\id MAT - Chachi NT -Ecudaor 2012 (DBL -2013) \h MATEO \toc1 Mateo' pilla Diosa' mika ura kuinda \toc2 Mateo \toc3 Mt \mt1 Mateo' pilla \mt2 Diosa' mika ura kuinda \c 1 \s1 Jesúschi tinbu aa-apala \r (Lucas 3.23-38) \p \v 1 Jesucristo' tyui aa-apa millala, naa rei Davidnu bain, naa Abrahamnu bain sera' jimula entsalaa juntsa deeve: \b \p \v 2 Abraham na deke' faawaañu, naa ya' kailla bain na deke' faawaañu, naa ya' pañala bain na deke' faawaañu, naa ya' tyuipañala bain na deke' faawaañu, kayu 14 bijee jingue na deke' faawaanshaa David faami. Entsalaa juntsa deeve: \li1 Abrahamya Isaacchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Isaac Jacobchi ya' apa tiyanmala, \li1 Jacobya Judáchi bain, naa kayu ya' vejan naatalalachi bain ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 3 Judáya Tamarba, Faresnu bain, Zérahnu bain na miyandila. \li1 Fares, Hesrónchi ya' apa tiyanmala, \li1 Hesrónya Aramchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 4 Aram, Aminadabchi ya' apa tiyanmala, \li1 Aminadabya Nahasónchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Nahasónya Salmónchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 5 Salmón ya' shinbu Rahabba Booznu na miyandila. \li1 Boozya ya' shinbu Rutba Obednu na miyandila. \li1 Tsenmala Obedya Jeséchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 6 Tsenmala Jeséya rei Davidchi ya' apa tiyamuwaami. \b \p (Tsenmala Davidnu sera' jimu nala bain, paña defaaware'kera, tyuipaña defaaware'kera kendu, 14 bijee jingue nakakare' jinshaa Babiloniasha peesu dekaya' jinu tinbu jamuwaami.) \li1 Tsenmala rei Davidya, Salomónchi ya' apa tiyamuwaami, Urías' shinbu tiyamuba keñu na. \li1 \v 7 Salomónya Roboamchi ya' apa tiyanmala, \li1 Roboamya Abíaschi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Abíasya Asáchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 8 Asáya Josafatchi ya' apa tiyanmala, \li1 Josafatya Joramchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Joramya Ozíaschi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 9 Ozíasya Jotamchi ya' apa tiyanmala, \li1 Jotamya Acazchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Acazya Ezequíaschi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 10 Ezequíasya Manaséschi ya' apa tiyanmala, \li1 Manasésya Amónchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Amónya Josíaschi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 11 Josíasya naa Jeconíaschi bain, naa kayu vejan unbeena naatalalachi bain ya' apa tiyamuwaami; Israel chachilla peesu kaya' Babiloniasha detakanu tinbunu. \b \p \v 12 Babiloniasha peesu dekaya' chudi' puitu, jungajte na dekakare' paña mafaaware' jijiindu, 14 bijee jingue na mangakaanshaa Jesús nakayami. Entsalaa juntsa deeve: \li1 Jeconías, Salatielchi ya' apa tiyanmala, \li1 Salatielya Zorobabelchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 13 Zorobabel, Abihudchi ya' apa tiyanmala, \li1 Abihudya Eliaquimchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Eliaquimya Azorchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 14 Azor, Sadocchi ya' apa tiyanmala, \li1 Sadocya Aquimchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Aquimya Eliudchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 15 Eliud, Eleazarchi ya' apa tiyanmala, \li1 Eleazarya Matánchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 Tsenmala Matánya Jacobchi ya' apa tiyamuwaami. \li1 \v 16 Tsenmala Jacobya, María' ruku tiyamu Joséchi ya' apa tiyamuwaami. Tsenmala María, matyu Dioschi Mi'ke' Kayamu tiitinu ruku Jesúschi ya' ama tiyamuwaami. \b \p \v 17 Entsaitaa Abrahamnu desera' ji' rei David nakayainshabi seratu, 14 bijee maserala. Tsenmin Davidnu demasera' jimin Babiloniasha peesu dekaya' takanu tinbu jinbera, kama 14 bijee maserala. Tsenmala Babiloniasha peesu dekaya' takanu tinbu pulla' demasera' jimin, Dioschi Mi'ke' Kayamu janu tinbubi jingue pensanguenmalaya, manen 14 bijee maserala. \s1 Jesucristo' nakayanu malu \r (Lucas 2.1-7) \p \v 18 Uwain Jesucristoya entsaitaa nakayave: María, Jesúschi ya' ama, Josénu kayanu palaa juwaami. Tsaaren kayu ya' rukuba bulu chui'mujchin na ma puu katawami. Juntsa na pumiya Espíritu Santo tsanguikaañaa tsaimi. \v 19 Tsai' na ma puuñu, Joséya Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu' mitya, Maríanu yujpewaandyai'tu, chachillanu na'baasa tsaa kuinda ki'mujchin dus ne mavelainu kemi\f + \fr 1.19 \fk mavelainu kemi \ft titu, jumaa tinbunu judíolachiya, naa yala chunu palaa deke' chaiba bulu dechutyuñu bain, yala mavelanu tyee kenu deju'ba tsanguenuuya juwaala.\f* ya' shinbu tinutsuminu. \v 20 Tsejtu umaa tsai' mavelanu pensanguiñun, kipibi Bale Rukuchi ma anjee Josénu katawatu tsandimi: José, rei Davidnu sera' jimu ruku, Maríanu ñu' shinbu tirenu pensandyatyude; challa na puushu juntsa Espíritu Santochee tsai' navi' chuve. \v 21 Tsa' mitya María nakanu tsuve. Tsai' nakanmala juntsa nanu Jesús mumu pude, yaa ya' chachillanu livee kenu juñu' mitya. Tsanguenmalaa ya' chachilla ujcha delañu, juntsa kuipa' mitya livee kenu juve, timi. \p \v 22 Kumuinchi entsaa puimiya, Bale Ruku bene tsaa puinu tsuve ti', ya' mitya pamu rukunu naati pakaamuwaañu bain tsaa puitaa tsaimi: \v 23 \it Naaju unbeelanuba tsa-i' kerajtu pannaren navi' kanu tsuve. Tsenmala juntsanu “Emanuel” mumu punu detsuve.