laamɗo am! Koɗum waɗi so njoppu-ɗaa kam?»\f + \fr 15:34 \ft Jabuura 22.1\f*) 
\p  
\v 35 Yoga e darinooɓe ton ɓee nde nanunoo ɗum ndee, mbii: 
\p —Kettinee, omo nii nodda annabi Iliyaasa! 
\p  
\v 36 Nii gooto dogi, suuwoyi liccere ley biineegiri, haɓɓi ɗum e sawru, feewtini hunduko makko yalla omo ɓuuccoo, wii: 
\p —Njoppen mo ƴeewen yalla Iliyaasa waran jippina mo! 
\p  
\v 37 Iisaa wulli wullaango toowngo kasen, ɗali aduna.  
\v 38 Heedoode faliinde ley Suudu Dewal Mawndu ndee seekii gila dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi.  
\v 39 Hooreejo sordaasi'en darinooɗo yeeso makko oo yii no o ɗaliri aduna nii, wii: 
\p —So goonga nii, oo neɗɗo yo \w Ɓii Laamɗo\w*! 
\p  
\v 40 Rewɓe yogaaɓe ana toowti, ana coynoo. Ana e maɓɓe: Mariyama mo Magdala e Salome e Mariyama inna Yaakuuba suka e Yoses.  
\v 41 Ɓeen njokkannoo e makko ana ngollana mo nde o wonnoo \w Galili\w* ndee. E rewɓe woɓɓe kasen, ŋabbidinnooɓe e makko \w Urusaliima\w* ana ngonnoo ɗon. 
\s1 No tew Iisaa waɗiraa e yanaande 
\p  
\v 42 Hiiri, ɗum hawri e wakkati lanndinal tawi \w ɲalaande fowteteende\w* ɓadike fuɗɗude.  
\v 43 Gooto e \w waalde Saahiiɓe\w*, tedduɗo, biyeteeɗo Yuusufu mo Arimatiya, wari. Kanko duu omo doomunoo ɓanngugol \w Laamu Laamɗo\w* oo. O hulaali yaade to Pilaatu o ndaarda ɗum tew Iisaa.  
\v 44 Pilaatu haaynaa nde nanunoo o maayirii nii tan ndee, noddi hooreejo sordaasi'en, lamndii ɗum so tawii yo goonga o maayii.  
\v 45 Nde hooreejo sordaasi'en haalani mo ɗum ndee, o duŋanii Yuusufu ɓamta tew oo.  
\v 46 Yuusufu soodi kasanke, jippini tew Iisaa oo, fiili ɗum e kasanke oo, o watti ɗum e \w yanaande\w* asaande ley haayre. Caggal ɗum, o talliti haayre, o uddiri damal yanaande ndee.  
\v 47 Mariyama mo Magdala e Mariyama inna Yoses njii to o waɗaa too. 
\c 16  
\s1 No Iisaa immintiniraa 
\p  
\v 1 Nde \w ɲalaande fowteteende\w* ndee ɓettinoo ndee, Mariyama mo Magdala e Salome e Mariyama inna Yaakuuba, coodi \w nebameeji\w* uurooji ngaddi faa nguja e tew makko oo.  
\v 2 Ɲannde alan, ɓe ngari e \w yanaande\w* ndee beetee kecco wakkati puɗal naange.  
\v 3 Ɓe ndarii eɓe mbiyondira: 
\p —Homo tallitanta en haayre ndee iwa e damal yanaande ndee? 
\p  
\v 4 Kaa nde ɓe kunci gite ndee, ɓe njii haayre ndee tallitaama. Ende mawni sanne.  
\v 5 Wakkati ɓe naatunoo e yanaande ndee, ɓe njii jokolle ana jooɗii bannge ɲaamo ana ɓoornii saaya ndaneewa, ɓe kuli.  
\v 6 O wii ɓe: 
\p —Pati kulee! Iisaa Nasaraatunke tontanooɗo oo tewtaton. O immitike, o walaa ɗoo. Nokku ɗo o waɗanoo ɗoo, annii.  
\v 7 Jooni kaa, njehee, mbiyoyee taalibaaɓe makko ɓee e Piyeer o adoyto on \w Galili\w*. Ton njiyoyton mo, hono no o wiirunoo on nii. 
\p  
\v 8 Rewɓe ɓee njalti yanaande ndee, ɓe ndogi eɓe ciɲɲa kulol cattungol. Ɓe kaalanaali fay gooto huunde no ɓe poti hulde. 
\m ———————————————— 
\p  
\v 9 Caggal Iisaa wuurtii beetee law ɲannde alan, Mariyama mo Magdala mo o ribbani \w seyɗaani'en\w* njeɗɗon oo, kaɲum mo adii ɓanngande.  
\v 10 O yehi humpitoyde ɗum wondunooɓe e Iisaa ɓee, tawi eɓe cunaa eɓe mboya.  
\v 11 Ko ɓe nanunoo o wuurtii koo e ko Mariyama yii mo koo, fuu ɓe ngoonɗinaali ɗum. 
\p  
\v 12 Caggal ɗum, o ɓanngirani ɗiɗon maɓɓe mbaadi ngonndi, eɓe nanngi laawol jahoowol ladde.  
\v 13 Ɓe ngarti ɓe kumpitoyi heddiiɓe ɓee, ɓe ngoonɗinaali ɗum'en kaɲum'en duu. 
\p  
\v 14 Ko sakitii koo o ɓanngani taalibaaɓe sappo e go'o ɓee tawaaɓe ana ɲaama. O ɲiŋiri ɓe waasude maɓɓe goonɗinde e yoorde maɓɓe ɓernde, sabi ɓe ngoonɗinaali yiiɓe mo caggal immitagol makko ɓee.  
\v 15 O wii ɓe: 
\p —Njehee ley aduna oo fuu, mbaajo-ɗon tagoore ndee fuu \w Kabaaru Lobbo\w* oo.  
\v 16 Goonɗinɗo so lootaa \w lootogal batisima\w*, hisinte. Mo goonɗinaali jukkete.  
\v 17 Ɗii kaayeefiiji ana ngoodani goonɗinɓe ɓee: ɓe ndibbiran seyɗaani'en saabe am, ɓe kaalan ɗemle kese,  
\v 18 ɓe nanngiran ɓoggi leydi juuɗe maɓɓe. Fay so ɓe njarii poson, fay huunde waɗataa ɓe. Ɓe pawan junngo maɓɓe e ɲawɓe, cella. 
\p  
\v 19 Caggal Iisaa Joomiraaɗo oo haaldii e maɓɓe, ŋabbinaa kammu, jooɗii ɲaamo Laamɗo.  
\v 20 Kaa kamɓe, ɓe njehi eɓe mbaajoyoo ley nokkuuje fuu. Joomiraaɗo ana wondi e maɓɓe, tabintiniri konngol ngol taagumansaaji jaadooji e maggol.\f + \fr 16:20 \ft Aaya 9 yaade 20 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyde ɗii.\f*