\id REV - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h Revelation 
\toc1 Sagvikkauruat John-mun 
\toc2 Revelation 
\toc3 Rev 
\mt1 Sagvikkauruat John-mun  
\c 1  
\p
\v 1 Ukunani makpiġaani aglausimarut sut Jesus Christ sagvikkaŋi. Agaayyutim qaiññiġai ilaanun qiñiqtitquplugich savaktimiñun sut akuniisruŋaqatiŋ atuumasraġumaruat. Christ-ŋum iḷitchuġipkaġai savaktimiñun John-mun tuyuġiplugu israġuligikkani ilaanun.  
\v 2 John-ŋum nalupqinaiqł̣ugu quliaqtuaġiniġaa Agaayyutim uqałhalu Jesus Christ-ŋum sagvikkaŋalu. Uqautiginiġai sut iluqaisa qiñikkani.  
\v 3 Quvianamiuruq iñuk agliqiruaq ukuniŋa sivuniksriqutmik suli quyanaqniaqpat taapkua tusraaruat uqałiġnik ukuniŋa suli tupigiplugiḷḷu sut aglausimaruat taapkunani makpiġaani, atakkii tamatkua atuumaviksraŋat qalliḷḷapiaġataqtuq.   
\s1 Paġlatit Tallimat Malġuŋnun Agaayyuviŋñun  
\p
\v 4 Uvaŋa John aglaŋniaqtuŋa ukpiqtuaŋuruanun ittuanun tallimat malġuŋni agaayyuviŋñi nunami Asia-mi. Iłuaqqutrił̣iqaġitchisuq qiñuiññamiglu Agaayyutmiñ, pakma ittuamiñ, taimakŋaqaŋa ittuamiñ suli aggiqsaġumaruamiñ, taapkunakŋalu tallimat malġuŋniñ irrusrianiñ sivuġaaniittuaniñ aquppiutaqpaŋan Agaayyutim,  
\v 5 suli Jesus Christ-miñ tuniqsimapluni iḷisimarauruamiñ, aŋiruamiñ tuquŋaruaniñ sivulliqpiaŋupluni suli sivulliuqtiŋitñiñ umialguruat nunami. Jesus Christ-ŋum piqpagigaatigut patchisaiqsitluta killuutiptikniñ ilaan auŋmigun.  
\v 6 Ilaan umialiguqtitkaatigut agaayuliqsiġuqtitlugiḷḷu savautitquplugu Agaayyutini aapagikkaniḷu. Kamanaun aŋalatchisiḷu pigigaa Jesus Christ-ŋum taimuŋa isruitchuamun. Amen.   
\q1
\v 7 Uvva, aggiġñiaqtuq nuviyatigun.  
\q2 Iriqaqtuapayaam qiñiġisigaa,  
\q1 iliŋisalu kapiriruat ilaanik.  
\q2 Iluqatiŋlu atlakaaġiich iñuich nunami uiġualalutiŋ qiagisirut ilaa pisigilugu.   
\qr Aa, taatna itkisipiaqtuq.  
\p
\v 8 “Uvaŋa Alpha-ŋuruŋa suli Omega-ŋupluŋalu, aullaġniisaaq suli isrukłitchaaq.” Taatna nipliqsuq Atanġuruaq, pakma ittuaq suli taimakŋaqaŋa ittuaq aggiqsaġumaruaġlu, Saŋŋipayaaqaqtuaq Agaayyun.   
\s1 John-ŋum Qiñiqquuraałha Christ-mik  
\p
\v 9 Uvaŋa John-ŋuruŋa aniqatigikkaqsi atausriŋŋuqataupluŋa piqatigigipsi nagliksaaġutinik pisigiplugu Christ, piqatigipkaqtuaq ilipsitñun aŋaayuqautmiñi suli piqatigipkaqhuni ilipsitñun igḷutuił̣iġmi. Qikiqtamun atiqaqtuamun Patmos-mik iḷikkauruŋa quliaqtuaqałipkun uqałhaniglu Agaayyutim iḷumutuułhaniglu Jesus Christ-ŋum.  
\v 10 Iłłamni Irrutchimi uvluani Atanġuruam tusraaruŋa nipimik nipituruamik tunumniñ, itna liilaa qalġuqtautiqpaktun,  
\v 11 nipliqhuni, “Aglakkumagitin tautukkatin makpiġaanun aasrii tuyuġilugich ukpiqtuaŋuruanun ittuanun tallimat malġuŋni agaayyuviŋñi Asia-mi: Ephesus-mun, Smyrna-munlu, Pergamos-munlu, Thyatira-munlu, Sardis-munlu, Philadelphia-munlu, Laodicea-munlu.”   
\p
\v 12 Tarani qiviaqtuŋa qiñiġukługu uqaqtuaq uvamnun. Qiviaqama qiñiġitka tallimat malġuk kaviqsaat maniich kialuuraqaġviich.  
\v 13 Aasrii qitqatni tallimat malġuk kialuuraqaġviich qiñiġiga atausriq atriḷik iñuktun, atnuġaaqaqhuni akuqturuamik isigaŋmiñunaglaan, suli tapsiqaqhuni kaviqsaaq maniŋmiñ satqamigun.  
\v 14 Ilaan niaqua nuyaŋiḷu qatiġniqsut ipnaim mitquatun qatiqhutiŋlu aputitun. Irraksuli inniqsuk ikualaruatun ikniqtun.  
\v 15 Isigaŋiksuli qivliqtaġniqsuk patukpatun ipqiqsaqtatun uunaksautiqpakun. Nipaasuli tusraġnaġniqsuq quġluqtaqpatun.  
\v 16 Ilaan taliqpiŋmiñi tigummiñiqsuq tallimat malġuŋnik uvluġianik. Savikpaksuli ipiktuaq avatmulik anniuġaaqtuq qanġaniñ. Suli ilaan kiiñaŋa qaummaġiŋñiqsuq siqiññaaġikmatun.   
\p
\v 17 Tarra qiñiqapku ulġuniqsuŋa isigaiñun tuquŋaruatun iḷipḷuŋa, aasriiñ iḷigai taliqpiich argani uvaŋnun nipliutipluŋa, “Iqsiñak. Sivulliuruŋa aqulliupluŋalu.  
\v 18 Uvaŋa iñuuruaŋuruŋa. Tuqugaluaqłuŋa iñuusraġataqtuŋa taimuŋa isruitchuamun. Iñuktun aŋmautiqaqtuatun aŋalatchił̣iqaqtuŋa tuqułiġmik suli tuquŋaruaqaġviŋmik.  
\v 19 Pakma aglakkich sut qiñikkatin suli pakma ittuat suli itchaġumaruat aquagun taavruma.  
\v 20 Taapkua kaŋiqsiḷgunaitchuat qiñikkatin—tallimat malġuk uvluġiat taliqpiani argaŋma suli tallimat malġuk kaviqsaat maniich kialuuraqaġviich—qanuutautilaaŋatuvva, tallimat malġuk uvluġiat israġuligigaich tallimat malġuk agaayyuviich, suli tallimat malġuk kialuuraqaġviich tallimat malġuk agaayyuvigipmigaich.\fig |src="HK00264B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Ap 1.20" \fig*   
\c 2  
\s1 Agaayyutim Uqautai Ephesus-miunun  
\p
\v 1 “Israġulganun agaayyuvium Ephesus-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai tigummiruam tallimat malġuŋnik uvluġianik taliqpiŋmiñi, pisruktuam akunġatni tallimat malġuk kaviqsaat maniich kialuuraqaġviich.   
\p
\v 2 “Iḷisimagitka savaasri, sakuugutisriḷu igḷutukkasriḷu anuqsrułikun. Iḷisimagigaptuuq iḷatchitḷaisilaaqsi killuliqiruanik iñuŋnik suli isivġiuqtilaaqsi tamatkuniŋa uqaqtuanik uqqiraqtaunipḷutiŋ piunġitchaluaŋŋaġmiŋ suli ilipsi iḷitchuġiplugu saglututilaaŋat.  
\v 3 Iḷisimagiga anuqsrutilaaqsi nagliksaaqtilaaqsiḷu pisigipluŋa suli ilipsi nikaliŋitchusrisuli.  
\v 4 Aglaan uumiŋa akitñaummatiqaġipsi, piqpaginġiġipsitŋa iŋiḷġaanisun.  
\v 5 Itqaqsaqsiuŋ piqpaksrił̣iqqaaqsi uvamnik ukpiqsriruaġuqapsi. Isrummitqigitchi aasriiñ savautitqigḷuŋa sivuanisun. Isrummitqiñġisuaġupsi aggiqiniaġipsi piiġḷuguasrii kialuuraqaġviksi inaaniñ.  
\v 6 Aglaan nakuuruaqaġaluaqtusri uumiŋa, uumiksrirusri savaaŋitñik pigiitchuanik Nicolait-aaġruat uvaptuntuuq.  
\v 7 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. Iñuich akimaruat niġipkaġniaġitka napaaqtuaniñ iñuunaqtuam nauruamiñ nautchiaqaġviani Agaayyutim.   
\s1 Agaayyutim Uqautai Smyrna-ġmiunun  
\p
\v 8 “Israġulganunli agaayyuvium Smyrna-mi aglagiñ itna: Taapkua uqałiġigai sivulliuruam aqulliuruamlu, tuqugaluaqtuamlu aŋitqiksuamlu.   
\p
\v 9 “Iḷisimagitka iłuiḷḷiuġutisri iḷaippaułiqsiḷu (aglaan umialgurusri). Iḷisimagitka saŋutchisiŋich tamatkua Jew-ŋuniruat iñuginġitchaluaqtitlutiŋ Agaayyutmun, aglaan iḷumun savautriruaŋurut tuunġaġmik.  
\v 10 Sivuuġaginagu nagliksaaġutigiyasrikkaqsi. Uvva, tuunġaum isiqtaupkaġumaagaqsigai iḷasri isivġiukkauviksraŋitñun, aasrii iłuiḷḷiuġisirusri qulini uvluni. Tuniqsimatitchi tuqułipsitñunaglaan, aasriiḷi akiḷiññiaġipsi iñuułiġmik isruitchuamik niaquġusriqmatun.  
\v 11 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. Iñuich akimaruat atnikkauyumiñaitchut tugliani tuqułhum.   
\s1 Agaayyutim Uqautai Pergamos-miunun  
\p
\v 12 “Israġulganunli agaayyuvium Pergamos-mi aglagiñ itna: Taapkua uqałiġigai piqaqtuam ipiktuamik avatmuliŋmik savikpaŋmik.   
\p
\v 13 “Iḷisimagiga iñuuniaqtilaaqsi tuunġaum aŋalatchiviani. Aglaan tuniqsimarusri uvamnun ukpiqqutiqaqtuiñaqhusri, uvluiñiunniiñ tuqqutaupman tuniqsimapluni iḷisimariga Antipas akunnapsitñi tuunġaum iñuuviani.  
\v 14 Aglaan ikituuranik akitñaummatiqaġipsi: ilipsi iḷaqaqtusri tuvrairuanik iḷisauttutiŋigun Balaam iḷisautriruam Balak-mik killuqsaqtitquplugich Israel-aaġmiut. Killuqsaqtut niġikamiŋ niqinik tuniḷḷautauruanik aanġuanun suli sayuŋakamiŋ.  
\v 15 Sulipsuuq ilipsi iḷaqaqmiusri tuvrairuanik pigiitchuakun iḷisauttutiŋisigun Nicolait-aaġruat.  
\v 16 Isrummitqigitchiasriiñ. Taatnanġisuaġupsi aggiqiniaġipsi aŋuyyiaġlugich taapkua iñuich savikpaŋmik anniuġaaqtuamik qanimniñ.  
\v 17 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun. Iñuk akimaruaq niqiksriññiaġiga iriqsimaaqtuamik Manna-mik suli qaitchiḷugu qatiqtaamik uyaġaŋmik. Aasrii uyaġaŋmi nutaaq atiq aglaqaġisiruq, kia-unniiñ iñuum iḷisimanġisaŋanik kisimiaglaan taavruma iñuum akuqtuiruam.   
\s1 Agaayyutim Uqautai Thyatira-ġmiunun  
\p
\v 18 “Israġulganunli agaayyuvium Thyatira-mi aglagiñ itna: Taapkua uqałiġigai Iġñiŋan Agaayyutim, iriqaqtuam atripḷugu ikualaruaq ikniq, suli isigaŋi atriqaqhutiŋ qivliqsaqtuatun patukpatun.   
\p
\v 19 “Iḷisimagitka savaasri, piqpaksrił̣iqsiḷu, ukpiqqutriḷu, savautrił̣iqsiḷu, suli anuqsrułiqsi. Iḷisimagigaptuuq una, savaaġikkapsi pakma qaaŋiummatipiaġaich savaaġikkasri ukpiqsriruaġuqqaaqapsi.  
\v 20 Aglaan uumiŋa akitñaummatiqaġipsi, ilipsi iḷatchiqł̣ugu aġnaq Jezebel taiyuqtuaq iŋmiñik sivuniksriqirimik. Iḷisautigai kinnipḷugich savaktitka sayuŋatquplugich suli niġitquplugich niqinik tuniḷḷautauruanik aanġuanun.  
\v 21 Piviqaqtitkaluaġiga isrummitqił̣iksraŋanun sayuŋałhaniñ, aglaan isrummitqigunġiññiqsuq.  
\v 22 Uvva, inillaktinniaġitka ilaalu tamatkualu sayuŋaqatigikkaŋi nagliksaaġutiqpauraġviksraŋatnun inillakmatun siñigviŋiñun naŋirrutim. Taamna piñiaġiga isrummitqiñġisuaqpata killuliqiłiġmikniñ.  
\v 23 Suli tuqunniaġitka iḷiḷgaaŋi. Tarra ukpiqtuaŋuruapayaat iḷitchuġiniaġaat uvaŋautilaaġa iḷisimaruaq iñuich ikpikkutaatnik isrummatiŋitñiglu. Suli akiḷiġisigipsi atausriullaalusri maliġullapiaġlugu savaaqsi.  
\v 24 Aglaan iḷasri Thyatira-miittuat qapsiugaluaŋŋaisa malinġitchuat taavruma pigiitchuamik iḷisauttutaanik suli iḷisaaġiñġitḷugich kalipsiksuat nalunaqtuaŋi tuunġaum, ilipsi uqautigipsi, Uqumaiḷḷiuġutigitqikkumiñaitchipsi,  
\v 25 aglaan tigummitqiaġiktaksraġiksi pigianikkaqsi aggiġñiałłamnunaglaan.  
\v 26 Iñuk akimaruaq savaaqaqtuiñaqtuaġlu pisułiġikkamnik isruanunaglaan, saŋŋiqutiksriññiaġiga aŋalatchitḷasilugu nunaaqqiqpaŋnik.  
\v 27 Uuma aŋalataagaqsiñiaġai saŋŋiqpapiamik saagaqaqtuatun ayaupiamik savił̣hamik,  
\q2 aŋalataaġlugich iñuum siquvraġipmatun qiku iḷulik. \rq Psalm 2:9\rq*  
\m Taatnatun akuqtuaqaqtuŋa saŋŋiqutiqałimnik Aapamniñ.  
\v 28 Suli aatchuġisigiga uvlaam uvluġiaŋanik.  
\v 29 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun.”   
\c 3  
\s1 Agaayyutim Uqautai Sardis-miunun  
\p
\v 1 “Israġulganunli agaayyuvium Sardis-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai piqaqtuam tallimat malġuŋnik Irrusriŋiñik Agaayyutim, suli tallimat malġuŋnik uvluġianik.  
\p “Iḷisimagitka savaasri. Ilipsi taiyuutiqaġaluaqtusri iñuuruaŋunipḷusri, aglaan tuquŋarusri.  
\v 2 Qiptaitqigitchi. Sayyiqsimaaqsigiŋ tamatkua iñuułiqaqtuatsuli tuqugaluaqnagich, atakkii isivġiuġniġitka savaasri nalaunŋaitḷugich sivuġaani Agaayyutim.  
\v 3 Taatnamik itqaġilugu qanuq akuqtuił̣iqsi tusraayugaaġiksuamik tusraakkapsitñik. Tupigisiuŋ taamna isrummitqigusri. Qiptaiñġitchupsi aggiqigisigipsi atriḷugu tigliŋniaqti. Iḷisimayumiñaitchiksi kisumi sassaġniġmi aggiġñiałiksraġa ilipsitñun.  
