\id ACT  
\h Golle Nelaaɓe 
\toc1 Golle Nelaaɓe 
\toc2 Golle Nelaaɓe 
\toc3 Gol. 
\mt1 Golle Nelaaɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Waayam Tawfilus, e ley dewtere am aranndeere ndee, mi winndii hen ko Iisaa fuɗɗiri gollude e waajaade fuu,  
\v 2 faa ɲannde nde mo ŋabbinaa ndee, caggal o wasike \w nelaaɓe\w* ɓe o suɓorii \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ɓee. 
\p  
\v 3 Caggal nde o torraa ndee, o ɓannginani ɓe hoore makko, o hollirii ɓe e daliilaaji keewɗi omo wuuri. O wondi e maɓɓe balɗe capanɗe nay, omo waajoo ɓe haala \w Laamu Laamɗo\w*.  
\v 4 Ɲannde wootere omo ɲaamda e maɓɓe, o wasii ɓe pati ɓe ngoɗɗoo \w Urusaliima\w*, ɓe kettoo fodoore \w Baabiraaɗo\w* nde ɓe naniri mo ndee. 
\p O wii: 
\p  
\v 5 —\w Yaayaa\w*\w batisirannoo\w* ndiyam, kaa e ley balɗe seeɗa, onon, on mbatisirte Ruuhu Ceniiɗo. 
\p  
\v 6 Ɓe fuu ɓe kawri, ɓe lamndii mo, ɓe mbii: 
\p —Joomiraaɗo, e oo wakkati ngartirtaa laamu \w Israa'iila\w* naa? 
\p  
\v 7 Iisaa jaabii ɓe, wii: 
\p —On mbaawaa anndude jamaanuuji e wakkatiiji ɗi Baabiraaɗo waɗiri baawɗe mum.  
\v 8 Kaa so Ruuhu Ceniiɗo oo jippike e mooɗon, on keɓan baawɗe, on laatoto seedee'en am ley Urusaliima e ley leydi \w Yahuudiya\w* fuu, kaɲum e \w Samariya\w*, faa to leydi haaɗi. 
\p  
\v 9 Nde o haalnoo ɗum ndee, o ŋabbinaa. Ɓe tiggitii, eɓe ƴeewa faa luurde suddi mo. 
\p  
\v 10 Ɗo ɓe tiggitii kammu oo tawi omo ŋabbinee ɗoo, worɓe ɗiɗon ɓe kaddule daneeje ngari ndardii e maɓɓe,  
\v 11 mbii: 
\p —\w Galilinkooɓe\w*, ko saabii so ndari-ɗon, oɗon ƴeewa kammu? Iisaa ittaaɗo e mon so ŋabbintinaa dow kammu oo wartiran hono no njiiru-ɗon omo ŋabbitira dow kammu nii. 
\p  
\v 12 Nde ɓe iwnoo to waamnde haayre wiyeteende Jaytun ndee, ɓe mbirfitii Urusaliima. Ton e Urusaliima ana waara e kilon gooto.  
\v 13 Nde ɓe njottii ndee, ɓe ŋabboyi suudu dowuuru ndu ɓe mboownoo mooɓtaade e mum nduu. Nelaaɓe ɓee ngoni: Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba e Andire e Filipa e Tomaa e Bartolome e Matta e Yaakuuba ɓii Alfaa e Simon kiranoowo suudu baaba e Yahuuda ɓii Yaakuuba.  
\v 14 Ɓe fuu ɓe laatii daande wootere, eɓe tiiɗi e \w duwaawu\w*, kamɓe e miɲiraaɓe Iisaa e Mariyama inna Iisaa e rewɓe woɓɓe. 
\s1 No Mattiyas loomtorii Yahuuda 
\p  
\v 15 Ley ɗeen ɲalaaɗe, goonɗinɓe ko waarata e teemedere e noogay kawri. Piyeer immii, darii hakkunde maɓɓe, wii: 
\p  
\v 16 —Sakiraaɓe, ko \w Ruuhu Ceniiɗo\w* haaliri e hunduko Daawuuda, ko woni e Binndi ɗii koo, tabitirii no haaniri nii: o haaliino haala Yahuuda, kolluɗo nannguɓe Iisaa ɓee laawol oo.  
\v 17 E meeɗen Yahuuda hiisetenoo, o heɓii ngeɗu makko e golle e nelal.  
\v 18 (Kaalisi mo o yeenanoo e golle makko bonɗo oo, o soodi ɗum ngesa, o yehi o wartoyii ley magga, reedu makko seekii, teketi makko fuu mbaylii e leydi.  
\v 19 Yimɓe \w Urusaliima\w* fuu nanii ɗum. Ɗum waɗi so ɓe inndiri ngesa ngaa Akeldama. E ley ɗemngal maɓɓe ɗum woni «Ngesa Ƴiiƴamaawa».)  
\v 20 Sabi ɗum winndii e ley dewtere Jabuura: 
\q1 «Yo galle makko laato saabeere, 
\q2 pati fay gooto hoɗu hen. 
\q1 Yo goɗɗo darto darnde makko.»\f + \fr 1:20 \ft Jabuura 69.26; 109.8\f* 
\m  
\v 21 Haya, worɓe yogaaɓe njaadii e men ko juuti gila nde Joomiraaɗo men Iisaa wondi e men ndee,  
\v 22 iwde e wakkati mo \w Yaayaa\w* looti mo \w lootogal batisima\w* yaade e ɲalaande nde o ɓamtaa faade e kammu ndee. Joonnoo, ana tilsi gooto e maɓɓe laatidoo e men seedee immitagol Iisaa. 
\p  
\v 23 Ɓe ndarni worɓe ɗiɗon: Yuusufu noddirteeɗo Barasaba coowirteeɗo Yustus, kaɲum e Mattiyas.  
\v 24 Ɓe \w nduwii\w*, ɓe mbii: 
\p —Joomiraaɗo, aan annduɗo ɓerɗe yimɓe fuu, fammin min mo cuɓi-ɗaa e ɓee ɗoo ɗiɗon  
\v 25 faa roondoo golle e nelal, loomtoo Yahuuda joppuɗo ɗum so yehi to nokku mo haandi e mum oo. 
\p  
\v 26 Ɓe ngaɗi urwa maɓɓe. Urwa oo hawri e Mattiyas. O hiisodaa e \w nelaaɓe\w* sappo e go'o ɓee. 
\c 2  
\s1 No Ruuhu Ceniiɗo jipporii dow goonɗinɓe 
\p  
\v 1 Nde iidi biyeteeɗo \w Pantekot\w* warnoo ndee, goonɗinɓe Iisaa ɓee fuu mooɓtii e nokku gooto.  
\v 2 Oon wakkati fuu, dillere wa'unde no henndu mawndu nii iwri dow kammu, hebbini suudu ɗo ɓe njooɗii ɗoo fuu.  
\v 3 Ko wa'i no ɗemɗe yiite nii ɓanngani ɓe. Ɗe peccii, ɗe pawii e gooto maɓɓe fuu.  
\v 4 Ɓe fuu ɓe keewi \w Ruuhu Ceniiɗo\w*, ɓe puɗɗi haalde ɗemɗe janane no Ruuhu oo hokkiri ɓe ɓe kaala nii. 
\p  
\v 5 Worɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* hulɓe Laamɗo iwooɓe e tatteeji ɗii fuu ana njooɗii \w Urusaliima\w*.  
\v 6 Nde dillere ndee waɗunoo ndee, jamaa oo fuu hawriti, wemmbaa, sabi gooto fuu nanii ɗemngal mum ana haalee.  
\v 7 Ɓe fuu ɓe mbemmbaa, ɓe kaaynaa, ɓe mbiyondiri: 
\p —Ɓee haalooɓe fuu nganaa \w Galilinkooɓe\w* naa?  
\v 8 Ɗum nee, hono hen gooto e meeɗen fuu nanirta ko ɓe kaalata e ɗemngal ngal muyni?  
\v 9 En Partiyankooɓe e Mediyankooɓe e Elamiyankooɓe, en jooɗiiɓe Mesopotamiya, kaɲum e \w Yahuudiya\w* e Kappadokiya e Ponta e Asiya  
\v 10 e Firigiya e Pamfiliya e Misira e leyɗe sera Libiya hedde Sireene. Yoga e meeɗen iwii e \w Roma\w*,  
\v 11 en Yahuudiyankooɓe kaɲum e naatuɓe e diina Yahuudiyankooɓe. Yoga kasen iwii Kereta, yoga iwii leydi Arabiya. Kaa ɗum e taweede fuu, en fuu eɗen nii nana eɓe kaala e ɗemɗe meeɗen golleeji mawɗi ɗi Laamɗo waɗi ɗii! 
\p  
\v 12 Ɓe fuu ɓe mbemmbaa, ɓe cikkitii, ɓe mbiyondiri: 
\p —Koɗum ɗum foti laataade? 
\p  
\v 13 Woɓɓe ana njaayra goonɗinɓe ɓee, ana mbiya: 
\p —Ɓe haarɓe doro so eɓe cigira! 
\s1 No Piyeer waajorii jamaa oo 
\p  
\v 14 Piyeer dardii e \w sappo e go'o\w* ɓee, toowni daande muuɗum, wii jamaa oo: 
\p —Onon \w Yahuudiyankooɓe\w* e onon jooɗiiɓe \w Urusaliima\w* fuu, kettinee haala am yalla oɗon paama kabaaru gaɗuɗo oo.  
\v 15 Ɓee yimɓe nganaa sigirɓe hono no onon miildaton nii, sabi jooni yo ɲawlal tan.  
\v 16 Ɗum woni ko annabi Yo'ila wii: 
\q1  
\v 17 «Laamɗo wii: 
\q2 E ley ɲalaaɗe cakitotooɗe ɗee 
\q2 mi saakan \w Ruuhu\w* am e dow tagaaɓe fuu. 
\q1 Ɓiɓɓe mooɗon worɓe e rewɓe 
\q2 kaaliran hono no annabaaɓe nii, 
\q2 jokolɓe mooɗon njiyan ko ƴellitii e mum'en, 
\q2 nayeeɓe mooɗon koyɗinte. 
\q1  
\v 18 Fay gollooɓe am worɓe e gollooɓe am rewɓe, 
\q2 mi saakan Ruuhu am dow muuɗum'en e ley ɗeen ɲalaaɗe, 
\q2 ɓe kaaltan konngol ngol loow-mi e maɓɓe ngol. 
\q1  
\v 19 Mi waɗan kaayɗe dow kammu, 
\q2 mi waɗan taagumansaaji dow leydi, 
\q2 ɗi laatoo ƴiiƴam e yiite e cuurki. 
\q1  
\v 20 Fade ɲannde gartol Joomiraaɗo mawnde teddunde ndee warde, 
\q2 naange niɓɓan, 
\q2 lewru wojjan hono no ƴiiƴam nii. 
\q1  
\v 21 Nden, neɗɗo fuu nodduɗo innde Joomiraaɗo hisinte.»\f + \fr 2:21 \ft Yo'ila 3.1-5\f* 
\p  
\v 22 Piyeer wii kasen: 
\p —\w Israa'iilankooɓe\w*, kettinee ɗii haalaaji: Iisaa Nasaraatunke oo yo neɗɗo mo Laamɗo suɓanii on. Laamɗo hokki ɗum baawɗe, o hokki ɗum waɗude kaayɗe e taagumansaaji hakkunde mon, no onon e ko'e mon anndir-ɗon nii.  
\v 23 On ngaɗii oon neɗɗo e juuɗe bonɓe, on tontii mo e \w leggal bardugal\w*, on mbaririi mo no Laamɗo muuyrunoo ɗum laatoo gila arannde nii.  
\v 24 Kaa Laamɗo wuurtinii mo, itti mo e naawalla maayde, sabi maayde ndee waawaanoo heddoraade mo.  
\v 25 Sabi Daawuuda ana haala haala makko nde wii: 
\q1 «Wakkati fuu miɗo yiya Joomiraaɗo, 
\q2 sabi omo ɲaamo am, pati mi yeryerta. 
\q1  
\v 26 Saabe majjum ɓernde am seyii, 
\q2 ɗemngal am jaarii 
\q2 faa terɗe am duu mbaaltoo dow jikke, 
\q1  
\v 27 sabi a yoppataa yonki am hakkunde maayɓe, 
\q2 a accataa Ceniiɗo maa oo ɲola. 
\q1  
\v 28 A anndinii kam laawi nguurndam, 
\q2 miɗo seyii sabi aɗa wondi e am.»\f + \fr 2:28 \ft Jabuura 16.8-11\f* 
\p  
\v 29 Piyeer jokkini hen: 
\p —Sakiraaɓe, miɗo haalana on ko laaɓi haala njaati meeɗen Daawuuda: o maayii, o iraama, \w yanaande\w* makko ndee ana ɗo meeɗen ɗoo faa hannde.  
\v 30 O annabaajo, omo anndi Laamɗo hunanike mo gooto e taaniraaɓe makko joottoto e bimmbeere makko laamu.  
\v 31 O adii o yii o haali haala immitagol \w Almasiihu\w*, kaɲum yonki muuɗum accaaka hakkunde maayɓe, terɗe muuɗum ɲolaali.  
\v 32 Oo woni Iisaa mo Laamɗo immintini, min fuu miɗen ceedii.  
\v 33 Laamɗo toowni mo, heedini mo ɲaamo muuɗum, mo heɓi e \w Baabiraaɗo\w* Ruuhu Ceniiɗo podananooɗo en oo, o saaki ɗum. Jooni oɗon njiya ɗum, oɗon nana ɗum.  
\v 34 Sabi Daawuuda meeɗaali ŋabbude dow kammu, kaa wii: 
\q1 «Joomiraaɗo wii Joomam: 
\q2 Jooɗa ɲaamo am, 
\q1  
\v 35 faa mi waɗa njaɓɓaa wayɓe maa.»\f + \fr 2:35 \ft Jabuura 110.1\f* 
\m  
\v 36 Yo suudu baaba Israa'iila fuu taƴor Laamɗo waɗii Iisaa mo tontu-ɗon e leggal bardugal oo Joomiraaɗo, waɗii ɗum Almasiihu. 
\s1 Haala deental adiiɓe goonɗinde 
\p  
\v 37 Nde ɓe nannoo kaa haala ndee, ɓe taƴi sanne, ɓe mbii Piyeer e \w nelaaɓe\w* heddiiɓe ɓee: 
\p —Sakiraaɓe, koɗum min ngaɗata? 
\p  
\v 38 Piyeer jaabii ɓe, wii: 
\p —Tuubee, gooto e mooɗon fuu lootiree \w lootogal batisima\w* e innde Iisaa \w Almasiihu\w*, yalla oɗon keɓa yaafeede luutti. Nden on ndokkete \w Ruuhu Ceniiɗo\w*.  
\v 39 Sabi fodoore ana woodani on, onon e ɓiɓɓe mooɗon e woɗɗuɓe fuu. Ende woodani neɗɗo mo Joomiraaɗo Laamɗo meeɗen noddi fuu. 
\p  
\v 40 Caggal ɗum, Piyeer seedanike ɓe haalaaji goɗɗi keewɗi, ana waajoo ɓe, ana wiya: 
\p —Celee e ndee fedde bonnde yalla oɗon kisa. 
\p  
\v 41 Jaɓuɓe haala makko ɓee lootaa lootogal batisima. Ɲannde nden, ana foti ujunaaji tati neɗɗo ko naati e deental goonɗinɓe ngal. 
\p  
\v 42 Eɓe njokki waaju nelaaɓe ɓee, eɓe nanngondiri e deental maɓɓe ngal, eɓe taƴa buuru,\f + \fr 2:42 \ft Maanaa \fk taƴude buuru \ft woni rewirde Laamɗo hiraande seniinde.\f* kasen eɓe ngaɗida \w duwaawuuji\w*.  
\v 43 Kulol naati e gooto fuu, sabi nelaaɓe ɓee kaɲum'en duu ana ngaɗannoo kaayɗe e taagumansaaji keewɗi.  
\v 44 Goonɗinɓe ɓee fuu yo daande wootere, ɓe ngaɗi fii maɓɓe fuu foroba.  
\v 45 Ɓe cootti jawleele maɓɓe, ɓe ndokki gooto fuu ko hasindini e muuɗum.  
\v 46 Ɲannde fuu ɓe kawritan ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, ɓe laatii daande wootere, eɓe taƴa buuru, eɓe ɲaamda ley cuuɗi maɓɓe ley weltaare e seyo.  
\v 47 Eɓe njetta Laamɗo, yimɓe fuu ana njiɗi ɓe. Ɲannde fuu Joomiraaɗo ana ɓeydana deental ngal hisooɓe. 
\c 3  
\s1 No Piyeer selliniri bonnguujo e no waajorii yimɓe 
\p  
\v 1 Piyeer e Yuhanna naaddi ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu wakkati sallifanaa.  
\v 2 Tawi gorko bonnguujo pinduɗo e bonnguwaaku ana jooɗii damal Suudu Dewal Mawndu mbiyeteengal Damal Lobbal. Ɲannde fuu yimɓe makko njoƴƴinan mo ɗon faa o garbinoo naatooɓe Suudu Dewal Mawndu ɓee sadaka.  
\v 3 Nde o yii Piyeer e Yuhanna ana naata ndee, o garbinii ɗum'en.  
\v 4 Ɓe taykitii mo, non Piyeer wii: 
\p —Ƴeew min! 
\p  
\v 5 O ƴeewi ɓe, sabi omo miilii heɓude e maɓɓe huunde.  
\v 6 Piyeer wii: 
\p —Mi walaa kaalisi, mi walaa kaŋŋe, kaa mi hokkete ko njogii-mi koo: saabe Iisaa \w Almasiihu\w* Nasaraatunke oo, imma yaa! 
\p  
\v 7 O nanngi junngo muuɗum ɲaamo, o darni ɗum. Ɗon e ɗon koyɗe muuɗum teeŋi e leydi,  
\v 8 gurbitii, darii, ana yiiloo. O naatidi e maɓɓe ley Suudu Dewal Mawndu nduu, omo yiiloo, omo fitta, omo yetta Laamɗo.  
\v 9 Yimɓe ɓee fuu njii mo, omo yiiloo, omo yetta Laamɗo.  
\v 10 Ɓe annditi mo, kanko woni jooɗotonooɗo e Damal Lobbal ngal so ana garbinoo oo. Kaayɗe e wemmbere nanngi ɓe sanne saabe ko o heɓi koo. 
\p  
\v 11 Ɗo o jokkondirnoo e Piyeer e Yuhanna ɗoo, yimɓe ɓee fuu ndogi kawriti e maɓɓe to ndanki mbiyeteeki ndanki Suleymaana too no poti haayneede.  
\v 12 Nde Piyeer yiinoo ɗum ndee, wii yimɓe ɓee: 
\p —\w Israa'iilankooɓe\w*, ko waɗi so oɗon kaaynee ɗum ɗoo? Ko waɗi so oɗon puttina min gite, hono baawɗe amen naa kulol amen Laamɗo waɗi so oo gorko ana yaha e koyɗe muuɗum?  
\v 13 Laamɗo Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, Laamɗo njaatiraaɓe meeɗen, teddini kaadime muuɗum Iisaa. Kaa onon on ngaɗii mo e juuɗe laamu, on njankirii mo yeeso Pilaatu, fay so taweede Pilaatu ana yiɗunoo yoppitinde mo.  
\v 14 Kaa onon, on njankirii Ceniiɗo Pooccitiiɗo oo, on ndaartii yoppitaneede barɗo hoore.  
\v 15 Gaddoowo nguurndam nduumiiɗam oo, oon mbar-ɗon. Kaa Laamɗo wuurtinii mo e maayde. Miɗen ceedii ɗum.  
\v 16 Gorko mo njiyaton mo anndu-ɗon oo, ko mo goonɗini Iisaa koo sellini mo yeeso mooɗon on fuu. 
\p  
\v 17 Haya, sakiraaɓe, hono ko onon e hooreeɓe mooɗon ngaɗu-ɗon Almasiihu koo, miɗo anndi yo majjere tan.  
\v 18 Kaa hono nii Laamɗo tabintiniri ko annabaaɓe muuɗum fuu kaali koo: Almasiihu torroto.  
\v 19 Ndennoo tuubee, ngarton, yalla luutti mooɗon ana tosee,  
\v 20 yalla Joomiraaɗo ana waddana on wakkatiiji ceyniiɗi, nelda on Iisaa Almasiihu cuɓananooɗo on gila arannde oo.  
\v 21 Ana tilsi oon heddoo dow kammu faa nde Laamɗo heyɗintini kulle ɗee fuu, no annabaaɓe seniiɓe ɓee kaaldunoo haala muuɗum gila arannde nii. 
\p  
\v 22 Sabi Muusaa wii: «Joomiraaɗo Laamɗo mooɗon nelan e mon annabaajo hono am, sakiike mon. Njaɓon huunde fuu ko o haalanta on.  
\v 23 Neɗɗo fuu mo jaɓanaali annabaajo oo, yaltinte e suudu baaba, halkete.»\f + \fr 3:23 \ft Fillitagol Tawreeta 18.15,18,19\f* 
\p  
\v 24 Gila e Samuyila faa e annabaaɓe jokkuɓe e muuɗum, ɓe fuu eɓe kaalannoo haala ɗee ɲalaaɗe.  
\v 25 Onon ngoni ronooɓe annabaaɓe ɓee, onon ngoni ronooɓe \w aadi\w* ndi Laamɗo nanngani njaatiraaɓe men ɓee nde wii Ibarahiima: «E iwdi maa, cuuɗi baaba aduna oo fuu keɓirta barke.»\f + \fr 3:25 \ft Puɗɗooɗe 12.3\f* 
\p  
\v 26 Nde Laamɗo immintinnoo Iisaa kaadime muuɗum oo ndee, e mooɗon o adii nelde ɗum, faa o waɗa e mon barke e ley ko o wartirta homo e mon fuu e makko so njoppon golle mon bonɗo. 
\c 4  
\s1 Kabaaru Piyeer e Yuhanna yeeso waalde Saahiiɓe 
\p  
\v 1 Nde Piyeer e Yuhanna kaaldata e yimɓe ɓee ndee, \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɗo haybooɓe \w Suudu Dewal Mawndu\w* oo, kaɲum e \w Saduki'en\w* ngari e maɓɓe.  
\v 2 Eɓe mettaa sabi Piyeer e Yuhanna ana njanngina yimɓe ɓee haala immital maayɓe, ko ɓe mbii Iisaa wuurtii koo.  
\v 3 Ɓe nanngi ɓeen, ɓe uddi ɗum'en e kasu faa janngo muuɗum, sabi tawii hiiriino.  
\v 4 Kaa heewɓe e nanɓe waaju oo ɓee ngoonɗini, faa ɓe laatii ko foti ujunaaji joy gorko. 
\p  
\v 5 Janngo muuɗum, hooreeɓe maɓɓe e mawɓe e \w dunkee'en Sariya\w* kawritoyi \w Urusaliima\w*.  
\v 6 Annas Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo e Kayafas e Yuhanna e Aleksandere e iwdi hooreeɓe yottinooɓe sadaka ndii fuu ana ton.  
\v 7 Ɓe ndarni Piyeer e Yuhanna yeeso maɓɓe, ɓe lamndii ɗum'en e dow dabare honde naa alhorma homo ɓe celliniri bonnguujo oo. 
\p  
\v 8 Nden, Piyeer keewɗo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo wii ɓe: 
\p —Hooreeɓe e mawɓe,  
\v 9 so on lamndike min hannde moƴƴere nde min ngaɗani bonnguujo oo ndee, on lamndike min no o selliri,  
\v 10 oɗon kaani anndineede ɗum, onon e \w Israa'iilankooɓe\w* ɓee fuu. Saabe Iisaa \w Almasiihu\w* Nasaraatunke mo tontuno-ɗon e \w leggal bardugal\w* so Laamɗo wuurtini ɗum oo, kaɲum darni mo yeeso mon so sellini mo.  
\v 11 Iisaa woni: 
\q1 «haayre nde onon mahooɓe tippiti-ɗon, 
\q2 laatiinde haayre ɓurnde fuu teentilaade e maadi ndii.»\f + \fr 4:11 \ft Jabuura 118.22\f* 
\m  
\v 12 Kisindam heɓirtaake e goɗɗo fey, innde wonnde duu walaa ley aduna oo fuu nde Laamɗo hokki yimɓe nde kaan-ɗen hisinireede. 
\p  
\v 13 Nde \w waalde Saahiiɓe\w* ɓee njiinoo cuusal Piyeer e Yuhanna ndee, ɓe kaaynaa, sabi eɓe anndi ɓeen njannginaaka, ɓe baadiyankooɓe. Ɓe annditi ɓeen ana ngondunoo e Iisaa.  
\v 14 Kaa nde ɓe njiinoo gorko cellinaaɗo oo ana dardii e maɓɓe, walaa fuu ko ɓe mbaawi yeddude.  
\v 15 Ɓe njamiri yo ɓeen njaltu sarirde ndee, eɓe ndawrida,  
\v 16 eɓe mbiya: 
\p —Koɗum ngaɗaten ɓee ɗoo worɓe ɗiɗon? Tabitanii hoɗuɓe Urusaliima fuu, ɓe ngaɗii ɗoo haaynde maanunde, kasen duu en mbaawaa yeddude ɗum.  
\v 17 Kaa ndaalo-ɗen ɓe, kaɗen ɓe haalande fay gooto innde Iisaa ndee pati ɗum saakoo e ley yimɓe ɓee. 
\p  
\v 18 Nden ɓe nodditi ɓeen kasen, ɓe njaggini ɗum'en pati mbaajoo, pati njanngina innde Iisaa.  
\v 19 Kaa Piyeer e Yuhanna njaabii ɓe, mbii: 
\p —Onon e ko'e mooɗon, ƴeewee yalla ɗowtanaade on luutta Laamɗo woni goonga.  
\v 20 Minen kaa, min mbaawaa ŋoottude haalde ko min njiiri gite amen e ko min naniri noppi amen. 
\p  
\v 21 Ɓe ndaalii ɓeen kasen. Caggal ɗum, ɓe njoppiti ɗum'en, tawi ɓe keɓaali fay huunde ko ɓe njukkira ɗum'en saabe yimɓe ɓee. Sabi yimɓe fuu ana njetta Laamɗo dow ko waɗi koo.  
\v 22 Celliniraaɗo haaynde ndee oo, duuɓi muuɗum ana ɓuri capanɗe nay. 
\p  
\v 23 Nde ɓe njoppaa ndee, Piyeer e Yuhanna mbirfitii to yimɓe muuɗum'en, njantanii ɗum ko hooreeɓe yottinooɓe sadaka e mawɓe mbii ɗum'en koo fuu.  
\v 24 Nde ɓeen nani ɗum ndee, ɓe fuu ɓe laatii daande wootere, ɓe eewnii Laamɗo, ɓe mbii: 
\p —Laamɗo, taguɗo kammu e leydi e geeci e ko woni e muuɗum'en fuu,  
\v 25 aan kaalirɗo dow baawɗe Ruuhu Ceniiɗo e hunduko njaati amen Daawuuda kaadime maa nde oon wii: 
\q1 «Ko saabanii leɲi jirkitaade? 
\q2 Ko saabanii yimɓe miilde miilooji ɓoli? 
\q1  
\v 26 Kaanankooɓe aduna ndarii, 
\q2 ardiiɓe mooɓtondiri faa kaɓa 
\q2 e Joomiraaɗo e Almasiihu muuɗum.»\f + \fr 4:26 \ft Jabuura 2.1-2\f* 
\m  
\v 27 Taƴoral, e ley ndee ngalluure \w Hirudus\w* e Pontiyu Pilaatu nanngondirii e Israa'iilankooɓe e \w leɲi goɗɗi\w* faa kaɓa e Iisaa, kaadime maa ceniiɗo mo cuɓi-ɗaa oo,  
\v 28 yalla eɓe ngolla ko koddirno-ɗaa baawɗe maa e muuyɗe maa fuu.  
