\id 1CO  - Inupiatun NT -Northwest Alaska, USA 2010 (DBL -2013) 
\h 1 Corinthians 
\toc1 Paul-ŋum Sivulliich Tuyuutai Corinth-aġmiunun 
\toc2 1 Corinthians 
\toc3 1Co 
\mt1 Paul-ŋum Sivulliich Tuyuutai Corinth-aġmiunun  
\c 1  
\p
\v 1 Uvaŋa Paul, aglaqatiqaqtuŋa Sosthenes-mik aniqatiptiknik. Agaayyutim piksraqtaaġigaaŋa uqqiraqtaupluŋa pigiplugu Christ Jesus.  
\v 2 Tuyuqtuŋa ukuniŋa tuyuutinik ilipsitñun Corinth-miittuanun, ukpiqtuaŋuruanun Agaayyutmun. Iñugiliutigaasri Agaayyutim ipqiqsipkaqhusri Christ Jesus-kun, iḷagiplugich iñupayaat nanipayaaq agaayusuuruat atannaptiknun Jesus Christ-mun iḷaisaptuuq Ataniġikkaŋatnun.  
\v 3 Uvvatuq Agaayyutim aapagikkapta suli Jesus Christ Atannapta iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksiḷusri.   
\s1 Ikayuusriasi Ukpiliqapsi Christ-mun  
\p
\v 4 Ataramik quyasuugiga Agaayyun pisigiplusi, atakkii iłuaqqutigaasi Christ Jesus-kun.  
\v 5 Piqataułłaptikni Christ-mi ikayuusiaqaqtusri atqunallapiaq supayaakun, uqautrił̣ipayaapsigun suli iḷitchuġiłłapsigun.  
\v 6 Uqałiq Christ-kun nalupqinaiqsuq ilipsitñi, atakkii iñuutchisi atlaŋŋuqhutiŋ,  
\v 7 piqaqhusri qanusripayaamik aatchuutaanik Ipqitchuam Irrutchim, utaqqił̣ipsitñi sagvił̣iksraŋanik atanipta Jesus Christ-ŋum.  
\v 8 Ilaan qaunaginiaġaasri ukpiqsrił̣ł̣apsigun isruanunaglaan, patchisaiḷḷusriasriiñ aggiqpan ataniqput Jesus Christ atanniityaġuni iñupayaanik.  
\v 9 Agaayyun tuniqsimaruq tuqłuqtigikkaqsi piqatautquplusi iġñiġmiñun Jesus Christ-mun atannaptiknun.   
\s1 Atiŋirrutiŋich Ukpiqsriruat  
\p
\v 10 Aniqatiumaaŋ, iŋiġipsi saŋŋiqałhagun atanipta Jesus Christ aŋiġusrimaaquplusri avgummataiġusriḷu suli atausiŋŋuqatigiiquplusri isrummatipsitñi suraġałłapsitñiḷu.  
\v 11 Aniqatiumaaŋ, iḷaŋisa iñuich Chloe-ŋum iḷaiñ nalupqinaiqł̣ugu uqautigaatŋa qapiqsiġiutraġnipḷusi [tillisaipsigun uvamniñ].  
\v 12 Nipliutigikkaŋat uvamnun itnauvva, iḷasi uqaqtut “Paul-kuaqtuŋa,” atlat “Apollos-kuaqtuŋa” naagaqaa “Cephas-kuaqtuŋa” naagaqaa “Christ-kuaqtuŋa.”  
\v 13 Qanuq pivisi? Christ avgumayumiñaitchuq! Uvaŋa Paul, aasriiñ kikiaktuutrauyumiñaitchuŋa pisigilusri. Uvvasuli, paptaakkaunġitchusri maliġuaqsiutisukhusri uvamnun!  
\v 14 Paptaaġikka Crispus-lu Gaius-lu, aasriiñ quyagiga Agaayyun paptaaġinġił̣iġa atlamik nallipsitñik.  
\v 15 Kiñauniiñaasii nipliġumiñaitchuq paptaakkauniḷuni attapkun maliġuaqsiutisuguni uvamnun.  
\v 16 Aa, paptaaġigaluaqmiuŋa tupiqatiŋiñik Stephanas-ŋum, aglaan atlakun naluruŋa kimik paptaaġitnił̣imnik.  
\v 17 Atakkii Christ tiliñġitchaaŋa paptaaqsityaquluŋa aglaan quliaqtuaġitquplugu tusraayugaaġiksuaq. Quliaqtuaġigupku tusraayugaaġiksuaq puqiutaagun iñuum, ilipsi aglakmatun, tarra Christ-ŋum tuqułha sanniġutami iḷumun saŋŋiqaġumiñaitchuq.   
\s1 Agaayyutim Qiñiġnaqtitkaa Saŋŋiñi Puqiutniḷu Christ-kun  
\p
\v 18 Quliaqtuaqałiq tuqułhagun Christ-ŋum pisigiplugich iñuich killuqsautiŋich suutnaunġitchuq tamatkunuŋa tammaummiruanun, aglaan taamna quliaqtuaqałiq saŋŋigigaa Agaayyutim uvaptiknun anniqsuumaaqtuanun.  
\v 19 Atakkii aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi itna,  
\q1 “Puqiutaat isrumaturuat piyaqquġisigiga,  
\q2 suli piiqsillugich kaŋiqsimałhat iḷisimaniraaġuuruat.” \rq Isaiah 29:14\rq*   
\p
\v 20 Taamna taatniinniqpan suniaġniqpat isrumaturuat iñuich? Suniaġniqpat puqiksaat iḷisautrit? Suniaġniqpat tamatkua qapiqsaiḷiralguruat? Agaayyutim nalupqinaiġuugaa puqiutaat nunam iñuiñ puqiiḷḷapiałhat.  
\v 21 Agaayyun iḷumun isrumaturuaq iḷisimaniqsuq nunam iñuiñun iḷitchuġiyumiñaisilaaġmiñik iŋmiŋ puqiutmiktigun. Taatnamik Agaayyutim sivunniġñiġaa anniqsuġiaqługich iñuich ukpiġikpatruŋ tusraayugaaġiksuaq. Taamna tusraayugaaġiksuaq suuknaunġitchuq iñuŋiñun nunam.  
\v 22 Jew-ŋuruat iŋiġuurut nalupqinaiġutitquplutiŋ quviqnaqtuanik, Jew-ŋuŋitchuatli kiggutiqatlasrukhutiŋ puqiutmiktigun.  
\v 23 Aglaan uvagut, quliaqtuaġigikput Christ kikiaktuutrauplugu. Taatnasriq quliaqtuaqałiq Jew-ŋuruanun piñaiḷutaġiniġaat aglaali Jew-ŋunġitchuanun kinnauniġautauniqsuq.  
\v 24 Aglaan Christ-kun Agaayyutim qiñiqtitkaa saŋŋiñi puqiutniḷu tamatkunuŋa Agaayyutim tuqłukkaŋiñun, Jew-ŋugaluaŋŋaġmiŋ suli Jew-ŋunġitchaluaŋŋaġmiŋ,  
\v 25 atakkii kinnauniġutaa Agaayyutim isrumatutluktuq iñuŋniñ, suli sayaił̣ha Agaayyutim saŋŋiqatluktuq iñuŋniñ.  
\v 26 Aniqatiumaaŋ, isrummatigisiuŋ qanusriutilaaqsi tuqłukkaukapsi ukpiqsriruatquplusri, iñugiaktuat akunnapsitñi isrumaturuaŋunġitchut aŋalatchisiqanġitḷutiŋlu umialguruaŋunġitḷutiŋlu.  
\v 27 Agaayyutim piksraqtaaġiniġai puqiitchuaŋi nunam qanuġviiquplugich isrumatuniraaqtuat. Taatnatun Agaayyun piksraqtaaqaqtuq sayaitchuaŋiñik nunam kanŋutchaktitchaqługich sayakturuat.  
\v 28 Aasriisuli piksraqtaaġiniġai iñuich kamananġitchuat marrumani nunami naġġuġikkauruatlu suunġiḷḷaġuqtitchaqługich kamanaġniraaġuuruat iñuich.  
\v 29 Taatnamik kiñaunniiñ iñuk uqavigaaġumiñaiññiqsuq Agaayyutim sivuġaani.  
\v 30 Agaayyutim atausriŋŋuqasiutipkaġaasri Christ Jesus-mun, puqiutiġuqtuaq uvaptiknun Agaayyutmiñ. Agaayyutim qiñiqtitkaa puqiutni Christ tuqupman piqutigipluta anniqsuġiaqhuta. Tumigiplugu taamna Christ Agaayyutim nalaunŋasripkaġaatigut suli iñugiliutipkaġaatigut Agaayyutim ipqiqhuta suli tasuġaatigut killuqsautaiqhuta.  
\v 31 Taatnali aglausimaruatun Agaayyutim makpiġaaŋani, itna, “Iñuum uqavigaaġukkumi kamaksruġliuŋ atanġum iñiqtaŋa.”   
\c 2  
\s1 Tusraayugaaġiksuaq Christ-kun Sanniġutami  
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ, uvaŋa tikitqaaqama ilipsitñun quliaqtuaġigiga Agaayyutim tusraayugaaġiksuaŋa nalupqinaiqł̣ugu atusuŋaqnaŋa uqałiġnik kaŋiqsitḷaisapsitñik.  
\v 2 Sivunniqsuŋa nayuutiłłamni ilipsitñi quliaqtuaqaġukłuŋa Jesus Christ-łhiñamik tuqqutaułhaniglu sanniġutami.  
\v 3 Ilipsitñi itnama sayaitchuŋa, iqsipḷuŋalu suli uuliksipḷuŋa.  
\v 4 Quliaqtuaqama maliksuaqusaanġitchipsi iñuich puqiutaatigun, aglaan uvapkuaqługu Ipqitchuam Irrutchim uqautigaasri nalupqinaiqł̣ugu saŋŋiñi.  
\v 5 Quliaqtuaqtuŋa taatna ukpiqsritquplusri Agaayyutim saŋŋiagun puqiutiginġisaŋatigun iñuich.   
\s1 Agaayyutim Puqiutaa  
\p
\v 6 Iḷisautrisuugaluaġmiugut isrumattutmik Agaayyutmiñ qatqitchuanun ukpiqsrił̣iġmikni. Aglaan tamanna isrumattun inġitchuq ukpiŋaitchuaniñ naagaqaa sivulliuqtaiñiñ nunam suksraunġiġñiaqtuaniñ.  
\v 7 Aglaan isrummattun uqautigikkaqput Agaayyutim nalunaqtuaq isrummattutigigaa iñuich nunam kaŋiqsitḷaisaŋat. Agaayyutim sivunniutigigaa, sivuaniimma nunamik iñiqsigaluaqani, piqatautlasriñiaġnipḷuta ilaan kamanautmiñi.  
\v 8 Nalliataunniiñ marruma nunam aŋalataisa kaŋiqsimanġitchaat, takku kaŋiqsimaniġumitruŋ kikiaktuutinayaitchaat ataniq Jesus Christ kamanautiqaqtuaq atripḷugu Agaayyun piqaqmatun.  
\v 9 Aglausimaruq Agaayyutim Makpiġaaŋani taapkunuuna kaŋiqsitḷaitchuatigun, itna,  
\q1 “Sut iñuum tautuksimaisaŋi  
\q2 unniiñ tusraamaisaŋiḷu  
\q2 unniiñ isrummatigitlaisaŋiḷu,  
\q1 taapkua Agaayyutim itqanaiyaġai tamatkunuŋa piqpagirimiñun.” \rq Isaiah 64:4\rq*   
\m
\v 10 Aglaan Agaayyutim satqummiġñiġai uvaptiknun Ipqitchuakun Irrutchiġmigun. Ipqitchuam Irrutchim iḷisimagai supayaat, suvaluk nalunapiaġataqtuat Agaayyutim pigikkaŋi.  
\v 11 Atakkii kia-unniiñ iḷisimanġitchaa isrummataa atlam iñuum. Kisimi iñuum irrusrian iḷisimagaa isrummatni. Taatnatun kia-unniiñ iḷisimanġitchaa pigikkaŋi Agaayyutim kisimi Irrusrian Agaayyutim.  
\v 12 Ukpiqsriruaġuqapta akuqtuiñġitchugut irrusrianik nunam iñuiñ, aglaan Agaayyutim Irrusria aggiġñiqsuq uvaptiknun iḷitchuġitqupluta iluqaitñik Agaayyutim akiiḷaanik aatchuutaiñik uvaptiknun.  
\v 13 Uqaqapta Agaayyutim nalunaqtuaŋanik uqanġitchugut iñuich puqiutaatigun aglaan iḷisausriaptigun Irrutchimiñ, aasriiñ Ipqitchuam Irrutchim satqummiġñiġai iḷumutuuruat nalupqinaiqł̣ugich iñuŋnun piqaqtuanun Ipqitchuamik Irrutchimik.  
\v 14 Iñuum piqanġitchuam Ipqitchuamik Irrutchimik tunŋaviqaqtuamlu isrummattutmiñun kaŋiqsitḷaitchai sut Agaayyutim Irrusrian satqummikkaŋi. Tamatkua isrumatuitchuaŋurut ilaani, atakkii kisimi Ipqitchuam Irrutchim puttuqsripkaġniġai.  
\v 15 Iñuum puttuqsripkairiqaqtuam Ipqitchuamik Irrutchimik kaŋiqsitḷasriraġigai supayaat, aglaan atlat iñuich atanniiyumiñaitchut ilaanik atakkii kaŋiqsitḷaitchaich sut ilaatun.  
\v 16 Atakkii Isaiah-unniiñ sivuniksriqiri apiqsruaniktuq, itna,  
\q1 “Kiami iḷisimavauŋ isrummataa Agaayyutim,  
\q2 suli kia iḷisautitlavauŋ?” \rq Isaiah 40:13\rq*  
\m Aglaan Ipqitchuamik Irrusriqaqtugut iḷisimapluta isrummataanik Christ-ŋum.   
\c 3  
\s1 Agaayyutim Savaktaaġrui  
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ, uqautriḷguitchuŋa ilipsitñun uqautripmatun iñuŋmun irrutchikuaġiaqtuamun. Uqaqatigiqqaaqapsi iñuuniaġaqtusri puqiutipsigun iñuktun kaŋiġruaqaqtuatun suli aniqammiuratun ukpiqsrił̣iġmiñi.  
\v 2 Iḷisauttutiga milułhiñatun ittuq niqipiatun inġitḷuni takku isiḷġaġuqsimaitḷusrisuli kaŋiqsitḷaitḷusriḷu. Pakmaunniiñ piyumiñairgaqtusri,  
\v 3 takku ukpiqsriruaŋugaluaŋŋapsi kaŋiġruaqtaqaqtusrisuli iñuuniaqhusriḷu iñuktun iḷisimanġitchuatun Christ-mik. Killuqsrisiqaġupsi avatmun uqavaaġutilusriḷu kaŋiġruaqtaqaqtusri suli aullasriqaqtusri iñugruiñatun.  
\v 4 Tarra iḷari nipliqsuq, “Paul-kuaqtuŋa,” suli iḷaŋatsuli “Apollos-kuaqtuŋali.” Taatnaġupsi kaŋiġruaqtaqaġniqsusisuli.  
