\id GAL  - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h Galatians 
\toc1 Paul-ŋum Tuyuutai Galatia-ġmiunun 
\toc2 Galatians 
\toc3 Gal 
\mt1 Paul-ŋum Tuyuutai Galatia-ġmiunun  
\c 1  
\p
\v 1 Uvaŋa Paul. Uqqiraqtauŋunġitchuŋa iñuich pisułhatigun. Aglaan Agaayyutim Aapauruam aŋipkakkaŋan Jesus Christ tuquŋaruaniñ piksraqtaaġigaaŋa tuyuġipluŋa uqqiraqtautqupluŋa.  
\v 2 Aglaktuŋa taavrumiŋa tuyuutmik ukpiqtuaŋuruapayaanun Galatia-mi. Ukpiqtuaŋuruat aniqatit uvani tuyuqmiut nayaaŋŋanik.  
\v 3 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta suli Jesus Christ atannapta iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksillusi.  
\v 4 Jesus qaitchuq iŋmiñik piqutigiplugich killuqsautivut annautisukhuta marrumakŋa pigiitchuamiñ iñuuniałiptikniñ maliġutlugu pisułha Agaayyutim Aapagikkapta.  
\v 5 Taatnamik Agaayyun kamagilakput taimuŋa. Amen.   
\s1 Tusraayugaaġiksuaq Atautchiiñauruq  
\p
\v 6 Uvaŋa kaŋiqsiñiaġukkiga una, Suvaatatai ayaktiġniqpisiuŋ Jesus akuqtuiŋanikapsi sivuani anniqsuqtiksrauplugu. Iłuaqqutrił̣iġmigun tuqłuġaasi piqatautquplusri ilaani Christ-kun, aglaan naalaġnirusi atlamun tusaayugaaġiksuamun.  
\v 7 Uvva, atlamik tusaayugaaġiksuamik piitchuq! Aglaan iḷaŋisa iñuich alapititkaasi atlaŋŋuqtaġniaqługu tusaayugaaġiksuaq Christ-kun.  
\v 8 Quliaqtuaġutigipsi tusaayugaaġiksuamik nalaunŋaruakun. Aglaan iḷaŋisa iñuich uqautigaasi atlaŋŋuqługu. Uvagut naagaqaa isaġulgum qiḷaŋmiñ uqaġiguptigu atlaŋŋuġlugu nalaunŋanġitchuq. Agaayyutim piyaqquġligich quliaqtuaqaqtuat atlaŋŋuqługu.  
\v 9 Uqautigitqiŋñiaġiga uqautigikkaġa sivuani, Quliaqtuaqałiqput tusraayugaaġiksuamik nalaunŋaruakun akuqtukkaqsi, aglaan atlat iñuich quliaqtuaġigaat atlaŋŋuqługu. Agaayyutim suksraunġiqsinniaġai taatnatchich iñuich qaŋapak taimuŋa.  
\v 10 Quliaqtuaġikapku tusraayugaaġiksuaq quliaqtuatlaitchuŋa quyalisułhiñaġlugich iñuich. Savaktauruŋa Christ-mi. Taatnaqługuasiiñ pisuqtilaaptun quyalisułhiñaġiga Agaayyun. Uvaŋa quyalitñiŋnianġitchuŋa iñuŋnik.   
\s1 Qanuqhuni Paul-ŋum Uqqiraqtiġuqtilaaŋa  
\p
\v 11 Aniqatiumaaŋ, iḷitchuġitqugipsi uumiŋa, tusaayugaaġiksuaq quliaqtuaġikkaġa iñuŋniñ inġitchuq.  
\v 12 Atakkii akuqtunġitchiga iñuŋniñ, naagaqaa kia-unniiñ iḷisautinġitkaaŋa, aglaan akuqtuġiga tusaayugaaġiksuaq Jesus Christ-ŋum sagviutipmaŋa.  
\v 13 Tusaagiksi qanusiutilaaġa iñuk iñuuŋŋaġma Jew-ŋuruat ilitqusiatigun. Pisuqtilaaptun nagliksaaqtitatka ukpiqtuaŋuruat Agaayyutmun suli piyaqquġniaqługich iḷunŋuktaitḷuŋa.  
\v 14 Kamaksritḷukłuŋa Jew-ŋuruat ilitqusiatnik iñugiaktuaniñ iñuuqatiumniñ, piyummatigillapiaqługu ilitqusiat sivulliapta.  
\v 15 Agaayyutim iłuaqqutrił̣iġmigun piksraqtaaġigaaŋa savautitqupluni anigaluaqtitnaŋa.  
\v 16 Nakuunasugigaa sagviił̣iksrani iġñiġmiñik uvamnun quliaqtuaġitquplugu tusaayugaaġiksuaq Jesus-mik Jew-ŋuŋitchuanun. Taatnaqłuŋa ikayuqtisiuŋitchuŋa iñuŋniñ.  
\v 17 Jerusalem-muŋitchuŋa taapkunuŋa uqqiraqtauŋaniktuanun sivumni aglaan qilamiksrullapiaqłuŋa Arabia-muktuŋa. Kiŋuagunaasii utilgitchuŋa Damascus-mun.   
\p
\v 18 Jerusalem-muktuŋa piŋasut ukiut aquatigun qiñiġiaqługu Peter nayuutipluŋaasiiñ ilaani akimiani uvluni.  
\v 19 Qiñiŋitkitka atlat uqqiraqtit kisian James, nukatchiaġikkaŋa Atanġuruam.  