\v 4 Aglaan piqaġaluaqtusrisuli ikituuranik iñuŋnik Sardis-mi atnuġaaġmiknik puyyaktairaġanġitchuanik. Iliŋisa iñuuniaqatiginiaġaatŋa qatiqtaanik atnuġaaqaġutiŋ atakkii iliŋich nalliummatirut.  
\v 5 Iñuk akimaruaq atnuġaaġisiruq qatiqtaanik atnuġaanik, suli piiġumiñaitchiga atiġikkaŋa makpigaaniñ iñuułhum. Uqautiginiaġiga sivuġaani Aapama israġuligikkaŋisalu piginiḷugu.  
\v 6 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun.   
\s1 Agaayyutim Uqautai Philadelphia-ġmiunun  
\p
\v 7 “Israġulganunli agaayyuvium Philadelphia-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai ipqitchuaŋuruam, iḷumutuuruamlu, piqaqtuamlu saŋŋiqutiqałhanik David-ŋum saagaqaqtuatun aŋmautinik. Aŋmaqpauŋ kia-unniiñ iñuum umikkumiñaitchaa, suli umikpauŋ kia-unniiñ iñuum aŋmaġumiñaitḷugu.   
\p
\v 8 “Iḷisimagitka savaasri. Uvva, aŋmaġniaġiga talu ilipsitñun kia-unniiñ iñuum umikkumiñaisaŋa. Iḷisimaruŋa mikiruamik saŋŋiqałipsitñik. Naagasuli tupiksrirusri uqaġikkamnik suli tuniqsimaaqtusri uvamnun piiḷaaġiñġitḷugu atiġikkaġa.  
\v 9 Naalaġnisitchi, taapkua iñuich pigikkaŋi tuunġaum, nipliaruat Jew-ŋunipḷutiŋ Jew-ŋunġiñŋaġmiŋ sagluplutiŋ—uvva, utlautipkaġisigitka ilipsitñun aasrii purvigipkaġlugich sivuġapsitñun suli iḷitchuġipkaġlugich uvamnun piqpagitilaapsitñik.  
\v 10 Ilipsi, tupiksrirusri uqautikapsi igḷutuitquplusri. Taatnamik qaunaginiaġipsi iłuiḷḷiuġviŋmi tikiññiaqtuami iluqaanun nunamun uuktuakkauviksraŋatnun iñupayaurat nunamiittuat.  
\v 11 Aggiġisiruŋa qilamipiaq. Tigummitqiaġiksiuŋ payaŋaiġḷugu pigikkaqsi, kisumununniiñ aatitchumiñaitḷusri akiññaktaapsitñik akimagupsi.  
\v 12 Iñuk akimaruaq ayaguqtinniaġiga agaayyuvikpaŋani Agaayyutma, aasrii ilaa anitqikkumiñaiqsuq. Aglakkisigiga ilaanun atiġikkaŋa Agaayyutma atiġikkaŋalu nunaaqqiŋan Agaayyutma, taamna nutaaq Jerusalem atqaġniaqtuaq qiḷaŋmiñ Agaayyutimniñ. Suli aglakkisipmigiga ilaanun nutauruaq atiġa.  
\v 13 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun.   
\s1 Agaayyutim Uqautai Laodicea-ġmiunun  
\p
\v 14 “Israġulganunli agaayyuvium Laodicea-mi aglagiñ itna: Tamatkua uqałiġigai Amen-ŋuruam, tuniqsimaruam iḷumutuupluni iḷisimarauruam, aullaġniirauruam iñiqtapayaaŋanik Agaayyutim.   
\p
\v 15 “Iḷisimagitka savaasri, nigliñallapianġisilaaqsi unniiñ uunallapianġisilaaqsi. Uvvatuq nalliakni ititchi nigliñallapiaqtuamlu uunallapiaqtuamlu.  
\v 16 Uvvaasriiñ pisigiplugu uunaavyułiqsi, nigliñapianġiññiqapsi uunallapianġitḷusriḷu, tivvuaqsałhiñaaġuġipsi qanimniñ.  
\v 17 Uqaġaqtusri itna, ‘Uvaŋa umialguruŋa. Iñugiaksisaiñaqtut suurat. Inuqsraŋaiqsuŋa.’ Taatna uqaqapsi nalurusri qanutun iłuiḷḷiuqtilaapsitñik nagliŋnaqtilaapsitñiglu. Inuqsraqtusri qiñitlaitḷusriḷu atnuġaitḷusriḷu.  
\v 18 Alġaqsruġipsi tauqsiquplusri uvaŋniñ maniŋñik kaviqsaamik ipqiqsakkauruamik iknikun umialgutquplusri, suli tauqsiquplusri qatiqtaanik atnuġaanik qaliġuaġlugu kanŋunaqtuaq atnuġaił̣iqsi suli uqsruġutiksramik mamirrutiksraŋatnik irigikkapsi qiñitlasriḷgitchumuusriḷi.  
\v 19 Tamatkua piqpagikkatka suagaġigitka nalġuqsruqługiḷḷu. Taatnamik piḷiqipiaġitchi isrummitqigusriḷu.  
\v 20 Uvva, qichaqtuŋa talumi katchaktuqłuŋa. Kisupayaam tusraayumiuŋ nipiga aŋmautiluŋalu talumik, isiġisiruŋa ilaanun niġiqatigiaqsiḷuguasrii suli ilaan niġiqatigiluŋa.  
\v 21 Iñuk akimaruaq aquppiqatigipkaġniaġiga aquppiutaqpamni, uvaptuntuuq akimapluŋa aquppiqataupmatun Aapaa ilaan aquppiutaqpaŋani.  
\v 22 Iñuk siutiqaqtuaq tusraggatiksraŋnik naalaġniḷi Irrutchim uqautigikkaŋanik ukpiqtuaŋuruanun.”   
\c 4  
\s1 Nanġairuat Qiḷaŋmi  
\p
\v 1 Taapkua aquatigun qiñiqtuŋa talumik aŋmaruamik qiḷaŋmi. Aasrii sivulliq nipi tusraakkaġa uqaqman uvamnun qalġuqtautiqpaktun itnaġaaŋa, “Mayuġiñ uvuŋa. Qiñiqtinniaġikpiñ sunik atuumaniaqtuanik uuma aquagun.”  
\v 2 Taimmaiñaq Ipqitchuam Irrutchim aŋalatkaqsigaaŋa. Qiñiqtuŋa aquppiutaqpaŋmik inillaksimaruamik qiḷaŋmi, aasriiñ taavrumiŋa aquppiruamik aquppiutaqpaŋmi.  
\v 3 Aasrii taamna aquppiruaq tarani qiññaqaġniqsuq akisuruatitun uyaġaktitun kavviaġiksaatunlu, suli aquppiutaqpak kaivraġutiqaġniqsuq niggamik qiññaqaqtuamik akisuruatun uyaġaktun suŋauraaqtaatun.  
\v 4 Avataani aquppiutaqpaum iñuiññaq sisamat aquppiutaqpaqaqmiut. Qiñiqtuŋa iñuiññaq sisamanik umialiŋnanik aquppiruanik aquppiutaqpaŋni, atnuġaaligaat qatiqtaanik. Niaquġutiqaġniqsut kaviqsaamik maniŋmik niaqumikni.  
\v 5 Aquppiutaqpaŋmiñ anniuġaaġniqsut ikniqpalaich katlulatlu suli niprualaruatlu. Sivuġaani aquppiutaqpaum naniuraqaqmiñiqsut tallimat malġuŋnik ikummatiliŋnik ikniġmik. Taapkua tallimat malġuk nanipiat Irrusriġiniġai Agaayyutim.  
\v 6 Aasrii sivuġaani aquppiutaqpaum taġiuqpauraqaġniqsuq tapinniḷuktuatun. Sisamat uumaruat iriłhaiñalgich saamiktigun tunumiktigunlu inniqsut avataani aquppiutaqpaum.  
\v 7 Sivulliq uumaruaq atriqaġniqsuq lion-tun, aasriiñ tuglia uumaruam paŋniqtun, piñayuatsuli uumaruat kigiñaqaġniqsuq iñuum kigiñaŋatun, aasrii sisamaŋat uumaruat atriqaġniqsuq tiŋmiaqpaktun.  
\v 8 Aasriiñ taapkua sisamauruat uumaruat, iŋmikkullaa itchaksrallaanik israġuqaġniqsut iriłhaiñauplutiŋlu ataaniḷu siḷataaniḷu israġuŋisa. Aasrii nipliatuiñaġniqsut uvluvakpauraq unnuaqtuummaan,   
\qc “Ipqitchuaq! Ipqitchuaq!  
\qc Ataniq Saŋŋipayaaqaqtuaq  
\qc Agaayyun killuqsautaiññiqsuq ipqitchuaŋupluni,  
\qc ilaa inniqsuaq taimakŋa, ittuaġlu pakma, suli aggiqsaġumaruaġlu.”  
\m
\v 9 Qakugupayaaq taapkua uumaruat qaitchipmata nanġautmik kamakkutmiglu quyyatmiglu taavrumuŋa aquppiruamun aquppiutaqpaŋmi iñuuruamun taimuŋa isruitchuamun,  
\v 10 iñuiññaq sisamat umialiŋnat sitqummiraġniqsut sivuġaanun aquppiruamun aquppiutaqpaŋmi purvigiplugu iñuuruaq taimuŋa isruitchuamun, mattaqługich niaquġutitiŋ aasrii iḷipḷugich sivuġaanun aquppiutaqpaum, nipliqhutiŋ,   
\q1
\v 11 “Ataniqpuut Agaayyutikputlu, ilvich nalliummatiruaŋurutin  
\q2 akuqtuił̣iksrapnun nanġautmik kamakkutmiglu saŋŋimiglu,  
\q1 atakkii iñiqtaġigitin supayaurat,  
\q2 suli pisułłapkun iñiqtaurut iñuułiqaqhutiŋlu.”   
\c 5  
\s1 Imurat Makpiġaat Ipnaiyaaġlu  
\p
\v 1 Aasriiñ qiñiqtuŋa taliqpiŋmi argaŋani taavruma aquppiruam aquppiutaqpaŋmi imuranik makpiġaanik aglaqaqtuanik iḷuatniḷu siḷataatniḷu suli umiktuqsimaruanik tallimat malġuŋnik nalunaitmiutanik.  
\v 2 Qiñiqmiuŋa saŋŋiqaqtuamik israġuliŋmik nipliraqtuamik nipituruamik nipimik, “Kiña nalliummativa qauqtiġukługich nalunaitmiutat aŋmaġlugiḷḷu imurat makpiġaat?”  
\v 3 Aglaan kiapayaaq qiḷaŋmi naagaqaa nunami naagaqaa ataaniunniiñ nunam aŋmatlaiññiġaich imurat makpiġaat naagaunniiñ qiñiġlugich imaŋat.  
\v 4 Tarra qiaruŋa atqunapiaq iñuiññiqman nalliummatiruamik aŋmatlalugich makpiġaat agliqiruksramik unniiñ qiñiqtuksramik imaġikkaŋatnik.  
\v 5 Tarani iḷaŋata umialiŋnat nipliutigaaŋa, “Qianak. Lion-ŋat kiñuviaŋiñ Judah-m, maŋŋuat David-ŋum, akimaruq aŋmatlasripḷugich imurat makpiġaat suli tallimat malġuk nalunaitmiutat.”   
\p
\v 6 Aasrii aquppiutaqpaum akunġatni sisamat uumaruatlu akunġatniḷu umialiŋnat qiñiqtuŋa ipnaiyaamik qichaqtuamik qiññaqaqhuni tuqqutauruatun. Taamna nagruqaġniqsuq tallimat malġuŋnik. Iriqaqmiuqtuuq tallimat malġuŋnik, aasriiñ taapkua tallimat malġuk Irrusriġigaich Agaayyutim tuyugikkauruat iluqaanun nunamun.  
\v 7 Ipnaiyaam aggiqhuni tigugai makpiġaat taliqpiŋan argaŋiñiñ taavrumakŋa aquppiruamiñ aquppiutaqpaŋmi.  
\v 8 Tigupmagich makpiġaat sisamat uumaruat iñuiññaq sisamatlu umialiŋnat sitquġniqsut sivuġaanun ipnaiyaam, atuqtuuraqallaaplutiŋ nuqaqtiliŋnik suli piŋaluuraqallaaplutiŋ piḷiuqtamik kaviqsaamik maniŋmik immaukkaqhutiŋ tipraġiksautinik. Taapkua iŋiqsrułiġigaich Agaayyutim ipqiqsitaŋisa.  
\v 9 Taapkua atuqtut nutaamik atuutmik itna,  
\q1 “Ilvił̣hiñaq tigutlagitin imurat makpiġaat  
\q2 suli qauqtitlalugich taapkua nalunaitmiutat.  
\q1 Nalliummatirutin atakkii tuqqutaurutin  
\q2 suli augikkapkun tasuipḷutin iñuŋnik Agaayyutmun  
\q2 qanusripayaaniñ iñuŋniñ atlakaaġiiñik uqautchiḷiŋniñ, iñuŋitñik nakitñapayaaniñ.   
\q1
\v 10 Ilvich umialiguqtitkai agaayuliqsiġuqtitlugiḷḷu  
\q2 savautitquplugulu Agaayyutikput,  
\q2 suli atanġuniaqtut nunami.”   
\p
\v 11 Aasrii qivialgitchuŋa tusraapluŋa iñugiallapiaqtuanik israġuliŋnik kia iñuum kisitḷaisaŋitñik. Avataani inniqsut aquppiutaqpaum uumaruat umialiŋnatlu,  
\v 12 nipliqsuat nipitusripḷutiŋ,  
\q1 “Ipnaiyaaq tuqqutauruaq nalliummatiruq  
\q1 akuqtuitḷapluni saŋŋimik,  
\q1 umialgutmiglu isrumatułiġmiglu, sapiġñautmiglu, kamakkutmiglu, kamanautmiglu suli nanġautmik.”   
\m
\v 13 Aasriiñ tusraagitka uumaruapayaurat qiḷaŋmi, siḷamiḷu, nunamiḷu, ataaniḷu nunam, taġiumiḷu—uumaruapayaat nanipayaaq—uqautiqaqtuat itna:  
\q1 “Nanġaun kamakkunlu, iluqaan kamanaunlu aŋalatchił̣iġlu  
\q2 pigigaa aquppiruam aquppiutaqpaŋmi  
\q2 suli ipnaiyaam taimuŋa isruitchuamun.”   
\m
\v 14 Sisamat uumaruat nipliġvigigaat, itna, “Amen.” Suli iñuiññaq sisamat umialiŋnat purvigigaat [sivuġaanun iñuuruamun taimuŋa isruitchuamun].   
\c 6  
\s1 Nalunaitmiutat  
\p
\v 1 Qiñiqtuaġiga ipnaiyaaq aŋmaipman sivulliatnik nalunaitmiutat tallimat malġuuruat, aasrii tusraagiga iḷaŋat sisamat uumaruat nipliqsuaq nipitusripḷuni liilaa katlularuatun itnaqhuni, “Qaġġaiñ.”  
\v 2 Aasrii qiviaqama qiñiqtuŋa qatiqtaamik tuttuqpaŋmik, suli natmaksiqsuaq tuttuqpaŋmi qiluiññaqaġniqsuq, suli qaitchikkaupluni niaquutmik. Ilaa aullaġniqsuq akimaraupluni akimatyatqikhuni.   
\p
\v 3 Ilaan aŋmaqmauŋ tuglia nalunaitmiutam, tusraagiga tuglia uumaruam nipliqsuaq, “Qaġġaiñ.”  
\v 4 Tarra atla tuttuqpak kaviqsaaŋuniqsuaq aniḷgitchuq aasrii natmaksiqsuaq saŋŋimik qaitchikkauniqsuq piiġitquplugu qiñuiññamik nunamiñ, iñuich tuqqutautitquplugich avatmun. Tarra qaitchikkauniqsuq savikpauramik.   
\p
\v 5 Ilaan aŋmalgitmauŋ piñayuat nalunaitmiutat, tusraagiga piñayuat uumaruat uqallaktuaq, “Qaġġaiñ.” Qiviaqama qiñiqtuŋa taaqtaamik tuttuqpaŋmik, aasriiñ natmaksiqsuaq taavrumani saagaqaġniqsuaq uqumaisilaaġutiŋnik argaŋmiñi.  
