\id JHN  - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h John 
\toc1 Uqałhich Aglaaŋi John-ŋum 
\toc2 John 
\toc3 Jn 
\mt1 Uqałhich Aglaaŋi John-ŋum  
\c 1  
\s1 Uqałhum Timiniłha  
\p
\v 1 Aullaġniisaqqaaġatałiġmi ittuq Uqałiq, Uqałiq iqataupluni Agaayyutmi, suli Uqałiq Agaayyutaupluni.  
\v 2 Ilaa piqatauniqsuq Agaayyutmi aullaġniisaqqaaġatałiġmi.  
\v 3 Taavrumuuna Uqałikun Agaayyutim iñiqtaġigai supayaat. Atausriuraqunniiñ iluqaaniñ iñiqtaġikkaŋaniñ iñiqtaunġitchuq ilaa piiḷḷugu.  
\v 4 Uqałiq kaŋigigaa iñuułhum. Taavruma iñuułhum iñuich qaggutigai, kaŋiqsił̣iksraŋatnun Agaayyutmik.  
\v 5 Taamna qauma qaggutriruaq taaqtuamik, taaqtuam qamilguitchaa.   
\p
\v 6 Agaayyun kilgiruaksramik tuyuqaġniqsuq, iñuŋmik atiliŋmik John-mik,  
\v 7 taivrumuuna qaumakun iñuŋnik uqautrityaqtitlugu. Aggiġñiqsuq iluqaisa kilgutmik tusraatquplugich ukpiqsritquplugiḷḷu.  
\v 8 John ilaa taivrumiŋaunġitchaluaqhuni, aggiġñiqsuq taivrumiŋa qaumamik uqautrityaqhuni.   
\p
\v 9 Taimmataimña qauma iḷumun aggił̣iġmiñi nunam iñuiñun kaŋiqsipchaityaqtuaq iñupayaanik nunami.  
\v 10 Ilaa itman nunami, nuna iñiqtaupluni Ilaagun, naagasuli nunam iñuiñ iḷitchuġinġiññiġaat.  
\v 11 Ilaa iḷamiñun tikitman, iḷaiñ akuqtunġitchaat.  
\v 12 Aglaan iḷaŋich ukpiqsripḷutiŋ akuqtuiruat ilaanik, ilaan qitunġaġiliutipkaġai Agaayyutmun.  
\v 13 Tamatkua aniñġitchut timim qitunġiułhagun naagaqaa iñuum pisułhagun, aglaan anitqiŋñiqsut tuvraġlugu Agaayyutim pisułha.   
\p
\v 14 Taamna taggisiqaqtuaq Uqałiġmik iñuguqhuni akunnaptikni iñuuniaqtuq. Uvagut qiñiġikput kamanautaa inuqtuummataitchuaq iłuaqqutrił̣ikun suli iḷumutuułikun. Taamna kamanaun piḷiun Ilaan akuqtuaġigaa aapamiñiñ Iġñituaŋułiġmigun.  
\v 15 John-ŋum taamna uqautiginiġaa. Itnautigiplugu, “Taamna uqautigikkaġa itnaqama, ‘Taimña aggiqsuaksraq aqupkun kamanatluktuq uvaŋniñ, takku anigaluaqnaŋa inŋaniksimaaqhuni.’”  
\v 16 Inuqtuusrimaił̣iġmiñiñ nagliktaġmigun Ilaan piḷiutiqaġaatigut; iluqata ikayuġaatigut ikayutqigaaqhuta iłuaqqutmigun.  
\v 17 Agaayyutim qaitchaa maliġutaksraq uumuuna Moses-kun, aglaan iłuaqqun suli iḷumutuułiq Jesus Christ-kun aggiqsuk.  
\v 18 Kia-unniiñ Agaayyun qiñinġaqsimaitchaa, kisimi Atautchim, taavruma atriŋuruam Agaayyutmi suli Aapam saniġaaniittuam, iḷitchuġipkautigigaa.   
\s1 John Paptaaqtitchirim Niplił̣ha Christ-ŋunġiññipḷuni  
\p
\v 19 Jew-ŋuruat Jerusalem-miñ tuyuqaġniqmata agaayuliqsinik Levi-tkuayaaniglu apiqsruġiaqługu John kisuupmaŋaan,  
\v 20 itna kiggutiksraisuŋaqani uqautiniġai nalupqinaiqł̣ugu, “Uvaŋa Christ-ŋunġitchuŋa; Anniqsuqtiksrautaunġitchuŋa.”  
\v 21 “Kisuuvitmi? Elijah-ŋuvich?” John-ŋum kiuniġai, “Taavrumiŋaunġitchuŋa.” “Naaga taimña Moses-ŋum uqautigikkaŋa sivuniksriqirauvich?” John-ŋum piñiġai, “Taimñaunġitchuŋa.”  
\v 22 Nipliutilgiññiġaat, “Uqautitigutmi kisuutilaaqnik. Uvagut kiggutiqaqtuksraurugut tuyuġiriptiknun. Qanuqsamma nipliutigivich ilipkun?”  
\v 23 John kiuniġai, “Uvaŋa taimñauruŋa uqaġimakkaŋa Isaiah-m sivuniksriqirim, itna,  
\q1 Iñuk tuqłuqtuaq iñuiḷaamiñ,  
\q1 Itqanaiyautisiuŋ apqutiksraŋa Atanġum,  
\q2 nalġuġlugu tumiksraŋa.” \rq Isaiah 40:3\rq*   
\p
\v 24-25 Taapkua uqqiraqtit tuyuuruat Pharisee-ŋuruaniñ, John apiġilgiññiġaat, “Uvva, Christ-ŋunġiññiġuvich naagaqaa Elijah-ŋunġitchuvich, naagaqaa taimña sivuniksriqiraunġitchuvich, suvaata paptaaġivich?”  
\v 26 John kiuniġai, “Uvaŋa paptaaġutiqaqtuŋa imikun. Aglaan akunnapsitñi qichaqtuq iḷitchuġimaisaqsi.  
\v 27 Ilaa aqupkun sagviġisiruq. Uvaŋa siŋiiḷguyumiñaitchuŋaunniiñ aluġutiŋnik.”  
\v 28 Tamatkua atuummiñiqsut Bethany-mi Perea-mi Jordan taavanitchiaŋani John-ŋum paptaaqtitchiviani.   
\s1 Agaayyutim Ipnaiyaaŋa  
\p
\v 29 Uvlutqikman John-ŋum Jesus qiñiġniġaa utlautiruaq iŋmiñun, aasrii upyakługu, “Uvvauna Agaayyutim ipnaiyaaŋa piiġityaqtuaq nunam iñuiñ killuutaatnik!  
\v 30 Ilaa taimñauruq uqautigikkaġa itnautigiplugu, ‘Iñuk imma aggiġñiaqtuq akiaqtiksraġa. Kamanatluktuaq uvaŋniñ, takku ilaa anigaluaqnaŋa inŋaniksimaaqhuni.’  
\v 31 Uvaŋa nalugaluaqługu kisuugisił̣ha, tikiumaruŋa paptaaġusriqł̣uŋa imiġmik iḷitchuġipkautigisrukługu Israel-aaġmiunun.”  
\v 32 Uvva itnaiḷipḷugu John-ŋum iḷisimarriġaa, “Uvaŋa qiñiġiga Ipqitchuaq Irrusriq atqaqtuaq pakmakŋa atriqaqhuni tiŋmiaġruuratun aasrii ilaaniitluni.  
\v 33 Kaŋiqsianinġitchaluaġiga kisuutilaaŋa, aglaan Agaayyutim tuyuġirima imikun paptaaġityaqłuŋa, uqautigaaŋa itna, ‘Ilvich qiñiġisigiñ Ipqitchuaq Irrusriq atqaqpan aasrii inillaguni iñuŋmun, ilaa taimñaugisiruq paptaaġiruksraq Ipqitchuakun Irrutchikun.’  
\v 34 Aasrii uvaŋa qiñianikkiga taamna atuumaruaq aasrii uqautigitlaplugu Iġñiġiłhagun Agaayyutmun.”   
\s1 Jesus-ŋum Sivulliich Maliġuaqtai  
\p
\v 35 Uvlutqikman John taraniilgiññiqsuq malġuŋnik maliġuaqtiŋmiñik piqasriqhuni.  
\v 36 Qiñiqamiuŋ Jesus apqusraaqtuaq John-ŋum upyaŋniġaa, “Uvvauna Agaayyutim ipnaiyaaŋa.”  
\v 37 Taapkuak maliġuaqtik tusraaplugu taatnaqman, maliutiniġaak Jesus.  
\v 38 Jesus-ŋum kiŋiaqami, maliutiniqmakni qiñiqługik apiġiniġik, “Sua pakikpitchu?” Taapkuak kiuniġaak, “Rabbi, nani tukkuqaqpich?” (Taamnaguuq Rabbi mumiutiqaqtuaq iḷisautrimik.)  
\v 39 Ilaan kiuniġik, “Uvuŋaġutik qiñiġiatku!” Taapkuak utlauti'amik qiñiġniġaak nani irviqaqtilaaŋa, aasrii uvlivigiplugu. Sisamanun tuqtuqtaq iḷiyuŋnaqsiruami sassaq unnuksraaqman.  
\v 40 Taapkuak tusraaplutik John-ŋum uqautaanik maliutriruak Jesus-mik iḷaqataa atiqaġniqsuq Andrew-mik, Simon Peter-m aniqatigiplugu.  
\v 41 Andrew-m sivulliuplugu paqilġaaġniġaa aniqatni Simon uqautiplugu, “Uvaguk paqitkikpuk Messiah” (mumiutiqaqtuaq Christ-mik naagaqaa Anniqsuqtimik),  
\v 42 aasrii Simon Jesus-muutiplugu. Jesus-ŋum qiñiqługu nipliutiniġaa, “Ilvichuvva Simon, iġñiŋa John. Taiyuutinikkisirutin Cephas-mik” (mumiutiqaqtuamik Peter-mik Iyaġaŋmiglu).   
\s1 Jesus Tuqłuił̣ha Philip-mik Suli Nathanael-mik  
\p
\v 43 Uvlutqikman Jesus sivunniġñiqsuq Galilee-mugukhuni. Ilaan Philip paqitlugu nipliutiniġaa, “Maliġuaŋŋa!”  
\v 44 Philip-guuq Bethsaida-ġmiuŋuniqsuaqtuuq Andrew-mlu Peter-mlu irviakni.  
\v 45 Philip-ŋumli nalautlugu Nathanael, uqautiniġaa “Uvagut paqitkikput taimña Moses-ŋum uqautigimakkaŋa maliġutaksrani suli sivuniksriqirit uqautigikkaŋat. Ilaa Jesus-ŋuniqsuq, Nazareth-miu, Joseph-ŋum iġñiŋa.”  
\v 46 Nathanael-ŋum piñiġaa, “Qanusriq nakuuruaq aggitḷava Nazareth-miñ?” Philip kiugaa, “Kiataamiḷi qiñiġiaqsaġuŋ!”  
\v 47 Jesus-ŋum qiñiqamiuŋ Nathanael utlautiruaq iŋmiñun nipliġñiqsuq, “Uvvauna Israel-aaġmiupiaġataq! Ilaani piitchuq pigiiḷaq.”  
\v 48 Nathanael-ŋum apiqsruġniġaa, “Qanuqługu iḷisimaviŋa?” Jesus-ŋum kiugaa, “Philip-mun tuqłuġaluaqtitnak qiñianiŋniġikpiñ ataŋiusrima'avich asrirriraġaqtuami napaaqtumi.”\fig |src="HK00088B.TIF" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Jn 1.48" \fig*  
\v 49 Nathanael-ŋum kiugaa, “Iḷisautrii! Ilvich Agaayyutim Iġñiġiniġaatin! Israel-aaġmiut umialiginiġaatin!”  
\v 50 Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich ukpiliqsiqpich qiñiġni'apkiñ sivuani ataani napaaqtum asrirriraġaqtuam? Qiñiġisirutin kamanatluktuanik taavrumakŋa.”  
\v 51 Jesus-ŋum nipliutipsaaġniġai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Ilipsi qiñiġisigiksi qiḷak aŋmaqpan suli Agaayyutim israġulgi mayutmuktuat naagaqaa atqaqtuat Iñuum Iġñiŋanun.”   
\c 2  
\s1 Jesus-ŋum Atlaŋŋuqtitchił̣ha Imiġmik Misruqqumun  
\p
\v 1 Uvluk piñayuakun katchuutniaqtuak inniqsuk Cana-mi nunaaqqimi Galilee-mi ittuami. Jesus-ŋum aakaŋa itmiñiqsuq.  
\v 2 Suli Jesus-lu maliġuaqtiniḷu aiyugaaqtaupmiñiqsut katchuutniaqtuaŋnun.  
\v 3 Misruġuutaat nuŋupman, Jesus-ŋum aakaŋan nipliutiniġaa, “Ukua misruġuutaiqsut.”  
\v 4 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Tiliuqtaksraġinġitchikma sutquluŋa. Piviksraġasuli tikiumaitchuq.”  
\v 5 Jesus-ŋum aakaŋan uqautiniġai savaktit, “Piyumigiksi qanupayaaq tilikpasri.”  
\v 6 Taraniguuq itchaksrat qattaliat iyaġaich imiġnun inniqsut, atausriq immaqtutilaaqallaapluni iñuiññaqtun naagaqaa iñuiññaq qulit gallon-tun, Jew-ŋuruat maliġutaksrirrusriaġikkaġmikkun iġġuutiksraqtuġvikaaŋich.  
\v 7 Jesus-ŋum uqautiniġai, “Immiqsigik qattat imiġmik.” Tarra immiġñiġaich qaqłukpiuraqługich.\fig |src="LB00135B.TIF" size="span" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Jn 2.7" \fig*  
\v 8 Tarakŋaasrii Jesus-ŋum nipliutigai, “Tarakŋa qalusriḷusri, niġiqpaktuat aŋalataat payuksiuŋ!” Taapkua payuŋniġaat.  
\v 9 Aŋalataata niġiqpaktuat uukamiuŋ imiq misruġuġuqtitaq naluniġaa nakitñaqtautilaaŋa tamarruma misruqqum, aglaan taapkua savaktit qalusriruat imiġmik iḷisimaniġaat. Taavruma aŋalataata niġiqpaktuat tuqłuġniġaa uiksraun,  
\v 10 nipliutiplugu, “Atlat autaaqtitchiraqtut misruġuġiŋñiksramik sivulliuplugu, aasrii aiyugaaktat imianikmata, akiitḷuŋniqsramik piqaqtitkaqsipḷugich. Aglaan ilvich itinniġiñ misruġuġiŋñiqsraq isruanunaglaan.”  
\v 11 Sivulliqpiaŋuplugu taamna quviqnaqtuaq savaaq Jesus-ŋum iñiqtaġiniġaa Cana-mi Galilee-miittuami. Ilaan kamanautni qiñiqtinniġaa. Aasrii maliġuaqtaiñ ukpiġiliutipsaagniġaat.  
\v 12 Tamarruma aquagun Jesus aakaniḷu nukatchiaŋiḷu suli maliġuaqtiŋi Capernaum-muŋniqsut, taraniasriiñ itlutiŋ ikituurani uvluni.   
\s1 Jesus-ŋum Suaqłuiyaił̣ha Agaayyuvikpauramik  
\p
\v 13 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat atilik Apqusaakkaułiġmik tikiyasriruq, aasriiñ Jesus Jerusalem-mun aullaġniqsuq.  
\v 14 Agaayyuvikpaŋmi pakinniġaa iñuich tunniuqqairuat aŋusalluŋnik ipnaiñiglu tiŋmiaġruuraniglu suli simmiqsuqtit maniŋñik aquppiruat manniqiviŋmikni.  
\v 15 Aasriiñ akłunaamik, ipiġaqtuusriqhuni uumaruapayaat aninniġai Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatniñ, manniqiviŋich simmiqsuirit maniŋñik ulġutlugich, simmiqsuutiŋich siamitlugich.  
\v 16 Suli tilipḷugich tunisiullaqtuat tiŋmiaġruuranik itnaqhuni, “Tamatkua uvakŋa anitchigik! Aapaa tupqa tunisiuqqaiviguqnagu!”  
\v 17 Maliġuaqtaiñ itqaġniġaat uqałiq aglausimaruaq itna, “Agaayyuun! Siqñigillapiałiġma tupiġikkapnik iluqnauqsimaaqtitkaaŋa.”  
\v 18 Jew-ŋuruat nipliutitqiŋñiġaat apiqsruutmik, “Sumik quviqnaqtuamik iñiqtaqaġutin qiñiqtinnayaqpiuŋ uvaptiknun nalaułhiñ taatnasriġaqavich?”  
\v 19 Jesus-ŋum kiugai, “Unauvva agaayyuvikpak piiyaġupsiuŋ, piñasruni uvluni nappatqikkisigiga.”  
\v 20 Jew-ŋuruat apiqsruġniġaat, “Piñasruni uvluni nappatqikkisiviuŋ? Malġukipiaq itchaksrani ukiuni nappaġniakkauruq agaayyuvikpak una!”  
\v 21 Aglaan Jesus uqautigikkaŋa agaayyuvikpak atriŋuniqsuq ilaan timaanun.  
\v 22 Taamani tuqułiġmiñ aŋitqikman, maliġuaqtaiñ itqaġniġaat taatna uqałha, arguaqqutaitḷugich aglausimaruat uqałhich, suli Jesus uqautigikkaŋi.   
\s1 Jesus Iḷisimagai Iluqaisa Iñuich  
\p
\v 23 Jesus Jerusalem-mi ititlugu niġiqpagvikaami taggisiqaqtuami Apqusraaqtitaułiġmik iñugiaktuat ukpiġiniġaat qiñiqamisigik quviqnaqtuat savaaŋi.  
\v 24 Aglaan Jesus-ŋum iḷumutuuginġiññiġai, atakkii ilaan iñuich iḷisimmaaġikł̣ugich.  
\v 25 Iñuktigun kaŋiqsipkaġniaġnaqhuni inġiññiqsuq, ilaan kaŋiqsimmaaġikł̣ugich iñuich isrummatiŋich.   
\c 3  
\s1 Jesus-ŋum Iḷisautrił̣ha Nicodemus-mik  
\p
\v 1 Uvvaasriiñ inniqsuq iñuk atiqaqtuaq Nicodemus-mik, Jew-ŋuruat sivulliuqtaiñ iḷaŋat, piqataupluni taapkunani Pharisee-ŋuruani.  
\v 2 Unnuat iḷaŋatni utlautiniqsuq Jesus-mun nipliqhuni, “Iḷisautrii! Iḷitchuġigikput ilvich iḷisautriksrauplutin tuyuułhiñ Agaayyutmiñ. Kia-unniiñ piyumiñaitchai quviqnaqtuat savaat kisianik Agaayyutim piqasriumalugu.”  
\v 3 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷumutuuruamik uqautigikpiñ, iñuum anitqiñġisuaġuni, Agaayyutim aŋaayuqautaa qiñitlasriyumiñaitchaa.”  
\v 4 Nicodemus-ŋum apiqsrulgiññiġaa, “Qanuġuni iñuguaniktuaq anitqikkisiva? Nalupqinaitchuq, aakami iḷuanun isitqiaqsiyumiñaitchuq, anił̣ł̣i tugliḷgitḷasriḷugu.”  
\v 5 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigikpiñ, Iñuk anitqiñġisuaġuni imikun suli Ipqitchuakun Irrutchikun isitlasriyumiñaitchuq Agaayyutim aŋaayuqautaanun.  
\v 6 Tamatkua aniruat iñuŋniñ iñugruiñaurut. Tamatkualiasrii kisiisa Ipqitchuam Irrutchim anitqiksitaŋi iñuugisirut Ipqitchuakun Irrutchikun.  
\v 7 Quviġusruutiginagu nipliutiga, ‘Anitqiksuksraupiaqtusri’.  
\v 8 Anuġi igliġaqtuq napmupayaaġukami, ilipsiasriiñ tusraaplugu anuġim siiġruŋniŋa, aglaan iḷisimatlaitchiksi nakiñ aggił̣ha unniiñ napmułha. Taatnatun kiñapayaaq ittuq animaaqtuaq Ipqitchuakun Irrutchikun.”  
\v 9 Nicodemus-ŋum apiqsruġniġaa, “Qanuġuni taatniitlagisiva?”  
\v 10 Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich iḷisautraugaluaqhutin Israel-mi taamna naluniqpiuŋ?  
\v 11 Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigikpiñ, Uvagut uqaġaqtugut iḷisimakkaptiknik suli iḷisautriraqtugut qiñikkaptiknik. Aglaan nallipsi uqałiqput akuqtuġummataitchaa.  
\v 12 Ilipsi ukpiġinġitchipsitña uqautikapsi nunakŋaqtatigun; qanuġusri ukpiġitlasrigisivisitña uqautigupsi pakmakŋaqtatigun?  
\v 13 Kiñaunniiñ pakmuŋa mayuqsimaitchuq, aglaan Iñuum Iġñiŋa atqaqtuaq tatpakmakŋa.  
\v 14 Moses kivikmatun nimiġiaŋŋuaq nappaqutamun suviksraiḷaami, taatnatun Iñuum Iġñiŋa kiviktaksraugisiruq.  
\v 15 Kisupayaaq ukpiqsripḷuni turviñiktuaq ilaanik isruitchuamik iñuugisiruq.   
\p
\v 16 “Agaayyutim nunam iñui piqpagivagitḷugich, Iġñitualuni aatchuutiginiġaa. Kisupayaaq ukpiqsrił̣ikun turviñiktuaq ilaanik tuquyumiñaitchuq, aglaan isruitchuamik iñuugisiruq.  
\v 17 Atakkii Agaayyutim Iġñiñi tuyuġinġitchaa atanniqsuqtautquplugu nunam iñuiñun aglaan anniqsuqtautquplugu iluqaitñun.  
\v 18 Kisupayaaq ukpiqsripḷuni tunŋaviñiktuaq Iġñiŋanik, atanniusriaksraitchuq. Aglaan ukpiqsriñġitchuaq atanniqsimaaŋaniktuq, takku ukpiqsrił̣ikun tunŋaviñiksimaitḷuni Agaayyutim Iġñituaġikkaŋanik.  
\v 19 Taatnaiḷipḷugu taamna atanniusriaksraq ittuq, qauma nunam iñuiñun tikitman. Aglaan iñuich piqpagitlukkaat taaqtuaq taavrumakŋa qaumamiñ, takku iliŋich irrusriñiksimaaqhutiŋ pigiitchuamik.  
\v 20 Kisupayaam irrusriñiksimaaqtuam pigiitchuakun qauma uumigigaa, suli utlautisrutlaitchuq qaumamun, takku ilaan irrusriġiliutikkani pigiitchuaq sagviqunġitḷugu.  
\v 21 Aglaan kisupayaaq irrusriñikkami iḷumutuuruamik qaumamun utlautiraqtuq, taavrumuŋa qaumamun sagviumatquplugu irrusriġiliutikkani tupiksrił̣ikun Agaayyutmik.”   
\s1 John Paptaaqtitchiri Iḷisimaraułha Jesus-kun  
\p
\v 22 Taavruma aquagun Jesus-lu maliġuaqtiniḷu aullaġniqsut nunaŋanun Judea-m. Tarani ittuallaŋniqsuq iliŋitñi suli paptaaġipluni.  
\v 23 John-tuuq paptaaġiniqsuq Aenon-mi uŋasriñġitchuamiñ Salem-miñ, takku imġukkaqhuni tamanna. Iñuich utlaaġaqługu ilaan paptaaqtaġniġai.  
\v 24 John taamna isiqsimaitchuqsuli isiqsiviŋmun.   
\p
\v 25 John-ŋum maliġuaqtaiñ iḷaŋich uqaksraqtuaqsiñiqsut Jew-ŋuruatlu taavrumuuna ipqiqsakkaułikun.  
\v 26 Aasriiñ John-mun utlautiplutiŋ uqautiplugu, “Iḷisautrii! Aŋun itqaġiviuŋ Jordan-ŋum igḷuani piqatigikkan, ilvich uqautigikkan? Ilaa paptaaġiaqsiruq, aasrii iñuum iluqani utlakkaa!”   
\p
\v 27 John-ŋum kiuniġai, “Kiñaunniiñ sumik piqaġumiñaitchuq, Agaayyutmun qaitchiñġunnani.  
\v 28 Ilipsi iḷisimarigigipsi nipliqsimałłapkun ‘Uvaŋa Christ-ŋunġitchuŋa, aglaan ilaan sivuani tuyuumaruŋa,’ itqanaiyautityaqtitlugu.  
\v 29 Nukatpiaq katchuutniaqtuaq niviaqsiam uiksrautigigaa. Nukatpiam iḷauraaŋa qichaqatauraqtuq naalaġnipḷugu, quviagiplugu tusraałha nukatpiam katchuutniaqtuam nipaa. Taatnatun quviasrułiġa naammatigiruq.  
\v 30 Ilaa piġuqtuksrauruq kamanaqsitḷuguni, uvaŋaasrii nuimaiġḷuŋa.   
\s1 Ilaa Aggiqsuaq Qiḷaŋmiñ  
\p
\v 31 “Ilaa aggiqsuaq pakmakŋa iluqaitñiñ kamanatluktuq. Nunakŋaqtaġli iñułhiñaupluni nunamiittuaŋuruq, nunakŋaqtanik nipiqaqhuni. Ilaa aggiqsuaq qiḷaŋmiñ kamanatluktuq iluqaitñiñ.  
\v 32 Aasrii uqautigigaa qiñikkani tusraakkaniḷu, aglaan kisupayaat uqałha akuqtunġitchaat.  
\v 33 Kia akuqtuiruam uqałhanik nalupqiginġiġaa Agaayyutim iḷumutuułha.  
\v 34 Taavruma Agaayyutim tuyuġikkaŋan Agaayyutim uqałhi uqaġigai, takku Agaayyutim qaitchipḷugu inuŋaiqł̣ugu Ipqitchuamik Irrutchiġmiñik.  
\v 35 Aapam Iġñiñi piqpagiplugu aasrii supayaat aatchuutigigai ilaanun.  
