\id HEB  
\h Ibaraninkooɓe 
\toc1 Ɓataaki faade e Ibaraninkooɓe 
\toc2 Ibaraninkooɓe 
\toc3 Ibr. 
\mt2 Ɓataaki faade e 
\mt1 Ibaraninkooɓe 
\c 1  
\s1 No Laamɗo haaldiri e men Ɓiyum 
\p  
\v 1 Laamɗo haaldiino e njaatiraaɓe men gila ko ɓooyi cili keewɗi e sifaaji keewɗi, o haaldiri e maɓɓe annabaaɓe.  
\v 2 Kaa e ley ɗee ɲalaaɗe cakitotooɗe o haaldirii e men \w Ɓiyiiko\w* mo o tagiri aduna oo fuu, mo o waɗi donoowo huunde fuu oo.  
\v 3 Kaɲum woni jalbugol annoora teddeengal Laamɗo, kaɲum nanndi e Laamɗo jaati, omo tammborii huunde fuu konngol makko jogiingol semmbe. Caggal nde o tilii laɓɓinde luutti yimɓe ɗii ndee, o jooɗii ɲaamo Laamɗo Toowɗo oo to dow kammu too.  
\v 4 Ɗum ɓurni mo \w malaa'ika'en\w* teddude fotude e innde nde Laamɗo hokki mo ɓurnde inɗe maɓɓe ɗee. 
\s1 Haala Ɓiɗɗo ɓurɗo malaa'ika'en 
\p  
\v 5 Fay gooto e \w malaa'ika'en\w* ɓee Laamɗo wiyaali: 
\q1 «Aan a \w Ɓiyam\w*, 
\q2 hannde laatii-mi baam maa.»\f + \fr 1:5 \ft Jabuura 2.7\f* 
\m Naa kasen: 
\q1 «Mi laatoo \w Baaba\w* mum, 
\q2 laatoo Ɓiyam.»\f + \fr 1:5 \ft 2 Samuyila 7.14\f* 
\m  
\v 6 Kasen duu, nde o nelata hammadiijo makko oo e aduna oo ndee, o wii: 
\q1 «Yo malaa'ika'en Laamɗo fuu cujidana ɗum.»\f + \fr 1:6 \ft Fillitagol Tawreeta 32.43\f* 
\m  
\v 7 Laamɗo wii banngal malaa'ika'en ɓee: 
\q1 «O waɗii malaa'ika'en makko kenuuli, 
\q1 o waɗii kaadime'en makko lewle yiite.»\f + \fr 1:7 \ft Jabuura 104.4\f* 
\m  
\v 8 Kaa banngal Ɓiɗɗo oo, mo wii: 
\q1 «Laamu maa, aan Laamɗo, woodan faa abada abadin! 
\q1 Fooccitaare yo tuugorde laamu maa. 
\q1  
\v 9 Aɗa yiɗi fooccitaare, 
\q2 aɗa waɲi ooɲaare, 
\q1 saabe ɗum, Laamɗo Joomiraaɗo maa suɓori maa, 
\q2 hokku maa seyo ɓurngo ngo wondiiɓe maa ngoo.»\f + \fr 1:9 \ft Jabuura 45.7-8\f* 
\m  
\v 10 O wii kasen: 
\q1 «Gila e fuɗɗoode, Joomiraaɗo, 
\q2 aan tabintini leydi, 
\q1 juuɗe maa tagir-ɗaa kammuuji ɗii, 
\q1  
\v 11 kanji ɗi timman, kaa aan, a heddoto, 
\q2 ɗi fuu ɗi kiiɗɗiran no kaddule nii, 
\q1  
\v 12 a sowiran ɗi no saaya nii, 
\q2 ɗi mbattitoroo no neɗɗo wattitortoo e saayaaji mum nii. 
\q1 Kaa aan, a wattitataako, 
\q2 nguurndam maa duu timmataa.»\f + \fr 1:12 \ft Jabuura 102.26-28\f* 
\m  
\v 13 Fay nde wootere, Laamɗo wiyaali gooto e malaa'ika'en: 
\q1 «Jooɗa ɲaamo am, 
\q2 faa mi waɗa njaɓɓaa wayɓe maa.»\f + \fr 1:13 \ft Jabuura 110.1\f* 
\m  
\v 14 Malaa'ika'en ɓee fuu yo ruuhuuji gollanooji Laamɗo, ɗi mo nelata faa ngollana heɓooɓe kisindam ɓee. 
\c 2  
\s1 Haala kisindam mawɗam 
\p  
\v 1 Ndennoo, eɗen kaani wattude hakkillaaji men sanne e ko nan-ɗen koo, pati en cerindo goonga so majjoyen.  
\v 2 Nelal Laamɗo ngal \w malaa'ika'en\w* ɓee njottini ngal yo goonga, luuttuɓe naa yedduɓe mo fuu, keɓii jukkungo ngo kaandi.  
\v 3 Hono ndaɗirten enen so en njeebiima hono ɗam kisindam mawɗam? Ɗam kisindam, Joomiraaɗo men jaati ardinoo haalde haala majjam, kasen duu hettininooɓe mo ɓee cellini haala makko.  
\v 4 Laamɗo ɓeydi e dow seedaaku maɓɓe oo kasen maandeeji e taagumansaaji e kaayɗe mawɗe, kaɲum e dokke \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ɗe o fecciri muuyɗe makko ɗee. 
\s1 Haala ɗowuɗo en faade e kisindam 
\p  
\v 5 E ley ɗum, wanaa \w malaa'ika'en\w* ɓee Laamɗo hokki laamaade aduna garoowo mo kaalaten haala mum oo.  
\v 6 Mo o hokki laamaade oo – won ɗo Binndi ɗii ceettii, mbii: 
\q1 «Koɗum fuu yimɓe ngoni sako aɗa waɗana ɗum'en hakkille? 
\q1 Koɗum ɓiɓɓe aadama ngoni sako aɗa hayba ɗum'en? 
\q1  
\v 7 A lo'inii ɓe wakkatiiwel seeɗa e ley malaa'ika'en, 
\q1 a filkii ɓe pilki darja e teddungal, 
\q1  
\v 8 a waɗii huunde fuu e ley hawju maɓɓe.»\f + \fr 2:8 \ft Jabuura 8.5-7\f* 
\m So wiyaama Laamɗo waɗii huunde fuu ley hawju maɓɓe, ɗum ana holla o lamminii ɗum'en huunde fuu, fay huunde heddaaki ko ɗowtanaaki ɓe. Kaa so goonga, wanaa kulle ɗee fuu ɗowtanii ɓe tafon.  
\v 9 Ko njii-ɗen koo yo Iisaa leyɗinkiniiɗo ley malaa'ika'en wakkatiiwel seeɗa, jooni omo filkaa darja e teddungal saabe ko o yii torra maayde koo. Hono non, saabe hinnee Laamɗo, o maayanii yimɓe fuu. 
\p  
\v 10 E ley ɗum, ana haani taguɗo huunde fuu mo huunde fuu woodani, anniyiiɗo naannude yimɓe heewɓe e darja mum oo, waɗii Iisaa buuwuɗo laawol kisindam oo kiɓɓuɗo, o hiɓɓinirii ɗum torraaji.  
\v 11 Sabi Iisaa cennoowo goonɗinɓe oo kaɲum e sennaaɓe ɓee yo iwdi ngootiri, o yaagortaako noddirde ɓe sakiraaɓe.  
\v 12 Omo wiya Laamɗo: 
\q1 «Mi haalanan sakiraaɓe am ɓee innde maa ndee, 
\q2 mi manete hakkunde kawrital maɓɓe.»\f + \fr 2:12 \ft Jabuura 22.23\f* 
\m  
\v 13 O wii kasen: 
\q1 «Mi fawan jikke am e Laamɗo.» 
\m Kasen duu o wii: 
\q1 «Miɗo nii, miin e koreeji ɗi Laamɗo hokki kam ɗii.»\f + \fr 2:13 \ft Esaaya 8.17-18\f* 
\p  
\v 14 Hono non, nde wonnoo ɗii koreeji yo tew e ƴiiƴam, Iisaa duu reentii e majji ndiin mbaadi faa o jaaloo laamiiɗo maayde oo, ɗum woni \w Ibiliisa\w*. O jaaloroo ɗum maayde makko  
\v 15 faa o rimɗina worrunooɓe hono maccuɓe saabe kulol maayde ɓee – kulol ngol nanngunoo ɓe e ley nguurndam maɓɓe fuu.  
\v 16 Sabi eɗen taƴori wanaa malaa'ika'en o wari wallude. Ko o wari wallude dee, iwdi Ibarahiima.  
\v 17 Ndennoo ana wajibii o nannda e sakiraaɓe makko ɓee e huunde fuu, yalla omo laatanoo ɓe \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo jom yurmeende koolniiɗo e golle Laamɗo. Ɗum o waɗi yalla o ittana ɓe e jukkungo ngo ɓe kaandi saabe luutti maɓɓe.  
\v 18 Nde wonnoo kanko e hoore makko o torraama nde Ibiliisa tewti seytaade mo ndee, saabe ɗum, omo waawi faabaade woɓɓe tewteteeɓe faa ceytee ɓee duu. 
\c 3  
\s1 No Iisaa ɓurdi annabi Muusaa teddude 
\p  
\v 1 Onon sakiraaɓe seniiɓe jeyduɓe noddaango Laamɗo ɓee, nde wonnoo Iisaa \w Almasiihu\w* faabike on, ngaɗee hakkillaaji mon e makko, kanko mo ceettorto-ɗen ɓernde wootere yo nelaaɗo, yo \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo.  
