\id ROM  
\h Romanos 
\toc1 Juuˈ laˉ gaꜙsɨɨꜘ Paaˊ kihˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Roma 
\toc2 Romanos 
\toc3 Ro. 
\mt1 Romanos 
\mt2 Juuˈ laˉ gaꜙsɨɨꜘ Paaˊ kihˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Roma 
\c 1  
\p  
\v 1 Jnäꜘ Paaˊ jmeenꜙ taˊ kihˈ Jesucristo, naˉhña̱a̱nˊ la̱a̱nˈ apóstol, läꜙja̱ˉ maˉnaˉlle̱e̱hnˊ kwanˋ juˈhmëëꜘ kihꜗ Dio.  
\v 2 Gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉ kya̱a̱yꜗ hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kiyhꜗ lloꜘjooꜗ heˉ kwayꜗ juˈhmëëꜘ laˉ. Jeeˊ maˉnaˉsɨɨˉ juuˈ ja̱ˉ, laꜗ naˉjngɨɨˈ goˉte˜.  
\v 3 Jeeˊ naˉsɨɨˉ ja̱ˉ jähꜘ haˉ läꜙ jäꜙ jo̱o̱yꜘ, heꜘ baˊ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Gaꜙla̱a̱yꜗ saˊju̱ˉ kihꜗ David maˊ gaꜙla̱a̱yꜗ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ.  
\v 4 Hiꜙ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ gaꜙläꜙjnäꜘ la̱a̱yꜗ Jo̱o̱ꜘ Dio, kihꜗ heˉ gaꜙläꜙji̱i̱yhˋ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ.  
\v 5 Hiꜙ taꜙlaꜙ kya̱a̱hˊ Jesucristo gaꜙjmeeꜘ Dio lluꜗ dsëꜗ kya̱a̱hˊ jnäähꜗ, gaꜙhña̱a̱yꜗ jnäähˈ la̱a̱ꜗ jnäähˈ apóstol mahꜗ kwaˊ jnäähꜗ juuˈ kiyhꜗ läꜙka̱a̱ˉ läꜙjʉhꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ, mahꜗ waˊ läˉdsooꜘ dsëꜗ dsaˉ kihꜗ Jesús hiꜙ waˊ miˉte̱hꜗ dsaˉ juuˈ kiyhꜗ, läꜙja̱ˉ jmeeꜗ dsaˉ jʉʉhˉ kiyhꜗ.  
\v 6 Hiꜙ jeeˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ maˉla̱a̱hꜗ hnähꜘ kwa̱a̱t˜, maˉnaˉteehˊ hnähꜘ mahꜗ le̱e̱hꜘ hnähꜘ kya̱a̱ꜗ Jesucristo. 
\p  
\v 7 Sɨɨnꜙ kyahꜗ hnähꜘ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jwɨɨˉ Roma. Pero hnääꜗ Dio hnähꜘ hiꜙ naˉteehˊ hnähꜘ mahꜗ le̱e̱hꜘ hnähꜘ hi̱ˉ naˉjngëëˈ. 
\p Ngɨɨnˊ kihˈ Dio hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Tääˋ jnänˋ hiꜙ ngɨɨnˊ kihˈ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ waˊ kwayꜘ heˉ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ hiꜙ waˊ jmeeyꜘ hiiꜘ tiiˊ kyahˈ hnähꜘ. 
\p  
\v 8 Toˉnëˊ kwanꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio kwa̱a̱t˜ kyahꜗ hnähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ. Kwanꜙ tiˊhmaahˊ kiyhꜗ taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo, kihꜗ heˉ maˉnuuꜘ dsaˉ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ heˉ maˉhe̱e̱hˋ hnähꜘ kihꜗ Jesucristo.  
\v 9 Jmeenꜙ taˊ kihˈ Dio, läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsënꜙ kwanꜙ juˈhmëëꜘ kihꜗ jo̱o̱yꜘ, heˉja̱ˉ Dio jmeeꜙ dsooꜘ kinꜙ heˉ läꜙ maˉdsooh˜ ja̱ˉbaˊ dsënꜙ hnähꜘ läꜙjëꜙ ji̱i̱h˜ maˊ chu̱u̱nꜘ kya̱a̱yhˊ.  
\v 10 Chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ Dio mahꜗ waˊ jëënˊ cheˊ kwayˈ jwëˈ kinꜙ naꜗ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ.  
\v 11 Peerꜙ hnoonꜗ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ naˊka̱nˋ miihˉ heˉ lluꜗ heˉ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio mahꜗ läꜙchaˉ chaˉgaˊmiihˉ beꜘ kyahꜗ hnähꜘ.  
\v 12 Läꜙja̱ˉ läꜙchaˉ beꜘ jnänˋ kweeˉ läꜙlluꜗ heˉ maˉdsooꜘ hohꜘ hnähꜘ ja̱ˉbaˊ läꜙko̱hꜘ jnäꜘ. 
\p  
\v 13 Hnoonꜗ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, johꜘ ji̱i̱h˜ saꜙ gaꜙjmeenꜗ hʉʉˊdsëˉ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ pero läꜙji̱i̱hˈ naꜗ saꜙ hii˜ kwaꜗ jäˊ kinꜙ nɨɨnˋ. Heˉ hnoonꜗ läꜙjnäꜘ taˊ kinꜙ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙlaꜗ jeeˊ kihˈ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu.  
\v 14 Kihꜗ griego hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jeeˊ jyohꜘ ʉ̱ʉ̱ꜘ gaˊ, hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ kyʉʉh˜ hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ kyʉʉh˜ kaˉlähꜘ naˉla̱a̱nꜚ hmoohˊ naˊkwanˈ juuˈ kihꜗ dsaˉ heꜘ.  
\v 15 Läꜙja̱ˉ maꜙraꜙ heˉ he̱e̱ꜘ baˊ dsënꜙ nɨɨnˋ naˊkwanˈ juˈhmëëꜘ kyahꜗ hnähꜘ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Roma kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 16 Saꜙ chaˉ laꜗ oˉhihꜙ kinꜙ kya̱a̱hˊ juˈhmëëꜘ laˉ. Juuˈ laˉ kye̱ˉ beꜘ kihꜗ Dio mahꜗ lä̱ä̱ꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ dsooꜘ dsëꜗ, laꜗ kihꜗ judiu toˉnëˊ, hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ laꜗ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu kaˉlähꜘ.  
\v 17 Kya̱a̱hˊ juuˈ laˉ dsaˉläˉjnäꜘ haˉ läꜙ jmeeꜙ Dio hwë̱ë̱ˉ dsaˉ llu̱u̱ꜗ chaˊnëyˊ. Laꜗ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ hiꜙ hnøøꜗ läꜙ maˉdsooꜘ ja̱ˉbaˊ dsëˉ jneˊ, läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ: “Hi̱ˉ llu̱u̱ꜗ heꜘ, kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ, jmeeꜙ cha̱a̱yˉ.” 
\s1 Dsë̱ë̱˜ dsooˊ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ 
\p  
\v 18 Ñeˊ baˊ jneˊ läꜙ gaꜙtëꜘ jeeˊ gyaˈ Dio gwaꜘ heˉ yaꜙjë̱ë̱ꜗ dsëyꜗ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ saꜙ häˊ taˊ hiꜙ läꜙjëꜙ dsoˊkyeˉ heˉ jmeeꜙ dsaˉ. Jëëhꜘ heˉ hlɨɨhˈ ja̱ˉ haꜙ kihꜗ juˈdsooꜘ.  
\v 19 Jnäꜘhäꜘ chaˉ heˉ kya̱a̱hˊ läꜙkyʉʉh˜ dsaˉ kihꜗ Dio, jëëhꜘ maˉmiˉjnääˉ bihꜗ jä̱ä̱ꜗ.  
\v 20 Maꜙkeꜙ saꜙ të̱ë̱ꜗ jneˊ jë̱ë̱nˊ Dio pero läꜙ maˊ gaꜙnøøꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ, maꜙraꜙ heˉ lii˜ baˊ haˉ läꜙ la̱a̱yꜗ. Kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ heˉ gaꜙjmeeyꜘ, heˉja̱ˉ jnäꜘhäꜘ baˊ cha̱a̱ˉ Dio hiꜙ läꜙja̱ˉ chaˉ tä̱ä̱ꜘ baˊ beꜘ kiyhꜗ. Heˉja̱ˉ saꜙ leꜘ jähꜙ dsaˉ: “Saꜙ manꜙ cheˊ cha̱a̱ˉ Dio”.  
\v 21 Maˊ ñeˉ bihꜗ cha̱a̱ˉ Dio, pero saꜙ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ jø̱ø̱hˈ läꜙ hnøøꜗ kiyhꜗ, niꜙ saꜙ gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kiyhˈ. Heˉ gaꜙjmeeꜘ dsaˉ läꜙja̱ˉ gaꜙhe̱e̱ꜗ goˉte˜ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ dsaˉ, gaꜙläꜙhwehꜙ dsëyꜗ, heˉja̱ˉ gaꜙjlëꜗ goˉte˜ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ.  
\v 22 Heˉ jähꜘ bihꜗ chaˉ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ kiyhꜗ pero chaˉgaˊmiihˉ ta̱a̱ˉ bihꜗ.  
\v 23 Llaꜚ heˉ maˊ jmeeyˈ jʉʉhˉ kihꜗ Dio hi̱ˉ saꜙ lla̱a̱ꜙ jmɨɨˊ kihˈ, gaꜙjmeeyꜘ jʉʉhˉ kihꜗ he̱e̱hꜚ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ dsaˉju̱u̱ꜘ, kihꜗ ta̱ˈjahꜘ, kihꜗ jahꜘ kye̱ꜘ gooˉ tɨɨˊ hiꜙ kihꜗ jahꜘ hi̱ˉ së̱ë̱hˉ hñiiꜘ hwaꜗ. 
\p  
\v 24 Heˉja̱ˉ gaꜙkwaꜘ Dio jwëˈ ngëëyꜗ hñiiyꜘ jmeeyꜗ heˉ gaˊ jyohꜘ heˉ he̱e̱ꜘ dsëyꜗ läꜙji̱i̱hˈ gaꜙhe̱e̱yꜗ hñiiyꜘ ka̱a̱yh˜ dsaˉkya̱a̱yhˊ.  
\v 25 Gaꜙbeꜗ dsaˉ juˈdsooꜘ kihꜗ Dio mahꜗ gaꜙta̱a̱yhˋ kya̱a̱hˊ juuˈ taˉjuuˈ. Gaꜙjmeeyꜘ jʉʉhˉ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio, llaꜚ heˉ maˊ jmeeyˈ jʉʉhˉ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ. Hi̱ˉ heꜘ heꜘ Dio hi̱ˉ naˉjä̱ä̱ꜚ läꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ. 
\p  
\v 26 Heˉja̱ˉ gaꜙkwaꜘ Dio jwëˈ ngëëyꜗ hñiiyꜘ jmeeyꜗ läꜙjëꜙ heˉ llaꜙ dsëyꜗ heˉ laꜗ oˉhihꜙ. Llaꜚ heˉ maˊ jmeeˈ dsaˉmëꜘ läꜙlleˋ kihˈ, gaꜙka̱a̱yhꜗ dsaˉmëꜘ dsaˉkya̱a̱yhˊ.  
\v 27 Hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙjmeeꜘ dsaˉñʉʉhˉ kaˉlähꜘ. Saꜙ gaꜙjmeeyꜘ läꜙlleˋ kihˈ kya̱a̱hˊ dsaˉmëꜘ, gaꜙjmeeyꜘ gaꜙngëëꜘ jwë̱ë̱ˈ heˉ gaˊ jyohꜘ heˉ he̱e̱ꜘ dsëyꜗ, ka̱a̱yh˜ heꜘ baˊ dsaˉñʉʉhˉ dsaˉkya̱a̱yhˊ. Heˉja̱ˉ baˊ jaꜗ nëˊ kiyhˈ dsoˊjwɨɨꜘ läꜙ hnøøꜗ kiyhꜗ kya̱a̱hˊ jwëꜘ hlɨɨhˈ heˉ tä̱ä̱yhˊ ja̱ˉ. 
\p  
\v 28 Saꜙ gaꜙjmääꜘ kiyhꜗ maˉläˉkyu̱u̱yꜙ Dio, heˉja̱ˉ gaꜙkwaꜘ Dio jwëˈ, heˉ gaꜙhe̱e̱ꜗ goˉteˈ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ mahꜗ waˊ jmeeyꜘ gaˉjʉhˉ läꜙjëꜙ heˉ saꜙ jmääꜗ taˊ.  
\v 29 Maˉngëëꜘ jwë̱ë̱ˈ jmeeyꜙ heˉ hlɨɨhˈ, hi̱ˉ mëꜘ hi̱ˉ ñʉʉhˉ hi̱ˉ ka̱a̱h˜ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, jmeeyꜙ hñaaˉ dsëyꜗ, he̱e̱ꜘ dsëyꜗ liyhꜙ läꜙjëꜙ heˉ gaˊ chaˉ, saꜙ llu̱u̱yꜗ goˉteˈ, wɨɨꜘ dsëyꜗ, jngëëyhꜙ dsaˉ, hneeyˉ, miˉga̱a̱yꜙ dsaˉ, hñaaˉ dsëyꜗ.  
\v 30 Ko̱o̱ˉ heˉ saꜙ tɨh˜ dsëyꜗ baˊ läꜙjëꜙ, hlëëyhꜙ wɨɨꜘ kihꜗ dsaꜙ, saꜙ hnääyꜗ Dio, saꜙ ji̱i̱ꜙ kiyhꜗ heˉ jmeeyꜙ kihꜗ jñahꜘ, jmä̱ä̱y˜ hñiiyꜘ jø̱ø̱hˈ, ta̱a̱yhꜗ ngëëˈ, hnooyhˉ gaˊ jyohꜘ heˉ hlɨɨhˈ, cha̱a̱yhˉ kya̱a̱hˊ choˈjmiiyˉ.  
\v 31 Saꜙ hii˜ läꜙngëëyꜘ, saꜙ miˉteyꜗ juuˈ kiyhꜗ, saꜙ hnääyꜗ dsaˉ, saꜙ hnøøyꜗ je̱e̱yhꜙ juuˈ, saꜙ läˉñihꜘ dsëyꜗ.  
\v 32 Hiꜙ maꜙkeꜙ maˉñeˉ bihꜗ heˉ llaꜗ Dio taˊ kihˈ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ, lleˋ kihˈ ju̱u̱yꜘ, pero dsaˉ heꜘ, saꜙ le̱e̱ꜘ kiyhꜗ heˉ jmeeyꜙ läꜙja̱ˉ, hnøøyꜗ mahꜗ jmeeꜗ jñahꜘ kaˉlähꜘ. 
\c 2  
\s1 Kya̱a̱hˊ juˈdsooꜘ llaꜗ Dio taˊ 
\p  
\v 1 Heˉja̱ˉ saꜙ chaˉ leꜘ jwahˈ: “Saꜙ dsë̱ë̱n˜ dsooˊ”, hneˉ hi̱ˉ ka̱˜ kwa̱a̱t˜ kihꜗ dsaˉkya̱a̱hˊ, waˊ la̱a̱hˈ heˉ la̱a̱hꜗ hneˉ. Kihꜗ heˉ ka̱hˉ kwa̱a̱t˜ kihꜗ dsaˉkya̱a̱hˊ, heˉ bä̱ä̱hˊ hñaahˈ baˊ hneˉ ja̱ˉ. Jëëhꜘ, ja̱ˉbaˊ heˉ jwahꜘ saꜙ lluꜗ, ja̱ˉbaˊ heˉ ja̱ˉ jmeehˉ hñaahꜗ kaˉlähꜘ.  
\v 2 Ñeˊ baˊ jneˊ, Dio ngɨɨhꜗ kwa̱a̱t˜ kihꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ hiꜙ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ juˈdsooꜘ kiyhꜗ llayꜗ taˊ.  
\v 3 Hneˉ hi̱ˉ ka̱˜ kwa̱a̱t˜ kihꜗ dsaˉkya̱a̱hˊ mahꜗ jmeehˉ baˊ hneˉ kaˉlähꜘ heˉ jwahꜘ saꜙ lluꜗ, ¿cheˊ la̱a̱hꜘ, saꜙ ka̱ꜗ Dio juˈdsooꜘ kyahꜗ?  
\v 4 Taꜙ kooꜘ baˊ jmeehˉ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ jneˊ. Haˉ ko̱hꜘ saꜙ jø̱hˉ dsëyꜗ hiꜙ chaˉmiihˉ beꜘ dsëyꜗ kya̱a̱hˊ jneˊ. ¿Cheˊ saꜙ jëëhꜘ heˉ tëëh˜ Dio hneˉ mahꜗ waˊ läˉdsa̱a̱˜ miihˉ hohꜘ, heˉja̱ˉ baˊ ja̱ˉ heˉ lluꜗ dsëyꜗ? 
\p  
\v 5 Peerꜙ cha̱a̱hˉ hneˉ, saꜙ hii˜ läˉdsa̱a̱˜ miihˉ hohꜘ. Heˉ hnoohꜘ heˉ jäꜙ chaˉgaˊmiihˉ heˉ wɨɨꜘ nëˊ kyahˈ baˊ ja̱ˉ, waˊraˉ gaꜙllooꜗ jmɨɨˊ yaˉjë̱ë̱ˈ dsëꜗ Dio, llayꜗ taˊ kya̱a̱hˊ juˈdsooꜘ.  
\v 6 Maˊja̱ˉ miˉhmaahˋ Dio jñeeˈ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ maˉjmeeyꜘ.  
\v 7 Kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ saꜙ tʉ˜ jmeeꜙ heˉ lluꜗ, kwayꜗ jwëˈ dsaˉta̱a̱hˋ tä̱ä̱ꜘ kya̱a̱yhˊ, läꜙlluꜗ heˉ hnooyhˉ yaꜙjwɨɨꜗ, hiꜙ hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ jmääˈ Dio jø̱ø̱yhˈ, hiꜙ hnooyhˉ haˉ läꜙ jwëꜘ jeeˊ saꜙ ju̱u̱yꜘ.  
\v 8 Pero jäꜙ yaˉjë̱ë̱ˈ dsëꜗ Dio waˊraˉ gaꜙläꜙlle̱e̱yꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ cha̱a̱hˉ, kihꜗ hi̱ˉ saꜙ jmeeꜙ heˈ kihꜗ juˈdsooꜘ, mahꜗ jmeeꜙ gyihꜗ heˈ kihꜗ heˉ hlɨɨhˈ baˊ.  
\v 9 Kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ hlɨɨhˈ, jäꜙ naˉkuˊ naˉngɨɨˈ heˉ wɨɨꜘ nëˊ kiyhˈ, toˉnëˊ jäꜙ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ judiu hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ jäꜙ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu kaˉlähꜘ.  
\v 10 Pero läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ lluꜗ, të̱ë̱yꜗ yaꜙjwɨɨꜗ hiꜙ jmääꜗ Dio jø̱ø̱yhˈ hiꜙ hɨɨꜗ tiiˊ kiyhˈ. Toˉnëˊ kihˈ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ judiu, ja̱ˉgaˊ të̱ë̱ˈ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu.  
\v 11 Jëëhꜘ, Dio kweeˉ baˊ hnääyˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ. 
\p  
\v 12 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ jmeeꜙ dsoˊkyeˉ, maꜙkeꜙ saꜙ naˊjnääyꜘ kya̱a̱hˊ ley kihꜗ Moisé, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ ju̱u̱yꜘ goˉte˜, pero ja̱ꜙ kihꜗ heˉ saꜙ gaꜙmiꜙteyꜗ ley ja̱ˉ. Hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˊjnääꜘ kya̱a̱hˊ ley, cherˊmahꜗ maˉjmeeyꜘ dsoˊkyeˉ, ja̱ˉbaˊ ley ja̱ˉ ka̱ꜗ kwa̱a̱t˜ kiyhꜗ.  
\v 13 Ja̱ꜙ kihꜗ heˉ maˉnuuyꜘ ley ja̱ˉ, heˉja̱ˉ llu̱u̱ꜗ dsaˉ chaˊnëˊ Dio. Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ miˉteꜗ ley, hi̱ˉ heꜘ baˊ hwë̱ë̱ꜙ llu̱u̱ꜗ.  
\v 14 Dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, saꜙ chaˉ ley kiyhꜗ, pero cherˊmahꜗ miˉteyꜗ ley kihꜗ Moisé, ko̱ˉja̱ˉ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ bihꜗ, heꜘ baˊ hñiiyꜘ la̱a̱yꜗ läꜙko̱o̱ˉ ley, maꜙkeꜙ saꜙ kyʉʉyh˜ ley.  
\v 15 Kya̱a̱hˊ heˉ jmeeꜙ dsaˉ heꜘ läꜙja̱ˉ, laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ naˉsɨɨˉ ley nehꜙ tuhˉdsëyꜗ. Heˉja̱ˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ hñiiꜘ bihꜗ jmeeꜙ dsooꜘ, cherˊmahꜗ jmeeyꜙ heˉ lluꜗ hiꜙ cherˊmahꜗ jmeeyꜙ heˉ hlɨɨhˈ hnɨɨ˜ kiyhꜗ.  
\v 16 Jmɨɨˊ heˉ llaꜗ Dio taˊ kya̱a̱hˊ jo̱o̱yꜘ Jesucristo, läꜙjnäꜘ läꜙjëꜙ hʉʉˊdsëˉ heˉ jmeeˉ jneˊ jeeˊ naˉhmääˊ. Läꜙja̱ˉ laꜗ juˈhmëëꜘ kihꜗ Dio heˉ kwanꜙ. 
\s1 Dsaˉ judiu kya̱a̱hˊ ley kihꜗ Moisé 
\p  
\v 17 Naꜗ chaˉ ko̱o̱ˉ heˉ jwë̱ë̱hn˜ hneˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ dsaˉ judiu, hneˉ hi̱ˉ kye̱ˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kihꜗ ley kihꜗ Moisé hiꜙ jmä̱ä̱hꜙ hñaahꜗ jø̱ø̱hˈ kihꜗ heˉ jwa̱hꜘ Dio kya̱a̱hˊ hneˉ.  
\v 18 Maˉñehˊ baˊ hneˉ haˉ läꜙ hnøøꜗ Dio, hiꜙ maˉmiˉtë̱ë̱hˈ baˊ hneˉ ley, heˉja̱ˉ maˉñehˊ baˊ hneˉ, heeˉ ja̱ˉ heˉ nääꜚ heˉ lluꜗ.  
\v 19 Hiꜙ le̱hꜗ jä̱ä̱hˈ dsaˉtʉʉˊ, la̱a̱hꜘ. Hiꜙ le̱hꜗ choohˈ jeˉ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙnääˊ jeeˊ naˉho̱o̱ˉ, la̱a̱hꜘ.  
\v 20 Hiꜙ le̱hꜗ miˊtë̱ë̱hꜗ jñahꜘ hi̱ˉ saꜙ kyʉʉh˜ hiꜙ la̱a̱hꜗ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ chihˉpihˈ, la̱a̱hꜘ, kihꜗ heˉ maˉchaˉ ley heˉ laꜗ juˈdsooꜘ jmahꜗ heˉ jmeeꜙ kyu̱u̱h˜ chaˉmiihˉ.  