\v 20 Aglaatka sagluuqtuaŋuŋitchut. Sivuġaani Agaayyutim uqaqtuŋa iḷumutuuruamik.  
\v 21 Kiŋuagun Syria-muktuŋa Cilicia-munlu.  
\v 22 Ukpiqtuaŋuruat Judea-mi iḷisimaŋitkaatŋa kigiñapkun.  
\v 23 Iliŋisa tusaałhiñaġaatŋa itna, “Taamna iñuk nagliksaaqtitigikkaqput sivuani piyaqquġniaqługulu ukpiqqutvut aglaan pakma quliaqtuaġiliutiniġaa ukpiqqun iŋmiñik.”  
\v 24 Aasiiñ iliŋisa nanġaġaat Agaayyun piqutigipluŋa.   
\c 2  
\s1 Paul-ŋum Akuqtukkaułha Atlanun Uqqiraqtinun  
\p
\v 1 Aquatigun akimaiġuutaiḷat ukiut Jerusalem-mun utilgitchuŋa piqasiqł̣uŋa Barnabas-mik, suli aullautripḷuŋa Titus-mik.  
\v 2 Aullaqtuŋa Agaayyutim aullatqiqupmaŋa. Sivulliuqtauruat ukpiqtuaŋuruani suksraaġitñitqunġitkitka quliaqtuaġianikkamnik suli quliaqtuaġiniakkamnik. Taatnamik iḷitchuġipkaġitka tusaayugaaġiksuamik quliaqtuaġikkamnik katimmatillakmatŋa.  
\v 3 Kia-unniiñ nunuriñiaŋitkaa tuvaaqatiga Titus nalunaitŋutchiqulugu Jew-ŋuŋitkaluaqtitlugu.  
\v 4 Iḷaŋisa ukpiqsriŋŋuaqtit Titus taatnaquniġaat. Iḷaliutiniqsut nalunautchipḷutiŋ naipiqtuġniałhiñaqhuta. Iḷitchuġisukkaat patchisaił̣iqput Jesus Christ-kun Jew-ŋuruat maliġutaksraŋitñiñ. Aasriiñ savaktaaġrugiliutitqiqugaatigut Moses-ŋum maliġutaksraiñun.  
\v 5 Taatnaqugaluaqtitluta maliŋŋuġutinġitchugut takku iñuuniaquplusi maliġullugu iḷumutun tusaayugaaġiksuaq.  
\v 6 Tamatkua kamagikkauplutiŋ sivulliuqtauruat iḷaraġaiŋitchut sumik quliaqtuaġikkamnun. Taamna nipliuttutigigiga atakkii uvamnun taapkua sivulliuqtauruat itmiut atlatun iñuktitun. Sivuġaani Agaayyutim kiñaunniiñ nakuutluŋitchuq atlaniñ iñuŋniñ.  
\v 7 Aglaali iḷitchuġigaat Agaayyutmun uvaŋalu Peter-lu quliaqtuaqułiqpuk tusaayugaaġiksuamik, uvaŋa Jew-ŋuŋitchuanun aasiiḷi Peter Jew-ŋuruanun.  
\v 8 Agaayyutim Peter uqqiraqtiġuqtitkaa Jew-ŋuruanun, suli uqqiraqtiġuqtitluŋa Jew-ŋuŋitchuanun.  
\v 9 James-lu Peter-lu suli John, kamagikkauplutiŋ sivulliuqtauruat, iḷitchuġigaat Agaayyutim qaitchił̣ha uvamnun uumiŋa savaaqałiġmik. Akuqtuqhunuk iḷaligaatiguk uvaŋalu Barnabas-lu. Tarra aŋiġutirugut quliaqtuatlasipḷunuk tusaayugaaġiksuamik Jew-ŋuŋitchuanun aasiiḷi iliŋich Jew-ŋuruanun.  
\v 10 Iŋiłhiñaġniqsut itqaġitquplugich inuqsraqhutiŋ ukpiqsriruat Jerusalem-mi, taatna taamna piyummatigisuugaluakkaġa atuumatquplugu.   
\s1 Paul-ŋum Natqiksruġaa Peter Antioch-mi  
\p
\v 11 Aquagun Peter Antioch-mukman akiḷḷiḷiġiga iñugiaktuat ukpiqsriruat takkuatni atakkii killukuaġniqsuq.  
\v 12 Itnauvva Peter killukuaqtuq. Peter Antioch-mun aggianikman niġiqatausuugaluaġniqsuaq ukpiqsriruaŋuplutiŋ Jew-ŋuŋitchuani. Aglaan iḷaŋich James-kuayaat tikitmata Peter-m iqsigiliutiniġai iñuich isumaqaqtuat iñuŋnun nalunaitmiutchiġuqługich. Taatnamik Peter piiġñiqsuq iŋmiñik Jew-ŋuŋitchuaniñ niġiqatigiŋaiqł̣ugiḷḷu.  
\v 13 Atlat Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat iḷaliutiniqsut Peter-mun niġiqatauŋaiqhutiŋ Jew-ŋuŋitchuani taimmaasriiñ ukpiŋŋuaqtiġuqhutiŋ. Unniiñ Barnabas maliŋŋuġutipmiñiqsuq Peter-mun.  
\v 14 Iḷitchuġikapku iñuuniaŋił̣hat tuvraġlugu iḷumutuuruaŋa tusaayugaaġiksuam uqautigiga Peter sivuġaatni iluqaŋisa, “Jew-ŋugaluaqtutin aglaan iñuuniaqtutin Jew-ŋuŋitchuatun. Suvaatami nunurivigich Jew-ŋuŋitchuat maliġutchitquplugich Jew-ŋuruat atuił̣hatnik?”   
