\id MRK  - Asheninka Pichis NT -Peru 2008 (DBL -2013) 
\h MARCOS 
\toc1 Kameethari Ñaantsi Josankinatakeri Marcos 
\toc2 Marcos 
\toc3 Mr. 
\mt1 Kameethari Ñaantsi Josankinatakeri Marcos  
\c 1  
\s1 Ikamantantakeri Juan oviinkaatantaneri  
\r (Mt. 3.1-12; Lc. 3.1-9, 15-17; Jn. 1.19-28)  
\p
\v 1 Jiroka okanta opoñaantanakari Kameethari Ñaantsi ñaaventakotziriri Itomi Pava, paitachari Jesucristo.  
\v 2 Pairani tzimatsi kamantantaneri ipaita Isaías. Josankinatakotakeri Pava iñaanatziri Itomi, ikantziri:  
\q1 Notomí, ari notyaantake etyaarone inkamantakotemi,  
\q1 Iriitake ovetsikanontemine.   
\q1
\v 3 Incheraacheraaventapaakemi tsika te inampiitaro, inkantantapaake:  
\q1 Povameethataineri Avinkatharite tsika inkenapaake,  
\q1 Pinkempitakaantero itampatzikaitziro avotsi.   
\m
\v 4 Ari okantamaitaka, monkarataka iñaaventayeetakeri. Kinkithatake pairani Juan tsika te inampiitaro, iñaaventapaakero oviinkaataantsi, ikantantapaake: “Poviinkaatzimentyaari Avinkatharite, povashaantairo kaariperori, aritake impeyakoyetaimiro pikaariperoshirevetaka.”  
\v 5 Oshekira pokashitakeriri Juan, Judea-satziite ipoña Jerusalén-satziite. Ikamantakoyetapaakero ikaariperoshiretzi, irootake joviinkaayeetantakariri jiñaaki Jordán.  
\v 6 Iithaaretari Juan, jontyeetziro ivitzi camello. Jovathakitari meshinantsimashi. Jañaantari jovayetari kentori, jimiretari iyaaki pitsi.  
\v 7 Jiroka ikantake Juan ikinkithatzi: “Aatsikitake maperotzirori iñaapinkatharentsitzi, noñaapinkathatzitataikari naaka. Te aritaajate inkempitakaantyaana iromperatane onkantya noiyotashitantyaariri no-zapato-ryeeri.  
\v 8 Iriitakera kempitakaantyaarone iroviinkaatantatyeerimi Tasorentsinkantsi. Naakamacheeni intaani noviinkaatantamatsitaro jiñaa.”   
\s1 Joviinkaata Jesús  
\r (Mt. 3.13-17; Lc. 3.21-22)  
\p
\v 9 Ikanta ipokake Jesús ipoñaakaro nampitsiki Nazaret saikatsiri Galilea. Joviinkaatavakeri Juan antaraaki jiñaa Jordán.  
\v 10 Iro intonkaantanakyaarimi Jesús, kempivaitaka ashitaryaanakityeeyaami inkite, iñaavakeri josaaviinkashitapaakari Tasorentsinkantsi ikenapaake jenoki joshiyapaakari shiro.  
\v 11 Ikemaitatzi jenoki ikantaitanake:  
\q1 Oshekira nokimoshireventakemi Notomi, eerokatake netakoperotane.   
\s1 Inkaariperoshiretakaiterimi Jesús  
\r (Mt. 4.1-11; Lc. 4.1-13)  
\p
\v 12 Ikantakaanakarira Jesús Tasorentsinkantsi, jatake tsika te inampiitaro.  
\v 13 Ari ikovavetakari Satanás inkaariperoshiretakairimi. Tema osheki kitaite isaikake janta itzimayetzira koveenkari piratsi, okaratzi 40 kitaite. Iro ipokantapaakari maninkariite jampitakotakeri.   
\s1 Jetanakari jantayetziri Jesús  
\r (Mt. 4.12-17; Lc. 4.14-15)  
\p
\v 14 Ipoña ikenanake Jesús Galilea-ki inkamantantero Kameethari Ñaantsi ñaaventakotziriri tsika ikanta Pava ipinkathariventantai. Aritakera jashitakoitakeri Juan irirori.  
\v 15 Ikantantapaake Jesús, ikamantantzi: “Monkarataka iriñeetantyaariri Pava impinkathariventantai, pinkempisantairo Kameethari Ñaantsi. Povashaantayetairo pikaariperoshirevaitzi.”   
\s1 Jaantaitanakariri 4 shimaatzinkari  
\r (Mt. 4.18-22; Lc. 5.1-11)  
\p
\v 16 Okanta pashine kitaite ikenanake Jesús inkaarethapyaaki Galilea, iñaapaatziiri paitachari Simón itsipatakari irirentzi Andrés ikithataiyini. Tema shimaatzinkari inaiyini.  
\v 17 Ikantapaakeri: “Poyaatena, onkempitaiyaaro iroñaaka iriimi atziri noshimaatakagaiyaami.”  
\v 18 Aripaitera joyaatanakeri, jookanakero iithamento.  
\v 19 Iro jovaavetanaka kapicheeni, iñaapaatziiri itomipayeeni Zebedeo paitachari Jacobo itsipatakari irirentzi Juan, isaikaiyini ipitoki jovaipatziro iithare.  
\v 20 Jaanakeri eejatzi. Eeniro isaikanake iriri itsipayetanaari iratzirite.   
\s1 Atziri jaakiri peyari  
\r (Lc. 4.31-37)  
\p
\v 21 Aritake areetaiyakani Jesús nampitsiki Capernaum. Okanta aparoni kitaite jimakoryaantaitari, jiyotaantapaake japatotapiintaita.  
\v 22 Tera omaanta ishintsinka jiyotaantzira, janaanakeri iyotzinkariite, iniroite ipampoyaaminthaitanakeri.  
\v 23 Ariya isaikakeri janta atziri jaakiri peyari, kaimanake irirori,  
\v 24 ikantzi: “Jesús, Nazaret-satzi, niyotzimi naaka, eerokatake itasorentsite Pava. Iro pipokantari jaka paperotaiyenani.”  
\v 25 Ikantanakeri Jesús: “¡Pimairete peyari! ¡Piyaate!”  
\v 26 Ikaimanake shintsiini atziri, jompetatakaavaitanakari iveyarite, jookanakerira.  
\v 27 Ikantavakaanaka atziriite: “Piñaataiteri irika, ikitsirinkiri jovavisaakotziri jaakiri peyari.” Ipampoyaaperoitanakeri.  
\v 28 Ikemakoitanakeri thaankiini Jesús maaroni janta Galilea-ki.   
\s1 Jovashinchagairo Jesús iriyote Pedro  
\r (Mt. 8.14-15; Lc. 4.38-39)  
\p
\v 29 Ikanta ishitovanaira Jesús japatotapiintaita, jaanakeri Juan ipoña Jacobo, ikenaiyanakeni ipankoki Simón, isaikitara eejatzi Andrés irirentzi Simón.  
\v 30 Iro jareetapaakityaani, ikantaitavakeri: “Okatsirinkavaitatzi iriyote Simón.”  
\v 31 Eekero ipithokashitaro, jakathavakotakero, jomisaikakero. Eshitanake okatsirinkavaiveta. Piriintanaka amenayetavakeneri ompaitya ompavakeriri.   
\s1 Jovashinchaayetziri Jesús mantsiyari  
\r (Mt. 8.16-17; Lc. 4.40-41)  
\p
\v 32 Okanta osheetyaanake, jamaitapaakeneri Jesús osheki mantsiyari, jamaitakeneri eejatzi osheki jaakiri peyari.  
\v 33 Ipiyotzimentaitapaakari pankotsiki.  
\v 34 Jovashinchaayetairi maaroni. Tera ishinete aparoni peyari iriñaavaite jovashinchaayetzirira ikaratzi jaakayetziri. Tema jiyotzi peyari irirori tsika ipaita Jesús.   
\s1 Jiyotaantzi Jesús maaroni Galilea-ki  
\r (Lc. 4.42-44)  
\p
\v 35 Okanta okitaitzimatake, ananenkanaka Jesús iñaañaatzi tsika te inampiitaro.  
\v 36 Ikanta Simón itsipatakari ikaratzi joyaataiyirini, ikokovatairi.  
\v 37 Ikanta iñaapairi, ikantapairi: “Iyotaanari, ikokovaitatziimi.”  
\v 38 Jakanakeri irirori ikantzi: “Thame aate, tera iro nompokantyaari nosaike jaka, ontzimatye niyotaantayete eejatzi pashineki nampitsi.”  
\v 39 Ari okantamaitaka, ithonka Jesús janiitakero Galilea, jiyotaantake maaroni nampitsi tsika japatotapiintaita, jovashinchaayetai osheki jaakayevetari peyari.   
\s1 Jovashinchaayeetziri omatziri pathaarontsi  
\r (Mt. 8.1-4; Lc. 5.12-16)  
\p
\v 40 Ipoña ipokake omatziri pathaarontsi, jotyeerovashitapaakari Jesús, ikantapaakeri: “Pikovirika, ari onkantake povashinchagaina.”  
\v 41 Jamenanakeri Jesús, jetakoshiretanakari. Jantantakari kapicheeni irako, ikantziri: “¡Nokovi, peshitakotai!”  
\v 42 Eshitakotanake ipathaavaivetaka.  
\v 43 Ikantavetavaari jiyaataira inampiki,  
\v 44 ikantziri: “Eerora pikamantakotana. Apatziro povanakero piyaatashiteri omperatasorentsitaari, pimonkaratairo ikantakaantakeri pairani Moisés-ni, paanake pinkitevathatantaiyaari, iroora iriyoyeetantaityaari eshitakotaimi.”  
\v 45 Iro kantamaitacha pathaavaivetachari, ikamantantanake nampitsiki tsika okanta jeshitakotantaari. Iro kaari aritantanaa isaikanai Jesús nampitsiki. Jatake tsika te inampiitaro, ari isaikakeri. Arimaitaka ipokashitziriri osheki atziri.   
\c 2  
\s1 Jovashinchagairi Jesús kisoporokiri  
\r (Mt. 9.1-8; Lc. 5.17-26)  
\p
\v 1 Avisake tsika okaratzi kitaite, eejatzi ipiyaa Jesús nampitsiki Capernaum. Ikemayetavai atziriite, ikantaitzi: “Areetaa Jesús.”  
\v 2 Ipiyotzimentavaari eejatzi, te irantetapaakyaaro pankotsi. Jiyotaayetapairi maaroni.  
\v 3 Tzimatsiya 4 atziri pokashitakeriri Jesús janatakotakeri kisoporokitatsiri.  
\v 4 Te onkante iriñeeri, jotzikaakeri atziriite piyotainchari. Ataitanake jenoki pankotsiki, joveyantakero ikatziyakara Jesús, jovaniiryaakotakeri mantsiyari.  
\v 5 Ikanta Jesús, jiyotakotavakeri iraventaashiretaneete, iñaanatavakeri mantsiyari, ikantziri: “Notomí, ipeyakoitaimiro pikaariperoshirevetaka.”  
\v 6 Kemavakeya iyotzinkariite, ikantashiretaiyanake irirori:  
\v 7 “Ithainkakeri Pava irika. Tema tekatsi kanterone impeyakotantero kaariperori, apaniro ikanta irirori Pava ipeyakotantziro.”  
\v 8 Iyotake Jesús ikinkishiretakari, ari josampitziri, ikantziri: “¿Opaitama pikinkishirevaitashitantari?  
\v 9 ¿Tema onkameethatzimotemi nonkanteri kisoporokiri: ‘Ipeyakoitaimiro piyaariperoshirenka?’ ¿Irooma pikovi nonkanteri: ‘Pinkatziye, paanairo ponoryaamento, piyaatai?’  
\v 10 Iroñaaka piñeeri Itomi Atziri tzimatsi ishintsinka, ipeyakotziri kaariperoshireriite.” Ipithokashitanakari kisoporokiri, ikantanakeri:  
\v 11 “¡Pinkatziye! Paanairo ponoryaamento. Piyaatai.”  
\v 12 Katziyanaka mantsiyari, jaanairo jonoryaantavetari, shitovanake. Maaroni atziri iñaavakeri. Ipampoyaaminthatanakeri iñaayetakerira. Itharomentaventanakari Pava, ikantayetanake: “Omapero okameethatake iroka. Tera añaapiinte oshiyaarone.”   
\s1 Jaantanakariri Jesús paitachari Leví  
\r (Mt. 9.9-13; Lc. 5.27-32)  
\p
\v 13 Ipoña japiitapairo Jesús jiyotaayetapairi atziri inkaarethapyaaki. Ari ipiyotzimentaitavaari eejatzi.  
\v 14 Ikanta ithonkanakero jiyotaantzi, avisanake. Irojatzi iñaantapaakariri itomi Alfeo paitachari Leví, isaiki irirori ikovakoyetziri kireeki isheninkapayeeni. Ikantapaakeri: “¡Poyaatena!” Katziyanaka, joyaatanakeri.  
\v 15 Ipoña Leví irirori, jaanakeri Jesús irovakaiyaari ipankoki. Ari jiyaatzitakari eejatzi iriyotaane, ikempiyapaakari kovakoyetziriri isheninka kireeki, ipoña kaariperoshireriite. Osheki piyotaincha jovaiyani.  
\v 16 Ikanta Fariseo-payeeni itsipatakari iyotzinkariite, josampitakeri iriyotaane Jesús, ikantziri: “¿Opaitama ikempiyantariri iyotaimiri kaariperoshireriite, ikempiyakari eejatzi kovakotziriri isheninka?”  
\v 17 Ari jakanake Jesús, ikantanakeri: “Aririka irimantsiyate atziri ipokashitziri aaventantzinkari, iriima atziri kaari mantsiyatatsine tekatsi inkove irirori. Tera iro nopokajaantantakari naaka nonkaimashireyetairi kameethashireriite, aña nopokashitaatziiri kaariperoshireriite nonkaimashireyetairi.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús itzitaita  
\r (Mt. 9.14-17; Lc. 5.33-39)  
\p
\v 18 Tzimatsira pokashitakeriri Jesús, josampitapaakeri ikantziri: “Itzitapiintakaro iriyotaane Juan irovarite, ari ikempitari iriyotaane Fariseo-payeeni. ¿Opaitama kaari itzitantaro piyotaane eeroka?”  
\v 19 Jakanakeri Jesús, ikantziri: “Aririka inkempiyeetyaari aavakaachari, ¿Arima irovashireneentaitakya? Kempitaka eero, aña kimoshirera inkantaitya irovaitya.  
\v 20 Irooma apaata, aririka iragaitakeri iimentaitari, aripaitera intziventavaitaityaari.  
\v 21 Aparoni paisatori ikithaataitari, aririkami irovapatankaitantyaaro ovakeramairi osape, arira osaperyaaperotanake ampithatanakyaarika ovakeramairi.  
\v 22 Iroora aritatsi irovayeetero ovakerari imireyeetari, ovakerariki meshinantsinaki. Irooma irovantashiitakyaaro paisatonakiki, ari osanaryaakotanake, apiteroite apaatashivaitakya.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús kitaite jimakoryaantaitari  
\r (Mt. 12.1-8; Lc. 6.1-5)  
\p
\v 23 Okanta aparoni kitaite imakoryaantaitari, ikenanake Jesús pankirentsimashiki. Ari javiikitanakeri iriyotaane okithoki pankirentsi.  
\v 24 Te onimoteri Fariseo-payeeni, josampitakeri Jesús, ikantanakeri: “¿Opaitama javiikitantarori piyotaane? ¿Tema iriyote te oshinetaantsite kitaiteriki jimakoryaantaitari?”  
\v 25 Jakanake Jesús ikantzi: “¿Tema piñaanatakoteri ikantakota David-ni itsipayetakari ikarataiyini aantavetakariri itashe?  
\v 26 Ikyaake tasorentsipankoki ijevavetari Abiatar-ni, jovakaro tasorentsitanta, ipakeri eejatzi itsipayetakari. Tera oshinetaantsiveta, intaani jovapiintavetaro Omperatasorentsitaari.”  
\v 27 Eekero ikantanakitzi Jesús: “Tema iriira atziriite kantakaantakerori jovetsikantaitakarori kitaite jimakoryaantaitari. Tera iro kitaite jimakoryaantaitari kantakaanterone jovetsikayeetantakariri atziriite.  
\v 28 Irika Itomi Atziri ipinkathariperotzi irirori, janayiro iroka kitaite.”   
\c 3  
\s1 Atziri kisovakori  
\r (Mt. 12.9-14; Lc. 6.6-11)  
\p
\v 1 Ipoña ikyaapai eejatzi Jesús japatotapiintaita. Ari isaikake atziri kisovakori.  
\v 2 Ikovaitatziira iriñeeteri irovashinchaayetairi mantsiyari kitaite jimakoryaantaitari. Aamaane jovaitakeri, onantyaari inkantakoiteri.  
\v 3 Ipoña Jesús ikaimakeri mantsiyari, ikantziri: “Pimpoke, posatekya niyanki.”  
\v 4 Josampitakeri piyotzimentakariri: “¿Otzimikama shinetaantsitatsiri anteri kitaite jimakoryaantaitari? ¿Tema arite aneshinonkatante, irooma aritatsi avamaante? ¿Tema aritzi antero kameethari, irooma aritatsi ankaariperovaite?” Tekatsira akatsine.  
\v 5 Ipampoyaanakeri Jesús piyotzimentakariri, ovatsimashiretanakeri jiñaayetakerira te irineshinonkayetante, ikantanakeri mantsiyari: “¡Pinthaaryaavakotai!” Matanaka, akotsitanai kameetha atziri.  
\v 6 Ikanta Fariseo-payeeni, jatake ikinkithavaitakairi aapatziyariri Herodes iramene tsika inkantero irovamaakaantantyaariri Jesús.   
\s1 Ipiyotaita inkaarethapyaaki  
\p
\v 7 Ipoña ishitovanai Jesús, ikenanai inkaarethapyaaki itsipatanaari iriyotaane. Joyaareki jovanakeri Galilea-satzi, Judea-satzi,  
\v 8 Jerusalén-satzi, Idumea-satzi, maaroni nampiyetarori intatsikero antaraaki jiñaa Jordán. Ikemakotakeri eejatzi Tiro-satzi, Sidón-satzi, ikantaitzi: “Osheki itasonkaventantake Jesús, jantake osheki kaari iñaapiintaitzi.” Pokaiyanakeni iriroriite iriñeeri.  
\v 9 Irootake Jesús ikantantanakariri iriyotaane irameneneri pitotsi, eero janavyeetantari.  