\v 36 Ilaa ukpiqsriruaq Iġñiġmik isruitchuamik iñuułiqaqtuq, aasrii tupiksriñġitchuaq Iġñiġmik iñuułiqaġumiñaitchuq. Aglaan Agaayyutim qinnautaa nayuutigisiruq ilaani qaŋavak taimuŋa.”   
\c 4  
\s1 Jesus-lu Aġnaġlu Samaria-ġmiu  
\p
\v 1 Pharisee-ŋuruat tusraaniqsut Jesus iñunnatluaqsiñipḷugu paptaaġitlukhuniḷu John-miñ  
\v 2 (Jesus ilaa paptaaġinġitchaluaqtitlugu, aglaan maliġuaqtai).  
\v 3 Jesus-ŋum tusraa'amiuŋ uqaġikkaŋat, Judea-miñ aullaġniqsuq Galilee-mun utiqhuni.   
\p
\v 4 Utiłiġmiñi taavrumani Samaria-kuaqtuksrauniqsuq.  
\v 5 Tikiññiqsuq Samaria-m nunaaqqiŋanun atiqaqtuamun Sychar uŋasriñġiññiqsuamun nunaŋaniñ Jacob-ŋum qaisaŋaniñ iġñiġmiñun Joseph-mun.  
\v 6 Jacob-ŋum nivviaŋa taraniinniqsuaq. Aasrii Jesus igluałiġmikniñ iñiqtuqhuni, nivviam saniġaanun aquvinniqsuq, uvluq qitiqquqman.  
\v 7 Samaria-ġmiu aġnaq aggiġñiqsuq imiqtaġiaqhuni. Aasrii Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Imiksriŋŋa!”  
\v 8 Immali maliġuaqtai nunaaqqimuŋniqsut niqiksramiknik tauqsiġiaqhutiŋ.  
\v 9 Aġnam Samaria-ġmium nipliutiniġaa, “Ilvich Jew-ŋurutin aasrii Samaria-ġmiuŋupluŋa. Qanuqhutin iŋiqpiña imiġukhutin?” (Uvvatakku Jew-ŋuruat piqatiqatlaitchut Samaria-ġmiunik.)  
\v 10 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷisimagupku Agaayyutim aatchuutiksraŋa suli kisuułha iŋiqtigikkaqpich imiksritqupluni iŋiġayaġiñ, aasrii Ilaan qaitchiḷutin iñuunaqtuamik imiġmik.”  
\v 11 Aġnam nipliutigaa, “Ilvich qattaitmiutin, aasrii nivviaq itipmiuq. Nakiñmi imiq iñuunaqtuaq piñayaqpiuŋ?  
\v 12 Jacob-ŋum sivulliapta uumiŋa nivviamik piqaqtitaŋatigut, qitunġaiñḷu suli pamiqsaaŋisa imiġvigimakkaŋatnik. Ilvich Jacob-miñ kamanatluktuaŋunasrugivich?”  
\v 13 Jesus-ŋum kiugaa, “Kiñapayaaq imiqtuaq imiġmiñ uumakŋa imiġulitqikkisiruq.  
\v 14 Aglaan kiñapayaaq imiġmiñ aatchuutiksramniñ imiġumi imiġulitqiŋñianġitchuq, takku imiq aatchuutiksraġa itkisiruq ilaani suvliktuatun nivviatun imiġmik iñuunaqtuamik, piqaqtillugu ittuksramik isruiḷaamun iñuułiġmun.”  
\v 15 Aġnam nipliutigaa, “Taavrumiŋa imiġmik qaitchiŋŋa, imiġulitqiñġitchumuuŋali unniiñ uvuŋa imiqtatqiñġitchumuuŋa.”  
\v 16 Tarra Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Aullaġutin uqautityaġuŋ iḷaqatin pakma nayuqtigikkan, aasriiñ uvuŋatqigutik.”  
\v 17 Aġnam kiuniġaa, “Iḷaqataitchuŋa.” Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich nalauttutin nipliqavich iḷaqataiññipḷutin.  
\v 18 Ilvich iḷaqatniktuqsimaruami tallimani, aasrii nayuqtigikkan pakma nalaullugu iḷaqatiginġitchiñ katchuusrimaitchiñ. Taatnaqavich nalauttutin.”  
\v 19 Aġnam nipliutigaa, “Taatnaiḷipḷugu iḷisimmatiqaġniqavich kaŋiqsigiga sivuniksriqiraułhiñ.  
\v 20 Samaria-ġmiut sivulliavut agaayumaaġuurut uumani iñġimi aasriiḷi ilipsi Jew-ŋuruani uqaġaqtusri iñuich agaayumaaqtuksraunipḷugich Jerusalem-mi.”  
\v 21 Jesus-ŋum nipliutiniġaa “Aġnaaq, ukpiġiŋŋa, Piviksraq tikitkisiruq iñuich agaayyuvigitlaiġñiaqmatruŋ Aapa uumaniunniiñ iñġimi naagaunniiñ Jerusalem-mi.  
\v 22 Samaria-ġmiusri iḷisimanġipiaġiksi kisumun agaayumaałiqsi; uvagut aglaan Jew-ŋuruani iḷisimagikput kisumun agaayumaałiqput, takku iñuich anniqsuqtiksraŋat Jew-ŋuruaniñ kaŋiqaqtuq.  
\v 23 Aglaan piviksraq tikisaaqtuq, pakmaunniiñ tikiumaaniktuq, iḷumun putqataġviqaqtuat agaayumaaġviginiaqmatruŋ Aapa Ipqitchuakun Irrutchikunlu iḷumutuułikunlu. Takku Aapauruaq piqaġuktuq iñuich agaayumaaġviginiaqtuanik iŋmiñun taatnaiḷiḷugu.  
\v 24 Agaayyun Irrusriuruq. Tamatkua putqataġviqaqtuat ilaanik agaayumaaqtuksraupiaqtut Ipqitchuakun Irrutchikunlu iḷumutuułikunlu.”  
\v 25 Aġnam nipliutiniġaa, “Uvaŋa kaŋiqsimagiga Messiah taiyuutilik Christ-mik aggiqsaġumaruaq. Ilaan aggiġumi uqautisraġumakkaŋatigut supayaamik.”  
\v 26 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Uvaŋa uqaqatin Ilaaŋuruŋa.”   
\p
\v 27 Taatnaanigmiuglu tarani Jesus-ŋum maliġuaqtai utiġniqsut. Atqunaq quviġutchaŋniqsut Jesus aġnamik uqaqatiqaġniqman. Aglaanguuq nalliata nipliutinġiññiġaa aġnaq, “Sumik pisukpich?” naagaqaa apiqsrunġiññiġaat Jesus, “Suvaata aġnamik uqaqatiqaqpich?”  
\v 28 Tarakŋa aġnam imiqtautni unitḷugu, nunaaqqimun utiġniqsuq, uqaaqsipḷuniasriiñ iñuŋnun,  
\v 29 “Maligluŋa qiñiġiaqsiuŋ iñuk uqautriga suraġałipayaamnik. Ilaa Christ-ŋunġitchaluaqpa?”  
\v 30 Tamatkua uniññiġaat nunaaqqiq utlautiplutiŋ Jesus-mun.   
\p
\v 31 Taatnałhatniguuq, maliġuaqtaiñ Jesus uqapsaaġniġaat, “Iḷisautrii, niġġiiñ!”  
\v 32 Ilaan kiuniġai, “Niqautiqaqtuŋa iḷisimanġisapsitñik.”  
\v 33 Taatnaqman maliġuaqtai avatmun apiqsruqtautiaqsiñiqsut, “Iñuum una payunġitchaluaġniqpauŋ niqiksramik?”  
\v 34 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Niqautiqaqtuŋa tupiksriḷiġmik tuyuġirima pitqutaanik suli itqanaił̣iksraŋanik savaam qaisaŋan iñiqtaġitquplugu.”  
\v 35 “Uqaġaqtusri, itnaiḷipḷugu nautchiiviksigun, ‘Sisamani tatqiñi ittaqtuq katitchiviksraq.’ Uvaŋali nipliutigipsi, qiñiqtuallautaqsigik nauruat pakma piŋŋuqtuat katitaułhiñaaġuqhutiŋ.  
\v 36 Iñuk kipripḷuni katitchiruaq akiññagaqtuq katitchił̣iġmiñi nauruanik isruitchuamun iñuułiġmun, atunim aasrii nautchiiruaġlu kipriruaġlu quviasruqatigiikkisipḷutik.  
\v 37 Uqautauruaq iḷumutuuruq itna, ‘Iñuk nautchiiraqtuq atlam aasrii kipiplugu, katitlugu mukkaaksraq.’  
\v 38 Uvaŋa tuyuġipsi kipriḷusri katitchitquplusri nautchiiviŋmi savaaqaġvigimaisapsitñi atlat savaaŋatni aasrii piññagusri taipchua savaaŋatniñ.”\fig |src="cn02110b.tif" size="span" copy="© 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Jn 4.38" \fig*   
\p
\v 39 Samaria-ġmiut iñugiaktuat nunaaqqimikni ukpiqsriñiqsut Jesus-mik aġnam itnałhagun, “Ilaan uqautigaaŋa supayaamik atuqsimakkamnik.”  
\v 40 Taatnaqługu Samaria-ġmiut tikitñamitruŋ, ittuallaquaqsiñiġaat iŋmikni. Jesus-ŋumaasriiñ malġuŋni uvluŋni nayuġniġai.  
\v 41 Iñugiaksiḷaaġniqsut ukpiqsriruat ilaan uqauttutaigun.  
\v 42 Aasrii aġnaq uqautiniġaat, “Ukpiqsriḷiqsugut ilvich nipiłhiñaġinġisapkun aglaan uvaptiknik tusraaplugu, iḷitchuġigikput iḷumutun anniqsuqtiksraułha nunam iñuiñik.”   
\s1 Jesus Mamititchiñiqsuq Aŋalatchirim Iġñiŋanik  
\p
\v 43 Kiñuagun malġuk uvluk Jesus aullaġniqsuq Galilee-mun.  
\v 44 Ilaan iḷisimagaluaqługu, “Sivuniksriqiri kamakkusriaqatlaitchuq iŋmi nunamiñi,” aullaġviginiġaa.  
\v 45 Galilee-mun tikitman iñuich paġlaniġaat, qiñianikługu supayaaq savaaġikkaŋa niġiqpagvikaami taggisiqaqtuami Apqusaakkaułiġmik, takku iliŋittuuq utlautiniqsut niġiqpagvikaamun Jerusalem-mi.   
\p
\v 46 Taatnaqhuni Jesus utitqiŋñiqsuq Cana-mun Galilee-mi ittuamun, sivuani imiġmik misruġuġuqtitchiviŋmiñun. Aasrii Capernaum-mi inniqsuq aŋalatchiri iġñiqaġniqsuaq atniġñaqtuamik.  
\v 47 Tusraa'amiuŋ Jesus tikitḷugu Galilee-mun Judea-miñ, utlakługu apiqsruġniġaa Capernaum-muglugu iłuaqsipkaġayaitmaŋaan iġñi tuqułhiñaaġuqtuaq.  
\v 48 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Nalliqsiunniiñ tarra ukpiqsriyumiñaipiaqtuq, qiñiġaluaqani kamanaqtuaniglu savaanik quviqnaqtuaniglu.”  
\v 49 Aŋalatchirim kiulgiññiġaa, “Maliŋŋa, qitunġauraġa tuqugaluaqtitnagu!”  
\v 50 Jesus nipliutigaa, “Aullaġiñ, iġñiġiñ iñuugisiruq!” Taavruma iñuum Jesus-ŋum nipliutaa ukpiġiplugu aullaġniqsuq.  
\v 51 Aŋiḷaatmuktitlugu savaktaiñ paaġniġaat tusraapkaġiaqługu “Iġñiġiñ iñuugaqsiruq.”  
\v 52 Apiqsruġniġai qaŋaaglaan iġñi iłuaqsitmuaqsipmaŋaan. Taapkua kiuniġaat, “Ikpaksraq uvluqpaguġniġmiñiñ atautchimun iḷiyuŋnaqsipman uunaqłuutaiqsuq.”  
\v 53 Aapauruam iḷitchuġiniġaa atuummił̣ha taivrumani sassaġniġmi Jesus-ŋum nipliutikmani, “Iġñiġiñ iñuugisiruq,” Taatnaqhuni ukpiliġñiqsuq, suli iluqaġmiŋ tupiqatipayaaŋiḷu.  
\v 54 Taavruma tugliḷiġniġaa quviqnaqtuaq savaaŋa Jesus-ŋum Galilee-mukman Judea-miñ.   
\c 5  
\s1 Jesus-ŋum Mamititchił̣ha Atniġñaqtuamik Narvauram Siñaani  
\p
\v 1 Aquagun tamarruma Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat ilgiññiqsuq. Aasrii Jesus-tuuq utlautipluni Jerusalem-mun.  
\v 2 Taamani Jerusalem-mi Ipnaich Paaŋatni narvauraqaġniqsuq tallimanik quliġutilik. Hebrew-tguuq uqaŋatigun taiyuutiqaġniqsuq Bethzatha-mik.  
\v 3 Iñugiallapiaqhutiŋ iñuich atniġñaqtuat nalaniqsut tamatkunani quliġutit atiŋitñi qiñitlaitchuat, pisrutlaitchuat, suli auliyatlaiḷat taqqipḷutiŋ imġum iḷiqsraqtiłiksraŋanik.  
\v 4 Uvvaguuqtakku qakugulitchiaqługu Agaayyutim israġulgan imiq iḷiqsraqtitaġniqmagu aasrii sivulliq atniġñaqtuaniñ kiñiḷġaaqtuaq aŋalataupkaqqaaqługu imiq mamitauraġniqsuq qanusripayaamik atniġñautiqaġaluaŋŋaġmi.  
\v 5 Iñugguuq atniġñaqtuaq iñuiññaq akimiaq piñasruni ukiuni tarani itmiñiqsuq.  
\v 6 Jesus-ŋum qiñiġniġaa nalaruaq suli kaŋiqsipḷugu ilaan atniġñałha takiruami, aasrii nipliutiniġaa, “Iłuaqsisukkaluaqpich?”  
\v 7 Atniġñaqtuam kiuniġaa, “Uvaŋa kiñisaitchaqtuŋa imiq iḷiqsraqtitaupman. Takanuŋaġniaqtitluŋa atlam sivulliugaġigaaŋa.”  
\v 8 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Makillutin, ikivġatin tigulugich pisrugiñ.”  
\v 9 Taimmaiñaq taamna mamitauniqsuq; ikivġani tiguplugich, pisruŋniqsuq.  
\p Uvluq tamanna taavruma atuummivia Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviginiġaat.  
\v 10 Taatnaqługu Jew-ŋuruat nipliatiaqsiñiġaat iñuk iłuaqsikkauruaq, “Ugluvak minġuiqsiaġviuruq. Atuqtaksraptiknun akitñautiniqsutin ikivġapnik akiyaqavich.”  
\v 11 Ilaan kiuniġai, “Taivruma iłuaqsipkaqtima uqautigaaŋa, ‘Ikivġatin tigulugich pisrugiñ.’”  
\v 12 Taapkua apiqsruġniġaat, “Kia taatnaquvatin?”  
\v 13 Aglaan taavruma iłuaqsikkauruam iḷitchuġinġiññiġaa kisuutilaaŋa, atakkii Jesus tamaakŋa piiġñiqsuq iñugiakpagitḷuni tamanna.  
\v 14 Aquagun taavruma Jesus-ŋum paqinniġaa Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni aasriiñ nipliutiplugu, “Ataŋii. Pakma iłuaqsirutin. Killuqsatqiŋñiaqnak. Takku killuqsaġuvich pigiitḷuktuaq tikitpiaqtuq ilipnun.”  
\v 15 Taavruma iñuum aullaqami Jew-ŋuruat uqautiaqsiñiġai Jesus-ŋunipḷugu iłuaqsipkaqtini.  
\v 16 Taavrumiŋa piqusriqhutiŋ Jew-ŋuruat piyuagaqsiñiġaat Jesus, ilaa iłuaqsiiñipḷugu minġuiqsiaġvium uvluani.  
\v 17 Jesus kiuniġai, “Aapaga savaktuq ataramik iñiqługu, suli uvaŋaptuuq savaktuksraupmiuŋa.”  
\v 18 Taavruma nipliutim Jew-ŋuruat sivunniqsillapiaġniġai tuqqutchukługu, taavrumuunałhiñaunġitchuaq minġuiqsiaġvium atuqtaqsraigun aglaan niplił̣hagunlu Agaayyutmik aapaqaġnipḷuni suli atriḷiutipluni iŋmiñik Agaayyutmun.   
\s1 Iġñiġuruam Aŋalatchił̣ha  
\p
\v 19 Jesus kiugai, “Uqautigipsi iḷumutuuruamik itna, Iġñiq iñiqtaqatlaitchuq iŋmigułhiñaq. Ilaa savaaqaġaqtuq taavrumiŋa qiñikkaġmiñik Aapani savaaqaqman. Supayaamik Aapauruaq iñiqtaqaqman, Iġñiŋantuuq savaaġiraġigaa.  
\v 20 Aapam Iġñi urriqsuutiraġigaa iluqaanik savaaġitlakkaġmiñik, atakkii piqpagiplugu. Ilaan iḷisautigisipḷugu kamanatluktuanikunniiñ tamatkunakŋa iñiqtaġikkaŋiñiñ, ilipsi quviġusrullapiatlasriḷusri.  
\v 21 Atripḷugu Aapaa aŋipchairaġiłha tuquruanik iñugutqił̣iġmun, taatnatullapiaq Iġñiŋa qaitchitḷaruq iñuułiġmik tamatkunuŋa pisukkaġmiñun.  
\v 22 Aapaŋa iŋmiñik atanniqsunġiqhuni, aglaan Iġñi qaitchianiŋniġaa atanniił̣iġmik.  
\v 23 Taatnaqhuni iluqani kamakkun itkisiruq Iġñiŋanun atriḷugu iñuich kamaqsrił̣hat Aapaŋanik. Kiñapayaaq kamakkutaitchumi Iġñiŋanun kamakkutaitmiuq Aapaŋanun tuyuġiraanun.  
\v 24 Iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, Kiñapayaaq tusraaruaq uqautimnik suli ukpiqsriruaq tuyuġirimnik piññaktaqtuq isruitchuamik iñuułiġmik. Taamna atanniqsiuyumiñaitchuq, aglaan pituġaaniktuq tuquŋałiġmiñ iñuułiġmun.   
\p
\v 25 “Uqautigipsi iḷumutuullapiaqtuamik, Piviksraq tikiññiaqtuq, ami tikiumaaniktuq tuquŋaruat tusraałiksraŋat nipaanik Iġñiŋan Agaayyutim, aasrii tamatkua tusraaruat iñuuniaqtut.  
\v 26 Atripḷugu Aapauruaq Ilaa kaŋiuruaq iñuułiġmi, taatnatun Aapauruam inillakkaa Iġñiġikkani kaŋiutlasripḷugu iñuułiġmi.  
\v 27 Suli qaitchaa Iġñi nalaullugu aŋalatchił̣iksramik atanniqsuił̣iġmik, atakkii Ilaa Iñuum Iġñiġiplugu.  
\v 28 Taamna quviġusruutiginagu, piviksraq tikiññiaqtuq tuquruat iluqatiŋ iḷuviġni tusraagisił̣hat nipaanik.  
\v 29 Aasrii iliŋich aŋitqigḷutiŋ iḷuviġniñ, tamatkua savaaġiksuat aŋiḷutiŋ iñuułiġmun suli tamatkua savaaġiitchuat aŋiḷutiŋ sivuuġanaqtuamun atanniqsiuviksraġmiknun.   
\s1 Iḷisimarit Jesus-kun  
\p
\v 30 “Sumik savaaqaġumiñaitchuŋa uvapkuiñaq. Uqausriusriaġa tuvraqługu Agaayyutmiñ atanniiraqtuŋa. Taatnaqhutiŋ atanniutitka nalaunŋarut, takku pisułłapkun itinġitḷugu, aglaan tuyuġirima pisułhagun.  
\v 31 Uvapkuiñaq uqaqsaġniaġuma, iñuich ukpiġiyumiñaitchaat iḷumutuuniḷugu.  
\v 32 Aglaan ittuq uqautigiriga, uqaqtuaq iḷumutun uvapkun.  
\v 33 Ilipsi tuyuqaqapsi iñuŋnik kaŋiqsiuqtuksranik John-mun Paptaaqtitchirimun, ilaan uqautigaasri taavrumuuna iḷumutuuruamik.  
\v 34 Iñuŋmik iḷisimariqaġnanġitchaluaqłuŋa, aglaan taamna nipliutigigiga ilipsi anniqsuquplusri.  
\v 35 John atriqaqtuaq nannimik ikimaruamik qaummaġiksipḷugu, ilipsipsuuq sivikitchuami taimani quviagigiksi qaumagikkaŋa.  
\v 36 Aglaansuli uvapkun piqaqtuŋa iḷisimarimik kamanatluktuamik John-ŋum iḷisimaraułhaniñunniiñ, makua savaat iñiqtaġikkaġma, Aapaa qaisaŋiñ savaaġitquplugich itqanaiġḷugich tamatkua nalupqinaiqsruġaat Aapamun tuyuġiłiġa.  
\v 37 Aapauruaqtuuq tuyuqaqtuaq uvaŋnik uqaqtuq tamarrumuuna, ilipsi tusraanġaqsimaitchaluaġiksi nipaa unniiñ kigiñaŋa qiñiġlugu.  
\v 38 Ilipsi uqauttutai piginġitḷugich unniiñ ukpiġinġitḷugu taamna tuyuġikkaŋa.  
\v 39 Iḷisaaġigisi uqałhich aglausimaruat iñuułiġmik isruitchuamik paqitchiñasugiplusri. Tamarra tamatkua uqautiqaqtuat uvapkun,  
\v 40 aglaan piyummataitchusri uvaŋnun utlautisrugusri aasrii piññagusri iñuułiġmik uvapkun.   
\p
\v 41 “Nanġaqsiułiksraq iñuŋniñ qiñiġniaġaginġitchiga.  
\v 42 Aglaan iḷisimagiksi, suutnaġinġitchiksi piqpaksrił̣iq suvaluk Agaayyutim piqpaktaŋa.  
\v 43 Aggiqsuŋa Aapaa aŋalatchisaagun aasii akuqtunġitchipsitña. Naagasuli iñuk kiña aggiqpan iŋmi saŋŋimigun, ilipsi akuqtuġniaġiksi.  
\v 44 Ilipsi nanġautisruuruani avatmun aasriiñ suliqutiginġitchiksi nanġausriaksraqsi Agaayyutmiñ kisianiñ. Qanuġusrimi ukpiqsriñiaqpisi?  
\v 45 Isrummatiginagu uvaŋnun patchisiqutigisiñiḷusri Aapaanun. Moses-ŋum patchitri sagviummigaa, taimñaami Moses ilipsi tunŋavigikkaqsi.  
\v 46 Iḷumun ukpiġiniġupsiuŋ Moses, tunŋaviginayaqmigipsitña ukpiġiluŋa takku ilaan aglaktigun uqautigigaaŋa.  
\v 47 Aglaan aglaaġikkaŋi ukpiġinġitñapsigik, qanuġusri ukpiqsrigisivisi uvaŋa uqałimnik?”   
\c 6  
\s1 Jesus-ŋum Niġipchaił̣ha 5,000 Aŋutinik  
\p
\v 1 Taavruma aquagun Jesus ikaaŋaruq taagatchiaŋanun narvaŋan Galilee-m. Taamna narvaq taggisiqaqmiuq Tiberias-mik.  
\v 2 Iñugiallapiaqtuat malilgiññiġaat, atakkii iliŋisa qiñiqługich quviqnaqtuat savaaŋi iłuaqsiraġaił̣ikun atniġñaqtuanik.  
\v 3 Jesus qimiġaamun mayuqhuni, aquvinniqsuq maliġuaqtiniḷu.  
\v 4 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik tarani qalliñiqsuq.   
\p
\v 5 Jesus qiñiqługich iñugiallapiaqtuat iñuich utlautiruat iŋmiñun nipliutiniġaa Philip, “Nakiñ tauqsiġayaqpisa niġisuiġutiksraŋatnik ukua iñuich?”  
\v 6 Taavrumiŋaguuq nipliutiniġaa Philip uuktuaqługu, Jesus-ŋum iḷisimaanikkaluaqługu sułiksrani.  
\v 7 Philip-ŋum kiuniġaa, “Malġuk kavluutik akiaknik naamayumiñaitchut qaqqiaqsisigisaġuptigik iñullaa mikiruuramikunniiñ niġiyumiñaqsiḷugu.”  
\v 8 Maliġuaqtit iḷaŋata, Andrew, Simon Peter-m aniqataa, nipliqsuq,  
\v 9 “Uvvauvani nukatpiaġruk piqaġniqsuq tallimanik qaqquuranik barley-nik suli qaluuraaŋnik. Aglaan suugisivat taapkua itna iñugiaktigiruami iñuŋmi?”  
\v 10 Jesus nipliutigai, “Iñuich aquvititchigik.” Ivigaaŋupluniguuq tamanna. Iñuk iluqani aquvinniqsuq. Aŋutiłhiñat 5,000-siyuŋnaq.  
\v 11 Jesus-ŋum qaqqiaq tigu'amiuŋ, Agaayyun quyaniġaa agaayupluni, autaaġutaupluniasrii iñuŋnun aquppiruanun. Taatnatunsuli iñiqtaqaġniqsuq qalukkun. Aasrii iluqatiŋ niġiñiqsut pisuiġataqhutiŋ.  
\v 12 Niġisuiḷḷakmata, Jesus nipliutigai maliġuaqtini, “Iḷakupayaat katitchigik aasrii iksisruŋaqasri.”  
\v 13 Katitchi'amiŋ, immiġñiġaich qulit malġuŋnik aguupmaich iḷakuatnik tallimaniñ barley-niñ qaqquuraniñ iñuich niġġivigikkaŋatñiñ.  
\v 14 Iñuich qiñiqamitruŋ quviqnaqtuaq savaaq Jesus-ŋum iñiqtaŋa nipliġñiqsut, “Iḷumutun una ilaaŋuniqsuq. Tarra sivuniksriqirauniqsuq aggiqsuksrautauruaq nunam iñuiñun.”  