\v 5 Uvva kisuuniqpa Apollos naagaqaa kisuuniqpa Paul? Apollos uvaŋalu savaktaułhiñaqtuguk aasrii tumigiplunuk ukpiqsriaqsipḷusri. Agaayyun qaitchiraqtuq uvaptiknun savaaksraptiknik iñullaaŋupluta.  
\v 6 Quliaqtuaqama iñuktun nautchirriiruatun ittuŋa, Apollos-suli iñuktun imaqtiġiruatun ittuq. Aglaan Agaayyutim naupkaġaġigaa ukpiqsrił̣iqsi.  
\v 7 Iñuk nautchirriiruaq iñuglu imaqtiġiruaq qulliunġitchuk. Kisimi Agaayyun qulliuruq atakkii naupkairaqtuq.  
\v 8 Uvva iñuk nautchirriiruaq suli iñuk imaqtiġiruaq atiruk savautrił̣hakni, aasriiñ iŋmikkullaa akuqtuigisiruk akiññaktaaksraġmiknik savaallaamiktigun.  
\v 9 Agaayyutim piqatigiiksitluta savaktigigaatigut. Ilipsiḷi Agaayyutim nautchiivigigaasri. Uvvasuli Agaayyutim tupiġipmigaasri.  
\v 10 Isrumaturuatun tuppiuqtitun, malikługu iłuaqqutaa Agaayyutim uvamnun, inillakkiga nappaivik ukpiqsrił̣ipsitñun. Atlat nappairut qaaŋanun taavruma nappaiviliutauruam, aglaan iñullaa qaunagiruksrauruq qanuq nappaisilaaġmiñik.  
\v 11 Taamna nappaiviliutauruaq ilipsitñi Jesus Christ-ŋuruq-tarra. Kiñaunniiñ iñuk iḷirinianġitchuq atlamik naagaqaa pitḷuktuamik nappaiviŋmik taavrumakŋa nappaiviliutauruamiñ.  
\v 12 Kiña iñuk nappaitḷaruq taavrumuŋa nappaiviŋmun atuġlugich akisuruat sut maqutlaitchuat naagaqaa atuġlugich akiisuurat sut maquyaruat.  
\v 13 Iñupayaam savaaŋa satqummiġñiaqtuq nalupqinaiġḷugu uvluani atanniiviksram. Taavrumani uvlumi iñullaam savaaŋa uuktuakkaugisiruq iknikun iḷitchuġipkaġlugu qanutchiutilaaŋa.  
\v 14 Tarra ikniġum ikinġitpagu iñuum nappakkaŋa nappaiviliutauruamun akuqtuigisiruq akiḷiusiaksraġmiñik.  
\v 15 Ikniġum ikiniaqpagu iñuum nappakkaŋa nappaiviliutauruamun taavruma savaaŋa suksraunġiġisiruq, aglaan anniqsukkaugisiruq tigulikkaupmatun ikualaruamiñ ikniġmiñ.  
\v 16 Nalupqinaitchuamik puttuqsrimarusri Agaayyutim iñuutilaaŋanik ilipsitñi. Ittusri ilaan agaayyuvikpaŋatun tupqatunlu, suli Agaayyutim Irrusria nayuutipluni ilipsitñi.  
\v 17 Kia iñuum piyaqquġumiuŋ taamna Agaayyutim agaayyuvikpaŋa, Agaayyutim suksraunġiġñiaġmigaa taamna iñuk. Atakkii Agaayyutim agaayyuvikpaŋa ipqitchuaŋuruq. Ilipsiasriiñ Agaayyutim agaayyuvikpagigaasri.   
\p
\v 18 Kiñaunniiñ sagluqinani iŋmiñik. Kiñapayaaq akunnapsitñi isrumatuniraaġuuyumi marrumani nunami iḷitchuġiqqaaġliuŋ naluluqtilaani puqiutinikkumauqli isrumattutaanik Agaayyutim.  
\v 19 Atakkii puqiutaat ukpiŋaitchuat suuŋiḷḷaurut Agaayyutmi. Agaayyutim Makpiġaaŋani aglausimaruq, “Aŋuraġigai isrumatuniraaqtuat iñuich pitqiksuġautaatigun.”  
\v 20 Aasrii aglaksimapmiuq, “Agaayyutim iḷisimagai isrumatuniraaġuuruat isrummatiŋich suksraunġisilaaŋat.”  
\v 21 Taatnamik uqaviutiqaqasri iñuktigun, atakkii iluqaisa pigigisi—  
\v 22 Paul-lu, Apollos-lu, Cephas-lu, mannalu suli nuna, iñuułiġlu suli tuqułiq, pakmalu ittuat suli tikitchumaaqtuat aquagun—iluqaisa pigigisi.  
\v 23 Aglaan ilipsi Christ-ŋum pigigaasri, Christ-aasriiñ Agaayyutim pigigaa.   
\c 4  
\s1 Christ-ŋum Uqqiraqtai  
\p
\v 1 Taatnamik iñuich isrummatigiraksraġigaatigut savaktauniḷuta Christ-mun suli Agaayyutmun quliaqtuaquniḷuta nalunaqhutiŋ iḷumutuuruaŋiñik.  
\v 2 Aasriiñ niġiuginaqtuq iñuum savaktauruam tuniqsimaruksrautilaaŋa savaamiñi.  
\v 3 Qanutchiupluŋa savaktauvik? Suginġipiaġiga sivunniġaġupsitŋa unniiñ atlat iñuich pikpatŋa. Sivunniġanġitchuŋaunniiñ uvamnik.  
\v 4 Iḷisimagiga killuliqinġił̣iġa, aglaan taamna nalupqinaiġutaunġitchuq patchisaiḷaaŋuniḷuŋa. Taamna atanniqsuiñiaqtuq uvamnik, ilaa Atanġuruaq Agaayyun.  
\v 5 Taatnamik uqaqasri iñuk patchisauniḷugu sivuani atanġum aggiġviksraŋan. Sagviġisigai iluqaisa iriqsimaruaŋi taaqtuam suli salapqiġḷugich iñuich nalunaqtuakun sivunniuġutiŋich. Taraniasriiñ Agaayyutim iñullaa nanġaġisigaa.   
\p
\v 6 Aniqatiumaaŋ, pisigiplusri uvamniglu Apollos-miglu atrikusautiqaqtuŋa. Iḷitchitqugipsi uvaptikniñ kamasraaqniktuksraunġiññipḷusri iñuŋmik nakuqsitḷuglugu atlamiñ iñuŋmiñ akunnapsitñi, tuvraġlugich iḷisauttutigikkaŋa aglausimaruaq Agaayyutim makpiġaaŋiñi.  
\v 7 Naaga nakuutlukkasugivich atlaniñ? Supayaaq pigikkan aatchuusriaġigiñ Agaayyutmiñ. Aasrii akuqtuaġiniġupku suvaata uqavigaaqpich piññaktaaġipmatun iḷipḷugu?  
\v 8 Isrummatiqaġniqsusri piqaaniŋnipḷusri supayaamik. Aatai, umialgunivisi! Isrummatiqaġniqsusri aŋalatitun iḷipḷusri kamanatluŋnipḷusri uvaptikniñ iḷisautrił̣iptikniñḷu. Ki aŋalatchisitchi. Taatnaaniŋniġupsi uvaguttuuq aŋalatchiqatautlasrił̣hiñaupmiugut ilipsitñi.  
\v 9 Iḷaatni isumaraqtuŋa Agaayyutmun inillaŋnipḷuta uqqiraqtauruaguut nikanaqtuatun iḷipḷuta. Irrutikkaurugut savvaqłuktitun tuqqutauyasriruatun iñupayaat takkuatni, qiñiqsittaaliutipluta israġuliŋnun iñuŋnunlu atunim.  
\v 10 Kinnaurugut Christ pisigiplugu, aglaan ilipsi apai qanutun iḷisimmatiqaġniaqpat Christ-kun! Uvagut sayaitchugut, aglaan ilipsi apai sayaktuniaqpat! Nanġaġniapayukmiraġigaasri, aglaan uvagut naġġuġikkaurugut.  
\v 11 Pakmanunaglaan niġisuksiurugut imiġuksiuplutalu, atnuġaaluktuqmiugut, aŋallaqłuktakkaupmiugut, aimmiuraaġviitmiugut,  
\v 12 iñuuniuraġniaqmiugut sakuukhuta argaptiknik. Uqamaqłuutraukapta piḷiusriaqaquraġigivut; nagliksaaqtitaukapta igḷutuġaġigivut;  
\v 13 saŋutmatigut iłuaqqutiraġigivut. Pakmanunaglaan iñuich iḷigaatigut suaqłuqaġviatun nunam, suli iñupayaam igitchivigiraġigaatigut puyaaġrupayaamik liilaa.   
\p
\v 14 Kanŋusraaqsanġitchipsi aglakama tamatkuniŋa, aglaan isiḷġiqsuġukkipsi piqpaksripmaptun qitunġamnik.  
\v 15 Iḷisautriqaġniġupsiunniiñ Christ-kun kisiḷgunaitchuanik piqałhiñaqtusri atautchimik iñuŋmik ittuamik aapaupmatun ilipsitñun. Christ Jesus-kun aapagiliutigipsitŋa ukpiqsriaqsikapsi quliaqtuaqqaaqama tusraayugaaġiksuamik Christ Jesus-mik ilipsitñun.  
\v 16 Taatnamik pitchuksaaġipsi tuvraqupluŋa.  
\v 17 Ikayuġukhusri Timothy tuyuġigiga ilipsitñun, iġñiġipmatun piqpagikkaġa suli tuniqsimaruaq Agaayyutikun. Itqaqtinniaġaasri qanuq iñuuniałłamnik Christ Jesus-kun suli iḷisautigikkamnik ukpiqtuaŋuruanun agaayyuviŋñi naniliqaa.  
\v 18 Iḷasri arguaŋauraaqtut tikiññianġiññasrugipluŋa ilipsitñun.  
\v 19 Aglaan akuniisruŋaqnaŋa tikiññiaġipsi, Agaayyutim pisułiġikpagu. Iḷitchuġiniaġitka arguaŋaruat iñuich qanuq uqaġuutilaaŋatnik saŋŋiqaqmagaaŋatniglu Agaayyutmiñ.  
\v 20 Agaayyutim iñuk aŋalatnamiuŋ uqautchił̣hiñakuunġitchuq aglaan ilaan saŋŋiagun.  
\v 21 Susukpisimi? Utlautitquvisikŋa tatapsaġiaġusri, naagaqaa piqpaksrił̣ikun piisaanġił̣ikunlu?   
\c 5  
\s1 Atlatułhat Ukpiqsriruat  
\p
\v 1 Uqautigipmigaat sayuŋałiq akunnapsitñi iñuk atugaqaqsimanipḷugu aapami nuliaŋanik. Jew-ŋunġitchuatunniiñ ilitqusriġiginġitchaat taatnasriq atlatułiq.  
\v 2 Suvaata arguaŋavisi? Aliasruutiqaqtuksraugaluaqtusri ilipsitñik. Anitchiuŋ taamna iñuk atlatuqtuaq akunnapsitñiñ.  
\v 3 Uvaŋa nayuutinġitchaluaŋŋaġma ilipsitñi timipkun, nayuutiruŋa irrutchipkun. Atannianikkiga taamna iñuk killiqiri. Atanniġiga nayuutipiaqmatun iḷipḷuŋa ilipsitñi.  
\v 4 Katigupsi atqagun atannapta Jesus Christ-ŋum nayuutiniaqtuŋa ilipsitñi irrutchipkun.  
\v 5 Saŋŋiagun atannapta Jesus Christ-ŋum qaisaksraġigiksi taamna aŋun tuunġaġmun piyaqquiñiaqtuamun taavruma timaanik. Aasriiḷi killiqirim irrusria anniqsuġisiruq uvlumi ataniqput atanniiñiaqpan iñupayaanik.  
\v 6 Uqavigaałiqsi nakuunġitchuq. Iḷitchuġisruknaġiksi mikiruuram puvlaksautim puvlaktitchitḷałha iluqaan qaqqiaksraq. Taatnatuntuuq killuqsautit akunnapsitñi iñugiaksitmuguurut.  
\v 7 Piiqsitchiuŋ utuqqaq puvlaksautipayaaq, iḷiḷusri nutaatun akutqammiaq puvlaksautaiḷaatun. Iḷumunaasriiñ nutaaŋuaniktusri killuqsautaiqhusri, atakkii Christ-ŋum—ipnaiyaatun tuniḷḷaqtukkauruatun—tuqqutigaatigut piiqsaqługich killuqsautivut.  
\v 8 Iñuułiptikni nutaami niġiŋaiġḷakput liilaa qaqqiaq utuqqauruamik puvlaksautilik. Taamna utuqqaq puvlaksaun atriqaqtuq pigiił̣iġmik pigiiḷiqiłiġmiglu. Aglaan niġiḷḷakput qaqqiaq puvlaksautaitchuaq. Taatnasriq qaqqiaq atriqaqtuq nakuułiġmik iḷumutuułiġmiglu.  
\v 9 Aglausimaruŋa tuyuutimni ilipsitñun piqasriqsuutitqunġitḷusri atlatuqtini iñuŋni.  
\v 10 Avuusrunġiññiġupsi atlatuqtini marrumani nunami naaga siqñaturauni naaga tigligaġuurauni naagalu putqataqtauni agaayyutiŋŋuanun, tarra aullaqtuksrauniaqtusri marrumakŋa nunamiñ.  
\v 11 Aglaan uqaqtuŋa iñuŋnik akunnapsitñi uqautriruanik aniqataunipḷutiŋ ukpiqsrił̣ikun. Piqasriqsuutiyumiñaitchusri taatnatchimi iñuŋmi killuliqikpan sayuŋałikun naagaqaa siqñaturaukpan naagaqaa putqataqpan agaayyutaunġitchuanun naagaqaa uqamaqłuutrisuukpan naagaqaa taaŋŋaqtaukpan naagaqaa tigliktuqtaukpan. Sumiunniiñ niġiqatigiraksraġinġitchiksi taatnasriq iñuk.  
\v 12-13 Suniaġlugich atanniqsuġniaqpik tamatkua ukpiqtuaŋunġitchuat? Agaayyutim kisimi atanniġisigai. Aglaan ilipsi atanniqsuqtaksraġigisi tamatkua ukpiqsriruaġuqtuat. Agaayyutim Makpiġaaŋani aglaksimapmatun, “Anitchiuŋ killuliqiri iñuk akunnapsitñiñ.”   
\c 6  
\s1 Uqaqsittaaġviŋmuutinagich Ukpiqtuaqatisri  
\p
\v 1 Nalliqsi-samma akitñaummatiqaġniġumi ukpiqtuaqatmiñik, atanniqsuqtinuktuksraunġitchuq iñuŋnun ukpiqtuaŋunġitchuanun. Aglaan sivulliuqtinuktuksrauruq akunġatni ukpiqtuaŋuruat ikayuqtitquluni.  
\v 2 Iḷitchuġiraksraġigiksi Agaayyutim iñuiñun atanniiñiaqtilaaŋich nunam iñui. Aasriiñ atanniiñiaġniġupsi iñuŋnik marrumani nunami, iłuaqsruiḷguruksraurusri atinġirrutipsitñik akunnapsitñi pakmani.  