\v 10 Jimatakero Jesús, jovashinchaayetake osheki. Otatsinkapirinikitavakaaka mantsiyari ikovira irantantavakyaari kapicheeni irako.  
\v 11 Ipokayetzira jaakayetziri peyari, jotyeerovashitari Jesús, ikaimimaita shintsiini, ikantzi: “¡Eeroka Itomi Pava, niyotzimi naaka!”  
\v 12 Onkantya eero jiyotzitantaitari Jesús, ikisathayetakeri.   
\s1 Jiyoshiitake Jesús 12 Irotyaantajanoriite  
\r (Mt. 10.1-4; Lc. 6.12-16)  
\p
\v 13 Ipoña itonkaanake Jesús otzishiki. Arira ikaimakaantapaakeri ikaratzi ookimotakariri. Jataiyakeni ikaratzi ikaimakaantakeri.  
\v 14 Aripaitera jiyoshiitake 12 intsipatapiintyaari, iriitake irotyaanteri inkinkithatakaantayete.  
\v 15 Ipasavyaakari irovashinchaayetairi irirori mantsiyari, ikaratzi jaakayetziri peyari.  
\v 16 Jirika ikaratzi jiyoshiitakeri: Simón, ipaitakeri Pedro.  
\v 17 Ipoñaapaaka Jacobo itomi Zebedeo itsipataakeri Juan, irijatzi irirentzi Jacobo. Ipaitakeri “Boanerges,” (akantziri añaaneki aaka: “Otomi ookatharontsi.”)  
\v 18 Ipoñaapaaka eejatzi Andrés, Felipe, Bartolomé, Mateo, Tomás, Jacobo itomi Alfeo, Tadeo, eejatzi Simón ipaitakeri “Kisakotantaneri,”  
\v 19 ipoñaapaaka Judas Iscariote, tsika intzime pithokashityaarine.   
\s1 Kishimatziriri Tasorentsinkantsi  
\r (Mt. 12.22-32; Lc. 11.14-23)  
\p
\v 20 Ipoña ipokaiyeeni Jesús pankotsiki. Ari ipiyotzimentavaari osheki atziriite, te onkante iriyaatapainte irovaiya Jesús.  
\v 21 Tzimatsi kantayetaintsiri: “Shinkiventaka Jesús.” Iro ipokantavetakari isheninkathoriite, iraanairimi.  
\v 22 Areetaiyapaakani eejatzi iyotzinkariite ipoñaayetaka Jerusalén, ikantapaake irirori: “Irika atziri jovashinchaatziiri ashitariri peyari paitachari ‘Beelzebú,’ irootake jovashinchaayetantariri ikaratzi jaakayetziri peyari.”  
\v 23 Ikanta ikemakera Jesús, japatotaiyakerini, joshiyakaaventatziiniri okaratzi ikantayetakeriri, ikantziri: “¿Tzimatsima peyari kaminaavakaachari eero jaakantanta?  
\v 24 Aririka irantaminthatavakaiya atziri tsika ipinkathariventaitziri aparoniki nampitsi, jiñiiro jovapintaavaka.  
\v 25 Aririka irantaminthatavakaiya eejatzi atziri isaikavankotavakaiyani, ari iriñaakero irovapintaavakaiya.  
\v 26 Ari ikantari eejatzi peyari aririka irantaminthatavakaiyaami, ari irovapintaavakaakya, eero iñiiro ishintsite, ari inthonkyaari.  
\v 27 Aparoni atziri ñaaperotachari kameetha, tekatsira materine inkyaashiteri ipankoki irayiteri jashiyetari irirori. Irooma aririka iroosoitakeri, aritake irimaitakeri.   
\p
\v 28 Pinkeme nonkante: kantatsi impeyakotairi Pava inkarate kaariperoshirevaitatsine, onkantavetakya inkantzimavaivetakyaari.  
\v 29 Iriima inkarate kantzimavaitakerine Tasorentsinkantsi, irashira irovaatyeero, eerova ipeyakoitairi.”  
\v 30 Iroora ikantantakari Jesús, tema ikantayeetatziiri: “Kamaari inatzi.”   
\s1 Iriniro Jesús ipoña irirentzipayeeni  
\r (Mt. 12.46-50; Lc. 8.19-21)  
\p
\v 31 Ariya areetapaakari iriniro Jesús otsipatakari irirentzipayeeni, okaimakaantapaakeri, okatziyapaaka jakakiroki.  
\v 32 Ikantavetakari ikaratzi apatoventakariri: “Ari opokiri piniro otsipatakari pirentzipayeeni, okovi oñeemi.”  
\v 33 Ikantanake Jesús: “¿Niinkama pikinkishiretaiyarini eeroka iro nonirontari, iri nirentzitari?”  
\v 34 Ari jamenayetanakeri apatoventakariri, ikantzi: “Irikaite, iriiyetakera nokempitakaantaari nirentzi, irijatzi nokempitakaantaari noniro.  
\v 35 Ikaratzi antanairori ikovayetziri Pava, iriitakera nirentzitari, irojatzi notsirontaari, irojatzi nonirontari.”   
\c 4  
\s1 Joshiyakaaventziri Jesús pankivairentzi  
\r (Mt. 13.1-23; Lc. 8.4-15)  
\p
\v 1 Ipoña ipiyanaa eejatzi Jesús inkaarethapyaaki, jiyotaantapai. Ipiyotzimentaitavaari. Otetanaka pitotsiki, saikakotake niyankyaaki kapicheeni, katziyeeyakani atziriite othapyaaki ikempisantziri.  
\v 2 Maaroni jiyotaayetziriri, joshiyakaaventatziiniri, ikantzi:  
\v 3 “Tzimatsi aparoni pankivairentzi, jatatsiri impankite.  
\v 4 Ikanta jookakitakero ivankire, tzimatsi ookakitapainchari avotsiki. Ipoña ipokaiyapaakeni tsimeri, jovapaakaro.  
\v 5 Tzimatsi pashine ookakitapainchari tsika omapiporokitzi te ontzimaperote kipatsi. Thaankiperoini oshookavetanaka. Tera ontontapathaperotatye kipatsi,  
\v 6 sampishitanake pankirentsi jooryaapaakera ooryaa. Tema te onkyaaperote oparitha inthomointa.  
\v 7 Tzimatsiya pashine ookakitapainchari okitocheemashitzi, anaanakero iroori oshookanake. Te onkithokite.  
\v 8 Tzimatsiya pashine ookakitapainchari okameethavanetzi kipatsi, saankana oshookapaake, kithokitanake maaroni. Tzimayetai okitho aparopayeeni okaratzi shookaintsiri. Aparoni shookapaintsiri, eepiyokiini okithokitanake, pashine osheki piyokineentanaintsiri, pashine oshekiperotanaintsiri okitho.”\f + \fr 4.8 \ft Kantakotajaantachari jaka “okaratzi shookapaintsiri,” aamaaka okaratzi 30 okithoki, pashine okaratzi 60 okithoki, pashine okaratzi 100 okithoki.\f*  
\v 9 Eekero ikantanakitzi Jesús: “Kovatsiri inkemathatero, irovayempitatya inkempisante.”   
\p
\v 10 Aritake jataiyeeni maaroni atziri, intaani isaikake Jesús itsipayetakari oyaayetapiintakeriri, ipoña 12 iriyotaane. Ari josampitaiyakeri Jesús, ikantziri: “¿Tsikama okantakotaka okaratzi poshiyakaaventakeri inkaaranki?”  
\v 11 Jakanakeri Jesús, ikantzi: “Iroñaakara nonkamantemiro kaari piyovetaiyani, aritake piyotairo tsika ikanta Pava ipinkathariventantzi. Iriima pashinepayeeni, eero nokamantzitari irirori, intaani noshiyakaaventayeteneri,  
\v 12 ari onkantya eero iñaantaro ikemayevetari. Onkantavetakya inkempisante, eero ikemathatziro, ari onkantya eero ipashineshiretantaa, tema eero ipeyakoitairi irirori.”  
\v 13 Ipoña Jesús josampitziri, ikantziri: “¿Tema piyotavakero noshiyakaaventakeri? Aririka noshiyakaaventakemiro pashine, ¿tsikatya pinkantya piyotantyaarori?  
\v 14 Tema irika atziri ookakitakerori ivankire, iriira oshiyakaaventacha kamantantzirori iñaane Pava.  
\v 15 Tzimatsi kemavetarori ñaantsi, ipokapaake Satanás, imaisantakaapaakeri. Iriiyetakera oshiyakaaventziri ookakitapainchari avotsiki.  
\v 16 Tzimatsi kemavetarori ñaantsi, ikempisantaveta thaankiini. Joshiyakovetakaro ookakitapainchari omapiporokitzi, oshookavetanaka thaankiini.  
\v 17 Tera iriyotakoperotatyeero ñaantsi, te inkisashityaaro ikemaantsiventanakaro ikempisantanairo ñaantsi, jovashaantanakero. Joshiyakarora pankirentsi sampishitanaintsiri, tera onkyaaperotatye oparitha inthomointa kipatsiki.  
\v 18 Tzimatsi pashine kemavetarori ñaantsi, oshiyakaaventakeri ookakitapainchari kitocheemashiki.  
\v 19 Okantakaantziro jamatavivaita apaniro, ikinkishiryaakotaro irashaarantya, iro ikovaperotake ontzimimotairi maaroni. Anaanakero ñaantsi ikemavetavakari, joshiyakaro pankirentsi kaari kithotatsine.  
\v 20 Tzimatsiya kemavakerori ñaantsi, oshiyakaaventakeri ookakitapainchari okameethavanetzi kipatsi. Ikempisantanai, joshiyakotakaro aparoni shookapaintsiri, tzimanaintsiri eepiyokiini okithokitanake, pashine osheki piyokineentanaintsiri, pashine oshekiperotanaintsiri okitho.”\f + \fr 4.20 \ft Pamenero kantakotachari janta versículo 4.8.\f*   
\s1 Onkoñaatakoyetai omanakoyevetainchari  
\r (Lc. 8.16-18)  
\p
\v 21 Ipoña ikantake eejatzi: “Ankoverika ootyaari ootamento, ¿arima antatakotakeri kovitzinaki? ¿Avakotzirima otapinaki? Tera. Aña iro akovi onkoñeetye maaroni inkene amenavaite.  
\v 22 Ari onkantyaari eejatzi, ontzimatye onkoñaatakoyetai omanakoyevetainchari, ooñaarontairo kaari ikemathaveeta pairani.  
\v 23 Kovirori inkemathatairo, inkempisante.”  
\v 24 Ikantanakeri eejatzi: “Paamaiyaarora okaratzi pikemakeri. Otzimikari pantzimotantane, jimaperoyeetaimikari apaata eeroka.\f + \fr 4.24 \ft Okaratzi ñaaventakotachari jaka, jiroka okantakota: Kapicheenirika pinkempisantavakero nokantakemiri, kapicheeni piyotairo. Irooma pinkempisantaperotavakerika, osheki piyotavakeri, eekero niyotakaaperotanakityeemiro.\f*  
\v 25 Tsikarika itzimi otzimimotakeri, ari ontzimimotziitairi. Iriima kaari otzimimotzi, eekerora iriyaatatye iriñeero eero ontzimimoperoyetairi.”\f + \fr 4.25 \ft Jiroka okantakotziri okaratzi iñaaventaitziri jaka: Ikaratzi iyotavakerone niyotaakeriri, eekero niyotakaaperotanakityeeri. Iriima kaari kempisantavakerone niyotaavetakariri, irimaperotya eero jiyotairo.\f*   
\s1 Joshiyakaaventziro Jesús oshooki pankirentsi  
\p
\v 26 Ipoña ikantanake eejatzi Jesús: “Tzimatsira oshiyari ipinkathariventantai Pava. Oshiyatyaarira aparoni shirampari pankitzirori pankirentsi,  
\v 27 imayira tsireni, inkakitamanai. Temaita iriyotero tsika okanta oshookantanakari ivankire.  
\v 28 Apanirora oshookavaitzi, etanakyaaro oshitovanake iryaani oshi, impoña ompovainkaryaanake, tzimanake osheki okithoki.  
\v 29 Onkantya osampatake, monkarapaitetapaaka iraavatantaityaarori.”   
\s1 Joshiyakaaventaitziro okitho inchato iryaanitatsiri  
\r (Mt. 13.31-32; Lc. 13.18-19)  
\p
\v 30 Ikantanake eejatzi Jesús: “¿Opaitama oshiyari eejatzi ipinkathariventantai Pava? ¿Opaitama noshiyakaaventemirori?  
\v 31 Oshiyatyaarora aririka ampankitero iryaanitatsiri okitho pankirentsi. Okantaveta iryaani onaveta,\f + \fr 4.31 \ft Iro ikantakoitzi jaka “okitho iryaanitatsiri pankirentsi” paitachari mostaza, shookatsiri inampiki pashine atziri.\f*  
\v 32 aririka ampankitakero, oshookanake, anaanakero pashine pankirentsi, antaro onkantayetya oteva, ari irimavoshiyetyaari tsimeri otsimankatapeshitake.”   
\s1 ¿Opaitama joshiyakaaventantarori Jesús iñaaventayetziri?  
\r (Mt. 13.34-35)  
\p
\v 33 Ari ikantapiintatya Jesús joshiyakaaventayetziniri atziri okaratzi jiyotaayetziriri. Kapicheenirika inkemathayetakero atziriite, kapicheenira iriyotaayeteri. Oshekirika inkemathayetakero atziriite, oshekira iriyotaayeteri.  
\v 34 Tekatsi aparoni okaratzi ikamantantziri kaari joshiyakaaventzi. Iriima iriyotaane, ikemathatakaakeri maaroni otzimi jiyotaantayetakeri.   
\s1 Joimairentziro Jesús tampyaa  
\r (Mt. 8.23-27; Lc. 8.22-25)  
\p
\v 35 Okanta osheetyaanake, ikantanairi iriyotaane: “Thame amontyagai intatsikeronta.”  
\v 36 Aritake jatanai maaroni piyotzimentakariri. Tema aritake isaikake irirori pitotsiki montyaakotaiyanaani. Tzimatsiya oyaatanakeriri ikenakoyetanake pashineki pitotsi.  
\v 37 Ari omapokapaakari iniroite tampyaa, otamakaatanake antaro, otetaatapaaka jiñaa pitotsiki, irootzimatake intsitsiyakote.  
\v 38 Jovakiryagaitanakeri jimayira opoopaki pitotsi, jotziitotaka, ikantaitziri: “¡Iyotaanarí! ¡Antsitsiyakotatyé!”  
\v 39 Piriintanaka Jesús, iñaanatanakero tampyaa, ikantziro: “¡Aritapaake pitampyaatake!” Ikantzitanakaro inkaare eejatzi: “¡Pimairyaate!” Avisanake tampyaa, mairyaatanai inkaare.  
\v 40 Ikantziri iriyotaane: “¿Opaitama pitharovantanakari? ¿Tekerama paventaari Pava?”  
\v 41 Osheki iñaapinkathatanakeri, ikantavakaiyani itharonkakiini: “¿Ipaitatyaakama irika joimairentantarori tampyaa, joimairentziro eejatzi inkaare?”   
\c 5  
\s1 Gadara-satzi jaakiri peyari  
\r (Mt. 8.28-34; Lc. 8.26-39)  
\p
\v 1 Areetapaaka Jesús intatsikero inkaare, inampiki Gadara-satzi.  
\v 2 Iro jaatakotapaakitziini, ishiyashitavakari jaakiri peyari ipoñaakaro kitataariki,  
\v 3 ari isaikavaitziri irirori. Te iraavyeeteri joosoveetantari ashirotha.  
\v 4 Itzimpeshiro joosoveetantari iitziki eejatzi irakoki. Tekatsira kitsirinkerine.  
\v 5 Ari ikantaitatyaani maaroni kitaite eejatzi tsireni, ikenayetzi otzishiki, kitataariki, ikaimavaitzi, itotakaayetaro mapishetapayeeni.  
\v 6 Ikanta iñaavakerira ipokake Jesús, ishiyashitavakari, jotyeerovashitapaakari.  
\v 7 Ikaimapaake shintsiini, ikantzi: “¡Jesús, Itomi Pavaperotatsiri, tera nonkove povashinonkaina! ¿Tsikama pinkantaajatenaka?”  
\v 8 Tema ikisapaakitziiri Jesús, ikantapaakeri: “¡Piyaate peyari!”  
\v 9 Ipoña josampitanakeri: “¿Tsikama pipaitaka?” Ari jakanake peyari, ikantzi: “Nopaita ‘Oshekyaantzi,’ tema osheki nokarataiyini.”  
\v 10 Eekero ikantanakitzi peyari: “Te nonkove pomityaantena pashineki nampitsi.”  
\v 11 Ari ipiyotaka tyonkaarikiini osheki chancho ishintaraiyini.  
\v 12 Ikantaiyini peyari: “Pomityaantena janta chanchoki.”  
\v 13 Ari ikantzi Jesús: “Pimatero.” Arira ishiyeeyanakani chancho imperetatzi otzishi, mitagaiyapaakani inkaareki, ari ithonka ipiinkake. Aamaaka ikaraveta 2,000 chancho.   
\p
\v 14 Itharovaiyanakeni aamaakoventariri, shiyeeyanakani ikamantantapaake nampitsiki, ikamantakeri eejatzi maaroni saikayetatsiri irovaneki. Pokaiyanakeni iramenero avisaintsiri.  
\v 15 Ipokashiitanakeri Jesús, iñeetapaatziiri jaakavetari peyari. Isaikake, ikithaataa, kameetha ikantanaa. Itharovakaapaakari iñaapaakeri.  
\v 16 Ikaratzi ñaakeriri inkaaranki ikamantavakeri pokayetaintsiri, ikantzi: “Piñaakeri irika, iriitake Jesús ovavisaakotairiri. Joviinkakaantake eejatzi osheki chancho.”  
\v 17 Ikantaitanakeri Jesús: “Piyaatai, te nonkove pisaikimotena.”  
\v 18 Ipoña jotetana Jesús pitotsiki. Ikantavetavaari jovavisaakotairi: “Nokovi noyaatanakemi.”  
\v 19 Jakanake Jesús, ikantzi: “Eero poyaatana, piyaatai pisheninkaki. Pinkantapairi: ‘Jineshinonkataana Pinkathari.’”  
\v 20 Jimatakero jaakavetari peyari, jatai inampiki paitachari Decápolis, ikamantapairi maaroni atziri, ikantapairi: “Jovavisaakotaana Jesús.” Ipampoyaaminthaitanakeri ikemaitzirira ikantayetapairi.   
