\id GAL  
\h Galaatiyankooɓe 
\toc1 Ɓataaki Pool faade e Galaatiyankooɓe 
\toc2 Galaatiyankooɓe 
\toc3 Gal. 
\mt2 Ɓataaki Pool faade e 
\mt1 Galaatiyankooɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Oo ɓataaki ga am iwri, miin Pool \w nelaaɗo\w* oo. Wanaa yimɓe neli kam, mi neliraaka saabe neɗɗo fuu, Iisaa \w Almasiihu\w* jaati neli kam, kaɲum e Laamɗo \w Baabiraaɗo\w* men immintinɗo mo e maayde oo.  
\v 2 Miin e sakiraaɓe wonduɓe e am ɓee fuu, miɗen mbinnda oo ɓataaki faade e mon, onon deente goonɗinɓe Iisaa gonɗe leydi Galaatiya ɗee.  
\v 3 Yo on keɓu moƴƴere e jam iwde e Baabiraaɗo men Laamɗo e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu.  
\v 4 Almasiihu hokkitirii hoore mum kammari luutti men yalla ana dannda en e oo jamaanu bonɗo. Nii o waɗiri sago Laamɗo Baabiraaɗo men.  
\v 5 Yo teddeengal woodan Laamɗo faa abada abadin. Aamiina. 
\s1 No Kabaaru Lobbo oo laatorii gooto 
\p  
\v 6 Ana haaynii kam sanne no njaawir-ɗon yoppude Laamɗo, noddirɗo on moƴƴere \w Almasiihu\w* oo, so njokku-ɗon kabaaru lobbo goɗɗo.  
\v 7 Wanaa wiide kabaaru lobbo goɗɗo won, kaa yimɓe ana njiiɓa on, ana njiɗi waylitinde \w Kabaaru Lobbo\w* haala Almasiihu oo.  
\v 8 So neɗɗo waajike on ko seerti e Kabaaru Lobbo mo min mbaajii on oo, fay so minen e ko'e amen naa so \w malaa'ika\w* iwɗo dow kammu, yo kuddi wonu e joomum.  
\v 9 Min kaalaniino on ɗum, jooni duu miɗo haaltana on: so neɗɗo waajike on ko seerti e Kabaaru Lobbo mo keɓ-ɗon oo, yo kuddi wonu e mum. 
\p  
\v 10 Ɗum nee, yarraamuya yimɓe ndaaran-mi naa yarraamuya Laamɗo? Tama ko welata yimɓe ndaaran-mi? So faa jooni mi ndaarannooɗo ko welata yimɓe, mi laatataakono maccuɗo Almasiihu. 
\s1 No Pool laatorii nelaaɗo 
\p  
\v 11 Sakiraaɓe, miɗo yiɗi paamon: \w Kabaaru Lobbo\w* mo mbaajotoo-mi oo, wanaa e neɗɗo iwi.  
\v 12 Sabi wanaa neɗɗo hokki kam mo, wanaa neɗɗo janngini kam mo, Iisaa \w Almasiihu\w* ɓannginani kam mo.  
\v 13 On nanii no ngorrunoo-mi arannde e ley diina \w Yahuudiyankooɓe\w* oo. Mi torririi deental goonɗinɓe Iisaa ngal no mbaawru-mi fuu, mi siinii wurjinde ngal.  
\v 14 Miɗo ɓurnoo heewɓe e waaldeeɓe am Yahuudiyankooɓe jokkude diina Yahuudiyankooɓe, kaɲum e hirande neesuuji njaatiraaɓe amen.  
\v 15 Kaa Laamɗo suɓike kam gila mi finaali, noddi kam saabe moƴƴuki mum nde muuynoo ndee,  
\v 16 o ɓannginani kam \w Ɓiyiiko\w* yalla miɗo waajoo kabaaru mum ley heeferɓe. Oon wakkati, mi lamndondiraali e fay gooto,  
\v 17 mi yahaali \w Urusaliima\w* to adiiɓe kam laataade \w nelaaɓe\w* ɓee, njaa-mi ɗon e ɗon leydi Arabiya, ngartu-mi Damas.  