\v 15 Jesus-ŋum kaŋiqsiñiġaa iñuŋnun umialiguqtinniałiksrani nunuriḷuni. Taatnaqhuni unitḷugich aullaumiugallaŋniqsuq qimiġaanun kisimi.   
\s1 Jesus-ŋum Pisrułha Imġum Qaaŋagun  
\p
\v 16 Unnuksraaqman maliġuaqtai narvamun utlautiniqsut.  
\v 17 Umiamun iki'amiŋ utiaqsiñiqsut Capernaum-mun ikaaqługu narvaq. Unnuaġuqman Jesus-ŋum utlanġiññiġaisuli.  
\v 18 Anuġiġuutiqpauraġniġai qaiḷġuutipḷugich.  
\v 19 Maliġuaqtit iputlutiŋ piñasrunik naagaqaa sisamanik mile-lanik iglianigmiullu, qiñiaqsiñiġaat Jesus pisruktuaq imiġmi qalliruaq umiamun. Aasrii iliŋich iqsitchallapiaġniqsut.  
\v 20 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Iqsiñasri! Uvaŋauruŋa.”  
\v 21 Taapkua ikiyumaliqsipiaġniġaat, aasrii ikipman taimmaiñaq umiam tikiñŋaniktiġniġaa sivuniġikkani.   
\s1 Jesus-ŋum Qaqqiaŋułha Iñuułiġmi  
\p
\v 22 Uvlutqikman iñuich iñugiaktuat aullanġitchuat tamaaniaŋaniñ narvam, iḷitchuġiniġaat atausrisualuk umiaq taraniitilaaŋanik. Jesus aullaqataunġił̣ha maliġuaqtimigun suli itqaġiniġaat kisimiŋ maliġuaqtaiñ aullałhat.  
\v 23 Atlat umiat Tiberias-miñ tulaagaqsiñiqsut qaniŋanun niġiqpagviata Atanġuruaq agaayutrianikman.  
\v 24 Iñugiaktuat kaŋiqsima'amitruŋ Jesus taraniinġił̣ha unniiñ maliġuaqtai, umianun ikiplutiŋ Capernaum-mun aullaġniqsut pakakługu.  
\v 25 Narvam igḷuani iñuich Jesus paqitnamitruŋ, nipliutiniġaat, “Iḷisautrii! Qaŋaaglaan mauŋaqpich?”  
\v 26 Jesus-ŋum kiugai, “Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigipsi, paqitkipsitña takku niġił̣ł̣apsigun qaqqiamik pisuiġataqhusri piqutigitlusruŋaqnagich qiñikkasri quviqnaqtuat savaatka saŋŋigikkapkun.  
\v 27 Sakuugutiqaqasri niqimik piunġiqsaqtuamik aglaan sakuugutiqaġitchi niqimun ittuaksramun isruitchuamun iñuułiġmun. Taamna niqi Iñuum Iġñiŋan qaitkisigaa ilipsitñun, takku Agaayyutim Aapam nalunaiqsaġigaa iłuaġikkaułhagun Ilaa.”  
\v 28 Tamatkua apiqsruġaat, “Suruksrauvisa savaaqaġniaġupta Agaayyutim savaaŋiñik?”  
\v 29 Jesus kiugai, “Uvva savaaq savaaġitqukkaŋa Agaayyutim ilipsitñun, ukpiqsritqugaasri ilaanik tuyuġikkaġmiñik.”  
\v 30 Tamatkua kiugaat, “Sumik qiñikkiġayaqpisigut quviqnaqtuamik saŋŋipkun, uvagut qiñiġlugu ukpiqsritḷasriḷuta ilipnik. Sumik iñiqtaqaġayaqpich?  
\v 31 Sivulliavut niġimarut taiyuutiliŋmik Manna-mik qaqqumik pakmakŋaqtamik suviksraiḷaami atripḷugu uqautigimaruaq iŋiḷġaan uqałiġmi, itna, ‘Ilaan qaitchigai qaqqumik niqiksraŋatnik pakmakŋa.’”  
\v 32 Jesus nipliqsuq, “Iḷumun nipliutigipsi, taimña Moses niqiqaqtitchiruq ilipsitñik pakmakŋa timiłhiñamun ittuamik, taiyuutiliŋmik Manna-mik. Uvvaaglaan Aapaa qaitchigaasri iñuunaqtuamik iḷumutuuruamik niqiksramik pakmakŋa qiḷaŋmiñ.  
\v 33 Uvvatakku niqiksraq Agaayyutim qaisaŋa ilaaŋuruq atqaqtuaq pakmakŋa iñuułiġmik qaitchipḷuni nunam iñuiñun.”  
\v 34 Tamatkua nipliutiniġaat, “Ataramik qaitchisigut taavrumiŋa niqiksramik.”   
\p
\v 35 Jesus-ŋum nipliutigai, “Uvaŋa atrigigaaŋa qaqqiam niqiksrauruam timikun, uvaŋa kaŋigigaaŋa iñuutlasrił̣iksram iñuutchikun. Iñuk utlautiruaq uvaŋnun niġisulitqikkumiñaitchuq, suli ukpiqsriruaq uvapkun imiġulitqikkumiñaitchuq.  
\v 36 Aglaan uvaŋa uqautianikkipsi arguaqtułłapsigun, takku ilipsi qiñiġaluaqłuŋa savaaġikkapkun ukpiqsrisunġitchusri.  
\v 37 Kiñapayaaq Aapaa qaisaŋa uvaŋnun utlautigisiruq. Aasrii kiñapayaaq uvaŋnun utlautiruaq saqitchumiñaitchiga.  
\v 38 Takku atqaqtuŋa pakmakŋa tuyuġirima pitqutigikkaŋa iñiqtaġityaqługu, pisułłapkuunġitchuaq.  
\v 39 Uvvauna pisułiġigaa tuyuġirim uvamnik tammaitqunġił̣iksraġa nalliatnikunniiñ qaisaġianikkaŋiñiñ uvaŋnun aglaan iluqaisa aŋitqiksillugich iñuułiġmun uvlumi aqulliġmi.  
\v 40 Uvvauna Aapaa pisułiġigaa iluqatiŋ qiñiqtuat iġñiġuruamik suli ukpiqsriruat ilaanik piqałiksraŋat isruitchuamik iñuułiġmik aasrii uvaŋa makititkisipḷugich iñuułiġmun aqulliġmi uvlumi.”   
\p
\v 41 Jew-ŋuruat uqapiḷuutigiaqsiñiġaat ilaan niplił̣hagun, itna, “Uvaŋa niqiksrauruŋa atqaqtuaq pakmakŋa.”  
\v 42 Iliŋich nipliġñiqsut, “Jesus-ŋunġitpauna, Joseph-ŋum iġñiŋa? Uvagut iḷisimagivut aapaŋalu aakaŋalu. Qanuqhunimi nipliava atqaġnipḷuni pakmakŋa?”  
\v 43 Jesus kiugai, “Uqapiḷuguiqitchi!  
\v 44 Kiñaunniiñ uvaŋnun utlautilguitchuq kisianik Aapauruam tuyuġirima uvaŋnun utlautipkaqmani. Aasrii uvaŋa aŋitqiksitkisigiga iñuułiġmun uvlumi aqulliġmi.  
\v 45 Sivuniksriqirit aglausimaruat, ‘Agaayyutim iñupayaat iḷisautigisigai.’ Kisupayaaq naalaġniruaq Aapamik suli iḷitchiyumaruaq Ilaaniñ utlautiraqtuq uvaŋnun.  
\v 46 Kia-unniiñ qiñiqsimaitchaa Aapa, aglaan kisimi Agaayyutmiqnisauruam qiñiqsimagaa Aapa.  
\v 47 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kiñapayaaq ukpiqsriruaq isruitchuamik iñuułiqaqtuq.  
\v 48 Uvaŋa qaqqiaŋuruŋa iñuunaqtuaq.  
\v 49 Ilipsi sivulliasri niġimaŋŋaġmiŋ pakmakŋaktamik qaqqumik suviksraiḷaami tuqurut timimikkun.  
\v 50 Aglaan qaqqiaq atqaqtuaq pakmakŋa itniittuq, kiapayaaq niġikpagu tuquyumiñaitchuq.  
\v 51 Uvaŋa iñuunaqtuaq qaqqiaq atqaqtuaq pakmakŋa. Kiñapayaaq iñuk niġigumi taavrumakŋa qaqqiamiñ iñuugisiruq taimuŋa, aasrii timiga qaqqiaŋuruq qaisaksraġikkaġa nunam iñui iñuutlasritquplugich.”   
\p
\v 52 Taatnaqman Jew-ŋuruat uqaatchagutiniqsut iŋmiknun aasrii apiqsruqługu, “Qanuġuni uuma iñuum timimiñik niqiksriññiaqpatigut?”  
\v 53 Jesus-ŋum kiugai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, ilipsi niġiñġitchupsiuŋ timaa Iġñiŋan piqaġumiñaitchusri iñuułiġmik ilipsitñi.  
\v 54 Kiñapayaaq niqiniktuaq timimnik suli iminiktuaq augikkamnik isruitchuamik iñuułiññaktaqtuq, aasrii aŋitqiksitkisigiga iñuułiġmun aqulliġmi uvlumi.  
\v 55 Uvvatakku timiga iḷumun niqiksrauruq, suli auga iḷumun imiksrauruq.  
\v 56 Kisupayaaq niqiqaqtuaq timimnik suli imiqaqtuaq augikkamnik iñuuruq uvapkun suli iñuugisipḷuni piqasriutiluni uvaŋni.  
\v 57 Iñuuruam Aapam tuyuġipluŋa, suli uvaŋaptuuq iñuuruŋa ilaagun, taatnatuntuuq kiña niqiqaqtuaq uvamnik iñuugisipmiuq uvapkun.  
\v 58 Iñuum taamna qaqqiaq niqigigumiuŋ iñuugisiruq qaŋavak taimuŋa. Taamnauruŋa qaqqiaq atqaqtuaq pakmakŋa atriginġisaŋa qaqqiam sivulliapsi niġitchaŋat, naagaunniiñ tuquplutiŋ.”  
\v 59 Taatnaġniġai Jesus-ŋum iḷisautriñiġmiñi katraġviŋmi Capernaum-mi.   
\s1 Uqałhich Isuitchuakun Iñułikun  
\p
\v 60 Iñugiaktuat maliġuaqtaiñ tusraaplugu nipliġñiqsut, “Taamna iḷisauttun akuqtułiksraŋa sakiqnaqtuq. Kia naalaġnigisivauŋ?”  
\v 61 Uqautigaluaqtitnaniguuq, Jesus-ŋum kaŋiqsimapmitchaŋi maliġuaqtini uqapiḷuktuat tamarrumuuna uqaġikkaġmigun. Taatnaqługich nipliutiniġai, “Taavruma nipim piyummataiqsitkaqsivasri?  
\v 62 Isrummatigisriuŋ qiñiłiksraŋa Iġñiŋan Iñuum utiaqsikpan sivuani irvigimakkaġmiñun. Taatnaaqsikpan nikaliġukkayaġniqpisi?  
\v 63 Ipqitchuaq Irrusriq iñuułiqaqtitchiruaŋuruq. Timi iñuułiqaqtitchiñġitchuq. Uqałhich ilipsitñun uqautigianikkatka Irrusriurut, suli iñuupkaġisipiaġaasri.  
\v 64 Naagauvva iḷapsi ukpiġinġitchaich,” Jesus-ŋum taatnaġniġai. Iḷisimaplugu aullaġniisaġatałhaniñ kisuułhat ukpiqsriñġitchuaq suli kisuugisił̣ha tuniriksraġmi.  
\v 65 Aasrii nipliġñiqsuq. “Taavrumiŋa piqusriqł̣ugu uqautigipsi, kia-unniiñ utlautiyumiñaił̣ha uvaŋnun kisianik Aapam utlautipkaqpani taatnatlasriḷugu.”   
\p
\v 66 Taavruma aquagun iñugiaktuat maliġuaqtai kiñumuaktut malitqikkummataiqł̣ugu ilaa.  
\v 67 Taatnaqhuni Jesus nipliutiniġai qulit malġuk maliġuaqtini, “Ilipsipsuuq kiñumuakkumanġitchaluaqmivisi?”  
\v 68 Simon Peter-m kiuniġaa, “Ii, Ataniiq, kimunmi aullaġisivisa? Ilvich pigigitin uqałhich isruitchuamik iñuunaqtuat.  
\v 69 Pakma ukpiġigikput iḷitchuġiplugu ipqitchuaŋutilaan Agaayyutmiqnisauplutin.”  
\v 70 Jesus kiugai, “Ilipsi qulit malġuuplusri piksraqtaaġinġitpisimi? Aglaan iḷari Tuunġaqmiqnisauruq.”  
\v 71 Ilaanguuq uqautiginiġaa Judas, iġñiŋa Simon Iscariot-ŋum. Uvvatakku Judas qulit malġuuqataugaluaqhuni, tunisiyumaniqsuq Jesus-mik.   
\c 7  
\s1 Jesus-lu Aniqataiḷu  
\p
\v 1 Tamarruma kiñuagun Jesus igliġniqsuq Galilee-mi, igliġummataiḷaqhuni Judea-mi, atakkii Jew-ŋuruat tuqqutchukługu.  
\v 2 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋata Palapkaat tikiyasriruq.  
\v 3 Uvvaasriiñ Jesus-ŋum nukatchiaŋiñ aŋutit nipliutiniġaat, “Uniḷḷugu mannaaq, aullaġiñ Judea-mun, ilviḷḷi maliġuaqtivich taamani qiñiġumigaat savaaq iñiqtaġikkan.  
\v 4 Kiñaunniiñ iriqsimatlaitchuq savaaġmigun iḷisimatqullapiaqami. Ilvich iñiqtaqaqtuami tamatkuniŋa, iluqaitñun iñuŋnun iḷitchuġipkaġiñ.”  
\v 5 Taatnaġniġaat nukatchiaŋiunniiñ ukpiqsriñġitḷutiŋ Ilaanik.  
\v 6 Jesus nipliutigai, “Piviksraġa nalaullugu tikiumanġitchuqsuli. Ilipsi aullałhiñaaŋurusri sumipayaaq.  
\v 7 Nunam iñuiñ uumigikkaġinġitchaasri uvaptun, atakkii uvaŋa uqausrimaplugich iñuuniałhat pigiił̣hagun.  
\v 8 Ilipsi niġiqpagvikaanukkitchi. Aullanġitchuŋa pakma atakkii aullaġviksraġa tikiumanġitchuqsuli.”  
\v 9 Taatna uqautilġaaqługich Galilee-mi ittuallaŋniqsuqsuli.   
\s1 Jesus Niġiqpagvikaaŋani Palapkaatit  
\p
\v 10 Aquagun nukatchiani niġiqpagvikaanuanikmata, Jesus-tuuq aullaġniqsuq sagviaqtusruŋaqani iñuŋnun, aglaan nalunautchipḷuni.  
\v 11 Jew-ŋuruat qiñiġniaġaluaġniġaat niġiqpagvikaaŋani itnaqhutiŋ, “Naamiimma taimña?”  
\v 12 Iñuich atqunaq uqaksraqtuniqsut Ilaagun, iḷaŋich uqaqhutiŋ iñullautaunipḷugu aasriiḷu iḷaŋich uqaqhutiŋ pigiiññipḷugu kinnitñiŋnipḷugu iñuŋnik.  
\v 13 Aglaan kia-unniiñ uqaksraqtutiginġiññiġaa sagviġḷugu, atakkii iqsipḷutiŋ Jew-ŋuruat sivulliuqtinik.   
\s1 Jesus Iḷisautrił̣ha Niġiqpagvikaaŋani  
\p
\v 14 Niġiqpagvikaaŋata avvaŋa atuumaanikman, Jesus utlautiniqsuq Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatnun aasriiñ iḷisautriaqsipḷuni.  
\v 15 Jew-ŋuruat atqunaq quviġutchaŋniqsut nipliqhutiŋ, “Qanuqhuni una iñuk iḷisimaniqpa apai, iḷisaqsimaitchaluaqhuni?”  
\v 16 Jesus kiugai, “Iḷisauttutiga uvamniqnisaunġitchuq aglaan Agaayyutmiñ tuyuġirimniñ.  
\v 17 Kisupayaam piyummatiqaġumi maliguglugu Agaayyutim pisułha iḷisimatlagisigaa iḷisauttutma Agaayyutiqniqsaukmagaan naagaqaa uvamniqnisaukmagaan.  
\v 18 Iñuk nipiqaqtuaq iŋmigułhiñaq piññaŋniaġaqtuq kamagitchiułiksraġmiñik. Aglaan taamna kamanaqtitchiruaq tuyuġirimiñik iḷumutuuruq, ilaani piitchuq taŋiġiḷaaq.  
\v 19 Moses-ŋumliumaa qaitchitchaŋasri maliġutaksranik? Aglaan nallipsiunniiñ maliġutaksrapayaaq tupiginġitchaa. Suvaata tuqqutchumavisitña?”  
\v 20 Iñugiaktuat kiugaat, “Ilvich tuunġaqtaqaqtutin! Kia tuqqutchukpatin?”  
\v 21 Jesus kiugai, “Atautchimik quviqnaqtuamik savaaqaqama, iluqasri quviġusruutigigiksi.  
\v 22 Moses-ŋum tiliñigaasri iġñaurasri nalunaitŋutchiquplugich. Nalunaitŋutchiqsauviksraŋat nukatpiaġruich uvluq nalaurrutipman minġuiqsiaġviŋmun nalunaitŋutchiqsuurusri minġuiqsiaġviŋmi. Uvvasuli, taamna tillisiñ aullaġniiñġitchaluaqmiuq Moses-miñ aglaan sivulliapsitñiñ ilaan sivuani.  
\v 23 Nukatpiaġruk nalunaitŋutchikkautlaniqpan Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviatni, Moses-ŋum maliġutaksraŋa navigunġiḷḷugu, suvaatami uumisuutivisitña iñuŋmik iłuaqsipkaiñipḷuŋa Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviatni?  
\v 24 Atanniqsuiñasri sagvirautigułhiñaq qiññałhiñakun aglaan atanniqsuisitchi nalaunŋaruakun.”   
\s1 Jesus Christ-ŋuva?  
\p
\v 25 Jerusalem-miut iḷaŋich nipliġñiqsut, “Imñaunġitchaluaqpa iñuk ipchua tuqqutchukkaŋat?  
\v 26 Aasrii maaniittuq! Ilaa uqautriruq sagviqhuni. Naagauvva nalliatunniiñ akitñanġitchaat. Ipchua sivulliuqtit kaŋiqsiñġitchaluaqpatruŋ Christ-ŋuniḷugu?  
\v 27 Aglaan Christ aggiqpan, kia-unniiñ iḷisimayumiñaitchaa nakitñaqtaułha. Naagauvva iḷisimagikput uuma iñuum kisuŋnik aŋayuqaaqałha.”  
\v 28 Jesus iḷisautriñiġmiñi Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni nipliġñiqsuq nipitusripḷuni, “Ilipsi iḷitchiġipiaġaluaqpisitña? Kaŋiqsivisiuŋ nakitñaqtautilaaġa? Uvaŋa agginġitchuŋa uvapkuiñaq, aglaan tuyuġiriga iḷumutuuruq. Ilipsi nalugiksi.  
\v 29 Aglaan iḷisimagiga atakkii Ilaaniñ aggiqł̣uŋa, aasriiñ Ilaan tuyuġipluŋa.”  
\v 30 Tamatkuaguuq iñuich tiguyumagaluaġniġaat, aglaan kia-unniiñ tigunġiññiġaa takku Ilaan tigukkauviksraŋa tikitmanġitḷuni.  
\v 31 Iñugiakpauraqtuat ukpiqsriñiqsut Ilaanik, aasrii nipliqhutiŋ, “Taimña Christ aggiġumi, quviqnatluktuanik savaanik iñiqtaqaġisiva uuma iñuum iñiqtaŋiñiñ?”   
\s1 Tigurit Tiliraurut Tigutquplugu Jesus  
\p
\v 32 Pharisee-ŋuruat tusraa'amisigik, iñugiaktuat isivruaġutiqaqtuat ilaanik, iliŋich piqasriqhutiŋ qaukłiŋich agaayuliqsinik tuyuqaġniqsut qaunaksrinik tigutaaquplugu Jesus.  
\v 33 Jesus nipliġñiqsuq, “Uvaŋa nayuqtaullapsaaġaluaġupsi aullaġisiruŋa Ilaanun tuyuġirimnun.  
\v 34 Ilipsi pakiaqsigisigipsitña, aglaan paqitchumiñaitchipsitña, aasriiñ irviksramnun tikitchumiñaitchusri.”  
\v 35 Taatnaqman Jew-ŋuruat uqaaqsiḷgiññiqsut iŋmiknun, “Napmuŋniaqpa una iñuk uvaptiknun paqitchumiñaiññiva? Ilaa aullaġniaqpa Jew-ŋunġitchuat nunaaqqiatnun, Jew-ŋuruat iñuuniaġviatnun iḷisautityaġlugich Jew-ŋunġitchuat?  
\v 36 Uvvatakku nipliqsuq, ‘Ilipsi pakikkisigaluaġipsitña, aglaan paqitchumiñaitchipsitña.’ Nipliqsuqsuli, ‘Irviksramnun tikitchumiñaitchusri.’ Qanuqpami taatnaqami?”   
\s1 Kuuŋi Iñuunaqtuam Imġum  
\p
\v 37 Niġiqpagvikaam uvlua aqulliq nuimatluktauŋuniqsuq. Taavrumani uvlumi Jesus qichaqhuni nipliġñiqsuq nipitusripḷuni, “Kisupayaaq imiġukkumi utlautiluni uvaŋnun imiġli.  
\v 38 Atriḷugu aglausimaruat uqałhich, itna, ‘Kiñapayaaq ukpiqsriqpan uvapkun imġa suvliktuaġuġniaqtuq siḷatmun uummataaniñ.’”  
\v 39 Taatnaiḷipḷugu Jesus-ŋum uqautiginiġaa Ipqitchuaq Irrusriq akuqtuġniakkaŋat ukpiqsriruat ilaanik. Tarani taatnałhani Ipqitchuaq Irrusriq aatchuutaumaitḷunisuli, takku Jesus utiqsimaitḷunisuli pakmuŋa qiḷaŋmun.   
\s1 Atinġirrun Iñuŋni  
\p
\v 40 Iñugiaktuam iñuum tusraa'amitruŋ Jesus-ŋum uqałhi nipliġñiqsut, “Una tarra iñuk iḷumun taimña sivuniksriqiraupiaqtuq!”  
\v 41 Iḷaŋiḷḷi niplianiqsut, “Christ-ŋuruq (itnautauruamik Anniqsuqtimik).” Aglaali atlat itnaġniqsut, “Christ aggiġumiñaitchuq Galilee-miñ.  
\v 42 Agaayyutim uqałhich aglausimaruat itnaqtut Christ kiñuviaġigisiñipḷugu David-mun, suli anigisiñipḷugu Bethlehem-mi nunaaqqiani David-ŋum.”  
\v 43 Taatnaqhutiŋ igḷugiiksinniqsut iñugiaktuat piqusriqhutiŋ ilaanik.  
\v 44 Iḷaŋisa tiguyumagaluaġniġaat aglaan kia-unniiñ tigunġiññiġaa.   
\s1 Ukpiqsriñġił̣hat Jew-ŋuruat Qaukłiich  
\p
\v 45 Qaunaksrit utiġniqsut qaukłiŋich agaayuliqsinun suli Pharisee-ŋuruanun. Taapkua apiqsruġniġaich, “Suvaata uvuŋautinġitpisiuŋ?”  
\v 46 Qaunaksrit kiuniġaich, “Uvagut tusraavaaluktugut iñuŋmik taatna uqalgutigiruamik.”  
\v 47 Pharisee-ŋuruat nipliḷgiññiqsut, “Ilipsi kinnipchanġitchaluaqpisi?  
\v 48 Iḷitchuġimaitpisiuŋ nalliata sivulliuqtipsa suli Pharisee-ŋuruat ukpiqsriñġił̣hat Ilaanik?  
\v 49 Aglaan iñugaaġruich kisimiŋ ukpiġigaat. Tamatkua iñuich kaŋiqsimmataitchut maliġutaksranik Moses-kun. Taatnaqhutiŋ suksraunġiqsauyumaaqtut.”  
\v 50 Nicodemus-guuq iḷauniqsuq taapkunani qaukłiġñi suli Pharisee-ŋuruani. Taamna qiñiġiaqtuaq Jesus-mik sivuani, aasrii nipliġñiqsuq,  
\v 51 “Maliġutaksraġikkaptigun atanniipkatlaitchaatigut iñuŋmik tusraagaluaqnagu naagaqaa iḷitchuġigaluaqnagu sumik pisilaaŋa.”  
\v 52 Taapkua iḷaiñ kiuniġaat, “Uvva, Galilee-ġmiuŋupmivich? Iḷitchuġimaiññiqpiuŋ uqałhich aglausimaruat? Iḷisaġlugich aasriiñ kaŋiqsigisigiñ sivuniksriqirit aggiñġaqsimaił̣hat Galilee-miñ.”   
\s1 Aġnam Aŋukkaułha Sayuŋałikun  
\p
\v 53 [Tarani iluqatiŋ aŋiḷaaġniqsut,   
\c 8  
\p
\v 1 aglaali Jesus utlautiniqsuq iñġiuramun atiliŋmun Olives-mik.  
\v 2 Uvlaakuagun uvlaatchaurami Jesus utlautilgiññiqsuq Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatnun. Iñuich iñugiakpauraqtuat kattivigilgiññiġaat. Aasrii aquvitluni iḷisautiaqsiḷgiññiġai.  
\v 3 Aglaliqirit suli Pharisee-ŋuruat tikiutriñiqsut aġnamik aŋukkauruamik sayuŋałikun aasrii iluqaisa sivuġaatnun qichaqtitlugu.  
\v 4 Jesus-mun nipliġñiqsut, “Iḷisautrii! Una aġnaq aŋukkauruq sayuŋałikun.  
\v 5 Uvagut maliġutaksriusriaptikni Moses-ŋum tillisiqakkaŋatigut taatnasriq aġnaq iyaġaŋnik miḷuqtuġlugu tuqqutaksrauplugu. Qanuġli una aġnaq nipliutiginayaqpiuŋ?”  