\v 29 Jooni Joomiraaɗo, ƴeew gidi maɓɓe ɗii, ndokkaa gollooɓe maa waajoraade haala maa fuu cuusal,  
\v 30 ɓanngin baawɗe maa, sellin ɲawɓe, waɗu taagumansaaji e kaayɗe saabe Iisaa, kaadime maa ceniiɗo oo. 
\p  
\v 31 Nde ɓe tilinoo ɲaagaade Laamɗo ndee, nokku ɗo ɓe kawritinnoo ɗoo dimmbii. Ɓe fuu ɓe kebbinaa Ruuhu Ceniiɗo, eɓe mbaajoroo konngol Laamɗo ngol cuusal. 
\s1 No goonɗinɓe ɓee nguurdi 
\p  
\v 32 Jamaa goonɗinɓe oo fuu yo daande wootere yo hakkille gooto. Ɓe ngaɗi ko ɓe njogii fuu foroba, fay gooto e maɓɓe wiyantaa jawdi muuɗum fay huunde.  
\v 33 Baawɗe mawɗe \w nelaaɓe\w* ɓee ceettortonoo immitagol Iisaa Joomiraaɗo, kasen duu moƴƴere mawnde ana e maɓɓe ɓe fuu.  
\v 34 Fay gooto e maɓɓe hasindinaa, sabi jogiiɓe gese e galleeji fuu coottan, ngadda kaalisi oo,  
\v 35 tummba ɗum e juuɗe nelaaɓe ɓee. Nden homo e maɓɓe fuu hokkee ko hasindini e muuɗum. 
\p  
\v 36 Iwɗo e leɲol Lewi\f + \fr 4:36 \fk Yimɓe leɲol Lewi \ft ngonnoo humaniiɓe golle dewal Laamɗo gila e jamaanu Muusaa.\f* biyeteeɗo Yuusufu, mo nelaaɓe ɓee coowirannoo Barnabas (ɗum woni ɓii koomtoowo), pinɗo Kiprus,  
\v 37 ana joginoo ngesa, sootti nga, waddi kaalisi oo, tummbi ɗum e juuɗe nelaaɓe ɓee. 
\c 5  
\s1 No Ananiyas e Safiira penirani Ruuhu Ceniiɗo 
\p  
\v 1 Gorko biyeteeɗo Ananiyas ana wondi e jom suudu muuɗum Safiira. O sootti ngesa makko.  
\v 2 O suuɗi feccere e kaalisi oo, jom suudu makko oo ana anndani. O naɓi ko heddii koo, o hokki \w nelaaɓe\w* ɓee.  
\v 3 Piyeer wii: 
\p —Ananiyas, ko saabii so accu-ɗaa \w Ibiliisa\w* naata e ɓernde maa faa penanaa \w Ruuhu Ceniiɗo\w*, cuuɗaa yoga e coggu ngesa ngaa?  
\v 4 Tama wanaa aan e hoore maa jeynoo nga? Tama nde coottu-ɗaa nga ndee, a waawaano nawtoraade kaalisi oo? Ko hewti maa so ngaɗ-ɗaa nii? Wanaa yimɓe penan-ɗaa, Laamɗo penan-ɗaa. 
\p  
\v 5 Nde Ananiyas nani kaa haala ndee, taƴi, saami, maayi. Ɗum laatanii nanɓe ɗum ɓee fuu kulol manngol.  
\v 6 Sukaaɓe jokolɓe immii, ngaɗi mo e kasanke, ndoondii mo, njalti sella, iri mo. 
\p  
\v 7 Caggal muuɗum, ko waarata e leeruuji tati, jom suudu makko naati, tawi nanaali ko waɗi koo.  
\v 8 Piyeer wii mo: 
\p —Haalanam so tawii ɗum jaati coottu-ɗon ngesa mooɗon ngaa? 
\p O wii: 
\p —Ooho, ɗum jaati min cootti. 
\p  
\v 9 Nden Piyeer wii mo: 
\p —Hono aan e jom suudu maa kawrir-ɗon faa itton koro Ruuhu Joomiraaɗo? Muɲu, iroynooɓe jom suudu maa ana ngara, naa ɓe naɓe, aan duu! 
\p  
\v 10 Oon wakkati fuu, kanko duu o taƴi, o saami yeeso Piyeer, o maayi. Jokolɓe ɓee naati, tawi o maayii, ɓe ndoondii mo, ɓe njalti sella, ɓe iri mo bannge jom suudu makko.  
\v 11 Kulol manngol nanngi deental goonɗinɓe ɓee e nanɓe ɗum ɓee fuu. 
\s1 No nelaaɓe ɓee ngolliri taagumansaaji e kaayɗe 
\p  
\v 12 \w Nelaaɓe\w* ɓee ana ngaɗannoo taagumansaaji e kaayɗe keewɗe hakkunde yimɓe ɓee. Goonɗinɓe ɓee fuu ana kawrita ley ndanki Suleymaana kii, ɓe fuu ɓe daande wootere.  
\v 13 Fay gooto e woɓɓe ɓee suusaa takkaade e maɓɓe. Kaa ɗum e taweede yimɓe ɓee ana teddina ɓe.  
\v 14 Goonɗinɓe Joomiraaɗo ɓee ana ɓeydoroo yimɓe heewɓe, jamaa worɓe e rewɓe,  
\v 15 faa ɓe ndoondii ɲawɓe, ɓe njaltini ɗum'en dow mbeddaaji, eɓe lelna ɗum'en e dow leese e daage, yalla so Piyeer warii, mbeelu muuɗum ana mema yoga maɓɓe.  
\v 16 Yimɓe heewɓe iwri e geelle piliiɗe \w Urusaliima\w* ɗee, ngaddi ɲawɓe e \w laddaaɓe\w*. Ɓeen fuu cellinaa. 
\s1 No nelaaɓe ɓee torriraa 
\p  
\v 17 Ndennoo, \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo oo e tawdaaɓe e muuɗum hakkille ɓee, ɗum woni \w Saduki'en\w*, haasidaaku naati e maɓɓe.  
\v 18 Ɓe nanngi \w nelaaɓe\w* ɓee, ɓe uddi ɗum'en ley kasu.  
\v 19 Kaa e oon jemma, \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo udditi dame kasu oo ɗee, yaltini ɓe, wii: 
\p  
\v 20 —Njehee ndaroyee ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* too, mbaajo-ɗon yimɓe haalaaji dokkooji nguurndam kesam ɗii fuu. 
\p  
\v 21 Nde ɓe nannoo ɗum ndee, ɓe naatoyi e Suudu Dewal Mawndu nduu gila beetee, eɓe njanngina. 
\p Non Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo e battaa'en mum noddi \w waalde Saahiiɓe\w* e mawɓe \w Israa'iila\w* fuu batu. Ɓe njamiri nelaaɓe ɓee ittoyee to kasu too, ngaddee.  
\v 22 Kaa nde doomooɓe ɓee njottinoo ndee, tawaali ɓeen e ley kasu oo. Ɓe mbirfitii, ɓe kaaltani waalde Saahiiɓe ɓee, ɓe mbii: 
\p  
\v 23 —Min tawii kasu oo ana uddii ana sokii, doomooɓe ɓee ana ndarii sella ana pewtondiri e dame ɗee, kaa nde min udditinnoo ndee, min tawaali fay gooto ley too. 
\p  
\v 24 Nde mawɗo doomooɓe Suudu Dewal Mawndu oo e hooreeɓe yottinooɓe sadaka ɓee nani ɗum ndee, ɓe mbemmbaa ko ɗum foti laataade.  
\v 25 Nden neɗɗo gooto wari, humpiti ɓe, wii: 
\p —Worɓe ɓe udduno-ɗon kasu ɓee, annii ndarii ley Suudu Dewal Mawndu too, ana njanngina yimɓe! 
\p  
\v 26 Nden, mawɗo doomooɓe oo yaadi e doomooɓe, ngartiri nelaaɓe ɓee. Kaa ɓe ngaɗiraali ɗum doole sabi eɓe kula pati yimɓe mbedoo ɓe kaaƴe. 
\p  
\v 27 Nde ɓe ngartiri ɓeen ndee, ɓe ndarni ɗum'en yeeso waalde Saahiiɓe ɓee. Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo lamndii ɓe,  
\v 28 wii: 
\p —Min ndaalinoke on daaloore sattunde, pati njannginon haala gorko oo. Kaa onon on caakii waaju mooɗon oo ley \w Urusaliima\w*. Kasen duu, oɗon njiɗi min ngoytiree gorko oo. 
\p  
\v 29 Piyeer e nelaaɓe ɓee njaabii, mbii: 
\p —Neɗɗo ana haani ɗowtanaade Laamɗo faa ɓura no ɗowtirantoo yimɓe nii.  
\v 30 Laamɗo njaatiraaɓe meeɗen wuurtinii Iisaa mo tontu-ɗon e \w leggal\w* so mbar-ɗon ɗum oo.  
\v 31 Kanko Laamɗo teddini so toowni, so joƴƴini bannge muuɗum ɲaamo, waɗi mo hooreejo, waɗi mo kisinoowo faa o hokka Israa'iilankooɓe no tuubira, yalla ana keɓa yaafeede luutti.  
\v 32 Minen ngoni seedee'en kabaaruuji ɗii, minen e \w Ruuhu Ceniiɗo\w* mo Laamɗo hokki ɓeen ɗowtaniiɓe ɗum. 
\p  
\v 33 Nde ɓe nani ɗum ndee, ɓe mbilaa sanne, ɓe ndawridi no ɓe mbarda ɓeen.  
\v 34 Gorko jeyaaɗo e waalde \w Farisa'en\w* biyeteeɗo Gamaliyel, jannginoowo \w Sariya\w* Muusaa, tedduɗo e yimɓe fuu, immii darii hakkunde waalde Saahiiɓe ɓee, yamiri nelaaɓe ɓee njaltinee seeɗa.  
\v 35 Caggal ɗum, o wii ɓe: 
\p —Israa'iilankooɓe, ndeenee ko'e mon e ɓee yimɓe e ko anniyi-ɗon waɗude koo.  
\v 36 Tewdas ɓanngiino ko ɓooyaali. Omo jogorinoo hoore makko won no o foti. Ko waarata e yimɓe teemeɗe nayon ana njokkunoo e makko. O waraama, jokkunooɓe e makko ɓee fuu caakike, fay gooto heddaaki.  
\v 37 Caggal makko, Yahuuda Galilinke oo wariino wakkati limgal, yimɓe heewɓe njokkii e makko. O halkike kanko duu, jokkunooɓe e makko ɓee fuu caakike.  
\v 38 Jooni, miɗo haalana on: ngoortee ɓee yimɓe, celon e maɓɓe. Sabi so anniyaaji maɓɓe e golle maɓɓe to yimɓe iwri, firritoto.  
\v 39 Kaa so nii tawii to Laamɗo iwri, on mbaawaa sakkaade ɗum. Kaybee, pati on luuttu Laamɗo! 
\p  
\v 40 Waalde Saahiiɓe ɓee njaɓi dabare makko. Ɓe nodditi nelaaɓe ɓee, ɓe pii ɗum'en, ɓe ndaalii ɗum'en pati kaala haala innde Iisaa kasen, ɓe njoppiti ɗum'en.  
\v 41 Nelaaɓe ɓee iwi yeeso waalde Saahiiɓe ɓee. Ɓe ceyii sabi Laamɗo ana teddini ɓe, ko yimɓe koyni ɓe saabe Iisaa koo.  
\v 42 Gila ɗum waɗi, ɓe keraali e waajaade e jannginde \w Kabaaru Lobbo\w* haala Iisaa \w Almasiihu\w* ley Suudu Dewal Mawndu nduu e ley galleeji. 
\c 6  
\s1 No worɓe njeɗɗon cuɓiraa faa mballa nelaaɓe ɓee 
\p  
\v 1 E ɗeen balɗe, tawi taalibaaɓe ɓee ana ɓeydoo heewde, \w Yahuudiyankooɓe\w* haalooɓe yunaninkoore ngullanii Yahuudiyankooɓe haalooɓe ibaraninkoore, sabi rewɓe mum'en talka'en ɓe worɓe mum'en maayi ɓee njakkantaake hiraande so yimɓe fuu ana njakkanee.  
\v 2 \w Nelaaɓe\w* sappo e ɗiɗon ɓee noddi jamaa goonɗinɓe oo fuu, mbii: 
\p —Minen, yoppude konngol Laamɗo, min kiinnoo jakkaade hiraande, sellantaa min.  
\v 3 Sakiraaɓe, cuɓee hakkunde mooɗon worɓe njeɗɗon anndiraaɓe gikku lobbo, heewɓe \w Ruuhu Ceniiɗo\w* e caahu, faa min keettina ɗum'en e oon golle.  
\v 4 Minen kaa, accon min kiinnoo waɗude \w duwaawu\w* e waajaade konngol Laamɗo. 
\p  
\v 5 Haala kaa weli goonɗinɓe ɓee fuu. Nden ɓe cuɓii Eciyen, gorko goonɗinɗo keewɗo Ruuhu Ceniiɗo oo, kaɲum e Filipa e Porokor e Nikanor e Timon e Parmenas e Nikolas, jeyaaɗo Antiyokiya naatuɗo e diina Yahuudiyankooɓe oo.  
\v 6 Ɓe ndarnaa yeeso nelaaɓe ɓee. Ɓeen pawi juuɗe muuɗum'en e dow maɓɓe, nduwanii ɓe. 
\p  
\v 7 Konngol Laamɗo ana yaaja yaade, taalibaaɓe ana ɓeydoo heewde sanne e ley \w Urusaliima\w*. \w Yottinooɓe sadaka\w* heewɓe ngoonɗini Iisaa. 
\s1 No Eciyen nanngiraa 
\p  
\v 8 Eciyen, keewɗo moƴƴere e baawɗe Laamɗo oo, ana waɗannoo kaayɗe e taagumansaaji mawɗi hakkunde yimɓe.  
\v 9 Kaa won yoga e jeyaaɓe e \w waajordu\w* wiyeteendu waajordu rimɗinaaɓe, kaɲum e iwɓe Sireene e Aleksandiri e Silisi e Asiya, immaniiɓe mo ana ndukida e makko,  
\v 10 kaa ɓe ndonkii jaalaade mo saabe omo haaldira e maɓɓe hakkilantaaku e \w Ruuhu\w*.  
\v 11 Nden ɓe kaaldi e yimɓe yalla ana mbiya nanii omo yenna Muusaa e Laamɗo.  
\v 12 Nii ɓe njirkitiri jamaa oo e mawɓe ɓee e \w dunkee'en Sariya\w* ɓee. Nden, ɓe nanngi Eciyen, ɓe naɓi ɗum to \w waalde Saahiiɓe\w* too,  
\v 13 ɓe ngaddi seedee'en peneeɓe, ana mbiya: 
\p —Oo gorko ŋoottaali yennude \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, o ŋoottaali yennude \w Sariya\w* Muusaa.  
\v 14 Min nanii omo wiya Iisaa Nasaraatunke oo wurjinan suudu nduu, waylita aadaaji ɗi Muusaa ɗaldi en ɗii. 
\p  
\v 15 Saahiiɓe jooɗiiɓe ton ɓee fuu puttini Eciyen gite, njii yeeso makko ana wa'i no yeeso \w malaa'ika\w* nii. 
\c 7  
\s1 No Eciyen waajorii 
\p  
\v 1 Nden \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo oo lamndii: 
\p —Ko ɓe mbii koo, hono non worri naa? 
\p  
\v 2 Eciyen jaabii, wii: 
\p —Sakiraaɓe e baabiraaɓe, accee hakke, kettinee! Laamɗo tedduɗo oo ɓannganii njaati meeɗen Ibarahiima nde wonnoo leydi Mesopotamiya, fade muuɗum hoɗoyde Haran,  
\v 3 wii ɗum: «Eggu e leydi maa e suudu baam maa, njahaa e leydi ndi kollan-maa-mi ndii.»\f + \fr 7:3 \ft Puɗɗooɗe 12.1\f* 
\v 4 Nden Ibarahiima iwi leydi Kaldiya, yehi hoɗoyi Haran. Caggal maayde baam mum, Laamɗo eggini ɗum ɗon, waddi ɗum e ndii ɗoo leydi, ndi koɗu-ɗon e muuɗum joonin ndii.  
\v 5 Laamɗo hokkaali mo e leydi ndii fay taaɓannde, kaa fodii hokkude mo ndi, ndi laatoo halal makko, kanko e iwdi makko, fay so taweede o walaa ɓiɗɗo tafon.  
\v 6 Annii ko Laamɗo wii: «Iwdi maa feran jooɗoyoo leydi jananndi, maree, torree duuɓi teemeɗe nay.  
\v 7 Kaa leɲol marngol ɓe ngol, mi jukkan ɗum'en. Caggal ɗum, ɓe njaltan, ɓe ndewa kam e oo ɗoo nokku.»\f + \fr 7:7 \ft Puɗɗooɗe 15.13-14\f* 
\v 8 Nden Laamɗo nanngondiri e Ibarahiima \w aadi\w*. \w Taadagol\w* laatii finnde aadi ndii. Hono non, Ibarahiima heɓi Isiyaaka, taadi ɗum nde heɓunoo balɗe jetti. Hono non Isiyaaka taadiri Yaakuuba, hono non Yaakuuba duu taadiri ɓiɓɓe muuɗum sappo e ɗiɗon, laatiiɓe njaatiraaɓe leɲi sappo e ɗiɗi ɓee. 
\p  
\v 9 Njaatiraaɓe ɓee kaasidii Yuusufu, cootti ɗum Misira. Kaa Laamɗo ana wondi e makko,  
\v 10 hinnii mo e torraaji makko fuu, hokki mo moƴƴere e hakkilantaaku yeeso Fira'awna kaananke Misira oo. Oon waɗi mo o dawranoowo galle muuɗum e Misira fuu.  
\v 11 Nden yolbere waɗi ley Misira e Kanaana fuu. Ɓillaare mawni faa njaatiraaɓe meeɗen ndonki nguure.  
\v 12 Nde Yaakuuba nannoo ɲamri ana Misira ndee, neli ton njaatiraaɓe meeɗen. Ɓe ngarti, ɓe njehi kasen.  
\v 13 Nden Yuusufu anndintini sakiraaɓe muuɗum ɓee hoore mum. Suudu baaba Yuusufu duu ɓanngani Fira'awna.  
\v 14 Nden Yuusufu neli noddanee baam mum Yaakuuba e koreeji muuɗum fuu, ɓe capanɗe njeɗɗon e njoyon neɗɗo.  
\v 15 Yaakuuba nootoyii Yuusufu Misira. O maayi ton, kanko e njaatiraaɓe meeɗen ɓee.  
\v 16 Ɓe naɓtaa Sikem, ɓe iraa e \w yanaande\w* nde Ibarahiima soodunoo e ɓiɓɓe Hamor to Sikem too kaalisi cardi. 
\p  
\v 17 Nde fodoore nde Laamɗo fodannoo Ibarahiima ɓadinoo yottaade ndee, Ibaraninkooɓe keewi ley Misira.  
\v 18 Oon wakkati, kaananke goɗɗo mo anndaano Yuusufu laamii Misira.  
\v 19 Oon kaananke hiili leɲol meeɗen, torri njaatiraaɓe meeɗen faa tilsini ɓe ɓe njoppa cukaloy maɓɓe yalla ana maaya.  
\v 20 Ley oon wakkati, Muusaa fini, laatii moy-ŋaro sanne. O muyninaa lebbi tati e galle baam makko.  
\v 21 Nde o tippaa ndee, ɓii Fira'awna debbo hoocciti mo, jogorii mo ɓiyum.  
\v 22 Hono non Muusaa janngiri annde Misirankooɓe fuu, o laatii barkaani haalaaji e golleeji. 
\p  
\v 23 Nde Muusaa heɓunoo duuɓi capanɗe nay ndee, anniyii faabaade sakiraaɓe muuɗum ɓiɓɓe \w Israa'iila\w*.  
\v 24 O yii Misiranke ana tooɲa gooto maɓɓe, o yoɓtii ko neɗɗo makko oo tooɲaa koo, o fii Misiranke oo, o wari ɗum.  
\v 25 O sikkuno sakiraaɓe makko ɓee paaman Laamɗo ana hisinira ɗum'en saabe makko, kaa ɓe paamaali.  
\v 26 Janngo muuɗum o forri e ɗiɗon maɓɓe ana kaɓa. O yiɗi rewrintinde ɓe, o wii: «Giɗiraaɓe am, onon, on sakiraaɓe! Ko waddondiri on?»  
\v 27 Non tooɲuɗo tanaa muuɗum oo dunƴi mo, wii: «Homo waɗu maa hooreejo naa caroowo amen?  
\v 28 Ɗum nee a muuyɗo warde kam no mbarduno-ɗaa Misiranke oo keeɲen nii?»\f + \fr 7:28 \ft Pergu 2.11-14\f* 
\v 29 Muusaa dogiri saabe konngol ngol, feri, yehi leydi Madiyan. O heɓi ton ɓiɓɓe worɓe ɗiɗon. 
\p  
\v 30 Nde mo hiɓɓinnoo ton duuɓi capanɗe nay ndee, \w malaa'ika\w* ɓanngani mo e ley metangal wuutuure huɓɓoore ley ladde jeereende bannge waamnde haayre wiyeteende Siinaayi.  
\v 31 Nde Muusaa yii ɗum ndee, haaynaa e ko yii koo. Omo ɓattitoo faa mo ƴeewa, nii daande Joomiraaɗo wii:  
\v 32 «Miin woni Laamɗo njaatiraaɓe maa, Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba.» Muusaa darii ana siɲɲa, huli ƴeewde.  
\v 33 Joomiraaɗo wii mo: «Ɓoorta paɗe maa, sabi nokku ɗo ndari-ɗaa ɗoo yo leydi seniindi.  
\v 34 Mi yii torra kewtiiɗo yimɓe am ɓee to Misira, no ɗum foti naawde, mi nanii boytaali maɓɓe, mi jippiima faa mi tonngita ɓe. Joonin, war mi nele Misira.»\f + \fr 7:34 \ft Pergu 3.1-10\f* 
\p  
\v 35 Muusaa mo ɓe calanii so ɓe mbii: «Homo waɗu maa hooreejo naa caroowo?» oo Laamɗo neli, so waɗi ɗum ardiiɗo e kisinoowo, saabe malaa'ika ɓanngannooɗo ɗum e ley wuutuure oo.  
\v 36 Kanko yaltini ɓe, o waɗi kaayɗe e taagumansaaji ley leydi Misira e ley maayo Maaliya e ley ladde jeereende duuɓi capanɗe nay.  
\v 37 Oo woni Muusaa biiɗo ɓiɓɓe Israa'iila: «Laamɗo nelan e mon annabaajo hono am, sakiike mon.»  
\v 38 Kanko wondi e malaa'ika kaaldunooɗo e makko to waamnde haayre wiyeteende Siinaayi, kanko wondi e njaatiraaɓe meeɗen nde ɓe mooɓtinoo ley ladde jeereende ndee, kanko heɓi konngi guurnooji faa o hokka en. 
\p  
\v 39 Kaa njaatiraaɓe meeɗen njaɓaali ɗowtanaade mo. Ɓe calanii mo, hakkillaaji maɓɓe mbirfii Misira,  
\v 40 ɓe mbii Haaruuna: «Waɗan en tooruuji ardotooɗi en, sabi en anndaa ko hewtii Muusaa jaltinnooɗo en leydi Misira oo.»\f + \fr 7:40 \ft Pergu 32.1\f* 
\v 41 E ley ɗeen ɲalaaɗe ɓe tafi tooru suuriindu suura gahel, ɓe ngaɗani ndu \w sadaka\w*, ɓe ceyorii golle juuɗe maɓɓe.  
\v 42 Laamɗo ɗuurtii ɓe, yoppiri ɓe rewde koode kammu, hono no winndiraa e dewtere annabaaɓe nii: 
\q1 «Hey suudu baaba Israa'iila! 
\q1 Duuɓi capanɗe nay ɗi ngaɗu-ɗon ley ladde jeereende ɗii, 
\q2 on ngaɗanii kam sadakaaji kirsamaaji naa? 
\q1  
\v 43 On ngaɗaali. On ndoondiima hukkum tooru Moloko, 
\q2 kaɲum e hoodere tooru mooɗon Refan, 
\q2 nate ɗe moƴƴin-ɗon faa cujidanon ɗum'en! 
\q1 Ɗum waɗi so miɗo eggina on, 
\q2 faa naɓe-ɗon caggal Baabila.»\f + \fr 7:43 \ft Amos 5.25-27\f* 
\p  
\v 44 Eciyen jokkini hen: 
\p —Njaatiraaɓe meeɗen ɓee ana njoginoo \w hukkum seedaaku\w* ley ladde jeereende. Oon hukkum moƴƴiniraama hono no Laamɗo tinndiniri Muusaa nii.  
\v 45 Njaatiraaɓe meeɗen ndoni hukkum oo. Ɓe eggidi e makko wakkati mo Yosuwa ardii ɓe, ɓe naanni mo leydi ndi ɓe teeti leɲi ɗi Laamɗo ribbi ɗii. Ɗum worri non faa jamaanu Daawuuda.  
\v 46 Daawuuda heɓii moƴƴere Laamɗo, o ɲaagii ɗum yalla omo yarranee mo mahana Laamɗo Yaakuuba hoɗorde. O heɓaali.  
\v 47 Suleymaana, kaɲum mahi ndu.  
\v 48 Kaa Laamɗo Toowɗo oo jooɗataako e cuuɗi ɗi yimɓe ngolli, hono no annabaajo wiiri nii: 
\q1  
\v 49 «Joomiraaɗo wii: 
\q1 Kammu yo jooɗorgal am, 
\q2 leydi yo njaaɓirdi koyɗe am. 
\q1 Suudu hondu mahanton kam? 
\q2 E nokku homo powtintoo-mi? 
\q1  
\v 50 Tama wanaa miin tagiri kulle ɗee fuu baawɗe am?»\f + \fr 7:50 \ft Esaaya 66.1-2\f* 
\p  
\v 51 Eciyen jokkini hen, wii: 
\p —Onon tiiɗuɓe ko'e, yoorɓe ɓerɗe, pahinkiniiɓe, abada oɗon calanii \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo hono no njaatiraaɓe mooɗon ɓee nii.  
\v 52 Homo woni annabaajo mo njaatiraaɓe mooɗon torraali ɗum? Ɓe mbarii ardinooɓe haalde haala garol Pooccitiiɗo, mo onon e ko'e mon njammbi-ɗon, so mbar-ɗon ɗum jooni oo,  
\v 53 onon heɓuɓe \w Sariya\w* Muusaa mo malaa'ika'en njippini so njokkaali ɗum ɓee. 
\s1 No Eciyen wardiraa kaaƴe 
\p  
\v 54 Nde \w Saahiiɓe\w* ɓee nannoo ɗii haalaaji ndee, ɓe tikki faa ɓe ndarii eɓe ŋattanoo mo eɓe picca peɗeeli.  
\v 55 Kaa kanko kebbinaaɗo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo, o tiggitii kammu, o yii teddeengal Laamɗo, o yii Iisaa ana darii ɲaamo Laamɗo.  
\v 56 O wii: 
\p —Ƴeewee! Miɗo yiya kammu ana udditii, \w Ɓii Neɗɗo\w* ana darii ɲaamo Laamɗo! 
\p  
\v 57 Ɓe fuu ɓe ngulli semmbe, ɓe cukki noppi maɓɓe, ɓe ndiirani mo,  
\v 58 ɓe njaltini mo ngalluure ndee, ɓe mbedii mo kaaƴe. Seedee'en ɓee ɓoortii saayaaji muuɗum'en, njoƴƴini bannge koyɗe jokolle biyeteeɗo Sool.  
\v 59 Eɓe mbedoo Eciyen kaaƴe forri omo ɲaagoo Laamɗo omo wiya: 
\p —Iisaa Joomiraaɗo, jaɓɓa yonki am! 
\p  
\v 60 Ndennoo, o diccii, o wulli faa toowi, o wii: 
\p —Joomiraaɗo, pati rewta ɓe e ɗii luutti! 
\p Nde o haalnoo ɗum ndee, o maayi. 