\v 18 Duuɓi tati caggal mum, njaa-mi Urusaliima yalla miɗo anndondira e Piyeer. Ngondu-mi e makko balɗe sappo e joy.  
\v 19 Mi yiyaali nelaaɗo fay gooto, so wanaa Yaakuuba miɲii Joomiraaɗo oo.  
\v 20 Ko mbinndan-mi on ɗoo koo, hakkunde am e Laamɗo mbinndir-mi, mi fenaali.  
\v 21 Caggal ɗum, njaa-mi leydi Siriya e leydi Silisi.  
\v 22 E oon wakkati, deente kaɓɓiiɗe e Almasiihu gonɗe leydi \w Yahuudiya\w* ɗee meeɗaali yiirude kam gite mum'en.  
\v 23 Ɓe nananno tan ana wiyee: «Neɗɗo torrannooɗo en nden oo, ana waajoo jooni diina ka siinunoo ɲifude kaa.»  
\v 24 Eɓe teddinannoo Laamɗo saabe am. 
\c 2  
\s1 No nelaaɓe njaɓirani Pool 
\p  
\v 1 Duuɓi sappo e nay caggal mum, ŋabbitin-mi kasen \w Urusaliima\w*, miin e Barnabas. Titus duu ana wondi e amen.  
\v 2 Mi yaarii ton saabe ko Laamɗo ɓannginani kam koo. Mi hawritii ton e mawɓe deental goonɗinɓe, miin tan e maɓɓe, mi anndinii ɓe \w Kabaaru Lobbo\w* mo mbaajii-mi \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* oo. Sabi mi yiɗaa golle am ƴaɓɓiiɗo oo e mo jooni oo fuu laatoo meere.  
\v 3 Kaa fay Titus jaado am oo, kaɲum e taweede yo Yunaninke fuu, tilsinaaka \w taadeede\w*.  
\v 4 Ɗum e taweede sakiraaɓe peneeɓe coorike e deental goonɗinɓe ngal. Ko ɓe ndaarti dee, anndande ndimaaku mo keɓ-ɗen e ley haɓɓagol men e Iisaa \w Almasiihu\w* oo faa ɓe ngartira en e maccungaaku.  
\v 5 Min njaɓanaali ɓe fay wakkati gooto yalla goonga Kabaaru Lobbo oo ana heddanoo on.  
\v 6 Haya, jogoraaɓe mawɓe ɓee, no ɓe njogoranoo nii, miin walaa ko hilli kam e majjum, sabi Laamɗo ɓurdintaa yimɓe. Ɓeen mawɓe tilsinaali min goɗɗum fey.  
\v 7 Ɓe paamii Laamɗo halfini kam waajaade Kabaaru Lobbo oo faade e ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe, hono no halfiniri Piyeer waajaade \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee nii.  
\v 8 Sabi no Laamɗo neliri Piyeer hakkunde Yahuudiyankooɓe ɓee nii, non o neliri kam miin duu hakkunde heeferɓe.  
\v 9 Yaakuuba e Piyeer e Yuhanna, nuyɗe deente goonɗinɓe teddinaaɗe ɗee, nde njiinoo moƴƴere nde Laamɗo hokki kam ndee, ɓe ndokki kam miin e Barnabas fuu juuɗe faa tabintina kawral hakkunde amen. Ndennoo minen, min njaha to heeferɓe, kamɓe ɓe njaha to Yahuudiyankooɓe.  
\v 10 Ko ɓe ɲaagii min tan, min miccitoo misikiina'en ɓee. Mi tiinnike e majjum jaati. 
\s1 No Pool ɲiŋiri Piyeer to Antiyokiya too 
\p  
\v 11 Kaa nde Piyeer wari e ngeenndi mbiyeteendi Antiyokiya ndee, mi ɲiŋii ɗum yeeso yimɓe sabi o boofuɗo.  
\v 12 Sabi fade nelaaɓe Yaakuuba ɓee warde, omo ɲaamdannoo e goonɗinɓe Iisaa \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*. Kaa nde ɓeen ngarnoo ndee, o woɗɗitii ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee, o ŋootti ɲaamdude e mum'en, hultude jokkuɓe sariya \w taadagol\w* ɓee.  