\s1 Jew-ŋuruatlu Jew-ŋunġitchuatlu Anniqsuqtaurut Ukpiqsrił̣ikun  
\p
\v 15 Iḷumutuullapiaqtuq Jew-ŋupluta animałiqput, makunatituuŋiḷaaq Jew-ŋuŋitchuatun killuqsaqtitun.  
\v 16 Agaayyutim nalaunŋasripkaġumiñaitkaatigut iŋmiñi tupiksrił̣hiñaġupta maliġutaksramik, aglaan nalaunŋasripkaġniaġaatigut ukpiqsrigupta Jesus Christ-mik kisianik. Taamna nalupqinaigigikput. Taatnaqhuta ukpiġigikputtuuq Jesus Christ, aasiiñ ukpiqsrił̣hiñaġupta Jesus Christ-mik Agaayyutim nalaunŋasripkaġniaġaatigut. Agaayyutim nalaunŋasripkaġumiñaitkaa kiñapayaaq nalaunŋasuktuaq Agaayyutmi tupiksrił̣hiñałhagun maliġutaksramik.  
\v 17 Isummatigilakput una, tunŋavigiguptigu Christ ilaanun nalaunŋasripkaquluta sivuġaani Agaayyutim, iḷitchuġiraupmiugut killuqsaqtaunipḷuta atripḷugich iluqaisa Jew-ŋuŋitchuat. Taamna qiñiqtitpa Christ-tuuq killuqsaqtaunipḷugu? Naagapiaġataq, taamna iḷumutuuŋitchuq.  
\v 18 Aglaan una iḷumutuuruq, uqautigiqqaaqapku maliġutaksraq iłuaŋiññipḷugu aasiiñ aquagun uqautigitqilgitḷugu nakuunipḷugu, taatnaqama navguiriġuqtuŋa.  
\v 19 Atakkii maliġutaksrakun tuquŋaruŋa maliġutaksramun. Pakma iñuutlasiruŋa Agaayyutim iñuutqutaagun. Christ-mi kikiaktuutiqatauruatun piuŋa.  
\v 20 Taatnamik uvaŋaunġiqsuq iñuuruaq, aglaan pakma Christ iñuuruq uvamni. Iñuułłamni timipkun iñuullapiaqtuŋa ukpiqsrił̣ł̣apkun Iġñiŋanik Agaayyutim. Piqpagigaaŋa suli qaitchipḷuni iñuułiġmiñik piqutigipluŋa.  
\v 21 Ayaŋitkiga Agaayyutim iłuaqqutrił̣ha. Iñuk nalaunŋasritḷasiñiqpan Agaayyutmi tupiksrił̣hiñałiġmigun maliġutaksranik, Christ-ŋum tuqułha inuqnanġitchuq.   
\c 3  
\s1 Maliġutaksrat naagaqaa Ukpiqsrił̣iq  
\p
\v 1 Galatia-ġmiusii, kinnauruasii! Kia aŋatkuaqpasri? Quliaqtuaġutigipsi nalupqinaiḷḷapiaqługu tuqułhagun Jesus Christ-ŋum sanniġutami.  
\v 2 Iḷitchuġisruktuŋa uumiŋa ilipsitñiñ, akuqtuqpisiuŋ Ipqitchuaq Irrusriq tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik? Naagga! Tusraagiksi tusraayugaaġiksuaq ukpiġiplugulu, taatnaqhusi akuqtuġiksi Ipqitchuaq Irrusriq.  
\v 3 Aullaġniiqqaaqługu Agaayyutikuałiqsi Ipqitchuakun Irrutchikun, suvaata sivutmugukpisi pakma saŋŋipsigun? Taamna kinniqutaullapiaqtuq!  
\v 4 Nagliksaaġutiqaqtusri pisigiplugu tusraayugaaġiksuaq. Suiḷaamun itpat? Ukpiqsrił̣iqsi atuġumiñaitpa? Taatniitlaitchuq!  
\v 5 Agaayyun qaitchiva ilipsitñun Ipqitchuamik Irrutchimik tupiksrikapsi maliġutaksratigun? Naagga! Agaayyutim qaitchigaasri Ipqitchuamik Irrutchimik savakhuni quviqnaqtuanik akunnapsitñi atakkii tusraakapsi tusraayugaaġiksuamik ukpiqsrirusri.   
\p
\v 6 Abraham-tuuq ukpiqsriñiqsuq Agaayyutmik. Taatnaqługu Agaayyutim akuqtuġniġaa nalaunŋaruaġiplugu.  
\v 7 Taavrumuuna iḷitchuġitlagiksi aullaġvipiaqaqtilaaŋat Abraham-mik—iñuich ukpiqsriruat Agaayyutmik tunŋavigiplugulu. Tamatkua aullaġvigigaat Abraham.  
\v 8 Agaayyutim sivuniksriqutiginiġaa aglausimaruat uqałhatigun nalaunŋasripkaġniaġnipḷugich iñuich ukpiqsrił̣hatigun. Taatnaqługu Agaayyutim quliaqtuaġutiniġaa Abraham tusraayugaallautamik iŋiḷġaan, itnaqhuni, “Iñupayaaq nanipayaaq ikayuusriaqaġisiruq ilipkun.”  
\v 9 Abraham ukpiqsriñiqsuq taavrumiŋa. Taatnaqhuniasii ikayuusriaqaqtuq. Taatnatuntuuq tamatkua ukpiqsriruat Abraham-tun ikayuusriaqaġisirut piqataulutiŋ ilaani.   
