\id 1CO  
\h 1 Corintios 
\toc1 Heˉ laˉ toˉnëˊ jeˉ heˉ gaꜙsɨɨꜘ Paaˊ kihˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Corinto 
\toc2 1 Corintios 
\toc3 1 Co. 
\mt1 1 Corintios 
\mt2 Heˉ laˉ toˉnëˊ jeˉ heˉ gaꜙsɨɨꜘ Paaˊ kihˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ Corinto 
\c 1  
\p  
\v 1 Jnäꜘ Paaˊ naˉhña̱a̱nˊ la̱a̱nˈ apóstol kya̱a̱ꜗ Jesucristo läꜙ hyohˉ dsëꜗ Dio. Ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Sóstene ø̱ø̱hꜗ jneˊ,  
\v 2 sɨɨnꜙ kyahꜗ hnähꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ gwahꜙ kihꜗ Dio jeeˊ jwɨɨˉ Corinto. La̱a̱hꜗ hnähꜘ kya̱a̱ꜗ Dio taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús, maˉnaˉlle̱e̱hˊ hnähꜘ mahꜗ le̱e̱hꜘ hnähꜘ naˉjngëëˈ. Hiꜙ juuˈ laˉ laꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ taꜙ laꜙ taꜙ jnøꜙ kaˉlähꜘ, läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ chu̱u̱ꜘ kihꜗ Dio taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Jëëhꜘ, ja̱a̱ˉ baˊ la̱a̱ˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ kya̱a̱yhˊ.  
\v 3 Ngɨɨnˊ kihˈ Dio hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Tääˋ jnänˋ hiꜙ ngɨɨnˊ kihˈ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, waˊ kwayꜘ heˉ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ, hiꜙ waˊ jmeeyꜘ hiiꜘ tiiˊ kyahˈ hnähꜘ. 
\s1 Läꜙjëꜙ heˉ lluꜗ heˉ gaꜙhñahꜗ jneˊ kihˈ Cristo 
\p  
\v 4 Läꜙjëꜙ ji̱i̱h˜ kwanꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio jnänˋ kwa̱a̱t˜ kyahꜗ hnähꜘ, jëëhꜘ chaˉmiihˉ heˉ lluꜗ gaꜙkwëëhꜗ Dio hnähꜘ heˉ laˊ gaꜙkwayꜘ baˊ taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús.  
\v 5 Kihꜗ heˉ la̱a̱hꜗ hnähꜘ ko̱o̱ˉ kya̱a̱hˊ Cristo heˉja̱ˉ chaˉ chaˉmiihˉ heˉ gaꜙhñahꜗ hnähꜘ kihꜗ Dio. Maˉtë̱ë̱ꜘ hnähꜘ juuˈ kiyhꜗ hiꜙ läꜙja̱ˉ maˉtë̱ë̱ꜘ hnähꜘ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ.  
\v 6 Kihꜗ heˉ maˉjä̱ꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ juuˈ kihꜗ Cristo kya̱a̱hˊ hnähꜘ,  
\v 7 heˉja̱ˉ, moꜙsoꜙ chaˉ gaˊ heˉ gaˊ hnøøˈ hñahꜙ hnähꜘ kihꜗ Dio jëëhꜘ maˉhñah˜ baˊ hnähꜘ hiꜙ maˉchaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kyahꜗ hnähꜘ heˉ të̱ë̱hꜗ hnähꜘ yaꜙjwɨɨꜗ kiyhꜗ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ läꜙjnääꜘ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 8 Hiꜙ hñiiꜘ bihꜗ jmeeyꜗ goˊta̱a̱hˊ hnähꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ läꜙji̱i̱hˈ lla̱a̱ꜙ mahꜗ moꜙsoꜙ chaˉ gaˊ heˉ naˉbä̱ä̱hˋ hnähꜘ niꜙ miihˉ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jä̱hꜘ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 9 Maꜙraꜙ heˉ miˉteꜗ baˊ Dio juuˈ kihꜗ. Hi̱ˉ heꜘ baˊ hi̱ˉ gaꜙtëëhꜗ hnähꜘ mahꜗ jmeehˈ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Jo̱o̱yꜘ Jesucristo, Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\s1 Gaꜙla̱a̱ꜗ maꜙ kihˉkihꜗ ø̱ø̱yhꜚ jeeˊ jwɨɨˉ Corinto 
\p  
\v 10 Heˉja̱ˉ chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, kya̱a̱hˊ hihꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Jmeeꜙ biiꜗ hɨɨꜗ ko̱o̱ˉ baˊ juuˈ kyahꜗ hnähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ mahꜗ saꜙ le̱e̱hꜘ hnähꜘ to̱ꜗ nääꜗ. Ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ goˉta̱a̱hˊ hnähꜘ. Waˊ laˈ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ.  
\v 11 Ø̱ø̱hnꜗ, gaꜙnuunꜗ haˉ läꜙ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, gaꜙjmeehꜗ dsaˉ kya̱a̱ꜗ Cloé juuˈ heˉ chaˉ hniiˉ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ.  
\v 12 Läꜙlaˉ baˊ ngooˈ juuˈ laˉ. Ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ jwahꜘ hnähꜘ: “Jnäꜘ jmeenꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Paaˊ.” Hi̱ˉ jñahꜘ jähꜘ: “Jnäꜘ kya̱a̱hnˊ Apolo.” Hi̱ˉ jñahꜘ jähꜘ: “Jnäꜘ kya̱a̱hnˊ Peeˊ.” Hi̱ˉ jñahꜘ jähꜘ: “Jnäꜘ la̱a̱nꜗ kya̱a̱hˊ Cristo.”  
\v 13 Haˉ baˊ läꜙ laꜗ juuˈ ja̱ˉ. ¿Cheˊ la̱a̱ˈ u̱u̱ꜗ u̱u̱ˉ Cristo? ¿Cheˊ jnäꜘ gaꜙta̱a̱nꜚ dsohꜘ hmaˉcruꜚ kwa̱a̱t˜ kyahꜗ hnähꜘ? ¿Cheˊ gaꜙsa̱a̱ˉ hnähꜘ jmɨɨˉ läꜙhihꜙ kinꜙ?  
\v 14 Kwanꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio saꜙ gaꜙcha̱a̱nˋ dsaˉ jmɨɨˉ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ. Maꜙlaꜙ Crispo kya̱a̱hˊ Gayo baˊ gaꜙcha̱a̱nˋ jmɨɨˉ.  
\v 15 Heˉja̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉ saꜙ leꜘ jähꜙ heˉ naˉsa̱a̱hꜚ hnähꜘ jmɨɨˉ kya̱a̱hˊ hihꜙ kinꜙ.  
\v 16 Hiꜙ gaꜙcha̱a̱nˋ jmɨɨˉ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ kihꜗ Estéfana kaˉlähꜘ. Pero saꜙ manꜙ cheˊ cha̱a̱ˉ gaˊ jñahꜘ hi̱ˉ gaˊ gaꜙcha̱a̱nˋ jmɨɨˉ.  
\v 17 Jëëhꜘ, saꜙ gaꜙche̱e̱ꜗ Cristo jnäꜘ mahꜗ cha̱a̱nˊ dsaˉ jmɨɨˉ. Gaꜙche̱e̱yꜗ jnäꜘ mahꜗ kwanˋ juˈhmëëꜘ kiyhꜗ baˊ. Hiꜙ saꜙ hlëëhnˊ kya̱a̱hˊ juuˈ kaahˊ, haˉ gaˉ cheˉ saꜙ häˊ taˊ heˉ gaꜙta̱a̱ꜚ Cristo dsohꜘ hmaˉcruꜚ. 
\s1 Kya̱a̱hˊ Cristo gaꜙläꜙjnäꜘ heˉ kyʉʉh˜ Dio chaˉmiihˉ 
\p  
\v 18 Jëëhꜘ, kihꜗ hi̱ˉ dsaˉka̱h˜ jwëˈ, ngaahˊ baˊ laˈ juuˈ heˉ gaꜙta̱a̱yꜚ dsohꜘ hmaˉcruꜚ. Pero jnäˋ jneˊ hi̱ˉ dsaˉlä̱ä̱ꜘ, juuˈ laˉ laꜗ beꜘ kihꜗ Dio baˊ.  
\v 19 Läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 He̱e̱nꜚ goˉte˜ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ. 
\q1 Jñuuhnˊ läꜙjëꜙ heˉ maˉmiˉtë̱ë̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ ngëëꜘ chaˉmiihˉ, gaꜙjähꜘ Dio. 
\p  
\v 20 ¿Naꜚ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ? ¿Naꜚ hi̱ˉ maˉmiˉtë̱ë̱ˉ chaˉmiihˉ? ¿Naꜚ hi̱ˉ lihꜙ tiˉchooꜙ juuˈ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ? ¿Cheˊ saꜙ gaꜙjmeeꜘ Dio gaꜙjä̱ꜘ taꜙ hwaꜗ läꜙjëꜙ heˉ kyʉʉh˜ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ?  
\v 21 Chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ chaˉ kihꜗ Dio, heˉja̱ˉ saꜙ gaꜙkwayꜘ jwëˈ maˉläˉkyu̱u̱ꜙ dsihꜘ kya̱a̱hˊ heˉ kyʉʉh˜ dsaˉ chaˉmiihˉ. Gaꜙtɨhꜗ dsëyꜗ lä̱ä̱yꜗ dsaˉ hi̱ˉ jmeeꜙ dsooꜘ dsëꜗ kiyhꜗ baˊ, taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ kwaꜗ dsaˉ juuˈ kiyhꜗ maꜙkeꜙ jähꜘ dsaˉ, ngaahˊ juuˈ naˉ.  
\v 22 Dsaˉ judiu hnøøꜗ jëëyꜗ ko̱o̱ˉ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ. Hiꜙ dsaˉ griego hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ läꜙkyʉʉyh˜ chaˉgaˊmiihˉ baˊ.  
\v 23 Pero jneˊ, gaꜙnøøꜗ baˊ jneˊ kwaˊ jneˊ juuˈ heˉ gaꜙta̱a̱ꜚ Cristo dsohꜘ hmaˉcruꜚ. Hiꜙ juuˈ laˉ laꜗ oˉhihꜙ kihꜗ dsaˉ judiu, hiꜙ kihꜗ dsaˉ griego laꜗ juuˈ ngaahˊ baˊ.  
\v 24 Pero kihꜗ hi̱ˉ gaꜙtëëhꜗ Dio, dsaˉ judiu läꜙkye̱ˉ griego, juuˈ kihꜗ Cristo miˉjnääꜙ haˉ läꜙko̱o̱ˉ beꜘ saꜙ chaˉ kihꜗ Dio, hiꜙ haˉ läꜙko̱o̱ˉ saꜙ kyʉʉyh˜.  
\v 25 Maꜙkeꜙ jähꜘ dsaˉ, ngaahˊ laˈ juuˈ kihꜗ Dio, pero kye̱e̱ꜘ chaˉgaˊmiihˉ heˉ kyʉʉh˜ Dio läꜙko̱hꜘ gaˊ heˉ kyʉʉh˜ dsaˉ. Hiꜙ maꜙkeꜙ jäyhꜘ saꜙ be̱e̱ꜘ juuˈ kihꜗ Dio, pero chaˉgaˊmiihˉ be̱e̱ꜘ baˊ läꜙko̱hꜘ gaˊ juuꜗ kihꜗ dsaꜙ. 
\p  
\v 26 Jëëˋ daˊ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, haˉ läꜙ maˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ läꜙ maˊ gaꜙtëëhꜗ Dio hnähꜘ. Saꜙ jwë̱ë̱ꜘ hnähꜘ hi̱ˉ maˊ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ maˉmiˉtë̱ë̱ˉ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ. Saꜙ jwë̱ë̱ꜘ hnähꜘ hi̱ˉ maˊ jmeeꜙ hihꜙ, hiꜙ niꜙ saꜙ jwë̱ë̱ꜘ hnähꜘ hi̱ˉ maˊ hiiꜘ juuˈ kihꜗ.  
\v 27 Gaꜙlle̱e̱hˉ Dio hi̱ˉ saꜙ kyʉʉh˜ niꜙ miihˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ mahꜗ lleyꜙ oˉhihꜙ kihꜗ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ, hiꜙ gaꜙlle̱e̱yhˉ hi̱ˉ saꜙ be̱e̱ꜘ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ mahꜗ lleyꜙ oˉhihꜙ kihꜗ hi̱ˉ be̱e̱ꜘ.  
\v 28 Läꜙkye̱ˉ hi̱ˉ saꜙ läꜙjë̱ë̱nˊ, läꜙkye̱ˉ hi̱ˉ saꜙ tä̱ä̱hnˊ taˊ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, gaꜙlle̱e̱hˉ Dio, hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ niꜙ miihˉ gaꜙlle̱e̱yhˉ mahꜗ jmä̱ä̱yꜗ taꜙ kooꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ ka̱a̱hˊ.  
\v 29 Läꜙja̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ leꜘ jmääꜗ hñiiꜘ jø̱ø̱hˈ chaˊnëˊ Dio.  
\v 30 Taꜙlaꜙ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ, heˉ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ Cristo Jesús. Hiꜙ kya̱a̱hˊ Cristo gaꜙjmeeyꜘ kyu̱u̱h˜ jneˊ chaˉmiihˉ, heˉja̱ˉ llu̱u̱ꜗ jneˊ, naˉjngëëˈ jneˊ, hiꜙ naˉla̱a̱ˊ jneˊ taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo.  
\v 31 Heˉja̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Hi̱ˉ hnøøꜗ jmääꜗ hñiiꜘ jø̱ø̱hˈ, waˊ jmä̱ä̱yˈ hñiiyꜘ jø̱ø̱hˈ kihꜗ heˉ la̱a̱yꜗ kya̱a̱ꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.” 
\c 2  
\p  
\v 1 Läꜙ maˊ ñeenˊ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ gaꜙkwanꜗ juuˈ kihꜗ Dio, pero saꜙ gaꜙhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ kaahˊ niꜙ saꜙ gaꜙjmeenꜗ kyʉʉhn˜ chaˉmiihˉ.  
\v 2 Gaꜙllaꜘ dsënꜙ heˉ saꜙ hlëëhnˊ kihˈ waˊ heˉ chaˉ heˉ juuˈ, maꜙlaꜙ juuˈ kihꜗ Jesucristo baˊ gaꜙkwanꜗ, haˉ läꜙ gaꜙta̱a̱yꜚ dsohꜘ hmaˉcruꜚ.  
\v 3 Saꜙ maˊ chaˉ beꜘ kinꜙ läꜙ maˊ gyanˊ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ. Gaꜙläꜙgohnꜙ läꜙji̱i̱hˈ gaꜙjlä̱ä̱nꜗ.  
\v 4 Läꜙ maˊ gaꜙkwanꜗ juuˈ saꜙ gaꜙhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ hlëëhꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ mahꜗ maˊ jmeenˋ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ. Gaꜙläꜙjnäꜘ jë̱ë̱ˉ goˉte˜ heˉ gaꜙhlëëhnˋ kya̱a̱hˊ beꜘ heˉ gaꜙkwaꜘ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio.  
\v 5 Läꜙjwëꜘ ja̱ˉ, ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ heˉ kyʉʉh˜ dsaˉ chaˉmiihˉ gaꜙjmeehˊ hnähꜘ dsooꜘ hohꜘ hnähꜘ. Kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ, heˉ gaꜙläꜙdsooꜘ hohꜘ hnähꜘ. 
\s1 Läꜙlaˉ baˊ laˈ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ kihꜗ Dio 
\p  
\v 6 Dsooꜘ baˊ hlëëhˊ jneˊ kya̱a̱hˊ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ jeeˊ kihˈ dsaˉ maˉka̱a̱hˊ kya̱a̱hˊ juuˈ kihꜗ Dio. Pero ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ hʉʉˊdsëˉ heˉ chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, niꜙ kihꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ hihꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ naˈ hi̱ˉ lleˋ kihˈ he̱e̱ꜗ goˉte˜.  
\v 7 Hlëëhˊ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Dio heˉ maˊ naˉhmääˊ jä̱ä̱ˈ. Maˉñeˉ baˊ Dio, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ nøøˈ jmɨˉgyʉʉꜙ haˉ läꜙ jwëꜘ tëëyꜙ jneˊ yaꜙjwɨɨꜗ kiyhꜗ.  
\v 8 Niꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉtaˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, saꜙ gaꜙläꜙñeꜙ haˉ läꜙ laꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Dio. Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ gaꜙläꜙñeyꜙ, saꜙ maˊ tä̱ä̱yꜙ dsohꜘ hmaˉcruꜚ Dsaˉtaˊ hi̱ˉ jø̱ø̱hˈ gaˊ kihˈ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ.  
\v 9 Pero läꜙlaˉ baˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: 
\q1 Heˉ saꜙ maˉjëëꜙ dsaˉ, heˉ saꜙ maˉnuuyꜘ, heˉ saꜙ maˉjmeeꜘ dsaˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ, 
\q1 heˉ ja̱ˉ baˊ maˉmiˉlluꜗ Dio kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ hnääꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\m  
\v 10 Jnäˋ jneˊ baˊ gaꜙmiꜙjnääˉ Dio haˉ läꜙ laꜗ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ taꜙlaꜙ kya̱a̱hˊ Jmɨˉlleꜘ kiyhꜗ. Jëëhꜘ Jmɨˉlleꜘ kyʉʉh˜ baˊ gaꜙläꜙjëꜙ. Läꜙkye̱ˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Dio heˉ saꜙ läꜙkë̱hˊ jneˊ jmɨɨˊ läꜙkyu̱u̱h˜ jneˊ, hi̱ˉ heꜘ baˊ kyʉʉh˜. 
\p  
\v 11 Saꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ ñeˉ haˉ läꜙ laꜗ kihꜗ jñahꜘ dsaˉ. Maꜙlaꜙ jmɨˉlleꜘ kiyhꜗ baˊ ñeˉ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ laꜗ kihꜗ Dio kaˉlähꜘ. Saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ ñeˉ haˉ läꜙ la̱a̱yꜗ. Maꜙlaꜙ Jmɨˉlleꜘ kiyhꜗ hñiiyꜘ baˊ ñeˉ.  
\v 12 Jneˊ hi̱ˉ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio, saꜙ gaꜙhñahꜗ jneˊ jmɨˉlleꜘ heˉ chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ. Gaꜙhñahꜗ jneˊ Jmɨˉlleꜘ heˉ gaꜙche̱e̱ꜗ Dio mahꜗ läꜙñeˊ jneˊ haˉ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ gaꜙkwëëhꜗ Dio jneˊ.  
\v 13 Kihꜗ heˉ naˉ baˊ hlëëhˊ jneˊ. Pero ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ maˉmiˉtë̱ë̱ˈ jneˊ kihˈ dsaˉ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ. Heˉ maˉmiˉtë̱ë̱ˈ jneˊ kihˈ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio baˊ, heˉ ja̱ˉ baˊ hlëëhnˊ. Heˉja̱ˉ kwaˉ jnäähˈ juuˈ heˉ gwaꜘ kiyhꜗ mahꜗ ngëënˊ kihˈ jñahꜘ hi̱ˉ maˉkye̱ˉ Jmɨˉlleꜘ läꜙnaˉ. 
\p  
\v 14 Ja̱a̱ˉ dsaˉ taꜙjmahꜗ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio, saꜙ he̱e̱yhˉ heˉ gwaꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio. Juuˈ ngaahˊ baˊ laˈ heˉ ja̱ˉ kiyhꜗ, hiꜙ niꜙ saꜙ läꜙkë̱yhˊ jmɨɨˊ läꜙngëëyꜘ, jëëhꜘ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ baˊ läꜙngëëꜘ jneˊ.  
\v 15 Pero taꜙ jyohꜘ ko̱ˉta̱a̱ˉ, hi̱ˉ maˉhyoh˜ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, läꜙkë̱yhˊ jmɨɨˊ ka̱yꜗ kwa̱a̱t˜ kihꜗ läꜙjëꜙ. Pero kiyhꜗ saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ ka̱ꜗ kwa̱a̱t˜.  
\v 16 Läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “¿Hi̱i̱ˉ baˊ kyʉʉh˜ heˉ hʉʉˊdsëˉ heˉ jmeeꜙ Dio? ¿Hi̱i̱ˉ baˊ lihꜙ kwëëyhꜗ nʉʉhꜚ?” Pero jnänˋ, maˉchaˉ hʉʉˊdsëˉ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ Cristo. 
\c 3  
\s1 Ko̱ˉjø̱hꜘ baˊ waˊ jmeenˊ taˊ laˉ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ 
\p  
\v 1 Läꜙja̱ˉ ø̱ø̱hnꜗ, saꜙ gaꜙlaꜗ maˊ hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ läꜙko̱hꜘ dsaˉ maˉka̱a̱hˊ hi̱ˉ gaꜙnääˊ läꜙ hnøøꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ. Gaꜙhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ dsaˉ hi̱ˉ gaꜙnääˊ läꜙko̱hꜘ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kihꜗ. Gaꜙhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ chihˉpihˈ hi̱ˉ naꜗ gaˊ maˉløøꜗ jwëꜘ kihꜗ Cristo.  
\v 2 Gaꜙhe̱e̱hnˋ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ waˊjʉhꜙ, kihꜗ heˉ saꜙ gaˊ maˉläˉngëëꜘ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ngëëꜘ dsaˉ maˉka̱a̱hˊ. Hiꜙ läꜙ maˉtä̱ä̱hˊ hnähꜘ ja̱ˉ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ.  
\v 3 Hiꜙ läꜙ maˉngooꜗ ja̱ˉbaˊ gaꜙnääˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ. Cha̱a̱ˉ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ hi̱ˉ llihꜙ, hiꜙ chaˉ hniiˉ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ, hiꜙ tiˉchoohˉ hnähꜘ juuˈ. ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ, jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ baˊ naˉ heˉ jøøꜙ heˉ gaꜙnäähˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ dsaˉ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ?  
\v 4 Läꜙ maˊ gaꜙjähˊ hnähꜘ: “Jnäꜘ jmeenꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Paaˊ”, mahꜗ hi̱ˉ jñahꜘ gaꜙjähꜘ: “Jnäꜘ jmeenꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Apolo”, ¿cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ, heˉ gaꜙnääˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ hnähꜘ baˊ ja̱ˉ? 
\p  
\v 5 ¿Heeˉ baˊ la̱a̱ˈ jnäꜘ ja̱ˉ? ¿Heeˉ baˊ la̱a̱ˈ Apolo? Saꜙ chaˉ heˉ la̱a̱ꜗ jnäähˈ niꜙ miihˉ. Heˉ jmeeˉ jnäähˈ taˊheꜗ kihꜗ Dio baˊ ja̱ˉ. Hiꜙ taꜙlaꜙ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ gaꜙhe̱e̱hˋ hnähꜘ kihꜗ Dio. Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jnäähˈ gaꜙjmeeˊ jnäähꜗ taˊ heˉ gaꜙhñahꜗ jnäähˈ kiyhꜗ.  
\v 6 Jnäꜘ gaꜙjngëënꜗ mɨˈju̱ˉ, Apolo gaꜙhuuꜗ jmɨɨˉ, pero Dio baˊ hi̱ˉ gaꜙmiꜙkwa̱a̱ˉ taˊ heˉ gaꜙjmeeˊ jnäähꜗ.  
\v 7 Saꜙ chaˉ heˉ la̱a̱ꜗ niꜙ miihˉ hi̱ˉ jngëëˉ hiꜙ hi̱ˉ huu˜ jmɨɨˉ heˉ naˉjnääˊ. Dio baˊ hi̱ˉ jø̱ø̱hˈ, hi̱ˉ heꜘ baˊ hi̱ˉ jmeeꜙ dsaˉkwa̱a̱ꜙ taˊ kihˈ.  