\v 2 Oon yo koolniiɗo banngal Laamɗo cuɓiiɗo ɗum oo hono no Muusaa laatorii koolniiɗo ley suudu Laamɗo nduu fuu nii.  
\v 3 E ley ɗum, Laamɗo jatorii teddeengal Iisaa ɓuri ngal Muusaa ngal, no teddeengal mahoowo suudu ɓurdi maadi mum nii.  
\v 4 Sabi suudu fuu ana woodi moƴƴinɗo ɗum, moƴƴinɗo huunde fuu oo yo Laamɗo.  
\v 5 Muusaa laatike koolniiɗo e suudu Laamɗo nduu fuu, o maccuɗo Laamɗo. Golle makko laatike seedaaku, omo sappoo ko Laamɗo ɓannginta caggal makko.  
\v 6 Kaa Almasiihu yo koolniiɗo e suudu Laamɗo nduu no ɓiɗɗo nii. Enen ngoni suudu makko nduu, so tawii en tiiɗii e hoolaare e jikke ko mantorto-ɗen koo. 
\s1 Haala naatude e ley fowtere Laamɗo 
\p  
\v 7 Saabe ɗum, no \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo wiiri nii: 
\q1 «Hannde, so on nanii daande makko, 
\q1  
\v 8 pati tiiɗinee ko'e mon hono no njaatiraaɓe mon ngaɗunoo so murti nii,\f + \fr 3:8 \ft Ɗum yimɓe Israa'iila murtirnooɓe annabi Muusaa so mbii ana mbirfitoo leydi Misira.\f* 
\q2 ɲannde ɓe itti koro Laamɗo ley ladde jeereende ndee. 
\q1  
\v 9 Ton ɓe itti koro am faa ɓe kumpitoo kam, 
\q2 fay so taweede ɓe njii golleeji am ko foti duuɓi capanɗe nay. 
\q1  
\v 10 Saabe ɗum tikkiran-mi yimɓe oo jamaanu, 
\q1 mbii-mi: wakkati fuu, ɓerɗe maɓɓe ana ndunƴa ɓe faade e majjere, 
\q2 ɓe anndaa laawi am fey! 
\q1  
\v 11 Faa kunii-mi ley tikkere am, mbii-mi: 
\q2 Ɓe naatataa ley fowtere am abada.»\f + \fr 3:11 \ft Jabuura 95.7-11\f* 
\m  
\v 12 Ndennoo sakiraaɓe, kaybee pati fay gooto e mon tawree ɓernde bonnde nde wanaa goonɗinnde, murtannde Laamɗo guurɗo oo.  
\v 13 Nde Laamɗo wiinoo «hannde» ndee, o sappike wakkati mooɗon, ndennoo mballondiron ɲannde fuu pati luuttal hoomta on, so yoorna ɓerɗe mon.  
\v 14 So en tiiɗii e hoolaare nde keɓu-ɗen gila puɗɗooɗe ndee, so en keddike e mayre faa timmoode, nden kaa en ndeentii e \w Almasiihu\w*.  
\v 15 Nii Binndi ɗii mbii naanen: 
\q1 «Hannde, so on nanii daande makko, 
\q1 pati tiiɗinee ko'e mon hono no njaatiraaɓe mon ngaɗunoo so murti nii.» 
\m  
\v 16 Hoɓe ngoni murtuɓe fay so taweede nanii daande Laamɗo ɓee? Tama wanaa yimɓe ɓe Muusaa ɗowi iwde leydi Misira ɓee?  
\v 17 Hoɓe ngoni ɓe Laamɗo tikkani ko foti duuɓi capanɗe nay? Tama wanaa luuttuɓe so kalkii e ley ladde jeereende ɓee?  
\v 18 Hoɓe ngoni ɓe o hunanii naatataa e fowtere makko ɓee? Tama wanaa murtirɓe mo ɓee?  
\v 19 En njii ɓe keɓaali naatude e fowtere makko saabe ɓe ngoonɗinaali. 
\c 4  
\p  
\v 1 Nde wonnoo fodoore naatugol e ley fowtere Laamɗo ndee ana heddii, kulen pati fay gooto e men waasa naatude.  
\v 2 Sabi enen duu en mbaajiraama kabaaru lobbo no njaatiraaɓe men mbaajiraano nii. Kaa kamɓe, waaju mo ɓe nani oo nafaali ɓe sabi ɓe kettinoraaki mo goonɗinal.  
\v 3 Kaa enen goonɗinɓe ɓee, en naatan e fowtere Laamɗo ndee. Kayre woni nde o wii banngal murtuɓe ɓee: 
\q1 «Ley tikkere am kunii-mi, mbii-mi: 
\q1 Ɓe naatataa ley fowtere am abada!»\f + \fr 4:3 \ft Jabuura 95.11\f* 
\m Ɗum e taweede, golleeji Laamɗo tilike gila nde o tagi aduna ndee.  
\v 4 Sabi nokku gooto e ley Binndi ɗii haalii haala ɲalaande jeɗɗaɓerde ndee, wii: 
\q1 «Laamɗo fowtii e golleeji mum fuu e ley ɲalaande jeɗɗaɓerde ndee.»\f + \fr 4:4 \ft Puɗɗooɗe 2.2\f* 
\m  
\v 5 O wii kasen: 
\q1 «Ɓe naatataa ley fowtere am abada.» 
\m  
\v 6 Adiiɓe nande kabaaru lobbo oo ɓee naataali e ley ndee fowtere saabe ɓe calike goonɗinde. Kasen, eɗum holla ana woodi fodanaaɓe naatude.  
\v 7 Ley majjum, Laamɗo waɗiri sarti goɗɗo biyeteeɗo «hannde», ɗum woni mo cifi-ɗen dow too oo. Caggal duuɓi keewɗi, o yottiniri haala makko Daawuuda, o wii: 
\q1 «Hannde, so on nanii daande makko, 
\q1 pati tiiɗinee ko'e mon.»\f + \fr 4:7 \ft Jabuura 95.7-8\f* 
\m  
\v 8 Ɓe keɓaali fowtere Laamɗo nde Yosuwa ɗowunoo ɓe faade e mum ndee. So ɓe keɓiino ɗum, Laamɗo haalataano caggal ɗum haala sarti goɗɗo.  
\v 9 Jonnoo, yimɓe Laamɗo ɓee ana keddorii fowtere hono nde Laamɗo fowti ley ɲalaande jeɗɗaɓerde ndee.  
\v 10 Sabi naatuɗo e fowtere Laamɗo, kaɲum duu fowtiran no Laamɗo fowtiri e golleeji mum nii.  
\v 11 Ndennoo, waajibi tiinnito-ɗen no mbaawru-ɗen fuu naatude e fowtere Laamɗo ndee pati fay gooto saamira no salaniiɓe Laamɗo ɓee caamiri nii. 
\p  
\v 12 Konngol Laamɗo ngol ana wuuri ana jogii barke. Engol ɓuri kaafaawi ki banngeeji mum ɗiɗi fuu mbelnaa welde, engol sooroo hakkunde yonki e hakkille, hakkunde gi'e e mbuso, ngol seennda ɗum'en. Engol itta koro miilooji e anniyaaji gonɗi e ɓernde.  
\v 13 Walaa fuu ko tagaa ko suuɗanii Laamɗo, huunde fuu ana ɓannginaa yeeso makko kanko mo ngaraten daraade yeeso mum oo. 
\s1 No Iisaa laatorii Jottinoowo Sadaka Mawɗo 
\p  
\v 14 Ndennoo tiiɗen e goonɗinal men ngal ceedori-ɗen ɓernde wootere ngal, sabi en keɓii \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo jottiiɗo nokku Laamɗo, ɗum woni Iisaa \w Ɓii Laamɗo\w* oo.  
\v 15 Eɗen njogii Jottinoowo Sadaka Mawɗo mo waasaali yurmaade en e loore men ndee. Sabi o tewtaama seytoreede no heɓiraa fuu no ceytora-ɗen nii, kaa noo heɓaaka, nde wonnoo o luuttaali.  
\v 16 Ndennoo, ɓadoro-ɗen bimmbeere Jom moƴƴere oo hoolaare, yalla eɗen keɓa yurmeende e moƴƴere faa paabe-ɗen nde kasindin-ɗen fuu. 
\c 5  
\s1 No Iisaa laatorii jottinoowo sadaka kiɓɓuɗo 
\p  
\v 1 So neɗɗo suɓaama hakkunde yimɓe honorooɓe mum faa laatoo \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo, halfinte golle Laamɗo, yalla ana yottina \w sadakaaji\w* ɲamri e kirsamaaji faa tosa luutti.  
\v 2 Joomum ana waawi yurmaade ɓe anndaa Sariya Laamɗo so majji ɓee, sabi kaɲum e hoore mum yo lo'uɗo no maɓɓe nii.  
\v 3 Saabe nden loore omo haani yottinde sadakaaji kammari luutti makko kanko e hoore makko e kammari luutti yimɓe ɓee fuu.  
\v 4 Fay gooto waawaa hokkude hoore mum darja Jottinoowo Sadaka Mawɗo, sinaa so Laamɗo suɓii ɗum no suɓorii Haaruuna nii. 
