\id MAT  - Asheninka Pichis NT -Peru 2008 (DBL -2013) 
\h MATEO 
\toc1 Kameethari Ñaantsi Josankinatakeri Mateo 
\toc2 Mateo 
\toc3 Mt. 
\mt1 Kameethari Ñaantsi Josankinatakeri Mateo  
\c 1  
\s1 Icharineyetari Jesucristo  
\r (Lc. 3.23-38)  
\p
\v 1 Jiroka ivairopayeeni ikaratzi icharineyetari Jesucristo. Tema iriitake icharine David-ni, ipoña eejatzi Abraham-ni.  
\v 2 Ikanta pairani Abraham-ni, itzimake itomi ipaitakeri Isaac. Ikanta Isaac tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Jacob. Ikanta Jacob tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Judá. Tera aparoni ikanta itomi Jacob, osheki ikaratake itomipayeeni.  
\v 3 Ikanta Judá jovaiyantakaakero Tamar, ipaitakeri Fares, iriima pashine ipaitakeri Zara. Ikanta Fares tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Esrom. Ikanta Esrom tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Aram.  
\v 4 Ikanta Aram tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Aminadab. Ikanta Aminadab tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Naasón. Ikanta Naasón tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Salmón.  
\v 5 Ikanta Salmón jovaiyantakaakero Rahab, ipaitakeri Booz. Ikanta Booz jovaiyantakaakero Rut, ipaitakeri Obed. Ikanta Obed tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Isaí.  
\v 6 Ikanta Isaí tzimanake itomi irirori, ipaitakeri David. Iriitakera pinkatharitaintsiri. Ikanta pinkathari David jovaiyantakaakero iina Urías, ipaitakeri Salomón.  
\v 7 Ikanta Salomón tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Roboam. Ikanta Roboam tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Abías. Ikanta Abías tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Asa.  
\v 8 Ikanta Asa tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Josafat. Ikanta Josafat tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Joram. Ikanta Joram tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Uzías.  
\v 9 Ikanta Uzías tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Jotam. Ikanta Jotam tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Acaz. Ikanta Acaz tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Ezequías.  
\v 10 Ikanta Ezequías tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Manasés. Ikanta Manasés tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Amón. Ikanta Amón tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Josías.  
\v 11 Ikanta Josías tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Jeconías. Irojatzi itzimantanakari irirentzipayeeni eejatzi. Aripaitera ipokaiyakeni ovayiriite poñaachari Babilonia, jaanakeri maaroni inampiki.   
\p
\v 12 Okanta ipiyeeyaani jaantaveetakariri maaroni Babilonia-ki. Tzimai itomi Jeconías irirori, ipaitakeri Salatiel. Ikanta Salatiel tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Zorobabel.  
\v 13 Ikanta Zorobabel tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Abiud. Ikanta Abiud tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Eliaquim. Ikanta Eliaquim tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Azor.  
\v 14 Ikanta Azor tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Sadoc. Ikanta Sadoc tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Aquim. Ikanta Aquim tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Eliud.  
\v 15 Ikanta Eliud tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Eleazar. Ikanta Eleazar tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Matán. Ikanta Matán tzimanake itomi irirori, ipaitakeri Jacob.  
\v 16 Ikanta Jacob tzimanake itomi irirori, ipaitakeri José. Iriitakera oimenthoritakari María. Iroka María iroora ovaiyantakeriri Jesús, irijatzi ipaitaitakeri eejatzi Cristo.   
\p
\v 17 Iriitake ikaratzi icharinentayetakari. Jetanakaro Abraham-ni irojatzi David-ni, ikarataiyini 14. Ipoñaana David-niki irojatzi jaantaveetakariri Babilonia-ki, ikarataiyini 14. Ipiyeeyaanira jaantaveetakariri Babilonia-ki, irojatzi itzimantakari Cristo, ikarataiyini 14 eejatzi.   
\s1 Itzimantakari Jesucristo  
\r (Lc. 2.1-7)  
\p
\v 18 Jiroka okanta itzimantakari pairani Jesucristo. Ikanta José, tzimatsi iinathori opaita María. Ikashiyakaro iinantyaaro. Iro kantacha te iriñaamaityaaro intsipavaityaaro. Iro kantacha María motzitake, ikantakaakaro Tasorentsinkantsi.  
\v 19 Ikanta José, tampatzikashirera inake irirori, ikovake irovashaanteromi iromananekiini, te inkove irovaariperovaitero inkemakoitero itzimashivaitaka eentsite.  
\v 20 Ikanta ikinkishirevaitara José tsiteni, jomishimpyaakeri imaninkarite Pava jimayira, ikantakeri: “José, icharine David-ni. ¿Opaitama pikinkishiretantari povashaantero María? Payero, tema Tasorentsinkantsi kantakaarori omotzitantakari.  
\v 21 Aririka intzimake eentsika, pimpaiteri JESÚS. Iriitakera ovavisaakotairine isheninkapayeeni ikaariperoshirevaitake.”  
\v 22 Ari okanta omonkaratantakari maaroni josankinatakeri pairani Kamantantaneri, ikantakeranki:   
\q1
\v 23 Ari ovaiyantake tsinane kaari ñeerine shirampari, intzime otomi,  
\q1 Impaitaiteri Emanuel, akantziri añaaneki aaka: “Itsipatai Pava.”   
\m
\v 24 Ikanta ikakitanai José, jimatakero okaratzi inintakaakeriri Pava, jaakero iinantyaari.  
\v 25 Te irimaantamaityaaro irojatzi itzimantakari oponkitzitanakari otomi. Ipaitaitakeri JESÚS.   
\c 2  
\s1 Ipokake iyotaneri iriñeeri Jesús  
\p
\v 1 Itzimake Jesús nampitsiki Belén saikatsiri janta Judea-ki. Tema itzimantakarira Jesús, iri pinkathariventantatsiri Herodes. Ari jareetakari nampitsiki Jerusalén iyotaneripayeeni ikenapaakero ishitovapiintzi ooryaatsiri.  
\v 2 Josampitapaakeri: “¿Tsikama isaikika ivinkatharite Judío-payeeni ovakera tzimaintsiri? Janta nonampiki nopoñaaka, noñaakeri impokiro niyotantakari tzimake. Iro nopokantaiyarini noñaapinkathateri.”  
\v 3 Ikanta ikemavakera pinkathari Herodes, antaro ikinkishiretanaka, ari ikempitaakari eejatzi maaroni Jerusalén-satzi.  
\v 4 Opoña ikaimakaantakeri Herodes maaroni ijevare omperatasorentsitaari, eejatzi maaroni iyotzinkari, josampitakeri: “¿Tsika janta intzimeka Cristo?”  
\v 5 Ikantaiyanakeni irirori: “Intzime janta nampitsiki Belén saikatsiri Judea, tema ari okantzi irosankinare kamantantaneri, ikantake:   
\q1
\v 6 Ari osaikiri nampitsi Belén janta Judea-ki, tekatsi thainkerone.  
\q1 Ari impoñeeyaari pinkatharijanori janta. Iriitake jevatairine Israel-mirinkaite ikaratzi nashitaari naaka.”   
\p
\v 7 Ipoña Herodes, ikaimakaantakeri pokayetaintsiri iriñeeri ovakera tzimaintsiri, josampitakeri: “¿Tsikapaite piñaakerika impokiro piyotantakari tzimake pinkathari?.”  
\v 8 Ikamantakeri maaroni. Opoña ikantanakeri irirori: “Kameetha, pimatero piyaate Belén-ki, pamene tsika isaikajaantzi eentsika. Aririka piñaakeri, eejatzira pinkenapai jaka, pinkamantanaina. Niyaateeta eejatzi naaka, noñaapinkathatakiteri.”  
\v 9 Irojatzi jiyaatantanakari. Eejatzi iñaanairi impokiro iñaakeri chapinki ipoñaakanta. Iñaashitakari jaatzinkapaake, iro jiyotantapaakarori pankotsi isaikira eentsi.  
\v 10 Ikanta iñaakerira, kimoshire ikantaiyapaakani.  
\v 11 Areetaiyapaakani pankotsiki, iñaapaakeri eentsi eejatzi iriniro María. Jotyeerovashitapaakari, iñaapinkathatapaakeri. Jashitaryaakotapaakeri jamakeneriri, ipapaakeri oro, ipakeri kasankaayetatsiri, ipakeri eejatzi paitachari mirra. Osheki ovinaro irokapayeeni.  
\v 12 Ikanta jimagaiyapaakeni, jomishimpyaakeri Pava, ikantziri: “Eero pipiyashitari Herodes. Pinkenanai pashineki avotsi piyaatantaiyaari pinampiki.”   
\s1 Jovamaitake eentsi  
\p
\v 13 Aritake piyeeyaani iyotaneripayeeni. Japiitairo imaninkarite Pava jiñaanatziri José imishireki, ikantziri: “José, pishiyakayeri eentsi eejatzi iriniro, piyaate nampitsiki Egipto. Ari pisaikeri janta irojatzi nonkantantaiyaamiri: ‘Pimpiyee.’ Aatsikitake Herodes iroveri eentsika.”  
\v 14 Ikanta ikakitanake José, ikamantakero María, tsiteni ishiyaka Egipto-ki, jaanakeri eentsi.  
\v 15 Ari isaikakeri janta, irojatzi ikamantaari Herodes. Ari okanta omonkaratantakari josankinatakeri pairani kamantantaneri, ikantake:  
\q1 Isaikavetaka notomi nampitsiki Egipto, ari nokaimairi impiyeeta eejatzi.   
\p
\v 16 Ikanta Herodes, iyotake jamatavitakeri iyotaneripayeeni, te impiyashitairi. Otyaanakari imashirenka. Jomityaantake irovayiritepayeeni, ikantakeri: “Piyaate janta Belén-ki, paperoteri povamairi eentsipayeeni, pinthonkanakeri maaroni ovakera tzimaintsiri, eejatzi maaroni ikaratzi tzimakotaintsiri apite irosarentsite.” Tema ari ikamantakeri chapinki jiñaantakaririranki iyotaneriite ovakeraini impokiro.  
\v 17 Irootake iñaanetakari pairani kamantantaneri paitachari Jeremías, ikantake:   
\q1
\v 18 Okaimaperotatzi Ramá-sato iragaiyaani.  
\q1 Osheninkathorini Raquel onatzi iraakotakariri eentsitepayeeni.  
\q1 Iro ovashireneentantakari jovamaitzitaitakero maaroni eenchaanite.\f + \fr 2.18 \ft Iroka Raquel irootake iinani Jacob, iro inintaperotane. Irooma Ramá nampitsi onatzi, otzimi saikatsiri iipatsiteki Israel-mirinkaite. Jaka iroñaaka iñaaventatziiro Mateo okaratzi josankinatakeri pairani kamantantaneri paitachari Jeremías iñaaventziro Raquel eejatzi Ramá-satoite oñaashitaiyaroni, tema athataatyaaro tsinaneete Jerusalén-satoite oñaashitaiyaani irooriite aririka irovamaitaitero ovaiyaneete.\f*   
\p
\v 19 Okanta osamanitake, kamai Herodes, eekero isaikake José nampitsiki Egipto. Ari iñaanatairiri imaninkarite Pava imishirekiini,  
\v 20 ikantairi: “José, kantaira piyaatai pinampiki, paanairi peentsite pintsipataanairi iriniro. Tema kamai kovavetachari iroverimi.”  
\v 21 Ari ikantaka José, piyaa inampiki Israel.  
\v 22 Iro jareevetaa José inampiki, ikantaitavairi: “Iri pinkatharitaatsi Arquelao Judea-ki. Jimpoyaataari iririni Herodes.” Ari ikinkishiretanaa José, eero ikenanai janta. Ari japiiyeetairi ikantaitziri imishireki: “Paamaiyaarira Arquelao.” Irootakera ikenantanaari José Galilea-ki.  
\v 23 Ikanta jiyaatake, isaikapai nampitsiki Nazaret. Tema ari okanta omonkaratantakari josankinatakeri pairani kamantantaneri, ikantake:  
\q1 Nazaret-satzi impaitaiteri.   
\c 3  
\s1 Ikamantantakeri Juan oviinkaatantaneri  
\r (Mr. 1.1-8; Lc. 3.1-9, 15-17; Jn. 1.19-28)  
\p
\v 1 Okanta pairani janta Judea-ki, tsika te inampiitaro, ipokake Juan oviinkaatantaneri, ikamantantzi.  
\v 2 Ikantantapaake: “Povashaantairo pikaariperoshirevaitake, tema irootaintsi impinkathariventantai jaka Inkitesatzi.”  
\v 3 Irootake iñaanetakari pairani kamantantaneri paitachari Isaías, ikantake:  
\q1 Icheraacheraataitzi janta tsika te inampiitaro, ikantaitzi:  
\q1 Povameethataineri Pinkathari tsika inkenapaake.  
\q1 Pinkempitakaantero itampatzikaitziro avotsi.   
\p
\v 4 Iithaaretakari pairani Juan, jontyeetziro ivitzi camello, jovathakitakari meshinantsimashi. Jañaantari jovayetari kentori, iri jimiretari iyaaki pitsi.  
\v 5 Oshekira pokashitakeriri pairani Juan, Jerusalén-satzi ipoña Judea-satzi, ipokashitakeri eejatzi ikaratzi nampiyetarori antaraaki jiñaa Jordán.  
\v 6 Ikamantakoyetapaaka ikaariperoshirevaitake, iroora joviinkaatantayeetakariri jiñaaki Jordán.   
\p
\v 7 Ari ipokaiyavetaka Fariseo-payeeni, eejatzi Saduceo-payeeni, ikovi iroviinkaatyaami. Iro kantamaitacha ikisathatavakeri Juan, ikantakeri: “Te pinkameethashiretaiyeni eeroka, pikempitashitakari maranke. ¿Piñaajaantakema eero jovasankitagaitaimi?  
\v 8 Omaperorika povashaantairo tsika pikantaveta pairani, pinkameethashiretaiyeeni, pinkempityaaro pankirentsi kithotatsiri.  
\v 9 Eero pikantashirevaitashita: ‘Aña naaka icharine Abraham-ni, te onkovaperotya novashaantairo nokaariperoshirevaitzi.’ Pinkeme nonkante: ‘Eero pikantakaaperovaitashita piñaajaante eeroka ikovaperotane Pava, aña kantatsi iratziritakairo iroka mapi, iro impoyaataiyarine incharineyetaiyaari Abraham-ni.’  
\v 10 Eerorika pikempitaro pankirentsi kithotatsiri, ichekakaitakaro chacha pankirentsiponkitziki kaari kithotatsine, ompoña iragaitanakero impomeetero.   
\p
\v 11 Aririka irovashaantanairo atziri ikaariperoshirevetaka, ari noviinkaatantakyaari jiñaa. Iro kantamaitacha, aatsikitake matzirori iñaapinkatharentsitzi, noñaapinkathatzitataikari naaka, te aritaajate inkempitakaantena iromperatane onkantya naantyaaniriri i-zapato-te. Iriitakera kempitakaantyaarone iroviinkaatantatyeerimi Tasorentsinkantsi, iroviinkaatantatyeerimi eejatzi paampari.\f + \fr 3.11 \ft Ikantakotziri Juan jaka: “Osheki noñaapinkathatataikeri naaka.” Ikantatzi: “Te arite nayeneri i-zapato-te.” Tema pairani iro jantayetapiintziri aparoni omperataari jayiniri i-zapato-te omperatariri. Iro joshiyakaaventziri jaka Juan. Tema omaperotya Jesús jimatziro irirori janaakotantzi, tekatsi kempityaarine, te aritaajate inkempitakaantena naaka iromperatane.\f*  
\v 12 Tema aririka aavatero avankire, atekakitakero eejatzi. Atayiro opentakeereki. Iro aake okithoki, otekitakero kameetha, ovakoyetakero. Ari inkempitagaiyaari eejatzi aatsikitaintsiri, irinashiyetaiyaari atziri, irineshinonkayetaiyaari inkarate kempisantanairine, iriima ikaratzi kaari ovashaanterone ikaariperoshireyetake, intagairi paampariki kaari tsivakanetatsine.”   
\s1 Joviinkaata Jesús  
\r (Mr. 1.9-11; Lc. 3.21-22)  
\p
\v 13 Opoña ipokake Jesús antaraaki jiñaa Jordán, ipoñaakaro Galilea. Ipokashitakeri Juan iroviinkaateri.  
\v 14 Te inkovavetya Juan iroviinkaateri Jesús, ikantavakeri: “¿Opaitama pipokashitantanari naaka noviinkaatemi? Aña eeroka oviinkaatenane naaka.”  
\v 15 Jakanakeri Jesús: “Nokovaperotatzi poviinkaatena. Irootake ikovakaakenari Pava.” Kovanake Juan, ikantziri: “Aritake noviinkaatakemi.”  
\v 16 Jaanakeri, joviinkaatakeri. Iro intonkaantanaiyaarimi Jesús, kempivaitaka ashitaryaanakityeeyaami inkite, iñaatziiri ipokashitapaakeri Tasorentsinkantsi ikenapaake inkiteki ikempitapaakari shiro.  
\v 17 Ikemaitatzi inkiteki ikantaitanake: “Notomi inatziira irika netakokitari, osheki nokimoshireventakeri.”   
\c 4  
\s1 Inkaariperoshiretakaiterimi Jesús  
\r (Mr. 1.12-13; Lc. 4.1-13)  
\p
\v 1 Ikantakaanakarira Jesús Tasorentsinkantsi, jatanake janta tsika te inampiitaro, ari ikovavetakari kamaari inkaariperoshiretakairimi.  
\v 2 Osheki kitaite isaikavaitake, itzitakaro ovanarontsi, ayimatakeri itashe. Okaratzi 40 kitaite isaikavaitake.  
\v 3 Ikanta kamaari, ipokashitakeri Jesús inkaariperoshiretakairimi. Ikantapaakeri: “Omaperotatyaarika Itomitami Pava, pimpeyero tanta iroka mapi, poyaaro.”  
\v 4 Jakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Tzimatsi osankinarentsi kantatsiri:  
\q1 Tera intaani onkovityiimotai tanta oyaari, aña iroora kovaperotacha ankempisantairo maaroni ikantayetairi Pava.”   
\m
\v 5 Ipoña kamaari jaanakeri nampitsiki tasorentsitatsiri, isaikakaakeri jenoki otavantoki tasorentsipanko.\f + \fr 4.5 \ft Iro ipaitaitzi Jerusalén nampitsi tasorentsitatsiri.\f*  
\v 6 Ikantavetapaari: “Omaperorika Itomitami Pava, pimitaye osaavikinta. Pinkinkishiretero josankinaitakeri pairani okantzi:  
\q1 Irotyaantemiri Pava imaninkarite aamaakoventemine.  
\q1 Iri thomaavakemine eero pomposantavaitapaaka mapiki.”   
\m
\v 7 Jakanakeri Jesús: “Okantzi eejatzi josankinaitakeri pairani:  
\q1 Te onkameethate piñaantashivaityaari Pivinkatharite Pava.”   
\m
\v 8 Japiivetakari kamaari jaanairi Jesús janta tonkaariki otzishi. Jamenakaakeri maaroni nampitsi ipinkathariyetzira atziriite, tema kameetha okanta ovaneenkayetaka.  
\v 9 Ikantziri: “Piñaakero okaratzi tzimatsiri. Aririka potyeerovashitakyaana piñaapinkathatena, ari nompakemiro maaroni.”  
\v 10 Jakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Piyaataveete intaina. Satanás pinatzi eeroka. Tema josankinaitake pairani, kantatsiri:  
\q1 Añaapinkathateri Avinkatharite, iri ankempisante apaniro.”   
\m
\v 11 Irojatzira jiyaatantanaari kamaari. Pokaiyapaakeni imaninkarite Pava, jampitakoyetapaakeri Jesús.   
\s1 Jetanakari jantayetziri Jesús  
\r (Mr. 1.14-20; Lc. 4.14-15; 5.1-11; 6.17-19)  
\p
\v 12 Ikanta Jesús ikemakoventakeri Juan jashitakoitakeri. Iroora ipiyantanaari irirori janta Galilea-ki.  
\v 13 Tera isaikapai Nazaret-ki, jantara ikenanai nampitsiki Capernaum, ari isaikapairi. Tema inkaarethapyaaki osaiki Capernaum, tsika inampivetaro charineyetariri Zabulón-ni ipoña Neftalí-ni  
\v 14 Ari okanta omonkaratantakari okaratzi iñaaventakeri pairani kamantantaneri Isaías, ikantake:   
\q1
\v 15 Osaike inampitsite Zabulón eejatzi Neftalí janta inkaarethapyaaki,  
\q1 Intatsikero antaraaki jiñaa Jordán,  
\q1 Saikatsiri Galilea-ki, tsika ipiyotapaa atziri kaari asheninkatane.   
\q1
\v 16 Tsika itzimi kempitakarori isaikayetatyeemi otsirenikitzi, iriitake ñaayetairiri ootamentotsi.  
\q1 Otsimankakovetakari iraampare kathatayeri inkenayetaimi sarinkaveniki.  
\q1 Iro kantamaitacha, kempitaa iroñaaka isaikaatyeemi okitainkatzi.   
\m
\v 17 Ari jetanakarori Jesús ikamantapaakeri atziripayeeni, ikantapaakeri: “Povashaantairo pikaariperoshirevaitake, tema irootaintsi impinkathariventantai jaka Inkitesatzi.”  
\v 18 Ipoña ipampithacheraatanakero inkaare saikatsiri Galilea, irojatzi iñaantapaariri Simón, ipaitaitziri eejatzi Pedro, itsipatari irirentzi ipaita Andrés, ikithataiyini. Tema shimaatzinkari jinaiyini.  
\v 19 Ikantapaakeri: “Poyaatena, onkempivaitaiyaaro iroñaaka iriimi atziri noshimaatakagaiyaami.”  
\v 20 Arira joyaatanakeri, jookanakero iithamento.  
\v 21 Iro jovaanakityaani kapicheeni, iñaapaatziiri Jacobo, itsipatakari irirentzi Juan, isaikaiyini ipitoki jovaipatziro iithare itsipatakari eejatzi iriri Zebedeo. Jomiyaanakeri eejatzi irirori,  
\v 22 eeniro jookanakeri iriri ipitoki, joyaataiyanakerini Jesús.   
\p
\v 23 Ari okantaka, ithonka janiitakero Jesús Galilea, jiyotaantake maaroni nampitsi tsika japatotapiintaita, ikamantantakero Kameethari Ñaantsi ñaaventakotzirori impinkathariventantai Pava. Jovashinchaayetake maaroni mantsiyayetatsiri nampitsiki.  
\v 24 Ikemakotaitanakeri Jesús intaina. Ikemaiyakeni eejatzi Siria-satzi, jamayetapaakeneri maaroni mantsiyayetatsiri isheninka, irovashinchaayeteneri. Jamakeri maaroni aayetziri kantashivaitachari mantsiyarentsi, katsivaitatsiri, kamanavaitatsiri, kisoporokivaitatsiri. Jamakeri eejatzi jaakayetziri peyari. Ari ithonkiri jovashinchaayetavakeri Jesús.  
\v 25 Joyaataiyakerini osheki Galilea-satzi, Decápolis-satzi, Jerusalén-satzi, Judea-satzi, poñaayetanainchari eejatzi intatzikero antaraaki jiñaa Jordán.   
\c 5  
\s1 Ikinkithatzi Jesús tonkaariki, ikantakota kimoshiretaatsine  
\r (Lc. 6.20-23)  
\p
\v 1 Ikanta iñaakerira Jesús osheki apatotzimentakariri, tonkaanake otzishiki, ari isaikapaake. Pokaiyapaakeni iriyotaane, ipiyotzimentapaakari.  
\v 2 Ari jiyotaayetakeri, ikantziri:   
\p
\v 3 “Kimoshirera inkantaiya eentashiretatsiri, tema iriitake ñagairone impinkathariventantai Inkitesatzi.   
\p
\v 4 Kimoshire inkantaiya iraaneentavaitachari, tema iriitake imposhenkaitaiya.   
\p
\v 5 Kimoshire inkantaiya tsinampashireri, tema iriitake saikaatsine kameetha kipatsiki ishinetaantaitziri.   
\p
\v 6 Kimoshire inkantaiya kovakovatzirori inkameethashirete, tema aritake iriñeero ikokovatziri.   
\p
\v 7 Kimoshire inkantaiya neshinonkashiretaneri, tema iri ineshinonkayeetaiya eejatzi irirori.   
\p
\v 8 Kimoshire inkantaiya kiteshireri, tema iriitake ñagairine Pava.   
\p
\v 9 Kimoshire inkantaiya oitsimaryiirori mashirenkaantsi, tema iriitake intomintayetaiyaari Pava.   
\p
\v 10 Kimoshire inkantaiya inkarate inkemaantsitakaityaari ikameethashiretzi, tema iriitake ñagairone impinkathariventantai Inkitesatzi.   
\p
\v 11 Kimoshire pinkantaiya irimanintavaitaitemi, inkemaantsitakaityaami, eejatzi inthaiyakoityaami, okantakaantziro pikempisantaanara.  
\v 12 Thaamenta pinkantayetanakyaa, tema Pava pinayetaimine inkiteki. Pinkinkishiretakotero iroka, tema ari ikempitaayeetakeriri eejatzi pairani etayetakarori Kamantantaneri.”   
\s1 Kempitarori tzivi  
\p
\v 13 “Pikempitakarora eerokaite tzivi. Aririka inkonovaitero tzivi tsika ompaitya, eerora apantaro inkatyokantaityaaro. Ontzimatye irimanintaitero, irookayeetakero iraatzikashivaityaaro.”   
\s1 Kempitariri ootamentotsi  
\p
\v 14 “Aririka osaike nampitsi tonkaariki, okoñaatzi maaroni aririka ootya tsirenipaite, te omana nampitsi. Kitainkatakotaneri pinayetanaatzi eeroka eejatzi, eerokatakera iyotaayetanairine maaroni atziri, eero pomanimotziri okaratzi piyoyetanairi.  
\v 15 Ari okempitari eejatzi, aririka oisheri ootamentotsi, te omanakoteri kantzirinaki. Tema avakotziri jenoki inkitainkatakotantyaari maaroni saikatsiri pankotsiki.  
\v 16 Ari pinkempitanaiyaari eejatzi eeroka, pisaikayetanai kameetha iriñaantayetyaamiri pisheninka okameethatzi maaroni pantayetanairi. Iro iriyotantaiyaari irirori iriñaapinkathateri Ashitairi Inkitesatzi.”   
\s1 Iñaaventakero Jesús Ikantakaantaitane  
\p
\v 17 “Eero pikinkishiretashita iroora nopokantari novashaantakaayetaimiro pikempisantziro Ikantakaantaitane, te nonkove eejatzi novashaantakaimiro iñaaventakeri pairani Kamantantaneri. Aña iro nopokantakari nomonkaratero okaratzi iñaaventayeetakeri pairani.  
\v 18 Omapero onthonkaiya apaata kipatsi eejatzi inkite, iro kantamaitachari eero othonkimaitaatsi Ikantakaantaitane, irojatzi omonkaratantakyaari maaroni.  
\v 19 Eerorika pikempisantziro Ikantakaantaitane, eerorika eejatzi piyotaayetairi pisheninka inkempisantayetairo, eerora panintagaaro impinkathariventantai Inkitesatzi. Iriima tsika intzime matakerone ikempisantayetairo, impoña iriyotaantairo, iriitakera iriiperotaatsine inkiteki.  
\v 20 ¿Piñaajaantakema kameethashire ikantayetaka iyotzinkari eejatzi Fariseo? Aña te. Tera irimonkarayetero kyaaryooperoini irirori inintakaavetariri Pava. Eerorika panaakoyetairi eeroka pinkameethashireyetai, eerora piñeero tsika ipinkathariventantai Inkitesatzi.”   
\s1 Iñaaventakotziro Jesús kisaantsi  
\r (Lc. 12.57-59)  
\p
\v 21 “Piyotaiyironi eeroka okaratzi ikantayeetziriri pairani etakaantayetarori, ikantaitziri:  
\q1 Eero povantzi. Aririka povantake, irovasankitagaitemi eeroka.   
\m
\v 22 Iro kantamaitacha nokantzi naaka: Eero pikishiri pisheninka, jovasankitaitzimikari. Eero pikantavaitziri eejatzi: ‘Tekatsi piyomatsite eeroka.’ Jovasankitaimikari pinkatharentsiite. Te onkameethate eejatzi pinkisaneentavaiteri pisheninka piitamasontzivaiteri, papeshitaarokari pintagaiya sarinkaveniki.  
\v 23 Tema paapiintzi pipira tasorentsipankoki, pimpometeneri Pava, iro kantamaitacha aririka pinkinkishiretapaakero tzimatsi ikishimentzimiri pisheninka,  
\v 24 ari pookanakeri pipira, piyaatashiteri kisakemiri. Pinkantairi: ‘Asheninká, thame aakameethatavakagaiya.’ Aririka paapatziyavakagaiya kameetha, pimpiyeera tasorentsipankoki, irojatzi pimpantapaiyaariri Pava pipira.  
\v 25 Aririka intzime kishemineri, impoña iraanakemi pinkatharentsiki, pintharovakote eeroka avotsiki, pinkantairi: ‘Eero pikisavaita, thame aakameethatavakagaiya.’ Tema aririka irareetakaakyaami pinkatharentsiki, inkantaitakeri iromperatane: ‘Paanakeri irika.’ Ari iraayeetanakemiri irashitakoitemi.  
\v 26 Eerorika pipinatashitari okaratzi pireevetakeri, eerora piñagairo iroimishitovakaantaimi. Omaperora.”   
\s1 Iñaaventakotziro Jesús mayempitaantsi  
\p
\v 27 Piyotaiyironi eeroka ikantayeetakeri pairani, ikantaitzi:  
\q1 Eero pimayempitzi.   
\m
\v 28 Iro kantamaitacha nokantzi naaka: Pineveshiretyaarorika piñiiro tsinane, matakamira, pimayempishiretakero.  
\v 29 Jiroka noshiyakaaventemiro: Iroorika pokipero pantanta kaariperori, povashaantairo, pinkempitakaantero pinkithoryaatyeeromi, pookero. Tema te pinkovero poki atsipetakagaiyaamiro sarinkaveni, iro kameethatatsi pisaikanarookitai.  
\v 30 Iroorika pakopero pantanta kaariperori, povashaantairo pinkempitakaantero pinthatzinkatyeeromi, pookero. Tema te pinkovero pako atsipetakagaiyaamiro sarinkaveni, iro kameethatatsi pisaikaponthokitai.   
\s1 Iñaaventziro Jesús ookavakagaantsi  
\p
\v 31 “Ikantaitake eejatzi pairani:  
\q1 Aririka irookavakaitya, ontzimatye impayeeteri tsika osankinatakota irookavakaantyaari.   
\m
\v 32 Iro kantamaitacha nonkante naaka: Kaariperoshire jinake ikaratzi ookashitarori itsipatari. Tema aririka aavetaiya pashine oime, omayempitzimotakeri etavetari oimentari. Arira ikempitakari eejatzi agairori, mayempitake irirori. Temaita okaariperoveta irookeromi atziri itsipatari, aririka iriñeero omayempitzimoteri.”   
\s1 Iñaaventziri Jesús pairyaashivaitariri Pava  
\p
\v 33 “Piyotaiyironi eejatzi ikantaitakeriri pairani etakaantarori:  
\q1 Eero pipairyaashivaitari Pava.  
\m Iro pinkante: ‘Irovasankitainaata Novinkatharite eerorika nomonkarayiro nokantayetziri.’ Aririka pinkantake, ontzimatye pimonkarayetero.  
\v 34 Iro kantacha nokantzi naaka: Te arite pimpairyeeri Pava, pimonkaratantyaarori pikantayetziri. Eero pipairyiiro inkite, tema ari isaikiri Pava janta.  
\v 35 Eero pipairyiiro kipatsi, tema irojatzi jashitari Pava, ari jetsiyaryaakiitapiintari. Eero pipairyiiro Jerusalén, tema ari ipinkathariventantziri Pinkatharijanorentsi.  
