\id LUK  - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h Luke 
\toc1 Uqałhich Aglaaŋi Luke-ŋum 
\toc2 Luke 
\toc3 Lk 
\mt1 Uqałhich Aglaaŋi Luke-ŋum  
\c 1  
\p
\v 1 Piqpagiplutin iḷauramaaŋ Theophilus! Iñugiaktuat iñuich pisuqtilaaġmiktigun aglaŋniqsut atuumaruanik akunnaptikni.  
\v 2 Iḷisimarauruat uqautiniġaatigut tautukkaġmiknik taimakŋaniñ aullaġniił̣haniñ. Iñuich tamatkua pakmapak quliaqtuaġniqsut tusaayugaaġiksuamik.  
\v 3 Qutchiksuaŋuruatiin, aglaŋniaqtuŋa iḷitchuġiraksraqnik iḷisaaġillapiaqqaaġlugich uqaġipayaakkaŋich aullaġniił̣haniñaglaan.  
\v 4 Aglaktuŋa taavrumiŋa iḷisimatquplutin iḷumutuupiałhanik iḷisauttusiaġikkaqpich.   
\s1 Anniviksraŋa John Paptaaqtitchirim Uqautauruq  
\p
\v 5 Herod-ŋum umialguniŋani Judea-mi agaayuliqsiqaqmiñiqsuq atiliŋmik Zechariah-mik. Agaayyuvikpaŋmi savaqatauniqsuq agaayuliqsini taggisiqaqtuani Abijah-tkutnik. Aġnaata atqa Elizabeth, paniginiġaali atlam agaayuliqsim.  
\v 6 Iluqatik nalaunŋaruaŋuniqsuk Agaayyutim qiñiłhani, tupiksripḷutik iluqaitñik Atanġum tillisaiñiglu atuqtaksraiñiglu.  
\v 7 Qitunġaiññiqsuk atakkii Elizabeth qitunġitlaitḷuni, suli iluqatik utuqqanaaġuqhutik.   
\p
\v 8 Abijah-tkut savagviksriutaata Agaayyuvikpaŋmi tikiummipman, Zechariah-m savautiniġaa Agaayyun agaayuliqsaupluni.  
\v 9 Tuvraqługu atuiraġiłhat agaayuliqsit piksraqtaaġiniġaat ikipkairuksraupluni tipraġiksautmik. Isiġniqsuq agaayyuvikpaŋanun Atanġum.  
\v 10 Zechariah ikipkaipkaqtitlugu tipraġiksautmik iñugaaġruich agaayuniqsut siḷataani.  
\v 11 Isaġulgan Atanġum sagviutiniġaa qichaqhuni taliqpiani ikipkaiviuram tipraġiksautmik.  
\v 12 Zechariah-m tautukamiuŋ tupaŋniqsuq iqsiḷiqsiqhuni.  
\v 13 Aglaan isaġulgum nipliutiniġaa, “Zechariah, iqsiñak! Agaayyutim tusaaniġaa iŋiqsrułhiñ. Nuliaġikkan Elizabeth iġñigisiruq aŋugauramik. Atchiġisigiñ John-mik.  
\v 14 Quviasuutiqaġniaqtutin! Atlatlu iñugiaktuat quviatchakkisirut anikpan.  
\v 15 Iñullautaugisiruq kamanaġuni Agaayyutim qiñiłhani. Imiġumiñaitchuq asiam misuqquanik saŋŋisimaruamik. Aniḷġatałiġmiñiñaglaan aŋalatiqaġisiruq Ipqitchuamik Irrutchimik.  
\v 16 Utiqtinniaġai iñugiaktuat Israel-ŋuruat Ataniġmun agaayyutaatnun.  
\v 17 Ataniq aggitḷaiñŋaan taamna John quliaqtuaġniaqtuq saŋŋiqaġuni sivuniksriqiritun Elijah-tun. Iḷauraaġiiksitkisigai aapauruat qitunġaŋitñun. Utiqtitkisigai tupiksritḷaitchuat isummatiqatlasiḷugich nalaunŋaruamik. Itqanaiyautigisigai iñuich akuqtuġumiñaqsiḷugu Ataniq.”  
\v 18 Zechariah-m nipliutiniġaa isaġulik, “Qanuġluŋa iḷisimaniaqpik iḷumutuutilaaqnik? Ataŋii, aŋayuqaaqtuŋa suli nuliaġikkaġa utuqqaġuqmiuq.”  
\v 19 Isaġulgum kiuniġaa, “Gabriel-ŋuruŋa. Qichaqtuŋa sivuġaani Agaayyutim. Tuyuġigaaŋa uqautityaquplutin taavrumiŋa tusaayugaallautamik.  
\v 20 Ukpiġilguitchiñ uqauttutigikkaġa aglaan atuumagisiruq. Atakkii ukpiġilguitñapŋa uqaġumiñaitchutin tikiḷġataġlugu uvluq tamatkua atuumaviksraŋat.”   
\p
\v 21 Taatnaqtitlugu iñuich utaqqiñiġaat Zechariah iḷisimasukhutiŋ suvaata muluvaałłakmagaan iḷuani agaayyuvikpaum.  
\v 22 Anisulliġataqami uqalguiññiqsuq. Iñuich iḷitchuġiniġaat qiñiqquuraaqałha agaayyuvikpaum iḷuani. Uqalguitḷuni urriqaniqsuq argaŋmiñik.  
\v 23 Abijah-tkut savagviksriutaat Agaayyuvikpaŋmi naatnamiuŋ Zechariah aiñiqsuq.  
\v 24 Aquvatigun taavruma nuliaŋa Elizabeth siŋiayauniqsuq. Aasiiñ tallimani tatqiñi aimmiñiqsuq  
\v 25 itnaqhuni, “Kiisaimma saŋŋiruam Atanġum Agaayyutim ikayuqpaaŋa. Kanŋusutqikkumiñaiqsuŋa qitunġitlaiññiḷuŋa.”   
\s1 Anniviksraŋa Jesus-ŋum Uqautauruq  
\p
\v 26 Itchaksrani tatqiñi Elizabeth siŋiayauŋanikman, Agaayyutim tuyuġilgiññiġaa isaġulik Gabriel nunaaqqimun Galilee-miittuamun atiliŋmun Nazareth-mik.  
\v 27 Tuyuġiniġaa niviaqsiamun aŋutituqsimaitchuamun atiliŋmun Mary-mik nuliaksrausiutianiktuamun aŋutmun atiliŋmun Joseph-mik. Joseph kiŋuviaġiniġaa Atanġum David.  
\v 28 Isaġulgum tikiññiġaa nipliutiplugu, “Paġlagikpiñ! Atanġum Agaayyutim piksraqtaaġigaatin iqatigiplutin. [Quvianaġniqsraurutin aġnapayaaniñ.]”  
\v 29 Mary tupallapiaġniqsuq isaġulgum nipliuttutaagun kaŋiqsiŋitḷugu suvaata uqaqtilaaŋa taatna.  
\v 30 Isaġulgum nipliutiniġaa, “Iqsiñak Marii! Agaayyutim iłuaqqutigigaatin.  
\v 31 Siŋiayaugisirutin iġñiḷutinaasiiñ aŋugauramik atchiqsaksraġikkaqnik Jesus-mik.  
\v 32 Taamna kamanaġisiruq, suli iñuich taiguutiqaġisigaat iġñiŋanik Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim. Agaayyutim ataniġuqtinniaġaa David-tun sivulliaŋatun.  
\v 33 Ataniġuġisiruq kiŋuviaŋiiñi Jacob-ŋum qaŋapak taimuŋa, suli aŋaayuqautaa isuksraqaġumiñaitchuq.”  
\v 34 Mary-m tarra nipliutiniġaa isaġulik, “Qanuq una itkisiñiqpa? Iḷaqatniksimaitchuŋasuli.”  
\v 35 Isaġulgum kiuniġaa, “Ipqitchuaq Irrusiq tikiumagisiruq ilipnun. Agaayyutim Qutchiŋñiqsrauruam saŋŋigikkaŋan nayuġisigaatin. Taatnaġuni iḷiḷgaaq ipqitkisiruq taiguutiqaġuni Iġñiŋanik Agaayyutim.  
\v 36 Aasiiñ, itqallauŋ iḷan Elizabeth. Uqautigimasugauq qitunġaqatlaiññipḷugu. Aglaan pakma siŋaiyauruq itchaksrani tatqiñi utuqqanaaġuġaluaŋŋaġmi.  
\v 37 Atakkii Agaayyutim supayaaq savaaġitlagaa.”  
\v 38 Mary nipliġñiqsuq, “Atanġum savaktigigaaŋa. Atuumali uvaŋnun uqauttutigikkaptun.” Tavrakŋa isaġulgum uniññiġaa.   
\s1 Mary-m Utlakkaa Elizabeth  
\p
\v 39 Taavruma aquagun, Mary paqnaliqtuqhuni aullaqtiġniqsuq nunaaqqiuramun qimiġaaŋiñiittuamun Judea-m.  
\v 40 Tarra isiqhuni Zechariah-m tupqanun iqinniġaa Elizabeth.  
\v 41 Elizabeth-ŋum tusaapqauraqmagu Mary-m paġlataa iḷummiutaq iḷiqsraqtiġniqsuq. Elizabeth aŋalatiqaġniqsuq Ipqitchuamik Irrutchimik  
\v 42 nipliqhuni nipitusipḷuni, “Quvianaġniqsraurutin aġnapayaaniñ. Quvianamiuruq iḷiḷgaaq siŋaiyaukkan.  
\v 43 Qanutun quyyasiusiaqaqtigivik, ataniġma aakagikkaŋan utlagluġniġaaŋa qiñiġiaqłuŋa!  
\v 44 Tusaapqauraqapku paġlatigikkan iḷummiutaġa quviatchakhuni iḷiqsraqtiqtuq.  
\v 45 Qanutun quviasuktigivich ukpiġikapku Atanġum uqałha tuyuutigikkaŋa ilipnun atuumagisiñipḷugu.”   
\s1 Mary-m Kamaksruutaa  
\p
\v 46 Mary nipliġñiqsuq,  
\q1 “Iñuutchimniñ iluqaaniñ kamaksruġiga Ataniq.   
\q2
\v 47 Quviatchautigigiga Agaayyun Anniqsuqtigikkaġa.   
\q1
\v 48 Suuŋiḷuqtuaŋa itqaġiniġaaŋa.  
\q1 Uvakŋaniñaglaan iluqatiŋ iñuich taiguutiqaġisigaatŋa quvianamiuruamik   
\q2
\v 49 atakkii kamanaqtuaq Saŋŋiruaq Agaayyun savaaqaqhuni kamanaqtuanik uvamnun.  
\q2 Atqa ipqitchuq.   
\q1
\v 50 Kiŋuviaġiiñi aippaavak  
\q2 nagliktuutiqaġai taluġirigikkani.   
\q1
\v 51 Agaayyun isaŋniqsuq saŋŋiruamik taliġmiñik  
\q2 aasiiñ siammayaaqługich kamanaġasuktuat sivunniuġutituummaitñik.   
\q1
\v 52 Atchiksinniġai kamanaqtuat atanġich  
\q2 suli atchiksuat kamanaqsipkaqługich.   
\q1
\v 53 Inuqsraqtuat pisuiqsinniġai nakuuruanik  
\q2 suli aullaqtitlugich umialguruat saagaiḷaaqługich.   
\q1
\v 54-55 Ikayuġniġaa savaktigikkani Israel nagliktuqługich,  
\q2 akiqsruutmisun sivulliaptiknun Abraham-mun kiŋuviapayaaŋiñunlu qaŋapak taimuŋa.”   
\m
\v 56 Mary nayuutiuraaġniqsuq piñasuni tatqiñi Elizabeth-mi, aasiiñ utiġmun aipḷuni.   
\s1 Anił̣ha John Paptaaqtitchirim  
\p
\v 57 Iġñiviksrani tikitman, Elizabeth iġñiñiqsuq aŋugauramik.  
\v 58 Iḷaiñ iḷauraaŋiñḷu tusaaniġaat Atanġum kamanaqtuamik nagliktuił̣ha Elizabeth-mun. Aasiiñ tamatkua quviasuqasiġñiġaat.  
\v 59 Aniqammiuraq tallimat malġuŋnik uvlianikman nalunaitŋutchiaqsiñiġaat atchiġukługu Zechariah-mik, aapaŋan atqanik.  
\v 60 Aglaan aakaŋa nipliġñiqsuq, “Naagga, atiqaqtuksrauruq John-mik.”  
\v 61 Nipliutilgiññiġaat, “Aglaan nalliatunniiñ iḷavich atiqaŋitchut taavrumiŋa atiġmik.”  
\v 62 Urriqaplutiŋ apiqsruġniġaat aapaŋa kisumik atchiġukkisipmagaan aniqammiuraq.  
\v 63 Zechariah aatchuquniqsuq aglagviksramik, aglakhuniasiiñ, “Atiqaġisiruq John-mik.” Quviġusuŋniqsut iluqatiŋ.  
\v 64 Taatnaanikami Zechariah uqatlasitqiŋñiqsuq quyaaqsipḷuguasiiñ Agaayyun.  
\v 65 Siḷalliuŋich atlayuatchaŋniqsut, aasiiñ iñuich nunapayaani Judea-mi uqaġiniġaat.  
\v 66 Tusaapayaaqtuat taavrumiŋa isummatiginiġaat apiqsruqhutiŋ, “Qanusiugisiñiqpa una iḷiḷgaaq?” Nalupqinaitchuq Ataniġmun iqatigitilaaŋa.   
\s1 Zechariah-m sivuniksriqutaa  
\p
\v 67 John-ŋum aapaŋa Zechariah aŋalatiqaġniqsuq Ipqitchuamik Irrutchimik. Uqaġniqsuq sivuniksriqipluni,   
\q1
\v 68 “Quyalakput Ataniq Agaayyutaat Israel-aaġmiut!  
\q2 Atakkii ikayuġiaġniġai tasuqsaġiaqługich iñuni.   
\q1
\v 69 Akunġatniñ kiŋuviaġikkaŋiñ David-ŋum  
\q2 Agaayyun piksraqtaaqaġniqsuq iñuŋmik saŋŋiqaqtuamik anniqsuġiaqhuta.   
\q1
\v 70 Taimakŋaaglaan akiqsruġaatigut tumigiplugich ipqitchuat sivuniksriqirini   
\q1
\v 71 anniqsuġisiñipḷuta akiḷḷiḷiqsuqtigikkaptikñiñ  
\q2 suli saŋŋiatniñ uumigirigikkapta.   
\q1
\v 72 Uqaġniqsuq nagligigisiñipḷugich sivulliaġikkavut  
\q2 itqaġilugu ipqitchuaq sivunniuġutni.   
\q1
\v 73 Agaayyutim akiqsruġniġaa sivulliaqput Abraham   
\q2
\v 74 annautigisiñipḷuta akiḷḷiḷiqsuqtigikkaptikñiñ  
\q2 uvaptiknun savautitqupluni iqsisuŋaqata   
\q2
\v 75 ipqił̣ikun nalaunŋaruałikunlu iñuuniqtutilaaptikni.   
\q1
\v 76 Ilvich iḷiḷgauramaaŋ, taiguutiqaġisirutin sivuniksriqiraanik Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim.  
\q2 Igliġisirutin sivuani Atanġum itqanaiyaġiaġlugu aggił̣iksraŋa   
\q2
\v 77 uqautilugich iñugikkaŋi  
\q2 anniqsuġisiñiḷugich natqigutigisiñiḷugiḷḷu killuqsautiŋitñik.   
\q1
\v 78 Agaayyutigikkaqput iḷunŋuktauruq nagliktaupluniḷu.  
\q2 Tuyuġikpagu anniqsuqti inniaqtuq uvaptiknun uvlum qausaġatauraġniŋatun.   
\q1
\v 79 Ikayuġisigai iñuuniaqtuat taaqtuami iqsiñaŋani tuqułhum,  
\q2 aasiiñ ilaan iñuupkaġuta tutqiksilluta.”   
\m
\v 80 John aglipḷuni timimigun saŋŋisiñiqsuq irrutchikun. Iñuuniaġniqsuq iñuiḷaami aullaġniiñiałhanunaglaan ilaan quliaqtuaqałhan Israel-aaġmiunun.   
\c 2  
\s1 Anił̣ha Jesus-ŋum  
\p
\v 1 Augustus atanġuŋŋaġmi Rome-mi tilisiñiqsuq iñuich nanipayaaq atqiqsitquplugich.  
\v 2 Taamna atqiqsitchivik sivulliuniqsuq. Taamna atuumapman aŋun atiqaqtuaq Quirinius kavanauniqsuq Syria-mi.  
\v 3 Iñupayaat utlautiniqsut sivulliaġmiŋ anniviŋitñun atqiqsitchaqtuqhutiŋ.  
\v 4 Joseph-tuuq iglaupmiñiqsuq. Aullaġniipḷuni Nazareth-miñ Galilee-miittuamiñ Bethlehem-muŋniqsuq, nunaaqqimun Judea-miittuamun, annivianun atanġum David. Joseph tavruŋaġniqsuq atakkii ilaaptuuq kiŋuviaġiplugu David-ŋum.  
\v 5 Atqiqsitchaqtuqami aullautiniġaa Mary nuliaksrausiutianikkani siŋiayauruaq.  
\v 6 Bethlehem-miititlugik Mary iġñisuliġñiqsuq.  
\v 7 Iġñiñġaġniqsuq aŋugauramik. Nimiqsruqtuallaŋniġaa iḷipḷuguasiiñ tuttuqpaich niġġiviatnun atakkii iniksraitḷutiŋ nullaġviŋmi.   
\s1 Munaqsriḷḷu Isaġulgiḷḷu  
\p
\v 8 Iḷaŋich munaqsrit unnuiñiqsut taavani nunami munaqsripḷutiŋ ipnaimiknik.  
\v 9 Isaġulgan Atanġum sagviutiniġai aasiiñ qaumaŋan Atanġum qaggutiplugich. Taapkua tatamitchallapiaġniqsut.  
\v 10 Aglaan isaġulgum nipliutiniġai, “Iqsiñasi, uvuŋaqłuŋa uqautityaġipsi tusaayugaallautamik quviatchaktirrutiksrauruamik iñupayaamun.  
\v 11 Marrumani unnuami anniqsuqti ilipsitñun aniruq David-ŋum nunaaqqiani, Christ-ŋuruaq Ataniq.  
\v 12 Una iḷitchuqqutauruq ilipsitñun ilaaŋutilaaŋanik, paqitkisigiksi aniqammiuraq nimiqsrullaktaq nalaruaq tuttuqpaich niġġiviatni.”  
\v 13 Tavrakŋatchiaq iñugiallapiaqtuat isaġulgich qiḷaŋmiñ sagviġñiqsut. Piqasiqł̣ugu isaġulik nanġaġniġaat Agaayyun itnaqhutiŋ,   
\q1
\v 14 “Kamanaun illi Agaayyutmun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi,  
\q2 suli tutqiutiqaġli nunami akunġatni iñuich quyalitñiktuat ilaanik.”   
\p
\v 15 Isaġulgich utiqmata qiḷaŋmun munaqsrit nipliġñiqsut iŋmiknun, “Ki, aullaqta Bethlehem-mun tautugiaġlugu Atanġum uqauttutigikkaŋa uvaptiknun!”  
\v 16 Qilamiksruaqhutiŋ paqinniġaich Mary-lu Joseph-lu suli aniqammiuraq nalauraqtuaq tuttuqpaich niġġiviatni.  
\v 17 Munaqsrit tautukamitruŋ uqaġiniġaich isaġulgum nipliuttutigikkaŋi taavrumuuna aniqammiurakun.  
\v 18 Tusaapayaaqtuat quviġusuŋniqsut tamatkuniŋa munaqsrit nipliuttutigikkaŋitñik.  
\v 19 Mary-m uummatiġmiitchiutiniġai uqautigikkaŋich aasiiñ isummatigiuraaqługich.  
\v 20 Munaqsrit utiġniqsut kamaksruqługu nanġaqługu Agaayyun iluqaisigun tusaakkaġmiktigunlu tautukkaġmiktigunlu. Atuumaruq atriḷipḷugu isaġulgum atuumagisiñikkaŋa.   
\s1 Jesus Atchiġaat Agaayyuvikpaŋmi Qaitḷugu Agaayyutmun  
\p
\v 21 Tallimat malġuk uvlut naatmata suli aniqammiuraq nalunaitŋutchiqsauŋanikman, atchiġñiġaat Jesus-mik, atiġmik isaġulgum qaisaŋanik Mary siŋaiyaugaluaqtitnagu.   
\p
\v 22 Ipqiqsaġviksraŋat tikitman, Joseph-lu Mary-mlu aniqammiuraq Jerusalem-muutiniġaak qaitchaqtuaqługu Agaayyutmun tuvraqługu maliġutaksraŋa Moses-ŋum,  
\v 23 maliġutlugu aglausimaruaq maliġutaksraŋiñi Atanġuruam, “Aniqqaaqtuapayaaq aŋugauraq qaisaksrauruq Agaayyutmun.”  
\v 24 Tuniḷḷaqtuġiaġniqsuk malġuŋnik tiŋmiaġruuraŋnik, iŋiaŋuruamik maliġutaksraŋagun Agaayyutim.   
\p
\v 25 Jerusalem-mi aŋutiqaġmiñiqsuq atiliŋmik Simeon-mik. Una aŋun nalaunŋaniqsuq taluqsriruaq Agaayyutmik, suli utaqqiñiqsuaq Israel-aaġmiut annautikkaułiksraŋatnik. Ipqitchuam Irrutchim nayuġniġaa.  
\v 26 Ilaan uqautiniġaa tuquyumiñaiññipḷugu qiñiġaluaqnagu Christ Anniqsuqti Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa.  
\v 27 Simeon sivullikkaupluni Ipqitchuakun Irrutchikun utlautiniqsuq agaayyuvikpaŋmun. Jesus-ŋum aŋayuqaaŋiñ tikiutipmatku aniqammiuraq Jesus agaayyuvikpaŋmun atuumatyaqługu atuiraġiłhagun maliġutaksram,  
\v 28 Simeon-ŋum akiggiutiniġaa iḷiḷgaaq aasiiñ quyaplugu Agaayyun,   
\q1
\v 29 “Ataniiq, akiqsruutigikkan atuumapkaġiñ,  
\q2 suli tuqqutlasiruŋa tutqigḷuŋa.   
\q1
\v 30 Irramnik tautukkiga anniqsuqti   
\q2
\v 31 tuyuġikkan annautitquplugich iñuich sumipayaaq.   
\q1
\v 32 Ilaa qaumauruq sagviiruaq anniqsuġiamik Jew-ŋuŋitchuanun  
\q2 suli kamanautaugisiruq iñuiñun Israel-ŋum.”   
\m
\v 33 Iḷiḷgaam aapaŋa aakaŋalu quviġusuŋniqsuk tamatkunuuna Simeon-ŋum uqauttutaigun Jesus-kun.  
\v 34 Simeon-ŋum qiññuaġutiniġik piḷiusiamik suli nipliutiplugu Mary aakagikkaŋa, “Agaayyutim una iḷiḷgaaq piksraqtaaġiniġaa agvisautyaquplugu tammałiksraŋatnun naagaqaa anniqsułiksraŋatnun iñugiaktuanun Israel-aaġmiunun. Iḷitchuqqutaugisiruq, aasii pisigiplugu ilaan kisuutilaaŋa iñugiaktuat iñuich uqaġisirut akitñaġlugu.  
\v 35 Taatnaġumiŋ sagviġisiñiġaich iriġaqtuqhutiŋ isummatigikkaŋich ilaagun. Suli alianaq savikpaktun ipiktuatun kapirigisiruq uummatipnik.”   
\p
\v 36 Sivuniksriqiriqaġmiñiqsuq uiḷgaaġnaamik atiliŋmik Anna-mik panianik Phanuel-ŋum kiŋuviaŋiñiñ Asher-ŋum. Anna utuqqauruq. Uiqaġniqsuq tallimat malġuŋni ukiuni, aasii uiŋa tuqupluni.  
\v 37 Taimakŋaaglaan iñuuniaġniqsuq uiḷgaaġnaaŋupluni, aasiiñ pakma ukiuniŋniqsuq sisamakipiaq sisamanik. Uniḷḷaiññiġaa agaayyuvikpak. Uvlumi unnuaqtuummaan savautiniġaa Agaayyun uisauraaqhuniḷu agaayupluniḷu.  
\v 38 Taavrumani sassaġniġmi tikiññiqsuq qaitchipḷugu quyyatmik Agaayyun. Uqautiginiġaa taamna iḷiḷgaaq iluqaitñun niġiugaqaqtuanun tasuqsaityałiksraŋanik Jerusalem-ŋum.   
\s1 Utiłhat Nazareth-mun  
\p
\v 39 Joseph-ŋum suli Mary-m taŋianikamitkik iluqaisa atuqukkat maliġutaksraŋigun Agaayyutim utiġniqsuk kiŋuniġmiknun Nazareth-mun Galilee-miittuami.  
\v 40 Iḷiḷgaaq Jesus aglipḷuni saŋŋisiñiqsuq, puqiutiqallapiaqhuniḷu. Suli Agaayyutim iłuaqqutiniġaa.   
\s1 Nukatpiaġruk Jesus Agaayyuvikpaŋmiittuq  
\p
\v 41 Ukiuġaġipman aŋayuqaak Jesus-ŋum utlautiraġniqsuk Jerusalem-mun niġiqpagvikaamun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik.  
\v 42 Jesus qulit malġuŋnik ukiunikman utlautiniqsut niġiqpagvikaamun piraġiłiġmiktitun.  
\v 43 Niġiqpagvikaam aquagun aigaqsiñiqsut. Utiqsaġmaknik nukatpiaġruk Jesus uniŋñiqsuq Jerusalem-mun, aasiiñ aakaŋan Joseph-ŋumlu naluniġaak.  
\v 44 Igliġasuginipḷugu iglauqatauruani iglauniqsuk naalġataqługu uvluq. Uvvaasiiñ tikiumakamik nullaġviksraġmiknun pakaaqsiñiġaak akunġatni iḷamiŋ suli iḷauraaŋiñi.  
\v 45 Paqiŋitñamitku utiaqsiñiqsuk Jerusalem-mun pakkiaqługu.  
\v 46 Piñayuatigun uvlut paqinniġaak agaayyuvikpaŋmi aquppiqataupluni Jew-ŋuplutiŋ iḷisautriñi, naalaġnipḷugich apiqsruqtaqługiḷḷu.  
\v 47 Iluqatiŋ tusaaruat ilaanik quviġusuutiginiġaat puqikhuni kiggutaigun.  
\v 48 Aŋayuqaakkiñ quviġusuutiginiġaak tautukamitku. Aakaŋan nipliutiniġaa, “Iġñiiŋ, qanulgitpisiguk? Aapanlu piŋiksraliḷḷapiaqhunuk taatnaqhunuk pakkiaġiptigiñ.”  
\v 49 Jesus-ŋum kiuniġik, “Suvaata pakakpisitŋa? Naluniqpitku nayuutiruksraułiġa aapaa tupqani?”  
\v 50 Aglaan kaŋiqsiŋiññiġaak kiggutaa.  
\v 51 Tavrakŋa Jesus utiqasiġniġik Nazareth-mun tupigiplugik. Aakagikkaŋan itqaġiplugich iluqaisa tamatkua uummatiġmiitchiutiniġai.  
\v 52 Jesus agliñiqsuq puqiksipḷuni. Agaayyutimlu iñuiḷḷu nakuaġiniġaat.   
\c 3  
\s1 Quliaqtuaqałha John Paptaaqtitchirim  
\p
\v 1 Akimiaġuutaatni ukiut atanniqsuił̣hani Caesar-m atilgum Tiberius, Pontius Pilate kavanaupmiñiqsuq nunami taggisiqaqtuami Judea-mik, Herod atanġupluni Galilee-mi, aniqataa Philip atanġupluni nunami taggisiqaqtuami Iturea-mik Trachonitis-miglu, Lysanias atanġupluni Abilene-mi, aasiiñ  
\v 2 Annas-lu Caiaphas-lu qaukłiuplutik agaayuliqsini. Taapkua atanġupkaqługich uqałha Agaayyutim tikiumaniqsuq John-mun iġñiŋanun Zechariah-m iñuiḷaami.  
\v 3 John kukiḷuŋniqsuq kuuŋan Jordan-ŋum avataani quliaqtuaqhuni, “Isummitqigitchi mumigusi killuqsautipsitñiñ paptaaqtillusi. Taatnaġupsi Agaayyutimli natqigutigisigai killuqsautisi.”  
\v 4 John aggiġñiqsuq tuvraqługu aglausimaruaq makpiġaaŋani sivuniksriqirim Isaiah-m itna,  
\q1 “Iñuk tuqłuiraqtuq iñuiḷaamiñ:  
\q1 Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum,  
\q2 nalġuġlugu tumiksraŋa!   
\q1
\v 5 Natiġnapayaat immiġḷugich,  
\q2 iñġich qimiġaallu naqigḷiḷugich,  
\q1 saquŋaruat apqutit nalġuqsaqmiḷugich,  
\q2 qaiġiitchuat tumitchaat qaiqsaġlugich.   
\q1
\v 6 Tarrali iñupayaaq iḷitchuġiniaqtuq anniqsuqtimik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik.” \rq Isaiah 40:3-5\rq*   
\p
\v 7 Iñugiaktuat iñuich utlautiniqsut John-mun paptaaquplutiŋ. Uqautiniġai, “Nimiġiatun ittuasii, kia uqautivasi annatlasiñipḷusi anasiñŋuqsautiksraŋaniñ Agaayyutim?  
\v 8 Iḷitqutchipsigun qiñiġnaqsisiuŋ isummitqił̣iqsi killuqsautipsitñiñ. Isumanasi, ‘Abraham sivulliaġigikput.’ Uqautigipsi, Agaayyutim makua uyaġaich kiŋuvialiutlagai Abraham-mun!  
\v 9 Agaayyutim atanniił̣ha qallipiaġataqtuq, iñuktun itqanaiqsuatun kipiłhiñaaġukługu napaaqtuq kaŋiagun. Napaaqtupayaaq asirriŋitchuaq kipikkaugisiruq iktauluniasiiñ ikniġmun.”   
\p
\v 10 Iñuich apiqsruġniġaat, “Qanuġmi pigisiñiqpisa?”  
\v 11 Kiuniġai, “Kisupayaam malġuŋnik qaliġuaqaġumi qaitchiḷi iñuŋmun atnuġaaksraitchuamun, suli kisupayaaq niqiksrautiqaġumi niġipkaiḷi niqiksraitchuamik.”  
\v 12 Iḷaŋich tax-siliqirit utlautipmiñiqsut paptaaquplutiŋ aasiiñ apiqsruqługu, “Iḷisautrii, Sugisiñiqpisali?”  
\v 13 Uqautiniġai, “Katitchiñasi qaaŋiġḷugu piraksriusiaqsi.”  
\v 14 Iḷaŋisa aŋuyyiuqtit apiqsruqmiñiġaat, “Uvagutaasiiñ, qanuġisiñiqpisa?” Nipliutiniġai, “Aqsaknasigik iñuich nunuritñigusi naagaqaa saglutiginasigik iñuich. Apaigilugu akiḷiusiaġikkaqsi.”   
\p
\v 15 Iñupayaat niġiugaqaġniqsut Anniqsuqtimik aggiqsaġumaruamik, aasiiñ isumaniqsut taamna John Christ-ŋupmagaan, anniqsuqti akiqsruutauruaq.  
\v 16 Aasiiñ John-ŋum uqautiniġai, “Paptaaqtitchiruŋa imikun, aglaan taimma iñuk aggiqsaġumaruaq kamanatluktuq uvamniñ. Siŋiiḷguyumiñaitchuŋaunniiñ aluġutiŋnik. Paptaaġisigaasi Ipqitchuakun Irrutchikun suli iknikun.  
\v 17 Tigummiaġigaa tiktitaun salummaġukługich mukkaaksrat sanikłuŋniñ, katillugichaasiiñ mukkaaksrat siġḷuaġmiñun. Aglaan ikipkaġisigai sanikłuich ikniġmun qamiyumiñaitchuamun.”\fig |src="HK00097B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Lk 3.17" \fig*   
\p
\v 18 Atlakaaġiikun John quliaqtuaġniqsuq tusaayugaallautamik iñuŋnun pitchuksaaqługich atlaġuquplugich iñuuniałhat.  
\v 19 John-ŋum iñiqtiqmiñiġaa ataniq Herod atakkii iḷaqatnikhuni Herodias-mik aniqataan nuliaŋanik suli savaaqaqhuni iñugiaktuanik atlanik pigiitchuanik.  
\v 20 Aasiiñ Herod savaaqaġniqsuq pigiitḷuktuamik isiqtaupkaqamiuŋ John.   
\s1 Paptaakkaułha Jesus-ŋum  
\p
\v 21 Iluqaisa iñuich John-mun paptaaqtinŋanikmata, Jesus-tuuq paptaaqtinniqsuq. Agaayupkaqługu qiḷak aŋmaqtuq  
\v 22 suli Ipqitchuaq Irrusiq atqaġniqsuq ilaanun tiŋmiaġruuratun. Nipi tusaaniġaat pakmakŋa, “Piqpagiplutin Iġñiġigikpiñ. Quyalimaaġikma.”   