\c 8  
\nb  
\v 1 Sool ana yarrii ko ɓe mbari Eciyen koo. 
\p Oon ɲalooma, torra mawɗo hewtii deental goonɗinɓe to \w Urusaliima\w* too. Ɓe fuu ɓe caakii ley leyɗe \w Yahuudiya\w* e \w Samariya\w*, so wanaa \w nelaaɓe\w* ɓee.  
\v 2 Worɓe hulɓe Laamɗo iri Eciyen, mboyi ɗum bojji mawɗi sanne.  
\v 3 Kaa Sool tewtii timminde deental goonɗinɓe ngal. Omo naata cuuɗi, o nannga worɓe e rewɓe, o daasa ɗum'en, o uddoya ɗum'en kasu.  
\v 4 Kaa saakinooɓe ɓee naati e yiilaade ana mbaajoo \w Kabaaru Lobbo\w* oo. 
\s1 No Filipa waajorii Kabaaru Lobbo oo ley leydi Samariya 
\p  
\v 5 Filipa yehi e ngalluure wonnde ley leydi \w Samariya\w*, waajii ɓe haala \w Almasiihu\w*.  
\v 6 Ɓe fuu ɓe kettinii ko Filipa waajotoo koo faa gasi, ɓe njii taagumansaaji ɗi o waɗi ɗii.  
\v 7 Sabi \w laddaaɓe\w* heewɓe, \w seyɗaani'en\w* muuɗum'en njaltiri gullaali mawɗi. Bonnguuɓe heewɓe e laƴooɓe cellii.  
\v 8 Ɗum laatanii ngalluure ndee seyo manngo. 
\p  
\v 9 Gorko biyeteeɗo Simon ana wonnoo e ngalluure ndee. Omo gollannoo ndaggadaaku, omo haayɗinannoo Samariyankooɓe sanne, omo jogorinoo hoore makko won no o foti.  
\v 10 Ɓe fuu eɓe njarranii mo, gila suka faa mawɗo, ɓe mbii: 
\p —Oo gorko woni mo Laamɗo luɓii baawɗe biyeteeɗe «Baawɗe mawɗe». 
\p  
\v 11 Ɓe njokkii mo ko ɓooyi saabe omo haayɗinannoo ɓe e bidiga makko.  
\v 12 Kaa nde Filipa waajinoo ɓe \w Kabaaru Lobbo\w* haala \w Laamu Laamɗo\w* e haala Iisaa Almasiihu ndee, ɓe ngoonɗini, worɓe e rewɓe fuu lootaa \w lootogal batisima\w*.  
\v 13 Simon e hoore muuɗum goonɗini, kaɲum duu. Nde o batisaa ndee, o takkondiri e Filipa, o haaynaa nde o yiinoo taagumansaaji e kaayɗe mawɗe gaɗaaɗe ɗee. 
\p  
\v 14 \w Nelaaɓe\w* wonɓe \w Urusaliima\w* ɓee nani Samariyankooɓe ngoonɗinii konngol Laamɗo. Ɓe neli e muuɗum'en Piyeer e Yuhanna.  
\v 15 Nde ɓeen njottinoo ndee, \w nduwanii\w* ɓe yalla eɓe keɓa \w Ruuhu Ceniiɗo\w*,  
\v 16 sabi Ruuhu Ceniiɗo jippaaki e fay gooto e maɓɓe tafon. Saabe Iisaa Joomiraaɗo oo tan ɓe mbatisiraa.  
\v 17 Nden Piyeer e Yuhanna pawi juuɗe muuɗum'en dow maɓɓe so ɓe keɓi Ruuhu Ceniiɗo. 
\p  
\v 18 Nde Simon yii Piyeer e Yuhanna ana pawi juuɗe muuɗum'en dow maɓɓe ana ndokka ɓe Ruuhu Ceniiɗo ndee, waddani ɓe kaalisi,  
\v 19 wii: 
\p —Ndokkee kam miin duu ɗeen baawɗe yalla mo paw-mi juuɗe am e dow muuɗum fuu ana heɓa Ruuhu Ceniiɗo. 
\p  
\v 20 Nii Piyeer jaabii mo, wii: 
\p —Yo Laamɗo halke, aan e kaalisi maa, sabi a miilii dokke Laamɗo ana coottitiree kaalisi!  
\v 21 A walaa geɗal, a walaa yolannde e ley haala kaa, sabi ɓernde maa fooccitanaaki Laamɗo.  
\v 22 Tuubu, iw e bonannda maa oo, ɲaago-ɗaa Joomiraaɗo yaafe ko miilataa koo.  
\v 23 Sabi mi yii ma a ɓaleejo yonki, bonannda maa jaalike ma. 
\p  
\v 24 Simon jaabii, wii: 
\p —Ɲaaganee kam Joomiraaɗo pati fay huunde e ko mbii-ɗon koo hewtoo kam. 
\p  
\v 25 Caggal ko ɓe ceettii so ɓe mbaajii konngol Joomiraaɗo ngol koo, Piyeer e Yuhanna mbirfitii Urusaliima. E laawol ngol, ɓe mbaajii Kabaaru Lobbo oo e geelle Samariya keewɗe. 
\s1 No Filipa batisiri howruujo kaananke Ecopii 
\p  
\v 26 \w Malaa'ika\w* Joomiraaɗo wii Filipa: 
\p —Imma, yaaru ɓaleeri, laawol iwrungol \w Urusaliima\w* so ana fa'i Gaaja, kanngol ngol jeewnugol. 
\p  
\v 27 O immii, o yehi. Nden o tawi gorko Ecopiyanke, howruujo kaananke debbo Ecopii biyeteeɗo Kandaake, yehiino Urusaliima juuroyaade. Kanko haybata beembal jawdi kaananke debbo oo.  
\v 28 Nde o wirfitinoo ndee, omo jooɗii e wotoro makko, omo jannga ley dewtere annabi \w Esaaya\w*.  
\v 29 \w Ruuhu\w* wii Filipa: 
\p —Ɓatta, sawnda wotoro oo. 
\p  
\v 30 Filipa dogi hewtii mo, nani omo jannga dewtere annabi Esaaya, wii mo: 
\p —Aɗa faama ko njanngataa koo naa? 
\p  
\v 31 Gorko oo jaabii, wii: 
\p —Hono paamiran-mi so fay gooto firritanaali kam? 
\p O ndaardi Filipa ŋabba jooddoo e makko.  
\v 32 Ɗee aayaaje o janngannoo e dewtere ndee: 
\q1 «O naɓiraa hono no mbaalu kirsoyteeɗo nii. 
\q2 E no njawdiri deƴƴirta yeeso kesoowo ɗum nii, 
\q2 hono non o deƴƴiri. 
\q1  
\v 33 Leyɗinkinaare makko bonni sareede makko. 
\q2 Homo waawi jantaade janta iwdi makko? 
\q2 Sabi o mursinanaama yonki makko ga aduna gaa.»\f + \fr 8:33 \ft Esaaya 53.7-8\f* 
\m  
\v 34 Howruujo oo wii Filipa: 
\p —Miɗo ndaarde, haalanam homo annabaajo oo haalata haala muuɗum, hoore muuɗum naa goɗɗo? 
\p  
\v 35 Non Filipa jaabii, ƴeewi binndi ɗii, waajii mo \w Kabaaru Lobbo\w* haala Iisaa.  
\v 36 Eɓe njokki laawol maɓɓe ngol faa ɓe njii ndiyam. Howruujo oo wii: 
\p —Ndiyam annii! Ko haɗata kam looteede \w lootogal batisima\w*? [  
\v 37 \f + \fr 8:37 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 37:\fq Filipa wii: —So tawii aɗa goonɗiniri ɓernde laaɓunde, walaa ko haɗete batiseede. O jaabii, o wii: —Miɗo goonɗini Iisaa Almasiihu woni Ɓii Laamɗo.\f*] 
\p  
\v 38 O yamiri wotoro oo daroo. Ɓe ɗiɗon fuu ɓe njippii, ɓe ndegii e ndiyam ɗam. Filipa batisi mo.  
\v 39 Nde ɓe ƴeentunoo ndiyam ɗam ndee, Ruuhu Joomiraaɗo diwtii Filipa. Howruujo oo yiitaali mo kasen, jokkiri laawol muuɗum seyo.  
\v 40 Filipa tawoyaa Ajootus. Gila ɗon faa Kaysariya, ngeenndi fuu ndi mo wari e muuɗum, o waajoto Kabaaru Lobbo oo. 
\c 9  
\s1 No Sool tuubiri 
\p  
\v 1 Sool ana heddii e gidoraade taalibaaɓe Joomiraaɗo ɓee waran ɓe. O yehi to \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo.  
\v 2 O ndaardi ɗum talki yamiroore naannooji mo cuuɗi \w baajorɗi\w*\w Yahuudiyankooɓe\w* gonɗi Damas, yalla so o tawii ton yimɓe jokkuɓe laawol Iisaa, worɓe naa rewɓe, o nannga ɗum'en, o haɓɓa, o naɓa \w Urusaliima\w*.  
\v 3 Nde o yahunoo faa o ɓadii Damas ndee, wakkati gooto fooyre iwri dow kammu filii mo.  
\v 4 O saami e leydi, o nani daande ana wiya mo: 
\p —Sool, Sool, ko saabii so aɗa torra kam? 
\p  
\v 5 O lamndii: 
\p —Aan homo, giɗo Laamɗo? 
\p Jaabu wari e makko: 
\p —Miin Iisaa mo torru-ɗaa oo.  
\v 6 Imma naatu e ley ngalluure ndee. Ɓe kaalante ko kaan-ɗaa waɗude. 
\p  
\v 7 Worɓe wonduɓe e makko ɓee, nanii daande ndee kaa njiyaali fay gooto. Ɓe ndarii, ɓe mugaa.  
\v 8 Sool immii e leydi, darii ana futtini gite muuɗum, kaa yiyataa fay huunde. Nden o ɗowaa, o naannaa Damas.  
\v 9 O waɗi balɗe tati o bumɗo, o ɲaamaali o yaraali. 
\p  
\v 10 Taalibbo biyeteeɗo Ananiyas ana wonnoo Damas. Joomiraaɗo noddi ɗum ley koyɗol, wii ɗum: 
\p —Ananiyas! 
\p O jaabii, o wii: 
\p —Haa, Joomiraaɗo. 
\p  
\v 11 Joomiraaɗo wii mo: 
\p —Imma yaaru Bolol Dartiingol, naataa galle Yahuuda, ndaartaa gorko biyeteeɗo Sool, jeyaaɗo Tarsus, sabi jooni omo wondi e waɗude \w duwaawu\w*.  
\v 12 O yii e ley koyɗol gorko biyeteeɗo Ananiyas ana naata, ana fawa juuɗe muuɗum e makko, yalla omo wumta. 
\p  
\v 13 Ananiyas jaabii, wii: 
\p —Joomiraaɗo, mi narrii yimɓe heewɓe haala oo gorko e torraaji keewɗi ɗi o waɗi seniiɓe maa wonɓe Urusaliima ɓee.  
\v 14 O wardii ɗoo e yamiroore hooreeɓe yottinooɓe sadaka, faa o haɓɓa noddooɓe innde maa fuu. 
\p  
\v 15 Joomiraaɗo wii mo: 
\p —Yaa waɗoy no mbii-mi nii, sabi oo gorko cuɓii-mi faa anndina yimɓe innde am. O waajoo ɗum leɲi e kaanankooɓe, kaɲum e ɓiɓɓe \w Israa'iila\w*.  
\v 16 Mi hollan mo no tilsiri mo torriree torraaji keewɗi saabe am. 
\p  
\v 17 Nden, Ananiyas yehi, naatoyi suudu nduu, fawi juuɗe muuɗum e makko, wii: 
\p —Sakiike am Sool, Joomiraaɗo men Iisaa ɓanngannooɗo ma e laawol ngardanno-ɗaa ngol oo, nelii kam faa mbumtaa, keewaa \w Ruuhu Ceniiɗo\w*. 
\p  
\v 18 Oon wakkati fuu, huunde wa'unde no koɓɓaaje nii hoɓɓitii e gite Sool, o wumti, o immii, o lootaa \w lootogal batisima\w*.  
\v 19 O ɲaami, o warti e noone makko. O heddodii e taalibaaɓe wonɓe Damas ɓee balɗe seeɗa. 
\s1 No Sool waajorii kabaaru Iisaa ley Damas 
\p  
\v 20 Sool heɲii law fuɗɗi waajaade haala Iisaa ley cuuɗi \w baajorɗi\w*. O wii kaɲum jaati woni \w Ɓii Laamɗo\w*.  
\v 21 Hettintonooɓe mo ɓee fuu kaaynaa, mbii: 
\p —Wanaa kanko wonnoo torrannooɗo goonɗinɓe Iisaa wonɓe ley \w Urusaliima\w* ɓee naa? Wanaa faa o haɓɓa goonɗinɓe o naɓa ɗum'en to hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* waddi mo ɗoo naa? 
\p  
\v 22 Ana ɓooya fuu Sool ana ɓeydoroo soobee e ley waaju mum oo, faa ɗum wemmbi \w Yahuudiyankooɓe\w* wonɓe Damas ɓee fuu, o laɓɓinani ɓe Iisaa woni \w Almasiihu\w* oo. 
\p  
\v 23 Ɲalaaɗe njehi, ngarti, Yahuudiyankooɓe ndawridi faa mbara Sool.  
\v 24 Sool humpitii dabare maɓɓe oo. Jemma e ɲalooma eɓe kayba dame ngalluure ndee pati o yalta, yalla eɓe keɓa no ɓe mbarda mo.  
\v 25 Jemma gooto taalibaaɓe makko ɓami mo, ngatti mo e sagiire, kaɓɓi hen ɓoggol, njawtini mo tatawol piliingol ngalluure ndee ngol. 
\s1 No taalibaaɓe wonɓe Urusaliima keɓiri hoolaade Sool 
\p  
\v 26 Nde Sool warnoo \w Urusaliima\w* ndee, yiɗi takkaade e taalibaaɓe Iisaa ɓee, kaa ɓe fuu eɓe kula mo, ɓe koolaaki yalla o laatike taalibbo Iisaa jaati jaati.  
\v 27 Nden Barnabas naɓi mo to \w nelaaɓe\w* ɓee too, haalani ɗum'en no o yiiri Joomiraaɗo oo ana haalda e makko e laawol ngol, e no o waajorii haala Iisaa to Damas too e cuusal.  
\v 28 Caggal ɗum, Sool wondi e maɓɓe, ana naata ana yalta ley galleeji maɓɓe Urusaliima, ana waajoroo haala Joomiraaɗo kaa cuusal.  
\v 29 Omo haalda e \w Yahuudiyankooɓe\w* haalannooɓe yunaninkoore ɓee, omo yeddondira e maɓɓe, jaka ɓeen ana tewtannoo no mbarda mo.  
\v 30 Nde deental goonɗinɓe ngal annditinnoo ɗum ndee, naɓi Sool Kaysariya. Caggal ɗum, ɓe neli mo Tarsus. 
\p  
\v 31 Nii deental goonɗinɓe ngal heɓiri jam ley \w Yahuudiya\w* e \w Galili\w*, kaɲum e \w Samariya\w* fuu. Ngal ɲiiɓi, ngal wattiniri kulol Joomiraaɗo, ngal ɓeydorii heewde saabe ballal \w Ruuhu Ceniiɗo\w*. 
\s1 No Piyeer golliri kaayɗe ley geelle biyeteeɗe Lidda e Yoppe 
\p  
\v 32 Piyeer ana yiilotonoo e ley leydi ndii fuu, o jippanii seniiɓe wonɓe Lidda ɓee duu.  
\v 33 O tawi ton gorko ɲawɗo mo terɗe muuɗum fuu mbaati, biyeteeɗo Ayneyas. Waɗii duuɓi jetti ana lelii.  
\v 34 Piyeer wii mo: 
\p —Ayneyas, Iisaa \w Almasiihu\w* sellinii ma! Imma, moƴƴintin lelnde maa! 
\p Oon wakkati fuu o immii.  
\v 35 Wonɓe Lidda e feeyo Saron fuu njii mo, tuubani Joomiraaɗo. 
\p  
\v 36 Taalibbo debbo biyeteeɗo Tabita ana wonnoo Yoppe. Tabita woni Dorkas e yunaninkoore, maanaa mum yo lewla. Omo golla golleeji lobbi, omo waɗana misikiina'en moƴƴere.  
\v 37 E ɗeen balɗe o ɲawi, o maayi, o lootaa, o lelnaa dow sooro tafon.  
\v 38 Nde wonnoo Yoppe woɗɗondiraa e Lidda, taalibaaɓe ɓee nani Piyeer ana ton, neli worɓe ɗiɗon ndaarda mo o yottoo ɗum'en law.  
\v 39 Piyeer immii, yaadi e maɓɓe. Nde yottinoo ndee, ɓe ŋabbini ɗum dow sooro too. Rewɓe talka'en ɓe worɓe mum'en maayi ɓee fuu ɓattii ɗum ndarii ana mboya, ana kolla ɗum forgooji e dollokaaji ɗi Dorkas ɲo'unoo nde wondunoo e muuɗum'en ndee.  
\v 40 Piyeer yaltini yimɓe ɓee fuu, diccii, ana \w duwoo\w*. Caggal ɗum, yeeccitii e maayɗo oo, wii: 
\p —Tabita, imma! 
\p Non Tabita feerti gite muuɗum, yii Piyeer, jooɗii.  
\v 41 Piyeer nanngi junngo makko, immini mo. Caggal ɗum, o noddi seniiɓe ɓee e rewɓe talka'en ɓee, o holli ɗum'en Tabita yo guurɗo.  
\v 42 Ɗum nanaa e ley Yoppe fuu, heewɓe ngoonɗini Joomiraaɗo.  
\v 43 Piyeer faɓɓi Yoppe balɗe kuurɗe e galle ɲobboowo guri biyeteeɗo Simon. 
\c 10  
\s1 No Piyeer noddiraa to suudu Korneliyus too 
\p  
\v 1 Gorko biyeteeɗo Korneliyus ana wonnoo Kaysariya. O hooreejo konu biyeteeɗo Italiyanke.  
\v 2 O kuppidiɗɗo e diina, kanko e koreeji makko fuu ɓe hulɓe Laamɗo. Omo sakkoo \w Yahuudiyankooɓe\w* sadakaaji keewɗi, omo ɲaagoo Laamɗo wakkati fuu.  
\v 3 Kiikiiɗe gooto hono wakkati sallifanaa ɓuuɓuɗo, o heɓi holleede, o yii \w malaa'ika\w* ana naata ley suudu makko ana wiya mo: 
\p —Korneliyus! 
\p  
\v 4 O huli faa gite makko paapii, o wii ɗum: 
\p —Giɗo Laamɗo, kori jam? 
\p Malaa'ika oo wii mo: 
\p —Laamɗo jaabanike ma \w duwaawuuji\w* maa e \w sadakaaji\w* maa.  
\v 5 Nel jooni worɓe to ngeenndi Yoppe, nodda biyeteeɗo Simon, noddirteeɗo Piyeer.  
\v 6 Omo jippii galle ɲobboowo guri biyeteeɗo Simon, mo galle muuɗum heedi e maayo geeci. 
\p  
\v 7 Nde malaa'ika kaaldannooɗo e makko oo wittunoo ndee, o noddi gollooɓe makko ɗiɗon e sordaasi gooto kulɗo Laamɗo jeyaaɗo e howruuɓe makko.  
\v 8 O haalani ɓe ko malaa'ika oo wii koo fuu, o neli ɓe Yoppe. 
\p  
\v 9 Janngo muuɗum, eɓe e laawol. Nde worɓe taton ɓee ɓattii ngeenndi ndii ndee, tawi Piyeer ŋabbii dow bene muuɗum wakkati hakkunde naange faa waɗa duwaawu.  
\v 10 O yolbi faa sanne, omo yiɗi ɲaamde. Nde ɓe moƴƴinanta mo ɲaamdu ndee, Laamɗo holli mo,  
\v 11 o yii kammu udditike, huunde wa'unde no daɗɗamaare mawnde, nde coɓɓuli muuɗum nay fuu kaɓɓaa, ana rennee faade e leydi.  
\v 12 Sii daabaaji fuu, ɗi koyɗe nay e ŋaarooji, kaɲum e sii pooli fuu ana e mayre.  
\v 13 Daande wii mo: 
\p —Piyeer, imma, hirsu, ɲaam! 
\p  
\v 14 Piyeer wii: 
\p —Sawra Joomiraaɗo! Abada mi ɲaamaali ko harmi naa ko soɓi. 
\p  
\v 15 Daande ndee wii mo kasen: 
\p —Pati harmin ko Laamɗo senni. 
\p  
\v 16 Ɗum waɗi non cili tati. Nden daɗɗamaare ndee ŋabbintinaa dow kammu. 
\p  
\v 17 Ko Piyeer hollaa koo, omo miiloo no ɗum waawi laatoraade. Tawi e oon wakkati, worɓe ɓe Korneliyus nelnoo ɓee, lamndike galle Simon. Ɓe ngari, ɓe ndarii e damal ngal.  
\v 18 Ɓe noddi, ɓe lamndii yalla Simon noddirteeɗo Piyeer ɗon jippii.  
\v 19 Piyeer ana heddii miilde ko yii koo, faa \w Ruuhu\w* wii ɗum: 
\p —Worɓe taton ana tewte.  
\v 20 Imma, jippa, njaadaa e maɓɓe tawa a sikkitaaki, sabi miin neli ɓe. 
\p  
\v 21 Piyeer jippii, wii worɓe ɓee: 
\p —Miɗo nii, miin woni mo tewtaton oo. Kori jam waddi on? 
\p  
\v 22 Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Korneliyus hooreejo konu neli min. O gorko dartiiɗo, kulɗo Laamɗo, mo leɲol Yahuudiyankooɓe fuu seettanii moƴƴere. Malaa'ika ceniiɗo yamirii mo min nodde, ngaraa suudu makko, yalla omo nana waaju maa. 
\p  
\v 23 Piyeer noddi ɓe, silmini ɓe, jippini ɓe galle muuɗum. 
\p Janngo muuɗum, o immii, o yaadi e maɓɓe. Yoga e sakiraaɓe jeyaaɓe Yoppe njaadi e makko.  
\v 24 Faɓɓi-janngo muuɗum ɓe njottii Kaysariya. Korneliyus ana tijjinoo ɓe, noddi sakiraaɓe muuɗum e yiɓɓe muuɗum ɓadiiɓe.  
\v 25 Nde Piyeer naatannoo ndee, Korneliyus jaɓɓii ɗum, sujidani ɗum.  
\v 26 Piyeer itti mo e sujuudu nduu, wii: 
\p —Imma, sabi miin duu mi neɗɗo tan. 
\p  
\v 27 Piyeer ana haalda e makko, faa ɓe naati galle oo, tawi ton yimɓe heewɓe ana mooɓtii.  
\v 28 O wii ɓe: 
\p —Oɗon anndi dagantaako Yahuudiyanke jokkondira e mo wanaa Yahuudiyanke, naa naatude suudu muuɗum. Kaa Laamɗo hollii kam pati mi nanngira fay gooto karmuɗo naa coɓuɗo.  
\v 29 Ɗum waɗi nde nelan-ɗon kam ndee, mi warii, mi ujaaki. Ɗum nee, kaalanee kam, saabe koɗum noddir-ɗon kam? 
\p  
\v 30 Korneliyus jaabii, wii: 
\p —Hannde woni balɗe nay, miɗo waɗa duwaawu ley suudu am e oo ɗoo wakkati, faa gorko mo kaddule jalbooje wari, darii yeeso am,  
\v 31 wii: «Korneliyus, Laamɗo jaabanike ma duwaawuuji maa e sadakaaji maa.  
\v 32 Jooni, nel e ngeenndi mbiyeteendi Yoppe, noddane-ɗaa gorko biyeteeɗo Simon, noddirteeɗo Piyeer. Omo jippii galle ɲobboowo guri biyeteeɗo Simon, mo galle muuɗum heedi e maayo geeci.»  
\v 33 Ɗum waɗi so nel-mi noddoye-ɗaa oon wakkati fuu. Ko ngar-ɗaa koo gasii sanne. Jooni min fuu miɗen nii yeeso Laamɗo faa min kettinoo ko Joomiraaɗo yamir maa mbaajo-ɗaa fuu. 
\p  
\v 34 Nden Piyeer fuɗɗi waajaade, wii: 
\p —Jooni mi yii goonga jaati Laamɗo ɓurdintaa yimɓe.  
\v 35 Neɗɗo kuloowo mo, gaɗoowo ko fooccitii, o yiɗan ɗum ko leɲol muuɗum tawaa fuu.  
\v 36 Oɗon anndi konngol ngol Laamɗo neldi ɓiɓɓe \w Israa'iila\w* ngol, ngol ceyniroowol jam heɓiraama saabe Iisaa \w Almasiihu\w*, kaɲum woni Joomiraaɗo yimɓe fuu.  
\v 37 Oɗon anndi ngol konngol kuuɓungol leydi \w Yahuudiya\w* fuu, puɗɗirngol gila \w Galili\w*, caggal \w Yaayaa\w* waajike yo yimɓe loote \w batisima\w*.  
\v 38 Oɗon anndi no Laamɗo suɓorii Iisaa Nasaraatunke oo, no jippiniri e muuɗum Ruuhu Ceniiɗo e baawɗe. Oɗon anndi no Iisaa yiilorii e nokkuuje fuu ana golla golleeji lobbi, ana sellina wonnooɓe e margal \w Ibiliisa\w* fuu sabi Laamɗo ana wondi e muuɗum.  
\v 39 Minen min seedee'en ko o golli Yahuudiya e ko o golli \w Urusaliima\w* fuu. Ɓe ɓili mo e \w leggal bardugal\w*, ɓe mbari mo,  
\v 40 kaa Laamɗo wuurtinii mo ɲannde tataɓere, ɓanngintini mo hakkunde amen.  
\v 41 Kaa wanaa yimɓe fuu o ɓanngani. O ɓannganii seedee'en ɓe Laamɗo adii suɓaade ɓee, minen ɲaamduɓe e makko so njardi e makko caggal wuurtugol makko ɓee.  
\v 42 O yamirii min mbaajoo yimɓe, min ceettoo kanko woni mo Laamɗo waɗi caranoowo wuurɓe e maayɓe.  
\v 43 Annabaaɓe fuu ceettanike mo, mbii goonɗinɗo mo fuu heɓan yaafeede luutti muuɗum saabe makko. 
\p  
\v 44 Nde Piyeer waajotoo waaju oo ndee, Ruuhu Ceniiɗo jippii e hettintooɓe ɓee fuu.  
\v 45 Yahuudiyankooɓe goonɗinɓe wardunooɓe e Piyeer ɓee fuu kaaynaa, no dokkal Ruuhu Ceniiɗo ngal saakorii e yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* nii.  
\v 46 Sabi eɓe nanannoo ɓeen yimɓe ana kaala e ɗemɗe janane ana njetta Laamɗo. Nden, Piyeer jaabii, wii: 
\p  
\v 47 —Yimɓe ɓee keɓii Ruuhu Ceniiɗo hono no meeɗen nii. Homo waawi haɗude ɓe looteede lootogal batisima? 
\p  
\v 48 O yamiri ɓe mbatisiree e innde Iisaa Almasiihu. Caggal ɗum, ɓe ndaardi mo o faɓɓana ɓe balɗe. 
\c 11  
\s1 No Piyeer jaaborii deental goonɗinɓe gonngal Urusaliima 
\p  
\v 1 \w Nelaaɓe\w* ɓee e sakiraaɓe wonnooɓe \w Yahuudiya\w* ɓee nani yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee duu keɓii konngol Laamɗo.  
\v 2 Nde Piyeer ŋabbunoo \w Urusaliima\w* ndee, goonɗinɓe tilsinɓe \w taadagol\w* ɓee peli ɗum,  
\v 3 mbii: 
\p —A jippike e yimɓe ɓe taadaaki, a ɲaamdii e muuɗum'en! 
\p  
\v 4 Nden Piyeer haalani ɓe ko waɗi koo gila e puɗɗooɗe faa e timmoode, wii: 
\p  
\v 5 —Ngeenndi Yoppe ngonnoo-mi, miɗo duwoo faa njii-mi huunde ƴellitike e am. Huunde wa'unde no daɗɗamaare mawnde nde coɓɓuli muuɗum nay fuu kaɓɓaa, ana rennee iwde e kammu faade e am.  
\v 6 Taykitii-mi nde faa gasi, njii-mi daabaaji fuu, ɗi koyɗe nay e kulle ladde e ŋaarooji e sii pooli fuu.  
\v 7 Nanu-mi daande ana wiya kam: «Piyeer, imma, hirsu, ɲaam!»  
\v 8 Mbii-mi: «Sawra Joomiraaɗo! Abada mi ɲaamaali ko harmi naa ko soɓi.»  
\v 9 Daande dow kammu ndee jaabitii kam kasen, wii: «Pati harmin ko Laamɗo senni.»  
\v 10 Ɗum waɗi non cili tati. Caggal mum, kulle ɗee fuu ŋabbintinaa dow kammu.  
\v 11 E oon wakkati, worɓe taton nelaaɓe e am iwde Kaysariya ngari e suudu ɗo min ngonnoo ɗoo.  
\v 12 \w Ruuhu Ceniiɗo\w* wii kam mi yaada e maɓɓe pati mi sikkitoo fay huunde. Ɓee ɗoo sakiraaɓe njeegom njaadi e am, min naaddi suudu Korneliyus.  
\v 13 O haalani min no o yiiri \w malaa'ika\w* darinooɗo suudu makko ana wiya mo: «Nel e ngeenndi mbiyeteendi Yoppe noddane-ɗaa Simon noddirteeɗo Piyeer.  
\v 14 O waajete waaju kisinoowo ma, aan e koreeji maa fuu.»  
\v 15 Nde puɗɗu-mi waajaade ndee, Ruuhu Ceniiɗo jippii e maɓɓe hono no jipporinoo e meeɗen arannde nii.  
\v 16 Nden, miccitii-mi ngol ɗoo konngol ngol Joomiraaɗo wiinoo: «\w Yaayaa\w*\w batisirannoo\w* ndiyam, kaa onon, on mbatisirte Ruuhu Ceniiɗo.»  
\v 17 So Laamɗo fonndii en e maɓɓe, hokkii ɓe ko hokkunoo en koo nde ngoonɗinno-ɗen Joommen Iisaa \w Almasiihu\w* ndee, ndennoo miin, ko ngon-mi so mi haɗa Laamɗo? 
\p  
\v 18 Nde ɓe nannoo ɗum ndee, ɓe ndeƴƴinii, eɓe njetta Laamɗo, eɓe mbiya: 
\p —Laamɗo tuubinii yimɓe ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe duu yalla ana keɓa nguurndam ngoongaraajam. 
\s1 No Kabaaru Lobbo waajiraa ley Antiyokiya 
\p  
\v 19 Yoga e saakiiɓe saabe torraaji gaɗuɗi caggal maayde Eciyen ɓee, njehi faa Finikiya e Kiprus e Antiyokiya. Ɓe mbaajaaki konngol ngol so wanaa \w Yahuudiyankooɓe\w*.  
\v 20 Kaa yoga e goonɗinɓe iwooɓe Kiprus e Sireene naati Antiyokiya ana mbaajoo \w Kabaaru Lobbo\w* haala Iisaa Joomiraaɗo oo hakkunde Yunaninkooɓe.  
\v 21 Baawɗe Joomiraaɗo ana e maɓɓe. Yimɓe heewɓe ngoonɗini, tuubi, ngarti e Joomiraaɗo. 
\p  
\v 22 Deental goonɗinɓe wonɓe \w Urusaliima\w* ɓee nani kabaaru gaɗuɗo Antiyokiya oo, neli ton Barnabas.  
\v 23 Nde oon yottinoo so yii e maɓɓe moƴƴere Laamɗo ndee, seyii, waajii ɓe fuu ɓe tiinnoo ɓe tabita e Joomiraaɗo ɓernde laaɓunde.  
\v 24 Barnabas yo gorko moƴƴo, kebbinaaɗo \w Ruuhu Ceniiɗo\w* e goonɗinal. Jamaa keewɗo goonɗini Joomiraaɗo saabe makko. 
\p  
\v 25 Caggal ɗum, Barnabas yehi Tarsus faa tewtoya Sool.  
\v 26 Nde o yiiti ɗum ndee, o naɓi ɗum Antiyokiya. Ɓe ngondii e deental goonɗinɓe wonɓe ton ɓee hitaande hiɓɓere, ɓe njannginii yimɓe heewɓe. Taalibaaɓe wonɓe Antiyokiya ɓee adii fuu wiyeede yimɓe Iisaa. 
\p  
\v 27 E ɗeen balɗe, yimɓe loowaaɓe konngol Laamɗo iwruɓe Urusaliima ngari Antiyokiya.  
\v 28 Gooto e maɓɓe biyeteeɗo Agabus, immii, darii, sapporii saabe Ruuhu yolbere mawnde waɗan ley laamu \w Roma\w* fuu. Nde waɗi e laamu kaananke mawɗo biyeteeɗo Kalawdiyus.\f + \fr 11:28 \fk Kalawdiyus \ft yo kaananke Roma mawɗo joyaɓo. O laamike hakkunde duuɓi 41 e 54 caggal pinaaɗe Iisaa. Taariki oon jamaanu ana holla yolbere mawnde waɗiino ley laamu Roma fuu hakkunde duuɓi 46 e 48 caggal pinaaɗe Iisaa.\f* 
\v 29 Taalibaaɓe ɓee anniyii hawrintinde gooto fuu ko waawi, faa ɓe nelda sakiraaɓe maɓɓe wonɓe \w Yahuudiya\w* ɓee paabitoroo.  
\v 30 Ɓe ngaɗi ɗum, ɓe neldi ballal ngal Barnabas e Sool tummba e juuɗe mawɓe deental ton. 
\c 12  
\s1 No goonɗinɓe torriraa 
\p  
\v 1 Oon wakkati, kaananke biyeteeɗo \w Hirudus\w* fuɗɗi torrude yoga e deental goonɗinɓe ngal.  
\v 2 O yamiri Yaakuuba sakiike Yuhanna oo wardee kaafaawi.  
\v 3 Nde o yiinoo eɗum weli \w Yahuudiyankooɓe\w* ndee, o nanngi Piyeer duu. Ɗum hawri e wakkati \w iidi mo buuru ƴuufinaaka\w*.  
\v 4 Nde o nanngunoo Piyeer ndee, o uddi ɗum, o yamiri pelle nay sordaasi'en loomtondira e haybugol mum, fedde fuu yimɓe nayon. O anniyike naɓude ɗum yeeso yimɓe fuu, so \w iidi Paska\w* oo ƴaɓɓike.  
\v 5 Ɗum waɗi so Piyeer haybaa e ley kasu oo, kaa deental goonɗinɓe ngal ŋoottaali ɲaaganaade mo Laamɗo. 
\p  
\v 6 Nde Hirudus anniyinoo naɓude mo ndee, oon jemma omo ɗaaninoo hakkunde sordaasi'en ɗiɗon, omo haɓɓiraa calali ɗiɗi. Haybooɓe damal kasu oo ɓee duu ana kayba.  
\v 7 Nii \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo wari e makko, suudu nduu fuu fooyni, memi mo, finndini mo, wii: 
\p —Heɲa law, imma! 
\p Non calali ɗii kumtii, iwi e juuɗe makko, caami.  
\v 8 Malaa'ika oo wii mo: 
\p —Huma kumorgol maa, ɓoorna paɗe maa. 
\p Piyeer waɗiri non. Malaa'ika oo wii mo: 
\p —Waanda suddamaare maa, njokkaa e am. 
\p  
\v 9 Piyeer yalti, jokki e makko. O anndaa ko malaa'ika oo waɗata, ana wa'ani mo hono no koyɗol nii, kaa ɗum goonga jaati.  
\v 10 Ɓe ɓettii kayboowo arano oo, kaɲum e ɗiɗaɓo oo, ɓe njottii damal njamndi pewtungal e ngalluure ndee ngal. Ngal udditi hoore maggal yeeso maɓɓe, ɓe njalti, ɓe njokki e laawol ngol. Oon wakkati, malaa'ika oo seerti e makko. 
\p  
\v 11 Hakkille Piyeer warti, o wii: 
\p —Jooni mi taƴorii Joomiraaɗo neli malaa'ika muuɗum, faa hisina kam e junngo Hirudus e ko Yahuudiyankooɓe njoonndorinoo mi waɗete fuu. 
\p  
\v 12 Nde hakkille makko jippitinoo ndee, o yehi galle Mariyama, inna Yuhanna noddirteeɗo Marka, ton yimɓe heewɓe mooɓtotonoo ana ngaɗa \w duwaawu\w*.  
\v 13 Nde Piyeer tappunoo damal galle too ndee, golloowo debbo biyeteeɗo Rode wari e damal ngal faa humpitoo.  
\v 14 Nde o annditinnoo daande Piyeer ndee, o yeggiti udditinde damal ngal no o foti seyaade, o dogi o naatoyi, o humpiti ɓe Piyeer darii damal sella too.  
\v 15 Ɓe mbii mo: 
\p —A kaahaango! 
\p Kaa omo heddii nanngude ɗum Piyeer. Ɓe mbii kasen: 
\p —Ɗum yo malaa'ika makko. 
\p  
\v 16 Kaa ɗum fuu Piyeer ana heddii tappude. Nde ɓe udditinnoo so ɓe njii mo ndee, ɓe kaaynaa sanne.  
\v 17 O huncani ɓe junngo yalla eɓe ndeƴƴinoo, o jantanii ɓe no Joomiraaɗo yaltiniri mo kasu, o wii: 
\p —Kaalanee ɗum Yaakuuba, kaɲum e sakiraaɓe woɓɓe ɓee. 
\p Caggal muuɗum, o yalti, o yehi nokku goɗɗo. 
\p  
\v 18 Nde finnoo beetee ndee, sordaasi'en ɓee ana lamndondira hoto Piyeer woni, ɓe mbemmbaa faa hakkillaaji maɓɓe keli.  
\v 19 Nde Hirudus ndaarnoo faa nannga mo, so heɓaali mo ndee, lamndii haybooɓe ɓee no laatii, yamiri ɓe mbaree. Caggal ɗum, Hirudus regii \w Yahuudiya\w*, yehi Kaysariya jooɗoyii ton. 
\s1 No Hirudus maayiri maayde bonnde 
\p  
\v 20 \w Hirudus\w* tikkani yimɓe Tirus e Sidon. Ɓeen kaaldi, kawri, ngari e makko. Ɓe adorii Bilastus howruujo makko oo, ɓe keɓi hakkille muuɗum, ɓe ɲaagii yalla dewral ana waɗa hakkunde maɓɓe, sabi leydi maɓɓe ndii e leydi Hirudus etata. 
\p  
\v 21 Sarti maɓɓe oo yottii, Hirudus ɓoornii kaddule kaananke, jooɗii dow bimmbeere laamu, haaldi e maɓɓe.  
\v 22 Yimɓe ɓee ngulli, mbii: 
\p —Ɗum daande laamɗo, wanaa daande neɗɗo! 
\p  
\v 23 Oon wakkati fuu, \w malaa'ika\w* Joomiraaɗo fii Hirudus, sabi o jaɓii teddinireede o Laamɗo, tawi o wanaa. O ƴumi gilɗi, o maayi. 
\p  
\v 24 Kaa konngol Laamɗo ngol ana yaara yeeso, ana ɓeydoo saakaade.  
\v 25 Nde Barnabas e Sool tilinoo e golle muuɗum'en \w Urusaliima\w* ndee, ɓe mbirfodii e Yuhanna noddirteeɗo Marka. 
\c 13  
\ms1 Dawol Pool aranol 
\s1 No Barnabas e Pool cuɓiraa so nelaa faa ngolla golle Laamɗo 
\p  
\v 1 \w Annabaaɓe\w* e jannginooɓe ana e ley deental goonɗinɓe gonngal Antiyokiya ngal. Kamɓe ngoni Barnabas e Simeyon noddirteeɗo Ɓaleejo e Lukiyus mo Sireene e Manahen, bammbidanooɗo e \w Hirudus\w* hooreejo leydi oo, kaɲum e Sool.  
\v 2 Ɲannde wootere eɓe ndewa Joomiraaɗo tawi eɓe ngoni e koorka, faa \w Ruuhu Ceniiɗo\w* wii ɓe: 
\p —Keertanee kam Barnabas e Sool saabe golle mo noddir-mi ɓe oo. 
\p  
\v 3 Caggal ɓe koorii, ɓe nduwike, ɓe pawi juuɗe maɓɓe e dow ɓeen, ɓe njoppiti ɗum'en ndawi. 
\p  
\v 4 Nii Ruuhu Ceniiɗo neliri ɓe, ɓe ndegii e Selewkiya, ɓe naati laana geeci ɓe peewi Kiprus.  
\v 5 Nde ɓe njottinoo Salamis ndee, ɓe mbaajii konngol Laamɗo ngol ley cuuɗi \w baajorɗi\w* Yahuudiyankooɓe. Eɓe ngondi e Yuhanna (noddirteeɗo Marka) ana faaboo ɓe.  
\v 6 Nde ɓe taccunoo ruunde ndee so ɓe njottii Pafos ndee, ɓe tawi ton daggada \w Yahuudiyanke\w* biyeteeɗo Bar-Iisaa, jaaroowo yo annabaajo,  
\v 7 howruujo Segiyus Pool. Oon yo kaananke hakkilante, caahiiɗo. O noddi Barnabas e Sool sabi ana yiɗi nande konngol Laamɗo ngol.  
\v 8 Kaa Elimas daggada oo yo calaniiɗo ɓe, omo tewta bonnitidde goonɗinal kaananke oo. (Maanaa Elimas woni daggada.)  
\v 9 E ley ɗum, Sool biyeteeɗo kasen Pool kebbinaaɗo Ruuhu Ceniiɗo oo futtini mo gite,  
\v 10 wii: 
\p —Ɓii \w Ibiliisa\w*! Aan keewɗo jammba e njiiɓdu, gaɲo ko moƴƴi fuu! A seerataa e ooɲude laawi Joomiraaɗo pooccitiiɗi ɗii naa?  
\v 11 Jooni jukkungo Joomiraaɗo saaman e maa, a wuman, a yiyataa naange faa sarti cartaaɗo oo yottoo. 
\p Oon wakkati fuu, gite makko ngaɗi mbummbaalu, ɗe niɓɓi, omo wummbiloo, omo tewta ɗowoowo.  
\v 12 Nde kaananke oo yiinoo ko waɗi koo ndee, goonɗini Iisaa, haaynaa e ko nani haala Joomiraaɗo kaa koo. 
\s1 No Pool waajorii ley ngalluure Antiyokiya ley leydi Pisidiya 
\p  
\v 13 Pool e yaaduɓe e muuɗum naati laana geeci ngalluure wiyeteende Pafos, peewi Perge ley leydi Pamfiliya. Ɗon Yuhanna Marka seerti e maɓɓe, wirfitii \w Urusaliima\w*.  
\v 14 Ɓe ƴaɓɓii Perge, ɓe ngari Antiyokiya ley leydi Pisidiya. Ɓe naati \w waajordu\w*\w ɲalaande fowteteende\w*, ɓe njooɗii.  
\v 15 Caggal janngeede \w Sariya\w* Muusaa e annabaaɓe, hooreeɓe waajordu nduu ɓee neli e maɓɓe, mbii: 
\p —Sakiraaɓe, so won ko mbaajoto-ɗon yimɓe ɓee, kaalee. 
\p  
\v 16 Pool immii, hunci junngo muuɗum, wii: 
\p —\w Israa'iilankooɓe\w* e hulɓe Laamɗo woɓɓe, kettinee:  
\v 17 Laamɗo Israa'iilankooɓe oo suɓiima njaatiraaɓe meeɗen, teddinii leɲol maɓɓe nde ngol hoɗoyi leydi Misira ndee, kasen yaltiniri ɓe ton baawɗe muuɗum.  
\v 18 O muɲanii\f + \fr 13:18 \ft Won binndanɗe biiɗe\fq o ɲamminii ɓe.\f* ɓe ko foti duuɓi capanɗe nay e ley ladde jeereende.  
\v 19 Caggal o halkii leɲi jeɗɗi e ley leydi Kanaana, o hokki ndi yimɓe makko ndona ndi.  
\v 20 Eɗum waara e duuɓi teemeɗe nay e capanɗe joy. Caggal ɗum, o hokki ɓe sarooɓe faa jamaanu annabi Samuyila.  
\v 21 Nde ɗum ɓettii ndee, ɓe ɲaagii Laamɗo hokka ɓe kaananke. Laamɗo hokki ɓe Sawul ɓii Kis iwɗo e leɲol Beɲamin. Oon laamii ɓe duuɓi capanɗe nay. 
\p  
\v 22 Nden Laamɗo ɓoorti Sawul, lammini Daawuuda, mo o haali haala muuɗum so o wii: «Mi heɓii Daawuuda ɓii Yessa gorko ɓuuɓinoowo ɓernde am, gaɗoowo sago am.»  
\v 23 E iwdi makko Laamɗo yaltini Iisaa, kisinoowo Israa'iila no fodirnoo nii.  
\v 24 Fade Iisaa warde, \w Yaayaa\w* waajinoke leɲol Israa'iila fuu yo tuubu, lootee \w lootogal batisima\w*.  
\v 25 Kasen, nde Yaayaa timminta golle muuɗum ndee, wiino: «Mi wanaa mo miilaton ngon-mi oo. Kaa mo mi fotaa fay e humtude ɓoggi paɗe muuɗum ana wara caggal am.» 
\p  
\v 26 Sakiraaɓe, onon iwdi Ibarahiima e ɓeen hulɓe Laamɗo wonɓe hakkunde mon! Onon neldaa oo kabaaru kisinoowo.  
\v 27 Sabi wonɓe Urusaliima ɓee e hooreeɓe muuɗum'en fuu annditaali Iisaa. Kasen duu ɓe paamaali haalaaji annabaaɓe janngetenooɗi ɲalaande fowteteende fuu ɗii. Kaa ɓe njottinii ɗiin haalaaji nde ɓe carunoo mo ndee.  
\v 28 Fay so taweede ɓe keɓaali feloore fay wootere nde ɓe pelira mo yalla omo maaya, ɓe ndaardii Pilaatu o waree.  
\v 29 Nde ɓe ngolli ko Binndi ɗii mbiinoo e makko koo faa hiɓɓi ndee, ɓe njippini mo \w leggal bardugal\w* ngal, ɓe ngaɗi mo e \w yanaande\w*.  
\v 30 Kaa Laamɗo wuurtinii mo.  
\v 31 Balɗe kuurɗe o ɓanngani wondunooɓe e makko ɓee gila \w Galili\w* faa Urusaliima. Ɓeen ngoni seettantooɓe mo yeeso yimɓe jooni.  
\v 32 Minen, miɗen ceynira on fodoore nde njaatiraaɓe meeɗen podanaa ndee,  
\v 33 Laamɗo hiɓɓinanii en ɗum, enen ɓiɓɓe maɓɓe, nde wuurtinnoo Iisaa ndee. No winndiraa kasen e jimol Jabuura ɗiɗaɓol: 
\q1 «Aan, a ɓiyam, hannde ndimu-maa-mi.»\f + \fr 13:33 \ft Jabuura 2.7\f* 
\m  
\v 34 Kasen, haala immitagol makko e hakkunde maayɓe e waasugol makko ɲolde, nii Laamɗo wii: 
\q1 «Mi tabintinanan on podooje ceniiɗe ɗe mbontataa, 
\q2 ɗe podannoo-mi Daawuuda ɗee.»\f + \fr 13:34 \ft Esaaya 55.3\f* 
\m  
\v 35 Ɗum waɗi so o wii e nokku goɗɗo: 
\q1 «A accataa Ceniiɗo maa ɲola.»\f + \fr 13:35 \ft Jabuura 16.10\f* 
\m  
\v 36 Daawuuda waɗii sago Laamɗo e jamaanu muuɗum. Caggal ɗum, o maayi, o mooɓtidaa e njaatiraaɓe makko, o ɲoli.  
\v 37 Kaa mo Laamɗo wuurtini oo ɲolaali.  
\v 38 Sakiraaɓe, anndee saabe makko mbaajore-ɗon yaafeede luutti.  
\v 39 Sariya Muusaa waawaa waɗude neɗɗo pooccitiiɗo, kaa kanko, goonɗinɗo mo fuu, o nanngiran ɗum pooccitiiɗo.  
\v 40 Ɗum nee, kaybee pati ko annabaaɓe cappinoo koo hewto on: 
\q1  
\v 41 «Onon hoynuɓe, 
\q2 yo on kaayne yo on kalko! 
\q1 Sabi miɗo nii golla golle e ley wakkati mooɗon, 
\q2 golle mo on ngoonɗintaa so neɗɗo haalaniino on.»\f + \fr 13:41 \ft Habaakuk 1.5\f* 
\p  
\v 42 Caggal Pool e Barnabas njaltii waajordu nduu, jamaa oo ndaardi ɓe yo ɓe ngartu fowteteende waroore, yalla eɓe njokka e waaju maɓɓe oo.  
\v 43 Caggal mooɓtagol ngol, \w Yahuudiyankooɓe\w* heewɓe e naatuɓe e diina maɓɓe njokki e Pool e Barnabas. Ɓeen ɗiɗon duu ana kaalda e maɓɓe ana mbaajoo ɓe yo ɓe ɲiiɓu e moƴƴere Laamɗo. 
\p  
\v 44 Fowteteende jokkunde hen ndee, ngalluure ndee fuu mooɓtii yalla ana hettinoo konngol Laamɗo.  
\v 45 Kaa nde Yahuudiyankooɓe ɓee njiinoo oo jamaa ndee, haasidaaku naati e muuɗum'en, eɓe njedda ko Pool waajotoo koo, eɓe njenna ɗum.  
\v 46 Nden Pool e Barnabas kaalaniri ɓe cuusal, mbii: 
\p —Waajibi min adoo haalande on konngol Laamɗo ngol, kaa ko tippiti-ɗon ngol so car-ɗon ko'e mooɗon on kaandaa e nguurndam nduumiiɗam koo, min njahan to yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*.  
\v 47 Sabi ko Joomiraaɗo yamiri en koo annii: 
\q1 «Mi darnii ma yalla aɗa laatanoo leɲi ɗii fooyre, 
\q2 faa kisinaa aduna oo fuu.»\f + \fr 13:47 \ft Esaaya 49.6\f* 
\p  
\v 48 Nde yimɓe leɲi goɗɗi ɗii nannoo ɗii haalaaji ndee, ceyii, teddini konngol Joomiraaɗo ngol. Ɓe Laamɗo suɓanii nguurndam nduumiiɗam ɓee fuu ngoonɗini. 
\p  
\v 49 Konngol Joomiraaɗo ngol saakii e leydi ndii fuu.  
\v 50 Kaa Yahuudiyankooɓe ɓee loofi rewɓe rewooɓe Laamɗo saahiiɓe, kaɲum e mawɓe ngalluure ndee ɓee. Ɓe ndooɓi torra dow Pool e Barnabas, ɓe njaltini ɗum'en leydi maɓɓe.  
\v 51 Ɓeen duu piɗɗi e maɓɓe colla koyɗe muuɗum'en, peewti Ikoniya.  
\v 52 Taalibaaɓe ɓee kebbinaa seyo e \w Ruuhu Ceniiɗo\w*. 
\c 14  
\s1 No Pool e Barnabas mbaajorii ley ngeenndi Ikoniya 
\p  
\v 1 Ley Ikoniya duu Pool e Barnabas naati e ley \w waajordu\w*\w Yahuudiyankooɓe\w*. Eɓe mbaajoo faa Yahuudiyankooɓe e yimɓe \w leɲi goɗɗi\w* heewɓe ngoonɗini.  
\v 2 Kaa Yahuudiyankooɓe saliiɓe goonɗinde ɓee loofi leɲi goɗɗi ɗii, mbonni ɓerɗe muuɗum'en yalla ana mbaɲa sakiraaɓe ɓee.  
\v 3 Ɗum e taweede haɗaali ɓe ɓooyde ton, eɓe pawi jikke maɓɓe e Joomiraaɗo, eɓe mbaajoroo cuusal. Joomiraaɗo seettii konngol hinnee muuɗum, nde hokkunoo ɓe baawɗe waɗude taagumansaaji e kaayɗe dogooje e juuɗe maɓɓe.  
\v 4 Yimɓe ngeenndi ndii ɓee peccii: yoga heedani Yahuudiyankooɓe ɓee, yoga heedani \w nelaaɓe\w* ɓee. 
\p  
\v 5 Yimɓe leɲi goɗɗi e Yahuudiyankooɓe e ardiiɓe muuɗum'en anniyii torrude ɓe e wardude ɓe kaaƴe.  
\v 6 Nde ɓe maatunoo ɗum ndee, ɓe ndogani Listara e Derbe e geelle seraaji muuɗum'en ley leydi Likoniya,  
\v 7 eɓe mbaajoo ton \w Kabaaru Lobbo\w* oo. 
\s1 No Pool e Barnabas mbaajorii ley ngeenndi Listara 
\p  
\v 8 Gorko bonnguujo, dimdaaɗo e bonnguwaaku, mo meeɗaali daraade e koyɗe muuɗum, ana wonnoo Listara.  
\v 9 Omo hettinoo waaju Pool. Pool ƴeewi mo, yii goonɗinal makko sellinta mo,  
\v 10 haaldi semmbe, wii: 
\p —Imma, dara e koyɗe maa! 
\p Gorko oo gurbitii, darii, ana yaha.  
\v 11 Nde yimɓe ɓee njii ko Pool waɗi koo ndee, ngulliri gullaali likoniyankoore, mbii: 
\p —Laamɗo'en nanndinkinike e yimɓe, njippiima e meeɗen! 
\p  
\v 12 Ɓe inndiri Barnabas «Jewus», ɓe inndiri Pool «Hermes»,\f + \fr 14:12 \ft E ley diina Yunaninkooɓe \fk Jewus \ft woni hooreejo tooruuji, \fk Hermes \ft woni nelaaɗo majji.\f* sabi Pool wonnoo kaaloowo.  
\v 13 Galle ɗo Jewus rewetee ana wonnoo to naatirde ngeenndi too. Jottinoowo sadaka oo waddi ga'i pariraaɗi piindi e dame ɗee. Omo yiɗi waɗude sadaka, kanko e yimɓe ɓee.  
\v 14 Kaa nde Barnabas e Pool nannoo ɗum ndee, ceeki kaddule muuɗum'en, keɲanii jamaa oo ana ngulla,  
\v 15 ana mbiya: 
\p —Worɓe, koɗum ngaɗaton ɗoo? Minen duu min yimɓe hono mooɗon. Miɗen mbaajoo \w Kabaaru Lobbo\w* oo faa tuubon, iwon e ɗii golleeji laaliiɗi, ngarton e Laamɗo guurɗo, taguɗo kammu e leydi e geeci e ko woni e muuɗum'en fuu.  
\v 16 E jamaanuuji jawtuɗi ɗii o yoppii leɲi ɗii fuu njokka laawi muuɗum'en.  
\v 17 Ɗum e taweede, omo golla ko moƴƴi faa ɗum seettanoo mo, omo hokka on toɓo kammu, omo ɓenndinana on ɲamri e wakkati muuɗum, omo waaltinira hakkillaaji mon nguure e seyo. 
\p  
\v 18 Ko ɓe mbaajii koo fuu, semmbe ɓe kaɗiri jamaa oo hokkude ɓe sadaka. 
\p  
\v 19 Caggal ɗum, \w Yahuudiyankooɓe\w* iwi Antiyokiya e Ikoniya. Ɓe keɓi hakkillaaji yimɓe ɓee, ɓeen mbedii Pool kaaƴe, ndaasi ɗum faa naɓi ɗum caggal ngeenndi ndii, sabi miilii mo maayɗo.  
\v 20 Kaa nde taalibaaɓe ɓee ngari pilii mo ndee, o immii, o naatti e ley ngeenndi ndii. 
\s1 No Pool e Barnabas mbirfitorii Antiyokiya 
\p Janngo muuɗum, o yaadi e Barnabas ngeenndi mbiyeteendi Derbe.  
\v 21 Ɓe mbaajii ton \w Kabaaru Lobbo\w* oo, ɓe keɓi taalibaaɓe faa keewi. Caggal muuɗum, ɓe mbirfitii Listara e Ikoniya, kaɲum e Antiyokiya.  
\v 22 Eɓe cuusina yonkiiji taalibaaɓe, eɓe mbaajoo ɗum'en yo ɲiiɓu e goonɗinal, eɓe mbiya: 
\p —Kinaa tampen tampereeji keewɗi so naaten e \w Laamu Laamɗo\w*. 
\p  
\v 23 E ley deente goonɗinɓe ɗee fuu, ɓe cuɓanii ɗum'en hooreeɓe. Caggal ɗum, ɓe koori, ɓe \w nduwii\w*, ɓe kalfini ɗum'en Joomiraaɗo mo ɓe ngoonɗini oo. 
\p  
\v 24 Nde ɓe ceekunoo Pisidiya ndee, ɓe ngari Pamfiliya.  
\v 25 Ɓe mbaajii konngol ngol ley ngeenndi Perge. Caggal muuɗum, ɓe njippoyii Attaliya.  
\v 26 Ton ɓe naati laana geeci, ɓe mbirfii Antiyokiya ɗo ɓe kalfinanoo moƴƴere Laamɗo faa ɓe ngolla golle mo ɓe tilii jooni oo. 
\p  
\v 27 Nde ɓe njottinoo ndee, ɓe mooɓti deental goonɗinɓe ngal, ɓe kaalani ngal ko Laamɗo waɗidi e maɓɓe fuu, no o udditirani yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* damal goonɗinal.  
\v 28 Ɓe ngondi ɗon e taalibaaɓe ɓee faa ɓooyi. 
\c 15  
\s1 Haala kawrital gaɗaangal Urusaliima 
\p  
\v 1 Yimɓe yogaaɓe iwi \w Yahuudiya\w* ngari Antiyokiya, ana njanngina sakiraaɓe ɓee, ana mbiya: 
\p —So on \w taadiraaka\w* no Muusaa wiiri nii, on kisataa. 
\p  
\v 2 Pool e Barnabas pooɗondiri e maɓɓe, nduddi e maɓɓe faa naawi. Ɗum waɗi so ɓe tabintini nelde Pool e Barnabas e yimɓe woɓɓe faa \w Urusaliima\w*, faade e \w nelaaɓe\w* ɓee e hooreeɓe ɓee, saabe haala kaa.  
\v 3 Ɗum saabii so deental goonɗinɓe ngal neli ɓe. Ɓe ceeki Finikiya e \w Samariya\w*, eɓe kaalana ɗum'en haala tuubugol yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*. Ɗum laatanii sakiraaɓe ɓee fuu seyo manngo.  
\v 4 Nde ɓe njottinoo Urusaliima ndee, deental goonɗinɓe ngal e nelaaɓe ɓee e hooreeɓe ɓee njaɓɓii ɓe. Ɓe kaalani ɗum'en ko Laamɗo waɗani ɓe fuu. 
\p  
\v 5 Kaa yoga e goonɗinɓe jeyaaɓe e fedde \w Farisa'en\w* immii, mbii: 
\p —Waajibi ɓe taadee, ɓe njamiree jokkude \w Sariya\w* Muusaa oo. 
\p  
\v 6 Nelaaɓe ɓee e mawɓe ɓee kawriti faa ƴeewa haala kaa.  
\v 7 Caggal haali-haalti keewɗo, Piyeer immii, wii ɓe: 
\p —Sakiraaɓe, oɗon anndi Laamɗo suɓike kam e ley mooɗon gila ko ɓooyi, faa mi waajoo \w Kabaaru Lobbo\w* oo hakkunde yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*, yalla eɓe nana ɓe ngoonɗina.  
\v 8 Laamɗo annduɗo ɓerɗe oo hollii jaɓanii ɓe, nde hokki ɓe \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo hono no meeɗen nii.  
\v 9 Walaa fuu ko o seenndiri en e maɓɓe, nde wonnoo o laɓɓinirii ɓerɗe maɓɓe goonɗinal.  
\v 10 Jooni, ko saabii so oɗon itta koro Laamɗo? Oɗon pawa e taalibaaɓe ɓee donngal, ngal enen e maamiraaɓe meeɗen en mbaawaa roondaade.  
\v 11 E moƴƴere Joomiraaɗo men Iisaa ngoonɗinir-ɗen so kisu-ɗen, hono non kamɓe duu. 
\p  
\v 12 Deental ngal fuu deƴƴinii teen, ana hettinoo Barnabas e Pool ana njantoo no Laamɗo waɗiri taagumansaaji e kaayɗe hakkunde leɲi goɗɗi.  
\v 13 Caggal ɓe ndeƴƴinike, Yaakuuba jaɓɓitii, wii: 
\p —Sakiraaɓe, kettinanee kam!  
\v 14 Simon humpitii en no Laamɗo suɓorii gila e puɗɗooɗe yimɓe ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe, faa waɗa ɗum'en yimɓe muuɗum.  
\v 15 Ɗum hawri e haalaaji annabaaɓe ɗii, hono no winndiraa nii: 
\q1  
\v 16 «Joomiraaɗo wii: 
\q1 Caggal ɗum, mi wartan, 
\q2 mi mahitoo suudu Daawuuda saamundu nduu, 
\q1 mi reentinan taƴe tuufeeje ɗee, 
\q2 mi darna ndu kasen, 
\q1  
\v 17 yalla yimɓe heddiiɓe ɓee ana tewta Joomiraaɗo. 
\q2 Ɗum woni, leɲi ɗi innde am noddaa e muuɗum'en ɗii. 
\q1 Joomiraaɗo tabintinɗo ɗeen kulle 
\q2  
\v 18 anndaaɗe gila huunde fuu tagaaka, 
\q2 wii non.»\f + \fr 15:18 \ft Amos 9.11-12\f* 
\m  
\v 19 Ɗum saabii miin kaa ko njii-mi, pati tiiɗinanen yimɓe leɲi goɗɗi tuubuɓe so ngarti e Laamɗo ɓee.  
\v 20 Kaa ko haani hen, nelen e maɓɓe ɓe nantoo e ko tooruuji coɓini e jeenu e ɲaamde jiibe e ɲaamde ƴiiƴam.  
\v 21 Gila e jamaanuuji ɓooyɗi, Sariya Muusaa ana jannginee ley geelle ɗee fuu, eɓe njannga mo \w ɲalaande fowteteende\w* fuu ley cuuɗi \w baajorɗi\w*. 
\s1 Haala ɓataaki faade e goonɗinɓe ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe 
\p  
\v 22 Ɗum waɗi so \w nelaaɓe\w* ɓee kaɲum e hooreeɓe ɓee e deental goonɗinɓe ngal fuu ndawridi faa cuɓoo worɓe e ley muuɗum'en faa nela ɗum'en Antiyokiya, ɓe tawta Pool e Barnabas. Ɓe cuɓii hooreeɓe ɗiɗon ley sakiraaɓe ɓee, Yahuuda noddirteeɗo Barasaba, kaɲum e Silas.  
\v 23 Ɓe ndokki ɗum'en oo ɗoo ɓataaki: 
\b  
\mi Minen sakiraaɓe mooɗon, nelaaɓe kaɲum e hooreeɓe, miɗen njowta on, onon sakiraaɓe amen leɲi goɗɗi wonɓe Antiyokiya e Siriya e Silisi. 
\pi1  
\v 24 Min nanii yimɓe iwii ga amen girƴinirii on haalaaji, njiiɓii hakkillaaji mon. Minen nee, min njamiraali ɓe.  
\v 25 Min ndawridii, min kawrii, min cuɓike worɓe faa min nela ɗum'en e mooɗon, ɓe tawta yiɓɓe amen Barnabas e Pool,  
\v 26 yeebiiɓe yonkiiji muuɗum'en saabe Joommen Iisaa \w Almasiihu\w*.  
\v 27 Ɗum waɗi so min neli Yahuuda e Silas, pammina on ko min mbinndi e mon koo hunduko e hunduko.  
\v 28 Minen e \w Ruuhu Ceniiɗo\w*, min kawrii pati min njappa on ko teddi so wanaa ko tilsi koo:  
\v 29 nanto-ɗon e kirsanaaɗi tooruuji e ƴiiƴam e jiibuɗi e jeenu. So on ndeenii ko'e mon e majji, on ngaɗii ko moƴƴi. Yo Laamɗo faabo en! 
\p  
\v 30 Ɓe ndokkaa laawol, ɓe njehi Antiyokiya. Nde ɓe njottinoo ndee, ɓe mooɓti deental goonɗinɓe ngal, ɓe ndokki ngal ɓataaki oo.  
\v 31 Nde ɓeen janngunoo mo ndee, ceyii sabi haalaaji ɗii ndokkii ɗum'en semmbe.  
\v 32 Yahuuda e Silas, Laamɗo loowi e mum'en konngol mum faa ɓe mbaajii sakiraaɓe waajuuji keewɗi, cuusini ɗum'en.  
\v 33 Caggal ɓe paɓɓii ton, ɓe ceerti e sakiraaɓe ɓee e dow jam, ɓe mbirfitii to nelnooɓe ɓee too. [  
\v 34 \f + \fr 15:34 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 34:\fq Kaa Silas, kaɲum kaa, heddii ton.\f*] 
\p  
\v 35 Pool e Barnabas njooɗii ley Antiyokiya ana njanngina ana mbaajoo konngol Joomiraaɗo. Woɓɓe heewɓe ana mballa ɓe. 
\ms1 Dawol Pool ɗiɗaɓol 
\s1 No Pool e Barnabas ceertiri 
\p  
\v 36 Caggal balɗe seeɗa, Pool wii Barnabas: 
\p —Mbirfo-ɗen e geelle ɗe mbaajino-ɗen konngol Joomiraaɗo ngol ɗee fuu, njippano-ɗen sakiraaɓe meeɗen ɓee, ƴeewen no ɓe ngorri. 
\p  
\v 37 Barnabas ana yiɗunoo ɓe njaada e Yuhanna noddirteeɗo Marka.  
\v 38 Kaa ɗum welaali Pool sabi oon seeriino e maɓɓe Pamfiliya yaadaali e maɓɓe faa gollida e maɓɓe.  
\v 39 Barnabas e Pool mettondiri faa ceerti. Homo e maɓɓe fuu suɓii neɗɗo goɗɗo. Barnabas yaadi e Marka, naati laana geeci feewi Kiprus.  
\v 40 Pool suɓii Silas, yaadi e muuɗum caggal sakiraaɓe ɓee kalfinii ɗum e hinnee Joomiraaɗo.  
\v 41 O seeki Siriya e Silisi, omo yaha omo hokka deente goonɗinɓe ɗee semmbe. 
\c 16  
\s1 No Timote yaadiri e Pool e Silas 
\p  
\v 1 Pool wari Derbe, caggal ɗum, o yottii Listara. Goonɗinɗo biyeteeɗo Timote ana wonnoo ɗon. Inniiko yo \w Yahuudiyanke\w* goonɗinɗo, kaa baam makko yo Yunaninke.  
\v 2 Sakiraaɓe wonɓe Listara e Ikoniya ɓee ana njetta mo.  
\v 3 Pool yiɗi naɓorde mo, \w taadi\w* mo, nde wonnoo Yahuudiyankooɓe hoɗuɓe e ɗeen leyɗe ɓee fuu ana anndi baam makko yo Yunaninke.  
\v 4 Ley geelle ɗe ɓe ceeki ɗee, eɓe njottina goonɗinɓe ɓee sariya mo \w nelaaɓe\w* e mawɓe wonɓe \w Urusaliima\w* ɓee ɓami oo, eɓe njamira ɓeen yo njokku mo.  
\v 5 Hono non, deente goonɗinɓe ɗee ana ɓeydoroo semmbe banngal goonɗinal, ana ɓeydoo heewde ɲannde fuu. 
\s1 No Pool noddiraa Makedoniya 
\p  
\v 6 \w Ruuhu Ceniiɗo\w* haɗi ɓe waajaade konngol ngol ley Asiya, saabe majjum ɓe ceeki leydi Firigiya e leydi Galaatiya.  
\v 7 Nde ɓe ngarnoo keerol Misiya ndee, ɓe tewti yaade Bitiniya, kaa Ruuhu Iisaa yarranaaki ɓe ɓe naata.  
\v 8 E ley ɗum, ɓe ƴaɓɓii Misiya, ɓe ndegii e ngeenndi mbiyeteendi Torowas.  
\v 9 E ley jemmaaku muuɗum won ko ƴellitii e Pool. O yii gorko Makedoniyanke ana darii, ana ndaarda mo ana wiya: 
\p —Lummbu, ngaraa Makedoniya paabo-ɗaa min! 
\p  
\v 10 Nde Pool yiinoo won ko ƴellitii e mum ndee, oon wakkati fuu min ndaari yaade Makedoniya, min taƴori Laamɗo noddi min faa min mbaajoo ɓe \w Kabaaru Lobbo\w* oo. 
\s1 No Lidiya goonɗiniri waaju Pool ley Filipa 
\p  
\v 11 Hono non, min naati laana geeci iwde Torowas, min paati ruunde Samotaras. Janngo muuɗum, min pahi Neyapolis.  
\v 12 Min iwi ɗon, min pahi Filipa, ngeenndi ɓurndi fuu teentilaade e leydi Makedoniya ndi \w Romankooɓe\w* kumanii. Min ngaɗi ɗon balɗe.  
\v 13 \w Ɲalaande fowteteende\w*, min njaltiri ngeenndi ndii hedde daande maayo, ton \w Yahuudiyankooɓe\w* mboownoo waɗude \w duwaawu\w*. Min tawi ɗon rewɓe ana mooɓtii, min njooɗii, min mbaajii ɓe.  
\v 14 Debbo dewoowo Laamɗo, biyeteeɗo Lidiya, coottoowo kaddule boɗeeje, jeyaaɗo ngalluure wiyeteende Tiyatira, ana hettinoo. Joomiraaɗo udditi ɓernde makko yalla omo goonɗina ko Pool waajotoo koo.  
\v 15 Kanko e koreeji makko fuu ɓe lootaa \w lootogal batisima\w*. Caggal ɗum, o ɲaagii min, o wii: 
\p —So oɗon njogorii kam mi goonɗinɗo Joomiraaɗo, njippee suudu am. 
\p O tilsini min njippanoo mo. 
\s1 No Pool e Silas ngattiraa ley kasu 
\p  
\v 16 Ɲannde wootere miɗen njahannoo to nokkuure waɗirde \w duwaawu\w*. Korɗo debbo bataaɗo annduɗo ko warata hawriti e amen. Halfaaɓe makko paggike kaalisi keewɗo e ndaggadaaku makko oo.  
\v 17 Mo jokki e amen, minen e Pool, omo wulla, omo wiya: 
\p —Ɓee yimɓe yo gollanooɓe Laamɗo Toowɗo oo! Eɓe mbaajoo on laawol kisindam. 
\p  
\v 18 Balɗe kuurɗe omo waɗa non faa Pool mettaa, yeeccitii, wii \w ladde\w* ndee: 
\p —Saabe Iisaa \w Almasiihu\w*, yaltu e makko! 
\p Ladde ndee yalti oon wakkati fuu.  
\v 19 Nde halfaaɓe ɓee anndunoo jikke muuɗum'en iwii e faggitoraade korɗo oo ndee, nanngi Pool e Silas, ndaasi ɗum'en faa sakoro to sarooɓe.  
\v 20 Non ɓe naɓi ɓeen to hooreeɓe ngeenndi ndii, mbii: 
\p —Ɓee worɓe ɗiɗon ɓe \w Yahuudiyankooɓe\w*, eɓe nii ngadda baasi e ngeenndi meeɗen ndii.  
\v 21 Eɓe mbaajoo aadaaji ɗi ndagantaako en njaɓen naa ngollen, enen \w Romankooɓe\w*. 
\p  
\v 22 Jamaa oo diirani ɓe. Hooreeɓe ɓee njamiri kaddule maɓɓe ceekee, ɓe piyee.  
\v 23 Ɓe piyaa faa naawi, ɓe uddaa ley kasu. Hooreeɓe ɓee njamiri kayboowo kasu oo hayba ɓe faa gasa.  
\v 24 Oon nee, gila heɓi ndee yamiroore, naanni ɓe e ley suudu kasu hakkundeeru, o geƴƴii koyɗe maɓɓe geƴƴelle leɗɗe. 
\p  
\v 25 Nde hejjere jemma warnoo ndee, Pool e Silas ana ndewa Laamɗo, eɓe njaaroo ɗum. Kasunkooɓe woɓɓe ɓee ana kettinanoo ɓe.  
\v 26 Oon wakkati fuu, leydi dimmbii dimmbagol manngol faa pooɓe kasu ɗee njergi. Dame ɗee fuu udditii, geƴƴelle kasunkooɓe ɗee fuu kumtii.  
\v 27 Nde kayboowo oo finnoo so yii dame kasu ɗee ana udditii ndee, soorti kaafaawi muuɗum faa wartoo, miili kasunkooɓe ɓee ndogii.  
\v 28 Pool wulli faa toowi, wii mo: 
\p —Pati waɗu hoore maa fay huunde ko boni, min fuu miɗen ɗoo! 
\p  
\v 29 Nde o heɓunoo fooyre ndee, o dogani kasu to Pool e Silas ngoni too, o sujidi, hedde omo siɲɲa.  
\v 30 Caggal ɗum, o yaltini ɓe, o wii ɓe: 
\p —Baabiraaɓe, hono fuu kaan-mi waɗude yalla miɗo hisa? 
\p  
\v 31 Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: 
\p —Goonɗin Iisaa Joomiraaɗo oo faa kisaa, aan e koreeji maa. 
\p  
\v 32 Ɓe mbaajii mo konngol Joomiraaɗo ngol, kanko e koreeji makko fuu.  
\v 33 Oon jemma fuu o naɓi ɓe, o lootoyi barme maɓɓe. Oon wakkati fuu o lootaa \w lootogal batisima\w*, kanko e koreeji makko fuu. 
\p  
\v 34 O naanni Pool e Silas suudu makko, o hokki ɗum'en ɲaamdu. Kanko e koreeji makko fuu ɓe ceyii sabi ɓe keɓii goonɗinde Laamɗo.  
\v 35 Nde weetunoo ndee, hooreeɓe Romankooɓe ɓee neli laamunkooɓe mbiya kayboowo oo yoppa worɓe ɗiɗon ɓee.  
\v 36 Kayboowo oo haalanoyi ɗum Pool, wii: 
\p —Hooreeɓe ɓee nelii njoppite-ɗon. Njalton jooni, yo on njottoyo e jam. 
\p  
\v 37 Pool jaabii, wii: 
\p —Ɓe njamirii min piyee yeeso yimɓe tawee min caraaka, ɓe naanni min e kasu. Minen worɓe ɗiɗon ɓee, min fuu min Romankooɓe. Jooni ɓe yaltinirooɓe min cuucuukka naa? Patti, ɗum waawaa laataade. Kinaa kamɓe e ko'e maɓɓe, ɓe ngara ɓe njaltina min! 
\p  
\v 38 Laamunkooɓe ɓee kaaltani hooreeɓe Romankooɓe ɓee haala kaa. Ɓeen kuli nde nannoo Pool e Silas yo Romankooɓe ndee.  
\v 39 Ɓe njehi, ɓe curoyi ɓeen, ɓe njaltini ɗum'en kasu oo. Ɓe ndaardi ɗum'en njaltana ɓe ngeenndi ndii.  
\v 40 Nde Pool e Silas njaltunoo e kasu oo ndee, naati galle Lidiya. Ɓe njii sakiraaɓe ɓee, ɓe mbaaltini hakkillaaji mum'en. Caggal ɗum, ɓe mbitti. 
\c 17  
\s1 No Pool e Silas mbaajorii ley Tesaloniiki 
\p  
\v 1 Pool e Silas ceeki Amfipolis e Apolloni, njottii Tesaloniiki, toon duu \w waajordu\w*\w Yahuudiyankooɓe\w* won.  
\v 2 Pool waɗi no woowri nii, naati e ley waajordu nduu. Ɲalaaɗe powteteeɗe tati omo liddondira e maɓɓe omo dallinoroo Binndi ɗii.  
\v 3 O fammini ɓe, o holli ɓe ana tilsi \w Almasiihu\w* oo torree, immintinee e maayde. O wii ɓe: 
\p —Iisaa mo mbaajotoo-mi on haala muuɗum oo, kaɲum woni Almasiihu. 
\p  
\v 4 Yoga e maɓɓe taƴori ɗum goonga, njokki e Pool e Silas, kaɲum e Yunaninkooɓe rewooɓe Laamɗo heewɓe e rewɓe saahiiɓe yonɓe.  
\v 5 Yahuudiyankooɓe ɓe nganaa goonɗinɓe ɓee konnii Pool e Silas, nanngi yimɓe laaliiɓe yiilotooɓe ley sakoro, ndeentini ɗum'en. Ɓe njirkiti ngalluure ndee fuu. Ɓe naati e galle Yason, eɓe tewta Pool e Silas faa ɓe naɓa ɗum'en to yimɓe ɓee too.  
\v 6 Nde ɓe ndonki yiitude ɓeen ndee, ɓe ndaasi Yason e yoga e sakiraaɓe ɓee faa to saranooɓe ngalluure ndee, eɓe ngulla eɓe mbiya: 
\p —Yimɓe imminooɓe baasi e aduna oo fuu ngarii ɗoo,  
\v 7 Yason jippinii ɗum'en! Ɓe fuu ko ɓe ngaɗata koo ana luuttondiri e sariya kaananke \w Roma\w* mawɗo oo, eɓe mbiya ana woodi kaananke goɗɗo biyeteeɗo Iisaa. 
\p  
\v 8 Ɗiin haalaaji njirkiti jamaa oo e saranooɓe ngalluure ndee ɓee.  
\v 9 Yason e sakiraaɓe ɓee njoɓi kaalisi, caggal muuɗum ɓe njoppitaa. 
\s1 No yimɓe Bereya njaɓɓorii Kabaaru Lobbo oo soobee 
\p  
\v 10 Oon wakkati fuu e ley jemmaaku muuɗum, sakiraaɓe ɓee neli Pool e Silas Bereya. Nde ɓe njottii ndee, ɓe njehi to \w waajordu\w*\w Yahuudiyankooɓe\w* too.  
\v 11 Ɓeen ɓuri Yahuudiyankooɓe wonɓe Tesaloniiki ɓee laaɓude ɓernde. Ɓe njaɓɓorii konngol ngol soobee, eɓe mbiɗoo Binndi ɗii ɲannde fuu faa ɓe ƴeewa yalla ko Pool waajii koo yo goonga.  
\v 12 Heewɓe e maɓɓe ngoonɗini, kaɲum e rewɓe Yunaninkooɓe saahiiɓe e worɓe Yunaninkooɓe heewɓe.  
\v 13 Nde Yahuudiyankooɓe Tesaloniiki ɓee anndunoo Pool waajike konngol Laamɗo ngol ley Bereya ndee, ɓe ngari ton, ɓe njiiɓi jamaa oo.  
\v 14 Oon wakkati fuu, sakiraaɓe ɓee neli Pool faa maayo geeci, Silas e Timote keddii ɗon.  
\v 15 Liwndiiɓe Pool ɓee njaadi e muuɗum faa Ateena. Ɓe ngarti, ɓe ngaddani Silas e Timote nelal ngara to Pool law. 
\s1 No Pool waajorii ley ngalluure wiyeteende Ateena 
\p  
\v 16 Nde Pool doomannoo ɓe Ateena fade maɓɓe warde ndee, yonki muuɗum ɲawi sanne ko yii no ngalluure ndee foti heewde tooruuji nii.  
\v 17 Ɗum waɗi so o haaldi e \w Yahuudiyankooɓe\w* e rewooɓe Laamɗo woɓɓe ley \w waajordu\w* nduu, omo haalda e ɓe o hawrannoo e mum ɲannde fuu ley sakoro ɓee duu.  
\v 18 Yoga e miijotooɓe wiyeteeɓe Epikuri'en e Sitoyko'en njaabondiri e makko. Yogaaɓe ana mbiya: 
\p —Koɗum oo ndorƴoowo haalata? 
\p Woɓɓe duu ana mbiya: 
\p —Omo nanndi e baajotooɗo haala tooruuji janani. 
\p Walaa ko ɓe mbiiri non so wanaa haala Iisaa kaɲum e immital maayɓe o waajinoo ɓe. 
\p  
\v 19 Nden ɓe ɓami Pool ɓe naɓi ɗum waamnde haayre wiyeteende Areyopagus,\f + \fr 17:19 \fk Areyopagus \ft yo deental ɓurngal toowde deentinoowal ardiiɓe ngalluure Ateena.\f* ɓe mbii ɗum: 
\p —Miɗen njiɗi anndude diina keso mo mbaajoto-ɗaa oo.  
\v 20 Sabi a toɓɓii e noppi amen haalaaji ɗi min mboowaa nande. Miɗen njiɗi anndude maanaa majji. 
\p  
\v 21 Tawi Ateenankooɓe e hoɓɓe jooɗiiɓe ton ɓee ngollataa huunde fuu so wanaa haalde huunde heyre nde ɓe nani. 
\p  
\v 22 Nden Pool darii hakkunde Areyopagus, wii: 
\p —Ateenankooɓe, mi yii e mon on diinankooɓe sanne,  
\v 23 sabi nde njiilinoo-mi e ngalluure mooɗon ndee, mi yii cuuɗi mooɗon dewirɗi, mi tawii ana winndaa e \w ittirde sadaka\w* wootere: «laamɗo mo anndaaka».\f + \fr 17:23 \ft Ateenankooɓe ngaɗi e rewrude innde laamɗo mo anndaaka, yalla tooru fuu mo ɓe njeggiti ana waasa mettinde.\f* Ndennoo, ko ndewaton ko on anndaa koo, ɗum mbaajotoo-mi on e muuɗum.  
\v 24 Laamɗo taguɗo aduna e ko woni e muuɗum fuu oo, kaɲum woni Jom kammu e leydi, o jooɗataako ley cuuɗi mahiraaɗi juuɗe.  
\v 25 O hasindinaa e yimɓe ngollana mo fay huunde, sabi kanko hokkata tageefu oo fuu nguurndam e yonki e foofaango e huunde fuu.  
\v 26 E neɗɗo gooto Laamɗo yaltini leɲi ɗii fuu, joƴƴini ɗum'en e aduna oo. Gila ɗum waɗaali, o darnani ɗum'en jamaanuuji e keeri hakkunde koɗorɗe muuɗum'en,  
\v 27 yalla eɓe tewta Laamɗo, ɓe moomoo faa ɓe njiita ɗum. Ɗum e taweede o woɗɗaaki fay gooto e meeɗen.  
\v 28 «Nguurndam e dillinaade e goodal, saabe makko keɓir-ɗen.» No yoga e yimooɓe mooɗon mbii: «Enen duu, en iwdi makko.» 
\p  
\v 29 Nde wonnoo en iwdi makko, en kaanaa miijaade omo nanndi e tooru moƴƴiniraandu kaŋŋe naa kaalisi naa haayre sehaande, nde neɗɗo moƴƴinirta ɲeeɲal e hakkille.  
\v 30 Laamɗo rewtaaki yimɓe nde ngonnoo e majjere ndee. Jooni, o yamirii yimɓe fuu tuuba ɗo tawaa fuu,  
\v 31 sabi o sartike wakkati mo o sarirta aduna oo e fooccitaare, o sarira ɗum neɗɗo mo o suɓii oo. O hollii yimɓe fuu ɗum yo goonga nde o immintini oon neɗɗo e maayde. 
\p  
\v 32 Nde ɓe nannoo Pool ana waajoo haala immital maayɓe ndee, yoga ana uƴƴoo mo, yoga ana wiya: 
\p —Min kettinante oo waaju ɲannde wonnde. 
\p  
\v 33 Non Pool iwi hakkunde maɓɓe.  
\v 34 Yoga jokkii e makko, goonɗinii. Ana jeyaa e ɓeen biyeteeɗo Diyonisiyus, jeyaaɗo e deental Areyopagus, kaɲum e debbo biyeteeɗo Damaris, e woɓɓe kasen. 
\c 18  
\s1 No Pool golliri ley ngalluure wiyeteende Korintu 
\p  
\v 1 Caggal ɗum, Pool iwi Ateena, yehi Korintu.  
\v 2 O tawi ton \w Yahuudiyanke\w* biyeteeɗo Akilas, pinɗo leydi mbiyeteendi Ponta. Ɓooyaali ko oon e jom suudu muuɗum biyeteeɗo Piriskilla iwi Italiya, sabi Kalawdiyus kaananke mawɗo oo yamiriino Yahuudiyankooɓe fuu njalta \w Roma\w*.\f + \fr 18:2 \ft Yamiroore Kalawdiyus ribbunde Yahuudiyankooɓe Roma ndee darnaama hitaande 49 naa 50 caggal pinaaɗe Iisaa.\f* Pool yehi ƴeewoyde ɓe.  
\v 3 O woni ɗon, omo gollida e maɓɓe sabi o moƴƴinoowo hukkummaaji no maɓɓe nii.  
\v 4 \w Ɲalaande fowteteende\w* fuu, Pool ana liddondira e Yahuudiyankooɓe e Yunaninkooɓe ley \w waajordu\w*, yalla omo heɓa hakkillaaji maɓɓe. 
\p  
\v 5 Nde Silas e Timote iwnoo Makedoniya njottii Korintu ndee, Pool watti hakkille muuɗum fuu e waajaade, ana seettanoo Yahuudiyankooɓe ɓee Iisaa woni \w Almasiihu\w* oo.  
\v 6 Kaa nde wonnoo eɓe calanii mo, eɓe njennannoo mo, o fiɗɗi kaddule makko, o wii ɓe: 
\p —Yo diina mon fiito on! Mi walaa hen hannde, mi walaa hen janngo. Gila jooni mi yahan to \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*. 
\p  
\v 7 O iwi ɗon, o yehi to gorko dewoowo Laamɗo, biyeteeɗo Titus Yustus, mo galle muuɗum takkii e waajordu nduu.  
\v 8 Kirispus, hooreejo waajordu nduu oo, kaɲum e koreeji muuɗum fuu ngoonɗini Joomiraaɗo. Heewɓe e Korintunkooɓe hettintonooɓe ɓee ngoonɗini, lootaa \w lootogal batisima\w*. 
\p  
\v 9 Jemma gooto Joomiraaɗo ƴellintini e Pool, wii: 
\p —Pati hul, pati deƴƴina, waaja.  
\v 10 Miɗo wondi e maa. Fay gooto waawaa torrude ma, sabi yimɓe am ana keewi ley ndee ngalluure. 
\p  
\v 11 Pool jooɗii hakkunde maɓɓe hitaande e feccere, ana janngina ɓe konngol Laamɗo ngol. 
\p  
\v 12 Nde Galliyon laaminoo leydi Akaya ndee, Yahuudiyankooɓe kaaldi, kawri, nanngi Pool, naɓi ɗum sarirde,  
\v 13 kappi ɗum, mbii: 
\p —Oo gorko yo ƴoɲɲoowo yimɓe yalla ana ndewra Laamɗo ko waldaa e sariya oo. 
\p  
\v 14 Pool anniyii faa haala, forri Galliyon wii Yahuudiyankooɓe ɓee: 
\p —Yahuudiyankooɓe, so tawii tooɲannge naa golle bonɗo, mi jaɓanan on ko ngullani-ɗon mo koo,  
\v 15 kaa nde wonnoo ɗum jeddi dow haalaaji diina mooɗon e inɗe, kaɲum e sariya mooɗon onon tan, ɗum onon e ko'e mooɗon carata. Miin, mi sarataa ɗee kuɗɗe! 
\p  
\v 16 O yaltini ɓe sarirde ndee.  
\v 17 Nden, ɓe fuu ɓe nanngi Sosteni, hooreejo waajordu nduu oo, ɓe pii ɗum ɗo yeeso sarirde ɗoo. Kaa fuu Galliyon ɓilaaki hen fey. 
\s1 No Pool wirfitorii Antiyokiya 
\p  
\v 18 Pool faɓɓi ɗon balɗe kuurɗe. Caggal ɗum, o waynondiri e sakiraaɓe ɓee, o naati laana, o feewi Siriya, kanko e Piriskilla e Akilas. Fade makko naatude, tawi o laɓii hoore makko nokku biyeteeɗo Kankiriya sabi o fodiino fodoore.  
\v 19 Ɓe njottii Efeesu, Pool yoppi ɗon Piriskilla e Akilas, kaɲum naati \w waajordu\w* ana liddondira e \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee.  
\v 20 Ɓe ndaardi mo o faɓɓana ɓe, kaa o jaɓaali.  
\v 21 Nde o waynondirta e maɓɓe ndee, o wii: 
\p —Mi wartan e mooɗon so Laamɗo jaɓii. 
\p O naati laana, o iwi Efeesu,  
\v 22 o yottii Kaysariya, o ŋabbiti \w Urusaliima\w* faa o jowta deental goonɗinɓe ngal. Caggal ɗum, o yehi Antiyokiya. 
\ms1 Dawol Pool tataɓol 
\p  
\v 23 Caggal Pool waɗii ton wakkati, o witti. O seeki leydi Galaatiya e leydi Firigiya, omo yaha omo ɓeydana taalibaaɓe cuusal. 
\s1 No Apollos waajorii ley Efeesu e Korintu 
\p  
\v 24 \w Yahuudiyanke\w* biyeteeɗo Apollos, pinɗo Aleksandiri, wari Efeesu. O gorko fasiilante haala, baawɗo Binndi ɗii,  
\v 25 annduɗo laawol Joomiraaɗo. Omo waajoroo soobirantaaku e seyo, diina Iisaa kaa pay o jannginta. Kaa o anndaa so wanaa \w lootogal batisima\w*\w Yaayaa\w* ngal.  
\v 26 Omo waajoroo cuusal e ley \w waajordu\w* nduu. Nde Piriskilla e Akilas kettinaninoo mo ndee, ɓe naɓi mo, ɓe pirritani mo laawol Laamɗo ngol faa ɓuri no arannde nii laaɓude.  
\v 27 Nde Apollos anniyinoo yaade leydi Akaya ndee, sakiraaɓe ɓee mballi mo, ɓe mbinndi e taalibaaɓe wonɓe ton ɓee ɓataaki njaɓɓoo mo faa gasa. Nde o yottii ton ndee, o walli goonɗinɓe ɓee e dow moƴƴere Laamɗo sanne.  
\v 28 Sabi o liɓii Yahuudiyankooɓe ɓee ngattu naawɗo hakkunde yimɓe, omo dallinoroo Binndi ɗii, omo tabintina Iisaa woni \w Almasiihu\w*. 
\c 19  
\s1 No Pool hawrintiniri taalibaaɓe Yaayaa ley Efeesu 
\p  
\v 1 Nde Apollos wonnoo Korintu ndee, Pool jokki laawol haayre, yehi Efeesu. O tawi ton taalibaaɓe,  
\v 2 o lamndii ɗum'en, o wii: 
\p —Yalla on keɓiino \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo nde ngoonɗin-ɗon ndee naa? 
\p Ɓe njaabii mo: 
\p —Min nanaali Ruuhu Ceniiɗo ana woodi duu, sako min keɓa. 
\p  
\v 3 O lamndii ɓe, o wii: 
\p —Ndennoo, \w lootogal batisima\w* hongal keɓu-ɗon? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbii: 
\p —Lootogal batisima \w Yaayaa\w* ngal. 
\p  
\v 4 Pool wii: 
\p —Yaayaa batisima tuubugol batisannoo, ana wiya yimɓe ɓee yo ngoonɗin garoowo caggal muuɗum oo, ɗum woni Iisaa. 
\p  
\v 5 Nde ɓe nannoo ɗum ndee, ɓe mbatisiraa saabe Iisaa Joomiraaɗo oo.  
\v 6 Nde Pool fawnoo juuɗe muuɗum e maɓɓe ndee, Ruuhu Ceniiɗo jippii e maɓɓe, eɓe kaala e ɗemɗe janane, eɓe kaalta ko Laamɗo loowi e maɓɓe koo.  
\v 7 Eɓe mbaara e yimɓe sappo e ɗiɗon. 
\p  
\v 8 Pool naati e ley \w waajordu\w* nduu, ana waajoroo ɓe cuusal hakke lebbi tati, omo haalda e maɓɓe, omo liddondira e maɓɓe, omo haɓanoo famminde ɓe haala \w Laamu Laamɗo\w*.  
\v 9 Kaa tiiɗuɓe ko'e ngon e maɓɓe, calii goonɗinde, ana mbonnita laawol Joomiraaɗo ngol yeeso yimɓe fuu. Ɗum waɗi so Pool seerti e maɓɓe, naɓi taalibaaɓe ɓee feere, ana waajoo ɗum'en ɲannde fuu e ley janngirde neɗɗo biyeteeɗo Tirannus.  
\v 10 O worri non faa hiɓɓi duuɓi ɗiɗi, faa hoɗunooɓe e Asiya ɓee fuu, gila e \w Yahuudiyankooɓe\w* faa e Yunaninkooɓe, nani konngol Joomiraaɗo ngol. 
\p  
\v 11 Laamɗo waɗiri juuɗe Pool kaayɗe mawɗe,  
\v 12 fay e sarbetiiji e kaddule memnooɗe terɗe makko ana naɓee pawee e ɲawɓe, ɲawuuji muuɗum'en cella, \w seyɗaani'en\w* njalta e muuɗum'en.  
\v 13 Yoga e Yahuudiyankooɓe yiilotooɓe faa ndibba seyɗaani'en, ndaarii ribbirde ɗum'en innde Iisaa, mbii: 
\p —Alhorma Iisaa mo Pool waajotoo haala muuɗum oo, njaltee! 
\p  
\v 14 Gooto e hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w*, Yahuudiyanke biyeteeɗo Sikewas, ɓiɓɓe muuɗum worɓe njeɗɗon ngaɗii non,  
\v 15 faa seyɗaani jaabii ɗum'en, wii: 
\p —Miɗo anndi Iisaa, miɗo anndi Pool, kaa onon, on hoɓe? 
\p  
\v 16 Neɗɗo \w laddaaɗo\w* oo haɓi e maɓɓe, jaalii ɓe, torri ɓe faa ɓe ndogi, ɓe njaltiri galle oo terɗe teete e barme.  
\v 17 Kabaaru majjum saakii hakkunde Yahuudiyankooɓe e Yunaninkooɓe jooɗiiɓe Efeesu. Kulol nanngi ɓe fuu, innde Iisaa Joomiraaɗo oo teddinaa.  
\v 18 Heewɓe e goonɗinɓe ɓee ngari njaadiri, kaalti golleeji ɗi ngaɗunoo.  
\v 19 Boŋobii'en heewɓe ndeentini dewte muuɗum'en, nduppi ɗe yeeso yimɓe fuu. Ɓe kiisii coggu majje, ɓe tawi ana foti ujunaaji capanɗe joy kaalisi daneejo.\f + \fr 19:19 \ft Ɗum hawrata e golle jokolle duuɓi teemedere e capanɗe joy.\f* 
\v 20 Hono nii, haala Joomiraaɗo kaa ɓeydorii saakaade e heewde semmbe. 
\s1 No fitina mawɗo waɗiri ley Efeesu saabe laawol Joomiraaɗo 
\p  
\v 21 Caggal ɗum, Pool fellisi seekude Makedoniya e Akaya faade \w Urusaliima\w*. O wii: 
\p —So mi tilike ton, waajibi mi yaha \w Roma\w* duu. 
\p  
\v 22 O neli gollidooɓe makko ɗiɗon, Timote e Erasta, njaha Makedoniya. Kanko, o faɓɓi Asiya.  
\v 23 E oon wakkati, fitina mawɗo waɗi sabaabu laawol Joomiraaɗo ngol.  
\v 24 Baylo ndaneeri biyeteeɗo Demeteriyus ana tafa cuuroy kaalisi nanndukoy e rewrudu tooru biyeteeɗo Artemis. Omo heɓa hen tino heewngo, kanko e gollooɓe makko.  
\v 25 O reentini ɓeen e woɓɓe ɓe nanndi golle, o wii ɗum'en: 
\p —Yiɓɓe, oɗon anndi e oo ɗoo golle keɓal meeɗen ngal fawii.  
\v 26 Oɗon njiya, oɗon nana Pool majjinii yimɓe heewɓe, wanaa ley Efeesu ɗoo tan, ley leyɗe Asiya fuu. O haalani ɓe kulle deweteeɗe ɗe yimɓe moƴƴiniri juuɗe mum'en ɗee nganaa deweteeɗe.  
\v 27 So jokkii nii, yimɓe mbonnan golle meeɗen. Wanaa ɗum tan, yimɓe ŋoottan teddinde rewrudu Artemis nduu duu, tooru men mawɗo mo hoɗuɓe Asiya e aduna oo fuu ndewata oo. 
\p  
\v 28 Nde ɓe nani ɗiin haalaaji ndee, ɓe mettaa sanne, hedde eɓe ngulla, eɓe mbiya: 
\p —Artemis Efeesunkooɓe yo mawɗo! Artemis Efeesunkooɓe yo mawɗo! 
\p  
\v 29 Ngalluure ndee fuu jiiɓii. Gooto fuu dogani boowal manngal ngal. Ɓe ndaasi Gayus e Aristarka Makedoniyankooɓe, yaaduɓe Pool ɓee.  
\v 30 Pool ana yiɗi naatude hakkunde jamaa oo, kaa taalibaaɓe ɓee kaɗi mo ɗum.  
\v 31 Yoga e hooreeɓe leydi Asiya, yiɓɓe makko, neli e makko ana ndaarda mo pati o naata boowal too.  
\v 32 E oon wakkati, jamaa oo ana jiiɓii sanne. Ɓee ana ngullana ɗum ɗoo, ɓee too ana ngullana ɗum gaa. Ko ɓuri heewde e yimɓe ɓee anndaa fay ko hawrintini ɗum'en.  
\v 33 Yoga e jamaa oo kaaltani haala kaa gorko biyeteeɗo Aleksandere mo \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee ngaɗi kaaloowo muuɗum'en oo. Aleksandere huncani ɓe junngo faa jinngana yimɓe muuɗum ɓee.  
\v 34 Kaa nde ɓe annditinnoo o Yahuudiyanke ndee, ɓe fuu eɓe ngulla ko waarata e leeruuji ɗiɗi, eɓe mbiya: 
\p —Artemis Efeesunkooɓe yo mawɗo! 
\p  
\v 35 Nden binndoowo ngalluure ndee deƴƴini jamaa oo, wii: 
\p —Onon Efeesunkooɓe, homo woni mo anndaa ngalluure Efeesu ndee woni hayboore rewrudu Artemis deweteeɗo mawɗo oo, kaɲum e natal muuɗum iwrungal dow kammu ngal?  
\v 36 Nde wonnoo fay gooto waawaa yeddude ɗum, oɗon kaani jippinde hakkillaaji mooɗon pati ngolliron fay huunde e heɲaare.  
\v 37 Worɓe ɓe ngaddu-ɗon ɓee, nganaa wujjooɓe kulle rewrudu, nganaa yennooɓe deweteeɗo meeɗen oo.  
\v 38 So tawii Demeteriyus e gollooɓe wonduɓe e muuɗum ɓee won mo njiɗi wullanaade, ɲalaaɗe careteeɗe ana ndarnaa, kaanankooɓe sarooɓe ana ngoodi, yo ɓe noddondir!  
\v 39 Kaa so tawii won goɗɗum ko ndaartaton, to deental saahiiɓe ɗum saroytee.  
\v 40 Eɗen mbaawi felireede murtere waɗunde hannde ndee, sabi fitina baaɗo nii walaa fay daliili gooto. 
\p  
\v 41 Caggal ɗii haalaaji, o firriti jamaa oo. 
\c 20  
\s1 No Pool dawiri yaade leyɗe Makedoniya e Yuunan 
\p  
\v 1 Nde fitina oo yawti ndee, Pool mooɓti taalibaaɓe ɓee, waajii ɗum'en. Caggal ɗum, waynii ɗum'en, feewi Makedoniya.  
\v 2 O seeki ndiin leydi, omo waajoo yimɓe ɓee haalaaji keewɗi. Caggal ɗum, o yehi Yuunan.  
\v 3 O waɗi ton lebbi tati. O lanndinii faa o naata laana faade Siriya. Kaa caggal nde \w Yahuudiyankooɓe\w* ndawridi faa njammboo mo, o anniyii wirfitoraade laawol Makedoniya.  
\v 4 Ɓee ɗoo ɗowtunoo mo: Sopater ɓii Pirrus jeyaaɗo Bereya, e Aristarka e Sekundus jeyaaɓe Tesaloniiki, e Gayus jeyaaɗo Derbe e Timote e Tikikus e Torofim jeyaaɓe leydi Asiya.  
\v 5 Ɓeen ardii min, ndoomoyi min Torowas.  
\v 6 Minen, min naati laana faade Filipa caggal \w iidi mo buuru ƴuufinaaka\w*. E ley balɗe joy min kewtii ɓe Torowas, min ngaɗi ɗon yontere. 
\s1 No Pool wuurtiniri Ewtikus 
\p  
\v 7 Ɲannde aranndeere e yontere, tawi miɗen mooɓtii faa min taƴa buuru.\f + \fr 20:7 \fk Taƴude buuru \ft ana firrita rewirde Laamɗo hiraande seniinde.\f* Pool ana waajoo yimɓe ɓee, nde wonnoo omo anniyii wittude janngo mum. O jokki e waaju oo faa hejjere jemma.  
\v 8 Lampaaji keewɗi ana ngonnoo e ley suudu dowuuru ndu min mooɓtinoo e muuɗum nduu.  
\v 9 Suka jokolle biyeteeɗo Ewtikus ana jooɗii dow falanteere. Ko Pool juutini waaju muuɗum oo koo, Ewtikus ɗaanii ɗoyngol teddungol. O saami iwde e falanteere sooro tataɓo ngoo. Nde ɓe ɓamti mo ndee, tawi o maayii.  
\v 10 Kaa Pool jippii, hippii e makko, ɓami mo e juuɗe muuɗum, wii: 
\p —Mbaaltee! Yonki makko wartii e makko! 
\p  
\v 11 Nii Pool ŋabbiti, taƴi buuru, ɲaami. Caggal ɗum, o jokki waaju makko faa weenndoogo, o witti.  
\v 12 Suka jokolle oo naɓtaa ana wuuri. Ɗum ɓuuɓini ɓerɗe maɓɓe sanne. 
\s1 No Pool waynorii hooreeɓe goonɗinɓe wonɓe Efeesu 
\p  
\v 13 Minen, min adii wirfitaade, min naati laana faade Assos ɗo min kaani naatinde Pool, sabi o anniyiiɗo yaarude ton koyɗe.  
\v 14 Nde min tawondiri Assos ndee, min naanni mo laana, min peewi Mitilene.  
\v 15 Min iwi ɗon e laana, min njottoyii janngo mum yeeso ruunde Kiyos. Faɓɓi-janngo mum min ƴaɓɓorii bannge ruunde Samos, faɓɓiti-janngo mum min njottii Miletus.  
\v 16 Pool fellisii ƴaɓɓoraade Efeesu, sabi o yiɗaa neeptude e leydi Asiya ndii, omo heɲoo yottaade \w Urusaliima\w* ɲannde \w iidi Pantekot\w* so tawii ana laatoo. 
\p  
\v 17 Nde Pool wonnoo Miletus ndee, nelani hooreeɓe deental goonɗinɓe Efeesu ɓee.  
\v 18 Nde ɓe ngari ndee, o wii ɓe: 
\p —Oɗon anndi no ngorru-mi e mooɗon gila ɲannde koyngal am adii naatude e leydi Asiya ndii faa hannde.  
\v 19 Mi golliranii Joomiraaɗo leyɗinkinaare fuu, kaɲum e gonɗi keewɗi e torraaji \w Yahuudiyankooɓe\w* kewtiiɗi kam ɗii.  
\v 20 Oɗon anndi mi suuɗaali on huunde fuu ko nafata on, mi waajike on, mi jannginii on hakkunde yimɓe kaɲum e ley galleeji mooɗon.  
\v 21 Mi tinndinii Yahuudiyankooɓe e Yunaninkooɓe fuu tuubana Laamɗo, ngoonɗina Joomiraaɗo meeɗen Iisaa.  
\v 22 Jooni, miɗo nii jokki e \w Ruuhu Ceniiɗo\w*, miɗo yaha Urusaliima, mi anndaa ko hewtoytoo kam ton,  
\v 23 so wanaa ko Ruuhu Ceniiɗo oo hollata kam: ley geelle ɗee fuu ana wiya kam geƴƴelle e torra ana ndoomi kam.  
\v 24 Kaa miin, mi jataaki nguurndam am e maayde am fuu so mi heɓii yottinirde golle mo Iisaa Joomiraaɗo halfini kam oo seyo. Oon golle woni seettaade \w Kabaaru Lobbo\w* haala hinnee Laamɗo. 
\p  
\v 25 Jooni, miɗo anndi on njiitataa kam kasen, onon ɓe ngondunoo-mi so miɗo waajoo ɗum'en haala \w Laamu Laamɗo\w* oo ɓee.  
\v 26 Ɗum waɗi so miɗo seettanoo on hannde ɗum ɗoo: so tawii gooto e mooɗon halkiima, wanaa sabaabu am.  
\v 27 Sabi mi waajike on anniyaaji Laamɗo fuu, mi suuɗaali on fay huunde.  
\v 28 Ndeenee ko'e mooɗon, ndeenon sewre nde Ruuhu Ceniiɗo oo ɗaldi on ndee, laato-ɗon durooɓe deental goonɗinɓe Laamɗo ngal, sabi ƴiiƴam makko o soottitorii ngal.  
\v 29 Miin, miɗo anndi caggal am yimɓe bonɓe cooroto e ley mooɗon hono no pobbi nii, kasen duu ɗi njokkan e sewre ndee.  
\v 30 Fay e ley mooɗon daɲan worɓe immiiɓe ana mbaajoo waajuuji peneeji faa pooɗa taalibaaɓe ɓee njokka caggal muuɗum'en.  
\v 31 Ɗum nee, njeertee! Miccito-ɗon duuɓi tati, jemma e ɲalooma, mi ŋoottaali waajoraade gooto e mooɗon fuu gonɗi. 
\p  
\v 32 Jooni, mi halfinii on Laamɗo, kaɲum e konngol hinnee muuɗum baawngol naɓude on yeeso e ley goonɗinal, hokka on ko resani sennaaɓe ɓee fuu.  
\v 33 Abada mi muuyaali fay huunde e mon, wanaa kaalisi, wanaa kaŋŋe, wanaa kaddule.  
\v 34 Onon e ko'e mooɗon, oɗon anndi juuɗe am ɗee kumti haajuuji am e haajuuji wonduɓe am.  
\v 35 Mi hollii on e kabaaruuji ɗii fuu, kinaa ngolliron non, mballon lo'uɓe tawa oɗon miccitoo ɗii ɗoo haalaaji ɗi Joomiraaɗo men Iisaa haali kaɲum e hoore muuɗum: «Hokkude ɓuri mbelko'aaku diina hokkoreede.» 
\p  
\v 36 Nde Pool tilinoo haalde ɗum ndee, kaɲum e maɓɓe fuu ɓe ndiccii, ɓe \w nduwii\w*.  
\v 37 Ɓe fuu ɓe mboyi bojji mawɗi, ɓe kippii e Pool, ɓe caɓɓindii ɗum.  
\v 38 Ko ɓeydi suŋlinde ɓe ko o wii ɓe njiitataa mo kasen koo. Caggal ɗum, ɓe liwndii mo faa to laana too. 
\c 21  
\s1 No Pool ŋabbitiri Urusaliima 
\p  
\v 1 Nde min ceerti e maɓɓe ndee, min naati laana geeci, min peewi ruunde Kos. Janngo mum, min njottii ruunde Rodusa, min iwi ɗon, min peewi ngeenndi Patara.  
\v 2 Min keɓi laana lummboowa yaade Finikiya, min naati hen, min ɓettii.  
\v 3 Nde min njahunoo faa min coynorii Kiprus bannge amen nano, min peewi Siriya, min njottoyii Tirus. 
\p Ɗon laana kaa jippinta kaaki muuɗum.  
\v 4 Min tawi ɗon taalibaaɓe, min ngoni ɗon balɗe jeɗɗi. Eɓe mbiira Pool ley \w Ruuhu Ceniiɗo\w* pati ŋabbita \w Urusaliima\w*.  
\v 5 Nde yontere ndee hiɓɓunoo ndee, min mbitti. Ɓe fuu ɓe liwndii min faa min njalti ngeenndi ndii, kamɓe e rewɓe e sukaaɓe. Min ndiccii dow fonngo maayo geeci, min \w nduwii\w*.  
\v 6 Nde min mbaynondirnoo ndee, minen min naati laana, kamɓe ɓe mbirfitii cuuɗi maɓɓe. 
\p  
\v 7 Nde min naati laana Tirus ndee, min njottoyii Potolemayis. Min njowti sakiraaɓe, min ɲallani ɓe, min mbaali.  
\v 8 Janngo mum, min ndawi, min njottii Kaysariya, min naati suudu Filipa baajotooɗo \w Kabaaru Lobbo\w* oo, min njippanii ɗum. Kanko omo jeyaa e njeɗɗon suɓaaɓe Urusaliima ɓee.\f + \fr 21:8 \ft Golle Nelaaɓe 6.1-6; 8.5\f* 
\v 9 Omo jogii ɓiɓɓe rewɓe nayon ɓe ɓamaaka, haaltooɓe ko Laamɗo loowi e mum'en koo.  
\v 10 Nde min paɓɓunoo ɗon ndee, gorko loowaaɗo konngol Laamɗo biyeteeɗo Agabus iwri \w Yahuudiya\w*.  
\v 11 O wari e amen, o ɓami kumorgol Pool, o haɓɓi juuɗe makko e koyɗe makko, o wii: 
\p —Ruuhu Ceniiɗo wii: nii \w Yahuudiyankooɓe\w* wonɓe Urusaliima ɓee kaɓɓirta jeyɗo ngol kumorgol oo, ngaɗa ɗum e juuɗe heeferɓe. 
\p  
\v 12 Nde min nani ɗum ndee, minen e jeyaaɓe ɗon ɓee fuu, min ndaardi Pool pati ŋabba Urusaliima.  
\v 13 Pool jaabii, wii: 
\p —Koɗum waɗi so oɗon mboya, oɗon taƴa ɓernde am? Miin, miɗo lanndinanii ko wanaa haɓɓeede tan, miɗo lanndinanii fay maayde Urusaliima saabe innde Iisaa Joomiraaɗo oo. 
\p  
\v 14 Nde min ndonkunoo waylitinde mo ndee, min celi e makko, min mbii: 
\p —Yo muuyɗe Joomiraaɗo laato! 
\s1 No Pool yottorii Urusaliima e no hawritiri e Yaakuuba 
\p  
\v 15 Caggal ɗeen balɗe, min lanndinii, min ŋabbiti \w Urusaliima\w*.  
\v 16 Yoga e taalibaaɓe Kaysariyankooɓe njaadi e amen, naɓi min galle gorko biyeteeɗo Manason, jeyaaɗo Kiprus, laatiiɗo taalibbo gila ko ɓooyi, yalla miɗen jippanoo ɗum. 
\p  
\v 17 Nde min njottii Urusaliima ndee, sakiraaɓe ɓee njaɓɓorii min weltaare.  