\v 36 Eero pipairyiiro piito, pinkante: ‘Eerorika nomonkaratziro nokantziri, inthatzinkaitenaroota noito.’ Tera eeroka materone pishookakairo pipai, ompoña pincheenkaishitakagairo eejatzi.  
\v 37 Eerora pamatavitantzi. Omaperorika pantero pikantayetziri, ari pinkante: ‘Jee, nomatero.’ Eerorika pantziro, intaani pinkante: ‘Eero nomatziro.’ Tema te onkameethate poshekyeero piñaane.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús ikaminthaitziri kisaneentantatsiri  
\r (Lc. 6.27-36)  
\p
\v 38 “Piyotaiyironi eeroka ikantaitakeri pairani:  
\q1 Aririka pinkithoryiiteri irooki pashine atziri, okameethatzi impiyakoventaityaari, inkithoryiitaitemiro poki eeroka. Aririka pinkiryaakoteri pashine atziri, okameethatzi impiyakoventaityaari inkiryaakotaitemi eejatzi eeroka.   
\m
\v 39 Iro kantacha nokantzi naaka: Te okameethatzi pimpiyatyaari kisaneentzimiri. Aririka impasavorotemi kashetavoroki, pishinetaineri eejatzi pashinevoroki impasatemiita.  
\v 40 Aririka inkovaite iraapithaitemiro piithaare, pishineteneri iraanakero eejatzi piithaare poveviryaakotapiintantari.  
\v 41 Aririka iromperaityaami paanakero ovaakarontsi pookero niyanki avotsi, paanakero ovaakarontsi panaakairo ikantavetakamira tsika pookero.  
\v 42 Aririka inkantaitemi: ‘Pimpenaro,’ okameethatzi pimperi. Aririka inkantaitemi eejatzi: ‘Pimpavakenaro, ari noipiyeemi,’ okameethatzi pimperi eero pithañaapithatari.   
\p
\v 43 Piyotaiyironi eeroka ikantaitakeri pairani:  
\q1 Pineshinonkateri pisheninkajanori. Iriima tsika itzimi kishimiri, pinkisheri irirori.   
\m
\v 44 Iro kantacha nokantzi naaka: ‘Petakotyaari kisayetzimiri. Pamanakoyetairi maaroni irineshinonkatantyaariri Pava irirori. Eero pipiyatari kisaneentzimiri, paakameethayetairi.’  
\v 45 Irootake ikovakaayeetakeriri itomintayetaari Ashitairi Inkitesatzi. Iriitake ovetsikakeriri ooryaatsiri, oorentakotziriri maaroni atziri: kameethashireri, eejatzi kaariperoshireri. Iriitake ovetsikakerori eejatzi inkane, jovaryiiniri maaroni atziri: kameethashireri, eejatzi kaariperoshireri.  
\v 46 Intaanirika petakotashityaari ikaratzi etakotayetamiri eeroka, ¿piñaajaantzima ari impinataimi Pava? Aña eero, iro jimatapiintakeri kaariperoshireri kovakotziriri isheninka kireeki.  
\v 47 Intaanirika petakoyetakyaari pisheninka, ¿amenaashivaitakara?. Tema iro jimayetapiintakeri eejatzi kaari pisheninkata irirori.  
\v 48 Kameethashirera pinkantayetanaiya eeroka, pinkempitakotaiyaari Ashitairi Pava, tema omapero ikameethashireperotake irirori.”   
\c 6  
\s1 Iñaaventziri Jesús pashitantachari  
\p
\v 1 “Povashaantairo poñaakayetapiintziri atziri pantayetziro pinkameethashiretantaiyaarimi. Eenirorika piyaatatyee pantero, tekatsira impinataimiri Ashitairi Inkitesatzi.   
\p
\v 2 Aririka pimpashitantya, te onkameethate pikantantayetanake: ‘Nopashitantaka naaka.’ Irootakera jameyetari kamataviri, ikoviro irirori iriñaapinkathayeeteri. Iro kantacha, intzimakerikami ñaapinkathaterine jaka, iro iriñaamatsite irirori iriñaapinkathaventaiteri.  
\v 3 Aririka pampitakoteri eeroka ashinonkainkari, eerora pikamantziri pitsipaminthare,\f + \fr 6.3 \ft Pinkempitakaantero te iyotemi pampate tsika opaita antakeri pakojanori.\f*  
\v 4 omanaantsiini onkantakotya pipashitantakari. Jiyotake Pava irirori, iriitake pinataimine.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús ñaañaataantsi  
\r (Lc. 11.2-4)  
\p
\v 5 “Aririka piñaañaateri Pava, te apantaro pinkempitakotyaari kantakaaperovaitachari. Ikatziyapiintayeta irirori janta japatotapiintaita, ikatziya eejatzi niyankineki nampitsi, onkantya iriñaantayetyaariri isheninka. Iro iriñaamatsite irirori iriñaapinkathaventaiteri. Omaperora.  
\v 6 Irooma eeroka, aririka piñaañaate, pashitakotya apaniro pipankoki pinkovakoteri Ashitairi tsipatakamiri apaniroini. Iri ñiimiri apaniro, ari irineshinonkatakyaami, iriitake eejatzi pinataimine.   
\p
\v 7 Tema aririka piñaañaate, te apantyaaro papiipiitero okaratzi pikantakeri. Iro jameyetari irirori kaari asheninkata aaka. Iñaajaantzi japiipiitziro ikantayetakeri ari inkemakeri Pava.  
\v 8 Paamaventya pikempitakotarikari eeroka. Tekeramintha pinkovakoteri Ashitairi kovityiimoyetamiri, jiyotzitataikaro irirori maaroni.  
\v 9 Jiroka pinkante piñaañaatapiinte eeroka:  
\q1 Ashitanarí, nampitarori inkiteki,  
\q1 Tasorentsi pinatzi eeroka.   
\q1
\v 10 Pimpinkathariventaina naaka.  
\q1 Pantakainaro jaka kipatsiki okaratzi pinintakaanari eeroka,  
\q1 Pinkempitakainari inkiteveri, pantakairi irirori maaroni pinintakairiri.   
\q1
\v 11 Pimpapiintenaro kovityiimotanari noyaari.   
\q1
\v 12 Pimpeyakotainaro nokaariperoshirevaitake,  
\q1 Tema nomatakero naaka eejatzi, nopeyakotairi ikaratzi ovaariperoshiretakenari.   
\q1
\v 13 Eero pishinetana iriñaantaityaana, inkovaite irantakaitenaro kaariperori.  
\q1 Ari pinkantaitatyeero pimpinkathariventante. Ari pinkantaitatyeero ontzimimotemi pishintsinka, eejatzi povaneenkaro. Ari onkantyaari.   
\m
\v 14 Tema aririka pimpeyakotairi atziri kishimiri, ari impeyakotaimi eejatzi eeroka Ashitairi Inkitesatzi.  
\v 15 Irooma eerorika pipeyakotairi eeroka atziri kishimiri, eerora ipeyakotzitaami Ashitairi irirori.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús tzitaantsi  
\p
\v 16 “Aririka pintziventya pinkinkishiretakoteri Pava, eero pikamantantayetzi, pinkante: ‘Notzitaventatyaari Pava.’ Paamaiya eeroka pikempitarikari kamataviri. Itzitapiintaveta irirori, montyoryaa ikantayeta ivoroki iriyotantaityaari itziventatya. Iroora iñaamatsite irirori iriñaapinkathaventaiteri. Omaperora.  
\v 17 Irooma eeroka aririka pintzitaventyaari Pava pinkinkishiretantyaariri, pinkivaporotya, ipoña pinkishitakya kameetha,  
\v 18 iro eero jiyotantaitami pitziventatya. Apaniro iriyotemi Ashitairi Inkitesatzi, iriitakera pinataimine.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús inkitesato ovaakarontsi  
\r (Lc. 12.32-34)  
\p
\v 19 “Te apantaro povaarantashivaitya jaka kipatsiki, ovana opathayi, ari ipiyotapaari eejatzi koshintzi.  
\v 20 Iro kameethatatsi pantayetanairo piñaantaiyaarori pisaikai kameetha inkiteki. Kempitavaitaka povaarantatyeeyaami inkiteki tsika te ompathaanetapai, tsika te intzimapai eejatzi koshintzi.  
\v 21 Tsikarika povaarantaka, ari pinkinkishiretapiinterori.”   
\s1 Iñaaventziri Jesús ootamentotsi  
\r (Lc. 11.33-36)  
\p
\v 22 “Kameetharika onkantya poki, piñaantaro kameethaini, okempitaro pinkoñeetyaakotatyeemi.\f + \fr 6.22 \ft Oshiyakaaventachari okitsi kameethari, aparoni pimantaneri (kaari mashithatatsi), tsika itzimi ñeerone inkemathatairo okaratzi irantakairiri Pava. Tema isaikanaatzi okitainkatzi.\f*  
\v 23 Terika apantaro poki, eero piñaantaro kameethaini, kempitaka pintsirenikitakotatyeemi.”\f + \fr 6.23 \ft Oshiyakaaventachari eerorika apantaro oki, aparoni mashithari, tsika itzimi kaari ñeerone inkemathatairo okaratzi irantakairimi Pava. Tema isaikatzi tsika otsirenikitzi.\f*   
\s1 Iñaaventziro Jesús ashaarantaantsi  
\r (Lc. 16.13)  
\p
\v 24 “Tekatsi materone irantavaiteneri apite omperatantaneri. Tema aparoni inkovaperote irimonkarateneri jomperatariri, iriima pashine, inkisaneentanakeri. Ari okempitzitari eejatzi: Tekatsira materone iranteneri Pava ikovakaantziri irirori, aririka inkinkishiretakoyeetero eejatzi ashaarantaantsi inkempitakaantanakero iroorikami omperatyaarine.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús kantzimoshiretaantsi  
\r (Lc. 12.22-31)  
\p
\v 25 “Pinkeme nonkante: Tera apantaro onkantzimoshirevaityaami pinkante: ‘¿Opaitama noyaari, opaitama nomiretyaari, opaitama nonkithaatyaari?’ Aña tzimataitatsi pashine ankinkishiretapiintairi añaantareki, iro kovaperotaitachari, anayiro okaratzi ovayetapiintari, okaratzi akithaayetapiintari eejatzi.  
\v 26 Thame ankinkishiretakoteri tsimeripayeeni. Te iriyote impankitanontya iroyaari, te irovetsike ipanko irovanontya ivankire. Iro kantamaitacha Pava, ipayetapiintakeri irovarite. Aakara jimaperotataitzi jetakotai Pava.  
\v 27 Aririka paakoventyaaro onkantzimoshirevaityaami ¿arima pinkantakero povavineentavairo posarentsite?  
\v 28 Intsityaa ankinkishiretakotero inchateyapayeeni, te añeero antavaitanete, te ontyaanontya onkithaatyaari. Iro kantamaitacha te onkantzimoshirevaityaaro, onkante: ‘¿Opaitama nonkithaatyaari?’\f + \fr 6.28 \ft Iro ikantakoitzi jaka “inchateyapayeeni” paitachari “lirio.”\f*  
\v 29 Ovaneenkata kameetha, anayiri jovaneenkaveta Salomón, pinkatharivetachari pairani.  
\v 30 Iriitakera Pava ovaneenkatayetzirori. Okantaveta kapiche añaavetaro ovaneenkatapaintya, iro osamani, tekatsi apantyaarone aririka onkamateyatanake, tema inchekayeetakero, impoña intaayetakero. ¿Eeroma ikempoyaaventzimi eeroka Pava? Aritake, eero pikisoshiretzi.  
\v 31 Aritapaake okantzimoshirevaitami, pikantzi: ‘¿Opaitama noyaari, opaitama nireri, opaitama nonkithaatyaari?’  
\v 32 Apatziro okantzimoshirevaitari ikaratzi kaari kempisantatsine. Irooma eerokapayeeni, jiyotakoyetzimiro Ashitairi Inkitesatzi opaiyetarika kovityiimoyetamiri.  
\v 33 Iroora kovaperotachari pinkokovatairi impinkathariventaimi, pinkokovatairi eejatzi irovameethashiretaimi, irojatzi piñaantaiyaarori impayetaimiro okaratzi kovityiimoyetamiri.   
\p
\v 34 Ari okanta, eero okantzimoshirevaitami ompaityaarika avishimotemiri osaitekira. Tema maaroniki kitaite piñeero ompaitya avishimotemiri.”   
\c 7  
\s1 Iñaaventziro Jesús kantzimataantsi  
\r (Lc. 6.37-38, 41-42)  
\p
\v 1 “Te apantaro ankantante: ‘Kaariperoshire inatzi nosheninka.’ Aririka ankantantake, ari irimayeetai aaka, inkantayeetai: ‘Kaariperoshire pinatzi eejatzi eeroka.’  
\v 2 Aririka ankantakoteri asheninka, ari inkantakotanakai eejatzi aaka. Ontzimatye aamaiya, aririka ontzime antzimotantane, imaperoitaikari aaka apaata impiyatayeetai.  
\v 3 Okempivaitakaro aririka otyaakitaimi antaro inchapeto okiki, ¿kantatsima ameneri pashine otyaakitachari kapicheeni irookiki?  
\v 4 ¿Tema eero okanta ankanteri: ‘Pimpoke, nagaimiro otyaakitakemiri pokiki?’ Tema otyaakitakemi eeroka antaro inchapeto.  
\v 5 Pikempitakari kamataviri. Petavakyaaro eeroka paavairo inchato otzikaakemiri, irojatzi pamenantanaiyaari kameetha paantaiyaaniriri otyaakitakeri pashine.   
\p
\v 6 Tera impayeetapiintaiteri otsitzi vathatsi tasorentsitatsiri. Ari okempitari eejatzi tera impayeeterimi chancho mareryaayetatsiri, tema ari iroipatsitakero iraatzikavaitavakero. Tera impayeeteri ikovayevetari, osheki inkatsimate, ari iratsikantake.”\f + \fr 7.6 \ft Ikantaitziri jaka: “vathatsi tasorentsitatsiri” ipoña “mareryaayetatsiri,” iro oshiyakaaventacha Kameethari Ñaantsi tasorentsitatsiri. Tema iñaane Pava, okempitari ikaratzi mareryaayetatsiri. Iriima otsitzi ipoña chancho, irira oshiyakaaventacha, ikarayetzi kaari koverone inkempisantero Kameethari Ñaantsi, osheki ikisaneentakeri kamantantzirori. Tera arite impankiventayeetyaari, terika inkovero inkempisante.\f*   
\s1 Iñaaventziri Jesús amanaperotziriri Pava  
\r (Lc. 11.9-13; 6.31)  
\p
\v 7 “Pinkampitante, pinkokovate eejatzi, aritake piñaakero impayeetemiro pikovakotantziri. Pinkempitakaantero pareetya aparoni pankotsi, pinkantapaakeri ashitarori: ‘Pashitaryeenaro.’ Aritake irashitaryaakemiro ipanko.  
\v 8 Aritake impayeetairi kampitantayetatsiri. Inkarate amemenatairone, ari iroñaakaitairi. Aririka inkantaiteri: ‘Pashitaryeero.’ Aritake irimatakero.  
\v 9 Aririka inkampitemi pitomi, inkantemi: ‘Apa, pimpena tanta.’ ¿Arima pimpakeri mapi?  
\v 10 Aririka inkantemi: ‘Pimpena shima noya.’ ¿Arima pimpakeri maranke iroyaari?  
\v 11 Iro kantacha eeroka petakotari pitomipayeeni, kaariperoshire pinaveta. Iriira ovatsiperotzirori Ashitairi Inkitesatzi, jetakotari irirori maaroni amanayetairiri.  
\v 12 Aririka pinkove iretakotaityaami, petavakyaaro eeroka petakotantya. Irootakera okantakotziri Ikantakaantaitane, irojatzira ikantakeri eejatzi pairani kamantantaneri.”   
\s1 Iñaaventaitziro avotsimanchaki  
\r (Lc. 13.24)  
\p
\v 13 “Aririka pinkove pinkyaavankotairi Pava, pinkempitakaantero pimpampithatatyeeromi avotsimanchaki. Tema tzimatsi pashine avotsisaante, kaari pomerentsitachane inkenantaityaaro. Osheki pampithatakerori, irashinonkaayeetaiya sarinkaveniki.  
\v 14 Irooma avotsimanchaki, te iroshekite kenantyaarone, iriitake areetaachane Pavakinta, inkantaitaatyeero irañagai janta.”   
\s1 Iñaaventziri Jesús thairi  
\r (Lc. 6.43-44)  
\p
\v 15 “Pinkyaaryootaiyeni, jamatavitzimikari oshiyavetariri kamantantaneri, inkempitakotapaakyaari ikantaranki oisha te inkatsimatanete. Iro kantamaitacha kaariperoshire inayetatziira, ikempitakari piratsi katsimari.  
\v 16 Ontzimatyeera ankempoyeero jantayeetziri ayotantantyaari ikameethashiretzirika. ¿Añiiroma uva onkithotantyaaro ovaato kitochee? Tera. ¿Omatziroma higo onkithotantyaaro iroori? Te omata eejatzi.  
\v 17 Inchato saankanatatsiri oshooki, okithotzi kameetha. Irooma inchato sampiyashitaintsiri, te onkithokinete.  
\v 18 Tema inchato saankanatatsiri oshooki, te iriñeetero onkaariperote okithoki. Ari okempitari eejatzi inchato sampiyashitaintsiri, eero jiñeetziro onkameethate okithoki.  
\v 19 Tema itovaitziro inchato kaari kithotatsine, iragaitakero intagaitero.  
\v 20 Pinkempoyaakoyetairi iyotaayetaimiri. Ikempitakarorika okithotzi inchato saankanatatsiri oshooki, pimatero jiyotaayetzimiri.”   
\s1 Jiñaaventziri Jesús iyotakoperotanairiri  
\r (Lc. 13.25-27)  
\p
\v 21 “Tzimavetachara osheki kantavetanari: ‘Novinkatharite pini eeroka, noñaapinkathakitakemi.’ Iro kantacha eero jiñeero impinkathariventairi Pava. Intaani inkarate antayetanairori ikovakaantziri Ashitanari Inkitesatzi.  
\v 22 Aririka nompinkatharitai apaata napatotairi maaroni atziri. Tzimatsi kantayetaatsine: ‘Novinkatharite, nopairyaakemi naaka noñaaventayetzimi. Nopairyaakemi novavisaakotziri jaakayetziri peyari. Nokantayetziri eejatzi nosheninka: Iro notasonkaventantari nopairyiiri Jesús.’  
\v 23 Iro kantamaitacha nonkantanakeri naaka: ‘Te niyotemi. Piyaataveete jantyaatziini, omapero pikaariperoshiretake.’”   
\s1 Iñaaventaitziri apite ovatzikirori ipanko  
\r (Lc. 6.46-49)  
\p
\v 24 “Pinkeme, aririka pinkinkishiretero maaroni nokantakemiri, aririka pinkempisantanakero maaroni, ari okameethatzi. Irootake piyotanetyaari. Pinkempitakyaari ovatzikirori ipanko oshirantapathatzi kipatsi.  
\v 25 Oparyaaveta iniroite inkane, amaraniveta. Otampyaavetaka shintsiini, ookantavetapaakaro pankotsi, te aavyeero. Tema ovatzikakitya kameetha oshirantapathatzi kipatsi.  
\v 26 Ari okempitari eejatzi, eerorika pikinkishiretziro nokantayetakemiri, eerorika pinkempisantanairo, eero piñiiro piyotanetyaaro. Pinkempitakotakyaari ovatzikirori ipanko impanepathatzi.  
\v 27 Oparyaapaake inkane, amaranitapaake. Opoña otampyaatapaake, ookantapaakaro, tyaanake pankotsi, aanakero. Te iñeetairo.”   
\p
\v 28 Irootake jiyotaayetakeriri Jesús ikaratzi apatoventakariri. Ipampoyaaminthaitanakeri.  
\v 29 Tera omaanta ishintsinka jiyotaantzira, janayiri jiyotaantzi iyotzinkariite.   
\c 8  
\s1 Jovashinchagairi Jesús omatziri pathaarontsi  
\r (Mr. 1.40-45; Lc. 5.12-16)  
\p
\v 1 Ikanta joirinkaa Jesús ikinkithatakera tonkaari otzishiki, joyaatairi osheki atziri.  
\v 2 Ari ipokashitakeriri aparoni atziri omatziri pathaarontsi, jotyeerovashitapaakari Jesús, ikantapaakeri: “Pikovirika, ari onkantake povashinchagaina.”  
\v 3 Iroora jakotashitantanakariri, jantantakari kapicheeni irako, ikantzi: “Nokovi, peshitakotai.” Eshitanake ipathaavaiveta.  
\v 4 Ipoña Jesús ikantavetavaari: “Eerora pikamantakotana. Apatziro povanakero piyaatashiteri omperatasorentsitaari, pimonkaratantyaarori Ikantakaantane Moisés, pimperi pashitakaariri Pava, iriyotantaityaari eshitakotaimi.”   
\s1 Jovashinchagairi Jesús irotzikatane ijevare ovayiriite  
\r (Lc. 7.1-10)  
\p
\v 5 Ikanta jovaanaa Jesús, areetaiyakani nampitsiki Capernaum. Ari ipokakeri ijevare ovayiriite Roma-satzi, iriñeeri Jesús,  
\v 6 ikantapaakeri: “Novinkatharite, tzimatsi notzikatane nopankoki, maperokitaka imantsiyatake, kisoporokitake.”  
\v 7 Jakanakeri, ikantziri: “Aritake niyaatake novashinchagairi.”  
\v 8 Iro kantamaitacha ikantanake irirori: “Osheki noñaapinkathatakemi eeroka, kaaripero nonake naaka, niyotzi eero okantzi pinkyaavankotena. Intaani nokovi pinkantakaanteri, ireshitakotai. Tema aritake omatakya pinkanteri.\f + \fr 8.8 \ft Irika ijevare ovayiriite Roma-satzi, kaarira Judío, pashinesatzi atziri jinatzi. Tema pairani aparoni Judío, te inkyaavankoteri pashinesatzi kaari isheninkata.\f*  
\v 9 Tema tzimatsi omperatanari naaka, tzimatsi eejatzi ovayiripayeeni nomperatari naaka. Aririka nonkanteri: ‘Piyaate,’ aritake iriyaatake. Aririka nonkante pashine: ‘Pimpoke,’ aritake impokake. Aririka nonkanteri notzikatane: ‘Pantero iroka,’ jimatziro jantziro.”  
\v 10 Ipampoyaanakeri Jesús ikemakeri ikantake irika ijevare ovayiriite. Ikantanakeri oyaataiyirini: “Iriira matakerori irika ikempisantzi, jaka Israel-ki te intzime aparoni asheninka kempityaarine. Omaperora.  
\v 11 Pinkeme, aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, ari intzimake osheki kaari asheninkata poñaayetachari pashineki nampitsi, tsika intzime anintaayetaachane intsipataiyaari Abraham-ni, Isaac-ni eejatzi Jacob-ni.  
\v 12 Iro kantamaitacha eerora itzimaperotai asheninka saikaatsineri janta. Iriitake ikovakaaveetakari impinkathariventairimi maaroni janta, oshekimaitaka ipiyathataka, irootake irookantaiyaariri otsirenikitake. Ari iriraavaitaiyaari, iratsikaikivaitya inkemaantsitaiya.”  
\v 13 Ipithokashitanaari ijevare ovayiriite, ikantziri: “Pimatairo pimpiye pipankoki. Tema pimatakero pikempisantzi eeroka, irootake ireshitakotantaiyaari potzikatane.” Aripaitera javisakotanake irotzikatane janta ipankoki.   
\s1 Jovashinchagairo Jesús iriyote Pedro  
\r (Mr. 1.29-34; Lc. 4.38-41)  
\p
\v 14 Ikanta Jesús jatake ipankoki Pedro. Iñaapaatziiro iriyote, onoryaaka, aakero saavakirentsi.  
\v 15 Ipampitapaakero kapicheeni akoki, eshitakotanake. Piriintanaka, amenayetavakeneri ompaitya ompavakeriri.  
\v 16 Okanta osheetyaanake, jamaitapaakeneri osheki jaakiri peyari. Jovashinchaayetairi, ikisathatavakerira kapicheeni iveyarite. Jovashinchaayetairi eejatzi maaroni mantsiyayetatsiri.  
\v 17 Arira okanta omonkaraantakari iñaaventakeri pairani kamantantaneri Isaías, ikantakeranki:  
\q1 Iriira aanakerori amantsiyare,  
\q1 Irijatzi aanakerori eejatzi okaratzi akemaantsiyetari.   
\s1 Oyaaterine Jesús  
\r (Lc. 9.57-62)  
\p
\v 18 Ikanta iñaakeri Jesús joshekiperotapaake atziri apatotzimentariri, ikantanakeri iriyotaane: “Thame amontyagai intatsikero.”  
\v 19 Ikantavetavaari iyotzinkari: “Iyotaantanerí, nokovi noyaatanakemi tsikarika pikenayetzi eeroka.”  
\v 20 Jakanake Jesús, ikantziri: “Aparoni otsitziniro, tzimatsi imoro imaantari, eejatzi tsimeripayeeni tzimatsi iromayero. Iriima irika Itomi Atziri tera otzimi ipanko imaantapiintyaari irirori.”  
\v 21 Ari ikantanake aparoni iriyotaane: “Iyotaanarí, nokovavetaka naaka noyaatanakemi, iro kantamaitacha aririka noñaanairi nirintari nonkitatanairi, arira noyaatemiri.”  
\v 22 Ipoña ikantanakeri Jesús: “Poyaatena. Tema ikaratzi kamashireyetatsiri, ari inkitatairi irirori kaminkaripayeeni.”   
\s1 Joimairentziro Jesús tampyaa  
\r (Mr. 4.35-41; Lc. 8.22-25)  
\p
\v 23 Ipoña jotetanaa Jesús pitotsiki, itsipatanaari iriyotaane.  
\v 24 Ikanta jimontyaakotanaka, maanake Jesús pitotsiki. Iro joveraakovetaiyakani niyankyaaki, omapokakeri iriyotaane otampyaatapaake antaroite, otetaatapaaka jiñaa pitotsiki, otamakaatanakera inkaare.  
\v 25 Jiyaatashiitanakeri, jovakiryeetapaakeri Jesús, ikantapaakeri: “¡Iyotaanarí, ampiinkatye! ¡Povavisaakotaina!”  
\v 26 Ikantanakeri irirori: “¿Opaitama pitharovantari? ¿Tekerama pikempisantaperotziita?” Piriintanaka, joimairentakero tampyaa eejatzi ikempitakero otamakaane inkaare, avisanake, mairyaatanai kameetha.  
\v 27 Ipampoyaaminthaitanakeri Jesús, iñaapinkathatanakeri iniroite, ikantavakaayeta: “¿Ipaitama atziritatsiri irika? Joimairentziro tampyaa, eejatzi inkaare.”   
\s1 Gadara-satzi jaakiri peyari  
\r (Mr. 5.1-20; Lc. 8.26-39)  
\p
\v 28 Aritake areetaiyakani intatsikero, aatakotaiyapaakeni nampitsiki paitachari Gadara. Ari ishiyashitavakari apite atziri jaakiri peyari ipoñaakaro kitataariki. Katsimaki ikantakaakari peyari, osheki itharovakaitakari, te arite inkenayeete janta.  
\v 29 Ikantavakeri: “¡Jesús, Itomi Pava! ¿Irootaintsima povasankitaina? ¿Tsikama nokantakemi eeroka?”  
\v 30 Ari itzimi janta osheki chancho, ishintaraavaitaiyini.  
\v 31 Ñaavaitanake iveyarite, ikantanake: “Aririka povavisaakotairi irika naakane, potyaantena naaka ipiyotaka chancho.”  
\v 32 Jakanakeri Jesús, ikantziri: “Piyaate peyari.” Matanaka. Jatanake peyaripayeeni chanchoki, jaakapaakeri, iroora ishiyantaiyanakari imperetatzi otzishi, mitagaiyapaakani maaroni inkaareki, aperotaka ipiinkake.  
\v 33 Ikanta iñaakerira aamaakoventariri, shiyeeyanakani. Jatake nampitsiki, ikamantapaakeri maaroni atziri okaratzi iñaakeri.  
\v 34 Iroora jiyaatashiitantanakariri Jesús, ikantaitapaakeri: “Te nonkovaiyeni pisaiki nonampiki, pamene tsika pinkene.”   
\c 9  
\s1 Jovashinchagairi Jesús kisoporokiri  
\r (Mr. 2.1-12; Lc. 5.17-26)  
\p
\v 1 Ipoña jotetanaa Jesús pitotsiki, montyaakotaa, ipiya inampiki.  
\v 2 Ari jamaitakeneri kisoporokiri, janatakoitakeri shitashintsiki jonoryaantapiintari. Jiyoshiretavakeri Jesús atziri amakotakeriri, iñaanatavakeri mantsiyari, ikantavakeri: “Tharomentashire pinkantanakya notomi, ari novashinchagaimi, tema ipeyakoitaimiro pikaariperoshirevetaka.”  
\v 3 Ikanta ikemavake iyotzinkariite, ikantashiretanake: “Ithainkatziiri Pava irikavé.”  
\v 4 Jiyotake eejatzi Jesús opaita ikantashiretakeri, josampitanakeri: “¿Opaitama okaariperotantari pikantashiretziri?  
\v 5 ¿Tema onkameethate nonkante: ‘Ipeyakoitaimiro pikaariperoshireveta?’ ¿Irooma pikovi nonkanteri: ‘Pinkatziye, paniitai?’  
\v 6 Iroñaakara piyoteri irika Itomi Atziri otzimimotziri ishintsinka, ari impeyakotairi kaariperoshirevetachari.” Ipithokashitanakari mantsiyari, ikantziri: “Pinkatziye, paanairo ponoryaantavetari, piyaatai pipankoki.”  
\v 7 Ari ikatziyanaka mantsiyavetachari, jatai ipankoki.  
\v 8 Iñaakeri maaroni atziri apatotainchari, ipampoyaavakeri jiyaataira. Ikantaiyanakeni: “Omaperotatziiri Pava, iriitakera matakerori otzimimotantakariri ishintsinka Jesús.”   
\s1 Jagaitanakeri Mateo  
\r (Mr. 2.13-17; Lc. 5.27-32)  
\p
\v 9 Ikanta jovaanaka Jesús, irojatzira iñaantapaakariri paitachari Mateo, kovakotziriri isheninka kireeki. Ikantapairi: “Poyaatena.” Katziyanaka, joyaatanakeri.  
\v 10 Ipoña jaanakeri ipankoki irovakaiyaari, itsipataanakeri iriyotaane. Osheki jatanaintsiri kovakotziriri isheninka kireeki, jiyaatake eejatzi osheki kaariperoshireyetatsiri. Ari itsipatakari Jesús jovaiyakani.  
\v 11 Ikanta iñaakeri Fariseo-payeeni, ikaimakeri iriyotaane Jesús, josampitakeri: “¿Opaitama itsipatantariri Jesús kovakotantatsiri kireeki, itsipatakari eejatzi kaariperoshireyetatsiri? Te onkameethate.”  
\v 12 Ikemavakera Jesús, ikantanake irirori: “Aririka irimantsiyate atziri ipokashitziri aaventantzinkari, iriima atziri kaari mantsiyatatsi tekatsi inkove irirori.  
\v 13 Ontzimatye pinkinkishiretero Ikantakaantane Pava, kantatsiri:  
\q1 Te nonkovajaantairo pamayetaina pipira pimpometainari.  
\q1 Iro nokovaperotairi pineshinonkayetaiyaari pisheninka.  
\m Tera iro nopokantajaantakari naaka nonkaimashireyetairi kameethashireri, aña nopokashitatziiri kaariperoshireri nonkaimashiretairi irovashaantairo kaariperori.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús itzitaita  
\r (Mr. 2.18-22; Lc. 5.33-39)  
\p
\v 14 Ipoña ipokaiyakeni iriyotaane Juan, josampitapaakeri Jesús, ikantziri: “¿Opaitama kaari itzitanta piyotaane? Notzitapiinta naaka, ari ikempitari eejatzi iriyotaane Fariseo-payeeni.”  
