\id MAT  
\h Matta 
\toc1 Linjiila Iisaa Ngeɗu Matta 
\toc2 Matta 
\toc3 Mat. 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 Ngeɗu Matta 
\c 1  
\s1 Haala dammbe Iisaa 
\p  
\v 1 Dammbe Iisaa \w Almasiihu\w*, taanii Daawuuda, taanii Ibarahiima, annii: 
\b  
\li1  
\v 2 Ibarahiima rimi Isiyaaka, 
\li1 Isiyaaka rimi Yaakuuba, 
\li1 Yaakuuba rimi Yahuuda e miɲiraaɓe mum, 
\li1  
\v 3 Yahuuda rimi Fares e Sera, ɓee ngoni ɓe o rimdi e Tamara, 
\li1 Fares rimi Hisuruuna, 
\li1 Hisuruuna rimi Aram, 
\li1  
\v 4 Aram rimi Aminadaabu, 
\li1 Aminadaabu rimi Nasuuna, 
\li1 Nasuuna rimi Salmon, 
\li1  
\v 5 Salmon rimi Bo'es, oo woni mo o rimdi e Rahab, 
\li1 Bo'es rimi Obed, oo woni mo o rimdi e Ruut, 
\li1 Obed rimi Yessa, 
\li1  
\v 6 Yessa rimi Daawuuda kaananke oo. 
\b  
\li1 Daawuuda rimi Suleymaana, oo woni mo o rimdi e debbo ɗalaaɗo Uriya, 
\li1  
\v 7 Suleymaana rimi Robo'am, 
\li1 Robo'am rimi Abiya, 
\li1 Abiya rimi Asa, 
\li1  
\v 8 Asa rimi Yusafat, 
\li1 Yusafat rimi Yoram, 
\li1 Yoram rimi Ujiya, 
\li1  
\v 9 Ujiya rimi Yotam, 
\li1 Yotam rimi Akas, 
\li1 Akas rimi Hejekiya, 
\li1  
\v 10 Hejekiya rimi Manaasa, 
\li1 Manaasa rimi Amon, 
\li1 Amon rimi Yusiya, 
\li1  
\v 11 Yusiya rimi Yekuniya e miɲiraaɓe mum. 
\li1 Ɗum hawrii e jamaanu nde Yahuudiyankooɓe konaa so naɓiraa Baabila ndee. 
\b  
\li1  
\v 12 Caggal ɓe konaama ɓe naɓaama Baabila, 
\li1 Yekuniya rimi Salaatiyel, 
\li1 Salaatiyel rimi Jorobaabel, 
\li1  
\v 13 Jorobaabel rimi Abihuda, 
\li1 Abihuda rimi Eliyakim, 
\li1 Eliyakim rimi Ajora, 
\li1  
\v 14 Ajora rimi Sadok, 
\li1 Sadok rimi Akim, 
\li1 Akim rimi Eliyuda, 
\li1  
\v 15 Eliyuda rimi Eliyaajaru, 
\li1 Eliyaajaru rimi Mattan, 
\li1 Mattan rimi Yaakuuba, 
\li1  
\v 16 Yaakuuba rimi Yuusufu, jom suudu Mariyama, 
\li1 Mariyama woni inna Iisaa noddirteeɗo Almasiihu oo. 
\b  
\p  
\v 17 No dammbe ɗee njokkondirta iwde Ibarahiima faa yottii Daawuuda, jamaanuuji sappo e nay hawrata, iwde Daawuuda faa yottii nde \w Yahuudiyankooɓe\w* konaa naɓiraa Baabila, jamaanuuji sappo e nay hawrata, iwde nde Yahuudiyankooɓe konaa naɓiraa Baabila faa yottii Almasiihu oo, jamaanuuji sappo e nay hawrata. 
\s1 Haala pinaaɗe Iisaa Almasiihu 
\p  
\v 18 No Iisaa \w Almasiihu\w* finiri annii: Mariyama inniiko oo yo cabbaaɗo Yuusufu, kaa fade makko suddeede, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* waɗi mo cowiiɗo.  
\v 19 Yuusufu cabbuɗo mo oo yo neɗɗo pooccitiiɗo, ana waɲi hersa makko, miili yaltude e cabbugal ngal e cuucuukka.  
\v 20 Nde o miili ɗum ndee, \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo wari e makko ley koyɗol, wii mo: 
\p —Aan Yuusufu, taanii Daawuuda, pati hul ɓamde Mariyama, sabi ɓinngel o saawi ngel e Ruuhu Ceniiɗo iwi.  
\v 21 O riman ɓiɗɗo gorko, inndiraa mo Iisaa. Sabi oon hisinan yimɓe mum e luutti mum'en ɗii. 
\p  
\v 22 Ɗum fuu, ɗum waɗii yalla haala ka Laamɗo yottiniri annabaajo oo kaa ana tabita nde oon wii: 
\q1  
\v 23 «Surba oo ɓaman reedu, 
\q2 rima ɓiɗɗo gorko, 
\q1 oon inndirte Immaanuwel.»\f + \fr 1:23 \ft Esaaya 7.14\f* 
\p Maanaa innde ndee yo: «Laamɗo ana wondi e meeɗen». 
\p  
\v 24 Nde Yuusufu fini ndee, waɗiri no malaa'ika Joomiraaɗo oo wiirunoo ɗum nii. O ɓami Mariyama,  
\v 25 kaa o reentaali e mum faa ɓeyni ɓiɗɗo gorko. Yuusufu inndiri oon Iisaa. 
\c 2  
\s1 No jom'en annde ngardi faa ƴeewa Iisaa 
\p  
\v 1 Iisaa fini Baytilaama ley leydi \w Yahuudiya\w* e jamaanu laamu \w Hirudus\w*. Jom'en annde iwrii funnaange, ngari \w Urusaliima\w*.  
\v 2 Nde ɓe ngari ndee, ɓe mbii: 
\p —Hoto kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w* dimaaɗo jooni oo woni? Min njii hoodere makko ɓanngii funnaange, min ngarii sujidande mo. 
\p  
\v 3 Oon kabaaru jiiɓi hakkille Hirudus, kaɲum e Urusaliimankooɓe fuu.  
\v 4 O noddi hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e \w dunkee'en Sariya\w* ɓee fuu, o lamndii ɗum'en hoto \w Almasiihu\w* oo foti rimeede.  
\v 5 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Baytilaama ley leydi Yahuudiya, sabi ko annabaajo oo winndunoo koo annii: 
\q1  
\v 6 «Aan, Baytilaama, leydi Yahuudiya, 
\q2 taƴoral a wanaa ngeenndi pamardi barke e geelle Yahuuda mawɗe ɗee. 
\q1 Sabi ardotooɗo iwan e maa, 
\q2 garoowo durde \w Israa'iilankooɓe\w*, yimɓe am.»\f + \fr 2:6 \ft Mika 5.1\f* 
\p  
\v 7 E ley ɗum, Hirudus noddi jom'en annde ɓee e cuucuukka, lamndii ɓe wakkati mo hoodere ndee ɓanngi oo. Ɓeen pammini mo.  
\v 8 Caggal mum, o neli ɓe Baytilaama, o wii ɓe: 
\p —Njehee, kumpitoyo-ɗon kabaaru cukalel ngel faa taƴoron. So on njii ngel, kumpitee kam yalla miɗo yaha miin duu, mi sujidanoya ngel. 
\p  
\v 9-10 Nde ɓe nani ko kaananke oo haali koo ndee, ɓe mbitti. Non ɓe coynii hoodere nde ɓe njiinoo funnaange ndee. Ko ɓe njii nde koo, ɓe ceyii seyo manngo sanne. Nde ardii ɓe yaade. Nde nde yottii ɗo cukalel ngel woni ɗoo ndee, nde darii.  
\v 11 Ɓe naati ley galle oo, ɓe njii cukalel ngel e inna mum Mariyama. Ɓe korfii, ɓe cujidani ngel, ɓe kumti gineeji maɓɓe, ɓe teddiniri ngel kaŋŋe e gowe e ɗacce uurooje biyeteeɗe miiri.  
\v 12 Caggal ɗum, Laamɗo daalii ɓe ley koyɗol pati ɓe mbirfitoo to Hirudus, ɓe kootiri leydi maɓɓe laawol gonngol. 
\s1 No Yuusufu dogiri suuɗoyaade Misira 
\p  
\v 13 Nde ɓe mbitti ndee, \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo wari e Yuusufu ley koyɗol, wii ɗum: 
\p —Imma, ɓam cukalel ngel e inna mum, dogu njahaa Misira, keddo-ɗaa ton faa nde mbii-maa-mi ngartaa. Sabi \w Hirudus\w* waran tewtude cukalel ngel faa wara ɗum. 
\p  
\v 14 Yuusufu immii jemma, naɓi cukalel ngel e inna maggel Misira.  
\v 15 O heddii ton faa Hirudus maayi, yalla haala ka Laamɗo yottinirnoo annabaajo oo kaa ana tabita nde oon wii: 
\q1 «Mi noddii ɓiyam gonɗo Misira.»\f + \fr 2:15 \ft Hosee'a 11.1\f* 
\s1 No Hirudus masinbiniri sukaaɓe Baytilaama 
\p  
\v 16 Nde \w Hirudus\w* faami jom'en annde ɓee njammbike ɗum ndee, mettaa sanne. O yamiri sukaaɓe worɓe Baytilaama e ɗakkol mum fuu mbaree, gila keccoy faa heɓuɓe duuɓi ɗiɗi. O waɗi ɗum hakke ɲalaaɗe ɗe jom'en annde ɓee ndokki mo taƴoral mum ɗee.  
\v 17 Ɗum tabitirii haala ka Laamɗo yottiniri annabi Yeremiya kaa nde oon wii: 
\q1  
\v 18 «Wullaango nanaama ley ngeenndi Rama, 
\q2 kaɲum e bojji e boytaali: 
\q1 Ɗum Rahiilu\f + \fr 2:18 \fk Rahiilu \ft woni jom suudu Yaakuuba. Mo yimɓe Israa'iila njogorii hono inna mum'en.\f* woyata cukaloy mum. 
\q2 O jaɓaali waaltineede, sabi koy keddaaki.»\f + \fr 2:18 \ft Yeremiya 31.15\f* 
\s1 No Yuusufu wartiri leydi Israa'iila 
\p  
\v 19 Caggal maayde \w Hirudus\w*, \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo wari e Yuusufu to Misira too ley koyɗol,  
\v 20 wii ɗum: 
\p —Imma, wirfintin cukalel ngel e inna mum leydi \w Israa'iila\w*, sabi yiɗunooɓe warde suka oo ɓee maayii. 
\p  
\v 21 Yuusufu immii, naɓti cukalel ngel e inna mum leydi Israa'iila.  
\v 22 Kaa o nanii Arikilawus loomtiima baam mum Hirudus laatike kaananke \w Yahuudiya\w*, o huli yaade ton. Ley ɗum, Laamɗo jeertini mo ley koyɗol, o yehi leydi \w Galili\w*,  
\v 23 o hoɗoyi ngeenndi mbiyeteendi Nasaraatu. Non ɗum laatorii so ɗum tabintini ko annabaaɓe ɓee mbiinoo koo: «O wiyete Nasaraatunke.» 
\c 3  
\s1 No Yaayaa waajorii 
\p  
\v 1 E oon jamaanu, \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w* ɓanngi. Omo ooynoo ley ladde jeereende \w Yahuudiya\w*, omo wiya: 
\p  
\v 2 —Tuubee, sabi \w Laamu Laamɗo\w* ɓattiima. 
\p  
\v 3 Oo woni mo annabi \w Esaaya\w* sappinoo, nde wiinoo: 
\q1 «Neɗɗo ana ooynoo ley ladde jeereende, ana wiya: 
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo ngol, 
\q2 ndartinee ɗati makko!»\f + \fr 3:3 \ft Esaaya 40.3\f* 
\m  
\v 4 Kaddungal Yaayaa yo caɲiraangal leeɓi ngelooba, omo humii nguruwol. Nguure makko yo buureeti e njuumri ladde.  
\v 5 Yimɓe iwri \w Urusaliima\w* e leydi Yahuudiya e seraaji maayo Urdun fuu, ngari e makko.  
\v 6 Eɓe njaadira luutti maɓɓe, Yaayaa looti ɓe lootogal batisima ley maayo Urdun. 
\p  
\v 7 Nde o yii \w Farisa'en\w* e \w Saduki'en\w* heewɓe ana ngara faa lootee lootogal batisima ndee, o wii ɗum'en: 
\p —Ɓiɓɓe bolle! Homo jeertini on ndogon jukkungo waroowo?  
\v 8 Ngollee golleeji kawrooji e tuubal.  
\v 9 Pati miilee e ɓerɗe mon: «Minen, min taaniraaɓe Ibarahiima.» Sabi miɗo wiya on: Laamɗo ana waawi waylitinde ɗee kaaƴe laatoo ɓiɓɓe Ibarahiima!  
\v 10 Jooni, jammbere ndee huncaama faa soppa ɗaɗi leɗɗe. Ndennoo, lekki fuu ki rimataa ɓiɗɗe lobbe, soppete, wedee e yiite. 
\p  
\v 11 Miin, ndiyam mbatisiran-mi on faa hollita on tuubii. Kaa garoowo caggal am oo, kaɲum ɓuri kam baawɗe, mi fotaa fay soccude paɗe makko. Kanko, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* e yiite o batisirta on.  
\v 12 O lanndinike faa o hennoo ɲamri makko faa laaɓa. O mooɓta ɲamri makko ley beembal, kaa ɲaande ndee o duppiran ɗum yiite nge ɲifataa. 
\s1 No Iisaa lootiraa lootogal batisima 
\p  
\v 13 Oon wakkati fuu, Iisaa iwi \w Galili\w*, wari maayo Urdun to \w Yaayaa\w*, yalla Yaayaa ana loota ɗum \w lootogal batisima\w*.  
\v 14 Kaa Yaayaa ujii, wii mo: 
\p —Aan haani lootude kam, hono aan ngardataa ga am faa mi loote? 
\p  
\v 15 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Walaa baasi, jaɓu ngaɗaa non, sabi hono non kaan-ɗen hiɓɓinirde ko dartii fuu. 
\p Nden, o jaɓi.  
\v 16 Iisaa lootaa tan, ƴeeŋi iwde e ndiyam ɗam. E oon wakkati, kammu oo udditii, o yii \w Ruuhu\w* Laamɗo ana jippoo no wuugaandu nii, ana wara e makko.  
\v 17 Ɗon daande iwri dow kammu, wii: 
\p —Oo ɗoo yo \w Ɓiyam\w* mo korsin-mi, mo cuɓii-mi. 
\c 4  
\s1 No Ibiliisa ndaardi seytoraade Iisaa 
\p  
\v 1 E oon wakkati, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* naɓi Iisaa ley ladde jeereende, yalla \w Ibiliisa\w* ana tewta seytaade mo.  
\v 2 Iisaa ɲaamaali faa waɗi balɗe capanɗe nay jemma e ɲalooma. Caggal ɗum, o yolbi.  
\v 3 Nii, Ceytotooɗo oo ɓattitii mo, wii mo: 
\p —So a \w Ɓii Laamɗo\w*, yamir ɗee kaaƴe laatoo ɲaamdu. 
\p  
\v 4 Kaa o jaabii oon, o wii: 
\p —Ana winndii: «Wanaa ɲaamdu tan neɗɗo wuurdata, ko neɗɗo wuurdata dee, haala fuu ka Laamɗo haali.»\f + \fr 4:4 \ft Fillitagol Tawreeta 8.3\f* 
\p  
\v 5 Caggal ɗum, Ibiliisa naɓi mo \w Urusaliima\w* ngeenndi ceniindi ndii, darni mo dow leŋŋe-leŋŋe \w Suudu Dewal Mawndu\w*,  
\v 6 wii mo: 
\p —So a Ɓii Laamɗo, suur njippo-ɗaa e leydi. Sabi ana winndii: «Laamɗo yamiran \w malaa'ika'en\w* mum njaɓɓite pati koyngal maa gaaɲo e haayre.»\f + \fr 4:6 \ft Jabuura 91.11-12\f* 
\p  
\v 7 Oon wii mo: 
\p —Ana winndii kasen: «Pati ittu koro Laamɗo, Joomiraaɗo maa.»\f + \fr 4:7 \ft Fillitagol Tawreeta 6.16\f* 
\p  
\v 8 Kasen Ibiliisa naɓi mo dow waamnde haayre toownde sanne, holli mo laamuuji aduna ɗii fuu e darja mum'en,  
\v 9 wii mo: 
\p —Mi hokkete ɗum ɗoo fuu so tawii a sujidanii kam. 
\p  
\v 10 Oon wii mo: 
\p —Fottanam too, Ibiliisa! Sabi ana winndii: «Laamɗo Joomiraaɗo maa tan kaan-ɗaa sujidande, kanko tan kaan-ɗaa rewde.»\f + \fr 4:10 \ft Fillitagol Tawreeta 6.13\f* 
\p  
\v 11 Oon wakkati fuu, Ibiliisa seli e makko. Malaa'ika'en ngari e makko, ana ngollana mo. 
\s1 No Iisaa fuɗɗiri golleeji mum ley Galili 
\p  
\v 12 Nde Iisaa nani \w Yaayaa\w* uddaama ley kasu ndee, o wirfitii \w Galili\w*.  
\v 13 O eggi Nasaraatu, o hoɗoyi Kafarnahum e daande weendu nduu ley leydi Jebulon, kaɲum e Naftali,  
\v 14 yalla ana tabintina haala ka Laamɗo yottiniri annabi \w Esaaya\w* kaa nde oon wii: 
\q1  
\v 15 «Leydi Jebulon e leydi Naftali 
\q2 gonɗe dow laawol weendu, 
\q2 caggal maayo Urdun, 
\q1 e Galili hoɗorde yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*: 
\q1  
\v 16 Leɲol gonnoongol e nimre ngol 
\q2 yii fooyre mawnde. 
\q1 Wuurɓe e ley leydi maayde niɓɓundi, 
\q2 fooyre yaaynani ɗum'en.»\f + \fr 4:16 \ft Esaaya 8.23—9.1\f* 
\p  
\v 17 Gila nden, Iisaa fuɗɗi waajaade ana wiya: 
\p —Tuubee, sabi \w Laamu Laamɗo\w* ɓattiima. 
\s1 No Iisaa noddiri taalibaaɓe aranndeeɓe 
\p  
\v 18 Iisaa ana yahannoo dow fonngo weendu \w Galili\w*, o yii worɓe ɗiɗon miɲiraaɗo e mawniraaɗo, Simon noddirteeɗo Piyeer e miɲum Andire ana tippoo bubbi mum'en ley weendu nduu, yo awooɓe.  
\v 19 Iisaa wii ɓe: 
\p —Njokkee kam, mi waɗa on awooɓe yimɓe. 
\p  
\v 20 Ɗon e ɗon ɓe njoppi bubbi maɓɓe ɗii, ɓe njokki e makko.  
\v 21 O yehi yeeso, o yii kasen rimdaaɓe ɗiɗon woɓɓe, ɓiɓɓe Jebede, Yaakuuba e miɲum Yuhanna ana ley laana. Kamɓe e baam maɓɓe Jebede, eɓe moƴƴintina bubbi maɓɓe. O noddi ɓe.  
\v 22 Ɗon e ɗon ɓe njoppi laana kaa e baam maɓɓe fuu, ɓe njokki e makko. 
\s1 No Iisaa waajorii e no selliniri yimɓe 
\p  
\v 23 Iisaa yiilii ley leydi \w Galili\w* fuu omo waajoo e ley cuuɗi \w baajorɗi\w* maɓɓe, omo ooynoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* oo, kasen omo sellina sii ɲawuuji e ellaaji fuu.  
\v 24 Kabaaru makko saakii ley leydi Siriya fuu. Omo waddanee sii ɲawɓe fuu, laddaaɓe e kirikiraaɓe, kaɲum e wooyɓe, o sellini ɗum'en.  
\v 25 Jamaa keewɗo sanne jokki e makko iwruɗo Galili e leydi ndi geelle sappo e \w Urusaliima\w* e \w Yahuudiya\w* e caggal maayo Urdun. 
\ms1 Waaju Dow Waamnde Haayre 
\mr (Baabuwol 5—6—7) 
\c 5  
\p  
\v 1 Nde Iisaa yii jamaa oo heewii ndee, o ŋabbi dow waamnde haayre, o jooɗii ton. Taalibaaɓe makko ɓee ngari e makko,  
\v 2 o fuɗɗi waajaade ɓe, o wii: 
\s1 Haala mbelko'aaku 
\q1  
\v 3 —Ɓeen annditinɓe yonkiiji mum'en ana lo'i, mbelii hoore, 
\q2 sabi kamɓe njey \w Laamu Laamɗo\w* oo! 
\q1  
\v 4 Ɓeen woyooɓe, mbelii hoore, 
\q2 sabi Laamɗo waaltinan ɓerɗe mum'en! 
\q1  
\v 5 Ɓeen leyɗinkiniiɓe, mbelii hoore, 
\q2 sabi ɓe keɓan leydi ndi Laamɗo fodani ɓe ndii! 
\q1  
\v 6 Ɓeen yolbuɓe fooccitaare so ɗomɗi ɗum, mbelii hoore, 
\q2 sabi ɓe kaaran ɓe ɗomɗitan! 
\q1  
\v 7 Ɓeen yurmotooɓe, mbelii hoore, 
\q2 sabi Laamɗo yurmoto ɓe! 
\q1  
\v 8 Ɓeen laaɓuɓe ɓerɗe, mbelii hoore, 
\q2 sabi ɓe njiyan Laamɗo! 
\q1  
\v 9 Ɓeen waddooɓe jam, mbelii hoore, 
\q2 sabi ɓe noddirte ɓiɓɓe Laamɗo! 
\q1  
\v 10 Ɓeen torraaɓe kammari fooccitaare, mbelii hoore, 
\q2 sabi kamɓe njey Laamu Laamɗo oo! 
\p  
\v 11 On mbelii hoore so yimɓe njennii on, torrii on, kappii on sii boneeji fuu saabe am.  
\v 12 Ceyee, mbeltee, sabi mbarjaari mawndi ana doomi on dow kammu. Sabi hono non annabaaɓe adiiɓe on ɓee torriraa. 
\s1 Haala lamɗam e fooyre 
\p  
\v 13 —Onon ngoni lamɗam aduna oo. Kaa so lamɗam ŋoottii lammude, koɗum lamminta ɗum? Ɗam nafataa fay huunde! Ko ɗam waawi waɗeede tan, tippeede sella, yimɓe njaɓɓa ɗam. 
\p  
\v 14 Onon ngoni fooyre aduna oo. Ngalluure ɲiɓaande dow waamnde haayre waawaa ɲooɓude.  
\v 15 Fay gooto huɓɓataa lampa, so hippa hen kaakol. Ko waɗata dee, sinndan ka, ka yaaynana gonɗo e suudu nduu fuu.  
\v 16 Hono non fooyre mooɗon haani yaaynirde yeeso yimɓe, yalla eɓe njiya golleeji lobbi ɗi ngaɗaton ɗii, ɓe njetta \w Baabiraaɗo\w* mooɗon gonɗo dow kammu oo. 
\s1 Ko Iisaa janngini banngal Tawreeta 
\p  
\v 17 —Pati cikkee mi garɗo ittude Sariya binndaaɗo ley Tawreeta naa ley dewte annabaaɓe oo. Mi waraali ittude mo, mi garɗo hiɓɓinde mo.  
\v 18 Miɗo haalana on goonga: so nii kammu e leydi ana keddii, wanaa toɓɓel wanaa masel tosataake e Sariya oo faa nde fuu tabiti.  
\v 19 Ɗum nee, boofuɗo ko ɓuri fuu famɗude e jamirooje ɗee, so janngini woɓɓe faa ngaɗa non, laatoto ɓurɗo famɗude e \w Laamu Laamɗo\w*. Kaa neɗɗo fuu jokkuɗo sariya oo, so janngini woɓɓe ngaɗa non, laatoto mawɗo e Laamu Laamɗo.  
\v 20 Sabi miɗo wiya on: so on ɓuraali \w dunkee'en Sariya\w* e \w Farisa'en\w* fooccitaare, on naatataa e Laamu Laamɗo abada. 
\s1 Haala tikkere 
\p  
\v 21 —On nanii njaatiraaɓe meeɗen ɓee mbiyanooma: «Pati ɲaaɗu hoore, ɲaaɗuɗo hoore fuu, ana haandi e sareede.»\f + \fr 5:21 \ft Pergu 20.13\f* 
\v 22 Miin noo miɗo wiya on: tikkanɗo sakiike mum fuu, ana haandi e sareede. Oon biiɗo sakiike mum «Meereejo» darnete yeeso sariya ɓurɗo fuu naawde. Kasen neɗɗo fuu biiɗo mo «Nuykaaɗo» ana haandi e naatude yiite jahannama.  
\v 23 Ndennoo, so a warii e \w ittirde sadaka\w* faa cakko-ɗaa, a miccitike ɗon e ɗon sakiike maa ana jogani maa metti,  
\v 24 yoppu ɗon \w sadaka\w* maa oo, njahaa njaafondiroyaa e sakiike maa oo tafon, so keɓaa wartude cakko-ɗaa. 
\p  
\v 25 So won gullaniiɗo ma saabe ɲamaande, oɗon njaada sariya, yaawnu ndewritaa e joomum fade mooɗon yottaade, pati o waɗe e juuɗe caroowo, oon waɗe e junngo kayboowo kasu, nden kaa, udde-ɗaa e kasu.  
\v 26 Miɗo haalane goonga: abada a yaltataa so a yoɓaali ko ndewete-ɗaa koo faa laaɓa. 
\s1 Haala jeenu 
\p  
\v 27 —On nanii wiyanooma: «Pati jeenu!»\f + \fr 5:27 \ft Pergu 20.14\f* 
\v 28 Miin noo miɗo wiya on: ƴeewruɗo debbo janano muuyo fuu, jeenii e ley ɓernde mum.  
\v 29 Ndennoo, so yitere maa ɲaamere luuttinte, sol nde tippo-ɗaa nde to woɗɗi! Mbaasaa salndu maa wooturu ɓuri moƴƴande ma diina calɗi maa ɗii fuu mbedee e jahannama.  
\v 30 So junngo maa ɲaamo luuttinte, taƴu ngo tippo-ɗaa ngo to woɗɗi: mbaasaa salndu maa wooturu ɓuri moƴƴande ma diina calɗi maa ɗii fuu naata jahannama. 
\s1 Haala ceergal 
\p  
\v 31 —Wiyanooma kasen: «Ceerɗo jom suudu mum fuu, yo hokku ɗum talkuru ceergal.»\f + \fr 5:31 \ft Fillitagol Tawreeta 24.1\f* 
\v 32 Miin noo miɗo wiya on: ceerɗo jom suudu mum tawee oon jeenaali, so o ɓamoyaama, gorko arano oo waɗii mo e jeenu. Neɗɗo fuu ɓamɗo debbo ceeraaɗo, kaɲum duu jeenii. 
\s1 Haala hunoore 
\p  
\v 33 —On nanii kasen, njaatiraaɓe meeɗen mbiyanooma: «Pati fiirtu hunoore maa, tabintin nde yeeso Joomiraaɗo.»\f + \fr 5:33 \ft Limooje 30.3\f* 
\v 34 Miin noo miɗo wiya on: pati kunee fey. Pati kunoree kammu, sabi ɗum yo jooɗorgal Laamɗo,  
\v 35 naa leydi, sabi ɗum yo njaaɓirdi koyɗe makko, naa \w Urusaliima\w*, sabi ɗum yo ngeenndi Kaananke mawɗo oo.  