\p
\v 10 Aglaan iluqatiŋ iñuich niġiugaqaqtuat nalaunŋaruaŋusrukhutiŋ sivuġaani Agaayyutim tupiksrił̣hiñałiġmiktigun maliġutaksramik nuyuaġnaqtuami piyaqquġviŋmi ittut. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhiñi itna, “Kiñapayaaq atuiñġitchuaq supayaamik aglausimaruanik makpiġaaŋiñi maliġutaksram piyaqqukkaugisiruq piqutigiplugu tupiksriñġił̣ł̣i.”  
\v 11 Taamna nalupqinaitchuq kiñaunniiñ iñuk nalaunŋasripkaġumiñaitchuq sivuġaani Agaayyutim tupiksriḷunipsuuq maliġutaksramik, takku uqautikkaurugut Agaayyutim uqałhiñi, itna, “Iñuk nalaunŋaruaq sivuġaani Agaayyutim iñuugisiruq ukpiqsrił̣ikun.”  
\v 12 Aglaan iñuk tupiksriruaq maliġutaksramik [Moses-ŋum qaisaŋamik] tunŋaviqanġitchuq ukpiqqutmik. Takku aglausimaruq Agaayyutim uqałhani itna, “Iñuk tupiksriruaq maliġutaksram iŋiqsruaġipayaakkaŋanik iñuugisiruq.”  
\v 13 Tupigiyumiñaitkaptigu maliġutaksrapayaaq Agaayyutim patchisigigaatigut tuqqutqupluta, aglaan Christ-ŋum tasuġaatigut Agaayyutim atanniił̣haniñ inaŋiutiłiġmigun uvaptiknun. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhiñi itna, “Iñuk naktitauruaq napaaqtumun taamna taiyuaniqłuutitchiuruq.”\fig |src="HK00326B.TIF" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="Gá 3.13" \fig*  
\v 14 Taatnaqługu Jesus Christ-kun taamna ikayuusriaq tikiumaniqsuq Jew-ŋuŋitchuapayaanun Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa Abraham-mun. Iñupayaaq tunŋaviqałhiñaqtuaq Christ-mik akuqtuigisiruq Ipqitchuamik Irrutchimik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik.   
\s1 Maliġutaksratlu Akiqsruutaalu Agaayyutim  
\p
\v 15 Aniqatiumaaŋ, uvva urrakusraun iñuŋmikŋaqtaq, iññuk akiqsruutipmaknik aglautiplutik suli nalupqinaiyausriqł̣ugu avatmun, nalliaknikunniiñ suksraaġumiñaitchaa taamna inillaksimaaniktuaq sivunniuġun naagaqaa atlaŋŋuġumiñaitḷugu.  
\v 16 Agaayyun akiqsruutiqaġniqsuq Abraham-mun kiŋuviaŋiñunlu. Agaayyun nipliñġitchuq itna, “Kiŋuvianun” iñugiaktuanun, aglaan nipliqsuq, “Kiŋuviapnun” atausriuruamun. Taamna atausriq Christ ittuq.  
\v 17 Una itnautigikkaġa, Agaayyutim maliġutaksraŋa qaisauruq 430 ukiut pianikmata nalupqinaiŋaniqqaaqtitlugu akiqsruutaa Abraham-mun. Agaayyutim sivunniuġutaa Abraham-mun nalupqinaiyausiqqaaqtitlugu suksraakkauyumiñaitchuq, atriḷugu iñuum aŋiġutaa nalupqinaiyaqsimaruaq suksraakkauyumiñaitmatun.  
\v 18 Uvva Agaayyutim aatchuġniaqpatigut akiqsruutigikkaŋanik tupiksrił̣hiñaġupta maliġutaksramik? Qaŋaa, taatniinġitchuq! Agaayyutim aatchuutiginiġaa ikayuusriaq Abraham-mun inillaksimaaniktuakun akiqsruutmigun.   
\p
\v 19 Supayaaq tunŋaviqaqpan ukpiqsrił̣iġmun, suvaata maliġutaksraqaqpisa? Maliġutaksraq iḷḷatauniqsuq aquagun tikkuaġutitquplugich iñuich navguisaatnik maliġutaksramik. Maliġutaksraŋa Moses-ŋum iñuich maliġutaksraġigaat aggiġñiałhanunaglaan kiŋuviaŋuruam akiqsruutauruam. Israġulgich qaiññiġaat maliġutaksraq akunniġutauruamun, aasriiḷi tikiutiniġaa iñuŋnun.  
\v 20 Aglaan akunniġutauruaq inuqnanġitchuq atausriłhiñaq iñuk itman. Aasriiñ Agaayyun atausriuruq taamna.   
\s1 Suvaata Maliġutaksraqaqpa?  
\p
\v 21 Uvvaasriiñ maliġutaksraq akitñaummatiniqpa akiqsruutaiñun Agaayyutim? Taatniinġipiaqtuq! Tarra maliġutaksram qaitchitḷaniqpagich iñuich iñuułiġmik, iḷumun nalaunŋatlanayaqtugut Agaayyutim sivuġaani maliġutchił̣ł̣aptigun taavrumiŋa maliġutaksramik.  
\v 22 Aglaan taatniinġitchuq. Agaayyutim uqałhan uqautiniġaa iñupayaaq tigutaaŋunipḷugu killuqsautmi. Agaayyun aatchuġuŋniqsuq akiqsruutigikkaġmiñik iñuŋnun piqutigiplugich ukpiqsrił̣hatigun Jesus Christ-mik. Aatchuutigisuŋniġaa tamatkunuŋa tunŋaviqaqtuanun ilaanułhiñaq.   