\v 6 Suli tusraalgitchiga nipi akunġatniñ taapkua sisamat uumaruat uqallaktuaq, “Sisamat qallutit imaŋat mukkaaq akiqaġniaqtuq savaktuam akiññaktaaksraŋanik uvlumi, suli qulit malġuk qallutit imaŋat barley mukkaaq akiqaġniaqtuq savaktuam akiññaktaaksraŋanik uvlumi, aglaan minillugik uqsruġlu misruġuġlu.”   
\p
\v 7 Aasrii aŋmalgitmauŋ sisamaŋat nalunaitmiutat, tusraagiga nipi sisamaŋatniñ uumaruat uqallaktuaq, “Qaġġaiñ.”  
\v 8 Qiviaqama qiñiqtuŋa qatiaġiyaktaamik tuttuqpaŋmik. Natmaksiqsuaq taavrumani atiqaġniqsuq tuqqutmik suli tuquaniktuat malikługu. Qaitchikkauniqsut saŋŋimik tuqqutchitḷaplugu sisamaŋat iñupayaat nunami savikpakun, kakkaaġnakunlu, tuqunakunlu, iqsiñaqtuatigunlu niġrutiŋigun nunam.   
\p
\v 9 Suli ilaan aŋmaqmagu tallimaŋat nalunaitmiutat, qiñiġitka ataani tuniḷḷaġvium iñuusriŋich tamatkua tuqqutauruat piqutigiplugu uqałha Agaayyutim suli pisigiplugu iḷisimaraułiqtiŋ tuniqsimałikun.  
\v 10 Iliŋich niplianiqsut nipitusriḷḷapiaqhutiŋ, “Aatai, Ataniiq ipqitchuami suli iḷumutuuruami, qakugun atanniġñiaqpigich tuqqutigikkavut iñuuruat nunami aasrii akisautiluta?”  
\v 11 Iluqaġmiŋ qaitchikkauniqsut qatiqtaanik akuqturuanik atnuġaanik aasrii uqautiplugich utaqqiuraallaktuksraunipḷugitsuli naatchianiłhatnunaglaan iñugiaktilaaksrautaat savaqatiŋisa aniqatiuŋiḷḷu ukpiqsrił̣ikun tuqqutausaġumapmiruat iliŋisituntuuq.  
\v 12 Aŋmaqmagu itchaksraŋat nalunaitmiutat nuna iliqsraqpauraġniqsuq siqiñiq taaqsipmipḷuni taaqtaatun ukił̣haatun suli tatqiq kaviqsipḷuni auktun.  
\v 13 Suli uvluġiat katagaalaplutiŋ nunamun, katagaalapmatun asriaġikkani fig-ŋum napaaqtuaniñ piñaqsigaluaqnagich, ipsullakkaŋa liilaa anuġiqpaum.  
\v 14 Qiḷaglu piiġñiqsuq imupmatun kaliikkaqtun. Iġġipayauratlu qikiqtatlu nuuttut inimikniñ.  
\v 15 Aasrii umialiŋi nunam, qutchiksaatlu aŋalatit iñuich qaukłiuruatlu aŋuyaktini umialguruatlu sapiġñaqtaatlu iñuich, iluqatiŋ savaktaaġruitḷu savaktaaġruunġitchuatlu, iriqtut iŋmiknik qaiġusruŋnun akunġatnunlu uyaġaŋisa iġġich,  
\v 16 kappiaŋaplutiŋ iġġiñun uyaġaŋnunlu, “Kattaqisigut aasrii iriġuta kiiñaŋaniñ taavruma aquppiruam aquppiutaqpaŋmi suli qinnautaaniñ ipnaiyaam.  
\v 17 Atakkii kamanaqtuaq uvlua qinnautaaknik tikitchuq. Kiñami igḷutuutigisiñiqpa taavrumani?”   
\c 7  
\s1 144,000 Israel-aaġmiut  
\p
\v 1 Tamatkua aquatigun qiñiqtuŋa sisamanik israġuliŋnik makitaruanik sisamani iqirġuŋiñi nunam. Tigummiugaġniġaich sisamat anuġiŋi nunam, anuqłiqunġitḷugu sumiunniiñ nunamun naagaunniiñ taġiumun naagaunniiñ napaaqtunun.  
\v 2 Qiñiqtuŋa atlamik israġuliŋmik qunmukhuni nuiraġaġvianiñ siqiñġum, saagaqhuni taluġniqusriqsaŋanik iñuuruam Agaayyutim. Ilaa tuqłuġaqtuq nipitusripḷugu sisamanun israġuliŋnun saŋŋiksriñŋaniksimaruanun piyaqqułuktatlasipḷugu nuna taġiuġlu.  
\v 3 Nipliqhuni, “Piyaqqułuktaqnagu nuna, taġiuġlu, napaaqtutlu uvagut nalunaitmiutchiigaluaqata qauŋisigun savaktiŋiñik Agaayyutipta.”  
\v 4 Tarra tusraagiga kisirrutaat tamatkua nalunaitmiutchikkauruat. Iñugiaktilaaqaġniqsut 144,000-tun kiñuviapayaaŋitñiñ Israel-aaġmiut.   
\q1
\v 5 12,000 kiñuviaŋi Judah-m nalunaitmiutchikkaurut,  
\q1 kiñuviaŋisuli Reuben-ŋum 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Gad-ŋum 12,000,   
\q1
\v 6 kiñuviaŋisuli Asher-ŋum 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Naphtali-m 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Manasseh-ŋum 12,000,   
\q1
\v 7 kiñuviaŋisuli Simeon-ŋum 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Levi-ŋum 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Issachar-ŋum 12,000,   
\q1
\v 8 kiñuviaŋisuli Zebulun-ŋum 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Joseph-ŋum 12,000,  
\q1 kiñuviaŋisuli Benjamin-ŋum 12,000.   
\s1 Iñugaaġruich Nunaaqqipayaaniñ  
\p
\v 9 Taavruma aquagun qiñiqtuŋa iñugiallapiaġataqtuanik iñuŋnik kia-unniiñ iñuum kisitchumiñaisaŋiñik nunaaqqipayauraniñ atlakaaġiiñiñḷu iñuŋniñ suli uqausripayaaniñ. Qichaġniqsut sivuġaanun aquppiutaqpaum suli sivuġaanun ipnaiyaam, atnuġaaqaqhutiŋ qatiqtaanik akuqturuanik qisiqsiutiniglu tigummiugaqhutiŋ,  
\v 10 nipliraqhutiŋ nipitusripḷugu itna,  
\q1 “Agaayyutipta aquppiruam aquppiutaqpaŋmi  
\q1 suli ipnaiyaam annautigaatigut.”   
\m
\v 11 Iluqatiŋ israġulgich qichaġniqsut avataani aquppiutaqpaum suli umialiŋnat sisamatlu uumaruat, sitquqhutiŋ sivuġaanun aquppiutaqpaum nanġaġaat Agaayyun.  
\v 12 Niplianiqsut,  
\q1 “Amen,  
\q1 nanġaun, kamanaunlu,  
\q1 isrumatułiġlu, quyyanlu, kamakkunlu,  
\q1 saŋŋiḷu, sapiġñaunlu  
\q1 illi Agaayyutiptiknun taimuŋa isruitchuamun.  
\q1 Amen.”   
\p
\v 13 Aasrii iḷaŋata umialiŋnat apiqsruġaaŋa, “Kisut makua iñuich atnuġaaqaqtuat qatiqtaanik akuqturuanik? Nakikŋalu aggiqsuaŋuvat?”  
\v 14 Nipliutigiga, “Aŋuun, iḷisimaruaŋurutin.” Aasriiñ ilaan uqallautigaaŋa,  
\q1 “Tamatkua iłuiḷḷiułiqpauraq apqusraaġniġaat. Iġġuġniġaich atnuġaatiŋ akuqturuat, aasrii qatiqsipkaqługich auŋanun Ipnaiyaam.   
\q1
\v 15 Taatnaqhutiŋ ittut sivuġaani aquppiutaqpaŋan Agaayyutim  
\q2 savautiplugu uvlumi unnuamiḷu agaayyuvikpaŋani,  
\q1 aasrii taavruma aquppiruam aquppiutaqpaŋmi  
\q2 tugluaqsimaaġisigai nayuutiłiġmigun.   
\q1
\v 16 Iliŋich niġisuksiutqikkumiñaitchut  
\q2 naaga imiġuksiutqikkumiñaitchut.  
\q1 Siqiñġumlu atlamlu uunaum uunniuqtitqikkumiñaitchai.   
\q1
\v 17 Atakkii ipnaiyaam qichaqtuam sivuġaani aquppiutaqpaŋmi niġipkaġisigai munaqsritun  
\q2 sivulliġḷugiḷḷu iñuunaqtuanun suvliktuaġuraaqtuanun,  
\q1 suli Agaayyutim allaqtiġisigai qulvipayaat iriŋitñiñ.”   
\c 8  
\s1 Tallimat Malġuiŋat Nalunaitmiutat  
\p
\v 1 Uvva ipnaiyaam aŋmaqmauŋ tallimat malġuiŋat nalunaitmiutat nipruisaaġataqtut qiḷaŋmi sivisutilaaliŋmi sassaġniġum avvaŋani.  
\v 2 Aasriiñ qiñiġitka tallimat malġuk israġulgich makitaruat sivuġaani Agaayyutim. Aatchukkauniqsut tallimat malġuŋnik qalġuqtautinik.  
\v 3 Tarra atlaptuuq israġulik aggiġñiqsuq. Sivuġaġmuktuq tuniḷḷaġviŋmun, saagaqhuni ikipkaiviḷiamik tipraġiksautmik piḷiuqtamik maniŋmiñ kaviqsaamiñ. Aatchukkauniqsuq atqunaq tipraġiksautmik avvutigitquplugu iŋiqsrułhatnun ipqiqsitaupayaat maniŋmi kaviqsaami tuniḷḷaġviŋmi sivuġaaniittuami aquppiutaqpaum.\fig |src="HK00268B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Ap 8.3" \fig*  
\v 4 Aasriiñ isiŋa tipraġiksautim piqatigiplugich iŋiqsrułhat ipqiqsittuat mayuqtuq israġulgum argaŋiñiñ sivuġaanun Agaayyutim.  
\v 5 Suli israġulgum tiguplugu ikipkaiviḷiaq tipraġiksautmik immiġñiġaa ikniŋaniñ tuniḷḷaġvium, igitluguasriiñ nunamun. Taimma tusraġnaqtut nipit katlulatlu, suli ikniqpalagaqhuni nuna iḷiqsraqhuniḷu.   
\s1 Qalġuqtautit  
\p
\v 6 Tarani tallimat malġuk israġulgich piqaqtuat tallimat malġuŋnik qalġuqtautinik itqanaiyaqtut nipliqsitchisukhutiŋ.  
\v 7 Sivulliq israġulik nipliqsitchipman, natatquġnat ikniġlu avulik auŋmik kataŋniqsut nunamun. Tarraasriiñ piñayuagun nunam napaaqtui suŋaaqtuatlu ivgich ikirut tamatkiqhutiŋ.  
\v 8 Aasriiñ tugliat israġulgich nipliqsitchipman liilaa imña iñġiqpauraq iknaktitaq igitauniqsuq taġiumun. Tarra piñayua taġium auguqtuq.  
\v 9 Suli piñayuatni taġiumi uumaruat tuquniqsut. Suli piñayuiŋich umiaqpaich tamatkiġñiqsut.  
\v 10 Piñayuat israġulgich nipliqsitchiḷgitman uvluġiaqpauraq ikualaruaq liilaa auktuuġun kataktuq qiḷaŋmiñ, katakhuni piñayuiŋitñun kurgiḷḷu suvliktuaġuraaqtuatlu.  
\v 11 Atqa taavruma uvluġiam taiyuutiqaġniqsuq “Suŋaġnił̣iq.” Piñayuiŋich imġich tuqunaġuġniqsut aasrii iñugiaktuat iñuich tuqurut imiġiiḷamiñ suŋaġnitchuamiñ.  
\v 12 Sisamaŋat israġulgich nipliqsitchiḷgitman, taimmaiñaq piñayuiŋich siqiñġum tatqimlu uvluġiatlu taaqsiḷiġniqsut. Tarraasrii uvlum qaummataan piñayua qaumanġiġñiqsuq, suli unnuam qaummataan piñayua qaumanġiġñiqsuq.   
\p
\v 13 Qiñiqtitluŋa tusraagiga tiŋmiaqpak tiŋmiruaq qutchikhuni qiḷaŋmi uqaqhuni nipitusripḷugu, “Nakłiuŋ! Aa, nakłiuŋ iñupayaanun iñuuruanun nunami, atakkii atlat piñasrut israġulgich nipliqsinniaqpatigik qalġuqtautiqpat tatamnaġisiruq.”   
\c 9  
\p
\v 1 Tarra tallimaŋat israġulgich nipliqsitchipman qalġuqtautiqpaŋmik qiñiqtuŋa uvluġiamik kataktuamik qiḷaŋmiñ nunamun, aasrii qaisauniqsuq aŋmaun natiqsiñaitchuamun aŋmaniġmun.  
\v 2 Aŋmaqmauŋ natiqsiñaitchuaq aŋmaniq isiq mayuqtuq tarakŋa, itchialaŋatun uunaksautiqpaum, siqiñiġlu siḷalu taaqsiruk isiagun aŋmaniġmiñ.  
\v 3 Itchialamiñ mitiglagaqtuat anirut qaaŋanun nunam. Qaisauruq saŋŋi atripḷugich putyuutilgich nunami saŋŋiqaqhutiŋ kapuutilgich tuqunaliŋnik.  
\v 4 Iliŋich tillisiaqaqtut piyaqqułuktaitqunġitḷugich ivgiŋiñik nunam naaga qanusripayaanik suŋaaqtuanik naurianik napaaqtuniglu, aglaan kisiisa tamatkua iñuich piqanġitchuat taluġniqusriqsaŋanik Agaayyutim qauŋisigun.  
\v 5 Suli tillisiaqaqtut tuqqutchitqunġitḷugich iñuŋnik, aglaan atniġñapiaġataqtuakun nagliksaaqtitquplugich tallimani tatqiñi, atniġñaŋatun putyuutilgum kapitnikmatun iñuŋnik.  
\v 6 Aasrii taipchunani uvluni iñuich pakakkisigaat tuqułiq aglaan paqitchumiñaitchaat. Tuqusruliḷḷapiaġisigaluaqtut aglaan tuqułiq qimakkisiruq iliŋitñiñ.   
\p
\v 7 Tarra qiññaŋich mitiglagaqtuat atriqaġniqsut tuttuqpaktun itqanaiyaatun aŋuyałiġmun; niaquŋitñi inniqsuq niaquġun liilaa kaviqsaaq manik, suli kigiñaŋich kigiñaŋisitun iñuich.  
\v 8 Suli iliŋich nuyaqaġniqsut nuyaŋisitun aġnat, kigutiqaqhutiŋ suli kigutiŋisitun lion-nat.  
\v 9 Satqagutiqaġniqsut satqagutititun savił̣hatun, aasrii siaksruŋniŋat israġuŋisa inniqsuq siaksruŋniŋatitun aksraligaŋisa tuttuqpagautit iñugiakhutiŋ sukasripḷutiŋ aŋuyałiġmun.  
\v 10 Suli pamiuqaġniqsut kapuutiqaqhutiŋ atripḷugich putyuutilgich. Iliŋich atniaġutiqaqtut pamiumiktigun, aasrii atniaġiruksrauplutiŋ iñuŋnik tallimani tatqiñi.\fig |src="HK084D.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Ap 9.10" \fig*  
\v 11 Ataniqaġniqsut israġulganik natiqsiñaitchuam aŋmanġum. Jew-ŋuruat atiqaġniġaat Abaddon-mik, aasriiḷi Greek-ŋich taggisiqaqługu Apollyon-mik, itnautiqaqtuaq Piyaqquqtimik.  
\v 12 Sivulliq nagliksaaġun qaaŋiqsuq. Uvva malġuk nagliksaaġutik tikiññiaqtuk aquagun taavruma.   
\p
\v 13 Tarani itchaksraŋat israġulgich nipliqsitchipman qalġuqtautiqpaŋmiñik, tusraaniqsuŋa nipinik sisamaniñ iqirġuŋiñiñ tuniḷḷaġviŋmiñ piḷiuqtamiñ maniŋmik kaviqsaamik ittuamiñ sivuġaani Agaayyutim.  
\v 14 Uqautiniġaa itchaksraŋat israġulgich piqaqtuaq qalġuqtautiqpaŋmik, “Pituikkich sisamat israġulgich pituksimaruat kamanaqtuami kuuŋmi Euphrates-mi.”  
\v 15 Tarra pituiġaich sisamat israġulgich itqanaiqsimmatriruat taavrumuŋa sassaġniġmun, uvlumunlu, tatqimunlu, ukiumunlu, tuqqutchiruksrauruanik piñayuiŋitñik iñupayaat.  
\v 16 Aasrii tusraagiga kisirrutaat aŋuyaktit suli tuttuqpiraqtuat. Iñugiaktilaaqaġniqsut 200,000,000-mik.  
\v 17 Suli qiñiġitka tuttuqpaich qiñiqquuraamni itna, tamatkua aquppiruat iliŋitñi satqagutiqaġniqsut kaviqsaatun ikniqtun suli uquaqtaatun sapphire-tun suli suŋaqpaluktun sulfur-tun. Aasrii tuttuqpaich niaquŋich qiññaqaġniqsut niaquŋisitun lion-nat, suli qaniŋitñiñ anniuġaaġniqsuq ikniq, itchiġlu, suli sulfur.  
\v 18 Taapkunuuna piñasrutigun nagliksaaġutitigun piñayuiŋich iñuich tuqqutauniqsut iknikunlu, itchikunlu, suli sulfur-kun anniuġaaqtuakun qaniŋitñiñ tuttuqpaich.  
\v 19 Tamatkua saŋŋiqaġniqsut qaniġmikkun pamiumikkunlu. Pamiuqaġniqsut nimiġiatun ittuanik niaquligaanik, aasrii atniaġutiginiġaich iñuŋnun.   
\p
\v 20 Suli kisiŋŋuqtat iñuich tuqqutaunġitchuat tamatkunuuna nagliksaaġutitigun isrummitqigunġitchut savaaŋatniñ argagikkaġmiŋ. Nutqautinġitchaat putqatałiqtiŋ tuunġanun, aanġuanunlu piḷiuqtanun kaviqsaanik qatiqtaaniglu maniŋñun, patukpaŋniglu uyaġaŋniglu qiruŋniglu, qiñitlaitchuanik tusraatlaitchuanikunniiñ pisrutlaitchuaniglu.  
\v 21 Naagaunniiñ isrummitqigunġitchut iñuaqtuqtaułiġmikniñ aŋatkuułiġmikniñḷu, sayuŋałiġmikniñḷu, tigliktuqtaułiġmikniñḷu.   
\c 10  
\s1 Israġulik suli Imurat Makpiġaurat  
\p
\v 1 Suli qiñiqtuŋa atlamik sapiġñaqtuamik israġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ, atnuġaaqaqhuni nuviyamik, niaquġutiqaqhuni niggamik, kigiñaŋa qaumapluni siqiñiqtun, niuk iḷipḷutik ayaŋaktitun ikniġum.  
\v 2 Ilaa tigummiaqaġniqsuq makpiġauranik aŋmaruanik argaŋiñi, aasriiñ inillakkaa taliqpiich isigaŋni taġiumun, suli saumiich isigaŋni nunamun.  
\v 3 Nipruaġniqsuq nipitusriḷḷapiaqhuni, atripḷugu lion-ŋum ugiaġuulanġa. Tarraasrii nipruaqman, tallimat malġuk katlulat nipliqsut.  
\v 4 Tarraasrii tallimat katlulat nipliqmata aglaksaġataqmiuŋalu. Tusraagiga nipi qiḷaŋmiñ uqautriga, “Aglasruŋaqnagich uqaġikkaŋich tamatkua tallimat malġuk katlulat, uqautiginagitunniiñ.”   
\p
\v 5 Tarra israġulgum qiñikkaġma qichaqtuam taġiumiḷu nunamiḷu, israutigai argaŋni qiḷaum tuŋaanun.  
\v 6 Akiqsruutigiruq ilaagun iñuuruakun taimuŋa isruitchuamun iñiqsiruakun qiḷaŋmik, nunamiglu, taġiumiglu, suli uumaruapayaanik taapkunani itna, “Tarani Agaayyutim atuumapkayasrigai sivunniutigikkani.  
\v 7 Aglaan tarani uvluni tallimat malġuata israġulgich nipliqsitchisaġataqpan qalġuqtautmik Agaayyutim naanniaġai kaŋiqsiḷgunaitchuat sivunniutini, uqautigikkani savaktimiñun sivuniksriqirinun.”  
\v 8 Aasriiñ nipim tusraakkaġma qiḷaŋmiñ uqautilgitchaaŋa, “Utlautilutin tiggutyakkich makpiġaurat aŋmaqsimaruat argaŋiñi israġulgum qichaqtuam taġiumiḷu nunamiḷu.”  
\v 9 Utlakapku israġulik nipliutigiga, “Qaiḷḷakkich makpiġaurat uvaŋnun.” Aasrii nipliutigaaŋa, “Tigulugich niġikkich. Siiġḷanŋuliġisigaluaqtutin aqiaġupni, aglaan siiġñaaġniaqtuq honey-tun qanipni.”  
\v 10 Aasrii tigukapkich makpiġaurat israġulgum argaŋiñiñ niġigitka. Tarra qanimni siiġñaaqtut honey-tun aglaan tarra iirgauraanikapkich aqiaġuġa siiġḷanŋuliqsuq.  
\v 11 Aasriiñ uqautigaaŋa, “Sivuniksriqiruksraulgitchutin iñugiaktuatigun iñuktigun, nunaaqqisigun, uqautchisigun, umialiktigunlu.”   
\c 11  
\s1 Malġuk iḷisimarik  
\p
\v 1 Tarani aatchuusriaqaqtuŋa uuktuutmik ayaupiatun ittuamik, aasrii israġulgum uqautigaaŋa, “Makillutin, uuktuġuŋ agaayyuvikpaŋa Agaayyutim tuniḷḷaġvialu, suli kisillugich iñugiaktilaaŋat taapkua agaayuruat tarani.  
\v 2 Aglaan uuktuġnagu siḷalliq katimmavik ittuaq siḷataani agaayyuvikpaum. Taamna iḷaginagu atakkii aatchuutauruq Jew-ŋunġitchuanun. Iliŋisa tutmaluginiaġaat ipqitchuaq nunaaqqiq malġukipiaq malġuŋni tatqiñi.  
\v 3 Suli tuyuġigisigikka malġuk iḷisimarikka, atnuġaaqaġutik miissuŋnik ukił̣haanik. Aatchuġisigikka saŋŋimik 1,260 uvluni sivuniksriqirautqulugik.”   
\p
\v 4 Taapkuak malġuk olive napaaqtuk suli malġuk kialuuraqaġviiktarra naparuak sivuġaani Agaayyutaan nunam.  
\v 5 Aasriiñ kia iñuum atniaġniaġumigik taapkuak, ikniq anniuġaaġniaqtuq qanġakniñ, suli suksraunġiġaġniaġaik uumigiritik. Kisupayaam atniaġniaġumigik taatnatchikun tuqqutauraġaġisiruq.  
\v 6 Taapkuak saŋŋiqaqtuk umiksitḷalutik qiḷaŋmik sialukkumiñaiġḷugu uvluŋitñi sivuniksriqiłiġmiŋ, saŋŋiqaqmiḷutik imġich auguqtitlalugich suli nuna qanusripayaamik iłuiḷḷiuġutiqaqtitlaplugu, qanutupayaaq akulaisigilugu pisukkumik.  
\v 7 Tarraasrii taapkuak naatpakku uqaqtaułiqtik, iqsiñaqtuam niġrugaaqłuum mayuqtuam natiqsiñaitchuamiñ aŋmaniġmiñ aŋuyyiutigisigik aasrii akiiḷiḷugik suli tuqullugik.  
\v 8 Aasrii tuquŋaruak timiŋik nalagisiruk apqutaani nunaaqqim, atannapsi kikiaktuutikkauviani. Ilitqusiagun taamna nunaaqqiq atrigigaa Sodom-ŋum Egypt-ŋum.  
\v 9 Tarani iñuich nunapayauramiñ nakitñapayaaq qiñiġisigaich tuquŋaruak timiŋik piñasruni uvluni uvlumlu avvaŋani. Tuvvaqtitchumiñaitchaichunniiñ tuquŋaruak timiŋik iḷuviġmun.  
\v 10 Iluqatiŋ iñuich nayuutiruat nunami quviasruutigigaich tuqułhakkun, aasriiñ tuyuqtuutipmipḷutiŋ aatchuutinik avatmun. Quviasrullapiaġniqsut atakkii taapkuak sivuniksriqirik iłuiḷḷiuqtitchiñiqsuk tamatkuniŋa iñuuruanik nunami.  
\v 11 Tarra uvlut piñasrut avvaġmik iḷaqaqtuat pianikmata Agaayyutim aniġniŋan iñuułhan isiġniġik taapkuak, aasriiñ makitiqtuk. Iqsitchallapiaġniqsut tamatkua tautuktuat taapkuŋniŋa.  
\v 12 Aasrii tusraagaat nipituruaq nipi qiḷaŋmiñ uqaqtuaq iliŋiknun, “Qaġġisitchik,” aasrii iliŋik mayuqtuk qiḷaŋmun nuviyakun, uumiksrimiknun qiñiqtuaqtitlutik.  
\v 13 Taavrumani sassaġniġmi nuna aulaqpauraqtuq, aasrii quliŋŋuġutaa nunaaqqim ulġuruq, suli nunam aularuam iñuich tuqqutkai iñugiaktutilaalgich 7,000-tun. Aasriiñ kisiŋŋuqtuat tatamillapiaqhutiŋ nanġaiñiqsut kamanautaanik Agaayyutim qiḷaŋmiittuam.  
\v 14 Tarra tuglia nagliksaaġutim pianiktuq. Uvva piñayuat nagliksaaġutit aggiyasriuraqtuq.   
\s1 Tallimat Malġuiŋat Qalġuqtaun  
\p
\v 15 Tarani tallimat malġuiŋat israġulgich qalġuqtautiqpaŋmiñik nipliqsitchiñiqsuq. Aasriiñ sapiġñaqtuat nipit qiḷaŋmiñ itnaqtut,  
\q1 “Uvakŋaniñaglaan aŋaayuqautaa nunam  
\q2 aŋaayuqautigiliutigaa Agaayyutipta suli Christ-ŋan,  
\q2 aasrii ilaa aŋalatchigisiruq taimuŋa isruitchuamun.”   
\m
\v 16 Suli iñuiññaq sisamat umialiŋnat aquppiruat aquppiutaqpaŋmikñi sivuġaani Agaayyutim, sitquqhutiŋ nanġaġaat Agaayyun,  
\v 17 uqaqhutiŋ,  
\q1 “Ataniiq Agaayyuun Saŋŋipayaaqaqtuaq, ittuami ataramik pakmalu,  
\q1 qaitchigiptigiñ quyyatmik,  
\q2 atakkii urriqsuġiñ kamanallapiaqtuaq saŋŋiñ  
\q2 suli aŋalatkaqsigitin iñupayaat.   
\q1
\v 18 Iñuŋi nunam qinnallapiaqtut,  
\q2 aglaan qinnautaiñ tikitchuq atanniqsuiviksraġlu tuquŋaruapayaanik.  
\q1 Pakma akiḷiigaqsirutin savaktigikkapnik sivuniksriqirinik ipqiqsittuaniglu,  
\q2 suli taluqsriruanik atiġikkapnik kamanaiñŋaanlu kamanaŋŋaanlu.  
\q1 Suli piyaqquġniaġitin tamatkua piyaqquqtairaut nunamik.”   
\p
\v 19 Tarani agaayyuvikpaŋa Agaayyutim aŋmaqtuq qiḷaŋmi, aasrii suluun imalik sivunniuġutaanik qiñiġnaqsiruq iḷuani agaayyuvikpaŋan. Tarani ikniqpalagaqtuq katlulauraqhuniḷu, suli nuna aulapluni, atqunallapiaq natatquġnaqhuniḷu.   
\c 12  
\s1 Aġnaġlu Tiritchiaqługlu  
\p
\v 1 Tarra atlayuaġnaqpauraqtuaq sagviġñiqsuq qiḷaŋmi, sua-una aġnaq atnuġaalik siqiñiġmik, aasrii tatqiq ataaniitluni isigaŋiñ, suli niaquġmiñi niaquġutiqaqhuni qulit malġuŋnik uvluġianik.  
\v 2 Iġñiyasriñiqsuq. Iġialaugaqtuq atniġñaliutiplugu iġñisuum.  
\v 3 Aasriisuli sagviqsuq atla atlayuaġnaqpaktuaq qiḷaŋmi. Tarrali, kamanaqtuaq kaviqsaaq tiritchiaqłuk tallimat malġuŋnik niaqulik aasrii qulinik nagrulik suli tallimat malġuiñik niaquġutilik niaquġmiñi.  
\v 4 Ilaan pamiuŋan salikuġniġai piñayuiŋich uvluġiaŋiñ qiḷaum aasriiñ iksautigiplugich nunamun. Tarra tiritchiaqłuk makittuq sivuġaanun aġnam iġñiyasriruam niġisukługu iḷiḷgaaŋa anirgauraqpan.  
\v 5 Aġnaq iġñiruq aŋugauramik aŋalatchiruksramik savił̣hamik ayaupiamik, aglaan aġnam iḷiḷgaaŋa nuqitauruq Agaayyutmun aquppiutaqpaŋanunlu.  
\v 6 Tarakŋa aġnaq aullauruq suviksraiḷaamun, iniksriukkaŋanun Agaayyutim ilaanun. Tarani munaġigisiñiġaat 1,260 uvluni.   
\p
\v 7 Tarra aŋuyyiġñiqsut qiḷaŋmi. Michael-lu israġuliŋiḷu akiḷḷiḷiutiniqsut tiritchiaqłuŋmun. Tiritchiaqłuk aŋuyakmiuq israġuliktuummaġmi.  
\v 8 Aglaan tamatkua akiiḷikkaurut iniksraqatqikkumiñaiqhutiŋ qiḷaŋmi.  
\v 9 Tiritchiaqłukpauraq igitauruq atmun, taamna taimakŋaqtaq nimiġiaq, atiqaqtuaq tuunġaġmik Satan-miglu, kinnitñiktuaq iñupayaanik nanipayaaq. Igitauruq nunamun israġuliktuummaġmi.  
\v 10 Aasrii tusraaruŋa nipitullapiaqtuamik nipimik uqaqtuamik qiḷaŋmi,  
\q1 “Pakma tikitchuq anniqsuġiaŋa, saŋŋialu, aŋaayuqautaalu Agaayyutipta suli aŋalatchisaa Christ-ŋan,  
\q2 atakkii taamna patchisiqutri aniqatiuptiknik  
\q2 sivuġaani Agaayyutipta uvlumiḷu unnuamiḷu igitauruq atmun.   
\q1
\v 11 Iliŋisa akiiḷigaat auŋagun ipnaiyaam  
\q2 suli iḷisimaraułiġmiktigun Agaayyutim uqałhanik,  
\q2 atakkii suginġitkaat tuqqutauniksraqtiŋ.   
\q1
\v 12 Taatnamik quviasrugitchi, qiḷaak  
\q2 suli iluqasri iñuuruani qiḷaŋmi.  
\q1 Nakłiuŋ! Nagliksaaġun itkisiruq iñuŋnun nunami taġiumiḷu ittuanun,  
\q2 atakkii tuunġaum tikitkaasri qinnautiqpaŋmigun  
\q2 iḷisimaplugu sivikitchuami piviqałłi.”   
\p
\v 13 Uvvaasriiñ tiritchiaqłuum iḷitchuġikami siŋitautilaaġmiñik nunamun, maliqsruaqsiñiġaa aġnaq iġñiruaq aŋugauramik.  
\v 14 Aasrii aġnaq qaitchikkauniqsuq israqquknik tiŋmiaqpaum tiŋitquplugu nimiġiamiñ suviksraiḷaamun, pamatchiġviksraŋanun piñasruni ukiuni avvaġmik iḷaplugich.  
\v 15 Uvvaasriiñ qaniġmigun nimiġiaqłuk anitchiñiqsuq imiġmik kuuktun ulirrutisrukkaluaqługu aġnaq, aullautitqugaluaqługu ulittuamun.  
\v 16 Aglaan nunam ikayuġaa aġnaq aŋmaqługu qaniġikkani. Iigaa kuuk tiritchiaqłuum anitaŋa qaniġmigun.  
\v 17 Tarani tiritchiaqłuum qinnautillapiaġaa aġnaq, aasrii aullaqhuni aŋuyyiaġai kisiŋŋuqtauruat aġnam kiñuviaŋi, tamatkua tupiksriruat tillisaiñik Agaayyutim suli uqautiqaqtuat Jesus Christ-mik.  
\v 18 Aasrii tiritchiaqłuk qichaġniqsuq siñaani taġium.   
\c 13  
\s1 Malġuk Niġrugaaqłuuk  
\p
\v 1 Aasrii qiñiqtuŋa niġrugaaqłuŋmik mayuqtuamik taġiumiñ tallimat malġuŋnik niaqulik qulinik nagruliglu. Niaquġutiqaqmiuq qulini nagruŋmiñi, suli niaquġmiñi atiqaqhuni pisaaŋŋatauruanik.  
\v 2 Aasriisuli niġrugaaqłuk qiñikkaġa atriqaqtuq leopard-mik, isigaqaqhuniasrii akłam isigaŋisun, aasrii qanġa lion-ŋum qanġatun itluni. Tarra tiritchiaqłuum aatchuġniġaa niġrugaaqłuk saŋŋimiñik, aquppiutaġmiñiglu, kamanaqtuamiglu aŋalatchił̣iġmiñik.  
\v 3 Qiñiġiga iḷaŋat niaquŋiñ niġrugaaqłuum ikiḷiqsimaruaq liilaa tuqusrimaplugu, aglaan ikiŋa mamisrimaniqsuq. Iñupayaam nanipayaaq quviġusruutiginiġaa malikługulu.  
\v 4 Iñuich purviginiġaat tiritchiaqłuk aatchuqtuaq aŋalatchił̣iġmiñik niġrugaaqłuŋmun suli purvigipmigaat niġrugaaqłuk uqaqhutiŋ, “Kamanaġniaqpat taamna niġrugaaqłuk! Suli kia aŋuyakkumiñaqpauŋ akiḷḷiḷiġḷugu?”   
\p
\v 5 Suli niġrugaaqłuk uqaqtitauniqsuq pigiiḷḷapiaqtuanik pisaaŋŋatinik aŋalatchitquplugu malġukipiaq malġuŋni tatqiñi.  
\v 6 Taavruma aŋmaqługu qanni uqamaqłuutiniġaa pisaaŋŋatinik akitñaqtuqługu Agaayyun ilaan atqalu iñuuniaġvialu taputiplugich iñupayaat nayuutiruat qiḷaŋmi.  
\v 7 Ilaa aŋuyaktitauniqsuq ipqiqsitaŋiñik Agaayyutim akiiḷḷiḷugich. Suli qaitchikkauruq saŋŋimik aŋalatchił̣iġmik qanusripayaanun iñuŋnun atlakaaġiiñik uqautchiḷiŋñunlu, iñuŋitñun nunaaqqipayaat.  
\v 8 Aasrii iluqaġmiŋ iñuich nunami purvigigisigaat niġrugaaqłuŋmun, iñuich atiŋich aglaksimaitchuanun Ipnaiyaam Tuqqutauruam makpiġaaŋitñi iñuuruatigun sivuani nuna iñiqtauŋaiñŋaan.  
\v 9 Kiñapayaaq siutiqaqtuaq ki tusraali.   
\q1
\v 10 Kiñapayaaq sivullikkaugumi tigutaaŋułiġmun  
\q2 tigutaaŋuviŋmuŋniaqtuq.  
\q1 Kiñapayaaq tuqqutauruksraugumi savikpakun  
\q2 savikpakun tuqqutaugisiruq.  
\m Tarra taatniitpan Agaayyutim iñuŋi igḷutuutiruksraurut ukpiqsrił̣iqaqtuiñaġutiŋ.   
\p
\v 11 Tarrasuli qiñilgitchuŋa atlamik niġrugaaqłuŋmik sagviqsuamik nunamiñ. Malġuŋnik nagruqaġniqsuq ipnaiyaatun aasrii iqsiñaqtuanik nipiqaqhuni tiritchiaqłuktun.  
\v 12 Aŋalatchiruq sivullium aŋalatchił̣hagun niġrugaaqłuum takkuani. Purvigipkaġniġai iñupayaat nunami sivulliġmun niġrugaaqłuŋmun, ikiḷiqsimakkauruamun aasriiñ mamititaupluni.  
\v 13 Ilaa savaaqaġniqsuq kamanaqtuanik quviqnaqtuanik, ikniqunniiñ kataktitlugu qiḷaŋmiñ nunamun takkuatni iñuich.  
\v 14 Aasriiñ kinnitñiŋniqsuq iluqaitñik iñuŋnik iñuuruanik nunami tamatkunuuna quviqnaqtuatigun savaaġikkaġmigun takkuani sivullium niġrugaaqłuum. Uqautiniġai tamatkua iñuich nunami iñiqsitquplugich atriŋanik taavruma niġrugaaqłuum ikiḷiqsimaruam savikpakun iñuuplunisuli.  
\v 15 Ilaan iñuułiksritkaa atriŋanun niġrugaaqłuum suli atriŋa niġrugaaqłuum uqatlapkaqługu. Tamatkua putchunġitchuat kamaksrisunġitchuatlu atriŋanun niġrugaaqłuum tuqqutaupkaġniġai.  
\v 16 Suli taavruma nalunaitmiutchiqsinniaġai qauŋisigun iluqaisa iñuich kamanaitchuat kamanaqtuatlu, umialguruatlu iḷaippauruatlu, savaktaaġruunġitchuatlu savaktaaġruuruatlu, talliqpiagun argaŋisa naagaqaa.  
\v 17 Aasrii kiñaliqaa tauqsiġumiñaitchuq naaga tunniuqqaiyumiñaitchuq, kisimiŋaglaan tamatkua piqaqtuat nalunaitmiutamik atiġikkaŋanik niġrugaaqłuum naaga kisirrutaanik atqan.  
\v 18 Uvva taamna kalipsiksuq suli iñupayaaq kaŋiqsisiqaqtuksrauruq. Iñuum kaŋiqsitḷaruam kisilliuŋ kisirrutaa niġrugaaqłuum. Taamna kisirrutigigaa iñuum, aasrii kisirrutiqaqtuq 666-mik.   
\c 14  
\s1 Atuutaat 144,000 Annautikkauruat  
\p
\v 1 Tarani qiviaqama qiñiġiga ipnaiyaaq makitaruaq qimiġaaŋani Zion-ŋum. Piqatiqaġniqsuq 144,000 iñuŋnik piqaqtuanik atiġmiñik Aapamiḷu atqanik aglausimaruanik qauġmikni.  
\v 2 Aasrii tusraaruŋa nipinik qiḷaŋmiñ nipaatun quġluqtaqpaum katlulaqpauraqtuamlu aasriisuli nipaatun atuqtuuraqtuat nuqaqtiliŋnik atuqtuuramiknik.  
\v 3 Iliŋich atuqtut nutauruamik atuutmik sivuġaani aquppiutaqpaum suli sivuġaatni sisamat uumaruatlu umialiŋnatlu. Aasrii kia-unniiñ iñuum iḷitchumiñaiññiġaa taamna atuutaat aglaan kisimiŋ taapkua 144,000 iñuich tasukkauruat nunamiñ.  
\v 4 Taapkua iñuich qaunagirut iŋmiknik atlatułiġmiñ, atakkii tuvaaqataitchut. Iliŋisa maliŋniġaat ipnaiyaaq napmupayaaq aullaqman. Taapkua tasuqsimakkaurut akunġatniñ iñuich auŋagun ipnaiyaam. Suli taapkua sivulliurut qaisaksrauplugich Agaayyutmun ipnaiyaamunlu.  
\v 5 Uqaqamiŋ sagluuqtuatlaitchut. Patchisiqutinaġumiñaitchut sivuġaani Agaayyutim, atripḷugich iñuktitun taqsraqtaiḷaatun.   
\s1 Piñasrut Israġulgich  
\p
\v 6 Tarani qiñiqtuŋa atlamik israġuliŋmik tiŋmiruamik qutchikhuni qiḷaŋmi isruitchuamik tusraayugaaġiksuaqaġniqsuaq uqautiksraġmiñik tamatkunuŋa nayuutiruanun nunami, qanusripayaanun iñuŋnun atlakaaġiiñik uqautchiḷiŋñun, iñuŋitñun nunaaqqiqpapayaat.  
\v 7 Uqaqtuq nipitusriḷḷapiaqhuni, “Taluqsrisitchi Agaayyutmik kamaksruġlugu, atakkii tikitchuq sassaġnik atanniiviksraŋa. Purvigisriuŋ ilaa iñiqsiruaq qiḷaŋmik nunamiglu taġiumiglu suvliktuaġuraaqtuaniglu.”  
\v 8 Atlam israġulgum maliŋniġaa uqaqhuni, “Suksraunġikkauruq, kamanaqtuaq nunaaqqiq taggisiqaqtuaq Babylon-mik suksraunġikkauruq, atakkii kinnipḷugich iñupayaat nunami killuqsaqtinniġai iŋmiñun, imiliqtitlugich iñupayaat sayuŋałhan saŋŋiruamik wine-naŋanik.”  
\v 9 Atlasuli piñayuak israġulik maliġuutipmiuq taapkuŋnuuna uqaqhuni nipitusripḷuni, “Uvva, kisupayaam iñuum purvigigumiuŋ niġrugaaqłuk atriŋalu akuqtuqługulu nalunaitmiutaŋa uuma qaumigun naagaqaa argaŋmigun,  
\v 10 taavruma iñuum imiġisipmigaa wine-naŋa qinnautaan Agaayyutim, kuvikkauruaq avuiḷaaq qallutaanun ilaan qinnautiqpaŋan. Taamna iñuk nagliksaaqtitaugisiruq iknikun sulfur-kunlu sivuġaatni ipqitchuat israġulgich suli sivuġaani ipnaiyaam.  
\v 11 Aasrii itchiulanġa ikniġum nagliksaaqtitauruatigun mayuqtuaġisiruq taimuŋa isruitchuamun. Iliŋich iñiqtuiqsiaġviitchut uvlumi unnuamiḷu, tamatkua putqataqtuat niġrugaaqłuŋmun atriŋanunlu, suli kisupayaaq akuqtuiruaq nalunaitmiutaŋanik atqaniglu.”  
\v 12 Uvvaasriiñ ipqiqsittuat igḷutuutiqaqtuksraurut, tamatkua tupiksriruat tillisaiñik Agaayyutim suli ukpiqsriruat Jesus-mik.  
\v 13 Aasriiñ tusraaruŋa nipimik qiḷaŋmiñ uqaqtuamik, “Aglagiñ. Quvianamiurut tuquniaqtuat uvakŋaniñaglaan tuniqsimałiġmiktigun Ataniġmun.” “Tarrallapiaq! Iliŋich minġuiqsiaġisirut savaaġmikniñ suli akuqtuġisigaich akiññaktaatiŋ savaaġmiktigun.” Taamna irrusriq uqautigikkaŋa.   
\s1 Kiprivik Katitchiviglu Nunami  
\p
\v 14 Tarani qiñiqtuaqtitluŋa qiñiqtuŋa qatiqtaamik nuviyamik, aasriiñ una aquppiugaqtuaq qaaŋani nuviyam inniqsuq iġñiŋatun iñuum. Niaquġmiñi maniŋmik kaviqsaamik niaquġutiqaġniqsuq, suli argaŋmiñi saagaġniqsuq ipiktuamik kipritmik.  
\v 15 Suli atla israġulik aniruq agaayyuvikpaŋmiñ, tuqłuqhuni taavrumuŋa aquppiruamun nuviyami, “Tigulugu kiprisin kipriiñ, atakkii katitchiviksraq tikitchuq. Piŋŋuqtuat asriat katinnaqsirut nunami.”  
\v 16 Tarra taavruma aquppiruam nuviyami atuqsaġaa kiprisini nunami, aasrii nunami piŋŋuqtuat asriat katitlugich.   
\p
\v 17 Tarani atla israġulik aniḷgitchuq agaayyuvikpaŋmiñ ittuamiñ qiḷaŋmi, ilaaptuuq kiprisiqaġmiñiqsuq ipiktuamik.  
\v 18 Aasriiñ atla israġulik amakŋaqtuq tuniḷḷaġviŋmiñ saŋŋiqaqtuaq aŋalatlaplugu ikniq. Nipruaqtuq nipitusripḷuni taavrumuŋa tigummiruamun ipiktuamik kipritmik uqaqhuni, “Atuġuŋ ipiktuaq kipriñ, aasrii katillugich asriat siiġñaqtuat nunamiñ, takku asriat piŋŋullapiaqtut.”  
\v 19 Tarra israġulgum kiprisautigigaa kiprisini nunamun. Katitkai asriat nunamiñ igitlugich misriqqivikpauraŋanun qinnautaan Agaayyutim.  
\v 20 Misriqqivium imaŋa tutmiqataġigaat siḷataani nunaaqqim, aasriiñ auk maqiruq misriqqiviŋmiñ uŋasriksilaaŋa 200 mile-latun aasriiñ ititilaaliqhuni tuttuqpaum qaqłuġutiknunaglaan.   
\c 15  
\s1 Israġulgich Aŋalatchiruat Iłuiḷḷiuġutiqpauranik  
\p
\v 1 Qiñiqtuŋa atlamik atlayuaġnaqtuamik qiḷaŋmi kamanaqhuni quviqnaqtuamik. Tallimat malġuk israġulgich piqaġniqsut tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpauraksranik. Aqulliqsaaŋurut atakkii qinnautaa Agaayyutim nuŋitchaaġutiqaqtuq taapkuniŋa.   
\p
\v 2 Tarani qiñiqtuŋa taġiumik taġġaqtuutitun liilaa iḷaratun ikniġmik suli taapkuniŋa akimaruanik niġrugaaqłuŋmiñ suli atriŋaniñ kisirrutaaniñḷu atqan. Qichaġniqsut siñaani taġium ittuam taġġaqtuutitun, tigummipḷugich nuqaqtilgich atuqtuurat Agaayyutim aatchuutai.  
\v 3 Iliŋisa atuġaġaat atuutaa Moses-ŋum savaktaan Agaayyutim suli atuutaa ipnaiyaam uqaqhutiŋ,  
\q1 “Kamanaqtut quviqnaqhutiŋlu savaatin,  
\q2 Ataniiq Agaayyuun Saŋŋipayaaqaqtuatiin.  
\q1 Nalaunŋaruaŋurut suli iḷumutuurut piḷġusritin,  
\q2 Umialigiplutin iñuich nunaaqqiqpaŋni.   
\q1
\v 4 Ataniiq, kia taluġinġitkisivatin  
\q2 kamakkutiqaġlugulu atiġikkan,  
\q2 atakkii kisivich ipqitchuaŋurutin.  
\q1 Iñuich nunaaqqipayaaniñ aggiġisirut purvigilutin,  
\q2 atakkii qiñiġniġaich iluqaġmiŋ suraġautitin nalaunŋaruat.”   
\p
\v 5 Taavruma aquagun qiñiġniġiga ipqiññiqsrauruaq ini agaayyuvikpaŋmi qiḷaŋmiittuami aŋmaġataqtuaq.  
\v 6 Aasrii tallimat malġuk israġulgich anirut agaayyuvikpaŋmiñ, piqaqhutiŋ tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpauraksranik, atnuġaaqaqhutiŋ salumaruanik qaummaġiksaanik ukił̣haaġiksaanik, suli tapsiqaqhutiŋ maniŋmik kaviqsaamik satqaŋmiktigun.  
\v 7 Tarra iḷaŋata sisamat uumaruat aatchuġai tallimat malġuk israġulgich tallimat malġuŋnik piŋalunik kaviqsaamiñ maniŋmiñ piḷianik immaukkaqtuanik qinnautaanik Agaayyutim iñuuruam taimuŋa isruitchuamun.  
\v 8 Aasrii agaayyuvikpak immaukkaqtuq itchimik kamanautaaniñ saŋŋianiñḷu Agaayyutim. Kiñaunniiñ iñuk isitlayumiñaitchuq agaayyuvikpaŋmun naatchigaluaqnagich tallimat malġuk israġulgich taapkuniŋa tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpauranik.   
\c 16  
\s1 Iḷuligaurat Imalgich Qinnautaanik Agaayyutim  
\p
\v 1 Tarani tusraaruŋa nipituruamik nipimik taavrumakŋa agaayyuvikpaŋmiñ uqaqhuni taapkunuŋa tallimat malġuŋnun israġuliŋnun, “Kuvvityaqsigiŋ nunamun imaŋich iḷuligaurat qinnautaa Agaayyutim.”  
\v 2 Tarra sivulliq israġulik aullaqtuq kuvipḷugu iḷuligaurani nunamun. Tarraasrii tatamnaqtuat atniġñapiaġataqtuatlu kiḷḷiġruat iḷirut iñuŋnun piqaqtuanun nalunaitmiutaŋanik niġrugaaqłuum purvigiplugulu atriŋa.\fig |src="HK035A.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Ap 16.2" \fig*  
\v 3 Tuglian israġulgum kuviñiġaa iḷuligaurani taġiumun. Tarra iḷiruq liilaa auŋa tuquŋaruam iñuum, aasrii uumaruapayaat taġiumi tuquplutiŋ.  
\v 4 Piñayuaknik israġullak kuviñiġaa iḷuligaurani kuuŋnun suvliktuaġuraaqtuanunlu. Suli tamatkua imġat auguqtuq.  
\v 5 Tarra tusraagiga israġulik aŋalatlaruaq imiġmik uqaqtuaq,  
\q1 “Nalaunŋapiaqtutin atanniikavich taatna,  
\q2 ilvich ittuami ataramik pakmalu ipqitchuamiḷu.   
\q1
\v 6 Atakkii iñuich maqipkaiñiqsut auŋatnik ipqiqsittuatlu sivuniksriqirautlu,  
\q2 aasriiḷi aatchuġitin auŋmik imigaksraŋatnik. Taatnagaksrauruttakku.”   
\m
\v 7 Suli tusraaruŋa nipimik tuniḷḷaġviŋmiñ uqaqtuamik,  
\q1 “Aa, Ataniiq Agaayyuun Saŋŋipayaaqaqtuatiin,  
\q2 atanniqsuutitin iḷumutuurut nalaunŋapiaqhutiŋ.”   
\p
\v 8 Sisamaŋata israġulgich kuviñiġaa iḷuligaurani siqiñiġmun. Tarakŋaaglaan siqiñġum uunaŋan iñuich uunniqipkaġniġai atniḷuutiqaqługich.  
\v 9 Suamaruam uunaum iñuich ikigai. Aasriisuli taimaqłuutiniġaat atqa Agaayyutim iłuiḷḷiuġutiqpauraqtitchiruam, suli isrummitqiñġitchut kamakkutiqaġuglugu kamanautaa.   
\p
\v 10 Tallimaŋat israġulgich kuvisiruq iḷuligauraġmiñik aquppiutaŋanun niġrugaaqłuum, aasrii aŋaayuqautaa taaqsiḷḷapiaqtuq. Iñuich kiŋmaġaich uqqatiŋ atniġñaqpagitḷutiŋ  
\v 11 taimaqłuutiplugu Agaayyun qiḷaŋmiittuaq pisigiplugu atniġñatiŋ kiḷḷiġruatiŋlu. Naagasuli mumiguliñġitmiut pigiitchuaniñ savaaġmikniñ.   
\p
\v 12 Itchaksraŋat israġulgich kuvisiruq iḷuligauraġmiñik kuukpauraŋanun Euphrates-ŋum, aasrii taamna kuuk paliġñiġaa itqanaiqsaqługu apqutiksraŋat umialiŋich kivaknam tuŋaaniñ.  
\v 13 Tarraasrii qiñiqtuŋa piñasrunik salumaitchuanik irrutchiñik liilaa naaġaayinik anniuġaqtuanik qanġaniñ tiritchiaqłuum suli qanġaniñ niġrugaaqłuum suli qanġaniñ taŋiġiḷaaqtuam sivuniksriqirim.  
\v 14 Taapkua irrusriqł̣uŋich tuunġaum savaaqaqtut quviqnaqtuanik. Taapkua piñasrut irrusriqł̣uich aullaġaqtut umialipayauraŋiñun nunam nanipayaaq, atautchimuktitchaqługich aŋuyaquplugich kamanaqtuami uvluani Agaayyutim Saŋŋipayaaqaqtuam.  
\v 15 (“Naalaġnisitchi! Aggiġñiaqtuŋa atriḷugu tigliŋniaqti. Quviasruktuq iñuk itqummaaġiksuaq qaunagiplugich atnuġaani. Tarrakii aullaġumiñaitchuq atnuġaiḷaaġuni suli kanŋugilugu atnuġaisilaani.”)  
\v 16 Taapkua irrusriqł̣uich katinniġaich atautchimun inimun taiyuutiqaqtuamun Armageddon uqautchisun Hebrew-t.   
\p
\v 17 Tallimat malġuata israġulgich kuviñiqsuq iḷuligauraġmiñik siḷamun. Tarraasrii kamanallapiaġataqtuaq nipi nipliqsuq aquppiutaqpaŋmiñ agaayyuvikpaŋmi uqaqhuni, “Naatchirut.”  
\v 18 Tarani tusraġnaqtuq katlulat, ikniqpalagaqhuni suli nuna iḷiqsraqpauraqhuni. Qaŋaunniiñ taatnatun nuna iḷiqsranġanġitchuq. Taamna nunam iḷiqsraqpaurałha suaŋaniqsrauruq nunam aullaġniivianiñaglaan.  
\v 19 Kamanaqtuaq nunaaqqiq avguġniqsuq piñasruutluni, suli nunaaqqich nunami piyaqqukkaurut. Agaayyutim itqaġigaa kamanaqtuaq Babylon qaitchukługu qallugauraq immaukkaqtuaq wine-naŋanik, tarra ilaan tatamnaqtuaq qinnautaa.  
\v 20 Suli qikiqtapayaurat piiqsut iñġipayauratlu paqinnatqikkumiñaiqhutiŋ.  
\v 21 Suli natatquġnaqpaurat kataktut iñuŋnun qiḷaŋmiñ uqumaisilaaqaqtuat 100-pound-tunlaa. Aasrii iñuich taimaqłuutigaat Agaayyun piqutigiplugu iłuiḷḷiuġutiqpauraq natatquġnatigun, taamna iłuiḷḷiuġutiqpauraq tatamnaqpagitḷuni.   
\c 17  
\s1 Akiisuqpaglu Niġrugaaqługlu  
\p
\v 1 Tarani iḷaŋat tallimat malġuk israġulgich piqaqtuat tallimat malġuŋnik iḷuligauranik uvamnukhuni uqautigaaŋa, “Ki. Qiñiqtitkisigikpiñ tatapsausriaksraŋanik akiisuqpaum aquppiruam iñugiaktuani imiġni.  
\v 2 Umialiŋi nunam sayuŋaqatiqaġniqsut taavrumiŋa akiisumik, suli iluqatiŋ iñui nunam imiliġñiqsut imiqhutiŋ wine-mik sayuŋałhanik akiisum.”  
\v 3 Uvvaasriiñ Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitluŋa israġulgum aullautigaaŋa suviksraiḷaamun. Aasriiñ qiñiqtuŋa aġnamik aquppiruamik qaaŋani kavviġiksaam niġrugaaqłuum aglaqaqtuam pigiitchuamik pisaaŋŋatinik iluqaani qaamiñi. Taamna niġrugaaqłuk tallimat malġuŋnik niaquqaqtuq suli qulinik nagruqaqhuni.  
\v 4 Aġnaq atnuġaaqaġniqsuq qiññaġiksuanik tuŋuaqtaanik kavviġiksaaniglu, suli qiñiyunaqusriqsuqhuni maniŋmik kaviqsaamik suli akisuruanik uyaġauraanik suli qatiqtaanik suŋauraqpaŋnik. Argaŋmiñi tigummiñiqsuq qallutmik piḷiuqtamik maniŋmiñ kaviqsaamiñ immaukkaqtuamik naġġunallapiaġataqtuanik atuummiruanik sayuŋałiġmigun.  
\v 5 Aġnam qauŋani aglaqaġniqsuq atiġmik kaŋiqsiḷgunaitchuamik,   
\qc “Babylon, kamanaqtuaq,  
\qc Aakaŋat Akiisut  
\qc naġġunallapiaġataqtuapayaatlu nunamiittuami.”  
\m
\v 6 Tarra qiñiġiga aġnaq imiliqsuaq auŋatnik ipqiqsittuat suli auŋatnik tuqqutauruat pisigiplugu ukpiqsrił̣iqtiŋ Jesus-mik.  
\p Qiñiqapku aġnaq atqunaq quviġusruktuŋa  
\v 7 Aasrii israġulgum uqautigaaŋa, “Suvaata quviġusrukpich? Uqautigisigikpiñ kaŋiqsiḷgunaitchuaŋanik aġnam suli taavruma niġrugaaqłuum usriaqsiġvian, niaquqaqtuam tallimat malġuŋnik nagruqaqhuniḷu qulinik.  
\v 8 Niġrugaaqłuk qiñikkan itkaluaqtuaq inġiqsuq pakma, suli mayuġumaaqsiruq natiqsiñaitchuamiñ aŋmaġnimiñ aasriiñ piyaqquġviŋmuktuksrauluni. Iñuich iñuuruat nunami tamatkua atiŋich aglaksimaitchuat makpiġaaŋani iñuułhum iñiqtaulġatałhaniñaglaan nunam quviġusrukkisirut qiñiġumitruŋ niġrugaaqłuk itkaluaqtuaq suli inġiqhuni pakma suli sagvitqikkisipḷuni iḷaatnigu.  
\v 9 Iñuk kaŋiqsisuktuaq taavrumiŋa isrumatułiqaqtuksrauruq Agaayyutmiñ. Tallimat malġuk niaqut tallimat malġuk qimiġaaŋurut taavruma aġnam aquppivigikkaŋi. Tallimat malġuk umialgupmiuttuuq.  
\v 10 Tallimat umialgich umialguŋaiġñiqsut, atausriq umialgusugaaqhunisuli, suli atla aggiqsaġumapluni. Taimma aggiġumi umialguurallakkisigaluaqtuq sivikitchuami piviŋmi.  
\v 11 Aasriiḷi niġrugaaqłuk itkaluaqtuaq inġiqhuni pakma, taamna tallimat piñayuġigaat atanġich aglaan iḷagigaat tallimat malġuk atanġich. Suli piyaqquġviŋmukkisiruq.  
\v 12 Aasriiñ qulit nagruich qiñikkatin qulit umialgurut akuqtuimaitchuatsuli aŋalatchił̣iksramik umialiktitun, aglaan saŋŋiqaġumaaqtut umialiktitun sivikitchuami piviŋmi piqatigilugu niġrugaaqłuk.  
\v 13 Taapkua atautchiiñamik sivunniutiqaqtut, suli qaitkisigaat saŋŋigikkaqtiŋ aŋalatchił̣iksraqtiŋlu niġrugaaqłuŋmun.  
\v 14 Iliŋich aŋuyyiaġisirut ipnaiyaamun aglaan ipnaiyaam akiiḷigisigai, atakkii Ataniġigaat atanġich suli umialigigaat umialgich, suli tamatkua piqatauruat ilaani tuqłuutiqaqtut piksraqtaaŋuplutiŋ suli tuniqsimaplutiŋ.”   
\p
\v 15 Aasriiñ israġulgum uqautigaaŋa, “Imġich qiñikkatin akiisum aquppivigikkaŋi, tamarra iñuich iñugiallapiaqhutiŋ nunaaqqipayauraniñ uqausriqaqtuat atlakaaġiiñik.  
\v 16 Suli qulit nagruich qiñikkatin suli niġrugaaqłuum uumigiagutigisigaat akiisuq. Iliŋisa aatkisigaat suurapayaaŋiñik uniḷḷugu atnugaiḷaaq aasriiñ niġipmiḷugu timaa ikipkaqmiḷugu ikniġmik.  
\v 17 Atakkii Agaayyutim kipiġniuġutiqaqtinniġai taŋiġukługich ilaan sivunniutini atausriŋŋuqulugiḷḷu qaitchitqulugiḷḷu iliŋich aŋalatchił̣iksraŋatnik umialiktitun niġrugaaqłuŋmun, Agaayyutim uqałhi immiumaniałhatnunaglaan.  
\v 18 Aġnaq qiñikkan nunaaqqiġigaa kamanaqtuaq atanniqsimatniktuaq umialiŋitñik nunam.”   
\c 18  
\s1 Babylon Suksraunġikkauruq  
\p
\v 1 Tamatkua aquatigun qiñiqtuŋa atlamik israġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ aŋalatchił̣iqpauraqaqhuni, aasriiñ iluqaan nuna qaummaġiksipkaġaa qaumaniġmiñik.  
\v 2 Tarra nipruaġniqsuq itna,  
\q1 “Babylon kamanaqtuaq suksraunġikkauruq, tarra iḷumutuuruq!  
\q2 Inigiliutigaat tuunġaiḷḷu qanusripayaatlu irrusriqł̣uich  
\q1 sulipsuuq qaayuġnaqtuapayaatlu  
\q2 uumiñaqtuatlu tiŋmiaġruich.   
\q1
\v 3 Babylon qaitchigai wine-mik iñuŋich nunaaqqipayaat imiliqtitlugich  
\q2 sayuŋałhan saŋŋiruamik wine-naŋanik.  
\q1 Umialiŋi nunam sayuŋaqatiginiġaat ilaa,  
\q2 suli tauqsiġñiaqtiŋiñ nunam umialguġvigiplugu  
\q2 umialgutitigun akuqtukkaŋich ilaan atugaułhagun.”   
\m
\v 4 Tarra tusraapmiuŋa atlamik nipimik qiḷaŋmiñ uqaqtuamik,  
\q1 “Iñuŋmaaŋ, annisitchi taavrumakŋa nunaaqqimiñ.  
\q2 Ilipsi iḷauruksraunġitchusri killuqsautaiñi,  
\q2 piqataunġitchumausriḷi iłuiḷḷiuġutiksrautaiñi.   
\q1
\v 5 Killuqsautai iñugiaktut qutchiksipḷutiŋ qiḷaktun,  
\q2 suli Agaayyutim itqaġigai savamaqłuutai.   
\q1
\v 6 Utiqtitchivigisriuŋ Babylon qaisaŋatun ilipsitñun,  
\q2 akiḷiġḷugu malġuktun ilaan savaaŋigun,  
\q2 immiġḷugu qallugauraŋa malġuktun ilaa imiksriuqmatun ilipsitñun.   
\q1
\v 7 Atqunallapiaqługu iŋmiñik kamagiruaq iñuuniugaqmiuq susrunġisaallapiaqhuni.  
\q2 Pakma aatchuqsiuŋ nagliksaaġutiksramik alianallapiaqtuamiglu.  
\q1 Atakkii uqaqtuq iŋmiñun,  
\q2 ‘Uvaŋa aquppiuraaġisiruŋa ataniqtun. Uiḷgaanġitmiuŋa.  
\q2 Iḷitchuqsriyumiñaitchuŋa alianamik.’   
\q1
\v 8 Taatnaqługu iłuiḷḷiuġutiqpauraksraŋiñ tikitkisigaat atautchimi uvlumi,  
\q2 tuqułhum, alianamlu, kakkaaġnamlu.  
\q1 Suli ikigisiruq ikniġmik,  
\q2 atakkii Atanġuruaq Agaayyun sapiġñaqtuq atanniiruaq ilaanik.”   
\p
\v 9 Tarraasriiñ umialiŋisa nunam sayuŋaqatiqaqtuat akiisumik pisuŋnautaigun qiagisigaat alianniuġutigilugu taamna aġnaq qiñiġumitruŋ isia ikualaniŋan.  
\v 10 Qichaġisirut uŋasriksiḷutiŋ sivuuġagilugu ilaan nagliksaaqtitaułha uqaġutiŋ,  
\q1 “Nakłiuŋ, nakłiuŋ, ilvich Babylon, kamanaqtuaq nunaaqqiq,  
\q2 saŋŋiqaġaluaqtuaq nunaaqqiq.  