\v 3 Naluniqpisisuli atanniqsuiñiaqtilaaptiknik israġuliŋnik taimanigu? Nalupqinaitchuamik iłuaqsruitḷanasugigipsi uqavaaġutipsitñik iñuuniałipsitñi.  
\v 4 Taatnamik, uqavaaġutiqaġniġupsi iłuaqsrugaksranik atanniqsuqtiksraqtuksraunġitchusri iñuŋmik piqatiqanġitchuamik ukpiqtuaŋuruamik.  
\v 5 Kanŋusraaġniaqsaġaluaġipsi. Usriuvva iñuqaqtuq akunnapsitñi isrumaturuamik iłuaqsruitḷapluni uqavaaġutaitñik ukpiqsriruat.  
\v 6 Aglaan ukpiqtuaŋuruat uqaqsittaaġviŋmuutriraqtut aniqatiumiknik uqavaaġutmiktigun aasriiñ iłuaqsruqtinniaġaġigaat atanniqsuqtimun ukpiqtuaŋunġitchuat sivuġaatni.   
\p
\v 7 Uqaqsittaaqapsi akitñaummatipsigun qiñiqtittaqtusri akiiḷipkaanikhusri pigiitchuamun. Igḷutuqsiuŋ iñuich irrutikpasri killukun sagluqsruutigilusri.  
\v 8 Aglaan ilipsi killukuaqtaqmiusri saglutaġaqługich atlat, suvaluk aniqatiusri ukpiqsrił̣ikun.  
\v 9 Nalupqinaitchuamik iḷisimagisi iñuich nalaunŋasiñġitchuat sivuġaani Agaayyutim aŋaayuqautaanukkumiñaisilaaŋat. Ukpiqsaqasri, iñuich sayuŋaruat naaga putqataqtuat agaayyutiŋŋuanun naaga atlatuqtauruat naaga killuliqiruat atugaġiplugich iyaalugruich aŋutitlu timiqaqtuat iŋmiktitun,  
\v 10 naaga tigligaqtaut naaga siqñaturuat naaga taaŋŋaqtit naaga uqamaqłuutrisuuruat naaga ivayaqtuirit—taatnatchich iñuich qiḷaŋmukkumiñaitchut Agaayyutim aŋaayuqautaanun.  
\v 11 Qaaŋiqsuami iḷasri taatnasriugaluaqmiruat, aglaan pakma salummakkaurusri killuqsautipsitñiñ ipqiqsitlusriḷu Agaayyutmun. Agaayyutim akuqtuġaasri nalaunŋasripkakkauplusri sivuġaani, atakkii Jesus tuquŋaruq pisigiplugich killuqsautisri aasriiñ Irrusrian Agaayyutipta ukpiliqsitkaasri.   
\s1 Atuqsigik Timisri Agaayyun Nanġausriaqaġumiñaqsiḷugu  
\p
\v 12 Iñuich itnaġaqtut, “Suraġaġnaqtuq qanupayaaq suraġaġuktuni.” [Taamna iḷumutuugaluaqpaluktuq,] aglaan suapayaaq nakuuruaŋunġitchuq uvamni. Uvvasuli supayaamun aŋalatitkumiñaitmiuŋa.  
\v 13 Itnaġaqmiut, “Niqiksraq ittuq pisigiplugu aqiaġuq, aasriiñ aqiaġuq pisigiplugu niqi itluni.” Naagauvva Agaayyutim suksraunġiqsinniaġik iluqaaknik. Timivut iñiqtaunġitchut pisigiplugu atlatułiq. Aglaan timiqaqtugut savaktiksrauplugich Ataniġmun, aasriiñ ilaa ataniġigaa timipta.  
\v 14 Agaayyutim aŋipkaġniġaa ataniq Jesus tuqułiġmiñ, taatnatuntuuq aŋipkaġniaqmigaatigut saŋŋimigun.  
\v 15 Nalupqinaitchuamik iḷitchuqsrisuknaqtusri timigikkasri Christ-mun pigitilaaŋitñik; timisri iḷagipmatun itkai. Tiguniaqpigu iḷaŋa Christ-ŋum aasriiñ iḷaliutipkaġlugu akiisumun? Aŋŋaupiaġataq!  
\v 16 Iḷisimasruknaġiksi aŋun iḷaliutiruaq iŋmiñik akiisumun atausriŋŋuqasriutitilaaŋa timikun, atakkii Agaayyutim Makpiġaaŋani aglausimaruq, itna, “Malġuuruak atausriŋŋuqasiutiniaqtuk timikun.”  
\v 17 Aglaali iñuk iḷaliutiruaq ataniġmun atausiŋŋuqasiutiniaqtuq ilaani irrutchikun.  
\v 18 Supayaamiunniiñ killuqsaqnasri atlatułikun! Aŋun atniiyumiñaitchuq timimiñik killiqikami atlapayaatigun killuqsautitigun, aglaan iñuk atlaliqikami killuqsaġaqtuq akitñaqługu timini.  
\v 19 Puuyusruŋaqasri timigikkasi agaayyuvikpagitilaaŋitñik Agaayyutim Irrusrianun akuqtuaġikkaqsi Agaayyutmiñ. Ilipsitñik pigiñġitchusri. [Taatnaqługu pił̣hiñaunġitchiksi supayaaq.]  
\v 20 Agaayyutim akiḷiġñiġaa iñuułiġmiñik tasuqamisigut. Taatnamik atuġlugu timigikkaqsi savautisriuŋ Agaayyun. Iñuiḷḷi marrumani nunami nanġaġumagaat.   
\c 7  
\s1 Iḷaqatniłikun  
\p
\v 1 Pakma isrummatigilavut apiqsruutigikkasi tuyuutipsitñi uvaŋnun, itna, nakuuruq aŋun nulianġitchumi.  
\v 2 Aglaan iñuk ikł̣itchakpaluktuq atlatułiġmun. Taatnaqhuni aŋutillaa piqaqtuksrauruq iŋmi nuliaġmiñik, suli aġnallaa iŋmi uimiñik.  
\v 3 Aŋutim quyalimaagaksraġigaa nuliani. Taatnatuntuuq aġnam irrutiraksraġigaa uiñi.  
\v 4 Nuliaŋuruam piginiraksraġinġitchaa timini; uiŋantuuq pigipmigaa. Taatnatuntuuq uiŋuruam piginiyumiñaitchaa timini, aglaan nuliaŋan pigipmigaa.  
\v 5 Pisunġirrutinatik avatmun aglaan sivunniullagutik piviqaqtitchaġlugu agaayumaałiksrapsitñun. Agaayułhum aquagun pisukkutilgitchumautik, tuunġaumkii ikł̣igutchaksaġniaġaatik pisigilugu aŋalalguił̣iqtik iliptiknik.  
\v 6 Taamna tillisiginġitchiga. Tarra, iñuk tuvaaqatinigukpan pił̣hiñauruq.  
\v 7 Uvvatuq iñupayaaq illi tuvaaqataiḷḷuni uvaktun. Aglaan iñullaa aatchuusriaqaqtuq Agaayyutmiñ, iḷaŋich tuvaaqatinikkumiñaqhutiŋ, atlatsuli tuvaaqataiḷḷutiŋ.   
\p
\v 8 Taatnamik uqautigitka iḷaqataitchuat suli uiḷgaġnaat, nakuutluktuq iḷaŋich tuvaaqataisaaġumiŋ uvaptun.  
\v 9 Aglaan aŋalalguitchumiŋ iŋmiknik iḷaqatniktuksraurut. Atakkii iłuatluktuq tuvaaqatniktuni nagriaġipkałiġmiñ timim pisugruaŋaniñ.  
\v 10 Tuvaaqatigiiñun tillisiqaqtuŋa ataniġmiñ (taamna tilliñ inġitchuq uvaŋniñ), itna, nuliaŋuruaq avitchumiñaitchuq uimiñiñ.  
\v 11 Aglaan avinniġumi, tuvaaqataiḷaaġli naagaqaa iḷammiutqiġḷi uimiñun. Taatnatuntuuq uiŋuruam avitaksraġinġitchaa nuliani.  
\v 12 Uvaŋali atlanun uqallaksaaqsiruŋa, aasriiñ ataniġmitŋaqtaunġitchuq, ukpiqsriruapayaam nuliaqaġniġumi ukpiqtuaŋunġitchuamik avitaksraġinġitchaa aġnaqtiŋ, iñuuniaqatigiyummiuġlugu piñiqpani.  
\v 13 Taatnatuntuuq, aġnam uiqaġumi ukpiqtuaŋunġitchuamik avitaksraġinġitchaa uiñi, iñuuniaqatigiyummiuġlugu piñiqpani.  
\v 14 Ukpiqsriñġitchuaq aŋun akuqtuġnaqtittaqtuq Agaayyutmun tumigiplugu aġnaqtiŋ, sulipsuuq ukpiqsriñġitchuaq aġnaq akuqtuġnaqtittaqtuq Agaayyutmun tumigiplugu aŋutriŋ. Tamatkua taatniinġitpata iḷiḷgaasri innayaqtut iḷiḷgaaŋisitun ukpiqsriñġitchuat, aglaan pakma iḷiḷgaasri akuqtuġnaqtittaqtut Agaayyutmun tumigiplugu ukpiqsriruaq aakariŋ naaga aapariŋ.  
\v 15 Aglaan ukpiqsriñġitchuaq tuvaaqatauruaq avitchuaqsikpan, taatna piḷi. Taatna pianikpan, ukpiqsriruaq aŋun naaga aġnaq pituummiñġitchuq tuvaaqatmiñun. Tuvaaqatigiik avitkumik tutqiutiqaġlik atakkii Agaayyutim iñuuniaqugaatigut qiñuiññakun.  
\v 16 Nuliaŋuruatiin, qanuq iḷisimanayaqpiuŋ uiñ ukpiqsriruaŋŋuġniaqmaŋaan tumigilutin? Naagaqaa, uiŋuruatiin, qanuq iḷisimanayaqpiuŋ anniqsuitḷapmaŋaaqpich nuliapnik?   
\s1 Iñuuniaġitchi Tuvraġlugu Agaayyutim Sivunniutaa  
\p
\v 17 Aglaan iñullaa iñuuruksrauruq tuvraġlugu Agaayyutim sivunniutaa ilaanun. Taatnamik illi qanutchipayaami inniġumi ukpiqsriruaġuqami. Taamna pitqurrutauruaq inillakkiga iluqaitñun ukpiqtuaŋuruanun nanipayaaq.  
\v 18 Uvva iñuk nalunaitŋutchiqsimagumi tuvraqługu Jew-ŋupluni atuiraġiłhatigun, tuniqsimali Agaayyutmun nalunaitŋutchiŋŋaġmi. Uvvaasiiñ iñuk nalunaitŋutaitkumi ukpiqsriaqsikami Christ-mik, nalunaitŋutchiqsinnianġiḷḷi.  
\v 19 Nalunaitŋutaliglu nalunaitŋutaiḷaaġlu suliqutaunġitchuk Agaayyutmi. Suliqutautluktuq kamaksriruni Agaayyutim tillisaiñik.  
\v 20 Iñupayaaq ittuksrauruq qanutchipayaami inniġumi Agaayyutim tuqłuqmani.  
\v 21 Ukpiqtuaġuġuvich savaktaaġruułiqni suliqutiginagu savaktaaġruułhiñ. Aglaan piviqaġniġuvich savaktaaġruunġiġutin, ki pituiġiñ.  
\v 22 Christ-ŋum Atanġuruam killuqsautaiġñiġaa iñupayaaq ukpiqsriruaġuqman, savaktaaġruuruaq naaga savaktaaġruunġitchuaq atunim. Taatnatun iñupayaaq savaktaaġrugiliutigaa Christ-ŋum ukpiqsriruaġuqman, atakkii Christ-ŋum savaktaaġruuruaq savaktaaġruunġitchuaġlu tasuġniġik.  
\v 23 Christ-ŋum tauqsiġñiġaasri akiḷiutiplusri tuqukami pisigiplusri. Tarraasriiñ ilaa kamagiraksraġigiksi; iñuŋnun savaktaaġruuliutiraġaqnasri.  
\v 24 Aniqatiumaaŋ, iñupayaaq illi qanusripayaami inniġumi ukpiqsriruaġuqami. Taatna savautiliuŋ Agaayyun.   
\s1 Iḷaqatniksimaitchuatigun suli Uiḷgaġnaatigun  
\p
\v 25 Pakma, tillisaitchuŋa pigiplugich tamatkua iḷaqatniksimaitchuat, aglaan qaisaqaġitka isrummatiksraŋatnik. Ukpiġiraksrauruŋa atakkii atanġum qaisaqaġaaŋa iḷunŋuktamik.  
\v 26 Pisigiplugu sakiqniułiqput isrumaruŋa nalaunŋanasrugalugu iñuk iñuukpan taatna iłiġmisun.  
\v 27 Iḷaqatiqaġuvich avinniaqsaanak. Tuvaaqataitchuvich tuvaaqataisaaġiñ.  
\v 28 Aglaan tuvaaqatinikkuvich killuqsanġitchutin, suli iñuk iḷaqatniksimaitchuaq iḷaqatnikkumi killuqsanġitchuq. Aglaan tamatkua iḷaqatiqaqtuat isrumaaluutiqaġniaqtut uumani iñuuniałiġmi, aasrii taavrumakŋa isrumaaluutiksramiñ piisitchukkipsi.  
\v 29 Aniqatiumaaŋ, una itnauttutigigiga. Pivigikkaqput savautrił̣ł̣aptiknun Ataniġmik sivikipiaqtuq. Uvakŋaniñaglaan taatnaqługu tamatkua iḷaqatiqaqtuat savautilitruŋ Ataniq tuvaaqataitchuatun iḷiḷutiŋ,  
\v 30 tamatkualu qulviuqtuat qulviunġitchuatun iḷiḷutiŋ, tamatkualu iglaqtuat quviasrunġitchuatun iḷiḷutiŋ, tamatkualu tauqsiqsuqtuat sunik piginġitchuatun iḷiḷugich,  
\v 31 tamatkualu piqaqtuat sunik nunami piqanġitchuatun iḷiḷutiŋ. Takku manna nuna suuraqtuummaġmi piiġisiruq.  
\v 32 Isrumaaluutiqaqunġitchipsi. Tuvaaqataitchuaq aŋun isrumałhiñaġuuruq qanuġlugu savautrił̣iksraġmiñik Atanġuruamik, ataramik quyalisukługu.  
\v 33 Aglaali iḷaqatiqaqtuaq aŋun isrumaaluutiqaġuuruq suuraŋiñik nunam quyalisukługu nuliani.  
\v 34 Tarra quyalitñiktuksrauruq iluqaaknik nuliaġmiñik Atanġuruamiglu. Taatnatuntuuq tuvaaqataitchuaq aġnaq naaga niviaqsiaq isrumałhiñaġuuruq qanuġlugu savautrił̣iksraġmiñik Atanġuruamik iluqaanik timimiñik irrutchiġmiñiglu. Aglaali uiqaqtuaq aġnaq isrumaaluutiqaġuuruq suuraŋiñik nunam quyalisukługu uiñi.  