\v 8 Kweeˉ baˊ la̱a̱ˈ hi̱ˉ jngëëˉ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ huu˜ jmɨɨˉ. Hiꜙ Dio baˊ miˉhmaahˋ kihꜗ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ taˊ heˉ jmeeyꜙ.  
\v 9 Jmeeˉ jnäähˈ ko̱ˉjø̱hꜘ taˊ kihˈ Dio. Hiꜙ hnähꜘ la̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ hwaꜗ jeeˊ jmeeˉ jnäähˈ taˊ kihˈ Dio, hiꜙ la̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ hneˉ jʉʉhˉ kiyhꜗ. 
\p  
\v 10 Kya̱a̱hˊ taˊ heˉ häˊ goonꜙ heˉ laˊ gaꜙhyohnꜗ kihꜗ Dio, gaꜙjmeenꜗ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ tëꜙhyahꜙ hi̱ˉ maˉtë̱ë̱ˉ lluꜗ, gaꜙjmeenꜗ maˉtɨɨˊ naˊhyahˉ kihꜗ hneꜗ ja̱ˉ. Hiꜙ jñahꜘ baˊ hi̱ˉ chooꜙ naˊhyahˉ. Pero läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jmeeꜙ biiꜗ jëëyꜗ kweeˉ haˉ läꜙ chooyhꜗ naˊhyahˉ ja̱ˉ.  
\v 11 Saꜙ cha̱a̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ naˉngëˈ jwëˈ jmeeꜗ jyohꜘ maˉtɨɨˊ naˊhyahˉ, läꜙko̱hꜘ heˉ maˉnaˉlaꜚ. Jesucristo baˊ la̱a̱ˈ maˉtɨɨˊ naˊhyahˉ ja̱ˉ.  
\v 12 Waˊraˉ gaꜙchooꜘ dsaˉ naˊhyahˉ ja̱ˉ, ko̱ˉlla̱a̱ˊ koohˈ kuˊnøøꜚ, kuuˊ tøøˉ, ku̱u̱ˊ heˉ hmoohˈ, jwɨˊ hmaˉ, waˊñiiˉ, mooˉ ki̱i̱ˉ.  
\v 13 Hiꜙ läꜙjnäꜘ haˉ läꜙ maˉjmeeꜘ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ. Jëëhꜘ lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ läꜙjnäꜘ kya̱a̱hˊ waˊjeˉ, haˉ läꜙ laꜗ taˊ heˉ maˉjmeeyꜘ. Waˊjeˉ ja̱ˉ miˊjnääꜙ cheˊ lluˈ taˊ kiyhˈ.  
\v 14 Cherˊmahꜗ gaꜙjä̱ꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ taˊ heˉ gaꜙchooyꜘ nëˊ maˉtɨɨˊ naˊhyahˉ ja̱ˉ, hyoyhꜙ jñeeyˈ.  
\v 15 Hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙkooꜘ taˊ heˉ gaꜙjmeeyꜘ ja̱ˉ, maˉhe̱e̱ꜙ baˊ taˊ ja̱ˉ. Pero lä̱ä̱yꜘ baˊ, leꜘ kiyhꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ gaꜙla̱a̱yꜗ heˉ maˊ ka̱a̱yꜙ. 
\p  
\v 16 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ la̱a̱hꜗ hnähꜘ gwahꜙ kihꜗ Dio hiꜙ ja̱ˉbaˊ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio hä̱ä̱ˊ nehꜙ tuhˉhohꜘ hnähꜘ?  
\v 17 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙhe̱e̱ꜗ gwahꜙ kihꜗ Dio, läꜙja̱ˉ he̱e̱ꜗ Dio hi̱ˉ heꜘ kaˉlähꜘ. Jëëhꜘ naˉjngɨɨˈ gwahꜙ kihꜗ Dio hiꜙ heꜘ baˊ hnähꜘ, la̱a̱hꜗ hnähꜘ gwahꜙ kiyhꜗ. 
\p  
\v 18 Taꜙ miˉga̱a̱ˈ hnähꜘ hñaahꜗ. Cherˊmahꜗ la̱a̱hꜘ hnähꜘ kyu̱u̱h˜ hnähꜘ chaˉmiihˉ läꜙko̱o̱ˉ kyʉʉh˜ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ, jmä̱ä̱ˋ hnähꜘ hñaahꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ tooˉ baˊ mahꜗ läꜙja̱ˉ baˊ läꜙkyu̱u̱h˜ hnähꜘ chaˉgaˊmiihˉ.  
\v 19 Jëëhꜘ, läꜙjëꜙ heˉ kyʉʉh˜ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ, kihꜗ Dio saꜙ jmääꜗ heˉ ja̱ˉ niꜙ miihˉ. Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Dio baˊ llaˉdsëëˋ kihˈ hi̱ˉ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ, ja̱ˉbaˊ kya̱a̱hˊ heˉ kyʉʉyh˜ ja̱ˉ jmeeꜗ tä̱yhꜙ.”  
\v 20 Hiꜙ läꜙja̱ˉ naˉsɨɨˉ kaˉlähꜘ: “Ñeˉ baˊ Dio saꜙ jmääꜗ niꜙ miihˉ läꜙjëꜙ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜘ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ.”  
\v 21 Hehꜗ läꜙja̱ˉ, niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ waˊ jmääˈ hñiiꜘ jø̱ø̱hˈ kihꜗ heˉ jmeeyꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ ja̱a̱ˉ dsaˉkya̱a̱yhˊ. Jëëhꜘ ko̱o̱ˉ baˊ la̱a̱yˈ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ.  
\v 22 Läꜙja̱ˉ Paaˊ, kya̱a̱hˊ Apolo, kya̱a̱hˊ Peeˊ, kya̱a̱hˊ kihˈ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, läꜙja̱ˉ heˉ cha̱a̱ˉ jneˊ, heˉ ju̱u̱ꜘ jneˊ, hiꜙ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ naꜗ kya̱a̱hˊ heˉ naꜗ gaˊ jäꜙ, gaꜙläꜙjëꜙ baˊ laˈ jnänˋ.  
\v 23 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ la̱a̱ꜗ jneˊ kya̱a̱ˈ Cristo, hiꜙ Cristo la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio. 
\c 4  
\s1 Läꜙlaˉ laꜗ taˊ kihˈ apóstol 
\p  
\v 1 Läꜙja̱ˉ, waˊ jmeeꜘ dsaˉ kwa̱a̱t˜ la̱a̱ꜗ jnäähˈ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ kihꜗ Cristo baˊ, naˉhña̱a̱ˊ jnäähꜗ mahꜗ miˊjnääꜗ jnäähˈ juuˈ kihꜗ Dio heˉ maˊ naˉhmääˊ jä̱ä̱ˈ.  
\v 2 Hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ häˊ gooˉ ko̱o̱ˉ taˊ, jmeeꜙ biiꜗ miˉteyꜗ kya̱a̱hˊ taˊ heˉ häˊ gooyˉ.  
\v 3 Saꜙ chaˉ heˉ jmeeꜗ cherˊmahꜗ hnähꜘ o cherˊmahꜗ jñahꜘ ka̱ꜗ kwa̱a̱t˜ haˉ läꜙ ngoonꜗ kya̱a̱hˊ taˊ kinꜙ. Niꜙ jnäꜘ, saꜙ kye̱nˊ kwa̱a̱t˜ kiꜙ hñiinꜙ.  
\v 4 Maꜙkeꜙ saꜙ hnɨɨ˜ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ kinꜙ, pero ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ heˉ naˉ hnøøꜗ jähꜙ maˉjä̱nꜗ lluꜗ. Dio baˊ hi̱ˉ ngɨɨhꜗ kwa̱a̱t˜ kinꜙ.  
\v 5 Läꜙja̱ˉ, taꜙ ka̱ˉ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ kihꜗ niꜙ ja̱a̱ˉ, taˊko̱ˉji̱i̱hˈ saꜙ gaˊ maˉja̱h˜ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Hi̱ˉ heꜘ baˊ miˉjnääꜙ läꜙjëꜙ heˉ hlɨɨhˈ heˉ maˉjmeeˊ jneˊ jeeˊ naˉhmääˊ, hiꜙ miˉjnääyꜙ haˉ läꜙ laꜗ nehꜙ tuhˉdsëˉ jneˊ. Maˊja̱ˉ baˊ hlëëhˈ Dio lluꜗ kihꜗ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ hi̱ˉ hwë̱ë̱ꜗ lluꜗ. 
\p  
\v 6 Heˉ lluꜗ kyahꜗ hnähꜘ baˊ naˉ ø̱ø̱hnꜗ, heˉja̱ˉ maˉjwë̱ë̱hnꜗ hnähꜘ haˉ läꜙ laꜗ kinꜙ kya̱a̱hˊ Apolo heˉ saꜙ hnoonꜗ jmääꜗ dsaˉ jnäähˈ ka̱a̱hˊ. Mahꜗ läꜙja̱ˉ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ hnøøꜗ jähꜙ juuˈ laˉ: “Taꜙ waˊ ngëënˊ jwëˈ kihꜗ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ naˉsɨɨˉ.” Läꜙja̱ˉ taꜙ jmä̱ä̱ꜙ hnähꜘ jø̱ø̱hˈ niꜙ ja̱a̱ˉ mahꜗ jñahꜘ jmä̱ä̱hꜙ hnähꜘ taꜙ kooꜘ.  
\v 7 ¿Hi̱i̱ˉ baˊ naˉ hi̱ˉ gaꜙjmä̱ä̱ꜗ hneˉ jø̱ø̱hˈ? ¿Heeˉ baˊ chaˉ kyahꜗ heˉ saꜙ gaꜙkwaꜘ Dio? Hiꜙ cherˊmahꜗ maˉhñah˜ baˊ hneˉ kihꜗ Dio, ¿heˉlaˈ jmä̱ä̱hˈ hñaahꜗ jø̱ø̱hˈ? Läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ chaˉ heˉ maˉhñah˜ baˊ jmeehˉ. 
\p  
\v 8 Maˉchaˉ baˊ läꜙjëꜙ heˉ maˊ hnoohˉ hnähꜘ, maˉchaˉ baˊ kuuˊ kyahˈ hnähꜘ. Maˉgaaꜘ hohꜘ jnäähˈ. Jmä̱ä̱hꜙ hnähꜘ hñaahꜗ läꜙko̱hꜘ dsaˉtaˊ. Lluꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ maꜙraꜙ juˈdsooꜘ maˉla̱a̱hꜗ hnähꜘ dsaˉtaˊ mahꜗ jmeeˊ jnäähꜗ hihꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ.  
\v 9 Goꜚ la̱a̱nꜙ, gaꜙlla̱a̱ꜗ Dio jnäähˈ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ apóstole taꜙ hwaꜗ goˉte˜, läꜙko̱o̱ˉ heˉ gaꜙjmeeyꜘ hihꜙ ju̱u̱ꜘ jnäähˈ. Läꜙjëꜙ heˉ gaꜙngëëꜘ jnäähˈ gaꜙjmeeꜘ gaꜙläꜙdsa̱a̱˜ dsëꜗ dsaˉ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ, läꜙkye̱ˉ ángele, hiꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ kaˉlähꜘ.  
\v 10 Heˉ hnääꜙ jnäähˈ Cristo, heˉja̱ˉ la̱a̱ꜗ jnäähˈ läꜙko̱o̱ˉ dsaˉ tooˉ baˊ, pero kyahꜗ hnähꜘ chaˉ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo. Saꜙ chaˉ beꜘ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ, pero kyahꜗ hnähꜘ chaˉ chaˉmiihˉ. Hnääꜗ dsaˉ hnähꜘ pero jnäähˈ saꜙ ta̱a̱yhˉ taˊ.  
\v 11 Läꜙji̱i̱hˈ naꜗ, kya̱a̱hꜗ jnäähˈ, naˉki̱i̱ˉ dsëˉ jnäähˈ, saꜙ chaˉ hmɨɨhˉ heˉ kye̱hˊ jnäähꜗ, kwaꜙ dsaˉ jwërte kya̱a̱ꜗ jnäähˈ, saꜙ chaˉ jeeˊ dsaˊtoohˊ jnäähꜗ.  
\v 12 Läꜙji̱i̱hˈ gaꜙhwa̱a̱ˊ jnäähꜗ gaꜙjmeeˊ jnäähꜗ taˊ mahꜗ chaˉ heˉ jmeeꜙ biiꜗ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ. Pero dsoˊjwɨɨꜘ baˊ kwëëh˜ dsaˉ jnäähˈ, hiꜙ jnäähˈ ngɨɨˊ jnäähꜗ heˉ lluꜗ kihꜗ hi̱ˉ jwä˜ dsoˊjwɨɨꜘ. Jëëꜘ jnäähˈ wɨɨꜘ, pero kwëëh˜ baˊ dsëˉ jnäähˈ.  
\v 13 Hlëëhꜙ dsaˉ wɨɨꜘ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ, hiꜙ ngɨɨˊ jnäähꜗ lluꜗ kiyhꜗ kihꜗ Dio. Läꜙji̱i̱hˈ naꜗ, saꜙ hii˜ läꜙjmääꜗ jnäähˈ goˉte˜ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, la̱a̱ꜗ jnäähˈ läꜙko̱o̱ˉ waˊhløøˉ heˉ be˜ dsaˉ. 
\p  
\v 14 Saꜙ maˉsɨɨnꜗ heˉ laˉ mahꜗ jä̱hˈ hnähꜘ kya̱a̱hˊ oˉhihꜙ. Heˉ jʉʉhnˊ miihˉ kyahꜗ hnähꜘ baˊ laˉ, kihꜗ heˉ la̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ gyʉ̱ʉ̱ˉ kya̱a̱nꜙ hi̱ˉ hnaanꜙ.  
\v 15 Maꜙkeꜙ cha̱a̱ˉ gya̱a̱ꜗ mil dsaˉ hi̱ˉ hlë̱ë̱h˜ hnähꜘ juuˈ kihꜗ Cristo, pero ja̱a̱ˉ baˊ hi̱ˉ gaꜙhlë̱ë̱hꜗ hnähꜘ läꜙ maˊ toˉnëˊ heˉja̱ˉ la̱a̱nꜗ läꜙko̱o̱ˉ tääˋ kya̱a̱hˈ hnähꜘ. Jëëhꜘ jnäꜘ baˊ gaꜙjmeenꜗ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ hnähꜘ kya̱a̱hˊ juˈhmëëꜘ kihꜗ Cristo Jesús.  
\v 16 Heˉja̱ˉ, chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ jnäꜘ.  
\v 17 Heˉja̱ˉ baˊ naˉ, maˉche̱e̱nꜙ Timotä dsaˉjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ. Peerꜙ hnaaꜙ jnihꜘ. La̱a̱yꜗ läꜙko̱o̱ˉ gyʉ̱ʉ̱ˉ kya̱a̱nꜙ, miˉteyꜗ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Hi̱ˉ naˉ jmeeꜗ läˉdsooh˜ hohꜘ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ miˊtenˋ kihˈ Cristo. Jëëhꜘ jmeeꜙ baˊ jnäꜘ läꜙko̱o̱ˉ maˉhlë̱ë̱hnˋ dsaˉ läꜙka̱a̱ˉ gwahꜙ, waˊ haˉ chaˉ haˉ jeeˊ tä̱ä̱yhˊ. 
\p  
\v 18 Ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ maˉjmä̱ä̱hˋ hnähꜘ hñaahꜗ ka̱a̱hˊ. La̱a̱hꜘ hnähꜘ, ji̱hˊko̱hꜘ saꜙ lloon˜ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ.  
\v 19 Pero cha̱hꜘ baˊ nɨɨnˋ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ hnøøꜗ Dio. Maˊja̱ˉ jëënꜚ cheˊ chaˉ beꜘ kihꜗ hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ hñiiꜘ ka̱a̱hˊ, o cheˊ ko̱ˉja̱ˉ hlëëhꜙ bihꜗ.  
\v 20 Jëëhꜘ, heˉ tøøhˊ jneˊ kya̱a̱hˊ Dio, tøøhˊ jneˊ kya̱a̱hˊ beꜘ kiyhꜗ, saꜙ laꜗ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ ko̱o̱ˉ hlëëhˊ jneˊ.  
\v 21 ¿Haˉ baˊ läꜙhnoohˉ hnähꜘ? ¿Cheˊ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ kye̱nˊ ko̱o̱ˉ sɨˊhmaˉ, o cheˊ jmeenˋ hnaanꜙ hnähꜘ kihꜗ heˉ hwa̱a̱nˊ? 
\c 5  
\s1 Ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ gaꜙka̱a̱ꜗ mëˊ jñahꜘ 
\p  
\v 1 Hiiꜘ juuˈ chaˉ ko̱o̱ˉ heˉ hlɨɨhˈ jwërte jeeˊ kyahˈ hnähꜘ heˉ saꜙ jmeeꜙ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio. Jäyhꜘ, cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ hi̱ˉ kya̱a̱hˊ choˈhmayˉ (heˉ hnøøꜗ jähꜙ: mëˊ jmiiyˉ).  
\v 2 Haˉ baˊ läꜙja̱ˉ heˉ jmä̱ä̱hꜙ hnähꜘ hñaahꜗ ka̱a̱hˊ. Lluꜗ gaˊ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ kɨˊhoohˊ hnähꜘ mahꜗ lle̱e̱hˈ hnähꜘ hi̱ˉ jmeeꜙ dsoˊkyeˉ läꜙnaˉ, jeeˊ kyahˈ hnähꜘ.  
\v 3 Maꜙkeꜙ saꜙ gyanˊ kya̱a̱hˊ hnähꜘ, pero maꜙraꜙ heˉ hä̱ä̱ˊ baˊ jnäꜘ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ kinꜙ. Maꜙ baˊ jnäꜘ, haˉ läꜙ jmeenˋ kihˈ hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ dsoˊkyeˉ naˉ, läꜙko̱o̱ˉ heˉ gyanˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ baˊ maˉlaꜙ.  
\v 4 Ja̱ˉ goˉta̱a̱hˊ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kwa̱a̱t˜ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, hiꜙ jmeeˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ heˉ häˊ jmɨˉlleꜘ kinꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ. Maˊja̱ˉ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ,  
\v 5 ngëëˋ hnähꜘ dsaˉ naˉ jaˊgooˉ Tanaˊ mahꜗ waˊ ju̱u̱ꜘ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ. Mahꜗ läꜙja̱ˉ lä̱ä̱ꜘ jmɨˉlleꜘ kiyhꜗ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jä̱hꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\p  
\v 6 Saꜙ lluꜗ heˉ jmä̱ä̱hꜙ hnähꜘ hñaahꜗ ka̱a̱hˊ. ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ, miihˉ baˊ levadura le̱e̱ꜙ ka̱a̱hꜗ dsaˉ läꜙka̱a̱ˉ ko̱o̱ˉ nääꜗ tʉˊka̱ˊ?  
\v 7 Jñuuhˊ hnähꜘ levadura maˉgyu̱hˉ naˉ mahꜗ le̱e̱hꜘ hnähꜘ ko̱o̱ˉ nääꜗ tʉˊka̱ˊ hmëëꜘ baˊ heˉ saꜙ kya̱a̱hˊ levadura, läꜙlluꜗ heˉ maˉnaˉjngëëhˈ hnähꜘ naꜗ. Jëëhꜘ, heˉ lluꜗ jnänˋ heˉ gaꜙjngëëhꜗ dsaˉ Cristo hi̱ˉ la̱a̱ꜗ borrego mähꜗ jnänˋ.  
\v 8 Laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ tøøhˊ jneˊ jmɨɨˊ heˉ kye̱hnˊ borrego mähꜗ jeeˊ saꜙ leꜘ kihnˊ levadura. Heˉja̱ˉ waˊ jñuuhnˊ kihˈ heˉ hlɨɨhˈ. Moꜙsoꜙ waˊ jmeeˊ gaˊ jneˊ heˉ ngɨɨꜙ jmɨˉngoꜗ jnänˋ. Heˉ naˉ laꜗ läꜙko̱hꜘ levadura maˉgyu̱hˉ. Waˊ kye̱nˊ ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ hʉʉˊdsëˉ läꜙ hnøøꜗ kihꜗ juˈdsooꜘ. Heˉ naˉ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ kihnˊ heˊñiihꜚ heˉ saꜙ kya̱a̱hˊ levadura. 
\p  
\v 9 Läꜙ maˊ gaꜙsɨɨnꜗ kyahꜗ hnähꜘ jä̱ä̱ꜗ, gaꜙjwë̱ë̱hnꜗ hnähꜘ, moꜙtoꜙ jmeeˉ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ gaꜙnääˊ kya̱a̱hˊ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ.  
\v 10 Saꜙ jwahnꜙ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio, hi̱ˉ ka̱a̱h˜ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, hi̱ˉ hnøøꜗ lihꜙ chaˉmiihˉ kuuˊ, hɨ̱ɨ̱y˜ kihꜗ dsaˉ, jmä̱ä̱y˜ jø̱ø̱hˈ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ. Cherˊmahꜗ tøøhˊ baˊ jneˊ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, maꜙraꜙ heˉ tøøhˊ baˊ jneˊ jeeˊ kihˈ dsaˉ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙnaˉ.  
\v 11 Läꜙlaˉ baˊ gaꜙsɨɨnꜗ kyahꜗ hnähꜘ. Moꜙtoꜙ jmeeˉ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ jähꜘ la̱a̱yꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ cherˊmahꜗ ka̱a̱yh˜ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, hiꜙ cherˊmahꜗ hnøøyꜗ liyhꜙ chaˉmiihˉ kuuˊ, jmä̱ä̱y˜ jø̱ø̱hˈ hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ, hlëëyhꜙ wɨɨꜘ kihꜗ dsaꜙ, la̱a̱yꜗ llaˊhi̱i̱hꜚ, hɨ̱ɨ̱y˜ kihꜗ dsaꜙ. Niꜙ taꜙ kuhˉ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ.  
\v 12 Saꜙ gaꜙtë̱ë̱nꜘ llanˊ taˊ kihˈ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio. Pero kihꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ jneˊ, ¿heˉlaˈ saꜙ llaˊ jneˊ taˊ kiyhˈ?  
\v 13 Heˉja̱ˉ lle̱e̱ˋ hnähꜘ hi̱ˉ hlë̱ë̱hˈ heꜘ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ. Pero Dio baˊ llaˈ taˊ kihˈ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kiyhꜗ. 
\c 6  
\s1 Maˊ hnaahˉ ø̱ø̱yhꜚ dsaˉtaˊ chaˊnëˊ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio 
\p  
\v 1 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ chaˉ hniiˉ kihꜗ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hꜚ, ¿cheˊ saꜙ läˉhiiyhˊ dsooyˈ nëˊtaˊ chaˊnëˊ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio, llaꜚ heˉ maˊ dsooyˈ chaˊnëˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio?  
\v 2 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ hi̱ˉ naˉjngëëˈ baˊ llayꜗ taˊ kihˈ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ? Heˉja̱ˉ cherˊmahꜗ hñahꜙ hnähꜘ jwëˈ llahˈ hnähꜘ taˊ kihˈ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ, heˉlaˈ saꜙ leꜘ llahˈ hnähꜘ taˊ kihˈ ko̱o̱ˉ mɨˈjuuꜗ heˉ saꜙ laꜗ jʉʉhˉ?  
\v 3 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ llaˊ jneˊ taˊ kihˈ ángele kaˉlähꜘ? ¿Haˉ läꜙja̱ˉ saꜙ leꜘ llaˊ jneˊ taˊ kihˈ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ?  
\v 4 Heˉja̱ˉ gaˊ maˉchaˉ ko̱o̱ˉ hniiˉ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, ¿heˉlaˈ goˊtøøhꜗ hnähꜘ gooˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio?  
\v 5 Hlëëhnˊ läꜙnaˉ mahꜗ jäꜙ oˉhihꜙ kyahꜗ hnähꜘ. ¿Haˉ läꜙ laꜗ kyahꜗ hnähꜘ? ¿Cheˊ saꜙ cha̱a̱ˉ niꜙ ja̱a̱ˉ ø̱ø̱hꜗ hnähꜘ hi̱ˉ chaˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ kihꜗ mahꜗ miˉeeyꜙ juuˈ kyahꜗ hnähꜘ?  