\q1 Atautchimi sassaġniġmi anasriñŋuqsakkauŋaniktutin.”   
\p
\v 11 Uvvaasriiñ tauqsiġñiutilgich nunapayaami qiarut kiñuvġuplugu ilaa, atakkii tarakŋaaglaan kimikunniiñ tauqsiqsiksraiġñiqsuq suuraŋitñik.  
\v 12 Suuraqpaurat kaviqsaatlu qatiqtaatlu maniich, akisuruatlu uyaġauraat, qatiqtaatlu suŋauraqpaich, ukił̣haaġiksaatlu suli ukił̣haat tuŋuaqtaatlu, siluiḷḷu kavviġiksaatlu, qanusriḷimaatlu ayuġnaqtuat qiruich, qanusriḷimaat suurat tuugaaniñ, akisuruatlu qiruich, patukpaiḷḷu, savił̣hatlu, uyaġaiḷḷu siqquqtatun,  
\v 13 sinimatlu, avuuġutit, tipraġiksautit ikipkaqługich, myrrh-lu, frankincense-lu, wine-nat, uqsrut, mukkaaġiksaat, mukkaaksratlu, niġrutitlu, ipnaich, tuttuqpaich, tuttuqpagautitlu, suliunniiñ iñuuruat iñuich.  
\v 14 “Asriatluunniiñ kipiġniuġutigikkatin piiqsut ilipniñ, suli suurapayaatin akisuruat qiñiyunaqtuatlu taimmaurut ilipniñ, aasrii sumiunniiñ paqitchumiñaiġitin.”  
\v 15 Tauqsiġñiutilgich tamatkuniŋa suuranik umialguqtuat taavrumakŋa aġnamiñ qichaġisirut uŋasriksuami, sivuuġagilugu nagliksaaqtitaułha alianapiaqtuamik qialutiŋ,  
\v 16 uqaġutiŋ,  
\q1 “Nakłiuŋ, nakłiuŋ. Kamanaqtuaq nunaaqqiq  
\q2 atnuġaaqaġuuruq ukił̣haaġiksaanik tuŋuaqtaaniglu kavviġiksaaniglu,  
\q2 qiñiyunaqusriqsuqhuni maniŋmik kaviqsaamik,  
\q2 akisuruaniglu uyaġauraanik, qatiqtaatlu suŋauraqpaŋnik.   
\q1
\v 17 Atautchimi sassaġniġmi tammaigai iluqaisa umialgutini.”  
\p Suli iluqaġmiŋ umiaqpaich umialiŋich taġiuqsiuqtillu suli iluqaġmiŋlu akiññaŋniaqtaut taġiumi qichaġniqsut uŋasriksuami,  
\v 18 suli nipaalarut qiñiqamitruŋ isia ikualaniŋan uqaqhutiŋ, “Piitchuq atlamik nunaaqqimik taavrumatun kamanaqtuatun nunaaqqisun.”  
\v 19 Iliŋisa nalluqsruġniġaat nunam apyua niaqumiknun, qiallaġmiŋ kiŋuvġullaġmiŋlu nipaalaplutiŋ,  
\q1 “Nakłiuŋ, nakłiuŋ. Taamna kamanaqtuaq nunaaqqiq!  
\q2 Iluqaġmiŋ umiaqpaqaqtuat taġiumi umialguġniqsut  
\q2 suuraŋigun akisuruatigun!  
\q1 Atautchimi sassaġniġmi suksraunġiqsauruq.”   
\q1
\v 20 “Qiḷaak, quviasrukpautigiuŋ suksraunġiqsaułha.  
\q2 Quviasrukpagitchi Agaayyutim iñuiḷḷu uqqiraqtauruasiiḷu sivuniksriqirauruasiiḷu,  
\q1 atakkii Agaayyutim akiisuq anasriñŋuqsaġutigigaa  
\q2 pisigiplugu savaaŋagun ilipsitñun.”   
\p
\v 21 Tarani sapiġñaqtuaq israġulik tigusriruq uyaġagruamik aŋiruatun mukkaaksriuġutitun aasrii miḷuqsautiplugu taġiumun, itnaqhuni,  
\q1 “Taatnatun kamanaqtuamik nunaaqqiq Babylon iksautikkaugisiruq,  
\q2 aasriiñ qiñiġnatqikkumiñaiġisiruq sumiunniiñ.   
\q1
\v 22 Suli nipiŋich nuqaqtiligaqtit atuqtuuralgich  
\q2 suli supluaqtuġnaqtuatlu qalġuqtautitlu tusraġnatqikkumiñaitchut ilipni uvakŋaniñaglaan.  
\q1 Suliuqtit qanusripayaanik paqinnatqikkumiñaitchut ilipni,  
\q2 suli qatraġniŋa mukkaaksriuġutim tusraġnatqikkumiñaitchuq ilipni.   
\q1
\v 23 Suli qaumanġa kialuuram  
\q2 qaummaġitqikkumiñaitchuq ilipni uvakŋaniñaglaan.  
\q1 Nipaat uiksrautimlu nuliaksrautimlu  
\q2 tusraġnatqikkumiñaitchuq uvakŋaniñaglaan ilipni.  
\q1 Ilvich tauqsiġñiaqtitin kamanaġniqsrauniqsut nunami.  
\q2 Suli aŋatkuułipkun iluqaisa nunam iñui kinnigitin.   
\q1
\v 24 Suli Babylon anasriñŋukkauruq  
\q2 atakkii auŋat sivuniksriqirit ipqitchuatlu iñuich  
\q2 suli iluqaġmiŋ tuqqutauruat nunami qiñiġnaqtut nunaaqqimi.”   
\c 19  
\s1 Qatchallautiqałiq Qiḷaŋmi  
\p
\v 1 Taavruma aquagun tusraaruŋa nipiqpauraŋanik iñugaaġrukpaum qiḷaŋmi, uqaqhutiŋ,  
\q1 “Quyanaqniaqpat!  
\q1 Anniqsuġiaġlu kamanaunlu [kamakkunlu] saŋŋiḷu  
\q2 pigigaa Atanġuruam Agaayyutipta.   
\q1
\v 2 Atanniqsuutai iḷumutuurut nalaunŋaplutiŋ.  
\q2 Atakkii akiisuqpaum asiŋŋuġaa iñupayaaq nunami sayuŋałiġmigun.  
\q1 Taatnaqługu Agaayyutim atanniġaa anasriñŋuqsaqługu  
\q2 piqutigiplugich tuqqutauruat ilaan savaktaiñ.”   
\m
\v 3 Iḷaqatchiqł̣ugu niplitqiksut.  
\q1 “Quyanaqniaqpat!  
\q1 Isiq ikualaruamiñ nunaaqqimiñ qunmuktuq taimuŋa isruitchuamun.”   
\p
\v 4 Suli iñuiññaq sisamatlu umialiŋnat sisamatlu uumaruat putiqtut nanġaqługu Agaayyun aquppiruaq aquppiutaqpaŋmiñi, uqaqhutiŋ,  
\q1 “Amen! Quyanaqniaqpat!”   
\s1 Ipnaiyaam Katchuutiviksrautaa  
\p
\v 5 Suli nipi nipliqsuq aquppiutaqpaŋmiñ,  
\q1 “Nanġaqsiuŋ agaayyutigikkaqput,  
\q2 iluqapsi savaktauruasrii  
\q1 taluqsriruasriiḷu ilaanik,  
\q2 kamanaiñŋaġmiŋ, kamanaŋŋaġmiŋ.”   
\m
\v 6 Aasrii tusraagiga nipiqpauraq itna liilaa nipaatitun iñugiallapiaġataqhutiŋ iñuich, nipaatitunlu iñugiaktuat imġich, nipaatunlu suaŋaruam katlulam, uqaqhutiŋ,  
\q1 “Quyanaqniaqpat!  
\q2 Atanġuruaq Agaayyutigikkaqput Saŋŋipayaaqaqtuaq aŋalatchiruq.   
\q1
\v 7 Quviatchakta quviasrullapiaġutalu.  
\q2 Nanġaġlakput kamanautaa;  
\q1 atakkii katchuutiviksrautaa ipnaiyaam tikitchuq,  
\q2 suli ilaan nuliaksrautaa iŋmiñik itqanaiŋaniktuq.   
\q1
\v 8 Nuliaksrautaa atnuġaaksrisauruq  
\q2 qatiqtaamik ukił̣haaġiksaamik qaummaġiksuamiglu salumaruamiglu.”  
\m Atakkii ukił̣haaġiksaaq nalaunŋaruat savaaġigaat ipqiqsitaŋiñ Agaayyutim.   
\p
\v 9 Aasriiñ israġulgum uqautigaaŋa, “Aglaguŋ una, quvianamiurut tamatkua aiyugaaqtauruat katchuutiruakun nullautchiqpagviksraŋanun ipnaiyaam.” Uqautitqikkaaŋa, “Taapkua ittut iḷumutullapiaq Agaayyutim uqałhi.”  
\v 10 Taranitarra puttuŋa israġulgum isigaiñun purvigisrukługu, aglaan uqautigaaŋa, “Taatnaqnak, uvaŋaptuuq savaktiłhiñaġigaaŋa Agaayyutim iliptun aniqatiuptitunlu tupiksriruat Jesus-ŋum sagvikkaŋanik. Purvigilugu nanġaġuŋ Agaayyun. Atakkii taapkua uqaksrisimaruat pisigiplugu Agaayyun sivullikkaurut irrutchikun sivuniksriqirititun sivuani.”   
\s1 Usriaqsiqsuaq Qatiqtaami Tuttuqpaŋmi  
\p
\v 11 Suli qiñiġiga qiḷak aŋmaqtuaq, ataŋii qatiqtaaq tuttuqpak! Taamnaasrii aquppiruaq taavrumani atiqaġniqsuq Tuniqsimaruamik suli Iḷumutuuruamik, aasrii atanniqsuiruq aŋuyakhuniḷu nalaunŋaruałikun.  
\v 12 Ilaan irrak inniqsuk ikualaruatun ikniqtun. Niaquani iñugiaktut niaquġutit. Atqa aglausimaniqsuq ilaani, kia-unniiñ iñuum iḷisimanġisaŋa aglaan kisimi.  
\v 13 Atnuġaaqaġniqsuq akuqturuamik misruktaqsimaruamik auŋmun, suli taiyuġaat uumiŋa atiġmik “Uqałha Agaayyutim.”  
\v 14 Suli aŋuyaktaiñ qiḷaum maliŋniġaat usriaqsiqhutiŋ qatiqtaani tuttuqpaŋni, atnuġaaqaqhutiŋ ukił̣haaġiksaanik qatiqtaanik salumaruanik.  
\v 15 Ilaan qanġaniñ anniuġaġniqsuq ipiktuaq savikpak. Taavrumiŋa ipiġaqtuġisiñiġai nunaaqqiqpaich iñuŋich, suli aŋalatkisigai savił̣hamik ayaupiamik. Tutmaġisigaa misriqqivia tatamnaqsiḷuni qinnautaa Saŋŋipayaaqaqtuam Agaayyutim.  
\v 16 Suli akuqturuamiñi mumiġmiñiḷu atiqaġniqsuq aglausimaruamik itna,   
\qc “Umialgat umialgich,  
\qc suli Atanġat Atanġich.”  
\p
\v 17 Qiñilgitchuŋa israġuliŋmik qichaqtuamik siqiñiġmi nipitusriḷḷapiaqhuni uqautiplugich iluqaisa tiŋmiat tiŋmiruat siḷami, “Qaġġisitchi. Katittitchi niġityaġusri nullautchiqpagviani Agaayyutim.  
\v 18 Niġiyumagisri timiŋich umialgich, timiŋich aŋuyaktit qaukłiŋisa, suli timiŋich kamanaqtuat aŋutit, tuttuqpaŋisalu timiŋich tamatkualu tuttuqpagaqtit. Niġiyumagisri timiŋich iluqaisa iñupayaurat, savaktaaġruunġiñŋaanlu savaktaaġruuŋŋaanlu, suli kamanaiñŋaanlu kamanaŋŋaanlu.”  
\v 19 Suli qiñiġiga niġrugaaqłuk suli umialiŋi nunam aŋuyaktituummaisa katiruat aŋuyaksaġumaaqługu taamna aquppiruaq tuttuqpaŋmi aŋuyaktiŋiḷu.  
\v 20 Aglaan niġrugaaqłuk tigurauruq taputiplugu sivuniksriqiŋŋuaqti savaaqaqtuaq quviqnaqtuanik ilaan takkuani. Kinnitñiŋniqsuq tamatkuniŋa akuqtuiruanik nalunaitmiutaŋanik niġrugaaqłuum suli putqataqtuanik ilaan atriŋanun. Iluqatik taapkuak siŋitauruk iñuuŋŋaaknik narvaŋanun ikniġum ikualaruamun sulfur-mik.  
\v 21 Suli kisiŋŋuqtat tuqqutaurut savikpaŋagun taavruma aquppiruam tuttuqpaŋmi, anniuġaqtuakun qanġaniñ; aasrii iluqaġmiŋ tiŋmiat niġisuiġataġvigigaich timiŋich.   
\c 20  
\s1 1,000 Ukiut  
\p
\v 1 Tarra qiñiqtuŋa israġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ, saagaqhuni argaŋmiñi aŋmautaanik natiqsiñaitchuam aŋmanġum kalimñaqpaŋniglu.  
\v 2-3 Ilaan tigugaa tiritchiaqłuk, taamna taimakŋaqtaq nimiġiaq, tuunġauruaq Satan-ŋupluniḷu, qiḷiqsruqługu sivunniqł̣ugu 1,000 ukiunik. Aasriiñ siŋinniġaa natiqsiñaitchuamun aŋmaniġmun umikługu umŋutmik piiḷḷakkumiñaitchuamik, Satan-mun sagluqiyumiñaiġḷugich iñuich tarakŋaniñaglaan 1,000 ukiut naanniałhatnunaglaan. Aglaan taapkua aquatigun pituisaallaktuksraupmiuq sivikisuurami.   
\p
\v 4 Qiñiqmiuŋa aquppiutaqpaŋnik, suli iñuich aquppiruat tamatkunani saŋŋiqutiniŋñiqsut atanniqsuitquplugich. Aasriiñ qiñiġitka iñuusriŋich tamatkua niaquikkauruat tuniqsimakamiŋ Jesus-mun uqałhanunlu Agaayyutim suli payaŋaitñamiŋ ukpiqsrił̣iġmikni. Tamatkua putqatanġitchut niġrugaaqłuŋmun atriŋanunlu unniiñ akuqtunġitḷugu nalunaitmiutaŋa qaumiktigun naaga argaŋmiktigun. Iliŋich iñuutqiŋñiqsut atanġuqatauplutiŋ Christ-mi 1,000-ni ukiuni.  
\v 5 Taamna tarra sivulliq aŋitqigviksraq. Kisiŋŋuqtaŋich tuquŋaruat aŋitqiñġitchut 1,000 ukiut naanŋaiñŋaisa.  
\v 6 Quvianamiurut ipqitḷutiŋ taapkua piqatauruat sivulliġmi aŋitqił̣iġmi. Tuglian tuqułhum saŋŋiksraipiaġai, aglaan agaayuliqsigigisigai Agaayyutim suli Christ-ŋum, suli atanġuqatigigisigaat 1,000-ni ukiuni.   
\s1 Satan Akiiḷirauruq  
\p
\v 7 Tarraasriiñ 1,000-gich ukiut naatpata, Satan pituikkaugisiruq isiqtauviŋmiñiñ.  
\v 8 Aasrii anigisiruq kinnitñigiaġuni iñuŋiñik nunam nanipayaaq iḷagilugik Gog-lu Magog-lu. Katinniaġai iluqaisa aŋuyyiaqulugich. Iñugiaktutilaaqaqtut qaviaŋatun taġium siñaan.  
\v 9 Aasriiñ iliŋich siaminniqsut iluqaanun nunamun aasrii iḷuplugu iñuiñ Agaayyutim nunaaqqiġlu piqpagillapiakkaŋa. Tarraasriiñ ikniq atqaqtuq qiḷaŋmiñ aasrii suksraunġiqł̣ugich.  
\v 10 Aasriiñ tuunġaq kinnitñiktuaq iliŋitñik siŋitauruq narvaŋanun ikniġum sulfur-ŋumlu, siŋitauviaknun sivuani niġrugaaqłuum sivuniksriqiŋŋuaqtimlu. Aasrii iliŋich nagliksaaġisirut uvlumiḷu unnuamiḷu taimuŋa isruitchuamun.   
\s1 Aqulliq Atanniivik  
\p
\v 11 Suli qiñiqtuŋa aŋiruamik qatiqtaamik aquppiutaqpaŋmik taavrumiŋalu aquppiruamik taavrumani. Ilaan sivuġaaniñ nunalu qiḷaglu aullauruk, sumiunniiñ paqinnaġumiñaiqhutik.  
\v 12 Suli qiñiġitka tuquŋaruat, kamanaiñŋaanlu kamanaŋŋaanlu, qichaqtuat sivuġaani aquppiutaqpaum. Tarra makpiġaat aŋmakkaurut, sulipsuuq makpiġaaŋich iñuułhum. Taapkua tuquŋaruat atannikkaurut savaaŋisigun aglaksimakkaŋisitun makpiġaani.  
\v 13 Taġium suli tuqułhum aŋalatchivianlu utiqtitkai tuquŋaruapayaat. Iliŋich atannikkaurut atausriuttaaqługich maliġutlugu savaaŋat.  
\v 14 Aasriiñ tuqułiġlu ilaan aŋalatchivialu siŋitauruk narvaŋanun ikniġum. Tarra taamna tugliġigaa tuqułhum.  
\v 15 Tarraasriiñ kisupayaaq, atiġikkaŋa aglaksimaitman makpiġaaŋiñi iñuułhum, siŋitaupmiuq narvaŋanun ikniġum.   
\c 21  
\s1 Nutaaq Qiḷak Nutaaġlu Nuna  
\p
\v 1 Tarani uvaŋa John qiñiqtuŋa nutaamik qiḷaŋmik nutaamiglu nunamik. Sivulliq qiḷak sivulliġḷu nuna piiqsuk, taġiuq piiqmiuqtuuq.  
\v 2 Suli qiñiġiga ipqitchuaq nunaaqqiq, nutaaq Jerusalem, atqaqtuaq Agaayyutmiñ qiḷaŋmiñ, itqanaiyaqsimapluni suli qiñiyunaqusriqsukkaupluni nuliaksrautitun uiksrautmiñun.  
\v 3 Aasrii tusraaruŋa nipiqpaŋmik aquppiutaqpaŋmiñ uqaqtuamik, “Uvva, ipqitchuaq inaa Agaayyutim piqasriutiruq iñuŋnun. Agaayyutim nayuqatiginiaġai, aasrii iliŋich iñuginiaġai. Agaayyun iŋmiñik itqatauniaqtuq iliŋitñi.  
\v 4 Agaayyutim allaqtiġisigai qulvipayaat iriŋitñiñ. Iliŋich tuqqutqikkumiñaiqsut. Alianniutqikkumiñaiqsut kiŋuvġulutiŋ atniġñautiqaġutiŋlu tarakŋaniñaglaan, atakkii sut sivuani itchuuruat piiġñiqsut.”   
\p
\v 5 Suli taamna aquppiruaq aquppiutaqpaŋmi uqaqtuq, “Ataŋii, pakmapak savakkitka supayaat nutaaġuqługich.” Aasriiñ uqautipsaaġaaŋa, “Aglakkich ukua, atakkii uqałhich uqautigikkatka ukpiġnaqtut iḷumutuuplutiŋlu.”  
\v 6 Sulipsuuq uqautigaaŋa, “Naanŋaniktuq. Uvaŋa Alpha-ŋuruŋa suli Omega-ŋupluŋalu, aullaġniisaaq suli isrukłitchaaq. Kimunliqaa imiġuliqsuamun aatchuutiginiaġiga imiq akiiḷaaġlugu suvliktuaġuraaqtuaŋaniñ imġum iñuunaqtuam.  
\v 7 Kiñapayaaq akimaruaq paitchaktaaqaġisiruq taapkuniŋa. Suli ilaan Agaayyutigigisigaaŋa suli ilaa iġñiġigisigiga.  
\v 8 Aglaali iqsisuruatlu, ukpiqsrisaitchuatlu, naġġunaqtuanik savaaqaqtuatlu, iñuaqtuqtitlu, sayuŋaruatlu, aŋatkuuruatlu, aanġuaqtuqtautlu, iluqatiŋlu sagluturuat, iniqaġniaqtut narvami ikualaruami ikniġmik sulfur-miglu. Taamna tugliġigaa tuqułhum.”   
\s1 Nutaaq Jerusalem  
\p
\v 9 Tarani iḷaŋata tallimat malġuk israġulgich tikitchaaŋa piqaqtuaq tallimat malġuŋnik iḷuligauranik immaukkaqtuanik tallimat malġuŋnik aqulliġñik iłuiḷḷiuġutiqpauranik. Uqautigaaŋa, “Qaġġaiñ, qiñiqtinniaġikpiñ katchuutityaqtuamik, nuliaksrautaanik ipnaiyaam.”  
\v 10 Ilaan akiyaġaaŋa Ipqitchuakun Irrutchikun iñġiqpauramun qutchiksuamun, aasriiñ qiñiqtitkaaŋa ipqitchuamik nunaaqqimik Jerusalem-mik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ Agaayyutmiñ.  
\v 11 Taamna nunaaqqiq qaumaqaġniqsuq kamanautaanik Agaayyutim qaummaġiŋñiqaqtuamik akisuruatun uyaġaktun taiyuutiqaqtuatun jasper-mik tapinniḷuktun igaliqtun.  
\v 12 Suli katchikpaqaqtuq qutchiḷḷapiaqtuanik qulit malġuŋnik paaqaqhuni, suli qulit malġuk israġulgich qaunaksrirut paanik. Paani aglaqaġniqsut atiŋich qulit malġuk sivulliaŋi Israel-ŋum.  
\v 13 Piñasrut paaqpaqaġniqsut avatillaaŋani, kivaknam tuŋaani piñasrut paaqpaich, nigiqpaum tuŋaani piñasrut paaqpaich, uŋallam tuŋaani piñasrut paaqpaich, suli kanaknam tuŋaani piñasrut paaqpaich.  
\v 14 Suli katchiŋi nunaaqqim turviqaġniqsut qulit malġuŋnik uyaġaŋnik aglaqaqtuanik qulit malġuŋnik atiŋitñik uqqiraqtiŋiñik ipnaiyaam.   
\p
\v 15 Taamna israġulik uqaqtuaq uvaŋnun piqaġniqsuq uuktuutmik piḷiamik maniŋmiñ kaviqsaamiñ uuktuġukługu nunaaqqim paaŋiḷu katchiŋiḷu.\fig |src="HK035E.tif" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Ap 21.15" \fig*  
\v 16 Nunaaqqiq sisamanik iqirġuqaġniqsuq suli taktilaaŋalu iraqtutilaaŋalu atiplutik. Israġulgum uuktuġaa nunaaqqiq uuktuutmiñik, taktilaaŋalu iraqtutilaaŋalu kiŋiktilaaŋalu inniqsut 1,500 mile-latun atunim.  
\v 17 Suli uuktuġai katchiŋi nunaaqqim. Qutchiksilaaqaġniqsut 216 isigaŋniqtun iñuum uuktuġuułhatun, uuktuun israġulgum atukkaŋatuntuuq.  
\v 18 Suli katchit piḷiaŋuniqsut qivliqtaaniñ uyaġaŋniñ taiyuutiqaqtuaniñ jasper-mik. Nunaaqqiġli piḷiaŋuniqsuq maniŋmiñ kaviqsaamiñ, tapinniḷukługu igaliqtun.  
\v 19 Suli turvii katchiŋiñ nunaaqqim qiñiyunaqusriqsuqsimarut qanusripayaanik akisullapiaqtuaniglu qivliqtaaniglu uyaġaŋnik taiyuutiqaqtuanik jasper-miglu, sapphire-miglu, agate-miglu, emerald-miglu,  
\v 20 onyx-miglu, carnelian-miglu, chrysolite-miglu, beryl-miglu, topaz-miglu, chrysoprase-miglu, jacinth-miglu, suli amethyst-mik.  
\v 21 Aasriiñ qulit malġuk paaŋi qulit malġuuniqsut qatiqtaat suŋauraqpaich akisuruat. Paallaa piḷiaŋuniqsuq atautchimiñ qatiqtaamiñ suŋauraqpaŋmiñ akisuruamiñ, suli apqutaa nunaaqqim inniqsuq salumaruamiñ maniŋmiñ kaviqsaamiñ, tapinniḷukhuni igaliqtun.   
\p
\v 22 Uvaŋa John qiñinġitchuŋa agaayyuvikpaŋmik nunaaqqimi, atakkii Ataniq Agaayyun Saŋŋipayaaqaqtuaq ipnaiyaaġlu agaayyuvikpaginiġik taavruma.  
\v 23 Suli nunaaqqiq inuqsranġiññiqsuq siqiñiġmik naaga tatqimik qaummatiksraġmiñik, atakkii kamanautaan Agaayyutim qaumagigaa suli ipnaiyaaq naniġiplugu taavruma.  
\v 24 Iñui nunapayaat pisruktauġisirut nunaaqqim qaumaŋani, suli umialgi nunam tikiutrigisipmiut suurapayaaġmiknik taruŋa.  
\v 25 Suli paaŋi taavruma umiksimayumiñaitchut uvluqtutilaaŋatun. Itqaġisiuŋ, unnuatlaiññiaqtuq tarani.  
\v 26 Tikiutigisigaich taruŋa umialgutai suuraŋiḷu nunam nunaaqqipayaaŋata.  
\v 27 Aglaan kiñapayaaq salumaitchuaq naaga savaaqaqtuaq naġġunallapiaqtuamik naaga sagluturuaq isiġumiñaitchuq taruŋa, aglaan kisimiŋ tamatkua iñuich atiŋich aglaqaqtuat Ipnaiyaam makpiġaaŋiñi iñuuruatigun.   
\c 22  
\p
\v 1 Tarra israġulgum qiñiqtitkaaŋa kuuŋanik imġan iñuunaqtuam, tapinniḷukługu igaliqtun, suvliguraaqtuamik aquppiutaqpaŋaniñ Agaayyutim suli ipnaiyaam,  
\v 2 saġvaqhuni qitqagun apqutaan nunaaqqim. Suli avatikni kuugum inniqsut napaaqtut iñuunaqtuat asrirriugaqtuat qulit malġuiñik tatqiġaġipman ukiumi. Akutuqpaliŋich napaaqtut mamirrutiginiġaich nunam iñuŋisa.  
\v 3 Suapayaaq Agaayyutim naġġugikkaŋa piqutigiplugu killuqsaun paqitqikkumiñaitchuq nunaaqqimi. Aquppiutaqpaŋa Agaayyutim ipnaiyaamlu tarani itkisiruq, suli ilaan savaktiŋiñ purvigigisigaat.  
\v 4 Iliŋisa qiñiġisigaat kiiñaŋa [kaŋiqsiḷugu irrusripiaŋa]. Suli ilaan atqa aglaqaġniaqtuq qauŋitñi.  
\v 5 Taavrumani unnuaqatqikkumiñaitchuq; iñuich inuqsratqikkumiñaitchut qaumaŋaknik nanġumlu siqiñġumlu, atakkii Ataniq Agaayyun qaumagigisigaat. Suli iñuich aŋalatchiqataugisirut taimuŋa isruitchuamun.   
\s1 Jesus Christ-ŋum Aggił̣ha  
\p
\v 6 Suli israġulgum uqautigaaŋa, “Tamatkua uqautauruat ukpiġnapiaqtut suli iḷumutuuplutiŋ. Suli Atanġuruam, Agaayyutaata irrusriŋich sivuniksriqirit, tiliñiġaa israġuligikkani iḷitchuġipkaquplugich savaktigikkani sunik atuumayasriuraqtuanik.  
\v 7 Naalaġnisitchi, uvaŋa aggiḷuaġisiruŋa. Quvianamiuruq iñuk kamaksriruaq uqałiŋitñik sivuniksriqutiŋisa ukua makpiġaat.”   
\p
\v 8 Uvva John-ŋuruŋa tusraaruaq qiñiqługu tamatkuniŋa sunik. Tarraasriiñ tusraakapkich qiñiqługiḷḷu sitquqtuŋa purvigisrukługu sivuġaatnun isigaŋiñ israġulgum qiñiqtitchirima tamatkuniŋa sunik.  
\v 9 Aglaan ilaan uqautigaaŋa, “Taatnaqnak, uvaŋa savaktauqatauruŋa ilipni aniqatiupniḷu sivuniksriqiriniḷu, suli piqatigiplugich tamatkua kamaksriruat uqautiŋitñik ukua makpiġaat. Purvigilugu nanġaġuŋ Agaayyun.”   
\p
\v 10 Tarra ilaan uqautigaaŋa, “Iriqsimaniaqnagich uqałiŋich sivuniksriqutiŋisa ukua makpiġaat, takku piviksraq qalliruq.  
\v 11 Iñuk pigiitchualiqiruaq pigiitchualiqituiñaġli. Suli iñuk salumaitchuaq salumaittuiñaġli. Suli iñuk nalaunŋaruaq nalaunŋatuiñaġli. Suli iñuk ipqitchuaq ipqiqsautuiñaġli.  
\v 12 Naalaġnisitchi, aggiḷuaġisiruŋa. Saagaġniaġiga akiḷiutiksraġa qaisaksraġa iñupayauramun maliġullugu qanutchimik savaaqaqpan.  
\v 13 Uvaŋa Alpha-ŋuruŋa suli Omega-ŋupluŋalu, sivulliq suli aqulliq, aullaġniisaaq suli isrukłitchaaq.”   
\p
\v 14 Quvianamiurut [tamatkua kamaksriruat uuma tillisianik, suli] tamatkua iġġuqtuat atnuġaatiŋ salummaqługich. Iliŋich isitlasriñiaqtut paatigun nunaaqqimun suli niġitḷasripḷutiŋ asrianik napaaqtuaniñ iñuunaqtuam.  
\v 15 Nunaaqqim siḷataani ittut qipmich, aŋatkutlu, atlatuqtitlu, iñuaqtuqtitlu, aanġuanun putqataqtitlu, kisupayaaġlu piqpaksriruaġlu piḷiqiruaġlu saglutułiġmik.  
\v 16 “Uvva Jesus-ŋuruŋa, tuyuġigiga israġuliga uqautitquplusri ukpiqtuaŋuruasri agaayyuviŋñi tamatkuniŋa sunik. Uvaŋa kaŋigigaaŋa kiñuviaġipluŋalu David-ŋum. Qaummaġiksuaq uvlaam uvluġiaġigaaŋa.”  
\v 17 Suli Ipqitchuaq Irrusriq nuliaksraunlu uqaqtuk, “Qaġġisitchi.” Suli kiñapayaaq tusraaruaq taavrumiŋa uqaqtuksraupmiuq, itna, “Qaġġisitchi.” Suli kiñapayaaq imiġuliqsuaq utlautili. Kiñapayaaq imiġuktuaq akuqtuiḷi imiġmik iñuunaqtuamik aatchuusriaġilugu.   
\s1 Uqaliqsaaġun  
\p
\v 18 Uvaŋa John, kilillapiaġiga iñupayaaq tusraaruaq uqałiŋitñik sivuniksriqutiŋisa ukua makpiġaat. Kiapayaaq iḷakpagich tamatkua, Agaayyutimtuuq iḷḷatiqaġisipmigaa iłuiḷḷiuġutiqpauranik aglausimaruanik ukunani makpiġaani.  
\v 19 Suli kiñapayaaq piiqsikpan uqautiŋitniñ makpiġaaŋat tamatkua sivuniksriqutit, Agaayyutimtuuq piiġñiaqmigaa iḷaŋiutiłiksraŋa asriaŋiñiñ napaaqtuan iñuunaqtuam suli ipqitchuamiñ nunaaqqimiñ, aglausimaruaniñ ukunani makpiġaani.  
\v 20 Taamna nipliġñiqsuaq iluqaitñik tamatkuniŋa uqaqtuq, “Nalupqinaitchuamik aggiḷuaġisiruŋa.” Amen. Aggiġiñ Ataniiq Jesus.  
\v 21 Iłuaqqutrisaa Atannapta Jesus Christ-ŋum nayuutili iluqapsitñi. Amen. Taatnapiaq.