\v 35 Uqautigipsi tamatkuniŋa ikayuqsaqhusri. Atanniqsuġnianġitchiga iñuuniałiqsi. Iñuuniaqugipsi nalaunŋaruakun savautillautaġlugu Atanġuruaq pisuqtilaapsisun aviktuumanġiġusri iluqnauqsimalusi Ataniġmun.   
\p
\v 36 Aŋutim isrummatigisugnaġaġigaa killuliqinasugaluni iḷaqatniktaaġinġitñamiuŋ nuliaksrautni nutaułhani. Ikł̣igituiñaġumiuŋ katchuutilik pisukkaġmisun. Iḷaqatigiiksił̣iq killuqsautaunġitchuq.  
\v 37 Aglaan aŋutim sivunniuġugnaġaġigaa isrummatmiñi iḷaqatniktuksraunġił̣ł̣i savautrisukhuni Agaayyutmik iluqnauġuni. Kimmutiqatlaiġñiġumi nuliaksrautmiñik iḷaqatninġitḷuni, taamna aŋun piḷḷautaqtuq.  
\v 38 Tarrataamna katchuutiruaq aġnaksrautmiñun nalauttuq, suli aŋun iḷaqatninġitchuaq piḷḷautatluktuq.  
\v 39 Nuliaŋuruaq qiḷiqsimaruq uimiñun iñuuniqtutilaaŋani uimi. Uiŋuruaq tuqukpan nuliaŋuruaq iḷaqatnitqił̣hiñauruq kisupayaamik pigisukkaġmiñik, aglaan uiñitqiutiŋa ukpiqsriruaŋuruksrauruq.  
\v 40 Aglaali isrummatimni taamna aġnaq quviasruŋniatluktuq kisimġiuqtuaġumi. Uqautigisukkipsi taavrumiŋa atakkii piqaqmiuŋa Agaayyutim Irrusrianik.   
\c 8  
\s1 Niqi Tuniḷḷautauruaq Aanġuanun  
\p
\v 1 Pakmaasriiñ aglaŋniaqtuŋa niqikun tuniḷḷautauruakun aanġuanun. Itnaġuurut, “Iḷisimarugut supayaamik.” Iñuk iḷisimanasrugiruaq supayaanik kamanaġułhiñaqtuq. Aglaan iñuum piqpaksriruam atlanik iñuŋnik sayyiḷḷaaġaġigai ukpiqsrił̣hatigun.  
\v 2 Kiñapayaaq iḷisimanasrugigumi supayaanik iḷisimanġitchaasuli iḷisimaraksraġaluani.  
\v 3 Aglaan iñuk piqpaksriruaq Agaayyutmik Agaayyutim akuqtuġaa.   
\p
\v 4 Uvvaasriiñ, nalaunŋava niġiñiaġupta niqimik tuniḷḷautauruamik aanġuanun? Iḷisimagikput aanġuam suunġipiałha, atakkii atautchiiñamik iḷumutuuruamik Agaayyutiqaqtuq.  
\v 5 Unniiñuvva itkaluaqpata agaayyutiŋŋuanik qiḷaŋmi nunamiḷu—iḷumun iñugiallapiaqtut sut iñuich taiyukkaŋich “atanġuruat,” aasriiñ kamakkutiqaġaich—  
\v 6 aglaali iḷisimarugut atautchisualuŋmik Agaayyutmik, Aapauruamik, supayaanik iñiqtaġikkaŋatnik, suli ilaa pisiplugu iñuurugut. Iḷisimapmiugut atautchisualuŋmik Ataniġmik, Jesus Christ-mik; Agaayyutim iñiqsitqugaa supayauramik suli ilaagun iñuurugut.   
\p
\v 7 Aglaali iḷaŋisa ukpiqtuaŋuruat kaŋiqsitḷaitchaat taamna. Iñuułiqtutilaamiktitun isrumasuurut agaayyutiŋŋuat pipiaŋunasrugalugich. Uvvaasriiñ niġikamiŋ niqimik tuniḷḷautauruamik aanġuanun tutqiiññiagaqsiraqtut qauġrimmaaġiutillautaġmikni atakkii iḷisimagaat nalaunŋanġiññipḷugu niġiłiksraqtiŋ taavrumiŋa niqimik.  
\v 8 Aglaan niġiłhum nakuqsiḷaaqtanġitchaatigut Agaayyutmi. Suutaunġitchuq niġigaluaġupta niqimik niġinġitchuptalu.  
\v 9 Pakmaasriiñ iḷisimagiksi niġitḷałiqsi qanusripayaamik niġisukkapsitñik, aglaan qaunatqiaġiksuksraurusri taatna pigupsi. Putukkisitchiviaqtusri ukpiqsriruaqatipsitñik sayaiḷḷuqtuanik ukpiqsrił̣iġmiktigun.  
\v 10 Atakkii sayaiḷḷuqtuam ukpiqtuaŋuruam qiñiqpatin niġiḷutin aanġuaqtuġvium agaayyuviani iḷisimaruatin aanġuat pipiaŋunġisilaaŋatnik, niġiaqsiviaqmiuqtuuq tutqiisaaġaluaŋŋaġmi qauġrimmaaġiutillautaġmiñi.  
\v 11 Tarra taamna sayaiḷḷuqtuaq aniqatin piyaqqukkaugisiruq killuliqiłiġmigun atakkii iḷisimaniavaałłakhutin. Aglaan Christ-ŋum tuqqutipmigaaptuuq taamna aniqatin.  
\v 12 Killuqsaġuvich taatna akitñaġlugich aniqatiutin, taamna sayaiḷḷuqtuaq ukpiqtuaŋuruaq, killuqsaqmiutin akitñaqługu Christ. Taatnaġuvich iḷitchuġiyumiñaitchut qauġrimmaaġiutillautaġmikni nalaunŋaruamik nalaunŋaitchuamiglu.  
\v 13 Taatnamik ukpiqtuaŋuruaqatiga isrumakpan killuqsaġniḷuni niġigumi niqimik tuniḷḷautauruamik aanġuanun, niġitqikkumiñaitchiga taamna niqi killuqsaqtitaġniqpauŋ aniqatiga.   
\c 9  
\s1 Uqqiraqtim Aŋalatchisaagun  
\p
\v 1 Suvaata iḷapsi uqautigivatruŋ uqqiraqtaupianġiññipḷuŋa Agaayyutmun? Nalunaitchuamik ataniqsimaraitchuŋa iñuŋnun. Qiñiqsimagiga Ataniq Jesus Christ. Suli ukpiqsriruaŋŋuqtusri savautrił̣ipkun Ataniġmik.  
\v 2 Atlat uqaġaluaŋŋaisa uqqiraqtaunġiññipḷuŋa Christ-mun, iḷisimallapiaġiksi piutilaaġa. Quliaqtuaġigiga tusraayugaallautaq ilipsitñun, taatnaqługu ukpiġigiksi Jesus. Taavruma nalupqinaiyaġaa uqqiraqtaułiġa Ataniġmun.  
\v 3 Taimmaasriiñ iñuich nalupqisruutigipmatŋa una kiggutiga:  
\v 4 niġił̣hiñaunġiññiqpik imiġluŋalu savautrił̣ł̣amni ilipsitñik?  
\v 5 Nalaunŋapmiuq uvaptiknun tuvaaqasiqpatigut nuliaŋuruam iglaukapta taatnatun atlatun uqqiraqtaatun atanġum suli aniqatiŋisunlu Cephas-tunlu?  
\v 6 Naaga kisimñuk Barnabas-lu savaktuksrauniqpiñuk iñuuniutiksraptiknik?  
\v 7 Savaktuksraunġitchuguk atlamik savaamik atakkii quliaqtuaġigikput tusraayugaallautaq nanipayaaq. Aŋuyyiuqti akiḷiiruksraunġitchuq aŋuyyiuqtaullaġmi. Iñuk nautchirriqsuaq asrirriviŋmun niġiugaqaqtuq niġigisipḷuni asriaŋiñik. Munaqsriptuuq niġiugaqaqtuq imiġisipḷuni miluatnik munaqsrami.  
\v 8 Taavrumiŋa iñuich niġiugaqaġuurut. Moses-ŋum maliġutaksraqtuuq uqaqmiuq taavrumiŋa, amaġaa?  
\v 9 Aglausimaruq itna Moses-ŋum maliġutaksrami, “Sigguġutituġnianġitchiñ qanġa qimuktim tutmaqpauŋ mukkaaksraq.” Agaayyun nipliqami taatna isrumaaluutiqanġitchuq qimuktinik.  
\v 10 Agaayyutim iḷumutupiaq uqautigigaatigut. Aa, uqałiq aglaaŋuruq pisigipluta, itna, “Iñuk una nunniuqtuaq suli iñuk salummaqtuaq mukkaaksranik niġiugaqaqtuk piññałiksraġmiknik savaaġmikniñ.”  
\v 11 Uvagut nautchirriqiritun nautchiipmatun nautchiaksraŋiñik quliaqtuaqapta tusraayugaallautamik akunnapsitñun, isrumavisi iŋiqsruvaałłaŋnipḷuta iŋiqapsi ikayuqupluta iñuuniutiksraptiknik?  
\v 12 Atlat iñuich niġiugaqaġumiŋ iñuuniutiksraġmiknik ilipsitñiñ, nalaunŋatlukkayaġaluaqtuq niġiugaqaġupta iñuuniutiksraptiknik ilipsitñiñ. Aglaan iŋiqsrutlaitchipsi ikayuqupluta. Igḷutuġivut iñugiaktuat sut, atakkii nutqaqtitchisunġitchugut iñuŋnik ukpiqsrił̣hatniñ tusraayugaallautaŋanik Christ-ŋum.  
\v 13 Iḷisimagisi iñuich savaaqaqtuat Agaayyutim agaayyuvikpaŋani niqiksraġuurut agaayyuvikpaŋmiñ, suli savaktaut tuniḷḷaġviŋmi akuqtuisuurut niqiksraġmiknik iḷaŋanik tuniḷḷautauruam.  
\v 14 Taatnatuntuuq Atanġuruam tillisiqaġai tamatkua quliaqtuaqaqtuat tusraayugaallautamik akuqtuitquplugich iñuuniutiksraŋatnik iñuŋniñ ukpiqsrirriġuqtuaniñ.  
\v 15 Aglaan suginġitḷukkiga tuqugaluaġuma akuqtuigaluaqnaŋa sumik ilipsitñiñ. Uqaviutigigiga savautrił̣iġa Christ-mik akiññasruŋaqnaŋa.  
\v 16 Quliaqtuaqaġaluaqłuŋaunniiñ tusraayugaallautamik uqaviugaalguitchuŋa uvapkun. Quliaqtuaġiłha tusraayugaallautam savaaġigiga. Atuqtaksraġipiaġiga. Quliaqtuaqanġitchuma, nakłiuŋ uvaŋa.  
\v 17 Quliaqtuaqaġniġuma piksraqtaaġilugu, niġiuktuksrauruŋa akiññaktaaksramik. Aglaan piksraqtaaġinġitchiga savaaq uvamnik, aasriiñ savaaġiłhiñaġiga savaaq Agaayyutim qaisaŋa uvamnun savaquplugu.  
\v 18 Aasriiñ sua akiññaktaaġiniaqpigu? Uvvauna akiññaktaaksraġa, quliaqtuaġigupku tusraayugaaġiksuaq iñuich inuqnanġitchuq aatchułiksraŋat iñuuniutiksramnik. Niġiugitlagaluaġiga iñuich aatchułiksraŋat. Aglaan iŋiqsrunġitchuŋa sumik quliaqtuaqaqama tusraayugaallautamik.   
\p
\v 19 Uvva ataniqsimaraitchaluaŋŋaġma iñuŋnun savaktaaġruupkaqtuŋa uvamnik iñupayaanun iñugiaktuat ukpiqsriruaġuquplugich Christ-mik uvapkun.  
\v 20 Taimma uqautrikama Agaayyutim uqałhanik Jew-ŋuruanun ukpiqsritqugaluaġitka Christ-mik. Taatnamik iñuupmiuŋa Jew-ŋuruatun. Nayuutikama iñuŋni maliġutchiruani Jew-ŋuruat maliġutaksraŋanik (aŋalatinġiġaluaqtuŋa Jew-ŋuruat maliġutaksraŋanun) iñuuniaqtuŋa iñuktun aŋalatittuatun maliġutaksramun ukpiqsritqugaluaqługich Christ-mik.  
\v 21 Taatnatuntuuq uqautrikama tusraayugaallautamik Christ-kun tamatkunuŋa Jew-ŋunġitchuanun iñuuniaġaqtuŋa Jew-ŋunġitchuatun ukpiqsritqugaluaqługich Christ-mik. Maliġutaksram aŋalanġisaŋatun itpalukkaluaqłuŋa, iḷumutun maliġutchiḷḷapiaqtuŋa Agaayyutim maliġutaksraiñik, tupiksripḷuŋa Christ-ŋum maliġutaksraŋanik.  
\v 22 Uqautrikama Agaayyutim uqałhanik ukpiqsriruanun sayaitchuanun ukpiqsrił̣iġmikni iñuupmiuŋa sayaitchuatun, iliŋich ukpiqsriruaġuquplugich. Qanupayaaq iñuk iñuuniaġusriqaqman ilaatun iñuuniaġaqtuŋa qanusripayaakun iḷaŋich ukpiqsriruaġuquplugich.  
\v 23 Taatna iluqaanik pisuuruŋa pisigiplugu tusraayugaallautaq iḷaŋiutisukłuŋa piḷiutaanik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik.   
\p
\v 24 Iḷisimarusri aqpaliutraqtuani iñugiaktuat aqpaqsruqtit aullaġaqtut, aglaan atausriq akiññaguuruq. Iñuuniałipsitñi Christ-mun pisuġnisilaaġitchi akiññatlasriḷusri aqpaqsruqtitun.  
\v 25 Iluqatiŋ anaktaqtit qaunagillautaqtut timimiknik iḷisaqhutiŋlu atqunaq akiññaktaaqaġukhutiŋ niaquutmik piunġiqsaqtuamik. Taatnatunli ukpiqsriruagut iñuuniallautaqtuksraurugut Christ-mun atakkii niaquutinnaktaaksraqput piunġiġumiñaitchuq.  
\v 26 Tarra, ittuŋa aqpaqsruqtitun akimasaqhuni aqpaqsruqatmiñiñ, naagaqaa qakiqtautraqtitun akimasaqhuni qakiqtautraqatmiñiñ.  
\v 27 Anaktaqtim aŋalattaġigaa timini, aglaan piñġiqsitauviaqtuq aqpaliutramun iḷisatlaitchumi. Taatnatuntuuq aŋalalgusriñiaqtuŋa uvamnik, atakkii piñġiqsitauviaqtuŋa savautrił̣imniñ Christ-mik quliaqtuanġitchumali atlanun iñuŋnun.   
\c 10  
\s1 Kilgutauruaq Akitñaqługu Aanġuaqtułiq  
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ! Itqaksritqugipsi atuumaruanik sivulliaptiknun maliktuanun Moses-mik. Iglaullaġmiŋ nuviyam qulaŋiutiniġai suli iluqatiŋ ikaaġniġaat taġiuq.  