\p
\v 23 Taamna ukpiqqun tikitchaluaqnagu tigutaaġiniġaatigut maliġutaksram. Patchisaiqsimaitchugut ukpiqqutim tikiññiałhanunaglaan.  
\v 24 Maliġutaksram ataniġiniġaatigut aggiġñiałhanunaglaan Christ-ŋum. Tarra Christ aggiqman tunŋavigiaqsigikput Christ anniqsuqupluta killuqsautiptikniñ. Taatnaqługu Agaayyutim akuqtuġaatigut nalaunŋasripḷuta ukpiqsrił̣ł̣aptigun Christ-mik.  
\v 25 Aasriiñ pakmapak ukpiġumiñaqsikapta Christ-mik ataniqaŋaiqsugut maliġutaksramik.  
\v 26 Taatnamik iġñiġiliutigaasri Agaayyutim tunŋavigikapsiuŋ Christ Jesus ukpiqsrił̣ipsigun.  
\v 27 Iluqasri paptaakkaukapsi atausriŋŋuqataurusri Christ-mi, atiplusri Christ-mik liilaa.  
\v 28 Atlagiiŋaiqsut Jew-ŋuruatlu Greek-ŋuruatlu, savaktaaġruiḷḷu patchisaitchuatlu, aŋutitlu aġnatlu. Iluqasri atausriŋŋuqataurusri Christ Jesus-mi.  
\v 29 Taatnamik, piginiqpasri Christ-ŋum Abraham-ŋum kiŋuviaġipmigaasri, sulipsuuq piññaktaaġiniaqmigiksi Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa.   
\c 4  
\p
\v 1 Iḷallaglagu uumiŋa itna, iġñiq paitchaktaaksrautilik iḷiḷgaaŋuŋŋaġmiñi atlakaunġitchuq savaktaaġruŋmiñ, iñuqaġaluaŋŋaisa suurat iŋmiñun.  
\v 2 Iḷiḷgaaŋuŋŋaġmiñi qaunaksriqaqtuq aŋalatiqaqhuniḷu tikiññiałhanunaglaan piviksram aapaŋan inillakkaŋa.  
\v 3 Taatnatuntuuq uvagut. Iḷiḷgaaŋuŋŋapta siḷam aŋalarrutaisa aŋalatmigaatigut piġuġaluaqata.  
\v 4 Aglaan pivik inillaksimaruaq tikitman, Agaayyutim tuyuġigaa iġñiġikkani. Christ animaruq aġnakun maliġutaksrakuaquplugu.  
\v 5 Agaayyutim tuyuġigaa tasuġukługich aŋalatittuat maliġutaksramun, atakkii Agaayyutim iġñiġitqugaatigut ilaanun.  
\v 6 Iḷumun Agaayyutim iġñiġigaasri. Taatnaqługu Agaayyutim tuyuġiniġaa Irrusria Iġñiġmi uummatiptiknun, taamnaasriiñ tuqłuqhuni, “Abba, Aapaaŋ.”  
\v 7 Taatnaqhutin Agaayyutim pisułhagun savaktaaġruunġiqsutin, aglaan Agaayyutim iġñiġigaatin, aasiiñ iġñiġiniqpatin tarra paitchaktaaksrautiliġuġniqsutin.   
\s1 Paul-ŋum Isrumaaluutiginiġai Galatia-ġmiut  
\p
\v 8 Iŋiḷġaan iḷitchuqsrigaluaqasri Agaayyutmik savaktaaġruurusri tamatkunuŋa ilitqusriñun agaayyutaunġitchuanun.  
\v 9 Aglaan iḷitchuġigiksi Agaayyun—naagauvva iḷumun Agaayyutim iḷisimagaasri—suvaatami utiġukpisi sayaitḷutiŋ atuġumiñaitḷutiŋlu aŋalarrutaiñun siḷam? Savaktaaġruutqigukpisi tamatkunuŋa tigutaaŋulusri?  
\v 10 Qaunaksruġisi uvlut, tatqich, ukiutlu suraġaġviich!  
\v 11 Naviasruutigipsi savałhiñaġasrugaluŋa piiḷaamun.   
\p
\v 12 Aniqatiumaaŋ, iŋiqsruġipsi uvaptun ilitquplusri, [amiami niġiugaqaqasri anniqsuġiaksrapsitñik tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik,] atakkii iḷiŋaruŋa ilipsisun, [amiami tiliñġitchipsi maliġutchiquplusri Jew-ŋuruat maliġutaksraŋitñik]. Inŋaġma ilipsitñi pimaqłuktanġitchipsitŋa. Suvaatami pimaqłuktaġukpisitŋa pakma?  
\v 13 Itqaġinġitpisiuŋami atniġñałiġa piḷguirrutiqaqłuŋa quliaqtuaqama tusraayugaaġiksuamik ilipsitñun sivulliġmi?  
\v 14 Atniġñautiga itkaluaŋŋaan uuktuaġutauruatun ilipsitñun iñugluaġinġitchipsitŋa naġġuginġitḷuŋalu, aglaan akuqtuġipsitña israġulgatun Agaayyutim, naagaunniiñ Christ Jesus-tun.  
\v 15 Taimani qanutun quviasuktigivisi! Piyumiñaġniġupsi iraiġayaqtusri aasriiñ iriliutilugik uvaŋnun. Itqallagaġigiga. Suvaata isrummatigivisitŋa atlaŋŋuqługu pakma?  
