\id JAS  
\h Yaakuuba 
\toc1 Ɓataaki Yaakuuba 
\toc2 Yaakuuba 
\toc3 Yak. 
\mt1 Ɓataaki Yaakuuba 
\c 1  
\s1 Jowtaango 
\p  
\v 1 Oo ɓataaki ga am iwri, miin Yaakuuba maccuɗo Laamɗo, maccuɗo Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w*, faade e cuuɗi baaba sappo e ɗiɗi caakiiɗi e nokkuuje ɗee fuu ɗii. Onon e jam! 
\s1 Haala goonɗinal e hakkilantaaku 
\p  
\v 2 Sakiraaɓe am horsuɓe, nde torraaji ɗi ngaldaa sii ngarii ittude koro mon, njogoree ɗum fuu seyo,  
\v 3 sabi oɗon anndi itteede koro goonɗinal mon rimata muɲal.  
\v 4 Kaa noo, kinaa muɲal mon satta, yalla oɗon laatoo hiɓɓuɓe, huunde fuu ɲakataa on. 
\p  
\v 5 Ndennoo, so gooto mon ana ɲakoraa hakkille, yo ɲaago Laamɗo dokkoowo fuu oo, hokkan mo. Sabi Laamɗo yo dokko mo mimsataa, mo hiitataako.  
\v 6 Kaa joomum ɲaagoroo e goonɗinal tawee sikkitaaki, sabi cikkitotooɗo ana nanndi e bempeeje ɗe henndu saawii e mum, so ana sogga ɗum yaade.  
\v 7 Neɗɗo baaɗo nii pati miila heɓude e Joomiraaɗo fay huunde.  
\v 8 Neɗɗo gaɗuɗo ɓerɗe ɗiɗi, anndaa ko yiɗi: hannde too, janngo gaa. 
\s1 Haala talkaaku e ngalunkaaku 
\p  
\v 9 Sakiraaɗo goonɗinɗo so tawi yo talka, yo seyo sabi yeeso Laamɗo o tedduɗo.  
\v 10 Kaa so tawii yo galo, ana wajibii e mum seyoo sabi Laamɗo leyɗinii ɗum. Hono no piindi ɓooyataa ley ngesa nii, arsukuntaaku duu non wa'i.  
\v 11 So naange wulii, yoorna funngooji ɗii, piindi ndii saama, ŋari mum fuu yalta. Hono non jaati arsukunte oo saamirta, kabaaruuji mum fuu mbona. 
\s1 Haala torraaji e jarribaaji 
\p  
\v 12 Neɗɗo fuu tiinnitiiɗo ley torraaji ittooji koro mum welii hoore. Sabi nde tiinnitaare makko ndee tabiti fuu, mo heɓan teddeengal gondugal e nguurndam nduumiiɗam, ɗam Laamɗo fodani yiɓɓe muuɗum ɗam.  
\v 13 So neɗɗo jarribaama, pati wiya: «Laamɗo jarribini kam.» Sabi fay gooto waawaa jarribinde Laamɗo bone, kasen duu Laamɗo jarribintaa fay gooto.  
\v 14 Kaa jarribaaji ana nannga neɗɗo so tuuyooji mum pooɗii ɗum, naɓii ɗum.  
\v 15 Caggal ɗum, so tuuyooji bonɗi cowiima, ndiman luuttal. Nde luuttal ɓenndi fuu, kaɲum rimata maayde. 
\p  
\v 16 Sakiraaɓe am horsuɓe, pati on njaayre.  
\v 17 Moƴƴere fuu nde ndokke-ɗen, kulle lobbe fuu ɗe ndokke-ɗen, to kammu too iwranta en. Ɗum fuu to Laamɗo taguɗo naange e koode ɗum iwranta en. Laamɗo waylitataako, ko niɓɓi fuu walaa e makko.  
\v 18 Kanko muuyi so o waɗi en ɓiɓɓe makko, o rimtiri en konngol makko, konngol goongaraawol, yalla eɗen laatoo dikkuruuɓe e tagoore makko ndee. 