\v 2 Nuviyam qulaŋiutipmatiŋ suli ikaaqamitruŋ taġiuq iluqaġmiŋ paptaakkaupmatun liilaa piut maliġuaqtaułiksraġmiknun Moses-mik.  
\v 3 Aasriisuli iluqaġmiŋ niqiqaġniqsut pamarrutiŋiñik Agaayyutim quviqnaqtuakun.  
\v 4 Iluqaġmiŋsuli imiġniqsut imiġmik Agaayyutim pamarrutaanik quviqnaqtuakun uyaġaŋmiñ. Taamna uyaġak nayuutiniqsuq iliŋitñi nanipayaaq itmata, aasriiñ taamna uyaġauruaq Christ-ŋuruq.  
\v 5 Aglaansuli iñugiaktuat Agaayyun quyaliñġitchaat. Taatnaqługuasriiñ suksraunġiġñiġai suviksraiḷaami.  
\v 6 Tarra, tamatkua atuumaruat taimani atriksraurut uvaptiknun. Kilikkaatigut pisugruaqunġitḷuta pigiitchuanun sivulliapta piḷġusiatitun.  
\v 7 Unniiñ aanġuaqtuqtaunasri taipchua iḷaŋisitun, atakkii aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋiñi, “Iñuich aquvittut niġiqpagviksramun, aasriiñ makitnamiŋ aġġiaqsiraqtut.”  
\v 8 Sulipsuuq atlatuqtautqunġitchaatigut taipchua iḷaŋisitun, 23,000 tuqupmatun uvlumi atautchimi killuqsautmiktigun.  
\v 9 Unniiñ uuktuaqtaksraġinġitchikput Atanġuruaq, iḷaŋich taipchua taatnaqmatun tuqqutauruat tuqunaliŋnun nimiġianun kigipchaqtitlugich.  
\v 10 Unniiñ uqapiḷuktuksraunġitchugut sutigun Agaayyutim aatchuutaigun iḷaŋich taipchua uqapiḷukmatun. Taatnaqhutiŋ israġulgum piyaqquirim tuqqutkai.  
\v 11 Tarra iluqatiŋ tamatkua atuumarut iliŋitñun, uvaptiknun atrikusrautigitquplugich, suli aglausimarut alġaqsruutiksrauplutiŋ uvagut killuqsaqtitqunġitḷuta, iñuuruagut aqulliqsaaġataqtuami uvluni.  
\v 12 Uvvaasriiñ kiñapayaaq isrumaniġumi makitaniḷuni payaŋaiḷḷuni, qaunatqiaġiḷḷapiaġli puukałiksraġmiñiñ, atakkii aŋiqusraaqsiuviaqmiuq nutqaqtitauluni tupiksrił̣iġmiñiñ Agaayyutmik [atriḷugich taipchua iñuich iŋiḷġaan].  
\v 13 Qanupayaaq aŋiqusraaqsiuniġuvich, taatnatchikuntuuq iluqatiŋ iñuich aŋiqusraaqsiupmiut. Aglaan Agaayyutim tuniqsimaruam aŋiqusraaqsiupkaġumiñaitchaatin qaaŋiġḷugu akiyalguisan. Qakugupayaaq ukpiqsrił̣hiñ uuktuakkaukpan Agaayyutim annagviqaqtinniaġaatin akimayumiñaqsiḷutin.   
\s1 Niġiqpagviat Aanġuatigun naagaqaa Atanġum Nullautchiġvia  
\p
\v 14 Taatnamik, piqpagiplusri iḷauraamaaŋ, piisimaaġitchi aanġuaqtułiġmiñ.  
\v 15 Kaŋiqsiḷgurusri uqautigikkamnik. Isivġiuqsiuŋ ilipsitñik uqautigikkaġa iḷumutuupmagaan.  
\v 16 Isrummatigilugu Atanġum nullautchiġvia, imipayaaqapta qallutmiñ quyyatigikkaptigun quyaqatigigikput Agaayyun Christ-ŋum auŋanik maqipkakkaŋanik sanniġutami uvaptiknun. Suli avguqaptigu qaqqiaq niġipḷugu qiñiqtitkikput iḷaliqsruutiłiqput iñuŋni Christ tuqqutikkaŋiñi.  
\v 17 Tarra niġikapta atautchimiñ qaqqiamiñ, uvagut atausriŋŋuqtitaurugut atautchisun timitun iñugiakkaluaqhuta.  
\v 18 Isrummatigilugich Israel-aaġmiut piḷġusiŋat, tamatkua niġisuuruat niġrutinik tuniḷḷautauruanik tuniḷḷaġviŋmi, tamatkua piqatigiiksut Agaayyutmun atakkii niġigaat tuniḷḷaun atautchikun.  
\v 19 Qanuutauva taamna? Iḷisautisukkipsi tamatkua aanġuat suli niqit tuniḷḷautauruat aanġuanun suunġitchut.  
\v 20 Una uqautigigiga, Jew-ŋunġitchuat tuniḷḷaqtuġuurut niqinik tuunġaiyaanun, Agaayyutmun qaitchiñġitchut. Piqatautqunġitchipsi tuunġaiyaani.  
\v 21 Imiġumiñaitchusri qallutaaniñ atanġum imillapsi qallutaatniñ tuunġaiyaat. Niġiyumiñaitmiusri atanġum niġġivianiñ niġiḷḷapsi niġġiviatniñ tuunġaiyaat.  
\v 22 Saŋiatchaktittaġigikput ataniq taatnaqapta taapkuŋniŋa. Saŋitḷuktauŋunasrugivisa ilaaniñ?   
\s1 Kamaksrił̣iq Agaayyutmik Suraġałipayaakun  
\p
\v 23 Iḷasri-samma uqaqtut, “Suraġaġnaqtuq qanupayaaq suraġaġuktuni.” Aagaluaq, aglaan iḷaŋich nakuunġitchut uvaptikni maliġukkuptigu Agaayyun. Iḷumutuuruq suraġałhiñaułiqput supayaamik, aglaan iḷaŋich sayyiḷḷaaġutaunġitchut atlanun ukpiqsriruanun.  
\v 24 Kiña ukpiqsriruaq iŋmiguaqsaqani, aglaan ikayuutiniaġli atlanik iñuŋnik.  
\v 25 Niġġisiuŋ niqipiapayaaq tunirauruaq tunniuqqaiviŋmi, apiqsruqtautigisuŋaqnagu nakiñ niqi aggiqmagaan naagaqaa isrumaaluutigisisuŋaqnagu qauġrimmaaġiutillautapsitñi nalaunŋapmagaan niġił̣iqsi.  
\v 26 [Apiqsruqtuutigiyumiñaitchiksi] atakkii aglausimaruq Agaayyutim makpiġaaŋani, “Nuna Atanġum pigigaa suli suapayaaq nunamiittuaq.”  
\v 27 Kia ukpiqtuaŋunġitchuam aiyugaaqpasri niġġityaqulusri tupiġmiñun niġġisiuŋ manirikpan qanusripayaamik, apiqsruqtautigisuŋaqnagu nakiñ niqi aggiqmagaan naagaqaa isrumaaluutigisisuŋaqnagu qauġrimmaaġiutillautapsitñi nalaunŋapmagaan niġił̣iqsi.  
\v 28 Aglaan iñuum uqautikpasri taamna niqi tuniḷḷautigimaniḷugu aanġuamun, niġiñiaqnagu niqi pisigilugu taamna iñuk kiliktigikkan. Ami isrumaviaqtuq qauġrimmaaġiutillautaġmiñi niġił̣iksraŋa taavruma niqim nalaunŋaiññiḷugu,  
\v 29 ilipnun nalaunŋanasrugigaluaqtitlugu. Tarra suvaata niġił̣hiñaułiġa qanusripayaamik aŋalanniaqpauŋ atlam iñuum nalupqisruutmigun?  
\v 30 Quyaanikkiga Agaayyun piqutigiplugu nikiksraġa. Taatnamik kia uqautinaŋa killuqsaġniḷuŋa niġigupku taamna niqi.  
\v 31 Itnatun ittuq, niġiguvich imiġuviḷḷu naagaqaa suraġapayaaġupsi kamakkutiqaqsiuŋ Agaayyun supayaatigun.  
\v 32 Tarra, sakiqniuġutigipkaqnagu kia iñuum tupiksrił̣iksraŋanun Agaayyutmik, Jew-ŋugaluaqpata Jew-ŋunġitchaluaqpata naagaunniiñ ukpiqtuaŋuruaŋugaluaqpata Agaayyutmun.  
\v 33 Taatnatuntuuq suraġapayaaqama quyaliñiuraġitka iñupayaat supayaakun. Uvapkuanġiqsuŋa anniqsuġugluŋa uvamnik kisima, aglaan ikayuġniaqtuŋa iñuŋnik iñugiaktuanik anniqsuqugaluaqługich.   
\c 11  
\p
\v 1 Uvvaasriiñ, iñuuniaġitchi uvaptun tuvraiñiaqmatun Christ-mik.   
\s1 Aġnat Matuqaqtaksraġigaich Niaqutiŋ Agaayułiġmikni  
\p
\v 2 Aniqatiumaaŋ, nanġaġipsi itqaumakapsitŋa qanuq iñuuniaqtilaapkun Christ-mun supayaatigun, tupigiplugich iḷisauttutit qaisatka ilipsitñun.  
\v 3 Aglaan kaŋiqsitqugipsi Christ qaukłiġigaa aŋutipayaam. Taatnatuntuuq aġnam qaukłiġigaa uigikkani, itna Agaayyun qaukłiupmatun Christ-mun.  
\v 4 Aŋun agaayupman naagaqaa sivuniksriqipman matuplugu niaquni qiñiqtinġitchaa Christ qaukłiġitilaaŋanik iŋmiñun.  
\v 5 Suli aġnaq agaayupman naagaqaa sivuniksriqipman matuiḷaaġlugu niaquni qiñiqtinġitḷugu uiñi qaukłiġitilaaŋanik iŋmiñun kanŋusraaġaa. Taatnaqami ittuq akiisutun nuyaiqsitun.  
\v 6 Taatnaqłuŋa uqaqtuŋa: nuliaŋuruam matusrunġitchumiuŋ niaquni nuyaiqsaksraġigaa. Aglaan kanŋunaqpan nuliaŋuruam saliyumigich nutchani matuqaġliuŋ niaquni.  
\v 7 Aŋutim maturaksraġiñġitchaa niaquni, atakkii Agaayyutim iñiqtaġigaa atriŋutquplugu iŋmiñun aasriiñ sagviquplugu kamanautni. Aglaan nuliaŋuruam qiñiqtitkaa kamanautaa uimi qaukłiupkaqamiuŋ.  
\v 8 Aŋunliasrii iñiqtaunġitchuq aġnamiñ, aglaan aġnaq iñiqtauruq aŋutmiñ.  
\v 9 Suli Agaayyun iñiqsiñġitchuq aŋutmik piqutigiplugu aġnaq, aglaan Agaayyun iñiqsiruq aġnamik piqutigiplugu aŋun.  
\v 10 Taatnaqhuni aġnam maturaksraġigaa niaquni agaayukami qiñiqtityaġlugu kamaksrił̣ł̣i aŋutmiñik. Aġnaq taatnaqtuksrauruq pisigilugich israġulgich.  
\v 11 Aġnaġlu aŋunlu ikayuqtigiiksuksrauniqsuk avatmun, Agaayyun tillisiqaqmatun iliŋiknun.  
\v 12 Aa, sivulliq aġnaq iñiqtauruq aŋutmiñ, aasriiñ aŋutipayaaq taimakŋaaglaan anipmiraqtuq aġnamiñ. Aglaan itqaumasiuŋ Agaayyutim iñiqtaqałha iñupayaanik supayaaniglu.  
\v 13 Nalaunŋatilaaqsiuŋ ilipsitñik. Nalaunŋava aġnaq agaayugumi Agaayyutmun matuiḷaaġlugu niaquni?  
\v 14 Iḷisimarusri iñupayaaq isrumapmiuq aŋutim nuyaqtusriruam kanŋunaqtilaaŋanik.  
\v 15 Aglaan aġnam nuyaqtułłi piññaqnautigigaa. Aġnam nuyaŋi qaisaurut ilaanun matuksrauplutiŋ.  
\v 16 Kiñapayaaq uqavaaġumakpan taavrumuuna, iḷisimaliuŋ una: uvagut piksraitchugut atlamik piḷġusrimik, aasriiñ iluqatiŋ ukpiqtuaŋuruat nanipayaaq pipmigaat taatnatun.   
\s1 Atanġum Nullautchiġvia  
\p
\v 17 Uvvasuli, katiraġikapsi agaayyuvigisrukługu ikayuuttutitlaitchusri aglaan atniaġutiraqtusri avatmun. Pitqusiġiitḷusri, taatnaqłuŋa nanġanġitchipsi.  
\v 18 Sivulliuplugu, tusraaruŋa agaayyiaqapsi avgummatiqaġaqtusriguuq, aasrii taamna ukpiġitlagiga.  
\v 19 Avgummatiqaqapsi akunnapsitñi nalunaiqsittaġigaa nallipsi iḷumun ukpiqtuaŋuruatilaaŋa.  
\v 20 Katiraġikapsi atautchimun Atanġum nullautchiġvianik niġinġitchusri.  
\v 21 Uqaqtuŋa taavrumiŋa atakkii iñullaa niġiruq iŋmi niqautmiñik utaqqisuŋaqani atlanik. Iḷasri aŋiḷaaqhutiŋ niġisuŋŋaġmiŋ suli atlat imiŋasriraqtut.  
\v 22 Suvisi! Kiñuniqanġitpisi niġġiviksrapsitñik imiġviksrapsitñiglu? Nakuunġitchuq suuŋiḷḷaqanġił̣iqsi ukpiqtuaŋuruanik tutqiisaaqługiḷḷu tamatkua suiḷḷiuqtuat? Qanuq uqaġniaqpik ilipsitñun? Quyaginiaqpigu taamna? Naagga, quyaginianġitchipsi.   
\p
\v 23-24 Uumiŋa Atanġuruam iḷisautigaaŋa uqaġikkamnik ilipsitñun. Tamarrumani unnuami Ataniqput Jesus tuniraugisipman, tigugaa qaqqiaq. Quyyatigiqqaaqługu Agaayyutmun avguġaa nipliqhuni, “Una qaqqiaq timigigiga siquptauruaq ilipsitñun. Niġiraġigupsiuŋ una qaqqiaq itqakkutigiyumagiksi tuqułiġa piqutigiplusri.”  
\v 25 Taatnatunsuli nullautchianikamiŋ tiguniġaa qallun nipliqhuni, “Una qallutim imaŋa augigiga. Auga maqitauniaqpan ilipsitñun taimma nutaaq sivunniuġun aullaġniiñiaqtuq. Imiġaġigupsi uumakŋa qallutmiñ itqakkutigiyumagiksi tuqułiġa piqutigiplusri.”  