\s1 Jesus-ŋum Kaŋŋiġviŋi  
\p
\v 23 Jesus-ŋum aullaġniikamiuŋ savaani, iñuiññaq qulinik ukiuqtutilaaqaġniqsuq. Iñuich isummatiginiġaat iġñiġinipḷugu Joseph-mun,   
\qm1 iġñiŋa Heli-m, 
\v 24 iġñiŋa Matthat-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Levi-m, iġñiŋa Melchi-m,  
\qm1 iġñiŋa Jannai-m, iġñiŋa Joseph-ŋum,  
\qm1
\v 25 iġñiŋa Mattathias-ŋum, iġñiŋa Amos-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Nahum-ŋum, iġñiŋa Esli-m,  
\qm1 iġñiŋa Naggai-m, 
\v 26 iġñiŋa Maath-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Mattathias-ŋum, iġñiŋa Semein-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Josech-ŋum, iġñiŋa Joda-m,  
\qm1
\v 27 iġñiŋa Joanan-ŋum, iġñiŋa Rhesa-m,   
\qm1 iġñiŋa Zerubbabel-ŋum, iġñiŋa Shealtiel-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Neri-m, 
\v 28 iġñiŋa Melchi-m,   
\qm1 iġñiŋa Addi-m, iġñiŋa Cosam-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Elmadam-ŋum, iġñiŋa Er-ŋum,  
\qm1
\v 29 iġñiŋa Joshua-m, iġñiŋa Eliezer-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Jorim-ŋum, iġñiŋa Matthat-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Levi-m, 
\v 30 iġñiŋa Simeon-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Judah-m, iġñiŋa Joseph-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Jonam-ŋum, iġñiŋa Eliakim-ŋum,  
\qm1
\v 31 iġñiŋa Melea-m, iġñiŋa Menna-m,   
\qm1 iġñiŋa Mattatha-m, iġñiŋa Nathan-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa David-ŋum, 
\v 32 iġñiŋa Jesse-m,   
\qm1 iġñiŋa Obed-ŋum, iġñiŋa Boaz-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Salmon-ŋum, iġñiŋa Nahshon-ŋum,  
\qm1
\v 33 iġñiŋa Amminadab-ŋum, iġñiŋa Admin-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Arni-m, iġñiŋa Hezron-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Perez-ŋum, iġñiŋa Judah-m,  
\qm1
\v 34 iġñiŋa Jacob-ŋum, iġñiŋa Isaac-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Abraham-ŋum, iġñiŋa Terah-m,  
\qm1 iġñiŋa Nahor-ŋum, 
\v 35 iġñiŋa Serug-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Reu-m, iġñiŋa Peleg-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Eber-ŋum, iġñiŋa Shelah-ŋum,  
\qm1
\v 36 iġñiŋa Cainan-ŋum, iġñiŋa Arphaxad-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Shem-ŋum, iġñiŋa Noah-m,  
\qm1 iġñiŋa Lamech-ŋum, 
\v 37 iġñiŋa Methuselah-m,   
\qm1 iġñiŋa Enoch-ŋum, iġñiŋa Jared-ŋum,  
\qm1 iġñiŋa Mahalaleel-ŋum, iġñiŋa Cainan-ŋum,  
\qm1
\v 38 iġñiŋa Enos-ŋum, iġñiŋa Seth-ŋum,   
\qm1 iġñiŋa Adam-ŋum, iġñiŋa Agaayyutim.  
\c 4  
\s1 Jesus-ŋum Aŋiqusaaqsiułha  
\p
\v 1 Jesus utiġniqsuq Jordan-miñ aŋalatiqaqhuni Ipqitchuamik Irrutchimik. Sivullikkauniqsuq Irrutchikun iñuiḷaamun  
\v 2 uuktuaqsiutyaqhuni tuunġaġmiñ malġukipiami uvluni. Iluqaani taapkunani uvluni niġiŋiññiqsuq, aasiiñ niġisuliqhuni piviksrani isukłitmata.  
\v 3 Tuunġaum nipliutiniġaa, “Agaayyutim iġñiġipiaqpatin tilliuŋ una uyaġak qaqquġuqulugu.”  
\v 4 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutim uqałha nipliqsimaaqtuq, ‘Iñuk iñuuyumiñaitchuq qaqqułhiñakun.’”  
\v 5 Tavrakŋa tuunġaum aullautilgiññiġaa qiñiqtitluguasiiñ atanġuviŋiñik nunam  
\v 6 nipliutiplugu, “Aatchuġisigikpiñ iluqaanik aŋalatchił̣iġmik suli iluqaanik umialgutmik. Tamanna iluqani qaisauruq uvaŋnun. Aasiiñ qaitḷagiga kisumupayaaq qaitchukkupku.  
\v 7 Iluqaan tamanna piginayaġiñ agaayyuvigigupŋa.”  
\v 8 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutim uqałha nipliqsimaaqtuq, ‘Agaayyuvigisaġiñ Atanġuruaq Agaayyutin savautilugu kisian.’”  
\v 9 Tavrakŋa tuunġaum aullautilgiññiġaa Jerusalem-mun inillakługuasiiñ qutchiŋñiqsraŋanun nuvukkaŋanun agaayyuvikpaum nipliutiplugu, “Iġñiġipiaqpatin Agaayyutim igittin ilipnik taunuŋa.  
\v 10 Atakkii Agaayyutim uqałha nipliqsimaaqtuq,  
\q1 ‘Agaayyutim isaġuliŋmiñun munaġipkaġisigaatin.’   
\q1
\v 11 Nipliqhunisuli, ‘Akiyaġigisigaatin argaŋmiknik,  
\q2 aasii atniġumiñaitchitin isigaktin uyaġaŋnun.’” \rq Psalm 91:11, 12\rq*   
\m
\v 12 Aglaan Jesus-ŋum kiuniġaa, “Agaayyutim uqałha uqaqmiuqtuuq, ‘Uuktuaġumiñaitchiñ Atanġuruaq Agaayyutin.’”  
\v 13 Tuunġaum uuktuaqsaaġuiqamiuŋ Jesus qanutchipayaakun unisimaallaŋniġaa.   
\s1 Jesus-ŋum Aullaġniigaa Savaani Galilee-mi  
\p
\v 14 Tavrakŋa Jesus utiġniqsuq Galilee-mun saŋŋiqaqhuni Ipqitchuakun Irrutchikun. Iñuich uqaġiniġaat nanipayaaq.  
\v 15 Ilaa iḷisautripḷuni katraġviŋitñi suli kamaksruġniġaat iluqatiŋ.   
\s1 Nazareth-miut Ukpiġiŋiññiġaat Jesus  
\p
\v 16 Jesus Nazareth-muŋniqsuq iñuguġvigikkaġmiñun. Jew-ŋuruat minġuiqsiaġvium uvluani piraġiłiġmigun isiġniqsuq katraġviŋmun. Makinniqsuq agliqipluniasiiñ Agaayyutim uqałhaniñ.  
\v 17 Aatchuġniġaat makpiġaaŋiñik sivuniksriqirim Isaiah-m. Aŋmaqamigich makpiġaat paqinniġaa aglausimaruaq,\fig |src="HK00150B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Lk 4.17" \fig*   
\q1
\v 18 “Irrusian Agaayyutim nayuġaaŋa.  
\q2 Piksraqtaaġigaaŋakii  
\q2 quliaqtuaġitquplugu tusaayugaallautaq inuqsraqtuanun.  
\q1 Tuyuġigaaŋa uqaġitquplugu patchisaiġun tigutaaŋuruanun  
\q2 suli mamirrutiksraq qiñitlaitchuanun  
\q1 suli patchisaiquplugich naŋitaaqsiruat   
\q2
\v 19 suli quliaqtuaġitquplugu Atanġum anniqsuił̣iksraŋan iñugikkaġmiñik tikiññiqsuq.” \rq Isaiah 61:1-2\rq*   
\m
\v 20 Jesus-ŋum umikługich makpiġaat utiqtinniġai katraġvium savaktigikkaŋanun aquvitluniasii. Iluqatiŋ iñuich katraġviŋmi qiñiaqsiñiġaat.  
\v 21 Iḷisautiaqsiñiġai itnaqhuni, “Taamna Agaayyutim uqałha atuumaniqsuq uvlupak agliqiaŋupman tusaałłapsitñi.”  
\v 22 Iñupayaat aarigaaġutchaŋniqsut quviġusuutigiplugich saŋŋiqaqtuat uqałhich uqauttutigikkaŋi. Nipliġñiqsut, “Una taimña iġñiġinġitpauŋ Joseph-ŋum?”  
\v 23 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uqautiniaġipsitŋa uqauttutauruamik iŋiḷġaanimma itna, ‘Taaktii, iłuaqsiiñ ilipnik!’ Tusaagivut savaaġikkatin Capernaum-mi. Ki, Savaaqaġiñ uvani iñuguġvipni.  
\v 24 Iḷumutuuruq, Sivuniksriqiri paġlatlaitchaat iñuguġviŋmiñi.  
\v 25 Naalaġniḷḷaksitŋa, Iḷumun iñugiaktuanik uiḷgaġnaaqaqtuq Israel-mi taimani Elijah iñuupman. Imani sialuŋitchuġġuuq piŋasuni ukiuni ukium avvaŋaik iḷaplugich niġisuksiullapiaqhutiŋ iluqaani nunami.  
\v 26 Naagauvva Elijah tuyuuŋiññiqsuq nalliatnun uiḷgaġnaat Israel-mi aglaan kisianun uiḷgaġnaamun iñuuniaqtuamun Zarephath-mi Sidon-miut nunaŋatni.  
\v 27 Suli iñugiaktuanik iñuqaqmiñiqsuq auyugaqtualiŋnik iñuuniaqtuanik Israel-mi imani sivuniksriqiri Elisha iñuupman. Aglaan nalliatunniiñ mamikkauŋiññiqsuq avataagun Naaman Syria-ġmiu.”  
\v 28 Iñuiñ katraġviŋmi tusaakamitruŋ taamna qinnallapiaġniqsut.  
\v 29 Makitiqhutiŋ tinuraqługu Jesus annisiniġaat nunaaqqiġmikniñ. Qaaŋanuutiniġaat iñġiuram nunaaqqimiŋ irvianun igitchukługu ipnamiñ.  
\v 30 Aglaan akunniraqługich iñugayaat aullaġniqsuq.   
\s1 Iñuk Irrusiqł̣ulik  
\p
\v 31 Tavrakŋa Jesus Capernaum-muŋniqsuq, nunaaqqimun Galilee-miittuamun aasiiñ iḷisautripḷuni iñuŋnik Jew-ŋuruat minġuiqsiaġvium uvluani.  
\v 32 Iñuich quviġusuŋniqsut tamarrumiŋa iḷisauttutaanik, atakkii uqaġniqsuq liilaa aŋalatchił̣iqaqtuatun.  
\v 33 Katraġviŋmi iñuqaqmiñiqsuq irrusiqł̣uliŋmik iġialaruamik,  
\v 34 “[Iḷaksianatiguk.] Jesus Nazareth-miu, suniaqpisiguk? Uvuŋaqpich piyaqquġukhunuk? Naluŋitchiga kisuutilaan, ipqitchuaŋuplutin Agaayyutim tuyuġikkaŋa!”  
\v 35 Jesus-ŋum tiliñiġaa irrusiqł̣uk, “Qiñuisaaġiñ! Anniiñ iñuŋmiñ!” Irrusiqł̣uum ulġusaaqtinniġaa aŋun sivuġaatnun iñuich unitḷuguasiiñ atnisuŋaqnagu.  
\v 36 Iñuich quviġutchaŋniqsut nipliqhutiŋ avatmun, “Qanusiuniqpa una nipliun? Aŋalatitchił̣iġmik saŋŋimiglu uuma iñuum tilitḷaniġai aasiiñ irrusiqł̣uich anipḷutiŋ.”  
\v 37 Tusaayugaaq taamna Jesus-kun siaminniqsuq napmupayaaq tamarrumani nunami.   
\s1 Jesus Mamititchiñiqsuq Iñugiaktuanik Iñuŋnik  
\p
\v 38 Aasiiḷi Jesus anikami katraġviŋmiñ utlautiniqsuq Simon Peter-m kiŋunġanun. Simon-ŋum aakaruaŋa atniġñaġniqsuq uunaqłukpakhuni. Uqautiniġaat Jesus taavrumiŋa.  
\v 39 Utlakługu qichaqhuni siñigviiñ saniġaatnun tiliñiġaa uunaqłuk aullaquplugu ilaaniñ. Tarra uunaqłunġiqsiġniqsuq. Makitiqhuniasiiñ niqłiuġutiaqsiñiġai.   
\p
\v 40 Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviat nuŋitman, siqiñiq nipianikmanimma iluqatiŋ iḷauraaqaqtuat atniġñaqtuanik atniġñautilgich atlakaaġiiñik tikiutiniġaich Jesus-mun. Iḷiñiġai argaŋni iluqaŋitñun aasii iłuaqsipḷugich iluqaisa.  
\v 41 Irrusiqł̣uich aninniġai iñugiaktuaniñ iñuŋniñ nipliaplutiŋ, “Iġñiġigaatin Agaayyutim.” Jesus-ŋum tiliñiġai irrusiqł̣uich nipliquŋitḷugich, atakkii iḷisimaniġaat Christ-ŋutilaaŋa.   
\s1 Jesus-ŋum Quliaqtuaqałha Katraġviŋñi  
\p
\v 42 Uvlaaġuqman Jesus-ŋum uniññiġaa nunaaqqiq iñuiḷaamukhuniasiiñ. Iñuich pakaaqsiñiġaat. Paqitnamitruŋ iġḷigiaqsiñiġaat aullaquŋitḷugu.  
\v 43 Aglaan nipliutiniġai, “Quliaqtuaqtuksrauruŋa tusaayugaallautaŋanik aŋaayuqautaan Agaayyutim iñuŋnun atlani nunaaqqiñi. Taatnaqhuni Agaayyutim tuyuġigaaŋa.”  
\v 44 Taatnamik quliaqtuaġniqsuq Jew-ŋuruat katraġviŋitñi nanipayaaq.   
\c 5  
\s1 Jesus-ŋum Tuqłuġai Sivulliich Maliġuaqtit  
\p
\v 1 Iḷaŋatni uvlut Jesus qichaġniqsuq siñaani narvam taggisiqaqtuami Gennesaret-mik. Iñuich tinurautraġniqsut tusaasukhutiŋ uqałhanik Agaayyutim.  
\v 2 Tautuŋniġik malġuk umiak siñaani. Iqaluŋniaqtit niuplutiŋ salummaiñiqsut kuvramiknik.  
\v 3 Jesus ikiniqsuq iḷaqataaknun umiak (umiaġikkaŋanun Simon-ŋum) uqautipluguasiiñ ayaktaallaquplugu siñaaniñ. Jesus aquppipḷuni umiami iḷisautriaqsiñiqsuq iñuŋnik.  
\v 4 Iḷisautriŋaiqami nipliutiniġaa Simon, “Ayallaguŋ umiaq itiruamun aasiiñ kuvriġiaġusri, ilvich piqatigikkatinlu.”  
\v 5 Simon-ŋum kiuniġaa, “Ataniiq, sakuukkaluaqtugut unnuapak. Iqaluŋiḷḷaktugut. Aglaan nipliutigikkan maliglugu kuvriġisirugut.”  
\v 6 Kuvriqamiŋ iqalukpauraġniqsut kuvratiŋunniiñ aliŋniuraliqługich.  
\v 7 Isaaqtaġniġaich piqatitiŋ atlami umiami ittuat ikayuġiaquplutiŋ. Utlautikamiŋ immiġñiġaich taapkuak umiak iqaluŋnik kiviñialiġataqługik.  
\v 8 Simon Peter-m tautukamiuŋ tamanna sitquġniqsuq sivuġaanun Jesus-ŋum nipliqhuni, “Ataniiq, aullaġiñ uvamniñ! Killiqirauruŋa.”  
\v 9 Atakkii ilaalu piqatiniḷu narġiasruŋniqsut iqalukpauraqtaġmiktigun.  
\v 10 Simon-ŋum piqatik James-lu John-lu, iġñak Zebedee-m, quviġusukmiñiqsuttuuq. Jesus-ŋum Simon nipliutiniġaa, “Iqsiñak, uvakŋaniñaglaan piññaŋniaġisirutin iñuŋnik aqaluŋniaqmatun.”  
\v 11 Iqaluŋniaqtit qakitiġniġaich umiatiŋ siñaanun, unisiqługichaasiiñ supayaat maliaqsipḷugu Jesus.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Auyugaqtualiŋmik  
\p
\v 12 Jesus nunaaqqimiitnami nalautchiñiqsuq aŋutmik auyugaqtualiŋmik. Aŋutim tautukamiuŋ Jesus sivuġaanuŋniqsuq iŋiqsruqługuasiiñ, “Ataniiq, pisuksiñaġuvich mamitiłhiñaugikma.”  
\v 13 Jesus-ŋum isakługich argaŋni aksiŋñiġaa, “Piyummatiqaqtuŋa. Iłuaqsiiñ!” Tavrauvaa aŋutim auyugaqtuaŋa mamitikkauruq.  
\v 14 Jesus-ŋum tiliñiġaa, “Uqautiginiaqnagu kisumununniiñ, aglaan agaayuliqsimugutin isivġiuqtitchumuutin. Aatchuiyumuutin tuniḷḷautinik Agaayyutmun tuvraġlugich Moses-ŋum tillisaa mamititkaatinkii. Taatnaġuvich iñupayaam iḷitchuġiniaġaa mamitilaan.”  
\v 15 Aglaan tusaayugaaq Jesus-kun siaminniqsuq iñugiaksipḷuni. Iñugiaktuat iñuich utlautiniqsut ilaanun tusaasukługu suli mamititausukhutiŋ atniġñautmikniñ.  
\v 16 Aglaan iñuiḷaamuaqsiñiqsuq agaayutyaqhuni.   
\s1 Jesus Mamititchiñiqsuq Aulatlaitchuamik  
\p
\v 17 Iḷaatni Pharisee-ŋuruat suli iḷisautrit maliġutaksranik aggiġñiqsut nunaaqqipayaaniñ Galilee-miittuamiñ Judea-miittuamiñḷu suli Jerusalem-miñ. Jesus iḷisautripkaqługu taapkua aquppiñiqsut naalaġnipḷugu. Agaayyutim Jesus saŋŋiksritmiñiġaa iłuaqsitquplugich atniġñaqtuat.  
\v 18 Iḷaŋich iñuich aggiġñiqsut akiyaqługu aulatlaitchuaq aŋun ilaan qaatchiaŋagun. Itqutiniaġaluaġniġaat iḷuanun tupqum iḷisukługu sivuġaanun Jesus.  
\v 19 Aglaan apqutiksraniḷguiññamitruŋ, iñuitkii tatiplutiŋ, akiyautiniġaat qaaŋanun tupqum, aasriiñ alikługu qiḷaŋa tupqum atqaqtinniġaat qaatchiaŋagun akunġatnun iñugayaat iḷipḷugu sivuġaanun Jesus.  
\v 20 Jesus-ŋum tautukamiuŋ ukpiqsrił̣hat nipliutiniġaa atniġñaqtuaq, “Aŋuun! Killuqsautitin natqigutikkaurut.”  
\v 21 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat isumaaqsiñiqsut, “Taamna iñuk kisuunasugiva uqaġniqłuutriruaq Agaayyutmik? Kiña natqigutriyumiñaitchuq killuqsautinik aglaan Agaayyun kisimi.”  
\v 22 Jesus-ŋum iḷisimaniġai sumik isummatiqaqtilaaŋat apiqsruqługich, “Suvaata isumavisi taatnatchimik?  
\v 23 Qaġanatlukpa nipliqsuni, ‘Killuqsautitin natqigutikkaurut’ naagaqaa ‘Makillutin pisugiñ’?  
\v 24 Iḷitchuġipkaġisigipsi Iġñiŋan Iñuum aŋalatchirrutiqałhanik natqigutritḷapluni killuqsautinik nunami.” Tavra nipliutiniġaa aulatlaitchuaq aŋun, “Makillutin tigulugu qaatchian aŋiḷaaġiñ.”  
\v 25 Tavrakŋatchiaq aŋun makinniqsuq sivuġaatnun nayuutipayaaqtuat. Tiguplugich qaatchiani nallavigikkani aiñiqsuq kamaksruqługu Agaayyun.  
\v 26 Iñuich katimapayaaqtuat quviġusuliḷḷapiaġniqsut, aasriiñ taluqsraliqhutiŋ nipliqhutiŋ, “Maatnatavra quviqnallapiaqtuamik qiñiqtugut uvlupak.” Tarra kamaksruġniġaat Agaayyun.   
\s1 Jesus Tuqłuġniqsuq Levi-mik  
\p
\v 27 Kiñuagun taavruma Jesus anikami tautuŋniġaa aŋun atilik Levi-mik aquppiruaq tax-siliqiviŋmiñi. Taamna tax-siliqiri katitchiñiqsuq maniŋñik Rome-maġmiunun. Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Maliŋŋa!”  
\v 28 Levi makitiqhuni unitḷugu suapayaaq maliaqsiñiġaa.  
\v 29 Aquvatigun Levi niġiqpautriñiqsuq Jesus-mik tupiġmiñi. Aiyugaaqtauruani iḷaupmiñiqsut iñugiaktuat tax-siliqirit atlatlu iñuich.  
\v 30 Uvvaasiiñ Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit uqaalaaqsiñiqsut maliġuaqtaiñun Jesus-ŋum, “Suvaata niġiqatauvisi imiqatauvisiḷu tax-siliqirini suli killuliqirini?”  
\v 31 Aglaan Jesus kiuniġai, “Iñuich atniġñaŋitchuat taaktiqaġniaŋitchut aglaan tamatkua atniġñaqtuat.  
\v 32 Aggiŋitchuŋa tuqłuġiaġlugich nalaunŋagiruat iŋmikni iñuich aglaan killuliqirit mumiquplugich.”   
\s1 Uisauraałikun  
\p
\v 33 Iḷaŋisa iñuich nipliutiniġaat Jesus, “Maliġuaqtai John-ŋum uisauraaġniqsut akulaiqł̣ugu agaayuplutiŋ suli maliġuaqtiŋich Pharisee-ŋuruat taatnatunsuli; aglaan maliġuaqtitin niġiraqtut imiqhutiŋlu.”  
\v 34 Jesus-ŋum kiuniġai, “Isummatigivisigik aiyugaaqtauruat katchuutiviŋmi uisauraaquplugich uiksraun inŋaan? Naagga!  
\v 35 Uiksrautaan aullaġviksraŋa tikiññiaqtuq. Aglaan aullaanikpan iḷauraaŋi uisauraaġniaqtut.”   
\p
\v 36 Jesus-ŋum uqautitqiŋñiġai atrikusautmik, “Kiñapayaaq iḷaaksraġumiñaitchuq nutaamiñ quppiġaamiñ iḷaaġluguasiiñ utuqqaq quppiġaaq. Taatnaġumi aliksiñaġniaġaa nutaaq quppiġaaq, atakkii nutaamiñ quppiġaamiñ iḷaaksraġumiuŋ atriginiaŋitchaa utuqqam.  
\v 37 Uvvasuli nutaaq asiam misuġua ittuksrauŋitchuq utuqqaġmi puumi atakkii nutaam misuqqum alikkisigaa utuqqaq puuq maqiluni, aasiiñ misuġuq puuġlu suunġiġisiruk.  
\v 38 Aglaan nutaaq asiam misuġua ittuksrauruq nutaami puumi. [Iluqatigli puuġlu misuġuġlu piiñġiŋitchumuuk.]  
\v 39 Kiñaunniiñ imiġukkumiñaitchuq nutaamik imiqqaaġuni asiam misuġuanik saŋŋisimaruamik. Atakkii nipliġisiruq, ‘Utuqqaġuqsiaq nakuutluŋniqsuq.’”   
\c 6  
\s1 Qanuutautilaaŋa Minġuiqsiaġvium Uvluan  
\p
\v 1 Jesus pisuŋniqsuq tamauna mukkaaksrat nautchiiviatigun minġuiqsiaġvium uvluani. Maliġuaqtiŋi pukuŋniqsut mukkaaksranik sanŋiyaqługich argaŋmiknik niġiaqsipḷugitaasiiñ.  
\v 2 Pharisee-ŋuruat apiqsruġniġaich, “Suvaata savakpisi minġuiqsiaġvium uvluani? Maliġutaksraġikkaptigun savakkumiñaitchusi ugluvak.”  
\v 3 Jesus-ŋum kiuniġai tamatkua, “Agliqisimasuknaġiksi sumik David-ŋumlu piqataiñḷu pisilaaŋat niġisuliqamiŋ.  
\v 4 David isiġniġuguuq tupqanun Agaayyutim. Aasiiñ qaqquksraqhuni tuniḷḷautauruamik Agaayyutmun niġiñiġaa aatchuqługich maliktigikkani. Maliġutaksraptigun kimununniiñ niqiksrautigitquŋiññiġaa taatnasiq qaqquq avataatigun agaayuliqsit.”  
\v 5 Jesus nipliġñiqsuqsuli, “Iġñiŋa Iñuum atanġuruq minġuiqsiaġvium uvluaniunniiñ.”   
\s1 Aŋun Argalik Pannaqłuktanik  
\p
\v 6 Atlami minġuiqsiaġvium uvluani Jesus katraġviŋmukhuni iḷisautriñiqsuq. Tavrani itmiñiqsuq aŋun argalik pannaqłuktanik.  
\v 7 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat patchisiksraiḷiqiniġaat Jesus savaaqaġasugalugu nalaunŋaitchuamik; naipiqtuġniġaat tautugiaqhutiŋ iłuaqsiriigisipmagaan iḷisratlaitchuamik minġuiqsiaġvium uvluani.  
\v 8 Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġai isummatiŋich. Uvvaasiiñ nipliutiniġaa aŋun argalik pannaqłuktanik, “Makittin uvuŋaġutin.” Aŋun makitluni tavruŋaġniqsuq.  
\v 9 Jesus nipliutiniġai tamatkua, “Apiqsruġniaġipsi una, Nalliak maliġutaksrakuaġnaqpa: savaaqałiq nakuuruamik naagaqaa pigiitchuamik minġuiqsiaġvium uvluani? Ikayuqtuksrauvisa iñuŋnik naagaqaa piyaqquqtillugich?”  
\v 10 Qiñiqługich iñuich avatmiñi nipliġñiqsuq aŋutmun, “Isakkich argaktin!” Taatnaqman argai iłuaqsiñiqsut.  
\v 11 Aglaliqirit Pharisee-ŋuruatlu qinnallapiaġniqsut. Aasiiñ uqautigiaqsiñiġaat avatmun qanuġukługu Jesus.   
\s1 Jesus Piksraġniqsuq Qulit Malġuŋnik Uqqiraqtinik  
\p
\v 12 Taipkunani uvluni Jesus qimiġaamuŋniqsuq agaayutyaqhuni, unnuaq naatluguasiiñ agaayupluni Agaayyutmun.  
\v 13 Uvluqman iŋmiñuquniġai maliġuaqtini. Piksraġniqsuq qulit malġuiñik taiguutiqakkaġmiñik uqqiraqtinik:  
\v 14 Simon-mik atchikkaġmiñik Peter-mik suli aniqataaniglu Andrew-mik, James-mik suli John-mik, Philip-mik suli Bartholomew-mik,  
\v 15 Matthew-mik suli Thomas-mik, James-mik iġñiŋanik Alphaeus-ŋum suli Simon-mik taiguutiqaqtuaq Zealot-ŋuruamik,  
\v 16 Judas-mik iġñiŋanik James-ŋum suli Judas Iscariot-mik aatchuutigitniktuaq ilaanik aquagun.   
\s1 Jesus Iḷisautriruq suli Mamititchiruq  
\p
\v 17 Tavrakŋa Jesus atqaqatiginiġai maliġuaqtini qimiġaamiñ. Qichaġataġniqsuq qaiġiksaamun nunamun piqatigiplugich iñugiaktuat maliġuaqtigikkani. Iñugiaktuat iñuich aggiġñiqsut nakikŋaliqaa Judea-miñ Jerusalem-miñḷu suli nunaaqqiŋñiñ taġium siñaani atiqaqtuamiñ Tyre-miglu Sidon-miglu.  
\v 18 Utlautiniqsut tusaasukługu Jesus suli iłuaqsisukhutiŋ atniġñautmikniñ. Uvvasuli tamatkua iłuiḷḷiuqtitauruat irrusiqł̣uŋmiñ iłuaqsikkauniqsut.  
\v 19 Iñupayaat aksiguŋniġaat atakkii saŋŋiqaqhuni iŋmiñi iłuaqsitḷaplugich. Aasiiñ tamatkua utlautiruat ilaanun iłuaqsikkauniqsut.   
\s1 Quviasuutitlu Isumaaġutitlu  
\p
\v 20 Jesus-ŋum tautuŋniġai maliġuaqtini nipliqhuni,  
\q1 “Quvianamiurusi inuqsraqtuasii;  
\q2 Aŋaayuqautaa Agaayyutim pigigiksi!   
\q1
\v 21 Quvianamiurusi niġisuktuasii pakma;  
\q2 Agaayyutim niġisuiqsitkisigaasi!  
\q1 Quvianamiurusi alianniuqtuasii pakma;  
\q2 Iglaġisirusi!   
\q1
\v 22 Quvianamiurusi iñuich uumigikpasi,  
\q2 ayaksimakpasi pigilugu Iġñiŋa Iñuum aivakpasiunniiñ  
\q2 suli nipliutigikpasi pigiitchuaŋuniḷusi.   
\m
\v 23 Quviatchapiaġitchi tamanna atuumakpan, nuttaglusi quvianakun, atakkii akiḷiusiaksraqsi pakmani kamanaġniaqtuq. Itqaumasigik, sivulliaŋisa taatnautipmiraġigaich sivuniksriqirit.   
\q1
\v 24 Aglaan iqsiñamiurusi umialguruasii pakma;  
\q2 qaġanaqtuaq iñuułiqsi isukłiññiaqtuq!   
\q1
\v 25 Iqsiñamiurusi niġisuiqsimaaqtuasii pakma;  
\q2 niġisuliġisirusi!  
\q1 Iqsiñamiurusi iglaqtuasii pakma;  
\q2 kiñuvġugisirusi qialusiḷu!   
\q1
\v 26 Iqsiñamiurusi iñupayaat uqautigillautaqpasi.  
\q2 Itqaumasigik, sivulliaŋisa uqautigillautaqmiraġigaich sivuniksriqiŋŋuaqtuat.   
\s1 Piqpaksrił̣iq Uumiksririnik  
\p
\v 27 “Aglaali naalaġniruasii uqautigipsi, Piqpagiyumagisi akiḷḷiḷiqsuqtigikkasi, iłuaqqutilugich uumigirigikkasi.  
\v 28 Apiqsruqsiuŋ Agaayyun iłuaqqutitqulugich tamatkua taiyuaniqłuutriruat ilipsitñik, agaayutilugich tamatkua iłuaqqutrigiŋisasi.  
\v 29 Kia qakiqpatin iqsrapkun, ki, maniyumagiñ igḷuanik iqsraqpich; kia iñuum piñiqpagu quppiġaan, ki, pipkaġumagiñ atnuġaanlu.  
\v 30 Kisupayaam apiqsruqpatin suqaġuguni qaiḷḷugu, suli kia tiguniqpagu pigikkan apiqsruġniaqnagu utiqtitqulugu.  
\v 31 Qanuq irrutitqusuugupsi atlanun iñuŋnun taatnatuntuuq irrutriyumuusi atlanik.   
\p
\v 32 “Piqpaksrigupsi kisiitñik iñuŋnik piqpaksrigikkapsitñik suvaata akuqtuiñiaġasugivisi quyyatmik? Killuliqiritunniiñ piqpagipmiraġigaich tamatkua piqpagirigikkatiŋ.  
\v 33 Iłuaqqutigupsigik kisiisa iłuaqqutrigikkasi suvaata akuqtuiñiaġasugivisi quyyatmik? Killuliqiritunniiñ taatnaġaqtuttuuq!  
\v 34 Atugaksritñikkupsi tamatkunuŋa kisiitñun utiqtitchitḷaruanun atugaksraqtaaġmiknik suvaata akuqtuiñiaġasugivisi quyyatmik? Killuliqiritunniiñ atugaksritñikamiŋ killuliqiriqatmiknun utiqtitchivigitqupmiraqtut aktilaaŋatun!  
\v 35 Aglaan ilipsi, piqpagiyumagisi uumigirigikkasi, iłuaqqutilugich iñuich suli atuaksriḷḷugich niġiugisuŋatnagu utiqtitkisiñiḷugich. Taatnaġupsi akuqtuigisirusi kamanaqtuamik akiḷiusiamik, suli iġñiġigisigaasi Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim iłuaqqutriruaq quyyataitchuanik pigiitchuaniglu.  
\v 36 Nagliktausitchi Aapapsisun nagliktuutiqaqtuatun.   
\s1 Atanniił̣iq Atlanik  
\p
\v 37 “Suksraunġiqnasi atlanik, suksraunġiqsauŋitchumausiḷi; pigiiññiġaiñiaqasi atlanik, pigiiññiġakkauŋitchumausiḷi; natqigutisimaaġlugich atlat, natqigutisimaakkauyumuasiḷi.  
\v 38 Aatchuġlugich atlat, aatchuusiaqaġumuasiḷi; aa, akuqtuigisirusi immiġḷugu uuktuun, naqiqsraġlugu, aŋalallugu, ulipkaulalugu: akiyaġniqtutilaapsitñun. [Agaayyutim aatchuġaġigaasi iġḷikkutaiḷaakun.] Uuktuutigikkaqsi atlanun taamna Agaayyutim uuktuutigigisipmigaa ilipsitñun.”   
\p
\v 39 Jesus uqautiniġai atrikusautmik, “Qiñitlaitchuam iñuum sivulliġumiuŋ atla qiñitlaitchuaq iluqatik katakkisiruk nivviamun.  