\v 21 Hneˉ hi̱ˉ miˉtë̱ë̱ꜙ jñahꜘ, ¿heˉlaˈ saꜙ miˉtë̱ë̱hˈ daˊ hneˉ hñaahꜗ jä̱ä̱ꜗ? Hneˉ jwahꜘ, saꜙ lluꜗ heˉ hë̱ë̱ˉ dsaˉ, mahꜗ hë̱ë̱hˉ baˊ hneˉ.  
\v 22 Hiꜙ jwahꜘ saꜙ lluꜗ kya̱a̱hˊ jneˊ jñahꜘ dsaˉmëꜘ, mahꜗ kya̱a̱hˊ baˊ hneˉ jñahꜘ. Hneˉ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kihˈ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ Dio, mahꜗ hɨ̱ɨ̱hˉ baˊ hneˉ kuuˊ heˉ chaˉ nehꜙ gwahꜙ kiyhꜗ.  
\v 23 Peerꜙ ta̱a̱hꜗ hneˉ, kihꜗ heˉ chaˉ ley kyahꜗ. ¿Cheˊ saꜙ jëëhꜘ maˉjmä̱ä̱hˋ taꜙ kooꜘ Dio, kihꜗ heˉ saꜙ maˉmiˉtehˋ ley naˉ?  
\v 24 Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu miˉkwa̱hꜗ jmɨɨˉ kihꜗ Dio, dsooˊ kyahˈ hnähꜘ dsaˉ judiu.” 
\p  
\v 25 Dsooꜘ baˊ kye̱e̱ꜘ miihˉ heˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ, cherˊmahꜗ miˉtehˋ ley. Pero cherˊmahꜗ saꜙ miˉtehˋ ley, la̱a̱hꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ.  
\v 26 Hiꜙ läꜙja̱ˉ, ja̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, cherˊmahꜗ miˉteyꜗ läꜙjëꜙ madaꜚ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ ley kihꜗ Moisé, la̱a̱yꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ.  
\v 27 Heˉja̱ˉ, ja̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, cherˊmahꜗ miˉteyꜗ ley, hi̱ˉ heꜘ ka̱ꜗ juˈdsooꜘ kyahꜗ, kihꜗ heˉ saꜙ maˉmiˉtehˋ ley maꜙkeꜙ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hiꜙ naˊjnäähꜘ nëˊ ley kihꜗ Moisé. 
\p  
\v 28 Saꜙ jmääꜗ kihꜗ dsaˉ judiu heˉ ko̱o̱ˉ la̱a̱yꜗ judiu. Hiꜙ niꜙ saꜙ jmääꜗ kihꜗ dsaꜙ, heˉ ko̱o̱ˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ.  
\v 29 Saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Hi̱ˉ maꜙraꜙ hi̱ˉ dsooꜘ la̱a̱ꜗ judiu, hnaayhˉ Dio läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsëyꜗ. Hiꜙ maꜙraꜙ hi̱ˉ dsooꜘ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, ja̱ꜙ taˊ gaꜙwɨ̱hꜘ ja̱ˉ, Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ baˊ gaꜙmiꜙsɨɨꜗ tuhˉdsëyꜗ. Heˉ ja̱ˉ saꜙ jaꜗ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ madaꜚ kihꜗ ley. Kihꜗ hi̱ˉ heꜘ baˊ hlëëhˈ Dio lluꜗ maꜙkeꜙ dsaˉ saꜙ jmeeꜗ läꜙja̱ˉ. 
\c 3  
\p  
\v 1 ¿Cheˊ chaˉ heˉ jmääꜗ gaˊ miihˉ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ judiu, o cheˊ jmääˈ gaˊ kiyhˈ, heˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ?  
\v 2 Chaˉmiihˉ gaˊ chaˉ heˉ jmääꜗ taˊ kiyhˈ. Toˉnëˊ heˉ kye̱e̱ꜘ kihꜗ jeeˊ läꜙjëꜙ, heˉ maˉnaˉhäˊ gooyˉ juuˈ kihꜗ Dio.  
\v 3 Haˉ gaˉ cherˊmahꜗ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ heꜘ, saꜙ maˉdsooꜘ dsëyꜗ. ¿Cheˊ kihꜗ heˉja̱ˉ, jmeeꜗ moꜙsoꜙ miˉteꜗ Dio juuˈ kihꜗ?  
\v 4 Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Juuˈ kihꜗ Dio baˊ laꜗ dsooꜘ, maꜙkeꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ taˉju̱u̱ˈ. Läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ: 
\q1 Kya̱a̱hˊ juˈdsooꜘ kyahꜗ läꜙjnäꜘ heˉ la̱a̱hꜗ llu̱u̱ꜗ. 
\q1 Hiꜙ hneˉ baˊ le̱hꜙ waˊraˉ gaꜙka̱yꜗ juˈdsooꜘ kyahꜗ. 
\p  
\v 5 Cherˊmahꜗ kya̱a̱hˊ heˉ jmeeˉ jneˊ heˉ hlɨɨhˈ, jɨ̱ɨ̱h˜ juuˈ, llu̱u̱ꜗ baˊ Dio, laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ kwanˉ beꜘ kiyhꜗ kya̱a̱hˊ heˉ hlɨɨhˈ heˉ jmeenˉ. Heˉja̱ˉ ¿cheˊ leꜘ jähnˊ, jmeeꜙ Dio hñaaˉ dsëꜗ waˊraˉ gaꜙche̱e̱yꜗ heˉ wɨɨꜘ nëˊ jnänˋ? (Hlëëhnꜙ läꜙko̱hꜘ hlëëhꜙ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ baˊ.)  
\v 6 Niꜙ miihˉ saꜙ leꜘ jähˊ jneˊ läꜙja̱ˉ. Cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ laꜗ, haˉ läꜙ leꜘ llaꜗ Dio taˊ kihˈ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ. 
\p  
\v 7 Haˉ gaˉ cherˊmahꜗ gaꜙmiꜙjnäänˈ laꜗ dsooꜘ chaˉgaˊmiihˉ juuˈ kihꜗ Dio kya̱a̱hˊ heˉ taˉju̱u̱nˈ mahꜗ läꜙlii˜ la̱a̱yꜗ jø̱ø̱hˈ chaˉgaˊmiihˉ, ¿cheˊ leꜘ jwahnꜚ heˉlaˈ ka̱yꜗ juˈdsooꜘ kinꜙ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ dsoˊkyeˉ?  
\v 8 ¿Heˉlaˈ saꜙ jmeeˊ jneˊ chaˉgaˊmiihˉ heˉ hlɨɨhˈ mahꜗ jäꜙ chaˉgaˊmiihˉ heˉ lluꜗ? Läꜙja̱ˉ miˉkwa̱hꜗ dsaˉ jneˊ, jähꜘ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ, jneˊ baˊ naˉ kwaˉ jneˊ juuˈ läꜙnaˉ. Hi̱ˉ hlëëhꜙ läꜙnaˉ so̱o̱h˜ kiyhꜗ dsooyꜗ kya̱a̱hˊ dsoˊjwɨɨꜘ. 
\s1 Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ naˉbä̱ä̱hnˋ chaˊnëˊ Dio 
\p  
\v 9 Haˉ läꜙja̱ˉ. ¿Cheˊ llu̱u̱ꜗ gaˊ jnäähꜗ judiu läꜙko̱hꜘ gaˊ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Jnäꜘ maˉjwahnꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ jøøꜙ heˉ hlɨɨhˈ jnänˋ läꜙkye̱ˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ judiu kya̱a̱hˊ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu.  
\v 10 Läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 Saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ llu̱u̱ꜗ cha̱a̱ˉ, niꜙ waˊraˉ ja̱a̱ˉ gaˊ. 
\q1  
\v 11 Saꜙ cha̱a̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëëꜘ, saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ hnaahˉ Dio. 
\q1  
\v 12 Läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ maˉka̱h˜ jwëˈ, läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ moꜙsoꜙ jmääꜗ niꜙ miihˉ. 
\q1 Saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ lluꜗ, niꜙ waˊraˉ ja̱a̱ˉ gaˊ cha̱a̱ˉ. 
\q1  
\v 13 Tʉꜗ tʉꜙluuyˋ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ toˉhø̱ø̱ˉ naˉnaˊ, 
\q1 peerꜙ miˉga̱a̱yꜙ dsaˉ kya̱a̱hˊ juuˈ kiyhꜗ, 
\q1 venen kihꜗ mɨɨhˉ haaˊ nehꜙ toˉhooyˊ. 
\q1  
\v 14 Juuˈ heˉ hwëëˉ hooyˊ, hwëëˉ dsoˊjwɨɨꜘ jmahꜗ, kya̱a̱hˊ juuˈ hlɨɨhꜗ heˉ saꜙ tøøhnˊ taˊ. 
\q1  
\v 15 Peerꜙ hñu̱u̱yˊ, naꜗ baˊ ko̱hꜘ jngëëyhꜙ dsaˉ. 
\q1  
\v 16 Waˊ heˉ chaˉ heˉ baˊ dsaˉhe̱e̱ꜘ jeeˊ gaꜙnääyˊ. 
\q1  
\v 17 Saꜙ kyʉʉyh˜ haˉ läꜙ jwëꜘ jeeˊ dsaˉta̱a̱yhˋ tiiˊ. 
\q1  
\v 18 Niꜙ miihˉ saꜙ ga̱yhꜙ Dio. 
\p  
\v 19 Maˉñeˊ jneˊ läꜙjëꜙ heˉ hlëëhꜙ ley, laꜗ kihꜗ hi̱ˉ naˊjnääꜘ kya̱a̱hˊ ley mahꜗ moꜙsoꜙ chaˉ gaˊ heˉ moꜙ jähˊ jneˊ. Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ jä̱ꜗ naˉbä̱ä̱hˋ chaˊnëˊ Dio.  
\v 20 Heˉja̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉ saꜙ hwë̱ë̱ꜙ llu̱u̱ꜗ chaˊnëˊ Dio kya̱a̱hˊ heˉ miˉteyꜗ ley. Kya̱a̱hˊ ley gaꜙläꜙkyu̱u̱h˜ jneˊ haˉ läꜙ laꜗ dsoˊkyeˉ. 
\s1 Kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ kihˈ Dio lä̱ä̱ꜘ jneˊ 
\p  
\v 21 Pero naꜗ maˉläˉjnäꜘ haˉ läꜙ jmääꜗ Dio llu̱u̱ꜗ dsaˉ, pero ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ ley. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ jähꜘ ley hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙjähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ Dio lloꜘjooꜗ.  
\v 22 Dio jmääꜗ llu̱u̱ꜗ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ cherˊmahꜗ gaꜙjmeeyꜘ dsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ Jesucristo. Kweeˉ baˊ la̱a̱ˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ kihꜗ Dio,  
\v 23 jëëhꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ maˉjmeeꜘ dsoˊkyeˉ, niꜙ ko̱ˉhi̱ˊpihˈ saꜙ naˊjnääyꜘ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio.  
\v 24 Pero Dio jmä̱ä̱˜ llu̱u̱ꜗ dsaˉ, heˉ laˊ jmä̱ä̱y˜ baˊ, kihꜗ heˉ lluꜗ dsëyꜗ. Taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús gaꜙlä̱ä̱yꜗ jneˊ.  
\v 25 Gaꜙngëëꜗ Dio Jesús mahꜗ tʉ̱ʉ̱ꜙ jmaˉ kiyhꜗ mahꜗ läꜙja̱ˉ dsaˉcheˋ dsoˊkyeˉ jnänˋ hi̱ˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ kihꜗ Jesús. Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ gaꜙmiꜙjnääˉ Dio heˉ gaꜙjmeeꜘ bihꜗ lluꜗ heˉ saꜙ gaꜙjmeeyꜘ kwa̱a̱t˜ dsoˊkyeˉ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jä̱ä̱ˈ. Saꜙ gaꜙka̱yꜗ kwa̱a̱t˜ kihꜗ hi̱ˉ heꜘ, kihꜗ heˉ jø̱hˉ dsëyꜗ.  
\v 26 Läꜙja̱ˉ maˉllaꜘ dsëꜗ Dio jmeeꜗ mahꜗ miˉjnääyꜙ jmɨɨˊ naˈ, maꜙraꜙ heˉ lluꜗ baˊ heˉ jmeeyꜙ. Hehꜗ läꜙja̱ˉ dsaˉläˉjnääꜘ llu̱u̱ꜗ baˊ Dio, hiꜙ heꜘ baˊ hñiiyꜘ jmä̱ä̱y˜ llu̱u̱ꜗ dsaˉ hi̱ˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ kihꜗ Jesús. 
\p  
\v 27 ¿Cheˊ leꜘ jmä̱ä̱nˊ hñaanˈ ka̱a̱hˊ, kihꜗ heˉ llu̱u̱ꜗ jneˊ? Niꜙ miihˉ saꜙ leꜘ. ¿Heeˉ juuˈ ja̱ˉ heˉ dsaˉjnëꜗ jwëˈ jnänˋ? ¿Cheˊ dsaˉjnëꜗ jwëˈ jnänˋ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ jähꜘ, hnøøꜗ jmeeˊ jneˊ taˊ lluˈ? Ja̱hꜙha̱ˈ. Juuˈ heˉ jähꜘ, hnøøꜗ dsooꜘ dsëˉ jneˊ mahꜗ hwë̱ë̱ꜙ jneˊ llu̱u̱ˈ, heˉ ja̱ˉ baˊ dsaˉjnëꜗ jwëˈ jnänˋ heˉ jmä̱ä̱nˊ hñaanˈ ka̱a̱hˊ.  
\v 28 Heˉja̱ˉ dsaˉläˉngëëꜘ jneˊ, hehꜗ heˉ hwë̱ë̱ˉ dsaˉ llu̱u̱ꜗ kya̱a̱hˊ heˉ dsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ Jesús, ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ heˉ høøyꜙ ley. 
\p  
\v 29 ¿Hi̱hꜗ Dio, cheˊ la̱a̱yˈ maꜙlaꜙ kya̱a̱ꜗ dsaˉ judiu baˊ? ¿Cheˊ saꜙ la̱a̱yꜗ kya̱a̱ꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu kaˉlähꜘ? Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ, la̱a̱ꜗ bihꜗ Dio kya̱a̱ꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu.  
\v 30 Ja̱a̱ˉ baˊ Dio la̱a̱ꜗ. Kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ dsaˉ jmä̱ä̱yꜗ llu̱u̱ꜗ hi̱ˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, hiꜙ jmä̱ä̱yꜗ llu̱u̱ꜗ hi̱ˉ saꜙ gaꜙwë̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ kaˉlähꜘ, kya̱a̱hˊ heˉ dsooꜘ dsëyꜗ.  
\v 31 ¿Cheˊ jmeeˉ jneˊ saꜙ kye̱e̱ꜘ ley kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ kihˈ Jesús? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Chaˉgaˊmiihˉ jmeenˊ kye̱e̱ꜘ baˊ. 
\c 4  
\s1 Läꜙlaˉ baˊ laˈ heˉ gaꜙjmeeꜘ Abraham lloꜘjooꜗ 
\p  
\v 1 ¿Heeˉ leꜘ jähˊ jneˊ kihˈ Abraham dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ, haˉ läꜙ gaꜙjä̱yꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ laˉ?  
\v 2 Cherˊmahꜗ Abraham gaꜙla̱a̱ꜗ llu̱u̱ꜗ kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ heˉ lluꜗ heˉ gaꜙjmeeyꜘ, leꜘ baˊ maˊ jmä̱ä̱yˈ hñiiyꜘ jø̱ø̱hˈ chaˊnëˊ Dio, pero saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ.  
\v 3 Nʉʉˉ daˊ hnähꜘ haˉ läꜙ jähꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Gaꜙjmeeꜘ Abraham dsooꜘ dsëꜗ kihꜗ Dio, heˉja̱ˉ gaꜙjmeeꜘ Dio kwa̱a̱t˜ la̱a̱yꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ llu̱u̱ꜗ.” 
\p  
\v 4 Pero ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ, saꜙ laꜗ kwa̱a̱t˜ heˉ laˊ hyoyhꜙ jñeeyˈ. Kihꜗ heˉ ä̱ä̱ˉ dsaˉ kiyhꜗ, heˉja̱ˉ baˊ ja̱ˉ të̱ë̱yh˜ jñeeyˈ.  
\v 5 Hiꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ maˉjmeeꜘ taˊ lluˈ, cherˊmahꜗ gaꜙjmeeyꜘ dsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ llu̱u̱ꜗ dsaˉ hi̱ˉ ä̱ä̱ˉ dsooˊ, Dio jmeeꜗ kwa̱a̱t˜ llu̱u̱yꜗ, kihꜗ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ.  
\v 6 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙhlëëhꜘ David haˉ läꜙko̱o̱ˉ lluꜗ laꜗ kihꜗ dsaꜙ, cherˊmahꜗ Dio jähꜘ la̱a̱yꜗ llu̱u̱ꜗ maꜙkeꜙ saꜙ chaˉ taˊ lluˈ heˉ maˉjmeeyꜘ.  
\v 7 Gaꜙjäyhꜘ: 
\q1 Lluꜗ laꜗ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ maˉcheˋ dsoˊkyeˉ kihꜗ, hiꜙ saꜙ laꜗ kwa̱a̱t˜ heˉ hlɨɨhˈ heˉ maˉjmeeyꜘ. 
\q1  
\v 8 Lluꜗ laꜗ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ cherˊmahꜗ saꜙ jmeeꜙ Dio kwa̱a̱t˜ dsoˊkyeˉ kiyhꜗ. 
\p  
\v 9 Heˉ lluꜗ laˉ ¿cheˊ maꜙlaꜙ heˉ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ baˊ o cheˊ saꜙ laꜗ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ gaꜙwë̱hꜘ kihꜗ kaˉlähꜘ? Nʉʉˉ daˊ haˉ läꜙ laꜗ, naꜗ heˉ maˉjähˊ jneˊ, gaꜙjmeeꜘ Dio kwa̱a̱t˜ llu̱u̱ꜗ Abraham kihꜗ heˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ.  
\v 10 ¿Haˉ läꜙ maˊ la̱a̱ˈ Abraham läꜙ maˊ gaꜙjmeeꜘ Dio kwa̱a̱t˜ llu̱u̱yꜗ? ¿Cheˊ maˉnaˉwɨ̱hˊ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ o saꜙ maˉnaˉwɨ̱hˊ? Saꜙ maˊ naˉwɨ̱hˊ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ ji̱i̱ˉ ja̱ˉ.  
\v 11 Gaꜙhe̱e̱hˉ baˊ Abraham heˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ, madaꜚ kihꜗ Dio. Heˉ ja̱ˉ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ ta̱a̱yꜙ ñeˈ mahꜗ lii˜ llu̱u̱yꜗ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ Dio. Pero maˉdsooꜘ baˊ dsëyˈ jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ ʉ̱ʉ̱hꜙ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ gaꜙla̱a̱yꜗ jmiiˉ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ kihꜗ Dio maꜙkeꜙ saꜙ naˉwɨ̱hˊ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ. Läꜙja̱ˉ jmeeꜗ Dio kwa̱a̱t˜ llu̱u̱yꜗ kaˉlähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ heꜘ, kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ.  
\v 12 Hiꜙ la̱a̱yꜗ jmiiˉ hi̱ˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ kihꜗ kaˉlähꜘ, pero ja̱ꜙ maꜙlaꜙ kihꜗ heˉ gaꜙwɨ̱hꜘ kihꜗ ja̱ˉ, kihꜗ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeeꜘ dsooꜘ dsëꜗ tääˋ jnänˋ Abraham, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ ʉ̱ʉ̱hꜙ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ. 
\s1 Dsaˉläˉteꜗ heˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ, kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ 
\p  
\v 13 Ja̱ꜙ taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ maˊ høøꜙ Abraham ley kihꜗ Moisé, laꜗ kwa̱a̱t˜ hyoyhꜙ kya̱a̱hˊ jo̱o̱ꜘsɨɨyhˊ läꜙ gaꜙdsaꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ. Dio gaꜙbä̱ä̱hˉ hñiiꜘ kwëëyhꜗ Abraham, kihꜗ heˉ gaꜙla̱a̱yꜗ llu̱u̱ꜗ, läꜙlluꜗ heˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ baˊ.  
\v 14 Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ hi̱ˉ høøꜙ ley hyoyhꜙ he̱e̱yꜚ ja̱ˉbaˊ heˉ hyohꜙ dsaˉ kya̱a̱ꜗ Abraham, moꜙsoꜙ jmääꜗ taˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ dsaˉ hiꜙ jä̱ꜗ taꜙ kooꜘ heˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ kya̱a̱hˊ Abraham, cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ laꜗ.  
\v 15 Kihꜗ heˉ chaˉ ley, heˉja̱ˉ gwaꜘ yaˉjë̱ë̱ˈ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ jneˊ hi̱ˉ saꜙ miˉteꜗ ley. Pero jeeˊ saꜙ chaˉ ley, saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ dsaˉhlä̱ä̱hꜙ kihꜗ. 
\p  
\v 16 Heˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ kya̱a̱hˊ Abraham, laꜗ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ mahꜗ hyoyhꜙ heˉ laˊ hyoyhꜙ baˊ. Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ jä̱ꜗ ko̱o̱ˉ hwehˉ hmoohˊ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio kya̱a̱yhˊ, läꜙ maˊ gaꜙjäyhꜘ jmeeyꜗ lluꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ saˊju̱ˉ kiyhꜗ. Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ kihꜗ hi̱ˉ høøꜙ ley gaꜙjäyhꜘ läꜙja̱ˉ. Laꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ baˊ ja̱ˉ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëꜗ hñiiꜘ Abraham hi̱ˉ la̱a̱ꜗ tääˋ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ.  
\v 17 Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ kiyhꜗ: “Gaꜙlla̱a̱nꜙ hneˉ mahꜗ le̱e̱hꜘ tääˋ kya̱a̱ˈ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ”, gaꜙjähꜘ Dio. Heˉja̱ˉ la̱a̱yꜗ tääˋ jnänˋ chaˊnëˊ Dio. Jëëhꜘ, gaꜙjmeeyꜘ dsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ Dio hi̱ˉ miˉji̱i̱hˋ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, heꜘ baˊ Dio hi̱ˉ hlëëhꜙ kihꜗ heˉ saꜙ gaˊ maˉchaˉ, läꜙko̱o̱ˉ heˉ maˉchaˉ baˊ. 
\p  
\v 18 Heˉ moꜙsoꜙ kye̱ˉ dsaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ leꜘ, pero Abraham gaꜙka̱ꜗ baˊ oˉjø̱hꜙ dsëˉ, gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ heˉ gaꜙjähꜘ Dio, heˉja̱ˉ gaꜙla̱a̱yꜗ tääˋ kihˈ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjähꜘ Dio sɨɨyhꜙ: “Läꜙlaˉ läˉjwë̱ë̱ꜘ dsaˉ kya̱a̱hꜗ.”  