\v 26 Tarra niġiraġigupsiuŋ taamna qaqqiaq suli imiġlugu qallutmiñ taavrumuuna quliaqtuaġiksi tusraayugaaġiksuaq Atanġum tuqułhagun aggitqiŋñiałhanunaglaan.\fig |src="HK033H.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="1 Co 11.26" \fig*   
\p
\v 27 Taatnamik, kisupayaaq niġiruaq qaqqiaŋanik imiqtuaġlu qallutaaniñ Atanġum kamakkutiqasruŋaqnagu atriqaqtuq iñuktitun taimani suksraqanġitchuanik Ataniġmik.  
\v 28 Uvva itqaġisruŋniqpisiuŋ Atanġum tuqułha taatna? Ki, iñullaa isivġiuġli iŋmiñik niġigaluaqnagu qaqqiaq imiqsigaluaqaniḷu qallutmiñ.  
\v 29 Uvva iñuksamna niġivaluktuq imiqpalukhuniḷu iḷitchuġigaluaqnagu Atanġum tuqułha uvaptiknun. Agaayyutim atanniġisigaa taatnasriq iñuk.  
\v 30 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuat akunnapsitñi sayaiqsut atniġñaliqhutiŋlu, suli iḷaŋich tuquanikhutiŋ.  
\v 31 Aglaan isivġiuqqaaġupta uvaptiknik tarra Agaayyutim anasriñŋuqsaġumiñaitchaatigut taatnatun.  
\v 32 Atanġum atannisuqmatigut alġaqsruġaġigaatigut qanuq iñuuniaqtilaaksraptiknik anasriñŋuqsaqunġitḷuta piqatigilugich nunam iñuŋi.   
\p
\v 33 Taatnaġusri, aniqatiumaaŋ, katiniġupsi niġiqatautyaġusri Atanġum nullautchiġvianun utaqqisilaayumausi.  
\v 34 Kisupayaaq niġisuŋniġumi niġiruksrauqqaaqtuq kiñuniġmiñi, Agaayyutimli anasriñŋuqsautaitchumagaasri. Isiḷġiqsuġisigipsi atlanik utlakkupsi.   
\c 12  
\s1 Ipqitchuam Irrutchim Aatchuutai  
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ! Pakma kaŋiqsipkautiginiaġiga qanuq Ipqitchuam Irrutchim savaaŋa iñuich iñuuniałhatni. Kaŋiqsitqugipsi taamna nalupqinaiġḷugu.  
\v 2 Iḷisimagiksi qanuq iñuuniaqtilaaqsi Jew-ŋunġiñŋapsi. Killukuaġutipkakkaurusri putqataġvigitquplugich uqatlaiḷaat aanġuat.  
\v 3 Taatnaqłuŋa kaŋiqsitqugipsi una, kiñaunniiñ iñuk aŋalatiqaqtuaq Irrusrianun Agaayyutim uqallakkumiñaitchuq itna, “Jesus suksraunġiqsuali.” Taatnatuntuuq kiñaunniiñ nipliġumiñaitmiuq, “Jesus Atanġuruq,” aglaan Irrusrian Agaayyutim taatnaqukpani kisian.   
\p
\v 4 Uvvaasriiñ, iñuich atlakaaġiiñik aatchuusriaqaqtut aglaan atiruam Irrutchim qaisaġigai iluqaitñik.  
\v 5 Iñuich savautrirut atlakaaġiisigun, aglaan Ataniq atiruq iluqaitñun.  
\v 6 Iñuich aatchuusriaqaqtut atlakaaġiiñik savautrił̣iġmiktigun, aglaan atiruam Agaayyutim iñuich savatlapkaġai iluqaitñik savaanik aatchuusriaġikkaġmiktigun.  
\v 7 Ipqitchuam Irrutchim iñuk savatlapkaqmauŋ qanusripayaamik, ilaan ukpiqsriruapayaat ikayuusriaqaqtittaġigai taavrumakŋa.  
\v 8 Ipqitchuam Irrutchim uqatlapkaġaa iñuk isrumatułikun, aasrii atiruam Irrutchim atla iñuk uqatlapkaqługu kaŋiqsimałikun,  
\v 9 atlasuli ukpiqsrisiqatlapkaqługu, atlasuli mamititchitḷapkaqługu iñuŋnik.  
\v 10 Atiruam Irrutchim atla iñuk savatlapkaġaa quviqnaqtuanik, atlasuli sivuniksriqirautlapkaqługu Agaayyutmun, atlasuli puttuqsrisiqatlapkaqługu nalliakun nakuuruakunlu pigiitchuakunlu ilitqutchikun, atlasuli uqatlapkaqługu atlakaaġiiñik uqautchiñik nalunaqtuanik, atlasuli uuyuuqtautlapkaqługu nalunaqtuanik uqautchiñik.  
\v 11 Aglaan tamatkua iluqaisa savaaġigai atautchiusuam Irrutchim, autaaqługich iñupayaamun qanuq pitqukamigich.   
\s1 Atausriq Timi, Iñugiaktuat Sulliñiġich  
\p
\v 12 Iñuum timaa iñugiaktuanik israġutaqaqtuq, naagasuli atausriuruq timi. Taatnatuntuuq ittugut atautchisun timitun iñugiallapiaġaluaŋŋapta atlakaaġiikhutalu, atakkii iluqata atausriŋŋuqataurugut Christ-mi.  
\v 13 Iḷavut Jew-ŋurut suli atlat Jew-ŋunġitḷutiŋ. Iḷavut savaktaaġruurut suli atlat savaktaaġruunġitḷutiŋ. Paptaaqtitnapta Ipqitchuam Irrutchim iluqata atausriŋŋuqtittaġigaatigut timimun, ami timaanun Christ-ŋum. Aasriiñ ilaan aatchuġaatigut atausriullaapluta atiruamik Ipqitchuamik Irrutchimik.   
\p
\v 14 Atakkii iñuum timaa atautchił̣hiñamik israġutaqanġitchuq, aglaan iñugiaktut sulliñġi.  
\v 15 Iñuum isigaŋa uqaqpiaqtuq itna, “Uvaŋa argaunġitḷuŋa, tarra timim sulliñiġinġitchaaŋa.” Taatnatchim nipliḷḷautim iḷagipkaŋaiġumiñaitchaa timimi.  
\v 16 Suli iñuum siutaa nipliqpiaqtuq itna, “Uvaŋa iraunġitḷuŋa, tarra sulliñiġinġitchaaŋa timim.” Taatnatchim nipliḷḷautim iḷagipkaŋaiġumiñaitchaa timimi.  
\v 17 Timi iluqani iraukpan, iñuk tusraatlayumiñaitchuq. Aasriiñ timi iluqani siutaukpan, iñuk naisitlayumiñaitchuq.  
\v 18 Aasriiñ Agaayyutim inillakkai timim sulliñġi iniksraŋitñun, iŋmi quyagikkaġmigun.  
\v 19 Timi atautchimik israġutałhiñaukpan, timiqaġayaipiaqtuq, amaġaa?  
\v 20 Uvva iñugiaktuamik israġutaqaqtut timimi, aglaan atautchimik timiqaqtuq.  
\v 21 Uvva iñuum iraa nipliġumiñaitchuq argaŋmiñun itna, “Sumun atuġumiñaitchikpiñ.” Sulipsuuq iñuum niaqua nipliġumiñaitchuq isigaŋmiñun, “Inuġinġitchikpiñ.”  
\v 22 Aglaan, taapkua iḷaŋi timim qiññaqaqtuat sayaiḷḷuqhutiŋ inuqnapiaqtut.  
\v 23 Suli tamatkua timim sulliñiŋi isrummatigikavut qiññaġiksuaŋunġitḷugich qaunatqiaġitḷuaqsiraġigivut, suli iḷaviñġich atlat qiñigaksraġinġisaŋich maturaġigivut.  
\v 24 Qiññaġiksuat iḷaviñġi timipta qaunagiraksraunġitchut taatnatun. Iḷumun, Agaayyutim atlakaaġiich israġutapayaaŋi timim iñiqtaġigai, uvaptiknun qaunatqiaġitquplugich qiññaġiksuaŋunġitchuat.  
\v 25 Taatna Agaayyutim iñiqtaġigai timivut atinġirrutiqaqunġitḷugich akunġatni israġutauruat aglaan ikayuutitquplugich avatmun.  
\v 26 Atausriq iḷauruaq timimi iłuanġitpan, iluqatiŋ iḷauruat nagliksaaqataurut. Taatnatun atausriq iḷauruaq kamagikkaupman, iluqatiŋ quviatchagaqtut.   
\p
\v 27 Iluqasri timigigaasi Christ-ŋum, aasriiñ iñullaaŋuplusri sulliñiġigaasri taavruma timim.  
\v 28 Akunġatniñ ukpiqtuaŋuruaniñ Agaayyun piksraqtaaqaqtuq atlakaaġiiñik savaktiksranik, sivulliq uqqiraqtinik Agaayyutmun, tuglia sivuniksriqirinik Agaayyutmun, piñayuat iḷisautriksranik, aquatigunaasrii taapkua savaaqatlaruanik quviqnaqtuanik, tamatkuniŋalu mamititchitḷaruanik atlanik, ikayuiruksraniglu atlanik, sivulliuqtautlaruaniglu atlanik, uqatlaruaniglu uqautchisigun nalunaqtuanik.  
\v 29 Iluqaġmiŋ uqqiraqtaunġitchut Agaayyutmun unniiñ sivuniksriqiraunġitchut unniiñ iḷisautraunġitchut unniiñ savaktaunġitchut quviqnaqtuanik.  
\v 30 Iluqaġmiŋ mamititchiraunġitchut atniġñaqtuanik unniiñ uqatlaitchut atlakaaġiiñik uqautchiñik unniiñ uuyuuqtautlaitchut nalunaqtuanik uqautchiñik.  
\v 31 Tarraasriiñ kipiġniupiaġitchi nakuutluktuanik aatchuusriaqaġugusri.   
\c 13  
\s1 Piqpakkutiłiq Pakma iḷisautiniaġipsi nakuutluktuamik iñuuniałiksrapsitñik.  
\p
\v 1 Uqatlaniġuma atlakaaġiisitun iñuktitun unniiñ israġuliktitun, aglaan piqpaksritḷaiññiġuma iñuŋnik, uqałiġa atriqaqtuq qukiġñaqsipḷugu aviḷuqtaqtuatun.  
\v 2 Uqatlaniġuma saŋŋiqaqłuŋa sivuniksriqiritun unniiñ kaŋiqsitḷalugiḷḷu iluqaisa nalunaqtuat unniiñ iḷisimatlaluŋa supayaanik, suli ukpiqqutiqaġniġuma nuktatlalugich iñġich, aglaan piqpaksritḷaiññiġuma iñuŋnik, sumun atuġumiñaipiaqtuŋa.  
\v 3 Aatchuutiginiġupkich supayaurat pigikkatka iñuŋnun inuqsraqtuanun unniiñ aatchuutigilugu timiga ikipkaaksraulugu, aglaan piqpaksritḷaiññiġuma iñuŋnik akiḷiusriaksraitchuŋa.   
\p
\v 4 Piqpaksriruaq iñuk anuqsrutriruq, iłuaqqutriruq, tuŋiliñġunġitchuq, uqavigaaġanġitchuq,  
\v 5 suli arguaŋanġitchuq unniiñ aŋallaqłuitḷaitchuq. Piqpaksriruaq iñuk iŋmiguutlaitchuq, uumitchayaitchuq, itqaksritḷaitchuq akitñaqtuqtimiñik nalaunŋaitchuakun.  
\v 6 Piqpaksriruaq iñuk quviasrutlaitchuq iñuich killuliqipmata, aglaan quviasruguuruq iñuich nalaunŋarualiqipmata.  
\v 7 Piqpaksriruaq iñuk manimmiḷguruq, aasriiñ ukpiqsriraqtuq suli niġiugaqtuq suli igḷutuiḷguruq.   
\p
\v 8 Iḷaatnigu iñuich sivuniksriqitlaiġisirut suli uqatlaiġisirut uqautchiñik nalunaqtuanik suli kaŋiqsimmataat isukłitkisiruq, aglaan piqpaksrił̣iq isrukłitchumiñaitchuq.  
\v 9 Iḷisimałiqputlu sivuniksriqiłiqputlu naamanġitchuk. Taatnamik isukłitkisiruk.  
\v 10 Iḷisimałiq naamasimaruakpan, aatchuusriat piiġisirut.  
\v 11 Uvvaami iḷiḷgaaŋukama uqaġaqtuŋa isrummatiqaqłuŋa suli sivunniuġuupluŋalu iḷiḷgaatun. Iñuguqama iñuunianġiqsuŋa iḷiḷgaam iñuuniałhatun.  
\v 12 Pakma qiñitlaitchugut nalupqinaiġḷugu tautukmatun salumaitchuatun taġġaqtuutmun, aglaan taivrumani qiñiġisirugut nalupqinaiḷḷapiaġlugu. Pakma iḷitchuġigiga iḷaviñaurałhiñaq, aglaan taimanigu iḷisimmaġiksipiaġisigiga Agaayyun, atriḷugu Agaayyun iḷisimallapiaqmatun uvaŋnik.  
\v 13 Tarra, supayaat naamasrił̣hatnunaglaan iñuich ukpiqsrimaniaqtutsuli niġiugaqaġutiŋsuli piqpaksriḷutiŋsuli, aglaan taapkunakŋa piñasruniñ kamanaġniqsrauruq piqpaksrił̣iqput atlanik.   
\c 14  
\s1 Iḷisauttutipsaat Ipqitchuam Irrutchim Aatchuutiŋigun  
\p
\v 1 Taatnamik pisuqtilaaġvigisiuŋ piqpaksrił̣iqsi atlanik iñuŋnik. Uvvasuli kimmutiqallapiaġitchi Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaiñik, suvaluk uqaqtautlasrił̣iptiknik Agaayyutmun.  
\v 2 Iñuk uqaġumi uqautchikun nalunaqtuakun uqałhiñaqtuq Agaayyutmun. Iñuich kaŋiqsiyumiñaitchut uqaġikkaŋanik, atakkii Ipqitchuam Irrutchim uqaqtittaġigaa nalunaqtuanik sunik.  
\v 3 Aglaali iñuk uqaqtauruaq Agaayyutmun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun sayyiḷḷaaġiruq iñuich ukpiġutiŋiñik pitchuksaaqługiḷḷu arakługiḷḷu.  
\v 4 Iñuk uqaqtuaq uqautchikun nalunaqtuakun ikayuġaqtuq iŋmiñułhiñaq, aglaali iñuk uqaqtauruaq Agaayyutmun kaŋiqsiñaqtuakun uqałikun sayyiḷḷaaġai ukpiqtuaŋuruat ukpiġutiŋitñi.  
\v 5 Uqatlatqunayaġaluaġipsi uqautchikun nalunaqtuakun, aglaan kimmutigitlukkiga uqaqtautquplusri Agaayyutmun. Iñuk uqaqtauruaq Agaayyutmun kamanatluktuq taavrumakŋa uqaqtuamiñ uqautchikun nalunaqtuakun, iñuŋmik mumiutriqanġisuaqpan. Iñuqaqpan taatnatchimik sayyiḷḷaatlagisigai ukpiqtuaŋuruat ukpiġutaat.   