\v 15 Jakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Aririka inkempiyeetyaari aavakaachari, ¿arima irovashireneentaitakya? Aryaajaini apaata, aririka iragaitakeri iimentaitari, aripaitera intzitaitya.  
\v 16 Tema aparoni paisatori ikithaataitari, aririkami irovapatankaitantyaaro osape ovakerari, ari osaraaperotanake aririka ampithatanakyaarika ovakerari.  
\v 17 Eejatzi okempitari, te aritzi paisatori meshinantsinaki irovantayeetyaaro eeryaatatsiri jimiretaitari. Aririka irovantayeetakyaaro, ari isanaryaanake, apaavaitashitakya jimireetari, eejatzi meshinantsinaki irirori. Iri aritatsi ovakerari meshinantsinaki irovantayeetyaaro, eero japaavaitanta apiteroite.”   
\s1 Irishinto Jairo opoña tsinane antzitakeriri iithaare Jesús  
\r (Mr. 5.21-43; Lc. 8.40-56)  
\p
\v 18 Tekera inthonkero iriñaavaite Jesús, areetapaaka aparoni jevari, iñaapinkathatapaakeri, ikantapaakeri: “Kamake nishinto, iro nopokantari piyaate nopankoki pantantaiyaaro kapicheeni pako, añagaita.”  
\v 19 Ari jiyaatanake Jesús, eejatzi iriyotaane joyaatanakeri.  
\v 20 Okanta aparoni mantsiyatatsiri tsinane, osheki osarentsi osokaavaitaka, tzimakotake 12 osarentsi, okenashitapaakeri itaapiiki Jesús, antzitakeri kapicheeni opatziki iithaare.  
\v 21 Tema okantashiretakitzi: “Aririka nantzitakeri iithaare, ari neshitakotai.”  
\v 22 Ipithokashitanakaro Jesús, ikantziro: “Tharomenta pinkantanaiya nishinto, ovashinchagaimi pikempisantake.” Apathakero eshitanake omantsiyare tsinaneka.  
\v 23 Ikanta jareetapaaka Jesús ipankoki jevari, iñaapaatziiri shoviriventzirori kamaintsiri, osheki atziri akivainkatainchari.  
\v 24 Ikantapaakeri Jesús: “Pisheke, te onkame piraakotaiyakarini, aña omakoryaatzi.” Thainkaya jovaitakeri Jesús.  
\v 25 Ipoña jomishitovapaakeri maaroni, kyaapaake Jesús, joirikavakotapaakero, piriintanaa eentsika.  
\v 26 Te omanakotanakya jantakeri Jesús, ikemakoitanakeri maaroni.   
\s1 Jovashinchagairi Jesús apite mavityaakiri  
\p
\v 27 Ikanta jovaanaka Jesús, ipatzimatanakeri apite mavityaakiri, ikaimakotziri, ikantzi: “¡Icharine David-ni, pineshinonkataiyaana!”  
\v 28 Irojatzi jareetantapaakari pankotsiki, eejatzi mavityaakiri irirori. Ipokashitapaakeri okarikiini, josampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Pikinkishiretama eeroka ari novavisaakotaimi?” Ikantaiyini irirori: “Jee, aritake pimatakero novinkatharite.”  
\v 29 Jakotanake Jesús, ipampitaakitakeri, ikantziri: “Ovashinchagaimi pikempisantaana.”  
\v 30 Apathakero amenanai kameetha. Ishintsithavetavaari, ikantziri: “Tera nonkove pinkamantakotena novashinchagaimi.”  
\v 31 Iro kantamaitacha jiyaataira, ikamantantayetanake, ithonka ikemakoitanakeri Jesús.   
\s1 Iñaavaitakaitziri kisovaanteri  
\p
\v 32 Ipoña jamaitapaakeneri Jesús aparoni atziri jaakiri peyari, kisovaante ikantaka.  
\v 33 Ari jovashinchaavakeri Jesús irika atziri, ñaavaitanai ikisovaantetakaavetakari peyari, tema jomityaantapithatakeri iveyarite. Maaroni ikempoyeetanakeri Jesús, ikantashiretaitanake: “Tera añaapiinte oshiyaarine irika anampiki Israel-ki.”  
\v 34 Iro kantamaitacha ikantaiyini Fariseo-payeeni irirori: “Jimatakaatziirira ijevare peyariite jovashichaantariri iraakane.”   
\s1 Sampainkatake pankirentsi  
\p
\v 35 Ithonka jiyaayetake Jesús maaroni nampitsiki, jiyotaantayetake japatotapiintaita. Iñaaventapiintakero Kameethari Ñaantsi tsika onkantya impinkathariventantai. Jovashinchaayetakeri maaroni, tekatsi aparoni mantsiyarentsi pomerentsitzimotyaarine.  
\v 36 Iñaayetzirira osheki apatotzimentariri, antaro Jesús jetakoshiretakari, ikantake: “Omapero jashinonkaayetaka irika atziripayeeni.  
\q1 Ikempitakari oisha eerorika itzimi aamaakoventyaarine.”   
\m
\v 37 Eekerora ikantanakitziiri iriyotaane: “Ikempitakarora irikapayeeni atziri, osampainkatzi pankirentsi, iro kantamaitacha te intzimaperote atziri aavatairone.  
\v 38 Pamanairi Avinkatharite irotyaanteeta osheki jatatsineri atziriki, tema kapatacha osheki kempisantayetaatsine.”   
\c 10  
\s1 Jiyoshiitake Jesús 12 Irotyaantajanore  
\r (Mr. 3.13-19; Lc. 6.12-16)  
\p
\v 1 Ipoña jiyoshiitake Jesús ikaratzi 12 iriyotaane, jimatanakero irirori irovashinchaayetairi mantsiyari, eejatzi ikaratzi jaakayetziri peyari, tema ipasavyaakari itasonkaventantzi.  
\v 2 Jirika ikaratzi 12 jiyoshiitakeri Jesús: Etanakarori Simón, ipaitakeri Pedro. Ipoñaapaaka Andrés, irirentzi Pedro. Ipoñaapaaka Jacobo itomi Zebedeo itsipatakari irirentzi Juan.  
\v 3 Ipoñaapaaka Felipe, Bartolomé, Tomás, Mateo kovakovetariri kireeki isheninka, ipoñaapaaka Jacobo itomi Alfeo, Tadeo,  
\v 4 ipoñaapaaka Simón, ipaitaitakeri eejatzi Kisakotantaneri. Ipoñaapaaka ovekaraantapaakarori Judas Iscariote, iriitakera pithokashitantainchari.   
\s1 Jotyaantaitakeri karataintsiri 12  
\r (Mr. 6.7-13; Lc. 9.1-6)  
\p
\v 5 Opoña jotyaantakeri Jesús karataintsiri 12, ikantavakeri: “Eerora pikeni janta isaikayetzi atziri kaari asheninkata aaka, eero pikeni eejatzi inampiki Samaria-satziite.  
\v 6 Iri petapaintya piyaatashiteri ikaratzi icharineyetari Israel-ni, tsika itzimi kempitakariri oisha itzipinavaita.  
\v 7 Tsikarika pinkenayetake pinkamantantayete, pinkante: ‘Irootaintsi impinkathariventantai Inkitesatzi.’  
\v 8 Povashinchaayetairi maaroni mantsiyari, povañaayetairi kamayevetachari, povashinchagairi pathaavaitatsiri, eejatzi jaakayetziri peyari. Tema neshinonkataari pinayetake, te piñe inkovakoitemiro. Iro pimatanairi eeroka pineshinonkatantaiya eejatzi.  
\v 9 Eerora paanake piireekite pitharateki,  
\v 10 eero paanake eejatzi pitharate, eero paanake apite piithaare, pi-zapato-te, piyotzikiiro, tekatsi aparoni paanake. Tema ikantaitzi:  
\q1 Impinaiteri antavaitatsiri.   
\m
\v 11 Aririka pareetya nampitsiki, pamenapaake aakameethatemine, iri pisaikimotapaake, irojatzi pavisantakyaari pashineki nampitsi.  
\v 12 Ari pareetakyaarika pankotsiki, povethatapaakyaari ikaratzi saikatsiri.  
\v 13 Aririka iraakameethatavakemi irirori, ari iriñeero isaikai kameetha okaratzi povethatapaakari. Irooma eerorika jaakameethatavakemi, amenaashitakara povethatapaakari.  
\v 14 Eerorika jaakameethaitzimi, eerorika ikempisantaitzimi eejatzi, pavisapithateri, potekanairo piipatsikiite.  
\v 15 Tema iriitake irimaperoiteri apaata irovasankitaiteri irika, ari anaanakero ikantayeetairi Sodoma-satzi ipoña Gomorra-satzi. Omaperora.”   
\s1 Iriñaashitakaitatyeemi apaata  
\p
\v 16 “Notyaantatziimi iroñaaka. Pikempivaitakari jotyaantaitziri oisha tsika ipiyota piratsi katsimari. Iro kantacha ontzimatye pinkempitakotyari koviyantzi maranke. Ontzimatye eejatzi pinkempityaari aparoni shiro te ikatsimavaitzi.  
\v 17 Paamaventya. Tema iraakaantaitatyeemi jevaripayeeniki impasanavaitaitemi pankotsiki japatotapiinta.  
\v 18 Impoña iraayeetanakemi isaikayetzira pinkatharijanorentsi, okantakaantzirora paventaana ari piñaaventayetainari, irojatzi inkemantayetaiyaari, eejatzi pashinesatzi atziri kaari asheninkata.  
\v 19 Aririka piñaakero iraayeetanakemi, eero pikantashirevaitzi: ‘¿Opaitama nonkantapaakeri?’ Tema tzimatsi iyotashiretakaimirone ompaitya piñaanetyaari.  
\v 20 Eerora piyotashitanakaro apaniro eeroka ompaitya piñaanetyaari, Tasorentsinkantsi poñaachari Ashitamiriki, iri iyotakaimirone onkarate pinkantayetapaakeri.  
\v 21 Ari iriñeetake aakaanterine irirentzi irovamaakaanteri. Piñe aakaanterine itomi. Piñe ovakaanterine ashitariri ikisaneentanakeri.  
\v 22 Oshekira piñeero inkisaneentaitemi okantakaantziro pipairyaana pikempisantaanara naaka, iro kantamaitacha aririka pinkantaitanakityeero paventaiyaana, aritake novavisaakoshiretaimi.  
\v 23 Aririka inkisaneentaitanakemi aparoni nampitsiki, pavishe pashineki nampitsi. Tema tekera pinthonkeroota pinkenayete maaroni nampitsiki tsika isaikayetzi Israel-mirinkaite, irojatzi impiyantaiyaari irika Itomi Atziri. Omaperora.   
\p
\v 24 Tera iriñeete aparoni eenirora jiyotaitziri iranaakoteri iriyotanetya tsika itzimi iyotairiri. Te añee eejatzi aparoni onampitaari iranaakoteri tsika itzimi onampitariri iñaapinkathaiteri.  
\v 25 Intaani añiiro kantatsi iyotaari inkempitakotyaari iyotairiri pairani. Ari ikempitari eejatzi onampitaari. Tema ikisaneentayeetakena naaka iroñaaka, ikempikaantaitakena naakami Beelzebú ivinkatharite peyari. Eeroka ovatsipero inkisaneentaitemi pikempisantaanara.”   
\s1 ¿Niinkama añaapinkathateri?  
\r (Lc. 12.2-9)  
\p
\v 26 “Iro kantamaitacha eerora pipinkashivaiyetari irikapayeeni. Ontzimatye onkoñaatakoyetai okaratzi omanakovetainchari, ooñaarontayetairo kaari ikemathaveeta pairani.  
\v 27 Apaniro niyotakaayetaimiro eeroka irokapayeeni, te iriyotakotzimaityaaro thainkaneri irirori, iro kantamaitacha eeroka kinkithatakaayetairine.  
\v 28 Eero pipinkashivaiyetari kovatsineri irovemi, tema eero jimatziro irirori irotyaantemi sarinkaveniki. Iriira piñaapinkathatai Pava, tema iriitake matzirori irotyaantemi sarinkaveniki.  
\v 29 Pamene, te impinaperotya tsimeripayeeni, iro kantamaitacha jiyotzi Pava aririka inkamakaante aparoni.\f + \fr 10.29 \ft Kantakotachari jaka “te impinaperotya tsimeripayeeni,” tema kantatsi iramanantaitantyaari aparoni kireeki inkaraterika apite tsimeri.\f*  
\v 30 Jiyotzitaro Pava okaratzi tzimayetatsiri aishi.  
\v 31 Piñaakero, jaamaakotari Pava tsimeripayeeni, eerokara jimaperotataitzi jaamaakotami. Eero pipinkashivaitari kisaneentzimiri.  
\v 32 Aririka pinkanteri pisheninka: ‘Noñaapinkathatairi Jesús,’ aritake nonkantairi Ashitanari Inkitesatzi: ‘Apá, iñaapinkathataana irika, asheninkataari.’  
\v 33 Irooma pinkanteririka pisheninka: ‘Te noñaapinkathateri Jesús,’ ari nokempitaiyaari naaka, nonkantairi Ashitanari: ‘Apá, te iriñaapinkathatena irika, te asheninkataari.’”   
\s1 Iñaaventakota Jesús  
\r (Lc. 12.49-53; 14.26-27)  
\p
\v 34 “Tera nokovi onkompitzimotyaami. Tema te iro aparoni nompokantyaari niyotaayetairi atziri iraakameethatavakaiya. Aña nopokakera, kempivaitakami namatyeemi ovathaamentotsi pantaminthatavakaantyaari.   
\q1
\v 35 Tema iro nopokantakari:  
\q1 Inkisaneentantyaariri atziriite jiritari,  
\q1 Onkisaneentantyaarori tsinane inirotari,  
\q1 Onkisaneentantyaarori tsinane ayirotari.   
\q1
\v 36 Iri pithokashitavakaachane atziriite inkisaneentavakaanaiya ikaratzi isaikavankotavakaiyani.   
\m
\v 37 Tema iro onimotzimiri petakoyetyaari piri, piniro, povaiyanepayeeni eejatzi. Iro kantamaitacha aririka anaanakero okaratzi petakotana naaka paventaana, tera pinkyaaryoote pikempisantaana.  
\v 38 Ontzimatye pinkyaaryooventero noñaaventayetakemiri, onkantavetya impaikakoitemi. Aririka povashaantakero, tera pinkyaaryooventero pikempisantana.  
\v 39 Tema ikaratzi etakovaitachari apaniro jantayetziro inevetashiyetari, ari impeyashitakya. Iriima inkarate kamimentenane jantanairo nokovakairiri naaka, aritake iravisakoshiretai.”   
\s1 Impinayeetairi  
\r (Mr. 9.41)  
\p
\v 40 “Tzimatsirika impaitya aapatziyaamineri, naakara jaapatziyaka. Ari okempitari eejatzi, tsikarika impaitya aapatziyeeyaanane naaka, iriira jaapatziyaka Ashitanari itzimi otyaantakenari jaka.  
\v 41 Tzimatsirika iyotemine kamantantaneri pinatzi, ari opoña jaapatziyanakami, ari pimonkaraiyaari impinataimi Pava apaata. Ari okempitari eejatzi, tzimatsirika iyotakemine kameethashireri pikantanaa pikempisantanai, ari opoña jaakameethatanakemi, ari pimonkaratyaari impinataimi Pava apaata.  
\v 42 Aririka iriyoitemi eerokatake niyotaane, irootake impayeetantyaamiri pimire, jiyotakero Pava, iriitake pinatairine irika etakotakamiri.”   
\c 11  
\s1 Jotyaantziri Juan iriyotaane  
\r (Lc. 7.18-35)  
\p
\v 1 Ikaratakero Jesús jiyotaayetakeri 12 iriyotaane. Ovaanaka inkamantante maaroni nampitsiki saikayetatsiri janta.   
\p
\v 2 Ikanta Juan oviinkaatantaneri, jashitakoitakeri chapinki, ikemakotakeri jantayetakeri Cristo, jotyaantake apite iriyotaane irirori,  
\v 3 irosampiteri Jesús, inkanteri: “¿Eerokatakema ipaitaitziri, ‘Pokatsineri?’ Kaaririka eeroka, ¿Tzimatsima pashine naamaiyaari?”  
\v 4 Ikanta jareetaiyakani, josampitapaakeri Jesús. Irootakera ikantantanakariri irirori: “Aririka piyaatai, pinkamantapairi Juan maaroni pikemakenari eeroka, okaratzi piñaayetakeri nantayetakeri eejatzi.  
\v 5 Tema namenakaayetairi mavityaakiri, naniitakaayetairi kisoporokiri, novashinchaayetairi maaroni pathaavaivetachari, nokemakaayetairi matayempiri, novañaayetairi kaminkari, noñaaventayetaineri Kameethari Ñaantsi ashinonkainkaripayeeni.  
\v 6 Irootake inkimoshireyetantaiyaari inkarate kaari kisoshireventainane.”   
\p
\v 7 Ikanta ipiyeeyanaani iriyotaane Juan, josampitanakeri Jesús ikaratzi apatotzimentakariri, iñaaventziri Juan, ikantzi: “¿Ipaitama pikinkishiretari piñaakeri chapinki janta tsika te inampiitaro? ¿Iriima piñaake aparoni kempitakarori savoro opiyonkatonkitakaaro tampyaa okantakaari te iminthashireta?  
\v 8 ¿Piñaapaakerima jovaneenkataka ikithaata? Aña tera. Tema ikaratzi ovaneenkatachari ikithaata, isaikavankotziri irirori pinkatharentsi.  
\v 9 Iro piyaatashitantariri piyotaiyakenira kamantantaneri jinatzi. Tema jimaperotatziiro irirori janaakeri kamantantaneriite.  
\v 10 Iriitake josankinatakoitakeri pairani, iñaanatziri Pava Itomi, ikantziri:  
\q1 Notomí, ari notyaantake etyaarone inkamantakotemi,  
\q1 Iriitake ovetsikanontemineri tsika pinkenapaake eeroka.   
\m
\v 11 Pinkeme nonkante naaka: Osheki atziri tzimavetainchari, tekatsimaita anayerine jiyotanetakari Juan. Iro kantamaitacha inkarate ipinkathariventairi Pava inkiteki, aparoni tsinampashiretatsiri janta, janaakotairira irirori Juan. Omaperora.  
\v 12 Tema jetanakarora pairani Juan ikinkithatakaayetakemi, tzimatsi osheki atziri nevetanakarori shintsiini iriñeero tsika ipinkatharitai Inkitesatzi. Iniroite ikovanake iriñeero kempivaitaka ishintsitaitzi aririka irovayiritaitya. Irojatzi ikantayeeta iroñaaka.  
\v 13 Pairani tekera intzime Juan, tzimavetacha Kamantantaneri ipoña Ikantakaantaitane eejatzi.  
\v 14 Iriima Juan, iriitakera ñaaventakotakeriri pairani, iriitakera Elías-tatsiri piyaatsineri.  
\v 15 Kovirori inkemathatero, inkempisante.  
\v 16 Nokempitakaantakemiri naaka koshekavairentzi eentsi aririka inkashiyavaite,  
\v 17 ikantaitziri: ‘Thame ashovirite amasheetantyaari.’ Temaita inkove. Ikantaitziri eejatzi: ‘Intsityaa ampanthai ovashiretantyaari.’ Te inkovero eejatzi.  
\v 18 Ari pikempitaiyakani. Piñaavetavakari Juan, itzitapaakaro irirori irovarite, te jimiretaro kachori, pikantaiyakerini: ‘Jaakatziiri peyari, iro itzivaitantari.’  
\v 19 Ipoña ipokavetaka Itomi Atziri, te intzivetyaaro irirori ovaritentsi, jimiretaro kachori eejatzi. Pikantaiyakerini: ‘Kaariperori jinatzi irinta, niyavairentzi, shinkiryaantzi jinatzi eejatzi. Jaapatziyari kovakotziriri kireeki isheninka, jaapatziyitari eejatzi kaariperoshireri.’ Tekatsi ompaitya, tema aparoni iyotaneri ari iriyoyeetairi apaata omapero jiyotaneta, aririka iriñaayeetakero onkarate avisayetaatsine.”   
\s1 Ikantamacheetziri kisoshireri nampitsiiteki  
\r (Lc. 10.13-16)  
\p
\v 20 Ipoña iñaaventakotanakeri Jesús ikaratzi ñaayevetakarori itasonkaventantayetake nampitsiiteki, iro kantamaitacha te irovashaantero ikaariperoshiretaiyini. Ikantanake:  
\v 21 “Ikantamacheetziri Corazín-satzi, eejatzi Betsaida-satzi. Osheki iñaayevetakana notasonkaventantayetake, temaita inkempisantaiyeni. Iriimi ñaakenane Tiro-satzi, eejatzi Sidón-satzi notasonkaventantzi, aritakemi irovashiretakotanakyaami ikaariperoshireyetake, irovashaantanakeromi. Impoña inkempisantayetaimi maaroni iriroriite.\f + \fr 11.21 \ft Tema irikaite Corazín-satzi ipoña Betsaida-satzi judío jinayetzi. Iriroma Tiro-satzi ipoña Sidón-satzi pashinesatzi atziri jinayetatzi, te isheninkatari judío-payeeni.\f*  
\v 22 Apaata aririka iraayeetairi kameethashireyetaintsiri, eerora jimaperoitziri irovasankitaayeetairi Tiro-satzi, eejatzi Sidón-satzi. Iro kantamaitacha imaperoyeetairi irovasankitaiteri Corazín-satzi, eejatzi Betsaida-satzi, tema iñaavetakana notasonkaventantayetzi, temaita inkempisante.  
\v 23 Eejatzi inkempiyetaiya Capernaum-satzi, ikinkishiretaiyakani irirori iriyaayetai inkiteki, iro kantamaitacha osheki ikisoshiretake, iriyaayetai ikenayetzi kaminkari. Iriimi ñaakeronemi Sodoma-satzi pairani okaratzi iñaayetakeri Capernaum-satzi, inkempisantaiyakenimi irirori, eero japerotzirimi pairani Pava saikaiyatsinimi iroñaaka.  
\v 24 Aririka iraayeetairi apaata kameethashireyetaintsiri, iriira imaperoyeetai irovasankitaaperoitairi Capernaúm-satzi, anaanakero jovasankitaitakeri pairani Sodoma-satzi.”   
\s1 Pimpokashitaina naaka, ari piñeero nomakoryaakaayetaimi  
\r (Lc. 10.21-22)  
\p
\v 25 Ipoña jiñaañaatanakeri Jesús Ashitariri, ikantanakeri: “Apá, eeroka pinkathariventziriri maaroni inkitesatzi, eejatzi maaroni kipatsisatzi, osheki nopaasoonketakemi. Tema eeroka iyotakaayetairiri eentsi tsinampashireri, kaari jiyoyetzi iyotaneriite.  
\v 26 Tema irootake onimotakemiri.”  
\v 27 Ipoña ikantanakeri piyotzimentakariri: “Iri Ashitanari iyotakaakenarori maaroni. Apanirora ikanta irirori jiyoperotana naaka tema Itomi jovana. Ari nokempitakari eejatzi naaka apanirora niyoperotziri. Impoña iriyoyetairi eejatzi inkarate niyotakaayetairi naaka.  
\v 28 Aririka piñeero pimakoshirevaite, aririka piñeero ompaitya pimpakoovaityaari, pimpokashitaina naaka, pinkamantainaro, aritake piñeero nomakoryaakaayetaimi.  
\v 29 Eero pimanintziro pimpakoovaiyetyaari, naakatake omperatamiri panatero. Tema tzimatsi nokoviri niyotaimiri, tera niyote naaka notsimaashiretantya, tsinampashire noni. Ari piñeero nomakoryaashiretakagaimi.  
\v 30 Tema okaratzi nomperatantari naaka, tera opomerentsiperota.”   
\c 12  
\s1 Iñaaventziro Jesús kitaite jimakoryaantaitari  
\r (Mr. 2.23-28; Lc. 6.1-5)  
\p
\v 1 Okanta aparoni kitaite jimakoryaantaitari, ikenanake Jesús pankirentsimashiki. Tema itasheeyaatziini iriyotaane, javiikitanake okithoki pankirentsi iroyaari.  
\v 2 Iñaakeri Fariseo-payeeni, irootake ikantantakariri Jesús: “Pameneri piyotaane. Iroka kitaite jimakoryaantaitari onatzi, te oshinetaantsite iraviikivaite.”  
\v 3 Ari jakanakeri Jesús ikantziri: “Tema piñaanatakoteri ikantakota David-ni, aantavetariri itashe itsipatayetakari ikarataiyini.  
\v 4 Ikyaakeranki tasorentsipankoki, jovakaro tasorentsitanta, ipayetakeri eejatzi itsipatakari. Te oshinetaantsiveta, intaani jovayetapiintaro omperatasorentsitaari.  
\v 5 Josankinaitake eejatzi pairani Ikantakaantaitane, okantzi: ‘Eero pantavaitantaro kitaite jimakoryaantaitari.’ Iro kantamaitacha jiyaatapiintzi omperatasorentsitaari kitaite jimakoryaantairi janta tasorentsipankoki, jantavaitapiintzi. Tekatsi kishimenterine.  
\v 6 Nokantzi naaka, tzimatsira jaka iñaapinkathaperoiteri, iriira anayirori tasorentsipanko.  
\v 7 Iro josankinatantaitakari pairani, kantatsiri:  
\q1 Te nonkovajaantairo pamayetaina pipira pimpometainari,  
\q1 Iro nokovaperotake petakoyetaiyaari pisheninka.  
\m Ari pinkemathateromi iroka, eero pikantzimentzirimi irikapayeeni, tema te inkaariperoshirete.  
\v 8 Irika Itomi Atziri ipinkathariperotzi irirori, janayiro kitaite jimakoryaantaitari.”   
\s1 Atziri kisovakori  
\r (Mr. 3.1-6; Lc. 6.6-11)  
\p
\v 9 Ipoña jovaanaka Jesús, ikyaapai eejatzi japatotapiintaita.  
\v 10 Ariya isaikakeri janta atziri kisovakotatsiri. Ikanta Fariseo-payeeni, josampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Aritatsima povashincheeri kisovakori kitaite jimakoryaantaitari?” Iro josampitantariri onantyaari inkantakoteri.  
\v 11 Ipoña jakanakeri irirori, ikantziri: “Tera pamenaminthatashitari poishate aririka irotetya omoronaki kitaite jimakoryaantaitari, petakotari, pinoshikiri.  
\v 12 Iriira jetakoperoyeeta atziri, janayiri oisha. Tema te onkaariperoshiretakaante ankaminthaante kitaite jimakoryaantaitari.”  
\v 13 Jiñaanatanakeri atziri kisovakori, ikantziri: “Pinthaaryaavakotai.” Matanaka atziri, akotsitanai, okempitanaaro pashine irako.  
\v 14 Iro kantamaitacha kisaiyanakani Fariseo-payeeni. Jataiyakeni, ikinkithavaitaiyakeni, ikantaiyini: “¿Tsika ankantakerika Jesús, ampeyakaantyaariri?”   
\s1 Josankinatakotziyeetakari pairani Jesús  
\p
\v 15 Ikanta Jesús, iyotake ikovaitatzi irovaiteri, irootake jovaantanaari. Ari joyaatanakeriri osheki atziri, jovashinchagairi maaroni mantsiyari.  
\v 16 Ikantayevetakari: “Eerora pikamantakotana.”  
\v 17 Ari omonkaratari josankinatakaayeetakeriri pairani kamantaneri Isaías-ni, ikantzi:   
\q1
\v 18 Jirika nomperatane, iriitake niyoyaakeri.  
\q1 Netakotane inatzi, iri oimoshirenkanari.  
\q1 Kiso iroveri Tasorentsinkantsi,  
\q1 Iñaaventaineri kaari asheninkata, inkantairi kyaaryootatsiri.   
\q1
\v 19 Eero ishincheenkaventa irirori,  
\q1 Eero ikemaitziri inchecheraate iriñaaventakotya,   
\q1
\v 20 Eero jovatsitaperotziro irirori irisataaperotero sonkari sataavetainchari,  
\q1 Eero joitsivakiri paamparimenki kapichevetainchari ipaampatake,  
\q1 Irojatzi inkitsirinkayeetantakyaarori iriñeetairo kyaaryootatsiri.\f + \fr 12.20 \ft Oshiyakaaventachari sonkari ipoña paamparimenki tsivakimataintsiri, iriitake atziriite ikaratzi kempisantavetachari kapicheeni, ashinonkaashireyetachari, mantsiyashireyetatsiri, shipetashireyetatsiri, tema aritake ineshinonkayetairi Jesús irikaite, eero ishinetziri irashinonkaayetaiya, aña aavyaashire inkantakaayetaiyaari, iroshireperoyetaiya.\f*   
\p
\v 21 Iriitakera iroyaakoneentairi ikaratzi kaari asheninkata impairyagairi ivairo.   
\s1 Kishimatziriri Tasorentsinkantsi  
\r (Mr. 3.20-30; Lc. 11.14-23)  
\p
\v 22 Ipoña jamaitakeneri Jesús jaakiri peyari, imavityaakitakaakeri, ikisovaantetakaakeri eejatzi. Jovashinchaavakeri, amenanai kameetha, kantanai eejatzi iñaavaitai.  
\v 23 Ipampoyaaminthatanakeri maaroni atziri, ikantaiyanakeni: “¿Iriitaajatakema irika charinetariri David-ni?”  
\v 24 Ikanta ikemaiyakeni Fariseo, ikantaiyanake irirori: “Irika atziri jovashinchaatziiri ashitariri peyari Beelzebú, irootake jovavisaakotantariri ikaratzi jaakayetziri peyari.”  
\v 25 Iro kantamaitacha Jesús jiyotakotakeri ikinkishireyetakari, ikantanakeri: “Aririka irantaminthatavakaiya atziri ipinkathariventaitziri, ari iriñaakero irovapintavakaiya. Eejatzi okempita aririka irantaminthatavakaiya inampiki atziri, ari iriñaakero irovapintaavakaiya inampiki. Aririka irantaminthatavakaiya atziri ikaratzi isaikavankotavakaa, ari iñaakero irovapintaavakaiya ipankoki.  
\v 26 Ari ikantari eejatzi peyari aririka irantaminthatavaiyaami. ¿Eeroma iñiiro inthonkya aririka irovapintaavakaanakya?  
\v 27 Iriirikami kamaari Beelzebú ovashincheenane naaka, ¿irijatzima kamaari ovashinchiiriri piyotaaneyetari eeroka jovavisaakotantariri kaakaneritatsiri? Aririka okanta pikamantakotatziiri piyotaane, ari inkishimentakemiro okaratzi pikantakeri.  
\v 28 Tema iri Tasorentsinkantsi poñaachari Pavaki ovashinchaanari naaka novavisaakotantariri jaakiri peyari. Tema irijatzi Pava omapokakemiri eeroka ipinkathariventantzi.  
\v 29 Aririka inkovaite inkoshiiteri shintsitatsiri kameetha atziri, ontzimatye iretaitavakyaari iroosoiteri, ari onkantya eero ikisakoventantaro jashivetari aririka irayitaiteri.  
\v 30 Tema ikaratzi kaari aapatziyanari naaka, iriitake kisaneentanari. Inkarate kaari ampitakotenari iriyoyaakotena, japaatakotatyaana.  
\v 31 Iro kantamaitacha nokantzi naaka: Kantatsi impeyakotairi Pava inkarate kaariperoshirevetachaneri, eejatzi inkempitagairi maaroni ñaavaivetarori kaariperori ñaantsi. Iriima kishimatakerine Tasorentsinkantsi, eero ipeyakoitairi.  
\v 32 Ari okempitari eejatzi: Kantatsi impeyakotairi Pava inkarate kantzimavetyaarine Itomi Atziri, iriima inkarate kishimatakerine Tasorentsinkantsi, eero jiñeero impeyakoitairi.  
\v 33 Onkempivaityaaro aririka iriñeetero kameethari chochoki, jiyotaitzi kameethari onatzi ovaato inchato tsika opoñaakara chochoki. Ari okempitari eejatzi aririka iriñeetero chochoki piyantatsiri, jiyotaitzi kaaripero onatzi ovaato inchato tsika opoñaaka iroori.  