\s1 Irishinto Jairo opoña tsinane antzitakeriri iithaare Jesús  
\r (Mt. 9.18-26; Lc. 8.40-56)  
\p
\v 21 Ikanta ipiya Jesús ipoñagaaro intatsikero. Ipiyotzimentavaari osheki atziri inkaarethapyaaki.  
\v 22 Ari jareetapaakaya jevatatsiri japatopiintaita ipaita Jairo. Jiñaapaakeri Jesús, jotyeerovashitapaakari,  
\v 23 ikantapaakeri: “Onkamatyee nishinto. Nokovi piyaate pantantaiyaaro kapicheeni pako, eshitakotaita.”  
\v 24 Ari jiyaatanake Jesús, iro kantamaitacha joyaatanakeri osheki atziri, janavyiimatanakeri.   
\p
\v 25 Okanta aparoni tsinane osokaavaitachari, tzimakotake 12 osarentsi omantsiyavaitake,  
\v 26 osheki jaaventaveetakaro, aperotakero tzimimovetarori opinaventa. Amenaashivaitaka, eekero iyaatatzi omantsiyatzi.  
\v 27 Okemake iroori iñaaventaitziri Jesús, ikantaitzi: “Ovashinchaantaneri inatzi Jesús.” Osatekantanakari atziri okenashitanakeri itaapiiki, antzitapaakeri kapicheeni iithaare.  
\v 28 Tema okantashiretanakitzi iroori: “Aririka nantzitakeri iithaare, ari neshitakotai.”  
\v 29 Apathakero eshitanake osokaavaiveta.  
\v 30 Jiyotzitanaka Jesús tzimatsi ovashinchaashitakari ishintsinka, josampitanakeri oyaayetakeriri, ikantziri: “¿Niinkama antzitakenarori noithaare?”  
\v 31 Jakanakeri iriyotaane, ikantzi: “¿Tema piñeeri janavyiimatakemi atziri? Eekero pikantatzi: ‘¿Niinka antzitakenarori noithaare?’”  
\v 32 Eekero jamemenatanakitzi Jesús, iriñeeri antzitakeriri iithaare.  
\v 33 Okanta tsinaneka oñaapinkathatanakeri Jesús, okavaitanaka. Tema iro jovashinchagai. Iyaatashitanakeri, otyeerovashitapaakari, okamantakotapaaka.  
\v 34 Ikantanakero irirori: “Tsinané, ovashinchagaimi paventaane. Kantatsi piyaatai, kimoshire pinkantanaiya, aritake eshitakotaimi.”   
\p
\v 35 Tekera inthonkero Jesús iñaanatziro, areetaiyapaakani poñeenchari ipankoki Jairo. Ikantapaakeri: “Kamakera pishinto. Eerora poñaashirenkashivaitari iyotaantaneri”  
\v 36 Ikanta ikemavakera Jesús ikantaitapaakeri, ikantanakeri Jairo: “Eero povashireta, paventaiyaana naaka.”  
\v 37 Tekatsi ishinete iroyaatanakeri. Intaani jaanakeri Pedro, Jacobo, Juan. Iriitake Juan irirentzi Jacobo.  
\v 38 Ikanta jiyaatake, areetaka ipankoki Jairo. Iñaapaatziiri jakivaamashitaka atziriite, jiraakotaiyaroni.  
\v 39 Kyaapaake Jesús, ikantapaakeri: “¿Opaitama piraantaiyarini? Te onkame, omakoryaatzi.”  
\v 40 Thainkashire jovaveetanakari Jesús. Jomishitovapaakeri maaroni. Intaani isaikanake ashitarori, eejatzi iriyotaane. Ikyaashitanakero jonoryeetakerora eentsi.  
\v 41 Joirikavakotapaakero, iñaanatzimaitaro, ikantziro: “¡Talita cumi!” (akantziri aaka: “Eentsi, pimpiriinte.”)\f + \fr 5.41 \ft Irootake iñaavaitakeri Jesús, tema arameo onatzi jiñaanetari irirori.\f*  
\v 42 Piriintanaa eentsika, aniitanai. Tema tzimake 12 osarentsite, irootake aniivaitantanaari. Ipampoyaaminthatanakeri ikaratzi ñaakerori.  
\v 43 Ikantzi Jesús: “Pimperoota ovarite.” Ipoña ikantanakeri eejatzi: “Tera nonkove pinkamantayeteri atziriite.”   
\c 6  
\s1 Ipiyaa Jesús Nazaret  
\r (Mt. 13.53-58; Lc. 4.16-30)  
\p
\v 1 Ikanta Jesús ipiya inampiki, ari joyaatairi maaroni iriyotaane.  
\v 2 Okanta aparoni kitaite jimakoryaantaitari, jiyotaantake Jesús japatotapiintaita. Ipampoyaaminthataitakeri. Ikantayeetzi ikemaitzirira: “¿Tsikatya jaakerori jiyotanetantakari? ¿Niinkama matakairiri kaari iñaapiintaitzi?  
\v 3 ¿Tema iriitake añaapiintzi josheronkayetziro inchakota? ¿Tema iri otomi María? ¿Tema añiiri Jacobo, José, Judas ipoña Simón, iriitake irirentzipayeeni? ¿Arira akarayetziro iritsiro anampitaro jaka?” Ari opoña te inkempisantaiteri Jesús.\f + \fr 6.3 \ft Jacobo, irijatzira ikantaitzitari eejatzi Santiago.\f*  
\v 4 Iro ikantantanakari: “Ari jashi jovatziiro kamantantaneri, te iriñaapinkathaiteri isaikayetzira isheninka.”  
\v 5 Irootakera kaari okantanta Jesús iroñaakantero ishintsinka janta. Te iroshekiperote mantsiyari jovashinchaake jantantanakari kapicheeni irako.  
\v 6 Antaro jovashiretakotakari ikaratzi kisoshirevaitatsiri, kaari kovatsine inkempisantai. Iroora ikenantanakari jiyotaantayetzi pashineki nampitsi tzimayetatsiri janta.   
\s1 Jotyaantaitziri iyotaari  
\r (Mt. 10.5-15; Lc. 9.1-6)  
\p
\v 7 Ipoña Jesús japatotakeri 12 iriyotaane. Ipasavyaakari ishintsinka inkitsirinkantyaariri irirori peyari. Jotyaantakeri, intsipatavakaayetanakya inkarate apite.  
\v 8 Ikantavakeri: “Eerora paanake pitharate, povarite, eejatzi piireekite, intaani paanake pikotzi.  
\v 9 Eero okantzi paanake eejatzi pashine piithaare. Aparoni pinkyaantanakya pi-zapato-te.”  
\v 10 Ikantzitavakari eejatzi: “Pareetakyaarika aparoni pankotsi, arira pimaapiintatye, irojatzi pavisantakyaari pashineki nampitsi.  
\v 11 Eerorika jaakameethaitzimi, eerorika ikempisantaitzimi eejatzi, pavisapithateri. Potekanairo piipatsikiite, iro iriyotantyaari te inkempisanteri Pava. Iriira irimaperoitai irovasankitaiteri apaata, anaanakero inkantayeetairi Sodoma-satzi ipoña Gomorra-satzi. Omaperora.”  
\v 12 Ikanta jiyaayetakera iriyotaane Jesús ikamantayetairi atziri irovashaantairo ikaariperoshireyetzi.  
\v 13 Jovavisaakoyetake jaakiri peyari, jovashinchaayetai eejatzi osheki mantsiyari jotziritantari yeenkantsi.   
\s1 Ikamantakari Juan oviinkaatantaneri  
\r (Mt. 14.1-12; Lc. 9.7-9)  
\p
\v 14 Areetakotakari pinkathari Herodes okaratzi Jesús jantayetziri. Tema ikantayeetake: “Añagaira Juan oviinkaatantaneri. Piñeeri otzimi ishintsinka.”  
\v 15 Pashine kantayetatsiri: “Elías inatzi.” Ikantayeetzi eejatzi: “Aamaa iriitake pashine kamantantaneri.”  
\v 16 Ikanta ikemakera Herodes ikantayeetakeri, ikantanake irirori: “Iriitakera añagaatsi Juan nothatzinkakaantakeri.”  
\v 17 Opoñaantzitakari Herodes jashitakotakaantziri Juan, okantakaantziro Herodías, iinantavetari Felipe irirentzi Herodes. Irootake jiinantaariya Herodes irirori.  
\v 18 Tema ikaminaantavetatya Juan, ikantavetakari Herodes: “Te onkameethate piinantyaaro iina pirentzi.”  
\v 19 Iro opoñaantari okisaneentziri Herodías, okovake ovamaakaanterimi.  
\v 20 Irootake jashitakotzitakaantantakariri Herodes. Iro kantamaitacha Herodes iniroite jiñaapinkathatakeri Juan, jiyotzi kameethashireri ini, itasorentsitakaane Pava jinatzi. Tera inkove irovaiteri. Tema maaroni ikaminaavetariri, okompitzimoshiretakari Herodes. Ari jeshiventavetaro ikempisantziri.  
\v 21 Opoña aparoni kitaite, joimoshirenkavetaro Herodes itzimantakari pairani. Ipokaiyakeni ikaratzi ipinkatharentsitzi, ipokake ijevare ovayiriite Roma-satzi, ipokake jevayetatsiri Galilea-ki. Ovaiyakani.  
\v 22 Opoña okyaapaake ishinto Herodías jovaiyanira, amasheetapaake, ookimotapaakari Herodes amasheetane, ari ikempitakari itsipatakari jovaiyani. Ikantanakero Herodes: “Ari nompakemi opaitarika pinkampitenari.  
\v 23 Eero namatavitzimi, jiyotzi Pava kyaaryoo nokantzi. Iroorika pinkovemi okaratzi nopinkathariventziri, arityaami onkantake nompemi kashetani.”  
\v 24 Iyaatashitanakero iniro, okantapaakero: “¿Opaitama nonkampiteriri?” Okantanake iroori: “Pinkampiteri iito Juan oviinkaataneri.”  
\v 25 Piyapaaka evankaro, okantapaakeri: “Nokovi pimpenaro iito Juan, povakenaro matzitaki.”  
\v 26 Jovashiretanaka antaro pinkatharika. Tema maaroni ikemaitakeri inkaaranki, ikantakerori evankaro, tekatsi inkenakaanairo, ontzimatye impero okovakotakeriri.  
\v 27 Jotyaantake ovayiri iramakeneri iito Juan.  
\v 28 Jatanake ovayiri jashitakoyeetzirira Juan, ithatzinkapaakeri, jamakotakero iito matzitaki. Ipaitakero evankaroka, aanakenero iniro.  
\v 29 Ikanta ikemaiyakeni iriyotaane Juan-ni. Pokaiyakeni, ikitatairi.   
\s1 Jovakaari Jesús 5,000 shirampari  
\r (Mt. 14.13-21; Lc. 9.10-17; Jn. 6.1-14)  
\p
\v 30 Aritake areeyetaa irotyaantane, apatotapaa maaroni isaikira Jesús, ikamantapairi okaratzi jantayetakeri.  
\v 31 Eekero ipokaminthatatzi atziri, piyayetacha pashine. Te onkantapainte iriyaataiyeeni Jesús irovaiya. Irootake ikantantanakariri Jesús iriyotaane: “Thame aate tsika te inampiitaro, amakoryaavakeeta kapicheeni.”  
\v 32 Otetaiyanakani pitotsiki, jataiyini.  
\v 33 Iro kantamaitacha, osheki amenakotavakeriri jiyaatanake, jiyotavakeri. Shiyeeyanakani ikenaiyake avotsiki, ipoñaanakaro nampitsiiteki. Iri etaiyakaroni jareeta, apatotaiyapaakani.  
\v 34 Ikanta jareetapaaka Jesús, jiñaapaatziiri ipiyotaiyakani. Jetakoshiryaapaakari. Tema ikempitakityaari oisha eerorika itzimi aamaakoventyaarine. Jiyotaayetapairi eejatzi.  
\v 35 Aritake sheetyaanake, ipokashitapaakeri iriyotaane, ikantapaakeri: “Iyotaanarí, asaikatziira jaka tsika te inampiitaro.  
\v 36 Pinkaratero piyotaantzi, iriyaataita atziripayeeni nampitsiki iramanante iroyaari.”  
\v 37 Ari ikantake Jesús: “Pimperi eeroka iroyaari.” Ikantziya: “¿Pikovatziima niyaate namanantakite novakayaariri? Oshekira ovinaro, eero janteta kireeki aamaaka 200 denario ompinatyaari, novakaantyaariri maaroni.”  
\v 38 Ikantzi Jesús: “¿Tsika okaratzika tanta jamanontakari atziriite? Piyaate pamenakitero.” Ikanta jamenakitziro, ikantziri: “Tzimatsi 5 tanta, ipoña apite shima.”  
\v 39 Ikantzi Jesús: “Pomisaikeri maaroni atziri onatsiryaapankaatake kataroshimashi, pinashiyetyaarira pomisaikayeteri.”  
\v 40 Ari jimatakeri. Tzimatsi nashiyetainchari isaikayetake aamaaka ikaratzi 100 atziri, jimataka eejatzi pashine aamaaka ikaratzi 50 atziri. Ari ikantayetakeriri, jomisaikakeri maaroni.  
\v 41 Ipoña Jesús, jaakotanakero 5 tanta okonovakarira apite shima, amenanake inkiteki, ipaasoonketanake. Ipetoryaakero tanta, ipakeri iriyotaane, jovavisaakeneri irirori atziripayeeni. Ari ikempitaakeriri eejatzi shima, jantetaakari maaroni.  
\v 42 Maaroni jovaiyakani, kemaneentaiyakani.  
\v 43 Ijaikiyeetai 12 kantziri okaratzi jovakaantakari.  
\v 44 Aamaaka ikaratzi 5,000 shirampari ovainchari.   
\s1 Janiitantaro Jesús inkaare  
\r (Mt. 14.22-27; Jn. 6.15-21)  
\p
\v 45 Ari ikantanairi Jesús iriyotaane: “Thamera, petaiyaaro pimontyagai nampitsiki Betsaida.” Ikantanakeri piyotzimentakariri: “Kantatsira piyaayetai pipankoki.”  
\v 46 Ikanta jiyaatanaira maaroni atziri, tonkaanake Jesús otzishiki iriñaañaate.  
\v 47 Aritake tsirenitanake, overaakotaiyaani iriyotaane niyankyaaki inkaare jimontyaakotaiyani. Apaniro isaikake Jesús otzishiki,  
\v 48 jamenakotakeri iriyotaane, shintsi ikomataiyini oipiyapiyatakotakerira tampyaa. Okanta okitaitzimatake, jiyaatashitairi, janiitantaaro inkaare, ikenashitapairi itaapiiki, iro iravisanakerimi.  
\v 49 Ikanta jiñeeyavairi, joshiyakaantzi shiretsi inatzi, kaimaiyanakeni,  
\v 50 tema maaroni otsinkashiryaanakeri iñaakerira. Ipoña ikantapaakeri Jesús: “Naakatake pokaatsi, eero pitharovi, tontashire pinkantaiyaani.”  
\v 51 Otetapaa pitotsiki, avisainkatanake tampyaa. Ipampoyaaminthataiyakerini.  
\v 52 Tema tekeraata inkemathatero joshekyaantakarori Jesús tanta, iro okantakaantziro ikisoshirevaitaiyini.   
\s1 Jovashinchaantzi Jesús Genesaret-ki  
\r (Mt. 14.34-36)  
\p
\v 53 Irojatzi jareetantaiyapaakari inampiki Genesaret-satzi.  
\v 54 Iro jaatakoiyapaakitziini, jiyoitavakeri Jesús.  
\v 55 Ikamantavakaanaka maaroni nampitarori janta, jamakoyeetakeri mantsiyari inaryaamentoki. Tsikarikara isaiki Jesús, ari jamakoyeetziniriri.  
\v 56 Omataka ikenayetzira iryaaniki nampitsi, nampitsiki antaro, eejatzi ovaantsiki, jovakoyeetziniri mantsiyari avotsiki, ikantayeetziri: “Pishineteri irantzitavakemiro piithaare kapicheeni.” Tema maaroni antzitayetakeriri iithaare eshitakoyetai.   
\c 7  
\s1 Ovaariperoshiretziriri atziri  
\r (Mt. 15.1-20)  
\p
\v 1 Ipoña ipokaiyake Fariseo itsipatakari iyotzinkari, ipoñaayetaka Jerusalén-ki. Japatoventapaakari Jesús.  
\v 2 Tema iñaapaakitziiri iriyotaane te irantero jametapiintaitari ikivaakota jovaiyanira. Ikishimatapaakeri.  
\v 3 Tema okaratzi jantapiintziri Fariseo-payeeni, eerorika ikivaakota, eero jovaa. Irootake jametapiintakari pairani icharineete: Aririka inkove iroya, ontzimatye inkivaakotavakya, inkitevathatantyaari.  
\v 4 Aririka irareetaiya jamanantavaitzi, tekera irovapaiyaata, inkivaakoperotapaiya. Tera aparoni onkantya jameyetari, ikivayetzitaro eejatzi iriraamento, iyovite, ironkotsimento, imaamento, maaroni.  
\v 5 Irootake josampitantakariri Jesús, ikantziri: “¿Opaitama ipeyakotantakarori piyotaane jiyotaayetairi pairani acharineete? Noñaapaakeri jovaiyani, te inkivaakotya.”  
\v 6 Jakanake Jesús, ikantzi: “Kamataviri pinaiyini. Eeroka iñaaventake pairani Isaías-ni, ikantake josankinatzi:  
\q1 Iñaapinkathavaantevetashitana atziripayeeni.  
\q1 Iro kantacha te inkinkishiretakotena kameetha.   
\q1
\v 7 Amenaashivaita jotyeerovayeta iñaapinkathavetana,  
\q1 Tema jiyotaantashivaitaro jameyetari irirori.   
\m
\v 8 Pipeyakotakaro eeroka Ikantakaantane Pava, pantashiyetakaro jametayetari atziriite. Pikivayetziro piyovite, piraamento. Oshekira okaratzi pantashiyetakari.”   
\p
\v 9 Ikantziri eejatzi: “Iroora pantayeperotake pameyetari, pithainkanakero Ikantakaantane Pava.  
\v 10 Okantzi irosankinare Moisés-ni:  
\q1 Piñaapinkathateri ashitamiri.  
\m Okantzi eejatzi:  
\q1 Ontzimatye irovamaiteri kishimavaiterine ashitariri.   
\m
\v 11 Iro kantamaitacha eeroka pikantapiintzi: ‘Ankashiyakairirika Pava aireekite, ontzimatye amperi. Onkantavetakya añeeri irashinonkaavaitya ashitairi.’  
\v 12 Ari pikantakari eeroka, piyotaashiyetakari atziripayeeni inthainkantavaite, te irineshinonkayetairi ashitariri.  
