\id MAT  - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h Matthew 
\toc1 Uqałhich Aglaaŋi Matthew-ŋum 
\toc2 Matthew 
\toc3 Mt 
\mt1 Uqałhich Aglaaŋi Matthew-ŋum  
\c 1  
\s1 Sivulliaŋi Jesus Christ-ŋum  
\p
\v 1 Uvva ukua aglaŋich sivulliaŋiñ Jesus Christ-ŋum, kiŋuviaŋupluni David-miñ Abraham-miñḷu.   
\qm1
\v 2 Abraham aapagigaa Isaac-ŋum,   
\qm1 Isaac-li aapagigaa Jacob-ŋum,  
\qm1 Jacob-li aapagigaa Judah-ŋum aniqataiñḷu.  
\qm1
\v 3 Aasiiñ Judah aapagigaak Perez-ŋumlu Zerah-ŋumlu, taapkuak aakaŋak Tamar,   
\qm1 Perez aapagigaa Hezron-ŋum.  
\qm1 Hezron-li aapaŋa Ram-ŋum.  
\qm1
\v 4 Ram-li aapagigaa Amminadab-ŋum,   
\qm1 Amminadab-li aapagigaa Nahshon-ŋum.  
\qm1 Nahshon-li aapagigaa Salmon-ŋum.  
\qm1
\v 5 Salmon-li aapagigaa Boaz-ŋum, Rahab-mik aakaqaqtuam,   
\qm1 Boaz-li aapagigaa Obed-ŋum, aakaqaqtuam Ruth-mik,  
\qm1 Obed-li aapagigaa Jesse-m, 
\v 6 Jesse-aasiiñ aapagigaa umialgum David.   
\qm1 David-li aapagigaa Solomon-ŋum, aakaqaqtuam Uriah-m nuliaġaluaŋanik.  
\qm1
\v 7 Aasiiñ Solomon aapagigaa Rehoboam-ŋum,   
\qm1 Rehoboam-li aapagigaa Abijah-ŋum,  
\qm1 Abijah-li aapagigaa Asa-ŋum.  
\qm1
\v 8 Asa-li aapagigaa Jehoshaphat-ŋum,   
\qm1 Jehoshaphat-li aapagigaa Jehoram-ŋum,  
\qm1 Jehoram-li aapagigaa Uzziah-ŋum,  
\qm1
\v 9 Uzziah-li aapagigaa Jotham-ŋum,   
\qm1 Jotham-li aapagigaa Ahaz-ŋum,  
\qm1 Ahaz-li aapagigaa Hezekiah-ŋum.  
\qm1
\v 10 Hezekiah-li aapagigaa Manasseh-ŋum,   
\qm1 Manasseh-li aapagigaa Amon-ŋum,  
\qm1 Amon-li aapagigaa Josiah-ŋum.  
\qm1
\v 11 Josiah-li aapagigaa Jeconiah-ŋum aniqataiñḷu. (Ukua taimani Israel-aaġmiut aullautraupmata Babylon-mun.)   
\qm1
\v 12 Iñuich tikiutikkauŋanikmata Babylon-mun,   
\qm1 Jeconiah aapagigaa Shealtiel-ŋum,  
\qm1 Shealtiel-aasiiñ aapagigaa Zerubbabel-ŋum,  
\qm1
\v 13 Zerubbabel-li aapagigaa Abiud-ŋum,   
\qm1 Abiud-li aapagigaa Eliakim-ŋum,  
\qm1 Eliakim-li aapagigaa Azor-ŋum,  
\qm1
\v 14 Azor-li aapagigaa Zadok-ŋum,   
\qm1 Zadok-li aapagigaa Achim-ŋum,  
\qm1 Achim-li aapagigaa Eliud-ŋum,  
\qm1
\v 15 Eliud-li aapagigaa Eleazar-ŋum,   
\qm1 Eleazar-li aapagigaa Matthan-ŋum,  
\qm1 Matthan-li aapagigaa Jacob-ŋum,  
\qm1
\v 16 Aasiiñ Jacob aapagigaa Joseph-ŋum, uiŋan Mary-m, taamna Mary Jesus annivigikkaŋa taiguutiqaqtuam Christ-mik.   
\p
\v 17 Iluqatiŋaasiiñ kiŋuviaġiich aullaġniipḷutiŋ Abraham-miñ David-munaglaan akimiaġuutaiḷauniqsut, suli aullaġniipḷutiŋ David-miñ iñuich aullautraułhatnunaglaan Babylon-mun kiŋuviaġiich akimiaġuutaiḷaupmiñiqsut. Aasiiḷi iñuich aullautraułhatniñaglaan akimiaġuutaiḷaupmiut kiŋuviaġiich anił̣hanunaglaan Christ-ŋum.   
\s1 Aniñiŋa Jesus Christ-ŋum  
\p
\v 18 Uvva Jesus Christ-ŋum anił̣ha itnaiḷipḷugu inniqsuq. Aakaŋa Mary nuliaksrausiutianikami Joseph-mun, aglaan katigaluaqatik iḷitchuġiniqsuq siŋaiyautilaaġmiñik Ipqitchuakun Irrutchikun.  
\v 19 Aasiiñ uiksrautaa Joseph nalaunŋaruaŋuniqsuq. Iḷisimagaa katchuutiłiksrani Mary-mik nalaunŋaitkisilaaŋa, aglaan kanŋusaaġuŋiññiġaa iñuŋnun. Taatnamik sivunniġñiqsuq avitchukługu nalunautchipḷuni.  
\v 20 Taavrumiŋa isumaaluktitlugu Atanġum isaġulgan sagviutiniġaa siññaktukun nipliqhuni, “Joseph, kiŋuviaġigaatin David-ŋum, sivuuġanak Mary-mik tuvaaqatniŋñiaqniḷutin atakkii siŋaiyaupkaġaa Ipqitchuam Irrutchim.  
\v 21 Iġñiqaġisiruq. Atchiġisigiñ Jesus-mik. Atakkii anniqsuġisigai iñuŋni killuqsautiŋitñiñ.”  
\v 22 Tamatkua iluqatiŋ atuumarut taŋiqsaqługu Atanġum uqauttutigikkaŋa tumigiplugu taimña sivuniksriqiri,   
\q1
\v 23 “Taamna aŋutituqsimaitchuaq siŋaiyauniaqhuni iġñiqaġisiruq.  
\q2 Iñuich taiguutiqaġisigaat Immanuel”  
\m (itnautauruaq, Agaayyutim iqatigigaatigut).  
\v 24 Joseph-ŋum itiqami taimma iḷaqatiksraqtaaġigaa Mary isaġulgan Atanġum uqauttutaagun.  
\v 25 Iḷaksiaŋiññiġaa iġñiqałhanunaglaan; aasiiñ Joseph-ŋum atchiġñiġaa Jesus-mik.   
\c 2  
\s1 Puqiksuat Aŋutit Aggiqsut Kivaknamiñ  
\p
\v 1 Jesus anianikman Bethlehem-mi Judea-miittuami, Herod umialgułhani, aŋutit puqiksaat tikiññiqsut Jerusalem-mun, apiqsruqtuqhutiŋ,  
\v 2 “Sumiimma aniva umialgat Jew-ŋuruat? Tautukkikput uvluġiaŋa kivaknamiñ, taatnaqhuta aggiqsugut sitquġvigityaqtuaqługu.”  
\v 3 Umialgum Herod tusaakamiuŋ taamna isumaalutchaŋniqsuq iluqatiŋlu Jerusalem-miut.  
\v 4 Tavra katipkaqługich iluqaisa qaukłiŋich agaayuliqsit aglaliqirit, iliŋich apiqsruġniġai sumi Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, aniñiaqmagaan.  
\v 5 Iliŋisa kiuniġaat, “Bethlehem-mi Judea-miittuami, itna sivuniksriqiri aglaŋatigun ittuq,   
\q1
\v 6 ‘Iñuich iñuuruasii Bethlehem-mi, nunaŋaniittuami Judah-m,  
\q2 kamanaiññiqsrauŋuruasii akunġatni iñuiñ Judah-m,  
\q1 ilipsitñiñ sivulliuqti aggiġisiruq  
\q2 aŋalatchityaqtuaġuni iñugikkamnik Israel-ŋum.’” \rq Micah 5:2\rq*   
\m
\v 7 Herod atanġum nalunautchipḷuni puqiksaat aŋutit tikisinniġai, iḷitchuġiviginiallapiaqługich napmun iḷipman uvluġiaq sagviqmagaan.  
\v 8 Iḷitchuġianikamiuŋ Bethlehem-muquniġai nipliqhuni, “Aullaġusi pakallapiaqsiuŋ iḷiḷgauraq, aasiiñ paqitkupsiuŋ iḷitchuġipkaġumagipsitŋa. Uvaŋaptuuq utlakkumagiga sitquġvigityaqtuaġlugu.”  
\v 9 Taavrumiŋa umialgum uqautianikmatiŋ aullaġniqsut. Tautuŋniġaat uvluġiaq qiñikkaqtiŋ kivaknamiñ. Sivulliukkauniqsut uvluġiam nutqaġniałhanunaglaan inimun iḷiḷgauram nayukkaŋanun.  
\v 10 Tautukamitruŋ uvluġiaq quviatchallapiaġniqsut.  
\v 11 Isiqhutiŋ tupiġmun tautuŋniġaat iḷiḷgauraq aakaŋalu Mary. Sitquġviginiġaat sivuġaanun iḷiḷgauraq. Aŋmaġniġaich akisuruaġikkatiŋ qaitchipḷuguasiiñ maniŋñik kaviqsaanik tipraġiksautiniglu, frankincense-nik suli myrrh-niglu.  
\v 12 Aasiiñ kilikkauniqsut siññaktukun utiquŋitḷugich Herod-mun. Tavra aiñiqsut atlakun apqutikun.   
\s1 Pigruġniŋat Egypt-mun  
\p
\v 13 Taapkua aullaanikmata isaġulga atanġum sagviġñiqsuq Joseph-mun siññaktukun nipliqhuni, “Makillutin. Pigruutiuŋ iḷiḷgauraq aakaŋalu Egypt-mun, aasiiñ taamaniitchumausi uvamnun uqautiniałłapsiknunaglaan. Atakkii Herod pakaŋniaġaa iḷiḷgauraq tuqqutchuglugu.”  
\v 14 Joseph makitluni aullautiniġaa iḷiḷgauraq aakaŋalu unnuami Egypt-mun.  
\v 15 Immiġñiqsuq Atanġum uqauttutigikkaŋa tumigiplugu sivuniksriqiri, “Egypt-miñ tuqłuġiga Iġñiġa.” Taatnamik tavraniinniqsut tuquniałhanunaglaan Herod-ŋum.   
\s1 Nukatpiaġruurat Tuquġaqtaurut  
\p
\v 16 Herod iḷitchuġikami saglutaqtilaaġmiñik puqiksaanun aŋutinun qinnallapiaġniqsuq. Tilisiñiqsuq tuqqutquplugich nukatpiaġruurapayaat Bethlehem-miittuat suli iluqaisa avataaniittuat, tamatkua ukiuqaqtuat malġuŋnik nutautluktuatlu, atakkii iḷitchuġiplugu puqiksaat aŋutit uqautigikkaŋat uvluġiam sagvił̣hagun.  
\v 17 Uqauttutauruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Jeremiah taimña immiumaniqsuq,   
\q1
\v 18 “Nipi tusaġnaġniqsuq Ramah-mi  
\q2 qiaruaq kiŋuvġupluni.  
\q1 Rachel-ŋum qianiġai qitunġaurani arayunaiqhuniunniiñ  
\q2 atakkii qitunġaŋich iluqatiŋ tuquplutiŋ.” \rq Jeremiah 31:15\rq*   
\m
\v 19 Herod tuquanikman isaġulga Atanġum sagviġñiqsuq Joseph-mun siññaktukun Egypt-mi uqaqhuni,  
\v 20 “Makillutin aullautiuŋ iḷiḷgauraq aakaŋalu nunaŋanun Israel-ŋum. Taipkua tuqqutchiñiaqtuat iḷiḷgauramik tuqurut.”  
\v 21 Makitluni aullautiniġaa iḷiḷgauraq aakaŋalu nunaŋanun Israel-ŋum.  
\v 22 Aglaan tusaakamiuŋ Archelaus atanġunipḷugu Judea-mi inaani aapami Herod sivuuġatchaŋniqsuq aullałiksraġmiñik. Kilikkaukami siññaktukun aullaġniqsut nunaŋanun Galilee-m.  
\v 23 Aasiiñ iñuuniagaqsipḷutiŋ nunaaqqimi Nazareth-mi. Immiumaniqsuq uqautaumaruaq tumigiplugich sivuniksriqirit, “Taiguutiqaġisiruq Nazareth-miumik.”   
\c 3  
\s1 Quliaqtuałha John Paptaaqtitchirim  
\p
\v 1 Taipkunani uvluni John Paptaaqtitchiri quliaqtuaġniqsuq iñuiḷaami Judea-mi,  
\v 2 uqaqhuni, “Isummitqigitchi atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa qalliruq.”  
\v 3 Taamna John ilaaŋuruq sivuniksriqirim Isaiah-m uqautigikkaŋa nipliqhuni,  
\q1 “Iñuk tuqłiraqtuq iñuiḷaamiñ,  
\q1 Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum,  
\q2 nalġuġlugu tumiksraŋa.” \rq Isaiah 40:3\rq*   
\m
\v 4 John atnuġaaqaġniqsuq pikukturuam amian nuyaiñik, qisiŋmik tapsiqaqhuni, niqiqaqhuni pigliġianik suli igutchaich siiġñaqtaalliaŋitñik nanipayaaq paqitchumiuŋ.  
\v 5 Iñuich utlaŋniġaat John Jerusalem-miñḷu, Judea-miñḷu, nunaaqqiñiñḷu avataani kuuŋan Jordan-ŋum ittuat.  
\v 6 Iñuich quliaġiniġaich killuqsautitiŋ aasiiñ John-ŋum paptaaġniġai kuuŋani Jordan-ŋum.  
\v 7 Aglaan tautukamigich iñugiaktuat Pharisee-ŋuruat Sadducee-ŋuruatlu utlautiruat paptaaġvianun uqautiniġai, “Tuqunaliktun nimiġiatun ittusi. Qimakkumiñaitchusiasu aggiġñiaqtuamiñ qinnautaaniñ?  
\v 8 Qiñiqtittitchi iñuuniałłapsigun isummitqiḷḷapiaqtilaapsitñik.  
\v 9 Suli isumaniaqasi, ‘Uvagut Abraham-mik aapaqaqtugut.’ Nipliutiniaġipsi uumiŋa, uyaġaŋniñ makunakŋa Agaayyun iñiqsił̣hiñauruq iḷiḷgaanik Abraham-mun.  
\v 10 Ipiġautaqaqtuaq kiprił̣hiñaaġuqtuq napaaqtunik kaŋiŋisigun. Napaaqtupayaaq asirritḷaitchuaq kipikkaugisiruq aasiiñ igitauluni ikniġmun.   
\p
\v 11 “Iḷumun paptaaġipsi imiġmik isummitqił̣iġmun, aglaan aqupkun aggiġisiruq kamanatluktuaq uvaŋniñ. Nakuuŋitchuŋa saagałiksramnik aluġutiknik. Paptaaġisigaasi Ipqitchuamik Irrutchimik suli ikniġmik.  
\v 12 Tigummiaġigaa tiktittaun salummallapiaġukługich mukkaaksrat sanikłuŋniñ. Katitkisigai mukkaaksrat siġḷuaġmiñun, aglaan ikipkaġisigai sanikłuich ikniġmun qamiyumiñaitchuamun.”   
\s1 Jesus Paptaakkauruq  
\p
\v 13 Aquagun Jesus tikiññiqsuq Galilee-miñ Jordan-mun John-mun paptaaqupluni ilaanun.  
\v 14 Aglaan John-ŋum paptaaġuŋitkaluagaqsiñiġaa uqautiplugu, “Ilvich paptaaqtaksraġigaluaġikma. Suvaata utlautivich uvaŋnun paptaaquplutin?”  
\v 15 Aglaan Jesus kiuniġaa, “Nakuuruq. Taamna taatnaġuptigu taŋiġñiaġikpuk iluqaan Agaayyutim iŋiaŋa.” John taatna piyumaliġñiqsuq.  
\v 16 Jesus paptaakkauŋanikami mayuġniqsuq imiġmiñ. Aasiiñ qiḷak aŋmaqhuni tautuŋniġaa Irrusia Agaayyutim atqaqtuaq tiŋmiaġruuratun mitḷuni ilaanun.  
\v 17 Aasiiñ nipi qiḷaŋmiñ nipliġñiqsuq, “Taamnatavra piqpagikkaġa Iġñiġa. Quyalisimaaġaaŋa.”   
\c 4  
\s1 Jesus-ŋum Aŋiqusaaqsiułha  
\p
\v 1 Taatnaanikman Ipqitchuam Irrutchim sivulliġñiġaa Jesus iñuiḷaamun uuktuaqsiutyaqtitlugu tuunġaġmun.  
\v 2 Aasiiñ uisauraaqhuni malġukipiani uvluni unnuaniḷu niġisuliġñiqsuq.  
\v 3 Uuktuaqtitchirim utlakamiuŋ uqautiniġaa, “Iġñiġipiaqpatin Agaayyutim makua uyaġaich qaqqiaġuqtitkich.”  
\v 4 Aglaan Jesus kiuniġaa, “Aglausimaruq Agaayyutim uqałhani, ‘Iñuk iñuuniaŋitchuq niqiłhiñakun aglaan uqałipayaatigun aniruatigun qanġaniñ Agaayyutim.’”  
\v 5 Tavrani tuunġaum aullautiniġaa Jesus Jerusalem-mun, aasiiñ inillakługu qutchiŋñiqsraŋanun nuvukkaŋan agaayyuvikpaum,  
\v 6 uqautiplugu, “Iġñiġipiaqpatin Agaayyutim nutigiaġiñ. Aglausimaruq,  
\q1 ‘Tiligisigai isaġuligikkani munaġitqulutin.  
\q2 Argagikkaġmiknik akigaġisigaatin.  
\q1 Atniŋitchumaittin isigaktin uyaġaŋnun.’” \rq Psalm 91:11, 12\rq*   
\m
\v 7 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Aglausimaruqsuli, ‘Uuktuaġumiñaitchiñ Ataniq Agaayyutin.’”  
\v 8 Tuunġaum aullautitqiḷgiññiġaa Jesus qutchiḷḷapiaqtuamun iġġimun, aasiiñ qiñiqtitlugu atanġuvipayaaŋiñik nunam kamanautiŋitñiglu.  
\v 9 Uqautiniġaa, “Tamatkua supayaat qaitkisigitka ilipnun sitquġvigigupŋa sivumnun.”  
\v 10 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tuunġaaq, piiġiñ! Atakkii aglausimaruq, ‘Ataniq Agaayyutigikkan kisian agaayyuvigiyumagiñ savautilugulu.’”  
\v 11 Tavra tuunġaum uniññiġaa, aasiiñ isaġulgich tikiññiġaat savautityaqługu Jesus.   
\s1 Jesus-ŋum Aullaġniigaa Savaani Galilee-mi  
\p
\v 12 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ John isiqtaunipḷugu aullaġniqsuq Galilee-mun.  
\v 13 Unitḷugu Nazareth utlautiniqsuq Capernaum-mun itchaqtuaqhuni siñaani narvaqpaum nunaŋakni Zebulun-ŋumlu Naphtali-mlu.  
\v 14 Taamna immiumatquplugu uqauttutauruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Isaiah,   
\q1
\v 15 “Iñuich tamatkua nunaŋakni Zebulun-ŋumlu Naphtali-mlu  
\q2 tuŋaani narvaqpaum, taaganitchiaŋani Jordan-ŋum,  
\q2 Galilee-mi nunaŋatni Jew-ŋuŋitchuat,   
\q1
\v 16 tamatkua iñuuniaqtuat taaqtuami  
\q2 tautuŋniġaat kamanaqtuaq qauma,  
\q1 aasiiñ qaumam qaggutiniġai iñuuniaqtuat taġġaŋani tuqułhum.” \rq Isaiah 9:1-2\rq*   
\m
\v 17 Tikiñŋanikami Capernaum-mun Jesus-ŋum aullaġniiñiġaa quliaqtuałłi, “Isummitqigitchi atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa qalliruq.”   
\s1 Jesus-ŋum Tuqłuġniġai Sisamat Aqaluŋniaqtit  
\p
\v 18 Jesus pisukhuni siñaagun narvaqpaŋan Galilee-m tautuŋniġik aniqatigiik, Simon taiguutiqaqtuaq Peter-mik suli Andrew aniqataa, kuvriqsuak narvaqpaŋmun aqaluŋniaqtauplutik.  
\v 19 Uqautiniġik, “Maliksikŋa, uvakŋaniñaglaan piññaŋniaġisirutik iñuŋnik aqaluŋniaqtitun.”  
\v 20 Tavrauvaa Simon-ŋum suli Andrew-m uniññiġaik kuvratik malikługuasiiñ.  
\v 21 Jesus igliqtuiñaqhuni apqusaaqługu narvaqpaŋa Galilee-m. Tautukmiñiġik aniqatigiik James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, ikimmiruak umiami aapariŋlu Zebedee iḷaaqtuiruat kuvramiknik. Jesus-ŋum tuqłuġniġik maliqupluni.  
\v 22 Tavrauvaa uniññiġaak umiaqtik aapariŋlu malikługu Jesus.   
\s1 Jesus Iḷisautriruġlu, Quliaqtuaqsriruġlu, Iłuaqsiriruġlu  
\p
\v 23 Jesus kukiḷuŋniqsuq iluqaani Galilee-mi, iḷisautripḷuni Jew-ŋuruat katraġviŋitñi suli quliaqtuaġiplugu tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaata, mavruuqługiḷḷu iñuich atniġñautipayaaŋitñik.  
\v 24 Tusaayugaallautaq Jesus-kun siaminniqsuq iluqaanun Syria-ŋum, aasiiñ iñuich tikiutruġniġaich atniġñapayaaqtuat naŋirrutipayaaqtuatlu, iḷaŋich irrusiqł̣uqaqhutiŋ qiiqsruqtaqhutiŋlu suli avatiŋich tuquŋaplutiŋ. Jesus-ŋum mavruuġniġai iluqaitñik.  
\v 25 Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat, aggiqhutiŋ Galilee-miñ, avataaniittuaniñḷu nunamiñ atiliŋmiñ Decapolis-mik, Jerusalem-miñ, Judea-miñḷu, suli nunamiñ igḷuani ittuam Jordan-ŋum kuuŋan.   
\c 5  
\s1 Jesus-ŋum Quliaqtuałha Iġġimi  
\p
\v 1 Jesus-ŋum qiñiqamigich iñugiallapiaqtuat mayuġniqsuq qimiġaamun, aquvitluniasii. Maliġuaqtai Jesus-muŋniqsut.   
\s1 Quviasuutipiaġatat  
\p
\v 2 Ilaan iḷisautiaqsiñiġai nipliqhuni,   
\q1
\v 3 Quvianamiurut tamatkua iḷitchuqsriruat inuqsrałiġmiknik irrutchikun,  
\q2 atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa pigigaat.   
\q1
\v 4 Quvianamiurut tamatkua kiŋuvġuruat,  
\q2 atakkii Agaayyutim arakkisigai.   
\q1
\v 5 Quvianamiurut tamatkua piisaaŋitchuat,  
\q2 atakkii nunapayaaq pigigisigaat.   
\q1
\v 6 Quvianamiurut tamatkua kimmutiqaqtuat nalaunŋaruałiġmik,  
\q2 atakkii Agaayyutim pisuiqsimaaqtitkisigai.   
\q1
\v 7 Quvianamiurut tamatkua nagliktauruat,  
\q2 atakkii Agaayyutim nagliktuġisipmigai.   
\q1
\v 8 Quvianamiurut tamatkua uummatiqaqtuat ipqitchuamik,  
\q2 atakkii qiñiġisigaat Agaayyun.   
\q1
\v 9 Quvianamiurut tamatkua tutqiutiqaqtitchiruat akunġatni iñuich,  
\q2 atakkii Agaayyutim taiguutiqaġisigai qitunġaġmiñik.   
\q1
\v 10 Quvianamiurut tamatkua piyuaqsiuruat piqutigiplugu nalaunŋaruałiq,  
\q2 atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa pigigaat.   
\m
\v 11 Quvianamiurusi piiŋiḷaqsruutigikpasi suli piyuaġusi suli niplialutiŋ qanusipayaanik pigiitchuanik ilipsigun sagluturuaġilusi pisigilugu maliġuaqtaułiqsi uvamnun.  
\v 12 Quviatchapiaġataġitchi atakkii kamanaqtuq akiḷiusiaksraqsi ittuaq qiḷaŋmi. Taatnatuntuuq piyuaqsiupmiñiqsut taipkua sivuniksriqirit sivupsitñi iñuuniaqtuat.   
\s1 Iñuich Ittut Taġiutunlu Qaummaqtunlu  
\p
\v 13 “Ilipsi taġiuġigaasi nunam. Taġiuq taġiuġniiġumi qanuġuni taġiuġniḷitqikkisiva? Atuġumiñaiqsuq aglaan igitaksraġułhiñaqtuq tutmiġaġuqhuni iñuŋnun.  
\v 14 Naniġigaasi nunam. Nunaaqqiq nappakkauruaq qimiġaamun iriqsimatlaitchuq.  
\v 15 Kisupayaam ikitnamiuŋ naniq iḷitḷaitkaa ataanun utkusium aglaan naniqaġviŋmun qaummatautlasipḷugu tupqum iḷuani ittuapayaanun.  
\v 16 Taatnatun qaumapkaqsigik nannisi sivuġaatni iñuich. Tautukkumagaat savaallautaqsi, aasiiñ kamaksruaqsiḷugu aapari ittuaq qiḷaŋmi.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Maliġutaksrakun  
\p
\v 17 “Isumanasi aggiġñiḷuŋa piyaqquġiaġlugich maliġutaksraŋi Moses-ŋum naagaqaa iḷisauttutiŋich sivuniksriqirit. Aggiŋitchuŋa piyaqquġiaġlugich aglaan taŋiġiaġlugich.  
\v 18 Uqautigipsi, Qiḷaglu nunalu piiġumiñaitchuk aglausimaruapayaaq maliġutaksrani immiumagaluaqnagu.  
\v 19 Kiñapayaaq navguiruaq kamanaiññiqsrallapiaŋatnik tillisit aasiiñ iḷisautripḷuni atlanik iñuŋnik taatnaquplugich, taamna iñuk kamanaiññiqsrauniaqtuq ukunakŋa iñuŋniñ Agaayyutim aŋaayuqautaani. Aglaan kiñapayaaq kamaksriruaq tillisiñik iḷisautripḷuniasiiñ atlanik taatnaquplugich, taamna iñuk taiguutiqaġisiruq kamanaqtuamik ukunakŋa iñuŋniñ Agaayyutim aŋaayuqautaani.  
\v 20 Uvva uqautigipsi, Nalaunŋaruałiqsi nakuutluŋitpan iñuuniaġusiatniñ aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat suuramikunniiñ isiġumiñaitchusi aŋaayuqautaanun Agaayyutim.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Qinnautiłikun  
\p
\v 21 “Tusaamarusi uqautauruamik iñuŋnun iŋiḷġaan, ‘Iñuaġniaqnak’. Kiñapayaaq iñuaqtuaq tikiutraugisiruq atanniiviŋmun.  
\v 22 Aglaan uqautigipsi, Kiñapayaaq qinnautriruaq aniqatmiñik tikiutraugisiruq atanniiviŋmun, suli kiñapayaaq nipliraqtuaq aniqatmiñun suksrauŋiññipḷugu tikiutraugisiruq uqaqsittaaġviŋmun, suli kiñapayaaq nipliraqtuaq aniqatmiñun kinnaunipḷugu tikiutraugisiruq ikniŋanun anasiñŋuqsaġvium.  
\v 23 Taatnamik, aatchuityaġniġuvich aatchuutiksraqnik Agaayyutmun tuniḷḷaqtuġviŋmi itqaġluguasiiñ aniqatvich sua-tasamma akikŋautaa ilipnun,  
\v 24 uniḷḷugu aatchuutiksrautin sivuġaanun tuniḷḷaqtuġvium aasiiñ iłuaqsityaqqaaġlugu taimña akiŋautaa aniqatiupnun, aasiiḷi utiġutin aatchuutigityaġlugu aatchuutiksrautin.  
\v 25 Akiḷḷiġikkaqpich uqaqsittaaġviŋmuutiniaqpatin iḷauraaġiliutiyumagiñ qilamik piqatigiŋŋaan apqutmi. Aatchuutigiviaġaatin atanniqsuqtimun, aasiiñ atanniqsuqtim qaiḷḷutin qaunaksrimun isiqtautqulutin.  
\v 26 Uqautigikpiñ, Aniyumiñaipiaqtutin kisianik akiḷiiguvich akiqsruutipnik ilaanun.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Atlatułikun  
\p
\v 27 “Tusaamarusi itna uqaqsimaruamik, ‘Atlatuġniaqnak.’  
\v 28 Aglaan uqautigipsi, Kiñapayaaq qiñiqtuaq aġnamik ikł̣igiplugu atlatuaniktuq isumamiñi.  
\v 29 Taliqpium irivich killuqsaqtitpatin piiġḷugu igirruŋ. Nakuutluŋniaqtuq piyaqquġupku iḷaviñġa timivich uumakŋa iluqaan timivich igitaułiksraŋaniñ anasiñŋuqsaġviŋmun.  
\v 30 Suli taliqpium argakpich killuqsaqtitpatin kipilugu igirruŋ. Nakuutluŋniaqtuq piyaqquġupku argałhiñan uumakŋa iluqaan timivich aullałiksraŋaniñ anasiñŋuqsaġviŋmun.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Aviłikun  
\p
\v 31 “Uqaqsimaruqsuli, Kisupayaam avitkumiuŋ nuliani qaitchiḷiuŋ aglaamik nalupqinaiġutinik avinnikun.  
\v 32 Aglaan uqautigipsi, Aŋutim nuliani tuniqsimagaluaŋŋaan ilaanun avitkumiuŋ atlatuqtitkaa. Taamna avittuaq patchisauruq. Suli aŋun nuliaqtuaq avittuamik atlatuqmiuq.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Akiqsruutigun  
\p
\v 33 “Tusaasimagiksisuli itna uqautaumaruaq iñugikkaptiknun iŋiḷġaan, Akiqsruqtaġuvich naviŋñiaqnagu aglaan atuumayumagiñ akiqsruutigikkan iñuŋnun Atanġum sivuġaani.  
\v 34 Aglaan uqautigipsi, Sumiunniiñ akiqsruġumiñaitchusi qiḷakun atakkii qiḷak Agaayyutim aquppiutaġigaa,  
\v 35 naagalu nunakun atakkii iñiqtuiqsiaqvigigaa isigaŋmiñun, naagalu Jerusalem-kun atakkii nunaaqqiġigaa kamanaqtuam umialgum.  
\v 36 Naagaqaa akiqsruġumiñaitchutin niaqupkun, atakkii atausiq nuyaq qatiqsipkaġumiñaitkiñ unniiñ taaqsipkaġlugu.  
\v 37 Taatnamik, aŋiġniaġuvich aŋillapiaġumuutin suli naagaaġniaġuvich naagaallapiaġutin, atakkii supayaam uqałhum iḷḷatauruam tamatkuŋnuŋa pigiitchuamitŋaqtauruq.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Akisaqtułikun  
\p
\v 38 “Tusaamagiksi uqauttutauruaq, ‘Iri akisautiqaġli irimik, kiguttuuq kigutmun.’  
\v 39 Aglaan uqautigipsi, Akisaqtuġniaqnagu iñuum pimaqłuktaqpatin. Kisupayaam isaksaqpatin taliqpiagun iqsraqpich alaġumagiñ igḷuanik iqsraqpich.  
\v 40 Kisupayaam akiḷiipkaġniaqpatin atnuġaapnik uqaqsittaaġviŋmi pipkaġumagiñ quppiġaan.  
\v 41 Suli aŋuyaktim nunuriḷusi saagaqtitpasi natmaŋmiknik atautchimik mile-lamik saagautiyumagiñ malġuŋnik mile-laaknik.  