\v 40 Maliġuaqti kamanatluŋitchuq iḷisautrimiñiñ, aglaan iḷisaqtaupayaaq naatchigumi iḷisaaġmiñik atrigaigutigisigaa iḷisautriñi.   
\p
\v 41 “Suvaata tautukpiuŋ irriutaŋuluuraq aniqatvich iraani, aasiiñ suliqutigisuŋaqnagu qirugraitchiaq iripni?  
\v 42 Qanuq uqautriñiaġniqpich aniqatiupnun, ‘Aniqatmaaŋ, piiġḷagu irriutaŋuluuraq iripniñ!’ qiñisuŋaqnagu qirugraitchiaq iripni? Ukpiŋŋuaqtii! Sivulliulugu piiqsirruŋ qirugraitchiaq iripniñ. Qiñilguniaġiñḷi nalupqinaiġḷugu irriutaiqsił̣iksran aniqatvich iraaniñ.   
\s1 Napaaqtuq Iḷisaġigaat Asiaŋigun  
\p
\v 43 “Napaaqtuġiksaaq nauritḷaitchuq asiaġiitchuanik, naagaqaa napaaqtuġiitchuaq asirritḷaitchuq nakuuruanik.  
\v 44 Napaaqtupayaaq iḷisimanaġaqtuq asirrianigun; pukutlaitchusi aqpiŋñik kakitḷaġnaniñ, naagaqaa asiaviŋñik kakitḷaġnaqaqtuanik uqpiŋniñ.  
\v 45 Iñullautaq nakuurualiqiruq atakkii nakuuruamik isumaqaqhuni; iñullautauŋitñami pigiitchualiqiruq atakkii pigiitchuamik isumaqaqhuni. Taatnamik, iñuk uqaqami irrusipiani salapqiġaa uqałiġmigun.   
\s1 Malġuk Tuppirik  
\p
\v 46 “Taiguqtaksraġiŋitchipsitŋa Atanipsitñik kamagiyumaŋitkupsigik uqauttutigikkatka ilipsitñun!  
\v 47 Kiña iñuk uvaŋnukkumi naalaġniḷugich uqałiġikkatka aasiiñ tupigilugich—iḷisautigisigipsi qanuq atriqaqtilaaŋanik.  
\v 48 Taamna atriqaqtuq iñuŋmik nappairuamik tupiġmiñik nivakhuni itisipḷugu aasii iḷipḷugu turvia uyaġaŋmun. Kuuk uliqłukman qasaqtaqługu taamna tupiq auliyaŋitchuq atakkii payaŋaitḷuni.  
\v 49 Aglaan kiña iñuk tusaaruaq uqałiġikkamnik tupigiŋitḷugich atriqaqtuq iñuŋmik nappairuamik tupiġmiñik nunamun turviiḷaaqługu; uliqłuum qasaqtaqmagu taamna tupiq ulġuruq siqumitipiaqhuni.”   
\c 7  
\s1 Jesus Mamititchiruq Aŋuyyiuqtaiñ Qaukłiata Savaktaanik  
\p
\v 1 Jesus-ŋum iḷisautrisuiqami tamatkunuuna iñuŋnik, ilaa Capernaum-muŋniqsuq.  
\v 2 Taavaniguuq Roman aŋuyyiuqtaiñ qaukłiat savaktiqaġniqsuq piqpagikkaġmiñik; taamnaasii iñuk atniġñaqhuni tuqułhiñaaġuqhuni.  
\v 3 Uvvauna aŋuyyiuqtit qaukłiat tusaakami Jesus-mik tuyuqaġniqsuq Jew-ŋuruat sivulliuqtiġruaŋitñik apiqsruġiaqtitlugu mamititquplugu savaktigikkani.  
\v 4 Tikitñamitruŋ Jesus iŋiġniġaat pipiaqhutiŋ, “Taamna iñuk ikayuqtaksraġipiaġiñ,  
\v 5 atakkii ilaan piqpagigai iñugikkavut. Nappairuqunniiñ katraġviksraptiknik.”  
\v 6 Tavra Jesus maliŋniġai. Uŋasiŋaiqmiuġlu tupqaniñ aŋuyyiuqtit qaukłiata tuyuġiniġai iḷauraani nipliutitquplugu Jesus, “Ataniiq, uvuŋaŋiññaqpich. Uvva utlaktaksrauŋiḷuqtuŋaunniiñ tupimnun.  
\v 7 Naagalu suuŋiḷuqpaitḷuŋa utlaktaksraġiŋiḷuġikpiñunniiñ. Uqallaksiñaġiñ uqałiġmik aasiiñ savaktigikkaġa atniġñaqtuaq iłuaqsiñiaqtuq.  
\v 8 Atakkii aŋalatiqaqmiuŋa qaukłiġñik suli aŋuyyiuqtiqaqłuŋa aŋalatamnik. Tilikapku una, ‘Aullaġiñ!’ aullaġaqtuq; tilikapkusuli taamna, ‘Qaġġaiñ!’ aggiġaqtuq; suli tilikapku savaktigikkaġa, ‘Taamna piuŋ!’ piraġigaa.”  
\v 9 Jesus-ŋum quviġusuutiginiġaa taamna tusaakamiuŋ. Kiŋiaqami iñugaaġruŋnun maliktigikkaġmiñun uqaġniqsuq, “Paqisimaitchuŋasuli ukpiqsrił̣iġmik taatnatun Israel-aaġmiuni!”  
\v 10 Aŋutit tuyuuruat utiqamiŋ aŋuyyiuqtit qaukłiata tupqanun paqinniġaat savakti iłuaqsipḷugu.   
\s1 Jesus Aŋitqiksitchiruq Uiḷgaġnaam Iġñiŋanik  
\p
\v 11 Tamanna atuumaanikman Jesus utlautiniqsuq nunaaqqimun atiliŋmun Nain-mik. Maliġuaqtaiñ suli iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat.  
\v 12 Tikiññiqsuq paaŋanun nunaaqqim aniḷġataqmiñiqsullu akigaqtuat tuquŋaruamik iñuŋmik. Taamna tuquŋaruaq iġñitauġinikkaŋa uiḷgaġnaam. Iñugiaktuat iñuich nunaaqqimiñ maliŋniġaat taamna aġnaq.  
\v 13 Atanġuruam Jesus tautukamiuŋ iḷunŋutchallapiaġniqsuq. Nipliutiniġaa aġnaq, “Qianak!”  
\v 14 Utlakługu aksiŋñiġaa tuquŋaruam akigautaat. Iñuich akigaqtuat taavrumiŋa nutqaqmata Jesus nipliġñiqsuq, “Nukatpiaq, tiligikpiñ, makittin!”  
\v 15 Tuquŋaruaq aŋun aquvitiġniqsuq uqaaqsipḷuniasiiñ. Jesus-ŋum utiqtinniġaa aakaŋanun.  
\v 16 Iñuich iluqatiŋ taluqsratchaŋniqsut kamaksruaqsipḷuguasiiñ Agaayyun itnaqhutiŋ, “Kamanaqtuaq sivuniksriqiri salapqiġñiqsuq akunnaptiknun. Agaayyun aggiqsimaniqsuq anniqsuġiaqługich iñugikkani!”  
\v 17 Taamna tusaayugaaq Jesus-kun siaminniqsuq nunaaqqipayaanun Judea-mun suli avataanun nunamun.   
\s1 Uqqiraqtit John Paptaaqtitchirimiñ  
\p
\v 18 John-ŋum maliġuaqtaiñ uqautiniġaat iluqaitñik tamatkuniŋa.  
\v 19 Tuqłuqługik malġuk maliġuaqtiŋni tuyuġiniġik atanġuruamun apiqsruquplugu, “Anniqsuqtauvich aggiqsaġumaruaq, naagaqaa niġiuktuksrauvisasuli atlamik?”  
\v 20 Utlautiruk Jesus-mun nipliutiplugu, “John Paptaaqtitchirim tuyuġigaatiguk apiqsruquplutin, ‘Anniqsuqtauvich aggiqsaġumaruaq, naagaqaa niġiuktuksrauvisasuli atlamik?’”  
\v 21 Taavrumani taatnałhatni Jesus iłuaqsiraġaiñiqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik atniġñautiŋitñik naŋirrutiŋitñiglu, suli anittaqługich irrusiqł̣uich, qiñitlasipḷugiḷḷu qiñitlaitchuat iñuich.  
\v 22 Jesus-ŋum kiuniġai John-ŋum maliġuaqtik, “Uqautityatku John qiñikkaptiknik suli tusaakkaptiknik:  
\q1 ‘Qiñitlaitchuat qiñitlasirut, pisutlaitchuat pisutlasirut,  
\q2 tamatkua auyugaqtualgich mamittut, tusaatlaitchuat tusaatlasirut,  
\q1 tuquŋaruat aŋitqiksikkaurut iñuułiġmun, suli tusaayugaallautaq quliaqtuaŋuruq inuqsraqtuanun.’   
\m
\v 23 Qanutun quvianaqtigiva iñuk ukpiġutaiñġitchuaq piqutigipluŋa.”   
\p
\v 24 John-ŋum uqqiraqtik aullaqmaknik Jesus-ŋum uqautigiaqsiñiġaa iñugaaġruŋnun John-kun, “Uvva John-mukapsi iñuiḷaamun sumik qiñiġasugivisi? Iviŋmik anuġim aŋalataŋanik liilaa?  
\v 25 Uvvasuli qiñiġasugivisi iñuŋmik atnuġallautaliŋmik? Iñuich atnuġaallautaqaġaqtuat inuqsrasuŋaqatiŋ iñuuniaġuurut inillautani.  
\v 26 Uqautisitŋa, sumik qiñiġiaqpisi? Sivuniksriqirimik? Taamna iḷumutuuruq, aglaan tautukkaqsi kamanatluktuaŋuruq sivuniksriqirił̣hiñamiñ.  
\v 27 John taamna ilaaŋuruq Agaayyutim uqałhan uqautigikkaŋa itna, Agaayyun nipliqsuq,  
\q1 ‘Ataŋii, tuyuġigisigiga uqqiraqtiga sivupni  
\q2 itqanaiyautitqulugu tumiksran sivunnapni.’” \rq Malachi 3:1\rq*   
\m
\v 28 Jesus niplipsaaqtuq, “John [Paptaaqtitchiri] kamanatluktuq anipayaaqtuaniñ. Aglaan kiñaunniiñ kamanaiññiqsrauruaq aŋaayuqautaani Agaayyutim kamanatluktuq John-miñ.  
\v 29 (Tusaapayaaqtuat ilaanik tax-siliqirituummaġmiŋ tupiksriñiqsut Agaayyutim nalaunŋaruanik atuqukkaŋiñik paptaakkauplutiŋ John-kun.  
\v 30 Aglaan Pharisee-ŋuruat suli iḷisautrit maliġutaksranik ayaksimaniġaat Agaayyutim sivunniutaa iŋmiknun, suli paptaaquŋitḷutiŋ John-mun.)   
\p
\v 31 “Sumik atriqaqpat iñuich iñuuruat pakmapak? Sutun itpat?  
\v 32 Atriqaqtut iḷiḷgaanik aquppiruanik tuniriñiaqtuat katimmaviŋitñi tuqłirautiplutiŋ avatmun,  
\q1 ‘Atuqtuurautigaluaġipsi katchuutituutinik  
\q2 aglaan aġġiŋitḷusi.’  
\q1 ‘Uvagutli, atuqapta kiŋuvġuutinik qiaŋitchusi.’   
\m
\v 33 John Paptaaqtitchiri aggiqami niġitḷaiññiqsuq suli iminġitḷuni asiam misuġuanik, naagasuli uqaqtusi irrusiqł̣uqaġnipḷugu.  
\v 34 Iġñiŋa Iñuum niġiraqtuq imiqhuniḷu. Pakma nipliġaqtusi, ‘Tautullaksiuŋ iñuk niġġiqsuruaq imiqtuqtilu, iḷauraaŋat tax-siliqiritlu killuliqiritlu.’  
\v 35 Agaayyutim puqiutaa iḷitchuġipkautauruq iḷumutuuplugu savaaŋagun.”   
\s1 Jesus Kiŋunġani Simon Pharisee-ŋuruam  
\p
\v 36 Iḷaŋata Pharisee-ŋuruat aiyugaaġniġaa Jesus niġiyaqtuaquplugu. Jesus utlautikami tupqanun, nayummagataqhuni tamauŋa niġiaqsiñiqsuq.  
\v 37 Taavrumani nunaaqqimi aġnaq iñuuniaqmiñiqsuq killuliqiraupluni. Tusaakamiuŋ Jesus niġiñiaġnipḷugu Pharisee-ŋuruam tupqani aggiutriñiqsuq nakasuŋŋuamik imaliŋmik piññaqnaqtuamik tipraġiksautmik.  
\v 38 Qichaġniqsuq tunuani Jesus-ŋum isigaiñi qiapluni, imaġuqługich qulvimiñik, ivikługich nutchamiñik, kunikł̣ugich, suli kuvipḷugich tipraġiksautmik.  
\v 39 Pharisee-ŋuruaq aiyugaaqtuaq Jesus-mik tautukami taavrumiŋa nipliġñiqsuq iŋmiñun, “Uuma iñuum sivuniksriqiraupiaġumi naluŋiññayaġaa una aġnaq aksiksigikkani; naluŋiññayaġaa qanutchimik iñuuniusiqaqtilaaŋa! Atakkii ilaa killuliqirauruq.”  
\v 40 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Simon, uqautraksraġigikpiñ.” “Aa, iḷisautrii, uqautiŋŋa!”  
\v 41 Jesus unipkaagaqsiruq, “Malġuk iññugguuq simmiḷiaksraqtuġvik akiqsruumaniġaak maniŋñik. Iḷaqataan akiqsruumaniġaa naliksraliŋmik tallimat kavluutit uvlut savaaŋatnik, iḷaqataanaasiiñ malġukipiaq qulinik.  
\v 42 Iluqatik taapkuak akiḷiiḷguiññiqmaknik akiqsruutaiġñiġik. Nalliak taapkuak piqpaksritḷukpa ilaanik?”  
\v 43 Simon-ŋum kiuniġaa, “Uumaqanuġii natqigutrikkauruam aŋitluktuamik akiqsruutmik.” Jesus nipliġñiqsuq, “Nalauttutin.”  
\v 44 Kiŋiaqługuasiiñ aġnaq nipliutiniġaa Simon, “Tautuguŋ una aġnaq! Uvaŋa isiqama tupipnun qaitchiŋitchikma imiġmik iġġuutiksraŋatnik isigaŋma. Aglaan uuma aġnam iġġuġai isigatka qulvimiñik aasiiñ ivikługich nutchamiñik.  
\v 45 Ilvich iqiŋitchikma kunigḷuŋa. Aglaan uuma aġnam nutqautiŋitchai kunniuqługich isigatka isiġataqamaaglaan.  
\v 46 Uqsruqtiŋitchiñ niaquġa. Aglaan uuma aġnam uqsruqtiġai isigatka tipraġiksautmik.  
\v 47 Uqautigikpiñ, uuma aġnam kamanaqtuamik piqpaksrił̣han qiñiqtitkaa iñugiaktuat killuqsautini natqigutikkaułhat. Aglaan iñuk killuqsautiqapiaŋiññasugiruaq natqigutiraksramik piqpaksripiaġniaŋitchuq.”  
\v 48 Tavrakŋa Jesus-ŋum uqautiniġaa aġnaq, “Killuqsautitin natqigutikkaurut.”  
\v 49 Atlat aiyugaaqtauruat niġiqatigiplugu Jesus nipliġñiqsut avatmun, “Kisuunasugiva una? Natqigutritḷaniqsuqunniiñ killuqsautinik.”  
\v 50 Aglaan Jesus nipliutiniġaa taamna aġnaq, “Ukpiqsrił̣iqpich anniqsuġaatin. Iñuuniaġiñ tutqiksiḷutin.”   
\c 8  
\s1 Aġnat Maliktuat Jesus-mik  
\p
\v 1 Taavruma kiñuagun Jesus iglauniqsuq apqusaaqługich nunaaqqich nunaaqqiuratlu quliaqtuaqhuni tusaayugaallautamik aŋaayuqautaanik Agaayyutim. Qulit malġuich maliġuaqtaiñ maliŋniġaat.  
\v 2 Iḷaŋisa aġnattuuq malikmiñiġaat iłuaqsikkauruat irrusiqł̣uŋniñ suli atniġñautiniñ. Taapkua Mary-lu (taiguutiqaqtuaq Magdalene-mik), taamna Jesus-ŋum tallimat malġuŋnik irrusiqł̣uŋnik anitchirvigikkaŋa,  
\v 3 Joanna-lu, uiqaqtuaq Chuza-mik aŋalatauruamik atanġum Herod-ŋum iniqpaŋani, suli Susanna suli iñugiaktuat atlat aġnat. Tamatkua ikayuuttutiginiġaich pigikkatiŋ Jesus-mun suli maliġuaqtaiñun.   
\s1 Atrikusaun Nautchiaksriqirikun  
\p
\v 4 Iḷaatni iñugiaktuat iñuich utlautruġniqsut Jesus-mun nunaaqqipayaaniñ. Iñugayaat katikmata uqautiniġai uumiŋa atrikusautmik.  
\v 5 “Iḷaatni iñuk nautchiityaġniqsuq. Nautchirripkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun tutmiġaqatauplutiŋaasii, suli tiŋmiurat siḷami niġipḷugich.  
\v 6 Iḷaŋich kataŋniqsut uyaġauruamun nunamun. Nautchiaksrat qilamik naurut, aglaan pannaqłuŋniqsut atakkii nuna aiḷaŋitḷuni.  
\v 7 Iḷaŋich nautchiaksrat kataŋniqsut kakitḷaġnalgich akunġatnun. Aasiiñ kakitḷaġnat nauqasiqługich nautchiaksrat nagguviksraiġñiġaich.  
\v 8 Suli iḷaŋich nautchiaksrat kataŋniqsut nunagiksaamun. Naukamiŋ nauriñiqsut mukkaaksranik tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ atautchimiñ.” Taamna uqausiġillaan nipitusipḷuni uqallaŋniqsuq, “Kiña siutiqaqtuaq naalaġniḷi!”   
\s1 Sivuniŋat Atrikusautit  
\p
\v 9 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat Jesus qanuutautilaaŋanik taavruma atrikusautim.  
\v 10 Kiuniġai, “Agaayyutim sagviġaa nalunaqtuaŋa aŋaayuqautmi ilipsitñułhiñaq, aglaali tamatkunuŋa ukpiqsriŋitchuanun uqaqtuŋa atrikusautitigułhiñaq. Taatnamik  
\q1 qiñiġaluaqhutiŋ iḷisaqsritḷaitchut,  
\q2 suli naalaġnigaluaqhutiŋ kaŋiqsitḷaitchut. \rq Isaiah 6:9\rq*   
\s1 Jesus-ŋum Kaŋiqsipkaġaa Atrikusaun Nautchiaksriqirikun  
\p
\v 11 “Uvvauna qanuutaułha atrikusautim: nautchiaksraq uqałiġigaa Agaayyutim.  
\v 12 Nautchiaksrat kataktuat apqutmun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik, aglaan Tuunġaum tikitḷuni aattaġigai uqałhich uummatiŋitñiñ ukpiqsritquŋitḷugich anniqsukkautquŋitḷugiḷḷu.  
\v 13 Nautchiaksratli kataktuat uyaġauruamun nunamun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik akuqtuqługu quviasukhutiŋ aglaan kaŋiḷiŋitḷutiŋ. Ukpiqsriuraallakkaluaqhutiŋ akkuniisuŋaqani aasiiñ uuktuaqsiułiq tikitman qapiqtiġaġniqsut.  
\v 14 Nautchiaksratli kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik, aglaan isumatuyaałhum umialgułhumlu suli quvianaŋan marruma iñuuniałhum suqutiginġiqsitaġiġaat ukpiqsrił̣iq, aasiiñ asiaŋat piġutlaitchuq.  
\v 15 Nautchiaksratli kataktuat nunagiksaamun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik akuqtupiaġataqługu. Tamatkua tupiginiġaat Agaayyutim uqałha aasiiñ asirriaqaqhutiŋ anuqsrułikun, suli iñuusiŋich atlaŋŋuqtauplutiŋ.   
\s1 Naniq Ataani Utkusium  
\p
\v 16 “Kia iñuum ikitnamiuŋ naniq matutlaitchaa utkusiŋmik naagaqaa iḷitlaitchaa ataatnun siñigviich. Aglaan iḷiraġigaa naniqaġviŋmun, iñuiḷḷi isiqtuat taututlarut naniqaqman.  
\v 17 Qanutchipayaaq irikkauruaq sagvikkaugisiruq, suli qanutchipayaaq matukkauruaq paqitaugisiruq.  
\v 18 Qaunagititchi taatnamik qanuq naalaġnisilaapsitñik atakkii kisupayaaq piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq, aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa taamnaunniiñ mikillapiaqtuaq pigikkani.”   
\s1 Jesus-ŋum Aakaŋalu Aniqatiuŋiḷu  
\p
\v 19 Jesus-ŋum aakaŋan suli aniqatiuŋiñ utlaŋniġaat. Aglaan tikiḷguiññiġaat iñugiakpaitḷutiŋ.  
\v 20 Iḷaŋata iñuich nipliutiniġaa Jesus, “Aakanlu aniqatiutinlu qichaqtut kigga qiñiġukhutin.”  
\v 21 Jesus-ŋum nipliutiniġai iluqaisa, “Aakagigiga aniqatigigitkalu makua tusaaruat uqałhanik Agaayyutim tupigiplugulu.”   
\s1 Jesus-ŋum Quunniġuqtitkaa Narvaq  
\p
\v 22 Iḷaŋatni uvlut Jesus maliġuaqtiniḷu ikiniqsut umiamun, ilaa nipliqhuni, “Ki, ikaaqta igḷuanun narvam.” Tarra ayaksaaġniqsut.  
\v 23 Tiŋilġaqsiaġviŋmikni Jesus siñiksaġniqsuq. Tavrakŋatchiaq anuqłiġuutiqpauraġniġai narvami, umiaŋat immiaqsipḷuguasiiñ suli iluqatiŋ navianniuliqhutiŋ.  
\v 24 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus itiqsaġniġaat nipliqhutiŋ, “Iirigii, Ataniiq! Kiviaqsirugut.”  
\p Jesus makitluni iñiqtiġniġaa anuġi qaiqpauratlu. Aŋniġuiqman quunnitchiaġullapiaġniqsuq.  
\v 25 Tavra Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Naami ukpiqsrił̣iqsi?”  
\p Aglaan quviġusuŋniqsut iqsiḷiqhutiŋ, aasiiñ uqaqhutiŋ iŋmiknun, “Qanusiuniqpa una iñuk anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Iñugiaktuanik Irrusiqł̣uliŋmik  
\p
\v 26 Jesus maliġuaqtaiḷu tiŋiḷġaqsiaġniqsut nunaŋanun Gerasene-naġmiut, igḷuanun narvaŋan Galilee-m.  
\v 27 Jesus niupman umiamiñ paaġniġaa iñuum nunaaqqimiñ irrusiqł̣uqaqtuam. Taamna iñuk atnuġaiḷaaġaġniqsuq aimmitḷaiqhuni, aglaan nayuutiraqniqsuq iḷuviġni.  
\v 28 Tautukamiuŋ Jesus igitluni isigaiñun nipliġñiqsuq nipitusipḷuni, “Jesus, iġñiŋa Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim, suniaqpiŋa? Iŋiġikpiñ anasiñŋuqsaquŋitḷuŋa!”  
\v 29 Nipliutiniġaa taavrumiŋa atakkii Jesus-ŋum tilipḷugu irrusiqł̣uk anitquplugu ilaaniñ. Aippaavak aŋallaqłuŋniġaa akulaiqł̣ugu. Tiguraugaluaġaqtuq argaiḷḷu isigaiḷu. Qiḷiqsruqługich kalimñiġñik kiktuġaaġaġniġai, aasii iñuiḷaamuktitaqługu irrusiqł̣uum.  
\v 30 Jesus apiqsruġniġaa, “Kisumik atiqaqpich?”  
\p Taavruma kiuniġaa, “Uvaŋa atiġa Iñugiaktuaq,” atakkii iñugiakhutiŋ irrusiqł̣uich isiqsimaniqsut ilaanun.  
\v 31 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus tuyuġitquŋitḷutiŋ samuŋa natiqsiñaitchuamun.  
\v 32 Uvvaasiiñ iñugiallapiaqtuat kuniat qanimi niġiñiaġniqsut qimiġaami. Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus aullaqtitquplutiŋ kunianun. Jesus-ŋum aullaqtinniġai tamatkunuŋa.  
\v 33 Irrusiqł̣uich anikamiŋ iñuŋmiñ isiġniqsut kunianun. Iluqatiŋaasiiñ kuniat paŋaliŋniqsut ipnakun. Naparaġniqsut narvamun aasiiñ ipiplutiŋ.   
\p
\v 34 Iñuich munaqsriruat kunianik tautukamitruŋ taamna atuumaruaq, qimakhutiŋ tusaayugaaġutiginiġaat nunaaqqimi avataaniḷu.  
\v 35 Iñuich utlautiniqsut tautugiaqhutiŋ supmagaisa. Tikitñamitruŋ Jesus paqinniġaat iñuk anitchivigikkaŋa irrusiqł̣uŋnik aquppiruaq isigaiñi Jesus-ŋum, atnuġaaqaqhuni suli qauġrimmaaġikhuni. Iñuich tamatkua iqsitchaŋniqsut.  
\v 36 Tamatkua munaqsriruat tautuktuat taavrumiŋa uqautiginiġaat iñuŋnun qanuq iñuum mamitikkaułha.  
\v 37 Iluqatiŋ Gerasene-naġmiut apiqsruġniġaat Jesus aullaquplugu iqsiḷiḷḷapiaqhutiŋ. Jesus ikipluni umiamun utiaqsiñiqsuq Galilee-mun.  
\v 38 Iñuum anitchivigikkaŋan irrusiqł̣uŋnik iŋiġniġaa Jesus, “Maligukkaluaġikpiñ.” Aglaan Jesus-ŋum aullaqtitkaa nipliutiplugu,  
\v 39 “Aiḷutin uqaġiaġiñ Agaayyutim savauttutaanik ilipnun.” Taamna iñuk nunaaqqimukhuni uqaaqsiñiqsuq qanuq Jesus-ŋum savauttutaanik iŋmiñun.   
\s1 Jairus-ŋum Pania suli Aġnaq Aksiŋñiktuaq Jesus-ŋum Atnuġaaŋanik  
\p
\v 40 Jesus utiqami igḷuanun narvam iñugayaat paġlagaat atakkii utaqqiñiġaat.  
\v 41 Iñuk atilik Jairus-mik, sivulliuqtaa Jew-ŋuruat katraġviata, tikiumaniqsuq. Punniqsuq isigaiñun Jesus-ŋum iŋiqsruqługu kiñuniġmiñuquplugu,  
\v 42 atakkii panitaulua, qulit malġuŋnik ukiuqaqtuaq, tuquaqsiñiqsuq. Jesus taamuŋaqami iñugiaktuat iñuich tatviksraiġñiġaat avataaniñ.  
\v 43 Iñuich akunġatni itmiñiqsuq aġnaq aunaaqsruġuitḷaiqsuaq qulit malġuŋni ukiuni. Akiḷiqsuutigigaluaġniġai suurapayaani taaktinun, aglaan kia-unniiñ mamitilguiññiġaa.  
\v 44 Akunġatigun iñugayaat aġnam utlakługu tunuaniñ aksiŋñiġaa Jesus-ŋum akuagun atnuġaaŋan. Tavrakŋatchiaq aunaaqsruġuiqsiġniqsuq.  
\v 45 Jesus apiqsruġniqsuq, “Kia aksikpaŋa?” Iluqatiŋ naluniñiqsut. Peter nipliġñiqsuq, “Ataniiq! Iñuich tatviksraiqhutiŋ tinuraġaatin. [Naagauvva apiqsruqtutin kimun aksiksilaaqnik?]”  
\v 46 Aglaan Jesus nipliqsuq, “Kia-imña aksikkaaŋa. Iḷisimaliġiga anipman saŋŋigikkaġa uvamniñ.”  
\v 47 Aġnam tautukamiuŋ iḷitchuġikkaułłi utlautiniqsuq uulillaġmi putluni Jesus-ŋum isigaiñun. Sivuġaatni iluqaisa iñuich uqautiniġaa suvaata aksił̣hanik Jesus suli qanuq iłuaqsikkaułłi tavrakŋatchiaq.  
\v 48 Jesus uqautiniġaa, “Aġnaaq, [quviatchauġigiñ,] ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin. Aullałhiñaaġuqtutin tutqiksiḷutin.”   
\p
\v 49 Jesus uqaqtitlugu kiliktuiruaq tikiññiqsuq Jairus-mun nipliqhuni, “Paniuran tuquruq. Iḷaksiatqiŋñiaqnagu iḷisautri.”  
\v 50 Aglaan Jesus-ŋum tusaaplugu nipliutiniġaa Jairus, “Iqsiñak; ukpiqsrił̣hiñaġiñ. Paniuran iłuaqsigisiruq.”  
\v 51 Tikitñamiŋ tupiġmun Jesus-ŋum isiquŋitchai iñuich avataagun Peter, John, James suli iḷiḷgaam aapaŋalu aakaŋalu.  
\v 52 Iluqatiŋ iñuich qiaplutiŋ kiñuvġugaat iḷiḷgaaq. Jesus nipliutiniġai, “Qianasi. Iḷiḷgaaq tuquŋitchuq, siñiksiñaqtuq.”  
\v 53 Iluqatiŋ mitautigiaqsigaat iḷisimaplugu aġnauram tuqułha.  
\v 54 Aglaan Jesus tigukamigich argai tuqłuġniġaa, “Niviaqsiaq! Makittin.”  
\v 55 Iḷiḷgaaq iñuutqiŋñiqsuq makitluniasiiñ tavrakŋatchiaq. Jesus-tavra tilisiñiqsuq aatchuquplugu niqiksraŋanik.  
\v 56 Aŋayuqaak quviġutchaŋniqsuk. Aglaan Jesus-ŋum uqaquŋiññiġik kisumun taavrumiŋa atuumaruamik.   
\c 9  
\s1 Jesus Aullaqtitkai Qulit Malġuich Maliġuaqtini  
\p
\v 1 Jesus-ŋum katipkaqamigich qulit malġuich maliġuaqtini saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik suli mamititchitḷasipḷugich atniġñautinik.  
\v 2 Taatnaanikami tuyuġiniġai quliaqtuaġiaquplugich aŋaayuqautaanik Agaayyutim suli iłuaqsiitquplugich atniġñaqtuanik,  
\v 3 nipliqhuni, “Aullautriñiaqasi iglaugupsi: ayaupiamik unniiñ iŋiularim puukataŋanik unniiñ niqiksrapsitñiglu unniiñ maniŋmiglu naagaqaa atnuġaatqiutiksrapsitñik.  
\v 4 Kisupayaam akuqtuqpasi nayuutiyumausi taavrumani inaani aullaġniałłapsitñunaglaan taavrumakŋa.  
\v 5 Iñuich nani akuqtuŋitpasi unitchumagiksi taamna nunaaqqiq aasii ipsuktuġlugu apyuq isigapsitñiñ. Taamna kilgutaugisiruq iliŋitñun akuqtuiŋisilaaŋatnik tusaayugaaġiksuamik.”  
\v 6 Maliġuaqtit aullaqamiŋ iglauniqsut nunaaqqiurapayaatigun quliaqtuaqhutiŋ tusaayugaallautamik suli mamititchipḷutiŋ iñuŋnik nanipayaaq.   
\s1 Herod-ŋum Qanuġviił̣ha  
\p
\v 7 Herod-ŋum, aŋalatauruam Galilee-mi, tusaaniġai iluqaisa Jesus-ŋum savaaŋi. Tupaŋaniqsuq atakkii iñuich uqaqhutiŋ John Paptaaqtitchiri iñugutqiŋñipḷugu,  
\v 8 iḷaŋich uqaqhutiŋ Elijah sagviġñipḷugu, iḷaŋitsuli uqaqhutiŋ sivuniksriqiri iŋiḷġaaqnisaq iñugutqiŋñipḷugu.  
\v 9 Herod nipliqsuq, “Uvaŋa John niaquiqsitaġa, aglaan una iñuk kisuuniqpa tusaqsraġikkaġa tamatkunuuna?” Taatnamik iḷitchuġisuŋniġaa Jesus kisuutilaaŋa.   
\s1 Jesus Niġipkairuq 5,000 Aŋutinik  
\p
\v 10 Uqqiraqtit utiqamiŋ uqautigaat Jesus iluqaanik savaaġikkaġmiknik. Uvvaasiiñ aullaqatiginiġai kisiitñik nunaaqqianun Bethsaida-m.  
\v 11 Iñugaaġruich tusaakamitruŋ maliŋniġaat. Jesus-ŋum paġlaplugich uqautiniġai aŋaayuqautaanik Agaayyutim, suli iłuaqsipḷugich tamatkua ikayuġnaqtuat.  
\v 12 Unnuksraaqhuni siqiñiq nipipman, qulit malġuk maliġuaqtit utlaŋniġaat Jesus nipliutiplugu, “Tuyuġikkich iñuich nunaaqqiuranun suli nautchiiviḷiŋnun nullaġniuraġiaqulugich suli niqiksraġiaqulugich, atakkii iñuiḷaamiittugut.”  