\v 13 \w Yahuudiyankooɓe\w* goonɗinɓe Iisaa woɓɓe duu tawti mo faa naɓi fay Barnabas e naafigaaku mum'en.  
\v 14 Nde njiinoo-mi no ɓe ngorri nii dartaaki, eɓe ngoorti goonga gonɗo e \w Kabaaru Lobbo\w* oo, mbii-mi Piyeer yeeso yimɓe fuu: «Aan Yahuudiyanke, a worraano ɗoo hono no Yahuudiyankooɓe ngorri nii, no \w leɲi goɗɗi\w* ɗii ngorri nii ngorruno-ɗaa. Hono mbaawru-ɗaa tilsinirde yimɓe ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee kinaa laatoo hono no Yahuudiyankooɓe nii?» 
\s1 No Laamɗo hisinirta yimɓe saabe goonɗinal 
\p  
\v 15 Minen, min iwdi \w Yahuudiyankooɓe\w*, min njeyaaka e \w leɲi goɗɗi\w* luuttooji ɗii.  
\v 16 Tawee nee, miɗen anndi neɗɗo nanngirtaake pooccitiiɗo saabe jokkugol \w Sariya\w* Muusaa oo, e goonɗinal mum Iisaa \w Almasiihu\w* nanngirtee pooccitiiɗo. Minen duu min ngoonɗinii Iisaa Almasiihu, yalla miɗen nanngiree fooccitiiɓe saabe goonɗinal amen Almasiihu, tawee wanaa jokkugol Sariya Muusaa. Sabi fay gooto nanngirtaake pooccitiiɗo saabe jokkugol Sariya Muusaa.  
\v 17 Minen, miɗen ndaarta nanngireede fooccitiiɓe saabe haɓɓagol amen e Almasiihu. E ley majjum so min tawaama min luuttooɓe minen duu hono no \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee nii, ɗum ana holla Almasiihu yo daraniiɗo luuttal naa? O wanaa!  
\v 18 Sabi so mi wii mi maatoto ko ngurjinnoo-mi, mi tabintinanno mi boofoowo.  
\v 19 Kaa banngal Sariya Muusaa, miin mi maayɗo, Sariya oo jaati waɗi ɗum, yalla miɗo wuurana Laamɗo. Mi tontidaama e Iisaa Almasiihu dow \w leggal bardugal\w*,  
\v 20 mi wuuraa miin e hoore am, Almasiihu wuuri ley am. Nguurndam neɗɗo ɗam nguuran-mi jooni ɗam, e ley goonɗinal \w Ɓii Laamɗo\w* nguuran-mi ɗam, oon jiɗɗo kam so hokkitiri hoore mum saabe am.  
\v 21 Mi tippitataako moƴƴere Laamɗo ndee. Sabi so tawii jokkude Sariya oo waɗata neɗɗo pooccitiiɗo, Almasiihu oo maayii meere. 
\c 3  
\s1 Haala jokkude Sariya Muusaa naa goonɗinde Iisaa 
\p  
\v 1 Eehey Galaatiyankooɓe, woy oɗon pamɗi hakkille! Homo dawri on? On cifanaama faa laaɓi paca no Iisaa \w Almasiihu\w* tontiraa e \w leggal bardugal\w*.  
\v 2 Njaabee kam ɗum ɗoo tan: saabe jokkude mon \w Sariya\w* Muusaa keɓir-ɗon \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo, naa on keɓirii mo saabe on nanii \w Kabaaru Lobbo\w* oo, on ngoonɗinii?  
\v 3 Koɗum famɗiniri on nii hakkille? On puɗɗirii semmbe Ruuhu Laamɗo oo, hono njiɗir-ɗon jooni timminirde tiinnaare mon jaati?  
\v 4 Ko hewtii on koo fuu laatike meere naa? Ɗum waawaa laataade meere.  
\v 5 Dokkoowo on Ruuhu so waɗa kaayɗe hakkunde mon oo, ɗum nee saabe oɗon njokki Sariya o waɗirta ɗum naa saabe on nanii Kabaaru Lobbo on ngoonɗinii? 