\v 6 Llaꜚ heˉ maˊ jmeehꜗ hnähꜘ läꜙja̱ˉ, te̱ˉjë̱ë̱hꜘ hnähꜘ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ hnähꜘ mahꜗ gaꜙnäähˊ hnähꜘ chaˊnëˊ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio mahꜗ llayꜗ taˊ kyahˈ hnähꜘ. 
\p  
\v 7 Kihꜗ heˉ te̱ˉjë̱ë̱hꜘ hnähꜘ, maˉhlä̱ä̱hˉ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉkya̱a̱hˊ hnähꜘ. ¿Heˉlaˈ saꜙ kwëëh˜ hohꜘ hnähꜘ cherˊmahꜗ llaˉdsëëyˋ hnähꜘ? ¿Heˉlaˈ saꜙ kwëëh˜ hohꜘ hnähꜘ cherˊmahꜗ jmeeyhꜙ hnähꜘ?  
\v 8 Llaꜚ heˉ maˊ kwëëhˈ hohꜘ hnähꜘ, llaˉdsëëhˋ hnähꜘ kihꜗ dsaꜙ, mahꜗ jmeehˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ ja̱ˉbaˊ ø̱ø̱hnˈ. 
\p  
\v 9 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ, läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ hñaaˉ dsëꜗ, saꜙ he̱yhꜗ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio? Taꜙ miˉga̱a̱ˈ hnähꜘ hñaahꜗ. Hi̱ˉ saꜙ naˉje̱e̱ꜚ gooˉ ka̱a̱yh˜ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, kya̱a̱hˊ hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ jø̱ø̱hˈ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ, kya̱a̱hˊ hi̱ˉ naˉje̱e̱ꜚ gooˉ ka̱a̱yh˜ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ jñahꜘ, kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙ jmeeꜙ dsaˉmëꜘ, kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ ka̱a̱h˜ heꜘ baˊ dsaˉñʉʉhˉ dsaˉkya̱a̱yhˊ, hi̱ˉ heꜘ saꜙ he̱hꜗ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio.  
\v 10 Läꜙja̱ˉ hi̱ˉ hɨ̱ɨ̱˜ kihꜗ dsaꜙ, hi̱ˉ he̱e̱ꜘ dsëꜗ kuuˊ, llaˊhi̱i̱hꜚ, hi̱ˉ jwä˜ dsoˊjwɨɨꜘ kihꜗ dsaˉkya̱a̱hˊ, hi̱ˉ gaꜙnääˊ miˉga̱a̱ꜙ dsaꜙ, saꜙ he̱yhꜗ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio.  
\v 11 Heˉ ja̱ˉ maˊ la̱a̱ˈ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ. Pero naꜗ maˉnaˉcheˊ dsoˊkyeˉ kyahꜗ hnähꜘ, maˉnaˉjngëëhˈ hnähꜘ, hiꜙ llu̱u̱ꜗ hnähꜘ taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, hiꜙ taꜙlaꜙ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio jnänˋ. 
\s1 Hnøøꜗ dsaˊtoohˊ jneˊ jmeenˊ läꜙ hnøøꜗ Dio 
\p  
\v 12 Gaꜙläꜙjëꜙ baˊ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ, pero ja̱ꜙ läꜙjëꜙ jmääꜗ taˊ. Gaꜙläꜙjëꜙ baˊ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ, pero saꜙ jmeenˋ mahꜗ saꜙ llaˉdsëëˋ kinꜙ niꜙ miihˉ.  
\v 13 Läꜙjëꜙ maꜗ, laꜗ kihꜗ tuhˉ jneˊ, läꜙja̱ˉ tuhˉ jneˊ, laˈ kihꜗ maꜗ. Pero kweeˉ baˊ he̱e̱ˈ Dio läꜙto̱ꜘ. Saꜙ gaꜙjmä̱ä̱ꜗ Dio jneˊ mahꜗ ka̱a̱hˊ jneˊ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ. Gaꜙjmeeyꜘ jmɨˉngoꜗ heˉ kye̱ˊ jneˊ mahꜗ jmeeꜗ taˊheꜗ kiyhꜗ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, heˉ lluꜗ jnänˋ baˊ cha̱a̱ˉ Dio.  
\v 14 Hiꜙ lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ, Dio hi̱ˉ gaꜙmiꜙji̱i̱hˋ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, heꜘ baˊ hi̱ˉ heꜘ miˉji̱i̱hˋ jneˊ kaˉlähꜘ kya̱a̱hˊ beꜘ kiyhꜗ. 
\p  
\v 15 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ jmɨˉngoꜗ heˉ kye̱ˊ jneˊ laˉ maˉlaꜗ ko̱o̱ˉ baˊ kya̱a̱hˊ Cristo? ¿Cheˊ jñuuhnˊ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉla̱a̱ꜗ ko̱o̱ˉ kya̱a̱hˊ Cristo mahꜗ kwë̱ë̱hnˊ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ hnëë˜ hñiiꜘ kya̱a̱hˊ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ? Niꜙ miihˉ saꜙ so̱o̱h˜ läꜙja̱ˉ.  
\v 16 ¿O cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ ngëꜙ kya̱a̱hˊ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, maˉla̱a̱yꜗ ko̱o̱ˉ jmɨˉngoꜗ kya̱a̱yhˊ? Jëëhꜘ, läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Läꜙu̱u̱ꜘ le̱e̱ꜘ ja̱a̱ˉ baˊ”.  
\v 17 Pero hi̱ˉ jmeeꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, kye̱yˉ ko̱o̱ˉ baˊ jmɨˉlleꜘ kya̱a̱yhˊ. 
\p  
\v 18 Hä̱ä̱ˋ hnähꜘ hñaahꜗ chaˉmiihˉ, taꜙ ka̱a̱hꜙ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ. Jëëhꜘ waˊ heˉ chaˉ heˉ gaˊ jyohꜘ dsoˊkyeˉ heˉ jmeeꜙ dsaˉ, saꜙ hnooˉ dsooˊ kihˈ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ. Pero hi̱ˉ ka̱a̱h˜ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, heˉ jmeeyhꜙ hñiiyꜘ baˊ ja̱ˉ.  
\v 19 ¿O cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ, hehꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ laꜗ gwahꜙ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ? Hi̱ˉ heꜘ hä̱ä̱ˊ nehꜙ tuhˉdsëˉ jneˊ hi̱ˉ gaꜙkwë̱ë̱hˉ Dio jneˊ. Hiꜙ saꜙ la̱a̱ꜗ jneˊ dsaˉjʉʉˊ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, Dio baˊ heꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ dsaˉjʉʉˊ.  
\v 20 Jëëhꜘ, hmoohˈ kya̱a̱hˊ gaꜙla̱a̱ꜗ Dio jneˊ. Heˉja̱ˉ kya̱a̱hˊ jmɨˉngoꜗ jnänˋ waˊ jmeenˊ jʉʉhˉ kihꜗ Dio, hiꜙ läꜙja̱ˉ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ jnänˋ, jëëhꜘ läꜙto̱ꜘ heˉ laˉ laꜗ kiyhꜗ. 
\c 7  
\s1 Hwehˉ laꜗ heˉ je̱e̱˜ dsaˉ gooˉ 
\p  
\v 1 Naꜗ je̱e̱hnˊ kyahˈ hnähꜘ juuˈ heˉ gaꜙsɨɨhˊ hnähꜘ kinꜙ. Lluꜗ laꜗ kihꜗ dsaˉ cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙje̱e̱yꜘ gooyˉ.  
\v 2 Pero kihꜗ heˉ ka̱a̱h˜ dsaˉ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, heˉja̱ˉ jwahnꜙ, läꜙja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ waˊ kya̱a̱yꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ, hiꜙ läꜙja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ, waˊ kya̱a̱yꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ.  
\v 3 Hi̱hꜗ dsaˉñʉʉhˉ, hnøøꜗ miˉteyꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉmëꜘ kya̱a̱yꜗ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ dsaˉmëꜘ hnøøꜗ miˉteyꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ kaˉlähꜘ.  
\v 4 Jëëhꜘ dsaˉmëꜘ saꜙ la̱a̱yꜗ jʉʉˊ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ, dsaˉñʉʉhˉ baˊ la̱a̱ˈ jʉʉˊ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ dsaˉñʉʉhˉ, saꜙ la̱a̱yꜗ jʉʉˊ jmɨˉngoꜗ kiyhꜗ, mëyˊ baˊ la̱a̱ˈ jʉʉˊ.  
\v 5 Läꜙu̱u̱yꜘ baˊ, dsaˉmëꜘ dsaˉñʉʉhˉ, saꜙ leꜘ jäyhꜙ heˉ saꜙ hnoonꜗ niꜙ miihˉ. Pero cherˊmahꜗ läꜙu̱u̱yꜘ gaꜙta̱a̱yhˋ juuˈ kweeˉ läꜙø̱ø̱yꜘ miihˉ jmɨɨˊ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ dsaˉta̱a̱yhˋ ngɨɨyˈ kiyhꜗ kihꜗ Dio, lluꜗ baˊ. Hiꜙ gaˊ maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, waˊ miˉteyꜗ kaˉlähꜘ läꜙu̱u̱yꜘ mahꜗ läꜙja̱ˉ saꜙ ka̱a̱hꜗ Tanaˊ, waˊraˉ saꜙ gaꜙläꜙbeꜘ dsëyꜗ. 
\p  
\v 6 Heˉ jwahnꜙ läꜙnaˉ, heˉ kwanꜙ jwëˈ baˊ, ja̱ꜙ heˉ jmeenꜙ madaꜚ.  
\v 7 Hnooꜗ gaˊ jnäꜘ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ kwëëhꜗ dsëꜗ läꜙko̱o̱ˉ jnäꜘ. Pero läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ gaꜙhñahꜗ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ heˉ gaꜙkwaꜘ Dio. Ja̱a̱ˉ jmeeꜙ ko̱o̱ˉ, hiꜙ jñahꜘ jmeeꜙ jyohꜘ. 
\p  
\v 8 Kihꜗ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉje̱e̱ꜘ gooˉ hiꜙ läꜙkye̱ˉ kihꜗ dsaˉ hnɨɨꜘ, jwahnꜙ, lluꜗ laꜗ kiyhꜗ cherˊmahꜗ gaꜙjä̱yꜘ hñiiyꜘ läꜙko̱o̱ˉ jnäꜘ.  
\v 9 Pero cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙkwëëhꜗ dsëyꜗ jä̱yꜗ hñiiyꜘ läꜙji̱i̱hˈ jmɨɨˊ cha̱a̱yˉ, waˊ je̱e̱yˈ gooyˉ. Jëëhꜘ lluꜗ gaˊ heˉ je̱e̱yꜗ gooyˉ läꜙko̱hꜘ gaˊ heˉ tuˉja̱ˉ tuhˉdsëyꜗ kihꜗ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ. 
\p  
\v 10 Pero kihꜗ hi̱ˉ maˉnaˉje̱e̱ꜚ gooˉ, jmeenꜙ madaꜚ, (ja̱ꜙ heꜘ hñiinꜙ jwahnꜙ, Dio baˊ hi̱ˉ jähꜘ), dsaˉmëꜘ taꜙ waˊ be̱e̱ˈ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱ꜗ.  
\v 11 Cherˊmahꜗ gaꜙbe̱e̱yꜗ ø̱ø̱yhꜚ, saꜙ waˊ je̱e̱yˈ gooyˉ kya̱a̱hˊ jñahꜘ, o waˊ dsaˉje̱e̱yh˜ kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ baˊ. Hiꜙ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ jwahnꜙ, saꜙ waˊ be̱e̱yˈ dsaˉmëꜘ kya̱a̱yꜗ. 
\p  
\v 12 Pero kihꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ gaˊ jñahꜘ, jnäꜘ jwahnꜙ (ja̱ꜙ heꜘ Dio). Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio, hiꜙ cherˊmahꜗ he̱e̱hˉ baˊ dsaˉmëꜘ gyaꜙ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ heꜘ, saꜙ waˊ be̱e̱yˈ.  
\v 13 Hiꜙ cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio, hiꜙ cherˊmahꜗ he̱e̱hˉ baˊ dsaˉñʉʉhˉ gyaꜙ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ heꜘ, saꜙ waˊ be̱e̱yˈ.  
\v 14 Jëëhꜘ, dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio, maˉnaˉjngëëyˈ taꜙlaꜙ kihꜗ mëyˊ. Hiꜙ ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio, maˉnaˉjngëëyˈ taꜙlaꜙ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ. Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ, chihˉ kya̱a̱yꜗ jä̱ꜗ läꜙ maˉsa̱hꜘ ja̱ˉbaˊ. Pero taˊko̱ˉji̱i̱hˈ tä̱ä̱yhˊ ko̱ˉjø̱hꜘ maˉnaˉjngëëˈ bihꜗ.  
\v 15 Pero cherˊmahꜗ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio gaꜙbe̱e̱yꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ, waˊ be̱e̱yˈ kihꜗ. Cherˊmahꜗ gaꜙlaꜗ läꜙja̱ˉ, saꜙ laꜗ heˉ wɨɨꜘ kihꜗ dsaˉmëꜘ dsaˉñʉʉhˉ ø̱ø̱hꜗ jneˊ heˉ dsaˉta̱a̱yhˋ ko̱ˉjø̱hꜘ. Heˉ hɨɨꜗ tiiˊ jnänˋ baˊ gaꜙtëëhꜗ Dio jneˊ.  
\v 16 Jëëhꜘ hneˉ dsaˉmëꜘ ø̱ø̱hnꜗ, saꜙ ñehˊ hneˉ cheˊ läꜙle̱hꜗ lä̱ä̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱hꜗ. Läꜙja̱ˉ hneˉ dsaˉñʉʉhˉ, saꜙ ñehˊ cheˊ läꜙle̱hꜗ lä̱ä̱hˊ dsaˉmëꜘ kya̱a̱hꜗ. 
\s1 Waˊ he̱e̱hˊ baˊ jneˊ dsaˊtoohnˊ läꜙko̱o̱ˉ maˉtøøhnˊ laˉ 
\p  
\v 17 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ, waˊ dsaˊtoohnˊ kya̱a̱hˊ heˉ gaꜙhñahꜗ jneˊ kihˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙtëëhꜗ Dio jneˊ.  
\v 18 Cherˊmahꜗ maˉngëëꜘ maˉtʉyꜗ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ läꜙ maˊ gaꜙtëëhꜗ Dio hneˉ, jä̱ˊ baˊ hneˉ läꜙnaˉ. Pero cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙtʉyꜗ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ läꜙ maˊ gaꜙtëëhꜗ Dio hneˉ, saꜙ jmeeꜙ biiꜗ ʉ̱ʉ̱hꜙ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ.  
\v 19 Saꜙ chaˉ heˉ hnøøꜗ jähꜙ niꜙ miihˉ heˉ gaꜙwɨ̱hꜘ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, o heˉ saꜙ gaꜙwɨ̱hꜘ. Kihꜗ jeeˊ läꜙjëꜙ, hnøøꜗ nʉʉhˊ jneˊ madaꜚ kihꜗ Dio baˊ.  
\v 20 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ waˊ jä̱yꜘ baˊ kihˈ läꜙ maˉtä̱ä̱yhˊ ja̱ˉ, läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙhe̱e̱yhˉ kihꜗ Dio.  
\v 21 Cherˊmahꜗ maˊ naˉhnëëhˊ jmeehˉ taˊ kihˈ dsaꜙ, läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙtëëyhꜗ hneˉ, taꜙ jmeeˉ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ. Pero cherˊmahꜗ chaˉ jwëˈ kyahꜗ lä̱ä̱hˊ hñaahˈ, kwaˊ beꜘ lä̱ä̱ˋ hñaahˈ.  
\v 22 Jëëhꜘ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ maˊ naˉhnëëˊ jmeeꜙ taˊ kihˈ dsaꜙ läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙtëëhꜗ Dio, maˉnaˉla̱a̱ˊ bihꜗ kihꜗ Dio. Pero ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ naˉhnëëˊ jmeeꜙ taˊ kihˈ dsaꜙ läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙtëëhꜗ Dio, naꜗ maˉnaˉhnëëyˊ jmeeyˈ taˊheꜗ kihꜗ Cristo baˊ.  
\v 23 Hmoohˈ kya̱a̱hˊ gaꜙla̱a̱ꜗ Dio jneˊ, heˉja̱ˉ taꜙ hnëëꜙ hnähꜘ hñaahꜗ mahꜗ jmeehˈ taˊ kihˈ dsaˉ läꜙjmɨɨˈ läꜙjeˉ.  
\v 24 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, waˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ kihꜗ läꜙko̱o̱ˉ maˉtä̱ä̱hˊ hnähꜘ naˉ, läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙhe̱e̱hˋ hnähꜘ kihꜗ Dio. 
\s1 Nʉʉhꜚ kihꜗ dsaˉmëꜘ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ saꜙ naˉje̱e̱ꜚ gooˉ 
\p  
\v 25 Kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ saꜙ maˉka̱a̱hꜙ dsaˉmëꜘ hiꜙ kihꜗ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ saꜙ maˉka̱a̱hꜙ dsaˉñʉʉhˉ, juuˈ heˉ kwanˋ laˉ saꜙ laꜗ madaꜚ kihꜗ Dio. Pero saꜙ laꜗ kya̱a̱hˊ juuˈ taꜙjmahꜗ. Jëëhꜘ maˉläˉñihꜘ dsëꜗ Dio kinꜙ heˉja̱ˉ hlëëhnˊ juˈdsooꜘ jmahꜗ baˊ.  
\v 26 Läꜙko̱o̱ˉ laꜗ jmɨɨˊ heˉ tøøhnˊ naˈ, kihꜗ heˉja̱ˉ la̱a̱nꜙ, goꜚ lluꜗ gaˊ heˉ goˊta̱a̱hˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ maˉtä̱ä̱hˊ hnähꜘ naˉ.  
\v 27 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ kya̱a̱hꜗ, taꜙ jmeeˉ hʉʉˊdsëˉ be̱e̱hˈ hnihꜘ. Hiꜙ cherˊmahꜗ saꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ kya̱a̱hꜗ, taꜙ jmeeˉ biiꜗ je̱e̱hˊ goohˉ.  
\v 28 Cherˊmahꜗ gaꜙkya̱a̱hꜙ dsaˉmëꜘ, saꜙ laꜗ hlɨɨhˈ. Läꜙja̱ˉ chihˉmëꜘ kwa̱a̱ˉ, cherˊmahꜗ gaꜙka̱a̱yꜗ dsaˉñʉʉhˉ, saꜙ jmeeyꜙ hlɨɨhˈ. Pero kihꜗ hi̱ˉ dsaˉje̱e̱ꜘ gooˉ, jäꜙ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ nëˊ kiyhˈ. Hiꜙ hnoonꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ niꜙ miihˉ heˉ ja̱ˉ saꜙ jëëhˈ hnähꜘ. 
\p  
\v 29 Maˉngooꜗ yaꜙjä̱hꜙ jmɨɨˊ, heˉja̱ˉ naˉ jwahnꜙ ø̱ø̱hnꜗ: Naꜗ taꜙ chaˊnëˊ, hi̱hꜗ hi̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉmëꜘ, läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ kya̱a̱hˊ bihꜗ waˊ jmeeyꜘ.  
\v 30 Hi̱hꜗ hi̱ˉ tiˉmeehˉ dsëꜗ, waˊ gaaꜘ dsëyꜗ. Hi̱hꜗ hi̱ˉ jë̱ë̱ˉ dsëꜗ, waˊ jmeeyꜘ läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ jë̱ë̱ˉ dsëyꜗ. Hi̱hꜗ gaꜙnääˊ la˜ løøˈ, waˊ jmeeyꜘ läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ chaˉ kiyhꜗ baˊ.  
\v 31 Hi̱hꜗ hi̱ˉ kooh˜ jmeeꜙ heˉ chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, waˊ jmeeyꜘ läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ jmeeꜙ biiꜗ kiyhꜗ baˊ. Jëëhꜘ läꜙjëꜙ heˉ jëëꜘ jneˊ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, heˉ dsaˉngëëꜘ baˊ ja̱ˉ. 
\p  
\v 32 Hnoonꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ chaˉ baˊ heˉ kihꜗ ka̱hˈ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ. Dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉje̱e̱ꜘ gooˉ, hi̱ˉ heꜘ hnaahˉ Dio, hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ tɨhˈ dsëꜗ Dio baˊ.  
\v 33 Pero hi̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉmëꜘ, kye̱ˉ gyihꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ heˉ chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ tɨhˈ dsëꜗ mëyˊ baˊ.  
\v 34 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, ka̱hꜘ baˊ laˈ kihꜗ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉñʉʉhˉ, hiꜙ kihꜗ chihˉmëꜘ kwa̱a̱ˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ hñiiꜘ. Chihˉmëꜘ kwa̱a̱ˉ heꜘ, hnaahˉ gyihꜗ Dio, ngëëy˜ hñiiyꜘ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ kiyhꜗ kihꜗ Dio. Pero hi̱ˉ naˉje̱e̱ꜚ gooˉ, kye̱ˉ gyihꜗ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ heˉ chaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, hnooyhˉ haˉ läꜙ jeeˊ tɨhˈ dsëꜗ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ baˊ.  
\v 35 Heˉ laˉ maˉjwahnꜗ mahꜗ jmääꜗ taˊ kyahˈ hnähꜘ. Ja̱ꜙ heˉ hnoonꜗ hanˋ kyahˈ hnähꜘ. Hnoonꜗ goˊta̱a̱hˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kyahˈ hnähꜘ mahꜗ hnaahˈ hnähꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ läꜙka̱a̱ˉ tuhˉhohꜘ hnähꜘ. 
\p  
\v 36 Cherˊmahꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉ cha̱a̱ˉ chihˉmëꜘ kya̱a̱ꜗ hi̱ˉ maˉtëꜘ ji̱ˉñeˉ je̱e̱yꜗ gooyˉ, hiꜙ cherˊmahꜗ jmeeyꜙ hʉʉˊdsëˉ saꜙ so̱o̱h˜ jä̱yꜗ hñiiyꜘ, hiꜙ la̱a̱yꜘ, jmeeꜙ biiꜗ je̱e̱yꜗ gooyˉ, waˊ je̱e̱yˈ gooyˉ. Jëëhꜘ läꜙja̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ, saꜙ laꜗ hlɨɨhˈ.  
\v 37 Pero cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ jñahꜘ hi̱ˉ maˉjmeeꜘ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ, hiꜙ saꜙ laꜗ kya̱a̱hˊ heˉ wɨɨꜘ, jmeeyꜙ läꜙko̱o̱ˉ hyohˉ dsëyꜗ baˊ, cherˊmahꜗ maˉjmeeyꜘ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ saꜙ kwa̱a̱yꜗ chihˉmëꜘ kya̱a̱yꜗ je̱e̱ꜘ gooˉ, heˉ jmeeyꜙ lluꜗ baˊ ja̱ˉ.  
\v 38 Hehꜗ läꜙja̱ˉ, cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙkwa̱a̱ꜗ chihˉmëꜘ kya̱a̱ꜗ je̱e̱ꜘ gooˉ, jmeeyꜙ lluꜗ baˊ ja̱ˉ. Pero cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙkwa̱a̱yꜗ je̱e̱ꜘ gooˉ, lluꜗ gaˊ heˉ jmeeyꜗ läꜙja̱ˉ. 
\p  
\v 39 Dsaˉmëꜘ hi̱ˉ naˉje̱e̱ꜚ gooˉ, la̱a̱yꜗ kya̱a̱ꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ läꜙhihꜙ kihꜗ ley, taˊko̱ˉji̱i̱hˈ cha̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ. Pero cherˊmahꜗ gaꜙju̱u̱ꜗ dsaˉñʉʉhˉ, maˉchaˉ jwëˈ kiyhꜗ je̱e̱yꜗ gooyˉ kaˉlähꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ tɨhꜗ dsëyꜗ, laꜙ raꜙ la̱a̱ꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kihꜗ Dio.  