\v 6 Taatnaġniġaat Jesus pitchaqługu iliŋich piqaġukkaluaqhutiŋ agvisiksramik. Aglaan Jesus sikitluni nunamun aglaŋniqsuq argaŋmiñik.  
\v 7 Taapkua apiqsruqtaqtuiñaaqsipmata, Jesus qichaqhuni nipliutiniġai, “Nallipsi killuqsaqsimaitchuam sivulliuluni iyaġaŋmik miḷuqsaqqaaġliuŋ.”  
\v 8 Taatnaqqaaqhuni sikitluni nunamun aglaaqsiḷgiññiqsuq.  
\v 9 Taamna tusraa'amitruŋ, taapkua iluqatiŋ aullaġniqsut atausriuttaaqhutiŋ aullaġniipḷutiŋ utuqqautluŋniġmikniñ, Jesus kisiŋŋuqługu aġnaġlu qichaqtuaq tarani.  
\v 10 Qichatqikhuni nipliutiniġaa aġnaq, “Naamiimma taipchua? Nalliataunniiñ tuqqutaksraġuġnivatin?”  
\v 11 Aġnam kiuniġaa, “Ii, Aŋuun! Nalliatnik israaqtaitchuŋa.” Jesus nipliutigaa, “Uvaŋaptuuq tuqqutaksraġuġumiñaitchikpiñ. Aullałhiñaaġuqtutin aglaan killuqsatqisruŋaqnak!”]   
\s1 Jesus Qaumman Nunam Iñuiñun  
\p
\v 12 Jesus-ŋum iñuich nipliutitqiŋñiġai, “Qaumaksrauruŋa nunam iñuiñun. Kisupayaam malikkumiña, qaumamik iñuunaqtuamik piññakkisiruq. Taatnaġuni iñuuniatqikkumiñaitchuq taaqtuakun.”  
\v 13 Pharisee-ŋuruat kiuniġaat, “Ilvich iḷisimarriqsimarutin ilipniłhiñaq, taatnaqługu iḷumutuugilguitchikput. Sumun atuġumiñaitchuq taamna.”  
\v 14 Jesus kiugai, “Taatniinġitchuq. Uqautigigaluaŋŋaġma uvamnik, nipliutipayaaġa iḷumutuuruq, takku iḷisimagiga nakitñaqtautilaaġa suli napmun aullaġniaqtilaaġa. Ilipsi iḷisimanġitchiksi nakiñ aggiqsilaaġa unniiñ napmuŋniaqtilaaġa.  
\v 15 Ilipsi atanniqsuiraqtusri iñułhiñaułikun, atanniġviaġautaitchuŋa kimun-unniiñ.  
\v 16 Aglaan atanniiruksrauniġuma atanniutiksraġa iḷumutuuniaqtuq, takku tamarrumuuna kisima inġitchuŋa, aglaan Aapauruam tuyuġirima piqasriqsuġaaŋa.  
\v 17 Aglausimaruq maliġutaksriusriapsitñi malġuulutik iḷisimarik atikpaknik uqautaak iḷumutuuginipḷugu.  
\v 18 Uvaŋa uvamnik iḷisimarriqsimaaqtuŋa suli Aapam tuyuġirima iḷisimarriqsimaaqmigaaŋa.”  
\v 19 Tamatkua apiqsruġniġaat, “Naami aapagikkan?” Jesus kiugai, “Nalugiptiguk Aapagalu. Iḷisimaniġupsitña, Aapagaptuuq iḷisimanayaġiksi.”  
\v 20 Jesus-ŋum taatnaġniġai tarani Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni iḷiraqaġvigiplugu pivigikkaŋatni. Aglaan nalliataunniiñ tigunġiññiġaa, takku tuqqutauviksraŋa tikiumanġitḷuni.   
\s1 Jesus-ŋum Iḷumutuuruaŋułha  
\p
\v 21 Jesus nipliutitqiŋñiġai, “Uvaŋa aullaqsaġumaruŋa. Pakiaqsigisigaluaġipsitña, aglaan tuqugisirusri killuuŋŋapsi natqiguttusriaqanġitchupsi. Atlaŋunġiḷḷusri, aullalguyumiñaitchusri aullaġviginiakkamnun.”  
\v 22 Jew-ŋuruat nipliġñiqsut, “Qanuqpa una, naaga iŋmiñik tuqunniaqpa? Takku nipliqsuq, ‘Aullaġumiñaitchusri aullaġviginiakkamnun.’”  
\v 23 Jesus kiugai, “Ilipsi maakŋaqtaurusri, aglaan pakmakŋaqtauruŋa. Ilipsi aggiqsauŋurusri marrumakŋa nunamiñ, aglaan nunamiqnisaunġitchuŋa.  
\v 24 Taatnaqhusri uqautigipsi killuliqirauŋŋapsi tuqugisiñipḷusri. Tuqugisipiaqtusri killuliqirauŋŋapsi ukpiġinġisuaġupsiuŋ ilaaŋutilaaġa.”  
\v 25 Taapkua apiqsruġniġaat, “Kisuuvichuvva?” Jesus kiugai, “Aullaġniisaqqaapiałhaniñ uqautigaluaġipsi kisuutilaamnik.  
\v 26 Iñugiaktuatigun nipliġḷuŋa isiḷġiġumiñaġaluaġipsi. Uvaŋa nipiqaqtuŋa nunam iñuiñun tusraakkałhiñamnik Ilaaniñ tuyuġirimniñ iḷumutuuruamiñ.”  
\v 27 Tamatkua kaŋiqsiñġiññiġaat uqautrisilaaqtiŋ Agaayyutikun Aapauruakun.  
\v 28 Taatnaqługich Jesus nipliutilgiññiġai, “Iñuum Iġñiŋa kivianikkupsiuŋ, iḷitchuġipmiḷugulu pigisigiksi ilaaŋutilaaġa, suli iñiqtaqaqtanġił̣iġa uvapkuiñaq aglaan nipiqałiġa Aapam kisimi iḷisauttutaagun.  
\v 29 Aasrii tuyuġiriga uvamni piqatauruq, Ilaan kisivripchanġitchaaŋa, takku ataramik quyalimaaġiga.”  
\v 30 Iñugiaktuat tusraaruat Jesus taatnaqman ukpiqsriñiqsut Ilaanik.   
\s1 Qitunġai Abraham  
\p
\v 31 Taatnaqługich Jesus nipliutiniġai Jew-ŋuruat ukpiqsriruat ilaanik, “Ilipsi iḷisauttutitka tupigituiñaġupsigik sivutmun, iḷumutun maliġuaqtiginiaġipsi.  
\v 32 Iḷumutuuruaq iḷitchuġiniaġiksi, iḷumutuułhum patchisaisitkisigaasri.”  
\v 33 Taapkua kiuniġaat, “Uvagut Abraham-ŋum kiñuviaġigaatigut. Kimununniiñ savaktaaġruumaitchugut. Uvvami qanuqpich nipliqavich ‘patchisaisitkisigaasri’ itna?”  
\v 34 Jesus nipliutiniġai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kiñapayaaq killuqsaqtaqtuaq savaktaaġruliutraqtuq killuġmun.  
\v 35 Savaktaaġrugli nayuutitlaitchuq aŋayuqaaġiiñi ataramik, aglaan iġñiġuruaq nayuutiraqtuq.  
\v 36 Ilipsi Agaayyutim Iġñiŋan patchisaisitpasri, tarra nalupqinaitchuanik patchisaitkisirusri.  
\v 37 Iḷisimagiga Abraham-mun kiñuviaġiłiqsi, naagasuli tuqurviksraqsiuġipsitña, takku akuqtuumanġitḷugu iḷisauttutiga.  
\v 38 Uqautiqaqtuŋa Aapama qiñiqtitaŋanik uvamnun, aasriiḷi iñiqtaqaġaqtusri Aapapsitñiñ uqauttusriapsitñik.”   
\p
\v 39 Tamatkua kiuniġaat, “Uvagut aapagigikput Abraham.” Jesus-ŋum kiuniġai, “Ilipsi iḷumun Abraham-ŋum qitunġaġikpasri, savaaqaġayaqtusri ilaatun.  
\v 40 Naagauvva tuqurviksraqsiuġipsitña, uqautigaluaqtitlusri iḷumutuuruamik tusraakkamnik Agaayyutmiñ. Abraham taatnaqsimaitchuq.  
\v 41 Ilipsi savaaqaqtusri Aapagikkapsi savaaŋiñik.” Tamatkua kiuniġaat, “Uvagut aapaiḷauŋunġitchugut. Aapa atausriq pigigikput, Agaayyun ilaa.”   
\s1 Qitunġai Tuunġaum  
\p
\v 42 Jesus kiugai, “Agaayyutmik iḷumun aapaqaġupsi piqpaginayaġipsitña, takku aggiqsauŋuruŋa Agaayyutmiñ, aasrii pakma uvaniitluŋa aggiñġitchuŋa uvapkuiñaq aglaan ilaan tuyuġipluŋa.  
\v 43 Suvaata kaŋiqsitḷaitpisiuŋ uqałiġa? Ilipsi naalaġniyummatiqanġitchiksi uqauttutiga.  
\v 44 Tuunġaum aapagikkapsi qitunġaġiplusri aasrii maliġutchiyumaruaŋuplusri aapagikkapsi kimmutaiñik. Aullaġniisaqqaapiałhaniñaglaan ilaa tuqqutchiruaruq. Ilaa tapiqsuusrimaitchuq tuŋaanun iḷumutuułhum ilaa piitḷuni iḷumutuuruamik iŋmiñi. Uqaqami saglumik iñiqtaqaġaqtuq takku sagluturuaŋupluni, sagluuqtuałipayaam aapagiplugu.  
\v 45 Uvaŋa iḷumutuuruamik uqautigipsi, taatnaqhusri ukpiġinġitchipsitña.  
\v 46 Kiñaunniiñ nipliḷguitchuq uvapkun iḷumutuġuġlugu killuuruaŋuniḷuŋa? Uvvami uqauti'apsi iḷumutuuruamik, suvaata ukpiġisrunġitpisitña?  
\v 47 Iñuum aggiqsuam Agaayyutmiñ naalaġnigai Agaayyutim uqautai. Ilipsi agaayutiqniqsaunġitḷusri naalaġniyummataitchusri.”   
\s1 Jesus-lu Abraham-lu  
\p
\v 48 Jew-ŋuruat kiuniġaat Jesus, “Uvagut nalauttugut nipliqapta ilvich Samaria-ġmiunipḷutin suli tuunġaqtaqaqhutin.”  
\v 49 Jesus kiuniġai, “Uvaŋa tuunġaqtaqanġitchuŋa. Aapaga kamagikkaġigiga aglaan kamakkutaitchipsitña.  
\v 50 Pakkiaġinġitchiga kamagikkaułiksraq uvapkuiñaq, aglaan atlam pakkiaġigaa kamanaqtitaułiksraġa, aasrii ilaa atanġuruq.  
\v 51 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kisupayaam uqauttutitka tupigigumigich tuquyumiñaipiaqtuq.”  
\v 52 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Pakma nalupqiginġiġikput tuunġaqtaqałhiñ. Abraham sivuniksriqirillu tuqumarut, naagasuli uqaqtutin, kisupayaam tupigikpagu uqauttutin tuquyumiñaipiaġnipḷugu.  
\v 53 Uvagut sivulliaqput Abraham tuquaniksimaaqtuaq sulipsuuq sivuniksriqiripayaatlu. Kamanatlukkumavich Abraham-miñ? Kisuunasrukniaqpiñmiuvva ilvich?”  
\v 54 Jesus kiugai, “Uvapkuiñaq kamakkutiqaġniaġuma suutnauyumiñaitchuq. Aapamnik kamagiriqaqtuŋa, taavrumiŋa ilipsi Agaayyutiginitchapsitñik.  
\v 55 Aasriisuli iḷitchuġianiksimaitchiksi, aglaan uvaŋa iḷisimagiga Agaayyun. Uqaġuma Ilaa naluniḷugu sagluturuaŋuniaqtuŋa ilipsisun. Aglaan iḷisimallapiaġiga aasriiñ uqałha tupigiplugu.  
\v 56 Abraham-ŋum sivulliapsi ukpiqsrił̣iġmigun kaŋiqsipḷugu aggiġisił̣iġa nunamun quviatchautigikkaŋa suli qiñiġummiuqługu taimña uvluġa. Arguaqqutaiḷḷapiaqługu aggiġisił̣iġa ilaa quviasruktuq.”  
\v 57 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Malġukipiaq qulinik ukiuniksimaitchutinsuli aasiiñ qiñiqsimaniviuŋ Abraham?”  
\v 58 Jesus kiugai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Sivuaniunniiñ Abraham-ŋum anił̣iksraŋan, inŋaniktuŋa.”  
\v 59 Tamatkua tigusriñiqsut iyaġaŋnik miḷuqtuġukługu, aglaan Jesus iriġniqsuq aasriiñ anipḷuni Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatniñ.   
\c 9  
\s1 Jesus-ŋum Iłuaqsigaa Aŋun Ayauŋaruaq Anił̣iġmiñiñaglaan  
\p
\v 1 Jesus pisruksaałiġmiñi qiñiġniqsuq aŋutmik ayauŋaniqsuamik aniḷġatałiġmiñiñaglaan.  
\v 2 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat, “Iḷisautrii! Kia killuqsautaan anił̣haniñ ayauŋapkaġniqpauŋ? Ilaan naagaqaa aŋayuqaakkiñ killuqsautaaknik?”  
\v 3 Jesus-ŋum kiugai, “Taavruma ayauŋałha kaŋiqanġitchuq ilaan killuqsałhanun unniiñ aŋayuqaakkiñ killuqsałhaknun. Ayauŋaruq Agaayyutim saŋŋia qiñiġnaqtitquplugu ilaagun.  
\v 4 Savaaġiraksraġigikput sivutmun piyumiñaġnaptikni. Unnuaq tikiññiaqtuq, kia-unniiñ savagvigiyumiñaisaŋa.  
\v 5 Uvaŋa maani nunami innamni qaumaksrauruŋa nunam iñuiñun.”  
\v 6 Taatnaanikami Jesus-ŋum tivvuaqhuni nunamun akurrutiniġaa maġġamun, aasriiñ nanukługik maġġamik taavruma aŋutim irrak,  
\v 7 nipliutiplugu, “Aullaġutin iġġuġiaġuŋ kigiñan narvauraŋanun Siloam.” (Taamnaguuq mumiutiqaqtuaq Tuyuułiġmik.) Taamna aŋun aullaqhuni, kigiññi iġġuġiaqamiuŋ utiġniqsuq qiñitlasripḷuni.  
\v 8 Iñuuniaqataiñ suli tamatkua qiñiqtikaaŋiñ iŋiularaupman apiqsruqtautiaqsiñiqsut, “Unauvva taimñaunġitpa aŋun aquppipḷuni iŋiulayuk?”  
\v 9 Iḷaŋisa taivrumiŋaunigaat. Iḷaŋiḷḷi nipliġñiqsut, “Qaŋaa! Taivrumiŋaunġitchuq, taatnatun qiññaqaqsiñaqtuq.” Taamna aŋun iŋmiñik nipliġñiqsuq, “Taimñauruŋa.”  
\v 10 Tamatkua apiqsruġniġaat, “Qanuqhutinmi qiñitlasripkakkauvich?”  
\v 11 Ilaan kiugai, “Iñuum atiqaqtuam Jesus-mik irrakka maqatlamik nanuqqaaqługik aasriiñ tiligaaŋa Siloam-mun iġġuġiaquplugu kigiñaġa. Tarra aullaqtuŋa, aasriiñ iġġuqsaġluqqaaqtuŋa qiñitlasriruŋa.”  
\v 12 Taapkua apiqsruġniġaat, “Naamiimmami ilaa?” Kiuniġai, “Naluruŋa.”   
\s1 Pharisee-ŋuruat Apiqsruqtuġaa Iłuaqsikkauruaq  
\p
\v 13 Tamatkua taamna aŋun qiñitlaisimaruaq aullautiniġaat Pharisee-ŋuruanun.  
\v 14 Tamannaguuq uvluq Jesus-ŋum maqatlamik nanukługik aŋutim irrak pił̣ha qiñitlasritquplugu Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviginiġaat.  
\v 15 Tarra Pharisee-ŋuruat apiqsrulgiññiġaat qanuqhuni qiñitlasripmaŋaan. Aasrii uqautiniġai, “Taivruma maqatlatiqługik irrakka, iġġuqapku kigiñaġa pakma qiñitlasriruŋa.”  
\v 16 Pharisee-ŋuruatguuq iḷaŋich nipliġñiqsut, “Taimña iñuk taatnaiḷipḷugu iñiqtaqaqtuaq Agaayyutmiqnisaunġiññiqsuq, takku atuqtaksraq minġuiqsiaġvikun tupikkutaiñiġaa.” Atlatli nipliġñiqsut, “Qanuġunimi iñuk killuliqirauruaq iñiqtaqatlagisiva taatnatchiñik quviqnaqtuamik savaanik?” Taapkua igḷugiiksinniqsut taavrumuuna.  
\v 17 Pharisee-ŋuruat apiqsrutqiḷgiññiġaat taamna aŋun, “Qanuġli nipliutigitlanayaqpiuŋ ilaa qiñitlasripkaġnipḷutin?” Taavruma kiuniġai, “Sivuniksriqirauruq.”   
\p
\v 18 Jew-ŋuruat ukpiqqutiqaġumanġiññiġaat qiñitlaił̣iġmiñiñ qiñitlasrił̣ha. Kiisaimma tuqłuqpaich taavruma aŋutim aŋayuqaak.  
\v 19 Iliŋisa apiqsruġniġaich, “Una iġñiġivitchu? Nipliutigitlavitchu animałha ayauŋapluni? Qanuqhunimi qiñitlasriva pakma?”  
\v 20 Aŋayuqaakkiñ kiuniġaich, “Uvaguk iḷisimagikpuk ilaa iġniġikkaqpuk suli iḷisimagikpuk anił̣iġmiñiñaglaan ayauŋałha.  
\v 21 Aglaan nalugikpuk qanuqhuni pakma qiñitlasrił̣ha, naagaqaa nalugikpuk kimun qiñitlasripchałha. Ilaa iñuguaniksimaaqtuq suli kiggutitlasrimaaqtuq iŋmiñun. Apiqsruqtaqsiuŋ.”  
\v 22 Aŋayuqaaŋuruak taatna nipliġñiqsuk iqsikkutiqaqhutik Jew-ŋuruanun, takku sivunnianiksimaaqtut kia iñuum nalupqinaiġḷugu uqaġikpagu Jesus Christ-ŋuniḷugu anitkisipḷugu katraġviŋmikniñ.  
\v 23 Taatnaqhutik taapkuak aŋayuqaaŋuruak nipliġñiqsuk, “Ilaa iñuguaniksimaruq, apiqsruqtaqsiuŋ!”   
\p
\v 24 Tugliḷiqł̣ugu tuqłulgiññiġaat iŋmiknun taimña aŋun animaruaq ayauŋapluni aasriiñ nipliutiplugu, “Agaayyutim sivuġaani akiqsruġiñ iḷumutun uqaġisił̣ł̣apkun. Uvagut iḷitchuġigikput taimña uisitin killuliqiraułha.”  
\v 25 Taavruma kiuniġai, “Ilaan qanusriułha nalugiga. Atausriq iḷisimagiga, uvaŋa ayauŋagaluaqtuami pakma qiñitlasriruŋa.”  
\v 26 Taapkua apiqsrutqiḷgiññiġaat, “Qanusriġaqhutin qiñitlasripkaqpatin?”  
\v 27 Kiuniġai, “Uqautianikkaluaġipsi aglaan naalaġnisunġitchusri. Suvaatami tusraatqiguaqsiḷgitpisiuŋ? Naaga maliġuaqsiutisrukpisi ilaanun?”  
\v 28 Tamatkua kiuniġaat uqaniġluutiplugu, “Ilvich taivruma maliġuaqtigiliutigaatin. Uvagut Moses-ŋum pigigaatigut.  
\v 29 Iḷisimagikput Agaayyutmun uqautrułha taimña Moses, aglaan nalugikput tamanna iñuk nakiñ aggiqsilaaŋa.”  
\v 30 Taavruma aŋutim kiuniġai, “Atlayuaġnarruqtugalukkut nalunikapsiuŋ nakitñaqtaułhagun, aglaan qiñitlasripkaġaaŋa.  
\v 31 Iḷisimagikput, Agaayyutim naalaġnitḷaił̣ha killuuruanun, aglaan naalaġniraġigai kamagirini suli tupiksriruat pisułiġmiñik.  
\v 32 Nunam aullaġniisaġatałhaniñ tusraanġaqsimaitchut iñuŋmik qiñitlasripkakkauruamik ayauŋapluni animaruamik.  
\v 33 Kisianik taimña iñuk aggiqsuaŋuluni Agaayyutmiñ pigumi avataagun sumik iñiqtaqalguyumiñaitmiuq.”  
\v 34 Tamatkua kigguqłuŋniġaat, “Animagaluaqtutin killukun iñukkuksaaŋuplutinlu aglaan iḷisautniagaqsivisigut?” Taatnaqqaaqługu iliŋisa aninniġaat katraġviŋmiñ.   
\s1 Irrutchikun Qiñitlaiḷaułiq  
\p
\v 35 Jesus tusraaniġaa ilaa aninnipḷugu. Paqitnamiuŋ nipliutiniġaa, “Ukpiġiviuŋ Iġñiŋa Iñuum?”  
\v 36 Taavruma Jesus kiuniġaa, “Uqautiŋŋa kisuutilaaŋanik. Uvaŋali ukpiġiyumigiga ilaa.”  
\v 37 Jesus nipliutigaa, “Ilvich qiñianiksimaaġiñ, suli ilaaŋuruq pakma uqaqatin.”  
\v 38 “Ataniiq! Uvaŋa ukpiġigikpiñ,” taamna nipliġñiqsuq, aasrii sitquqhuni sivuġaanun Jesus-ŋum.  
\v 39 Jesus nipliġñiqsuq, “Aggiġñiqsuŋa nunamun pisigiplugu atanniqsuił̣iksraq, ayauŋaruat qiñitlasripkaġlugich, suli qiñitlanasrugiruat ayaupkaġiaqługich.”  
\v 40 Iḷaŋisaguuq Pharisee-ŋuruat tarani ittuat tusraa'amitruŋ taatna nipliqman apiqsruġniġaat, “Uvaguttuuq qiñitlaitchuaġivisigut?”  
\v 41 Jesus-ŋum kiugai, “Ilipsi qiñitlaitchupsi killuutaiññiaġaluaqtusri, aglaan qiñitlaruaġiplusri ilipsitñik killuutiqaġugaaqtusri.”   
\c 10  
\s1 Atrikusraun Ipnaiqaġvikun  
\p
\v 1 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, “Iñuk isinġitchuaq ipnaiqaġvium taluagun, aglaan mayuaqtaqtuaq atlakun tigliŋniaqtauruq ivayaqtuqtaupluniḷu.\fig |src="LB00014B.TIF" size="span" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Jn 10.1" \fig*  
\v 2 Aglaan isiġaqtuaq talukun ipnaich munaqsrigiraġigaat.  
\v 3 Taluliqirim taluiġutiraġigaa. Ipnaich tusraaraġigaat nipaa tuqłuġaqmatiŋ atiġmiktigun, aasrii ilaan annisiraġigai.  
\v 4 Annisianikamigich sivulliuġaġigai aasrii ipnaich malikługu nipaa iḷisimaplugu.  
\v 5 Tamatkua atlamik maliutritḷaitchut, aglaan qimagaġigaat nipaa iḷisimanġitḷugu.”  
\v 6 Jesus atrikusrautmik uqautipmatiŋ, iliŋisa kaŋiqsiñġiññiġaat sumik uqautitilaaqtiŋ.   
\s1 Jesus Nakuuruaq Munaqsri  
\p
\v 7 Jesus nipliutitqiŋñiġai, “Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, Uvaŋa taluuruŋa ipnaiñi.  
\v 8 Atlakauplutiŋ sivumni tikiaruat iluqatiŋ tigliŋniaqtaurut ivayaqtuqtauplutiŋḷu aglaan ipnaich naalaġnisaitchaich tamatkua.  
\v 9 Uvaŋa taluuruŋa. Kisupayaaq isiġumi uvapkun anniqsuġisiruq; ilaa isiqtuni naagaqaa aniruni paqittaġnaqtuq niqiksraq.  
\v 10 Tigliŋniaqti tikitchaqtuq kisianik tigligiaqhuni tuqqutchityaqhuni unniiñ piyaqquqtaityaqhuni. Uvaŋali aggiqsuŋa tamatkua iñuich iñuułiġmik piññaquplugich inuŋaiḷḷapiaġlugu.   
\p
\v 11 “Uvaŋa munaqsriḷḷautaġigaatŋa ipnaich. Munaqsriq nakuuruaq tuquyummatiqaqtuq ipnaiñik piqusriġuni.  
\v 12 Akiññaŋniaqtim munaqsriŋunġitchua ipnaich piginġitchai. Unitḷugich qimagaqtuq qiñiqami amaqqumik aggiaqsiruamik. Amaqqumaasrii kiŋmaqługich siamitkaqsipḷugich tamatkua ipnaich.  
\v 13 Akiññaŋniaqti iñuk qimagaqtuq akiññaŋniaqtaułhiñałiġmigun. Suksraġinġitchai ipnaich.   
\p
\v 14 “Uvaŋa ipnaich munaqsraat nakuuruaq. Iḷisimmaaġitka ipnaitka suli iliŋisa uvaŋa.  
\v 15 Taatnatun Aapam iḷisimałha uvamnik, uvaŋaptuuq Aapa iḷisimagiga. Uvaŋa piyummatiqaġiga tuqułiksraġa piqutigilugich.  
\v 16 Aasrii atlattuuq ipnaich pigigitka munaqsriviŋmi uvaniinġitchuat. Tikiutraksraġitmigitka, aasriiñ naalaġniñiaġaat nipiga. Tarra atautchiiñaġuġniaqtut ipnaich suli munaqsriri atautchiiñamik.  
\v 17 Aapam piqpagigaaŋa tuqqutriyumałłapkun piqusriġḷuŋa iñuŋnik, aasriiñ tuqqutauŋanikkuma iñugutqikkił̣hitchuŋa.  