\it* Entsandishu juntsaa, “Dios laaba bulu chuve”, \f + \fr 1.23 \ft Isaías 7.14; 8.8, 10\f* titu. Tsa' mitya entsaa kuinda puitaa tsaimi. \p \v 24 Tsenñu José entsai kipi' dyatu, Maríanu ya' shinbu tiremi, Bale Ruku' anjee naati pañuba tsanguitu. \v 25 Tsejtu ya' shinbuba tsuindyumi, kayu nakaindyuya. Tsenñu José juntsa nanu Jesús mumu pumi. \c 2 \s1 Pajlanu pasha aseetaju chumulaJesúsnu keejila. \p \v 1 Rei Herodes chunu tinbunu, Judea tusha Belén pebulunu Jesús nakayami. Tsenñu pajlanu pasha chumu, makaratala keetadi' mija mijaimu rukula, Jerusalén pebulusha jitu \v 2 tsandila: ¿Challan kayaimu judíola' rei naanain? Lala pajlainsha juntsa wainmu makara dekatatu, yanu balengure' teedinaa dejayu, tila. \p \v 3 Tsa detiñu meetu rei Herodes nara tyai'mi, naa Jerusalénnu chumu chachilla bain naajulaba nara tyai'la. \v 4 Tsejtu Herodes, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu bain millangue dewa'kare', naa Moisés' wandya lei mashturulanu bain dewa'kaake', nukaa Dioschi Mi'ke' Kayamu nakayanuu juñuba pake'meemi. \v 5 Tsenñu juntsa rukula pakatu: Judea tusha Belén pebulunaa nakayanu juve, tila, Diosa' mitya pamu ruku entsangue piikemuwaañu' mitya: \q1 \v 6 \it Judá tusha chumu, ñu Belén pebulu, \it* \q1 \it vee mujtu aa pebulu chumulaba buute' pensangue' keeñu, ne balejtuu pebulu jutyuve;\it* \q1 \it matyu ñu' junuren main bale chachi fale', \it* \q1 \it kumuinchi in Israel chachillanu washkenu juñu' mitya, \it*\f + \fr 2.6 \ft Miqueas 5.2\f* ti' pillave, tila bale rukula. \p \v 7 Tsenñu Herodes juntsa aseetaju rukulanu dus demika' pake'meetu, naamaa ura juntsa makara faañuba mijami. \v 8 Tsejtu bene yalanu Belénsha eendu tsandimi: Ji' ura' depake'mera', juntsa kaananu kata' maja' inuba kuinda kikai, i bain ji' balengure' teedinu, timi. \p \v 9 Rei tsandiñu umaa aseetaju rukula jila. Tsenñu yalanu fale' katawamu makara yala' ajkesha puu miya' jinduren, nunbanu kaana chuñuba juntsa deechu jiimiren dyaimi. \v 10 Tsenñu aseetaju rukula, makara tsai' dyañu katatu mika sundyala. \fig |src="CN01629b.tif" size="Span" loc="Matthew 2.9-10" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 2.10" \fig* \v 11 Tsejtu ya juusha devitu, nanu katala ya' ama Maríaba. Tsejtu tsana kata' balengure' deteeditu, yala' babuu dejuuke', uru bain, aindyu chi pillu bain, naa bulutala munguentsumi mira pindyu bain me'la. \p \v 12 Tsaaren juntsa aseetaju rukula, Herodes' chuinshaya manbuityudei, tiñu dekipitu, vee mujtu miñushaa miila yala' yasha miindu. \s1 Egiptosha nepiya' jila. \p \v 13 Aseetaju rukula yala' yasha demiiñu, Bale Rukuchi ma anjee Josénu kipibi tsandimi: Nanu ya' amaba ka' Egiptosha nepimishtide, tsejtu i mawandindyuya junga tsanade, matyu Herodes entsa nanu mi'ke' tu'nu kenuuñu' mitya, timi. \p \v 14 Anjee tsandiñu, José kujtu, nanu bain, ya' amanu bain ka' tsaa keperen Egiptosha nepimishtikemi. \v 15 Tsejtu junga ji' chudi' tsanala Herodes peyangama. Entsaa puimiya, Bale Ruku bene tsaa puinu tsuve ti', ya' mitya pamu rukunu naati pakaamuwaañu bain tsaa puitaa tsaimi: \it In na Egiptobi pu mamikayu, \it*\f + \fr 2.15 \ft Oseas 11.1\f* timuñu' mitya. \s1 Herodes unbeena kaillanudetu'nu uudenguemi. \p \v 16 Juntsa aseetaju rukula kuinda demantyuñu' mitya, yaichi anbutikayaiyu tyatu, Herodes daran ajaatyami. Tsejtu kumuinchi unbeena kailla pai añu pullajtulanuya detu'kaakenu mandangue', Belénnu chumu kaa kaillanu bain, naa juntsa keesha kaa pebulutala chumu kaa kaillanu bain detu'kaakemi, juntsa aseetaju rukula tsantsa avenju juunu juve detiñu, juntsaalanu tene. \v 17 Tsaaren entsaa puimiya, Diosa' mitya pamu ruku Jeremías entsandimuwaañu, tsaa puitaa tsaimi: \q1 \v 18 \it Ramásha main u'tandi' llakinbeyai' vishkiindintsu meejave.\it* \q1 \it Juntsa tsandintsumiya Raquelya ya' nala' mitya tsandintsuve.\it* \q1 \it Yumaa ya' nala depeya' tsudenañu, waredyai'taa tsandintsuve, \it*\f + \fr 2.18 \ft Jeremías 31.15\f* timuwaañu' mitya. \s1 José, Maríaba Nazaretsha miila. \p \v 19 Bene Herodes peyañu, Bale Rukuchi ma anjee Egiptosha Josénu kipibi katawatu tsandimi: \v 20 Nanu tu'nu tyamula yumaa depeya deiñu' mitya, nanu ya' amaba manga' Israel tusha mamiya' miide, timi. \p \v 21 Tsandiñu José, nanu ya' amaba manga' Israel tusha miya' miimi. \v 22 Tsaaren Arquelaoya ya' apa Herodes' mitya Judeanu uñi manchuñu mijatu, José junga miinu jeetyami. Tsejtu kipibi Dioschi mijakaratu Galilea tushaa miimi. \v 23 Tsejtu junga Galileasha mavijitu, Nazaret pebulubi chumi. Junu chuimiya kaspee tinbunu Diosa' mitya pamu rukula, Jesús Nazaretsha chumu tikayanu tsuve timuwa deeñu, tsaa puitaa tsaimi. \c 3 \s1 Juan MungaamuDiosa' palaa mijakaami. \r (Marcos 1.1-8; Lucas 3.1-9, 15-17; Juan 1.19-28) \p \v 1 Juntsa malutala Juan Mungaamu Judeasha tiba den chutyuin tenasha katawa' Diosa' kuinda ke' ule' nepas nendu \v 2 tsa tsandimi: Diosnu rei juu tananu malu kalen jave. Tsa' mitya veta' pensa demangue' Diosnu meenguidei, tiitimi. \p \v 3 Juannu laapu' pataa Diosa' mitya pamu ruku Isaías entsangue piikemuwaami: \q1 \it Tiba den chutyuin tenasha main entsandintsuve:\it* \q1 \it Bale Ruku' janu miñu sekuwangue' tsuudei, \it* \q1 \it ñulla' tenbukasha ya' miñu ura' mantse'kaadei, tintsuve, \it*\f + \fr 3.3 \ft Isaías 40.3\f* timuwaami. \p \v 4 Juanya kameyu juchi keñu jallee panami, ya' ajpelenuya kika ajpeendee chuwaa telami, tsenmala ya' finu pandaya dendu-ishu jeendaa mishkibaa juwaami. \v 5 Tsenñu Jerusalénsha chulla bain, naa Judea tusha chulla bain, naa Jordán pi keetala chumula bain Juannu meenanu jijiila. \v 6 Tsai' yala' ujcha' mitya veta' pensa demanguenmalaya, Juan yalanu, Jordán pisha mungaakaakemi. \fig |src="CN01650b.tif" size="Span" loc="Matthew 