\p  
\v 5 \w Almasiihu\w* duu, wanaa kaɲum hokki hoore mum darja Jottinoowo Sadaka Mawɗo, dokkuɗo mo oo yo Laamɗo. Kaɲum wii mo: 
\q1 «Aan a \w Ɓiyam\w*, 
\q2 hannde laatii-mi baam maa.»\f + \fr 5:5 \ft Jabuura 2.7\f* 
\m  
\v 6 O wii e ley nokku goɗɗo: 
\q1 «A jottinoowo sadaka faa abada 
\q2 no Malkisedeke\f + \fr 5:6 \ft Ƴeew 7.1-10\f* nii.»\f + \fr 5:6 \ft Jabuura 110.4\f* 
\p  
\v 7 Nde Iisaa wonnoo e leydi ndii ndee, ɲaagoriima gullaali cattuɗi e gonɗi, ɲaagundeeji faade e Laamɗo baawɗo hisinde mo e maayde oo. Laamɗo jaɓanii mo saabe ko o ɗowtanii ɗum koo.  
\v 8 Fay so taweede kanko woni \w Ɓiɗɗo\w* oo, tampereeji makko ekkintinii mo ɗowtaare.  
\v 9 Caggal nde o hiɓɓinnoo golle makko fuu, o laatanike ɗowtaniiɓe mo ɓee fuu sewnde kisindam faa abada,  
\v 10 sabi Laamɗo waɗii mo Jottinoowo Sadaka Mawɗo no Malkisedeke nii. 
\s1 Haala ko naɓata goonɗinal yeeso 
\p  
\v 11 Miɗen njogii haalaaji keewɗi e oo kabaaru, kaa firritande on ɗum ana tiiɗi sabi on paamataa law.  
\v 12 Oɗon kaannoo laataade jannginooɓe ɓooyii, kaa faa jooni oɗon kaani janngineede puɗɗooɗe konngi Laamɗo ɗii. Oɗon kaannoo taweede ɲaamdu tekkundu ɲaamaton, kaa faa jooni e muynam ngon-ɗon.  
\v 13 Muynoowo fuu seenndataa ko boni e ko moƴƴi, sabi yo baddo.  
\v 14 Kaa hillifaaɓe ɓee njey ɲaamdu tekkundu nduu, biiruɓe hakkillaaji mum'en so mboowni ɗum'en seenndude ko boni e ko moƴƴi ɓee. 
\c 6  
\p  
\v 1 Ndennoo, njaaren yeeso faade e ko mawɓe anndintee, pati keddo-ɗen e ko fuɗɗooɓe anndintee e ley goonɗinal mum'en \w Almasiihu\w*. Fotaa ko ngarten e haala tuubude iwde e golleeji naɓooji en to maayde, e haala goonɗinde Laamɗo.  
\v 2 Fotaa ko ngarten e haala \w lootogal batisima\w*, e hono fawugol juuɗe dow neɗɗo faa \w duwanoo\w* ɗum, e immital maayɓe, kaɲum e jukkungo duumiingo.  
\v 3 Njaaren yeeso! Non ngaɗaten so Laamɗo jaɓii.  
\v 4 Won fuu no murtuɓe so iwi e laawol Laamɗo ɓee tuubirta kasen naa? Ɓe njii fooyre Laamɗo, ɓe keɓii moƴƴere Laamɗo, ɓe keɓii ngeɗu e \w Ruuhu Ceniiɗo\w*,  
\v 5 ɓe meeɗii haala Laamɗo moƴƴuka kaa e kaayɗe wakkati garoyoowo oo.  
\v 6 Ɗum fuu e taweede haɗaali ɓe saamde. Ɓe mbaawaa tuubineede kasen, ana nanndi hono kamɓe e ko'e maɓɓe eɓe tontitoo \w Ɓii Laamɗo\w* oo e dow \w leggal bardugal\w*, eɓe kersina ɗum.  
\v 7 Tayko-ɗen leydi: so ndi haarii ƴiiwoole tawtawtondirɗe, so ndi funnii nguure nafoowo remuɓe ɓee, ndiin leydi heɓii barke iwruɗo to Laamɗo.  
\v 8 Kaa so ndi funnii kebbe e tuppe, ndi walaa nafaa, ɓooyataa ndi huɗee, sakitoo ndi duppee. 
\p  
\v 9 Kaa onon, sakiraaɓe am horsuɓe, fay so min kaaldii nii, miɗen taƴori e laawol lobbol ngon-ɗon, ɗum woni laawol kisindam ngol.  
\v 10 Sabi Laamɗo wanaa ooɲiiɗo sako yeeboo golle mooɗon naa jilli ɗi kollu-ɗon ɗum nde ngollan-ɗon seniiɓe ɓee ndee e no ngaɗaton faa jooni nii.  
\v 11 Kaa miɗen muuya gooto e mooɗon fuu holla soobee mum faa ɗo maayi, yalla oɗon taƴora jikke mo keɓu-ɗon oo tabitan.  
\v 12 Min njiɗaa laato-ɗon waamuɓe, ko min njiɗi dee, ɲemmbon heɓooɓe podooje Laamɗo ɓee saabe goonɗinal e muɲal. 
\s1 Haala podooje Laamɗo celluɗe 
\p  
\v 13 Nde Laamɗo fodanta Ibarahiima ndee, hoore mum hunorii, sabi fay gooto fotaa mo kanko e hoore makko teddeengal faa mo hunoroo ɗum.  
\v 14 O wii: «Mi hunike, mi waɗan e maa barke, mi hebbinan iwdi maa faa heewa!»\f + \fr 6:14 \ft Puɗɗooɗe 22.16-17\f* 
\v 15 Dow ɗum, Ibarahiima muɲi faa heɓi ko Laamɗo fodunoo hokkude ɗum koo.  
\v 16 Yimɓe ana kunoroo ɓurɗo ɗum'en teddude, hunoore ndee ana tabintina haala mum'en, itta jeddi gonɗi hakkunde mum'en fuu.  
\v 17 Banngal heɓooɓe fodoore Laamɗo ndee ɓee, Laamɗo yiɗunoo keɓa taƴoral anniya mum waylitataako fey, ɗum saabii so Laamɗo ɓeydi hunoore e dow fodoore mum ndee.  
\v 18 Ɗee kuɗɗe ɗiɗi, ɗum woni hunoore ndee e fodoore ndee, mbaylitataako abada sabi Laamɗo fenataa. Ndennoo, enen tuugiiɓe e Laamɗo ɓee, eɗum ɓuuɓina ɓerɗe men, yalla eɗen keddoo e jikke mo ndokka-ɗen oo.  
\v 19 Oon jikke yo juggal cellungal koolniingal e yonkiiji men. Omo ɗowa en faa njawten heedoode faliinde e nokku ɓurɗo fuu senaade to dow kammu too.  
\v 20 Iisaa seekani en laawol naatirgol ton, sabi mo laatanike en \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo faa abada no Malkisedeke nii. 
\c 7  
\s1 Kabaaru jottinoowo sadaka biyeteeɗo Malkisedeke 
\p  
\v 1 Malkisedeke oo laatinoke kaananke ngalluure wiyeteende Salaam, o \w jottinoowo sadaka\w* Laamɗo Toowɗo oo. Kanko hawritoynoo e Ibarahiima wakkati wartannoo wolde tawi jaaliiɗo kaanankooɓe, mo duwanii ɗum.\f + \fr 7:1 \ft Ƴeew Puɗɗooɗe 14.17-20\f* 
\v 2 Ibarahiima hokki mo sappoɓerde huunde fuu ko heɓunoo e wolde ndee. Maanaa innde Malkisedeke woni: «kaananke pooccitiiɗo». Nde wonnoo o kaananke Salaam duu, maanaa mum yo «kaananke jom jam».  
\v 3 Binndi ɗii cifaaki baabiiko naa inniiko naa dammbe makko fey. Ɗi cifaaki pinaaɗe makko naa battane makko. Eɗi nanndina mo e \w Ɓii Laamɗo\w* oo: o heddoto o jottinoowo sadaka faa abada. 
\p  
\v 4 Ƴeewee no teddeengal Malkisedeke foti mawnude, sabi fay Ibarahiima njaati men oo hokkii mo sappoɓerde ko heɓunoo e wolde ndee fuu.  
\v 5 Kasen duu, yottinooɓe sadaka iwɓe e Lewi\f + \fr 7:5 \fk Lewi \ft woni njaati Muusaa e Haaruuna.\f* ɓee njamiraa e ley sariya nanngude sappoɓerde e \w Israa'iilankooɓe\w* fuu, fay so taweede ɓeen yo iwɓe e Ibarahiima no maɓɓe nii.  
\v 6 Kaa fay so Malkisedeke jeyanooka e iwdi Lewi, nanngii sappoɓerde jawdi Ibarahiima, duwanii ɗum, kaɲum keɓuɗo podooje Laamɗo oo.  
\v 7 Jeddi fuu ngalaa, mo duwaawu iwri e mum ana ɓuri duwanteeɗo oo teddude.  
\v 8 Banngal iwɓe e Lewi, yimɓe maayooɓe ɓee keɓata sappoɓerde ndee, kaa Malkisedeke yo guurɗo no Binndi ɗii ceedorii nii.  
\v 9 Kasen duu eɗen mbaawi wiide: ko Ibarahiima hokki sappoɓerde ndee koo, Lewi mo iwdi mum nanngata sappoɓerde oo, kaɲum duu hokkii nde.  
\v 10 Sabi fay so taweede o rimaaka tafon, e calɗi njaatiiko Ibarahiima o wonnoo nde Malkisedeke jaɓɓii ɗum ndee. 
\p  
\v 11 Sariya dokkaaɗo Israa'iilankooɓe oo tuugike yottingol \w sadakaaji\w* Lewinkooɓe ngol. Jonnoo, so tawiino nii ngol yottingol sadakaaji ana hiɓɓunoo, garol jottinoowo sadaka goɗɗo no Malkisedeke nii, mo wanaa iwɗo e Haaruuna, hasindintaakeno.  
\v 12 Sabi so yottingol sadakaaji waylitiima, waajibi sariya duu waylitoto.  
\v 13 E ley ɗum, Joomiraaɗo men mo haala mum haaletee ɗoo oo jeyaaka e iwdi Lewi, e suudu baaba wonndu jeyaa, ndu fay gooto e mum waɗaali junngo mum e golle yottinirde sadakaaji ndee.  
\v 14 Sabi en fuu en anndii, Joomiraaɗo men oo e suudu baaba Yahuuda iwi, kaa Muusaa haalaali huunde fuu e mayru e banngal yottingol sadakaaji. 
\s1 No Iisaa laatorii jottinoowo sadaka no Malkisedeke nii 
\p  
\v 15 Ko \w jottinoowo sadaka\w* goɗɗo nannduɗo e Malkisedeke ɓanngi koo, ɓeydii laɓɓinde ko njiɗu-mi hollude on koo.  
\v 16 Wanaa saabe sariyaaji kawrooji e leɲol makko ɗii o suɓoraa o jottinoowo sadaka, ko o suɓoraa dee, saabe nguurndam njogiiɗam semmbe ɗam timmataa ɗam.  
\v 17 Sabi Binndi ɗii mbii: 
\q1 «A jottinoowo sadaka faa abada 
\q2 no Malkisedeke nii.» 
\m  
\v 18 Hono nii sariyaaji aranndeeji ɗii njoppiraa saabe loore mum'en e famɗude mum'en nafaa.  
\v 19 Sabi e ley \w Sariya\w* Muusaa oo fay gooto laataaki kiɓɓuɗo. Jooni kaa en pawii jikke men e ko ɓuri Sariya Muusaa oo moƴƴude koo, e oon jikke ɓattorto-ɗen Laamɗo. 
\p  
\v 20 Kasen duu, Laamɗo waɗii Iisaa jottinoowo sadaka e dow hunoore muuɗum. Lewinkooɓe ɓee nee, Laamɗo hunanaaki ɗum'en.  
\v 21 Kaa Iisaa laatorike jottinoowo sadaka e dow hunoore Laamɗo biiɗo nii oo: 
\q1 «Joomiraaɗo hunike, mimsitataa: 
\q1 A jottinoowo sadaka faa abada.»\f + \fr 7:21 \ft Jabuura 110.4\f* 
\m  
\v 22 Hono nii Iisaa laatorii tolma \w aadi\w* ɓurndi moƴƴude ndii. 
\p  
\v 23 Ko jokkiti hen kasen, yottinooɓe sadaka ɓee ana keewnoo yalla so gooto maayii ana daɲa loomtiiɗo ɗum.  
\v 24 Kaa Iisaa woni jottinoowo sadaka mo walaa loomtotooɗo fey, sabi o duumoto faa abada.  
\v 25 Ɗum waɗi so mo waawi hisinde ɓattoriiɓe Laamɗo saabe makko ɓee kisindam kiɓɓuɗam. Omo heddoo e surande ɓe sabi o guurɗo duumiiɗo. 
\p  
\v 26 Iisaa woni Jottinoowo Sadaka Mawɗo porroowo e ko kasindin-ɗen koo: o ceniiɗo, o walaa ɲiŋoore, ko soɓi fuu walaa e makko. O seenndaama e luuttooɓe ɓee, kasen duu o hokkaama nokku ɓurɗo fuu teddude dow kammu.  
\v 27 Mo nanndaali e ɓee too yottinooɓe sadaka mawɓe hasindinɓe e ittude \w sadakaaji\w* ɲannde fuu. Ɓe ittana luutti maɓɓe sadaka kamɓe e ko'e maɓɓe tafon, caggal majjum, ɓe ittana luutti yimɓe ɓee sadaka. Kaa Iisaa ittanii luutti yimɓe sadaka cilol gootol keƴoowol yimɓe jamaanuuji ɗii fuu nde o hokkitiri hoore makko no layyaari nii ndee.  
\v 28 Sariya Muusaa oo ana darnana yimɓe lo'uɓe Jottinoowo Sadaka Mawɗo, kaa hunoore nde Laamɗo hunii caggal Sariya oo ndee darnii \w Ɓiɗɗo\w* kiɓɓinaaɗo faa abada oo. 
\c 8  
\s1 No Iisaa laatorii curoowo ley aadi ɓurndi moƴƴude ndii 
\p  
\v 1 Haala ɓurka faydinde e ley ko kaalaten koo annii: en keɓii \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo, oon woni jooɗiiɗo ɲaamo bimmbeere Jom manngu wonnde dow kammu.  
\v 2 Omo golla golle makko e ley nokku dewal ceniiɗo, ɗum woni hukkum goongaraajo mo Joomiraaɗo darni, wanaa mo neɗɗo darni.  
\v 3 Jottinoowo sadaka fuu ana suɓoraa faa yottina Laamɗo \w sadakaaji\w* ɲamri e kirsamaaji. Ɗum nee, waajibi Iisaa laatantooɗo en Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo duu heɓa huunde nde yottina.  
\v 4 Sinndo ga leydi gaa o wonnoo, o laatataako jottinoowo sadaka sabi yottinooɓe sadaka hawrooɓe e \w Sariya\w* Muusaa ana ngoodi.  
\v 5 Ɓeen yottinooɓe sadaka ana ngollana Laamɗo ley nokku dewal cappotooɗo goongaraajo gonɗo to dow kammu too oo, kanko o nanndinaaɗo tan. Nde Muusaa anniyinoo darnude \w hukkum seedaaku\w* oo ndee, Laamɗo jeertini mo, wii: «Tiinno-ɗaa, ngaɗiraa huunde fuu dow njuɓɓuki ki kollu-maa-mi dow haayre kii.»\f + \fr 8:5 \ft Pergu 25.40\f* 
\v 6 Kaa jooni, \w Almasiihu\w* heɓii golle dewal ɓurɗo mo maɓɓe oo moƴƴude, sabi o curanoowo yimɓe ley \w aadi\w* ɓurndi moƴƴude ndii. Ndiin aadi waldaa e aranndeeri ndii, o fawii ndi e podooje ɓurɗe moƴƴude ɗee.  
\v 7 E ley ɗum, sinndo aadi aranndeeri ndii walaano ella, hasindintaakeno e aadi ngonndi.  
\v 8 Kaa Laamɗo felii ndi nde wii: 
\q1 «Miin Joomiraaɗo miɗo wiya ɲalaaɗe ana ngara 
\q2 ɗe ngaɗidan-mi e \w Israa'iilankooɓe\w* e \w Yahuudiyankooɓe\w* aadi keyri. 
\q1  
\v 9 Ndi waldaa e aadi ndi ngaɗidinnoo-mi e njaatiraaɓe maɓɓe 
\q2 nde ɗow-mi ɗum'en faa mi yaltina ɗum'en leydi Misira ndee. 
\q1 Ko kamɓe e ko'e maɓɓe ɓe mbonni aadi am koo, 
\q2 miin duu mi ɗuurtiima ɓe. 
\q1 Non mbii-mi, miin Joomiraaɗo.» 
\m  
\v 10 O wii kasen: 
\q1 «Ndiin aadi woni ko ngaɗidan-mi e Israa'iilankooɓe caggal ɗeen ɲalaaɗe: 
\q1 Mi waɗan sariyaaji am e hakkillaaji maɓɓe, 
\q2 mi winnda ɗi e ɓerɗe maɓɓe, 
\q1 mi laatoo Laamɗo maɓɓe, 
\q2 ɓe laatoo yimɓe am. 
\q1  
\v 11 Hankasen fay gooto hasindinaa e tinndinde jeydaaɓe e leydi ngootiri, 
\q2 wanaa haala sakiike mum faa waajoo ɗum, yo anndu Joomiraaɗo, 
\q1 sabi yimɓe fuu anndan kam, 
\q2 lo'uɓe e tedduɓe fuu. 
\q1  
\v 12 Sabi mi yaafoto ooɲaare maɓɓe, 
\q2 mi ittan luutti maɓɓe e hakkille am fey.»\f + \fr 8:12 \ft Yeremiya 31.31-34\f* 
\m  
\v 13 Ko mo haali kabaaru aadi keyri ndii koo, o hiiɗɗini aadi aranndeeri ndii. Jooni kaa, ko naywi faa ɲoofii koo yonii sawndintineede. 
\c 9  
\s1 Haala sadakaaji ley aadi kiinndi ndii 
\p  
\v 1 \w Aadi\w* aranndeeri ndii ana joginoo sariyaaji kawjorɗi dewal Laamɗo, kaɲum e nokku dewal ceniiɗo gonɗo ga leydi gaa.  
\v 2 Oon nokku yo \w hukkum\w* mo cuuɗi ɗiɗi: aranndeeru nduu suudu seniindu wiyetee, ɗon moottila kaa e taabal ngal e buuru cakkaaɗo oo ngonnoo.  
\v 3 Yeesooru nduu woni caggal heedoode faliinde ndee, endu wiyee nokku ɓurɗo fuu senaade.  
\v 4 Ley mayru urirde kaŋŋeere ndee e \w keesuwal aadi\w* muumɗiniraangal kaŋŋe ngal ngonnoo. Ana e ley keesuwal ngal loongel kaŋŋe keewngel ɲaamdu wiyeteendu «maanu», kaɲum e sawru \w Haaruuna\w* wilitinnoondu nduu e alluuje ɗe aadi ndii winndaa e mum ɗee.  
\v 5 Ana to dow keesuwal too kuɗɗe ɗiɗi ɲemmbinaaɗe hono malaa'ika'en biyeteeɗe cerubin, ɗe finnde teddeengal Laamɗo. Biifoole majje ana kuuri nokku ɗo ƴiiƴam ɗam yuppetee faa luutti njaafee ɗoo. Kaa en mbaawaa sifaade ɗeen kuɗɗe faa laaɓa e oo wakkati. 
\p  
\v 6 Ɗee kulle fuu e yuɓɓondirde hono nii, \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee ɲannde fuu ana naata ana njalta to suudu aranndeeru too faa ngolla golle mum'en dewal Laamɗo.  
\v 7 Kaa suudu yeesooru nduu, Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo tan naatata e mayru hitaande fuu cilol gootol. Kasen duu o naatataa tawee o naɓoraali ƴiiƴam faa o ittana hoore makko \w sadaka\w*, o ittana duu boofi ɗi yimɓe ɓee ngaɗi tawi anndanaali ɗii sadaka.  
\v 8 Ɗum \w Ruuhu Ceniiɗo\w* sappotoo faade e nokku ɓurɗo fuu senaare: damal naarrugal e makko ɓanngintaake so nii hukkum ceniiɗo oo ana heddii nawtoreede.  
\v 9 Ɗum yo taagumansa wakkati men jooni faa holla ɗum ɗoo: \w sadakaaji\w* ɲamri e sadakaaji kirsamaaji jottinaaɗi Laamɗo ɗii mbaawaa laɓɓinde neɗɗo dewiroowo nii Laamɗo faa hakkille mum waaltoo.  
\v 10 Dewal gorrungal nii ana haɓɓaa e sariyaaji keertiiɗi ɲaamdu e yardu e lootogal, dewal baawngal yiyeede tan, sariyaaji kaanɗi jokkeede faa ɲannde Laamɗo tabintini huunde heyre. 
\s1 Haala sadaka ley aadi keyri ndii 
\p  
\v 11 Kaa jooni, \w Almasiihu\w* ɓanngii, laatike \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo gaɗuɗo moƴƴereeji. O naatii e hukkum ɓurɗo teddude ɓurɗo hiɓɓude, mo junngo neɗɗo darnaali, kasen duu hukkum oo jeyaaka e leydi ndii.  
\v 12 O naatii ley nokku ɓurɗo fuu senaade oo, o naaddaali e ƴiiƴam damkoy e ga'oy, ko o naaddi dee, ƴiiƴam makko jaati. Hono nii o soottitorii en faa abada cilol gootol keƴoowol yimɓe jamaanuuji ɗii fuu.  
\v 13 E ley \w Sariya\w* Muusaa, so ƴiiƴam damɗi e ga'i kaɲum e ndoondi ɲale duppaange wiccaama coɓuɗo oo, laɓɓinan joomum banngal diina.  
\v 14 Ƴiiƴam Almasiihu ɗam ɓuri ɗum waawde laɓɓinde hakkillaaji men iwde e golleeji naɓooji en to maayde ɗii, yalla eɗen ndewa Laamɗo guurɗo oo. Sabi e baawɗe \w Ruuhu\w* duumiiɗo oo, Iisaa hokkii hoore mum Laamɗo no layyaari ndi walaa ella nii. 
\p  
\v 15 Ɗum waddani mo laataade curoowo hakkunde yimɓe e Laamɗo ley \w aadi\w* keyri ndii, yalla noddaaɓe ɓee ana keɓa ndonu keddotooɗo faa abada mo Laamɗo fodi oo. Sabi kanko maayiri faa mo soottitoo mboofuɓe e ley aadi aranndeeri ndii ɓee.  
\v 16 So neɗɗo maayii, yoppii wasu. Wasu yo aadi hakkunde basiiɗo e donoowo, ana tabita caggal maayde basiiɗo oo.  
\v 17 Waajibi wasu tabita caggal maayde, sabi o tabitataa sinaa so joomum maayi.  
\v 18 E ley ɗum, fay aadi aranndeeri ndii tabitaali so wanaa ƴiiƴam yuppaa.  
\v 19 Caggal nde Muusaa holliti yimɓe ɓee jamirooje gonɗe e Sariya ɗee fuu ndee, ɓami ƴiiƴam ga'oy e damkoy, jillondiri ɗam e ndiyam e haabu mbaalu woɗeewo e caɓe hisopi, wicci dewtere Sariya ndee e yimɓe ɓee fuu. O wii:  
\v 20 «Ɗum woni ƴiiƴam tabintinoojam aadi ndi Laamɗo yamiri on ɗowto-ɗon ndii.»\f + \fr 9:20 \ft Pergu 24.8\f* 
\v 21 Hono non kasen, o wicciri ƴiiƴam e dow \w hukkum ceniiɗo\w* oo, kaɲum e kaaki dewirɗi Laamɗo ɗii fuu.  
\v 22 So goonga, banngal Sariya oo ana wa'i hono ƴiiƴam laɓɓinta huunde fuu! Kasen duu, so \w sadaka\w* ƴiiƴam waɗaaka, yaafaamuya walaa. 
\s1 No Iisaa Almasiihu laatorii kirsamaari kiɓɓundi 
\p  
\v 23 Ɗee kuɗɗe ngoni nate kollitooje kuɗɗe gonɗe dow kammu ɗee, eɗe kasindini e laɓɓinireede ƴiiƴam daabaaji. Kaa kuɗɗe kammunkooje ɗee, kaɲum'en jaati, ana kasindini e \w sadakaaji\w* ɓurɗi ɗii too moƴƴude.  
\v 24 Sabi \w Almasiihu\w* naataali e nokku dewal ceniiɗo mo junngo ɲiɓi. Oon yo nanndoore goongaraajo gonɗo dow kammu oo. Ko Almasiihu waɗi dee, to kammu too jaati o naati faa o heƴa en jooni yeeso Laamɗo.  
\v 25 O naatiraali ton faa o itta hoore makko sadaka cili keewɗi, no \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo naatirta hitaande faa hitaande e ley nokku ɓurɗo fuu senaade oo naɓora ƴiiƴam daaba nii.  
\v 26 So tawiino nii, Almasiihu torreteno cili keewɗi gila e puɗɗooɗe aduna faa jooni, kaa ɗum laatoraaki non. O ɓanngii cilol gootol keƴoowol yimɓe jamaanuuji ɗii fuu, yalla omo hokkitira hoore makko hono no layyaari nii faa o tosa luutti yimɓe.  
\v 27 Battane ɓii-aadama yo maayde cilol gootol, caggal ɗum, saree.  
\v 28 Hono non, Almasiihu duu hokkitiri hoore mum hono no layyaari nii cilol gootol faa roondoo luutti yimɓe heewɓe. O ɓanngan cilol ɗiɗaɓol, kaa wanaa faa o roondoo luutti, faa o waddana yimɓe doomooɓe garol makko ɓee kisindam. 
\c 10  
\p  
\v 1 \w Sariya\w* Muusaa oo yo mbeelu moƴƴereeji garooji ɗii, wanaa mbaadi majji jaati. Ɗum saabii fay e ley \w sadakaaji\w* jottinteeɗi hitaande faa hitaande ɗii, o waawaa waɗude rewooɓe ɓee hiɓɓuɓe.  
\v 2 So omo waawnoo ɗum, yottingol sadakaaji yoppeteno, sabi rewooɓe ɓee fuu laɓɓinteno cilol gootol timmungol, hakkillaaji maɓɓe ɲiŋataa ɓe banngal luutti hankasen.  
\v 3 Kaa wanaa non laatorii. Hitaande faa hitaande ɗiin sadakaaji miccintinan yimɓe luutti mum'en.  
\v 4 Sabi ƴiiƴam ga'i e damɗi ɗam waawaa ittude luutti fey. 
\p  
\v 5 Ɗum saabii, nde \w Almasiihu\w* ɓadinoo warde e aduna ndee, wii Laamɗo: 
\q1 «A yiɗaa sadakaaji kirsamaaji e sadakaaji ɲamri, 
\q2 kaa a waɗanii kam terɗe. 
\q1  
\v 6 Sadakaaji duppamaaji e sadakaaji banngal luutti, 
\q2 a seyortaako ɗum.» 
\m  
\v 7 E ley ɗum, Almasiihu wii: 
\q1 «Miɗo nii, mi warii faa mi waɗa sago maa, aan Laamɗo, 
\q2 no kabaaru am winndiraa e ley dewtere maa Sariya nii.»\f + \fr 10:7 \ft Jabuura 40.7-9\f* 
\m  
\v 8 Arannde, o wii: «A yiɗaa sadakaaji kirsamaaji, a yiɗaa sadakaaji ɲamri kaɲum e sadakaaji duppamaaji e sadakaaji banngal luutti, a seyortaako ɗi.» Ɗum fuu e taweede, ɗiin sadakaaji no Sariya oo yamiri nii ngaɗiraa.  
\v 9 Caggal ɗum, o wii: «Miɗo nii, mi warii faa mi waɗa sago maa.» Hono nii Laamɗo ittiri njuɓɓuki sadaka arano oo tabintini ɗiɗaɓo oo.  
\v 10 Saabe ngoon sago cennira-ɗen e sadaka terɗe Iisaa Almasiihu cilol gootol keƴoowol yimɓe jamaanuuji ɗii fuu. 
\p  
\v 11 E ley njuɓɓuki sadaka arano oo, \w jottinoowo sadaka\w* fuu yo daraniiɗo golle mum ɲannde fuu, ana yottina sadakaaji ɗii wakkati fuu, kaa ɗi mbaawaa ittude luutti fey.  