\p
\v 6 Aniqatiut, uqautisukkipsi qanuq Agaayyutim sagviaqtukkaŋanik uvamnun suli qanuq iḷitchuġipkautaanik uvamnun, suli uqautisukkipsi Agaayyutim iḷumutuułhanik iḷisautilusiḷu. Uqaaqsiñiġuma nalunaqtuakun uqautchikun, qanuq ikayuutaunayaqpik? Uqaqtuksrauruŋa kaŋiqsiñaqsiḷugu.  
\v 7 Uvva atrikusraun. Iñuich atuqtuuraqmata supluaqtuġnaqtuanik unniiñ nuqaqtiliŋnik atuqtuurayuiḷḷaġmiŋ nalausruŋaqnagu, iñuich naalaġniruat iḷisaġiyumiñaitchaat iġñaŋa atuutim.\fig |src="HK061BH.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="1 Co 14.7" \fig*  
\v 8 Sulipsuuq aŋuyaktuani, qalġuqtaun nalupqinaqtuamik nipliqman aŋuyyiuqtit tupisralatlaitchut aŋuyaksałiġmun.  
\v 9 Taatnatuntuuq, uqaġupsi nalunaqtuakun uqautchikun, qanuġutiŋ iñuich iḷisimaniaqpatruŋ sumik uqaqtilaaqsi? Siḷałhiñamun uqaqmatun piñiaqtusri.  
\v 10 Nalupqinaitchuq iñugiaktuat atlakaaġiich uqautchich nunamiitilaaŋat, aasriiñ iluqatiŋ kaŋiqsiñaqtut.  
\v 11 Aglaan kaŋiqsitḷaitchupku iñuum uqausria avakŋaqtauniaqtuŋa taavrumuŋa uqaqtuamun, suli ilaa uvamnun.  
\v 12 Taatnatuntuuq kimmutiqaqapsi piḷiqiplusri Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaiñik, kimmutiqaġitchi nakuutluktuanik aatchuusrianik. Taavrumuuna ukpiqtuaŋuruat sayyiḷḷaakkaurut ukpiġutmikni.   
\p
\v 13 Taamna pisigiplugu iñuk uqaġuuruaq nalunaqtuaġmigun uqautchikun agaayuruksrauruq uuyuutlasruglugu uqaġikkani.  
\v 14 Atakkii agaayuguma nalunaqtuakun uqautchikun, irrusriġikkaġa agaayuruq, aglaan kaŋiqsiñġitchiga qanuq uqaqtilaaġa.  
\v 15 Uvvaasriiñ qanuġniaġniqpik? Agaayuniaqtuŋa uqautchikun nalunaqtuakun irrutchipkun, suli agaayuniaqmiuŋa kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun isrumapkun. Atuġniaqtuŋa uqautchikun nalunaqtuakun irrutchipkun, suli atuġniaġmiuŋa kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun isrumapkun.  
\v 16 Quyaguvich Agaayyutmun nalunaqtuakun uqautchikun, tamatkua iḷisaqsimaitchuat Amen-naġumiñaitkaat quyyatigikkaqsi, atakkii nalurut sumik uqaqtilaapsitñik.  
\v 17 Ilipsi quyyavigillautaġuknaġaluaġiksi Agaayyun, aglaan atlat ikayuusriaqaġnianġitchut.  
\v 18 Quyagiga Agaayyutiga uqatlakama uqautchikun nalunaqtuakun pitḷukługu iluqasri uqatlałiqsi.  
\v 19 Aglaan ukpiqtuaŋuruani iqataukama uqaġummatiqatluktuŋa tallimałhiñanik uqałiġnik kaŋiqsiñaqtuanik, iḷisauttutiqaġukłuŋa atlanun, uqaaqsiłiġmiñ 10,000-niñ uqałiġniñ nalunaqtuakun uqautchikun.   
\p
\v 20 Aniqatiumaaŋ, isrummatiqaqasri iḷiḷgaatun Ipqitchuam Irrutchim aatchuutaigun, aglaan ilitqusriqaġitchi aniqammiuratun pigiiḷiqitlaitchuatun; isrummatipsitñi ititchi iñuguaniksimaruatitun.  
\v 21 Agaayyutim Makpiġaaŋani Ataniq itnaġniqsuq,  
\q1 “Tuyuġigisigaluaġitka avakŋaqtuat iñumnun uqautriñiaqtuat nalunaqtuatigun uqausriġmiktigun ukunuŋa iñuŋnun,  
\q2 aglaansuli iñugikkaġma naalaġniyumiñaitchaatŋa.” \rq Isaiah 28:11, 12\rq*   
\m
\v 22 Taatnamik nalunaqtuat uqautchich quviqnaqtuaŋurut ukpiqsriruaŋunġitchuanun aglaali sivuniksriqun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun ikayuiruq ukpiqsriruaŋuruanik.  
\v 23 Uvvaasriiñ iḷisaqsimaitchuat unniiñ ukpiqtuaŋuruaŋunġitchuat isiqpata agaayyuviŋmun iluqapsi uqautriŋŋapsi nalunaqtuakun uqautchikun, nipliqpiaqtut isumaiḷaunipḷusri, amaġaa?  
\v 24 Aglaan iluqasri uqaġupsi Agaayyutmun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun aasiiñ iñuk ukpiqsriruaŋunġitchuaq naagaqaa iḷisaqsimaitchuaq isiġuni iḷitchuġiniaġaa killiqirautilaani, suli atanniqsukkauniaqtuq tusraakkaġmigun.  
\v 25 Taavruma iñuum nalunaqtuat isrummatiŋi satqummiġñiaqtut. Pulluni agaayyuviginiaġaa Agaayyun, aasrii uqausiġilugu Agaayyun iḷumun akunnapsitñi inniḷugu.   
\s1 Atisrił̣iq Agaayyuviŋmi  
\p
\v 26 Aniqatiumaaŋ, qanuq uqaġisivisa? Katiraġikapsi atautchimun, iñuk atuutiqatlaluni, atlasuli iḷisautritḷaluni, atlasuli quliaqtuatlaluni Agaayyutim sagvikkaŋiñik iŋmiñun, atlasuli uqatlaluni nalunaqtuanik uqautchiñik, atla uuyuuqtigilugu taavrumiŋa uqautauruamik, aglaan iluqatiŋ tamatkua atuumalich sayyiḷḷaaġutiksraulutiŋ ukpiqtuaŋuruanun.  
\v 27 Iluqasri uqaġniaġupsi nalunaqtuakun uqautchikun, malġukunniiñ piñasrut uqaġlich, aasriiñ atausriullaalutiŋ, atausriqsuli uuyuuqtigilugu.  
\v 28 Aglaan uuyuuqtiksraitpan, kiña iñuk uqaġuuruaq nalunaqtuakun uqautchikun tauksruisaaġli agaayyiaqapsi uqałhiñaġluni isrumamiñi iŋmiñun Agaayyutmunlu.  
\v 29 Malġuk naagaqaa piñasrut sivuniksriqirit uqaġlich, aasrii atlat isivġiuqtaulutiŋ sumik uqaqtilaaŋatnik.  
\v 30 Aasriiñ Agaayyun sagviutrikpan iḷumutuuruamik iñuŋmun aquppiruamun tamaani agaayyuviŋmi, sivulliq uqaqqaaqtuaq qasruġli.  
\v 31 Atakkii iluqasri uqautaułhiñaurusri Agaayyutmun atausriullaalusri iḷitchitqulugich avatmiñ pitchuksaaġiqulugiḷḷu avatmun.  
\v 32 Iñuk uqaksriusriaqaqtuaq Agaayyutmiñ aŋalataġitlaruq iŋmiñik irrutchiġmigun [aasriiñ utaqqiugatlaplugu uqaksrani].  
\v 33 Agaayyutim atuumapkatlaitchaa aupił̣ł̣ałiq katimałipsitñi atakkii nanipayaaq Agaayyun itman qiñuiññaqaqtuq atiugautmiglu.  
\p Tamatkunatun ukpiqtuaŋuruatun atlani inipayaani piḷġusiatitun taatnatuntuuq piruksraupmiusi.  
\v 34 Aġnasri nipaisaaqtuksraupmiut katimałipsitñi. Atakkii uqaquraunġitchut suli qaukłiuyummataitchuksraurut. Taatnatun aglausimaruq Agaayyutim maliġutaksraŋani.  
\v 35 Iḷisimasrukkumiŋ sumiksamna, apiqsruġlisigiŋ uitiŋ kiñuniġmikni. Atakkii kanŋunaqtuq aġnam uqałiksraŋa katimaraġikapsi agaayyuviŋmi.  
\v 36 Suva? Agaayyutim uqałha aullaġniiñġiññiqsuq ilipsitñiñ naagaqaa ilipsitñułhiñaq tikiumanġiññiqsuq!  
\v 37 Kiñapayaaq iñuk isrummatigigumi iŋmiñun sivuniksriqirauniḷuni naagaqaa aatchuusriaqaġniḷuni Ipqitchuamiñ Irrutchimiñ, tarra kaŋiqsimaraksraġigai tamatkua aglaatka ilipsitñun Agaayyutmun tillisiginiḷugich.  
\v 38 Tarra suliqutiginasiuŋ taatnasriq iñuk suksraqanġitchuaq aglagikkamnik.  
\v 39 Taatnamik, aniqatiumaaŋ, piḷiqiqutigillapiaqsiuŋ uqaqtausrułiq Agaayyutmun, suli nutqaqtitnagich uqaqtuat nalunaqtuakun uqautchikun.  
\v 40 Aglaan supayaat pisigik nalauttillugich suli iłuatmun aŋalataaġlugich.   
\c 15  
\s1 Aŋipkakkaułha Christ-ŋum  
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ, itqaumatqugiga ilipsitñun quliaqtuałiġa tusraayugaaġiksuaq ilipsitñun. Taimñauruq tusraayugaaġiksuaq taimani akuqtuaġikkaqsi suli tuniqsimavigikkaqsi pakma.  
\v 2 Anniqsukkauniaqtusri ukpiġituiñaġupsiuŋ taamna tusraayugaaġiksuaq quliaqtuaġikkaġa ilipsitñun. Aglaan ukpiġinġitchupsiuŋ ukpiqsrił̣iqsi suunġitchuq.  
\v 3 Taatnamik iḷisautianikkipsi iḷisautigikkaŋanik Atanġum uvamnun; kaŋiqsiraksraġigisi taapkua qulliuruat iḷisauttutit, Christ-ŋum tuqułha pisigiplugich killuutivut maliġutlugu aglausimaruaq Agaayyutim Makpiġaaŋani.  
\v 4 Suli iḷisautianikkipsi Christ-ŋum iḷuvikkaułhanik aasriiñ aŋipkakkaułhanik piñayuatni uvlut, maliġutlugu aglausimaruaq Agaayyutim makpiġaaŋiñi.  
\v 5 Aŋitqiqqaaqhuni Christ tautuktittuq iŋmiñik Peter-mun, sulipsuuq qulit malġuŋnun maliġuaqtinun.  
\v 6 Aquagun taavruma sagviġñiqsuq iñugiatlukhutiŋ 500-miñ aniqatigiiñun katimapkaqługich, iñugiaŋniqsraŋich iñuuplutiŋsuli iḷaŋich tuquaniksimagaluaqhutiŋ.  
\v 7 Tugliġiplugu sagviqsuq James-mun, aasriisuli iluqaŋitñun uqqiraqtauŋuruanun.  
\v 8 Aquagun taavruma sagviqmiuqtuuq uvamnun, kia-unniiñ niġiuginġitchaluakkaŋa Ataniġmun uqqiraqtaugisiñiḷuŋa.  
\v 9 Taatnaqłuŋa kamanaiññiqsrauruŋa uqqiraqtipayaaniñ. Nalliummatinġitchuŋaunniiñ tairaksrauluŋa uqqiraqtimik, atakkii nagliksaaqtitchimapluŋa iñuŋnik ukpiqtuaŋuruanik Agaayyutmun.  
\v 10 Aglaan Agaayyutim piqpagivagitḷuŋa simmiġñiġaa iñuułiġa iłuaqqutritmigun. Ilaan iłuaqqutriḷḷapiałha piiŋiḷaunġitchuq uvamnun. Sakuutluktuŋa iluqaŋitñiñ aglaan uvapkuiñaq piñġitchuŋa atakkii Agaayyun savaktuq uvapkun iłuaqqutrił̣iġmigun.  
\v 11 Uvvaasriiñ uvaŋalu naagaqaa atlat uqqiraqtitlu quliaqtuaġigikput taamna tusraayugaaġiksuaq ukpiġikkaqsi.   
\s1 Aŋipkakkaułhat Tuquŋaruat  
\p
\v 12 Quliaqtuaġuurugut Agaayyutmun aŋipkaġnipḷugu Christ tuquŋaruaniñ. Suvaatami iḷasri uqaġuuvat tamatkua tuquaniktuat aŋipkaġumiñaiññipḷugich tuqułiġmikniñ?  
\v 13 Aŋipkaġnianġiññiqpata tuquaniktuat, tarra iḷumutuunġitmiñiqsuq Christ-ŋum aŋipkakkausrimałha.  
\v 14 Aasriiñ Christ aŋipkakkausrimaiññiqpan, quliaqtuałiqput atuġumiñaitchuq sumun, naagaqaa ukpiqqutisri taŋiġiḷḷutiŋ.  
\v 15 Aa, iñuich iḷitchuġinigaatigut uqaġnipḷuta taŋiġiḷaamik, atakkii uqaġigikput Agaayyutmun aŋipkapiaġnipḷugu Christ tuqułiġmiñiñ, aglaan tamanna iḷumutuunayaitchuq tuquŋaruat aŋipkakkauyumiñaitpata.  
\v 16 Tuquŋaruat aŋipkaġnianġiññiqpata, tarra Christ aŋipkakkaumaitmiñiqsuq.  
\v 17 Christ aŋipkakkaunġiññiqpan, ukpiqsrił̣iqsi Christ-mik taŋiġiññiqsuq aasriiñ suksraunġiqsauyumaaqtusrisuli pisigilugich killuutisri.  
\v 18 Suli Christ aŋipkakkaunġiññiqpan tamatkua tuquaniktuat ukpiqsriruaŋuplutiŋ Christ-mik suksraunġiqsuttuuq.  
\v 19 Ukpiqsriñiġupta Christ-mik anniqsuqsimaaqpatigut pakmapałhiñaq iñuułłaptikni nagliŋnaġniqsraqtugut iluqaŋitñiñ atlaniñ iñuŋniñ.   
\p
\v 20 Aglaan pakma Christ aŋipkakkaupiaqtuq tuqułiġmiñ. Ilaa aŋipkakkauqqaaġniqsuq, taatnaqhuta iḷisimarugut Agaayyun aŋipkaiñiaġniḷugu tuquŋaruapayaanik ukpiqsriruanik Christ-mik.  
\v 21 Iñuk iluqani tuqusraġumaruq atautchim iñuum savaaġikkaŋagun. Taatnatuntuuq iñuk tuquŋaruaq iñuutlasriñiaqtuq piqutigilugu atlam iñuum savaaġikkaŋa.  
\v 22 Atakkii Adam-kun iluqatiŋ tuquruksraurut, taatnatun iluqatiŋ Christ-kun iñugutqikkisirut.  
\v 23 Aglaan iñupayauraq aŋipkakkaugisiruq nalaunŋaruakun piviksrallaamigun, Christ sivulliupluni aŋipkakkauruq, tarrali aggitqikpan tamatkua Christ-ŋum pigikkani iñugutqiksitkisigai.  