\v 19 Läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ, saꜙ gaꜙhwa̱a̱yꜘ. Saꜙ gaꜙka̱yꜗ niꜙ miihˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ heˉ maˉgyu̱yhˉ. Moꜙsoꜙ cha̱a̱yˉ chaˉmiihˉ jmɨɨˊ läꜙko̱o̱ˉ maˊ la̱a̱yˈ. Ji̱i̱ˉ ja̱ˉ, miihˉ gaˊ saꜙ maˊ hä̱ä̱yˊ hñaˉlooꜘ ji̱ˉñeˉ. Hiꜙ saꜙ gaꜙka̱yꜗ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Sara dsaˉmëꜘ kya̱a̱yꜗ, hi̱ˉ saꜙ maˊ leꜘ maˊ ka̱a̱ˈ gyʉ̱ʉ̱ˉ.  
\v 20 Niꜙ saꜙ gaꜙjehꜗ dsëyꜗ, saꜙ jaꜗ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ maˊ jäyhꜙ saꜙ leꜘ. Maꜙraꜙ heˉ jmeeꜗ baˊ Dio heˉ jäyhꜘ jmeeyꜗ, maˊ la̱a̱yꜘ. Chaˉgaˊmiihˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ hiꜙ gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio.  
\v 21 Maꜙraꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ bihꜗ dsooꜘ dsëyꜗ heˉ läꜙkë̱hˊ Dio jmɨɨˊ jmeeˈ heˉ gaꜙbä̱ä̱yhˉ hñiiyꜘ.  
\v 22 Heˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëꜗ Abraham läꜙja̱ˉ, gaꜙjmeeꜘ Dio kwa̱a̱t˜ la̱a̱yꜗ llu̱u̱ꜗ. 
\p  
\v 23 Saꜙ hlëëhꜙ maꜙlaꜙ kihꜗ Abraham jeeˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio, heˉ jähꜘ: “Gaꜙla̱a̱yꜗ kwa̱a̱t˜”.  
\v 24 Läꜙkye̱ˉ jneˊ la̱a̱ˈ jneˊ kwa̱a̱t˜, kihꜗ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ kihˈ Dio, hi̱ˉ gaꜙmiꜙji̱i̱hˋ Jesús Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ.  
\v 25 Dio gaꜙngëëyꜗ Jesús mahꜗ gaꜙju̱u̱yꜗ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ naˉbä̱ä̱hˋ jneˊ hiꜙ gaꜙmiꜙji̱i̱yhˋ kaˉlähꜘ mahꜗ le̱e̱ꜘ jneˊ llu̱u̱ˈ chaˊnëˊ Dio. 
\c 5  
\s1 Naꜗ maˉhiiꜘ tiiˊ jnänˋ kya̱a̱hˊ Dio 
\p  
\v 1 Heˉ maˉla̱a̱ꜗ jneˊ llu̱u̱ꜗ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ, heˉja̱ˉ hiiꜘ tiiˊ jnänˋ kya̱a̱hˊ Dio taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 2 Hiꜙ läꜙja̱ˉ taꜙlaꜙ kiyhꜗ, maˉchaˉ baˊ jwëˈ jnänˋ dsaˊtoohnˊ chaˊnëˊ Dio. Heˉ laˊ maˉhñah˜ baˊ jneˊ heˉ laˉ, kihꜗ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ. Peerꜙ jë̱ë̱ˉ dsëˉ jneˊ heˉ chaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ jnänˋ heˉ të̱ë̱ꜗ jneˊ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio.  
\v 3 Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ kihꜗ heˉja̱ˉ. Läꜙkye̱ˉ heˉ jëëꜘ jneˊ wɨɨꜘ jmeeꜙ jë̱ë̱ˉ dsëˉ jneˊ. Jëëhꜘ, ñeˊ baˊ jneˊ, heˉ jëëꜘ jneˊ wɨɨꜘ ja̱ˉ, jmeeꜙ kwëëhꜗ dsëˉ jneˊ chaˉgaˊmiihˉ.  
\v 4 Hiꜙ heˉ kwëëh˜ dsëˉ jneˊ, jmeeꜙ beꜘ dsëˉ jneˊ. Hiꜙ kihꜗ heˉ beꜘ dsëˉ jneˊ heˉja̱ˉ chaˉgaˊmiihˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ chaˉ jnänˋ.  
\v 5 Hehꜗ oˉjø̱hꜙ dsëˉ heˉ maˉchaˉ jnänˋ, ja̱ꜙ heˉ miˉga̱a̱nˈ hñaanˈ ja̱ˉ. Jëëhꜘ, Dio hnääꜗ jneˊ chaˉmiihˉ taꜙlaꜙ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ gaꜙtooyhˉ nehꜙ tuhˉdsëˉ jneˊ. 
\p  
\v 6 Läꜙko̱o̱ˉ maˊ la̱a̱ˈ jneˊ jä̱ä̱ˈ, saꜙ maˊ chaˉ beꜘ jnänˋ. Pero maˊ gaꜙtëꜘ hor˜, Cristo gaꜙju̱u̱ꜗ jnäˋ jneˊ hi̱ˉ ä̱ä̱ˉ dsooˊ.  
\v 7 Juˈdsooꜘ, heˉlɨɨꜗ baˊ jnä̱ä̱ꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ju̱u̱ꜘ llaꜚ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ llu̱u̱ꜗ. Pero cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ lluꜗ dsëꜗ, goꜚ jnä̱ä̱ꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ tu̱u̱ˉ dsëꜗ ju̱u̱ꜘ llaꜚ hi̱ˉ heꜘ.  
\v 8 Pero Dio gaꜙmiꜙjnääˉ haˉ läꜙko̱o̱ˉ ji̱i̱hˈ hnääyꜗ jneˊ, jëëhꜘ, maꜙkeꜙ chaˉmiihˉ maˊ hlë̱ë̱hꜗ jneˊ, gaꜙkwa̱a̱yꜗ Cristo gaꜙju̱u̱ꜗ kwa̱a̱t˜ jnänˋ.  
\v 9 Naꜗ heˉ maˉllu̱u̱ꜗ jneˊ kya̱a̱hˊ jmaˉ kihꜗ Cristo, haˉ gaˊ saꜙ lä̱ä̱yꜗ jneˊ kihˈ heˉ wɨɨꜘ heˉ naꜗ gaˊ che̱e̱ˈ Dio.  
\v 10 Läꜙko̱hꜘ saꜙ maˊ jwa̱hꜘ jneˊ kya̱a̱hˊ Dio, gaꜙji̱i̱hˈ juuˈ jnänˋ kya̱a̱yhˊ, läꜙlluꜗ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ jo̱o̱yꜘ. Hiꜙ naꜗ heˉ maˉji̱i̱hˈ juuˈ jnänˋ kya̱a̱yhˊ, haˉ gaˊ saꜙ lä̱ä̱yꜗ jneˊ läꜙlluꜗ heˉ naˊji̱i̱hꜙ jo̱o̱yꜘ.  
\v 11 Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ ko̱o̱ˉ lä̱ä̱yꜗ jneˊ, jmeeyꜗ jë̱ë̱ˉ dsëˉ jneˊ tä̱ä̱ꜘ taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ hi̱ˉ gaꜙje̱e̱hˉ juuˈ jnänˋ kya̱a̱hˊ Dio. 
\s1 Adán kya̱a̱hˊ Cristo 
\p  
\v 12 Ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙheꜗ dsoˊkyeˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ kya̱a̱hˊ ja̱a̱ˉ dsaˉ baˊ hiꜙ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ ja̱ˉ gaꜙju̱u̱yꜗ, läꜙja̱ˉ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ dsaˉju̱u̱ꜘ, kihꜗ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ gaꜙjmeeꜘ dsoˊkyeˉ.  
\v 13 Saꜙ gaˊ maˉchaˉ ley kihꜗ Moisé, maˊ chaˉ baˊ dsoˊkyeˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ. Pero saꜙ laꜗ kwa̱a̱t˜ dsoˊkyeˉ ja̱ˉ, jä̱ä̱ꜗ saꜙ gaˊ maˉchaˉ ley.  
\v 14 Pero maꜙraꜙ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ baˊ dsaˉ, gaꜙløøꜗ jmɨɨˊ kihˈ Adán, läꜙ gaꜙtëꜘ kihꜗ Moisé. Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ dsaˉju̱u̱ꜘ, maꜙkeꜙ naˉsɨɨˈ baˊ laˈ dsoˊkyeˉ heˉ gaꜙjmeeyꜘ kya̱a̱hˊ heˉ gaꜙjmeeꜘ Adán. Adán heꜘ maˊ la̱a̱ˈ läꜙko̱o̱ˉ la̱a̱ꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙhɨɨꜘ juuˈ kihꜗ jaꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ. 
\p  
\v 15 Pero ka̱hꜘ baˊ laˈ heˉ laˊ kwaꜙ Dio jnänˋ läꜙko̱hꜘ gaˊ heˉ hlɨɨhˈ heˉ gaꜙjmeeꜘ Adán. Kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ Adán, gaꜙhe̱e̱ꜗ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ. Pero chaˉgaˊmiihˉ gaꜙläꜙchaꜙ heˉ lluꜗ kihꜗ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ kya̱a̱hˊ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio heˉ laˊ kwayꜙ baˊ taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉ. Hi̱ˉ heꜘ heꜘ Jesucristo.  
\v 16 Hiꜙ saꜙ je̱e̱hˈ kweeˉ heˉ hlɨɨhˈ heˉ gaꜙjmeeꜘ Adán kya̱a̱hˊ heˉ laˊ kwaꜙ Dio. Jëëhꜘ, jäꜙ jwiz˜ kwa̱a̱t˜ kihꜗ ko̱o̱ˉ baˊ dsoˊkyeˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ dsaˉ heꜘ, hiꜙ kihꜗ heˉja̱ˉ, gaꜙtohꜘ dsoˊjwɨɨꜘ nëˊ jnänˋ. Pero kwa̱a̱t˜ kihꜗ heˉ jmeeꜙ dsaˉ chaˉmiihˉ dsoˊkyeˉ, heˉja̱ˉ baˊ ja̱ˉ jaꜗ heˉ laˊ kwaꜙ Dio mahꜗ läꜙja̱ˉ le̱e̱ꜘ llu̱u̱ꜗ dsaˉ.  
\v 17 Kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ, gaꜙlɨhꜗ gaꜙhe̱e̱ꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ. Pero läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ he̱e̱hˉ heˉ laˊ kwaꜙ Dio mahꜗ le̱e̱yꜘ llu̱u̱ꜗ, haˉ gaˊ saꜙ leꜘ dsaˉta̱a̱yhˋ lluˈ, kihꜗ heˉ naˊji̱i̱yhꜙ chaˊnëˊ Dio taꜙlaꜙ kihꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ che̱e̱ˉ Jesucristo. 
\p  
\v 18 Kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉ, jaꜗ dsoˊjwɨɨꜘ nëˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ, taꜙlaꜙ kihꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ lluꜗ, jaꜗ heˉ le̱e̱ꜘ llu̱u̱ꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ mahꜗ naˊji̱i̱yhꜙ chaˊnëˊ Dio.  
\v 19 Kihꜗ heˉ gaꜙläꜙcha̱a̱hꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ, jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ gaꜙlë̱ë̱ꜗ hlë̱ë̱hˈ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kihꜗ heˉ gaꜙläꜙnʉʉhˋ ja̱a̱ˉ dsaˉ, jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ le̱e̱ꜘ llu̱u̱ꜗ. 
\p  
\v 20 Gaꜙnøøꜗ ley kihꜗ Moisé mahꜗ läꜙchaˉ chaˉgaˊmiihˉ dsoˊkyeˉ. Hiꜙ maˊ gaꜙläꜙchaꜙ chaˉmiihˉ dsoˊkyeˉ, chaˉgaˊmiihˉ gaꜙläꜙlluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ jneˊ.  
\v 21 Hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙlɨhꜗ dsoˊkyeˉ gaꜙjngɨɨhꜗ jnänˋ, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙlɨhꜗ Dio gaꜙjmä̱ä̱ꜗ jneˊ llu̱u̱ꜗ taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ lluꜗ dsëyꜗ, mahꜗ jmeeꜗ cha̱a̱ˉ jneˊ gaꜙläꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\c 6  
\s1 Maˊ gaꜙsa̱a̱ˉ jneˊ jmɨɨˉ, läꜙko̱o̱ˉ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ jneˊ kya̱a̱hˊ Cristo 
\p  
\v 1 ¿Haˉ läꜙ jähˊ jneˊ ja̱ˉ, cheˊ waˊ jmeeˊ baˊ jneˊ heˉ hlɨɨhˈ mahꜗ läꜙlluꜗ dsëꜗ Dio chaˉgaˊmiihˉ kya̱a̱hˊ jneˊ?  
\v 2 Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Maˉnaˉju̱u̱ˊ jneˊ kihˈ heˉ hlɨɨhˈ, haˉ läꜙja̱ˉ dsaˊtoohˊ gaˊ jneˊ jmeenˊ heˉ hlɨɨhˈ.  
\v 3 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ heˉ maˉla̱a̱ꜗ jneˊ ko̱o̱ˉ kya̱a̱hˊ Cristo, heˉja̱ˉ baˊ ja̱ˉ hehꜗ gaꜙsa̱a̱ˉ jneˊ jmɨɨˉ kwa̱a̱t˜ kiyhꜗ? Heˉja̱ˉ laꜗ kwa̱a̱t˜ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ jneˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ.  
\v 4 Läꜙ maˊ gaꜙsa̱a̱ˉ jneˊ jmɨɨˉ, läꜙko̱o̱ˉ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ jneˊ hiꜙ gaꜙha̱a̱ꜗ jneˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Cristo. Hiꜙ läꜙ maˊ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Dio, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ jneˊ läꜙhmëëꜘ mahꜗ dsaˊtoohnˊ kya̱a̱yhˊ. 
\p  
\v 5 Cherˊmahꜗ laꜗ kwa̱a̱t˜ kya̱a̱hˊ jnihꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙju̱u̱yꜗ, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ läꜙji̱i̱hˊ jneˊ kya̱a̱yhˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ hñiiyꜘ.  
\v 6 Maˉñeˊ baˊ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ maˊ la̱a̱ˈ jneˊ jä̱ä̱ˈ, laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ gaꜙta̱a̱ꜚ jneˊ kya̱a̱yhˊ dsohꜘ hmaˉcruꜚ mahꜗ gaꜙlä̱ä̱yꜗ jneˊ kihˈ jmɨˉngoꜗ heˉ maˊ jøøꜙ jnänˋ jwëꜘ hlɨɨhˈ. Hehꜗ läꜙja̱ˉ moꜙsoꜙ chaˉ heˉ kihꜗ jmeeˊ gaˊ jneˊ heˉ hlɨɨhˈ.  
\v 7 Jëëhꜘ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, maˉnaˉla̱a̱yˊ kihˈ dsoˊkyeˉ.  
\v 8 Hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙju̱u̱ꜗ jneˊ kya̱a̱hˊ Cristo, läꜙja̱ˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ maˉcha̱a̱ˉ jneˊ kaˉlähꜘ kya̱a̱yhˊ.  
\v 9 Jëëhꜘ maˉñeˊ jneˊ heˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ, heˉja̱ˉ moꜙsoꜙ chaˉ heˉ kihꜗ ju̱u̱yꜘ kaˉlähꜘ. Heeˉ gaˊ naˉ heˉ jmeeꜗ ju̱u̱yꜘ.  
\v 10 Jëëhꜘ, läꜙ maˊ gaꜙju̱u̱yꜗ, gaꜙju̱u̱yꜗ kihꜗ dsoˊkyeˉ ko̱o̱ˉ häˊ ja̱ˉbaˊ. Niꜙ miihˉ saꜙ jmeeꜗ dsoˊkyeˉ hihꜙ kiyhꜗ. Hehꜗ heˉ naˊji̱i̱yhꜙ, naˊji̱i̱yhꜙ kihꜗ Dio baˊ.  
\v 11 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ hnähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ heˉ maˉnaˉju̱u̱hˊ hnähꜘ kihꜗ dsoˊkyeˉ, hiꜙ naˊji̱i̱hꜙ hnähꜘ kihꜗ Dio taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\p  
\v 12 Moꜙtoꜙ kwaˉ hnähꜘ jwëˈ llaˉdsëëˋ heˉ hlɨɨhˈ nëˊ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ. Moꜙtoꜙ jmeehˉ hnähꜘ heˈ heˉ gaˊ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ.  
\v 13 Taꜙ kwaˉ jwëˈ jmeeꜗ gooˉ tɨɨhˊ hnähꜘ heˉ hlɨɨhˈ. Ngëëˋ hnähꜘ hñaahꜗ kihꜗ Dio, läꜙko̱o̱ˉ heˉ maˉläˉji̱i̱hˋ hnähꜘ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ. Hiꜙ ngëëˋ hnähꜘ naˉhñaaˈ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ kihꜗ Dio mahꜗ jmeeˊ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ.  
\v 14 Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ moꜙsoꜙ llaˉdsëëˋ heˉ hlɨɨhˈ kyahꜗ hnähꜘ, jëëhꜘ moꜙsoꜙ naˊjnääꜘ hnähꜘ kihꜗ ley, naꜗ heˉ maˉtä̱ä̱hˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ heˉ lluꜗ heˉ laˊ kwaꜙ Dio. 
\s1 Jneˊ hi̱ˉ miˉteꜗ kihꜗ heˉ lluꜗ 
\p  
\v 15 Haˉ läꜙja̱ˉ, naꜗ heˉ maˉtøøhˊ jneˊ kya̱a̱hˊ heˉ laˊ kwaꜙ Dio hiꜙ moꜙsoꜙ naˊjnääꜘ jneˊ kihˈ ley, ¿cheˊ jmeeˊ gaˊ jneˊ heˉ hlɨɨhˈ? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ.  
\v 16 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ haˉ läꜙ laꜗ? Cherˊmahꜗ gaꜙhnëëhˋ hnähꜘ hñaahꜗ jmeehˈ taˊ kihˈ dsaꜙ, heˉ maˉnaˉhñuuhˊ hnähꜘ miˉtehˋ hnähꜘ kiyhꜗ baˊ ja̱ˉ. Läꜙja̱ˉ cherˊmahꜗ jmeehˉ gaˊ hnähꜘ heˉ hlɨɨhˈ, läꜙ maˉtä̱ä̱hˊ ja̱ˉbaˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ heˉ hlɨɨhˈ heˉ jmeeꜗ ju̱u̱ꜘ hnähꜘ. Pero cherˊmahꜗ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ nʉʉhˊ hnähꜘ kihꜗ Dio, le̱e̱hꜘ hnähꜘ llu̱u̱ꜗ.  
\v 17 Tiˊhmaahˊ Dio, maꜙkeꜙ maˊ naˉhñuuhˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ, pero naꜗ maˉhe̱e̱hˋ hnähꜘ läꜙka̱a̱ˉ tuhˉhohꜘ hnähꜘ läꜙjëꜙ juˈdsooꜘ heˉ maˉnʉʉhˉ hnähꜘ.  
\v 18 Maˉnaˉla̱a̱hˊ hnähꜘ kihꜗ dsoˊkyeˉ, hiꜙ naꜗ maˉngëëhˋ hnähꜘ hñaahꜗ jmeehˈ hnähꜘ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ.  
\v 19 Maˉhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ juuˈ kihꜗ hi̱ˉ naˉhnëëˊ jmeeꜙ taˊ hiꜙ kihꜗ dsaˉjʉʉyˊ mahꜗ läꜙngëëꜘ hnähꜘ kweeˉ. Jä̱ä̱ꜗ gaꜙngëëhˋ hnähꜘ hñaahꜗ kihꜗ dsoˊkyeˉ, gaꜙjmeehˊ hnähꜘ heˈ kihꜗ heˉ hlɨɨhˈ chaˉgaˊmiihˉ. Pero naꜗ taꜙ chaˊnëˊ ngëëˋ hnähꜘ hñaahꜗ kihꜗ Dio mahꜗ le̱e̱hꜘ hnähꜘ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ lluˈ jmahꜗ baˊ hiꜙ läꜙja̱ˉ le̱e̱hꜘ hnähꜘ naˉjngëëˈ chaˉgaˊmiihˉ. 
\p  
\v 20 Läꜙko̱o̱ˉ maˊ naˉhñuuhˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ, saꜙ maˊ la̱a̱hˈ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ kya̱a̱hˊ heˉ lluꜗ.  
\v 21 ¿Heeˉ naˉ gaꜙlë̱hꜗ hnähꜘ kya̱a̱hˊ heˉ hlɨɨhˈ heˉ gaꜙjmeehˊ hnähꜘ? Hiꜙ naꜗ kwaꜙ oˉhihꜙ kyahꜗ hnähꜘ. Heˉ jngɨɨhꜙ jnänˋ baˊ ja̱ˉ.  
\v 22 Pero naꜗ heˉ moꜙsoꜙ naˉhñuuhˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ ja̱ˉ, maˉla̱a̱hꜗ hnähꜘ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ kihꜗ Dio baˊ. Heˉ laˉ baˊ ja̱ˉ yaˊjøøꜚ kyahꜗ hnähꜘ, heˉ jmeeꜙ naˉjngëëhˈ hnähꜘ läꜙji̱i̱hˈ moꜙsoꜙ ju̱u̱ꜘ hnähꜘ.  
\v 23 Hi̱ˉ jmeeꜙ dsoˊkyeˉ, ju̱u̱ꜘ bihꜗ. Heˉ ja̱ˉ naˉ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ jñeeyˈ. Pero heˉ laˊ kwaꜙ Dio, heˉ ja̱ˉ jmeeꜙ cha̱a̱ˉ jneˊ tä̱ä̱ꜘ taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\c 7  
\s1 Ley kihꜗ Moisé moꜙsoꜙ jmeeꜙ hihꜙ jnänˋ 
\p  
\v 1 Ø̱ø̱hnꜗ, hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ hi̱ˉ kyʉʉh˜ ley, ¿cheˊ saꜙ ngëëhꜘ hnähꜘ haˉ läꜙ laꜗ ley? Ley ja̱ˉ jmeeꜙ hihꜙ kihꜗ dsaꜙ, taˊko̱ˉji̱i̱hˈ cha̱a̱yˉ.  
\v 2 Läꜙko̱o̱ˉ laꜗ kihꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ naˉje̱e̱ꜚ gooˉ. Chaˊnëˊ ley, maˉnaˉla̱a̱yꜚ kya̱a̱ꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ baˊ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ cha̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ. Pero cherˊmahꜗ gaꜙju̱u̱ꜗ dsaˉñʉʉhˉ heꜘ, moꜙsoꜙ jmeeꜗ hihꜙ ley ja̱ˉ kiyhꜗ.  
\v 3 Läꜙja̱ˉ, cherˊmahꜗ gaꜙka̱a̱ꜗ dsaˉmëꜘ heꜘ jñahꜘ dsaˉñʉʉhˉ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ cha̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ, heˉ jmeeyꜙ dsoˊkyeˉ baˊ ja̱ˉ. Pero cherˊmahꜗ gaꜙju̱u̱ꜗ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ, moꜙsoꜙ jmeeꜙ hihꜙ ley ja̱ˉ kiyhꜗ. Ja̱ˉgaˊ naꜙ, leꜘ baˊ ka̱a̱yˈ jñahꜘ, saꜙ chaˉ hlɨɨhˈ laꜗ. 