\v 12 Kaa Almasiihu yottinii sadaka gooto ittoowo luutti keƴoowo yimɓe jamaanuuji ɗii fuu, caggal ɗum, o jooɗii ɲaamo Laamɗo.  
\v 13 Ɗon mo doomata faa Laamɗo waɗa mo yaɓɓa wayɓe makko.  
\v 14 E sadaka gooto oo, faa abada o hiɓɓinirii ɓeen ɓe luutti mum'en laɓɓintee ɓee.  
\v 15 Ɗum woni ko \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo duu seedantoo en. Sabi o wii tafon: 
\q1  
\v 16 «Joomiraaɗo wii: 
\q1 Ndii \w aadi\w* ngaɗidan-mi e maɓɓe 
\q2 caggal ɗee ɲalaaɗe: 
\q1 Mi waɗan sariyaaji am e ɓerɗe maɓɓe, 
\q2 mi winnda ɗi e hakkillaaji maɓɓe.» 
\m  
\v 17 O jokkintini hen kasen, o wii: 
\q1 «Mi ittan e hakkille am luutti maɓɓe e boofi maɓɓe fey.»\f + \fr 10:17 \ft Yeremiya 31.33-34\f* 
\m  
\v 18 Ndennoo ɗo luutti njaafaa, sadaka ittoowo luutti hasindintaake ɗon hankasen. 
\s1 No kaan-ɗen ɓadoraade Laamɗo 
\p  
\v 19 Ndennoo sakiraaɓe, ƴiiƴam Iisaa njuppaaɗam ɗam hokki en laawol naatude e nokku ɓurɗo fuu senaade oo dow hoolaare.  
\v 20 O udditanii en laawol kesol guurngol jawtirgol heedoode ndee, kanngol woni terɗe makko ɗee.  
\v 21 Nde wonnoo \w jottinoowo sadaka\w* mawɗo ardinaaɗo suudu Laamɗo nduu njogi-ɗen,  
\v 22 ndennoo, ɓadoro-ɗen Laamɗo ɓerɗe ɗe ngalaa naafigaaku jogiiɗe goonɗinal ngal sikke fuu walaa e mum. Sabi luutti ɗi ɓerɗe men caawunoo ɗii fuu ittaama, calɗi men duu lootiraama ndiyam laaɓuɗam.  
\v 23 Ɓeyden jikke men dow ko ceedori-ɗen ɓernde wootere koo, sabi podanɗo en oo yo koolniiɗo.  
\v 24 Ngattondiren hakkille faa tiiɗondiren e ley jilli e golleeji lobbi.  
\v 25 Pati njoppen hawritidde no yogaaɓe ngaɗata nii, ɓeydo-ɗen waajondirde nde wonnoo oɗon njiya ɲalaande Joomiraaɗo oo ana wara warde. 
\p  
\v 26 So en murike en keddike e luutti caggal ko anndu-ɗen goonga oo faa laaɓi koo, annden \w sadaka\w* ittoowo luutti heddaaki hankasen.  
\v 27 Ko heddii dee, doomugol kulɓiniingol ɲannde kiiti, kaɲum e yiite ɲaamoowe yedduɓe Laamɗo ɓee ngee.  
\v 28 So neɗɗo bonnii \w Sariya\w* Muusaa oo e dow seedaaku yimɓe ɗiɗon naa taton, yurmataake, warete!  
\v 29 Kaa walaa fuu ɓurɗo haandude e jukkungo ko foti so neɗɗo yaaɓii \w Ɓii Laamɗo\w*, soɓinii ƴiiƴam \w aadi\w* cennuɗam ɗum ɗam, hoynii \w Ruuhu\w* gaddoowo moƴƴere oo.  
\v 30 Sabi eɗen anndi Laamɗo wii: 
\q1 «Miin yoɓtoytoo mi yoɓoyan ɓe.» 
\m O wii kasen: 
\q1 «Joomiraaɗo saran yimɓe mum.»\f + \fr 10:30 \ft Fillitagol Tawreeta 32.35-36\f* 
\m  
\v 31 Hee, naatude e junngo Laamɗo guurɗo oo ana hulɓinii! 
\p  
\v 32 Miccitee ɲalaaɗe mon arane ɗee, caggal nde hakkillaaji mon njaaynaa, hee on tiinnitike ley torraaji e muɲal.  
\v 33 Wakkatiiji oɗon koyniree jennooje e tooɲannge hakkunde yimɓe, wakkatiiji oɗon ndeenta e woɓɓe waɗaaɓe non.  
\v 34 On cunodike e uddaaɓe kasu, kasen duu nde teeta-ɗon ko njogi-ɗon koo fuu ndee, on njogorike ɗum seyo, sabi oɗon anndi onon njogii jawdi ɓurndi fuu, ndi timmataa.  
\v 35 Ndennoo, pati njoppee hoolaare mon sabi ende jogii mbarjaari mawndi.  
\v 36 E ley ɗum, oɗon kaani muɲude, yalla oɗon ngaɗa sago Laamɗo, keɓon mo o fodani on oo,  
\v 37 sabi ana winndii: 
\q1 «Ɗoo e yeeso seeɗa, 
\q2 kaanɗo warde oo waran, o taaɗataa.» 
\m Laamɗo wii: 
\q1  
\v 38 «Pooccitaniiɗo kam wuurdan goonɗinal,\f + \fr 10:38 \ft Habaakuk 2.3-4\f* 
\q1 kaa so wirfitiima, 
\q2 ɓernde am yarrataako ɗum.» 
\m  
\v 39 Enen noo, en njeyaaka e wirfitotooɓe faa kalkoyoo ɓee, ɓe njeye-ɗen e mum dee, goonɗinɓe faa yonkiiji mum'en kisinee ɓee. 
\c 11  
\s1 Haala goonɗinal 
\p  
\v 1 Goonɗinal yo taƴorde heɓan ko fawi jikke e mum e hoolaade ko yiyaali ana woodi.  
\v 2 Saabe maggal, njaatiraaɓe men keɓiri seedaaku lobbo yeeso Laamɗo. 
\p  
\v 3 Saabe goonɗinal, paamir-ɗen aduna oo e koode ɗee fuu konngol Laamɗo tagiraa, ko yiyetee koo tagiraa ko yiyataake koo. 
\p  
\v 4 Saabe goonɗinal, Haabiila ittiranii Laamɗo \w sadaka\w* ɓurɗo mo Kaabiila oo, goonɗinal saabii so Laamɗo jatorii mo o pooccitiiɗo nde jaɓani mo sadakaaji makko. Kasen, fay so taweede o maayii, goonɗinal makko ana heddii waajaade en faa jooni. 
\p  
\v 5 Saabe goonɗinal, Henok ŋabbiniraa dow kammu fay meeɗaali maayde. Fay gooto yiitaali mo kasen sabi Laamɗo ŋabbinii mo. Kaa fade makko ŋabbineede o seedanaama omo wela Laamɗo.  
\v 6 So goonɗinal walaa, fay gooto waawaa welde Laamɗo. Sabi neɗɗo jiɗɗo ɓadaade Laamɗo waajibi goonɗina omo woodi, goonɗinan o barjoto tewtooɓe mo ɓee. 
\p  
\v 7 Saabe goonɗinal, Nuuhu sehiri laana faa dannda koreeji mum ɗii. O ɗowtanii Laamɗo jeertinɗo mo ko warata, ko yiyaaka tafon koo. Ko o goonɗini Laamɗo koo, o sariri aduna oo fuu. E ley ɗum, Laamɗo jatorii mo o pooccitiiɗo. 
\p  
\v 8 Saabe goonɗinal, Ibarahiima nootorii noddaango Laamɗo, yalti faade e leydi ndi Laamɗo fodi mo heɓan ndii, o yalti tawi kanko nee o anndaa to o yahata.  
\v 9 Saabe goonɗinal, o jooɗorinoo no koɗo nii e leydi o fodanaa ndii. Isiyaaka e Yaakuuba duu njooɗodike e makko e ley hukkummaaji, kamɓe duu ngoni heɓidooɓe e makko fodoore wootere ndee.  
\v 10 Sabi omo fooɗanoo ngalluure ɲiiɓunde duumiinde nde Laamɗo diidi so mahi ndee. 
\p  
\v 11 Saabe goonɗinal, Ibarahiima hokkiraa heɓude sii, fay so taweede o naywiino, genndiiko Saaratu duu yo dimaro wonnoo. Sabi Ibarahiima ana jogorii podanɗo ɗum oo yo koolniiɗo.  
\v 12 Ɗum waɗi so gooto naywuɗo faa ɓadii maayde heɓi sii potuɗo koode kammu heewde mo waawaa limeede no njaareendi maayo waawiraaka limeede nii. 
\p  
\v 13 Ɓeen yimɓe fuu maaydii e goonɗinal mum'en tawi podooje Laamɗo ɗee tabitaali, kaa ɓe coyniima ɗum ɓe kuyanii ɗum duu, ɓe njarriima duu ɓe hoɓɓe, ɓe warwarɓe e aduna oo.  
\v 14 Yarroriiɓe hono nii ɓee kollii faa laaɓi paca ana tewtana ko'e mum'en leydi ndi njey.  
\v 15 Kasen duu so nii hakkillaaji maɓɓe ana ngonnoo e leydi ndi ɓe njaltunoo e mum ndii, eɓe mbaawnoo wirfitaade ton.  
