\id LUK  
\h Luuka 
\toc1 Linjiila Iisaa Ngeɗu Luuka 
\toc2 Luuka 
\toc3 Luk. 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 Ngeɗu Luuka 
\c 1  
\s1 Ko sabinbini so dewtere ndee winndaa 
\p  
\v 1 Yimɓe heewɓe kornii jantaade kulle gaɗuɗe hakkunde men,  
\v 2 hono no seediiɓe gila puɗɗooɗe, laatiiɓe kaadime'en konngol ngol ɓee, kaalaniri en nii.  
\v 3 Tawfilus tedduɗo, mi wiɗike kulle ɗee fuu gila arannde, mi tawii ana haani mi winndane ɗum no waɗiri nii,  
\v 4 yalla aɗa heɓa taƴoral jannde nde njanngine-ɗaa ndee yo goonga. 
\s1 No Jibiriilu sapporii pinaaɗe Yaayaa 
\p  
\v 5 E ley jamaanu \w Hirudus\w*, kaananke \w Yahuudiya\w*, \w jottinoowo sadaka\w* biyeteeɗo Jakariyaa ana woodunoo. Omo jeyaa e waalde Abiya, ɓii Haaruuna oo. Jom suudu Jakariyaa duu yo iwdi Haaruuna, innde mum yo Elisabet.  
\v 6 Ɓe ɗiɗon fuu ɓe fooccitiiɓe yeeso Laamɗo, eɓe njokki jamirooje Joomiraaɗo e sariyaaji mum fuu, ɲiŋoore fuu walaa e maɓɓe.  
\v 7 Kaa ɓe keɓaalino ɓiɗɗo, sabi Elisabet laatinoke dimaro, kasen duu ɓe ɗiɗon fuu ɓe naywii. 
\p  
\v 8 Ɲannde wootere, Jakariyaa ana golla golle mum yottingol \w sadaka\w* yeeso Laamɗo, sabi ɲannde mum yo waalde makko jeyti.  
\v 9 Nde wonnoo yottinooɓe sadaka ana mboownoo waɗude urwa, nii urwa nanngi mo faa o naata \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, o ura ton uurdi.  
\v 10 Jamaa oo fuu darii sella ana duwoo wakkati mo uurdi ndii uretee oo.  
\v 11 Oon wakkati, \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo ɓanngani mo, darii ɲaamo urirde ndee.  
\v 12 Nde Jakariyaa yiinoo malaa'ika oo ndee, taƴi, darii ana siɲɲa.  
\v 13 Malaa'ika oo wii mo: 
\p —Jakariyaa pati hul, sabi \w duwaawu\w* maa jaabaama. Jom suudu maa Elisabet rimante ɓiɗɗo gorko, inndiraa ɗum \w Yaayaa\w*.  
\v 14 Oon ɓiɗɗo waddante seyo manngo, heewɓe ceyorto pinaaɗe makko,  
\v 15 sabi o laatoto tedduɗo e Joomiraaɗo. O yarataa doro, o yarataa huunde fuu ko sigirta. O heewan \w Ruuhu Ceniiɗo\w* gila e ley reedu inniiko,  
\v 16 o wartiran ɓiɓɓe \w Israa'iilankooɓe\w* heewɓe e Laamɗo Joomiraaɗo mum'en.  
\v 17 O ardoto Joomiraaɗo oo warde, o wonda e ruuhu e baawɗe ɗe annabi Iliyaasa heɓunoo, faa o wartira ɓerɗe baabiraaɓe faade e ɓiɓɓe mum'en, faa o wartira murtuɓe duu e hakkille fooccitiiɓe, kaɲum e moƴƴinande Joomiraaɗo oo leɲol lanndiniingol. 
\p  
\v 18 Jakariyaa lamndii malaa'ika oo, wii: 
\p —Hono hen anndiran-mi ɗum goonga? Sabi miin mi naywii, jom suudu am oo duu waɗii duuɓi. 
\p  
\v 19 Malaa'ika oo jaabii mo, wii: 
\p —Miin woni Jibiriilu darotooɗo yeeso Laamɗo, mi nelaaɗo e maa faa mi haalane oo kabaaru lobbo.  
\v 20 Ndennoo jooni a muumɗan. A haalataa so wanaa wakkati mo ɗum tabiti, sabi a goonɗinaali haala am. Haala am kaa tabitoyan so wakkati majjum warii. 
\p  
\v 21 E ley ɗum fuu tawi yimɓe ɓee ana ndoomi Jakariyaa, ana kaaynaa ko ɓooyni ɗum ley Suudu Dewal Mawndu too.  
\v 22 Nde o yalti ndee, o ronki haaldude e maɓɓe. Ɓe paami won ko jergii e makko e ley Suudu Dewal Mawndu nduu. O darii omo haalda e maɓɓe muumankoore, o heddii e muumaaku.  
\v 23 Nde o tilinoo e golle makko ndee, o hooti suudu makko. 
\p  
\v 24 Caggal ɗeen balɗe, Elisabet jom suudu makko oo reedi, dammbii hakke lebbi joy, ana wiya: 
\p  
\v 25 —Ɗum woni ko Joomiraaɗo waɗani kam nde wattani kam hakkille, ittani kam dukkuru hakkunde yimɓe. 
\s1 No Jibiriilu sapporii pinaaɗe Iisaa 
\p  
\v 26 E ley lewru Elisabet jeegoɓurdu nduu, Laamɗo neli \w malaa'ika\w* Jibiriilu e ngeenndi mbiyeteendi Nasaraatu ley leydi \w Galili\w*,  
\v 27 faade e surba mo taanii Daawuuda biyeteeɗo Yuusufu sabbi. Surba oo ana wiyee Mariyama.  
\v 28 Malaa'ika oo naati ɗo Mariyama woni ɗoo, wii ɗum: 
\p —Aan e jam, keɓuɗo moƴƴere Laamɗo. Joomiraaɗo ana wondi e maa. 
\p  
\v 29 Haala kaa jiiɓi hakkille Mariyama, darii ana miila ko ngoo jowtaango waawi laataade.  
\v 30 Nii malaa'ika oo wii mo: 
\p —Mariyama pati hul! Sabi a heɓii moƴƴere iwnde e Laamɗo,  
\v 31 a reedan, ndimaa ɓiɗɗo gorko, inndiraa ɗum Iisaa.  
\v 32 Oon ɓiɗɗo laatoto tedduɗo, o noddirte \w Ɓii Laamɗo\w* Toowɗo. Laamɗo Joomiraaɗo hokkan mo laamu maamiiko Daawuuda.  
\v 33 O laamoto iwdi Yaakuuba, laamu makko timmataa abada. 
\p  
\v 34 Mariyama wii malaa'ika oo: 
\p —Hono ɗum laatortoo, mi anndaa gorko? 
\p  
\v 35 Malaa'ika oo jaabii mo, wii: 
\p —\w Ruuhu Ceniiɗo\w* jippoto e maa, baawɗe Laamɗo Toowɗo oo kuurete no ɗowdi nii. Saabe ɗum, ɓiɗɗo mo ndimataa oo noddirte Ceniiɗo, noddirte Ɓii Laamɗo.  
\v 36 Haya ƴeew, sakiike maa Elisabet duu ɓamii reedu, taweede mo naywii fuu, mo riman ɓiɗɗo gorko. Ana wiyetenoo mo dimaro, kaa jooni omo woni e lewru makko jeegoɓurdu,  
\v 37 sabi walaa fuu ko Laamɗo waawaa. 
\p  
\v 38 E oon wakkati, Mariyama wii: 
\p —Miin, mi korɗo Joomiraaɗo. Yo laatanoram no mbiiru-ɗaa nii. 
\p Caggal ɗum, malaa'ika oo witti, seli e makko. 
\s1 No Mariyama yaari to Elisabet 
\p  
\v 39 E ley ɗeen ɲalaaɗe, Mariyama immii law yehi ngeenndi \w Yahuudiya\w* ngootiri ngonndi dow baamle kaaƴe.  
\v 40 O naati galle Jakariyaa, o jowti Elisabet.  
\v 41 Nde Elisabet nannoo jowtaango makko ndee, ɓiɗɗo gonɗo e reedu mum oo dillinii, Elisabet hebbinaa \w Ruuhu Ceniiɗo\w*,  
\v 42 ilinii, wii: 
\p —A barkinaaɗo hakkunde rewɓe, ɓiɗɗo mo caaw-ɗaa oo duu yo barkinaaɗo.  
\v 43 Miin, ko ngon-mi faa inna Joomam naata galle am?  
\v 44 Nde jowtaango maa toɓɓinoo e nowru am ndee, ɓiɗɗo gonɗo e reedu am oo dillinike saabe kuyam.  
\v 45 A welii hoore, aan goonɗinɗo ko Joomiraaɗo fodan maa koo laatoto. 
\s1 Yimre Mariyama 
\p  
\v 46 Mariyama wii: 
\p —Yonki am ana yetta Joomiraaɗo, 
\q1  
\v 47 ɓernde am ana heewi seyo Laamɗo 
\q2 Kisinoowo kam, 
\q1  
\v 48 sabi o yurmike kam, 
\q2 miin, korɗo makko lo'uɗo oo. 
\q1 Gila jooni jamaanuuji fuu noddiran kam belɗo hoore. 
\q2  
\v 49 Sabi Jom Baawɗe oo waɗanii kam kulle mawɗe! 
\q1 Innde makko yo seniinde. 
\q1  
\v 50 Yurmeende makko herataa e hulɓe mo abada. 
\q1  
\v 51 O gollirii golleeji mawɗi junngo makko semmbinngo, 
\q2 o saakii mawninkiniiɓe. 
\q1  
\v 52 O ɓoortii kaanankooɓe iwde e laamu mum'en, 
\q2 o toownii leyɗuɓe. 
\q1  
\v 53 O haarnirii yolbuɓe kulle lobbe, 
\q2 o wirfintinii taajiri'en juuɗe ɓole. 
\q1  
\v 54-55 O faabike \w Israa'iilankooɓe\w*, jiyaaɓe makko, 
\q1 o yeggitaali yurmaade Ibarahiima e iwdi mum faa abada, 
\q2 hono no o fodanirnoo njaatiraaɓe men nii. 
\p  
\v 56 Mariyama faɓɓidi e Elisabet ko waarata e lebbi tati, caggal mum, hooti suudu mum. 
\s1 Haala pinaaɗe Yaayaa 
\p  
\v 57 Wakkati ɓeynugol Elisabet yottii, o ɓeyni o heɓi ɓiɗɗo gorko.  
\v 58 Taakallemme'en makko e sakiraaɓe makko nani hinnee mawɗo mo Joomiraaɗo waɗani mo oo, ceyodii e makko. 
\p  
\v 59 Nde cukalel ngel hiɓɓinnoo yontere ndee, ɓe ngari \w taadude\w* ngel.\f + \fr 1:59 \ft Neesu Yahuudiyankooɓe, so suka gorko rimaama, ɲannde inndaa fuu, nden taadetee duu.\f* Ɓe njiɗiino inndirde ngel baaba maggel Jakariyaa,  
\v 60 kaa inna maggel jaɓaali, wii ngel inndiree \w Yaayaa\w*.  
\v 61 Ɓe mbii ɗum: 
\p —Sii maa fuu walaa inndiraaɗo ndee innde. 
\p  
\v 62 Ɓe lamndorii baaba maggel muumankoore, homo yiɗi ɓiyum oo inndiree.  
\v 63 Jakariyaa lamndii alluwal, winndi e maggal: «Innde maggel yo Yaayaa.» Ɓe fuu ɓe kaaynaa.  
\v 64 Oon wakkati fuu, hunduko Jakariyaa yoppitaa, ɗemngal mum humtaa, watti haalde e yettude Laamɗo.  
\v 65 Kulol nanngi hoɗuɓe e seraaji ɗii ɓee fuu. Kasen duu ɗum saakii e ley haayre \w Yahuudiya\w* fuu.  
\v 66 Nanɓe ɗum ɓee fuu ndesi ɗum e hakkillaaji mum'en, ana mbiya: «Koɗum ngel cukalel foti laataade?» Sabi ɓe njii baawɗe Joomiraaɗo ana e maggel. 
\s1 Yimre Jakariyaa 
\p  
\v 67 Jakariyaa, baaba cukalel ngel, heewi \w Ruuhu Ceniiɗo\w*, sappii, wii: 
\q1  
\v 68 —Jettooje ngoodanii Joomiraaɗo, Laamɗo \w Israa'iila\w*, 
\q2 sabi faabike yimɓe mum, soottitike ɗum'en. 
\q1  
\v 69 O waddanii en kisinoowo tedduɗo 
\q2 iwɗo e suudu Daawuuda, kaadime makko oo 
\q1  
\v 70 hono no o haalirnoo e kunduɗe annabaaɓe makko seniiɓe gila arannde nii. 
\q1  
\v 71 O fodii o danndan en e konnee'en men, 
\q2 o ittan en e juuɗe wayɓe men. 
\q1  
\v 72 O ɓannginanan en yurmeende nde o ɓannginani maamiraaɓe men ndee, 
\q2 sabi o miccitike \w aadi\w* makko ceniindi ndii, 
\q1  
\v 73 ɗum yo hunoore nde o hunanii maama men Ibarahiima. 
\q1 Hunoore ndee woni o hokkan en  
\v 74-75 rewirde mo rafi kulol ley nguurndam men fuu 
\q2 e ley senaare e fooccitaare yeeso makko, 
\q2 tawi en ittaaɓe e juuɗe konnee'en men. 
\q1  
\v 76 Aan duu ɓinngel am, a noddirte annabaajo Laamɗo Toowɗo, 
\q1 sabi a ardoto Joomiraaɗo oo warde faa moƴƴinanaa mo laawol, 
\q1  
\v 77 faa anndinaa yimɓe makko o hisiniran ɗum'en yaafaamuya luutti. 
\q1  
\v 78 Sabi Laamɗo men yo keewɗo yurmeende, 
\q2 faa o faaboroo en nannduɗo e fooyre iwrunde dow, 
\q1  
\v 79 yalla ana fooynana wonɓe e nimre, fooynana wonɓe e kulol maayde, 
\q2 watta koyɗe men e laawol jam. 
\p  
\v 80 Suka oo ana mawna, hakkille mum ana ɓeydoo. O jooɗii ley ladde jeereende faa wakkati mo o ɓannginanaa Israa'iila. 
\c 2  
\s1 Haala pinaaɗe Iisaa Almasiihu 
\p  
\v 1 E ley ɗeen balɗe, Ogusta kaananke mawɗo oo, yamiri limgal waɗee e ley laamu \w Roma\w* fuu.  
\v 2 Kanngal woni limgal aranal, forri e laamu Kiriniyas ley leydi Siriya.  
\v 3 Yimɓe fuu njehi winndoyaade, gooto fuu e ngeenndi mum'en.  
\v 4 Yuusufu duu immii Nasaraatu ley leydi \w Galili\w*, faa yaha ngeenndi Daawuuda mbiyeteendi Baytilaama ley leydi \w Yahuudiya\w*, sabi e leɲol Daawuuda jaati mo iwata.  
\v 5 O yehi ton winndoyaade, kanko e Mariyama cabbaaɗo makko, cowiiɗo.  
\v 6 E ley gonal maɓɓe ton, wakkati ɓeynugol Mariyama yottii,  
\v 7 o dikkii hammadi makko, o saawi ɗum e licce, o lelni ɗum ley akalaawal, sabi ɓe keƴaali e jippunde ndee. 
\p  
\v 8 Durooɓe ana mbaalannoo haybude sewre mum'en baali e seraaji ɗii.  
\v 9 \w Malaa'ika\w* Joomiraaɗo ɓanngani ɓe, teddeengal Joomiraaɗo filii ɓe hono no fooyre nii. Kulol manngol nanngi ɓe.  
\v 10 Nii malaa'ika oo wii ɓe: 
\p —Pati kulee! Sabi mi garɗo haalande on \w Kabaaru Lobbo\w* gaddanoowo leɲol ngol fuu seyo manngo.  
\v 11 Hannde on ndimanaama kisinoowo ley ngeenndi Daawuuda ndii, kanko woni \w Almasiihu\w*, kanko woni Joomiraaɗo oo.  
\v 12 Finnde majjum annii: on tawan cukalel keccel ana saawaa e licce, ana lelnaa ley akalaawal. 
\p  
\v 13 Ɗon e ɗon, higgere malaa'ika'en iwi dow kammu, tawti malaa'ika arano oo, naati e yettude Laamɗo, ana mbiya: 
\p  
\v 14 —Teddeengal woodanii Laamɗo Toowɗo! Jam woodanii yimɓe dow leydi, yimɓe horsuɓe e makko ɓee. 
\p  
\v 15 Nde malaa'ika'en ɓee ceerti e maɓɓe ndee, ŋabbiti kammu. Durooɓe ɓee ndarii ana mbiyondira: 
\p —Njehen Baytilaama, ƴeewen ko waɗi, ko Joomiraaɗo anndini en koo. 
\p  
\v 16 Ɓe keɲii, ɓe njehi, ɓe tawi ton Mariyama e Yuusufu e cukalel keccel ngel engel lelnaa ley akalaawal.  
\v 17 Nde ɓe njiinoo ngel ndee, ɓe kaalti ko malaa'ika oo haalnoo e maggel koo.  
\v 18 Nanɓe haala durooɓe ɓee fuu, kaayɗe nanngi ɗum'en.  
\v 19 Kaa Mariyama ana resi ɗum fuu e hakkille mum, o heddii omo miiloo ɗum.  
\v 20 Caggal ɗum, durooɓe ɓee mbirfitii ana teddina Laamɗo ana njetta ɗum, saabe ko ɓe nani e ko ɓe njii. Sabi ɗum fuu ɗum laatorike no malaa'ika oo haalanirnoo ɓe nii. 
\s1 No Iisaa taadiraa e no ɓattiniraa Joomiraaɗo 
\p  
\v 21 Nde ɲalooma jettaɓo pinaaɗe cukalel ngel yottinoo ndee, ngel \w taadaa\w*,\f + \fr 2:21 \ft Neesu Yahuudiyankooɓe, so suka gorko rimaama, ɲannde inndaa fuu, nden taadetee duu.\f* ngel inndiraa Iisaa. Ɗum woni innde nde malaa'ika oo haalannoo Mariyama gila reedaali ndee. 
\p  
\v 22 Nde laaɓugol Mariyama yottinoo, hono no \w Sariya\w* Muusaa yamiri nii, ɓe naɓi cukalel ngel \w Urusaliima\w* faa ɓe ɓattina ngel Joomiraaɗo.  
\v 23 Sabi nii winndiraa e Sariya Joomiraaɗo: 
\q1 «Ɓiɗɗo gorko hammadiijo fuu, Joomiraaɗo woodani.»\f + \fr 2:23 \ft Pergu 13.2,12,15; Limooje 18.15-16\f* 
\m  
\v 24 Ɓe ngaɗi duu \w sadaka\w* kirsamaajo hono no Joomiraaɗo yamiri nii: ɓiɓɓe buugaaji ɗiɗi naa ɓiɓɓe pooli maraaɗi ɗiɗi. 
\p  
\v 25 Gorko gooto ana wonnoo Urusaliima, ana wiyee Simeyon. \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ana e makko, o gorko pooccitiiɗo kulɗo Laamɗo, omo heɗinoo wakkati mo gonɗi \w Israa'iila\w* coccetee.  
\v 26 Ruuhu Ceniiɗo oo anndinnoo mo e koyɗol, o maayataa o yiyaali \w Almasiihu\w* Joomiraaɗo oo.  
\v 27 Jooni Ruuhu naanni mo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, wakkati mo saaraaɓe ɓee ngaddi cukalel ngel faa ngaɗana ɗum ko Sariya oo yamiri koo.  
\v 28 Simeyon nanngi ngel, tammbii ngel e juuɗe mum, darii ana yetta Laamɗo, ana wiya: 
\q1  
\v 29 —Joomiraaɗo, fodoore maa ndee tabitii, 
\q2 ɓamtu maccuɗo maa e jam. 
\q1  
\v 30 Sabi mi yiirii gite am kisindam 
\q2  
\v 31 ɗam lanndinani-ɗaa yimɓe fuu. 
\q1  
\v 32 Kisindam ɗam yo fooyre yaaynanoore leɲi aduna oo fuu, 
\q2 ɗam fooyre teddinoore leɲol maa Israa'iila duu. 
\p  
\v 33 Ko haalaa e maggel koo, haaynii inna maggel e baaba maggel.  
\v 34 Simeyon duwanii ɓe, wii Mariyama, inna maggel: 
\p —Ngel cukalel wardii liɓude yogaaɓe e imminde yogaaɓe ley Israa'iila. Ngel finnde nde yimɓe calotoo.  
\v 35 Nii miilooji gonɗi e yimɓe ɓanngirta. Aan e hoore maa, metti suufan ɓernde maa no kaafaawi nii. 
\p  
\v 36 Annabaajo debbo biyeteeɗo Anna ana ɗon kaɲum duu. O ɓii Fanu'iila, jeyaaɗo e suudu Asiira. O naywii sanne. O suddaama e surbaaku makko, o waaldii e jom suudu makko duuɓi jeɗɗi,  
\v 37 oon maayi, o heddii o walaa gorko. Jooni duuɓi makko ana mbaara e capanɗe jetti e nay, o yaltataa Suudu Dewal Mawndu nduu fey, omo rewra Joomiraaɗo koorka e \w duwaawu\w*, jemma e ɲalooma fuu.  
\v 38 E oon wakkati, o wari kanko duu, o darii omo yetta Laamɗo, omo haalana doomtuɓe coottitaari Urusaliima ɓee fuu kabaaru cukalel ngel. 
\p  
\v 39 Nde Yuusufu e Mariyama ngaɗunoo huunde fuu ko Sariya Joomiraaɗo yamiri koo ndee, ɓe mbirfitii ngeenndi maɓɓe Nasaraatu ley leydi \w Galili\w*. 
\p  
\v 40 Cukalel ngel ana mawna, ana ɓeydoroo semmbe e hakkille. Korsa Laamɗo ana e maggel. 
\s1 No Iisaa haaldiri e jannginooɓe ley Suudu Dewal Mawndu 
\p  
\v 41 Hitaande fuu, saaraaɓe Iisaa ŋabban \w Urusaliima\w* so \w iidi Paska\w* warii.  
\v 42 Nde o heɓi duuɓi sappo e ɗiɗi ndee, ɓe ŋabbi Urusaliima no ɓe mboowrunoo nii, ɓe naɓori mo.  
\v 43 Iidi oo tilii, ɓe mbirfitii ɓe kooti, jaka Iisaa heddike Urusaliima, tawi ɓe anndaa,  
\v 44 ɓe cikkuno omo wondi e yaaduɓe maɓɓe. Ɓe njehi ɲalooma kiɓɓo. Caggal mum, ɓe puɗɗi tewtude mo hakkunde sakiraaɓe maɓɓe e yiɓɓe maɓɓe.  
\v 45 Kaa nde wonnoo ɓe njiitaali mo ndee, ɓe mbirfitii Urusaliima tewtoyde mo.  
\v 46 Balɗe tati caggal mum, ɓe tawi mo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w*, omo jooɗii hakkunde jannginooɓe, omo hettindii ɗum'en, omo lamnditoo ɗum'en.  
\v 47 Hettindiiɓe mo ɓee fuu kaaynaa hakkille makko e jaabuuji makko.  
\v 48 Nde saaraaɓe makko njiiti mo ndee, kaayɗe nanngi ɗum'en. Inna makko wii mo: 
\p —Ɓinngel am, ko saabii so ngaɗu-ɗaa min nii? Miin e baaba maa fuu, min cuŋlii e tewtude ma. 
\p  
\v 49 O jaabii, o wii: 
\p —Koɗum waɗi so oɗon tewta kam? Tama on anndaa ana tilsi mi wona e suudu \w Baabiraaɗo\w* am? 
\p  
\v 50 Kaa ɓe paamaali haala ka o haalani ɓe kaa.  
\v 51 Caggal ɗum, o regodii e maɓɓe, ɓe kooti Nasaraatu, o ɗowtanii ɓe. Inna makko ana resunoo kulle ɗee fuu e hakkille mum. 
\p  
\v 52 Iisaa ana mawna, hakkille mum ana ɓeydoo. Laamɗo e yimɓe fuu korsini mo. 
\c 3  
\s1 No Yaayaa waajorii 
\p  
\v 1-2 Laamɗo loowi \w Yaayaa\w* ɓii Jakariyaa oo konngol mum ley ladde jeereende. Ɗum hawrii e hitaande sappo e joyoɓerde laamu Tibeer kaananke \w Roma\w* mawɗo oo, nde Pontiyu Pilaatu wonnoo goforneer \w Yahuudiya\w*, \w Hirudus\w* duu ana laamii \w Galili\w*, mawnum Filipa ana laamii leydi Ituriya e Tarankoniti, Lisaniya duu ana laamii leydi Abileen, hawri e nde Annas e Kayafas ngonnoo hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w*.  
\v 3 Yaayaa yiilii e seraaji maayo Urdun fuu ana ooynoo yimɓe tuuba, lootee \w lootogal batisima\w* yalla luutti mum'en ana njaafee.  
\v 4 Nii haala mum winndiraa e dewtere annabi \w Esaaya\w*: 
\q1 «Neɗɗo ana ooynoo ley ladde jeereende ana wiya: 
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo ngol, 
\q2 ndartinee ɗati makko! 
\q1  
\v 5 Naɗɗiire fuu diɗɗete, 
\q2 waamnde haayre e toowondireere fuu leyɗinee, 
\q1 laawi ooɲiiɗi fuu ndartinee, 
\q2 laawi bonɗi fuu moƴƴintinee! 
\q1  
\v 6 Neɗɗo fuu yiyan kisindam iwroojam to Laamɗo.»\f + \fr 3:6 \ft Esaaya 40.3-5\f* 
\p  
\v 7 Yimɓe heewɓe ana ngarannoo to Yaayaa faa lootee lootogal batisima. Kaa omo wiya ɓe: 
\p —Ɓiɓɓe bolle! Homo jeertini on ndogon jukkungo waroowo?  
\v 8 Ngollee golleeji kawrooji e tuubal. Pati miilee e ɓerɗe mon: «Minen, min taaniraaɓe Ibarahiima.» Sabi miɗo wiya on: Laamɗo ana waawi waylitinde ɗee kaaƴe laatoo ɓiɓɓe Ibarahiima.  
\v 9 Jooni jammbere ndee huncaama faa soppa ɗaɗi leɗɗe. Ndennoo, lekki fuu ki rimataa ɓiɗɗe lobbe, soppete, wedee e yiite. 
\p  
\v 10 Yimɓe ɓee lamndii mo, mbii: 
\p —Koɗum min kaani waɗude? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Neɗɗo fuu jogiiɗo saayaaji ɗiɗi, yo hokku ngoota kaa mo walaa, neɗɗo fuu jogiiɗo nguure, yo waɗu hono non. 
\p  
\v 12 \w Duwaaɲe'en\w* ngari kaɲum'en duu faa lootee lootogal batisima, mbii mo: 
\p —Moobbo, koɗum min kaani waɗude? 
\p  
\v 13 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Pati njoɓinee yimɓe ko yawti sariya. 
\p  
\v 14 Sordaasi'en lamndii mo kaɲum'en duu, mbii: 
\p —Minen nee, koɗum min kaani waɗude? 
\p O wii ɓe: 
\p —Pati ngarɲee fay gooto, pati kappee fay gooto fenaande, keɲɲitoree njoɓdi mon. 
\p  
\v 15 Tawi yimɓe fuu ana ndenngii \w Almasiihu\w*, gooto e maɓɓe fuu ana miila e ɓernde mum yalla wanaa Yaayaa woni Almasiihu ya?  
\v 16 Yaayaa jaabii ɓe fuu, wii: 
\p —Miin, ndiyam mbatisiran-mi on. Kaa ɓurɗo kam baawɗe ana wara. Mi fotaa fay humtude ɓoggi paɗe makko. Kanko, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* e yiite o batisirta on.  
\v 17 O lanndinike faa o hennoo ɲamri makko faa laaɓa. O mooɓta ɲamri ndii ley beembal makko, kaa ɲaande ndee o duppiran ɗum yiite nge ɲifataa. 
