\id 1TI  
\h 1 Timote 
\toc1 Ɓataaki Pool arano faade e Timote 
\toc2 1 Timote 
\toc3 1Ti. 
\mt2 Ɓataaki Pool arano faade e 
\mt1 Timote 
\c 1  
\p  
\v 1 Oo ɓataaki ga am iwri, miin Pool \w nelaaɗo\w* Iisaa \w Almasiihu\w* e dow yamiroore Laamɗo kisinoowo en oo e dow yamiroore Iisaa Almasiihu jikke men oo.  
\v 2 Aan Timote, a ɓiyam jaati e ley goonɗinal, miɗo jowte. Yo \w Baabiraaɗo\w* men Laamɗo e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu njurme, ndokke moƴƴere e jam. 
\s1 Haala fammingol ngol walaa nafaa 
\p  
\v 3 Timote, hedda ngeenndi Efeesu hono no njamir-maa-mi nde njahan-mi Makedoniya ndee nii, yalla aɗa haɗa yogaaɓe jannginde ko luuttondiri e waaju men oo  
\v 4 hono taali e mantoragol dammbe ngol walaa ɗo haaɗi. Ɗee kulle jeddi tan ngaddata, nafataa no Laamɗo fodirnoo hisinirde yimɓe e ley goonɗinal nii.  
\v 5 Sabi faandaa yamiroore ndee yo jilli iwooji e ɓernde laaɓunde e hakkille baaltiiɗo kaɲum e goonɗinal ngal waldaa e naafigaaku.  
\v 6 Won yogaaɓe celii e faandaa oo, njokkii haalaaji ɓoli.  
\v 7 Heɓude laataade jannginooɓe Sariya Laamɗo tan ɓe tewtata, kaa ɓe paamataa, wanaa ko ɓe kaalata koo wanaa ko ɓe tilsinta koo. 
\p  
\v 8 Eɗen anndi Sariya oo ana moƴƴi, so golliraama golle Sariya.  
\v 9 Paamen Sariya Laamɗo oo wanaa fooccitiiɓe ɓee waɗanaa. Ɓe o waɗanaa dee, bonɓe e saliiɓe, yeddooɓe e luuttooɓe, ɓe teddinaali ko senii e ɓe teddinaali Laamɗo, warooɓe inna mum'en e abba mum'en e yuppooɓe ƴiiƴam yimɓe woɓɓe  
\v 10 e jeenooɓe e luuɗunkooɓe e soodooɓe yimɓe so cootta ɗum'en e fenooɓe e hunotooɓe dow pene – Sariya oo darniraama faa sakkoo huunde fuu ko luuttondirta e waaju celluɗo oo.  
\v 11 Oo waaju ana hawra e \w Kabaaru Lobbo\w* mo kalfinaa-mi ɓannginɗo teddeengal Laamɗo Jom mbelko'aaku oo. 
\s1 No Pool yettiri Joomiraaɗo 
\p  
\v 12 Mi yettii Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w* dokkuɗo kam semmbe oo saabe ko o jogorii kam mi koolniiɗo o watti kam e golle makko koo.  
\v 13 Arannde miɗo bonkotonoo mo, miɗo torrannoo yimɓe makko, miɗo hoynannoo mo. Kaa Joomiraaɗo men oo yurmike kam sabi mi anndaano ko ngollannoo-mi e ley waasude am goonɗinde.  
\v 14 Moƴƴere makko heewi e am sanne, hokki kam goonɗinal e jilli keɓirteeɗi saabe Iisaa Almasiihu.  
\v 15 Miɗo haalane haala koolniika ka yimɓe fuu kaani yarraade: Iisaa Almasiihu warii e aduna oo faa hisina luuttooɓe, miin woni ɓurɗo bonde e maɓɓe.  
\v 16 Kaa ko njurmiraa-mi, miin ɓurɗo bonde oo, yalla Iisaa Almasiihu ana waɗira kam misaalu muɲal mum kiɓɓungal, yalla warooɓe goonɗinde mo ɓee fuu ana keɓa nguurndam nduumiiɗam.  
\v 17 Laamɗo gooto, laamiiɗo duumiiɗo e laamu mum, mo maayataa yiyataake oo yo darja e teddeengal ngoodan mo faa abada abadin. Aamiina! 
\p  
\v 18 Ɓiyam Timote, waaju mo kalfinan-maa-mi oo annii: miccito-ɗaa ko Laamɗo loowi yimɓe haala maa koo. E ley majjum kaɓo-ɗaa hono no sordaasi cuuso haɓortoo nii  
\v 19 tawee e ley goonɗinal e hakkille mo ɲiŋaali ma. Won yoppuɓe oon hakkille, goonɗinal maɓɓe heli hono no laana helirta nii.  
\v 20 Himene e Aleksandere ana njeyaa e maɓɓe. Mi waɗii ɓe fuu e junngo \w Ibiliisa\w* faa ɓe annda ɓe kaanaa bonkaade Laamɗo. 
\c 2  
\s1 Haala duwaawu 
\p  
\v 1 Annii ko adotoo-mi waajaade goonɗinɓe: ɓe ngaɗana yimɓe fuu \w duwaawuuji\w* e ɲaagundeeji e jettooje.  
\v 2 Nduwano-ɗen kaanankooɓe e jom'en doole duu, yalla eɗen nguurda deeƴere e waaltaare e neɗɗaaku e kulol Laamɗo e dow huunde fuu.  
\v 3 Ɗum woni ko moƴƴi ko welata Laamɗo kisinoowo en,  
\v 4 jiɗɗo yimɓe fuu kisa, keɓa anndude goonga.  
\v 5 Sabi Laamɗo yo gooto, gooto duu woni curoowo hakkunde makko e yimɓe, oo woni Iisaa \w Almasiihu\w* neɗɗo oo  
\v 6 dokkitirɗo hoore mum faa soottitoo yimɓe fuu. Hono nii o famminiri nde wakkati oo yottinoo, Laamɗo ana yiɗi yimɓe fuu kisa.  
\v 7 Ɗum Laamɗo waɗiri kam baajotooɗo e \w nelaaɗo\w* faa mi fammina yimɓe \w ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe\w* ɓee goonɗinal e goonga. Goonga kaalan-mi, mi fenaali. 
\p  
\v 8 Ndennoo, miɗo yiɗi ɗo worɓe kawriti faa ngaɗa duwaawu fuu kuncira juuɗe mum'en ɓerɗe laaɓuɗe, tawee ngaldaa e tikkere naa jeddondiral. 
\s1 No rewɓe kaaniri jokkirde Laamɗo 
\p  
\v 9 Rewɓe duu paroroo kaddule jottiiɗe, tawee e needi e leyɗinkinaare. Pati ɓe coɗoroo moolli e kaŋŋe naa ɲaaƴe, pati ɓe paroroo bagiiji tiiɗuɗi coggu,  
\v 10 yo ɓe paroro golleeji lobbi. Sabi ɗum woni ko hawrata e rewɓe hulɓe Laamɗo.  
\v 11 Yo debbo nantu hunduko mum, tawree ɗowtaare timmunde wakkati nde janngintee ndee.  
\v 12 Mi jaɓanaali debbo jannginde naa ardaade gorko. Ko wajibii e mum dee, tiiɗude e hunduko mum.  
\v 13 Sabi Aadama adii Hawwaa tageede.  
\v 14 Kasen duu wanaa Aadama \w Ibiliisa\w* ƴoɲɲi, debbo oo o ƴoɲɲi so luutti yamiroore Laamɗo.  
\v 15 Kaa ɗum fuu debbo ana hisinee e ɓeynugol, so ana heddii e goonɗinal e jilli e senaare e leyɗinkinaare. 
\c 3  
\s1 No hooreeɓe deental goonɗinɓe kaani worrude 
\p  
\v 1 Kaa haala ana hoolnii: muuyɗo laataade hooreejo deental goonɗinɓe fuu, muuyii golle lobbo jaati.  
\v 2 Ndennoo, ana tilsi hooreejo oo laatoo neɗɗo mo walaa ɲiŋe, jom debbo gooto, nantiiɗo, hakkilante, jom needi, jippinoowo hoɓɓe, baawɗo jannginde,  
\v 3 tawee wanaa jaroowo doro, wanaa kaɓeteeɗo, laatoo newiiɗo, jaajuɗo ɓernde, kaariyante e jawdi jananndi,  
\v 4 kawjiiɗo koreeji mum faa gasi, biiruɗo ɓiɓɓe mum faa ɓe ɗowtanii ɗum e dow teddeengal.  
\v 5 Sabi so neɗɗo waawaali hawjaade koreeji mum, hono hinnortoo deental goonɗinɓe Laamɗo ngal?  
\v 6 Pati tawee joomum yo tuubuɗo ko ɓooyaali nde mawninkinoo so jukkiree no \w Ibiliisa\w* jukkirtee nii.  
\v 7 Ana tilsi kasen wonɓe sella ɓee ceettanoo mo ko moƴƴi, pati o heɓa gacce so piccal Ibiliisa nannga mo. 
\s1 No gollanooɓe deental goonɗinɓe kaani worrude 
\p  
\v 8 Gollanooɓe deental goonɗinɓe ngal ɓee duu ana kaani taweede yo tedduɓe, ngalaa ɓerɗe ɗiɗi, njaɓataa doro jaaloo ɗum'en, ɲaamataa ribaa,  
\v 9 tawa eɓe kaybira goonga tedduɗo gonɗo e goonɗinal oo hakkillaaji ɗi ɲiŋataa ɓe.  
\v 10 Aranel hen fuu, ɓe ƴeewee kori ɓe ngalaa ɲiŋe. So tawii ɓe ngalaa ɲiŋe, nden kaa eɓe mbaawi fuɗɗude laataade gollanooɓe deental goonɗinɓe Iisaa.  
\v 11 Hono non rewɓe ɓee duu tawree teddeengal, tawa ɓe nganaa ɲo'ooɓe yimɓe, ɓe nantiiɓe, hoolniiɓe e banngal huunde fuu.  
\v 12 Gollanoowo deental pati dewla ko ɓuri debbo gooto, hawjoo koreeji mum faa gasa.  
\v 13 Gollanɓe deental goonɗinɓe ngal faa moƴƴi fuu keɓan teddeengal, kasen duu keɓan cuusal kiɓɓungal ley goonɗinal mum'en Iisaa \w Almasiihu\w*. 
\s1 Haala sirri diina men 
\p  
\v 14 Miɗo yiɗi warde to maa ko ɓooyataa. Kaa ko waddani kam winndude e maa oo ɓataaki,  
\v 15 yalla fay so ɓooyii mi waraali, aɗa annda no kaan-ɗen worrude e ley suudu Laamɗo. Suudu nduu yo deental goonɗinɓe Laamɗo guurɗo oo jaati. Deental ngal jaati woni nuygal goonga.  
\v 16 Sikke fuu walaa, sirri diina men oo ana mawni: 
\q1 O ɓanngirii e suura ɓii-aadama, 
\q1 \w Ruuhu\w* oo ɓannginii fooccitaare makko, 
\q1 \w malaa'ika'en\w* njii mo, 
\q1 o ooynaama ley leɲi, 
\q1 o goonɗinaama ley aduna, 
\q1 o ŋabbintinaama dow kammu, 
\q1 o heɓii teddeengal Laamɗo. 
\c 4  
\s1 Haala jannde majjinoore 
\p  
\v 1 \w Ruuhu Ceniiɗo\w* oo haalii faa laaɓi nde o wii cakite jamaanu daɲan yimɓe yoppuɓe goonɗinal, njokka e caggal \w seyɗaani'en\w* majjinooɓe, kaɲum e waaju seyɗaani'en.  
\v 2 Ɓe njokkan naafigaaku fenooɓe ɓe ɓerɗe mum'en mbaati faa ɲiŋe naawataa ɗum'en, hono ɓerɗe ɗee cumiraaɗe njamndi ngulndi taw.  
\v 3 Ɓeen yimɓe ana karmina dewle, ana kaɗa kulle yogaaje ɲaameede, tawee kanje nee ko Laamɗo tagiri ɗe yalla goonɗinɓe annduɓe goonga ɓee fuu ana ɲaama ɗe, njettira ɗe Laamɗo.  
\v 4 Sabi ko Laamɗo tagi fuu ana moƴƴi, walaa fuu ko haani dunƴiteede, so neɗɗo hemrii ɗum jettooje Laamɗo.  
\v 5 Sabi konngol Laamɗo e \w duwaawu\w* ana laɓɓina huunde fuu. 
\s1 Haala laataade gollanoowo Iisaa lobbo 
\p  
\v 6 So a waajike ɗum sakiraaɓe men ɓee, a laatoto gollanoowo Iisaa \w Almasiihu\w* lobbo, sabi a waajitorike konngi goonɗinal e waaju lobbo mo njokku-ɗaa faa gasi oo.  
\v 7 Kaa taali ɓoli ɗi kawrataa e diina ɗii, woɗɗita ɗi. Eeltir hoore maa kulol Laamɗo.  
\v 8 Sabi eeltude calɗi mum ana nafa e kulle yogaaje, kaa kulol Laamɗo ana nafa e huunde fuu, sabi e maggol keɓu-ɗen taƴoral e nguurndam jooni ɗam, podane-ɗen garoyoojam ɗam duu.  
\v 9 Kaa haala hoolnii, huunde fuu ɓuraa ka haande yarreede!  
\v 10 Saabe majjum eɗen ngolla, eɗen tiinnitoo, sabi eɗen pawi jikke men e Laamɗo guurɗo, kisinoowo yimɓe fuu sako goonɗinɓe.  
\v 11 Ɗum woni ko kaan-ɗaa yamirde, ɗum woni ko kaan-ɗaa waajaade. 
\p  
\v 12 Pati fay gooto yawore a suka, laatano-ɗaa goonɗinɓe misaalu haala e golle, jilli e goonɗinal, kaɲum e laaɓal.  
\v 13 Fade am warde, tiiɗaa e janngande yimɓe Binndi ɗii, mbaajo-ɗaa ɓe, pamminaa ɓe.  
\v 14 Pati yeeba dokkal \w Ruuhu Ceniiɗo\w* ngal ndokke-ɗaa nde Laamɗo loowi yimɓe haala maa, mawɓe duu pawnoo juuɗe mum'en dow maa ndee.  
\v 15 E ɗeen kulle kaan-ɗaa tiinnaade, yalla yimɓe fuu ana njiya no ɓeydorto-ɗaa yaarude yeeso.  
\v 16 Haybu hoore maa, kaybaa ko njanngintaa koo, tiiɗaa e majjum. Sabi so a tiiɗii e majjum, a hisinan hoore maa, a hisinan hettinantooɓe ma ɓee fuu. 
\c 5  
\s1 Waajuuji Pool faade e goonɗinɓe Iisaa 
\p  
\v 1 Pati fel gorko mawɗo, waajora ɗum needi no baaba maa nii. Waajora jokolɓe no miɲiraaɓe maa nii,  
\v 2 mbaajoro-ɗaa debbo mawɗo no inna maa nii, mbaajoro-ɗaa sukaaɓe rewɓe no banndiraaɓe maa rewɓe nii, tawee e dow laaɓal e nantaare. 
\p  
\v 3 Teddin rewɓe ɓe worɓe mum'en maayi, ɗum woni rewɓe maayiraaɓe ɓe ngaldaa e fay gooto ɓee.  
\v 4 Kaa so debbo mo gorum maayi ana jogii ɓiɓɓe naa taaniraaɓe, ko ana adoo fuu wajibaade e ɓiɓɓe ɓee, ɓe pamminee no Laamɗo huldetee e ley cuuɗi maɓɓe, ɓe mbarjoo saaraaɓe maɓɓe mbarjaari lobbiri. Sabi ɗum woni ko welata Laamɗo.  
\v 5 Debbo mo gorum maayi mo walaa doondiiɗo ɗum mo waldaa e fay gooto, fawii jikke mum e Laamɗo. Omo duumoo e \w duwaawu\w* jemma e ɲalooma, omo ɲaaganoo yimɓe Laamɗo.  
\v 6 Kaa maayraaɗo kaɓanoowo aduna tan, yo maayɗo fay so maayaali.  
\v 7 Ɗum kaan-ɗaa yamirde ɓe pati ɓe keɓa feloore.  
\v 8 Mo hinnaaki sakiraaɓe mum, wanaa haala ɓe wondi galle, oon yo jankirɗo goonɗinal, omo ɓuri fay mo goonɗinaali oo bonde. 
\p  
\v 9 Mo kaan-ɗaa tonngude innde mum e ley dewal rewɓe maayraaɓe haanɓe walleede, ko famɗi fuu sinaa joomum heɓa duuɓi capanɗe jeegom, tawee duu gorko gooto dewlunoo ɗum.  
\v 10 O seettanee golle lobbo ko wa'i hono ne'ude sukaaɓe, jippinde koɗo, \w lootude koyɗe\w* seniiɓe, weemtinde beemuɗo e gollude huunde fuu ko moƴƴi.  
\v 11 Kaa haabuuɓe ɓe worɓe mum'en maayi ɓee, pati winndu inɗe maɓɓe. Sabi so muuyooji maɓɓe ndunƴii ɓe e yiɗude ɓameede, nden kaa ɓe kuuccan Iisaa \w Almasiihu\w*,  
\v 12 sariya Laamɗo doga dow maɓɓe, sabi ɓe mbonnii aadi maɓɓe aranndeeri ndii.\f + \fr 5:12 \ft So debbo mo gorum maayi winndaama ley dewal rewɓe maayraaɓe fuu, ɓamii aadi jokkan Iisaa tan, ɓamataake kasen.\f* 
\v 13 E ley ɗum ɓe ngontan laaliiɓe, ɓe naata e nduu suudu nii, ɓe njalta ɓe naata e nduu. Kaa ko ɓuri fuu bonde kasen, ɓe laatike heewɓe haala, haaltooɓe sirri, eɓe kaala haalaaji ɗi ngalanaa ɓe.  
\v 14 Ɗum saabii so miɗo yiɗi haabuuɓe rewɓe maayraaɓe ɓee ndewlee, ɓeyna, kayba cuuɗi mum'en, yalla gaɲo oo ana ronka damal no bonnira inɗe men.  
\v 15 Sabi jooni yoga e maɓɓe njoppii laawol ana njokki e Ibiliisa jaati.  
\v 16 Debbo goonɗinɗo fuu mo rewɓe maayraaɓe ngoni ley galle mum yo wallu ɗum'en, pati ngal donngal fawoo e deental goonɗinɓe ngal. Hono non waɗata so deental ngal waawa wallude rewɓe maayraaɓe ɓe ngaldaa e fay gooto ɓee. 
\p  
\v 17 Hooreeɓe deental goonɗinɓe dawranooɓe faa gasa ɓee ana kaani teddineede teddeengal manngal. Ɓurɓe fuu haandude e teddeengal manngal yo tampitotooɓe dow waaju e jannde ɓee.  
\v 18 Sabi Binndi ɗii mbii: «A haɗataa ngaari aloori tappoori gawri muuɗude gawri.»\f + \fr 5:18 \ft Fillitagol Tawreeta 25.4\f* Ɗi mbii kasen: «Golloowo ana haandi e njoɓdi mum.»\f + \fr 5:18 \ft Luuka 10.7\f* 
\v 19 Pati jaɓu felde mawɗo deental goonɗinɓe so wanaa dow seedaaku yimɓe ɗiɗon naa taton.  
\v 20 Ɲiiɓuɓe e luuttal, fel ɗum'en yeeso yimɓe fuu, yalla ana laatanoo heddiiɓe ɓee kulol.  
\v 21 Miɗo ndaarde yeeso Laamɗo e yeeso Iisaa Almasiihu e yeeso \w malaa'ika'en\w* ɓe o suɓii ɓee, ɗowtano-ɗaa ɗeen jamirooje, tawee a jinngantaa fay gooto, a ɓurdintaa yimɓe duu.  
\v 22 Pati yaaw fawde juuɗe maa dow hoore fay gooto faa kalfinaa ɗum golle deental goonɗinɓe. Pati reentu e luutti woɓɓe, jogora hoore maa laaɓal. 
\p  
\v 23 Hankasen, pati yar ndiyam ɓolam tan, njaraa \w peguujam\w* seeɗa kammari reedu maa nduu e ɲawuuji keewɗi ngar-ngartooji e maa ɗii. 
\p  
\v 24 Luutti yimɓe yogaaɓe ɓanngan gila caraaka. Kaa luutti yogaaɓe ɗii, caggal sareede ɗi ɓanngata.  
\v 25 Ɗum e taweede golleeji lobbi ɗii njiyete faa laaɓa paca. Fay ɗi njiyataake law ɗii duu keddataako ana cuuɗii. 
\c 6  
\p  
\v 1 Goonɗinɓe wonɓe e maccungaaku fuu, yo njogoro halfaaɓe mum'en haanduɓe e teddungal kiɓɓungal pati innde Laamɗo ndee e diina kaa mbonkee.  
\v 2 Kasen duu tawaaɓe ana njogii kalfaaɗo goonɗinɗo fuu, pati miila o sakiike mum'en so njaworoo mo ɗum. Yo ɓe ngolliran mo soobee faa ɓura no ɓee too nii, sabi o goonɗinɗo, kasen duu o korsuɗo. Pamminaa ɗee kuɗɗe, mbaajo-ɗaa ɗe. 
\s1 Haala jannde peneere e joote jawdi 
\p  
\v 3 Baajotooɗo goɗɗum mo jokkaali haala Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w* selluka hawroowa e kulol Laamɗo kaa,  
\v 4 oon yo mawninkiniiɗo mo anndaa fay huunde, o kaahaango keewɗo duko e jeddi. Ɗum waddata haasidaaku e pooɗondiral e mbonka e sikkitaare bonnde.  
\v 5 Ɗum waddata dukooji ɗi ngalaa ɗo kaaɗi hakkunde yimɓe ɓe hakkillaaji mum'en mbitti. Ɓeen yimɓe njoppii goonga, njogorike kulol Laamɗo ana hokka jawdi.  
\v 6 Goonga, kulol Laamɗo yo jawdi mawndi, so neɗɗo heɲɲitorike ko jogii.  
\v 7 Sabi juuɗe ɓole ngardu-ɗen e aduna oo, kasen duu juuɗe ɓole kootirten.  
\v 8 Ndennoo, so en keɓii nguure e koltal tan keɲɲitoro-ɗen ɗum.  
\v 9 Kaa yiɗuɓe jawdi sanne ɓee ceytete, njomoo e piccal, njumpa e giɗaaɗe yonki keewɗe laaliiɗe majjinooje, joolooje yimɓe e ley halkere mawnde.  
\v 10 Sabi joote jawdi woni inna bonanndaaji ɗii fuu. Yoga yaari banngal jawdi faa majji laawol goonɗinal, ngaddani ko'e mum'en torraaji keewɗi. 
\s1 Haala haybude ko yamiraa 
\p  
\v 11 Kaa aan neɗɗo Laamɗo oo, woɗɗa ɗee kuɗɗe, tewtu fooccitaare e kulol Laamɗo e goonɗinal e jilli e muɲal e leyɗinkinaare.  
\v 12 Waɗu ko mbaaw-ɗaa fuu faa keɓaa jaalaade golle \w Ibiliisa\w* e ley goonɗinal, nanngaa nguurndam nduumiiɗam ɗam. E majjam Laamɗo noddu maa, saabe majjam njaadir-ɗaa goonɗinal maa no wooɗiri yeeso yimɓe heewɓe.  
\v 13 Miɗo yamire yeeso Laamɗo guurnoowo huunde fuu oo, e yeeso Iisaa \w Almasiihu\w* ceettiiɗo no wooɗiri yeeso Pontiyu Pilaatu kaananke oo,  
\v 14 haybu ko njamira-ɗaa koo tawa tuundi walaa hen ɲiŋe ngalaa hen, faa ɲannde gartol Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu.  
\v 15 Gartol ngol waɗan e wakkati mum. Kanko woni gooto oo, Jom mbelko'aaku, Jom Baawɗe, Kaananke kaanankooɓe, Joomiraaɗo joomiraaɓe.  
\v 16 Kanko tan woni Bajjo duumotooɗo, gonɗo ley fooyre nde fay gooto waawaa ɓadaade. Kanko woni mo neɗɗo fuu yiyaali, waawaa yiide mo duu. Yo teddeengal e baawɗe duumiiɗe ngoodan mo. Aamiina. 
\s1 Baynondiral 
\p  
\v 17 Yamir arsukunte'en e oo aduna pati mawninkinoo, pati pawa jikke mum'en e jawle ɗe ɲiiɓataa. Ko ɓe kaani waɗude dee, ɓe pawa jikke maɓɓe e Laamɗo dokkoowo en huunde fuu faa heewa yalla eɗen neemoo hen,  
\v 18 ɓe ngolla ko moƴƴi, arsuku maɓɓe laatoo golleeji lobbi, ɓe laatoo saahiiɓe tawa wakkati fuu eɓe mballa woɓɓe e ley jawle maɓɓe.  
\v 19 Nii ɓe pagganortoo ko'e maɓɓe jawle ko waroyta, faa ɓe keɓa nguurndam jaati ɗam. 
\p  
\v 20 Timote, haybu ko kalfine-ɗaa koo, woɗɗita haalaaji coɓuɗi ɓoli ɗii, kaɲum e miilooji biyeteeɗi anndal ɗii.  
\v 21 Yogaaɓe ana mantoroo ngal anndal, faa celi e goonɗinal. 
\p Yo hinnee Laamɗo wonu e mon.