\v 42 Iñuum iŋiqpatin sumik-tasamma qaitchumagiñ ilaanun. Suli iñuk atugaksraġukpan itigautipkaġniaqnagu.   
\s1 Piqpagiyumagisi Uumiksrigikkasi  
\p
\v 43 “Tusaamagiksi itna uqaqsimaruaq, ‘Piqpagiyumagisi iñuuniaqatiusi aasiiñ uumigilugich uumiksrigikkasi.’  
\v 44 Aglaan uqautigipsi, Piqpagiyumagisi uumiksrigikkasi suli agaayutilugich tamatkua piyuaqtigikkasi.  
\v 45 Taatnaġupsi qiñiqtitkiksi iñuŋnun iłuaqqun atripḷugu aapari qiḷaŋmi ittuaq, atakkii siqiñini siqiññaaġiksitkaa pigiitchuanunlu nakuuruanunlu suli sialuktitlugu nalaunŋaruanunlu nalaunŋaitchuanunlu.  
\v 46 Piqpagigupsigik kisiitñik tamatkua piqpaksrigikkasi, suvaata akiññaktaaqaġniaqpisi Agaayyutmiñ? Taatnatun tax-siliqirit pitḷapmiut.  
\v 47 Suli paġlagupsigik kisiitñik aniqatiusi, savaaqaġniqpisi pitḷukhusi atlaniñ? Taatnatuntuuq tax-siliqirit pitḷapmiut.  
\v 48 Taatnamik nalaunŋaruksraurusi atriḷugu aapagikkaqsi qiḷaŋmi nalaunŋallapiaqtuaq.”   
\c 6  
\s1 Jesus Iḷisautriruq Nagliktuutitigun  
\p
\v 1 “Qaunagititchi savaaġiniaqasiuŋ nalaunŋaruakun savaaqsi qiñiqqusaaqsiñaġusi sivuġaatni iñuich. Taatnaġupsi aapapsi qiḷaŋmiittuam akiḷiġumiñaitkaasi.  
\v 2 Taatnamik aatchuġuvich nagliktuutinik nipitusiraġautiginiaqnagich atriḷugich ukpiŋŋuaqtit Jew-ŋuruat katraġviŋitñi suli tumitchiani kamasruqusaaqsiñaqhutiŋ iñuŋnun. Uqautigipsi, akiḷiusiaqaaniktut.  
\v 3 Aglaan aatchuġuvich nagliktuutinik inuqsraqtuanun saumik argaiñ iḷisimapkaġniaqnagu taliqpium argakpich savaaŋanik.  
\v 4 Nagliktuisitchi nalunaqtuakun. Aapavich qiḷaŋmi qiñitlaruam supayaanik akiḷiusiaksritkisigaatin.”   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Agaayułikun  
\p
\v 5 “Aasiisuli agaayugupsi piñiaqasi atriḷugich ukpiŋŋuaqtit, atakkii agaayullaturut makitaplutiŋ katraġviŋitñi suli saqquviŋitñi tumitchiat qiñillaŋniaquplutiŋ iñuŋnun. Uqautigipsi, akiḷiusiaqaaniktut.  
\v 6 Aglaan agaayutyaġniaġuvich isiġutin inipnun taluluguasiiñ suli agaayuyumautin aapapnun qiñiġnaitchuamun. Aapavich qiñitlaruam nalunaqtuakun akiḷḷiġisigaatin.  
\v 7 Suli agaayuguvich nipliraġniaqnak imaiḷaanik uqautinik atriḷugich ukpiqtuaŋuŋitchuat, atakkii isumasuurut Agaayyutmun tusaagisiñipḷutiŋ takłiḷugu agaayugumiŋ.  
\v 8 Tuvrautinasi, atakkii Agaayyutim aapapsi iḷisimagaa sumik inuqsraqtilaaqsi apiqsruġaluaqtitnasi ilaanun.  
\v 9 Itna agaayuyumuusi,  
\q1 ‘Aapapta qiḷaŋmiittuatiin!  
\q1 Iñupayaaq nunami kamaksriḷi ilipnik ipqiqsitlugu taavrumuuna atqiñ.   
\q1
\v 10 Aullaġniiḷi aŋalatchił̣hiñ iñupayaanik.  
\q1 Iñupayaaq nunami tupiksriḷi pisułiġikkapnik  
\q2 qiḷaŋmi itmatuntuuq.   
\q1
\v 11 Aatchuqtigut uvluġaġikpan niqimik inuġikkaptiknik.   
\q1
\v 12 Suli natqigutiluta killuqsautiptiknik  
\q2 natqigutrisimaaqmatun tamatkua savamaqłuutriruanik uvaptiknun.   
\q1
\v 13 Suli sivulliutiniaqasigut uuktuaqsiułiġmun,  
\q1 aglaan annautiluta pigiitchuamiñ.  
\q1 [Atakkii umialgurutin saŋŋipayaaqaqhutin kamanautiqaqhutinlu isuitchuamun. Amen.]’   
\m
\v 14 Atakkii natqigutigupsigik iñuich killuqsautrigikkasi, Aapapsi qiḷaŋmiittuam natqigutigisipmigaasi.  
\v 15 Aglaan natqigutiŋitkupsigik iñuich killuqsautrigikkasi, Aapapsi qiḷaŋmiittuam natqigutiyumiñaitmigaasi killuutipsitñik.”   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Uisauraałikun  
\p
\v 16 “Suli uisauraaġupsi, qiññaqaqnasi ipiqtunaqsiḷusi ukpiŋŋuaqtitun. Qiññaġiiḷiraġaġniġaich kiiñatiŋ qiñiqqusaałhiñaqhutiŋ iñuŋnun iliŋitñik uisauraałiġmikni. Uqautigipsi, akiḷiusiaqaaniktut.  
\v 17 Aglaan uisauraaġupsi uqsruqtiġlugich niaqusi, suli iġġuġlugich kiiñasi;  
\v 18 Qiñiqtiłhiñaġniaqasi iñuŋnun uisauraaġusi aglaan Aapapsitñun qiñiġnaitchuamun, suli Aapapsi qiñiqtuam nalunaqtuakun akiḷiusiaksritkisigaasi.”   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Umialgutitigun  
\p
\v 19 “Tugvaiñasi umialgutinik marrumuŋa nunamun, qupilġullu qałhumlu piiñġiqsakkaŋanun, suli tigliŋniaqtit siqumitchipḷutiŋ tigliktuġviatnun.  
\v 20 Aglaan tugvaisitchi anniġikkapsitñik qiḷaŋmun qupilġullu qałhumlu piiñġiqsaġumiñaisaŋanun, suli tigliŋniaqtit siqumitchumiñaisaŋatnun tigliŋniaġutiŋ.  
\v 21 Atakkii anniġipayaakkavich irviatni uummatin tavraniitkisipmiuq.”   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Qaummatigunlu Taaqtuakunlu  
\p
\v 22 “Iri naniġigaa timim. Irrakkiñ qiñitlakpaknik qaunagilguniaqtutin aullapayaaġuvich.  
\v 23 Aasiiñ irrakkiñ pigiitpaknik ilvich saptaaqsiñiaqtutin. Aglaan qiñilguitchupku Agaayyun [kaŋiqsitḷaiḷḷutin pisułhanik] qanutunaglaan taaqtuaq ilipni tatamnaqtiginiaqpa!”   
\s1 Jesus Iḷisautriruq Agaayutikunlu Isumaaluutitigunlu  
\p
\v 24 “Kiñaliqaa savautriyumiñaitchuq malġuŋnik aŋaayuqaqaġuni. Atakkii uumigigisigaa iḷaqataa aasiiñ piqpagilugu iḷaqataa, naagaqaa iluqnauqsimaaġisiruq iḷaqataanun aasiiñ suksraaġlugu iḷaqataa. Savautriyumiñaitchutin iluqaaknik Agaayyutmiglu maniŋmiglu.  
\v 25 Taatnamik uqautigipsi, isumaaluŋniaqasi iñuułipsitñik, sumik niġigisipmagaapsi suli imiġusi, naagaqaa timigikkaqsi sumik atnuġaaġisipmagaapsi. Uvva iñuułiq pitḷuktuaŋuŋitpa niqimiñ suli timi atnuġaaniñ?  
\v 26 Qiñiqsigik tiŋmiurat siḷami. Nautchirriitḷaitchut naagaqaa kipritḷaitchut tugvaiḷutiŋlu siġḷuaġmiknun. Naagauvva Aapapsi qiḷaŋmiittuam niġipkaqsimaaġaġigai. Ilipsimi akisutluktuaŋuŋiññiqpisi tiŋmiuraniñ?  
\v 27 Nallipsi isumaaluguni iñuuniqtusiḷaaġisivauŋ iñuułłi?  
\v 28 Suli suvaata isumaalugaġivisi atnuġaaksrapsitñik? Isummatigillaksigik qanuq nauriat nunami nauraġitilaaŋatnik. Savatlaitmiut naagaqaa ukił̣harritḷaitmiut.  
\v 29 Aglaan uqautigipsisuli, Solomon-unniiñ qanutun kamanaqtigigaluaqhuni atnuġaaqaŋiññiqsuq atripḷugich piññaqnaqtuat nauriat.  
\v 30 Taatna Agaayyutim qaunagitlaniqpagich ivgich ittuat ugluvak aasiiñ uvlaakun igitauplutiŋ ikniġmun, qaitchigisigaasi atnuġaanik inuġikkapsitñik. Ukpiqsrił̣ikiññiaqpat!  
\v 31 Isumaalukasi itnaġusi, Sumik niġiñiaqpisa imiġutalu atnuġaaqaġutalu?  
\v 32 Atakkii ukpiŋaitchuat isumaalukmiraqtut supayaanik tamatkuniŋa. Aasiiñ aapari qiḷaŋmiittuaq iḷisimaruq inuqsraqtilaapsitñik iluqaitñik tamatkuniŋa.  
\v 33 Pakaaqqaaġilugu Agaayyun aŋalatchiruaq nalaunŋaruaŋupluni umialiktun. Taatnaġupsi qaitchigisigipsi inuġikkapayaapsitñik.  
\v 34 Taatnamik isumaaluŋniaqasi uvlaakuksramik atakkii uvlaakuksraq isumaaluutiqaqtuq iŋmigun. Uvlulaat iłuiḷḷiuġutiqaaniktut iŋmigulaa.”   
\c 7  
\s1 Jesus Iḷisautriruq Atanniił̣ikun  
\p
\v 1 “Atanniiñiaqasi atlanik, Agaayyutimli atanniŋitchumagaasi.  
\v 2 Atakkii atanniigupsi atlanik, taatnatuntuuq atanniikkaugisipmiusi. Taatnatuntuuq qanuq irrutrigupsi atlanik irrutikkaugisipmiusi.  
\v 3 Suvaata tautukpiuŋ irriutaŋuluuraq aniqatvich iraani aasiiñ suliqutigiŋitḷugu tamanna qirugraitchiaq iripni?  
\v 4 Qanuġuvva uqautriñiaġniqpich aniqatiupnun, ‘Piiġḷagu irriutaŋuluuraq irimiitan,’ qiñisuŋaqnagu qirugraitchiaq irimiitan?  
\v 5 Ukpiŋŋuaqtii, sivulliulugu piiqsirruŋ qirugraitchiaq iripniñ. Qiñilguniaġiñḷi nalupqinaiġḷugu irriutaiqsił̣iksran aniqatvich iraaniñ.  
\v 6 Qaiññiaqasigiŋ ipqitchuat sut qipmiñun, atakkii saatpiaġaasi siqumitchugusi. Naagaqaa iginniaqasigiŋ akisuruat suŋaurat sivuġaatnun kuniat, atakkii tutmaluginiaġaich isigaŋmiknik.”   
\s1 Agaayusitchi, Pakakkitchi, Katchaktuqqitchi  
\p
\v 7 “Iŋiġupsi qaisaugisiruq ilipsitñun, pakaaqaġupsi paqitkisigiksi; katchaktuġupsi talu aŋmakkauniaqtuq ilipsitñun.  
\v 8 Atakkii kiñapayaaq iŋiqsruqtuaq akuqtuigisiruq, suli pakaaqaqtuaq paqitchigisiruq, suli talu aŋmakkaugisiruq kisupayaamun katchaktuqtuamun.  
\v 9 Kia iġñiñi qaitchigisivauŋ uyaġaŋmik iŋiqpan qaqquqtuġuguni?  
\v 10 Naagaqaa qaitchigisivauŋ nimiġiamik iŋiqpan aqaluktuġuguni?  
\v 11 Pigiitchaluaqhusi iḷisimaraġigiksi qanuq qaitchił̣iksraqsi nakuuruanik sunik qitunġaurapsitñun, maatnaasu aapasi qiḷaŋmiittuaq qaitchiñiapiaqtuq nakuuruamik tamatkunuŋa iŋiqsruqtuanun ilaanun.  
\v 12 Qanusipayaatigun irrutitqusuugupsi atlanun iñuŋnun taatnatuntuuq irrutriyumausi atlanik. Taavruma atunim iḷigai iluqaisa iḷisauttutiŋich sivuniksriqirit suli maliġutaksraŋi Moses-ŋum.”   
\s1 Amisuuraqtuaq Paa  
\p
\v 13 “Isiġitchi amisuurakun paakun. Atakkii paa sivuniqaqtuaq piyaqquġviksramun aŋiruq, suli tumi tasamuŋa qaġanaqtuq aasiiñ iñugiaktuat igliġvigiplugu.  
\v 14 Aglaan paa sivuniqaqtuaq iñuułiġmun amisuurauraqtuq suli apqun tasamuŋa qaġanaitchuq. Aasiiñ iñugiakisuurat paqitkaat.”   
\s1 Napaaqtuq Iḷisaġigaat Asiaŋigun  
\p
\v 15 “Qaunagititchi sivuniksriqiŋŋuaqtuanik utlautruqtuat ilipnun atnuġaaġutiŋ ipnaisun qaamiktigun, aglaan iḷumiktigun amaqqutun ugiaġnaqhutiŋ.  
\v 16 Asiaŋisigun iḷisaġiniaġisi. Iñuich asiaġniaġuuvat asiaviŋñik kakitḷuŋnaniñ, naagaqaa aqpiŋñik kakitḷaġnaligaaniñ?  
\v 17 Napaaqtuġiksuaq nauriraqtuq asiaġiksuanik, aglaan napaaqtuġiiḷaq nauriraqtuq asiaġiitchuanik.  
\v 18 Napaaqtuġiksuaq nauritḷaitchuq asiaġiitchuanik, suli napaaqtuġiitchuaq nauritḷaitchuq asiaġiksuanik.  
\v 19 Napaaqtupayaaq asirritḷaitchuaq asiaġiksuanik kipikkauraqtuq igitaupluniasiiñ ikniġmun.  
\v 20 Taatnamik asiaŋisigun iḷitchuġiniaġisi, ami iñuuniallaułhatigun.”   
\s1 Qaŋaunniiñ Naluniġipsi  
\p
\v 21 “Kiñapayaaq uqaqtuaq uvaŋnun, ‘Ataniiq,’ isiġumiñaitchuq aŋaayuqautaanun Agaayyutim, aglaan kisiitñik tamatkua tupiksriruat pisułhanik aapam qiḷaŋmiittuam.  
\v 22 Aqulliġmi uvlumi iñugiaktuat iñuich uqaġisirut uvaŋnun, ‘Ataniiq, sivuniksriqisuurugut atiġikkapkun anitqataqługich irrusiqł̣uich suli savaaqaqhuta iñugiaktuanik quviqnaqtuanik.’  
\v 23 Aasiiñ nalupqinaiġḷugu uqautigisigitka, ‘Piiġitchi uvaŋniñ. Iḷisimaŋiññiġipsi, pigiiḷiqirisii!’”   
\s1 Malġuk Tuppirik  
\p
\v 24 “Taatnamik kisupayaaq tusaaruaq tamatkuniŋa nipliuttutigikkamnik aasiiñ atuġlugich, atriqaqtuq puqiksaamik iñuŋmik tuppiruamik uyaġaum qaaŋanun.  
\v 25 Sialugruaġuqman kuugich ulitlutiŋ, suli anuqłiġruaġuqman makitalgupluni taamna tupiq ulġuŋiññiqsuq, atakkii turviqaqhuni uyaġaŋmik.  
\v 26 Aglaan kisupayaaq tusaagaluaqhuni nipliuttutimnik atuumaŋitñamigich atriqaqtuq isumalguitchuamik iñuŋmik tuppiruamik qaviam qaaŋanun.  
\v 27 Sialugruaġuqman kuugich ulitlutiŋ, suli anuqłiġuqman makitalguitḷuni tupiq ulġuniqsuq suksraunġiḷḷapiaqhuni.”   
\p
\v 28 Jesus uqaŋaiqman taapkuniŋa iñugiaktuat iñuich quviġusuŋniqsut iḷisauttutaiñik.  
\v 29 Atakkii Jesus-ŋum iḷisautiniġai aŋalatchisiqaqtuatun iñuktun, atrisuŋaqnagich aglaliqirit.   
\c 8  
\s1 Jesus Mamititchiruq Auyugaqtualiŋmik  
\p
\v 1 Jesus atqaqman qimiġaamiñ, iñugayaaqpaurat maliŋniġaat.  
\v 2 Tavrani auyugaqtualgum utlakami sitquġviginiġaa sivuġaanun uqaqhuni, “Ataniiq, pisuksiñaġuvich mamitiłhiñaugikma.”  
\v 3 Jesus-ŋum isakługich argakni aksiŋñiġaa nipliqhuni, “Piyummatiqaqtuŋa, mamittin!” Tavrauvaa aŋutim auyugaqtuaŋa mamitikkauruq.  
\v 4 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Uqaġniaqnak kisumununniiñ iñuŋmun, aglaan tautuktitchaqtuaġiñ agaayuliqsimun isivġiuqtillutin. Aatchuiyumautin tuniḷḷautinik Agaayyutmun tuvraġlugu Moses-ŋum tillisaa. Taatnaġuvich iñupayaam iḷitchuġiniaġaa mamitilaan.”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Aŋuyyiuqtaiñ Qaukłiata Savaktaanik  
\p
\v 5 Jesus tikitman Capernaum-mun, aŋuyyiuqtit qaukłiata Rome-maġmium paaġniġaa apiqsruqługu ikayuqupluni.  
\v 6 Tavra nipliġñiqsuq, “Ataniiq, savaktiga amma kiŋunimni nalaruq aulatlaitchuaq iłuiḷḷiullapiaqhuni.”  
\v 7 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Utlakkisigiga aasiiñ iłuaqsiḷugu.”  
\v 8 Aŋuyyiuqtit qaukłiata kiuniġaa, “Ataniiq, utlaktaksrauŋiḷuqtuŋaunniiñ tupimnun, aglaan tillisiqałhiñaġiñ savaktigali iłuaqsiyumuuq.  
\v 9 Atakkii aŋalatiqaqmiuŋa qaukłiġñik suli aŋuyyiuqtiqaqłuŋa aŋalatamnik. Tilikapku una, ‘Aullaġiñ!’ aullaġaqtuq. Suli tilikapku taamna, ‘Qaġġaiñ!’ aggiġaqtuq. Suli tilikapku savaktigikkaġa, ‘Taamna piuŋ!’ piraġigaa.”  
\v 10 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ taamna quviġusuŋniqsuq. Nipliutiniġai iñuich maliktuat iŋmiñik, “Iḷumun uqautigipsi, paqitchiŋitchuŋa Israel-unniiñ kisumik ukpiqsriḷḷapiaqtuamik uumatun.  
\v 11 Suli nipliutigipsi, Iñugiaktuat Jew-ŋuŋitchuat aggiġisirut kivaknamiñ suli kanaknamiñ aquvillutiŋaasiiñ niġiqpaktuani Agaayyutim aŋaayuqautaani piqatigilugich Abraham-lu Isaac-lu Jacob-lu.  
\v 12 Aglaan tamatkua Agaayyutmun qitunġaġiniruat igitaugisirut taaġniqsrallapiamun. Tavrani qiagisirut tiriquulalutiŋunniiñ kigutiŋich.”  
\v 13 Jesus-ŋum nipliutiniġaa aŋuyyiuqtit aŋalataat, “Aŋiḷaaġiñ. Ukpiqsrił̣ł̣apkun iñiqtaugisiruq.” Taavrumatavra savaktaa mamitkaniktiġñiqsuq taavrumani sassaġniġmi.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Iñugiaktuanik Iñuŋnik  
\p
\v 14 Jesus isiqami Peter-m tupqanun tautuŋniġaa Peter-m aakaruaŋa nalaruaq uunaqłuktitluni.  
\v 15 Jesus-ŋum aksiŋñiġaa argaigun aasiiñ uunaqłuŋaiqhuni. Tavra makitiqhuni niqłiuġutiaqsiñiġai.  
\v 16 Unnuksraaqman iñugiaktuat irrusiqł̣uqaqtuat tikiutruġniġaich ilaanun, aasiiñ Jesus-ŋum anittaġniġai irrusiqł̣uich uqałiġmiñik, suli iłuaqsipḷugich iluqaisa atniġñaqtuat.  
\v 17 Atuumakamiuŋ taamna taŋiġñiġaa sivuniksriqirim Isaiah-m uqautigikkaŋa,  
\q1 “Ilaan piiġai sayairrutivut timikun  
\q2 suli akigaġiplugich atniġñautivut.” \rq Isaiah 53:4\rq*   
\s1 Iluqnauŋitchuat Maliġuaqtit  
\p
\v 18 Jesus-ŋum tautukamigich iñugayaat avatimiñi tiliñiġai maliġuaqtini ikaaquplugich igḷuanun narvaqpaum.  
\v 19 Aglaliqiri utlautiniqsuq ilaanun nipliqhuni, “Iḷisautrii, malikkisiikpiñ sumupayaaġuvich.”  
\v 20 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Kayuqtut sisiqaqtut tiŋmiuratlu siḷam ugluqaqhutiŋ, aglaan Iġñiŋan Iñuum iniksraitkaa napmun tullałiksraŋa niaquġikkaġmi.”  
\v 21 Atlamsuli maliġuaqtim nipliutiniġaa, “Ataniiq, iḷuviġiallaktiqqaaġlugu aapaga malikkumaikpiñḷi.”  
\v 22 Aglaan Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Maliŋŋa, tamatkua tuquŋaruat irrutchikun iḷuviqsillich tuquŋaruanik.”   
\s1 Jesus-ŋum Quunniġuqtitkaa  
\p
\v 23 Aasiiñ ikiniqsuq umiamun maliġuaqtaiḷu malikhutiŋ.  
\v 24 Tavrakŋatchiaq anuqłiġruaġuġniqsuq narvaqpak qaiqpaich immautruġnialiqługu umiaq, aglaan Jesus siñiktuaġniqsuq.  
\v 25 Maliġuaqtaiñ utlakługu iqiiqsaġniġaat nipliqhutiŋ, “Ataniiq, anniqsuqtigut piyaqquaqsirugut.”  
\v 26 Aglaan nipliutiniġai, “Ukpiqsrił̣ikiññiaqpat! Suvaata iqsivisi?” Makitnami iñiqtiġniġik anuġilu qaiqpaiḷḷu, aasiiñ quunniġuġniqsuq.  
\v 27 Maliġuaqtai quviġusukhutiŋ uqaġniqsut, “Qanusiuniqpa una aŋun anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Malġuŋnik Aŋutik Irrusiqł̣uqaqtuak  
\p
\v 28 Jesus tikitman igḷuanun narvaqpaum nunaŋanun Gadarenes, malġuk aŋutik irrusiqł̣ullak nuyuaġnallapiaqtuak aggiqhutik iḷuviġniñ paaġniġaak, kia-unniiñ iñuum qaaŋiḷguisak apqutmi.  
\v 29 Iġialaniqsuk, “Suniaqpisiguk? Aggiqpich nagliksaaqtitchaqtuaqhunuk sivuani piviksram?”  
\v 30 Kuniaqaġniqsuq iñugiallapiaqtuanik niġiruanik uŋasipiaŋitchuami.  
\v 31 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus, “Aninniaġuptigut tuyuġisigut tamatkunuŋa kunianun.”  
\v 32 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Aullaġitchi!” Aasiiñ anikamiŋ malġuŋniñ aŋutiŋniñ isiġniqsut munaqsranun kunianun. Iluqatiŋ kuniat paŋaliŋniqsut tuŋaanun narvaqpaum, naparaqhutiŋ qutaiḷakun ipnakun aasiiñ ipiplutiŋ.  
\v 33 Qaunaksriruat kunianik pigruġniqsut nunaaqqimun. Tarani uqautiginiġaat iluqaan qanuqtilaaŋak aŋutik irrusiqł̣ullak.  
\v 34 Iluqatiŋ nunaaqqim iñuiñ paaġniġaat Jesus. Tautukamitruŋ iŋiqtiġniġaat unitquplugu nunaaqqiqtiŋ.   
\c 9  
\s1 Jesus Mamititchiruq Aŋutmik Aulatlaitchuamik  
\p
\v 1 Jesus ikipluni umiamun ikaaġniqsuq aasii tikitḷuni nunaaqqimiñun.  
\v 2 Iḷaŋich iñuich tikiutriñiqsut aulatlaitchuamik nalaruamik ikivġani. Jesus-ŋum tautukamiuŋ ukpiqsrił̣hat nipliġñiqsuq aulatlaitchuamun, “Iḷauraamaaŋ, quviatchauġigiñ. Killuqsautitin natqigutikkaurut.”  
\v 3 Iḷaŋich aglaliqirit uqaġniqsut iŋmiknun, “Una iñuk uqaġniqłuktaġniqsuq.”  
\v 4 Jesus iḷisimaplugich isummatiŋich nipliġñiqsuq, “Suvaata isumavisi pigiitchuanik?  
\v 5 Nalliaknik qaġanatlukpa nipliqsuni, ‘Killuqsautitin natqigutikkaurut,’ naagaqaa nipliqsuni, ‘Makillutin pisugiñ?’  
\v 6 Iḷitchuġitqugipsi Iġñiŋanik Iñuum aŋalatchisiqaqtilaaŋanik nunami natqigutritḷaruamik killuqsautinik.” Tavraasiiñ nipliġñiqsuq aulallaitchuamun, “Makillutin tigulugich ikivġatin aggiiñ.”  
\v 7 Aŋun makitluni aiñiqsuq.  
\v 8 Iñugayaat qiñiqtuat taavrumiŋa quviġutchaŋniqsut, aasiiñ kamaksruġniġaat Agaayyun qaitchiruaq taatnatchimik aŋalatchił̣iġmik iñuŋnun.   
\s1 Jesus-ŋum Tuqłuġaa Matthew  
\p
\v 9 Jesus aullaqami tavrakŋa tautuŋniġaa aŋun atilik Matthew-mik aquppiruaq tax-siliqiviŋmi nipliutipluguasii, “Maliŋŋa.” Matthew-m makitluni maliŋniġaa.  
\v 10 Jesus niġiñiaqtitlugu Matthew-m tupqani iñugiaktuat tax-siliqirit suli killuliqirit isiqhutiŋ niġiqasiġniġaich Jesus-ŋum maliġuaqtaiñḷu.  
\v 11 Pharisee-ŋuruat tautukamitruŋ taamna apiqsruġniġaich maliġuaqtai, “Suvaata iḷisautriksi niġiñiaqatauva tax-siliqirini suli killuliqirini?”  
\v 12 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ Pharisee-ŋuruat apiqsruutaat nipliġñiqsuq, “Tamatkua surruitchuat inuqsratlaitchut taaktimik, aglaan tamatkua atniġñaqtuat.  
\v 13 Ki, iḷitchaqsiuŋata taavruma uqałhan qanuutautilaaŋanik, ‘Kimmutigitlukkiga nagliktaq uumakŋa tuniḷḷaqtułiġmiñ.’ Aggiŋitchuŋa tuqłuġiaġlugich nalaunŋaruat, aglaan killuliqirit.”   
\s1 Apiqsruun Uisauraałikun  
\p
\v 14 Maliġuaqtaiñ John-ŋum utlaŋniġaat Jesus aasii apiqsruqługu, “Suvaata uvagut Pharisee-ŋuruatlu uisauraaġaġivisa aasiiḷi maliġuaqtitin taatnatun piñġitmipkaqługich?”  
\v 15 Jesus-ŋum kiuniġai, “Iḷauraaŋi iḷaqatniŋniaqtuam alianniutlaitchut ilaan nayuqataułhani iliŋitñi. Aglaan katchuutiniaqtuam unitchiviksraŋa tikiññiaqtuq. Tavrali aullaanikpan iḷauraaŋi alianniuġisirut uisauraaġutiŋ.  
\v 16 Iñuk iḷaaqtuitḷaitchuq nutaamik iḷiqniġmik atnuġaaluŋmun, atakkii iḷaaġutauruaq algutiniaqtuq utuqqaqtuamiñ atnuġaamiñ aasiiñ allaq aglitḷukhuni.  
\v 17 Naagaqaa iñuich kuviritlaitchut nutaamik misuqqumik puuġruanun. Taatnaġaluaqmikpata puuġruat qaaġniaqtut aasiiñ misuġuq kuviḷuni suli puuŋich suksraunġiġutiŋ. Aglaan kuviraġigaat nutaaq misuġuq nutaamun puumun. Iluqatikli puuġlu misuġuġlu piiñġiŋitchumuuk.”   
\s1 Jairus-ŋum Pania suli Aġnaq Aksiŋñiktuaq Jesus-ŋum Atnuġaaŋanik  
\p
\v 18 Taatna uqaqtitlugu tamatkunuŋa sivulliuqtim Jew-ŋuruat katraġviata tikiññiqsuq sitquqhuni sivuġaanun Jesus nipliqhuni, “Paniga amma tuquqammiqsuq. Maligluŋa aksigiaġuŋ argaknik iñuuluniasiiñ.”  
\v 19 Jesus-ŋum makitluni maliŋniġaa piqatigiplugich maliġuaqtini.  
\v 20 Maliktitlugu aġnam aunaaqsruġuitḷaiqsuam qulit malġuŋni ukiuni tikiññiġaa tunuanun Jesus-ŋum, aksikł̣uguasiiñ atnuġaaŋan akuagun  
\v 21 isumapluni iŋmiñun, “Aksiḷḷagukkaluaġiga quppiġaaŋa mamilluŋaasiiñ.”  
\v 22 Jesus-ŋum kiŋiaqami qiñiġniġaa aġnaq nipliutipluguasiiñ, “Aġnaaq, quviatchauġigiñ. Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin.” Tavrakŋatchiaq aġnaq iłuaqsikkauniqsuq.  
\v 23 Jesus-ŋum tikitñami sivulliuqtim tupqanun tautuŋniġai supluaqtuġnanik atuqtuuraqtit iñugayaatlu kiŋuvġuruat.  
\v 24 Nipliġñiqsuq, “Annisitchi. Niviaqsiaġruk tuquŋaŋitchuq. Siñiktuaqsiñaqtuq.” Aglaan iñuich mitautiginiġaat Jesus.  
\v 25 Iñugayaat anianikmata, Jesus isiġniqsuq niviaqsiaġruum inaanun. Tigupmaniasiiñ argaŋmigun niviaqsiaġruk makinniqsuq.  
\v 26 Iñuich siaminniġaat tusaayugaallautaq taavrumuuna nunaaqqipayaanun.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Malġuŋnik Iññuŋnik Ayauŋaruaŋnik  
\p
\v 27 Jesus aullaqman tavrakŋa malġuk ayauŋaruak aŋutik maliŋniġaak kappaiŋaplutik, “Nagligillaŋniaqtiguk, iġñiġikkaŋatiin David-ŋum.”  
\v 28 Jesus isiqman tupiġmun ayauŋaruak utlaŋniġaak. Aasiiñ Jesus-ŋum apiqsruġniġik, “Ukpiġivitku uvamnun taamna savaaġitlatilaaŋa?” Taapkuak kiuniġaak, “Aa, Ataniiq.”  
\v 29 Jesus-ŋum aksiŋñiġik iriŋikkun nipliutiplugik, “Ukpiġipluŋa taatnaqhutik qiñitlasitqiksutik.”  