\v 40 Hiꜙ jnäꜘ la̱a̱nꜙ, lluꜗ gaˊ laˈ kiyhꜗ cherˊmahꜗ gaꜙjä̱yꜘ hñiiyꜘ. Pero saꜙ laꜗ kya̱a̱hˊ hʉʉˊdsëˉ taꜙjmahꜗ heˉ maˉjwahnꜗ läꜙnaˉ, jëëhꜘ kya̱a̱hˊ baˊ jnäꜘ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio. 
\c 8  
\s1 Maꜗ heˉ kwëëh˜ dsaˉ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ 
\p  
\v 1 Naꜗ ngëënˊ juuˈ kyahꜗ hnähꜘ kihꜗ maꜗ heˉ kwëëh˜ dsaˉ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ kyu̱u̱h˜ jneˊ maꜙ miihˉ. Hiꜙ taꜙlaꜙ kihꜗ heˉ kyu̱u̱h˜ jneˊ, heˉja̱ˉ gwaꜘ jmä̱ä̱nˊ hñaanˈ ka̱a̱hˊ. Pero heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ, heˉ naˉ kwaꜙ beꜘ heˉ dsaˊtoohnˊ chaˉgaˊmiihˉ lluꜗ kya̱a̱hˊ Dio.  
\v 2 Hi̱ˉ la̱a̱ꜘ kyʉʉh˜ chaˉmiihˉ, saꜙ gaˊ maˉkyʉʉyh˜ läꜙko̱o̱ˉ teꜗ lleˋ läꜙkyʉʉyh˜.  
\v 3 Pero ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hnääꜗ Dio, kyu̱u̱ꜙ baˊ Dio hi̱ˉ heꜘ. 
\p  
\v 4 Kihꜗ maꜗ heˉ llaꜙ dsaˉ chaˊnëˊ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ, maˉñeˊ baˊ jneˊ saꜙ chaˉ heˉ la̱a̱ꜗ dio heꜘ niꜙ miihˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ. Ja̱a̱ˉ baˊ Dio cha̱a̱ˉ. Saꜙ cha̱a̱ˉ gaˊ jñahꜘ Dio.  
\v 5 Maꜙkeꜙ gyʉʉhˈ hwaꜗ laˉ jähꜘ dsaˉ cha̱a̱ˉ ja̱ꜙ hi̱ˉ ja̱a̱ˉ dio, (jëëhꜘ maꜙraꜙ heˉ cha̱a̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ dio, hiꜙ läꜙja̱ˉ cha̱a̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉka̱a̱hˊ kaˉlähꜘ).  
\v 6 Pero jnäˋ jneˊ, ja̱a̱ˉ Dio baˊ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Tääˋ jnänˋ. Gaꜙläꜙjëꜙ baˊ heˉ chaˉ, hñiiyꜘ baˊ gaꜙjmeeyꜘ, hiꜙ gaꜙjmä̱ä̱yꜗ jneˊ mahꜗ jmääꜗ jneˊ kiyhˈ. Hiꜙ ja̱a̱ˉ baˊ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ cha̱a̱ˉ. Hi̱ˉ heꜘ heꜘ Jesucristo. Taꜙlaꜙ kiyhꜗ baˊ chaˉ gaꜙläꜙjëꜙ, läꜙja̱ˉ taꜙlaꜙ kiyhꜗ baˊ cha̱a̱ˉ jneˊ kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 7 Pero ja̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ kyʉʉh˜ haˉ läꜙ laꜗ juuˈ laˉ. Ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ maˊ të̱ë̱ˈ jmeeꜙ heˈ kihꜗ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ, gwaꜘ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ kya̱a̱hˊ dio heꜘ, waˊraˉ gaꜙkuyhˉ maꜗ heˉ llaꜙ dsaˉ chaˊnëˊ hi̱ˉ heꜘ. Kihꜗ heˉ saꜙ laꜗ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ, heˉja̱ˉ la̱a̱yꜘ miˉsa̱yhꜘ hñiiyꜘ.  
\v 8 Dsooꜘ baˊ, ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ heˉ kihˉhi̱hˉ jneˊ naˉ, jmeeꜙ heˉ hnääꜗ Dio jneˊ. Ja̱ꜙ kya̱a̱hˊ heˉ kihˉhi̱hˉ jneˊ naˉ, jmeeꜙ le̱e̱ꜘ jneˊ llu̱u̱ˈ chaˉgaˊmiihˉ, niꜙ saꜙ jä̱nˊ hlɨɨhˈ cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙkihnˊ läꜙjëꜙ nëëˈ heˉ chaˉ. 
\p  
\v 9 Maꜙkeꜙ naˉngëˈ jneˊ jwëꜗ kihˊhi̱hnˊ waˊ heˉ chaˉ heˉ, hnøøꜗ le̱e̱hꜚ jneˊ mahꜗ saꜙ tä̱hꜙ hi̱ˉ saꜙ laꜗ ko̱o̱ˉ baˊ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ, kwa̱a̱t˜ jnänˋ.  
\v 10 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ laꜗ ko̱o̱ˉ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ, gaꜙjë̱ë̱yꜗ hnähꜘ, hi̱ˉ maˉkyʉʉh˜ miihˉ, tä̱ä̱hˊ hnähꜘ nëˊ mes˜ kooꜘ jeeˊ täähˊ he̱e̱hꜚ kihꜗ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ heꜘ, gooˉ laꜗ kiyhꜗ, jäꜙ läꜙhe̱e̱ꜘ dsëyꜗ kuyhꜙ heˉ maˉllaꜘ dsaˉ chaˊnëˊ he̱e̱hꜚ ja̱ˉ.  
\v 11 Heˉja̱ˉ, dsooˊ kyahˈ hnähꜘ hi̱ˉ maˉkyʉʉh˜ miihˉ, tä̱hꜙ ø̱ø̱hꜗ hi̱ˉ saꜙ chaˉ beꜘ kihꜗ, hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ heꜘ baˊ, gaꜙju̱u̱ꜗ Cristo.  
\v 12 Läꜙja̱ˉ, cherˊmahꜗ gaꜙjmeehˊ hnähꜘ hñaaˉ hohꜘ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ, hiꜙ jmeehˉ hnähꜘ saꜙ kye̱e̱ꜘ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ chaˉ beꜘ kihꜗ, heˉ maˉhlä̱ä̱hˉ hnähꜘ kihꜗ Cristo baˊ ja̱ˉ.  
\v 13 Heˉja̱ˉ cherˊmahꜗ maꜗ heˉ kihˊ jneˊ, jmeenˊ tä̱hꜙ ja̱a̱ˉ ø̱ø̱hnꜗ, moꜙsoꜙ kihˊ gaˊ jneˊ kaˉlähꜘ ngoꜗ ji̱hˊko̱hꜘ mahꜗ saꜙ jmeenˊ të̱hˈ ø̱ø̱hꜗ jneˊ. 
\c 9  
\s1 Naˉngëˈ jwëˈ apóstole hyohꜙ miihˉ heˉ jmeeꜙ biiꜗ kiyhꜗ 
\p  
\v 1 ¿Cheˊ saꜙ la̱a̱nꜗ apóstol la̱a̱hꜘ hnähꜘ? ¿Cheˊ saꜙ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ jñahꜘ apóstole? Jëëhꜘ, maꜙraꜙ heˉ gaꜙjë̱ë̱nꜙ Jesús Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Hiꜙ kihꜗ heˉ gaꜙhe̱e̱hˋ hnähꜘ juuˈ kiyhꜗ, heˉ ja̱ˉ jmeeꜙ lii˜ taˊ heˉ jmeenꜙ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 2 Cherˊmahꜗ kihꜗ jñahꜘ, saꜙ la̱a̱nꜗ apóstol, pero kyahꜗ hnähꜘ maꜙraꜙ juˈdsooꜘ la̱a̱nꜗ. Jëëhꜘ, läꜙlluꜗ heˉ kya̱a̱hˊ hnähꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, heˉ ja̱ˉ jmeeꜙ lii˜ maꜙraꜙ heˉ la̱a̱nꜗ apóstol. 
\p  
\v 3 Juuˈ laˉ jmääꜗ lä̱ä̱nˊ hñiinꜙ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ ta̱a̱hˉ jnäꜘ taˊ.  
\v 4 ¿Cheˊ saꜙ naˉngëˈ jnäähꜗ jwëˈ heˉ hñahꜙ jnäähˈ heˉ kihˊhi̱hˊ jnäähꜗ?  
\v 5 ¿Cheˊ saꜙ naˉngëˈ jnäähꜗ jwëˈ jä̱ä̱ˊ jnäähꜗ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ ø̱ø̱hꜚ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ jñahꜘ apóstole, ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ ø̱ø̱hꜚ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ kya̱a̱hˊ Peeˊ kaˉlähꜘ?  
\v 6 ¿Cheˊ maꜙlaꜙ jnäꜘ baˊ kya̱a̱hˊ Bernabé jmeeꜙ biiꜗ jmeeˉ jnäähˈ taˊ mahꜗ jnäähꜙ jnäähˈ heˉ kihˊhi̱hˊ jnäähꜗ?  
\v 7 ¿Haˉ cha̱a̱ˉ hløøꜘ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jmeeꜙ taˊ kwa̱a̱t˜ kihꜗ hñiiꜘ? ¿Haˉ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ ko̱o̱ˉ hwaꜗ mahꜗ saꜙ kuyhˉ heˉ jngëëyˉ? ¿Haˉ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ hä̱ä̱˜ ko̱o̱ˉ nääꜗ jahꜘ mahꜗ saꜙ hɨ̱yh˜ jʉhꜙ kihꜗ?  
\v 8 ¿Cheˊ la̱a̱hꜘ hnähꜘ hlëëhnˊ heˉ laˉ läꜙko̱hꜘ hlëëhꜙ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ? ¿Cheˊ saꜙ naˉsɨɨˉ läꜙja̱ˉ nëˊ ley?  
\v 9 Jëëhꜘ, nëˊ ley kihꜗ Moisé naˉsɨɨˉ: “Taꜙ kɨ̱ɨ̱ˉ hooˊ kyaˊ jeeˊ jmeeyꜙ taˊ.” Heˉ gaꜙjähꜘ Dio läꜙja̱ˉ, ja̱ꜙ maꜙlaꜙ kihꜗ kyaˊ ja̱ˉ maˊ kye̱yˉ hʉʉˊdsëˉ.  
\v 10 Heˉ kye̱yˉ hʉʉˊdsëˉ jnäˋ jneˊ baˊ ja̱ˉ, heˉja̱ˉ baˊ ja̱ˉ naˉsɨɨˉ läꜙja̱ˉ. Jëëhꜘ, hi̱ˉ miˉlluꜗ hwaꜗ, läꜙkye̱ˉ hi̱ˉ miˉlluꜗ mɨˈju̱ˉ, maꜙraꜙ heˉ chaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ kiyhꜗ liyhꜙ kihꜗ taˊ heˉ jmeeyꜙ ja̱ˉ.  
\v 11 Mɨˈju̱ˉ heˉ laꜗ kihꜗ Dio gaꜙjñeeˊ jnäähꜗ nehꜙ tuhˉhohꜘ hnähꜘ, heˉja̱ˉ ¿cheˊ jmeeꜙ hiiˉ cherˊmahꜗ gaꜙngɨɨˊ jnäähꜗ miihˉ heˉ chaˉ kyahꜗ hnähꜘ?  
\v 12 Cherˊmahꜗ jñahꜘ baˊ chaˉ jwëˈ kihꜗ hyoyhꜙ heˉ chaˉ kyahꜗ hnähꜘ, chaˉgaˊmiihˉ naˉngëˈ jnäähꜗ jwëˈ hñahꜙ jnäähˈ heˉ ja̱ˉ. 
\p Hiꜙ maꜙkeꜙ chaˉ jwëˈ jmeeˊ jnäähꜗ läꜙja̱ˉ, saꜙ gaꜙchu̱u̱ˊ jnäähꜗ niꜙ miihˉ kya̱a̱hˊ hnähꜘ. Gaꜙkwëëhꜗ baˊ dsëˉ jnäähˈ mahꜗ saꜙ jmeeꜗ dsaˉ jyohꜘ hʉʉˊdsëˉ jeeˊ kwaˉ jnäähˈ juˈhmëëꜘ kihꜗ Cristo.  
\v 13 ¿Cheˊ saꜙ ñehˊ hnähꜘ, läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ nehꜙ gwahꜙ, kya̱a̱hˊ ja̱ˉbaˊ heˉ dsaˉka̱ꜙ dsaˉ nehꜙ gwahꜙ ja̱ˉ jnäˉ heˉ kuyhˉ? Hiꜙ läꜙja̱ˉ, hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ nëˊ naˊhyooꜘ, kuyhˉ kihꜗ heˉ dsaˉka̱ꜙ dsaˉ nëˊ naˊhyooꜘ ja̱ˉ.  
\v 14 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, gaꜙjmeeꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ madaꜚ, hi̱ˉ naˉhña̱a̱ˊ kwaꜙ juˈhmëëꜘ, taˊ kihˈ juˈhmëëꜘ ja̱ˉbaˊ waˊ kuyhˉ. 
\p  
\v 15 Pero jnäꜘ, niꜙ ko̱o̱ˉ häˊ saꜙ maˉngɨɨnˋ heˉ ja̱ˉ kyahꜗ hnähꜘ, niꜙ saꜙ sɨɨnꜙ läꜙlaˉ mahꜗ kwëëhˈ jnäꜘ miihˉ heˉ chaˉ kyahꜗ hnähꜘ. Lluꜗ gaˊ heˉ ju̱u̱nꜘ kyo̱hnꜙ läꜙko̱hꜘ gaˊ heˉ jñuuhꜗ dsaˉ kinꜙ heˉ cha̱a̱nˉ lluꜗ heˉ saꜙ ko̱o̱nꜚ jñeenˈ heˉ kwanꜙ juuˈ.  
\v 16 Pero saꜙ chaˉ heˉ kihꜗ heˉ jmä̱ä̱nꜚ hñiinꜙ jø̱ø̱hˈ heˉ kwanꜙ juˈhmëëꜘ kihꜗ Cristo. Jëëhꜘ, maˉnaˉhäˊ goonꜙ, heˉja̱ˉ jmeeꜙ biiꜗ kinꜙ kwanˋ juuˈ naˉ. Jwɨɨ˜ jnäꜘ cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙmiꜙtenˋ heˉ kwanˋ juˈhmëëꜘ kiyhꜗ.  
\v 17 Cherˊmahꜗ hyohˉ dsënꜙ kwanˋ juuˈ kihꜗ Dio, hyohꜙ baˊ jnäꜘ jñeenˈ. Hiꜙ maꜙkeꜙ saꜙ hyohˉ dsënꜙ jmeenˋ taˊ laˉ, maꜙraꜙ heˉ miˊtenˋ baˊ taˊ heˉ häˊ goonꜙ.  
\v 18 ¿Heeˉ baˊ jñeenˈ ja̱ˉ? Heˉ cha̱a̱nˉ lluꜗ heˉ saꜙ ko̱o̱nꜚ jñeenˈ heˉ kwanꜙ juˈhmëëꜘ kihꜗ Cristo. Heˉ ja̱ˉ baˊ ja̱ˉ jñeenˈ. Kihꜗ heˉja̱ˉ, saꜙ ngɨɨnˊ niꜙ miihˉ heˉ chaˉ kyahꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ. 
\p  
\v 19 Niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ hihꜙ kinꜙ, heˉ jmeenꜙ läꜙja̱ˉ. Pero maꜙraꜙ heˉ jmeeꜙ baˊ jnäꜘ taˊheꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ mahꜗ läꜙja̱ˉ le̱e̱hꜙ gaˊ jnäꜘ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ kihꜗ Cristo.  
\v 20 Heˉja̱ˉ jeeˊ kihˈ judiu, jmä̱ä̱nꜙ hñiinꜙ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ judiu, mahꜗ le̱e̱hnꜙ dsaˉ judiu. Hiꜙ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ miˉteꜗ ley (maꜙkeꜙ saꜙ jmeeꜙ ley hihꜙ kinꜙ) jmeenꜙ läꜙko̱o̱ˉ hi̱ˉ miˉteꜗ ley baˊ, mahꜗ läꜙja̱ˉ le̱e̱hnꜙ dsaˉ hi̱ˉ miˉteꜗ ley ja̱ˉ.  
\v 21 Hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ kyʉʉh˜ ley, läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ kyʉʉhn˜ ley baˊ jmeenꜙ, mahꜗ läꜙja̱ˉ le̱e̱hnꜙ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ kyʉʉh˜ ley. (Pero ja̱ꜙ kihꜗ heˉ saꜙ kya̱a̱hnˊ ley kihꜗ Dio, miˉteˋ baˊ jnäꜘ ley kihꜗ Cristo.)  
\v 22 Hiꜙ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ saꜙ be̱e̱ꜘ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ, gaꜙjmä̱ä̱nꜙ hñiinꜙ läꜙko̱o̱ˉ heˉ saꜙ be̱e̱ꜘ hʉʉˊdsëˉ kinꜙ. Hiꜙ jeeˊ kihˈ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ, kweeˉ baˊ gaꜙjmeenꜗ kya̱a̱yhˊ, mahꜗ läꜙja̱ˉ jnøøhnꜙ haˉ läꜙ jeeˊ lä̱ä̱nˊ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ.  
\v 23 Kwa̱a̱t˜ kihꜗ juˈhmëëꜘ baˊ jmeenꜙ heˉ laˉ, mahꜗ ko̱ˉjø̱hꜘ baˊ läꜙchaˉ heˉ lluꜗ kinꜙ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ nuuˉ juˈhmëëꜘ heˉ kwanꜙ laˉ. 
\p  
\v 24 Ñehˊ baˊ hnähꜘ, jeeˊ hli̱i̱ꜙ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ, ja̱a̱ˉ baˊ hi̱ˉ lɨhˈ. Hi̱ˉ heꜘ lleˋ kihˈ hyohꜙ jñeeˈ. Läꜙja̱ˉ hnøøꜗ kwahˈ hnähꜘ beꜘ jeeˊ hnaahꜙ hnähꜘ Dio mahꜗ läꜙja̱ˉ hñahꜙ hnähꜘ ko̱o̱ˉ heˉ laˊ kwaꜗ Dio.  
\v 25 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ hnøøꜗ lihꜙ jeeˊ kooyꜙ, miˉllu̱u̱yꜗ hñiiyꜘ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ jmeeꜙ jwɨɨhˋ kiyhˈ mahꜗ liyhꜙ ko̱o̱ˉ coron heˉ dsaˉhe̱e̱ꜘ. Pero jneˊ miˉllu̱u̱nˋ jneˊ hñaanˈ mahꜗ le̱hꜙ jneˊ ko̱o̱ˉ coron heˉ saꜙ he̱e̱ꜘ ji̱hˊko̱hꜘ.  
\v 26 Läꜙja̱ˉ jnäꜘ kaˉlähꜘ, ngooꜗ baˊ jnäꜘ kwanꜙ beꜘ haˉ jeeˊ lihnꜙ ko̱o̱ˉ coron. Heˉja̱ˉ saꜙ jmeenꜙ waˊ laˈ chaˉ laꜗ, läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ te˜ jahˉ jwëꜘ nëˊ lleꜘ.  
\v 27 Heehnꜚ hñiinꜙ wɨɨꜘ baˊ, niꜙ miihˉ saꜙ kwanꜙ jwëˈ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jmeeꜗ hihꜙ kinꜙ. Läꜙnaˉ baˊ jmeenˋ, mahꜗ saꜙ jä̱nˋ taꜙ kooꜘ maˉlaꜙ maˉkwanꜗ juˈhmëëꜘ kihꜗ jñahꜘ. 
\c 10  
\s1 Saꜙ waˊ jmeenˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ jø̱ø̱hˈ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ 
\p  
\v 1 Hnoonꜗ waˊ läˉdsooh˜ hohꜘ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙlaꜗ kihꜗ dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ. Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ gaꜙnääꜗ läꜙ ngooꜗ jniiꜘ. Hiꜙ gaꜙngëëyꜘ jeeˊ jmɨˉñeehꜚ.  
\v 2 Läꜙlluꜗ heˉ gaꜙngëëꜘ dsaˉ heꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ Moisé jeeˊ maˊ hiiꜘ jniiꜘ hiꜙ taꜙ jeeˊ jmɨˉñeehꜚ, heˉja̱ˉ laꜗ läꜙko̱hꜘ heˉ gaꜙta̱a̱yhˋ ko̱ˉjø̱hꜘ gaꜙsa̱a̱ˉ dsaˉ heꜘ jmɨɨˉ kya̱a̱hˊ Moisé mahꜗ le̱e̱yꜘ ko̱o̱ˉ kya̱a̱yhˊ.  
\v 3 Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ gaꜙkuhˉ heˊñiihꜚ heˉ gaꜙche̱e̱ꜗ Dio.  
\v 4 Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ gaꜙhɨ̱hꜗ jmɨɨˉ heˉ gaꜙche̱e̱ꜗ Dio. Saꜙ maˊ laˈ waˊ heˉ chaˉ heˉ jmɨˉgwaˉ heˉ gaꜙjmeeꜘ Dio gaꜙhyaˉ dsohꜘ mɨˈku̱u̱ˊ. Hiꜙ mɨˈku̱u̱ˊ ja̱ˉ, saꜙ maˊ laˈ waˊ heˉ chaˉ heˉ mɨˈku̱u̱ˊ, maˊ la̱a̱ˈ hñiiꜘ Cristo hi̱ˉ maˊ jmeeꜙ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ.  
\v 5 Pero miihˉ goˉteˈ baˊ dsaˉ heꜘ gaꜙjmeeꜘ heˉ tɨh˜ dsëꜗ Dio. Heˉja̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ gaˊ gaꜙju̱u̱ꜗ hwaꜗ ki̱i̱ꜙ ja̱ˉ. 
\p  
\v 6 Heˉ gaꜙlaꜗ läꜙja̱ˉ kihꜗ dsaˉ heꜘ, heˉ ja̱ˉ kwëëh˜ jneˊ nʉʉhꜚ mahꜗ saꜙ waˊ he̱e̱ꜘ dsëˉ jneˊ jmeenˊ heˉ hlɨɨhˈ läꜙko̱hꜘ gaꜙjmeeꜘ dsaˉ heꜘ.  
\v 7 Niꜙ taꜙ waˊ jmä̱ä̱nˊ jø̱ø̱hˈ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ, läꜙko̱hꜘ gaꜙjmeeꜘ dsaˉ heꜘ. Läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ jeeˊ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Gaꜙta̱a̱hˋ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ gaꜙkuhˉ gaꜙhɨ̱hꜗ, ja̱ˉgaˊ gaꜙta̱a̱yhˋ gaꜙjmeeyꜘ waˊ laˈ chaˉ laꜗ.”  
\v 8 Niꜙ taꜙ waˊ ka̱a̱hˊ jneˊ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeeꜘ dsaˉ heꜘ. Jëëhꜘ kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ baˊ gaꜙju̱u̱ꜗ gyiiꜘ hnëˉ mil dsaˉ heꜘ.  
\v 9 Niꜙ saꜙ waˊ kooˊ jneˊ kya̱a̱hˊ heˉ jø̱hˉ dsëꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeeꜘ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ heꜘ mahꜗ gaꜙjngɨɨhꜗ mɨɨhˉ kiyhꜗ.  
\v 10 Saꜙ waˊ chaˉ waˊ hä̱ä̱˜ jneˊ Dio, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙchaˉ gaꜙhä̱ä̱ꜗ dsaˉ heꜘ, mahꜗ gaꜙjngɨɨhꜗ ángel kiyhꜗ. 