\p  
\v 6 Nii winndorii: «Ibarahiima goonɗinii Laamɗo, Laamɗo jatorii mo saabe majjum mo pooccitiiɗo.»\f + \fr 3:6 \ft Puɗɗooɗe 15.6\f* 
\v 7 Ndennoo anndee: goonɗinɓe ɓee, kaɲum'en jaati ngoni iwdi Ibarahiima.  
\v 8 Sappaama e ley Binndi, Laamɗo nanngiran \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee fooccitiiɓe saabe goonɗinal mum'en. Ɗum saabii so Binndi ɗii mbiyani Ibarahiima oo kabaaru lobbo gila waɗaali tafon: «Leɲi ɗii fuu keɓiran barke saabe maa.»\f + \fr 3:8 \ft Puɗɗooɗe 12.3\f* 
\v 9 Ndennoo, goonɗinɓe fuu keɓan barke no Ibarahiima goonɗinɗo oo heɓiri barke nii.  
\v 10 Kaa fawɓe jikke mum'en e jokkude Sariya Muusaa, yo huɗaaɓe. Sabi ana winndii: «Kuddi woodanii neɗɗo fuu mo jokkaali faa hiɓɓi ko woni e dewtere Sariya ndee fuu.»\f + \fr 3:10 \ft Fillitagol 27.26\f* 
\v 11 Taƴoral, fay gooto nanngirtaake pooccitiiɗo yeeso Laamɗo saabe Sariya oo. Sabi ana winndii: «Pooccitiiɗo wuurdan goonɗinal.»\f + \fr 3:11 \ft Habaakuk 2.4\f* 
\v 12 Sariya oo noo fawaaki e goonɗinal, sabi ana winndii: «Jokkuɗo Sariya oo wuurdan saabe Sariya.»\f + \fr 3:12 \ft Lewinkooɓe 18.5\f* 
\v 13 Almasiihu soottitike en iwde e kuddi ndi Sariya oo fawi e men ndii, ko mo roondanii en ndi koo. Sabi ana winndii: «Ɓilaaɗo e leggal bardugal fuu yo kuɗaaɗo.»\f + \fr 3:13 \ft Fillitagol Tawreeta 21.23\f* 
\v 14 Ɗum Iisaa waɗi yalla ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe ɓee duu ana keɓa barke mo Ibarahiima heɓi oo saabe Iisaa Almasiihu, keɓiren Ruuhu podaaɗo oo e ley goonɗinal. 
\s1 Haala Sariya e fodoore 
\p  
\v 15 Sakiraaɓe, miɗo sifanoo on ko woodi ɲannde fuu koo: so neɗɗo moƴƴinii talkuru ndonu no sariya laamu jaɓiri nii, fay gooto waawaa imminde ɗum, waawaa ɓeydude hen fay huunde.  
\v 16 Laamɗo waɗani Ibarahiima e iwɗo e mum podooje. Binndi ɗii mbiyaali: «Iwɓe e mum», hono no ɗi cappike heewɓe, gooto nii ɗi cappii nde ɗi mbii: «Iwɗo e maa». Ɗum woni \w Almasiihu\w* oo.  
\v 17 Ko njiɗu-mi wiide koo annii: \w aadi\w* ndi Laamɗo fiɓi ndii, \w Sariya\w* garɗo duuɓi teemeɗe nay e capantati caggal mum oo fiɓtataa ɗum, bonnataa fodoore Laamɗo ndee.  
\v 18 Sabi so ndonu mo Laamɗo fodunoo oo e Sariya oo fawinoo, mo fawatanooko e fodoore ndee. Kaa noo, saabe fodoore ndee Laamɗo hokkiri moƴƴere mum ndee Ibarahiima. 
\p  
\v 19 Ndennoo, ko Sariya Muusaa nafata? O waddiraama faa o ɓanngina luutti faa nde iwɗo e Ibarahiima podanaaɗo fodoore ndee oo wari fuu. Laamɗo hokki yimɓe Sariya oo, o hokkiri ɓe \w malaa'ika'en\w*, kaɲum e curoowo.  
\v 20 Kaa so gooto tan curoowo nafataa. Fodoore ndee, Laamɗo tan fodi. 
\p  
\v 21 Ndennoo, Sariya oo ana luuttondiri e podooje Laamɗo ɗee naa? Luuttondiraa! Sinndo sariya baawɗo hokkude yimɓe nguurndam jippinanooma, fooccitaare iwanno e sariya oo jaati.  