\v 34 Pikempitakari maranke, kaariperoshire pikantaiyakani. Tekatsi pinkenakairo piñaavaitero kameethari, te apantyaaro pikinkishireyetari, irootake okaariperoyetantakari pikantayetziri.  
\v 35 Aparoni kameethashireri ikinkishiretaro kameethari, irootake okameethatantari jantayetziri. Iriima kaariperoshiretatsiri te ikinkishiretapiintaro kameethari, irootake okaariperotantari jantayetziri.  
\v 36 Irootake nokantantari naaka, aritake iramenakoyeetairo apaata okaratzi kaariperori iñaaneyeetari.  
\v 37 Kameetharika okaratzi piñaaneyetari, ari iraakameethayeetaimi. Irooma terika onkameethate, inkantayeetaimi: ‘Kaariperoshire pinake, ontzimatye pinkemaantsitaiyaaro osheki.’”   
\s1 Ikovaveta kaariperoshireri intasonkaventantaite  
\r (Lc. 11.29-32)  
\p
\v 38 Ipoña jakaiyanakeni Fariseo itsipatakari iyotzinkariite ikantanakeri: “Iyotaantanerí, nokovi noñeemi pintasonkaventante.”  
\v 39 Ari jakanake Jesús ikantzi: “Kaariperoshire pinaiyini eeroka, pithainkane povakeri Pava, pikovaiyini piñeena nontasonkaventante. Iro kantamaitacha eero noñaakimiro, intaani piñeero kempityaarone okaratzi avishimotakeriri pairani Jonás,  
\v 40 tsika okanta jiniyantakariri kempitariri antari omani, tema mava kitaite isaikake imotziki. Ari inkempityaari eejatzi irika Itomi Atziri inkitavetapaintya mava kitaite kipatsiki.  
\v 41 Apaata aririka iramenakotayeetairo okaratzi jantayeetziri, ari iriyakoventaimi Nínive-satzi, tema ikempisantairi pairani irirori Jonás jovashaantanairo ikaariperoshirevetaiyani. Tema irika saikimotakemiri eeroka iroñaaka janayirira Jonás.  
\v 42 Apaata aririka iramenakotayeetairo okaratzi jantayeetziri, ari iyakoventaimi tsinane pinkatharitatsiri pairani nampitsiki Sabá, tema opokashitakeri iroori iyotaneri pinkathari Salomón, okempisantairi. Irika saikimotakemiri iroñaaka eeroka janayiri Salomón.”   
\s1 Ipiyashitanta peyari  
\r (Lc. 11.24-26)  
\p
\v 43 “Okempivaitakarora isaikashiretantyaarimi peyari aparoni atziri, ipankotsitetakaro irañaantare. Aririka irookaveetakyaari, avisakovetaa atziri isaikantakari peyari. Jatavetaa inkenavaite tsika janta te inampiitaro, eero jiñii tsika isaike.  
\v 44 Impoñaakya inkantashiretai peyari: ‘Nompiyee nopankoki tsika nopoñaaka.’ Piyaa peyari, iñaapairi atziri kameetha opishitaka irañaantare, ovaneenka okantaka.  
\v 45 Impoña iriyaatashitakeri maperotzirori ipeyaritzi, inkantakeri: ‘Thame aate nopankoki, pintsipatyaana ampinkatharite.’ Iramake inkarate 7. Ari irashinonkaaperotyaari irika atziri, eero ikempitaa jashinonkaaveta pairani kapicheeni. Arira pinkempitaayetaiyaari iroñaaka eerokaite.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús iriniro ipoña irirentzi  
\r (Mr. 3.31-35; Lc. 8.19-21)  
\p
\v 46 Eeniro ikinkithatakaayetatziiri Jesús atziri apatotzimentakariri, ari areetapaaka iriniro otsipatakari irirentzipayeeni, okatziyapaaka jakakiroki, okaimakaantapaakeri.  
\v 47 Ikantaveetakari: “Ari areeta piniro otsipatakari pirentzipayeeni, okovi oñeemi.”  
\v 48 Ari jakanake ikantzi: “¿Otzimikama pikinkishiretaiyarini iro nonirontari, iri nirentzitari?”  
\v 49 Jookotanakeri ikaratzi jiyotaayetapiintakeri, ikantzi: “Irikapayeeni iriitakera nokempitakaantaari nirentzi, iriitake nokempitakaantaari eejatzi noniro.  
\v 50 Tema maaroni antanairori ikovayetziri Ashitairi Inkitesatzi, iriitake nirentzitaari, iriitake notsirotaari, iriitake nonirontaari.”   
\c 13  
\s1 Joshiyakaaventziri Jesús pankivairentzi  
\r (Mr. 4.1-9; Lc. 8.4-8)  
\p
\v 1 Ipoña ishitovanai Jesús pankotsiki, jatanai inkaarethapyaaki. Ari isaikapaake.  
\v 2 Ipiyotzimentapaari eejatzi osheki atziri. Iñaake othataka pitotsi, otetapaaka, saikapaake. Katziyeeyakani atziri irirori inkaarethapyaaki.  
\v 3 Joshiyakaaventatziiniri okaratzi ikinkithatakaayetakeriri, ikantzi: “Tzimatsi aparoni pankivairentzi jatatsiri impankite.  
\v 4 Ikanta jookakitakero ivankire, tzimatsi ookakitapainchari avotsiki, ipokapaake tsimeri, jovapaakaro.  
\v 5 Tzimatsi pashine ookakitapainchari omapiporokitzi tsika te ontzimaperote kipatsi, ari oshookavetanakari thaankiperoini. Tera ontontapathatatye kipatsi,  
\v 6 sampiyashitanake pankirentsi ishintsitapaake ooryaa, tema te onkyaaperote oparitha inthomointa.  
\v 7 Tzimatsi pashine ookakitapainchari kitocheemashiki, anaanakero iroori oshookanake, kamanake pankirentsi.  
\v 8 Irooma pashine ookakitapainchari okameepathatzi kipatsi, saankana oshookanake, kithokitanake maaroni. Tzimayetanai okitho aparopayeeni okaratzi shookapaintsiri. Aparoni shookapaintsiri oshekiperotanake okitho, pashine osheki piyokineentanake, pashine eepiyokiini okithokitanake.\f + \fr 13.8 \ft Kantakotajaantachari jaka “okaratzi shookapaintsiri,” aamaaka okaratzi 100 okithoki, pashine okaratzi 60 okithoki, pashine okaratzi 30 okithoki.\f*  
\v 9 Kovatsiri inkemathatero, irovayempitatya inkempisante.”   
\s1 ¿Opaitama joshiyakaaventantarori Jesús?  
\r (Mr. 4.10-12; Lc. 8.9-10)  
\p
\v 10 Ipoña josampitakeri iriyotaane, ikantziri: “¿Opaitama poshiyakaaventantaniriri atziripayeeni okaratzi piñaaventayetziri?”  
\v 11 Jakanake Jesús, ikantzi: “Ishineyeetaimiro eerokaite piyotairo tsika ikanta ipinkathariventantai Inkitesatzi, iriima irikaite te irishineyeeteneri irirori.  
\v 12 Tsikarika itzimi otzimimotakeri, ari ontzimimoperotairi osheki. Iriima kaari otzimimotzi, eekero iriñaatyeero eero otzimimoperotairi.\f + \fr 13.12 \ft Okaratzi ñaaventakotachari jaka, jiroka okantakota: Kapicheenirika pinkempisantavakero nokantakemiri, kapicheenira piyotairo. Irooma pinkempisantaperotavakerika, osheki piyotavakeri, eekero niyotakaaperotanakityeemiro.\f*  
\v 13 Irootakera noshiyakaaventantarori iroka, onkantya iramenavetya irikaite, eero iñaamaitaro. Ari inkemavetyaaro, eero ikemathatavakero nokantayevetakari.  
\v 14 Iriiyetakera iñaaventake pairani Isaías-ni, ikantake:  
\q1 Pinkemaiyavetakya, eeromaita pikemathataiyavakero.  
\q1 Pamenaiyavetya, eeromaita piñagaiyironi.   
\q1
\v 15 Tema kisoshire ikantaiyakani irikaite.  
\q1 Matayempi jinaiyake.  
\q1 Mavityaaki jinaiyake eejatzi.  
\q1 Irootake kaari iñaantaiyaroni,  
\q1 Kaari ikemantaiyani,  
\q1 Kaari ikinkishiretantaiyani.  
\q1 Tera inkempisantaiyeeni, eero novavisaakotairi.   
\m
\v 16 Irooma eeroka kimoshire pinkantaiyaani, tema piñagairo, pikemayetairo eejatzi.  
\v 17 Tema iro ikovaiyavetakarini pairani kamantantaneriite eejatzi kameethashireri, iriñeeromi irirori okaratzi piñaayetairi eerokaite. Ikovavetaiyakani inkemeromi pikemaiyakerini eeroka. Tema te iriñaatyeena, te inkemaiyenani. Omapero.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús joshiyakaaventziri pankivairentzi  
\r (Mr. 4.13-20; Lc. 8.11-15)  
\p
\v 18 “Pinkeme noñaaventemiro okaratzi noshiyakaaventakeri pankivairentzi.  
\v 19 Tzimatsi kemirori noñaaventziro ipinkathariventantai Pava, temaita ikemathatziro. Ikanta ipokake ovaariperoshiretantatsiri jovashaantakaapaakeri ikempisantavetana. Iriitake kempitakarori pankirentsi ookakitapainchari avotsiki.  
\v 20 Tzimatsi eejatzi tharomentaventarori noñaane, ikempisantzi thaankiini. Iri kempitakarori pankirentsi ookakitapainchari omapiporokitzi.  
\v 21 Tera iriyotakoperotatyeero ñaantsi, te ikisashitaro ikemaantsiventanakaro ikempisantzi, jovashaantanakero. Ikempitakaro pankirentzi sampishitaintsiri tera onkyaaperotatye oparitha inthomointa kipatsiki.  
\v 22 Tzimatsi eejatzi kemavetarori noñaane, iro kantamaitacha inevevaitaro intharomentavaitya, osheki eejatzi ikinkithashiretakotziro irovaakaro, irootake ipeyakotantakarori noñaane, te inkempisante. Ikempitakaro pankirentsi ookakitapainchari kitocheemashiki, kaari kithokitatsine.  
\v 23 Tzimatsi pashine kemirori noñaane, ikempisantanakero. Ikyaaryooventanairo. Iri oshiyakarori pankirentsi shookapaintsiri okameepathatzi kipatsi, oshekiperotanake okitho, pashine osheki piyokineentanake, pashine eepiyokiini okithokitanake.”\f + \fr 13.23 \ft Pamenero kantakotachari janta versículo 13.8.\f*   
\s1 Iñaaventakotziri Jesús pankitzirori trigo  
\p
\v 24 Ipoña joshiyakaaventakeneri eejatzi Jesús, ikantake: “Jiroka oshiyari eejatzi ipinkathariventantai Inkitesatzi, oshiyari aparoni atziri pankitzirori kameethakiri trigo.  
\v 25 Okanta tsirenipaite jimagaiyini iratziritepayeeni eejatzi irirori, pokake kisaneentziriri jamake okitho trigo-niro, ipankitakeneri irovaneki, ikonovakero trigo-perori, piyanaka.  
\v 26 Ipoña oshookanake trigo-perori, kithokitanake. Ari okempitakari eejatzi trigo-niro ikonovaitakerori.  
\v 27 Ikanta jiyotaitakero, jiyaatashitakeri ashitarori, ikantaitakeri: ‘Kempitaka te apantyaaro okitho trigo apankitakeri povaneki, ¿opaitama okonovantarori oshookake trigo-niro?’  
\v 28 Ikantanake ashitarori irovane: ‘Aña iri pankitakerori kisaneentanari.’ Ikantzi iratzirite: ‘¿Pikovima niyaate nonthokayetairo trigo-niro?’  
\v 29 Jakanake, ikantzi: ‘Eero, aamaashitya, ari pinthokakotakero trigo-perori.  
\v 30 Ari okantavaka onkonovyaaroota oshooke, irojatzi osampatantakyaari trigo-perori. Aripaitera nonkantemiri: Pinthatzinkero trigo-niro, pintayero. Paviikitairo trigo-perori, povayetairo.’”   
\s1 Joshiyakaaventaitziro okitho iryaanitatsiri  
\r (Mr. 4.30-32; Lc. 13.18-19)  
\p
\v 31 Ipoña japiitakero Jesús joshiyakaaventakeneri, ikantzi: “Jiroka oshiyari eejatzi ipinkathariventantai Inkitesatzi, okempivaitakari pankitzirori iryaanitatsiri okitho pankirentsi.\f + \fr 13.31 \ft Iro ikantakoitzi jaka okitho iryaanitatsiri pankirentsi, paitachari mostaza, shookatsiri inampiki pashine atziri.\f*  
\v 32 Iryaani okantaveta okitho, iro kantamaitacha aririka oshookanake, anayiro pashine pankirentsi, antaro ontevayetanake ari irimavoshiyetyaari tsimeripayeeni ontsimankatapeshitake.”   
\s1 Joshiyakaaventaitziro shineyakairori tanta  
\r (Lc. 13.20-21)  
\p
\v 33 Jiroka pashine joshiyakaaventakeri Jesús, ikantzi: “Aririka ipinkathariventantai Inkitesatzi, oshiyakotaro aparoni tsinane ovetsikirori tanta. Aakero trigo-pane, okonovakero shineyakairori. Aritake oñaake oshineye otantanepathate.”   
\s1 Tsika okanta joshiyakaaventantarori Jesús iñaaventayetakeri  
\r (Mr. 4.33-34)  
\p
\v 34 Ari ikantapiintatya Jesús joshiyakaaventziro okaratzi jiyotaantayetziri. Tekatsi aparoni kaari iroshiyakaavente.  
\v 35 Ari omonkarataakari iñaaventakeri pairani kamantantaneri iñaaventakotziro ikantakeri Pava:  
\q1 Noshiyakaaventatyeeneri atziri maaroni noñaaventeneriri.  
\q1 Nooñaarontaineri kaari jiyoveeta pairani ovakera ovetsikantakari kipatsi irojatzi iroñaaka.   
\s1 Jooñaarontziro Jesús kempitarori trigo-niro  
\p
\v 36 Ipoña jiyaatanai Jesús, jookayetanairi atziri apatotzimentakariri, jatanake pankotsiki. Ari josampitakeri iriyotaane, ikantziri: “Piyotainaro okaratzi poshiyakaaventakeri. ¿Opaitama oshiyakaaventachari trigo-niro ikonovaitakerori ipankiitziro trigo-perori?”  
\v 37 Ikantzi Jesús: “Irika Itomi Atziri iriitake kempitakariri ashitarori irovane ipankiitakero trigo-perori.  
\v 38 Iroka ovaantsitatsiri irootake oshiyakaaventarori kipatsi asaikantayetari. Iroka trigo-perori iri oshiyakaaventacha ikaratzi ipinkathariventairi Pava. Irooma trigo-niro iri oshiyakaaventacha ikaratzi jashiyetari Kaariperori.  
\v 39 Irika kisaneentantatsiri pankitakerori trigo-niro iri oshiyakaaventacha kamaari. Kempityaarone jaavataitziro okitho trigo, oshiyakaaventa aririka onthonkaiya apaata kipatsi. Irikapayeeni aavayetakerori okitho iri oshiyakaaventacha maninkariite.  
\v 40 Piñaakero, japatotakaantaitakero trigo-niro, itagaitakero. Iroora oshiyakaaventacha aririka onthonkaiya apaata kipatsi.  
\v 41 Irika Itomi Atziri irotyaantairi maninkariite, irapatotakaantairi kaariperoshiretatsiri, tema te inkove inkonovaiyaari ikaratzi kempisantayetakeriri.  
\v 42 Impoña intaayeetairi kaariperoshireri, ari iriraavaityaari iratsikaikivaitya inkemaantsitaiya.  
\v 43 Iriima ikaratzi kameethashireyetaintsiri, shipakirya inkantaiya inkempitayetaiyaari ooryaatsiri. Isaikimoyetairi Ashitairi tsika ipinkathariventantzi irirori. Povayempitatya.”   
\s1 Iñaaventziri Jesús omanachari kireeki  
\p
\v 44 Ipoña ikantake eejatzi Jesús: “Jiroka pashine noshiyakaaventemiri. Tzimatsi osheki kireeki jomanaitziri ovaantsiki. Ikanta aparoni atziri iñaakeri, te arite iraanakeri, eejatzi jomananairi, tekatsi inkamante, ikantashiretanake irirori: ‘Ontzimatye namanantero iroka kipatsi, ari onkantya nashitantyaariri ikaratzi tzimatsiri janta.’ Ipoña ipimantakero okaratzi tzimimovetariri, jamanantakero kipatsi. Kimoshire ikantaka, tema jamanantakotakeri osheki kireeki. Ari okempitari eejatzi aririka impinkathariventantai Inkitesatzi.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús mareryaari pinaperotachari  
\p
\v 45 Ikantzi eejatzi Jesús: “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, ikempitari aparoni atziri kovaintsiri iramanante mareryaari.\f + \fr 13.45 \ft Iro ikantakoitzi jaka mareryaari, okarayetzi mareryaayetatsiri kempiyetarori mapi ipaitaitziri “perla,” osheki inintaitziro. Iro kantamaitacha kimota okanta ovinaro.\f*  
\v 46 Jiñaake mareryaari, osheki ikovake irayeri. Ipoña ipiyanaa inampiki, ipimantapaakero okaratzi tzimimotziriri, jamanantakero iroñaaka mareryaari.”   
\s1 Iñaaventziro Jesús kithare  
\p
\v 47 Ikantake eejatzi Jesús: “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, ikempitari aparoni kithatatsiri. Jaake osheki kantavaiyetachari shima.  
\v 48 Ipoña jinoshikakotakeri othapyaaki, ikoyaayetakeri kameethatatsiri. Ikaratzi kaari kameethayetatsine, jookayetakeri.  
\v 49 Ari onkempitaiyaari apaata aririka onthonkaiya kipatsi. Impokake maninkariite, irinashiyetaiyaari kameethashireri, ari inkempitaakeriri eejatzi kaariperoshireri.  
\v 50 Impoña intaayeetairi kaariperoshireri, ari iriraavaitaiyaari, iratsikaikivaitya inkemaantsitaiya.”   
\s1 Iñaaventziri Jesús ovakerari ovaakarontsi ipoña paisatori  
\p
\v 51 Ari ikantzi Jesús: “¿Pikemathatakeroma okaratzi nokantayetakeri?” Ikantaiyini iriyotaane: “Nokemathatakero.”  
\v 52 Ipoña ikantanake eejatzi Jesús: “Noshiyakaanteri aparoni ashitaanitachari, tzimatsiri irovaakaro pinayetachari. Jaapiintziro paisatori irovaakaro, jaapiintziro eejatzi ovakerari. Aritake inkempitaiyaari eejatzi iyotzinkariite aririka impinkathariventairi Inkitesatzi, iriyotaantairo okaratzi etarori jiyotaantaitziro pairani, iriyotaantairo eejatzi ovakerataatsiri.”   
\s1 Ipiyaa Jesús Nazaret-ki  
\r (Mr. 6.1-6; Lc. 4.16-30)  
\p
\v 53 Ikaratakero Jesús joshiyakaaventakero okaratzi iñaaventakeri, ari jiyaatanai.  
\v 54 Ikenanai inampiki. Jiyotaantayetapai japatotapiintaita. Ipampoyaaminthatakeri ikaratzi kemayetakeriri, ikantaiyini: “¿Ipaitama matakaakeriri irika jiyotanetantakari, ipoña itasonkaventantzi eejatzi?  
\v 55 ¿Kaarima irika itomi osheronkapiintzirori inchakota, otomitari María? ¿Kaarima irirentzipayeeni irika: Jacobo, José, Simón, ipoña Judas?\f + \fr 13.55 \ft Jacobo, irijatzi ikantaitziri eejatzi Santiago.\f*  
\v 56 ¿Tema ari akaratziro iritsiropayeeni anampitaro jaka, ipaitama pinkatharentsitakaakeriri?”  
\v 57 Osheki ithainkaitakeri, ikisaneentaitanakeri. Irojatzi ikantantanakari Jesús: “Ari ikantatya kamantantaneri te iriñaapinkathaiteri inampikira irirori.”  
\v 58 Tema osheki ithainkimavaitaitakeri Jesús inampiki, irootake kaari itasonkaventanta.   
\c 14  
\s1 Ikamantakari Juan oviinkaatantaneri  
\r (Mr. 6.14-29; Lc. 3.19-20; 9.7-9)  
\p
\v 1 Ikanta pinkathari Herodes paitachari Tetrarca, ikemakotakeri Jesús.  
\v 2 Ikantziri iromperatane: “Irika Jesús iriitakera Juan oviinkaatantaneri. Iriitakera añagaatsi, piñeeri otzimi ishintsinka.”  
\v 3 Tema iri Herodes aakaantzitakariri Juan, joosotakaantakeri, jominkyaakeri. Iro kantakaantziro iinavetari irirentzi Felipe paitachari Herodías.  
\v 4 Tema ikaminaavetatyaari Juan irika Herodes, ikantavetari: “Te arite paapithatantziro.”  
\v 5 Ari ikovavetaka irovakaanterimi, iro kantamaitacha osheki ñaapinkathatakeriri Juan, jiyotaiyini kamantantaneri inatzi. Itharovakaanakari Herodes atziri, ikantashiretzi: “Aririka novakaantakeri, ari inkisaneentaitakena.”  
\v 6 Okanta omonkarataka kitaite joimoshirenkavetaro itzimantari Herodes. Ipiyotaiyaka osheki isheninka, joimoshirenkaiyirini. Ari opokapaake ishinto Herodías, amasheetapaake. Osheki ookimotanakari Herodes.  
\v 7 Ikantakero: “Tzimatsirika ompaitya pinkampitenari, ari nompakemiro. Omapero, jiyotzi Pava eero namatavitzimi.”  
\v 8 Ipoña okantziro iniro: “Pinkanteri inthatzinkakaanteri Juan.” Iro okantantakariri: “Nokovi pamakotakenaro iito Juan matzitaki.”  
\v 9 Ari jovashiretanakari Herodes, te inkovavetya. Iro kantamaitacha ikemaiyakeri isheninka ikantakerori inkaaranki.  
\v 10 Irootake ithatzinkakaantantakariri Juan.  
\v 11 Jamaitakero iito, ipakoitakero aanakenero iniro.  
\v 12 Ipoña ipokaiyapaakeni iriyotaane Juan, ikitatairi. Arira jiyaataiyanake isaiki Jesús, ikamantakeri.   
\s1 Jovakaari Jesús 5,000 atziri  
\r (Mr. 6.30-44; Lc. 9.10-17; Jn. 6.1-14)  
\p
\v 13 Ikanta ikemake Jesús kamake Juan, otetanaka pitotsiki iriyaatero tsika te inampiitaro. Iro kantamaitacha ikemakoitakeri tsika iriyaate, shiyeeyanakani ikenaitake avotsiki, joyaataitanakeri.  
\v 14 Iro jaatakotapaakitziini Jesús, iñaapaatzi osheki piyotzimentakariri. Jetakoshiretapaakari, jovashinchaake osheki mantsiyayetatsiri.  
\v 15 Okanta osheetyaanake, ikantzi iriyotaane Jesús: “Pamene, asaikatziira tsika te inampiitaro, aritake sheetyaake eejatzi. Pinkaratero pikinkithatzi, iriyaataita atziri nampitsiki irovapaiya.”  
\v 16 Jakanakeri, ikantziri: “¿Opaita iratsipetantyaarori iriyaayetai? Pimperi eeroka irovarite.”  
\v 17 Ikantanake iriyotaane: “Tekatsi nomperi naaka. Intaani otzimi okaratzi 5 tanta ipoña apite shima.”  
\v 18 Ikantzi Jesús: “Pamakenari jaka.”  
\v 19 Ari ikantziri maaroni atziri: “Pisaikaiyeni.” Thointaiyanake atziriite. Ipoña jaakero tanta, eejatzi shima, amenanake jenoki inkiteki, iñaañaatanake, ikantzi: “Paasoonke Ashitanarí, eerokatake pakenarori iroka noyaari.” Ipoña ipitharyaakero, ipayetakeri iriyotaane, jovavisaitakaniri irirori atziripayeeni apatotainchari.  
\v 20 Ari ikaratzi jovaiyakani maaroni, kemaiyakani. Ipoña japatotairo tzimakaarantapaintsiri, joteyetairo kantziriki, okaratzi 12 jaikitaachari.  
\v 21 Aamaaka ikaratzi 5,000 shirampari ovainchari. Tzimitacha eejatzi tsinane ipoña eentsipayeeni ovainchari.   
\s1 Janiitantaro Jesús inkaare  
\r (Mr. 6.45-52; Jn. 6.15-21)  
\p
\v 22 Ipoña ikantairi Jesús iriyotaane: “Thame petaiyaaro pimontyagai intatsikero.” Ikantakeri eejatzi piyotzimentakariri: “Kantatsi piyaataiyeene.”  
\v 23 Iro ikenantanakari irirori tonkaariki, iñaañaateri Ashitariri. Okanta otsirenitanake, saikake apaniroini Jesús janta.  
\v 24 Overaakotaiyaani iriyotaane niyankyaaki, antaro otamakaane inkaare, oipiyapiyatakotakeri tampyaa.  
\v 25 Okanta okitaitzimatake, pokai Jesús janiitantaaro inkaare.\f + \fr 14.25 \ft Kantakotachari jaka: “Okanta okitaitzimatake,” irootake oshiyarori jametari jantayetapiintziro ovayiriite jaamaventa tsirenipaite, onkantya eero japaatashitantaro inkakivaite aparoni ovayiri maaroni tsireni, ontzimatye intzime cuatro ovayiri aamaventachaneri. Aparoni etanakyaarone ovakera ontsirenitanake, pashine aririka oniyankiitzimatake tsireni, pashine aririka oniyankiitake tsireni, overaantapaakyaaroni iri kitaitakotatsine.\f*  
\v 26 Te iriyotavairi, itharovaiyanakeni iriyotaane, ikaimaiyanakeni: “¡Kaakitake shiretsivé!”  
\v 27 Iñaanatapairi irirori, ikantziri: “Naaka pokaatsi, tontashire pinkantya eero pitharovavaitzi.”  
\v 28 Ari ikantanake Pedro: “Eerokama Novinkatharité, pinkantakaiyaaro naniitantyaaro naaka inkaare.”  
\v 29 Ikantzi Jesús: “Pimpokanake.” Aniitanake Pedro inkaareki jiyaatashitanakeri isaikakera.  
\v 30 Iro kantamaitacha ikinkishiretanakero Pedro antaro otamakaane inkaare, itharovanake, iro itsitsiyantanakari, ikaimanake: “Pinkatharí paavaina.”  
\v 31 Jakotashitanakeri Jesús, jaavairi. Ipoña ikantziri: “Kapiche pikempisantakena. ¿Opaitama pikisoshiretantari?”  
\v 32 Ikanta jotetapaa pitotsiki, avisainkatanake tampyaa.  
\v 33 Iniroite iñaapinkathatanakeri iriyotaane, ikantaiyanakerini: “Omaperotatya eerokatake Itomi Pava.”   
\s1 Jovashinchaantake Jesús Genesaret-ki  
\r (Mr. 6.53-56)  
\p
\v 34 Ikanta areetaiyaani intatsikero nampitsiki Genesaret.  
\v 35 Iro jaatakotapaakitziini Jesús, jiyotaitavakeri. Ikamantaitakeri maaroni nampitarori janta, jamayetapaakeri mantsiyayetatsiri.  
\v 36 Ikantaitakeri Jesús: “Pishineteri mantsiyari irantzitavakemiro kapicheeni piithaare, ireshitakoyetantaiyaari.” Ari okantamaitaka, ikaratzi antzitakeriri kapicheeni iithaare, eshitakoyetai.   
\c 15  
\s1 Ovaariperoshiretziriri atziri  
\r (Mr. 7.1-23)  
\p
\v 1 Ipoña ipokaiyakeni Fariseo itsipatakari iyotzinkariite. Ipoñaayetaka nampitsiki Jerusalén. Ikantapaakeri Jesús:  
\v 2 “Judío anaiyini. Iro ametaiyari akivaakota tekera ovanakyaata, ari okanta jiyotaayetairi pairani acharineete. ¿Opaitama kaari jimatantaro piyotaane? Jovapiintaiyani te inkivero irako.”  
\v 3 Jakanake Jesús, ikantzi: “Irojatzi paakoventa eerokaite jiyotaayetairi pairani acharineete, temaita pimatantaro jiyotaayetairi Pava.  
\v 4 Jiroka ikantziri Pava:  
\q1 Piñaapinkathateri ashitamiri.  
\m Ikantake eejatzi:  
\q1 Ontzimatye irovamaiteri kishimatziriri ashitariri.   
\m
\v 5 Iro kantamaitacha pikantashitapiinta eeroka: ‘Aritatsi ankanteri ashiyetairi: “Nokashiyakaakeri Pava maaroni noireekite, eero okantzi nonkaminthaimi eeroka.” ’  
\v 6 Piyotaantashiyetakaro jameyeetari pairani, te piyotaantero ikovakaajaantairi Pava. Irootakera kaari jetakotantaari asheninka ashitariri.  
\v 7 Kamataviri pinaiyini. Eeroka iñaaventake pairani Isaías, ikantake:   
\q1
\v 8 Iñaapinkathavaantevetashitana atziripayeeni.  
\q1 Iro kantacha te inkinkishiretakotena kameetha.   
\q1
\v 9 Amenaashivaita jotyeerovayeta iñaapinkathavetana,  
\q1 Tema jiyotaantashitaro jameyetari irirori.”   
\m
\v 10 Ikaimakeri Jesús maaroni piyotzimentakariri, ikantziri: “Pinkempisantaiyeni, pinkemathatantyaarori noñaaventeri:  
\v 11 Ikaratzi ovayetari te jovaariperoshiretantzi, irooma okaratzi añaavaiyetziri, iroora matzirori ovaariperoshiretantzi.”  
\v 12 Ipoña ipokashitapaakeri iriyotaane okarikiini, ikantapaakeri: “Te onimoteri Fariseo-payeeni ikemakemi pikantake.”  
\v 13 Ikantanake Jesús: “Ashitanari Inkitesatzi, ari inthonkairo okaratzi kaari ipankitzi irirori.  
\v 14 Piñaashityaari, te iriyotaiyeni irirori, joshiyakari aparoni mavityaakiri. Ikempitakotakari eejatzi jakathatavakaa mavityaakiri, te iriyote tsika inkene, apiteroite imparyee omoronaki.”  
\v 15 Ari ikantzi Pedro: “Pooñaarontenaro okaratzi poshiyakaaventakeneriri irikapayeeni.”  
\v 16 Ikantzi Jesús: “¿Tekerama ontzimimotemi eeroka piyotane?  
\v 17 ¿Tema piyote okaratzi ovayetapiintari okenayetzi asheetoki, impoña amishitovairo?  
\v 18 Irooma añaavaitero kaariperori akinkishireyetari, irootake ovaariperoshiretantatsiri.  
\v 19 Tema ashireki opoñaayeta kaariperori kinkishiretaantsi, ovantaantsi, mayempitaantsi, kaari kinataantsi, koshitaantsi, thaiyakotaantsi, kishimataantsi.  
\v 20 Irootakera iroka ovaariperoshiretantatsiri. Irooma eerorika akivaakota ankoverika oya, te ovaariperoshiretantzi iroori.”   
\s1 Okempisantzi tsinane Canaán-sato  
\r (Mr. 7.24-30)  
\p
\v 21 Ipoña ikenanake Jesús nampitsiki paitachari Tiro irojatzi Sidón-ki.  
\v 22 Ari opokashitakeri janta aparoni tsinane Canaán-sato, te judío onatye iroori. Okantapaakeri: “Novinkatharite, eeroka icharine pinkathari David-ni. Nokovi pinkaminthagaina osheki oñaashitakaro nishinto, jaakiro peyari.”  
\v 23 Ari jimairetake Jesús, te irakero. Ipoña ikantaiyini iriyotaane: “Pomityaantairo iyaataita, osheki oñaashirenkakai.”  