3.1-6" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 3.6" \fig* \p \v 7 Tsanguentsu naa fariseola bain, naa saduceo chachilla bain mungaakutinu pure' jijideiñu Juan katatu tsandimi: Ñulla piñi juuñuu anbutimu chachillanuba, ¿maa ñulla Dioschi taaju i' puinu kaledenashuba, engu jataa livee inu juve tiñaa dejayu? \v 8 Veta' pensa mangue', veelachiba uwain entsala Bale Ruku' miñusha demaañuve tenna keewaadei, \v 9 ne ñui tene, “Lalaya Abrahamnu sera' jamu deeyu” tya', daj pensaa keewaatyudei. Matyu uwaindiyu Diosren tsanguendyatuya, naa entsa shupukanu bain Abrahamnu sera' jimu chachi juula bain tirenuu juve. Tsa' mitya tsandyatyudei. \v 10 Chi tuumu jacha, telelebi ma tulekemu jacha yumaa tyayaa ma tsunave. Tsaju' naaju chi bain ura' puka ityuya dedala' ñinbaasha keviimu deeve. \v 11 Uwain iyaa, ñullanu veta' pensa mangue' Diosnu meenguidei, titu, pichi ne mungaakentsuyu, tsaaren bene in benesha jamuya ñullanu Espíritu Santochi bain, tsenmin ñichi bain mamungaakenu tsuve. Yaa inu pulla pudeve; tsaañu' mitya iya tiba juñu' jutyunchin naa ya' sandalia juuba taji' ne kuwa kenuba jutyuuyu. \v 12 Juntsa jamu rukuya trigu wa'kare' te'kamu jun tsaa ju', trigu ñi ya' chiba devela' kalaanu, tyami puja'tee pala ya' tyaapasha tanave. Tsangue' devela' kalaamiya trigu tsurensha uukare', ya' kuyaa naa-uwanuba manbetyu ñinbaasha kepu' ikakaanu tsuve, ti' laapu' pami Juan. \s1 Jesús mungarami. \r (Marcos 1.9-11; Lucas 3.21-22) \p \v 13 Jesús Galileasha puturen, Jordán pisha jimi Juan' junga, tsai' yachi mungaranu. \v 14 Tsenñu Juan umanbeleya tsanguindyai'tu: Iyaa ñuchi mungaranuu juñuba, ñaa inchi mungaranu jatu iyu, timi. \v 15 Tsenñu Jesús tsandimi: Tsaaren Dios tsaa mutyañu' mitya, challaya tsanguenuu juve, timi. Tsandiñu Juan Jesúsnu mungaami. \v 16 Tsenñu Jesús mungaratu pisha pu' maluinmalan, selu juruke tse'ke' Diosa' Espíritu ya' mishkai'tala paluma pajan tsaintsu' katawami. \v 17 Tsenmalan selusha main entsandiñu meejami: Entsaa in estyanu Nave. Ya' mitya yuj sundenve, tiñu meejami. \c 4 \s1 Dyabulu, Jesúsnuujcha lawaanu kemi. \r (Marcos 1.12-13; Lucas 4.1-13) \p \v 1 Jesúsnu Dyabulu ujcha lawaanu ke'keesa tyatu, Espíritu Santo bene Jesúsnu tiba den chutyuin tenasha miya' jiimi. \v 2 Tsenñu Jesús 40 malu, 40 kepe panda fajtu puitu, umaa panda mutyami. \v 3 Tsenñu Dyabulu ujcha lawaanu tya' mitya kalen jitu tsandimi: Ñu uwain Diosa' Natuya, entsa shupukanu pan tiyade tide, timi. \p \v 4 Tsandiñu Jesús pakatu tsandimi: Diosa' Kiikanu entsa pillave: \it Chachilla panda findun chunanu dejutyuve, naa Diosa' pañu ya' fi'pakisha faamu palaachi bain chunuu dejuve, \it*\f + \fr 4.4 \ft Deuteronomio 8.3\f* tive, timi. \p \v 5 Tsenñu Dyabulu, Jesúsnu Dioschin juu jumu pebulu Jerusalénshaa bene miya' jimi. Tsejtu aa elesha mishbui'sha kayu katyu tenabi miya' lu-i' uikaatu, \v 6 tsandimi: Ñu uwain Diosa' Natuya tusha yanbude, matyu Diosa' Kiikanuya entsandive: \it Dios ya' anjeelanu ñunu washkekaanu eenu tsuve, tsenmala ñunu anjeela yallachi jiinu detsuve, ñu' neepa tusha tyuika' shupukachi tapan jutyu, \it*\f + \fr 4.6 \ft Salmo 91.11-12\f* ti' pillave, timi. \p \v 7 Tsandiñu Jesús bain tsandimi: Diosa' Kiikanu entsa bain tsandive: \it Ñu' Bale Ruku Diosnuya ti ken tsangue tirenu kityude, \it*\f + \fr 4.7 \ft Deuteronomio 6.16\f* ti' pillave, timi. \p \v 8 Tsejtu pulla'bi Dyabulu Jesúsnu aa kuyisha miya' luitu, tu kuraa, tsenmin naa tiba uukeraa jumu dekeewaatu, \v 9 tsandimi: Kumuinchi entsa keewarekeeshu juntsa ñunu dekuwanu tsuyu, ñu in ajuusha teledi', inu aawa kureshu juntsaa, timi. \p \v 10 Tsenñu Jesús tsandimi: ¡Manbaka' mijiide, Satanás! matyu Diosa' Kiikanu tsandive: \it Ñu' Bale Ruku Diosnuren aawa kure' keewaake', yachiren tiba kiikemu juude, \it*\f + \fr 4.10 \ft Deuteronomio 6.13\f* ti' pillave, timi. \p \v 11 Tsenñu Dyabulu manbaka' miiñu, mantsa anjee deji' Jesúsnu washkentsula. \s1 Jesús Galileashamijakares nenu peepumi. \r (Marcos 1.14-15; Lucas 4.14-15) \p \v 12 Juannu peesu depuñu kuinda mijatu, Jesús Galilea tusha miimi. \v 13 Tsejturen Nazaretnu chui'mujchi Cafarnaúmsha, aa pusu keebi chumu kaa pebulunaa chuimi, naa Zabulónnu sera' jimu paandela bain, naa Neftalínu sera' jimu paandela bain chunu tusha. \v 14 Tsaaren entsaa puimiya, Diosa' mitya pamu Isaías entsainu tsuve ti' pamuwaañu tsaa puitaa tsaimi: \q1 \v 15 \it Zabulón tu, Neftalí tu bain, \it* \q1 \it Jordán pi bejkusha, pajvinu pasha jumu tu, \it* \q1 \it matyu lamaa pi keesha jumu tu, \it* \q1 \it ñu, Galilea, judío chachi jutyula' chunu tu:\it* \q1 \v 16 \it Dishkejtsa chunañunamu chachillaren\it* \q1 \it umaa ñillu kataakiñu dekive.\it* \q1 \it Matyu jelekenu uu jeetyannainsha chunañunamula' jungaba\it* \q1 \it ma ñillu dandakeñunguive, \it*\f + \fr 4.16 \ft Isaías 9.2\f* timuwaañu. \p \v 17 Jesús juntsai' Cafarnaúmsha ji' chutu: Diosnu rei juu tananu malu kalenave; veta' pensa demangue' Diosnu meenguidei, ti' kuinda mijakares neneimi. \s1 Jesús ainguemu rukulanutaapallu mikami. \r (Marcos 1.16-20; Lucas 5.1-11) \p \v 18 Jesús Galilea aa pusu pi keetala nendu pai naatala katami, mainya Simón, tsandityu'ba, Pedro tinu ruku; tsenmala kamainya Andrés mumu. Yala ainguemu de' mitya, ataaya pisha tya'kikendetsu katami. \v 19 Tsejtu Jesús tsandimi: In bendala jadei, tsenmala iya ñullanu, chachillanaa alla kan tsanguemu ruku detirenu tsuyu, timi. \fig |src="CN01681b.tif" size="Span" loc="Matthew 4.18-19" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 4.19" \fig* \v 20 Tsandinmalan yala' ataaya junu