\p  
\v 4 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, maˉnaˉju̱u̱ˊ hnähꜘ chaˊnëˊ ley kihꜗ Moisé, kihꜗ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ jmɨˉngoꜗ kihꜗ Cristo. Läꜙja̱ˉ chaˉ jwëˈ le̱e̱hꜘ hnähꜘ kya̱a̱ꜗ jñahꜘ. Hi̱ˉ heꜘ heꜘ Cristo hi̱ˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ mahꜗ jmeeˊ jneˊ heˉ lluꜗ jmahꜗ chaˊnëˊ Dio.  
\v 5 Taˊko̱ˉji̱i̱hˈ maˊ gaꜙnøøˊ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ maˊ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, läꜙjëꜙ heˉ hlɨɨhˈ heˉ maˊ he̱e̱ꜘ dsëˉ jneˊ, gaꜙtë̱ë̱ꜘ beꜘ kya̱a̱hˊ ley, mahꜗ gaꜙjøøꜗ jnänˋ jmeenˊ heˉ hlɨɨhˈ heˉ maˊ jngɨɨhꜙ jnänˋ.  
\v 6 Pero naꜗ maˉnaˉla̱a̱ˊ jneˊ, läꜙlluꜗ heˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ jneˊ chaˊnëˊ ley heˉ maˊ jmeeꜙ hihꜙ jnänˋ. Hiꜙ naꜗ tøøhˊ jneˊ kya̱a̱hˊ madaꜚ hmëëꜘ läꜙko̱o̱ˉ hihꜙ jmeeꜙ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio. Moꜙsoꜙ jmeeꜙ gaˊ hihꜙ jnänˋ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ nëˊ ley maˉgyu̱hˉ. 
\s1 Saꜙ tä̱ä̱ꜙ jneˊ miˊteˋ jneˊ ley 
\p  
\v 7 ¿Haˉ läꜙ jähˊ jneˊ ja̱ˉ? ¿Cheˊ jmeeꜙ hlɨɨhˈ ley ja̱ˉ? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Jnäꜘ saꜙ gaꜙläꜙkyʉʉhn˜ heeˉ ja̱ˉ dsoˊkyeˉ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ chaˉ ley. Hiꜙ niꜙ saꜙ maˉläˉkyʉʉhn˜ heeˉ ja̱ˉ heˉ he̱e̱ꜘ dsëꜗ dsaˉ läꜙjëꜙ heˉ gaˊ chaˉ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ lleˋ nëˊ ley nʉʉhꜚ laˉ: “Taꜙ waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ le̱hꜙ heˉ gaˊ chaˉ.”  
\v 8 Pero dsoˊkyeˉ gaꜙtë̱ë̱ꜘ beꜘ chaˉgaˊmiihˉ maˊ gaꜙnuunꜗ haˉ läꜙ hlëëhꜙ nʉʉhꜚ ja̱ˉ. Heˉja̱ˉ gaꜙläꜙjëꜙ goˉteˈ baˊ maˊ he̱e̱ꜘ dsënꜙ. Pero waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ chaˉ ley, naˉhmääˊ baˊ dsoˊkyeˉ ja̱ˉ.  
\v 9 Saꜙ gaˊ maˉnuunꜗ ley maˊ cha̱a̱ˉ baˊ jnäꜘ lluꜗ la̱a̱nꜙ. Pero maˊ gaꜙnuunꜗ nʉʉhꜚ ja̱ˉ, gaꜙläꜙjnäꜘ dsoˊkyeˉ hiꜙ gaꜙläꜙngëënꜘ maˊ naˉbä̱ä̱hnˋ heˉ maˊ ju̱u̱nꜘ baˊ.  
\v 10 Ja̱ˉgaˊ gaꜙläꜙngëënꜘ, hehꜗ nʉʉhꜚ heˉ laꜗ kwa̱a̱t˜ jmeeꜗ cha̱a̱ˉ jneˊ, gaꜙmiꜙjnääˉ heˉ maˊ naˉbä̱ä̱hnˋ heˉ maˊ ju̱u̱nꜘ.  
\v 11 Jëëhꜘ, dsoˊkyeˉ gaꜙtë̱ë̱ꜘ beꜘ kya̱a̱hˊ nʉʉhꜚ ja̱ˉ, gaꜙmiꜙga̱a̱yˉ jnäꜘ hiꜙ ja̱ˉbaˊ heˉ ja̱ˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ jnäꜘ heˉ maˊ ju̱u̱nꜘ. 
\p  
\v 12 Maꜙraꜙ heˉ naˉjngɨɨˈ baˊ ley, hiꜙ läꜙjëꜙ nʉʉhꜚ heˉ lleˋ nëˊ ley naˉjngɨɨˈ, lluꜗ baˊ laˈ, saꜙ chaˉ laꜗ niꜙ miihˉ.  
\v 13 ¿Cheˊ ja̱ˉbaˊ heˉ lluꜗ ja̱ˉ, gaꜙbä̱ä̱hˉ jnäꜘ ju̱u̱nꜘ? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Dsoˊkyeˉ baˊ ja̱ˉ heˉ gaꜙhe̱e̱ꜗ jnäꜘ. Kya̱a̱hˊ heˉ lluꜗ ja̱ˉ, gaꜙmiꜙjnääˉ haˉ läꜙ laꜗ dsoˊkyeˉ heˉ kya̱a̱hˊ maˉnaˉbä̱ä̱hnˋ ju̱u̱nꜘ. Heˉja̱ˉ kya̱a̱hˊ nʉʉhꜚ ja̱ˉ gaꜙläꜙjnäꜘ haˉ ko̱o̱ˉ hlɨɨhˈ saꜙ laꜗ dsoˊkyeˉ heˉ kye̱ˊ jneˊ. 
\s1 Saꜙ tä̱ä̱ꜙ jneˊ hanˊ kihˈ heˉ hlɨɨhˈ heˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ jnänˋ 
\p  
\v 14 Maˉñeˊ baˊ jneˊ, jmɨˉlleꜘ baˊ laˈ ley, pero jnäꜘ jmɨˉngoꜗ baˊ la̱a̱nˈ, maˉnaˉhnëëˊ baˊ jnäꜘ heˉ jmeenꜙ taˊheꜗ kihꜗ dsoˊkyeˉ.  
\v 15 Saꜙ ngëënꜘ heeˉ naˉ laꜗ kinꜙ, saꜙ jmeenꜙ läꜙko̱o̱ˉ hnoonꜗ jmeenꜙ. Heˉ saꜙ tɨh˜ dsënꜙ, heˉ ja̱ˉ baˊ jmeenꜙ.  
\v 16 Hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙjmeenꜗ heˉ saꜙ hnoonꜗ jmeenˋ, läꜙjwëꜘ ja̱ˉ jmeenꜙ dsooꜘ, lluꜗ baˊ ley ja̱ˉ.  
\v 17 Heˉ ja̱ˉ jmeeꜙ lii˜, ja̱ꜙ hñiinꜙ heˉ jmeenꜙ läꜙja̱ˉ, dsoˊkyeˉ heˉ kya̱a̱hnˊ baˊ ja̱ˉ, heˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ.  
\v 18 Manꜙ kweeˉ, saꜙ jnøøꜙ niꜙ miihˉ heˉ lluꜗ kiꜙ jnäꜘ. Heˉ maˉjwahnꜗ läꜙnaˉ heˉ hlëëhnˊ kihˈ jmɨˉngoꜗ kinꜙ baˊ ja̱ˉ. Maꜙkeꜙ hnooꜗ baˊ jnäꜘ jmeenˋ heˉ lluꜗ, pero saꜙ tä̱ä̱nꜙ jmeenˋ.  
\v 19 Jëëhꜘ, saꜙ jmeenꜙ heˉ lluꜗ läꜙko̱o̱ˉ hnoonꜗ jmeenˋ. Heˉ hlɨɨhˈ heˉ saꜙ hnoonꜗ jmeenˋ, heˉ ja̱ˉ baˊ jmeenꜙ.  
\v 20 Hiꜙ cherˊmahꜗ jmeenꜙ heˉ saꜙ hnoonꜗ jmeenˋ, ja̱ꜙ heꜘ hñiinꜙ heˉ jmeenꜙ läꜙja̱ˉ. Dsoˊkyeˉ heˉ kya̱a̱hnˊ baˊ ja̱ˉ heˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ. 
\p  
\v 21 Läꜙjëꜙ ji̱i̱h˜ heˉ hnoonꜗ jmeenˋ heˉ lluꜗ, heˉ hlɨɨhˈ jmahꜗ baˊ jøøꜙ kinꜙ. Ko̱ˉnaˉ laꜗ baˊ kinꜙ.  
\v 22 Nehꜙ tuhˉdsënꜙ, tɨh˜ baˊ dsënꜙ ley kihꜗ Dio.  
\v 23 Pero manꜙ, chaˉ gaˊ jyohꜘ heˉ haꜗ kihꜗ heˉ tɨh˜ dsënꜙ. Heˉ ja̱ˉ llaˉdsëëˋ kinꜙ mahꜗ jmeenꜙ heˈ kihꜗ dsoˊkyeˉ heˉ kya̱a̱hnˊ. 
\p  
\v 24 Peerꜙ jwɨɨ˜ jnäꜘ kihꜗ Dio. ¿Hi̱i̱ˉ lä̱ä̱ꜗ jnäꜘ kihꜗ jmɨˉngoꜗ heˉ jmeeꜙ ju̱u̱nꜘ?  
\v 25 Tiˊhmaahˊ kwanꜙ kihꜗ Dio, maꜙraꜙ heˉ lä̱ä̱yꜗ baˊ jnäꜘ taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Läꜙlaˉ baˊ laˈ. Nehꜙ tuhˉdsënꜙ hnoonꜗ jmeenˋ heˈ kihꜗ ley kihꜗ Dio pero jmɨˉngoꜗ kinꜙ, jmeeꜙ gaˊ heˈ kihꜗ dsoˊkyeˉ baˊ. 
\c 8  
\s1 Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ kwaꜗ beꜘ mahꜗ le̱hꜙ jneˊ 
\p  
\v 1 Naꜗ naꜙ, moꜙsoꜙ naˉbä̱ä̱hˋ dsaˉnääꜗ chaˊjeˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ kya̱a̱hˊ Cristo Jesús, hi̱ˉ saꜙ gaꜙnääˊ läꜙ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, gaꜙnääˊ bihꜗ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ.  
\v 2 Naꜗ heˉ maˉkya̱a̱hnˊ Cristo Jesús, Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ jmeeꜙ cha̱a̱ˉ jneˊ, gaꜙlä̱ä̱ꜗ jneˊ heˉ maˊ naˉbä̱ä̱hˋ jneˊ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ heˉ maˊ jngɨɨhꜙ jnänˋ.  
\v 3 Saꜙ gaꜙjmääꜘ ley kihꜗ Moisé maˊ lä̱ä̱ˈ jneˊ, kihꜗ heˉ saꜙ chaˉ beꜘ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ. Heˉja̱ˉ gaꜙche̱e̱ꜗ Dio jo̱o̱ꜘ, gaꜙka̱yꜗ jmɨˉngoꜗ läꜙko̱o̱ˉ jmɨˉngoꜗ heˉ kye̱ˊ jneˊ hi̱ˉ ä̱ä̱ˉ dsooˊ. Gaꜙju̱u̱yꜗ kihꜗ heˉ naˉbä̱ä̱hˋ jneˊ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ. Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ gaꜙche̱e̱ꜗ Dio dsoˊkyeˉ ja̱ˉ kya̱a̱hˊ dsoˊjwɨɨꜘ heˉ maˊ kye̱ˊ jneˊ nëˊ jmɨˉngoꜗ jnänˋ.  
\v 4 Mahꜗ läꜙja̱ˉ läꜙtä̱ä̱ꜙ jneˊ jmeenˊ heˉ lluꜗ jmahꜗ läꜙ hnøøꜗ kihꜗ ley, cherˊmahꜗ saꜙ jmeeˉ gaˊ jneˊ heˈ läꜙko̱o̱ˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ jnänˋ. Hnøøꜗ jmeeˉ jneˊ heˈ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ baˊ. 
\p  
\v 5 Dsaˉ hi̱ˉ gaꜙnääˊ läꜙko̱o̱ˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, kye̱yˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ jmɨˉngoꜗ. Pero hi̱ˉ gaꜙnääˊ läꜙko̱o̱ˉ jøøꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, kye̱yˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Dio baˊ.  
\v 6 Cherˊmahꜗ jmeeˉ jneˊ heˈ kihꜗ heˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, heˉ ja̱ˉ jmeeꜗ ju̱u̱ꜘ jneˊ. Pero cherˊmahꜗ jmeeˉ jneˊ heˈ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, heˉ ja̱ˉ baˊ jmeeꜗ cha̱a̱ˉ jneˊ hiꜙ jmeeꜗ hiiꜘ tiiˊ jnänˋ.  
\v 7 Läꜙko̱o̱ˉ laꜗ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ saꜙ jwa̱hꜘ kya̱a̱hˊ Dio. Saꜙ jmeeꜙ heˈ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ ley kihꜗ Dio hiꜙ niꜙ läꜙja̱ˉ saꜙ tä̱ä̱ꜙ høøyꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ jmeeyꜗ heˈ.  
\v 8 Hi̱ˉ gaꜙnääˊ läꜙko̱o̱ˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kihꜗ, saꜙ tä̱ä̱yꜙ jmeeyꜗ heˉ tɨh˜ dsëꜗ Dio. 
\p  
\v 9 Pero hnähꜘ, moꜙsoꜙ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ jmɨˉngoꜗ. Cherˊmahꜗ juˈdsooꜘ kye̱hˊ hnähꜘ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio, tä̱ä̱hˊ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ baˊ. Hiꜙ cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ kye̱ˉ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Cristo, saꜙ la̱a̱yꜗ kya̱a̱ꜗ Cristo.  
\v 10 Pero cherˊmahꜗ kya̱a̱hˊ hnähꜘ Cristo, läꜙko̱o̱ˉ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ kihꜗ dsoˊkyeˉ, hiꜙ jmɨˉlleꜘ kyahꜗ hnähꜘ naˊji̱i̱hꜙ läꜙlluꜗ heˉ maˉla̱a̱hꜗ hnähꜘ llu̱u̱ꜗ.  
\v 11 Cherˊmahꜗ kye̱hˊ hnähꜘ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙcha̱a̱hˉ Jesús jeeˊ kihˈ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, heꜘ baˊ hi̱ˉ gaꜙmiꜙji̱i̱hˋ Cristo, miˉji̱i̱yhˋ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ heˉ dsaˉju̱u̱ꜘ, taꜙlaꜙ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ kye̱hˊ hnähꜘ. 
\p  
\v 12 Heˉja̱ˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, ko̱o̱ˉ baˊ laˈ heˉ ä̱ä̱ˉ jmɨɨˊ jmeenˊ pero ja̱ꜙ heˉ dsaˊtoohnˊ läꜙko̱o̱ˉ hnøøꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ.  
\v 13 Cherˊmahꜗ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ, ju̱u̱hꜘ hnähꜘ. Pero cherˊmahꜗ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ gaꜙläꜙø̱ø̱hꜘ hnähꜘ kihꜗ heˉ ngɨɨꜙ tuhˉhohꜘ hnähꜘ, cha̱a̱ˉ baˊ hnähꜘ tä̱ä̱ꜘ.  
\v 14 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ jøøꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ kihꜗ, hi̱ˉ heꜘ baˊ la̱a̱ˈ maꜙraꜙ jo̱o̱ꜘ Dio.  
\v 15 Saꜙ gaꜙhñahꜗ jneˊ ko̱o̱ˉ jmɨˉlleꜘ heˉ hnëë˜ jneˊ mahꜗ dsaˊtoohˊ jneˊ ga̱hꜗ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ maˊ tøøhˊ jneˊ jä̱ä̱ˈ. Gaꜙhñahꜗ jneˊ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio hi̱ˉ gaꜙjmä̱ä̱ꜗ jneˊ maꜙraꜙ jo̱o̱yꜘ. Heˉja̱ˉ chiihˊ jnihꜘ: “Abba”, heˉ hnøøꜗ jähꜙ Tääˋ kya̱a̱nꜙ.  
\v 16 Ja̱ˉbaˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ jmeeꜙ juˈdsooꜘ sɨɨyhꜙ jmɨˉlleꜘ jnänˋ, maꜙraꜙ heˉ la̱a̱ꜗ jneˊ jo̱o̱ꜘ Dio.  
\v 17 Hiꜙ heˉ maˉla̱a̱ꜗ jneˊ jo̱o̱yꜘ, maˉla̱a̱ꜗ jneˊ kwa̱a̱t˜ hñahꜙ jneˊ heˉ kwëëhꜗ Dio jo̱o̱ꜘ. Läꜙja̱ˉ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Cristo hñahꜙ jneˊ he̱e̱nꜚ heˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ, cherˊmahꜗ he̱e̱hˊ jneˊ jëënˊ wɨɨꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ. Ja̱ˉgaˊ naꜙ, leꜘ dsaˊtoohnˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ yaꜙjwɨɨꜗ kiyhꜗ. 
\s1 Lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ të̱ë̱hꜗ jneˊ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio 
\p  
\v 18 Jnäꜘ la̱a̱nꜙ, heˉ lliꜘwɨɨꜘ heˉ jëëꜘ jneˊ naˈ, niꜙ miihˉ saꜙ je̱e̱hꜙ läꜙko̱o̱ˉ leꜘ jnänˋ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio heˉ naꜗ gaꜙläꜙjnäꜘ.  
\v 19 Gaꜙläꜙjëꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, hnøøꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ naꜗ gaˉjʉhˉ baˊ maˉtëꜘ jmɨɨˊ miˉjnääꜙ Dio läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ jo̱o̱yꜘ.  
\v 20 Jëëhꜘ, läꜙjëꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ moꜙsoꜙ jnäꜘ läꜙko̱o̱ˉ maˊ jnäꜘ läꜙ maˊ gaꜙjmeeꜘ Dio. Pero ja̱ꜙ heˉ hyohˉ dsëꜗ ja̱ˉ, heˉ gaꜙjä̱ꜘ taꜙ hwaꜗ. Läꜙja̱ˉ gaꜙläꜙhnøøꜗ hñiiꜘ hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ baˊ. Pero maꜙraꜙ heˉ chaˉ baˊ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kihꜗ.  
\v 21 Jëëhꜘ, maꜙraꜙ heˉ lä̱ä̱ꜘ baˊ läꜙjëꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio, saꜙ kwayꜗ jwëˈ he̱e̱ꜘ taˉlaˊ he̱e̱ꜘ läꜙja̱ˉ baˊ. Maˊja̱ˉ leꜘ chaˉmiihˉ lluꜗ kiyhꜗ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lä̱ä̱yꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ jo̱o̱ꜘ Dio.  
\v 22 Maˉñeˊ baˊ jneˊ, läꜙjëꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio kɨˉhooh˜ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ kihꜗ lliꜘwɨɨꜘ heˉ jëëy˜, kuˈji̱i̱ꜙ kihꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ jeeˊ dsaˉläˉcha̱a̱ˉ gyʉ̱ʉ̱ˉ kya̱a̱yꜗ.  
\v 23 Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ heˉ ja̱ˉ kɨˉhooh˜, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ jneˊ kaˉlähꜘ. Jëëhꜘ, maˉhñah˜ jneˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ laꜗ toˉnëˊ kihˈ jeeˊ läꜙjëꜙ heˉ naꜗ gaˊ hñahꜙ jneˊ. Heˉja̱ˉ kuˈji̱i̱ꜙ tuhˉdsëˉ jneˊ, jø̱ø̱nˊ kihꜗ Dio heˉ miˉjnääyꜙ jneˊ heˉ la̱a̱nꜗ maꜙraꜙ jo̱o̱yꜘ. Ja̱ˉgaˊ naꜙ lä̱ä̱ꜘ jmɨˉngoꜗ heˉ kye̱ˊ jneˊ laˉ.  
\v 24 Gaꜙlä̱ä̱yꜗ jneˊ, heˉja̱ˉ maˉchaˉ baˊ oˉjø̱hꜙ dsëˉ jnänˋ heˉ lä̱ä̱ꜘ baˊ jmɨˉngoꜗ jnänˋ. Pero waˊraˉ jähꜘ kihꜗ gaꜙtë̱ë̱ꜘ jneˊ heˉ laˉ, moꜙsoꜙ chaˉ heˉ kihꜗ heˉ jø̱ø̱ˊ gaˊ jneˊ. Jëëhꜘ, heˉ maˉtë̱ë̱ꜘ jneˊ, ¿heˉlaˈ jø̱ø̱ˊ gaˊ jneˊ të̱ë̱nˈ?  
\v 25 Pero jneˊ, tøøhˊ baˊ jneˊ jø̱ø̱nˊ heˉ saꜙ gaˊ maˉtë̱ë̱ꜘ jneˊ, heˉja̱ˉ hnøøꜗ jmeenˊ jø̱hˉ dsëˉ jneˊ. 
\p  
\v 26 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ, Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ kwayꜙ beꜘ läꜙ maˊ saꜙ chaˉ beꜘ jnänˋ. Jëëhꜘ, saꜙ kyu̱u̱h˜ jneˊ haˉ läꜙ chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ Dio, pero Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ chehꜗ nëˊ jnänˋ, kɨˉhooh˜ ngɨɨyꜙ jnänˋ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ saꜙ kë̱hˊ jneˊ jmɨɨˊ hlëëhnˊ.  
\v 27 Dio hi̱ˉ jëë˜ kweeˉ haˉ läꜙ laꜗ nehꜙ tuhˉdsëˉ jneˊ, hi̱ˉ heꜘ ñeˉ heeˉ naˉ heˉ ngɨɨꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, jëëhꜘ läꜙ hyohˉ dsëꜗ Dio baˊ ngɨɨyꜙ jnänˋ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱yꜗ. 
\p  
\v 28 Jneˊ hi̱ˉ hnääꜗ Dio, ñeˊ jneˊ, heˉ lluꜗ jnänˋ baˊ ja̱ˉ läꜙjëꜙ heˉ dsaˉngëëꜘ jneˊ, jneˊ hi̱ˉ naˉteehˊ kya̱a̱ˈ Dio läꜙko̱o̱ˉ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ heˉ maˉnaˉlaꜚ jä̱ä̱ꜗ.  
\v 29 Jä̱ä̱ꜗ maˉkyu̱u̱ꜙ Dio läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ kya̱a̱ꜗ hiꜙ läꜙja̱ˉ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ kwa̱a̱t˜ läꜙ maˊ toˉnëˊ, mahꜗ le̱e̱yꜘ läꜙko̱o̱ˉ la̱a̱ꜗ jo̱o̱yꜘ. Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ, le̱e̱ꜘ Cristo toˉnëˊ jeeˊ kihˈ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ kya̱a̱yꜗ.  
\v 30 Hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ kwa̱a̱t˜ läꜙ maˊ toˉnëˊ, gaꜙtëëyhꜗ hi̱ˉ heꜘ. Hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙtëëyhꜗ, gaꜙjmä̱ä̱yꜗ llu̱u̱ꜗ. Hiꜙ hi̱ˉ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ llu̱u̱ꜗ heꜘ, gaꜙjmä̱ä̱yꜗ ka̱a̱hˊ. 