\v 16 Pakma uumiksririġuġniqpik ilipsitñun uqautikapsi iḷumutuuruamik?  
\v 17 Tamatkua atlat iñuich maliġuaqtigiliutisukkaasri, aglaan taamna nakuunġitchuq. Tamatkua akiḷḷiḷiqsuqugaasri uvamnik maliquplutiŋ iliŋich kisimiŋ.  
\v 18 Nakuugaluaqtuq isrummatigillautaġaitñi aglaan kisian ikayuutaukpan. Taamna nakuuruq ataramik, nayuutiłłamnił̣hiñaunġiḷḷaaq ilipsitñi.  
\v 19 Iḷiḷgaaŋuruasrii! Isrumaaluutigillapiaġipsi iġñisuktuatun naŋirrutiqaqmatun. Kipiqniuqtuŋa iḷumun Christ-ŋum Irrusria naamasitquplugu ilipsitñi.  
\v 20 Uvvatuq nayuutilaŋa ilipsitñi pakma atlaŋŋuġlugulu uqausriġa ilipsitñun. Qanuqsausiupiallaktuŋa ikayuutauniksrapkun ilipsitñun.   
\s1 Atrikusaun Hagar-kunlu Sarah-kunlu  
\p
\v 21 Iḷasri aŋalatitqiguktut maliġutaksramun. Uqautisritŋa, tusraatlaitpisiuŋ sumik Agaayyutim uqaqtilaaŋa maliġutaksram makpiġaaŋani?  
\v 22 Aglausimaruq Abraham malġuŋnik iġñiqaġnipḷugu, iḷaqataa savaktaaġrukun aġnakun aasrii iḷaqataa patchisaitchuakun aġnakun.  
\v 23 Iġñiŋa savaktaaġrukun aġnakun aniruq iñuich piqusriatigun. Aglaan iġñiŋa patchisaitchuakun aġnakun aniruq Agaayyutim akiqsruutaagun.  
\v 24 Taapkuŋniŋa atrikusautiqaqtuŋa. Tarra taapkuak aġnak ittuk malġuktun sivunniuġutauruaktun. Atausriq sivunniuġutauruaq maliġutaksrauruq Agaayyutim qaisaŋa iġġiġmiñ atiliŋmiñ Sinai-mik. Iñuich iñuuruat taavrumuuna sivunniuġutauruakun ittut savaktaaġruatitun. Aasriiñ aġnaq atilik Hagar-mik taamna sivunniuġutauruatun ittuq.  
\v 25 Taamna Hagar ittuq iġġisun Sinai-tun Arabia-mi ittuatun. Hagar atriqaqmiuq marrumiŋa nunaaqqimik Jerusalem-mik. Taavrumatun iñuich savaktaaġruurut atakkii aŋalatitlutiŋ maliġutaksramun.  
\v 26 Igḷua sivunniuġutauruaq patchisaiḷaałhuruq Agaayyutim qaisaŋa Christ-kun. Aasriiñ aġnaq atilik Sarah-mik taamna sivunniuġutauruatun ittuq. Taamna Sarah atriqaqmiuq Jerusalem-mik qiḷaŋmiittuamik aakaupluni iluqaptikni. Taavrumuuna iñuich patchisaitchut atakkii aŋalatitlutiŋ Christ-mun.  
\v 27 Takku aglausimaruq Agaayyutim uqałhani:  
\q1 “Quviasrugiñ aġnaaq qitunġitlaitchuatin!  
\q2 Atuġiñ quvianakun nipitusiḷutin,  
\q2 iġñisuktuam atniġñaŋanik igḷutunġitchuatin!  
\q1 Atakkii aġnaq suksraakkauruaq qitunġaqatluŋniaqtuq  
\q2 taavrumakŋa iḷaqatiqaqtuamiñ.” \rq Isaiah 54:1\rq*   
\p
\v 28 Aniqatiumaaŋ, pakma aŋalatiŋaiqsusri maliġutaksramun. Iḷiḷgaaġiliutigaasri Agaayyutim Isaac-tuntuuq piqutigiplugu Agaayyutim akiqsruutaa.  
\v 29 Aglaan iŋiḷġaan iġñiq aniruaq pisułhatigun iñuich piyuaqłiġñiqsuq iġñiġmik aniruamik Agaayyutim Irrutchiġmigunlu pisułhagunlu. Pakmanunaglaan taatnatunsuli ittuq.  
\v 30 Sumik Agaayyutim uqałha uqaqaqpa? “Aullaqtirruŋ savaktaaġruk aġnaq iġñiŋalu, takku savaktaaġruum aġnam iġñiŋa paitchaktaaqatauruksraunġitchuq iġñiŋani patchisaitchuam aġnam.”  
\v 31 Taatnaqhuta, aniqatiumaaŋ, iḷiḷgaaġinġitchaatigut savaktaaġruum aġnam, aglaan pigigaatigut patchisaitchuam aġnam.   
\c 5  
\p
\v 1 Christ-ŋum patchisaikkaġigaatigut. Taatnaġusri makitavigisriuŋ payaŋaiġusri iñuk patchisaiqsimaruatun, savaktaaġrugiliutitqiŋñiaqasri maliġutaksramun!   
\s1 Iñuuniaġitchi Atanġiqsimaruatun  
\p
\v 2 Naalaġnisitchi! Uvaŋa Paul iḷitchuġitqugipsi uumiŋa: nalunaitŋutchiqsitkupsi Jew-ŋuruatun nalaunŋapkaġniaġasugalusri sivuġaani Agaayyutim, Christ-mun anniqsuqtinġiññiqsusri.  
