\id MRK  - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h Mark 
\toc1 Uqałhich Aglaaŋi Mark-ŋum 
\toc2 Mark 
\toc3 Mr 
\mt1 Uqałhich Aglaaŋi Mark-ŋum  
\c 1  
\s1 John Paptaaqtitchiri Quliaqtuaqaġniqsuq  
\p
\v 1 Uvvauna tusaayugaallautauruq Jesus Christ-kun, iġñiŋagun Agaayyutim.  
\v 2 Agaayyutim uqautaa aglausimaruq sivuniksriqirikun Isaiah-kun, itna,  
\q1 “Ataŋii, tuyuġigisigiga uqqiraqtiga sivupni  
\q2 itqanaiyautitqulugu tumiksran sivunnapni.”   
\q1
\v 3 “Iñuk tuqłiraqtuq iñuiḷaamiñ:  
\q1 Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum,  
\q2 nalġuġlugu tumiksraŋa!” \rq Isaiah 40:3\rq*   
\m
\v 4 Atuumasimaruq taatnatun, John Paptaaqtitchiri quliaqtuaqami iñuŋnun iñuiḷaami itnaqhuni, “Paptaaqtillusi mumiqqaaġusi killuqsautipsitñiñ Agaayyutimli natqigutigisigai killuqsautisi.”  
\v 5 Iñugiaktuat iñuich aggiumauraaġniqsut ilaanun nakikŋapayaaq Judea-miñ suli Jerusalem-miñ. Quliaġimatigik killuqsautitiŋ John-ŋum paptaaġniġai kuuŋmi taggisiqaqtuami Jordan-mik.\fig |src="HK00059B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mr 1.6" \fig*  
\v 6 John atnuġaaqaġniqsuq pikukturuam amianik, qisiŋmik tapsiqaqhuniḷu, niqiqaqhuniḷu pigliġianik suli igutchaich siiġñaqtaalliaŋitñik nanipayaaq paqitnami.  
\v 7 Quliaqtuaqtuq, “Aŋunimma tikiumagisiruq kamanatluktuaq uvaŋniñ, aasiiñ siŋiiḷguyumiñaitchuŋaunniiñ aluġutiŋnik.  
\v 8 Aa, iḷumutun paptaaġaluaġipsi imikun, aglaan ilaan paptaaġisigaasi Ipqitchuakun Irrutchikun,” itnaqhuni.   
\s1 Jesus Paptaakkaupman Aŋiqusaaqsiupluniḷu  
\p
\v 9 Taipkunani uvluni Jesus aggiġñiqsuq Nazareth-miñ Galilee-miittuami. John-ŋum paptaaġniġaa Jordan-mi.  
\v 10 Jesus-ŋum qakipqauraqami imiġmiñ tautuŋniġaa qiḷak aŋmaqman. Agaayyutim Irrusia atqaqhuni miññiqsuq ilaanun tiŋmiaġruuratun.  
\v 11 Nipi tusaġnaġniqsuq pakmakŋa, “Ilvich piqpagiplutin Iġñiġigikpiñ, quyalimaaġikma.”   
\p
\v 12 Tarakŋatarra Ipqitchuam Irrutchim aullaqtinniġaa iñuiḷaamun.  
\v 13 Taavani iñuiḷaami inniqsuq malġukipiaq uvluni, aasiiñ tuunġaum uuktuallaŋniġaa. Nayuutiniqsuq iñuiḷaam niġrutaiñi, aasiiñ isaġulgich savautityaġniġaat.   
\s1 Jesus Tuqłuġniqsuq Sisamanik Iqaluŋniaqtinik  
\p
\v 14 Taipkunani uvluni Herod-ŋum, umialguruam, John tiguplugu isiġniġaa. Jesus utlautiniqsuq Galilee-mun quliaqtuaqhuni tusaayugaaŋanik Agaayyutim.  
\v 15 Nipliġñiqsuq, “Pakma aŋaayuqautaa Agaayyutim qallipḷuni atuumaaqsiruq. Isummitqigitchi ukpiġilugulu tusaayugaaġiksuaq.”   
\p
\v 16 Uvvaasiiñ Jesus pisuktualgitḷuni siñaagun narvaŋan Galilee-m, tautuŋniġik aniqatigiik, Simon-lu Andrew-lu, kuvriġñiaġniqsuak narvami, iqaluŋniaqtauplutik.  
\v 17 Jesus-ŋum nipliutigik, “Maliksikŋa. Uvakŋaniñaglaan piññaŋniaġisirutik iñuŋnik aqaluŋniaqtitun.”  
\v 18 Tarvauvaa uniññiġiŋik kuvraġikkatik maliaqsipḷuguasiiñ.  
\v 19 Tarakŋatarra Jesus pisuktuallaallakhuni tautukkik aniqatigiik, James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, kuvriuġniqsuak umiaġmikni.  
\v 20 Jesus-ŋum tautupqauraqamigik tuqłuġniġik. Unisiġaaktarra aapagikkaqtik Zebedee akiññakniaqtuanun savaktaiñun umiami, maliaqsipḷuguasiiñ Jesus.   
\s1 Iñuk Irrusiqł̣ulik  
\p
\v 21 Tikitñamiŋ Capernaum-mun minġuiqsiaġvium uvluani Jesus katraġviatnuktiġniqsuq iḷisautriaqsipḷuniasiiñ.  
\v 22 Katimaruat aarigaaġusuŋniqsut iḷisauttutaiñik atakkii iḷisautripḷuni aŋalatchił̣iqaqtuatun, atlakaupluni ukunakŋa aglaliqiriniñ.  
\v 23 Jew-ŋuruat katraġviatni piqaġniqsuq irrusiqł̣uliŋmik nipliaruamik,  
\v 24 “Iḷaksianatigut. Jesus Nazareth-miu, suniaqpisigut? Uvuŋaqpich piyaqquġukhuta? Naluŋitchiga kisuutilaan, ipqitchuaŋurutin Agaayyutim tuyuġikkaŋa.”  
\v 25 Jesus-ŋum tarra tiliñiġaa irrusiqł̣uk itnaqługu, “Qiñuisaaġiñ! Aniḷutinaasii aŋutmiñ!”  
\v 26 Irrusiqł̣uum iñukniaq nagliksaaqtituullaŋniġaa qiiqsruqmatununniiñ iġialapkaqpauraqługu uniksaqamiuŋ.  
\v 27 Iluqatiŋ tautuktuat taavrumiŋa quviġutchakpagitḷutiŋ apiqsruqtuutiaqsiñiqsut avatmun, “Qanusiuniqpa una? Qanusiuniqpa nutaaq iḷisauttun? Una aŋun aŋalatchił̣iqaqhuni tilitḷaniġai irrusiqł̣uich, aasii iliŋisa tupigitlaniġaat.”  
\v 28 Qilamik tavra siaminniqsuq taamna atuumaruaq nunaaqqipayaanun Galilee-mi.   
\s1 Jesus Mamititchiñiqsuq Iñugiaktuanik Iñuŋnik  
\p
\v 29 Anikamiŋ Jew-ŋuruat katraġviatniñ tupqatnuŋniqsut Simon-kutlu Andrew-tkutlu, piqatigiplugik James-lu John-lu.  
\v 30 Simon-ŋum aakaruaŋa nalaniqsuq uunaqłukhuni. Jesus tikipqauraqman uqautiniġaat atniġñaġnipḷugu.  
\v 31 Utlakługu aġnaq tiguniġaa argaigun makititlugu, aasiiñ uunaqłunġiqsiqhuni. Tavra niqłiuġutiaqsiñiġai.  
\v 32 Minġuiqsiaġvium uvlua nuŋitman, unnuksraakun siqiñiq nipianikhuni, iñuich tikiutriñiqsut ilaanun tamatkuniŋa atniġñautiliŋnik atlakaaġiiñik suli irrusiqł̣uliŋnik.  
\v 33 Iluqatiŋ nunaaqqim iñui katiniqsut taavruma tupqum sivuġaanun.  
\v 34 Jesus mamititchiñiqsuq iñugiaktuanik atniġñautiqaqtuanik atlakaaġiiñik suli anipkaipḷuni iñugiaktuanik irrusiqł̣uŋnik. Ilaan irrusiqł̣uich nipliquŋiññiġai atakkii iḷisimaniġaat kisuutilaaŋa.   
\s1 Jesus Quliaqtuaġniqsuq Galilee-mi  
\p
\v 35 Uvlaatchaurami qaugaluaqnagu Jesus aullaġniqsuq nunaaqqimiñ iñuiḷaamun. Tavrani agaayuniqsuq.  
\v 36 Simon-ŋum piqasiqhuni piqatmiñik pakaaqsiñiġaa.  
\v 37 Paqitnamitruŋaasiiñ nipliutiplugu, “Iluqatiŋ iñuich qiñiġukkaatin.”  
\v 38 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġai, “Aullaqtuksraurugut atlamun nunaaqqimun. Uvaŋali quliaqtuaġumauŋa taamani atakkii piqutigiplugu aggiqsuaŋuruŋa.”  
\v 39 Tarra ilaa quliaqtuaqtuq katraġviŋitñi iluqaani Galilee-mi, anipkaipḷuniḷu irrusiqł̣uŋnik.   
\s1 Jesus Mamititchiñiqsuq Auyugaqtualiŋmik  
\p
\v 40 Tarrasuli una auyugaqtualik tikiumaniqsuq Jesus-mun sitquqhuniasii iŋiqsruqługu ikayuqupluni, “Ilvich pisuksiñaġuvich mamitiłhiñaugikma.”  
\v 41 Jesus iḷunŋutchaŋniqsuq, isakługich argagikkani aksikł̣uguasiiñ. Nipliutiniġaa, “Pisugaaġluŋa, mamititqugikpiñ.”  
\v 42 Jesus nipliġḷuqqaaqtuq taavrumiŋa, taamna tavrakŋatchiaq iłuaqsiruq auyugaqtuaġmiñiñ.  
\v 43 Tarra Jesus-ŋum taamna aŋun aullaqtitkaluaqnagu iñiqtiġniġaa,  
\v 44 “Uqautiniaqnagu kiñaunniiñ aglaan agaayuliqsimugutin, qiñiqtitchumigiñ iłuaqsił̣hiñ ilaanun. Aatchuutiyumautin tuniḷḷautinik Agaayyutmun tuvraġlugu Moses-ŋum tillisigikkaŋa mamititkaatinkii. Taatnaġuvich iñupayaam iḷitchuġiniaġaa mamitilaan.”  
\v 45 Aglaan taamna aŋun aullaqami uqallaaqsiñiqsuq atqunallapiaq siamitlugu mamitikkaułłi. Taatnaqhuni Jesus isitqiḷguiññiqsuq nunaaqqiñun, aglaan aullaġniqsuq iñuiḷaamun, iñuichaasiiñ utlaaġaaqsipḷugu nakitŋapayaaq.   
\c 2  
\s1 Jesus Mamititchiñiqsuq Aŋutmik Aulatlaitchuamik  
\p
\v 1 Kiŋuagun ikituurat uvlut Jesus utitqiŋñiqsuq Capernaum-mun. Iñupayaat uqaaqsiñiqsut aiñipḷugu.  
\v 2 Iñugiaktuat kativagitḷutiŋ tavruŋa iniksraigutiniqsut tupqum iḷuani naagaunniiñ paam siḷataani. Jesus-ŋum quliaqtuaġutiniġai Agaayyutim uqałhanik.  
\v 3 Tarra sisamat iñuich tavruŋautriñiqsut aulatlaiḷaamik iñuŋmik.  
\v 4 Qalligaluaqhutiŋ tikiḷguiññiġaat Jesus iñugiakpagitḷutiŋ iñuich. Tavra aŋmaqługu tupqum qiḷaŋa atqaqtinniġaat taamna aulatlaiḷaq qaatchiaqtuummaan.\fig |src="LB00305B.TIF" size="span" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Mr 2.4" \fig*  
\v 5 Jesus-ŋum iḷitchuqłiqamiuŋ ukpiqsrisiqaqtilaaŋat, nipliutiniġaa aulatlaiḷaq, “Nukatpiaq, killuqsautipnik natqigutigikpiñ.”  
\v 6 Iḷaŋich aglaliqirit aquppiruat tamaani isummatiqaġniqsut itna,  
\v 7 “Suvaata una uqaqpa Agaayyutitun? Taamna uqaġniqłuktauruq. Agaayyun kisimi natqigutritḷaruq killuqsautinik!”  
\v 8 Jesus-ŋum irrutchiġmigun kaŋiqsiaġiliqamigich uqapiḷułhat, nipliutliġniġai, “Suvaata uqapiḷukpisi isummatipsigun?  
\v 9 Qanuq una nipliutitquvisiuŋ aulatlaiḷaq, ‘Killuqsautipnik natqigutigikpiñ’ naagaqaa nipliutiłhanik, ‘Makillutin, uqummatitin tigulugich pisugiñ’? Nalliak qaġanatlukpa?  
\v 10 Aglaan iḷitchuġitqugipsi Iġñiŋan Aŋutim aŋalatchił̣iqałhanik maani nunami natqigutritḷapluni killuqsautinik.” Tavrani nipliutigaa aulatlaiḷaq,  
\v 11 “Tiligikpiñ, ‘Makillutin, tigulugu qaatchian aggiiñ!’”  
\v 12 Tavrakŋatchiaq taamna aŋun makitiqtuq. Tiguplugu qaatchiani aullaġniqsuq nakuqsipqauraqami. Qiñiqtuapayaat taavrumiŋa quviġutchaŋniqsut. Kamasruaqsiñiġaat Agaayyun, “Tautunġaŋitchugut taatnatchimik,” itnaqhutiŋ.   
\s1 Jesus Piksraġniqsuq Levi-mik  
\p
\v 13 Jesus taivrumuŋalgiññiqsuq siñaanun narvaŋan Galilee-m aasii katirviginiġaat iñugaaġruich. Ilaan iḷisautiaqsiñiġai.  
\v 14 Tamaani apqusaaqami tautuŋniġaa Levi, iġñiġikkaŋa Alphaeus-ŋum aquppiruaq savaaġmiñi manniqipluni. Tavra Jesus-ŋum nipliutipmani itna, “Maliŋŋa,” taavruma makitluni maliutliġniġaa.   
\p
\v 15 Aasiiñ taavruma aquagun Jesus niġiñiqsuq tupqani Levi-ŋum. Iñugiaktuat tax-siliqiritlu atlat killuliqiritlu aquppiqatiginiġaich Jesus-ŋumlu maliġuaqtaiñḷu. Tamatkua iluqatiŋ maliaqsipmiñiġaat.  
\v 16 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat tautuŋniġaat niġiqatiqaqługu tax-siliqirinik suli killuliqirinik. Taapkua nipliutigaich maliġuaqtai, “Suvaata ilaa niġiqatauva suli imiqatauva tax-siliqirini suli killuliqirini?”  
\v 17 Jesus-ŋum tusaakamigich nipliutigai, “Iłuaqtuat taapkua atniġñaitchuat inuqsraŋitchut taaktinik aglaan iliŋich atniġñaqtuat. Uvaŋa aggiŋitchuŋa aiyugaaġiaġlugich nalaunŋaruat aglaan killuliqirit.”   
\s1 Apiqsruun Uisauraałikun  
\p
\v 18 Maliġuaqtai John-ŋum Paptaaġirim suli Pharisee-ŋuruat uisauraaġuuniqsuat piqusiġiplugu. Iḷaŋich iñuich utlakamitruŋ apiqsruġniġaat, “Suvaata maliġuaqtai John-ŋum suli Pharisee-ŋuruat uisauraaqmata, ilviḷḷi maliġuaqtitin taatnatlaiññiqpat?”  
\v 19 Jesus-ŋum kiuniġai atrikusautmik, “Iḷagiich uumani iḷaqatnigiaqtuami uisauraaġniqpat iḷaqatnigiaqtuam nayuutiniŋanisuli? Taatnaġumiñaitchut iḷaqatnigiaqtuam nayuutiłhani.  
\v 20 Aglaan uvluq tikitkisiruq iḷaqatnigiaqtuam aullaġviksraŋa iliŋitñiñ. Tavra uisauraaġviksraqpaaluk.”  
\v 21 Jesus-ŋum iḷisautipsaaġniġai atrikusrautmik, “Iñuum utuqqaq atnuġaaq iḷaaġumiñaitchaa nutaamik ukił̣haamik atakkii iḷaaŋuyumi nutaam utuqqaq alikpalaaġisigaa, aasiiñ allaq aglitḷukhuni.  
\v 22 Naagasuli, iñuum utuqqaq puuq immiġumiñaitchaa nutaamik asiam misuġuanik atakkii nutaam misuqqum alikkisigaa asiam misuġuan puuŋa, suli asiam misuġua maqigisiruq taavrumakŋa puumiñ. Aglaan nutaaq asiam misuġua immiutraksrauruq nutaamun puumun.”   
\s1 Qanuutautilaaŋa Minġuiqsiaġvium  
\p
\v 23 Uvluani minġuiqsiaġvium Jesus pisuŋniqsuq nautchiivikun. Tarra maliġuaqtai tamaunnaaqamiŋ pukuŋniqsut mukkaaksranik, niġiaqsipḷugitaasiiñ.  
\v 24 Tavra iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat nipliutilgiññiġaat, “Ataŋii, suvaata iliŋich savakpat minġuiqsiaġvium uvluani maliġutaksrakuaġnaŋitkaluaqtuat tamarrumani uvlumi?”  
\v 25 Ilaan kiuniġai, “Agliqimasuknaġiksi David-ŋumlu piqataiñḷu inuqsriułhat niqiksraġmiknik?  
\v 26 David isiġniġuguuq tupqanun Agaayyutim niġipḷuniasii qaqqumik tuniḷḷaqtuutmik Agaayyutmun. Taatna atuumasruuniqsuaq Abiathar-ŋum qaukłiułhatni agaayuliqsit. Maliġutaksraptigun kimun-unniiñ niqiksrautitquŋiññiġaa avataatigun agaayuliqsit. Aglaan David-ŋum niġiñiġaa qaqqiaq, aasiiñ aatchuġniġaa maliktigikkani.”  
\v 27 Taatnaġaluaqamigich Jesus-ŋum nipliutipsaaġniġai, “Minġuiqsiaġvium uvlua iñiqtauruq iñuŋmun aglaan iñuk iñiqtauŋitchuq minġuiqsiaġvium uvluanun.  
\v 28 Taatnamik Iġñiŋa Iñuum atanġuruq unniiñ minġuiqsiaġvium uvluani.”   
\c 3  
\s1 Aŋun Argalik Pannaqłuktanik  
\p
\v 1 Jesus isitqiŋñiqsuq Jew-ŋuruat katraġvianun. Aasiiḷi tarani itmiñiqsuq aŋun argalik pannaqłuktanik.  
\v 2 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtuat qaunaksruaqsiḷgiññiġaat mavruigisikmaŋaan minġuiqsiaġvium uvluani, tavraami agvisiksraqsiuqługu.  
\v 3 Jesus-ŋum tarra nipliutiniġaa aŋun argalik pannaqłuktanik, “Makillutin uvuŋaġiñ.”  
\v 4 Tavraniasiiñ apiqsruqługich taapkua, “Nalliak maliġutaksrakuaġnaqpa Minġuiqsiaġvium uvluani—savaaqałiq nakuuruamik naagaqaa pigiitchuamik, anniqsuił̣iq iñuułiġmik naagaqaa tuqqutchił̣iq?” Aglaan iliŋich nipaisaaġniqsut.  
\v 5 Uumitchaksaałhum tikiumaliġaluaġniġaa tarani aglaantuuq iłuirrutiginiġaa pitchiġiił̣hatigun suli suksraqaŋił̣hatigun, uummatiqaqhutiŋ siqquqtuamik. Tarra nipliutiniġaa aŋun taamna, “Isivitkich argaktin.” Taavruma tarra isivinniġai, aasiitai argai iłuaqsiñiqsut igḷumiktitun iḷipḷutiŋ.  
\v 6 Tarra taapkua Pharisee-ŋuruat aullaqtiġniqsut, tarvauvaa sivunniuqatigityaqługich Herod-kuayaat qanuq tuqułiksraŋagun Jesus-ŋum.   