\v 36 Pati hunora hoore maa ndee, sabi a waawaa rawninde naa ɓawlinde fay leeɓol mayre gootol.  
\v 37 Mbiyaa «Mi waɗan» naa «Mi waɗataa», ɗum tan heƴii. Ko ɓeydii hen fuu, e Bonɗo oo iwi. 
\s1 Haala yoɓtagol 
\p  
\v 38 —On nanii wiyanooma: «Yitere yoɓirtee yitere, ɲiinde yoɓirtee ɲiinde.»\f + \fr 5:38 \ft Lewinkooɓe 24.20\f* 
\v 39 Miin noo miɗo wiya on: pati njoɓtee gaɗuɗo on ko boni. So won piiɗo ma banaawo bannge ɲaamo, accu ɗum fiye bannge goɗɗo oo duu.  
\v 40 So won gullaniiɗo ma faa teeta forgo maa, accu ɗum naɓa dolloke oo duu.  
\v 41 So won tilsinɗo ma roondaade donngal yaadu kiloomeetere, roonda ngal yaadu kiloomeetereeji ɗiɗi.  
\v 42 So won ɲaagiiɗo ma, hokku ɗum, so won ndaarduɗo ma luɓal, pati haɗu ɗum. 
\s1 Haala yiɗugol konnee'en 
\p  
\v 43 —On nanii wiyanooma: «Njiɗaa tanaa maa, mbaɲaa gaɲo maa.»  
\v 44 Miin noo miɗo wiya on: njiɗee konnee'en mooɗon, kasen duu nduwanee torrooɓe on,  
\v 45 yalla oɗon laatoo ɓiɓɓe \w Baabiraaɗo\w* mooɗon gonɗo dow kammu oo. Sabi no o fuɗinirta naange makko e bonɓe nii, hono non o fuɗinirta nge e moƴƴuɓe, kasen duu no o toɓinirta e fooccitiiɓe nii, hono non o toɓinirta e ooɲiiɓe.  
\v 46 So yiɗuɓe on tan njiɗaton, mbarjaari hendi keɓaton hen? Fay \w duwaaɲe'en\w* ɓee ana ngaɗira non!  
\v 47 So sakiraaɓe mooɗon tan njowtaton, koɗum seenndi on e woɓɓe ɓee? Fay heeferɓe ɓee ana ngaɗira non!  
\v 48 Ndennoo, laatee hiɓɓuɓe, hono no Baabiraaɗo mooɗon gonɗo dow kammu oo laatorii kiɓɓuɗo nii. 
\c 6  
\s1 Haala sadaka 
\p  
\v 1 —Ndeentee e gollirde golleeji mon lobbi faa yiyee. So on ngaɗii ɗum, on keɓataa mbarjaari to \w Baabiraaɗo\w* mooɗon gonɗo dow kammu oo. 
\p  
\v 2 Ndennoo, so aɗa itta \w sadaka\w*, pati waɗu dillere faa yimɓe njiye, hono no naafigi'en ɓee ngaɗata ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, kaɲum e laawi nii. Eɓe ngaɗa non yalla yimɓe ana mana ɓe. Miɗo haalana on goonga, ɓeen keɓii mbarjaari mum'en faa timmi.  
\v 3 Kaa aan, so aɗa itta sadaka, pati nano maa annda ko ɲaamo maa waɗata,  
\v 4 yalla sadaka maa oo ana heddoo ley cuucuukka. Nden Baabiraaɗo maa jiyoowo ko woni e cuucuukka oo, yoɓete. 
\s1 Haala duwaawu 
\p  
\v 5 —So oɗon \w nduwoo\w*, pati ngaɗee no naafigi'en nii: ɓeen ana njiɗi duworaade darnde ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, kaɲum e hakkunde ɗati celi, yalla yimɓe fuu ana njiya ɗum'en. Miɗo haalana on goonga, ɓeen keɓii mbarjaari mum'en faa timmi.  
\v 6 Kaa aan, nde nduwoto-ɗaa fuu, naatu ley suudu maa, uddaa damal, ɲaago-ɗaa \w Baabiraaɗo\w* maa e cuucuukka. Nden, Baabiraaɗo maa jiyoowo ko suuɗii oo, yoɓete. 
\p  
\v 7 So oɗon nduwoo, pati kebbinee haalaaji ɓoli ɗi ngalaa nafaa hono no heeferɓe ɓee nii: eɓe miili Laamɗo jaabanto ɓe so ɓe kebbinii haala.  
\v 8 Pati ɲemmbee ɓe, sabi Baabiraaɗo mooɗon ana anndi ko kaaje-ɗon gila on ɲaagaaki mo.  
\v 9 Nii kaan-ɗon duworaade: 
\q1 Baabiraaɗo amen gonɗo dow kammu, 
\q2 yo innde maa teddine. 
\q1  
\v 10 Yo \w Laamu\w* maa war. 
\q1 Yo muuyɗe maa ngaɗe dow leydi no ngaɗiraa dow kammu nii. 
\q1  
\v 11 Hokku min hannde ɲaamdu heƴooru min. 
\q1  
\v 12 Yaafa min luutti amen, 
\q2 hono no min njaaforii tooɲuɓe min nii. 
\q1  
\v 13 Pati accu min ceytee, 
\q2 hisin min e Bonɗo oo. 
\q1 [Sabi laamu e baawɗe e teddeengal ana ngoodan maa faa abada. Aamiina.]\f + \fr 6:13 \ft Cakite aaya 13 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyde ɗii.\f* 
\m  
\v 14 Ndennoo, so on njaafiima tooɲuɓe on, Baabiraaɗo mooɗon gonɗo dow kammu oo duu yaafoto on.  
\v 15 Kaa so on njaafataako tooɲuɓe on, Baabiraaɗo mooɗon oo duu yaafataako luutti mooɗon. 
\s1 Haala koorka 
\p  
\v 16 —So on koorii, pati njurminkinee no naafigi'en ɓee nii: ɓeen ŋornoto, yalla yimɓe fuu ana anndita ɓe hoorɓe. Miɗo haalana on goonga: ɓeen keɓii mbarjaari mum'en faa timmi.  
\v 17 Kaa aan, so a hoorii, culmaa yeeso maa, ngujaa hoore maa  
\v 18 pati yimɓe annda a koorɗo. \w Baabiraaɗo\w* maa mo yiyataake oo tan anndata. Kasen duu Baabiraaɗo maa jiyoowo ko ngaɗ-ɗaa e cuucuukka, kaɲum yoɓete. 
\s1 Haala jawdi dow kammu 
\p  
\v 19 —Pati paggee jawdi aduna, ɗo mooƴu e nguɗu mbonnata, ɗo wuyɓe kelata baafe so ngujja.  
\v 20 Paggee jawdi dow kammu, ɗo fay huunde bonnataa, wanaa mooƴu wanaa nguɗu, ɗo wuyɓe kelataa baafe sako ngujja.  
\v 21 Sabi ɗo jawdi maa woni fuu, ɗon yonki maa duu woni. 
\s1 Haala fooyre e nimre 
\p  
\v 22 —Gite ngoni lampa calɗi. So gite maa ana moƴƴi, calɗi maa fuu pooynan.  
\v 23 Kaa so ɗe moƴƴaa, calɗi maa fuu niɓɓan. Ndennoo, so fooyre wonnde e maa ndee yo nimre, nimre hoontii nimre! 
\s1 Haala ndaartugol Laamu Laamɗo 
\p  
\v 24 —Fay gooto waawaa gollande halfaaɓe ɗiɗon, sabi naa joomum waɲii gooto, yiɗii keddiiɗo oo, naa nanngondirii e gooto oo, yoppii keddiiɗo oo. On mbaawaa gollidande Laamɗo e jawdi. 
\p  
\v 25 Ɗum nee, miɗo wiya on: pati cuŋlee e nguurndam mon ko ɲaamaton e ko njaraton e ko koltoton. Pati cuŋlanee ko ɓoornoto-ɗon. Tama nguurndam ɓuraa nguure? Tama calɗi ɓuraa koltal?  
\v 26 Ƴeewee pooli diwooji ɗii: ɗi aawataa, ɗi kettataa, ɗi mbeembataa, kaa \w Baabiraaɗo\w* mooɗon gonɗo dow kammu oo ana ɲammina ɗi. Onon nee, on ɓuraa pooli teentilaade naa?  
\v 27 Homo e mon waawi ɓeydude e balɗe mum fay ɲalooma gooto kammari sugulla mum?  
\v 28 Ko waɗi so oɗon cuŋlana kaddule? Ƴeewee piindiiji ley ngesa no peertirta: ɗi tampataa, ɗi mottataa.  
\v 29 Haya miɗo wiya on: Suleymaana e ngalu mum fuu paroraaki no gootel e majji nii.  
\v 30 So Laamɗo ana holtinira nii leggiri taweteendi ley ngesa hannde, tippeteendi e yiite janngo, ko haɗata mo holtinde on faa ɓura nii, onon famɗuɓe hoolaare!  
\v 31 Ndennoo, pati cuŋlee faa mbiyon: «Koɗum ɲaamaten? Koɗum njaraten? Koɗum ɓoornoto-ɗen?»  
\v 32 Sabi ɗee kulle fuu heeferɓe tan ndaarata ɗum. Kaa Baabiraaɗo mon gonɗo dow kammu oo ana anndi oɗon kasindini e majjum ɗum fuu.  
\v 33 Ndaartee tafon \w Laamu Laamɗo\w* oo, kaɲum e fooccitaare makko ndee. Ko heddii koo fuu, on ɓeydante ɗum. 
\p  
\v 34 Ndennoo, pati cuŋlanee janngo, sabi janngo suŋlanan hoore mum. Ɲalooma fuu, donngal mum ana heƴa ɗum. 
\c 7  
\s1 Haala ɲiŋondiral 
\p  
\v 1 —Pati ɲiŋee, yalla oɗon mbaasa ɲiŋeede.  
\v 2 Sabi hono no ɲiŋirton woɓɓe nii, nii ɲiŋirte-ɗon. Kasen duu ko etiranton woɓɓe koo, ɗum etirante-ɗon.  
\v 3 Ko saabii so aɗa yiya kuɗol ley yitere sakiike maa, tawee aan nee, a yiyataa leggal gonngal e ley nde maa ndee?  
\v 4 Hono mbaawru-ɗaa wiide sakiike maa: «Sakiike, ɗal mi ittane kuɗol gonngol e yitere maa ngol», tawee aan nee, leggal woni e ley nde maa ndee?  
\v 5 Naafigi, ittu leggal gonngal e yitere maa ngal tafon, nden jiile maa laaɓata, faa keɓaa no ittiraa kuɗol gonngol e yitere sakiike maa ngol. 
\p  
\v 6 Pati ndokkee dawaaɗi ko dagii, sabi ɗi mbirfitanto on ɗi ŋata on. Pati caakee ɲaaƴe mooɗon dime yeeso girooji, sabi ɗi njaɓɓan ɗe. 
\s1 No Laamɗo hokkirta ɲaagiiɗo ɗum 
\p  
\v 7 —Ɲaagee, on keɓan, tewtee, on njiitan, calminee gila oɗon damal galle, on udditante.  
\v 8 Sabi ɲaagiiɗo fuu heɓan, tewtuɗo fuu yiitan, calminɗo fuu udditante.  
\v 9 Homo woni e mon mo ɓiyum ɲaagotoo buuru so hokka ɗum haayre?  
\v 10 Naa ɲaagoo ɗum liingu, hokka ɗum mboddi?  
\v 11 No mbonir-ɗon fuu, oɗon ndokka ɓiɓɓe mon kulle lobbe, sako \w Baabiraaɗo\w* mon gonɗo dow kammu oo. Omo hokka ɲaagiiɗo mo fuu kulle lobbe.  
\v 12 Ndennoo, ngaɗiranee yimɓe no njiɗ-ɗon ɓe ngaɗirana on nii. Ɗum woni ko Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe ɗee njamiri. 
\s1 Haala damal paaɗungal 
\p  
\v 13 —Naatiree damal paaɗungal ngal! Sabi damal naatirgal e halkere ana yaajii, laawol mum ngol ana newii, jokkooɓe ngol ɓee duu ana keewi.  
\v 14 Kaa damal naatirgal e nguurndam ana faaɗii, laawol mum ngol ana tiiɗi, kasen yiitooɓe ngol ɓee yo seeɗa. 
\s1 Haala lekki e ɓiɗɗe mum 
\p  
\v 15 —Ndeentee e annabaaɓe peneeɓe ɓee. So eɓe ngara e mon, ɓe nanndinkinto e baali, kaa so goonga, ɓe ɲaatooji bonɗi.  
\v 16 Golleeji maɓɓe annditirton ɓe hono no lekki annditirtee ɓiɗɗe mum nii. Peguuje teɓataake e kebbe, ibbe teɓataake e ɲakkaɓere.  
\v 17 Lekki lobbi ɓiɗɗe lobbe rimata, kaa lekki mbonki ɓiɗɗe bonɗe rimata.  
\v 18 Lekki lobbi waawataa rimde ɓiɗɗe bonɗe, kasen duu lekki mbonki waawataa rimde ɓiɗɗe lobbe.  
\v 19 Lekki fuu ki rimataa ɓiɗɗe lobbe soppete, wedee e yiite.  
\v 20 Ndennoo, golleeji maɓɓe annditirton ɓe. 
\s1 No taalibaaɓe peneeɓe carirtee 
\p  
\v 21 —Wanaa wiyooɓe kam «Moobbo, Moobbo» ɓee fuu naatata e \w Laamu Laamɗo\w* oo. Waɗooɓe sago \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo ɓee tan ngoni naatooɓe e makko.  
\v 22 Ɲannde darngal, heewɓe mbiyan kam: «Moobbo, Moobbo! Wanaa e innde maa min njottiniri nulal naa? Wanaa e innde maa min ndibbiri \w seyɗaani'en\w* naa? Wanaa e innde maa min ngaɗiri kaayɗe keewɗe naa?»  
\v 23 Oon wakkati, mi jaaborto ɓe nii: «Mi anndaa on abada. Ngoɗɗee kam, onon waɗooɓe ko boni ɓee!» 
\s1 Haala cuuɗi ɗiɗi 
\p  
\v 24 —Ndennoo, neɗɗo fuu kettindiiɗo haalaaji am ɗii so jokki ɗi, nanndan e hakkilante mahuɗo suudu mum e dow haayre.  
\v 25 Ƴiiwoonde toɓi, ilaali mbuuwi, kenuuli mawɗi mbibbi e mayru, fuu ndu saamaali, sabi ndu diidaama dow haayre.  
\v 26 Kaa neɗɗo fuu kettindiiɗo haalaaji am ɗii so jokkaali ɗi, ana nanndi e mo walaa hakkille, mahuɗo suudu mum e dow njaareendi.  
\v 27 Ƴiiwoonde toɓi, ilaali mbuuwi, kenuuli mawɗi mbibbi e mayru, ndu wurji wurjugol manngol. 
\p  
\v 28 Nde Iisaa tilii e ɗiin konngi ndee, jamaa oo satti haayneede e waaju makko oo,  
\v 29 sabi o waajorike ɓe hono no jom baawɗe nii, wanaa no \w dunkee'en Sariya\w* ɓee nii. 
\c 8  
\s1 No Iisaa selliniri ceppaaɗo 
\p  
\v 1 Ko Iisaa jippii waamnde haayre ndee koo, jamaa keewɗo jokki e makko.  
\v 2 Oon wakkati, gorko ceppaaɗo wari diccii yeeso makko, wii mo: 
\p —Moobbo, so tawii a jaɓii aɗa waawi sellinde kam. 
\p  
\v 3 Iisaa foocci junngo mum, memi mo, wii: 
\p —Mi jaɓii, sellu! 
\p Ɗon e ɗon, ceppu gorko oo selli.  
\v 4 Caggal ɗum, Iisaa wii mo: 
\p —Hettinda faa moƴƴa! Pati kaalanaa ɗum fay gooto, kaa yaa holloy hoore maa \w jottinoowo sadaka\w*, ngaɗaa \w sadaka\w* mo Muusaa yamiri oo, faa anndina ɓe a sellii. 
\s1 No Iisaa selliniri golloowo hooreejo sordaasi'en 
\p  
\v 5 Nde Iisaa naatannoo Kafarnahum ndee, hooreejo sordaasi'en ɓattii mo, ndaardi mo mballa, wii: 
\p  
\v 6 —Moobbo, golloowo am ana lelii cuuɗi, sellaa faa junngo yahataa koyngal warataa, ana naawa sanne! 
\p  
\v 7 Iisaa wii mo: 
\p —Mi yahan mi sellinoya mo. 
\p  
\v 8 Kaa hooreejo sordaasi'en oo jaabii, wii: 
\p —Moobbo, miin, mi wanaa fay huunde, fotaa ko ngaraa galle am. Ndennoo daɲa ko kaal-ɗaa tan, golloowo am oo sellan.  
\v 9 Miin e hoore am mi laamaaɗo, miin duu miɗo laamii sordaasi'en. So mi yamirii gooto yaha, yahan, so mi wii goɗɗo wara, waran, so mi wii golloowo am waɗa huunde, waɗan. 
\p  
\v 10 Nde Iisaa hettindii mo ndee, haaynaa e makko sanne, wii jokkuɓe e mum ɓee: 
\p —Miɗo haalana on goonga, mi yiyaali hono ngal goonɗinal e sellude fay e \w Israa'iilanke\w*.  
\v 11 Miɗo haalana on, heewɓe iwrata funnaange e hiirnaange, njooɗodoo e Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, ɓe ɲaamda ley \w Laamu Laamɗo\w*.  
\v 12 Kaa jogoraaɓe naatooɓe e Laamu oo ɓee, mbedete ley nimre wonnde sella ndee, ton ɓe mboyata ɓe ŋerƴondira ɲiiƴe. 
\p  
\v 13 Caggal ɗum, o wii hooreejo sordaasi'en oo: 
\p —Hootu galle maa! Yo laatane no ngoonɗinir-ɗaa nii. 
\p E oon wakkati jaati, golloowo hooreejo sordaasi'en oo sellinaa. 
\s1 No Iisaa selliniri ɲawɓe heewɓe 
\p  
\v 14 Iisaa yehi galle Piyeer, tawi esii Piyeer debbo ana lelii yo jontaaɗo.  
\v 15 Iisaa memi junngo makko, jontere makko selli, oon immii laatanii mo njaatigi. 
\p  
\v 16 Nde hiirnoo ndee, Iisaa waddanaa yimɓe heewɓe ɓe \w ladde\w* woni e mum'en. Konngol makko tan o ribbiri laddeeji gonɗi e maɓɓe ɗii, o sellini ɲawɓe ɓee fuu.  
\v 17 O waɗi non faa ɗum tabintina haala ka Laamɗo yottiniri annabi \w Esaaya\w* kaa nde oon wii: 
\q1 «O ittii tampere meeɗen, 
\q2 o sellinii ɲawuuji meeɗen.»\f + \fr 8:17 \ft Esaaya 53.4\f* 
\s1 No yimɓe mbiiri njokkan e Iisaa 
\p  
\v 18 Nde o yii jamaa oo ana filii mo ndee, o yamiri o lummbinee.  
\v 19 \w Dunkee Sariya\w* gooto ɓattii, wii mo: 
\p —Moobbo, mi jokkete ɗo njahataa fuu. 
\p  
\v 20 O wii oon: 
\p —Doldolɗe ana njogii gayɗe, pooli duu ana njogii cuuɗi, kaa \w Ɓii Neɗɗo\w* oo walaa fay ɗo soppinoo sako faa lelna hoore mum fowtinoo. 
\p  
\v 21 Goɗɗo jeyaaɗo e taalibaaɓe ɓee wii mo: 
\p —Moobbo, accu mi iroya baabam tafon. 
\p  
\v 22 O jaabii oon, o wii: 
\p —Jokkam, ɗal maayɓe ira maayɓe mum'en. 
\s1 No Iisaa waaltiniri ƴiiwoonde e henndu 
\p  
\v 23 O naati laana, taalibaaɓe makko njokki e makko.  
\v 24 Ɗon e ɗon, ƴiiwoonde immodii e henndu mawndu e weendu nduu faa bempeeje ana cudda laana kaa, tawi kanko omo ɗaanii.  
\v 25 Taalibaaɓe ɓee ɓattii mo, pinndini mo, mbii mo: 
\p —Moobbo, danndu min! Miɗen nii kalkoo! 
\p  
\v 26 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Ko hulɓinta on? Onon famɗuɓe hoolaare! 
\p E oon wakkati, o immii, o jahii e henndu nduu e ndiyam weendu ɗam. Non fuu wii teen!  
\v 27 Haaynii ɓe, eɓe mbiya: 
\p —Gorko homo sifa mum wa'i nii, fay kenuuli e ndiyam ana ɗowtanoo ɗum? 
\s1 No Iisaa selliniri worɓe ɗiɗon laddaaɓe 
\p  
\v 28 Nde Iisaa lummbunoo so heetti e leydi Gadaren ndee, worɓe ɗiɗon \w laddaaɓe\w* njalti ley janaale, kawri e makko. Eɓe ɲanngunoo faa fay gooto suusaano ƴaɓɓoraade laawol ngol.  
\v 29 Ɓe ndarii eɓe nduka eɓe mbiya: 
\p —\w Ɓii Laamɗo\w*, ko njiɗ-ɗaa waɗude min? Torrude min waddu maa ɗoo, gila wakkati cartaaɗo oo yottaaki naa? 
\p  
\v 30 Sewre girooji mawnde ana durannoo sera ɗon.  
\v 31 \w Seyɗaani'en\w* ɓee ndaardi mo mbii: 
\p —So ribbude min njiɗ-ɗaa, duŋana min min naatoya e ndee ɗoo sewre girooji. 
\p  
\v 32 O wii ɓe: 
\p —Njehee! 
\p Seyɗaani'en ɓee njalti, naatoyi e girooji ɗii. Ɗon e ɗon, sewre ndee fuu diiri iwi hoore waamnde haayre too, sumpitii ley weendu nduu, yoolii.  
\v 33 Durooɓe ɓee ndogi kooti ngeenndi too, njantoyii ko waɗi koo fuu fay ko laddaaɓe ɓee koo.  
\v 34 Oon wakkati, yimɓe ngeenndi ɓee fuu njehi hawritoyde e Iisaa. Nde ɓe njii mo ndee, ɓe ndaardi mo o yalta leydi maɓɓe ndii. 
\c 9  
\s1 No Iisaa selliniri gorko bonnguujo 
\p  
\v 1 Iisaa naati laana, lummbiti, warti ngeenndi mum.  
\v 2 O waddanaa bonnguujo ana lelnaa e dengeleewo. Nde o yii goonɗinal yimɓe ɓee ndee, o wii bonnguujo oo: 
\p —Giɗam, seya! Luutti maa njaafaama! 
\p  
\v 3 E oon wakkati, \w dunkee'en Sariya\w* yogaaɓe miili e ko'e mum'en: «Oo gorko ana bonkoo Laamɗo!»  
\v 4 O faami miilooji maɓɓe, o wii: 
\p —Koɗum waɗi so oɗon miiloo ɗii miilooji bonɗi e ɓerɗe mooɗon?  
\v 5 Wiide «Luutti maa njaafaama» e wiide «Imma yaa», koɗum hen ɓuri newaade?  
\v 6 Kaa, faa mi anndina on \w Ɓii Neɗɗo\w* ana jogii baawɗe e aduna oo yaafaade luutti… 
\p Nden, o wii bonnguujo oo: 
\p —Imma, ɓam dengeleewo maa, kootaa suudu maa! 
\p  
\v 7 Gorko oo immii, hooti suudu mum.  
\v 8 Nde yimɓe ɓee njii ɗum ndee, kuli, ndarii ana njetta Laamɗo saabe ko hokki ɓii-aadama baawɗe baaɗe nii koo. 
\s1 No Iisaa noddiri Matta jokka e mum 
\p  
\v 9 Iisaa iwi ɗon, ana e laawol. O yii gorko biyeteeɗo Matta ana jooɗii e duwaaɲeere mum, o wii ɗum: 
\p —Jokku e am. 
\p Matta immii, jokki e makko. 
\p  
\v 10 Caggal ɗum, o wari omo ɲaama ley galle Matta. \w Duwaaɲe'en\w* heewɓe e luuttooɓe hono mum'en ngari njooɗii ana ɲaamda e makko kanko e taalibaaɓe makko.  
\v 11 \w Farisa'en\w* ɓee njii ɗum, ndarii ana mbiya taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Ko saabii so moobbo mooɗon ana ɲaamda e duwaaɲe'en, kaɲum e luuttooɓe hono mum'en? 
\p  
\v 12 O nani ɗum, o wii ɓe: 
\p —Wanaa celluɗo hasindini e cawroowo, ɲawɗo hasindini e cawroowo.  
\v 13 Njehee njanngoyee ko winndaa ley Dewtere Seniinde koo. Laamɗo wii: 
\q1 «Yurmeende woni ko njiɗu-mi, 
\q2 wanaa \w sadaka\w* duppeteeɗo.»\f + \fr 9:13 \ft Hosee'a 6.6\f* 
\m Sabi wanaa noddude fooccitiiɓe waddi kam, noddude luuttooɓe woni ko waddi kam. 
\s1 Haala koorka 
\p  
\v 14 E oon wakkati, taalibaaɓe \w Yaayaa\w* ɓattii Iisaa, lamndii mo ɗum ɗoo: 
\p —Ko saabii so minen e \w Farisa'en\w* ɓee miɗen koora kaa taalibaaɓe maa ɓee koorataa? 
\p  
\v 15 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Tama nootiiɓe kuurtungu ana mbaawi ŋoornaade so jommbaajo gorko ana wondi e mum'en? Kaa ɲalaaɗe ngaran ɗe jommbaajo gorko oo ittetee e hakkunde maɓɓe. E ɗeen ɲalaaɗe, ɓe kooran.  
\v 16 Fay gooto ɗammbataa fetalaare heyre e kaddungal kiinngal, sabi fetalaare heyre ndee daamtan kaddungal kiinngal ngal, ceekol ngol ɓeydoo.  
\v 17 Kasen duu \w peguujam\w* kesam loowataake e sumalleeji kiiɗɗi. So ɗum waɗii, sumalleeji ɗii pusan, peguujam ɗam yuppoo, sumalleeji ɗii mbona. Haya peguujam kesam e sumalleeji kesi loowetee, yalla ɗum fuu eɗum reenoo. 
\s1 No Iisaa selliniri debbo e no wuurtiniri suka debbo 
\p  
\v 18 Nde Iisaa woni e haalde ɗum ndee, hooreejo suudu \w waajordu\w* gooto yottii, diccii yeeso mum, wii: 
\p —Ɓiyam debbo hedditaaki jooni temmbu. Kaa war faw junngo maa e makko, o wuurtan. 
\p  
\v 19 Iisaa immii jokki e makko, kaɲum e taalibaaɓe mum.  
\v 20 Eɓe e laawol, debbo gooto mo tuundi mum taƴataa ko waarata e duuɓi sappo e ɗiɗi, iwri caggal Iisaa, memi kommbol saaya makko.  
\v 21 Sabi o miilii e becce makko: «So mi heɓii memde saaya makko tan, mi sellan.»  
\v 22 Iisaa yeeccitii, yii mo, wii: 
\p —Banndam debbo, seya! Goonɗinal maa danndii ma. 
\p Oon wakkati fuu, debbo oo selli.  
\v 23 Iisaa yottii galle hooreejo waajordu oo, non o yii fiyooɓe cereeli wonɓe to maayde too ɓee e yimɓe woyooɓe ɓee,  
\v 24 o wii: 
\p —Immee ɗoo, sabi suka debbo oo maayaali, o ɗaaniiɗo tan. 
\p Ɓe njali mo.  