\v 3 Kilitqiḷgitchiga kisupayaaq iñuk nalunaitŋutchiqsittuaq: Taamna iñuk tupiksriruksrauruq iluqaitñik maliġutaksranik.  
\v 4 Nalaunŋasipkaqtausukkupsi Agaayyutim sivuġaani tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik, tammaigiksi Christ anniqsuutri suli piiŋanikhusri iłuaqqutaaniñ Agaayyutim.  
\v 5 Aglaan uvagut, niġiugaġigikput Agaayyutmun nalaunŋasripkaġisił̣iqput iŋmiñi ukpiqsrił̣iptigun. Taamna utaqqigikput ikayuutaagun Ipqitchuam Irrutchim uvaptikni ittuakun.  
\v 6 Tunŋavigikaptigu Jesus Christ kisian iñuum nalunaitmiutaqałhalu naagaqaa nalunaitmiutaił̣halu suutaunġitchuq, aglaan ukpiqsrił̣iq savaaqaqtuaq piqpaksrił̣ikun.   
\p
\v 7 Piḷḷautaġaluaqtusri tupiksripḷusri iḷumutuuruamik. Kia nutqaqtitpasri agaayyutikuaġiałipsitñi?  
\v 8 Aglaan nalupqinaitchuq Agaayyutim tuqłuqtigikkapsi nutqaqtinġitkaasri.  
\v 9 Qaunatqiaġigḷugu iḷisauttun naalaġnikkaqsi, takku itnaqsimaruq “Mikiruuram puvlaksautim puvlagataqtittaġigaa iluqaan qaqqiaksraq.”  
\v 10 Nalupqisuutiginġitchiga Atanikun isrummatiqaġniaqtilaaqsi uvaptun isrummatiqapmatun. Agaayyutim anasiñŋuqsaġniaġaa iñuk avatvaqtitchiruaq ilipsitñik, kisuugisikpan.  
\v 11 Aniqatiumaaŋ! Suvaata Jew-ŋuruat piyuaġugaaqpatŋa? Quliaqtuaġinġiġiga iñuum nalunaitŋutchiruksraułha. Taamna iḷumun inniqpan iłuiḷḷiuġutiqaġayaitchuŋa iñuŋnik quliaqtuaqama Christ-ŋum tuqułhanik sanniġutami.  
\v 12 Uvvatuq tamatkua akatchiruat ilipsitñik igruiġlich iŋmiknik.   
\p
\v 13 Aniqatiumaaŋ, Agaayyutim patchisaiġaasri. Taatnamik killuliqitqiŋñiaqasri kaŋiġruaqtapsigun, aglaan piqpakkutiłikun savautilusri avatmun.  
\v 14 Tarra kamagigiksi iluqaan Agaayyutim maliġutaksraŋa iñuukapsi uumuuna, “Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.”  
\v 15 Aglaan atniaġutigupsi pisaaŋŋatiaqsiḷusriḷu avatmun, qaunatqiaġigitchi! Piyaqquqtautiniaqtusri avatmun taatna pigupsi.   
\s1 Savaaŋa Ipqitchuam Irrutchim Naagaqaa Savaaŋa Kaŋiġruaqtam  
\p
\v 16 Uumiŋa uqautigipsi, Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitchiuŋ iñuułiqsi. Taatnaġupsi maliŋŋuġutiyumiñaitchusri kipiġniuġutaiñun kaŋiġruaqtam.  
\v 17 Takku kaŋiġruaqtam kipiqniuġutai akitñaummatirut kipiqniuġutaiñun Ipqitchuam Irrutchim, suli kipiqniuġutai Ipqitchuam Irrutchim akitñaummatirut kipiqniuġutaiñun kaŋiġruaqtam. Taapkuak igḷuliuġutiruk avatmun. Taatnamik patchisaiñġitchusri pitḷaiḷḷugich sut pisukkaluakkasri.  
\v 18 Aglaan Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitnapsi, aŋalatiqanġiqsusri maliġutaksramik.  
\v 19 Kaŋiġruaqtam maliŋŋutraqtitkaatigut sayuŋałiġmun iḷaqatiqaġaluaġumi, atlatułiġmun iḷaqataitkaluaġumiḷu, qaayuġnałiġmunlu, aŋalalguił̣iġmunlu uvaptiknik,  
\v 20 putqatałiġmunlu aanġuanun, aŋatkuułiġmunlu, uumikkutiłiġmunlu, sanmisił̣iġmunlu, siqñatuałiġmunlu, qatmiksaałiġmunlu, uqavaaġuułiġmunlu, avgumałiġmunlu, iŋmikuaġutmunlu,  
\v 21 piŋatułiġmunlu, iñuaqtułiġmunlu, imiliġuułiġmunlu, pivaałłautigiplugu quviasruŋniałiġmunlu suli atlanik taatnatun ittuanun. Uqautianikkaluaqmigigipsi sivuani, aasriiñ kilikkipsi pakma, itna, tamatkua taatna piruat itkumiñaitchut Agaayyutim aŋaayuqautaani.  
\v 22 Aglaali Ipqitchuam Irrutchim piqpaksripkaġaatigut quviatchauġiłiġmiglu, tutqiutmiglu, manimmiḷgutmiglu, iłuaqqutrił̣iġmiglu, nakuułiġmiglu, tuniqsimmatrił̣iġmiglu,  
\v 23 piisaanġił̣iġmiglu suli aŋalataalgułiġmik iŋmun. Iñuk iñuuruaq tamatkunuuna taluqsraġumiñaitchuq maliġutaksramik.  