\v 13 Jesus nipliutigai, “Naagga! Aglaan ilipsi, aatchuqsigich niqiksraŋitñik.” Tamatkua kiuniġaat, “Uvva piqaġaluaqtugut tallimanik qaqqiaŋuranik suli malġuŋnik iqalugauraaŋnik. Tauqsiġiaquvisigut niqiksraŋitñik iñugaaġruich?”  
\v 14 Aŋutit 5,000-siyuŋnaq iñugiaktigirut tarani. Jesus nipliutigai maliġuaqtini, “Iñuich aquvititchigik malġukipiaq quliŋullaalugich.”  
\v 15 Maliġuaqtit iñupayaat aquvitinniġaich.  
\v 16 Jesus tiguniġai tallimat qaqquurat suli malġuk iqalugauraak aasii aaġluqhuni qiḷaŋmun quyyatigiplugich. Avguaġai qaqqut iqalugauraaglu qaitḷugich maliġuaqtimiñun autaaġutigitquplugich iñuŋnun.  
\v 17 Iñuich niġiñiqsut niġisuiġataqhutiŋ. Tavra maliġuaqtit immiġñiġaich qulit malġuk aguupmaich iḷakunik.   
\s1 Peter-m Uqautiginiġaa Kisuutilaaŋa Jesus-ŋum  
\p
\v 18 Iḷaatniguuq Jesus agaayupman kisiŋŋuqhuni maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat. Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Kisuunasugivatŋa iñuich?”  
\v 19 Maliġuaqtaiñ kiugaat, “Iḷaŋisa uqaġigaat John paptaaqtitchiraunipḷutin, iḷaŋisasuli Elijah-ŋunipḷutin, atlatlu uqaqhutiŋ sivuniksriqiri iŋiḷġaaqnisaq iñugutqiŋñipḷugu.”  
\v 20 Jesus apiqsruġniġai, “Ilipsiasiiñ? Kisuunasugivisitŋa?” Peter-m kiuniġaa, “Ilvich Christ-ŋurutin, anniqsuqti akiqsruutauruaq.”   
\s1 Jesus-ŋum Uqautiginiġaa Tuqułiksraniḷu Aŋipkakkaułiksraniḷu  
\p
\v 21 Jesus-ŋum iñiqtillapiaġniġai uqautigitquŋitḷuni kisuutilaaġmiñik kimununniiñ.  
\v 22 Uqautipsaaġniġai, “Sivulliuqtiġruatlu, qaukłiŋisa agaayuliqsitlu suli aglaliqirit nagliksaaqtitkisigaat ayaglugulu Iġñiŋa Iñuum tuqulluguasiiñ. Aglaan piŋayuakkun uvlut aŋipkakkaugisiruq.”   
\p
\v 23 Iluqaisa nipliutiniġai, “Kia iñuum maligukkumiña suksraaqtaksraġigaa pisułłi, iqsriutilugu sanniġutani uvluġaġikpan aasii maligluŋa.  
\v 24 Atakkii kia iñuum anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa, aglaan kiapayaaq tammaiyumiuŋ iñuułłi piqutigiluŋa piññakkisiruq iḷumun iñuułiġmik.  
\v 25 Iñuum piññaktaaġiłhiñaugaluaġaa suurapayaaŋa marruma nunam aglaan tammautigisigaa iñuułłi. Sakuuguraġniałha sumun atuġumiñaitchuq!  
\v 26 Iḷapsi kanŋugivalukkaatŋa iḷisauttutitkalu sivuġaatni iñuich suksraqaŋitchuat Agaayyutmik. Taatnatun Iġñiŋan Aŋutim kanŋugigisipmigaaptuuq utiġumi kamanautiqaġuni aapamisun piqasiġuni ipqitchuanik isaġuliŋnik.  
\v 27 Iḷumun nipliutigipsi, Iñuqaqtuq iḷaŋitñik uvani makitaruat tuquŋaiñŋaġmiŋ qiñiġniatuanik Agaayyutim aŋaayuqautaanik.”   
\s1 Jesus-ŋum Atlaŋŋuqtiłha  
\p
\v 28 Akunniqsaaŋanikman Jesus-ŋum kayuŋiutiplugich Peter-lu, John-lu suli James mayuġniqsuq qimiġaamun agaayutyaqhuni.  
\v 29 Agaayupkaqługu qiññaŋa atlaŋŋuġniqsuq atnuġaaŋiḷu qivliqisirauraqhutiŋ.  
\v 30 Tavrakŋatchiaq malġuk aŋutik uqaqatiginiġaak Jesus. Taapkuak Moses-lu Elijah-lu  
\v 31 aasiiñ qiññaŋak qaummaġił̣allaŋniqsuq. Uqaqatiginiġaak Jesus tuqqutaułiksraŋagun Jerusalem-mi Agaayyutim sivunniutaagun.  
\v 32 Peter-lu piqataiḷu siñiŋnialiḷḷapiaġniqsut, aglaan itiqamiŋ tautuŋniġaat Jesus kamanałhagun qichaqatigiplugu malġuk aŋutik.  
\v 33 Aŋutik unitkaqsipmatku Jesus Peter-m nipliutiniġaa, “Ataniiq, nakuullapiaqtuq uvaniiłiqput. Nappaitquguptigut nappaiñayaqtugut piŋasunik palapkaaksranik, atautchimik ilipnun, atautchimik Moses-mun suli atautchimik Elijah-mun.” Iḷisimaŋitkaluaġniġaa uqaġikkani.  
\v 34 Peter uqaqtitlugu nuviyam qulaŋiutiġniġai; maliġuaqtai iqsitchaŋniqsut nuviya qulaŋiutipman.  
\v 35 Nipi nipliqsuq nuviyamiñ, “Tavrataamna Iġñiġa piksraqtaaġikkaġa; naalaġniyumagiksi.”  
\v 36 Uqaġuiqman Jesus kisiŋŋuġniqsuq. Taipkunani uvluni maliġuaqtaiñ uqautigiŋiññiġaat kisumununniiñ tautukkaqtiŋ.   
\s1 Jesus Iłuaqsipkaiñiqsuq Nukatpiaġruŋmik Irrusiqł̣uliŋmik  
\p
\v 37 Uvlutqikman Jesus-lu piŋasutlu maliġuaqtai atqaqamiŋ qimiġaamiñ iñugiaktuat iñuich paaġniġaat Jesus.  
\v 38 Iñuk nipliġñiqsuq akunġatniñ iñugayaat, “Iḷisautrii, tautullaguŋ iġñiġa, tarra iġñitualuga.  
\v 39 Irrusiqł̣uum aŋalatmani kapyaaqsiñiqsuq. Ilaa qiluraġallapiaġaqtuq suli innuliqiaqsiruq qaniġmigun. Irrusiqł̣uum atniaqtuiñaġaa suli unitḷaiqł̣ugu.  
\v 40 Uqapsaaġaluaġitka maliġuaqtitin anitquplugu taamna irrusiqł̣uk aglaan anipkalguiññiġaat.”  
\v 41 Jesus kiusriñiqsuq, “Ukpiqutaiññiaqpat ilipsitñi. Naagasuli killukuaqmiusi. Qanutunaglaan nayuqtigiraksraġivisi? Qanutunaglaan igḷutuqtigiraksraġivisi?” Tavrali nipliutiniġaa iñuk, “Uvuŋautisaqsiuŋata iġñiġiñ!”  
\v 42 Nukatpiaġruum utlautiłhani irrusiqł̣uum ulġuqsraaqtinniġaa nunamun qiiqsruqtitkaqsipḷugu. Jesus-ŋum iñiqtiġniġaa irrusiqł̣uk aasiiñ mamititlugu nukatpiaġruk utiqtitlugu aapaŋanun.  
\v 43 Iluqatiŋ iñuich quviġusuutiginiġaat kamanaqtuaq saŋŋigikkaŋa Agaayyutim.  
\s1 Jesus-ŋum Uqautigilgitkaa Tuqqutaułiksrani  
\p Iñuich quviġusuktitlugitsuli Jesus-ŋum savaaġikkaŋanik nipliutiniġai maliġuaqtini,  
\v 44 “Piiguġniaqnagu una uqauttutiginiakkaġa ilipsitñun! Iġñiŋa Iñuum aatchuutigikkaugisiruq iñuŋnun tuqqutqulugu.”  
\v 45 Aglaan qanuutautilaaŋa uqautigikkaŋan iriqsimaniqsuq maliġuaqtaiñiñ. Taatnaqługu kaŋiqsiḷguiññiġaat. Taluqsraqhutiŋ apiqsrulguiññiġaat taavrumuuna.   
\s1 Kiña Kamanaġniqsrauva?  
\p
\v 46 Maliġuaqtit qapiqtaiḷitraaqsiñiqsut nalliqtiŋ kamanaġniqsraupmagaan.  
\v 47 Jesus-ŋum iḷisimaniġai isummatilaaŋat. Qiññuaġniġaa iḷiḷgaaq inillakługu saniqqamiñun  
\v 48 nipliutiplugich tamatkua, “Kisupayaam akuqtuġumiuŋ iḷiḷgaaq pisigiluŋa tavra akuqtuġaaŋa; suli kisupayaam akuqtuġumiña akuqtuġisipmigaa taamna tuyuġirigikkaġa. Iñuk kamanaiññiqsrauruaq akunnapsitñi ilaa kamanaġniqsrauruq.”   
\s1 Akitñaqtuqtinġitchuaq Uvaptiknun Iḷagillapiaġikput  
\p
\v 49 John nipliqsuq, “Ataniiq, tautukkikput iñuk anitchiraġaqtuaq irrusiqł̣uŋnik atuqługu atqiñ. Iñiqtiġikput atakkii uvagut iḷagiŋitḷugu.”  
\v 50 “Nutqaqtinniaŋaiqsiuŋ,” Jesus-ŋum nipliutiniġaa atlatlu maliġuaqtai, “Atakkii kiñapayaaq akiḷḷiḷiqsuŋitchuaq ilipsitñik ilipsitñuktuqtuq.”   
\s1 Iḷaŋisa Samaria-ġmiut Akuqtuġunġitchaat Jesus  
\p
\v 51 Jesus-ŋum iḷitchuġikamiuŋ utiqtuksraułłi Agaayyutmun isummiġñiqsuq Jerusalem-mugukhuni.  
\v 52 Iglaułiġmiñi tuyuqaġniqsuq uqqiraqtiŋnik sivumiñi nunaaqqianun Samaria-m itqanaiyautitqupluni tukkuksraġmiñik.  
\v 53 Aglaan iñuich tarani akuqtuŋiññiġaat atakkii Jerusalem-muŋniaqhuni.  
\v 54 James-ŋum suli John-ŋum, maliġuaqtikkiñ, tautukamitku taamna nipliutiniġaak, “Ataniiq, qiññuaquvisiguk ikniġmik qiḷaŋmiñ piyaqquityaqulugu tamatkuniŋa?”  
\v 55 Jesus-ŋum kiŋiaqługich iñiqtiġniġai.  
\v 56 Aasiiñ Jesus maliġuaqtaiḷu iglauniqsut atlamun nunaaqqiuramun.   
\s1 Iluqnaunġitchuat Maliġuaqtit  
\p
\v 57 Igliqtaułiġmikni iñuum nipliutiniġaa Jesus, “Malikkisigikpiñ napmupayaaġuvich.”  
\v 58 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Kayuqtut sisiqaqtut, suli tiŋmiurat siḷami ugluqaqhutiŋ, aglaan Iġñiŋa Iñuum iniksraitchuq minġuiqsiaġviksraġmiñik.”  
\v 59 Jesus-ŋum atla iñuk nipliutiniġaa, “Maliŋŋa.” Aglaan taavruma iñuum nipliutiniġaa, “Ataniiq, sivulliulugu aiḷaŋa iḷuviġiaġlugu aapaga.”  
\v 60 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Ki, tuquŋaruat iḷuviġḷitruŋ tuquruaġikkaqtiŋ. Aglaali ilvich quliaqtuaġiaġiñ aŋaayuqautaanik Agaayyutim nanipayaaq.”  
\v 61 Atla iñuk nipliqsuq, “Ataniiq, malikkisigikpiñ. Aglaan sivulliulugu qiñiġuiqsaaġiaġlagich iḷagikkatka.”  
\v 62 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Kiña iñuk nunniuqtuaq kiŋiaŋŋatigalugu atuġumiñaitchuq sumun aŋaayuqautaani Agaayyutim.”\fig |src="LB00018B.TIF" size="span" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Lk 9.62" \fig*   
\c 10  
\s1 Jesus Tuyuġigai Maliġuaqtit  
\p
\v 1 Kiñuagun taavruma atanġuruaq piksraqtuq piñasukipiaq qulit malġuŋnik iñuŋnik tuyuġiplugich malġuullaaplugich. Aullaqtitkai sivumiñi nunaaqqipayaanun tikitchaġumakkaġmiñun.  
\v 2 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Katitaksraqtugaluaqtuq aglaan savaktit katitchiruksrat ikittut. Iŋiqsruġumausi atanġanun katitchivium tuyupsaaqulugu katitchiruksranik savaqulugich nautchiiviŋmiñi.  
\v 3 Aullałhiñaurusi. Tuyuġiniaġipsi ipnaiyaatun liilaa akunġatnun amaqqut.  
\v 4 Aullautriñiaqasi manikuviuramik naagaqaa puukatauramik naagaqaa sakpakkimik; igliqtaułłapsitñi nutqaaqtuġniaqasi kisumununniiñ.  
\v 5 Supayaami isiġniġupsi tupiġmun nipliutiyumagisi, ‘Tutqiun iñuiñun uumani tupiġmi illi.’  
\v 6 Iñuk tavrani iñuuniaġniqpan piqpaksriḷuni tutqiutmik, taamna tutqiun ittuiñaġisiruq ilaani. Aasiiñ taatniinġiññikpan taamna tutqiun utiġisiruq ilipsitñun.  
\v 7 Nayuutiyumausi taavrumani tupiġmi niġiḷusiḷu imiġusiḷu qanutchipayaamik aatchuqpasi, atakkii savakti akiḷiusiaksraqaqtuksrauruq. Nuktaġniaqasi tupiġmiñ atlamun.  
\v 8 Supayaami nunaaqqimukkupsi paġlakpasi niġiyumausi payugutaatnik,  
\v 9 mamititchiḷusi atniġñaqtuanik taavrumani nunaaqqimi, uqautilugich iñuich, ‘Aŋaayuqautaa Agaayyutim qalliruq ilipsitñun.’  
\v 10 Aglaan nunaaqqimukkupsi nani iñuich paġlaŋitpasi nipliġumausi tumitchaani,  
\v 11 ‘Apyua nunaaqqipsi isigaptikniñ ipsuktuġisigikput; aglaan itqaġiyumagiksi una, Aŋaayuqautaan Agaayyutim qallisigaasi!’  
\v 12 Uqautigipsi, atanniivium uvluani Agaayyutim iḷunŋugitlukkisigai Sodom-miut taavrumakŋa nunaaqqimiñ taatniittuamiñ. [Jesus uqaanikman taavrumiŋa, maliġuaqtai aullaġniqsut.]   
\s1 Ukpiŋitchuat Nunaaqqich Iḷaŋitñi  
\p
\v 13 “Nakłiuŋ, Chorazin-naġmiusii! Nakłiuŋ, Bethsaida-ġmiusii! Savaaqaġaluaqtuŋa iñugiaktuanik quviqnaqtuanik akunnapsitñi. Makua quviqnaqtuat qiñikkasi savaaŋuniqpata Tyre-miḷu Sidon-miḷu iŋiḷġaanimma, iñuich taimani isummitqianikkayaqtut miissuŋnik atnuġaaġutiŋ suli aġramun aquvillutiŋ qiñiqtillugu taavrumuuna mumił̣iqtiŋ killuqsautmikniñ!  
\v 14 Atanniivium uvluani igḷutuyunaitḷukkisiruq ilipsitñi ukunakŋa Tyre-miñḷu Sidon-miñḷu.  
\v 15 Ilipsitñunlu Capernaum-miusii! Kamanaġnasugivisi qiḷaŋmunaglaan? Iktaugisirusi anasiñŋuqsaġviŋmun!”  
\v 16 Jesus nipliutiniġai maliġuaqtini, “Kisupayaam naalaġnikpasi naalaġnigisipmigaaŋa, suli kisupayaam ayakpasi ayakkisipmigaaŋa, suli kisupayaam ayakpaŋa, ayakkisipmigaa taamna tuyuġirigikkaġa.”   
\s1 Jesus-ŋum Maliġuaqtai Utiġniqsut  
\p
\v 17 Piŋasukipiaq qulit malġuich iñuich utiqamiŋ quviasullapiaġniqsut nipliqhutiŋ, “Ataniiq, makua irrusiqł̣uichunniiñ tupigiraġigaatigut tilikaptigiŋ anitquplugich atuqługu atqiñ!”  
\v 18 Jesus-ŋum kiuniġai, “Tautukkiga tuunġaq atqaqman atripḷugu ikniqpalak pakmakŋa.  
\v 19 Naalaġniḷḷagitchi! Saŋŋiksritkipsi tutmatlasipḷusi nimiġianik putyuutiliŋniglu akimatlasipḷusiḷu saŋŋianiñ piyuaqtigikkapsi. Suli tamatkua atniġumiñaitchaasi.  
\v 20 Quviatchautiginagu irrusiqł̣uŋnun tupiginiḷusi aglaan quviatchautigitluksiuŋ atiġikkasi aglausimaaġniḷugich pakmani.”   
\s1 Jesus Quviatchakpaktuq  
\p
\v 21 Taavrumani Ipqitchuam Irrutchim quviatchaktinniġaa Jesus suli uqaqtitlugu, “Aapaaŋ, atanġuruatiin qiḷaŋmi nunamiḷu, quyagikpiñ! Sagviġitin puqiitchuanun sut iriqsimaruat puqiksuaniñ iḷisimaruaniñḷu. Aa, Aapaaŋ, taamna sivunniġikkan quviagigiñ.  
\v 22 Aapaa qaitchigaaŋa saŋŋipayaamik. Kia-unniiñ nalugaa Iġñiġuruam kisuupiaqtilaaŋa aglaan kisimi Aapauruam, suli kia-unniiñ nalugaa Aapauruam kisuutilaaŋa aglaan Iġñiġuruam, suli tamatkua Iġñiġuruam sagviutisukkani Aaparuamik.”  
\v 23 Jesus-ŋum kiŋiaqamigich maliġuaqtini nipliutiniġai kisiŋŋuutiplugich, “Quvianamiurusi atakkii iñuurusi taututlasipḷusi atuumaruanik!  
\v 24 Uqautigipsi, Iñugiaktuat sivuniksriqirit suli umialgich tautugummiuġniġaat tamanna tautukkaqsi aglaan tautulguitḷugu, suli tusaayummiuqługu tusaakkaqsi aglaan tusaalguitḷugu.”   
\s1 Atrikusaun Nakuuruakun Samaria-ġmiukun  
\p
\v 25 Iḷisautrim maliġutaksranik utlakługu Jesus uuktuaġuŋniġaa apiqsruqtaqługu, “Iḷisautrii, sumik savaktuksrauvik akuqtuisukkuma isuitchuamik iñuułiġmik?”  
\v 26 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Qanuġmi maliġutaksrani aglaksimaaqpa? Qanuq agliqiplugu iḷisauttutigiraġiviuŋ?”  
\v 27 Aŋutim kiuniġaa, “Piqpagiyumagiñ ataniq Agaayyutin iluqaaniñ uummatipniñ, iluqaaniñ iñuutchipñiñ, iluqaaniñ sayagikkapniñ, iluqaaniñ isummatipniñ; suli piqpagilugu iñuuniaqatin iḷiḷugu iliptun.”  
\v 28 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tarra, nalauttutin. Taatna iñuuniaġuvich iñuugisirutin.”  
\v 29 Aglaan aglaliqirim nalaunŋanasugniaqhuni iŋmiñik apiqsrulgitchaa Jesus, “Kiña iñuuniaqatigivigu?”  
\v 30 Jesus uqaaqtuagaqsiruq, “Iḷaatniguuq iñuqaġniqsuq Jericho-muktuamik Jerusalem-miñ. Iglauŋŋaan tigliŋniaqtit aŋallaqłuŋniġaat atnuġaiqł̣ugu karukługu unitḷuguasiiñ tuqułhiñaaġuqtuaq.  
\v 31 Agaayuliqsiptuuq igliġmiñiqsuq tamarrumuuna tumitchaakun. Tautukamiuŋ taamna iñuk apqusaałhiñaġniġaa igḷuagun tumitchaam.  
\v 32 Ikayuqtiptuuq agaayyuvikpaŋmi taatnatun pipmiñiqsuq, aasiiñ tautukamiuŋ taamna iñuk apqusaaġmiñiġaa igḷuagun tumitchaam.  
\v 33 Aglaan Samaria-ġmiu iglaupmiñiqsuq tamarrumuuna tumitchaakun. Tikitmiuq taavrumuŋa aŋallaqłuktamun, aasiiñ tautukamiuŋ iḷunŋugiliutiplugu.  
\v 34 Utlakługu kuvviqiniġai uqsruġutmik wine-miglu kiḷḷiaġniŋi aasiiñ mamitaqługich. Taatnaanikami iḷiñiġaa taamna iñuk natmaksiġviuraġmiñun nullaġviŋmuutiplugu qaunagiaqsipḷuguasii.  
\v 35 Uvlutqikman manniññiġaa malġuŋnik nullaġvium iñua uqautiplugu, ‘Qaunagiyumagiñ. Tikiumatqikkuma tamaunnaaġluŋa akiḷiġisigiga qaunaksrił̣ipkun ilaanik akiqsruutiqaġniġupkiñsuli.’”  
\v 36 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa iḷisautri, “Qanuq isumaniqpich taapkunuuna piŋasutigun? Nalliat iñuuqatauva taavrumuŋa iñuŋmun aŋallaqłukkauruamun tigliŋniaqtitigun?”  
\v 37 Aglaliqirim kiuniġaa, “Taamna nagliktuiruaq ilaanik.” Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Taatnatun iñuuniaġiñ.”   
\s1 Jesus-ŋum Isiqattaaġvigigik Martha-lu Mary-lu  
\p
\v 38 Jesus maliġuaqtiniḷu iglautuiñaqhutiŋ tikiññiqsut nunaaqqiuramun. Aġnam tavrani atilgum Martha-mik aiyugaaġniġaa kiŋuniġmiñun.  
\v 39 Aasiiñ aniqatiqaġniqsuq atiqaqtuamik Mary-mik. Aquptaaqhuni isigaiñ saniġaatnun atanġuruam naalaqtuaġniġaa iḷisautripman.  
\v 40 Aglaan Martha alapisrautiqaġniqsuq suraksraġayaaġmiñik. Utlakługu Jesus uqautiniġaa, “Ataniiq, sugiŋitpiuŋ aniqatma kisivripkaqmaŋa? Uqauttuuŋ uvuŋaqulugu ikayuġiaġluŋa!”  
\v 41 Atanġuruam kiugaa, “Annaa, Martha! Isumaaluktutin supayaanik.  
\v 42 Aglaan atausiq piitchuiḷḷapiaqtuq. Mary-m piksraqtaaġigaa nakuuniqtaq atlat piiġumiñaisaŋat ilaaniñ.”   
\c 11  
\s1 Jesus Iḷisautriruq Agaayułikun  
\p
\v 1 Iḷaŋatni uvlut Jesus agaayulgiññiqsuq kisiŋŋuqhuni. Agaayuŋŋaiqman iḷaŋata maliġuaqtaiñ nipliutigaa, “Ataniiq, iḷisauttutigut qanuq agaayułiksraptiknik John iḷisautripmatun maliġuaqtimiñik.”  
\v 2 Jesus nipliutiniġai, “Agaayugupsi itnaġusi,  
\q1 ‘Aapapta:  
\q1 Iñupayaaq nunami kamaksriḷi ilipnik ipqiqsitlugu taavrumuuna atqiñ.  
\q1 Aullaġniiḷi aŋalatchił̣hiñ iñupayaanik.   
\q1
\v 3 Aatchuqtigut uvluġaġikpan niqimik inuġikkaptiknik.   
\q1
\v 4 Natqigutiluta killuqsautiptiknik  
\q2 natqigutrisimaaqmatun savamaqłuutriruanik uvaptiknun.  
\q1 Sivulliutiniaqasigut uuktuaqsiułiġmun.’”   
\p
\v 5 Jesus nipliutigai maliġuaqtini, “Iḷapsisamma utlakkayaġaa iḷauraani tupqanun unnuami nipliutilugu, ‘Iḷauraaŋ, simmiḷiaksraġuktuŋa piŋasunik qaqqianik.  
\v 6 Iḷauraaġa iglauruaq tikiumaruq tupimnun. Niqaitchuŋa niġipkautiksraŋanik.’  
\v 7 Iḷauraaŋan kiunayaġaa tupqum iḷuaniñ, ‘Iḷaksianaŋa! Talu kiluusaaniktuq. Qitunġatkalu uvaŋalu nallaaniktugut. Makitchuŋitchuŋa aatchuġiaġutin.’  
\v 8 Uqautigipsi, una makitchuŋitkaluaġuni aatchuġiaġlugu qaqqumik iḷauraaġiłhagun, makitchumiñaqtuq aatchuġiaġlugu inuġikkaŋanik atakkii taamna iŋiqsruqtuiñaqhuni.  
\v 9 Taatnamik nipliutigipsi, Iŋiġupsi qaisaugisiruq ilipsitñun; pakaaqaġupsi paqitkisigiksi; katchaktuġupsi talu aŋmakkauniaqtuq ilipsitñun.  
\v 10 Atakkii kisupayaaq apiqsruqtuaq akuqtuigisiruq, suli pakaaqaqtuaq paqitchigisiruq, suli talu aŋmakkaugisiruq kisupayaamun katchaktuqtuamun.  
\v 11 Uvva kisupayaam aapauruam aatchuġayaqpauŋ iġñi nimiġiamik iŋiqsruqpani iqaluktuġukhuni?  
\v 12 Naagaqaa aatchuġayaqpauŋ putyuutiliŋmik iŋiqsruqpani manniksuġukhuni?  
\v 13 Pigiitchaluaqhusi iḷisimaraġigiksi qanuq aatchułiksraqsi nakuuruanik qitunġapsitñun. Maatnaasu Aapa pakmaniittuaq aatchuiñiapiaqtuq Ipqitchuamik Irrutchimik tamatkunuŋa iŋiqsruqtuanun iŋmiñun.”   
\s1 Jesus-lu Beelzebul-lu  
\p
\v 14 Jesus anitchiñiqsuq irrusiqł̣uŋmik uqalguitchuamik. Aasiiñ irrusiqł̣uk anipman taamna iñuk uqaaqsiñiqsuq. Iñuich quviġutchaŋniqsut  
\v 15 aglaan iḷaŋich nipliqhutiŋ, “Beelzebul-ŋum, aŋalataata irrusiqł̣uich, qaitchiñiġaa saŋŋimik anitqataitḷasipḷugu.”  
\v 16 Atlat uuktuaġukługu Jesus apiqsruġniġaat savaaqaquplugu quviqnaqtuamik iḷitchuqqutaulugu Agaayyutmun tuyuġitilaaŋanik qiḷaŋmiñ.  
\v 17 Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġai qanuq isummatiqałhat. Nipliutiniġai, “Iñuich nunaaqqikpaŋmi akikŋautikpata avatmun makitayumiñaitchuq akuni. Atanġuviich aviksimagumiŋ suksraunġiġñiaqtut.  
\v 18 Taatnatuntuuq tuunġaum irrusiqł̣uŋi avgumagumiŋ akikŋaqtuutilutiŋ avatmun aŋaayuqautaa isukłiññiaqtuq. Nipliqsusi anitchiraġaġnipḷuŋa irrusiqł̣uŋnik atakkii Beelzebul qaitchipḷuŋaguuq saŋŋimik savaaqatlasipḷuŋa taatnatchimik.  
\v 19 Anitchiraġaġuma irrusiqł̣uŋnik Beelzebul-kun kisukun maliġuaqtigikkasi anitchiraqmiraġivat? Tarra iliŋich atanniqsuqtiginiaġisi iḷisimanaqsiḷugu killukuapiaġataqtilaaqsi.  
\v 20 Aglaan anitchiraġaqtuŋa irrusiqł̣uŋnik Agaayyutim irrusiḷḷautaŋagun, taavrumuuna nalupqinaitchuq Agaayyutmun aullaġniiŋaniktilaaŋa aŋaayuqautaa akunnapsitñi.”  
\v 21 “Saŋŋiruam iñuum paqnasimaaqmagich satkupayaani qaunaksripḷuni tupiġmiñik, suurai tiglikkautlaitchut.  
\v 22 Aglaan saŋitḷuktuam aŋuyakługu akiiḷikamiuŋ aullautiraġigai satkui tunŋavigikkaŋi, avguqługich tiglikkani piqatmiñun.  
\v 23 Iñuk piqatauŋitchuaq uvamni akikŋautiruq uvamnun, suli iñuk katitchiqatauŋitchuaq siamitchił̣hiñaqtuq.   
\s1 Irrusiqł̣uk Utiqtuq  
\p
\v 24 “Irrusiqł̣uk anikami iñuŋmiñ iglauraqtuq paliumaruakun nunakun pakakhuni minġuiqsiallagviksraġmiñik. Paqiŋitñamiuŋ nipliqsuq, ‘Utiġniaqtuŋa tupiġmun unisaġikkamnun.’  
\v 25 Utiqami paqinniġaa ini salumaplugu suli iłuaqsaqsimapluni.  
\v 26 Aasiiñ anipḷuni aggiutigai tallimat malġuich irrusiqł̣uich pigiitḷuktuat iŋmiñiñ. Isiqhutiŋ iñuuniaġniqsut tavrani. Taamnaasiiñ iñuk pigiiḷitḷuŋniqsuq sivuaniġniñ.”   
\s1 Quvianapiaġataqtuaq  
\p
\v 27 Jesus uqaqtitlugu aġnam iñugayaaniñ nipliutiniġaa, “Qanutun quvianaqtigiva aġnaq iġñiruaq ilipnik suli miluktitlutin!”  
\v 28 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Aa, aglaan qanutun quvianatluktigivat tamatkua tusaaruat uqałhanik Agaayyutim aasiiñ tupigiplugu!”   
\s1 Qasiḷirut Quviqnaqtuamik Savaaqaquplugu  
\p
\v 29 Iñuich iñugiaksisaiñaaqsipmata Jesus uqaaqsiñiqsuq, “Iñuich uvlupak pigiitchuaŋuruat qiñiġuktut quviqnaqtuamik savaamik iḷitchuqqutaulugu kisuutilaamnik, aglaan qiñiġumiñaitchut taatnatchimik. Qiñiłhiñaġisigaat quviqnaqtuaq savaaq atuupmatun sivuniksriqirimun Jonah-mun.  
\v 30 Iġñiŋa Iñuum iḷitchuqqutauniaqtuq iñuŋnun marrumani uvlumi, atripḷugu sivuniksriqiri Jonah iḷitchuqqutauruaq iñuiñun Nineveh-m.  
\v 31 Atanniivium uvluani atanġuruam aġnam aggiqsuam uŋallamiñ maatnaasu patchisigigisigai iñuich iñuuruat uvlupak atakkii taimmani iglauniqsuq uŋasiksuamiñ naalaġnityaqhuni Solomon iḷisautripman puqiutmigun. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Solomon-miñ.  
\v 32 Atanniivium uvluani iñuŋisa Nineveh-m patchisigigisipmigai iñuuruat pakmapak, atakkii taimani isummitqiŋñiqsut mumikhutiŋ killuqsautmikniñ tusaakamitruŋ Jonah-m quliaqtuaqałha. Ataŋii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Jonah-miñ!   
\s1 Qaumman Timimun  
\p
\v 33 “Kia-unniiñ ikitnamiuŋ naniq iritlaitchaa naagaqaa iḷitḷaitchaa ataanun utkusium aglaan iḷiraġigaa naniqaġviŋmun. Iñuiḷḷi qiñiġumagaat qauma isiġumiŋ.  
\v 34 Irisi nannisun ittut timipsitñun. Irrakkiñ qiñitlakpaknik qaunagilguniaqtutin aullapayaaġuvich. Aglaan irrakkiñ pigiitpaknik saptaaqsiñiaqtutin.  
\v 35 Qaunagititchi qaumaruaq iḷupsitñi taaqtuaŋitchumuuq.  
\v 36 Iluqani timin qaummaaġikpan, iḷaŋa taaqtuamiisuŋaqani, qaummaaġikkisiruq iluqaani, atriḷugu naniq qaummatripmatun ilipnik qaumamiñik.”   
\s1 Jesus-ŋum Upyaktuġai Ukpiŋŋuaqtit  
\p
\v 37 Jesus uqaŋaiqman, Pharisee-ŋuruam aiyugaaġniġaa niġiyaqtuaquplugu. Malikługu nayummagataġniqsuq tamauŋa niġiaqsipḷuniasiiñ.  
\v 38 Pharisee-ŋuruaq atlasuktuq iḷitchuġikamiuŋ Jesus-ŋum iġġuŋisilaaŋat argaŋiñ niġigaluaqani.  
\v 39 Atanġuruam nipliutiniġaa, “Aatai Pharisee-ŋuruasii, salumapkairusi qaałhiñaŋitñik qallutipsi suli puggutapsi, aglaan iḷupsitñi immaukkaqtusi ivayaqtułiġmik suli pigiiḷiqiłiġmik.  
\v 40 Ukunani iḷisaġunġitchalukkut. Agaayyutim iñiqtaġigik iluqaanik qaaŋalu iḷualu. Taatnatuntuuq iñiqtaġigik iñuum timaalu isumaalu.  