\p  
\v 18 Tawi Yaayaa ɓannginanii yimɓe kabaaru Laamɗo, o waajorike ɓe kulle keewɗe.  
\v 19 Kaa Hirudus kaananke oo, o feliino ɗum saabe taƴii Hirudiya jom suudu mawnum, kaɲum e kulle goɗɗe bonɗe fuu ɗe waɗannoo.  
\v 20 Hirudus yowi hen bonnde wonnde kasen, o uddii Yaayaa e kasu. 
\s1 No Iisaa lootiraa lootogal batisima 
\p  
\v 21 Ɗo yimɓe fuu lootaa \w lootogal batisima\w* ɗoo, ɗoo Iisaa duu lootaa. Wakkati mo o duwotoo oo, kammu udditii,  
\v 22 \w Ruuhu Ceniiɗo\w* jipporii e makko mbaadi wuugaandu. Daande ooynii iwde dow kammu, wii: 
\p —Aan woni \w Ɓiyam\w* mo korsin-mi, aan cuɓii-mi. 
\s1 Haala dammbe Iisaa 
\p  
\v 23 Nde Iisaa fuɗɗata golle mum ndee, duuɓi mum ana njaara e capantati. E ley jate yimɓe, Iisaa yo ɓii Yuusufu. 
\li1 Yuusufu yo ɓii Eli,  
\v 24 Eli ɓii Matat, 
\li1 Matat ɓii Lewi, Lewi ɓii Melki, 
\li1 Melki ɓii Yannaayi, Yannaayi ɓii Yuusufu, 
\li1  
\v 25 Yuusufu ɓii Matatiya, Matatiya ɓii Amos, 
\li1 Amos ɓii Nahum, Nahum ɓii Hesili, 
\li1 Hesili ɓii Naggaayi,  
\v 26 Naggaayi ɓii Maata, 
\li1 Maata ɓii Matatiya, Matatiya ɓii Semeyin, 
\li1 Semeyin ɓii Yuseka, Yuseka ɓii Yoda, 
\li1  
\v 27 Yoda ɓii Yohana, Yohana ɓii Resa, 
\li1 Resa ɓii Jorobaabel, Jorobaabel ɓii Salaatiyel, 
\li1 Salaatiyel ɓii Neeri,  
\v 28 Neeri ɓii Melki, 
\li1 Melki ɓii Addi, Addi ɓii Kusama, 
\li1 Kusama ɓii Almadama, Almadama ɓii Eri, 
\li1  
\v 29 Eri ɓii Iisaa, Iisaa ɓii Eliyeseer, 
\li1 Eliyeseer ɓii Yorima, Yorima ɓii Matat, 
\li1 Matat ɓii Lewi,  
\v 30 Lewi ɓii Simeyon, 
\li1 Simeyon ɓii Yahuuda, Yahuuda ɓii Yuusufu, 
\li1 Yuusufu ɓii Yonam, Yonam ɓii Eliyakim, 
\li1  
\v 31 Eliyakim ɓii Malaya, Malaya ɓii Menna, 
\li1 Menna ɓii Mattata, Mattata ɓii Natana, 
\li1 Natana ɓii Daawuuda,  
\v 32 Daawuuda ɓii Yessa, 
\li1 Yessa ɓii Obed, Obed ɓii Bo'es, 
\li1 Bo'es ɓii Sala, Sala ɓii Nasuuna, 
\li1  
\v 33 Nasuuna ɓii Aminadaabu, Aminadaabu ɓii Adamin, 
\li1 Adamin ɓii Arni, Arni ɓii Hisuruuna, 
\li1 Hisuruuna ɓii Fares, Fares ɓii Yahuuda, 
\li1  
\v 34 Yahuuda ɓii Yaakuuba, Yaakuuba ɓii Isiyaaka, 
\li1 Isiyaaka ɓii Ibarahiima, Ibarahiima ɓii Taraha, 
\li1 Taraha ɓii Nahor,  
\v 35 Nahor ɓii Saruku, 
\li1 Saruku ɓii Ragawu, Ragawu ɓii Faleka, 
\li1 Faleka ɓii Eber, Eber ɓii Sala, 
\li1  
\v 36 Sala ɓii Kaynam, Kaynam ɓii Arfasada, 
\li1 Arfasada ɓii Samu, Samu ɓii Nuuhu, 
\li1 Nuuhu ɓii Lamaka,  
\v 37 Lamaka ɓii Matusala, 
\li1 Matusala ɓii Henok, Henok ɓii Yarada, 
\li1 Yarada ɓii Maleliyel, Maleliyel ɓii Kaynam, 
\li1  
\v 38 Kaynam ɓii Enos, Enos ɓii Setu, 
\li1 Setu ɓii Aadama, Aadama ɓii Laamɗo. 
\c 4  
\s1 No Ibiliisa ndaardi seytoraade Iisaa 
\p  
\v 1 Iisaa iwi maayo Urdun yo keewɗo \w Ruuhu Ceniiɗo\w*. Ruuhu oo naɓi mo ley ladde jeereende.  
\v 2 To ley jeereende too, \w Ibiliisa\w* waddi e makko balɗe capanɗe nay ana tewta seytaade mo. Fay huunde o ɲaamaali ley ɗen ɲalaaɗe fuu. Ko sakitii koo, o yolbi.  
\v 3 Ibiliisa wii mo: 
\p —So a \w Ɓii Laamɗo\w*, yamir ndee haayre laatoo ɲaamdu. 
\p  
\v 4 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Ana winndii: «Wanaa ɲaamdu tan neɗɗo wuurdata.»\f + \fr 4:4 \ft Fillitagol Tawreeta 8.3\f* 
\p  
\v 5 Ibiliisa naɓi mo nokku toowɗo, holli mo wakkati gooto laamuuji aduna oo ɗii fuu,  
\v 6 wii mo: 
\p —Mi hokkete baawɗe dow ɗum fuu, kaɲum e teddungal mum. Sabi miin hokkaa ɗum, miɗo waawi hokkude mo muuy-mi.  
\v 7 So a sujidanii kam, ɗum fuu yo aan jey. 
\p  
\v 8 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Ana winndii: «Joomiraaɗo maa Laamɗo tan kaan-ɗaa sujidande, kanko tan kaan-ɗaa rewde.»\f + \fr 4:8 \ft Fillitagol Tawreeta 6.13\f* 
\p  
\v 9 Kasen Ibiliisa naɓi mo \w Urusaliima\w*, darni mo dow leŋŋe-leŋŋe \w Suudu Dewal Mawndu\w*, wii mo: 
\p —So a Ɓii Laamɗo, suur njippo-ɗaa e leydi,  
\v 10 sabi ana winndii: 
\q1 «O yamiran \w malaa'ika'en\w* makko ndeene.» 
\m  
\v 11 Ana winndii kasen: 
\q1 «Ɓe njaɓɓete, pati koyngal maa gaaɲoo e haayre.»\f + \fr 4:11 \ft Jabuura 91.11-12\f* 
\p  
\v 12 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Ana winndii: «Pati ittu koro Laamɗo, Joomiraaɗo maa.»\f + \fr 4:12 \ft Fillitagol Tawreeta 6.16\f* 
\p  
\v 13 Nde Ibiliisa ronkunoo seytaade mo ndee, seli e makko seeɗa. 
\s1 No Nasaraatunkooɓe calorii jaɓande Iisaa 
\p  
\v 14 Iisaa wirfitii leydi \w Galili\w*, semmbe \w Ruuhu\w* ana e mum, kabaaru makko saakii e leydi ndii fuu.  
\v 15 Omo waajoo ley cuuɗi \w baajorɗi\w*\w Yahuudiyankooɓe\w*, yimɓe fuu ana teddini mo. 
\p  
\v 16 O yehi Nasaraatu ɗo o mawni ɗoo, o naati e ley suudu waajordu \w ɲalaande fowteteende\w* no o woowiri nii. O immii faa o jannga,  
\v 17 o hokkaa dewtere annabi \w Esaaya\w*, o udditi nde, o forri e nokku binndiraaɗo hono nii: 
\q1  
\v 18 «Ruuhu Joomiraaɗo ana e am, 
\q2 sabi o suɓike kam faa mi anndina misikiina'en \w Kabaaru Lobbo\w*. 
\q1 O nelii kam faa mi ooynanoo nanngaaɓe yoppiteede mum'en, 
\q2 e wumɓe wumtineede mum'en, 
\q2 e torraaɓe yoppiteede mum'en, 
\q1  
\v 19 faa mi ooynoo hitaande nde Joomiraaɗo hollata moƴƴere mum ndee warii.»\f + \fr 4:19 \ft Esaaya 61.1-2\f* 
\m  
\v 20 Caggal ɗum, o uddi dewtere ndee, o totti nde golloowo ley suudu waajordu nduu oo, o jooɗii. Wonnooɓe ton ɓee fuu, puttini mo gite.  
\v 21 O darii omo wiya ɓe: 
\p —Ko winndii koo, hannde ɗum tabitii ɗo nan-ɗon ɗum ɗoo. 
\p  
\v 22 Ɓe fuu eɓe kaala haala makko lobba, kasen duu konngi lobbi jaltuɗi e hunduko makko ɗii ana kaaynoo ɓe. Ɓe ndarii eɓe mbiya: 
\p —Wanaa oo woni ɓii Yuusufu oo naa? 
\p  
\v 23 O wii ɓe: 
\p —Miɗo anndi on kaalanan kam ngol \w banndol\w*: «Cawroowo, sawru hoore maa. Ko min nani a waɗii Kafarnahum koo, waɗu ɗum ngeenndi maa ɗoo duu.» 
\p  
\v 24 O wii kasen: 
\p —Miɗo haalana on goonga: annabaajo fay gooto jaɓantaake e ngeenndi mum'en.  
\v 25 Miɗo haalana on, rewɓe misikiina'en ɓe worɓe mum'en maayi ana keewnoo \w Israa'iila\w* e jamaanu annabi Iliyaasa, wakkati nde waadere kammu saamaali e leydi ndii duuɓi tati e lebbi jeegom. Nden yolbere mawnde waɗiino e leydi ndii fuu.  
\v 26 Kaa annabi Iliyaasa nelaaka e fay gooto e maɓɓe, so wanaa e debbo gooto mo gorum maayi, jeyaaɗo Sarepta leydi Sidon.  
\v 27 Kasen duu, seppaaɓe ana keewnoo Israa'iila e jamaanu annabi Eliisa, kaa fay gooto e maɓɓe sellinaaka, so wanaa Naaman jeyaaɗo e leydi Siriya. 
\p  
\v 28 Nde yimɓe wonɓe e ley suudu waajordu nduu nannoo kaa haala ndee, mettaa sanne,  
\v 29 immii, ndibbi Iisaa faa caggal ngeenndi, ngaddi ɗum faa sera waamnde haayre ɗo ngeenndi maɓɓe ndii woni ɗoo, faa mbedoo mo ley.  
\v 30 Kaa o seeki hakkunde maɓɓe, o witti. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko laddaaɗo 
\p  
\v 31 Iisaa yehi Kafarnahum ley leydi \w Galili\w*, omo waajoo yimɓe e ley \w ɲalaande fowteteende\w*.  
\v 32 Ɓe kaaynaa e waaju makko oo, sabi omo waajoroo ɓe baawɗe. 
\p  
\v 33 Gorko mo \w seyɗaani\w* woni e mum ana ley \w waajordu\w* nduu, wulli faa toowi, wii: 
\p  
\v 34 —Iisaa Nasaraatunke oo, koɗum hillu maa e amen? A garɗo halkude min naa? Miɗo anndi ko ngon-ɗaa, a ceniiɗo iwruɗo to Laamɗo! 
\p  
\v 35 Iisaa jahii e seyɗaani oo, wii: 
\p —Deƴƴu yaltu e makko! 
\p Seyɗaani oo liɓi neɗɗo oo hakkunde yimɓe fuu yalti e mum, tawi ɗum waɗaali neɗɗo oo fay huunde.  
\v 36 Ɓe fuu ɓe kaaynaa, hedde eɓe lamndondira hakkunde maɓɓe: 
\p —Ko kaa haala woni? Seyɗaani'en ɓee, omo yamira ɓe semmbe e doole ɓe njaltan! 
\p  
\v 37 Innde Iisaa nanaa e seraaji ɗii fuu. 
\s1 No Iisaa selliniri ɲawɓe heewɓe 
\p  
\v 38 Nde o yalti suudu \w waajordu\w* nduu ndee, o naati galle taalibbo makko biyeteeɗo Simon. Esii Simon debbo ana wondunoo e jontere naawnde, ɓe ndaardi mo o walla ɗum.  
\v 39 O darii sera daɗɗo mum, o jahii e jontere ndee, non jontere ndee yoppi debbo oo, o selli. Debbo oo immii ɗon e ɗon, laatanii ɓe njaatigi. 
\p  
\v 40 Nde naange mutunoo, jogiiɗo ɲawɗo fuu waddi ɗum e makko. Ɲawɓe ɲawuuji ko ɗi tawaa fuu ngaddaa, o fawi junngo makko e maɓɓe ɓe fuu gooto gooto, o sellini ɓe.  
\v 41 \w Seyɗaani'en\w* ana njalta e yimɓe heewɓe ana ngulla, ana mbiya: 
\p —Aan woni \w Ɓii Laamɗo\w*! 
\p Omo jahoo e maɓɓe, omo wiya ɓe ndeƴƴa, sabi eɓe anndi kanko woni \w Almasiihu\w*. 
\s1 No Iisaa waajorii haala Laamu Laamɗo 
\p  
\v 42 Nde weetunoo ndee, Iisaa yalti, yehi nokku teelɗo. Jamaa oo tewti mo faa yiiti mo, nanngi mo pati o seerta e mum.  
\v 43 Kaa o wii ɓe: 
\p —Ana tilsi mi ɓanngina \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* oo e geelle goɗɗe. Sabi kammari majjum neliraa-mi. 
\p  
\v 44 O yehi, hedde omo waajoo ley cuuɗi \w baajorɗi\w* leydi \w Yahuudiya\w*. 
\c 5  
\s1 No Iisaa noddiri taalibaaɓe aranndeeɓe 
\p  
\v 1 Ɲannde wootere Iisaa ana darii dow fonngo weendu Genesareeti, hedde jamaa ana ɓillondira sera makko faa hettindoo konngol Laamɗo ngol.  
\v 2 O yii laanaaji ɗiɗi ana panndi e daŋŋeere weendu nduu. Awooɓe yaltuɓe e majji ɓee, ana lalla bubbi mum'en.  
\v 3 O naati ngoota e laanaaji ɗii, ka Simon kaa, o ndaardi ɗum deerta ka seeɗa, ka iwa e njoorndi ndii. O jooɗii e laana kaa, omo waajoo jamaa oo.  
\v 4 Nde mo tilii waajaade ndee, mo wii Simon: 
\p —Njehee to luggiɗi, tippo-ɗon bubbi mon, awon. 
\p  
\v 5 Simon jaabii, wii: 
\p —Moobbo, min mbaalii miɗen awa, min keɓaali fay huunde. Kaa so non mbii-ɗaa, mi tippoto bubbi ɗii. 
\p  
\v 6 Nde ɓe tippii ɗi ndee, ɓe nanngi liɗɗi faa heewi, faa bubbi maɓɓe kosi seekaade.  
\v 7 Ɓe noddi wondiiɓe maɓɓe wonɓe e laana ngokka kaa ɓee, ngara mballa ɓe. Ɓeen ngari, ɓe kebbini laanaaji ɗiɗi ɗii fuu, faa ɗi kosi mutude.  
\v 8 Nde Simon Piyeer yii ɗum ndee, diccii yeeso Iisaa, wii ɗum: 
\p —Moobbo, woɗɗitam, sabi mi neɗɗo luuttuɗo. 
\p  
\v 9 Ko saabii so o wii ɗum dee, kanko e wondiiɓe makko ɓee fuu, ɓe kaaynaama saabe keewal liɗɗi ɗi ɓe nanngi ɗii.  
\v 10 Hono non Yaakuuba e Yuhanna ɓiɓɓe Jebede reentuɓe e Simon ɓee duu kaayniraa. Kaa Iisaa wii Simon: 
\p —Pati hul, gila jooni a laatoto awoowo yimɓe. 
\p  
\v 11 Nii ɓe panndi laanaaji maɓɓe ɗii, ɓe njoppi fuu, ɓe njokki e Iisaa. 
\s1 No Iisaa selliniri ceppaaɗo 
\p  
\v 12 Nden Iisaa ana wonnoo e ngeenndi ngootiri, faa gorko ceppaaɗo yii ɗum, diccii yeeso mum, wii: 
\p —Moobbo, so tawii a jaɓii, aɗa waawi sellinde kam. 
\p  
\v 13 Iisaa foocci junngo mum, memi mo, wii: 
\p —Mi jaɓii, sellu! 
\p Ɗon e ɗon ceppe ɗee iwi e makko.  
\v 14 Caggal ɗum, Iisaa daalii mo pati mo haalana ɗum fay gooto, kaa wii mo: 
\p —Yaa holloy hoore maa \w jottinoowo sadaka\w*, ngaɗanaa laaɓugol maa ngol \w sadaka\w* mo Muusaa yamiri oo, faa anndina ɓe a sellii. 
\p  
\v 15 Non innde Iisaa ɓeydii naneede. Jamaa keewɗo wari, hawriti ɗo makko faa hettindanoo mo, sellinee e ɲawuuji mum'en,  
\v 16 kaa o serindii e nokkuuje teelɗe, omo waɗa \w duwaawu\w*. 
\s1 No Iisaa selliniri bonnguujo 
\p  
\v 17 Ɲannde wootere Iisaa ana waajoo. \w Farisa'en\w* e jannginooɓe \w Sariya\w* Muusaa, iwruɓe geelle \w Galili\w* e \w Yahuudiya\w*, kaɲum e \w Urusaliima\w* fuu, ana njooɗii. Joomiraaɗo ana ɓanngina baawɗe mum e makko, omo sellina ɲawuuji.  
\v 18 Non yogaaɓe ngaddi gorko bonnguujo ana lelnaa e dengeleewo, ana tewta naannude ɗum faa lelna ɗum yeeso makko.  
\v 19 Kaa nde ɓe ndonkunoo naannude mo sabaabu jamaa oo, ɓe ŋabbinoyi mo dow bene oo, ɓe kippiti ɗum, ɓe njippini bonnguujo oo e dengeleewo mum fuu hakkunde yimɓe ɓee yeeso Iisaa.  
\v 20 Nde o yiinoo goonɗinal maɓɓe ndee, o wii bonnguujo oo: 
\p —Giɗam, luutti maa njaafaama. 
\p  
\v 21 \w Dunkee'en Sariya\w* ɓee e Farisa'en keddii miilde ana mbiya e ko'e mum'en: «Oo homo bonkotoo Laamɗo? Homo waawi yaafaade luutti so wanaa Laamɗo gooto oo?»  
\v 22 Iisaa faami miilooji maɓɓe, jaabii ɓe, wii: 
\p —Koɗum waɗi so oɗon miiloo miilooji baaɗi nii e ɓerɗe mon?  
\v 23 Wiide: «Luutti maa njaafaama» e wiide: «Imma yaa», koɗum hen ɓuri newaade?  
\v 24 Kaa faa mi anndina on \w Ɓii Neɗɗo\w* ana jogii baawɗe e aduna oo yaafaade luutti… 
\p Nden o wii bonnguujo oo: 
\p —Miɗo haalane: imma, ɓam dengeleewo maa, njahaa suudu maa. 
\p  
\v 25 Ɗon e ɗon, bonnguujo oo immii yeeso yimɓe fuu, ɓamti dengeleewo mum, hooti suudu mum ana yetta Laamɗo.  
\v 26 Ɓe fuu ɓe kaaynaa, hedde eɓe njetta Laamɗo. Kulol nanngi ɓe, ɓe mbii: 
\p —Hannde njii-ɗen kaayeefiiji. 
\s1 No Iisaa noddiri Lewi 
\p  
\v 27 Caggal ɗum, Iisaa yalti, yii \w duwaaɲe\w* gooto ana wiyee Lewi ana jooɗii e duwaaɲeere mum. O wii ɗum: 
\p —Jokku e am! 
\p  
\v 28 Lewi yoppi fuu, immii, jokki e makko. 
\p  
\v 29 Lewi naɓi mo galle mum, hoocci mo koɗu mawɗo, duwaaɲe'en heewɓe e yimɓe woɓɓe ana ɲaamda e maɓɓe.  
\v 30 \w Farisa'en\w* e \w dunkee'en Sariya\w* mum'en keddii ana ŋurŋurta, ana mbiya taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Ko saabii so oɗon ɲaamda oɗon njarda e duwaaɲe'en, kaɲum e luuttooɓe hono mum'en? 
\p  
\v 31 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Wanaa celluɗo hasindini e cawroowo, ɲawɗo hasindini e cawroowo.  
\v 32 Wanaa noddude fooccitiiɓe waddi kam, noddude luuttooɓe faa tuuba woni ko waddi kam. 
\s1 Haala koorka 
\p  
\v 33 Ɓe mbii mo: 
\p —Taalibaaɓe \w Yaayaa\w* ana koora ana ngaɗa \w duwaawu\w* wakkati fuu, hono non taalibaaɓe \w Farisa'en\w* ɓee duu ngaɗata. Kaa ɓe maa ɓee, ana ɲaama ana njara. 
\p  
\v 34 O wii ɓe: 
\p —Oɗon mbaawi hoorinde nootiiɓe kuurtungu, tawa jommbaajo gorko ana wondi e mum'en naa?  
\v 35 Kaa ɲalaaɗe ngaran ɗe jommbaajo gorko oo ittetee e hakkunde maɓɓe. E ɗeen ɲalaaɗe ɓe kooran. 
\p  
\v 36 O haalani ɓe \w banndol\w* kasen: 
\p —Fay gooto ittataa e kaddungal kesal fetalaare, faa ɗammbira kiinngal. So ɗum waɗii, joomum bonnan kesal ngal, tawee fetalaare ittaande hen ndee yaadataa e kiinngal ngal.  
\v 37 Kasen duu, fay gooto loowataa \w peguujam\w* kesam e sumalleeji kiiɗɗi. So ɗum waɗii, peguujam kesam ɗam fusan ɗi, yuppoo, ɗi mursee.  
\v 38 Peguujam kesam e sumalleeji kesi loowetee.  
\v 39 Fay gooto muuyataa peguujam kesam so yarii kiiɗɗam, sabi wiyan kiiɗɗam ɗam ɓuri welde. 
\c 6  
\s1 Haala ɲalaande fowteteende 
\p  
\v 1 Waɗiino e \w ɲalaande fowteteende\w* wootere, Iisaa ana seeka gese. Taalibaaɓe makko ana kelta butaali, ana ngoroo ana ƴakka.  
\v 2 Kaa yoga e \w Farisa'en\w* mbii ɓe: 
\p —Ko saabii so oɗon ngolla ko dagaaki gollude ɲalaande fowteteende? 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Tama on njanngaali ko Daawuuda waɗi nde yolbi, kaɲum e yimɓe mum?  
\v 4 O naati e ley \w hukkum ceniiɗo\w* oo, o ɲaami buuru cakkaaɗo oo, o hokki hen yimɓe makko. Tawee nee, \w yottinooɓe sadaka\w* tan nduŋanaa ɲaamde oon buuru. 
\p  
\v 5 O wii ɓe kasen: 
\p —\w Ɓii Neɗɗo\w* jey ɲalaande fowteteende. 
\p  
\v 6 Ɲalaande fowteteende wonnde, o naati suudu \w waajordu\w* omo waajoo. Gorko mo junngo mum ɲaamo waati ana tawaa ton.  
\v 7 \w Dunkee'en Sariya\w* e Farisa'en ana ngattani Iisaa hakkille. Ana ƴeewa yalla o anniyiiɗo sellinde gorko oo e ley ɲalaande fowteteende ndee, faa keɓa wullanaade mo.  
\v 8 Kaa nde wonnoo omo anndi miilooji maɓɓe, o wii mo junngo mum waati oo: 
\p —Imma, dara hakkunde yimɓe! 
\p Gorko oo immii, darii.  
\v 9 Caggal ɗum, Iisaa wii ɓe: 
\p —Miɗo lamndoo on: e ley ɲalaande fowteteende ana dagoo gollude ko moƴƴi naa gollude ko boni? Danndude neɗɗo naa halkude ɗum? 
\p  
\v 10 E oon wakkati, o ƴeewi ɓe fuu, o wii mo junngo mum waati oo: 
\p —Fooccu junngo maa! 
\p Oon foocci ngo tan, ngo selli faa warti hono no wonngo ngoo nii.  
\v 11 Ɗum metti ɓe sanne, hedde eɓe piya dabare no ɓe kaani waɗude Iisaa. 
\s1 No Iisaa suɓorii nelaaɓe sappo e ɗiɗon 
\p  
\v 12 E ley ɗeen ɲalaaɗe, Iisaa yalti, yehi dow waamnde haayre faa waɗa \w duwaawu\w*. O waali waɗude duwaawu.  
\v 13 Nde weetunoo ndee, o noddi taalibaaɓe makko ɓee, o suɓii hen sappo e ɗiɗon, o inndiri ɗum'en \w nelaaɓe\w*.  
\v 14 Kamɓe ngoni: Simon mo o innditiri Piyeer e Andire miɲum e Yaakuuba e Yuhanna e Filipa e Bartolome  
\v 15 e Matta e Tomaa e Yaakuuba ɓii Alfaa e Simon noddirteeɗo Kiranoowo suudu baaba  
\v 16 e Yahuuda ɓii Yaakuuba e Yahuuda Isikariyota jammbotooɗo mo oo. 
\s1 No Iisaa waajorii e no selliniri yimɓe 
\p  
\v 17 O jippodii e maɓɓe, o darii e nokku jaajuɗo, kanko e heewɓe e taalibaaɓe makko. Jamaa keewɗo iwri e ley leydi \w Yahuudiya\w* fuu e \w Urusaliima\w* e gure tiimuɗe maayo geeci gila Tirus faa Sidon.  
\v 18 Ɓe ngari hettindanaade mo e sellineede e ɲawuuji maɓɓe. Ɓe \w ladde\w* torrunoo cellinaama.  
\v 19 Yimɓe ɓee fuu ana njiɗi memde mo, sabi baawɗe ana njalta e makko cellina ɗum'en fuu. 
\s1 Haala welɓe hoore e mettuɓe hoore 
\p  
\v 20 E oon wakkati fuu, o hunci gite makko o ƴeewi taalibaaɓe makko ɓee, o wii: 
\q1 —Onon misikiina'en, on mbelii hoore, 
\q2 sabi onon njey \w Laamu Laamɗo\w* oo. 
\q1  
\v 21 Onon yolbuɓe jooni, on mbelii hoore, 
\q2 sabi on kaaran. 
\q1 Onon woyooɓe jooni, on mbelii hoore, 
\q2 sabi on njalan. 
\q1  
\v 22 On mbelii hoore so yimɓe mbaɲii on, 
\q2 ndibbii on, njennii on, 
\q2 mbonnii inɗe mon saabe \w Ɓii Neɗɗo\w*. 
\p  
\v 23 Ɲannde mum, ceyee, ilino-ɗon, sabi mbarjaari mawndi ana doomi on dow kammu. Hono non ɓe ngaɗunoo annabaaɓe aranndeeɓe ɓee. 
\q1  
\v 24 Kaa bone woodanii on, onon arsukunte'en, 
\q2 sabi on keɓii neema mon. 
\q1  
\v 25 Bone woodanii on, onon haarɓe jooni, 
\q2 sabi on njolban. 
\q1 Bone woodanii on, onon jalooɓe jooni, 
\q2 sabi on cuŋlan, on mboyan. 
\q1  
\v 26 Bone woodanii on, so yimɓe fuu manii on, 
\q1 sabi hono non ɓe ngaɗunoo annabaaɓe peneeɓe ɓee duu. 
\s1 Haala yiɗugol konnee'en 
\p  
\v 27 —Kaa onon hettindantooɓe kam ɓee, miɗo wiya on: njiɗee konnee'en mon, tikkanɓe on ngaɗanon ɗum'en moƴƴere.  
\v 28 Nduwanee huɗooɓe on, torrooɓe on duu, ɲaagano-ɗon ɗum'en Laamɗo.  