\v 13 Intaani pantashiyetakaro jameyetari pairani picharine, irootake pithainkantakarori iñaane Pava. Arira pikantapiintatya pantayetziro kempitakarori iroka.”   
\p
\v 14 Opoña ikaimakeri Jesús maaroni apatotainchari, ikantziri: “Pinkempisantaiyeni, onkantya pinkemathatantyaarori nonkanteri.  
\v 15 Maaroni jovayeetari, te ovaariperoshiretante. Irooma okaratzi amishitovayetziri poñaachari inthomointa, irootakera ovaariperoshiretantatsiri.  
\v 16 Povayempitatyaaro iroka.”  
\v 17 Ikanta jiyaataiyeeni atziri, kyaapai Jesús pankotsiki. Ari josampitakeri iriyotaane, ikantziri: “¿Opaitama poshiyakaaventakeri?”  
\v 18 Jakanake Jesús, ikantzi: “¿Tema pinkemathatavakero eejatzi eeroka? ¿Tema piyote eeroka te ovaariperoshiretantzi okaratzi jovayeetari?  
\v 19 Tekatsira onkantero ashire, intaani okeniro asheetoki, irojatzi oshitovantanaiyaari.” Iro jiyotaantakeri Jesús, tema te onkaariperote okaratzi jovayeetari.  
\v 20 Ipoña ikantanake eejatzi: “Irooma aririka ankinkishiretya antakairi asheninka kaariperori, irootakera ovaariperoshiretantatsiri.  
\v 21 Tema inthomointa ashireki opoñaayeta, okempitatya: kaariperori kinkishiretaantsi, kaari kinataantsi, mayempitaantsi, ovantaantsi,  
\v 22 koshitaantsi, mashithataantsi, kaariperoshiretaantsi, amatavitaantsi, mayempiryookitaantsi, samakoneentaantsi, kishimataantsi, asagaaventaantsi, masontzishiretaantsi.  
\v 23 Tema okaratzi ikinkishiretapiintaka atziri kaariperori onatzi, irootake iñaantarori ovaariperoshirevaitziri. Tema inthomointa ishireki opoñaayetaka irokapayeeni.”   
\s1 Aventaari Pava Sirofenicia-sato  
\r (Mt. 15.21-28)  
\p
\v 24 Opoñaashitaka ikenanake Jesús nampitsiki paitachari Tiro, irojatzi janta Sidón-ki. Ari isaikapaake aparoni pankotsi, te inkovavetya inkemakoiterimi. Iro kantacha te onkante iromanakotya.  
\v 25 Tema janta tzimatsi aparoni tsinane, jaakiri peyari oshinto. Okemakotavakeri iroori Jesús, iyaatashitanakeri, otyeerovashitapaakari.  
\v 26 Kaari judío iroka tsinane, opoñaatya iroori pashineki nampitsi opaita Sirofenicia. Okantapaakeri: “Jesús, povashinchagainaro nishinto, jaakatziiro peyari.”  
\v 27 Ikantanakero irirori: “Apaata tsinane. Tema ikantaitakeranki: Te aapithateri irovarite eentsi amperi otsitzi iroyaaro, apaniro jovaro irirori irojatzi inkematziitantakyaari.”\f + \fr 7.27 \ft Iriira joshiyakaaventayeetzi judío-payeeni, ikempitari eenchaaniki. Iriima kaari judío-tatsine ikempitari otsitzi.\f*  
\v 28 Ipoña akanake tsinane, okantziri: “Omaperotatya pinkatharí. Ari ikatziyapiintari otsitzi irirori jantyaatziini, jovayetaro ovaritentsi jookakaantayetziri eenchaaniki.”  
\v 29 Ikantzi Jesús: “Ari okanta, omaperotatya pikantakeri. Kantatsi piyaatai, ari piñaapairo pishinto, eshitakotai iroori.”  
\v 30 Okanta iyaatai tsinane opankoki, oñaapairo ishinto onoryaaka omaamentoki, eshitakotai.   
\s1 Jovashinchagairi Jesús omatayempivetari  
\p
\v 31 Ipoña jovaanaa Jesús isaikavetapaakara nampitsiki Tiro, ikenanairo Sidón-ki, Decápolis-ki irojatzi jareetantaari Galilea-ki.  
\v 32 Ari jamaitakeneri aparoni atziri matayempiri, kisovaanteri inatzi eejatzi. Ikantaitapaakeri: “Jesús, pantantavakyaari kapicheeni pako.”  
\v 33 Ipoña Jesús jaanakeri jantyaatziini, josaantantakari irakoimpeki iyempitaki, jotziritantakari ichoore ineneki.  
\v 34 Amenanake inkiteki, jovineenkatanaka, ikantziri: “¡Efata!” (akantziri añaaneki aaka: “ovitaryagaiyaata.”)  
\v 35 Apathakero ivitaryaanaka iyempita, te inkisovaantetanai eejatzi, kantanai iñaavaitzi.  
\v 36 Ikantavetakari Jesús: “Eerora pikamantakotana.” Iro kantacha ipiyathatakari, ikamantakeri maaroni atziri.  
\v 37 Ipampoyaaminthaitanakeri Jesús, ikantayeetzi: “¿Opaitama okameethatantari jantziri irika? Ikemakagairi matayempitari, iñaavaitakagairi eejatzi kisovaanteri.”   
\c 8  
\s1 Jovakaari Jesús 4,000 shirampari  
\r (Mt. 15.32-39)  
\p
\v 1 Ikanta japatotaiyanira osheki atziri, thonkapaaka irovarite. Ikaimakeri Jesús iriyotaane ikantziri:  
\v 2 “Antaro netakoshiretakari atziripayeeni. Tema mavatake kitaite itsipatakana jaka, tekatsitapaake irovaiyaari.  
\v 3 Aririka notyaantairi, ari aakeri itashe avotsiki, tema tzimayetatsi poñaachari intaina.”  
\v 4 Jakanake iriyotaane, ikantziri: “¿Tsikama ayeka ovakaiyaariri jaka tsika te inampiitaro?”  
\v 5 Josampitziri Jesús: “¿Tsikama okaratzi tanta tzimatsiri?” Ikantaiyini irirori: “Tzimatsi 7.”  
\v 6 Ipoña jomisaikakaantakeri Jesús maaroni atziri kipatsiki. Jaakero 7 tanta, ipaasoonkeventakero, ipetoryaakero, ipakeri iriyotaane jovavisaakeneri atziripayeeni irirori.  
\v 7 Tzimitacha eejatzi tsikarika ikaratzi shimaaniki. Ipaasoonkeventakeri eejatzi, ipayeetakeri atziripayeeni.  
\v 8 Ovaiyakani maaroni, kematziitaiyakani. Ijaikitai okaratzi tzimakaantapaintsiri 7 kantziri.  
\v 9 Maaroni ovainchari aamaaka ikaratzi 4,000 shirampari. Ari jomityaantayetairiri.  
\v 10 Ipoña jotetanaa Jesús pitotsiki itsipatanaari iriyotaane, montyaakotanaa intatsikeronta opaitara Dalmanuta.   
\s1 Ikovakoyeetziri Jesús intasonkaventante  
\r (Mt. 16.1-4; Lc. 12.54-56)  
\p
\v 11 Ipoña ipokaiyapaakeni Fariseo, iñaanaminthatapaakeri Jesús, ikovi iriñeero intasonkaventante, iro iriyotantaityaari omaperotatya opoña itasorenka inkiteki, tema iñaantatyaari.  
\v 12 Jovineenkatanaka Jesús, ikantzi: “¿Opaitama ikovantari iriñeena nontasonkaventante irikapayeeni? Eero noñaakimaitari. Omaperora.”  
\v 13 Piyanaka Jesús, montyaakotanaa.   
\s1 Shineyakairori itantane Fariseo  
\r (Mt. 16.5-12)  
\p
\v 14 Ari ipeyakotanakaro iriyotaane iraanontanakyaami tanta, intaani jaamatsitanake aparoni janta ipitoki.  
\v 15 Ari ikantzi Jesús: “Ontzimatye paamaventyaaro shineyakairori itantane Fariseo eejatzi irashi Herodes.”  
\v 16 Ari iñaanatavakaiyani iriyotaane, ikantavakaa: “Kaarima amantaka tanta.”  
\v 17 Ikanta Jesús jiyotake ikantavakaari iriyotaane, ikantzi: “¿Ipaitama pikantavakaamentari: ‘Kaari amantaka tanta?’ ¿Tema pikemi? Kisoshire pikantaka.  
\v 18 Tzimavetacha poki te piñaante, tzimavetacha piyempita te pinkeme. ¿Tema pinkinkishiryeero noshekyaantakarori tanta?  
\v 19 Tema 5 tanta tzimavetacha, iro kantamaitacha jovaiyakani 5,000 shirampari. Piyoyagairo okaratzi tzimakaantapaintsiri. ¿Tsikama okaratzi kantziri jaikitaachari?” Ikantaiyini: “12 kantziri.”  
\v 20 “Eejatzi nokempitaakero, karavetachari 7 tanta, jovaiyakani 4,000 shirampari. Piyoyagairo tzimakaantapaintsiri. ¿Tsika okaratzi kantziri pijaikitairi?” Ikantaiyini: “7 kantziri.”  
\v 21 Ari ikantziri: “¿Tekerama pinkemathateroota?”   
\s1 Jovashincheetziri mavityaakiri  
\p
\v 22 Areetaka Jesús nampitsiki Betsaida. Jamaitakeneri mavityaakiri, ikantaitapaakeri: “Pantantanakyaari kapicheeni pako.”  
\v 23 Ipoña Jesús, jakathavakotanakeri. Jaanakeri othapiki nampitsi. Ichoontaakitakeri, jantantakari kapicheeni irako. Josampitzimaitari: “¿Kantatsi pamene?.”  
\v 24 Ari jamenanake, ikantzi: “Amenavetaana, noñaavetaari atziri janiitaiyini, iro kantamaitacha te inkoñaaperote, joshiyakaro inchato.”  
\v 25 Ipoña japiitakeri ipampitaakitziri, iñaantaari jamenakagairi eejatzi. Ari jeshitakotanake, koñaatanai jameni intaina, iñaanairo maaroni.  
\v 26 Jotyaantairi, ikantavairi: “Eerora pikenanai nampitsiki, te nonkove pinkamantakotena.”   
\s1 Jiyotake Pedro: Cristo inatzi irika Jesús  
\r (Mt. 16.13-20; Lc. 9.18-21)  
\p
\v 27 Ipoña jovaanaka Jesús, itsipatanaari iriyotaane, iriyaatero maaroni nampitsi saikatsiri Cesarea-ki inampitsiteki Filipo. Okanta niyanki avotsi josampitakeri iriyotaane, ikantziri: “¿Ipaitama ikinkishiretakotanari atziripayeeni?”  
\v 28 Ari jakaiyanakeni: “Ikantayeetzi Juan-ni oviinkaatantaneri pinatzi, ikantayeetzi eejatzi Elías pinatzi. Tzimatsi kantayetatsiri eejatzi pashine, kamantantaneri piriintaacha.”  
\v 29 Ipoña josampitanakeri irirori, ikantziri: “¿Opaita pikinkishiretari eeroka?” Ari jakanake Pedro: “¡Cristo pinatzi!.”  
\v 30 Ikantzi Jesús: “Eerora pikamantakotana.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús inkame  
\r (Mt. 16.21-28; Lc. 9.22-27)  
\p
\v 31 Ari jetanakaro Jesús ikamantziri iriyotaane onkarate avishimoterine, tema iri apaniro paitaincha Itomi Atziri. Ikantziri: “Oshekira noñeero noñaashitakoventyaami. Osheki inkisaneentena pinkatharipayeeni, eejatzi ijevarepayeeni omperatasorentsitaari, eejatzi ikaratzi iyotzinkariite. Irovamaakaantena. Iro avisavetakya mava kitaite, añagaana.”  
\v 32 Ari ikantakeriri, te iromanero. Ipoña Pedro, jaanakeri Jesús jantyaatziini, ikovavetaka inkaminairimi.  
\v 33 Ipithokapithatanakari, jamenanakeri iriyotaane, ikisathatanakeri Pedro, ikantziri: “¡Piyaate Satanás! Tera poshiretaro eeroka ikovakaantziri Pava, intaani poshiretaro ikovayetziri atziriite.”  
\v 34 Ipoña ikaimakeri Jesús piyotzimentakariri, ikaimakeri eejatzi iriyotaane, ikantakeri: “Tzimatsirika kovatsiri intsipatyaana irovashaantairo ikovashiyetari irantero. Onkantavetya impaikakoiterimi, intsipatyaana.  
\v 35 Ikaratzi etakovaitachari apaniro jantayetziro inevetashiyetari, ari impeyashitakya. Iriima inkarate kamimentenane, okantakaantziro ikempisantziro Kameethari Ñaantsi, aritake iravisakoshiretai.  
\v 36 Amenaavaitashitara iñeetziro otzimimotantzi osheki ovaakarontsi tzimayetatsiri jaka kipatsi, impoña iriñeetairo impeyaashiitaiyaaro añaantarentsi.  
\v 37 ¿Kantatsima impinakoventaitya eero iñaantaitaro impeyashitaitya?  
\v 38 Tema ikaratzi pashikiventakotanari naaka iñaaventaina kaariperoshireriki atziri, ari nonkantzitaiyaari naaka eejatzi nompashikiventairi apaata aririka nompiye namairo irovaneenkaro Ashitanari nontsipataiyaari maninkariite, tema naaka Itomi Atziri.”   
\c 9  
\p
\v 1 Ipoña ikantanake eejatzi Jesús: “Kyaaryoora, tzimayetatsi pikaratzi jaka, tekeraata pinkameeta, ari piñaakero ishintsinka Pava tsika ikanta ipinkathariventantzi.”   
\s1 Ishipakiryiimotakeri Jesús iriyotaane  
\r (Mt. 17.1-13; Lc. 9.28-36)  
\p
\v 2 Okanta avisanake 6 kitaite. Tonkaanake Jesús otzishiki, jaanakeri Pedro, Juan, ipoña Jacobo. Ari ishipakiryiimotakeriri.  
\v 3 Kitamaro okantanaka iithaare, tekatsi ankempitakaantya okitamarotanakera.  
\v 4 Iñaatziri Elías itsipatapaakari Moisés, ikinkithavaitakaapaakeri Jesús.  
\v 5 Iñaavaitashitanaka Pedro, ikantanakeri Jesús: “Iyotaanarí, omapero okameethatzi pamaiyakena jaka. Kameetha novetsikaiyemine mava pankoshetantsi: aparoni pashitya eeroka, aparoni irashitya Moisés, irashitya aparoni Elías.”  
\v 6 Tema itharovaiyanakitziini, irootake iñaavaitashivaitantanakari.  
\v 7 Ipoña opokapaake menkori otsimankakotapaakeri. Ikematzi ikantaitzi: “Notomi inatzira irika netakokitari, pinkempisanteri.”  
\v 8 Ipoña jamenaperovetaiyanaani, tekatsi iriñaanai, intaani Jesús.   
\p
\v 9 Ikanta joirinkaiyaanira otzishiki, ikovakotakeri eero ikamantantziro iñaakeri irojatzi apaata aririka irañagai. Tema irika Itomi Atziri ari irañagai inkamavetakyaara.  
\v 10 Irootake eero ikamantakotantari, iro kantacha osheki josampitavakaiyakani irirori tsika opaita ikantakotziri Jesús, ari irañagai inkamavetakya.  
\v 11 Ipoña josampitaiyakeri, ikantziri: “¿Opaitaka ikantakotziri iyotzinkariite iriira eevatapaintsine Elías impoke?”  
\v 12 Ari jakanake Jesús, ikantziri: “Omaperotatya, iriitakera eevatapaintsine Elías impoke, irovatampatzikatantapaake. ¿Tsikama okantzika josankinatakoyeetakena pairani? Tema okantzi: ‘Irika Itomi Atziri, osheki inthainkavaitaiteri.’  
\v 13 Pinkeme, aritakera pokake Elías. Osheki imaimaneetavakeri, imonkaratakero okaratzi josankinatakoyeetakeriri.”   
\s1 Jovavisaakotziri Jesús eentsi jaakiri peyari  
\r (Mt. 17.14-21; Lc. 9.37-43)  
\p
\v 14 Ikanta jareetaa Jesús jookanakeri iriyotaane, iñaapaatziiri ipiyotzimentakari osheki atziri itsipatakari iyotzinkariite iñaanaminthatziri.  
\v 15 Ikanta iñaavairira ipokai Jesús, ipampoyaavairi, ishiyanaka irovethatavaiyaari.  
\v 16 Josampitapaakeri Jesús, ikantzi: “¿Ipaitama piñaanatzimentziriri?.”  
\v 17 Akanake aparoni, ikantanake: “Iyotaanarí, namatziimiri notomi jaakiri peyari, te onkantai iñaavaitai.  
\v 18 Impokashitapairirika, osheki jomposakaavaitari kipatsiki. Ishimorepaantevaitakaari, jatsikaikivaita, ikisotakairi. Nokantavetakari piyotaane irovavisaakotainari, te irimateri.”  
\v 19 Jakanake Jesús, ikantanake: “Tetya pinkempisantaiyeni eeroka. ¿Tsikapaitema piyote? Pamakeri jaka eentsi.”  
\v 20 Jamaitapaakeneri. Ikanta peyari iñaapaakerira Jesús, jompetatakaanakari shintsiini eentsika, tyaanake, ipinaavaita kipatsiki, ishimorepaantevaitanake.  
\v 21 Josampitanakeri Jesús iriri eentsi, ikantziri: “¿Tsikapaitema jetantanakari peentsite?” Ikantzi: “Ari ikantzita ovakera jeentsitapaake.  
\v 22 Itaakaavaivetakari paampariki, ipiinkavaitzi eejatzi jiñaaki, ikovi irovamayerimi. Kantatsirika pineshinonkatyaana, pimatero.”  
\v 23 Ikantziri Jesús: “¿Opaitama pikantantarori ‘Kantatsirika...?’ Aririka pinkempisantanai, aritake omatakya maaroni.”  
\v 24 Ipoña ikaimanake shintsiini iriri eentsi, ikantanake: “Kempisantavetachana, terika nokempisantaperotzi, pinkempisantakaaperotaina eeroka.”  
\v 25 Eekerora iñaatzi Jesús ipokaiyapaakeni atziri, ikisathatanakeri peyari, ikantanakeri: “Pintainaryeeyaari eentsi, eerora pipiyashitaari eejatzi.”  
\v 26 Ikaimanake shintsiini peyari. Ikamanatakaanakeri eentsika. Osheki kantanaintsiri: “Kamake eentsika.”  