deshuike', ya' disipulu tiyanu ya' bendaa jila. \p \v 21 Tsejtu kayu ajkesha jindu kama pai naatala, matyu Zebedeo' nalanu bain katami: Santiagonu bain, Juannu bain. Tsenñu yala ya' apaba kaa baakusha waaku ura' kikendetsuren, Jesús yalanu mikañu, \v 22 yala' apanu bain, naa yala' kaa baaku bain deshuike', ya' bendala jei jila ya' disipulu tiyanu. \s1 Jesús mijakare' dilulanuura' mandiremi. \r (Lucas 6.17-19) \p \v 23 Jesús chachi waku wakudinu yatala mijakare' pas nendu kumuinchi Galilea deneintsumi, Diosnu rei juu tananu mika ura kuinda mijakares nendu. Tsejtu ti diipeya juu tadeeñu bain, naa ti kiyanchi dilu deeñu bain ura' mandires neneintsumi. \v 24 Tsenñu kumuinchi Siria tusha, Jesús naakes nentsuñuba kuinda demijatu, matyu ne tichi diluju' llakinguen dechu'ba, junu detajiñu, naa ne diipeyachi juu, ne kiyanchi juu, naa dyabulu puu chumulanu bain, naa des-iimulanu bain, naa dedeelaa chumulanu bain taji tajideiñu, Jesús ura' mandire' me-ee-eekemi. \p \v 25 Tsenñu Galileasha chumula bain, Decápolissha chumula bain, naa Jerusalénsha chumula bain, naa Judeasha chumula bain, naa Jordán pi pajlanu pasha chumula bain, pure' chachi Jesúsnu sure neneintsula. \c 5 \s1 Naajulaa sunden chunuudejuñu bain \r (Lucas 6.20-26) \p \v 1 Chachilla pure' judeeñu katatu Jesús butyusha lu' chudimi. Tsenñu junu lu' chuñu ya' disipulula ya' keesha dewa'dijiñu, \v 2 chachillanu entsandi pa' mijakaami: \fig |src="CN01700b.tif" size="Span" loc="Matthew 5.1-2" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 5.2" \fig* \q1 \v 3 Naajulaa pensasha maaliya tibanguenu jutyuuyu tenna ju', \q1 uwain Diosnu meneste juyu tyamulaya, \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 Dios yala' rei juñu' mitya. \q1 \v 4 Naajulaa llakinguen dechu' bain, \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 Dios yalanu masundyawaanu juñu' mitya. \q1 \v 5 Naajulaa maali yala' pensasha tiba daj pensajtu dechu'ba \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 yalaa entsa tu kanu deju' mitya. \q1 \v 6 Naajulaa Dios naakesa tyañuba tsanguen chunu tyanchin \q1 tsanguenu ajchundyan chumulaya, \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 yala naakenu tyañuba Dios tsanguikaanu juñu' mitya. \q1 \v 7 Naajula bain munuba tenbityamulaya \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 Dios bain yalanu tenbitya' keenu juñu' mitya. \q1 \v 8 Naajulaa ti ujchaba jutyu Dioschin juu dechu'ba \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 yalaa Diosnu katanu deju' mitya. \q1 \v 9 Naajulaa naa ti peletu falekenu kiñu bain tsaa faakaanu kityulaya \q1 Dioschi ura' imu deeve, \q1 Dios yalanu ya' na detirenu juñu' mitya. \q1 \v 10 Naajulaa Dios naakesa tyañuba tsangues nendetsu bendaa ke' tituba dekiñu, \q1 taaju pulla pulla de-i'ba \q1 Dioschi ura' imu deeyu tyanu dejuve, \q1 Dios yala' rei juñu' mitya. \p \v 11 Ñulla in mityan chachillachi tituba dekura', tituba de-i', na'baasa anbukuinda in dechumiya, Dioschi ura' imu deeyu tyanu dejuve. \v 12 Mika sundya' ura' judei, selusha tsamantsa balen juu kanu deju' mitya; naa kaspele ñulla jutyunu tinbunu bain Diosa' mitya pamu rukulanu tsangue firu' ken chumuwa deeve, timi. \s1 Keranguemula tyayu bain, ñillu bain juuñuu \r (Marcos 9.50; Lucas 14.34-35) \p \v 13 Ñulla keranguen chumu chachillaya entsa tusha chumu chachillachi tyayu juuñu deeve. Tsaaren tyayu pijtu tiyashu juntsaa, ¿naa keñaa pi' mandiyanuu jun? Tsejtu naa tichiba balejtu tiyaiñu miñusha dekepunmala naaju chachillaba demenaa tere' nenu tyayu ne tiyainu juve. \v 14 Ñullaa veelachiya ñillu juuñu deeve. Ma pebulu aa kuyisha ma chunamuya naa-i' pantsudin tsaave. \v 15 Tsenmin ne ñillu chakare' bain piyama panbeesha dishu' chujtinu chakaratyuve, matyu katyunandala chujtyaimuve, tsenmalaa kumuinchi yasha chullanu dannutsu. \v 16 Tsa' mitya ñulla, ti kike' bain vee chachillachiya ñillu juuñuu danjurui nenu kidei, tsenmalaa ñulla ti bain ura' dekiñu katatu, yai bain selusha chumu ñulla' Apanu urave tya' balengure' panudetsu. \s1 Jesús, Moisés' wandya leinaajuñuba mijakaami. \p \v 17 Iya Moisés' wandya lei manbirenu jave tyatyudei, naa kaspee tinbunu Diosa' mitya pamu rukula' mijakaranu bain manbashwaanu jaindyuyu; matyu iya juntsa leinu naatiñuba tsanguenaa jayu. \v 18 Uwaindiyu selu bain, tu bain de-i' piyaindyuya, naa kaa atyutyuu letaraba mamushan jutyuve, lei bale pilla palaa naa-i' puinuu juñuba tsaa depullaindyuya. \v 19 Tsa' mitya mun naamika kaa lei juuñu bain, Moisés' wandya leinu mainnu meedityushu juntsaa, tsenmin veelanu bain meedimijakaatyushu juntsaa, Dios ya' rei juinsha ji' bain, jui'ñuba ne uraa chachi junu tsuve. Tsaaren mun meengue' naakenuu juñuba veelanu bain tsangue mijakaashu juntsaya, Dios ya' rei juinsha mika aawa' keranu tsuve. \v 20 Uwaindiyu, Dios naakesa tyañuba ñulla tsanguen chu', naa Moisés' wandya lei mashturulanu bain, naa fariseolanu bain kayu pullake tsanguen chui'shu juntsaya, Diosnu ñulla' rei juu tananu dejutyuve, timi. \s1 Ajaatya' kenutala Jesús wainmi. \r (Lucas 12.57-59) \p \v 21 Ñulla' tinbu chachillanu entsandimuwa deeñu ñulla mideeve: \it Chachiitala tu'tyude;\it*\f + \fr 5.21 \ft Éxodo 20.13\f* mun tute' bain kavitu i' kuipa vinu dejuve, tiñu mideeve. \v 22 Naa tsaa mideeñu bain, ñullanu entsandinu tenve: mun ñulla naatalaatalan kundaa detiyashu juntsaa, tsaren kavitu i' kuipa vinu detsuve. Tsenmala mun kentsure' pamuya kayu aa bale rukulachi kavitu inu tsuve, tsenmin mun tituba pa' na'baasa dekurekishu juntsaa, ñi jelekenu kensha keviinuu chachi