\v 24 Ikantanakero Jesús: “Intaani jotyaantakena Ashitanari nonkaminthaayetairi nosheninka Israel-mirinkaite, ikaratzi oshiyakariri oisha ipeyayetaka.”  
\v 25 Iro kantamaitacha tsinaneka, otyeerovashitanakari Jesús, okantanakeri: “Pinkatharí, pinkaminthagaina naaka.”  
\v 26 Ikantanakero irirori: “Apaata tsinane. Tema ikantaitakeranki: ‘Te aapithateri irovarite eentsite amperi otsitzi iroyaaro.’”\f + \fr 15.26 \ft Iriira joshiyakaaventzi judío-payeeni ikempitakaari eentsi. Iriima kaari judío-tatsi joshiyakari otsitzi.\f*  
\v 27 Akanakeri iroori, okantziri: “Omapero pikantakeri Pinkatharí. Iro kantamaitacha, jovapiintamatsitaro otsitzi jovaryaayeetziro ovaritentsi otapinaki.”  
\v 28 Jakanairo Jesús, ikantziro: “Tsinané, omapero pikempisantai eeroka. Irootake nomatantyaarori pikovakotakenari.” Apathakero avisakotai ishinto.   
\s1 Jovashinchaake Jesús osheki atziri  
\p
\v 29 Ipoña jovaanaka Jesús ikenayetake othapyaaki inkaare Galilea. Irojatzi itonkaantanakari otzishiki, ari isaikapaakeri janta.  
\v 30 Ari ipokashitakeriri osheki atziri, jamayetakeri kantavaiyetachari imantsiyare: ethorivaitatsiri, mavityaakiri, kisovaanteri, pesaponthokiri, maaroni. Ithonkiri jovashinchaayetairi.  
\v 31 Ipampoyaaminthaitakeri Jesús jiñeetakerira iñaavaitakagairi kisovaanteri, janiitakaayetairi kisoporokiri, ethorivaitatsiri eejatzi, jamenakaayetairi mavityaakiri. Ikantaiyini atziriite: “Omapero ikameethatataike Pava, iriitake pinkathariventairiri Israel-mirinkaite.”   
\s1 Jovakaari Jesús 4,000 atziri  
\r (Mr. 8.1-10)  
\p
\v 32 Ipoña Jesús japatotakeri iriyotaane, ikantakeri: “Osheki netakotakari atziriite, tema mava kitaite isaikaiyakeni jaka ikempisantana, tekatsi irovaiya. Aririka iriyaatashitaiya eero jovanaa, ari aakeri itashe avotsiki.”  
\v 33 Ikantaiyini iriyotaane: “Pamene, asaikatziira jaka tsika te inampiitaro. ¿Tsikama ayeka ovakaiyaariri? Osheki ikarataiyini.”  
\v 34 Ari josampitziri Jesús iriyotaane: “¿Tsikama okaratzi tanta tzimatsiri?” Ikantzi iriyotaane: “Tzimatsi okaratzi 7, tzimitacha eejatzi shimaaniki.”  
\v 35 Ipoña ikantaitakeri ikaratzi piyotainchari: “Pisaikaiyeni.”  
\v 36 Jaakero tanta ipoña shimaaniki, ipaasoonkeventakero. Ipoña ipetoryaakero tanta, ipayetakeri iriyotaane, jovavisaakeneri piyotainchari atziri.  
\v 37 Ovaiyakani maaroni, kemaiyakani. Ipoña japatotairo tzimakaantapaintsiri, ijaikitai okaratzi 7 kantziri.  
\v 38 Kempitaka ikaratzi 4,000 shirampari ovainchari. Tzimitacha eejatzi tsinanepayeeni ipoña eentsipayeeni ovainchari.  
\v 39 Ipoña ikantanai Jesús: “Ari avaiyakani, kantatsi piyaayetai.” Ari jotetanaa Jesús pitotsiki, montyaanaka iipatsiteki Magdala-satzi.   
\c 16  
\s1 Ikovakoitziri Jesús intasonkaventante  
\r (Mr. 8.11-13; Lc. 12.54-56)  
\p
\v 1 Ipoña ipokaiyakeni Fariseo itsipatakari Saduceo, ikovavetaiyatyaani intzipishiretakairimi Jesús onantyaari iriyakoventerimi. Ikantavetapaakari: “Intsityaa pintasonkaventante niyotantyaari omaperotatya opoñaaro pitasorenka inkiteki.”  
\v 2 Jakanake Jesús ikantzi: “Pikantapiintaiyini eeroka aririka piñeero onkityonkaityee osheetyaanai: ‘Osaryaamanaatye onkitaitamanai.’  
\v 3 Irooma piñaamanairo menkori onkityonkaityee inkiteki, pikantzi: ‘Omparyaatye inkane.’ Ñaakero, piyotakovetaro inkite, piyotakotziro eejatzi aririka omparyee inkane. Iro kantamaitacha te piyotzimaityaaro okaratzi piñaayevetari jaka kipatsiki.  
\v 4 Te pinkameethataiyeni eeroka, thainka povakeri Pava, irootake pikovantaiyarini piñeena nontasonkaventante, iro kantamaitacha eero noñaakimiro. Intaani piñeero oshiyaarone okaratzi avishimotakeriri pairani Jonás.” Ari jiyaatanai Jesús.   
\s1 Shineyakaarori itantane Fariseo  
\r (Mr. 8.14-21)  
\p
\v 5 Ikanta jareetaiyakani iriyotaane Jesús intatsikero, te iraanake itantane, imaisantanakero.  
\v 6 Ikantzi Jesús: “Paamaiyaaro shineyakairori itantane Fariseo eejatzi irashi Saduceo-payeeni.”  
\v 7 Ipoña josampitavakaanaka iriyotaane, ikantavakaiyani: “¿Opaitama ikantantairori iroka? ¿Irooma ikantantairi tera amake tanta?”  
\v 8 Iyotake Jesús ikantavakaari iriyotaane, ikantziri: “Tera pinkempisantaperotaiyeni eeroka, irootake pikinkishirevaitantari, pikantaiyini: ‘Te amake tanta.’  
\v 9 ¿Tekerama pinkemathataiyeroni? Chapinki otzimaveta tanta okaratzi 5, iro kantamaitacha novakaayetaka 5,000 shirampari. Paviitayetairo eeroka tzimakaarantapaintsiri. ¿Tsikama okaratzi kantziri paviitairi?  
\v 10 Eejatzi okempita tzimatsiriranki 7 tanta, novakaayetaka 4,000 shirampari. ¿Tsikama okaratzi kantziri paviitairi?  
\v 11 ¿Opaitama kaari pikemathatantaro eeroka? Tera iro noñaavente jovaitari tanta. Aña nokantatziimi: ‘Paamaiyaaro shineyakairori itantane Fariseo eejatzi irashi Saduceo.’”  
\v 12 Arira ikemathataiyanakero iriyotaane, tera iro iriñaavente Jesús shineyakairori tanta, joshiyakaaventatziiro okaratzi jiyotaantayetziri Fariseo eejatzi Saduceo.   
\s1 Jiyotake Pedro: Cristo inatzi irika Jesús  
\r (Mr. 8.27-30; Lc. 9.18-21)  
\p
\v 13 Ipoña ikenanake Jesús janta Cesarea-ki, irootake inampitsite Filipo. Ari josampitakeri iriyotaane, ikantziri: “¿Opaitama ikinkishiretakoitariri Itomi Atziri?”  
\v 14 Jakaiyanakeni, ikantzi: “Tzimatsi atziri kantatsiri, ‘Juan oviinkaatantaneri piriintaacha.’ Ikantzi pashine, ‘iri koñaataatsi Elías.’ Ikantzi pashine ‘iri Jeremías-ni.’ Tzimatsi kantayetatsiri eejatzi, pashine kamantantaneri pinatzi.”  
\v 15 Ipoña ikantziri iriyotaane: “Eeroka. ¿Tsikama pikantaiyini?”  
\v 16 Jakanake Simón Pedro, ikantzi: “Eerokatake Cristo Itomi Pava Kañaaneri.”  
\v 17 Ikantzi Jesús: “Omapero pikantake Simón itomi Jonás, kaari atziri iyotakaakemirori iroka, iri Ashitanari Inkitesatzi iyotakaakemirori.  
\v 18 Ari nompaitaimiri naaka Pedro, iro mapi oshiyakaaventacha pivairo. Tema mapi pinkempitaiyaari, ari novetsikairori nopanko. Inkarate kempisantaatsine apaata, iri oshiyayetyaarone pankotsi. Eero jimatziro impeyakaashitaiyaari ikaratzi nampitarori sarinkaveni.  
\v 19 Iri poshiyeeya aamaventarori ashitakoro pankotsi, kantatsi irashitaryeero, irashitero, irantsiriitero shintsiini. Iroora pankotsi oshiyakaaventacha tsika impinkathariventantai Inkitesatzi. Tema inkarate pishineyetairi eeroka jaka, iriitake ishineyeetzi janta inkiteki. Iriima inkarate kaari pishineyetai eeroka jaka, iriitake kaari ishineyeetzi janta inkiteki.”  
\v 20 Ipoña ikantanakeri Jesús maaroni iriyotaane: “Apaatara pikamantantzi, pinkante: ‘Iriitake Cristo irika Jesús.’”   
\s1 Iñaaventziro Jesús inkame  
\r (Mr. 8.31–9.1; Lc. 9.22-27)  
\p
\v 21 Ipoña Jesús ikamantakeri iriyotaane, ikantziri: “Irootaintsi aate nampitsiki Jerusalén, iniroite inkemaantsitakaiyaana janta ijevajanore omperatasorentsitaari, ijevare iyotzinkariite ari irovakaantaitenari. Iro kantamaitacha avisavetakya mava kitaite ari nañagai eejatzi.”  
\v 22 Ipoña Pedro, jaanakeri Jesús jantyaatziini, ikantakeri: “Pinkatharí, te onimotena naaka pikantziri, te nonkove avishimotemi iroka.”  
\v 23 Ari ipithokanaka Jesús, ikantanake: “Piyaate Satanás. Tema te poshiretaro eeroka ikovakaanari Pava, intaani poshiretaro ikovapiintakeri atziriite.”   
\p
\v 24 Ikantanakeri Jesús maaroni iriyotaane: “Tzimatsirika kovatsiri intsipatyaana, irovashaantairo ikovashiyetari irantero, onkantavetya impaikakoiterimi, intsipatyaana.  
\v 25 Tema ikaratzi etakovaitachari apaniro jantayetziro inevetashiyetari, ari impeyashitaiya. Iriima inkarate kamimentenaneri jantayetanairo nokovakairiri naaka, aritake iravisakoshiretai.  
\v 26 Tema amenaavaitashita jiñeetziro otzimimotantzi osheki ovaakarontsi tzimayetatsiri jaka kipatsiki, ompoña iriñeetero impeyashitaityaaro añaantarentsi. ¿Kantatsima impinakoventaitya eero iñaantaitaro impeyashitaitya?  
\v 27 Ari impiye apaata irika Itomi Atziri iramairo irovaneenkaro Ashitariri, intsipataiyaari maninkariite, iri pinatapairone okaratzi jantayeetakeri.  
\v 28 Kyaaryoora, tzimatsira pikaratzi jaka, tekera pinkameeta ari piñaakeri Itomi Atziri tsika inkantya impinkathariventante.”   
\c 17  
\s1 Ishipakiryiimotziri Jesús iriyotaane  
\r (Mr. 9.2-13; Lc. 9.28-36)  
\p
\v 1 Okanta avisake okaratzi 6 kitaite, ipoña Jesús jaanakeri Pedro, Jacobo, ipoña Juan, irirentzira Jacobo. Itonkaiyanakeni otzishiki.  
\v 2 Ari ipashinetzimotakeri iriyotaane, ishipakiryaanake iporo, joshiyanakari ooryaatsiri, ari okempitanakari iithaare kitamaroki okantanaka.  
\v 3 Iñaatziiri Moisés-ni, ipoña Elías ikinkithavaitakairi Jesús.  
\v 4 Ikanta Pedro, ikaimakotanakeri Jesús, ikantzi: “Pinkatharí, omapero okameethatzi pamakena jaka. Kameetha novetsikemi mava pankoshetantsi: aparoni pashitya eeroka, aparoni irashitya Moisés, irashitya aparoni Elías.”  
\v 5 Iñaavaiminthaitzi, opamankapaakeri menkori, shipakirya okantapaaka. Ikematzi iñaavaitaitanake menkoriki, ikantaitzi: “Notomi inatziira irika netakokitakari, osheki nokimoshireventakeri. Pinkempisantairi.”  
\v 6 Ikanta ikemaiyakero iroka ñaantsi, oyootaiyanakani osaaviki, iniroite itharovaiyanake.  
\v 7 Iro kantamaitacha Jesús ipokashitapaakeri iriyotaane, ipampitapaakeri, ikantziri: “Pinkatziyayetanai, eero pitharovaiyini.”  
\v 8 Jamenavetaiyanaani, tekatsi iriñaanai, apaniro ikatziyaka Jesús.   
\p
\v 9 Ikanta joirinkaiyaani otzishiki, ikovakotakeri eero ikamantantziro iñaakeri irojatzi apaata aririka irañagai. Tema irika Itomi Atziri ari irañagai inkamavetakyaarika.  
\v 10 Ipoña josampitantzi iriyotaane, ikantziri: “¿Opaitama ikantakotziri iyotzinkariite ikantaiyini: ‘Aririka impokimatake Cristo, iriira eevatapaintsine Elías impoke?’”  
\v 11 Jakanake Jesús, ikantzi: “Omaperotatya ikantziri, iriitakera eevatapaintsine Elías impoke, irovameethashiretantapaake.  
\v 12 Pinkeme nonkante naaka: Areevetaka Elías, iro kantamaitacha te iriyotaiyavakerini atziri, osheki jovasankitaavaitakeri. Ari inkempitaiteri eejatzi Itomi Atziri, osheki irovasankitaiteri.”  
\v 13 Ari jiyotaiyanakeni iriyotaane iri jiñaaventzi Juan oviinkaatantaneri.   
\s1 Jovavisaakotziri Jesús evankari jaakiri peyari  
\r (Mr. 9.14-29; Lc. 9.37-43)  
\p
\v 14 Ikanta jareetaiyaani ipiyotaiyani atziri. Ari ipokashitakeriri Jesús aparoni atziri. Jotyeerovashitapaakari, ikantziri:  
\v 15 “Pinkatharí, petakotaiyaanari notomi osheki ikamanavaitake, iniroite ikemaantsivaitaka, osheki itaavaitapiintaka, ipiinkavaitzi jiñaaki.  
\v 16 Namavetakaniri piyotaane, irovavisaakotainari. Iro kantamaitacha te irimateri.”  
\v 17 Ari jakanake Jesús, ikantanake: “Tetya pinkempisantaiyeni eeroka, pikenashivaitaka. ¿Tsikapaitema piyotaiyeni? Pamakenari eentsi.”  
\v 18 Ikisathatanakeri peyari, jatanake. Ari jeshitakotanairi evankari.  
\v 19 Ikanta iriyotaane Jesús, josampitairi apaniro, ikantairi: “¿Opaitama kaari nomatantaro naaka novavisaakoteri?”  
\v 20 Ikantzi Jesús: “Iro kaari pimatantari tema tekera pinkempisantaperote. Pinkeme nonkante: Onkantavetya pinkempisantaneeronkavetya, kantatsi pinkantero otzishi: ‘Pishirinke.’ Ari oshirinkake. Tema tekatsi kompitzimotyaamine aririka pinkempisantaperote. Omaperora.  
\v 21 Iro kantachari pinkoverika povashincheeri oshiyakariri irika evankari, ontzimatye pamaneri kyaaryooperoini Pava, pintziventyaari.”   
\s1 Japiitairo Jesús iñaaventziro inkame  
\r (Mr. 9.30-32; Lc. 9.43-45)  
\p
\v 22 Ikanta isaikaiyini Jesús nampitsiki Galilea, ari ikantakeri iriyotaane: “Irootaintsi impithokashitaityaari Itomi Atziri.  
\v 23 Ari irovaiteriri. Iro avisavetakya mava kitaite, aritake irañagai eejatzi.” Iniroite jovashiretaiyanakani iriyotaane ikemakeri ikantake.   
\s1 Ipinaitzirori ashi tasorentsipanko  
\p
\v 24 Ikanta jareetaiyaani Jesús nampitsiki Capernaum, ari ipokakeri kovakotantatsiri kireeki ashi tasorentsipanko, josampitapaakeri Pedro: “¿Ipinatapiintziroma iyotaimiri ashi tasorentsipanko?”  
\v 25 Ikantanake Pedro: “Ipinatapiintziro.” Ikanta ipiyapaa pankotsiki, iri thaavakotavainchari Jesús josampitavairi: “¿Opaitama pikinkishiretari eeroka Simón? ¿Ipaitama ikovakotapiintziri pashinesatzi pinkathariite? ¿Iriima ikovakoyetzi isheninkajanori? ¿Iriima ikovakoyetzi areetzinkari atziri kaari isheninkata?”  
\v 26 Ari jakanake Pedro, ikantzi: “Iri ikovakoyetzi areetzinkari atziri.” Ikantzi Jesús: “Ari okanta. Tema te onkovajaantya impinayetairo ikaratzi isheninkajanoyeetari.  
\v 27 Iro kantamaitacha te nonkove inkisaneentavaitya kovakotantatsiri kireeki. Piyaate pinkachaate inkaareki. Aririka pinoshikake aparoni, pamenavaanteteri, ari piñeeri kireeki. Paanakeneri kovakotantatsiri, pimperi. Iriitake pimpinaventyaari eeroka eejatzi naaka.”   
\c 18  
\s1 Tsika itzimi iriiperotatsiri  
\r (Mr. 9.33-37; Lc. 9.46-48)  
\p
\v 1 Ikanta japatotaiyakani iriyotaane Jesús, josampitakeri, ikantziri: “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi. ¿Itzimikama iriiperotatsine intsipatyaari impinkatharite?”  
\v 2 Ipoña Jesús ikaimake aparoni eentsi, jovatziyakeri niyankineki isaikaiyakeni irirori,  
\v 3 ikantzi: “Eerorika paventaanaari Pava, poshiyakotaiyaari ikantara irika eentsi, eerora piñiiro impinkathariventantai Inkitesatzi. Omapero.  
\v 4 Tema irika eentsi te iriyote ishamevaite. Maaroni inkarate oshiyakotaiyaarine, iriitakera iriiperotaatsine aririka impinkatharitai Inkitesatzi.  
\v 5 Inkarate pairyaanari ikempisantaana, impoña iraakameethatanairi aparoni oshiyaariri irika eentsi, naakatakera jaakameethatake.”   
\s1 Ari irantakaantaitero kaariperori  
\r (Mr. 9.42-48; Lc. 17.1-2)  
\p
\v 6 “Intzimerika antakaakerine kaariperori kempitaariri irika eentsi ikempisantaana, kameethavaitakemi inthatayeeteneri mapi ikentsiki, iroviinkaitakeri inthomoyaaki inkaare.   
\p
\v 7 Omapero onkoveenkate jaka kipatsiki. Iriñeete osheki antayeterone kaariperori. Iro kantacha ari irovasankitaayetairi inkarate antakaantakerone.  
\v 8 Iroorika pako, iroorika piitzi pantanta kaariperori, povashaantairo, pinkempitakaantero pinthatzinkakityeeromi, tema iro kovaperotacha pavisakoponthokitai. Te arite otzimaveta apite pako, apite piitzi, impoña piñeero apaata pinkantaitatyeeni pintagaiya.  
\v 9 Iroorika poki pantanta kaariperori, povashaantairo, pinkempitakaantero pinkithoryaakityeeromi, tema iro kovaperotacha pavisakopityaakitai. Te arite otzimaveta apite poki, impoña piñeero apaata irookaitaimi opaampatzi sarinkaveniki.”   
\s1 Jiñaaventaitziri oisha peyachari  
\r (Lc. 15.3-7)  
\p
\v 10 “Paamaventya pimanintavaitzirika oshiyanaariri irika eentsi. Tema ikempoyaaventari maninkariite nampiyetarori Ashitanariki Inkitesatzi.  
\v 11 Tema iro ipokantakari Itomi Atziri irovavisaakoshireyetairi ikaratzi peyavetainchari.  
\v 12 Pinkeme noshiyakaaventemiro. Tzimatsi aparoni piratachari ikaratzi 100 oisha. Impoña impeyakaantakya aparoni, karatanai 99 iroishate. Ari irookanakeri pashine, jatake otzishimashiki inkokovatairi peyeenchari.  
\v 13 Inkantya iriñeeri iniroite intharomentya jagairira peyavetainchari. Iniroite inkimoshirete, anaanakero ikimoshireventziri karavetachari 99 kaari peyachane.  
\v 14 Ari ikempitari eejatzi Ashitairi Inkitesatzi, te inkove impeyakaantavaitya aparoni ikaratzi oshiyanaariri irika eentsi.”   
\s1 Tsika okanta ipeyakotantaitzi  
\p
\v 15 “Aririka piñeeri pisheninka irantzimotemiro kaariperori, piyaatashiteri, pinkinkithavaitakairi apaniro, poñaakeri okaratzi ikenakaashitakari. Aririka inkempisantakemi, pimatakeri, pikempitakaantaari iriirikami pirentzijanori.  
\v 16 Irooma eero ikempisantzimi, paanake pashine kempisantzinkari, eerorika apite, iri pinkarateri pinkaminairi. Iro pimonkaraantyaarori ikantaitziri:  
\q1 Intzimerika aparoni iyakoventaari, ontzimatyeera intzime mava atziri, terika, apite ñaakotakerine okaratzi ikenakaashitakari, aritatsira irovasankitaayeeteri.   
\m
\v 17 Eerorika ikempisantzi irika, pinkamanteri japatotapiintaita maaroni. Eerorika ikempisantashita, poshiyakaanteri kaari pisheninkata, tema ikempitakotakari kovakotziriri kireeki isheninka.  
\v 18 Tema inkarate pishineyetairi eeroka jaka, irijatzi ishineyeetziri janta inkiteki. Iriima inkarate kaari pishineyetai eeroka jaka, iriitake kaari ishineyeetzi janta inkiteki. Omapero.  
\v 19 Pinkeme nonkante eejatzi: Aririka pinkarate apite, aririka oshiyavakaiya pinkinkishiretane, impoña pinkovakotakeri Ashitairi Inkitesatzi, ari irimatakemiro.  
\v 20 Tsikarika japatoyeta apite atziri, eerorika mava, ipairyaana ikempisantaana, ari nosaikitari naaka nokempiyari.”   
\p
\v 21 Ari ipokapaake Pedro, josampitapaakeri Jesús, ikantziri: “Pinkatharí, aririka ontzime irantzimotenari nosheninka, ¿tsikama onkarate nompeyakoteri? ¿Arima onkarate 7?”  
\v 22 Ipoña jakanake Jesús, ikantanakeri: “Tera aritzi pimpiyatantya. Tema te intaani pimpeyakoteri onkarate 7, osheki onkarate papiipiitero.”\f + \fr 18.22 \ft Ikantakoyeetziri jaka “osheki onkarate papiipiitero,” aririka apiitapiintakero ampeyakotante onkarate 7, apiitairo 7, impoña apiitairo 7, irojatzi areetantakyaari onkarate 70.\f*   
\s1 Ikantakota apite atziri ireevetatsiri  
\p
\v 23 “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, iroovaitake jantziri pinkathari ikovakoyetziri iromperatane impinatairi jireevetziri.  
\v 24 Ikanta ikovakoyetziri ireeveyetatsiri, ari ipokapaake aparoni ireeveperotatsiri osheki kireeki.\f + \fr 18.24 \ft Ikaratzi 10 mil talento. Ari onkantavetya irantavaite osheki osarentsi, eero ipinakoventa.\f*  
\v 25 Tekatsi iraye impinatairiri. Ari ikantanake pinkathari: ‘Paanakeri irika shirampari, iina, itomipayeeni, eejatzi okaratzi tzimimotziriri, pimpimanteri. Ari onkantya naantaiyaari kireeki ikaratzi jireevetanari.’  
\v 26 Ikanta ikemavakera irika omperataari, jotyeerovashitanakari pinkathari, ikantanakeri: ‘Eero pipimantana, poyaakotavakena kapicheeni, aritake nompinataimi.’  
\v 27 Ikanta irika pinkathari jineshinonkatanakari iromperatane, ikantzi: ‘Aritake, te pireevetaana.’ Ipeyakotairi okaratzi jireevetziri.  
\v 28 Ikanta jiyaatai omperataari, jotonkyotaka irirori avotsiki ireevetziriri kapicheeni, ikaratzi 100 denario. Joirikakentsitavakeri, ikantziri: ‘Pimpinatena iroñaaka pireevetanari.’  
\v 29 Ari jotyeerovashivetanakari, ikantziri: ‘Poyaavakena kapicheeni aritake nompinataimi.’  
\v 30 Te inkove, jaanakeri, jominkyaakaantakeri, ikantzi: ‘Aririka pimpinataina pireevetana, ari nomishitovakaantaimi.’  
\v 31 Iro kantacha jiñaakeri ikarataiyini, te onimotanakeri, jatake ikamantakeri pinkathari.  
\v 32 Ikanta pinkathari ikaimakaantakeri, ikantziri: ‘Kaariperoshire pinatzi eeroka. Nopeyakotaimiro eeroka pireevetanari pikampitakenara.’  
\v 33 Ari pinkempitantemi eeroka, pinkaminthaantayete.  
\v 34 Antaro ikisanaka pinkathari, jominkyaakaantakeri, ikantziri: ‘Aririka pimpinataina eeroka, ari nomishitovakaantaimi.’  
\v 35 Iroora irantairi eejatzi apaata Ashitanari Inkitesatzi, eerorika pineshinonkayetaari pisheninka.”   
\c 19  
\s1 Jiyotaantzi Jesús ikantzi: te apantyaaro pookero piina  
\r (Mr. 10.1-12; Lc. 16.18)  
\p
\v 1 Ikanta ithonkanakero Jesús jiyotaantzi Galilea-ki, jatake ikenanakero intatsikero Jordán-ki irojatzi Judea-ki.  
\v 2 Ipiyotzimentaitavaari. Jovashinchaapai osheki mantsiyari janta.   
\p
\v 3 Ari ipokashitakeriri Fariseo-payeeni, ikovi inkompitakaiyaarimi Jesús, josampitapaakeri ikantziri: “¿Shinetaantsitatsima aparoni atziri inkove irookashivaityaaro iina?”  
\v 4 Ari jakanakeri irirori, ikantanakeri: “¿Tema piñaanatakotero ovakera jovetsikantaitakari atziri. Tema jovetsikaitakeri shirampari ipoña eejatzi tsinane?”  
\v 5 Ikantaitakeranki:  
\q1 Ari irookaventairi shirampari ashitariri, iraye iina,  
\q1 Aparoni inkantanaiya ivathaki jaavakaanara.   
\m
\v 6 Irootakera eero okantanta intsiparyeeyaaro shirampari itsipataakaakeriri Pava, tema aparoni jinanaatzi, eero okantzi irookavakaiya.  
\v 7 Ipoña josampitziri ikantzi: “¿Opaitama josankinatantari pairani Moisés, ikantake:  
\q1 Aririka irookavakaitya, ontzimatye impayeeteri tsika osankinatakota irookavakaantyaari?”   
\m
\v 8 Ikantzi Jesús: “Okantakaantziro te pinkempisantanete, irootake ishinetantamirori Moisés. Iro kantamaitacha te ari onkantya pairani ovakera opoñaantanakari maaroni.  
\v 9 Pinkeme nonkante naaka: Ikaratzi ookashivaitarori iinantari impoña iragai pashine, imayempitake. Irooma omayempitakerika iinantaitari, kantatsi irookaitero. Itzimirika ayirori tsinane ookaaro, imayempitake irirori.”   
\p
\v 10 Ipoña ikantaiyini iriyotaane: “Aririka okanta, eerotya jaayeetzimi iinantaitari.”  
\v 11 Ari jakanakeri Jesús, ikantziri: “Iriirika Pava kovakayemirone, aritake pinkemathatakero.  
\v 12 Tzimatsi kantachari eero okantanta iraayete iina atziri. Tema tzimatsi atziri ari ikantzita itzimapaake eero okantzi iraye iina. Tzimatsi pashine jaathokitaitziri, eero okantzi iraye iina. Tzimatsi eejatzi kovatsiri isaikashivaitya, tema ikyaaryooventatziiri irika pinkathariventantatsiri inkiteki. Kovatsiri irimatero nokantakeri, irantero.”   
\s1 Itasonkaventziri Jesús eentsipayeeni  
\r (Mr. 10.13-16; Lc. 18.15-17)  
\p
\v 13 Ipoña jamaitapaakeneri Jesús eentsipayeeni, ikantaitapaakeri: “Nokovi pamanakotenari neentsite, potzimikapatziitoteri pintasonkaventeri.” Ari ikantzi iriyotaane Jesús: “Eero poñaashirenkiri Avinkatharite.”  
\v 14 Ipoña ikantzi Jesús: “Eero pikantziri, nokovi iramayeetenari eentsipayeeni. Tema inkarate kempitaiyaarine irikapayeeni eentsi, iriitakera ñagairone tsika impinkathariventantai Inkitesatzi.”  
\v 15 Ikanta Jesús ipampipatziitoyetakeri eentsipayeeni, jatanai.   
\s1 Ashaarantachari evankari  
\r (Mr. 10.17-31; Lc. 18.15-17)  
\p
\v 16 Ikanta aparoni evankari ipokashitakeri Jesús, josampitapaakeri, ikantziri: “Kameethari iyotaantaneri. ¿Opaitama nantairi noñaantaiyaarori kantaitaachane añaantarentsi?”  
\v 17 Ari jakanake Jesús, ikantzi: “¿Opaitama pikantantanari ‘kameethari?’ Tekatsira aparoni kameethatatsine, apaniro ikantakaaro Pava ikameethatzi. Pinkoverika piñagairo añaantarentsi, pimonkarayetairo Ikantakaantaitane.”  
\v 18 Ikantzi irirori: “¿Otzimika?” Ikantzi Jesús:  
\q1 Eero povantzi.  
\q1 Eero pimayempitzi.  
\q1 Eero pikoshitzi.  
\q1 Eero pithaiyakotanta.   
\q1
\v 19 Piñaapinkathateri ashiyetamiri.  
\q1 Petakotaiyaari pisheninka pinkempitakaanteri petakotapiinta eeroka.   
\m
\v 20 Ari ikantzi evankari: “Nomatakero maaroni irokapayeeni, irojatzi netanakaro pairani eeniro neentsitapaakeni. ¿Opaitama kovityaachari iroñaaka?”  
\v 21 Ikantzi Jesús: “Pikovirika pinkameethashirete, piyaate pipankoki, pimpimantero maaroni tzimimotzimiri, pimpayeteri ashinonkainkari, tema inkiteki piñeero panintaayetaiya. Aririka pimatakero pimpokanake, poyaatena.”  
\v 22 Ikanta ikemake evankari, ovashire ikanta ipiyanaa, tema ashaarantzinkari inatzi.   
\p
\v 23 Ipoña Jesús ikantanakeri iriyotaane: “Iniroitera ompomerentsitzimotyaari ashaarantachari impinkathariventairi Inkitesatzi. Omapero.”  
\v 24 Eekero ikantatzi: “Oshekira ompomerentsitya inkyaantyaarimi piratsi camello imoroki kithapi. Iro ovatsipero ompomerentsitya inkye ashaarantachari tsika impinkathariventantai Pava.”  
\v 25 Ikanta ikemaiyakeni iriyotaane, ipampoyaavakaanaka, ikantaiyini: “¿Impaityaakama avisakoshiretaatsine?”  
\v 26 Ari jamenayetanakeri Jesús, ikantzi: “Eerotya jimatziro apaniro atziri, iriima Pava tekatsi pomerentsitzimotyaarine.”  
\v 27 Ipoña jakanake Pedro, ikantanake: “Jirikayetakena nokaratzi nokovi noyaatemi, nookayetanakero maaroni tzimimotanari. ¿Opaitama impinayeetainari apaata?”  