\v 27 Ipoña jakathavakotanakeri Jesús, jovatziyakeri. Añaanai.  
\v 28 Ikanta ikyaapaakera Jesús pankotsi, ari josampitakeriri iriyotaane apaniroini, ikantziri: “¿Ipaitaka kaari nomatantari naaka novavisaakoteri?”  
\v 29 Ikantzi Jesús: “Imaperotatya ishintsitzi irika peyari, okovitya aakoventyaaro amane, antziventyaari eejatzi.”   
\s1 Japiitairo Jesús ikamantakota inkamimotante  
\r (Mt. 17.22-23; Lc. 9.43-45)  
\p
\v 30 Ipoña jovaanaa Jesús, ikenayetanai Galilea-ki. Tera inkove inkemakoteri atziriite.  
\v 31 Tema jiyotaayetatziiri iriyotaane, ikantayetziri: “Irootaintsira iraakaantaiteri Itomi Atziri, irovaiteri. Avisavetakya, mava kitaite, aritake irañagai eejatzi.”  
\v 32 Iro kantamaitachari te iriyotaiyavakeroni okaratzi ikamantavetariri. Tekatsi kovatsine irosampiteri.   
\s1 Tsika itzimi iriiperotatsiri  
\r (Mt. 18.1-5; Lc. 9.46-48)  
\p
\v 33 Areetaiyaani Capernaum-ki. Ikanta isaikaiyapainira pankotsi, josampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Opaitaka pikantavakaari inkaaranki avotsiki?”  
\v 34 Ari imairetaiyakeni irirori. Tema ikantavakaamentatyaaro inkaaranki avotsiki tsikarika itzimi iriiperotatsiri.  
\v 35 Saikanake Jesús, japatotakeri 12 iriyotane, ikantziri: “Aririka pinkove piriiperote, poshiyakotyaari ikanta otzikataari, te ipinkathariventantzi irirori.”  
\v 36 Jamake aparoni eentsi isaikaiyakenira, ithomaakeri, ikantzi:  
\v 37 “Inkarate pairyiirori novairo ikempisantaana, impoña iraakameethatairi aparoni kempitariri irika eentsi, naakara jaakameethatake. Ari okempitari eejatzi, aririka paakameethatakena naaka, kempiperovaitaka iri paapatziyanaa itzimi otyaantakenari jaka.”   
\s1 Ari akaratziri kaari kisaneentairi  
\r (Lc. 9.49-50)  
\p
\v 38 Ari ikantanake Juan: “Iyotaanarí, noñaake chapinki aparoni atziri pairyiirori pivairo, jovavisaakotzimaitari jaakiri peyari. Tera añeeri ankarateri jaka, novashaantakaakeri.”  
\v 39 Ikantzi Jesús: “Eero povashaantakairimi. Tema ikaratzi tasonkaventantatsiri ipairyiirora novairo, eerora ikishimataana osamaniityaake.  
\v 40 Tema ari akaratziri itzimi kaari kisaneentaine.  
\v 41 Aririka inkaminthagaitemi impairyeetero novairo, inkantaite: ‘Nompakoteri jiñaa jashitaari Cristo.’ Iriira impinaitairi apaata. Omaperora.”   
\s1 Eero pantakaantziro kaariperori  
\r (Mt. 18.6-9; Lc. 17.1-2)  
\p
\v 42 “Tsikarika itzimi antakaakerine kaariperori aparoni eentsi aventaanari, oshiyakariri irika jaka, ari irovasankitaayeetairi. Iro kameethatatsimi inthayeeteneri mapi ikentsiki, iroviinkaitakeri inkaareki.  
\v 43 Iroorika pako pantapiintantyaami kaariperori, povashaantero onkantya pavisakotantaiyaari, pinkempitakaantero pinthatzinkatyeeromi pako. Irojatzi piyaaponthokitantaiyaari inkiteki. Tema te apantyaaro otzimaveta apite pako ompoña piñagairoya apaata irookaitaimi sarinkaveniki tsika pinkantaitatyeeni pintagaiya,  
\v 44 tsika janta te inkaamanetapai chovitsi, tsika te intsivakanetapai paampari.  
\v 45 Iroorika piitzi pantapiintantyaami kaariperori, povashaantero onkantya pavisakotantaiyaari, pinkempitakaantero pinthatzinkatyeeromi piitzi. Irojatzi piyaaponthokitantaiyaari inkiteki. Tema te apantyaaro otzimaveta apite piitzi ompoña piñagairoya apaata irookaitaimi sarinkaveniki tsika pinkantaitatyeeni pintagaiya,  
\v 46 tsika te janta inkaamanetapai chovitsi, tsika te intsivakanetapai paampari eejatzi.  
\v 47 Iroorika poki pantapiintantyaami kaariperori, povashaantero onkantya pavisakotantaiyaari, pinkempitakaantero pinkithoryaatyeeromi poki. Irojatzi piyaapityaakitantaiyaari inkiteki. Tema te apantyaaro otzimaveta apite poki ompoña piñagairoya apaata irookaitaimi sarinkaveniki tsika pinkantaitatyeeni pintagaiya,  
\v 48 tsika te janta inkaamanetai chovitsi, tsika te intsivakanetai paampari eejatzi.  
\v 49 Tema paamparikira iriñaantayeetyaami maaroni, inkempitakaantaitemiro eejatzi okanta katyori.  
\v 50 Kameetha okanta tzivi okatyotzi, aririka inkonovaitero tsika ompaitya, eero apantaaro inkatyokantaityaaro. Ari pinkantanaiyaari eeroka ontzimatye pinkempitakotaiyaaro tziviperori, paapatziyavakaiya, tema te apantaro pintzimaventavakaiya.”   
\c 10  
\s1 Jiyotaantzi Jesús ikantzi: te apantyaaro pookero piina  
\r (Mt. 19.1-12; Lc. 16.18)  
\p
\v 1 Ikanta jovaanaa Jesús iriyaatero Judea, ikenanakero intatsikero Jordán. Japatotzimentavaari osheki atziri. Jetapaaro jiyotaayetapairi ikempitapiintzirora.   
\p
\v 2 Ari ipokakeri Fariseo, josampitapaakeri Jesús ikovi inkompitakaiyaarimi, ikantapaakeri: “¿Shinetaantsitatsima aparoni atziri irookero iina?”  
\v 3 Jakanake Jesús, ikantanakeri: “¿Opaitama ikantakaantziri Moisés-ni?”  
\v 4 Ikantaiyini irirori: “Ishinetakaantziro Moisés-ni ookero aina aririka impayeetairo tsika osankinatakota ookavakaantsi.”  
\v 5 Ari jakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Okantakaantziro te pinkempisantanete, irootake ishinetantakamirori iroka.  
\v 6 Tema pairani etantanakari jovetsikantzi Pava, jovetsikakeri shirampari, jovetsikitakaro eejatzi tsinane.  
\v 7 Iro jookantariri shirampari ashitariri, onkantya iraantyaari iina,  
\v 8 aparoni ikantanaa jaavakaanaara. Tera apite atziri inkaratanai, aparo jinanaatzi.  
\v 9 Irootakera eero okantanta intsiparyeeyaaro shirampari itsipataakaakariri Pava.”   
\p
\v 10 Ikanta isaikaiyini pankotsiki, josampitairi iriyotaane okaratzi ikantakeri,  
\v 11 ikantanake Jesús: “Tsikarika itzimi ookerone iina, aririka iragai pashine tsinane, jimayempiventakero etavetarori.  
\v 12 Ari okempita tsinane aririka ookeri oime, agairika pashine shirampari, omayempitake eejatzi.”   
\s1 Itasonkaventziri Jesús eentsipayeeni  
\r (Mt. 19.13-15; Lc. 18.15-17)  
\p
\v 13 Ari jamaitakeneri Jesús eentsipayeeni, ikovaitzi irantantavakyaari kapicheeni irako. Ikanta iriyotaane Jesús ikisathatavakeri amayetziriri eentsi.  
\v 14 Te onimotanakeri Jesús iñaakerira, ikantziri: “Pishineteri eentsipayeeni impokashitenaata. Eero pithañaana. Maaroni kempitaiyaarine irirori, iriitake ñagairone ipinkathariventantzi Pava.  
\v 15 Omapero, eerorika iñaapinkathaitziri Pava inkempitakoityaari ikantara eentsipayeeni, eerora iñeetairo ipinkatharitai.”  
\v 16 Ithomaavakeri eentsipayeeni, jotzimikapatziitoyetakeri, itasonkaventayetakerira.   
\s1 Evankari ashaarantachari  
\r (Mt. 19.16-30; Lc. 18.18-30)  
\p
\v 17 Iro iravisantanaiyaarimi Jesús, ishiyashitakari aparoni evankari, jotyeerovashitapaakari, josampitapaakeri: “Kameethari Iyotaantanerí, ¿opaita nantairi noñaantaiyaarori añaantarentsi kantaitaachaneri?”  
\v 18 Ari jakanakeri Jesús, ikantziri: “¿Opaitama pikantantanari: ‘Kameethari pinatzi?’ Apanirora ikantakaaro Pava ikameethatzi, tekatsi pashine.  
\v 19 Aritakema piyotakotakero Ikantakaantaitziri: Eero povantzi, eero pimayempitzi, eero pikoshitzi, eero pithaiyakotanta, eero pamatavitantzi, piñaapinkathateri ashitamiri.”  
\v 20 Jakanake irirori, ikantzi: “Iyotaantanerí, nothotyaakero maaroni irojatzi netanakaro pairani eeniro neentsitapaakeeni.”  
\v 21 Ipoña Jesús jamenanakeri, jetakotanakari, ikantziri: “Tzimatsi aparoni kovityaapainchari kaari pantzi. Piyaataate pipankoki, pimpimantero maaroni pashitari, pimpashiyetyaari ashinonkaachari. Tema ari piñagairo panintagaiya inkiteki. Pimpokera, poyaatena.”  
\v 22 Ikanta ikemavakera, okantzimoneentanakari. Ovashire ikanta ipiyanaa, tema ashaarantzinkari inatzi.   
\p
\v 23 Ipoña Jesús, jamenanake maaroni inampinaki, ikantziri iriyotaane: “¡Osheki opomerentsita iriyaatai ashaarantzinkari ipinkathariventantzi Pava!”  
\v 24 Jiyokitziitanake iriyotaane ikemakerira ikantakeri. Ipoña japiitanakero ikantzi: “Notomiite. ¡Osheki ompomerentsitzimotyaari iriyaatai tsika ipinkathariventantzi Pava aventaarori irashaakaro!  
\v 25 Tema eero okantzi inkye piratsi camello imoroki kithapi, iro ovatsipero opomerentsita inkye ashaarantzinkari tsika ipinkatharitzi Pava.”  
\v 26 Eekero jiyokitziitanakitzi iriyotaane, ikantashireyetanake: “¿Tsikama impaityaaka avisakoshiretaatsine?”  
\v 27 Jamenanakeri Jesús, ikantziri: “Eerora imatziro apaniro atziri, iriitakera Pava matakayerine. Tema tekatsi pomerentsitzimotyaarine irirori.”  
\v 28 Ipoña ikantanake Pedro: “Jirikatakena maaroni nokarataiyakeni, nookayetanakero okaratzi tzimimoyetanari, noyaataiyakemi.”  
\v 29 Jakanake Jesús, ikantanakeri: “Omaperotatya, tzimatsirika kempisantanairori Kameethari Ñaantsi, kamantakoyetanairori eejatzi, ari okanta jookayetantanakarori inampi, irirentzi, iritsiro, ashitariri, iina, ireentsite, irovane,  
\v 30 iriitake ñagairone impairi Pava osheki. Osheki onkarate pankotsi, irirentzi, iritsiro, ashitariri, ireentsite, irovane. Onkantavetakya osheki inkisaneentavaitaiteri, tema eero osamani onkantya iriñeero añaantarentsi kantaitaachaneri.  
\v 31 Tema tzimayetatsi etayetarori iroñaaka, iri ñeerone irimpoiyetai. Tzimayetatsi eejatzi impoiyetatsi iroñaaka, iri ñeerone iretayetaiyaaro.”   
\s1 Japiitairo ikamantakota Jesús irovamagaiteri  
\r (Mt. 20.17-19; Lc. 18.31-34)  
\p
\v 32 Ikanta itonkaiyini ipampithatziro avotsi jiyaatziro Jerusalén-ki. Iriitake eevatatsi Jesús janiitaiyinira. Ipampoyaaminthataiyakerini iriyotaane, tharovashire ikantaiyani joyaatziri. Ipoña japiitakero Jesús japatotziri 12 iriyotaane, inkamanteri onkarate avishimoterine, ikantakeri:  
\v 33 “Aatatziira Jerusalén-ki. Arira iraayeeteri Itomi Atziri iraakaanteri ijevare omperatasorentsitaari intsipatakyaari iyotzinkariite, iriyakoventeri irovaiteri, impoña iraayeetanakeri atziriki kaari asheninkata,  
\v 34 irishirontzimentavaitaityaari, impasavaitaiteri, inchoontavaitaiteri, irovaitakeri. Iro avisavetakya mava kitaite, ari irañagai eejatzi.”   
\s1 Ikoviri Jacobo itsipatari Juan  
\r (Mt. 20.20-28)  
\p
\v 35 Ikanta Jacobo itsipatakari Juan, itomipayeeni Zebedeo, jontsitokapaakari okarikiini Jesús, ikantakeri: “Iyotaantaneri, nokovi pantainaro nonkampitemiri.”  
\v 36 Josampitanakeri irirori: “¿Ipaitama pikoviri nantemiri?”  
\v 37 Ikantaiyini: “Tema irootaintsi pimpinkathariventante, pishinetena nosaikanampitemi pakojanoriki nontsipatyaami ampinkathariventante.”  
\v 38 Ikantanakeri Jesús: “Tera piyotero opaita pikampitanari. Osheki nonkemaantsityaari naaka. ¿Arima pamavetakero eeroka pinkemaantsitya osheki? ¿Arima pinkempitakyaana nonkame naaka?”\f + \fr 10.38 \ft Iro ikantakotzi Jesús jaka: “¿Arima pimatakero eeroka pirero kepishaari onkarate nireri naaka? ¿Arima pinkempitakyaana iroviinkaataitena naaka?”\f*  
\v 39 Ikantaiyini irirori: “Aritake nomatakero.” Ikantzi Jesús: “Omapero, irootaintsira pimatero onkarate nonkemaantsityaari,\f + \fr 10.39 \ft Iro ikantakotzi Jesús: “Omapero, aritake pimatakero pirero nireri naaka, aritake pinkempitakyaana iroviinkaataitena naaka.”\f*  
\v 40 irooma pisaikanampitena nakojanoriki pintsipatyaana ampinkathariventante, eero okantzi naaka noshinetaimiro, irashira tsika itzimi ikashiyakaayeetzitakari.”  
\v 41 Ikanta ikemaiyakera pashine iriyotaane, ikisanakeri Jacobo eejatzi Juan.  
\v 42 Ipoña japatotanairi eejatzi, ikantziri: “Piyotaiyini eeroka tsika ikanta pinkathariyetatsiri jaka, jomperanatanta. Ari ikempitari eejatzi iriiperoyetatsiri iñaapinkathayeetziri irirori.  
\v 43 Irooma eerokaite, aririka pinkove piriiperote, iri pinkempitakotya ikantara otzikataari.  
\v 44 Iroorika pinkove pijevatakaante, iri pinkempitakotya ikantara omperataari.  
\v 45 Tera iro impokantyaari Itomi Atziri iromperatantya, aña iro ipokantakari inkempitakotyaari otzikataari irojatzi inkamimentantakyaari, iri pinakoventantatsine, irovatsinaryaakoventairi maaroni.”   
\s1 Jamenakagaitairi kameetha Bartimeo  
\r (Mt. 20.29-34; Lc. 18.35-43)  
\p
\v 46 Ikanta jareetaka Jesús nampitsiki Jericó. Ipoña jovaanaa itsipatanaari iriyotaane eejatzi ikaratzi apatotzimentakariri. Okanta avotsinampikira, iñaapaakeri atziri paitachari Bartimeo, itomi Timeo, ikovakoyetantzi impashiyeetyaari.  
\v 47 Ikanta ikemake irirori, iriitake Jesús poñaachari Nazaret, ikaimakotavakeri, ikantziri: “¡Jesús, icharinentari David-ni, pineshinonkataina!”  
\v 48 Ikisathaveetanakari irimairetantyaari, eekero ikaimanakitzi shintsiini: “¡Icharinentari David-ni, pineshinonkataina!”  
\v 49 Katziyapaaka Jesús, ikantzi: “Pinkaimenari.” Ari ikaimaitakeri ikantaitziri: “Pinkatziye, ikaimatziimi, thaamenta pinkantanakya.”  
\v 50 Jookanakero iveviryaakoro, katziyanaka, ishiyashitapaakari Jesús.  
\v 51 Josampitavakeri, ikantziri: “¿Opaitama pikovakotanari? ¿Tsika nonkantaimika?” Jakanake irirori, ikantzi: “Iyotaantanerí, nokovi namenavaitai kameetha.”  
\v 52 Ikantanake Jesús: “Kantatsi piyaatai, ovashinchagaimi paventaanara.” Apathakero jamenanai kameetha, joyaatanakeri Jesús.   
\c 11  
\s1 Areetaa Jesús Jerusalén-ki  
\r (Mt. 21.1-11; Lc. 19.28-40; Jn. 12.12-19)  
\p
\v 1 Irootzimatake irareetya Jesús Jerusalén, joveraaka osaiki nampitsi Betfagé ipoña Betania, omontenampitakaro otzishi Olivos. Ari jotyaantakeri apite iriyotaane,  
\v 2 ikantakeri: “Piyaate nampitsiki amontetakari. Arira piñaapaake aparoni evonkiri burro inthatakotya, tekera ikyaakoitariita. Pinthataryaakoteri, pamakenari.  
\v 3 Aririka ikantaitavakemi: ‘¿Pinkanterika pithataryaakotantariri burro?’ Pinkantanakeri eeroka: ‘Ikovatziiri Pinkathari. Ari iroipiyeemiri eejatzi.’”  
\v 4 Jataiyakeni, iñaapaakeri ithatakotaka evonkiri burro pankotsinampiki. Ithataryaakotapaakeri.  
\v 5 Tzimatsiya atziri ñaavakeriri, ikaimakotakeri: “¿Pinkanterika pithataryaakotantariri burro?”  
\v 6 Ikantanakeri irirori okaratzi ikantavakeriri Jesús. Ishineetakeneri iraanakeri burro.  
\v 7 Jamaitakeneri Jesús. Jovaitakeneri manthakintsi imitzikaraki burro, ikyaakotanakari Jesús.  