\p  
\v 11 Heˉ gaꜙlaꜗ läꜙja̱ˉ kihꜗ dsaˉ heꜘ, heˉ ja̱ˉ kwëëh˜ jneˊ nʉʉhꜚ, hiꜙ maˉnaˉsɨɨˉ jnänˋ mahꜗ läꜙle̱e̱hꜚ jneˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ naꜗ jeeˊ gaꜙdsa̱a̱ꜗ jmɨɨˊ heˉ tøøhnˊ laˉ.  
\v 12 Läꜙja̱ˉ, kihꜗ hi̱ˉ jmeeꜙ hʉʉˊdsëˉ saꜙ chaˉ heˉ kihꜗ jehꜗ dsëyꜗ, hnøøꜗ liiyhꜚ mahꜗ saꜙ tä̱yhꜙ.  
\v 13 Waˊ heˉ chaˉ heˉ heˉ wɨɨꜘ heˉ jëëˊ jneˊ, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ maˉjëëꜙ jñahꜘ. Pero Dio lluꜗ dsëyꜗ. Saꜙ kwayꜙ jwëˈ ngëëꜘ jneˊ ko̱o̱ˉ heˉ hwehˉ gaˊ heˉ moꜙsoꜙ tä̱ä̱ꜙ jneˊ. Waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jëëˊ jneˊ heˉ wɨɨꜘ ja̱ˉ, kwaꜗ baˊ Dio beꜘ haˉ läꜙ jeeˊ lä̱ä̱ꜘ jneˊ hiꜙ läꜙja̱ˉ kwëëhꜗ dsëˉ jneˊ. 
\p  
\v 14 Heˉja̱ˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ hi̱ˉ hnaanꜙ. Hä̱ä̱ˋ hnähꜘ hñaahꜗ chaˉmiihˉ. Moꜙtoꜙ jmeeˉ hnähꜘ jʉʉhˉ kihꜗ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ.  
\v 15 Hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ kyʉʉh˜. Kye̱ˉ daˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ haˉ läꜙ ngooꜗ juuˈ heˉ hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ.  
\v 16 Läꜙ maˊ hi̱hˉ jneˊ kya̱a̱hˊ waˊkyaahˊ heˉ naˉjø̱ø̱ꜚ, kwaˉ jneˊ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio, laꜗ kwa̱a̱t˜ hi̱hˉ jneˊ jmaˉ kihꜗ Cristo baˊ ja̱ˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ maˉla̱a̱ꜗ jneˊ ko̱o̱ˉ baˊ kya̱a̱yhˊ. Hiꜙ läꜙ maˊ kihˉ jneˊ heˊñiihꜚ heˉ tiˉlloohˉ jneˊ, heˉ jmeeˉ jneˊ kwa̱a̱t˜ jmɨˉngoꜗ kihꜗ Cristo baˊ ja̱ˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ maˉla̱a̱ꜗ jneˊ ko̱o̱ˉ baˊ kya̱a̱yhˊ kaˉlähꜘ.  
\v 17 Maꜙkeꜙ jwë̱ë̱ꜘ jneˊ, ko̱o̱ˉ baˊ la̱a̱ˈ jneˊ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ. Jëëhꜘ, ko̱o̱ˉ baˊ laˈ heˊñiihꜚ heˉ kihˉ jneˊ. 
\p  
\v 18 Jëëˋ daˊ hnähꜘ haˉ läꜙ gaꜙlaꜗ kihꜗ dsaˉ Israel hi̱ˉ gaꜙku̱hˉ jahꜘ hi̱ˉ maˊ dsaˉjä̱ä̱ꜙ dsaˉ nëˊ naˊhyooꜘ, gaꜙla̱a̱yꜗ ko̱o̱ˉ baˊ kya̱a̱hˊ Dio jʉʉˊ naˊhyooꜘ ja̱ˉ.  
\v 19 Heˉ jwahnꜙ läꜙnaˉ, ja̱ꜙ heˉ jwahnꜙ kye̱e̱ꜘ jwërte dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ, niꜙ ngoꜗ heˉ llaꜙ dsaˉ chaˊnëˊ dio heꜘ, saꜙ chaˉ heˉ laꜗ niꜙ miihˉ.  
\v 20 Läꜙlaˉ baˊ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio, waˊraˉ gaꜙllayꜘ miihˉ heˉ chaˉ kiyhꜗ chaˊnëˊ dio hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ heꜘ, heˉ kwëëyh˜ hi̱ˉsaꜙllu̱ꜗ baˊ ja̱ˉ, ja̱ꜙ heˉ kwëëyh˜ Dio jnänˋ ja̱ˉ. Saꜙ hnoonꜗ jmeehˈ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉsaꜙllu̱ꜗ.  
\v 21 Cherˊmahꜗ gaꜙhi̱hꜘ hnähꜘ heˉ kwaꜙ Dio, moꜙsoꜙ leꜘ huhˈ hnähꜘ heˉ kwaꜙ hi̱ˉsaꜙllu̱ꜗ. Cherˊmahꜗ gaꜙta̱a̱hˋ hnähꜘ gaꜙkuˊ gaꜙhi̱hꜘ hnähꜘ heˉ llaꜙ Dio nëˊ naˊmes˜, moꜙsoꜙ leꜘ kuhˊhuhꜗ hnähꜘ nëˊ mes˜ kihꜗ hi̱ˉsaꜙllu̱ꜗ kaˉlähꜘ.  
\v 22 ¿Cheˊ ja̱ꜙ heˉ hnøøhꜘ jneˊ haˉ läꜙ jeeˊ läꜙllihꜙ Dio heˉ jmeeˉ jneˊ läꜙja̱ˉ? ¿Cheˊ chaˉ gaˊ beꜘ jnänˋ, läꜙko̱hꜘ gaˊ kiyhˈ? 
\s1 Waˊ hnøøhnˊ heˉ lluꜗ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ 
\p  
\v 23 Gaꜙläꜙjëꜙ baˊ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ, pero ja̱ꜙ läꜙjëꜙ jmääꜗ taˊ. Gaꜙläꜙjëꜙ baˊ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ, pero ja̱ꜙ läꜙjëꜙ kwaꜙ beꜘ jnänˋ jeeˊ hnäähnꜙ Dio.  
\v 24 Saꜙ waˊ hnøøhnˊ heˉ lluꜗ jnänˋ hñaanˈ, waˊ hnøøhnˊ heˉ lluꜗ kihꜗ jñahꜘ baˊ.  
\v 25 Kuhꜗ baˊ hnähꜘ gaꜙläꜙjëꜙ ngoꜗ heˉ hnɨɨꜙ dsaˉ jeeˊ jngëëyhꜙ jahꜘ. Taꜙ ngɨɨˋ hnähꜘ niꜙ miihˉ juuˈ mahꜗ saꜙ jmeehˈ hnähꜘ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ.  
\v 26 Jëëhꜘ, kihꜗ baˊ Dio laꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ läꜙjëꜙ heˉ gaˊ chaˉ nëˊ kihˈ, kihꜗ bihꜗ laꜗ läꜙjëꜙ.  
\v 27 Cherˊmahꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio gaꜙtëëyhꜗ hnähꜘ mahꜗ goˊkuhˈ hnähꜘ kiyhꜗ, hiꜙ gwaꜘ hohꜘ hnähꜘ goˊnäähˈ hnähꜘ, ja̱ˉ goˉkuhꜗ baˊ hnähꜘ gaꜙläꜙjëꜙ heˉ llayꜙ. Taꜙ ngɨɨˋ hnähꜘ niꜙ miihˉ juuˈ mahꜗ saꜙ jmeehˈ hnähꜘ chaˉmiihˉ hʉʉˊdsëˉ.  
\v 28 Pero cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ gaꜙjähꜘ: “Ngoꜗ heˉ maˉllaꜘ dsaˉ nëˊ naˊhyooꜘ baˊ naˉ”, taꜙ kuhˉ hnähꜘ gaˉ ja̱ˉ, mahꜗ laꜗ lluꜗ kihꜗ hi̱ˉ maˉmiˉjnääˉ juuˈ ja̱ˉ. Läꜙja̱ˉ saꜙ jmeeyꜗ jyohꜘ hʉʉˊdsëˉ heˉ jmeeꜗ jwɨɨhˋ kiyhˈ. Jëëhꜘ, kihꜗ baˊ Dio laꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ hiꜙ läꜙja̱ˉ läꜙjëꜙ heˉ gaˊ chaˉ nëˊ kihˈ, kihꜗ bihꜗ laꜗ läꜙjëꜙ.  
\v 29 Ja̱ꜙ heˉ hlëëhnˊ kihˈ hʉʉˊdsëˉ kyahꜗ hnähꜘ. Heˉ hlëëhnˊ kihˈ hʉʉˊdsëˉ kihꜗ jñahꜘ baˊ naˉ, mahꜗ saꜙ jmeeyꜗ jyohꜘ hʉʉˊdsëˉ heˉ jmeeꜗ jwɨɨhˋ kiyhˈ. ¿Heˉlaˈ haꜗ dsaˉ kinꜙ heˉ naˉngënˈ jwëˈ jmeenˋ cherˊmahꜗ ko̱ˉja̱ˉ laꜗ hʉʉˊdsëˉ kiyhꜗ?  
\v 30 Cherˊmahꜗ kwanꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio kihꜗ heˉ kuhnꜙ, ¿heˉlaˈ hlëëhꜗ dsaˉ wɨɨꜘ kinꜙ kihꜗ heˉ kuhnꜙ heˉ ja̱ˉ?  
\v 31 Hiꜙ kweeˉ baˊ laˈ kihꜗ läꜙjëꜙ, cherˊmahꜗ kuhˉhuhꜘ hnähꜘ, o heˉ gaˊ jmeehˉ hnähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ läꜙjëꜙ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ baˊ mahꜗ läꜙja̱ˉ waˊ laˈ jʉʉhˉ kihꜗ Dio jnänˋ.  
\v 32 Taꜙ jmeeˉ hnähꜘ jehꜗ dsëꜗ dsaˉ judiu, niꜙ hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, niꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio kaˉlähꜘ.  
\v 33 Jmeeˊ hnähꜘ läꜙko̱hꜘ jmeeꜙ jnäꜘ baˊ. Jëëhꜘ jmeenꜙ biiꜗ hnoohnꜙ haˉ läꜙ jeeˊ tɨhˈ dsëꜗ dsaˉ kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ heˉ jmeenꜙ. Saꜙ hnoohnꜙ heˉ lluꜗ kiꜙ hñiinꜙ, hnoohnꜙ heˉ lluꜗ kihꜗ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ mahꜗ lä̱ä̱yꜘ. 
\c 11  
\s1 Juuˈ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ jlë˜ kaˊlleˊ 
\p  
\v 1 Jmeeˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ jnäꜘ, jëëhꜘ jnäꜘ jmeenꜙ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeeꜘ Cristo. 
\p  
\v 2 Cha̱a̱nˉ lluꜗ chaˉmiihˉ läꜙko̱o̱ˉ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, jëëhꜘ, gaꜙläꜙjëꜙ ji̱i̱h˜ baˊ dsaˉläˉdsooh˜ hohꜘ jnäꜘ, hiꜙ cho̱o̱hˊ baˊ hnähꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ juuˈ heˉ maˉhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ.  
\v 3 Hnoonꜗ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ, Cristo la̱a̱ꜗ toˉnëˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉñʉʉhˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ la̱a̱ꜗ dsaˉñʉʉhˉ kihꜗ dsaˉmëꜘ, läꜙja̱ˉ la̱a̱ꜗ Dio kihꜗ Cristo kaˉlähꜘ.  
\v 4 Laꜗ oˉhihꜙ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ cherˊmahꜗ jlëy˜ kaˊlleyˊ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ ngɨɨyˈ kiyhꜗ kihꜗ Dio o waˊraˉ gaꜙngëëyꜗ juuˈ kihꜗ Dio chaˊnëˊ dsaˉ.  
\v 5 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ laꜗ oˉhihꜙ kihꜗ dsaˉmëꜘ cherˊmahꜗ saꜙ naˉjlëˉ kaˊlleyˊ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ ngɨɨyˈ kiyhꜗ kihꜗ Dio o waˊraˉ gaꜙngëëyꜗ juuˈ kihꜗ Dio chaˊnëˊ dsaˉ. Hehꜗ läꜙja̱ˉ, laꜗ läꜙko̱o̱ˉ heˉ naˉtɨɨˊ kwahˉ lleyˊ.  
\v 6 Cherˊmahꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ saꜙ jlë˜ lleˊ, lluꜗ gaˊ waˊ tiiyꜘ lleyˊ goˉte˜. Pero cherˊmahꜗ la̱a̱yꜘ laꜗ oˉhihꜙ kiyhꜗ heˉ tiiyꜗ lleyˊ o heˉ jmeeyꜗ kwahˉ, heˉja̱ˉ waˊ jlëyˈ baˊ.  
\v 7 Saꜙ so̱o̱h˜ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ jlëyꜗ lleyˊ, jëëhꜘ la̱a̱yꜗ he̱e̱hꜚ kihꜗ Dio, mahꜗ miˉjnääyꜙ haˉ läꜙko̱o̱ˉ jø̱ø̱hˈ la̱a̱ꜗ Dio. Pero dsaˉmëꜘ miˉjnääꜙ haˉ läꜙko̱o̱ˉ jø̱ø̱hˈ la̱a̱ꜗ dsaˉñʉʉhˉ.  
\v 8 Dsaˉñʉʉhˉ saꜙ yaꜙhë̱ë̱ꜗ kihꜗ dsaˉmëꜘ, dsaˉmëꜘ baˊ yaꜙhë̱ë̱ꜗ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ.  
\v 9 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, saꜙ gaꜙjmä̱ä̱ꜗ Dio dsaˉñʉʉhˉ mahꜗ leꜘ lluꜗ kihꜗ dsaˉmëꜘ, gaꜙjmä̱ä̱yꜗ dsaˉmëꜘ mahꜗ leꜘ lluꜗ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ baˊ.  
\v 10 Kihꜗ heˉja̱ˉ, hiꜙ kwa̱a̱t˜ kihꜗ ángele kaˉlähꜘ, jmeeꜙ biiꜗ jlëꜗ dsaˉmëꜘ lleˊ mahꜗ jmeeꜗ lii˜ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ kye̱ˉ nëˊ kiyhˈ. 
\p  
\v 11 Pero heˉ tøøhˊ jneˊ kya̱a̱hˊ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, ja̱ꜙ maꜙlaꜙ dsaˉñʉʉhˉ la̱a̱ꜗ kwa̱a̱t˜, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ la̱a̱ꜗ kwa̱a̱t˜ dsaˉmëꜘ kaˉlähꜘ.  
\v 12 Jëëhꜘ, läꜙko̱hꜘ yaꜙhë̱ë̱ꜗ dsaˉmëꜘ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ kihꜗ dsaˉmëꜘ dsaˉläˉcha̱a̱ˉ dsaˉñʉʉhˉ. Läꜙu̱u̱ꜘ baˊ hwë̱ë̱ˉ kihꜗ Dio.  
\v 13 Kye̱ˉ daˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ hñaahꜗ hnähꜘ, ¿cheˊ saꜙ la̱a̱hꜘ hnähꜘ saꜙ jnäꜘ lluꜗ waˊraˉ gaꜙngɨɨꜘ ja̱a̱ˉ dsaˉmëꜘ kihꜗ, kihꜗ Dio maˊ saꜙ naˉjlëˉ lleyˊ?  
\v 14 Läꜙko̱o̱ˉ jmeeˉ jneˊ heˉ tøøhnˊ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ läꜙko̱o̱ˉ laꜗ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ, miˉjnääꜙ heˉ laꜗ oˉhihꜙ kiyhꜗ heˉ kwayꜙ jwëˈ kwa̱a̱ꜙ jñuˉ lleyˊ.  
\v 15 Pero kihꜗ dsaˉmëꜘ, ka̱hꜘ baˊ laˈ. Jnäꜘ lluꜗ kiyhꜗ heˉ kwayꜙ jwëˈ dsaˉkwa̱a̱ꜙ jñuˉ lleyˊ. Jëëhꜘ, dsaˉmëꜘ, gaꜙhyoyhꜗ jñuˉ lleyˊ kyooˉ mahꜗ jlëꜗ lleyˊ llaꜚ heˉ maˊ jlëyˈ kya̱a̱hˊ hmɨɨhˉ.  
\v 16 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ hnøøꜗ tiˊchooꜗ juuˈ kihꜗ juuˈ heˉ hlëëhnˊ laˉ, hnøøꜗ läꜙñeyˉ haˉ läꜙ laꜗ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ. Jëëhꜘ ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ heˉ të̱ë̱ˈ jnäähꜗ jmeeˉ jnäähˈ hiꜙ läꜙja̱ˉ läꜙka̱a̱ˉ gwahꜙ kihꜗ Dio. 
\s1 Miˉkwa̱yhꜗ maꜙnʉʉꜙ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ 
\p  
\v 17 Pero taꜙ jyohꜘ ko̱ˉta̱a̱ˉ, saꜙ cha̱a̱nˉ lluꜗ läꜙko̱o̱ˉ jmeehˉ hnähꜘ. Jëëhꜘ, jeeˊ dsaˉñeehꜙ hnähꜘ, chaˉgaˊmiihˉ heˉ hlɨɨhˈ jmeehˉ hnähꜘ llaꜚ heˉ maˊ jmeehꜗ hnähꜘ heˉ lluꜗ.  
\v 18 Toˉnëˊ heˉ ja̱ˉ, maˉnuunꜗ kyahꜗ hnähꜘ heˉ saꜙ hiiꜘ ko̱o̱ˉ baˊ juuˈ kyahꜗ hnähꜘ jeeˊ dsaˉñeehꜙ hnähꜘ. Hiꜙ jeeˊ llahꜗ la̱a̱nꜙ dsooꜘ baˊ.  
\v 19 Jëëhꜘ, goꜚ la̱a̱nꜙ jmääꜗ kyahꜗ hnähꜘ heˉ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ läꜙja̱ˉ mahꜗ läꜙle̱e̱˜ hi̱i̱ˉ naˉ hi̱ˉ hnaahꜙ Dio hiꜙ läꜙle̱e̱˜ hi̱i̱ˉ naˉ hi̱ˉ saꜙ hnaahꜙ Dio.  
\v 20 Cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, jeeˊ dsaˉñeehꜙ hnähꜘ, ja̱ꜙ maꜙnʉʉꜙ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ ja̱ˉ kuhˉ hnähꜘ.  
\v 21 Jëëhꜘ, waˊraˉ gaꜙtëꜘ hor˜ kuhˈ hnähꜘ, läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ hnähꜘ dsaˉläˉjä̱ä̱ꜗ kuhˉhuhꜘ hnähꜘ heˉ goˉkye̱ꜚ hnähꜘ. Hñaahꜗ baˊ hnähꜘ kuhˉhuhꜘ läꜙji̱i̱hˈ dsaˉläˉhe̱e̱ꜘ hnähꜘ mahꜗ ko̱ˉlla̱a̱ˊ jä̱yꜙ kya̱a̱hˊ kyo̱o̱ꜘ.  
\v 22 ¿Cheˊ saꜙ chaˉ chaˊnehꜙ kyahꜗ hnähꜘ jeeˊ goˊta̱a̱hˊ hnähꜘ kuhˊhuhꜗ hnähꜘ? ¿Heˉlaˈ miˉkwa̱hꜚ hnähꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio, mahꜗ llehˉ hnähꜘ oˉhihꜙ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ kye̱ˉ niꜙ miihˉ heˉ kuhˊhɨ̱hꜗ? ¿Heeˉ baˊ naˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ? ¿Cheˊ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ jmeehˉ baˊ hnähꜘ lluꜗ? Niꜙ miihˉ saꜙ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ läꜙja̱ˉ. 
\p  
\v 23 Jëëhꜘ, kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ gaꜙhyohnꜗ juuˈ laˉ, ja̱ˉbaˊ heˉ maˉhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ jä̱ä̱ꜗ. Hwëˈ heˉ gaꜙngëëyꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ ja̱ˉ, gaꜙka̱yꜗ heˊñiihꜚ.  
\v 24 Mahꜗ gaꜙkwayꜘ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio. Maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, gaꜙlla̱a̱yꜗ heˊñiihꜚ ja̱ˉ mahꜗ gaꜙjäyhꜘ: “Heeꜚ laˉ, kuhꜗ hnähꜘ. Heˉ laˉ naˉ jmɨˉngoꜗ kinꜙ. Taꜙlaꜙ kyahꜗ hnähꜘ kwa̱a̱nꜚ hñiinꜙ ju̱u̱nꜘ. Ja̱ˉ jmeehˉ hnähꜘ läꜙlaˉ mahꜗ läˉdsooh˜ hohꜘ hnähꜘ kinꜙ.”  
\v 25 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ kya̱a̱hˊ waˊkyaahˊ, maˉngëëꜘ maˉkuyhˉ maꜙnʉʉꜙ. Gaꜙjäyhꜘ: “Waˊkyaahˊ laˉ laꜗ hmoohˊ hmëëꜘ heˉ jmeenˋ kya̱a̱hˊ jmaˉ kinꜙ. Ja̱ˉ jmeehˉ hnähꜘ läꜙlaˉ, gaꜙläꜙjëꜙ ji̱i̱h˜ maˊ huhꜘ hnähꜘ, mahꜗ läꜙdsooh˜ hohꜘ hnähꜘ kinꜙ.”  
\v 26 Läꜙja̱ˉ, läꜙjëꜙ ji̱i̱h˜ maˊ kuhˉ hnähꜘ heˊñiihꜚ laˉ, hiꜙ maˊ huhꜘ hnähꜘ heˉ haaˊ nehꜙ waˊkyaahˊ laˉ, heˉ jmeehˉ hnähꜘ juuˈ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ baˊ naˉ, läꜙ maˉngooꜗ ja̱ˉbaˊ läꜙji̱i̱hˈ jä̱yhꜘ kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 27 Heˉja̱ˉ, cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙkuhˉ heˊñiihꜚ, hiꜙ gaꜙhɨ̱yhꜗ heˉ haaˊ nehꜙ waˊkyaahˊ kihˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ, hiꜙ läꜙ maˉngooꜗ bihꜗ jmeeyꜙ heˉ hlɨɨhˈ, maˉnaˉbä̱ä̱yhˋ dsooˊ, kihꜗ heˉ miˉkwa̱yhꜗ jmɨˉngoꜗ kya̱a̱hˊ jmaˉ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 28 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ hnähꜘ hnøøꜗ ka̱hˈ daˊ hnähꜘ kwa̱a̱t˜ cheˊ saꜙ hnɨɨ˜ hʉʉˊdsëˉ kyahꜗ hnähꜘ, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ kuhˈ hnähꜘ heˊñiihꜚ hiꜙ huhˈ hnähꜘ heˉ haaˊ nehꜙ waˊkyaahˊ.  
\v 29 Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ jmeeꜙ gyihꜗ heˉ hlɨɨhˈ mahꜗ kuyhˉ heˊñiihꜚ hiꜙ hɨ̱yh˜ heˉ haaˊ nehꜙ waˊkyaahˊ ja̱ˉ, heˉ ngɨɨyꜙ heˉ jäꜙ heˉ hlɨɨhˈ nëˊ kiyhˈ baˊ ja̱ˉ. Jëëhꜘ saꜙ tooyhˉ taˊ jmɨˉngoꜗ kihꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 30 Kihꜗ heˉja̱ˉ, cha̱a̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ hi̱ˉ dsaahˊ, jwë̱ë̱ꜘ hi̱ˉ moꜙsoꜙ chaˉ beꜘ kihꜗ, läꜙji̱i̱hˈ cha̱a̱ˉ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ gaꜙju̱u̱ꜗ.  