\v 28 Jakanake Jesús, ikantzi: “Aririka ovakeratai apaata kipatsi, ari impinkathariventantai Itomi Atziri, inkempitaiyaari ikantaranki aparoni pinkathari isaikantaro ovaneenkatachari isaikamento. Ari pinkempitaiyaari eejatzi eerokapayeeni pimpinkathariventayetairi maaroni charinentayetyaarine Israel-ni, ikaratzira 12 jinashiyeta. Omapero.  
\v 29 Tema ikaratzi oyaatakenari, jookaventayetanakero ipanko, irirentzi, iritsiro, ashitariri, iina, ireentsite, iipatsite. Aritake iriñaayetairo ontzimimoyetairi osheki, tema iriitake pairyaayetanari. Irijatzi ñaayetairone kantaitaachaneri añaantarentsi.  
\v 30 Tema tzimayetatsi etayetarori iroñaaka, iriira ñeerone irimpoiyetai. Tzimayetatsi eejatzi impoiyetatsiri iroñaaka, iriira ñaayeterone iretayetaiyaaro.”   
\c 20  
\s1 Antavaitatsiri chochokimashiki  
\p
\v 1 “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, iriivaitake ikantaranki aparoni atziri tzimatsiri ichochokimashite. Jiyaatake okitaityaamanai iramene antavaitatsine ivankiremashiki.  
\v 2 Ikanta jiñaake kovatsiri irantavaite, ikantakeri: ‘Aririka petanakyaaro pantavaite iroñaaka irojatzi sheeteeni, nompinatemi aparoni denario.’ Ikantaiyini antavairentzi: ‘Kameethatake.’ Jotyaantaitakeri pankirentsimashiki.  
\v 3 Ikanta ijenokiityaapaake ooryaatsiri eejatzi ipiyanaa ashitarori ivankiremashi nampitsiki. Jiñaapai pashine ikatziyeeyaani tekatsi irantavaire.\f + \fr 20.3 \ft Iri ikantaitziri pairani ooryaatsiri 3.\f*  
\v 4 Ikantapaakeri: ‘Aririka piyaate pantavaite novankiremashiki, ari nompinaperotakemi.’ Ari jiyaataiyakeni irantavaite.  
\v 5 Ari ikempitaakero itampatzikatapaake ooryaatsiri, eejatzi itainkanake ooryaa.\f + \fr 20.5 \ft Ikantaitziri pairani ooryaatsiri 6, eejatzi ikantaitziri ooryaatsiri 9.\f*  
\v 6 Ari ikempitakerori eejatzi osheetyaanake, jiñaapai atziri isaikaiyini, tekatsi irantavaire, josampitapaakeri: ‘¿Tekatsima pantavaire pisaikashivaitantari kitaiteriki?’\f + \fr 20.6 \ft Ikantaitziri pairani ooryaa 11.\f*  
\v 7 Ari jakaiyanakeni, ikantzi: ‘Aña tekatsi antavaitakainane.’ Ikantzi irirori: ‘Piyaate eejatzi eeroka pantavaite novankiremashiki, ari nompinaperotakemi.’  
\v 8 Okanta otsirenitanake, ashitarori ivankiremashi, ikantakeri kempoyiniriri iireekite: ‘Pinkaimeri maaroni antavairentzi pimpinateri. Iriira petavakya pimpinateri impoitapaintsiri jantavaitake, irojatzi pimatantakyaariri etakarori kapichekitaite jantavaitake.’  
\v 9 Ikanta ipokake impoitapaintsiri jantavaitzi, kapiche jantavaitake, iro kantacha ipinaitakeri aparoni denario.  
\v 10 Ipoña ipokaiyakeni etakarori jantavaitake kapichekitaite, jiñaajaantzi iri impinaperoite. Aña te, aparonimacheeni denario ipinaitakeri eejatzi.  
\v 11 Ikanta jaavetakari ipinaitakeriri, ikisanakeri ashitarori irantavaire,  
\v 12 ikantanakeri: ‘Irikapayeeni impoitapaintsiri jantavaitzi, te irantavaiperote, iro kantacha jimonkaraakana ikaratzi pipinatakenari, aña naaka kemaantsiperotakariri ooryaatsiri.’  
\v 13 Ari ikantzi ashitarori ivankiremashi: ‘Asheninká, nopinatakemi kameetha, ¿tema nokantzitakami kapichekitaite nompinatemi aparoni denario?  
\v 14 Jirika piireekite nompinatemiri, piyaatai pipankoki. Naaka nintashitacha nompinateri aparoni denario impoitapaintsiri jantavaitzi,  
\v 15 ¿Eeroma okantzi nompinateri irika nonintashitari naaka? ¿Pikisaneentakotatyaanaroma nokaminthaantzi?’  
\v 16 Tema tzimayetatsi etayetarori iroñaaka, iri ñeerone irimpoiyetai. Tzimayetatsi eejatzi impoiyetatsi iroñaaka, iri ñeerone iretayetaiyaaro.”   
\s1 Japiitairo Jesús iñaaventziro irovamaiteri  
\r (Mr. 10.32-34; Lc. 18.31-34)  
\p
\v 17 Ikanta itonkaanake Jesús iriyaatero Jerusalén-ki, jaanakeri 12 iriyotaane ikenakaanairi avotsiki, ari ikantakeri:  
\v 18 “Aatatziira Jerusalén-ki. Ari iraakaantaiteriri Itomi Atziri, irayeri ijevare omperatasorentsitaari, intsipatakyaari iyotzinkariite, iri iyakoventerine irovaiteri.  
\v 19 Irootake iraantanakyaariri atziri kaari asheninkata. Ari impasavaitaiteri. Impoña impaikakotaitakeri. Iro avisavetakya mava kitaite, ari irañagai eejatzi.”   
\s1 Ikoviri Jacobo ipoña Juan  
\r (Mr. 10.35-45)  
\p
\v 20 Okanta iina Zebedeo opokashitakeri Jesús, otsipatakari otomipayeeni: Jacobo ipoña Juan. Otyeerovashitapaakari, okantapaakeri: “Nokovi pinkaminthayena.”  
\v 21 Ipoña Jesús josampitanakero, ikantziro: “¿Opaita pikovakotanari?” Okantzi iroori: “Tema irootaintsi pimpinkatharentsite, nokovi intsipatyaami notomi impinkathariventante, isaikimotemi aparoni pakojanoriki, iriima pashine isaike pampateki.”  
\v 22 Ipoña ikantanake Jesús: “Tetya piyotero opaita pikovakotanari. Osheki nonkemaantsityaari naaka. ¿Arima pamavetakero eeroka pinkemaantsitya osheki? ¿Arima poshiyakyaana nonkame naaka?” Ari ikantaiyini: “Aritake nomatakero.”\f + \fr 20.22 \ft Iro ikantakotzi Jesús jaka: “¿Arima pimatakero eeroka pirero kepishaari onkarate nireri naaka? ¿Arima poshiyakyaana nompiinkaate naaka?”\f*  
\v 23 Ipoña ikantanake Jesús: “Omapero, irootaintsi pimatero onkarate nonkemaantsityaari. Irooma pintsipatyaana ampinkathariventante pisaike aparoni nakojanoriki, pashine nampateki, tera naaka kanterone tsika intzime nontsipatyaari, intaani jiyotzi Ashitanari tsikarika itzimi ikashiyakaayetakari.”\f + \fr 20.23 \ft Iro ikantakotzi Jesús: “Omapero, aritake pimatakero pirero nireri naaka, aritake pinkempitakyaana nompiinkaate naaka.”\f*  
\v 24 Ikanta ikemaiyavakera pashine iriyotaane, ikisaitanakeri Juan eejatzi Jacobo.  
\v 25 Ipoña japatotakeri Jesús maaroni iriyotaane, ikantziri: “Piyotaiyini eeroka tsika ikanta ivinkatharite kaari asheninkata, osheki jomperatanta. Ari ikempitari eejatzi iriiperoyetatsiri iñaapinkathayeetziri irirori.  
\v 26 Irooma eerokaite, aririka pinkove piriiperote, iri poshiyakotya ikantara otzikataari.  
\v 27 Iroorika pinkove pijevatakaante, iri poshiyakotya ikantara omperataari.  
\v 28 Tera iro impokantyaari Itomi Atziri iromperatantya, aña iro ipokantakari iroshiyakotyaari otzikataari, inkamimentante, iri pinakoventantatsine, irovatsinaryaakoventairi maaroni.”   
\s1 Jamenakaitziri apite mavityaakiri  
\r (Mr. 10.46-52; Lc. 18.35-43)  
\p
\v 29 Ikanta javisaiyanake Jericó-ki, osheki atziri oyaatanakeriri.  
\v 30 Ari isaikake avotsinampiki apite mavityaakiri. Kemake irirori, ikantaitzi: “Ari inkenapaake Jesús jaka avotsiki.” Irootake ikaimantanakari, ikantzi: “¡Pinkatharí, icharine David-ni, pineshinonkataiyaana naaka!”  
\v 31 Osheki ikisathaveetanakari. Te irimairete, eekero ikaimanakitzi shintsiini: “¡Pinkathari, icharine David-ni, pineshinonkatyaana naaka!”  
\v 32 Ari jaatzinkapaakari Jesús, ikaimakeri, ikantziri: “¿Ipaita pikoviri nantzimotemiri?”  
\v 33 Ikantaiyini irirori: “Pinkatharí, nokovi namenavaitai naaka kameetha.”  
\v 34 Iniroite jineshinonkashiretanakari Jesús irika mavityaakiri, ipampitakeneri irooki. Arira jamenavaitanairi kameetha, joyaatanakeri eejatzi Jesús irirori.   
\c 21  
\s1 Areetaa Jesús Jerusalén-ki  
\r (Mr. 11.1-11; Lc. 19.28-40; Jn. 12.12-19)  
\p
\v 1 Ari okarikitzimatapaake irareetantyaari Jerusalén-ki. Areetaiyakani Betfagé-ki omontenampitari otzishi Olivos. Ari jotyaantakeri Jesús apite iriyotaane,  
\v 2 ikantakeri: “Piyaate nampitsiki amontetakari, ari piñeeri onthatakotya aparoni burro ontsipatakyaari iryaani. Pinthataryaakotero, pamakenaro.  
\v 3 Tzimatsirika osampitavakemine, pinkanteri eeroka: ‘Ikovatziiro pinkathari. Aritake iroipiyeemiri.’”  
\v 4 Ari omonkaratari josankinatakeri pairani kamantantaneri, ikantake:   
\q1
\v 5 Pinkamantayetairi maaroni Jerusalén-satzi:  
\q1 Kaakitataike Pivinkatharite ipokashitakemi,  
\q1 Tsinampashire ikantaka, ikyaakotakari aparoni burro  
\q1 Evonkiro onatzi burro, ovaiyane piratsi jaakaitziri tenari.   
\m
\v 6 Ikanta jotyaantakeri apite iriyotaane, jimatakero okaratzi ikantakeri Jesús.  
\v 7 Jamakero burro otsipatakari iryaanite. Jovankeetakeneri manthakintsi imitzikaraki inkene inkyaakoityaaro. Ipoña Jesús ikyaakotanakaro.  
\v 8 Ikanta atziripayeeni piyotainchari janta, jomaronkashiyetakeri imanthaki avotsiki tsika inkenanakera. Tzimatsi pashine chekayetaintsiri inchashi iromaronkashiteriri eejatzi.  
\v 9 Ikaratzi atziri eevataintsiri, ikaratzi eejatzi oyaatakeriri itaapiiki, ikaimaiyini, ikantzi:  
\q1 ¡Thame añaapinkathatairi icharine David-ni!  
\q1 ¡Tasonkaventaari inatzi, tema Pinkathari apaitziri otyaantakeriri!  
\q1 ¡Kaakitataike Avinkathariperotyaari!   
\m
\v 10 Irojatzi jareetantapaakari Jesús nampitsiki Jerusalén. Ari josampitavakaanaka nampitarori, ikantaiyini: “¿Niinka irika?”  
\v 11 Tzimatsi atziri kantanaintsiri: “Iriitake Jesús kamantantaneri inatzi, iri poñaachari Nazaret-ki saikatsiri janta Galilea-ki.”   
\s1 Jomishitoviri Jesús pimantayetatsiri tasorentsipankoki  
\r (Mr. 11.15-19; Lc. 19.45-48; Jn. 2.13-22)  
\p
\v 12 Ikanta Jesús, kyaapaake osaikira tasorentsipanko. Jomishitovapaakeri pimantayetatsiri eejatzi ikaratzi amanantayetatsiri. Jotatsinkayetapaakero jovantayeetariri kireeki, ari ikempitaakero eejatzi tsika jovayeetziri shiro.  
\v 13 Ikantapaakeri: “Okantzi osankinarentsi, iñaavaitziri Pava, ikantzi:  
\q1 Nopanko onatzi iroka, ari iramanapiintaitenari.  
\m Iro kantacha eerokaite pamatavitantapiintake jaka pipimantayetzira, pikempitakaantakero koshintzipanko.”   
\p
\v 14 Ipoña Jesús, ipokashitapaakeri janta tasorentsipankoki osheki mavityaakiri, kisoporokiri, jovashinchaayetairi maaroni.  
\v 15 Tema osheki okameethatake jantakeri Jesús. Ikanta iñaakeri evankariite jantakeri, ikaimaiyanake, ikantzi:  
\q1 ¡Thame añaapinkathatairi icharine David-ni!  
\m Iro kantamaitacha ijevarepayeeni omperatasorentsitaari, itsipatakari iyotzinkariite, ikisaiyanakani, tema te onimoteri.  
\v 16 Ari josampiitanakeri Jesús, ikantaitziri: “¿Pikemakerima ikantaiyirini evankariite?” Ari ikantzi Jesús: “Nokemakeri. ¿Tema piñaanatero eeroka osankinarentsi? kantatsiri:  
\q1 Iri evankariite eejatzi eentsipayeeni thotayetzirori itene,  
\q1 Pikantakaakari iriñaapinkathayetaimi.”   
\m
\v 17 Ipoña Jesús, piyanaka ikenanairo Betania-ki. Ari jimaapairi.   
\s1 Jiyakataitziro kaari kithotatsi pankirentsi  
\r (Mr. 11.12-14, 20-26)  
\p
\v 18 Okanta okitaitamanai eejatzi ipiyaaro Jesús nampitsiki. Ari itashaapaake niyanki avotsi.  
\v 19 Jiñaapaake avotsinampiki okatziya pankirentsi, jiyaatashitanakero, iñaapaatzi te ontzime okithoki, iyoshiita oshi. Ikantanakero: “Ari pashi povero eero otzimai pikithoki.” Okanta pankirentsi, kamashitanake.\f + \fr 21.19 \ft Kantakotachari jaka “pankirentsi,” iroora ipaitaitzitari higuera.\f*  
\v 20 Ikanta iñaakerora iriyotaanepayeeni, ipampoyaaminthatanakero, josampitaiyanakeri: “¿Tsika okantaka okamashitantanakari pankirentsi?”  
\v 21 Ari jakanakeri Jesús, ikantziri: “Omapero nonkantemi, kyaaryoorika paventaiyaana, eerorika pikisoshirevaitzi, ari pimatakero eeroka, ari anaanakero okanta piñaakero pankirentsi. Kantatsi pinkantemi: ‘Oshirinke otzishi, ompiinke inkaareki.’ Kantatsi omatya.  
\v 22 Tema onkarate pinkovakoyetairiri Pava, aririka paventaaperotanakyaari, aritake impakemiro.”   
\s1 Ishintsinka Jesús  
\r (Mr. 11.27-33; Lc. 20.1-8)  
\p
\v 23 Ikanta ipiyaara Jesús tasorentsipankoki, jiyotaantapai eejatzi. Ari ipokashitapaakeriri ijevare omperatasorentsitaari, itsipatakari antarikonapayeeni, josampitapaakeri: “¿Niinkama otyaantakemiri poñaakantero pishintsinka?”  
\v 24 Ari jakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Eejatzi naaka tzimatsi nosampitemiri. Aririka pakakenaro, aritake nonkantakemi ipaita otyaantakenari.  
\v 25 Tema joviinkaatantake Juan-ni, ¿Niinkama otyaantakeriri? ¿Pavama? ¿Atzirima?” Ipoña ikantavakaiyanaka: “Aririka ankantakeri Pava otyaantakeri, ari inkantanakai: ‘¿Opaitama kaari pikempisantantari?’  
\v 26 Aririka ankante: ‘Atziri otyaantakeri,’ ari inkisanakai atziripayeeni.” Tema ikantaiyini atziri kamantantaneri inatzi Juan-ni.  
\v 27 Ari jakaiyini, ikantzi: “Te niyotero.” Ari ikantanake eejatzi Jesús: “Ari nokempita naaka, eero nokamantzimiro ipaita otyaantakenari.”   
\s1 Iñaaventaitziri apite itomintaitari  
\p
\v 28 Ipoña josampitantake Jesús, ikantzi: “¿Tsika okantzimotamika eerokaite iroka? Tzimatsi aparoni atziri tzimatsiri apite itomi. Okanta aparoni kitaite ikantakeri itomi: ‘Notomi, piyaate pantavaite pankirentsimashiki.’  
\v 29 Ari jakanakeri itomi, ikantanakeri: ‘Te nonkove.’ Iro kantacha osamaniityaake, opiyimoshiretaari itomi, jatake irantavaite.  
\v 30 Ipoña jiyaatashitakeri pashine itomi, ikantakeri eejatzi. Ikantanake irirori: ‘Ari nomatakero, Apá.’ Iro kantacha te iriyaate.  
\v 31 ¿Tsikama itzimika apite itomi antakerori ikovakeri ashitariri?” Ari jakaiyanakeni, ikantzi: “Iri antakerori pashine jomperatakari.” Ipoña ikantzi Jesús: “Iriira etyaarone iranaakotemi impinkathariventairi Pava ikaratzi kovakoyetziriri kireeki isheninka, eejatzi okaratzi mayempiroyetatsiri. Omaperora.  
\v 32 Tema ipokakeranki Juan oviinkaatantaneri, ikamantavetakami tsika pikantya pinkameethashiretantaiyaarimi, iro kantacha te pinkempisantavakeri. Iriima ikaratzi kovakoyetziriri kireeki isheninka, ipoña mayempiroyetatsiri, okempisantavakeri. Piñaayevetavakari eerokaite, iro kantacha te povashaantero tsika pikantaiyani, onantyaari pinkempisantavakeri.”   
\s1 Kaariperoshireri antavairyaantzi  
\r (Mr. 12.1-12; Lc. 20.9-19)  
\p
\v 33 “Pinkeme pashine noshiyakaaventemiri. Tzimatsi aparoni atziri pankitzirori chochokimashi, jotantakotakero maaroni othapiki, jovetsikashitakero iroveronta ovaaki apaata, jovetsikake eejatzi pankoshetantsi inkene iramenakoitero. Ipoña jamenake atziri amenerone ivankiremashi. Jatake irirori intaina.  
\v 34 Okanta okithopaitetake chochoki, jotyaantake iromperatane iragaate.  
\v 35 Ikanta antavairyaantzi amenirori pankirentsimashi, jiñaavakerira ipokaiyake omperataari, jaavakeri jomposavaitavake aparoni, jovakeri pashine, ishemyaantakari mapi pashine.  
\v 36 Ipoña jotyaantake pashine iromperatane, osheki ikarataiyakeni. Ari ikempitaitavakeri eejatzi irirori.  
\v 37 Ovekaraantapaakarori, jotyaantakeri itomijanori irirori, ikantzi: ‘Ari iñaapinkathaitavakeri notomi naaka.’  
\v 38 Ikanta irikapayeeni antavairyaantzi, jiñaavakerira itomi, ikantavakaanaka: ‘Iri ashitaiyaarone apaata iroka pankirentsimashi. Thame averi, ayeroota aaka.’  
\v 39 Joirikavakeri, jaanakeri othapiki pankirentsimashi, jovakeri.  
\v 40 Aririka impokanake ashitarori ivankiremashi, ¿tsikatya inkanterika irikapayeeni antavairentzi?”  
\v 41 Ari jakaiyanakeni, ikantzi: “Ontzimatye irovamagaiteri irikapayeeni kaariperori, iramenai pashine kameethari amenairone pankirentsimashi, tsika intzime otyaantapiinteneriri okithoki ivankire.”   
\p
\v 42 Ipoña ikantzi Jesús: “Tema piñaanatero okantziri Osankinajanorentsi:  
\q1 Imanintavetakaro mapi ovetsikirori pankotsi,  
\q1 Iro kantamaitacha jovatziyeetairo mapi pankotsinampiki, ikempitakagaitaaro iroorikami tzinkamintsi.  
\q1 Iriitakera Avinkatharite Pava ovairori onampinaki,  
\q1 Irootake apampoyaaminthatantakariri osheki.”   
\m
\v 43 “Iro nokantantari: Eero piñeero eeroka impinkathariventaimi Pava, iri impinkathariventai pashinesatzi atziri ikaratzi oshiyaarone pankirentsi okithokitzi ikempisantanaira.  
\v 44 Jiroka okantakota mapi: Intzimerika paryaatsine osaiki iroori, ari iñaakero intankavaite. Iriima inkarate anavyeeri, ari iriñaakero oshemyeeri.”   
\p
\v 45 Ikanta ijevare omperatasorentsitaari itsipatakari Fariseo-payeeni jiyotavakero iriitake joshiyakaaventake Jesús.  
\v 46 Ari ikovaiyavetanaka iraakaantanakerimi, iro kantacha osheki itharovakaakari atziripayeeni. Tema ikantashiretaiyini atziri kamantantaneri inatzi Jesús.   
\c 22  
\s1 Joshiyakaaventaitziri aavakaachari  
\p
\v 1 Ipoña japiitakero Jesús joshiyakaaventziro jiyotaantziri. Ikantzi:  
\v 2 “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, joshiyakotakari aparoni pinkathari oimoshirenkiriri itomi jaavaka.  
\v 3 Jotyaantakeri iromperatane, inkamanteri inkarate pokatsine iroimoshirenkya. Iro kantacha irikapayeeni, te impokaiyeni.  
\v 4 Ipoña jotyaantake pashine iromperatane, ikantavakeri: ‘Pinkanteri nokaimane impoke iroya, novamaakeri vathayetatsiri nopira, tema noimoshirenkatziri notomi iraavakaiya.’  
\v 5 Iro kantacha eekero jiyaatatzi ipiyathataiyani. Jatayetzi aparoni irovaneki, pashine ikenayetanake ipimantayetzi.  
\v 6 Tzimatsi pashine ovasankitaavakeriri omperataari, ipoña jovakeri.  
\v 7 Ikanta ikemake pinkathari, jotyaantake irovayirite, japerotakeri jovakeri ovantaintsiri, itaakero inampitsite.  
\v 8 Ipoña ikantairi pashine iromperatane: ‘Aritake ovetsikayetaka ovaritentsi oimoshirenkantyaari, te arite impokemi nokaimakaantayevetakari.  
\v 9 Piyaate avotsiki ikenapiintayeetzi, pinkantayeteri inkarate piñeeri impokeeta oimoshirenkya.’  
\v 10 Ikanta jiyaayetake omperataari, japatotakeri ikaratzi jiñaakeri: kameethari eejatzi kaariperori. Piyotaiyakani osheki oimoshirenkachane.   
\p
\v 11 Ari jiyaatanake pinkathari irameneri ikaratzi pokaintsiri. Jiñaatzi osatekainchari aparoni te inkithaatashitapaakyaari aavakaachari.  
\v 12 Ikantapaakeri: ‘Asheninka, ¿tsika pikanta pikyaantakari jaka te pinkithaatzimentyaari notomi?’ Ari jimairetake, te irake.  
\v 13 Ipoña pinkathari inkantakeri iromperatane: ‘Poosovakoteri, poosokiiteri, pookeri otsirenikitake, ari iriraavaityaari iratsikaikivaitya inkemaantsivaitya.’  
\v 14 Tema oshekira inkaimaveetya, iro kantamaitacha kapiche inkarate iriyoshiiyeetairi.”   
\s1 Iñaaventaitziri kireeki impinayeeteriri pinkathari  
\r (Mr. 12.13-17; Lc. 20.20-26)  
\p
\v 15 Ipoña ipiyeeyanakani Fariseo-payeeni. Ikinkithavaitaiyakeni, ikantavakaiyani: “¿Tsika ankenakairoka ankompitakaantyaariri Jesús?”  
\v 16 Ipoña jotyaantakeneri iriyotaane irirori itsipatakari iraapatziyaneete Herodes, ikantapaakeri Jesús: “Iyotaantanerí, okaratzi piyotaantziri omapero onatzi. Arira onkantya iriyotakoyeetantyaariri kyaaryooperoini Pava. Tema tekatsi pintharovakaiya.  
\v 17 Pinkantena eeroka opaita pikinkishiretari: ¿Okameethatzima amperi kireeki ikovakotakaantane Pinkathari César?”  
\v 18 Iro kantacha Jesús, jiyotavakeri ikinkishiretari, ikantziri: “Kamatavirí. ¿Ipaitama piñaantantanari?  
\v 19 Poñaakenari kireeki pipinatantapiintariri Pinkathari.” Ari jamaitapaakeneri aparoni kireeki ipaitaitziri “denario.”  
\v 20 Ipoña josampitziri: “¿Niinkama ashitarori ivairo jaka? ¿Niinkama irika oshiyakaantainchari?”  
\v 21 Ikantaiyini: “Irashi César.” Ari ikantzi Jesús: “Tema iri César ashitari, pantantyaanari okaratzi ikovakayimiri, pimpinateri. Iriima maaroni okaratzi jashitari Pava, pantantyaanari ikovakayimiri irirori.”  
\v 22 Ikanta ikemaiyavake ikantake Jesús, ipampoyaaminthatanakeri, jovashaantanakeri. Jataiyeeni.   
\s1 Josampitakoventaitziro irañagai kamayetatsiri  
\r (Mr. 12.18-27; Lc. 20.27-40)  
\p
\v 23 Ipoña ipokaiyakeni Saduceo iriñeeri Jesús. Iriitake Saduceo kantapiintatsiri: “Eero jañagai kamayetatsiri.” Josampitapaakeri Jesús,  
\v 24 ikantapaakeri: “Iyotaantaneri, josankinatake pairani Moisés, okantzi: ‘Aririka inkame aparoni atziri, eerorika jovaiyantakaanakero iina, oshinetaantsitzi iragairo irirentzi, irovaiyantakagairo. Iro kantacha ontzimatye inkempitakaanteri iriirikami ashitakyaarine irirentzi kamaintsiri.’  
\v 25 Thame ankantavake: Tzimatsi 7 irentzitavakaachari. Etarori itzimi iraake iina, tekera irovaiyantakairo iina, ikamake jagairo pashine irirentzi.  
\v 26 Ari ikempitakari eejatzi apitetanaintsiri irirentzi. Ipoñaapaaka pashine mavatanaintsiri. Ari ikempitakari maaroni ikaratzira 7.  
\v 27 Okanta osamanitake kamai eejatzi iroori tsinane.  
\v 28 Aririkami irañaayetaimi apaata kamayetatsiri, ¿itzimika oimentaperotaiyaari tsinaneka? Tema maaroni ikaratakera 7 jiinantavetakaro.”   
\p
\v 29 Ipoña jakanake Jesús, ikantziri: “Pikenakaashitakaro eeroka, te piyotakotero Osankinajanorentsi, te piyotakotairo eejatzi ishintsinka Pava.  
\v 30 Tema aririka irañaayetai apaata kamayetatsiri, eero itzimayetai aavakaayetachaneri. Iroshiyapaiyaari imaninkarite Pava Inkitesatzi.  
\v 31 ¿Tema piñaanatakotero tsika onkantya aririka irañaayetai kamayetatsiri? Tema ikantake Pava, iñaavaitzi:   
\q1
\v 32 Naakatake Pava iñaapinkathatziri Abraham, Isaac, eejatzi Jacob.  
\m Ari ayotaiyini añaayetatsi irirori, tema te onkante aparoni kaminkari iñaapinkathateri Pava, intaani jimatziro añaayetatsiri.”  
\v 33 Ikanta ikemaitakerira Jesús ikantayetakeri, ipampoyaaminthaitanakeri, ikantayeetzi: “Omapero okameethatzi jiyotaantziri.”   
\s1 Iñaaventaitziro ikovakaaperotantziri Pava  
\r (Mr. 12.28-34; Lc. 10.25-28)  
\p
\v 34 Ipoña japatotaiyakani Fariseo, tema ikemake kameetha jakakeri Saduceo josampitakeriri.  
\v 35 Ikanta aparoni, irijatzi iyotakoperovetarori Ikantakaantaitane, ipokashitakeri Jesús irosampiteri, tema ikovi inkompitakaiyaarimi, ikantapaakeri:  
\v 36 “Iyotaantaneri, ¿tsikatya otzimika Ikantakaantaitane anayirori pashine?”  
\v 37 Ari jakanake Jesús, ikantzi: “Pivinkatharite inatzi Pava, ontzimatye petakoperotaiyaari, petakoshiretaiyaari, pampithashire povairi eejatzi.  
\v 38 Irootakera etarori Ikantakaantaitane ikovaperotakaantaitziri.  
\v 39 Ari oshiyaro apitetanaintsiri: Ontzimatye petakotaiyaari pisheninka, pinkempitakaantairi pikaminthairo eeroka pivatha.  
\v 40 Aririka pimonkaraakero iroka apitetanaintsiri, pimatakerora maaroni josankinayetakeri Moisés-ni, eejatzi maaroni josankinayetakeri kamantantaneri.”   
\s1 ¿Ipaitama charinentariri Cristo?  
\r (Mr. 12.35-37; Lc. 20.41-44)  
\p
\v 41 Ipoña jimatanakero irirori Jesús, josampitakeri Fariseo-payeeni itsipatari japatoiyani.  
\v 42 Ikantziri: “¿Ipaitama pikinkishiretakotariri eeroka Cristo? ¿Ipaitama charinentariri?” Ikantaiyini Fariseo: “Icharine David-ni inatzi.”  
\v 43 Ipoña ikantzi Jesús: “¿Opaitama iñaavaitakaantariri pairani David-ni Tasorentsinkantsi, okanta joshiyakaantakariri Ivinkatharite? Tema ikantakeranki:   
\q1
\v 44 Iñaavaitake Pinkathari, ikantavairi novinkatharite:  
\q1 Pisaikapai Nakojanoriki ampinkathariventante,  
\q1 Irojatzi apaata novasankitaantaiyaariri kisaneentakemiri,  
\q1 Ari paatzikantaiyaariri piitzi.   
\m
\v 45 Aña imatzitataikaro David-ni ikantziri: ‘Novinkatharite jinatzi.’ ¿Tsikama inkene incharinentyaari?”  
\v 46 Ari imairetaiyanake te irake. Tharovashire ikantaiyakani, tekatsira kovanaatsine irosampitanairi.   
\c 23  
\s1 Iñaaventaitziri iyotzinkariite ipoña Fariseo-payeeni  
\r (Mr. 12.38-40; Lc. 11.37-54; 20.45-47)  
\p
\v 1 Ipoña ikinkithatakaakeri Jesús ikaratzi apatotzimentakariri, eejatzi iriyotaanepayeeni, ikantzi:  
\v 2 “Pameneri iyotzinkariite ipoña Fariseo, iro jaakoventa jovaakakoyetziro okaratzi josankinayetakeri pairani Moisés-ni.  
\v 3 Okameethatzi pinkempisanteri onkarate inkantayetemiri, iro kantamaitacha te onkameethate poshiyakotyaari okaratzi jantayetziri, tema te jimonkarayetziro irirori.  
\v 4 Omapero opomerentsita okaratzi ikovakayimiri pimayetairimi. Te iñaamaitaro impomerentsitzimentyaaro irirori irimayetero.  
\v 5 Jantashiyetaro ikoviri irirori onkantya iñaantaityaariri. Osheki inevetaro meshinantsimonki tsika joteyeetziro Osankinajanorentsi jontarekakotziro ishempaki, eejatzi itamakoki. Osheki eejatzi jovaneenkaponkitziyetziro iithaare irishirikake manthakintsi.  