\p  
\v 31 ¿Heeˉ gaˊ naˉ jähˊ jneˊ naˈ? Cherˊmahꜗ Dio kya̱a̱hˊ jneˊ, ¿hi̱i̱ˉ naˉ hi̱ˉ llaˉdsëëˋ jneˊ?  
\v 32 Saꜙ gaꜙko̱o̱yˈ dsëyꜗ, maꜙraꜙ heˉ gaꜙngëëꜗ bihꜗ jo̱o̱yꜘ gaꜙju̱u̱ꜗ kwa̱a̱t˜ jnänˋ. Haˉ gaˊ saꜙ kwëëyhꜗ jneˊ läꜙjëꜙ heˉ jmeeꜙ biiꜗ jnänˋ.  
\v 33 ¿Haˉ taꜙ jäꜙ hi̱ˉ hnëëꜗ hi̱ˉ maˉnaˉlle̱e̱hˊ kya̱a̱ˈ Dio? Hñiiꜘ baˊ Dio jmä̱ä̱y˜ llu̱u̱ꜗ.  
\v 34 ¿Haˉ taꜙ jäꜙ hi̱ˉ ta̱a̱hꜙ jneˊ chaˊjeˉ? Cristo gaꜙju̱u̱ꜗ jnänˋ hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ ko̱o̱ˉ gaꜙju̱u̱yꜗ ja̱ˉ, gaꜙläꜙji̱i̱yhˋ kaˉlähꜘ. Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ ko̱o̱ˉ gaꜙläꜙji̱i̱yhˋ, naꜗ gyayꜗ jwooˈ raˉllu̱u̱ꜗ kihꜗ Dio ngɨɨyꜙ jnänˋ.  
\v 35 ¿Haˉ taꜙ jäꜙ heˉ haꜗ jnänˋ heˉ hnääꜗ Cristo jneˊ? ¿Cheˊ kya̱a̱hˊ heˉ jëëꜘ jneˊ wɨɨꜘ, cheˊ kya̱a̱hˊ heˉ laꜗ jwë̱ë̱hˋ jnänˋ, heˉ kwaꜙ dsaˉ jnänˋ, heˉ saꜙ chaˉ heˉ kihˉhi̱hnˉ, heˉ saꜙ chaˉ hmɨɨhˉ heˉ kye̱hnˊ, heˉ hiiꜘ gooˉ jnänˋ, o heˉ ju̱u̱ꜘ jneˊ?  
\v 36 Läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 Kihꜗ heˉ tøøhˊ jnäähꜗ kya̱a̱hˊ hneˉ, heˉja̱ˉ läꜙjëꜙ jmɨɨˊ baˊ hiiꜘ gooˉ ju̱u̱ꜘ jnäähˈ. 
\q1 Jmeeꜙ dsaˉ kwa̱a̱t˜, la̱a̱ꜗ jnäähˈ läꜙko̱o̱ˉ jahꜘ hi̱ˉ jngëëyhꜙ. 
\p  
\v 37 Kihꜗ jeeˊ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ, maꜙraꜙ heˉ le̱hꜙ baˊ jneˊ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Cristo hi̱ˉ hnääꜗ jneˊ.  
\v 38 Heˉja̱ˉ jmeenꜙ dsooꜘ, niꜙ heˉ ju̱u̱ꜘ jneˊ, niꜙ heˉ chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, niꜙ ángele, niꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ taˊ jʉʉhˉ, niꜙ hi̱ˉ naˉhøøˉ gaˊ beꜘ, niꜙ heˉ chaˉ naꜗ, niꜙ heˉ naꜗ gaˊ läꜙjnäꜘ taꜙ chaˊnëˊ,  
\v 39 niꜙ heˉ chaˉ gyʉʉhˈ, niꜙ heˉ chaˉ nehꜙ hwaꜗ, niꜙ heˉ gaˊ jyohꜘ heˉ maˉnaˉlaꜚ kihꜗ Dio, saꜙ tä̱ä̱ꜙ jñuuhꜗ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ hnääꜗ Dio jneˊ, heˉ gaꜙmiꜙjnääyˉ jnänˋ taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\c 9  
\s1 Gaꜙjä̱ꜘ taꜙ kooꜘ dsaˉ Israel hi̱ˉ maˊ la̱a̱ˈ kwa̱a̱t˜ 
\p  
\v 1 Jnäꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱hˊ Cristo, juˈdsooꜘ naˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, saꜙ taˉju̱u̱nˈ. Hiꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ jmeeꜙ juˈdsooꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ,  
\v 2 heˉ meehˉ dsënꜙ chaˉmiihˉ. Läꜙjëꜙ jmɨɨˊ baˊ ji̱i̱ꜙ tuhˉdsënꜙ.  
\v 3 Hnoonꜗ jäꜙ dsoˊjwɨɨꜘ nëˊ kinꜙ, hnoonꜗ jä̱nˋ taꜙ kooꜘ kihꜗ Cristo haˉ gaˉ cheˉ läꜙja̱ˉ leꜘ lluꜗ kihꜗ ø̱ø̱hnꜗ hi̱ˉ teˉju̱ˉ kinꜙ kya̱a̱hˊ,  
\v 4 hi̱ˉ la̱a̱ꜗ dsaˉ Israel. Dio gaꜙjmä̱ä̱yꜗ läꜙko̱o̱ˉ jo̱o̱yꜘ, hiꜙ gaꜙmiꜙjnääyˉ jmëëꜗ jeˉ kiyhꜗ hiꜙ gaꜙjmeeꜘ Dio hmoohˊ kya̱a̱yhˊ, gaꜙtooyhˉ gooyˉ ley kihꜗ Moisé, hiꜙ gaꜙjmeeyꜘ madaꜚ heˉ jmeeꜙ dsaˉ heꜘ jʉʉhˉ kiyhꜗ, hiꜙ gaꜙbä̱ä̱yhˉ hñiiyꜘ haˉ läꜙ jmeeyꜗ kya̱a̱yhˊ.  
\v 5 Dsaˉ Israel heꜘ la̱a̱yꜗ saˊju̱ˉ kihꜗ dsaˉ maˉka̱a̱hˊ kya̱a̱ˈ jnäähꜗ hi̱ˉ maˊ cha̱a̱ˉ lloꜘjooꜗ. Hiꜙ jeeˊ kya̱a̱ˈ jnäähꜗ yaꜙhë̱ë̱ꜗ Cristo la̱a̱yꜗ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ. Hi̱ˉ heꜘ la̱a̱ꜗ Dio, hi̱ˉ jø̱ø̱hˈ gaˊ kihˈ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ. Läꜙja̱ˉ waˊ hänˊ kiyhˈ gaꜙläꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ. 
\s1 Dio saꜙ dsë̱ë̱˜ dsooˊ heˉ gaꜙjä̱ꜘ dsaˉ heꜘ taꜙ kooꜘ 
\p  
\v 6 Ja̱ꜙ heˉ saꜙ gaꜙmiꜙteꜗ Dio juuˈ kihꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉ Israel, heˉ gaꜙjä̱yꜘ taꜙ kooꜘ. Jëëhꜘ ja̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ saˊju̱ˉ kiyhꜗ la̱a̱ꜗ maꜙraꜙ dsaˉ Israel.  
\v 7 Niꜙ ja̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ saˊju̱ˉ kihꜗ Abraham, la̱a̱ꜗ maꜙraꜙ jo̱o̱yꜘ. Läꜙlaˉ baˊ jähꜘ Dio sɨɨyhꜙ: “Maꜙlaꜙ saˊju̱ˉ kihꜗ Isaac baˊ le̱e̱ꜘ dsaˉ kya̱a̱hꜗ.”  
\v 8 Läꜙlaˉ baˊ hnøøˈ jähꜙ juuˈ laˉ. Ja̱ꜙ kihꜗ heˉ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ dsaˉ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉhñaaˈ cha̱a̱ˉ, heˉja̱ˉ la̱a̱yꜗ jo̱o̱ꜘ Dio. Maꜙlaꜙ dsaˉ hi̱ˉ dsaˉläˉcha̱a̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ kya̱a̱hˊ, hi̱ˉ heꜘ baˊ jmä̱ä̱y˜ kwa̱a̱t˜ la̱a̱ꜗ maꜙraꜙ saˊju̱ˉ kiyhꜗ.  
\v 9 Heˉ laˉ baˊ ja̱ˉ heˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ, gaꜙjäyhꜘ: “Ja̱ˉ baˊ ji̱i̱ˉ laˉ jänˉ jyohꜘ ji̱ˉñeˉ, hiꜙ läꜙcha̱a̱ˉ jo̱o̱ꜘ Sara.” 
\p  
\v 10 Ja̱ꜙ maꜙlaꜙ heˉ ja̱ˉ gaꜙlaꜗ. Ja̱a̱ˉ baˊ jmiiˉ läꜙu̱u̱ꜘ jo̱o̱ꜘ Rebeca, hi̱ˉ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ. Hi̱ˉ heꜘ heꜘ dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ Isaac.  
\v 11 Saꜙ gaˊ maˉläˉcha̱a̱ꜙ gyʉ̱ʉ̱ˉ su̱u̱ˋ heꜘ, hiꜙ niꜙ saꜙ gaˊ maˉjmeeꜘ gyʉ̱ʉ̱ˉ su̱u̱ˋ heꜘ niꜙ heˉ hlɨɨhˈ niꜙ heˉ lluꜗ. Maˊja̱ˉ baˊ gaꜙlle̱e̱hˉ Dio ja̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙla̱a̱ꜗ kya̱a̱yꜗ, läꜙja̱ˉ baˊ gaꜙjä̱ꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ, Dio leꜘ lle̱e̱hꜙ hi̱i̱ˉ naˉ hi̱ˉ hnääyꜗ. Saꜙ laꜗ kwa̱a̱t˜ heeˉ naˉ heˉ jmeeꜙ dsaˉ, Dio baˊ heꜘ hi̱ˉ tëëh˜ dsaˉ.  
\v 12 Läꜙlaˉ gaꜙjähꜘ Dio sɨɨhꜙ Rebeca: “Hi̱ˉ mähꜗ baˊ jmeeˈ hihꜙ kihꜗ hi̱ˉ jø̱ø̱hˈ.”  
\v 13 Juuˈ naˉ je̱e̱hˈ kweeˉ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ jeeˊ laˉ: “Jacob baˊ gaꜙläꜙhnaanꜙ, pero Esaú gaꜙjmä̱ä̱nꜙ taꜙ kooꜘ.” 
\p  
\v 14 ¿Haˉ läꜙ jähˊ jneˊ ja̱ˉ? ¿Cheˊ jmeeꜙ Dio hlɨɨhˈ heˉ jmeeyꜙ läꜙnaˉ? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ.  
\v 15 Jëëhꜘ, läꜙlaˉ gaꜙjähꜘ Dio sɨɨhꜙ Moisé: “Läˉñihꜘ dsënꜙ kihꜗ hi̱ˉ llaꜙ dsënꜙ hiꜙ läꜙjø̱hˉ dsënꜙ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ llaꜙ dsënꜙ kaˉlähꜘ.”  
\v 16 Saꜙ laꜗ kwa̱a̱t˜ läꜙ hnøøꜗ dsaˉ, niꜙ kihꜗ heˉ jmeeꜙ dsaˉ läꜙbiiꜗ. Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Läˉñihꜘ dsëꜗ Dio kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ baˊ.  
\v 17 Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙhlëëyhꜘ kya̱a̱hˊ Faraón: “Maˉlla̱a̱nꜙ hneˉ jø̱ø̱hˈ mahꜗ jëëꜗ dsaˉ haˉ ko̱hꜘ saꜙ chaˉ beꜘ kinꜙ heˉ miˊjnäänꜗ nëˊ kyahˈ, mahꜗ läꜙja̱ˉ läꜙkyu̱u̱ꜙ dsaˉ jnäꜘ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ”, gaꜙjähꜘ Dio.  
\v 18 Jeeˊ ja̱ˉ dsaˉläˉjnäꜘ, läˉñihꜘ dsëꜗ Dio kihꜗ hi̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ hiꜙ läꜙja̱ˉ kihꜗ hi̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ jmeeyꜗ läˉcha̱a̱yhˉ chaˉgaˊmiihˉ. 
\p  
\v 19 Cherˊmahꜗ hneˉ jwɨɨhꜘ jnäꜘ: “¿Heˉlaˈ ja̱ˉ bä̱ä̱hˉ Dio jneˊ dsooˊ? Jëëhꜘ, saꜙ cha̱a̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ lihꜙ haꜗ kihꜗ Dio kihꜗ heˉ llaꜙ dsëyꜗ jmeeyꜗ.”  
\v 20 Pero jnäꜘ je̱e̱hnˊ kyahˈ läꜙlaˉ: “Hneˉ dsaˉñʉʉhˉ, ¿heeˉ la̱a̱hꜗ hneˉ mahꜗ tiˊchoohꜗ juuˈ kya̱a̱hˊ Dio?” Saꜙ leꜘ hlëëhꜗ mɨˈhyaˉ sɨɨyhꜙ tëꜙhyaˉ: “¿Heˉlaˈ maˉjmä̱ä̱hˋ jnäꜘ läꜙnaˉ?”  
\v 21 Chaˉ jwëˈ kihꜗ tëꜙhyaˉ jmeeꜗ läꜙ llaꜙ dsëyꜗ. Kya̱a̱hˊ ja̱ˉbaˊ tʉˊji̱i̱ꜗ ja̱ˉ, jmeeyꜗ mɨˈhyaˉ heˉ laꜗ naˊhñaahꜗ hiꜙ jmeeyꜗ mɨˈhyaˉ waˊ laˈ chaˉ laꜗ. 
\p  
\v 22 Hiꜙ haˉ läꜙ jähˊ jneˊ kihˈ heˉ laˉ. Dio hnøøyꜗ miˉjnääyꜙ läꜙko̱o̱ˉ yaˉjë̱ë̱ˈ dsëyꜗ, hiꜙ hnøøyꜗ nuuꜗ dsaˉ haˉ läꜙ laꜗ beꜘ kiyhꜗ, pero saꜙ jmeeyꜙ läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ, kwëëh˜ baˊ dsëyˈ chaˉmiihˉ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ lleˋ kihˈ dsaˉnääꜗ kya̱a̱hˊ dsoˊjwɨɨꜘ.  
\v 23 Hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ hnøøyꜗ jëëꜗ dsaˉ haˉ ko̱hꜘ naˊhñaahꜗ saꜙ laꜗ yaꜙjwɨɨꜗ kiyhꜗ, heˉ miˉjnääyꜙ kihꜗ hi̱ˉ läˉñihꜘ dsëyꜗ, heꜘ baˊ hi̱ˉ gaꜙmiꜙllu̱u̱yꜗ läꜙ maˊ toˉnëˊ mahꜗ të̱ë̱yhꜗ yaꜙjwɨɨꜗ kiyhꜗ.  
\v 24 Läꜙja̱ˉ, läꜙkye̱ˉ jneˊ maˉtëëyhꜙ naꜗ. Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ judiu, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ maˉtëëyhꜙ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu.  
\v 25 Läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjähꜘ Osea: 
\q1 Kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ kya̱a̱nꜙ, miˉche̱e̱ꜚ jnihꜘ “Dsaˉ kya̱a̱nꜙ”. 
\q1 Dsaˉ hi̱ˉ saꜙ maˊ hnaanꜙ, naꜗ maˉhnaaꜙ jnihꜘ. 
\q1  
\v 26 Ja̱ˉbaˊ jeeˊ gaꜙjäyhꜘ ja̱ˉ “Saꜙ la̱a̱hꜗ hnähꜘ dsaˉ kya̱a̱nꜙ”, 
\q1 ja̱ˉbaˊ jeeˊ ja̱ˉ, lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ jäyhꜙ “La̱a̱hꜗ hnähꜘ jo̱o̱ꜘ Dio ji̱i̱hꜙ”. 
\m  
\v 27 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙhlëëhꜘ Isaía kihꜗ dsaˉ Israel: “Maꜙkeꜙ jwë̱ë̱ꜘ jwërte saˊju̱ˉ kihꜗ Israel läꜙko̱o̱ˉ mɨˈsɨɨˊ heˉ chaˉ chaˊhooˊ jmɨˉñeehꜚ, pero miihˉ goˉte˜ baˊ hi̱ˉ lä̱ä̱ꜘ.  
\v 28 Jëëhꜘ, maꜙraꜙ heˉ jmeeꜗ baˊ Dio läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjäyhꜘ leꜘ kihꜗ hi̱ˉ naˉbä̱ä̱hˋ dsooˊ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ. Cha̱hꜘ baˊ llayꜗ taˊ kya̱a̱hˊ juˈdsooꜘ jmahꜗ.”  
\v 29 Heˉ laˉ naˉ gaꜙjähꜘ Isaía jä̱ä̱ꜗ: 
\q1 Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ Dio, hi̱ˉ chaˉ gaꜙläꜙjëꜙ beꜘ kihꜗ, gaꜙhe̱e̱yꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ dsaˉ Israel, 
\q1 maˊ leꜘ jnänˋ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙlaꜗ kihꜗ hi̱ˉ maˊ tä̱ä̱hˊ jwɨɨˉ Sodoma kya̱a̱hˊ jwɨɨˉ Gomorra. 
\p  
\v 30 Juuˈ laˉ maˉjä̱ꜘ läꜙlaˉ. Dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu hi̱ˉ saꜙ maˊ jmeeꜙ heˈ maˊ hnaayhꜙ Dio, gaꜙhwë̱ë̱yˉ llu̱u̱ꜗ läꜙlluꜗ heˉ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ.  
\v 31 Pero dsaˉ judiu hi̱ˉ maˊ høøꜙ ley haˉ läꜙ jeeˊ maˊ hwë̱ë̱yꜙ llu̱u̱ꜗ, saꜙ gaꜙlɨyhꜗ maˊ jä̱yˈ llu̱u̱ꜗ.  
\v 32 ¿Heˉlaˈ saꜙ gaꜙlɨyhꜗ? Kihꜗ heˉ maˊ hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ maˊ hwë̱ë̱yꜙ llu̱u̱ꜗ kya̱a̱hˊ heˉ miˉteyꜗ ley. Llaꜚ heˉ maˊ jmeeyˈ dsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ Dio, gaꜙtë̱yhꜗ kya̱a̱hˊ ku̱u̱ˊ heˉ jmeeꜙ dsaˉtë̱hꜗ dsaˉ.  
\v 33 Läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 Jeeˊ jwɨɨˉ Sión laˉ kyenˋ ku̱u̱ˊ heˉ jmeeꜙ dsaˉtë̱hꜗ dsaˉ, kyenˋ hlooˉ heˉ jmeeꜙ tä̱hꜙ dsaˉ. 
\q1 Pero hi̱ˉ jmeeꜙ dsooꜘ dsëꜗ kiyhꜗ, ji̱hˊko̱hꜘ saꜙ jä̱yꜗ kya̱a̱hˊ oˉhihꜙ. 
\c 10  
\s1 Gaꜙjä̱ꜘ taꜙ kooꜘ dsaˉ Israel, kihꜗ heˉ saꜙ gaꜙläꜙdsooꜘ dsëyꜗ 
\p  
\v 1 Ø̱ø̱hnꜗ, maꜙraꜙ juˈdsooꜘ, läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsënꜙ hnoonꜗ waˊ lä̱ä̱ꜘ dsaˉ Israel, läꜙja̱ˉ ngɨɨnˊ kiyhˈ kihꜗ Dio.  
\v 2 Jnäꜘ jmeenꜙ juˈdsooꜘ kiyhꜗ, maꜙraꜙ heˉ kwaꜙ bihꜗ beꜘ hnaayhˉ Dio pero saꜙ ngëëyꜘ haˉ läꜙ hnøøꜗ Dio.  
\v 3 Saꜙ ngëëyꜘ haˉ läꜙ jmä̱ä̱˜ Dio llu̱u̱ꜗ dsaˉ. Hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ hwë̱ë̱yꜙ llu̱u̱ꜗ kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ heˉ jmeeyꜙ hñiiꜘ bihꜗ, heˉja̱ˉ saꜙ jmeeyꜙ heˈ haˉ läꜙ jmä̱ä̱˜ Dio llu̱u̱ꜗ dsaˉ.  
\v 4 Kya̱a̱hˊ Cristo gaꜙläꜙteꜗ ley kihꜗ Moisé mahꜗ hwë̱ë̱ꜙ llu̱u̱ꜗ dsaˉ hi̱ˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ kiyhꜗ. 
\p  
\v 5 Moisé gaꜙjmeehꜗ juuˈ haˉ läꜙ jeeˊ hwë̱ë̱ꜙ llu̱u̱ꜗ dsaˉ kya̱a̱hˊ ley. Gaꜙjäyhꜘ läꜙlaˉ: “Cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙmiꜙteꜗ kihꜗ ley ja̱ˉ, ja̱ˉbaˊ ley ja̱ˉ jmeeꜗ cha̱a̱yˉ.”  
\v 6 Pero heˉ hwë̱ë̱ꜙ dsaˉ llu̱u̱ꜗ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ, läꜙlaˉ baˊ gaꜙjähꜘ Moisé: “Taꜙ jmeeˉ hʉʉˊdsëˉ läꜙlaˉ: ¿Hi̱i̱ˉ naˉ wɨɨꜗ gyʉʉhˈ?” (Heˉ laˉ hnøøꜗ jähꜙ: hnøøyꜗ heˉ dsaˉkya̱a̱yꜘ Cristo.)  
\v 7 “Niꜙ taꜙ jmeeˉ hʉʉˊdsëˉ läꜙlaˉ: ¿Hi̱i̱ˉ naˉ jña̱a̱ꜗ taꜙ nehꜙ hwaꜗ?” (Heˉ laˉ hnøøꜗ jähꜙ: läꜙko̱hꜘ läꜙ maˉnaˉju̱u̱ˊ baˊ Cristo mahꜗ dsaˉcha̱a̱yhˋ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ.)  
\v 8 ¿Heeˉ gaˊ gaꜙjähꜘ Moisé? “Jä̱hꜙ goˉteˈ baˊ chaˉ juuˈ laˉ kyahꜗ, maˉhäˊ baˊ hoohˊ hiꜙ maˉhäˊ baˊ nehꜙ tuhˉhohꜘ kaˉlähꜘ”, gaꜙjäyhꜘ. Heˉ laˉ baˊ ja̱ˉ juuˈ heˉ kwaˉ jnäähˈ, heˉ hnøøꜗ jmeenˊ dsooꜘ dsëˉ jneˊ.  
\v 9 Heˉja̱ˉ, cherˊmahꜗ hñaahꜗ jwahꜘ: “Jesús la̱a̱ꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ”, hiꜙ cherˊmahꜗ jmeehˉ dsooꜘ hohꜘ, Dio gaꜙcha̱a̱yhˉ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ, maˉla̱a̱hꜘ baˊ hneˉ.  
\v 10 Jëëhꜘ, kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ, hwë̱ë̱ˉ jneˊ llu̱u̱ˈ. Hiꜙ kya̱a̱hˊ heˉ jähˊ jneˊ, Jesús heꜘ la̱a̱ꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ, läꜙjwëꜘ ja̱ˉ maˉnaˉla̱a̱ˊ baˊ jneˊ ja̱ˉ.  