\s1 Haala nande konngol Laamɗo so jokka 
\p  
\v 19 Sakiraaɓe am horsuɓe, ngaɗee hakkille e ɗum ɗoo: kettinee tafon, taaɗon haalde, taaɗon tikkude.  
\v 20 Sabi neɗɗo tikkuɗo waawaa gollude ko fooccitii yeeso Laamɗo.  
\v 21 Ndennoo, njoppee huunde fuu ko tuunni e ko satti bonde, njaɓɓoro-ɗon konngol ngol Laamɗo tuti e ɓerɗe mooɗon ngol leyɗinkinaare. Engol waawi hisinde yonkiiji mooɗon. 
\p  
\v 22 Ngaɗee ko konngol ngol wii on, pati kaaɗee e hettinaade ngol tan. So wanaa ɗum, on tawan on njaayrii ko'e mooɗon.  
\v 23 Sabi kettintooɗo konngol so waasa jokkude ngol, ana wa'i hono no ƴeewoowo hoore mum e timtorgal so yiya no yeeso mum tagiraa.  
\v 24 Caggal o yii hoore makko, o wittii, oon wakkati fuu o yeggitata no o wa'i.  
\v 25 Kaa oon ƴeewoowo sariya kiɓɓuɗo dimɗinoowo oo, so tiinnike e mum, so tuugike ɗum, laatoto hono golliroowo konngol ngol, wanaa hono nanoowo tan so yeggita. Laamɗo waɗan barke e golle makko fuu. 
\p  
\v 26 Neɗɗo fuu jogoriiɗo hoore mum yo diinanke lobbo, so tawii waawanaa ɗemngal mum, jaayrii hoore mum, diina mum kaa duu nafataa fay huunde.  
\v 27 Diina laaɓuka seniika ɗo Laamɗo \w Baabiraaɗo\w* men kaɲum woni: faabaade rewɓe talka'en ɓe worɓe mum'en maayi e atiime'en ley ɓillaare mum'en, e haybude hoore mum e tuundi aduna. 
\c 2  
\s1 No arsukunte e misikiino fuu potiri e men 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe am, onon goonɗinɓe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa \w Almasiihu\w* Jom teddeengal, pati ɓurdinee ɓiɓɓe aadama.  
\v 2 So arsukunte gaɗuɗo care kaŋŋe pariiɗo warii ɗo mbataton ɗoo jooni, e so misikiino ɓoorniiɗo kaddule tuunnuɗe kaɲum duu warii,  
\v 3 so on njii ɓoorniiɗo kaddule lobbe oo, ngaɗanon ɗum hakkille, njoƴƴinon ɗum e joonnde teddunde, mbiyon ɗum «Jooɗa», mbiyon misikiino oo «Dara too enne» naa «Jooɗa e leydi»,  
\v 4 so on ngaɗirii non, on ceenndaali ko'e mooɗon naa? On laatike sarooɓe ɓe miijooji bonɗi.  
\v 5 Sakiraaɓe am horsuɓe, kettinee! Misikiina'en aduna oo ɓee wanaa Laamɗo suɓike ɓe faa hokka ɓe arsukuntaaku goongaraajo, keɓaaɗo e goonɗinal, ɓe naata e \w Laamu Laamɗo\w* mo Laamɗo fodani yiɓɓe ɗum oo naa?  
\v 6 Kaa onon, on koynii misikiina'en ɓee. Tama wanaa arsukunte'en ɓee torrata on, so naɓa on laamu?  
\v 7 Wanaa kamɓe mbonkotoo Iisaa mo njogi-ɗon innde mum lobbere oo naa? 
\p  
\v 8 Goonga, so tawii on njokkii sariya Laamu Laamɗo no Binndi ɗii mbiiri nii: «Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii»,\f + \fr 2:8 \ft Lewinkooɓe 19.18\f* so on njokkii ɗum, on ngaɗii ko moƴƴi.  