\v 16 Kaa so goonga, eɓe pooɗanoo leydi ɓurndi moƴƴude, ɗum woni ngonndi dow kammu ndii. Saabe ɗum, Laamɗo yaagortaako noddireede Laamɗo maɓɓe, o moƴƴinanii ɓe ngalluure. 
\p  
\v 17 Saabe goonɗinal, Ibarahiima jaɓiri ittude Isiyaaka sadaka no layyaari nii nde Laamɗo itti koro makko ndee. Fay so taweede Laamɗo fodanii mo leɲol makko heewan, o lanndinike ittude ɓiyiiko korsuɗo oo sadaka,  
\v 18 mo Laamɗo wii e mum oo: «Iwdi Isiyaaka ndii, kayri innditortoo innde maa.»\f + \fr 11:18 \ft Puɗɗooɗe 21.12\f* 
\v 19 Ibarahiima ana jogorii Laamɗo ana waawi fay immintinde ɓiyiiko Isiyaaka e maayde. Saabe nden hoolaare, o wartiranaa ɓiyiiko ana wa'i hono immitiiɗo e maayde nii. 
\p  
\v 20 Saabe goonɗinal, Isiyaaka duwanorii Yaakuuba e Iisuwa dow moƴƴereeji garoyooji ɗii. 
\p  
\v 21 Saabe goonɗinal, Yaakuuba duwanorii gooto fuu e ɓiɓɓe Yuusufu ɗiɗon ɓee, nde o ɓadinoo maayde ndee. O tuugii sawru makko, o turii omo teddina Laamɗo. 
\p  
\v 22 Saabe goonɗinal, Yuusufu sapporii pergu ɓiɓɓe \w Israa'iila\w* iwde leydi Misira nde ɓadinoo maayde ndee. E ley majjum, o wasii ɓe ɓe naɓora gi'e makko. 
\p  
\v 23 Saabe goonɗinal, saaraaɓe Muusaa cuuɗiri ɗum lebbi tati caggal rimeede mum, sabi ɓe njii o cukalel moy-ŋarel, kasen, ɓe cuusii woortude yamiroore kaananke oo ndee. 
\p  
\v 24 Saabe goonɗinal, nde Muusaa mawni ndee, salorii wiyeede taanii Fira'awna.  
\v 25 O suɓike reentude e yimɓe Laamɗo ɓee e ley torraaji diina weltoraade wakkatiiwel seeɗa ley luuttal.  
\v 26 Omo jatorii hoynireede no \w Almasiihu\w* hoynirtee nii ɓuri moƴƴude diina jawle Misira ɗee, sabi omo fawi jikke makko e mbarjaari waroyoori ndii. 
\p  
\v 27 Saabe goonɗinal, o yaltiri leydi Misira tawi o hulaali tikkere kaananke oo, o fellisi yaade hono omo yiya Laamɗo mo yiyataake oo nii.  
\v 28 Saabe goonɗinal, o adorii fuɗɗude \w iidi Paska\w*, o yamiri ƴiiƴam wujee e dame galleeji pati \w malaa'ika\w* baroowo oo mema hammadiiɓe Israa'iilankooɓe ɓee. 
\p  
\v 29 Saabe goonɗinal, Israa'iilankooɓe tacciri Maayo Maaliya ngoo dow leydi njoorndi. Kaa Misirankooɓe ndaarunooɓe taccirde non ɓee fuu njoolii. 
\p  
\v 30 Saabe goonɗinal, tataaji piliiɗi Yeriko ɗii caamiri ko Israa'iilankooɓe ngaɗi balɗe jeɗɗi ana piltoo ɗi koo. 
\p  
\v 31 Saabe goonɗinal, Rahab debbo pijoowo oo waasiri halkodaade e heeferɓe ɓee, sabi o jaɓɓiima Israa'iilankooɓe soorotooɓe e leydi ndii faa kora ndi ɓee, o jippinirii ɗum'en dow teddeengal. 
\p  
\v 32 Koɗum mbiyan-mi kasen? Wakkati oo heƴataa kam faa mi haala kabaaru Gedeyon e Barak e Samson e Yefte e Daawuuda e annabi Samuyila, kaɲum e annabaaɓe woɓɓe ɓee.  
\v 33 Ɓeen yimɓe fuu, goonɗinal waddani ɗum'en jaalaade kaanankooɓe e laamoraade fooccitaare e heɓude podooje Laamɗo. Kanngal waddani ɓe muɓɓude kunduɗe dawaaɗi ladde  
\v 34 e ɲifude giteeli gujitooji e daɗude e kaafaawi mbelki. Fay so taweede ɓe lo'unooɓe, ɓe keɓii semmbe, ɓe worworɓe e golowole, ɓe cayfitii konuuji garɗi e maɓɓe ɗii.  
\v 35 Saabe goonɗinal, yoga e rewɓe keɓiri maayɓe mum'en nguurtinaa. 
\p Saabe goonɗinal, yimɓe woɓɓe torraama faa maayi, calii heefiɗirde sako coottitee, yalla ana keɓa wuurtugol ɓurngol moƴƴude ngol.  
\v 36 Woɓɓe kasen njaayraa, piyaa dorri, e ko ɓuri ɗum ngeƴƴaa naɓaa ley kasu.  
\v 37 Yoga maɓɓe mbedaa kaaƴe faa maayi, yoga taƴiraa ngarjaawi, yoga wardaa kaafaawi. Eɓe njiiloo eɓe ɓoornii guri be'i e baali, ɓe misikiina'en, ɓe torraaɓe, ɓe jukkaaɓe jukkungo naawngo.  
\v 38 Ɓeen yimɓe, yiilotooɓe e ley laddeeji, ŋabbooɓe kaaƴe, soorotooɓe e luurooji kaaƴe, naatooɓe e gayɗe, ɓe kaandaano e oo aduna. 
\p  
\v 39 Ɓe fuu ɓe keɓii seedaaku lobbo yeeso Laamɗo saabe goonɗinal maɓɓe. Ɗum fuu e taweede, ɓe keɓaali ko Laamɗo fodi koo,  
\v 40 sabi o fodanii en ko moƴƴi ko ɓuri ko maɓɓe koo. O muuyi ɓe laatataako hiɓɓuɓe so wanaa ɓe tawdee e men. 
\c 12  
\s1 No ne'ugol Joomiraaɗo hollirta jilli mum 
\p  
\v 1 Ndennoo enen, so nii seedee'en banngal goonɗinal potuɓe nii heewde ana pilii en, ceerten e donngal fuu e luuttal lo'ortoongal en no yaafiri ngal, njaaren yeeso dow muɲal no daɗondirteeɗo nii,  
\v 2 tawee hakkillaaji men ana e Iisaa ardiiɗo waɗude goonɗinal e ɓerɗe men oo, o tabintinoowo ngal duu. Kanko suɓii muɲude \w leggal bardugal\w* ngal dow seyo wonngo yeeso makko ngoo, o yawi hersa maggal. Jooni, o jooɗoyii ɲaamo Laamɗo dow bimmbeere mum ndee. 
\p  
\v 3 E ley ɗum, ngattanee hakkille oon muɲuɗo konnaagu luuttooɓe ɓee, yalla oɗon mbaasa tampude, mbaason taƴude jikke e goonɗinal mon.  
\v 4 Oɗon caloo luuttal oɗon kaɓa e mum, kaa on kaɓaaki faa ƴiiƴam dogi tafon.  
\v 5 Kasen duu on njeggitii oo ɗoo waaju mo Laamɗo haaldiri e mooɗon no ɓiɓɓe mum nii oo: 
\q1 «Ɓiyam, pati yaw ne'ugol Joomiraaɗo ngol, 
\q2 kasen duu, pati taƴu jikke so mo ɲiŋii ma. 
\q1  
\v 6 Sabi Joomiraaɗo ne'an mo horsini fuu, 
\q2 kasen duu fiyan mo nanngiri ɓiyum fuu.»\f + \fr 12:6 \ft Tinndi 3.11-12\f* 
\m  
\v 7 Muɲee ne'ugol ngol, anndon Laamɗo nanngiri on ɓiɓɓe mum. Homo woni ɓiɗɗo mo baam mum ne'ataa ɗum?  
\v 8 So on ngalaa e ne'ugol ngol ɓiɓɓe ɓee fuu ne'etee ngol, on nganaa ɓiɓɓe laaɓuɓe, on nganaa ɓiɓɓe halal.  
\v 9 Baabiraaɓe men aduna ɓee ana ne'annoo en, en teddinii ɓe. Ko haɗata en ɗowtanaade \w Baabiraaɗo\w* men dow kammu oo faa ɓura no maɓɓe nii yalla eɗen nguura?  
\v 10 Baabiraaɓe men ana ne'irannoo en no miilorii ana wooɗi e wakkatiiwel seeɗa. Kaa Laamɗo kammari faa nafa en ne'irta en, yalla eɗen ndeenta e mum ley senaare mum.  
\v 11 Ne'ugol fuu e ley oo wakkati yoomre waddata, seynataa. Kaa caggal ɗum, engol waddana jaɓuɓe ne'eede ɓee fooccitaare e jam. 
\p  
\v 12 Ndennoo ɓamtee juuɗe mon ŋooɗuɗe ɗee, cemmbintinee e koppi mon ɗi ngalaa semmbe ɗii.  
\v 13 Njokkee laawi pooccitiiɗi, pati koyngal laƴoowal seeltu, ko haani dee, ngal sella. 
\s1 No njeertinirta-ɗen pati en mbaasu moƴƴere Laamɗo 
\p  
\v 14 Tiinnee ndaaree wondirde e yimɓe fuu dow jam, tewton senaare, sabi so on ngalaa nde on njiyataa Joomiraaɗo.  