\v 11 Jeeˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio, jähꜘ läꜙlaˉ: “Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ maˉdsooꜘ dsëꜗ kiyhꜗ, ji̱hˊko̱hꜘ saꜙ jä̱yꜗ kya̱a̱hˊ oˉhihꜙ.”  
\v 12 Kweeˉ baˊ la̱a̱ˈ dsaˉ judiu kya̱a̱hˊ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu. Jëëhꜘ, ja̱a̱ˉ baˊ Dio kya̱a̱ꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ. Ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ hihꜙ miˉjä̱ä̱yꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ ngɨɨꜙ kiyhꜗ.  
\v 13 Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ kaˉlähꜘ: “Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ chu̱u̱ꜘ kya̱a̱hˊ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, hi̱ˉ heꜘ baˊ lä̱ä̱ꜘ.” 
\p  
\v 14 ¿Haˉ läꜙ ngɨɨꜗ dsaˉ kihꜗ Dio cherˊmahꜗ saꜙ maˉdsooꜘ dsëyꜗ kiyhꜗ? ¿Hiꜙ haˉ läꜙ läꜙdsooꜘ dsëyꜗ kiyhꜗ, cherˊmahꜗ saꜙ maˉnuuyꜘ juuˈ kiyhꜗ? ¿Haˉ läꜙ nuuꜗ dsaˉ cherˊmahꜗ saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ kwaꜗ juuˈ?  
\v 15 ¿Haˉ läꜙ kwayꜗ juuˈ cherˊmahꜗ saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉche̱e̱yꜗ? Läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ: “Peerꜙ naˊhñaahꜗ laꜗ waˊraˉ jaꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëë˜ juˈhmëëꜘ heˉ jmeeꜙ hiiꜘ tiiˊ kihˈ dsaꜙ.” 
\p  
\v 16 Pero ja̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ israelita maˉhe̱e̱hˉ juˈhmëëꜘ laˉ. Nʉʉˉ daˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjähꜘ Isaía: “Hneˉ Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ, niꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ heˉ maˉkwaˊ jnäähꜗ laˉ”, gaꜙsɨɨyhꜙ Dio.  
\v 17 Heˉja̱ˉ, waˊraˉ gaꜙnʉʉˊ jneˊ juˈhmëëꜘ, jmeeꜙ dsaˉläˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ. Hiꜙ juuˈ heˉ nʉʉˊ jneˊ ja̱ˉ, laꜗ juuˈ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ. 
\p  
\v 18 Heˉja̱ˉ ngɨɨnˊ kaˉlähꜘ juuˈ: ¿Cheˊ saꜙ maˉnuuꜘ israelita juuˈ laˉ jä̱ä̱ꜗ? ¿Haˉ läꜙ saꜙ maˉnuuyꜘ? Läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 Läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ maˉllooꜗ juuˈ kiyhꜗ, 
\q1 läꜙkuˊ läꜙji̱i̱ꜗ hwaꜗ maˉnuuꜘ dsaˉ juuˈ laˉ. 
\m  
\v 19 Jwahnꜙ kaˉlähꜘ: ¿Cheˊ saꜙ gaꜙläꜙngëëꜘ dsaˉ Israel? Nʉʉˉ daˊ hnähꜘ. Toˉnëˊ Moisé gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ dsaˉ heꜘ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjähꜘ Dio sɨɨyhꜙ: 
\q1 Jmeenˋ läꜙlle̱e̱hꜘ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ kwa̱a̱t˜, 
\q1 llanˋ hniiˉ kyahꜗ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ ngëëꜘ niꜙ miihˉ. 
\m  
\v 20 Hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ Isaía gaꜙtu̱u̱ˉ dsëyꜗ gaꜙjʉʉyhꜗ kihꜗ dsaˉ heꜘ, kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ gaꜙngëëꜗ Dio kiyhꜗ: 
\q1 Dsaˉ hi̱ˉ saꜙ maˊ hnaahˉ jnäꜘ gaꜙjnä̱ä̱yhꜙ jnäꜘ, 
\q1 gaꜙmiꜙjnäänˈ hñiinꜙ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ maˊ chu̱u̱ꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ, gaꜙjähꜘ Dio. 
\m  
\v 21 Pero kihꜗ dsaˉ Israel, gaꜙjäyhꜘ kaˉlähꜘ: “Läꜙjëꜙ jmɨɨˊ gaꜙhɨɨnꜗ goonꜙ nëˊ kyahˈ hnähꜘ. Peerꜙ cha̱a̱hˉ hnähꜘ, saꜙ hii˜ läꜙnʉʉhˊ hnähꜘ kinꜙ.” 
\c 11  
\s1 Maꜙraꜙ heˉ gaꜙla̱a̱ꜘ baˊ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ Israel 
\p  
\v 1 ¿Haˉ läꜙ jwahnꜚ ja̱ˉ, cheˊ gaꜙbe̱e̱ꜗ Dio läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ kya̱a̱ꜗ? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Heꜘ baˊ israelita jnäꜘ. Heꜘ baˊ saˊju̱ˉ kihꜗ Abraham jnäꜘ, hiꜙ la̱a̱nꜗ saˊju̱ˉ kihꜗ Benjamín.  
\v 2 Saꜙ gaꜙbe̱e̱ꜗ Dio läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ gaꜙlle̱e̱yhˉ jä̱ä̱ꜗ. Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ haˉ läꜙ naˉsɨɨˉ kihꜗ Elía, heˉ gaꜙhnëëyꜗ dsaˉ Israel dsaˉgooyˈ, läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙchu̱u̱yꜘ kya̱a̱hˊ Dio:  
\v 3 “Dio Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ, dsaˉ heꜘ maˉjngëëhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ maˊ ngëë˜ juuˈ kyahꜗ hiꜙ maˉhe̱e̱yꜗ läꜙjëꜙ naˊhyooꜘ kyahꜗ. Hñiiꜙ baˊ jnäꜘ maˉjä̱nꜗ, hiꜙ hnøøyꜗ jngëëyhꜗ jnäꜘ kaˉlähꜘ”, gaꜙjähꜘ Elía.  
\v 4 Nʉʉˉ daˊ, haˉ läꜙ gaꜙjähꜘ Dio sɨɨyhꜙ: “Naˉhä̱ä̱nˉ gaˊ gyiiˈ mil dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱nꜙ hi̱ˉ saꜙ maˉju̱u̱hꜗ jnëˊ chaˊnëˊ Baal.”  
\v 5 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ naꜗ, maˉcha̱a̱˜ gaˊ miihˉ dsaˉ Israel hi̱ˉ maˉnaˉlle̱e̱hˊ, kihꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱yhˊ.  
\v 6 Cherˊmahꜗ maˉnaˉlle̱e̱yhˊ, kihꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio, ja̱ꜙ kihꜗ heˉ gaꜙjmeeyꜘ taˊ lluˈ ja̱ˉ. Hiꜙ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ maˉnaˉlle̱e̱yhˊ kihꜗ heˉ maˉjmeeyꜘ taˊ lluˈ, moꜙsoꜙ laꜗ kwa̱a̱t˜ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱yhˊ. 
\p  
\v 7 ¿Haˉ baˊ läꜙ gaꜙlaꜗ ja̱ˉ? Saꜙ gaꜙjnøøhꜗ dsaˉ Israel heˉ maˊ hnooyhˉ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˉlle̱e̱hˊ kya̱a̱ˈ Dio, hi̱ˉ heꜘ baˊ gaꜙjnøøhꜗ. Pero kihꜗ hi̱ˉ jñahꜘ heꜘ gaꜙjmeeꜘ Dio hwehˉ dsëyꜗ chaˉgaˊmiihˉ.  
\v 8 Läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ: “Dio gaꜙka̱hꜗ gaꜙgwë̱hꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ dsaˉ heꜘ, hiꜙ gaꜙjmeeyꜘ saꜙ jnäꜘ mɨˈnëyˊ hiꜙ gaꜙjmeeyꜘ gaꜙläꜙgwë̱ë̱yˋ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ gaꜙjä̱yꜘ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ.”  
\v 9 Hiꜙ gaꜙhlëëhꜘ David kihꜗ dsaˉ heꜘ kaˉlähꜘ: 
\q1 Läꜙjëꜙ heˉ lluꜗ heˉ maˉhñah˜ hnähꜘ waˊ dsaˉji̱i̱h˜ läꜙko̱o̱ˉ saˊläꜘ hiꜙ läꜙko̱o̱ˉ saˊhmaˈ kaˉlähꜘ. 
\q1 Mahꜗ heˉ ja̱ˉ jmeeꜗ të̱hꜗ hnähꜘ, hiꜙ ja̱ˉbaˊ heˉ ja̱ˉ laꜗ jñeehˈ hnähꜘ. 
\q1  
\v 10 Waˊ tʉʉꜘ mɨˈnëhˊ hnähꜘ mahꜗ saꜙ leꜘ jëëhˈ hnähꜘ, 
\q1 waˊ jlu̱u̱ˈ kaˊluuhˊ hnähꜘ läꜙ maˉnaˉjlu̱u̱ˈ naˉ kya̱a̱hˊ løøˈ heˉ kye̱hˊ hnähꜘ naˉ, gaꜙjähꜘ David. 
\p  
\v 11 Heˉja̱ˉ jwahnꜙ: Läꜙ maˊ gaꜙtë̱hꜗ dsaˉ Israel, ¿cheˊ läꜙ gaꜙta̱yhꜘ ja̱ˉbaˊ? Niꜙ miihˉ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ gaꜙtë̱yhꜗ ja̱ˉ, heˉja̱ˉ gaꜙnaꜘ jwëˈ lä̱ä̱ꜘ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ israelita mahꜗ läꜙja̱ˉ läꜙhe̱e̱ꜘ dsëꜗ dsaˉ Israel hnaayhꜙ Dio kaˉlähꜘ läꜙhmëëꜘ.  
\v 12 Kihꜗ heˉ gaꜙta̱hꜘ dsaˉ Israel dsooˊ, heˉja̱ˉ gaꜙlaꜗ lluꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ. Hiꜙ kihꜗ heˉ gaꜙjä̱yꜘ taꜙ kooꜘ, heˉja̱ˉ jna̱a̱hˈ laꜗ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu. Haˉ gaˊ saꜙ leꜘ lluꜗ chaˉgaˊmiihˉ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ waˊraˉ gaꜙje̱e̱yh˜ kaˉlähꜘ kya̱a̱hˊ Dio. 
\p  
\v 13 Pero chaˉ heˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu. Jëëhꜘ naˉhña̱a̱nˊ la̱a̱nˈ apóstol mahꜗ hlë̱ë̱hnˊ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, heˉja̱ˉ jmeenꜙ kye̱e̱ꜘ taˊ heˉ jmeenꜙ laˉ.  
\v 14 Hnoonꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ teˉju̱ˉ kinꜙ kya̱a̱hˊ, läꜙlliyhꜙ kya̱a̱hˊ hnähꜘ, haˉ gaˉ cheˉ läꜙja̱ˉ, läꜙhe̱e̱ꜘ dsëyꜗ hnaayhꜙ Dio kaˉlähꜘ, mahꜗ lä̱ä̱ꜘ ko̱ˉlla̱a̱ˊ.  
\v 15 Kihꜗ heˉ gaꜙjä̱ꜘ taꜙ kooꜘ dsaˉ judiu, heˉja̱ˉ gaꜙji̱i̱hˈ juuˈ kihꜗ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ kya̱a̱hˊ Dio. ¿Haˉ läꜙ leꜘ kihꜗ dsaˉ judiu, waˊraˉ gaꜙje̱e̱yh˜ kya̱a̱hˊ Dio kaˉlähꜘ? Leꜘ kiyhꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ maˉläˉji̱i̱yhˋ heˉ maˊ naˉju̱u̱yˊ.  
\v 16 Cherˊmahꜗ laꜗ kwa̱a̱t˜, laꜗ kihꜗ Dio heˊñiihꜚ heˉ hwëëˉ toˉnëˊ, läꜙja̱ˉ laꜗ kiyhꜗ kaˉlähꜘ läꜙjëꜙ tʉˊka̱ˊ heˉ dsaˉcha̱a̱ꜘ. Hiꜙ cherˊmahꜗ laꜗ kihꜗ Dio jmooˈ hmaˉ, läꜙja̱ˉ laꜗ kiyhꜗ saˊgohꜗ kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 17 Dsaˉ judiu heꜘ la̱a̱ꜗ läꜙko̱o̱ˉ saˊgohꜗ hmaˉ olivo lluꜗ. Läꜙko̱o̱ˉ dsaˉhlaꜗ gohˈ hmaˉ, läꜙja̱ˉ gaꜙlaꜗ kihꜗ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ judiu heꜘ. Hiꜙ hneˉ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, la̱a̱hꜗ läꜙko̱o̱ˉ saˊgohꜗ hmaˉ olivo nuuˉ. Hiꜙ maˉheh˜ hneˉ hø̱ø̱ˈ dsaˉ judiu heꜘ, läꜙko̱hꜘ heˉ maˉnaˉchu̱hꜙ dsohꜘ hmaˉ olivo lluꜗ. Hiꜙ kya̱a̱hˊ heˉ ja̱ˉ, maˉtë̱ë̱hꜗ beꜘ maˉla̱a̱hꜗ ko̱o̱ˉ baˊ kya̱a̱hˊ hmaˉ olivo ja̱ˉ.  
\v 18 Taꜙ jmä̱ä̱ꜙ hñaahꜗ jø̱ø̱hˈ kya̱a̱hˊ goohˈ hmaˉ ja̱ˉ. Jëëhꜘ saꜙ chaˉ heˉ kihꜗ heˉ jmä̱ä̱hˈ hñaahꜗ jø̱ø̱hˈ. ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ, ja̱ꜙ heꜘ hneˉ ä̱ä̱hˊ jmooˈ hmaˉ ja̱ˉ? Jmooˈ hmaˉ ja̱ˉbaˊ ä̱ä̱hˉ hneˉ. 
\p  
\v 19 Haˉ gaˉ cheˉ gaꜙchiihˊ jnäꜘ: “Gaꜙhlaꜗ goohˈ hmaˉ olivo ja̱ˉ, heˉja̱ˉ gaꜙkwaꜘ jwëˈ kinꜙ heˉ gaꜙhenꜘ hø̱ø̱ˈ dsaˉ judiu heꜘ.”  
\v 20 Dsooꜘ baˊ läꜙja̱ˉ gaꜙlaꜗ. Pero Dio gaꜙhwë̱ë̱ꜗ dsaˉ heꜘ hø̱ø̱yˈ jeeˊ maˊ tä̱ä̱yhˊ, kihꜗ heˉ saꜙ gaꜙjmeeyꜘ dsooꜘ dsëyꜗ. Hiꜙ hneˉ, lluꜗ laꜗ kyahꜗ, kihꜗ heˉ maˉdsooꜘ hohꜘ. Heˉja̱ˉ taꜙ jmä̱ä̱ꜙ hñaahꜗ jø̱ø̱hˈ, hnøøꜗ waˊ ga̱hˈ baˊ.  
\v 21 Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙläꜙjø̱hꜙ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ saˊgohꜗ hmaˉ lluꜗ ja̱ˉ, niꜙ läꜙja̱ˉ saꜙ läꜙjø̱hˉ dsëyꜗ kya̱a̱hˊ hneˉ. 
\p  
\v 22 Kye̱ˉ daˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜, chaˉmiihˉ lluꜗ dsëꜗ Dio hiꜙ läꜙja̱ˉ hä̱ä̱yˈ kaˉlähꜘ. Kya̱a̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ gaꜙhwë̱ë̱yꜗ heꜘ, gaꜙläꜙhä̱ä̱yˈ. Pero kya̱a̱hˊ hneˉ lluꜗ dsëyꜗ, cherˊmahꜗ saꜙ jmeehˉ taꜙ kooꜘ heˉ lluꜗ dsëyꜗ kya̱a̱hˊ hneˉ. Pero cherˊmahꜗ gaꜙjmeehˊ taꜙ kooꜘ, leꜘ kyahꜗ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙlaꜗ kihꜗ dsaˉ heꜘ.  
\v 23 Cherˊmahꜗ dsaˉ heꜘ gaꜙje̱e̱h˜ kaˉlähꜘ jmeeyꜗ dsooꜘ dsëyꜗ kihꜗ Dio, dsaˉhe̱e̱yꜗ kaˉlähꜘ hø̱ø̱yˈ jeeˊ maˊ tä̱ä̱yhˊ. Dio chaˉ chaˉmiihˉ beꜘ kihꜗ. Leꜘ cha̱a̱yhꜙ kaˉlähꜘ läꜙhmëëꜘ.  
\v 24 Hneˉ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, hi̱ˉ maˊ la̱a̱ˈ kya̱a̱ꜗ hmaˉ olivo nuuˉ, gaꜙla̱a̱hꜗ hneˉ kya̱a̱ꜗ hmaˉ olivo lluꜗ, maꜙkeꜙ saꜙ lleˋ maˊ leꜘ läꜙja̱ˉ. Haˉ gaˊ saꜙ leꜘ chu̱u̱hꜗ kaˉlähꜘ saˊgohꜗ hmaˉ olivo lluꜗ kya̱a̱hˊ maꜙraꜙ chaahˈ kihꜗ. 
\p  
\v 25 Ø̱ø̱hnꜗ, hnoonꜗ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ juuˈ heˉ maˊ naˉhmääˊ jä̱ä̱ˈ mahꜗ saꜙ jmä̱ä̱hˈ hnähꜘ hñaahꜗ ka̱a̱hˊ. Dsooꜘ baˊ gaꜙläꜙcha̱a̱hꜙ dsaˉ Israel pero ja̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ. Kihꜗ heˉja̱ˉ, gaꜙjä̱yꜘ taꜙ kooꜘ läꜙji̱i̱hˈ dsë̱ë̱ꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu he̱e̱yhˉ juuˈ kihꜗ Dio.  
\v 26 Maˊja̱ˉ gaˊ lä̱ä̱ꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ Israel, läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 Jwɨɨˉ Sión yaˉhë̱ë̱ˈ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ lä̱ä̱˜ dsaˉ, 
\q1 cheyꜗ dsoˊkyeˉ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ saˊju̱ˉ kihꜗ Jacob. 
\q1  
\v 27 Heˉ laˉ ja̱ˉ hmoohˊ heˉ gaꜙjmeenꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉ judiu, 
\q1 waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ chenꜚ dsoˊkyeˉ kiyhꜗ, gaꜙjähꜘ Dio. 
\p  
\v 28 Dsaˉ judiu heꜘ naˉhøøyhˊ kihˈ juˈhmëëꜘ, heˉja̱ˉ gaꜙlaꜗ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ. Pero taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ maˉnaˉlle̱e̱hˊ dsaˉ judiu heꜘ, heˉja̱ˉ läꜙ maˉhnääꜗ baˊ Dio, kihꜗ heˉ gaꜙläꜙhnääyꜗ dsaˉ maˉgyu̱hˉ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ.  
\v 29 Waˊraˉ gaꜙtëëhꜗ Dio dsaˉ, saꜙ miˉsɨɨyꜗ juuˈ kiyhꜗ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ waˊraˉ gaꜙkwëëyhꜗ dsaˉ heˉ laˊ kwëëyhˈ, saꜙ ko̱o̱yˈ kaˉlähꜘ.  
\v 30 Jä̱ä̱ꜗ baˊ saꜙ maˊ nʉʉhˊ hnähꜘ kihꜗ Dio, pero maˉläˉñihꜘ dsëyꜗ hnähꜘ kihꜗ heˉ gaꜙläꜙcha̱a̱hꜙ dsaˉ judiu kya̱a̱yhˊ.  
\v 31 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ naꜗ, saꜙ nʉʉhˊ dsaˉ judiu heꜘ kihꜗ Dio. Pero maꜙraꜙ heˉ läˉñihꜘ baˊ dsëˈ Dio kya̱a̱yhˊ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙläꜙñihꜘ dsëyꜗ kyahꜗ hnähꜘ.  
\v 32 Gaꜙkwaꜘ baˊ Dio jwëˈ heˉ gaꜙläꜙcha̱a̱hꜙ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ mahꜗ läꜙja̱ˉ läˉñihꜘ dsëyꜗ kihꜗ läꜙhiiꜘ nëˊ baˊ. 
\p  
\v 33 Heˉ baˊ cheˉ kyʉʉh˜ Dio. Peerꜙ chaˉ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ. Niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ lloo˜ läꜙngëëꜘ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ hihꜙ heˉ jmeeꜙ Dio, hiꜙ niꜙ saꜙ dsë̱ë̱ꜗ jneˊ läꜙngëëꜘ jneˊ haˉ läꜙ laꜗ jwëˈ kiyhꜗ.  
\v 34 ¿Haˉ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëëꜘ haˉ läꜙ laꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Dio? ¿Haˉ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ lihꜙ kwëëyhꜗ nʉʉhꜚ?  
\v 35 ¿Haˉ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙkwëëhꜗ Dio miihˉ heˉ chaˉ kiyhꜗ, mahꜗ jmeeyꜗ biiꜗ ji̱i̱hꜗ Dio kaˉlähꜘ?  
\v 36 Jëëhꜘ, läꜙjëꜙ heˉ chaˉ, gwaꜘ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ, hñiiꜘ bihꜗ gaꜙjmeeyꜘ, kiyhꜗ baˊ laˈ gaꜙläꜙjëꜙ. Läꜙja̱ˉ, waˊ jmeenˊ jʉʉhˉ kihꜗ Dio jnänˋ läꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ. 
\c 12  
\s1 Hnøøꜗ ngëëˊ jneˊ hñaanˈ kihꜗ Dio 
\p  
\v 1 Ø̱ø̱hnꜗ, läꜙlluꜗ heˉ gaꜙläꜙñihꜘ dsëꜗ Dio jneˊ, heˉja̱ˉ naˉ chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ ngëëˋ hnähꜘ hñaahꜗ kihꜗ Dio llaꜚ heˉ jngëëhˈ hnähꜘ jahꜘ nëˊ naˊhyooꜘ. Jëëhꜘ heˉ ngëëˊ jneˊ hñaanˈ kiyhꜗ, heˉ naˉ baˊ laˈ naˉjngɨɨˈ kihꜗ Dio hiꜙ tɨh˜ dsëyꜗ kaˉlähꜘ. Ko̱o̱ˉ heˉ naˉ baˊ lleˋ kihˈ jmeehˈ hnähꜘ hi̱ˉ jmeeꜙ jmɨɨˊ kiyhˈ.  
\v 2 Taꜙ jmeeˉ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ. Hnøøꜗ läꜙsë̱ë̱hꜗ hnähꜘ, waˊ läˉhmëëꜘ hʉʉˊdsëˉ kyahꜗ hnähꜘ mahꜗ läꜙkyu̱u̱h˜ hnähꜘ läꜙjëꜙ heˉ tɨh˜ dsëꜗ Dio. Jëëhꜘ, saꜙ jmääꜗ kiyhꜗ heˉ laꜗ waˊ laˈ chaˉ laꜗ. Heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ tɨh˜ dsëyꜗ. 
\p  
\v 3 Naˉhña̱a̱nˊ taˊ laˉ kihꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ jnäꜘ, heˉja̱ˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, taꜙ ngëëˋ hnähꜘ jwëˈ läꜙko̱o̱ˉ la̱a̱hꜗ hnähꜘ. Jmeeˊ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kyahˈ hnähꜘ baˊ kya̱a̱hˊ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ maˉhñah˜ hnähꜘ kihꜗ Dio.  