\v 9 Kaa so on ɓurdinii ɓiɓɓe aadama, on luuttii, sariya oo hollii on woofooɓe.  
\v 10 Sabi so neɗɗo woofii wootere e jamirooje sariya ɗee, fay so jokkii keddiiɗe ɗee fuu, luuttii sariya oo fuu.  
\v 11 Sabi Laamɗo biiɗo «Pati jeenu», kaɲum wii kasen «Pati ɲaaɗu hoore.» Jooni, fay so a jeenaali, so a ɲaaɗii hoore, a laatike boofuɗo sariya oo.  
\v 12 Kaaldee, ngolliree hono no yimɓe sardeteeɓe sariya dimɗinoowo nii.  
\v 13 Caroowo mo yurmataako, Laamɗo yurmataako ɗum. Kaa jurmotooɗo, walaa fuu ko o huldata sariya. 
\p  
\v 14 Sakiraaɓe am, tama won biyoowo e mooɗon «Miɗo goonɗini Laamɗo.» Koɗum fuu ɗum nafata so golle makko hollataa omo goonɗini? Ngal goonɗinal ana waawi hisinde mo naa?  
\v 15 So tawii aɗa jogii sakiraaɗo gorko naa banndiraaɗo debbo ɓe laatii hasindinɓe sanne sanne koltal e ɲaamdu ɲannde mum,  
\v 16 so gooto mon wii ɓe: «Yo on tawoy jam, kolton kolte tekkuɗe, ɲaamon faa kaaron» tawee on ndokkaali ɓe ko ɓe kasindini e mum koo, koltal e nguure, koɗum ɗum nafata?  
\v 17 Goonɗinal e hoore mum duu non worri: so ngal waldaa e golle lobbo, ngal waatii, ngal nafataa. 
\p  
\v 18 Kaa so won biiɗo ma: «Aan, a jom goonɗinal, miin, mi jom golle», nden, mi jaaboto joomum: «Hollam goonɗinal maa tawee waldaa e golle lobbo so aɗa waawi. Miin duu mi hollirte golleeji am mi goonɗinɗo.»  
\v 19 Aɗa goonɗini Laamɗo yo gooto naa? Gasii! Kaa fay \w seyɗaani'en\w* ana ngoonɗini ɗum faa eɓe ciɲɲa no ɓe poti hulde!  
\v 20 Jaayɗo! Kinaa mi holle goonɗinal ngal waldaa e golle nafaa fuu walaa e mum.  
\v 21 Hono njaati men Ibarahiima waɗi so nanngiraa pooccitiiɗo, wanaa golle muuɗum naa? O fawi ɓiyiiko Isiyaaka e \w ittirde sadaka\w* ndee faa o hirsa ɗum.  
\v 22 A yii goonɗinal Ibarahiima e golle mum fuu ana hawri, kasen duu golle makko hiɓɓini goonɗinal makko.  
\v 23 Hono nii ko Binndi ɗii mbii koo tabitiri: «Ibarahiima goonɗinii Laamɗo, Laamɗo jatorii mo saabe majjum mo pooccitiiɗo»,\f + \fr 2:23 \ft Puɗɗooɗe 15.6\f* faa o noddiraa giɗo Laamɗo.  
\v 24 Ndennoo on njii, e golle neɗɗo nanngirtee yo pooccitiiɗo, wanaa goonɗinal mum tan.  
\v 25 Hono non Rahab, debbo pijoowo oo duu. O nanngiraa mo pooccitiiɗo kammari golle lobbo mo gollunoo oo, nde o jaɓɓinoo nelaaɓe ɓee so o walli ɗum'en hootirde laawol gonngol ndee.  
\v 26 Jooni nee, hono no calɗi neɗɗo maayirta so foofaango iwii e mum nii, hono non goonɗinal waatirta so golle lobbo iwii e mum. 
\c 3  
\s1 Haala biirude ɗemngal mum 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe am, pati heewɓe e mooɗon tewta laataade jannginooɓe. Sabi oɗon anndi enen jannginooɓe, so en ngaɗii ko boni en carete sariya naawɗo faa ɓura yimɓe woɓɓe ɓee.  
