\id MRK - Ashéninka, Ucayali-Yurúa NT -Peru 2000 (DBL -2013) \h MARCOS \toc1 Kameethari Ñaantsi Rosankenatakeri Marcos \toc2 Marcos \toc3 Mr. \mt1 KAMEETHARI ÑAANTSI ROSANKENATAKERI MARCOS \c 1 \s1 Ikamantantakeri Juan omitsitsiyaatantaneri \r (Mt. 3.1-12; Lc. 3.1-9, 15-17; Jn. 1.19-28) \p \v 1 Jiroka okanta opoñaantari Kameethari Ñaantsi kenkithatakotziriri Itomi Pawa, jitachari Jesucristo. \v 2 Pairani eenitatsi Kamantantaneri iita Isaías. Rosankenatakotakeri Pawa ikamantziri Itomi, ikantziri: \q1 Notomí, ari notyaantake etyaawone kenkithatakotemine, \q1 Iri wetsikaantemine. \q1 \v 3 Richeraapaake ochempiki, inkantapaake: \q1 Powameethatainiri Awinkatharite tsika inkenapaake, \q1 Poshiyakaantero rotampatzikaitziro awotsi. \m \v 4 Ari okantaka, monkaataka ikenkithaitakeri. Ikenkithatake pairani Juan ochempiki, ikenkithatakotakero omitsitsiyaataantsi, ikantapaake: “Pomitsitsiyaawentaiyaari Awinkatharite, pookairo kaariperori, ari rariperotaimi pikaariperowetakaga.” \v 5 Osheki pokashitakeriri Juan, Judea-satzi eejatzi Jerusalén-satzi. Ithawetakotapaakero iyaariperoshirenka, irojatzi romitsitsiyaatantawakariri ñaaki Jordán. \v 6 Ikithaatari Juan rontyagaitziro iwitzi camello. Romathakitari mashitsimashi. Rowayetari maapataki, ririri iyaa pitsi. \v 7 Jiroka ikantake Juan ikenkithatzi: “Kaakitake maperotzirori ipinkatharentsitzi, nopinkathatzitari naaka. Te onkantaatsikaitya roshiyakaina rimperatanewo noiyotashitantyaariri no-zapato-reeri. \v 8 Iri omitsitsiyaatantairine Tasorenkantsi. Irooma naaka nomitsitsiyaatantashimatsitawo ñaa.” \s1 Romitsitsiyaata Jesús \r (Mt. 3.13-17; Lc. 3.21-22) \p \v 9 Ikanta ripokake Jesús ipoñaakawo nampitsiki Nazaret saikatsiri Galilea. Romitsitsiyaatawakeri Juan antawaaki ñaa Jordán. \v 10 Iro ritonkaantanaiyaarime Jesús, oshiyanakawo ashitaryaanakityeeyaame inkite, iñaawakeri rishaawiinkashitapaakeri Tasorenkantsi ikenapaake jenoki roshiyapaakari shiro. \v 11 Ikemaitatzi jenoki ikantaitanake: “Osheki nokimoshirewentakemi Notomí, eerokaga netakokitane.” \s1 Inkaariperotakagaiterime Jesús \r (Mt. 4.1-11; Lc. 4.1-13) \p \v 12 Ikantakaanakari Jesús Tasorenkantsi, jatanake ochempiki. \v 13 Ari ikowawetaka Satanás inkaariperotakairime. Tema osheki kiteesheri risaikake itzimira atsikantaneri, okaatzi 40 kiteesheri. Irojatzi ripokantapaakari maninkariite ramitakotapaakeri. \s1 Retanakari Jesús rantayetziri \r (Mt. 4.12-17; Lc. 4.14-15) \p \v 14 Ikanta ikenanake Jesús Galilea-ki inkamantantero Kameethari Ñaantsi kenkithatakotziriri Pawa tsika ikanta ipinkathariwentantzi. Arira romonkyagaitakeri Juan irirori. \v 15 Ikantapaake Jesús, ikamantantzi: “Monkaatapaakaga iñagaitantyaariri Pawa impinkathariwentante, pinkemisantairo Kameethari Ñaantsi. Pookairo pikaariperowaitzi.” \s1 Raantaitanakariri tarajaatzinkari ikaatzi 4 \r (Mt. 4.18-22; Lc. 5.1-11) \p \v 16 Okanta otsipa kiteesheri ikenanake Jesús inkaarecheraaki Galilea, iñaapaatziiri jitachari Simón itsipatakari irirentzi Andrés itarajaataiyini. Tema tarajaawairentzi rini. \v 17 Ikantapaakeri: “Poyaatena, oshiyaiyaawo iriime atziripaini nontarajaatakagaimiri.” \v 18 Royaatanakeri, rookanakero itarajaamento. \v 19 Iro ranashineentanaka, iñaapaatziiri itomipaini Zebedeo jitachari Jacobo itsipatakari irirentzi Juan, risaiki ipitoki rowamatankawaitzi itarajaamento. \v 20 Raanakeri eejatzi. Eeniro risaikanake ipaapate itsipatanaari ratzirite. \s1 Atziri raayiri peyari \r (Lc. 4.31-37) \p \v 21 Ari rareetaiyakani Jesús nampitsiki Capernaum. Okanta kiteesheri rimakoryaantaitari, riyotaantapaake ipiyotaitapiintaga. \v 22 Te imana ishintsinka riyotaantzira, ranaanakeri Yotzinkaripaini, antawoite riyokitziiwentaitanakeri. \v 23 Ari risaikake atziri raayiri peyari, kaimanake irirori, \v 24 ikantzi: “Jesús, Nazaret-satzi, niyotzimi naaka, eerokatake itasorentsite Pawa. Iro pipokantari jaka pithonkaiyenani.” \v 25 Ikantanakeri Jesús: “¡Pisantzikote peyari! ¡Piyaatai!” \v 26 Ikaimanake antawoite atziri, rompetatakaawaitanakari iweyarite, rookanakeri. \v 27 Ikantawakaanaka atziripaini: “Pamineri jirika, rowawisaakotziri raayiri peyari.” Riyokitziiwentaperoitanakeri. \v 28 Intsipaite ikemakoitanakeri Jesús Galilea-ki. \s1 Retsiyatakotakagairo Jesús riyote Pedro \r (Mt. 8.14-15; Lc. 4.38-39) \p \v 29 Ikanta rishitowanai Jesús ipiyotaitapiintaga, itsipatanakari Juan eejatzi Jacobo, ikenaiyanakeni ipankoki Simón, risaikira eejatzi Andrés irirentzi Simón. \v 30 Iro rareetapaakityaani, ikantaitawakeri: “Okatsiiwaitatzi riyote Simón.” \v 31 Ripithokashitanakawo, rotaiyawakotakero, roisaikakero. Etsiyatanake oyatsiirentsite. Piriintanaka aminanake oita ompawakeriri. \s1 Retsiyatakotakagairi Jesús mantsiyari \r (Mt. 8.16-17; Lc. 4.40-41) \p \v 32 Okanta otsireniityaanake, ramaitapaakeniri Jesús osheki mantsiyari, ramaitapaakeniri eejatzi raaganewo peyari. \v 33 Ipiyotaiwentapaakari pankotsiki. \v 34 Retsiyatakotakaayetairi maawoini. Te rishinetanairi riñaawaitanai peyari, retsiyatakotakagairira ikaatzi raagayetziri. Tema riyotzi peyari tsika iita Jesús. \s1 Riyotaantzi Jesús maawoini Galilea-ki \r (Lc. 4.42-44) \p \v 35 Okanta okiteeshetzimatake, ananinkanake Jesús ramana ochempiki. \v 36 Ikanta Simón itsipatakari ikaatzi royaataiyirini, rithotyaakotairi. \v 37 Ikanta iñaapairi, ikantapairi: “Yotaanarí, rithotyaakoitatziimira.” \v 38 Rakanake irirori ikantzi: “Jame aate, te iro nipokantyaari nisaike jaka, ontzimatye niyotaante otsipaki nampitsi.” \v 39 Ari okantaka, rithonkakero Jesús ranashitawo Galilea, riyotaantake maawoiniki nampitsi ipiyotaitapiintaga, retsiyatakotakaake osheki raaganewo peyari. \s1 Retsiyatakotakagairi imatane pathaawontsi \r (Mt. 8.1-4; Lc. 5.12-16) \p \v 40 Ikanta ripokake imatane pathaawontsi, rotziwerowashitapaakari Jesús, ikantapaakeri: “Pikowirika petsiyatakotakagaina, niyotzi tzimatsi pishintsinka petsiyatakotakaantantenari.” \v 41 Raminanakeri Jesús, retakoshiryaanakari. Riterotantakari rako, ikantanakeri: “¡Nokowi, petsiyatakotai!” \v 42 Etsiyatakotanake ripathaawaiweta. \v 43 Ikantawetawaari riyaataira inampiki, \v 44 ikantziri: “Eero pithawetakotana. Tampatzika powanairo piyaatashiteri Imperatasorentsitaari, pimonkaatairo Inintakaantakeri pairani Moisés-ni, paanake pinkitewathatantaiyaari, iro riyotantaityaari etsiyatakotaimi.” \v 45 Ikanta pathaawaiwetachari, ithawetanake nampitsiki tsika ikanta retsiyatakotantaari. Iroowa kaari risaikantanaa Jesús nampitsiki. Jatake ochempiki, ari risaiki. Ari riyaatashitziri osheki atziri. \c 2 \s1 Retsiyatakotakagairi Jesús kisopookiri \r (Mt. 9.1-8; Lc. 5.17-26) \p \v 1 Awisake otsipa kiteesheri, eejatzi ripiyaawo Jesús nampitsiki Capernaum. Ikemaiyawaini atziri, ikantaitzi: “Areetaawo Jesús.” \v 2 Ipiyowentaitawaari, te rimonkaatapaakawo pankotsi. Riyotaayetapairi maawoini. \v 3 Eenitatsi atziri ikaatzi 4 pokashitakeriri Jesús inatakotakeri kisopookiri. \v 4 Te onkantya iñeeri, rotzikaakeri osheki atziri piyotainchari. Rateetashitakeri jenoki pankotsiki, imoontashitakeri ikatziyakaga Jesús, rowayiitakotakeri mantsiyari. \v 5 Ikanta Jesús, riyotakotawakeri rawentaatyaari, riñaanatawakeri mantsiyari, ikantziri: “Notomí, rariperoitaimi pikaariperowetakaga.” \v 6 Kemaiyawakeni Yotzinkaripaini, ikantashiretanake irirori: \v 7 “Rithainkakeri Pawa jirika. Tema tekaatsi peyakotanterone kaariperori, apatziro ikantakaawo Pawa ipeyakotantziro.” \v 8 Riyotake Jesús ikenkithashiryaari, irojatzi rosampitantanakari, ikantziri: “¿Iitaka pikenkithashiryaantawori jiroka? \v 9 ¿Tema inimotemi nonkanteri kisopookiri: ‘Rariperoitaimi pikaariperowetakaga?’ ¿Iro pikowi nonkanteri: ‘Pinkatziye, paanairo pomaryaamento, piyaatai?’ \v 10 Iroñaaka piñeeri Itomi Atziri osheki ishintsinka, rariperotairi kaariperoshireri.” Ripithokashitanakari kisopookiri, ikantanakeri: \v 11 “¡Pinkatziye! Paanairo pomaryaamento. Piyaatai.” \v 12 Katziyanaka mantsiyari, raanairo romaryaantari, shitowanake. Maawoini atziri iñaawairi. Riyokitziiwentanakeri iñaakerira. Ikimoshirewentanakeri Pawa, ikantzi: “Imapero okameethatzi jiroka. Te añaapiintziro oshiyaawone.” \s1 Raantanakariri Jesús jitachari Leví \r (Mt. 9.9-13; Lc. 5.27-32) \p \v 13 Ikanta rapiitapairo Jesús riyotaapairi atziri inkaarecheraaki. Ari ipiyowentaitawaari eejatzi. \v 14 Ikanta rithonkanakero riyotaantzi, awisanake. Irojatzi iñaantapaakariri itomi Alfeo jitachari Leví, risaiki rapatotziri koriki. Ikantapaakeri: “¡Poyaatena!” Katziyanaka, royaatanakeri. \f + \fr 2:14 \ft Jirika Leví iriitake jitachari eejatzi Mateo. \f* \v 15 Ikanta Leví raanakeri Jesús rowakayaari ipankoki. Ari riyaatzitanakari riyotaanewo, itsipatapaakari apatotziriri koriki, itsipatapaakari eejatzi kaariperoshireri. Osheki piyotainchari rowaiyani. \v 16 Ikanta Fariseo-paini itsipatakari Yotzinkaripaini, rosampitakeri riyotaanewo Jesús, ikantziri: “¿Iitaka itsipatantariri iyotaimiri kaariperoshireri, itsipatakari eejatzi apatotziriri koriki?” \v 17 Ari rakanake Jesús, ikantanake: “Arika imantsiyate atziri ripokashitziri aawintantzinkari, iriima kaari mantsiyatatsine tekaatsi inkowe irirori. Tera iri nipokashite kameethashireri, tema nipokashitatziiri kaariperoshireri nonkaimashireyetairi.” \s1 Ikenkithatakotziro Jesús tziwentaantsi \r (Mt. 9.14-17; Lc. 5.33-39) \p \v 18 Tzimatsi pokashitakeriri Jesús, rosampitapaakeri ikantziri: “Ritziwentapiinta riyotaanewo Juan, ari ikantaiyani riyotaanewo Fariseo-paini. ¿Iitaka kaari ritziwentanta piyotaanewo eeroka?” \v 19 Rakanakeri Jesús, ikantziri: “Arika intsipataityaari aawakainkari, ¿Arima rowashiretaitakya? Eero rowashiretaita, kimoshire inkantya rowawaitya. \v 20 Irooma paata, arika ragaitakeri iimentaitari, aripaite ritziwentaitya. \v 21 Arikame rowamatankaitantyaawo owakerasaperi antyashipawo kithaarentsi, ari isagaaperotanake amithatanakyaarika owakerasaperi. \v 22 Iro kameethatatsi apiyaatantyaawo eeryaari riraitziri owakerari mashitsinaki. Irooma apiyaatantashitakyaaworika antyashipari mashitsinaki, ari itankakotanake, apitepaini eewanawaitashitakya.” \s1 Ikenkithatakotziro Jesús kiteesheri rimakoryaantaitari \r (Mt. 12.1-8; Lc. 6.1-5) \p \v 23 Okanta kiteesheri rimakoryaantaitari, ikenanake Jesús pankirentsimashiki. Ari rowiikitanake riyotaanewo okithoki pankirentsi. \v 24 Te inimoteri Fariseo-paini, rosampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Iitaka rowiikitantawori pankirentsi piyotaanewo? ¿Tema riyotzi te ishinetaantsite kiteesheriki rimakoryaantaitari?” \v 25 Rakanake Jesús ikantzi: “¿Tema piñaanatakotziri ikantakota David itsipatari ikaataiyinira aantawetakariri ritashe? \v 26 Ikyaake tasorentsipankoki reewaritzira Abiatar, rowakawo owanawontsi tasorentsitatsiri, ipakeri itsipayetakari. Te ishinetaantsiweta, inta rowapiintawo Imperatasorentsitanewo.” \v 27 Eekero ikantatzi Jesús: “Iriira atziri kantakaawori riwetsikantaitakawori kiteesheri rimakoryaantaitari. Kaarira kiteesheri rimakoryaantaitari kantakayaawone riwetsikantaitariri atziri. \v 28 Jirika Itomi Atziri ipinkathariperotzi irirori, ranairo jiroka kiteesheri.” \c 3 \s1 Atziri kisoimpekiri \r (Mt. 12.9-14; Lc. 6.6-11) \p \v 1 Ikanta ikyaapai Jesús ipiyotaitapiintaga. Ari risaikake atziri kisoimpekiri. \v 2 Ikowaitatzi iñagaiteri retsiyatakotakagaiteri mantsiyari kiteesheriki rimakoryaantaitari. Aamaako rowaitakeri inkantakoitantyaariri. \v 3 Ikanta Jesús ikaimakeri mantsiyari, ikantziri: “Pipokeeta, posatekya niyanki.” \v 4 Rosampitakeri piyotainchari, ikantziri: “¿Oitaka shinetaantsitatsiri anteri kiteesheriki rimakoryaantaitari? ¿Tema onkantya aneshironkatante, irooma kameethatatsi owamaante? ¿Tema onkantya antero kameethari, irooma kameethatatsi ankaariperowaite?” Tekaatsi akatsine. \v 5 Raminanakeri Jesús piyowentakariri, owatsimaashiretanakeri iñaakerira te ineshironkatante, ikantanakeri mantsiyari: “¡Pampiryaawakotai!” Matanaka, akotsitanai kameetha atziri. \v 6 Ikanta Fariseo-paini, jatanake ikenkithawaitakairi akiriri Herodes raminakero tsika inkantero ritsitokakaantantyaariri Jesús. \s1 Ipiyotaita inkaarecheraaki \p \v 7 Ikanta rishitowanake Jesús, ikenanai inkaarecheraaki itsipatanaari riyotaanewo. Kisokero rowanakeri Galilea-satzi, Judea-satzi, \v 8 Jerusalén-satzi, Idumea-satzi, maawoini nampitawori intatsikeronta antawaaki ñaa Jordán. Ikemakotakeri eejatzi Tiro-satzi, Sidón-satzi, ikantaitzi: “Osheki ritasonkawentantake Jesús, roñaagantake osheki kaari iñagaitapiintzi.” Pokaiyanakeni ramineri. \v 9 Iro ikantantanakariri Jesús riyotaanewo rithotyaakoteniri pitotsi, eero ranawyaantaitari. \v 10 Rimatakero Jesús, retsiyatakotakaantake. Otatsinkawirinikyaatanaka