\v 22 Kaa Binndi ɗii mbii aduna oo fuu, luutti mari ɗum, yalla goonɗinɓe ɓee fuu ana ndokkee ko podanaa koo saabe goonɗinal mum'en Iisaa Almasiihu. 
\p  
\v 23 Fade wakkati goonɗinal warde, en kawjanooma ley hawju Sariya faa goonɗinal ngal ɓannginaa.  
\v 24 Hono non Sariya oo laatorii ɗowoowo en faa wakkati mo Almasiihu wari e mum oo, yalla eɗen nanngiree fooccitiiɓe saabe goonɗinal ngal.  
\v 25 Jooni ko wakkati goonɗinal ngal wari koo, en njaltii e maral ɗowoowo oo. 
\p  
\v 26 Jonnoo, on fuu on ɓiɓɓe Laamɗo saabe goonɗinal mon Iisaa Almasiihu.  
\v 27 On fuu on kaɓɓike e Almasiihu saabe looteede mon \w lootogal batisima\w*. Hono nii ɓoornori-ɗon mo no kaddungal nii.  
\v 28 Ndennoo, ceenndiigu walaa hakkunde \w Yahuudiyanke\w* e Yunaninke, naa dimo e diimaajo, naa gorko e debbo, on fuu on gootum e haɓɓagol mon e Iisaa Almasiihu.  
\v 29 So tawii Almasiihu jey on, on iwdi Ibarahiima, on ndonan ko Laamɗo fodunoo koo. 
\c 4  
\p  
\v 1 Miɗo waɗana on misaalu: so nii donoowo yo cukalel, walaa fuu ko seenndata ɗum e maccuɗo, tawee nee kaɲum jey jawdi ndii fuu.  
\v 2 Mo heddoto ley hawju haybooɓe mo e dawranooɓe jawdi makko faa sarti mo baaba makko sartanii mo oo yottoo.  
\v 3 Enen duu, nde en sukaaɓe ndee, en maccuɓe semmbeeji aduna ɗii.  
\v 4 Kaa nde wakkati cartaaɗo oo hiɓɓi ndee, Laamɗo neli \w Bajjo\w* muuɗum mo debbo rimi, ɗowtaniiɗo \w Sariya\w* Muusaa,  
\v 5 yalla omo soottitoo wonɓe e ley Sariya ɓee, keɓen laataade ɓiɓɓe Laamɗo.  
\v 6 Kammari on ɓiɓɓe makko, Laamɗo nelii \w Ruuhu\w*\w Ɓiyum\w* oo e ley ɓerɗe men. Ruuhu oo waɗata so noddiren Laamɗo «Abba».  
\v 7 Hankasen, en nganaa maccuɓe, en ɓiɓɓe. Kammari en ɓiɓɓe, Laamɗo duu waɗii en ronooɓe. 
\s1 No Pool hultirani Galaatiyankooɓe 
\p  
\v 8 Nden, nde on anndaano Laamɗo ndee, oɗon ngonnoo e maral reweteeɓe ɓe nganaa reweteeɓe jaati ɓee.  
\v 9 Kaa jooni ko anndu-ɗon Laamɗo koo, naa miɗo haannoo wiide jooni ko Laamɗo anndi on koo: hono mbaawirton wirfitaade e semmbeeji aduna lo'uɗi ɗi ngalaa nafaa ɗii? Ko saabii so oɗon njiɗi laattaade maccuɓe majji kasen?  
\v 10 Oɗon teddini ɲalaaɗe yogaaje e lebbi yogaaji e wakkatiiji yogaaji e kitaale yogaaje.  
\v 11 Miɗo huli pati golle mo ngollan-mi on oo fuu mursee. 
\p  
\v 12 Sakiraaɓe, miɗo ndaarda on, mba'ee no am nii, sabi miin duu mi laatinoke hono mon. On ngaɗaali kam baasi fuu,  
\v 13 sabi oɗon anndi rafi-cellal waddani kam haalande on arannde \w Kabaaru Lobbo\w* oo.  
\v 14 Ɲaw am oo ittii koro mon, ɗum fuu e taweede on njawaali kam on nefaali kam kammari ɲaw oo. Ko ngaɗu-ɗon dee, on njaɓɓorike kam no \w malaa'ika\w* Laamɗo nii, naa hono mi Iisaa \w Almasiihu\w*.  
\v 15 Oon wakkati, oɗon keewnoo seyo sanne! Miɗo waawi seettanaade on: so oɗon mbaawnoo, on ɗoofanno gite mon ndokkon kam. Ndennoo hono seyo mon ngoo laatii?  
\v 16 Mi laatike gaɲo mon saabe miɗo haalana on goonga naa?  
\v 17 Anniya mo ɓeen yimɓe njoganii on oo moƴƴaa. Ko ɓe njiɗi dee, seenndude on e am yalla oɗon ndaranoo ɓe.  
\v 18 Sikke walaa, daranaade neɗɗo ana moƴƴi so faa moƴƴa, kasen duu waajibi ɗum waɗee wakkati fuu, wanaa yeeso am tan.  
\v 19 Sukaaɓe am, kammari mon miɗo naawaa kasen naawalla naawɗo hono no ŋatawere nii, faa mbaadi Almasiihu tawee e mon.  
\v 20 Hee mi yiɗii tawdeede e mon jooni yalla miɗo heɓa haaldude e mon ko wanaa no kaaldirannoo-mi e mon nii, sabi kabaaru mon ana wemmbinii kam sanne. 
\s1 Haala aadi kiinndi e aadi keyri 
\p  
\v 21 Onon yiɗuɓe jokkude \w Sariya\w* Muusaa, miɗo lamndoo on: on nanaali ko Sariya wii naa?  
\v 22 Ana winndii: Ibarahiima ana joginoo ɓiɓɓe worɓe ɗiɗon, gooto o heɓdi ɗum e korɗo, goɗɗo oo o heɓdi ɗum e dimo.  
\v 23 Ɓii korɗo oo rimiraama no yimɓe fuu ndimirtee nii, kaa ɓii dimo oo rimiraama saabe fodoore Laamɗo.  
\v 24 Won ko saawii e ley kaa janta. Rewɓe ɗiɗon ɓee ana capporaa aadiiji ɗiɗi. Ngootiri, ndi Haajara ndii yo \w aadi\w* waamnde haayre wiyeteende Siinaayi ndii. Kayri, maccungaaku ndi rimata.  
\v 25 Haajara yo waamnde haayre wiyeteende Siinaayi wonnde Arabiya ndee, ende sapporaa ngalluure \w Urusaliima\w* hannde ndee. Sabi Urusaliima e hoɗuɓe e mum ɓee fuu e margal ngoni.  
\v 26 Kaa Urusaliima gonɗo dow kammu oo yo dimo, kanko woni inna men.  
\v 27 Sabi ana winndii: 
\q1 «Aan dimaro mo meeɗaali rimude, 
\q2 welta! 
\q1 Aan mo anndaa naawalla ŋatawere, 
\q2 ilina gullaali seyo! 
\q1 Sabi debbo jeebaaɗo heɓan sukaaɓe 
\q2 faa ɓura debbo kaybaaɗo gorum.»\f + \fr 4:27 \ft Esaaya 54.1\f* 
\m  
\v 28 Kaa onon sakiraaɓe, on ɓiɓɓe heɓaaɓe dow fodoore Laamɗo ndee hono no Isiyaaka nii.  
\v 29 Nden, dimiraaɗo no yimɓe ndimirtee nii, ana torra dimiraaɗo \w Ruuhu\w* Laamɗo oo. Fay hannde duu non worri.  
\v 30 Kaa koɗum Binndi ɗii mbii? Ɗi mbii: «Ribbu korɗo oo e ɓiyum, sabi ɓii korɗo oo rondataa e ɓii dimo oo abada.»\f + \fr 4:30 \ft Puɗɗooɗe 21.10\f* 
\v 31 Ndennoo sakiraaɓe, en nganaa ɓiɓɓe korɗo oo, en ɓiɓɓe dimo oo. 
\c 5  
\s1 Haala ndimaaku goonɗinɓe Iisaa 
\p  
\v 1 \w Almasiihu\w* rimɗinii en yalla eɗen ndimɗa ɗor. Ɗum nee, tiinnee pati on ngartire e maccungaaku.  
\v 2 Kettinanee kam! Miin Pool, miɗo wiya on: so on njaɓii \w taadeede\w*, Almasiihu nafataa on fay huunde.  
\v 3 Kasen miɗo haalana neɗɗo fuu jaɓuɗo taadeede: ana tilsi e mum jokkude \w Sariya\w* Muusaa oo fuu.  
\v 4 Onon tewtooɓe nanngireede fooccitiiɓe saabe Sariya ɓee, on seertuɓe e Almasiihu, on ngoɗɗitiima moƴƴere Laamɗo ndee.  
\v 5 Kaa minen, kammari goonɗinal miɗen pawa jikke amen e Laamɗo nanngiroowo en fooccitiiɓe oo. Ɗum woni ko min njoonndorii saabe \w Ruuhu\w* oo.  
\v 6 Sabi kaɓɓiiɗo e Iisaa Almasiihu, \w taadagol\w* e waasude taadagol fuu fotu, ko nafata tan, goonɗinal tabintinoowal jilli. 
\p  
\v 7 On puɗɗirii no wooɗi. Homo haɗi on jokkude goonga?  
\v 8 Ko wayliti hakkille mon koo iwraali to Laamɗo nodduɗo on oo.  
\v 9 Ana wiyee: \w ƴuufinirdi\w* seeɗa ana ƴuufina conndi farani njiiɓaandi fuu.  
\v 10 Ɗum fuu e taweede Joomiraaɗo hokkii kam hoolaare e mon, mi taƴorii miilo mon seerataa e miilo am. Kaa jiiɓoowo on oo, ko waawi laataade fuu, jukkete.  
\v 11 Kaa miin sakiraaɓe, so tawii faa hannde miɗo waajoo kinaa neɗɗo taadee, ko saabii so miɗo torree faa jooni? Sinndo ɗum mbaajotonoo-mi, waaju am haala maayde Iisaa dow \w leggal bardugal\w* mettataano fay gooto.  
\v 12 Jiiɓooɓe on ɓee, yo ɓe ɗer ko'e maɓɓe. 
\p  
\v 13 Sakiraaɓe, on noddaama faa ndim-ɗon. Jonnoo, pati ngaɗee so ndimaaku mon laatanoo on sabaabu faa njokkon giɗaaɗe yonki. Ko kaan-ɗon waɗude dee, homo fuu gollana goɗɗo e dow jilli.  
\v 14 Sabi Sariya oo fuu waɗaama e ley ndee yamiroore wootere: «Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii.»\f + \fr 5:14 \ft Lewinkooɓe 19.18\f* 
\v 15 Kaa so oɗon ŋatondira, oɗon ɲaamondira hono no dawaaɗi nii, njeertee pati on timmondir. 
\s1 Haala Ruuhu Ceniiɗo, kaɲum e giɗaaɗe yonki 
\p  
\v 16 Ndennoo, miɗo wiya on: ɗalee \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ɗowa on, nden on njokkataa giɗaaɗe yonki mon.  
\v 17 Sabi giɗaaɗe yonki ana kaɓa e Ruuhu oo, Ruuhu oo duu ana haɓa e giɗaaɗe yonki ɗee. Hongel e majji fuu ana haɓa e gonngel faa mbaasu-ɗon gollude ko muuy-ɗon.  
\v 18 So Ruuhu ɗowata on, on ngalaa e ley \w Sariya\w* Muusaa oo hankasen. 
\p  
\v 19 Ko giɗaaɗe yonki ɓannginta yo tuundi e ko soɓi e njaahilaaku  
\v 20 e dewal tooruuji e mboŋobaaku e konnaagu e pooɗondiral e kiram e tikkere e haawtaare e luurral e rafi-kawral  
\v 21 e haasidaaku e sigiro e wanngiyaare e ko nanndi e mum'en. Miɗo jeertina on ɗum ɗoo no njeertinirnoo-mi on ɗum nii, gollooɓe kulle baaɗe non ɓee naatataa e \w Laamu Laamɗo\w* oo.  