\v 25 Nde yimɓe ɓee njaltinaa sella ndee, o naati ley suudu nduu, o nanngi junngo suka debbo oo, nii immii.  
\v 26 Oon kabaaru saakii e leydi ndii fuu. 
\s1 No Iisaa wumtiniri wumɓe ɗiɗon 
\p  
\v 27 Nde Iisaa yahata ndee, wumɓe ɗiɗon njokki e mum ana ngulla ana mbiya: 
\p —\w Taanii Daawuuda\w*, yurma min! 
\p  
\v 28 Nde o yottii cuuɗi ndee, wumɓe ɓee ɓattii mo, o lamndii ɗum'en, o wii: 
\p —Oɗon ngoonɗini miɗo waawi wallude on? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Moobbo, miɗen ngoonɗini. 
\p  
\v 29 E oon wakkati, o memi gite maɓɓe, o wii: 
\p —Yo laatano on no ngoonɗinir-ɗon nii. 
\p  
\v 30 Ɗon e ɗon ɓe mbumti. O yaggini ɓe, o wii ɓe: 
\p —Pati kaalanee ɗum fay gooto. 
\p  
\v 31 Kaa ɓe njehi tan ɓe caaki kabaaru makko e leydi ndii fuu. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko muumo 
\p  
\v 32 Nde wumtinaaɓe ɓee njaltunoo ndee, Iisaa waddanaa kasen gorko mo \w seyɗaani\w* muumɗini.  
\v 33 O ribbi seyɗaani oo tan, muumɗunooɗo oo watti haalde. Jamaa oo fuu haaynaa, ana wiya: 
\p —Hono ɗum yiyaaka e \w Israa'iila\w* abada! 
\p  
\v 34 Kaa \w Farisa'en\w* ɓee mbii: 
\p —Hooreejo seyɗaani'en oo hokki mo baawɗe ribbude seyɗaani'en ɓee! 
\s1 No Iisaa yurmorii yimɓe ɓe ngalaa kawjo 
\p  
\v 35 Iisaa ana yiiloo e geelle e gure fuu, ana waajoo e ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, ana ooynoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* oo, omo sellina ɲawuuji e ellaaji fuu.  
\v 36 Nde o yii yimɓe ɓee ndee, ɓe njurminii mo, sabi ɓe tampuɓe ɓe taƴuɓe dimme hono baali ɗi ngalaa duroowo nii.  
\v 37 Oon wakkati, o wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Gese ɓennduɗe ana keewi, kaa hettooɓe keewaa.  
\v 38 Ndennoo, ɲaagee Jom kettal oo nelda hettooɓe to hettantee too. 
\c 10  
\s1 No Iisaa suɓorii nelaaɓe sappo e ɗiɗon 
\p  
\v 1 Iisaa noddi taalibaaɓe mum sappo e ɗiɗon ɓee, o hokki ɓe baawɗe ribbugol \w seyɗaani'en\w* e sellingol sii ɲawuuji e ellaaji fuu.  
\v 2 Inɗe \w nelaaɓe\w* sappo e ɗiɗon ɓee annii: arano e maɓɓe yo Simon noddirteeɗo Piyeer e Andire miɲum, Yaakuuba ɓii Jebede e Yuhanna miɲum,  
\v 3 Filipa e Bartolome, Tomaa e Matta \w duwaaɲe\w* oo, Yaakuuba ɓii Alfaa, kaɲum e Tadde,  
\v 4 Simon kiranoowo suudu baaba e Yahuuda Isikariyota jammbotooɗo mo oo. 
\s1 No Iisaa neliri taalibaaɓe mum sappo e ɗiɗon ɓee 
\p  
\v 5 Iisaa neli ɓeen \w sappo e ɗiɗon\w*, o wii ɓe: 
\p —Pati njehee e leyɗe ɗe \w Yahuudiyankooɓe\w* ngalaa e mum ɗee, kasen duu pati naatee e geelle \w Samariya\w*.  
\v 6 To baali suudu \w Israa'iila\w* majjuɗi ɗii kaan-ɗon yaade.  
\v 7 To njahaton fuu, ooynee mbiyon «\w Laamu Laamɗo\w* ɓattiima!»  
\v 8 Cellinon ɲawɓe, nguurtinon maayɓe, cellinon seppaaɓe, ndibbon seyɗaani'en. On keɓirii nii tan, ndokkiree nii tan.  
\v 9 Pati naɓoree kaŋŋe naa cardi naa mbuuɗu jakawalle e njiibaaji mooɗon.  
\v 10 Pati fay gooto e mooɗon naɓora mbasu naa saayaaji ɗiɗi. Pati fay gooto e mooɗon ɓama paɗe naa sawru. Sabi golloowo ana haandi e nguure. 
\p  
\v 11 So tawii on ngarii e ngeenndi naa wuro, tewtee njaatigi lobbo, kasen keddee njaatigi mon ɗoo faa nde iw-ɗon ɗon.  
\v 12 So oɗon naata e galle, calminon.  
\v 13 So galle oo ana haandi hen, yo jam mon yotto mo. Kaa so mo haandaa hen, yo jam mon wartu e mon.  
\v 14 So won galle naa ngeenndi ɗo on njaɓɓaaka naa on kettindaaka, njaltee nokku oo, piɗɗon colla koyɗe mon duu.  
\v 15 Miɗo haalana on goonga: ɲannde darngal, jukkungo ndiin ngeenndi ɓuran ngo geelle Sodooma e Gomoora ngoo naawde.\f + \fr 10:15 \fk Sodooma e Gomoora \ft yo geelle ɗiɗi ɗe Laamɗo halkii saabe heewgol majje luutti. Ƴeew Puɗɗooɗe 19.1-29\f* 
\s1 Haala torraaji garooji 
\p  
\v 16 —Kettindee! Mi nelii on no baali hakkunde pobbi nii. Ndennoo, ƴoƴiree no boje nii, neworee no buugaaji nii.  
\v 17 Ndeento-ɗon e yimɓe ɓee, sabi ɓe ndarnan on e carirɗe, ɓe piyan on dorri ley cuuɗi maɓɓe \w baajorɗi\w*.  
\v 18 On naɓete yeeso sarooɓe e kaanankooɓe saabe am, faa laatano-ɗon kam seedee'en yeeso maɓɓe kamɓe e heeferɓe ɓee.  
\v 19 So on ndarnaama e sarirde, pati mbemmbe-ɗon no kaaldaton naa ko kaalaton. Sabi on ndokkete konngi ɗi kaan-ɗon haalde e oon wakkati,  
\v 20 ɗi iwataa e mooɗon, ko selli hen dee, \w Ruuhu\w*\w Baabiraaɗo\w* mooɗon oo haalata ley mooɗon.  
\v 21 Neɗɗo hokkitiran sakiike mum waree, baabiraaɗo duu ɓiyum. Ɓiɓɓe immanto saaraaɓe mum'en, piya dabare yalla ɓeen ana mbaree.  
\v 22 Yimɓe fuu mbaɲan on saabe am. Kaa muɲuɗo faa timmooɗe, joomum hisinte.  
\v 23 So on torraama e ngeenndi ngootiri, ndoganee ngonndi. Miɗo haalana on goonga: on piltidataako geelle \w Israa'iila\w* ɗee fuu tawa \w Ɓii Neɗɗo\w* wartaali. 
\p  
\v 24 Taalibbo ɓuraa moobbo mum, maccuɗo ɓuraa kalfaaɗo mum.  
\v 25 Ana yiɗaa taalibbo wuurda no moobbo mum wuurdi fuu, maccuɗo duu no kalfaaɗo mum wuurdi. Miin duu, mi noddiraama «Beelsebul» (hooreejo seyɗaani'en), wanaa haala mon onon. 
\s1 Haala kulol Laamɗo 
\p  
\v 26 —Ndennoo, pati kulee yimɓe. Walaa fuu ko suuɗii ko ɓanngintaake, walaa sirri mo saakataake.  
\v 27 Ko kaalan-mi on e nimre koo, kaaltee ɗum e fooyre. Ko ngunndante-ɗon koo, ooynee ɗum dow beneeji.  
\v 28 Pati kulee warooɓe terɗe, ɓe mbaawanaa yonkiiji. Laamɗo baawɗo halkude terɗe e yonkiiji fuu e jahannama, oo kaan-ɗon hulde.  
\v 29 Tama biiwuuji ɗiɗi coottataake mbuuɗu? Kaa fay gootel e majji yanataa e leydi tawa wanaa e sago \w Baabiraaɗo\w* mooɗon oo.  
\v 30 Onon, fay leeɓi ko'e mon fuu ko limaa.  
\v 31 Ndennoo, pati kulee, sabi onon ɓuri biiwuuji keewɗi teentilaade. 
\p  
\v 32 Neɗɗo fuu ceettaniiɗo kam yeeso yimɓe, miin duu, mi seettanto ɗum yeeso Baabiraaɗo am gonɗo dow kammu oo.  
\v 33 Kaa calaniiɗo kam hakkunde yimɓe fuu, miin duu, mi salanto ɗum yeeso Baabiraaɗo am gonɗo dow kammu oo. 
\s1 No Iisaa laatorii sabaabu ceeraagu yimɓe 
\p  
\v 34 —Pati miilee jam ngardu-mi e leydi ndii. Mi wardaali e jam, kaafaawi ngardu-mi.  
\v 35 Ko waddi kam dee, seenndude ɓiɗɗo gorko e baam mum, ɓiɗɗo debbo e inna mum, debbo ɓamaaɗo e esum debbo.  
\v 36 Neɗɗo fuu koreeji mum laatotoo wayɓe mum.  
\v 37 Korsinɗo inna mum naa baam mum faa ɓuri kam fuu, wanaa potuɗo laataade taalibbo am. Korsinɗo ɓiyum gorko naa debbo faa ɓuri kam fuu, wanaa potuɗo laataade taalibbo am.  
\v 38 Mo ɓamaali leggal mum bardugal,\f + \fr 10:38 \ft Koro \fk ɓamde leggal bardugal \ft woni fellisidde mursude yonki mum hono no Iisaa nii.\f* jokka e am fuu, wanaa potuɗo laataade taalibbo am.  
\v 39 Tewtuɗo reenude yonki mum fuu, waasan ki, kaa baasirɗo ki sabaabu am, hewtan ki. 
\s1 Haala mbarjaari 
\p  
\v 40 —Jaɓɓiiɗo on fuu jaɓɓiima kam, jaɓɓiiɗo kam fuu jaɓɓiima nelɗo kam oo.  
\v 41 Jaɓɓiiɗo annabaajo saabe o annabaajo fuu, heɓan mbarjaari ndi annabaajo fodanaa ndii. Jaɓɓiiɗo neɗɗo pooccitiiɗo saabe o pooccitiiɗo fuu, heɓan mbarjaari ndi pooccitiiɗo fodanaa ndii.  
\v 42 Miɗo haalana on goonga: neɗɗo fuu dokkuɗo ɓurɗo famɗude e taalibaaɓe am ɓee fay so horde loonde ndiyam ɓuuɓuɗam tan saabe o taalibbo am, o waasataa heɓude mbarjaari makko. 
\c 11  
\p  
\v 1 Nde Iisaa tilii yamirde taalibaaɓe mum \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee ndee, iwi ɗon, yehi jannginoyde e waajoyaade ley geelle piliiɗe ɗee. 
\s1 No Yaayaa neliri taalibaaɓe mum to Iisaa 
\p  
\v 2 \w Yaayaa\w* ana ley kasu. O nani golleeji \w Almasiihu\w* oo ana njantee, o neli taalibaaɓe makko ɓee,  
\v 3 faa lamndoo Iisaa: 
\p —Aan woni kaanɗo warde oo, naa min ndooman goɗɗo? 
\p  
\v 4 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Njehee, njantanoyee Yaayaa ko nan-ɗon e ko njii-ɗon fuu:  
\v 5 wumɓe ana mbumta, laƴannooɓe ana njaɓɓa faa gasa, seppaaɓe ana cellinee, faaɗuɓe ana paaɗita, maayɓe ana nguurta, misikiina'en duu kaalanaama \w Kabaaru Lobbo\w* oo.  
\v 6 Oon mo salaaki goonɗinde kam, welii hoore. 
\p  
\v 7 Nde nelaaɓe Yaayaa ɓee njahata ndee, Iisaa fuɗɗi haalande jamaa oo haala Yaayaa, o wii: 
\p —Koɗum ƴeewoyno-ɗon to ladde jeereende too? Kuɗol dimmbotoongol e henndu naa?  
\v 8 Ndennoo, koɗum ƴeewoyno-ɗon? Gorko pariiɗo naa? Pariiɓe e galleeji kaanankooɓe tawetee.  
\v 9 Ndennoo, koɗum ƴeewoyno-ɗon? Annabaajo naa? Goonga! Miɗo haalana on, omo ɓuri annabaajo.  
\v 10 Kanko woni mo Binndi ɗii cappii oo: 
\q1 «Miin Laamɗo, mi ardinante nelaaɗo am moƴƴinanoowo ma laawol.»\f + \fr 11:10 \ft Malakiya 3.1\f* 
\m  
\v 11 Miɗo haalana on goonga: bammbaade bammbaali ɓurɗo Yaayaa mo \w lootogal batisima\w* oo, tawee nee, ɓurɗo lo'ude e \w Laamu Laamɗo\w* oo ɓuri mo teddude.  
\v 12 Gila Yaayaa mo lootogal batisima fuɗɗi waajaade, Laamu Laamɗo ana ruggoree semmbe, ruggotooɓe ɓee ana ndaara teetude mo.  
\v 13 Annabaaɓe ɓee fuu kaɲum e Tawreeta Muusaa cappike Laamu oo faa e jamaanu Yaayaa.  
\v 14 So oɗon njaɓa haala maɓɓe, Yaayaa woni annabi Iliyaasa mo garol mum sappaa oo.  
\v 15 Jom nowru fuu yo nanu. 
\p  
\v 16 Koɗum mbaaw-mi nanndinde e yimɓe oo jamaanu? Eɓe nanndi e sukaaɓe jooɗiiɓe e luumooji, ɓee ɗoo ana mbiya ɓee too: 
\q1  
\v 17 «Min piyanii on cereeli, 
\q2 on mbamaali, 
\q1 min mboyanii on woondu yurminiindu, 
\q2 on ɗusaali.» 
\m  
\v 18 Sabi Yaayaa warii, o kooroowo, o yarataa doro, wiyaama o laddaaɗo.  
\v 19 \w Ɓii Neɗɗo\w* oo duu warii ana ɲaama, ana yara, yimɓe mbii ɗum: «Ɲaamde e yarde tan woni e hakkille mum, o giɗo \w duwaaɲe'en\w* e luuttooɓe hono mum'en!» Kaa hakkilantaaku Laamɗo ana ɓanngina goonga muuɗum ley golleeji muuɗum. 
\s1 No Iisaa feliri geelle caliiɗe tuubude 
\p  
\v 20 Caggal ɗum, Iisaa fuɗɗi felde geelle ɗe o ɓuri waɗude e mum kaayɗe ɗee, sabi hoɗuɓe e ɗeen geelle ɓee tuubaali. O wii: 
\p  
\v 21 —Bone woodanii ma, aan Korasin! Bone woodanii ma, aan Baytisayda! Sabi so kaayɗe gaɗanooɗe e ley mooɗon ɗee ngaɗanooma Tirus e Sidon, nden, hoɗuɓe ton ɓee tuubanno law, tawete ɓe ɓoornike licce caakuuji, ɓe njooɗike e ndoondi faa ɓe kollita tuubugol maɓɓe.  
\v 22 Saabe ɗum, miɗo wiya on: ɲannde darngal, jukkungo mon ɓuran ngo Tirus e Sidon ngoo naawde.  
\v 23 Aan duu Kafarnahum, aɗa miila a toownete faa dow kammu naa? A leyɗinte faa keedaa ley maayɓe. Sabi so kaayɗe gaɗanooɗe e maa ɗee ngaɗanooma Sodooma, nden, ndiin ngeenndi heddotono faa jooni.  
\v 24 Saabe ɗum, miɗo wiya on: ɲannde darngal, jukkungo mon ɓuran ngo Sodooma ngoo naawde. 
\s1 No Iisaa fowtinirta yimɓe 
\p  
\v 25 Oon wakkati fuu, Iisaa wii: 
\p —\w Baabiraaɗo\w* jom kammu e leydi, mi yettii ma, sabi a suuɗii ɗee kulle hakkilanteeɓe, kaɲum e annduɓe, ɓannginan-ɗaa ɗum cukaloy.  
\v 26 Jaati Baabiraaɗo, hono non worri sabi ɗum wel maa. 
\p  
\v 27 Baabiraaɗo am tummbii huunde fuu e junngo am. Fay gooto anndaa \w Bajjo\w* oo so wanaa Baabiraaɗo oo, fay gooto anndaa Baabiraaɗo oo so wanaa Bajjo oo, kaɲum e mo Bajjo oo muuyi ɓannginande ɗum fuu. 
\p  
\v 28 Onon yimɓe tampuɓe roondaade donnge tedduɗe, on fuu ngaree e am, mi fowtinan on.  
\v 29 Ɗalee mi fawa tekkere am e dow mon, accon mi janngina on, sabi miɗo sawrii, miɗo leyɗinkinii, on tawan hen fowtere yonkiiji mooɗon.  
\v 30 Sabi tekkere am ana yaafi roondaade, donngal am ana huyfi. 
\c 12  
\s1 Haala ɲalaande fowteteende 
\p  
\v 1 Oon wakkati, Iisaa e taalibaaɓe mum ana ceeka gese ley \w ɲalaande fowteteende\w*. Taalibaaɓe makko njolbi, ana kelta butaali ana ƴakka.  
\v 2 Nde \w Farisa'en\w* ɓee njii ɗum ndee, ndarii ana mbiya mo: 
\p —Ƴeew, taalibaaɓe maa ɓee ana ngolla ko dagaaki gollude ɲalaande fowteteende! 
\p  
\v 3 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Tama on njanngaali ko Daawuuda waɗi nde yolbunoo, kaɲum e yimɓe mum?  
\v 4 O naati e ley \w hukkum ceniiɗo\w* oo, kanko e yimɓe makko, ɓe ɲaami buuru cakkaaɗo oo. Haya, ɓe nduŋanaaka ɲaamde mo, \w yottinooɓe sadaka\w* tan njey ɲaamde mo.  
\v 5 Naa duu, on njanngaali e ley Tawreeta Muusaa, nde wonnoo yottinooɓe sadaka ɓee ana ngolla ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu fay ɲalaande fowteteende? Kamɓe nee, eɓe comna ɲalaande fowteteende ndee, kaa ɗum felataa ɓe.  
\v 6 Miɗo wiya on: ko ɓuri Suudu Dewal Mawndu ana ɗoo.  
\v 7 Sinndo oɗon anndunoo ko kaa haala Laamɗo firritata: «Yurmeende woni ko njiɗu-mi, wanaa \w sadaka\w* duppeteeɗo», on carataano ɓee laaɓuɓe.  
\v 8 Sabi \w Ɓii Neɗɗo\w* oo jey ɲalaande fowteteende ndee. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko mo junngo mum waati 
\p  
\v 9 Iisaa iwi ɗon naatoyi suudu maɓɓe \w waajordu\w*.  
\v 10 Gorko mo junngo mum waati ana wonnoo ɗon. Wonnooɓe ɗon ɓee tuufani Iisaa yalla ana keɓa no kappira ɗum. Saabe ɗum, ɓe lamndii mo ɗum ɗoo: 
\p —Sariya meeɗen oo hokkii en sellinde neɗɗo \w ɲalaande fowteteende\w* naa? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —So won e mon jogiiɗo mbaalu, so oon mbaalu saamii e luggere ɲalaande fowteteende, wanaa joomum yaltinoyan mo naa?  
\v 12 Oɗon anndi neɗɗo ana ɓuri mbaalu ɗo woɗɗi! Ndennoo, ana dagoo waɗande neɗɗo ko moƴƴi ɲalaande fowteteende. 
\p  
\v 13 Caggal ɗum, o wii gorko oo: 
\p —Fooccu junngo maa! 
\p Oon foocci ngo tan, ngo selli faa ngo warti hono no wonngo ngoo nii.  
\v 14 \w Farisa'en\w* ɓee njalti, njooɗoyii faa ndawrida no mbarda Iisaa. 
\s1 No Laamɗo suɓorii kaadime mum Iisaa 
\p  
\v 15 Nde Iisaa nani ɗum ndee, iwi e oon nokku, yimɓe heewɓe njokki e makko. O sellini ɲawɓe ɓee fuu,  
\v 16 o daalii ɓeen pati kumpita fay gooto kabaaru makko.  
\v 17 Ɗum waɗirii non yalla haala ka Laamɗo yottinirnoo annabi \w Esaaya\w* kaa ana tabita nde oon wii: 
\q1  
\v 18 «Annii kaadime am mo cuɓii-mi. 
\q1 Kanko korsin-mi, 
\q2 kanko welni ɓernde am. 
\q1 Mi jippinan e makko \w Ruuhu\w* am, 
\q2 o ooynanto leɲi ɗii laawol fooccitaare. 
\q1  
\v 19 O falondirtaake, o dukataa, 
\q2 daande makko nanataake e mbeddaaji. 
\q1  
\v 20 O helataa kuɗol ooɲiingol, 
\q1 o ɲifataa moottila mo pooyel mum famɗi 
\q2 faa ɲannde o hokki fooccitaare jaalogal. 
\q1  
\v 21 Leɲi ɗii fuu pawan jikke mum'en e makko.»\f + \fr 12:21 \ft Esaaya 42.1-4\f* 
\s1 No Iisaa fenniri ko happaa koo 
\p  
\v 22 Nden, Iisaa waddanaa gorko bumɗo muumo, sabi oon yo \w laddaaɗo\w*. O sellini ɗum faa watti haalde e yiide.  
\v 23 Haaynii yimɓe ɓee fuu, ndarii ana mbiya: 
\p —Ɗum nee, \w taanii Daawuuda\w* oo woni ɗoo naa? 
\p  
\v 24 Kaa nde \w Farisa'en\w* ɓee nani ɗum ndee, mbii: 
\p —E baawɗe «Beelsebul» hooreejo \w seyɗaani'en\w* o ribbirta seyɗaani'en ɓee. 
\p  
\v 25 Nde wonnoo Iisaa anndii miilooji maɓɓe, o wii ɓe: 
\p —Laamu fuu pecciiɗo ana haɓa e hoore mum, bonan. Ngeenndi naa galle fuu pecciiɗo ana haɓa e hoore mum, heddataako.  
\v 26 So \w Ibiliisa\w* ribbii seyɗaani'en mum, feccii hoore mum. Ndennoo, hono laamu mum heddortoo?  
\v 27 So tawii «Beelsebul» ndibbiran-mi seyɗaani'en, yimɓe mon ɓee nee, homo ndibbirta ɓe? Yimɓe mon ɓee jaati kollata on ngalaa e goonga!  
\v 28 Kaa so \w Ruuhu\w* Laamɗo ndibbiran-mi seyɗaani'en, ɗum ana holla \w Laamu Laamɗo\w* warii e mon. 
\p  
\v 29 Iisaa ɓeydi hen, wii: 
\p —Fay gooto waawaa naatude e galle gorko jom semmbe teeta jawdi mum tawee haɓɓaali joomum tafon. Kaa so haɓɓii joomum faa teeŋii, ana waawi naɓude ko woni e galle mum fuu. 
\p  
\v 30 Mo waldaa e am fuu yo gaɲo am. Mo mooɓtidataa e am fuu yo caakoowo.  
\v 31 Saabe ɗum, miɗo wiya on: yimɓe ana mbaawi yaafeede luutti mum'en fuu, kaɲum e bonkaaji fuu. Kaa bonkiiɗo Ruuhu Ceniiɗo oo yaafataake.  
\v 32 Neɗɗo fuu kaalɗo ko boni e \w Ɓii Neɗɗo\w*, ana waawi yaafeede, kaa neɗɗo fuu kaalɗo ko boni e Ruuhu Ceniiɗo, yaafataake jooni, yaafataake wakkati garoyoowo. 
\s1 No lekki annditirtee ɓiɗɗe mum 
\p  
\v 33 —So lekki ana moƴƴi, ɓiɗɗe mum moƴƴan, so lekki moƴƴaa, ɓiɗɗe mum moƴƴataa, sabi lekki ɓiɗɗe mum annditirtee.  
\v 34 Ɓiɓɓe bolle bonɗe! Hono hen mbaawirton haalde ko moƴƴi tawee on bonɓe? Sabi ko woni e ɓernde, ɗum yaltata e hunduko.  
\v 35 Neɗɗo moƴƴo, ko moƴƴi iwata e ndesaari ngonndi ley ɓernde mum. Neɗɗo bonɗo, ko boni iwata e ndesaari ngonndi ley ɓernde mum.  
\v 36 Miɗo wiya on: ɲannde darngal yimɓe kaaltan haalaaji laaliiɗi ɗi kaalnoo fuu.  
\v 37 Sabi neɗɗo haalaaji mum sarirtee pooccitiiɗo naa jukketeeɗo. 
\s1 No Farisa'en ndaardiri taagumansa 
\p  
\v 38 Caggal ɗum, yoga e \w dunkee'en Sariya\w*, kaɲum e \w Farisa'en\w* mbii Iisaa: 
\p —Moobbo, miɗen njiɗi kollaa min taagumansa Laamɗo nel maa. 
\p  
\v 39 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Jamaanu jooni bonɗo coɓuɗo oo ana ndaara holleede taagumansa, kaa taagumansa fuu o hollataake so wanaa taagumansa annabi Yuunusa oo.  
\v 40 Sabi, no Yuunusa waɗiri balɗe tati jemma e ɲalooma ley reedu liingu mawɗo oo nii, hono non \w Ɓii Neɗɗo\w* waɗirta balɗe tati jemma e ɲalooma ley \w yanaande\w*.  
\v 41 Ɲannde darngal, worɓe Niniwe immodoto e yimɓe jamaanu jooni ɓee, liɓa ɗum'en. Sabi worɓe Niniwe tuubii nde nannoo waaju Yuunusa oo ndee. Haya, ɓurɗo Yuunusa ana ɗoo!  
\v 42 Ɲannde darngal, kaananke debbo leydi ɓaleeri oo immodoto e yimɓe jamaanu jooni ɓee, liɓa ɗum'en. Sabi o iwriino faa hoore leydi, warde hettindaade haalaaji Suleymaana kebbinaaɗi hakkilantaaku ɗii. Haya, ɓurɗo Suleymaana ana ɗoo! 
\s1 Haala wirfitagol seyɗaani 
\p  
\v 43 —So \w seyɗaani\w* yaltii e neɗɗo, seyɗaani oo yiiloyto e nokkuuje joorɗe tewta ɗo ŋoottinoo, kaa ŋoottere fuu o heɓataa.  
\v 44 Nden kaa, o wiya: «Miɗo nii wirfitoo galle am mo eggunoo-mi e mum oo.» So o wirfitike, o tawan galle oo yo ɓolo, ana wuuwaa, ana moƴƴinaa faa wooɗi.  
\v 45 Nden, o wirfitoo, o waddoya seyɗaani'en njeɗɗon woɓɓe ɓurɓe mo bonde. Ɓe naata e galle oo, ɓe koɗa e mum. Nii battane oo neɗɗo ɓurdata arannde mum bonde. Nii yimɓe ndee fedde bonnde duu laatoytoo. 
\s1 Inna Iisaa e miɲiraaɓe Iisaa 
\p  
\v 46 Nde Iisaa haaldannoo e jamaa oo ndee, inna makko e miɲiraaɓe makko worɓe njottii. Ɓe ndarii sella, eɓe njiɗi yiide mo.  
\v 47 Won biiɗo mo: 
\p —Inna maa e miɲiraaɓe maa ana ndarii sella ana njiɗi yiide ma. 
\p  
\v 48 O jaabii oon neɗɗo, o wii ɗum: 
\p —Homo woni innam? Hoɓe ngoni miɲiraaɓe am? 
\p  
\v 49 O sappii taalibaaɓe makko ɓee, o wii: 
\p —Innam e miɲiraaɓe am annii.  
\v 50 Sabi miɲam naa innam yo neɗɗo gaɗoowo sago \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo. 
\c 13  
\s1 Banndol haala aawoowo 
\p  
\v 1 Ley oon ɲalooma, Iisaa yalti cuuɗi, jooɗoyii daande weendu.  
\v 2 Jamaa keewɗo ana filii mo faa o naatoyi laana, o jooɗii ley makka. Yimɓe ɓee ndarii e daande ndiyam ɗam.  
\v 3 O haalaniri ɓe kulle keewɗe e \w banndi\w*. Omo wiya: 
\p —Aawoowo yalti aawoyde.  
\v 4 E ley sankugol ngol, yoga e aawdi ndii saami e laawol, pooli ngari cuɓi ɗum.  
\v 5 Yoga mayri saami e korokaaƴe ɗo leydi heewaano, fuɗi ɗon e ɗon sabi aawdi ndii iraaka gasa.  
\v 6 Kaa nde naange wulnoo ndee, sumi, yoori saabe walaa ɗaɗi.  
\v 7 Yoga mayri saami ɗo kebbe puɗata. Ndi fuɗidi e majje, ɗe cuumi ndi.  
\v 8 Yoga mayri saami e leydi lobbiri, fuɗi, rimi: yoga sowii cowe teemedere, yoga capanɗe jeegom, yoga capantati.  
\v 9 Jom nowru fuu yo nanu! 
\s1 Ko saabii so Iisaa ana haaldira e yimɓe banndi 
\p  
\v 10 Oon wakkati, taalibaaɓe ɓee ɓattii Iisaa lamndii mo, mbii: 
\p —Koɗum waɗi so aɗa haaldira e maɓɓe \w banndi\w*? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Onon, on ndokkaama faamude goonga tedduɗo haala \w Laamu Laamɗo\w* oo, kaa kamɓe, ɓe ndokkaaka ɗum.  
\v 12 Sabi jogiiɗo fuu, ɓeydante faa heewa. Kaa mo walaa oo, fay seeɗa mo jogii oo teetete.  
\v 13 Ɗum saabii so miɗo haaldira e maɓɓe banndi: 
\q1 «Tawee ɓe ƴeewooɓe, ɓe njiyataa, 
\q2 Tawee ɓe hettintooɓe, ɓe nanataa, ɓe paamataa.» 
\m  
\v 14 Nii ko Laamɗo waɗunoo e hunduko annabi \w Esaaya\w* koo tabitiri e maɓɓe: 
\q1 «On kettinto faa palon noppi, kaa on paamataa. 
\q1 On ƴeewan faa puttinon gite, kaa on njiyataa. 
\q1  
\v 15 Sabi yimɓe ngol leɲol laatike tiiɗuɓe ko'e: 
\q2 Ɓe cukkii noppi maɓɓe, 
\q2 ɓe muɓɓii gite maɓɓe, 
\q1 so wanaa ɗum 
\q2 gite maɓɓe njiyan, 
\q2 noppi maɓɓe nanan, 
\q2 hakkillaaji maɓɓe paaman, 
\q1 ɓe tuuban, mi sellina ɓe.»\f + \fr 13:15 \ft Esaaya 6.9-10\f* 
\m  
\v 16 Kaa onon, on mbelii hoore: gite mooɗon ana njiya, noppi mooɗon duu ana nana!  
\v 17 Miɗo haalana on goonga: annabaaɓe heewɓe e fooccitiiɓe heewɓe muuyiino yiide ko njiyaton koo, ɓe njiyaali. Ɓe muuyiino nande ko nanaton koo, ɓe nanaali. 
\s1 No Iisaa fiirtiri banndol aawoowo 
\p  
\v 18 —Ndennoo, kettinee maanaa \w banndol\w* aawoowo ngol.  
\v 19 Neɗɗo fuu nanɗo haala \w Laamu Laamɗo\w* tawee faamaali ɗum, bonɗo oo waran, ɗoofa ko aawaa e ɓernde mum koo. Kabaaru oo neɗɗo ana nanndi e laawol ɗo aawdi ndii saami ɗoo.  
\v 20 Kabaaru aawdi saamundi e korokaaƴe ndii, ana nanndi e neɗɗo nanoowo konngol ngol so jaɓɓoroo ngol seyo ɗon e ɗon.  
\v 21 Kaa ngol walaa ɗaɗi e makko, o nanngan ngol wakkati gooto tan. So ɗum ɓillike naa so o torrike saabe konngol ngol, o yankiran ɗon e ɗon.  
\v 22 Kabaaru aawdi saamundi e kebbe ndii, ana nanndi e neɗɗo nanoowo konngol ngol, so sugullaaji aduna e koomti jawdi cuuma ngol, ngol laatoo dimarol.  
\v 23 Kaa kabaaru aawdi saamundi e leydi mbelndi ndii, ɓeen ngoni nanooɓe konngol ngol so paama ngol. Oon wakkati, ɓe ndiman ɓiɓɓe: yoga teemedere, yoga capanɗe jeegom, yoga capantati. 
\s1 Banndol haala huɗo bonko ley ngesa alkama 
\p  
\v 24 Iisaa haalani ɓe \w banndol\w* gonngol, wii: 
\p —Hono nii \w Laamu Laamɗo\w* oo wa'i: gorko aawi e ngesa mum aawdi lobbiri.  
\v 25 Nde yimɓe fuu ɗaaninoo, gaɲo oon gorko wari, aawi huɗo bonko e ley gulle ɗee, witti.  
\v 26 Nde aawdi ndii fuɗi faa rimi, nden huɗo bonko koo duu ɓanngi.  
\v 27 Maccuɓe ɓee njehi mbiyoyi jom ngesa oo: «Kalfaaɗo, wanaa aawdi lobbiri aawu-ɗaa e ngesa maa ngaa naa? Hoto koo huɗo bonko iwi?»  
\v 28 O jaabii ɓe, o wii: «Gaɲo waɗi nii.» Caggal ɗum, maccuɓe ɓee lamndii mo, mbii: «Min njaha min ɗoofoya huɗo bonko koo?»  
\v 29 O jaabii ɓe, o wii: «Wanaa non, sabi so oɗon ɗoofa huɗo bonko koo, so on ndeentaaki on ɗoofidan hen alkama oo.  
\v 30 Accidee ɗi faa kettal. Nden, mi wiyan hettooɓe ɓee ɗoofa huɗo bonko koo tafon, ɓe ngaɗa ɗum kafe faa duppee. So ɓe ngaɗi ɗum fuu, ɓe ketta alkama oo, nden ɓe mooɓta ɗum ley beembal am.» 
\s1 Banndol haala ngeeƴu buyaage 
\p  
\v 31 Iisaa haalani ɓe \w banndol\w* gonngol, wii: 
\p —\w Laamu Laamɗo\w* oo ana nanndi e ngeeƴu buyaage mo neɗɗo ɓami, so aawi e ngesa mum.  
\v 32 Kanko ɓuri geeƴi fuu famɗude, kaa so mo fuɗii, o laatoto lekki mawki sanne faa pooli ngara ɲiɓa cuuɗi mum'en e caɓe makki. 
\s1 Banndol haala ƴuufinirdi 
\p  
\v 33 O haalani ɓe \w banndol\w* gonngol, o wii: 
\p —\w Laamu Laamɗo\w* oo ana wa'i hono no ƴuufinirdi seeɗa ndi debbo jiiɓi e saawal tati conndi alkama faa ndi fuu ndi ƴuufi. 
\p  
\v 34 Ɗum fuu, Iisaa haalaniri yimɓe ɓee e banndi. O haaldataa e maɓɓe so wanaa e banndi,  
\v 35 yalla haala ka Laamɗo yottinirnoo annabaajo oo kaa ana tabita nde oon wii: 
\q1 «Mi haalaniran ɓe banndi, 
\q2 mi haalanan ɓe kulle cuuɗaaɗe gila nde aduna tagaa.»\f + \fr 13:35 \ft Jabuura 73.2\f* 
\s1 No Iisaa fiirtiri banndol huɗo bonko 
\p  
\v 36 Caggal ɗum, Iisaa yoppiti yimɓe ɓee, naati ley suudu. Taalibaaɓe makko ɓee ɓattii mo, mbii mo: 
\p —Firritan min \w banndol\w* huɗo bonko ngol. 
\p  
\v 37 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Aawɗo aawdi lobbiri ndii oo, oon woni \w Ɓii Neɗɗo\w* oo,  
\v 38 ngesa ngaa woni aduna oo. Ɓiɓɓe \w Laamu Laamɗo\w* ɓee ngoni aawdi lobbiri ndii, ɓiɓɓe bonɗo oo ngoni huɗo bonko koo.  
\v 39 Gaɲo aawɗo huɗo bonko oo yo \w Ibiliisa\w*, kettal ngal yo timmooɗe aduna, hettooɓe ɓee yo \w malaa'ika'en\w*.  
\v 40 Hono no huɗo bonko ittirtee wedee e yiite nii, non timmooɗe aduna laatortoo.  
\v 41 Ɓii Neɗɗo oo nelan malaa'ika'en mum, itta e laamu mum oo waɗooɓe woɓɓe e luuttal, kaɲum e waɗooɓe ko boni fuu,  
\v 42 mbedoo ɗum'en e yiite jahannama, ton ɓe ngullata, ɓe ŋerƴondira ɲiiƴe.  
\v 43 Kaa e oon wakkati, fooccitiiɓe ɓee njalbiran no naange nii e ley Laamu \w Baabiraaɗo\w* mum'en. Jom nowru fuu, yo nanu! 
\s1 Banndol haala jawdi cuuɗiindi 
\p  
\v 44 —\w Laamu Laamɗo\w* oo ana wa'i hono no jawdi cuuɗiindi e ley ngesa, gorko goɗɗo hoocci ndiin jawdi, suuɗi ndi kasen. E ley seyo makko ngoo, o soottoyi ko o joginoo fuu, o soodi ngesa ngaa. 
\p  
\v 45 Laamu Laamɗo oo ana wa'i kasen hono no julaajo tewtoowo ɲaaƴe dime nii.  
\v 46 So joomum yii ɲaayre rimre heewnde coggu, soottan ko jogii fuu sooda ɲaayre ndee. 
\s1 Banndol haala liɗɗi 
\p  
\v 47 —\w Laamu Laamɗo\w* oo ana wa'i kasen hono no bubbol bedaangol e geeci, so nanngi sii liɗɗi fuu nii.  
\v 48 Faa ngol heewi, summbooɓe ɓee pooɗi ngol faa e daŋŋeere, ana cuɓa liɗɗi ɗii. Ɓe ngaɗi liɗɗi lobbi ɗii e ley cagiije, ɓe mbedii ɗi nafataa fay huunde ɗii.  
\v 49 Hono non timmooɗe aduna laatortoo. \w Malaa'ika'en\w* ngaran ceennda bonɓe e moƴƴuɓe,  
\v 50 mbedoo bonɓe ɓee e ley yiite jahannama, ton ɓeen ngullata ɓe ŋerƴondira ɲiiƴe. 
\s1 Banndol haala kulle kese e kiiɗɗe 
\p  
\v 51 Iisaa lamndii ɓe, o wii: 
\p —On paamii ɗum fuu naa? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Min paamii. 
\p  
\v 52 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Jannginoowo \w Sariya\w* fuu laatiiɗo taalibbo \w Laamu Laamɗo\w*, ana wa'i hono no jom galle jaltinoowo e ley ndesaari mum kulle kese e kulle ɓooyɗe nii. 
\s1 No Nasaraatunkooɓe calorii jaɓande Iisaa 
\p  
\v 53 Nde Iisaa tilinoo e ɗiin \w banndi\w* ndee, o iwi ton,  
\v 54 o hooti ngeenndi ɗo o mawni ɗoo, omo waajoo e suudu maɓɓe \w waajordu\w*. Haaynii yimɓe hettintooɓe ɓee sanne, ndarii ana mbiya: 
\p —Hoto fuu o heɓi ngal anndal? Hono hen o heɓiri baawɗe waɗude ɗii kaayeefiiji?  
\v 55 Tama o wanaa ɓii cehoowo leɗɗe oo? Tama wanaa Mariyama woni inniiko? Tama o wanaa mawnii Yaakuuba e Yuusufu e Simon, kaɲum e Yahuuda?  
\v 56 Tama wanaa enen e banndiraaɓe makko rewɓe koddi? Ndennoo, hoto o heɓi ɗum fuu? 
\p  
\v 57 Ɗum saabanii ɓe tippitaade mo. Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Annabaajo ana teddinaa e nokkuuje ɗee fuu, so wanaa ley ngeenndi mum'en, kaɲum e ley galle mum'en. 
\p  
\v 58 Iisaa waɗaali ɗon kaayɗe keewɗe saabe waasude maɓɓe goonɗinde mo. 
\c 14  
\s1 No Yaayaa maayiri 
\p  
\v 1 E oon wakkati, \w Hirudus\w* hooreejo leydi \w Galili\w* oo nani haala Iisaa ana haalee.  
\v 2 O wii gollooɓe makko: 
\p —Ɗum \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w*! O wuurtii. Ɗum saabii so omo jogii baawɗe waɗude kaayɗe. 
\p  
\v 3 Tawi Hirudus yamiriino Yaayaa nanngee, haɓɓee, uddee ley kasu, kammari Hirudiya jom suudu mawniiko biyeteeɗo Filipa.  
\v 4 Sabi Yaayaa ana wiyannoo Hirudus: 
\p —Dagantaako ma teetaa Hirudiya, sabi o gen mawna. 
\p  
\v 5 Hirudus yiɗi warde mo kaa suusaano yimɓe ɓee, sabi ɓe fuu eɓe njogorinoo Yaayaa yo annabaajo. 
\p  
\v 6 Ɗum nee, ɲannde yiitu-mawuuri rimeede Hirudus, ɓii Hirudiya debbo darii ana woma yeeso nootiiɓe mo ɓee. Hirudus weltii sanne,  
\v 7 faa hunii hokkan mo huunde fuu ko o ɲaagii.  
\v 8 Suka debbo oo jokki haala inna mum, wii Hirudus: 
\p —Waddanam ɗoo hoore Yaayaa mo lootogal batisima oo e la'al! 
\p  
\v 9 Hirudus yoomi, kaa nde wonnoo hunike yeeso nootiiɓe ɗum ɓee, yamiri oon waddanee nde.  
\v 10 Oon wakkati fuu, o yamiri hoore Yaayaa taƴoyee ley kasu too.  
\v 11 Hoore ndee taƴaa tummbaa e la'al, hokkaa suka debbo oo. Oon hokkoyi nde inna mum.  
\v 12 Taalibaaɓe Yaayaa ɓee ngari ɓamti tew oo, iroyi. Caggal ɗum, ɓe njehi ɓe kaalanoyi Iisaa ko waɗi koo. 
\s1 No Iisaa ɲamminiri ujunaaji joy neɗɗo 
\p  
\v 13 Nde nanirde ndee warnoo e Iisaa ndee, Iisaa iwi ton naati laana, fa'i nokku teelɗo, kaɲum tan. Yimɓe ɓee kumpitii ɗum, njalti e geelle ɗee, cawndii daande weendu nduu, njokki e makko.  
\v 14 Nde o yalti e laana kaa ndee, o yii jamaa keewɗo, o yurminaa ɓe sanne, heddii omo sellina ɲawɓe maɓɓe.  
\v 15 Nde hiiri ndee, taalibaaɓe ɓee ɓattitii Iisaa, mbii ɗum: 
\p —Jooni hiirii, kasen duu nokku oo yo ladde. Yoppitin jamaa oo, yalla ana coodoya ko ɲaama to geelle too. 
\p  
\v 16 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Fotaa ko ɓe njaha. Onon e ko'e mooɗon, ndokkee ɓe ko ɓe ɲaama! 
\p  
\v 17 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —En ngalaa ɗoo so wanaa buuruuje joy e liɗɗi ɗiɗi. 
\p  
\v 18 O wii ɓe: 
\p —Ngaddanee kam ɗum gaa. 
\p  
\v 19 O yamiri yimɓe ɓee njooɗoo e huɗo, o ɓami buuruuje joy ɗee e liɗɗi ɗiɗi ɗii, o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O taƴi buuru oo, o hokki taalibaaɓe ɓee ndokka jamaa oo.  
\v 20 Ɓe fuu ɓe ɲaami faa ɓe keddi. Taalibaaɓe ɓee ndeentini taƴe keddiiɗe ɗee, ɗe kebbini cagiije sappo e ɗiɗi.  
\v 21 Ɲaamnooɓe ɓee ana mbaara e ujunaaji joy gorko ko waldaa e rewɓe e sukaaɓe. 
\s1 No Iisaa yaariri koyɗe dow ndiyam 
\p  
\v 22 Ɗon e ɗon, o naanni taalibaaɓe ɓee e laana kaa yalla ana adoo mo lummbude weendu nduu, tawi kanko omo wondi e yoppitinde jamaa oo.  
\v 23 Caggal o yoppitii ɓe, o ŋabboyi dow waamnde haayre faa o waɗa \w duwaawu\w* kanko tan. Naange yanii, tawi kanko tan woni ton.  
\v 24 Laana kaa yehi faa woɗɗii daŋŋeere ndee, tawi bempeeje ana piya ka, sabi ka jaɓɓotooka henndu.  
\v 25 Nde ɓadinoo weetude ndee, o wari e taalibaaɓe ɓee, omo yaara koyɗe dow ndiyam ɗam.  
\v 26 Kaa nde ɓe njii mo omo yaha e dow ndiyam ɗam ndee, kulol manngol nanngi ɓe, ɓe mbii: 
\p —Ɗum yo \w seyɗaani\w*! 
\p Ɓe ndarii eɓe conkina no ɓe poti hulde.  
\v 27 Ɗon e ɗon Iisaa wii ɓe: 
\p —Mbaaltinee hakkillaaji mooɗon! Ɗum miin, pati kulee! 
\p  
\v 28 Piyeer jaabii mo, wii: 
\p —Moobbo, so ɗum aan jaati woni ɗoo, yamir mi yaha dow ndiyam ɗam mi wara to maa. 
\p  
\v 29 O jaabii mo, o wii: 
\p —War! 
\p Piyeer yalti laana kaa, hedde ana yaha dow ndiyam ɗam, fewti Iisaa.  
\v 30 Kaa nde mo yiinoo henndu nduu sattii ndee, o huli, o fuɗɗi yorkitaade, o wulli, o wii: 
\p —Moobbo, nootam! 
\p  
\v 31 Ɗon e ɗon, Iisaa foocci junngo mum, nanngi mo, wii: 
\p —Nii pamɗir-ɗaa hoolaare? Ko saabii so cikkiti-ɗaa? 
\p  
\v 32 Ɓe ɗiɗon fuu, ɓe naati laana kaa tan, henndu nduu darii.  
\v 33 Taalibaaɓe wonnooɓe ley laana kaa ɓee cujidani mo, mbii: 
\p —A \w Ɓii Laamɗo\w* jaati! 
\s1 No Iisaa selliniri ɲawɓe ley leydi Genesaret 
\p  
\v 34 Ɓe lummbi weendu nduu, ɓe panndi leydi Genesaret.  
\v 35 Worɓe oon nokku annditi mo, kaalani leydi ndii fuu garol makko, o waddanaa ɲawɓe ɓee fuu.  
\v 36 Ɓe ɲaagii mo mo acca ɲawɓe ɓee mema fay so kommbol saaya makko tan. Haya duu, memɗo ngol fuu sellii. 
\c 15  
\s1 Haala neesu njaatiraaɓe 
\p  
\v 1 \w Farisa'en\w* e \w dunkee'en Sariya\w* iwi \w Urusaliima\w*, ngari e Iisaa lamndii ɗum, mbii: 
\p  
\v 2 —Koɗum waɗi so taalibaaɓe maa ɓee ana koyna neesuuji njaatiraaɓe meeɗen ɗii? Sabi ɓe lootataa juuɗe fade maɓɓe ɲaamde.\f + \fr 15:2 \ft Ngol \fk lootugol juuɗe \ft haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa.\f* 
\p  
\v 3 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Onon nee, koɗum waɗi so oɗon luutta yamiroore Laamɗo ndee faa njokkon neesu mooɗon?  
\v 4 Sabi Laamɗo wii: «Teddin inna maa e baam maa.»\f + \fr 15:4 \ft Pergu 20.12; Fillitagol Tawreeta 5.16\f* O wii kasen: «Kuɗuɗo baam mum naa inna mum, wareede laato jukkungo mum.»\f + \fr 15:4 \ft Pergu 21.17; Lewinkooɓe 20.9\f* 
\v 5 Kaa onon, oɗon mbiya so neɗɗo wii baam mum naa inna mum: «Ko kaannoo-mi wallirde ma koo yo ngeɗu Laamɗo»,  
\v 6 ɗum ana heƴa neɗɗo, fotaa ko teddina saaraa mum kasen. Hono non tosirton konngol Laamɗo, faa njokkon neesu mooɗon!  
\v 7 Naafigi'en! Annabi \w Esaaya\w* woofaali fey nde sappinoo e mooɗon so wii: 
\q1  
\v 8 «Laamɗo wii: 
\q1 Ngol leɲol e haala tan teddinirta kam, 
\q2 kaa e ley ɓerɗe maɓɓe eɓe ngoɗɗi kam. 
\q1  
\v 9 Meere ɓe ndewata kam, 
\q2 sabi ko ɓe tuugii e ley janngingol maɓɓe koo yo jamirooje yimɓe tan.»\f + \fr 15:9 \ft Esaaya 29.13\f* 
\s1 Haala ko soɓinta neɗɗo 
\p  
\v 10 Oon wakkati, Iisaa noddi jamaa oo, wii ɗum: 
\p —Kettinee, paamee:  
\v 11 wanaa ko naatata e hunduko neɗɗo soɓinta ɗum. Ko yaltata e hunduko soɓinta neɗɗo. 
\p  
\v 12 E oon wakkati, taalibaaɓe ɓee ɓattitii mo, mbii mo: 
\p —Tama a anndii \w Farisa'en\w* ɓee mettaama e haalaaji maa ɗii? 
\p  
\v 13 O jaabii, o wii: 
\p —Funngo fuu ngo \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo aawaali, ɗoofete.  
\v 14 Accee ɓe, ɓe wumɓe ɗowooɓe wumɓe! So bumɗo ɗowii bumɗo, ɓe ɗiɗon fuu ɓe caaman ley ngaykaare. 
\p  
\v 15 Piyeer jaabii, wii mo: 
\p —Firritan min kaa haala. 
\p  
\v 16 Iisaa wii: 
\p —Onon duu, faa jooni eɗum finkinii on naa?  
\v 17 On paamaali ko naati e hunduko fuu yahan ley reedu, kasen duu ɗum yehete ladde?  
\v 18 Kaa ko yaltata e hunduko koo e ɓernde iwata, ɗum jaati soɓinta neɗɗo.  
\v 19 Sabi e ɓernde neɗɗo miilooji bonɗi iwata so ndunƴa ɗum e ɲaako'aaku e jeenu e faasigaaku e nguyka e kappi, kaɲum e mbonka.  
\v 20 Ɗum woni ko soɓinta neɗɗo. Kaa ɲaamde tawee lootaali juuɗe mum no ɓe mbii nii soɓintaa neɗɗo. 
\s1 No debbo Kanaananke goonɗiniri Iisaa 
\p  
\v 21 Caggal ɗum, Iisaa iwi ɗon fa'i seraaji Tirus e Sidon.  
\v 22 Debbo jeyaaɗo Kanaana koɗuɗo e ndiin leydi wari e makko, wulli, wii: 
\p —Moobbo, \w taanii Daawuuda\w*, yurmam! Ɓiyam debbo \w ladde\w* ana e mum, ana torra ɗum sanne! 
\p  
\v 23 Kaa o jaabaaki ɗum fay huunde. Taalibaaɓe makko ɓee ndaardoyi mo, mbii mo: 
\p —Ribbu mo dee! Omo nii jokki e meeɗen tan omo wulla. 
\p  
\v 24 Iisaa jaabii, wii: 
\p —E baali suudu \w Israa'iila\w* majjuɗi ɗii tan nelaa-mi. 
\p  
\v 25 Nii debbo oo saami yeeso makko, sujidi, wii: 
\p —Moobbo, wallam! 
\p  
\v 26 O jaabii, o wii: 
\p —Ɓamde ɲaamdu sukaaɓe so tippoo dawaaɗi moƴƴaa. 
\p  
\v 27 Debbo oo wii: 
\p —Goonga, Moobbo, kaa fay dawaaɗi ana ɲaama ɲaamdu joomum'en iwooru e la'al so saama nduu. 
\p  
\v 28 Nden, Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Debbo, hee goonɗinal maa ana mawni! Yo a waɗane no njiɗir-ɗaa nii. 
\p E oon wakkati jaati, ɓiyiiko debbo oo selli. 
\s1 No Iisaa selliniri ɲawɓe heewɓe 
\p  
\v 29 Iisaa iwi ɗon, takkii daande weendu \w Galili\w*, ŋabbi waamnde haayre, jooɗii ton.  
\v 30 Yimɓe heewɓe ngari to makko, ngaddi laƴooɓe e wumɓe e ɓe terɗe mum'en mbaati e muumɗuɓe, kaɲum e ɲawɓe woɓɓe heewɓe. Ɓe ɓattini ɓeen yeeso makko, o sellini ɓe.  
\v 31 Haaynii yimɓe ɓee sanne nde njiinoo muumɗunooɓe ana kaala, ɓe terɗe mum'en mbaati cellii, laƴannooɓe ana njaha faa gasa, wumnooɓe ana njiya. Hedde eɓe njetta Laamɗo \w Israa'iila\w* oo. 
\s1 No Iisaa ɲamminiri ujunaaji nay neɗɗo 
\p  
\v 32 Iisaa noddi taalibaaɓe mum ɓee, wii ɓee: 
\p —Ɓee yimɓe ana njurminii kam, sabi hannde woni balɗe tati ko ɓe ngondi e am, haya duu ɓe ngalaa ko ɓe ɲaama. Mi waawaa yoppitinde ɓe tawee ɓe ɲaamaali, pati ɓe caama yolbere e laawol so eɓe koota. 
\p  
\v 33 Taalibaaɓe makko ɓee mbii mo: 
\p —Hoto fuu keɓaten ko ɲamminen oo jamaa e ley ndee ladde jeereende? 
\p  
\v 34 O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Hono foti buuruuje njogi-ɗon? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Jeɗɗi, kaɲum e liikoy seeɗa min njogii. 
\p  
\v 35 Caggal ɗum, o yamiri jamaa oo jooɗoo e leydi.  
\v 36 O ɓami buuruuje jeɗɗi ɗee kaɲum e liikoy koy, o yetti Laamɗo, o taƴi ɗe, o hokki taalibaaɓe ɓee ndokka ɗum jamaa oo.  
\v 37 Ɓe fuu ɓe ɲaami faa ɓe keddi. Taalibaaɓe ɓee ndeentini kedde ɗee, ɗe kebbini cagiije jeɗɗi.  
\v 38 Ɲaamnooɓe ɓee yo ujunaaji nay gorko, ko waldaa e rewɓe e sukaaɓe.  
\v 39 Caggal Iisaa yoppitii yimɓe ɓee, naati laana, fa'i leydi Magadan. 
\c 16  
\s1 No Farisa'en ɲaagorii kollee haaynde 
\p  
\v 1 \w Farisa'en\w* e \w Saduki'en\w* ngari ittude koro Iisaa, ɓe ndaardi mo o holla ɓe taagumansa kaayniiɗo iwoowo dow kammu.  
\v 2 O jaaborii ɓe nii: 
\p —So on njii kammu ana wojji kiikiiɗe, on mbiyan welan.  
\v 3 Beetee law, so on njii kammu ana wojji ana niɓɓi, on mbiyan toɓan. Oɗon mbaawi seenndude mbaadi kammu, kaa on mbaawaa seenndude taagumansaaji wakkatiiji ɗii!  
\v 4 Jamaanu jooni bonɗo coɓuɗo oo ana ndaara holleede taagumansa, kaa taagumansa fuu o hollataake, so wanaa taagumansa annabi Yuunusa oo. 
\p Caggal ɗum, o yoppi ɓe ɗon, o witti. 
\s1 Haala ƴuufinirdi Farisa'en e Saduki'en 
\p  
\v 5 Nde taalibaaɓe ɓee lummbata weendu nduu ndee, njeggiti yooɓaade ɲaamdu.  
\v 6 Iisaa wii ɓe: 
\p —Kakkilee, ndeentee e ƴuufinirdi \w Farisa'en\w* e \w Saduki'en\w* ndii. 
\p  
\v 7 Taalibaaɓe ɓee ndarii ana mbiyondira: 
\p —Ko en njooɓaaki buuru koo o wiiri non. 
\p  
\v 8 Iisaa anndi ko ɓe kaalata koo, wii ɓe: 
\p —Ko waɗi so oɗon kaalda hakkunde mooɗon on njooɓaaki buuru mbiiru-mi non? Onon famɗuɓe hoolaare!  
\v 9 Tama faa jooni on paamaali? Tama on miccitaaki buuruuje joy ɗe njeɗu-mi e ujunaaji njoyon gorko ɗee, e cagiije ɗe kebbin-ɗon kedde ɗee?  
\v 10 Tama on miccitaaki kasen buuruuje jeɗɗi ɗe njeɗu-mi e ujunaaji nay neɗɗo ɗee, e cagiije ɗe kebbin-ɗon kedde ɗee?  
\v 11 Hono waɗi on paamaali wanaa haala buuru kaalanan-mi on? Ndeentee e ƴuufinirdi Farisa'en e Saduki'en ndii. 
\p  
\v 12 Oon wakkati, taalibaaɓe ɓee paami o wiyaali ɓe ndeentoo e ko ƴuufinta buuru koo, ko o wii dee, ɓe ndeentoo e ko Farisa'en e Saduki'en njannginta koo. 
\s1 No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu 
\p  
\v 13 Iisaa yehi leydi Kaysariya Filipa. O lamndii taalibaaɓe makko ɓee, o wii: 
\p —Homo yimɓe mbiyata \w Ɓii Neɗɗo\w* oo woni? 
\p  
\v 14 Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Won wiyooɓe a \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w*, won wiyooɓe a annabi Iliyaasa, won wiyooɓe kasen a annabi Yeremiya naa gooto e annabaaɓe ɓee. 
\p  
\v 15 O wii ɓe: 
\p —Onon nee, homo mbiyaton ngon-mi? 
\p  
\v 16 Simon Piyeer jaabii mo, wii: 
\p —Aan woni \w Almasiihu\w*, \w Ɓii Laamɗo\w* guurɗo oo. 
\p  
\v 17 Nden Iisaa wii mo: 
\p —A welii hoore, aan Simon ɓii Yuunusa. Sabi wanaa ɓii-aadama anndin maa ɗum, \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo anndin maa ɗum.  
\v 18 Miin duu, miɗo wiye Piyeer (ɗum woni haayre), e dow nden haayre mahan-mi deental am goonɗinɓe ngal. Maayde e heewde semmbe fuu walaa ko waawi e mayre.  
\v 19 Mi hokkete cokitirɗe \w Laamu Laamɗo\w*: huunde fuu ko kaɗu-ɗaa e leydi, haɗete dow kammu. Ko njaɓu-ɗaa e leydi, jaɓete dow kammu. 
\p  
\v 20 Nden, Iisaa daalii taalibaaɓe mum ɓee pati kaalana fay gooto kaɲum woni Almasiihu oo. 
\s1 No Iisaa sapporii maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 21 Gila e oon wakkati, Iisaa fuɗɗi anndinde taalibaaɓe mum ɓee ana tilsi mo yaha \w Urusaliima\w*, ton mawɓe leɲol e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* torran mo sanne, mo waree, kaa mo wuurtan ɲannde tataɓere.  
\v 22 E ley ɗum, Piyeer sawndintini mo hedde ana ɲiŋa mo, wii mo: 
\p —Yo Laamɗo dannde Moobbo! Ɗum heɓataa ma! 
\p  
\v 23 Iisaa yeeccitii, wii Piyeer: 
\p —Woɗɗam aan \w Ibiliisa\w*! A fergitere e laawol am, sabi miiloo maa ngoo iwrataa to Laamɗo, to yimɓe ngo iwrata! 
\s1 No Iisaa jokkirtee 
\p  
\v 24 Caggal ɗum, o wii taalibaaɓe makko ɓe: 
\p —Muuyɗo jokkude kam fuu, ŋootta yurmaade hoore mum, ɓama leggal mum bardugal\f + \fr 16:24 \ft Ƴeew Matta 10.38\f* jokka e am.  
\v 25 Sabi muuyɗo danndude yonki mum, waasan ki. Kaa baasirɗo ki sabaabu am, hisinan ki.  
\v 26 Koɗum heɓude aduna oo fuu nafata neɗɗo, so waasii yonki mum? Won ko neɗɗo waawi hokkitirde faa soottitoo yonki mum naa?  
\v 27 Sabi \w Ɓii Neɗɗo\w* oo wardan e \w malaa'ika'en\w* mum e ley teddeengal \w Baabiraaɗo\w* mum. Oon wakkati, o barjoto gooto fuu ko waarata e golle mum.  
\v 28 Miɗo haalana on goonga: yoga e wonɓe ɗoo ɓee maayataa tawee njiyaali Ɓii Neɗɗo oo ana wara e ley laamu mum. 
\c 17  
\s1 No noone Iisaa waylitorii 
\p  
\v 1 Balɗe jeegom caggal mum, Iisaa yaadi e Piyeer e rimdaaɓe ɗiɗon Yaakuuba e Yuhanna, o teeldoyi e mum'en dow waamnde haayre toownde.  
\v 2 Noone makko waylitii yeeso maɓɓe. Yeeso makko ana jalba no naange nii, kaddule makko ndawni far hono fooyre.  
\v 3 Muusaa e Iliyaasa ɓanngani ɓe, ana kaalda e makko.  
\v 4 Piyeer wii Iisaa: 
\p —Moobbo, gonal amen ɗoo ana moƴƴi. Ɗal mi darna ɗoo buguuji tati: aan wooturu, Muusaa wooturu, Iliyaasa wooturu. 
\p  
\v 5 O tilaaki haalde, faa luurde jalboore suddi ɓe. Daande iwi ley luurde ndee, wii: 
\p —Oo ɗoo yo \w Ɓiyam\w* mo korsin-mi, mo cuɓii-mi. Kettindee mo! 
\p  
\v 6 Nde taalibaaɓe ɓee nani nden daande ndee, ɓe caami ɓe kippii e leydi, ɓe kuli sanne.  
\v 7 Iisaa ɓattitii ɓe, memi ɓe, wii: 
\p —Immee, pati kulee. 
\p  
\v 8 E ley ɗum, ɓe kunci gite, ɓe njiyaali fay gooto so wanaa Iisaa tan. 
\p  
\v 9 E ley ko ɓe njippotoo waamnde haayre ndee koo, Iisaa daalii ɓe, wii: 
\p —Pati kaalanee fay gooto ko njii-ɗon koo faa wakkati nde \w Ɓii Neɗɗo\w* oo immitii e hakkunde maayɓe fuu. 
\p  
\v 10 Caggal ɗum, taalibaaɓe ɓee lamndii mo, mbii: 
\p —Koɗum waɗi so \w dunkee'en Sariya\w* ɓee ana mbiya annabi Iliyaasa haani adaade \w Almasiihu\w* warde? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Goonga, Iliyaasa adotoo warde moƴƴintina kulle ɗee fuu.  
\v 12 Kaa miɗo wiya on: Iliyaasa ƴaɓɓike, ɓe annditaali ɗum, ɓe ngollii ɗum ko ɓe muuyi fuu. Hono non ɓe torrirta Ɓii Neɗɗo oo duu. 
\p  
\v 13 Taalibaaɓe ɓee paami ko o haalata haala Iliyaasa koo, haala \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w* o haalani ɗum'en. 
\s1 No Iisaa selliniri kirikiraaɗo 
\p  
\v 14 Nde ɓe ngarti e jamaa oo ndee, gorko gooto ɓattitii mo, diccii yeeso makko,  
\v 15 wii: 
\p —Moobbo, yurma ɓiyam gorko! O kirikiraaɗo omo tampi sanne, wakkatiiji omo saama e yiite naa e ndiyam.  
\v 16 Mi naɓii mo to taalibaaɓe maa ɓee kaa ɓe ndonkii sellinde mo. 
\p  
\v 17 O ɓattitii, o wii: 
\p —Hey yimɓe jamaanu bonɗo ɓe nganaa goonɗinɓe! Faa mande tilotoo-mi e mon? Faa mande keddotoo-mi muɲande on? Ngaddanee kam cukalel ngel ɗoo! 
\p  
\v 18 O jahii e \w ladde\w* ndee, nde yalti e suka oo, o selli ɗon e ɗon. 
\p  
\v 19 Caggal ɗum, taalibaaɓe ɓee teeldi e makko, lamndii mo, mbii: 
\p —Koɗum waɗi so min ndonki ittude ndee ladde? 
\p  
\v 20 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Saabe oɗon pamɗi goonɗinal waɗi ɗum. Miɗo haalana on goonga: so goonɗinal mooɗon fotii fay no ngeeƴu buyaage nii, so on mbii ndee ɗoo waamnde haayre: «Sottu ɗoo, njahaa too», nde sottan. Fay huunde on ndonkataa waɗude. [  
\v 21 \f + \fr 17:21 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 21:\fq Kaa hono oo seyɗaani ribbirtaake so wanaa duwaawu e koorka.\f*] 
\s1 No Iisaa sapporii kasen maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 22 No ɓe njiilortoo e ley \w Galili\w* nii, Iisaa wii ɓe: 
\p —\w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗete e juuɗe yimɓe,  
\v 23 ɓe mbara mo, kaa e ley ɲalaande majjum tataɓere, o immitoto. 
\p Taalibaaɓe ɓee cuŋli sanne. 
\s1 Haala yoɓugol usuru Suudu Dewal Mawndu 
\p  
\v 24 Nde Iisaa e taalibaaɓe mum njottinoo Kafarnahum ndee, nanngooɓe usuru \w Suudu Dewal Mawndu\w* ɓee ɓattii Piyeer, mbii ɗum: 
\p —Tama moobbo mooɗon oo ana yoɓa usuru Suudu Dewal Mawndu? 
\p  
\v 25 Piyeer jaabii, wii: 
\p —Omo yoɓa. 
\p Ko Piyeer naati galle oo koo, fade mum heɓude haala, Iisaa wii: 
\p —Simon, koɗum woni miilo maa e ɗum? Kaanankooɓe aduna ɓee, homo ɓe nduuɲata? Homo ɓe njoɓinta lampo? Dugule'en naa honaaɓe? 
\p  
\v 26 Piyeer jaabii, wii: 
\p —Honaaɓe ɓee. 
\p Iisaa wii mo: 
\p —Ndennoo, dugule'en ɓee kaanaa yoɓude.  
\v 27 Kaa noo, en njiɗaa mettinde ɓerɗe ɓee yimɓe. Yaa to weendu too, tippo-ɗaa yammbuure maa e ley ndiyam ɗam. Liingu fuu adiiɗo moɗude nde pooɗaa, ƴeŋŋinaa ɗum aaraa hunduko mum, a tawan hen kaalisi daneejo kiɓɓinoowo usuru meeɗen. Ittaa njoɓanaa en, enen ɗiɗon. 
\c 18  
\s1 Haala ɓurɗo teddude ley Laamu Laamɗo 
\p  
\v 1 Oon wakkati, taalibaaɓe ɓee ɓattitii Iisaa, lamndii ɗum, mbii: 
\p —Homo ɓuri teddude ley \w Laamu Laamɗo\w* oo? 
\p  
\v 2 Iisaa noddi cukalel, darni ngel yeeso maɓɓe,  
\v 3 wii: 
\p —Miɗo haalana on goonga: so nii on mbaylitaaki faa nanndon e cukaloy, on naatataa e Laamu Laamɗo oo abada.  
\v 4 Ɓurɗo teddude ley Laamu Laamɗo yo leyɗinkiniiɗo faa nanndi e ngel cukalel.  
\v 5 Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo cukalel gootel hono ngel e innde am, miin jaati o jaɓɓii. 
\s1 Haala ko luuttinta yimɓe 
\p  
\v 6 —Neɗɗo fuu luuttinɗo gootel e koy cukaloy goonɗinkoy kam, ko ɓuri moƴƴande joomum haayre teddunde haɓɓee e daande mum, yoolee ley iduru geeci. 
\p  
\v 7 Bone woodanii oo aduna saabe kulle gaɗooje yimɓe ley luutti ɗee! Waajibi kulle ɗee ngaɗa, kaa bone woodanii laatiiɗo sabaabu majje!  
\v 8 So tawii junngo maa naa koyngal maa luuttinte, taƴu ɗum tippo-ɗaa to woɗɗi. Naataa e nguurndam nduumiiɗam a ɲakuɗo ɓuri moƴƴande ma diina tippeede e yiite duumiinge a kiɓɓuɗo.  
\v 9 So tawii yitere maa luuttinte, sol nde tippo-ɗaa. Sabi naatude maa e nguurndam nduumiiɗam a ɗokko, ɓuri moƴƴande ma diina tippe-ɗaa e yiite jahannama a kiɓɓuɗo. 
\s1 Banndol haala mbaalu majjuɗo 
\p  
\v 10 —Ndeentee e yawde fay gootel e koy cukaloy. Sabi miɗo wiya on: \w malaa'ika'en\w* makkoy dow kammu ɓee, wakkati fuu ana ƴeewa yeeso \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo. [  
\v 11 \f + \fr 18:11 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 11:\fq Sabi hisinde majjuɓe waddi Ɓii Neɗɗo oo.\f*]  
\v 12 Ko miilaton? So neɗɗo ana jogii baali teemedere majjiraama mbaalu gooto, yoppataa capanɗe jeenay e jeenay ɗii fuu ana ndura ley ferro, tewtoya majjuɗo oo?  
\v 13 Miɗo haalana on goonga: so o yiitii mo, o seyorto oon faa ɓura capanɗe jeenay e jeenay ɗi majjaali ɗii.  
\v 14 Hono non Baabiraaɗo mooɗon gonɗo dow kammu oo yiɗaa fay gootel e koy cukaloy majja. 
\s1 Haala jaafondiral hakkunde sakiraaɓe 
\p  
\v 15 —So sakiike maa tooɲii ma, yaa to mum kollitaa ɗum tooɲannge mum oo tawee onon tan ɗiɗon. So o jaɓanii ma, a hewtii sakiike maa.  
\v 16 Kaa so o jaɓaali kollitaa mo yaadu e neɗɗo gooto naa yimɓe ɗiɗon hono no Binndi ɗii mbiiri nii: «Huunde fuu ko neɗɗo happaa ana hasindini e seedaaku yimɓe ɗiɗon naa taton.»  
\v 17 So o jaɓanaali ma, haalan ɗum deental goonɗinɓe ngal. So o salike jaɓande deental goonɗinɓe ngal, jogora mo keefeero naa \w duwaaɲe\w*.  
\v 18 Miɗo haalana on goonga: huunde fuu ko kaɗu-ɗon e leydi, haɗete dow kammu. Huunde fuu ko njaɓu-ɗon e leydi, jaɓete dow kammu.  
\v 19 Miɗo haalana on kasen: e ley aduna, nde ɗiɗon mon kawritii e dow huunde wootere ɲaagike Laamɗo, ko nde waawi laataade fuu, \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo hokkan ɓe nde.  
\v 20 Sabi nde ɗiɗon naa taton kawriti e innde am fuu, miɗo hakkunde mum'en. 
\s1 Banndol haala golloowo caliiɗo yaafaade 
\p  
\v 21 Oon wakkati, Piyeer ɓattitii mo, lamndii mo, wii: 
\p —Moobbo, cili hono foti kaan-mi yaafaade sakiike am mo ŋoottaali tooɲude kam? Cili jeɗɗi naa? 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Mi wiyaali ma cili jeɗɗi, mbii-maa-mi cili capanɗe jeɗɗi faa nde cili jeɗɗi. 
\p  
\v 23 Iisaa ɓeydi hen wii: 
\p —Ɗum \w Laamu Laamɗo\w* nanndi: kaananke gooto anniyii ƴamtude gollooɓe mum ɲamaande.  
\v 24 Nde mo fuɗɗi ƴamtude ndee, o waddanaa golloowo gooto mo o rewata miliyooji.  
\v 25 Oon gorko walaa ko yoɓira oon kaalisi. Ɗum nee, kaananke oo yamiri o soottee, kanko e jom suudu makko e sukaaɓe makko e ko o jogii fuu, faa yoɓa ɲamaande ndee.  
\v 26 Golloowo oo diccii yeeso makko, ɲaagii mo, wii: «Muɲanam, mi yoɓete fuu!»  
\v 27 Kaananke oo yurmii mo, yaafii mo ɲamaande ndee, yoppi mo o witti. 
\p  
\v 28 Golloowo oo yalti tan, hawri e gollidiiɗo mum mo rewata kaalisi seeɗa. O teɓɓii ɗum, o nanngi daande mum, o wii: «Yoɓam kaalisi am!»  
\v 29 Gollidiiɗo makko oo diccii, ɲaagii mo, wii: «Muɲanam, mi yoɓete!»  
\v 30 Kaa oon jaɓaali. O uddoyi ɗum kasu, faa nde yoɓi ɲamaande ndee fuu.  
\v 31 Nde gollooɓe heddiiɓe ɓee njii ɗum ndee, mettaa sanne, njehi kaalanoyi ɗum kaananke oo.  
\v 32 E ley ɗum, kaananke oo noddi golloowo oo, wii ɗum: «Aan a golloowo bonɗo! Nde ɲaagi-ɗaa kam, mi yaafe ko ndewan-maa-mi koo ndee, mi yaafike ma.  
\v 33 Aan duu, a haanaanoo yurmaade jaado maa oo no njurmori-maa-mi nii naa?»  
\v 34 Kaananke oo bilaa sanne, waɗi mo e juuɗe jukkooɓe ɓee, faa nde o yoɓi ɲamaande ndee faa laaɓi. 
\p Iisaa ɓeydi hen wii: 
\p  
\v 35 —Hono non \w Baabiraaɗo\w* am gonɗo dow kammu oo waɗata neɗɗo fuu e mooɗon mo yaaforaaki sakiike mum ɓernde laaɓunde. 
\c 19  
\s1 Haala ko Iisaa wasii dow ceergal 
\p  
\v 1 Nde Iisaa tilii e ɗiin waajuuji ndee, iwi \w Galili\w* fa'i bannge \w Yahuudiya\w* gonɗo caggal maayo Urdun oo.  
\v 2 Yimɓe heewɓe njokki e makko, o sellini ton ɲawɓe mum'en. 
\p  
\v 3 Yoga e \w Farisa'en\w* ngari e makko, lamndii mo ɗum ɗoo faa itta koro makko: 
\p —Tama ana daganii gorko seerdude jom suudu mum daliili tawaaɗo fuu? 
\p  
\v 4 O jaabii, o wii: 
\p —Tama on njanngaali ko Binndi ɗii mbii? E fuɗɗoode Laamɗo tagii ɓe waɗii ɓe gorko e debbo,  
\v 5 wii: «Ɗum waɗi so gorko yoppan inna mum e baam mum, nanngondira e jom suudu mum, ɓe ɗiɗon fuu ɓe laatoo neɗɗo gooto.»\f + \fr 19:5 \ft Puɗɗooɗe 2.24\f* 
\v 6 Nii woni ɓe nganaa ɗiɗon kasen, ɓe neɗɗo gooto. Ndennoo, pati neɗɗo seenndu ko Laamɗo reentini. 
\p  
\v 7 Ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Ko saabii so Muusaa yamiri gorko hokka jom suudu mum talkuru ceergal nde ana seera ɗum? 
\p  
\v 8 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —On yoorɓe ɓerɗe, ɗum saabii so Muusaa hokki on no ceerdon rewɓe mooɗon. Kaa e fuɗɗoode, wanaa non worrunoo.  
\v 9 Miɗo wiya on: ceerduɗo jom suudu mum ko wanaa fijirde, so ɓamii debbo goɗɗo, jeenii. 
\p  
\v 10 Taalibaaɓe makko ɓee mbii mo: 
\p —So nii hakkunde gorko e debbo worri, waasude ɓamde ɓuri. 
\p  
\v 11 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Wanaa yimɓe fuu mbaawi jaɓude kaa haala, ɓe Laamɗo hokki ɗum ɓee tan mbaawi jaɓude ka.  
\v 12 Daliiliiji kaɗooji worɓe ɓamde ana ngoodi. Sabi won worɓe rimeteeɓe tawa yo waatoraaɓe. Won ɗereteeɓe. Heddiiɓe ɓee noo, kaɲum'en kaɗi ko'e mum'en ɓamde faa ngollana \w Laamu Laamɗo\w* oo. Neɗɗo fuu jarriiɗo ndee tinndinoore, yo jaɓu! 
\s1 No Iisaa duwanorii cukaloy 
\p  
\v 13 Caggal ɗum, won waddanɓe Iisaa cukaloy yalla omo fawa e makkoy juuɗe makko o duwanoo koy, kaa taalibaaɓe ɓee njahii e yimɓe ɓee.  
\v 14 Nden o wii: 
\p —Accee cukaloy koy ngara e am, pati kaɗee koy, sabi wa'uɓe no makkoy nii ɓee njey \w Laamu Laamɗo\w* oo. 
\p  
\v 15 O fawi junngo makko dow makkoy, o duwanii koy. Nden o iwi ton. 
\s1 No Iisaa e suka jokolle arsukunte ngaddi 
\p  
\v 16 Gorko gooto ɓattitii Iisaa, lamndii mo, wii: 
\p —Moobbo, honde huunde moƴƴunde kaan-mi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 17 Iisaa wii mo: 
\p —Ko saabii so laamdi-ɗaa kam ko moƴƴi? Laamɗo tan woni moƴƴo! So aɗa yiɗi naatude e nguurndam, jokku sariyaaji ɗii. 
\p  
\v 18 Gorko oo lamndii Iisaa, wii: 
\p —Hoɗi ngoni sariyaaji ɗii? 
\p Iisaa jaabii, wii: 
\p —Pati ɲaaɗu hoore, pati jeenu, pati wujju, pati seeda fenaande,  
\v 19 teddin inna maa e baam maa, njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii. 
\p  
\v 20 Suka jokolle oo wii mo: 
\p —Miɗo haybi ɗum fuu. Koɗum heddii? 
\p  
\v 21 Iisaa wii mo: 
\p —So tawii aɗa yiɗi hiɓɓude, yaa soottoy ko njogi-ɗaa fuu, ndokkaa kaalisi oo misikiina'en. Nden a heɓan jawdi dow kammu. Caggal ɗum, ngaraa njokkaa kam. 
\p  
\v 22 Nde suka jokolle oo nani ɗiin haalaaji ndee, yaadi e yoomeende, sabi o arsukunte ɲolɗo. 
\p  
\v 23 E ley ɗum, Iisaa wii taalibaaɓe mum ɓee: 
\p —Miɗo haalana on goonga: hee naatugol arsukunte e \w Laamu Laamɗo\w* ana tiiɗi!  
\v 24 Miɗo haalana on kasen ɗum ɗoo: ngelooba ƴaɓɓoroo e wuddere mesalal ɓuri newaade diina naatugol arsukunte e Laamu Laamɗo. 
\p  
\v 25 Haaynii taalibaaɓe ɓee sanne nde nani ɗiin haalaaji ndee, ɓe mbii: 
\p —Ndennoo, homo woni kisoowo? 
\p  
\v 26 O ƴeewi ɓe, o wii: 
\p —Ɗo yimɓe ɗum laatataako, kaa walaa fuu ko Laamɗo waawaa. 
\p  
\v 27 Piyeer ɓami haala, wii mo: 
\p —Minen, min njoppii fuu, min njokkii e maa. Koɗum min keɓoyta? 
\p  
\v 28 Iisaa wii ɓe: 
\p —Miɗo haalana on goonga: so \w Ɓii Neɗɗo\w* oo jooɗiima e jooɗorgal mum laamu teddungal ley aduna keso, onon \w sappo e ɗiɗon\w* jokkuɓe e am ɓee duu, on njooɗoto e dow jooɗorɗe kaanankooɓe, caron cuuɗi baaba \w Israa'iila\w* sappo e ɗiɗi ɗii.  
\v 29 Neɗɗo fuu joppirɗo saabe am galle mum naa sakiraaɓe mum worɓe naa sakiraaɓe mum rewɓe naa inna mum naa baam mum naa sukaaɓe mum naa gese mum, heɓan ko ɓuri ɗum cowe teemedere, kasen duu heɓan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 30 Kaa ardinooɓe heewɓe laatoto caggalaaɓe, caggalaaɓe ɓee laatoto ardiiɓe. 
\c 20  
\s1 Banndol haala gollooɓe ley ngesa peguuje 
\p  
\v 1 —Annii ko \w Laamu Laamɗo\w* nanndi: jom ngesa \w peguuje\w* yalti beetee law faa hasa gollooɓe ɓe ngolla ngesa mum peguuje.  
\v 2 O heɓi gollooɓe, o hawri e maɓɓe o yoɓan ɓe hono ko woowi: ɲalooma fuu mbuuɗu cardi. O naɓi ɓe ngesa makko.  
\v 3 Wakkati ɲawlal, o yalti kasen, o tawi woɓɓe sakoro ɓe keɓaali golle,  
\v 4 o wii ɓe: «Njehee onon duu ngolloyon to ngesa am peguuje too, mi yoɓan on ko haani yoɓeede koo.»  
\v 5 Ɓeen duu njehi ton. Jom ngesa oo waɗi non kasen hakkunde naange e caggal sallifanaa.  
\v 6 Caggal ɗum, o yalti kasen wakkati laasaraa, o tawi woɓɓe ana ndarii to sakoro too, o wii ɗum'en: «Koɗum waɗi so ɲallu-ɗon ɗoo on ngollaali fay huunde?»  
\v 7 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: «Fay gooto ɓamaali min golle.» O wii ɓe: «Njehee onon duu ngolloyon e ngesa am peguuje ngaa.»  
\v 8 Nde hiirnoo ndee, jom ngesa oo wii keƴaaɗo mum oo: «Noddu gollooɓe ɓee njoɓaa ɗum'en. Ardoro-ɗaa sakitiiɓe nanngeede ɓee, cakitoro-ɗaa adiiɓe nanngeede ɓee.»  
\v 9 Nannganooɓe laasaraa ɓee ngari, gooto e mum'en fuu hokkaa mbuuɗu cardi.  
\v 10 Adinooɓe nanngeede ɓee duu ngari, cikki njoɓete ko ɓuri ɗum. Kaa gooto e maɓɓe fuu hokkaa mbuuɗu cardi hono no ɓee too nii.  
\v 11 Nde ɓe njoɓaa ɗum ndee, eɓe ŋermitoo yaade to jom ngesa too  
\v 12 eɓe mbiya: «Ɓee ɗoo gollooɓe ngollaali kinaa wakkati gooto tan, ɓe ponndaama e amen njoɓdi, minen nee min ngollii ɲalooma kuurɗo ley ngee naange wulnge!»  
\v 13 Jom ngesa oo jaabii gooto e maɓɓe, wii: «Giɗam, mi tooɲaali ma. Tama wanaa aan jaɓunoo mi nanngire mbuuɗu cardi ɲalooma?  
\v 14 Ndennoo, ɓam njoɓdi maa njahaa. Miin muuyi hokkude cakitiiɗo oo hono ko keɓu-ɗaa koo.  
\v 15 Tama wanaa ko weli kam ngaɗan-mi e kaalisi am oo? Naa moƴƴuki am kii waddan maa haasidaade?» 
\p  
\v 16 Iisaa wii: 
\p —Hono nii caggalaaɓe ɓee laatoto ardiiɓe, ardiiɓe ɓee laatoto caggalaaɓe. 
\s1 No Iisaa sapporii nde tataɓere maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 17 Tawi Iisaa ana ŋabbita faade \w Urusaliima\w*, sawndintini taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee e laawol, wii ɗum'en: 
\p  
\v 18 —Kettinee, eɗen nii ŋabbita Urusaliima. Ɗon \w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗetee e juuɗe hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w*. Ɓe caran mo waree,  
\v 19 ɓe ngaɗa mo e juuɗe heeferɓe, ɓeen duu njaayran mo, piya mo dorri, peŋa mo e \w leggal bardugal\w* faa mo maaya. Kaa ɲalooma majjum tataɓo oo mo wuurtan. 
\s1 No Inna Yaakuuba e Yuhanna ɲaagorii Iisaa 
\p  
\v 20 Nden, inna ɓiɓɓe Jebede ɓattini sukaaɓe mum Iisaa. Inna oo diccii yeeso Iisaa faa ɲaagoo ɗum ballal.  
\v 21 Iisaa wii mo: 
\p —Koɗum njiɗ-ɗaa? 
\p Debbo oo jaabii mo, wii: 
\p —Miɗo yiɗi podaa ɓiɓɓe am worɓe ɗiɗon ɓee njooɗoo bannge maa so a laamiima, gooto wona bannge maa ɲaamo, goɗɗo oo wona bannge maa nano. 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii, wii: 
\p —On anndaa ko ɲaagoto-ɗon. Oɗon mbaawi yarde horde mettunde nde njaran-mi ndee naa? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Miɗen mbaawi. 
\p  
\v 23 O wii ɓe: 
\p —On njaran nde jaati. Kaa jooɗagol bannge am ɲaamo naa nano wanaa miin yamirta ɗum. Ɗeen joolle, ɓe \w Baabiraaɗo\w* am moƴƴinani ɓee njey ɗum. 
\p  
\v 24 Nde taalibaaɓe sappo heddiiɓe ɓee nani ɗum ndee, mettaa e rimdaaɓe ɗiɗon ɓee.  
\v 25 E oon wakkati, Iisaa noddi ɓe fuu, wii ɓe: 
\p —Oɗon anndi laamiiɓe heeferɓe ana kawjorii ɗum'en hawju bonɗo. Mawɓe ɓee duu ana laamorii ɓe laamu boɗeejo.  
\v 26 Onon kaa, ɗum waɗataa hakkunde mooɗon. So won jiɗɗo teddeengal hakkunde mon, ana haani laataade golloowo mooɗon.  
\v 27 Kasen so won muuyɗo ardaade e mon, ana haani laataade maccuɗo mooɗon.  
\v 28 Ɗum nee, \w Ɓii Neɗɗo\w* wardaali faa gollanee, gollande yimɓe wardi, hokkitira yonki mum yalla ana laatoo coottitaari heewɓe. 
\s1 No Iisaa selliniri wumɓe ɗiɗon 
\p  
\v 29 Nde Iisaa e taalibaaɓe mum njalti Yeriko ndee, jamaa keewɗo jokki e makko.  
\v 30 Wumɓe ɗiɗon ana njooɗinoo e sera laawol ngol, nani ana wiyee Iisaa annii ɓettoo, puɗɗi wullude ana mbiya: 
\p —\w Taanii Daawuuda\w*, yurma min! 
\p  
\v 31 Jamaa oo darii ana jahoo e maɓɓe ana wiya ɓe ndeƴƴinoo, kaa ɓe ɓeydii wullude eɓe mbiya: 
\p —Moobbo, taanii Daawuuda, yurma min! 
\p  
\v 32 Iisaa darii, noddi ɓe, wii: 
\p —Koɗum njiɗ-ɗon mi waɗana on? 
\p  
\v 33 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Moobbo, min mbumta. 
\p  
\v 34 Iisaa yurminaa ɓe, memi gite maɓɓe. Ɗon e ɗon ɓe mbumti, ɓe njokki e makko. 
\c 21  
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\p  
\v 1 Nde Iisaa e taalibaaɓe mum ɓadinoo \w Urusaliima\w* njottii Baytifaaji dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun ndee, Iisaa neli taalibaaɓe ɗiɗon,  
\v 2 wii ɓe: 
\p —Njehee naatoyee ngeenndi ngonndi yeeso mon ndii, oon wakkati fuu, on tawan ton ndakiiwa e mola mum ana kaɓɓii. Kumton ɗi ngaddanon kam.  
\v 3 So won biiɗo on huunde, njaabo-ɗon ɗum Moobbo ana haajaa ɗi. Ɗon e ɗon on njoppete ngaddon ɗi. 
\p  
\v 4 Ɗum waɗii yalla haala ka Laamɗo yottinirnoo annabaajo oo kaa ana tabita nde oon wii: 
\q1  
\v 5 «Mbiyee ɓiɓɓe \w Siyona\w*: 
\q2 Ƴeew, kaananke maa annii wara e maa, 
\q1 ana leyɗinkinii, ana waɗɗii tefeewa, 
\q2 ana waɗɗii mola tefeewa.»\f + \fr 21:5 \ft Jakariyaa 9.9\f* 
\m  
\v 6 Oon wakkati, taalibaaɓe ɓee njehi ngaɗoyi ko Iisaa yamiri ɗum'en koo.  
\v 7 Ɓe ngaddi ndakiiwa ngaa e mola mum, ɓe njappi e majji saayaaji maɓɓe, Iisaa waɗɗii.  
\v 8 Ko ɓuri heewde e jamaa oo weerti saayaaji mum'en e laawol. Woɓɓe kelti caɓe leɗɗe, mbeerti ɗe e laawol ngol.  
\v 9 Ardiiɓe Iisaa ɓee e jokkuɓe e caggal makko ɓee ana ilina ana mbiya: 
\p —Jettooje ngoodanii \w taanii Daawuuda\w*! Barke woodanii gardoowo e dow innde Joomiraaɗo!\f + \fr 21:9 \ft Jabuura 118.25-26\f* Jettooje ngoodanii Laamɗo Toowɗo! 
\p  
\v 10 Nde o naati Urusaliima ndee, yimɓe ɓee fuu keddii ana caaƴa ana mbiya: 
\p —Homo woni oo gorko? 
\p  
\v 11 Jamaa oo jaabii: 
\p —Ɗum annabi Iisaa, iwruɗo Nasaraatu ley leydi \w Galili\w*. 
\s1 No Iisaa ribbiri jaagotooɓe ley Suudu Dewal Mawndu 
\p  
\v 12 Iisaa naati daalaare \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, ribbi soodooɓe e soottooɓe wonɓe ley mayre ɓee fuu, liɓi taabe weccooɓe kaalisi e jooɗorɗe soottooɓe buugaaji.  
\v 13 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Ley Binndi ɗii Laamɗo wii: «Suudu am noddirte suudu rewrudu Laamɗo.» 
\p Iisaa ɓeydi hen, wii: 
\p —Kaa onon, on ngaɗii ndu «suuɗorde yanooɓe!»\f + \fr 21:13 \ft Esaaya 56.7; Yeremiya 7.11\f* 
\p  
\v 14 Wumɓe e laƴooɓe ngari e makko e ley Suudu Dewal Mawndu nduu, o sellini ɓe.  
\v 15 Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e \w dunkee'en Sariya\w* ɓee mettaa nde njii kulle kaayniiɗe ɗe o waɗata ɗee, e nde nani sukaaɓe ana ilina e ley Suudu Dewal Mawndu ana mbiya: 
\p —Jettooje ngoodanii \w taanii Daawuuda\w*! 
\p  
\v 16 Nden ɓe mbii Iisaa: 
\p —A nanii ko cukaloy koy kaalata koo? 
\p O wii ɓe: 
\p —Mi nanii. Tama on janngaali ɗum ɗoo abada: 
\q1 «A waɗii fay sukaaɓe wadduɓe e muynooɓe ana njette»?\f + \fr 21:16 \ft Jabuura 8.3\f* 
\m  
\v 17 Caggal ɗum, o seerti e maɓɓe, o yalti ngalluure ndee, o yehi Baytaniya, o waaloyi ton. 
\s1 No Iisaa huɗiri ibbi 
\p  
\v 18 Beetee law omo wirfitoo to ngalluure too, tawi omo yolbi.  
\v 19 O soynii ibbi e sera laawol ngol, o faŋi ki, kaa o tawaali e makki so wanaa haakolooji. Oon wakkati, o wii ki: 
\p —Pati a rimu abada! 
\p Ɗon e ɗon, ibbi kii yoori kolon.  
\v 20 Haaynii taalibaaɓe ɓee nde njii ɗum ndee, ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Hono hen kii ibbi yoordi wakkati gooto tan? 
\p  
\v 21 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Miɗo haalana on goonga: so tawii oɗon ngoonɗini on cikkitaaki, on njawtan waɗude ko ngaɗu-mi kii ibbi koo. On mbaawan wiide fay ndee ɗoo waamnde haayre: «Ɗoofa, saamoy ley maayo geeci», laatoto non.  
\v 22 So oɗon ngoonɗini, ko ɲaagi-ɗon e ley \w duwaawu\w* fuu on njaabante. 
\s1 Ɗo yamiroore golle Iisaa iwri 
\p  
\v 23 Iisaa naati \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu. Nde mo waajotoo ndee, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee ɓattii mo, lamndii, mbii: 
\p —Yamiroore hende ngollirtaa ko ngollataa koo? Kasen, dow yamiroore homo? 
\p  
\v 24 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Miin duu, huunde wootere tan lamndotoo-mi on. So on njaabike kam, mi haalanan on jamirɗo kam mi golla ko ngollan-mi koo.  
\v 25 Homo neli \w Yaayaa\w* loota yimɓe \w lootogal batisima\w*? Laamɗo naa yimɓe? 
\p Ɓe ndawridi hakkunde maɓɓe, ɓe mbii: 
\p —So en mbii «Laamɗo», o wiyan: «Ndennoo, ko saabii so on ngoonɗinaali Yaayaa?»  
\v 26 Kaa so en mbii «yimɓe», waajibi kulen jamaa oo, sabi yimɓe ɓee fuu ana njogorii Yaayaa yo annabaajo. 
\p  
\v 27 Ɓe njaabii Iisaa, ɓe mbii: 
\p —Min anndaa. 
\p O jaɓɓitii, o wii ɓe: 
\p —Haya miin duu, mi haalantaa on yamiroore nde ngolliran-mi ko ngollan-mi koo. 
\s1 Banndol haala rimdaaɓe ɗiɗon 
\p  
\v 28 Iisaa ɓeydi hen wii: 
\p —Koɗum miilaton e ngol \w banndol\w*: gorko gooto ana joginoo ɓiɓɓe worɓe ɗiɗon, ɓadii arano oo, wii ɗum: «Ɓinngel am, yaa golloy hannde to ngesa \w peguuje\w* too.»  
\v 29 Ɓiɗɗo oo jaabii, wii yahataa. Kaa caggal mum, oon mimsiti yehi.  
\v 30 Baabiraaɗo oo noddi ɓiɗɗo ɗiɗaɓo oo, wii ɗum ko wiinoo arano oo koo. Oon duu jaabii, wii: «Moƴƴi Baaba», kaa yahaali.  
\v 31 Homo e maɓɓe woni jaɓanɗo baam mum ko wii koo? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Arano oo. 
\p Nden, Iisaa wii ɓe: 
\p —Miɗo haalana on goonga: \w duwaaɲe'en\w* ɓee kaɲum e bamfaaji ɗii adoyto on naatude e \w Laamu Laamɗo\w* oo.  
\v 32 Sabi \w Yaayaa\w* warii e mooɗon, hollii on laawol fooccitaare, on njaɓanaali ɗum. Kaa duwaaɲe'en ɓee kaɲum e bamfaaji ɗii ngoonɗinii mo. Haya duu, fay nde njii-ɗon ɗum ndee, on mimsitaali so sakitii ngoonɗin-ɗon mo. 
\s1 Banndol haala remooɓe bonɓe 
\p  
\v 33 —Kettinee \w banndol\w* gonngol: neɗɗo gooto tuti ngesa \w peguuje\w*, o filtini nga kokowol, o asi ngaykaare ɓoosirde \w peguujam\w*, o mahi suudu toowndu faa o soynoroo ko warata e ngesa ngaa. Caggal ɗum, o hasiri nga remooɓe gese peguuje, o dawi.  
\v 34 Faa teɓugol peguuje yottii, o neli gollooɓe makko to remooɓe ɓee too, ɓe ngaddanoya mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe peguuje ɗee.  
\v 35 Kaa remooɓe ɓee nanngi gollooɓe makko ɓee, pii hen gooto, mbari gooto, mbardi gooto kaaƴe.  
\v 36 Jom ngesa oo neli e maɓɓe gollooɓe ɓurɓe aranndeeɓe ɓee heewde. Remooɓe ɓee ngaɗi ɓe no ngaɗunoo ɓee too nii.  
\v 37 O sakitii nelde ɓiyiiko gorko to maɓɓe, o wii: «No laatii fuu, ɓe njaagoto ɓiyam oo.»  
\v 38 Kaa nde remooɓe ɓee njii ɓiyiiko oo ndee, mbiyondiri e ko'e mum'en: «Oo woni donoowo mo. Ngaree mbaren mo, keddoro-ɗen ngesa ngaa!»  
\v 39 Oon wakkati, ɓe nanngi mo, ɓe mbedii mo to caggal ngesa too, ɓe mbari mo.  
\v 40 Jooni nee, so jom ngesa peguuje oo warii, hono o waɗata remooɓe ɓee? 
\p  
\v 41 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Ɓeen bonɓe, o halkiran ɓe no boniri. O hasira ngesa ngaa remooɓe woɓɓe hokkooɓe mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe magga nde nga teɓaa fuu. 
\p  
\v 42 Caggal ɗum, Iisaa wii ɓe: 
\p —Tama on njanngaali ko winndaa ley Binndi ɗii koo? 
\q1 «Haayre nde mahooɓe ɓee tippitii ndee, 
\q2 kaɲum laatii haayre ɓurnde fuu teentilaade e maadi ndii. 
\q1 Ɗum yo golle Joomiraaɗo, 
\q2 kanjum ɗum haaynde e jiile meeɗen!»\f + \fr 21:42 \ft Jabuura 118.22-23\f* 
\m  
\v 43 Saabe ɗum, miɗo wiya on: \w Laamu Laamɗo\w* oo ittete e mon, hokkee yimɓe waɗooɓe ko Laamɗo yiɗi.  
\v 44 Neɗɗo fuu caamɗo e nden haayre, helan. Neɗɗo fuu mo nde saami e mum, noƴoto. 
\p  
\v 45 Nde hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e \w Farisa'en\w* ɓee nani banndi makko ɗii ndee, paamii banndi ɗii e mum'en peewti.  
\v 46 Eɓe tewta no ɓe nanngira mo, kaa ɓe kulii yimɓe ɓee, sabi ɓe fuu eɓe njogorii mo annabaajo. 
\c 22  
\s1 Banndol haala ɲiiri yannge 
\p  
\v 1 Iisaa haaldiri e maɓɓe \w banndol\w* kasen, wii ɓe: 
\p  
\v 2 —\w Laamu Laamɗo\w* ana wa'i hono no kaananke kuurtinanɗo ɓiyum gorko, so waɗani ɗum yannge.  
\v 3 O neli gollooɓe makko noddanoya mo ɲaamooɓe, kaa gansaaɓe ɓee calii warde.  
\v 4 O neli kasen gollooɓe woɓɓe, o wii ɗum'en: «Mbiyee gansaaɓe ɓee ɲiiri yannge ndii moƴƴinaama faa gasi, mi hirsii ga'i e ɲalbi payɗi, hankasen fuu lanndinaama, ɓe ngara ɓe nootoo yannge oo.»  
\v 5 Kaa gansaaɓe ɓee koyni mo, kiinnii haajuuji mum'en: oo ngesa mum, oo jaagu mum.  
\v 6 Heddiiɓe ɓee nanngi gollooɓe ɓee, torri ɓe, mbari ɓe.  
\v 7 Kaananke oo mettaa, neli sordaasi'en mum mbaroyi ɓeen ɲaaɗuɓe ko'e, nduppi ngeenndi mum'en.  
\v 8 Caggal ɗum, o wii gollooɓe makko ɓee: «Ɲiiri yannge ndii moƴƴinaama, kaa gansaaɓe ɓee kaandaa e ɲaamde ndi.  
\v 9 Ɗum nee, njehee dow mbeddaaji mawɗi ɗii, noddon neɗɗo fuu mo kawru-ɗon wara ɲaama ɲiiri yannge oo ndii.»  
\v 10 Kaadime'en ɓee njehi dow mbeddaaji ɗii, noddi yimɓe ɓe tawi ton fuu gila e bonɓe faa e moƴƴuɓe faa galle ɗo yannge oo waɗata ɗoo heewi yimɓe. 
\p  
\v 11 Nde kaananke oo naati faa yiya noddaaɓe ɓee ndee, o soynii gorko mo paraaki.  
\v 12 O wii ɗum: «Giɗam, hono naatir-ɗaa ɗoo tawi a paraaki?» Kaa oon deƴƴinii.  
\v 13 E ley ɗum, kaananke oo wii gollooɓe ɓee: «Kaɓɓee juuɗe makko e koyɗe makko, tippo-ɗon mo e ley nimre sella ndee, ton o wullata o ŋerƴondira ɲiiƴe.» 
\p  
\v 14 Iisaa jokki wiide: 
\p —Noddaaɓe ana keewi kaa suɓaaɓe ana pamɗi. 
\s1 Haala yoɓugol lampo 
\p  
\v 15 \w Farisa'en\w* njehi ndawridoyi no tuufiranta Iisaa e ley haala mum.  
\v 16 Ɓe neli yoga e taalibaaɓe maɓɓe, kaɲum e howruuɓe \w Hirudus\w* mbiya mo: 
\p —Moobbo, miɗen anndi a goongirante: aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga, a hulataa fay gooto, sabi a ɓurdintaa yimɓe.  
\v 17 Ɗum nee, haalan min koɗum anndu-ɗaa e ɗum ɗoo: ana dagoo min ndokka kaananke \w Roma\w* mawɗo oo lampo naa dagaaki? 
\p  
\v 18 Kaa Iisaa ana anndi anniyaaji maɓɓe bonɗi ɗii. O wii ɓe: 
\p —Onon naafigi'en! Koɗum waɗi so oɗon tuufana kam?  
\v 19 Kollee kam kaalisi joɓirteeɗo lampo oo. 
\p Ɓe ngaddani mo mbuuɗu cardi gooto.  
\v 20 O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Natal homo e innde homo woni ɗoo? 
\p  
\v 21 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Kaananke Roma. 
\p O wii ɓe: 
\p —Ndennoo, ndokkee kaananke Roma oo ko jey, ndokkee Laamɗo duu ko jey. 
\p  
\v 22 Haaynii ɓe nde ɓe nani oo jaabu ndee. Ɓe celi mo, ɓe mbitti. 
\s1 Haala immital maayɓe 
\p  
\v 23 E ley oon ɲalooma jaati, yoga e waalde\w Saduki'en\w* ngari e Iisaa. Kamɓe ngoni fennuɓe immital.  
\v 24 Ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Moobbo, Muusaa wii: «So neɗɗo maayii heɓaali ɓiɗɗo, miɲum naa mawnum ɓamta debbo ɗalaaɗo oo, yalla ana heɓana ɗum ɓeyngu.»\f + \fr 22:24 \ft Fillitagol Tawreeta 25.5\f* 
\v 25 Waɗiino e ɓettaade to amen rimdaaɓe njeɗɗon worɓe. Arano oo caggal dewlii, maayi heɓaali ɓiɗɗo. Miɲiiko gorko ɓamti debbo makko oo,  
\v 26 kaɲum duu maayi heɓaali ɓiɗɗo. Tataɓo oo duu jokki hen faa yottii njeɗɗaɓo oo.  
\v 27 Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oo duu maayi.  
\v 28 Ɲannde immital nee, homo e njeɗɗon ɓee debbo oo laatotoo jom suudu mum? Sabi ɓe fuu ɓe ɓamiino mo. 
\p  
\v 29 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —On majjii, sabi on paamaali Binndi ɗii, on anndaa baawɗe Laamɗo ɗee duu.  
\v 30 Sabi so maayɓe immitike, worɓe ɓamataa, rewɓe ɓamataake, ɓe laatoto hono no malaa'ika'en wonɓe dow kammu ɓee nii.  
\v 31 E haala immital maayɓe, tama on njanngaali ko Laamɗo wii on koo? O wii:  
\v 32 «Miin woni Laamɗo Ibarahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba.»\f + \fr 22:32 \ft Pergu 3.6\f* Laamɗo yo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.\f + \fr 22:32 \ft Gila e jamaanu Muusaa tawi Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayii gila ko ɓooyi. Ko Laamɗo wii yo Laamɗo maɓɓe koo, holli eɓe nguuri.\f* 
\p  
\v 33 Waaju makko oo haaynii yimɓe hettindotooɓe mo ɓee fuu. 
\s1 Haala yamiroore ɓurnde fuu teentilaade 
\p  
\v 34 Nde \w Farisa'en\w* ɓee nani o muɓɓii kunduɗe \w Saduki'en\w* ɓee e haala ndee, ɓe kawriti.  
\v 35 Gooto e maɓɓe jannginoowo \w Sariya\w* yiɗi tuufande mo, lamndii mo, wii: 
\p  
\v 36 —Moobbo, honde woni yamiroore ɓurnde fuu teentilaade e ley Tawreeta? 
\p  
\v 37 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkille maa fuu.\f + \fr 22:37 \ft Pergu 6.5\f* 
\v 38 Nden woni yamiroore ɓurnde mawnude, ɓurnde teentilaade.  
\v 39 Yamiroore ɗiɗaɓere hono mayre annii: «Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii.»\f + \fr 22:39 \ft Lewinkooɓe 19.18\f* 
\v 40 Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe ɗee fuu e ɗeen jamirooje ɗiɗi pawii. 
\s1 Kabaaru Almasiihu e Daawuuda 
\p  
\v 41 Nde wonnoo \w Farisa'en\w* ɓee ana kawriti, Iisaa lamndii ɓe, wii: 
\p  
\v 42 —Koɗum miilu-ɗon e \w Almasiihu\w* oo? O taanii homo? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —O taanii Daawuuda. 
\p  
\v 43 O wii ɓe: 
\p —Ndennoo, hono Daawuuda noddirta mo Joomiraaɗo? \w Ruuhu\w* Laamɗo anndini mo ɗum, saabe majjum o wii: 
\q1  
\v 44 «Joomiraaɗo wii Joomam: 
\q1 Jooɗa ɲaamo am, 
\q2 faa mi waɗa njaɓɓaa wayɓe maa.»\f + \fr 22:44 \ft Jabuura 110.1\f* 
\m  
\v 45 So Daawuuda ana noddira mo «Joomam», ndennoo, hono mo laatortoo taanum tan? 
\p  
\v 46 Ɓe fuu ɓe ndonki jaabaade mo fay karrol. Gila ɲannde nden, fay gooto suusaali lamndaade mo lamndi goɗɗi. 
\c 23  
\s1 No Iisaa feliri dunkee'en Sariya e Farisa'en 
\p  
\v 1 Nden, Iisaa wii jamaa oo e taalibaaɓe mum ɓee: 
\p  
\v 2 —\w Dunkee'en Sariya\w* ɓee e \w Farisa'en\w* ɓee kaɲum'en ndokkaa jannginde \w Sariya\w* Muusaa oo.  
\v 3 Saabe ɗum, oɗon kaani jaɓande ɓe, ngaɗon huunde fuu ko ɓe mbii on. Kaa pati ɲemmbon golleeji maɓɓe, sabi ɓe ngaɗataa ko ɓe mbaajotoo koo.  
\v 4 Ɓe kaɓɓan donnge tedduɗe, ɓe mbakkina yimɓe, kaa ɓe njiɗaa wallirde ɓeen huncude ɗe fay hoore feɗeendu.  
\v 5 Huunde fuu ko ɓe ngaɗata, ɓe ngaɗiran ɗum faa ɓe kollinkinoo. Ɗum waɗi so eɓe kaɓɓa talki mawɗi, eɓe njuutina cilmbi saayaaji maɓɓe faa ana ndaasoo.  
\v 6 Eɓe njiɗi joolle ɓurɗe teddude so ɓe noddaama e yanngeeji, eɓe njiɗi joolle ɓurɗe yiitinkinaade ley cuuɗi \w baajorɗi\w*.  
\v 7 Ko ɓe njiɗi tan salmineede calminaali tedduɗi ley luumooji e noddoreede «Moobbo».  
\v 8 Kaa onon, pati njaɓee noddoreede «Moobbo», sabi on fuu on sakiraaɓe, Moobbo gooto tan njogi-ɗon.  
\v 9 Pati mbiyee fay gooto «Baabiraaɗo» e aduna, sabi \w Baabiraaɗo\w* gooto tan njogi-ɗon, ɗum woni gonɗo dow kammu oo.\f + \fr 23:9 \fq Pati mbiyee fay gooto «Baabiraaɗo» e aduna\ft wiyaali pati neɗɗo soowa baaba mum dimɗo ɗum. Ngol haali haala hooreeɓe diina fonnduɓe ko'e mum'en e baabiraaku Laamɗo.\f* 
\v 10 Pati njaɓee noddireede «Hooreejo», sabi Hooreejo gooto tan njogi-ɗon, ɗum woni \w Almasiihu\w* oo.  
\v 11 Ɓurɗo teddude hakkunde mooɗon yo laato gollanoowo heddiiɓe ɓee.  
\v 12 Toownuɗo hoore mum fuu, leyɗinte. Leyɗinkiniiɗo fuu toownete. 
\p  
\v 13 Bone yanan e mon onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon cokana yimɓe damal \w Laamu Laamɗo\w* ngal. On naatataa, on accataa naatooɓe naata. [  
\v 14 \f + \fr 23:14 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 14:\fq Bone yanan e mon, onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon teeta cuuɗi rewɓe ɓe worɓe mum'en maayi, oɗon njuutina duwaawuuji mooɗon yalla oɗon manee. Saabe majjum, on keɓan jukkungo ɓurngo fuu naawde.\f*] 
\p  
\v 15 Bone yanan e mon, onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon njiiloo e leyɗeele oɗon mbanngoo geeci faa keɓon tuubuɗo gooto. So on keɓii ɗum, mbirfito-ɗon kasen, ngaɗon ɗum ɓii jahannama faa sowa on cili ɗiɗi. 
\p  
\v 16 Bone yanan e mon, onon wumɓe ɗowooɓe yimɓe! Oɗon mbiya: «So neɗɗo hunorike \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu yo meere, kaa so hunorike kaŋŋe Suudu Dewal Mawndu oo, hunoore mum nanngan ɗum.»  
\v 17 Majjuɓe, wumɓe! Koɗum ɓuri teentilaade: kaŋŋe oo naa Suudu laɓɓinooru kaŋŋe oo nduu?  
\v 18 Oɗon mbiya kasen: «So neɗɗo hunorike \w ittirde sadaka\w* ndee yo meere, kaa so hunorike \w sadaka\w* gonɗo dow mayre oo, hunoore mum nanngan ɗum.»  
\v 19 Wumɓe! Koɗum hen ɓuri teentilaade: sadaka oo naa ittirde sadaka laɓɓinoore sadaka oo ndee?  
\v 20 Ndennoo, neɗɗo fuu kunoriiɗo ittirde sadaka ndee, hunorike nde kayre e huunde fuu ko fawii e mayre.  
\v 21 Neɗɗo fuu kunoriiɗo Suudu Dewal Mawndu nduu, hunorike ndu kayru e Laamɗo jooɗiiɗo e mayru oo.  
\v 22 Neɗɗo fuu kunoriiɗo kammu oo, hunorike jooɗorgal Laamɗo ngal e Jooɗiiɗo e maggal oo. 
\p  
\v 23 Bone yanan e mon, onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon ittana Laamɗo jakka naanaa, kaɲum e haakolooji goɗɗi, kaa oɗon njeeboo ko ɓuri teentilaade e Sariya oo koo, hono fooccitaare e yurmeende e goonɗinal. Tawee nee, kaɲum kaanno-ɗon waɗude tawee on njeebaaki ko heddii koo.  
\v 24 On wumɓe ɗowooɓe yimɓe! So ɓowngu saamii e njaram mooɗon, on ciiwan itton ɗum, tawee nee, oɗon moɗa ngelooba! 
\p  
\v 25 Bone yanan e mon, onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon lawƴa caggal kore looɗe e caggal lehoy, tawee nee ley mum'en ana heewi ko wujjaa e ko yanaa.  
\v 26 Farisanke bumɗo! Lawƴu ley kore looɗe tafon, nden caggal ngal duu laaɓan. 
\p  
\v 27 Bone yanan e mon, onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon nanndi e janaale dawninaaɗe, ɗe dow mum'en wooɗi tawee ley mum'en ana heewi gi'e e ko soɓi fuu.  
\v 28 Onon duu hono non mbaa-ɗon: e jiile gite oɗon nanndi e fooccitiiɓe, kaa ley mooɗon ana wii pep naafigaaku e ooɲaare. 
\p  
\v 29 Bone yanan e mon, onon dunkee'en Sariya e Farisa'en, naafigi'en! Oɗon mahana annabaaɓe ɓee cuuɗi dow janaale mum'en, oɗon ŋarɗina janaale fooccitiiɓe ɓee,  
\v 30 mbirfito-ɗon mbiyon: «Sinndo min kawriino e jamaanu njaatiraaɓe amen, min ittidataano e maɓɓe yonkiiji annabaaɓe ɗii.»  
\v 31 Hono non, ceettori-ɗon onon jaati on ɓiɓɓe warannooɓe annabaaɓe ɓee.  
\v 32 Ndennoo, kebbintinee saawal golleeji bonɗi ɗi njaatiraaɓe mon puɗɗunoo ɗii!  
\v 33 Bolle, ɓiɓɓe posoke! Hono fuu miilorto-ɗon waasude wedeede e jahannama?  
\v 34 Ɗum saabii, miɗo nelda on annabaaɓe e hakkilanteeɓe, kaɲum e jannginooɓe. Mbaron yoga, peŋon yoga, piyon yoga dorri e ley cuuɗi mon baajorɗi, njokkon ɗum'en ngeenndi e ngeenndi.  
\v 35 Yalla yonkiiji laaɓuɓe ittaaɗi e aduna oo ɗii fuu, hakke mum ana fiitoo on, gila yonki Haabiila pooccitiiɗo oo faa yonki Jakariyaa ɓii Barakiya mo mbarno-ɗon hakkunde Suudu Dewal Mawndu e ittirde sadaka oo.  
\v 36 Miɗo haalana on goonga: jukkungo majjum ɗum fuu e yimɓe oo jamaanu saamata! 
\s1 No Iisaa suŋlirani yimɓe Urusaliima 
\p  
\v 37 —Hay yimɓe \w Urusaliima\w*, on mbarii annabaaɓe, on mbardii nelaaɓe e mon kaaƴe! Cili kuurɗi njiɗu-mi hawrintinde ɓiɓɓe mon no cofal hawrintinirta ɓiɓɓe mum ley biifoole mum nii. Kaa on njaɓaali.  
\v 38 Ɗum nee, on ɗaldete e \w Suudu mon Dewal\w*, ndu laatoo saabeere.  
\v 39 Miɗo wiya on: on njiyataa kam gila jooni faa wakkati mo mbiyoyton e mum: «Barke woodanii gardoowo e dow innde Joomiraaɗo!» 
\c 24  
\s1 Haala taagumansaaji kollooji timmooɗe aduna 
\p  
\v 1 Nde Iisaa yaltunoo \w Suudu Dewal Mawndu\w* ndee, taalibaaɓe mum ɓattitii ɗum, kolli ɗum maadiiji galle mayru ɗii.  
\v 2 O wii ɓe: 
\p —On njii ɗum ɗoo fuu naa? Miɗo haalana on goonga: fay haayre wootere heddataako ɗoo ana fawii dow wonnde, fuu wurjinte. 
\p  
\v 3 Nde Iisaa jooɗinoo dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun ndee, taalibaaɓe makko ngari e makko kaɲum'en tan, mbii mo: 
\p —Humpitin min nde ɗum waɗata. Taagumansa homo hollata gartol maa, kaɲum e timmooɗe aduna? 
\p  
\v 4 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Ndeentee pati fay gooto ƴoɲɲa on.  
\v 5 Sabi heewɓe ngardan innde am, gooto e mum'en fuu wiya: «Miin woni \w Almasiihu\w* oo.» Ɓe ƴoɲɲan heewɓe.  
\v 6 On nanan golowole e kabaaru golowole kaa pati kulee! Ana tilsi ɗum waɗa, kaa ɗum wanaa timmooɗe tafon.  
\v 7 Leɲol haɓan e leɲol, laamu haɓan e laamu. Yolbereeji ngaɗan, leydi dimmboto e nokkuuje yogaaje.  
\v 8 Ɗum kaa fuu hono no puɗɗooɗe ŋatawere ɓeynoowo nii. 
\p  
\v 9 Nden, yimɓe naɓan on e carirɗi yalla oɗon torree, mbare-ɗon. Leɲi ɗii fuu mbaɲan on saabe am.  
\v 10 Oon wakkati, heewɓe njoppan goonɗinal mum'en, ana njammbondira ana mbaɲondira e ko'e mum'en.  
\v 11 Annabaaɓe peneeɓe heewɓe ɓanngan, ƴoɲɲa heewɓe.  
\v 12 Bonanndaaji keewan faa jilli yimɓe heewɓe ɓuuɓta.  
\v 13 Kaa muɲuɗo faa timmooɗe, joomum hisinte.  
\v 14 Oo ɗoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* ooynete e aduna oo fuu, yalla leɲi ɗii fuu ana keɓa seedaaku oo. Nden, aduna timmata. 
\s1 Haala torra mawɗo gaɗoowo 
\p  
\v 15 —Nde njii-ɗon «huunde harmunde bonnde»,\f + \fr 24:15 \ft Daniyel 9.27; 11.31; 12.11\f* ko annabi Daniyel haalnoo koo ana e nokku ceniiɗo oo\f + \fr 24:15 \ft Ɗoo Iisaa haali ko annabi Daniyel sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley Suudu Dewal Mawndu Yahuudiyankooɓe. Ko o sappinoo koo waɗii gila Iisaa finaali. Jooni Iisaa wii hono majjum wartan kasen.\f* (jannguɗo ɗum, tiinnoo faama)  
\v 16 nden, tawaaɓe ley \w Yahuudiya\w* fuu yo ndogu peewa baamle kaaƴe.  
\v 17 Tawaaɗo dow bene, pati wiya ɓaman kaaki ley suudu mum.  
\v 18 Tawaaɗo gese, pati wirfoo so wiya ɓamoowo saaya mum.  
\v 19 Bone yanan e haamili'en e muyninooɓe ley ɗeen ɲalaaɗe!  
\v 20 Ɲaagee Laamɗo pati doddu mon laatoo wakkati dabbunde naa \w ɲalaande fowteteende\w*.  
\v 21 Sabi nden, torra mawɗo waɗan mo hono mum waɗaali gila puɗɗooɗe aduna, hono makko waɗataa abada kasen.  
\v 22 Sinndo tawiino ɗeen ɲalaaɗe ndaɓɓinɗinaaka, fay gooto e ɓiɓɓe aadama hisataano. Kaa Laamɗo raɓɓinɗinirii ɗe sabaabu ɓe o suɓii ɓee.  
\v 23 E oon wakkati, so won biiɗo on: «Ƴeewee! \w Almasiihu\w* annii ɗoo», naa «Omo naa too», pati ngoonɗinee.  
\v 24 Sabi almasiihu'en peneeɓe e annabaaɓe peneeɓe ɓanngoyan, ɓe ngaɗa taagumansaaji mawɗi e kaayeefiiji yalla eɓe majjina fay suɓaaɓe ɓee, so ɓe mbaawii.  
\v 25 Paamee gasa. Mi haalanii on gila ɗum waraali.  
\v 26 So won biiɗo on: «Ƴeewee, omo naa ley ladde jeereende», pati njehee. Naa so won biiɗo on: «Ƴeewee, omo naa to ley cuuɗi too», pati ngoonɗinee.  
\v 27 Hono no majere fooynirta kammu gila funnaange faa hiirnaange nii, hono non \w Ɓii Neɗɗo\w* oo wardata.  
\v 28 Ɗo jiibe ngoni fuu, ɗon dute kawritata. 
\s1 No Ɓii Neɗɗo oo wartirta 
\p  
\v 29 —Ɗon e ɗon, caggal torra ley ɗeen ɲalaaɗe, naange niɓɓan, lewru ŋoottan yaaynude, koode kammu caaman, kulle gonɗe dow kammu ɗee ndimmboto.\f + \fr 24:29 \ft Esaaya 13.10; 34.4, Yo'ila 2.10\f* 
\v 30 E oon wakkati, taagumansa \w Ɓii Neɗɗo\w* oo ɓanngan e mbeeyu, leɲi aduna ɗii fuu ngullan. Ɓe njiyan Ɓii Neɗɗo oo, ana wara e duule, ana warda baawɗe mawɗe e teddeengal.  
\v 31 Buututal manngal fuufete, o nela \w malaa'ika'en\w* makko funnaange e hiirnaange, saahal e ɓaleeri, mooɓta suɓaaɓe makko ɓee gila hoore leydi faa hoore leydi. 
\p  
\v 32 Taykitee ibbe: so caɓe majje keyɗitii, haakolooji majje mbillitii, oɗon anndi ndunngu ɓadike.  
\v 33 Hono non, so on njii ɗum fuu, anndee wakkati oo ɓattiima, omo damal galle.  
\v 34 Miɗo haalana on goonga: oo jamaanu timmataa tawee kuɗɗe ɗee fuu ngaɗaali.  
\v 35 Kammu e leydi timman, kaa haalaaji am ɗii timmataa abada. 
\s1 Haala timmooɗe aduna 
\p  
\v 36 —Kaa nden ɲalaande e oon wakkati fay gooto anndaa ɗum, wanaa \w malaa'ika'en\w* wonɓe dow kammu, wanaa \w Ɓiɗɗo\w* oo. Walaa annduɗo ɗum so wanaa \w Baabiraaɗo\w* oo.  
\v 37 No jamaanu Nuuhu nii, hono non nanndata so \w Ɓii Neɗɗo\w* oo ana wara.  
\v 38 E ley ɗeen ɲalaaɗe fade ilam tuufaanu ɗam warde, yimɓe ana ɲaama, ana njara, ana ndewla, ana ndewlee, faa ɲannde Nuuhu naati laana kaa.  
\v 39 Ɓe miilaali, ɓe njaalaali faa ilam tuufaanu ɗam wari yooli ɓe fuu. Garol Ɓii Neɗɗo oo hono non nanndata.  
\v 40 E oon wakkati, worɓe ɗiɗon wonɓe e ngesa ngoota, gooto mum'en naɓete, goɗɗo oo yoppee.  
\v 41 Rewɓe ɗiɗon undooɓe dow unirde wootere, gooto mum'en naɓete, goɗɗo oo yoppee.  
\v 42 Ndennoo, njeertee, sabi on anndaa wakkati mo Joomiraaɗo mon warata.  
\v 43 Paamee ɗum ɗoo: sinndo jom galle ana anndunoo wakkati mo gujjo warata ley jemma, ɗaanataako yoppataa o naata galle mum.  
\v 44 Ɗum nee, onon duu lanndinee, sabi Ɓii Neɗɗo oo waran e wakkati mo on miilaali. 
\s1 Haala golloowo koolniiɗo, kaɲum e golloowo bonɗo 
\p  
\v 45 —Ndennoo, homo woni golloowo koolniiɗo, hakkilante? Oon woni mo kalfaaɗo mum halfini ɗum koreeji mum faa hokka ɗum'en nguure mum'en e wakkati jiɗaaɗo.  
\v 46 Golloowo mo kalfaaɗo mum warti tawi ana hiinnii golle mum, welii hoore.  
\v 47 Miɗo haalana on goonga: kalfaaɗo oo halfinan mo jawdi mum fuu.  
\v 48 Kaa so golloowo oo yo bonɗo, wii e hoore mum kalfaaɗo mum ɓooyan wartaali,  
\v 49 hedde ana fiya waayiraaɓe mum gollooɓe ɓee, ana ɲaamda ana yarda e sigirooɓe,  
\v 50 nden, kalfaaɗo oo wartiran ɲalooma mo golloowo oo anndaa e wakkati mo o miilaali,  
\v 51 jukka mo jukkungo naawngo, watta mo hakkunde naafigi'en, ton o wullata o ŋerƴondira ɲiiƴe. 
\c 25  
\s1 Banndol haala surbayɓe sappo 
\p  
\v 1 —\w Laamu Laamɗo\w* oo nanndan e oo janta: surbayɓe sappo ɓamɓe moottilaaji mum'en so njehi jaɓɓoyaade jommbaajo gorko.\f + \fr 25:1 \ft E neesu Yahuudiyankooɓe jommbaajo gorko ana yaadannoo e giɗiraaɓe jom suudu mum, sabi kaɲum'en ndammbotoo.\f* 
\v 2 Njoyon ɓee ƴoƴaa, njoyon woɓɓe ɓee ana ƴoƴi.  
\v 3 Ɓe ƴoƴaa ɓee ɓami moottilaaji tawi njooɓaaki bulannga,  
\v 4 ƴoƴuɓe ɓee noo naɓori paali bulannga.  
\v 5 Nde jommbaajo oo jenngi waraali ndee, ɓe fuu ɓe ŋoŋi, ɓe ɗaanii.  
\v 6 Faa hejjere jemma, wullaango nanaa, wii: «Jommbaajo oo warii! Njaltee! Njaɓɓoyee mo!»  
\v 7 Nden ɓe fuu ɓe pini, eɓe moƴƴina moottilaaji maɓɓe.  
\v 8 Surbayɓe ɓe ƴoƴaa ɓee mbii ƴoƴuɓe ɓee: «Ndokkoree min e bulannga mon mo njooɓi-ɗon oo, sabi moottilaaji amen annii ɲifa.»  
\v 9 Ƴoƴuɓe ɓee mbii: «Huɓindaaki, sabi ko min njogii koo hejjataa en, en fuu. Njehee to soottooɓe, coodoyon!»  
\v 10 E ley no ɓe ƴoƴaa ɓee njaari soodoyde bulannga nii, jommbaajo oo yottii. Lanndininooɓe ɓee naatidi e makko e ley dammbordu nduu, damal ngal uddaa.  
\v 11 Faa ɓooyi seeɗa, surbayɓe heddiiɓe ɓee ngarti, hedde ana ngulla ana mbiya: «Kalfaaɗo, kalfaaɗo, udditan min!»  
\v 12 Kaa o jaabii ɓe, o wii: «Miɗo haalana on goonga: mi anndaa on.» 
\p  
\v 13 Iisaa sakitii wiide: 
\p —Njeertee, sabi on anndaa ɲalaande naa e wakkati mo \w Ɓii Neɗɗo\w* warata e mum. 
\s1 Banndol haala gollooɓe taton 
\p  
\v 14 —\w Laamu Laamɗo\w* ana nanndi e gorko lanndiniiɗo faa dawa, noddi gollooɓe mum, halfini ɗum'en jawdi mum.  
\v 15 O halfini gooto maɓɓe mutakal teemeɗe joy kaŋŋe, goɗɗo teemeɗe ɗiɗi, tataɓo oo teemedere, gooto fuu ko waarata e mum. Caggal ɗum, o dawi. Ɗon e ɗon,  
\v 16 golloowo keɓuɗo mutakal teemeɗe joy kaŋŋe oo yehi jaagoroyii mo, tinorii mutakal teemeɗe joy goɗɗe.  
\v 17 Kalfinaaɗo mutakal teemeɗe ɗiɗi kaŋŋe oo duu waɗi non, tinorii kaɲum duu mutakal teemeɗe ɗiɗi goɗɗe.  
\v 18 Kaa kalfinaaɗo mutakal teemedere kaŋŋe oo yehi asoyi ngayka, iri ton ko kalfaaɗo mum oo hokkunoo ɗum koo. 
\p  
\v 19 Faa ɓooyi caggal mum, kalfaaɗo maɓɓe oo warti noddi ɓe, o ƴeewi jate maɓɓe.  
\v 20 Kalfinaaɗo mutakal teemeɗe joy kaŋŋe oo wari, waddi mutakal teemeɗe joy goɗɗe, wii: «Kalfaaɗo am, mutakal teemeɗe joy kalfin-ɗaa kam, eɗe nii. Ƴeew, mi tinorike ɗe mutakal teemeɗe joy goɗɗe.»  
\v 21 Kalfaaɗo makko oo wii mo: «Golle maa gasii sanne golloowo lobbo, koolniiɗo. Nde wonnoo a hoolnike e ko famɗi, mi halfinte ko teentilii sanne. War naatu faa ceyodo-ɗen!»  
\v 22 Golloowo kalfinaaɗo mutakal teemeɗe ɗiɗi kaŋŋe oo wari kaɲum duu, wii: «Kalfaaɗo am, mutakal teemeɗe ɗiɗi kaŋŋe kalfin-ɗaa kam, eɗe nii. Ƴeew, mi tinorike ɗe mutakal teemeɗe ɗiɗi goɗɗe.»  
\v 23 Kalfaaɗo makko oo wii mo: «Golle maa gasii sanne golloowo lobbo, koolniiɗo. Nde wonnoo a hoolnike e ko famɗi, mi halfinte ko teentilii sanne. War naatu faa ceyodo-ɗen!»  
\v 24 Kalfinaaɗo mutakal teemedere kaŋŋe oo wari kaɲum duu, wii: «Kalfaaɗo am, miɗo anndunoo a gorko tiiɗuɗo alhaali: aɗa hetta ko a aawaali, aɗa mooɓta ko a tutaali.  
\v 25 Saabe ɗum, mi hulii, njaa-mi iroy-mi kaŋŋe maa oo. Haya, fii maa annii!»  
\v 26 Kalfaaɗo makko jaabii mo, wii: «Golloowo laaliiɗo, nattuɗo! So tawii aɗa anndunoo miɗo hetta ko mi aawaali, miɗo mooɓta ko mi tutaali,  
\v 27 ndennoo, aɗa haannoo waɗude kaŋŋe am oo e banki, yalla ana daɲa ko tinorii-mi so mi wartoyii.  
\v 28 Jooni, teetee mo mutakal teemedere kaŋŋe oo, ndokkon ɗum jom mutakal teemeɗe joy kaŋŋe oo.  
\v 29 Sabi jogiiɗo fuu ɓeydante faa heewa. Kaa mo walaa, fay seeɗa mo jogii oo teetete.  
\v 30 Golloowo meereejo oo kaa, mbedee ɗum e ley nimre sella ndee, ton o wullata o ŋerƴondira ɲiiƴe.» 
\s1 No Ɓii Neɗɗo oo sarirta yimɓe fuu 
\p  
\v 31 —So \w Ɓii Neɗɗo\w* oo warii e teddungal mum, kaɲum e \w malaa'ika'en\w* ɓee fuu, o jooɗoto e jooɗorgal makko laamu ngal.  
\v 32 Yimɓe aduna ɓee fuu mooɓtete yeeso makko, o faltoroo ɓe no duroowo faltortoo baali e be'i nii:  
\v 33 o waɗan baali ɗii e junngo makko ɲaamo, o waɗa be'i ɗii e junngo makko nano.  
\v 34 Hono nii, Kaananke oo wiirata wonɓe junngo mum ɲaamo ɓee: «Ngaree, onon barkinaaɓe \w Baabiraaɗo\w* am, nanngee laamu mo ndesane-ɗon gila e puɗɗooɗe aduna oo.  
\v 35 Sabi mi yolbiino, on ɲamminii kam, mi ɗomɗiino, on njarnii kam, mi laatinoke koɗo, on njippinii kam,  
\v 36 mi holiino, on koltinii kam, mi ɲawiino, on njanɗinii kam, mi uddanooma kasu, on ƴeewoyii kam.»  
\v 37 E oon wakkati, fooccitiiɓe ɓee njaabotoo mo, mbiya: «Joomiraaɗo, mande min njii maa aɗa yolbi, min ɲammin maa naa aɗa ɗomɗi, min njarnu maa?  
\v 38 Mande min njii maa a koɗo, min njippin maa naa a kolɗo, min koltin maa?  
\v 39 Mande min njii maa a ɲawɗo naa a uddaaɗo kasu, min ngari ƴeewde ma?»  
\v 40 Kaananke oo jaaboo ɓe wiya: «Miɗo haalana on goonga: ko ngaɗan-ɗon gooto e ɓurɗo famɗude e sakiraaɓe am ɓee, yo miin ngaɗan-ɗon.» 
\p  
\v 41 Caggal ɗum, o wiyan wonɓe junngo makko nano ɓee: «Ngoɗɗee kam, onon huɗaaɓe Laamɗo! Njehee ley yiite duumiinge nge Laamɗo resani Ibiliisa e malaa'ika'en mum ngee!  
\v 42 Sabi mi yolbiino, on ɲamminaali kam, mi ɗomɗiino, on njarnaali kam,  
\v 43 mi koɗo, on njippinaali kam, mi kolɗo, on koltinaali kam, mi ɲawɗo naa mi uddanooma, on ngaraali ƴeewde kam.»  
\v 44 Nden, ɓe njaaboto mo kamɓe duu ɓe mbiya: «Joomiraaɗo, mande min njii maa aɗa yolbi naa aɗa ɗomɗi naa a koɗo naa a kolɗo naa a ɲawɗo naa aɗa uddaa kasu, min paabaaki ma?»  
\v 45 O jaaboto ɓe o wiya: «Miɗo haalana on goonga: ko mbaasu-ɗon waɗande gooto e ɓee ɗoo ɓurɓe famɗude koo, miin woni mo on ngaɗanaali.»  
\v 46 Nden, ɓeen njaha e jukkungo duumiingo, fooccitiiɓe ɓee keɓa nguurndam nduumiiɗam. 
\c 26  
\s1 No mawɓe diina ndawriri faa nannga Iisaa 
\p  
\v 1 Nde Iisaa timmini ɗiin waajuuji fuu ndee, wii taalibaaɓe mum ɓee: 
\p  
\v 2 —Oɗon anndi balɗe ɗiɗi palii en e \w iidi Paska\w*, \w Ɓii Neɗɗo\w* oo hokkitirte tontee e \w leggal bardugal\w*. 
\p  
\v 3 E oon wakkati, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee kawritoyi galle Jottinoowo Sadaka Mawɗo biyeteeɗo Kayafas.  
\v 4 Ɓe fuu ɓe ndawridi faa ɓe njammboroo Iisaa hiila, ɓe mbara ɗum.  
\v 5 Kaa ɓe mbii: 
\p —Pati ngaɗen ɗum ley iidi oo so yimɓe ɓee murta. 
\s1 No Iisaa wujiraa nebam uuroojam 
\p  
\v 6 Nde wonnoo Iisaa ana Baytaniya ɗo galle Simon ceppaaɗo oo ɗoo,  
\v 7 debbo gooto ɓattitii ɗum ana jogii faandu \w nebam\w* uuroojam, tiiɗuɗam coggu sanne. O tawi Iisaa ana ɲaama, o wuji ɗam dow hoore mum.  
\v 8 Nde taalibaaɓe ɓee njii ɗum ndee, mettaa, ana mbiya: 
\p —Ko woni oo bonannda meere meere?  
\v 9 Eɗam waawnoo sootteede kaalisi keewɗo, kaalisi oo hokkee misikiina'en. 
\p  
\v 10 Iisaa faami ko ɓe kaalannoo koo, wii ɓe: 
\p —Ko saabii so oɗon torra oo debbo? O gollanii kam golle ŋarɗuɗo.  
\v 11 Sabi misikiina'en ana tawdee e mon ɲannde fuu. Kaa miin, mi tawdataake e mon ɲannde fuu.  
\v 12 O wujii terɗe am nebam uuroojam, ko o waɗiri ɗum yalla omo lanndinanoo kam \w yanaande\w*.  
\v 13 Miɗo haalana on goonga: ɗo \w Kabaaru Lobbo\w* waajaa e aduna oo fuu, ko oo debbo waɗi koo jantete, kasen duu o miccitete. 
\s1 No Yahuuda jammborii Iisaa 
\p  
\v 14 Nden Yahuuda Isikariyota, gooto e taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee, yehi to hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w*,  
\v 15 wii ɗum'en: 
\p —Ko ndokkaton kam so mi waddanii on Iisaa? 
\p Ɓe njakkii buuɗi capantati cardi, ɓe ndokki mo.  
\v 16 Gila nden, omo fiya dabare no o jammbortoo Iisaa. 
\s1 No Iisaa hiirtidorii e taalibaaɓe mum hiraande iidi Paska 
\p  
\v 17 E ɲalooma arano \w iidi mo buuru ƴuufinaaka\w*, taalibaaɓe ɓee ngari, lamndii Iisaa, mbii ɗum: 
\p —Hoto njiɗ-ɗaa min lanndinoyoo hiraande \w iidi Paska\w* ndee? 
\p  
\v 18 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Njehee ngeenndi too, naaton galle maani, mbiyon ɗum: «Moobbo wii, wakkati mum yonii, e galle maa oo waɗata iidi Paska oo, kanko e taalibaaɓe makko.» 
\p  
\v 19 Taalibaaɓe ɓee ngaɗi ko Iisaa yamirnoo ɗum'en koo, lanndinii hiraande ndee. 
\p  
\v 20 Hiiri, o jooɗodii e taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee faa ɓe kirtoo.  
\v 21 Nde ɓe kirtotoo ndee, o wii: 
\p —Miɗo haalana on goonga: gooto mooɗon jammboto kam. 
\p  
\v 22 Ɓe cuŋli sanne, hedde eɓe lamndoroo mo gooto gooto, gooto fuu ana wiya: 
\p —Moobbo, kori wanaa miin? 
\p  
\v 23 O jaabii, o wii: 
\p —Tummbidiɗɗo e am junngo mum e la'al oo, oon jammbotoo kam.  
\v 24 Waajibi \w Ɓii Neɗɗo\w* ɗalira aduna no haaliraa ley Binndi ɗii nii. Kaa bone woodanii jammbotooɗo Ɓii Neɗɗo oo! Oon gorko, so rimanooka fey ɓuri moƴƴande ɗum. 
\p  
\v 25 Yahuuda garoowo jammbaade mo oo ɓami haala, lamndii mo, wii: 
\p —Moobbo, kori wanaa miin? 
\p O jaabii ɗum, o wii: 
\p —Aan haaldi hunduko maa. 
\p  
\v 26 Nde ɓe ɲaamata ndee, Iisaa ɓami buuru, yetti Laamɗo, helti, hokki taalibaaɓe mum ɓee, wii: 
\p —Nanngee, ɲaamee, ɗum yo terɗe am. 
\p  
\v 27 Caggal ɗum, o ɓami horde \w peguujam\w*, o yetti Laamɗo, o hokki ɓe, o wii: 
\p —On fuu, njaree hen.  
\v 28 Ɗum yo ƴiiƴam am, ƴiiƴam tabintinoojam \w aadi\w* keyri, njupportooɗam saabe heewɓe faa luutti njaafee.  
\v 29 Miɗo wiya on: abada mi yarataa ɗam peguujam kasen so wanaa ɲannde njardoy-ɗen peguujam kesam e ley \w Laamu\w*\w Baabiraaɗo\w* am. 
\p  
\v 30 Caggal ɓe njimii Jabuura,\f + \fr 26:30 \ft Neesu Yahuudiyankooɓe woni yimde jime Jabuura 115-118 e hiraande iidi Paska.\f* ɓe njalti, ɓe njehi waamnde haayre wiyeteende Jaytun. 
\s1 No Iisaa sapporii Piyeer yankiran ɗum 
\p  
\v 31 E oon wakkati, Iisaa wii ɓe: 
\p —E ley oo jemma jaati, on fuu on njoppan kam, sabi ana winndii: «Mi fiyan duroowo oo, mi wara ɗum, sewre baali ndee saakoo.»\f + \fr 26:31 \ft Jakariyaa 13.7\f* 
\p Iisaa ɓeydi hen, wii: 
\p  
\v 32 —Kaa caggal mi wuurtii, mi adoyto on \w Galili\w*. 
\p  
\v 33 Nden Piyeer ɓami haala, wii mo: 
\p —Fay so ɓe fuu ɓe njoppu maa, miin kaa abada mi yoppataa ma. 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Miɗo haalane goonga: jemma hannde oo jaati, fade ndontoori jogginde a wiyan a anndaa kam cili tati. 
\p  
\v 35 Piyeer wii mo: 
\p —Fay so tilsi mi maaydan e maa, abada mi wiyataa mi anndaa ma. 
\p Taalibaaɓe ɓee fuu mbii hono non. 
\s1 No Iisaa ɲaagorii Laamɗo ley Gecemane 
\p  
\v 36 Caggal ɗum, Iisaa yottodii e maɓɓe nokku biyeteeɗo Gecemane, wii ɓe: 
\p —Njooɗee ɗoo, faa mi waɗoya too \w duwaawu\w*. 
\p  
\v 37 O yaadi e Piyeer e ɓiɓɓe Jebede ɗiɗon ɓee, ɓernde makko fuɗɗi maatude yoomeende e ruubu.  
\v 38 E ley ɗum, o wii ɓe: 
\p —Yoomeende ana mawni e am sanne faa ana ndaara warde kam. Keddee ɗoo, njeertodee e am pati ɗaano-ɗon. 
\p  
\v 39 O woɗɗitii seeɗa, o hippii e leydi, omo duwoo, omo wiya: 
\p —\w Baabiraaɗo\w*, so tawii ana laatoo, woɗɗinam ndee horde bone. Kaa pati laatoroo no njiɗir-mi, yo laatoro no njiɗir-ɗaa aan. 
\p  
\v 40 O warti, o tawi eɓe ɗaanii. O wii Piyeer: 
\p —On mbaawaa jeertodaade e am tawee on ɗaanaaki fay wakkati gooto naa?  
\v 41 Pati ɗaanee, nduwee, pati on ceyte. Sabi hakkille ana heewi anniya lobbo, kaa terɗe ana lo'i. 
\p  
\v 42 O yehi kasen, o duwii, o wii: 
\p —Baabiraaɗo, so tawii nden horde bone waawaa woɗɗineede so wanaa mi yara ɗum, yo sago maa waɗu! 
\p  
\v 43 O warti, o tawi ɓe ɗaantike, sabi ɗoyɗi ana piilii e maɓɓe.  
\v 44 O yehi kasen, o duwii tataɓerde hono no o duworinoo nii.  
\v 45 Caggal ɗum, o warti e taalibaaɓe ɓee, o wii ɗum'en: 
\p —Faa jooni oɗon ɗaanii oɗon ŋoottinoo? Ƴeewee, wakkati oo yottike! \w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗete e juuɗe luuttooɓe.  
\v 46 Immee njehen! Ƴeewee, jammbotooɗo kam oo annii wara! 
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\p  
\v 47 O tilaaki haalde, faa Yahuuda, gooto e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee, yottii ana wondi e yimɓe heewɓe jogiiɓe kaafaaje e cabbi. Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee neli ɓe.  
\v 48 Jammbotooɗo mo oo hokki ɓe finnde, wii: 
\p —Neɗɗo mo ɓuccii-mi fuu, oo woni kanko. Nanngee ɗum. 
\p  
\v 49 Ɗon e ɗon, Yahuuda ɓattitii Iisaa, wii ɗum: 
\p —Saɗi Moobbo! 
\p O ɓuccii ɗum.  
\v 50 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Giɗam, waɗu ko waddu maa koo. 
\p E oon wakkati, ɓe ɓattitii, ɓe njani e Iisaa, ɓe nanngi ɗum.  
\v 51 Gooto e wondunooɓe e Iisaa ɓee soorti kaafaawi mum, soppi golloowo Jottinoowo Sadaka Mawɗo taƴi nowru mum.  
\v 52 Nden, Iisaa wii mo: 
\p —Soornu kaafaawi maa kii e ŋaro mum, sabi jogotooɗo kaafaawi fuu, kaafaawi halkata ɗum.  
\v 53 Naa aɗa miila jooni mi waawaa noddude \w Baabiraaɗo\w* am nelda kam ko ɓuri konuuji sappo e ɗiɗi \w malaa'ika\w*?  
\v 54 Kaa so non laatorii, hono ko winndaa ley Binndi ɗii koo tabitirta? Sabi ɗi mbii hono non ɗum laatotoo. 
\p  
\v 55 E oon wakkati, o wii jamaa oo: 
\p —Ko ngardu-ɗon e kaafaaje e cabbi faa nanngon kam hono mi janoowo? Ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu ngonannoo-mi ɲannde fuu miɗo janngina, on nanngaali kam.  
\v 56 Kaa ɗum fuu waɗan yalla Binndi annabaaɓe ɗii ana tabita. 
\p Nden, taalibaaɓe ɓee fuu njoppi mo, ndogi. 
\s1 No mawɓe diina cariri Iisaa 
\p  
\v 57 Nannguɓe Iisaa ɓee naɓi ɗum to Kayafas \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo oo, tawi \w dunkee'en Sariya\w* ɓee e mawɓe leɲol ɓee ana kawritinnoo ton.  
\v 58 Piyeer jokkitii mo fali daawre hakkunde maɓɓe, faa daalaare galle Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo. O naati ley galle oo, o jooddii e doomooɓe ɓee faa o yiya no ɗum sakitortoo. 
\p  
\v 59 Hooreeɓe yottinooɓe sadaka e \w waalde Saahiiɓe\w* ndee fuu ana tewta fenaande nde kappira Iisaa yalla ana waree.  
\v 60 Fay so taweede yimɓe heewɓe ngari seedanaade mo pene, ɓe keɓaali sabaabu fuu ko waawi warde mo. Ko sakitii koo, worɓe ɗiɗon ngari,  
\v 61 mbii: 
\p —Kanko wiinoo omo waawi wurjinde \w Suudu Dewal\w* Laamɗo, o mahitoo ndu ley balɗe tati. 
\p  
\v 62 Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo immii, wii Iisaa: 
\p —A jaabataako fay huunde naa? Tama a nanaali ko ɓe mbiyete koo? 
\p  
\v 63 Fuu omo deƴƴinii. Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo wii mo: 
\p —Miɗo lamndore saabe Laamɗo guurɗo oo, haalan min so tawii aan woni \w Almasiihu\w*\w Ɓii Laamɗo\w* oo. 
\p  
\v 64 O jaabii ɗum, o wii: 
\p —No mbii-ɗaa nii. Kasen, miɗo wiya on fuu: gila jooni, on njiyan \w Ɓii Neɗɗo\w* ana jooɗii ɲaamo Jom Baawɗe oo, ana wara dow duule kammu. 
\p  
\v 65 E ley ɗum, Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo mettaa faa seeki kaddule mum, wii: 
\p —O bonkike Laamɗo! En kaajaaka seedee'en hankasen! On narrii noppi mooɗon ko o bonkii Laamɗo koo.  
\v 66 Koɗum njii-ɗon hen? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Omo haani wareede. 
\p  
\v 67 Caggal ɗum, ɓe tutti e yeeso makko, ɓe culkii mo. Yoga maɓɓe ana piya mo banaaje  
\v 68 ana mbiya: 
\p —Almasiihu! Haalan min piiɗo ma, so a annabaajo. 
\s1 No Piyeer waɗi so yankiri Iisaa 
\p  
\v 69 Piyeer jooɗii sella e daalaare galle oo. Gooto e horɓe ɓee ɓattitii mo, wii: 
\p —Aan, aɗa wondunoo e Iisaa \w Galilinke\w* oo. 
\p  
\v 70 Nii o yeddi ɗum hakkunde yimɓe fuu, o wii: 
\p —Mi faamataa ko kaalataa koo. 
\p  
\v 71 Caggal ɗum, o fa'i to damal galle too. Korɗo goɗɗo yii mo, wii wonɓe ɗon ɓee: 
\p —Oo gorko e Iisaa Nasaraatunke oo wondunoo. 
\p  
\v 72 Piyeer yeddi kasen, wii: 
\p —Mi hunike, mi anndaa oo gorko. 
\p  
\v 73 Faa ɓooyi seeɗa, wonɓe ɗon ɓee ɓattii Piyeer, mbii ɗum: 
\p —Taƴoral, e maɓɓe njeye-ɗaa, sabi ɗemngal maa ngal hollii to iw-ɗaa. 
\p  
\v 74 E ley ɗum, Piyeer darii ana hunoo ana huttoo ana wiya: 
\p —Mi anndaa oo gorko! 
\p Oon wakkati fuu, ndontoori joggini,  
\v 75 non Piyeer miccitii ko Iisaa wiinoo ɗum koo: «Fade ndontoori jogginde, a wiyan a anndaa kam cili tati.» O yalti sella, o darii omo woya faa omo heppiƴa. 
\c 27  
\s1 No Iisaa naɓiraa to Pilaatu 
\p  
\v 1 Beetee law, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e mawɓe leɲol ɓee fuu njooddii faa ƴeewa no mbarda Iisaa.  
\v 2 Ɓe kaɓɓi mo, ɓe naɓi mo to Pilaatu goforneer oo. 
\s1 No Yahuuda maayiri 
\p  
\v 3 Nde Yahuuda jammbiiɗo Iisaa oo yii no o sariraa o bareteeɗo nii, mimsiti, wartiri buuɗi capantati cardi ɗii to hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe leɲol ɓee,  
\v 4 wii ɗum'en: 
\p —Mi luuttii ko njammbii-mi mo wiyaali waɗaali oo koo! 
\p Nii ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Ko hilli min? Aan anndi! 
\p  
\v 5 Yahuuda tippii kaalisi oo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu. Caggal ɗum, o ɓami ɓoggol, o wartoyii.  
\v 6 Hooreeɓe yottinooɓe sadaka ɓee ɓami kaalisi oo, mbii: 
\p —E sariya meeɗen daganaaki en wattude oo kaalisi e keesu oo, sabi ɗum diyo. 
\p  
\v 7 Caggal ɓe ndawridii, ɓe ɓami kaalisi oo, ɓe coodi ɗum ngesa e junngo mahoowo looɗe faa waɗee jenaale joolaa'en.  
\v 8 Ɗum waɗi so ngaan ngesa ana wiyee faa jooni «Ngesa Ƴiiƴam».  
\v 9 Nden haala ka Laamɗo yottinirnoo annabi Yeremiya kaa tabiti nde oon wii: 
\q1 «Ɓe ɓamii buuɗi capantati cardi, 
\q2 coggu mo yimɓe \w Israa'iila\w* njatorii yonki makko, 
\q1  
\v 10 ɓe coodi ɗum ngesa mahoowo looɗe, 
\q2 hono no Joomiraaɗo yamirnoo kam nii.»\f + \fr 27:10 \ft Jakariyaa 11.12-13, Yeremiya 19.1-13; 32.6-15\f* 
\s1 No Pilaatu lamndorii Iisaa 
\p  
\v 11 Iisaa darii yeeso goforneer oo, oon lamndii mo, wii: 
\p —Aan woni kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w* oo naa? 
\p O jaabii, o wii: 
\p —No mbii-ɗaa nii. 
\p  
\v 12 Kaa nde hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e mawɓe leɲol ɓee kappi mo ndee, o jaabaaki fay huunde.  
\v 13 Ɗum waɗi so Pilaatu wii mo: 
\p —A nanaali ko ɓe ceettante koo fuu naa? 
\p  
\v 14 Kaa o jaabaaki hen fay karrol. Ɗum haaynii goforneer oo sanne. 
\s1 No Iisaa sariraa yo bareteeɗo 
\p  
\v 15 \w Iidi Paska\w* fuu, goforneer oo ana hokkannoo yimɓe ɓee suɓaade e kasunkooɓe ɓee mo njiɗi yoppitaneede.  
\v 16 E oon wakkati, ana woodunoo kasunke jom innde biyeteeɗo Iisaa Barabas.  
\v 17 E ley no jamaa oo mooɓtorii nii, Pilaatu lamndii ɓe, wii: 
\p —Homo njiɗ-ɗon mi yoppitana on: Iisaa Barabas naa, naa Iisaa biyeteeɗo \w Almasiihu\w* oo? 
\p  
\v 18 Sabi Pilaatu ana anndunoo haasidaaku waɗi so ɓe ndokkitiri Iisaa.  
\v 19 Kasen, nde o jooɗii to sarirde too ndee, jom suudu makko neli e makko, wii: 
\p —Sel e oo gorko pooccitiiɗo, sabi jemma hanken koyɗi makko tampinii kam sanne. 
\p  
\v 20 Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e mawɓe leɲol ɓee ndunƴi jamaa oo ɲaagoo Pilaatu yoppitana ɓe Barabas, wara Iisaa.  
\v 21 Goforneer oo lamnditii ɓe: 
\p —Homo e ɗiɗon ɓee njiɗ-ɗon mi yoppitana on? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Barabas! 
\p  
\v 22 Pilaatu lamndii ɓe, wii: 
\p —Ndennoo, hono ngaɗan-mi Iisaa biyeteeɗo Almasiihu oo? 
\p Ɓe fuu ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Tontu mo e \w leggal bardugal\w*! 
\p  
\v 23 O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Koɗum o waɗi ko boni? 
\p Ɓe ɓeydii dukude semmbe, eɓe mbiya: 
\p —Tontu mo e leggal bardugal! 
\p  
\v 24 Nden Pilaatu yii walaa ko waawi hen, tawi duko ngoo duu ana ɓeydii sanne, o ɓami ndiyam, o looti juuɗe makko yeeso yimɓe ɓee, o wii ɓe: 
\p —Mi woytirtaake yonki oo gorko. Ɗum yo kunkoo mon. 
\p  
\v 25 Ɓe fuu ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Yonki makko ana jonngii dow amen, minen e ɓiɓɓe amen! 
\p  
\v 26 E oon wakkati, Pilaatu yoppitani ɓe Barabas, yamiri Iisaa fiyee dorri, caggal ɗum, o hokkitiri ɗum tontoyee e leggal bardugal. 
\s1 No sordaasi'en njaayriri Iisaa 
\p  
\v 27 Sordaasi'en goforneer ɓee naɓi Iisaa ley galle to huɓeere ndee woni too, fedde sordaasi'en ɓee fuu pilii mo.  
\v 28 Ɓe ɓoorti mo kaddule makko, ɓe ɓoorni mo burmusuure woɗeere.\f + \fr 27:28 \ft Wakkati Iisaa, \fk burmusuure woɗeere \ft yo saaya ka kaananke ɓoornotoo.\f* 
\v 29 Caggal ɗum, ɓe caɲi tenngaade gi'e, ɓe kippi e hoore makko. Ɓe ngaɗi kasen kalacal e junngo makko ɲaamo, ɓe ndiccii yeeso makko, hedde eɓe njaayra mo eɓe mbiya: 
\p —Saɗi, kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w*! 
\p  
\v 30 Ɓe tutti e makko, ɓe ɓami kalacal ngal eɓe piya e hoore makko.  
\v 31 Nde ɓe tilii jaayrude mo ndee, ɓe itti burmusuure ndee, ɓe ɓoorni mo kaddule makko. Caggal ɗum, ɓe naɓi mo faa ɓe tontoya mo e \w leggal bardugal\w*. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal bardugal 
\p  
\v 32 Nde ɓe njaltata ngeenndi ndii ndee, ɓe kawriti e gorko Sireenanke biyeteeɗo Simon. Sordaasi'en ɓee ndoolɗini mo o wakkoo \w leggal bardugal\w* Iisaa ngal.  
\v 33 Ɓe njottii nokku biyeteeɗo Golgata. (Maanaa Golgata woni nokku laalagal hoore.)  
\v 34 Ɓe ndokki Iisaa \w peguujam\w* njillondiraaɗam e safaare haaɗunde faa o yara. Nde o meeɗi ɗum ndee, o salii yarde. 
\p  
\v 35 Nde ɓe tonti mo e leggal bardugal ndee, ɓe pecciri kaddule makko urwa.  
\v 36 Caggal ɗum, ɓe njooɗii ɗon eɓe kayba mo.  
\v 37 Ɓe mbinndi daliili ko tonti mo, ɓe takki ɗum ɗo tiimde hoore makko ɗoo. Ɗum ɗoo ɓe mbinndi: \sc OO YO IISAA, KAANANKE \+w YAHUUDIYANKOOƁE\+w*.\sc* 
\v 38 E oon wakkati, yanooɓe ɗiɗon tontidaa e makko, gooto ɲaamo makko, goɗɗo oo nano makko.  
\v 39 Yimɓe ƴaɓɓotooɓe ɗon ɓee ana njenna mo, ana njinka ko'e mum'en,  
\v 40 ana mbiya: 
\p —Aan gurjinoowo \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu so mahitoo ndu ley balɗe tati, biltu hoore maa. So a \w Ɓii Laamɗo\w*, jippa leggal bardugal ngal! 
\p  
\v 41 Hono non, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee e \w dunkee'en Sariya\w* ɓee e mawɓe leɲol ɓee fuu njaayriri mo ana mbiya: 
\p  
\v 42 —O biltii woɓɓe, kaa o ronkii biltude hoore makko. Kanko o kaananke \w Israa'iila\w*. Jooni, o jippoo leggal bardugal ngal, faa ngoonɗinen mo.  
\v 43 O fawii fii makko e Laamɗo. Yo Laamɗo biltu mo jooni, so ana yiɗi mo. Sabi o wii o Ɓii Laamɗo. 
\p  
\v 44 Yanooɓe tontaaɓe sera makko ɓee duu ndarii ana mbonkoroo mo non. 
\s1 Haala maayde Iisaa 
\p  
\v 45 Gila hakkunde naange, nimre waɗi e leydi ndii fuu faa wakkati yamnde tati kiikiiɗe.  
\v 46 Banngal yamnde tati kiikiiɗe, Iisaa wulli wullaango toowngo, wii: 
\p —\tl Eli, Eli, lama sabaktanii?\tl* 
\p (Ɗum woni: «Laamɗo am, Laamɗo am! Koɗum waɗi so njoppu-ɗaa kam?»)  
\v 47 Yoga e darinooɓe ton ɓee nde nanunoo ɗum ndee, mbii: 
\p —Omo nii nodda annabi Iliyaasa! 
\p  
\v 48 Ɗon e ɗon, gooto dogi waddoyi liccere, suuwi ɗum e biineegiri, haɓɓi ɗum e sawru, feewtini hunduko makko yalla omo ɓuuccoo.  
\v 49 Kaa heddiiɓe ɓee mbii: 
\p —Njoppee mo. Ƴeewen yalla Iliyaasa waran bilta mo. 
\p  
\v 50 Caggal ɗum, Iisaa wulli wullaango toowngo kasen, ɗali aduna. 
\p  
\v 51 Oon wakkati, heedoode faliinde ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* ndee seekii gila dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi. Leydi dimmbii, kaaƴe ceekii,  
\v 52 janaale udditii, seniiɓe heewɓe maaynooɓe nguurti.  
\v 53 Ɓe njalti e janaale ɗee. Caggal ko Iisaa wuurti koo, ɓe naati ngalluure seniinde ndee, yimɓe heewɓe njii ɓe. 
\p  
\v 54 Hooreejo sordaasi'en oo e dardinooɓe e mum faa kayba Iisaa ɓee njii no leydi ndii dimmborii nii e ko waɗi koo fuu, kuli sanne, mbii: 
\p —So goonga nii, oo yo \w Ɓii Laamɗo\w*! 
\p  
\v 55 Rewɓe heewɓe ana toowti, ana coynoo. Ɓeen yo jokkunooɓe e makko gila \w Galili\w* faa ngollana mo.  
\v 56 Ana e ɓeen rewɓe: Mariyama mo Magdala e Mariyama inna Yaakuuba e Yuusufu, kaɲum e inna ɓiɓɓe Jebede. 
\s1 No tew Iisaa waɗiraa e yanaande 
\p  
\v 57 Faa hiiri, gorko arsukunte jeyaaɗo Arimatiya wari. Omo wiyee Yuusufu, kanko duu o taalibbo Iisaa.  
\v 58 O yehi to Pilaatu, o ndaardi ɗum tew Iisaa. E oon wakkati, Pilaatu duŋanii mo o hokkee ɗum.  
\v 59 O ɓami tew oo, o fiili ɗum e kasanke keso,  
\v 60 o watti ɗum e \w yanaande\w* heyre nde o yamirnoo o asanee e haayre. Caggal ɗum, o talliti haayre teddunde, o uddiri damal yanaande ndee, o witti.  
\v 61 Mariyama mo Magdala e Mariyama goɗɗo oo ana njooɗinoo ɗon, ana peewti e yanaande ndee. 
\s1 No sordaasi'en kaybiri yanaande Iisaa 
\p  
\v 62 Janngo mum yo \w ɲalaande fowteteende\w*. Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w Farisa'en\w* kawriti to Pilaatu,  
\v 63 mbii ɗum: 
\p —Kaananke, min miccitike ƴoɲɲoowo yimɓe oo wiino nde wuuri ndee, wuurtan balɗe tati caggal maayde mum.  
\v 64 Ndennoo, tiinna yamir \w yanaande\w* ndee doomee faa ɲalooma tataɓo oo yawta, pati taalibaaɓe makko ngara ngujjita tew makko mbiya yimɓe ɓee o immitiiɗo hakkunde maayɓe. Nden ngol ƴoɲɲugol cakitiingol ɓuran aranndeewol ngol bonde. 
\p  
\v 65 Pilaatu wii ɓe: 
\p —Sordaasi'en haybooɓe annii. Njehee ndoomiroyee yanaande ndee no mbaawru-ɗon fuu! 
\p  
\v 66 E oon wakkati, ɓe njehi hiinnoyaade yanaande ndee: ɓe uddi nde faa gasi, ɓe meeli nde, ɓe ndarni ɗon sordaasi'en haybooɓe. 
\c 28  
\s1 No Iisaa immintiniraa 
\p  
\v 1 Ko \w ɲalaande fowteteende\w* ndee ɓettii koo, beetee kecco ɲannde alan, Mariyama mo Magdala e Mariyama goɗɗo oo njehi ƴeewtoyaade \w yanaande\w* ndee.  
\v 2 Ɗon, leydi dimmbii semmbe. \w Malaa'ika\w* Joomiraaɗo jippii iwde dow kammu talliti haayre ndee jooɗii dow mayre.  
\v 3 Omo jalbira hono no majere nii, kaddule makko duu ana ndawni far hono no ɓiraaɗam nii.  
\v 4 Doomooɓe ɓee kuli sanne faa ana ciɲɲa, ɓe laatii hono maayɓe nii.  
\v 5 Malaa'ika oo wii rewɓe ɓee: 
\p —Pati kulee! Miɗo anndi Iisaa tontanooɗo oo tewtaton.  
\v 6 O walaa ɗoo, o immitike hono no o wiirunoo nii. Ngaree, ƴeewee ɗo o lelinoo ɗoo.  
\v 7 Njaawnee njehee, kumpitoyee taalibaaɓe makko ɓee o immitike e maayde. Jooni o adoyto on \w Galili\w*, ton njiyoyton mo. Ɗum njiɗunoo-mi haalande on. 
\p  
\v 8 Rewɓe ɗiɗon ɓee keɲii iwi ɗo yanaande ɗoo, ɓe heewɓe kulol e seyo manngo, ɓe ndogi haalanoyde taalibaaɓe makko ɓee oo kabaaru.  
\v 9 Ɗon e ɗon, Iisaa hawri e maɓɓe, wii ɓe: 
\p —Caɗee! 
\p Ɓe ɓattitii mo, ɓe nanngi koyɗe makko, ɓe cujidani mo.  
\v 10 E oon wakkati, o wii ɓe: 
\p —Pati kulee! Njehee mbiyoyee taalibaaɓe am ɓee njaha Galili. Ton ɓe njiyoyta kam. 
\s1 No haybooɓe yanaande Iisaa ɓee njantorii fuu 
\p  
\v 11 Rewɓe ɓee ana e laawol, faa yoga e sordaasi'en haybannooɓe \w yanaande\w* nde ɓee kooti ngeenndi too, kaalani hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee ko waɗi koo fuu.  
\v 12 Hooreeɓe yottinooɓe sadaka ɓee kawriti e mawɓe ɓee. Ɓe ndawridi yeenude sordaasi'en haybanooɓe yanaande ndee ɓee kaalisi keewɗo,  
\v 13 ɓe mbii ɗum'en: 
\p —Mbiyon taalibaaɓe makko ɓee ngarii jemma tawi oɗon ɗaanii, ngujjitii mo.  
\v 14 So goforneer oo nanii ɗum, min kawan ɗum e haala, min palanoo on e torra fuu. 
\p  
\v 15 Sordaasi'en ɓee nanngi kaalisi oo, ngaɗiri no mbiyaa nii. Oon kabaaru ana jantee hakkunde \w Yahuudiyankooɓe\w* faa hannde. 
\s1 No Iisaa ɓanngirani taalibaaɓe mum 
\p  
\v 16 Taalibaaɓe sappo e go'o ɓee njehi \w Galili\w* to dow waamnde haayre nde Iisaa tinndinnoo ɗum'en ndee.  
\v 17 Nde ɓe njii mo ndee, ɓe cujidani mo, kaa yoga e maɓɓe ana sikkitii.  
\v 18 O ɓattitii, o wii ɓe: 
\p —Mi hokkaama baawɗe fuu dow kammu e leydi.  
\v 19 Ndennoo, njehee ngaɗee leɲi ɗii fuu taalibaaɓe am, lootiree ɓe \w lootogal batisima\w* innde \w Baabiraaɗo\w* e \w Ɓiɗɗo\w* e \w Ruuhu Ceniiɗo\w*,  
\v 20 njannginee ɓe ɓe njokka ko njamir-mi on koo fuu. Anndee, miɗo wondi e mooɗon ɲannde fuu faa aduna timma.