\v 24 Taavruma aquagun isrukłitchaaq tikitpan, Christ-ŋum qaiññiaġaa aŋaayuqautini Agaayyutmun Aapauruamun akiiḷianikkumigich iluqaisa aŋalatchisiqaqtuat suli iluqaisa saŋŋiqutiqaqtuapayaat saŋŋiqaqtuatlu.  
\v 25 Christ atanġuruksrauruq uvluanunaglaan Agaayyun akimmatrianikpan iluqaŋitñiñ Christ-ŋum uumiksriraiñiñ.  
\v 26 Tuqułiq akiiḷikkauniaqtuq aqulliuluni uumiksri.  
\v 27 “Agaayyutim Christ aŋalatchipkaġaa supayaanik.” Itnaġniqsuq Agaayyutim Makpiġaaŋani. Taatnaqami Agaayyun iḷagautinġitchuq iŋmiñik, aglaan iḷigai supayaat ataanun Christ.  
\v 28 Agaayyutim taatnaanikkumiuŋ, ilaaptuuq iġñiŋa Agaayyutim ataniqsimapkaġniaqmiuq Agaayyutmun inillairuamun supayauramik ataanun Christ. Taimanigu Agaayyun kamanaġniqsrauniaqtuq supayauramiñ.   
\p
\v 29 Suniaqpat tamatkua paptaakkauruat pisigiplugich tuquŋaruat? Tuquŋaruat aŋipkakkauyumiñaipiaqpata, suvaata iñuich paptaaqtinniaqpat pisigiplugich tuquŋaruat?  
\v 30 Iḷumun aŋipkaġniałiq piitpan suvaatami anayanniuqpik ataramik quliaqtuaġikapku tusraayugaaġiksuaq?  
\v 31 Aniqatiut! Kigiññiġvigiraġigiga tuqqun uvluġaġipman. Tusraayugaaġiksuakun ukpiqsriruaġuġniqsusri, suli taatnaqłuŋa quviasuutigigipsi Christ Jesus-kun atannaptigun.  
\v 32 Ephesus-mi aŋuyakkaluaġupkich iñuich atriqaqtuat liilaa iqsiñaqtuatun niġrutitun, sumik piññakkumiñaitpik taatnałłapkun? Tuquŋaruat aŋipkaġnianġitpata, tarra  
\q1 “Niġisa imiqtuaġutalu,  
\q2 atakkii uvlaakun tuquniaqmiugut.” \rq Isaiah 22:13\rq*   
\m
\v 33 Kinnipkaqasri iñuŋnun uqaqaqtuanun uumiŋa aŋipkakkaułikun. “Piqasiqsuutigupsi pigiitchuanik piqatnaanik taatnaiḷigisirusri iliŋisitun.”  
\v 34 Isrummitqiŋñaqsigaasri killuliqitqiñġiġusri. Iḷasri nalurutsuli Agaayyutmik. Taamna uqaġigiga kanŋutchaqugaluaqhusri.   
\s1 Qanuq Aŋipkaġniaqpisa?  
\p
\v 35 Iñuk apiqsruqpiaqmiuq, “Qanuġutiŋ tuquŋaruat aŋipkaġniaqpat? Qanutchimik timiqaġniaqpat aggiġumiŋ?”  
\v 36 Isrummatuiñiaqpat ilipni! Nautchirriikavich nautchiaksranik nunamun nautlaitchut nauriaġuġlutiŋ tuquqqaaġaluaqatiŋ nunami.  
\v 37 Aasrii nautchiaksraq nautchirriutikkan qiññaqanġitchuq nauriatun nauniaqtuatun nautchiaksramiñ. Nautchirriirutin mukkaaksraġuġumaaqtuamik naagaqaa nauruksrauruamik.  
\v 38 Aglaan Agaayyutim nautchiaksraq nauriaġuqtitchuugaa itqukkani, suli nautchiaksrallaa naurisuuruq qanutchiułiġmisun.  
\v 39 Taatnatuntuuq, iluqatiŋ uumaruapayaat atlakaaġiiñik timiqaqtut, iñuich atautchiiñamik timiqaqtut, niġrutitsuli atlakaaġiiñik timiqaqmiut, qaluitsuli atlakaurut, tiŋmiatsuli atlakaupmiut.  
\v 40 Sulipsuuq qiḷaŋmiittuat atlakaanik timiqaqmiut nunamiittuaniñ. Piññaqnautaat qiḷaŋmiittuat atlauruq piññaqnautaatniñ nunamiittuat.  
\v 41 Siqiñġum qaumanġa atlauruq qaumanġaniñ tatqim, suli uvluġiat atlakaaġiimik qaumaniqaqtut qivliquulakamiŋ qiḷaŋmi. Uvluġiallaa atlakaaġiimik qaumaniqaqtuq atlamiñ uvluġianiñ.  
\v 42 Taatnatun itkisipmiuq aŋipkakkaukpata tuquŋaruat. Timigikkavut pakmapak ittut nautchiaksratun nautchirriutauruatun nunamun. Tuqusruurut iḷuvikkauplutiŋ. Aglaan aŋipkakkauniaġupta tuqułiġmiñ timiqaġniaqtugut tuquyumiñaitchuanik.  
\v 43 Iñuum timaa iḷuvikkaukami piññaqnaitchuq saŋŋiitḷuni. Aglaan Agaayyutim aŋipkaġniaġumiuŋ piññaqnaġniaqtuq saŋŋiqaġuni.  
\v 44 Pakma timivut nunakŋaqtaurut, aglaan aŋipkaġupta timivut qiḷakŋaqtauniaqtut. Timiqaqapta tuqusruuruamik uvani nunami, iḷisimarugut timiqaġisiñipḷuta tuquyumiñaitchuamik qiḷaŋmi Agaayyutmi.  
\v 45 Aglausimaruq Agaayyutim Makpiġaaŋani itna, “Iñuqqaaq Adam iñuusriġuġniqsuq,” aglaan aqulliq Adam irrusriġuġniqsuq qaitchiruaq iñuułiġmik.  
\v 46 Irrutchim timaa sivulliunġitchuq. Nunakŋaqtam timaa sivulliuruq, aasriiḷi aquagun irrutchim timaa.  
\v 47 Iñuqqaaq nunakŋaqtauruq iñiqtauruaq maġġaŋaniñ nunam, tugliaaasriiñ iñuk qiḷakŋaqtaupluni.  
\v 48 Iñupayaaŋi nunam ittut iñuqqaatun iñiqtauruatun maġġamiñ. Iñupayaaq pigikkaŋa Agaayyutim ittuq taavrumatun qiḷakŋaqtauruatun.  
\v 49 Pakma atriqaqtugut iñuktun nunakŋaqtauruatun. Taimanigu atriḷiutiniaqtugut iñuktun qiḷakŋaqtauruatun.  
\v 50 Aniqatiumaaŋ! Taamnauruq uqautigikkaġa, iñuum nunami timiqaqtuam uiviñiqaqhuni auqaqhuniḷu piññaktaaġiyumiñaitchaa aŋaayuqautaa Agaayyutim. Taatnatuntuuq timi tuqusuuruaq auraġaqhuni itchumiñaitchuq piunġiġanġitchuami auraġatlaiḷḷuni.   
\p
\v 51 Naalaġniḷḷagitchi, uqautigipsi nalunaqtuamik itna—iluqata tuqunianġitchugut, aglaan iluqata simmikkauniaqtugut.  
\v 52 Simmikkauniaqtugut akkuvaurapiaq, sukatluglugu siqunġipaksaġniŋaniñ irim, aqulliġmi qalġuqtaqpan. Qalġuqtaun nipliqsaġluqqaaqtuq iluqatiŋ tuquŋaruat aŋipkaġniaqtut tuqqutqikkumiñaiġutiŋ, aasriiñ iluqata iñuusrugaaqtuagut aatchuusriaqaġniaqmiugut nutaamik timimik.\fig |src="HK062E.tif" size="col" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="1 Co 15.52" \fig*  
\v 53 Iñupayaam timaa simmiqsitaksraġigaa atakkii nunakŋaqtauruaq timi tuqusruuruq auraġaqhuni, aglaan taimanigu nutauruaq timikput tuquyumiñaitchuq auraġatlaitḷuni. Una atriqaqtuq iñuk mattaqmatun utuqqaġuqtuanik atnuġaanik suli atiaqsipmatun nutaanik.  
\v 54 Aasriiñ timi auraġaġuuruaq simmausiqpan auraġatlaiḷaamik timimik suli timi tuqusruuruaq simmausiġluni tuqqutlaiḷaamik, tarani taŋiġñiaqtuq aglausimaruaq Agaayyutim Makpiġaaŋani, itna,  
\q1 “Tuqułiq akiiḷiraullapiaqtuq. \rq Isaiah 25:8\rq*   
\q1
\v 55 Aatai tuqułiiq, tarakŋaaglaan tuqupkaġumiñaiġitin iñuich.  
\q2 Aatai tuqułiiq, tarakŋaaglaan atniaġumiñaiġitin iñuich.” \rq Hosea 13:14\rq*   
\p
\v 56 Tuqułhum atniatlagaatigut killuqsaqapta, suli killuqsaun saŋŋiqutiqaqtuq maliġutaksratigun aŋalatiqaqhuni.  
\v 57 Aglaan quyanaqtuq Agaayyun! Atakkii akimapkaġaatigut atannaptigun Jesus Christ-kun.  
\v 58 Taatnamik, piqpagiplusri aniqatiumaaŋ, payaŋaiġitchi ukpiqsrił̣ipsitñi, tuniqsimatitchi suli savautriḷusri Ataniġmik ataramik pisuqtilaapsigun, atakkii iḷisimagiksi savautrił̣iqsi Ataniġmik inġił̣ha suiḷaamun.   
\c 16  
\s1 Iḷiraksraq Ukpiqsriruanun  
\p
\v 1 Pakma aglaŋniaqtuŋa iḷiraksrakun iñuiñun Agaayyutim Jerusalem-mi. Uqautigitka ukpiqtuaŋuruat atlakaaġiiñi nunaaqqiñi Galatia-mi qanuqhutiŋ iḷiraqsiułhat maniŋñik, aasriiñ pitqugipsi taatnatupiaq:  
\v 2 Minġuiqsiaġvipayaani atausriullaalusri tugvaitqugipsi iḷaviñġanik manium akiññaktaaġikkapsi aggiġñiałłamnunaglaan; tutquqtuiḷaayumausri qanutun pitḷakkapsisun. Taatnaġupsi iḷiraksraq inuqnaqsiñġitchumauq aggiġuma.  
\v 3 Aasriiñ aggiġuma tuyuġiniaġitka aatchuutisri piqasiġḷugich tuyuutinik ukpiqtuaŋuruanun Jerusalem-mi iñuktigun nalupqinaiġikkapsigun.  
\v 4 Nakuuluni itkaqsikpan aullałiksraġaptuuq, iliŋisa maliłhiñaupmigaatŋa.   
\s1 Paul-ŋum Sivunniuġutai  
\p
\v 5 Utlaŋniaġipsi Macedonia-kuaqqaaġluŋa; atakkii apqusraaġniaġiga Macedonia.  
\v 6 Nayuqtaullakpiaġipsi naagaqaa ukiiḷuŋa ilipsitñi, aasriiñ aullaġnialgitchuma aatchułhiñaugipsitŋa inuġikkamnik iglaułiksramni napmupayaaq.  
\v 7 Tautugumanġitchipsi akkuvaurałhiñaq apqusraałhiñaġusri, aglaan nayuqtuatluuraallagukkaluaġipsi, Atanġum pitqukpaŋa.  
\v 8 Aglaan Ephesus-miinniaqtuŋa Pentecost-liqiniałhatnunaglaan,  
\v 9 atakkii kamanaqtuam savaaqaġviksrallautam aŋmautigaaŋa, naagasuli iñugiaktut akiḷḷiḷiqsuqtitka.   
\p
\v 10 Timothy aggiġñiqpan, qaunagiyumagiksi tutqiksaułiksraŋagun ilipsitñiittuallałhani, atakkii savautriruq Ataniġmik, uvaptuntuuq.  
\v 11 Nallipsiunniiñ naġġuginġiḷḷiuŋ. Aullaqsaqpan ilipsitñiñ ikayuġumagiksi iglaułhani quviasuguni, ilaali utiġasrauġumuuq uvaŋnun. Niġiugigiga tikił̣iksraŋa piqatiqaġlugu aniqatiunik.  
\v 12 Uvvasuli aniqatiptigun Apollos-kun: suamasripḷugu kiikaaqsrupiaġaluaġniġiga utlaquplusri piqasriġḷugu atlanik aniqatiunik, aglaan piyummatiginġitchaa aullałiksrani pakma. Utlaŋniaġaasri piviksranikkumi.   
\s1 Uqautipsaaġutit  
\p
\v 13 Qaunagititchi pigiitchuamiñ, makittaaġigusri ukpiqsrił̣ipsitñi, qapiŋaiḷḷusri supayaani. Saŋŋisitchi tuniqsimalusri Ataniġmun.  
\v 14 Supayaaq savaaġilugu piqutigilugu piqpaksrił̣iqsi.  
\v 15 Aniqatiumaaŋ, iḷisimasruknaġisi tupiqatiŋi Stephanas-ŋum. Iliŋich ukpiqsriqqaaqtuaŋurut nunami taggisiliŋmi Achaia-mik, aasrii iluqnauqsimapiaġataqhutiŋ ikayuił̣iġmiknun ukpiqsriruanik atlanik.  
\v 16 Pitchuksaaġipsi tupigitquplugich iñuich taatniittuat suli kisupayaaq ikayuqtauruaq ukpiqsriruanun.  
\v 17 Quviasruutigigitka aggił̣hat Stephanas-ŋum Fortunatus-ŋumlu Achaicus-ŋumlu, atakkii iliŋisa ikayuġaatŋa uvaniinġitñapsi.  
\v 18 Nutaqtiqługu irrusriġa iliŋisa quviatchaktitkaatŋa ilipsisuntuuq. Isrummatigillautaqsigik iñuich taatniittuat.   
\p
\v 19 Ukpiqtuaŋuruat iñuuniaqtuat Asia-mi tuyuġaasri nayaaŋŋanik. Aquila-mlu Priscilla-mlu piqatigiplugich ukpiqtuat katimaruat tupiġmikni paġliuġaasripsuuq atanikun.  
\v 20 Iluqatiŋ aniqatigiich tuyuġaasri nayaaŋŋanik. Paġlatisritchi avatmun kunigutmik ipqitchuakun piqpakkutiłikun.   
\p
\v 21 Paġlatit Paul-miñ. Uvaŋa aglallakkitka ukua argamnik.  
\v 22 Kiñaliqaa piqpaksriñġitchuaq atanġuruamik, Atanġum atanniġisigaa aggitqikkumi. Aa, Aggiġiñ, Ataniiq.  
\v 23 Uvvatuq iłuaqutrisaan Atanġuruam Jesus-ŋum nayuġlisi.  
\v 24 Uqautisukkipsi piqpaksrisilaamnik iluqapsitñik Christ Jesus-kun. Taatnatuq.