\v 29 So won piiɗo ma banaawo, accu ɗum fiye bannge goɗɗo oo duu. So won teetuɗo ma dolloke maa, pati haɗu ɗum forgo oo duu.  
\v 30 Neɗɗo fuu ɲaagiiɗo ma, ndokkaa ɗum. Teetuɗo ma jawdi maa, njoppiraa ɗum.  
\v 31 Ngaɗiranee yimɓe no njiɗ-ɗon ɓe ngaɗirana on nii. 
\p  
\v 32 So yiɗuɓe on tan njiɗaton, ɓural hongal keɓaton? Fay luuttooɓe ana njiɗi yiɗuɓe ɗum'en.  
\v 33 So waɗanooɓe on moƴƴere tan ngaɗanton moƴƴere, ɓural hongal keɓaton? Fay luuttooɓe ɓee hono non ngaɗata.  
\v 34 So ɓe miil-ɗon heɓude e mum tan ɲamloto-ɗon, ɓural hongal keɓaton? Fay luuttooɓe ɓee ana ɲamloo luuttooɓe hono mum'en, yalla ana njoɓee ɲamaande mum'en.  
\v 35 Kaa onon, njiɗee konnee'en mon, ngaɗon moƴƴere tawa on ɗaminaaki hen fay huunde. Nden, on keɓan mbarjaari mawndi, on laatoto ɓiɓɓe Laamɗo Toowɗo oo, sabi oon ana neemina bonnooɓe moƴƴere ana neemina bonɓe duu.  
\v 36 Laatee yurmotooɓe, no \w Baabiraaɗo\w* mon oo laatorii jurmotooɗo nii. 
\s1 Haala ɲiŋondiral 
\p  
\v 37 —Pati ɲiŋee, on ɲiŋataake. Pati njukkee, on njukkataake. Njaafee, on njaafete.  
\v 38 Ndokkee, on ndokkete. So on ndokkii, on cowirante saawal lobbal, kebbinaangal faa ana yuppoo, sabi ko etiranton woɓɓe koo, ɗum etirante-ɗon. 
\p  
\v 39 O ɓeydani ɓe hen \w banndol\w* gonngol, o wii: 
\p —Bumɗo ana waawi ɗowde bumɗo hono mum naa? So ɗum waɗii, wanaa ɓe ɗiɗon fuu, ɓe caaman ley ngaykaare naa?  
\v 40 Taalibbo ɓurataa moobbo mum, taalibbo kiɓɓuɗo laatoto hono moobbo mum.  
\v 41 Ko saabii so aɗa yiya kuɗol ley yitere sakiike maa, tawee aan nee, a yiyataa leggal gonngal e ley nde maa ndee?  
\v 42 Hono mbaawru-ɗaa wiide sakiike maa: «Sakiike, ɗal mi ittane kuɗol gonngol e yitere maa ngol», tawee aan nee, a maatataa leggal gonngal e ley nde maa ndee? Naafigi, ittu leggal gonngal e yitere maa ngal tafon, nden jiile maa laaɓata, faa keɓaa no ittiraa kuɗol gonngol e yitere sakiike maa ngol. 
\s1 Haala lekki e ɓiɗɗe mum 
\p  
\v 43 —Lekki lobbi rimataa ɓiɗɗe bonɗe, lekki ki wooɗaa rimataa ɓiɗɗe lobbe.  
\v 44 Sabi lekki fuu ana annditiree ɓiɗɗe mum. Ibbe teɓataake e kebbe, peguuje teɓataake e gi'e.  
\v 45 Neɗɗo moƴƴo, ko moƴƴi iwata e ndesaari ngonndi ley ɓernde mum. Neɗɗo bonɗo, ko boni iwata e ndesaari ngonndi ley ɓernde mum. Sabi ko woni e ɓernde, ɗum yaltata e hunduko. 
\s1 Banndol haala suudu diidaandu dow haayre 
\p  
\v 46 —Ko saabii so oɗon noddira kam «Moobbo», kaa on ngaɗataa ko mbii-mi?  
\v 47 Neɗɗo fuu garɗo e am so hettindii haalaaji am so jokki ɗi, mi hollan on mo nanndi:  
\v 48 Joomum ana nanndi e neɗɗo mahuɗo suudu, so asi leydi ndii faa yottii haayre, diidi ndu dow mayre. Nde ƴiiwoonde toɓunoo faa ilaali mbuuwi, ronki fay dimmbude ndu, sabi dow haayre ndu mahaa.  
\v 49 Kaa nanɗo haalaaji am so jokkaali, ana wa'i hono mahuɗo suudu dow njaareendi, mo asanaali ɗum diidol. Nde ilaali mbuuwnoo, ndu wurji e leydi ɗon e ɗon, ndu boni. 
\c 7  
\s1 No Iisaa selliniri kaadime hooreejo sordaasi'en 
\p  
\v 1 Nde Iisaa tilii waajaade hettindotooɓe ɓee ndee, yehi Kafarnahum.  
\v 2 Hooreejo sordaasi'en gooto, kaadime mum korsuɗo ɲawi faa ana haɓana yonki.  
\v 3 Hooreejo oo nani haala Iisaa ana haalee, neli e makko mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w*, o wara o dannda kaadime mum oo.  
\v 4 Ɓe ngari e Iisaa, ɓe ndaardi ɗum sanne sanne, eɓe mbiya: 
\p —Omo haani waɗaneede ɗum,  
\v 5 sabi omo yiɗi leɲol men ngol, kasen duu kanko mahi suudu men \w waajordu\w* nduu. 
\p  
\v 6 Iisaa yaadi e maɓɓe. Kaa nde ɓe ɓadinoo galle oo ndee, hooreejo sordaasi'en oo neli yimɓe mum e makko, wii mo: 
\p —Moobbo, pati tampin hoore maa, sabi miin, mi wanaa fay huunde, fotaa ko ngaraa galle am.  
\v 7 Ɗum saabii mi taykike miin e hoore am, mi haanaa yaade to maa. Kaa daɲa ko kaal-ɗaa tan, kaadime am oo sellan.  
\v 8 Miin e hoore am, mi laamaaɗo, miin duu miɗo laamii sordaasi'en. So mi yamirii gooto yaha, yahan, so mi wii goɗɗo wara, waran, so mi wii kaadime am waɗa huunde, waɗan. 
\p  
\v 9 Nde Iisaa nani kaa haala ndee, haaynaa e hooreejo sordaasi'en oo, yeeƴii yimɓe jokkuɓe e mum ɓee, wii: 
\p —Miɗo haalana on, mi yiyaali hono ngal goonɗinal e sellude fay e \w Israa'iilanke\w*. 
\p  
\v 10 Nde nelaaɓe ɓee mbirfitii galle too ndee, tawi kaadime oo sellii. 
\s1 No Iisaa wuurtiniri ɓii debbo mo gorum maayi 
\p  
\v 11 Janngo mum, o yehi ngeenndi mbiyeteendi Nayin, kanko e taalibaaɓe makko e yimɓe heewɓe.  
\v 12 Nde o ɓadinoo damal ngeenndi ndii ndee, o hawri e mahiidi suka gorko. Oon yo bajjo, abba mum maayii, inna mum ɓamaaka kasen. Yimɓe ngeenndi ndii heewɓe ana njokki e inniraaɗo oo.  
\v 13 Nde Iisaa yii inniraaɗo oo ndee, yurmii ɗum, wii: 
\p —Pati woy! 
\p  
\v 14 Iisaa ɓadii, memi leggal naɓirgal ngal. Roondinooɓe ɓee ndarii, o wii: 
\p —Suka jokolle, miɗo wiye: imma! 
\p  
\v 15 Nii maayɗo oo immii jooɗii, ana haala. Iisaa totti mo inniiko.  
\v 16 Kulol nanngi yimɓe ɓee fuu, hedde eɓe njetta Laamɗo, eɓe mbiya: 
\p —Annabaajo mawɗo ɓanngii e ley men! Laamɗo warii faabaade yimɓe mum! 
\p  
\v 17 Oo kabaaru saakii e leydi \w Yahuudiya\w* e seraaji mum fuu. 
\s1 Haala nelal ngal Yaayaa neli e Iisaa 
\p  
\v 18 Ko waɗi koo fuu, \w Yaayaa\w* narrii ɗum taalibaaɓe mum, noddi ɗiɗon maɓɓe,  
\v 19 neli ɗum'en to Iisaa, ɓe lamndoo ɗum yalla kaɲum woni garoowo oo, naa ɓe ndooman goɗɗo?  
\v 20 Ɓeen worɓe ɗiɗon ngari e Iisaa, mbii ɗum: 
\p —Yaayaa mo \w lootogal batisima\w* neli min e maa, min lamnde yalla aan woni kaanɗo warde oo, naa min ndooma goɗɗo? 
\p  
\v 21 E oon wakkati, omo sellina yimɓe heewɓe ɲawuuji ɗi ngaldaa sii, omo ribba \w seyɗaani'en\w*, omo wumtina wumɓe heewɓe.  
\v 22 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Njehee njantanoyee Yaayaa ko njii-ɗon e ko nan-ɗon: wumɓe ana mbumta, laƴannooɓe ana njaɓɓa faa gasa, seppaaɓe ana cellinee, faaɗuɓe ana paaɗita, maayɓe ana nguurta. Misikiina'en duu kaalanaama \w Kabaaru Lobbo\w* oo.  
\v 23 Oon mo salaaki goonɗinde kam, welii hoore. 
\p  
\v 24 Nde nelaaɓe ɓee kooti ndee, Iisaa fuɗɗi haalande jamaa oo haala Yaayaa, o wii: 
\p —Koɗum ƴeewoyno-ɗon to ladde jeereende too? Kuɗol dimmbotoongol e henndu naa?  
\v 25 Koɗum ƴeewoyno-ɗon? Neɗɗo pariiɗo naa? Ɓoornotooɓe kaddule lobbe so nguura nguurndam lobbam ɓee, e cuuɗi kaanankooɓe tawetee.  
\v 26 Koɗum ƴeewoyno-ɗon ndennoo? Annabaajo naa? Goonga! Miɗo haalana on, omo ɓuri annabaajo.  
\v 27 Kanko woni mo Binndi ɗii mbii e mum: 
\q1 «Miin Laamɗo, mi ardinante nelaaɗo am moƴƴinanoowo ma laawol.»\f + \fr 7:27 \ft Malakiya 3.1\f* 
\m  
\v 28 Miɗo haalana on, bammbaade bammbaali ɓurɗo Yaayaa, tawee nee, ɓurɗo lo'ude e \w Laamu Laamɗo\w* oo ɓuri mo teddude.  
\v 29 Yimɓe hettindiiɓe mo ɓee fuu, fay \w duwaaɲe'en\w* ɓee, njaɓii konngol Laamɗo ngol ko Yaayaa looti ɗum'en lootogal batisima koo.  
\v 30 Kaa \w Farisa'en\w* e jannginooɓe \w Sariya\w* mberrike faandaa Laamɗo ko ɓe calii looteede e junngo Yaayaa koo. 
\p  
\v 31 Ndennoo, koɗum nanndinan-mi e yimɓe oo jamaanu? Hoɓe ɓe nanndi?  
\v 32 Eɓe mba'i hono sukaaɓe jooɗiiɓe e luumo, ana noddondira, ana mbiya: 
\q1 «Min piyanii on cereeli, 
\q2 on mbamaali. 
\q1 Min mboyanii on woondu yurminiindu, 
\q2 on mboyaali.» 
\m  
\v 33 Sabi Yaayaa mo lootogal batisima warii, ɲaamataa ɓii jalo, yarataa doro, on mbii yo laddaaɗo.  
\v 34 Kaa \w Ɓii Neɗɗo\w* oo warii, ana ɲaama ana yara, on mbii ɲaamde e yarde tan woni e hakkille mum, o giɗo duwaaɲe'en e luuttooɓe hono mum'en.  
\v 35 Kaa Laamɗo hakkilante oo, jaɓuɓe ɗum ɓee fuu njiyan goonga mum. 
\s1 No Iisaa yaaforii debbo pijoowo 
\p  
\v 36 Gooto e \w Farisa'en\w* ɓee noddi mo bottaari. O naati galle joomum, omo ɲaamda e mum.  
\v 37 Debbo pijoowo ana e ngeenndi ndii. Ko o nani Iisaa ana wottoo to galle Farisanke oo koo, o waddi faandu \w nebam\w* uuroojam,  
\v 38 o heedi caggal mum sera koyɗe mum, omo woya, omo leefinira koyɗe mum ɗee gonɗi makko, omo soccira ɗe sukundu makko, omo uurnoo ɗe, omo \w wuja e majje nebam\w* ɗam.  
\v 39 Nde Farisanke nodduɗo mo oo yii ɗum ndee, wii e ley becce mum: «Sinndo oo yo annabaajo, o anndan debbo memoowo mo oo, o annditan oon yo pijoowo.»  
\v 40 Iisaa haaldi e Simon Farisanke oo, wii: 
\p —Simon, miɗo haalane huunde wootere. 
\p O jaabii: 
\p —Haal, Moobbo! 
\p  
\v 41 Iisaa wii: 
\p —Ɲamlotooɗo gooto ana rewannoo yimɓe ɗiɗon, gooto oo buuɗi cardi teemeɗe joy, goɗɗo oo buuɗi cardi capanɗe joy.  
\v 42 Kaa nde mo anndunoo ɓe ngalaa ko ɓe njoɓira mo ndee, o yaafii ɓe ɗiɗon fuu. Jooni, homo e maɓɓe ɓuri yiɗude mo? 
\p  
\v 43 Simon jaabii: 
\p —Miɗo miila mo o yaafii kaalisi keewɗo oo. 
\p Iisaa wii mo: 
\p —A haalii goonga! 
\p  
\v 44 Caggal ɗum, o yeeƴii debbo oo, o wii Simon: 
\p —A yii oo ɗoo debbo naa? Mi naatii galle maa, fay ndiyam ko mi semmbira koyɗe am a hokkaali kam. Kaa kanko, gonɗi makko o leefiniri koyɗe am, o socciri ɗe sukundu makko.  
\v 45 Aan, a ɓuuccaaki kam, kaa kanko, gila naatu-mi, o ŋoottaali ɓuuccaade koyɗe am.  
\v 46 A wujaali hoore am nebam, kaa kanko, o wujii e koyɗe am nebam uuroojam.  
\v 47 Ɗum saabii so miɗo wiye: luutti makko e heewde fuu njaafaama, ndennoo jilli makko ana mawni. Kaa jaafaaɗo seeɗa, jilli seeɗa hollata. 
\p  
\v 48 Caggal ɗum, o wii debbo oo: 
\p —Luutti maa njaafaama. 
\p  
\v 49 Ɲaamdannooɓe e makko ɓee ana mbiya e ko'e mum'en: «Homo woni oo gorko jaafotooɗo fay luutti?» 
\p  
\v 50 Non o wii debbo oo: 
\p —Goonɗinal maa hisinii ma. Yaa e jam. 
\c 8  
\s1 No rewɓe ɗowtanirii Iisaa 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, Iisaa ana yiiloo e geelle e gure fuu, ana ooynoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w*. Taalibaaɓe makko sappo e ɗiɗon ɓee ana ngondi e makko,  
\v 2 kaɲum e rewɓe yogaaɓe ɓe \w seyɗaani'en\w* mum'en ndibbaa, ɲawuuji mum'en cellinaa. Kamɓe ngoni Mariyama annditirteeɗo mo Magdala, mo seyɗaani'en njeɗɗon ndibbanoo iwde e mum,  
\v 3 e Yowanna jom suudu howruujo \w Hirudus\w* biyeteeɗo Huja, kaɲum e Susaana e rewɓe woɓɓe heewɓe wallirannooɓe ɓe jawle mum'en. 
\s1 Banndol haala aawoowo 
\p  
\v 4 Yimɓe iwi e geelle ɗee fuu, ngari e makko. Jamaa keewɗo filii mo, o haalani ɓe ngol \w banndol\w*: 
\p  
\v 5 —Aawoowo yalti sankoyde. E ley sankugol ngol, yoga e aawdi ndii saami e laawol, yaaɓaa, pooli ngari cuɓi ɗum.  
\v 6 Yoga mayri saami e korokaaƴe, fuɗi, yoori, sabi nokku oo darnataa ndiyam.  
\v 7 Yoga mayri saami ɗo kebbe puɗata, kebbe ɗee cuumi ndi.  
\v 8 Yoga mayri saami e leydi mbelndi, fuɗi, rimi, wabbere fuu sowii cowe teemedere. 
\p Nde o haalnoo ɗum ndee, o toowni daande makko, o wii: 
\p —Jom nowru fuu yo nanu. 
\p  
\v 9 Taalibaaɓe makko ɓee lamndii mo: 
\p —Koɗum ngol \w banndol\w* firritata? 
\p  
\v 10 O wii ɓe: 
\p —Onon, on ndokkaama faamde goonga tedduɗo haala \w Laamu Laamɗo\w* oo. Kaa woɓɓe ɓee e banndi ɓe kaalanirtee, yalla: 
\q1 «eɓe ƴeewa, tawa ɓe njiyataa, 
\q1 ɓe nana, tawa ɓe paamataa.»\f + \fr 8:10 \ft Esaaya 6.9\f* 
\p  
\v 11 Maanaa banndol ngol annii: aawdi ndii yo konngol Laamɗo.  
\v 12 Yimɓe yogaaɓe ana nanndi e laawol. So ɓe nanii konngol ngol fuu, \w Ibiliisa\w* waran itta ngol e ɓerɗe maɓɓe pati ɓe ngoonɗina, sako ɓe kisa.  
\v 13 Yogaaɓe ana nanndi e korokaaƴe. Ɓe nanan konngol ngol, ɓe njaɓɓoroo ngol seyo. Kaa ngol walaa ɗaɗi e maɓɓe, wakkati gooto tan ɓe ngoonɗinta. Nde soobee oo wari fuu, ɓe njoppan.  
\v 14 Yogaaɓe ana nanndi e nokku kebbe ɗo aawdi ndii saami ɗoo. So ɓe nanii konngol ngol tan, ɓe mbittan, sabi sugullaaji aduna e joote jawdi e giɗaaɗe yonki cuuman ngol ngol waasa ɓenndude.  
\v 15 Kaa ɗo aawdi ndii saami e leydi mbelndi ɗoo, ɓeen ngoni nanirooɓe konngol ngol ɓerɗe belɗe, laaɓuɗe, so kayba ngol faa ngol rima. 
\s1 Banndol haala lampa 
\p  
\v 16 —Fay gooto huɓɓataa lampa so hippa hen la'al naa soorna ɗum ley leeso. Ko waɗata dee, sinndan ɗum, yalla eka yaaynana naatooɓe.  
\v 17 Sabi walaa fuu ko ɲooɓi ko ɓanngintaake, walaa ko suuɗii ko annditataake faa yaltinee sella.  
\v 18 Ndennoo, tiiɗee e no nanir-ɗon nii, sabi jogiiɗo fuu, ɓeydante. Kaa mo walaa oo, fay ko miilata ana jogii koo teetete. 
\s1 Inna Iisaa e miɲiraaɓe Iisaa 
\p  
\v 19 Inniiko e miɲiraaɓe makko worɓe ngari e makko, kaa ɓe keɓaali yottaade mo saabe jamaa.  
\v 20 O haalanaa inna makko e miɲiraaɓe makko ana ndarii sella ana njiɗi yiide mo.  
\v 21 Nii o jaabii, o wii: 
\p —Innam e miɲiraaɓe am yo nanooɓe konngol Laamɗo ngol so ngollira ɗum ɓee. 
\s1 No Iisaa waaltiniri henndu 
\p  
\v 22 Ɲannde wootere Iisaa e taalibaaɓe mum naati laana. O wii ɓe: 
\p —Lummben weendu nduu. 
\p Ɓe ndeerti.  
\v 23 E ley lummbugol ngol, mo ɗaanii. Oon wakkati fuu, henndu mawndu immii, laana kaa heewi ndiyam, ka hosi mutude.  
\v 24 Ɓe ɓadii, eɓe pinndina mo eɓe mbiya: 
\p —Moobbo, Moobbo, miɗen nii kalkoo! 
\p O fini, o jahii e henndu nduu e bempeeje ɗee, non fuu wii teen!  
\v 25 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Hoto hoolaare mon woni? 
\p Ɓe kuli, ɓe cuŋli, eɓe mbiyondira e ko'e maɓɓe: 
\p —Ko oo gorko woni? Omo yamira fay henndu e ndiyam, ɗi ɗowtanto mo. 
\s1 No Iisaa selliniri laddaaɗo tuddiiɗo janaale 
\p  
\v 26 Caggal ɗum, ɓe panndoyi leydi Gerasankooɓe, peewtondirndi e leydi \w Galili\w*.  
\v 27 Nde o ƴeenti ndee, gorko \w laddaaɗo\w*, jeyaaɗo e ngeenndi ndii, joppuɗo kaddule ko ɓooyi so tuddoyii janaale, wari e makko.  
\v 28 Nde o yii Iisaa ndee, o wulli, o diccii yeeso mum, o haali faa toowi, o wii: 
\p —Iisaa, \w Ɓii Laamɗo\w* Toowɗo, ko njiɗ-ɗaa waɗude kam? Miɗo ɲaage, pati torram. 
\p  
\v 29 Walaa ko o wiiri non, sinaa Iisaa yamirii \w seyɗaani\w* oo yalta e neɗɗo oo. Oo seyɗaani ana war-wartannoo e makko cili keewɗi. Oon ana geƴƴetenoo juuɗe e koyɗe fuu, geƴƴiree calali, kaa o taƴan ɗum fuu, seyɗaani oo regina mo ngeenndi, naɓa mo ley ladde jeereende.  
\v 30 Iisaa lamndii mo, wii: 
\p —Hono mbiyete-ɗaa? 
\p O jaabii: 
\p —Miɗo wiyee «Jamaa». 
\p O wii ɗum non, sabi seyɗaani'en heewɓe ana ngondi e makko.  
\v 31 Ɓe ndarii eɓe ndaarda Iisaa pati o yamira ɓe ɓe naatoya e iduru.  
\v 32 Sewre girooji mawnde ana durannoo ɗon e hoore waamnde haayre. Seyɗaani'en ɓee ndaardi mo o duŋanoo ɗum'en naatoya e ley girooji ɗii. O duŋanii ɓe.  
\v 33 Ɓe njalti e neɗɗo oo, ɓe naati e ley girooji ɗii. Sewre ndee fuu diiri, iwi hoore waamnde haayre too, naatoyi e ley weendu nduu, yoolii. 
\p  
\v 34 Nde durooɓe ɓee njii ɗum ndee, ɓe ndogi, ɓe njantanoyii ɗum yimɓe ngeenndi ndii e seraaji mum.  
\v 35 Ɓeen ngari ƴeewde ko waɗi koo. Nde ɓe njottii Iisaa ndee, ɓe tawi laddanooɗo oo ana jooɗii bannge makko, ana ɓoornii kaddule, yeeɗɗitii. Nii kulol nanngi ɓe.  
\v 36 Yiinooɓe ɗum ɓee njantanii yimɓe no laddanooɗo oo selliniraa.  
\v 37 Yimɓe leydi Gerasa fuu ndaardi Iisaa yoppana ɗum'en leydi mum'en, sabi kulol manngol nanngi ɗum'en. O naati laana, o witti.  
\v 38 Mo seyɗaani mum ribbaa oo, ndaardi Iisaa acca o jokka e mum. Kaa Iisaa wirfintini mo, wii: 
\p  
\v 39 —Hootu suudu maa, kumpitaa yimɓe maa ko Laamɗo waɗan maa. 
\p O yehi, o ooynii e ngeenndi ndii fuu ko Iisaa waɗani mo koo. 
\s1 No Iisaa wuurtiniri ɓii Jayrus e no selliniri debbo ɲawɗo 
\p  
\v 40 Nde Iisaa wartunoo ndee, jamaa oo jaɓɓii ɗum, sabi yimɓe fuu ana ndoomunoo ɗum.  
\v 41 Non gorko biyeteeɗo Jayrus, hooreejo suudu \w waajordu\w*, wari e makko, diccii yeeso makko, ndaardi mo o wara galle mum,  
\v 42 sabi ɓiyum debbo bajjo, mo duuɓi mum mbaarata e sappo e ɗiɗi, ana haɓana yonki. 
\p E ley yaadu Iisaa ton nduu, yimɓe ɓilli ɗum sanne.  
\v 43 Debbo gooto, mo tuundi mum taƴataa ko waarata e duuɓi sappo e ɗiɗi, ana tawaa ton. Ko mo joginoo fuu mo sawrorike faa laaɓi, kaa fay gooto heɓaali sellinde mo.  
\v 44 Mo iwri caggal Iisaa, mo memi kommbol saaya mum. Ɗon e ɗon ƴiiƴam ɗam taƴi.  
\v 45 Iisaa wii: 
\p —Homo memi kam? 
\p Kaa nde wonnoo fay gooto jaabaaki, Piyeer wii: 
\p —Moobbo, hakkunde yimɓe ngon-ɗaa, eɓe ɓillu maa. 
\p  
\v 46 Iisaa wii: 
\p —Won memɗo kam, sabi mi maatii won semmbe iwɗo e am. 
\p  
\v 47 Nde debbo oo annditinnoo ɗum suuɗataako ndee, wari ana siɲɲa, diccii yeeso makko, haali hakkunde yimɓe fuu ko saabii so memi mo e no selliri ɗon e ɗon.  
\v 48 Iisaa wii mo: 
\p —Banndam debbo, goonɗinal maa danndii ma. Yaa e jam. 
\p  
\v 49 Iisaa tilaaki haalde, faa won iwruɗo to hooreejo suudu waajordu oo too, wii Jayrus: 
\p —Ɓiya oo heddaaki, fotaa ko tampinaa moobbo oo hankasen. 
\p  
\v 50 Kaa nde wonnoo Iisaa nanii ɗum, wii hooreejo suudu waajordu oo: 
\p —Pati hul, hoolam tan, ɓiya oo daɗan. 
\p  
\v 51 Nde o yottii galle Jayrus ndee, o ɗalaali fay gooto naadda e makko, so wanaa Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba e baaba suka oo e inna mum.  
\v 52 Yimɓe ɓee fuu ndarii ana mboya suka oo, ana conkina semmbe. O wii ɓe: 
\p —Pati mboyee! O maayaali, o ɗaaniiɗo tan. 
\p  
\v 53 Kaa ɓe puuytini haala makko, sabi eɓe anndi o maayii.  
\v 54 Iisaa nanngi junngo suka oo, toowni daande, wii: 
\p —Suka, imma! 
\p  
\v 55 Yonki makko warti e makko, o immii ɗon e ɗon. Iisaa yamiri ɓe ndokka mo ko o ɲaama.  
\v 56 Saaraaɓe suka oo kaaynaa. O daalii ɓe pati ɓe kaalana fay gooto ko waɗi koo. 
\c 9  
\s1 No Iisaa neliri taalibaaɓe mum sappo e ɗiɗon ɓee 
\p  
\v 1 Iisaa noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee, hokki ɗum'en semmbe, hokki ɗum'en baawɗe ribbugol \w seyɗaani'en\w* e sellingol ɲawuuji.  
\v 2 O neli ɓe ɓe ooynoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* oo, ɓe cellina ɲawɓe.  
\v 3 O wii ɓe: 
\p —Pati naɓoree fay huunde e laawol ngol, wanaa sawru, wanaa mbasu, wanaa nguure, wanaa kaalisi. Kasen duu pati naɓoron saayaaji ɗiɗi.  
\v 4 Galle mo njippi-ɗon e mum fuu, keddo-ɗon ɗon faa nde iw-ɗon ɗon.  
\v 5 Ngeenndi fuu ndi yimɓe mum njaɓɓaaki on, njalton ɗum, piɗɗon colla koyɗe mon, faa jeertina ɓe ko ɓe ngaɗi koo ana boni. 
\p  
\v 6 Ɓe mbitti, eɓe ngaɗa ngeenndi e ngeenndi, eɓe mbaajoo Kabaaru Lobbo oo, eɓe cellina ɲawɓe wonɓe e nokkuuje ɗee fuu. 
\s1 No kabaaru Iisaa jiiɓiri hakkille Hirudus 
\p  
\v 7 \w Hirudus\w*, hooreejo leydi oo, nde nannoo haala Iisaa ana haalee, hakkille mum jiiɓii. Sabi won wiyannooɓe \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w* oo wuurti,  
\v 8 woɓɓe ana mbiya annabi Iliyaasa ɓanngi, woɓɓe kasen ana mbiya gooto e annabaaɓe aranndeeɓe ɓee wuurti.  
\v 9 Kaa Hirudus wii: 
\p —Mi taƴii hoore Yaayaa. Homo woni oo mo nanan-mi baaɗo hono nii? 
\p Omo tewta yiide ɗum. 
\s1 No Iisaa ɲamminiri ujunaaji joy gorko 
\p  
\v 10 \w Nelaaɓe\w* ɓee ngarti. Ɓe njantanii Iisaa ko ɓe ngaɗi koo fuu. O naɓi ɓe hedde ngeenndi mbiyeteendi Baytisayda, o teeldi e maɓɓe.  
\v 11 Jamaa oo nani ɗum, jokki e makko, o jaɓɓii ɓe, hedde omo haalana ɓe haala ɓanngugol \w Laamu Laamɗo\w* oo, o sellini e maɓɓe hasindinɓe e sellineede ɓee.  
\v 12 Nde hiiri ndee, \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee ɓattitii mo, mbii mo: 
\p —Yoppitin jamaa oo yaha e geelle e daakaaji piliiɗi yalla ana keɓa ɗo njippoo ɲaama, sabi oo nokku yo ladde. 
\p  
\v 13 O wii ɓe: 
\p —Onon e ko'e mon, ndokkee ɓe ko ɓe ɲaama! 
\p Ɓe mbii mo: 
\p —Buuruuje joy e liɗɗi ɗiɗi tan min njogii, naa so wanaa min coodanoyan ɓee yimɓe fuu ko ɲaama dee. 
\p  
\v 14 Tawi yimɓe ɓee ana njaha e ujunaaji joy gorko. O wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Njoƴƴiniree ɓe tunaale-tunaale, wootere fuu capanɗe njoyon. 
\p  
\v 15 Ɓe ngaɗiri non, ɓe njoƴƴini ɓeen fuu.  
\v 16 O ɓami buuruuje joy ɗee e liɗɗi ɗiɗi ɗii, o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O taƴi buuru oo e liɗɗi ɗii, o hokki taalibaaɓe makko ɓee njeɗa jamaa oo.  
\v 17 Ɓe fuu ɓe ɲaami faa ɓe keddi. Taalibaaɓe ɓee ndeentini taƴe keddiiɗe ɗee, kebbini cagiije sappo e ɗiɗi. 
\s1 No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu 
\p  
\v 18 Ɲannde wootere omo teeldi e taalibaaɓe makko, omo waɗa \w duwaawu\w*, kanko tan. O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Homo yimɓe mbiyata ngon-mi? 
\p  
\v 19 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Won wiyooɓe a \w Yaayaa\w* mo \w lootogal batisima\w*, won wiyooɓe a annabi Iliyaasa, won wiyooɓe kasen gooto e annabaaɓe aranndeeɓe ɓee wuurti. 
\p  
\v 20 O lamndii ɓe: 
\p —Onon nee, homo mbiyaton ngon-mi? 
\p Piyeer jaabii mo, wii: 
\p —A \w Almasiihu\w* Laamɗo! 
\p  
\v 21 O yaggini ɓe pati ɓe kaalana ɗum fay gooto. 
\s1 No Iisaa ɓannginiri maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 22 O ɓeydi hen kasen, o wii: 
\p —Ana tilsi \w Ɓii Neɗɗo\w* torree torraaji keewɗi, mawɓe ɓee e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* tippitoto mo, o waree, kaa mo wuurtan ɲannde tataɓere. 
\p  
\v 23 Caggal ɗum, o wii ɓe fuu: 
\p —Muuyɗo jokkude kam fuu, ŋootta yurmaade hoore mum, ɓama \w leggal mum bardugal\w*\f + \fr 9:23 \ft Maanaa \fk ɓamde leggal mum bardugal \ft woni fellisidde mursude yonki mum hono no Iisaa nii.\f* ɲannde fuu, jokka e am.  
\v 24 Sabi muuyɗo danndude yonki mum, waasan ki. Kaa baasirɗo ki sabaabu am, danndan ki.  
\v 25 Koɗum heɓude aduna oo fuu nafata neɗɗo so halkii yonki mum naa mursii hoore mum?  
\v 26 Jaannoriiɗo kam miin e haalaaji am ɗii fuu, miin Ɓii Neɗɗo oo duu, mi yaannorto ɗum nde mi wardii e \w malaa'ika'en\w* seniiɓe ley teddeengal am e ley teddeengal \w Baabiraaɗo\w* am.  
\v 27 Miɗo haalana on goonga: yoga e wonɓe ɗoo ɓee maayataa, tawee njiyaali \w Laamu Laamɗo\w* oo ɓanngii. 
\s1 No noone Iisaa waylitorii 
\p  
\v 28 Ko waarata e balɗe jetti caggal ko o haali ɗii haalaaji koo, o ŋabboyi dow waamnde haayre faa o waɗa \w duwaawu\w*, o yaadi e Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba.  
\v 29 Nde mo duwotoo ndee, yeeso makko waylitii, kaddule makko ndawni faa ana njalba.  
\v 30 Non worɓe ɗiɗon ɓanngi, ana kaalda e makko, ɗum Muusaa e Iliyaasa.  
\v 31 Ɓe ɓanngidi e teddeengal, eɓe kaala haala laawol makko tabitoyoowol \w Urusaliima\w* ngol.  
\v 32 Piyeer e wondiiɓe mum ɓee yo ɗaaninooɓe ɗoyngol teddungol, ɓe pini, ɓe njii teddeengal makko, ɓe njii worɓe ɗiɗon wonduɓe e makko ɓee.  
\v 33 Nde yimɓe ɗiɗon ɓee ngari faa ceerta e Iisaa ndee, Piyeer wii mo: 
\p —Moobbo, gonal amen ɗoo ana moƴƴi. Ɗal min ndarna ɗoo buguuji tati: aan wooturu, Muusaa wooturu, Iliyaasa wooturu. 
\p Kanko e hoore makko, o anndaano ko o haalannoo.  
\v 34 O tilaaki haalde, faa luurde wari, suddi ɓe. Taalibaaɓe ɓee kuli sanne nde luurde ndee suddi ɓe ndee.  
\v 35 Daande iwri e ley luurde ndee, wii: 
\p —Oo ɗoo yo \w Ɓiyam\w* mo cuɓii-mi. Kettindee mo! 
\p  
\v 36 Ko daande ndee nanaa koo, Iisaa kaɲum tan gooto tawaa ton. Taalibaaɓe ɓee cuuɗi kabaaru oo. E ley ɗeen ɲalaaɗe, ɓe kaalanaali fay gooto ko ɓe njii koo. 
\s1 No Iisaa selliniri suka laddaaɗo 
\p  
\v 37 Janngo mum, ko ɓe njippii waamnde haayre ndee koo, higgere jamaa jaɓɓii mo.  
\v 38 E ley jamaa oo, gorko gooto eewnii, wii: 
\p —Moobbo, miɗo ɲaage, tiinna ƴeewanam ɓiyam gorko, sabi kanko tan njogii-mi.  
\v 39 \w Ladde\w* ana nannga mo, o wulla, o siɲɲa faa hunduko makko ƴufa ngufo. Nde yoppataa mo so wanaa calɗi makko fuu taƴa.  
\v 40 Mi ɲaagike taalibaaɓe maa ɓee ndibba nde, kaa ɓe ndonkii. 
\p  
\v 41 Iisaa jaabii, wii: 
\p —Hey yimɓe jamaanu bonɗo ɓe nganaa goonɗinɓe. Faa mande tilotoo-mi e mon? Faa mande keddotoo-mi muɲande on? Ɓattin ɓiya oo ɗoo! 
\p  
\v 42 Nde suka oo ɓadinoo Iisaa ndee, ladde ndee liɓi ɗum e leydi, hedde ana dimmba ɗum. Nii Iisaa jahii e ladde ndee, sellini suka oo, totti ɗum baaba mum.  
\v 43 Yimɓe fuu kaaynaa saabe baawɗe Laamɗo mawɗe ɗee. 
\s1 No Iisaa ɓannginiri kasen maayde mum e wuurtugol mum 
\p E ley ko jamaa oo fuu haaynaa e golleeji Iisaa ɗii koo, o wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p  
\v 44 —Onon, piɗɗee noppi mon, nanon ko kaalan-mi: \w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗete e juuɗe yimɓe. 
\p  
\v 45 Kaa ɓe paamaali haala kaa, maanaa makka ana suuɗanii ɓe, faa ɓe mbaasi annditinde ka. Ɓe kulii lamnditaade mo duu. 
\s1 Haala ɓurɗo teddude 
\p  
\v 46 Non taalibaaɓe ɓee ndarii ana njeddondira ɓurɗo teddude hakkunde mum'en.  
\v 47 Nde wonnoo omo anndi ko woni e ɓerɗe maɓɓe, o nanngi junngo cukalel, o darni ngel bannge makko,  
\v 48 o wii ɓe: 
\p —Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo ngel cukalel e innde am, miin jaati o jaɓɓii. Kasen duu, jaɓɓiiɗo kam, jaɓɓike nelɗo kam oo. Sabi ɓurɗo lo'ude hakkunde mon fuu, kaɲum woni tedduɗo. 
\s1 Haala mo yeddaali en fuu, e men wondi 
\p  
\v 49 Yuhanna haali, wii: 
\p —Moobbo, min njii gorko gooto ana ribbira \w seyɗaani'en\w* innde maa, min kaɗii mo, sabi o waldaa e men. 
\p  
\v 50 Iisaa wii mo: 
\p —Pati kaɗee mo ɗum, sabi mo honnaaki on fuu, e mon wondi. 
\p  
\v 51 Nde wakkati mo Laamɗo ŋabbintinta Iisaa dow kammu ɓadinoo, Iisaa e hoore mum fellisi yahan \w Urusaliima\w*,  
\v 52 neli nelaaɓe ardoo ɗum. Ɓeen nelaaɓe naati e ngeenndi \w Samariyankooɓe\w* ngootiri faa ndaartana mo jippunde.  
\v 53 Kaa ndiin ngeenndi jaɓɓaaki mo, sabi Urusaliima o fa'i.  
\v 54 Nde Yaakuuba e Yuhanna njiinoo ɗum ndee, mbii: 
\p —Kalfaaɗo, aɗa yiɗi min njamira yiite iwa dow kammu duppa ɓe naa? 
\p  
\v 55 Nii o yeeccitii ɓe, o ɲiŋi ɓe.  
\v 56 Caggal mum, ɓe njehi ngeenndi ngonndi. 
\s1 No yimɓe mbiiri njokkan e Iisaa 
\p  
\v 57 E ley yaadu maɓɓe nduu, neɗɗo gooto wii mo: 
\p —Mi jokkete to njahataa fuu. 
\p  
\v 58 Iisaa wii mo: 
\p —Doldolɗe ana njogii gayɗe, pooli duu ana njogii cuuɗi, kaa \w Ɓii Neɗɗo\w* oo walaa fay ɗo soppinoo sako faa lelna hoore mum fowtinoo. 
\p  
\v 59 O wii neɗɗo goɗɗo: 
\p —Jokkam! 
\p Oon jaabii mo, wii: 
\p —Accu mi iroya baabam tafon. 
\p  
\v 60 Iisaa wii mo: 
\p —Ɗal maayɓe ira maayɓe mum'en. Aan kaa, waajoya haala \w Laamu Laamɗo\w* oo. 
\p  
\v 61 Goɗɗo kasen wii mo: 
\p —Mi jokkan e maa, Moobbo, kaa accu mi waynoyoo galle am tafon. 
\p  
\v 62 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Neɗɗo fuu nannguɗo jalo sari nde yeeƴii, walaa ko nafata e Laamu Laamɗo oo. 
\c 10  
\s1 No Iisaa neliri taalibaaɓe mum capanɗe njeɗɗon e ɗiɗon 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, Iisaa suɓii e ley taalibaaɓe mum capanɗe njeɗɗon e ɗiɗon, neliri ɓe ɗiɗon ɗiɗon, ɓe ardoo ɗum e ngeenndi fuu e nokku fuu ɗo o haannoo yaade, kanko e hoore makko.  
\v 2 O wii ɓe: 
\p —Gese ɓennduɗe ana keewi, kaa hettooɓe keewaa. Ndennoo, ɲaagee Jom kettal oo nelda hettooɓe to hettantee too.  
\v 3 Njehee, mi nelii on no baali hakkunde pobbi nii.  
\v 4 Pati naɓoree fay huunde, wanaa dannga, wanaa mbasu, wanaa paɗe. Pati njowtee fay gooto e dow laawol.  
\v 5 Galle mo naataton fuu, njowton joomum'en tafon, mbiyon: «Yo jam wonu e oo galle!»  
\v 6 So neɗɗo jom jam won ɗon, duwaawu mon hewtan ɗum. Kaa so walaa, duwaawu mon oo wartan e mon.  
\v 7 Njippo-ɗon e oon galle. Ko ɓe ndokki on fuu ɲaamon, njaron, sabi golloowo ana haandi e njoɓdi mum. Pati ngaɗee naata-yalta e ley galleeji.  
\v 8 Ngeenndi fuu ndi naatu-ɗon, so on njaɓɓaama, ko ngaddane-ɗon fuu ɲaamon.  
\v 9 Cellinon ɲawɓe ɓe taw-ɗon ɗon fuu, mbiyon yimɓe ngeenndi ndii: «\w Laamu Laamɗo\w* ɓattiima on.»  
\v 10 Ngeenndi fuu ndi naatu-ɗon, so on njaɓɓaaka e mum, njalton e mbeddaaji mum, mbiyon:  
\v 11 «Min piɗɗii e mon fay colla ngeenndi mon takkinooka e koyɗe amen. Kaa ɗum e taweede, anndee Laamu Laamɗo ɓattiima.»  
\v 12 Miɗo haalana on: ɲannde darngal, jukkungo ndiin ngeenndi ɓuran ngo Sodooma\f + \fr 10:12 \fk Sodooma \ft yo ngootiri e geelle ɗiɗi ɗe Laamɗo halki saabe heewgol majje luutti. Ƴeew Puɗɗooɗe 19.1-29\f* ngoo naawde. 
\p  
\v 13 Bone woodanii ma, aan Korasin! Bone woodanii ma, aan Baytisayda! Sabi so kaayɗe gaɗanooɗe e ley mon ɗee ngaɗanooma Tirus e Sidon, nden, hoɗuɓe ton ɓee tuubanno law, tawete ɓe ɓoornike licce caakuuji, ɓe njooɗike e ndoondi, faa ɓe kollita tuubugol maɓɓe.  
\v 14 Saabe ɗum, ɲannde darngal, jukkungo mon ɓuran ngo Tirus e Sidon ngoo naawde.  
\v 15 Aan duu Kafarnahum, aɗa miila a toownete faa dow kammu naa? A leyɗinte faa keedaa ley maayɓe. 
\p  
\v 16 O haalani taalibaaɓe makko kasen: 
\p —Kettindaniiɗo on fuu, miin hettindanii. Calaniiɗo on fuu, miin salanii. Calaniiɗo kam fuu, salanike nelɗo kam oo duu. 
\p  
\v 17 Capanɗe njeɗɗon e ɗiɗon ɓee ngartidi e seyo, mbii: 
\p —Kalfaaɗo, fay \w seyɗaani'en\w* ɓee ɗowtanike min saabe innde maa. 
\p  
\v 18 O wii ɓe: 
\p —Mi yii \w Ibiliisa\w* ana iwa dow kammu, ana saamira no suraango nii.  
\v 19 Mi hokkii on baawɗe yaaɓude bolle e jahe, mi hokkii on jaalaade konnee fuu. Fay huunde torrataa on abada.  
\v 20 Kaa noo, pati ceyoree ko seyɗaani'en ɗowtanii on koo. Ceyoree ko inɗe mon mbinndaa dow kammu koo. 
\s1 Haala seyo Iisaa 
\p  
\v 21 Oon wakkati fuu, \w Ruuhu Ceniiɗo\w* hebbini Iisaa seyo. Iisaa wii: 
\p —\w Baabiraaɗo\w* jom kammu e leydi, mi yettii ma, sabi a suuɗii ɗee kulle hakkilanteeɓe e annduɓe, ɓannginan-ɗaa ɗum cukaloy. Jaati, Baabiraaɗo, hono non worri, sabi ɗum wel maa.  
\v 22 Baabiraaɗo am tummbii huunde fuu e junngo am. Fay gooto anndaa \w Bajjo\w* oo so wanaa Baabiraaɗo, fay gooto anndaa Baabiraaɗo oo so wanaa Bajjo oo, kaɲum e mo Bajjo oo muuyi ɓannginande ɗum fuu. 
\p  
\v 23 Caggal ɗum, Iisaa yeeccitii taalibaaɓe ɓee, gunndii ɗum'en, wii: 
\p —Gite jiyooje ko njiyaton koo, mbelii hoore!  
\v 24 Sabi miɗo wiya on: annabaaɓe heewɓe e kaanankooɓe heewɓe njiɗiino yiide ko njiyaton koo, njiyaali, njiɗiino nande ko nanaton koo, nanaali. 
\s1 Banndol haala Samariyanke moƴƴo 
\p  
\v 25 Non, jannginoowo \w Sariya\w* gooto immii faa hora mo, wii: 
\p —Moobbo, hono kaan-mi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 26 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Koɗum winndii e Sariya? Koɗum njanngu-ɗaa ton? 
\p  
\v 27 Jannginoowo Sariya oo jaabii, wii: 
\p —Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e semmbe maa fuu e hakkille maa fuu. Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii.\f + \fr 10:27 \ft Fillitagol Tawreeta 6.5, Lewinkooɓe 19.18\f* 
\p  
\v 28 Iisaa wii mo: 
\p —Jaabu maa moƴƴii. So a waɗii non, a heɓan nguurndam ɗam! 
\p  
\v 29 Kaa jannginoowo Sariya oo ana yiɗi heedude e goonga, wii mo: 
\p —Homo woni tanaa am? 
\p  
\v 30 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Ɲannde wootere gorko gooto iwi \w Urusaliima\w*, ana fa'i Yeriko. E ley yaadu makko nduu, o hawri e yanooɓe, ɓe ɓoli mo, ɓe pii mo faa ɓe njoppi mo wanaa guurɗo mo wanaa maayɗo.  
\v 31 Forri e \w jottinoowo sadaka\w* gooto ana warannoo e laawol ngol. Nde o yiinoo janaaɗo oo ana lelii ndee, o woorti ɗum, o ƴaɓɓii.  
\v 32 Lewinke\f + \fr 10:32 \fk Yimɓe leɲol Lewi \ft ngonnoo humaniiɓe golle dewal Laamɗo gila e jamaanu Muusaa.\f* gooto, kaɲum duu wari tawi mo ɗon, yii mo, woorti mo, ƴaɓɓii.  
\v 33 \w Samariyanke\w* dawɗo wari e makko, yii mo, yurminaa,  
\v 34 ɓadii mo, sawriri barme makko \w nebam\w* e \w peguujam\w*, fiili hen licce. Caggal ɗum, o waɗɗini ɗum daaba makko, o naɓi ɗum e jippunde hoɓɓe, o hinnii ɗum.  
\v 35 Janngo mum, o itti buuɗi cardi ɗiɗi, o hokki njaatigi mum oo, o wii ɗum: «Hinna mo. So almusaɗɗa makko ɓurii ɗum, so mi wartii, mi tottete.» 
\p  
\v 36 Nde Iisaa tilii \w banndol\w* ngol ndee, wii: 
\p —E miilo maa, homo e taton ɓee laatii tanaa janaaɗo oo? 
\p  
\v 37 Jannginoowo Sariya oo jaabii, wii: 
\p —Jurmiiɗo mo oo. 
\p Iisaa wii mo: 
\p —Aan duu, yaa, waɗoy hono non! 
\s1 No Iisaa jippanorii Marta e Mariyama 
\p  
\v 38 E laawol maɓɓe ngol, Iisaa faŋi ngeenndi ngootiri, debbo biyeteeɗo Marta jippini mo.  
\v 39 Marta ana jogii miɲiraaɗo biyeteeɗo Mariyama. Oon ana jooɗii sera koyɗe Iisaa, ana nana haala mum.  
\v 40 Kaa Marta, no golleeji ɗii keewiri nii tan woni e hakkille mum, wari, wii: 
\p —Moobbo, a hillaaka ko miɲam oo ɗaldi kam golle oo koo naa? Wii mo o immoo, o walla kam! 
\p  
\v 41 Moobbo oo jaabii mo, wii: 
\p —Marta, Marta, aɗa tampina hoore maa kulle keewɗe, aɗa jiiɓa hakkille maa.  
\v 42 Kaa huunde wootere tan woni ko neɗɗo hasindini e mum. Mariyama suɓike ko moƴƴi koo, o teetataake ɗum duu. 
\c 11  
\s1 No Iisaa jannginiri taalibaaɓe mum no duwortee 
\p  
\v 1 Ɲannde wootere, Iisaa ana waɗa \w duwaawu\w* e nokku gooto. Nde o tilinoo ndee, gooto e taalibaaɓe makko ɓee wii mo: 
\p —Moobbo, janngin min no min nduwortoo, hono no \w Yaayaa\w* jannginiri taalibaaɓe mum nii. 
\p  
\v 2 O wii ɓe: 
\p —So oɗon nduwoo, nii mbiyaton: 
\q1 \w Baabiraaɗo\w*, 
\q2 yo innde maa teddine. 
\q1 Yo Laamu maa war. 
\q1  
\v 3 Hokku min ɲannde fuu ɲaamdu heƴooru min. 
\q1  
\v 4 Yaafa min luutti amen, 
\q2 sabi miɗen njaafoo tooɲuɓe min fuu. 
\q1 Pati accu min ceytee. 
\p  
\v 5 O wii ɓe kasen: 
\p —So gooto mon yehii to giɗo mum hejjere jemma, wii ɗum: «Giɗam, ɲamlam buuruuje tati,  
\v 6 mi heɓii koɗo jooni, mi walaa ko mi holla ɗum»,  
\v 7 yalla giɗo maa oo ana jaabe to ley galle too, wiye: «Pati torram, sabi damal ngal cokaangal, sukaaɓe am duu yo leliiɓe, mi waawaa immaade faa mi hokke fay huunde»?  
\v 8 Miɗo wiya on: fay so o immaaki o hokkire saabe a giɗo makko, waajibi mo immoo, mo hokke hakke ko kasindin-ɗaa e mum fuu, kammari ko tekkin-ɗaa ɲaagunde maa ndee koo.  
\v 9 Miin, miɗo wiya on: ɲaagee, on keɓan, tewtee, on njiitan, calminee gila oɗon damal galle, on udditante.  
\v 10 Sabi ɲaagiiɗo fuu, heɓan, tewtuɗo fuu, yiitan, calminɗo fuu, udditante.  
\v 11 Homo woni e mon baabiraaɗo mo ɓiyum ɲaagotoo liingu so hokka ɗum mboddi?  
\v 12 Naa ɲaagoo ɗum ɓoccoonde, hokka ɗum yaare?  
\v 13 No mbonir-ɗon fuu, oɗon ndokka ɓiɓɓe mon kulle lobbe, sako Baabiraaɗo mon gonɗo dow kammu oo. Ɲaagiiɗo mo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* fuu, o hokkan ɗum mo. 
\s1 No Iisaa fenniri ko happaa koo 
\p  
\v 14 Ɲannde wootere, Iisaa ana ribbana neɗɗo gooto \w seyɗaani\w* muumɗinnooɗo ɗum. Nde seyɗaani oo yalti ndee, muumɗunooɗo oo watti haalde. Jamaa oo haaynaa.  
\v 15 Kaa yoga e maɓɓe ana wiya: 
\p —«Beelsebul», hooreejo seyɗaani'en oo o ribbirta seyɗaani'en ɓee! 
\p  
\v 16 Woɓɓe ndaardi mo taagumansa kaayniiɗo iwoowo dow kammu faa itta koro makko.  
\v 17 Nde wonnoo omo anndi miilooji maɓɓe, o wii ɓe: 
\p —Laamu fuu pecciiɗo ana haɓa e hoore mum, bonan, maadiiji mum fuu ngurjan e leydi.  
\v 18 So \w Ibiliisa\w* e hoore mum fecciima, hono laamu mum heddortoo? Nde wonnoo on mbii «Beelsebul» ndibbiran-mi seyɗaani'en ɓee.  
\v 19 So tawii «Beelsebul» ndibbiran-mi seyɗaani'en, yimɓe mon ɓee nee, homo ndibbirta ɓe? Yimɓe mon ɓee jaati kollata on ngalaa e goonga!  
\v 20 Kaa so baawɗe Laamɗo ndibbiran-mi seyɗaani'en, ɗum ana holla \w Laamu Laamɗo\w* warii e mon.  
\v 21 Gorko jom semmbe jogiiɗo kaafaawi, so haybii galle mum, jawdi mum reenoto.  
\v 22 Kaa so ɓurɗo ɗum semmbe yanii e mum, jaalike ɗum, teetan joomum kaafaawi ki fawnoo hoolaare e mum kii, fecca jawdi mum ndii e woɓɓe.  
\v 23 Mo waldaa e am fuu yo gaɲo am. Mo mooɓtidataa e am fuu yo caakoowo. 
\p  
\v 24 So seyɗaani yaltii e neɗɗo, seyɗaani oo yiiloyto e nokkuuje joorɗe, tewta ɗo ŋoottinoo. So mo heɓaali, mo wiyan: «Miɗo nii wirfitoo galle am mo eggunoo-mi e mum oo.»  
\v 25 So mo wirfitike, mo tawan galle oo ana wuuwaa, ana moƴƴinaa ana paraa faa wooɗi.  
\v 26 Nden, mo wirfitoo, mo waddoya seyɗaani'en njeɗɗon ɓurɓe mo bonde, ɓe naata e galle oo, ɓe koɗa e mum. Nii battane oo neɗɗo ɓurdata arannde mum bonde. 
\p  
\v 27 Nde o haalata ɗum ndee, debbo gooto ana hakkunde jamaa oo, toowni daande mum, wii: 
\p —Debbo caawɗo ma so muynin maa, welii hoore! 
\p  
\v 28 Non Iisaa jaabii, wii: 
\p —Welɓe hoore dee, nanooɓe konngol Laamɗo so njokka ngol ɓee! 
\s1 No jamaa ndaardiri taagumansa 
\p  
\v 29 Nde wonnoo jamaa oo ana ɓillondira e makko sanne, o fuɗɗi wiide: 
\p —Yimɓe jamaanu jooni yo yimɓe bonɓe. Eɓe ndaara holleede taagumansa, kaa ɓe kollataake so wanaa taagumansa annabi Yuunusa oo.  
\v 30 Sabi no Yuunusa laatanorii Niniwenkooɓe taagumansa nii, hono non \w Ɓii Neɗɗo\w* oo duu laatanortoo yimɓe oo jamaanu taagumansa.  
\v 31 Ɲannde darngal, kaananke debbo leydi ɓaleeri oo immodoto e yimɓe jamaanu jooni ɓee, liɓa ɗum'en. Sabi o iwriino faa hoore leydi, warde hettindaade haalaaji Suleymaana kebbinaaɗi hakkilantaaku ɗii. Haya, ɓurɗo Suleymaana won ɗoo!  
\v 32 Ɲannde darngal, yimɓe Niniwe duu immodoto e yimɓe jamaanu jooni ɓee, liɓa ɗum'en. Sabi ɓe tuubii gila nde ɓe nannoo waaju annabi Yuunusa ndee. Haya, ɓurɗo Yuunusa won ɗoo! 
\s1 Haala fooyre calɗi 
\p  
\v 33 Iisaa wii kasen: 
\p —Fay gooto huɓɓataa lampa so suuɗa ɗum naa hippa e mum kaakol. So lampa huɓɓaama, sinndete, yalla ana yaaynana naatooɓe.  
\v 34 Gite maa ngoni lampa calɗi maa. So gite maa ana moƴƴi, calɗi maa fuu pooynan. Kaa so ɗe moƴƴaa, calɗi maa fuu niɓɓan.  
\v 35 Ndennoo, haybu pati fooyre wonnde e maa ndee niɓɓa.  
\v 36 Sabi so calɗi maa fuu keewii fooyre, tawa walaa fuu salndu maa wonndu e nimre, ɗi fuu ɗi pooyniran no lampa fooynirante nii. 
\s1 No Iisaa feliri Farisa'en e jannginooɓe Sariya 
\p  
\v 37 E ley ko Iisaa waajotoo koo, \w Farisanke\w* gooto noddi ɗum bottaari. O nootoyii ɗum galle mum, o jooɗii faa o ɲaama.  
\v 38 Farisanke oo haaynaa nde yiinoo o lootaali juuɗe fade makko ɲaamde.\f + \fr 11:38 \ft Ngol \fk lootugol juuɗe \ft haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa.\f* 
\v 39 E ley ɗum, Iisaa wii mo: 
\p —Onon Farisa'en, oɗon lawƴa caggal kore looɗe e caggal lehoy, tawee nee, ɓerɗe mon ana caawi nguykaaji e boneeji!  
\v 40 Jaahili'en! Tama wanaa Taguɗo dow oo tagi ley oo duu?  
\v 41 Ittiree \w sadakaaji\w* mon ɗii ɓerɗe laaɓuɗe. Nden, ko heddii koo fuu daganto on. 
\p  
\v 42 Bone yanan e mon, onon Farisa'en. Sabi oɗon ittana Laamɗo jakka naanaa, oɗon ittana ɗum jakka danndi e ko tutaton fuu. Kaa oɗon njeebii fooccitaare, oɗon njeebii yiɗude Laamɗo. Tawee nee, kaɲum kaanno-ɗon waɗude tawee on njeebaaki ko heddii koo.  
\v 43 Bone yanan e mon, onon Farisa'en! Sabi oɗon njiɗi joolle lobbe e ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, oɗon njiɗi salmineede calminaali teddungal e luumooji.  
\v 44 Bone yanan e mon. Sabi oɗon nanndi e janaale ɗe ngalaa maande, ɗe yimɓe njahata e mum, tawee anndaa. 
\p  
\v 45 Gooto e jannginooɓe \w Sariya\w* jaabii Iisaa, wii: 
\p —Moobbo, no kaalirtaa nii, aɗa hoyna min minen duu. 
\p  
\v 46 Iisaa jaabii, wii: 
\p —Onon jannginooɓe Sariya ɓee duu, bone yanan e mon! Sabi oɗon ndonndina yimɓe donnge tedduɗe, tawee onon e ko'e mon, on memirtaa ɗe fay hoore feɗeendu mon.  
\v 47 Bone yanan e mon, sabi oɗon maha janaale annabaaɓe ɓe njaatiraaɓe mon mbari ɓee.  
\v 48 Ndennoo, onon, on ceettiima golle maɓɓe oo ana weli on. Sabi kamɓe, ɓe mbarii annabaaɓe, onon, oɗon maha janaale mum'en!  
\v 49 Ɗum nee, Laamɗo hakkilante oo wii: «Mi neldan ɓe annabaaɓe e nelaaɓe, ɓe mbara yoga, ɓe torra yoga.»  
\v 50 Ɗum waɗi so ƴiiƴam annabaaɓe njuppaaɗam gila e puɗɗooɗe aduna oo ɗam, ana yoɓtee e yimɓe oo jamaanu.  
\v 51 So goonga dee, miɗo wiya on: ƴiiƴam gila Haabiila faa Jakariyaa baraaɗo hakkunde \w ittirde sadaka\w* ndee e suudu Laamɗo nduu, ɗum fuu ɗum yoɓete e oo jamaanu.  
\v 52 Bone yanan e mon, onon jannginooɓe Sariya! Sabi on teetii cokitirgal anndal, on naataali onon e ko'e mon, kasen duu on kaɗii naatooɓe ɓee naatude. 
\p  
\v 53 Nde Iisaa iwi ɗon ndee, \w dunkee'en Sariya\w* e Farisa'en ana mettaa e mum sanne sanne. Ana lamndoo mo kulle keewɗe,  
\v 54 hedde eɓe tuufana mo faa ɓe keɓa e makko haala ka ɓe nannginira mo. 
\c 12  
\s1 Haala kulol Laamɗo 
\p  
\v 1 Ko foti ujunaaji ujunaaji yimɓe kawriti faa ana njaaɓondira. Nden Iisaa wii taalibaaɓe mum ɓee: 
\p —Ndeentee e ƴuufinirdi \w Farisa'en\w*, ɗum woni ɓe naafigi'en.  
\v 2 Walaa fuu ko suuɗii ko ɓanngintaake, walaa sirri mo saakataake.  
\v 3 Ɗum saabii huunde fuu ko kaal-ɗon ley nimre nantete ley fooyre. Kasen duu ko ngunndi-ɗon ley cuuɗi fuu, ooynete dow beneeji. 
\p  
\v 4 Miɗo haalana on, onon giɗiraaɓe am: pati kulee warooɓe yimɓe ɓe ngalaa fuu ko mbaawi caggal majjum ɓee.  
\v 5 Mi hollan on mo kaan-ɗon hulde: kulee baroowo neɗɗo baawɗo tippaade ɗum ley jahannama. So goonga dee, miɗo wiya on: oon kaan-ɗon hulde!  
\v 6 Tama biiwuuji joy coottataake buuɗi ɗiɗi? Laamɗo yeggitataa fay gootel e majji.  
\v 7 Onon, fay leeɓi ko'e mon fuu ko limaa faa laaɓi. Ndennoo, pati kulee, sabi onon ɓuri biiwuuji keewɗi teentilaade. 
\p  
\v 8 Miɗo wiya on: ceettaniiɗo kam hakkunde yimɓe fuu, miin \w Ɓii Neɗɗo\w* oo duu, mi seettanto ɗum yeeso \w malaa'ika'en\w* Laamɗo.  
\v 9 Kaa calaniiɗo kam hakkunde yimɓe, salante yeeso malaa'ika'en Laamɗo.  
\v 10 Neɗɗo fuu kaalɗo ko boni e Ɓii Neɗɗo, ana waawi yaafeede. Kaa bonkiiɗo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo yaafataake.  
\v 11 So on naɓaama e cuuɗi \w baajorɗi\w* naa yeeso hooreeɓe naa kaanankooɓe, pati mbemmbe-ɗon ko njaaboto-ɗon, naa ko kaalaton,  
\v 12 sabi Ruuhu Ceniiɗo oo anndinan on oon wakkati fuu ko kaan-ɗon haalde. 
\s1 Banndol haala arsukunte pamaro hakkille 
\p  
\v 13 Won biiɗo e ley jamaa oo: 
\p —Moobbo, wii mawnam oo hokka kam ngeɗu am e ndonu amen oo. 
\p  
\v 14 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Hey aan! Homo waɗi kam caroowo mon naa peccoowo jawdi mon? 
\p  
\v 15 O wii jamaa oo: 
\p —Ndeentee e joote, sabi wanaa jawdi wuurnata neɗɗo fay so tawaa mo arsukunte. 
\p  
\v 16 O haalani ɓe \w banndol\w*, o wii: 
\p —Arsukunte gooto, gese mum moƴƴunoo faa sanne.  
\v 17 O miilii e hoore makko: «Hono ngaɗan-mi? Sabi mi walaa fuu ɗo mi mooɓta ɲamri am ndii.  
\v 18 Eyyoo! Mi wurjinan beembe am ɗee, mi maha goɗɗe ɓurɗe ɗe manngu, mi mooɓta hen ɲamri am ndii e ngalu am fuu,  
\v 19 mi wiya hoore am: A heɓii ngalu baawɗo jogaade ma duuɓi kuurɗi, hankasen fowtu, ɲaamaa, njaraa, mbelto-ɗaa.»  
\v 20 Kaa Laamɗo wii mo: «Pamaro hakkille! Yonki maa ittete e oo ɗoo jemma. Homo heettata e ko paggiti-ɗaa koo?»  
\v 21 Nii woni sifa neɗɗo fuu paggitaniiɗo hoore mum jawdi aduna, wanaa galo yeeso Laamɗo. 
\s1 Haala ndaartugol Laamu Laamɗo 
\p  
\v 22 Caggal ɗum, o wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Ɗum saabii so miɗo wiya on: pati cuŋlanee e ley nguurndam mon ko ɲaamaton e ko ɓoornoto-ɗon.  
\v 23 Sabi nguurndam ɓuri nguure, terɗe ɓuri koltal.  
\v 24 Ƴeewee daawle ɗee: ɗe aawataa, ɗe kettataa, ɗe ngalaa caakuuji, ɗe ngalaa beembe, kaa Laamɗo ana ɲammina ɗe. Onon, oɗon ɓuri pooli ɗii teentilaade ɗo woɗɗi!  
\v 25 Homo e mon waawi ɓeydude e balɗe mum fay ɲalooma gooto kammari sugulla mum? Walaa.  
\v 26 Ndennoo, so tawii on mbaawaa waɗude fey hono ɗum e famɗude, ko saabii so oɗon cuŋlana ko heddii koo?  
\v 27 Ƴeewee piindiiji no peertirta. Ɗi tampataa, ɗi mottataa. Haya miɗo wiya on: Suleymaana e ngalu mum fuu paroraaki no gootel e majji nii.  
\v 28 Laamɗo ana holtina leggiri taweteendi ley ngesa hannde, tippeteendi e yiite janngo, sako onon, onon famɗuɓe hoolaare!  
\v 29 Pati kiinnee ndaartude ɲaamdu e yardu, pati mbemmbe-ɗon!  
\v 30 Sabi ɗee kulle fuu yimɓe aduna tan ndaarata ɗum. Kaa \w Baabiraaɗo\w* mon ana anndi oɗon kasindini e majjum.  
\v 31 Ko kaan-ɗon waɗude dee, ndaartee \w Laamu Laamɗo\w*. Ko heddii koo, on ɓeydante ɗum. 
\p  
\v 32 Pati kulee, onon sewre famarde, sabi Baabiraaɗo mon ana seyorii hokkude on Laamu oo.  
\v 33 Coottee jawdi mon fuu, cakko-ɗon. Moƴƴinanee ko'e mon danngaaji ɗi mbonataa, njogo-ɗon jawdi ngonndi dow kammu ndi timmataa, ndi gujjo ɓadataako, mooƴu duu bonnataa.  
\v 34 Sabi ɗo jawdi maa woni fuu, ɗon yonki maa duu woni. 
\s1 Banndol haala lanndiniiɓe jaɓɓaade kalfaaɗo mum'en 
\p  
\v 35 —Kumee, kuɓɓee lampaaji mon.  
\v 36 Laatee hono yimɓe lanndinaniiɓe jaɓɓaade kalfaaɗo mum'en nde wartata kuurtungu, faa udditana ɗum ɗon e ɗon so salminii.  
\v 37 Kaadime'en ɓe kalfaaɗo mum'en tawi ɗaanaaki, mbelii hoore. Miɗo haalana on goonga: o humoto, o joƴƴina ɓe faa ɓe ɲaama, o wara o gollana ɓe.  
\v 38 So o wartirii ɗiɗaɓere jemma naa so tataɓere jemma, ɓe o tawri non ɓee, mbelii hoore. 
\p  
\v 39 Paamee ɗum ɗoo: sinndo jom galle ana anndunoo wakkati mo gujjo warata, yoppataa o naata galle mum.  
\v 40 Onon duu, lanndinee, sabi \w Ɓii Neɗɗo\w* oo waran e wakkati mo on miilaali. 
\p  
\v 41 Piyeer wii mo: 
\p —Kalfaaɗo, ngol \w banndol\w*, minen tan kaaldu-ɗaa naa yimɓe fuu? 
\p  
\v 42 Iisaa jaabii, wii: 
\p —Homo woni golloowo koolniiɗo, hakkilante, mo kalfaaɗo mum halfinta maccuɓe mum hokka ɗum'en nguure mum'en?  
\v 43 Oon golloowo mo kalfaaɗo mum warti so tawi ana golla golle mo halfinaa oo, welii hoore.  
\v 44 Miɗo haalana on goonga: kalfaaɗo oo halfinan mo jawdi mum fuu.  
\v 45 Kaa so golloowo oo wii e hoore mum kalfaaɗo mum oo ɓooyii wartaali, hedde ana fiya maccuɓe e horɓe, ana ɲaama ana yara ana sigira,  
\v 46 nden, kalfaaɗo oo wartiran ɲalooma mo golloowo oo anndaa e wakkati mo o miilaali, jukka mo jukkungo naawngo, watta mo hakkunde ɓe nganaa hoolniiɓe.  
\v 47 Golloowo annduɗo ko kalfaaɗo mum yiɗi, mo lanndinaaki fay huunde, mo gollaali ko kalfaaɗo mum yiɗi, fiyete ɓoggi keewɗi.  
\v 48 Kaa golloowo mo anndaa ko kalfaaɗo mum yiɗi, so waɗii ko fiyata ɗum, fiyete ɓoggi seeɗa. Dokkaaɗo ko heewi, lamndete ko heewi. Kalfinaaɗo ko heewi, lamndete ko ɓuri heewde. 
\s1 No Iisaa laatorii sabaabu ceeraagu yimɓe 
\p  
\v 49 —Mi wardii wedaade yiite e leydi ndii. Miɗo heppi nge huɓɓaali!  
\v 50 Won \w lootogal batisima\w* naawngal ngal lootetee-mi. Miɗo heppi ɗum waɗaali.  
\v 51 Oɗon miila jam ngardu-mi e leydi ndii naa? Wanaa! Miɗo wiya on: seenndude yimɓe ngardu-mi.  
\v 52 Gila jooni yimɓe njoyon ley galle gooto ceeran, taton ɓee kaɓa e ɗiɗon ɓee, ɗiɗon ɓee kaɓa e taton ɓee.  
\v 53 Baabiraaɗo haɓan e ɓiyum gorko, ɓiɗɗo gorko haɓan e baaba mum, inniraaɗo haɓan e ɓiyum debbo, ɓiɗɗo debbo haɓan e inna mum, debbo ɓamaaɗo haɓan e esum debbo. 
\s1 Haala seenndude mbaadiiji 
\p  
\v 54 Iisaa wii jamaa oo kasen: 
\p —So on njii luurde ana iwra hiirnaange tan, on mbiyan nde toɓan. Laatorto hono non duu.  
\v 55 So henndu ɓaleeri wibbii, on mbiyan wulan taw. Hono non laatortoo duu.  
\v 56 Onon naafigi'en! Oɗon mbaawi seenndude mbaadi leydi e kammu, ko waɗi so on mbaawaa seenndude mbaadi oo ɗoo jamaanu? 
\p  
\v 57 Ko saabii so on mbaawaa anndande ko'e mon ko woni fooccitaare?  
\v 58 So aɗa yaada e mo kaɓu-ɗaa faa cardoyon, ndaartu rewritinde e makko gila e laawol, pati o naɓe to caroowo, so caroowo oo hokke kayboowo kasu, kayboowo kasu oo duu udde.  
\v 59 Miɗo haalane: abada a yaltataa, so a yoɓaali ko ndewete-ɗaa koo faa laaɓa. 
\c 13  
\s1 Haala tuubugol e halkagol 
\p  
\v 1 E oon wakkati, won warɓe so kumpiti Iisaa ko hewtii \w Galilinkooɓe\w* yogaaɓe. Ɓe mbii Pilaatu\f + \fr 13:1 \fk Pilaatu \ft yo hooreejo leydi Yahuudiya.\f* jillondiriino ƴiiƴam maɓɓe e ƴiiƴam \w sadakaaji\w* maɓɓe.  
\v 2 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Oɗon miila ɓee Galilinkooɓe torraaɓe ɓuri luuttude diina Galilinkooɓe heddiiɓe ɓee naa?  
\v 3 Miɗo haalana on: wanaa non. Kaa so on tuubaali, on fuu hono non kalkorto-ɗon.  
\v 4 Naa oɗon miccitoo sappo e njetton ɓe suudu Silowam toowndu nduu saami e mum'en faa maayi ɓee? Oɗon miila kamɓe ɓuri \w Urusaliima\w* fuu junuubu naa?  
\v 5 Miɗo haalana on: wanaa non. Kaa so on tuubaali, on fuu hono non kalkorto-ɗon. 
\p  
\v 6 Caggal ɗum, o waɗani ɓe ngol \w banndol\w*: 
\p —Neɗɗo gooto tutiino ibbi ley ngesa mum. O wari teɓude ki, kaa o tawaali e makki fay huunde.  
\v 7 Non o wii golloowo ngesa oo: «Hikka woni duuɓi tati, hitaande fuu mi waran faa mi teɓa ki, mi tawa ki rimaali. Feƴƴu ki! So walaa ko ki nafata, ko saabii so eki itta semmbe leydi ndii?»  
\v 8 Golloowo oo wii mo: «Kalfaaɗo, yoppu ki ɗoo faa mawuuri. Ɗoo e nden, mi gaawtoto foomre makki, mi waɗa hen birgi.  
\v 9 Ana moƴƴa ki rima ɗoo e mawuuri. So ki rimaali, peƴƴaa ki.» 
\s1 No Iisaa selliniri debbo ley ɲalaande fowteteende 
\p  
\v 10 Waɗiino e \w ɲalaande fowteteende\w* wootere, Iisaa ana darii ana waajoo ley suudu \w waajordu\w* wooturu.  
\v 11 Debbo gooto mo \w ladde\w* ɲawni duuɓi sappo e jetti ana tawaa ɗon. O turiiɗo tan, o waawaa dartaade fey.  
\v 12 Nde Iisaa yiinoo mo ndee, noddi mo, wii mo: 
\p —Banndam debbo, a daɗii e ɲaw maa oo. 
\p  
\v 13 Iisaa fawi juuɗe mum dow makko, non o dartii cot! Hedde omo yetta Laamɗo.  
\v 14 Jaka hooreejo suudu waajordu oo mettaama ko Iisaa sellini neɗɗo ley ɲalaande fowteteende koo, wii yimɓe ɓee: 
\p —Balɗe jeegom kaanɗe golleede ana ngoodi. E ɗeen balɗe kaan-ɗon warde sellineede, wanaa e ɲalaande fowteteende. 
\p  
\v 15 Iisaa jaabii mo, wii: 
\p —Naafigi'en! Wanaa homo e mon fuu ana humta nagge mum naa ndakiiwa mum ɲalaande fowteteende yarnoya ɗum naa?  
\v 16 Oo debbo taanii Ibarahiima, mo \w Ibiliisa\w* haɓɓiri duuɓi sappo e jetti, haanaa humteede ɲalaande fowteteende naa? 
\p  
\v 17 Nde Iisaa haalnoo ɗum ndee, wayɓe mum ɓee fuu njaagii faa walaa seese. Kaa jamaa oo fuu ana seyii e dow kaayeefiiji ɗi o waɗata ɗii. 
\s1 Banndi haala Laamu Laamɗo 
\p  
\v 18 Iisaa wii: 
\p —Hono \w Laamu Laamɗo\w* wa'i? Koɗum nanndinan-moo-mi?  
\v 19 Laamu Laamɗo ana nanndi e ngeeƴu buyaage mo neɗɗo ɓami, aawi e sardiŋe mum. Ngeeƴu oo fuɗi, laatii lekki faa pooli ana ɲiɓa cuuɗi e caɓe mum. 
\p  
\v 20 O wii kasen: 
\p —Koɗum nanndinan-mi e Laamu Laamɗo oo?  
\v 21 Omo nanndi e ƴuufinirdi ndi debbo ɓami, so jiiɓi e saawal tati conndi alkama faa ndi fuu ndi ƴuufi. 
\s1 Haala damal paaɗungal 
\p  
\v 22 Iisaa ana fa'i \w Urusaliima\w*, ana faŋa geelle e gure fuu, ana waajoo.  
\v 23 Neɗɗo gooto lamndii mo: 
\p —Moobbo, yimɓe seeɗa tan kisata naa? 
\p O wii ɓe: 
\p  
\v 24 —Tiinnee naatiron damal paaɗungal ngal, sabi miɗo wiya on: heewɓe njiɗan naatude, ndonka.  
\v 25 So jom galle oo immiima sokii damal ngal, onon on keedii sella oɗon calmina, oɗon mbiya: «Kalfaaɗo, udditan min!» o jaaboto on: «Mi anndaa to njeye-ɗon!»  
\v 26 Nden, on ndaroto oɗon mbiya: «Min ɲaamdii e maa, min njardii e maa, a waajike e daalaaje amen.»  
\v 27 Mo jaaboto on: «Mi anndaa to njeye-ɗon. Ngoɗɗee kam, onon ooɲiiɓe!»  
\v 28 On njiyan Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, kaɲum e annabaaɓe fuu ley \w Laamu Laamɗo\w*, tawa onon oɗon mbedaa sella. Ɲannde nden on mboyan, on ŋerƴondiran ɲiiƴe kammari mimsee mon.  
\v 29 Yimɓe iwran funnaange e hiirnaange, saahal e ɓaleeri, njooɗoo ɲaamda ley Laamu Laamɗo.  
\v 30 Nden yoga e caggalaaɓe laatoto ardiiɓe, yoga e ardiiɓe laatoto caggalaaɓe. 
\s1 No Iisaa suŋlirani yimɓe Urusaliima 
\p  
\v 31 E oon wakkati fuu, yoga e \w Farisa'en\w* ngari, mbii mo: 
\p —Iw ɗoo, njahaa e laawol maa, sabi \w Hirudus\w* kaananke oo ana tewta no warde. 
\p  
\v 32 O wii ɓe: 
\p —Njehee mbiyoyee ndoɓu oo: «Miin, mi ribban \w laddeeji\w*, mi sellinan ɲawɓe hannde e janngo. Ɲalooma tataɓo oo mi timminan golle am fuu.  
\v 33 Kaa ana tilsi mi yaha hannde e janngo e faɓɓi-janngo, sabi annabaajo haanaa maayde so wanaa ley \w Urusaliima\w*.» 
\p  
\v 34 Hay yimɓe Urusaliima, on mbarii annabaaɓe, on mbardii nelaaɓe e mon kaaƴe! Cili kuurɗi njiɗu-mi hawrintinde ɓiɓɓe mon no cofal hawrintinirta ɓiɓɓe mum ley biifoole mum nii. Kaa on njaɓaali.  
\v 35 Ɗum nee, on ɗaldete e Suudu mon Dewal, ndu laatoo saabeere. Miɗo wiya on: on njiyataa kam so wanaa faa wakkati mo mbiyaton e mum: «Barke woodanii gardoowo e dow innde Joomiraaɗo!»\f + \fr 13:35 \ft Jabuura 118.26\f* 
\c 14  
\s1 No Iisaa selliniri gorko uppuɗo 
\p  
\v 1 Waɗiino e ley \w ɲalaande fowteteende\w* wootere, Iisaa ana wonnoo e galle hooreejo \w Farisa'en\w* gooto faa ɲaama. Tawanooɓe ton ɓee ngattani mo hakkille  
\v 2 kammari neɗɗo uppuɗo ana tawanoo ɗon.  
\v 3 Iisaa haaldi e jannginooɓe \w Sariya\w* e Farisa'en, wii: 
\p —Sellinde ɲawɗo ley ɲalaande fowteteende, ana dagii naa dagaaki? 
\p  
\v 4 Ɓe fuu, ɓe mbii teen. E oon wakkati, o memi ɲawɗo oo, o sellini ɗum, o yoppiti ɗum.  
\v 5 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Homo e mon ɓiyum naa ngaari mum saamata e ɓunndu waasa yaltinde ɗum ɗon e ɗon, fay so ɗum ɲalaande fowteteende? 
\p  
\v 6 Ɓe ndonki jaabaade mo e majjum. 
\s1 Haala suɓaade joolle e noddude yimɓe 
\p  
\v 7 Nde Iisaa yiinoo noddaaɓe ɓee ana cuɓoo joolle ɓurɗe teddude ndee, o waajii ɓe, o wii: 
\p  
\v 8 —So a noddaama kuurtungu, pati jooɗa e joonnde ɓurnde teddude. Sabi ɓurɗo ma teddude ana waawi warde,  
\v 9 nodduɗo on oo wara, wiye: «Hokku oo ɗoo joonnde ndee!» Nden, a yaagoto jooɗoyaade e joonnde ɓurnde leyɗude ndee.  
\v 10 So a noddaama kuurtungu, jooɗoya caggal, yalla nodduɗo ma oo ana wara, wiye: «Giɗo, heettu yeeso gaa!» Nden, ɗum laatante teddungal yeeso noddaaɓe ɓee fuu.  
\v 11 Sabi mawninkiniiɗo fuu, leyɗinte, leyɗinkiniiɗo teddinte. 
\p  
\v 12 O wii nodduɗo mo oo duu: 
\p —So aɗa nodda yimɓe bottaari naa hiraande, pati noddu giɗiraaɓe naa banndiraaɓe naa sakiraaɓe naa taakallemme'en maa tawaaɓe yo arsukunte'en. So ɓe noddite, ɗum laatoo mbarjaari maa.  
\v 13 So a waɗii waliima, noddu misikiina'en e wooyɓe e bonnguuɓe e wumɓe.  
\v 14 Nden, a welan hoore, sabi ɓeen ngalaa ko njoɓire, a yoɓete ɲannde immital fooccitiiɓe. 
\s1 Banndol haala waliima 
\p  
\v 15 Gooto e ɲaamooɓe ɓee, nde nani haala kaa ndee, wii mo: 
\p —Ɲaamoyoowo ley \w Laamu Laamɗo\w*, welii hoore. 
\p  
\v 16 Iisaa wii mo: 
\p —Gorko gooto waɗiino waliima, noddi yimɓe faa heewi.  
\v 17 Nde ɲaamdu nduu tilinoo ndee, o neli kaadime makko to yimɓe ɓee, wiya: «ngaree, waliima oo lanndinike.»  
\v 18 Ɓe fuu, gooto gooto, ɓe puɗɗi ujaade. Gooto wii: «Mi soodii ngesa, ana tilsi mi yaha mi yiyoya nga, njaafo-ɗaa kam.»  
\v 19 Goɗɗo wii: «Mi soodii ga'i demooje sappo e jale sari joy. Miɗo yiɗi hornoyde ɗi, njaafo-ɗaa kam.»  
\v 20 Goɗɗo kasen wii: «Mi jommbaajo, ɗum saabii so mi heɓataa warde.»  
\v 21 Kaadime oo warti, haaltani ɗum kalfaaɗo mum. Oon bilaa, wii mo: «Yaa law ley boli e dinngiraaji ngeenndi ndii, noddoyaa misikiina'en e wooyɓe e wumɓe e bonnguuɓe.»  
\v 22 Kaadime oo warti, wii: «Kalfaaɗo, ko mbii-ɗaa koo fuu waɗaama, kaa faa jooni yolannde ana heddii.»  
\v 23 Kalfaaɗo oo wii kaadime oo: «Yaa dow ɗati jaajuɗi e paaɗuɗi. Mo keɓu-ɗaa fuu, ndoolɗinaa ɗum wara naata, yalla suudu am nduu ana huuɓa.  
\v 24 Sabi miɗo wiya on: fay gooto e ɓe noddunoo-mi ɓee meeɗataa ɲaamdu am.» 
\s1 No neɗɗo laatortoo taalibbo Iisaa 
\p  
\v 25 Yimɓe heewɓe ana njaada e Iisaa. O yeeccitii, o wii ɓe: 
\p  
\v 26 —Garɗo e am fuu, sinaa mi ɓurana ɗum inna mum e baam mum e jom suudu mum e sukaaɓe mum e miɲiraaɓe mum e mawniraaɓe mum, mi ɓurana ɗum fay kaɲum e hoore mum. So wanaa ɗum, joomum waawaa laataade taalibbo am.  
\v 27 Kasen duu, mo ɓamaali \w leggal mum bardugal\w* jokka e am fuu, waawaa laataade taalibbo am.  
\v 28 So won muuyɗo e mon mahude suudu toowndu, wanaa joomum jooɗoto tafon, hiisoo ko hasindini e mum, ƴeewa so ana jogii ko biltata ɗum naa?  
\v 29 So wanaa ɗum, so joomum diidii taɲɲaali, jiiɗo mo fuu jalan mo,  
\v 30 wiya: «Ƴeewee oo neɗɗo diidii, ronkii taɲɲude.»  
\v 31 Kasen, so kaananke yehii faa haɓoya e kaananke goɗɗo, o miilataako tafon yalla worɓe ujunaaji sappo ana mbaawi jaɓɓaade worɓe ujunaaji noogay faa kaɓa e mum?  
\v 32 So mo waawaa jaɓɓaade ɗum, o waɗan e mum nelaaɓe gila yottaaki ɓadaaki, faa jam waɗa hakkunde maɓɓe.  
\v 33 Hono non, fay gooto e mon waawaa laataade taalibbo am so yoppaali ko jogii fuu. 
\p  
\v 34 Lamɗam ana moƴƴi, kaa so ɗam ŋoottii lammude, koɗum lamminta ɗam kasen?  
\v 35 Walaa fuu ɗo ɗam waawata naftoreede, wanaa e leydi, wanaa e birgi. Ɗam tippete sella. 
\p Jom nowru fuu yo nanu. 
\c 15  
\s1 Banndol haala mbaalu majjuɗo 
\p  
\v 1 \w Duwaaɲe'en\w* e luuttooɓe hono mum'en fuu ana ɓadinoo mo faa kettindanoo mo.  
\v 2 \w Farisa'en\w* e \w dunkee'en Sariya\w* ana ŋurŋurta, ana mbiya: 
\p —Oo ana jaɓɓoo luuttooɓe ana ɲaamda e mum'en! 
\p  
\v 3 E ley ɗum, o waɗani ɓe ngol \w banndol\w*, o wii: 
\p  
\v 4 —So gooto mon ana jogii baali teemedere, majjiraama mbaalu gooto, wanaa yoppan capanɗe jeenay e jeenay ɗii fuu ley ladde tewtoya majjuɗo oo faa yiita ɗum naa?  
\v 5 So o yiitii mo, o towiran ɗum seyo.  
\v 6 Nde o warti galle makko fuu, o hawrintinan giɗiraaɓe makko e taakallemme'en makko, o wiya ɗum'en: «Ceyodee e am, sabi mi yiitii mbaalu am majjunooɗo oo.»  
\v 7 Miɗo haalana on: hono non seyo laatortoo dow kammu so luuttoowo gooto tuubii. Engo ɓuri seyo capanɗe njeenayon e njeenayon fooccitiiɓe ɓe kasindinaa e tuubal. 
\s1 Banndol haala mbuuɗu cardi majjuɗo 
\p  
\v 8 —Naa, so debbo ana jogii buuɗi cardi sappo, majjiraama hen gooto, huɓɓataa lampa, wuuwa galle oo, tewtira mbuuɗu oo hakkille faa yiita ɗum naa?  
\v 9 So o yiitii mo, o hawrintinan giɗiraaɓe makko e taakallemme'en makko, o wiya: «Ceyodee e am, sabi mi yiitii mbuuɗu am majjunooɗo oo.»  
\v 10 Miɗo haalana on: hono non \w malaa'ika'en\w* Laamɗo ceyortoo so luuttoowo gooto tuubii. 
\s1 Banndol haala ɓiɗɗo kalkiiɗo 
\p  
\v 11 Iisaa wii kasen: 
\p —Gorko gooto ana joginoo ɓiɓɓe worɓe ɗiɗon.  
\v 12 Miɲiraaɗo oo wii baam mum: «Baaba, hokkam ngeɗu am e jawdi ndii.» Ndennoo, baabiraaɗo oo fecci jawdi mum ndii hakkunde maɓɓe.  
\v 13 Waɗi balɗe seeɗa, miɲiraaɗo oo reentini ko jogii fuu, dawi, yehi leydi ngoɗɗundi. Ton o bonniri ngeɗu makko oo fuu e fijirde.  
\v 14 Nde o timminnoo ndee, yolbere bonnde waɗi e ndiin leydi, o fuɗɗi tampude.  
\v 15 O yehi o takkoyii e gorko jeyaaɗo e ndiin leydi. Oon neldi mo gese mum faa mo duranoya ɗum girooji.  
\v 16 Omo muuyannoo fay ɲaamde ɲaamdu girooji ɗii, kaa fay gooto hokkaali mo.  
\v 17 Nde hakkille makko wartunoo ndee, o wii hoore makko: «Gollanooɓe baabam ɲaaman faa njoppa, miin miɗo maaya ɗoo yolbere.  
\v 18 Mi immoto, mi hoota galle baabam, mi wiya ɗum: Baaba, mi tooɲii Laamɗo, mi tooɲii ma,  
\v 19 mi haanaa fay wiyeede ɓiya. Ndennoo, jogoram no gooto e gollooɓe maa ɓee nii!»  
\v 20 Oon wakkati fuu, o immii o fa'i to baabiiko. Baaba oo soynii mo to woɗɗi, ɓernde mum hecciɗi, dogi maaɓii mo.  
\v 21 Ɓiɗɗo oo wii mo: «Baaba, mi tooɲii Laamɗo, mi tooɲii ma, mi haanaa fay wiyeede ɓiya.»  
\v 22 Non baaba oo wii gollooɓe mum: «Njaawnee, ngaddoyee saaya ɓurka fuu moƴƴude ɓoornon mo, ngaɗanon mo felfelde e feɗeendu makko, ngaɗon paɗe e koyɗe makko.  
\v 23 Ngaddon ngaari njarnaandi faa fayi ndii duu, kirson ɗum faa ɲaamen, mbelto-ɗen.  
\v 24 Sabi ɓiyam oo, o maaynooɗo o wuurtii, o kalkinooɗo o hewtaama.» Nii ɓe puɗɗi weltaare. 
\p  
\v 25 E ley ɗum, ɓiɗɗo hammadiijo oo iwri gese. Nde o ɓadinoo yottaade galle oo ndee, o nani bawɗi e dippanɗe.  
\v 26 O noddi gooto e gollooɓe ɓee, o lamndii ɗum ko ndee dillere woni?  
\v 27 Oon wii mo: «Miɲa oo warti e jam, baam maa hirsanii mo ngaari payndi ndii.»  
\v 28 Nii mawniraaɗo oo tikki, salii naatude galle oo. Baaba oo yalti, suri mo yalla omo naata.  
\v 29 O jaabii baabiiko, o wii: «Annii, duuɓi kuurɗi miɗo gollane, fay nde wootere mi salaaki yamiroore maa. Kaa ɗum e taweede, abada a hokkaali kam fay damngel faa miin e giɗiraaɓe am, min mbeltoroo.  
\v 30 Kaa ɓiya ɲaamɗo jawdi maa fuu e fugaaji so warti oo, a hirsanii ɗum ngaari payndi ndii.»  
\v 31 Baabiiko wii mo: «Ɓinngel am, enen ngondi abada, ko njey-mi fuu, aan jey.  
\v 32 Ana haani ceyo-ɗen, mbelto-ɗen. Sabi miɲa oo, o maaynooɗo o wuurtii, o kalkinooɗo o hewtaama.» 
\c 16  
\s1 Banndol haala howruujo ƴoƴuɗo 
\p  
\v 1 Iisaa wii taalibaaɓe mum ɓee kasen: 
\p —Arsukunte gooto halfiniino howruujo mum jawdi. O haalanaa howruujo oo ana bonna jawdi makko.  
\v 2 O noddi ɗum, o wii: «Ko nanu-mi e maa koo, ko woni? War, hiisa ko kalfine-ɗaa koo, sabi hankasen a waawaa halfineede.»  
\v 3 Howruujo oo wii e hoore mum: «Hono ngaɗan-mi? Sabi kalfaaɗo am yoppan kam golle. Mi walaa doole remde, miɗo yaagoo ɲaagaade.  
\v 4 Ooho! Mi anndii no ngaɗan-mi, yalla ana daɲa jaɓɓiiɓe kam e ley cuuɗi mum'en, so mi ɓoortaama.»  
\v 5 Oon wakkati, o noddiri ɓe kalfaaɗo makko rewata ɓee, gooto gooto. O wii arano oo: «Hono foti kalfaaɗo am oo rewete?»  
\v 6 Oon wii mo: «Bidoŋaaji teemedere nebam ndewetee-mi.» Howruujo oo wii mo: «Ɓam dewtere maa ɲamaale, yaawnu, jooɗa mbinndaa capanɗe joy.»  
\v 7 O wii goɗɗo kasen: «Aan nee, hono foti ndewete-ɗaa?» Oon wii mo: «Caakuuji teemedere gawri ndewetee-mi.» O wii oon: «Ɓam dewtere maa ɲamaale, mbinndaa caakuuji capanɗe jetti.»  
\v 8 Kalfaaɗo oo mani howruujo ooɲiiɗo oo saabe ƴoyre mum. Sabi yimɓe adunankooɓe ɓee ɓuri yimɓe jeyaaɓe e fooyre Laamɗo ɓee ƴoƴande yimɓe hono mum'en.  
\v 9 Miin, miɗo wiya on: tewtee giɗiraaɓe, tewtiree ɓe jawdi aduna yalla so ndi timmii, oɗon njaɓɓitee e ley nguurndam nduumiiɗam. 
\p  
\v 10 Iisaa ɓeydi hen, wii: 
\p —Koolniiɗo e kulle pamare, hollan hoolaare e kulle teentiliiɗe. Jammbiiɗo e kulle pamare, jammboto e kulle teentiliiɗe duu.  
\v 11 Ndennoo, so on kollaali hoolaare e jawdi adunankoori ndii, homo fuu halfinta on jawdi ngoongaraari ndii?  
\v 12 Kasen duu so on kollaali hoolaare e jawdi jananndi, hono ndokkirte-ɗon ko njey-ɗon koo?  
\v 13 Golloowo fay gooto waawaa gollande halfaaɓe ɗiɗon, sabi naa joomum waɲii gooto, yiɗii keddiiɗo oo, naa nanngondirii e gooto oo, yoppii keddiiɗo oo. On mbaawaa gollidande Laamɗo e jawdi. 
\p  
\v 14 \w Farisa'en\w* ɓee ana kettindoo ɗum fuu. Nde wonnoo ɓe yiɓɓe kaalisi, eɓe njala mo.  
\v 15 O wii ɓe: 
\p —Onon, oɗon cenna ko'e mon yeeso yimɓe, kaa Laamɗo ana humpitii ɓerɗe mon. Sabi ko yimɓe teddinta koo, ana harmi to Laamɗo. 
\p  
\v 16 \w Sariya\w* oo e annabaaɓe ana ngoodunoo faa e jamaanu \w Yaayaa\w*. Gila e Yaayaa \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* oo ana ɓannginee. Gooto fuu ana haɓanoo naatude e makko.  
\v 17 Timmugol kammu e leydi ɓuri newaade diina ittude toɓɓere wootere e ley Sariya oo. 
\p  
\v 18 Ceerɗo jom suudu mum so ɓami goɗɗo fuu, jeenii. Kasen duu neɗɗo fuu ɓamɗo debbo ceeraaɗo, jeenii. 
\s1 Banndol haala arsukunte e Laajaru 
\p  
\v 19 —Waɗiino e ɓettaade, gorko arsukunte gooto parortonooɗo burmusuuje boɗeeje ɗaatuɗe, duuminooɗo e neema e weltaare.  
\v 20 Gorko uubaaɗo mo walaa fay huunde, biyeteeɗo Laajaru, ana lelinoo damal galle makko.  
\v 21 Ana yiɗunoo ɲaamde kedde makko, fay dawaaɗi ana ngarannoo ana mettoo uube makko ɗee.  
\v 22 Misikiino oo maayi, \w malaa'ika'en\w* naɓi ɗum faa to Ibarahiima. Arsukunte oo maayi kaɲum duu, iraa,  
\v 23 naati yiite. E ley jukkungo makko ngoo, o hunci gite makko, o soynii Ibarahiima to woɗɗi, Laajaru ana dow koyɗe mum.  
\v 24 O eewnii o wii: «Maamam Ibarahiima, yurmam, nel Laajaru suuwa hoore feɗeendu mum ley ndiyam, yalla ana ɓuumna ɗemngal am. Sabi mi torrike sanne ley ngee yiite.»  
\v 25 Kaa Ibarahiima wii: «Ɓinngel am, miccita a heɓii neema maa e ley nguurndam maa, Laajaru kaa bone heɓi. Jooni, kanko mo heɓan hinnee, aan torro-ɗaa.  
\v 26 Ko ɓuri ɗum fuu, ngaykaare mawnde woni hakkunde amen e mon. Ndennoo so won yiɗuɓe iwde to mon ngara ga amen, naa iwde ga amen njaha to mon, tawan mbaawaa.»  
\v 27 Arsukunte oo wii: «Ndennoo maama, miɗo ɲaage, nel Laajaru galle baabam,  
\v 28 sabi mi ɗalii ton miɲiraaɓe am njoyon worɓe, faa o jeertina ɓe pati ɓe ngara e oo nokku torra.»  
\v 29 Kaa Ibarahiima wii mo: «Eɓe njogii dewtere Muusaa e dewte annabaaɓe ɓee, yo ɓe kettindano ɗen.»  
\v 30 O jaabii ɗum: «Wanaa non, maamam Ibarahiima! Kaa so won iwɗo hakkunde maayɓe yehi to maɓɓe, ɓe tuuban.»  
\v 31 Ibarahiima wii mo: «So ɓe kettindanaaki Muusaa e annabaaɓe, fay iwɗo e hakkunde maayɓe waɗataa so ɓe ngoonɗina.» 
\c 17  
\s1 Haala luuttude e yaafeede 
\p  
\v 1 Iisaa wii taalibaaɓe mum ɓee: 
\p —Ko fergitata yimɓe faa luutta waasataa heɓeede, kaa bone woodanii laatiiɗo sabaabu majjum.  
\v 2 Haayre teddunde haɓɓee e daande joomum tippee ley geeci ɓuri moƴƴande ɗum, diina luuttinde gootel e koy ɗoo cukaloy.  
\v 3 Kaybee ko'e mon: so sakiike maa luuttii, ɲiŋaa ɗum. So tuubii, njaafo-ɗaa ɗum.  
\v 4 So o tooɲii ma cili jeɗɗi e ley ɲalooma gooto, o warti e maa cili jeɗɗi omo tuubane, njaafo-ɗaa mo. 
\s1 Haala goonɗinal e ɗowtaare 
\p  
\v 5 \w Nelaaɓe\w* ɓee mbii Moobbo oo: 
\p —Ɓeydan min goonɗinal. 
\p  
\v 6 Iisaa jaabii, wii: 
\p —So goonɗinal mon famɗiriino no ngeeƴu buyaage nii, so on mbiino kii ɗoo lekki ruggitoo, daroyoo ley geeci, ki ɗowtanto on. 
\p  
\v 7 Homo e mon maccuɗo mum demoowo naa duroowo mum wartata ladde so wiya ɗum ɲaamdu mum annii oon wakkati fuu?  
\v 8 Walaa! A wiyan mo moƴƴinane ɲaamdu, o lanndinoo yalla omo gollane faa ɲaamaa njaraa. Caggal mum, o ɲaama kanko duu. Wanaa non worri naa?  
\v 9 Yalla a yettan maccuɗo oo saabe waɗii ko njamir-ɗaa ɗum koo?  
\v 10 Onon duu hono non. So on ngaɗii huunde fuu ko njamire-ɗon, mbiyee: «Min maccoy tan, ko min kaani waɗude nii min ngaɗi.» 
\s1 No Iisaa selliniri seppaaɓe sappo 
\p  
\v 11 Nde Iisaa yahannoo \w Urusaliima\w* ndee, ƴaɓɓorii hakkunde leyɗe \w Samariya\w* e \w Galili\w*.  
\v 12 O wari faa o naata ngeenndi ngootiri, non seppaaɓe sappo worɓe peewti mo, ndarii to toowti,  
\v 13 eewnii, mbii: 
\p —Moobbo Iisaa, yurma min! 
\p  
\v 14 Nde o yiinoo ɓe ndee, o wii ɓe: 
\p —Njehee, kolloyee ko'e mon \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee. 
\p E ley yaadu maɓɓe nduu, ɓe cellinaa.  
\v 15 Gooto maɓɓe, nde yiinoo sellii ndee, wirfitii ana yetta Laamɗo e daande toownde.  
\v 16 O diccii yeeso Iisaa, o yetti ɗum. Oon yo Samariyanke.  
\v 17 Iisaa jaɓɓitii, wii: 
\p —Tama wanaa sappo ɓee fuu cellinaama? Hoto njeenayon ɓee nee ngoni?  
\v 18 Walaa miilɗo wirfitaade yetta Laamɗo so wanaa janano oo naa? 
\p  
\v 19 Caggal ɗum, o wii gorko oo: 
\p —Imma yaa e laawol maa, sabi goonɗinal maa danndii ma. 
\s1 No Laamu Laamɗo wardata 
\p  
\v 20 Nden \w Farisa'en\w* ɓee lamndii Iisaa mande \w Laamu Laamɗo\w* oo warata? O jaabii ɓe, o wii: 
\p —No Laamu Laamɗo wardata nii, yiyataake.  
\v 21 Fay gooto waawaa wiide omo nii naa omo naa. Anndee, Laamu Laamɗo ana hakkunde mon. 
\p  
\v 22 Caggal ɗum, o wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p —Wakkati waran mo muuyaton e mum yiide ɲalaaɗe \w Ɓii Neɗɗo\w* oo, fay so ɲannde wootere, kaa on njiyataa.  
\v 23 On mbiyete: «Omo too», naa «Omo gaa», pati njehee, pati njokkee ɓe.  
\v 24 Sabi no majere fooynirta kammu fuu nii, hono non Ɓii Neɗɗo laatortoo ɲannde gartol mum.  
\v 25 Kaa ko adii ɗum, ana tilsi o torree torraaji keewɗi, yimɓe oo ɗoo jamaanu tippitoo mo.  
\v 26 No wa'unoo e wakkati Nuuhu nii, hono non kasen wa'ata e ɲalaaɗe Ɓii Neɗɗo:  
\v 27 yimɓe ana ɲaama, ana njara, ana ndewla, ana ndewlee, faa ɲannde Nuuhu naati laana kaa. Nii ilam tuufaanu ɗam wari, halkiri ɓe fuu.  
\v 28 Wa'an hono no wakkati Luuɗu nii, yimɓe ana ɲaama, ana njara, ana cooda, ana cootta, ana ndema, ana maha.  
\v 29 Kaa nde Luuɗu yaltunoo Sodooma ndee, Laamɗo tomni yiite e sitti, halki ɓe fuu.  
\v 30 Hono non ɲannde ɓanngugol Ɓii Neɗɗo oo duu wa'ata.  
\v 31 Ɲannde nden, mo ɗum tawi dow bene, tawi kaaki mum ana ley suudu, pati wiya jippanto ɗi. Mo ɗum tawi gese, pati hoota cuuɗi.  
\v 32 Miccitee jom suudu Luuɗu oo.  
\v 33 Neɗɗo fuu tewtuɗo danndude yonki mum, waasan ki, kaa neɗɗo fuu baasuɗo ki, danndan ki.  
\v 34 Miɗo haalana on: e oon jemma, yimɓe ɗiɗon leldiiɓe e daɗɗo wooto, gooto maɓɓe naɓete, goɗɗo oo yoppee.  
\v 35 Rewɓe ɗiɗon undooɓe, gooto mum'en naɓete, goɗɗo oo yoppee. [  
\v 36 \f + \fr 17:36 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 36:\fq Worɓe ɗiɗon wonɓe e ngesa ngoota, gooto mum'en naɓete, goɗɗo oo yoppee.\f*] 
\p  
\v 37 Taalibaaɓe ɓee njaɓɓitii, mbii mo: 
\p —Kalfaaɗo, hoto ɗum waɗata? 
\p O wii ɓe: 
\p —Ɗo jiibe ngoni fuu, ɗon dute kawritata. 
\c 18  
\s1 Banndol haala caroowo ooɲiiɗo 
\p  
\v 1 Iisaa waɗani ɓe \w banndol\w* faa hollita ɓe ana tilsi ɓe nduumoo e \w duwaawu\w*, pati ɓe njeeboo.  
\v 2 O wii: 
\p —Caroowo gooto mo hulataa Laamɗo, yaagataako fay gooto, ana wonnoo e ngeenndi ngootiri.  
\v 3 Debbo mo gorum maayi ana ley ndiin ngeenndi. Ana warannoo e caroowo oo, wiya: «Wallam faa mi hewta goonga hakkunde am e kaɓdo am oo.»  
\v 4 Caroowo oo deƴƴinii faa ɓooyi. Kaa sakitii o wii hoore makko: «Fay so taweede mi hulataa Laamɗo mi yaagataako fay gooto duu,  
\v 5 mi wallan debbo oo faa o hewta goonga makko, sabi omo torra kam, yalla omo sukkita noppi am.» 
\p  
\v 6 Caggal ɗum, Iisaa wii: 
\p —On nanii ko caroowo ooɲiiɗo oo wii naa?  
\v 7 Laamɗo nee wallataa suɓaaɓe mum wullitotooɓe ɗum jemma e ɲalooma ɓee fuu faa ɓe kewta goonga maɓɓe naa? Mo jaabantaako ɓe law naa?  
\v 8 Miɗo haalana on: o wallan ɓe law. Kaa so \w Ɓii Neɗɗo\w* waroyii, omo tawa goonɗinɓe mo e leydi ndii naa? 
\s1 Banndol haala Farisanke e duwaaɲe 
\p  
\v 9 Yimɓe jogoriiɓe ko'e mum'en yo fooccitiiɓe, njataaki woɓɓe, ɓeen o waɗani ngol \w banndol\w*: 
\p  
\v 10 —Worɓe ɗiɗon naati ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, faa ngaɗa \w duwaawu\w*. Gooto oo \w Farisanke\w*, goɗɗo oo \w duwaaɲe\w*.  
\v 11 Farisanke oo darii ana duworoo ley ɓernde mum hono nii: «Laamɗo, mi yettirii ma ko mi nanndaali e yimɓe heddiiɓe ɓee, ɗum woni wuyɓe e ooɲiiɓe e jeenooɓe, e ko mi nanndaali e oo ɗoo duwaaɲe koo.  
\v 12 Miɗo hoora yontere fuu cili ɗiɗi, miɗo itta jakka e huunde fuu ko keɓu-mi.»  
\v 13 Duwaaɲe oo nee darii to toowti, huli fay tiggitaade kammu, jurginii, ana wiya: «Laamɗo yurmam, mi luuttoowo.»  
\v 14 Haya, miɗo wiya on: oo hooti yo nanngiraaɗo pooccitiiɗo, wanaa oo too. Sabi mawninkiniiɗo fuu leyɗinte, leyɗinkiniiɗo fuu toownete. 
\s1 No Iisaa duwanorii cukaloy 
\p  
\v 15 Won waddanɓe Iisaa cukaloy keccoy, yalla omo mema koy. Kaa nde taalibaaɓe ɓee njiinoo ɗum ndee, ndarii ana njahoo e yimɓe ɓee.  
\v 16 Non Iisaa noddi taalibaaɓe ɓee, wii ɗum'en: 
\p —Accee cukaloy koy ngara e am, pati kaɗee koy, sabi wa'uɓe no makkoy nii ɓee njey \w Laamu Laamɗo\w* oo.  
\v 17 Miɗo haalana on goonga: mo jaɓiraali Laamu Laamɗo oo no cukalel nii fuu, naatataa hen! 
\s1 No Iisaa e gorko arsukunte ngaddi 
\p  
\v 18 Gooto e hooreeɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* lamndii mo, wii: 
\p —Moobbo moƴƴo, koɗum kaan-mi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 19 Iisaa wii mo: 
\p —Ko saabii so aɗa noddira kam moƴƴo? Moƴƴo walaa so wanaa gooto, oo woni Laamɗo.  
\v 20 Aɗa anndi ɗii ɗoo sariyaaji: «Pati jeenu, pati ɲaaɗu hoore, pati wujju, pati seeda fenaande, teddin inna maa e baam maa.»\f + \fr 18:20 \ft Pergu 20.12-16; Fillitagol Tawreeta 5.16-20\f* 
\p  
\v 21 Hooreejo oo jaabii mo, wii: 
\p —Miɗo haybi ɗum fuu gila e cukaaku am. 
\p  
\v 22 Nde Iisaa nanunoo ɗum ndee, wii mo: 
\p —Aɗa ɲakoraa huunde wootere: soottu ko njogi-ɗaa koo fuu, ndokkaa kaalisi oo misikiina'en. Nden, a heɓan jawdi dow kammu. Caggal ɗum, ngaraa, njokkaa kam. 
\p  
\v 23 Kaa nde mo nanunoo ɗum ndee, mo ɲirɓinii, sabi o arsukunte ɲolɗo.  
\v 24 Iisaa ƴeewi mo, wii: 
\p —Hee naatugol arsukunte e \w Laamu Laamɗo\w* ana tiiɗi!  
\v 25 Sabi ƴaɓɓoraade ngelooba e wuddere mesalal ɓuri newaade, diina naatugol arsukunte e Laamu Laamɗo. 
\p  
\v 26 Hettindantooɓe mo ɓee mbii: 
\p —Ndennoo, homo woni kisoowo? 
\p  
\v 27 Iisaa jaabii: 
\p —Ɗo yimɓe ɗum laatataako, kaa eɗum laatoo to Laamɗo. 
\p  
\v 28 Piyeer jaɓɓitii, wii: 
\p —Minen, min njoppii ko min njogii fuu, min njokkii e maa. 
\p  
\v 29 O wii ɓe: 
\p —Miɗo haalana on goonga: neɗɗo fuu joppirɗo galle mum naa jom suudu mum naa sakiraaɓe mum naa saaraaɓe mum naa sukaaɓe mum saabe Laamu Laamɗo,  
\v 30 heɓan cowe keewɗe e oo ɗoo wakkati mo ngon-ɗen e mum jooni, heɓa nguurndam nduumiiɗam e wakkati garoyoowo oo duu. 
\s1 No Iisaa sapporii nde tataɓere maayde mum e wuurtugol mum 
\p  
\v 31 Iisaa noddi taalibaaɓe mum sappo e ɗiɗon ɓee, wii ɗum'en: 
\p —Kettinee, eɗen nii ŋabbita \w Urusaliima\w*. Ko annabaaɓe mbinndunoo haala \w Ɓii Neɗɗo\w* koo fuu, tabitan.  
\v 32 Sabi o waɗete e juuɗe heeferɓe, ɓe njaayra mo, ɓe torra mo, ɓe tutta e makko,  
\v 33 ɓe piya mo dorri, ɓe mbara mo. Kaa ɲalooma tataɓo oo, mo wuurtan. 
\p  
\v 34 Taalibaaɓe ɓee paamaali haala kaa. Maanaa makka suuɗanike ɓe, ɓe anndaa ko o yiɗi wiide. 
\s1 No Iisaa wumtiniri bumɗo 
\p  
\v 35 Nde Iisaa ɓadinoo Yeriko ndee, tawi bumɗo ana jooɗii sera laawol ngol, ana garbinoo.  
\v 36 Oon maati jamaa ana ƴaɓɓoo, lamndii ko ɗum woni?  
\v 37 Ɓe mbii mo: 
\p —Iisaa Nasaraatunke oo ɓettotoo ɗoo. 
\p  
\v 38 O wulli, o wii: 
\p —Iisaa, \w taanii Daawuuda\w*, yurmam! 
\p  
\v 39 Ardiiɓe ɓee ndarii ana njahoo e makko, ana mbiya o deƴƴinoo. Kaa o ɓeydii wullude, omo wiya: 
\p —Taanii Daawuuda, yurmam! 
\p  
\v 40 Iisaa darii yamiri ɓe ngadda mo e mum. Nde mo ɓadinoo ndee, Iisaa lamndii mo, wii: 
\p  
\v 41 —Koɗum njiɗ-ɗaa mi waɗane? 
\p O wii: 
\p —Moobbo, mi hewta gite am! 
\p  
\v 42 Iisaa wii mo: 
\p —Wumtu, goonɗinal maa danndii ma. 
\p  
\v 43 Ɗon e ɗon o wumti, o jokki e mum, omo yetta Laamɗo. Nde yimɓe ɓee njiinoo ɗum ndee, ndarii ana njetta Laamɗo. 
\c 19  
\s1 No Jakayus goonɗiniri Iisaa 
\p  
\v 1 Iisaa naati Yeriko, ana seeka ngeenndi ndii.  
\v 2 Gorko biyeteeɗo Jakayus ana wonnoo ton. O hooreejo \w duwaaɲe'en\w*, o arsukunte duu.  
\v 3 Omo yiɗunoo yiide Iisaa faa o annda ko woni, kaa o ronkii saabe ɓillondiral, nde wonnoo mo daɓɓo.  
\v 4 O dogi, o arditii, o ŋabbi lekki ɗo Iisaa ƴaɓɓortoo ɗoo faa o yiya ɗum.  
\v 5 Nde Iisaa yottinoo nokku oo ndee, tiggitii, yii mo, wii: 
\p —Jakayus, yaawnu jippa, sabi ana haani mi jippoo galle maa hannde. 
\p  
\v 6 Jakayus yaawni jippii, jaɓɓorii mo seyo.  
\v 7 Yiiɓe ɗum ɓee fuu keddii ana ŋurŋurta, ana mbiya: 
\p —O jippanoyike luuttoowo. 
\p  
\v 8 Kaa Jakayus darii yeeso Iisaa, wii: 
\p —Moobbo, mi hokkan feccere jawdi am fuu misikiina'en. So won mo teetu-mi huunde, mi yoɓan ɗum cowe nay. 
\p  
\v 9 Iisaa wii mo: 
\p —Hannde, kisindam naatii e oo galle, sabi oo duu yo taanii Ibarahiima!  
\v 10 Sabi \w Ɓii Neɗɗo\w* warii tewtude majjuɓe faa hisina ɗum'en. 
\s1 Banndol haala mutakal 
\p  
\v 11 Yimɓe ana ngondi e hettindaade haala Iisaa, faa o fawi hen \w banndol\w* gonngol. Sabi o ɓadike \w Urusaliima\w*, kasen duu yimɓe miilii \w Laamu Laamɗo\w* ɓanngan jooni temmbu.  
\v 12 O wii: 
\p —Gorko dimo ɗor yehi leydi ngoɗɗundi faa lamminee, caggal ɗum, warta.  
\v 13 O noddi kaadime'en makko sappo, o hokki gooto maɓɓe fuu mutakal kaŋŋe, o wii ɓe: «Njaagoree faa mi warta.»  
\v 14 Kaa nde wonnoo yimɓe ngeenndi makko njiɗaa mo, ɓe immini nelaaɓe caggal makko, ɓe mbii: «Min njiɗaa o laamoo min.»  
\v 15 Nde mo lamminaa so mo warti ndee, mo yamiri mo noddanee kaadime'en ɓe mo halfini jawdi ɓee, faa mo annda ko gooto maɓɓe fuu tinorii e jaagu mum oo.  
\v 16 Arano oo wari, wii: «Kalfaaɗo, mutakal maa ngal tinike mutakal sappo.»  
\v 17 O wii ɗum: «Golle maa gasii sanne kaadime lobbo. Nde wonnoo a hoolnike e ko famɗi, mi lamminii ma geelle sappo.»  
\v 18 Ɗiɗaɓo oo wari, wii: «Kalfaaɗo, mutakal maa ngal tinike mutakal joy.»  
\v 19 O wii: «Aan duu, mi lamminii ma geelle joy.»  
\v 20 Caggal ɗum, goɗɗo kasen wari, wii: «Kalfaaɗo, annii mutakal maa, mi piɓunooɗo ngal e fetalaare  
\v 21 sabi miɗo hule. Sabi a gorko ɲaaɗuɗo, aɗa ɓama ko a resaali, aɗa hetta ɗo a aawaali.»  
\v 22 O wii ɗum: «Dara! Haalaaji maa jaati cariran-maa-mi, aan kaadime laaliiɗo. Aɗa anndi mi gorko ɲaaɗuɗo, mi ɓaman ko mi resaali, mi hettan ɗo mi aawaali.  
\v 23 Ko saabii so a waɗaali jawdi am ndii e ley banki, yalla ana daɲa ko keɓu-mi hen so mi wartoyii?»  
\v 24 Caggal ɗum, kalfaaɗo oo wii kaadime'en mum ɓee: «Teetee mo mutakal ngal, ndokkon ngal jogiiɗo mutakal sappo oo.»  
\v 25 Ɓe mbii mo: «Kalfaaɗo, kanko, omo jogii mutakal sappo.»  
\v 26 O wii: «Miɗo haalana on, jogiiɗo fuu ɓeydante, kaa mo walaa, fay seeɗa mo jogii oo teetete.  
\v 27 Kaa wayɓe am ɓe njiɗaa mi laamoo ɗum'en ɓee, ngaddee ɓe ɗoo, mbaron ɓe yeeso am.» 
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\p  
\v 28 Nde Iisaa tilinoo haalde ɗum ndee, ardii woɓɓe ɓee, ŋabbiti fa'i \w Urusaliima\w*.  
\v 29 Nde o ɓadinoo Baytifaaji e Baytaniya hedde waamnde haayre wiyeteende Jaytun, o neli taalibaaɓe makko ɗiɗon,  
\v 30 o wii ɓe: 
\p —Njehee, naatoyee e ngeenndi ngonndi yeeso mon ndii, on tawan mola ndakiiwa nga fay gooto waɗɗaaki abada ana haɓɓii. Kumton nga, ngaddon nga ɗoo.  
\v 31 So won biiɗo on, «Ko saabii so oɗon kumta nga?» mbiyon ɗum hono nii: «Moobbo ana haajaa nga.» 
\p  
\v 32 Nelaaɓe ɓee njehi, tawri no o wiiri ɗum'en nii.  
\v 33 E ley humtugol maɓɓe mola ngaa, jeyɓe mola ngaa ɓee mbii: 
\p —Ko kumtirton mola ngaa? 
\p  
\v 34 Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Moobbo ana haajaa nga. 
\p  
\v 35 Nii ɓe naɓani Iisaa mola ngaa, ɓe njappi e magga saayaaji maɓɓe, o waɗɗii.  
\v 36 No o yaarata nii, ɓe mbeerti saayaaji maɓɓe dow laawol ngol.  
\v 37 Nde o faandii Urusaliima ndee, hedde jipporde waamnde haayre wiyeteende Jaytun, tawi taalibaaɓe ɓee fuu ana keewi seyo, ndarii ana njetta Laamɗo e daande toownde, saabe deental kaayɗe ɗe ɓe njiinoo ɗee.  
\v 38 Eɓe mbiya: 
\p —Barke woodanii kaananke gardoowo e dow innde Joomiraaɗo!\f + \fr 19:38 \ft Jabuura 118.26\f* Jam dow kammu. Teddeengal woodanii Laamɗo Toowɗo! 
\p  
\v 39 Yoga e \w Farisa'en\w* tawaaɓe e jamaa oo ɓee mbii mo: 
\p —Moobbo, haja taalibaaɓe maa ɓee! 
\p  
\v 40 O jaabii ɓe, o wii: 
\p —Miɗo haalana on, so kamɓe ɓe ndeƴƴii, kaaƴe ɗee ngattata wullude! 
\s1 No Iisaa woyirani Urusaliima 
\p  
\v 41 Nde o ɓadinoo, so o yii ngeenndi ndii ndee, o woyi ndi,  
\v 42 o wii: 
\p —So aan duu, aɗa anndunoo hannde ko hokkete jam…! Kaa jooni, ɗum suuɗaama e gite maa.  
\v 43 Ɲalaaɗe ngaran nde wayɓe maa moƴƴinta cuuɗorɗe, pile, ɓille,  
\v 44 ngurjine, kalke aan e ɓiɓɓe maa fuu. Ɓe njoppataa e maa fay haayre wootere ana fawii dow wonnde, sabi a annditaali wakkati mo Laamɗo wari faabaade ma oo. 
\s1 No Iisaa ribbiri jaagotooɓe ley Suudu Dewal Mawndu 
\p  
\v 45 Caggal ɗum, o naati daalaare \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, o darii omo ribba jaagotooɓe,  
\v 46 omo wiya ɗum'en: 
\p —Ana winndii: «Suudu am laatoto rewrudu Laamɗo»,\f + \fr 19:46 \ft Esaaya 56.7; Yeremiya 7.11\f* kaa onon, on ngaɗii ndu suuɗorde yanooɓe. 
\p  
\v 47 Iisaa ana waajoo ɲannde fuu ley Suudu Dewal Mawndu nduu. Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* e mawɓe leɲol ngol ɓee ana ndaara no masinbinira mo,  
\v 48 kaa ɓe ndonkii heɓude laawol, sabi yimɓe ɓee ana ngattani haalaaji makko ɗii hakkille faa sanne. 
\c 20  
\s1 Ɗo yamiroore golle Iisaa iwri 
\p  
\v 1 Ɲannde wootere Iisaa ana janngina yimɓe ley daalaare \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu. E ley no o jannginirta ɓe \w Kabaaru Lobbo\w* oo nii, mawɓe ɓee e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* ngari e makko,  
\v 2 mbii mo: 
\p —Yamiroore hende ngollirtaa ko ngollataa koo? Homo yamir maa ngollaa ɗum? 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Miin duu, huunde wootere tan lamndotoo-mi on. Njaabo-ɗon kam ɗum:  
\v 4 \w lootogal batisima\w*\w Yaayaa\w* ngal, to Laamɗo iwri naa to yimɓe? 
\p  
\v 5 Ɓe ndawridi hakkunde maɓɓe, ɓe mbii: 
\p —So en mbii to Laamɗo, o wiyan: «Ndennoo ko saabii so on ngoonɗinaali Yaayaa?»  
\v 6 Kaa so en mbii «yimɓe», jamaa oo wedoto en kaaƴe, sabi ɓe fuu eɓe taƴori Yaayaa yo annabaajo. 
\p  
\v 7 Non ɓe njaabii ɓe anndaa to lootogal batisima Yaayaa iwri.  
\v 8 Iisaa wii ɓe: 
\p —Haya miin duu, mi haalantaa on yamiroore nde ngolliran-mi ko ngollan-mi koo. 
\s1 Banndol haala remooɓe bonɓe 
\p  
\v 9 Iisaa fuɗɗi haalande yimɓe ngol \w banndol\w*, wii: 
\p —Neɗɗo gooto tuti ngesa peguuje, hasiri nga remooɓe, dawi. O ɓooyi e dawol makko ngol.  
\v 10 Nde teɓugol yottinoo, o neli golloowo makko to remooɓe ɓee too, ɓe ngaddanoya mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe peguuje ɗee. Kaa remooɓe ɓee pii nelaaɗo oo, mbirfini ɗum juuɗe teete.  
\v 11 O neli e maɓɓe golloowo goɗɗo, ɓe pii oon duu, ɓe koyni ɗum, ɓe mbirfini ɗum juuɗe teete.  
\v 12 O neli kasen golloowo tataɓo, ɓe mbarmini oon, ɓe ndibbi ɗum.  
\v 13 E oon wakkati, jom ngesa oo wii: «Hono ngaɗan-mi? Ooho, mi nelan ɓiyam gorko korsuɗo oo, yaama ɓe njaagoo mo!»  
\v 14 Kaa nde remooɓe ɓee njiinoo ɓiɗɗo oo ndee, mbiyondiri hakkunde mum'en: «Oo woni donoowo mo, mbaren mo, keddoro-ɗen ngesa ngaa!»  
\v 15 Ɓe mbedii mo to caggal ngesa too, ɓe mbari mo. Jooni nee, hono jom ngesa oo waddata e maɓɓe?  
\v 16 O waran, o halka remooɓe ɓee, o hasira ngesa ngaa woɓɓe. 
\p Nde yimɓe ɓee nannoo ɗum ndee, mbii: 
\p —Pati hono majjum laato! 
\p  
\v 17 Iisaa ƴeewi ɓe, wii: 
\p —Ndennoo, koɗum woni maanaa ko winndii koo: 
\q1 «Haayre nde mahooɓe ɓee tippitii ndee, 
\q1 kaɲum laatii haayre ɓurnde fuu teentilaade e maadi ndii»?\f + \fr 20:17 \ft Jabuura 118.22\f* 
\m  
\v 18 Neɗɗo fuu caamɗo e nden haayre, helan. Neɗɗo fuu mo nde saami e mum, noƴoto. 
\p  
\v 19 \w Dunkee'en Sariya\w* e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* paamii banndol ngol e mum'en fewti. Ɓe njiɗiino nanngude mo ɗon e ɗon, kaa ɓe kulii yimɓe. 
\s1 Haala yoɓugol lampo 
\p  
\v 20 \w Dunkee'en Sariya\w* e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ngattani Iisaa hakkille, neli horooɓe nanndinkiniiɓe e moƴƴuɓe, yalla ana keɓa e haala makko laawol, ngaɗa mo e juuɗe goforneer laamiiɗo leydi ndii oo, sara ɗum.  
\v 21 Ɓeen lamndii mo: 
\p —Moobbo, miɗen anndi ko kaalataa koo e ko mbaajoto-ɗaa koo yo goonga, miɗen anndi a ɓurdintaa yimɓe, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga.  
\v 22 Minen nee, ana dagoo min ndokka kaananke \w Roma\w* mawɗo oo lampo naa dagaaki? 
\p  
\v 23 Nde wonnoo o faamii hiila maɓɓe kaa, o wii ɓe: 
\p  
\v 24 —Kollee kam mbuuɗu cardi! Natal homo e innde homo woni ɗoo? 
\p Ɓe mbii: 
\p —Kaananke Roma. 
\p  
\v 25 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Ndennoo ndokkee kaananke Roma oo ko jey, ndokkee Laamɗo duu ko jey. 
\p  
\v 26 Ɓe ndonki heɓude laawol e ko mo haalata yeeso yimɓe koo, jaabu makko oo haaynii ɓe, ɓe ndeƴƴinii. 
\s1 Haala immitagol maayɓe 
\p  
\v 27 Yoga e waalde \w Saduki'en\w* ngari e Iisaa. Kamɓe ngoni fennuɓe immital. Ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p  
\v 28 —Moobbo, Muusaa yamirii en, so neɗɗo ɓamii debbo, maayii, heɓaali ɓiɗɗo, miɲum naa mawnum ɓamta debbo oo, yalla ana heɓana maayɗo oo ɓeyngu.  
\v 29 Waɗiino e ɓettaade rimdaaɓe njeɗɗon. Arano oo ɓami debbo, maayi, heɓaali ɓiɗɗo.  
\v 30 Ɗiɗaɓo oo ɓamti debbo oo, maayi,  
\v 31 tataɓo oo jokki hen. Hono nii njeɗɗon ɓee fuu ɓamiri mo, ɗalaali ɓiɗɗo.  
\v 32 Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oo duu maayi.  
\v 33 Ndennoo, ɲannde immital, homo e maɓɓe debbo oo laatotoo jom suudu mum? Sabi ɓe njeɗɗon fuu ɓe ɓamiino mo. 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —Yimɓe oo jamaanu ana ɓama, ana ɓamee.  
\v 35 Kaa haandinaaɓe e nguurndam janngo, kaɲum e immitagol ɓee, ɓamataa, ɓamataake,  
\v 36 sabi ɓe mbaawaa maayde kasen. Ɓe laatoto no \w malaa'ika'en\w* nii, ɓe ɓiɓɓe Laamɗo, sabi ɓe immitike e maayde.  
\v 37 Kaa ko maayɓe immitoto koo, fay Muusaa sappike ɗum e ley haala wuutuure. Sabi ton o noddiri Joomiraaɗo oo «Laamɗo Ibarahiima e Laamɗo Isiyaaka e Laamɗo Yaakuuba.»\f + \fr 20:37 \ft Pergu 3.6\f* 
\v 38 Laamɗo yo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.\f + \fr 20:38 \ft Gila e jamaanu Muusaa tawi Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayii gila ko ɓooyi. Ko Laamɗo wii yo Laamɗo maɓɓe koo, holli eɓe nguuri.\f* Sabi banngal makko yimɓe fuu yo wuurɓe! 
\p  
\v 39 Yoga e \w dunkee'en Sariya\w* mbii: 
\p —Moobbo, a haalii goonga. 
\p  
\v 40 Caggal ɗum, ɓe cuusaali lamndaade mo fay huunde. 
\s1 Kabaaru Almasiihu e Daawuuda 
\p  
\v 41 Iisaa wii ɓe: 
\p —Hono ɓe mbaawiri wiide \w Almasiihu\w* yo taanii Daawuuda?  
\v 42 Daawuuda e hoore mum wii e ley dewtere mum Jabuura: 
\q1 «Joomiraaɗo wii Joomam: 
\q1 Jooɗa ɲaamo am, 
\q2  
\v 43 faa mi waɗa njaɓɓaa wayɓe maa.»\f + \fr 20:43 \ft Jabuura 110.1\f* 
\m  
\v 44 Daawuuda «Joomam» noddirta mo, ndennoo, hono mo laatortoo taanum tan? 
\s1 No Iisaa feliri dunkee'en Sariya 
\p  
\v 45 Nde wonnoo yimɓe ɓee fuu ana kettindanoo mo, o wii taalibaaɓe makko ɓee: 
\p  
\v 46 —Ndeentee e \w dunkee'en Sariya\w* yiɗuɓe yiiloraade saayaaji mawɗi e jowteede ley luumooji, fooɗantooɓe joolle ɓurɗe teddude e ley cuuɗi \w baajorɗi\w* e ley yanngeeji fuu.  
\v 47 Eɓe teeta cuuɗi rewɓe talka'en ɓe worɓe mum'en maayi, eɓe njuutina \w duwaawuuji\w* maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e moƴƴuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede e maɓɓe. 
\c 21  
\s1 Haala sadaka ɓurɗo moƴƴude 
\p  
\v 1 Iisaa hunci gite, yii arsukunte'en ana ngaɗa \w sadakaaji\w* mum'en e keesu sadaka oo.  
\v 2 Mo yii debbo misikiino mo gorum maayi, kaɲum duu ana waɗa hen buuɗi ɗiɗi.  
\v 3 E ley ɗum, o wii: 
\p —Miɗo haalana on goonga: oo debbo misikiino, ko o waɗi e ley keesu oo koo, ɓuri ko ɓee too fuu ngaɗi hen koo.  
\v 4 Sabi ɓe fuu, ko bonnantaa ɓe huunde tan ɓe ngaɗi hen, kaa kanko debbo oo, ko o hasindini e mum o waɗi hen, ko o jogii faa o wuurda koo fuu. 
\s1 Haala taagumansaaji kollooji timmooɗe aduna 
\p  
\v 5 Won yogaaɓe ana kaala haala \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, no ndu ŋarɗiniraa kaaƴe e kulle cakkaaɗe. Nden Iisaa wii: 
\p  
\v 6 —Ko njiyaton koo, wakkati waran nde fay haayre wootere heddataako ɗoo ana fawii dow wonnde, fuu wurjinte. 
\p  
\v 7 Ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Moobbo, humpitin min nde ɗum waɗata. Taagumansa homo hollata waɗugol kuɗɗe ɗee fuu? 
\p  
\v 8 O wii: 
\p —Ndeentee pati on ƴoɲɲe. Heewɓe ngardan innde am, mbiya: «Miin woni kanko», «Wakkati oo ɓadike». Pati njokkee ɓe.  
\v 9 So on nanii golowole e murtereeji, pati kulee. Ana tilsi ɗum waɗa tafon, kaa ɗum wanaa timmooɗe ɗon e ɗon. 
\p  
\v 10 O jokki wiide: 
\p —Leɲol haɓan e leɲol, laamu haɓan e laamu,  
\v 11 dimmbanɗe leydi mawɗe e yolbereeji ngaɗan, ɲawuuji bonɗi ngaran e nokkuuje yogaaje, kulle kulɓiniiɗe e taagumansaaji mawɗi ɓanngan dow kammu.  
\v 12 Kaa gila ɗum fuu ɗum waɗaali, yimɓe nanngan on, torra on cara on ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, mbede-ɗon e kasu, naɓe-ɗon yeeso kaanankooɓe e sarooɓe saabe am.  
\v 13 Ɗum hokkan on seettanaade kam.  
\v 14 Piɓee anniya e ɓerɗe mon mbaason lanndinanaade no ndanndirton ko'e mon,  
\v 15 sabi mi hokkan on waawde haala, mi hokkan on hakkilantaaku ko wayɓe mon ɓee fuu mbaawaa salaade naa yeddude.  
\v 16 Saaraaɓe mon e sakiraaɓe mon e koreeji mon e giɗiraaɓe mon, kaɲum'en njammbotoo on, mbara yoga e mon.  
\v 17 Yimɓe fuu mbaɲan on saabe am,  
\v 18 kaa fay leembol ko'e mon majjataa.  
\v 19 Muɲal mon ndanndirton yonkiiji mon. 
\s1 No Urusaliima halkirtee e no Ɓii Neɗɗo oo wartirta 
\p  
\v 20 —Nde njii-ɗon \w Urusaliima\w* ana filaa konuuji fuu, anndee helde mum ɓadike.  
\v 21 Oon wakkati, ɓe ɗum tawi \w Yahuudiya\w* fuu, yo ndogu peewa baamle kaaƴe, ɓe ɗum tawi e ley ngeenndi ndii fuu, yo njaltu e mayri, tawaaɓe ladde duu, pati naattu ngeenndi ndii.  
\v 22 Sabi ɗeen ɲalaaɗe yo ɲalaaɗe yoɓtagol, faa ko winndii koo fuu tabita.  
\v 23 Bone woodanii haamili'en e muyninooɓe ley ɗeen ɲalaaɗe! Sabi torraaji mawɗi njanan e leydi ndii, jukkungo jippoo e leɲol ngol.  
\v 24 Ɓe camminirte kaafaawi, ɓe nanngee, ɓe naɓee hakkunde heeferɓe. Ɓeen ndippan e Urusaliima faa nde wakkati mum'en timmi. 
\p  
\v 25 Taagumansaaji ngaɗan e naange e lewru e koode. Kulol waɗan e leydi ndii, faa leɲi ɗii fuu mbemmbee saabe dillere geeci e bempeeje mum.  
\v 26 Yimɓe moɗoto saabe kulol so miilike albalaawu jippotooɗo e aduna oo, sabi fay kulle gonɗe dow kammu ɗee ndimmboto.  
\v 27 E oon wakkati, \w Ɓii Neɗɗo\w* oo yiyete, ana wara e duule, ana warda baawɗe e teddeengal manngal.  
\v 28 Onon, so ɗum fuɗɗii waɗude, ceyo-ɗon, njoonndoro-ɗon soottiteede mon ɓadike. 
\s1 Banndol haala ibbe 
\p  
\v 29 Caggal ɗum, o haalani ɓe ngol \w banndol\w*: 
\p —Taykitee ibbe e leɗɗe goɗɗe ɗee fuu.  
\v 30 So on njii ɗe mbillitii, oɗon anndi onon e ko'e mon, ndunngu ɓadike.  
\v 31 Hono non, so on njii ɗeen kulle ana ngaɗa, anndee \w Laamu Laamɗo\w* oo ɓadike.  
\v 32 Miɗo haalana on goonga: oo jamaanu timmataa, tawee kuɗɗe ɗee fuu ngaɗaali.  
\v 33 Kammu e leydi timman, kaa haalaaji am ɗii timmataa abada. 
\s1 Haala jeertanagol gartol Almasiihu 
\p  
\v 34 —Ndeenee ko'e mon pati ɓerɗe mon metta, so kebbinoro-ɗon yaraawo faa cigiron, so cuŋlanon aduna, so ɲannde gartol \w Almasiihu\w* ndee juhira on  
\v 35 no piccal nii. Sabi ende wara dow yimɓe aduna fuu.  
\v 36 Ndennoo, njeerto-ɗon wakkati fuu, nduwo-ɗon, yalla oɗon keɓa daɗude e ɗeen kulle gaɗooje fuu, mbaawon daraade yeeso \w Ɓii Neɗɗo\w* oo. 
\p  
\v 37 Ɲalooma, Iisaa ana waajoo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, jemma, o yaltan, o waaloya dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun.  
\v 38 Yimɓe fuu ana immoo, ana njaha to Suudu Dewal Mawndu too gila beetee kecco faa kettindanoo mo. 
\c 22  
\s1 No hooreeɓe ndawriri faa nannga Iisaa 
\p  
\v 1 Wakkati \w iidi mo buuru ƴuufinaaka\w* biyeteeɗo \w Paska\w* oo ɓadike.  
\v 2 Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w* ɓee ana tewta no mbarda Iisaa, kaa eɓe kula yimɓe ɓee. 
\p  
\v 3 Nden \w Ibiliisa\w* naati e Yahuuda annditirteeɗo Isikariyota, jeyaaɗo e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee.  
\v 4 Yahuuda yehi haaldoyi e hooreeɓe yottinooɓe sadaka e haybooɓe \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu no o waɗira Iisaa e juuɗe mum'en.  
\v 5 Ɓe ceyii, ɓe podani mo ɓe njeenan mo kaalisi.  
\v 6 O jaɓi, omo fiya dabare no o jammbortoo Iisaa tawa yimɓe ɓee kumpitaaki. 
\s1 Haala lanndinanaade hiraande iidi Paska 
\p  
\v 7 \w Iidi mo buuru ƴuufinaaka\w*, nde ɓe mboownoo hirsude jawɗi \w Paska\w* ndee, yottii.  
\v 8 Nden Iisaa neli Piyeer e Yuhanna, wii ɗum'en: 
\p —Njehee lanndinanee en hiraande iidi Paska faa ɲaamen. 
\p  
\v 9 Ɓe lamndii mo: 
\p —Hoto njiɗ-ɗaa min lanndinoyoo nde? 
\p  
\v 10 O wii ɓe: 
\p —Ƴeewee, so on naatii ngeenndi ndii, on kawran ton e gorko, ana roondii mbulku ndiyam. Njokkee e makko faa e galle ɗo mo naatata ɗoo,  
\v 11 mbiyon jom galle oo: «Moobbo wii suudu hondu ɲaamdata e taalibaaɓe mum ɓee hiraande iidi Paska?»  
\v 12 O hollan on sooro manngo paraango, ton lanndinanto-ɗon en ɗum. 
\p  
\v 13 Ɓe njehi, ɓe tawri hono no o wii ɓe nii, ɓe lanndinii hiraande Paska ndee. 
\s1 No Iisaa hiirtidorii e taalibaaɓe mum hiraande iidi Paska 
\p  
\v 14 Nde wakkati oo yottinoo ndee, o jooɗii kanko e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee.  
\v 15 O wii ɓe: 
\p —Miɗo yiɗi ɲaamdude e mon sanne hiraande \w Paska\w* ndee, gila mi torraaka.  
\v 16 Sabi miɗo wiya on: mi hiirtataako nde kasen faa ɲannde nde nde tabiti ley \w Laamu Laamɗo\w*. 
\p  
\v 17 O ɓami horde, o yetti Laamɗo, o wii: 
\p —Nanngee ɗum, peccee ɗum e hakkunde mon  
\v 18 sabi miɗo wiya on: mi yarataa \w peguujam\w* kasen faa nde Laamu Laamɗo waroyi. 
\p  
\v 19 Kasen, o ɓami buuru, o yetti Laamɗo, o helti, o hokki ɓe, o wii: 
\p —Ɗum yo terɗe am cakkiraaɗe kammari mon, ngaɗee ɗum faa miccito-ɗon kam. 
\p  
\v 20 Hono non duu, nde ɓe tilii hiraande ndee, o ɓami horde peguujam, o hokki ɓe, o wii: 
\p —Ndee ɗoo horde woni \w aadi\w* keyri. Aadi ndii tabintiniraama ƴiiƴam am njupportooɗam saabe mon.  
\v 21 Kaa jammbotooɗo kam oo ana ɲaamda e am e la'al gootal.  
\v 22 Waajibi \w Ɓii Neɗɗo\w* ɗalira aduna no fodiranaa nii. Kaa bone woodanii jammbotooɗo mo oo! 
\p  
\v 23 Hedde eɓe lamndondira hakkunde maɓɓe homo e maɓɓe gollata oo golle. 
\s1 No Iisaa waynorii taalibaaɓe mum ɓee 
\p  
\v 24 Nii taalibaaɓe ɓee ndarii ana njeddondira hakkunde mum'en homo ɓuri teddude.  
\v 25 Iisaa wii ɓe: 
\p —Kaanankooɓe ana ndonna laamu mum'en dow leɲi mum'en. Jom'en doole e maɓɓe ɓee duu ana njiɗi noddireede sooninkooɓe.  