mantsiyari ikowi riterotantyaari rako. \v 11 Ripokayetzi raaganewo peyari, rotziwerowashitari Jesús, antawoite ikaimi, ikantzi: “¡Eeroka Itomi Pawa, niyotzimi naaka!” \v 12 Eero riyotzitantaitari Jesús, ishintsineentanakeri. \s1 Rotyaantaperore Jesús ikaatzi 12 \r (Mt. 10.1-4; Lc. 6.12-16) \p \v 13 Ikanta ritonkaanake Jesús ochempiki. Ari ikaimakaantakeri wetsikimotariri. Jataiyakeni ikaatzi ikaimakaantakeri. \v 14 Ari riyoyaake intsipatapiintyaari ikaatzi 12, iriira rotyaantakeri inkenkithatakaante. \v 15 Ripasawyaakeri retsiyatakotakaayetairi mantsiyari, eejatzi raagayetziri peyari. \v 16 Jirika ikaatzi riyoyaakeri: Simón, iitakeri Pedro. \v 17 Eejatzi Jacobo itomi Zebedeo itsipataakeri Juan, irijatzi rowawiiroki Jacobo. Iitakeri “Boanerges”, (akantziri apaanteki aaka: “Otomi ookathawontsi”). \v 18 Eejatzi Andrés, Felipe, Bartolomé, Mateo, Tomás, Jacobo itomi Alfeo, Tadeo, eejatzi Simón jitachari “Jokaakotantaneri”, \v 19 eejatzi Judas Iscariote, iri pithokashityaarine paata. \s1 Kishimatziriri Tasorenkantsi \r (Mt. 12.22-32; Lc. 11.14-23) \p \v 20 Ikanta rareetawo Jesús pankotsiki. Ari ipiyowentawaari osheki atziri, te inkantaiya riyaatapainte rowaiya Jesús. \v 21 Tzimatsi kantatsiri: “Shinkiwentaka Jesús.” Iro ripokantawetakari isheninkathori, raanairime. \v 22 Areetapaaka Yotzinkaripaini ipoñaakawo Jerusalén-ki, ikantapaake irirori: “Jirika atziri ripasawyaatziiri ashitariri peyari jitachari ‘Beelzebú’, iro retsiyatakotakaantariri raaganewo peyari.” \v 23 Ikanta ikemake Jesús, rapatotakeri, roshiyakaawentatziiniri, ikantziri: “¿Tzimatsima peyari kaminaawakaachari eero raagantanta? \v 24 Arika romanatawakaiya inampiki atziri, ari rookanawentawakaakya. \v 25 Arika romanatawakaiya ipankoki atziri, ari iñaakero rookanawentawakaiya. \v 26 Ari ikantari eejatzi peyari arikame romanatawakaiya, ari rookanawentawakaakya, eero iñaaperota, ari rithonkyaari. \v 27 Atziri ñaaperotachari kameetha, tekaatsi kanterine inkyaashiteri rayiteri oitarika tzimatsiri ipankoki. Irooma arika roosotaitakeri, atake rimataitakeri. \p \v 28 Pinkeme nonkante: Ari rariperotairi Pawa kaariperotatsiri, onkantawetakya inkishimawaiteri. \v 29 Iriima kishimatziriri Tasorenkantsi, rashi rowatyeero, eero rariperoitairi.” \v 30 Iro ikantantakari Jesús, tema ikantaitatziiri: “Kamaari rini.” \s1 Iriniro Jesús otsipatakari irirentzipaini \r (Mt. 12.46-50; Lc. 8.19-21) \p \v 31 Areetapaaka iriniro Jesús otsipatakari irirentzipaini, okaimakaantapaakeri, okatziyapaaka jakakeroki. \v 32 Ikantawetakari ikaatzi piyowentakariri: “Ari ipoki piniro otsipatakari pirentzipaini, okowi oñeemi.” \v 33 Ikantanake Jesús: “¿Iitaka pikenkithashiryaari iroowa nonaanate, iriira nirentzitari?” \v 34 Raminanakeri piyotainchari, ikantzi: “Jirikapaini, iri noshiyakagairi yeeyepaini, irojatzi noshiyakagairi naana. \v 35 Ikaatzi antanairori ikowiri Pawa, iriira nirentzitari, iro nitsirotari, irojatzi ninirotari eejatzi.” \c 4 \s1 Ikenkithatakotziri Jesús pankiwairentzi \r (Mt. 13.1-23; Lc. 8.4-15) \p \v 1 Ikanta ripiyanaa Jesús inkaarecheraaki, riyotaantapai. Ipiyowentaitawaari. Otetanaka pitotsiki, risaikakotake niyankyeeronkaini, katziyaiyakani atziri ocheraaki ikemisantziri. \v 2 Okaatzi riyotaayetziriri, roshiyakaawentatziiniri, ikantzi: \v 3 “Jatake pankiwairentzi, impankiwaite. \v 4 Ikanta rookakitakero iwankire, tzimatsi jokakitapainchari awotsiki. Ari rayiitaiyapaakeni owawori. \v 5 Tzimatsi otsipa jokakitapainchari omapipookitzi. Intsipaite ishookawetanaka. Tekaatsiperowa kipatsi, \v 6 sampishitanake pankirentsi ooryaanakera. Tema te onkyaaperote oparitha inthomoiki. \v 7 Tzimatsi otsipa jokakitapainchari kitocheemashiki, anaanakero iroori ishookanake. Te okithokitzi. \v 8 Tzimatsi otsipa jokakitapainchari okameethapathatzira kipatsi, saankana ishookanake, kithokitanake maawoini. Tzimayetai okithoki apaanipaini okaatzi shookayetanaintsiri. Apaani shookapaintsiri, eepiyokiini okithokitanake, otsipa shekipiyokitanaintsiri, otsipa shekichonchoitanaintsiri okithoki.” \f + \fr 4:8 \ft Kantakotachari jaka “eepiyokiini okithokitanake, otsipa shekipiyokitanaintsiri, otsipa shekichonchoitanaintsiri okithoki”, aamaakawo okaatzi 30 okithoki, otsipa okaatzi 60 okithoki, otsipa okaatzi 100 okithoki. \f* \v 9 Eekero ikantanakitzi Jesús: “Kowatsiri inkemathatero, rowayempitatya inkemisante.” \p \v 10 Ari riyaataiyanaini maawoini atziri, apa risaikanai Jesús itsipatanaari oyaatapiintziriri, eejatzi riyotaanewo ikaatzi 12. Ari rosampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Tsika okantakotaka okaatzi poshiyakaawentakeri inkaaganki?” \v 11 Rakanakeri Jesús, ikantzi: “Iroñaaka nonkamantemiro kaari piyotakoweta, ari piyotairo jimpe ikanta Pawa ipinkathariwentantzi. Iriima itsipapaini, eero nokamantzitari, apa noshiyakaawenteniri, \v 12 eero riyotakotantawo ikemawetari. Onkantawetya inkemisante, eero ikemathatziro, eero rowakerashiretai irirori, tema eero rariperoitairi.” \v 13 Ikanta Jesús rosampitakeri, ikantziri: “¿Tema piyotawakero noshiyakaawentakeri? Arika napiitakemiro noshiyakaawentemiro, ¿tsika onkantyaaka piyotantyaawori? \v 14 Jirika atziri jokakitakerori iwankire, iri roshiyakaawentaitzi kenkithatakotzirori riñaane Pawa. \v 15 Eenitatsi kemawetawori ñaantsi, ripokapaake Satanás, imaisantakaapaakeri. Iri oshiyakaawentakeri jokakitapainchari awotsiki. \v 16 Eenitatsi kemawetawori ñaantsi, intsipaite ikemisantaweta. Roshiyakotakawo jokakitapainchari omapipookitzira, intsipaite ishookawetanaka. \v 17 Tera riyoperotatyeero ñaantsi, te inkisashityaawo rowasanketaitziri ikemisantawetawowa ñaantsi, rowashaantanakero. Roshiyakawo pankirentsi sampishitanaintsiri, te onkyaaperote oparitha inthomoiki kipatsiki. \v 18 Eenitatsi itsipa kemawetawori ñaantsi, oshiyakaawentakeri jokakitapainchari kitocheemashiki. \v 19 Okantakaantziro ramatawiwaita apaniroini, ikenkithashiryaakotawo rashaagantya, iro ikowaperotake ontzimimotairi maawoini. Awisanakero ñaantsi ikemawetakari, roshiyakawo pankirentsi kaari kithokitatsine. \v 20 Eenitatsi kemawakerori ñaantsi, oshiyakaawentakeri jokakitapainchari okameethapathatzira kipatsi. Ikemisantanai, roshiyakawo apaani shookapaintsiri, tzimanaintsiri eepiyokiini okithoki, otsipa shekipiyokineentanaintsiri, otsipa shekichonchoitanaintsiri okithoki.” \f + \fr 4:20 \ft Paminero kantakotachari versículo 4.8. \f* \s1 Onkoñaatakoyetai manakowetainchari \r (Lc. 8.16-18) \p \v 21 Ari ikantanake eejatzi: “Ankowerika oorentakotya, ¿arima ashitakotakeri oorentamento? ¿Owakotzirima otapinaki? Tera. Akowatzi onkoñaate maawoini onkene aminawaite. \v 22 Ari onkantaiya eejatzi, onkoñaatakoyetai manakowetainchari, ooñaawontairo kaari ikemathaitzi pairani. \v 23 Kowirori ikemathatairo, inkemisante.” \v 24 Ikantanakeri eejatzi: “Paamagaiyaawo okaatzi pikemakeri. Otzimikari pantzimotantane, rimaperoitaimikari paata eeroka. \f + \fr 4:24 \ft Okaatzi kenkithatakotachari jaka, jiroka okantakota: Eepichokiinirika pinkemisantawakena, eepichokiini piyotairo. Irooma pinkemisantawakerika osheki, oshekira piyotawake, eekero niyotakaaperotatyeemiro.\f* \v 25 Ikaatzi oshekitzimotziri oitarika, eekerowa oshekitzimotatyeeri. Iriima kaari oshekitzimotzi oitarika, eekerowa riyaatatye eero oshekitzimotziri.” \f + \fr 4:25 \ft Jiroka okantakotziri okaatzi ikenkithatakoitziri jaka: Ikaatzi yotawakerone niyotaakeriri, eekero niyotaaperotatyeeri. Iriima kaari kemisantawakerone niyotaawetariri, rimaperotaiya eero riyotairo.\f* \s1 Roshiyakaawentziri Jesús rishooki pankirentsi \p \v 26 Ikantanake eejatzi Jesús: “Arika impinkathariwentantai Pawa, roshiyari pankiwairentzi, \v 27 rimayi tsireniriki, inkakitamanai. Te riyote tsika okanta rishookantari iwankire. \v 28 Apaniroini rishooki, riyothowatanake oryaani oshi, ripowainkaryaanake, patanake. \v 29 Arika risampatake, monkaataka rowiitaiteri.” \s1 Roshiyakaawentaitziro okithokyaaniki inchato \r (Mt. 13.31-32; Lc. 13.18-19) \p \v 30 Ikantanake eejatzi Jesús: “¿Iitaka oshiyari ipinkathariwentantai Pawa? ¿Iitaka noshiyakaawentemiri? \v 31 Oshiyatyaawo arika ampankitero okithokyaaniki pankirentsi. Onkantawetya oryaaniinitzi, \f + \fr 4:31 \ft Iro ikantakoitzi jaka “okithokyaaniki pankirentsi”, jitachari mostaza, shookatsiri inampiki itsipa atziri. \f* \v 32 arika ampankitakero, ishookanake, anaanakero otsipa pankirentsi, antawotewatanake, ari imenkoshityaari tsimeryaani itsimankatapishitzira.” \s1 ¿Iitaka roshiyakaawentantawori Jesús ikenkithatziri? \r (Mt. 13.34-35) \p \v 33 Rashi rowapiintziro Jesús roshiyakaawentziniri atziri okaatzi riyotairiri. Eepichokiinirika inkemathatawakero atziri, eepichokiini riyotairi. Inkemathaterorika, osheki riyotairi. \v 34 Ikaatzi ikenkithatakairi Jesús roshiyakaawentatziiniri, te rooñaawontziniri. Iriima riyotaanewo, ikemathatakairi irirori. \s1 Romairiiro Jesús tampyaa \r (Mt. 8.23-27; Lc. 8.22-25) \p \v 35 Okanta otsireniityaanake, ikantanairi riyotaanewo: “Jame amontyagai intatsikeronta.” \v 36 Irojatzi riyaatantanaari maawoini piyowentariri. Risaikitaka ketziroini irirori pitotsiki, montyaakotaiyanaani. Tzimatsi oyaatanakeriri ikenakotanake otsipaki pitotsi. \v 37 Ari omapokakeri antawo tampyaa, otamakaatanake antawoite, okitaaganakero pitotsi, irootaintsi ritsitsiyakoteme. \v 38 Ikaakaitanakeri rimayira opataki pitotsi, rotziitotaka, ikantaitziri: “Yotaanarí ¡Atsitsiyakotatyé!” \v 39 Piriintanaka Jesús, riñaanatanakero tampyaa, ikantziro: “¡Ataama pitampyaatake!” Ikantzitanakawo inkaare: “¡Pimairyaate!” Awisanake otampyaatzi, mairyaatanai inkaare. \v 40 Ikantziri riyotaanewo: “¿Iitaka pithaawantari? ¿Tema pawentaari Pawa?” \v 41 Osheki ipinkathatanakeri, ikantawakagaiyani ithaawankakiini: “¿Tsikama iitaka jirika romairyaatantawori tampyaa, romairyaatzitawo eejatzi inkaare?” \c 5 \s1 Gadara-satzi raayiri peyari \r (Mt. 8.28-34; Lc. 8.26-39) \p \v 1 Rareetaka Jesús intatsikero inkaare, inampiki Gadara-satzi. \v 2 Iro raatakotapaakitziini, rishiyashitawakari raayiri peyari ipoñaakawo kitataarewoki, \v 3 ari risaikawaitzi irirori. Te raawyaitziri roosotantaitari kotsirotha. \v 4 Itzimpeshiro roosotantaitari iitziki eejatzi rakoki. Tekaatsi otsinampairine. \v 5 Rashi rowiro kiteesheriki eejatzi tsireniriki, ikenayetzi ochempiki, kitataarewoki, ikaimawaitzi, itowaitakeri mapisheta. \v 6 Ikanta iñaawakeri ripokake Jesús, rishiyashitawakari, rotziwerowashitawakari. \v 7 Antawoite ikaimapaake, ikantzi: “¡Jesús, Itomi Pawapero, te nokowi powashironkaina! ¿Tsikama pinkantenaka?” \v 8 Tema rotyaantapaakitziiri Jesús, ikantapaakeri: “¡Peyarí, piyaate!” \v 9 Ari rosampitanakeri: “¿Tsika piitaka?” Ari rakanake peyari, ikantzi: “Noita ‘Shekiyantzi’, osheki nokantaiyani.” \f + \fr 5:9 \ft Kantakotachari jaka “Shekiyantzi”, irijatzira iitaitziri “Legión”. Piñaanatero isaawiki tsika rooñaawontaitziro osankenata janta: Mt. 26.53.\f* \v 10 Eekero ikantanakitzi peyari: “Te nokowi potyaantena otsipaki nampitsi.” \v 11 Ari ipiyotaka tyonkaarikiini osheki chancho roshimotokawaitaiyini. \v 12 Ikantaiyini peyari: “Potyaantena chanchoki.” \v 13 Ikantanakeri Jesús: “Pimatero piyaate.” Shiyanaka chancho impeetaki, mitaapaake inkaareki, thonkaka ripiinkake. Ikaatzi 2000 chancho. \p \v 14 Thaawaiyanakeni kempoyiiriri chancho, shiyanaka, thawetapaake nampitsiki, ikamantanakeri maawoini saikatsiri rowaneki. Pokanake maawoini raminero awisaintsiri. \v 15 Riyaatashitaitanakeri Jesús, iñagaitapaatziiri raaganewo peyari. Risaikake, ikithaataawo, kameetha ikantanaa. Ithaawantapaakari iñagaitapaakerira. \v 16 Ikaatzi ñaakeriri inkaaganki ikamantawakeri pokayetaintsiri, ikantziri: “Pamineri jirika, iriira Jesús etsiyatakotakagairiri. Rowiinkake osheki chancho.” \v 17 Ikantaitanakeri Jesús: “Piyaatai, te nokowi pisaikimotena.” \v 18 Irojatzi rotetantanaari Jesús pitotsiki. Ikantawetawaari retsiyatakotakaanewo: “Nokowi paanaina naaka.” \v 19 Rakanake Jesús, ikantziri: “Eero nayimi, piyaatai pisheninkaki. Pinkamantapairi pinkanteri: ‘Ineshironkataana Pinkathari, retsiyatakotakagaana.’ ” \v 20 Ikanta raagawetari peyari, jatai inampiki jitachari Decápolis, ikamantapairi maawoini atziri, ikantapairi: “Retsiyatakotakagaana Jesús.” Riyokitziiwentaitakeri ikemaitzirira ikamantantzi. \s1 Rishinto Jairo eejatzi tsinane terotzitakeriri iithaare Jesús \r (Mt. 9.18-26; Lc. 8.40-56) \p \v 21 Ikanta ripiyaawo Jesús ipoñagaawo intatsikero. Ipiyowentawaari osheki atziri inkaarecheraaki. \v 22 Ari rareetapaaka jitachari Jairo jewatatsiri ipiyotaitapiintaga. Iñaapaakerira Jesús, rotziwerowashitapaakari, \v 23 ikantapaakeri: “Onkamatye nishintyo. Nokowi piyaate piterotantaiyaawo pako, etsiyatakotaita.” \v 24 Irojatzi riyaatantanaka Jesús, ari royaatanakeri osheki atziri, ranawiimatanakeri. \p \v 25 Okanta tsinane osokaawaitachari, tzimakotake 12 osarentsi omantsiyawaitake, \v 26 osheki raawintaweetakawo, ithonkakero owaagawo ipinawentawo. Aminaashiwaitaka, eekero iyaatatzi omantsiyatzi. \v 27 Okemake iroori ikenkithatakoitziri Jesús, ikantaitzi: “Etsiyatakotakaantaneri rinatzi Jesús.” Osatekantanakari atziri okenashitanakeri itaapiiki, iterotzitakeri iithaare. \v 28 Okantashiretanake iroori: “Arika niterotzitakeri iithaare, ari netsiyatakotai.” \v 29 Apathakerotanaka etsiyatakotanake osokaawaitaga. \v 30 Riyotzitanaka Jesús eenitatsi etsiyatakotakaantakeri ishintsinka, rosampitanakeri oyaayetakeriri, ikantziri: “¿Iitaka terotzitakenawori noithaare?” \v 31 Rakanakeri riyotaanewo, ikantzi: “¿Tema piñiiri ranawiimatakemira atziri? Eekero pikantatzi: ‘¿Iitaka terotzitakenawori noithaare?’ ” \v 32 Eekero raminanakitzi Jesús, iñaantyaariri terotzitakeriri iithaare. \v 33 Okanta tsinaneka othaawantanakari Jesús, ompetawaitanaka. Tema iro retsiyatakotakaake. Iyaatashitanakeri, otziwerowashitapaakari, othawetakotapaaka. \v 34 Ikantanakero irirori: “Nishintó, etsiyatakotakagaimi pawentaane, kimoshire pinkantanaiya piyaatai, tema etsiyatakotaimi.” \p \v 35 Tekera inkaateroota Jesús riñaanatziro, ritonkyotawakari poñagainchari ipankoki Jairo. Ikantapaakeri: “Kamakera pishinto. Eero poñaashirenkiri iyotaantaneri” \v 36 Ikanta ikemawakera Jesús ikantaitapaakeri, ikantanakeri Jairo: “Eero powashireta, pinkimoshirewentena naaka.” \v 37 Tekaatsi inkowe oyaaterine. Apatziro raanakeri Pedro, Jacobo, Juan irirentzi Jacobo. \v 38 Ikanta riyaatake, areetaka ipankoki Jairo. Iñaapaakitziiri rakisheenkatake atziri riraakoiyawoni kaminkawo. \v 39 Kyaapaake Jesús, ikantapaakeri: “¿Iitaka piraantaiyarini? Te okami, imakoryaatzi.” \v 40 Thainkashire rowaitakeri Jesús. Romishitowapaakeri maawoini. Apatziro risaikanake ashitawori, eejatzi riyotaanewo. Ikyaashitanakero romaryagaitakerowa eentsi. \v 41 Rotaiyawakotapaakero, riñaanatapaakero, ikantziro: “¡Talita cumi!” (akantziri apaanteki aaka: “Eentsi, pimpiriinte.”) \f + \fr 5:41 \ft Iro riñaawaitakeri Jesús, tema Aram-thato riñaanetari. \f* \v 42 Piriintanaawo eentsi, anashitanaawo. Tema tzimake 12 osarentsite, irootake anashiwaitantanaari. Riyokitziiwentanakero ikaatzi ñaakerori. \v 43 Ikantzi Jesús: “Pimpero owanawo.” Ikantanake eejatzi: “Te nokowi pinkamanteri atziripaini.” \c 6 \s1 Ripiyaawo Jesús Nazaret-ki \r (Mt. 13.53-58; Lc. 4.16-30) \p \v 1 Ikanta ripiyaawo Jesús inampiki, royaatairi maawoini riyotaanewo. \v 2 Okanta kiteesheri rimakoryaantaitari, riyotaantake Jesús ipiyotaitapiintaga. Riyokitziiwentaitakeri. Ikantaitzi ikemaitzirira: “¿Tsika ipookamatsitawoka riyomatsitantari? ¿Iitaka yotaakeriri rantantawori kaari iñaapiintaitzi? \v 3 ¿Kaarima jirika kisaatapiintzirori inchakota? ¿Kaarima otomi María? ¿Kaari irirentzipaini Jacobo, José, Judas eejatzi Simón? ¿Kaarima iritsiro tsipatakairi anampiki?” Ari opoñaawo kaari ikemisantantaitari Jesús. \f + \fr 6:3 \ft Jacobo, iriira iitaitziri eejatzi Santiago. \f* \v 4 Ikantanake Jesús: “Rashi rowiro Kamantantaneri ikemisantaitziri otsipaki nampitsi, te ikemisantaitziri inampiki irirori risaikira isheninkapaini.” \v 5 Iro kaari okantanta rooñaawontero Jesús ishintsinka inampiki. Te ishenitzi mantsiyari retsiyatakotakairi riterotantyaari rako. \v 6 Antawo rowashiretakotakari kisoshirewaitatsiri, kaari kowatsine inkemisante. Iroowa riyaatantanakari riyotaantzi otsipaki nampitsi tzimayetatsiri janta. \s1 Rotyaantziri riyotaanewo \r (Mt. 10.5-15; Lc. 9.1-6) \p \v 7 Ikanta Jesús ipiyotakeri riyotaanewo ikaatzi 12. Ripasawyaakeri ishintsinka, raawyaantyaariri irirori peyari. Rotyaantakeri, intsipatawakaanakya apitepaini. \v 8 Ikantakeri: “Eerowa paanake pithaate, powanawo, piyorikite, apatziro paanake pikotzi. \v 9 Eero paanake otsipa piithaare. Apatziro pizapato-tetanakya.” \v 10 Ikantawakeri eejatzi: “Pareetakyaarika pankotsiki arira pimaapiinte, irojatzi pawisantanakyaari otsipaki nampitsi. \v 11 Eerorika raapatziyaitawakemi, eerorika ikemisantaitzimi, pawisapithateri. Potekanairo piipatsite piitziki, iro riyotantaityaari te ikemisantaitziri Pawa. Iri rimaperoite rowasanketaiteri paata, anaanakero rowasanketaitakeri pairani Sodoma-satzi eejatzi Gomorra-satzi. Imaperotatya.” \v 12 Ikanta riyaatanake riyotaanewo Jesús ikantakeri atziripaini rookairo ikaariperowaitzi. \v 13 Retsiyatakotakaake raayiri peyari, retsiyatakotakaake osheki mantsiyari ritziritantari oyeenka pankirentsi. \s1 Ikamantakari Juan omitsitsiyaatantaneri \r (Mt. 14.1-12; Lc. 9.7-9) \p \v 14 Areetakotakari pinkathari Herodes okaatzi rantakeri Jesús. Ikantaitzi: “Añagai Juan omitsitsiyaatantaneri. Piñeeri otzimi ishintsinka.” \v 15 Tzimatsi itsipa kantaintsiri: “Elías rini.” Ikantaitzi eejatzi: “Aamaaka iri itsipa Kamantantaneri.” \v 16 Ikemake Herodes ikantaitakeri, ikantanake irirori: “Iri añagaatsiri Juan nithatzinkakaantakeri.” \v 17 Ipoñaantari ketziroini Herodes romonkyaakaantziri Juan, okantakaantziri Herodías, iinantawetari Felipe irirentzi Herodes. Iroowa iinantaari irirori Herodes. \v 18 Tema ikaminaawetatyaari Juan, ikantziri Herodes: “Te onkameethate payiteri iina pirentzi.” \v 19 Iro opoñaantari okisaneentziri Herodías, okowake owamaakaanteri. \v 20 Iro romonkyaantakariri ketziroini Herodes. Iri kantacha Herodes antawoite ipinkathatakeri Juan, riyotzi kameethashire rinatzi, kiteshire ikanta. Te rishinewetari rowamagaiteri. Okaatzi ikaminaawetariri, ikompitzimotakari Herodes. Ari reshiwentawetawo ikemisantziri. \v 21 Okanta otsipa kiteesheri, roimoshirenkawentawo Herodes itzimantakari pairani. Ripokaiyakeni iwinkatharentsite, ripokake reeware owayeripaini Roma-satzi, ripokake Itzinkamipaini Galilea-satzi. Rowaiyakani. \v 22 Ari okyaapaake ishinto Herodías rowaiyanira, omampayimotapaakari, okameethatzimotanakeri Herodes omampaane, okameethatzimotanakeri eejatzi itsipatakari rowaiyani. Ikantanakero Herodes: “Ari nompakemi oitarika pinkowakotenari. \v 23 Eero namatawitzimi, riyotzi Pawa imaperotatya nokantzi. Iroorika pinkoweri nopinkathariwentziri, ari nompakemi niyanki.” \v 24 Iyaatashitanakero iniro, okantapaakero: “¿Oitaka nonkowakoteriri?” Okantanakero onaanate: “Pinkowakoteri iito Juan omitsitsiyaatantaneri.” \v 25 Ipiyapaaka mainawo, okantapaakeri: “Nokowi pimpenawo iito Juan, powakenawo pachakashetaki.” \v 26 Antawoite rowashiretanaka pinkathari. Tema maawoini ikemaitakeri inkaaganki ikantakerowa mainawo, tekaatsi inkenakaanairo, ontzimatye impero okowakeri. \v 27 Rotyaantake owayeri ramakeniri iito Juan. \v 28 Jatanake owayeri romonkyagaitakerira Juan, rithatzinkapaakeri, ramakotakero iito pachakashetakiki. Ipakoitapaakero mainawo, aanakeniro iniro. \v 29 Ikanta ikemaiyakeni riyotaanewo Juan-ni, pokaiyakeni, ikitatairi. \s1 Rowakaari Jesús 5000 shirampari \r (Mt. 14.13-21; Lc. 9.10-17; Jn. 6.1-14) \p \v 30 Piyaawo rotyaantanewo Jesús, piyotaiyapaani maawoini risaikira, ikamantapairi okaatzi rantayetakeri. \v 31 Eekero ripokatzi atziri, piyayetacha itsipa. Te onkantaiya rowaiya Jesús. Iro ikantantariri riyotaanewo: “Jame aate ochempiki, amakoryaawakeeta eepichokiini.” \v 32 Otetanaka pitotsiki, jatanake. \v 33 Iri kantacha, osheki aminakotawakeriri riyaatanakera, riyotawakeri. Shiyaiyanakani ikenanake awotsiki, ipoñaanakawo nampitsiki. Iri etakawo rareetaka, piyotaiyapaakani. \v 34 Ikanta rareetapaaka Jesús, iñaapaatziiri ipiyotaiyani. Retakotapaakari. Roshiyakari oweja eerorika itzimi kempoyiiriri. Riyotaapairi eejatzi. \v 35 Ari otsireniityaanake, ripokashitapaakeri riyotaanewo, ikantapaakeri: “Yotaanarí, asaikatziira ochempiki. \v 36 Pipakairo piyotaantzi, riyaataita atziripaini nampitsiki ramanante royaari.” \v 37 Ikantanakeri Jesús: “Pimperi eeroka royaari.” Ikantzi riyotaanewo: “¿Pikowatziima niyaate namanantakite nowakayaariri? Osheki owanawontsi, eero rimonkaata koriki nowakaantyaariri maawoini, osheki ipinatyaari.” \f + \fr 6:37 \ft Kantakotachari jaka “osheki ipinatyaari” irojatzi ikantaitziri inkaaterika 200 denario. \f* \v 38 Ikantanake Jesús: “¿Tsika okaatzika pan ramakeri atziripaini? Piyaate paminakitero.” Jatanake raminakitziro, ikantzi: “Eenitatsi okaatzi 5 pan, apite shima.” \v 39 Ikantzi Jesús: “Poisaikeri maawoini atziri onatsiryaapankaatakera kishipeenkashi, pinashiyetyaari poisaikeri.” \v 40 Rimatakero. Eenitatsi inashitainchari risaikayetake ikaatzi 100 atziri, eejatzi ikaatzitaka itsipa 50 atziri. Ari ikantakeri roisaikakeri maawoini. \v 41 Ikanta raakotakero Jesús 5 pan itsipataakero apite shima, aminanake jenoki inkiteki, riwetharyaanakari Ashitariri. Itzipetowakero pan, ipakeri riyotaanewo, rowawisaakeniri itsipa atziripaini. Eejatzi ikantakeri shima, rantetakari maawoini. \v 42 Rowaiyakani maawoini, kemaneentaiyakani. \v 43 Yeekiyetai kantziriki okaatzi 12 rowagaantakari. \v 44 Ikaatzi ishekitzi 5000 shiramparipaini owainchari. \s1 Ranashaatantawo Jesús inkaare \r (Mt. 14.22-27; Jn. 6.15-21) \p \v 45 Ikantanairi Jesús riyotaanewo: “Petaiyaawo pimontyagai nampitsikinta Betsaida.” Ikantanakeri piyowentakariri: “Piyaataira pipankoki.” \v 46 Ikanta riyaayetai maawoini atziri, tonkaanake Jesús ochempiki ramana. \v 47 Tsirenitanake, riweyaakotaka riyotaanewo niyankyaaki inkaare rimontyaakotaiyaani. Apaniroini risaikanake Jesús ochempiki, \v 48 raminakotakeri riyotaanewo, shintsiini rikomataiyini oipiyakotakeri tampyaa. Okanta okiteeshetzimatake, riyaatashitairi, ranashaatantanaawo inkaare, ikenashitapairi itaapiiki, oshiyakawo rawisanakityeerime. \v 49 Irojatzi iñaantaitawaari, roshiyakaatziiri iri shiretsi, kaimaiyanakeni, \v 50 maawoini rominthaawakeri iñaawairira. Ikantapaakeri Jesús: “Naaka pokaatsi, eero pithaawashita, tontashire pinkantya.” \v 51 Otetapaawo pitotsiki, awisainkatanake tampyaa. Riyokitziiwentanakeri. \v 52 Tema tekera riyotakotziroota roshekyaantakawori Jesús pan, okantakaakari ikisoshirewaitzi. \s1 Retsiyatakotakaantzi Jesús Genesaret-ki \r (Mt. 14.34-36) \p \v 53 Irojatzi rareetantakari inampiki Genesaret-satzi. \v 54 Iro raatakotapaakitziini, riyoitawakeri Jesús. \v 55 Ikamantawakaiyanakani nampitawori janta, ramakotakeri mantsiyari romaryaamentoki. Tsikarika risaiki Jesús, ari ramakoitziniri mantsiyari. \v 56 Ari ikantzitaitari ikenayetzira oryaaniki nampitsi, nampitsi antawo, eejatzi owaantsiki, rowakoitziniri mantsiyari awotsiki, ikantaitziri: “Pishinetya riterotawakero piithaare.” Maawoini terotzitakeriri iithaare etsiyatakoyetai. \c 7 \s1 Owaariperoshiretziriri atziri \r (Mt. 15.1-20) \p \v 1 Ikanta ripokaiyakeni Fariseo itsipatakari Yotzinkaripaini, ipoñaakawo Jerusalén-ki. Ipiyowentapaakari Jesús. \v 2 Ari iñaapaakeri riyotaanewo Jesús te rantero rametapiintari ikiwaakota arika roya. Ikishimatapaakeri. \v 3 Okaatzi rantapiintziri Fariseo-paini, eerorika ikiwaakota, eero rowaa. Iro rametari pairani icharine: Arika roya ontzimatye inkiwaakotawakya, inkitewathatantyaari. \v 4 Arika rareetaiya ramanantawaitzira, tekera rowapaiyaata, inkiwaakoperotapaiya. Te apatziro rametawo jiroka, ikiwayetziro eejatzi riramento, rowamento, ronkotsimento, rimaamento, maawoini. \v 5 Iroowa rosampitantakariri Jesús, ikantziri: “¿Oitaka ipeyakotantakawori piyotaanewo riyotagairi pairani acharine? Noñaapaakeri rowaiyani, te ikiwaakota.” \v 6 Rakanakeri Jesús, ikantziri: “Owapeyimotantaneri pinaiyini. Eeroka ikenkithatakotake pairani Isaías, rosankenatake, ikantzi: \q1 Ipaanteki ipinkathawaitakena atziripaini. \q1 Temaita inkenkithashiryaakotaina ishireki. \q1 \v 7 Raminaashiwaita rotziwerowa ipinkathawetana, \q1 Riyotaantashitawo rameyetari irirori. \m \v 8 Pipeyakotakero eeroka Inintakaantanewo Pawa, pantashitakawo rametari acharineni. Pikiwayetziro powamento, piramento. Osheki okaatzi pantashitakari.” \p \v 9 Ikantanakeri eejatzi: “Iroowa pantaperotakeri pameyetari, pithainkanakero Inintakaantanewo Pawa. \v 10 Jiroka rosankenare Moisés-ni, ikantzi: \q1 Pimpinkathateri ashitzimiri. \m Ikantzi eejatzi: \q1 Ontzimatye rowamagaiteri kishimawaitziriri ipaapate. \m \v 11 Iro kantacha pikantapiintzi eeroka: ‘Ankashaakairirika ayorikite Pawa, ontzimatye amperi. Onkantawetakya añeeri rashironkaawaitya apaapate.’ \v 12 Ari pikantakari eeroka, piyotaashitakari atziripaini rithainkantzi, te retakotari ipaapate. \v 13 Pantashitakawo rameyetari pairani picharine, iroowa pithainkantakawori riñaane Pawa. Ari pikantapiintatya pantziro oshiyawori jiroka.” \p \v 14 Ikaimakeri Jesús maawoini piyotainchari, ikantziri: “Pinkemisantaiyeni maawoini, pinkemathatantyaawori nonkantemiri. \v 15 Okaatzi rowaitari, te owaariperotziro ashire. Irooma okaatzi omishitowiri inthomoiki, iroowa owaariperotzirori ashire. \v 16 Powayempitatyaawo jiroka.” \v 17 Ikanta riyaataiyaini atziri, kyaapai Jesús pankotsiki. Ari rosampitakeri riyotaanewo, ikantziri: “¿Oitaka poshiyakaawentakeri?” \v 18 Rakanake Jesús, ikantzi: “¿Tema pikemathatawakero eeroka? ¿Te piyote eeroka te owaariperotero ashire okaatzi rowaitari? \v 19 Tekaatsi onkantero ashire, apatziro okeniro asheetoki, irojatzi ishitowantaiyaari.” Iroowa riyotaantakeri Jesús, tema te owaariperotantzi okaatzi rowaitari. \v 20 Ikantanake eejatzi: “Arika antakayeri asheninka kaariperori, iroowa owaariperotzirori ashire. \v 21 Tema ashireki opoñaawo jiroka: kaariperori kenkithashiryagaantsi, kaari kinataantsi, mayempitaantsi, tsitokaantsi, \v 22 koshitaantsi, shampitsitaantsi, kaariperoshiretaantsi, amatawitaantsi, mayempikyaataantsi, samakoneentaantsi, kishimataantsi, asagaawentaantsi, tzimaityaashiwaitaantsi. \v 23 Okaatzi ikenkithashiretapiintari atziri kaariperori inatzi, iroowa rowaariperotantawori ishire. Tema ishireki opoñaawo jirokapaini.” \s1 Awentaari Pawa Sirofenicia-sato \r (Mt. 15.21-28) \p \v 24 Ikanta ikenanake Jesús nampitsiki jitachari Tiro, irojatzi Sidón-ki. Ari risaikapaake pankotsiki, te ikowaweta inkemakoiteri. Temaita rimanakota. \v 25 Eenitatsi janta tsinane raayiri peyari ishinto. Okemakotawakeri iroori Jesús, ipokashitakeri, otziwerowashitapaakari. \v 26 Jiroka tsinane kaari Judá-ite, opoñaawo iroori otsipaki nampitsi oita Sirofenicia. Okantapaakeri: “Jesús, petsiyatakotakagainawo nishintyo, raagatziiro peyari.” \v 27 Rakanakero irirori: “Paata tsinané. Ikantaitzi pairani: Te raapithaitziri eentsi rowanawo impaiteri otsitzi royaawo, apatziro rowawo eentsi irojatzi inkemantakya.” \f + \fr 7:27 \ft Iriira roshiyakaawentaitzi Judá-ite, oshiyariri eenchaaniki. Iriima kaari Judá-itetatsine iriira oshiyariri otsitzi. \f* \v 28 Akanakeri tsinane, okantziri: “Imaperotatya pinkatharí pikantakeri. Iro kantzimaitacha ikatziyapiinta irirori otsitzi jantyaatsikaini, rowayetawo rookagaantayetziri eenchaaniki.” \v 29 Ikantzi Jesús: “Imaperotatya pikantakeri. Piyaatai, ari piñaapairo pishinto etsiyatakotai iroori.” \v 30 Okanta iyaatai tsinane opankoki, oñaapairo ishinto omaryaa imaamentoki, etsiyatakotai. \s1 Retsiyatakotakagairi Jesús witakempitari \p \v 31 Ari rawisanake Jesús risaikawetapaakaga nampitsiki Tiro, ikenanairo Sidón-ki, Decápolis-ki irojatzi rareetantaawo Galilea-ki. \v 32 Ramaitakeniri witakempitari, masontziwaanteri rini eejatzi. Ikantaitapaakeri: “Jesús, piterotantawakyaari pako.” \v 33 Raanakeri Jesús jantyaatsikaini, rosagaantantakari rako ikempitaki, ritziritantakari ishimore ineneki. \v 34 Aminanake jenoki inkiteki, rowiñeenkatanaka rañaanake Jesús, ikantzi: “¡Efata!” (Akantziri apaanteki aaka: “Piwitaryagaiya.”) \v 35 Irojatzi iwitaryaantanakari ikempita, te imasontziwaantetanai eejatzi, wetsikanaawo riñaawaitanai kameetha. \v 36 Ikantawetakari Jesús: “Eerowa pithawetakotana.” Te ikemisantzimaitari, thawetanake atziripainiki. \v 37 Riyokitziiwentaitanakeri Jesús, ikantaiyini: “¿Oitaka okameethatantari rantziri jirika? Ikemakagairi witakempitari, riñaawaitakagairi eejatzi.” \c 8 \s1 Rowakaari Jesús atziripaini ikaatzi 4000 \r (Mt. 15.32-39) \p \v 1 Ikanta ipiyotaiyani osheki atziri, thonkapaaka rowanawo. Ikaimakeri Jesús riyotaanewo ikantziri: \v 2 “Antawoite netakoshiretakari atziripaini. Itsipatakena okaatzi mawa kiteesheri, thonkapaaka rowanawo. \v 3 Arika notyaantairi, ari aakeri ritashe awotsiki, tema tzimayetatsi poñagainchari intaina.” \v 4 Rakanake riyotaanewo, ikantanakeri: “Ochempikira asaiki ¿tsika ayeka owakayaariri?” \v 5 Rosampitanakeri Jesús, ikantziri: “¿Eenitatsi pan?” Ikantaiyini irirori: “Eenitatsi okaatzi 7.” \v 6 Ari roisaikakaantanakeri Jesús maawoini atziri kipatsiki. Raakero pan okaatzi 7, riwetharyaawentanakawo, itzipetowakero, ipakeri riyotaanewo rowawisaakeniri atziripaini irirori. \v 7 Tzimitacha eejatzi shiwaireki. Riwetharyaawentakari, ipitakari eejatzi atziripaini. \v 8 Rowaiyakani maawoini, kemaneentaiyakani. Yeekitai tzimagaantapaintsiri kantziriki okaatzi 7. \v 9 Maawoini shiramparipaini owainchari ikaataiyini 4000. Rotyaantayetairi inampiki. \v 10 Ari rotetanaawo Jesús pitotsiki itsipatanaari riyotaanewo, montyaakotanaawo intatsikero nampitsiki oita Dalmanuta. \s1 Ikowakotaitziri Jesús ritasonkawentante \r (Mt. 16.1-4; Lc. 12.54-56) \p \v 11 Ari ripokaiyapaakeni Fariseo, riñaanaminthatapaakeri Jesús, ikowi iñeeri ritasonkawentante, iro riyotantyaari imaperotatya opoñaawo itasorenka jenoki inkiteki, tema iñaantashiretatyaari. \v 12 Rañaashiryaanake Jesús, ikantziri: “¿Oitaka ikowantari iñeena nitasonkawentante jirikapaini? Eeromaita noñaayiri. Imaperotatyaaga.” \v 13 Piyanaawo Jesús, montyaakotanaawo. \s1 Kachotakairori iwaane Fariseo \r (Mt. 16.5-12) \p \v 14 Ari imaisantanakero riyotaanewo ragaantanakyaame pan, apaani ragaantamatsitanaka. \v 15 Ikantzi Jesús: “Paamaawentyaawowa kachotakairori iwaane Fariseo eejatzi rashi Herodes.” \v 16 Ari ikantawakaanaka riyotaanewo: “Kaari amantanaka pan.” \v 17 Riyotake Jesús okaatzi ikantawakaakari riyotaanewo, ikantziri: “¿Oitaka piñaanatawakaawentari: ‘¿Kaari amantaka pan, kaari amantaka pan?’ ¿Tema pikemi? Kisoshire pikantaka. \v 18 Tzimawetacha poki te piñaante, tzimitawetacha pikempita te pinkeme. ¿Tema poshiretawo noshekyaantakawori pan? \v 19 Tema tzimawetacha pan okaatzi 5, nowakaaka isheki atziri ikaatzi 5000. Powiitairo okaatzi tzimagaantapaintsiri. ¿Tsika okaatzika kantziri yeekitaatsiri?” Ikantaiyini: “Okaatzi 12 kantziri.” \v 20 “Eejatzi nokantakero, kaawetachari 7 pan, rowaiyakani isheki atziri ikaatzi 4000. Powiitairo tzimagaantapaintsiri. ¿Tsika okaatzika kantziri piyeekitairi?” Ikantaiyini: “Okaatzi 7 kantziri.” \v 21 Ikantanakeri: “¿Tekerama piyotakotziroota?” \s1 Rokiryaakagaitairi mawityaakiri \p \v 22 Areetaka Jesús nampitsiki Betsaida. Ramaitakeniri mawityaakiri, ikantaitapaakeri: “Piterotantawakyaari pako.” \v 23 Ikanta Jesús, rotaiyawakotanakeri. Raanakeri othapiki nampitsi. Reewaakitakeri, rosheyookitantakari rako. Rosampitzimaitari, ikantziri: “¿Koñaatanai pamine?” \v 24 Aminanake, ikantzi: “Aminawetaana, noñaawetaari atziri, te ikoñaaperotzimaita, roshiyashitakawo inchato.” \v 25 Rapiitanairi riterookitziri, ikantairi: “Pamine iroñaaka.” Okiryaanake, koñaatanai ramini intaina, iñaanairo maawoini. \v 26 Rotyaantairi, ikantawairi: “Eero pikenanai nampitsiki, tera nokowi pinthawetakotena.” \s1 Yotake Pedro: Jirika Jesús, Cristo rinatzi \r (Mt. 16.13-20; Lc. 9.18-21) \p \v 27 Ikanta rawisanake Jesús itsipatanaari riyotaanewo ikenake Cesarea-ki inampipainiki Filipos. Okanta niyanki awotsi rosampitakeri riyotaanewo, ikantziri: “¿Oitaka ikenkithashiretakotanari atziripaini?” \v 28 Ari rakaiyanakeni riyotaanewo, ikantzi: “Ikantaitatziimi Juan-ni omitsitsiyaatantaneri pinatzi, ikantaitzimi eejatzi Elías pinatzi. Eenitatsi itsipa kantayetzimiri Kamantantanerira piriintaachari.” \v 29 Ari rosampitanakeri irirori, ikantanakeri: “¿Oitaka pikenkithashiryaakotanari eeroka?” Ari rakanake Pedro: “¡Eeroka, Cristo pinatzi!” \v 30 Ikantzi Jesús: “Paataga pithawetakotzitana.” \s1 Ikenkithatakotziro Jesús inkame \r (Mt. 16.21-28; Lc. 9.22-27) \p \v 31 Ari retanakawo Jesús ikamantziri riyotaanewo onkaate awishimoterine, tema iri jitainchari Itomi Atziri. Ikantziri: “Osheki rowasanketaitena. Osheki inkisaneentena Itzinkamipaini, eejatzi reewarepaini Imperatasorentsitaarewo, eejatzi Yotzinkaripaini. Rowamaakaantena. Iro onkaatakeme kiteesheri mawa, añagaana.” \v 32 Ari ikantakeri, te rimaniro. Ikanta Pedro, raanakeri Jesús jantyaatsikaini, ikowaweta inkaminairime. \v 33 Ripithokapithatanakari, raminanakeri riyotaanewo, ikisathatanakeri Pedro, ikantanakeri: “¡Piyaate Satanás! Te poshiretawo eeroka inintakaantziri Pawa, apatziro poshiretawo ikowayetziri atziripaini.” \v 34 Ikaimanakeri Jesús piyowentakariri, ikaimitanakari eejatzi riyotaanewo, ikantakeri: “Tzimatsirika kowatsine intsipatena, rookero ikowashiwaitari irirori. Onkantawetya inkentakoiteri, intsipataina naaka. \v 35 Ikaatzi antashiwaitawori iñaamatashitari, ari impeyashitaiya. Irooma ikaatzi kamawentenane, okantakaantziro ikemisantziro Kameethari Ñaantsi, aritake rawisakoshiretai. \v 36 Aminaashiwaitaga iñiiro oshekitzimotziri rashaagawo tzimawetachari kipatsiki, arira impeyashitaiyaawo rañaamento. \v 37 ¿Arima ripinawentaiya eero iñaantaawo impeyashitaiya? \v 38 Ikaatzi kaaniwentanari inkenkithatakotena kaariperoriki atziri, atake nimatairi naaka paata nonkaaniwentairi arika nipiyai namairo rowaneenkawo Ashitanari nontsipataiyaari maninkaripaini, tema naaka Itomi Atziri.” \c 9 \p \v 1 Irojatzi ikantantanakari eejatzi Jesús: “Pikaataiyakenira jaka, tzimatsira apawopaini eero ikamita irojatzi iñaantakyaawori ishintsinka Pawa tsika ikanta ipinkathariwentantzi. Imaperotatya.” \s1 Rishipakiriimotziri Jesús riyotaanewo \r (Mt. 17.1-13; Lc. 9.28-36) \p \v 2 Okanta awisanake kiteesheri okaatzi 6. Tonkaanake Jesús ochempiki, raanakeri Pedro, Juan, eejatzi Jacobo. Ari rishipakiriimotakeri. \v 3 Kitamaaniki okantanaka iithaare, tekaatsi oshiyakairi okitamaatanake. \v 4 Iñaatziiri Elías itsipatapaakari Moisés, ikenkithawaitakaapaakeri Jesús. \v 5 Riñaawaitashitanaka Pedro, ikantanakeri Jesús: “Yotaanarí, imaperotatya okameethatzi pamaiyakenani jaka. Kameetha niwetsikaiyemini mawa pankoshetantsi: apaani pashi eeroka, apaani rashi Moisés, apaani rashi Elías.” \v 6 Tema ithaawaiyanakitziini, irootake riñaawaitashitantanakari. \v 7 Irojatzi ipokantapaaka menkori itsimankakotapaakeri. Ikematzi ikantaitzi: “Notomi rinatzi jirika netakokiperotari, pinkemisanteri.” \v 8 Raminaperowetanaari, te iñaanairi, apatziro Jesús. \p \v 9 Ikanta roirinkaiyaani ochempiki, ikowakotakeri eero ikamantantziro okaatzi iñaakerira irojatzi paata arika rañagai. Tema jirika Itomi Atziri ari rañagai inkamawetakyaarika. \v 10 Iro kaari ithawetakotantari, iro kantacha osheki rosampitawakagaiyakani irirori tsika oita ikantakotziri Jesús, arika rañagai inkamawetakyaarika. \v 11 Irojatzi rosampitantakariri, ikantziri: “¿Oitaka ikantakotziri Yotzinkaripaini iri jewatapaintsine Elías ripoke?” \v 12 Ari rakanake Jesús, ikantziri: “Imaperotatya, iri jewatapaintsine Elías ripoke, rowameethatantapaake. ¿Tsika okantzika rosankenatakoitakenari pairani? Tema okantatzi: ‘Jirika Itomi Atziri, osheki rithainkawaitaiteri.’ \v 13 Pinkeme, ari pokake Elías. Osheki ikoshekaitakari, rimonkaatakero okaatzi rosankenatakoitakeriri.” \s1 Rowawisaakotziri Jesús eentsi raayiri peyari \r (Mt. 17.14-21; Lc. 9.37-43) \p \v 14 Ikanta rareetaawo Jesús rookanakeri riyotaanewo, iñaapaatziiri ipiyowentari osheki atziri itsipatakari Yotzinkariite riñaanaminthatziri. \v 15 Ikanta iñaawairi ripokai Jesús, riyokitziiwentawairi, rishiyanaka riwethatawaiyaari. \v 16 Rosampitapaakeri Jesús, ikantziri: “¿Iitaka piñaanatakotziriri?” \v 17 Akanake apaani, ikantanake: “Yotaanarí, namatziimiri notomi raayiri peyari, te inkantaiya riñaawaitai. \v 18 Ripokashitapairirika, osheki romposakaawaitari kipatsiki. Ishimorewaantewaitakairi, ratsikaikiwaita, ikisotakairi. Nokantawetakari piyotaanewo rowawisaakotainari, te rimatziri.” \v 19 Rakanake Jesús, ikantanake: “Te pinkemisantaiyeni eeroka. ¿Tsika onkaateka piyote? Pamakenari jaka eentsi.” \v 20 Ramaitapaakeniri. Ikanta peyari iñaawakeri Jesús, antawoite rompetatakaanakari eentsi, tyaanake isaawiki, ripinaawaitanaka kipatsiki, ishimorewaantewaitanake. \v 21 Rosampitanakeri Jesús ipaapate eentsi, ikantziri: “¿Tsikapaiteka retaka peentsite?” Ikantzi: “Rashi rowiro eeniro ikaatziinitzi. \v 22 Ritaakaawaitari paampariki, ripiinkawaitzi eejatzi ñaaki, ikowi rowamairime. Kantacharika pineshironkatena, pimatero.” \v 23 Ikantziri Jesús: “¿Oitaka pikantantari ‘Kantacharika...?’ Arika pinkemisantanai, aritake imatakya maawoini.” \v 24 Irojatzi ikaimantanakari antawoite ipaapate eentsi, ikantanake: “Kemisantawetachana, terika nokemisantaperotzi, pinkemisantakaaperotaina eeroka.” \v 25 Eekero iñaatzi Jesús ripokaiyapaakeni atziri, ikisathatanakeri peyari, ikantanakeri: “Pitainkapithateri eentsi, te nokowi pipiyashiteri eejatzi.” \v 26 Antawoite ikaimanake peyari. Ikamimatakaanakeri eentsi. Osheki kantanaintsiri: “Kamake eentsi.” \v 27 Rakathawakotanakeri Jesús, ipiriintakeri. Añaanai. \v 28 Ikanta ikyaapaake Jesús pankotsiki, ari rosampitakeri riyotaanewo apaniroini, ikantziri: “¿Iitaka kaari nimatantari naaka nowawisaakoteri?” \v 29 Ikantzi Jesús: “Imaperotatya ishintsitzi jirika peyari, okowatyaaga ankamaityaawo amaña, atziwentya eejatzi.” \s1 Rapiitairo Jesús ithawetakota inkamimotante \r (Mt. 17.22-23; Lc. 9.43-45) \p \v 30 Ikanta rowaaganaawo Jesús, ikenanai Galilea-ki. Te ikowi inkemakoteri atziripaini. \v 31 Riyotaayetziri riyotaanewo, ikantziri: “Irootaintsi raakaantaiteri Itomi Atziri, ritsitokaiteri. Awisawetakyaarika mawa kiteesheri, aritake rañagai eejatzi.” \v 32 Iro kantzimaitacha tera riyotawakero okaatzi ikantawetariri. Tekaatsi kowatsine rosampiteri. \s1 Tsika itzimi iriiperotatsiri \r (Mt. 18.1-5; Lc. 9.46-48) \p \v 33 Areetaiyaani Capernaum-ki. Ikanta risaikaiyapaini pankotsiki, rosampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Oitaka pikantawakaari inkaaganki awotsiki?” \v 34 Ari imairetaiyakeni irirori. Tema ikantawakaawentatyaawo awotsiki tsika itzimi iriiperotatsiri. \v 35 Saikanake Jesús, ipiyotakeri riyotaanewo ikaatzi 12, ikantziri: “Arika pinkowe piriiperote, poshiyakotyaari imperataarewo, te ipinkathariwentantzi irirori.” \v 36 Ramake eentsi risaikaiyakeni, ithomaakeri, ikantzi: \v 37 “Inkaate aakoterone nowairo ikemisantaana, arika raakameethatairi oshiyariri jirika eentsi, naakaga raakameethatake. Ari okantari eejatzi, arika raakameethatakena naaka, oshiyakawo iri raakameethatzi otyaantakenari jaka.” \s1 Aritake akaatziri kaari kisaneentairi \r (Lc. 9.49-50) \p \v 38 Ari ikantanake Juan: “Yotaanarí, noñaake chapinki atziri aakotzirori piwairo, rowawisaakotziri raayiri peyari. Te añiiri ankaateri jaka, nipakaakaakeri.” \v 39 Ikantzi Jesús: “Eero pipakaakairime. Tema ikaatzi tasonkawentantatsiri raakotziro nowairo, eero ikishimataana paata. \v 40 Tema aritake akaatziri kaari kisaneentairi. \v 41 Arika ineshironkaitemi raakoitero nowairo, inkantaite: ‘Nompakoteri ñaa rashitaari Cristo.’ Iri ripinaitairi paata. Imaperotatya.” \s1 Eero pantakaantziro kaariperori \r (Mt. 18.6-9; Lc. 17.1-2) \p \v 42 “Tzimatsirika antakaakerine kaariperori oshiyakariri jirika eentsi rawentaana, ari rowasanketaitakeri. Iro kameethatatsi inthataiteniri mapi ikentsiki, rowiinkaiteri inkaareki. \v 43 Iroorika pako pantantapiintawori kaariperori, pipakairo pawisakotantaiyaari, oshiyaawo pithatzinkatyeerome pako, piyaaponchokitantaiyaari inkiteki. Te okameethatzi otzimawetaga apite pako iro piñaantaiyaawori paata rookaitaimi sarinkaweniki pashi powaatyeero pitagaiya, \v 44 janta te ikaamanetapai chowitsi, te itsiwakanetapai paampari eejatzi. \v 45 Iroorika piitzi pantantapiintawori kaariperori, pipakairo pawisakotantaiyaari, oshiyaawo pithatzinkatyeerome piitzi, piyaaponchokitantaiyaari inkiteki. Te okameethatzi otzimawetaga apite piitzi iro piñaantaiyaawori paata rookaitaimi sarinkaweniki pashi powaatyeero pitagaiya, \v 46 janta te ikaamanetapai chowitsi, te itsiwakanetapai paampari eejatzi. \v 47 Iroorika poki pantantapiintawori kaariperori, pipakairo pawisakotantaiyaari, oshiyaawo pinkithoryaatyeerome poki, piyaapityaakitantaiyaari inkiteki. Te okameethatzi otzimawetaga apite poki iro piñaantaiyaawori paata rookaitaimi sarinkaweniki pashi powaatyeero pitagaiya, \v 48 janta te ikaamanetapai chowitsi, te itsiwakanetapai paampari eejatzi. \v 49 Tema paampariki iñaantaitantemi maawoini, roshiyakagaitemi katyori. \v 50 Kameetha iwetsika tziwi okatyotzi, arika rowaitaitero tsikarika oita, eero okameethatai inkatyokantaityaawo. Ontzimatye poshiyaawo eeroka tziwipero, paapatziyawakagaiya, te opantawo pintzimawentawakaya.” \c 10 \s1 Te okameethatzi pookero piina \r (Mt. 19.1-12; Lc. 16.18) \p \v 1 Ikanta rowaaganaawo Jesús riyaatero Judea-ki, ikenanakero intatsikero Jordán. Ipiyowentawaari osheki atziri. Retapaawo riyotaayetapairi ikantapiintzirowa. \p \v 2 Ari ripokake Fariseo, rosampitapaakeri Jesús ikowi rikompitakayaarime, ikantapaakeri: “¿Shinetaantsitatsima atziri rookero iina?” \v 3 Rakanake Jesús, ikantanakeri: “¿Oitaka inintakaantziri Moisés-ni?” \v 4 Ikantaiyini irirori: “Rishinetakaantziro Moisés-ni ookero aina arika impaitairo osankenatakotaga jokawakagaantsi.” \v 5 Ari rakanake Jesús, ikantanakeri: “Okantakaantziro te pikemisantanetzi, iro rishinetantakemirori jiroka. \v 6 Tema pairani etantanakari riwetsikantzi Pawa, \q1 Riwetsikake shirampari eejatzi tsinane. \q1 \v 7 Iro rontsiparyaantariri atziri ashitariri, ompoñaantyaari raye iina, \q1 \v 8 Apaani ikantanaa raawakaana. \m Te apite atziri rine, apaani ikantanaawo. \v 9 Iroowa eero okantanta rontsiparyagaiyaawo atziri itsipatakaariri Pawa.” \p \v 10 Ikanta risaikaiyini pankotsiki, rosampitairi riyotaanewo okaatzi ikantakeri, \v 11 ikantanake Jesús: “Inkaate jokerone iina, arika ragai otsipa tsinane, imayempiwentakero retawetari ketziroini. \v 12 Ari okanta tsinane arika ookeri oime, agairika itsipa shirampari, mayempitake eejatzi.” \s1 Ritasonkawentziri Jesús eentsipaini \r (Mt. 19.13-15; Lc. 18.15-17) \p \v 13 Ari ramaitakeniri Jesús eentsipaini, ikowaitzi riterotantyaari rako. Ikanta riyotaanewo Jesús ikisathatakeri amayetziriri eentsi. \v 14 Te inimotanakeri Jesús iñaakeri, ikantziri: “Pishineteri eentsipaini ripokashitenaata. Eero pithañaana. Maawoini oshiyaiyaarine eentsi, iri ñagairone ipinkathariwentantzi Pawa. \v 15 Imaperotatya, eerorika ipinkathatziri Pawa roshiyakotyaari eentsipaini, eerowa iñiiro ipinkathariwentantzi.” \v 16 Ithomaawakeri eentsipaini, rotzimikapatziitoyetakeri, ritasonkawentayetakeri. \s1 Mainari ashaagantachari \r (Mt. 19.16-30; Lc. 18.18-30) \p \v 17 Iro rawisantanaiyaarime Jesús, rishiyashitakari mainari, rotziwerowashitapaakari, rosampitapaakeri: “Kameethari Yotaantanerí, ¿oitaka nantairi noñaantaiyaawori añagaantsi kantaitaachane?” \v 18 Ari rakanakeri Jesús, ikantziri: “¿Oitaka pikantantanari: ‘Kameethari pinatzi?’ Apatziro ikantakaawo Pawa ikameethatzi, tekaatsi itsipa. \v 19 Piyotakotakeroma Inintakaantaitziri: \q1 Eero pitsitokantzi. \q1 Eero pimayempitzi. \q1 Eero pikoshitzi. \q1 Eero pithaiyakotanta. \q1 Eero pamatawitantzi. \q1 Pimpinkathateri ashitzimiri.” \m \v 20 Rakanake irirori, ikantzi: “Yotaantanerí, nithotyaakero maawoini irojatzi netanakawo pairani eeniro nokaatziinitzi.” \v 21 Raminanakeri Jesús, retakotanakari, ikantziri: “Eenitatsi kowapainchari kaari pantzi. Piyaataate pipankoki, pimpimantero maawoini pashitari, pimpashityaari ashironkainkari. Ari piñagairo pinintagaiya jenoki inkiteki. Pipoke, poyaatena.” \v 22 Ikanta ikemawake, okantzimoneentanakari. Owashire ikanta ripiyanaka, tema ashaagantzinkari rini. \p \v 23 Ikanta raminanake Jesús omerekiki, ikantziri riyotaanewo: “¡Osheki opomeentsita riyaatai ashaagantzinkari ipinkathariwentantzira Pawa!” \v 24 Riyokitziitanake riyotaanewo ikemakerira ikantakeri. Irojatzi rapiitantanakawo ikantzi: “Notomyaayí ¡Osheki ompomeentsitzimotyaari awentaawori rashaagawo riyaatai tsika ipinkathariwentantzi Pawa! \v 25 Tema eero imata inkye piratsi camello imooki akoshi, iro owatsiperotachane ompomeentsitya inkye ashaagantzinkari tsika ipinkatharitzi Pawa.” \v 26 Eekero riyokitziitanakitzi riyotaanewo, ikantashiretanake: “¿Tsikama iityaaka awisakoshiretaatsine?” \v 27 Raminanakeri Jesús, ikantziri: “Eero rimatziro apaniroini atziri, iri Pawa matakairine. Tema tekaatsi kompitzimotyaarine irirori.” \v 28 Ikantanake Pedro: “Naakaga maawoini nokaataiyakeni, nookanakero okaatzi oshekitzimoyetanari, noyaataiyakemini.” \v 29 Rakanake Jesús, ikantanakeri: “Imaperotatya, tzimatsirika kemisantanairori Kameethari Ñaantsi, kenkithatakotairone eejatzi, iro rookantanakawori inampi, irirentzi, iritsiro, ashitariri, iina, reentsite, rowane, \v 30 iri ñagairone impairi Pawa osheki. Osheki onkaate pankotsi, irirentzi, iritsiro, ashitariri, reentsite, rowane. Onkantawetakya osheki inkisaneentawaitaiteri, iñagairo paata añagaantsi kantaitaachane. \v 31 Tema tzimayetatsi etawori, iri ñagairone rimpoiyetai. Tzimayetatsi impoiyetatsiri, iri ñagairone retaiyaawo.” \s1 Rapiitairo ithawetakota Jesús rowamagaiteri \r (Mt. 20.17-19; Lc. 18.31-34) \p \v 32 Ikanta ritonkagaiyini ipampithatziro awotsi riyaatero Jerusalén-ki. Iri jewatatsi Jesús ranashitaiyani. Iyokitzii ikantayetaka riyotaanewo, thaawashire ikantaiyani royaatziri. Irojatzi rapiitantakawo Jesús ipiyotziri riyotaanewo ikaatzi 12, inkamanteri onkaate awishimoterine, ikantakeri: \v 33 “Aatatzi Jerusalén-ki. Ari ragaiteri Itomi Atziri raakaanteri reeware Imperatasorentsitaarewo intsipatakyaari Yotzinkariite, riyakowenteri ritsitokaiteri, ragaitanakeri atziriki kaari asheninkata, \v 34 ishirontawentaityaari, ripasawaitaiteri, reewawaitaiteri, ritsitokaiteri. Iro awisawetakya mawa kiteesheri, ari rañagai eejatzi.” \s1 Ikowawetari Jacobo eejatzi Juan \r (Mt. 20.20-28) \p \v 35 Ikanta Jacobo itsipatakari Juan, itomipaini Zebedeo, rontsitokapaakari okaakiini Jesús, ikantakeri: “Yotaantaneri, nokowi pantainawo namanemiri.” \v 36 Rosampitanakeri irirori: “¿Oitaka pikowiri nantemiri?” \v 37 Ikantaiyini: “Tema irootaintsi pimpinkathariwentante, pishinetena nisaikanampitemi pakoperoki nontsipatemi ampinkathariwentante.” \v 38 Ikantanakeri Jesús: “Te piyotziro oita pamananari. Osheki nonkemaatsityaari naaka. ¿Arima pinkisashitakyaawo eeroka pinkemaatsitya osheki? ¿Arima poshiyakena nonkame naaka?” \f + \fr 10:38 \ft Jiroka jaka ikantajaantziri Jesús: “¿Arima pimatakero eeroka pirero kepishaari onkaate nireri naaka? ¿Arima poshiyakena naaka romitsitsiyaitena?”\f* \v 39 Ikantaiyini irirori: “Aritake nimatakero.” Ikantzi Jesús: “Imapero, irootaintsi pimatero onkaate nonkemaatsityaari, \f + \fr 10:39 \ft Jiroka jaka ikantajaantziri Jesús: “Ari poshiyakena eeroka pirero nireri naaka, aritake poshiyakena naaka romitsitsiyaitena. Imapero.”\f* \v 40 irooma pisaikanampitena nakoperoki pintsipatena ampinkathariwentante, eero okanta naaka nishinetaimiro, rashi iita ikashaakaitzitakari ketziroini.” \v 41 Ikanta ikemaiyakeni itsipa riyotaanewo, ikisaitanakeri Jacobo eejatzi Juan. \v 42 Ipiyotanairi eejatzi, ikantziri: “Piyotaiyini eeroka jimpe ikanta pinkathariyetatsiri jaka, rimperatanta. Ari roshiyari eejatzi iriiperotatsiri ipinkathataitziri irirori. \v 43 Irooma eerokapaini arika pinkowe piriiperote, poshiyakotyaari ronampiitari. \v 44 Iroorika pinkoweri peewatakaante, poshiyakotyaari noshikaarewo. \v 45 Te iro ripokantyaari Itomi Atziri rimperatantya, iro ripokantari roshiyaari onampirentsi inkamawentante, ripinakowentante.” \s1 Raminakagaitairi Bartimeo \r (Mt. 20.29-34; Lc. 18.35-43) \p \v 46 Ikanta rareetaka Jesús nampitsiki Jericó. Irojatzi rowaagantanaawo itsipatanaari riyotaanewo eejatzi ikaatzi piyowentakariri. Ikanta awotsinampiki, iñaapaakeri atziri jitachari Bartimeo, itomi Timeo, ikowakotantzi impashitaityaari. \v 47 Kemake irirori, iri Jesús poñaachari Nazaret, ikaimotawakeri, ikantziri: “¡Jesús, icharinetari David-ni, pineshironkataina!” \v 48 Ikisathawetanakari ikaataiyinira imairetantyaarime, eekero ikaimanakitzi antawoite: “¡Icharinentari David-ni, pineshironkataina!” \v 49 Katziyapaaka Jesús, ikantzi: “Pinkaimenari.” Ari ikaimaitakeri ikantaitziri: “Pinkatziye, ikaimatziimi, thaamenta pinkantanakya.” \v 50 Rookanakero iwewiryaakowo, katziyanaka, rishiyashitanakari Jesús. \v 51 Rosampitawakeri, ikantziri: “¿Oitaka pikowakotanari? ¿Tsika nonkantemika?” Rakanake irirori, ikantzi: “Yotaantanerí, nokowi naminawaitai kameetha.” \v 52 Ikantanake Jesús: “Kameetha piyaatai, etsiyatakotakagaimi pawentagaanaga.” Apathakerotanaka raminanai kameetha, royaatanakeri Jesús. \c 11 \s1 Areetaawo Jesús Jerusalén-ki \r (Mt. 21.1-11; Lc. 19.28-40; Jn. 12.12-19) \p \v 1 Irootaintsi rareetya Jesús Jerusalén-ki, riweyaaka otsipaki nampitsi jitachari Betfagé eejatzi Betania, otsipakerotawo otzishi Olivo. Rotyaantakeri apite riyotaanewo, \v 2 ikantakeri: “Piyaate nampitsiki atsipakerotakari. Ari piñaapaake ewonkeri piratsi burro inthatakotya, tekera ikyaakagaitariita. Pishiryaakoteri, pamakenari. \v 3 Arika inkantaitawakemi: ‘¿Piiterika pishiryaakotantariri burro?’ Pinkantanakeri eeroka: ‘Ikowatziiri Pinkathari. Aritake roipiyaimiri paata.’ ” \v 4 Jataiyakeni, iñaapaakeri ithatakotaka ewonkeri burro pankotsikeroki. Rishiryaakotapaakeri. \v 5 Eenitatsi itsipa atziri ñaawakeriri, ikaimotakeri: “¿Piiterika burro pishiryaakotantariri?” \v 6 Ikantanakeri irirori okaatzi ikantawakeriri Jesús ketziroini. Rishinetaakeniri. Raanakeri burro. \v 7 Ramakeniri Jesús. Rowaitakeniri manthakintsi imitzikaaki burro, ikyaakaanakari Jesús. \v 8 Eenitatsi omaankanaintsiri manthakintsi, itsipa chekanaintsi inchashi romaankashitanakeri owaneenkatantyaari tsika inkenanake. \v 9 Atziripaini jewatanaintsiri, ikaatzi oyaatakeriri itaapiiki, ikaimaiyini, ikantzi: \q1 ¡Kaakitake awinkatharitewé! \q1 Tasonkawentaarewo rini, tema Pinkathari aitziri otyaantakeriri. \q1 \v 10 Aakameethatairi poyaatyaarine acharine David-ní. \q1 ¡Kaakitake Awinkathariteperotyaari! \m \v 11 Areetapaaka Jesús Jerusalén-ki, kyaapaake tasorentsipankoki, raminayetapaakero maawoini. Tema tsireniityaanake, piyanaka Betania-ki itsipatanaari riyotaanewo ikaatzi 12. \s1 Riyakatziro Jesús pankirentsi kaari kithokitatsiri \r (Mt. 21.18-19) \p \v 12 Okanta okiteeshetamanai, piyaawo Jesús ipoñagaawo Betania-ki, tasheyapaake niyanki awotsi. \v 13 Raminake jantó iñaatziiro pankirentsi, owaneenka okantaka oshi. Riyaatashitanakero raminero tzimatsirika okithoki. Tekaatsimaita, iyoshiita oshi, tema tekeraata okithokipaitetziita. \f + \fr 11:13 \ft Kantakotachari jaka “pankirentsi”, iro iitaitziri eejatzi “higuera”. \f* \v 14 Riyakatanakero pankirentsi, ikantziro: “Pashi powairo eero pikithokitai.” Ikemaiyakerini maawoini riyotaanewo. \s1 Roimishitowiri Jesús yompariyetachari tasorentsipankoki \r (Mt. 21.12-17; Lc. 19.45-48; Jn. 2.13-22) \p \v 15 Ikanta rareetaiyapaani Jerusalén-ki. Kyaapaake Jesús tasorentsipankoki, rookapaakeri ikaatzi yompariyetachari. Rotatsinkapaakero rowaitzirira koriki, ari ikantakero tsika rowaitziri shiro. \v 16 Tekaatsi rishinetanai awisakairone rowaagawo tasorentsipankoki. \v 17 Riyotaantanake, ikantzi: “Pairani rosankenaitakero, kantatsiri: ‘Nopanko ini jiroka, ari ramanapiintenari poñaayetachari maawoiniki nampitsi.’ Iro kantzimaitacha eerokapaini pamatawitantapiintake jaka pipimantayetzi, poshiyakaakero koshintzipanko.” \v 18 Ikanta ikemaiyakeni Yotzinkaripaini, itsipatakari reeware Imperatasorentsitaarewo, raminaiyakeroni jimpe inkenakairo ritsitokakaanteri. Iro kantzimaitacha osheki ithaawantakari Jesús, tema tzimatsi osheki atziri iyokitziiwentakeriri iñiirira kameetha okanta riyotaantziri. \v 19 Tema ari tsireniityaanai, piyanaawo Jesús. \s1 Kamashitanake pankirentsi riyakaitakeri \r (Mt. 21.19-22) \p \v 20 Ikanta ikenamanai isaikinta pankirentsi, iñaatziiro kamashitanake, kamanake maawoini oparitha. \v 21 Ikenkithashiryaanairo Pedro riyakatakerowa chapinki Jesús. Ikantziri: “Yotaantanerí, paminero pankirentsi piyakatakeri, kamashitanake.” \v 22 Rakanake Jesús, ikantzi: “Pawentaiyaari eeroka Pawa. \v 23 Arika pinkowakoteri Pawa roshirinkerome otzishi rookero inkaareki, eerorika pikisoshirewaitzi, iri pawentaanakya, ari rimatakemiro. Imaperotatya. \v 24 Iro nokantantzimirori jiroka, tema arika pamañaari Pawa pinkowakoteri tsika oita, pawentaanakyaaririka, ari rimatakemiro pikowakotziriri. \v 25 Arika pamañaari Pawa, pimpeyakotairo kaari inimotzimiri rantzimotaitzimiri eeroka, inantyaari Ashitairi Jenokisatzi impeyakotakagaimiro eeroka okaatzi pikenakaawaitashitakari. \v 26 Eerorika pipeyakotziro rantzimotaitzimiri eeroka kaari inimotzimi, ari inkantaimi eejatzi Ashitairi Jenokisatzi, eero ipeyakotzitaimi eeroka pantakero kaariperori.” \s1 Ishintsinka Jesús \r (Mt. 21.23-27; Lc. 20.1-8) \p \v 27 Ikanta rareetaiyapaani Jerusalén-ki, anashiwaitapaa Jesús tasorentsipankoki. Ripokashitapaakeri reeware Imperatasorentsitaarewo, itsipatakari Yotzinkaripaini, ripokake eejatzi Itzinkamipaini. \v 28 Rosampitapaakeri, ikantziri: “¿Jimpe itzimajaantzika pinkathari otyaantzimiri pantantawori jiroka?” \v 29 Ari rakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Tzimatsi naaka nosampitemiri, arika pakakena ari nonkamantakemiro iitarika otyaantakenari. \v 30 Tema romitsitsiyaatantake Juan-ní, ¿Iitaka otyaantakeriri? ¿Pawama? ¿Atzirima? Pakaiyeni.” \v 31 Ikantawakaanaka: “Arika ankantakeri Pawa otyaantziri, ari inkantanakai: ‘¿Oitaka kaari pikemisantantari?’ \v 32 Arika ankante: ‘Atziri otyaantakeri’, ari inkisanakai atziripaini. Tema ikantaiyini atziripaini, Kamantaperotantaneri rini Juan-ni.” \v 33 Ari rakaiyanakeni, ikantaiyini: “Te niyotero.” Ikantzitanaka eejatzi Jesús: “Ari nokantzitari naaka, eero nokamantzimi iita otyaantakenari.” \c 12 \s1 Kaariperoshireri antawairentzi \r (Mt. 21.33-46; Lc. 20.9-19) \p \v 1 Ari retanaawo Jesús roshiyakaawentziro okaatzi riyotaantayetziri, ikantzi: “Ipankitake atziri chochokimashi, rotantotakotakero, riwetsikake inchatona inkatzikaaterowa paata, riwetsikake iwamakare onkene risaikawentaitero pankirentsimashi. Raminake saikawenterone iwankiremashi, jatake irirori intaina. \v 2 Okanta irakapaitetake iwankire, rotyaantawetaa rimperatanewo ragaateme okithoki. \v 3 Ikanta iñaawakeri antawairentzi, raawakeri ripasatawakeri, roipiyairi tekaatsi raanai. \v 4 Rotyaantawetaa eejatzi itsipa rimperatanewo. Romposayinawaitawakeri, ikaweyawaitawakeri, roipiyairi. \v 5 Rotyaantake eejatzi itsipa, ritsitokaitakeri. Osheki ikaatzi rotyaantawetakari, eenitatsi ripasawaitakeri, ritsitokayetakeri itsipapaini. \v 6 Apaani ikantapaaka itomi irirori, retakoperotane, rotyaantakeri, ikantashiretzi: ‘Jirikarika notomi naaka ari impinkathaitakeri.’ \v 7 Ikanta saikawentzirori pankirentsimashi, ikantawakaiyani: ‘Jirikaga ashitaiyaawone paata pankirentsimashi. Jame owamayeri, ayeroota aaka.’ \v 8 Raawakeri, ritsitokawakeri. Rookakeri othapiki pankirentsimashi. \v 9 ¿Iitaka ranteri ashitawori pankirentsimashi? ¿Tema ari ripokanake irirori, ritsitokeri saikawentzirori iwankiremashi, raminai itsipa? \v 10 ¿Tema piñaanatero osankenarentsi? Kantatsiri: \q1 Imanintawetakawo mapi wetsikirori pankotsi. \q1 Iro kantzimaitacha ipiriintaitairo mapi, roshiyakagaitairo iroorikame tzinkamitsi. \q1 \v 11 Iri Awinkatharite Pawa piriintairori. \q1 Iro ayokitziiwentantariri.” \p \v 12 Ari ikowawetaiyakani raakaantanakerime Jesús, riyotanake iri ikenkithatakotake. Te okanta, tema ithaawantakari atziripaini piyowentakariri. Ripakaanakeri, ripiyapithataari. \s1 Kameethatatsima ripinaiteri pinkathari \r (Mt. 22.15-22; Lc. 20.20-26) \p \v 13 Rotyaantaitake Fariseo itsipatakari aapatziyariri Herodes, ikowaweta rikompitakayaarime Jesús. \v 14 Ikanta rareetaiyakani, ikantapaakeri: “Yotaantanerí, okaatzi piñaanetari eeroka irooperori inatzi, te oshiyawo ikowashiwaitari atziri. Apa piyotaantziro kameethaperoini ikowakaantziri Pawa. ¿Kameethatatsima amperi koriki rapatotakaantziri Pinkathari César?” \v 15 Riyotakotakeri Jesús, ikowatzi rikompitakayaarime osampitakeriri, ikantanakeri: “¿Oitaka piñaantantanari? Pamakenari koriki, naminawakeriita.” \v 16 Ramaitapaakeniri. Ikantzi Jesús: “¿Iitaka ashitawori roshiyakaawo jaka? ¿Iitaka ashitawori iwairo?” Ikantaiyini irirori: “Rashi César.” \v 17 Ikantanake Jesús: “Tema iri César ashitawori, panteniri okaatzi ikowakaimiri pipinateri. Irooma okaatzi rashitari Pawa, panteniri okaatzi ikowakaimiri irirori.” Osheki riyokitziiwentaitanakeri Jesús. \s1 Rosampikowentaitziro arika rañagai kamayetatsiri \r (Mt. 22.23-33; Lc. 20.27-40) \p \v 18 Ikanta ripokaiyakeni Sadoc-iite iñeeri Jesús. Iri Sadoc-iite kantayetatsiri eero rañagai kamayetatsiri. Rosampitapaakeri: \v 19 “Yotaantanerí, rosankenatake pairani Moisés-ni, kantatsiri: \q1 Arika inkame atziri, rookanawentawo iina. Eerorika rowaiyakaawo, okameethatzi iinantaiyaawo irirentzi. Arika owaiyaiya tsinane, roshiyakaawo iriime ashityaarine oime kamaintsiri. \m \v 20 Jame ankantawake: Tzimatsi ikaatzi 7 atziri, irirentzi rinaiyini. Etawori itzimi raawetaka iina, tekera osamaniteeta, kamake, te rowaiyakaanakawo iina. \v 21 Irojatzi raantaawo itsipa irirentzi oyaatapaakeriri itzimi. Eejatzi ikantzitaka irirori, kamake, te rowaiyakaawo. Ipoñaapaaka itsipa, eejatzi ikantzitaawo irirori. \v 22 Ari ikantaka maawoini irirentzi ikaatzira 7. Tekaatsi apaani owaiyakayaawone. Okantaawo paata tsinane kamai iroori. \v 23 Arika rañaayetaime paata ikamayewetaka, ¿tsika itzimika oimentaperotaiyaari tsinane? Tema maawoini iinantawetakawo ikaatzira 7.” \p \v 24 Rakanakeri Jesús, ikantziri: “¿Iitaka kaari pikemathatantawo osankenarentsi? ¿Iitaka kaari piyotakotantawo ishintsinka Pawa? \v 25 Tema arika rañaayetai paata kamayetatsiri, eero itzimapai aawakainkari. Roshiyapaiyaari maninkariite saikayetatsiri inkiteki. \v 26 Irooma ikantakota rañaayetai kamayetatsiri, ¿tema piñaanatero rosankenare Moisés-ni tsika ikanta Pawa riñaanatantakariri itagaganki kitocheemaishi? Ikantakeri: \q1 Moisés, Naaka Pawa, ipinkathatziri Abraham, Isaac, eejatzi Jacob. \m \v 27 Ari ayotziri, añaayetatsi irirori, tema te rimatziro kaminkari impinkathateri Pawa, apatziro añaayetatsiri. ¿Piñaakero? Pikenakaashitakawo eeroka.” \s1 Ikenkithatakoitziro ikowakaaperotairi Pawa \r (Mt. 22.34-40) \p \v 28 Ari ripokapaake Yotzinkari, ikemapaakeri riñaanatawakaa. Yotapaake kameetha Jesús riyotaakeri Sadoc-iite, rosampitapaakeri irirori: “¿Otzimika kowaperotachari Inintakaantaitanewo?” \v 29 Rakanake Jesús, ikantzi: “Jiroka kowaperotachari, okantzi: \q1 ¡Israel-iite! Jirika Awinkatharite Pawa, apaniro ikanta Ipinkatharitzi irirori. \q1 \v 30 Pinintaperotairi, pinintashirenkatairi, pinintashiretairi, pinintashintsitairi eejatzi. \m Iroowa kowaperotachari Inintakaantaitanewo. \v 31 Ari oshiyawo oyaatapaakerori, okantzi: \q1 Petakotaiyaari pisheninka, poshiyakagairi pinethairo piwatha eeroka. \m Tekaatsira otsipa Inintakaantaitanewo anayirori jirokapaini.” \v 32 Ikantanake Yotzinkari: “Kameethatake Yotaantanerí, imaperotatya pikantakeri: Apaani ikanta Pawa tekaatsi itsipa. \v 33 Osheki okameethatake anintaperotairi, anintashirenkatairi, anintashiretairi, anintashintsitairi. Ari ankantawakagaiyaari eejatzi aaka, etakotawakagaiya. Iro ikowakaaperotairi Pawa, anairo ritagaitziniriri, maawoini rashitakagaitariri jaka.” \v 34 Ikanta Jesús, iñaakeri kameetha okanta ikantakeri, ikantanakeri: “Iroowetaincha pimpinkathaterime Pawa, inantyaari impinkathariwentaimi irirori.” Tekaatsira kowanaatsine rosampitanairi Jesús. \s1 ¿Iitaka charinetariri Cristo? \r (Mt. 22.41-46; Lc. 20.41-44) \p \v 35 Riyotaantanake Jesús tasorentsipankoki, ikantzi: “¿Oitaka pikenkithashiryaari eeroka, arika pinkemeri Yotzinkaripaini, ikantzi irirori: ‘Jirika Cristo-tatsiri icharine rinatzi David-ni?’ \v 36 Tema Tasorenkantsi ñaawaitakaakeriri pairani David-ni, ikantake: \q1 Riñaawaitake Pinkathari, ikantawairi Nowinkatharite: \q1 Pisaikapai nakoperoki, ampinkathariwentante, \q1 Irojatzi paata nowasanketantaiyaariri kisaneentakemiri, ari pimakoryaayitzitantaiyaari. \m \v 37 Ikantzitaka David-ni irirori: ‘Nowinkatharite rinatzi Cristo.’ ¿Tsika inkene incharinetyaari?” Inimoyetakeri maawoini atziri piyotainchari, ikemirira okaatzi ikantayetziri Jesús. \s1 Ikenkithatakoitziri Yotzinkaripaini \r (Mt. 23.1-36; Lc. 11.37-54; 20.45-47) \p \v 38 Ari ikantanake eejatzi Jesús: “Paamaiyaari Yotzinkaripaini. Osheki iñaamatawo rowaneenkatya kameetha, ishametakayero iithaarekoryampyaa. Ikowi impinkathatapiintaiteri riwethaityaari arika iñagaiteri. \v 39 Arika riyaate pankotsiki ipiyotaitapiinta, ikowapiintziro rosatekakya niyankineki. Ari ikantari arika rowaiyani isheninka, ikowapiintzi rosatekya. \v 40 Rawentaakawo eejatzi kamayetatsiri oime rashitzitawo opanko. Iro rosamaninkantawori ramanayetapiinta eero riyotantaitari. Iro kantzimaitacha antawowa rowasanketaiteri.” \s1 Ashironkainkawo tsinane \r (Lc. 21.1-4) \p \v 41 Ikanta Jesús risaikimotapaakero rowaitapiintzirira koriki, raminaminthatziri oteyetziriri iyorikite. Ripokaiyapaakeni ashaagantzinkari roteperotzi irirori iyorikite. \v 42 Pokapaake tsinane kamatsiri oime, ashironkainkawo inatzi, otetapaake iroori apipentyakiteeni koriki, tekaatsi yomaatyaarine ramanantantaityaari. \v 43 Ikantanakeri Jesús riyotaanewo: “Anaantake jiroka tsinane, anaakeri ikaatzi oteyewetachari osheki. Imaperotatyaaga. \v 44 Tema ikaatzi otewetachari osheki, rotetashitakari tzimagaantatsiri iyorikite. Irooma jiroka ashironkainkawo, apintziryaakeri oorikite amanantantyaarime okowayetziri.” \c 13 \s1 Ikenkithatakotziro Jesús ontzimpookya tasorentsipanko \r (Mt. 24.1-2; Lc. 21.5-6) \p \v 1 Ikanta rishitowanai Jesús tasorentsipankoki, ikantziri riyotaanewo: “Yotaantanerí, paminero mapi riwetsikantaitawori, antawo inayetzi, owaneenkawaitaka pankotsi.” \v 2 Ikantzi Jesús: “Maawoini pankotsi okaatzi piñaakerika, irootaintsi intzimpookaitero, eero iñagaitairo pewiryaayetachari mapi.” \s1 Iñagaitairi paata \r (Mt. 24.3-28; Lc. 21.7-24; 17.22-24) \p \v 3 Ikanta ritonkaanake otzishiki Olivo, otsipakerotari tasorentsipanko. Ari risaikapaake Jesús. Ikanta Pedro, Juan, Jacobo eejatzi Andrés, rosampitakeri jantyaatsikaini, ikantziri: \v 4 “Pinkamantena: ¿Tsikapaiteka imonkaatya pikantakeri? Arika imonkaatzimatakya, ¿tsika onkantyaaka niyotantyaari?” \v 5 Ari rakanake Jesús ikantzi: “Paamaya ramatawitaitzimikari. \v 6 Tema osheki kowatsine ramatawitemi paata, raakotapaakena nowairo, inkante: ‘Cristo ninatzi naaka.’ \v 7 Ari pinkemakoyetakero omanarentsi, paamaya ominthaawashiretzimikari, tema ontzimatye imonkaayetaiya jirokapaini, ithonkimatantaiyaari maawoini paata. \v 8 Romanatawakaiya rotyaantane pinkatharipaini otsipaki nampitsiki. Iñagaitairo eejatzi osheki omoyekayetya, iñagaitairo ritasheneentaite. Iroowa retaityaari iñagaitero inkemaatsitaityaawo jirokapaini. \p \v 9 Paamaya. Tema atake raakaantaitakemi jewaripainiki ripasawaitaitemi pankotsiki rapatotapiintaitaga. Ari ragaitakemi risaikira pinkatharentsiperori okantakaantziro pawentaanaga, arira pinkenkithatakotenari janta. \v 10 Iroowa kowaperotachari inkemakotairo atziripaini Kameethari Ñaantsi maawoiniki nampitsi. \v 11 Arika ragaitanakemi, eero pikantashiretzi: ‘¿Oitaka nonkanteriri?’ Tema Tasorenkantsi yotakaimirone oitarika pinkanteri, tera eeroka ñaawaitashitachane. \v 12 Ari iñagaitake aakaanterine irirentzi rowamaakaanteri. Piñeeri aakaanterine itomi. Piñeeri owamaakaanterine ipaapate inkisaneentanakeri. \v 13 Osheki piñeero inkisaneentaitemi okantakaantziro paakotaanaga nowairo pikemisantaana naaka, iro kantzimaitacha arika pinkamaitanakyaawo pawentaina, ari nowawisaakotaimi. \p \v 14 Arika piñaakeri iitaitziri ‘Pinkaari Thonkaatantaneri’ risaikapaake tsika te ishinetaantsita, inkaatera nampitaiyaawone Judea-ki, ontzimatye rishiye tonkaariki. Iroowa ikenkithatakotakeri pairani Kamantantaneri Daniel-ni.” (Maawoini ñaanayetairone jiroka, ontzimatye inkemathatairo.) \v 15 “Pisaikirika jakakeroki pipanko, ari pimpoñaanakya pishiyanake, eero pikyaapanaantzi paapainte tsikarika oita. \v 16 Powanekirika pisaiki, eero paapanaantziro piithaare. \v 17 ¡Inkantamatsitaitero paata motziyetatsiri, tzimayetatsiri eentsite thotatsiri iteni! \v 18 Pamañaari Pawa, arika pishiyayetanake, onkantya eero itonkyotantzimi kyaawontsi. \v 19 Tema antawoite rashironkagaitya paata. Pairani owakera riwetsikaitakero kipatsi, irojatzi iroñaaka, te iñagaitziro oshiyaawone jiroka ashironkagaantsi. Eerowa apiitaawo iñagaitairo oshiyaawone. \v 20 Eerome ishintsitakeme Awinkatharite romairyaantakawori ashironkagaantsi, tekaatsira awisakotaatsineme. Ikamintha intzimayetai riyoyaayetairi Pawa, awentagaiyaarine, iroowa romairyaantaiyaawori ashironkagaantsi. \v 21 Arika pinkeme inkantaitemi: ‘Jirika Cristo’, itsipa kantemine: ‘Jirinta Cristo’, eero pikemisantziri. \v 22 Tema ripokayete oshiyakotyaarine Cristo, oshiyakotyaarine Kamantantaneri. Ari ritasonkawentantake, inkowe ramatawiteri riyoyaayetairi Pawa. \v 23 Paamaya eeroka, tema nokamantzitakemiro iroñaaka.” \s1 Ripiyantaiyaari Itomi Atziri \r (Mt. 24.29-35, 42-44; Lc. 21.25-36) \p \v 24 “Paata, arika onkaatapaake rashironkagaita antawo, eero ritamorekaawo ooryaa, eero ritamorekitaawo kashiri, \v 25 rithopiryaayete impokiro, maawoini oorentayetachari jenoki ripookayetairo. \v 26 Aripaite ripokai Itomi Atziri inkenantapaiyaawo menkori, iñagaitawairo ishintsinka eejatzi rowaneenkawo. \v 27 Rotyaanteri maninkaripaini, impiyotairi riyoyaitakeri nampiyetawori kipatsiki, maawoini. \p \v 28 Ari oshiyawo piñaapiintzirowa eereshiyetzi pankirentsi, piyotaantziro irootaintsi osarentsitzimatai. \f + \fr 13:28 \ft Kantakotachari jaka “pankirentsi”, irojatzi ikantaitziri “higuera”, iroowa shookatsiri otsipaki nampitsi. \f* \v 29 Iro piyoteri eerokapaini, arika piñaayetero nokamantakemiri, pokimataanaga. \v 30 Eero ipeyayetzita jirika asheninkapaini, irojatzi iñaantakyaawori nokamantakemiri. Imaperotatya. \v 31 Eero piñaaneentairo inkite eejatzi kipatsi, irooma niñaaneyetakari imaperotaatyeeya iroori. \p \v 32 Apatziro riyotziro Ashitairi imonkaatantaiyaari. Tera riyotziro Itomi eejatzi maninkaripaini saikatsiri inkiteki. \v 33 Paamaya, aamaawenta pinkantya, pamaña. Tera piyote tsikapaite imonkaatantaiyaari. \v 34 Oshiyaawo arika riyaate atziri intaina. Rookanakero ipanko, ikantayetanakeri inoshikanewo oitarika ranteniriri. Eejatzi inkantakeri kempoyiirori pankotsi, ikantanakeri: ‘Paamaya.’ \v 35 Paamaya eeroka, tera piyote tsikapaite ripiyai ashitawori ipanko, tsireniiteeni, niyankiiteki, riñaakerika tyaapa, onkiteeshetamanairika, \v 36 tema arika romapokairo ripiyai, onkantya eero iñaantapaimi pimaye. \v 37 Okaatzi nokantayetakemiri eeroka, irojatzira nokantzitariri maawoini: Paamaya.” \c 14 \s1 Ikamantawakaita raakaanteri Jesús \r (Mt. 26.1-5; Lc. 22.1-2; Jn. 11.45-53) \p \v 1 Yotapaaka apite kiteesheri roimoshirenkantaitawori Anonkoryagaantsi, rowantaitawori eejatzi tashirentsiponkaki. Ari ikamantawakaari reeware Imperatasorentsitaarewo itsipatakari Yotzinkaripaini, ikantawakagaiyani: “Jame amatawiteri Jesús ayeri, owamaakaanteri. \v 2 Iro kantacha eero akoshekari kiteesheriki roimoshirenkaitaga, ikisakowentzirikari atziripaini.” \s1 Risaitantaitari Jesús kasankari \r (Mt. 26.6-13; Jn. 12.1-8) \p \v 3 Ikanta ikenanai Jesús Betania-ki, ipankoki Simón pathaawaiwetachari. Ari risaikake rowaiyani. Areetapaaka tsinane amakotake kasankari. Iyoshiita owaa inchateyaki jitachari “nardo”, osheki owinawo, kameetha okantaka onaki riwetsikaitziro mapi oita “alabastro”. Isataakotakero othowaki, isaitantakari ipatziitoki Jesús. \v 4 Kisanaka ikaatzi ñaakerori, ikantawakaanaka: “¿Oitaka apaatantawori kasankari? \v 5 Arikame ompimantyaame, ragaiteme osheki koriki inkaate 300 denario, iri ampashityaarime ashironkainkari.” Ikisanakero tsinane. \v 6 Ari ikantanake Jesús: “Piñaaminthatashityaawo, ¿Oitaka pikisantawori? Kameetha okanta noñaakero antakeri. \v 7 Pitsipatapiintari ashironkainkari, pinkowerika petakotyaari, ari pimpashitakyaari. Irooma naaka, eero piñaapiintana pintsipatena. \v 8 Jiroka tsinane antatziiro aawiiri iroori, jewatake isaitantanawo kasankari oshiyakaawentatyaana arika inkitaitakena. \v 9 Arika inkenkithatakoitero paata Kameethari Ñaantsi, inkemakotaitero tsinane, iroowa roshiretantaityaawori antakeri iroori. Imaperotatyaaga.” \s1 Ikenkithashirya Judas raakaanteri Jesús \r (Mt. 26.14-16; Lc. 22.3-6) \p \v 10 Ikanta Judas Iscariote, riyaatashitakeri reeware Imperatasorentsitaarewo impimanteri Jesús. Iriiwetakaga riyotaanewo kaawetachari 12. \v 11 Antawo ikimoshiretaiyanakeni jewari, ikashaakaakari imperi koriki paata. Raminake Judas tsikapaite raakaanteri Jesús. \s1 Riweyaantawo rowakaanaari riyotaanewo \r (Mt. 26.17-29; Lc. 22.7-23; Jn. 13.21-30; 1 Co. 11.23-26) \p \v 12 Areetapaaka etawori kiteesheri rowantaitawori tashirentsiponkaki, rowamaitzi eejatzi rowaitari kiteesheriki Anonkoryagaantsiki. Rosampitakeri riyotaanewo Jesús, ikantziri: “Yotaantanerí, ¿Tsika onkotsitakaanteka aaka?” \v 13 Ari ikantanakeri apite riyotaanewo: “Piyaate nampitsiki. Ari pitonkyotyaari atziri raakotziro iñaate chomoki. Poyaatanakeri, \v 14 tsikarika inkyaapai, pinkanteri ashitawori ipanko: ‘Ikowatzi riyote yotaanari tsikarika rowakayaari riyotaanewo.’ \v 15 Ari roñaaganakemiro jenoki ipanko, antawo okantaka riwetsikaitakero maawoini onkene rowaitya. Ari ponkotsitakaanteri oyaari.” \v 16 Jatake riyotaanewo areetaka nampitsiki. Iñaakero okaatzi ikantakeriri, ari ronkotsitakaantakeri royaari. \p \v 17 Okanta otsireniityaanake areetapaaka Jesús, itsipatapaakari riyotaanewo ikaatzi 12. \v 18 Ikanta rowaiyani, ikantzi Jesús: “Pikaatakera pakiyootana, eenitatsi apaani pithokashitenane. Imaperotatya.” \v 19 Owashire ikantaiyanakani. Rosampiyetanakeri, ikantziri: “¿Naakama pithokashitemine?” Itsipa rosampitziri: “¿Naakama?” \v 20 Ikantzi Jesús: “Jirira pikaatakera pakiyootakena. \v 21 Imaperotatyaaga impeya Itomi Atziri, rosankenatakoitakeri pairani. Ikantaitake: ‘¡Ikantamatsitziri aakaanterine! Eerome itzimime irirori.’ ” \p \v 22 Eeniro rowaiyani, raakero Jesús pan. Riwetharyaawentakawo, itzipetowakero, ipayetakeri riyotaanewo, ikantziri: “Poyaawo, nowatha inatzi.” \v 23 Raakotanakero riraitziri, riwetharyaawentakawo, ipakotakeri riyotaanewo, rirayetakero maawoini. \v 24 Ikantziri: “Niraa inatzi, iro shitowaatsine rawisakotantaiyaari osheki. Iroowa oñaagantaperoterone aapatziyawakaantaiyaari. \v 25 Eero niritaawo, irojatzi paata tsika impinkathariwentantai Pawa, ari napiitairo. Imaperotatya.” \s1 Ikenkithatakotziro Jesús rookanawentante Pedro \r (Mt. 26.30-35; Lc. 22.31-34; Jn. 13.36-38) \p \v 26 Ikanta romampaakotanakari Pawa, jatanai tonkaariki otzishiki Olivo. \v 27 Ikantzi Jesús: “Irootaintsi pookanawentaiyenani tsirenirikika. Tema rosankenaitake pairani kantatsiri: \q1 Rowamaiteri kempoyairiri oweja, rithonkya ripookayetanake ipira. \m \v 28 Iro kantacha, arika nañagai, Galilea-ki añaawakagaiya.” \v 29 Ikantanake Pedro: “Aritaikema rookanawentakemi itsipapaini, eero nimatziro naaka.” \v 30 Ikantzi Jesús: “Iroñaaka tsirenirika, tekera rapiiteroota riñe tyaapa, mawa poipiyero, pinkante: ‘Te niyotziri Jesús.’ Imaperotatya.” \v 31 Eekero ishintsitatzi Pedro, ikantzi: “Eero nookanawentzimi, kemetaka ari ankaate ankame.” Ari ikantaiyakeni eejatzi maawoini. \s1 Ramana Jesús Getsemaní-ki \r (Mt. 26.36-46; Lc. 22.39-46) \p \v 32 Ikanta rareetaiyakani Getsemaní-ki, ikantapaakeri riyotaanewo: “Ari pisaikawake jaka, namanamanaatawakyaata.” \v 33 Itsipatanakari Pedro, Jacobo eejatzi Juan. Antawo riraakoshiretapaaka. \v 34 Ikantziri: “Owamaimatatyaana nowashirenka. Ari pisaikawake eeroka, pinkakempite.” \v 35 Rowaaganeentanaka irirori. Otziwerowapaaka kipatsiki, ramanapaaka, onkantyaama eero ikemaatsitantawo awishimoterine. \v 36 Ikantzi: “Ashitanarí, tekaatsi kompitzimotemine eeroka. Nokowaweta pontsiparyaakowentename onkaate nonkemaatsityaari. Iro kantacha eero pimatanawo okaatzi nokowawetakari, iroowa pimate pikowakaanari eeroka.” \v 37 Piyapaawo, iñaapaatziiri rimagaiyini. Ikantapaakeri Pedro: “Simón, ¿Iitaka pimaantari? ¿Tema pikisashitawo piwochokinka? \v 38 Pinkakempite, pamaña, otzimikari piyenakaashitanewo. Te pikisashiwaineta, osheki pikowawetari panterime.” \v 39 Eejatzi ripiyanaa, amanapaa. Irojatzi rapiitapai ikantakeri inkaaganki. \v 40 Ikanta ripiyapaa, eejatzi iñaapairi rimagaiyini, tema antawo okantaka iwochokinka. Ikaaniwaitzi riyotaanewo, te riyotzi tsika inkante. \v 41 Okanta mawatapaintsiri ripiyaka, ikantapaakeri: “¿Irojatzima pimagaiyini? Monkaatapaakaga ragaitantyaariri Itomi Atziri, ragaiteri janta kaariperoshireriki atziri. \v 42 Pimpiriinte, thame aatai. Jekaatapaakera pithokashitenane.” \s1 Ragaitanakeri Jesús \r (Mt. 26.47-56; Lc. 22.47-53; Jn. 18.2-11) \p \v 43 Ikenkithawaiminthaitzi Jesús, areetapaaka Judas itsipawetapiintari. Osheki itsipatapaakari, ramayetake rosataamento, ripasamento. Rotyaantanewo pinkatharipaini piyowentakariri Jesús: Reeware Imperatasorentsitaarewo, Yotzinkaripaini, eejatzi Itzinkamipaini. \v 44 Tema Judas pithokashitantachari, ikantzitakari ketziroini ramanewo: “Tsikarika intzime nonthowootapaakeri, iriitakera, poosoteri, paanakeri.” \v 45 Ikanta rareetapaaka, rontsitokapaakari okaakiini Jesús, ikantapaakeri: “Yotaantanerí.” Ithowootapaakeri riwethatapaakari. \v 46 Rotaiyaitapaakeri Jesús, roosotaitapaakeri. \v 47 Ikanta tsipatakariri okaakiini Jesús, inowikyaanakero rosataamento, rithatzinkitakeri ikempita inoshikane reeware Imperatasorentsitaarewo. \v 48 Ikantanake Jesús: “¿Naakama koshintzi, pamashitantanari posataamento, pipasamento? \v 49 Nashi nowapiintziro piñaapiintana niyotaantzi tasorentsipankoki ¿Kaarima paantana janta? Arira imonkaatakari rosankenatakoitakenari pairani.” \v 50 Shiyaiyanakani riyotaanewo, rookanawentanakeri apaniroini. \s1 Mainari shiyanainchari \p \v 51 Tzimatsi itsipa mainari oyaatakowentanakeriri Jesús. Ikithaawetaka. Iro kantzimaitacha rotaiyaweetakari irirori, \v 52 rookanakero iithaare rithañaanakaga, raamerekitashitanaka. \s1 Ipiyowentaitari Jesús \r (Mt. 26.57-68; Lc. 22.54-55, 63-71; Jn. 18.12-14, 19-24) \p \v 53 Ikanta ragaitanakeri Jesús reewaperoreki Imperatasorentsitaarewo. Ari ipiyotaiyakani maawoini reeware Imperatasorentsitaarewo, itsipatakari Itzinkamipaini, eejatzi Yotzinkaripaini. \v 54 Ikanta Pedro noshikaka irirori ripoki neetsikeroini, royaatakowentakeri Jesús, irojatzi rareetantapaaka isaikira ipanko reewaperore Imperatasorentsitaarewo. Ari ikatziyapaaka itsipatapaakari rimperatanepaini, rakitsitaiyani paampariki. \v 55 Ikanta reewarepaini Imperatasorentsitaarewo itsipatakari piyotainchari, raminawetaka iita thaiyakotyaarine Jesús onkene rowamaakaanteri. \v 56 Osheki thaiyakowetapaakari, te oshiyawakaa ikantayewetakari itsipapaini. \v 57 Katziyanaka apaanipaini, ithaiyakotanakari Jesús, ikantzi: \v 58 “Nokemiri chapinki jirika, ikantzi: ‘Ari nontzimpookakero tasorentsipanko riwetsikanewo atziri, iro awisawetakya mawa kiteesheri niwetsikai otsipa, kaari ratsipeta atziri riwetsikairo.’ ” \v 59 Inashiyetaka okaatzi ikantayetakeri itsipa. \v 60 Katziyanaka reewaperote Imperatasorentsitaarewo, rosampitanakeri Jesús, ikantziri: “¿Oitaka kaari pakanta? ¿Tema pikemi okaatzi ikantakoitzimiri?” \v 61 Irojatzi imairetake, te raki. Rapiitakeri rosampitziri, ikantziri: “¿Eeroka Cristo, Itomi Tasorentsi?” \v 62 Rakanake Jesús, ikantzi: “Naakatake. Irootaintsi piñeeri Itomi Atziri risaikai rakoperoki Pawa impinkatharitai. Piñeeri eejatzi ripiyai inkenapai menkoriki.” \v 63 Ikanta ikemake jewaperori, itzisagaanakero iithaare ikisanaka, ikantzi: “¿Eenitatsima otsipa ankoweri inthawetakoiteri? \v 64 Pikemake maawoini rithainkakeri Pawa. ¿Tsika pikantaiyinika eeroka?” Ikantzi maawoini: “¡Tzimataike iyenakaashitanewo! ¡Ontzimatye inkame!” \v 65 Eenitatsi jewawootanakeriri. Tzimatsi itsipa otzimikawootakeriri, ikaposawaitziri, ikantzimaitari: “¿Piyote Kamantantanerí?” Rimatzitakawo rimperatanewo jewaperori, ripasawoowaitakeri. \s1 Ikantzi Pedro: Te niyotziri Jesús \r (Mt. 26.69-75; Lc. 22.55-62; Jn. 18.15-18, 25-27) \p \v 66 Risaikake Pedro irirori jakakeroki, shitowapaake tsinane rimperanawo reewaperore Imperatasorentsitaarewo. \v 67 Oñaapaakeri Pedro rakitsita paampariki, okantziri: “¿Tema eeroka itsipataganki Jesús Nazaret-satzi?” \v 68 Roipiyanakero Pedro, ikantanake: “Te, tera niyotziri iita pikantanari.” Shitowanake eepichokiini. Ñaanake tyaapa. \v 69 Okanta osamaniityaake, oñaapairi eejatzi, okamantakeri ikaatzi akitsitachari, okantziri: “Irijatzira jirika.” \v 70 Rapiitanakero Pedro roipiyiro. Tekera osamaniteeta, rapiitanakero ikaatzi saikaintsiri rosampitziri, ikantziri: “Eerokaga itsipata Jesús, tema Galilea-satzi pinatzi, ariwaitakemi riñaawaitzi.” \v 71 Ikantzi: “Te niyoteri pikantanari. Riyotzi Pawa imapero nokantzi, nothaiyarika, rowasanketainaata.” \v 72 Ari rapiitanakero riñaanake tyaapa, apitera rapiitakero. Ikenkithashiryaana Pedro ikantakeriri Jesús: “Arika apitetanake riñe tyaapa, mawa poipiyero, pinkante: ‘Te niyotziri Jesús.’ ” Iraanaka ikenkithashiryaanakerowa. \c 15 \s1 Ragaitanakeri Jesús Pilato-ki \r (Mt. 27.1-2, 11-14; Lc. 23.1-5; Jn. 18.28-38) \p \v 1 Okanta okiteeshetamanai, ipiyotaiyamanaani maawoini pinkatharentsi: reeware Imperatasorentsitaarewo itsipatakari Itzinkamipaini, eejatzi Yotzinkaripaini, osheki ikantzimataitakeri Jesús. Roosoitanakeri, ragaitanakeri risaikinta Pilato. \v 2 Rosampitawakeri Pilato, ikantziri: “¿Eerokama iwinkatharite Judá-ite?” Rakanake Jesús, ikantzi: “Irootake pikantakeri.” \v 3 Ikanta reeware Imperatasorentsitaarewo, iñaakatsimatanakari, ithaiyakotanakari. \v 4 Rapiitanakeri Pilato rosampitziri: “¿Tekaatsima pinkanteri eeroka? ¿Tema pikemi okaatzi ikantakoitzimiri?” \v 5 Te raki Jesús. Riyokitziiwentanakeri Pilato jirika Jesús. \s1 Riyakowentaitziri Jesús \r (Mt. 27.15-31; Lc. 23.13-25; Jn. 18.38–19.16) \p \v 6 Eenitatsi rantapiintziri Pilato: Maawoini osarentsiki arika roimoshirenkya Judá-ite, romishitowakaantzi isheninka raakaantaitziri, tsikarika itzimi inkoweri atziripaini. \v 7 Tzimatsi jitachari Barrabás, raakaantaitziri itsipayetakari ikaataiyinira ritsitokantzi, rantaminthatziri iwinkatharite. \v 8 Ikanta ripokaiyapaakeni atziri, ikowakotapaakeri Pilato rantero rametapiintari. \v 9 Rakanake Pilato, ikantzi: “¿Iriima pikowi nomishitowakaanteri iitaitziri ‘Iwinkatharite Judá-ite?’ ” \v 10 Riyotake irirori Pilato, ikisawaitashita reeware Imperatasorentsitaarewo raakaantantakariri Jesús. \v 11 Iri kantzimaitacha reeware Imperatasorentsitaarewo, rakakaakeri atziripaini inkante: “Iri kameethatatsi romishitowaiteri Barrabás.” \v 12 Rapiitanakeri Pilato rosampitziri: “Jirika iitaitziri ‘Iwinkatharite Judá-ite’, ¿Tsikama nonkanterika?” \v 13 Ikantzi ikaimaiyini atziri: “¡Pinkentakotakaanteri!” \v 14 Ikantzi Pilato: “¿Eenitatsima kaariperori rantakeri?” Eekero ishintsitatzi ikaimaiyini ikantzi: “¡Pinkentakotakaanteri!” \v 15 Ikowanake Pilato ranteniri ikowakeri atziripaini, romishitowakaantakeri Barrabás. Ripasatakaantanakeri Jesús, ragaitanakeri inkentakoiteri. \p \v 16 Ikanta owayeripaini ikyaakaanakeri Jesús ipankoki Pilato, iitaitziro “Pretorio”. Ari ipiyotari maawoini owayeri. \v 17 Ikithaatapaakeri kithaarentsi anashirikimawotatsiri oshiyawori ikithaatapiintari pinkathariyetatsiri. Irojatzi ramanthaitantanakariri kitocheetapo. \v 18 Iroowa rantantawori jiroka, tema rithainkimawaitatziiri. Ikaimakowaitziri, ikantzi: “¡Jirikatá iwinkatharite Judá-ite!” \v 19 Romposayinatantanakari sawoopanke. Reewawootanakeri. Rotziwerowashitzimaitari impinkathaterime. \v 20 Reshitakeri ishirontaminthatari. Raatonkoryagairi ikithaatakeriri inkaaganki, ikithaatairi iithaare. Raanakeri inkentakoteri. \s1 Ikentakoitziri Cristo irojatzi ikamantakari \r (Mt. 27.32-56; Lc. 23.26-49; Jn. 19.17-30) \p \v 21 Ikanta Simón, poñaachari Cirene, ipaapate Alejandro eejatzi Rufo, ritonkyotakari rareeta irirori nampitsiki, ishintsineentaitanakeri inatanakero inkentakotaitantyaariri Jesús. \v 22 Ragaitanakeri tonkaariki oita “Gólgota”, (akantziri apaanteki aaka: “Atziriitoni”). \v 23 Ipakoitapaakeri imere rowaitaitakero kepishaari, te ririmaitawo. \f + \fr 15:23 \ft Jiroka “kepishaari” oita mirra. Iroowa roitaitziriri atziri, riyampawathatantyaari, eero ikemaatsiwaitantawo arika rowasanketaiteri. \f* \v 24 Ikentakoitakeri. Ikanta owayeripaini rookaitawakaakawo iithaare Jesús, roshiyakaakero iñaaryaataita riyotantyaari iitarika ayerone. \v 25 Jenokiityaapaake ooryaatsiri, ikentakoitakeri Jesús. \f + \fr 15:25 \ft Kantakotachari jaka “jenokiityaapaake ooryaatsiri” irojatzi ikantaitzitari pairani ooryaa 3. \f* \v 26 Rosankenaitake opoñaantari ikentakoitantariri, okantzi: IWINKATHARITE JUDÁ-ITE. \v 27 Ari itsipatagaitakeri ikentakoitziri apite koshintzi, ikatziyakotaka apaani rakoperoki, itsipa rampateki. \v 28 Ari imonkaatakari osankenatainchari pairani, okantzi: \q1 Itsipatagaitakeri kaariperoshiretatsiri. \m \v 29 Rithainkawaitakeri ikaatzi awisayetatsiri janta, rotekayinata, ikantziri: “Tema eeroka tzimpookirori tasorentsipanko, iro awisake mawa kiteesheri piwetsikairo eejatzi. \f + \fr 15:29 \ft Iroowa rametaiyarini Judá-ite rotekayinata, arika rithainkashiryaante. Iro oshiyawori ametaiyarini aakapaini, arika ookoteri atziri athainkashireteri, ankante: “¡Piñaakero! ¡Pikemakero!”\f* \v 30 ¿Iitaka kaari payiitanta ikentakoitakemira powawisaakotaiya?” \v 31 Ari ikantakeri eejatzi reeware Imperatasorentsitaarewo itsipatakari Yotzinkaripaini, rowashiyawentari, ikantawakaiyani: “Rowawisaakotzi itsipa, ¿Kaarima rimatantawo rowawisaakotya irirori? \v 32 ¡Janjaatya, rayiite Cristo-wetachari iitaitziri ‘Iwinkatharite Israel-iite’, ankemisantantyaariri!” Rimatzitakari eejatzi ikaataiyinira ikentakota, rithainkitakari. \p \v 33 Ikanta itampatzikatapaake ooryaatsiri, omapokashitapaaka otsirenikitanake, irojatzi ishaawiiteeni ooryaa. \f + \fr 15:33 \ft Iroowa ikantaitziri pairani: riweyaanaka ooryaa 6, ari omapokapaakari otsirenikitanake irojatzi ishaawiiteeni ooryaa 9.\f* \v 34 Ari ikaimanake Jesús shintsiini, ikantanake: “¡Eloi! ¡Eloi! ¿Lama sabactani?” (Iro ikantaitziri apaanteki aaka: “Pawa, Pawa, ¿iitaka pookanawentantakenari?”) \v 35 Ikanta saikawentakeriri Jesús, ikemawetawakari ikaimanake. Ikantanake: “Pinkemeri, ikaimatziiri Elías.” \v 36 Rishiyapainta apaani, romitsitsiyaatapaintzi manthakintsi kepishaariki, rankowitakeniri sawoopankeki, rowaankakotakeniri ratsimiyaatero, ikantzi: “Añaawakeriita ari ripokake Elías rowayiitairi.” \v 37 Rapiitanakero ikaimanake antawoite, te rañeenkatanai. \v 38 Okanta tasorentsipankoki, sagaanake niyanki tontamawotatsiri ithatashiitzirori, etanakawo jenoki irojatzi isaawiki, apimawote okantanaka. \v 39 Ikanta reeware owayeripaini katziyawentakariri Jesús, iñaakeri ikaimanake antawoite ikamantanakari, ikantanake irirori: “Imaperowetatyaama Itomintari Pawa jirika.” \p \v 40 Eenitatsi eejatzi tsinane aminaintsiri jantyaatsikaini. Jiroka okaatzi: María Magdala-sato, Salomé, María inaanate iyaapitsi Jacobo eejatzi José. \v 41 Jirokapaini tsinane iro tsipatakariri pairani Jesús Galilea-ki, osheki amitakoyetakeri. Otsipatakawo eejatzi otsipa tsinanepaini oyaatapaakeriri Jesús ripokake Jerusalén-ki. \s1 Ikitaitakeri Jesús \r (Mt. 27.57-61; Lc. 23.50-56; Jn. 19.38-42) \p \v 42 Tsireniityaanake. Iroowa kiteesheri riwetsikantapiintaitari rowaityaari oñaatamanai kiteesheriki rimakoryaantaitari. \v 43 Ikanta José poñaachari nampitsiki Arimatea, itsipatapiintari ipiyota Itzinkamipaini, irijatzi oyaawentziriri Pawa impinkathariwentantai. Te ithaawi irirori riyaatashitanakeri Pilato, ikantapaakeri: “Pishinetagainari nonkitatairi Jesús.” \v 44 Tema romapokapaakeri Pilato, te riyotzi kamake Jesús. Ikaimakaantakeri reeware owayeriite, rosampitakeri imaperorika ikamake Jesús. \v 45 Ikamantaitakeri Pilato, rishinetainiri José raanairi. \v 46 Ramanantashitakeri kithaarentsi jentamankitatsiri. Ikentakoryaakotairi, iponatairi. Rowakotakeri imoontashiitzirira kaminkaripaini shirantaaki, roipinakaantake mapi, rashitakotantakari. \v 47 Okanta María Magdala-sato otsipatakawo María inaanate José, aminaiyakeni iroori tsika rowaitakeri. \c 16 \s1 Rañaantaari Jesús \r (Mt. 28.1-10; Lc. 24.1-12; Jn. 20.1-10) \p \v 1 Awisanake kiteesheri rimakoryaantaitari. María Magdala-sato, otsipatakawo otsipa María iriniro Jacobo, eejatzi Salomé, amanantake kasankari, iyaate itziritantaatyaari Jesús. \v 2 Okanta okiteeshetamanai tominko, ananinkanake iyaate omooki roowaitakerira Jesús. Shitowimatapaake ooryaatsiri iroowa areetzimatya janta. \v 3 Okantawakagaiyani: “¿Iitaka otatsinkerone mapi rashitakotantaitakariri?” \v 4 Iro aminawetapaaka, oñaatziiro otatsinkaka mapi, tema antawo mapi inatzi. \v 5 Kyaapaake omooki rowaweetakarira. Oñaashitapaakari mainari risaikake akoperoki, kitamaaniki okanta iithaare. Antawoite areetanakawo. \v 6 Ikantanakero irirori: “Eero pithaawashita. Iriima pipokashiwetari Jesús Nazaret-satzi, ikentakotaitakeri chapinki. Añagai, tekaatsi jaka. Paminero rowaweetakarira. \v 7 Pipiyanake, pinkamantayetairi riyotaanewo, pinkamantairi eejatzi Pedro ari riyaatai Jesús Galilea-ki, arira piñaayetairi. Ikamantzitakemi ketziroini.” \v 8 Ipiyapithatanakawo omoo, ompetawaitanaka. Tekaatsi itsipa atziri onkamantanake, tema antawo othaawanake. \s1 Roñaagaawo María Magdala-sato \r (Jn. 20.11-18) \p \v 9 Ari rañagai Jesús owakera okiteeshetamanai tominko, iro retanaa roñaagaawo María Magdala-sato retsiyatakotakagairi pairani raagawetawo peyari kaatatsiri 7. \v 10 Irojatzi iyaatashitantanakariri iroori tsipatakariri pairani Jesús, oñaapaatziiri riragaiyani, okamantapaakeri oñagairi iroori. \v 11 Ikanta ikemawetaiyawakawoni oñagairi Jesús rañagai, te ikemisantaiyironi. \s1 Roñaagaari Jesús apite riyotaanewo \r (Lc. 24.13-35) \p \v 12 Ikanta Jesús, roñaagaari apite riyotaanewo ranashitaiyani awotsiki, pashiniwootapai eepichokiini. \v 13 Ari ripiyaiyanakani irirori, ikamantawetapaakari ikaataiyinira. Eejatzi ikantzitaitakari irirori, te ikemisantaitziri. \s1 Rotyaantziri Jesús riyotaanewo \r (Mt. 28.16-20; Lc. 24.36-49; Jn. 20.19-23) \p \v 14 Rowawaiminthaita riyotaanewo ikaatzi 11, ari roñaagaari Jesús, ikisathatapairi, iñaakeri kisoshire ikantaiyani, te ikemisantziri ikaatzi ñaayetairiri rañagaira. \v 15 Ikantapairi: “Piyaate pithotyeero maawoini kipatsi. Pinkenkithatakagairi atziripaini Kameethari Ñaantsi. \v 16 Inkaate kemisantanairone, omitsitsiyaataachane, iriira awisakotaatsine. Iriima kaari kemisantanairone, rowasanketaiteri. \v 17 Jiroka inkantaiya inkaate kemisantanaatsine: retsiyatakotakaayetairi raagayetziri peyari raakotaina nowairo naaka. Riñaawaiyetairo inashiwaiyetachari ñaantsi. \v 18 Arika rotaiyawetyaari maanke, arika rirawetyaawo piyantatsiri, tekaatsi onkanteri, eero ikami. Ari onkantakya retsiyatakotakagairi mantsiyaripaini.” \s1 Owenonkaawo Jesús inkiteki \r (Lc. 24.50-53) \p \v 19 Ikaatakero Awinkatharite ikamantayetakeri riyotaanewo, irojatzi rowenonkantaari inkiteki, itsipatapaari Pawa ipinkathariwentantapai. Risaikimotapairi rakoperoki. \v 20 Riyaataiyanaini riyotaanewo, ikamantantake maawoiniki nampitsi. Awinkatharite matakaayetakeriri, rantakaayetakeri kaari iñaapiintaitzi, iroowa riyotantaityaari imaperotatya okaatzi ikamantantayetziri. Ari onkantaitaatyeeyaani.