\v 18 Kia-unniiñ tuqqutchumiñaitchaaŋa nunuriḷuŋa. Uvapkuiñaq qaisaġigiga pisułłapkun, qaił̣hiñaaġiplugu suli satułhiñaaġiplugu. Taamna tillisiaġikkaġa Aapaaniñ atuqugiga.”   
\p
\v 19 Tarani Jew-ŋuruat atinġiḷgiññiqsut piqusriqhutiŋ tamatkuniŋa uqauttutinik.  
\v 20 Iñugiaktuat niplianiqsut, “Ilaa tuunġaġmik piqaġniqsuq, kinniqiruq. Suvaata naalakpisiuŋ?”  
\v 21 Atlatli niplianiqsut, “Iñuk tuunġaqtalik uqaġumiñaitchuq taatna. Qanuġuni tuunġaqtalik qiñitlasripkaigisiva ayauŋaruamik?”   
\s1 Jew-ŋuruat Ayaił̣hat Jesus-mik  
\p
\v 22 Ilgiññiqsuq niġiqpagvikaaq Jerusalem-mi. Itqauttutiginiġaa Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋat aŋmalgitqikman taimani qaayuġnaiŋanikmagich.\fig |src="HK048C.tif" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Jn 10.22" \fig*  
\v 23 Jesus pisruksaaġniqsuq Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatni Solomon-ŋum Quliġutaanik taggisiliŋmi.  
\v 24 Aasriiñ Jew-ŋuruat avataanun kati'amiŋ nipliutiniġaat, “Qanutun taktigiruami naliġutitchaaqsivisigut? Iḷumutun uqauttutigut, Ilvich Christ-ŋuvich?”  
\v 25 Jesus kiugai, “Uqautianikkaluaġipsi, aglaan ukpiġinġitchipsitña. Savaat iñiqtaġikkaġma Aapaa saŋŋiqutaagun uqautigigaatŋa.  
\v 26 Aglaan ukpiġinġitchipsitña atakkii ipnaiġinġitḷusri.  
\v 27 Uvaŋa ipnaima nipiga naalagaġigaat, uvaŋa iḷisimaplugich, iliŋisa malikłuŋa.  
\v 28 Iñuułiġmik isruitchuamik qaitchigitka, iliŋich tuquyumiñaiqł̣ugitunniiñ. Kia-unniiñ ivayaaġiyumiñaitchai uvaŋniñ.  
\v 29 Sua Aapaa qaiñŋanikkaŋa uvaŋnun kamanatluktuq iluqaaniñ. Kia-unniiñ ivayaaġiyumiñaitchaa Aapam qaunakkutaaniñ.  
\v 30 Aapagalu atausriuruguk.”   
\p
\v 31 Jew-ŋuruat iyaġaŋnik tigusritqiḷgiññiqsut miḷḷuuġukługu.  
\v 32 Jesus nipliutiniġai, “Sivuqqapsitñi uvaŋa savaaqaqtuami iñugiaktuanik savaallautanik Aapam uvaŋnun iñiqtaġitqukkaŋiñik, nalliatigun tamatkua miḷuqtuġukpisitña?”   
\p
\v 33 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Savaallautatigun miḷuqtuġunġitchiptigiñ, aglaan sagluuqtuaġutiqałłapkun, takku iñułhiñaugaluaqhutin uqaqtutin ilipnik Agaayyutaunipḷutin.”  
\v 34 Jesus kiugai, “Maliġutaksraġikkapsitñi aglausimaruq, ‘Agaayyun nipliġñiqsuq, Ilipsi agaayyutaurusri.’  
\v 35 Kaŋiqsimagivut uqałhich aglausimaruat iḷumutuugisiłhat taimuŋa. Agaayyutim taiñiġai agaayyutinik taipchua iñuich akuqtuiruat uqałiġmiñik.  
\v 36 Uvaŋali tigusriaġipluŋa Aapam tuyuġikkaġigaaŋa nunam iñuiñun, qanuqhusrimi nipliavisi saglupluŋa uqaġniġluutigiñipḷugu Agaayyun nipliqama iġñiġinipḷuŋa Agaayyutmun.  
\v 37 Ukpiġinaŋa savaaqanġitchuma Aapaa savaaŋiñik,  
\v 38 aglaan savaaġiniġupkich, ukpiġiñġitchaluaġupsitñaunniiñ, savaaġikkatka ukpiġiraksraġigisri. Taatnaġupsiuŋ kaŋiqsiñiaqtusri nalupqisrunġiġḷusri Aapam uvamniitilaaŋanik suli uvaŋa Aapamniitilaamnik.”  
\v 39 Taapkuaguuq tiguyumatqiaqsiḷgiññiġaat aglaan annalgiññiqsuq iliŋisa argaŋitñiñ.   
\p
\v 40 Jesus utilgiññiqsuq Jordan kuuk ikaaqługu taivruma John paptaaġivianun, aasrii tarani itkaqsipḷuni.  
\v 41 Iñugiaktuat iñuich tikiagaqsiñiġaat avatmun itnaqhutiŋ, “John taimña iñiqtaqanġitchaluaqtuq quviqnaqtuanik aglaan uqauttutipayaaŋa uumuuna iñukun iḷumutuuruq.”  
\v 42 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuam iñuum ukpiġiniġaa Jesus.   
\c 11  
\s1 Lazarus-ŋum Tuqułha  
\p
\v 1 Iñuk Bethany-mi iñuuniaqtuaq atiqaqtuaq Lazarus-mik atniġñaliġñiqsuq. Taamna Bethany nunaaqqiuraq nukaġiik Mary-mlu Martha-mlu irviak.  
\v 2 Taamnaguuq Mary taimña kuviriruaq tipraġiksaumik Atanġum isigaiñun aasrii allaqługich nutchamiñik. Taavruma aŋutnunġa Lazarus atniġñaliġñiqsuq.  
\v 3 Nukaġiik aġnak tuyuqaġniqsuk Jesus-mun kilgutmik itnaqługu, “Ataniiq, iḷauraannan piqpagikkan atniġñaliqsuq.”  
\v 4 Jesus tusraa'ami nipliqsuq, “Taamna atniġñaq isruqanġitchuq tuqułiġmun. Atuummigisiruq kamagikkaułiksraŋanun Agaayyutim, aasriiñ Agaayyutim Iġñiŋa kamanaqsikkautquplugu taavrumuuna atniġñakun.”  
\v 5 Jesus-ŋum piqpagigai Martha-lu aniqataalu Mary Lazarus-lu.  
\v 6 Ilaan tusraa'amiuŋ Lazarus atniġñaġnipḷugu, irviŋmiñi ittuallapsaaġniqsuq malġuŋni uvluŋni.  
\v 7 Tarakŋa maliġuaqtini nipliutiniġai, “Ki, utitqiḷḷakta Judea-mun!”  
\v 8 Maliġuaqtaiñ kiuniġaat, “Iḷisautrii! Uvvaquyuuraqnaami Jew-ŋuruat iyaġaŋnik miḷuqtuġniaġugaatin, utiġnialgitpiñmi taamuŋa?”  
\v 9 Jesus nipliqsuq, “Uvlum qaumaniŋa sassaqanġitpa qulit malġuŋnik? Iñuk uvlum qaumaniŋani igliġumi putukkitchumiñaitchuq, atakkii qiñiqługu siqiñġum qaummataa marruma nunam.  
\v 10 Aglaan unnuam taaqtuami igliġumi, putukkitkisiruq piiḷḷuni qaumamik.”  
\v 11 Jesus taatnaqqaaqługich nipliġñiqsuq, “Iḷauraaqput Lazarus siñiksaqtuq, aglaan iqiiqsitchaqtuġniaġiga.”  
\v 12 Maliġuaqtaiñ kiuniġaat, “Ataniiq, siñikkumi iłuaqsiñiaqtuq.”  
\v 13 Aglaan Jesus piñiqsuaq Lazarus tuqunipḷugu. Taapkua isrumaniqsut uqaġasrukniaqługu siñiksapiaqtuamik.  
\v 14 Jesus nipliutiniġai nalupqinaiqł̣ugu, “Lazarus tuquruq.  
\v 15 Aglaan piqutigiplusri, quyaruŋa taamani inġił̣ł̣apkun, ukpiqsrisiñiquplusri pitḷuglugu. Utlaglakput!”  
\v 16 Thomas, taiyuutilik Malġimik, nipliġñiqsuq maliġuaqtauqatmiñun, “Ki! Iḷisautrii, piqasriġḷakput! Uvagullu tuquqatigiyumigikput!”   
\s1 Jesus Aŋitqigviuruq Suli Iñuułhupluni  
\p
\v 17 Jesus tikitñami, iḷitchuġiniġaa Lazarus iḷuviqtauŋaniksimaplugu sisamani uvluni.  
\v 18 Bethany-guuq uŋasriguni inġiññiqsuq Jerusalem-miñ. Sivisutilaaqaġniqsuq malġuktun mile-laksrayuŋnatun.  
\v 19 Aasriiñ Jew-ŋuruat iñugiaktuat aggiġñiqsut, Martha-lu Mary-lu qiñiġiaqługik araaqtuġiaqługik aniŋauraŋaknik tuqułhagun.  
\v 20 Martha-m tusraa'amiuŋ Jesus aggiaqsipḷugu anipḷuni paaġniġaa. Aglaan Mary aimmiñiqsuq.  
\v 21 Martha-m Jesus nipliutigaa, “Ataniiq! Uvani itchuvich, aniŋauraġa tuqunayaitchuq.  
\v 22 Aglaan iḷisimagiga, pakmaunniiñ Agaayyutim qaitchitḷagaatin, qanusripayaamik iŋiġuvich iŋmiñiñ.”  
\v 23 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Aniŋauran aŋipchakkaugisiruq.”  
\v 24 Martha-m nipliutigaa, “Kaŋiqsimagiga Ilaan aŋipchakkaugisił̣ha aqulliġmi uvlumi.”  
\v 25 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Uvaŋa aŋitqigviuruŋa suli iñuułhupluŋa. Kisupayaaq tunŋapluni ukpiqsriruaq uvamnik iñuugisiruq tuquŋagaluaqtuaqunniiñ.  
\v 26 Suli kisupayaaq iñuuruaq ukpiqsripḷuni uvamnik tuquyumiñaipiaqtuq. Taamna ukpiġiviuŋ?”  
\v 27 Martha-m kiugaa, “Aa! Ataniiq! Ukpiġigiga Christ-ŋułhiñ, Agaayyutim Iġñiġiplutin, aggiqsuksrautauruaq nunamun.”   
\s1 Jesus Qulviruq  
\p
\v 28 Martha taatnaqqaaqhuni utiġniqsuq, aasrii Mary aniqatni tuqłuqługu nalunaitchipḷuni, “Iḷisautri aggiġñiqsuq, amma utlaqugaatin.”  
\v 29 Mary-m tusraa'amiuŋ iġñiqsruqhuni paaġiaġniġaa.  
\v 30 Jesus-suli tikiñŋaniksimaitḷuni nunaaqqimun aglaan itluni taivrumani Martha-m paaġiviani.  
\v 31 Jew-ŋuruatguuq tarani Mary-m tupqani ittuat araaqtuġniaqługu qiñiqamitruŋ makitluni aniaqsiḷiqman, isrumaniqsut iḷuviġmun qiatyaaqsiñipḷugu aasrii aniqasriqł̣ugu.  
\v 32 Mary-m tikitḷugu Jesus qiñiqamiuŋ isigaiñun punniqsuq nipliqhuni, “Ataniiq! Uvani itchuvich, aniŋauraġa tuqunayaitchuq.”  
\v 33 Jesus-guuq qiñiqamiuŋ Mary kiñuvġuruaq qiapluni tamatkualu Jew-ŋuruat tuvaaqataiñ qiaqasriqł̣ugu, ilaaptuuq iłuiḷḷiullapiaġniqsuq Irrutchiġmiñi iḷunŋutchakhuni.  
\v 34 Apiqsruġniqsuq, “Napmunimma iḷuviqpisiuŋ?” Taapkua kiuniġaat, “Ataniiq! Maliguta qiñiġiaġuŋ!”  
\v 35 Jesus-tuuq qulviruq.  
\v 36 Jew-ŋuruat qiñiqamitruŋ nipliġñiqsut, “Qanutun atqunaq piqpagitigigaluaġniqpauŋ!”  
\v 37 Aglaali iḷaŋich nipliġñiqsut, “Uvva uuma qiñitlasripchaitḷaruam ayauŋaruam irraknik tuqqutchaiḷiyumiñaiññayaġniqpauŋ Lazarus, amaġaa?”   
\s1 Jesus-ŋum Aŋipchaġaa Lazarus Tuquŋałhaniñ  
\p
\v 38 Iłuiḷḷiullapiaqhuni Jesus utlautiniqsuq iḷuviġmun inillaksimaruamun sisitun ittuamun taluplugu iyaġakpaŋmik.  
\v 39 Jesus tiliñiġai, “Iyaġak piiqsiuŋ!” Martha nipliġñiqsuq tuquruam aġnaunġa, “Ataniiq! Tipliġuŋnaqsiruq. Sisamani uvluni iḷuviqtuaŋaniksimaruq.”  
\v 40 Jesus nipliutigaa, “Uqautianikkugaakpiñ, ukpiqqutiqaġuvich qiñiġayaġniqsutin Agaayyutim kamanautaanik.”  
\v 41 Tarakŋa tamatkua iñuich iyaġak piiqmatruŋ, Jesus aaġluqhuni nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ! Quyagikpiñ tusraaraġi'apŋa.  
\v 42 Iḷisimaruŋa ataramik naalaġnigikma. Taamna nipliutigigiga piqutigiplugich makua iñuich qichaqtuat uvani ukpiqsritquplugich tuyuqałłapkun uvamnik.”  
\v 43 Taatnaanikami nipitusripḷuni tuqłuġniqsuq, “Lazarus, anniiñ!”  
\v 44 Tuquŋaruaq aniñiqsuq iḷuviqsisinik nimiqsruqtat argai isigaiḷḷu kigiñaŋalu. Jesus nipliutiniġai, “Qiḷġutaiġḷugu aullaqtitchiuŋ.”   
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus  
\p
\v 45 Jew-ŋuruat iñugiaktuat Mary-muqattaaqsimaruat qiñiqługu Jesus iñiqtaŋa, turvigiplugu ukpiġiagutriñiqsut ilaanik.  
\v 46 Aglaan iḷaŋich Jew-ŋuruat Pharisee-ŋuruanun utiġniqsut, aasrii uqautiplugich Jesus iñiqtaŋanik.  
\v 47 Taatnaqhutiŋ Pharisee-ŋuruatlu qaukłiŋiḷḷu agaayuliqsit kattutriñiqsut uqaqsittaaqtitchirinik uqaqatigiigukhutiŋ itnaqhutiŋ, “Qanuġisivisa quviqnaqsipḷugu savaaŋigun taivruma iñuum iñiqtaigun?”  
\v 48 “Ilaatuuqtitchuptigu taatna iñupayaam ukpiġiagutigisigaa. Aasriiḷi Rome-maġmiut qaukłiŋich piyaqquġisigaat agaayyuvikpakput suli nunaaqqiqput.”  
\v 49 Taapkua iḷaŋarguuq atiqaqtuaq Caiaphas-mik, qaukłiupluni agaayuliqsi tamarrumani ukiumi, nipliġñiqsuq, “Kaŋiqsimaiḷġataqtusri!  
\v 50 Iḷisimanġitpisiuŋ iłuatlułha uvaptiknun atautchim iñuum tuqqutaułha piqusriġuni iñuŋnik uumakŋa iluqaġmi nunaaqqim piyaqqukkaułhaniñ?”  
\v 51 Taatnaguuq nipliñġiññiqsuq iŋmiñiłhiñaq, aglaan qaukłiupluni agaayuliqsaupluni tamarrumani ukiumi, ilaan sivuniksriqiginiġaa Jesus-ŋum tuqqutrił̣iksraŋa Jew-ŋuruanik,  
\v 52 taapkuniŋałhiñaunġitchuaq aglaan atausriġuqtitchitqiguni aŋayuqaaġiisun iluqaitñik siammayaaqsimaruanik ukpiqsriruanik Agaayyutmun.  
\v 53 Taatnaqhutiŋ tamarrumakŋa uvlumiñaglaan Jew-ŋuruat qaukłiŋich sivunniuġniqsut, qanuġlugu tuqqutchukługu Jesus.  
\v 54 Taatnaqhuni Jesus igliġatqiñġiññiqsuq sagviḷuni Judea-mi. Aglaan aullaġniqsuq nunamun qanittuamun suviksraiḷaamun nunaaqqimun atiqaqtuamun Ephraim-mik, aasrii tarani itkaqsipḷutiŋ maliġuaqtiniḷu.   
\p
\v 55 Jew-ŋuruat niġiqpagvikaaŋat taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik qalliñiqsuq, aasrii iñugiaktuat iñuich nunamiñ utlautipluni Jerusalem-mun niġiqpagvikaam sivuani itqanaiyaġiaqhutiŋ, qaayuġnaityaqhutiŋ iŋmiknik [maliglugu maliġutaksraq].  
\v 56 Iñuich niġiuŋniqsut Jesus-mik, Jew-ŋuruat agaayyuvikpaŋatnun kati'amiŋ apiqsruqtautiplutiŋ, “Qanuġli isrumavich? Nalupqinaitchuq utlautigisuknaitchuq niġiqpagvikaamun taavrumani.”  
\v 57 Qaukłiŋich agaayuliqsit Pharisee-ŋuruatlu tiliriñiqsuat kia iñuum iḷitchuġikpagu naniitilaaŋa Jesus kilgutigitquplugu iliŋisa tigusrukługu.   
\c 12  
\s1 Jesus Tipraġiksakkauruq Bethany-mi  
\p
\v 1 Itchaksrat uvlut sivuatni niġiqpagvikaam taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik Jesus utlautiniqsuq Bethany-mun, Lazarus iñuuniaġvianun, taimña Jesus-ŋum aŋipchakkaŋa tuqułiġmiñ.  
\v 2 Nullautchiuġutiniġaat Jesus tarani. Martha-m savautigai Lazarus aquppiqataupkaqługu Jesus-mi niġġiviŋñi.  
\v 3 Aasriiñ Mary-m tigusripḷuni akisullapiaqtuamik tipraġiksautmik kuvviqiniġai Jesus-ŋum isigai, aasrii nutchamiñik allaqługich. Naimasruġnaqtuam tipraġiksautim immiġñiġaa iluqaan tupiq.  
\v 4 Jesus maliġuaqtaiñ iḷaŋat, Judas Iscariot, taimña tunisirauksraq Jesus-mik, nipliġñiqsuq,  
\v 5 “Suvaata tipraġiksaun tunikkaunġitpa piñasrunun kavluutinun maniŋñun, qaisauluniasriiñ inuqsraqtuanun?”  
\v 6 Taatnaġniqsuq pigaqatlułikuunġiḷaaq inuqsraqtuanik, aglaan ilaa tigliktuqtaupluni; maniqaġviat akiyaġikkani piksraqtuġvigiraqniġaa.  
\v 7 Jesus nipliqsuq, “Iḷaksianagu aġnaq! Ilaan pigiliuŋ iḷakuni taivrumuŋa uvluanun iḷuviqtuaviksraġma.  
\v 8 Ilipsi ataramik piqaġniaqtusri inuqsraqtuanik iñuŋnik, aglaan nayuutiyumiñaitchuŋa ataramik.”   
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Lazarus  
\p
\v 9 Iñugiaktuarguuq Jew-ŋuruat tusraaniġaat Jesus iłha Bethany-mi aasriiñ taamuŋaqhutiŋ, pisigisruŋaqnagu Jesus kisian aglaan Lazarus qiñiġiaġukługu, Jesus-ŋum aŋipkakkaŋa tuqułiġmiñ.  
\v 10 Taatnaqługu qaukłiŋich agaayuliqsit sivunniuqmiñiqsut tuqqutchukługuptuuq Lazarus;  
\v 11 atakkii ilaa piqutigiplugu Jew-ŋuruat iñugiaktuat unitkaqsiñiġaich qaukłiisiŋ ukpiġiagutripḷutiŋ Jesus-mik.   
\s1 Jesus-ŋum Tikisaałha Jerusalem-mun Ataniqtun  
\p
\v 12 Uvlutqikman, iñugiakpauraqtuat utlautiruat niġiqpagvikaamun taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik tusraaniqsut Jesus Jerusalem-mun aggiaqsipḷugu.  
\v 13 Iliŋich Palm napaaqtuŋitñiñ akiġuksraqhutiŋ paagaqsiñiġaat nipliaplutiŋ,  
\q1 “Hosanna. [Nanġaġlakput Agaayyun!]  
\q1 Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusriqhuni Ataniġmik, \rq Psalm 118:25, 26\rq*  
\q2 Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ Israel-aaġmiut Umialgat!”   
\m
\v 14 Jesus paqitluni natmaksiġviŋmik natmaksiaġniqsuq uqałhich aglausimaruatun, itna,   
\q1
\v 15 “Israel iñugikkaŋasri, Iqsiñasri!  
\q2 Umialigikkapsi aggiqigaasri,  
\q2 natmaksiġvium nuġġaŋani usriaqsiaqhuni.” \rq Zechariah 9:9\rq*   
\m
\v 16 Tarani maliġuaqtaiñ kaŋiqsiñġiññiġaat taamna; aglaan Jesus aŋitqianikman pakmuŋaanikhuni, iliŋisa itqaġniġaat aglausimaruam uqałhum taatnaqsimałha, suli itqaqmigaat iñuich immiutiłhat taivrumuŋa uqauttutmun.  
\v 17 Iñugiaktuarguuq nayuutiruat Jesus-mi Lazarus-mik iḷuviġmiñ tuqułiġmiñ aŋitqiksitman, tusraayugaaqtirrutiginiġaat tamanna atuumaaniktuaq.  
\v 18 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuat Jesus paaġniġaat, atakkii tusraaŋanikhutiŋ ilaa savaktilaaŋanik taavrumiŋa quviqnaqtuamik.  
\v 19 Pharisee-ŋuruatguuq avatmun uqaaqsiñiqsut, “Uvagut piġunġiḷḷapiagaqsirugut! Takkua, iñupayaat iluqatiŋ maliutigaat!”   
\s1 Jew-ŋunġitchuat Iḷaŋisa Uqaqatiqaġułhat Jesus-mik  
\p
\v 20 Iḷaŋitguuq Jew-ŋunġitchuat akunġuruat tamatkunani Jerusalem-muktuani kamaksrityaqhutiŋ Agaayyutmik niġiqpagvikaami.  
\v 21 Tikiññiqsut Philip-mun Bethsaida-ġmiumun Galilee-mi, uqaqhutiŋ, “Aŋuun! Uqaqatigillagukkaluaġikput Jesus.”  
\v 22 Philip-ŋum uqautityaġniġaa Andrew, malġuuplutikaasrii uqautityaġniġaak Jesus.  
\v 23 Jesus kiuniġik, “Tuqqutauviksraġa tikiumaruq, sivuniqaqtuaq Iñuum Iġñiŋan atqunaq kamagikkaułiksraŋanun.  
\v 24 Uvaŋa iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, mukkaaksram nautchiaksraŋa suunġitchuq kisianik kataktitau'ami nunamun tuqupluni. Taatnaiḷipḷugu tuquanikami tikiutriraqtuq iñugiatluktuanik nautchiaksranik.  
\v 25 Kisupayaam iñuułłi piqpagigumiuŋ tammaigisigaa. Aglaan kisupayaam iñuułłi piqpaginġitchumiuŋ nunami marrumani pigigisigaa isuitchuamun taimuŋa.  
\v 26 Kisupayaam savautisrukkumiña maliktaksraġigaaŋa, aasrii sumiitchuma tarani savaktiga inniaqmiuq. Kiapayaaq savautikpaŋa Aapam kamanaqtitkisigaa.   
\s1 Jesus-ŋum Uqautiqałha Tuqqutaułiksraġmigun  
\p
\v 27 “Pakma uummatiga iłuiḷḷiuġniqsuq. Qanuq nipliġisivik? Nipliġayaqpik itna, ‘Aapaaŋ! Tikiumapkaqnagu taamna nagliksaaqsiułiq uvaŋnun?’ Taatnaġnianġitchuŋa, takku taamna piqutigiplugu aggiqsauŋuruŋa apqusraaġiaqługu taamna nagliksaaqsiułiq.  
\v 28 Aapaaŋ! Kamanaqtirruŋ atqiñ!” Taatnaqman nipi nipliqsuq qiḷaŋmiñ, “Uvaŋa kamanaqtinŋanikkiga, suli kamanaqtitqikkisipḷugu.”  
\v 29 Iñugiaktuam iñuum qichaqtuam tarani nipi tusraaniġaa aasrii nipliqhutiŋ, “Katlularuq!” Atlatliguuq nipliqsut, “Israġulgum uqaqatigigaa ilaa.”  
\v 30 Aglaan Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvaŋa piqutigiluŋa taamna nipi tusaġnanġitchuq, aglaan ilipsi.  
\v 31 Pakma tikiumaruq nunam iñuiñ atanniusriaqałiksraŋat. Tuunġaq, nunam marruma aŋalataa akiiḷirauniaqtuq.  
\v 32 Aasrii kivikkauguma marrumakŋa nunamiñ nuqitkisigitka iluqaisa iñuich uvaŋnun.”  
\v 33 Taatnaqamiguuq uqautiginiġaa qanuq tuqqutauluni nagliksaałiksrani.  
\v 34 Iñugiaktuat iñuich kiuniġaat, “Maliġutaksraġikkapta uqausrimagaatigut, Christ iñuugisiñipḷugu taimuŋa. Qanuqhutinmi uqaqpich, Iñuum Iġñiŋa kivikkaugisiñipḷugu? Kisuuva una Iñuum Iġñiŋa?”  
\v 35 Jesus kiugai, “Qauma ittuatlullakkisiruq akunnapsitñi. Qauma pigiŋŋaan iñuuniaġitchi taaqsisikkaunġitchumuusriḷi. Uvvatakku iñuum taaqtuakun iñuuniaqami, iḷisimatlaitchaa napmun sivuniqaqtilaani.  
\v 36 Qaummatiqaŋŋapsi ukpiksrisitchi qaumamik, aasriiḷi iñugiliutiyumagaasri qaumam.”  
\s1 Ukpiqsriñġił̣hat Jew-ŋuruat  
\p Jesus taatnaqqaaqhuni aullaġniqsuq tamatkunakŋa iriqhuni iliŋitñiñ.  
\v 37 Jesus iñiqtaqaġaluaqtitlugu quviqnaqtuanik savaanik sivuġaatni ukpiġinġiññiġaat.  
\v 38 Taavrumuuna sivuniksriqirim Isaiah-m uqauttutaa taŋiqsitauniqsuq itnaqsimałha,  
\q1 “Ataniiq! Kisut ukpiqsrivat uqauttutigikkaptiknik?  
\q2 Kisumun Atanġuruam saŋŋiñi urriqsuqpauŋ?” \rq Isaiah 53:1\rq*   
\m
\v 39 Taatnaqhutiŋ tamatkua ukpiqqutaiññiqsut, takku Isaiah-suli itnaqhuni,   
\q1
\v 40 “Agaayyutim ayaupkaġai, isrummatiŋich muliktuġai,  
\q1 iḷitchuqsritḷaiqł̣ugich qiñikkamiknik suli isrummatiŋich kaŋiqsiyumiñaiqł̣ugich,  
\q2 aasriiñ saatkumiñaiqł̣ugich uvamnun mamititqulutiŋ.” \rq Isaiah 6:10\rq*   
\m
\v 41 Isaiah-m taatna nipliutiginiġaa takku ilaan qiñiqługu Jesus-ŋum kamanałha.  
\v 42 Iñugiaktuat Jew-ŋuruat sivulliuqtit ukpiqsrigaluaqmiñiqsut Jesus-mik, aglaan sivuuġagiplugich Pharisee-ŋuruat anitqunġitḷutiŋ Jew-ŋuruat katraġviatniñ. Taatnaqhutiŋ uqautiginġiññiġaat sagviġḷugu ukpiqsrił̣iqtiŋ Jesus-mik.  
\v 43 Iliŋisa piqpagitlukługu iłuaġitchiułiq iñuŋniñ uumakŋa iłuaġitchiułiksraġmikniñ Agaayyutmiñ.   
\s1 Atanniusriaqałiksrat Jesus-ŋum Uqałhagun  
\p
\v 44 Jesus nipliutiniġai nipitusripḷuni, “Kisupayaaq uvamnik ukpiqsriyumi ukpiqsrił̣hiñanġitchuq uvamnun, aglaan ukpiġigisipmigaa tuyuġiriga.  
\v 45 Kisupayaam qiñiqsimaruam uvamnik qiñiqsimaaqmigaa ilaa tuyuġiriga.  
\v 46 Uvaŋa nunamun qaumatun iḷipḷuŋa aggiqsauŋuruŋa, kisupayaaq uvamnik ukpiqsrikpan, irviqaġumiñaiqł̣ugu taaqtuamik.  
\v 47 Kia ivruma tusraagaluaġlugich uqauttutitka tupiginġitpagich atanniġumiñaitchiga. Atakkii aggiñġitchuŋa atanniqsuityaġluŋa nunam iñuiñik aglaan anniqsuġiaqługich.  
\v 48 Kisupayaam ayagluŋa, uqauttutiga akuqtunġitchumiuŋ, atanniqsimaaqtiqaqtuq. Uqałhum uqautigianikkaġma atanniġisigaa aqulliġmi uvlumi.  
\v 49 Takku uqanġitchuŋa uvapkuiñaq, aglaan Aapam tuyuġirima tillisiqaġaaŋa sumik uqaġiraksramnik.  
\v 50 Uvaŋa iḷisimagiga ilaan tillisigikkaŋa isruitchuamik iñuułhuruq. Tamanna uqauttutigikkaġa Aapam uqautigaaŋa uqaġitquplugu.”   
\c 13  
\s1 Jesus-ŋum Iġġuił̣ha Maliġuaqtimi Isigaŋitñik  
\p
\v 1 Aasriiñ sivuuraŋani niġiqpagvikaam taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik, Jesus iḷisimaniqsuq aullaġviksrani tikisilaaŋanik nunamiñ marrumakŋa Aapamun. Ilaan pigikkani piqpagiraġiplugich marrumani nunami ittuat piqpaginiġai isruanunaglaan.  
\v 2 Jesus-lu maliġuaqtiniḷu nullautchiġñiqsut. Tuunġaum isrummianiŋniġaa Judas Iscariot, Simon iġñiġikkaŋa, tunitquplugu Jesus.  
\v 3 Jesus-ŋum iḷisimaniġaa Aapam aatchuutigitilaaŋa iluqaan saŋŋi iŋmiñun. Iḷisimapmigaa aggiqsilaani Agaayyutmiñ suli aullaġniaqtilaani Agaayyutmun.  
\v 4 Tarraasriiñ Jesus makinniqsuq niġġiviŋñiñ, aasriiñ qalliich atnuġaani piiqł̣ugich, ivgutmik tapsipḷuni.  
\v 5 Aasriiñ kuviripḷuni imiġmik iġġuġviuramun, iġġuaqsipḷugich maliġuaqtigikkaġmi isigaŋich, aasriiñ allaqtiqługich ivgutmik tapsigikkaġmiñik.  
\v 6 Simon Peter-m tikitmani nipliutiniġaa Jesus, “Ataniiq! Ilvich iġġuġniaqpigich isigatka?”  
\v 7 Jesus-ŋum kiugaa, “Pakma nalugiñ savaaġikkaġa, aglaan aquvatigun iḷitchuġigisigiñ.”  
\v 8 Peter-m nipliutilgiññiġaa, “Qakugununniiñ isigatka iġġuġumiñaipiaġitin.” Jesus-ŋum kiuniġaa, “Iġġunġitchupkich isigaktin piqatauyumiñaitchutin uvaŋni.”  
\v 9 Simon Peter-m kiulgiññiġaa, “Ataniiq! Isigałhiñaġinġisatka aglaan argatkalu niaquġalu.”  
\v 10 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Kisupayaaq iġġuaniksimaruaq salumallapiaqhuni iġġutqiksuksraunġitchuq avataagun isigaiñ. Iluqasri salummaqsimarusri aglaan taamna atausriq.”  
\v 11 Jesus iḷisimaniġaa kisumun tuniñiaqtilaani; taatnaqhuni nipliutiginiġaa, “Iluqasri salummaqsimarusri, aglaan atausriq.”   
\p
\v 12 Ilaan isigaŋich iġġuanikamigich atitqianikługich atnuġaaniḷu utiġniqsuq inimiñun niġġiviŋñun. Aasriiñ apiqsruġniġai, “Kaŋiqsivisi sutilaamnik ilipsitñun?  
\v 13 Taiyuġipsitña Iḷisautrimik suli Ataniġmik, aasrii nalaunŋapluni taatnałiqsi, atakkii taavrumiŋauruŋa.  
\v 14 Uvaŋaasrii, ilipsi Atannapsi suli Iḷisautripsi, isigasri iġġuġitka. Ilipsipsuuq iġġuutiruksraurusri isigapsitñik avatmun.  
\v 15 Qaitchigipsi urrautiksrapsitñik, ilipsipsuuq iñiqtaqaquplusri iñiqsił̣ł̣aptun ilipsitñun.  
\v 16 Iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, Savaktaaġruk kamanatluktuaŋunġitchuq ataniġmiñiñ, unniiñ uqqiraqti kamanatlunġitchuq taavrumakŋa tuyuġirimiñiñ.  
\v 17 Iḷisimagupsigik tamatkua qanutun quvianamiuniaqtusri atuġupsigik.  
\v 18 Taamna nipliutiginġitchiga iluqapsigun. Iḷisimaniġitka taapkua piksraqtaaġikkatka, aglaantuuq uqałiq aglausimaruaq immiqsuksrauruq itna, ‘Iñuk niġiqatiga niqimik akiḷḷiġuqtuq uvamni.’  
\v 19 Kilikkipsi taavrumiŋa pakma atuumałiksraŋan sivuani aasriiñ taamna qakugu atuummikpan ukpiġitquplugu ilaaŋutilaamnik.  
\v 20 Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigipsi, iñupayaam akuqtuġumiuŋ kiñapayaaq tuyuġikkaġa akuqtuqmiraġigaaŋaptuuq. Suli akuqtuipayaaqtuat uvamnik akuqtuqmiraġigaat tuyuġiriga.”   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Tunikkaułiksraġmiñik  
\p
\v 21 Taatnaqqaaqługich Jesus iłuiḷḷiuliġñiqsuq irrutchiġmiñi aasrii nipliutiplugich, “Iḷumutuullapiaqtuamik nipliutigipsi, iḷapsi tuniñiaġaaŋa.”  
\v 22 Maliġuaqtit qiñġutiaqsiñiqsut avatmun, kaŋiqsiñġiḷḷapiaqługu.  
\v 23 Maliġuaqtit iḷaŋat, taimña Jesus piqpagikkaŋa, aquppiñiqsuq tugliupluni Jesus-mun.  
\v 24 Simon Peter-m urriqaniġaa itnaqhuni, “Apiqsruġuŋ kisumik uqautiqaqtilaaŋa.”  
\v 25 Taamna maliġuaqti qalliḷaaqhuni Jesus-mun apiqsruġniqsuq, “Kisuuva, Ataniiq?”  
\v 26 Jesus kiugaa, “Ilaaŋuruq qaitchikkaġa uumiŋa qaqqiaviñauramik misruqqaaġlugu imiqqamun.” Tarakŋa tigusripḷuni qaqqiaviñiġmik misruqqaaqługu qaiññiġaa Judas-mun, iġñiŋanun Simon Iscariot.  
\v 27 Judas tiguluqqaaġaa qaqqiaq Tuunġaum isiġniġaa. Tarani Jesus-ŋum nipliutigaa, “Savaaġisrukkan piuŋ qilamik!”  
\v 28 Nalliataunniiñ niġiñiaqatauruat kaŋiqsiñġiññiġaat qanuutautilaaŋanik Jesus-mun nipliutiłha.  
\v 29 Iḷaŋich maliġuaqtit isrumaniqsut, Judas aŋalatigipmagu maniqaġviŋat, Jesus-mun tauqsiġiaqunipḷugu inuġikkaġmiknik niġiqpagvikaami, unniiñ qaitchityaquplugu sumik inuqsraqtuanun.  
\v 30 Judas akuqtuanikamiuŋ qaqqiaviñauraq, tarvauvaa aniñiqsuq. Tarra unnuaŋuruq.   
\s1 Nutauruaq Tilliñ  
\p
\v 31 Judas anianikman Jesus nipliqsuq, “Pakma Iñuum Iġñiŋa kamanaqsipkakkauruq. Suli Agaayyun kamanaqsipkakkauruq Ilaagun.  
\v 32 Aasrii Agaayyun kamanaqsipkakkauniqpan Ilaagun, Agaayyutimtuuq iŋmiñik sagviġisigaa kamanautaa Iġñiŋan Iñuum, Ilaan kamanausriġḷugu tarvauvaa.  
\v 33 Iḷilgauramaaŋ! Uvaŋa nayuutiqpakkumiñaiqsuŋa. Pakaaqsigisigaluaġipsitña, aglaan Jew-ŋuruat uqautipmatun nipliutigipsi pakma, ‘Aullalguitchusri aullaġviginiakkamnun.’  
\v 34 Nutaamik tillitmik qaitchigipsi, Avatmun piqpakkutiyumuusri! Atriḷugu piqpaksrił̣iġa ilipsitñik, taatnatuntuuq piqpagiikkumuusri.  
\v 35 Avatmun piqpakkutigupsi, iñupayaat iḷitchuġigisigaat uvamni maliġuaqtaułiqsi.”   
\s1 Jesus Sivuniksriqiruq Peter-m Piiḷaałiksraŋanik  
\p
\v 36 Simon Peter-m apiqsruġniġaa, “Ataniiq! Napmuŋniaqpich?” Jesus-ŋum kiuniġaa, “Pakma malilguitchiñ aullaġviginiakkaġa, aglaan aquvatigun malikkisigikma.”  
\v 37 Peter-m apiġiniġaa, “Ataniiq! Suvaata malilguitpigiñ pakma? Uvaŋa tuqułhiñaaġuqtuŋa pisigilutin.”  
\v 38 Jesus-ŋum kiugaa, “Itqanaipiaqpich tuqqutisukłuŋa? Iḷumutuuruamik nipliutigikpiñ, aqargiqpak qalġuŋaiñŋaan piiḷaaġutigigisigikma piñasruniaglaan.”   
\c 14  
\s1 Jesus-ŋum Apqutaułha Aapamun  
\p
\v 1 Jesus-ŋum nipliutigai, “Iłuiḷḷiuqtitnagich uummatisri. Ukpiqsrimaaġitchi Agaayyutmun, uvamnun ukpiqsriḷusripsuuq!  
\v 2 Aapaa kiñunġani iniksrat iñugiaktuat ittut. Itqanaiyautityaġniaġipsi iniksrapsitñik. Taatna uqautinayaitchipsi, taatniinġitpan.  
\v 3 Aasrii aullaġuma itqanaiyaġiaġlugu iniksraqsi aggitqikkisiruŋa, aasrii uvaŋnun iŋmagusri nayuutitlasriḷusri nani itchuma.  
\v 4 Aasrii iḷitchuġianikkiksi qanuq tikiññiałiksraqsi taivrumuŋa aullaġniaġvigikkamnun.”  
\v 5 Thomas-ŋum nipliutigaa, “Ataniiq! Iḷisimanġitchikput napmuŋniaqtilaan. Qanuġlugu taivrumuŋaġniałhum apqutaa iḷisimagisivisigu?”  
\v 6 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa apqutauruŋa, iḷumutuupluŋa, suli iñuułhupluŋa. Kiñaunniiñ Aapaanukkumiñaitchuq kisianik uvapkun.  
\v 7 Pakma iḷitchuġi'apsitña iḷitchuġipmigiksipsuuq Aapaga. Aasriiñ uvakŋaniñaglaan iḷisimagiksi suli qiñiqsimaplugu.”   
\p
\v 8 Philip-ŋum nipliutiniġaa, “Ataniiq! Aapamik urriqsuutitigut. Taamna inuġikkatuaġigikput.”  
\v 9 Jesus-ŋum kiugaa, “Takiruami nayuuti'ama ilipsitñi naagasuli iḷitchuġinġitpiña, Philip? Kisupayaam qiñiqsimaruam uvaŋnik qiñianiksimagaa Aapa. Suvaatami nipliqpich Aapamik urriqsuutitquplusri?  
\v 10 Philip! Ukpiġinġitpiuŋ uvaŋa Aapami nayuutitilaaġa suli Aapa uvaŋni itilaaŋa? Tamatkua uqałhich uqautigianikkatka ilipsitñun uvamniqnisaunġitchut. Aapauruam nayuutiruam uvaŋni iñiqtaġigai savaani.  
\v 11 Ukpiġisritña uqaqama Aapami itilaamnik suli Aapa uvaŋni itilaaŋanik! Naagaunniiñ ukpiġisritña savaapkun.  
\v 12 Iḷumutuuruamik nipliutigipsi, kisupayaaq ukpiqsriruaq uvapkun savaŋniaqmiuq savaaġikkamnik, piñiaqtuqunniiñ kamanatluktuanik savaanik tamatkunakŋa, atakkii aullaaqsiruŋa Aapaanun.  
\v 13 Aasrii iñiqsisigisigipsi qanusripayaamik iŋiġupsi attapkun piqutigilugu Aapauruam kamanaqtitaułiksraŋagun uvapkun Iġñiġuruakun.  
\v 14 Sukupayaaq iŋiġupsitña atiġikkapkun, iñiqtaġigisigiga.   
\s1 Akiqsruun Ipqitchuam Irrutchim Qaisaułiksraŋanun  
\p
\v 15 “Piqpagigupsitña tupigigisigisri tillisitka.  
\v 16 Aasrii iŋiġisigiga Aapa qaitchitqulusri atlamik ikayuqtiksramik nayuqtiksrapsitñik qaŋavak taimuŋa.  
\v 17 Taamna Irrusriġigaa iḷumutuułhum. Nunam iñuiñ akuqtulguitchaat qiñinġitḷugu unniiñ kaŋiqsimaitḷugu. Aglaan iḷisimagiksi, takku iñuuqatauruq piqatigiplusri suli ilipsitñiinniaqtuq.   
\p
\v 18 “Unitchumiñaitchipsi kisiŋŋuġusri. Utiġiłhitchuŋa ilipsitñun.  
\v 19 Sivikisuurami nunam iñuiñ qiñitqikkumiñaiġisaatŋa aglaan ilipsi qiñiġisigipsitña, takku iñuułłapkun ilipsipsuuq iñuugisirusri.  
\v 20 Taimña uvluq tikitpan iḷitchuġigisigiksi Aapamni itilaaġa suli ilipsi uvamni, aasriipsuuq uvaŋa ilipsitñi.  
\v 21 Kisupayaaq piqaqtuaq tillisimnik tupigiplugiḷḷu ilaaŋuruq piqpaksrirauruq uvamnik. Aapaa piqpagigisigaa piqpaksriruaq uvamnik. Uvaŋaptuuq piqpagigisigiga iḷisimapkaġluŋa ilaanun.”  
\v 22 Judas-ŋum (Iscariot-ŋunġitchuam) nipliutiniġaa, “Ataniiq! Qanuġutin iḷisimapkaġisivich uvaptiknun iḷisimapkasruŋaqnak nunam iñuiñun?”  
\v 23 Jesus-ŋum kiugaa, “Kisupayaam piqpaksriruam uvamnik tupigigisigai uqałłatka. Aapaa piqpagigisigaa suli Aapagalu tikitkisigikpuk iñuuniaqasriġḷugu.  
\v 24 Kisupayaam piqpaksriñġitchuam uvamnik tupigitlaitchai uqałłatka. Uqałhich tusraakkasri uqałiġinġitchitka, aglaan aggiaġaqtuq Aapamiñ tuyuġirimniñ.   
\p
\v 25 “Tamatkuniŋa uqautigipsi nayuutiŋŋaġmasuli ilipsitñi.  
\v 26 Ikayuqtim Ipqitchuam Irrutchim Aapauruam tuyuġiraksraŋan attapkun iḷisautigisigaasri supayaamik itqaqtitaġlugiḷḷu iluqaisa uqauttutitka ilipsitñun.  
\v 27 Qiñuiññamik unirvigigipsi. Tutqiutimnik tutqiutiqaqqitchi. Nunam iñui qiñuiññaqaġumiñaitchut qiñuiññaqaqtirrutiptun. Iłuiḷḷiuqtitnagich uummatisri! Iqsisuŋaqasri!  
\v 28 Tusraagipsitña nipliqama aullaġniaġnipḷuŋa, aglaan aggitqiŋñiaġnipḷuŋa ilipsitñun. Piqpagipiaġniġupsitña quviasrugayaġaluaqtusri aullaġniałłapkun Aapamun, atakkii Ilaa kamanatluktuq uvamniñ.  
\v 29 Tamarrumiŋa pakma kilianikkipsi atuummigaluaqnagu ukpiqsritquplusri atuummiḷuni pikpan.  
\v 30 Tarakŋaaglaan uqaaqtuqatigilguiġñiaġipsi, takku nunam marruma aŋalataa, Tuunġaq, aggiaqsiruq. Ilaa piitchaluaqtuq saŋŋimik akiiḷiḷuŋa,  
\v 31 aglaan nunam iñuiñ iḷitchuġiraksraġigaat piqpaksrił̣iġa Aapamik. Taatnaqługu tupigiraġigiga Aapam tillisipayaaŋa. Makillusri, uvakŋa aullakta!”   
\c 15  
\s1 Jesus Napaaqtupiatun Ittuq  
\p
\v 1 “Uvaŋa atriqaqtuŋa napaaqtupiamik aasrii Aapaga nautchirriqiraupluni.  
\v 2 Ilaan piiġaġigaa akiġupayaaq uvamniittuaq asrirriraġanġitman, suli nagguksaqługu akiġupayaaq asrirriraġaktuaq asrirripsaaquplugu.  
\v 3 Ilipsi salummakkauŋaniktusri uqałikun uqautigianikkapkun ilipsitñun.  
\v 4 Piqatautuiñaġitchi uvamni suli uvaŋaptuuq ilipsitñi. Uvamni nayuutinġiqsuaŋugupsi asrirriaqaġumiñaitchusri, atriḷugu akiġuq iŋmigun asrirritlaitchuaq kisianik napaaqtumi itnami.  
\v 5 Uvaŋa atriqaqtuŋa napaaqtumik, ilipsiasriiñ akiqqutun. Kisupayaaq nayuutiruaq uvaŋni suli uvaŋa ilaani, atqunaq asrirriaqaġisiruq, takku sumik iñiqsiyumiñaipiaqtusri piiḷḷuŋa uvaŋa.  
\v 6 Kiñapayaaq nayuutinġitchuaq uvamni ittuq akiqqutun igitaupluni tuqulliruatun. Taatnatchich akiqqut katitlugich ikniġmun igittaġigaich ikipkaġviksraŋatnun.  
\v 7 Ilipsi uvamni nayuutigupsi suli uqałiġikkatka ilipsitñi, aasriiḷi qanutchimik pigiyumakkapsitñik iŋiqsruġupsi qaisauniaqtuq ilipsitñun.  
\v 8 Aapaa kamanautaa qiñiġnaqtitaugisiruq tumigilugu atqunaq savaaqqallautałiqsi. Taatnatun ukpiqnaqsigiksi maliġuaqtigitilaaqsi uvamnun.  
\v 9 Piqpagikkaġigipsi atripḷugu Aapaa piqpaksrił̣ha uvamnik. Nayuutititchi piqpakkutimni.  
\v 10 Tillisitka tupigigupsigik piqpakkutimni itkisirusri, atriḷuguptuuq uvaŋa Aapaa tillisaiñik tupiksripḷuŋa itmatun piqpakkutaani.  
\v 11 Tamatkuniŋa uqautigipsi quvianaġikkaġa ilipsitñiitquplugu, suli quvianaqaquplusri naamaruamik.   
\p
\v 12 “Unauvva tillisiga, piqpakkutiyumuusri avatmun atriḷugu piqpaksrił̣iġa ilipsitñik.  
\v 13 Kiñaunniiñ kamanatluktuamik piqpakkutaitchuq uumakŋa iñuum qaitchił̣haniñ iñuułiġmiñik piqutigiplugich iḷauraani.  
\v 14 Ilipsi uvaŋni iḷauraaŋurusri tillisitka atuġupsigik.  
\v 15 Savaktaaġrunik taiyutqikkumiñaitchipsi, takku savaktaaġruum iḷisimatlaitchaa ataniġmi suraġałha. Aglaan iḷauraanik taiyuutiqaġisigipsi, takku supayaamik Aapamniñ tusraakkamnik iḷitchuġipkaġipsi.  
\v 16 Ilipsi piksraqtaaġinġitchipsitña, aglaan piksraqtaaġigipsi suli nalunaiġusri asrirriaqaquplusri iñugiaglugu suli asrirrituiñaġusri itquplusri. Aasrii Aapam qaitchigisigaasri qanusripayaamik iŋiġupsiuŋ attapkun.  
\v 17 Taatnaqhusri taatnaiḷipḷugu tiligipsi piqpakkutitquplusri avatmun.   
\s1 Nunam Iñuiñ Uumiksrił̣hat Maliġuaqtinik  
\p
\v 18 “Nunam iñuiñ uumigikpasri itqaġiraksraġigiksi uumigikkaułiġaptuuq sivupsitñi.  
\v 19 Ilipsi pigipkaġupsi nunam iñuiñun, piqpaginayaġaasri pimiktitun iḷiḷusri. Aglaan piksraqtaaġigipsi marrumakŋa nunakuałiġmiñ piginġiqsitlusri tamarrumuŋa; taatnaqhuni nunam iñuiñ uumigigaasri.  
\v 20 Itqaġiyumagiksi uqałhich uqautigikkatka ilipsitñun, ‘Savaktaaġruk kamanatluktuaŋunġitchuq ataniġmiñiñ.’ Iliŋisa piyuakkaġigaatŋa, tarrali piyuaġisigaasripsuuq. Tupigigaich uqauttutitka, tarrali tupigigisigaasripsuuq.  
\v 21 Aglaan iliŋisa taatna irrutigisigaasri piqutigilugu pigipkałiqsi uvaŋnun, iḷisimanġitḷugu tuyuġiriga.  
\v 22 Aggiñġitchuma suli uqautinġitchupkich patchisaikkaunayaqtut. Aglaan pakma pisanġitchuuġutiksraitchut killuqsautmiktigun.  
\v 23 Kisupayaam uumigi'amiña Aapagaptuuq uumigipmiraġigaa.  
\v 24 Savaaqaqsimaitchuma akunġatni iñuum iñiqtaġinġaqsimaisaŋanik patchisaikkaunayaqtut, aglaan qiñianikkaluaqługu iñiqtaġa uumigituiñaġaatŋa suli Aapaga.  
\v 25 Taamna taatniittuksrauruq taŋiquplugu taimña uqautauruaq aglaksimakkaŋa maliġutaksriusraiŋitñi, ‘Uumigigaatŋa patchisaiḷaakun.’   
\p
\v 26 “Aglaan ikayuqti aggiqpan, tuyuġiniakkaġma Aapamiñ, Irrusria iḷumutuułhum Aapamiqnisauruaq, ilaa uqautiniaqtuq uvapkun.  
\v 27 Uqaġigisigipsitñapsuuq takku iqataurusri uvamni aullaġniiłhaniñ.   
\c 16  
\p
\v 1 “Uqautigipsi tamatkuniŋa ukpiqqutaiqunġitḷusri.  
\v 2 Iñuich anitqataġisigaasriunniiñ iliŋisa katraġviŋmikniñ. Aa, piviksraq tikitchumaaqtuq kia iñuum tuqqutchumisi savautriñasrukniaġisiruq Agaayyutmik.  
\v 3 Taatnaiḷiḷugu irrutigisigaasri iḷitchuqsrimaił̣iġmikkun Aapamik unniiñ uvaŋnik.  
\v 4 Aglaan uqautigipsi tamatkuniŋa itqaġitquplugich uqauttutitka ilipsitñun taimanigu irrutiaqsikpasri taatnaiḷiḷugu. Uqautinġitchaluaġipsi tamatkuniŋa maliġuaqsiutiqqaaqapsi takku nayuqtuiñaqhusri.   
\s1 Ipqitchuam Irrutchim Savaaŋa  
\p
\v 5 “Aglaan pakma utiġniaqama ilaanun tuyuġirimnun nallipsi apiqsruqtanġitmigaatŋa napmuaqsisilaapkun, ‘Napmuŋniaqpich?’  
\v 6 Aasriiñ pakma kilikapsi aliatchaktusri.  
\v 7 Aglaan iḷumutuuruamik nipliutigipsi, iłuatlukkisiruq aullałiksraġa. Uvvatakku aullanġitchuma ikayuqtiksrapsi utlaŋnianġitchaasri. Aglaan aullaġuma tuyuġigisigiga ilipsitñun.  
\v 8 Aasrii aggiġumi iḷitchuġipkaaqsigisigai iñui nunam nalaunġitḷutiŋ killuqsautikun suli nalaunŋaruałikunlu atanniiviksrakunlu.  
\v 9 Uqautigisigai nalaunġiññiḷutiŋ killuqsautikun takku ukpiqsriñġitḷutiŋ uvamnik,  
\v 10 suli nalaunŋaruałikun takku Aapamuŋniaqtuŋa aasrii qiñitqikkumiñaitchipsitña,  
\v 11 suli atanniivikun takku aŋalatchiruaq marrumani nunami Tuunġaq atannikkauŋaniktuq.   
\p
\v 12 “Uqaksraqaġaluaqtuŋa iñugiaktuanik ilipsitñun aglaan pakma kaŋiqsiyumiñaitchusri.  
\v 13 Aglaan Ipqitchuaq Irrusriq iḷumutuułiġmik iḷitchuġipkairuksraq aggiġumi, ilaan kaŋiqsipchaaqsigisigaasri iluqaanik iḷumutuuruanik. Ilaa uqaġumiñaitchuq aŋalatchił̣iqaqmatun iŋmigun aglaan uqautigisigaasri tusraakkaġmiñik, suli quliaqtuaġutiniaġaasri sunik tikitchuksranik.  
\v 14 Ilaan kamanaqtitkisigaaŋa, takku uqaksraġikkaġa quliaqtuaġiniaġaa ilipsitñun.  
\v 15 Iluqaan Aapam pigikkaŋa pigipmigigaptuuq. Taatnaqługu nipliutigigiga Ipqitchuamun Irrutchimun quliaqtuaġiniaġnipḷugu ilipsitñun uqaksraġikkaġa.   
\s1 Alianaq suli Quvianaq  
\p
\v 16 “Sivikisuurami qiñinġisaallakkisigipsitña, aasriiñ kiñuvaaŋagun qiñiaqsiḷgiḷḷuŋa.”  
\v 17 Iḷaŋitguuq maliġuaqtaiñ uqaaqsiñiqsut avatmun, “Sumik uqautivatigut itnaqami, ‘Akuniisruŋaqasri qiñinġiġisigipsitña aasriiñ taamuunavak qiñiaqsiḷgiḷḷuŋa,’ suli itnaqami, ‘Aullaġniaqtuŋa Aapamun’?  
\v 18 Qanuutauva ‘sivikisuuraq’? Uvagut kaŋiqsitḷaitchikput sumik uqautiqałha.”  
\v 19 Jesus-ŋum kaŋiqsimaplugu apiqsruġułhat taavrumuuna nipliutiniġai, “Apiqsruqtuutivisi ilipsitñun sumik qanuutautiqaqtilaaŋanik uqaqama, ‘Akuniisruŋaqasri qiñinġiġisigipsitña aasriiñ taamuunavak qiñiaqsiḷgiḷḷuŋa.’ Taamna apiqsruutigisukługu uqaksraqtutigivisiuŋ akunnapsitñi?  
\v 20 Uvaŋa nipliutigipsi iḷumutuuruamik, qiapkaġusriḷu alianniuqtillusriḷu nunam iñui quviatchakkisirut, aglaan alianniułiqsi mumikkisiruq quviasrułiġmun.  
\v 21 Aġnaq qitunġiuqtuaq auliyautipmani nagliksaaġaqtuq tikiumałhagun atniġñam, aglaan annaaniktiqami puuyuġaġigaa nagliksaałłi auliyausrima'ami, quviatchagaqtuq iḷaalugruaq anipman nunamun.  
\v 22 Taatnatun alianniuġutiqaġaluaqtusri pakma aglaan qiñitqikkisiḷgitchipsi suli uummatisri quviatchakkisirut, aasrii kia-unniiñ iñuum ivayaaġiyumiñaitchaa quvianaq ilipsitñiñ.  
\v 23 Taivrumani uvlumi apiqsruqtaaqsiyumiñaitchipsitña sutigun. Uqautigipsi iḷumutun, Aapam qaitchigisigaasri ilipsi iŋiġupsiuŋ qanusripayaamik attapkun.  
\v 24 Uvuŋanunaglaan iŋiqsruqtanġitchusri sumik attapkun. Iŋiqsruġitchi ilipsiḷi akuqtuiyumuusri suli quvianaksraqsi inuŋaitchumuuq.   
\s1 Akiiḷitñił̣ha Jesus-ŋum Nunam Iñuiñik  
\p
\v 25 “Uqautigipsi tamatkuniŋa atrikusrautitigun. Pivik tikitchaġumaruq uqaġuiġviksraġa ilipsitñun atrikusrautitigun aglaan uqautitlasrigisigipsi kaŋiqsiñaqsiḷugu Aapauruakun.  
\v 26 Taimña uvluq tikitpan, iŋiqsruqtaġisigiksi attapkun. Uvaŋaunniiñ iŋiqsruutinġitkipsi Aapamun.  
\v 27 Uvvatakku Aapam piqpagigaasri takku piqpaksripḷusri uvamnik suli ukpiqsripḷugu aggiqsimałiġa Agaayyutmiñ.  
\v 28 Uvaŋa iḷumun aggiqsuami Aapamiñ marrumuŋa nunamun. Uvva pakma aullaaqsiḷgitchuŋa maakŋa nunamiŋ utiqsaqłuŋa Aapamun.”   
\p
\v 29 Maliġuaqtaiñ nipliutiniġaat, “Uvvaliqaa uqałhiñ kaŋiqsiñaqtuq. Pakma uqanġitchutinunniiñ atritigun.  
\v 30 Uvagut kaŋiqsigikput pakma iḷisimałhiñ supayaamik. Inuqnanġitchuq kisumun apiqsruqtaqulutin. Taavrumuuna ukpiġigikput aggiqsuaŋułhiñ Agaayyutmiñ.”  
\v 31 Jesus kiugai, “Uvvapakma ukpiqsriḷiqpaalukpisi?  
\v 32 Pivik tikiññiaqtuq, tikiumaaniktuqami, iluqasri siammayaaqtitaułiksraqsi, atausriukattaaġusri kiñunnapsitñun kisiŋŋuġluŋa. Aglaan kisimallapiaq inġitchuŋa, takku Aapaa nayuġaaŋa.  
\v 33 Tamarrumiŋa uqautigipsi qiñuiññaqaquplusri piqataułłapsigun uvamni. Nunam iñuiñ nagliksaaqtitkisigaasri, aglaan quviatchauġikkitchi. Uvaŋa akiiḷianiksimagiga nunam aŋalataa.   
\c 17  
\s1 Jesus-ŋum Iŋiqsrułha Iŋmigun  
\p
\v 1 Jesus taatnaanikami, ilaa aaġluqhuni nipliġñiqsuq, “Aapaaŋ, pakma piviksraq tikiumaruq. Kamanaqsipkaġuŋ Iġñiġiñ, Iġñiqpiḷḷi kamanaqsiyumagaatin.  
\v 2 Uvvatakku ilvich aŋalatchitḷapkaġiñ iluqaitñik iñuŋnik suli qaitchitḷapluni isruitchuamik iñuułiġmik iluqaitñun qaisaġikkaqnun ilaanun.  
\v 3 Una isruitchuaq iñuułiq itnautauruq, iñuich iḷitchuqsrił̣iksraŋat ilipnik kisivich iḷumun Agaayyutautilaaqnik suli iḷitchuġilugu Jesus Christ ilvich tuyuġikkan.  
\v 4 Iḷitchuġipkautianikkiga kamanałhiñ nunam iñuiñun. Itqanaiŋanikkiga savaaksrirrutigikkan uvaŋnun.  
\v 5 Pakma, Aapaaŋ, kamanaqsipkaŋŋa sivuqqapni, kamanautim atriŋanik pigikkaġma itnama ilipni nuna iñiqtaugaluaqnaguunniiñ.”   
\s1 Jesus Iŋiqsruutrił̣ha Maliġuaqtimiñik  
\p
\v 6 Uvaŋa iḷitchuġipkautigianikkikpiñ iñuŋnun ilvich qaisaqnun uvaŋnun marrumakŋa nunamiñ. Ilvich pigiliutigitin, aasriiñ qaitkitin uvaŋnun, aasriiñ tupigigaat uqałhiñ.  
\v 7 Pakma iḷitchuġigaat suapayaaq qaisan uvaŋnun aggiqsałha ilipniñ.  
\v 8 Qaitchigitka uqałiġmik qaisaqnik uvaŋnun. Iliŋisa akuqtuqługu, iḷitchuġigaat iḷumun aggiqsuaŋułiġa ilipniñ ukpiġiplugu ilipnun tuyuġiłiġa.  
\v 9 Agaayyutigitka tamatkua. Pakma agaayyutinġitchitka nunam iñui, aglaan agaayyutigitka tamatkua qaisatin uvaŋnun, takku iliŋich pigigitin.  
\v 10 Iluqaan uvaŋa piga pigipmigiñ suli iluqaan ilvich piñ uvaŋaptuuq pigigiga, aasriiñ kamanałiġa qiñiġnaqtitauruq tamatkunuuna.  
\v 11 Pakma utlautiniaqtuŋa ilipnun nunami inġiġḷuŋa, aglaan tamatkua inniaqtut nunami. Ipqitchuaq Aapaaŋ! Qaunagiyummigitin annautruġlugich saŋŋigikkaŋagun atiġikkaqpich qaisaġikkapkun uvaŋnun, iliŋiḷḷi atautchiiñauyumuut atriḷugu uvaguk atausriułiqpuk.  
\v 12 Uvaŋa nayuutinnamni nunami iliŋitñi qaunagigikkatka annautruqługich saŋŋiagun atiġikkaqpich, ilvich atchiutigikkapkun. Qaunagigitka aasrii atausriqunniiñ tammanġitchuq, aglaan taimña iñuk tammaqtuksrauruaq, Agaayyutim uqałha immiutaupluni.  
\v 13 Pakma utlautiyasriruŋa ilipnun. Taatnaiḷipḷugu uqaqtuŋa innamni nunami, iliŋich piqaquplugich quvianaġikkamnik inuŋaiġḷugu.  
\v 14 Qaitchiruŋa uqałiġnik iliŋitñun, aasrii nunam iñuiñ uumigigaich, takku piqatiginġiqł̣ugich nunam iñui atripḷugu uvaŋa piqataunġił̣iġa nunam iñuiñun.  
\v 15 Uvaŋa iŋiqsrunġitchikpiñ piiqulugich marrumakŋa nunamiñ, aglaan iŋiġikpiñ qaunagitquplugich piŋiŋnaiġḷugich tuunġaġmiñ.  
\v 16 Uvaŋa piqataunġitmatun nunam iñuiñun iliŋittuuq piqataunġitchut nunam iñuiñi.  
\v 17 Iḷumutuułłapkun ipqiqsimaakkich ilipnun. Uqałhiñ iḷumutuuruq.  
\v 18 Tuyuġigitka nunamun, ilvittuuq tuyuqaqmatun uvamnik nunamun.  
\v 19 Iliŋich piqutigiplugich ipqiqsimaaqtuŋa ilipnun, iliŋittuuq ipqiqsimaaquplugich ilipnun iḷumutuułikun.   
\s1 Jesus Iŋiqsruutrił̣ha Ukpiqtuaŋuruapayaanik  
\p
\v 20 “Agaayyutinġitchitka kisiisa tamatkua, aglaantuuq taipchua ukpiqsriruaksrat uvamnik iliŋisa uqałhatigun.  
\v 21 Agaayyutigitka iluqaġmiŋ atautchisun itquplugich. Aapaaŋ! Atautchisuttuq illich uvaptikni, atriḷugu ilvich uvamniitmatun suli uvaŋa ilipni. Taatnatuq atausriuyumuut, taavrumuunali nunam iñuiñ ukpiġiagutiyumigaat ilvich tuyuqałhiñ uvaŋnik.  
\v 22 Uvaŋa qaitchigitka atriŋanik kamanałiqpich qaisaqpich uvaŋnun, piqutigiplugu iliŋich atautchiiñaułiksraŋat atriḷugu uvaguk atausriułiqpuk.  
\v 23 Uvaŋa illuŋa iliŋitñi suli ilvich uvaŋni, taavrumuuna iliŋich atausriŋŋuġumuut. Nunamli iñuiñ kaŋiqsiyumigaat ilipnun tuyuġiłiġa suli ilvich piqpaksrił̣hiñ iliŋitñik piqpaksripmatun uvaŋnik.  
\v 24 Aapaaŋ, tamatkua qaisatin uvaŋnun iqatigisrukkitka sumiitchuma iliŋitñun qiñiqquplugu kamanaun pigipkakkan uvaŋnun takku ilvich piqpagipluŋa nuna iñiqtauŋaiñŋaan.  
\v 25 Nalaunŋaruaq Aapaaŋ! Nunam iñuiñ nalugaatin, aglaan uvaŋa iḷisimagikpiñ suli ukua maliġuaqtit iḷitchuġigaat tuyuġitilaaġa ilipnun.  
\v 26 Iḷitchuġipkaġikpiñ iliŋitñun, suli iḷitchuġipkapsaaġniaġikpiñ. Tarrali piqpaksrił̣iq piqpakkutigikkan uvaŋnun uvaŋalu nayuutiyumuuq iliŋitñi.”   
\c 18  
\s1 Jesus-ŋum Tiguraułha  
\p
\v 1 Jesus agaayuanikami taavrumani, aullaġniqsuq maliġuaqtiniḷu ikaaqługu kuuġuuraq taiñaqtuaq Kidron-mik. Taakmaniaŋani inniqsuq nautchiivik. Jesus maliġuaqtiniḷu isiġniqsut taavrumuŋa.\fig |src="HK054A.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Jn 18.1" \fig*  
\v 2 Judas-ŋumaasrii, aatchuutigitniktuam ilaanik, iḷisimaniġaa suniitilaaŋa. Uvvatakku Jesus-ŋum taruŋautisruuniġai akulaiqł̣ugu maliġuaqtini tarani.  
\v 3 Taatnaqhuni Judas utlautiniqsuq nautchiiviŋmun piqasriqhuni aŋuyyiuqtinik suli agaayyuvikpaum qaunaksraiñik, tuyuuplutiŋ qaukłiŋitñiñ agaayuliqsiniñ suli Pharisee-ŋuruaniñ, saagaqhutiŋ satkunik suli nanniñik.  
\v 4 Jesus-ŋum kaŋiqsimaplugu suapayaaq atuumaniaqtuaq iŋmiñun paaġniġai nipliutiplugich, “Kiña pakikpisiuŋ?”  
\v 5 Taapkua kiuniġaat, “Jesus Nazareth-miu.” Ilaan kiugai, “Uvaŋa taimñauruŋa.” Judas-ŋum, aatchuutigitniktuam ilaanik, qichaqasriqsimaniġai tamatkua pakaktuat.  
\v 6 Jesus-ŋum nipliutipmatiŋ, “Uvaŋa taimñauruŋa,” tamatkua kiñumuktuqhutiŋ ulġusraaġniqsut nunamun.  
\v 7 Jesus-ŋum apiqsrutqiŋñiġai, “Kiña pakikpisiuŋ?” Kiuniġaat, “Jesus Nazareth-miu.”  
\v 8 “Uqautianikkipsi ilaaŋutilaamnik. Ilipsi pakakkupsitña, maliġuaqtitka aullaqtitchigik!”  
\v 9 Taatna nipliutiniġai Jesus-ŋum taŋiqsaqługu nipliutigimaanikkani itnaiḷipḷugu, “Aapaaŋ, atausriqunniiñ tammanġitchuq qaisaqniñ uvaŋnun.”  
\v 10 Simon Peter-guuq savikpaqaqhuni, aasriiñ amuliqamiuŋ anaupluni ilaan siutaiqsiġniġaa taliqpianik tamarrumiŋa qaukłiata agaayuliqsit savaktaa, atiqaqtuaq Malchus-mik.  
\v 11 Jesus-ŋum nipliutigaa Peter, “Tugvaġuŋ satkugikkan puuŋanun. Isrumavich akuqtuġnianġiññasrugalugu uvamnun nagliksaaġutiqpak Aapama sivunniaġikkaŋa uvamnun? Uvaŋa nagliksaaġluŋa tuquruksrauruŋa. Imiqtaksraġigiga taamna imaŋa qallutim Aapama qaisaŋa uvamnun?”   
\s1 Annas-ŋum Apiqsruqtuił̣ha Jesus-mik  
\p
\v 12 Aŋuyyiuqtit piqasriqhutiŋ qaukłiġmiknik suli Jew-ŋuruat qaunaksriŋisa tiguniġaat Jesus qiḷiqsruqługu,  
\v 13 aasrii sivulliuplugu Annas-muutiplugu ataniġmun, taataruaŋanun Caiaphas-ŋum. Caiaphas-guuq qauqłiupluni agaayuliqsauniqsuaq tamarrumani ukiumi, niŋuagiplugu taavruma Annas-ŋum atanġum.  
\v 14 Taamna Caiaphas uqautriñiqsuaq qaukłiŋitñik Jew-ŋuruat iłuatlukkisiñipḷugu atausriq iñuk tuqqutaukpan piqusriġuni iluqaitñik iñuŋnik.   
\s1 Peter-m Piiḷaaqałha Jesus-mik  
\p
\v 15 Simon Peter-m suli atlam maliġuaqtim kiñuagun maliŋniġaak Jesus. Taamna atla maliġuaqti, iḷisimaplugu qaukłiata agaayuliqsit, isiġniqsuq igluqpaŋanun qaukłiata agaayuliqsit piqatigiplugu Jesus.  
\v 16 Peter-li qichaġniqsuq tatkiani paami. Taamna atla maliġuaqti, iḷisimaplugu qaukłiata agaayuliqsit, aniñiqsuq kiñumun. Itqutiniġaa Peter tatqamuŋa uqatigianikamiuŋ niviaqsiaġruk taluliqiri.  
\v 17 Taavruma taluliqirim niviaqsiaġruum nipliutiniġaa Peter, “Uvva, iḷagivatin maliġuaqtaiñ tatqavruma iñuum?” Peter-m kiugaa, “Iḷaginġitchaatŋa.”  
\v 18 Alappaaŋupluniguuq savaktit suli qaunaksrit ikniqsuqhutiŋ aumaniñ qichaġniqsut avataani auksiqhutiŋ iŋmiknik. Peter-m qichaqasriqamigich, auksiaqsipmiñiqsuq iŋmiñik.   
\s1 Qaukłiata Agaayuliqsit Apiqsruqtaił̣ha Jesus-mik  
\p
\v 19 Qaukłiata agaayuliqsit apiqsruqtuġniġaa Jesus ilaan maliġuaqtaigun suli ilaan iḷisauttutaigun.  
\v 20 Jesus-ŋum kiugaa, “Uqaġaqtuŋa sagvipḷuŋa kisupayaamun. Iḷisautrisruuruŋa Jew-ŋuruat katraġviŋitñi suli agaayyuvikpaŋatni. Nipiqanġitchuŋa qanutchiñik iriġaqtuġluŋa.  
\v 21 Suvaatami apiqsruqtaqpisitña uvaŋa. Apiqsruqsigik tamatkua iñuich tusraaritka sumik uqautiłhat uvaŋnun. Iliŋisa iḷisimagaat qanuq uqałiġa.”  
\v 22 Taatnaqman Jesus iḷaŋataguuq qaunaksrit patiktiqługu nipliutigaa, “Qanuqhutin itnaiḷipḷugu kiuliqpiuŋ qaukłiat agaayuliqsit?”  
\v 23 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa nipliġuma qanutchimik nalaunŋaiġḷugu uqautigiuŋ iluqaitñun uvaniittuanun. Aglaan nalaunŋaruamik pakma nipliġñiġuma, suvaata patikpiña?”  
\v 24 Annas-ŋum tuyuġiniġaa Jesus qiḷiqsruutraq Caiaphas-mun qaukłiat agaayuliqsitnun.   
\s1 Peter-m Piiḷaaqapsaałha Jesus-mik  
\p
\v 25 Peter-guuq auksiġugaaġniqsuq ikniġmun aasriiñ iñuich apiqsruġniġaat, “Taavruma iñuum iḷaginġitpatin maliġuaqtaiñ?” Peter-m piiḷaaġutiniġai, “Iḷaginġitchaatŋa ilaan maliġuaqtaiñ.”  
\v 26 Iḷaŋataguuq qaukłium agaayuliqsim savaktaiñ, iḷaginikkaŋan taivruma siutaiqsikkaŋan Peter-m, nipliutiniġaa, “Qiñinġitpigiñ piqatauplutin ilaani nautchiiviŋmi?”  
\v 27 Peter piiḷaalgiññiqsuq, “Iḷaginġitchaatŋa.” Taatnaqmiuġlu taimña aqargiqpak qalġuqtaġniqsuq.   
\s1 Pilate-ŋum Apiqsruqtaił̣ha Jesus-mik  
\p
\v 28 Taapkua aullautiniġaat Jesus Caiaphas-ŋum tupqaniñ kavanam Pilate-ŋum inaanun uvlaatchaurami. Aglaan Jew-ŋuruat isiqataunġiññiqsut tatqamuŋa agliqsrałikun salumaiġumanġitḷutiŋ iŋmiknik. Piqutigiplugu niġiqataułiksraqtiŋ itquplugu niġiqpagvikaami taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik.  
\v 29 Taatnaqhuni Pilate anipḷuni uqaqatigityaqtuaġniġai nipliutiplugich, “Sumik agvisiqaqpisiuŋ qamna iñuk?”  
\v 30 Taapkua kiuniġaat, “Uvagut tikiutinayaitchikput ilipnun ilaa savvaqłukkataġuni piñġitpan.”  
\v 31 Pilate-ŋum nipliutiniġai, “Tigusriuŋ ilipsitñik atanniqsuġlugu tuvraġlugich maliġutaksrasri.” Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Rome-maġmiut tuqqutchipkaiyumiñaitchaatigut iñuŋmik maliġutaksrirrutiptigun.”  
\v 32 Taamnaguuq atuummiñiqsuq immiutaupluni Jesus uqautigimakkaŋanun qanuq iḷiḷugu tuqqutaułiksraġmigun.   
\p
\v 33 Pilate isiġniqsuq kiñumun inimiñun aasrii tuqłuqługu Jesus-ŋum apiqsruġniġaa, “Uvva umialigivatin Jew-ŋuruat?”  
\v 34 Jesus-ŋum kiuniġaa, “Taamna apiqsruutigiviuŋ ilipnił̣hiñaq naaga atlat uqautivatin uvapkun?”  
\v 35 Pilate nipliqsuq, “Jew-ŋunasugiviña? Jew-ŋuqativich suli qaukłiŋisa agaayuliqsit qaisaġigaatin uvaŋnun. Suruami pivatin?”  
\v 36 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa umialgunġitchuŋa marrumani nunami. Umialguguma atriḷugu umialik marrumani nunami, maliġuaqtitka aŋuyakkayaqtut tigutqunġiḷḷuŋa Jew-ŋuruanun. Aglaan aŋalatchił̣iġa maakŋaqtaunġipiaqtuq.”  
\v 37 Pilate-ŋum apiqsrulgiññiġaa, “Ilviñmi umialguvich?” Jesus-ŋum kiugaa, “Tarra, nipliutigigiñ umialgunipḷuŋa. Uvaŋa aniruaŋuruŋa suli nunamuktuaŋuruŋa piqusriqł̣uŋa uqałiksrapkun iḷumutuuruamik. Kisupayaam iñuuruam iḷumutuułikun naalagaġigaaŋa.”  
\v 38 Pilate-ŋum apiqsruġaa, “Suami una iḷumutuułiq?”  
\s1 Jesus Tuquruksraġuġaat  
\p Pilate-ŋum kiñumun aniḷgitḷuni Jew-ŋuruanun nipliutiniġai, “Uvaŋa paqitchiḷguiññiqsuŋa sumik tuqurrutiksraŋanik.  
\v 39 Aglaan tuvraqługu atuumiraġikkaqsi pił̣hiñaaġuutigiga patchisaiġiłiksraġa isiqtamik ilipsitñun uumani niġiqpagvikaami taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik. Ilipsi uvaŋnun patchisaiqsitquvisiuŋ umialgat Jew-ŋuruat ilipsitñun?”  
\v 40 Taapkua kiugaat nipitusriḷḷapiaqhutiŋ, “Taamnaunġitchuaq, pisutlukkikput Barabbas.” Taamna tigliŋniaqtauruq.   
\c 19  
\p
\v 1 Tarra Pilate-ŋum Jesus tigupkaqługu ipiġaqtuqsiupkaġniġaa.  
\v 2-3 Aŋuyyiuqtit niaquusriġñiġaat kakitḷaġnanik suli atnuġaaqługu umialiktamik ukił̣haaġiksaamik aasrii nipliatiaqsipḷugu, “Iñuuqpakkumuutin umialgat Jew-ŋuruat.” Suli tikiññiġaat patiktiqataaqsipḷuguasrii.  
\v 4 Pilate-ŋum anitqikhuni nipliutiniġai iñuich, “Pakma ilaa annisigisigiga ilipsitñun, iḷitchuġitqulugu uvaŋa sumik paqitchiñġił̣hagun atanniusriaksraŋanik pigiiḷiḷugu.”  
\v 5 Jesus aniñiqsuq niaquutilik kakitḷaġnanik suli umialiktamik atnuġaalik. Pilate nipliutiniġai iñuich, “Uvva, qiñiqsiuŋ iñuk!”  