\v 4 Läꜙko̱o̱ˉ laꜗ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, chaˉ chaˉmiihˉ heˉ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ kya̱a̱hˊ, pero saꜙ laꜗ ko̱o̱ˉ baˊ taˊ kiyhˈ.  
\v 5 Ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, läꜙja̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ jneˊ kihˈ Cristo, hiꜙ ko̱o̱ˉ baˊ maˉla̱a̱ꜗ jneˊ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ kya̱a̱yhˊ. Heˉja̱ˉ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ ko̱ˉjø̱hꜘ.  
\v 6 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ, gaꜙhñahꜗ jneˊ maꜙ ko̱o̱ˉ nëëˈ taˊ heˉ jmeenˊ, kihꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ jneˊ. Heˉja̱ˉ, cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ ngëëy˜ juuˈ kihꜗ Dio, waˊ ngëëyˈ läꜙko̱hꜘ teꜗ heˉ maˉläˉdsooꜘ dsëyꜗ baˊ.  
\v 7 Hiꜙ cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ jmeeyꜗ taˊheꜗ kihꜗ dsaꜙ, waˊ jmeeꜘ bihꜗ. Hiꜙ cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ miˉtë̱ë̱yꜙ dsaˉ, waˊ miˉtë̱ë̱yꜙ baˊ.  
\v 8 Hiꜙ cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ hlë̱ë̱yhꜗ dsaˉ, waˊ hlë̱ë̱hˈ bihꜗ. Hiꜙ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ kwayꜗ heˉ chaˉ kiyhꜗ kwëëyhꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ, waˊ kwaꜘ bihꜗ ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ hihꜙ. Hiꜙ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ ka̱yꜗ nëˊ kihˈ dsaˉkya̱a̱yhˊ, waˊ jmeeꜘ bihꜗ kweeˉ. Hiꜙ hi̱ˉ gaꜙhyohꜗ taˊ heˉ läˉñihꜘ dsëyꜗ kihꜗ dsaꜙ, waˊ jmeeyꜘ läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsëyꜗ. 
\p  
\v 9 Jmeeˊ hnaahꜙ dsaˉkya̱a̱hˊ pero ja̱ꜙ ko̱o̱ˉ jmeehˉ baˊ. Jmeeˊ hnähꜘ taꜙ kooꜘ heˉ hlɨɨhˈ, goˉta̱a̱hˊ hnähꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ kya̱a̱hˊ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ.  
\v 10 Waˊ hnaahꜙ hnähꜘ ø̱ø̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ. Jmeeˊ kye̱e̱ꜘ gaˊ ø̱ø̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱hꜘ gaˊ hñaahˈ hnähꜘ. 
\p  
\v 11 Kwaˊ hnähꜘ beꜘ, taꜙ jmeeˉ hnähꜘ jwë̱hꜗ hnähꜘ. Jmeeˊ hnähꜘ taˊheꜗ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ läꜙka̱a̱ˉ tuhˉhohꜘ hnähꜘ. 
\p  
\v 12 Waˊ jë̱ë̱ˉ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ heˉ maˉchaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kyahꜗ hnähꜘ. Waˊ jø̱hˉ hohꜘ hnähꜘ heˉ jëëhꜘ hnähꜘ wɨɨꜘ, taꜙ tʉꜘ hnähꜘ heˉ chu̱u̱hˉ hnähꜘ kya̱a̱hˊ Dio. 
\p  
\v 13 Kwaˊ beꜘ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio cherˊmahꜗ chaˉ heˉ jmeeꜙ biiꜗ kiyhꜗ. He̱e̱hˋ hnähꜘ lluꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ të̱ë̱ˉ chaˊnehꜙ kyahꜗ hnähꜘ. 
\p  
\v 14 Chiihˊ Dio, waˊ miˉjä̱ä̱ꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ jmeehꜙ hnähꜘ. Ngɨɨˊ lluˈ kiyhꜗ, taꜙ jwäꜘ dsoˊjwɨɨꜘ nëˊ kiyhˈ. 
\p  
\v 15 Waˊ jë̱ë̱ˉ hohꜘ hnähꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ jë̱ë̱ˉ dsëꜗ, hoohˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ hooh˜. 
\p  
\v 16 Waˊ hiiꜘ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ kyahꜗ hnähꜘ. Taꜙ jmä̱ä̱ꜙ hnähꜘ hñaahꜗ ka̱a̱hˊ, he̱e̱hˋ hnähꜘ hi̱ˉ täˉñeeꜘ. Taꜙ jmeeˉ hnähꜘ kyu̱u̱h˜ chaˉmiihˉ. 
\p  
\v 17 Taꜙ ji̱i̱hˋ hnähꜘ hlɨɨhˈ kihꜗ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ hlɨɨhˈ kyahꜗ hnähꜘ. Kwaˊ hnähꜘ beꜘ haˉ läꜙ jeeˊ jmeehˈ hnähꜘ heˉ lluꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ.  
\v 18 Läꜙji̱i̱hˈ jeeˊ leꜘ kwaˊ hnähꜘ beꜘ goˉta̱a̱hˊ hnähꜘ lluꜗ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaꜙ.  
\v 19 Ø̱ø̱hnꜗ hi̱ˉ hnaanꜙ, taꜙ te̱e̱hˋ hnähꜘ jwɨɨ˜ kihꜗ dsaꜙ. Hñiiꜘ baˊ Dio gaꜙtë̱ë̱ꜘ heeyhꜗ wɨɨꜘ, läꜙko̱o̱ˉ maˉnaˉsɨɨˉ: “Jnäꜘ baˊ te̱e̱hnˊ jwɨɨ˜ kiyhꜗ, jnäꜘ baˊ miˊhmaahnˋ kiyhˈ”, gaꜙjähꜘ Dio.  
\v 20 Läꜙja̱ˉ naˉsɨɨˉ kaˉlähꜘ: “Cherˊmahꜗ kyo̱hꜙ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kyahˈ hnähꜘ, kwëëyhˋ heˉ kuyhꜙ. Hiꜙ cherˊmahꜗ läˉki̱i̱ˉ dsëyꜗ, kwëëyhˋ heˉ hɨ̱yhꜗ. Kya̱a̱hˊ heˉ jmeehˉ hnähꜘ läꜙja̱ˉ, jäꜙ oˉhihꜙ kihꜗ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kyahˈ hnähꜘ.”  
\v 21 Taꜙ kwaˉ jwëˈ llaˉdsëëˋ heˉ hlɨɨhˈ kyahꜗ hnähꜘ. Jmeeˊ hnähꜘ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ, läꜙjwëꜘ ja̱ˉ llaˉdsëëˋ hnähꜘ kihꜗ heˉ hlɨɨhˈ. 
\c 13  
\s1 Hnøøꜗ miˊteˋ jneˊ kihˈ dsaˉtaˊ 
\p  
\v 1 Läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ, jmeeꜙ biiꜗ miˊteˋ jneˊ kihˈ dsaˉtaˊ. Jëëhꜘ niꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉtaˊ saꜙ tä̱ä̱hˊ taˉlaˊ tä̱ä̱hˊ. Kihꜗ Dio baˊ jaˈ heˉ naˉhña̱a̱ˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉtaˊ.  
\v 2 Cherˊmahꜗ hi̱ˉ cha̱a̱hˉ kya̱a̱hˊ dsaˉtaˊ, heˉ cha̱a̱yhˉ kya̱a̱hˊ madaꜚ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio baˊ ja̱ˉ. Hi̱hꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ, hnooyhˉ haˉ läꜙ jwëꜘ jeeˊ dsooyˈ kya̱a̱hˊ dsoˊjwɨɨꜘ baˊ ja̱ˉ.  
\v 3 Saꜙ tä̱ä̱hˊ dsaˉtaˊ mahꜗ jø̱ø̱yhꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ lluꜗ. Hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ hlɨɨhˈ baˊ hiiꜘ gooˉ kiyhꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉtaˊ. Cherˊmahꜗ saꜙ hnoohˉ hɨɨꜗ gooˉ kyahꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉtaˊ, jmeeˊ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ mahꜗ hlëëyhꜗ lluꜗ kyahꜗ.  
\v 4 Dsaˉtaˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ naˉhña̱a̱ˊ kihˈ Dio, naˉhña̱a̱yˊ jmeeyˈ heˉ lluꜗ kyahꜗ. Pero cherˊmahꜗ jmeehˉ heˉ hlɨɨhˈ, heˉja̱ˉ baˊ hiiꜘ gooˉ kyahꜗ. Jëëhꜘ saꜙ tä̱ä̱hˊ dsaˉtaˊ heˉ ko̱o̱ˉ la̱a̱yꜗ dsaˉtaˊ taꜙjmahꜗ. Naˉhña̱a̱yˊ kihˈ Dio mahꜗ llayꜗ taˊ läꜙ hnøøꜗ kihꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ hlɨɨhˈ baˊ.  
\v 5 Jmeeꜙ biiꜗ miˊteˋ jneˊ madaꜚ kihꜗ dsaˉtaˊ mahꜗ saꜙ jmeeyhꜙ jneˊ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ jmeeꜙ biiꜗ miˊtenˋ mahꜗ saꜙ chaˉ heˉ kihꜗ hnɨɨꜗ hʉʉˊdsëˉ jnänˋ. 
\p  
\v 6 Hiꜙ lleˋ kihˈ miˉhmaahˋ dsaˉ kuˊsɨhˉ. Jëëhꜘ dsaˉtaˊ naˉhña̱a̱yˊ jmeeyˈ läꜙko̱o̱ˉ hnøøꜗ Dio baˊ, ko̱o̱ˉ heˉ naˉ baˊ laˈ taˊ kiyhˈ.  
\v 7 Hnøøꜗ miˊhmaahˊ hnähꜘ läꜙjëꜙ heˉ ä̱ä̱hˉ hnähꜘ. Cherˊmahꜗ ko̱o̱ˈ dsaˉ kuˊsɨhˉ, lleˋ kihˈ miˊhmaahˊ hnähꜘ. Cherˊmahꜗ heˉ gaˊ gaꜙtë̱ë̱hꜘ hnähꜘ miˊhmaahˊ, ja̱ˉ miˉhmaahˊ hnähꜘ. Ja̱ˉ ji̱i̱hˊ hnähꜘ juuˈ lluꜗ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ taˊ hiꜙ waˊ ga̱hˈ hnähꜘ miihˉ kya̱a̱yhˊ. 
\p  
\v 8 Ja̱ˉ miˉhmaahˊ hnähꜘ heˉ ä̱ä̱hˉ hnähꜘ kihꜗ dsaꜙ. Heˉ ä̱ä̱ˉ jneˊ kihˈ dsaꜙ dsaˉlla̱a̱ꜙ baˊ. Pero heˉ hnääꜗ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ, ji̱hˊko̱hꜘ saꜙ ä̱ä̱ˉ jmɨɨˊ lla̱a̱ꜙ. Jëëhꜘ, heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ, heˉ maˉmiˉteˋ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ ley baˊ ja̱ˉ.  
\v 9 Läꜙlaˉ jähꜘ ley: “Taꜙ ka̱a̱hꜙ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, taꜙ jngëëhꜙ dsaˉ, taꜙ hɨ̱ɨ̱ꜘ kihꜗ dsaꜙ, taꜙ bä̱ä̱hˋ dsaˉ kya̱a̱hˊ juuˈ taˉjuuˈ, taꜙ waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ heˉ gaˊ chaˉ”, hiꜙ chaˉ gaˊ jyohꜘ nʉʉhꜚ heˉ lleˋ nëˊ ley. Pero maˉmiˉtehˋ baˊ hneˉ läꜙjëꜙ nʉʉhꜚ laˉ, cherˊmahꜗ jmeehˉ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ jeeˊ laˉ: “Waˊ hnaahꜙ dsaˉkya̱a̱hˊ, läꜙko̱o̱ˉ hnaahꜙ hñaahꜗ.”  
\v 10 Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ, saꜙ chaˉ jwëˈ jmeenˊ heˉ hlɨɨhˈ kiyhꜗ. Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ, dsaˉläˉteꜗ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ nëˊ ley. 
\p  
\v 11 Kye̱ˊ daˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ haˉ läꜙ ngooꜗ laꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ. Hnøøꜗ naˉnëˊ jneˊ, jëëhꜘ maˉngooꜗ yaˉjä̱hꜙ heˉ lä̱ä̱ꜘ jneˊ. Miihˉ gaˊ hnøøˈ naꜗ, läꜙko̱hꜘ maˊ gaꜙhe̱e̱hˋ jnihꜘ.  
\v 12 Maˉngooꜗ hwëˈ baˊ laˉ, ngooꜗ yaˉjä̱hꜙ jmɨɨˊ. Moꜙsoꜙ waˊ jmeeˊ gaˊ jneˊ heˉ hlɨɨhˈ läꜙko̱o̱ˉ të̱ë̱ˈ dsaˉ jmeeꜙ taꜙlaꜙ hwëˈ. Waˊ miˊllu̱u̱ˋ jneˊ hñaanˈ läꜙhnøøꜗ kihꜗ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jeeˊ waˊjeˉ.  
\v 13 Waˊ jmeenˊ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ, läꜙko̱o̱ˉ të̱ë̱ˈ dsaˉ jmeeꜙ jmɨɨˈ. Saꜙ waˊ kihˊhi̱hnˊ gaꜙngëëꜘ jwë̱ë̱ˈ, niꜙ heˉ jmeenˊ chaˊhi̱i̱hꜚ, hi̱ˉ mëꜘ hi̱ˉ ñʉʉhˉ saꜙ waˊ jmeenˊ waˊ laˈ chaˉ laꜗ, niꜙ heˉ gaˊ jyohꜘ heˉ laꜗ oˉhihꜙ, niꜙ heˉ hneeˉ jneˊ, niꜙ heˉ wɨɨꜘ dsëˉ jneˊ.  
\v 14 Waˊ dsaˊtoohnˊ ko̱o̱ˉ hwehˉ kya̱a̱hˊ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Saꜙ waˊ jmeenˊ heˈ kihꜗ heˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ jnänˋ. 
\c 14  
\s1 Taꜙ waˊ jmeenˊ jehꜗ dsëꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ 
\p  
\v 1 He̱e̱hˋ hnähꜘ hi̱ˉ saꜙ be̱e̱ꜘ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ. Taꜙ hlë̱ë̱hˋ hnähꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ wɨɨꜘ, cherˊmahꜗ saꜙ gaˊ maˉkyʉʉyh˜ läꜙko̱hꜘ hnähꜘ.  
\v 2 Ko̱ˉlla̱a̱ˊ la̱a̱ꜘ leꜘ baˊ kuyhꜙ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ. Hiꜙ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ saꜙ chaˉ beꜘ kihꜗ, kuyhˉ maꜙlaꜙ mɨɨˈ heˉ jngëëˉ dsaˉ baˊ.  
\v 3 Hi̱ˉ la̱a̱ꜘ leꜘ baˊ kuyhꜙ läꜙjëꜙ, saꜙ waˊ miˉkwa̱yhꜗ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ kuhˉ. Hiꜙ hi̱ˉ saꜙ kuhˉ, saꜙ waˊ kye̱yꜘ kwa̱a̱t˜ kihꜗ hi̱ˉ kuhˉ, jëëhꜘ maˉhe̱e̱hˉ baˊ Dio kiyhꜗ.  
\v 4 ¿Heeˉ la̱a̱hꜗ hneˉ, heˉ kye̱hˊ kwa̱a̱t˜ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ jñahꜘ? Hñiiꜘ baˊ dsaˉjʉʉyˊ ñeˉ cheˊ jmeeyꜙ heˉ lluꜗ o cheˊ jmeeyꜙ heˉ hlɨɨhˈ. Pero maꜙraꜙ heˉ goˉhë̱ë̱ˈ bihꜗ lluꜗ, jëëhꜘ Dio chaˉ chaˉmiihˉ beꜘ kihꜗ, saꜙ kwayꜙ jwëˈ tä̱yhꜙ. 
\p  
\v 5 Ko̱ˉlla̱a̱ˊ jmeeꜙ kye̱e̱ꜘ gaˊ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ läꜙko̱hꜘ gaˊ jyohꜘ jmɨɨˊ. Hiꜙ cha̱a̱ˉ jñahꜘ kaˉlähꜘ, la̱a̱yꜘ, kweeˉ baˊ laˈ läꜙjëꜙ jmɨɨˊ. Pero läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ hnähꜘ, ko̱o̱ˉ häˊ baˊ jmeeˊ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ haˉ läꜙ jmeehˈ hnähꜘ.  
\v 6 Hi̱ˉ høøꜙ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ, kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ jmeeyꜙ. Hi̱ˉ saꜙ jmeeꜙ heˈ kihꜗ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ, kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ jmeeyꜙ kaˉlähꜘ. Hiꜙ hi̱ˉ kuhˉ läꜙjëꜙ nëëˈ, heˉ jmeeyꜙ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ, jëëhꜘ kwayꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio. Hiꜙ hi̱ˉ saꜙ kuhˉ läꜙjëꜙ nëëˈ, läꜙja̱ˉ heˉ jmeeyꜙ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ, hiꜙ kwayꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio kaˉlähꜘ.  
\v 7 Jëëhꜘ, niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ cha̱a̱ˉ taˉlaˊ cha̱a̱ˉ hñiiꜘ, hiꜙ niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ ju̱u̱ꜘ taˉlaˊ ju̱u̱ꜘ.  
\v 8 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ jneˊ, kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ cha̱a̱ˉ jneˊ. Hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙju̱u̱ꜗ jneˊ, kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ ju̱u̱ꜘ jneˊ. Läꜙja̱ˉ cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ jneˊ o cherˊmahꜗ gaꜙju̱u̱ꜗ jneˊ, la̱a̱ꜗ jneˊ kya̱a̱ˈ Dio baˊ.  
\v 9 Kihꜗ heˉja̱ˉ, gaꜙju̱u̱ꜗ Cristo hiꜙ gaꜙläꜙji̱i̱yhˋ kaˉlähꜘ mahꜗ le̱e̱yꜘ jʉʉˊ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ hiꜙ le̱e̱yꜘ jʉʉˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 10 Pero hneˉ, ¿heˉlaˈ kye̱hˊ kwa̱a̱t˜ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ? Hiꜙ hneˉ kaˉlähꜘ, ¿heˉlaˈ miˉkwa̱hꜚ ø̱ø̱hꜗ? Läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ dsaˊnøønˈ chaˊnëˊ Cristo mahꜗ ka̱yꜗ juˈdsooꜘ jnänˋ.  
\v 11 Jëëhꜘ, läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ: 
\q1 Jmeenꜙ dsooꜘ, gaꜙjähꜘ Dio, läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ ju̱u̱hꜗ jnëˊ chaˊnënꜙ, 
\q1 läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ häꜗ kihꜗ Dio. 
\m  
\v 12 Kya̱a̱hˊ juuˈ laˉ dsaˉläˉngëëꜘ jneˊ, läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ ngëënˊ kwa̱a̱t˜ jnänˋ chaˊnëˊ Dio. 
\p  
\v 13 Heˉja̱ˉ moꜙsoꜙ waˊ kye̱nˊ kwa̱a̱t˜ kihꜗ dsaˉkya̱a̱hnˊ. Lluꜗ gaˊ waˊ jmeenˊ läꜙlaˉ baˊ. Saꜙ waˊ jmeenˊ të̱hˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ niꜙ heˉ jmeeˊ jneˊ jehˈ dsëyꜗ.  
\v 14 Kihꜗ heˉ kya̱a̱hnˊ Jesús Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, heˉja̱ˉ manꜙ kweeˉ niꜙ ko̱o̱ˉ saꜙ chaˉ heˉ sohꜘ taˉlaˊ sohꜘ hñiiꜘ. Pero cherˊmahꜗ chaˉ heˉ la̱a̱ꜘ dsaˉ sohꜘ, kihꜗ hi̱ˉ heꜘ läꜙ maˉngooꜗ ja̱ˉbaˊ sohꜘ.  
\v 15 Cherˊmahꜗ gaꜙjmeehˊ jehꜗ dsëꜗ ø̱ø̱hꜗ, kihꜗ heˉ maˉkuhꜗ ko̱o̱ˉ nëëˈ maꜗ heˉ saꜙ kuyhˉ, heˉ moꜙsoꜙ hnaahꜙ baˊ hnihꜘ ja̱ˉ. Taꜙ he̱e̱ꜙ dsëꜗ ø̱ø̱hꜗ kya̱a̱hˊ heˉ kuhˉ, jëëhꜘ Cristo gaꜙju̱u̱ꜗ kiyhꜗ.  
\v 16 Läꜙja̱ˉ taꜙ kwaˉ jwëˈ hlëëhꜗ dsaˉ wɨɨꜘ kihꜗ ko̱o̱ˉ heˉ jmääꜗ jnänˋ.  
\v 17 Heˉ gaꜙnøøˊ jneˊ kya̱a̱hˊ juuˈ kihꜗ Dio, saꜙ laꜗ kihꜗ heˉ kihˉhi̱hˉ jneˊ. Pero heˉ jmeeˉ jneˊ heˉ lluꜗ, heˉ hiiꜘ tiiˊ jnänˋ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ, hiꜙ heˉ jë̱ë̱ˉ dsëˉ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, heˉ ja̱ˉ baˊ kye̱e̱ꜘ jnänˋ.  
\v 18 Cherˊmahꜗ jmeeˊ baˊ jneˊ heˉ naˉ jeeˊ hnäähꜙ jneˊ Cristo, heˉ naˉ baˊ tɨh˜ dsëꜗ Dio hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ tɨh˜ dsëꜗ dsaˉ. 
\p  
\v 19 Heˉja̱ˉ waˊ kwanˊ beꜘ waˊ hnøøhnˊ haˉ läꜙ jeeˊ hɨɨˈ tiiˊ jnänˋ hiꜙ waˊ hnøøhnˊ haˉ läꜙ jeeˊ të̱ë̱ˈ jneˊ chaˉgaˊmiihˉ beꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ.  
\v 20 Taꜙ he̱e̱ꜙ taˊ kihˈ Dio kya̱a̱hˊ heˉ kuhˉhuhꜘ. Juˈdsooꜘ, gaꜙläꜙjëꜙ baˊ heˉ kihˉhi̱hˉ jneˊ naˉjngɨɨˈ. Pero laꜗ hlɨɨhˈ cherˊmahꜗ gaꜙjehꜗ dsëꜗ ø̱ø̱hꜗ kya̱a̱hˊ heˉ kuhˉhuhꜘ.  
\v 21 Kihꜗ heˉja̱ˉ, lluꜗ gaˊ cherˊmahꜗ saꜙ kuhˈ ngoꜗ, heˉ saꜙ huhˈ jmɨhˈ mɨˈjëhꜗ maˉä̱ä̱ˉ, niꜙ saꜙ jmeehˈ niꜙ ko̱o̱ˉ niꜙ heˉ gaˊ jyohꜘ, heˉ kya̱a̱hˊ jmeehˈ të̱hꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ.  