\v 31 Pero cherˊmahꜗ gaꜙkye̱ˊ jneˊ kwa̱a̱t˜ heˉ hnɨɨ˜ hʉʉˊdsëˉ jnänˋ, jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ kihˊhi̱hnˊ, moꜙsoꜙ chaˉ heˉ kihꜗ llaꜗ Dio taˊ jnänˋ.  
\v 32 Hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙllayꜘ taˊ jnänˋ, Dio baˊ heꜘ hi̱ˉ heehꜗ jneˊ wɨɨꜘ, mahꜗ saꜙ dsaˊnøønˈ chaˊjeˉ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ juuˈ kiyhꜗ.  
\v 33 Heˉja̱ˉ ø̱ø̱hnꜗ, waˊraˉ gaꜙta̱a̱hˋ hnähꜘ kuhˈ, ja̱ˉ jä̱ä̱hˊ hnähꜘ dsaˉkya̱a̱hˊ hnähꜘ.  
\v 34 Hiꜙ cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ kyo̱hꜙ, waˊ llaˉkuyhˉ chaˊnehꜙ kiyhꜗ, mahꜗ saꜙ jäꜙ heˉ wɨɨꜘ nëˊ kiyhˈ, waˊraˉ gaꜙjmeeyꜘ waˊ laˈ chaˉ laꜗ jeeˊ dsaˉñeehꜙ hnähꜘ. Cherˊmahꜗ chaˉ gaˊ jyohꜘ juuˈ, heˉ ja̱ˉ miˊeenꜗ waˊraˉ gaꜙlloonꜗ naˊjë̱ë̱nꜙ hnähꜘ. 
\c 12  
\s1 Läꜙjëꜙ heˉ gaꜙhñahꜗ jneˊ kihˈ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio 
\p  
\v 1 Hnoonꜗ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ miihˉ ø̱ø̱hnꜗ, haˉ läꜙ laꜗ heˉ maˉhñah˜ jneˊ kihˈ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio.  
\v 2 Ñehˊ baˊ hnähꜘ haˉ läꜙ maˊ jmeehˉ hnähꜘ, jä̱ä̱ꜗ saꜙ gaˊ maˉhe̱e̱hˋ hnähꜘ kihꜗ Dio. Maˊ gaꜙnääˊ hnähꜘ taꜙ laꜙ taꜙ jnøꜙ, gaꜙka̱h˜ hnähꜘ jwëˈ jeeˊ maˊ hnaahꜙ hnähꜘ dio ka̱a̱ˋ hi̱ˉ naˉla̱a̱ꜚ ka̱a̱h˜ dsaˉ.  
\v 3 Heˉja̱ˉ hnoonꜗ läꜙngëëhꜘ hnähꜘ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hlëëhꜗ läꜙ gwaꜘ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ kihꜗ Dio saꜙ jwäyꜗ dsoˊjwɨɨꜘ nëˊ kihˈ Jesús. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ saꜙ jäyhꜙ jø̱ø̱hˈ Jesús, cherˊmahꜗ saꜙ kya̱a̱yhˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ. 
\p  
\v 4 Ka̱hꜘ baˊ laˈ heˉ maˉhñah˜ jneˊ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ kihˈ Dio, pero ja̱a̱ˉ baˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ hi̱ˉ kwaꜙ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ.  
\v 5 Ka̱hꜘ baˊ laˈ taˊ heˉ jmeeˉ jneˊ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ jeeˊ hnäähꜙ jneˊ Dio, pero ja̱a̱ˉ baˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 6 Ka̱hꜘ baˊ laˈ beꜘ heˉ maˉtë̱ë̱ꜘ jneˊ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ, pero ja̱a̱ˉ baˊ Dio hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙjëꜙ kihꜗ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ. 
\p  
\v 7 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ maˉhñah˜ jneˊ heˉ gaꜙkwaꜘ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ mahꜗ läꜙja̱ˉ jä̱ꜗ lluꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ.  
\v 8 Ja̱a̱ˉ gaꜙhyohꜗ miihˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ heˉ gaꜙkwaꜘ Jmɨˉlleꜘ. Jñahꜘ gaꜙhyohꜗ heˉ jmeeꜙ kyʉʉyh˜ chaˉgaˊmiihˉ, heˉ gaꜙkwaꜘ ja̱ˉbaˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ.  
\v 9 Jñahꜘ kaˉlähꜘ gaꜙhyohꜗ kihꜗ ja̱ˉbaˊ Jmɨˉlleꜘ haˉ läꜙ jeeˊ läꜙdsooꜘ dsëyꜗ chaˉgaˊmiihˉ. Hi̱ˉ jñahꜘ gaꜙhyohꜗ haˉ läꜙ jeeˊ miˉhlä̱ä̱yꜘ hi̱ˉ dsaahˊ kya̱a̱hˊ beꜘ kihꜗ ja̱ˉbaˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ.  
\v 10 Jñahꜘ gaꜙhyohꜗ haˉ läꜙ jmeeyꜗ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ. Jñahꜘ gaꜙhyohꜗ juuˈ heˉ ngëëyꜗ kihꜗ dsaꜙ. Jñahꜘ gaꜙhyohꜗ mahꜗ ka̱yꜗ kwa̱a̱t˜ cheˊ laˈ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ hlëëhꜙ dsaˉ o cheˊ laˈ kihꜗ jmɨˉlleꜘ hlɨɨhˈ. Jñahꜘ gaꜙhyohꜗ hlëëyhꜗ jyohꜘ juuˈ. Jñahꜘ kaˉlähꜘ, gaꜙhyohꜗ beꜘ mahꜗ ji̱i̱yꜗ juuˈ heˉ hlëëhꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ.  
\v 11 Pero ja̱a̱ˉ baˊ Jmɨˉlleꜘ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ. Hiꜙ läꜙko̱o̱ˉ hyohˉ dsëyꜗ baˊ tiˉllooyh˜ kihꜗ läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ. 
\s1 Jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio la̱a̱yꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ baˊ 
\p  
\v 12 Ko̱o̱ˉ baˊ laˈ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, hiꜙ chaˉ chaˉmiihˉ nëëˈ heˉ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ. Maꜙkeꜙ chaˉmiihˉ nëëˈ heˉ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ, maꜙraꜙ heˉ laꜗ baˊ ko̱o̱ˉ jmɨˉngoꜗ jeeˊ läꜙjëꜙ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ Cristo kaˉlähꜘ kya̱a̱hˊ jneˊ.  
\v 13 Jëëhꜘ, kya̱a̱hˊ ja̱a̱ˉ baˊ Jmɨˉlleꜘ gaꜙlë̱ë̱ꜗ jneˊ ko̱o̱ˉ baˊ kya̱a̱yhˊ, läꜙlluꜗ heˉ maˉnaˉsa̱a̱ꜚ jneˊ jmɨɨˉ kya̱a̱hˊ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ kihꜗ Dio. Läꜙja̱ˉ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ judiu o hi̱ˉ saꜙ la̱a̱ꜗ judiu, hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kihꜗ hi̱ˉ naˉhnëëˊ jmeeꜙ taˊ kihˈ dsaꜙ o cherˊmahꜗ saꜙ naˉhnëëyˊ. Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ maˉhe̱e̱hˊ jneˊ kihˈ ja̱a̱ˉ baˊ Jmɨˉlleꜘ. 
\p  
\v 14 Hehꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, saꜙ laꜗ ko̱o̱ˉ baˊ jeeˊ läꜙjëꜙ, chaˉmiihˉ jeeˊ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ.  
\v 15 Cherˊmahꜗ maˉtɨɨnˊ gaꜙjähꜘ: “Saꜙ la̱a̱nꜗ maˉgoohˉ, heˉja̱ˉ saꜙ naˊjnäänꜘ kihꜗ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ”, pero maꜙkeꜙ maˉjähꜘ läꜙja̱ˉ, maꜙraꜙ heˉ naˊjnääꜘ baˊ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ.  
\v 16 Hiꜙ cherˊmahꜗ loˉgwanˊ gaꜙjähꜘ: “Saꜙ la̱a̱nꜗ mɨˊnëhˊ, heˉja̱ˉ saꜙ naˊjnäänꜘ kihꜗ jmɨˉngoꜗ kyahꜗ”, pero maꜙkeꜙ maˉjähꜘ läꜙja̱ˉ, maꜙraꜙ heˉ naˊjnääꜘ baˊ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ.  
\v 17 Cherˊmahꜗ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, laꜗ ko̱o̱ˉ mɨɨˈ mɨˈnëˊ jʉʉhˉ, ¿heeˉ kya̱a̱hˊ ja̱ˉ nʉʉˊ jneˊ? Hiꜙ cherˊmahꜗ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, laꜗ ko̱o̱ˉ toˉgwaˊ jʉʉhˉ, ¿heeˉ kya̱a̱hˊ ja̱ˉ heˉ ta̱a̱hꜗ jneˊ jmehꜗ?  
\v 18 Pero Dio gaꜙjmeeꜘ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, läꜙko̱o̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ.  
\v 19 Cherˊmahꜗ ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ laˈ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, moꜙsoꜙ laꜗ läꜙko̱o̱ˉ jmɨˉngoꜗ heˉ kye̱ˊ jneˊ.  
\v 20 Pero ja̱ꜙ läꜙja̱ˉ laꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ. Naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ chaˉmiihˉ nëëˈ, hiꜙ jeeˊ läꜙjëꜙ ko̱o̱ˉ baˊ laˈ.  
\v 21 Saꜙ leꜘ jähꜙ mɨˈnënˊ sɨɨhꜙ maˉgoonˉ: “Saꜙ jmeeꜙ biiꜗ hneˉ kinꜙ.” Niꜙ saꜙ leꜘ jähꜙ kaˊllenˊ sɨɨhꜙ maˉtɨɨnˊ: “Saꜙ jmeeꜙ biiꜗ hneˉ kinꜙ.”  
\v 22 Pero saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ. Heˉ chaˉ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ, heˉ jmeeˉ jneˊ kwa̱a̱t˜ saꜙ be̱e̱ꜘ niꜙ miihˉ, heˉ ja̱ˉ jmääꜗ jnänˋ chaˉgaˊmiihˉ.  
\v 23 Hiꜙ heˉ chaˉ kihꜗ jmɨˉngoꜗ jnänˋ heˉ jmeeˉ jneˊ kwa̱a̱t˜ saꜙ jnäꜘ lluꜗ, heˉ ja̱ˉ høøˊ jneˊ chaˉgaˊmiihˉ. Hiꜙ heˉ saꜙ so̱o̱h˜ jëëꜗ dsaˉ, jlëˊ jneˊ lluˈ.  
\v 24 Pero heˉ jnäꜘ lluꜗ nëˊ jnänˋ, saꜙ jmeeꜙ biiꜗ jlëˊ jneˊ. Gaꜙjmeeꜘ Dio jmɨˉngoꜗ jnänˋ mahꜗ høønˊ chaˉgaˊmiihˉ läꜙjëꜙ heˉ saꜙ be̱e̱ꜘ.  
\v 25 Hehꜗ läꜙja̱ˉ, jmɨˉngoꜗ jnänˋ saꜙ jmeeꜙ maꜙ kihˉkihꜗ. Läꜙjëꜙ nëëˈ baˊ hnääyꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ.  
\v 26 Cherˊmahꜗ ji̱i̱ꜙ kihꜗ ko̱o̱ˉ nëëˈ, läꜙja̱ˉ gaꜙläꜙjëꜙ baˊ ji̱i̱ꜙ kihꜗ. Hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙlaꜗ lluꜗ kihꜗ ko̱o̱ˉ nëëˈ, läꜙja̱ˉ laꜗ lluꜗ kihꜗ gaꜙläꜙjëꜙ baˊ. 
\p  
\v 27 Läꜙja̱ˉ jneˊ kaˉlähꜘ, la̱a̱ꜗ jneˊ läꜙko̱o̱ˉ jmɨˉngoꜗ kihꜗ Cristo. Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ jneˊ naˉkuˉ naˉcha̱hꜘ jneˊ kya̱a̱yhˊ.  
\v 28 Jeeˊ kihˈ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ gwahꜙ, Dio gaꜙhña̱a̱ꜗ toˉnëˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ apóstole, ja̱ˉgaˊ gaꜙhña̱a̱yꜗ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ kiyhꜗ, hiꜙ gaꜙhña̱a̱yꜗ taˉjwohꜗ, kya̱a̱hˊ hi̱ˉ jmeeꜙ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ, kya̱a̱hˊ hi̱ˉ miˉhlä̱ä̱ꜘ dsaˉ, kya̱a̱hˊ hi̱ˉ jmeeꜙ beꜘ kihꜗ dsaꜙ, kya̱a̱hˊ hi̱ˉ kye̱ˉ nëˊ kihˈ dsaˉkya̱a̱hˊ, hiꜙ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ lihꜙ hlëëhꜗ jyohꜘ juuˈ.  
\v 29 ¿Cheˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ la̱a̱ꜗ apóstole? ¿Cheˊ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ la̱a̱ꜗ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ kihꜗ Dio? ¿Cheˊ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ la̱a̱ꜗ taˉjwohꜗ? ¿Cheˊ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ jmeeꜙ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ?  
\v 30 ¿Cheˊ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ maˉhyoh˜ beꜘ mahꜗ miˉhlä̱ä̱yꜘ dsaˉdsaahˊ? ¿Cheˊ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ lihꜙ hlëëhꜗ jyohꜘ juuˈ? ¿Cheˊ gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ lihꜙ ji̱i̱ꜗ juuˈ heˉ hlëëhꜙ dsaˉkya̱a̱yhˊ?  
\v 31 Waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ taˊ heˉ laˊ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ lluꜗ gaˊ miihˉ. 
\p Pero taꜙ jyohꜘ ko̱ˉta̱a̱ˉ, hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ haˉ läꜙ jeeˊ jnäähꜙ hnähꜘ heˉ jmääꜗ chaˉgaˊmiihˉ kyahꜗ hnähꜘ. 
\c 13  
\s1 Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ, heˉ ja̱ˉ baˊ kye̱e̱ꜘ 
\p  
\v 1 Cherˊmahꜗ gaꜙhlëëhnˋ kya̱a̱hˊ waˊ heˉ chaˉ heˉ juuˈ heˉ hlëëhꜙ dsaˉ, hiꜙ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ hlëëhꜙ ángele kaˉlähꜘ, hiꜙ cherˊmahꜗ saꜙ hnaanꜙ dsaˉkya̱a̱hnˊ, la̱a̱nꜗ läꜙko̱o̱ˉ ñeˈ heˉ ko̱o̱ˉ hi̱i̱ˊ taꜙjmahꜗ. La̱a̱nꜗ läꜙko̱o̱ˉ jwɨˊñeꜗ kihꜗ tëꜙ.  
\v 2 Cherˊmahꜗ gaꜙhyohnꜗ chaˉmiihˉ juuˈ kihꜗ Dio heˉ ngëënˊ kihˈ dsaꜙ, hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙläꜙngëënꜘ läꜙjëꜙ juuˈ heˉ naˉhmääˊ, cherˊmahꜗ kyʉʉh˜ baˊ jnäꜘ läꜙjëꜙ, hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙjmeenꜗ dsooꜘ dsënꜙ chaˉmiihˉ läꜙji̱i̱hˈ miˊsɨɨnˋ hø̱ø̱ˈ mohꜘ, pero cherˊmahꜗ saꜙ hnaanꜙ dsaˉkya̱a̱hnˊ, niꜙ miihˉ saꜙ chaˉ heˉ la̱a̱nꜗ.  
\v 3 Cherˊmahꜗ gaꜙtiˊ gaꜙlloohnꜗ gaꜙläꜙjëꜙ heˉ chaˉ kinꜙ mahꜗ ä̱ä̱hnˊ dsaˉ täˉñeeꜘ, hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙkwa̱a̱nꜙ hñiinꜙ ka̱a̱nꜙ, pero cherˊmahꜗ saꜙ hnaanꜙ dsaˉkya̱a̱hnˊ, niꜙ miihˉ saꜙ jmääꜗ kinꜙ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ. 
\p  
\v 4 Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉ, heˉ jø̱hˉ dsënˉ baˊ ja̱ˉ, hiꜙ lluꜗ dsëˉ jneˊ kaˉlähꜘ. Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉ, ja̱ꜙ heˉ wɨɨꜘ dsëˉ jneˊ kya̱a̱hˊ dsaˉ. Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉ, ja̱ꜙ heˉ jmä̱ä̱ˊ jneˊ hñaanˈ ka̱a̱hˊ, niꜙ heˉ jmeenˊ kye̱e̱ꜘ jneˊ chaˉgaˊmiihˉ.  
\v 5 Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉ, ja̱ꜙ heˉ jmeenˊ heˉ saꜙ lleˋ kihˈ jmeenˊ, ja̱ꜙ heˉ hnøøhnˊ maꜙlaꜙ heˉ lluꜗ jnänˋ hñaanˈ, ja̱ꜙ heˉ läꜙlle̱e̱ꜘ jneˊ naꜗko̱hꜘ, ja̱ꜙ heˉ tøøhˉ jneˊ dsënˉ kya̱a̱hˊ dsaˉ.  
\v 6 Ja̱ꜙ heˉ tɨh˜ dsëˉ jneˊ heˉ hlɨɨhˈ, heˉ tɨhꜗ dsëˉ jneˊ juˈdsooꜘ jmahꜗ baˊ.  
\v 7 Heˉ hnääꜙ jneˊ Dio, heˉ läˉbeꜘ dsëˉ jneˊ kihˈ läꜙjëꜙ, hiꜙ läꜙ maˉdsooꜘ ja̱ˉbaˊ dsëˉ jneˊ kiyhˈ, hiꜙ ngooꜗ baˊ heˉ kye̱ˊ jneˊ oˉjø̱hꜙ dsëˉ, hiꜙ heˉ kwëëhꜗ dsëˉ jneˊ kaˉlähꜘ. 
\p  
\v 8 Heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ saꜙ lla̱a̱ꜙ ji̱hˊko̱hꜘ. Pero lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ moꜙsoꜙ jmeeꜙ biiꜗ miˉjnääꜙ Dio juuˈ kihꜗ, läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ moꜙsoꜙ jmeeꜙ biiꜗ hyohꜙ dsaˉ hlëëhꜗ jyohꜘ juuˈ, hiꜙ moꜙsoꜙ jmeeꜙ biiꜗ hyoyhꜙ heˉ jmeeyꜗ kyʉʉyh˜ chaˉgaˊmiihˉ.  
\v 9 Pero jmɨɨˊ heˉ tøøhnˊ laˉ, saꜙ gaˊ maˉläˉkyu̱u̱h˜ jneˊ naˉhñaaˈ läꜙjëꜙ juuˈ naˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ kihꜗ dsaꜙ, saꜙ hlëëyhꜙ naˉhñaaˈ läꜙjë̱ë̱ˉ.  
\v 10 Pero waˊraˉ gaꜙllooꜗ jmɨɨˊ jmeeꜗ Dio maˉnaˉhñaaˈ goˉte˜ läꜙjëꜙ, maˊja̱ˉ moꜙsoꜙ jmeeꜙ biiꜗ heˉ gaꜙläꜙkyu̱u̱h˜ jneˊ miihˉ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ, lla̱a̱ꜙ goˉte˜ baˊ ja̱ˉ. 
\p  
\v 11 Läꜙko̱o̱ˉ maˊ la̱a̱nˈ chihˉ, gaꜙhlëëhnˋ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ chihˉ, gaꜙjmeenꜗ hʉʉˊdsëˉ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ chihˉ, hiꜙ gaꜙka̱nꜗ kwa̱a̱t˜ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ chihˉ. Pero maˊ gaꜙläꜙjø̱ø̱hnˈ, moꜙsoꜙ gaꜙjmeenꜗ läꜙjëꜙ heˉ maˊ jmeenꜙ läꜙko̱o̱ˉ maˊ mähnˈ.  
\v 12 Jmɨɨˊ naˈ, saꜙ maˉläˉngëëꜘ jneˊ naˉhñaaˈ läꜙjë̱ë̱ˉ, laꜗ jnänˋ läꜙko̱o̱ˉ heˉ jëëꜘ jneˊ kya̱a̱hˊ huˉ heˉ saꜙ jë̱ë̱ˉ baˊ. Pero waˊraˉ gaꜙllooꜗ jmɨɨˊ ja̱ˉ, ja̱ˉgaˊ të̱ë̱ˈ jneˊ jëënˊ jë̱ë̱ˉ goˉte˜. Naꜗ kyʉʉhn˜ miihˉ baˊ. Pero waˊraˉ gaꜙllooꜗ jmɨɨˊ ja̱ˉ, ja̱ˉgaˊ läꜙkyʉʉhn˜ läꜙjëꜙ, ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ kyu̱u̱ꜙ Dio jnäꜘ. 
\p  
\v 13 Hnëˉ nëëˈ baˊ heˉ saꜙ lla̱a̱ꜙ: heˉ maˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ, heˉ chaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ jnänˋ, hiꜙ heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ. Kihꜗ jeeˊ läꜙjëꜙ heˉ laˉ, kye̱e̱ꜘ gaˊ heˉ hnääꜙ jneˊ dsaˉkya̱a̱hnˊ. 
\c 14  
\s1 Haˉ läꜙ laꜗ kihꜗ hi̱ˉ hlëëhꜙ jyohꜘ juuˈ 
\p  
\v 1 Heˉja̱ˉ goˉnääꜘ baˊ hnähꜘ taꜙ chaˊnëˊ heˉ hnaahꜙ hnähꜘ ø̱ø̱hꜗ hnähꜘ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ taˊ heˉ laˊ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ. Hiꜙ kihꜗ jeeˊ läꜙjëꜙ taˊ naˉ, waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ heˉ ngëëhˊ hnähꜘ juuˈ kihꜗ Dio.  
\v 2 Jëëhꜘ, ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hlëëhꜙ jyohꜘ juuˈ, ja̱ꜙ heˉ hlëëyhꜙ kya̱a̱hˊ dsaˉ ja̱ˉ, heˉ hlëëyhꜙ kya̱a̱hˊ Dio baˊ ja̱ˉ. Hiꜙ maꜙkeꜙ hlëëyhꜙ juuˈ kaahˊ heˉ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ ngëëꜘ juuˈ kiyhꜗ.  
\v 3 Pero ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙhyoyhꜗ kihꜗ Dio, hi̱ˉ heꜘ baˊ hlëëhꜙ juuˈ heˉ jmeeyꜙ dsaˉnääꜗ dsaˉ taꜙ chaˊnëˊ, kwayꜙ beꜘ kihꜗ dsaˉ, hiꜙ jmeeyꜙ dsaˉnøhꜗ dsëꜗ dsaˉ.  
\v 4 Ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hlëëhꜙ juuˈ heˉ saꜙ ngëëꜘ jneˊ, heˉ kwayꜙ beꜘ kihꜗ hñiiyꜘ baˊ ja̱ˉ. Pero ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙhyoyhꜗ kihꜗ Dio, kwayꜙ beꜘ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio. 
\p  
\v 5 Hnoonꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ hnähꜘ hlëëhˊ hnähꜘ jyohꜘ juuˈ. Pero chaˉgaˊmiihˉ hnoonꜗ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ gaꜙhñahꜗ hnähꜘ taˊ heˉ ngëëhˊ hnähꜘ juuˈ kihꜗ Dio. Jëëhꜘ, lluꜗ gaˊ heˉ ja̱ˉ, läꜙko̱hꜘ gaˊ heˉ hlëëhꜙ hnähꜘ jyohꜘ juuˈ. Hiꜙ maꜙraꜙ heˉ jmääꜗ baˊ heˉ hlëëhˊ hnähꜘ jyohꜘ juuˈ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ ji̱i̱ꜗ juuˈ ja̱ˉ mahꜗ kwaꜗ beꜘ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio.  
\v 6 Jëëˋ daˊ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ. Cherˊmahꜗ ngoonꜗ naˊhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ kya̱a̱hˊ jyohꜘ juuˈ heˉ maˉhyohn˜ kihꜗ Dio, saꜙ jmääꜗ heˉ ja̱ˉ kyahꜗ hnähꜘ. Lluꜗ gaˊ heˉ hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ heˉ gaꜙmiꜙjnääˉ Dio kinꜙ baˊ, hiꜙ hlë̱ë̱hnˊ hnähꜘ heˉ maˉkyu̱u̱h˜ jneˊ, hiꜙ hlëëhnˊ juuˈ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙhyohnꜗ kihꜗ Dio, hiꜙ kya̱a̱hˊ nʉʉhꜚ heˉ maˉmiˉtë̱ë̱ˈ jneˊ. 
\p  
\v 7 Läꜙja̱ˉ laꜗ kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ saꜙ naˊji̱i̱hꜙ. Waˊraˉ gaꜙhi̱i̱ˊ luuꜘ hmaˉtaˉ, waˊraˉ gaꜙhi̱i̱ˊ tu̱ˉ, cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙhi̱i̱ˊ kweeˉ, saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ ñeˉ heeˉ su̱ꜚ ja̱ˉ hi̱i̱ˊ.  
\v 8 Hiꜙ cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙhi̱i̱ˊ kweeˉ luuꜘ hooˊ, niꜙ ja̱a̱ˉ hløøꜘ saꜙ miˉllu̱u̱ꜗ hñiiꜘ mahꜗ dsaˉnääyꜗ jeeˊ hniiˉ.  
\v 9 Läꜙja̱ˉ laꜗ kyahꜗ hnähꜘ kaˉlähꜘ. Cherˊmahꜗ saꜙ jë̱ë̱ˉ juuˈ heˉ hlëëhˊ hnähꜘ, ¿haˉ läꜙja̱ˉ läꜙngëëꜘ dsaˉ juuˈ heˉ hlëëhˊ hnähꜘ? Ko̱o̱ˉ ta̱a̱hꜙ mɨɨhˊ baˊ ja̱ˉ heˉ hlëëhˊ hnähꜘ.  
\v 10 Johꜘ juuˈ saꜙ hlëëhꜙ dsaˉ läꜙka̱a̱ˉ läꜙjʉhꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ, hiꜙ läꜙko̱o̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ jwɨɨˉ ngëëꜘ bihꜗ juuˈ kiyhꜗ.  
\v 11 Heˉja̱ˉ cherˊmahꜗ saꜙ ngëënꜘ juuˈ heˉ hlëëhꜙ dsaˉ, la̱a̱nꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ ʉ̱ʉ̱ꜘ baˊ kiyhˈ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ la̱a̱ꜗ hi̱ˉ heꜘ kiꜙ jnäꜘ kaˉlähꜘ.  
\v 12 Läꜙja̱ˉ jmeeˊ hnähꜘ kaˉlähꜘ. Naꜗ heˉ maˉhe̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ taˊ heˉ laˊ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, heˉja̱ˉ chaˉgaˊmiihˉ waˊ tɨh˜ hohꜘ hnähꜘ heˉ laˊ kwaꜙ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ heˉ jmeeꜙ dsaˉkwa̱a̱ꜙ läꜙhiiꜘ nëˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio. 
\p  
\v 13 Kihꜗ heˉja̱ˉ, ja̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉhyoh˜ hlëëhꜗ jyohꜘ juuˈ, waˊ ngɨɨyꜘ kiyhꜗ kihꜗ Dio mahꜗ kwayꜗ beꜘ haˉ läꜙ jeeˊ ji̱i̱yˈ juuˈ ja̱ˉ kya̱a̱hˊ dsaˉkya̱a̱yhˊ.  
\v 14 Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ gaꜙngɨɨnˋ kinꜙ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ saꜙ ngëënꜘ, heˉ ngɨɨnˊ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ kinꜙ baˊ ja̱ˉ. Pero juuˈ ja̱ˉ, saꜙ ngëënꜘ heˉ hnøøꜗ jähꜙ.  
\v 15 Heˉja̱ˉ, ¿haˉ läꜙ jmeenˋ? Ngɨɨˊ baˊ jnäꜘ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ kinꜙ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ ngëënꜘ baˊ. Hiꜙ hänˋ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ kinꜙ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ hänˋ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ ngëënꜘ.  
\v 16 Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ gaꜙhähˊ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ jmahꜗ jeeˊ kwahˉ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio, haˉ läꜙja̱ˉ jähꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ nuuˉ: “Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ”, cherˊmahꜗ saꜙ maˉläˉngëëyꜘ heeˉ ja̱ˉ heˉ maˉhlëëhˊ.  
\v 17 Maꜙkeꜙ jna̱a̱hˈ maˉkwahˊ tiˊhmaahˊ, pero kihꜗ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ nuuˉ, saꜙ të̱ë̱yꜗ beꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ ja̱ˉ.  
\v 18 Kwanꜙ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio kihꜗ heˉ maˉhyohn˜ hlëëhnˊ chaˉgaˊmiihˉ jyohꜘ juuˈ läꜙko̱hꜘ gaˊ hnähꜘ.  
\v 19 Pero gaˊ maˉchehnꜗ jeeˊ dsaˉñeeꜙ ø̱ø̱hꜗ jneˊ, lluꜗ gaˊ la̱a̱nꜙ heˉ hlëëhnˊ hñaꜘ mɨˈjuuꜗ heˉ läꜙngëëꜘ dsaˉ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ hlë̱ë̱hˊ jnihꜘ, läꜙko̱hꜘ gaˊ heˉ hlëëhnˊ gyaꜗ mil mɨˈjuuꜗ heˉ saꜙ kyʉʉh˜ dsaˉ. 
\p  
\v 20 Ø̱ø̱hnꜗ, taꜙ jmeeˉ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ chihˉ hi̱ˉ saꜙ ngëëꜘ. Lluꜗ baˊ cherˊmahꜗ la̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ chihˉ hi̱ˉ saꜙ jmeeꜙ heˉ hlɨɨhˈ. Pero hnøøꜗ jmeehˈ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ dsaˉ maˉjø̱ø̱hˈ baˊ.  
\v 21 Läꜙlaˉ naˉsɨɨˉ nëˊ ley: 
\q1 Kya̱a̱hˊ jyohꜘ juuˈ hlë̱ë̱hnˊ dsaˉ laˉ. 
\q1 Kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ hlëëhꜙ dsaˉ cha̱a̱ˉ ʉ̱ʉ̱ꜘ baˊ hlë̱ë̱hˊ jnihꜘ. 
\q1 Pero niꜙ läꜙja̱ˉ, saꜙ nuuyꜗ kinꜙ, gaꜙjähꜘ Dio. 
\p  
\v 22 Läꜙja̱ˉ, hi̱ˉ maˉhyoh˜ hlëëhꜗ jyohꜘ juuˈ, laꜗ ko̱o̱ˉ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio. Saꜙ laꜗ kihꜗ hi̱ˉ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio. Pero taꜙ jyohꜘ ko̱ˉta̱a̱ˉ, ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ heˉ gaꜙhyoyhꜗ kihꜗ Dio, hlë̱ë̱yh˜ hi̱ˉ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio baˊ. Saꜙ laꜗ kihꜗ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio.  
\v 23 Heˉja̱ˉ saꜙ lluꜗ cherˊmahꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ hlëëhˊ hnähꜘ jyohꜘ juuˈ heˉ saꜙ ngëëꜘ jneˊ jeeˊ dsaˉñeeꜙ hnähꜘ. Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ gaꜙllooꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hmëëꜘ o ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉdsooꜘ dsëꜗ kihꜗ Dio, maˊja̱ˉ jäyhꜙ, heˉ ngaahˊ baˊ hnähꜘ naˉ.  
\v 24 Pero cherˊmahꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ ngëëhˊ hnähꜘ juuˈ heˉ gaꜙhñahꜗ hnähꜘ kihꜗ Dio hiꜙ cherˊmahꜗ gaꜙllooꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ hmëëꜘ o ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ ngëëhˊ hnähꜘ ja̱ˉ jmeeꜗ läˉngëëyꜘ heˉ maˉhlä̱ä̱yhˉ, hiꜙ läˉliiyhꜚ läꜙjëꜙ heˉ jmeeyꜙ.  
\v 25 Hiꜙ läꜙjnäꜘ läꜙjëꜙ heˉ naˉhmääˊ nehꜙ tuhˉdsëyꜗ. Ja̱ˉgaˊ naꜙ ju̱u̱yhꜗ jnëyˊ mahꜗ hnaayhꜙ Dio, jäyhꜙ: “Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ, chehꜗ baˊ Dio jeeˊ kyahˈ hnähꜘ.” 
\s1 Hnøøꜗ dsaˊtoohnˊ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ läꜙ maˊ dsaˉñeeꜙ jneˊ 
\p  
\v 26 Ø̱ø̱hnꜗ, heˉ ko̱o̱ˉ juuˈ lleˊ jneˊ kihˈ jeeˊ läꜙjëꜙ heˉ maˉjwë̱ë̱hnꜗ hnähꜘ. Jeeˊ dsaˉñeehꜙ hnähꜘ, cha̱a̱ˉ hi̱ˉ häꜙ, cha̱a̱ˉ hi̱ˉ miˉtë̱ë̱ꜙ, cha̱a̱ˉ hi̱ˉ hlëëhꜙ gaˊ jyohꜘ juuˈ, cha̱a̱ˉ hi̱ˉ maˉmiˉjnääˉ Dio miihˉ kihꜗ, cha̱a̱ˉ hi̱ˉ lihꜙ ji̱i̱ꜗ juuˈ heˉ saꜙ ngëëꜘ jneˊ. Heˉja̱ˉ jmeeˊ hnähꜘ läꜙjëꜙ heˉ naˉ mahꜗ läꜙchaˉ chaˉgaˊmiihˉ beꜘ kyahꜗ hnähꜘ.  
\v 27 Waˊraˉ gaꜙhlëëhˊ hnähꜘ jyohꜘ juuˈ, waˊ hlëëhꜘ u̱u̱ꜗ u̱u̱ˉ baˊ, pero maꜙ ja̱a̱ˉ baˊ. Hiꜙ maꜙraꜙ heˉ hnääꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ lihꜙ ji̱i̱ꜗ juuˈ ja̱ˉ.  
\v 28 Cherˊmahꜗ saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ lihꜙ ji̱i̱ꜗ juuˈ ja̱ˉ, saꜙ waˊ hlë̱ë̱yhˈ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ nehꜙ gwahꜙ. Waˊ hlëëyhꜘ jeeˊ nuuyˉ hñiiyꜘ baˊ, hiꜙ waˊ hlëëyhꜘ kya̱a̱hˊ Dio.  
\v 29 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kihꜗ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ heˉ gaꜙhyoyhꜗ kihꜗ Dio. Waˊ hlëëhꜘ u̱u̱ꜗ u̱u̱ˉ baˊ, mahꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ waˊ kye̱yꜘ kwa̱a̱t˜ haˉ läꜙ dsoo˜ juuˈ ja̱ˉ.  
\v 30 Cherˊmahꜗ gaꜙmiꜙjnääˉ Dio miihˉ kihꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ gyaꜗ nuuˉ, waˊ jø̱ø̱yˈ läꜙji̱i̱hˈ lla̱a̱ꜙ hlëëhꜗ hi̱ˉ maˉløøꜗ toˉnëˊ heꜘ.  
\v 31 Jëëhꜘ, läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ hnähꜘ chaˉ jwëˈ kyahꜗ hnähꜘ ngëëhˊ hnähꜘ juuˈ heˉ maˉhñah˜ hnähꜘ kihꜗ Dio. Pero maꜙ ja̱a̱ˉ baˊ hnähꜘ ngëëhˊ hnähꜘ juuˈ ja̱ˉ, mahꜗ läꜙja̱ˉ läꜙtë̱ë̱ˉ läꜙjë̱ë̱ꜙ, hiꜙ hyoyhꜙ chaˉgaˊmiihˉ beꜘ.  
\v 32 Jmɨˉlleꜘ kihꜗ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ nʉʉhˊ bihꜗ, saꜙ hlëëyhꜗ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ hlëëhꜙ jñahꜘ ø̱ø̱yhꜚ.  
\v 33 Jëëhꜘ Dio, saꜙ la̱a̱yꜗ Dio hi̱ˉ ko̱o̱ˉ jmeeꜙ täähˊ mɨɨhˊ. Heˉ jmeeyꜙ hiiꜘ tiiˊ jnänˋ baˊ. 
\p Läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ läꜙjëꜙ gwahꜙ jeeˊ dsaˉñeeꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio,  
\v 34 läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉmëꜘ saꜙ waˊ tooyhˈ mɨɨhˊ jeeˊ tä̱ä̱yhˊ nehꜙ gwahꜙ. Jëëhꜘ, saꜙ chaˉ jwëˈ kiyhꜗ hlëëyhꜗ. Hnøøꜗ nʉʉyhˊ kihˈ dsaˉñʉʉhˉ baˊ, läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ nëˊ ley.  
\v 35 Cherˊmahꜗ heˉ hnøøyꜗ läꜙtë̱ë̱yˉ, waˊ ngɨɨyˈ juuˈ kihꜗ dsaˉñʉʉhˉ kya̱a̱yꜗ waˊraˉ gaꜙllaꜙnääyˋ chaˊnehꜙ kiyhꜗ. Jëëhꜘ, saꜙ so̱o̱h˜ kihꜗ dsaˉmëꜘ hlëëyhꜗ nehꜙ gwahꜙ. 
\p  
\v 36 Ja̱ꜙ maꜙlaꜙ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ gaꜙläꜙchaꜙ juuˈ kihꜗ Dio. Niꜙ saꜙ laꜗ maꜙlaꜙ kyahꜗ hnähꜘ kaˉlähꜘ.  
\v 37 Cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ jmeeꜙ hʉʉˊdsëˉ la̱a̱yꜗ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ, o chaˉ gaˊ jyohꜘ heˉ gaꜙhyoyhꜗ kihꜗ Jmɨˉlleꜘ Naˉjngɨɨˈ, hi̱ˉ heꜘ ta̱hˉ dsëyꜗ laꜗ madaꜚ kihꜗ Dio läꜙjëꜙ heˉ maˉsɨɨnꜗ laˉ.  
\v 38 Kihꜗ hi̱ˉ saꜙ jmeeꜙ heˈ kihꜗ juuˈ laˉ, taꜙ jmeeˉ hnähꜘ heˈ kiyhꜗ. 
\p  
\v 39 Läꜙja̱ˉ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, waˊ he̱e̱ꜘ hohꜘ hnähꜘ kihꜗ taˊ heˉ ngëëhˊ hnähꜘ juuˈ kihꜗ Dio. Hiꜙ taꜙ haˉ hnähꜘ kihꜗ hi̱ˉ lihꜙ hlëëhꜗ jyohꜘ juuˈ.  
\v 40 Pero taꜙ jmeeˉ hnähꜘ waˊ laˈ chaˉ laꜗ jeeˊ dsaˉñeehꜙ hnähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ baˊ. 
\c 15  
\s1 Gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo maˊ gaꜙhyaˉ hnëˉ jmɨɨˊ naˉju̱u̱yˊ 
\p  
\v 1 Naꜗ naꜙ miˉdsoohnꜚ hohꜘ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, haˉ läꜙ laꜗ juˈhmëëꜘ heˉ gaꜙhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ, ja̱ˉbaˊ heˉ gaꜙhe̱e̱hˋ hnähꜘ ja̱ˉ. Hiꜙ läꜙ maˉtä̱ä̱hˊ ja̱ˉbaˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ juuˈ ja̱ˉ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ.  
\v 2 Kya̱a̱hˊ ja̱ˉbaˊ juuˈ laˉ maˉnaˉla̱a̱hˊ hnähꜘ cherˊmahꜗ gaꜙnääˊ baˊ hnähꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ kya̱a̱hˊ juuˈ heˉ maˉhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ. Pero cherˊmahꜗ saꜙ laꜗ läꜙja̱ˉ, saꜙ jmääꜗ heˉ maˉdsooꜘ hohꜘ hnähꜘ. 
\p  
\v 3 Toˉnëˊ gaꜙhlë̱ë̱hnˋ hnähꜘ ja̱ˉbaˊ juuˈ heˉ gaꜙhe̱e̱hnˋ hñiinꜙ heˉ gaꜙju̱u̱ꜗ Cristo kihꜗ dsoˊkyeˉ jnänˋ läꜙko̱o̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio.  
\v 4 Ja̱ˉgaˊ naꜙ gaꜙha̱a̱ꜗ dsihꜘ mahꜗ gaꜙläꜙji̱i̱yhˋ kaˉlähꜘ maˊ gaꜙhyaˉ hnëˉ jmɨɨˊ, läꜙko̱o̱ˉ maˉnaˉsɨɨˉ kiyhꜗ jä̱ä̱ꜗ.  
\v 5 Gaꜙmiꜙjnääyˉ hñiiyꜘ kihꜗ Peeˊ. Hiꜙ kë̱ë̱ˉ gaˊ, gaꜙmiꜙjnääyˉ hñiiyꜘ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ gyaꜙtu̱u̱ꜘ.  
\v 6 Maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, gaꜙmiꜙjnääyˉ hñiiyꜘ kihꜗ la̱a̱ꜚ gaˊ hñaꜘ hña̱ˉla̱a̱ꜘ ø̱ø̱hꜗ jneˊ kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ häˊ baˊ. Hiꜙ jwë̱ë̱ꜘ ø̱ø̱hꜗ jneˊ heꜘ, cha̱a̱ˉ gyihꜗ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ, ko̱ˉlla̱a̱ˊ baˊ maˉnaˉju̱u̱ˊ.  
\v 7 Maˉngëëꜘ heˉ ja̱ˉ, gaꜙmiꜙjnääyˉ hñiiyꜘ kihꜗ Jacobo, ja̱ˉgaˊ gaꜙmiꜙjnääyˉ hñiiyꜘ jeeˊ maˊ tä̱ä̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ apóstole. 
\p  
\v 8 Jeeˊ gaꜙdsa̱a̱ꜗ ja̱ˉ, gaꜙmiꜙjnääyˉ hñiiyꜘ kiꜙ jnäꜘ. Jnäꜘ hi̱ˉ gaꜙlaꜗ kihꜗ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ gaꜙläꜙcha̱a̱ꜙ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ.  
\v 9 Jëëhꜘ, mähꜗ gaˊ jnäꜘ läꜙko̱hꜘ gaˊ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ apóstole heꜘ. Niꜙ saꜙ lleˋ kihˈ tëëhꜗ dsaˉ jnäꜘ apóstol. Jëëhꜘ, gaꜙjmeehnˋ chaˉmiihˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio.  
\v 10 Pero, kihꜗ heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio, heˉja̱ˉ baˊ ja̱ˉ la̱a̱nꜗ heˉ jwahnꜙ la̱a̱nꜗ. Hiꜙ gaꜙjmääꜘ baˊ heˉ lluꜗ dsëyꜗ kya̱a̱hˊ jnäꜘ jëëhꜘ gaꜙjmeenꜗ chaˉgaˊmiihˉ taˊ läꜙko̱hꜘ gaˊ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ apóstole heꜘ. Pero ja̱ꜙ hñiinꜙ hi̱ˉ gaꜙjmeeꜘ taˊ ja̱ˉ. Heˉ lluꜗ dsëꜗ Dio kya̱a̱hˊ jnäꜘ baˊ ja̱ˉ, heˉja̱ˉ yaꜙhɨɨꜗ lluꜗ taˊ heˉ gaꜙjmeenꜗ.  
\v 11 Läꜙja̱ˉ baˊ laˈ juuˈ heˉ kwaˉ jnäähˈ, kweeˉ baˊ jmeeꜙ cherˊmahꜗ jnäꜘ, o cherˊmahꜗ jñahꜘ kwaꜙ juuˈ laˉ, hiꜙ juuˈ laˉ baˊ ja̱ˉ, heˉ gaꜙhe̱e̱hˋ hnähꜘ. 
\s1 Läꜙji̱i̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ 
\p  
\v 12 Gaꜙnʉʉhˉ baˊ hnähꜘ heˉ gaꜙkwaꜘ dsaˉ juuˈ heˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo. ¿Heˉlaˈ ja̱ˉ ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ jwahꜘ hnähꜘ heˉ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ?  
\v 13 Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, niꜙ saꜙ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo cherˊmahꜗ läꜙja̱ˉ laꜗ.  
\v 14 Hiꜙ cherˊmahꜗ saꜙ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo, saꜙ jmääꜗ taˊ heˉ kwaˉ jnäähˈ juuˈ kiyhꜗ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, heˉ maˉläˉdsooꜘ dsëˉ jneˊ, saꜙ jmääꜗ taˊ niꜙ miihˉ.  
\v 15 Hiꜙ ja̱ꜙ maꜙlaꜙ heˉ ja̱ˉ. Gaꜙjmeeˊ jnäähꜗ juuˈ taˉjuuˈ kihꜗ Dio, jëëhꜘ maˉjmeeˊ jnäähꜗ juˈdsooꜘ heˉ gaꜙmiꜙji̱i̱yhˋ Cristo. Pero saꜙ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo cherˊmahꜗ laꜗ juˈdsooꜘ heˉ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ.  
\v 16 Jëëhꜘ, cherˊmahꜗ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, niꜙ läꜙja̱ˉ saꜙ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo.  
\v 17 Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo, saꜙ jmääꜗ taˊ heˉ maˉdsooꜘ hohꜘ hnähꜘ. Läꜙ maˉtä̱ä̱hˊ ja̱ˉbaˊ hnähꜘ kya̱a̱hˊ dsoˊkyeˉ kyahꜗ hnähꜘ.  
\v 18 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, maˉnaˉhe̱e̱ꜚ goˉte˜ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ gaꜙju̱u̱ꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Cristo.  
\v 19 Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ laꜗ kihꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ laˉ baˊ, heˉ maˉchaˉ oˉjø̱hꜙ dsëˉ jnänˋ kya̱a̱hˊ Cristo, peerꜙ jwɨɨ˜ jneˊ jeeˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ. 
\p  
\v 20 Pero maꜙraꜙ juˈdsooꜘ heˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ. La̱a̱yꜗ toˉnëˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ läꜙji̱i̱hˊ jeeˊ kihˈ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ.  
\v 21 Kihꜗ ja̱a̱ˉ baˊ dsaˉ jaꜗ heˉ dsaˉju̱u̱ꜘ dsaˉ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, kihꜗ ja̱a̱ˉ baˊ dsaˉ jaꜗ heˉ läꜙji̱i̱hˊ hi̱ˉ naˉju̱u̱ˊ.  
\v 22 Jëëhꜘ, ja̱ˉbaˊ läꜙko̱hꜘ dsaˉju̱u̱ꜘ dsaˉ kihꜗ heˉ la̱a̱yꜗ saˊju̱ˉ kihꜗ Adán, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ läꜙji̱i̱hˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Cristo.  
\v 23 Läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ läꜙji̱i̱hˊ, gaˊ maˉtëꜘ hor˜ kiyhꜗ. Toˉnëˊ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ Cristo hi̱ˉ kye̱ˉ nëˊ jnänˋ. Ja̱ˉgaˊ läꜙji̱i̱hˊ kaˉlähꜘ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱yꜗ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jä̱yhꜘ.  
\v 24 Hiꜙ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lla̱a̱ꜙ goˉte˜, llaˉdsëëˋ Cristo kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jmeeꜙ hihꜙ, hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ taˊ hiꜙ kihꜗ hi̱ˉ be̱e̱ꜘ. Maˊja̱ˉ gaˊ tooyhꜙ gooˉ Dio hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Tääˋ jnänˋ mahꜗ hñiiꜘ bihꜗ jmeeyꜗ hihꜙ.  
\v 25 Jëëhꜘ, jmeeꜙ biiꜗ llaˉdsëëˋ Cristo kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kiyhˈ läꜙji̱i̱hˈ jä̱yꜗ taꜙ hwaꜗ hʉʉˊ tɨɨyˊ.  
\v 26 Kihꜗ jeeˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kiyhˈ heꜘ, he̱e̱yꜗ goˉte˜ hi̱ˉ jngɨɨhꜙ kihꜗ dsaꜙ.  
\v 27 Jëëhꜘ, kihꜗ Dio maˉjä̱ꜘ taꜙ hwaꜗ hʉʉˊ tɨɨˊ Cristo läꜙjëꜙ goˉte˜ heˉ chaˉ. Läꜙko̱o̱ˉ maˊ gaꜙjäyhꜘ: “Maˉjä̱ꜘ taꜙ hwaꜗ hʉʉˊ tɨɨyˊ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ”, ñeˊ baˊ jneˊ saꜙ hlëëhꜙ läꜙkye̱ˉ kihꜗ hñiiꜘ Dio hi̱ˉ gaꜙtoohˉ gooyˉ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ.  
\v 28 Heˉja̱ˉ waˊraˉ gaꜙjä̱ꜘ taꜙ hwaꜗ hʉʉˊ tɨɨyˊ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ, ja̱ˉgaˊ naꜙ Jo̱o̱yꜘ ngëëyꜗ hñiiyꜘ chaˊnëˊ hi̱ˉ gaꜙtoohˉ gooyˉ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ mahꜗ läꜙja̱ˉ jä̱ꜗ jø̱ø̱hˈ Dio jeeˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ. 
\p  
\v 29 Taꜙ jyohꜘ ko̱ˉta̱a̱ˉ, ¿heeˉ gaꜙlɨhꜗ dsaˉ hi̱ˉ gaꜙsa̱a̱ˉ jmɨɨˉ llaꜚ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ? Cherˊmahꜗ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, ¿heˉlaˈ ja̱ˉ gaꜙsa̱a̱yˉ jmɨɨˉ llaꜚ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ?  
\v 30 Läꜙja̱ˉ jnäähˈ kaˉlähꜘ, ¿heˉlaˈ ja̱ˉ he̱e̱hˊ jnäähꜗ heˉ hiiꜘ gooˉ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ gaꜙläꜙjëꜙ jmɨɨˊ, cherˊmahꜗ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ?  
\v 31 Juˈdsooꜘ jwahnꜙ ø̱ø̱hnꜗ, läꜙjëꜙ jmɨɨˊ baˊ hiiꜘ gooˉ ju̱u̱nꜘ. Hiꜙ läꜙja̱ˉ laꜗ juˈdsooꜘ heˉ cha̱a̱nˉ lluꜗ jwërte kwa̱a̱t˜ kyahꜗ hnähꜘ jeeˊ hnäähꜙ jneˊ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 32 Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ la̱a̱nꜗ dsaˉ waˊ hi̱ˉ chaˉ hi̱ˉ, ¿heeˉ jmääꜗ kinꜙ ja̱ˉ, heˉ gaꜙte̱e̱nꜗ kya̱a̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ läꜙko̱o̱ˉ jahꜘ hä̱ä̱ˈ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jwɨɨˉ Éfeso? Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ saꜙ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, waˊ jmeeˊ baˊ jneˊ läꜙjëꜙ heˉ tɨh˜ dsëˉ jneˊ, waˊ kihˊhi̱hnˊ lluˈ. Jëëhꜘ, høꜗ baˊ ju̱u̱ꜘ jneˊ. 
\p  
\v 33 Pero taꜙ miˉga̱a̱ˈ hnähꜘ hñaahꜗ kihꜗ hi̱ˉ hlëëhꜙ läꜙja̱ˉ. Jëëhꜘ cherˊmahꜗ gaꜙjmeeˊ jneˊ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ hñaaˉ dsëˉ, dsaˉhe̱e̱ꜘ läꜙjëꜙ heˉ lluꜗ heˉ të̱ë̱ˈ jneˊ jmeenˉ.  
\v 34 Jmeeˊ hnähꜘ hʉʉˊdsëˉ, moꜙtoꜙ jmeeˉ gaˊ hnähꜘ heˉ hlɨɨhˈ. Jëëhꜘ, ko̱ˉlla̱a̱ˊ hnähꜘ saꜙ jmeehˉ hnähꜘ heˈ kihꜗ Dio. Heˉja̱ˉ jwahnꜙ läꜙnaˉ mahꜗ jäꜙ oˉhihꜙ kyahꜗ hnähꜘ. 
\s1 Haˉ läꜙ laꜗ heˉ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ 
\p  
\v 35 Pero jähꜙ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ: “¿Haˉ läꜙ laꜗ heˉ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ? ¿Haˉ baˊ läꜙjnääyꜘ waˊraˉ gaꜙläꜙji̱i̱yhˋ?”  
\v 36 Peerꜙ ta̱a̱hˉ hneˉ. Saꜙ hyaꜙ mɨˈju̱ˉ heˉ jngëëhˉ cherˊmahꜗ gaꜙjä̱ꜘ läꜙ maˉlaꜗ ja̱ˉbaˊ mɨɨˈ.  
\v 37 Heˉ jngëëhˉ ja̱ˉ, saꜙ laꜗ chaahˈ heˉ ja̱ˉgaˊ hyaꜙ. Laꜗ mɨˈju̱ˉ taꜙjmahꜗ baˊ, cherˊmahꜗ laꜗ mɨˈju̱ˉ trigo, o heˉ gaˊ jyohꜘ mɨˈju̱ˉ.  
\v 38 Dio kwaꜙ chaahˈ läꜙko̱o̱ˉ llaꜙ dsëyꜗ. Läꜙko̱o̱ˉ nëëˈ mɨˈju̱ˉ hyaꜙ kya̱a̱hˊ chaahꜗ läꜙko̱o̱ˉ lleˋ kihˈ.  
\v 39 Hiꜙ läꜙja̱ˉ laꜗ kihꜗ ngoꜗ, saꜙ laꜗ ko̱o̱ˉ nëëˈ baˊ jeeˊ läꜙjëꜙ. Ka̱hꜘ baˊ laˈ jmɨˉngoꜗ kihꜗ dsaˉ jmɨˉgyʉʉꜙ, hiꜙ ka̱hꜘ baˊ laˈ ngoꜗ kihꜗ jahꜘ. Ka̱hꜘ baˊ laˈ kaˉlähꜘ ngoꜗ kihꜗ jahꜘ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ chaˊjmɨɨˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kihꜗ jahꜘ hi̱ˉ hë̱ë̱ꜙ.  
\v 40 Hiꜙ läꜙja̱ˉ laꜗ kaˉlähꜘ kihꜗ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ gyʉʉhˈ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ hwaꜗ laˉ. Ka̱hꜘ baˊ jnä̱ä̱ꜘ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ gyʉʉhˈ hiꜙ ka̱hꜘ baˊ la̱a̱ˈ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ hwaꜗ laˉ.  
\v 41 Ka̱hꜘ baˊ laˈ jmëëꜗ hyooˉ, hiꜙ ka̱hꜘ baˊ laˈ kihꜗ sɨhˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ kihꜗ chaˊnʉʉꜘ kaˉlähꜘ. Ka̱hꜘ baˊ laˈ jmëëꜗ kihꜗ ja̱a̱ˉ ja̱a̱ˉ. 
\p  
\v 42 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ laꜗ heˉ läꜙji̱i̱hˊ dsaˉ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ. Hoo˜ dsaˉ jmɨˉngoꜗ heˉ dsaˉhe̱e̱ꜘ, pero waˊraˉ gaꜙllooꜗ jmɨɨˊ läꜙji̱i̱yhˊ kaˉlähꜘ, moꜙsoꜙ he̱e̱yꜘ ji̱hˊko̱hꜘ.  
\v 43 Hoo˜ dsaˉ heˉ moꜙsoꜙ tɨh˜ dsëyꜗ, pero waˊraˉ gaꜙläꜙji̱i̱hˋ, läꜙjnäꜘ naˊhñaahꜗ. Hoo˜ dsaˉ heˉ maˉhwa̱a̱ꜘ goˉte˜, pero waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ läꜙji̱i̱hˊ, maˉkya̱a̱hˊ chaˉmiihˉ beꜘ.  
\v 44 Heˉ hoo˜ dsaˉ, laꜗ kihꜗ hwaꜗ laˉ. Pero heˉ läꜙji̱i̱hˊ, laꜗ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ. Chaˉ jmɨˉngoꜗ heˉ laꜗ kihꜗ hwaꜗ, hiꜙ läꜙja̱ˉ chaˉ heˉ laꜗ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ.  
\v 45 Läꜙja̱ˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio: “Dsaˉñʉʉhˉ Adán hi̱ˉ toˉnëˊ heꜘ, maˊ naˉla̱a̱ꜚ kihꜗ hwaꜗ laˉ baˊ hiꜙ maˊ ji̱i̱yhꜙ.” Pero Adán hi̱ˉ jaꜗ jeeˊ gaꜙdsa̱a̱ꜗ heꜘ, la̱a̱ꜗ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ mahꜗ jmeeyꜗ cha̱a̱ˉ dsaˉ.  
\v 46 Hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱hˊ jmɨˉlleꜘ saꜙ la̱a̱yꜗ toˉnëˊ. Hi̱ˉ maˊ naˉla̱a̱ꜚ kihꜗ hwaꜗ laˉ baˊ maˊ la̱a̱yˈ toˉnëˊ, ja̱ˉgaˊ jaˈ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ jmɨˉlleꜘ.  
\v 47 Dsaˉñʉʉhˉ hi̱ˉ maˊ la̱a̱ˈ toˉnëˊ, maˊ naˊjnääyꜘ kihꜗ hwaꜗ laˉ. Pero jeeˊ gaꜙtëꜘ u̱u̱ꜗ dsaˉñʉʉhˉ heꜘ, la̱a̱ꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ hi̱ˉ naˊjnääꜘ kihꜗ gyʉʉhˈ.  
\v 48 Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˊjnääꜘ kihꜗ hwaꜗ laˉ, la̱a̱yꜗ kweeˉ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ gaꜙla̱a̱ꜗ kya̱a̱hˊ gwaahˊ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˊjnääꜘ gyʉʉhˈ, le̱e̱yꜘ läꜙko̱o̱ˉ la̱a̱ꜗ hi̱ˉ gyaꜗ gyʉʉhˈ.  
\v 49 Jnä̱ä̱ꜘ jneˊ kweeˉ läꜙko̱o̱ˉ maˊ jnä̱ä̱ꜘ hi̱ˉ gaꜙla̱a̱ꜗ kya̱a̱hˊ gwaahˊ. Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ, läꜙko̱o̱ˉ jnä̱ä̱ꜘ hi̱ˉ gyaꜗ gyʉʉhˈ, läꜙja̱ˉ läꜙjnääꜘ jneˊ kaˉlähꜘ.  
\v 50 Läꜙja̱ˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ, hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱hˊ jmɨˉngoꜗ, saꜙ të̱ë̱yꜗ yaꜙjwɨɨꜗ kihꜗ Dio. Jëëhꜘ jmɨˉngoꜗ heˉ dsaˉhe̱e̱ꜘ, saꜙ hiihꜚ kya̱a̱hˊ jyohꜘ jmɨˉngoꜗ heˉ naꜗ gaˊ të̱ë̱ˈ jneˊ heˉ saꜙ dsaˉhe̱e̱ꜘ ji̱hˊko̱hꜘ. 
\p  
\v 51 Naꜗ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ ko̱o̱ˉ juuˈ heˉ maˊ naˉhmääˊ. Ja̱ꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ ju̱u̱nꜘ, pero läꜙjë̱ë̱ꜙ jneˊ läꜙsë̱ë̱ꜗ jneˊ.  
\v 52 Niꜙ saꜙ le̱e̱hꜚ gaˊ jneˊ, kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ hmihˊ baˊ jneˊ läꜙsë̱ë̱ꜗ jneˊ, waˊraˉ gaꜙhi̱i̱ˊ jeeˊ gaꜙdsa̱a̱ꜗ luuꜘ hooˊ. Jëëhꜘ, hi̱i̱ˋ luuꜘ hooˊ mahꜗ läꜙji̱i̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ. Ja̱ˉ ji̱i̱hˈ moꜙsoꜙ ju̱u̱yꜘ ji̱hˊko̱hꜘ. Läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ jneˊ läꜙsë̱ë̱ꜗ jneˊ maˊja̱ˉ.  
\v 53 Jmɨˉngoꜗ jnänˋ heˉ dsaˉhe̱e̱ꜘ, jmeeꜙ biiꜗ läꜙsɨɨꜗ mahꜗ moꜙsoꜙ he̱e̱ꜘ. Hiꜙ jmeeꜙ biiꜗ läꜙsɨɨꜗ mahꜗ moꜙsoꜙ ju̱u̱ꜘ ji̱hˊko̱hꜘ.  
\v 54 Waˊraˉ gaꜙlɨɨꜗ jmɨˉngoꜗ heˉ dsaˉhe̱e̱ꜘ, ja̱ˉ ji̱i̱hˈ moꜙsoꜙ he̱e̱ꜘ, hiꜙ waˊraˉ gaꜙlɨɨꜗ jmɨˉngoꜗ heˉ dsaˉju̱u̱ꜘ, läꜙja̱ˉ moꜙsoꜙ ju̱u̱ꜘ gaˊ. Ja̱ˉgaˊ naꜙ läꜙteꜗ juuˈ heˉ naˉsɨɨˉ läꜙlaˉ: “Maˉdsa̱a̱ꜗ goˉte˜ baˊ heˉ maˊ jmeeꜙ dsaˉju̱u̱ꜘ dsaˉ.  
\v 55 Naꜚ hmaˉkuuˊ heˉ maˊ lleˋ naˊku̱u̱ꜘ heˉ maˊ jngɨɨhꜙ kihꜗ dsaꜙ. Naꜚ toˉhø̱ø̱ˉ, heˉ maˊ llaˉdsëëˋ kihˈ dsaꜙ.”  
\v 56 Hmaˉkuuˊ heˉ jngɨɨhꜙ kihꜗ dsaꜙ, laꜗ dsoˊkyeˉ. Hiꜙ dsoˊkyeˉ ja̱ˉ, ka̱˜ beꜘ kihꜗ ley mahꜗ jmeehꜙ jneˊ.  
\v 57 Waˊ kwanˊ tiˊhmaahˊ kihˈ Dio hi̱ˉ jmeeꜙ lë̱hˈ jneˊ taꜙlaꜙ kihꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\p  
\v 58 Heˉja̱ˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ ø̱ø̱hnꜗ hi̱ˉ hnaanꜙ chaˉmiihˉ, goˉta̱a̱hˊ hnähꜘ ko̱o̱ˉ hwehˉ. Taꜙ jehꜙ hohꜘ hnähꜘ niꜙ miihˉ. Jmeeˊ baˊ hnähꜘ chaˉgaˊmiihˉ taˊ kihˈ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ ko̱o̱ˉ häˊ ko̱o̱ˉ häˊ. Jëëhꜘ, ñeˊ baˊ jneˊ saꜙ naˉhe̱e̱ꜚ taˊ heˉ jmeeˉ jneˊ kiyhˈ. 
\c 16  
\s1 Waˊ cho̱o̱hˊ jneˊ kuuˊ mahꜗ kwëëhnˊ hi̱ˉ täˉñeeꜘ 
\p  
\v 1 Kwa̱a̱t˜ kihꜗ heˉ cho̱o̱hˊ hnähꜘ kuuˊ kihˈ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio, jmeeˊ hnähꜘ ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeenꜗ madaꜚ kihꜗ gaꜙläꜙjëꜙ gwahꜙ heˉ tø̱ø̱ꜘ hwaꜗ Galacia.  
\v 2 Toˉnëˊ jmɨɨˊ kihˈ seman˜, läꜙja̱a̱ˉ läꜙja̱a̱ˉ hnähꜘ høøˊ hnähꜘ ka̱hꜘ miihˉ kuuˊ, heˉ lleˋ kihˈ kwëëhˈ hnähꜘ Dio haˉ ko̱hꜘ teꜗ heˉ lë̱hˈ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ seman˜ mahꜗ maˉnaˉjä̱ä̱ꜘ kuuˊ waˊraˉ gaꜙlloonꜗ.  
\v 3 Hiꜙ waˊraˉ gaꜙlloonꜗ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, sɨɨnˋ ko̱o̱ˉ jeˉ heˉ llaˊllenˈ jmɨɨˉ kihꜗ hi̱ˉ maˉhña̱a̱hˋ hnähꜘ mahꜗ dsaˉka̱yꜙ kuuˊ heˉ maˉcho̱o̱hˋ hnähꜘ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ Jerusalén.  
\v 4 Cherˊmahꜗ gaꜙlaꜗ nɨɨnˋ, dsaˊnøøˈ jnäähꜗ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱yhˊ. 
\s1 Dsooꜗ Paaˊ taꜙ Macedonia 
\p  
\v 5 Nɨɨnˋ jä̱ä̱ˈ taꜙ Macedonia, ja̱ˉgaˊ nɨɨnˋ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ, jëëhꜘ taꜙ Macedonia baˊ dsaˉngëënꜘ jä̱ä̱ꜗ.  
\v 6 Hi̱ˉ jëë˜ cherˊmahꜗ gaꜙjä̱nꜗ kya̱a̱hˊ hnähꜘ miihˉ jmɨɨˊ, o cherˊmahꜗ gaꜙlaꜗ jä̱nˋ kya̱a̱hˊ hnähꜘ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ ngëëꜘ ji̱i̱ˉ gyʉʉꜘ. Ja̱ˉgaˊ kwëëhꜗ jnäꜘ miihˉ heˉ jmeeꜙ biiꜗ kinꜙ chaˊjwëꜗ haˉ taꜙ jeeˊ nɨɨnˋ.  
\v 7 Jëëhꜘ saꜙ hnoonꜗ, ko̱o̱ˉ dsaˉngëëꜘ baˊ jnäꜘ taꜙ jeeˊ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ. Cherˊmahꜗ gaꜙkwaꜘ Dio jwëˈ, hnoonꜗ jä̱nˋ miihˉ jmɨɨˊ kya̱a̱hˊ hnähꜘ.  
\v 8 Pero jä̱nˋ jeeˊ jwɨɨˉ Éfeso laˉ, läꜙji̱i̱hˈ gooh˜ jmɨɨˊ Pentecosté.  
\v 9 Jëëhꜘ jeeˊ laˉ maˉchaˉ jwëˈ kinꜙ heˉ kwanˋ juuˈ, hiꜙ taˊ kinꜙ goˉhɨɨˈ lluꜗ maꜙkeꜙ cha̱a̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ hi̱ˉ naˉhøøhˊ kinꜙ. 
\p  
\v 10 Cherˊmahꜗ gaꜙllooꜗ Timotä, jmeeˊ hnähꜘ läꜙ tɨh˜ dsëyꜗ, jëëhꜘ jmeeꜙ bihꜗ taˊ kihˈ Dio ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ jnäꜘ.  
\v 11 Läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ waˊ hnääyˈ mahꜗ jä̱yhꜘ jë̱ë̱ˉ dsëyꜗ taꜙ laꜙ kinꜙ. Jëëhꜘ gyanˊ jä̱ä̱ˊ jnihꜘ kya̱a̱hˊ jñahꜘ gaˊ ø̱ø̱hꜗ jneˊ. 
\p  
\v 12 Jeeˊ laˉ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ haˉ läꜙ laꜗ kihꜗ Apolo. Chaˉmiihˉ ji̱i̱h˜ gaꜙchu̱u̱nꜗ kya̱a̱yhˊ mahꜗ maˊ dsooyˈ maˊ dsaˉjë̱ë̱yꜙ hnähꜘ kya̱a̱hˊ jñahꜘ gaˊ ø̱ø̱hꜗ jneˊ. Pero saꜙ gaꜙllaꜘ dsëyꜗ maˊ dsooyˈ läꜙcha̱hꜘ ja̱ˉ. Dsooyꜗ baˊ läꜙko̱o̱ˉ maˊ jä̱ä̱yˊ. 
\s1 Gaꜙhɨhꜗ Paaˊ juuˈ kya̱a̱hˊ ø̱ø̱yhꜚ 
\p  
\v 13 Waˊ naˉnëhˊ hnähꜘ, hnøøꜗ läꜙ maˉdsooꜘ ja̱ˉbaˊ hohꜘ hnähꜘ. Waˊ chaˉ chaˉmiihˉ beꜘ kyahꜗ hnähꜘ. Hiꜙ taꜙ jehꜙ hohꜘ hnähꜘ niꜙ miihˉ.  
\v 14 Läꜙjëꜙ heˉ jmeehˉ hnähꜘ, jmeeˊ hnähꜘ läꜙlleˋ kihˈ heˉ hnaahꜙ hnähꜘ dsaˉkya̱a̱hˊ hnähꜘ. 
\p  
\v 15 Ø̱ø̱hnꜗ, maˉñehˊ baˊ hnähꜘ kihꜗ Estéfana kya̱a̱hˊ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ kya̱a̱yꜗ. La̱a̱yꜗ toˉnëˊ hi̱ˉ gaꜙhe̱e̱hˉ juˈhmëëꜘ hwaꜗ Acaya. Läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ heꜘ tä̱ä̱hˊ jmeeyꜙ taˊheꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ kya̱a̱ꜗ Dio.  
\v 16 Chu̱u̱nꜘ kya̱a̱hˊ hnähꜘ, waˊ nʉʉhˊ hnähꜘ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙko̱o̱ˉ hi̱ˉ heꜘ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ kihꜗ hi̱ˉ kwaꜙ beꜘ kihꜗ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hiꜙ kya̱a̱hˊ gaˊ jñahꜘ ø̱ø̱hꜗ jneˊ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊ kihˈ Dio.  
\v 17 Peerꜙ jë̱ë̱ˉ dsënꜙ heˉ maˉja˜ Estéfana, kya̱a̱hˊ Fortunato, kya̱a̱hˊ Acaico. Hi̱ˉ heꜘ naˉ gaꜙkwaꜘ beꜘ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ kihꜗ heˉ saꜙ gaꜙlaꜗ maˉyaˉnääꜗ hnähꜘ.  
\v 18 Gaꜙjmeeyꜘ jë̱ë̱ˉ dsënꜙ chaˉmiihˉ ja̱ˉbaˊ läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjmeeyꜘ kyahꜗ hnähꜘ. Kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ jmeeꜙ läꜙja̱ˉ, hnøøꜗ kwaˊ jneˊ tiˊhmaahˊ kiyhˈ. 
\p  
\v 19 Läꜙjëꜙ gwahꜙ heˉ tø̱ø̱ꜘ hwaꜗ Asia, jmeeꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. Aquila kya̱a̱hˊ Priscila kya̱a̱hˊ ø̱ø̱hˈ jneˊ hi̱ˉ dsaˉñeeꜙ chaˊnehꜙ kiyhꜗ, jmeeyꜙ chaˉmiihˉ Dio kyahꜗ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ.  
\v 20 Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ ø̱ø̱hꜗ jneˊ jmeeꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. Ja̱ˉ chʉ̱hˉ hnähꜘ kihꜗ dsaˉkya̱a̱hˊ hnähꜘ läꜙ hnøøꜗ Dio. 
\p  
\v 21 Jnäꜘ Paaˊ kya̱a̱hˊ goonꜙ hñiinꜙ, maˉsɨɨnꜗ miihˉ jeeˊ maˉdsa̱a̱ꜗ heˉ laˉ, heˉ jmeenꜙ Dio kyahꜗ hnähꜘ. 
\p  
\v 22 Dsoˊjwɨɨꜘ baˊ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ saꜙ hnääꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. Cha̱hꜘ baˊ jä̱hꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ. 
\p  
\v 23 Waˊ miˉjä̱ä̱ꜗ Jesucristo Dsaˉjø̱ø̱hˈ jnänˋ läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ.  
\v 24 Läꜙjë̱ë̱ꜙ hnähꜘ hnaanꜙ taꜙlaꜙ kihꜗ Cristo Jesús. Waˊ laˈ läꜙja̱ˉ.