\v 24 Aasrii tamatkua Christ-mun pigiliutipkaqtuat kikiaktuutiniġaat kaŋiġruaqtaq pisugruaġutituummaan kipiqniuġutituummaanlu.  
\v 25 Iñuuniaġvigiguptigu Ipqitchuaq Irrusriq, ki aŋalatitta Ipqitchuamun Irrutchimun.  
\v 26 Kamanaġniḷuta isrumaruksraunġitchugut uvaptiknun, qinnaguksaaġutinġiġuta avatmun siqñakkutinġiġutalu.   
\c 6  
\s1 Ikayuutititchi Avatmun  
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ! Iḷaksi aŋuraukpan killukuałikun ilipsi aŋalatittuani Ipqitchuamun Irrutchimun utiqtitaksraġigiksi taamna iñuk piisaanġił̣ikun. Aglaan qaunagilusri ilipsitñun, atakkii aŋiqusraaqtitpiaqmiusri.  
\v 2 Ikayuutititchi avatmun sakiqniułiġmun iḷigupsi, akiyautilusri avatmun uqumaiḷḷiuġutipsigun. Taatnaġupsi tupigillapiaġniaġiksi maliġutaksraq Christ-ŋum qaisaŋa.  
\v 3 Kiñapayaaq iñuk isrumagumi nakuutluŋniḷuni atlaniñ, suunġiñŋaġmi, kinniḷḷapiaqtuq iŋmiñun.  
\v 4 Iñullaa naipiqtuġli iŋmiñun Agaayyutim sivuġaani suraġałłi nakuupmagaan. Suraġałłi nakuuniqpan isrumakkutigillautaġniaqtuq iŋmiñik. Kamasraaġumiñaitchuġaasriiñ nakuutluŋniḷuni atlaniñ.  
\v 5 Atakkii iñullaa isivġikkauniaqtuq iñuuniałiġmigun.   
\p
\v 6 Iñuk iḷisautikkauruaq Agaayyutim uqałhiñik qaitchiruksraupmiuq iḷisautriruamun suuraġmiñiñ.  
\v 7 Ukpiqsaqasri, kia-unniiñ Agaayyun mitautigiyumiñaitchaa, atakkii iñuk akuqtuiñiaqtuq taatnatun aatchuił̣iġmisun, atriḷugu nunaliqiri katitchiñiaqtuaq qanutchiñik nautchiikkaġmiñik.  
\v 8 Taatnamik iñuk tunŋaviqaġumi iŋmiñun akuqtuiñiaqtuq piyaqqułiġmik isruitchuamik, aglaan iñuk aŋalatiqaġumi Ipqitchuamun Irrutchimun akuqtuiñiaqtuq iñuułiġmik isruitchuamik.  
\v 9 Aasrii minġuutaiḷḷakput nakuurualiqiłiq, takku qapiŋaitchupta Agaayyutim akiḷiiviksraŋani akuqtuiñiaqtugut.  
\v 10 Taatnaqhuta, piviksraqaqtilaaptiktun ikayuġlavut iñupayaat, suvaluk tamatkua ukpiqsriqatauruat.   
\s1 Aqulliich Kiliktuutitlu Paġlatitlu  
\p
\v 11 Takkua, aglaich aglaatka aŋipiaqtut. Taatnaġlugu iḷitchuġitlasrigisi uvamnun aglaaġitilaaŋitñik.  
\v 12 Iñugiaktuat Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat isrumatqugaasri nalaunŋaniḷutiŋ tupigikamitruŋ maliġutaksraq. Aglaan nuyuaġniqsut piyuaqsiuniaġasrugalutiŋ malikkumiŋ Christ-mik kikiaktuutikkauruamik. Taatnaqhutiŋ nunurigaasri nalunaitŋutchiquplusri.  
\v 13 Nalunaitŋutchiqurriruat malinġitmigaat maliġutaksraq. Naagauvva kimmutigigaat nalunaitŋutchił̣iksraqsi kamasraaġutigiłhiñaġukługu nalunaitŋutaŋa timipsi.  
\v 14 Aglaan uqavigaaġutiqaqtuŋa kisianik sanniġutaagun Atannapta Jesus Christ-ŋum. Christ-ŋum tuqułhagun kikiaktuutriviŋmi kaŋiġruaqtaq tuquŋaruq uvamni, suli pakma kaŋiġruaqtam aŋalatlaiqł̣uŋa.  
\v 15 Tunŋavigikaptigu Christ Jesus kisian iñuum nalunaitmiutaqałhalu naagaqaa nalunaitmiutaił̣halu suutaunġitchuq, aglaan iñuum anniqsuqsimałha nutaamun iñuułiġmun Christ-kun.  
\v 16 Iluqaġmiŋ aŋalatauruat taavrumuuna nutaakun Agaayyutim piksraqtaaġigai tamatkua iñuich, Israel-aaġmiupiaġuqługich. Tamatkua Agaayyutim qiñuiññaŋalu iḷunŋuktaŋalu pigigaat.   
\p
\v 17 Uvakŋaniñaglaan kia-unniiñ iñuum pimaqłuutitqiñġiḷḷiŋa, takku qilġut timimni qiñiqtitkaat savaktaaġruupluŋa Ataniġmun Jesus-mun.   
\p
\v 18 Aniqatiumaaŋ, iłuaqqutrisaan Atannapta Jesus Christ-ŋum nayuġumagaasri. Taatnatuq.