\v 22 Hiꜙ hneˉ, cheˊ jmeehˉ dsooꜘ lluꜗ baˊ heˉ kuhˉ läꜙjëꜙ, waˊ laˈ kyahꜗ hñaahꜗ baˊ kya̱a̱hˊ Dio. Laꜗ lluꜗ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ hnɨɨ˜ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ waˊraˉ gaꜙkuyhˉ läꜙjëꜙ heˉ la̱a̱yꜘ lluꜗ.  
\v 23 Pero cherˊmahꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ to̱ꜗ dsëꜗ kihꜗ heˉ kuhˉhɨ̱yh˜, maˉnaˉbä̱ä̱yhˋ dsooˊ baˊ ja̱ˉ, kihꜗ heˉ saꜙ maˉkuyhˉ läꜙka̱a̱ˉ tuhˉdsëyꜗ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ jmeeˉ jneˊ, cherˊmahꜗ saꜙ laꜗ kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ, maˉlaꜗ dsoˊkyeˉ baˊ ja̱ˉ. 
\c 15  
\p  
\v 1 Jneˊ hi̱ˉ be̱e̱ꜘ kya̱a̱hˊ heˉ maˉdsooꜘ dsënˉ, waˊ jmeenˊ jø̱hˉ dsëˉ jneˊ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ saꜙ chaˉ beꜘ kihꜗ. Saꜙ waˊ jmeenˊ läꜙko̱o̱ˉ hnøøˉ jneˊ hñaanˈ.  
\v 2 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ waˊ jmeenˊ heˉ tɨh˜ dsëꜗ dsaˉkya̱a̱hnˊ baˊ mahꜗ waˊ laˈ lluꜗ kiyhꜗ hiꜙ läꜙja̱ˉ läꜙchaˉ chaˉgaˊmiihˉ beꜘ kiyhꜗ chaˊnëˊ Dio.  
\v 3 Jëëhꜘ saꜙ gaꜙhnoohˉ Cristo maˊ jmeeˈ läꜙ tɨh˜ dsëyꜗ hñiiyꜘ. Läꜙlaˉ baˊ naˉsɨɨˉ kiyhꜗ: “Heˉ hlɨɨhˈ heˉ maˊ hlëëhꜙ dsaˉ kyahꜗ, jaꜗ nëˊ kinꜙ.”  
\v 4 Läꜙjëꜙ juuˈ heˉ maˉnaˉsɨɨˉ jä̱ä̱ꜗ, heˉ lluꜗ jnänˋ baˊ ja̱ˉ heˉ naˉsɨɨˉ mahꜗ miˊtë̱ë̱ꜗ jneˊ hñaanˈ. Läꜙja̱ˉ, kya̱a̱hˊ juuˈ kihꜗ Dio, të̱ë̱ꜗ jneˊ beꜘ hiꜙ jmeeꜗ kwëëh˜ dsëˉ jneˊ, hiꜙ heˉ naˉ jmeeꜗ läꜙchaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ jnänˋ kya̱a̱hˊ Dio.  
\v 5 Dio baˊ heꜘ hi̱ˉ jmeeꜙ kwëëh˜ dsëꜗ dsaˉ hiꜙ kwayꜙ beꜘ kaˉlähꜘ. Heˉja̱ˉ ngɨɨnˊ kiyhˈ mahꜗ waˊ jmeeyꜘ ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ Cristo Jesús.  
\v 6 Mahꜗ läꜙja̱ˉ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ, kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ hʉʉˊdsëˉ, jmeehˈ hnähꜘ jʉʉhˉ kihꜗ Dio, hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Jmiiˉ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\p  
\v 7 Hehꜗ läꜙja̱ˉ, lleˋ kihˈ he̱e̱hˊ hnähꜘ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ ø̱ø̱hꜗ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ Cristo jneˊ mahꜗ läꜙjnäꜘ la̱a̱ꜗ jø̱ø̱hˈ Dio.  
\v 8 Läꜙlaˉ jwahnꜙ. Cristo jaꜗ mahꜗ gaꜙhnooyhˉ heˉ lluꜗ kihꜗ dsaˉ judiu. Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ gaꜙläꜙteꜗ juuˈ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙbä̱ä̱hˉ Dio hñiiꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉ maˉka̱a̱hˊ jnänˋ. Gaꜙmiꜙjnääyˉ heˉ gaꜙmiꜙteꜗ Dio juuˈ kihꜗ.  
\v 9 Hiꜙ läꜙja̱ˉ jayꜗ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu mahꜗ jmeeꜗ dsaˉ heꜘ jʉʉhˉ kihꜗ Dio, kihꜗ heˉ gaꜙläꜙñihꜘ dsëyꜗ kiyhꜗ. Läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ: 
\q1 Heˉja̱ˉ hlëëhnˊ lluˈ hiꜙ hänˋ kyahˈ jeeˊ kihˈ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu. 
\m  
\v 10 Jyohꜘ kaˉlähꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ, hlëëhꜙ läꜙlaˉ: 
\q1 Waˊ jë̱ë̱ˉ hohꜘ hnähꜘ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu kya̱a̱hˊ judiu hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio. 
\m  
\v 11 Hiꜙ naˉsɨɨˉ kaˉlähꜘ läꜙlaˉ: 
\q1 Häˊ hnähꜘ kihꜗ Dio läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, 
\q1 läꜙjëꜙ jeeˊ jwɨɨˉ haˉ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ jʉʉhˉ kiyhꜗ. 
\m  
\v 12 Hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙnaˉ jähꜘ Isaía kaˉlähꜘ: 
\q1 Hña̱a̱ꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉ jeeˊ chaahˈ jmooꜗ kihꜗ Isaí, 
\q1 yaˉhë̱ë̱ˈ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜗ hihꜙ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu. 
\q1 Dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, ka̱yꜗ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kiyhꜗ. 
\p  
\v 13 Dio baˊ jmeeꜙ heˉ chaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ jnänˋ. Heˉja̱ˉ ngɨɨnˊ kiyhˈ mahꜗ waˊ jmeeyꜘ jë̱ë̱ˉ hohꜘ hnähꜘ chaˉmiihˉ hiꜙ waˊ jmeeyꜘ hiiꜘ tiiˊ kyahˈ hnähꜘ kihꜗ heˉ maˉdsooꜘ hohꜘ hnähꜘ kiyhꜗ, mahꜗ läꜙja̱ˉ waˊ läꜙchaˉ chaˉmiihˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kyahꜗ hnähꜘ taꜙlaꜙ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ. 
\s1 Naˉhña̱a̱ˊ Paaˊ kwaˈ juˈhmëëꜘ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu 
\p  
\v 14 Manꜙ kweeˉ kyahꜗ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, lluꜗ hohꜘ hnähꜘ jwërte, hiꜙ chaˉ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ, hiꜙ kyu̱u̱h˜ hnähꜘ kwëëhˈ nʉʉhꜚ dsaˉkya̱a̱hˊ hnähꜘ.  
\v 15 Hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, ko̱o̱ˉ jeeˊ ko̱o̱ˉ llahˈ maˉtu̱u̱ˉ dsënꜙ maˉsɨɨnꜗ kyahꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ llaꜙ dsënꜙ mahꜗ miˉdsoohnꜚ hohꜘ hnähꜘ heˉ maˉmiˉtë̱ë̱hˈ hnähꜘ jä̱ä̱ꜗ. Taˊ laˉ naˉhña̱a̱nˊ jmeenˋ kihˈ Dio, kihꜗ heˉ lluꜗ dsëyꜗ kya̱a̱hˊ jnäꜘ,  
\v 16 mahꜗ jmeenˋ taˊ kihˈ Cristo jeeˊ tä̱ä̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, kwanˋ juˈhmëëꜘ kihꜗ Dio. Hiꜙ läꜙja̱ˉ ngëënˊ dsaˉ heꜘ kihꜗ Dio. Hiꜙ tɨh˜ baˊ dsëyˈ kihꜗ hi̱ˉ heꜘ, jëëhꜘ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ maˉnaˊllu̱u̱yˋ. 
\p  
\v 17 Kihꜗ heˉ kya̱a̱hnˊ Cristo Jesús, heˉja̱ˉ cha̱a̱nˉ lluꜗ kya̱a̱hˊ taˊ heˉ jmeenꜙ kihꜗ Dio.  
\v 18 Heˉja̱ˉ saꜙ tu̱u̱ˉ dsënꜙ hlëëhnˊ heˉ gaˊ jyohꜘ. Maꜙlaꜙ heˉ gaꜙjmeeꜘ Cristo kya̱a̱hˊ jnäꜘ, heˉ ja̱ˉ baˊ miˉjnäänˈ. Kya̱a̱hˊ beꜘ kiyhꜗ, gaꜙkwanꜗ juuˈ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu hiꜙ chaˉ gaˊ jyohꜘ heˉ gaꜙjmeenꜗ, hehꜗ heˉ gaꜙhe̱e̱hˉ dsaˉ kihꜗ Dio.  
\v 19 Kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio gaꜙjmeenꜗ ja̱ꜙ ko̱o̱ˉ nëëˈ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ. Läꜙja̱ˉ gaꜙløøꜗ kwanꜙ juuˈ kihꜗ Cristo jwɨɨˉ Jerusalén hiꜙ ngoonꜗ läꜙkuˊ läꜙji̱i̱ꜗ hwaꜗ ja̱ˉ, läꜙji̱i̱hˈ gaꜙtë̱ë̱nꜘ hwaꜗ Ilírico. Läꜙka̱a̱ˉ jeeˊ ja̱ˉ gaꜙkwanꜗ juˈhmëëꜘ kihꜗ Cristo.  
\v 20 Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ, gaꜙkwanꜗ beꜘ ngoonꜗ naˊkwanˈ juˈhmëëꜘ taꜙ jeeˊ saꜙ gaˊ maˉllooꜗ juuˈ kihꜗ Cristo, mahꜗ saꜙ miˉkwa̱a̱nꜗ taˊ, ja̱ˉbaˊ jeeˊ maˉløøꜗ jñahꜘ.  
\v 21 Gaꜙlaꜗ baˊ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ heˉ jähꜘ läꜙlaˉ: 
\q1 Hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉnuuꜘ hiiꜘ juuˈ kiyhꜗ, jë̱ë̱yꜗ baˊ. 
\q1 Hi̱hꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉnuuꜘ, läꜙngëëꜘ bihꜗ. 
\s1 Gaꜙjmeehꜗ Paaˊ juuˈ heˉ dsaˉka̱yꜙ kuuˊ, kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ llaˉkya̱a̱ꜗ 
\p  
\v 22 Kihꜗ heˉja̱ˉ baˊ saꜙ hii˜ kwaꜗ jäˊ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ. Saꜙ maˊ jä̱ä̱nˊ goˉte˜.  
\v 23 Pero naꜗ, moꜙsoꜙ chaˉ jeeˊ nɨɨnˋ hiꜙ maˉhyaˉ ji̱ˉñeˉ he̱e̱ꜘ dsënꜙ nɨɨnˋ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ.  
\v 24 Heˉja̱ˉ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ nɨɨnˋ taꜙ España, jmeenꜙ hʉʉˊdsëˉ dsaˉngëënꜘ taꜙ naꜙ. Hnoonꜗ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ mahꜗ dsaˊtoohnˊ miihˉ jmɨɨˊ hiꜙ läꜙjø̱hˉ dsëˉ jneˊ. Hiꜙ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ yaˉhë̱ë̱nˈ, hnoonꜗ jmeehˈ hnähꜘ beꜘ kinꜙ heˉ kya̱a̱hˊ nɨɨnˋ taꜙ chaˊnëˊ.  
\v 25 Pero toˉnëˊ nɨɨnˋ taꜙ Jerusalén naˊkwanˈ beꜘ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jeeˊ ja̱ˉ.  
\v 26 Ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ Macedonia kya̱a̱hˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ Acaya gaꜙjʉʉhꜗ gaꜙlä̱ä̱yhꜗ miihˉ kuuˊ heˉ ngëënˊ kihˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ täˉñeeꜘ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ Jerusalén.  
\v 27 Läꜙja̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ jmeeyꜗ hiꜙ läꜙja̱ˉ gaꜙtë̱ë̱yꜘ jmeeyꜗ kihꜗ judiu heꜘ. Jëëhꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu gaꜙhyoyhꜗ heˉ laˊ kwaꜙ Dio taꜙlaꜙ kihꜗ dsaˉ judiu. Heˉja̱ˉ lleˋ kihˈ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, jmeeꜗ beꜘ kihꜗ dsaˉ judiu kya̱a̱hˊ miihˉ heˉ chaˉ kiyhꜗ kaˉlähꜘ.  
\v 28 Maˉlaꜙ maˉdsa̱a̱ꜗ läꜙjëꜙ heˉ jmeenˋ laˉ hiꜙ tiˊlloohnꜚ kuuˊ heˉ gaꜙjʉʉhꜗ gaꜙlä̱ä̱hꜗ ja̱ˉ kwëëhnꜚ hi̱ˉ täˉñeeꜘ, ja̱ˉ gaˊ dsaˉngëënꜘ taꜙ naꜙ kyahꜗ hnähꜘ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ nɨɨnˋ taꜙ España.  
\v 29 Maꜙ baˊ jnäꜘ, chaˉmiihˉ miˉjä̱ä̱ꜗ Dio hnähꜘ kya̱a̱hˊ juˈhmëëꜘ kihꜗ Cristo waˊraˉ gaꜙlloonꜗ taꜙ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ. 
\p  
\v 30 Chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ hiꜙ taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ hnääꜗ Jmɨˉlleꜘ jneˊ. Taꜙ jmeeˉ hnähꜘ hñaaˉ hohꜘ, kwaˊ hnähꜘ beꜘ kinꜙ, ja̱ˉ ngɨɨhˊ hnähꜘ kinꜙ kihꜗ Dio,  
\v 31 mahꜗ saꜙ chaˉ heˉ dsaˉngëënꜘ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ cha̱a̱hˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ Judea. Hiꜙ ngɨɨˊ hnähꜘ kinꜙ kaˉlähꜘ kihꜗ Dio mahꜗ yaˉhɨɨˈ lluꜗ jeeˊ tiˊlloohnꜚ kuuˊ laˉ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ Jerusalén. Hnoonꜗ waˊ he̱e̱hˉ bihꜗ lluˈ.  
\v 32 Läꜙja̱ˉ ngɨɨˊ hnähꜘ kinꜙ mahꜗ jë̱ë̱ˉ dsënꜙ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lloon˜ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, hiꜙ te̱e̱hˊ jneˊ ko̱ˉjø̱hꜘ dsëˉ jneˊ jeeˊ naˉ, cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ hnøøꜗ Dio.  
\v 33 Dio, hi̱ˉ jmeeꜙ hiiꜘ tiiˊ jnänˋ, waˊ kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ. 
\c 16  
\s1 Jeeˊ gaꜙdsa̱a̱ꜗ gaꜙhɨhꜗ Paaˊ juuˈ 
\p  
\v 1 Jmeenꜙ juuˈ kyahꜗ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, dsaˉmëꜘ ø̱ø̱hꜗ jneˊ Febe jmeeꜙ bihꜗ kweeˉ taˊ heˉ häˊ gooyˉ gwahꜙ jwɨɨˉ Cencrea.  
\v 2 He̱e̱hˋ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, läꜙ ä̱ä̱ˉ jmɨɨˊ jmeenˊ kihˈ hi̱ˉ maˉnaˉjngëëˈ. Jmeeˊ hnähꜘ beꜘ kiyhꜗ cherˊmahꜗ heˉ llaˉkya̱a̱yꜗ, jëëhꜘ maˉjmeeyꜘ beꜘ kihꜗ jwë̱ë̱ꜘ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hiꜙ läꜙja̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ beꜘ kinꜙ kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 3 Jmeeˊ Dio kihꜗ Priscila kya̱a̱hˊ Aquila, hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ kihˈ Cristo Jesús ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ.  
\v 4 Maꜙkeꜙ gaꜙhɨɨꜘ gooˉ kiyhꜗ maˊ ju̱u̱yꜘ, gaꜙnooyˉ nëˊ kinꜙ. Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ jnäꜘ kwanꜙ tiˊhmaahˊ kiyhˈ, läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ läꜙjëꜙ gwahꜙ jeeˊ tä̱ä̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu kwaꜙ tiˊhmaahˊ kiyhˈ.  
\v 5 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ dsaˉñeeꜙ chaˊnehꜙ kiyhꜗ. Hiꜙ jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Epeneto hi̱ˉ hnaanꜙ, hi̱ˉ heꜘ toˉnëˊ gaꜙhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Cristo hwaꜗ Acaya.  
\v 6 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ María hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ chaˉmiihˉ taˊ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ.  
\v 7 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Adrónico kya̱a̱hˊ Junia. Läꜙu̱u̱ꜘ dsaˉgoon˜ heꜘ teˉju̱ˉ kinꜙ kya̱a̱hˊ, naˊnääyˈ nehꜙñeˈ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ apóstole gaꜙläꜙhnääyꜗ chaˉmiihˉ läꜙu̱u̱ꜘ dsaˉ heꜘ, hi̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ jä̱ä̱ꜗ kihꜗ Cristo läꜙko̱hꜘ jnäꜘ. 
\p  
\v 8 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Amplias hi̱ˉ hnaanꜙ, hi̱ˉ hnaahˉ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jneˊ.  
\v 9 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Urbano hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ kihˈ Cristo ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jnäꜘ, hiꜙ jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Estaqui omeꜚ kya̱a̱nꜙ hi̱ˉ hnaanꜙ.  
\v 10 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Apele hi̱ˉ maˉyaˉhë̱ë̱˜ lluꜗ jeeˊ jmeeyꜙ taˊ kihˈ Cristo. Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ chaˊnehꜙ kihꜗ Aristóbulo.  
\v 11 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Herodión dsaˉ hi̱ˉ teˉju̱ˉ kinꜙ kya̱a̱hˊ. Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ chaˊnehꜙ kihꜗ Narciso hi̱ˉ jmeeꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 12 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Trifena hiꜙ kihꜗ Trifosa hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ kihˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Pérsida hi̱ˉ hnaanꜙ hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ chaˉmiihˉ taˊ kihˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 13 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Rufo hi̱ˉ naˉlle̱e̱hˊ kya̱a̱ˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kihꜗ chooyˈ kaˉlähꜘ. Hi̱ˉ heꜘ gaꜙjmä̱ä̱ꜗ jnäꜘ läꜙko̱o̱ˉ jo̱o̱yꜘ.  
\v 14 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Asíncrito, kihꜗ Flegonte, kihꜗ Herma, kihꜗ Patroba, kihꜗ Herme, hiꜙ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ kya̱a̱yhˊ.  
\v 15 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ Filólogo, kihꜗ Julia, kihꜗ Nereo hiꜙ kihꜗ dsaˉmëꜘ ø̱ø̱yhꜚ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kihꜗ Olimpa kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˉjngëëˈ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ kya̱a̱yhˊ. 
\p  
\v 16 Jmeeˊ hnähꜘ Dio kihꜗ dsaˉkya̱a̱hˊ hnähꜘ, hiꜙ ja̱ˉ chʉ̱hˉ hnähꜘ kiyhꜗ läꜙ hnøøꜗ Dio. Läꜙko̱o̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ gwahꜙ kihꜗ Cristo jmeeꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. 
\p  
\v 17 Pero chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, le̱e̱hꜚ hnähꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ hnøøꜗ jmeeꜗ to̱ꜗ nääꜗ, hiꜙ jmeeyꜙ dsaˉtë̱hꜗ hnähꜘ kihꜗ heˉ kwayꜙ jyohꜘ juuˈ heˉ saꜙ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ juuˈ heˉ maˉmiˉtë̱ë̱hˈ hnähꜘ. Taꜙ jmeeˉ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ.  
\v 18 Jëëhꜘ dsaˉ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ, saꜙ jmeeyꜙ heˈ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, hnooyhˉ läꜙjëꜙ heˉ ngɨɨꜙ tuhˉdsëyꜗ baˊ. Hlëëyhꜙ kya̱a̱hˊ juuˈ naˊhñaahꜗ haˉ läꜙ jeeˊ tɨhˈ dsëꜗ dsaˉ mahꜗ miˉga̱a̱yꜙ hi̱ˉ jlä̱ä̱ˊ.  
\v 19 Läꜙka̱a̱ˉ baˊ maˉñeˉ dsaˉ, nʉʉhˊ baˊ hnähꜘ, heˉja̱ˉ cha̱a̱nˉ lluꜗ kya̱a̱hˊ hnähꜘ. Hnoonꜗ kyu̱u̱h˜ hnähꜘ jmeehˈ hnähꜘ heˉ lluꜗ jmahꜗ baˊ, mahꜗ saꜙ lihꜙ heˉ hlɨɨhˈ kyahꜗ hnähꜘ.  
\v 20 Dio, hi̱ˉ jmeeꜙ hiiꜘ tiiˊ jnänˋ, cha̱hꜘ baˊ jwä̱ä̱yˈ Tanaˊ taꜙ hwaꜗ hʉʉˊ tɨɨhˊ hnähꜘ. Waˊ kwaꜘ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ läꜙjëꜙ heˉ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ. 
\p  
\v 21 Timotä, hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ kya̱a̱hˊ jnäꜘ, jmeeꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ Lucio, kya̱a̱hˊ Jasón, kya̱a̱hˊ Sosipater, heꜘ baˊ dsaˉ hi̱ˉ teˉju̱ˉ kinꜙ kya̱a̱hˊ. 
\p  
\v 22 Jnäꜘ Tercio maˉsɨɨnꜗ läꜙjëꜙ juuˈ heˉ hlëëhꜙ Paaˊ. Jnäꜘ jmeenꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. 
\p  
\v 23 Hiꜙ Gayo jmeeꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. Kiyhꜗ gyanˊ naˈ, hiꜙ kwayꜙ chaˊnehꜙ kiyhꜗ jeeˊ dsaˉñeeꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ ø̱ø̱hꜗ jneˊ. Erasto hi̱ˉ ko̱o̱ˈ kuˊsɨhˉ jeeˊ jwɨɨˉ laˉ, kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ Cuarto jmeeꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. 
\p  
\v 24 Waˊ miˉjä̱ä̱ꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ. 
\p  
\v 25 Dio leꜘ jmeeyꜗ jä̱hˈ hnähꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ kya̱a̱hˊ juˈhmëëꜘ kihꜗ Jesucristo heˉ kwanꜙ laˉ. Läꜙjëꜙ juuˈ laˉ maˊ naˉhmääˊ jä̱ä̱ˈ, läꜙji̱i̱hˈ maˊ gaꜙnøøꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ.  
\v 26 Pero naꜗ maˉläˉjnäꜘ juuˈ laˉ taꜙlaꜙ kya̱a̱hˊ heˉ gaꜙsɨɨꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ Dio lloꜘjooꜗ, läꜙko̱o̱ˉ laꜗ madaꜚ kihꜗ Dio hi̱ˉ cha̱a̱ˉ läꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ. Gaꜙmiꜙjnääyˉ juuˈ laˉ mahꜗ läꜙdsooꜘ dsëꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hiꜙ läꜙja̱ˉ läꜙnʉʉyhˊ kiyhˈ. 
\p  
\v 27 Ja̱a̱ˉ Dio baˊ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ. Waˊ laˈ jʉʉhˉ kiyhꜗ läꜙjëꜙ johꜘ jmɨɨˊ chaˉ, taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ.