\id 1PE  
\h 1 Piyeer 
\toc1 Ɓataaki Piyeer arano 
\toc2 1 Piyeer 
\toc3 1Py. 
\mt1 Ɓataaki Piyeer arano 
\c 1  
\p  
\v 1 Miin Piyeer \w nelaaɗo\w* Iisaa \w Almasiihu\w* winndi oo ɗoo ɓataaki faade e mon, onon ɓe Laamɗo suɓii, laatiiɓe hoɓɓe e ley aduna oo, saakiiɓe e ɗee ɗoo leyɗe: Ponta e Galaatiya e Kappadokiya e Asiya e Bitiniya.  
\v 2 Laamɗo \w Baabiraaɗo\w* men suɓike on hono no anndirnoo ɗum nii, non \w Ruuhu\w* mum waɗi on yimɓe Laamɗo, faa ɗowtano-ɗon Iisaa Almasiihu, yalla ƴiiƴam mum ɗam ana laɓɓina on. Yo Laamɗo ɓeydan on moƴƴere e jam! 
\s1 Haala jikke nguurndam nduumiiɗam 
\p  
\v 3 Jettooje ngoodanii Laamɗo \w Baaba\w* Joomiraaɗo men Iisaa \w Almasiihu\w*. Dow yurmeende makko mawnde ndee o rimtorii en rimtegol ɗiɗaɓol saabe immitagol Iisaa Almasiihu e hakkunde maayɓe faa keɓen jikke duumotooɗo.  
\v 4 Non eɗen mbaawi fawde jikke men dow moƴƴereeji ɗi Laamɗo resani en dow kammu ɗii. Kanji, ɗi mbonataa, ɗi tuunnataa, ɗi ɓuytataako.  
\v 5 Laamɗo reeniri on goonɗinal mon e ley baawɗe makko, faa hisina on. O lanndinike ɓannginde ɗam kisindam e wakkati cakite aduna oo. 
\p  
\v 6 Oɗon nii ceyii hen seyo manngo, fay so jooni ana haani ley wakkatiiwel gootel torraaji ɗi ngaldaa sii itta koro mon.  
\v 7 Ɗii torraaji kollata cellal goonɗinal mon. Hono no kaŋŋe waɗirtee e yiite faa ƴeewee yalla o dimo, onon duu hono non korirte-ɗon. Goonɗinal mon duu ana ɓuri kaŋŋe sabi kaŋŋe heddataako. Ndennoo on njettete, on keɓan darja e teddeengal kammari goonɗinal mon ngal ɲannde Iisaa Almasiihu ɓanngii.  
\v 8 Iisaa, on njiyaali ɗum kaa oɗon njiɗi ɗum. On njiyataa mo jooni, kaa oɗon ngoonɗini mo. Ɗum hebbini on seyo, seyo manngo daɗungo hakkille,  
\v 9 sabi oɗon keɓa tino goonɗinal mon, ɗum woni kisindam yonkiiji mon. 
\p  
\v 10 Annabaaɓe sappiiɓe ko fa'i e moƴƴere nde podana-ɗon ndee, ƴeewii kasen duu tewtii faamude ɗam kisindam.  
\v 11 \w Ruuhu\w* Almasiihu gonɗo e maɓɓe oo anndinii ɓe gila wakkati majjum waraali, torraaji kewtotooɗi Iisaa Almasiihu e teddeengal jokkoowal hen. Annabaaɓe ɓee tewtii faamude nde ɗum waɗata e no ɗum waɗirta.  
\v 12 Kaa Ruuhu oo hollitiino ɓe oon kabaaru wanaa ko'e maɓɓe ɓe mbaajantoono, onon ɓe mbaajantoo. Joonnoo, waajotooɓe \w Kabaaru Lobbo\w* ɓee njottinii on oon kabaaru dow baawɗe Ruuhu Ceniiɗo iwɗo dow kammu. Oon kabaaru, \w malaa'ika'en\w* hoore ana njiɗi anndande ɗum faa sanne. 
\s1 Haala nguurndam ceniiɗam 
\p  
\v 13 Ɗum nee, tawa oɗon lanndinii, oɗon kakkili, oɗon peerti gite mon! Pawon jikke mooɗon fuu dow moƴƴere nde Laamɗo hokkoyta on ɲannde Iisaa \w Almasiihu\w* ɓanngoyii ndee.  
\v 14 Ɓikkoy ɗowtaniiɓe Laamɗo, pati njokkee e giɗaaɗe yonki ɗe ngonno-ɗon e mum arannde ɗee. Nden, on anndaalino goonga.  
\v 15 Jooni, laatee seniiɓe e huunde fuu ko ngollaton, hono no Laamɗo nodduɗo on oo senorii nii.  
\v 16 Sabi Binndi ɗii mbii: 
\q1 «Laatee seniiɓe, sabi miin mi ceniiɗo.»\f + \fr 1:16 \ft Lewinkooɓe 11.44-45; 19.2\f* 
\p  
\v 17 Oɗon noddira Laamɗo \w Baabiraaɗo\w* mooɗon, kanko woni cariroowo gooto fuu e golle mum, o ɓurdintaa yimɓe. Ndennoo ley ko ngollaton fuu, kulee mo faa ɗo koɗaaku mooɗon haaɗi e aduna.  
\v 18 Oɗon anndi on coottitaama yalla oɗon tonngitee iwde e tonngoode nguurndam mon meereejam ɗam tawru-ɗon baabiraaɓe mooɗon. Ndii coottitaari wanaa huunde timmoore hono cardi naa kaŋŋe.  
\v 19 Iisaa Almasiihu soottitirii on ƴiiƴam mum tedduɗam, Almasiihu nannduɗo e njawdiri ndi walaa ella ndi walaa tuundi.  
\v 20 Laamɗo suɓike Almasiihu gila aduna oo tagaaka, kaa e cakite jamaanu Laamɗo ɓannginii mo saabe mooɗon.  
\v 21 On ngoonɗinirii Laamɗo saabe Iisaa Almasiihu mo o immintini e maayde so o hokki ɗum teddungal, faa goonɗinal mon e jikke mon fuu fawoo e Laamɗo. 
\p  
\v 22 Jooni, caggal on cennirii ko'e mooɗon ɗowtanaade goonga faa njiɗon goonɗinɓe ɓee sakiraaɓe mooɗon, njiɗon ɓe jilli ɗi ngaldaa e naafigaaku. Ndennoo njiɗondiree jilli mawɗi dow ɓernde laaɓunde.  
\v 23 Laamɗo waɗi aawdi e ɓerɗe mon so ndimta-ɗon rimtegol ɗiɗaɓol. Ndiin aawdi wanaa timmoori, ndiin woni konngol Laamɗo guurngol duumiingol ngol.  
\v 24 Sabi, 
\q1 «Ɓii-aadama yo huɗo, 
\q2 dawla muuɗum yo piindi. 
\q1 Huɗo yooran, piindi solan, 
\q2  
\v 25 kaa konngol Joomiraaɗo ngol 
\q2 duumoto faa abada.»\f + \fr 1:25 \ft Esaaya 40.6-8\f* 
\m Ngol konngol woni \w Kabaaru Lobbo\w* mo mbaaja-ɗon oo. 
\c 2  
\p  
\v 1 Saabe majjum, njoppon ko boni fuu: jammba e naafigaaku e haasidaaku e ɲoore fuu.  
\v 2 No cukaloy keccoy muuyirta kosam enɗi inniraaɓe mum'en nii, hono non onon duu muuyiron non konngol Laamɗo laaɓungol ngol, yalla oɗon mawnira saabe maggol kison,  
\v 3 sabi Binndi ɗii mbii: «on meeɗii hinnee Joomiraaɗo.» 
\s1 Haala haayre wuurnde, kaɲum e yimɓe seniiɓe 
\p  
\v 4 Ngaree e Joomiraaɗo, sabi kanko woni haayre wuurnde nde yimɓe tippitii, kaa Laamɗo suɓike nde, teddinii nde.  
\v 5 Onon duu oɗon mba'i hono no kaaƴe guurɗe mahirteeɗe suudu duumiindu nii. On \w yottinooɓe sadaka\w* seniiɓe, waddanooɓe Laamɗo \w sadakaaji\w* ruuhunkooji ɗi mo jaabortoo saabe Iisaa \w Almasiihu\w*.  
\v 6 Sabi Binndi ɗii mbii: 
\q1 «Mi fawan e \w Siyona\w* haayre dooɓorde, 
\q2 haayre suɓaande, horsunde, 
\q1 kasen duu goonɗinɗo nde fuu 
\q2 hersataa abada.»\f + \fr 2:6 \ft Esaaya 28.16\f* 
\m  
\v 7 Onon goonɗinɓe ɓee, nden haayre ana horsi e mon. Kaa ɓe ngoonɗinaali ɓee, Binndi ɗii mbiyanii ɓe: 
\q1 «Haayre nde mahooɓe ɓee tippitii ndee, 
\q2 kaɲum laatii haayre ɓurnde fuu teentilaade e maadi ndii,\f + \fr 2:7 \ft Jabuura 118.22\f* 
\q1  
\v 8 nden haayre yimɓe pergitotoo, 
\q2 so nde liɓa ɗum'en.»\f + \fr 2:8 \ft Esaaya 8.14\f* 
\m Saliiɓe rewde konngol ngol ana pergitoo e mayre no ɓe podiranaa ɗum nii. 
\p  
\v 9 Kaa onon, on leɲol cuɓaangol, on yottinooɓe sadaka gollanooɓe Kaananke oo, on jaaleɲol ceniingol, on yimɓe ɓe Laamɗo suɓanii hoore mum, faa kaalon haala golleeji makko lobbi, kanko woni nodduɗo on iwde e nimre faade e fooyre mum haayniinde!  
\v 10 Arannde on nganaano yimɓe Laamɗo, kaa jooni on yimɓe makko. On keɓaalino yurmeende makko, kaa jooni on keɓii yurmeende makko. 
\s1 Haala ɗowtanaade hooreeɓe ɓee 
\p  
\v 11 Sakiraaɓe am horsuɓe, on nganaa so wanaa hoɓɓe e yimɓe jananɓe e aduna oo. Saabe majjum, miɗo yaggina on, ngoɗɗito-ɗon giɗaaɗe yonki, sabi wakkati fuu eɗe ndaarta halkude yonkiiji mooɗon.  
\v 12 Maree needi hakkunde yimɓe ɓe ngoonɗinaali ɓee, yalla fay so ɓe kappiri on bone, eɓe njiya golle mooɗon lobbo, ɓe teddina Laamɗo ɲannde ɓanngani ɓe. 
\p  
\v 13 Njaɓanee kaanankooɓe ɓee fuu saabe Joomiraaɗo, gila e kaananke ɓurɗo toowde,  
\v 14 faa e wakiilu mum nelaaɗo faa jukka waɗooɓe ko boni, yetta waɗooɓe ko moƴƴi.  
\v 15 Sabi ko woni sago Laamɗo dee, muɓɓiron kunduɗe nuykaaɓe majjuɓe ɓee golle mooɗon lobbo.  
\v 16 Onon jey ko'e mon, kaa kaybee pati ɗum laatanoo on sabaabu faa ngollon golle bonɗo. Ngorron no maraaɓe Laamɗo nii.  
\v 17 Teddinee yimɓe fuu, njiɗee sakiraaɓe goonɗinɓe ɓee, kulee Laamɗo, teddinee kaananke mawɗo oo. 
\s1 Haala jokkude Iisaa Almasiihu 
\p  
\v 18 Maccuɓe, ɗowtanee halfaaɓe mooɗon teddinon ɗum'en, wanaa halfaaɓe moƴƴuɓe newiiɓe ɓee tan, fay ooɲiiɓe ɓee duu ɗowtanee ɗum'en,  
\v 19 sabi neɗɗo mo tooɲaali, so torraama muɲiri saabe Laamɗo, waɗii ko moƴƴi.  
\v 20 So tawii a tooɲuɗo a jukkaama batte majjum, fay so a muɲii, teddeengal hongal keɓataa? Kaa so on muɲii torraaji kewtiiɗi on ley golle mon lobbo oo, Laamɗo ana yiɗi ɗum.  
\v 21 Ɗum Laamɗo noddori on, sabi \w Almasiihu\w* torriraama saabe mon. O hollii on laawol yalla oɗon njokka koyɗe makko.  
\v 22 Abada mo luuttaali, fay gooto nanaali fenaande e hunduko makko.  
\v 23 Nde ɓe njennunoo mo ndee, o yennitaaki ɓe, nde ɓe kollunoo mo bone ndee, o giidaaki ɓe. O doomtirii ɓe Laamɗo cariroowo jaadiral oo.  
\v 24 Iisaa Almasiihu e hoore mum roondike luutti meeɗen e calɗi mum dow \w leggal bardugal\w*, faa maayanen luutti, nguuranen fooccitaare. On cellinaama kammari barmanɗe makko.  
\v 25 Arannde, on baali majjuɗi, kaa jooni, on ngartiraama e duroowo kayboowo yonkiiji mooɗon. 
\c 3  
\s1 Haala moƴƴondiral ɓamruɓe 
\p  
\v 1 Hono non onon rewɓe duu, ɗowtanee worɓe mon. Fay so worɓe mon nganaa jokkuɓe konngol Laamɗo, golle mon ana waawi waylitinde ɓe, tawee fay haala waɗaali hen.  
\v 2 Ɓe njiyan no golleeji mon laaɓiri e no teddinir-ɗon worɓe mon.  
\v 3 Pati pare mooɗon laatoo pare ɲaaƴirɗe: moorli, soɗaade e ɓoornaade kaddule ɲaaƴirɗe.  
\v 4 Tiiɗee e coɗaari cuuɗiindi yalla ɓerɗe mon ana coɗoroo sawraare e deeƴere, ɗum woni coɗaari ndi timmataa. Kayri woni coɗaari teentiliindi ndi Laamɗo yiɗi.  
\v 5 Arannde, non rewɓe seniiɓe parortonoo, fawɓe jikke mum'en e Laamɗo ɓee. Ɓeen njaɓani worɓe mum'en,  
\v 6 hono no Saaratu ɗowtanirii jom suudu mum Ibarahiima faa ana noddira ɗum kalfaaɗo nii. Onon duu, so on ngollii golle lobbo tawi kulol fuu imminaali hakkillaaji mooɗon, on ɓiɓɓe makko, kanko Saaratu. 
\p  
\v 7 Onon worɓe ɓee duu, tiiɗee e rewɓe mon e gondal mon ley suudu. Anndon debbo fotaa gorko doole. Teddinee ɓe sabi onon e maɓɓe fuu on reentuɓe e moƴƴere wootere, ɗum woni nguurndam ngoongaraajam ɗam. Ngaɗiron non, pati fay huunde e \w duwaawuuji\w* mon cagga e laawol. 
\s1 Haala torrireede saabe laawol lobbol 
\p  
\v 8 Ko selli hen dee, on fuu laatee hakkille gooto, nawtondiron, gooto gooto mon fuu yiɗa goɗɗo oo jilli sakiraagu, kinnondiree, leyɗinkino-ɗon.  
\v 9 Bone, pati njoɓiree ɗum bone, pati njennitee jennuɗo on. Ko kaan-ɗon waɗude dee, nduwano-ɗon joomum, sabi kammari ɗum Laamɗo noddiri on, yalla oɗon ndokkee moƴƴere.  
\v 10 Sabi Binndi ɗii mbii: 
\q1 «Muuyɗo dammitoraade nguurndam lobbam 
\q2 e ɲalaaɗe belɗe fuu, 
\q1 yo nantu ɗemngal mum e ko boni, 
\q2 nannga hunduko mum e pene, 
\q1  
\v 11 ɗuurtoo ko boni waɗa ko moƴƴi, 
\q2 ndaarta jam tiiɗa e muuɗum. 
\q1  
\v 12 Sabi Joomiraaɗo ana ƴeewa fooccitiiɓe ɓee, 
\q2 ana hettindoo \w duwaawuuji\w* mum'en, 
\q1 kaa omo salanoo waɗooɓe ko boni ɓee.»\f + \fr 3:12 \ft Jabuura 34.13-17\f* 
\p  
\v 13 Homo torrata on so on tiinnike e ko moƴƴi?  
\v 14 Kaa so tawii on torriraama saabe fooccitaare, on mbelii hoore. Pati kulee yimɓe ɓee kasen duu pati hakkillaaji mooɗon njiiɓo!  
\v 15 Teddinee Iisaa \w Almasiihu\w* e ɓerɗe mooɗon: o ceniiɗo, o Joomiraaɗo men. Wakkati fuu, tawa oɗon lanndinii jaabaade neɗɗo fuu lamndiiɗo on daliili jikke mo ngon-ɗon e mum oo.  
\v 16 Njaaboree ɓe sawraare e needi, tawee walaa fuu ko hakkille mon ɲiŋata on. Nden, fay so won ko ɓe ɲo'i on, naa ɓe njenni on kammari oɗon njokki laawol Almasiihu lobbol ngol, yennooɓe on ɓee tan kersata dow majjum. 
\p  
\v 17 Torreede e ley golle lobbo, so tawii ɗum Laamɗo muuyi, ɓuri torreede e ley golle bonɗo.  
\v 18 Sabi Iisaa Almasiihu e hoore mum maayii cilol gootol keƴoowol yimɓe jamaanuuji ɗii fuu kammari luutti ɓiɓɓe aadama. Pooccitiiɗo oo maayiri saabe ɓe pooccitaaki ɓee, faa mo ɓattina en Laamɗo. O maayii ko ƴiiƴam makko yuppaa koo, kaa \w Ruuhu Ceniiɗo\w* immintini mo o guurɗo.  
\v 19 E oo Ruuhu jaati Iisaa yaari gila ko ɓooyi waajoyii yonkiiji uddaaɗi ley kasu.  
\v 20 Kanji luutti Laamɗo e jamaanu Nuuhu, Laamɗo muɲanii ɗi ko ɓooyi, nde Nuuhu sehannoo laana mum mawka kaa ndee. Yimɓe seeɗa naatunoo ley laana kaa so kisi e ndiyam ɗam, yimɓe njetton tan.  
\v 21 Ɗum hollitinnoo \w lootogal batisima\w* gila waraali. E ley maggal on kisii. Lootogal batisima ngal wanaa faa itta tuundi calɗi ɗum waɗiraa. Ko ɗum waɗiraa dee, faa nootoro-ɗon Laamɗo e hakkille mo ɲiŋaali on. E immitagol Iisaa Almasiihu Laamɗo hisinirta on.  
\v 22 Mo ŋabboyii dow kammu, kanko jooni omo jooɗii ɲaamo Laamɗo. \w Malaa'ika'en\w* e kaanankooɓe e jogiiɓe baawɗe fuu tilsinaama e rewde konngol makko ngol. 
\c 4  
\s1 Haala nguurndam kesam 
\p  
\v 1 Nde Iisaa \w Almasiihu\w* wonnoo ley aduna oo ndee, torraama. Onon duu ɓamon anniya hono no makko nii, lanndinanee torra. Sabi torraaɗo ley aduna seerii e luutti.  