\v 15 Njeertee pati fay gooto waasa moƴƴere Laamɗo ndee, pati fay gooto e mon laatoo hono no haako haaɗuko wilitirta nii, so raaɓira yimɓe heewɓe haaɗugol mum.  
\v 16 Njeertee pati fay gooto e mon laatoo jaahili naa adunanke no Iisuwa nii, coottuɗo hammadiyaaku mum faa heɓa ko ɲaama wakkatiiwel gootel tan.  
\v 17 Oɗon anndi caggal ɗum, nde o yiɗi heɓude duwaawu baam makko ndee, o tippitaama. O ɓami nii faa o woyi kaa o heɓaali dabare fuu no o waylitira ko waɗaa koo. 
\p  
\v 18 Onon, on ngardaali to Laamɗo hono no yimɓe \w Israa'iila\w* ngardunoo to haayre Siinaayi nii. Kamɓe ɓe ngarii to huunde waawnde memeede nde yiite huɓɓata e mum. Ɓe ngari e ley nimre niɓɓunde tika e henndu mawndu.  
\v 19 Ɓe nanii fuufaango buututal ngoo, kaɲum e daande toownde iwnde dow kammu ndee. Nanunooɓe nden daande ɓee fuu ɲaagike Laamɗo pati ɓeydanee hen fay konngol gootol no poti hulde.  
\v 20 Sabi ɓe ndonkii waawtude ndee ɗoo yamiroore: «Ko memi nden waamnde haayre fuu, fay so daaba, wardete kaaƴe.»  
\v 21 Goonga, ko yimɓe ɓee njii koo ana hulɓinii faa Muusaa e hoore mum wii: «Mi hulii sanne faa miɗo siɲɲa.» 
\p  
\v 22 Kaa onon, on ngarii e haayre \w Siyona\w* ndee, kaɲum e ngalluure Laamɗo guurɗo oo, ɗum woni \w Urusaliima\w* dow kammu oo, to \w malaa'ika'en\w* ujunaaji ujunaaji kawriti so ana mbeltodoo.  
\v 23 On ngarii e kawrital hammadiiɓe ɓe inɗe mum'en mbinndaa dow kammu ɓee, on ngarii e Laamɗo caroowo yimɓe fuu oo, on ngarii e yonkiiji fooccitiiɓe laatiiɓe hiɓɓuɓe ɓee.  
\v 24 On ngarii e Iisaa curoowo hakkunde yimɓe e Laamɗo ley \w aadi\w* keyri ndii oo. On ngarii e ƴiiƴam makko laɓɓinoojam, ngadduɗam kabaaru ɓurɗo kabaaru ƴiiƴam Haabiila juppiiɗam oo moƴƴude. 
\p  
\v 25 Ndennoo tiinnee pati calo-ɗon Laamɗo kaaldoowo e mooɗon oo, sabi salinooɓe jeertingol makko dow leydi gaa ɓee ndaɗaali, wanaa haala enen so en calanike jeertingol iwrungol dow kammu.  
\v 26 Arannde, daande makko dimmbii leydi ndii. Jooni kaa, o fodii ɗum ɗoo, o wii: «Mi dimmban ndi cilol gonngol kasen, wanaa leydi tan, kammu e leydi fuu.»\f + \fr 12:26 \ft Haggay 2.6\f* 
\v 27 Ko o wii «cilol gonngol kasen» koo ana holla ko moƴƴinaa fuu dimmboto faa saama, yalla ko dimmbataako koo ana heddoo kaɲum tan.  
\v 28 Saabe ɗum, nde wonnoo laamu mo dimmbataako keɓaten, njetten hen Laamɗo, ndewren mo no weldata mo tawee e leyɗinkinaare e kulol,  
\v 29 sabi Laamɗo meeɗen oo ana wa'i no yiite halkoowe nii. 
\c 13  
\s1 Haala waajuuji cakitiiɗi 
\p  
\v 1 Keddo-ɗon e yiɗondirde, sabi on sakiraaɓe.  
\v 2 Pati njeebee jippinde hoɓɓe, sabi woɓɓe njippinii \w malaa'ika'en\w* tawi anndaa ko ɓe ngoni.  
\v 3 Miccitee uddaaɓe ɓee hono no onon e ko'e mon oɗon uddidaa e maɓɓe nii. Miccitee torraaɓe torra cattuɗo hono no onon e ko'e mon oɗon torridaa e maɓɓe nii.  
\v 4 Yo yimɓe fuu teddin dewgal, pati jeenoyee so ngarton e lelɗe mon. Sabi Laamɗo saran fijooɓe wonɓe e dewgal e ɓe ngalaa e dewgal fuu.  
\v 5 Joote jawdi haanaa taweede e mon. Keɲɲitoree ko njogi-ɗon, sabi Laamɗo jaati wii: 
\q1 «Mi teelnataa ma, mi yoppataa ma abada!»\f + \fr 13:5 \ft Fillitagol Tawreeta 31.6\f* 
\m  
\v 6 Saabe majjum, eɗen mbaawi haalde ɗum ɗoo dow hoolaare: 
\q1 «Joomiraaɗo woni paabotooɗo kam, 
\q2 mi hulataa. 
\q1 Koɗum fuu neɗɗo waawi waɗude kam?»\f + \fr 13:6 \ft Jabuura 118.6\f* 
\p  
\v 7 Miccitee ardiiɓe ɗowde on so kaalani on konngol Laamɗo ɓee. Ngattee hakkillaaji mon e battane nguurndam maɓɓe ɗam, ɲemmbon goonɗinal maɓɓe ngal. 
\p  
\v 8 Iisaa \w Almasiihu\w* waylitataako: no worrunoo keeɲen nii, worri hannde, non worrata faa abada duu.  
\v 9 Pati njaɓee waajuuji goɗɗi ɗi on mboowaa nande naɓa hakkillaaji mon. Ko ɓuri moƴƴude, ɓerɗe mon keɓa semmbe e ley moƴƴere, ko wanaa jokkude sariyaaji keertiiɗi ɲaamdu. Jokkuɓe ɗiin sariyaaji ɓee fay huunde keɓaali hen. 
\p  
\v 10 \w Yottinooɓe sadaka\w* golluɓe ley \w hukkum ceniiɗo\w* ɓee ndannanaaka ɲaamde \w sadaka\w* pawiiɗo e \w ittirde sadaka\w* men ndee.  
\v 11 Sabi e ley njuɓɓuki \w Sariya\w* Muusaa, Jottinoowo Sadaka Mawɗo waddata ƴiiƴam kirsamaaji ley nokku ɓurɗo fuu senaade oo itta ɗam sadaka kammari luutti, kaa tewuuji majji ɗii, to caggal daaka too sumetee.  
\v 12 Ɗum waɗi so Iisaa duu maayoyi caggal ngeenndi faa sennira yimɓe ƴiiƴam mum.  
\v 13 Ndennoo, njalten tawoyen mo to caggal ngeenndi too, ndoondo-ɗen hersa ka yimɓe ndonndini mo kaa!  
\v 14 Sabi ga aduna gaa en ngalaa ngeenndi nduumotoondi, kaa eɗen tewta ngeenndi ngaroyoori ndii. 
\p  
\v 15 Iisaa ana yottinana en sadaka men jettirɗo Laamɗo. Njettiren kunduɗe men innde makko wakkati fuu.  
\v 16 Kaa pati njeebee waɗude ko moƴƴi, ndeenton e huunde fuu, sabi ɗiin sadakaaji ana mbela Laamɗo. 
\p  
\v 17 Ɗowtano-ɗon ɗowooɓe on, leyɗinkinano-ɗon ɓe, sabi eɓe kaybi yonkiiji mon ɗii, nde wonnoo ɓe kaaltoyan ɗum yeeso Laamɗo. Accee ɓe ngollira golle oo e seyo tawee wanaa e metti, sabi so ɓe ngaɗirii ɗum metti nafataa on. 
\p  
\v 18 Miɗen ɲaagoo on \w duwaawu\w*, sabi miɗen anndi hakkillaaji amen ɲiŋaali min, nde wonnoo sago amen woni yaarude no wooɗi e huunde fuu.  
\v 19 Miɗo ɲaagoo on sanne nduwano-ɗon kam, yalla Laamɗo ana hokka kam laawol mi warta e mooɗon law. 
\s1 Baynondiral 
\p  
\v 20-21 Laamɗo gaddoowo jam guurtinɗo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa, yo waɗu on hiɓɓuɓe e huunde fuu ko moƴƴi ko kaaje-ɗon, yalla oɗon ngaɗa sago mum. Yo o waɗu e meeɗen muuyɗe makko saabe Iisaa \w Almasiihu\w*. Iisaa woni duroowo baali lobbo oo, tabintiniroowo \w aadi\w* nduumiindi ndii ƴiiƴam mum. Yo teddeengal woodan mo faa abada abadin. Aamiina. 
\b  
\p  
\v 22 Sakiraaɓe, miɗo ɲaagoo on kettiniree ɗii waajuuji muɲal, sabi ko kaal-mi koo yo seeɗa. 
\p  
\v 23 Miɗo anndina on sakiike meeɗen Timote yoppitaama. So o yaawii yottaade gaa, min ngardan to mon. 
\p  
\v 24 Miɗen njowta hooreeɓe mon ɓee e seniiɓe ɓee fuu. Iwɓe Italiya ɓee duu ana njowta on. 
\p  
\v 25 Yo hinnee Laamɗo wonu e mooɗon, on fuu!