\v 18 Janngo mum, min njaadi e Pool to Yaakuuba. Hooreeɓe deental goonɗinɓe ɓee fuu ana tawanoo ton.  
\v 19 Caggal ko o jowti ɓe koo, o haalani ɓe huunde fuu ko Laamɗo waɗani yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* saabe golle makko.  
\v 20 Nde ɓe nani ɗum ndee, ɓe njetti Laamɗo. Ɓe mbii Pool: 
\p —Sakiike, hono foti ujunaaji \w Yahuudiyankooɓe\w* njii-ɗaa ko ngoonɗini, haya faa hannde eɓe tiinnii e jokkude \w Sariya\w* Muusaa oo.  
\v 21 Ɓe kaalanaama aɗa janngina Yahuudiyankooɓe wonɓe hakkunde \w leɲi goɗɗi\w* njoppa Sariya Muusaa, mbii-ɗaa pati \w taada\w* sukaaɓe muuɗum'en kasen, pati njokka neesuuji ɗii kasen.  
\v 22 Ndennoo, hono ngaɗaten? Sabi min taƴorii ɓe nanan a warii.  
\v 23 Waɗu ko min kaalante koo. Miɗen njogii ɗoo worɓe nayon ɓamanɓe Laamɗo fodoore.  
\v 24 Naɓu ɓe cennidaa hoore maa e maɓɓe, njoɓaa ko ɓe kaani yoɓude koo, yalla eɓe mbaawa laɓeede. Yimɓe fuu anndan ko haaletenoo e maa koo fuu wanaa goonga, ɓe anndan kasen aan e hoore maa, aɗa jokki Sariya Muusaa.  
\v 25 Goonɗinɓe iwɓe e leɲi goɗɗi ɓee, min mbinndii e mum'en ndeentoo e ko hirsanaa tooruuji e ƴiiƴam e jiibuɗi, kaɲum e jeenu. 
\p  
\v 26 Pool ɓami naɓi worɓe ɓee, yaadi e mum'en. Janngo mum, ɓe cennidaa. O naati \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, o haalani \w yottinooɓe sadaka\w* ɲalaaɗe sennugol ɗee kiɓɓii, faa gooto e maɓɓe fuu waɗanee \w sadaka\w*. 
\s1 No Pool nanngiraa ley Suudu Dewal Mawndu 
\p  
\v 27 Nde balɗe jeɗɗi ɗee ɓadinoo hiɓɓude ndee, yoga e \w Yahuudiyankooɓe\w* leydi Asiya njii Pool e ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, ɓe njirkiti yimɓe ɓee fuu, ɓe nanngi mo.  
\v 28 Eɓe ngulla, eɓe mbiya: 
\p —\w Israa'iilankooɓe\w*, paabee min! Oo woni gorko jannginoowo yimɓe e ley nokkuuje ɗee fuu ana bekkisoo yimɓe leɲol meeɗen, ana bekkisoo sariya meeɗen oo, ana bekkisoo nokku ceniiɗo oo. Jooni kaa, o waddii fay Yunaninkooɓe e ley Suudu Dewal Mawndu nduu. O soɓinii oo nokku ceniiɗo! 
\p  
\v 29 Walaa ko ɓe mbiiri non so wanaa ɓe njiino Torofim Efeesunke oo ana wondi e Pool ley ngalluure ndee. Ɓe cikkiino Pool naanniino mo e ley Suudu Dewal Mawndu nduu. 
\p  
\v 30 Jirkitagol ngol huuɓi ngalluure ndee. Yimɓe ana njaltira tatteeji ɗii fuu. Ɓe nanngi Pool, ɓe ndaasi ɗum faa ɓe njaltini ɗum Suudu Dewal Mawndu nduu, ɓe uddi dame ɗee oon wakkati fuu.  
\v 31 Nde ɓe tewti faa ɓe mbara Pool ndee, tawi hooreejo sordaasi'en oo humpitike \w Urusaliima\w* fuu ana darorii koyngal gootal.  
\v 32 Ɗon e ɗon, o ɓami sordaasi'en e mawɓe muuɗum'en, o dogani ɓe. Nde yimɓe ɓee njii mo kanko e sordaasi'en ɓee ndee, ŋootti fiide Pool.  
\v 33 O ɓattii Pool, o yamiri Pool nanngee, o wii haɓɓiree calali ɗiɗi, o lamndii kaɲum yo homo e koɗum waɗi?  
\v 34 Jamaa oo ana wulla. Ɓee ana ngulla geɗel, ɓee too ana ngulla gonngel. Nde wonnoo jirkitaare ndee haɗii mo faamde, o yamiri Pool naɓee to huɓeere too.  
\v 35 Nde Pool wari faa ŋabba kalikali huɓeere oo ndee, sordaasi'en ɓee ndoondii mo saabe jirkitaare jamaa oo,  
\v 36 sabi yimɓe heewɓe ana njokki e makko ana ngulla, ana mbiya: 
\p —War mo! 
\s1 No Pool jaaborii Urusaliimankooɓe 
\p  
\v 37 Nde ɓe ngari faa ɓe naanna mo e damal huɓeere ngal ndee, Pool wii hooreejo oo: 
\p —Ana daganoo kam mi haalda e maa naa? 
\p Oon wii mo: 
\p —Ee? Aɗa waawi yunaninkoore naa?  
\v 38 Ndennoo wanaa aan woni Misiranke gaɗuɗo murtere ko ɓooyaali, wardi e warooɓe ko'e ujunaaji nayon, naɓi ɗum'en ley ladde jeereende oo? 
\p  
\v 39 Pool jaabii, wii: 
\p —Miin, mi \w Yahuudiyanke\w* pinɗo Tarsus ley leydi Silisi, e ndee ngalluure nde wanaa ɲooɓunde njeyaa-mi. Miɗo ɲaage nduŋano-ɗaa kam mi haalda e yimɓe ɓee. 
\p  
\v 40 O duŋanii ɗum. Pool darii e dow ŋabbirde ndee, huncani yimɓe ɓee junngo. Nde ɓe ndeƴƴininoo ndee, o haali e ibaraninkoore, o wii: 
\c 22  
\p  
\v 1 —Sakiraaɓe e baabiraaɓe, kettinee jooni faa mi fammina on mi waɗaali ko boni. 
\p  
\v 2 Nde ɓe nani ibaraninkoore o haaldata e maɓɓe ndee, ɓe ndeƴƴinii teen. O wii: 
\p  
\v 3 —Mi \w Yahuudiyanke\w* pinɗo Tarsus ley leydi Silisi. Kaa ɗo \w Urusaliima\w* ɗoo mawnu-mi. Gamaliyel wonnoo moobbo am. Kanko janngini kam sariya njaatiraaɓe meeɗen oo faa paamu-mi. Miɗo jootunoo e Laamɗo hono no on fuu ngorru-ɗon hannde nii.  
\v 4 Mi torrii jokkuɓe ngol ɗoo Laawol ɓee faa maayi. Mi nanngii worɓe e rewɓe, mi uddii ɗum'en kasu.  
\v 5 \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo e \w waalde Saahiiɓe\w* ɓee fuu ana ceettanoo kam kaɲum'en duu. Keɓu-mi e maɓɓe kasen talki faa mi holla sakiraaɓe maɓɓe wonɓe Damas ɓee, njaa-mi haɓɓoyde jokkuɓe laawol Iisaa wonɓe ton ɓee, faa mi wadda ɗum'en Urusaliima yalla ana caree. 
\p  
\v 6 Njaa-mi faa ɓadii-mi Damas, wakkati hakkunde naange, fooyre mawnde iwi dow kammu, yaayni, filii kam.  
\v 7 Caamu-mi e leydi, nan-mi daande ana wiya kam: «Sool, Sool, ko saabii so aɗa torra kam?»  
\v 8 Njaabii-mi, mbii-mi: «Aan homo, giɗo Laamɗo?» O wii kam: «Miin, Iisaa Nasaraatunke mo torru-ɗaa oo.»  
\v 9 Wonduɓe e am ɓee njii fooyre ndee, kaa ɓe nanaali daande kaalduɗo e am oo.  
\v 10 Nden, mbii-mi: «Joomiraaɗo, koɗum ngaɗan-mi?» Joomiraaɗo wii kam: «Imma, yaa Damas, a haalante ton ko njamire-ɗaa ngaɗaa koo fuu.»  
\v 11 Wonduɓe e am ɓee ɗowi kam faa ley Damas, sabi fooyre ndee wumniino kam no nde sattiri yaaynude. 
\p  
\v 12 Ananiyas yo gorko kulɗo Laamɗo, jokkuɗo \w Sariya\w* Muusaa, mo Yahuudiyankooɓe hoɗuɓe ton fuu ceettii moƴƴo oo,  
\v 13 wari, darii yeeso am, wii kam: «Sool, sakiike, wumtu!» Ɗon e ɗon njii-moo-mi.  
\v 14 O wii: «Laamɗo njaatiraaɓe meeɗen oo suɓike ma yalla aɗa annda sago muuɗum, njiyaa Pooccitiiɗo oo, nanaa haala muuɗum.  
\v 15 Sabi aan seettantoo mo yeeso yimɓe fuu ko njii-ɗaa e ko nan-ɗaa.  
\v 16 Jooni, koɗum ndoomataa? Imma, loote-ɗaa \w lootogal batisima\w*, njaafire-ɗaa luutti maa e noddude innde Joomiraaɗo.» 
\p  
\v 17 Caggal mi wirfitike Urusaliima, miɗo rewa Laamɗo ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, faa won ko ƴellitii e am,  
\v 18 nden njii-mi Joomiraaɗo, wii kam: «Heɲa law, yaltu Urusaliima, sabi ɓe njaɓataa seedaaku mo ceettanto-ɗaa kam oo.»  
\v 19 Njaabii-mi, mbii-mi: «Joomiraaɗo, eɓe anndi miɗo yahannoo ley cuuɗi \w baajorɗi\w* ɗii fuu, miɗo uddannoo miɗo fiyannoo goonɗinɓe ma ɓee.  
\v 20 Nde ƴiiƴam Eciyen seede maa oo yuppetee ndee, miɗo darii, eɗum weli kam ko o waraa koo, miin haybannoo kaddule warɓe mo ɓee.»  
\v 21 Joomiraaɗo jaabii kam, wii: «Yaa, mi nelete to woɗɗi to yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w*.» 
\s1 No Pool wiiri yo Romanke 
\p  
\v 22 Eɓe kettinanii mo faa o haali ngol konngol. Nden ɓe ngulli, ɓe mbii: 
\p —Ittu mo e leydi ndii! Hono oo haanaa wuurde! 
\p  
\v 23 Eɓe ngulla, eɓe mbeeynaa saayaaji maɓɓe, eɓe immina colla.  
\v 24 Hooreejo oo yamiri Pool naɓee to ley huɓeere too, lamndoree piiɗe faa ɓe annda ko saabii so jamaa oo ana wulla e makko hono nii.  
\v 25 Nde ɓe kaɓɓi mo faa ɓe piya mo ndee, o wii mawɗo gonɗo ɗon oo: 
\p —Ana daganoo on piyon \w Romanke\w* sako mo saraaka naa? 
\p  
\v 26 Nde mawɗo oo nani ɗum ndee, haalanoyi hooreejo oo, wii: 
\p —Aɗa anndi ko kosu-ɗaa faa ngaɗaa naa? Gorko oo yo Romanke non! 
\p  
\v 27 Nden hooreejo oo yehi to Pool, lamndii ɗum, wii: 
\p —Haalanam, soobee fuu a Romanke naa? 
\p Pool jaabii, wii: 
\p —Kaɲum! 
\p  
\v 28 Hooreejo oo jaabii, wii: 
\p —Miin, so wanaa njoɓu-mi kaalisi keewɗo nde keɓu-mi laataade Romanke. 
\p Pool wii mo: 
\p —Miin, mi finii mi tawii mi kaɲum. 
\p  
\v 29 Ɗon e ɗon anniyiiɓe fiide mo faa tilsina mo haaltude ɓee njalti. Hooreejo oo huli, sabi anndii Pool yo Romanke, haɓɓiino ɗum. 
\s1 No Pool naɓiraa yeeso waalde Saahiiɓe 
\p  
\v 30 Janngo mum, kammari hooreejo oo ana yiɗunoo taƴorde ko \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee ngullanirii Pool, humti ɗum, yamiri hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e \w waalde Saahiiɓe\w* ndee fuu kawrita. Caggal ɗum, o waddi Pool, o darni ɗum yeeso maɓɓe. 
\c 23  
\p  
\v 1 Pool ƴeewi \w waalde Saahiiɓe\w* ɓee, wii: 
\p —Sakiraaɓe, hakkille baaltiiɗo nguurdu-mi yeeso Joomiraaɗo gila pinu-mi faa yottaade ɲalooma hannde oo. 
\p  
\v 2 Nii Ananiyas, \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo oo, yamiri darinooɓe bannge makko ɓee piya mo e hunduko.  
\v 3 Nden, Pool wii mo: 
\p —Laamɗo fiyete, aan kokowol dawninaangol! A jooɗoto faa cariraa kam \w Sariya\w* Muusaa, ko njamir-ɗaa mi fiyee koo a luuttii Sariya Muusaa. 
\p  
\v 4 Darinooɓe ɗon ɓee mbii Pool: 
\p —A yennan Jottinoowo Sadaka Mawɗo mo Laamɗo suɓii oo naa? 
\p  
\v 5 Pool jaabii, wii: 
\p —Sakiraaɓe, mi anndaa o Jottinoowo Sadaka Mawɗo, sabi miɗo anndi ana winndii: «Pati yennu hooreejo leɲol maa!»\f + \fr 23:5 \ft Pergu 22.27\f* 
\p  
\v 6 Nde wonnoo Pool ana anndi yoga e Saahiiɓe ɓee yo \w Saduki'en\w*, yoga mum'en yo \w Farisa'en\w*, duki semmbe, wii: 
\p —Sakiraaɓe, miin mi Farisanke, ɓii Farisanke. Saabe fawgol jikke e immital maayɓe carirtee-mi. 
\p  
\v 7 Nde o haalnoo ɗum ndee, Farisa'en ɓee e Saduki'en ɓee njeddondiri, deental ngal feccii.  
\v 8 Tawi Saduki'en ana mbiya immital walaa, \w malaa'ika'en\w* ngalaa, ruuhuuji ngalaa, kaa Farisa'en ana ngoonɗini ɗum fuu.  
\v 9 Duko ngoo ɓeydii mawnude. Yoga e \w dunkee'en Sariya\w* heedanɓe Farisa'en ɓee ndarii, immini duko manngo, ana mbiya: 
\p —Walaa fuu ko boni ko min njii e oo gorko. Ana waawi taweede ruuhu naa malaa'ika haaldi e makko! 
\p  
\v 10 Jeddi ɗii mawni faa hooreejo sordaasi'en oo huli pati Pool seekee. Ɗum waɗi so o yamiri sordaasi'en njippoo to deental too, itta Pool e juuɗe yimɓe ɓee, naɓta ɗum to huɓeere too. 
\p  
\v 11 Jemma jokkuɗo hen oo, Joomiraaɗo darii yeeso Pool, wii ɗum: 
\p —Pati hul! No ceettanori-ɗaa kam ley \w Urusaliima\w* nii, ana haani ceettanoro-ɗaa kam non \w Roma\w* duu. 
\s1 No Yahuudiyankooɓe ngaɗiri gaddal faa mbara Pool 
\p  
\v 12 Nde weetunoo ndee, \w Yahuudiyankooɓe\w* ɓee ngaɗi gaddal, kunii ɲaamataa njarataa gila ɗoo faa mbara Pool.  
\v 13 Wannooɓe ngal gaddal ɓee ana ɓuri capanɗe nayon gorko.  
\v 14 Ɓe njehi to hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe, ɓe mbii: 
\p —Min kunike hunoore fay huunde min ɲaamataa min njarataa gila ɗoo faa min mbara Pool.  
\v 15 Jooni, onon e \w waalde Saahiiɓe\w* ɓee, mbiyee hooreejo sordaasi'en oo waddana on Pool, mbiyon oɗon njiɗi faamtindaade ko o haalannoo koo. Minen, miɗen lanndinii faa min mbara mo gila mo yottaaki. 
\p  
\v 16 Baaɗii Pool gorko nani haala gaddal ngal, yehi to huɓeere too, naati, humpiti Pool.  
\v 17 Pool noddi gooto e mawɓe sordaasi'en ɓee, wii ɗum: 
\p —Naɓu oo suka gorko to hooreejo too, sabi won ko o yiɗi haalande ɗum. 
\p  
\v 18 Mawɗo sordaasi'en oo naɓi mo to hooreejo muuɗum too, wii ɗum: 
\p —Nanngaaɗo biyeteeɗo Pool oo noddi kam, ɲaagii kam mi wadda oo suka gorko to maa, sabi won ko oon yiɗi haalande ma. 
\p  
\v 19 Hooreejo oo nanngi junngo makko, sawdintini mo, wii: 
\p —Koɗum kaalantaa kam? 
\p  
\v 20 O wii ɗum: 
\p —Yahuudiyankooɓe kaaldii, kawrii, ndaardete janngo yalla aɗa waddana ɗum'en Pool yeeso waalde Saahiiɓe ɓee, ɓe nanndinkinoo e yiɓɓe faamtindaade ko o haalannoo koo.  
\v 21 Pati njaɓanaa ɓe! Sabi ko ɓuri worɓe capanɗe nayon e maɓɓe ana ɲugganii mo, kunike ɲaamataa njarataa so mbaraali mo. Ɓe lanndinike, eɓe ndoomi yamiroore maa. 
\p  
\v 22 Hooreejo oo wii suka gorko oo: 
\p —Pati haalan fay gooto a haalanii kam ɗum. 
\p O yoppi ɗum witti. 
\s1 No Pool neldiraa Kaysariya 
\p  
\v 23 Caggal ɗum, o noddi mawɓe sordaasi'en makko ɗiɗon, o wii ɗum'en: 
\p —Mooɓtee worɓe teemeɗe ɗiɗon e waɗɗiiɓe pucci capanɗe njeɗɗon, kaɲum e teemeɗe ɗiɗon jom'en gaawe. On fuu, lanndinee yaade Kaysariya wakkati jeenaɓo jemma.  
\v 24 Kaɓɓee pucci faa naɓiron Pool e dow jam, to Filikus goforneer oo too. 
\p  
\v 25 Hooreejo oo winndi oo ɓataaki: 
\b  
\mi  
\v 26 Miin, Kalawdiyus Lisiyas, miɗo jowte, aan Filikus goforneer tedduɗo oo. 
\pi1  
\v 27 Gorko mo neldu-maa-mi oo, \w Yahuudiyankooɓe\w* nanngunoo ɗum, anniyii warde ɗum. Nde kumpitinoo-mi o \w Romanke\w* ndee, naatu-mi hen, miin e fedde sordaasi'en ndee, mbiltu-moo-mi.  
\v 28 Nde wonnoo miɗo yiɗi faamde ko ɓe ngullanirii mo ndee, ngaddu-moo-mi yeeso \w waalde Saahiiɓe\w* maɓɓe.  
\v 29 Taw-mi banngal sariya maɓɓe tan ɓe ngullanirii mo, kaa ko o wullanaa e muuɗum koo, waawaa waddande mo wareede naa uddeede.  
\v 30 Caggal ɗum, martu-mi kumpa Yahuudiyankooɓe ndawridii faa nannga mo. Ɗum waɗi so neldu-maa-mi mo ɗon e ɗon, njamir-mi wullaniiɓe mo ɓee duu njaha to maa. 
\b  
\p  
\v 31 Sordaasi'en ɓee ngaɗi ko njamiraa koo, ɓami Pool ley jemmaaku, naɓi ɗum faa Antibatiris.  
\v 32 Janngo mum, sordaasi'en yaarannooɓe koyɗe ɓee mbirfitii to huɓeere too, ɗaldi Pool waɗɗiiɓe pucci ɓee njottinoya ɗum.  
\v 33 Nde ɓeen njottinoo Kaysariya ndee, ndokki goforneer oo ɓataaki oo, kolli ɗum Pool.  
\v 34 Nde kaananke oo janngi ɓataaki oo ndee, lamndii hoto o jeyaa. Nde o nani Silisi Pool jeyaa ndee,  
\v 35 o wii ɗum: 
\p —So wullaniiɓe ma ɓee ngarii, mi nanan haala maa. 
\p O yamiri oon mooɓtoyee to suudu laamordu \w Hirudus\w* too. 
\c 24  
\s1 No Pool wulliranaa to Filikus 
\p  
\v 1 Balɗe joy caggal muuɗum, Ananiyas \w Jottinoowo Sadaka\w* Mawɗo oo yottii Kaysariya ana wondi e yoga e mawɓe ɓee, kaɲum e \w dunkee sariya\w*\w Romankooɓe\w* biyeteeɗo Tartulus. Ɓe ngullanii Pool to goforneer oo.  
\v 2 Nde Pool noddaa ndee, Tartulus fuɗɗi wullanaade mo yeeso kaananke oo, wii: 
\p —Filikus kaananke tedduɗo, laamu maa waddanii min jam ɓooyɗo, kasen ɲeeɲal maa waylitii leɲol ngol sanne.  
\v 3 Ɗum fuu saabe maa min keɓiri tatteeji fuu, min njettii ma sanne.  
\v 4 Mi yiɗaa joonnde ndee juuta, kaa miɗo ndaarde saabe moƴƴuki maa, kettinano-ɗaa min seeɗa.  
\v 5 Min tawii oo ɗoo gorko yo bonɗo sanne, gaddoowo fitina hakkunde \w Yahuudiyankooɓe\w* wonɓe e aduna oo ɓee fuu. O hooreejo diina Nasaraatunkooɓe oo.  
\v 6 O naatii e soɓinde \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, ɗum nee min nanngii mo. [  
\v 7 \f + \fr 24:7 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 7:\fq Miɗen njiɗi sarde mo sariya amen, tawi Lisiyas hooreejo sordaasi'en oo ittirii mo e juuɗe amen semmbe, yamiri wullaniiɓe mo ɓee ngara yeeso maa.\f*]  
\v 8 Aan e hoore maa, lamndo-ɗaa mo, paamaa ko min ngullanirii mo koo fuu. 
\p  
\v 9 Yahuudiyankooɓe tawdaaɓe e makko ɓee mbii non jaati worri. 
\p  
\v 10 Nde goforneer oo hokkunoo Pool haala ndee, jaabii: 
\p —Miɗo anndi waɗii duuɓi aɗa sara ngol leɲol. Ɗum waɗi so miɗo seyoroo liddi am ɗii.  
\v 11 Ɓuraa balɗe sappo e ɗiɗi ko ngar-mi \w Urusaliima\w* faa mi rewa Laamɗo. So a taykiima, aan e hoore maa, a tawan hono non worri.  
\v 12 Fay gooto tawaali kam miɗo hiitondira e neɗɗo naa miɗo jirkita jamaa, wanaa e ley Suudu Dewal Mawndu nduu, wanaa e ley cuuɗi \w baajorɗi\w*, wanaa e ley ngalluure ndee.  
\v 13 Ɓe mbaawaa tabintinde ko ɓe ngullanirii kam e muuɗum jooni koo.  
\v 14 Kaa miɗo jaɓi yeeso maa: miɗo rewri Laamɗo njaatiraaɓe meeɗen oo diina mo ɓe mbiyata diina peneejo oo. Miɗo goonɗini ko winndaa e Tawreeta Muusaa koo e ko winndaa e dewte annabaaɓe koo fuu.  
\v 15 Kasen duu miɗo fawi jikke am e Laamɗo mo ɓe pawi jikke maɓɓe e muuɗum kamɓe duu oo, o wuurtinan fooccitiiɓe e ɓe pooccitaaki fuu.  
\v 16 Ɗum saabii so tiinnitii-mi yalla ana laatanoo kam hakkille baaltiiɗo ɲannde fuu ko waldaa e feloore yeeso Laamɗo e yeeso yimɓe. 
\p  
\v 17 Caggal duuɓi keewɗi, ngartu-mi faa mi waɗana yimɓe am dokke, mi itta \w sadakaaji\w*.  
\v 18 E ley majjum ɓe tawi kam e ley Suudu Dewal Mawndu nduu caggal mi sennaama, mi waldaa e jamaa, mi waldaa e dillere.  
\v 19 Yoga e Yahuudiyankooɓe leydi Asiya wonnooɓe ɗon, ɓeen kaannoo warde wullanaade kam yeeso maa, so tawii won ko ɓe ngullantoo kam.  
\v 20 Naa ɓee ɗoo, kaɲum e hoore mum'en kaala boofi ɗi njii e am nde ndarinoo-mi yeeso \w waalde Saahiiɓe\w* ndee,  
\v 21 so wanaa konngol gootol ngol ndarii-mi so ngullu-mi, mbii-mi: «Saabe immital maayɓe carirton kam hannde!» 
\p  
\v 22 Nde Filikus nannoo ɗum ndee, riiwti ɓe e dow no mo anndiri diina oo. O wii: 
\p —So Lisiyas hooreejo oo warii, mi saran haala mooɗon kaa. 
\p  
\v 23 O yamiri mawɗo sordaasi'en oo hayba Pool, waɗana ɗum mosolaa, pati haɗa fay gooto e yiɓɓe muuɗum ɓee gollande ɗum naa warde e muuɗum. 
\p  
\v 24 Balɗe seeɗa caggal muuɗum, Filikus wardi e jom suudu muuɗum Yahuudiyanke biyeteeɗo Durusilla. O neli Pool waddoyee, o nanii ana haala haala goonɗinal Iisaa \w Almasiihu\w*.  
\v 25 Kaa nde Pool haalannoo haala fooccitaare e nantaare e sariya garoowo ndee, Filikus huli, wii: 
\p —Jooni kaa, gasii, yaa! Nde keɓindii-mi fuu, mi nodditete. 
\p  
\v 26 O miilii Pool hokkan mo kaalisi. Ɗum saabii so omo nodda ɗum cili keewɗi faa ɓe ngaajodoo. 
\p  
\v 27 Kaa nde ɗum heɓunoo duuɓi ɗiɗi ndee, Porsiyus Festus loomtii Filikus, laatii kaananke. Nde wonnoo Filikus ana yiɗi seynude Yahuudiyankooɓe ɓee, yoppi Pool e ley kasu oo. 
\c 25  
\s1 No Pool ɲaagorii sariya mum naɓee to kaananke Roma 
\p  
\v 1 Balɗe tati caggal ko Festus wari e ley leydi ndii koo, iwi Kaysariya, yehi \w Urusaliima\w*.  
\v 2 Ɗon, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* ngari to makko ngullitanii Pool. Ɓe ndaardi mo soobee  
\v 3 o hokka ɓe Pool, ɓe ngadda ɗum Urusaliima, sabi eɓe tewta no ɓe njanira mo, ɓe mbara mo.  
\v 4 Festus wii Pool ana uddii kasu Kaysariya too, kanko e hoore makko o birfitotooɗo ton law.  
\v 5 O wii: 
\p —Mawɓe mooɗon ngara njaada e am Kaysariya, ngullanoo gorko oo so tawii won ko waɗi. 
\p  
\v 6 Festus faɓɓidaali e maɓɓe ko ɓuri balɗe jetti naa sappo, caggal ɗum, o regii o feewi Kaysariya. Janngo mum, o jooɗoyii to sarirde too, o yamiri Pool waddee.  
\v 7 Nde Pool yottii ndee, Yahuudiyankooɓe iwɓe Urusaliima ɓee pilii ɗum, kappi ɗum kuɗɗe bonɗe keewɗe, ɗe ngalaa daliili.  
\v 8 Pool jaabii, ana wiya: 
\p —Mi meeɗaali tooɲude, wanaa sariya Yahuudiyankooɓe oo, wanaa \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, wanaa kaananke \w Roma\w* mawɗo oo. 
\p  
\v 9 Nde wonnoo Festus ana yiɗi seynude Yahuudiyankooɓe ɓee, lamndii Pool, wii: 
\p —Aɗa jaɓa yaade Urusaliima faa miin e hoore am mi saroya ton kabaaru maa oo naa? 
\p  
\v 10 Pool wii: 
\p —E sarirde kaananke Roma mawɗo ngon-mi, ɗo kaan-mi sareede ɗoo. Mi tooɲaali Yahuudiyankooɓe ɓee, no aan e hoore maa anndir-ɗaa ɗum nii.  
\v 11 So tawii miin tooɲi, mi waɗii ko foti warde kam, mi salataako wareede. Kaa so fay huunde e ko ɓe kappi kam koo wanaa goonga, fay gooto waawaa wattude kam e juuɗe maɓɓe. Sariya am ɓettinee, yaha to kaananke Roma mawɗo oo. 
\p  
\v 12 Caggal nde Festus haaldi e howruuɓe muuɗum, jaabii, wii: 
\p —Sariya maa ɓettinee to kaananke Roma mawɗo njiɗ-ɗaa, ɗum nee, a ɓettinte yaade to kaananke Roma mawɗo! 
\s1 No Pool waddiraa yeeso Agirippa e Barniki 
\p  
\v 13 Balɗe seeɗa caggal muuɗum, \w Agirippa\w* kaananke oo e Barniki ngari Kaysariya jowtude Festus.  
\v 14 Nde ɓe paɓɓunoo ɗon balɗe seeɗa ndee, Festus haalani kaananke oo haala Pool, wii: 
\p —Won gorko mo Filikus yoppi ɗoo e kasu.  
\v 15 Nde njaa-mi \w Urusaliima\w* ndee, hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* e mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w* kaalanii kam haala makko, ɲaagiima mi sara mo.  
\v 16 Njaabii-mi ɓe: \w Romankooɓe\w* neesoraaki sarde neɗɗo tawee jooddaaki e happuɓe ɗum ɓee, jaaboo ɗum'en.  
\v 17 Nde ɓe mooɓtinoo so ɓe ngari ɗoo ndee, miin nee, mi neemtinaali fay huunde. Janngo mum, njooɗoyii-mi to sarirde too, njamir-mi gorko oo waddee.  
\v 18 Nde wullaniiɓe mo ɓee ndarii bannge makko ndee, ngaddaali fay feloore wootere e ko miilannoo-mi koo.  
\v 19 Ɓe ngaddi e makko haalaaji banngal diina maɓɓe, kaɲum e gooto biyeteeɗo Iisaa maayɗo, mo Pool wiyata ana wuuri oo.  
\v 20 Miin nii, haala wa'uka nii ana wemmbi kam, ɗum waɗi so lamndi-moo-mi yalla omo jaɓa saroyeede Urusaliima naa?  
\v 21 Kaa o ɲaagiima kabaaru makko wattee e juuɗe kaananke mawɗo oo, ndennoo njamir-mi o haybee ɗoo faa mi heɓa neldude mo kaananke Roma mawɗo oo. 
\p  
\v 22 Agirippa wii Festus: 
\p —Miɗo yiɗi hettinaade oo gorko, miin e hoore am. 
\p Festus wii: 
\p —A hettinto mo janngo. 
\p  
\v 23 Janngo mum, Agirippa e Barniki ngardi e fuukinaare mawnde, naati e ley sarirdu nduu, kamɓe e hooreeɓe sordaasi'en ɓee e mawɓe ngalluure ndee. Festus yamiri Pool waddee.  
\v 24 Festus wii: 
\p —Agirippa kaananke e deental tawaaɓe ɗoo! On njii oo gorko. Yahuudiyankooɓe fuu ngullanike mo ga am ley Urusaliima e ɗoo fuu, eɓe ngulla eɓe mbiya o haanaa yoppeede o wuura.  
\v 25 Miin e hoore am, mi tawii o waɗaali fay huunde ko haani warde mo. Kaa nde wonnoo kanko e hoore makko o ɲaagiima sariya makko ɓettinee, naɓee to kaananke Roma mawɗo oo, mi fellisii neldude mo ton.  
\v 26 Mi walaa taƴoral fuu e makko ko kaan-mi winndude e kaananke oo. Ɗum waɗi so ndarnu-moo-mi yeeso mooɗon on fuu, faa ɗum teeŋa e maa, aan Agirippa kaananke oo, yalla so en kettinike haala makko, miɗo heɓa ko mi winnda.  
\v 27 Sabi ɗum gasataa no kasunke neldirtee kaananke mawɗo oo tawee ko nanngiraa koo hollitaaka faa laaɓa. 
\c 26  
\p  
\v 1 \w Agirippa\w* wii Pool: 
\p —A hokkaama haala, haal haala maa. 
\p Nden, Pool hunci junngo, jaabii, wii: 
\p  
\v 2 —Agirippa kaananke, mi seyorike hujjaade yeeso maa hannde ko \w Yahuudiyankooɓe\w* ngullanirii kam koo fuu.  
\v 3 Sabi aɗa anndi neesuuji Yahuudiyankooɓe e haalaaji muuɗum'en fuu. Saabe majjum miɗo ɲaage, muɲaa, kettinano-ɗaa kam. 
\p  
\v 4 Yahuudiyankooɓe fuu ana anndi no nguurdu-mi gila mi cukalel tusukel. Eɓe anndi no ngorrunoo-mi e ley suudu baaba am e ley \w Urusaliima\w* fuu.  
\v 5 Eɓe anndi gila arannde, so ɓe njaɓii seettaade: miɗo jokki laawol diina amen ɓurngol tiiɗude ngol, miɗo hiisodaa e \w Farisa'en\w*.  
\v 6 Jooni, mi darike faa mi saree saabe mi fawii jikke am dow fodoore nde Laamɗo waɗani njaatiraaɓe meeɗen ndee.  
\v 7 Leɲi meeɗen sappo e ɗiɗi ɗii ana pawi jikke muuɗum e tabital fodoore ndee, ana ndewira soobee jemma e ɲalooma. Kaananke, saabe oo jikke Yahuudiyankooɓe ngullanorii kam!  
\v 8 Ko saabii so onon Yahuudiyankooɓe miil-ɗon Laamɗo waawaa immitinde maayɓe? 
\p  
\v 9 Miin e hoore am, e ɓettaade mi taƴoriino miɗo haani bonnude innde Iisaa Nasaraatunke oo, no laatorii fuu.  
\v 10 Ɗum woni ko ngaɗu-mi Urusaliima. Hooreeɓe \w yottinooɓe sadaka\w* ɓee njarraninoo kam mi udda seniiɓe heewɓe e kasu. Nde ɓe caranoo ɓe wareteeɓe ndee, miɗo yarrii ɗum.  
\v 11 Mi torrii ɓe cili keewɗi e cuuɗi \w baajorɗi\w* ɗii fuu, mi tilsinii ɓe mbonkoo Joomiraaɗo. Torra am e maɓɓe ana mawnunoo sanne faa miɗo tawoyannoo ɓe ley geelle janane. 
\p  
\v 12 Hono non njaaru-mi Damas nde hooreeɓe yottinooɓe sadaka ɓee njarranii kam ndee.  
\v 13 Kaananke, miɗo e laawol wakkati hakkunde naange, njii-mi fooyre ana iwa dow kammu ana filoo kam, miin e yaaduɓe e am ɓee fuu. Fooyre ndee ana ɓuri naange jalbude.  
\v 14 Min fuu, min caami e leydi, nan-mi daande ana wiya kam e ley ibaraninkoore: «Sool, Sool, ko saabii so aɗa torra kam? So ndemoori wii saloto ko nannguɗo ginol mum waɗata fuu, ɓeydan naawnaade.»  
\v 15 Njaabii-mi, mbii-mi: «Aan homo, giɗo Laamɗo?» Joomiraaɗo wii: «Miin, Iisaa mo torru-ɗaa oo.  
\v 16 Imma dara, sabi mi ɓannganii ma mi suɓike ma faa ngollanaa kam, ceedano-ɗaa kam ley ko njii-ɗaa koo e ko anniyii-mi ɓannginanoyde ma caggal hannde.  
\v 17 Mi reenete e Yahuudiyankooɓe e yimɓe \w leɲi goɗɗi\w*, ɓe nelan-maa-mi e muuɗum jooni ɓee,  
\v 18 yalla aɗa feerta gite maɓɓe, ɓe iwa e nimre, ɓe ngarta e fooyre, ɓe iwa e junngo \w Ibiliisa\w*, ɓe ngarta e Laamɗo, ɓe keɓa yaafeede luutti, ɓe ndonida e sennaaɓe ɓee saabe ko ɓe goonɗini kam koo.» 
\p  
\v 19 Kaananke Agirippa, ɗum waɗi so mi salaaki ɗowtanaade ko njii-mi, ko iwrani kam dow kammu koo.  
\v 20 Ɓe miɗo adoo waajaade fuu yo yimɓe Damas e yimɓe Urusaliima e piilol \w Yahuudiya\w* fuu. Caggal ɗum, njokkin-mi hen yimɓe leɲi goɗɗi tuuba, ngarta e Laamɗo, ngolla golleeji kollitooji ɓe tuubii.  
\v 21 Saabe ɗum Yahuudiyankooɓe nanngiri kam ley \w Suudu Dewal Mawndu\w* nduu, tewti warde kam.  
\v 22 Kaa faa hannde, Laamɗo ana reeni kam. Miɗo seettanoo tedduɓe e lo'uɓe. Mi waajataako fay huunde so wanaa ko annabaaɓe e \w Sariya\w* Muusaa kaali waroyan koo:  
\v 23 \w Almasiihu\w* torroto, adoo maayɓe immitaade. Caggal ɗum, o waajoto fooyre, ko wanaa yimɓe meeɗen tan, o waajoto leɲi goɗɗi duu. 
\p  
\v 24 Nde Pool haalata ɗum ndee, Festus jahii jahaango manngo, wii: 
\p —Pool, a haanɗii! Heewgol maa anndal ngol haanɗinii ma! 
\p  
\v 25 Pool jaabii, wii: 
\p —Tedduɗo, mi haanɗaali. Ko kaalan-mi koo yo haalaaji goonɗuɗi, jogiiɗi maanaa.  
\v 26 Agirippa kaananke oo ana anndi kuɗɗe ɗee. Ɗum waɗi so miɗo hoolii haalde ɗum yeeso makko. Sabi miɗo taƴori fay huunde ɲooɓanaali mo hen, sabi ɗum waɗaali e cuucuukka.  
\v 27 Kaananke! Aɗa goonɗini annabaaɓe naa? Miɗo anndi aɗa goonɗini! 
\p  
\v 28 Agirippa wii Pool: 
\p —Seeɗa tan haɗete waɗude kam neɗɗo Iisaa. 
\p  
\v 29 Pool jaabii, wii: 
\p —Yaawi taaɗi fuu, mi ɲaagoto Laamɗo faa aan e hettintooɓe kam jooni ɓee fuu laato-ɗon ko ngon-mi koo, tawee ɓoggol e calali ngalaa e mon. 
\p  
\v 30 Kaananke oo e goforneer oo e Barniki e jooddinooɓe e muuɗum'en ɓee fuu immii.  
\v 31 Nde ɓe njalti suudu nduu ndee, eɓe mbiyondira: 
\p —O waɗaali ko haani warde mo naa ko haani uddude mo kasu. 
\p  
\v 32 Agirippa wii Festus: 
\p —Omo waawnoo yoppiteede so o wiyaalino sariya makko ɓettinee naɓee to kaananke \w Roma\w* mawɗo oo. 
\c 27  
\s1 No Pool neldiraa Roma 
\p  
\v 1 Nde yaarugol amen Italiya laana tabitinnoo ndee, Pool e kasunkooɓe woɓɓe ngaɗaa e junngo mawɗo sordaasi'en biyeteeɗo Yuliyus, jeyaaɗo e fedde sordaasi'en kaananke \w Roma\w* mawɗo oo.  
\v 2 Min naati laana geeci iwka Adaramatiya njahoowa so ana faŋa ley leydi Asiya, min ndeerti. Miɗen ngondi e Aristarka gorko Makedoniyanke iwoowo Tesaloniiki.  
\v 3 Janngo mum, min njottii Sidon. Yuliyus waɗani Pool mosolaa, duŋanii ɗum yaha to yiɓɓe mum yalla ana paaboroo ɗum ko hasindini e mum.  
\v 4 Nde min iwi ɗon ndee, min ɓattitii fonngo ruunde Kiprus, sabi e henndu min peewtunoo.  
\v 5 Min lummbiri maayo geeci ngoo hedde Silisi e Pamfiliya, min njottii Mira ley leydi Lisiya.  
\v 6 Ɗon, mawɗo sordaasi'en oo heɓani min laana iwka Aleksandiri ana fa'i Italiya, naanni min hen. 
\p  
\v 7 Balɗe kuurɗe laana amen kaa waɗi ana yaara seese. Semmbe e doole min njottorii daŋŋeere Kinidus. Nde wonnoo henndu nduu haɗii min yawtude ndee, min lummbiri Salmone. Gila ɗon min takkii e fonngo ruunde Kereta.  
\v 8 Nde min ƴaɓɓorinoo ɗon semmbe e doole ndee, min ngari e nokku biyeteeɗo Hoɗorde Lobbere nde woɗɗaa e ngeenndi Lasiya. 
\p  
\v 9 Nde wonnoo min paɓɓii sanne ndee, dawirde laana geeci hulɓiniima sabi ɲannde hooreteende ɓettike, jaangol ngol duu fuɗɗii. Pool ana jeertina ɓe,  
\v 10 ana wiya: 
\p —Sakiraaɓe, mi yii ngol ɗoo dawol yo keewoowol kunkooji e mursee, wanaa laana kaa e kaaki ɗii tan, ana waawi laataade yonkiiji men duu. 
\p  
\v 11 Kaa mawɗo sordaasi'en oo, haala mawɗo laana oo kaɲum e joomiika ɓuri hoolaade, diina ko Pool haali koo.  
\v 12 Daŋŋeere nde ɓe ngoni e muuɗum ndee, welaa dabbunde, ɗum waɗi so ɓurɓe heewde e wonɓe e laana ɓee mbii ɓe njaha ɓe tewta yottaade Feniksa, daŋŋeere Kereta fewtunde e soɓɓundu hiirnaange ɓaleeri e soɓɓundu hiirnaange saahal, yalla eɓe ndabba ton. 
\p  
\v 13 Nde henndu iwrundu ɓaleeri fuɗɗi mooyde ndee, ɓe cikki ɓe mbaawan yottinde faandaare maɓɓe ndee. Ɓe ŋabbini torooje ɗee, ɓe takkii e fonngo Kereta, ɓe mbirfitii.  
\v 14 Kaa caggal ɗum seeɗa, henndu mawndu wiyeteendu henndu funnaange saahal iwri to ruunde too, jippii.  
\v 15 Laana kaa hayti, min ndonki haɗude henndu nduu naɓude ka. Ɗum waɗi so min acci ka doya.  
\v 16 Nde min ɓettotoo duungel tusukel biyeteengel Kawda ndee, duungel ngel huuri min seeɗa e henndu, min cippiri ɗon e laanawel tusukel ngel, min kewti ngel.  
\v 17 Nde ɓe ɓamtunoo ngel ndee, ɓe ɓami ɓoggi, ɓe cacci e laana mawka kaa. Ko ɓe kuli pati ɓe njanoy e soɓɓundu Sirta koo, ɓe jippini wiir oo, ɓe njoppi eka doya.  
\v 18 Henndu nduu wibbi semmbe. Ɗum waɗi so janngo mum ɓe puɗɗi tippaade donngal laana kaa.  
\v 19 E ɲalooma tataɓo oo, ɓe mbedorii juuɗe maɓɓe kaaki laana ɗii.  
\v 20 Balɗe kuurɗe naange e koode fuu njiyataake. No henndu nduu foti mawnude, min taƴi jikke amen fuu e hisude. 
\p  
\v 21 Nde wonnoo yimɓe ɓee paɓɓii keɓaali ko ɲaama, Pool darii hakkunde maɓɓe, wii: 
\p —So on njaɓiino haala am on iwaalino Kereta, ɗii kunkooji e oo mursee hewtataakono en.  
\v 22 Jooni, miɗo haalana on: ceyee, sabi fay gooto e mooɗon yonki muuɗum mursataake, laana kaa tan mursetee.  
\v 23 Jemma hanken, \w malaa'ika\w* iwrii to Laamɗo mo ndewan-mi oo warii e am,  
\v 24 wii kam: «Pool, pati hul, a daroto yeeso kaananke Roma mawɗo oo, Laamɗo reenete aan e dawduɓe e maa ɓee fuu.»  
\v 25 Ndennoo, tiinnee, sabi miɗo hoolii ko Laamɗo haalani kam koo, hono non jaati worrata,  
\v 26 kaa waajibi en njanoyan e ruunde. 
\p  
\v 27 E ley jemma sappo e nayaɓo oo, nde min ndoydata e geeci Adiriyatiki ndee, wakkati hejjere jemma donnooɓe laana kaa ɓee cikki ɓadike fanndude.  
\v 28 Ɓe tippii ɓoggol kaɓɓaangol ko teddi, ɓe tawi luggeendi ndii yo hakke darɗe noogay. Ɓe njehi yeeso seeɗa, ɓe tippii kasen, ɓe tawi luggeendi ndii yo hakke darɗe sappo e joy.  
\v 29 Ko ɓe kuli pati ɓe njanoy e kaaƴe koo, ɓe njippini torooje nay caggal laana kaa, eɓe ndoomi beetee.  
\v 30 Nde wonnoo donnooɓe laana kaa ɓee ana njiɗunoo soɓɓitaade, ɓe njippini laanawel pamarel ngel e ndiyam, ɓe mbii eɓe ɲiɓoya torooje to yeeso laana kaa too.  
\v 31 Pool wii mawɗo oo e sordaasi'en ɓee: 
\p —So yimɓe ɓee keddaaki e ley laana kaa, onon, on ndaɗataa. 
\p  
\v 32 Nden sordaasi'en ɓee taƴi ɓoggi nanngunooɗi laanawel pamarel ngel ɗii, njoppi ngel doyi. 
\p  
\v 33 Nde ɓadinoo weetude ndee, Pool ndaardi ɓe fuu ɓe ɲaama, wii: 
\p —Hannde woni balɗe sappo e nay oɗon kettii on ɲaamaali fay huunde.  
\v 34 Ɗum waɗi so miɗo ndaarda on ɲaamon, yalla oɗon ndaɗa, sabi fay gooto e mooɗon leeɓol hoore muuɗum solataa so saama. 
\p  
\v 35 Nde o haalnoo ɗum ndee, o ɓami buuru, o yetti Laamɗo yeeso maɓɓe ɓe fuu, o helti, o fuɗɗi ɲaamde.  
\v 36 Nden ɓe fuu ɓe ceyii, kamɓe duu ɓe ɓami ɓe ɲaami.  
\v 37 Minen wonɓe ley laana kaa ɓee, min yimɓe teemeɗe ɗiɗon e capanɗe njeɗɗon e njeegom.  
\v 38 Nde ɓe ɲaamnoo faa ɓe kaari ndee, ɓe ɓami caakuuji alkama gonɗi e laana kaa ɗii, ɓe tippii ɗi ley geeci yalla eɗum hoyfina ka. 
\p  
\v 39 Nde weetunoo ndee, ɓe coynii leydi, kaa ɓe annditaali ndi. Ɓe njii soɓɓundu e fonngo muuɗum. Ɓe kawri ɓe naɓan ton laana kaa so ɓe mbaawii.  
\v 40 Ɓe taƴi torooje ɗee, ɓe njoppi ɗe ley ndiyam ɗam, ɓe njorŋini ɓoggi kummbeeje gurfirɗe ɗee. Caggal ɗum, ɓe piilti wiir oo, ɓe ŋabbini ɗum to hoore laana too, yalla henndu nduu ana dunƴira ka yeeso. Ɓe peewi fonngo ngoo.  
\v 41 Ɓe porri e siwre, laana kaa higgi. Becce makka ɲiɓii e ley njaareendi ndii faa ka ronki dillinaade, bempeeje keli laaci makka. 
\p  
\v 42 Sordaasi'en ɓee anniyii warde kasunkooɓe ɓee pati fay gooto e maɓɓe yinoo so doga.  
\v 43 Kaa nde wonnoo mawɗo sordaasi'en oo ana yiɗi danndude Pool, haɗi ɓe waɗude anniya maɓɓe oo, yamiri waawɓe yinaade ɓee adoo fiyaade e ndiyam ƴeentoya,  
\v 44 heddiiɓe ɓee, yoga muuɗum'en nanngi bamuuje laana kaa, yoga nanngi taƴe makka. Hono nii ɓe fuu ɓe njottorii njoorndi e jam. 
\c 28  
\p  
\v 1 Nde min ndaɗi ndee, min nani ruunde ndee Malta wiyetee.  
\v 2 Hoɗuɓe ɗon ɓee njaɓɓorii min caahu mawɗo. Nde wonnoo oon wakkati kammu ana toɓa jaangol ana woodi, ɓe kuɓɓi yiite, ɓe njaɓɓii min faa min ƴuwloo.  
\v 3 Pool mooɓi leɗɗe, wedii e yiite ngee. Nguleefi kii yaltini e majje mboddi, ndi soppi junngo makko.  
\v 4 Nde hoɗuɓe ɗon ɓee njii mboddi ndii ana weelta e junngo Pool ndee, mbiyondiri e ko'e muuɗum'en: 
\p —Taƴoral oo gorko yo barɗo hoore, taweede o daɗii to geeci too fuu, hakkeeji makko ɗii accataa mo wuura. 
\p  
\v 5 O ficci mboddi ndii e yiite ngee, ɗum torraali mo fay huunde.  
\v 6 Ɓe miili o ɓuutan naa o saama ɗon e ɗon o maaya. Kaa nde ɓe kettinoo faa ɓooyi ndee, ɓe njii ɗum torriraali mo fay huunde, hakkillaaji maɓɓe mbaylitii e makko, ɓe mbii o gooto e laamɗo'en ɓee. 
\p  
\v 7 Publiyus, hooreejo ruunde ndee oo, ngesa muuɗum ana e sera nokkuure ndee. O jaɓɓiima min faa gasi, o jippini min, o saahii e amen, min ngaɗi to makko balɗe tati.  
\v 8 Hawri baaba Publiyus ana lelii sellaa, jontaaɗo, reedu muuɗum ana doga ƴiiƴam. Pool yehi to makko, \w duwii\w*, fawi juuɗe muuɗum e makko, sellini mo.  
\v 9 Nde ɗum waɗunoo ndee, ɲawɓe wonɓe e ruunde ndee ɓee ngari, cellinaa.  
\v 10 Ɓe teddini min teddeengal manngal. Nde min njahata ndee, ɓe njooɓini min ko min kasindini e mum fuu. 
\s1 No Pool dawiri iwde Malta yaade Roma 
\p  
\v 11 Caggal lebbi tati, min naati e laana iwka Aleksandiri, ndabbunooka e ruunde ndee kaa, min mbitti. Eka ɲeɲaa ɲeɲugol Tooruuji Puneeji.\f + \fr 28:11 \ft E oon jamaanu, summbooɓe laanaaji mbii kanji ndeenata ɗum'en.\f* 
\v 12 Min njottii ngeenndi mbiyeteendi Sirakusa, min ngaɗi ɗon balɗe tati.  
\v 13 Min naati ɗon, min takkii e fonngo geeci faa Regiyus. Janngo mum, henndu ɓaleeri wifi. E ley balɗe ɗiɗi min njottii Potiyoli.  
\v 14 Min tawi ton sakiraaɓe, ndaardi min paɓɓana ɗum'en yontere. Hono nii min njottorii \w Roma\w*.  
\v 15 Nde wonnoo sakiraaɓe wonɓe Roma ɓee nanii garol amen, ngarii faa sakoro Abiya e nokku biyeteeɗo Jippule Tati sakkitaade min. Nde Pool yiinoo ɓe ndee, yetti Laamɗo, ɓeydorii cuusal.  
\v 16 Nde min njottii Roma ndee, Pool duŋanaa jippoo feere muuɗum, kaɲum e sordaasi kayboowo ɗum oo. 
\s1 No Pool waajorii ley Roma 
\p  
\v 17 Balɗe tati caggal muuɗum, Pool noddi mawɓe \w Yahuudiyankooɓe\w*. Nde ɓe mooɓtinoo ndee, o wii ɓe: 
\p —Sakiraaɓe! Mi waɗaali fay huunde ko luuttondirta kam e yimɓe meeɗen ɓee naa aadaaji njaatiraaɓe meeɗen ɗii, kaa mi nanngaama \w Urusaliima\w*, mi wattaama e juuɗe \w Romankooɓe\w*.  
\v 18 Nde ɓeen ƴeewi kabaaru am ndee, njiɗiino yoppude kam, sabi ɓe tawaali e am fay daliili gooto kaanɗo warde kam.  
\v 19 Kaa kammari Yahuudiyankooɓe ɓee caliima mi yoppitee, ɗum waddani kam ɲaagaade sariya am ɓettinee naɓee to kaananke Roma mawɗo oo, tawee mi happaali leɲol am ngol fay huunde.  
\v 20 Ɗum waɗi so noddu-mi on yalla miɗo yiya on mi haalana on. Miɗo haɓɓorii ɗii calali saabe mo \w Israa'iilankooɓe\w* pawi jikke e muuɗum oo. 
\p  
\v 21 Ɓe mbii mo: 
\p —Min keɓaali ɓataaki iwɗo \w Yahuudiya\w* kaaloowo haala maa. Kasen duu fay gooto e sakiraaɓe ɓee waraali humpita min naa haala ko boni ko ngaɗ-ɗaa.  
\v 22 Kaa miɗen njiɗi kaalanaa min ko njii-ɗaa e hakkille maa, sabi miɗen anndi diina mo njokku-ɗaa oo ana luurraa ley nokkuuje ɗee fuu. 
\p  
\v 23 Ɓe cartanii mo nde ɓe ngartata. Ɲalaande ndee yottii, heewɓe ngari kawriti to jippunde makko too. Gila beetee kecco faa caggal kiraaɗe omo waajoo ɓe, omo fammina ɓe haala \w Laamu Laamɗo\w*. Omo dallinoroo \w Tawreeta\w* Muusaa e dewte annabaaɓe haala Iisaa.  
\v 24 Yoga e maɓɓe jaɓi ko o haali koo, yogaaɓe njaɓaali.  
\v 25 Nde ɓe caakotoo, tawi ɓe nganaa hawruɓe ndee, Pool ɓeydi hen konngol gootol, wii: 
\p —\w Ruuhu Ceniiɗo\w* haalii goonga nde yottiniri haala annabi \w Esaaya\w*, nde oon wii njaatiraaɓe mooɗon: 
\q1  
\v 26 «Yaa to ngol leɲol mbiyaa ɗum: 
\q1 On kettinto faa palon noppi, kaa on paamataa. 
\q2 On ƴeewan faa puttinon gite, kaa on njiyataa. 
\q1  
\v 27 Sabi ngol leɲol ɓernde mum yoorii. 
\q2 Ɓe cukkii noppi maɓɓe, ɓe mbumnii gite maɓɓe, 
\q1 pati gite maɓɓe njiya, pati noppi maɓɓe nana, 
\q2 pati hakkillaaji maɓɓe paama, 
\q1 sako ɓe ngarta mi sellina ɓe.»\f + \fr 28:27 \ft Esaaya 6.9-10\f* 
\m  
\v 28 Pool jokkini hen, wii: 
\p —Anndee, kisindam Laamɗo neldaama ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe. Kamɓe ɓe kettinto! [  
\v 29 \f + \fr 28:29 \ft E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 29:\fq Nde Pool haalnoo ɗii haalaaji ndee, Yahuudiyankooɓe ɓee mbitti ana ndukida hakkunde mum'en semmbe.\f*] 
\p  
\v 30 Pool waɗii duuɓi ɗiɗi kiɓɓi e ley suudu hasunoo nduu. Ɗon o silminannoo warannooɓe ƴeewde mo ɓee fuu,  
\v 31 omo waajoo Laamu Laamɗo, omo jannginira cuusal kabaaru Iisaa \w Almasiihu\w* Joomiraaɗo oo, walaa kaɗuɗo mo.