\v 2 Gila jooni faa ɗo nguurndam mon haaɗi, njokkon muuyɗe Laamɗo, celon e giɗaaɗe yonki.  
\v 3 Nguurndam mon ɓettiiɗam ɗam heƴii on, on ngaɗiino ko heeferɓe ɓee njiɗi fuu: nde nguurno-ɗon njaahilaaku e giɗaaɗe yonki e sigiro e wanngiyaare e yaraawo bonngo e dewal tooruuji karmungal.  
\v 4 Ko ŋoottu-ɗon tawdeede e maɓɓe e oo njaahilaaku cattuɗo koo, haaynii ɓe sanne, ɗum saabii so eɓe ɲo'a on.  
\v 5 Kaa ɓe ndaroto yeeso Laamɗo, lanndiniiɗo sarde wuurɓe e maayɓe oo.  
\v 6 Ɗum waɗi so yimɓe ɓe nguuraa jooni ɓee kaalanaa \w Kabaaru Lobbo\w* oo, yalla fay so ɓe cariraama no yimɓe fuu carirtee nii e ley calɗi maɓɓe, eɓe mbaawa wuurdude no Laamɗo nii ley ruuhu. 
\p  
\v 7 Timmooɗe huunde fuu ɓadike. Nantee, kakkilee ndennoo, yalla oɗon keddoo e waɗude \w duwaawu\w* ɲannde fuu.  
\v 8 Ko ardii ɗum fuu, njiɗondiron no mbaawru-ɗon fuu sabi kammari jilli luutti keewɗi ana njaafee.  
\v 9 Nde on njahondirii, homo fuu teddina banndum, ko waldaa e ŋurŋurtondirde. 
\p  
\v 10 Ko gooto e mooɗon fuu heɓi dokke Laamɗo koo, yo nafir ɗe woɓɓe, hono no kawjotooɗo lobbo, kalfinaaɗo moƴƴere Laamɗo heewnde sifa nii.  
\v 11 Kaaloowo fuu, ana haani haaldude haala Laamɗo. Golloowo fuu, ana haani gollirde semmbe mo Laamɗo hokki ɗum oo. Ɗum yalla Laamɗo ana teddinee e ley huunde fuu, teddiniree saabe Iisaa Almasiihu. Yo teddungal e baawɗe ngoodan Iisaa Almasiihu faa abada abadin! Aamiina! 
\s1 Haala seyoraade torra 
\p  
\v 12 Sakiraaɓe am horsuɓe, pati torra ittoowa koro mon naawnoowa hono no yiite nii haayno on, hono no huunde nde haanaa wardi e mon nii.  
\v 13 Miɗo haalana on ceyee sabi ko ndeentir-ɗon e Iisaa \w Almasiihu\w* torraaji jooni koo, yalla oɗon ceyoo sanne ley ilinaali nde teddeengal makko ɓanngii. 
\p  
\v 14 So on koyniraama saabe innde Iisaa Almasiihu, on mbelii hoore. Sabi \w Ruuhu\w* teddeengal, ɗum woni Ruuhu Laamɗo, ana jippoo e mooɗon.  
\v 15 Pati fay gooto e mooɗon jukkiree war-hoore e nguyka e njangu naa naatude e ko walanaa ɗum.  
\v 16 Kaa so gooto mon torriraama saabe yo neɗɗo Iisaa, pati yaagoroo ɗum, njettee Laamɗo saabe nden innde. 
\p  
\v 17 Jooni wakkati oo yottike nde Laamɗo fuɗɗata sarde yimɓe. To yimɓe rewooɓe mo ɓee o fuɗɗirta. So sariya oo fuɗɗirii en enen, hono timmirta e dow ɓe njokkaali \w Kabaaru Laamɗo Lobbo\w* ɓee?  
\v 18 Binndi ɗii mbii: 
\q1 «So hisinde fooccitiiɓe tiiɗii, 
\q2 koɗum hewtotoo yedduɓe Laamɗo e luuttooɓe?»\f + \fr 4:18 \ft Tinndi 11.31\f* 
\m  
\v 19 Ndennoo so nii fii worri, neɗɗo fuu torraaɗo so tawii ɗum Laamɗo muuyi, yo faw jikke mum e Taguɗo koolniiɗo oo, heddoo e waɗude golle lobbo. 
\c 5  
\s1 Haala waaju faade e mawɓe 
\p  
\v 1 Miɗo waajoo mawɓe wonduɓe e mooɗon ɓee ɗum ɗoo, sabi miin duu mi mawɗo, mi seedinoke torraaji Iisaa \w Almasiihu\w* ɗii, mi tawdete e teddungal ɓannginoyteengal ngal.  
\v 2 Tiiɗee e sewre nde Laamɗo halfini on ndee. Pati ndurdon nde tilsere, ndurdon nde ɓernde laaɓunde no Laamɗo yiɗiri nii. Pati ndurdon nde kammari kaalisi, ndurdon nde soobee.  
\v 3 Pati kaƴƴinee sewre nde Laamɗo halfini on ndee, kaa ngaɗanon sewre ndee misaalu nde njokka e mon.  
\v 4 Nden so Duroowo Mawɗo oo ɓanngoyii, on keɓan deesewal teddeengal ngal bontataa abada. 
\p  
\v 5 Hono non onon sukaaɓe jokolɓe, njaɓee yamiroore mawɓe. On fuu, kollondiree leyɗinkinaare ley gollidal mon, sabi Binndi ɗii mbii: 
\q1 «Laamɗo salanto mawninkiniiɓe, 
\q2 hinnoto leyɗinkiniiɓe ɓee.»\f + \fr 5:5 \ft Tinndi 3.34\f* 
\p  
\v 6 Ndennoo, leyɗinkinanee Laamɗo Jom Semmbe oo, yalla omo toowna on so wakkati cuɓaaɗo oo yottike.  
\v 7 Tippee sugullaaji mooɗon ɗii fuu yeeso Laamɗo, sabi omo waɗani on hakkille. 
\p  
\v 8 Kakkilee, mbaalon e jeerngo! Sabi gaɲo mooɗon \w Ibiliisa\w* ana waɗa yaha-warta no laddeeru yolbundu nii, ana ndaara mo faɗɗa faa ɲaama.  
\v 9 Kaɓito-ɗon, tiiɗon e goonɗinal mooɗon, sabi oɗon anndi sakiraaɓe mooɗon saakiiɓe e aduna oo ɓee, kaɲum'en duu ana ngondi e ɗiin torraaji. 
\p  
\v 10 Torraaji mon ɓooyan seeɗa. Kaa Laamɗo cattuɗo hinnaade en oo noddii en faa naaten e teddeengal mum duumiingal e Iisaa Almasiihu. Nden, Laamɗo bilta on, ɲiiɓina on, hokka on semmbe, darna koyɗe mon.  
\v 11 Yo baawɗe ngoodan mo faa abada! Aamiina. 
\s1 Baynondiral 
\p  
\v 12 Silas mo anndu-mi yo sakiraaɗo koolniiɗo wallii kam winndande on oo ɓataaki daɓɓo, waajaade on e seedanaade on: kabaaru hinnee Laamɗo goongaraajo oo, ana worri no mbinndir-mi nii. Keddodee hen! 
\p  
\v 13 Deental goonɗinɓe gonngal Baabila, ngal Laamɗo suɓii no suɓorii on nii, engal salmina on. Marka ɓiyam oo duu ana salmina on.  
\v 14 Calmondiree salminaango wondungo e jilli. 
\p On fuu yo on keɓu jam onon yimɓe Iisaa \w Almasiihu\w* ɓee!