\v 30 Taapkuak aŋutik qiñitlasitqiŋñiqsuk. Jesus-ŋum alġaqsrullapiaġniġik uqaquŋitḷugik kisumununniiñ taavrumiŋa,  
\v 31 aglaan aullaqamik siaminniġaak tusaayugaallautaq Jesus-kun nunaaqqipayaanun.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Aŋutmik Uqatlaitchuamik  
\p
\v 32 Taapkuak aniaqsipmiuglu. Aŋun irrusiqł̣ulik uqatlaiḷaaq Jesus-muutikkauniqsuq.  
\v 33 Irrusiqł̣uk anitmagu uqatlaiḷaaq aŋun uqaaqsiñiqsuq, iñugayaat quviġusukhutiŋ nipliġñiqsut, “Qaŋaunniiñ tautuksimaiññiqsugut atriŋanik uuma Israel-mi.”  
\v 34 Aglaan Pharisee-ŋuruat nipliġñiqsut, “Anitchiraqtut irrusiqł̣uŋnik atuqługu saŋŋia aŋalataata irrusiqł̣uich.”   
\s1 Jesus-ŋum Iḷunŋuksrił̣ha  
\p
\v 35 Aasiiñ Jesus kukiḷuŋniqsuq nunaaqqipayaani nunaaqqiuraniḷu, iḷisautripḷuni Jew-ŋuruat katraġviŋitñi quliaqtuaġiplugulu tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun suli mamititlugich qanusipayaanik atniġñautilgiḷḷu naŋirrutilgiḷḷu.  
\v 36 Tautukamigich iñugayaat iḷunŋutchaŋniqsuq, atakkii iłuiḷḷiuqhutiŋ qanuqsausiuqhutiŋlu atripḷugu ipnaiq qaunaksraiḷaaq.  
\v 37 Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini, “Katittaksraq iḷumun iñugiakkaluaqtuq, aglaan savaktit ikittut.  
\v 38 Iŋiqsruqsiuŋ aŋaayuqaŋa katitchivium tuyuqaqulugu savaktinik katitchiviŋmun.”   
\c 10  
\s1 Jesus Piksraqtuq Qulit Malġuŋnik Uqqiraqtinik  
\p
\v 1 Jesus-ŋum iŋmiñuquniġai qulit malġuk maliġuaqtini, aasiiñ saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik suli iłuaqsipkaitḷasipḷugich qanusipayaanik naŋirrutiliŋnik.  
\v 2 Uvva ukua qulit malġuk uqqiraqtaiñ atiŋich: Sivulliq Simon taiguutiqaqtuaq Peter-mik, aniqataalu Andrew, James-lu John-lu iġñak Zebedee-m,  
\v 3 Philip-lu, Bartholomew-lu, Thomas-lu, Matthew-lu tax-siliqiri, James-lu iġñiŋa Alphaeus-ŋum, suli Thaddaeus,  
\v 4 Simon-lu iḷaŋata Zealot-kuaqtuat, suli Judas Iscariot aatchuutigitniktuaq Jesus-mik aquvatigun.   
\s1 Jesus-ŋum Aullaqtitkai Qulit Malġuich Maliġuaqtini  
\p
\v 5 Taapkua qulit malġuk Jesus-ŋum tuyuġiniġai alġaqsruqługich itnaqhuni, “Aullaġniaqasi Jew-ŋuŋitchuanun naagaqaa isiġniaqasi nunaaqqipayaaŋitñun Samaria-ġmiut.  
\v 6 Aglaan aullałhiñaġitchi iñuiñun Israel-ŋum ittuanun tammaummiruatitun ipnaisun.  
\v 7 Aasiiñ iglaułłapsitñi quliaqtuaġiyumagiksi, ‘Agaayyun aŋalatchił̣hiñaaġuqtuq iñuŋnik nutaakun.’  
\v 8 Iłuaqsipkaiḷusi atniġñaqtuanik, aŋipkaqtillugich tuquruat, mamititchiḷusi auyugaqtualgitñik, anittaġlugich irrusiqł̣uich, suli aatchuutigiyumagiksi akuqtuaġikkaqsi akiiḷaaġlugu.  
\v 9 Maniḷigaaġniaqasi kaviqsaamiglu qatiqtaamiglu unniiñ kanŋuyamiglu.  
\v 10 Puukataiḷaaġusi aullaġupsi, quppiġaatqiutaiḷaaġusiḷu, suli aluġutitqiutaiḷaaġusi, naagaqaa ayauppiaŋiḷaaġusi, atakkii savakti piqaqtitaksrauruq inuġikkaŋanik.  
\v 11 Nunaaqqimupayaaġupsi naagaqaa nunaaqqiuramun pakakkumausi iñuŋmik tukkiiyumaruamik, aasiiñ tukkuummiḷusi tupqani aullaġniałłapsitñunaglaan.  
\v 12 Tukkuummigupsi taavrumani tupiġmi nipliġumuusi, ‘Agaayyutim iłuaqqutillaŋniaġumagaasi.’  
\v 13 Iñuich taapkua paġlakpasi tutqiutiqaġniaqtut. Aglaan paġlaŋitpasi tutqiutiqaġumiñaitchut.  
\v 14 Kisupayaam akuqtuŋitpasi naagaqaa naalaġnisuŋitpatigik uqauttutisi, ipsuktuqsiuŋ apyuq isigapsitñiñ aniñiaġupsi tupiġmiñ naagaqaa nunaaqqimiñ.  
\v 15 Iḷumun uqautigipsi, qaġanatluŋniaqtuq iñuiñi Sodom-ŋum Gomorrah-ŋumlu Atanniivium uvluani taapkunakŋa iñuiñiñ tukkuliiŋitchuamiñ ilipsitñik nunaaqqiatni.   
\s1 Nagliksaaqtirrutiksrautit  
\p
\v 16 “Tuyuġiniaġipsi ipnaisun akunġatnun amaqqut. Taatnamik puqikkumausi nimiġiatun suli suqłukkatatlaitchuatun tiŋmiaġruuratun.  
\v 17 Qaunagilugich iñuich, atakkii uqaqsittaaġviŋmuutigisigaasi ipiġaqtuġlusi Jew-ŋuruat katraġviŋitñi.  
\v 18 Suli pisigiluŋa tikiutrauniaqtusi sivuġaatnun kavanauruat umialgiḷḷu. Piviksraqaġisirusi iḷisimaraulusi iliŋitñun suli Jew-ŋuŋitchuanun.  
\v 19 Aglaan tiguraugupsi isumaaluŋniaqasi qanuq naagaqaa sumik uqaġniaqtilaapsitñik, atakkii tavraġuqpan qaitchikkauniaqtusi uqaksrapsitñik.  
\v 20 Atakkii ilipsi uqaġumiñaitchusi, aglaan Irrusiŋa Aapapsi uqaġisiruq ilipsigun.  
\v 21 Aniqatim aatchuutigigisigaa aniqatni tuqqutautqulugu, suli aapam pigisipmigaa taatnatun qitunġaurani; iḷiḷgaat akikŋaqtuipmiñiqsut aŋayuqaaġmiknik aasiiñ aŋayuqaatiŋ tuqqutillugich.  
\v 22 Iñupayaam uumigiliutigisigaasi piqutigiluŋa, aglaan makitaruaq payaŋaiġuni isuanun anniqsukkaugisiruq.  
\v 23 Piyuaqsiugupsi uumani nunaaqqimi, qimakkumuusi atlamun nunaaqqimun. Iḷumun uqautigipsi naatchitḷasigaluaqasi savaapsitñik nunaaqqipayaaŋitñi Israel-ŋum Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq.  
\v 24 Maliġuaqti kamanatlutlaitchuq iḷisautrimiñiñ, naagaqaa savakti aŋaayuqaġmiñiñ.  
\v 25 Iñuich uumigigisigaat maliġuaqti atunim iḷiḷugu uumigipmatun iḷisautrigikkaŋa, suli taatnatuntuuq savakti aŋaayuqaŋatun. Iñuich tuqłiraġniqpatruŋ aŋaayuqaŋa tupqum Beelzebub-mik tupiqatauruat maatnaasu tuqłiraġniaġaich taavrumiŋa atiġmik.   
\s1 Sivuuġaginasigik Iñuich  
\p
\v 26 “Iqsiginiaqnasigik iñuich. Supayaaq matuqaqtuaq sagvikkaugisiruq, suli nalunaqtuapayaaq iḷitchuġipkakkaugisiruq.  
\v 27 Uqautigikkaġa ilipsitñun taaġmi uqautigiyumagiksi qaumami. Suli iñuich isivruutigikkaŋat siuttapsitñun quliaqtuaġiyumagiksi tupqich qaaŋatniñ.  
\v 28 Suli iqsiginiaqnagich iñuich tuqqutchiraġaqtuat timimik, aglaan tuqqutchumiñaitkaat iñuusiq; sivuuġagiłhiñaqsiuŋ taamna piyaqquitḷaruaq iluqaaknik iñuutchimiglu timimiglu anasiñŋuqsaġviŋmi.  
\v 29 Uvva malġuk tiŋmiurak tunitḷaitpak atautchimun nalliġḷugik maniuramik? Naagauvva nalliakunniiñ katakkumiñaitchuq nunamun aapagikkaqsi naluŋŋaan.  
\v 30 Agaayyutim iḷisimagai iluqaisa nutchasi niaqupsitñi suli qanutun iñugiaktilaaŋat.  
\v 31 Taatnaġusi sivuuġanasi, akisuruaŋutluktusi tamatkunakŋa tiŋmiuraġayaaniñ.   
\s1 Uqaġiłhalu Piiḷaaġiłhalu Christ-mik  
\p
\v 32 “Taatnamik kisupayaaq nalupqinaiqhuni uqaqpan sivuġaatni iñuich piginiḷuni uvamnun, ilaa nalupqinaiġḷugu uqaġigisipmigiga sivuġaani Aapaa qiḷaŋmiittuam.  
\v 33 Aglaan kisupayaam piiḷaaġikpaŋa iñuŋnun piiḷaaġigisipmigiga Aapaanun qiḷaŋmiittuamun.   
\s1 Jesus Aggiutriruq Aviktuił̣iġmik  
\p
\v 34 “Isumaniaqasi aggiġñiḷuŋa tikiutityaġlugu tutqiun nunamun aglaan savikpak. Aggiŋitchuŋa iñuich piqatigiiksityaġlugich aglaan atinġiquplugich.   
\q1
\v 35 Atakkii piqutigiluŋa iġñiġuruat akikŋaqtuitḷasipḷugich aapamiknik,  
\q2 paniuruat aakamikniglu,  
\q1 ukuaŋuruat aakaruamikniglu.   
\q2
\v 36 Iñuum tupiqatiŋi uumigirigigisigai. \rq Micah 7:6\rq*   
\p
\v 37 “Iñuum piqpagitlukkumiuŋ aapani naagaqaa aakani uvamniñ maliġuaqtaulguyumiñaitchuq uvamni, suli iñuum piqpagitlukkumiuŋ iġñiġikkani naagaqaa panigikkani uvamniñ maliġuaqtigiŋitkiga.  
\v 38 Suli iñuum akiggiutiŋitkumiuŋ sanniġutani maligluŋa maliġuaqtigiŋitkiga.  
\v 39 Iñuum tigummiñiaqtuam iñuułiġmiñik tammaigisigaa iḷumutuuruaq iñuułiq; aasiiñ iñuum tammaigumiuŋ iñuułłi piqutigiluŋa piññaktaaġigisigaa.   
\s1 Akiḷiusiaksrat  
\p
\v 40 “Iñuum akuqtuqpasi akuqtullapiaqmigaaŋa, suli kisupayaaq akuqtuiruaq uvamnik akuqtullapiaqmigaa tuyuġiriga.  
\v 41 Kiña iñuk akuqtuiruaq sivuniksriqirimik pisigiplugu sivuniksriqiraupluni akuqtuigisiruq sivuniksriqirit akiññaktaaksraŋatitun, suli iñuk akuqtuiruaq nalaunŋaruamik iñuŋmik pisigiplugu nalaunŋaruaŋułha iñuum akuqtuigisiruq nalaunŋaruaŋułha iñuum akiḷiusiaŋatun.  
\v 42 Suli kisupayaaq aatchuiruaq atautchimununniiñ makua kamanaiññiqsrauruat maliġuaqtima nigliñaqtuamik imiġmik qallutmun pisigilugu maliġuaqtaułha, iḷumun uqautigipsi, tammaiyumiñaiḷḷapiaġaa akiḷiusiaksrani.”   
\c 11  
\p
\v 1 Jesus naatchianikami iḷisautrił̣iġmiñik qulit malġuk maliġuaqtimiñik aullaġniqsuq tavrakŋa iḷisautrityaqhuni suli quliaqtuaġiaqhuni nunaaqqiŋitñun Galilee-m.   
\s1 John Paptaaqtitchiri Tuyuqaqtuq Malġuŋnik Maliġuaqtiŋnik  
\p
\v 2 John tusaakami isiqtaułiġmiñi qanuq Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, savaaqaqtilaaŋanik, tuyuġiniġik malġuk maliġuaqtiŋni  
\v 3 apiqsruġiaquplugu Jesus, “Taimñauvich John-ŋum uqautigikkaŋa aggiġñiaġnipḷugu? Naaga niġiuŋniaqpisa atlamik?”  
\v 4 Jesus-ŋum kiuniġik, “Utiġusik uqautigityakku John-mun tusaakkaqsik suli qiñikkaqsik.  
\v 5 Ayauŋaruat qiñitlasipḷutiŋ, pisutlaitchuatlu pisutlasipḷutiŋ, auyugaqtualgiḷḷu mamitikkauplutiŋ, tusaatlaitchuat tusaatlasipḷutiŋ, tuquŋaruat aŋipkaqługich, suli tusaayugaallautaq quliaqtuaŋupluni iḷaippaŋnun.  
\v 6 Quvianamiuruq iñuk qapiqtaŋitchuaq pisigiluŋa.”   
\p
\v 7 John-ŋum maliġuaqtik aullaaqsipmaknik Jesus uqaaqsiñiqsuq iñugayaanun John-kun, “Sumik qiñiġiaqpisi iñuiḷaami nunami, ivigaamik aŋalataakkaŋanik anuġim?  
\v 8 Sumikmi qiñiġiaġniqpisi? Iñuŋmik atnuġaaqaqtuaq akisuruanik? Naagga, tamatkua atuqtuat akisuruanik atnuġaanik iñuuniaqtuaŋurut umialgum tupiqpaŋani.  
\v 9 Taitñiŋitpan sumikmi qiñiġiaqpisi? Sivuniksriqirimik? Aa, John qiñikkaqsi pitḷuktuq sivuniksriqirimiñ.  
\v 10 Uvvauna aglausimaruaq John-kun,  
\q1 ‘Ataŋii, tuyuġigisigiga uqqiraqtiga sivupni.  
\q2 Itqanaiyaġisigaa apqutiksran sivunnapni.’ \rq Malachi 3:1\rq*   
\m
\v 11 Iḷumutuuruamik uqaqtuŋa ilipsitñun, John Paptaaqtitchiri kamanatluktuq iñuŋniñ aniruaniñ nunami uvuŋanunaglaan. Aglaan iñupayaaq kamanaiññiqsrauruaq ukunakŋa Agaayyutim aŋalataŋiñiñ kamanatluktuq John-miñ.  
\v 12 John Paptaaqtitchiri sagviqman Agaayyun aullaġniiñiqsuq aŋalataġmiñik iñuŋnik, aglaan iñuich saqłaktuat aippaavak akiḷḷiḷiqsuiñiqsut uvuŋanunaglaan.  
\v 13 Atakkii sivuniksriqiripayaat suli Moses-ŋum maliġutaksraŋiñ uqaġigaat John-ŋum aggiġñiałhanunaglaan.  
\v 14 Ukpiġisukkupsiuŋ sivuniksriqirit uqaġikkaŋat ukpiġiniaġiksi John Elijah-ŋutilaaŋanik aggiqsaġumaruamik.  
\v 15 Kiña iñuk siutiqaqtuaq tusaali.   
\p
\v 16 “Sumik atriqaqpat makua iñuuruat pakma? Ittut iḷiḷgaatun aquppipḷutiŋ tuniriñiaqtuatun katimmaviŋñi suli tuqłirautiplutiŋ avatmun,   
\q1
\v 17 ‘Atuqtuurautigaluaġipsi aglaan aġġiŋitḷusi.’  
\q2 ‘Atuqhutali kiŋuvġuutinik aglaan qiaŋitchusi.’   
\m
\v 18 John aggiqami niġitḷaiññiqsuq imiġluniḷu, naagasuli iñuich uqaqtut irrusiqł̣uqaġnipḷugu.  
\v 19 Iġñiŋa Iñuum aggiqami niġitḷapluni imitlapluniḷu atlatitun, aglaan uqautiginiġaat itna, ‘Marra niġġiqsuruaq imiqtuqtilu, iḷauraaġiniġaat tax-siliqirit killuliqiritlu.’ Agaayyutim puqiutaa iḷitchuġipkautauruq iḷumutuuplugu savaaŋagun.”   
\s1 Ukpiŋitchuat Nunaaqqich Iḷaŋatni  
\p
\v 20 Aasiiñ Jesus-ŋum iñiqtiaqsiñiġai iñuich nunaaqqiñi savaaqaġvigitlukkani quviqnaqtuanik atakkii isummitqiŋitmata.  
\v 21 “Nakłiuŋ Chorazin-naġmiusii! Nakłiuŋ Bethsaida-ġmiusii! Savaaqaġaluaqtuŋa iñugiaktuanik quviqnaqtuanik akunnapsitñi. Makua quviqnaqtuat qiñikkasi savaaŋuniqpata iŋiḷġaanimma Tyre-miḷu Sidon-miḷu iñuich taimani isummitqianikkayaqtut miissuŋnik atnuġaaġutiŋ suli aġramun aquvillutiŋ qiñiqtitlugu taavrumuuna mumił̣iqtiŋ killuqsautmikniñ.  
\v 22 Aglaan uqautigipsi, Uvluani atanniivium igḷutuyunaitḷukkisiruq ukuŋnakŋa Tyre-miñḷu Sidon-miñḷu ilipsitñi.  
\v 23 Aasiiñ Capernaum-miusii! Kamanaġasugivisi? Iktaugisirusi anasiñŋuqsaġviŋmun. Atakkii quviqnaqtuat savaaŋuruat ilipsitñi savaaŋuniqpata Sodom-mi, ittuiñaġayaġaluaqtuq uvuŋanunaglaan.  
\v 24 Aglaan uqautigipsi, Sodom-miut atanniusiaksraŋat qaġanatluŋniaqtuq atanniusiaksrapsitñiñ.”   
\s1 Aggiqhusi Uvamnun Minġuiqsiaġitchi  
\p
\v 25 Tavraasiiñ Jesus nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, atanġuruatiin qiḷaŋmi nunamiḷu, quyagikpiñ! Sagviġitin puqiitchuanun sut iriqsimaruat puqiksuaniñ iḷisimaruaniñḷu.  
\v 26 Aa, Aapaaŋ, taamna sivunniutigikkan quviagigiñ.  
\v 27 Aapaa saŋŋipayaat qaitkai uvamnun. Kia-unniiñ iñuum iḷisimaŋitkaa iġñiġuruaq aglaan kisimi aapam. Suli kia-unniiñ iḷisimaŋitmigaa aapa aglaan kisimi iġñiġuruam iñupayaamlu iġñiġuruam iḷitchuġipkakkaŋa aapamik.  
\v 28 Minġuqtuasii uqumaiḷḷiuqtuasiiḷu! Uvuŋaġitchi, minġuiqsiaqtitchumagipsiḷi.  
\v 29 Akiyaqasiutititchi uvamnun iḷisaġvigiluŋaasiiñ. Taatnaġupsi iñuutchisi minġuiqsiaġniaqtut atakkii piisaaŋitchuŋa atchikł̣uŋalu.  
\v 30 Akiyautiga naammaktuq atuqtuni, suli savaaksrirrutiga ilipsitñun qaġanaqtuq.”   
\c 12  
\s1 Apiqsruun Minġuiqsiaġvikun  
\p
\v 1 Akuniisuŋaqatiŋ Jesus-lu maliġuaqtaiḷu apqusaaġniqsut mukkaaksrat nautchiiviatigun minġuiqsiaġvium uvluani. Jesus-ŋum maliġuaqtai niġisuliqhutiŋ nutchuigaqsiñiqsut mukkaaksranik aasiiñ niġipḷutiŋ.  
\v 2 Pharisee-ŋuruat tautukamisigik upyaŋniġaat Jesus, “Qiñillakkich maliġuaqtitin. Navgiḷḷapiaqtut maliġutaksraptiknik minġuiqsiaġvium uvluagun.”  
\v 3 Jesus-ŋum kiuniġai, “Agliqisimasuknaġiksi sumik David-ŋumlu piqataiñḷu pisilaaŋat niġisuliqamiŋ.  
\v 4 David isiqhuni tupqanun Agaayyutim, ilaalu piqataiḷu, niġirut ipqiqsakkauruamik qaqqiamik niġiraksriutauruamik kisiitñun agaayuliqsinun. Maliġutaksrakuaġnanġitchuq niġipmatruŋ taamna qaqqiaq.  
\v 5 Suli agliqisimasuknaġiksi maliġutaksrani, qanuq agaayuliqsit agaayyuvikpaŋmi qaayuġnaqsiḷiuġniałhat minġuiqsiaġvium uvluani, tavraami patchisaił̣hat navguikamiŋ maliġutaksranik.  
\v 6 Aglaan uqautigipsi, iñuk maaniitkaluaqtuq kamanatluktuaq agaayyuvikpaŋmiñ.  
\v 7 Iḷisimanayaġniġupsi qanuutautilaaŋanik uuma uqałhum, ‘Kimmutigitlukkiga nagliktaq uumakŋa tuniḷḷaqtułiġmiñ,’ suksraunġiġayaitchisi iñuich killukuaŋitchuat.  
\v 8 Atakkii Iġñiŋa Iñuum ataniġigaa minġuiqsiaġvium uvluan.”   
\s1 Aŋun Argalik Pannaqłuktanik  
\p
\v 9 Jesus tavrakŋa aullaqami isiġniqsuq Jew-ŋuruat katraġviatnun.  
\v 10 Aŋutiqaġniqsuq tavrani pannaqłuktanik argalik. Atlanik iñuqaġmiñiqsuq tavrani agvisiksraiḷiqiruanik Jesus-mik. Apiqsruġniġaat maliġutaksrakuaġnaqmagaan iłuaqsipkairuni minġuiqsiaġvium uvluani.  
\v 11 Jesus nipliutiniġai, “Nalliqsi piqaġniġumi atautchimik ipnaimik aasiiñ ipnaiq kataguni iḷunaamun minġuiqsiaġvium uvluani, taavruma amunayaiññiqpauŋ taavrumakŋa?  
\v 12 Nalupqinaitchuq, Iñuk piqpaknatluktuq ipnaimiñ. Taatnaqhuni maliġutaksrakuaġnaqtuq ikayuiruni minġuiqsiaġvium uvluani.”  
\v 13 Aasiiñ nipliutiplugu taamna aŋun, “Isakkich argaktin!” Taavruma isaŋniġai argaŋni aasiiñ iłuaqsipḷutiŋ igḷuŋisitun argaiñ iḷipḷutiŋ.  
\v 14 Tavrakŋa Pharisee-ŋuruat anikamiŋ katiplutiŋ sivunniuġniqsut qanuġlugu Jesus tuqqutchukługu.   
\s1 Agaayyutim Piksraqtaaŋuruaq Savaktaa  
\p
\v 15 Jesus iḷisimapluni sumik sivunniuqtilaaŋatnik, aullaġniqsuq tavrakŋa. Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat. Jesus-ŋum iłuaqsiraġaġniġai iluqaisa atniġñaqtuat.  
\v 16 Jesus-ŋum iñiqtiġniġai iñuich uqaġitquŋitḷuni.  
\v 17 Taamna immiqsaqługu uqautaumaruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Isaiah, itnaqhuni,   
\q1
\v 18 “Uvvauna savaktiga piksraqtaaġikkaġa!  
\q2 Ilaaŋuruq piqpagikkaġa suli ilaagun quyalikkaupluŋa.  
\q1 Iḷigisigiga irrusiḷḷautaġa ilaanun,  
\q2 suli quliaqtuaġigisigaa iñupayaanun  
\q2 qanuq atanniił̣iksraġa iñupayaanik atisiḷugich.   
\q1
\v 19 Uqaalatlaitchuq iġialaluniḷu.  
\q2 Kia-unniiñ tusaayumiñaitkaa nipaa tumitchiani.   
\q1
\v 20 Piyaqquġniaŋitkai sayaitchuat iñuich ittuat piġittuatun ivikpaktun  
\q2 naagaqaa qamiyasiuraqtuatun nanipiam ipiġaŋatun  
\q1 atanniił̣iksraġmiñunaglaan iñupayaanik nalaunŋaluniḷu atisiḷuniḷu.   
\q1
\v 21 Suli ilaan atqagun nunaaqqipayaat niġiugaqaġisirut.” \rq Isaiah 42:1-4\rq*   
\s1 Jesus-lu Beelzebul-lu  
\p
\v 22 Iñuich Jesus-muutiniġaat aŋun irrusiqł̣ulik ayauŋaruaġlu uqatlaitchuaġlu. Jesus-ŋum iłuaqsiñiġaa. Tavrali taamna aŋun uqatlasiruq qiñitlasipḷuniḷu.  
\v 23 Iluqatiŋ iñuich quviġutchaŋniqsut uqaqhutiŋ, “Kiŋuviaġiŋitkaluaġniqpauŋ una David-ŋum?”  
\v 24 Aglaan Pharisee-ŋuruat tusaakamitruŋ uqaġniqsut, “Jesus anitchiraġaiñiqsuq irrusiqł̣uŋnik iñuŋniñ atuqługu saŋŋia Beelzebul-ŋum aŋalataata irrusiqł̣uich.”  
\v 25 Jesus-ŋum iḷisimaplugich sumik isummatilaaŋatnik uqautiniġai, “Iñuich atanġuviŋmiguuq akikŋautirut avatmun; ataniġliasiiñ taavrumani suksraunġiġñiaqtuq iñugikkaŋi avgumakpata. Nunaaqqipayaat naagaqaa tupiqatigiich avikamiŋ makitatlaitchut.  
\v 26 Taatnatuntuuq tuunġaq irrusiqł̣uŋi avgumagumiŋ akikŋautilutiŋ avatmun atanġuvia isukłiññiaqtuq.  
\v 27 Aasiiñ anittaġupkich irrusiqł̣uich Beelzebul-kun, kisukunli iñugikkapsi anittaġuuvatigik irrusiqł̣uich? Taatnamik atanniqsuqtiginiaġisi.  
\v 28 Aglaan Irrutchiagun Agaayyutim anittaiguma irrusiqł̣uŋnik, nalupqinaitchuq Agaayyutim aŋalatchianiktilaaŋa iñuŋnik akunnapsitñi.  
\v 29 Kiñapayaaq isiġuktuaq saŋŋiruam iñuum tupqanun tigliguguni, qiḷiqsruqqaaġlugu saŋŋiruaq iñuk tiglikkisiruq suuraŋiñik.  
\v 30 Iñuk piqatauŋitchuaq uvamni akikŋautiruq uvamnun, suli iñuk katitchiqatauŋitchuaq siamitchił̣hiñaqtuq.  
\v 31 Taatnaqhusi uqautigipsi, Agaayyutim natqigutitlagai iñuich killuqsautipayaaŋich itqaġitqikkumiñaiġḷugich uqaġniqłuktapayaaŋich. Aglaan uqaġniqłuktuaq akikŋaqługu Ipqitchuaq Irrusiq natqigutikkauyumiñaitchuq sumiunniiñ.  
\v 32 Kiñapayaaq uqaqtuaq pigiitchuamik akikŋaġlugu Iġñiŋa Iñuum natqigutikkaugisiruq, aglaan kiñapayaaq uqaqtuaq pigiitchuamik akikŋaġlugu Ipqitchuaq Irrusiq natqigutikkauyumiñaitchuq pakmapak suli taimuŋa.   
\s1 Napaaqtuq Asiaŋiḷu  
\p
\v 33 “Napaaqtuq iḷitchuġinaqtuq asiaŋigun. Napaaqtuġiksuaq asirriḷḷautaġaqtuq aasiiñ napaaqtuġiitchuaq asirripḷuni asiaġiitchuanik.  
\v 34 Ilipsi tuqunalgich nimiġiat! Uqatlaitchusi nakuuruanik atakkii pigiitchuaŋuplusi. Qanġaum uqaġiraġigaa taatnasiq ittuaq uummatmi.  
\v 35 Iñullautaq piqaġaqtuq nakuuruamik uummatmiñi aasiiñ uqallautat aniraġaqhutiŋ uummatmiñiñ, aasiiḷi pigiitchuaq iñuk uummatiġmiutaġaqtuq killuġmik uqaqhuniasiiñ nakuuŋitchuanik.  
\v 36 Uqautigipsi, uvluani atanniivium iñuich pasirauniaqtut uqaġiiḷḷapayaaġmiktigun uqautigikkaġmikkun.  
\v 37 Atakkii uqaġikkapsigun nalaunŋasripkakkauniaqtusi, suli uqaġikkapsigun suksraunġiqsaugisirusi.”   
\s1 Iñuich Jesus Savaqugaat Quviqnaqtuamik Savaamik  
\p
\v 38 Tavrani iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat suli iḷaŋich aglaliqirit uqaġniqsut Jesus-mun, “Iḷisautrii, qiñiġuktugut quviqnaqtuamik savaamik nalupqinaiġutauplugu kisuutilaaqnik.”  
\v 39 Jesus-ŋum kiuniġai, “Makua iñuich pigiitchuatlu sayuŋaruatlu qiñiġuktut quviqnaqtuanik savaanik nalupqinaiġutaulugich, aglaan qiñiġumiñaitḷutiŋ taatnatchimik. Qiñiłhiñaġisigaat quviqnaqtuaq savaaq atuupmatun Jonah-mun sivuniksriqirimun.  
\v 40 Jonah aqalukpaum narraaŋni inniqsuq piŋasuni uvluniḷu unnuaniḷu. Taatnatuntuuq Iġñiŋa Iñuum iḷuviġmiitkisipmiuq piŋasuni uvluniḷu unnuaniḷu.  
\v 41 Atanniivium uvluani iñuŋisa Nineveh-m patchisiginiaġaasi iñuuruasi pakmapak, atakkii taimani isummitqikhutiŋ killuqsautmikniñ Jonah-m quliaqtuaġutipmatiŋ. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Jonah-miñ.  
\v 42 Atanniivium uvluani atanġum aġnam patchisiginiaġaasi iñuuruasi pakmapak, atakkii aggiqhuni uŋallam tuŋaaniñ uŋasiksuamiñ naalaġnityaqługu Solomon-ŋum puqiksilaaŋa. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Solomon-miñ.   
\s1 Irrusiqł̣uk Utiqtuq  
\p
\v 43 “Irrusiqł̣uk anipman iñuŋmiñ kukiḷugaqtuq paliqsaakun nunakun pakakhuni iñiqtuiqsiaġviksraġmiñik, aasiiñ paqinġitḷugu.  
\v 44 Iŋmiñun uqaġaqniqsuq, ‘Utiġlaŋa tupiġmun annivigikkamniñ.’ Aasiiñ utiqami paqillaġniġaa imaiḷaaq inigisimakkani salikuqtaatchiaq suli inillaktullautaqtaq.  
\v 45 Anipḷuni aggiutriraqniqsuq tallimat malġuŋnik atlanik irrusiqł̣uŋnik pigiitḷuktuanik iŋmiñiñ. Aasiiñ isiqhutiŋ iñuuniagaqsiraġniqsut tavrani. Aqullia taavruma iñuum pigiitḷuksiraqtuq sivulliġmiñ iñuuniałiġmiñiñ. Taatnatuntuuq itkisiruq killuliqirini iñuuniaqtuat pakmapak.”   
\s1 Aakaŋalu Aniqataiḷu Jesus-ŋum  
\p
\v 46 Jesus-ŋum uqaqtitlugu iñuŋnun aakaŋalu aniqatiŋiḷu qikaġniqsut tatqaani uqaqatigisukługu Jesus.  
\v 47 Iñuich iḷaŋata uqautiniġaa Jesus, “Aakanlu aniqatiutinlu qaani qikaqtut uqaqatigisukhutin.”  
\v 48 Jesus-ŋum kiuniġaa taamna iñuk uqautriñi, “Kisuuva aakaga? Suli kisuuvat aniqatiutka?”  
\v 49 Tikkuaqługich maliġuaqtini nipliġñiqsuq, “Qiñiqsigik, ukua aakagigitkalu aniqatiutkalu.  
\v 50 Atakkii kiñapayaaq savaaqaqtuaq pisułhanik aapaa qiḷaŋmiittuam aniqatigigiga naagaqaa aakagiplugu.”   
\c 13  
\s1 Atrikusaun Nautchiaksriqirikun  
\p
\v 1 Taavrumani uvlumi Jesus anikami tupiġmiñ, utlautiniqsuq narvam siñaanun aquvitluniasii.  
\v 2 Iñugiallapiaqtuat iñuich katirviginiġaat avatlugu. Kiisaimma ikiniqpuq umiamun aquvitluni, iñugayaaqpaurat makitaplutiŋ narvam siñaani.  
\v 3 Aasiiñ Jesus-ŋum uqautiaqsiñiġai iñugiaktuanik atrikusautinik itnaqhuni, “Iñugguuq nunaliqiri nautchiityaġniqsuq.\fig |src="LB00094B.TIF" size="col" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Mt 13.3" \fig*  
\v 4 Nautchirripkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun, aasiiñ tiŋmiurat niġipḷugich.  
\v 5 Iḷaŋitsuli katagaġniqsut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchuamun, aasiiñ nauplutiŋ qilamik atakkii nunakitḷuni,  
\v 6 aasiiñ siqiñiq nuipman pasikł̣ugich pannaqłuŋniġai atakkii kaŋiḷiviksraitḷutiŋ.  
\v 7 Suli iḷaŋich nautchiaksrat katagaġniqsut akunġatnun kakitḷaġnat, aasiiñ kakitḷaġnat naukamiŋ nagguviksraiġñiġaich nautchiaġiksaat.  
\v 8 Aglaan iḷaŋich katagaġniqsut nunagiksuamun, aasiiñ nauriñiqsut asianik iñugiaksipḷugich, iḷaŋich atautchimiñ tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ naaga piŋasukipiaŋuttaaqhutiŋ naaga iñuiññaq quliŋuttaaqhutiŋ.”  
\v 9 Aasiiñ Jesus nipliġñiqsuq, “Kiña siutiqaqtuaq naalaġniḷi.”   
\s1 Sivuniŋat Atrikusautit  
\p
\v 10 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus apiqsruġniġaat, “Suvaata uqaqpich iñuŋnun atrikusautitigun?”  
\v 11 Jesus-ŋum kiuniġai, “Ilipsitñułhiñaq Agaayyutim sagviġñiġaa nalunaqtuaŋanik aŋaayuqautaan qiḷaum, aglaan makunuŋa iñuŋnun sagvikkauŋitchuq.  
\v 12 Atakkii iñuk piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq, aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa mikiruuraqunniiñ pigikkani.  
\v 13 Una pisigiplugu uqaqtuŋa iñuŋnun atrikusautitigun:  
\q1 Atakkii qiñiġaluaqhutiŋ iḷisaqsritḷaitchut  
\q2 suli naalaġnigaluaqhutiŋ tusaatlaitchut aasiiñ kaŋiqsitḷaitḷutiŋ.   
\m
\v 14 Aasiiñ makunuuna iñuktigun immiumaniqsuq Isaiah-m sivuniksriqutaa itnaqhuni,  
\q1 ‘Tusaagaluaġupsi kaŋiqsiyumiñaitchusi,  
\q2 suli qiñiġumaaġaluaġupsi iḷitchuqsriyumiñaitchusi.   
\q1
\v 15 Atakkii makua iñuich uummatiŋich pitchiġiiḷiġñiqsut,  
\q2 tusaasunġitḷutiŋ supayaamik, iritiŋḷu siquplugich.  
\q1 Utitqiñġitchut Agaayyutmun mamitiłiksramiknun  
\q2 atakkii qiñitlaitḷutiŋḷu tusaatlaitḷutiŋlu kaŋiqsitḷaitḷutiŋlu.’ \rq Isaiah 6:9-10\rq*   
\m
\v 16 Aglaan quvianamiurusi, atakkii irigikkasi qiñitlarut suli siutigikkasi tusaatlaplutiŋ.  
\v 17 Iḷumun uqautigipsi, iñugiaktuat sivuniksriqirit nalaunŋaruatlu Agaayyutim iñuiñ qiñiġukkaluaġaat tamanna pakma qiñikkaqsi aglaan qiñiŋitkaat. Tusaasukkaluaġaattuuq pakma tusaakkaqsi, aglaan tusaaŋitkaat.   
\s1 Jesus-ŋum Kaŋiqsipkaġaa Atrikusaun Nautchiaksriqirikun  
\p
\v 18 “Naalaġniḷḷaksiuŋ qanuutautilaaŋa atrikusautim nautchirriqirikun.  
\v 19 Tamatkua tusraaruat uqałiġmik aŋaayuqautaagun Agaayyutim kaŋiqsisuŋaqatiŋ atriqaqtut nautchiaksranik kataktuanik apqutmun. Aquagun pigiitchuam aggiqhuni aattaġigai nautchirriutauruat uummataatniñ, suli piiguipkaġai tusaakkaŋatnik.  
\v 20 Aasiiḷi akuqtuiruat uqałiġmik quviasuutigiplugu tusaapqauraqamitruŋ atriqaqtut nautchiaksranik kataktuanik uyaġaulamun nunamun.  
\v 21 Aglaan kaŋiḷiviksraitman akuniutlaitchuq. Tavra iłuiḷḷiułiq piyuaqsiułiġlu tikitmata iñuich taapkua qilamik qapiqtiġaqtut.  
\v 22 Suli nautchiaksrat kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat atrigigaat iñuk tusaaruaq uqałiġmik, aglaan isumaaluutit iñuuniałikun kinnitñiŋniaġutitlu umialgutitigun suqutiginġiġaġigaat uqałiq taimmaasiiñ naurisuŋaqani asianik.  
\v 23 Aglaan iñuk akuqtuiruaq nautchiaksranik nautchirriutauruanik katakhutiŋ nunagiksuamun atriqaqtuq iñuktun tusaaruatun uqałiġmik kaŋiqsipḷugu. Ilaa naurisuuruq asianik, iḷaŋich tallimakipiatun, iḷaŋich piŋasukipiatun, suli atlat iñuiññaq qulitun.”   
\s1 Atrikusaun Mukkaaksraġiiḷatigun  
\p
\v 24 Jesus uqaġniqsuq atlamiksuli atrikusautmik, “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq iñuktun nautchiiruatun mukkaaksraġiksaanik nautchiiviŋmiñun.  
\v 25 Aglaan iñuich siñiktitlugich uumiksri aggiqhuni nautchiiñiqsuq mukkaaksraġiiḷanik akunġatnun mukkaaksraġiksaat aullaqhuniasiiñ.  
\v 26 Naugaqsipmata nautchiat mukkaaksraurat nuiŋuraqmata mukkaaksraġiiḷattuuq sagviġmiñiqsut.  
\v 27 Savaktit utlakamitruŋ aŋaayuqaqtiŋ apiqsruġniġaat, ‘Ataniiq, nautchiiñigiptigiñ mukkaaksraġiksaanik. Nakiñ makua mukkaaksraġiiḷat nuivat?’  
\v 28 Qaukłiata kiuniġai, ‘Uumiksrim savaaġigaa taamna.’ Savaktit apiqsruġniġaat, ‘Aullaquvisigut nutchugiaġlugich mukkaaksraġiiḷat?’  
\v 29 Tavra kiuniġai, ‘Naaga, nutchuigupsi mukkaaksraġiiḷanik taputriviaqtusi mukkaaksraġiksaanik.  
\v 30 Iluqatik naulik kipriviksramunaglaan, aasiiñ kiprivik tikitpan uqautigisigitka kipririt sivulliulugu katitqulugich mukkaaksraġiiḷat qiḷiqtaulaalugich ikipkaaqsriuġlugich, aglaan katillugich mukkaaksraġiksaat siġḷuamun.’”   
\s1 Atrikusaun Mikiniqsrakun Nautchiaksrakun  
\p
\v 31 Jesus-ŋum uqautilgiññiġai atlamik atrikusautmik itnaqhuni, “Agaayyutim aŋaayuqautaa ittuq mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun iñuum nautchiikkaŋatun nunautmiñi.  
\v 32 Mikiniqsraugaluaŋŋaġmi nautchiaksrapayaaniñ naagatarra naukami aŋiniqsrauraqtuq nautchiapayaaniñ napaaqtuġuqhuni. Aasiiñ tiŋmiuraŋi siḷam aggiqamiŋ ugluliñiqsut qisiqsiutiŋitñun.”   
\s1 Atrikusaun Puvlaksautigun  
\p
\v 33 Jesus-ŋum uqautilgiññiġai atlamik atrikusautmik, “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq aġnaq akutchipmatun puvlaksautmik mukkaaksramun iḷuturuamun puvlagataqtitlugu iluqaan qaqqiaksraq.”   
\s1 Jesus-ŋum Uqaqtilaaŋa Atrikusautitigun  
\p
\v 34 Jesus-ŋum uqaġiniġai iluqaisa sut tamatkua iñugayaanun atrikusautitigun. Atrikusautaiḷaaġuni uqatlaiññiqsuq.  
\v 35 Tavra immiumaniqsuq uqauttutauruaq sivuniksriqirikun itnaqhuni,  
\q1 “Atrikusautitigun uqaġisiruŋa iliŋitñun.  
\q2 Uqautigisigitka sutigun iriqsimaruatigun nunam aullaġniił̣haniñaglaan.” \rq Psalm 78:2\rq*   
\s1 Jesus-ŋum Kaŋiqsipkaġaa Atrikusaun Mukkaaksraġiiḷatigun  
\p
\v 36 Jesus-ŋum aullaqtitqaaqługich iñuich isiġniqsuq tupiġmun. Maliġuaqtai utlautiniqsut ilaanun itnaqhutiŋ, “Kaŋiqsipkallaktigut atrikusaun mukkaaksraġiiḷatigun nautchiiviŋmi.”  
\v 37 Jesus-ŋum kiuniġai, “Iñuk taamna nautchiiruaq mukkaaksraġiksaanik Iġñiġigaa Iñuum.  
\v 38 Nautchiivik nunauruq. Mukkaaksraġiksaat tamatkuaŋurut qaitchuat iŋmiknik Agaayyutmun aŋalatquplutiŋ, mukkaaksraġiiḷatli tamatkuaŋurut qaitḷutiŋ iŋmiknik pigiitchuamun aŋalatquplutiŋ.  
\v 39 Taamna uumiksri nautchiiruaq tamatkuniŋa mukkaaksraġiiḷanik tuunġauruq. Kiprivik isugigaa nunam aasiiñ kipririt isaġulguplutiŋ.  
\v 40 Atriḷugich mukkaaksraġiiḷat katitauruat ikipkaqługich ikniġmun taatnatuntuuq itkisipmiuq isukłitpan nuna.  
\v 41 Iġñiŋan Iñuum tuyuġigisigai isaġuligikkani aasiiñ katityaġlugich ukunakŋa Agaayyutim aŋaayuqautmiñiñ killuqsaqusaaġutipayaat suli iñupayaat pigiiḷiqiruat.  
\v 42 Isaġulgich igitkisigaich ikkaularuamun uunaksautmun. Tavrani iñuich qiagisirut suli tiriquulatchiḷugich kigutitiŋ.  
\v 43 Nalaunŋaruatli qaumagisirut siqiñiqtun aŋaayuqautaani aapagikkaġmiŋ. Kiña siutiqaqtuaq tusaali.   
\s1 Atrikusaun Iriqsimaruakun Akisuruakun  
\p
\v 44 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq akisuruaq iriqsimapmatun nautchiiviŋmi. Iñuum paqitnamiuŋ iritqikł̣ugu nautchiiviŋmun; iñuk taamna quviatchakhuni tunirityaġniqsuq sulliñaurapayaaġmiñik, aasiiñ tauqsiġñiġaa nautchiivik.   
\s1 Atrikusaun Akisuruakun Suŋauraqpakun  
\p
\v 45 “Aasiisuli Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq tauqsiġñiaqtitun pakaktuatun akisuruamik suŋauraqpagiksaamik.  
\v 46 Paqitnami akisullapiaqtuamik suŋauraqpaŋmik aipḷuni tunityaqługich sulliñaurapayaani tauqsiqł̣ugu taamna akisullapiaqtuaq suŋauraqpagiksaaq.   
\s1 Atrikusaun Kuvrakun  
\p
\v 47 “Aasiisuli Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq qaaqtuutitun niŋitauruatun taġiumun aasiiñ qaaqhuni qanusipayaanik aqaluŋnik.  
\v 48 Qaałallaanikamiŋ aqaluŋniaqtit nuqitlugu siñaanun aquvitlutiŋ avguaqsipḷugich aqaluich, nakuuruat iḷipḷugich aqaluqaġviŋmiknun aasiiñ nakuuŋitchuat igitlugich.  
\v 49 Itna itkisiruq isukłitpan nuna. Isaġulgich avguityaġisirut pigiitchuanik iñuŋnik akunġatniñ nalaunŋaruat iñuich  
\v 50 igitlugich ikkaularuamun uunaksautmun. Tavrani iñuich qiagisirut suli tiriquulatchiḷugich kigutitiŋ.”   
\s1 Nutauruallu Utuqqauruallu Suġalġich  
\p
\v 51 Jesus-ŋum apiqsruġniġai maliġuaqtini, “Kaŋiqsivisigik sut tamatkua iluqaisa?” Kiuniġaat, “Aa, kaŋiqsigivut.”  
\v 52 Aasiiñ Jesus-ŋum uqautiniġai, “Aglaliqipayaaq iḷisaaqaqtuaq Agaayyutim aŋaayuqautaanik atriqaqtuq tupqum iñuanik sagviqsruiruamik suuraġmiñik nutauruanik naagaqaa utuqqauruanik tugvaqsiviŋmiñiñ.”   
\s1 Nazareth-miut Ukpiġiŋitkaat Jesus  
\p
\v 53 Jesus-ŋum uqaġiŋaiqamigich tamatkua atrikusautit aullaġniqsuq tavrakŋa.  
\v 54 Tikitḷuni iñuguġviŋmiñun iḷisautiniġai iñuich katraġviatni. Iñuich tusaaruat quviġusukhutiŋ apiqsruqtautiaqsiñiqsut avatmun, “Sumiñ una iñuk piññakpa puqiutmik suli saŋŋimik savaaqatlasipḷuni quviqnaqtuanik?  
\v 55 Uvvauna kaapintam taivruma iġñiġiŋitpauŋ? Aakaŋa taimña atiqaŋitpa Mary-mik? Aniqatigiŋitpagich ipkua James-lu, Joseph-lu, Simon-lu, suli Judas?  
\v 56 Iluqatiŋsuli nukatchiaŋi iñuuniaqatauŋiññiqpat uvaptikni? Sumiñ una iñuk piññaŋniqpa tamatkuniŋa supayaanik?”  
\v 57 Tavra atniummatiqaġniqsut Jesus-mik. Aglaan Jesus-ŋum uqautiniġai, “Agaayyutim sivuniksriqiraa kamagikkauraqtuq nanipayaaq aglaan kamagikkauŋitḷuni iñuguġviŋmiñiḷu naagaqaa iḷamiñiḷu.”  
\v 58 Tavra Jesus savaaqaŋiññiqsuq iñugiaktuanik quviqnaqtuanik atakkii iñuich tavrani ukpiqsriŋitḷutiŋ ilaanik.   
\c 14  
\s1 Tuqqutaułha John Paptaaqtitchirim  
\p
\v 1 Taatnałhatni Herod, atanġa Galilee-m, tusaaniqsuq uqqamik Jesus-kun,  
\v 2 uqautiniġai savaktini, “Jesus una John Paptaaqtitchirauniqsuq aŋitqikhuni tuqułiġmiñ. Taatnaqhuni savaaqatlaniqsuq quviqnaqtuanik.”  
\v 3 Sivuaniimma Herod-ŋum tigupkaġniġaa John qiḷiqsruqługu isiqtaupkaqługu. Taatnaqtinniġaa pisigiplugu Herodias, aniqatmi Philip-ŋum nuliaŋa.  
\v 4 Atakkii John Paptaaqtitchirim akulaiqł̣ugu uqautiniġaa Herod, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq iḷaqatiginiaġupku aniqatvich nuliaŋa.”  
\v 5 Herod-ŋum tuqqutchukkaluaġniġaa John, aglaan iqsiñiqsuq iñuŋnik atakkii iliŋisa isummatigiplugu John sivuniksriqirauplugu.  
\v 6 Herod-ŋum annivia tikitman, pania Herodias-ŋum sayuġniqsuq sivuġaatni Herod-ŋumlu tuyuġmiaŋiñḷu quyaliḷḷapiaqługu.  
\v 7 Akiqsruġniġaa nalupqinaiqł̣ugu qaitchigisiñipḷugu supayaamik iŋiqpan.  
\v 8 Niviaqsiaq pitchuksaakkaupluni aakamigun nipliġñiqsuq, “Qaitchiŋŋa niaquanik John Paptaaqtitchirim iḷiḷugu alluiyamun.”  
\v 9 Umialik aliatchaŋniqsuq, aglaan pisigiplugu akiqsruutni suli tamatkua niġiqatini tiliriñiqsuq qaitquplugu niviaqsiam iŋiaġikkaŋa.  
\v 10 Herod tiliriñiqsuq isiqsiviŋmun niaquiġiaquplugu John.  
\v 11 Itqutiniġaat niaqua iḷipḷugu alluiyamun qaitḷuguasiiñ niviaqsiamun, aasiiḷi taavruma aakamiñuutiplugu.  
\v 12 John-ŋum maliġuaqtaiñ aggiqhutiŋ piñiġaat timaa iḷuviqługuasiiñ. Taatnaanikamiŋ uqautityaġniġaat Jesus.   
\s1 Jesus Niġipkaiñiqsuq 5,000 Aŋutinik  
\p
\v 13 Jesus tusaakami qanuqtilaaŋanik John-ŋum, aullaġniqsuq umiakun quvġutiplugu iñuiḷaamun kisimi. Iñugayaat tusaakamiŋ maliutiniġaat nunaaqqipayaaniñ pisukkataqhutiŋ.  
\v 14 Jesus tulakami tautukługich iñugayaaqpaurat iḷunŋutchaŋniqsuq. Mamitinniġai atniġñautiŋitñiñ.  
\v 15 Unnuksraaġataqman maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat uqautiplugu, “Unnuaġuqtuq. Suviksraiḷaaq manna. Tuyuġikkich iñuich nunaaqqiuranun tauqsiġiaqulugich niqiksramiknik.”  
\v 16 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Aullaŋitkumiŋ suŋitchut. Ilipsi niġipkaqsigik.”  
\v 17 Kiuniġaat, “Piqaqtugut tallimałhiñanik qaqqianiglu malġuŋniglu aqaluŋnik.”  
\v 18 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvuŋautisigik uvamnun.”  
\v 19 Aasiiñ tiliñiġai iñugayaat aquvitquplugich iviŋnun. Tigukamigich taapkua tallimat qaqqiat malġuglu aqaluk aaġluġniqsuq qiḷaŋmun quyyatiplugich. Tavra Jesus-ŋum avguqługich qaqqiat qaiññiġai maliġuaqtimiñun aasiiḷi taapkua autaaqługich iñugayaanun.  
\v 20 Iluqatiŋ iñugayaat niġiñiqsut niġisuiqhutiŋ. Niġiŋaiqmata maliġuaqtit katitchiñiqsut iḷakuŋitñik immiġataqługich qulit malġuk aguupmaich.  
\v 21 Taapkua niġiruat 5,000-tuyuŋnaq inniqsut aŋutit, kisiqatigisuŋaqnagich aġnat iḷiḷgaatlu.   
\s1 Jesus Pisuaqtuq Imġum Qaaŋagun  
\p
\v 22 Jesus-ŋum maliġuaqtini ikipkaqtiġniġai umiaqpauramun ikaaġiaquplugich igḷuanun narvaqpaum aasiiñ aipkaqługich iñugayaat.  
\v 23 Taatnaanikami mayuġniqsuq iġġimun agaayutyaqtuaqhuni kisimi. Anaqaksraaqman Jesus kisiŋŋuġniqsuq.  
\v 24 Tavra umiaqpauraq tikiññiqsuq qitqanun narvaqpaum. Umiaqpauraq piyaqniuliġniqsuq qaiḷġutiplugu atakkii anuġim paġġaġuutiplugulu.  
\v 25 Aasiiñ Jesus-ŋum utlaŋniġai maliġuaqtini uvluyasipman pisukhuni imġum qaaŋagun.  
\v 26 Maliġuaqtaiñ tautukamitruŋ Jesus pisuktuaq imġum qaaŋagun iqsitchaŋniqsut nipliqhutiŋ, “Aliuqtuaq marra!” Kappaiŋaaqsiñiqsut tatavrauplutiŋ.  
\v 27 Aglaan tavrauvaa Jesus nipliutiniġai, “Quviatchauġigitchi. Uvaŋauruŋa. Iqsiñasi!”  
\v 28 Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq, ilviupiaġuvich tiliŋŋa utlaqulutin imġum qaaŋagun.”  
\v 29 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Uvuŋaġiñ.” Peter niukami umiaqpauramiñ pisukhuni imġum qaaŋagun utlautiniqsuq Jesus-mun.  
\v 30 Aglaan Peter-m tautukamiuŋ qanutun saŋŋisilaaŋa anuġim iqsitchaŋniqsuq. Kiviaqsikami kappaiŋaniqsuq, “Ataniiq, annautiŋŋa.”  
\v 31 Tavrauvaa Jesus-ŋum isautiplugich argaŋni tiguniġaa Peter nipliutiplugu, “Ukpiqsrił̣ikiññiaqpat! Suvaata arguaqtuqpich?”  
\v 32 Ikipmaknik umiaqpauramun anuġaiġñiqsuq.  
\v 33 Taapkua umiaqpauramiittuat sitquġviginiġaat sivuġaanun Jesus uqaqhutiŋ, “Iḷumun iġñiġiniġaatin Agaayyutim.”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Atniġñautiliŋnik  
\p
\v 34 Ikaaqamiŋ igḷuanun nunaliññiqsut Gennesaret-mun.  
\v 35 Aasiiñ iñuŋi taavruma nunam iḷitchuġikamiŋ Jesus-mik tuyuġniqsut uqqamik avalliupayaamiknun nunaaqqiuranun, tikiutruaqsipḷugich aasiiñ atniġñautilipayaat Jesus-mun.  
\v 36 Iŋiqsrullapiaqługu aksiḷḷaŋniaqsiñaġukługuunniiñ akua atnuġaaŋan, aasiiñ aktuipayaaqtuat ilaanik mamitikkauniqsut.   
\c 15  
\s1 Iḷisauttutiŋich Sivulliaŋuruat  
\p
\v 1 Pharisee-ŋuruat aglaliqiritlu utlaŋniġaat Jesus Jerusalem-miñ apiqsruqługu,  
\v 2 “Suvaata maliġuaqtivich kamagitlaitpatigik iḷisauttutiŋich sivulliaġikkapta? Iġġuŋitkaich argatiŋ niġigaluaqatiŋ.”  
\v 3 Jesus-ŋum kiuniġai, “Suvaatamipsuuq kamagitlaitpisigik Agaayyutim tillisai? Kamaksritḷaitchusi atakkii maliġukkisi iḷisauttutiŋich sivulliaġikkapta.  
\v 4 Agaayyun uqaqtuq, ‘Kamagisigik aapanlu aakanlu. Kiñapayaaq uqamaqłuutriruaq aapamiñik naagaqaa aakamiñik tuquruksraupiaqtuq.’  
\v 5 Ilipsiḷiasiiñ iḷisautrirusi iñuŋmun uqautiłhiñaunipḷugu aapani naagaqaa aakani, ‘Piqaġaluaqtuŋa aatchuutiksramik. Aatchuutigiyumiñaitkiga ilipsiknun, atakkii akiqsruutigianikkiga Agaayyutmun.’  
\v 6 Taatnatun iḷisautigupsiuŋ iñuk kamaksritquŋitḷugu aapaŋanik naagaqaa aakaŋanik suunġiġisi Agaayyutim tillisaa pisigiplugich sivulliapsi iḷisauttutiŋich.  
\v 7 Ukpiŋŋuaqtisii! Qanutun nalauttiginiqpa Isaiah sivuniksriqiri uqaqami ilipsigun,   
\q1
\v 8 Tamatkua iñuich kamaksrulgugaluaġaatŋa uqałhiñaġmiktigun  
\q2 aglaan uummatiŋich uŋasiksut uvamniñ piqpagillapianġitḷuŋa.   
\q1
\v 9 Agaayyuvigiraġigaatŋa imaiḷaakun,  
\q2 atakkii iḷisautrirut iñuich iḷisauttutiŋitñik iḷipḷugich maliġutaksraġiruatun Agaayyutun.” \rq Isaiah 29:13\rq*   
\s1 Sut Qaayuġnaqsipkairuat Iñuŋnun  
\p
\v 10 Jesus-ŋum iŋmiñuquniġai iñugayaat nipliutiplugich, “Naalaġniḷḷaksiŋŋa kaŋiqsiḷusiasiiñ.  
\v 11 Sum isiqtaqtuam iñuum qanġagun qaayuġnaqsipkatlaitkaa, aglaan taavruma aniraġaqtuam qaniġmiñ, uqałhum qaayuġnaqsipkaġaġigaa iñuk.”  
\v 12 Maliġuaqtaiñ utlakługu apiqsruġniġaat, “Iḷisimavigich Pharisee-ŋuruat atniummatilaaŋat tusaakamitruŋ taamna uqautigikkan?”  
\v 13 Kiuniġai, “Nautchiapayaaq aapama qiḷaŋmiittuam nautchirriutiŋaisaŋa amuruaniaqtuq kaŋituummaan.  
\v 14 Iŋmiktuuġlich. Ayauŋaruani sivulliuqtaurut ayauŋaplutiŋ. Ayauŋaruam sivulliuqpagu ayauŋaruaq, iluqatik katakkisiruk itiqsramun.”  
\v 15 Tavra Peter-m kiuniġaa, “Uqautitigut qanuutautilaaŋanik taavruma atrikusautim.”  
\v 16 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Ilipsipsuuq kaŋiqsisaitmivisi?  
\v 17 Kaŋiqsiŋitpisisuli? Suapayaaq qaniġmuktuaq aqiaġuqmugaqtuq aasiiñ anipḷuni timimiñ.  
\v 18 Aglaan sut tamatkua aniraġaqtuat qanikun aniraġaqtut uummatmiñ, aasiiñ qaayuġnaqsiraġaqługu iñuk.  
\v 19 Atakkii uummatmiñ aniraqtut pigiitchuat isummatit, iñuaqtułiq, iḷaqatiqaġaluaqhuni atlatułiq, iḷaqataiḷḷuni sayuŋałiq, tigliyułiq, taŋiġiḷaakun iḷisimaraułiq, uqaniqłuktałiġlu.  
\v 20 Taapkuatavra qaayuġnaqsiraġaġaat iñuk, aglaan niġiruni iġġuġaluaġnagich argaich qaayuġnaqsitḷaitchaat iñuk.”   
\s1 Aġnam Ukpiġutaa  
\p
\v 21 Jesus aullaġniqsuq tavrakŋa nunaŋanun Tyre-m suli Sidon-ŋum.  
\v 22 Canaanit-aġmiu aġnaq tamaani iñuuniaqtuaq utlautiniqsuq ilaanun kappaiŋapluni, “Ataniiq, kiŋuviaŋa David-ŋum! Nagligillaŋniaŋŋa! Paniga pigiiḷiḷḷapiaqtuq irrusiqł̣uqaqhuni.”  
\v 23 Aglaan Jesus kiuŋiññiġaa. Maliġuaqtaiñ utlakługu iŋiqsrullapiaġniġaat itnaqhutiŋ, “Aqpigiuŋ una aġnaq. Nipraulapluni malikkaatigut.”  
\v 24 Jesus-ŋum kiuniġai, “Tuyuġikkauruŋa kisiitñun iñuiñun Israel-ŋum ittuanun tammaummiruatun ipnaisun.”  
\v 25 Aġnaq utlautikami sitquġniqsuq sivuġaanun nipliqhuni, “Ataniiq, ikayullaŋniaŋŋa.”  
\v 26 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Nakuunġitchuq pigupsiuŋ iḷiḷgaat qaqquksrautaat qaiḷḷuguasiiñ qipmiñun.”  
\v 27 Aġnaq nipliġñiqsuq, “Aa Ataniiq, aglaan qipmichunniiñ niġipmiraqtut kanġakunik kanġaalaruanik iñuŋmiŋ niġġiviŋitñiñ.”  
\v 28 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Aġnaaq, kamanallapiaqtuamik ukpiqsrił̣iqaġniqsutin; iŋiqsruaġikkan savaaŋugisiruq ilipnun.” Tavra aġnam pania iłuaqsikkauniqsuq taavrumani sassaġniġmi.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Iñugiaktuanik Iñuŋnik  
\p
\v 29 Jesus aullaqami tavrakŋa iglauniqsuq siñiqsraqługu narvaqpaŋa Galilee-m; aasiiñ mayuqhuni qimiġaamun aquvinniqsuq tamauŋa.  
\v 30 Iñugiallapiaqtuat iñuich utlautiniqsut ilaanun tikiutruipḷutiŋ pisutlaitchuanik, ayauŋaruanik, uqatlaitchuanik, sulguiḷimaruanik, suli iñugiaktuanik atlanik. Iḷiuqqaġniġaich Jesus-ŋum sivuġaanun. Aasiiḷi Jesus-ŋum iłuaqsiñiġai.  
\v 31 Iñuich quviġutchaŋniqsut qiñiqamisigik uqatlaiḷaat uqaaqsipmata, sulguiḷimaruat iłuaqsikkaupmata, pisutlaitchuat pisutlasipḷutiŋ, suli ayauŋaruat qiñitlasipḷutiŋ; kamaksruġniġaat Agaayyutaat Israel-ŋum.   
\s1 Jesus Niġipkaiñiqsuq 4,000 Aŋutinik  
\p
\v 32 Jesus-ŋum maliġuaqtini iŋmiñuquniġai nipliutiplugich, “Iḷunŋutchaliqsuŋa makuniŋa iñuŋnik nayuutituiñaqtuanik uvamni piŋasuni uvluni, atakkii niqiksraitmiut. Aullaqtinniaŋitkitka niġisuŋaitñik atakkii taaqtukkaqpiaqtut apqutmi.”  
\v 33 Maliġuaqtaiñ nipliutiniġaat, “Sumiñ paqitkisivisa naamayumiñaqtuamik qaqqiamik marrumani iñuiḷaami niġipkautiksramik iñugayaanun?”  
\v 34 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Qanutun iñugiaktigiruanik qaqqianik piqaqpisi?” Kiuniġaat, “Tallimat malġuŋnik suli iñugiakisuuranik aqalugauranik.”  
\v 35 Jesus-ŋum tiliriñiġai iñugayaat aquvitquplugich nunamun.  
\v 36 Tiguniġai tallimat malġuk qaqqiat aqalugauratlu. Quyaanikamiuŋ Agaayyun avguqługich qaiññiġai maliġuaqtimiñun, aasiiḷi taapkua autaaqługich iñugayaanun.  
\v 37 Iluqatiŋ iñuich niġiñiqsut niġisuiġataqhutiŋ. Aquagun maliġuaqtai katitchiñiqsut iḷakunik immiġataqługich tallimat malġuktun aguupmaŋnik.  
\v 38 Tamatkua niġiruat 4,000-tun iñugiaktiginiqsut, aġnatlu iḷiḷgaatlu kisirrutisuŋaqnagich.  
\v 39 Jesus-ŋum aullaqtinŋanikamigich iñugayaat ikiniqsuq umiaqpauramun tikitḷuni nunaŋanun Magadan-ŋum.   
\c 16  
\s1 Iñuich Qasiḷiñiqsut Quviqnaqtuamik Savaamik  
\p
\v 1 Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu utlautiniqsut Jesus-mun uuktuaġiaqługu. Apiqsruġniġaat qiñiqtitquplutiŋ quviqnaqtuamik savaamik nalupqinaiġutaulugu Agaayyutim tuyuqtilaaŋanik qiḷaŋmiñ.  
\v 2 Kiuniġai, “Unnuksraaqman uqaġuurusi, ‘Siḷaŋŋuġniaqtuq atakkii qiḷak kaviqsiruq.’  
\v 3 Suli uvlaami uqaġaqtusi, ‘Siḷaqłuŋniaqtuq ugluvak atakkii qiḷak kaviqsiruq nuviyaqłuġuqman.’ Sivuniqsitḷagaluaqhusi siḷamik qiḷaum qiññaŋagun, aglaan iḷitchuġitlaiññiġisi qanuutautilaaŋat quviqnaqtuat savaat atuumaruat akunnapsitñi.  
\v 4 Makua iñuich pigiitchuatlu sayuŋaruatlu qiñiġuktut quviqnaqtuanik savaanik, aglaan qiñiġumiñaitḷutiŋ taatnatchimik. Qiñiłhiñaġisigaat quviqnaqtuaq savaaq sivuniksriqirikun Jonah-kun.” Tavra Jesus-ŋum uniññiġai taapkua aullaqhuni.   
\s1 Jesus Suakataġniqsuq Maliġuaqtimiñik  
\p
\v 5 Jesus maliġuaqtaiḷu ikaaġniqsut igḷuanun narvaqpaum. Maliġuaqtai iḷitchuġiniqsut piiguisilaaġmiknik qaqqianik.  
\v 6 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Qaunagititchi puvlaksautiŋatniñ Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu.”  
\v 7 Aglaan uqauraġniqsut iŋmiknun itnaqhutiŋ, “Uqautigigaa taamna qaqqialigaaŋiññapta.”  
\v 8 Jesus-ŋum iḷisimaplugich qanuq uqaqtilaaŋat apiqsruġniġai, “Suvaata ilipsiguuraq uqauraqpisi qaqquiññipḷugu? Ukpiqsrił̣ikiññiaġniqpat ilipsitñi.  
\v 9 Kaŋiqsitḷaitpisisuli? Naagaunniiñ itqatlaitpisigik avguqapkich tallimat qaqqiat 5,000-nun aŋutinun? Qapsiñik aguupmaŋnun immiqsitpisi?  
\v 10 Naagaunniiñ tallimat malġuk qaqqiat avguqapkich 4,000 iñuŋnun? Qapsiñun aguupmaŋnun immiqsitpisi?  
\v 11 Qanuġimña kaŋiqsiŋiññiqpisi uqautiqaŋisilaamnik qaqqianik? Qaunagititchi puvlaksautiŋatniñ Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu.”  
\v 12 Taatnaanikman maliġuaqtai kaŋiqsiñiqsut ilaanun uqautiŋisilaaġmiknik puvlaksautinik aglaan qaunagitquplugich iḷisauttutiŋitñiñ Pharisee-ŋuruatlu Sadducee-ŋuruatlu.   
\s1 Peter-m Uqautiginiġaa Kisuutilaaŋa Jesus-ŋum  
\p
\v 13 Jesus utlautikami nunaŋanun Caesarea Philippi-m apiqsruġniġai maliġuaqtini, “Iġñiŋa Iñuum kisuunipḷugu uqaġaġivat?”  
\v 14 Kiuniġaat, “Iḷaŋisa John Paptaaqtitchiraunigaat, atlatli Elijah-ŋunipḷugu, atlatsuli Jeremiah-ŋunipḷugu naagaqaa iḷaginasugiplugu sivuniksriqiraiñun Agaayyutim.”  
\v 15 Apiqsruġniġai, “Ilipsiḷimi kisuunasugivisitŋa?”  
\v 16 Simon Peter-m nipliutiniġaa, “Christ-ŋurutin. Iġñiġigaatin iñuuruam Agaayyutim.”  
\v 17 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Simon, iġñiŋa Jonah-m! Quvianamiurutin! Atakkii uqautigikkan iñuum sagviaqtuŋitkaa ilipnun aglaan aapaam qiḷaŋmiittuam.  
\v 18 Uqautillakkikpiñ, Peter-ŋurutin [itnautauruaq Uyaġaŋmik] aasiiñ taavrumuŋa uyaġaŋmun nappaġniaġiga agaayyuviga, suli saŋŋipayaaŋiñ tuqułhum akiiḷiyumiñaitkai.  
\v 19 Ilvichuvva, qaitchigisigikpiñ itqutiksranik aŋaayuqautaanun Agaayyutim. Suapayaaq qiḷiqsruumakkaqsi maani nunami qiḷġutiqaqtuiñaġisiruq qiḷaŋmi, aasiiñ suapayaaq qiḷġutaiyakkaqsi maani nunami qiḷġutaiyakkaugisiruq qiḷaŋmi.”  
\v 20 Jesus-ŋum maliġuaqtini uqaquŋiññiġai kisumununniiñ iñuŋmun Christ-ŋuniḷuni.   
\s1 Jesus-ŋum Uqautiginiġaa Tuqułiksraniḷu Aŋipkakkaułiksraniḷu  
\p
\v 21 Tavrakŋaniñaglaan Jesus uqautriaqsiñiqsuq maliġuaqtimiñik nalupqinaiqł̣ugu, “Jerusalem-muktuksrauruŋa. Tavraniasiiñ nagliksaaqtuksraupluŋa sivulliuqtiġruaniñ qaukłiŋitñiñḷu agaayuliqsit aglaliqiriniñḷu, suli tuqqutauruksraupluŋa. Aglaan aŋipkakkaugisiruŋa piŋayuatigun uvlut.”  
\v 22 Peter-m avuŋaqtaaġutiplugu Jesus iñiqtiġniġaa itnaqługu, “Ataniiq, Agaayyutimtuq taatniitinġiḷḷiuŋ taamna. Atuumaruksrauŋipiaqtuq ilipnun.”  
\v 23 Jesus-ŋum qiviaqługu Peter nipliutiniġaa, “Tuunġaaq, piiġiñ uvamniñ! Piñaiḷutaurutin uvamni. Isummatiqaŋitchutin Agaayyutim isummataiñik, aglaan isummatiqaqtutin iñuich isummataatun.”  
\v 24 Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Kisupayaam maligukkumiŋa suksraaqtaksraġigaa pisułłi, iqsriutilugu sanniġutani aasiiñ maligluŋa.  
\v 25 Atakkii kiapayaaq anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa, aglaan kiapayaaq tammaiyumiuŋ iñuułłi piqutigiluŋa piññakkisiruq iḷumun iñuułiġmik.  
\v 26 Iñuum piññaktaaġiłhiñaugaluaġaa suurapayaaŋa marruma nunam, aglaan tammautigisigaa iñuutchii. Sakuuŋuraġniałha sumun atuġumiñaitchuq! Tarra simmiutiksraitchaa iñuum iñuutchii.  
\v 27 Atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiqsaġumaruq piqatigilugich isaġuliŋni quvianaŋagun aapami, tavraniasiiñ akiḷḷiġisigaa iñupayaaq savaaŋigun.  
\v 28 Iḷumun uqautigipsi, Iñuqaqtuq-samma makitaruanik uvani tuquniaŋitchuanik qiñiġaluaqnagu Iġñiŋa Iñuum aggiqpan umialgulugu.”   
\c 17  
\s1 Jesus-ŋum Atlaŋŋuqtiłha  
\p
\v 1 Itchaksrat uvlut aquatigun Jesus-ŋum aullautiniġai Peter-lu James-lu John-lu, aniqataa James-ŋum, kisiitñik qutchiksuamun iġġimun.  
\v 2 Tavrani qiñiqtitlugich Jesus atlaŋŋuġniqsuq sivuġaatni. Kiiñaŋa qaummaġiksiñiqsuq siqiñiqtun atnuġaaŋi qatiqsipḷutiŋ kirratchiatun.  
\v 3 Taatnaġmiutlu Moses suli Elijah sagviġñiqsuk uqaqatigiaqsipḷugu Jesus.  
\v 4 Peter-m nipliutiniġaa Jesus, “Ataniiq, nakuuniqsuq nayuutikapta uvani. Nappaitquguptigut nappaiñayaqtuŋa piŋasunik palapkaaksranik, atautchimik ilipnun, suli atautchimik Moses-mun, suli atautchimik Elijah-mun.”  
\v 5 Uqaqtitlugusuli qaumaruam nuviyam qulaŋiutiniġai aasiiñ nipi nipliqhuni nuviyamiñ, “Tavrataamna piqpagikkaġa Iġñiġa quyalimaaqtigillapiakkaġa, naalaġniyumagiksi.”  
\v 6 Maliġuaqtit tusaakamitruŋ nipi punniqsut nunamun iqsitchakhutiŋ.  
\v 7 Aglaan Jesus-ŋum utlakługich aksiŋñiġai aasiiñ nipliutiplugich, “Makititchi, suli iqsiŋaiġitchi.”  
\v 8 Aaġluqamiŋ maliġuaqtit qiñiŋiññiqsut iñuŋnik. Jesus inniqsuq kisimi.  
\v 9 Atqaaqsikamiŋ iġġimiñ Jesus-ŋum tilisiñiġai, “Uqaġniaqasi kisumununniiñ tamatkuniŋa qiñikkapsitñik Iġñiŋa Iñuum aŋitqił̣hanunaglaan tuqułiġmiñ.”  
\v 10 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat Jesus, “Suvaata aglaliqirit uqaqpat Elijah aggiqqaaqtuksraunipḷugu aggiŋaiñŋaan Christ?”  
\v 11 Jesus-ŋum kiuniġai, “Taapkua uqaqtut iḷumutuuruamik. Elijah aggiqqaaġniaqtuq Christ-miñ itqanaiyaġiaġlugu suapayaaq.  
\v 12 Aglaan uqautigipsi, Elijah aggianiktuq, aasiiñ iñuich nalurut kisuutilaaŋanik. Qanupayaaq aŋalatchukamitruŋ aŋalatkaat. Taatnatuntuuq Iġñiŋa Iñuum nagliksaaqtinniaqmigaat.”  
\v 13 Maliġuaqtaiñ kaŋiqsiḷġataġniġaat Jesus-ŋum uqałha John Paptaaqtitchirimik.   
\s1 Jesus Iłuaqsipkaiñiqsuq Nukatpiaġruŋmik Irrusiqł̣uliŋmik  
\p
\v 14 Jesus maliġuaqtiniḷu tikitmata iñugayaanun iñuum utlaŋniġaa sitquqhuni sivuġaanun  
\v 15 nipliqhuni, “Ataniiq, nagligillaŋniaġuŋ iġñiġa. Qiiqsruġuupluni nagliksaallapiaqtuq. Akulaiqł̣ugu puukaġaqtuq ikniġmunlu imiġmunlu.  
\v 16 Maliġuaqtipnuutigaluaġiga, aglaan iłuaqsiḷguiññiġaat.”  
\v 17 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Ukpiqqutaitchuasii ilipsitñi! Naagasuli killukuaqmiusi! Qanutunaglaan nayuutiniaqpik ilipsitñi? Qanutunaglaan igḷutuqtaksraġivisisuli? Uvuŋautisaqsiuŋata nukatpiaġruk.”  
\v 18 Jesus suamasipḷuni tilisiñiqsuq irrusiqł̣uŋmik anitquplugu nukatpiaġruŋmiñ. Irruqsiqłuk anitman nukatpiaġruk iłuaqsiḷiġñiqsuq.  
\v 19 Maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat Jesus kisipquqhutiŋ apiqsruqługu, “Suvaata irrusiqł̣uk anitlaitpisigu?”  
\v 20 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Pisigiplugu ukpiqsriŋił̣iqsi. Uqautigipsi, Ukpiqsrisiqaġupsi mikitilaaŋatun mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun uqautiłhiñaugiksi una iġġiq, Nuuttin iñuŋa uvakŋa, aasiiñ nuunniaqtuq. Pił̣hiñaugisirusi supayaanik.  
\v 21 [Aglaan kisiagun agaayułikun uisauraałikunlu anitlagai taatnatchich irrusiqł̣uich. Atlam sum anitchumiñaitkai.]”   
\s1 Jesus-ŋum Uqautigitqikkaa Tuqułiksraniḷu Aŋipkakkaułiksraniḷu  
\p
\v 22 Atautchimukamiŋ Galilee-mi Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini, “Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkauniaqtuq iñuŋnun;  
\v 23 iliŋisa tuqqutkisigaat. Aglaan piŋayuatigun uvlut aŋipkakkauniaqtuq tuqqutaułhaniñ.” Tavra maliġuaqtai ipiqtutchallapiaġniqsut.   
\s1 Akiḷiił̣iq Agaayyuvikpaum Tax-siġutiŋiñik  
\p
\v 24 Jesus maliġuaqtiniḷu tikitñamiŋ Capernaum-mun nalautchirut iñuŋnik katitchiraunik aatchuutinik agaayyuvikpaŋmun. Tamatkua Peter apiqsruġniġaat, “Umaa, iḷisautriksi akiḷiqsuġaġiva tax-sinik agaayyuvikpaŋmun?”  
\v 25 “Aa, akiḷiisuuruq,” Peter-m kiuniġaa. Aasii isiqman tupiġmun Jesus nipliqqaaġniqsuq ilaanun apiqsruqługu, “Simon, sumik isumavich? Kisuniñ umialiŋi nunam katitchiraġivat tax-sinik? Nunaqatmikniñ naagaqaa avakŋaqtaniñ?”  
\v 26 Peter-m kiuniġaa, “Atlaniñ.” Jesus nipliutiniġaa Peter, “Tavra, nunaqatit akiḷiqsuġniaŋiññiqsut tax-sinik.  
\v 27 Aglaan atniummativiaġivut iñuich. Aullaġutin niksigiaġiñ narvamun. Qanġaniñ sivullium aqaluum niksiksaqpich paqitkisirutin maniŋmik. Tigulugu taamna qaitchumagiñ iliŋitñun, aasii akiḷiutilunuk.”   
\c 18  
\s1 Kiña Kamanaġniqsrauva?  
\p
\v 1 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus apiqsruġniġaat, “Kiña kamanaġniqsrauva Agaayyutim aŋaayuqautaani?”  
\v 2 Jesus-ŋum tuqłuġniġaa iḷiḷgauraq iŋmiñuquplugu, aasiiñ qikaqtitlugu akunġatnun maliġuaqtit  
\v 3 nipliqhuniasiiñ, “Uqautigipsi, isummitqiŋisuaġupsi aasiiñ iḷiḷusi iḷiḷgauratun isiġumiñaitchusi Agaayyutim aŋaayuqautaanun.  
\v 4 Kiñapayaaq atchiksiruaq iŋmiñik atripḷugu taamna iḷiḷgauraq kamanaġniqsrauruq ukunakŋa Agaayyutim aŋaayuqautaani.  
\v 5 Suli kisum iñuum akuqtuġumiuŋ iḷiḷgauraq pisigiluŋa akuqtuġaaŋa.   
\s1 Killuqsaqusaaġutit  
\p
\v 6 “Aglaan kia iñuum killuqsaqtitpagu iḷaŋat makua ukpiqsrisiqaqtuat uvaŋnun iḷiḷgaatun nakuutlukkayaqtuq taamna quŋisiġmiutchiġḷugu uyaġakpaŋmik ipipkaqpan itiniqsraŋani taġium.  
\v 7 Qanutun tatamnaqtigivat nunam iñui killuqsaqusaaqtuat iñuŋnik. Taatnatchich killuqsaqusaaġutit atuumarut ataramik. Aglaan qanutun tatamnaqtigiva taamna iñuk ukpiġutaiqsitchiruaq iñuŋnik killuqsaqusaałiġmigun.  
\v 8 Argapsi naagaqaa isigapsi killuqsaqtitpasi, kipilugich igitchumagisi. Nakuutlukkayaqtuq isiġupsi iñuułiġmun argaiḷḷusi naagaqaa isigaiḷḷusi uumakŋa igḷuktun argaliŋmiñ naagaqaa isigaliŋmiñ igitauluniasiiñ isuitchuamun ikniġmun.  
\v 9 Suli iripsi killuqsaqtitpasi piiġḷugu igitchumagiksi. Nakuutluŋniaqtuq isiġupsi isuksraitchuamun iñuułiġmun atautchimik iriqaġusi uumakŋa malġuŋnik iriliŋmiñ igitauluniasiiñ anasiñŋuqsaġvium ikniŋanun.   
\s1 Atrikusaun Tammaqtuakun Ipnaikun  
\p
\v 10 “Qaunagititchi suuŋiḷḷaġiłiksraŋatniñ makua iḷiḷgaurat. Atakkii isaġuliŋich ataramik aapamnułhiñaurut qiḷaŋmi.  
\v 11 [Iġñiŋa Iñuum aggiqsuq anniqsuġiaqługu tammaqtuaq].  
\v 12 Qanuq isummatiginayaġniqpisiuŋ iñuk piqaqtuaq tallimakipianik ipnaiñik aasiiñ atausiq tammaġuni? Pakkiaġumiñaiññiqpauŋ taamna atausiq tammaqtuaq? Uniññiaġai taapkua tallimakipiaġuutaiḷat ipnaich qimiġaamun.  
\v 13 Uqautigipsi, paqitkumiuŋ taamna atausiq ipnaiq quviatchautigitluŋniaġaa ukunakŋa tallimakipiaġuutaiḷaniñ tammaŋitchuaniñ.  
\v 14 Taatnatuntuuq aapapsi qiḷaŋmiittuam pisułiġiŋitkaa atausiġunniiñ iḷaŋat tamatkua ukpiqsriruat iḷiḷgauratun iḷipḷutiŋ tammaqulugu.   
\s1 Aniqan Killuqsaqtuaq  
\p
\v 15 “Aniqatin killuqsaqpan akikŋaġutin uqautityaġuŋ killuqsautaanik kisiŋŋuġusik ilaalu ilviḷḷu. Naalaġnikpatin aniqatigiliutitqiŋñiaġiñ utitmun.  
\v 16 Aglaan naalaġnisuŋitpatin utlatqikkumagiñ piqasiġutin atautchimik naagaqaa malġuŋnik iññuŋnik. Taapkua iñuich iḷisimarautlaniaqtut uqaġipayaakkapkun aniqatiupnun. Atakkii pasikkutipayaaq inillakkaugisiruq malġukkun naagaqaa piŋasutigun iḷisimarauruatigun.  
\v 17 Naalaġnisuŋiḷgitpagich uqaġilugu ukpiqtuaŋuruanun; naalaġnisuŋitchuiñaqpan aasiiñ ukpiqtuaŋuruanikunniiñ irrutigisigiksi Jew-ŋuŋitchuatun naagasuli tax-siliqiritun.  
\v 18 Iḷumun uqautigipsi, Suapayaaq qiḷiqsruumakkaqsi maani nunami qiḷġutiqaqtuiñaġisiruq qiḷaŋmi; suli suapayaaq qiḷġutaikkaqsi maani nunami qiḷġutaiyakkaugisiruq qiḷaŋmi.  
\v 19 Uqautipsaaġipsi, Malġuugupsik maani nunami aasii aŋiġutilusik supayaakun apiqsruġupsik, aapaa qiḷaŋmi savaaġigisigaa ilipsitñun.  
\v 20 Atakkii nani malġuk naagaqaa piŋasut katikpata pisigiluŋa nayuutigisiruŋa iliŋitñi.”   
\s1 Atrikusaun Natqigutriŋitchuakun Savaktigun  
\p
\v 21 Aasiiñ Peter-m utlakługu Jesus apiqsruġniġaa, “Ataniiq, qapsiñiaglaan natqigutiraksraġivigu aniqatiga akitñaġluŋa killuqsaqpan? Tallimat malġuŋniaglaan?”  
\v 22 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tallimat malġułhiñauŋiḷaaŋnik aglaan piŋasukipiaq qulit tallimat malġuŋniaglaan.  
\v 23 Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan atriqaġisiruq umialiŋmik apiqsruqtuamik savaktimiñik qanutun iliŋitñun akiqsruutiqaqmagaaġmi.  
\v 24 Makpiġarriqisaanikman iñuk akiqsruummirigikkaŋa manikpauramik tikiutikkauniqsuq ilaanun.  
\v 25 Akiḷiiyumiñaiññiqman aŋaayuqaŋan tunirautquniġaa aġnaatlu suli qitunġauraŋi suli iluqaisa suurapayaaŋi aasiiñ akiḷiutigilugich niġġiuqsruutaiñun.  
\v 26 Savakti sitquqami sivuġaanun uqapsaaġniqsuq, ‘Ataniiq, utaqqiurallaŋŋa. Utiqtitchigisigikpiñ iluqaitñik.’  
\v 27 Aŋaayuqaŋan iḷunŋutchautiplugu aullaqtinniġaa natqigutiplugich niġġiuqsruutai.  
\v 28 Aglaan savakti anikami tavrakŋa nalaunniġaa iḷaŋat savaqatmi niġġiuqsruummirigikkani qapsiuranik maniŋñik. Tiguniqłukamiuŋ qimitchiqsruaqsiñiġaa nipliutiplugu, ‘Niġġiuqsruutin utiqtirruŋ uvamnun.’  
\v 29 Savaqataan purviginiġaa iŋiqsruaqługuasiiñ, ‘Utaqqiurallaŋŋa. Utiqtitchigisigikpiñ iluqaitñik.’  
\v 30 Aglaan akiqsruġvigikkaŋa utaqqisuŋiññiqsuq. Aullautiłhiñaġniġaa isiqsiviŋmun aasiiñ isiqtaupkaqługu utiqtitchiñiałhanunaglaan niġġiuqsruutaanik.  
\v 31 Atlat savaktit qiñiqamitruŋ taamna atuumaruaq ipiqtutchallapiaġniqsut. Utlakługu aŋaayuqaqtiŋ uqautiniġaat iluqaitñik atuumaruanik.  
\v 32 Aŋaayuqaŋan savakti isiquniġaa nipliutiplugu, ‘Pigiitchuatiin savaktii! Natqigutigaluaġikpiñ niġġiuqsruutipnik uvamnun iŋiqsruaqapŋa.  
\v 33 Suvaata iḷunŋuksriñġiññiqpich savaqatiknik atriḷuŋa nagliksrił̣ł̣aptun ilipnik?’  
\v 34 Tavra aŋaayuqaŋan qinnautiplugu tuyuġiniġaa isiqsirinun anasiñŋuqsaquplugu akiḷiiñiałhanunaglaan niġġiuqsruutipayaaŋiñik.  
\v 35 Taatnatuntuuq aapama qiḷaŋmi irrutiniaqmigaasi natqigutriŋitchupsi aniqatiupsitñik uummatipsitñiñ.”   
\c 19  
\s1 Jesus Iḷisautriruq Aviłikun  
\p
\v 1 Jesus uqaŋaiqami tamatkuniŋa aullaġniqsuq Galilee-miñ utlautipluni nunaaqqiuraŋiñun Judea-m akiani Jordan-ŋum.  
\v 2 Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat. Jesus-ŋum mamitinniġai atniġñaqtuat tavrani.  
\v 3 Iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat utlaŋniġaat. Tavra uuktuaqsaqługu apiqsrulgiññiġaat, “Aŋutim avitpagu nuliani patchitchiġuni supayaanik, maliġutaksrakuaġnaqpa?”  
\v 4 Jesus-ŋum kiuniġai, “Agliqisimasuknaġiksi aullaġniipman Agaayyutim iñiqsił̣ha aŋutmiglu aġnamiglu.  
\v 5 Taatnaqhuni aŋutim unisaksraġigaa aapani suli aakani aasiiñ piqasiutiluni nuliaġmiñun, iluqatik-aasii atautchisun timinigutik.  
\v 6 Malġuuŋaiqsuk aglaan atausiŋŋuqtuk. Iñuum avitiŋiḷḷiuŋ tuvaaqatini Agaayyutim piqasiutipkaqmatik.”  
\v 7 Pharisee-ŋuruat apiqsruġniġaat, “Suvaatami Moses tillisiqaġniqpa aŋutmun agliutiqqaaġlugu aullaqtilluguasiiñ nuliani?”  
\v 8 Jesus-ŋum kiuniġai, “Moses-ŋum avititkaasi nuliapsitñiñ atakkii iḷisautitchiġiitpaitḷusi. Aglaan itniinġitkaluaqtuq aullaġniił̣haniñaglaan.  
\v 9 Uqautigipsi, Aġnaq tuniqsimauraqnaiñŋaan aŋutmiñun naagasuli aŋutim avitkumiuŋ, iḷaqatnitqiguniasii atlamik aġnamik. Taamna aŋun atlatuqtauruq.”  
\v 10 Maliġuaqtaiñ nipliutiniġaat, “Taatna inniaqpan akunġakni nuliaġiik nakuutluŋniaġniqsuq iḷaqatniŋitchuni.”  
\v 11 Aglaan Jesus kiuniġai, “Iñugiaktuat iñuich akuqtutlaitkisigaat taamna iḷisauttun. Kisimiŋaglaan tamatkua Agaayyutim qaitchikkaŋi akuqtutlagisigaat.  
\v 12 Atakkii aŋutiqaqtuq isuanunaglaan iḷaqatnikkummataitchuanik; suli aŋutiqaqmiuq iḷaqatnikkumiñaiyakkaŋitñik iñuich; atlatsuli, iḷaqatnikkummataitḷutiŋ atakkii savautisutlukkaat Agaayyun. Iñuum akuqtuġumiñaġumiuŋ taamna iḷisauttun akuqtuġliuŋ.”   
\s1 Jesus-ŋum Agaayyutiniġai Iḷiḷgaurat  
\p
\v 13 Iñuich iḷiḷgaurat tikiutruġniġaich Jesus-mun argaŋi iḷiḷugich iḷiḷgauranun agaayyutitquplugich. Aglaan maliġuaqtit iñiqtiġniġaich tamatkua iñuich.  
\v 14 Jesus nipliġñiqsuq, “Iḷiḷgaurat uvamnuktitchigik. Avriaqutaunasi iliŋitñun atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa aŋmaruq iñuŋnun atriqaqtuanun iḷiḷgaanik.”  
\v 15 Iḷikamigich argaŋi agaayyutiqqaaqługich aullaġniqsuq.   
\s1 Nukatpiaq Sulliñaurauqaqtuaq  
\p
\v 16 Aŋun utlautiniqsuq Jesus-mun apiqsruqhuni, “Iḷisautrii, sunik nakuuruanik savagluŋa piqatlasiñayaqpik isuitchuamik iñuułiġmik?”  
\v 17 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Suvaata taiguutiqaqpiŋa nakuuruamik? Kisimi Agaayyun nakuuruaŋuruq. Aglaan iñuułiqaġukkuvich tupigiyumagitin tillisit.”  
\v 18 Nukatpiam apiqsruġniġaa, “Nalliŋich?” Jesus nipliġñiqsuq, “Iñuaġniaqnak, atlatuġniaqnak atlam iḷaqataanik, tigliŋniaqnak, sagluniaqnak iḷisimarauguvich.  
\v 19 Kamagilugik aapan aakanlu, piqpagilugu iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.”  
\v 20 Nukatpiaq nipliġñiqsuq, “Tamatkua iluqaisa qaunagigitka nutaułłamniñaglaan. Sumik minitchivik?”  
\v 21 Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Taŋiġisukkuvich tillisipayaanik tunityakkich suurat pisin aasiiñ qaiḷḷugich maniich iḷaippauranun. Taatnaġuvich piññakkisirutin akisuruamik qiḷaŋmi. Taatnaanikkuvich maliŋŋa.”  
\v 22 Nukatpiam tusaakamiuŋ taamna ipiqtutchakhuni aullaġniqsuq atakkii sulliñaurauqaqhuni.  
\v 23 Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Iḷumun uqautigipsi, Sakiqnallapiaġisiruq umialguruami iñuŋmi isiġniałiksraŋa Agaayyutim aŋaayuqautaanun.  
\v 24 Uqautipsaaġipsi, qaġanatluktuq pikukturuam isiłiksraŋa ‘Mitqutim Iraagun’ uumakŋa umialguruam isiłiksraŋaniñ Agaayyutim aŋaayuqautaanun.”  
\v 25 Maliġuaqtaiñ tusaakamitruŋ taamna quviġutchallapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Kiñami anniqsuġisiñiqpa?”  
\v 26 Jesus-ŋum takusaqługich nipliutiniġai, “Sua iñuich savaaġiyumiñaisaŋat Agaayyutim savagitlapiaġataġaa.”  
\v 27 Peter-m kiuniġaa, “Supayaat unitkivut maligukhutin. Aasiiḷi sumik piññaŋniaqpisa?”  
\v 28 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uqautigipsi, Iġñiŋa Iñuum aquvinŋanikpan aquppiutaqpaŋmiñun quvianaġmiñi suli supayaaq nutaaġuqpan, tavra ilipsi maliġuaqtuasii uvamnik, aquppigisipmiusi qulit malġuŋnun aquppiutaqpaŋnun atanniqsuġlugich kiŋuviaŋi qulit malġuk iġñiŋiñ Israel-ŋum.  
\v 29 Suli kiñaliqaa unitchiruaq kiŋuniġmiñiglu aniqatmiñiglu aapamiñik aakamiñiglu, iḷiḷgaaġmiñiglu naagaqaa nunamiñik pisigiluŋa akuqtuigisiruq akiḷiusianik tallimakipiaġuġlugu. Piññakkisiruq isuitchuamik iñuułiġmik.  
\v 30 Aglaan iñugiaktuat sivulliuruat pakma aqulliġuġisirut, suli iñugiaktuat aqulliuruat pakma sivulliġuġutiŋ.”   
\c 20  
\s1 Savaktit Nautchiiviŋmi  
\p
\v 1 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq iñuktun nautchiiviqaqtuatun. Anipḷuni uvlaatchaurami savaktiksraqsiuġniqsuq nautchiiviŋmiñun.  
\v 2 Sivunniuqatigiqqaaqługich savaktiksrat akiḷiġisiñipḷugich uvlum akiksraŋanik savakpata nautchiiviŋmiñi tiliñiġai.  
\v 3 Quliŋuġutaiḷamun sassaq tikitman aullalgitñami qiñiġniġai atlat tunisiñiaġviŋñi qikaqtuat ittuaqsiñaqhutiŋ.  
\v 4 Nipliutiniġai, ‘Savviaġitchiḷi nautchiivimñun. Nalaunŋaruamik akiḷiġisigipsi.’ Savviaġniqsut.  
\v 5 Aullalgiññiqsuq uvluq qitiqquġuŋnaqman suli piŋasunun sassaq iḷipman, taatnatunsuli savviaqtitchipḷuni.  
\v 6 Suli aullalgiññiqsuq tallimanun sassaq tikitchuŋnaqsipman, aasiiñ paqilgitñami atlanik qikaġaaqsiñaqtuanik apiqsruġniġai, ‘Suvaata qikaqtuaqsiñaqpisi taatna uvluvakpauraq ittuaqhusi?’  
\v 7 Kiuniġaat, ‘Atakkii kia-unniiñ iñuum savaktiksraqtaaġiŋitḷuta.’ Uqautiniġai, ‘Aullaġitchiḷi savviaġusi nautchiivimñun.’  
\v 8 Anaqaksraaqman nautchiiviqaqtuaq uqaġniqsuq savaktit aŋaayuqaŋatnun, ‘Tuqłuġlugich savaktaut akiḷikkich akiññaktaaŋitñik, aullaġniiḷugich aqulliuplutiŋ savviaqtauniñ sivulliġñunaglaan.’  
\v 9 Aggiqmataasiiñ taapkua savaktiksraqtaaŋuruat tallimanun sassaq iḷipman, akiḷiqł̣ugich uvlum akiksraŋanik.  
\v 10 Taapkuali savaktiksraqtaaqqaaŋuruat aggiqamiŋ, isumaniqsut akikŋatluŋniaqhutiŋ. Aglaan atausiullaaplutiŋ akuqtuipmiñiqsut uvlum akiksraŋanik.  
\v 11 Taapkua akuqtuikamiŋ akiññaktaaġmiknik uqapiḷuaqsiñiqsut akikŋaqługu nunautilik  
\v 12 uqaqhutiŋ, ‘Tamatkua aqulliich savviaqtuat savaktut atautchił̣hiñami sassaġniġmi. Akiḷiġitin atunim uvaptiktun naagauvva igḷutuqługu uunaq savakhuta uvluqtutilaaŋatun.’  
\v 13 Aglaan kiuniġaa iḷaŋat, ‘Iḷauramaaŋ, savvaqłuutiŋitkikpiñ ivayaġniaġutin. Sivunniuqatigiŋitpiŋa savagukhutin akiksraŋatun uvlum?  
\v 14 Tigulugu akiḷiusian aŋiḷaaġiñ. Qaitchisukkiga aŋun savviaqtuaq aqulliupluni ilipniktuaq akiḷiipmatun.  
\v 15 Nalaunŋaiññiqpik isumaptun aŋalatchikama pigikkamnik? Naagaqaa killuqsraqpich anniqsraitñama?’  
\v 16 Taatnatuntuuq aqulliich sivulliġuutigisirut, suli sivulliich aqulliġuutilutiŋ. [Iñugiaktuat iñuich tuqłirakkaugaluaqtut, aglaan ikituurat piksraqtaaŋurut.]”   
\s1 Jesus-ŋum Piŋatchiġñiġai Uqaqałłi Tuqqutaułiksraġmiñiglu Aŋipkakkaułiksraġmiñiglu  
\p
\v 17 Jesus Jerusalem-mukhuni saniqpaktaaġutiniġai qulit malġuk maliġuaqtini uqautiplugich,  
\v 18 “Naalaġnisitchi, Jerusalem-muŋniaqtugut Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkauviksraŋanun qaukłiŋitñun agaayuliqsit suli aglaliqirinun. Iliŋisa tuqqutaksraġuġniñiaġaat.  
\v 19 Qaitkisigaat Jew-ŋuŋitchuanun mitautigitqulugu ipiġaqtuġlugulu, suli kikiaktuutipkaġlugu sanniġutamun; aglaan aŋitqiksikkauniaqtuq piŋayuatigun uvlut.”   
\s1 Aakauruam Iŋiqsruaŋa  
\p
\v 20 Aasiiñ Zebedee-m iġñakkiñ aakaŋak utlautiniqsuq Jesus-mun piqatigiplugik iġñaŋni. Sitquġviginiġaa sivuġaanun iŋiqługu pisitquplutiŋ.  
\v 21 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa aġnaq, “Sumik pisukpich?” Aġnam kiuniġaa, “Tilikkik ukuak iġñakka aquppitḷasiḷugik ilipni, iḷaqataa taliqpiqñun suli iḷaqataa saumipñun atanniqsuiguvich aŋaayuqautipni.”  
\v 22 Jesus-aasiiñ nipliġñiqsuq, “Nalurusi sumik iŋiqsruqtilaapsitñik. Imiłhiñauvitku qallun imiqsaġumakkaġa [naagaqaa apqusaałhiñauvitku naŋinnaqtuaq apqusaagaksrautigikkaġa]?” Taapkuak iġñakkiñ kiuniġaak, “Imiłhiñaugikpuk.”  
\v 23 Jesus-ŋum nipliutiniġik, “Iḷumun imiġniaġaluaqtusik qallutmiñ imiġniakkamniñ. Aglaan piksraqtuksrauŋitchuŋa aquppiruksraŋnik taliqpimñi saumimñiḷu. Taapkuak innak iñuqaġniaqtuk aapaa itqanaiyautikkaŋiknun.”  
\v 24 Qulit tusaakamiŋ taavrumiŋa iłuagiŋiññiġaich taapkuak malġuk aniqatigiik.  
\v 25 Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini uqautiplugich, “Iḷisimarusi aŋalatiŋich Jew-ŋuŋitchuat aŋalanniġlugaqtilaaŋatnik iñuŋitñik suli kamanaġniqsraŋisa naŋititchuuplugich.  
\v 26 Aglaan taatnaittuksraunġitchuq ilipsitñi. Kiñapayaaq kamanaġuktuaq akunnapsitñi ilipsitñun savaktiruksrauruq.  
\v 27 Suli kisupayaaq qaukłiusukkumi savaktaaġruguqtuksrauruq iluqapsitñun.  
\v 28 Taatnatun Iġñiŋa Iñuum aggiŋitchuq savautipkaġiaġuni, aglaan savautrityaqhuni suli qaitchaqtuqługu iñuułłi tasuġukługich iñugiaktuat iñuich.”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Malġuŋnik Ayauŋaruaŋnik Aŋutiŋnik  
\p
\v 29 Jesus maliġuaqtiniḷu aullaaqsipmata Jericho-mun, iñugiallapiaqtuat maliŋniġaat.  
\v 30 Malġuk aŋutik ayauŋaruak aquppiñiqsuk saniġaatni tumitchiat. Tusaakamik Jesus apqusaaġnipḷugu kappaiŋaniqsuk, “Ataniiq, kiŋuviaŋa David-ŋum! Nagligillaŋniaqtiguk.”  
\v 31 Iñugayaat iñiqtiġniġaich nipaisaaquplugik, aglaan nipitutluuraqhutik kappaiŋaniqsuk, “Ataniiq, kiŋuviaŋa David-ŋum! Nagligillaŋniaqtiguk.”  
\v 32 Jesus nutqaqhuni tuqłuġniġik, aasiiñ apiqsruqługik, “Sutquvisik uvamnun?”  
\v 33 Kiuniġaak, “Ataniiq, qiñitlasisuktuguk.”  
\v 34 Jesus iḷunŋutchaŋniqsuq taapkuŋniŋa. Aksiŋñiġik iriŋik. Tavrauvaa qiñitlasiñiqsuk, aasiiñ malikługu Jesus.   
\c 21  
\s1 Jesus-ŋum Tikisaałha Jerusalem-mun Ataniqtun  
\p
\v 1 Aasiiñ qallikamiŋ Jerusalem-mun tikiññiqsut Bethphage-mun, iġġiġñun atiqaqtuamun Olives-mik. Tavrakŋa Jesus-ŋum tiliñiġik malġuk maliġuaqtiŋni,  
\v 2 uqautiplugik, “Aullaġutik nunaaqqiuramun sivunnaptikniittuamun. Amaniaŋani paqitkisigiksik pituqaqtuaq natmaksiġvik nuġġaŋalu. Pituiġḷugik uvuŋautiyumagitik uvamnun.  
\v 3 Kia iñuum qanuqpatik uqautiyumagiktik atanġuruamun inuġiniḷugik. Taavruma tavrauvaa aullaqtinniaġik.”  
\v 4 Iluqaan atuumaniqsuq taŋiqsaqługu sivuniksriqirim uqautigikkaŋa itnaqhuni,   
\q1
\v 5 “Uqautisigik iñuŋi Zion-ŋum,  
\q2 Ataŋii, umialiksi aggiqsuq ilipsitñun.  
\q1 Piisaaŋitchuq usiaqsiqsuq natmaksiġviŋmi,  
\q2 nuġġaŋaniunniiñ natmaksiġvium.” \rq Zechariah 9:9\rq*   
\m
\v 6 Maliġuaqtik aullaġniqsuk tuvraqługu Jesus-ŋum uqauttutaa iŋmiknun.  
\v 7 Taapkuak aggiutiniġaak natmaksiġvik nuġġaŋalu Jesus-mun. Iḷiñiġaich atnuġaatik natmaksiġviŋmun aasii Jesus aquvitluni taapkuŋnuŋa.  
\v 8 Iñugiallapiaqtuat iñuich siaminniġaich atnuġaatiŋ tumitchianun. Atlatli kipriñiqsut akiqqunik napaaqtuniñ siapsiutiplugich tumitchianun.  
\v 9 Iñugayaat pisuktuat sivuagun Jesus-ŋum suli tamatkualu maliktuat niprualaniqsut,  
\q1 “Hosanna. Nanġaġlakput iġñiŋa David-ŋum.  
\q1 Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik. \rq Psalm 118:26\rq*  
\q1 Nanġakkauli Agaayyun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi.”   
\m
\v 10 Tavra Jesus isiqman Jerusalem-mun iñupayaaŋi nunaaqqim aġayaullaŋniqsut, aasiiñ iñuich apiqsruqtuġniqsut, “Kiña una?”  
\v 11 Tamatkua iñugayaat kiuniġaich, “Taamna tavra Jesus-ŋuruq, sivuniksriqiri Nazareth-miñ Galilee-mi.”   
\s1 Jesus-ŋum Suaqłuiyaił̣ha Agaayyuvikpauramik  
\p
\v 12 Jesus-ŋum isiqami agaayyuvikpaŋmun anittaġniġai iluqaisa tauqsiqsuktuat suli tunisiullaqtuat tavrani, suli ulġutaqługich tiivlut maniŋñik simmiqsuġviŋich aquppiutaŋitḷu tamatkua tunisiullaqtuat tiŋmiaġruuranik.  
\v 13 Jesus-ŋum uqautiniġai tamatkua, “Aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi, Tupiġa taggisiqaġniaqtuq agaayutyaġviŋmik, aglaan iriqtuġvigiliutipkaġiksi tigliŋniaqtinun.”  
\v 14 Tavrani agaayyuvikpaŋmi ayauŋaruat suli pisutlaitchuat Jesus-muŋniqsut, aasiiñ Jesus mamititlugich.  
\v 15 Qaukłiŋich agaayuliqsit aglaliqiritlu uumitchaŋniqsut qiñiqamitruŋ Jesus savaaqaqtuaq quviqnaqtuanik suli iḷiḷgaat niprualaruat agaayyuvikpaŋmi nipliqhutiŋ, “Nanġaġlakput iġñiŋa David-ŋum.”  
\v 16 Tamatkuali nipliutiniġaat Jesus, “Tusaavigich makua sumik uqaqtilaaŋat?” Jesus-ŋum kiuniġai, “Ii, agliqisimasuknaġiksi uqałiq uqaqsimaruaq,  
\q1 ‘Aniqammiurat iḷiḷgauratlu nanġaipkaġniġitin quyyatillautamik’?” \rq Psalm 8:2\rq*   
\m
\v 17 Jesus-ŋum uniññiġai. Aullaġniqsuq nunaaqqiqpaŋmiñ siñiktaqhuni Bethany-mi.   
\s1 Jesus-ŋum Pannaqtitkaa Fig Napaaqtua  
\p
\v 18 Uvlaaġuqman Jesus utillaġmi nunaaqqiqpaŋmun niġisuliġñiqsuq.  
\v 19 Qiñiqamiuŋ fig napaaqtua apqutmi utlaŋniġaa aglaan paqitchiŋitḷuni fig-nik, tamarra milukataigaluaq. Jesus-ŋum nipliutiniġaa napaaqtuq, “Tavrakŋaniñaglaan asianik nauritqiŋñiaqnak.” Taamna napaaqtuq pannaqłuktiġniġaa.  
\v 20 Maliġuaqtaiñ qiñiqamitruŋ taamna quviġutchakhutiŋ uqaġniqsut, “Qanuqhuni manna fig napaaqtua paniqtiqpauŋ?”  
\v 21 Jesus-ŋum kiuniġai, “Uqautigipsi, Ukpiqsrisiqaġupsi arguaqtusuŋaqasi pitḷanayaqtusi savaaġikkaptun taavrumiŋa fig napaaqtuanik, aglaantuuq nipliġupsiunniiñ uumuŋa iġġimun, ‘Nuutittin igitaulutin taġiumun’ taatnallapiaq atuumanayaqtuq.  
\v 22 Ukpiqsrił̣ikun apiqsruġupsi supayaamik akuqtuigisirusi agaayułikun.”   
\s1 Kimik Jesus Tuyuġiriqaġniqpa?  
\p
\v 23 Jesus Jerusalem-mun tikiñŋanikman isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun. Qaukłiŋisa agaayuliqsit sivulliuqtiġruatlu utlaŋniġaat Jesus iḷisautripkaqługu aasii nipliutiplugu, “Kisum aŋalatchił̣hagun savaaġivigich tamatkua? Kia saŋŋiksritpatin taatnatun?”  
\v 24 Jesus-ŋum kiuniġai, “Uvaŋaptuuq apiqsruġniaġipsi atautchił̣hiñamik. Kiugupsitŋa uqautigisipmigipsi nakiñ aŋalatchił̣iqaqłuŋa savaaġitilaaŋatnik tamatkua.  
\v 25 Kia saŋŋiksritpauŋ John paptaaqtitchiquplugu, Agaayyutim naagaqaa iñuich?” Uqaqtuyaaġniqsut iŋmiknun, “Uqaġupta agaayyutmiqsauniḷugu Jesus-ŋum uqautiniaġaatigut, ‘Suvaatami ukpiġiŋitpisiuŋ John?’  
\v 26 Aglaan uqaġupta iñukmiqnisauniḷugu, iłuiġutchaktinniaġivut iñuich atakkii iñupayaat nalupqigiŋitkaat John sivuniksriqirautilaaŋa.”  
\v 27 Aasiiḷi kiuniġaat Jesus, “Nalurugut.” Tavra nipliutiniġai, “Uqautiyumiñaitmigipsi sumiñ aŋalatchisiqaqłuŋa savaaqaqtilaamnik tamatkuniŋa.   
\s1 Atrikusaun Malġukkun Iġñikkun  
\p
\v 28 “Qanuq isummatigiviuŋli aŋun iġñiqaqtuaq malġuŋnik? Utlaŋniġaa aŋayukłiq nipliutiplugu, ‘Iġñiiŋ savviaġiñ nautchiivimñun ugluvak.’  
\v 29 Taavruma kiuniġaa, ‘Savviaġumiñaitchuŋa,’ aglaan aquagun nunuuraniqsuq aullaqhuniasii.  
\v 30 Aapaŋak utlautilgiññiqsuq iḷaqataanun iġñiġmi uqautiplugu sivuanisun. Taavruma kiuniġaa, ‘Savviaġisiruŋa,’ aglaan aullaŋiññiqsuq.  
\v 31 Nalliak taapkuak iġñakkiñ tupiginiqpatku aaparik?” Kiuniġaat, “Taavruma sivullium.” Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nipliutigipsi, tax-siliqirit suli akiisut iñugiliutiniaġai Agaayyutim aŋaayuqautmiñi sivupsitñiñ.  
\v 32 John aggiġaluaqtuq ilipsitñun iḷisautityaqhusi nalaunŋaruakun iñuuniaġviksrakun, aglaan ukpiġiŋitkiksi John. Aglaan tax-siliqirit akiisutlu ukpiġigaat. Aasiiḷi qiñiqapsigik nunuuraŋitchusi aquvatigun ukpiġilugu.   
\s1 Atrikusaun Nautchirriqiritigun  
\p
\v 33 “Naalaġniḷḷagitchi atlamik atrikusautmik, Iñuqaġniqsuq nunaqaqtuamik. Nautchirriġviḷiuġniqsuq, sapukutchiqł̣ugu avataagun, nivakhuni misuġuliuġviksramik, nappaipḷuni nasiqsruġviŋmik, tavraasiiñ atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun. Taatnaanikami aullaġniqsuq uŋasiksuamun nunamun.\fig |src="LB00103B.TIF" size="span" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Mt 21.33" \fig*  
\v 34 Tavra qallipman pukugviksraq asianik tuyuġiniġai savaktini nautchirriqirinun aitquplugich piññaktaaksrautni iliŋitñiñ.  
\v 35 Aglaan nautchirriqirit tiguniġaich savaktai, aasiiñ anaumikł̣ugu atausiq, suli tuqqutlugu iḷaŋat, atlasuli miḷuqtuqługu uyaġaŋnik.  
\v 36 Tuyuqalgiññiqsuq atlanik savaktinik, iñugiatluktuanik sivulliġñiñ. Aglaan savvaġlulgiññiġaich taatnatun.  
\v 37 Aqulliqpiaŋuplugu tuyuġniqsuq iġñiġmiñik iliŋitñun uqaqhuni, ‘Taluġiniaġaat iġñiġa.’  
\v 38 Aglaan nautchirriqirit qiñiqamitruŋ iġñiq uqaġniqsut iŋmiknun, ‘Tamarra paitchaktaaksralik, ki tuqullakput piññaktaaġiluguasii paitchaktaaksrautaa.’  
\v 39 Tiguplugu aninniġaat asialiviŋmiñ tuqqutluguasiiñ.  
\v 40 Taatnamik, iñua asirrivium aggiġumi qanuġniaqpagich tamatkua nautchirriqirit?”  
\v 41 Kiuniġaat, “Taapkua iñukłuich naŋitillugich tuqunniaġai, aasiiñ atukkirrutigilugu asialivik atlanun nautchirriqirinun aatchuġumiñaqtuanun iŋmiñun asianik pivik tikitpan.”  
\v 42 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Agliqisimasuknaġiksi Agaayyutim uqałha,  
\q1 ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat,  
\q2 taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.  
\q1 Taamna atanġum savaaġigaa  
\q2 suli quviqnaqtuaŋunasugigikput.’ \rq Psalm 118:22, 23\rq*   
\m
\v 43 Taatnamik uqautigipsi, Iñuginġiġisigai Agaayyutim aŋaayuqautaa, uvakŋaniñaglaan Agaayyun aŋalatchiñiaqtuq iñuŋnik tupiksriruanik pisułiġmiñik.  
\v 44 Aasiiñ kisupayaaq puukaqtuaq taavrumuŋa uyaġaŋmun siqumitauniaqtuq, aglaansuli taavruma uyaġaum kattaqitñikkumi iñuŋmik kanuġiñiaġaa.”   
\p
\v 45 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli Pharisee-ŋuruat tusaakamisigik Jesus atrikusautiŋi iḷisimaniqsut Jesus-mun uqautigitilaaġmiknik.  
\v 46 Tigusukkaluaġniġaat, aglaan iqsiñiqsut iñugayaanik atakkii iñuich ukpiqhutiŋ Jesus sivuniksriqiraunipḷugu.   
\c 22  
\s1 Atrikusaun Niġiqpagvikun Iḷaqatnigviksrautni  
\p
\v 1 Taimma uqaaqtuagaqsiḷgiññiqsuq atrikusautitigun uqaqhuni,  
\v 2 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan atriqaġisiruq umialiŋmik itqanaiyairuamik niġiqpagviksramik iġñi iḷaqatnigviksrautaani.  
\v 3 Tiliñiġai savaktini tuqłuġiaquplugich tamatkua aiyugaaqtauruat niġiqpagviksramun, aglaan aggiġuŋiññiqsut.  
\v 4 Umialik tiliritqiḷgiññiqsuq atlanik savaktimiñik uqaqhuni, ‘Uqautiyumagisi tamatkua aiyugaaqtauruat, Itqanaiŋanikkiga nullautchiġviksraġa. Tuqqutchianiktuŋa uqsraqsaŋitñik tuttuqpałuŋma nuġġaġmalu. Suapayaaq itqanaiqsuq. Aggiġusi niġiqpagiaġitchi katchuutiniaqtuaŋnun.’  
\v 5 Tamatkua aiyugaaqtauruat suliqutigiŋiññiġaich aglaan aullałhiñaġniqsut, iḷaŋat savviaqhuni nautchiiviŋmiñun suli atla tauqsiġñiaġviŋmiñun.  
\v 6 Iḷaŋisa tiguniqłuŋniġaich savaktit anaumikł̣ugich suli tuqqutqataqługich.  
\v 7 Umialgum tusaakamiuŋ taamna uumitchaŋniqsuq. Tuyuġiniġai aŋuyyiuqtini tuqqutchaqtuaquplugich tamatkua iñuaqtuqtuat suli ikipkaġlugu nunaaqqiŋat.  
\v 8 Tavra nipliutiniġai savaktini, ‘Iḷaqatnigviksraun itqanaitkaluaqtuq aglaan taipkua aiyugaaqtaugaluaqtuat nalliummatiŋitchut.  
\v 9 Aullaġusi tumitchiat kaŋiġaluŋitñun aiyugaaqłiġiaġitchi kisupayaanik qiñikkapsitñik aggiqulugich katchuutiniaqtuak niġipkaiviksrautaaknun.’  
\v 10 Savaktit aullaġniqsut tumitchianun aasiiñ katitchiaqsipḷutiŋ iñuŋnik atisipḷugich nakuuruatlu pigiitchuatlu. Iḷaqatnigviksraunaasiiñ immiġñiqsuq paqitapayaaġmiknik.  
\v 11 Aglaan umialik isiqami qiñiġiaqługich tuyuġmiaksraqtaaŋuruat, qiñiġniġaa iñuk tavrani atnuġaaqtummaaŋitchuaq piqutigilugu iḷaqatniŋniaqtuaq.  
\v 12 Umialgum nipliutiniġaa taamna iñuk, ‘Iḷauraamaaŋ, qanuqhutin isiqpich niġiqpagvianun atnuġaaqtusuŋaqnak nalaunŋaruanik?’ Taamna iñuk nipiksraiññiqsuq.  
\v 13 Umialgum uqautiniġai savaktini, ‘Qiḷiqsigik argaiḷḷu isigaiḷḷu igillugu aasii taaġniqsrallapiamun. Tavrani itkisiruq qiałiq suli tiraalatchił̣iq kigutinik.’”  
\v 14 Tavrani Jesus niplipsaaġniqsuq, “Iñugiaktuat iñuich aiyugaakkaugaluaqtut, aglaan ikituurat piksraqtaaŋurut.”   
\s1 Akiḷiaksrapiatigun Tax-sinik  
\p
\v 15 Pharisee-ŋuruat sivunniugaqsiñiqsut pitchaġukługu Jesus uqałhigun.  
\v 16 Tuyuqaġniqsut maliġuaqtimiknik ilaanun, piqasiqł̣ugich Herod-kuaqtuanik uqaqhutiŋ, “Iḷisautrii, iḷisimarugut nalaunŋaruaŋutilaaqnik. Iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋanik iḷumutuuruakun sugisuŋaqnagu qanuq iñuich isummatiqaqtilaaŋat, aasiiñ sugiŋitmigiñ iñuum suurautilaaŋa.  
\v 17 Uqautitigut sumik isummatilaaqnik taavrumuuna, Maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun naaga nalaunŋaitpa?”  
\v 18 Aglaan Jesus iḷisimaplugu sivunniuġutaat pigiiḷiqiłikun nipliġñiqsuq, “Ukpiŋŋuaqtisii! Suvaata uuktuaqpisitŋa?  
\v 19 Qiñiqtillaksitŋa maniŋmik akiḷiqsuutauruamik tax-sinun!” Qaitchiñiqsut maniŋmik.\fig |src="HK00166B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mt 22.19" \fig*  
\v 20 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Kia-una agliutraŋa maniŋmi? Kiasuli aglaŋa?”  
\v 21 Kiuniġaat, “Caesar-m.” Aasiiñ Jesus-ŋum uqautiniġai, “Akiḷḷiutigilugu Caesar-mun Caesar-m pigikkaŋa, suli Agaayyutmun pigikkaŋa Agaayyutim.”  
\v 22 Tusaakamitruŋ Jesus-ŋum uqaġikkaŋa quviġusuŋniqsut unitḷuguasiiñ.   
\s1 Apiqsruun Aŋipkakkaułikun Tuqułiġmiñ  
\p
\v 23 Taavrumani uvlumi Sadducee-ŋuruat, tamatkua uqaġuuruat tuquruat aŋitqitḷaiññipḷugich, utlautiniqsut Jesus-mun apiqsruġukługu,  
\v 24 “Iḷisautrii, Moses-ŋum uqautigaatigut itnaqhuni, Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik.  
\v 25 Samma maani ittut tallimat malġuktun aniqatigiich akunnaptikni: aŋayukłiq nuliaqtuaq tuqupluni qitunġaitḷuni, unitḷugu nuliani aniqatmiñun.  
\v 26 Tugliasuli aniqataa taatnatun tuqupluni piŋayuaglu, kiisaimma iluqatiŋ aniqatigiich tuquvut.  
\v 27 Aqulliupluniasiiñ aġnaq tuqupmiñiqsuq.  
\v 28 Taapkua tallimat malġuuruat aŋutit nuliaqtuat iluqatiŋ taavrumiŋa aġnamik, nalliata nuliaġigisiñiqpauŋ taamna aŋitqigviŋmi?”  
\v 29 Jesus-ŋum kiuniġai, “Qanutun killukuaqtigivisi! Nalugisi Agaayyutim uqałhich ilaanlu saŋŋia.  
\v 30 Iñuich aŋitqigumiŋ tuqumiñ iḷaqatniktuġumiñaitchut naagaqaa iḷaqatniktitakkauyumiñaitchut. Aglaan itkisirut isaġuliktitun qiḷaŋmiittuatun.  
\v 31 Agliqisimasuknaġiksi Agaayyutim uqauttutaa ilipsitñun aŋitqił̣ikun tuqułiġmiñ.  
\v 32 ‘Agaayyutigigaatŋa Abraham-lu Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu.’ Agaayyutigiŋitkaat tuquŋaruat aglaan iñuuruat.”  
\v 33 Iñugayaat tusaakamitruŋ Jesus-ŋum iḷisauttutaa quviġusuŋniqsut.   
\s1 Kamanaġniqsrakun Tillisigun  
\p
\v 34 Pharisee-ŋuruat katimaniqsut tusaakamiŋ Jesus-mun nipaiqsiñipḷugich Sadducee-ŋuruat.  
\v 35 Iḷaŋata iḷisautriŋuruam maliġutaksranik apiqsruġniġaa Jesus uuktuaġukługu,  
\v 36 “Iḷisautrii, nalliat tillisit kamanaġniqsrauva maliġutaksrani?”  
\v 37 Jesus-ŋum kiuniġaa, “‘Piqpagiyumagiñ ataniq agaayyutigikkan iluqaaniñ uummatipniñ, iluqaaniñ iñuutchipñiñ, suli iluqaaniñ isummatipniñ.’  
\v 38 Taamna tavra sivulliq suli kamanaġniqsraq tilliñ.  
\v 39 Suli tuglia taatnatun itmiuq, ‘Piqpagilugu iñuuniaqatin iḷiḷugu iliptun.’  
\v 40 Maliġutaksrapayaaq suli sivuniksriqirit iḷisauttutigikkaŋich tunŋaviqaqtut taapkuŋnuŋa malġuŋnun tillisiŋñun.”   
\s1 Apiqsruun Anniqsuqtikun Akiqsruutauruakun  
\p
\v 41 Pharisee-ŋuruat katimapkaqługich Jesus-ŋum apiqsruġniġai,  
\v 42 “Qanuq isummatigivisiuŋ Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq? Kia kiŋuniaġivauŋ?” Kiuniġaat, “David-ŋum.”  
\v 43 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Qanuqhunimi David-ŋum, uqaqhuni Irrutchikun, taiguutiqaġniqpauŋ ataniġmik? Atakkii uqaġniġuguuq,   
\q1
\v 44 ‘Ataniq uqaqtuq Atanimnun:  
\q2 Aquvittin kamagitchiuviksrapnun  
\q1 uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ \rq Psalm 110:1\rq*   
\m
\v 45 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Ataniġmik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġitlaniqpauŋ?”  
\v 46 Nalliataunniiñ Pharisee-ŋuruat kiulguiññiġaich Jesus-ŋum apiqsruutai. Tavrakŋaniñaglaan uvlumiñ kia-unniiñ apiqsruqtaġuŋaiġñiġaat Jesus.   
\c 23  
\s1 Jesus-ŋum Kiliktuutigigai Ukpiŋŋuaqtit  
\p
\v 1 Taatnaanikman Jesus uqaġniqsuq iñugayaanun maliġuaqtimiñunlu, itnaqhuni,  
\v 2 “Aglaliqirit Pharisee-ŋuruatlu maliġutaksriuqtut Moses-tun iŋiḷġaanimma.  
\v 3 Taatnamik tupigiraksraġigisi atuġlugiḷḷu supayaanik uqautikpasi tuvrasuŋaqnagich qanuq pisuutilaaŋat. Atakkii atuummitḷaitchaat sumik uqaqqaaqhutiŋ.  
\v 4 Natmiqsuiraqtut iñuŋnun uqumaiḷanik. Aasiisuli ikayuġummataitkaich akiyautisuglugich.  
\v 5 Savaapayaaqtiŋ iñiqtaġiraġigaat qiñiqqusaałhiñaġutiŋ iñuŋnun. Agliḷaaqtaġniġaich puukataurat qauġmikniḷu taliġmikniḷu imaqaqtuat uqałiġnik suli atnuġaaġmiŋ niviŋalukkataŋich takłiḷaaqługich.\fig |src="HK00274B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mt 23.5" \fig*  
\v 6 Iniqallatuniqsut qaukłiŋich aquppiutaŋitñik niġiqpakmata, suli Jew-ŋuruat katraġviŋitñi aquppiḷḷatuplutiŋ qaukłiuruam inaani,  
\v 7 suli tumitchiani paġlatqutuplutiŋ suli iñuŋnun tuqłiraqusuuplutiŋ iḷisautriñik.  
\v 8 Aglaan taiguutiqaġumiñaitchusi iḷisautriñik, atakkii atautchił̣hiñamik iḷisautriqaqhusi aasiiñ iluqasi aniqatigiiksusi.  
\v 9 Taiguġniaqasiuŋsuli kiñapayaaq maani nunami aapapsitñik, atakkii atautchił̣hiñamik aapaqaqtusi qiḷaŋmiittuamik.  
\v 10 Naagaqaa taiguqasiuŋ kiñapayaaq sivulliuqtinik atakkii atautchił̣hiñamik sivulliuqtiqaqtusri, taamna Christ-ŋuruq, anniqsuqti akiqsruutauruaq.  
\v 11 Iñuk kamanaġniqsrauruaq akunnapsitñi savaktigiyumagiksi.  
\v 12 Suli kiñapayaaq kamanaġasugiruaq iŋmiñik atchiksipkakkaugisiruq. Kiñapayaaq atchiksiruaq iŋmiñik kamanaqsipkakkaugisiruq.   
\s1 Jesus-ŋum Suakataġai Ukpiŋŋuałhatigun  
\p
\v 13 “Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Kaŋiqsitḷaitkiksi Agaayyutim uqałha uqqiraqtaalu suli iḷisautriŋitḷugich. Atriqaqtusi iñuŋnik aŋmautiqaqtuanik Agaayyutim aŋaayuqautaanun aglaan aŋmaŋitḷugu. Isiŋitchusi sulipsuuq isiqtaiḷigisi tamatkua isiġniuraqtuat.  
\v 14 [Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Ivayaqtuipḷusi tupiŋitñik sulliñauraŋitñiglu uiḷgaġnaat, aasiiñ taimma qiñiqtinniagaqsipḷusi takiruamik agaayuplusi, taamna pisigilugu anasiñŋuqsaqsiułiksraqsi pigiitḷuŋniaqtuq.]  
\v 15 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Kukiḷuktusi taġiukunlu nunakunlu atautchimikunniiñ maliġuaqtinigukhusi. Aasiiñ maliġuaqtiksraqtaaġianikapsiuŋ anasiñŋuqsaġviŋmutlasiraġigiksi pigiiḷitḷukługu ilipsitñiñ.  
\v 16 Nakłiuŋ, ayauŋaplusi sivulliuqtauruasii! Uqaqtusi, ‘Kiñapayaaq akiqsruqami agaayyuvikpakun taamna suuŋitchuq, aglaan kiñapayaaq akiqsruqami kaviqsaakun manikun agaayyuvikpakun, tavra akiqsruutiniktuq!’  
\v 17 Ayauŋaplusi isumalguitchuasii! Nalliak ukuak pitḷuktuaŋuva—kaviqsaaq manik naaga agaayyuvikpak ipqiqsitchipkairuaq kaviqsaamik maniŋmik?  
\v 18 Uqaqtusisuli kiña iñuk akiqsruqami tuniḷḷaqtuġvikun taamna suuŋitñipḷugu, aglaan akiqsruqami aatchuutauruakun tuniḷḷaqtuġviŋmi akiqsruutiniktuq.  
\v 19 Ayauŋaruasii! Nalliak ukuak pitḷuktuaŋuva aatchuun naaga tuniḷḷaqtuġvik ipqiqsitchipkairuaq aatchuutmik?  
\v 20 Taatnamik iñuum tuniḷḷaqtuġvikun akiqsruqami taputiraġigai aatchuutit tuniḷḷaqtuġviŋmiittuat.  
\v 21 Iñuk akiqsruqami agaayyuvikpakun, taputipmiraġigaa Agaayyun ittuaq tavrani.  
\v 22 Iñuk pakivrumuuna akiqsruqtaqami taputipmiraġigaa Agaayyutim aquppiutaŋa taamnalu aquppiruaq tavrani.  
\v 23 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Qulikuraqtusi avuuġutipsitñik—mint, dill suli cummin-nik; aglaan minitlugich qulliupiaqtuat iḷisauttutit maliġutaksrani: nalaunŋaruałiq, nagliktaq suli ukpiqsrił̣iq—taapkua atuumaraksraġaluasi minitchiraġasuŋaqasiaglaan sivulliġñik.  
\v 24 Ayauŋaplusi sivulliuqtisii, milugiatchiat piiġñiaġaġigisi qallutipsitñiñ salummautituqługich, aglaan iiḷġataqtiġaġigiksi pikukturuaq natmaksiġvik.  
\v 25 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Salumapkairusi qaałhiñaŋitñik qallutipsi suli puggutapsi, aglaan iḷuŋich immaukkaqhutiŋ ivayaqtułiġmik suli killiqiłiġmik.  
\v 26 Pharisee-ŋuruasii, qanutun qiñitlaisigivisi! Salummaqqaaqsigik iḷuaŋnik qallutimlu puggutamlu, qaaŋigli salumayumauk.  
\v 27 Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Ittusi qiñiyunaqtuatun iḷuvġich siḷataatitun, aglaan iḷuŋich immaukkaqhutiŋ tuquŋaruat iñuich sauniŋitñik suli qaayuġnapayaaqtuanik.  
\v 28 Taatnallapiaq qaałhiñapsigun sagviaqtuġaqtusi iñuŋnun nalaunŋaruatun iḷipḷusi, aglaan iḷupsitñi immaukkaqtusi ukpiŋŋuaġutinik pigiiḷiqiłiġniglu.   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Anasiñŋuqsaaġviksraŋatnik  
\p
\v 29 “Nakłiuŋ, aglaliqirisiiḷu Pharisee-ŋuruasiiḷu, ukpiŋŋuaqtisii! Qiñiyunaqsaġisi iḷuviŋich sivuniksriqirit suli nalaunŋaruat iñuich.  
\v 30 Uqaqtusisuli, ‘Iñuuniaqsimagupta iŋiḷġaan taimani aapaavut iñuuniaqmata, piqasiqsuutinayaitchugut iliŋitñi iñuaqtuqmata sivuniksriqirinik.’  
\v 31 Taatna uqaqapsi ilipsitñik iḷisimarauniqsusi kiŋuviaġitilaapsitñik tuqqutchiruanun sivuniksriqirinik.  
\v 32 Ki naatchiuŋ sivulliapsi aullaġniikkaŋat.  
\v 33 Ilipsi qitunġaŋich tuqunaqaqtuat nimiġiat! Qanuġlugu naŋaqniaqpisiuŋ anasiñŋuqsaġviŋmuktitauviksraqsi?  
\v 34 Taatnamik tuyuġisiruŋa sivuniksriqirinik ilipsitñun puqiksaaniglu iñuŋnik aglaliqiriniglu—iḷaŋich tuqqutkisigisi, suli iḷaŋich kikiaktuutilugich, atlatsuli ipiġaqtuġlugich katraġvipsitñi suli qimaaratchiḷugich nunaaqqimiñ atlanun nunaaqqiñun.  
\v 35 Taamna pisigiplugu anasiñŋuqsaqsiułiksraqsi tikiññiaqtuq ilipsitñun maqitchipkaił̣ł̣apsigun auŋatnik nalaunŋaruat iñuich mauŋa nunamun, aullaġniiḷugu iñuaqtułhaniñ Abel-ŋum iñuaqtułhanunaglaan Zechariah-m iġñiŋan Barachiah-m, iñuaqtapsi akunġakni agaayyuvikpaumlu tuniḷḷaqtuġviumlu.  
\v 36 Uqautigipsi iḷumutuuruamik, iluqani tamanna anasiñŋuqsautiksraq tikiumagisiruq makunuŋa iñuŋnun pakmapak iñuuruanun.   
\s1 Jesus-ŋum Piqpaksrił̣ha Jerusalem-miunik  
\p
\v 37 “Annaatuk, Jerusalem-miusii! Tuqutchuuruasii sivuniksriqirinik miḷuqtuiruasiiḷu uyaġaŋnik tamatkuniŋa tuyuurauruanik ilipsitñun! Akulaiqł̣ugu katitchummiuġaluaġaġigitka iñugikkasi, atriḷugu aqargiqpak piyaqquqtaiḷitñiktuatun paiyaaġmiñik ataaknun isaqquŋmi.\fig |src="HK003F.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mt 23.37" \fig*  
\v 38 Ataŋii, tupiqsi suksraakkaullapiaġniaqtuq suuŋiḷḷaġuġlugu.  
\v 39 Taatnaqłuŋa uqautigipsi, qiñitqikkumiñaitkipsitŋa nipliġñiałłapsitñunaglaan, ‘Uvvatuq Agaayyutim piḷiutigiliuŋ taamna tikitchuaq atqagun atanġum.’”   
\c 24  
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Piyaqquġniałhanik Agaayyuvikpaum  
\p
\v 1 Jesus unitkaqsipmagu agaayyuvikpak maliġuaqtaiñ upyauġniġaat iniŋitñik agaayyuvikpaum.  
\v 2 Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Iluqaisa makua tupqich qiñiŋitpisigich? Uqautigipsi, Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuqunniiñ uyaġaŋmik qalliani atlam ulġusimaitchuamik.”   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Iłuiḷḷiuġutniglu Piyuaqsiułiksramiglu  
\p
\v 3 Jesus aquppipkaqtitlugu iġġimi taggisiqaqtuamik Olives-mik maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat kisipkuqhutiŋ apiqsruqługu, “Uqautitigut uumiŋa. Qakugun tamanna atuummiñiaqpa? Sukun iḷitchuqqutigun iḷitchuġigisivisa aggiyasiguvich suli nuna isukłiyasikpan?”  
\v 4 Jesus-ŋum kiuniġai, “Qaunatqiaġigitchi iñuiḷḷi kinniŋitchumagaasi.  
\v 5 Atakkii iñugiaktuat iñuich aggiġisirut uqaġutiŋ, ‘Christ-ŋuruŋa,’ aasiiñ kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik.  
\v 6 Tusaagisirusi aŋuyaktuanik qanittuamiñ uŋasiksuamiñḷu. Iqsiñiaqasi atakkii iluqatiŋ tamatkua atuumaruksraurut aglaan isukłiñġitchuqsuli.  
\v 7 Nunaaqqich aŋuyyiuġisirut akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun suli atanġuviich akiḷḷiġiiksillutiŋ avatmun, niġisuksiuliqmiḷutiŋ, suli nuna aulapmiḷuni nanipayaaq nunani.  
\v 8 Iluqaitñik tamatkua aullaġniisaaġigai auliyautiłhum.   
\p
\v 9 “Qaisaugisirusi nagliksaaqsiuviksrapsitñun, suli tuqqutaułiksrapsitñun, uumigitchiulusi nunaaqqipayaaniñ piqutigiluŋa.  
\v 10 Taimaniġuqpan iñugiaktuat iñuich ukpiġutaiġñiaqtut, aatchuutigiraġautilutiŋ avatmun suli uumikkutilutiŋ avatmun.  
\v 11 Iñugiaktuat sivuniksriqiriŋŋuaqtuat aggiġisipmiñiqsut kinnitñigutiŋ iñugiaktuanik iñuŋnik.  
\v 12 Suli pisigilugu iñuich pigiiḷiqiłhat iñugiaksitmukhutiŋ piqpakkutaat niglaqsiñiaġaa.  
\v 13 Aglaan iñuk makitaruaq payaŋaiġuni isuanun anniqsukkaugisiruq.  
\v 14 Quliaqtuaġigisigaat taamna tusaayugaallautaq Agaayyutim aŋaayuqautaagun, uqautigilugu nunaaqqipayaanun. Aquagun isukłitkisiruq.   
\s1 Tatamnapiaġataqtuaksraq  
\p
\v 15 “Iñuk agliqiruaq ukuniŋa kaŋiqsiḷi. Qiñiġniaġiksi naġġunallapiaġataqtuaq qikaġlugu ipqitchuami inimi iniksraġiŋisamiñi, Daniel-ŋum Agaayyutim sivuniksriqiraa uqautigikkaŋa.  
\v 16 Taipkunani uvluni iñuuniaqtuat nunaŋani Judea-m qimakkumaut iġġiñun.  
\v 17 Iñuksuli itkumi tupiġmi qaaŋani atqaġniaqani aikł̣iġuni sumik tupiġmi iḷuaniñ.  
\v 18 Kiñasuli iñuk nautchiiviŋmi itkumi utiġniaqani aikł̣iġuni quppiġaaġmiñik.  
\v 19 Taipkua uvlut tikitpata, nakłiuŋ aġnat siŋaiyauniġumiŋ suli aakat miluktitchigumiŋ iḷiḷgauraġmiknik.  
\v 20 Agaayutitchi qimałiksraqsi atuumatquŋiḷḷugu ukiumi naagaqaa minġuiqsiaġvium uvluani.  
\v 21 Atakkii taivrumani nagliksaaqpaurałiksraq atuumagisiruq atrigiŋisaŋa atuumaruam aullaġniił̣haniñ nunam uvuŋanunaglaan. Taatnasiq nagliksaaqpaurałiq atuummitqiŋñiaŋitchuq taavruma aquagun.  
\v 22 Aasii Atanġum makua uvlut iḷaŋŋaqtaaŋisuaqpagich, kiña iñuk anniqsukkauyumiñaitchuq. Aglaan pisigiplugich piksraqtaani Agaayyutim taapkua uvlut iḷaŋŋaqtaaġisigai.  
\v 23 Taimaniġuqpan kia iñuum uqautikpasi, ‘Qiñiqsiuŋ, uvva Christ,’ naagaqaa itnaqpasi, ‘Ikaniittuq,’ ukpiġiniaqasigik.  
\v 24 Atakkii anniqsuqtiŋŋuat suli sivuniksriqiriŋŋuat iḷigisirut savaaqaġutiŋ kamanaqtuanik savaanik suli quviqnaqtuanik. Taapkunuuna kinniñiaġniġaich Agaayyutim piksraqtaaŋi pisaġiyumiñaġumisigik.  
\v 25 Ataŋii, uqautigipsi taavrumiŋa atuummigaluaqnagu.   
\p
\v 26 “Aasiiḷi kisupayaam uqautikpasi Christ iñuiḷaami inniḷugu tatpavuŋaqasi naagaqaa iriqsimaniḷugu uvani tupqum iḷuani ukpiġiniaqasiuŋ.  
\v 27 Atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq atriḷugu ikniqpalaŋmun qaummaġiksipmatun qiḷak kivaknamiñ kanaknamun.  
\v 28 Sumipayaaqsuli tuquŋaruaq itpan, tavruŋa tiŋmiaqpaich tuquŋaraqtuġuuruat katisuurut.\fig |src="LB00075B.TIF" size="col" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Mt 24.28" \fig*   
\s1 Aggił̣iksraŋa Iġñiŋan Iñuum  
\p
\v 29 “Aquuraŋagunaasiiñ uvluiñ nagliksaaqsiułhum,  
\q1 siqiñiq taaqsigisiruq  
\q2 suli tatqiq qaumaġinġiġuni,  
\q1 uvluġiat katagaqmiḷutiŋ qiḷaŋmiñ  
\q2 suli qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ. \rq Isaiah 13:10; 34:4\rq*   
\m
\v 30 Taivrumani uvluni iḷitchuqqutaa Iġñiŋan Iñuum sagviġisiruq qiḷaŋmi. Iñupayaaŋa nunam qialuni qiñiġisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun qiḷaŋmiñ saŋŋimigun suli kamanallapiaqtuakun kamanautmigun.  
\v 31 Qalġuqtautiqpaktuġlugich nipituruat tuyuġigisigai isaġuligikkani katitchityaqtillugich piksraqtaaġmiñik iñuŋnik nakitñapayaaq nunami.   
\s1 Iḷisaaksraŋa Asirritḷaitchuam Napaaqtum  
\p
\v 32 “Iḷisaaqaġitchi fig napaaqtumiñ, itnaqhuni, akiġuiñ milukataŋich naugaqsipmata suli suŋaaqsipḷutiŋ qituglipmata iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha.  
\v 33 Taatnatuntuuq qiñiġupsigik tamatkua atuummiruat iḷisimaniaqmigiksi Iġñiŋa Iñuum qalliḷḷapiaqtilaaŋa qakma.  
\v 34 Iḷumun uqautigipsi, Iñuich iñuuniaqtuat pakma tuquaniŋniaŋitchut tamanna suapayaaq atuumaanikkaluaqnagu.  
\v 35 Iluqani nuna suli qiḷak piyaqqukkaugisiruk, aglaan uqałhich uqautigikkatka piiñġiġumiñaitchut.   
\s1 Pivia Aggił̣iksraŋan Iḷisimaraitchuq  
\p
\v 36 “Kia-unniiñ iñuum nalugaa uvluq naagaqaa sassaq sumi tikisilaaksraŋa. Isaġulgich qiḷaŋmiittuat unniikii iġñiġuruam nalugaat. Kisimi aapam iḷisimagaa.  
\v 37 Iġñiŋa Iñuum aggiqpan taimanisun itkisiruq atriḷugich iñuich iñuuniaqmatun uvluiñi Noah-m.  
\v 38 Atakkii taipkunani uvluni sivuani uliqpałhum iñuich niġimaaqtut imiqsimaaqhutiŋlu, iḷaqatniktuqhutiŋ suli qitunġatiŋ iḷaqatniktuqtitlugich Noah-m isiġniałhanunaglaan umiamun.  
\v 39 Iñuich iḷitchuġiŋiññiqsut atuumaniaqtuamik uliqpaŋmun pisaġilġataqtitlutiŋ. Taatnatun itkisipmiuq Iġñiŋa Iñuum aggiqpan.  
\v 40 Malġuk aŋutik savaktuak nautchiiviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni.  
\v 41 Malġuk aġnak mukkaaksriuqtuak mukkaaksriuġviŋmi, iḷaqataa tigurauliġisiruq aasiiñ iḷaqataa uniktauliġuni.   
\p
\v 42 “Taatnaġusi ataramik itqanaitchuksraurusi, atakkii nalugiksi sumi uvlumi atannapsi aggiġñiaqtilaaŋanik.  
\v 43 Aglaan iḷisimayumagiksi una, tupqum iñuan iḷisimayumiuŋ napmun iḷikpan unnuaq tigliŋniaqtim aggiġñiaqtilaaŋa qaunaginayaqtuq tigliŋniaqti siqumġutitquŋiḷḷugu tupiġmiñun.  
\v 44 Taatnatuntuuq itqanaitchuksraupmiusi atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġñiaqtuq sassaġniġmi niġiugvigiŋisapsitñi.   
\s1 Tuniqsimaruaq Naaga Tuniqsimaitchuaq Savakti  
\p
\v 45 “Kiña tuniqsimaruaŋupluni isumatupluniḷu savaktauva? Ilaaŋuruq aŋaayuqam qaukłiḷiutikkaŋa atlanun savaktimiñun tupiġmiñi ittuanun niqiksritñiktaqtuamun piviksraq nallaullapiaqługu.  
\v 46 Qanutun quviasuktigigisiva taamna savakti aŋaayuqam utiġumi paqitaŋa savaaġiglugu.  
\v 47 Iḷumun uqautigipsi, atanġum piksraqtaaġigisigaa taamna savakti qaunaksritqulugu iluqaitñik suuraġmiñik.  
\v 48 Aglaan qanuq savaktauniqpan pigiitḷuni? Isumapiaġniqsuq iŋmiñun, ‘Aŋaayuqaġa maunauraq utiġniaŋitchuq,’  
\v 49 aasiiñ anaumiaqsiḷugich atlat savaqatini suli niġiqatigiplugiḷḷu imiqatigiplugiḷḷu imiqtuqtit.  
\v 50 Aŋaayuqaŋa taavruma savaktim utiġniaqtuq iḷaŋatigun uvlut niġiugiŋisillugu ilaanik sassaġniġmiḷu qaunagiŋisillugu.  
\v 51 Atanġata aggiġumi tatapsallapiaġisigaa piqasiutipkaġlugulu ukpiŋŋuaqtinun. Tavrani iñuich qiagisirut tiriquulatchiḷugiḷḷu kiggutitiŋ.”   
\c 25  
\s1 Atrikusaun Qulitigun Niviaqsiatigun  
\p
\v 1 “Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan itkisiruq qulitun aŋutituqsimaitchuatun tigummiaqaqtuanik nanniuramiknik paaġiaqługu iḷaqatniŋniaqtuaq.  
\v 2 Tallimat taapkunani isumaturuaŋuniqsut, suli tallimat isumatuitḷutiŋ.  
\v 3 Taapkua isumatuitchuat saagaġmiñiġaich nanniuratiŋ, aglaan uqsritqiutiksraŋitñik saaganġiññiqsut.  
\v 4 Isumaturuataasiiñ uqsritqiutiksraligaaġniqsut nanniuramiknun.\fig |src="HK00149B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mt 25.4" \fig*  
\v 5 Iḷaqatniŋniaqtuaq tuuliuŋapkaqługu taapkua iluqatiŋ siñiŋnialiqamiŋ siñiksaġniqsut.  
\v 6 Tavra unnuaq qitiqquqman iñuk nipliqsuq, ‘Marra, iḷaqatniŋniaqtuaq aggiqsuq. Aniḷusi paaġiaqsiuŋ.’  
\v 7 Iluqatiŋ aŋutituqsimaitchuat makitnamiŋ ikummaktaaġniġaich nanniuratiŋ.  
\v 8 Isumatuitchuat uqautiniġaich isumaturuat, ‘Qaitchisigut iḷaŋanik uqsrupsi atakkii nanniuravut qamiaqsiñiqsut.’  
\v 9 Aglaan isumaturuat kiuniġaich, ‘Naaga, naamayumiñaitpaluŋmiugut uvaptiknunlu ilipsitñunlu pigupta, aglaan aullaġusi taipkunuŋa tunisiullaqtuanun uqsrunik tauqsiġiaġitchi piksrapsitñik.’  
\v 10 Tavrali isumatuitchuat aullaġniqsut, aasiiñ tauqsiġiaqtitlugich iḷaqatniŋniaqtuaq aggiġñiqsuq. Taapkua itqanaitchuat isiqatigigaat katchuutiviŋmun niġiqpagiaqhutiŋ, tavraasiiñ taluplugu.  
\v 11 Aquvatigunli aggiqmiñiqsut alġiaŋich niviaqsiat. Uqaaqsigaluaqtut, ‘Ataniiq, aŋmautillaŋniaqtigut.’  
\v 12 Aglaan kiuniġai, ‘Naluniġipsi. Kisuuvisi?’  
\v 13 Taatnaġusi qaunatqiaġigitchi. Atakkii nalugiksi uvluq unniiñ sassaġniq Iġñiŋa Iñuum aggił̣iksraŋa.   
\s1 Atrikusaun Piŋasutigun Savaktitigun  
\p
\v 14 “Suliuvva Agaayyutim aŋaayuqautaa sagviqpan atriqaqtuq aŋutmik iglausuktuamik uŋasiksuamun nunamun. Iŋmiñuquplugich savaktigikkani qaunaksriḷiutiniġai suuraġmiñun.  
\v 15 Atausiq iñuk qaitchiñiġaa 5,000-tun maniŋñik, atla iñuk 2,000-tun, atlasuli 1,000-tun, iñullaa akuqtuipḷuni pitḷakkaġmigun. Aasiiñ aullaġniqsuq iglauviksraġmiñun.  
\v 16 Taamna iñuk akuqtuiruaq 5,000-tun maniŋñik aullaqhuni piñatchiasuŋaqani tauqsiġñiutiginiġai maniksriusriani, aasiiñ piññautigiplugich 5,000-sipsaanik.  
\v 17 Taatnatunsuli taamna iñuk akuqtuiruaq 2,000-tun piññapsaaqmiuq atlanik 2,000-nik.  
\v 18 Aglaali iñuk akuqtuiruaq 1,000-tun aullaqhuni paksrautiplugu nunamun iriġniġaa aŋaayuqaġmi maniŋa.  
\v 19 Akuni piiḷġataġaluaqami aŋaayuqaŋat taapkua savaktit utiġniqsuq, aasiiñ makpiġarriqutiaqsipḷugich maniksriusriaŋatigun.  
\v 20 Tavra taamna iñuk akuqtuiruaq 5,000-tun tikiutriruq atlamik 5,000-naktaaġmiñik uqaqhuni, ‘Ataniiq, qaitchikapŋa 5,000-tun maniŋñik, uvva piññapsaaqtuŋa 5,000-nik.’  
\v 21 Aŋaayuqaŋan taavruma uqautigaa, ‘Savaaqallautaġniqsutin, nakuuplutin tuniqsimaruaŋuniqsutin savakti! Tuniqsimmatriñiqsutin iñugiakitchaluaqtuatigun suuratigun; inillaŋniaġikpiñ aŋalatiġuġutin iñugiaktuanun suuranun. Quviasuqatautyaġiñ aŋaayuqaġikkapni.’  
\v 22 Taamnaptuuq iñuk akuqtuiruaq 2,000-tun maniŋñik aggiqhuni uqaġmiuq, ‘Ataniiq, qaitchikapŋa 2,000-tun maniŋñik, uvva piññapsaaqtuŋa 2,000-nik.’  
\v 23 Aŋaayuqaŋantuuq uqautipmigaa, ‘Savaaqallautaġniqsutin, nakuuplutin tuniqsimaruaŋuniqsutin savakti. Tuniqsimmatriñiqsutin iñugiakitchaluaqtuatigun suuratigun. Inillakkisigikpiñ iñugiaktuanun suuranun. Quviasuqatautyaġiñ aŋaayuqaġikkapni.’  
\v 24 Tavrali iñuk akuqtuiruaq 1,000-tun maniŋñik aggiqhuni uqaqtuq, ‘Ataniiq, iḷisimagikpiñ. Anayaktuaqtauŋunġitchutin aŋun. Pukuiraqtutin nautchiivigiñġisapniñ katitchisuuplutinlu kanġaqsruiviginġisaqniñ nautchiaksranik.  
\v 25 Sivuuġapluŋa taatnaqłuŋa iriġitka maniksin nunamun. Uvva, pisin pigigitin.’  
\v 26 Aŋaayuqaŋan uqautigaa, ‘Pigiitchuatin iqiasruuplutinlu savaktii! Iḷisimagaluaqtutin kiprisuutilaamnik nautchiiġviginġisamniñ katitchipḷuŋalu kanġaqsruiviginġisamniñ nautchiaksranik.  
\v 27 Iḷiñayaġniġitin manitka manniqiriñun, aasiiñ utiġuma akuqtuitḷanayaqtuŋa pimñik naggutiŋitñik.’  
\v 28 Aasiiñ uqautiniġai atlat savaktit, ‘Pisigiŋ taapkua maniich ilaaniñ qaityaġiaġlugichaasii taavrumuŋa 10,000-tun maniqaqtuamun.’  
\v 29 Tavraasiiñ kiñapayaaq aŋalatchiḷḷautaqtuaq aatchuusriaġmiñik piññapsaaġisiruq sippakuuqtualiġuni. Aglaan taamna piññanġitchuaq, mikiruamikunniiñ piginasugikkaġmiñik piikkaugisiruq ilaaniñ.  
\v 30 Siŋitchiuŋ piññaŋniuranġitchuaq savakti taaqtuam taaġniqsraŋanun. Tavrani qiagisirut tiriquullaisa kiggutitiŋ.   
\s1 Aviktuił̣iksraq Nunam Iñupayauraŋi  
\p
\v 31 “Iġñiŋa Iñuum aggitqikpan kamanaqtuakun qaumamigun iluqaisa ipqitchuat isaġuligikkani piqatigilugich, aquvinniaqtuq aquppiutaqpaŋmiñun kamanaqtuamun.  
\v 32 Aasiiñ iñupayauraŋi nunam katitaugisirut sivuġaanun. Tavrani aviktuġisigai atausiuttaaġlugich, atriḷugu munaqsri aviktuipmatun ipnaiñik tuttułuuraniñ.  
\v 33 Suli inillakkisigai ipnaich taliqpiŋmi tuŋaanun, aglaali tuttułuurat saumium tuŋaanun.  
\v 34 Umialgum uqautigisigai taliqpiŋmiñi ittuat, ‘Mauŋaġitchi, aatchuusriaqaqtuasii piḷiusiamik Aapamniñ, paitchaktaaġisiuŋ Agaayyutim aŋaayuqautaa itqanaiyaaŋuruaq ilipsitñun iñiqtaułhaniñaglaan nunam.  
\v 35 Atakkii niġisuktauqama niqiksritchaġigikma. Imiġukamalu imiksritchaġigikma. Iglaaŋukama aiyugaaqłuŋa isiqtitaġigikma.  
\v 36 Atnuġaaŋitñama atraksritchaġigikma atnuġaamik. Atniġñaqama takuraġigikma. Isiqtaukama tikitḷuŋa isiqattaaġaġigikma.’  
\v 37 Tavrali iñuich nalaunŋaruat kiuniaġaat, ‘Ataniiq, qaŋaaglaan qiñiqpisigiñ niġisukavich aasiiñ niġipkaqhutin naagaqaa imiġukavich imiqtitaġivisigiñ?  
\v 38 Qaŋasuli qiñiqpisigiñ iglaaŋuplutin aasiiñ isiqtitlutin naagaqaa atnuġaaŋitñavich atnuġaaqtitpisigiñ?  
\v 39 Suli qaŋaaglaan qiñiqpisigiñ atniġñaqhutin naagaqaa isiqsiviŋmiitnavich takuniqpisigiñ?’  
\v 40 Umialgum kiugisigai tamatkua itnaġlugich, ‘Iḷumun uqautigipsi. Qanutunaglaan savautrikapsi nagliŋnaqniqsraŋatnun aniqatiuma savaaġigiksi uvaŋnun.’  
\v 41 Aasiiḷi uqautiniaqmigai tamatkua saumium tuŋaani, ‘Piiġitchi uvaŋniñ! Anasiñŋuqsakkauniaqtusi isuitchuami ikniġmi itqanaiyaaŋuruamun tuunġaġmun isaġuliŋiñunlu.  
\v 42 Atakkii niġisukama niqiksritḷaitchipsitŋa. Imiġuliqama imiksritḷaitchipsitŋa.  
\v 43 Iglaaŋukama aiyugaatlaitchipsitŋa. Atnuġaitñama atnuġaaqtitlaitchipsitŋa. Atniġñaqamalu isiqsiviŋmiitnamalu isiqattaatlaitchipsitŋa.’  
\v 44 Tavraptuuq kiuniaġaat itnaġutiŋ, ‘Ataniiq, qaŋaaglaan qiñiqpisigiñ niġisukavich imiġukaviḷḷu naagaqaa iglaaŋukavich atnuġaitñaviḷḷu, naagaunniiñ atniġñaqavich isiqtaukaviḷḷu aasiiñ savautinġitḷutin?’  
\v 45 Aasiiñ kiuniaġai, ‘Uqautigipsi, qanusipayaamik savautrisunġitñapsi atautchimununniiñ nagliŋnaqniqsraqtuamun savautriñġitchusi uvaŋnik.’  
\v 46 Tamatkuali aullaqtitkisigai isuitchuamun anasiñŋuqsaqsiuviŋmun, aglaali nalaunŋaruat isuitchuamun iñuułiġmun.”   
\c 26  
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus  
\p
\v 1 Jesus uqaġuiqami tamatkuniŋa, uqautigai maliġuaqtini,  
\v 2 “Iḷisimarusi, malġuk uvluk aquagun atuumagisiruq Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat atilik Apqusaakkaułiġmik, aasiiñ Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkauniaqtuq kikiaktuutraksrauluni.”  
\v 3 Qaukłiŋich agaayuliqsit [suli aglaliqirit] suli sivulliuqtiġruat katinniqsut igluqpaŋanun qaukłiat agaayuliqsit atilgum Caiaphas-mik.  
\v 4 Sivunniugaqsiñiqsut tigusraġukługu Jesus nalunautchiḷutiŋ tuqulluguasiiñ.  
\v 5 Aglaan uqaġniqsut, “Niġiqpagvikaam uvluani taatnaġnianġitchikput. Iñuich aŋalanniqłuktaiviaqtut.”   
\s1 Jesus Tipraġiksakkauruq Bethany-mi  
\p
\v 6 Uvvaasriiñ Jesus Bethany-miititlugu tupqani Simon-ŋum auyugaqtualgum  
\v 7 tikiññiġaa aġnam saagaqhuni nakasruŋŋuaŋuramik tipraġiksautmik akisuruamik nanuutiksramik, aasiiñ kuvipḷugu Jesus-ŋum niaquanun niġiñiaqtitlugu.  
\v 8 Maliġuaqtaiñ qiñiqamitruŋ iłuagiŋiññiġaat nipliqhutiŋ avatmun, “Supman asiñun tipraġiksaun atuqpauŋ?  
\v 9 Una tipraġiksaun tunikpan atqunautaunayaqtuq qaisauluniasiiñ nagliŋnaqtuanun.”  
\v 10 Jesus-ŋum iḷitchuġiplugu nipliutigikkaŋat uqautiniġai, “Suvaata una isumaaluksaaqpisiuŋ aġnaq? Savautigaaŋa savaallautamik.  
\v 11 Nagliŋnaqtuat nayuqtigigisi ataramik, aglaan nayuqtiginianġitchipsitŋa ataramik.  
\v 12 Uvvauna aġnam kuvikamiuŋ tipraġiksaun timimnun itqanaiyautigaa iḷuvikkaułiksraġa.  
\v 13 Iḷumun uqautigipsi, nanipayaaq tusaayugaallautaq quliaqtuaŋukpan nunapayaani, taavrumaptuuq aġnam savaaŋa uqautaugisipmiuq itqakkutauluni ilaanun.”   
\s1 Judas Aŋiqtuq Aatchuutigisukługu Jesus  
\p
\v 14 Taimmali iḷaŋata qulit malġuk maliġuaqtit, atiqaqtuaq Judas Iscariot-mik, utlautiniqsuq qaukłiŋitñun agaayuliqsit  
\v 15 uqautiplugich, “Sumik qaitchiñiaqpisitŋa Jesus aatchuutigigupku ilipsitñun?” Akiḷiññiġaat iñuiññaq qulitun maniŋñik.  
\v 16 Tavrakŋaniñaglaan Judas qaunaksruaqsiruq piviksramik aatchuutigisrukługu Jesus.   
\s1 Jesus Niġiqatauniqsuq Maliġuaqtimiñi Niġiqpagviani Atiliŋmi Apqusaakkaułiġmik  
\p
\v 17 Sivulliqpiami uvluani niġiqpagvikaam puvlaksiġniġiḷaanik qaqqunik maliġuaqtit tikiññiġaat Jesus uqautipluguasiiñ, “Nani itqanaiyaquvisigut niġiqpałiksrapnik atiliŋmik Apqusaakkaułiġmik?”  
\v 18 Kiuniġai, “Nunaaqqimugitchi aŋutmun iḷisimakkamnun uqautilugu, ‘Iḷisautri uqaqtuq, piviksraġa qalliuraqtuq. Niġiqpagvia atilik Apqusaakkaułiġmik niġġivigisukkiga tupipni piqatigilugich maliġuaqtitka.’”  
\v 19 Maliġuaqtit piñiqsut Jesus-ŋum piraksrirrutaatun iliŋitñun, aasiiñ itqanaiyaqhutiŋ niġiqpagviksramun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik.  
\v 20 Unnuksraaqman Jesus aquvinniqsuq niġisukhuni piqatigiplugich qulit malġuk [maliġuaqtini].  
\v 21 Niġiñiallaġmiŋ Jesus-ŋum uqautigai, “Uqautigipsi, iḷapsisamma aatchuutiginiaġaaŋa uumiksriñun.”  
\v 22 Iluqatiŋ isumaalutchallapiaġataqtut. Atausiuttaaqhutiŋ apiqsrullaagaqsigaat, “Ataniiq, uvaŋaunġitchuq, amii?”  
\v 23 Uqautigai, “Ilaaŋuruq misuqatauruaq argaŋmiñik uvapkun puggutauramun. Taavruma aatchuutiginiaġaaŋa uumiksriñun.  