\v 6 Iro ikovapiintake irosatekaiteri niyanki aririka irovaiyaani isheninka. Ari ikempitari eejatzi aririka iriyaate pankotsiki japatotapiintaita.  
\v 7 Ikovi ñaapinkatha irovethatapiintaityaari aririka iriñeeteri. Ikovi eejatzi inkantayeeteri: ‘¡Iyotaantanerí!’  
\v 8 Te okameethatzi pimatero eeroka, eero pikovashita inkantaitemi: ‘¡Iyotaantanerí!’ Tema maaroni eerokaite kempivaitaka pirentzitavakaatyeeya. Aparoni ikanta iyotaantatsiri, iriitake Cristo, tekatsi pashine.  
\v 9 Jaka kipatsiki, te onkameethate pinkantashivaityaari pisheninka: ‘¡Ashitanarí!’ Tema aparoni ikanta Ashitamiri Inkitesatzi.  
\v 10 Te onkameethate eejatzi inkantayeetemi: ‘¡Novinkatharité!’ Tema aparoni ikanta pivinkatharite, iriitake Cristo.  
\v 11 Inkarate kovatsiri iririiperote, iroshiyakotyaari ikantaranki otzikataari.  
\v 12 Tsikarika itzimi kovashivaitachane iriñaapinkathayeeterimi, aritake iriñaakero intsinampashiretakaitairi. Iriima tsika itzimi tsinampashirevaitatsiri, iriitake ñeerone iriñaapinkathayeetairi.   
\p
\v 13 ¡Ikantamacheetzimi eeroka iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviriri pinake! Osheki potzikakeri ikaratzi kovatsiri impinkathariventairi Pava. Tema eero piñeero eeroka impinkathariventaimi, teya pinkove impinkathariventairi pashine.  
\v 14 ¡Ikantamacheetzimi eerokaite iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviriri pinake! Pampotakaro kamaimetzinkaro pashitaro opanko, iro posamaninkantarori pamanapiintaveta eero jiyotantaitami. Iro kantamaitacha antaro irovasankitaayeetaimi.  
\v 15 ¡Ikantamacheetzimi eerokaite iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviriri pinake! Osheki pipomerentsiventakari atziriite kaari asheninkata iroshiyakotai aaka a-judío-tzi, piyotaakeri inkamatavirite irirori. Iro inkempitakotantyaamiri eeroka iratsipetaiyaaro sarinkaveni.   
\p
\v 16 ¡Ikantamacheetzimi eerokaite, oshiyariri mavityaakiri jakathatavakaiyani! Tema aririka impairyeetero tasorentsipanko, ikantayeetzi: ‘Irovasankitaina Pava eerorika nomonkaratziro nokantziri.’ Iro kantacha pikantapiintaiyake eerokaite: ‘Eerorika jimonkaraitziro, tekatsi ompaitya.’ Irooma aririka impairyeeteri oro saikatsiri tasorentsipankoki, pikantapiintake: ‘Ontzimatye irantaitero ikantaitakeri.’  
\v 17 ¡Masontzishirerí, mavityaakishirerí! ¿Ipaitama kovaperotachari, iriima oro? Kaari, tema iro irooperotatsi tasorentsipanko otasorentsitakairi oro.  
\v 18 Ari okantari eejatzi aririka impairyeetero pomepirinimentotsiki, ikantayeetzi: ‘Irovasankitaina Pava eerorika nomonkaratziro nokantziri.’ Iro kantacha pikantapiintaiyake eerokaite: ‘Eerorika jimonkaraitziro, tekatsi ompaitya.’ Irooma aririka impairyeeteri piratsi itaayeetziri pomepirinimentotsiki, pikantapiintake: ‘Ontzimatye irantaitero ikantaitakeri.’  
\v 19 ¡Masontzishirerí, mavityaakishirerí!, ¿Ipaitama kovaperotachari, iriima piratsi? Kaari, tema iro irooperotatsi pomepirinimentotsi otasorentsitakairi itaayeetziri.  
\v 20 Ikaratzi pairyiirori pomepirinimentotsi, arira okaratzi ipairyaakero maaroni ikaratzi itaayeetziri janta.  
\v 21 Eejatzi joshiyari ikaratzi pairyiirori tasorentsipanko, arira okaratzi ipairyaakero ikaratzi tzimantarori.  
\v 22 Ikaratzi pairyiirori inkite, ipairyaakero maaroni janta tsika isaikinta Pava, ikempitakaantakaro iriimi Pava impairyaake.   
\p
\v 23 ¡Ikantamacheetzimi iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviri pinake! Pinashitapiintaniri pashitakaariri Pava, pipayetapiintziri inchashaaniki. Temaita pantayetero kovaperotachari ikovakayimiri: Pinkameethashireyete, pineshinonkashiretante, paventaashiretaiyaari. Irootake kovaperotachari pantayetairo, eero povashaantamaitaro panteneri pashinera.\f + \fr 23.23 \ft Iro ikantaitzi jaka inchashaaniki: menta, eneldo, comino.\f*  
\v 24 ¡Mavityaakiri, akathatavakaachari! Pikempitakari aparoni pankiventariri shikiryaaniki eero jirakotantari, iro kantamaitacha jirakotakeri antari piratsi.\f + \fr 23.24 \ft Kantakotachari jaka “antari piratsi,” iriira ipaitatzitari “camello.”\f*   
\p
\v 25 ¡Ikantamacheetzimi eeroka iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviri pinake! Pikempitakotakaro iraamentotsi eejatzi ovamentotsi, okiteveta kameetha jakakiroki, irooma inthomointa kipatsi okantaka. Ari pikantayetakari eeroka kantatsi iriñeetemi kameethashire pinatzi, aña koshintzi pinake, pikovapiintakero apaniro panintaavaitya.  
\v 26 ¡Mavityaakiri Fariseo! Pinkempitakaantya poshetapiintziro inthomointa piraamento eejatzi povamento, onantyaari onkitetai jakakiroki eejatzi.   
\p
\v 27 ¡Ikantamacheetzimi eeroka iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviri pinatzi! Poshiyakaro okitamaroveta jovantaitariri kaminkari, ovaneenka okantaka jakakiroki. Iro kantacha inthomointa, ari isaikake itonkiporoki kaminkari, shityeenkatake.  
\v 28 Ari pikempitayetakari eeroka, iñaayevetakami atziri pantakero kameethari, iro kantamaitacha inthomointa kamatavishireri pinake, kaariperoshiretakemi.   
\p
\v 29 ¡Ikantamacheetzimi eeroka iyotzinkariite ipoña Fariseo, kamataviri pinake! Opaitama povetsikapiriniyetantarori tsika ikitayeetakeri kamantantaneri, ipoña povaneenkayetakero inkene inkinkishiretakoyeetapiintaiteri, inkantaite: ‘Kameethashire jinake irika.’  
\v 30 Ipoña pikantaiyini eejatzi: ‘Arimi nontzimityaami naaka eerotya novamaayetzirimi, eero noshiyakotari nocharineni ikaratzi ovamaakeriri kamantantaneri.’  
\v 31 Eerokatake kamantakotacha apaniro, iri poshiyakoyeta eeroka picharineni ikaratzi ovamaayetakeriri pairani kamantantaneri.  
\v 32 ¡Intsityaa pimonkaratero eeroka kaariperori okaratzi jetakaantanakari pairani picharineete!  
\v 33 ¡Tema poshiyakari pisheninkatyaarimi maranke! Kaariperoshire pikantaka. ¿Tsikama pinkantaiyaaka pishiyapithatantaiyaarori pashinonkagaiya sarinkaveniki?  
\v 34 Irootake notyaantantyaamiriri kamantantaneri, iyotaneri, impoña iyotzinkari. Iriitake povamaakaante aparopayeeni, pimpaikakotakaanteri. Iriima pashine, pimpasatakaantavaiteri tsika japatotapiintaita, osheki povasankitaayeteri maaroni nampitsiki.  
\v 35 Iro piñaantyaarori eeroka irovasankitaaventaitemiri ikaratzi kamayetaintsiri pairani, jetanakaro kameethashireri Abel irojatzi Zacarías itomini Berequías. Iriitake jovamaayeetake pairani iriyaateromi pomepirinimentotsiki ipoñaanakaro tasorentsipankoki.  
\v 36 Omapero nokantzimi ari irovasankitaaventaitakemiri irikapayeeni nosheninka.”   
\s1 Jiraaneentakotaro Jesús Jerusalén  
\r (Lc. 13.34-35)  
\p
\v 37 “¡Jerusalén-satzí! Osheki povake Kamantantaneri. Pishemyaayetakeri ikaratzi jotyaantaveetakamiri. Tema nokovavetapiintaka nonkempityaarimi tsimeri isamoronkiitziri iriryaanite, ari nonkanterimi naaka maaroni ikaratzi notomintaari. Iro kantacha te pinkovaiyeni.  
\v 38 Jaka tsika pisaikapiintaiyavetaka eero iñeetai impaitya nampitaiyaarone.  
\v 39 Tema eero okantaitatya piñaapiintaina jaka, irojatzi apaata pinkantantaiyaari:  
\q1 Tasonkaventaari inatzi, tema Pinkatharentsi apaitziri otyaantakeriri.”   
\c 24  
\s1 Iñaaventziro Jesús imporokaitero tasorentsipanko  
\r (Mr. 13.1-2; Lc. 21.5-6)  
\p
\v 1 Ipoña ishitovanake Jesús ipoñaanakaro tasorentsipankoki, irootake iriyaatai. Ari ikantziri iriyotaaneete: “Pamenero tsika okanta jovetsikayeetziro tasorentsipanko.”  
\v 2 Jakanakeri irirori, ikantanakeri: “Maaroni piñaakeri, eerora piñeero apaata tsika okanta mapi opeviryaayeta iroñaaka, iro iraperoitero imporokayeetero. Omaperora nokantzimi.”   
\s1 Iriñeeteri aririka onthonkimataiya  
\r (Mr. 13.3-23; Lc. 21.7-24)  
\p
\v 3 Ikanta itonkaanake otzishiki Olivos, ari isaikapaake. Ari josampitziri iriyotaaneete, ikantziri: “Intsityaa pinkantena, ¿tsikapaitema omonkaratya pikantakeri? Aririka pimpiyimatai, aripaitema onthonkimatantaiyaari, ¿tsika onkantya niyotantyaari?”  
\v 4 Ari jakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Ontzimatye paamaventya jamatavitaitzimikari.  
\v 5 Tema osheki kovatsine iramatavitemi apaata, impairyaapaakena, inkante: ‘Cristo nonatzi naaka.’  
\v 6 Tema ari pinkemakoyetakero ovayiritaantsi, paamaiya omintharovashiretzimikari. Ontzimatye avisayete irokapayeeni, tema tekeraatara omonkaratya onthonkantaiyaari maaroni.  
\v 7 Irantaminthatavakaayetya maaroni nampitsiki inkarate iromityaantayeteri pinkathariyetatsiri. Iriñeete mantsiyarentsi, tashetsi, onikayetya kipatsi tsikarikapayeeni.  
\v 8 Irootakera etanakyaarone inkemaantsitayeetyaaro irokapayeeni.   
\p
\v 9 Impoña iraakaantayetanakemi eeroka, irimaimaneyeetemi irojatzi irovamaantayeetyaamiri. Osheki inkisaneentayetanakemi atziri okantakaantziro pipairyaana paventaanara.  
\v 10 Ari iriñeetake atsipetashitarori ikempisantavetaka, iriñeete kisaneentavakaachane, iriñeete eejatzi aakaantavakaachane.  
\v 11 Osheki pokapaintsine iroshiyavetapaakyaarimi kamantantaneri, iramatavitapaakeri inkarate kempisantavakerine.  
\v 12 Irantayeperoitero kaariperori, eero ikaminthaavakaanaa atziri.  
\v 13 Iriima tsika itzimi kyaaryootaintsine, iriitakera avisakoshireyetaatsine.  
\v 14 Aririka othotyaakya inkemayeetairo maaroni kipatsiki Kameethari Ñaantsi ñaaventakotzirori ipinkathariventantai Pava, aripaitera omonkarataiya onthonkantaiyaari maaroni.   
\p
\v 15 Iro kantacha ari piñaakeri ipaitayeetziri ‘Pinkaari Aperotantaneri,’ iñaaventakeri pairani kamantantaneri Daniel, isaikapaake tsika otasorentsitzi. (Maaroni ñaanayeterone iroka, okovaperotatya inkemathatairo.)  
\v 16 Inkarate nampitaiyaarone apaata jaka Judea-ki, ontzimatye irishiyayetai tonkaari otzishiki.  
\v 17 Pisaikirika jakakiroki pipanko, ari pimpoña pishiyanake, eerora pikyaapanaatzi paapanaate tsikarika ompaitya.  
\v 18 Povanekirika pisaiki, pishiyanake tsika pikantara, eero paapanaatziro piithaare.  
\v 19 ¡Inkantamacheetero apaata onkarate thomonteyetatsine, eejatzi onkarate tzimayetatsine eentsite eeniro ithoyetzi!  
\v 20 Pamaneri Pava, onkantyaama aririka pishiyayetake, eero pomonthaantaro kyaarontsi, eero pishiyanta eejatzi kitaiteriki jimakoryaantaitari.  
\v 21 Tema antaro iriñeetero irashinonkaitya apaata. Pairani ovakera jovetsikayeetakero kipatsi, irojatzi iroñaaka, te iriñeetero oshiyaarone iroka ashinonkaantsi. Eerora apiita iriñeetairo oshiyaarone.  
\v 22 Eeromi ishintsitaitzi iroimairentaitero iroka ashinonkaantsi, tekatsimi avisakotaatsine. Ikamintha intzimayete jiyoshiitayeetairi, aventaayetaariri Pava, irootakera joimairentantaitakarori thaankiini iroka ashinonkaantsi.  
\v 23 Aririka pinkeme inkantaitemi: ‘Jirika Cristo.’ Pashine kantatsine: ‘Jirinta Cristo,’ eerora pikempisantziri.  
\v 24 Tema impokayetapaake oshiyakotyaarine Cristo, oshiyakotyaarine kamantantaneri. Ari intasonkaventantashiyetapaakya, inkovavetya iramatavitemi, ikaratzi jiyoshiitayetakeri Pava.  
\v 25 Aritakera nokamantziyetakamiro.  
\v 26 Impoña inkantaitakemi: ‘Areetaka janta tsika te inampiitaro.’ Eeromaita piyaatashitziri. Inkantaite eejatzi: ‘Ari isaiki inthomointa pankotsiki.’ Eeromaita pikempisantziri.  
\v 27 Tema aririka impiye Itomi Atziri, iroshiyapaiyaaro okantaranki ookatharontsi. Etanakyaaro omporekanake ishitovapiintzi ooryaatsiri, irojatzi tsika ikyaapiintzi.  
\v 28 Tsikarika isaiki aparoni shitzivari, ari ipiyoventariri amempori.”\f + \fr 24.28 \ft Ikempitara añaapiintziri amempori jevotaiyani, ayotzi tzimatsi kamaintsiri. Ari okempitari eejatzi aririka añaayetakero okaratzi iñaaventayetakeri jaka Jesús, ayotzi irootaintsi impiyimatai.\f*   
\s1 Impiyantaiyaari Itomi Atziri  
\r (Mr. 13.24-37; Lc. 21.25-36; 17.25-36; 12.41-48)  
\p
\v 29 “Aririka onkaratapaake apaata jashinonkaita antaro, ari intsivakake ooryaa, eero joorenta kashiri eejatzi. Impoña inthopiryaayetake inkiteki impokiro, maaroni ikaratzi oorentayetachari inkiteki inthonkya imporokayete eejatzi.  
\v 30 Aripaite inkoñaatapai Itomi Atziri inkiteki. Antaro intharovayetanake atziri jaka kipatsiki. Tema iriñeetavairo irovaneenkaro eejatzi ishintsinka, inkenantapaiyaaro menkori.  
\v 31 Intyootapaake shintsiini maninkariite, irapatotapairi ikaratzi jiyoshiitayeetakeri nampitarori maaroni tsikarika jaka kipatsiki, irojatzi tsika ochentetapaa.   
\p
\v 32 Okempitaranki aririka piñaapiintziro eereshiyetai pankirentsi, piyotzi irootaatsi osarentsitzimatai.\f + \fr 24.32 \ft Ikantakoitziri jaka “pankirentsi” higuera onatzi.\f*  
\v 33 Iroora piyoteri eerokapayeeni, aririka piñaayetakero nokantayetakemiri, okarikitzimataana.  
\v 34 Omaperora nonkante, eerora ikamayetzita irika asheninkapayeeni, irojatzi iriñaantayeetakyaarori nokamantayetakemiri.  
\v 35 Eerora okantaitatyaani piñeero inkite eejatzi kipatsi irooma okaratzi noñaaneyetakari omaperoitaatyeeni iroori.   
\p
\v 36 Iro kantacha tekatsira iyotatsine tsikapaite, iri ovatsipero inkiteveri maninkariite, te jiyotzi. Tema apaniro ikantakaaro Ashitanari jiyotziro irirori.  
\v 37 Arira oshiyaaro pairani isaikantavetari Noé, ari onkantaiyaari eejatzi aririka impiye Itomi Atziri.  
\v 38 Tema pairani tekera areeta oonkaro, onimovaitziri atziri, jovavaitaiyani, jiravaitaiyini, pashine aayetatsiri iina. Irojatzi jotetantanakari Noé pitotsiki.  
\v 39 Tekatsi inkinkishiretakote, irojatzi omapokantakariri oonkaro, ari japerotakari maaroni. Arira onkempitagaiyaari aririka impiye Itomi Atziri.  
\v 40 Tema isaike apite antavaitatsiri irovaneki, aparoni iraayeetanai inkiteki. Iriima pashine irookaitanairi.  
\v 41 Osaike apite tsinane ontononkavaite, aparoni iraayeetanai inkiteki. Irooma pashine tsinane, irookaitanairo.  
\v 42 Paamaventaiya eeroka, tema te piyote tsikapaite impiye Pivinkatharite.  
\v 43 Pinkinkishiretakoteri aparoni atziri, aririkami iriyote impokatye koshintzi tsireni, arimi iraamaventakyaami, eero ikoshitaarantaitzirimi ipankoki.  
\v 44 Ari onkantyaari, ontzimatye paamaventayetaiya eejatzi eeroka. Tema tekatsi iyotatsine tsikapaite impiye Itomi Atziri.   
\p
\v 45 Poshiyakotyaari aparoni otzikataari kameethashireri, kinkishiretachari kameetha. Jookanakeri ipankoki omperatariri, ikantanakeri: ‘Pamenenari ikaratzi saikatsiri pankotsiki.’  
\v 46 Kimoshirera inkantaiya irika omperataari, aririka impiye omperatariri, tema iriñaapairi jimonkarataakero ikantanakeriri.  
\v 47 Aritake irishinetaakeneri iraamaakoventyaaniri maaroni okaratzi jashitari.  
\v 48 Iriima aparoni kaariperoshireri omperataari, ikantzi: ‘Eero ipiyita omperatanari.’  
\v 49 Impoña irovasankitaavaitakeri pashine omperataari. Jatake inkempiyayetyaari shinkiryaantzi.  
\v 50 Onimovaitziri irika omperataari, iromapokashitaiyaari irareetaiya omperatariri.  
\v 51 Irimaperoteri irovasankitaapairi, irookapaakeri janta tsika ikashiyakaitakari kamataviri. Ari iriraavaityaari, iratsikaikivaitya inkemaantsitaiya.”   
\c 25  
\s1 Iñaaventaitziro 10 evankaro  
\p
\v 1 “Aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, oshiyatyaaro 10 evankaro jatatsiri tsireni omonthaiyaari aavakaachane. Aayetanake ootamentopayeeni.  
\v 2 Tzimatsi okaratzi 5 evankaro kyoshiretaintsiri, tzimatsi eejatzi okaratzi 5 evankaro kaari kyoshiretatsine.  
\v 3 Irokapayeeni 5 evankaro kaari kyoshiretatsine aavetanakari ootamento, iro kantacha kapiche aanake iyaaki.  
\v 4 Irooma pashine kyoshiretaintsiri, aayetanake iroori ootamento, aanake eejatzi osheki iyaaki.  
\v 5 Tera impokitatyeeya thaankiini aavakaachane, ayimatapaakero ovochoki, magaiyanakeni.  
\v 6 Okanta niyankiite tsireni, okematzi ikaimaitzi, ikantaitzi: ‘¡Kaakitake aavakaachaneri, pomonthaavakyaari!’  
\v 7 Kakitaiyanakeni evankaro, ojaikiyetanairi iyaaki ootamentopayeeni.  
\v 8 Evankaropayeeni kaari kyoshiretatsine, okantavetanakaro kyoshiretaintsiri: ‘Pimpena iyaaki pootamento, irootaintsi intsivake nootamento naaka.’  
\v 9 Ari okantanake: ‘Eero nopimi, ari inkovityiimotakyaana naaka, piyaate pamanantapainte.’  
\v 10 Iyaaminthaitapaintzi amanantzi, areetapaaka aavakaachaneri. Irokapayeeni okaratzi aamaventainchari, omonthaavakari, jaanakero janta tsika iroimoshirenkaiteri. Jashitaitanakero ashitakorontsi.  
\v 11 Okanta opiyavetapaaka jatatsiri amanantzi, okaikaimavetapaaka, okantapaake: ‘¡Pashitaryeenaro naaka!’  
\v 12 Okematzi jakaitanakero, ikantaitziro: ‘Tetya niyotemi. Omapero.’  
\v 13 Ontzimatyeera paamaventayetaiya eeroka. Tema te piyote tsikapaite impiye Itomi Atziri.”   
\s1 Jiñaaventaitziri kireeki  
\r (Lc. 19.11-27)  
\p
\v 14 “Tema aririka impinkathariventantai Inkitesatzi, joshiyakotatyaari aparoni atziri kovatsiri iriyaate intaina, irapatotakeri iromperatane, ipanakeri iraamaventyaaniri okaratzi jashitari.  
\v 15 Ipoña ipakeri aparopayeeni iromperatane iireekite. Iriima pampithashiretachari kameetha, impanakeri ikaratzi 5 kireeki, pashine amataachari jiyotzi impanakeri ikaratzi apite, iriima pashine ovekaraantapaakarori impanakeri aparoni. Ipoña, jatake intaina.  
\v 16 Ikanta irika ipayeetakeri 5 kireeki, jantavaitakaakeri, joshekyaakeri jagai ikaratzi eejatzi 5.  
\v 17 Ari ikempitakari ipayeetakeri apite, joshekyaakeri irirori, jagai ikaratzi eejatzi apite.  
\v 18 Iriima pashine ipayeetakeri aparoni, jaanakeri iireekite, ikitatakeri kipatsiki.  
\v 19 Okanta osamanitake piyaa ashitariri kireeki, ikaimakaantapairi iromperatane iriyote opaita jantantakari iireekite.  
\v 20 Ari ipokapaake ipayeetakeri 5 kireeki, joñaakapairi pashine 5 kireeki joshekyaakeri, ikantapaake: Pinkatharí, 5 kireeki pipakena pairani, jirika pashine 5 noshekyagairi.  
\v 21 Ikantzi Pinkathari: ‘Arivé nomperatane, kameethashireri pinake. Kapiche kireeki pikempoyaakena, ari pinkempoyagai pashine osheki. Pimpoke, pintsipatyaana panintagaiya.’  
\v 22 Ipoña jareetapaaka ipayeetakeri apite kireeki, ikantapaake: ‘Pinkatharí, apite kireeki pipakena, jirika pashine apite noshekyagairi.’  
\v 23 Ari ikantzi Pinkathari: ‘Arivé nomperatane, kameethashireri pinake. Kapiche kireeki pikempoyaakena, ari pinkempoyagai osheki pashine. Pimpoke, pintsipatyaana panintagaiya.’  
\v 24 Ipoña jareetapaaka ipayeetakeri aparoni kireeki, ikantapaake: ‘Pinkatharí, niyotzi naaka mashiryaantzi pini, pampoyetanta pantavaitakaantziri piireekite, ari okanta poshekyaantariri.’  
\v 25 Iro notharovantakari, naakeri piireekite, nokitatakeri kipatsiki. Jirika iroñaaka namaimiri.  
\v 26 Ari jakanakeri ikantziri: ‘Kaariperoshire pinatzi osheki piperaneta. Piyovetaka ari nonkisakemi eerorika poshekyaanari kireeki,  
\v 27 piñaavetaka eero pimatziro eeroka, pamenemi impaitya antavaitakaimirine, ari iroshekineentakemi iroñaaka, iri pimpavainarimi nopiyaara.’  
\v 28 Ipoña ikantayeetakeri ikaratzi saikaintsiri: ‘Paapithateri kireeki, pimpairi pashine oshekyaakeriri 10 kireeki.’  
\v 29 Tema tsikarika itzimi otzimimotakeri, ari ontzimimotairi osheki. Iriroma kaari otzimimotzi, eekero iriyaatatye iriñeero eero otzimimoperotairi.  
\v 30 Paanakeri irika kaariperoshireri, pookeri tsika otsirenikitzi. Ari iriraavaityaari, iratsikaikivaitya inkemaantsivaitaiya.”   
\s1 Iñaaventaitziro iyakoventaantsi  
\p
\v 31 “Aririka impiye Itomi Atziri ñaapinkatha irovayeetairi. Intsipataiyaari maaroni maninkariite, inkempitaiyaari ikantaranki aparoni pinkathari isaikantaro ovaneenkatachari isaikamento.  
\v 32 Irapatotairi maaroni atziri tsikarika irisaikai irirori. Irinashiyetaiyaari iromisaikayetairi. Iroshiyakotyaari aparoni atziri nashitariri ipira te inkovakairi inkonovayetya.  
\v 33 Iromisaikairi ikovaperotziri irakojanoriki, iriima imanintayetziri irampateki iromisaikairi.\f + \fr 25.33 \ft Iri ikantakoitzi jaka oisha, iriitake piratsi ikovaperoitakeri jomisaikaitakeri akotsijanoriki. Iriima cabra, iri piratsi imanintayeetakeri jomisaikaitakeri ampatentsiki.\f*  
\v 34 Impoña iriñaavaitake Pinkathari, iriñaanateri jinashitakari irakojanoriki, inkanteri: ‘Pimpoke maaroni, osheki intharomentakagaiyaami Ashitanari, pinampitaiyaaro tsika ipinkathariventantzi irirori, tema ari jovetsikanontakemiri pairani ovakera jovetsikantakarori kipatsi.  
\v 35 Tema piñaanaranki aavetana notashe, iro kantacha pipakena novarite. Piñaana ayimatana nomire, pipakena nirakeri. Piñaakena nareeta pinampiki, pineshinonkatakena pipankoki.  
\v 36 Piñaana nosaraakovaitzi, pipakena nokithaatari. Piñaana nomantsiyatake, pampitakotakena namataakotantaari. Jominkyaakaantaitakena, pipokashitakena piñaana.’  
\v 37 Impoña inkantaiyeni kameethashireri: ‘Pinkatharí. ¿Tsikapaite noñiimi pitasheneentzi, nopantamiri povarite? ¿Tsika noñiimi pimireneentzi, nopantamiri pimire?  
\v 38 ¿Tsikapaite noñiimi, naakameethatantamiri nopankoki? ¿Tsika noñiimi pisaraakovaitzi, nopantamiri piithaare?  
\v 39 ¿Tsikapaite noñiimi pimantsiyatzi, jashitakoitzimi, niyaatashitakemi noñiimi?’  
\v 40 Ari jakanake Pinkathari, ikantzi: ‘Tema pikaminthaakeriranki ikaratzi aventaayetanari noshiyakaantaari iyeki, aña naakatakera pikaminthaake. Omapero.’  
\v 41 Ipoña ipithokashitanakari jinashitakari irampateki, ikantziri: ‘Kaariperori, piyaate eeroka pinkemaantsitaiyaari paampari kaari tsivakanetaatsine, ikashiyakaitakariri kamaari intsipataiyaari maaroni imaninkarite irirori.  
\v 42 Aña piñaavetakana notasheneentzi, te pimpena noyaari. Ayimatakena nomire, te pimpena nomiretyaari.  
\v 43 Piñaavetana nareeta pinampiki, te pineshinonkatena pipankoki. Piñaavetana nosaraakovaitzi, te pimpena nonkithaatyaari. Piñaavetana nomantsiyatzi, jominkyaakaantaitakena, te pinkivantena.’  
\v 44 Impoña jakanake kaariperoshireri, ikantzi: ‘Novinkatharite, ¿tsikapaite noñaavetami pitasheneentzi, pimireneentzi, pikivantana, pisaraakovaitzi, pimantsiyatzi, jominkyeetakemi, temaita nonkaminthaayetemi?’  
\v 45 Ari ikantzi Pinkathari: ‘Tera pineshinonkayetantaiya, onkantavetakya iryaani irinayeete, naakatakera pantzimotake. Omapero.’  
\v 46 Irootake iratsipetantayeetyaarori kantaitaachaneri ashinonkaantsi. Iriima inkarate kameethashireyetaintsine, inkantaitaatyeero irañaayetai.”   
\c 26  
\s1 Ikamantavakaita iraakaanteri Jesús  
\r (Mr. 14.1-2; Lc. 22.1-2; Jn. 11.45-53)  
\p
\v 1 Ikanta ithonkanakero Jesús okaratzi iñaaventayetakeri, ikantanakeri iriyotaane:  
\v 2 “Piyotaiyini eeroka kapatapaaka apite kitaite joimoshirenkapiintaitziro Anankoryaantsi. Arira iraakaantaiteri Itomi Atziri impaikakoiteri.”   
\p
\v 3 Ikanta ijevare omperatasorentsitaari itsipatakari iyotzinkariite, ipoña antarikonaite, japatotaiyakani ipankoki Caifás ijevajanorera omperatasorentsitaari.  
\v 4 Ari ikamantavakaiyakani, ikantayetake: “Thame amataviteri Jesús ayeri ovakaanteri.  
\v 5 Iro kantacha eerora amaimanetziri kitaite joimoshirenkaita, ikisakoventarikari atziripayeeni.”   
\s1 Isaitantaitari Jesús kasankaari  
\r (Mr. 14.3-9; Jn. 12.1-8)  
\p
\v 6 Ikanta ikenanai Jesús Betania-ki, ipankoki Simón pathaavaivetachari.  
\v 7 Ari areetapaaka tsinane amakotake kasankaari, kameetha okantaka onaki jovetsikaitziro mapi paitachari “alabastro,” osheki ovinaro. Osaitantapaakari iitoinaki Jesús isaikakera jovaiyani.  
\v 8 Ikisaiyanaka iriyotaane jiñaakero, ikantaiyanake: “¿Opaitama apaavaitantarori?  
\v 9 Aririkami ompimantya, iragaitemi osheki kireeki impayeterimi ashinonkainkari.”  
\v 10 Jiyotakotakeri Jesús, ikantziri: “¿Opaitama pikisantarori iroka tsinane? Kameetha okanta noñaakero naaka antakeri.  
\v 11 Arira inkantaitatyeeyaani ashinonkainkari piñeeri pintsipatyaari, irooma naaka eero piñiiro onkantaityaani pintsipatyaana.  
\v 12 Tema eevatatzi osaitantanaro kasankaari omotaitaro apaata aririka inkitaitakena.  
\v 13 Aririka inkamantantayeetairo Kameethari Ñaantsi, inkinkithatakoitairo iroka tsinane, ari onkantya iroshiretantaityaarori antakeri. Omapero.”   
\s1 Ikinkishirya Judas iraakaanteri Jesús  
\r (Mr. 14.10-11; Lc. 22.3-6)  
\p
\v 14 Ikanta Judas Iscariote karavetariri 12 iriyotaane Jesús, jiyaatashitakeri ijevare omperatasorentsitaari.  
\v 15 Ikantapaakeri: “¿Ipaitama pimpenari aririka namakemiri?” Ari joñaakaitanakeri ikaratzi 30 ipeviryaaka kireeki.  
\v 16 Aripaitera jamemenatanakero Judas tsikapaite iraakaanteri.   