tiyanu tsuve. \p \v 23 Tsa' mitya aa eleshasha ufeenda tsure' ju'kenunu ñu ufeenda kunu ta'tu, ñuchi naatala jumun main ñuba kundarave tya' mandengamiya, \v 24 ufeenda ju'kenu keesha ñu' ufeenda tsurekiken miji', ñuchi naatalaren ñunu kundaa tyamuba ajke' ura' manba' mantse'kaade. Tsanguitaa ufeenda tsure' ju'kenusha miji' ñu' ufeenda keewaanu juve. \v 25 Tsenmala mun ñunu kavitu kenu tyaiñuba, kayu kavitu kemu bale ruku' ajuusha tajindyuren, apain yaba ura' pa' mantse'kaade; tsanguityunmalaya ñunu bale ruku' tyaapanu kuwanmala, entsa bain chaita rukula' tyaapanu kuwanmalaya ñunu peesu punu detsuve. \v 26 Uwaindiyu ñu tsanguityu' peesu vimiya, ñunu lushi naake depa'ñuba juntsa millangue kuwai'mujchiya malun jutyuve, timi. \s1 Vee matsainutalaJesús laapu' pami. \p \v 27 \it Vee matsaityude, \it*\f + \fr 5.27 \ft Éxodo 20.14\f* ti' pamuwa deeñuba ñulla mera' kera deeve. \v 28 Tsaanuren iyaa ñullanu entsandinu tsuyu: Mun vee shinbulanu mujkera ke' bain ya' pensashaya yumaa vee matsaive. \p \v 29 Tsa' mitya ñu' urandya kapuka' mityaa ujcha lalaishu juntsaa, kala' kepude; tsanguishu juntsaa ñu' bulunu juntsaren kevi-i', kumuinchi ñu' buluya tsaa ñi jelekenu kensha dekeviin jutyuve. \v 30 Tsenmin ñu' urandyaapa' mityaa ujcha lalaishu juntsaa, juntsa bain daaka' kepude; tsanguishu juntsaa, ñu' bulunu juntsaren kevi-i', kumuinchi ñu' buluya tsaa ñi jelekenu kensha dekeviin jutyuve. \s1 Mavelanutala Jesús laapu' pami. \r (Mateo 19.9; Marcos 10.1-12; Lucas 16.18) \p \v 31 Tsenmin kaspelen tsandimu deeve: Mun lu'tsa' shinbunu mavelashu juntsaa, mavelayu ti' keengaya kiika main tsangue piike' kuwanu juve, \f + \fr 5.31 \ft Deuteronomio 24.1\f* timu deeve. \v 32 Naa tsaañu bain, iyaa entsandinu tenve: Ma ruku ya' shinbunu, ne vee matsaiba indyuren mavelashu juntsaa, vee matsaisa tya' mavelaiñuu juuve. Tsenmala mun mavelamu shinbuba manchu' bain vee matsaimu chachi tiyaa juuve. \s1 Diosa' mitya uwain tsanguenberakentsuyu ti' panutala \p \v 33 Tsenmin kaspee tinbunuren yumaa rukulanu entsandimu deeve: Diosa' mitya uwain tsanguenbera kenu timiya, tsanguenbera kenuu juve, \f + \fr 5.33 \ft Levítico 19.12; Números 30.2\f* timu deeve. \v 34 Tsaanuren iyaa ñullanu tsandinu tenve: uwain tsanguenbera kentsuyu tityudei, tsandityunchi ma juudei. Tsaju' naa-uwanuba kai'sha selusha depaka' uwain tsanguenbera kentsuyu ti' patyudei; seluya Diosa' bale chunu chunbullave. \v 35 Tsenmin tunu bain paka', uwain tsanguenbera kentsuyu, tityudei. Juntsaya Diosa' neepa teetanainshave. Naa Jerusalénnu bain paka' uwain tsanguenbera kentsuyu tityudei. Juntsa pebuluya aa bale Rei' chunu pebuluve. \v 36 Naa ñulla' mishpukanu bain paka', uwain tsanguenbera kentsuyu, tityudei, ñullaya naake' naa ma achuwa juuñuba ne pababake, ne fibabake tirekenuuba dejutyu' mitya. \v 37 Matyu ñu naati pañuba, juntsaa jusa: Tsanguenu, timiya, tsanguide, tsenmin: Tsanguen jutyu, timiya, tsanguityude. Tsaju' tyeeba puite' pashu juntsaa, Dyabulaa tsandikaanu tsuve, timi. \s1 Vejmi' firu' mantyudei. \r (Lucas 6.29-30) \p \v 38 Ñulla kaspee tinbunu entsandindetsu meemuwa deeve: \it Ne kapukanu daran ke' musha dekiñu bain, naa tejkutala daran ke' musha dekiñu bain, ñui bain juntsangue mannuu dejuve, \it*\f + \fr 5.38 \ft Éxodo 21.24\f* timu deeve. \v 39 Tsaaren iyaa ñullanu tsandinu tenve: firu' dekiñu vejmi' mantyudei; tsanguityu' ne mun urandya mashpelenu kidekiñu bain, masku pasha bain kikutide. \v 40 Tsenmin mulaa kavitu ke' ñu' pannu jali chi'kenu padetiñu bain, ne tsaikuti', naa ñu' avindaa pumu jali bain paviiki'mujchi ne kuwakide. \v 41 Tsenmin ñunu mulaa uudengue' buli 1.000 saka bare' ta'nu dejikaañu bain, 2.000 saka bare' jingue take' kuwade. \v 42 Mun ñunu tyeeba pakikeñu bain kuwade. Tsenmin ñunu tyeeba mangunu ti' pakikeñu bain, kuwandyatyuu jutyude. \s1 Kundaalanu estyadei. \r (Lucas 6.27-28, 32-36) \p \v 43 Naa entsa bain ñulla mera' kera deeve: \it Ñuba kalen chumu chachinu estyade, \it*\f + \fr 5.43 \ft Levítico 19.18\f* tsejturen ñu' kundaa chachinuya tyutyade, tiñu mera' kera deeve. \v 44 Tsaañu bain iyaa ñullanu entsandinu tenve: ñulla' kundaalanu estyadei, naa ñullanu firu' kenu bendaa nemula' mitya bain Diosba kuinda kiikidei. \fig |src="CN01601b.tif" size="Span" loc="Matthew 5.42-44" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 5.44" \fig* \v 45 Tsanguen dechumiya, selusha chumu Apachi ñulla uwain ya' nala deju'ba tsangue keewaanu dejuve, matyu yaa naa ura chachilla Dios naakesa tyañuba tsanguen chumulachi bain, naa firu' chachilla Dios naakesa tyañuba tsanguen chutyulachi bain pajta faawaamuve, tsenmin naa shuwa bain tsaren jakaamuve. \v 46 Tsejtu ñullanu estyamulanun ñui bain estyaishu juntsaa, ¿tyee juntsan mitya kachu deeyu tenguen? Naa deechu' mitya lushi kamu rukula bain juntsaaya kemu deeve. \v 47 Tsa' mitya lu'tsa' keranu chachiitalan ura' kuinda juu nedeishu juntsaa, ¿tyee veela tsangui'nu juu dekiyu tenguen? Naa Diosnu keranguityu chachilla bain juntsaaya kemu deeve. \v 48 Tsa' mitya ñulla' Apa kai'sha chumu naajunga, tiba deechu' kemu ju', ura' ruku jushu, ñui bain juntsaadei. \c 6 \s1 Jesús ura' kenutala mijakaami. \p \v 1 Ñulla tyee uraa ke' bain, ne veelachi tsai katawachi tenñu tsanguen chutyudei. Ñulla tsanguen dechunmalaya ñulla' Apa kai'sha chumu tiba uraa kuwa' sunbewaan jutyuve. \v 2 Tsa' mitya tiba meneste juu chachillanu tyee uraa kike' bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla tsaaya, veela demijatu yala' mitya ura' depasa tyanchiren, chachi waku wakudinsha