\s1 Iñugayaat Narvam Siñaani  
\p
\v 7 Jesus aullaqasriqhuni maliġuaqtimiñik Galilee-m narvaŋanuŋniqsuq. Iñugaaġruich malilgiññiġaat Galilee-miñḷu Judea-miñḷu,  
\v 8 Jerusalem-miñḷu, Idumaea-miñḷu, uŋataaniñḷu Jordan-ŋum, avataaŋniñḷu Tyre-mlu Sidon-ŋumlu. Taapkua tusaaniġaat kamanaqtuanik savaaqałha utlakługuasiiñ.  
\v 9 Tarra Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini umiaq ikkiviksrani tigułhiñaaġuquplugu qanimiñun atakkii iñugaaġruich ukua iñugiaksivagitḷutiŋ tatruliġaat.  
\v 10 Mamititchianikman iñugiaktuanik, atlat atniġñautilgich tatviksraiġñiġaat aksigukługu Jesus.  
\v 11 Tamarrasuli irrusiqł̣ulgich tautukamitruŋ putqataġvigiplugu niplianiqsutli itna, “Ilvich Iġñiŋa Agaayyutim.”  
\v 12 Aglaan iñiqtiqtaġniġai tamatkua iliŋitñun iḷitchuġipkautigitquŋitḷuni.   
\s1 Jesus Piksraġniqsuq Qulit Malġuiñik  
\p
\v 13 Jesus kilvaqtaaġniqsuq tuŋaanun kiŋiktaam nunam. Tarani qiññuaġniġai tamatkua pigisukkani. Tarra utlaŋniġaat.  
\v 14 Nalunaiqsaġai qulit malġuk maliġuaqtiksrat, uqqiraqtaunik taiyuqługich piqatigisukługich, tuyuġisukługich quliaqtuaġiaquplugich.  
\v 15 Saŋŋiksriññiġai mamititchitḷasipḷugich atniġñaqtuanik suli anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik.  
\v 16 Uvva ukua qulit malġuich Jesus-ŋum nalunaiqsaġikkaŋi: Simon-lu atchikkaŋa Peter-mik,  
\v 17 James-lu John-lu iġñak Zebedee-m Jesus-ŋum atchikkak Boanerges-mik, mumiutiqaqhuni “Iġñiġikkak katlulam” [uumitchiyałallakhutigguuq].  
\v 18 Suli Andrew-lu, Philip-lu, Bartholomew-lu, Matthew-lu, Thomas-lu, James-lu iġñiŋa Alphaeus-ŋum, Thaddaeus-lu, atla suli Simon Zealot-ŋuruaq,  
\v 19 suli Judas Iscariot, taamna aatchuutigitniktuaq ilaanik.   
\s1 Jesus-lu Beelzebul-lu  
\p
\v 20 Akuniisuŋaqani Jesus isiġniqsuq tupiġmun. Iñugaaġruich malilgiññiġaat. Kiisaimmatai taatnaqhutiŋ Jesus-lu maliġuaqtiniḷu niġiḷguiḷiġniqputunniiñ.  
\v 21 Tavra iḷaiñ tusaakamitruŋ taatnaqtuaq aullaġniqsut aggisityaġukługu Jesus, atakkii iñuich uqautigigaat iłuanġiġñipḷugu.  
\v 22 Iḷaŋich aglaliqirit tikiññiġaat Jerusalem-miñ itnaqhutiŋ, “Jesus Beelzebul-mik aŋalatiqaqtuq, aasiiñ anitchiraġaqtuq irrusiqł̣uŋnik atuqługu saŋŋia aŋalataata irrusiqł̣uich.”  
\v 23 Jesus-ŋumtarra qalliḷaaquniġai iñuich iŋmiñun uqautiuraagaqsipḷugichaasiiñ atrikusautitigun itna, “Qanuġuni tuunġaq anittaigisiva tuunġaġmik?  
\v 24 Uvva nunaaqqim aŋalatai akiḷḷiḷiqsuutikpata avatmun, taamna nunaaqqiq suksraunġiġñiaqtuq.  
\v 25 Uvvasuli iñuich tupiġmi atinġiqpata akitŋaqtuutilutiŋ suksraunġiġñiaqmiut.  
\v 26 Uvva taatna qaukłiat tuunġaich irrusiqł̣uŋi piyuutigumiŋ avatmun, ilaan saŋŋia isukłiññiaqtuq.  
\v 27 Uvvasuli atla atrikusaun: Kiñaunniiñ iñuk isiġumiñaitchuq saŋŋiruam iñuum tupqanun ivayaqtuaqsiḷuniasiiñ sulliñauraŋiñik aglaan sivulliulugu pitukkayaġaa saŋŋiruaq iñuk, tavrakŋaasiiñ ivayaqtuaqsiḷuni sulliñauraŋiñik.   
\p
\v 28 “Uvvauna uqautigipsi, Agaayyun natqigutriyumaaqtuq pisugaaqhuni iñuich killuqsautipayaaŋitñik suli uqaġniqłuktałipayaaŋitñik Agaayyutmik.  
\v 29 Aglaan Agaayyutim natqigutiyumiñaitchaa taimuŋa iñuk uqaġniqłuutriruaq Ipqitchuamik Irrutchimik; taamna iñuk patchisaugisiruq isuitchuaġuni.”   
\p
\v 30 Jesus taatnaġniqsuq atakkii taapkua upyaktuqługu itna, “Taamna aŋalatiqaqtuq irrusiqł̣uŋmik.”   
\s1 Jesus-ŋum Aakaŋalu Aniqatiuŋiḷu  
\p
\v 31 Uvvali Jesus-ŋum aakaŋa suli aniaqatiuŋi tikiññiqsut. Qichaqhutiŋ qakma kiligiaqtinniġaat.  
\v 32 Iḷaŋata aquppiruat avataani nipliutigaa Jesus, “Ataŋii, aakanlu aniaqatiutinlu kigga utaqqiñiġaatin.”  
\v 33 Jesus-ŋum kiuniġai, “Kiña uvaŋa aakapiaġiviyu unniiñ aniaqatiupiaġiviyu?”  
\v 34 Saatlugich aquppiruat avatmiñi nipliutipsaaġniġai, “Ataŋii, uvaŋa aakapiaġa suli aniaqatiupiatka!  
\v 35 Kisupayaaq savaaqaqtuaq pisułhanik Agaayyutim, taamna iñuk aniaqatiugigiga suli aakagiplugu.”   
\c 4  
\s1 Atrikusaun Nautchiaksriqirikun  
\p
\v 1 Tarrasuli Jesus-ŋum iḷisautiaqsiḷgiññiġai narvam siñaani imma. Iñuich katilgiññiqsut iñugiaksipḷutiŋ. Taatnaqmataasiiñ ikiniqsuq umiamun, mikiruuramik ayaktaallakługu, aquvinniqsuq. Iñugaaġruich qichaqtuiñaqtut narvam siñaani.  
\v 2 Ilaan iḷisautiniġai iñugiaktuatigun atrikusautitigun. Aasii iḷisauttutmiñi uqaaqtuutiuraaqługich.  
\v 3 “Naalaġniḷḷagitchi! Iñugguuq nautchiityaġniqsuq.  
\v 4 Nautchirapkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun, aasiitai tiŋmiurat tikitḷutiŋ niġiñiġaich.  
\v 5 Iḷaŋich kataŋniqsut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchuamun. Nauniqsut qilamik atakkii nunakitḷuni.  
\v 6 Aasiiñ siqiñġum mayuaqami pasikł̣ugich atakkii kaŋiqapiaŋitḷutiŋ pannaqłuŋniġai.  
\v 7 Suli iḷaŋich kataŋniqsut akunġatnun kakitḷaġnat, aasiiñ kakitḷaġnat naukamiŋ nagguviksraiġñiġaich asirriŋitḷutiŋaasiiñ.  
\v 8 Iḷaŋitsuli katakhutiŋ nunagiksaamun asirriaqaġniqsut. Iñugiaksipḷutiŋ nauriñiqsut mukkaaksranik atautchimiñ iñuiññaq quliŋuttaaqhutiŋ suli iḷaŋich piŋasukipiaŋuttaaqhutiŋ suli iḷaŋich tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ.”  
\v 9 Ilaan nipliutigai, “Taamna iñuk siutiqaqtuaq naalaġniḷi.”   
\s1 Sivuniŋat Atrikusautit  
\p
\v 10 Kisiŋŋuqamiŋ, maliġuaqtaiñ iñuiḷḷu tusaaruat ilaanik apiqsruġniġaat taavrumuuna atrikusautikun.  
\v 11 Jesus-ŋum nipliutigai, “Agaayyutim sagviġaa nalunaqtuaŋanik aŋaayuqautaan ilipsitñułhiñaq, aglaali tamatkunuŋa ukpiqsriŋitchuanun uqaġaqtuŋa atrikusautitigułhiñaq. Taamna aglausimaruaq uqałiġni immiumaruq Agaayyutim itnauttutigikkaŋa,   
\q1
\v 12 ‘Qiñiġaluaqhutiŋ irimiknik iḷisaqsritḷaitchut,  
\q2 unniiñ tusaagaluaqhutiŋ siutimiknik kaŋiqsiḷḷaitchut.  
\q1 Kaŋiqsiñiġumiŋ mumikpiaqtut Agaayyutmun,  
\q2 ilaanli natqigutigai killuqsautiŋitñik.’” \rq Isaiah 6:9-10\rq*   
\s1 Jesus Kaŋiqsipkaiñiqsuq Atrikusautmik Nautchiirikun  
\p
\v 13 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Naluniqpisiuŋ taamna atrikusaun? Qanuġmi kaŋiqsiñiaqpisigich atlat atrikusautit?  
\v 14 Nautchiiri nautchiiruq tusaayugaallautamik.  
\v 15 Iḷaatni uqałiq nautchiaksratun katagaqhuni apqutmun; tamatkua iñuich tusaaplugu uqałiq, aglaan tuunġaum tikitḷugu qilamik aattaġniġai uqałhich nautchirriutauruat uummatiŋitñi.  
\v 16 Suli atlat iñuich atripḷugich nautchiaksrat kataktuat uyaġauraaliŋmun; tusaaplugulu uqałiq qilamik quviasukhutiŋ akuqtuqługulu,  
\v 17 aglaan uqałiq kaŋiḷiŋitman akuniutlaitchuq. Kiŋuagun iłuiḷḷiułiġlu piyuaqsiułiġlu iḷipmaknik pigiplugu uqałiq qapiqtiġaġniqsut.  
\v 18 Suli atlat iñuich atripḷugich nautchiaksrat kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat. Taapkua tusaaruat uqałiġmik  
\v 19 aglaan isumaaluutit iñuuniałikun, kinnitñiŋniaġutitlu umialgutmik suli kimmutit supayaanik suqutiginġiġaġigaat Agaayyutim uqałha. Taimmaasiiñ nauritḷaitchut asianik.  
\v 20 Suli atlat iñuich atripḷugich kataktuat nunagiksaumun: tusaakamitruŋ uqałiq akuqtuqługu suli asirriaqaqhutiŋ, iḷaŋich iñuiññaq qulitun, iḷaŋich piŋasukipiatun, iḷaŋitsuli tallimakipiatun.”   
\s1 Naniq Ataani Utkusium  
\p
\v 21 Jesus nipliutigikkani iḷaniġai, “Ataŋii, iñuich iḷiraġinġitchaa naniq ataanun utkusium unniiñ ataatnun siñigviich. Aglaan iñuich naniq iḷiraġigaa naniqaġviŋmun.\fig |src="HK00152B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mr 4.21" \fig*  
\v 22 Agaayyutim iriqsimakkaŋi pakma sagviġisigai iḷaatnigu. Iñuich kaŋiqsimaŋitchaluaġumisigik pakma kaŋiqsigisigaich taimanigu.  
\v 23 Kiña iñuk siutiqaġumi tusaatlaruaŋnik, ki ilaa tusaali.”  
\v 24 Ilaan nipliutimmiñiġai, “Ki, naalaġnimmaaġiksi ata! Qanutun naalaġnisilaaqsi taimma itpan, taatnatun kaŋiqsiaqtilaaqsi itkisiruq, suli kaŋiqsisaiñaġniaqtusi.  
\v 25 Ilaa piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa pigikkani.”   
\s1 Atrikusaun Nautchiaksrakun Nauraqtuakun  
\p
\v 26 Jesus nipliqsuq, “Atriqaqtuq aŋaayuqautaa Agaayyutim iñuŋmik nautchiiruamik nautchiaksranik nunamun.  
\v 27 Unnuaġaġipman siñikhuni suli uvluġaġipman makitluni savaaqaqtuq. Qaunaksraiḷaat nautchiaksrat nauraqtut, suli qanupiaq nalugaa naułhat.  
\v 28 Aglaan nunam naupkaqługu asirriraqtuq, sivulliuplugu nautchiaksraq nuiḷḷagaqtuq qiñiġnaqsiuraqhuni aasiitai nauqqaaqhuni puuŋa piŋŋuqmata mukkaaksram, tavrakŋa iluqani niqiksraq nauvaalukhuni.  
\v 29 Aglaan asiat nautchiirim kipputmik kipiaqsiraġigai, katitchivik tikiumaplunikii.”   
\s1 Atrikusaun Mikiniqsrakun Nautchiaksrakun  
\p
\v 30 Jesus nipliqsuq, “Sumun atritḷavisigu Agaayyutim aŋaayuqautaa iñuŋnik? Uqautiniaġipsi atrisilaaŋanik.  
\v 31 Atriqaqtuq nautchiaksrauramik atiqaqtuamik mustard-mik. Mikiniqtaġaluaqtuq nautchiaksrapayaaniñ nunami. Aglaan nautchirriutaukami nunami  
\v 32 naugaqsiraqtuq aglitḷukhuni nauriapayaaniñ. Akiġuġluksipḷuni tiŋmił̣uich uvluutiqaġvigiraġniġaat taġġaŋatni akutuqpalgich.”   
\p
\v 33 Suli iñugiaktuatigun atrikusautitigun Jesus-ŋum uqaaqtuutiraġniġai iñuich kaŋiqsiḷgutilaaŋatitun.  
\v 34 Ilaan uqautitlaitkai atrikusautaiḷaaqhuni. Aglaan kisiŋŋuqamiŋ maliġuaqtini kaŋiqsipkaġniuraapiaqługich piraġniġai.   
\s1 Jesus-ŋum Quunniġuqtitkaa  
\p
\v 35 Tamarrumani uvlumi anaqaksraaqman ilaan nipliutiniġai maliġuaqtini, “Akmuŋaqta”  
\v 36 Tavrani iliŋisa uniññiġaich iñugaaġruich. Maliġuaqtai ikiniqsut umiamiknun Jesus-ŋum ikimmivianun. Atlat umiat itmiñiqsut.  
\v 37 Anuqłiġuqman qaiḷiġuqhuni umiaŋat immautiaqsiñiġaa.  
\v 38 Jesus aquani umiam siñiŋniqsuq akitchiḷḷakhuni. Iliŋisa itiqsaġniġaat niplialaplutiŋ, “Ataniiq, sugiŋitpiuŋ piyaqquġupta?”  
\v 39 Ilaa makitluni iñiqtiġniġik anuġilu qaiḷiġḷu, “Ki, anuġaiġḷi!” itnaqhuni. Anuġaiqhuni quunniġuġniqsuq taatnaqman.  
\v 40 Nipliutiniġai, “Suvaata iqsivisi ukpiqqutaitmatun?”  
\v 41 Taapkua iqsiḷiqpauraġniqsut. Apiqsruutiaqsiñiqsut avatmun, “Qanusiuniqpa una iñuk anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?”   
\c 5  
\s1 Jesus-ŋum Mamititkaa Iñuk Iñugiaktuanik Irrusiqł̣ulik  
\p
\v 1 Iliŋich ikaaġniqsut igḷuanun narvam nunaŋatnun Gerasene-naġmiut.  
\v 2 Niupqauraqman umiamiñ paaġniġaa irrusiqł̣ulgum iḷuvġich akunġatniñ.  
\v 3 Uvvaguuq taamna iñuuniaġniqsuaq tamaani. Kia-unniiñ iñuum qiḷiqsimalguitḷugu kalimñiġñik;  
\v 4 Akulaiqł̣ugu qiḷiġaluaġaġniġaat niukkunlu argaigunlu. Kiktuġaalaraġniġai qilġutini piiyaqługich. Kia-unniiñ iñuum nuyuiqsalguiññiġaa.  
\v 5 Ataramik unnuamiḷu uvlumiḷu nayuutiraġniqsuq nipaalapluni qipiqsralakami iḷuviġich akunġatniḷu qimiġaat qaaŋatniḷu, suli iñugiaktuami kiḷḷialapluni uyaġaŋnun.  
\v 6 Taiññaqiuraq qiñiqamiuŋ Jesus aqpaliqsruġniqsuq ilaanun, sitquġvigipluguasiiñ sivuġaanun.  
\v 7 Iñuum iḷuaniñ irrusiqł̣uum piyaa nipitugalukut, “Jesus, Iġñiŋa Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim, suniaqpiŋa? Agaayyutim atqagun iŋiġikpiñ anasiñŋuqsaquŋitḷuŋa.”  
\v 8 Jesus-ŋum tiligaa irrusiqł̣uk anitquplugu taavrumakŋa iñuŋmiñ.  
\v 9 Atakkii Jesus-ŋum apiqsruġaa, “Sumik atiqaqpich?” Ilaan kiuniġaa, “Uvaŋa atiġa Iñugiaktuaq atakkii uvagut iñugiaktugut.”  
\v 10 Tarra taavruma iŋiqsruaġniġaa, “Tuyuġiniaqasigut tamarrumakŋa nunamiñ.”  
\v 11 Qanimi munaqsraqpauraqaġniqsuq malġuŋnik kavluutiŋnik kunianik, niġiñiaqhutiŋ qimiġaami.  
\v 12 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaqsiñiġaat, “Isiqtittigut kunianun taapkunuŋa.”  
\v 13 Jesus-ŋum aŋiġniġai. Irrusiqł̣uk aullaġniqsut aŋutmiñ, isiqhutiŋaasiiñ kunianun. Iluqatiŋ kuniat paŋalikhutiŋ anayasuktuasuŋaqatiŋ ipnakun. Naparaġniqsut narvamun aasiiñ ipiplutiŋ.\fig |src="HK00341B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mr 5.13" \fig*   
\p
\v 14 Munaqsriruat taapkuniŋa kunianik qimakhutiŋ uqautityaġniġaich nunaaqqiġmiut. Tamatkua iñuich aullaqhutiŋ tautugiaġniġaat tamanna atuumaruaq.  
\v 15 Iñuich utlautikamiŋ Jesus-mun tautuŋniġaat irrusiqł̣uqaġuugaluaqtuaq aquppiruaq atnuġaaqhuni qauġrimapluniḷu. Taatnaqhutiŋ iñuich iqsitchaŋniqsut.  
\v 16 Tamatkua qiñiqatauruat uqautigiaqsiñiġaat iñupayaanun qanuq atuumałha atlaġuqman irrusiqł̣uqaġuugaluaqtuaq suli qanuq piyaqqułhat kuniat.  
\v 17 Tavra iñuich iŋiqsruagaqsiñiġaat Jesus aullaquplugu nunamikniñ.  
\v 18 Jesus ikiaqsipman umiamun taavruma irrusiqł̣uqaġuugaluaqtuam iŋiqsruaqsiñiġaa maligukługu Jesus. Maliguliḷḷapiaġniġaa Jesus.  
\v 19 Naagauvva Jesus-ŋum maliquŋiññiġaa aglaan itna nipliutiłhiñaġniġaa, “Aiḷutin iḷauraaqnun uqautityakkich tamarrumiŋa kamanaqtuamik Atanġum savauttutaanik ilipnun suli iḷunŋuksrił̣hanik ilipnun.”  
\v 20 Tavra iñuk aullaġniqsuq, aasiiñ quliaqtuagaqsipḷuni nanipayaaq Qulini Nunaaqqiñi qanuq kamanaqtuamik savaaqałha Jesus-ŋum iŋmiñun. Tarra iluqatiŋ iñuich quviġusuŋniqsut.   
\s1 Jairus-ŋum Pania suli Aġnaq Aksikniktuaq Jesus-ŋum Atnuġaaŋanik  
\p
\v 21 Jesus utiqami igḷuanun narvam, iñugiaktuat iñuich katilgiññiqsut siñaani narvam.  
\v 22 Tavra aggiqmiñiqsuq aŋalataa Jew-ŋuruat katraġviata, Jairus-mik atilik. Tautukamiuŋ Jesus punniqsuq sivuġaanun.  
\v 23 Iŋiqsrullapiaġniqsuq itnaqhuni, “Paniuraġa amma tuqułhiñaaġuqtuq. Iḷiḷḷaŋniaqugitka argaktin ilaanun mamitquplugu. Iñuuyumauġli.”  
\v 24 Taatnaqmantarra Jesus taamuŋaqatiqagiññiqsuq. Iñuich iñugiakpagitḷutiŋ malilgiññiġaat tatruqługuunniiñ.  
\v 25 Aġnaqtuuq tamaaniitmiñiqsuq atniġñautiqaqtuaq auŋmik qulit malġuŋni ukiuni,  
\v 26 iłuaqsipkaġniaġaluaqtitluni iñugiaktuanun taaktinun. Akiḷiqsuutigiplugitunniiñ sulliñaurani iłuaqsiŋiññiqsuq, aglaan atniġñaliqsaiññaġniqsuq.  
\v 27 Ilaan tusaakamiuŋ Jesus utlautiniqsuq iñugiaktuat akunġatigun. Tarra tunuaniñ aksiŋñiġaa atnuġaaġikkaŋa,  
\v 28 isumapluni, “Aksikkupku Jesus-ŋum atnuġaaŋa iłuaqsiyumiñaqtuŋa.”  
\v 29 Tavrakŋatchiaq aunaaqsruŋaiġñiqsuq. Ikpiginiġaa timigikkaġmiñi iłuaqsił̣ł̣i taavrumakŋa atniġñautmiñ.  
\v 30 Jesus iḷisimaliqhuni saŋŋi aullaqtilaaŋanik iŋmiñiñ kiŋiaġniqsuq tatruqtuani nipliqhuni, “Kia aksiksiqpauŋ atnuġaaġa?”  
\v 31 Maliġuaqtaiñ nipliutigaat, “Iḷisimagaluaqługu iñugiaktuanun tatruqtilaan, naagasuli apiqsruqtutin kimun aksiksilaaqnik.”  
\v 32 Jesus qiñiġniaġniqsuq kimun aksiksilaaġmiñik.  
\v 33 Taavruma aġnam Jesus utlaŋniġaa iqsiḷiqsiqhuni attaqsraliqsiqhuni iḷisimaplunikii iłuaqsisilaaġmiñik. Putluni sivuġaanun uqautiniġaa aksiŋñipḷugu.  
\v 34 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin. Tutqiksautlasirutin, iłuaqsirutin atniġñautigikkaqniñ.”   
\p
\v 35 Jesus uqaqtitlugu iḷaŋich iñuich tikiññiqsut tupiġikkaŋaniñ taivruma aŋalataan katraġvium nipliqhutiŋ, “Paniuran tuquaniktuq. Iḷaksiatqiŋñiaqnagu Iḷisautri.”  
\v 36 Jesus-ŋum suliqutigisuŋaqnagich nipliqsuat nipliutigaa aŋalataa katraġvium, “Iqsiñak, ukpiqsrił̣hiñaġiñ.”  
\v 37 Ilaan kiñaunniiñ iñuk maliquŋiññiġaa avataatigun Peter-mlu, James-lu, suli John aniqatigikkaŋa James-ŋum.  
\v 38 Tikitñamiŋ tupqanun aŋalataan katraġvium Jesus-ŋum qiñiġniġai kiñuvġurit tamatkualu qiarit atqunallapiaq.  
\v 39 Isiqhuni nipliutigai, “Suvaata itnaġniqpisi qiaplusiḷu? Una iḷiḷgaaq tuquŋitchuq, siñiktuaqsiñaqtuq.”  
\v 40 Tamatkua mitautigiaqsiñiġaat. Uvvaasiiñ anitquniġai. Kisiŋŋuqhutiŋ aŋayuqaaglu iḷiḷgaam suli taapkualu piŋasut maliġuaqtai isiġniqsut iḷiḷgaam nalavigikkaŋanun.  
\v 41 Tiguniġaa iḷiḷgaaq argaigun nipliutipluguasii, “Talitha Coum” (mumiutiqaqtuaq “Niviaqsiaġruuk, nipliutigikpiñ, makittin”).  
\v 42 Tavrakŋatchiaq iḷiḷgaaq makinniqsuq pisuaqsipḷuniasiiñ. Taamna ukiuqtutilaaqaġniqsuq qulit malġuŋnik. Taapkua nayuutiruat quviġutchallapiaġniqsut.  
\v 43 Ilaan iñiqtiġniġai kisumununniiñ iḷitchuġipkaquŋitḷugu tamanna atuumaruaq aglaan niġipkaquniġaa.   
\c 6  
\s1 Nazareth-miut Ukpiġiŋitkaat Jesus  
\p
\v 1 Taavrumakŋa Jesus aullaġniqsuq iñuguqniaġviŋmiñun. Maliġuaqtaiñ maliŋniġaat.  
\v 2 Minġuiqsiaġvium uvluani ilaa iḷisautriaqsiruq Jew-ŋuruat katraġviatni. Iñugiaktuat tusaakamitruŋ quviġusuŋniqsut nipliqhutiŋ,  
\p “Nakikŋakiaq iḷisimmatiqaġnikpa, una iñuk? Kia marrumiŋa puqiutmik aatchuġniqpauŋ suli saŋŋimik savaaqatlasipḷuni quviqnaqtuanik?  
\v 3 Taamna qiruŋnik savaaqaġuusruguuq, amii? Iġñiġigaa Mary-m. Suli aniaqatigigaat James-ŋumlu, Joseph-ŋumlu, Judas-ŋumlu Simon-ŋumlu, suli aġnat aniaqatai marra iñuuniaqhutiŋ akunnaptikni.” Tarraasiiñ ukpiġiŋiññiġaat kamanałha.  
\v 4 Aglaan Jesus-ŋum itnaġniġai, “Iñuich nanipayaaq kamagiraqniġaat sivuniksriqiri aglaan kamagitlaiññiġaat iñuguġviani unniiñ akunġatni iḷagikkaiñ naagaunniiñ kiñunġani.”  
\v 5 Jesus savaaqalguiññiqsuq quviqnaqtuanik savaanik. Iḷigaluaġniġai argaŋni ikituuranun atniġñaqtuanun iłuaqsipḷugichaasiiñ.  
\v 6 Ilaan quviġusuutiginiġaa Nazareth-miut ukpiqsrisuŋił̣hat. Jesus nunaaqqiñuktaġniqsuq iḷisautriaqsipḷuniasiiñ.   
\s1 Jesus-ŋum Aullaqtitkai Qulit Malġuich Maliġuaqtini  
\p
\v 7 Jesus-ŋum sivunniuqatiginiġai qulit malġuich maliġuaqtini, aasii aullaqtitkaqsipḷugich malġuuttaaqługich. Saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik,\fig |src="HK00232B.TIF" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mr 6.7" \fig*  
\v 8 tilipḷugich, “Iglaułłapsitñi saagaġniaqasi sumik aglaan ayauppiuramik kisian; qaqqumik unniiñ iŋiularim puukataŋanik unniiñ maniŋmik aullautriñiaqasi.  
\v 9 Aluġuaqtuġusi suli atnuġaatqiutiksraiḷaaġusi.”  
\v 10 Suli ilaan nipliutiniġai, “Tukkuniġupsi tupiġmun atlamik tukkuksraqsiuġumiñaitchusi aullaġniałłapsitñunaglaan,  
\v 11 suli iñuich paġlaŋitpasi naalaġnisuŋitpatigiglu uqalusi, uniḷḷugu nunaaqqiq ipsuktuġumagiksi apyuq isigapsitñiñ. Taamna kilgutaugisiruq iliŋitñun akuqtuiŋisilaaŋatnik tusaayugaaġiksuamik. [Iḷumun uqautigipsi, qaġanatluŋniaqtuq iñuiñi Sodom-ŋum Gomorrha-ŋumlu atanniivium uvluani taapkunakŋa iñuiñiñ nunaaqqim.]”  
\v 12 Quliaqtuaġutiginiġaat iñuŋnun isummitqiquplugich mumikługich killuqsautiŋitñiñ.  
\v 13 Suli anittaiñiqsut iñugiaktuanik irrusiqł̣uŋnik iñuŋniñ, uqsruqtiqługiḷḷu uqsruġutnik iñugiaktuat atniġñaqtuat iłuaqsipḷugichaasiiñ.   
\s1 John Paptaaqtitchiri Tuquniqsuq  
\p
\v 14 Herod-tuuq, Galilee-m umialga, tusaaniqsuq Jesus-mik atakkii iñuich uqaqaġniqsut ilaanik nanipayaaq. Iḷaŋich iñuich nipliġñiqsut, “John Paptaaqtitchiri aŋitqiŋñiqsuq tuqułiġmiñ. Taatnamik savaaqatlasiñiqsuq quviqnaqtuanik.”  
\v 15 Atlat nipliġñiqsut, “Elijah-ŋuvaluktuq.” Suli atlattuuq uqaġniqsut, “Sivuniksriqirauvaluktuq iḷaŋatitun taipkua kamanaqtuat sivuniksriqiritun iŋiḷġaan.”  
\v 16 Aglaan Herod tusaakami nipliġñiqsuq, “Una John-ŋuniqsuq niaquikkaġa, makitqikhuni tuqułiġmiñ.”  
\v 17-18 Sivuani Herod-ŋum iḷaqatigiliutinikkaŋa aniaqatmi Philip-ŋum nuliaŋa atilik Herodias-mik, John-ŋum suakataġaluaġniġaa Herod, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq aniaqatvich nuliaġikkaŋa tuvaaqasiutigupku.” Taatnaqługu Herod-ŋum tigupkaġniġaa John isiqsiuviŋmuktitluguasiiñ aġnaqtiŋ quyalisukługu.  
\v 19 Aasiiñ Herodias-ŋum qinnautigaluaġniġaa tuqqutchukkaluaqługu, aglaan taatnalguiññiġaa piqutigiplugu Herod.  
\v 20 Herod-ŋum attaġiniġaa John iḷisimaplugu nalaunŋapluni ipqitchuaq iñuk. Taatnamik tugluaqsimaaġniġaa. Naalaġnisuullapiaġaa John tutqiiḷisuugaluaŋŋaġmi naalaqtuapayaaqamiuŋ.   
\p
\v 21 Kiisaimma Herodias-ŋum piviksrani nalautitpaa. Herod-ŋum annivilirvia tikitman aiyugaaqłiqhuni qaukłiŋitñik kavamauruat, aŋuyaktillu qaukłiŋitñik suli sivulliuqtiŋitñiglu Galilee-m.  
\v 22 Tavra pania Herodias-ŋum isiqhuni sayuġniqsuq quyalipḷugu Herod suli tuyuġmiaŋi. Umialgum nipliutiniġaa aġnauraq, “Iŋiqsruġiñ, sumik piqaġukkapnik aatchuġisigikpiñ.”  
\v 23 Akiqsruutiniġaa taamna aġnauraq, “Qanutchipayaamik iŋiġupŋa qaitchigisigikpiñ, avvaŋanikunniiñ atanġuviŋma.”  
\v 24 Niviaqsiaq aakamiñukhuni itnaġniġaa, “Sumik apiqsruġisivik?” “Apiqsruġumautin niaquanik John Paptaaġirim,” aakaŋan itnaġniġaa.  
\v 25 Taamna utiġniqsuq qilamiksruaqhuni umialiŋmun nipliutiplugu, “Uvaŋa aatchuquruŋa ilipnun akkupak niaquanik John Paptaaqtitchirim puggutamun iḷiḷugu.”  
\v 26 Umialgum tusaakamiuŋ aliasuliḷḷapiaġniqsuq. Aglaan akiqsruqtuutni pigiplugu suli pigiplugich tuyuġmiani itigautipchanġitchaa.  
\v 27 Tarva Herod umialik tilisiñiqsuq niaquiqsirimik niaquanik John Paptaaqtitchirim aggiutritquplugu. Taavruma isiqsiviŋmukhuni niaquiġñiġaa John.  
\v 28 Aasiiñ aggiutiplugu niaqua puggutamun iḷipḷugu qaiññiġaa aġnauramun, aasiiñ aġnauram qaitḷugu aakamiñun.  
\v 29 Tavrakŋa John-ŋum maliġuaqtaiñ tusaapqauraqamitruŋ taamna, aiñiġaat timaa tugvaġiaqługuasiiñ.   
\s1 Jesus Niġipkairuq 5,000 Aŋutinik  
\p
\v 30 Uqqiraqtit utiġniqsut Jesus-mun, uqautipluguasiiñ savaaġikkaġmiknik suli iḷisautrił̣iġmikniglu.  
\v 31 Iñuich utiqtaqpaitḷutiŋ maliġuaqtai niġġiviksraiġniġaichunniiñ. Taatnaqhuni Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Kiata, kisiŋŋuġuutiluta iñuiḷaamun, minġuiqsiallagiaġitchi.”  
\v 32 Tavra aullaġniqsut iñuiḷaamun umiakun kisimiŋ.  
\v 33 Iñuich tautukamisigiŋ aullaqmata, iḷisaqłiġniġaich. Aqpatkaqsiḷiġñiqsut iluqaitñiñ nunaaqqiñiñ tikiumasukhutiŋ sivuniġvigikkaŋatnun taapkua sivuatni.  
\v 34 Jesus niukami umiamiñ tautuŋniqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik. Iḷunŋutchaŋniqsuq atriḷiutiplugich ipnaiyaatun munaqsraiḷaatun. Tavra Jesus-ŋum iḷisautiuraaġatasrugruŋniġai.  
\v 35 Uvluqpaguqman maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat Jesus nipliutiplugu, “Manna nayukkaqput iñuitchuq, suli unnuaqsiyaa.  
\v 36 Aullaqtitkich iñuich nunaaqqiuranun. Tauqsiġiaġlich niqiksraġmiknik.”  
\v 37 Tarra Jesus-ŋum kiuniġai, “Aatchuqsigik niqiksraŋitñik.” Taapkua apiqsruġniġaat, “Qaqquqsitquvisigut malġuk tallimakipiak akiksraŋaknik niġipkautiksraŋatnik?”  
\v 38 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Qanutunmi samma qaqqiaŋuraqaqpisi? Iḷitchuġiniurallaktiġitchi.” Iḷitchuġikamitruŋ Jesus uqautigaat, “Paqittugut tallimanik qaqqiaŋuranik suli malġuŋnik iqaluŋnik.”  
\v 39 Tiligai iñuich aquvititquplugich ivigaamun.  
\v 40 Tavra tallimakipiaŋutqataaqługich suli malġukipiaq qulitqataaqługich aquvititkaich.  
\v 41 Tiguniġai tallimat qaqqiaŋurat suli malġuk iqalugauraak, aaġluqhuni qiḷaŋmun quyyatiplugich. Aasiiñ avguqługich qaqqiat suli iqalugauraak qaiññiġai maliġuaqtimiñun autaaquplugich tamatkunuŋa niġisuktuanun.  
\v 42 Iñuich niġiñiaġniqsut, iluqatiŋaasiiñ niġisuiḷḷapiaqhutiŋ.  
\v 43 Niġisuiŋanikmata katinniġaich qulit malġuk aguupmaich iḷakunik imalgich.  
\v 44 Taapkunani niġiruani 5,000-ŋuniqsut aŋutit.   
\s1 Jesus Pisrukman Imiġmi  
\p
\v 45 Niġianipqauraqmata maliġuaqtai aullaqtitkai umiakun sivumiñi narvam igḷuanun, amuŋa nunaaqqiuramun Bethsaida-mun. Aasii taatnaanikami aitquniġai taapkua iñugayaat.  
\v 46 Suli aullaqtitkanikamigich mayuġniqsuq iġġimun agaayutyaqhuni.  
\v 47 Qaumauraaŋŋaan unnuksraaqman umiaq iḷiñiqsuq qitqanun narvam, Jesus kisivlipkaqługu nunami.  
\v 48 Qiñiġniġai sakuullapiaqhutiŋ iputtuat atakkii paaqługu anuġi. Tamaaniguuq uvlaatchauraġuqman pisuktuaġniqsuq qaaŋagun imġum. Qaaŋiqsaġumaruatun piñiġai.  
\v 49 Tautuŋniġaat iḷisaġipmiñagulu pisuktuaqtuaq qaaŋani imġum. Aliuqtuaqsiñasugiplutiŋ nipliagaqsiñiqsut.  
\v 50 Qiñiqamitruŋ iluqatiŋ tataminniqsut. Qilamik Jesus-ŋum nipliutigai, “Quviatchauġigitchi, uvaŋauruŋa, iqsiñasi.”  
\v 51 Tarra utlaŋniġai ikipluni umiamun, aasii anuġaiqhuni. Taapkua quviġutchallapiaġniqsut.  
\v 52 Tautukkaluaqługu Jesus niġipkaipman qaqqunik iñugiaktuanun kaŋiqsimalguiññiġaatsuli kisuutilaaŋa, ukpiġilguitḷugu tavrakii.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Atniġñaqtuanik Gennesaret-mi  
\p
\v 53 Taapkua ikaaqługu narvaq tulaŋniqsut Gennesaret-mun.  
\v 54 Niukamiŋ umiamiñ iñuich iḷisaqłiġutiniġaat Jesus.  
\v 55 Iglauniqsut iluqaani nunami Jesus-muutriaqsipḷutiŋ atniġñaqtuanik akiyaqhutiŋ siñigviksuummaisa iḷitchuġikamitruŋ Jesus sumiitilaaŋa.  
\v 56 Napmupayaaq Jesus nunaaqqiuramukman suli nunaqpaŋmun iñuich aggiutruġniġaich atniġñaqtuat iḷḷiuqaqługich tumitchaanun apqusaagaksraŋiñun Jesus. Tamatkua iñuich iŋiqsruġniġaat Jesus atniġñaqtuat aksiḷḷaŋniaġukługuunniiñ atnuġaaŋa. Aasiiñ taatnaqamitruŋ nakuqsiraġautiginiġaat.   
\c 7  
\s1 Sivulliaŋisa Iḷisauttutigikkaŋat  
\p
\v 1 Tavra iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit aggiqsuat Jerusalem-miñ utlaŋniġaat Jesus.  
\v 2 Tautuŋniġaich Jesus-ŋum maliġuaqtit iḷaŋisa niġiruat iġġuġaluaqnagich argatiŋ Pharisee-ŋuruat piraksriutaatitun iñuŋnun.  
\v 3 Pharisee-ŋuruat suli atlat Jew-ŋuruat niġiḷḷaiññiqsut iġġuġaluaqnagich argatiŋ, kamagiplugu iḷisauttutaat sivulliaġikkaġmiŋ iŋiḷġaanimakŋa.  
\v 4 Aikamiŋ tauqsiġñiaġviŋmiñ sunik niġiḷḷaiññisut iġġuġaluaqatiŋ. Suli iñugiaktuat piraksriutiŋich aapamiŋ maliġutmigaich itnatun ittuat, iġġuġlugich qallutit suli utkusiich suli puggutat.  
\v 5 Tavra Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit apiqsruġniġaat Jesus, “Suvaata maliġuaqtitin maliġutiŋitpat iḷisauttutigikkaŋitñik sivulliapta, niġipḷutiŋ qaqqianik iġġuġniġiḷaanik argaŋmiknik?”   
\p
\v 6 Jesus nipliutigai, “Ukpiŋŋuaqtauruasii, Isaiah sivuniksriqiri nalauttuq uqaqami ilipsigun, itnaqhuni,  
\q1 Iñuich kamaksrulgugaluaġaatŋa uqałhiñaġmiktigun  
\q2 aglaan uummatiŋich uŋasiksut uvamniñ [piqpagillapianġitḷuŋa].   
\q1
\v 7 Kamaksruutaat uvamnun taŋiġiḷaaŋuruq  
\q2 atakkii iḷisautrirut iñuich iḷisauttutaitñik iḷipḷugich maliġutaksraġiruatun Agaayyutim. \rq Isaiah 29:13 \rq*   
\m
\v 8 Kamagiŋitkaluaġisi tillisai Agaayyutim, aglaan kamaksripḷusi ilitqutchiñik iñuknitŋaqtauruanik.”   
\p
\v 9 Jesus-ŋum nipliutipsaaġniġai, “Yaiy, nalunġitkaluaġniġiksi qanuq ayaksimaałiksraŋat tillisai Agaayyutim. Iḷisimagaluaqługu atuumaniaqtaksrauruaq Agaayyutim pisułhagun kamagiraġiŋitkisi aglaan iḷisauttutisi malikkisi.  
\v 10 Moses tilisiñiqsuq, ‘Kamagiyumagiñ aapan suli aakan’ suli ‘Kiñaimña uqapiḷuutriruaq aapamiñik suli aakamiñik tuqqutaksraupiaqtuq’.  
\v 11 Aglaan itna iḷisautrirusi iñuum nipliutiłhiñauplugik aŋayuqaaŋni ‘Corban’ (mumiutiqaqtuaq ‘Ikayuġukkaluaġiptik aglaan qaiñŋaniktuŋa Agaayyutmun’).  
\v 12 Taatnaqamigguuq patchisaiyaġniraqtuq ikayuił̣iksraġaluaġmiñik aŋayuqaaŋmiñik.  
\v 13 Taatnaqapsi ayakkisi uqałhi Agaayyutim taavrumuuna iḷisauttutipsigun. Suli iñugiaktuat atlat iḷisauttutipsi atuumanġiġaġigisi.”   
\s1 Sut Qaayuġnaqsiruat Iñuŋnun  
\p
\v 14 Uumaguuq tuqłuġniġai iluqaisa iñuich iŋmiñun nipliutiplugich, “Naalaġniḷḷaksitŋa, kaŋiqsiyumausi!  
\v 15 Isaaġaqtuaq iñuŋmun siḷataaniñ qaayuġnaqsiraġutauŋitchuq aglaan samna anniuġaqtuaq uummatmiñiñ.  
\v 16 [Kiña iñuk siutiqaqtuaq tusaali.]”   
\p
\v 17 Jesus-ŋum unitñamigich iñugayaat isiġniqsuq tupiġmun. Maliġuaqtaiñ kaŋiqsimasrukhutiŋ apiqsrulgiññiġaat taavrumuuna atrikusautikun.  
\v 18 Suakataġniġai, “Kaŋiqsiḷḷaiññiaqpat! Tusaaŋitchuatun! Uvvaami qanutchim siḷataaniñ isaaġaqtuam qaayuġnaqsiraġaŋitchaa iñuk.  
\v 19 Atakkii isaaġaqtaŋitchuq uummataanun aglaan aqiaġuanun anipḷuniasiiñ timimiñ.” (Jesus-ŋum nipliutigikmauŋ taamna niġiñaqsigai niqipayaurat.)  
\v 20 Niplipsaaqtuq, “Sagviqsiqataqtuam iñuŋmiñ taavruma qaayuġnaqsiraġigaa iñuk.  
\v 21 Samakŋa anniuġaġaqtut uummataaniñ iñuum, pigiitchuat isummatit: sayuŋałiq iḷaqataunnani, tigliyułiq, iñuaqtułiq,  
\v 22 atlatułiq, kaviuġutiqałiq, pigiiḷiqiłiq, kinnitñiłiq, iŋmiñun aŋalalguił̣iq, saŋiaktułiq, uqaġniqłuktałiq, kamanaġasrugiłiq, kinnaŋaałiq.  
\v 23 Iluqatiŋ taapkua pigiitchuat sagviġaqtut iñuŋmiñ, qaayuġnaqsipḷuguasiiñ taamna iñuk.”   
\s1 Ukpiqsrił̣ha Aġnam Jew-ŋunġitchuam  
\p
\v 24 Tavrakŋa Jesus aullaġniqsuq tuŋaanun Tyre-m suli Sidon-ŋumlu. Isiġniqsuq tupiġmun nalutqugaluaqhuni iñuŋnun. Aglaan naluŋiḷgiññiġaat.  
\v 25 Uvvauna aġnaq paniuraqaġniqsuaq irrusiqł̣uliŋmik. Tusaaniġaa imma Jesus tikiumanipḷugu. Utlakamiuŋ purviginiġaa isigaiñun.  
\v 26 Aġnaq Jew-ŋuŋitchuq, animapluni Phoenicia-mi Syria-mi ittuami. Taavruma iŋiqsruġniġaa irrusiqł̣uk anillaŋniaquplugu paniuraġikkaġmiñiñ.  
\v 27 Aglaan Jesus-ŋum nipliutigaa atrikusautmik, “Iḷiḷgaat sivulliulugu niġisuiqsuksraurut. Nalaunŋaŋitchuq iḷiḷgaat qaqquksraŋat aatchuutigiłiksraŋat makunuŋa qipmiñun.”  
\v 28 Aġnam kiuniġaa, “Aa tarraami, Ataniiq, naagaunniiñ qipmich niġġiviich ataatni niġisuupmiut kanġaniŋitñik iḷiḷgaat.”  
\v 29 Ilaan nipliutiniġaa, “Aarigaa, kiusriḷḷautaqtutintarra, ikayuġisigikpiñ. Aggiiñ, taamma irrusiqł̣uk aniruq paniuraġikkaqniñ.”  
\v 30 Taavruma aikami paqinniġaa paniuraġikkani nalauraaqtuaq siñigviŋñi, irrusiqł̣uqaġniaŋitchalukut.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Iñuŋmik Uqatlaitchuamiglu Tusaatlaitchuamiglu  
\p
\v 31 Tarra Jesus aullalgiññiqsuq avataaniñ Tyre-m Sidon-kuaqhuni utlautipluni narvaŋanun Galilee-m, apqusraaqługu nunakun atilikun Decapolis-mik.  
\v 32 Iñuich Jesus-muutilgiññiġaat iñuk tusaallaitchuaq suli uqallaitmisigalugu. Tarra iŋiqsruġnigaat patiglugu argaiñik iłuaqsitquplugu.  
\v 33 Tavra uŋavaqtaaġutillaŋniġaa iñugaaġruŋniñ. Iḷipḷugu tikiġikkani siutaŋnun suli tivvuaqtuqługich aksiŋñiġaa uqaġikkaŋa iłuaqsisukługu.  
\v 34 Aaġluqhuni qiḷaŋmun aniqsaaqpaŋniqsuq nipliqhuni, “Ephphatha” (mumiutiqaqtuaq “Aŋmaġiñ”).  
\v 35 Tavrakŋatchiaq siuttak aŋmaġniqsuk suli uqaŋa iłuaqsipḷuni, uqaaqsipḷuniasiiñ kaŋiqsiñaqsipḷuni.  
\v 36 Jesus-ŋum tiliñiġai uqaquŋitḷugich, aglaan iñiqtiġaluaqtitlutiŋ uqapsaaġniqsut tamarrumuuna uuma savaaġikkaŋagun.  
\v 37 Quviġutchallapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Ilaa savaaqaqtuq supayaamik piḷḷautaqługu: tusaallaiḷaat tusaatlasipḷugich suli uqallaitchuat uqatlasipḷugich.”   
\c 8  
\s1 Jesus Niġipkaiñiqsuq 4,000 Aŋutinik  
\p
\v 1 Taipkunani uvluni iñugiaktuat iñuich katiniqsut. Niqiksraitmata, Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini iŋmiñun, aasii nipliutiplugich,  
\v 2 “Uvaŋa iḷunŋugigitka iñugiaktuat iñuich, atakkii nayuutirut uvaptikni piŋasuni uvluni niqiksraigutiplutiŋaasiiñ;  
\v 3 uvaŋa aullaqtitkupkich niġipkaġaluaġnagich iliŋich taaqtukkaġisirut apqutmi. Iḷaŋich aggiġñiqsut uŋasiksuamiñ.”  
\v 4 Jesus-ŋum maliġuaqtaiñ kiuniġaat, “Nakikŋami maani iñuiḷaami qaqquqtuġisivat taatnatun iñugiaktigiruat iñuich niġisuiġutiŋ?”  
\v 5 Tarra apiqsruġniġai, “Qapsiñik qaqqiaŋuranik piqaqpisi?” Kiuniġaat, “Tallimat malġuŋnik.”  
\v 6 Tarra tiliñiġai iñuich aquvitquplugich nunamun; aasiiñ tigukamigich tallimat malġuk qaqqiaŋurat quyyavigiqqaaqługu Agaayyun, avguqługich qaqqiat qaiññiġai maliġuaqtimiñun autaaġutigitquplugich iñuŋnun. Aasiiñ piñiġaat taamna.  
\v 7 Taapkua piqaqmiñiqsuttuuq mikiruuranik iqalugauranik. Jesus-ŋum quyyatiplugich tiliñiġai maliġuaqtini tamatkuaptuuq autaaġutigitquplugich.  
\v 8 Iluqatiŋ iñuich niġiñiqsut niġisuiġataqhutiŋ. Maliġuaqtit iḷakut pukukmatigich immiġñiġaich tallimat malġuk aguupmaich.  
\v 9 Taapkua niġiruat iñugiaktilaaqaġniqsut 4,000 iñuich. Jesus-ŋum aipkaqqaaqługich  
\v 10 ikiniqsuq umiamun maliġuaqtiniḷu tiksiqhutiŋ nunaŋanun Dalmanutha-m.   
\s1 Iñuich Qasiḷiñiqsut Quviqnaqtuamik Savaamik  
\p
\v 11 Pharisee-ŋuruat aggiqhutiŋ uqavaaġutiaqsiḷgiññiġaat Jesus uuktuaqsaġukługu, “Savaaqaġiñ quviqnaqtuamik. Taavrumuuna iḷitchuġipkaġumigaatigut Agaayyutim tuyuġipiałhanik ilipnik.”  
\v 12 Aniqsaaqpagataqhuni Jesus-ŋum qatmigiliutiniġai nipliqhuni, “Uvvali ukua tautugukamiŋaglaan quviqnaqtuamik! Nipliutigipsi, Makua iñuich tautukkumiñaitchut quviqnaqtuanik savaanik nalupqinaiġutaulugu kisuutilaamnik.”  
\v 13 Taatnaqqaaqhuni uniŋñiġai. Ikipluniasiiñ umiayamun aullaġniqsuq taavruma narvam siñaan igḷuanun.   
\s1 Kaŋiqsitlaitchuat Maliġuaqtit  
\p
\v 14 Maliġuaqtai aullaqamiŋ piiguqtiġniqsut qaqqumikunniiñ aglaan atausił̣hiñaq qaqqiaŋuraq taquaġiliġniġaat.  
\v 15 Jesus-ŋum tiliñiġai, “Qaunagiyumausi puvlaksautaatniñ Pharisee-ŋuruat suli puvlaksautaaniñ taavruma Herod atanġum.”  
\v 16 Taapkua uqaqtuyaagaqsiñiqsut avatmun, “Una uqaqtuq taavrumiŋa taquaŋitñapta qaqqiamik.”  
\v 17 Jesus-ŋum iḷisimalgiññiġai kaŋiqsitḷaił̣hatigun. Uqaqtuaq iḷisautrił̣hatnik Pharisee-ŋuruat suli suraġałhanik Herod-ŋum, taapkuali uqaqhutiŋ taquaŋił̣iġmiknik qaqqumik. Taatnaqhuni apiqsruġniġai, “Suvaata uqaqtuyaagaqsiḷgitpisi akunnapsitñi qaqqumik taquaŋiññipḷusi? Kaŋiqsiŋitpisisuli? Puqiisigivisi taatnatun?  
\v 18-19 Iriqaġaluaqhusi qiñilguitchusi suli siutiqaġaluaqhusi tusaalguitchusi. Itqaġiŋiññiqpisiuŋ tallimat qaqqiat niġipkautikapkich 5,000 iñugiaktilaaliŋnun? Qapsiñik aguupmaŋnik immiuvisi iḷakunik katitchikapsi?” Tamatkua kiuniġaat, “Qulit malġuŋnik.”  
\v 20 “Suli niġipkautikapkich tallimat malġuŋnik qaqqiat 4,000 iñugiaktilaaliŋnun aasiiñ iḷakugikkaŋich pukukapsigich qapsiñik immiuvisi aquupmaŋnik?” Tamatkua kiugaat, “Tallimat malġuŋnik.”  
\v 21 Ilaan nipliutigai, “Suvaatami kaŋiqsiḷguitkaqsiḷgitpisi?”   
\s1 Jesus Iłuaqsipkaiñiqsuq Qiñitlaiḷamik Bethsaida-mi  
\p
\v 22 Tikitmata Bethsaida-mun, tavruŋautiniġaat qiñitlaitchuaq iñuk iŋiqsruqługuasiiñ iłuaqsitquplugu.  
\v 23 Jesus-ŋum tiguplugu qiñitlaitchuaq iñuk argaigun, tasiuqługu annisiniġaa nunaaqqimiñ. Aasiiñ tivvuaqtuqqaaqługik irrak patiŋniġik argaŋmiñik nipliutipluguasii, “Sumik qiñitlasiñiqpich?”  
\v 24 Iñuk tautuŋniagaqsiñiqsuq nipliqhuni, “Uvaŋa tautukkitka iñuich atriqaqługich napaaqtunik pisuktuatun.”  
\v 25 Jesus-ŋum iḷitqiŋñiġai argagikkani irraknun, taututqiksaqamiasiiñ taamna iłuaqsiñiqsuq. Takpiksiḷiġñiqsuq.  
\v 26 Qiñitlasipkaanikamiuŋ Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Aiḷḷaaġiñ, aglaan nunaaqqimun utiqtiġniaġnak.”   
\s1 Peter-m Uqautiginiġaa Kisuutilaaŋa Jesus-ŋum  
\p
\v 27 Jesus aullaġniqsuq piqatigiplugich maliġuaqtini nunaaqqiñun qaniŋanun Caesarea Philippi-m. Igliqtuałiġmikni apiqsruġniġai, “Kisuunivatŋa makua iñuich?”  
\v 28 Tamatkua kiuniġaat, “Iḷaŋisa iñuich John Paptaaqtitchiraunipḷutin, iḷaŋisa Elijah-ŋunipḷutin, atlatlu sivuniksriqiraunipḷutin iŋiḷġaanimma, itna uqaġaqtut.”  
\v 29 Ilaan nipliutigai, “Ilipsimi kisuunivisitŋa?” Peter-m kiuniġaa, “Christ-ŋurutin Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa.”  
\v 30 Jesus-ŋum tiliñiġai uqautitquŋitḷugu kimun-unniiñ.   
\s1 Jesus-ŋum Uqautiginiġaa Tuqułiksraniḷu Aŋipkakkaułiksraniḷu  
\p
\v 31 Tavra Jesus-ŋum iḷisautiuraagaqsiñiġai maliġuaqtini, “Iġñiŋa Iñuum nagliksaaqtuksrauruq, suli sivulliuqtiġruat suli qaukłiŋisa agaayuliqsit suli aglaliqirit ayakkisigaat. Tuqutkisigaat, aglaan piñayuakun uvlut aŋipkakkaugisiruq.”  
\v 32 Nalupqinaiyautigai tamatkuniŋa. Peter-m saniqpaktaaġutillakługu uqautiniġaa Jesus taatnatchiñik uqaquŋitḷugu.  
\v 33 Jesus-ŋum takullakkaluaqamigich maliġuaqtini iñiqtiġniġaa Peter, “Tuunġaaq, aullaġiñ uvamniñ atakkii isumaŋitchutin Agaayyutim isummasianik aglaan iñuich isumaŋatnik.”   
\p
\v 34 Jesus-ŋum tuqłuqmiñiġai iñugayaat iŋmiñun maliġuaqtimiñunlu nipliutiplugich, “Kisupayaam maligukkumiña suksraaqtaksraġigaa pisułłi, iqsriutilugu sanniġutani aasiiñ maligluŋa.  
\v 35 Atakkii kisupayaam anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa aglaan kisupayaam tammaiyumiuŋ iñuułłi pigiluŋa suli pigilugu tusaayugaallautaq anniqsuġiakun, taamna iñuugisipiaqtuq.  
\v 36 Iñuum piññaktaaġiłhiñaugaluaġaa suurapayaaŋa marruma nunam, aglaan tammautigisigaa iñuutchii. Sakuuŋuraġniałha atuġumiñaitchuq sumun.  
\v 37 Tarra simmiutiksraitchaa iñuum iñuutchii.  
\v 38 Iḷapsi kanŋugivalukkaatŋa iḷisauttutitkalu sivuġaatni iñuich killuuruat sayuŋaruatlu. Taatnatun Iġñiŋan Aŋutim kanŋugigisipmigaaptuuq utiġumi kamanautiqaġuni aapamisun piqasiġuni ipqitchuanik isaġuliŋnik.”   
\c 9  
\p
\v 1 Suli iḷaniġai uumiŋa, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Iḷaŋich marra iñuich tuquyumiñaitchut qiñiŋaiñŋaan Agaayyutim aŋaayuqautaa saŋŋigun.”   
\s1 Jesus-ŋum Atlaŋŋuqtiłha  
\p
\v 2 Kiñuagun itchaksrat uvlut Jesus-ŋum kayuŋiġñiġai Peter-lu, James-lu John-lu aasii sivulliaqsipḷugich iġġimun kisiisa. Qiñiqtitlugich Jesus atlaŋŋuġniqsuq sivuġaatni.  
\v 3 Atnuġaaŋi qivliqisirauraqhutiŋ qatiqsipḷutiŋ aniutun, kia-unniiñ nunami salummaġumiñaitkai qatiqsitḷuglugich.  
\v 4 Tavrakŋatchiaq tamatkua qiñiġmiñiġaich Elijah-lu Moses-lu uqaqatigiaqsipmatku Jesus.  
\v 5 Tarra Peter-m nipliutiniġaa Jesus, “Iḷisautrii, nakuunayaqtuq uvani ittuiñaġupta. Nappaitquguptigut nappaiñayaqtugut piŋasunik palapkaaksranik, atautchimik ilipnun, atautchimik Moses-mun suli atautchimik Elijah-mun.”  
\v 6 Peter qanuġviiḷḷapiaġniqsuq tupaŋapluni, taatnaqhuni iḷisimanġiññiqsuq sumikunniiñ uqaġikkaġmiñik.  
\v 7 Taatnaqsaqtitlugich nuviyam qulaŋiutiniġai. Nipi nuviyamiñ tusaġnaqsiñiqsuq itnaqhuni, “Taamna ilaaŋuruq piqpagikkaġa Iġñiġa, naalaġniyumagiksi!”  
\v 8 Taapkua alaqtaaqsikmata iḷagikkak qiñiġnaiŋaniktiġniqsuk. Qiñiłhiñaġniqsut kisianik Jesus-mik.   
\p
\v 9 Iluqatiŋ atqaaqsikamiŋ taavrumakŋa iġġimiñ Jesus-ŋum tiliñiġai uqautigitquŋitḷugich qiñikkaŋit Iġñiŋan Aŋutim aŋitqił̣hanunaglaan.  
\v 10 Tamatkua tusaakamitruŋ tillisaa qanuqsaġviitkaluaqhutiŋ apiqsruqtuutiaqsiñiġaat avatmun, “Qanuutauruaq una aŋitqił̣iq tuqumiñ pivauŋ?”  
\v 11 Tavra apiqsruġniġaat Jesus, “Suvaata aglaliqirit uqaġuuvat Elijah aggiqsuksraunipḷugu sivulliuluni?”  
\v 12 Kiuniġai, “Tavra Elijah aggiqqaaġniaqtuq Christ-miñ itqanaiyaġlugich supayaat. Uvvasuli aglausimaruaq Iġñiŋa Iñuum nagliksaallapiaqtuksraugisiñipḷugu suli suksraġinġiġisiñipḷugu iñuŋnun.  
\v 13 Aglaan nipliutigipsi, Elijah aggianiktuq. Iñuichaasiiñ aŋallaqłukkaat qanupayaaq, tuvraqługu aglausimaruaq ilaagun.”   
\s1 Jesus Nakuqsipkaiñiqsuq Nukatpiaġruŋmik Irrusiqł̣uliŋmik  
\p
\v 14 Tamatkua utiqamiŋ atlanun maliġuaqtaiñun tautuŋniġaich iñugayaat suli aglaliqirit uqavaaqtuat maliġuaqtinun.  
\v 15 Iñuich tautukamitruŋ Jesus quviġusullapiaqhutiŋ aqpaliqsruqhutiŋ ilaanun paaġniġaat.  
\v 16 Ilaan aglaliqirit apiqsruġniġai, “Sumik uqaqtuyaaġutiqaqpisi?”  
\v 17 Iḷaŋata iñugaaġruich nipliutiniġaa, “Iḷisautrii, tikiutriruŋa iġñiġikkamnik irrusiqł̣uqaqhuni uqatlaiqsitlugu pitchaŋanik.  
\v 18 Irrusiqł̣uum aŋalataġipmagu ulġutkaa nunamun. Ilaa qiluraġallapiaġaqtuq, innuliqipluni qaniġmigun, tiriquulaplugich kigutini suli tikkaksiḷḷapiaqhuni iluqaġmi tuquruatununniiñ. Uqautigaluaġitka maliġuaqtitin anitquplugu aglaan taatnalguiññiġaat.”  
\v 19 Tavrali Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Aatai, ukpiqqutaiññiaqpat ilipsitñi! Qanutunaglaansuli nayuġniaqpisi? Qanutunaglaan igḷutuqtaksraġivisi? Taamna nukatpiaq uvuŋautisaqsiuŋata.”  
\v 20 Iñuich Jesus-muutiniġaat. Irrusiqł̣uum tautupqauraqamiuŋ Jesus, nukatpiaġruk qiiqsruqtitkaqsiñiġaa. Ulġupluni nunamun aksralikhuni innuliqiaqsiñiqsuq qaniġmiñi.  
\v 21 Jesus-ŋum apiqsruġaa aapaŋa, “Qaŋaaglaan taatnaiḷiva?” Taavruma nipliutigaa, “Imma iḷiḷgauraułiġmiñiñaglaan.  
\v 22 Akulaiqł̣ugu irrusiqł̣uum tuqunniaqsimagaa igitqataqługu ikniġmun suli imiġmun. Pitḷagupku suraġallaŋniaġuqtuq! Iḷunŋugillaŋniaġuta ikayuqtigut!”  
\v 23 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Arguasuktuksrauŋitchutin pitḷaniḷuŋa. Ukpiqsrił̣hiñaġuvich supayaaq pił̣hiñauruq!”  
\v 24 Tavrauvaa aapaŋa iḷiḷgaam kappiaŋaruq nipliqhuni, “[Ataniiq.] Ukpiqtuŋa. Ikayuŋŋa ukpiqsrisiqatluquluŋa!”  
\v 25 Jesus-ŋum qiñiġai iñuich utlaktigikkani. Iñiqtiġaa irrusiqł̣uk itnaqhuni, “Uqallaitchuaq suli tusaallaitchuaq irrusiq, anitqugikpiñ uumakŋa nukatpiaġruŋmiñ, aasiiñ isitqisuŋaqnak.”  
\v 26 Irrusiqł̣uk iġiallaksaqtuq qiluraġaqtitlugu taamna nukatpiaġruk, aasiiñ uulillaktitlugu aniruq ilaaniñ. Taamna nukatpiaġruk tuquŋaruatun iḷiḷiqtuq. Iñuich uqaaqsiñiqsut, “Ilaa tuquliqtuq.”  
\v 27 Aglaan Jesus-ŋum tiguplugu argaigun ikayuqługu makitinniġaa.  
\v 28 Jesus isianikman tupiġmun maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat kisiŋŋuġuutiplugu, “Suvaata aniḷguitpisigu taamna irrusiqł̣uk?”  
\v 29 Ilaan kiuniġai, “Agaayułhiñałikun piḷiqillapiaqhuni [uisauraałikunlu] anitlagaa taatnasiq irrusiq.”   
\s1 Jesus Uqautigilgitkaa Tuqqutaułiksraniḷu Aŋipkakkaułiksraniḷu  
\p
\v 30 Taavrumakŋaqhutiŋ Galilee-kuaġniqsut. Iḷisimatquŋiññiġaa kimun-unniiñ naniitilaani,  
\v 31 atakkii iḷisautrisukhuni maliġuaqtimiñik, itna, “Iñuich tigugisigaat Iġñiŋa Iñuum tuqulluguasiiñ. Tuqqutauŋanikkumi piñayuakun uvlut taamna aŋitqikkisiruq.”  
\v 32 Aglaan maliġuaqtaiñ kaŋiqsiŋiññiġaat uqaaqtuutigikkaŋa, taluqsraqhutiŋaasiiñ apiqsruaġalguiññiġaat Jesus.   
\s1 Kiña Kamanaġniqsrauva?  
\p
\v 33 Tavra tikiññiqsut Capernaum-mun. Tupiġmiillaġmiŋ Jesus-ŋum maliġuaqtini apiqsruġniġai, “Sumik uqaqtuyaaġutiqaqpisi iglaułłaptikni?”  
\v 34 Kiuŋiññiġaat atakkii iglaullaġmiŋ uqaqaqhutiŋ avatmun nalliġmiknik kamanaġniqsrauniaqmagaan.  
\v 35 Ilaan tarra aquvitluni tuqłuġniġai qulit malġuich maliġuaqtigikkani nipliutiplugich, “Kiña iñuk sivulliusukkumi aqulliuruksrauruq savaktiġuqmiḷuni iluqaŋitñun.”  
\v 36 Aasii qiññuaġniġaa iḷiḷgaaq inillakługu akunġatnun, saġliriutiplugu itnaqhuni,  
\v 37 “Kisupayaam akuqtuġumiuŋ iḷiḷgaaq pisigiluŋa akuqtuġaaŋa, suli kisupayaam akuqtuġumiña akuqtuġumiñaitchaaŋa uvaŋałhiñaq aglaan akuqtuġaa taamna tuyuġirigikkaġa.”   
\s1 Akitñaqtuqtinġitchuaq Uvaptiknun Iḷagillapiaġikput  
\p
\v 38 John-ŋum Jesus nipliutiniġaa, “Iḷisautrii, qiñiġikput una anitchiraġiiruaq irrusiqł̣uŋnik atuqługu atqiñ. Taavruma iñuum maliġuaŋitmigaatigut. Uvvaasiiñ iñiqtiġikput atakkii maliġuaqtigiŋitḷugu uvaptikni.”  
\v 39 Aglaan Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nutqaqtitnasiuŋ atakkii iñuum savaaqaqtuam quviqnaqtuanik atuqługu atiġa uqautigiyumiñaitkaaŋa pigiiḷiḷuŋa.  
\v 40 Akitñaqtuqtiŋitchuaq uvaptiknun iḷagillapiaġikput.  
\v 41 Nipliutigipsi, kisupayaam aatchuġumisi qallugauramun imiksrapsitñik Christ pigipmasi akiḷḷiusiaġitlasipiaġisigaa.   
\s1 Killuqsaqusaaġutit  
\p
\v 42 “Kia iñuum killuqsaqusaaqpagu iḷaŋat makua ukpiqsrisiqaqtuat uvamnik iḷiḷgaatun, nakuutlukkayaqtuq taamna quŋisiġmiutchiġḷugu uyaġakpaŋmik ipipkaqpan taġiumi.\fig |src="LB00130B.TIF" size="col" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Mr 9.42" \fig*  
\v 43 Suli argakpich killuqsaqtitpatin piiġumagitin. Iłuatlukkayaqtuq ilipni isiġuvich iñuułiġmun argaiḷḷutin uumakŋa argaqaġutin igḷuktun aullałiksraqniñ anasiñŋuqsaġviŋmun ikniġmun qamitlaiḷaamun.  
\v 44 [Tavrani qupilġut tuquyumiñaitchut suli ikniq qamiyumiñaitmiuq.]  
\v 45 Naagasuli isigakpich killuqsaqtitpatin piiġumagitin. Iłuatlukkayaqtuq isiġuvich iñuułiġmun isigaiḷḷutin uumakŋa isigaqaġutin igḷuktun iktaułiksraqniñ anasiñŋuqsaġviŋmun.  
\v 46 [Tavrani qupilġut tuquyumiñaitchut suli ikniq qamiyumiñaitmiuq.]  
\v 47 Suli ilvich irigikkaqpich killuqsaqtitpatin piiqsiġumagiñ qaquliġlugu. Iłuatlukkayaqtuq ilipni isiġuvich aŋaayuqautaanik Agaayyutim atautchimik iriqaŋŋaqpich uumakŋa malġuŋnik iriqaġutin iktaułiksraqniñ anasiñŋuqsaġviŋmun.  
\v 48 Tavrani  
\q1 qupilġut tuquyumiñaitchut  
\q2 suli ikniq qamiyumiñaitmiuq. \rq Isaiah 66:24\rq*   
\p
\v 49 “Maaniḷi iñuk iŋmiguuraq makitalgutillaakkaugisiruq iknikun.  
\v 50 Taġiuq nakuuruq, aglaan taġium taġiuġniiqpan qanuq taġiuġniḷiġñiaqpisiuŋ? Taatnamik qanusriułiqaġitchi taġiutun, tutqiutiqaġusi akunnapsitñi.”   
\c 10  
\s1 Jesus Iḷisautriruq Aviłikun  
\p
\v 1 Jesus aullaqami tavrakŋa Judea-muŋniqsuq igḷuanun Jordan-ŋum kuuŋan. Tavrani iñuich katirvigilgitmatni sivuanisun Jesus-ŋum iḷisautiuraagaqsiḷgiññiġai.   
\p
\v 2 Iḷaŋich Pharisee-ŋuruat tikitḷugu uuktuaqsaġniaġalualgiññiġaat, “Uvva, maliġutaksrakuaġnaqpa iñuum avitkumiuŋ aġnaqtiŋ?”  
\v 3 Taavrumali kiuniġai apiqsruutmik, “Qanuġmi Moses-ŋum tillisiqaqpasi?”  
\v 4 Tamatkua kiugaat, “Moses aglausimaruq, Iñuum aġnaqtiŋ avitchukkumiuŋ qaitchiqiliuŋ aglaŋnik avirrutiksranik aullaqtilluguasiiñ.”  
\v 5 Jesus-ŋum kiuniġai, “Moses qaitchiruq taavrumiŋa tillitmik pitchiġiił̣ipsigun.  
\v 6 Aglaan aullaġniił̣hani Agaayyun iñiqsipman supayaanik iñiqsipmiñiqsuq aŋutmik suli aġnamik.  
\v 7-8 Taatnamik aŋutim unitkisigaa aapaniḷu aakaniḷu, aġnamiknun iḷiḷuni atausiŋŋuġutikaasiiñ. Tavra malġuuŋŋaiġutik aglaan atausriŋŋuġisiruk.  
\v 9 Taatnamik kia-unniiñ iñuum avitinniaqnagik Agaayyutim atautchimuktitaġikkak.”   
\p
\v 10 Isiqamiŋ tupiġmun maliġuaqtaiñ apiqsrutqiḷgiññiġaat taavrumuuna.  
\v 11 Jesus nipliutigai, “Kisupayaaq avitchumi aġnaġmiñiñ aasiiñ kasuutiluni atlamun atlatuqtuq akitñaġlugu aġnaqqaaqtiŋ.  
\v 12 Naagaqaa aġnam avitchumiuŋ aŋutni aasiiñ kasuutiluni atlamun taamna aġnaq atlatuqtuq.”   
\s1 Jesus-ŋum Agaayyutigai Iḷiḷgaurat  
\p
\v 13 Iḷaŋisa iñuich iḷiḷgaat Jesus-muutiniġaich aksiquplugich. Maliġuaqtaiñaasiiñ iñiqtiaqsiñiġaich iñuich tikiutriruat iḷiḷgaanik.  
\v 14 Jesus-ŋum iḷitchuġikamigich iłuagiŋiññiġai. Nipliutiniġai, “Iḷiḷgaurat uvamnuktitchigik. Avriaqutaunagich iliŋitñun atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa aŋmaruq iñuŋnun atriqaqtuanun iḷiḷgaanik.  
\v 15 Itqaġisiuŋ una! Taapkua akuqtuqtuat aŋaayuqautaanik Agaayyutim iḷiḷgaurat akuqtuipmatun, kisimiŋ taapkua tavruŋaġisirut.”  
\v 16 Tarra ilaan saġliriutikamigich iḷiḷgaat, iḷipḷugich argaŋni iliŋitñun agaayyutiniġai.   
\s1 Nukatpiaq Sulliñaurauqaqtuaq  
\p
\v 17 Jesus aullapqauraqman iñuum aqpaliqsruqhuni purviginiġaa itnaqługu, “Nakuuruaq iḷisautrii, qanuġluŋa piññaktaaqatlasiñayaqpik isuitchuamik iñuułiġmik?”  
\v 18 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Suvaata atchiqpiŋa nakuuruamik? Atautchił̣hiñaq nakuuruq, taamna Agaayyun.  
\v 19 Iḷisimagitin tillisauruat, ‘Iñuaqtuqnak, atlatuqnak, tigliktuqnak, saglunak, saglutaqnak, kamagilugu aapan suli aakan.’”  
\v 20 Taavruma iñuum kiugaa, “Iḷisautrii, iluqaisa tamatkua tupigigitka nutaułłamniñaglaan.”  
\v 21 Tavra Jesus-ŋum tautuŋniġaa piqpaksrił̣ikun itnaqługu, “Atautchimik inuġniqsutin. Aullaġutin tunityakkich sulliñipayaaġikkatin aasiiñ qaiḷḷugich maniññaktatin inuqsraqtuanun. Ilviḷḷi umialgutiqaġumautin pakmani. Aasiiḷi taatnaanikkuvich maligluŋa.”  
\v 22 Iñuk tusaakami taavrumiŋa aliasuliġniqsuq, aasiiñ aullaġniqsuq iłuiḷḷiuliqhuni atakkii suuraupkaqpaitḷuni.   
\p
\v 23 Jesus qiñiqtuaġataġaluaqamigich nipliutiniġai maliġuaqtini, “Qanutun sakiqnaqtigigisiva tamatkunani umialguruani isiłiksraŋat Agaayyutim aŋaayuqautaanun.”  
\v 24 Maliġuaqtai quviġusuŋniqsut taavrumiŋa nipliqman. Aglaan Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġai, “Iḷiḷgaat, qanutun sakiqnaqtigiva [umialguruani] isiłiksraŋat Agaayyutim aŋaayuqautaanun.  
\v 25 Qaġanatlukkayaqtuq pikukturuam isiłiksraŋa ‘Iraagun Mitqutim’ uumakŋa umialguruamiñ isiġniałiksraŋaniñ Agaayyutim aŋaayuqautaanun.”  
\v 26 Maliġuaqtai quviġutchallapiaġniqsut, suli apiqsruaqsipḷutiŋ iŋmiknun, “Kiñami anniqsuġisiñiqpa?”  
\v 27 Jesus-ŋum qiñiqamigich iriġruiñaqługich nipliġñiqsuq, “Iñuk anniqsuġumiñaitchuq iŋmiñik, aglaan Agaayyutim kisimi anniqsutlagaa atakkii Agaayyutim supayaaq savaaġitlaplugu.”  
\v 28 Tavra Peter-m nipliutiniġaa, “Ataŋii, unitchikput sua iluqaan malikhutin.”   
\p
\v 29-30 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Nipliutigipsi, Iñuk unitchiyumi kiŋuniġmiñik, aniaqatmiñik, aapamiñiglu aakamiñiglu, qitunġamiñik, unniiñ umialgutmiñik pigiluŋa suli pigilugu tusaayugaaġiksuaq, tamatkua utiġisirut iluqaitñik ilaanun tallimakipiatunaglaan marrumani iñuułiġmi piyuaqsiugaluaŋŋaġmiunniiñ, suli pigigisipḷugu isuitchuaq iñuułiq sivuniġmi tikiumaraksrani.  
\v 31 Tamatkua sivulliunasugiruat pakma aqulliġuġisiñiqsut aasiiñ aqulliuruat sivulliġuġutiŋ.”   
\s1 Jesus-ŋum Piŋatchiġñiġai Uqaqałłi Tuqqutauniałiġmiñiglu Aŋitqikkaułiġmiñiglu  
\p
\v 32 Ukua igliġniqsut tuŋaanun Jerusalem. Jesus-ŋum sivulliuqtuaġniġai maliġuaqtit kapyaliḷḷaktuat. Atlat iñuich maliqsruqtuat iqsiḷiḷḷaktut. Aasiiñ katitaallakamigich qulit malġuich iñugiaktigiruat uqautiaqsiḷgiññiġai tamatkua atuumaruaksrat iŋmiñun,  
\v 33 nipliqhuni, “Ataŋii, Jerusalem-muŋniaqtugut. Iñuum aatchuutiniaġaa Iġñiŋa Iñuum qaukłiŋitñun agaayuliqsinun aglaliqirinunlu. Tamatkua tuqqutaksraġuġniñiaġaat. Tavrali qaitkisigaat Jew-ŋuŋitchuanun.  
\v 34 Taipkua mitautigigisigaat suli tivvuaqtuġlugu suli anaumigmiḷugu, aasiiñ tuqqutkisigaat. Aglaan piñayuakun uvlut aŋitqikkisiḷgitchuq.”   
\s1 Aakauruam Iŋiqsruaŋa  
\p
\v 35 James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, utlautiniqsuk ilaanun nipliqhutik, “Iḷisautrii, apiqsruutiksraqaġiptigiñ pisullapiakkaptiknik.”  
\v 36 Tavra nipliutiniġik, “Suqaġukkaluaqpisik?”  
\v 37 Taapkuak kiuniġaak, “Aquppiqasriġukhutin uvvaami iḷaqatikpuk taliqpikñi suli iḷaqatikpuk saumipni pigaluaqtuguk taivrumani uvlumi aquvitkuvich kamanaqtuani atanġuvipni.”  
\v 38 Aglaan Jesus-ŋum nipliutigik, “Iḷisimaniġuptiku apqusaagaksrautigikkaġa apiqsruġayaitpaluktutik taatna. Imiłhiñauvitku qallun imiġviksrautigikkaġa naagaqaa apqusaałhiñauvitku naŋinnaqtuaq apqusaagaksrautigikkaġa?”  
\v 39 Taapkuak malġuk nipliutigaak, “Pił̣hiñauruguk.” Jesus-ŋum nipliutigik, “Iliptik iḷumutun imiġisirutik alianaqtuamik imigaksrautimnik suli apqusaaġisipḷutik naŋinnaqtuakun apqusaagaksrautipkun.  
\v 40 Aglaan piksraqtuksrauŋitchuŋa kimik aquppiruksramik taliqpimñi unniiñ saumimñi, aglaan Agaayyun qaiññiaġik taapkuak inik tamatkunuŋa iñuŋnun itqanaiyautikkaġmiñun inigitquplugik.”  
\v 41 Atlat qulit tusaakamitruŋ iłuagiŋiññiġaich James-lu John-lu.  
\v 42 Jesus-ŋumli iŋmiñuutiniġai aasiiñ nipliutiplugich, “Iḷisimarusi aŋalatiŋich Jew-ŋuŋitchuat aŋalanniġlugaqtilaaŋatnik iñuŋitñik, suli kamanaġniqsraŋisa naqititchuuplugich.  
\v 43 Aglaan taatnatun ittuksrauŋitchuq akunnapsitñi. Kisupayaaq kamanaġukkumi akunnapsitñi savaktigiyumagiksi.  
\v 44 Suli kisupayaaq qaukłiusukkumi akunnapsitñi savautrisuuyumauq iluqapsitñik.  
\v 45 Iġñiŋa Iñuum aggiŋitchuq iñuŋnun savautityaġuni aglaan savautrityaqhuni suli qaitchaqługu iñuułłi tasuqsautiksrauplugu iñugiaktuanun.”   
\s1 Jesus Qiñitlasitqipkaiñiqsuq Bartimaeus-mik  
\p
\v 46 Jesus maliġuaqtiniḷu tikiumaniqsut Jericho-mun. Aasiiñ aullalgitñamiŋ Jericho-miñ qiñitlaiḷaq iŋiulauraaġniaqti aquppiñiqsuq tumitchaam saniġaani, atilik Bartimaeus-mik iġñiŋa Timaeus-ŋum.  
\v 47 Qiñitlaiḷam iḷitchuqłiqamiuŋ Jesus Nazareth-miu apqusaagaqsiñipḷugu tuqłuġaaqsiñiqsuq, “Jesus, kiŋuviaŋa David-ŋum, anniqsuqtaurutin Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa iŋiḷġaanimma. Nagligillaŋniaŋŋa.”  
\v 48 Iñugiaktuat iñiqtiġaluaġniġaat nipaisaaquplugu, aglaan nipitusipsaaġniqsuq, “Kiŋuviaŋa David-ŋum, nagligillaŋniaŋŋa.”  
\v 49 Jesus nutqaqtiqami tiliñiġai tikiutitquplugu. Tamatkua utlaŋniġaat qiñitlaiḷaq nipliutiplugu, “Quviatchauġigiñ, makillutin. Tuqłuġaatin.”  
\v 50 Quyaliqpagitḷuni maksrikami quppiġaaġniutigalugu aqpaqsruġniqsuq Jesus-mun.  
\v 51 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Suvaata akku tuqłullaviŋa?” Qiñitlaiḷam uqautiniġaa, “Iḷisautrii, qiñitlasitqigukkaluaqtuŋa.”  
\v 52 Uuma kiugaa, “Itqanaiŋaniktiġniqsuq ukpiqsrił̣ipkun.” Tavrakŋatchiaq qiñitlasiñiqsuq. Nakuqsiḷiqami maliutigaluguuġniġaa Jesus.   
\c 11  
\s1 Jesus-ŋum Tikisaałha Jerusalem-mun Ataniqtun  
\p
\v 1 Qaniŋani Jerusalem Jesus iglauqataiḷu qalliñiqsut nunaaqqiuraaŋnun Bethphage-mun suli Bethany-mun ittuaŋnun iñġiŋani atiqaqtuam Olives-mik. Jesus tuyuqaġniqsuq malġuŋnik maliġuaqtimiñik nipliutiplugik,  
\v 2 “Nunaaqqiuramukkitik. Taamuŋaasii isipqauraġuptik paqitkisigiktik pituksimaruaq nuġġaŋa natmaksiġvium natmaksiġvigimaiḷaq sivuani. Pituiġḷugu uvuŋautityatku!  
\v 3 Kia iñuum apiqsruqpatik suvaata pituiġñiaqmagaan nipliutiyumagiktik, ‘Atanġuruam inuġigaa aglaan utiqtitkisiyaa qilamik.’”  
\v 4 Taapkuak tarra aullaġniqsuk. Paqinniġaak natmaksiġvium nuġġaŋa tumitchiani pituqaqtuaq paaŋani tupqum. Tarra pituiġñiġaak.  
\v 5 Taatnalu iñuiḷḷi qichaqtuat tamaani nipliutigaik, “Ukuqtiik, suniaqługu una pituiqpitku?”  
\v 6 Aikł̣iqsuak taapkuak kiggutiniqsuk Jesus-ŋum tillisaatun. Iñuiḷḷi taapkua aullaqtinniġaich.  
\v 7 Taapkuak taamna nuġġaq Jesus-muutiplugu, aasiiñ quppiġaatik mattaqługik iḷiñiġaik taavrumuŋa nuġġaġmun. Jesus natmaksiaqsiñiqsuq.  
\v 8 Iñugiaktuat iñuich quppiġaatiŋ siamitkaqsiñiġaich apqutmun, suli iḷaŋich akiġuiñik napaaqtum navguqługich iḷḷiuqaiñiqsut apqutmun.  
\v 9 Iñuich sivuagun Jesus-ŋum suli tamatkua aquagun nipruagaqsiñiqsut,  
\q1 “Hosanna. Nanġaġlakput Agaayyun!  
\q1 Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik. \rq Psalm 118:25, 26\rq*   
\q1
\v 10 Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ taamna aŋalatchiaqsiruaq pakma sivulliaptiktun David-tun.  
\q2 Nanġakkauli Agaayyun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi.” \rq Psalm 148:1\rq*   
\m
\v 11 Taatnatun Jesus Jerusalem-muŋniqsuq. Tavruŋaqami isiqhuni agaayyuvikpaŋmun, qiñiqtuagataġaluaqami aniñiqsuq. Tanuġaksipḷuni aullaġniqsuq Bethany-mun piqatigiplugich qulit malġuk maliġuaqtini.   
\s1 Jesus-ŋum Pannaqtitkaa Fig Napaaqtua  
\p
\v 12 Uvlaakuqman iluqatiŋ pisuktuaqamiŋ Bethany-miñ Jesus niġisuliġñiqsuq.  
\v 13 Tautuŋniġaa asirrisuuruaq napaaqtuq uŋavaniñ akutuqpaliqaġniqman. Tarra takuniġaa asrirritmaŋaaġiaqługu. Tikitñamiuŋ suqaġnianġitchuq. Akutuqpalił̣hiñanik paqittuq atakkii pukuŋnaqsinġitḷunisuli.  
\v 14 Jesus-ŋum nipliutigaa napaaqtuq, “Kia-unniiñ iñuum asiaqtuġvigitqikkumiñaitchaatin pakmakŋaniñaglaan.” Maliġuaqtaiñ tusaaniġaat taatnaqman.   
\s1 Jesus-ŋum Suaqłuiyaił̣ha Agaayyuvikpauramik  
\p
\v 15 Tikitñamiŋ Jerusalem-mun Jesus isilgitchuq agaayyuvikpaŋmun. Anitkaqsiḷiġniġai tunisiullaqtuat suli tauqsiqsuktuat taavrumakŋa agaayyuvikpaŋmiñ, ulġutqataqługiḷḷu niġġiviich akiñik simmiqsuġviich suli aquppiutaŋich tunisiullaqtuat tiŋmiaġruuranik tuniḷḷautiksrauruanik,  
\v 16 suli kiñaunniiñ akiyaqtitchumiñaiññiġaa tuniaksranik agaayyuvikpakuaġlugu.  
\v 17 Iḷisautiniġai iñuich, “Aglausimaruq,  
\q1 ‘Uvaŋa tupiġa taiyuutiqaġisiruq  
\q2 iñupayaat agaayutyaqtuġviatnik.’ \rq Isaiah 56:7\rq*  
\m Aglaan ilipsi iriqtuġviḷiutiniġiksi tigliŋniaqtinun.”  
\v 18 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit tusaakamitruŋ taamna, pakaaġiaqsiñiġaat qanuq taimma piyaqquġukługu. Nuyuaġiliutiniġaat atakkii iluqatiŋ iñuich quviġusuutigiplugich Jesus-ŋum iḷisauttutai.  
\v 19 Unnuksraaqman Jesus aullalgiññiqsuq nunaaqqimiñ piqatiqaqhuni maliġuaqtimiñik.   
\s1 Iḷisaaksraq Pannaqłuktuamiñ Napaaqtumiñ  
\p
\v 20 Suli uvlaaġuqman apqusaaqamiŋ taututqiŋñiġaat asirrisuuruaq taimña napaaqtuq. Pannaqłuŋniqsuq kaŋituummaġmi.  
\v 21 Peter-m itqaqtilgiññiġaa imña atuumaruaq aasiiñ nipliutiplugu Jesus, “Iḷisautrii, asirrisuuruaq napaaqtuq piuŋiḷḷaqsruqtikkan paniqtiġniqsuq.”  
\v 22 Jesus-ŋum kiugai, “Ukpiqsrisitchi Agaayyutmik.  
\v 23 Iḷumutun uqautigipsi, Nipliutigupsiuŋ iġġiq, ‘Ki, nuutittin igitaulutiŋ taġiumun’ atuumagisipiaqtuq. Taamna nalupqinaitchuq. Ukpiġillapiaġupsiuŋ iluqnauġusi taatna atuumagisiniḷugu, tavra savaaŋupkałhiñaugiksi.  
\v 24 Taatnamik nipliqsuŋa, qanutchipayaat kipiġniuġutigikkasi agaayyutigigupsigik ukpiġitchi akuqtuġiniḷugich, suli piginiaġisi.  
\v 25 Agaayugupsi, natqigutimaaġumagisi iḷagikkasi qanutchimik akikŋaqtuutiqaġniġupsi. Taatnaġupsi aapagikkapsi pakmani ittuam natqigutimaaġisigaasi killuutipsitñik.  
\v 26 [Natqigutrisimaitkupsi iñuŋnik atlanik aapapsi pakmani ittuam natqigutiyumiñaitmigaasi killuutipsitñik.]”   
\s1 Kimik Jesus Tuyuġiriqaġniqpa?  
\p
\v 27 Utitqikkamiŋ Jerusalem-mun, Jesus isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun. Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit suli sivulliuqtiġruat tikiññiġaat  
\v 28 apiqsruqługu, “Kia aatchuqpatin aŋalatchił̣iġmik savautiplutin tamatkuniŋa? Kia saŋŋiksriññiqpatin taatnatun?”  
\v 29 Jesus-ŋum kiuniġai, “Apiqsruġniaġipsi atautchił̣hiñamik apiqsruutmik. Kiulgugupsitŋa uqautigisigipsi aŋalatchił̣ikun tamatkuniŋa savalgutilaamnik.  
\v 30 Nakitña John aŋalatchił̣inikpa ilaan paptaaqtitchisilaaŋanik? Agaayyutmiñ naaga iñuŋniñ? Uqautisitŋa.”  
\v 31 Taapkua uqqaaġiaqsiñiqsut iŋmiknun, “Kiuguptigu pakmakŋaktauniḷugu nipliutigisigaatigut, ‘Suvaatami ukpiġiññiqpisiuŋ John?’  
\v 32 Naagaqaa uqaġumiñaitchugut aŋalatchił̣ha iñukmiqnisauniḷugu.” Iliŋisa sivuuġaginiġaich iñuich, atakkii iñupayaaq ukpiġipiaġniġaaq John sivuniksriqiraunipḷugu.  
\v 33 Taatnagaluaqamiŋ kiułhiñaġniġaat Jesus, “Uqautilguiññiġiptiġiñ.” Jesus-ŋumli kiugai, “Uvaŋaptuuq uqautiyumiñaitmiñiġipsi nakikŋa aŋalatchił̣inikłuŋa tamatkuniŋa savaaqaqtilaamnik.”   
\c 12  
\s1 Atrikusaun Nautchirriqiritigun  
\p
\v 1 Tavrali Jesus uqautriñiqsuq Pharisee-ŋuruanik atrikusautmik. “Unaguuq iñuk nautchiiviqaġniqsuq. Nautchirriġviḷiuġniqsuq, sapukutchiqł̣ugu avataagun, nivakhuni misuġuliuġviksramik, nappaipḷuni nasiqsruġviŋmik, tarraasiiñ atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun, Taatnaanikami aullaġniqsuq uŋasiksaumun nunamun.  
\v 2 Katitchiñaqsipman nautchiiviqaqtuaq tuyuqaġniqsuq savaktaaġrukniamik atugaksraqtuanun piññaktaaksrautni aitquplugu iliŋitñiñ.  
\v 3 Tamatkua taamna tigukamitruŋ anauliġniġaat, aullaqtitluguasiiñ saagaiḷaaqługu.  
\v 4 Una tuyuqatqiŋñiqsuq atlamik savaktimik. Aasiasii tamatkua atniaqługu niaquagun, aullaqtinniġaat uqapiḷuutiplugu.  
\v 5 Tuyuqatqiḷgiŋñiqsuq atlamik. Maatna tamatkua tuqunniġaat. Tarra iñugiaktuat atlat tuyuġikkaŋi iñuum naŋititqatapiaqtaġniġaich, iḷaŋich anauraġaqługich, atlat tuqquttaqługich.  
\v 6 Uvvaguuq taamna nautchiiviqaqtuaq atautchimik iġñiqaġniqsuq piqpagikkaġmiñik. Aqulliuplugu tuyuġiniġaa itnaqhuni, ‘Tamatkua taluġigisivalukkaat iġñiġikkaġa.’  
\v 7 Aglaan taapkua nautchiiriqirit iŋmiknun uqaġniqsut, ‘Taamnauvva paitchaktaaksralguruq. Ki, tuqullakput, aasii paitchaktaaksrautaa piyumagikput.’  
\v 8 Atugaksraqtuat tigguqłuŋniġaat iġñiŋa, aasiiñ tuqqutlugu iginniġaat taavrumakŋa siḷataanun nautchiivium.  
\v 9 Qanuġniaqpa iñua nautchiivium? Utiġisiruq tuqqutchaġlugich taapkua nautchiiriqirit. Qaitkisigaa nautchiivik atlanun atugaksraqtuanun.  
\v 10 Agliqisimasruknaġiksi Agaayyutim uqałha:  
\q1 ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat,  
\q2 taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.   
\q1
\v 11 Taamna atanġum savaaġigaa  
\q2 suli quviqnaqtuaŋunasugigikput.’” \rq Psalm 118:22, 23\rq*   
\m
\v 12 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtit iḷisimaniġaat uqaaqtuutigiplugu atrikusautmik akikŋałiqtiŋ. Taatnaqługu tigusuliqpiavsaaġaluaġniġaat Jesus maatna aglaan taluqsraġniqsut iñuŋnik. Aasiiñ qanuusiksraiqamiŋ uniññiġaat.   
\s1 Akiḷiaksrapiatigun Tax-sinik  
\p
\v 13 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtit tuyuġiniġaich iḷaŋich Pharisee-ŋuruat suli Herod-kuaqtuat pitchaquplugu Jesus apiqsruqtuutinik.  
\v 14 Tikiumakamiŋ nipliutiniġaat, “Iḷisautrii, iḷisimarugut nalaunŋaruaŋutilaaqnik sugisuŋaqnagu qanuq iñuich isummatiqaqtilaaŋat. Sugiŋitmigiñ iñuum suurautilaaŋa, aglaan iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋanik. Maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun Rome-mi?  
\v 15 Akiḷiiruksrauvisa tax-sinik naaga akiḷiiñiaŋitpisa?” Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġaa ukpiŋŋuaġutaat nipliutiplugich, “Suvaata uuktuaqpisitŋa? Kiata aatchuqsitŋa qiñillaaksramnik maniŋmik!”  
\v 16 Tamatkua aatchuqmatni maniuramik apiqsruġniġai, “Kisumik atriqaġniqpa?” Kiuniġaat, “Caesar-mik.”  
\v 17 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Utiqtitchumagiksi pigikkaŋa Caesar-m sua-samna ilaanun, suli Agaayyutmun sua-samna pigikkaŋa Agaayyutim.” Tamatkuatarra quviġusuutiginiġaat nipliutipmatiŋ taavrumiŋa.   
\s1 Apiqsruun Aŋipkakkaułikun Tuqułiġmiñ  
\p
\v 18 Tavra iḷaŋich Sadducee-ŋuruat Jesus-muŋniqsut, taapkua nipliġuuruat tuquruat aŋitqitḷaiññipḷugich. Iliŋisa apiqsruġniġaat,  
\v 19 “Iḷisautrii, Moses-ŋum uqautigaatigut maliġutaksrakun itnaqhuni, Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik.  
\v 20 Uvva uqaaqtauŋurut itna, Iḷaatniguuq tallimat malġuich aniaqatigiich. Aŋayukłium nuliaġiliutiniġaa una aġnaq, tuqupluniasiiñ qitunġigaluaqani,  
\v 21 suli tuglian nuliaġiliutilgiññiġaa taamna aġnaq aasiiñ tuqulgitḷuni qitunġigaluaqani, taatnatunsuli piŋayuak.  
\v 22 Tarra taatnatunsuli tallimat malġuich nuliaġiniġaat qitunġigaluaqatiŋ. Aqulliupluni aġnaq tuqupmiñiqsuqtuuq.  
\v 23 Taivrumani aŋitqił̣iġmi makitqikkumiŋ nalliata nuliaġigisivauŋ? Atakkii iluqatiŋ tallimat malġuich nuliaġiniġaat.”   
\p
\v 24 Jesus-ŋum kiugai, “Naluniqpisiuŋ nalaunġił̣iqsi? Naluniġiksi Agaayyutim uqałha aglausimaruaq ilaanlu saŋŋia.  
\v 25 Tuquŋaruat aŋitqikkumiŋ atrigigisigaich isaġulgich atakkii iḷaqatniktułiq itchumiñaitchuq pakmani.  
\v 26 Agliqisimasuknaġiksi makpiġaaŋiñi Moses-ŋum aŋitqił̣ikun tuqułiġmiñ—Agaayyutim nipaa tusaġnaqtuq ikualaruamiñ uqpigauramiñ itnaqhuni, ‘Uvaŋa Agaayyutaa Abraham-ŋum Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu’.  
\v 27 Kaŋiqsimaiññiqsusri. Agaayyutigiŋitkaat tuquŋaruat aglaan agaayyutigiplugu iñuuruat. Taatnamik kinnirusi ilipsitñun.”   
\s1 Kamanaġniqsraŋat Tillisit  
\p
\v 28 Iḷaŋata aglaliqirit tusaaniġaa Jesus-ŋum uqautigikkaŋa Sadducee-ŋuruatnun. Iḷitchuġiplugu Jesus-ŋum kiggutillautaqałha apiqsruġniġaa, “Nalliat tillisit tupigitluktaksrauva iluqaŋitñiñ?”  
\v 29 Jesus-ŋum kiugaa, “Una tilliñ piitchuiḷḷapiaqtuq, ‘Naalaġnisitŋa, Israel-aaġmiuŋuruasii, Saŋŋiruaq Agaayyutvut kisimisauluk Atanġuruq.  
\v 30 Piqpagiraksraġigiñ Ataniq Agaayyutin iluqaaniñ uummatipniñ suli iluqaaniñ iñuutchipñiñ suli iluqaaniñ isummatipniñ suli iluqaaniñ sayagikkapniñ.’ Sivulliuruksraq tilliñ tavrataamna.  
\v 31 Tuglia taatnatun, ‘Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.’ Atlamik piitchuq tillitmik kamanatluktuamik taapkuŋnakŋa.”  
\v 32 Taavruma aglaliqirim kiuniġaa, “Iḷisautrii, uqaqtutin iḷumutuuruamik. Agaayyutaipiaqtuqtavra atlamik.  
\v 33 Iñuum piqpagiraksraġigaa Agaayyun iluqaaniñ uummatmiñiñ suli iluqaaniñ kaŋiqsimałiġmiñiñ, suli iluqaaniñ sayagikkaġminiñ, suli piqpagilugu iñuuniaqatni iŋmisun iḷiḷugu. Iłuatluktuq tupiksriruni taapkuŋniŋa tillisiŋñik tikiutrił̣iġmiñ niġrutinik suli atlanik tuniḷḷautiksranik Agaayyutmun.”  
\v 34 Taavruma kiupmani isumaturuatun, Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiġiłhiñaaġuġniġiñ Agaayyutmun aŋalatchiił̣iksran.” Tavrakŋa Jesus apiqsruqausiksraiġñiġaat.   
\s1 Apiqsruun Anniqsuqtikun Akiqsruutauruakun  
\p
\v 35 Jesus iḷisautriḷḷaġmi agaayyuvikpaŋmi apiqsruġniqsuq, “Suvaata aglaliqirit nipliġaġivat Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, kiŋuviaġinipḷugu David-mun?  
\v 36 David, aŋalatlugu Ipqitchuam Irrutchim, itnaġniqsuq,  
\q1 ‘Atanġum uqaqtuq Atanimnun:  
\q2 Aquvittin kamagitchiiviksrapnun  
\q1 uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ \rq Psalm 110:1\rq*   
\m
\v 37 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Atanġuruamik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġitlaniqpauŋ?” Iñugaaġruich naalaġnisuurut Jesus-mik.   
\s1 Jesus-ŋum Kiliktuutigigai Aglaliqirit  
\p
\v 38 Iḷisautrił̣iġmiñi nipliutigai, “Qaunagiyumagisi aglaliqirit pisuktuatlaturuat akuqturuanik atnuġaaqhutiŋ suli iñuŋnun paġlatqusuuplutiŋ tauqsiġñiaġviŋñi.  
\v 39 Katraġviŋitñi suli iñuich niġiqpakmata aquppitḷaturut nakuutluktuani aquppiutaŋitñi.  
\v 40 Ivayaqtuqmigaich uiḷgaġnaat tupiġikkaŋich, aasiiñ agaayuuraalgupmiut sivisuplugu agaayuŋŋuałikun. Tamatkua tamarra anasiñŋuusiaqaġisirut pitḷuglugu atlaniñ iñuŋniñ.”   
\s1 Uiḷgaġnaam Iḷiraŋa  
\p
\v 41 Jesus aquvinniqsuq igḷuanun iḷirrivium aasiiñ tautuktuagaqsipḷugich iñuich iḷiriruat iḷirriviŋmun. Iñugiaktuat umialguruat iḷiriqpaŋniqsut.  
\v 42 Piqaqmiñiqsuq naalgiiktuamik uiḷgaġnaamik iḷiriruamik malġuŋnik susauraaŋnik maniayauraaŋnik.  
\v 43 Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini nipliutiplugich, “Nipliutigipsi, taamna naalgiiktuaq uiḷgaġnaaq iḷiritḷuktuq tamatkunakŋa atlaniñ iḷiriruaniñ.  
\v 44 Iluqatiŋ atlat piksraqaqhutiŋ iḷirirut sippakuuqtuaqhutiŋ, aglaan aġnaq piksraiñŋaġmi iḷiriruq tamatkiqł̣ugu iluqaan pigikkani iñuuniutiksraiġḷuqhuniunniiñ.”   
\c 13  
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Piyaqquġniałhanik Agaayyuvikpaum  
\p
\v 1 Jesus aullaaqsipman agaayyuvikpaŋmiñ, maliġuaqtaan iḷaŋata nipliutiniġaa, “Iḷisautrii qiñiġuŋ. Qanutun piññaqnaqtigivat makua uyaġaich marrumani agaayyuvikpaŋmi!”  
\v 2 Jesus-ŋum kiugaa, “Quviġusuutigivigich makua kamanaqtuat tupqich qiñikkatin? Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuq uyaġaŋmik qalliani atlam ulġutauniaŋitchuamik.”   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Iłuiḷḷiuġutniglu Piyuaqsiułiksramiglu  
\p
\v 3 Aquppiuqtuaqhutiŋ Jesus-lu iġġiñi atiqaqtuaq Olives-mik akiani agaayyuvikpaum, Peter-mlu, James-ŋumlu, John-ŋumlu, suli Andrew-m apiqsruġniġaat kisiŋŋuutiplugu,  
\v 4 “Uqautitigut, qakugun tamanna atuumaniaqpa? Suli sukun iḷitchuqqutigun iḷitchuġigisivisa iluqaġmiŋ tamatkua atuumaaqsikpata?”  
\v 5 Jesus-ŋum uqaaqsiñiġai, “Qaunagiyumausi; kisumun iñuŋmun kinnipkaġniaqasi!  
\v 6 Iñugiaktuat tikiumagisirut atuġlugu atiġa nipliġutiŋ, ‘Uvaŋa Christ-ŋuruŋa’. Kinnitñikkisirut iñugiaktuanik.  
\v 7 Iłuiḷḷiuġniaqasi tusaqsraqaġupsi aŋuyaŋmik maani naagaqaa uŋasiktuani. Aglaan isukłitchumiñairgaqtuqsuli.  
\v 8 Nunaaqqich akikŋaqtuliġisigaich atlat nunaaqqich, suli atanġuviich akikŋaqtuliġisigaich atanġuviich atlat, nuna iḷiqsraġisiruq atlakaaġiiñi nunani. Itkisipmiuq niġisuŋnaq suli iłuiḷḷiułiq. Tamarra tamatkua aullaġniisaaġigisigai nagliksaałhum.   
\p
\v 9 “Aglaan qaunakkiaġikkumausi ilipsitñik. Qaitqataġisigaasi uqaqsittaaqtitchirinun, suli ipiġaqtuġisiyaasi katraġviŋñi. Tikiutigisigaasi kavanauruanun umialguruanunlu pisigiluŋa. Tavra piviksraqaġisiñiqsusi iḷisimaraulusi.  
\v 10 Tamatkua atuumagaluaqtitnagich quliaqtuaġigisigaat tusaayugaaġiksuaq iñuŋnun nanipayaaq.  
\v 11 Qakugun tigukpasi aullautilusi uqaqsittaaġviŋmun isumaalusuŋaqasi sivuani piviksram sumik uqaksrapsitñik. Taivrumani Ipqitchuam Irrutchim iḷisautigisigaasi nipliutiksrapsitñik. Tavra nipliutigiyumagiksi. Taamna Irrusia Agaayyutim uqaġisiruq ilipsigun; nipliayumiñaitchusi.  
\v 12 Aniaqatiuŋuruat qaitqataliġisigaich aniaqatiutiŋ tuqqutaksraulugich, suli aapagikkatiŋ iġñiġuruat. Iḷiḷgaat akikŋaqtuliġisigaich aŋayuqaatiŋ unniiñ tuqqutaksraulugich tamatkua.  
\v 13 Iñuich nanipayaaq uumigigisigaasi pigiluŋa. Aglaan Agaayyutim anniqsuġisigaa sivutmuulguruaq isuanunaglaan.   
\s1 Tatamnapiaġataqtuaksraq  
\p
\v 14 “Iñuk agliqiruaq ukuniŋa kaŋiqsiḷi! Tautukkisigiksi naġġunallapiaġataqtuaq qikaġuni tavrani qikaġviksraġvigiŋisaġmiñi. Taipkunani uvlut tamatkua Judea-mi ittuat qimakkumaut iġġiñun.  
\v 15 Iñuk inniġumi tupqum qaaŋani isiġniaqani saagaksraqsiuġiaġuni tupqum iḷuaniñ.  
\v 16 Suli taamna qakma nautchiiviŋmi utiġniaqani saagaġniaġuni atnuġaamiñik.  
\v 17 Qanutun tatamnaqtigigisivat tamatkunani siŋaiyauruani suli miluktitchiruani taipkunani uvluni.  
\v 18 Agaayuyumuusi qimagviksraqsi inġitqulugu ukiumi.  
\v 19 Taipkunani uvluni iñuich nagliksaatlullapiaġniaqtut qaŋapaŋniñaglaan Agaayyutim nuna iñiġataqmagu. Aasiiñ taatnatun nagliksaaqtigitqikkumiñaitchut aquagun taavruma.  
\v 20 Aasiiñ Atanġum iḷaŋŋaqtaaŋisuaqpagich taipkua uvlut kiña iñuk anniqsukkauyumiñaitchuq, aglaan pisigilugich piksraqtaaġikkaŋi iḷaŋŋaqtaaġisigai taipkua uvlut.  
\v 21 Taimanigun kia iñuum uqautikpasi, ‘Ataŋii, uvva Christ-ŋuruaq Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa’ naagaqaa uqautikpasi ‘Ataŋii, ilaa taimña’, ukpiġiniaqnagich.  
\v 22 Anniqsuqtiŋŋuat suli sivuniksriqiriŋŋuat iḷigisirut savaaniglu quviqnaqtuaniglu. Taavrumuuna kinniñiaġniġaich Agaayyutim piksraqtaaŋi pisaġiyumiñaġumisigik.  
\v 23 Taatnamik qaunatqiaġikkumausi! Kilikkipsi sivuani tamatkuniŋa iluqaŋitñik piŋaiñŋaisa.   
\s1 Aggił̣ha Iġñiŋan Iñuum  
\p
\v 24 “Taipkunani uvluni, pianikpan taamna iłuiḷḷiuġutiqpak,  
\q1 siqiñiq taaqsigisiruq,  
\q2 suli tatqiq qaumaġinġiġuni.   
\q1
\v 25 Uvluġiat katakkisirut qiḷaŋmiñ,  
\q2 suli qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ. \rq Isaiah 13:10; 34:4\rq*   
\m
\v 26 Taivrumani uvlumi iñuich tautukkisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun piqaġuni kamanaqtuamik saŋŋimik kamanautituummaġmi.  
\v 27 Taamna tuyuqaġisiruq isaġuliŋnik katitchityaqtuanik atautchimun Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋiñik nakikŋapayaaq.   
\s1 Iḷisaaksraŋa Asirritḷaitchuam Napaaqtum  
\p
\v 28 “Iḷisaaqaġitchi asiaviqutiniñ, itnaqhuni, nauriuraq nauŋuraaqsivaalukman qiñiġnaqsiuraaqsipmata akutuqpaliksrai iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha.  
\v 29 Taatnatuntuuq, tautukkupsigik tamatkua atuumaruat iḷisimagisigiksi isuksram tikiumaaqsił̣ha.  
\v 30 Iḷumun nipliutigipsi, ukua iñuich tuquyumiñaitchut atuumagaluaqtitnagu iluqaan tamanna.  
\v 31 Qiḷaglu nunalu piiġisiruk aglaan uqałitka piiġumiñaitchut.   
\s1 Pivia Aggił̣iksraŋan Iḷisimaraitchuq  
\p
\v 32 “Kia-unniiñ iñuum nalugaa taimanigun Iġñiŋan Aŋutim qakugun aggił̣iksraŋa, uvaŋa unniiñ isaġulgich ittuat pakmani nalugaat, aglaan kisimi Aapaa iḷisimagaa.  
\v 33 Qaunatqiaġiksiḷusi, itqummaaġikkumausi, atakkii nalugiksi sumi atuumałiksraŋa.  
\v 34 Atriqaqtuq umialiŋmik aullaqtuamik uŋasiksuamun nunamun unitchipḷuni tupiġmiñik. Saŋŋiksriññiġaa pirigikkani savaaksraŋanik, tilipḷuguasiiñ talum munaqsraa qaunatqiaġiquplugu.  
\v 35 Taatnamik itqummaaġikkumausi atakkii nalugiksi qakugu aŋaayuqaŋa tupqum aggił̣iksraŋan, unnuami naaga unnuaġruami naaga uvlaatchaurami unniiñ uvlaami.  
\v 36 Aggiġumi tavrakŋatchiaq paqinġitchumagaasi siñigusi.  
\v 37 Nipliutigikkaġa iluqapsitñun sivuani uqautigigiga iñupayaanun, Itqummaaġikkumausi!”   
\c 14  
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus  
\p
\v 1 Atuumagaluaqtitnagik malġuk uvluk Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋatalu atilik Apqusaakkaułiġmik suli niġił̣hata puvlaksiġniġiḷaamik qaqqumik, qaukłiŋisa agaayuliqsit suli aglaliqirit pakaaġiniġaat qanuġimña tigusukługu Jesus iriġaqtuġutiŋ tuqulluguasiiñ.  
\v 2 Aglaan iliŋich nipliġñiqsut, “Niġiqpagvikaam uvluani taatnaġnianġitchikput. Iñuich aupatchakpiaqtut.”   
\s1 Jesus Tipraġiksakkauruq Bethany-mi  
\p
\v 3 Jesus-uvva inniqsuq Bethany-mi, tupqani Simon-ŋum atniġñautiqaqtuam auyugaqtuamik. Aasii niġipkaqługu aġnam tikiññiġaa saagaqhuni akisullapiaqtuamik uqsruġutmik atiqaqtuamik Nard-mik. Taavruma aŋmaġniġaa nakasruŋŋuaŋa kuvikługu uqsruġun Jesus-ŋum niaquanun.  
\v 4 Iḷaŋisa iñuich iłuagiŋiḷgiññiġaat aasiiñ avatmun nipliqhutiŋ, “Suvaata una piiḷaamun uqsruġun atuqpa?  
\v 5 Tuniñayaqtuq qaaŋiġḷugu piŋasut kavluutit taalanik aasii qaiḷḷugu manik nagliŋnaqtuanun.” Taatnaqhutiŋ uqapiḷuktut akikŋaqługu aġnaq.  
\v 6 Jesus-ŋum nipliutigai, “Sugiŋaiqsiuŋ! Suvaata iłuiḷḷiuqtitpisiuŋ taamna aġnaq? Una savaaqaqtuq nakuuruamik uvaŋnun.  
\v 7 Nagliŋnaqtuat itchaġataqtut. Taimma qanutun savautiłhiñaugisi nakuuruamik piyumiñaġupsi, aglaan nayuutiłhaiñaġumiñaitchuŋa.  
\v 8 Aġnaq savaaqaqtuq piyumiñakkaġmiñik. Tipraġiksaġaa timigikkaġa itqanaiyautiplugu iḷuvikkaułiksraŋanun.  
\v 9 Uqautigipsi, nanipayaaq nunami quliaqtuaġikpatruŋ tusaayugaaġiksuaq iñuich uqautigigisigaat nalupqinaiġḷugu aġnam taavruma taatnałha itqakkutauluniasii ilaanun.”   
\s1 Judas Aŋiqtuq Aatchuutigisukługu Jesus  
\p
\v 10 Judas Iscariot, iḷaŋat qulit malġuich maliġuaqtit, utlautiniqsuq qaukłiŋitñun agaayuliqsit aatchuutigisukługu Jesus iliŋitñun.  
\v 11 Tusaakamitruŋ quviasuliġniqsut, suli akiqsruġniġaat aatchuġukługu maniŋñik. Tavrakŋa Judas utaqqiaqsiñiqsuq aatchuiviksramik Jesus-mik pisuġnaqsiḷugu.   
\s1 Jesus Niġiqatauniqsuq Maliġuaqtimiñi Niġiqpagviani Atiliŋmi Apqusaakkaułiġmik  
\p
\v 12 Sivulliqpiami uvluani niġiqpagvikaam puvlaksiġniġiḷaamik qaqqumik ipnaiyaaq tuqqutauraqtuq itqakkutaupluni Apqusaakkaułiġmun. Jesus-ŋum maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat, “Nanili itqanaiyaquvisigut niġiqpałiksraptiknik atiliŋmik Apqusaakkaułiġmik?”  
\v 13 Jesus-ŋum tuyuġigik malġuk maliġuaqtiŋni nipliutiplugik, “Nunaaqqimukkitchik. Tavrani paaġisigiktik iñuk saagaqtuaq qikumik imiqaġviŋmik. Malikkumagiktik.  
\v 14 Napmun isiqpan nipliutiyumagiktik tupilik, ‘Iḷisautri nipliqsuq, nanili iniqaqpich niġġiviksramnik ipnaimik atiliŋmik Apqusaakkaułiġmik piqasiġḷuŋa maliġuaqtimnik?’  
\v 15 Taavruma urriqsuutigisigaatik nalauraallagviŋmik inituruamik qulliġmi inimi itqanaiḷaamik inuqsraŋaiqł̣ugu. Tavrani itqanaiyautiyumagiptigut.”  
\v 16 Jesus-ŋum maliġuaqtai aullaqtut nunaaqqimukhutiŋ. Paqinniġaat niplił̣ha taatnatupiaq, itqanaiyaqhutiŋ niġiqpagviksramun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik.   
\p
\v 17 Anaqaksraaqman Jesus tikiññiqsuq piqatigiplugich qulit malġuich.  
\v 18 Niġipkaqługich Jesus-ŋum nipliutigai, “Iḷapsisamma niġiqatigikkaġma aatchuutigigisigaaŋa.”  
\v 19 Taapkua aliasuliġñiqsut nipliutiplugich atausiuttaaqhutiŋ, “Uvaŋa piviŋa?” atlatsuli, “Naaga uvaŋa?”  
\v 20 Jesus-ŋum kiuniġai, “Iḷapsisamma qulit malġuuplusi ittuasi misuksiqatigikkaġma puggutamiñ.  
\v 21 Iñuk agaayyutitŋaqtauruaq nalunaiqsaq tuquruksrauruq tuvraġlugu aglausimaruaq ilaagun. Nakłiuŋ iñuk tamna aatchuiruaq Iñuŋmik agaayyutitŋaqtauruamik! Iłuatlukkayaqtuq taimani aniŋitchumi.”   
\s1 Atanġum Nullautchiġvia  
\p
\v 22 Tamatkua niġiḷġataqtitlugich Jesus-ŋum tigummipḷugu qaqquq quyyatipluguasiiñ avguqługu qaiññiġaa maliġuaqtimiñun nipliqhuni, “Tigulugu niġġisiuŋ, taamna timiga.”  
\v 23 Jesus-ŋum tigukamiuŋ qallun quyalgitḷugu Agaayyun, qaiññiġaa tamatkunuŋa imiqsiḷḷaavigipluguasiiñ.  
\v 24 Nipliutigai, “Una auga maqiruaq iñugiaktuanun. Taavrumuuna Agaayyutim taluġniqusiġaa akiqsruutni.  
\v 25 Nipliutigipsi, imitqikkumiñaitchuŋa asiam misuġuanik taivrumuŋaaglaan imiġviksramnun nutaakun aŋaayuqautaani Agaayyutim.”  
\v 26 Tavra atuanikamiŋ atuutmik aullaġniqsut iġġimun atiliŋmun Olives-mik.   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Peter-m Piiḷaaġniałhanik  
\p
\v 27 Jesus-ŋum nipliutigai, “Marrumani unnuami iluqasi nikatchakkisirusi piqutigiluŋa. Atakkii aglausimaruaq,  
\q1 ‘Tuqqutchiruŋa munaqsrimik,  
\q2 taatnamik ipnaich siamitkisirut.’ \rq Zechariah 13:7\rq*   
\m
\v 28 Aglaan kiñuagun aŋitqianikkuma aullaġisiruŋa sivupsitñi Galilee-mun.”  
\v 29 Peter-m nipliutigaa, “Iluqatiŋ unitkaluaqpatinunniiñ, nikatchakkumiñaitchuŋa.”  
\v 30 Jesus-ŋum itnaġniġaa, “Uqautilakpiñ, marrumani unnuami aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu malġuŋniaglaan piiḷaaġutigigisigikma piñasuniaglaan.”  
\v 31 Aglaan Peter nipliqsuq qapiŋaiqhuni, “Tuquluŋaunniiñ nayuġniaġikpiñ. Piiḷaaġiyumiñaipiaġikpiñ sumiunniiñ.” Taatnatuntuuq nipliqmiñiqsut iluqatiŋ.   
\s1 Jesus Agaayuruq Gethsemane-mi  
\p
\v 32 Jesus-lu maliġuaqtiniḷu tikitñamiŋ nunagiksaaŋanun atiliŋmun Gethsemane-mik nipliutigai, “Aquppiuraallagitchi uvani agaayutyaqtilluŋa.”  
\v 33 Piqatiginiġai Peter-lu, James-lu, suli John. Uqumaiḷḷiullapiaġniqsuq nagliŋnaqsipḷuniunniiñ irrutchiġmigun  
\v 34 nipliqhuniasiiñ, “Arrii, uqumaiḷḷiullapiaġniqsuŋa. Alianam pisaġiłhiñaaġuqtaġaaŋa. Tavraniittuallagitchi qaunaksruqasiḷḷagluŋa.”  
\v 35 Taavuŋaqtaallakhuni sitquġniqsuq nunamun agaayupluniasiiñ nagliksaaġuŋitḷuni piñaġumiñaqpan.  
\v 36 Itnaġniqsuq, “Abba, Aapaaŋ, suapayaaq aŋalatkiñ piiqugaluaġiga nagliksaaġutiqpak uvamniñ. Aglaan pisułhiñ atuumayumuuq, pisułiġiŋiḷaapkun.”  
\v 37 Jesus-ŋum utiqami paqitlugich siñiktuat nipliutiniġaa Simon Peter, “Simaan, siñikpich? Munaġiuraallakkumiñaiññiqpichunniiñ akkuvauraq?”  
\v 38 Tavra nipliutilgiññiġai, “Siñiŋniasuŋaqasi agaayulusiḷu, ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuakkaugupsi. Iñuk iḷumutun piyummatiqaġaluaqhuni irrutchiġmigun, aglaan timimigun sayaitchaqtuq.”  
\v 39 Jesus aullatqiŋñiqsuq agaayutyaqhuni sivuanisun.  
\v 40 Utiqami paqilgiññiġai siñiktuat, irratiŋ uisalguiḷḷiḷḷakługichunniiñ. Taatnamik kiuqausiksraiññiġaat.  
\v 41 Utiqami piñayuakni nipliutiniġai, “Kiikaa, siñigitchi qanutun minġuiqsiġusiḷu. Aglaan siñikpaaniktusi. Uvva aatchuutaułiksraŋa iñuum Iġñiŋan tikitchuq aŋalataġiyumiñaqsipḷugu killuliqirinun.  
\v 42 Makillusi, utlaglavut, ataŋii tunirigikkaġa imma tikitchuq.”   
\s1 Jesus Tiguniġaat  
\p
\v 43 Jesus uqaqtitlugu Judas, iḷaŋat qulit malġuich maliġuaqtaiñ tikiññiqsuq. Aggiqasiqhuni iñugiaktuanik iñuŋnik, saviqaqhutiŋ suli anautchiraqhutiŋ. Qaukłiŋich agaayuliqsit, aglaliqiritlu suli sivulliuqtiġruat tuyuġiniġaich.  
\v 44 Taavruma tuniritñiktuam ilaanik qaiññiġaa itnaqhuni iḷitchuġipchautigigisiñipḷugu, “Taamna kunikkaġa, tavra ilaaŋugisiruq. Tiguyumagiksi aullautiluguasiiñ qaunagilugu.”  
\v 45 Judas-ŋum tikirgauraqamiuŋ Jesus nipliutiniġaa, “Iḷisautrii,” kunikł̣ugu.  
\v 46 Aasiiñ tamatkua tigguqłuŋniġaat.  
\v 47 Iḷaŋata maliġuaqtaiñ qichaqtuam amuliqamiuŋ savikpani anauniġaa savaktaat qaukłiata agaayuliqsit, siutaiqsiqługu.  
\v 48 Jesus-ŋum nipliutigai, “Suvaata tigutyaqpisitŋa savikpaliraaqhusi anautaniglu? Savvaqłuktaunasugivisitŋa?  
\v 49 Uvlutauġaġipman agaayyuvikpaŋmi iḷisautiplusi naagauvva tigullaitchipsitŋa, aglaan aglaksimaaqtuaq taatna Agaayyutim uqałhani ittuksraupluni.”  
\v 50 Tarrali maliġuaqtai iluqatiŋ suksraaqługu qimaŋniqsut.   
\p
\v 51 Nukatpiaq, maliġuaqtaiñ iḷaŋat, atnuġaaqaġniqsuq qalipquałhiñamik. Tiguliqsaqmanituuq  
\v 52 qalipquani unitḷugu qimaŋniqsuq atnuġaunnani.   
\s1 Jesus Uqaqsittaaġviŋmi  
\p
\v 53 Taapkua tigusiruat pituigun tasiuġniġaat Jesus qaukłiatnun agaayuliqsit, katimaruanun iluqatiŋ qaukłiŋich agaayuliqsit sivulliuqtiġruat aglaliqiritlu.  
\v 54 Peter malikmiñiqsuq uŋasiuraaqhuni siḷataanunaglaa igluqpaŋan agaayuliqsit qaukłiata. Aquppiqatauniksuq qaunaksrini naniaqtuaqhuni ikniġmi.  
\v 55 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli iluqatiŋ uqaqsittaaqtitchirit pakaaqaġniqsut agvisiksraŋanik akikŋaġlugu Jesus tuqqutchukługu, aglaan paqitchitḷaiññiqsut.  
\v 56 Iñugiaktuat iḷisimaraugaluaqtut akikŋaqługu, aglaan iḷisimaruaruat atiŋitqataqtut.  
\v 57 Tavra iḷisimarit iḷaŋich makinniqsut akikŋaqługu nipliqhutiŋ,  
\v 58 “Tusaagikput nipliqman, ‘Piyaqquġisigiga agaayyuvikpak iñiqtauruaq argaŋnik, aglaan piŋayuakkun uvlut nappaiñiaqtuŋa atlamik iñiqtauŋitchuamik argaŋnik.’”  
\v 59 Iḷisimaritunniiñ taapkua piqasiutilguiññiqsut taavrumuuna.  
\v 60 Qaukłiat agaayuliqsit makinniqsuq sivuġaatni. Tarra apiqsruġniġaa Jesus, “Kiggutiksraitpiuŋ una iḷisimarit uqaġikkaŋat akikŋaqhutin?”  
\v 61 Aglaan Jesus nipaisaaqtuq uqaŋitḷuni sumik.  
\p Apiqsrutqiḷgiññiġaa qaukłiata agaayuliqsit nipliqhuni, “Christ-ŋuvich, Iġñiŋa Nanġakkauruam Agaayyutim?”  
\v 62 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tarra, Ilaaŋuruŋa. Tautukkisigiksi Iñuum Iġñiŋa aquppikpan taliqpiani Saŋŋipayaalgum qiñiġisipḷugu atqaqpan nuviyakun qiḷaŋmiñ.”  
\v 63 Qaukłiata agaayuliqsit aliktuġniġai atnuġaani nipliqhuni, “Inuqsraŋaiqsugut iḷisimarauruksramik!  
\v 64 Tusaagiksi uqaġniqłuutaa! Qanuq sivunniġñiqpisi?” Iluqatiŋ katimaruat tuqqutaksraġuġnigaat.  
\v 65 Iḷaŋisa tivvuaqtuqługu, irrak matuqqaaqługik anaumikkaat apiqsruqługu, “Ki, nalautchaġiñ kimun anaumiktilaaqnik.” Taatnaanikmata qaunaksrit tiguplugu pattaŋniġaat.   
\s1 Peter-m Jesus Piiḷaaġigaa  
\p
\v 66 Peter ititlugu siḷataani uqaqsittaaġvium tikiññiġaa aġnam savaktaan qaukłiata agaayuliqsit.  
\v 67 Uuma tautukamiuŋ naniaqtuaqtuaq iŋmiñik iḷisaqłiġniġaa nipliutiplugu, “Ilvittuuq piqatigipmikkaŋatin Jesus Nazareth-mium!”  
\v 68 Peter piiḷaaqtiqtuq, “Naluruŋa. Kaŋiqsimaŋitchiga qanutchimik uqaqtilaan.” Nuktaaqtitlugu aqargiqpak qalġuġniqsuq.   
\p
\v 69 Suli aġnam taututqiḷgitñamiuŋ nipliutiniġai tamatkua qichaqtuat, “Uvvauna iḷagipmikkaŋat.”  
\v 70 Peter piiḷaatqiḷgiññiqsuq. Kiŋuagunsuli qichaqtuat tavrani nipliutiniġaat Peter, “Iḷumun iḷagigaatin Galilee-ġmiuŋuplutin.”  
\v 71 Aglaan suviagaqsiñiqsuq itnaqhuni, “Agaayyutim anasiñŋuqsaġliŋa uqaŋitkuma iḷumutuuruamik. Nalugiga kisuutilaaŋa taavruma aŋutim.”  
\v 72 Tugliḷiqł̣ugu aqargiqpak qalġuġniqsuq. Peter-m itqaġniġai uqałiġikkaŋi Jesus-ŋum, “Aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu malġuŋniaglaan piiḷaaġutigigisigikma piŋasuniaglaan.” Itqaqamiuŋ taamna qiagaqsiñiqsuq.\fig |src="BK00062B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles revised by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Mr 14.72" \fig*   
\c 15  
\s1 Pilate-muutiniġaat Jesus  
\p
\v 1 Tavra uvlaatchaurami qaukłiŋich agaayuliqsit piqatigiplugich sivulliuqtiġruat suli aglaliqirit suli iluqaġmiŋ uqaqsittaaqtitchirit katimaniqsut sivunniuqhutiŋ. Tamatkua Jesus qiḷiqtinniġaat. Qiḷġutilik tasikuaqługu Pilate-muutiniġaat kavanauruamun.   
\p
\v 2 Pilate-ŋum apiqsruġaa, “Uvva Jew-ŋuruat umialigivatin?” Jesus-ŋum kiugaa, “Tavra ilvich taatnaqtutin.”  
\v 3 Qaukłiŋich agaayuliqsit pasiuġniġaat iñugiaktuatigun sutigun. Aglaan Jesus kiumaksriñġiññiqsuq.  
\v 4 Pilate-ŋum apiqsrulgitkaa, “Kiggutiksraiññiqpich? Qanutunaglaan iñugiaktautigiruanik pasiuqpatin!”  
\v 5 Jesus nipliñġitchuq. Taatnamik Pilate quviġusuŋniqsuq.   
\s1 Jesus Tuquruksraġuġaat  
\p
\v 6 Ukiupayaaqman Jew-ŋuruat niġiqpagvikaatni atiliŋmi Apqusaakkaułiġmik Pilate annaktitchiraġniqsuq atautchimik isiqtamik kisupayaamik pisukamiŋ.  
\v 7 Akunġatni isiqtat iñuk inniqsuq atilik Barabbas-mik iñuaqatauruaq taapkua aŋuyakmata akikŋaqługu Roman kavamaŋatnik.  
\v 8 Iñugayaat Pilate-mukamitruŋ qasriḷiaqsiñiġaat pituiquplugu isiqtaq piraġiłiġmisun sivuani.  
\v 9 Pilate-ŋum kiugai, “Pituiġitquvisitŋa Umialgatnik Jew-ŋuruat?”  
\v 10 Iḷitchuġiniġaa qaukłiŋisa agaayuliqsit qaitchił̣hat Jesus-mik siqñataqałiġmiktigun.  
\v 11 Aglaali qaukłiŋich agaayuliqsit akatchiñiqsut iñuŋnik Pilate-ŋum pituiġitquplugu Barabbas-mik.  
\v 12 Pilate kiugai, “Qanuġisiñiqpigu una taiguutiqaqtuaq Umialgatnik Jew-ŋuruat?”  
\v 13 Iluqatiŋ iñuich nipliaqpaŋniqsut, “Kikiaktuutili!”  
\v 14 Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Suvaata? Savamaqłuqaqpa?” Aglaan iñuich nipliaqpaurallapiaġniqsut, “Kikiaktuutisiuŋ!”  
\v 15 Pilate-ŋum quyalisukługich iñuich pituiġñiġaa Barabbas iliŋitñun. Qaitkamiuŋ Jesus aŋuyyiuqtimiñun tiliñiġai, “Ki, ipiġaqtuqsiuŋ! Kikiaktuutinaqsiruq.”   
\s1 Aŋuyyiuqtit Mitautigigaat Jesus  
\p
\v 16 Aŋuyyiuqtit itqutiniġaat Pilate-ŋum tupiqpaŋanun, aasiiñ katitquniġaich atlat aŋuyyiuqtit,  
\v 17 atnuġaaqługu akisuruanik kaviqsaamik suli niaquusipḷugu kakitḷaġnanik aasiiñ iḷipḷugich niaquanun.  
\v 18 Kamagiŋŋuaġniġaat sivuġaani nipliqhutiŋ, “Uvvaguuq Umialgat Jew-ŋuruat!”  
\v 19 Anaullaġniġaat niaquagun anautamik suli tivvuaqtuqługu sitquġvigiplugu sivuġaani Jesus.  
\v 20 Mitautigianikamitruŋ mattaqtinniġaat kaviqsaaq siḷatiġuaq atipkaqługuasiiñ ilaan atnuġaaŋiñik. Tavra aullautiniġaat kikiaktuutiviksraŋanun.   
\s1 Jesus Kikiaktuutigaat Sanniġutamun  
\p
\v 21 Uvvaguuq iglaullaġmiŋ aŋuyyiuqtit paaġniġaat iñuk atiqaqtuaq Simon-mik utiqtuaq nunaaqqimun. Nunuriñiġaat iqsruquplugu Jesus-ŋum kikiaktuutriviksraŋa. Taamna Simon Cyrene-naġmiu aapaŋak Alexander-mlu Rufus-ŋumlu.  
\v 22 Tikiutiniġaat nunaŋanun taiyuutiliŋmik Golgotha-mik mumiutiqaqhuni “Niaqum Saunġa.”  
\v 23 Imiksritkaluaġniġaat asiam misuġuanik avuplugu suŋaġnitchuamik. Aglaan Jesus imiŋiññiġaa.  
\v 24 Tamatkua aŋuyyiuqtit kikiaktuutigaat. Tavra aviktuġniġaich atnuġaaŋi aasiiñ saaptautigiplugich qanutchimik iñuk piksraquplugu.  
\v 25 Nine-akłaaqman uvlaami kikiaktuutiniġaat.  
\v 26 Aglaich pasikkusiaŋi iḷiñiġaich niaquan qulaanun itna aglakługich, “Umialgat Jew-ŋuruat.”  
\v 27 Ilaani kikiaktuutriqatauniqsuk malġuk tigliŋniaqtik, iḷaqataa taliqpian tuŋaani suli iḷaqataa saumiani.  
\v 28 [Sivuniksriqirim tarra Agaayyutim uqałha immiumaruq, “Irrutiniġaat savamaqłuktuatun.”]   
\p
\v 29 Iñuich apqusaaqtuat niaqulaniqsut nipliaplutiŋ pisaaŋŋatinik Jesus-mun, “Aa! Uqaġuuruatin piyaqqułhiñaunipḷugu agaayyuvikpak aasiiñ nappatqigḷugu piŋasuni uvluni,  
\v 30 ki, anniqsuġiñ ilipnik, aasiiñ atqaġiñ sanniġutamiñ.”  
\v 31 Taatnatuntuuq qaukłiŋisa agaayuliqsit piqasiqhutiŋ aglaliqirinik mitautigigaat, “Una anniqsuiraqtuq atlanik, aglaan iŋmiñik anniqsulguitmiñiqsuq.  
\v 32 Ki, Christ, Umialga Israel-ŋum, atqaġutin kikiaktuutrivipniñ! Uvagut tautukkuptigu ukpiġiyumaikput.” Taapkuak kikiaktuutriqatauruak suviaġutiniġaak.   
\s1 Jesus Tuquruq  
\p
\v 33 Uvluq qitiqquqman taaqsiñiqsuq nunapayaami.  
\v 34 Three-akłaaqman Jesus nipitusiñiqsuq, “Eloi, Eloi, lama sabachthani?” mumiutiqaqhuni, “Agaayyutmaaŋ, Agaayyutmaaŋ, suvaata suqutiginġiqpiŋa?”  
\v 35 Iḷaŋich tamatkua qichaqtuat tusaakamiuŋ nipliqsut, “Ataŋii, tuqłuġaġaa Elijah.”  
\v 36 Iḷaŋat iñuich tiguliqamiuŋ allaqtiġun qilamiksruaqhuni misuktiqługu misuqqumun, isautchiqsiqługu ayauppiŋmik qaqłuukkun aktuqługu nipliqhuniasiiñ, “Ki, qiñiġumagikput Elijah aggiġisipmagaan atqautityaġlugu.”  
\v 37 Jesus nipaalaliqhuni tuquniqsuq.  
\v 38 Talukuyaaq agaayyuvikpaŋmi siiksiġniqsuq tatpichakŋa takanuŋa taatna.  
\v 39 Tavra aŋuyyiuqtit qaukłiat qichaqtuaq Jesus-ŋum qaniŋani tuqupman nipliġñiqsuq, “Iḷumutun taamna aŋun iġñiġiniġaa Agaayyutim.”   
\p
\v 40 Itmiñiqsut aġnat tautuktuat uŋavaniñ, iḷagiplugich Salome suli Mary Magdalene suli Mary, aakagikkaŋak taivruma kamanaiññiqsram James-ŋum suli Joses-ŋum.  
\v 41 Tamatkua piqasiqsuġniġaat Jesus Galilee-mi itman savautiplugulu. Atlat iñugiaktuat aġnat maliŋniġaat Jerusalem-mun.   
\s1 Jesus Iḷuviġñiġaat  
\p
\v 42 Unnuksraaġuraaqman Joseph Arimathea-ġmiu tikiññiqsuq. Uvva uvluani sivuani Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviat piuq.  
\v 43 Taatnamik ilaa taluqsraiqhuni utlautiniqsuq Pilate-mun. Iŋiaġiniġaa Jesus-ŋum timaa. Joseph kamagikkaupluni sivulliuqtiġruaŋuniqsuaq niġiugaqaġniqsuq aullaġniił̣iksraŋanik aŋaayuqautaanik Agaayyutim.  
\v 44 Pilate quviġusuŋniqsuq Jesus tuquaniktiġniqman. Tuqłuġniġaa aŋuyyiuqtit qaukłiat apiqsruqługu tuquaniktiqmagaan.  
\v 45 Tarra iḷitchuġianikamiuŋ taavrumakŋa aŋuyyiuqtit qaukłiatniñ Jesus-ŋum tuqqutilaaŋa, qaitkaa timaa Joseph-mun.  
\v 46 Joseph tauqsiġñiqsuq ukił̣haaġiksaamik. Atqautiplugu Jesus-ŋum timaa puuqługu ukił̣haaġiksuamik iḷiñiġaa iḷuviḷiuqtamun uyaġaŋmi. Aksrakługu uyaġaŋmik taluniġaa taamna iḷuviq.  
\v 47 Mary Magdalene suli Mary aakagikkaŋa Joses-ŋum qiñiġniġaak napmun iḷiñiaqmaŋaan.   
\c 16  
\s1 Jesus Aŋitqiksuq Tuqułiġmiñ  
\p
\v 1 Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviat qaaŋianikman, Mary Magdalene suli Mary aakaŋa James-ŋum suli Salome tauqsiġñiqsut tipraġiksaanik uqsruqtiġukługu Jesus.  
\v 2 Uvlaatchaurami sivulliġmi uvluani akunniqsaam tikitchut iḷuviġmun nuiyasriuraqmiuġlu siqiñiq.  
\v 3 Uqaksraqtuniqsut iŋmiknun, “Kiami aksrakkisivauŋ uyaġak paaŋaniñ iḷuvġum?” (Atakkii uyaġak aŋigaluaqtuaq).  
\v 4 Tavrakŋa tautuŋniġaat uyaġak aksraksimaanikługu.   
\p
\v 5 Tavra aġnat isiġniqsut iḷuviġmun. Tautukkaat nukatpiaq aquppiuraaqtuaq taliqpian tuŋaani atnuġaaqaqhuni takiruamik qatiqtaamik. Quviġutchaŋniqsut.  
\v 6 Aasiiñ nukatpiam nipliutigai, “Quviġusuŋaqasi! Pakakkiksi Jesus Nazareth-miu kikiaktuutrauruaq. Agaayyutim aŋitqiksitkaa. Uvani inġitchuq. Qiñiqsiuŋ nallavia.  
\v 7 Aglaan uqautityaqsigik maliġuaqtit Peter-lu, ‘Immaimña Galilee-muŋniaqtuq sivupsitñi, taamani tautukkisigiksi tuvraġlugu uqauttutaa ilipsitñun.’”  
\v 8 Tarra uniññiġaat iḷuviq qilamik. Tatamitpaitḷutiŋ uuliksiñiqsut. Nipliŋiññiqsut iñuŋmun apqutmikni iqsitchakpaitḷutiŋ.   
\s1 Jesus Sagviqsuq Mary Magdalene-mun  
\p
\v 9 Jesus aŋitqikhuni uvlaatchaurami sivulliġmi uvluani akunniqsaam, sagviġñiqsuq sivulliuplugu taivrumuŋa Mary Magdalene-mun irrusiqł̣uiyakkamiñ tallimat malġuŋnik.  
\v 10 Taavruma utlaŋniġai piqatigisuukkaŋi Jesus-ŋum kiñuvġuruat qaipḷutiŋlu.  
\v 11 Uqautiniġai Jesus iñuunipḷugu suli tautuŋnipḷugu. Tamatkua naagatai kiñuvġuruat tusaakamiŋ ukpiġinġiññiġaat.   
\s1 Jesus Sagviġñiqsuq Malġuŋnun Maliġuaqtiŋnun  
\p
\v 12 Kiŋuagun Jesus sagviqmiñiqsuq iglaatun iḷipḷuni malġuŋnun iḷaŋiknun aullaqtuaŋnun nunaaqqimiñ.  
\v 13 Tavrakŋatchiaq utiġniqsuk. Uqauraaqsiñiaġaluaġniqsuk atlanun maliġuaqtinun, aglaan tamatkua ukpiġiŋitmiñiġaich.   
\s1 Jesus Sagviġñiqsuq Qulit Atautchiñun Maliġuaqtinun  
\p
\v 14 Kiŋuagun Jesus sagviqmiñiqsuq taapkunuŋa qulit atautchiñun niġiñiaqtitlugich. Suakataġniġai ukpiqsriḷguił̣hatigun pitchiġiił̣hatigunlu atakkii ukpiġiŋitḷugich qiñiqtuat ilaanik kiŋuagun aŋitqił̣han.  
\v 15 Nipliutigai, “Aullaġusi iluqaanun nunamun, quliaqtuaġiyumagiksi tusaayugaaġiksuaq anniqsuġiakun iluqaitñun iñuŋnun.  
\v 16 Kisupayaaq ukpiqsriruaq suli paptaakkauruaq anniqsuġisiruq. Aglaan kisupayaaq ukpiqsriŋitchuaq suksraunġiqsaugisiruq.  
\v 17 Tamatkua ukpiqtuat piqaġniaqtut iḷitchuqqutaiñik saŋŋim taavrumuuna: Atuġlugu atiġa anittaigisirut irrusiqł̣uŋnik suli uqatlagisirut atlakaaġiiñik uqqanik.  
\v 18 Tigugaluaġumiŋ nimiġianik unniiñ imiġaluaġumiŋ tuqunamik nuyuaġnamiuyumiñaitchut. Iḷigisigaich argagikkatiŋ atniġñaqtuanun aasiiñ tamatkua iłuaqsiḷutiŋ.”   
\s1 Jesus Aullautrauruq Qiḷaŋmun  
\p
\v 19 Kiŋuagun Jesus-ŋum Atanġum uqaqatigianikamigich, Agaayyutim aullautiuraagaqsiñiġaa pakmuŋa aquvititluguasiiñ taliqpiŋmi tuŋaanun.  
\v 20 Maliġuaqtai aullaqhutiŋ quliaqtuaġniqsut tusaayugaaġiksuamik nanipayaaq. Atanġuruam savaqatiginiġai nalupqinaiġutiplugu uqauttutaat iḷumun itilaaŋanik quviqnaqtuatigun savaaŋisigun.