\v 41 Aatchuutigisiuŋ immaŋat qallutipsiḷu puggutapsiḷu nagliŋnaqtuanun. Taatnaġupsi suapayaaq salumagisiruq sivuġaani Agaayyutim.  
\v 42 Nakłiuŋ Pharisee-ŋuruasii! Qulikuraqtusi Agaayyutmun avuuġutinik naurianik. Naagatai iñuŋnik aŋalatchitḷaitchusi nalaullugu suli piqpaksriñġitḷusi Agaayyutmik. Atuumaraksraqtarra suli qulikuruksraupmiusi.  
\v 43 Nakłiuŋ, Pharisee-ŋuruasii! Qiñiqusaaġaqtusi aquppiutaġiksaanun aquvitlusi katraġviŋñi suli paġlatqusuurusi kamagilusi tauqsiġñiaġviŋñi.  
\v 44 Nakłiuŋ, [ukpiŋŋuaqtisii]! Atriqaqtusi nalunaitŋutchiġniġiḷaanik iḷuviġnik iñuich pisugvigikkaŋitñik qaaŋatigun naluplugich.”   
\p
\v 45 Iḷaŋata iḷisautrit maliġutaksranik nipliutiniġaa, “Iḷisautrii, taavrumiŋa nipliqavich upyaktuġiptiguttuuq.”   
\p
\v 46 Jesus-ŋum kiuniġai, “Nakłiuŋ, iḷisautrisii maliġutaksranik. Iñuich natmiġaġigisi kivipqaqtaġnaqtuanik aglaan ilipsi isatlaitchisi argagikkasi ikayuutigisuglugich natmaŋnun.  
\v 47 Nakłiuŋ! Iñiqsiraqtusi iḷuviġiksaanik sivuniksriqirinun, taipkunuŋaami sivuniksriqiripayaanun sivulliaġikkapsi tuqqutaġikkaŋitñun.  
\v 48 Taatnaqapsi aŋiqataupmiusi, aasiisuli iłuagigiksi tamanna savaaġikkaŋat sivulliaġikkapsi. Taipkua tuqqutchiñiqsut sivuniksriqirinik, naagasuli nappairusi iḷuviŋitñik.  
\v 49 Piqutigiplugu Agaayyun nipliġñiqsuq puqił̣iġmigun, ‘Tuyuqaġisiruŋa sivuniksriqirinik uqqiraqtiniglu iñugikkamnun. Tamatkua tuqqutkisiḷgitchaich iḷaŋich suli piyuaġlugich atlat.’  
\v 50 Taatnaqhutiŋ Agaayyutim anasiñŋuqsaġisigai iñugikkaŋi pakmapak iñuaqtułhatigun iluqaŋitñik sivuniksriqirinik aullaġniił̣haniñaglaan nunam,  
\v 51 aullaġniipḷutiŋ tuqqutaułhaniñ Abel-ŋum tuqqutaułhanun Zechariah-m, tuqqutauruam akunġakni tuniḷḷaġvium suli ipqitchuam inim. Aa, nipliutigipsi, iñuich iñuuruat pakmapak anasiñŋuqsakkaugisirut iluqaagun tamarrumuuna.  
\v 52 Nakłiuŋ, iḷisautrisii maliġutaksranik! Kaŋiqsitḷaitkiksi Agaayyutim uqałha uqqiraqtaalu suli iḷisauttutigiŋitḷugich. Atriqaqtusi iñuŋmik aŋmautiqaqtuaq Agaayyutim aŋaayuqautaanun aglaan aŋmaŋitḷugu. Isiŋitchusi sulipsuuq piñaiḷutchiqsuġmipḷugich tamatkua isiġniuraqtuat.”   
\p
\v 53 Jesus aullaaqsipman tavrakŋa aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat naipiqtuaqsiñiġaat apiqsruqtaqługu supayaatigun,  
\v 54 pisaġisukługu uqaqpan nalaunġiḷḷuni.   
\c 12  
\s1 Jesus-ŋum Kiliktuutigigai Ukpiŋŋuaqtuił̣iq  
\p
\v 1 Iñugaaġruich kativiiñaqhutiŋ tatruutivaitḷutiŋ tutiliqatautiniqsut. Jesus-ŋum nipliutiqqaaġniġai maliġuaqtini, “Qaunagititchi qaqqiam puvlaksrautaatniñ Pharisee-ŋuruat, ami ukpiŋŋuaġutaatniñ.  
\v 2 Qanutchipayaaq matukkauruaq matuiġisiruq, suli iluqani iriqsimaruaq iḷitchuġipkakkaugisiruq.  
\v 3 Taatnamik qanutchipayaamik nipliaguvich taaqtuami tusaġnaġisiruq qaumaruami, suli qanutchipayaamik isivrukkuvich inaurami nipitusiḷuni uqautaugisiruq nunaaqqiñi.\fig |src="HK00233B.TIF" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Lk 12.3" \fig*   
\s1 Sivuuġaginasigik Iñuich  
\p
\v 4 “Uqautigipsi, iḷauramaaŋ, iqsiginagich tamatkua tuqqutchiraġaqtuat timimik aasiiñ taavruma aquagun savaaqalguiḷutiŋ pigiitḷuktuamik.  
\v 5 Urriqsuutiniaġipsi taluġiraksramik, Sivuuġagisiuŋ Agaayyun tuqupkaiŋanikami aŋalatchił̣iqaqtuaq anasiñŋuqsaġviŋmuktitchitḷapluni. Ukpiġisitŋa, ilaa taluġiraksraġigiksi.  
\v 6 Tallimat tiŋmiurat tunitḷaiññiqpat malġuŋnun maniuraaŋnun? Naagasuli Agaayyutim atausiqunniiñ tiŋmiuraq piiguumaŋitchaa.  
\v 7 Taatnatuntuuq ilipsitñi, nuyaġikkasiunniiñ niaqupsitñi kisisimaaqtut. Taatnamik iqsiñasi, akisutluktusi iñugiaktuaniñ tiŋmiuraniñ.   
\s1 Uqaġiłhalu Piiḷaaġiłhalu Christ-mik  
\p
\v 8 “Nipliutigipsi, Kiña nalupqinaiġuni uqaqpan sivuġaatni iñuich piginiḷuni uvamnun, Iġñiŋan Iñuum nalupqinaiġḷugu uqaġigisipmigaa sivuġaatni isaġuligikkaŋiñ Agaayyutim.  
\v 9 Aglaan kia ayakpaŋa sivuġaatni iñuich Iġñiŋan Iñuum ayakkisipmigaa sivuġaatni isaġuligikkaŋiñ Agaayyutim.  
\v 10 Agaayyutim natqigutiyumaaġaa iñuk uqaġniqłuktaqtuaq Iġñiŋanik Iñuum. Aglaan Agaayyutim natqigutiyumiñaitchaa iñuk uqaġniqłuutiqaqtuaq Ipqitchuamik Irrutchimik.  
\v 11 Iñuich uqaqsittaaġviŋmuutikpasi sivuġaatnun atanġich suli aŋalatit, isumaaluŋniaqasi qanuq naagaqaa sumik uqaġniaqtilaapsitñik.  
\v 12 Atakkii tavraġuqpan Ipqitchuam Irrutchim iḷisautrigisigaasi uqaksrapsitñik.”   
\s1 Atrikusaun Umialguruakun Kinnauruakun  
\p
\v 13 Iñuk iñugaaġruŋniñ nipliġñiqsuq Jesus-mun, “Iḷisautrii, uqauttuuŋ aniqatiga aviqulugich paisannaktaaksravuk aapamnuk unisaġikkaŋi.”  
\v 14 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Aŋuun, atanniqsuqtauyumiñaitchuŋa avguitḷasiḷuŋa suuraksrapsitñik ilipnunlu aniqatipnunlu!”  
\v 15 Nipliġñiqsuq iluqaŋitñun, “Munaġititchi siqñaktuałiġmiñ! Atakkii suuraġaiksigaluaġumi iñuk piññautigiyumiñaitchaa iñuułiġmik.”  
\v 16 Tavrali Jesus-ŋum uqautiniġai atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuqaġniqsuq umialguruamik. Nunaŋa nauqpauraqhuni kipraksranik.  
\v 17 Isumaaqsiñiqsuq, ‘Iniksraigutigitka iluqaisa nauriatka. Qanuġisivik?  
\v 18 Itnaġisiruŋaliqaa,’ uqaġniqsuq iŋmiñun, ‘siqumitkisigitka tugvaġvitka aasiiñ nappaiḷuŋa aŋitluktuanik. Tavruŋa tugvaġisigitka nauriaġikkatka suli atlat suuratka.  
\v 19 Taatnaanikkuma nipliġisiruŋa uvamnun, Iñuuk, anaktaitchutin. Piññaktutin suurapayaanik inuġikkaqnik iñugiaktuani ukiuni atugaksranik. Ki aasiiñ iñuuniaġiñ qaġalutin niġiḷutin imiġutinlu. Quviasugiñ!’  
\v 20 Aglaan Agaayyutim nipliutiniġaa, ‘Kinnauniqsutin! Marrumani unnuami tuqugisirutin. Kia pigigisivagich suurannaktapayaatin tugvakkatin ilipnun?’”  
\v 21 Jesus niplipsaaġniqsuq, “Taatna ittuq tugvairuani umialgutiksranik iŋmiknułhiñaq aasriiñ suksraitḷutiŋ Agaayyutitŋaqtauruamik.”   
\s1 Isumaaluutitigun  
\p
\v 22 Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġai maliġuaqtini, “Uqautigipsi isumaaluquŋitḷusi iñuułiġmik, sumik niġiñiaqtilaaksrapsitñik naagaunniiñ sumik atnuġaaġniaqtilaapsitñik.  
\v 23 Iñuułiq pitḷuktuaŋuniqsuq niqimiñ, suli timi pitḷuktuaŋuruq atnuġaaniñ.  
\v 24 Tautullaksigichata tulukkat, Nautchiitḷaitchut naagaqaa katitchitḷaitchut, suli siġḷuaqaŋitchut tugvaġviksramiknik. Naagatai Agaayyutim niġipkaġaġigai! Akisutluktusi tamatkunakŋa tiŋmił̣uŋniñ!  
\v 25 Iḷapsi iñuułłi takłiḷaalguitchaa isumaaluutigilugu.  
\v 26 Aŋalataġilguiññiġupsiuŋ sua-samna mikiruaq, suvaata isumaaluutiqaqpisi atlanik sunik?  
\v 27 Tautullaksigich nauriat atnuġarritḷaitchuat iŋmiknik. Aglaan uqautigipsi, Atanġum Solomon atnuġaallautat pigigaluaqługich atriŋitchai tamatkua piññaqnaqtuat nauriat.  
\v 28 Agaayyutim atnuġaaqatlakpagich nauriat—ivgich illakhutiŋ uvlupak aasiiñ ikipkaqługich uvlaakun—atnuġaatlukkumiñaiññiqpasi? Aatai, ukpiqsrił̣ikiññiaqpat!  
\v 29 Isumaalukasi niġił̣iksrapsitñik imiłiksrapsitñiglu.  
\v 30 Atakkii ukpiŋaitchuat marrumani nunami isumaaluutiqaġaqtut tamatkuniŋa. Aapagikkapsi iḷisimagaa inuġikkaqsi.  
\v 31 Taatnaqhusi pakaaqqaaġilugu Agaayyun aŋalatchiruaq nalaunŋaruaŋupluni umialiktun. Taatnaġupsi qaitchigisigipsi inuġikkapayaapsitñik.   
\s1 Umialgutit Qiḷaŋmi  
\p
\v 32 “Iqsiñasi iñugiakitchuasii, atakkii aapagikkapsi qiḷaŋmiittuam aatchuġukkaasi ilaan pigikkaŋanik qaunagilusriḷu.  
\v 33 Tunisigik sulliñaurasi qaiḷḷuguasiiñ akuqtuaq nagliŋnaqtuanun. Taatnaġupsi inniaqtuq maniqaġviqaqmatun piunġiġumiñaitchuamik. Tugvaqsiuŋ umialgutiksraqsi pakmuŋa piyaqquġumiñaitchuamun, atakkii tigliŋniaqtim tiglikkumiñaitchai suli qupilġut piyaqquġumiñaitḷugich.  
\v 34 Nani umialgutitin itpata tavrani uummatin itkisipmiuq.   
\s1 Itqanaisimaaqtuat Savaktit  
\p
\v 35 “Itqanaiyaġumausi savautrił̣ipsitñun suli nannisi ikumalugich,  
\v 36 atriḷugich savaktit utaqqiruat aŋaayuqaġmiknik utiqsaġumaruamik katchuutiruat niġiqpagviatniñ. Tikiḷḷuni katchaktuqpan aŋmautinayaġaat utaqqipkasuŋatnagu.  
\v 37 Qanutun quviasuktigivat savaktit aŋaayuqaġmiŋ paqitpatiŋ itqumalutiŋ suli itqanaiḷḷutiŋ utiqpan. Naalaġnisitchi, Aŋaayuqaq saalisaġisiruq aquvitillugich aasiiñ payuglugich.  
\v 38 Qanutun quvianaqtigivat Ataniġmiŋ paqitpatiŋ pił̣hiñaaġuġutiŋ aggiqsiġniqpan unnuam qitqani unniiñ aquagun.  
\v 39 Nalupqigiŋitchiksi taamna, tupqum iñuan iḷisimagumiuŋ tigliŋniaqtim tikiumałiksraŋa isiqtinnayaitchaa tupiġikkaġmiñun.  
\v 40 Ilipsipsuuq, taatnatun pił̣hiñaaŋuyumausi, atakkii Iġñiŋa Iñuum aggiġisiruq sassaġniġmi niġiugiŋisapsigun.”   
\s1 Tuniqsimaruaq naagaqaa Tuniqsimaitchuaq Savakti  
\p
\v 41 Peter nipliġñiqsuq, “Ataniiq, uqautrivich taavrumiŋa atrikusautmik uvaptiknun naagaqaa iñupayaanun?”   
\p
\v 42 Atanġuruam kiuniġaa, “Uqallaglaŋa tuniqsimapluni suli puqikhuni savaktimik. Taamnauruq aŋaayuqaŋata iglaułiġmiñi qaukłiḷiutikkaŋa atlat, savaktit niqiksritquplugich piñaqsikpan.  
\v 43 Quvianamiuruq taamna savakti aŋaayuqaŋan paqitpani savaguni utiqpan.  
\v 44 Iḷumun uqautigipsi, Atanġum taamna savakti munaqsriḷiutiniaġaa iluqaitñun suuraġmiñun.  
\v 45 Aglaan taamna savakti qaukłiḷiutikkaŋa isummiġñiġumi, ‘Aŋaayuqaġa muluruq,’ tavrakŋaaglaan ipiġaqtuaqsiḷugich atlat savaktit aŋutit aġnatlu, suli niġiaqsiḷuni imiliġuniḷu,  
\v 46 tavrauvaali aŋaayuqaŋa utiġisiruq niġiugiŋisillugu kilikkaluaqnagulu. Uuma atanġum piiġisigaa savagvianiñ piqasiutipkaġlugu tuniqsimaitchuanun.  
\v 47 Taamna savakti qaukłiḷiutikkaŋa iḷisimagaluaqtuq aŋaayuqaġmi pisułhanik. Aglaan tupiksriŋitḷuni anasiñŋuqsausiaqallapiaġniaqtuq.  
\v 48 Aglaan savakti naluruaq ataniġmi pisułhanik nalaunŋaiḷiqiruaġlu anasiñŋuqsakkaugisiruq atqunaunġiḷaamik. Iñuk aatchuusiaqaqtuaq atqunaq iñuich niġiugvigigisigaat atqunaq. Aasiiñ iñuk aatchuusiaqatluktuaq iñuich niġiugvigitlukkisigaat.   
\s1 Jesus Aggiutriruq Aviktuił̣iġmik  
\p
\v 49 “Aggiqsuŋa nunamun isummitqigiaqługich iñuich. Aggił̣iġa ittuq ikniqsuġmatun nunamun, aa, uvvatuq iknaktinŋaniksimali.  
\v 50 Akuqtuigisiruŋa paptaaġutiksramik; qanutun iłuiḷḷiuqtigivik atuumaniałhanunaglaan!  
\v 51 Isumavisi aggiutriñipḷuŋa tutqiutmik nunamun? Qaŋaa, aggiutriruŋa aviktuił̣iġmik.  
\v 52 Pakmaniñaglaan aŋayuqaaġiich tallimauyumiŋ avikkisirut, piŋasut akiḷḷiḷiġlugich malġuk suli malġuk akiḷḷiḷiġlugich piŋasut.  
\v 53 Aapa akiḷḷiḷiutiniaqtuq iġñiġmiñun suli iġñiq aapamiñun; aaka akiḷḷiḷiutiniaqtuq paniŋmiñun suli panik aakamiñun; aakaruam akiḷḷiḷiġisigaa ukuani suli ukuaŋuruaq aakaruani.”   
\s1 Kaŋiqsimalugu Atuumaruksraq  
\p
\v 54 Jesus-ŋum nipliutilgiññiġai iñuich, “Tautukapsiuŋ nuviya kanaknamiñ nipliġaqtusi sialuguġniaġnipḷugu, aasii sialuguġaqtuq.  
\v 55 Ikpigikapsiuŋ anuġi uŋallamiñ nipliġaqtusi uunaqsiñiaġnipḷugu, aasii uunaġuġaqtuq.  
\v 56 Ukpiŋŋuaqtausii! Iḷisimagaluaqtusi siḷaksramik qiññaŋagun nunam qiḷaumlu. Suvaatami naluvisiuŋ qanuutaułha atuumaruam pakmapak?   
\s1 Atisiqatigiuŋ Akiḷḷiḷiqsuqtin  
\p
\v 57 “Suvaata isivġiutlaitpisi ilipsitñik sum nalaunŋatilaaŋanik piraksrapsi?  
\v 58 Kia iñuum pasikpatin maliġutaksratigun aasii uqaqsittaaġviŋmuutilutin, pisuqtilaapni inillaksaġumagiñ agvisigikkan tikitkaluaqnagu uqaqsittaaġvik. Taatnaŋitchuvich tikiutigisigaatin atanniqsuqtimun, aasiiñ atanniqsuqtim qaitkisigaatin aikł̣iqsuqtinun, aasii aikł̣iqsuqtit iḷigisigaatin isiqtauviŋmun.  
\v 59 Uqautigikpiñ, aniyumiñaitchutin isiqtauviŋmiñ akiḷiġaluaġnagich akiḷiaksrapayaatin.”   
\c 13  
\s1 Mumigusi Killuqsautipsitñiñ Naagaqaa Piyaqquġusi  
\p
\v 1 Jesus uqaqtitlugu iḷaŋich iñuich Jesus-muŋniqsut uqautiplugu Galilee-ġmiunik Pilate-ŋum tuqqutaŋiñik tuniḷḷaqtuqtitlugich Agaayyutmun; auŋiḷḷu auŋich niġrutitlu avugiiksitlugich.  
\v 2 Jesus-ŋum kiuniġai, “Isummatigivisigich taapkua Galilee-ġmiut killiqirautluŋnipḷugich atlaniñ Galilee-ġmiuniñ tuqqutaupmata taatna?  
\v 3 Qaŋaa, uqautigipsi, isummitqiŋitchupsi mumigusi killuutipsitñiñ iluqasi tuqugisirusi taapkunatitun.  
\v 4 Itqallaksigik taapkua akimiaq piŋasut iñuich Siloam-mi tuqqutauruat nasirvium kattaqipmagich? Isummatigivisigiŋ killiqirautluŋnipḷugich iluqaitñiñ iñuŋniñ Jerusalem-miñ?  
\v 5 Naagga, uqautigipsi, isummitqiŋitchupsi mumigusi killuutipsitñiñ iluqasi tuqugisirusi taapkunatitun.”   
\s1 Atrikusaun Asirritḷaiḷaakun Napaaqtukun  
\p
\v 6 Jesus-ŋum uqautiniġai uumiŋa atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuk asirrisuuruamik napaaqtuqaġniqsuq nautchiiviŋmiñi. Asiaqaqmagaaqamiuŋ paqitchiŋiññiqsuq.  
\v 7 Aasiiñ nipliutiniġaa nautchirriqirini, ‘Uvva, piŋasuni ukiuni asiaqaqmagaaqapku taamna napaaqtuq paqitchiŋitchuŋa. Kippuuŋ! Atuqsiñaġaa manna nuna.’  
\v 8 Aglaan nautchirriqirim kiuniġaa, ‘Aŋuun, taatniillagli atautchimi ukiumi. Nivaŋniaqtuŋa avataagun suli iḷḷiqilugu nagguksautmik.  
\v 9 Aasiiñ asirriñiqpan ukiutqikpan nakuuniaqtuq aglaan piŋitpan kipiniaġiga.’”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Aġnamik Jew-ŋuruat Minġuiqsiaġviata uvluani  
\p
\v 10 Iḷaŋatni Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviata Jesus iḷisautriñiqsuq katraġviŋmi.  
\v 11 Tavrani itmiñiqsuq aġnaq irrusiqł̣uqaqtuaq naŋititchiruamik ilaanik akimiaq piŋasut ukiuni. Taatnaqhuni imupluni isiviḷguiḷiġñiqsuq.  
\v 12 Jesus-ŋum tautukamiuŋ tuqłuġniġaa iŋmiñuquplugu, “Aġnaaq, atniġñautaiqsutin.”  
\v 13 Iḷigai argaŋni ilaanun. Aġnam isivitiqami kamaksruaqsigaa Agaayyun.  
\v 14 Aŋalataan katraġvium iłuagiŋiññiġaa Jesus-ŋum iłuaqsił̣ha minġuiqsiaġvium uvluani. Tarra uqautiniġai iñuich, “Itchaksrat uvlut ittut savagviksravut. Aggiġaġutitchi taapkunani uvluni iłuaqsirautyaqtuġlusi minġuiqsiaġvium uvluŋiḷaaŋani.”  
\v 15 Atanġuruam Jesus kiuniġaa, “Ukpiŋŋuaqtisii! Iluqapsi pituiġayaġaa qunŋiñi unniiñ natmaktini inaaniñ imiġiaqtuqtilluguasii minġuiqsiaġvium uvluani.  
\v 16 Una aġnaq kiñuviaġigaa Abraham-ŋum naagaunniiñ tuunġaum pituksimaplugu akimiaq piñasuni ukiuni. Pituitḷaiññiqpigu marrumani minġuiqsiaġvium uvluani?”  
\v 17 Taavruma kiggutaan kanŋutchaktinniġai akiḷḷiqsuqtiŋi, atlat iñuich quviatchakmipkaqługich iluqaagun quviqnaqtautigun savaaŋigun.   
\s1 Atrikusaun Mikiniqsrakun Nautchiaksrakun  
\p
\v 18 Jesus apiqsruġniqsuq, “Sumik atriqaqpa aŋaayuqautaa Agaayyutim? Sumik atriḷiġñiaqpigu?  
\v 19 Ittuq mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun aŋutim nautchiikkaŋatun nunautmiñi. Nautchiaq naukami napaaqtuqpaġuqtuq aasiiñ tiŋmiurat siḷami ugluliuqhutiŋ akiġuiñun.”   
\s1 Atrikusaun Puvlaksautikun  
\p
\v 20 Jesus apiqsrutqiŋñiqsuq, “Sumik atriḷiġñiaqpigu aŋaayuqautaa Agaayyutim?  
\v 21 Itnatun ittuq puvlaksautitun aġnam akarrutiksraŋatun mukkaaksramun, iluqani puvlaŋniałhanunaglaan qaqqiaksram.”   
\s1 Amisuuraq Talu  
\p
\v 22 Jesus igliġniqsuq nunaaqqisigun suli nunaaqqiuratigun, iḷisautripḷuni iñuŋnik iglaułiġmiñi Jerusalem-mun.  
\v 23 Iḷaŋata apiqsruġniġaa, “Ataniiq, ikituurałhiñat anniqsuġniaqpat?” Jesus kiuniġai,  
\v 24 “Pisuqtilaapsitñi isiġniaġitchi amitchuakun talukun, atakkii iñugiaktuat iñuich isiġniaġisigaluaqtut aglaan piḷguyumiñaitchut.  
\v 25 Iñuan tupqum umikkisigaa talu. Qichaġupsi siḷataani katchaktuġisirusi talumi suli nipliġusi, ‘Aŋuun, aŋmautillaktigut!’ Kiugisigaasi, ‘Nalugiga nakitña aggiqsilaaqsi!’  
\v 26 Tavrali kiugisigiksi, ‘Niġirugut imiqatigiplutinlu iḷisautrikavich nunaaqqiptikni.’  
\v 27 Aglaan niplitqikkisiruq, ‘Nalugiga nakitña aggiqsilaaqsi. Piiġitchi uvaŋniñ, iluqasi pigiiḷiqirauruasii.’  
\v 28 Qanutun qiatigigisirusi tiriquulatchiḷugich kigutisi tautukkupsigik Abraham, Isaac, suli Jacob, suli iluqaisa sivuniksriqirit aŋaayuqautaani Agaayyutim igitaupkaġusi!  
\v 29 Iñuich aggiġisirut kivaknamiñ kanaknamiñḷu suli nigiġmiñḷu uŋallamiñḷu aasiiñ aquvillutiŋ niġiqpagviŋmun aŋaayuqautaani Agaayyutim.  
\v 30 Isummatigillaksiuŋ una, iḷasi suvasaġiŋisasi pakma kamanaqsikkaugisirut suli kamanaqhutiŋ isumaruat pakma suvasaunġiġisirut.”   
\s1 Jesus-ŋum Piqpaksrił̣ha Jerusalem-miunik  
\p
\v 31 Iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat utlakkaat Jesus nipliutiplugu, “Aullaqtuksraurutin maakŋa, atakkii Herod-ŋum tuqqutchukkaatin.”  
\v 32 Jesus kiuniġai, “Uqautityaqsiuŋ taamamna Herod kayuqtumik atriqaqtuaq, ‘Anitqataġitka irrusiqł̣uich suli iłuaqsiraġaipḷuŋa atniġñaqtuanik uvlupak uvlaakunlu, suli piñayuakun uvluk naatchigisiruŋa savaamnik.’  
\v 33 Igliqtuksraupiaqtuŋa tumipkun uvlupak, uvlaakunlu, suli uvlutqikpan, atakkii sivuniksriqiri tuqqutautlaitchuq Jerusalem-ŋum avataani.  
\v 34 Annaatuk, Jerusalem-miut! Tuqqutaġigitin sivuniksriqirit, uyaġaŋnik miḷḷuuqługiḷḷu uqqiraqtit Agaayyutim tuyuġikkaŋi ilipsitñun! Qapsiñiaglaan katitchukkaluaġaġigipsi atriḷugu aqargiqpak piyaqquqtaiḷitniktuaq paiyaaġmiñik ataani isaqquŋmi, aglaan pitchiġiitchusi!  
\v 35 Taatnamik tupiqsi suksraakkaullapiaġniaqtuq suuŋiḷḷaġuġlugu. Qiñitqikkumiñaitchipsitŋa nipliġviksrapsitñunaglaan, Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ taamna tikitchuaq atqagun atanġum.”   
\c 14  
\s1 Jesus-ŋum Mamititchił̣ha Atniġñaqtuamik  
\p
\v 1 Minġuiqsiaġvium uvluani Jesus niġiyaqtuaġniqsuq kiñunġanun sivulliuqtaata Pharisee-ŋuruat. Iñuich naipiqtulgiññiġaat.  
\v 2 Iñuk Jesus-muŋniqsuq puvinniqsuaq iluqaani timimiñi.  
\v 3 Jesus-ŋum apiqsruġniġai iḷisautrit maliġutaksranik Pharisee-ŋuruatlu, “Maliġutaksrakuaġnaqpa mamititchiruni minġuiqsiaġvium uvluani?”  
\v 4 Aglaan nipliŋiññiqsut. Jesus-ŋum aksikł̣ugu iñuk iłuaqsipkaġniġaa aasiiñ aullaqtitlugu.  
\v 5 Tavra nipliutiniġai, “Iġñiqaġupsi kataguniasiiñ nivviamun minġuisiałhum uvluani nuqinnayaqpisiuŋ tavrakŋa qilamik? Taatnatun piñayaitpisi pamiqsaaqaġupsi? [Taatnamik nalaunŋaruq mamititchikama minġuiqsiaġvium uvluani.]”  
\v 6 Aglaan kiggutiksraiññiġaat.   
\s1 Atchiksuałiġlu Tukkuġiŋñałiġlu  
\p
\v 7 Jesus-ŋum iḷitchuġiniġai iḷaŋich aiyugaakkauruat piksrałhat aquppiutaġiŋñiqsranik. Uqautiniġaiḷi atrikusautmik.  
\v 8 “Kia aiyugaaqpatin kasuutiruam niġiqpagvianun aquvinniaqnak aquppiutaġiŋñiqsramun. Kiña tavrani kamanatluktuaq ilipniñ aiyugaakkauviaqtuq.  
\v 9 Aiyugaaqtivich aiyugaaqłiqsuam iliptiknik utlakkayaġaatin nipliġuni, ‘Ki, una iñuk aquvilli uvuŋa.’ Kanŋusuliġayaqtutin aquvititpatin atchitḷuktuamun.  
\v 10 Uvvaasiiñ, aiyugaakkauyuvich aquvillutinaasiiñ atchitḷuktuamun, ilviḷḷi aiyugaaqtivich utlakkayaġaatin nipliutilutin, ‘Iḷauramaaŋ, uvuŋaġiñ aquppiutaġitḷuktuamun.’ Taavrumuuna kamagigisigaatin sivuġaatni iluqatiŋ aiyugaakkauruat.  
\v 11 Atakkii kisupayaaq iŋmiñik kamanaqsiruaq atchiksikkaugisiruq, suli kisupayaaq atchiksiruaq iŋmiñik kamanaqsikkauluni.”   
\p
\v 12 Tavrakŋa Jesus-ŋum nipliutiniġaa aiyugaaqłiqsuaq, “Qitiquutaqtitchiñiaġuvich unniiñ nullautchiqsitchiñiaġuvich, aiyugaaġniaqnagich iḷauraatin aniaqatiutinlu naagaunniiñ iḷatin umialguruat siḷalliutinlu, atakkii aiyugaaġisipmigaatin. Taavrumuuna akiḷiusiaqaġisirutin.  
\v 13 Niġiqpaktitchiñiaġuvich aiyugaaġumagisi nagliŋnaqtuat aulatlaitchuatlu suli pisutlaitchuat qiñitlaitchuatlu.  
\v 14 Aasiiñ quviatchaktitauniaqtutin atakkii ilaisa akiḷiutiksraitchaatin. Agaayyutim akiḷiġisigaatin taivrumani uvlumi aŋitqikpata tuqułiġmiñ tamatkua savaaqaqtuat Agaayyutim pisułhanik.”   
\s1 Atrikusaun Niġiqpagvikun  
\p
\v 15 Iḷaŋat iñuich aquppiqatauruaq niġġiviŋmi tusaakami taavrumiŋa nipliutiniġaa Jesus, “Quvianamiurut tamatkua niġiqatauniaqtuat aŋaayuqautaani Agaayyutim.”  
\v 16 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Iḷaatniguuq iñuk aiyugaaqniŋniqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik niġiqatiksraġmiñik.  
\v 17 Niġiñaqsipman tuyuġiniġaa savaktini uqautitquplugich aiyugaakkani, ‘Uvuŋaġitchi, supayaaq pił̣hiñaaġuqtuq!’  
\v 18 Aglaan iluqatiŋ patchisiqsuaqsiñiqsut. Sivullium uqautiniġaa, ‘Tauqsiqsuŋa nunamik. Tautugiaġniaġiga. Uvvatuq akuqtuġuŋ pisaŋitchuuġutiga.’  
\v 19 Atla nipliġñiqsuq, ‘Tauqsiqammiqł̣uŋa tallimanik unirrautiqatigiiñik uuktuaġiaġniaġitka. Uvvatuq akuqtuġuŋ pisaŋitchuuġutiga.’  
\v 20 Suli atla nipliġñiqsuq, ‘Iḷaqatnikpaalukłuŋa, taatnaqłuŋa utlautilguitchuŋa.’  
\v 21 Savakti utiġniqsuq uqautipluguasiiñ aŋaayuqani. Taavruma qinnakhuni nipliutiniġaa pirini, ‘Qilamiksruġutin tumitchaanugiñ suli akunġatnun tupqich nunaaqqimi qaġġisillugich nagliŋnaqtuatlu aulalguitchuatlu suli qiñitlaitchuatlu pisutlaitchuatlu.’  
\v 22 Aquvatigun savakti nipliġñiqsuq, ‘Ataniiq, savaaġigiga savaaġitqukkan aglaan iniksraqaqtuqsuli.’  
\v 23 Aŋaayuqam nipliutiniġaa savakti, ‘Aullaġiñ tumitchaanun. Uqautityakkich iñuich nanipayaaq niġiqasiquluŋa. Tupiġa immiġḷi iñuŋnik.  
\v 24 Uqautigipsi, taipkua iñuich utlautiŋitchuat aiyugaaqtaugaluaqhutiŋ uuksiyumiñaitchut nullautchiukkamnik!’”   
\s1 Jesus-ŋum Maliġuaqtini Iŋmiknun Suksraaqugai  
\p
\v 25 Iñugiaktuat iñuich maliŋniġaat Jesus. Kiŋaiqamigich nipliutiniġai,  
\v 26 “Kiña maligukkumi maliġuaqtaulguyumiñaitchuq kisianik piqpagitlugluŋa aapamiñiñ aakamiñiñḷu, nuliaġmiñiñ qitunġamiñiñḷu, suli aniqatiumiñiñ naagaunniiñ iŋmiñiñ.  