\v 8 Tzimatsi omaronkashitakeriri manthakintsi, pashine chekanaintsi inchashi iromaronkero eejatzi onkantya ovaneenkatantyaari tsika ikenanakera.  
\v 9 Atziripayeeni eevataintsiri, ikaratzi oyaatakeriri itaapiiki eejatzi, ikaimaiyini, ikantaiyini:  
\q1 ¡Kaakitataike añaapinkatharevé!  
\q1 Tasonkaventaari inatzi, tema Pinkathari apaitziri otyaantakeriri.   
\q1
\v 10 Aakameethatairi impoyaatyaarine acharine David-ni.  
\q1 ¡Kaakitataike Avinkathariteperotyaari!   
\m
\v 11 Areetapaaka Jesús Jerusalén-ki, kyaapaake tasorentsipankoki, jamenayetapaakero maaroni. Tema aritakera sheetyaanake, piyanaka Betania-ki itsipatanaari 12 iriyotaane.   
\s1 Jiyakatziro Jesús pankirentsi kaari kithotatsi  
\r (Mt. 21.18-19)  
\p
\v 12 Okanta okitaitamanai, piyaa Jesús ipoñagaaro Betania, itashaapaake niyanki avotsi.  
\v 13 Jamenake jantó iñaake okatziya pankirentsi, ovaneenka okanta oshi. Jiyaatashitanakero, iramene tzimatsirika okitho. Tekatsimaita, iyoshiita oshi, tema tekera onkithopaitetai.\f + \fr 11.13 \ft Kantakotachari jaka “pankirentsi,” irojatzira ipaiyeetzitari “higuera.”\f*  
\v 14 Jiyakatanakero pankirentsi, ikantzi: “Ari pashi povaatyeero eero pikithotai.” Ikemaiyakerini maaroni iriyotaane.   
\s1 Jomishitoviri Jesús pimantayetatsiri tasorentsipankoki  
\r (Mt. 21.12-17; Lc. 19.45-48; Jn. 2.13-22)  
\p
\v 15 Ikanta jareetaiyapaani Jerusalén-ki. Kyaapaake Jesús osaikira tasorentsipanko, jomishitovapaakeri pimantayetatsiri eejatzi ikaratzi amanantayetatsiri. Jotatsinkayetapaakero jovayeetziri kireeki, ari ikempitaakero eejatzi tsika jovayeetziri shiro.  
\v 16 Tera ishinetanai aparoni iravisakayero irovaakaro osaikira tasorentsipanko.  
\v 17 Ipoña jiyotaantanake, ikantzi: “Pairani josankinaitakero, kantatsiri: ‘Nopanko onatzi iroka, ari iramanapiintenari poñaayetachari maaroni nampitsi.’ Iro kantamaitacha eerokapayeeni pamatavitantapiintake janta pipimantayetzira, pikempitakaantakero koshintzipanko.”  
\v 18 Ikanta ikemaiyakeni iyotzinkariite, itsipatakari ijevare omperatasorentsitaari, jamenaiyakero tsika inkenakairo irovamaakaanteri. Iro kantamaitacha itharovakaayetakari Jesús, tema osheki pampoyaakeriri iñiirira kameetha okanta jiyotaantayetziri.  
\v 19 Tema aritakera sheetyaake, piyanaa Jesús.   
\s1 Sampishitanake pankirentsi jiyakatakeri  
\r (Mt. 21.19-22)  
\p
\v 20 Ikanta ikenamanai osaiki pankirentsi, iñaatziro sampishitanake, kamanake maaroni oparitha.  
\v 21 Ikinkishiryaanairo Pedro jiyakatakero chapinki Jesús. Ikantziri: “Iyotaanarí, pamenero pankirentsi piyakatanakeri, sampishitanake.”  
\v 22 Jakanake Jesús, ikantzi: “Paventaiyaari eeroka Pava.  
\v 23 Tema aririkami pinkovakoterimi Pava iroshirinkeromi otzishi irookero inkaareki, eerorika pikisoshiryaavaitanake, iri paventaanakya, aritake irimatakemiro. Omaperora.  
\v 24 Iroora nokantantamirori iroka, tema aririka pamaneri Pava pinkampiteri tsika ompaitya, paventaanakyaaririka, aritake irimatakemiro pikovakotziriri.  
\v 25 Aririka pamaneri Pava, pimpeyakotairo kaari onimotemine jantzimotaitzimiri eeroka, onantyaari Ashitairi inkitesatzi impeyakotaimi eeroka pikenakaashitakari.  
\v 26 Eerorika pipeyakotairo jantzimotaitzimiri eeroka kaari onimotemine, arira inkempityaari eejatzi Ashitairi Inkitesatzi, eero ipeyakotzitaami eeroka pantakero kaariperori.”   
\s1 Ishintsinka Jesús  
\r (Mt. 21.23-27; Lc. 20.1-8)  
\p
\v 27 Ikanta jareetaiyapaani Jerusalén-ki, aniivaitapai Jesús tasorentsipankoki. Ipokashitapaakeri ijevare omperatasorentsitaari, itsipatakari iyotzinkariite, ipokake eejatzi antarikonaite.  
\v 28 Josampitapaakeri, ikantziri: “¿Niinkama otyaantakemiri poñaakantero pishintsinka?”  
\v 29 Ari jakanake Jesús, ikantanakeri: “Tzimatsi eejatzi naaka nosampitemiri, aririka pakakena ari nonkamantakemiro niinka otyaantakenari.  
\v 30 Tema joviinkaatantake Juan-ni, ¿Niinkama otyaantakeriri? ¿Pavama? ¿Atzirima?. Pakaiyenitya.”  
\v 31 Ipoña ikantavakaanaka: “Aririka ankantakeri Pava otyaantziri, ari inkantanakai: ‘¿Opaitakaya kaari pikempisantantari?’  
\v 32 Aririka ankante: ‘atziri otyaantakeri,’ ari inkisanakai atziripayeeni. Tema ikantaiyini atziriite, omaperora kamantantaneri inatzi Juan-ni.”  
\v 33 Ari jakaiyanakeni, ikantaiyini: “Te niyotero.” Ikantzitanaka eejatzi Jesús: “Ari nokempita naaka, eero nokantzimiro niinka otyaantakenari.”   
\c 12  
\s1 Kaariperoshireri antavairentzi  
\r (Mt. 21.33-46; Lc. 20.9-19)  
\p
\v 1 Ari jetanaaro Jesús joshiyakaaventziro okaratzi jiyotaantayetziri, ikantzi: “Ipankitake aparoni shirampari chochokimashi, jotantakotakero, jovetsikanontakero iroveronta apaata ovaaki, jovetsikake pankoshetantsi inkene iramenakoitero pankirentsimashi. Ipoña jamenake amenerone ivankiremashi, jatake irirori intaina.  
\v 2 Okanta irakapaitetake ivankire, jotyaantavetaa iromperatane iragaatemi okithoki.  
\v 3 Ikanta iñaavakeri antavairentzi, jaavakeri ipasavaitavakeri, joipiyeeri tekatsi iraanai.  
\v 4 Jotyaantzitaveta eejatzi pashine iromperatane. Itsitokainavaitakeri, ikaviyavaitakeri, joipiyakeri.  
\v 5 Jotyaantake eejatzi pashine, jovaitakeri. Osheki ikaratzi jotyaantavetaka, tzimayetatsi ipasavaitakeri, jovaitakeri pashinepayeeni.  
\v 6 Aparoni ikantapaaka itomi irirori, jetakokiperotari, jotyaantakeri, ikantashiretzi: ‘Irikarika notomi naaka ari iñaapinkathaitakeri.’  
\v 7 Iro kantamaitacha irikapayeeni amenirori pankirentsimashi, ikantavakaa: ‘Jirikataa ashitaiyaarone apaata pankirentsimashi. Thame ovamayeri, ayeroota aaka.’  
\v 8 Jaavakeri, jovakeri. Jookakeri othapikitapaaka pankirentsimashi.  
\v 9 ¿Ipaitama iranteri ashitarori pankirentsimashi? ¿Tema ari impokanake irirori, irovakeri aamaventavetarori ivankiremashi, iramenanai pashine?  
\v 10 ¿Tema piñaanatero osankinarentsi? Kantatsiri:  
\q1 Imanintavetakaro mapi ovetsikirori pankotsi.  
\q1 Iro kantamaitacha jovatziyeetairo mapi pankotsinampiki, ikempitakagaitaaro iroorikami tzinkamintsi.   
\q1
\v 11 Iriitakera Avinkatharite Pava ovairori onampinaki.  
\q1 Irootakera apampoyaaminthatantakariri.”   
\p
\v 12 Ari ikovavetaiyanakani iraakaantanakerimi Jesus, jiyotavakero iriitake iñaaventakotziri. Te onkante, tema itharovakaayetatyaari atziri piyotzimentakariri. Jovashaantanakeri, jiyaapithatairi.   
\s1 Kameethama impinayeeteri pinkathari  
\r (Mt. 22.15-22; Lc. 20.20-26)  
\p
\v 13 Ipoña jotyaantaitake Fariseo itsipatakari ikaratzi aapatziyayetariri Herodes, ikovaiyaveta inkompitakaiyaarimi Jesús.  
\v 14 Ikanta jareetaiyakani, ikantapaakeri: “Iyotaantanerí, okaratzi piñaanetari eeroka iroopero onatzi, kaarira inintakaantashitari atziri. Piyotaantziro eeroka kyaaryooperoini inintakaantziri Pava. ¿Okameethatzima amperi kireeki ikovakotakaantane Pinkathari César?”  
\v 15 Jiyotakotakeri Jesús, ikovatzi iramataviterimi ikaratzi osampitakeriri, ikantanakeri: “¿Ipaitama piñaantantanari? Pamakenari kireeki, namenavakeriita.”  
\v 16 Jamaitapaakeneri. Ikantzi Jesús: “¿Ipaitama ashitarori iroshiyakaaro jaka? ¿Ipaitama ashitarori ivairo?” Ikantaiyini irirori: “Irashi César.”  
\v 17 Ikantanake Jesús: “Tema iri César ashitari, pantantyaaniri okaratzi ikovakayimiri pimpinateri. Irooma maaroni okaratzi jashitari Pava, pantantyaaniri ikovakaayetzimiri irirori.” Iyokitzii ikantaiyanakani ipampoyaanakeri Jesús.   
\s1 Josampitakoventaitziro aririka irañagai kamayetaintsiri  
\r (Mt. 22.23-33; Lc. 20.27-40)  
\p
\v 18 Ipoña ipokaiyakeni Saduceo iriñeeri Jesús. Iriitake Saduceo kantayetatsiri eero jañagai kamayetaintsiri. Josampitapaakeri:  
\v 19 “Iyotaantanerí, josankinatake pairani Moisés-ni, kantatsiri:  
\q1 Aririka inkame aparoni shirampari, irookaventanairo iina. Eerorika jovaiyantakairo, okameethatzi iinantaiyaaro irirentzi. Aririka ovaiyantai tsinane, kempivaitanaa iriirikami ashityaarine oime kamaintsiri.   
\m
\v 20 Thame ankantavake: Tzimatsi 7 shirampari, irirentzi jinaiyatziini. Etarori itzimi jaavetaka iina, tekera osamanite, kamake, te irovaiyantakaanakero iina.  
\v 21 Ipoña jaavetaaro pashine irirentzi apitetatsiri itzimi. Ari ikempitakari irirori, kamake, te irovaiyantakairo. Ipoñaavetapaaka mavatatsiri itzimi, eejatzi ikempitakari irirori.  
\v 22 Ari ikantakari maaroni ikarataiyinira 7 irirentzi. Tekatsi aparoni ovaiyantakairone. Okanta osamanitake kamai eejatzi iroori tsinane.  
\v 23 Aririkami irañaayetaimi apaata ikamayevetakara, ¿itzimikama oimentaperotari tsinaneka? Tema maaroni ikaratzira 7 jiinantavetakaro.”   
\p
\v 24 Jakanakeri Jesús, ikantziri: “¿Opaitama kaari pikemathatantaro osankinarentsi? ¿Opaitama kaari piyotakotantaaro ishintsinka Pava?  
\v 25 Tema aririka irañaayetai apaata kamayetaintsiri, eero itzimapai aavakaayetachaneri. Inkempitapaiyaari maninkariite saikayetatsiri inkiteki.  
\v 26 Irooma okantakota irañaayetai kamayetaintsiri, ¿tema piñaanatero irosankinare Moisés-ni tsika ikanta Pava iñaanatantakariri otaara kitocheemaishi? Ikantakeri:  
\q1 Moisés, Naaka Pava, iñaapinkathatziri Abraham, Isaac, eejatzi Jacob.   
\m
\v 27 Ari ayotziri, añaayetatsi irirori, tema te imatziro kaminkari iriñaapinkathateri Pava, intaani añaayetatsiri. ¿Ñaakero? Pikenakaashitakaro eeroka.”   
\s1 Iñaaventakoitziro ikovakaaperotairi Pava  
\r (Mt. 22.34-40)  
\p
\v 28 Ari ipokapaake aparoni iyotzinkari, ikemapaakeri iñaanatavakaa. Iyotapaake kameetha Jesús jiyotaakeri Saduceo, josampitapaakeri irirori: “¿Otzimikama etarori okovaperota Ikantakaantaitane?”  
\v 29 Jakanake Jesús, ikantzi: “Jiroka kovaperotachari, okantzi:  
\q1 Pinkeme Israel-mirinkaite, irika Avinkatharite Pava, Pinkathari apaniro ikanta irirori.   
\q1
\v 30 Petakoperotaiyaari, petakoshiretaiyaari, petakoshintsitaiyaari, pampithashire povairi eejatzi.  
\m Iroora kovaperotachari Ikantakaantaitane.  
\v 31 Ari okempitaro apitetanaintsiri, okantzi:  
\q1 Petakotaiyaari pisheninka, pinkempitakaantairi pikaminthairo pivatha eeroka.  
\m Tekatsira pashine Ikantakaantaitane anayirori irokapayeeni.”  
\v 32 Ikantanake iyotzinkariite: “Kameethatake, Iyotaantanerí, omaperotatya pikantakeri: Aparoni inatzi Pava tekatsi pashine.  
\v 33 Osheki okameethatake etakoperotaiyaari, etakoshiretaiyaari, etakoshintsitaiyaari, pampithashire ovanairi. Eejatzi ankempitavakaanaiya aaka, etakotavakagaiya. Iroora ikovakaaperotairi Pava, anayiro ipometayeetziniri, maaroni jashitakaayeetariri Pava.”  
\v 34 Ikanta Jesús, iñaakeri kameetha okaratzi ikantakeri, ikantanakeri: “Irootaintsimi piñeero piñaapinkathatairi Pava, onantyaari impinkathariventaimi irirori.” Tekatsira kovanaatsine irosampitanairi Jesús.   
\s1 ¿Ipaita charinentariri Cristo?  
\r (Mt. 22.41-46; Lc. 20.41-44)  
\p
\v 35 Ipoña jiyotaantake Jesús tasorentsipankoki, ikantzi: “¿Opaitama pikinkishiretari eeroka, aririka pinkemeri iyotzinkariite, ikantzi irirori: ‘Irika Cristo-tatsine icharinera irinatye David-ni?’  
\v 36 Tema Tasorentsinkantsi ñaavaitakaakeri pairani David-ni, ikantake:  
\q1 Iñaavaitake Pinkathari, ikantavairi novinkatharite:  
\q1 Pisaikapai nakojanoriki, ampinkathariventante,  
\q1 Irojatzi apaata novasankitaantaiyaariri kisaneentayetakemiri, ari pimakoryaakiitantaiyaariri.   
\m
\v 37 Aña ikantzitaita David-ni irirori: ‘Novinkatharite inatzi Cristo.’ ¿Tsikama inkene incharinentyaari?” Ikanta maaroni atziri piyotainchari, onimoyetakeri ikemiri ikantayetziri Jesús.   
\s1 Iñaaventakoitziri iyotzinkariite  
\r (Mt. 23.1-36; Lc. 11.37-54; 20.45-47)  
\p
\v 38 Ipoña ikantake eejatzi Jesús: “Paamaiyaari iyotzinkariite. Osheki inevetaro irovaneenkatziitya, ishametakaayetero iithaarethanthanaa. Ikovi ñaapinkatha irovethatapiintaityaari iriñeeteririka.  
\v 39 Aririka iriyaate pankotsiki japatotapiintaita, ikovapiintziro irosatekakya niyankineki. Ari ikempitari aririka irovaiyaani isheninka, ikovapiintzi irosatekya.  
\v 40 Jampoyetaro eejatzi kamaimetzinkaro jashiyetaro opanko. Iro josamaninkayetantarori jamanayetapiintzi eero jiyotantaitari. Iro kantamaitacha antarora irovasankitaayeetairi.”   
\s1 Ashinonkainkaro tsinane  
\r (Lc. 21.1-4)  
\p
\v 41 Ikanta Jesús isaikimotapaakero jovayeetapiintziri kireeki, jamenaminthatziri oteyetziriri iireekite. Ipokaiyakeni ashaarantzinkari iroteperoyete irirori iireekite.  
\v 42 Ipoña opokapaake tsinane kamaimetzinkaro, ashinonkainkaro onatzi, otetapaake iroori apimentyakiteeni kireeki, tekatsi antetachane iramanantaitantyaari.  
\v 43 Ikantanakeri Jesús iriyotaane: “Anaantake iroka tsinane, anaakeri ikaratzi oteyevetainchari. Omaperora.  
\v 44 Tema ikaratzi oteyevetainchari osheki, jotetashitakari tzimakaantatsiri iireekite. Irooma iroka ashinonkainkaro, apintziryaakeri otetakeri oireekite amanantantyaarimi okovayetziri.”   
\c 13  
\s1 Iñaaventakotziro Jesús omporoke tasorentsipanko  
\r (Mt. 24.1-2; Lc. 21.5-6)  
\p
\v 1 Ikanta ishitovanai Jesús tasorentsipankoki, ikantzi aparoni iriyotaane: “Iyotaanarí, pamenerotya mapi jovetsikantayeetarori, antaro onayetzi, ovaneenkavaitaka pankotsi.”  
\v 2 Ikantzi Jesús: “Maaroni pankotsi okaratzi piñiirika, irootaintsira imporokaitero, eero iñagaitairo peviryaayetachari mapi.”   
\s1 Iriñeeteri aririka onthonkimataiya  
\r (Mt. 24.3-28; Lc. 21.7-24; 17.22-24)  
\p
\v 3 Ipoña itonkaanake otzishiki Olivos, jimontetapaakaro tasorentsipanko. Ari isaikapaake Jesús. Ikanta Pedro, Juan, Jacobo ipoña Andrés, josampitakeri jantyaatziini, ikantziri:  
\v 4 “Pinkamantena: ¿Tsikapaitema omatya pikantakeri? Aririka omonkaratzimatakya, ¿tsika onkantyaaka niyotantyaari?”  
\v 5 Ari jakanake Jesús ikantzi: “Paamaventya jamataviitzimikari.  
\v 6 Tema osheki kovatsine iramatavitemi apaata, impairyaapaakena, inkante: ‘Cristo nonatzi naaka.’  
\v 7 Ari pinkemakotakero ovayiritaantsi, paamaiya omintharovashiretzimikari, tema ontzimatye omonkarayetya irokapayeeni, tekera omonkaratyaata onthonkantaiyaari maaroni.  
\v 8 Irantaminthatavakaayetya maaroni nampitsiki inkarate iromityaantayeteri pinkathariyetatsiri. Iriñeetero osheki onikayetya, iriñeetero eejatzi osheki intashaaneentayeete. Irootakera etanakyaarone inkemaantsiyeetyaaro irokapayeeni.   
\p
\v 9 Ontzimatyeera paamaayetya. Tema iraakaantaitatyeemi jevaripayeeniki impasanavaitaitemi pankotsiki papatotapiinta. Impoña iraayeetanakemi isaikayetzira pinkatharijanorentsi okantakaantzirora paventaana, ari piñaaventayetainari janta.  
\v 10 Iro kovaperotacha iretyaaro atziripayeeni inkemakotairo Kameethari Ñaantsi maaroni nampitsiki.  
\v 11 Aririka iraayeetanakemi, eero pikantashiretzi: ‘¿Opaitama nonkanteriri?’ Tema Tasorentsinkantsi iyotakaimirone opaita pinkanteri, tera eeroka ñaavaitashitachane.  
\v 12 Ari iriñeetake aakaanterine irirentzi irovamaakaanteri. Piñe aakaanterine itomi. Piñe ovamaakaanterine ashitariri ikisaneentanakeri.  
\v 13 Oshekira piñeero inkisaneentaitemi okantakaantziro pipairyaana pikempisantaanara naaka, iro kantamaitacha aririka pinkantaitanakityeero paventaiyaana, aritake novavisaakotaimi.   
\p
\v 14 Aririka piñaakeri ipaitayeetziri ‘Pinkaari Aperotantaneri’ isaikapaake tsika te inintakaitziri, inkarate nampitaiyaarone apaata jaka Judea-ki, ontzimatyeera ishiyayetai tonkaari otzishiki. Tema iro iñaaventakeri pairani kamantaneri Daniel-ni.” (Maaroni ñaanayetairone iroka, okovaperota inkemathatairo.)  
\v 15 “Pisaikirika jakakiroki pipanko, ari pimpoña pishiyanake, eerora pikyaapanaatzi paapanaate tsika ompaitya.  
\v 16 Povanekirika pisaike, eero paapanaatziro piithaare.  
\v 17 ¡Inkantamacheetero apaata onkarate thomonteyetatsine, eejatzi onkarate tzimayetatsine eentsite eeniro ithotzi!  
\v 18 Pamaneri Pava, onkantya aririka pishiyayetake, eero omonthaantami kyaarontsi.  
\v 19 Tema antaro iriñeetero irashinonkaitya apaata. Pairani ovakera jovetsikayeetakero kipatsi, irojatzi iroñaaka, tera iriñeetero kempityaarone iroka ashinonkaantsi. Eero apiita iriñeetairo eejatzi kempityaarone.  
\v 20 Eeromi ishintsitake Avinkatharite joimairentziro ashinonkaantsi, tekatsi avisakotaatsinemi. Ikamintha intzimayetai jiyoshiiyetairi irirori, aventaayetaiyaarine, irootakera joimairentantakarori ashinonkaantsi.  
\v 21 Aririka pinkeme inkantaitemi: ‘Jirika Cristo.’ Pashine kantemine: ‘Jirinta Cristo,’ eerora pikempisantziri.  
\v 22 Tema impokayetapaake kempitakotyaarine Cristo, kempitakotyaarine kamantantaneri. Ari intasonkaventantashiyetapaakya, inkovavetya iramatavitemi ikaratzi jiyoshiitairi Pava.  
\v 23 Paamaventayetyaara eeroka, aritakera nokamantzitayetakamiro.”   
\s1 Impiyantaiyaari Itomi Atziri  
\r (Mt. 24.29-35, 42-44; Lc. 21.25-36)  
\p
\v 24 “Apaata, aririka onkaratapaake jashinonkaita antaro, ari intsivakake ooryaa, eero joorentaa kashiri,  
\v 25 inthopiryaayete impokiro inkiteki, maaroni oorentayetachari inkiteki imporokayete eejatzi.  
\v 26 Aripaitera impokai Itomi Atziri inkenantapaiyaaro menkori, iriñeetavairo ishintsinka eejatzi irovaneenkaro.  
\v 27 Impoña irotyaantakeri maninkariite, irapatotairi ikaratzi jiyoshiitaitakeri nampiyetarori maaroni tsikarika jaka kipatsiki, irojatzi tsika ochentetapaa.   
\p
\v 28 Arira okempitaro piñaapiintziro eereshiyetai pankirentsi, piyotzi osarentsipaitetzimatai.\f + \fr 13.28 \ft Kantakotachari jaka “pankirentsi,” irojatzira ikantayeetziri “higuera,” iro shookatsiri pashineki nampitsi.\f*  
\v 29 Iroora piyoteri eerokapayeeni, aririka piñaayetakero nokamantayetakemiri, okarikitzimataana.  
\v 30 Eerora ikamayetzita irika asheninkapayeeni, irojatzi iriñaantayeetakyaarori nokamantayetakemiri. Omapero.  
\v 31 Eerora okantaitaatyaani piñeero inkite eejatzi kipatsi, irooma noñaaneyetakari omaperoitaatyeeroni iroori.   
\p
\v 32 Tema apaniro ikantakaaro Ashitairi jiyotziro tsikapaite omonkarayetya. Tera jiyotziro Itomi, iri ovatsipero maninkariite saikatsiri inkiteki.  
\v 33 Paamaiya, aamaventa pinkantya, pamane. Tera piyote tsikapaite omonkaratantyaari.  
\v 34 Okempitatyaaro aririka iriyaate shirampari intaina. Irookanakero ipanko, inkantayetanakeri maaroni iromperatane opaitarika iranteneriri. Eejatzi inkempitaakeri kempoyaaventarori pankotsi, inkantanakeri: ‘Paamaventaiyaana.’  
\v 35 Paamaiya eeroka, tema te piyote tsikapaite impiye ashitarori ipanko, tsireniiteeni, niyankiitepaite, iriñaapaitetakerika tyoopi, onkitaitamanairika,  
\v 36 onkantyaama aririka iromapokairo impiye, eero iñaapaimi pimaye.  
\v 37 Okaratzi nokantayetzimiri eeroka, irootakera nokantayetzitariri eejatzi maaroni: Paamaiya.”   
\c 14  
\s1 Ikamantavakaita iraakaanteri Jesús  
\r (Mt. 26.1-5; Lc. 22.1-2; Jn. 11.45-53)  
\p
\v 1 Ari kapatapaaka apite kitaite joimoshirenkapiintaitziro Anankoryaantsi, jovantapiintaitarori eejatzi tantaponka. Ari ikamantavakaari ijevare omperatasorentsitaari itsipatakari iyotzinkariite, ikantavakaiyani: “Thame amataviteri Jesús ayeri, ovakaanteri.  
\v 2 Iro kantacha eerora amaimanetziri kitaite joimoshirenkaita, ikisakoventarikari atziriite.”   
\s1 Isaitantaitari Jesús kasankaari  
\r (Mt. 26.6-13; Jn. 12.1-8)  
\p
\v 3 Ikanta ikenanai Jesús Betania-ki, ipankoki Simón pathaavaivetachari. Ari isaikake jovaiyani. Areetapaaka tsinane amakotake kasankaari. Iyoshiita ovaa inchateya paitachari “nardo,” osheki ovinaro, kameetha okantaka onaki jovetsikaitziro mapi opaita “alabastro.” Osataakotakero opatziki, osaitantakari ipatziitoki Jesús.  
\v 4 Kisanaka ikaratzi ñaakerori, ikantavakaanaka: “¿Opaitama aparatantarori kasankaari?  
\v 5 Aririkami ompimantya, iragaitemi osheki kireeki inkaratemi 300 denario ampashityaaririmi ashinonkainkari.” Ikisanakero tsinaneka.  
\v 6 Ari ikantzi Jesús: “Piñaashityaaro, ¿Opaitama pikisantarori? Kameetha okanta noñaakero naaka antakeri.  
\v 7 Ari inkantaitatyeeni ashinonkainkari piñeeri pintsipatyaari, pinkoverika petakotyaari, ari pimpashitakyaari. Irooma naaka, eerora okantaitatyaani piñeena pintsipatyaana.  
\v 8 Iroka tsinane antatziiro aavyiiri iroori, eevatake osaitantanaro kasankaari omotaitatyaaro aririka inkitaitakena.  
\v 9 Aririka inkamantantayeetairo Kameethari Ñaantsi, inkinkithatakoitairo tsinaneka, ari onkantya iroshiretantaityaarori antakeri iroori. Omaperora.”   
\s1 Ikinkishirya Judas iraakaanteri Jesús  
\r (Mt. 26.14-16; Lc. 22.3-6)  
\p
\v 10 Ikanta Judas Iscariote, jiyaatashitakeri ijevare omperatasorentsitaari impimanteri Jesús. Iriivetaka karavetariri 12 iriyotaane.  
\v 11 Antarora ikimoshiretaiyanakeni jevari, ishinetaakeri imperi kireeki. Jamemenatanakero Judas tsikapaite iraakaanteri Jesús.   
\s1 Overaantarori jovakaanaari iriyotaane  
\r (Mt. 26.17-29; Lc. 22.7-23; Jn. 13.21-30; 1 Co. 11.23-26)  
\p
\v 12 Areetapaaka etarori kitaite jovantapiintaitarori tantaponka, jovamaapiintaitzi eejatzi jovaitari kitaiteriki Anankoryaantsi. Josampitakeri iriyotaane Jesús, ikantziri: “Iyotaanarí, ¿Tsikama onkotsitakaanteka aaka?”  
\v 13 Ari ikantanakeri apite iriyotaane: “Piyaate nampitsiki. Ari pomonthaiyaari shirampari jaakotziro ijiñaate kovityaaniki. Poyaatzishitanakeri,  
\v 14 tsikarika inkyaapai, pinkanteri ashitarori ipanko: ‘Ikovi iriyote iyotaanari tsika janta irovakaiyaari iriyotaane.’  
\v 15 Ari iroñaakanakemiro jenoki ipanko, antaro okantaka jovetsikaitakero maaroni inkene irovaitya. Ari ponkotsitakaanteri oyaari.”  
\v 16 Jatake iriyotaane areetaka nampitsiki. Jiñaakero okaratzi ikantakeriri, ari jonkotsitakaantakeri iroyaari.   
\p
\v 17 Okanta osheetyaanake areetapaaka Jesús, itsipatapaakari eejatzi 12 iriyotaane.  
\v 18 Ikanta jovaiyanira, ikantzi Jesús: “Pikaratakera payootana, tzimatsira aparoni pithokashityaanane. Omaperora.”  
\v 19 Ovashire ikantaiyanakani. Josampitayetanakeri, ikantziri: “¿Naakama pithokashityaamine?” Pashine osampitziri: “¿Naakama?”  
\v 20 Ikantzi Jesús: “Iriitake aparoni pikaratakera payootakena.  
\v 21 Kyaaryoora impeyakotya Itomi Atziri, tema irootake josankinatakoyeetakeriri pairani. Ikantaitake: ‘¡Ikantamacheetziri aakaanterine! Eero itzimaajaitzimi irirori.’”   
\p
\v 22 Eenirora jovaiyani, jaakero Jesús tanta. Ipaasoonkeventakero, ipetoryaakero, ipayetakeri iriyotaane, ikantziri: “Poyaaro, novatha onatzi.”  
\v 23 Ipoña jaakotakero imiretaitari, ipaasoonkeventakero, ipakotakeri iriyotaane, jirayetake maaroni.  
\v 24 Ikantziri: “Niraanera onatzi, iro shitovatsine iravisakoshiretantaiyaari osheki. Irootake oñaakantaperoterone antzimotavakaiyaari.  
\v 25 Eerora niritaaro, irojatzi apaata tsika impinkathariventantai Pava, ari napiitairori. Omaperora.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús irookaventante Pedro  
\r (Mt. 26.30-35; Lc. 22.31-34; Jn. 13.36-38)  
\p
\v 26 Ikanta jamampaakotanakari Pava, jataiyanaini tonkaariki otzishi Olivos.  
\v 27 Ikantzi Jesús: “Irootaintsira pookaventaiyenane tsireni. Tema josankinaitake pairani kantatsiri:  
\q1 Noveri aamaakoventariri oisha, ari inthonkya iroivaraayetanakya ipira.   
\m
\v 28 Iro kantacha, aririka nañagai, Galilea-kira noyaapaimi.”  
\v 29 Ipoña ikantzi Pedro: “Aritaima irookaventakemi pashinepayeeni, eero nomatziro naaka.”  
\v 30 Ikantzi Jesús: “Iroñaaka tsirenika, tekeraata irapiitero iriñe tyoopi, mavasatzi pinkantake: ‘Te noñiiri Jesús.’ Omaperora.”  
\v 31 Eekero ishintsitatzi Pedro, ikantzi: “Eero nookaventzimiitsi, kempitaka ari ankarate ankame.” Ari ikantaiyakeni eejatzi maaroni.   
\s1 Jamani Jesús Getsemaní-ki  
\r (Mt. 26.36-46; Lc. 22.39-46)  
\p
\v 32 Ikanta jareetaiyakani Getsemaní-ki, ikantapaakeri iriyotaane: “Ari pisaikavake jaka, noñaañaatavake.”  
\v 33 Iri itsipatanaka Pedro, Jacobo ipoña Juan. Antaro jiraashiretakotapaaka.  
\v 34 Ikantziri: “Ovamaimatatyaanara novashirenka. Ari pisaikaiyavakeni eeroka, pinkayempite.”  
\v 35 Jovaaneentanaka kapicheeni irirori. Otyeerovapaaka kipatsiki, jamanapaake, onkantya eero ikemaantsitantaromi avishimoterine.  
\v 36 Ikantziri: “Ashitanarí, tekatsi pomerentsitzimotemine eeroka. Nokovaveta pintsiparyaakoventenami onkarate nonkemaantsityaari. Iro kantacha eero pimatanaro okaratzi nokovavetakari naaka, iro pimate opaita pikovakaakenari eeroka.”  
\v 37 Ipoña ipiyapaaka, iñaapaatziiri imagaiyini. Ikantapaakeri Pedro: “Simón, ¿Opaita pimaantari? ¿Tema pinkisashityaaro pivochoki?.  
\v 38 Pinkayempite, pamane, otzimikari pikenakaashitane. Tema te pinkisashivainetya, osheki inaveta kameethatatsiri pikovavetari panterimi.”  
\v 39 Eejatzi ipiyanaa, amanapai. Irojatzi japiitapai ikantayetakeri inkaaranki.  
\v 40 Ikanta ipiyapaa, eejatzi iñaapairi jimagaiyini, tema antaro okantaka ivochoki. Ikaanivaitzi iriyotaane, te iriyote tsika inkante.  
\v 41 Iro mavatanaintsiri ipiyapaaka, ikantapaakeri: “¿Irojatzima pimagaiyini? Monkaratapaakara iraakaantaitantyaariri Itomi Atziri, iragaiteri janta kaariperoshireki atziri.  
\v 42 Pintzinaye, thame aatai. Okarikitzimatapaakera pithokashityaanane.”   
\s1 Jagaitakeri Jesús  
\r (Mt. 26.47-56; Lc. 22.47-53; Jn. 18.2-11)  
\p
\v 43 Iñaavaiminthaitzi Jesús, areetapaaka Judas ikaravetapiintari. Osheki itsipatapaakari, jamayetake irovathaamento, ipasamento. Irotyaantane inatzi pinkathariite apatoventariri Jesús: Ijevare omperatasorentsitaari, iyotzinkariite, ipoña antarikonaite.  
\v 44 Tema Judas, pithokashitantachari, ikantzitakari inkaaranki iramanevo: “Tsika intzime nonintaaporotapaake, iriitake, poosoteri, paanakeri.”  
\v 45 Ikanta jareetapaaka, jontsitokapaakari okarikiini Jesús, ikantapaakeri: “Iyotaanarí.” Inintaaporotapaakeri jovethatapaakari.  
\v 46 Joirikaitapaakeri Jesús, joosoitapaakeri.  
\v 47 Ikanta aparoni tsipatakariri okarikiini Jesús, inoshikanakero iyotsirote, itotzitakeri iyempita irotzikatane ijevare omperatasorentsitaari.  
\v 48 Ipoña ikantzi Jesús: “¿Naakama koshintzi, pamashitantanari povathaamento, pipasamento?  
\v 49 Tema nokantaitatya piñaapiintana niyotaantzi tasorentsipankoki ¿Kaarima paantana janta? Ari onkantya, iro omonkaratantyaari josankinatakoitakenari pairani.”  
\v 50 Shiyeeyanakani iriyotaane, jookaventaitanakeri apaniro.   
\s1 Evankari shiyanainchari  
\p
\v 51 Tzimatsiya evankari oyaatakoventanakeriri Jesús. Ikithaavetaka. Iro kantamaitacha joirikaveetakarira irirori,  
\v 52 jookanakero iithaare ithañaanakara, ishiyamerekitashitanaka.   
\s1 Japatoventaitari Jesús  
\r (Mt. 26.57-68; Lc. 22.54-55, 63-71; Jn. 18.12-14, 19-24)  
\p
\v 53 Ipoña jagaitanakeri Jesús ijevajanoreki omperatasorentsitaari. Ari japatotaiyakani maaroni ijevare omperatasorentsitaari, itsipatakari antarikonaite, ipoñaapaaka iyotzinkariite.  
\v 54 Ikanta Pedro noshikaka irirori ipoki ineetsiini, joyaatakoventakeri Jesús, irojatzi jareetantapaaka osaikira ipanko ijevajanore omperatasorentsitaari. Ari ikatziyapaakari itsipatapaakari iromperatanepayeeni, jakitsitaiyani paampariki.  
\v 55 Ikanta ijevarepayeeni omperatasorentsitaari itsipatakari ikaratzi apatotainchari, jamenavetaka impaitya thaiyakotyaarine Jesús onantyaari irovakaanteri.  