\v 26 Kaa onon, wanaa non ɗum laatortoo hakkunde mon. Ko kaan-ɗon laataade dee, ɓurɗo teddude e mon yo laato hono cukalel, ardiiɗo laatoo hono golloowo.  
\v 27 Homo ɓuri teddude, jooɗiiɗo faa ɲaama naa ɓattinoowo ɲaamdu? Wanaa ɲaamoowo oo naa? Kaa miin, miɗo wa'i hakkunde mon no ɓattinoowo ɲaamdu nii. 
\p  
\v 28 Onon ngoni wonduɓe e am e ley ko koro am ittetee koo fuu.  
\v 29 Kammari ɗum, miin duu, mi hokkii on laamu no \w Baabiraaɗo\w* am hokkiri kam laamu nii,  
\v 30 faa ɲaamden, njarden e la'al am ley laamu am, njooɗo-ɗon e dow jooɗorɗe kaanankooɓe, caron cuuɗi baaba \w Israa'iila\w* sappo e ɗiɗi ɗii. 
\p  
\v 31 Simon, Simon, \w Ibiliisa\w* ɲaagike faa seɗa on no alkama seɗirtee nii.  
\v 32 Kaa mi ɲaaganike ma pati goonɗinal maa mursee. Aan, so a wartii e am, ngaɗaa e sakiraaɓe maa ɓee semmbe. 
\p  
\v 33 Piyeer wii mo: 
\p —Kalfaaɗo, mi lanndinike naɓdeede e maa kasu e wardeede e maa! 
\p  
\v 34 Kaa Iisaa wii: 
\p —Piyeer, miɗo haalane: fade ndontoori jogginde hannde a wiyan a anndaa kam cili tati. 
\p  
\v 35 O wii ɓe kasen: 
\p —Nde nelunoo-mi on rafi dannga e mbasu e paɗe, won ko ɲaki on naa? 
\p Ɓe mbii: 
\p —Walaa! 
\p  
\v 36 O wii ɓe: 
\p —Jooni kaa, jogiiɗo dannga ɓama, jogiiɗo mbasu naɓora, mo walaa kaafaawi, sootta saaya mum sooda ngooti.  
\v 37 Sabi ana winndii mi hiisodete e bonɓe.\f + \fr 22:37 \ft Esaaya 53.12\f* Miɗo wiya on: ana tilsi ɗum hewtoo kam. Ko cappanaa-mi koo fuu goonɗan. 
\p  
\v 38 Ɓe mbii: 
\p —Kalfaaɗo, kaafaaje ɗiɗi annii! 
\p O wii ɓe: 
\p —Heƴii! 
\s1 No Iisaa ɲaagorii Laamɗo dow waamnde haayre Jaytun 
\p  
\v 39 Iisaa yalti, fa'i waamnde haayre wiyeteende Jaytun no o woowiri nii. Taalibaaɓe makko ɓee njokki e makko.  
\v 40 Nde o yottinoo ndee, o wii ɓe: 
\p —\w Nduwee\w* pati on ceyte. 
\p  
\v 41 Caggal ɗum, o toowtiri ɓe ko waarata e wedannde haayre, o diccii, omo duwoo,  
\v 42 omo wiya: 
\p —Baaba, so a muuyii, woɗɗinam ndee horde bone. Kaa pati laatoo sago am, laatoo sago maa aan! 
\p  
\v 43 Oon wakkati fuu, \w malaa'ika\w* iwruɗo dow kammu ɓanngani mo, hokki mo semmbe.  
\v 44 O ruubi faa walaa seese, o ɓeydii tekkinde duwaawu makko, nguli makko ana toɓɓa e leydi no toɓɓe ƴiiƴam nii.  
\v 45 Nde o tilii duwaade ndee, o wirfitii e taalibaaɓe makko ɓee, o tawi eɓe ɗaanii saabe terɗe baatuɗe.  
\v 46 O wii ɓe: 
\p —Koɗum ɗaanoto-ɗon? Immee nduwo-ɗon, pati on ceyte! 
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\p  
\v 47 Omo e haala kaa faa jamaa wari. Biyeteeɗo Yahuuda, gooto e \w sappo e ɗiɗon\w* ɓee, ardii ɓe. Yahuuda ɓattitii Iisaa faa ɓuuccoo ɗum.  
\v 48 Iisaa wii mo: 
\p —Yahuuda, ɓuccaango njammborto-ɗaa \w Ɓii Neɗɗo\w* oo naa? 
\p  
\v 49 Nde wonduɓe e Iisaa ɓee njii ko waɗata koo ndee, mbii: 
\p —Kalfaaɗo, min coppa ɓe kaafaaje naa? 
\p  
\v 50 Non gooto maɓɓe soppi golloowo \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo taƴi nowru mum ɲaamuru.  
\v 51 Iisaa jaabii, wii: 
\p —Ɗaldee nii! 
\p O memi nowru kaadime oo, o sellini ɗum.  
\v 52 Iisaa haalani warɓe nanngude ɗum ɓee, mawɓe ɓee e hooreeɓe yottinooɓe sadaka e haybooɓe \w Suudu Dewal Mawndu\w* ɓee, wii: 
\p —Ko ngardu-ɗon e kaafaaje e cabbi faa nanngon kam hono mi janoowo?  
\v 53 Ɲannde fuu miɗo wondunoo e mon ley Suudu Dewal Mawndu nduu, on pawaali e am junngo. Kaa jooni yo wakkati mon, jooni yo wakkati mo nimre laamotoo. 
\s1 No Piyeer waɗi so yankiri Iisaa 
\p  
\v 54 Ɓe nanngi Iisaa, ɓe ngusi ɗum faa ley galle \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo. Piyeer jokkitii mo fali daawre hakkunde maɓɓe.  
\v 55 Yiite huɓɓanooma hakkunde daalaare galle oo, Piyeer wari jooddii e jooɗiiɓe ton ɓee.  
\v 56 Korɗo gooto yii omo fewti e fooyre ndee, taykitii mo faa gasi, wii: 
\p —Oo duu e makko wondunoo. 
\p  
\v 57 Nii Piyeer yeddi mo, wii: 
\p —Banndam debbo, mi anndaa mo fey. 
\p  
\v 58 Nde ɓooynoo seeɗa, goɗɗo yii mo, wii: 
\p —Aan duu e maɓɓe njeye-ɗaa! 
\p Piyeer wii oon: 
\p —Giɗo, mi jeyaaka e maɓɓe! 
\p  
\v 59 Faa waɗi leer caggal mum, goɗɗo kasen immini haala kaa, wii: 
\p —Taƴoral, kanko duu omo wondunoo e makko, sabi o \w Galilinke\w*. 
\p  
\v 60 Piyeer jaabii, wii: 
\p —Giɗo, mi faamataa ko kaalataa koo! 
\p O tilaaki haalde, faa ndontoori joggini.  
\v 61 Nden Iisaa yeeccitii, ƴeewi Piyeer. Non Piyeer miccitii konngol ngol Iisaa haalannoo ɗum ngol: «Fade ndontoori jogginde hannde, a wiyan a anndaa kam cili tati.»  
\v 62 O yalti sella, o darii omo woya faa omo heppiƴa. 
\s1 No mawɓe diina cariri Iisaa 
\p  
\v 63 Yimɓe nannguɓe Iisaa ɓee ndarii ana njaayra ɗum, ana piya ɗum.  
\v 64 Ɓe cuddi yeeso makko, eɓe lamndoo mo, eɓe mbiya: 
\p —Annditin homo fii maa! 
\p  
\v 65 Hedde eɓe mbiya mo bihiile bonɗe. 
\p  
\v 66 Nde weetunoo ndee, \w waalde Saahiiɓe\w* ndee hawriti, ɗum woni mawɓe leɲol ngol e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w dunkee'en Sariya\w*. Iisaa waddaa yeeso maɓɓe.  
\v 67 Ɓe mbii ɗum: 
\p —So aan woni \w Almasiihu\w* oo, haalan min. 
\p O wii ɓe: 
\p —Fay so mi wii on non, on njaɓataa.  
\v 68 So mi lamndike on duu, on njaabataako.  
\v 69 Kaa gila jooni, \w Ɓii Neɗɗo\w* oo jooɗoyto ɲaamo Laamɗo, Jom Baawɗe oo. 
\p  
\v 70 Ɓe fuu ɓe mbii: 
\p —Ndennoo a \w Ɓii Laamɗo\w* naa? 
\p O wii ɓe: 
\p —No mbii-ɗon nii. 
\p  
\v 71 Ɓe mbii: 
\p —En kaajaaka seedee hankasen, nde wonnoo o haaldii hunduko makko, en fuu en nanii! 
\c 23  
\s1 No Pilaatu lamndorii Iisaa 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, \w waalde Saahiiɓe\w* ndee fuu immii, naɓi Iisaa to Pilaatu goforneer oo.  
\v 2 Ɓe ndarii eɓe ngullanoo mo, eɓe mbiya: 
\p —Min tawii oo ana jirkita leɲol amen, ana haɗa ɗum yoɓude kaananke \w Roma\w* oo lampo, ana wiya hoore mum yo \w Almasiihu\w*, ɗum woni kaananke. 
\p  
\v 3 Pilaatu lamndii mo, wii: 
\p —Aan woni kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w* oo naa? 
\p O jaabii, o wii: 
\p —No mbii-ɗaa nii. 
\p  
\v 4 Pilaatu jaɓɓitii, wii hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e jamaa oo fuu: 
\p —Mi yiyaali e makko daliili fuu ko jukkata mo. 
\p  
\v 5 Kaa ɓe cattini e haala maɓɓe faa sanne, eɓe mbiya: 
\p —Ko o waajotoo koo ana murtina yimɓe ley leydi \w Yahuudiya\w* fuu, gila \w Galili\w* to o fuɗɗiri too faa ɗoo. 
\p  
\v 6 Nde Pilaatu nanunoo ɗum ndee, lamndii yalla o Galilinke naa?  
\v 7 O faami Iisaa e laamu \w Hirudus\w* iwata, o neldi ɗum Hirudus. Sabi e ley ɗen ɲalaaɗe tawi Hirudus ana \w Urusaliima\w*.  
\v 8 Nde Hirudus yii Iisaa ndee, weltii hen sanne, sabi ɓooyii omo yiɗi yiide ɗum saabe ko mo nannoo e mum koo. Kasen duu omo yeloo yiide ɗum ana waɗa kaayɗe.  
\v 9 O lamndii ɗum lamndi keewɗi, kaa Iisaa jaabaaki fay huunde.  
\v 10 Hooreeɓe yottinooɓe sadaka e \w dunkee'en Sariya\w* ndarii ɗon, ana ngullanoo mo ko mbaawi fuu.  
\v 11 Hirudus duu hoyni mo, jaayri mo, kaɲum e sordaasi'en mum, ɓoorni mo saaya lobba, neltiri mo Pilaatu.  
\v 12 Ɲannde mum Pilaatu e Hirudus laatii giɗiraaɓe, arannde ɓe honnondirnooɓe. 
\s1 No Iisaa sariraa yo bareteeɗo 
\p  
\v 13 Pilaatu noddi hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe ɓee e yimɓe fuu,  
\v 14 wii ɗum'en: 
\p —On ngaddanii kam oo neɗɗo jirkitoowo yimɓe. Mi lamndike mo yeeso mon, kaa ko ngullaniri-ɗon mo koo fuu, mi yiyaali hen daliili ko jukkata mo.  
\v 15 \w Hirudus\w* duu yiyaali e makko fay huunde, sabi o neltirii en mo. Anndee, oo gorko waɗaali fay huunde ko warata ɗum.  
\v 16 Ndennoo, mi fiyan mo, mi yoppita mo. [  
\v 17 \f + \fr 23:17 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 17:\fq Nde wonnoo ana tilsi e Pilaatu iidi Paska fuu yoppitana ɓe kasunke gooto.\f*] 
\p  
\v 18 Ɓe fuu ɓe ngullidi daande wootere, ɓe mbii: 
\p —War mo, njoppitanaa min Barabas! 
\p  
\v 19 Barabas nee yo uddiranooɗo kasu saabe murtere waɗunoonde e ngeenndi ndii, e saabe war-hoore.  
\v 20 Pilaatu haaldi e maɓɓe cilol ɗiɗaɓol dow yiɗude yoppitinde Iisaa,  
\v 21 kaa ɓe ndarii eɓe ngulla, eɓe mbiya: 
\p —Tontu mo! Tontu mo e \w leggal bardugal\w*! 
\p  
\v 22 Pilaatu wii ɓe tataɓol: 
\p —Koɗum o waɗi ko boni? Mi yiyaali e makko daliili fuu ko haani warde mo! Ndennoo, mi fiyan mo, mi yoppita mo. 
\p  
\v 23 Kaa ɓe ɓeydii wullude gullaali mawɗi, eɓe mbiya o tontee. Gullaali maɓɓe ɗii njaalii Pilaatu,  
\v 24 o fellisi waɗande ɓe ko ɓe ɲaagii koo.  
\v 25 O yoppitani ɓe mo ɓe ɲaagii yoppitee oo, oon yo uddiranooɗo kasu saabe murtere e war-hoore. Kaa Iisaa, o waɗi ɗum e juuɗe maɓɓe, faa ɓe ngaɗa ɗum ko weli ɓe. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal bardugal 
\p  
\v 26 Nde ɓe naɓata mo ndee, ɓe nanngi gorko Sireenanke biyeteeɗo Simon, iwruɗo ley ladde. Ɓe mbakkini ɗum \w leggal bardugal\w* ngal faa jokka e caggal Iisaa.  
\v 27 Yimɓe heewɓe njokki hen. Rewɓe duu ana hakkunde maɓɓe, ana mboya no ɗum foti mettude ɗum'en.  
\v 28 Iisaa yeeccitii rewɓe ɓee, wii ɗum'en: 
\p —Rewɓe \w Urusaliima\w*, pati mboyee kam, mboyee ko'e mon e ɓiɓɓe mon!  
\v 29 Sabi ɲalaaɗe ngaran nde yimɓe mbiyata: «Rewɓe rimarɓe e deeɗi ɗi caawaali abada e enɗi ɗi muyninaali, mbelii hoore!»  
\v 30 Nden, yimɓe mbiyan baamle kaaƴe caama dow mum'en, mbiya tule cudda ɗum'en.  
\v 31 Sabi so ɓe ngaɗii nii gila caɓal ngal keccal, hono laatotoo so ngal yoorii? 
\p  
\v 32 Ɓe naɓidi e Iisaa yimɓe ɗiɗon yanooɓe. Ɓeen duu yo wareteeɓe.  
\v 33 Nde ɓe njottinoo nokku biyeteeɗo Laalagal Hoore ndee, ɓe tonti mo e leggal bardugal, kanko e yanooɓe ɗiɗon ɓee, gooto ɲaamo makko, goɗɗo oo nano makko.  
\v 34 O wii: 
\p —\w Baaba\w*, yaafa ɓe sabi ɓe anndaa ko ɓe ngaɗata. 
\p Nii ɓe pecciri kaddule makko urwa.  
\v 35 Yimɓe ndarii ɗon ana ƴeewa. Hooreeɓe ɓee duu ndarii ana njaayra mo, ana mbiya: 
\p —O biltii woɓɓe, o bilta hoore makko so o \w Almasiihu\w*, Cuɓaaɗo Laamɗo oo! 
\p  
\v 36 Sordaasi'en ɓee duu njaayri mo, ngaddani mo biineegiri,  
\v 37 ana mbiya: 
\p —So aan woni kaananke \w Yahuudiyankooɓe\w* oo, biltu hoore maa! 
\p  
\v 38 Tawi ana winndii e tiimde hoore makko: \sc OO YO KAANANKE YAHUUDIYANKOOƁE.\sc* 
\p  
\v 39 Gooto e yanooɓe ɗiɗon tontidaaɓe e makko ɓee ana ɲiŋa mo, ana wiya: 
\p —Wanaa aan woni Almasiihu naa? Biltu hoore maa, mbiltaa min minen duu! 
\p  
\v 40 Kaa goɗɗo oo jahii e oo too, wii: 
\p —A hulataa Laamɗo naa? Aan e makko fuu, on potu jukkungo.  
\v 41 Enen, en keɓii ko kaandu-ɗen, jukkeede men yo goonga jaati, sabi ko ngollu-ɗen tan njoɓete-ɗen. Kaa kanko, o waɗaali fay huunde ko dagaaki. 
\p  
\v 42 Caggal ɗum, o wii: 
\p —Iisaa, miccito-ɗaa kam so a laatitike kaananke. 
\p  
\v 43 Iisaa wii mo: 
\p —Miɗo haalane goonga: hannde jaati a wondoyan e am ley alijenne. 
\s1 Haala maayde Iisaa 
\p  
\v 44 Wakkati hakkunde naange, nimre waɗi e leydi ndii fuu faa wakkati yamnde tati kiikiiɗe,  
\v 45 naange niɓɓi, heedoode faliinde ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* ndee seekii, laatii taƴe ɗiɗi.  
\v 46 Iisaa wulli wullaango manngo, wii: 
\p —\w Baaba\w*, mi tummbii yonki am kii e junngo maa. 
\p O haali ɗum tan, o ɗali aduna.  
\v 47 Nde hooreejo sordaasi'en oo yii ko waɗi koo ndee, yetti Laamɗo, wii: 
\p —So goonga nii, oo neɗɗo yo pooccitiiɗo! 
\p  
\v 48 Jamaa garnooɗo ƴeewde oo fuu, nde yiinoo ko waɗi koo ndee, wirfitii terɗe mum ana mbaati.  
\v 49 Kaa annduɓe mo ɓee fuu, ndarii to toowti ana ƴeewa. Rewɓe jokkunooɓe e makko gila leydi \w Galili\w* ɓee ana e maɓɓe. 
\s1 No tew Iisaa waɗiraa e yanaande 
\p  
\v 50-51 Gorko gooto ana jeyaa e \w waalde Saahiiɓe\w* ndee, ana wiyee Yuusufu. Omo iwa Arimatiya, ngootiri e geelle leydi \w Yahuudiya\w*. O gorko moƴƴo, pooccitiiɗo, omo doomunoo ɓanngugol \w Laamu Laamɗo\w* oo. O tawdaaka e waalde Saahiiɓe ndee haala e golle.  
\v 52 O yehi to Pilaatu, o ndaardi ɗum tew Iisaa,  
\v 53 o jippini ɗum \w leggal bardugal\w* ngal, o fiili ɗum e kasanke, o watti ɗum e \w yanaande\w* asaande ley haayre, ɗo fay gooto meeɗaali watteede.  
\v 54 Ɗum hawri e ɲannde lanndinal tawi \w ɲalaande fowteteende\w* ɓadike fuɗɗude. 
\p  
\v 55 Rewɓe wondunooɓe e Iisaa gila \w Galili\w* ɓee njokki e Yuusufu, njii yanaande ndee e no o wattiraa ley mayre,  
\v 56 kooti, moƴƴinoyi \w nebameeji\w* uurooji. 
\p Caggal ɗum, ɓe powti ɲalaande fowteteende no yamiroore ndee wiiri nii. 
\c 24  
\s1 No Iisaa immintiniraa 
\p  
\v 1 Beetee law ɲannde alan, ɓe pahi to \w yanaande\w* too, tawi ɓe naɓorii \w nebameeji\w* uurooji ɗi ɓe moƴƴinnoo ɗii.  
\v 2 Ɓe tawi haayre ndee tallitaama, ittaama e damal yanaande ndee,  
\v 3 kaa nde ɓe naatunoo ndee, ɓe tawaali ton tew Iisaa, Moobbo oo.  
\v 4 E ley no hakkille maɓɓe jirkitorii nii, worɓe ɗiɗon ndarii yeeso maɓɓe, ana ɓoornii kaddule jalbooje.  
\v 5 Nii kulol nanngi ɓe, ɓe tuggi tiiɗe maɓɓe e leydi. Oon wakkati worɓe ɓee mbii ɓe: 
\p —Ko saabii so oɗon tewta guurɗo hakkunde maayɓe?  
\v 6 O walaa ɗoo, o immitike. Miccitee ko o haalannoo on leydi \w Galili\w* koo  
\v 7 nde o wii: «Ana tilsi \w Ɓii Neɗɗo\w* oo waɗee e juuɗe luuttooɓe, tontee e \w leggal bardugal\w*, immitoo ɲannde tataɓere.» 
\p  
\v 8 Nii ɓe miccitii haala Iisaa kaa.  
\v 9 Ɓe iwi to yanaande too, ɓe mbirfitii ɓe kaalanoyi ɗum \w sappo e go'o\w* ɓee e woɓɓe ɓee fuu.  
\v 10 Ɓeen rewɓe ngoni: Mariyama mo Magdala e Yowanna e Mariyama inna Yaakuuba. Kamɓe e rewɓe wondunooɓe e maɓɓe ɓee kaalani ɗum \w nelaaɓe\w* ɓee.  
\v 11 Nelaaɓe ɓee njogorii haala maɓɓe kaa yo meere, calii goonɗinde ɓe,  
\v 12 kaa Piyeer immii, dogani yanaande ndee. Nde o yuurninoo ndee, kasanke oo tan o yii. Caggal ɗum, o hooti galle maɓɓe, o bemmbaaɗo saabe ko waɗi koo. 
\s1 No Iisaa ɓanngirani taalibaaɓe mum ɗiɗon dow laawol Emmayus 
\p  
\v 13 E oon ɲalooma jaati, ɗiɗon e taalibaaɓe ɓee nanngi laawol wuro wiyeteengo Emmayus. Hakkunde ngoon wuro e \w Urusaliima\w* ana waara e kilooji sappo e go'o.  
\v 14 Eɓe ngaajodoo ko waɗi koo fuu.  
\v 15 E ley gaajaate maɓɓe ɗee eɓe ndokkondira hakkillaaji, nii Iisaa e hoore mum hewtii ɓe, waddi e maɓɓe jaadal.  
\v 16 Kaa heedoode waɗaa e gite maɓɓe pati ɓe anndita mo.  
\v 17 O wii ɓe: 
\p —Koɗum ngaajoto-ɗon e laawol mon ngol? 
\p Non ɓe ndarii, terɗe maɓɓe mbaati.  
\v 18 Gooto e maɓɓe biyeteeɗo Kiliyopas jaabii mo, wii: 
\p —Aan tan gooto woni koɗo ley Urusaliima mo anndaa ko waɗi e ley ɲalaaɗe ɗee koo naa? 
\p  
\v 19 O wii ɓe: 
\p —Koɗum? 
\p Ɓe mbii mo: 
\p —Ko waɗi e Iisaa Nasaraatunke oo koo. O annabaajo, jom baawɗe ley haala makko e golle makko yeeso Laamɗo e yimɓe fuu.  
\v 20 Kaa hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe men ngaɗi mo e juuɗe laamu yalla omo jukkee jukkungo maayde, tonti mo e \w leggal bardugal\w*.  
\v 21 Miɗen njikkunoo kanko soottitotoo \w Israa'iila\w*. Hannde woni ɲalooma tataɓo ko ɗum waɗi.  
\v 22 Kasen, yoga e rewɓe amen kaaynii min. Ɓe njehi to \w yanaande\w* too beetee law,  
\v 23 ɓe tawaali ton tew makko, ɓe ngarti, ɓe mbii \w malaa'ika'en\w* ɓannganii ɓe, mbii omo wuuri.  
\v 24 Caggal ɗum, yoga e wondiiɓe amen njaaɓe to yanaande too ɓee, tawri no rewɓe ɓee mbiiri nii, kaa kanko e hoore makko, ɓe njiyaali mo. 
\p  
\v 25 Oon wakkati Iisaa wii ɓe: 
\p —Hey onon famarɓe hakkille! Ɓooyii on ngoonɗinaali haala annabaaɓe!  
\v 26 Wanaa ana tilsi \w Almasiihu\w* torree, naata e teddungal mum naa? 
\p  
\v 27 Nden o fammini ɓe ko Binndi ɗii fuu kaali haala makko, gila e Tawreeta Muusaa faa e dewte annabaaɓe ɓee. 
\p  
\v 28 Nde ɓe paandii wuro ngo ɓe immanii ngoo ndee, Iisaa waɗi hono o anniyiiɗo ɓettaade nii.  
\v 29 Nii ɓe ɲaagii mo, ɓe mbii: 
\p —Heddoda e amen, sabi hiirii, jemma warii. 
\p O jokki e maɓɓe, o jippanii ɓe.  
\v 30 Nde ɓe njooɗinoo eɓe ɲaama ndee, o ɓami buuru, o yetti Laamɗo, o helti buuru oo, o hokki ɓe.  
\v 31 Non gite maɓɓe peerti, ɓe annditi mo. Ɗon e ɗon o iwi e gite maɓɓe.  
\v 32 Gooto fuu darii ana wiya goɗɗo: 
\p —Nde o haaldata e men e laawol ngol omo fammina en Binndi ɗii ndee, wanaa ɓerɗe men ɓuuɓii naa? 
\p  
\v 33 Ɗon e ɗon, ɓe immii ɓe mbirfitii Urusaliima, ɓe tawtoyi ton \w sappo e go'o\w* ɓee e wondiiɓe mum'en ana kawriti.  
\v 34 Ɓeen mbii: 
\p —Goonga, Kalfaaɗo men Iisaa wuurtii, o ɓannganii Simon. 
\p  
\v 35 Ɗiɗon ɓee duu njantanii ɓe ko waɗunoo e laawol mum'en, e no annditiri mo nde o helti buuru ndee. 
\s1 No Iisaa ɓanngirani taalibaaɓe mum sappo e go'o ɓee 
\p  
\v 36 Ɓe tilaaki haalde, faa Iisaa e hoore mum darii hakkunde maɓɓe, wii ɓe: 
\p —Onon e jam! 
\p  
\v 37 Ɓe kuli, ɓe ɗemƴii, ɓe miili ko ɓe njii koo yo mbeelu.  
\v 38 Non o wii ɓe: 
\p —Ko hulɓini on? Ko saabii so oɗon miila ɗii miilooji e ɓerɗe mon?  
\v 39 Ƴeewee juuɗe am e koyɗe am, ɗum miin jaati. Memee kam, ƴeewon. Sabi mbeelu walaa tew, walaa gi'e no am nii. 
\p  
\v 40 Nde o haalata ɗum ndee, o holli ɓe juuɗe makko e koyɗe makko.  
\v 41 Nde wonnoo ɓe ndonkii goonɗinde saabe seyo e kaayɗe, o wii ɓe: 
\p —Oɗon njogii ɗoo ko ɲaametee naa? 
\p  
\v 42 Ɓe ngaddani mo tayre liingu cahaaɗo,  
\v 43 o nanngi nde, o ɲaami yeeso maɓɓe. 
\p  
\v 44 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Ko Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe e Jabuura cappii e am koo fuu, ana tilsi ɗum goonɗa. Ɗum jaati woni ko kaalannoo-mi on nde ngondunoo-mi e mon ndee. 
\p  
\v 45 Oon wakkati, o udditi hakkillaaji maɓɓe, yalla eɓe paama Binndi ɗii.  
\v 46 O wii ɓe: 
\p —Ana winndii \w Almasiihu\w* oo torrete faa maaya, immitoto hakkunde maayɓe ɲalooma tataɓo.  
\v 47 Ana winndii kasen: saabe makko leɲi ɗii fuu ooynante faa tuuba, keɓa yaafaamuya luutti. Ɗum ana fuɗɗa gila \w Urusaliima\w*.  
\v 48 Onon ngoni seettotooɓe kulle ɗee!  
\v 49 Miin, mi neldan on ko \w Baabiraaɗo\w* am fodi koo fuu. Kaa keddee e ngalluure ndee, faa nde baawɗe gonɗe dow ɗee njippii e mon fuu. 
\s1 No Iisaa ŋabbiniraa dow kammu 
\p  
\v 50 Iisaa naɓi ɓe faa hedde Baytaniya, hunci juuɗe, duwanii ɓe.  
\v 51 Ɗo o duwantoo ɓe ɗoo, o seerti e maɓɓe, o ŋabbinaa dow kammu.  
\v 52 Ɓe cujidani mo, caggal ɗum, ɓe mbirfodii \w Urusaliima\w* e seyo manngo.  
\v 53 Wakkati fuu eɓe tawee ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, eɓe njetta Laamɗo.