wandis ne'kerake, naa pebulu miñutala wandis ne'kerakemu deeshu, ñui bain ne juntsangue' munuba mijakares nenu kityudei. Uwaindiyu naajulan tsangue' bain yalaya juntsan mitya tyee kakenuu juñu bain yumaa kakeñunguenu dejuve. \v 3 Tsa' mitya tiba meneste juu chachillanu ñu tyee uraa ke'ba munuba waintyude, naa kayu ñuchi ura' keranu chachinuba waintyude. \v 4 Matyu dus ne tsangue' pullaide. Tsenmala ñu' Apa, naa ñu dus tsanguiñuba keena' mitya, yaa ñunu juntsan mitya tyeeba uraa kunu tsuve. \s1 Diosba kuinda kenu mijakara \r (Lucas 11.1-12) \p \v 5 Ñulla Diosba kuinda kemiya tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla tsaa jutyudei. Yalaya chachi waku wakudinu yatala uidi' Diosba kuinda kikena' bain, naa miñu mututala veela dekatasa tya' uidi' Diosba kuinda kikena' bain tsanguenu ajchu deeve. Uwaindiyu ne tsangues nedeishu juntsaa, bene tyee uraa kanu deju'ba yumaa kakiñu dekive. \v 6 Tsaaren ñuya, naa-uwanu Diosba kuinda kenu tenñu bain, ñu' sukusha vi' llukike' ñu' Apaba dus kuinda kide. Tsenmala ñu' Apa ñu dus tsanguentsu keena' mitya, bene tyeeba uraa kuwanu tsuve. \v 7 Tsenmin ñullaya Diosba kuinda kendu bain, Diosnu keranguityu chachilla tsaaya, junun papatinmalaa Dios kayu ura' meenu juve tyatu, pa' puinu palaanun manba manbatimu deesu, ñui bain tsarendinu kityudei. \v 8 Tsaju' ñullaya yala naadejuñu bain tsa jutyudei, matyu ñulla' Apa kai'sha chumuya ñulla kayu pakindetyun, titi meneste deeñuba yumaa mive. \v 9 Tsa' mitya ñullaya entsandi pa' Diosba kuinda kidei: \q1 Lala' Apa, \q1 selusha kai'sha chumu, \q1 ñuren main juu, \q1 tsamantsa aawa Dios juñuba, \q1 muba demija' tsaa dekeewaasa. \q1 \v 10 Ñu' chachillachi rei tiyade. \q1 Selusha ñu naajusa tya' tsanguiñu bain, \q1 entsa tusha bain tsaren jusa. \q1 \v 11 Uma bain lala' fintsumu keeware' jintsuka. \q1 \v 12 Lala' ujcha' mitya manbitsaaka, \q1 tsenmin laa bain naake lalanu firu' kemulanu \q1 veta' veta' ura' mandimu deeñu bain tsanguide. \q1 \v 13 Lala ujcha lainuu juubillaya tsangaatyuka; \q1 tsangaatyu', urajtutala livee kika, tidei, timi. \p \v 14 Tsandi' dyatu, Jesús tsandimi: Ñullanu firu' kemulanu, ñulla juntsan mitya ti kuipaba faawaan jutyu ti' ñulla yaiba ura' demandinmalaya, kai'sha chumu ñulla' Apa bain tsarengue' ñullanu ujcha' mitya manbitsaanu tsuve. \v 15 Tsaaren ñullanu firu' kemulanu juntsan mitya kuipa faawaren jutyuyu ti'shu juntsaa, ñulla' Apa bain ñulla' ujcha jumula' mitya ñullanu manbitsaan jutyuve. \s1 Diosnu pensangue'panda fi'nutala \p \v 16 Ñullaya Diosnu pensangue' panda fityumiya tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla tsaaya, Diosnu pensangue' panda findetyuve tyakaanu, llaki kajuru' la-i' chudimu deesu, ñullaa tsainu kityudei. Uwaindiyu mun tsangue' bain yalaya juntsan mitya tyee uraa kanu deju'ba yumaa kakeñunguenu detsuve. \v 17 Tsa' mitya ñuya naa-uwanu Diosnu pensangue' panda fityu ju' bain kajuru pitsale', achuwa bain kikade, \v 18 tsenmalaa mu bain ñu Diosnu pensangue' panda findyuñuba mijai'nudetsu. Matyu ñu' Aparen mijainu tsuve yaa ñunu dus keena' mitya, tsejtu juntsan mitya ñunu ñu' Apa tyeeba uraa kunu tsuve. \s1 Selushaa tiba detadinu \r (Lucas 12.33-34) \p \v 19 Entsa tusha tiba pure' tadi' uukaanu kityudei, enguya naa buuma defi' mushkikena' bain, naa mantsa depiyaina' bain, naa taamulachi detaraina' bain tsainshave. \v 20 Tsanguityu' selu kai'shaa tiba detadi' uukaanu kidei; jungaa naa buumaba mushkityu, naa tiba piyatyu, tsenmin naa taamula bain putyu' taangui'nushave. \v 21 Matyu ñu nunbanaa ñuchi tiba balen juu jumula detsure' tana'ba, ñu' pensa bain junbiren chi'kare' tananu tsuve. \s1 Kapuka lala' buluchi ñillu juuñuu \r (Lucas 11.33-36) \p \v 22 Kapukaa buluchi lanpara juuñuuve; tsa' mitya ñu' kapuka urashu juntsaa, tiba ura tene ñu kenu tsuve. \v 23 Tsaaren ñu' kapuka urajtushu juntsaa, \f + \fr 6.23 \ft Kapuka urajtuve tishu juntsaa judíolachiya tiba kuwandyatyu esmu chachi titundive. Tsa jutyu'ba, Diosnun kerajtu ju' tinu'baasa mutya'keraa ne juuve titundive. Ti bain aa tadinu tene pensa juutu, Diosnu manbashaju, tsa jutyu'ba maali tiba ura' ke' nechi tene tyaimuve ti' aseetanguikarataa Mateo 6.21, 24-34bi tsa pillave.\f* ñuchi yapijurunañuu juunu tsuve. Tsa' mitya ñillu juuñuu dannamu kapukan ma yapijurunashu juntsaa, ¡ura tiba dannatyuinshaa naaju yapijuruchunga! \s1 Diosnu estyamin, lushinu estyamin inu jutyu. \r (Lucas 16.13) \p \v 24 Mu bain, yanu uudenguemu ruku pallu miyashu juntsaa, juntsa pallulachi paree taawasha ken jutyuve; matyu mainchiya taawasha ura' ke' bain, kamainchiya ura' ken jutyuve; tsa jutyu'ba mainnuya estya' bain, kamainnuya nejuu junu juve. Tsa' mitya Dioschi tiba kiikemu chachi juturen, lushinu bain mutya', tiba detadinu kiikenu jun jutyuve. \s1 Dios ya' chachillanu washkemuve. \r (Lucas 12.22-34) \p \v 25 Tsa' mitya iya ñullanu tsandinu tenve: Umaa tyee finuj deewa, tyee kujchinuj deewa, tsenmin ti jallee pannuj deewa tya' pensanguen chutyudei. Tsejtu lala chu' jintsuñaa, ¿fintsuminu kayu pulla balejtuu?, tsenmin ¿lala' bulaa naa pannu jalinuba kayu pulla balejtuu? \v 26 Jekachi nemu pishkulanu keekidei. Yalaa ti vijpalaba miyajdetuve, naa ti pukaba te'katyu deeve, tsenmin yalaya depuulanmala deka' uukaansha bain tsuutyu deeve, tsaanun yalanuya selusha chumu ñulla' Apaa panda fikaamuve. Tsejtu ¿ñullaa kayu pishkulanuba pulla balejdetuu? \v 27 Tsaaren naajula bain pure' pensanguike'ba ¿naa ketaa juntsa uranu peyanuu ju' bain, jayu yapa machunuu tiyanu juyu? \v 28 Tsaaba, ¿nejtaa ñullanu jalinaa