\v 6 Qaukłiŋich agaayuliqsit suli qaunaksrit qiñiqamitruŋ iġiallaksaġniqsut, “Kikiaktuutisriuŋ sanniġutamun, kikiaktuutisriuŋ sanniġutamun!” Pilate-ŋum nipliutigai, “Ilipsi tigulugu kikiaktuutisriuŋ sanniġutamun. Paqitchiñġitchuŋa agvisiksraŋanik atanniusriaqałiksraŋan taatna.”  
\v 7 Jew-ŋuruat kiuniġaat, “Maliġutaksraqaqtugut uqałiqaqtuamik ilaa tuquruksrauplugu takku nipiqaqtuq iġñiġinipḷuni Agaayyutmun.”  
\v 8 Pilate-ŋum tusraa'amigich taatna nipliaruat, ilaa naviasruliḷḷapiaqhuni itqutipkaġniġaa Jesus.  
\v 9 Aasrii ilaa isitqikhuni tatqamuŋa uqaqsittaaġviŋmun nipliutiniġaa Jesus, “Nakiñ aggiqsuami?” Aglaan Jesus kiunġiññiġaa.  
\v 10 Pilate-ŋum nipliutilgiññiġaa, “Ilvich uqautisrunġitpiña? Itqaġiuŋ uvaŋa aŋalatchirrutiqałiġa patchisaił̣hiñauplutin suli kikiaktuutipkałhiñauplutin sanniġutamun.”  
\v 11 Jesus-ŋum kiugaa, “Pigigiñ aŋalatchił̣iq uvapkun kisianik qaisaułhagun ilipnun Agaayyutikun. Taatnaqhuni taimña iñuk qaitchiruaq uvamnik ilipnun killuqsautiqaqtuq kamanatluktuamik ilipniñ.”  
\v 12 Pilate-ŋum tusraa'amiuŋ taamna ilaan annautisruliḷḷapiatlukkaluaġniġaa patchisaiġḷugu. Aglaan Jew-ŋuruat iġialaplutiŋ kiumaniġaat, “Annaktitchupku una iñuk, Caesar-m Rome-miittuam iḷauraaġiyumiñaitchaatin. Kiñapayaaq iŋmiñik ataniġuqtaqtuaq Caesar-m akiḷḷiġigaa umialguruam Rome-mi.”  
\v 13 Pilate tusraa'amigich tamatkua nipliatit, ilaan annisiniġaa Jesus aasrii aquvitluni atanġum inaanun, taggisiliŋmun “Iyaġaŋmik Natilik,” aasrii Hebrew-tigun taiyuutiqaqhuni “Gabbatha.”  
\v 14 Uvluqpaguqtuami uvluani paqnałhum niġiqpagvikaamun taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik, Pilate nipliutiniġai Jew-ŋuruat, “Kiikaami, uvva umialiksi!”  
\v 15 Tamatkua iñuich iġialaplutiŋ kiuniġaat, “Tuqulli! Tuqulli! Kikiaktuutili sanniġutamun.” Pilate-ŋum apiqsruġniġai, “Uvaŋnun kikiaktuutipkaqtitquvisiuŋ umialigikkaqsi sanniġutamun?” Qaukłiŋich agaayuliqsit kiuniġaat, “Uvagut qaukłiġmik umialiqaqtugut Rome-mi. Avataagun atlamik umialiqanġitchugut.”  
\v 16 Tarra Pilate-ŋum qaiññiġaa Jesus iliŋitñun aŋuyyiuqtinun kikiaktuutitquplugu sanniġutamun.   
\s1 Jesus Kikiaktuutigaat Sanniġutamun  
\p
\v 17 Tamatkua iñuich aŋalatkaqsiñiġaat Jesus. Aniñiqsuq akiyaqhuni kikiaktuutriviksraġmiñik, tikiutiplugu nunamun taiyuutiqaqtuamun “Niaqum Saunġanik,” Hebrew-tigunaasrii taiyuutiqaqhuni “Golgotha-mik.”  
\v 18 Taapkua aŋuyyiuqtit kikiaktuutiniġaat Jesus sanniġutamun, piqasriqł̣ugu malġuŋnik atlaŋnik iññuŋnik kikiaktuutiplugik sanniġutaŋnun avataanun, Jesus qitiqłiḷiutiplugu.  
\v 19 Pilate-ŋum aglaŋniġaa iḷisimmatiksraq aglak aasrii taapkua aŋuyyiuqtit iḷipḷugu sanniġutam qulaanun, itna aglalik, “Jesus Nazareth-miu, umialgat Jew-ŋuruat.”  
\v 20 Iñugiaktuat Jew-ŋuruat agliqiniġaat, taamna Jesus kikiaktuutikkauvia uŋasriñġitḷuni nunaaqqimiñ. Iḷisimmatiksraq aglak aglaksimapluni piñasruiŋutlugu uqautchisigun Hebrew-tigullu Latin-tigullu suli Greek-tigun.  
\v 21 Jew-ŋuplutiŋ qaukłiŋisa agaayuliqsit itnaġniġaat Pilate, “Aglaknagu ‘Umialgatnik Jew-ŋuruat,’ aglaan ‘Taamna iñuk uqaġniḷugu, uvaŋa umialigigaatŋa Jew-ŋuruat.’”  
\v 22 Pilate-ŋum kiuniġai, “Qanuq iḷipḷugu uvaŋa aglakkaġa taatna aglaksimagisiruq.”   
\p
\v 23 Aŋuyyiuqtit kikiaktuutianikmatruŋ Jesus sanniġutamun, tiguniġaich atnuġaaŋi autaagaqsipḷugich sisamaiŋutlugich, atausriuttaaġutiŋ piqatlasripḷutiŋ, aasriiñ atnuġaaŋa kiluiḷaaq ukił̣haaq aulaiḷaq qaliġurriaŋumaniqsuq.  
\v 24 Aŋuyyiuqtit uqaaqsiñiqsut avatmun, “Aliktusruŋaqnagu una, nalautchaaġautigilakput iḷitchuġisaġlugu kimun piginiaqtilaaŋa.” Taatnaqamitruŋ immiġñiġaat uqałiq uqautigimaruaq itna,  
\q1 “Iliŋisa autaaġaich atnuġaatka iŋmiknun,  
\q2 suli nalautchaaġautigiplugu atnuġaaġa.” \rq Psalm 22:18\rq*  
\m Aŋuyyiuqtit piñiġaat taamna.   
\p
\v 25 Taatnaqtitlugich qichaġniqsut killiŋani kikiaktuutrivium Jesus aakaŋalu, suli aakaŋan aniqataa, Mary-lu iḷaqataa Clopas, suli Mary Magdalene.  
\v 26 Jesus-ŋum qiñiqamiuŋ aakani suli maliġuaqti piqpagikkani qichaqatauruak, nipliutiniġaa aakani, “Aakaaŋ, tarra iġñiġiñ!”  
\v 27 Suli nipliutiplugu taamna maliġuaqti, “Tarra ilvich aakan!” Tarakŋaniñaglaan taavruma maliġuaqtim iŋmaŋniġaa kiñuniġmiñun.   
\s1 Jesus-ŋum Tuqułha  
\p
\v 28 Jesus-ŋum iḷisimaniġaa, sum iluqani immikkaułha, suli agliqsimaruaq uqałiq immianiktitchaqługu nipliġñiqsuq, “Imiġuktuŋa.”  
\v 29 Piŋaluguuq tamaani inniqsuq imalik siiġñaġluktuamik misruqqumik. Tarra iḷiñiġaat misruktaqtaq misruqqumun, aasiiñ akiqqumik israuttusriqł̣ugu takpichuŋa israaġutiplugu qaqłuuknun.  
\v 30 Jesus akuqtuqamiuŋ misruġuq nipliġñiqsuq, “Tarra naattuq.” Aasriiñ sikitlugu niaquni aniġniŋiġñiqsuq.   
\s1 Jesus Kapigaat Sanniġaagun  
\p
\v 31 Tarra Jew-ŋuruat iŋiġniġaat Pilate, niugaaqtaġukługich tuqunaġiaquplugich taapkua aŋutit tuqqutauruat aasrii atqaqtillugich sanniġutaŋitñiñ. Taatnaġuŋniqsut takku tikiumapluni tallimmiułiq akunniqsaami iliŋisa niviŋatqunġitlugich timit sanniġutaŋitñi minġuiqsiaġvium uvluani, takku tikiumaniaqhuni nuimaniqsraq minġuiqsiałiq atlaniñ minġuiqsiałiġniñ.  
\v 32 Aŋuyyiuqtit taruŋaqamiŋ niugaaqtaġniġaich taapkuak avataani Jesus-ŋum tuqqutauqatauruak Jesus-kun.  
\v 33 Aglaan tikitmatruŋ Jesus iḷitchuġiniġaat tuquaniksimałha. Taatnaqługu iliŋisa niugaaqtanġiññiġaat.  
\v 34 Aglaan iḷaŋata aŋuyyiuqtit kapiniġaa panamiñik Jesus-ŋum sanniġaagun aasrii tarvauvaa auglu imiġlu maqiplutik.  
\v 35 Iñuk taamna qiñiqtuaq taavrumiŋa iḷisimarriġñiġaa ilipsipsuuq ukpiqsritquplusri. Ilaan uqauttutaa iḷumutuuruq, suli iḷisimagaa uqauttutmi iḷumutuułha.  
\v 36 Taatnaiḷipḷugu iñiqtauniqsuq aglausimaruaq uqałiġmi immiqł̣ugu, “Nalliatunniiñ sauniġikkaŋiñ piiyaqtakkauyumiñaitchut.”  
\v 37 Suli atla uqałiq itnaqsimaruaq, “Iliŋisa sukuiġḷugu qiñiġisigaat ilaa kapukkaqtiŋ.”   
\s1 Jesus-ŋum Iḷuvikkaułha  
\p
\v 38 Taavruma aquagun Joseph-guuq Arimathea-ġmiu maliġuaqtaupmiñiqsuq Jesus-mi nalunautchipḷuni takku iqsimmaġmi Jew-ŋuruanik pipḷuni. Apiqsruqman Pilate-ŋum pitquniġaa timi, Joseph-ŋumaasrii aullautiplugu.  
\v 39 Nicodemus, taimñaptuuq qiñiġiaqtuaq Jesus-mik unnuami, tuvaaqatauniqsuq Joseph-mi saagaqhuni tallimakipiatun uqumaisilaaliŋmik tipraġiksautinik atlagiiñik atiqaqtuanik myrrh-miglu aloe-miglu.  
\v 40 Taapkuak iññuk piñiġaak Jesus-ŋum timaa nimiqsruqługu ukił̣haamik piunġiyaikkusriqsuqsimmaan, taatnatun Jew-ŋuruat timimik savaaqaġaġiłhat atripḷugu.  
\v 41 Taavrumaniguuq nautchiiviŋmi Jesus-ŋum tuqqutauviani inniqsuq nutaaq iḷuviksraq atuqsimaiḷaaq.  
\v 42 Uvvaasriiñ pisigiplugu Jew-ŋuruat paqnaviat, suli taavruma iḷuviksram qaniłhagun, inillaŋniġaat Jesus taruŋa.   
\c 20  
\s1 Iḷuviq Iñuitchuaq  
\p
\v 1 Uvlaatchaurami aullaġniisautaani akunniqsaam tanuġagugaaqtitlugu, Mary Magdalene iḷuviġmuŋniqsuq aasrii qiñiqługu iyaġak. Piiqsimaniqsuq paaŋaniñ iḷuvġum.  
\v 2 Aqpaqsruqhuni utlautiniqsuq Simon Peter-mun suli atlamun maliġuaqtimun, Jesus-ŋum piqpagikkaŋanun, aasrii uqautiplugik, “Iñuich aullautiniġaat Ataniq iḷuviġmiñ. Iḷitchuġinġitchikput napmun inillaktilaaŋa.”  
\v 3 Peter-lu atlalu taamna maliġuaqti utlautiniqsuk iḷuviġmun.  
\v 4 Iluqatik aqpaqsruqhutik, aglaan iḷaqataan maliġuaqtim uniññiġaa Peter tikiḷġaaqhuniasrii iḷuviġmun.  
\v 5 Auġrukami qiñiġniġaa ukił̣haaġiksaaq nimiqsruutaa aglaan isinġiññiqsuq.  
\v 6 Kiñuagun tikitñami Simon Peter uiyuiñaqhuni isiġniqsuq tatqamuŋa qiñiqługich aasriiñ ukił̣haat nallaviani,  
\v 7 suli ukił̣haaq nimġutauruaq Jesus niaquanun inillaksimanġiññiqsuq taapkunuŋa ukił̣haanun aglaan imullaksimaniqsuq ilaagun.  
\v 8 Taimñali atla maliġuaqti tikiḷġaaġaluaqtuaq iḷuviġmun isiqmiñiqsuq, qiñiqługu aasrii ukpiqsripḷuni.  
\v 9 Iliŋik kaŋiqsianilguiññiġaaksuli aglausimaruaq uqałiq itnaqsimaruaq ilaa aŋitqikkisiñipḷugu tuqułiġmiñ.  
\v 10 Tarakŋa taapkuak maliġuaqtik utiġniqsuk aŋiḷaaqhutik.   
\s1 Jesus-ŋum Sagvił̣ha Mary Magdalene-mun  
\p
\v 11 Mary-li siḷataani itluni iḷuvġum qianiqsuq. Qiallaġmi auġruaġniqsuq qiñiġukhuni iḷuviġmun.  
\v 12 Aasrii qiñiqtuq malġuŋnik israġullaŋnik atnuġaallaŋnik qatiqtaanik aquppiruak Jesus-ŋum timaan irviani, iḷaqataa niaquan tuŋaani aasriiñ iḷaqataa isigaiñ tuŋaatni.  
\v 13 Taapkuak nipliutiniġaak, “Marii, suvaata qiavich?” Kiuniġik, “Iñuich aullautiniġaat Ataniġa, aasriiñ nalugiga iliŋitñun napmun inillaktilaaŋa.”  
\v 14 Taatnaqqaaqhuni kiŋiaqhuniasrii qiñiġniġaa Jesus qichaqtuaqtuaq, aglaan iḷitchuġinġiññiġaa Jesus-ŋutilaaŋa.  
\v 15 Jesus-ŋum apiqsruġniġaa Mary, “Suvaata qiavich? Kiña pakikpiuŋ?” Aġnam nautchialiqinasugiplugu nipliutiniġaa, “Iñuuk, aullautigupku uvakŋa, uqautillaŋŋa napmun inillaktilaaŋa; uvaŋali aiyumigiga.”  
\v 16 Tarra Jesus tuqłuġaa atqanik, “Marii!” Aġnaq kiŋiaqhuni uqaġniqsuq ilaanun, “Rabboni!” (itnautauruaq Hebrew-t uqausriŋisigun, Iḷisautrii!)  
\v 17 Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġaa, “Aksiŋñiaqnaŋa takku aullanġitchuŋasuli pakmuŋa Aapamun. Aglaan aullaġutin aniaqatiumnun kiligiakkich pakmuŋaġniaġniḷuŋa ilaanun Aapamnun Aapagikkapsitñunlu, uvaŋa Agaayyutimnun suli ilipsi Agaayyutipsitñun.”  
\v 18 Mary Magdalene uqautityaġniġai maliġuaqtit qiñiġnipḷugu Ataniq suli tamatkuniŋa uqautinipḷuni.   
\s1 Jesus-ŋum Sagvił̣ha Maliġuaqtimiñun  
\p
\v 19 Tamarrumani uvlumi unnukman aullaġniisautaani akunniqsaam, maliġuaqtit katimmiñiqsut atautchimi kiluusautipḷutiŋ nuyuaqhutiŋ Jew-ŋuruaniñ. Taimmaiñaq Jesus-ŋum tikitḷugich akunaŋiġñiġai nipliutiplugich, “Qiñuiññaq ilipsitñun!”  
\v 20 Taatnaqqaaqhuni qiñiqtinniġai ikiñiġmiñik argaŋmiñi suli saniqqamiñi. Tarra maliġuaqtit quviatchaŋniqsut qiñiqamitruŋ Ataniq.  
\v 21 Jesus-ŋum nipliutitqiŋñiġai, “Qiñuiññaq illi ilipsitñun! Atripḷugu Aapam tuyuqałha uvamnik, taatnatuntuuq tuyuġigipsi.”  
\v 22 Taatnaqamigich aniqsaaġviginiġai taapkua maliġuaqtini nipliutiplugich, “Akuqtuqsiuŋ Ipqitchuaq Irrusriq.  
\v 23 Ilipsi natqiusrimaaġupsigik iñuich killuqsautiŋich natqikkaurut, aglaan natqiusrimaanġitchupsigik killuqsautiŋich natqikkaunġitchut.”   
\s1 Jesus Sagvił̣ha Thomas-mun  
\p
\v 24 Iḷaŋarguuq maliġuaqtit, Thomas-mik taiyuutilik Malġimik, tarani inġiññiqsuq Jesus tikitman.  
\v 25 Atlat maliġuaqtit uqautiniġaat, “Qiñiġikput Ataniq!” Thomas nipliutiniġai, “Qiñinġisuaġupkich ikiñiŋi kikiagich argaiñi suli iḷiḷugich argatka ikiñiŋanun saniġaani ukpiqsriyumiñaitchuŋa.”   
\p
\v 26 Akunniqsaaŋanikhutiŋ kiñuvatigun maliġuaqtit katimalgiññiqsut, Thomas piqataupluni taavrumani. Talut umiktuutiqaġniqsut, aglaan Jesus akunaŋianilgiññiġai nipliqhuni, “Qiñuiññaq ilipsitñun!”  
\v 27 Ilaan nipliutiniġaa Thomas, “Israutilugich argaktin uvuŋa, qiñikkich argatka, israaġutilugich argaktin saniqqamnun. Arguaqtunġiġutin ukpiqsriiñ!”  
\v 28 Thomas kiuniġaa, “Ilvich ataniġigikpiñ suli Agaayyutigigikpiñ!”  
\v 29 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiliqpich qiñianikapŋa kisianik? Qanutun quvianaqtigivat tamatkua ukpiqsriruat qiñiġaluaqnaŋa.”   
\s1 Qanuq Pitqurił̣hat Ukua Makpiġaat  
\p
\v 30 Jesus-guuq iñiqtaqaġniqsuq iñugiaktuanik atlanik quviqnaqtuanik savaanik maliġuaqtimi sivuġaatni, aglaksimalutiŋ inġitchuanik ukunani makpiġaani.  
\v 31 Aglaan tamatkua aglausimarut ukpiqsritquplusri Jesus Christ-ŋutilaaŋanik Iġñiŋa Agaayyutim, suli iñuutlasritquplusri ukpiqsrił̣ipsigun ilaanik.   
\c 21  
\s1 Jesus-ŋum Sagvił̣ha Tallimat Malġuŋnun Maliġuaqtimiñun  
\p
\v 1 Kiñuagun tamarruma Jesus sagviaqtupsaaġniqsuq iŋmiñik maliġuaqtimiñun siñaani narvam taiyuutiqaqtuam Tiberias-mik, uvva itnaiḷipḷugu,  
\v 2 Simon Peter-lu, Thomas-lu taiyuutilik Malġimik, Nathanael-lu Cana-ġmiu Galilee-mi, iġñaglu Zebedee-m suli malġuk atlak maliġuaqtik, iluqatiŋ atautchimiinniqsut.  
\v 3 Simon Peter nipliġñiqsuq iḷamiñun “Qalliaġniaqtuŋa.” Taatnaqman taapkua atlat nipliutipmiñiġaat, “Malikkisigiptigiñ.” Iluqatiŋ ikiniqsut umiamun, aglaan unnuaqtutilaaŋani sumikunniiñ qalunġiññiqsut.  
\v 4 Siqiñġum mayuuraałhani Jesus qichaġniqsuq imġum siñaani aglaan maliġuaqtaiñ iḷitchuġinġiññiġaat Jesus-ŋutilaaŋa.  
\v 5 Ilaan nipliutiniġai, “Iḷiḷgaat, qaluutiqaqpisi?” Iliŋisa kiuniġaat, “Naami.”  
\v 6 Ilaan nipliutilgiññiġai, “Siŋitchiuŋ kuvraqsi taliqpian tuŋaaŋanun umiapsi, ilipsiḷi qalukkumuusri.” Maliġuaqtit siŋinniġaat kuvraqtiŋ aasriiñ payyaksaġniġaat nuqitchaqamitruŋ umiam iḷuanun takku qaluuvagitḷuni.\fig |src="LB00209B.TIF" size="span" copy="Louise Bass ©The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="Jn 21.6" \fig*  
\v 7 Maliġuaqtim Jesus-ŋum piqpagikkaŋan nipliutiniġaa Peter, “Piñña Ataniġiniġikput.” Simon Peter-m tusraa'amiuŋ takpiñña Atanġułha, ilaan atitqiksiqamiuŋ atnuġaani mattaummitchani misiŋñiqsuq taġiumun.  
\v 8 Taapkua iḷai maliġuaqtit kilvaġniqsut umiakun nuqirrutigalugu kuvraq imalik qaluŋnik iliŋich uŋasriuraqhutiŋ siñaaniñ, tallimakipiatun apluqpaktaaqhuni urraksrayuŋnaliktun.  
\v 9 Iliŋich tulakamiŋ, qiñiqtut iknipiamik qaluŋnik uutaliŋmik suli qiñiqhutiŋ qaqqunik.  
\v 10 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvuŋautrisitchi iḷaŋitñik qaluich qaluktapsi akkuvak.”  
\v 11 Simon Peter-m ikitqikhuni umiamun kaliŋñiġaa kuvraq siñaanun imalik qalukpaŋnik, tallimakipiaq malġukipiaq qulit piñasrunik iñugiaktilaaliŋnik; naagatarra iñugiakkaluaqhutiŋ kuvraŋat alinġiññiqsuq.  
\v 12 Jesus-ŋum nipliutigai, “Uvuŋaġusri niġisitchi.” Nalliataunniiñ maliġuaqtit apiqsruġumanġiññiġaa, “Kisuuvich?” Iliŋisa iḷitchuġiniġaat Atanġutilaaŋanik.  
\v 13 Jesus-ŋum qalliḷaaqhuni tigu'amiuŋ qaqqiaq autaaġniġaa iliŋitñun. Taatnatunsuli piñiġaa qaluk.  
\v 14 Taavrumani piñatchiġñiġai Jesus-ŋum qiñiqtitałłi iŋmiñik maliġuaqtinun aŋitqiqqaaqhuni tuqułiġmiñ.   
\s1 Jesus-lu Peter-lu  
\p
\v 15 Iliŋich niġianikmata Jesus-ŋum nipliutigaa Simon Peter, “Simon! Iġñiŋa John! Piqpagitlukpiña ukunakŋa?” Peter-m kiugaa, “Aa, Ataniiq! Iḷisimagiñ uvaŋnun piqpagiłhiñ.” Jesus-ŋum nipliutigaa, “Niġipkakkich ipnaiyaatka.”  
\v 16 Tugliḷiqł̣ugu Jesus nipliutilgiññiġaa, “Simon! Iġñiŋa John! Piqpagiviña?” Peter-m kiugaa, “Aa, Ataniiq! Iḷisimagiñ uvaŋnun piqpagiłhiñ.” Jesus-ŋum nipliutilgitchaa, “Qaunagikkich ipnaitka.”  
\v 17 Piñatchiqł̣ugik Jesus-ŋum nipliutilgitchaa “Simon, Iġñiŋa John, piqpagiviña?” Peter aliatchaŋniqsuq Jesus-ŋum apiqsruqmani piñasruni atiruamik, “Piqpagiviña?” Aasrii Peter-m kiuniġaa, “Ataniiq! Iḷisimagiñ suapayaaq. Iḷisimagiñ uvaŋnun piqpagiłhiñ.” Jesus-ŋum kiugaa, “Niġipkakkich ipnaitka.  
\v 18 Iḷumutuuruamik nipliutigikpiñ, nutau'avich tapsiaġiksipḷutin igliġaqtutin napmupayaaġukavich. Aglaan utuqqaġuġuvich atlam iñuum qiḷiġniaġaatin israaqtillutin aullautilutin aullaġvigisrunġisaqnun.”  
\v 19 Taatnaqamiuŋ Jesus-ŋum uqautiginiġaa qanutchikun tuqułikun Peter-mun kamanaqtinniaqtilaaŋa Agaayyun. Taatnaqqaaqługu nipliutiniġaa, “Maliġuaŋŋa!”   
\s1 Jesus-lu Atlalu Maliġuaqtilu  
\p
\v 20 Peter-m kiŋiaqhuni qiñiġniġaa maliġuaqti Jesus-ŋum piqpagikkaŋa maliktuaq. Taimñauniqsuq ikusiksimaaqtuaq qanitluni Jesus-mi nullautchiqamiŋ suli apiqsruqtuaq, “Ataniiq, kia aatchuutigitniŋniaqpatin?”  
\v 21 Peter-m qiñiqamiuŋ taamna apiqsruġniġaa Jesus, “Ataniiq! Qanuġniaqpaliuna?”  
\v 22 Jesus-ŋum kiugaa, “Uvaŋa iñuupkaġukkupku aggitqiŋñiałłamnunaglaan, suuva taamna ilipnun? Maliŋŋa!”  
\v 23 Taamna uqauttutaa siaminniqsuq akunġatnun aniqatigiiñun taamna maliġuaqti tuquyumiñaiññipḷugu. Jesus taatnanġiññiqsuq tuquyumiñaiññiḷugu, aglaan itnałhiñaqhuni, “Iñuupkaġukkupku aggitqiŋñiałłamnunaglaan, suuva taamna ilipnun?”   
\p
\v 24 Taamna maliġuaqti taamnauruq quliaqtuaqtuaq tamatkuniŋa, sulipsuuq aglaktuaq tamatkuniŋa, aasrii nalunġitchikput quliaqtuaġikkaŋan iḷumutuułha.   
\s1 Uqaliqsaaġun  
\p
\v 25 Iñugiakkaluaqtuq atla qanusriq Jesus iñiqtaġikkaŋa. Iluqatiŋ aglaksimalutiŋ atausriukattaaġlugich pimakpata, iluqaniqanu nunam tigummianilgunayaitpalukkai aglaich aglakkaukpata.