\s1 Overaantarori jovakaanaari iriyotaane  
\r (Mr. 14.12-25; Lc. 22.7-23; Jn. 13.21-30; 1 Co. 11.23-26)  
\p
\v 17 Areetapaaka etarori kitaite jovantapiintaitarori tantaponka, pokaiyapaakeni iriyotaane Jesús, josampitziri: “¿Tsika onkotsitakaanteka oyaari kitaiteriki Anankoryaantsi?”  
\v 18 Ari ikantanakeri: “Piyaate nampitsiki. Ari pomonthaiyaari aparoni shirampari, pinkanteri: ‘Ikantzi iyotaanari: “Monkaratapaaka, nokovi niyaate pipankoki noimoshirenkero kitaite Anankoryaantsi, nontsipatyaari niyotaanepayeeni.” ’”  
\v 19 Ari jimatakero iriyotaane okaratzi ikantakeriri Jesús. Jonkotsitakaantake iroyaari kitaiteriki Anankoryaantsiki.   
\p
\v 20 Aritake sheetyaanake jareetapaaka Jesús, saikapaake irovaiyaani itsipatapaakari iriyotaane ikarataiyakeni 12.  
\v 21 Ikanta jovaiyani, ikantanake Jesús: “Pinkeme nonkante, pikarataiyini eeroka jaka, tzimatsira aparoni pithokashityaanane. Omaperora.”  
\v 22 Ovashire ikantaiyanakani. Aparonipayeeni josampitanakeri: “¿Naakama pinkathari?”  
\v 23 Ipoña jakanakeri, ikantzi: “Tsikarika itzimi ayootakenari, iriitakera pithokashityaanane.  
\v 24 Kyaaryoora impeyakotya irika Itomi Atziri, tema irootake josankinatakoyeetakeriri pairani. ¡Ikantamacheetziri pithokashityaarine! Eeromi itzimaajatzi irirori.”  
\v 25 Ari iñaavaitanake Judas pithokashityaarine, ikantzi: “¿Naakama iyotaanari?” Ikantzi Jesús: “Irootake pikantakeri.”   
\p
\v 26 Eenirora jovaiyani jaakero Jesús tanta, ipaasoonkeventakero, ipetoryaakero, ipayetakeri iriyotaane, ikantziri: “Jiroka, poyaaro, novatha onatzi.”  
\v 27 Ipoña jaakotakero imiretaitari, ipaasoonkeventakero, ipakotakeri iriyotaane, ikantziri: “Piraiyeni maaroni,  
\v 28 tema niraane onatzi iroka, irootake ooñaarontaperoterone antzimotavakaiyaari, iro shitovaatatsine onkantya irariperoyeetantaiyaariri kaariperoshireri.  
\v 29 Pinkeme nonkante, eerora niritaaro iroka irojatzi apaata aririka impinkathariventantai Ashitanari, ari apiitairori eejatzi.”   
\s1 Iñaaventakero Jesús irookaventante Pedro  
\r (Mr. 14.26-31; Lc. 22.31-34; Jn. 13.36-38)  
\p
\v 30 Ikanta ithonkanakero jamampaakotari Pava, jataiyanake tonkaariki otzishi Olivos.  
\v 31 Ipoña Jesús ikantziri iriyotaane: “Irootaintsi pookaventaiyena iroñaaka tsireni. Tema josankinaitake pairani kantatsiri:  
\q1 Noveri aamaakoventariri oisha, ari inthonkya iroivaraayetanakya ipira.   
\m
\v 32 Iro kantacha aririka nañagai, Galilea-kira noyaapaimi.”  
\v 33 Ari jakanake Pedro, ikantzi: “Aritaima irookaventakemi pashinepayeeni, eero nomatziro naaka.”  
\v 34 Ikantzi Jesús: “Pinkeme nonkantemi, iroñaaka tsireni tekera iriñeeta tyoopi, mavasatzi pinkantake: ‘Te noñiiri Jesús.’ Omaperora.”  
\v 35 Ari ikantzi Pedro: “Eero nookaventzimi, kempitaka ari ankarate ankame.” Ari ikantaiyakeni eejatzi maaroni iriyotaane.   
\s1 Jamani Jesús Getsemaní-ki  
\r (Mr. 14.32-42; Lc. 22.39-46)  
\p
\v 36 Ikanta Jesús itsipatakari iriyotaane, areetaiyakani Getsemaní-ki, ikantapaakeri: “Ari pisaikavake jaka, niyaaneentavake naaka janta, namane.”  
\v 37 Intaani jaanakeri Pedro itsipataanakeri apiteranki itomi Zebedeo. Ari jiraashiretakotapaakari iniroite Jesús.  
\v 38 Ikantziri: “Ovamaimatatyaana novashirenka. Ari pisaikaiyavakeni eeroka jaka, thame ankakempite.”  
\v 39 Ovaaneentanaka kapicheeni irirori. Otyeerovapaaka, amanapaake. Ikantzi: “Ashitanarí, pishinetanarika eeroka, pintsiparyaakoventena onkarate nonkemaantsityaari. Iro kantacha eero pimatanaro okaratzi nokovavetakari naaka, iro pimate okaratzi pikovakaakenari.”  
\v 40 Ipoña ipiyashitapaakari iriyotaane, iñaapaatziiri imagaiyini. Ikantapaakeri Pedro: “¿Tema pinkisashityaaro pivochoki pintsipatyaana ankakempite?  
\v 41 Pinkakite, pamane, otzimikari pikenakaashitane. Tema te pinkisashivainetya eeroka, osheki inaveta kameethatatsiri pikovavetari panterimi.”  
\v 42 Eejatzi ipiyanaa Jesús, amanapai, ikantzi: “Ashitanari, eerorika pitsiparyaakoventana onkarate nonkemaantsityaari, pimateroma opaita pikovakaakenari eeroka.”  
\v 43 Ikanta ipiyapaa, eejatzi jiñaapairi jimagaiyini, tema iniroite okantaka ivochoki.  
\v 44 Ipiyapithatanaari, mavatake ipiyaka jamani. Irojatzi japiitapai ikantayetakeri inkaaranki.  
\v 45 Ipoña ipiyashitapaakari iriyotaane, ikantapaakeri: “¿Irojatzima pimagaiyini? Monkaratapaakara iraakaantaitantyaariri Itomi Atziri, iragaitanakeri janta kaariperoshireriki atziri.  
\v 46 Pintzinaye, thame aatai. Okarikitzimatapaake pithokashityaanane.”   
\s1 Jagaitakeri Jesús  
\r (Mr. 14.43-50; Lc. 22.47-53; Jn. 18.2-11)  
\p
\v 47 Iñaavaiminthaitzi Jesús, areetapaaka Judas ikaravetapiintari. Osheki itsipatapaakari, jamayetake irovathaamento, ipasamento. Irotyaantane inatzi ijevajanore omperatasorentsitaari, ipoña irashi antarikonaite.  
\v 48 Tema Judas pithokashitaneri, ikantzitakari inkaaranki iramane: “Tsikarika intzime nonintaaporotapaake, iriitake, poirikeri.”  
\v 49 Ikanta jareetapaakara Judas, jontsitokapaakari okarikiini Jesús, ikantapaakeri: “Iyotaanari.” Inintaaporotapaakeri jovethatapaakari.  
\v 50 Ipoña josampitantzi Jesús, ikantzi: “Asheninká, ¿Ipaitama pipokashitziri?” Ari joirikaitapaakeri Jesús, iraantaitanakyaariri janta iramenakoiteri.  
\v 51 Ikanta aparoni tsipatakariri okarikiini Jesús, inoshikanakero iyotsirote, itotzitakeri iyempita irotzikatane ijevare omperatasorentsitaari.  
\v 52 Ari ikantanake Jesús: “Povairo piyotsirote, ipiyeetamikari. Tema ikaratzi ovesantatsiri, jovesaitziri irirori.  
\v 53 Tema piyotzi kantatsimi namaneri Ashitanari, aritakemi iromityaantakena osheki maninkariite kisakoventyaanari.\f + \fr 26.53 \ft Iro ikantaitzi jaka “osheki maninkariite,” 12 legion ikaratzi.\f*  
\v 54 Iro kantamaitacha ari onkantyaari omonkaraantyaari okaratzi josankinatakoyeetakenari pairani.”  
\v 55 Ipoña Jesús ipithokashitanakari ikaratzi pokashitakeriri, ikantziri: “¿Naakama koshintzi pamashitantanari povathaamento, pipasamento? ¿Tema nokantaitatya piñaapiintana niyotaantzi tasorentsipankoki, kaarima paantana?  
\v 56 Ari onkantyaari, irootake omonkaratantyaari okaratzi josankinayetakeri pairani kamantantaneri.” Aripaite ishiyayetanaka iriyotaane, jookaventaitanakeri Jesús apaniro.   
\s1 Japatoventaitari Jesús  
\r (Mr. 14.53-65; Lc. 22.54, 63-71; Jn. 18.12-14, 19-24)  
\p
\v 57 Ikanta jagaitanakerira Jesús ipankoki Caifás, ijevajanore omperatasorentsitaari, ari japatotaiyakani maaroni iyotzinkariite itsipatakari antarikonapayeeni.  
\v 58 Noshikacha ineetsiini Pedro joyaatakoventakeri Jesús, irojatzi jareetantapaakari ipankoki ijevajanore omperatasorentsitaari. Iro inkyaantapaakyaarimi pankotsiki itsipayetapaakari kempoyaaventaneri, ikovi Pedro inkemakoventeri tsika inkantaiteri Jesús.  
\v 59 Ikanta ijevarepayeeni omperatasorentsitaari itsipatakari ikaratzi apatotainchari, jamenavetaiyaka impaitya thaiyakotyaarine Jesús onantyaari irovakaanteri.  
\v 60 Te iriñaamaitya, okantavetaka ipokayevetaka osheki kovatsiri inthaiyakotyaarimi. Ipoña ikatziyanaka apite thaiyakotanakariri,  
\v 61 ikantanake: “Nokemiri naaka chapinki iñaavaitzi ikantzi: ‘Ari nomporokakero tasorentsipanko, iro avisavetakya mava kitaite, nonthonkairo novetsikairo.’”  
\v 62 Ari ikatziyanaka ijevajanore omperatasorentsitaari, ikantanakeri Jesús: “¿Opaitama kaari pakanta? ¿Tema pinkemeri okaratzi ikantakotakemiri?”  
\v 63 Irojatzi jimairetake, te irake. Ari ishintsithatanakeri, ikantziri: “Pimpairyeeri Kañaaneri Pava, onkantya niyoperotantyaari kyaaryoorika onkarate pinkantenari. ¿Eerokama Cristo Itomi Pava?”  
\v 64 Ari jakanake Jesús, ikantzi: “Irootake pikantakeri. Iroñaaka piñeeri Itomi Atziri intsipataiyaari irakojanoriki Pava impinkatharitai. Impoña piñeeri impiye inkenapai menkoriki.”  
\v 65 Ikanta ikemavakera jevajanori, isaperyaanakero iithaare ikisanakara, ikantanake: “Ñaakero, ipairyaashitakari Pava. Tekatsira pashine ankoveri inkantakoiteri. Pikemaiyakeni eeroka okaratzi ithainkakeri Pava.  
\v 66 ¿Ipaitama pikantaiyirini eeroka?” Ari jakaiyanakeni, ikantaiyini: “¡Tzimake ikenakaashitane! ¡Ontzimatye inkame!”  
\v 67 Ipoña ichoontaporovaitaitanakeri. Tzimatsi pashine kaposaporovaitanakeriri. Tzimatsi eejatzi pasaporovaitanakeriri.  
\v 68 Josampitzimaitaitari ikantaitziri: “Cristo, ¿tema kamantantaneri pinatzi, intsityaa pinkantena ipaita pasavaitzimiri?”   
\s1 Ikantzi Pedro: Te noñiiri naaka Jesús  
\r (Mr. 14.66-72; Lc. 22.55-62; Jn. 18.15-18, 25-27)  
\p
\v 69 Ari isaikake Pedro jakakiroki, iro oñaantapaakariri otzikataaro, okantapaakeri: “¿Tema eeroka itsipataranki Jesús irika Galilea-satzi?”  
\v 70 Iro kantacha osheki ñaakeriri Pedro jotekanakero, ikantanake: “Tetya, te niyoteri ipaita pikantanari.”  
\v 71 Ari ishitovaneentanake Pedro jakakiroki. Ari oñaapairi pashine otzikataaro, okantapaakeri itsipayetakari: “Irijatzi irika itsipataranki Jesús Nazaret-satzi.”  
\v 72 Ari japiitanakero Pedro jotekanakero, ikantanake: “Apaniro jiyotzi Pava, te niyoteri naaka irika shirampari pikantanari.”  
\v 73 Tekera osamanite, japiitakeri ikaratzi itsipatakari ikantziri: “Eerokatake itsipatapiintari Jesús, tema Galilea-satzi pini, iriivaitake ikantziro jiñaavaitzi.”  
\v 74 Ikantanakeri: “Tevé, te niyoteri irika shirampari pikantanari. Jiyotzi Pava nothaiyarika, irovasankitainaata.” Aripaite iñaanake tyoopi.  
\v 75 Ari ikinkishiretanairo Pedro ikantakeriranki Jesús: “Tekera iriñeeta tyoopi, mavasatzi poteke, pinkante: ‘Te noñeeri Jesús.’” Shitovanake Pedro, iniroite jiraavaitanaka.   
\c 27  
\s1 Jagaitanakeri Jesús Pilato-ki  
\r (Mr. 15.1; Lc. 23.1-2; Jn. 18.28-32)  
\p
\v 1 Okanta okitaityaamanai, apatotaiyamanaka jevariite itsipayetakari antarikonapayeeni, ikamantavakaiyakani iroveri Jesús.  
\v 2 Ipoña joosotaitanakeri Jesús, jagaitanakeri isaikira Poncio Pilato, jevariperori inatzi irika.   
\s1 Ikamantakari Judas  
\p
\v 3 Ikanta Judas aakaantaneri, jiyotanake irovamaakaantashityaari Jesús. Iniroite ikinkishiretanaka, jatake iroipiyeeneri 30 kireeki ijevare omperatasorentsitaari, ipoña antarikonaite,  
\v 4 ikantapairi: “Jirika piireekite. Te onkameethate okaratzi nantakeri. Tekatsi irante Jesús naakaantashitakari.” Ikantaiyanakeni irirori: “Intaanityaami, piyotziro eeroka.”  
\v 5 Ari japishoonkanakeri kireeki janta tasorentsipankoki, ishiyaperotanakitya ipiyanaka, irojatzi ishirikantapaakari.  
\v 6 Ikanta ijevare omperatasorentsitaari, jagairi kireeki, ikantaiyini: “Te oshinetaantsite ankempoyagairi kireeki, tema iriitake apinatakeriri irovakaantaitantyaariri.”  
\v 7 Ari josampitavakaiyani: “¿Tsika ankanterika aaka irika kireeki?” Ipoña ikantaiyini: “Thame amanantantyaaro pitzitharipatha kipatsi, tsika inkitayeeteri aririka inkamayete kaari asheninkata.”  
\v 8 Irojatzi iroñaaka ipaitayeetziro iroka kipatsi: “Iraantsipatha.”  
\v 9 Ari okanta omonkaratantakari josankinatakeri pairani kamantaneri Jeremías, ikantake:  
\q1 Jagaitakeri 30 ipevirya kireeki,  
\q1 Okaratzi ikovaiyakeri icharinepayeeni Israel impinateri,   
\q1
\v 10 Iri jamanantayeetantakarori pitzitharipatha,  
\q1 Irootake ikovakaakenari Pinkathari namanantero.   
\s1 Pilato josampitziri Jesús  
\r (Mr. 15.2-5; Lc. 23.3-5; Jn. 18.33-38)  
\p
\v 11 Aritake areetaka Jesús isaiki jevariperori, josampitavakeri, ikantziri: “¿Eerokama ivinkatharite Judío-payeeni?” Ari jakanake Jesús, ikantzi: “Irootake pikantakeri.”  
\v 12 Ikanta ijevare omperatasorentsitaari itsipayetakari antarikonaite, osheki ikantakovetapaakariri Jesús. Te jakimaita irirori.  
\v 13 Ipoña ikantzi Pilato: “¿Tema pinkeme okaratzi ikantakoyeetzimiri?”  
\v 14 Eeniro jimairetake, te irake. Ipampoyaaminthatanakeri Pilato irika Jesús.   
\s1 Jiyakoventaitziri Jesús  
\r (Mr. 15.6-20; Lc. 23.13-25; Jn. 18.38–19.16)  
\p
\v 15 Tzimatsi jametapiintari jevariperori: Maaroni osarentsi aririka iroimoshirenkaiyaani judío-payeeni, jomishitovakaantzi aparoni isheninka jaakaantaitziri tsikarika intzime inkovaiyakeri.  
\v 16 Tzimatsiya aparoni judío jaakaantaitziri ipaita Barrabás, ikemakoitane inatzi irika jantakerora koveenkatatsiri.  
\v 17 Ikanta japatotaiyakani atziriite, josampitantake Pilato, ikantzi: “¿Niinkama pikoviri nomishitovakaanteri? ¿Iriima Barrabás? ¿Iriima pikovi Jesús ikantaitziri Cristo?”  
\v 18 Jiyotake Pilato ikisaneentashiitari Jesús, irootake jaakaantaitantakariri.  
\v 19 Tema inkaaranki, okantakaantakeri iina, okantake: “Eero pimaimanevaitziri eeroka kameethashireri. Osheki jomishimpyaakaantakena tsireni omintharovashiryaakena.”  
\v 20 Iro kantacha ijevarera omperatasorentsitaari itsipatakari antarikonapayeeni, jotsimaakeri atziriite, inkantaiyeni: “Iro kameethatatsi iromishitovaiteri Barrabás, iriima Jesús irovaiteri.”  
\v 21 Ipoña japiitanakero jevariperori josampitantzi: “¿Niinkama pikoviri nomishitovakaantairi?” Ari ikantaiyini maaroni: “¡Iri Barrabás!”  
\v 22 Ari ikantzi Pilato: “¿Tsikama nonkanterika Jesús ipaitaitziri Cristo?” Jakaiyini atziri: “¡Pimpaikakotakaanteri!”  
\v 23 Ari ikantzi jevariperori: “¿Tzimatsima kaariperori jantakeri?” Eekero ishintsitatzi ikaimaiyini atziriite, ikantzi: “¡Pimpaikakotakaanteri!”   
\p
\v 24 Ari jiyotanake Pilato jamenaashivaitaka josampitantzi, tema osheki ikatsimashireyetake atziripayeeni. Ikaimakaantake jiñaa, iñeetakeri maaroni ikivaakotanaka, ikantanake: “Tera naaka kovatsine novakaanteri irika kameethashireri. Pikovaiyakerika, eeroka iyotaiyeroneri.”  
\v 25 Ari ikantaiyanakeni iriroriite: “Nokovaiyini, naakatake irookantaitya ompaityaarika avisaintsiri eejatzi novaiyanepayeeni.”  
\v 26 Ipoña jomishitovakaantaitakeri Barrabás. Iriima Jesús ipasatakaantaitanakeri, jiyakoventakeri impaikakoiteri.   
\p
\v 27 Ikanta ovayiriite, ikyaakaanakeri Jesús ipankoki Pilato ipaitaitziro “Pretorio.” Ari japatoventakariri maaroni ovayiri.  
\v 28 Isapokaitakeri Jesús, ikithaataitakeri kithaarentsi jonkeromaitatsiri oshiyarori ikithaayetapiintari pinkathariyetatsiri.  
\v 29 Ipoña jamathaitaitakeri kitocheetapo iitoki, joirikakaitakeri irakoperoriki savorokaraki. Ipoña jotyeerovashiitanakari Jesús ithainkimavaitaitziri, ikantaiyini: “¡Paakameethatavakeri ivinkatharite judío-payeeni!”\f + \fr 27.29 \ft Tema irooyetake jameyetapiintari pinkathariite jamathaiyetaro poreryaayetatsiri, joirikayetapiintziro eejatzi irakoperoriki ashirokaraki.\f*  
\v 30 Osheki ichoontaporovaitakeri, jomposainavaitantari savorokaraki.  
\v 31 Ikanta jeshitakero ishirontzimentavaitakari. Isapokaineri ikithaatakeriri inkaaranki, ikithaataineri iithaare, jaanakeri impaikakoteri.   
\s1 Ipaikakoitziri Jesús irojatzi ikamantakari  
\r (Mr. 15.21-41; Lc. 23.26-49; Jn. 19.17-30)  
\p
\v 32 Ikanta jiyaataiyanakeni, jomonthaitakari Simón poñaachari Cirene, ishintsiventaitakeri iranatanakero impaikakotantaityaariri Jesús.  
\v 33 Irojatzi jareetantakari tonkaariki opaita Gólgota (akantziro aaka: Atziriitoni.)  
\v 34 Ari ipakoveetakari Jesús imire ikonovaitakero iyepitentsi, ikanta ithovetavakaro kapiche, temaita irirero.\f + \fr 27.34 \ft Irootakera joitaitziriri atziri eero ikemaantsivaitanta aririka irovasankitagaiteri.\f*  
\v 35 Ipoña ipaikakotaitakeri. Ikanta ovayiriite jaakero ikithaayetari Jesús, itsiparyaavakaayetakaro, ikempitakaantakero jiñaaretaita iro iriyotantyaari intzime ayerone. Ari omonkaratakari iñaaventakeri pairani kamantantaneri, ikantake:  
\q1 Iñaareventayeetakaro noithaare,  
\q1 Ipavakaayeetakaro.   
\m
\v 36 Ari isaikaventaiyirini, jaamaakoventari.  
\v 37 Ipoña josankinaitake kantakaantakerori ipaikakoitantakariri, okantzi: IRIKA JESÚS, IRIITAKE IVINKATHARITE JUDÍO-PAYEENI. Jontarekakoitakeneri jeñokiini ipatziitoki.  
\v 38 Ari itsipataitakeri ipaikakoitziri apite koshintzi, ikatziyakotaka aparoni irakojanoriki, pashine irampateki.  
\v 39 Ithainkimayetakeri ikaratzi avisayetatsiri janta, jotekainata,\f + \fr 27.39 \ft Iro jametaiyarini judío-payeeni jotekainata aririka inthainkashiretante. Iro oshiyarori ametaiyarini aakapayeeni, aririka ookoteri atziri anthainkashireteri: “¡Piñaakero! ¡Pikemakero!”\f*  
\v 40 ikantaitziri: “Aña eeroka porokirori tasorentsipanko, iro avisake mava kitaite povetsikairo eejatzi. Eerokami Itomi Pava ¿Opaitama kaari payiitanta ipaikakoitakemi? Povavisaakotaiya.”  
\v 41 Irojatzi ikantakeri eejatzi ijevare omperatasorentsitaari itsipayetakari iyotzinkariite, Fariseo-payeeni, ipoña antarikonaite, ikantaiyini:  
\v 42 “Jovavisaakotziri pashine, ¿kaarima imatantaro irovavisaakotya irirori, iriromi ivinkatharite Israel-mirinkaite? ¿Arimi irovavisaakotakya ipaikakoitakeri, aritake ankempisantakerimi?  
\v 43 Javentaavetakari Pava, intsityaa añeeri omaperorika jetakotari ari irovavisaakotairi. Tema ikantapiintzi: ‘Naaka Itomi Pava.’”  
\v 44 Jimatzitakaro koshintzipayeeni itsipatakari ipaikakota, ithainkavaitakeri.   
\p
\v 45 Ikanta itampatzikatapaake ooryaatsiri, omapokashitapaaka otsirenitanake, irojatzi sheeteeni ithaperotanakara ooryaa.\f + \fr 27.45 \ft Iro ikantayeetziri pairani: joveraanaka ooryaa 6, ari omapokapaakari otsitenitanake irojatzi joveraanaka ooryaa 9.\f*  
\v 46 Ari ikaimanake Jesús shintsiini, ikantanake: “¡Elí! ¡Elí! ¿Lama sabactani?” (Iro ikantaitziri añaaneki aaka: “¡Pavá! ¡Pavá! ¿Opaitama pookaventantakanari?”)  
\v 47 Ikanta ikaratzi saikaventakeriri, ikemavetavakari ikaimanake, ikantaiyini: “Pinkemeri, ikaimatziiri Elías.”  
\v 48 Ipoña ishiyapainta aparoni, jomitsiyaatapaintzi manthakintsi kepishaariki, jankoviitakeneri savoropankeki, jovaankakotakeneri iratsimiyaatavakeromi.  
\v 49 Ikantaiyini pashine: “Añaavakeriita ari impokake Elías irovayiitairi.”  
\v 50 Ipoña japiitanakero ikaimanai shintsiini, peyakotanaka.   
\p
\v 51 Okanta janta tasorentsipankoki, saperyaanake niyanki tontamaitatsiri ithatashiitzirori, apikota okantanaka, opoñaanaka jenoki irojatzi osaaviki. Iniroite onikanaka tankayetanake mapi.  
\v 52 Ithonka iporokakoyetanake kaminkari, osheki kameethashireri kamayetaintsiri, añaayetanai.  
\v 53 Tema jañagairanki Jesús, ikaratzi añaayetanaatsiri ishitovanairo omoroki jiyaayetai iriroriite nampitsiki tasorentsitatsiri, joñaakayetantaa.  
\v 54 Ikanta ijevare ovayiriite itsipayetakari pashine ikaratzi ikatziyaventakari Jesús, jiñaakero onikaro, jiñaakero okaratzi avisayetaintsiri, iniroite itharovanake, ikantanake: “¿Omaperovetyaama Itomintari Pava irika?”   
\p
\v 55 Tzimatsi eejatzi janta tsinanepayeeni amenakotakeriri, irootake poñeenchari Galilea-ki oyaatziri Jesús, osheki ampitakoyetakeri.  
\v 56 Jiroka okarataiyini: María Magdalena, María iriniro Jacobo ipoña José, ari osaikake eejatzi iriniro itomipayeeni Zebedeo.   
\s1 Ikitaitakeri Jesús  
\r (Mr. 15.42-47; Lc. 23.50-56; Jn. 19.38-42)  
\p
\v 57 Ikanta osheetyaanake, ari ipokakeri aparoni ashaarantachari poñaachari Arimatea, ipaita José. Irijatzi jiyotaapiintakeri Jesús.  
\v 58 Jiyaatashitakeri Pilato, ikantapaakeri: “Pishinetenari nonkitatairi Jesús.” Ikanta Pilato ikantakaantake iraanairi inkitatairi.  
\v 59 Ikanta José iponatantakari Jesús kiteri manthakintsi.  
\v 60 Jovakotakeri ovakeranatake jimorontashiitziri kaminkaripayeeni shirantaaki, joipinaakaantake iniroite mapi, joshepitakotantakari. Piyanaka José.  
\v 61 Okanta María Magdalena, ipoña pashine María, osaikaventapaintziri tsika ikitaitakeri.   
\s1 Aamaakoventavetariri tsika ikitaitakeri  
\p
\v 62 Okanta avisanake jovetsikaventapiintaitaro kitaite jimakoryaantaitari, ari jiyaatake ijevare omperatasorentsitaari itsipatakari Fariseo-payeeni janta ipankoki Pilato,  
\v 63 ikantapaakeri: “Pinkatharí, chapinki eeniro jañaaveta amatavitantaneri, nokemiri ikantzi: ‘Aririka nonkamavetakya, iro mavatapaintsine kitaite, aritake nañagai.’  
\v 64 Nokovi potyaante aamaakoventyaarine irojatzi omonkaratantakyaari mava kitaite. Aamaashitya iriyaatake tsireni iriyotaanepayeeni, iragaateri. Impoña inkantaiya: ‘¡Añagai Jesús!’ Aririka irimatakero, ari ovatsiperotakya iramatavitante.”  
\v 65 Ari ikantanake Pilato: “Jirika ovayiriite, paanakeri, pinkanteri iraamaventyaari tsikarika okanta pikoviri eeroka.”  
\v 66 Ari jiyaataiyanakeni, jovitsinekakoyetapaakeri omoroki. Ari isaikaventaiyirini.   
\c 28  
\s1 Jañaantaari Jesús  
\r (Mr. 16.1-8; Lc. 24.1-12; Jn. 20.1-10)  
\p
\v 1 Okanta avisanake kitaite jimakoryaantaitari, aritake kitaitamanake etapiintarori kitaite. Ari iyaatamanai María Magdalena otsipatanakaro pashine María amenairo tsika ikitaitakeri Jesús.  
\v 2 Ari onikanakari shintsiini kipatsi, tema jayiitapaakitzi inkiteveri maninkariite jotanampyaapaakero mapi jashitantaveetarori omoro, isaikantapaakaro.  
\v 3 Shipakirya ikantapaaka ikempitapaakaro ookatharontsi. Kitamaaniki okantaka iithaare kempivaitaka sharaka.  
\v 4 Ikanta ovayiriite aamaakoventavetariri, iñaavakerira, antaro itharovaiyanakeni, kempivaitanaka inkamanakityeemi.  
\v 5 Ipoña irika maninkariite, ikantanakero tsinanepayeeni: “Eero pitharovaiyini eeroka. Niyotake iri pipokashitzi Jesús ipaikakoveetakari.  
\v 6 Te añeeri jaka, añagai. Tema ari ikantzitakaranki. Pimpoke, pamenero tsika jovaveetakari Avinkatharite.  
\v 7 Pimpiyanake, pinkamantayeteri iriyotaanepayeeni, pinkanteri: ‘Añagai Jesús, piyaatai Galilea-ki, ari piñaayetairiri.’ Aritake nokamantakemi.”  
\v 8 Okanta opiyanaka pampoyaashire okantayetanaka. Iro kantacha iniroite okimoshiretanake, oshiyashitanakari iriyotaane onkamantayeteri. Oshiyaminthaita iyaate onkamantante,  
\v 9 ari joñaakakarori Jesús, jovethatavakaro. Iyaatashitanakeri okarikiini, otyeerovashitapaakari, avithanokiitapaakeri.  
\v 10 Ipoña ikantziro Jesús: “Eero pitharovi, piyaate pinkamantayetairi nirentziyetaari, iriyaataita Galilea-ki, ari iriñaayetainari.”   
\s1 Ikantayetziri ovayiri  
\p
\v 11 Okanta opiyeeyanaka tsinane onkamantante, jatanake eejatzi ovayiriite nampitsiki, ikamantapaakeri ijevare omperatasorentsitaari okaratzi avisaintsiri.  
\v 12 Ari japatoiyanakani antarikonaite, ikantavakaiyani: “¿Tsika ankantyaaka omanakotantyaariri?” Ikaimaitakeri ovayiri, ikantziri: “Jirika osheki nompinatemiri,  
\v 13 pinkantayeteri atziriite: ‘Niyankiite tsireni, nomaanake. Aamaa ari ipokaiyakeni iriyotaane, jaanairi.’  
\v 14 Aririka inkemake jevari, naakatake kantakoventemine eero jovasankitaantami.”  
\v 15 Ari jimatakero ovayiriite, jaakeri ipinaitakeriri, jantakero okaratzi ikantaitakeriri. Irootakera jantetaari maaroni judío-payeeni iroka, irojatzi iroñaaka.   
\s1 Jotyaantziri Jesús iriyotaane  
\r (Mr. 16.14-18; Lc. 24.36-49; Jn. 20.19-23)  
\p
\v 16 Ikanta 11 iriyotaane Jesús, jataiyakeni Galilea-ki osaikira otzishi ikantakeriranki Jesús ari iriñeeriri.  
\v 17 Ikanta jiñaavairira, jotyeerovashitavaari. Iro kantacha tzimayetatsi kisoshireventavairiri.  
\v 18 Ikanta jokarikitapaakari Jesús, ikantapairi: “Iriñaapinkathaperoyeetaina inkiteki eejatzi kipatsiki.  
\v 19 Irootake nonkantantyaamiri: Piyaatero maaroni nampitsi, pinkempisantakaayetairi atziripayeeni, pothotyeero maaroni. Aririka inkempisantayetai, poviinkaayetairi, pimpairyeeri Ashitairi, Itomi, ipoña Tasorentsinkantsi.  
\v 20 Piyotaayetairi atziripayeeni irimayetairo okaratzi nokamantayetakemiri. Arira nontsipatapiintatyeeyaami naaka, kiso novemi irojatzi apaata onthonkantaiyaari kipatsi.” Ari nonkantyaari.