yuj teja teja-in? Jeendala llullu chumula naa-i awamu deeñuba keekidei. Yalaa taawasha kityu deju', naa jali bain tsejte' pantyu deeve. \v 29 Tsa deeñu bain, uwaindiyu naa rei Salomón bain tsamantsa uukeraa jalin panaken chumuwa ju'ba, llullu naaju uukeraawa deeñuba tsangue pantyuwaave. \v 30 Tsaju' juntsa ishtapeya jeenbaasha chu', bene ne ikakaraimu juñuren Dios juntsangue pandemushu juntsaa, ¿kayu ñulla chachillanaa uukerake pandei'chunga?, ñulla ura' keranguityu chachilla. \v 31 Tsa' mitya, ¿umaa tyee finuj deewa? ¿tyee kujchinuj deewa? ¿ti jallee pannuj deewa? tya' pensandyan chutyudei. \v 32 Matyu Diosnu keranguityu chachillaa entsaatala aa pensanguen chumu deeve. Tsaanuren selusha chumu ñulla' Apaya ñulla titi meneste deeñuba mive. \v 33 Tsa' mitya Dios rei ju', naakesa tyañu bain juntsanaa kayu aa menesteju keewaadei. Tsanguetaa bene kumuinchi entsa ñulla meneste judeeshu juntsa bain kanu detsuve. \v 34 Tsaju' ayu malu' mityaya naajuchunga tya' pensandyan chutyudei, matyu ayu maluya maaliren tinaaba pensanguikenuu faanu tsuve. Naaju malu bain maaliren mika pensanguikenuu peletu faawaamuve. \c 7 \s1 Munu bain tsa deeve ti' patyudei. \r (Lucas 6.37-38, 41-42) \p \v 1 Munu bain tsa deeve ti' kuipa putyudei, Dios bain ñullanu masmi' tsangui'nutsu. \v 2 Ñulla veelanu naake kuipa pu' depañuba, Dios bain ñullanu tsaren mannu tsuve, tsenmin veelanu naadekiñuba, Dios bain ñullanu juntsangue mannu tsuve. \v 3 Tsejtu, ¿nenñaa ñu' naatala' kapukanu kaa ujtupen punamunaa kata'ba, ñu' kapukanu aa tepulla ma punañuu jumunaa katatyu jutuuyu? \v 4 Tsaju', ¿nejtaa ñu' naatala' kapukanu, ujtupen punamunaa mangalaanu panu juyu, ñu' kapukanuya aa tepulla ma punañuu jumunaa katatyumujchiba? \v 5 ¡Ñu, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachi! Ñu' kapukanu aa tepulla pumaa ajke' mangalaade, tsejtaa ñu' naatala' kapukanu bain ura' kera' ujtupe pumu mangalaanuu juve. \p \v 6 Ti bain Dioschin kuraa jumulaya kuchanu kuwatyudei, tsandenna ñullanaa ja' dedaafike'banguenu dejuve. Naa balenchi pi'kelaa vi juula bain ku'chinu keputyudei, na'baasa demenaa terekenu detsuve. \s1 Pa'dei, mi'kidei, juukapanu paijidei. \r (Lucas 11.9-13; 6.31) \p \v 7 Diosnu pa'dei, tsenmala Dios kuwanu tsuve; mi'kidei, mi'kishu juntsaa katanu detsuve; juukapasha paijidei, tsenmala juukenu detsuve. \v 8 Matyu mun pa'mulaya kamu deeve; mun mi'kemulaya katamu deeve; tsenmin juukapasha paijimulanuya juukemu deeve. \p \v 9 Tsejtu ñulla mallee lu'tsa' na pan pakenmala, ¿shupukaa kunu juyu? \v 10 Tsanguityu'ba, pi alla pakenmala, ¿piñee kunu juyu? \v 11 Tsa' mitya ñulla, kayu firu' chachillaaba ñulla' kaillanu tiba uraa kumu deeshu juntsaa, ¡ñulla' Apa kai'sha chumaa kayu naaju uraa kuwai'chunga, mun yanu depa'ñuba! \v 12 Tsa' mitya ñullanu veela naadekesa tenñuba, ñui bain yalanu juntsanguen chudei, tsaju' naa Moisés' wandya lei bain, naa Diosa' mitya pamu rukula bain ura patiñuya entsaa depa' shuikive. \s1 Selusha vinshayakaa bungu juukapa juuñuuve. \r (Lucas 13.24) \p \v 13 Diosba ura' chunuya kaa bungu juukapa juuñuunaa vi' jidei, matyu tupiya' neiñuu ikaamu miñuya aa bunguve, tsenmin naraa uu nenuu miñu juve. Tsenñu jungaa pure' chachilla vi' jimu deeve. \v 14 Tsaaren livee insha miya' jimu juukapaya kaa bunguu ju', miñu bain taaju' neinuu miñu juve; tsaañu' mitya, juntsa miñunu jimulaya jayun judeeve. \s1 Diosa' mitya pamu jutyulanukeenganu \r (Lucas 6.43-45) \p \v 15 Anbutitun Diosa' mitya pamu deeyu timulachi chi'kayan jutyu pashkayajtu keetanadei; yalaya keranchiya uveja juuñuu katawaturen, tsaa firu jeengucha juuñuuren tsa deeve. \v 16 Tsaañu ñulla yala tyee kiikemu deeñuba juntsanu keetadituren keenganu dejuve. Asu tsaatyuka, pu chinuya uva puka ityuve, naa igu puka bain maali awamu pijchuwatala ityuve, ne juntsaave. \v 17 Naaju chi bain uraya, ura puka kumuve. Tsaaren chi urajtuya, urajtu puka kumuve. \v 18 Main ura chiya mushaa puka kun jutyuve, naa urajtu chi bain uraa pukaya kun jutyuve. \v 19 Tsaju' naaju chee ura puka ityu ju' bain juntsaya tula' ñisha keviimuve. \v 20 Entsaañu' mityaa, anbutitun Diosa' mitya pamu deeyu timulanu bain yala tyee kiikemu deeñuba juntsanu keetaditun, urajtu cheeba deju', musha puka kuwan tsanguemu deeñuba ñulla keenganu dejuve. \s1 Naa-itaa Diosa' junga jinu ju'ba \r (Lucas 13.25-27) \p \v 21 Mu bain inu: Bale Ruku, Bale Ruku, tiitimu deju' mityaa, Diosnu yala' rei juu tananu dejutyuve; tsa jutyu', naajulaa selusha chumu in Apa naakesa tyañuba tsanguen dechu'ba, juntsalan yala' rei juu tananuu juunu detsuve. \v 22 Tsa' mitya tiba kavitu dekenu malunaa pure' chachilla inu entsandiitinu detsuve: Bale Ruku, Bale Ruku, ñunu pakataa ñu' palaa veelanu mijakaamuwa deeyu, tsenmin ñunu pakataa naaju dyabululanu bain majuka'laamuwa deeyu, tsenmin ñunu pakataa naa tiba tsamantsaa ke' keewara juu bain kiikemuwa deeyu, tinu detsuve. \v 23 Tsa tsa detinmala iya yalanu: Jayuuba kerajtuyu, ñullanu kerandendyuve, firu' ken chumu chachilla miji de-ii, tinu tsuyu. \s1 Lanba' butyunu ya jumu bain, ñiipesha ya jumu bain \r (Lucas 6.47-49) \p \v 24 Tsa' mitya mun in palaa mere' iya naatiñuba tsangue meenguemushu juntsaa, ma ruku mika shili pensa ju' lanba' butyu jandala ya kemu ruku juuñuuve. \v 25 Tsenñu naa shuwa bain, pillu bain, naa ajaa ishuwa bain ja' juntsa yanu daran juyiñu bain bujityu juve, matyu lanba' butyu jandala nara wajpu' mitya. \v 26 Tsaaren mun in palaa meeturen, iya naatiñuba juntsanguen chutyuya, ma ruku shili pensa jutyu' ñiipesha ya kemu juuñuuve. \v 27 