\v 2 En fuu eɗen mboofa e nokkuuje keewɗe. So tawii won mo mboofataa so ana haala, oo laatii neɗɗo kiɓɓo, baawɗo durde calɗi mum fuu.  
\v 3 No ngaɗirten labaale e kunduɗe pucci yalla ana ɗowtanoo en nii, hono non naɓirten calɗi majji duu.  
\v 4 Ƴeewee laanaaji geeci ɗii no ɗi poti manngu e no kene mawɗe naɓirta ɗi. Kaa ɗum fuu e taweede gurfirgel tusukel dirnata ɗi, marsoowo ɗi oo naɓa ɗi ɗo yiɗiri fuu.  
\v 5 Ɗemngal duu hono non. Ɗemngal yo salndu famardu e calɗi neɗɗo kaa engal mantoroo kulle mawɗe. Ƴeewee! Ladde no foti mawnude nii fuu, pettel yiite ana waawi sumude nde fuu. 
\p  
\v 6 Ɗemngal duu yo yiite. Engal lommbii hakkunde terɗe, engal mooɓi boneeji fuu, engal soɓina terɗe fuu. Engal huɓɓiree yiite jahannama, engal suma nguurndam meeɗen fuu.  
\v 7 Ɓiɓɓe aadama mbiirii sii daabaaji fuu, iwde waasooji ladde e pooli e ladi faa yottaade ko woni ley ndiyam fuu.  
\v 8 Kaa ɗemngal, fay gooto waawaa biirude ɗum. Ɗemngal haaɗataa haannde mum, ngal kasaara bonɗo, keewngal tooke bonɗe.  
\v 9 Kanngal njettirten \w Baabiraaɗo\w* men Joomiraaɗo, kanngal duu kuɗirten yimɓe, tawi Laamɗo tagi ɓe so nanndini ɓe e muuɗum.  
\v 10 Jettooje e kuddi fuu ley hunduko wooto koo nii njaltata. Sakiraaɓe am, wanaa non ɗum haani worrude.  
\v 11 Tama ndiyam mbelɗam e ndiyam kaaɗuɗam ana mbaawi ildude e sewnde wootere?  
\v 12 Sakiraaɓe: ibbi ana waawi rimde ɓohe naa? Maangoroowi ana waawi rimde ibbe naa? Ndennoo, sewnde haaɗunde yaltintaa ndiyam mbelɗam. 
\s1 Haala hakkilantaaku iwruɗo to Laamɗo 
\p  
\v 13 Hakkilante naa paamɗo ana e mooɗon naa? Joomum hollira ɗum caahu e golleeji gaɗiraaɗi sawraare e hakkilantaaku.  
\v 14 Kaa so tawii kirondiral bonngal naa haasidaaku ana e ɓerɗe mooɗon, pati mantoro-ɗon on hakkilante'en, ɗum yo yeddude goonga oo.  
\v 15 Oon hakkilantaaku iwataa to Laamɗo. Ɗo aduna ɗoo o iwata, e giɗaaɗe yonki o iwata, e \w seyɗaani\w* o iwata.  
\v 16 Sabi ɗo kiram e haasidaaku ngoni fuu, njiiɓu e boneeji duu ɗon tawetee.  
\v 17 Kaa hakkilantaaku iwɗo to Laamɗo, laɓɓinan ɓernde tafon. Caggal ɗum, o wadda jam. Omo heewi sawraare, omo heewi newaare, omo heewi yurmeende, omo waɗa golleeji lobbi. O seenndataa ɓiɓɓe aadama. Naafigaaku walaa e makko.  
\v 18 Yiɓɓe jam ɓee, jam aawata, fooccitaare mawnde yaltanta ɓe hen. 
\c 4  
\s1 No yiɗugol aduna laatorii waɲugol Laamɗo 
\p  
\v 1 Hoto golowole e haɓooji gonɗi e ley mooɗon ɗii iwi? Tama wanaa e jooteeji mooɗon kaɓooji e ley ɓerɗe mooɗon ɗii ɗi iwi?  