\v 24 Iġñiŋa Iñuum aullaġisiruq uqałhum aglaksimałhatun pisigiplugu ilaa, aglaan qanutun tatamnaqtigigisiva taamna aŋun Iġñiŋanik Iñuum aatchuutigitniktuaq uumiksriñun. Nakuutlukkayaqtuq taamna iñuk taimani aniñġiññiġumi.”  
\v 25 Tavrali Judas-ŋum aatchuutigitniktuaŋan apiqsruġniġaa, “Iḷisautrii, uvaŋaunġitchuq, amii?” Jesus-ŋum uqautiniġaa, “Ii, ilviuruq.”   
\s1 Atanġum Nullautchiġvia  
\p
\v 26 Niġiḷḷaġmiŋ Jesus-ŋum tigugaa qaqqiaq quyaplugu Agaayyun siqumitkaa qaitḷuguasiiñ maliġuaqtimiñun uqaqhuni, “Tigulugu niġġisiuŋ, tavrataamna timiga.”  
\v 27 Tigupluguasiiñ qallun quyaanikami qaitkaa iliŋitñun uqaqhuni, “Imiġvigisiuŋ!  
\v 28 Taamna auga maqipkakkauruaq iñugiaktuanun aullaġniiruq nutaamik sivunniuġutmik Agaayyutmiḷu iñuŋniḷu. Taavrumuuna aukun Agaayyutim nalupqinaiġñiaġaa sivunniuġutni iñuŋnun natqigutiksraupluni killuqsautiŋitñun.  
\v 29 Imitqiŋñianġitchuŋa taavruma asiam misuġuaniñ uvakŋaniñaglaan tikiḷġataqtillugu taimña uvluq imitqikkuma piqatigilusi Aapaa aŋaayuqautaani.”  
\v 30 Atuanikamiŋ atuutmik aullaqtut iġġimun taggisiqaqtuamun Olives-mik.   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Peter-m Piiḷaałiksraŋa  
\p
\v 31 Pisullaġmiŋ Jesus-ŋum uqautiniġai maliġuaqtini, “Iluqasi uniññiaġipsitŋa uumani unnuami. Atakkii aglausimaruq uqałiġni itna,  
\q1 ‘Tuqutkisigiga munaqsri,  
\q2 aasiiñ ipnaich siamillapiaġutiŋ.’ \rq Zechariah 13:7\rq*   
\m
\v 32 Aglaan aŋipkakkauŋanikkuma tuqułiġmiñ, aullaġisiruŋa sivupsitñi Galilee-mun.”  
\v 33 Peter-m uqautigaa Jesus, “Iluqatiŋ atlat suksraaġaluaqpatin sumiunniiñ taatnaġumiñaitchikpiñ.”  
\v 34 Jesus-ŋum uqautigaa Peter, “Uqautigikpiñ, anaqavak piiḷaaġutiginiaġikma piŋasuniaglaan aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu.”  
\v 35 Peter-m uqautigaa, “Tuquqatigiraksraġigupkiñunniiñ piiḷaaġiyumiñaipiaġikpiñ.” Taatnatuntuuq uqaqtaġmiut iluqatiŋ maliġuaqtit.   
\s1 Jesus Agaayuruq Gethsemane-mi  
\p
\v 36 Jesus-ŋum aullautigai maliġuaqtini inimun atiliŋmun Gethsemane-mik uqautiplugich, “Aquppiuraallagitchi uvani, agaayutyaqtuaqtilluŋa iñuŋa.”  
\v 37 Aullautiplugich Peter malġuglu iġñaŋik Zebedee-m alianniuliqsuq iłuiḷḷiuliḷḷapiaqhuniḷu.  
\v 38 Uqautigai, “Arrii, uvva uqumaiḷḷiullapiaġniqsuŋa. Alianam pisaġiłhiñaaġuqtaġaaŋa. Tavraniittuallagitchi qaunaksruqasiḷḷagluŋa.”  
\v 39 Taiñuŋaqtaallakhuni pullapiaqługu kiiñani agaayuruq, “Aapaaŋ, pisułiġigupku piiġuŋ qallutaa nagliksaałhum uvaŋniñ. Uvaŋa pisułiġiŋiḷḷaaptun aglaan ilvich pisułiptun.”  
\v 40 Jesus utiqami maliġuaqtimiñun paqinniġai siñiktuat. Apiqsruġniġaa Peter, “Qaunagiuraallakkumiñaitpisitŋa atautchimiunniiñ sassaġniġmi?  
\v 41 Siñiŋniasuŋaqasi agaayulusiḷu. Ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuaqsiugupsi. Iḷumun irrusiq piyummatiqaġaluaqtuq aglaan timi sayaitchuq.”  
\v 42 Jesus aullatqiḷgitchuq iḷaqataani agaayupluni uqaqhuni, “Aapaaŋ, una qallugauraq piiġumiñaitpan uvaŋniñ imiqtaksraġipiaġupku piḷagu pisułiġikkan.”  
\v 43 Utilgitñami paqilgitchai siñiktuat atakkii iriŋich siqupsaġuliḷḷapiaqhutiŋ.  
\v 44 Uvvaasiiñ aullalgitchuq agaayutyaqhuni piŋatchiqł̣ugich, uqaqhuni taapkuniŋasuli uqautigikkaġmiñik sivuani.  
\v 45 Jesus utiqami maliġuaqtimiñun uqautigai, “Siñiktuaqpisisuli iñiqtuiqsiaqhusi? Uvva, sassaq tikitchuq aatchuutigikkauviksraŋa Iġñiŋan Iñuum argaŋitñun killuliqirit.  
\v 46 Makillusi aullaqta! Aatchuutigitniktuaġa imma tikitchuq.”   
\s1 Jesus Tigukkauruq  
\p
\v 47 Jesus uqaġugaaqtitlugu Judas aggiġñiqsuq, iḷaŋat qulit malġuk maliġuaqtit. Piqatiqaġniqsuq iñugiallapiaqtuanik iñuŋnik savikpiraqtuanik anautchiraqtuaniglu, tuyuumaruanik qaukłiŋitñiñ agaayuliqsit sivulliuqtiġruaŋitñiñḷu.  
\v 48 Taavruma aatchuutigitniktuam piqatini iḷitchuqqutiksriññiġai uqaqhuni, “Kiñataimma kunikkupku tavra taamnaugisiruq. Tiguyumagiksi.”  
\v 49 Taavrumatavra naliŋiñaaqługu utlakkaa Jesus paġlaplugu, “Paġlagikpiñ, iḷisautrii!” aasiiñ kunikł̣ugu.  
\v 50 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Iḷauraamaaŋ, tavra taatnaġiaġuguutinkii.” Tamatkua iñuich tiguniqłukługu Jesus tigugaat.  
\v 51 Tavrali iḷaŋata taapkua piqatiŋiñ Jesus-ŋum amuniġaa savikpani uugiraqtiqługuasii savaktiŋa qaukłiata agaayuliqsit. Uugiraqamiuŋ tavra siutaiqsiġniġaa.  
\v 52 Tavrani Jesus-ŋum uqautigaa taamna, “Utiqtirruŋ savikpaiñ puuŋanun atakkii iluqatiŋ aŋuyaktuat savikpakun piyaqquġisirut savikpakun.  
\v 53 Isumaŋitpich iŋiqsruġupku Aapaga ikayuqtaiḷiqiluŋa, akkuvaurapiaq tuyuġayaġaaŋa qulit malġuktun kavluutinik isaġuliŋnik.  
\v 54 Taatnaġupku qanuġuni Agaayyutim uqałha immiumagisiva uqaġiruaq taatna ittuksraupluni?”  
\v 55 Taavrumani Jesus-ŋum uqautigai iñugiallapiaqtuat iñuich, “Savvaqłuktauvik, atakkii aggiqhusi tigutyaqłuŋa savikpaŋnik anautaniglu. Uvluġaġipman aquppigaluaġaqtuŋa piqatigiplusi agaayyuvikpaŋmi iḷisautripḷuŋa, aglaan tigusratlaitchipsitŋa.  
\v 56 Aglaan iluqatiŋ tamatkua atuumarut atakkii Agaayyutim uqałhich uqaġikkaŋich sivuniksriqirit immiumaruksraupmata.” Tavrali iluqatiŋ maliġuaqtit unitchaat pigruqhutiŋ.   
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaat Uqaqsittaaġviŋmi  
\p
\v 57 Taapkua tiguriruat Jesus-mik aullautiniġaat Caiaphas-mun qaukłiat agaayuliqsit katimmavigikkaŋatnun aglaliqirit sivulliuqtiġruatlu.  
\v 58 Aasiiñ Peter-m maliŋniġaa uŋasiuraaqhuni qaukłiata agaayuliqsit igluqpaŋan siḷataanunaglaa. Isiqhuni aquppiqatauniqsuq qaunaksrini qiñiġukługu qanuġisitilaaŋa.  
\v 59 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli iluqatiŋ uqaqsittaaqtitchirit pakaaqaġniqsut taŋiġiḷaanik iḷisimarauruanik sagluutigilugu Jesus tuqqutchukługu.  
\v 60 Aglaan paqitchiŋiññiqsut sumikunniiñ, iñugiakkaluaqhutiŋ tikiaruat taŋiġiḷaakun iḷisimarauniaqtuat. Naagatai paqitchiŋitchut. Kiisaimmalu malġuk taŋiġiḷaakun iḷisimarauruak saavitpuk  
\v 61 uqaqhutik, “Uvvauna iñuk uqaqtuaq, ‘Piyaqqułhiñaugiga agaayyuvikpaŋa Agaayyutim aasiiñ nappatqigḷugu piŋasuni uvluni.’”  
\v 62 Uvvaasiiñ qaukłiata agaayuliqsit makitluni uqautigaa Jesus, “Kiggutiksraitpich sumik ukuak iññuk uqautaakkun ilipkun?”  
\v 63 Aglaan Jesus nipaisaaqtuq. Qaukłiata agaayuliqsit uqautiniġaa Jesus, “Itqaġuŋ una, Pakma nayuutirugut sivuġaani iñuuruam Agaayyutim. Taatnamik uqautitigut, Christ-ŋuvich, Iġñiŋa Agaayyutim?”  
\v 64 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Uvva ilvich uqaaniktutin taatna. Aglaan uqautigipsi, qakugun taimma qiñiġisigiksi Iġñiŋa Iñuum aquppiruaq taliqpian tuŋaani saŋŋipayaaqaqtuam, aggiġuni nuviyatigun.”  
\v 65 Tavrani qaukłiata agaayuliqsit aligaaġniġai atnuġaani uqaqhuni, “Iŋmiñik uqaġniqłuktaġniqsuq! Suvaatami piqaġupsaaqpisa iḷisimarinik? Pakma tusaagisi uqaġniqłuutai.  
\v 66 Qanuq isumavisi?” Kiuniġaat, “Tuquruksraġuqtuq.”  
\v 67 Aasiiñ tivvuaqtuaqsiñiġaat kiiñaŋagun qakiqtaqsimmaan pattakługu argaŋmiknik.  
\v 68 Uqaġniqsut, “Christ-ŋuruatiin! Nalautchaġutin uqautitigut, kia qakiqpatin?”   
\s1 Peter-m Piiḷaaġigaa Jesus  
\p
\v 69 Taatnałhatni Peter aquppiñiqsuq siḷataani igluqpaum. Niviaqsiġaam tikitḷugu nipliutiniġaa, “Ilvichtuuq piqatigipmikkan Jesus Galilee-ġmiu.”  
\v 70 Aglaan Peter piiḷaaqtuq iluqaŋisa takkuatni uqaqhuni, “Naluruŋa sumik uqautiqaqtilaapnik.”  
\v 71 Aasiiñ anipman qanitchaġruamun, atlam qiñiqługu uqautiniġai tamatkua tavraniittuat, “Uvvauna iñuk piqatauruaq Jesus-mi Nazareth-miumi.”  
\v 72 Tavrani Peter piiḷaatqiksuq suamasipḷugu, “Nalugiga taamna aŋun.”  
\v 73 Suli akkunilitchiallakługu qikaqtuat tamaani utlakkaat uqautilgitḷugu Peter, “Iḷumun iḷagigaatin taapkua, atakkii uqausipkun iḷisimanaqtutin.”  
\v 74 Tavra Peter suviagaqsiñiqsuq itnaqhuni, “Agaayyutim anasiñŋuqsaġliŋa uqanġiññiġuma iḷumutuuruamik. Nalugiga kisuutilaaŋa taavruma aŋutim.” Uqaqtitlugu tavrakŋatchiaq aqargiqpak qalġuqtaġniqsuq.  
\v 75 Peter-m itqaqtiġai uqautai Jesus-ŋum iŋmiñun itna, “Aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu piiḷaaġutiginiaġikma piŋasuniaglaan.” Tavra anipḷuni qianiqsuq iłuiḷḷiullapiaqhuni.   
\c 27  
\s1 Jesus Pilate-muutiniġaat  
\p
\v 1 Uvlaatchaurami qaukłiŋich agaayuliqsit suli sivulliuqtiġruaŋich Jew-ŋuruat sivunniġñiqsut tuqqutchukługu Jesus.  
\v 2 Qiḷiqługu aullautiniġaat Pilate-mun kavanauruamun.   
\s1 Judas Tuquruq  
\p
\v 3 Tavrali Judas, Jesus-ŋum aatchuutigiriŋa, iḷitchuġikami Jesus-ŋum tuqqutaksraġuqtilaaŋanik nunuuratchallapiaġniqsuq utiqtitlugich taapkua iñuiññaq qulit maniurat qaukłiŋitñun agaayuliqsitlu sivulliuqtiġruaŋitñunlu Jew-ŋuruat  
\v 4 nipliqhuni, “Killuqsaqtuŋa atakkii aatchuutigitnikłuŋa patchisaiḷaamik iñuŋmik.” Kiuniġaat, “Suutauniaqpami taamna uvaptiknun? Tavra savaaġigiñ.”  
\v 5 Judas-ŋum miḷuqsautiniġai maniich agaayyuvikpaŋmun. Aullaqami qimiññiqsuq iŋmiñik.  
\v 6 Qaukłiŋich agaayuliqsit tiguplugich taapkua maniich nipliġñiqsut, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq tugvaigupta maniŋmik iḷirakuvianun agaayyuvikpaum, atakkii taamna manik akigigaa tuqqutauruam.”  
\v 7 Sivunniġñiqsut tauqsiutigisukługu utkutchirim nunaŋanik iḷuviqaġvigisukługu iglaaŋuruanun.  
\v 8 Taatnaqługu taamna nuna taiguutiqaġaat nunaŋanik augum ugluvaŋnunaglaan.  
\v 9 Taamna immiumaniqsuq uqauttutauruaq tumigiplugu Jeremiah sivuniksriqiri uqautigikkaŋa, “Tiguniġaich iñuiññaq qulit maniich. (Taapkua maniich iñugiaktilaaŋat Israel-aaġmiut sivunniutigikkaŋich akiḷiutigisukługich ilaanun.)  
\v 10 Tauqsiutiginiġaat utkutchirim nunaŋa, maliġutlugu atanġum tillisaa uvamnun.”   
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaa Pilate-ŋum  
\p
\v 11 Jesus qikaqtitlugu sivuġaanun Pilate kavanauruam taavruma apiqsruġniġaa Jesus, “Umialigivatin Jew-ŋuruat?” Jesus kiuniġaa, “Uqaaniktutin taatna.”  
\v 12 Aasiiñ Jesus pasiikkaukami qaukłiŋitñiñ agaayuliqsit sivulliuqtiġruaniñḷu kiuŋiññiġai.  
\v 13 Kiisaimma Pilate nipliqpuq ilaanun, “Tusaqsaġiŋitpigich iḷisimarriqsuutiŋich akikŋaqhutin?”  
\v 14 Aglaan Jesus-ŋum kiuŋiññiġaa atautchimikunniiñ uqaqsaġniġmik. Kavanauruaq quviġutchallapiaġniqsuq.   
\s1 Jesus Tuquruksraġuġaat  
\p
\v 15 Uvvaasiiñ ukiuġaġipman niġiqpagvikaami kavanauruaq anipkairaġniqsuq atautchimik isiqtamik iñuich pisukkaŋatnik.  
\v 16 Taatnałhatni iñuk isiqtauniqsuq iḷisimallautakkaŋat atiqaqtuaq Barabbas-mik.  
\v 17 Iñugayaat katipmata Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Nalliaknik anipkaitquvisitŋa—Barabbas-mik naagaqaa Jesus-mik taiguutiqaqtuamik Christ-mik?”  
\v 18 Ilaan iḷitchuġiniġaa tamatkua qaisilaaŋat Jesus iŋmiñun siqñataqałiġmiktigun.  
\v 19 Aasiiñ Pilate aquppipkaqługu atanġum aquppiutaŋani, aġnaata tuyuġniġaa uqqamik itnaqługu, “Iḷaksianagu taamna nalaunŋaruaq iñuk, atakkii iłuiḷḷiuġutigillakkiga ugluvak siññaktuġiplugu.”  
\v 20 Aglaan qaukłiŋisa agaayuliqsit sivulliuqtiġruatlu maliksuŋniġaich iñugayaat apiqsruġlugu anipkaquplugu Barabbas aasiiñ tuqqutillugu Jesus.  
\v 21 Kavanauruam apiqsruġniġai, “Nalliaknik ukuak iññuk anipkaitquvisitŋa?” Iñuich kiuliġñiġaat, “Barabbas.”  
\v 22 Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Suniaqpiguasiiñ Jesus taiguutiqaqtuaq Christ-mik?” Iluqatiŋ kiuniġaat, “Kikiaktuutili sanniġutamun.”  
\v 23 Pilate-ŋum nipliutiniġai, “Sumik savamaqłuqaqpa?” Aglaan nipaalapsaaqsiñaġniqsut nipitusiḷḷapiaqhutiŋ, “Kikiaktuutili sanniġutamun!”  
\v 24 Pilate iḷitchuġiniqsuq qanuġunniiñ piyumiñaił̣hanik suliasiiñ apai nipruaqhutiŋ iñuich. Imiksraqhuni iġġuġniġai argaŋni sivuġaatni iñugayaat. Aasiiñ nipliqhuni, “Uvva, patchisauŋitchuŋa uuma iñuum tuqqutauniałhagun. Taamna savaaġigiksi.”  
\v 25 Iluqatiŋ iñuich nipaalaniqsut, “Anasiñŋuqsausiaksraq tuqqutaułhagun illi uvaptiknun qitunġaptiknunlu.”  
\v 26 Tavrani Pilate-ŋum anipkaġniġaa Barabbas, aasiiñ ipiġaqtuqtitqaaqługu qaiññiġaa Jesus aŋuyyiuqtinun kikiaktuutityaquplugu sanniġutamun.   
\s1 Aŋuyyiuqtit Mitautiginiġaat Jesus  
\p
\v 27 Aasiiñ Pilate-ŋum aŋuyyiuqtiŋiñ Jesus aullautiniġaat kavanauruam igluqpaŋanunaasii, katipkaqługich aŋuyyiuqtipayaat avataŋiqł̣ugu Jesus.  
\v 28 Atnuġaiyaqługu atipkaġniġaat kaviqsaamik atnuġaamik.  
\v 29 Niaquġusiuġniqsut kakitḷaġnanik iḷipḷugu niaquanun tigummialiqługulu ayauppiamik taliqpiagun. Aasiiñ sitquqhutiŋ sivuġaanun mitautigiaqsiñiġaat nipliqhutiŋ, “Paġlagiptigiñ, umialgat Jew-ŋuruat.”  
\v 30 Taatnaanikmata tivvuaqtuġniġaat Jesus pipḷugu taamna ayauppiaq anaumiaqsipḷuguasiiñ niaquagun.  
\v 31 Mitautigisuiqamitruŋ Jesus aŋuyyiuqtit mattaqługu atnuġaaq atukkaŋa atnuġaatqiksinniġaat atnuġaaŋiñik. Aasiiñ aullautiniġaat kikiaktuutikkauviksraŋanun.\fig |src="HK00197B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Mt 27.31" \fig*   
\s1 Jesus Kikiaktuutiniġaat Sanniġutamun  
\p
\v 32 Aŋuyyiuqtit aniḷḷaġmiŋ nalaunniġaat aŋun Cyrene-naġmiu atilik Simon-mik. Nunuripḷugu taamna aŋun iqsruktinniġaat Jesus-ŋum sanniġutaŋanik.  
\v 33 Tikitñamiŋ inimun atiliŋmun Golgatha, itna mumiutiqaqtuaq “Saunġa niaqum,”  
\v 34 aŋuyyiuqtit qaitchiñiġaat misuqqumik avuuqtamik suŋamik. Aglaan Jesus-ŋum uuktuallakkaluaqamiuŋ imiġuŋiññiġaa.  
\v 35 Kikiaktuutianikamitruŋ Jesus aŋuyyiuqtit autaaġniġaich atnuġaaŋi iŋmiknun saaptaqtuutigiplugich.  
\v 36 Aquvinniqsut qaunagiaqsipḷugu tavrani.  
\v 37 Qulaanun niaquan iḷiñiġaat pasikkun ilaagun, aglausimaruaq itna, “Uvvauna Jesus, umialgat Jew-ŋuruat.”  
\v 38 Malġuk tigliŋniaqtik kikiaktuutiqatigipmiñiġik Jesus-ŋum, iḷaqataa taliqpianun aasiiñ iḷaqataa saumianun.  
\v 39 Iñuich apqusaaqtuat niaqulaniqsut nipliaplutiŋ pisaaŋŋatinik Jesus-mun,  
\v 40 “Uqaġuuruatin piyaqqułhiñaunipḷugu agaayyuvikpak nappatqigḷugu piŋasuni uvluni, anniqsuġiñ ilipnik. Iġñiġikpatin Agaayyutim, atqaġiñ sanniġutamiñ.”  
\v 41 Taatnatun qaukłiŋisa agaayuliqsit aglaliqiritlu sivulliuqtiġruatlu pisaaŋapmiñiġaat Jesus.  
\v 42 Uqaġniqsut, “Ikayutlagaluaġai atlat iñuich, aglaan iŋmiñun ikayulguiññiqsuq! Umialgikpauŋ Israel-ŋum, ki atqaġli kikiaktuutriviŋmiñ. Aasiiḷi ukpiġigisigikput.  
\v 43 Tunŋaniqsuq Agaayyutmun. Ki, Agaayyutim pigisullapiaġumiuŋ anniqsuġliuŋ Jesus pakma, atakkii uqaġniqsuq iġñiġinipḷuni Agaayyutmun.”  
\v 44 Taapkuak tigliŋniaqtik kikiaktuutiqatauruak ilaani pisaaŋapmiñiġaat Jesus.   
\s1 Jesus Tuquruq  
\p
\v 45 Uvluq qitiqquqman taaqsiñiqsuq nunapayaami piŋasuni sassaġniġñi.  
\v 46 Iḷiyuŋnaqsipman quliŋŋuġutaiḷam sassaġniŋanun Jesus nipliġñiqsuq nipitusiḷḷapiaqhuni, “Eli, Eli, lama sabachthani?” (Taamna itnautauruaq, Agaayyutmaaŋ, Agaayyutmaaŋ, suvaata suksraaqpiŋa?)  
\v 47 Iḷaŋisa iñuich tamaani qikaqtuat tusaakamitruŋ taamna uqaġniqsut, “Uvva uuma aŋutim tuqłiraġaa Elijah.”  
\v 48 Tavrauvaa iḷaŋat iñuich tigusiñiqsuq misuktaqtuamik. Immiqsinniġaa misuġuqłuŋmik iḷipḷugu qiruum nuvukkaŋanun. Aasiiñ qaiññiġaa ilaanun imiquplugu.  
\v 49 Aglaan iḷaŋich iñuich nipliġñiqsut, “Iḷaksianasiuŋ. Naipiqtuġlakput Elijah aggiġisipmagaan annautityaġlugu.”  
\v 50 Aasiiñ Jesus nipliatqikami nipitusipḷuni aniġniŋiġñiqsuq.  
\v 51 Tavraguuq talukuyaaq niviŋaruaq agaayyuvikpaŋmi siiksiġniqsuq tatpichakŋa takanuŋaaglaan. Nuna aulapmiñiqsuq suli uyaġaich qupluqhutiŋ.  
\v 52 Iḷuvġiḷḷu aŋmaġniqsut aasiiñ iñugiaktuat Agaayyutim iñuŋi tuqugaluaqtuat aŋitqikhutiŋ.  
\v 53 Aŋitqianikamiŋ uniññiġaich iḷuviqtiŋ, aglaan aquagun aŋitqił̣han Jesus-ŋum nunaaqqimuŋniqsut ipqitchuamun sagviqhutiŋ iñugiaktuanun iñuŋnun.  
\v 54 Aŋuyyiuqtit aŋalatiŋiḷḷu qaunaksriruat Jesus-mik qiñiqamiŋ aularuamik nunamik suli supayaanik atuumaruanik, iqsitchallapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Iḷumun iġñiġiniġaa Agaayyutim.”  
\v 55 Iñugiaktuat aġnat qiñiqtuaġniqsut uŋavaniñ. Tamatkua aġnat maliktuat Jesus-mik Galilee-miñ savautrityaqhutiŋ ilaanik.  
\v 56 Iḷaupmiñiqsut Mary Magdalene, Mary aakaŋak James-ŋumlu Joseph-ŋumlu, suli aakaŋak iġñaŋisa Zebedee-m.   
\s1 Jesus Iḷuviġniġaat  
\p
\v 57 Unnuksraaqman umialik aggiġñiqsuq atilik Joseph-mik Arimathea-ġmiumik maliġuaqtaupmiñiqsuamik Jesus-mi.  
\v 58 Utlautipluni Pilate-mun apiqsruutiginiġaa timaa Jesus-ŋum. Pilate tiliriñiqsuq qaitquplugu timi Joseph-mun.  
\v 59 Tavra Joseph-ŋum atqaqamiuŋ timi aasii nimiqsruġniġaa salumaruamik ukił̣haamik.  
\v 60 Aasiiñ inillaŋniġaa Jesus-ŋum timaa nutaamun iḷuviḷiuqtamun uyaġaŋmi, iḷuviksraġmiñun iŋmiñik. Aksraanikamitruŋ uyaġakpak umiŋniġaa talua iḷuvġum aullaqhuniasiiñ.  
\v 61 Mary Magdalene-lu atlalu Mary aquppiñiqsuk akiani iḷuvġum.   
\s1 Munaqsrit Iḷuviġmi  
\p
\v 62 Uvvaasiiñ uvlutqikman, itqanaiyaġvium uvluan aquagun, qaukłiŋich agaayuliqsit suli Pharisee-ŋuruat utlautiniqsut Pilate-mun  
\v 63 nipliqhutiŋ, “Aŋuun, itqaġikput taavruma kinnirim uqaġikkaŋa iñuuŋŋaġmi makitqikkisiñipḷuni aquatigun piŋasut uvlut.  
\v 64 Taamna pisigilugu tilisiiñ iḷuviq qaunagillapiaqulugu taapkunani piŋasuni uvluni. Maliġuaqtai aggiqpiaqtut tigliglugu timaa Jesus-ŋum aasii uqautilugich iñuich aŋitqiŋñiḷugu tuqumiñ. Taatnasiq saglułiq pigiitḷukkisiruq sivulliġmiñ sagluutimiñ.”  
\v 65 Pilate-ŋum uqautiniġai, “Piksraġusi aŋuyyiuqtinik qaunaksriksrapsitñik qaunagityaqsiuŋ iḷuviq pisuqtilaapsitñi.”  
\v 66 Tavrali utlautiniqsut iḷuviġmun aŋmaġumiñaiyaġiaqługu uyaġak, suli qaunaksriḷiqł̣ugu aŋuyyiuqtinik.   
\c 28  
\s1 Jesus Aŋitqiksuq Tuqułiġmiñ  
\p
\v 1 Aquagun minġuiqsiaġvium, qauniuraaġataqtuami sivulliġmi uvluani akunniqsaam, Mary Magdalene-ŋumlu atlamlu Mary-m qiñiġiaġniġaak iḷuviq.  
\v 2 Tavratavrani suamaruamik nuna iḷiqsraqtuq, atakkii isaġulgan Atanġum atqaqhuni qiḷaŋmiñ aksraktinniġaa uyaġagruaq paaŋaniñ aasii aquvirvigiplugu.  
\v 3 Qiññaŋa atriqaġniqsuq ikniqpalaŋmik, suli atnuġaaŋi qatiġniqsut aputitun.  
\v 4 Iqsigiplugu qaunaksrit uuliksiñiqsut. Iḷiñiqsut tuquŋaruatun iñuktitun.  
\v 5 Isaġulgum uqautiniġik aġnak, “Iqsiñatik. Iḷisimagiga ivaqłiqtik Jesus-mik kikiaktuutrauruamik.  
\v 6 Uvaniinġitchuq. Aŋitqiksuq niplił̣iġmisun. Mauŋaġitchik. Qiñiġiatku Atanġuruam nallavia.  
\v 7 Aullaġitchik qilamik uqautilugich maliġuaqtai, ‘Aŋitqiŋñiqsuq tuqułiġmiñ aullaanikhuni sivupsitñi Galilee-mun. Taamani qiñiġisigiksi.’ Tavruŋaaglaan.”  
\v 8 Aullaqtiqtuk qilamiksruaqhutik iḷuviġmiñ iqsiḷḷaġmik quviasullapiaġataqhutiglu. Aqpaqsruaqhutik uqautrityaqtuk maliġuaqtaiñik.  
\v 9 Uqautrityaqtuaqtitlugik maliġuaqtaiñik taimmaiñaq Jesus-ŋum nalaunniġik nipliutigaluni, “Paġlagiptik.” Taapkuak utlakługu tiguniġaak isigaŋigun, aasiiñ agaayyuvigiplugu.  
\v 10 Uvvaasiiñ Jesus-ŋum uqautiniġik, “Iqsiñatik. Aullaġutik uqautityatkik aniqatiutka Galilee-muqulugich. Taamani qiñiġisigaatŋa.”   
\s1 Munaqsrit Quliaqtuałhat  
\p
\v 11 Tavraguuq, igliqtitlugik iḷaŋich qaunaksrit nunaaqqimuŋniqsut uqautiaqsipḷugich qaukłiŋich agaayuliqsit iluqaŋitñik atuumaruanik.  
\v 12 Uvvaasiiñ taapkua katimaanikmata sivulliuqtiġruatlu sivunniuqhutiŋ aŋuyyiuqtitlu qaitchiñiġaich manigayaanik  
\v 13 uqautiplugich, “Uqautiyumagisi iñuich, maliġuaqtaiñ tikitḷugu unnuami timaa tigliŋniġaat siñiktitluta aullautipluguasiiñ.  
\v 14 Taamnaasii uqautauruaq kavanauruam tusaaniqpauŋ quyaliñiaqsaġisigikput qanuutaisitchaġusi.”  
\v 15 Aŋuyyiuqtit akuqtuġniġaich maniich tupigiplugu urriqsuusiaqtiŋ. Taamna quliaqtuaq siaminŋasugaaqtuq akunġatni Jew-ŋuruat uvluvaŋnunaglaan.   
\s1 Jesus Sagviqsuq Maliġuaqtimiñun  
\p
\v 16 Tavraasiiñ qulit atautchimik maliġuaqtit Galilee-muŋniqsut iġġimun Jesus aullaġvigitqukkaŋanun.  
\v 17 Uvvaasiiñ qiñiqamitruŋ agaayyuviginiġaat, aglaan iḷaŋisa nalupqisuutigiplugu.  
\v 18 Jesus-ŋum tikitḷuni uqautiniġai, “Agaayyutim saŋŋiksriññiġaaŋa aŋalataġitlasipḷugich qiḷaŋmiittuat nunamiittuatlu.  
\v 19 Taatnamik aullaġusi iñuŋnun nanipayaaq nunami maliġuaqtiġuqtititchi, paptaaġlugich atqagun Aapauruamlu Iġñiġuruamlu Ipqitchuam Irrutchimlu,  
\v 20 Iḷisautilugich kamaksritqulugich iluqaŋitñik tillisigikkamnik ilipsitñun. Nalupqigiyumiñaitkiksi nayuutiłiġa ilipsitñi ataramik isukłitchaaġatałhanunaglaan nunam.”