\v 22 Kaa ko Ruuhu Ceniiɗo rimata e men koo woni jilli e seyo e jam e muɲal e moƴƴuki e yurmeende e goonɗinal  
\v 23 e leyɗinkinaare, kaɲum e nantaare. Taƴoral, Sariya oo haɗataa kulle baaɗe non.  
\v 24 Jeyaaɓe e Iisaa \w Almasiihu\w* ɓee tippitorike himmeeji mum'en e giɗaaɗe yonki mum'en fuu caggal, ana wa'i hono no ɓe tontii ɗe e \w leggal bardugal\w* nii. 
\p  
\v 25 Kammari Ruuhu oo keɓir-ɗen nguurndam kesam ɗam, ndennoo njokken e Ruuhu,  
\v 26 pati mawninkino-ɗen, pati tooɲondiren, pati haasidaaku tawee hakkunde men. 
\c 6  
\s1 No goonɗinɓe kaaniri wallondirde 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe, so won tawaaɗo ana waɗa ko boni, onon jogiiɓe \w Ruuhu\w* ɓee kaani ooncude ɗum, tawee e needi. Kaa gooto mon fuu hayba hoore mum pati seyte kaɲum duu.  
\v 2 Mballondiree roondaade donnge mon tedduɗe, hono non kiɓɓinirton sariya \w Almasiihu\w* oo.  
\v 3 So neɗɗo miilii won ko woni, tawi walaa ko woni, ƴoɲɲii hoore mum.  
\v 4 Yo gooto fuu ƴeewto golle mum. So won ko waawi mantoraade, mantorto golle mum jaati, fotaa ko nanndina ɗum e golle neɗɗo goɗɗo.  
\v 5 Sabi gooto fuu donngal mum roondotoo. 
\p  
\v 6 Jannginteeɗo konngol Laamɗo ngol ana haani feccondirde e jannginoowo ɗum ko heɓi ko wooɗi fuu. 
\s1 No gooto fuu hettirta ko aawi 
\p  
\v 7 Pati njaayree ko'e mon, Laamɗo jaɓataa yaweede. Gooto fuu, ko aawi koo hettata.  
\v 8 Aawɗo ko welata yonki mum, hettan maayde. Kaa aawɗo ko welata \w Ruuhu Ceniiɗo\w*, hettan hen nguurndam nduumiiɗam.  
\v 9 Pati kaaɓen gollude ko moƴƴi. Sabi so en kaaɓaali, en kettan so wakkati oo warii.  
\v 10 Ndennoo, e ley wakkati keddaniiɗo en oo, ngaɗanen yimɓe fuu moƴƴere, ɓurɓe fuu haandude hen, sakiraaɓe men goonɗinɓe Iisaa \w Almasiihu\w* ɓee. 
\s1 Baynondiral 
\p  
\v 11 Ƴeewee ɗii binndi ɓutti ɗi mbinndiran-mi on junngo am.  
\v 12 Tilsinɓe on \w taadeede\w* ɓee, tewtooɓe yalla ana manee. Walaa ko ɓe ngaɗiri non so wanaa pati ɓe torriree saabe \w leggal bardugal\w*\w Almasiihu\w* ngal.  
\v 13 Sabi fay kamɓe taadaaɓe ɓee, ɓe njokkataa \w Sariya\w*. Ko ɓe njiɗiri taado-ɗon dee, faa ɓe mantoroo ɗum.  
\v 14 Miin e hoore am kaa, mi mantortaako kinaa leggal bardugal Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu ngal. Saabe ngal bardugal mi hillaaka e kabaaru aduna, aduna duu hillaaka kam.  
\v 15 Sabi taadaade naa waasude taadaade, fayda walaa hen. Ko jogii fayda dee, tagiteede tagu keso.  
\v 16 Jokkuɓe ngol laawol fuu, yo keɓu jam e hinnee, kamɓe e \w Israa'iilankooɓe\w* Laamɗo ɓee fuu. 
\p  
\v 17 Hankasen fay gooto pati tampina kam, sabi terɗe am ngaɗii ɓatitanɗe saabe Iisaa. 
\p  
\v 18 Sakiraaɓe, yo hinnee Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu wonu e mon! Aamiina.