\v 27 Kisupayaaq igḷutuiŋitchumi sanniġutaġmiñik maligluŋalu maliġuaqtaulguyumiñaitchuq.  
\v 28 Nalliqsi nappaisukami nasirviŋmik aquvitluni naarrutiksraqaqmagaaġaqtuq savaaksraġmiñik.  
\v 29 Turviḷianikkaluaqługu maniksraiññiġumi tupqum naarrutiksraŋanik tamatkua qiñiqtuat iglautiginayaġaat  
\v 30 nipliġutiŋ, ‘Taamna iñuk nappaisaġaluaqhuni naatchiŋitchuq.’  
\v 31 Aasiisuli ataniq qulit kavluutinik aŋuyyiuqtiqaqtuaq akiḷḷiḷiutisukkumi atlamun umialiŋmun piqaqtuamun iñuiññanik kavluutinik aŋuyyiuqtinik, ilaa aquvitqaaġuni sivunniuġayaqtuq saŋŋigaluaqmagaaġmi igḷuliuġumiuŋ atla umialik.  
\v 32 Igḷuliutiyumiñaiññiġumi tuyuqaġayaqtuq kiliktimik paaġlugu atla ataniq apiqsruġlugu qiñuirrutitquluni uŋasiŋŋaan.”  
\v 33 Jesus nipliġñiqsuq, “Taatnatuntuuq, kiñapayaaq maliġuaqtigiyumiñaitchiga suksraanġisuaqpan iŋmiñik suli suksraaġlugulu iluqaan pigikkani.   
\s1 Atuġumiñaiḷaq Taġiuq  
\p
\v 34 “Taġiuq nakuuruq, aglaan taġiuġniraaŋaiġumi, nakitña taġiuġniraalitqikkisiva?  
\v 35 Nakuuŋitchuq nautchiiviksrautmun unniiñ naggutiksriuganun. Iktaksrałhiñauruq. Naalaġniḷḷagitchi, siutiqaqtuasi!”   
\c 15  
\s1 Ipnaiq Tammaqtuaq  
\p
\v 1 Iḷaŋatni uvlut iñugiaktuat tax-siliqirit suli killuliqirit utlautiniqsut tusaasukługu Jesus.  
\v 2 Pharisee-ŋuruat suli aglaliqirit uqapiḷuaqsiñiqsut, “Uuma iñuum paġlagai killuliqirit niġiqatigiplugiḷḷu!”   
\p
\v 3 Tavrakŋa Jesus-ŋum uqautiniġai atrikusautmik, itna,  
\v 4 “Iḷarisamma tallimakipiamik ipnaiqaġumi tammaiḷugu iḷaŋat, suniaqpa? Uniññiaġai tallimakipiaġuutaiḷat ipnaich iñuiḷaami aasii pakkiaġlugu atausiq tammaqtuaq paqinniałhanunaglaan.\fig |src="BK00005B.TIF" size="span" copy="Horace Knowles revised by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Lk 15.4" \fig*  
\v 5 Paqitnamiuŋ quviatchallapiaġniqsuq natmiutiplugu  
\v 6 aggisiniġaa. Tuqłuqługich iḷauraani siḷalliuniḷu nipliutiniġai, ‘Quviatchaktuŋa paqitnapku tammaqtuaq ipnaiġa. Quviasuqasiqsikŋa!’  
\v 7 Uqautigipsi, taatnatuntuuq quvianatlukkisiruq pakmani atausiq killuliqiri isummitqikpan taapkunakŋa tallimakipiaġuutaiḷaniñ nalaunŋaruaniñ iñuŋniñ isummitqiŋñiaŋiññasugiruaniñ.   
\s1 Maniuraq Tammaqtuaq  
\p
\v 8 “Aġnaq qulinik qatiqtaanik maniuraqaġumi tammaiḷugu iḷaŋat, suniaqpa? Ikillugu naniq salikuġniaġaa natiq, pakiglugu maniuraq nanipayaaq paqinniałhanunaglaan.  
\v 9 Paqitnamiuŋ tuqłuġai iḷauraani siḷalliuniḷu nipliutiplugich, ‘Quviatchaktuŋa paqitnapku maniuraġa tammaitchaġa. Quviasuqasiqsikŋa!’  
\v 10 Uqautigipsi, taatnatuntuuq isaġulgi Agaayyutim quviasugaqtut atausiq killuliqiri isummitqikman.”   
\s1 Iġñiq Tammaqtuaq  
\p
\v 11 Jesus uqaaqtupsaaġniqsuq, “Iñugguuġuvva malġuŋnik iġñiqaqtuaq.  
\v 12 Nukaqłium nipliutiniġaa, ‘Aapaaŋ, aatchuŋŋa pakma paisannaktaaksrautimnik.’ Uvvaasiiñ aŋutim aviŋniġai suurani taapkuŋnuŋa iġñaŋmiñun.  
\v 13 Uvlut aquuraŋatigun nukaqłium tuniñiġai supayaat pigikkani, aullaqhuni nunamun uŋasiksuamun. Tavraniasiiñ maniiġutiniqsuq iñuuniamaqłukhuni.  
\v 14 Maniiġutipman kakkaaqsiułiq iḷiñiqsuq iñupayaanun taapkunani nunaaqqiñi. Suiḷḷapiaqmiuġlu.  
\v 15 Kiisaimmalu savaaqsiñiqpuq iḷaŋatnun nunalgich tamarrumani nunami. Taavruma munaqsriḷiutiniġaa qaunagitquplugich kuniani.  
\v 16 Niġisukpaitḷuni niġisukkaluaġniqsuq kuniat niqiksraŋitñik aglaan iñuich niġipkaġuŋiññiġaat.  
\v 17 Tavrakŋa qauġriaqpalaŋniqsuq nipliqhuniasiiñ, ‘Iluqatiŋ aapaa savaktai sippakuuqtuaqhutiŋ niqiksraqaġaqtut. Aglaan kakkaaġataqtuŋa.  
\v 18 Makilluŋa aullaġisiruŋa aapaanun nipliutiluguasiiñ, Aapaaŋ, killuqsaqtuŋa akitñaqługu Agaayyun ilviḷḷu.  
\v 19 Taiguutiqaqtuksraunġiqsuŋa iġñipnik. Iḷaliutiŋŋa akiññaŋniaqtaunun savaktipnun.’  
\v 20 Tavra makitluni aapamiñuŋniqsuq.  
\p “Uŋasiksitlugusuli aapaŋan tautuŋniġaa aasiiñ iḷunŋutchakhuni. Aqpaqsruġniqsuq iġñiġmiñun iqitluguasiiñ kunikł̣ugulu.  
\v 21 Iġñiŋan nipliutiniġaa, ‘Aapaaŋ, killuqsaqtuŋa akitñaqługu Agaayyun ilviḷḷu. Taiguutiqaqtuksraunġiqsuŋa iġñipnik.’  
\v 22 Aglaan aapaŋan tuqłuġniġai savaktini, ‘Qilamik, aggiutrisitchi nakuġniqsramik atnuġaatqiutikraŋiñik qitiqłiġutilugulu suli sakpakkiġḷugu.  
\v 23 Taatnaanikkupsi aikł̣iġitchi uqsraqsaamik nuġġamik tuqulluguasiiñ, uvagulli quviasuguta niġiqpakkumaugut.  
\v 24 Iġñiġa tuqugaluaqtuaq pakma iñuuruq, tammaġaluaqtuaq pakma paqitauruq.’ Tavraasiiñ niġiqpaaqsiñiqsut.   
\p
\v 25 “Taatnaqtitlugich aŋayukłiq nautchiiviŋmiñ aiñiqsuq. Qallikami tupiġmun tusaagaqsiñiqsuq atuqtuuramik aġġiruaniglu.  
\v 26 Tuqłuqługu iḷaŋat savaktit apiqsruġniġaa, ‘Suvat ipkua?’  
\v 27 Savaktim kiuniġaa, ‘Nukatchian aiñiqsuq suli aapavich tuqqutchisipḷugu uqsraqsaamik nuġġamik. Niġġisigaa utitqigḷuqman nakuupluni.’  
\v 28 Aapiyaŋa qinnakpaitḷuni isiġuŋiññiqsuq tupiġmun niġiqpaktuanun. Aapaŋan anipḷuni iŋiqsruaġniġaa isiquplugu.  
\v 29 Aglaan uqautiniġaa aapani, ‘Ataŋii, iluqaitñi ukiuni savautigikpiñ kamagiplugulu tilliñ. Aglaan nagruligauramikunniiñ aatchunġaŋitchikma niġiqpautiksramnik iḷauraatkalu.  
\v 30 Aglaan taamna iġñiġiñ maniiġutiniqsuq akiisutigunlu. Aasiiñ aipman tuqqutchirutin uqsraqsaamik nuġġamik pisigiplugu.’  
\v 31 Aapaŋan kiuniġaa, ‘Iġñiiŋ, ittutin ataramik uvaŋni. Suuratka iluqaisa pigigitin.  
\v 32 Aglaan niġiqpaktuksraurugut quviasullapiaġuta, atakkii nukatchian tuquruaq pakma iñuuruq, tammaqtuaq pakma paqitauruq.’”   
\c 16  
\s1 Atrikusaun Pisaasuqtuakun Aŋalatchiruakun Suuranik  
\p
\v 1 Jesus-ŋum uqaaqtuutiniġai maliġuaqtini, “Taimmaguuq umialik savaktiqaġniqsuaq aŋalatchiruamik suuraġmiñik. Iñuich umialik uqautiniġaat aŋalatchiruamun maniiġutchaġnipḷugu.  
\v 2 Umialgum tuqłuqamiuŋ uqautiniġaa, ‘Sua uvvauna tusaakkaġa ilipkun? Uqautiŋŋa qanuq aŋalatchisilaaqnik suuramnik. Aŋalatchitqikkumiñaitchutin suuramnik atakkii maniiġutchaġniġikma.’  
\v 3 Savakti isummiġñiqsuq, ‘Aŋaayuqaġma piiġataġaaŋa savaamniñ. Qanuġisivik? Paulġiralguitmiuŋa nunamik suli kanŋugipmigiga iŋiulałiksraġa.  
\v 4 Uvvaliqaa itnaġisiruŋa! Savaŋaiġuma iḷauraaqaġumuuŋa tukkiqsiksramnik.’  
\v 5 Aŋalatauruam tuqłuġniġai iluqaisa iñuich akiqsruutiqaqtuat aŋaayuqaġmiñun. Apiqsruġniġaa sivulliq, ‘Qanutun akiqsruumaviuŋ aŋaayuqaġa?’  
\v 6 Taavruma kiuniġaa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliŋnik qattaġruŋnik uqsrunik.’ Suuranik aŋalatauruam uqautiniġaa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aquvillutin aglaguŋ tavruŋa malġukipiaq qulit.’  
\v 7 Apiqsrulgiññiġaa atla, ‘Ilvichaasiiñ, qanutun akisruutiqaqpich?’ Taavruma kiuniġaa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliŋnik miissuŋnik mukkaaksranik.’ Suuranik aŋalatauruam uqautiniġaa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aglaguŋ sisamakipiaq.’”  
\v 8 Atanġum Jesus-ŋum uqaġiniġaa nalaunŋaitchuaq aŋalatchiruaq suuranik piḷḷautaġnipḷugu pisaasułhagun. Atakkii iñui nunam pisaasutluktut piqatiqaqamiŋ iñuuqatiumiknik tamatkunakŋa ukpiqsriruaniñ.  
\v 9 “Uqautigipsi, Iḷauraalliuġusi atuġusi manigikkapsitñik ikayuutiksraŋatnik tamatkua inuqsralliuqtuat. Iḷaatnigun tuquniġuvich aasiiñ manik nuŋutpan iniqaġisirusi pakmani.  
\v 10 Kisupayaaq tuniqsimaruaq mikiruatigun tuniqsimagisipmiuq aŋiruatigun. Kisupayaaq tuniqsimaitchumi mikiruatigun tuniqsimaitkisipmiuq aŋiruatigun.  
\v 11 Uvvaasiiñ tuniqsimaitchuvich aŋalatchił̣iqni nunam suuraiñik, qanuġuni Agaayyutim tunŋavigitlagisiñiqpatin aŋalatchił̣iqni iḷumutun umialgutauruanik?  
\v 12 Tuniqsimaitchuvich atlam suuraŋigun, qanuġuni Agaayyutim aatchutlagisivatin piksraqnik.  
\v 13 Kiñaunniiñ savautriḷguitchuq malġuŋnik aŋaayuqaŋnik. Atakkii uumigigisigaa atausiq aasiiñ piqpagilugu iḷaqataa; kamagigisigaa atausiq aasiiñ naġġugilugu iḷaqataa. Savautriḷguyumiñaitchusi iluqaaknik Agaayyutmiglu maniŋmiglu.”   
\s1 Iḷaŋat Jesus-ŋum Iḷisauttutiŋisa  
\p
\v 14 Pharisee-ŋuruat tusaakamitruŋ iluqaan tamanna, mitautiginiġaat Jesus atakkii piqpaksripḷutiŋ maniŋmik.  
\v 15 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nalaunŋanisuurusi takkuatni iñuich, aglaan Agaayyutim iḷisimapiaġai uummatisi. Atakkii sut kamanaqsipkakkauruat akunġatni iñuich Agaayyutim naġġugipiaġai.   
\p
\v 16 “Aggił̣hanunaglaan John Paptaaqtitchirim maliġutaksraŋalu Moses-ŋum aglaŋisalu sivuniksriqirit aŋalatkaich iñuuniałivut. Aasiiñ tavrakŋaniñaglaan tusaayugaallautaŋa aŋaayuqautaan Agaayyutim quliaqtuaŋuniqsuq, suli piyumalaaqtuat sakuuktut Agaayyutmun atanniqsimatquplutiŋ.  
\v 17 Mikiniqsrallapiaqunniiñ titiġnauraŋa aglaum maliġutaksrani simmiġumiñaitchuq kisianik qiḷaglu nunalu piiqpaknik.   
\p
\v 18 “Kia aŋutim avitchumiuŋ nuliani aasiiñ kasuutiluni atlamun aġnamun atlatuġaqtuq; taatnatuntuuq aŋun kasuutiyumi avisimaruamun aġnamun atlatuqmiuq.”   
\s1 Umialiglu Lazarus-lu  
\p
\v 19 Jesus uqaaqtulgitchuq, “Iḷaatniguuq umialiqaġniqsuq atnuġaaqaġuuruamik akisuruanik suli iñuuniaqhuni ayuqsraŋitḷuni uvluġaġipman.  
\v 20 Uvvaguuġuna iŋiularikniaq atilik Lazarus-mik kiḷḷiġruaqaqtuaq. Iñuich inillaŋniġaat paaŋanun umialgum tupqan,  
\v 21 niġiḷḷakkasugaluni kanġanauranik kataktuanik umialgum niġġivianiñ. Qipmich utlakługu aluktuġaqniġaich kiḷḷii.  
\v 22 Iŋiularikniaq tuqupman isaġulgich akiyautiniġaat saniġaanun Abraham-ŋum. Umialik tuqupmiñiqsuq iḷuvikkaupluniasiiñ.  
\v 23 Aasiiñ anasiñŋuqsaġviŋmi nagliksaallapiaġataqtuq. Aaġluqhuni tautuŋniġaa Abraham uŋavanun Lazarus-lu saniġaniittuaq.  
\v 24 Umialik tuqłuġniqsuġli, ‘Abraham Aapaaŋ. Nagligillaŋniaŋŋa! Tuyuġiuŋ Lazarus kiñiḷḷaglugu tikini imiġmun niglaqtiġiaġliuŋ uqaġa, atakkii nagliksaallapiaqtuŋa ikniġmi!’  
\v 25 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘Iġñiiŋ, itqallauŋ una! Iñuułiqni piqaqtutin iluqaanik nakuuruamik, aasiiñ Lazarus piqaqhuni iluqaanik pigiitchuamik. Aglaan pakma arauttutiqaqtuq uvani nagliksaaqtitlutin.  
\v 26 Naagaunniiñ itiruamik ikaaġnaġumiñaitchuamik piqaqtuq akunnaptikni. Kiñaasiiñ ikaatlaitchuq uvakŋa ilipnun, naagaqaa kiña ikaatlaitchuq uvaptiknun ilipniñ.’  
\v 27 Umialik nipliġñiqsuq, ‘Abraham, aapaaŋ! Iŋiġikpiñ, tuyuġilugu Lazarus aapaa tupqanun.  
\v 28 Tavrani tallimanik aniqatiqaqtuŋa. Kiliktuġiaġligich tatamnaqtuamik, tarrali uvuŋaŋitchumagaat inaanun nagliksaaġvium.’  
\v 29 Abraham nipliġñiqsuq, ‘Aniqatiutin piqaqtut aglaaŋitñik Moses-ŋum suli sivuniksriqirit uqautriqaqhutiŋ tatamnaqtuamik. Aniqatiuvich naalaġniraksraġigaich taipkua uqaqpata.’  
\v 30 Umialgum kiuniġaa, ‘Abraham, aapaaŋ! Taamna apaiŋuŋitchuq. Aglaan kiña utiqhuni tuquruamiñ utlautikpan, isummitqikkayaqtut killuqsautmikniñ.’  
\v 31 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘Naalaġniŋitchumisigich aglaaŋi Moses-ŋumlu sivuniksriqiritlu tusaayumiñaitmiut kia-unniiñ utiġuni tuquruamiñ uqautikpatiŋ.’”   
\c 17  
\s1 Killuqsaunlu Natqigutrił̣iġlu  
\p
\v 1 Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Nalupqinaitchuq. Killuqsaqusaaġutit atuumaniaqtut ataramik. Aglaan qanutun tatamnaqtigiva taamna iñuk ukpiġutaiqsitchiruaq iñuŋnik killuqsaqusaaġiłiġmigun.  
\v 2 Nakuutlukkayaqtuq taatnasiq iñuk igitaukpan taġiumun uyaġaŋmik quŋisiġmiutchiġḷugu, taamna iḷiḷgaamik killuqsaqusaaġitñiktuaq.  
\v 3 Taatnamik munaġititchi! Aniqatiksi killuqsaqpan suakataġumagiñ, aasiiñ isummitqikpan natqiutiyumagiñ.  
\v 4 Killuqsaġniqpan akitñaġutin tallimat malġuŋniaglaan atautchimi uvlumi nipliġuni, ‘Nunuuraqłuŋa isummitqiksuŋa,’ natqiutiraksraġigiñ.”   
\s1 Ukpiqsrił̣iq  
\p
\v 5 Uqqiraqtit nipliutiniġaat Ataniq Jesus, “Ukpiqsrił̣iqput iḷalaaġuŋ.”  
\v 6 Atanġuruam kiuniġai, “Ukpiqsrił̣iqaġniġupsi aktilaaliŋmik mikiniqsraŋatitun nautchiaksrat, nipliutiłhiñaugiñ una napaaqtuq, Amulutin ilipnik kaŋituummaqpich aasiiñ nautchirriutilutin ilipnik taġiumun. Ukpiqsrił̣iqaġniġupsi tupiginayaġaatin.   
\s1 Iḷisauttun Tuniqsimałikun  
\p
\v 7 “Nalliqsi savaktiqaqtuaq nunniuqhuni naagaqaa munaqsriḷuni ipnaiñik aipman, uqautinayaqpiuŋ, ‘Aquvillaglutin niġġiiñ’?  
\v 8 Naagga! Uqautisuugiñ, ‘Itqanaiyaġiñ niqiksramnik. Saalisaġutin niġipkaŋŋa imiqtilluŋalu. Niġianikkuma niġiyumautintuuq.’  
\v 9 Savaktin quyaraksraġiŋitchiñ tupigipmatin!  
\v 10 Taatnatuntuuq ilipsi, savaaqaġupsi uqauttusiapsitñik nipliġniaqtusi, ‘Uvagut nalliummatiŋitchuat savaktit savałhiñaqtugut savaaksriusiaptiknik.’”   
\s1 Jesus Mamititchiruq Qulinik Auyugaqtualiŋnik  
\p
\v 11 Jesus utlautiniqsuq Jerusalem-mun akunġakkun Samaria-m Galilee-mlu.  
\v 12 Nunaaqqiuramukami paaqsiruq qulinik iñuŋnik auyugaqtualiŋnik. Qichaqtut uŋasiksipḷutiŋ  
\v 13 aasiiñ kappaiŋaplutiŋ, “Jesus! Ataniiq! Nagligillaŋniaqtigut!”  
\v 14 Jesus-ŋum tautukamigich nipliutiniġai, “Agaayuliqsinugitchi isivġiuqulusi.” Utlautillaġmiŋ iłuaqsiñiqsut.  
\v 15 Iḷaŋat iḷitchuġikami mamitilaaġmiñik utiġniqsuq, kamaksruqługu Agaayyun nipitusipḷuni,  
\v 16 putluni Jesus-ŋum isigaiñun aasiiñ quyaniġaa. Taamna iñuk Samaria-ġmiuŋuniqsuq.  
\v 17 Jesus nipliġñiqsuq, “Qulit iñuich mamitchugaut. Naamiimma quliŋŋuġutaiḷat?  
\v 18 Suvaata una sumiuŋuruaq kisimi utiqpa quyasukługu Agaayyun?”  
\v 19 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Makillutin. Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsigaatin.”   
\s1 Agaayyutim Aŋaayuqautaagun  
\p
\v 20 Iḷaŋich Pharisee-ŋuruat apiqsruġniqsut Jesus qakugun aŋaayuqautaa Agaayyutim aggiġisipmagaan. Jesus-ŋum kiuniġai, “Aŋaayuqautaa Agaayyutim aggiġumiñaitchuq tautuŋnaġuni.  
\v 21 Kiñaunniiñ nipliġumiñaitchuq, ‘Ataŋii, uvva uvaniittuq!’ naagaqaa ‘Iñña iñaniittuq!’ Atakkii Agaayyutim aŋaayuqautaa uvaniittuq akunnapsitñi.”   
\p
\v 22 Tavra nipliġñiqsuq maliġuaqtimiñun, “Iḷaatnigu qiñiġuliġisirusi iḷaŋatnik uvluġikkaiñ Iġñiŋan Iñuum. Aglaan tautukkumiñaitchiksi.  
\v 23 Iḷaŋich iñuich uqaġisirut ilipsitñun, ‘Qiñiqsiuŋ, iñña’ naagaqaa ‘Ataŋii, uvaniittuq!’ Aglaan tautugiaġniaqnagich!  
\v 24 Atriqaġuni ikniqpalaŋmik qaummaġiksipmatun qiḷak kivaknamiñ kanaknamun, taatnatuntuuq sagviġisiruq Iġñiŋa Iñuum uvluġikkaġmiñi.  
\v 25 Aglaan sivulliulugu nagliksaaqtuksrauruq ayakkauluni iñuŋniñ marrumani uvlumi.  
\v 26 Uvluġikkaŋisun Noah-m itkisiruq Iġñiŋan Iñuum utiłha.  
\v 27 Iñuich niġipḷutiŋ imiqhutiŋlu suli aŋutit aġnat katchuutiplutiŋ uvlumunaglaan Noah-m isiłhanun umiamun, aglaan uliqłuum tuqqutkai iluqaisa.  
\v 28 Itkisipmiuq uvluŋisun Lot-ŋum, iñuich niġipḷutiŋ suli imiqhutiŋ, tauqsiqsuqhutiŋ suli tunisiullaqhutiŋ, nautchiipḷutiŋ suli nappaipḷutiŋ.  
\v 29 Taivrumani uvlumi Lot-ŋum unikmagu Sodom, ikniq suli aġralitlaiḷaat kataŋniqsut qiḷaŋmiñ aasiiñ tuqqutlugich iluqaisa.  
\v 30 Taatnatun itkisiruq Iġñiŋa Iñuum sagviqpan.  
\v 31 Taivrumani uvlumi iñuk itchumi qaaŋani tupqum atqaġniaqani isiġuguni tupiġmiñun aikł̣iġuni sulliñauraġmiñik. Taatnatunsuli iñuk nautchiiviŋmi itchumi aiñiaqani tupiġmiñun.  
\v 32 Itqallaksiuŋ qanuq pił̣ha Lot-ŋum nuliaŋa!  
\v 33 Kia anniġiniaġumiuŋ iñuułłi tammaigisigaa, aglaan kisupayaam tammaiyumiuŋ iñuułłi piqutigipluŋa piññakkisiruq iḷumun iñuułiġmik.  
\v 34 Uqautigipsi, tamarrumani unnuami malġuk iññuk siñiktuak siñigviŋñi; atausiq aullautlikkaugisiruq, aasii iḷaqataa unisikkaugisiruq.  
\v 35 Malġuk aġnak siqupsiruak mukkaaksramik, atausiq aullautlikkaugisiruq, aasii iḷaqataa unisikkaugisiruq.  
\v 36 Malġuk aŋutik nautchiiviŋmiittuak; atausiq aullautlikkaugisiruq, aasiiñ iḷaqataa unisikkaugisiruq.”  
\v 37 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat, “Naniitkisiva, Ataniiq?” Jesus-ŋum kiuniġai, “Sumipayaaq tuquŋaruaq itpan tiŋmiaqpaich tuquŋaruaqtuġuuruat katisuurut.”   
\c 18  
\s1 Atrikusaun Uiḷgaġnaakun suli Atanniqsuqtikun  
\p
\v 1 Jesus-ŋum maliġuaqtini uqautiniġai atrikusautmik. Iḷisautiniġai ataramik agaayutquplugich nikaliġasuŋaqnagich.  
\v 2 “Nunaaqqiq atanniqsuqtiqaġniqsuq taluqsriŋitchuamik Agaayyutmik naagaqaa suvasaġiŋitḷugich iñuich isummataat.  
\v 3 Taavrumaniguuq nunaaqqimi uiḷgaġnaaqaqmiñiqsuq utlautraqtuamik taavrumuŋa isivġiqsimun ikayuqupluni akitñaġlugu igḷuliuqtini.  
\v 4 Akuniguuq isivġiksaum suqutigiŋiññiġaa. Kiisaimmatai nipliġñiqpuq iŋmiñun, ‘Taluqsriŋitchaluaŋŋaġma Agaayyutmik suli suvasaġiŋiḷḷugich iñuich isummataat,  
\v 5 naagasuli taamna uiḷgaġnaaq minġitñiłhagun uvamnik ikayuġisigiga akuqtutlasiḷugu pigikkaŋanik nalaullugu. Taatnaŋitchuma utlakpaitḷuŋa minġisaġataġisigaaŋa.’”  
\v 6 Jesus-ŋum iḷapsaaġniġaa, “Isummatigisiuŋ qanuq pigiitchuam atanniqsuqtim nipliutaa.  
\v 7 Agaayyutim ikayuġumiñaiññiqpagich piksraqtaaġikkani iŋiqsruqtuat iŋmiñun unnuaqtuummaan? Pisaġumagisiva ikayułiksraŋatigun?  
\v 8 Naalaġnisitchi. Agaayyutim ikayuġisigai nalaullugu iñuŋni, suli pisaġumautisuŋaqnagich. Aglaan Iġñiŋa Iñuum utiġumi paqitkisiva taatnatchimik ukpiqsrił̣iġmik nunami?”   
\s1 Atrikusaun Pharisee-ŋuruakun suli Tax-siliqirikun  
\p
\v 9 Jesus-ŋum uqautiniġai iñuich atrikusautmik tunŋaruatigun nalaunŋałiġmiknun aasii naġġugiplugich atlat.  
\v 10 “Iḷaatni malġuk iññuk agaayyuvikpaŋmun agaayutyaġniqsuk, iḷaqataa Pharisee-ŋuruaq atlaasiiñ tax-siliqiri.  
\v 11 Pharisee-ŋuruaq qichaqhuni ilaagun agaayuniqsuq, ‘Agaayyuun, quyagikpiñ siqñatuaŋiḷuqtuŋa, qanutitaŋitḷuŋalu naagaqaa atlatuqłuŋa atlatitun. Quyagikpiñ atrigiŋiḷuġiga iñña tax-siliqiri.  
\v 12 Uisauraaqłuŋa malġuŋni uvluŋni akunniqsaami suli qaitchaġigiga qulikuat akiññaktaaġma.’  
\v 13 Aglaan tax-siliqiri qichaġniqsuq uŋavanun aasii aaġluqsuŋaqaniunniiñ pattakługu satqani nipliqhuni, ‘Agaayyuun, nagligillaŋniaŋŋa, killuliqirauruŋakii!’”  
\v 14 Jesus nipliġñiqsuq, “Uqautigipsi, tax-siliqiri aiñiqsuq nalaunŋasiḷuni Agaayyutmi, aglaan Pharisee-ŋuruaq nalaunŋaŋitchuq. Atakkii kisupayaaq kamanaqsipkaqtuaq iŋmiñik atchiksigisiruq, suli kisupayaaq atchiksiruaq iŋmiñik kamanaqsipkakkauniaqtuq.”   
\s1 Jesus-ŋum Agaayyutiniġai Iḷiḷgaurat  
\p
\v 15 Iḷaŋich iñuich tikiutriñiqsut aniqammiuranik Jesus-mun aksiquplugich. Maliġuaqtit tautukamisigich suakataġaich.  
\v 16 Aglaan Jesus-ŋum iḷiḷgaat iŋmiñuquniġai nipliqhuni, “Ki, iḷiḷgaat uvamnuktitchigik. Avriaqutaunasi iliŋitñun atakkii aŋaayuqautaa Agaayyutim aŋmaruq iñuŋnun atriqaqtuanun iḷiḷgaanik.  
\v 17 Itqaqsiuŋ una! Kisupayaaq akuqtuiŋitchuaq aŋaayuqautaanik Agaayyutim atriḷiḷugich iḷiḷgaat isiġumiñaitchuq.”   
\s1 Nukatpiaq Sulliñaurauqaqtuaq  
\p
\v 18 Jew-ŋuruat sivulliuqtaata apiqsruġniġaa Jesus, “Nakuuruaq iḷisautrii, sumik savaktuksrauvik akuqtuitḷasiḷuŋa isuitchuamik iñuułiġmik?”  
\v 19 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Suvaata taiviŋa nakuuruamik? Nakuuruamik piitchuq avataagun Agaayyutim.  
\v 20 Iḷisimagitin tillisit, ‘Atlatuġniaqnak, iñuaġniaqnak, tigliŋniaqnak, naagaqaa sagluuqtuaġniaqnak atlatigun, suli kamagilugik aapan aakanlu.’”  
\v 21 Iñuum kiuniġaa, “Nutaułłamniñaglaan tupigigitka iluqaisa tillisit.”  
\v 22 Jesus-ŋum tusaakamiuŋ taamna nipliutiniġaa, “Atautchimiksuli savaktuksraurutin. Tuniḷugich iluqaisa pigikkatin qaiḷḷugiḷḷu maniich inuqsraqtuanun, ilviḷḷi umialgutiqaġumautin pakmani. Taatnaanikkuvich uvuŋaġutin maliŋŋa.”  
\v 23 Aglaan taavruma iñuum tusaakamiuŋ taamna, aliatchaŋniqsuq atakkii umialgupluni.  
\v 24 Jesus tautukamiuŋ aliatchakługu nipliġñiqsuq, “Qanutun sakiqnaqtigiva umialguruat iñuich isiłiksraŋat aŋaayuqautaanun Agaayyutim!  
\v 25 Sakiqnatluktuq umialguruam iñuum isiłiksraŋa aŋayuqautaanun Agaayyutim uumakŋa pikukturuam isiłiksraŋaniñ ‘Mitqutim Iraagun’.”  
\v 26 Iñuich tusaakamitruŋ apiqsruġniġaat, “Kiñami anniqsukkaugisiva?”  
\v 27 Jesus-ŋum kiuniġai, “Sua iñuich savaaġiyumiñaisaŋat Agaayyutim savaaġitlapiaġataġaa.”  
\v 28 Peter nipliġñiqsuq, “Ataŋii! Unitchivut kiñunnavut malikhutin.”  
\v 29-30 Jesus nipliutiniġai, “Aa, kiñaunniiñ unitchigumi kiŋuniġmiñik, nuliaġmiñik, aniqatiumiñik aŋayuqaaġmiñiglu naagaqaa qitunġaġmiñik piqutigilugu aŋaayuqautaa Agaayyutim akuqtuitḷukkisiruq pitḷuktuamik marrumani iñuułiġmi suli iñuuluni Agaayyutmi qaŋapak taimuŋa.”   
\s1 Jesus-ŋum Piŋatchiġñiġai Uqaqałłi Tuqqutauniałiġmiñik  
\p
\v 31 Jesus-ŋum qulit malġuich maliġuaqtini kisiŋŋuutiplugich uqautiniġai, “Naalaġniḷḷagitchi! Jerusalem-muŋniaqtugut. Tavraniasiiñ sivuniksriqirit aglaaŋich Iñuum Iġñiŋagun atuumaniaqtut.  
\v 32 Iñuich qaitchigisirut ilaanik Jew-ŋuŋitchuanun. Mitautigigisigaat kanŋunakun suli tivvuaqtuġlugu.  
\v 33 Ipiġaqtuġlugu tuqqutkisigaat. Aglaan piñayuatni uvlut aŋitqikkisiḷgitchuq.”  
\v 34 Aglaan maliġuaqtit kaŋiqsiŋiññiġaat uqaġikkaŋa. Qanuutautilaaŋa uqałhan iriqsimaniqsuq iliŋitñiñ. Nalugaat sumik Jesus uqaqtilaaŋa.   
\s1 Jesus Mamititchiruq Qiñitlaiḷamik Iŋiularimik  
\p
\v 35 Jesus qallipman Jericho-mun qiñitlaiḷaq iŋiulari aquppiñiqsuq saniġaatni tumitchaat.  