\v 56 Tzimavetaka osheki thaiyakovetapaakariri, te omonkaratavakaamaita okaratzi ikantayevetakari pashinepayeeni.  
\v 57 Opoña ikatziyanaka aparopayeeni, ithaiyakotanakari Jesús, ikantzi:  
\v 58 “Nokemiri naaka chapinki irika, ikantzi: ‘Ari nomporokakero tasorentsipanko, irovetsikane atziri, iro avisavetakya mava kitaite nonthonkya novetsikaineri naaka pashine, kaari ipomerentsita atziri irovetsikairo.’”  
\v 59 Tera, onashiyetaka okaratzi ikantayetakeri pashine.  
\v 60 Ipoña ikatziyanaka ijevajanorite omperatasorentsitaari, josampitanakeri Jesús, ikantziri: “¿Opaitama kaari pakanta? ¿Tema pinkeme okaratzi ikantakoitzimiri?”  
\v 61 Irojatzi jimairetake, te irake. Japiitziri josampitziri: “¿Eerokama Cristo, Itomi Tasorentsitakaaneri?”  
\v 62 Jakanake Jesús, ikantzi: “Naakatake. Irootaintsi piñeeri Itomi Atziri intsipataiyaari irakojanoriki Pava impinkatharite. Impoña piñeeri eejatzi impiye inkenapai menkoriki.”  
\v 63 Ikanta ikemakera jevajanori, jaanakero iithaare isaperyaakero ikisanakara, ikantzi: “¿Tzimatsima pashine ankoveri inkamantakoiteri?  
\v 64 Pikemaiyakeri maaroni ithainkakeri Pava. ¿Tsikama pikantaiyinika eeroka?” Ikantzi maaroni: “¡Tzimataike ikenakaashitane! ¡Ontzimatye inkame!”  
\v 65 Tzimatsi aparopayeeni choontavorotanakeriri. Tzimatsi pashine otzimikaporotakeriri, ipoña ikaposavaitziri, ikantzimaitari: “¿Intsityaa piyote kamantantanerí?” Imatzitakaro eejatzi iromperatane jevajanori, ipasavorovaitakeri.   
\s1 Ikantzi Pedro: Te noñiiri naaka Jesús  
\r (Mt. 26.69-75; Lc. 22.55-62; Jn. 18.15-18, 25-27)  
\p
\v 66 Isaikakera Pedro irirori jakakiroki, shitovapaake tsinane irotzikatane ijevajanore omperatasorentsitaari.  
\v 67 Oñaapaakeri Pedro jakitsita paampariki, okantziri: “¿Tema eeroka itsipataranki Jesús irika Nazaret-satzi?”  
\v 68 Jotekanakero Pedro, ikantanake: “Tetya, te niyote ipaita pikantanari.” Shitovanake kapicheeni. Irojatzi iñaantanakari tyoopi.  
\v 69 Okanta osamaniityaake, oñagairi eejatzi, okamantakeri ikaratzi akitsitachari, okantziri: “Irijatziitara irika.”  
\v 70 Japiitanakero Pedro jotekiro. Tekera osamanite, japiitanakero ikaratzi saikaintsiri josampitziri, ikantziri: “Eerokatake itsipata Jesús, tema Galilea-satzi pinatzi, iriivaitake ikantziro iñaavaitzi.”  
\v 71 Ikantzi: “Te niyoteri pikantanari. Jiyotzi Pava omapero nokantzi, nothaiyarika, irovasankitainaata.”  
\v 72 Ari japiitanakero iñaanake tyoopi, kantanaka apite japiitakero. Ikinkishiryaanakero Pedro ikantakeriri Jesús: “Tekera apitetanake iriñe tyoopi, mavasatzi poteke, pinkante: ‘Te noñeeri Jesús.’” Iraanaka ikinkishiryaanakerora.   
\c 15  
\s1 Jagaitanakeri Jesús Pilato-ki  
\r (Mt. 27.1-2, 11-14; Lc. 23.1-5; Jn. 18.28-38)  
\p
\v 1 Okanta okitaimanai, japatotaiyamanaa maaroni ñaapinkatharentsi: ijevare omperatasorentsitaari itsipatakari antarikonaite, ipoña iyotzinkariite, osheki iñaaventakeri Jesús. Ipoña joosoitanakeri, jagaitanakeri isaikira Pilato.  
\v 2 Josampitavakeri Pilato, ikantziri: “¿Eeroka ivinkatharite judío-payeeni?” Jakanake Jesús, ikantzi: “Irootake pikantakeri.”  
\v 3 Ikanta ijevare omperatasorentsitaari, ikisaneentanakeri, ithaiyakovaitanakari.  
\v 4 Japiitanakeri Pilato josampitziri: “¿Tekatsima pinkanteri eeroka? ¿Tema pinkeme okaratzi ikantakoyeetzimiri?”  
\v 5 Te irake Jesús. Ipampoyaaminthatanakeri Pilato irika Jesús.   
\s1 Jiyakoventaitziri Jesús  
\r (Mt. 27.15-31; Lc. 23.13-25; Jn. 18.38–19.16)  
\p
\v 6 Tzimatsi jantapiintziri Pilato: Maaroni osarentsi aririka iroimoshirenkaiyaani judío-payeeni, jomishitovakaantzi aparoni isheninka jaakaantaitziri, tsikarika intzimerika inkovakeri.  
\v 7 Tzimatsi aparoni paitachari Barrabás, itzimi jashitakoitziri itsipayetakari ikaraiyini jovantake, jovayiritari ivinkatharite.  
\v 8 Ikanta ipokaiyapaakeni atziri, ikovakotapaakeri Pilato irantero jametapiintari.  
\v 9 Jakanake Pilato, ikantzi: “¿Iriima pikovi nomishitovakaanteri ipaitaitziri ‘Ivinkatharite judío-payeeni?’”  
\v 10 Jiyotzi Pilato, ikisatya ijevare omperatasorentsitaari jaakaantantakariri Jesús.  
\v 11 Iro kantamaitacha ijevarera omperatasorentsitaari, jotsimaakeri atziriite inkante: “Iro kameethatatsi iromishitovaiteri Barrabás.”  
\v 12 Japiitanakeri Pilato josampitziri: “Irika ipaitaitziri ‘Ivinkatharite judío,’ ¿Tsikama nonkanterika?”  
\v 13 Ikantzi ikaimaiyini atziri: “¡Pimpaikakotakaanterivé!”  
\v 14 Ikantzi Pilato: “¿Tzimatsima kaariperori jantakeri?” Eekero ishintsitatzi ikaimaiyini ikantzi: “¡Pimpaikakotakaanterivé!”  
\v 15 Ikovanake Pilato iranteneri ikovakeri atziripayeeni, jomishitovakaantakeri Barrabás. Iri ipasatakaantanake Jesús, jagaitanakeri impaikakoiteri.   
\p
\v 16 Ikanta ovayiriite ikyaakaanakeri Jesús ipankokira Pilato, ipaitaitziro “Pretorio.” Ari japatotakaantaitakeriri maaroni ovayiri.  
\v 17 Ikithaatapaakeri kithaarentsi jonkeromaiperotatsiri kempitarori ikithaayetapiintari pinkathariyetatsiri. Ipoña jamathaitakaitakari kitocheetapo.  
\v 18 Iroora jantantarori iroka, tema ithainkimavaitatziiri. Ikaimakotzimaitari, ikantzi: “¡Jirikataa ivinkatharite judío-payeeni!”  
\v 19 Ipoña jomposainavaitantakari savoro. Ichoontaporovaitakeri. Jotyeerovashitzimaitari iriñaapinkathaterimi ikantzi.  
\v 20 Ari jeshitakero ishirontzimentavaitakari. Isapokaineri ikithaatakeriri inkaaranki, ikithaatairi iithaare. Jaanakeri impaikakoteri.   
\s1 Ipaikakoitziri Cristo irojatzi ikamantakari  
\r (Mt. 27.32-56; Lc. 23.26-49; Jn. 19.17-30)  
\p
\v 21 Ikanta Simón, poñaachari Cirene, iriri Alejandro ipoña Rufo, jomonthaitakari jareeta irirori nampitsiki, ishintsiventaitakeri iranatanakero impaikakotantaityaariri Jesús.  
\v 22 Jagaitanakeri tonkaariki opaita “Gólgota” (akantziri aaka: “Atziriitoni.”)  
\v 23 Ipakoitapaakeri imire ikonovaitakero kepishaari, te irirero.\f + \fr 15.23 \ft Iroka kepishaari opaita “mirra.” Iro joitaitziriri atziri, ijempavathatantyaari, eero ikemaantsivaitanta aririka irovasankitagaiteri.\f*  
\v 24 Ipoña ipaikakotaitakeri. Ikanta ovayiriite itsiparyaavakaakaro ikithaayetari Jesús, ikempitakaantakero iñaaretaita iro iriyotantyaari intzime ayerone.  
\v 25 Aritake jenokiityaapaake ooryaatsiri, ipaikakotaitakerira Jesús.\f + \fr 15.25 \ft Iro ikantayeetziri pairani: joveraaka ooryaa 3.\f*  
\v 26 Josankinaitake kantakaantakerori ipaikakoitantakariri, okantzi: IVINKATHARITE JUDÍO-PAYEENI.  
\v 27 Ari itsipataitakeri ipaikakoitziri apite koshintzi, ikatziyakotaka aparoni irakojanoriki, pashine irampateki.  
\v 28 Ari omonkaratakari osankinatainchari pairani, okantzi:  
\q1 Itsipataitakeri kaariperoshiretatsiri.   
\m
\v 29 Ithainkimavaiyetakeri ikaratzi avisayetatsiri janta, jotekainata, ikantziri: “Aña eeroka porokirori tasorentsipanko, iro avisake mava kitaite povetsikairo eejatzi.\f + \fr 15.29 \ft Iro jametaiyarini judío-payeeni jotekainata, aririka inthainkashiryaante. Iro kempitarori ametaiyarini aakapayeeni, aririka ookote atziri anthainkashireteri, ankante: “¡Piñaakero! ¡Pikemakero!”\f*  
\v 30 ¿Ipaitama kaari payiitanta ipaikakotaitakemi povavisaakotaiya?”  
\v 31 Irojatzi ikantakeri eejatzi ijevare omperatasorentsitaari itsipatakari iyotzinkariite, jovashiyaventari, ikantavakaiyani: “Jovavisaakotziri pashine, ¿Kaarima imatantaro irovavisaakotya irirori?.  
\v 32 ¡Intsityaa irayiite Cristo-vetachari ipaitaitziri ‘Ivinkatharite Israel-mirinkaite,’ omatantyaari ankempisanteri!” Jimatzitakaro eejatzi itsipatakari ipaikakota, ithainkimavaitakeri.   
\p
\v 33 Ikanta itampatzikatapaake ooryaatsiri, omapokashitapaaka otsirenitanake, irojatzi sheeteeni ithaperotanakara ooryaa.\f + \fr 15.33 \ft Iro ikantayeetziri pairani: joveraanaka ooryaa 6, ari omapokapaakari otsirenitanake irojatzi joveraanaka ooryaa 9.\f*  
\v 34 Ari ikaimanake Jesús shintsiini, ikantanake: “¡Eloi! ¡Eloi! ¿Lama sabactani?” (Iro ikantaitziri añaaneki aaka: “Pava, Pava, ¿ipaitama pookaventantakanari?”)  
\v 35 Ikanta irikapayeeni saikaventakeriri Jesús, ikemavetavakari ikaimanake. Ikantanake: “Pinkemeri, ikaimatziiri Elías.”  
\v 36 Ishiyapainta aparoni, jomitsiyaatapaintzi manthakintsi kepishaariki, jankoviitakeneri savoropankeki, jovaankakotakeneri iratsimiyaatero, ikantzi: “Añaavakeriita ari impokake Elías irovayiitairi.”  
\v 37 Ipoña japiitanakero ikaimanai shintsiini, tera iraneenkatanai.  
\v 38 Okanta janta tasorentsipankoki, saperyaanake niyanki tontamaitatsiri ithatashiitzirori, opoñaanaka jenoki irojatzi osaaviki, apikota okantanaka.  
\v 39 Ikanta ijevare ovayiriite katziyaventakariri eejatzi Jesús, iñaakerira ikaimanake shintsiini ikamantanakari, ikantanake irirori: “Omaperovetatyaama Itomintari Pava irika.”   
\p
\v 40 Tzimatsi eejatzi tsinane amenaiyeentsini jantyaatziini. Jiroka okaraiyini: María Magdalena, Salomé, María iriniro iyaapitsi Jacobo ipoña José.  
\v 41 Irokapayeeni tsinane irootake tsipatakariri pairani Jesús Galilea-ki, osheki ampitakoyetakeriri. Otsipatakaro eejatzi pashine tsinanepayeeni oyaatapaakeriri Jesús ipokakera Jerusalén-ki.   
\s1 Ikitaitakeri Jesús  
\r (Mt. 27.57-61; Lc. 23.50-56; Jn. 19.38-42)  
\p
\v 42 Aritake sheetyaanake. Irootake kitaite jamenarontapiintaita iroyaari osaitekira, kitaite imakoryaantaitari.  
\v 43 Ikanta José poñaachari nampitsiki Arimatea, ikaratapiintziri japatota jevariite, irijatzi oyaaventariri Pava impinkathariventantai. Te intharove jiyaatashitanakeri Pilato, ikantapaakeri: “Pishinetenari nonkitatairi Jesús.”  
\v 44 Tema jomapokapaakeri Pilato, te iriyovetya kamakera Jesús. Ikaimakaantakeri ijevare ovayiriite, josampitakeri omaperorika ikamake Jesús.  
\v 45 Ikamantaitakerira Pilato, ishinetaineri José iraanairi.  
\v 46 Jamanantashitakeri kithaarentsi jentamaitatsiri. Ikentakoryaakotairi, japonatakeri. Jovakotakeri jimorontashiitziri kaminkaripayeeni shirantaaki, joipinakaantake mapi, joshepitakotantakari.  
\v 47 Okanta María Magdalena otsipatakaro María irinirora José, amenaiyakeni iroori tsika jovaitakeri.   
\c 16  
\s1 Jañaantaari Jesús  
\r (Mt. 28.1-10; Lc. 24.1-12; Jn. 20.1-10)  
\p
\v 1 Avisanake kitaite jimakoryaantaitari. María Magdalena, otsipatakaro pashine María irinirora Jacobo, opoña Salomé, amanantaiyakeni kasankaari, iyaate otziritantaiyaarimi Jesús-ni.  
\v 2 Okanta okitaitamanai domingo, ananenkamanaka iyaate omoroki jovaveetakarira Jesús. Aritake shitovimatapaake ooryaatsiri areetzimatapaakara janta.  
\v 3 Okantavakaiyani: “¿Impaityaaka otamikerone mapi jashitakotantaitakariri?”  
\v 4 Iro amenavetapaaka, oñaatzi otamikaka mapi, tema antaro mapi oni.  
\v 5 Kyaapaake omoroki jovaveetakarira. Oñaashitapaaka aparoni evankari isaikake akojanoriki, okitamaanikitake iithaare. Otharovaiyanakeni.  
\v 6 Ipoña ikantanakero irirori: “Eero pitharovi. Iriima pipokashiveta Jesús Nazaret-satzi, ipaikakotaitakeri chapinki. Añagaira, te isaike jaka. Pamenero jovaveetakari.  
\v 7 Pimpiyanake, pinkamantayetairi iriyotaane, pinkantairi eejatzi Pedro arira iriyaatai Jesús Galilea-ki, ari piñaayetairiri. Aritake ikamantzitakami.”  
\v 8 Oshiyapithatanakaro omorona, ompevaitanaka. Tekatsi pashine atziri onkamantanake, tema otharovanakitzi.   
\s1 Joñaakaaro María Magdalena  
\r (Jn. 20.11-18)  
\p
\v 9 Aritake añagai Jesús kapichekitaite domingo, iro jetanaa joñaakaaro María Magdalena jovashinchagairi pairani jaakavetaro karatatsiri 7 peyari.  
\v 10 Irojatzi iyaatashitantanakariri iroori ikaratzi itsipatakari pairani Jesús, oñaapaatziiri jiraavaitaiyani, okamantapaakeri oñagairi.  
\v 11 Ikanta ikemavetaiyavakaro oñagairi Jesús jañagai, te inkempisantaiyeroni.   
\s1 Joñaakaari Jesús apite iriyotaane  
\r (Lc. 24.13-35)  
\p
\v 12 Ikanta Jesús, joñaakaari apite iriyotaane jiyaataiyini avotsiki, ipashinevorotapai kapicheeni.  
\v 13 Ari ipiyeeyanakani irirori, ikamantavetapaakari ikarataiyini. Ari ikempitaitakeriri eejatzi, te inkempisantaiteri.   
\s1 Jotyaantziri Jesús iriyotaane  
\r (Mt. 28.16-20; Lc. 24.36-49; Jn. 20.19-23)  
\p
\v 14 Ikanta jovavaiminthaitaiyani 11 iriyotaane, ari joñaakakariri Jesús, ikaminaathatapaakeri, iñaakerira kisoshire ikantayetaka, te inkempisanteri ikaratzi ñaayetairiri jañagai.  
\v 15 Ikantapairi: “Piyaate pothotyeero maaroni kipatsi. Piñaaventaineri atziripayeeni Kameethari Ñaantsi.  
\v 16 Tsikarika intzime kempisantavakerone, oviinkaatanaachane, iriitakera avisakoshiretaatsine. Iriima kaari kempisantavakerone, irovasankitaitaatyeeri.  
\v 17 Jiroka inkantayetanakya inkarate kempisantanaatsine: irovashinchaayetairi jaakayetziri peyari impairyeena naaka. Iriñaavaitayetairo kantashivaiyetachari ñaantsi.  
\v 18 Aririka iroirikavetyaari maranke, aririka iriravetyaaro piyantatsiri, tekatsi onkanteri, eero ikami. Ari onkantake irovashinchaayetairi mantsiyaripayeeni eejatzi.”   
\s1 Jovajenokaa Jesús inkiteki  
\r (Lc. 24.50-53)  
\p
\v 19 Ithonkanakero Avinkatharite ikamantayetakeri, irojatzi jovajenokantaari inkiteki, itsipatapaari Pava ipinkathariventantapai. Isaikimotapairi irakojanoriki.  
\v 20 Ikanta jiyaataiyanakeni iriyotaane, ikamantantake maaroni nampitsiiteki. Avinkatharite matakaayetakeriri, jantakaayetakeri kaari iñaapiintayeetzi, ari onkantya iriyotantaityaari omaperotatya ikamantantayeetziri. Ari onkantyaari.