\v 2 So on tuuyaama huunde on keɓataa, ɗum waɗi on mbaran ko'e. Oɗon kaasidoo on keɓataa sago mon, ɗum waɗi on nduddan kaɓon. On keɓaali, sabi on ɲaagaaki Laamɗo.  
\v 3 Oɗon ɲaagoo mbaason heɓude, sabi anniya bonɗo woni ko ɲaagorto-ɗon, yalla oɗon keɓa giɗaaɗe yonki mon tan.  
\v 4 Oɗon nanndi e jeenooɓe. Tama on anndaa yiɗude aduna yo konnaagu Laamɗo? Ndennoo, anniyiiɗo laataade giɗo aduna fuu, waɗii hoore mum konnee Laamɗo.  
\v 5 Pati miilee Binndi ɗii meere kaalata: «Laamɗo ana horsini ruuhu mo waɗi e meeɗen oo sanne.»  
\v 6 Kaa noo, Laamɗo waɗanii en moƴƴere ɓurnde mawnude kasen. Sabi ɗum Binndi ɗii mbiyata: 
\q1 «Laamɗo salanto mawninkiniiɓe, 
\q1 hinnoto leyɗinkiniiɓe ɓee.»\f + \fr 4:6 \ft Tinndi 3.34\f* 
\p  
\v 7 Ndennoo, njaɓanee Laamɗo. Kaɓon e \w Ibiliisa\w* o dogan o woɗɗoo on.  
\v 8 Ɓattitee Laamɗo, kanko duu o ɓattoto on. Onon luuttuɓe ɓee laɓɓinee juuɗe mon, onon waɗuɓe ɓerɗe ɗiɗi ɓee, laɓɓinee ɓerɗe mooɗon!  
\v 9 Ŋoornee, cuŋlee, mboyee, ngaɗee jaleeɗe mooɗon bojji, ngaɗee weltaare mooɗon sugulla.  
\v 10 Leyɗinkinee e yeeso Joomiraaɗo, o toownan on. 
\p  
\v 11 Sakiraaɓe, pati fay gooto e mooɗon ɲo'a banndum. Neɗɗo fuu ɲo'uɗo banndum naa hiitii ɗum, bonkiima sariya Laamɗo oo, hiitike sariya oo. So a waɗii nii, a waɗii hoore maa kiitotooɗo sariya oo, a ɗowtantaako mo.  
\v 12 Gooto woni darnuɗo sariya, oo woni Laamɗo Caroowo oo: kanko tan woni baawɗo hisinde naa halkude. Aan, ko ngon-ɗaa faa kiitoo-ɗaa tanaa maa? 
\s1 No neɗɗo haaniri wakkilde e Laamɗo 
\p  
\v 13 Onon wiyooɓe: «Hannde naa janngo, min njahan ngalluure maaniire e maaniire, min ngaɗa ton hitaande miɗen njaagoo, min keɓa tino», ngaɗee hakkille!  
\v 14 On anndaa ko waɗata janngo. Koɗum woni nguurndam mon? Ɗum cuurki ɓannguki wakkatiiwel gootel tan so majji.  
\v 15 Hono nii kaanno-ɗon wiide: «So Joomiraaɗo muuyii, min nguuran, min ngolla huunde maani e huunde maani.»  
\v 16 Kaa jooni, on mawninkinike, on kaawtike. Haawtaare hono nii fuu, ana boni.  
\v 17 Ɗum nee, annduɗo gollude golle lobbo, so gollaali ɗum, luuttii. 
\c 5  
\s1 Haala arsukunte'en bonɓe golle 
\p  
\v 1 Jooni nanee onon arsukunte'en, mboyee, ngaɗee woondu saabe torraaji kewtotooɗi on.  
\v 2 Jawle mooɗon mbonii, kaddule mooɗon mooƴii.  
\v 3 Kaŋŋe mooɗon e cardi mooɗon sugii. Ngol sugugol laatantoo on seedaaku boneeji mon, ɲaama tew mon no yiite nii. Aduna warii e timmude, faa hannde oɗon paggoo jawle.  
\v 4 Njoɓdi gollooɓe hettuɓe gese mooɗon ndi cali-ɗon yoɓude ndii wullata. Joomiraaɗo Jom Semmbe oo nanii gullaali hettuɓe ɓee ɗii.  
\v 5 On njootaama, on mbeltike ley oo ɗoo aduna, on paynii ko'e mooɗon saabe ɲannde kirsete-ɗon.  
\v 6 On carii pooccitiiɗo mbar-ɗon ɗum, tawi waawaa daranaade hoore mum. 
\s1 No nafaa muɲal mawniri 
\p  
\v 7 Haya, sakiraaɓe, muɲee faa Joomiraaɗo oo wara. Hono no demoowo doomirta faa leydi hokka ɗum kettal lobbal, o muɲan faa o heɓa ƴiiwoonde aranndeere e sakitotoonde,  
\v 8 onon duu muɲee, tiinnitee, sabi gartol Joomiraaɗo oo ɓattiima.  
\v 9 Sakiraaɓe, pati ɲiŋondiree yalla oɗon mbaasa sareede. Miccitee wakkati fuu Caroowo oo ana ɓadii sanne, omo darii damal!  
\v 10 Sakiraaɓe, miccitee annabaaɓe wowlunooɓe innde Joomiraaɗo ɓee muɲii torra. Onon duu muɲiree no maɓɓe nii.  
\v 11 Eɗen mbiya tiinnitiiɓe ɓee mbelii hoore. On nanii tiinnitaare Ayyuuba ana haalee, kasen on njii ko Joomiraaɗo oo faandinoo hen, sabi Joomiraaɗo yo keewɗo yurmeende sanne, jom hinnee. 
\p  
\v 12 Kaa ko adii huunde fuu, sakiraaɓe am, pati kunee: wanaa hunoraade kammu,\f + \fr 5:12 \fk Hunoraade kammu \ft woni hunoraade Laamɗo.\f* wanaa hunoraade leydi, wanaa huunde wonnde. So goonga, mbiyon goonga, so pene, mbiyon pene pati Laamɗo sara on. 
\s1 Haala ɲaagoraade Laamɗo dow goonɗinal 
\p  
\v 13 Won torriiɗo e mooɗon naa? \w Duwoo\w*! Won ceyiiɗo e mooɗon naa? Yettira Laamɗo jime.  
\v 14 Won ɲawɗo e mooɗon naa? Nodda mawɓe deental goonɗinɓe, ɓe \w ngujira\w* ɗum nebam e innde Joomiraaɗo, ɓe nduwanoo ɗum.  
\v 15 Duwaawu duworaaɗo goonɗinal, kaɲum sellinan ɲawɗo oo, non Joomiraaɗo imminan ɗum. So joomum luuttiino duu, yaafete.  
\v 16 Ndennoo, gooto fuu haalana goɗɗo luutti muuɗum, ɲaaganee banndiraaɓe mooɗon Laamɗo, yalla oɗon cellinee. Ɲaagunde Laamɗo nde neɗɗo pooccitiiɗo ɲaagii ana jogii baawɗe waɗude kulle mawɗe.  
\v 17 Annabi Iliyaasa yo neɗɗo hono men. O ndaardi Laamɗo o duwii pati kammu toɓa. Duuɓi tati e lebbi jeegom, waadere tollaaki e leydi.  
\v 18 Caggal ɗum, o ɲaagii Laamɗo kasen kammu oo toɓa. Nden Laamɗo jippini toɓo, leydi fuɗini ko hettetee. 
\p  
\v 19 Sakiraaɓe, so gooto e mon majjii laawol goonga, so goɗɗo wartirii ɗum,  
\v 20 anndee gartirɗo luuttuɗo iwde e laawol majjere hisinii yonki iwde e maayde, saabe ɗum, luutti keewɗi ana njaafee.