\v 36 Tusaakamigich iñugiaktuat iñuich apqusaaqtuat apiqsruġniqsuq, “Suvat ukua?”  
\v 37 Uqautiniġaat, “Jesus Nazareth-miu apqusaaqtuq.”  
\v 38 Taamna kappaiŋaaqsiñiqsuq, “Jesus! Kiŋuviaŋa David-ŋum! Anniqsuqtaurutin Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa iŋiḷġaanimma. Nagligillaŋniaŋŋa!”  
\v 39 Iñuich sivulliuruat suakataġniġaat uqautiplugu, “Nipaisaaġiñ.” Aglaan nipitusiḷaaġniqsuq, “Kiŋuviaŋa David-ŋum, nagligillaŋniaŋŋa.”  
\v 40 Jesus-ŋum nutqaqami iŋmiñuutitquniġaa qiñitlaiḷaq iñuk. Qallipman Jesus-ŋum apiqsruġniġaa,  
\v 41 “Sumik uvaŋnun savautitquvich?” Kiuniġaa, “Ataniiq, qiñitlasitqiguktuŋa.”  
\v 42 Jesus nipliutiniġaa, “Qiñitlasiiñ! Ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsigaatin.”  
\v 43 Tavrakŋatchiaq qiñitlasiruq maliaqsipḷuguasiiñ Jesus kamaksruqługu Agaayyun. Iñugaaġruich tautukamitruŋ, iluqatiŋ nanġaġniġaat Agaayyun.   
\c 19  
\s1 Jesus-lu Zacchaeus-lu  
\p
\v 1 Jesus isiqtuq Jericho-mun apqusaałhiñaġukługu.  
\v 2 Itmiñiqsuq qaukłiat tax-siliqirit atilik Zacchaeus-mik, aasiiñ umialgupluni.  
\v 3 Qiñiġuŋniġaa kisuutilaaŋa Jesus. Aglaan iñuŋuluuraupluni qiñilguiññiġaa atakkii iñugiakpaitḷutiŋ iñuich.  
\v 4 Taatnaqhuni aqpaqsruġniqsuq sivuatnun iñugaaġruich mayuqhuniasiiñ napaaqtumun qiñiġukługu Jesus apqusaaġniaqtuaq taavrumuuna.  
\v 5 Jesus taruŋaqami aaġluġniqsuq nipliutiplugu Zacchaeus, “Qilamik atqaġiñ, atakkii tukkuniaqtuŋa tupiqnun uvlupak.”  
\v 6 Zacchaeus qilamik atqaġniqsuq. Paġlaniġaa Jesus quviasullapiaqhuni.  
\v 7 Iluqatiŋ iñuich qiñiqtuat uqapiḷuaqsiñiqsut, “Una aŋun Jesus tukkuruq tupqanun iñuum killuliqirauruam!”  
\v 8 Kiŋuniġmiñi Zacchaeus makitluni nipliutiniġaa Atanġuruaq, “Naalaġniḷḷagiñ! Qaitkisigiga avvaŋa suuraġikaġma inuqsraqtuanun. Aqsakniksimaniġuma kisupayaamik utiqtitchigisigitka sisamaullugu.”  
\v 9 Jesus-ŋum Zacchaeus nipliutiniġaa, “Uvluvak una iñuk tupiqatniḷu anniqsukkauniqsut, atakkii ilaaptuuq kiŋuviaġipmigaa Abraham-ŋum.  
\v 10 Iġñiŋa Iñuum aggiqsuq ivaqłiġiaqhuni suli anniqsuityaqhuni tammaummiruanik iñuŋnik.”   
\s1 Atrikusaun Kaviqsaatigun Maniuratigun  
\p
\v 11 Iñuich naalaġnipkaqługich taavrumiŋa Jesus uqautipsaaġniġai atrikusautmik. Tikiyasipḷuni Jerusalem-mun iñuich isummatiginiġaat aŋaayuqautaa Agaayyutim sagviaqsiñipḷugu.  
\v 12 Uvvaasiiñ nipliġñiqsuq, “Iḷaatniguuq umialiqaġniqsuq aullaġniaqtuamik nunamun uŋasiksuamun umialiguqtitqupluni, aasii utiġuni.  
\v 13 Aullaġaluaqani qulit savaktini aatchuġniġai ilaagullaa kaviqsaamik maniŋmik uqautiplugich, ‘Aglipkaġniuraġumagiksi utiġniałłamnunaglaan.’  
\v 14 Aglaan nunaqataiñ uumiginiġaat. Tuyuqaġniqsut uqqiraqtinik maliquplugu nipliqhutiŋ, ‘Taamna iñuk umialigisuŋitchikput.’  
\v 15 Taamna iñuk umialiguqami utiġniqsuq. Iŋmiñuquniġai savaktit tavrauvaa iḷitchuġisukługu qanutun piññaktilaaŋat.  
\v 16 Sivulliq tikitñami nipliġñiqsuq, ‘Ataniiq, manik qaisan atuqługu quliniksuli piññaktuŋa.’  
\v 17 ‘Aarigaa! Savallautaġniqsutin. Tuniqsimarutin mikiruatigun. Aŋalatiġuġisigikpiñ qulinun nunaaqqiñun.’  
\v 18 Tuglianli pirim tikitñami nipliutiniġaa, ‘Ataniiq, manik qaisan atuqługu tallimaniksuli piññaktuŋa.’  
\v 19 Taavrumuŋa taamna nipliġñiqsuq, ‘Aŋalatiġuġisirutin tallimani nunaaqqiñi.’  
\v 20 Piŋayuatsuli piri tikiññiqsuq nipliqhuni, ‘Ataniiq, uvva kaviqsaaq maniiñ tugvakkaġa iriqługu kakkiiḷisamun.  
\v 21 Iqsigiplutin atakkii nagliktaitchutin. Piksraġaqtutin pigiŋisaqnik suli katitchiraqtutin nautchiiŋisaqnik.’  
\v 22 Atanġum nipliutiniġaa, ‘Suksrauŋił̣allaktutin! Nipliutipkun atanniġisigikpiñ! Naluŋitchiñ nagliktaił̣iġa, piksratlałiġa pigiŋisamnik suli katitchitḷałiġa nautchiiŋisamnik.  
\v 23 Suvaatami iḷiŋitpiuŋ maniga manikuviŋmun? Akuqtuġayaġiga iḷḷataa manium utiġuma.’  
\v 24 Nipliutiniġai qichaqtuat tamaani, ‘Piḷugu kaviqsaaq manik ilaaniñ qaitchiuŋ pirimun piqaqtuamun qulinik maniŋñik.’  
\v 25 Aglaan nipliutiniġaat, ‘Ataniiq, piqaaniktuq qulinik maniŋñik!’  
\v 26 Ilaan nipliutipsaaġniġai, ‘Iñupayaaq piqaqtuaq aatchuusiaġmiñik piññapsaaġisiruq sippakuuqtauliġuni, aglaan iñuk piqaŋitchuaq, mikiruaqunniiñ piginasugikkaŋa piikkaugisiruq.  
\v 27 Pakma taipkua igḷuliuqtitka ataniqaġuŋitchuat uvaŋnik, uvuŋautisigich tuqullugich aasii sivuqqamni!’”   
\s1 Jesus-ŋum Tikisaałha Jerusalem-mun Ataniqtun  
\p
\v 28 Jesus uqautiqqaaqługich taavrumiŋa igliqtuiñaġniqsuq Jerusalem-ŋum tuŋaanun.  
\v 29 Qallikami Bethphage-mun suli Bethany-mun iġġiani atiqaqtuam Olives-mik, tuyuġiniġik malġuk maliġuaqtik sivumiñi,  
\v 30 itnaqługik, “Aullaġitchik nunaaqqiuramun taichuŋa. Tikitchaġluqaaqtutik paqitkisigiktik nuġġaŋa natmaksiġvium pituksimaruaq natmaksiġviunġaŋiḷaaq. Pituiġḷugu uvuŋautiyumagiktik.  
\v 31 Kia apiqsruqpatik, ‘Suvaata pituiqpitku,’ uqautiyumagiktik, ‘Atanġuruam inuġigaa.’”  
\v 32 Tikitñamik tamauŋa paqinniġaak iluqaan Jesus-ŋum uqałhatun.  
\v 33 Uvvaasiiñ pituiġñiaqtitlugu nuġġaŋa natmaksiġvium iñuan nipliutigik, “Suvaata pituiqpitku?”  
\v 34 Kiuniġaak, “Atanġuruam inuġigaa.”  
\v 35 Aasiiñ Jesus-muutiniġaat. Taatnaqqaaqługu quppiġaatiŋ iḷiñiġaik qaaŋanun natmaksiaġvium, Jesus aquvitluniasii.  
\v 36 Natmaksiaqtitlugu iñuich quppiġaatiŋ tutmaġvigiliutiniġaich tumitchaanun.  
\v 37 Tikiññiqsut inimun tavrakŋa Jerusalem qiñiġnaqsipḷugu. Tavra iñugiaktuat maliġuaqtit Agaayyun quviatchautigiaqsiñiġaat suli nanġaqługu nipitusipḷutiŋ iluqaisigun quviqnaqtuatigun qiñikkaġmiktigun,   
\q1
\v 38 “Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ umialik tikitchuaq piqusiqhuni Ataniġmik! \rq Psalm 118:26\rq*  
\q2 Illi tutqiun qiḷaŋmi suli kamanaun qutchiŋñiqsrami qiḷaŋmi.”   
\m
\v 39 Aasiiñ iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat akunġatniñ iñugaaġruich uqautiniġaat Jesus, “Iḷisautrii, tilikkich maliġuaqtitin iñuksruisaaqulugich!”  
\v 40 Jesus kiuniġai, “Uqautigipsi, maliġuaqtitka nipaisaaġniqpata uyaġaitḷi niplianayaqtut nipitusiḷutiŋ.”   
\s1 Jesus-ŋum Qirratigigaa Jerusalem  
\p
\v 41 Natmaksiḷḷaġmi nunaaqqiq tautukamiuŋ qiagaqsiñiqsuq.  
\v 42 Aasiiñ nipliġñiqsuq, “Uvvatuq iḷisimatitchi uvlupak suruksrautilaapsitñik tutqiutiqaġukkupsi. Aglaan kaŋiqsitḷaitchusi!  
\v 43 Uvlut tikitkisirut akiḷḷiḷiqsuqtipsi puuġisigaasi, saulugu avatiksi aniyumiñaiyaġusi quġġutilusiḷu sumiḷḷiqaa.  
\v 44 Suksraunġiḷḷapiaġisigaasi iñugikkasiḷu. Atausiqunniiñ uyaġak minitchumiñaitkaat. Atuumaniaqtuq atakkii ilipsi iḷisaġiŋitḷugu Agaayyun aggiqman anniqsuġiaqhusi.”   
\s1 Jesus-ŋum Suaqłuiyaił̣ha Agaayyuvikpauramik  
\p
\v 45 Jesus isiġniqsuq agaayyuvikpaŋmun aasiiñ anitlugich tunisiullaqtuatlu tauqsiqsuqtuatlu,  
\v 46 nipliutiplugich, “Aglausimaruq uqałhani Agaayyutim itnaqhuni, ‘Tupiġa agaayyuviksrauruq.’ Aglaan iriqtuġvigiliutipkaġiksi tigliŋniaqtinun.”   
\p
\v 47 Uvluġaġipman Jesus iḷisautriñiqsuq agaayyuvikpaŋmi. Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit suli sivulliuqtiġruat tuqqutchuŋniġaat,  
\v 48 aglaan qanuqsausiiññiġaat, atakkii iluqatiŋ iñuich naalaġnituiñaġaat.   
\c 20  
\s1 Kimik Jesus Tuyuġiriqaġniqpa?  
\p
\v 1 Uvlut iḷaŋatni Jesus agaayyuvikpaŋmi inniqsuq iḷisautripḷuni iñuŋnik quliaqtuaġiplugu tusaayugaallautaq. Qaukłiŋich agaayuliqsitlu aglaliqiritlu piqasiqhutiŋ sivulliuqtiġruanik utlaŋniġaat  
\v 2 nipliutiplugu, “Uqautitigut, kisum aŋalatchił̣hagun savaaġivigich tamatkua? Kia saŋŋiksritpatin taatnatun?”  
\v 3 Jesus-ŋum kiuniġai, “Apiqsrullaglapsi uumiŋa. Uqautisitŋa,  
\v 4 nakitña John-ŋum paptaaġiłha taluġniqusiqpa, Agaayyutmiñ naaga iñuŋniñ?”  
\v 5 Iŋmiknun kiumġatraaqsiñiqsut, “Qanuġmi uqautigisiñiqpisigu? Nipliġupta, ‘Agaayyutmiñ’, nipliġisiruq, ‘Suvaatami ukpiġiŋitpisiuŋ John?’  
\v 6 Aglaan nipliġupta, ‘Iñuŋniñ’, iñugaaġruich miḷuqtuġisigaatigut uyaġaŋnik atakkii nalupqigiŋitchaat John sivuniksriqiraułha.”  
\v 7 Uvvaasiiñ kiuniġaat, “Nalugikput nakitñaqtaułha.”  
\v 8 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvaŋaptuuq uqautiyumiñaitmigipsi nakitña saŋŋiqaqłuŋa savaaqaqtilaamnik tamatkuniŋa.”   
\s1 Atrikusaun Nautchiivikunlu Nautchirriqiritigunlu  
\p
\v 9 Uqaanikami taavrumiŋa Jesus-ŋum uqaaqtuutiniġai iñuich atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuqaġmiñiqsuq nautchirriġviḷiuġniqsuamik, atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun aasiiñ aullaqami mulupluni.  
\v 10 Katitchivik asianik tikitman tuyuqaġniqsuq savaktimik nautchirriqirinun akuqtuquplugich piksraġmiñik katittaŋitñiñ. Aglaan nautchirriqirit savakti anaullaġniġaat utiqtitlugu saagaunnagu.  
\v 11 Tuyuqalgiññiqsuq atlamik savaktimik. Aglaan nautchirriqirit anaullaqmiñiġaat uqaniqłuutiplugu kanŋunakun, suli utiqtitmiñiġaat saagaunnagu.  
\v 12 Tuyuqalgiññiqsuq piŋayuaknik savaktimik. Nautchirriqirit aŋallaqłukługu aninniġaat.  
\v 13 Aquagun taamna iñua nautchiivik nipliġñiqsuq, ‘Qanuġisiñiqpik? Tuyuġigisigiga iġñiġa piqpagikkaġa. Iḷumutun kamagigisigaat iłuatun.’  
\v 14 Aglaan nautchirriqirit tautukamitruŋ nipliġñiqsut avatmun, ‘Taamna tavra paitchaktaaksrautilik. Ki, tuqullakput suuraŋiasiiñ piññaktaaġilugich!’  
\v 15 Uvvaasiiñ anitlugu nautchiiviŋmiñ tuqunniġaat.”  
\p Jesus apiqsruġniqsuq, “Nautchiiviḷgum sugisiñiqpagitmi tamatkua nautchirriqirit?  
\v 16 Aggiġisiruq aasiiñ tuqullugich taapkua iñuich, qaiḷḷuguasiiñ nautchiivik atlanun nautchirriqirinun.” Iñuich tusaakamitruŋ taamna nipliġñiqsut, “Naagga, taatnaqtuksrauŋitchuq!”  
\v 17 Jesus-ŋum tautukługich apiqsruġniġai, “Taamna uqałiq qanuutauva?  
\q1 ‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat,  
\q2 taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.’ \rq Psalm 118:22\rq*   
\m
\v 18 Kisupayaaq puukaqtuaq taavrumuŋa uyaġaŋmun siqumitauniaqtuq; aglaansuli taavruma uyaġaum kattaqitñikkumi iñuŋmik kanuġiñiaġaa.”   
\s1 Akiḷiaksrapiatigun Tax-sinik  
\p
\v 19 Aglaliqirit suli qaukłiŋich agaayuliqsit tigusuŋniġaat Jesus tavrani. Atakkii iḷitchuġiniġaat uqaġnipḷugu taavrumiŋa atrikusautmik iŋmiktigun. Aglaan iqsiñiqsut iñuŋnik.  
\v 20 Naipiqtuaqsiñiġaat Jesus. Tuyuqaġniqsut naipiqtuqtiksranik nalaunŋaŋŋuaqtuanik. Pisaġisuŋniġaat Jesus uqayusautinik, qaitchukługu aŋalatchił̣iqaqtuamun kavanauruamun.  
\v 21 Tamatkua naipiqtuqtit pisaasuġmigaqługu nipliutiniġaat Jesus, “Iḷisautrii, iḷisimagikput uqałiqtin suli iḷisauttutitin nalaunŋałhat. Iḷisimagikput suqutiksriŋił̣hiñ iñuich iłhatnik, aglaan iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋatnik iḷumutuuruakun.  
\v 22 Uqautitigut, maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun naaga nalaunŋaitpa?”  
\v 23 Aglaan Jesus-ŋum kaŋiqsiñiġaa pisaasuġmigałhat aasiiñ nipliutiplugich,  
\v 24 “Maniḷḷaksaqsiuŋ uvamnun maniuraq. Kia agliutraŋa maniŋmi itpa? Kiasuli aglaŋa?” Kiuniġaat, “Caesar-m.”  
\v 25 Uvvaasiiñ Jesus nipliġñiqsuq, “Nakuuruq, akiḷiutigigiksi Caesar-mun Caesar-m pigikkaŋa aasiiñ Agaayyutmun pigikkaŋa Agaayyutim.”  
\v 26 Tavrani sivuġaatni iñuich pisaġilguitchaat sukununniiñ. Nipaisaaqhutiŋ quviġusuutiqaġniqsut kiggutaiñik.   
\s1 Apiqsruun Aŋipkakkaułikun Tuqułiġmiñ  
\p
\v 27 Iḷaŋich Sadducee-ŋuruat, uqaġuuruat iñuich aŋitqitḷaiññipḷugich tuquŋaruaniñ, utlautiniqsut Jesus-mun nipliqhutiŋ,  
\v 28 “Iḷisautrii, Moses aglaŋniqsuq maliġutaksramik uvaptiknun itnaqhuni, ‘Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniaqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik.’  
\v 29 Iḷaatniguuq tallimat malġuk aniqatigiich inniqsut. Aŋayukłiq iḷaqatniŋniqsuq tuqupluniasiiñ qitunġigaluaqani.  
\v 30 Tuglian nuliaġniġaa uiḷgaġnaaq,  
\v 31 aasiiñ piñayuaknik. Taatnatuntuuq iluqatiŋ tallimat malġuich tuquniqsut qitunġigaluaqatiŋ.  
\v 32 Aqulliupluni uiḷgaġnaaq tuquniqsuq.  
\v 33 Uvvaasiiñ, uvluni tuquŋaruat aŋitqikpata iñuułiġmun, nuliaġiplugu iluqatiŋ tallimat malġuk kia nuliaġigisivauŋ?”   
\p
\v 34 Jesus kiuniġai, “Katchuutrułiq pigigaa marruma iñuuniałhum,  
\v 35 aglaan aŋutit aġnatlu aŋitqikkumiŋ tuqułiġmiñ katchuutiraġaġumiñaitchut pakmani.  
\v 36 Atriqaġisirut isaġuliŋnik tuqqutlaitchuanik. Iġñiġigai Agaayyutim atakkii aŋitqikkauplutiŋ tuqułiġmiñ nutaamun iñuułiġmun.  
\v 37 Suli Moses nalunaiqł̣ugu ukpiqnaqsiñiġaa aŋitqił̣iq iñuułiġmun ikualaruakun uqpigaurakun. Moses-ŋum uqautiginiġaa Ataniq itna, ‘Agaayyutaa Abraham-ŋum Isaac-ŋumlu, suli Jacob-ŋum.’  
\v 38 Ilaa Agaayyutiginiġaat iñuuruat, pigiŋitchaat tuquŋaruat, atakkii ilaanun iluqatiŋ iñuich iñuurut.”  
\v 39 Iḷaŋich aglaliqirit uqaġniqsut, “Aarigaa kiggutin, iḷisautrii!”  
\v 40 Tavrakŋa apiqsrutqiŋaiġñiġaat taavrumuuna.   
\s1 Apiqsruun Anniqsuqtikun Akiqsruutauruakun  
\p
\v 41 Jesus-ŋum Pharisee-ŋuruat apiqsruġniġai, “Suvaata iñuich uqaġniqpat Christ, Anniqsuqti akiqsruutauruaq, kiŋuviaġinipḷugu David-mun?  
\v 42 Atakkii David ilaa nipliġñiqsuq Psalms-ni,  
\q1 ‘Ataniq uqaqtuq Atanimnun:  
\q2 Aquvittin kamagitchiiviksrapnun   
\q1
\v 43 uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ \rq Psalm 110:1\rq*   
\m
\v 44 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Ataniġmiñik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġiniqpauŋ?”   
\s1 Jesus-ŋum Kiliktuutigigai Aglaliqirit  
\p
\v 45 Iluqatiŋ iñuich naalaġnipkaqługich Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini,  
\v 46 “Qaunagititchi tamatkunakŋa aglaliqiriniñ. Pisuktuatlaturut akuqturuanik atnuġaaqhutiŋ. Suli purvigitqutlaturut iñuŋnun paġlatqusuuplutiŋ tauqsiġñiaqviŋñi. Aquppiutaksraqtuuraaqmiut aquppiutaġiksaanik katraġviŋñi iñuich niġiqpakmata.  
\v 47 Ivayaqtuqmigaich uiḷgaġnaat, tigliktuipḷugich kiŋunauraŋitñik, suli qiñiqqusaatlaturut agaayuuraaqamiŋ! Anasiñŋuqsausiaqaġisirut pitḷuglugu atlaniñ iñuŋniñ.”   
\c 21  
\s1 Uiḷgaġnaam Iḷiraŋa  
\p
\v 1 Jesus tautuŋniqsuq umialguruanik iñuŋnik iḷiripmata aatchuutmiknik agaayyuvikpaum iḷirivianun,  
\v 2 tautukmiñiġaa inuqsraqtuaq uiḷgaġnaaq iḷisiruaq malġuŋnik patukpaaŋnik maniuraaŋnik.  
\v 3 Nipliġñiqsuq, “Uqautigipsi, taamna inuqsraqtuaq uiḷgaġnaaq iḷisitḷuktuq iluqaitñiñ atlaniñ,  
\v 4 atakkii atlat iḷisirut aatchuutmiknik iḷaŋatniñ umialgutmiŋ, aglaan aġnam inuqsraqtuam qaitkaa iluqaan iñuuniutiksraġaluani.”   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Piyaqquġniałhanik Agaayyuvikpaum  
\p
\v 5 Iḷaŋisa maliġuaqtit uqautiginiġaat qanutun qiñiyunaqtilaaŋa agaayyuvikpaum, piññaqusiqsaqtaq uyaġaŋnik suli aatchuutauruaniglu qaisauruanik Agaayyutmun. Jesus nipliġñiqsuq,  
\v 6 “Iluqaan tamanna tautukkaqsi—taimanigu kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuqunniiñ uyaġaŋmik qalliani atlam ulġusimaitchuam.”   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Iłuiḷḷiuġutniglu Piyuaqsiułiksramiglu  
\p
\v 7 Iñuich apiqsruġniġaat, “Iḷisautrii, qakugun tamanna atuummiñiaqpa? Sukun iḷitchuqqutikun iḷitchuġigisivisa piyaqquġviksraq aullaġniigaqsikpan?”  
\v 8 Jesus-ŋum kiuniġai, “Qaunagititchi ukpiqsakkauniaqasi. Iñugiaktuat iñuich aggiġisirut uqaġutiŋ, ‘Christ-ŋuruŋa! Pivik tikiumaruq!’ aglaan maliŋniaqnasigik.  
\v 9 Iqsiñiaqasi tusaagupsi aŋuyaktuanik aġayaktuaniglu. Tamatkua atuumagisirut sivulliulutiŋ aglaan isukłitchumiñaitchuq taapkunuuna.”  
\v 10 Niplipsaaġniqsuq, “Nunaaqqich aŋuyyiuġisirut atlanik nunaaqqiñik, atanġuviich aŋuyyiuġisirut atlanik atanġuviŋñik.  
\v 11 Nuna iḷiksraġisiruq tatamnaqsiḷuni. Iñuich kakkaaġisirut. Iñuich atniġñautiqaġisirut tigupqutnaqtuanik naniliqaa. Atlayuaġnaqtuat sagviġisirut qiḷaŋmi iqsipkaġlugich iñuich.  
\v 12 Sivuatni tamatkua tikiumagaluaqnagich, tiguraulusi piyuaqsiugisirusi. Iñuich uqaqsittaaġviŋmuktitkisigaasi katraġviŋmiknun isiqtaupkaġusi, tikiutruġusi sivuġaatnun umialgich kavanauruatlu pisigiluŋa.  
\v 13 Taivrumani piviksraqaġisiñiqsusi iḷisimaraulusi.  
\v 14 Isumaaluŋaiġitchi kiggutiksrapsitñik tiguraugaluaqasi.  
\v 15 Atakkii uqaksritkisigipsi isumatułiġmiglu uumigiripsiunniiñ igḷuliuġumiñaisaŋatnik.  
\v 16 Aŋayuqaapsi aniqatiupsiḷu iḷapsiḷu suli iḷannapsiḷu qaitkisigaasi uumigiripsitñun, aasii iḷasi tuqqutaugisirut.  
\v 17 Iluqatiŋ iñuich uumigigisigaasi pigiluŋa.  
\v 18 Aglaan atausiqunniiñ nuyaŋa niaquqpich tammakkauyumiñaitchuq.  
\v 19 Qichaġitchi anuqsrułikun. Nikaitkupsi piññaktaaġiniaġiksi iñuułiqsi.   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Piyaqquġniałhanik Jerusalem-ŋum  
\p
\v 20 “Tautukkupsiuŋ Jerusalem puuqpatruŋ aŋuyaich iḷitchuġigisigiksi qallił̣ha piyaqqukkaułiksraŋan.  
\v 21 Taipkunani uvluni kiñapayaaq iñuuniaqtuaq Judea-mi qimakkumauq iġġiñun. Kiñapayaaq nunaaqqimiittuaq aullaqtuksrauruq, suli avataani nunaviŋmiittuaq nunaaqqimuktuksrauŋitchuq.  
\v 22 Atakkii taapkua uvluġigai anasiñŋuqsautiksram immiumatquplugich iluqaisa sivuniksriqirit uqauttutiŋich.  
\v 23 Qanutun tatamnaqtigigisiva taipkunani uvluni aġnanun siŋiayauruanun suli aakanun miluktitchiruanun. Tatamnaqtuaq iłuiññaq tikiumagisiruq tamarrumuŋa nunamun, atakkii Agaayyutim qinnautaa akikŋautaugisiruq makunuŋa iñuŋnun.  
\v 24 Iḷaŋich tuqqutaugisirut savikpakun atlat suli tigutaaqsiulutiŋ Jew-ŋuŋitchuanun. Iliŋisa tutmiġaġigisigaat Jerusalem piviksraqtiŋ isukłiññiałhatnunaglaan.   
\s1 Aggił̣ha Iġñiŋan Iñuum  
\p
\v 25 “Atlayuaġnaġisirut siqiñiġlu tatqiġḷu suli uvluġiatlu. Iñuich nanipayaaq qanuusiksriaġisirut, iqsiḷutiŋ nipruaġniŋanik taġium aksraligruaŋiñiglu.  
\v 26 Iñuich iġivrugaġisirut iqsiḷutiŋ isumaalułiġmikni sumsuli tikitchuksraŋanik iluqnaanun nunamun, atakkii qaummatipayaaŋi siḷam nuktitaulutiŋ inimikniñ.  
\v 27 Qiñiġisigaat Iġñiŋa Iñuum aggiqsuaq nuviyakun qiḷaŋmiñ saŋŋimigun kamanallapiaqtuakun kamanautmigunlu.  
\v 28 Tamatkua atuumaaqsikpata qichaġitchi niġiugaqaġusi. Atakkii tasuqsakkaułiksraqsi qalliruq.”   
\s1 Iḷisaaksraŋa Asirritḷaitchuam Napaaqtum  
\p
\v 29 Jesus-ŋum uqautiniġai atrikusautmik, “Qiñillaksaqsiuŋ asirrisuuruaq napaaqtuq suli iluqaisa atlat napaaqtut.  
\v 30 Milukatat sagviaqsipmata iḷisimaraġigiksi upinġaam qallił̣ha.  
\v 31 Taatnatuntuuq atuumaaqsikpata tamatkua uqautigikkatka iḷitchuġigisigiksi aŋaayuqautaan Agaayyutim tikiññialił̣ha.  
\v 32 Itqallaksiuŋ una! Iñuich iñuuniaqtuat pakma tuquyumiñaitchut tamatkua iluqatiŋ atuumagaluaqtitnagich.  
\v 33 Qiḷaglu nunalu piiġisiruk aglaan uqałitka piiġumiñaitchut.   
\s1 Munaġimmaaġił̣iksraq  
\p
\v 34 “Munaġititchi! Isumaiqsitnasi taaŋŋaġmunlu isumaaluutaanunlu marruma iñuuniałhum. Taatnaŋitchupsi uvlum quviqpiaġaasi tavrakŋatchiaq niġiunġisillusi.  
\v 35 Naniġiatun pisaġigisigai iluqaisa iñuich nanipayaaq nunami.  
\v 36 Munaġiyumausiḷi agaayulusi ataramik makitalgulusiasiiñ payaŋaiġusi iluqaani atuumarauksrani aggiġñiałhanunaglaan Iġñiŋan Iñuum.”   
\p
\v 37 Uvluġaġipman Jesus iḷisautriraqtuq agaayyuvikpaŋmi. Anaqaksraaqman siñiktaġiaġniqsuq iġġiani atiqaqtuam Olives-mik.  
\v 38 Uvlaaġuqman iñuich utlautiraqtut agaayyuvikpaŋmun naalaġnisukługu uqaqpan.   
\c 22  
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus  
\p
\v 1 Niġiqpagvikaaq atilik Apqusaakkaułiġmik qalliñiqsuq iñuich niġipmata puvlaksiġniġiḷaamik qaqqumik.  
\v 2 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit tuqqutchuŋniġaat Jesus nalunautchiḷutiŋ aglaan iqsiginiġaich iñuich.   
\s1 Judas Aŋiqtuq Aatchuutigisukługu Jesus  
\p
\v 3 Tavrakŋa tuunġaq isiġniqsuq Judas-mun atiqaqtuamun Iscariot-mik, iḷaŋat qulit malġuk maliġuaqtit.  
\v 4 Judas-ŋum uqaqatigityaġniġai qaukłiŋich agaayuliqsit aŋalatiŋitḷu agaayyuvikpaum iłuaqtitchiñiaqtiŋiñ qanuq aatchuutigisukługu Jesus iliŋitñun.  
\v 5 Quviasukhutiŋ akiqsruġaat akiḷiġukługu maniŋmik.  
\v 6 Judas aŋiġniqsuq. Piviksraqsiugaqsiñiġaa aatchuutigisukługu Jesus iliŋitñun iñuich nalupkaġlugich.   
\s1 Itqanaiyałiq Jew-ŋuruat Niġiqpagvikaanun Atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik  
\p
\v 7 Akunniqsaami uvlua Puvlaksiġniġiḷaam qaqqum tikiññiqsuq, taamna Apqusaakkaułhum ipnaiyaam tuqurviksraŋa.  
\v 8 Jesus-ŋum tuyuġigik Peter-lu John-lu itnaqługik, “Itqanaiyaġiatku niġiqpałiksraqput.”  
\v 9 Apiqsruġniġaak, “Nani itqanaiyaquvisiguk?”  
\v 10 Jesus-ŋum kiuniġik, “Isiġuptik nunaaqqimun paaġisigiktik iñuk akiyaqtuaq qattamik imiliŋmik. Malikkumaiktik isiqpan tupiġmun,  
\v 11 suliasiiñ nipliutilugu iñua tupqum, ‘Iḷisautri nipliġñiqsuq, Nani iniqaqpich tuyuġmiaqaġviŋmik niġġiviksramnik ipnaimik piqasiġḷuŋa maliġuaqtimnik niġiqpagvikaami atiqaqtuami Apqusaakkaułiġmik?’  
\v 12 Uuma urriqsuutigisigaatik inimik nallauraallagviuluumaaqtuamik qulliġmi itqanaiḷaamik inuqsraŋaiqł̣ugu. Tavrani itqanaiyałhiñaurutik.”  
\v 13 Aullaqamik paqinniġaak taatnatun Jesus-ŋum uqałhatun, aasiiñ itqanaiyaqhutiŋ niġiqpagviksramun atiliŋmun Apqusaakkaułiġmik.   
\s1 Atanġum Nullautchiġvia  
\p
\v 14 Niġġiviksraqtiŋ tikitman Jesus aquvinniqsuq piqasiqhuni uqqiraqtinik.  
\v 15 Nipliutiniġai, “Niġiqatigisullapiaġipsi uumiŋa ipnaimik niġiqpagvikaami atiqaqtuami Apqusaakkaułiġmik nagliksaaŋŋaiñŋaġma!  
\v 16 Uqautigipsi, niġitqiŋñiaŋitkiga immiumaniałhanunaglaan aŋaayuqautaani Agaayyutim.”  
\v 17 Taatnaanikami Jesus-ŋum tiguplugu qallun, quyaniġaa Agaayyun nipliqhuni, “Tigulugu taamna imillagvigisiuŋ!  
\v 18 Uqautigipsi, uvakŋaniñaglaan imitqikkumiñaitchuŋa asiam misuġuanik aggiġñiałhanunaglaan Agaayyutim aŋaayuqautaan.”  
\v 19 Jesus-ŋum tiguplugu qaqquq quyaniġaa Agaayyun. Avguqługu qaqquq qaiññiġaa nipliqhuni, “Taamna qaqquq timigigiga qaisauruaq ilipsitñun. Niġġisiuŋ itqakkutigilugu uvaŋnun.”  
\v 20 Taatnatuntuuq, niġianikamiŋ qallun qaiññiġaa nipliqhuni, “Asiam misuġua uumani qallutmi Agaayyutim nutaaq sivunniuġutigigaa taluġniqusiqł̣ugu aupkun maqikkauruamik ilipsitñun.”  
\v 21 “Ataŋii! Iḷapsisamma aquppiqatima qaiññiaġaaŋa.  
\v 22 Iġñiŋa Iñuum tuquruksrauniaqtuq Agaayyutim sivunniutaagun, aglaan nakłiuŋ iñuŋmi qaitchiruami ilaanik!”  
\v 23 Maliġuaqtai apiqsruqtautiaqsiñiqsut avatmun nalliqsiŋ qaitchiyummatiqaqmagaan ilaanik.   
\s1 Uqavaaġun Kamanaġuŋnikun  
\p
\v 24 Maliġuaqtai qapiqtaiḷitraġniqsut nalliqsiŋ kamanaġniqsraugisipmagaan.  
\v 25 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Jew-ŋuŋitchuat umialgich saŋŋiqaqtut iñuŋmikni suli aŋalatit taigukkautlatuplutiŋ Iḷauraaŋitñik Iñuich.  
\v 26 Aglaan taatnatun itchuksrauŋitchusi. Kamanaġniqsrauruaq akunnapsitñi iḷiḷi nukaqłiqsun suli sivulliuqti savaktitun.  
\v 27 Kiña kamanaġniqsrauva—taamna aquvitluni niġiruaq naagaqaa taamna payuktaqtuaq? Tavrataamna aquppiruaq kamanatluktuq. Aglaan iqasiġipsi payuktaqtitun.   
\p
\v 28 “Ilipsi, nayuġipsitŋa uuktuaqsiupayaaqama.  
\v 29 Atriḷiḷugu aapaa aŋalatchitḷasipkaił̣ha uvamnik, taatnatuntuuq aŋalatchitḷasipkaġisipmigipsi.  
\v 30 Niġiqasiġisigipsitŋa imiqasiġḷuŋalu aŋalatchiaqsiguma iñuŋnik, suli aquppiqasiġisigipsitŋa taivrumani atanniityaġuma kiŋuviaġiiñik qulit malġuŋnik iġñiŋitñik Israel-ŋum.   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Peter-m Piiḷaałiksraŋanik  
\p
\v 31 “Annaa, Simon! Naalaġniḷḷagiñ! Tuunġaum uuktuaġumiñaqsiñiġaasi iluqasi, nautchirriqiri aviktuipmatun mukkaaksranik sanikłuŋniñ.  
\v 32 Aglaan agaayyutigikpiñ ukpiqsrił̣hiñ qapiquŋiḷḷugu. Utiġuvich uvaŋnun sayyiġisigitin aniqatiutin.”  
\v 33 Simon Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq, isiqtauqasił̣hiñaugikpiñ suli tuquqasiġutin!”  
\v 34 Jesus nipliqsuq, “Peter, uqautigikpiñ, aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu uvlaami piiḷaaġigisigikma piñasuniaglaan.”   
\s1 Maniqaġviglu Puukataġlu suli Savikpak  
\p
\v 35 Jesus-ŋum uqaanikami taavrumiŋa apiqsruġniġai maliġuaqtini, “Taimani tuyuġikapsi manikuviiḷaaqhusi puukataiḷaaqhusiḷu sakpakkiiḷaaqhusiḷu, inuqsraqpisi?” Kiuniġaat, “Inuqsraŋitchugut.”  
\v 36 Jesus nipliġñiqsuq, “Aglaan pakma, kiña maniqaġviqaġumi naagaqaa puukataqaġumi saagaġligik. Suli kiñapayaaq savikpaitchumi tuniraksraġigaa quppiġaani aasiiñ tauqsiġuni savikpaŋmik.  
\v 37 Uqautigipsi, Taamna uqałiq aglausimaruaq Agaayyutim makpiġaaŋiñi atuumaruksrauruq, itna ‘Irrutiniġaat savamaqłuktuatun.’ Iluqaan aglausimaruaq uvapkun immiumakkauniaqtuq.”  
\v 38 Maliġuaqtit nipliġñiqsut, “Ataniiq, uvva malġuk savikpaak!” Kiuniġai, “Tavra apai!”   
\s1 Jesus Agaayuruq Iġġimi Atiliŋmi Olives-mik  
\p
\v 39 Jesus aullalgiññiqsuq iġġimun atiliŋmun Olives-mik piraġiłiġmisun, aasiiñ maliġuaqtaiñ malikkaat, [aglaan Judas maliŋitchuq.]\fig |src="HK00353B.TIF" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Lk 22.39" \fig*  
\v 40 Tikitñamiŋ taruŋa nipliutiniġai, “Agaayulusi ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuaqsiugupsi.”  
\v 41 Tavrakŋa aullaqtaallakhuni sitquqhuni agaayuniqsuq.  
\v 42 Nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, pisułiġiyupku piiġuŋ qallutaa nagliqsaałhum uvaŋniñ. Uvaŋa pisułiġiŋiḷaaptun aglaan pisułhiñ savaaŋuli.”  
\v 43 [Isaġulgum qiḷaŋmiñ sagviutiniġaa sayyiqł̣ugu.  
\v 44 Iłuiḷḷiuqpałikun agaayuniqsuq piḷiqitlukhuni, aasii ilaan siiqsipkałha kataktuq auktun nunamun.]  
\v 45 Makitnami agaayułiġmiñiñ utiqhuniasiiñ maliġuaqtimiñun tavra paqinniġai siñiktuat, minġuqhutiŋ iłuiḷḷiuqpaitḷutiŋ.  
\v 46 Nipliutiniġai, “Suvaata siñikpisi? Makillusi, agaayyutitchi ukpiqsrisaiŋitchumausiḷi uuktuaqsiugupsi.”   
\s1 Tiguniġaat Jesus  
\p
\v 47 Jesus uqaqtitlugu iñugiaktuat iñuich tikiññiqsut, sivulliqł̣ugich Judas-ŋum, iḷaŋata qulit malġuk maliġuaqtit. Utlakługu Jesus kuniŋñiġaa.  
\v 48 Aglaan Jesus nipliutiniġaa, “Judas, kunikł̣ugu aatchuutigiviuŋ Iġñiŋa Iñuum?”  
\v 49 Maliġuaqtit nayuutiruat Jesus-mi tautukamitruŋ taamna atuumaruaq uqautiniġaat, “Ataniiq, atuġlavut savikpavut!”  
\v 50 Iḷaŋata anauniġaa qaukłiata agaayuliqsit savaktaa siutaiqsiqługu taliqpianik.  
\v 51 Aglaan Jesus nipliġñiqsuq, “Aŋŋaa! Apaiqsuq!” Aksikł̣ugu iñuum siutaa mamitinniġaa.  
\v 52 Taavruma aquagun Jesus-ŋum nipliutiniġai qaukłiŋich agaayuliqsit suli aŋalatiŋich agaayyuvikpaum iłuaqtitchiñiaqtiŋiñ suli sivulliuqtiġruat tikitchuat aipḷugu ilaa, “Aatai, tikitchuksrauvisi savikpaligaaġusi anautaniglu uvaŋa liilaa savamaqłukti?  
\v 53 Nayuġaġikapsi agaayyuvikpaŋmi uvluġaġipman tiguniatlaitchipsitŋa. Aglaan pakma savagviksraġigiksi saŋŋiagun taaqtuam.”   
\s1 Peter-m Piiḷaaġiniġaa Jesus  
\p
\v 54 Tamatkua tiguplugu Jesus aullautiniġaat tupqanun qaukłiata agaayuliqsit, suli Peter-m maliŋniġai taavakŋatluk.  
\v 55 Ikniqaġniqsut siḷataani tupqum, aasii Peter-m iḷaliġniġai aquppiruat tavrani.  
\v 56 Iḷaŋata pirit aġnam tautuŋniġaa Peter aquppiruaq saniġaani ikniġum. Qiñiqługu naliŋiñaaqługu nipliutiniġaa, “Una iñuk piqataupmiruaq Jesus-mi!”  
\v 57 Aglaan Peter piiḷaaġniqsuq, “Aġnaaq, nalugiga!”  
\v 58 Kiñuuraŋagun iñuk iḷitchuqsripmiñiqsuq Peter-mik nipliqhuni, “Ilvich, iḷagigaatintuuq taapkua!” Aglaan Peter-m kiuniġaa, “Naagga, iḷagiŋitchaatŋa.”  
\v 59 Sassaġniġum kiñuagun atlam iñuum qapiŋaiqhuni upyaŋniġaa, “Iḷumun una iñuk piqataupmiruaq Jesus-mi, atakkii Galilee-ġmiuŋuruq!”  
\v 60 Aglaan Peter-m kiuniġaa, “Nalullapiaġiga sumik uqaqtilaan.” Uqaqtitlugu tavrakŋatchiaq aqargiqpak qalġuqtaġniqsuq.  
\v 61 Atanġuruam qiviaqhuni tautuŋniġaa naliŋiñaaqługu Peter, aasii Peter-m itqaġniġaa atanġum niplił̣ha iŋmiñun, “Aqargiqpak qalġuqtaġaluaqnagu uvlaapak piiḷaaġutigigisigikma piñasuniaglaan.”  
\v 62 Peter tavra anipḷuni qianiqsuq iłuiḷḷiullapiaqhuni.   
\s1 Jesus Mitautigigaat Anaullaqługulu  
\p
\v 63 Iñuich munaqsriruat Jesus-mik mitautiginiġaat anaullaqługulu.  
\v 64 Matuplugik irrak apiqsruġniġaat, “Kia anauvatin? Nalautchaġiñ?”  
\v 65 Nipliutipmiñiġaat iñugiaktuanik pisaaŋŋatinik.   
\s1 Jesus Uqaqsittaaġviŋmi  
\p
\v 66 Uvlaaġuqman Jew-ŋuruat sivulliuqtiġruat qaukłiŋich agaayuliqsitlu aglaliqiritlu katiniqsut, aasiiñ Jesus tikiutiniġaat uqaqsittaaqtitchirinun,  
\v 67 nipliqhutiŋ, “Uqautitigut! Ilvich Christ-ŋuvich, taimña akiqsruutauruaq Anniqsuqti?” Jesus-ŋum kiuniġai, “Uqautigupsi ukpiġiniaŋitchipsitŋa;  
\v 68 suli apiqsruġupsi apiqsruutmik kiuyumiñaitchipsitŋa.  
\v 69 Aglaan uvakŋa Iġñiŋa Iñuum aquppigisiruq tuŋaani taliqpian Agaayyutim piqaqtuam saŋŋipayaamik.”  
\v 70 Iluqatiŋ nipliġñiqsut, “Ilvich, Iġñiġivatin Agaayyutim?” Kiuniġai, “Ilipsi, uqaqtusi Iġñiġinipḷuŋa.”  
\v 71 Kiisaimmalu nipliġñiqput, “Inuqsraŋaiqsugut iḷisimarimik! Tusaagikput qanuq niplił̣ha.”   
\c 23  
\s1 Jesus Pilate-muutiniġaat  
\p
\v 1 Iluqatiŋ iñuich makitlutiŋ Jesus Pilate-muutiniġaat kavanauruamun.  
\v 2 Tavrani pasiaqsiñiġaat Jesus itnaqhutiŋ, “Iḷitchuġigikput una aŋun killukuaqtitchił̣ha iñuptiknik atakkii uqautiniġai akiḷiquŋitḷugich tax-sinik Caesar-mun Rome-mi. Uqautiniġaisuli ilaa Christ-ŋunipḷuni umialik.”  
\v 3 Pilate-ŋum apiqsruġniġaa, “Umialigivatin Jew-ŋuruat?” Jesus aŋiġniqsuq, “Aa, nalauttutin.”  
\v 4 Taamna atuumaanikman Pilate-ŋum nipliutiniġai qaukłiŋich agaayuliqsit iñugaaġruiḷḷu, “Iḷitchuġiŋitchuŋa patchisiksramik uumani aŋutmi.”  
\v 5 Aglaan qapiŋaipsauraqtut, “Iḷisauttutimigun aġayagaġigai iñuich iluqaani Judea-mi. Aullaqniiruq Galilee-mi pakma mauŋaqhuniasiiñ.”   
\s1 Jesus Herod-muutiniġaat  
\p
\v 6 Pilate-ŋum tusaakamiuŋ taamna apiqsruġniġaa, “Una aŋun Galilee-ġmiuŋuva?”  
\v 7 Iḷitchuġikamiuŋ Jesus-ŋum aggiqsilaaŋa nunamiñ aŋalataŋaniñ Herod-ŋum, tuyuġiniġaa Herod-mun tavraniitmiñiqsuamun Jerusalem-mi.  
\v 8 Herod quviasupiaġataġniqsuq tautukamiuŋ Jesus, atakkii tusaaplugu suli qiñiġummiuqługu iŋiḷġatluk. Tautukkummiuġniqsuq Jesus savakpan quviqnaqtuanik.  
\v 9 Herod-ŋum apiqsruqtaaqsiñiġaa Jesus iñugiaktuanik apiqsruutinik, aglaan Jesus-ŋum kiuŋiññiġaa.  
\v 10 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli aglaliqirit qapiŋaipsauraqhutiŋ pasiuġniġaat Jesus.  
\v 11 Herod-ŋum aŋuyyiuqtaiñḷu mitautiginiġaat Jesus suvasaġiŋitḷugu. Atipkaqługu atanġum atnuġaallautaŋanik utiqtinniġaat Pilate-mun.  
\v 12 Taavrumani uvlumi Herod-lu Pilate-lu iḷauraġiiksinniqsuk sivuani uumigiikkaluaqtuak.   
\s1 Jesus Tuquruksraġuġaat  
\p
\v 13 Pilate-ŋum katipkaġniġai qaukłiŋich agaayuliqsitlu sivulliuqtit iñuiḷḷu,  
\v 14 suli nipliutiplugich tamatkua, “Tikiutigiksi una aŋun uvaŋnun nipliqhusi sivulliullautaŋiññipḷugich iñuich. Isivġiuġaluaqługu sivuqqapsitñi paqitlaitchiga savamaqłuutiqaġlugu pasiuġutipsitñik.  
\v 15 Unniiñ Herod-tuuq paqitchiŋitchuq agvisiksramik, atakkii utiqtitqiŋñiġaa uvaptiknun. Una aŋun piitchuq sumik tuqurrutauyumiñaqtuamik ilaanun.  
\v 16 Taatnaġluŋa ipiġaqtuqtitqaaġlugu aullaqtitkisigiga.”  
\v 17 [Pilate patchisaiqsitchisuuruq atautchimik isiqtamik niġiqpagvikaam uvluani].  
\v 18 Iñugaaġruich niplianiqsut, “Tuqqutchiuŋ taamna iñuk aasiiñ tigutaaqtauŋaiqsillugu Barabbas!”  
\v 19 (Barabbas isiqtauniqsuq atakkii iḷaupluni tamatkunani aġayakhutiŋ nunaaqqimi tuqqutchiruaniḷu).  
\v 20 Pilate-ŋum Jesus patchisaiġukkaluaġaa. Taatnamik uqaġvigitqikkaluaġai iñugaaġruich.  
\v 21 Aglaan iġialaniqsut nipitusipḷutiŋ, “Kikiaktuutisiuŋ! Kikiaktuutili sanniġutamun!”  
\v 22 Pilate-ŋum piŋatchiqł̣ugu nipliġñiqsuq, “Sumik savamaqłuutiqaqpa? Paqitchiŋitchuŋa sumik tuqurrutauyumiñaqtuamik ilaanun. Ipiġaqtuqtillugu patchisaiġisigiga.”  
\v 23 Aglaan iġialapsauraġniqsut kikiaqtuutiraksraupiaġnipḷugu sanniġutamun. Kiisaimmalu iġialałiġmiktigun akimavut.   
\p
\v 24 Uvvaasiiñ Pilate-ŋum atanniġñiġaa Jesus kipiqniuġutaatitun.  
\v 25 Pilate-ŋum pituiġñiġaa Barabbas pisukkaŋat, taamna isiqtauruaq atakkii iḷaupluni tamatkunani aġayakhutiŋ iñuaqtuani, aasiiñ qaitḷugu Jesus iliŋitñun pisułhatitun.   
\s1 Jesus Kikiaktuutigaat Sanniġutamun  
\p
\v 26 Aŋuyyiuqtit sivulliġñiġaat Jesus. Pisullaġmiŋ paaqsiñiqsut iñuŋmik Cyrene-naġmiumik atiqaqtuamik Simon aitmuktuamik nautchiiviŋmiñ. Tamatkua nunuriñiġaat akiyaġiaquplugu sanniġutamik aquagun Jesus-ŋum.  
\v 27 Iñugiallapiaqtuat iñuich maliŋniġaat. Akunġatni itmiñiqsut aġnat qairuat uiġualaplutiŋ.  
\v 28 Jesus-ŋum kiŋiaqami nipliutiniġai, “Aġnaaŋisii Jerusalem-ŋum! Qirratiginasitŋa aglaan qirratigisitchi ilipsitñun qitunġapsitñunlu.  
\v 29 Atakkii uvlut qallirut iñuich nipliġisił̣hat, ‘Quvianamiurut taapkua aġnat qitunġaitchuat siŋaiyautlaitchuatlu miluktitchisimaitchuatlu.’  
\v 30 Taivrumani uvlumi  
\q1 iñuich nipliġisirut iġġiñun, ‘Katagitchi uvaptiknun!’  
\q2 suli qimiġaanun, ‘Iriqtigut.’ \rq Hosea 10:8\rq*   
\m
\v 31 Atakkii taatnatun irrutikpatruŋ patchisaitchuaq pakmapak, qanutun irrutriñiaqmivat iñuŋnik taimanigu?”   
\p
\v 32 Malġuk atlak iññuk, iluqatik savamaqłuksimaruak, tuqqutauruksraupmiñiqsuk piqataulugik Jesus-mi.  
\v 33 Aŋuyyiuqtit tikiññiqsut atiqaqtuamun “Saunġa niaqum.” Tavrani kikiaktuutiniġaat Jesus suli taapkuak savamaqłuksimaruak piqasiqł̣ugu, iḷaqataa taliqpian tuŋaanun suli iḷaqataa saumian tuŋaanun.  
\v 34 Jesus nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, natqigutikkich tamatkua iñuich! Nalugaat sumik savaaqaqtilaaqtiŋ.” Avguġniġaich atnuġaaŋi nalautchaġautigiplugich.  
\v 35 Iñuich qichaqtuat tautuktuaġniġaat. Jew-ŋuruat sivulliuqtiŋisa mitautiginiġaat, “Annautiraġigai atlat. Ki anniqsuġli iŋmiñik Christ-ŋuyumi, Anniqsuqti akiqsruutauruaq Agaayyutim piksraqtaaġikkaŋa!”  
\v 36 Aŋuyyiuqtit mitautigipmiñiġaat. Utlakługu aatchuġniġaat suŋaġnitchuamik misuqqumik  
\v 37 nipliqhutiŋ, “Anniqsuġiñ ilipnik umialigikpatin Jew-ŋuruat!”  
\v 38 Niaquan qulaagun aglakługich uqałhich, “Taamnauvva umialgat Jew-ŋuruat.”   
\p
\v 39 Iḷaqataan savamaqłuksimaruam niviŋaruam uqaġniqłuktaqmiñiġaa, “Christ-ŋuguvich anniqsuġiñ ilipnik uvaguglu!”  
\v 40 Aglaan iḷaqataan iñiqtiġniġaa nipliqhuni, “Taluġiŋitpiuŋ Agaayyun? Tuqqutaksraurutintuuq ilaatun.  
\v 41 Tuquniaqtuguk nalautlugu atakkii taatnaġnaqhunuk; aglaan taamna savaaqaŋitchuq pigiitchuamik.”  
\v 42 Aasiiñ nipliutiniġaa, “Jesus, itqaġillaŋniaŋŋa tikitchuvich aŋaayuqautipnun!”  
\v 43 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Akiqsruġikpiñ, marrumani uvlumi piqasiġisigikma utaqqiviŋmi.”   
\s1 Jesus Tuquruq  
\p
\v 44 Uvluq qitiqquqman siqiññaaġiŋaiġñiqsuq taaqsipḷuni nunapayaami piñasunun iḷipman sassaq;  
\v 45 talukuyaaq [sapukutchiutauruaq] niviŋaruaq agaayyuvikpaŋmi siiksiġniqsuq tatpichakŋa takunuŋaaglaan.  
\v 46 Jesus nipaalaliġniqsuq, “Aapaaŋ! Argaknun iḷigiga irrusiġa!” Taatnaanikami tuquniqsuq.  
\v 47 Rome-maġmiut qaukłiata aŋuyyiuqtit tautukługu tamanna atuumaruaq kamaksruġniġaa Agaayyun nipliqhuni, “Iḷumutun taamna aŋun nalaunŋaruq!”  
\v 48 Iñuich katiruat qiñiġiaqługu kikiaktuutrił̣iq tautukamitruŋ tamanna atuumaruaq, utiġniqsut kiŋuniġmiknun ipiqtutchallapiaqhutiŋ.  
\v 49 Iluqatiŋ tamatkua iḷisimaruat Jesus-mik iḷagiplugiḷḷu aġnat maliktuat Galilee-miñ qichaġniqsut taiñakŋatluk qiñiġiaqhutiŋ.   
\s1 Jesus Iḷuviġñiġaat  
\p
\v 50-51 Iñuqaqmiñiqsuq atiliŋmik Joseph-mik Arimathea-ġmiumik, nunaaqqimiñ Judea-mi, nalaunŋaruaq qanutitaŋitchuaġlu iñuk, suli utaqqiñiqsuaq tikił̣iqsraŋanik aŋaayuqautaan Agaayyutim. Iḷaugaluaqhuni uqaqsittaaqtitchirini aŋiqatauŋiññiqsuq sivunniuqmata tuqqutchukługu Jesus.  
\v 52 Joseph-ŋum utlautipluni Pilate-mun apiqsruutiginiġaa timaa Jesus-ŋum pisukługu.  
\v 53 Tavrakŋa atqaqługu timaa Jesus-ŋum, nimiqsruġniġaa ukił̣haaġiksaamik, iḷipḷuguasiiñ iḷuviḷiuqtamun uyaġaŋmi atunġaŋitchuamun.  
\v 54 Iluqani tamanna atuumaniqsuq minġuiqsiaġvium uvlua aullaġniiyasipman.  
\v 55 Aġnat maliktuat Jesus-mik Galilee-miñ maliŋniġaat Joseph tautukługuasiiñ qanuq Jesus-ŋum timaa iḷipmagu iḷuviġmun.  
\v 56 Utiqhutiŋ kiŋuniġmiknun itqanaiyaġniġaich tipraġiksautilgich uqsruġutiksrai timaan Jesus. Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviatni minġuiqsiġniqsut kamagiplugu tillisaa Moses-ŋum.   
\c 24  
\s1 Jesus Aŋipkakkauruq Tuqułiġmiñ  
\p
\v 1 Uvlaatchauraŋani sivullium uvlum akunniqsaami aġnat iḷuviġmuŋniqsut saagaqhutiŋ tipraġiksautiliŋnik uqsruġutiksraiñik itqanaiyaaġmiknik.  
\v 2 Paqinniġaat uyaġak aqsraqtiŋaniqsuaq paaŋaniñ iḷuvġum.  
\v 3 Tavraasiiñ isiqamiŋ paqinġiññiġaat timaa atanġuruam Jesus.  
\v 4 Qanuqsausiuqtitlugich tavrakŋatchiaq malġuk aŋutik qitñaġnaqtuanik atnuġaallak qichaġniqsuk saniġaatni.  
\v 5 Iqsitchakhutiŋ aġnat sikinniqsut nunamun. Aŋutik nipliutiniġaich, “Suvaata tautugiaqpisi iñuuruamik akunġatni tuquŋaruat?  
\v 6 Uvaniinġitchuq atakkii iñugutqiksuq. Itqallaksiuŋ qanuq uqaqtilaaŋa ilipsitñun Galilee-miinŋaġmiñi, itna,  
\v 7 ‘Iġñiŋa Iñuum qaisauruksrauruq killuuruanun iñuŋnun kikiaktuutikkauluni, aasiiñ piñayuatigun uvlut aŋitqikkumapluni iñuułiġmun.’”  
\v 8 Aġnat itqaġniġaat uqaġikkaŋa.  
\v 9 Utiqhutiŋ iḷuviġmiñ uqautiniġaich qulit atausiq maliġuaqtit atlatlu iluqaitñik tamatkuniŋa.  
\v 10 Taapkua aġnat Mary Magdalene, Joanna-lu, Mary-lu aakaŋa James-ŋum, suli atlat aġnat. Uqautiniġaich uqqiraqtit tamatkuniŋa atuumaruanik iḷuviġmi.  
\v 11 Aglaan maliġuaqtit isumaniqsut aġnat piiŋiḷiqinipḷugich. Taatnamik ukpiġiŋiññiġaich.  
\v 12 Aglaan Peter makitiqhuni aqpaliqsruġniqsuq iḷuviġmun; auġrukami tautuŋniġaa nimġutaa ukił̣haaġiksuaq kisian. Kiŋuniġmukhuni quviġusuutiginiġai tamatkua atuummiruat.   
\s1 Pisukkataaġniqsuk Emmaus-mun  
\p
\v 13 Taavrumani uvlumi malġuk Jesus-ŋum maliġuaqtik nunaaqqiuramuŋniaġniqsuk atiliŋmun Emmaus-mik, uŋasiksilaaqaqtuaq tallimat malġuŋni mile-lanik Jerusalem-miñ.  
\v 14 Pisullaġmik uqaġniqsuk iluqaanik atuumaruamik.  
\v 15 Uqqaaġiksitlugik Jesus pisuqasiġniġik;  
\v 16 tautukkaluaġniġaak aglaan iḷisaġiŋiññiġaak.  
\v 17 Jesus-ŋum nipliutiniġik, “Sumik uqaqpisik pisuktuałłaptikni?”  
\p Qichaqpaałłaŋniqsuk alianaqsipḷutik.  
\v 18 Iḷaqataan atilgum Cleopas-mik apiqsruġniġaa, “Kisivich naluvaluŋniqsutin Jerusalem-mi atuumapman tamanna ikpaksravak.”  
\v 19 Jesus-ŋum apiqsruġniġik, “Sunik?” Kiuniġaak, “Tamatkuniŋa atuumaruanik Jesus Nazareth-miumun. Taamna aŋun sivuniksriqirauniqsuq saŋŋiqaqtuaq uqałiġmigun savaaġmigunlu sivuġaatni Agaayyutimlu iñuiḷḷu.  
\v 20 Qaukłiŋich agaayuliqsipta suli sivulliuqtipta sivunniġñiġaat kikiaktuutitquplugulu tuqqutautquplugulu.  
\v 21 Niġiugaġigaluakkaqput ilaaŋunipḷugu tasuqsairuksrauplugu Israel-aaġmiunik. Marrumani uvluni piŋayuġigaat atuumapmanaglaan.  
\v 22 Iḷapta aġnat tupakkaatigut pitḷukługuunniiñ. Taapkua utlautiniqsut qauniuraami iḷuviġmun,  
\v 23 aglaan paqinġiññiġaat timaa. Utiqamiŋ nipliġñiqsut tautuŋnipḷutiŋ isaġullaŋnik uqautriruaŋnaŋnik Jesus iñuunipḷugu.  
\v 24 Iḷavut utlautiniqsut iḷuviġmun paqitlugu taatnatupiaq aġnat uqałhatitun, aglaan qiñiŋitmiñiġaat Jesus.”  
\v 25 Tavrali Jesus-ŋum nipliutiniġik, “Qanutun isumaiḷaaqtigivisik! Qanutun sukaisigivisik ukpiqsrił̣iksrapsitñik supayaanik sivuniksriqirit uqautaitñik!  
\v 26 Uqaġniġugaut Christ, Anniqsuqti akiqsruutauruaq nagliksaaqtuksraunipḷugu tamatkuniŋa isiġaluaqani kamanautmiñun.”  
\v 27 Jesus-ŋum iḷitchuġipkaġniġik uqautigikkauruanik iŋmigun iluqaitñi Agaayyutim uqałhiñi, aullaġniipḷuni makpiġaaŋiñiñ Moses-ŋum suli aglaŋitñiñ iluqatiŋ sivuniksriqirit.   
\p
\v 28 Qallikamiŋ nunaaqqiuramun igliġviŋmiknun, Jesus pisuktuiñaġniqsuq qaaŋiiñaġniaqtuatun.  
\v 29 Aglaan nutqaqtinniġaak nipliqhutik, “Ittuallagiñ uvaptikni. Taaqsisiaqsigaatigut.” Malikługik nayuġniġik.  
\v 30 Jesus aquvinniqsuq niġiqasiġukługik. Tigusikami qaqqumik quyaniġaa Agaayyun. Avguqługu qaqquq qaiññiġaa iliŋiknun.  
\v 31 Irratik aŋmaqmata iḷisaġiaqsiḷiġniġaak. Aglaan qiñiġnaiqsiġniqsuq iliŋikniñ.  
\v 32 Uqaaqsiñiqsuk iŋmiknun, “Uunaaqsaaġaluaqpiñuk uummatiptikni uqaqatigipmatiguk tumitchaani suli kaŋiqsipkaqługu Agaayyutim uqałha uvaptiknun.”  
\v 33 Maksrikhutik utiqtiġniqsuk Jerusalem-mun. Paqinniġaik qulit atautchich maliġuaqtit katimaqatiqaqtuat atlanik.  
\v 34 Tamatkua katimaruat niplianiqsut, “Atanġuruaq aŋitqiŋñiqsuq iḷumun! Sagviġñiqsuq Simon-mun.”  
\v 35 Malġuk utiqtiqtuak uqautiniġaich atuumaruamik tumitchaani suli qanuq iliŋiknik iḷisaqsrił̣iġmiknik Ataniġmik avguipman qaqqumik.   
\s1 Jesus Sagviqsuq Maliġuaqtimiñun  
\p
\v 36 Malġuk uqaqtitlugik taavrumiŋa, tavrakŋatchiaq ataniq Jesus qichaaniktiġniqsuq akunġatni nipliutiplugich, “Tutqiutiqaġitchi!”  
\v 37 Tatamitchaŋniqsut atakkii tautukkasuŋniaqhutiŋ aliuqtumik.  
\v 38 Aglaan nipliutiniġai, “Suvaata tupaktiqpisi? Suvaata ukpiqsriŋitpisi?  
\v 39 Tautuksigich argatka isigatkalu. Uvaŋaupiaqtuŋa. Aksigḷuŋa iḷitchuġiniaqtusi. Atakkii aliuqtuq timiqaŋitchuq sauniqanġitḷuniḷu uvaptun.”  
\v 40 Uqaqami taavrumiŋa qiñiqtitkai argaŋmiñik suli isigaŋmiñik.  
\v 41 Maliġuaqtit ukpiġilguiññiġaatsuli aglaan quviġusukhutiŋ quviasullapiaqhutiŋlu. Jesus-ŋum apiqsruġniġai, “Uvani niqiksraqaqpisi?”  
\v 42 Aatchuġniġaat igaamik iqaluŋmik.  
\v 43 Tiguplugu niġiñiġaa sivuġaatni.   
\p
\v 44 Tavra nipliutiniġai, “Tamatkua uqautigikkatka ilipsitñunimma nayuutiŋŋaġma ilipsitñi, suapayaaq atuumaniaġnipḷugu aglausimaruatun uvapkun maliġutaksraŋa Moses-ŋum suli aglaaŋitñi sivuniksriqirit suli Psalms-ni.”  
\v 45 Tavra aŋmaġniġai isummatiŋich kaŋiqsitquplugich uqałhanik Agaayyutim.  
\v 46 Nipliutiniġai, “Taamna aglausimaruaq, Christ, Anniqsuqti akiqsruutauruaq, nagliksaaqtuksrauruq tuquluniḷu aŋitqiksuksraupluni tuquŋaruaniñ piñayuatigun uvlut,  
\v 47 suli atqagun tusaayugaaġiksuaq quliaqtuakkaugisiruq isummitqił̣ikun suli natqiutikkaułikun killuqsautiniñ iñuŋnun nanipayaaq, aullaġniiḷugu Jerusalem-miñ.  
\v 48 Iḷisimaraugisirusi tamatkunuuna.  
\v 49 Tuyuġisigipsi Irrusiḷḷautamik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik. Utaqqiruksraurusi nunaaqqimi saŋŋim pakmakŋa tikiññiałhanunaglaan ilipsitñun.”   
\s1 Jesus Qiḷaŋmuutikkauruq  
\p
\v 50 Jesus-ŋum annisiniġai nunaaqqimiñ Bethany-m tuŋaanun. Tavrani isakługich argaŋni piḷiutiksriññiġai maliġuaqtini.  
\v 51 Jesus agaayutillaisa aullautikkauniqsuq pakmuŋa.  
\v 52 Maliġuaqtit agaayyuviginiġaat utiqhutiŋaasiiñ Jerusalem-mun quviasullapiaġataqhutiŋ.  
\v 53 Ataramik agaayyuvikpaŋmiinniqsut [nanġaqługu] quyaplugu Agaayyun.