Tsenñu naa shuwa bain, pillu bain, naa ajaa ishuwa bain jadeinmalan ya' ya desenaa ji' bujiiñu, ¡matyu tsaa tenbiyaimi! \p \v 28 Tsejtu Jesús kumuinchi entsandi depa' dyañu, naake mijakaataa tsandiñuba chachilla mika meenbaishla, \v 29 ne Moisés' wandya lei mashturula naake mijakaamu deeñuba tsanguityu', yaa uwain tsandinuu ju' mijakaakaa keñu' mitya. \c 8 \s1 Manbityu bishpeechi dilunuJesús ura' mandiremi. \r (Marcos 1.40-45; Lucas 5.12-16) \p \v 1 Jesús butyusha putun manbajtya' miiñu, chachilla pure' surekila. \v 2 Tsaindetsu ma ruku manbityu bishpee tene juu ya' ajuunu telenajitu: Rukui, ñuren tsanguenu tenñuya, inu ura' mandireka; iya mijayu, ñu in dilu peya manbirenuu juñuba, timi. \p \v 3 Tsandiñu, Jesús tyaapachi ta'katu tsandimi: Uwain tsanguenu tenve. ¡Ura' mandiyade! timi. \p Tsandinmalan bishpee tene juu ruku jeke ya' bishpee demanbiremi. \v 4 Tsenñu Jesús tsandimi: Munuba entsa kuinda kityude, tsaaren chachilla' mitya Diosnu kalen jimu rukula' jungaa ji' keekutide. Tsejtu juntsan mitya Moisés tyee kenu dejuve timuñuba juntsaa ke' ufeenda taji' kuwade, tsejtaa diluren ura' mandiyayu ti' keewaanmala veela bain ñu uwain ura' mandiyañuba mijanudetsu, timi. \s1 Suutadu ama' chachinuJesús ura' mandiremi. \r (Lucas 7.1-10; Juan 4.43-54) \p \v 5 Jesús Cafarnaúmsha vijiñu, main romano suutadu ama kalen jitu \v 6 tsandimi: Bale ruku, in yasha inchi taawasha kemu chachinu diluu ma tanayu. Dedeelaa ju', juikenu jutyu', kitya' ma u'tandin tsunamuve, timi. \p \v 7 Tsandiñu, Jesús: Tsaaya ji', ura' mandirenu tsuyu, timi. \p \v 8 Tsenñu suutadu ama pakatu tsandimi: Bale ruku, iyaa ti baleba jutyu chachi' mitya naake' ñunu in yasha mikan tsaayu. Matyu ñu uudengue' patiñun mikanu juve, tsenmala inchi taawasha kemu chachi ura' mandiyanu tsuve. \v 9 Naa i bain tsaren veelachi uuden imuyu; tsaaren i bain in suutadulanuya uudenguemuyu. Matyu iya mainnu: Jide tinmalaya, jimuve; naa veranu bain: Jade tinmalaya, jamuve. Tsenmin naa inchi manda-i' taawasha kemunu bain: Tyeeba kide tiñu bain, kemuve, timi. \p \v 10 Entsa ruku tsandiñu, Jesús meenbaishtu, ya' bendaa nemulanu tsandimi: Uwaindiyu Israel chachillanu naa munu bain entsa ruku naake keenguemuñuba yanu pullangue inu keenguemu juunuya maliba kataindyuyu, timi. \v 11 Tsa' mitya uwaindiyu pajlainsha chulla bain, naa pajvinsha chulla bain Dios rei ju' chuinsha pure' viitu, Abrahamba, Isaacba, Jacobba manbelaa chudi' panda finu detsuve. \v 12 Tsenmala Diosnu yala' rei tananuu jumu chachillaa avindala tsamantsa yapijurunainsha dekevi' ware', naa tejkuba pakaantsunu detsuve, timi. \v 13 Tsejtu Jesús suutadu amanu tsandimi: Miide, ñu naakesa tya' pensanguiñuba Dios tsanguenu tsuve, timi. Tsandinmalan dilu tsumu jei ura' mandiyami. \s1 Jesús, Pedro' anchamanuura' mandiremi. \r (Marcos 1.29-31; Lucas 4.38-39) \p \v 14 Jesús Pedro' yasha jitu, entsa ya' anchamanu dilu' penguma juu tsuna katajimi. \v 15 Tsejtu Jesús ya' tyaapanu ta'kakenmalan penguma ishanbajtekemi. Tsenmin juntsa shinbu mangujpa' yanu tyeeba ke' kudundaimi. \s1 Dilu purenamulanuJesús ura' mandiremi. \r (Marcos 1.32-34; Lucas 4.40-41) \p \v 16 Dekependu' kainsha Jesús' junga, dyabuluchi ikayaa chachillanu pure' tajiila. Tsa deiñu yaa ma palaachiren juntsa bu'chullalanu demajuka'lare' me-eemi, tsenmin naaju dilulanu bain millangue ura' mandiremi. \v 17 Entsaa puimiya, Diosa' mitya pamu Isaías tsainu tsuve ti' pamuwaañu, tsaa puitaa tsaimi, entsandimuwaañu: \it Lala pulujtu chachi deeñu' mitya, yaa kumuinchi lala' dii peya deka' miive, \it*\f + \fr 8.17 \ft Isaías 53.4\f* ti' pillañu' mitya. \s1 Jesús' bendaa jinunaaju taajuñu bain \r (Lucas 9.57-62) \p \v 18 Chachi pure de-i' yanu yatai de-uidiñu, Jesús aa pusu bejkusha tyakakaakutinu pami. \v 19 Tsenñu Moisés' wandya lei mashturu main jitu Jesúsnu tsandimi: Mashturu, ñu nuka jijiiñuba inu bain jinu tenve, timi. \p \v 20 Tsenñu Jesús pakatu: Naa jeengucha juula bain yaichi vi' tsutsudinu tujuu tadeeve, naa pishku juula bain yaichi yatape tadeeve, tsaanuren Chachi Tiya' Nakayamuya naa nuka bain mishpuka llai'kare' tsuunuba ma tajtuuve, timi. \p \v 21 Tsenñu ya' disipulu bain main tsandimi: Rukui, tsaashu juntsaa, in apanu ajke' menjinu tsuyu, timi. \p \v 22 Tsandiñu Jesús pakatu: In bendalaa jade, junga keepele kityude; inu keranguityu chachillaya yumaa peyaiñuu dechu' mitya, yaitala demensa, timi. \s1 Jesús ishuwanu bain, pisundanu bain mandyawaami. \r (Marcos 4.35-41; Lucas 8.22-25) \p \v 23 Tsanditu Jesús baakusha viñu, ya' disipulula bain ya' bendala bulu vi' jila. \v 24 Tsai' jindetsu, ne tsainu tsuve tyaba indetyun, pisunda ishuwaba jelekingue' baakunu pitansha pupukentsumi. Tsaintsuren Jesúsya kasu'tsunami. \v 25 Tsenñu ya' disipulula yanu mandengaajitu tsandila: ¡Bale Ruku, lalanu livee kika! ¡Lala ma baiviindetsuyu! tila. \p \v 26 Tsa detiñu Jesús yalanu tsandimi: ¿Nejtaa ñullanu tsamantsa jeetenguen? ¡Nejdeeyu ñulla ura' keenguenu mijtula! timi. Tsandi' dya' uiditu ishuwanu bain, lamaanu bain ajaa tiñu, nejui mandiyala. \p \v 27 Tsanguiñu juntsa rukula yuj dekeenbaishtu yaitala tsandila: ¿Entsa naaju rukuñaa, naa ishuwa bain, pisunda bain yanu meenguemutu den? tiitila. \s1 Gadarasha firu' bu'chulla puuchumu pai rukula \r (Marcos 5.1-20; Lucas 8.26-39) \p \v 28 Jesús juntsa aa pusu bejkusha Gadara tusha tyakañu, pai chachi, dyabulu puu jumula ujkun mennu lanba' tujuutala chumula defale' yanu kalen jila. Entsala tsamantsa firu' kiikemu deeñu' mitya, mu bain juntsa miñu keetalaya puinu jutyu jujuula. \v 29 Tsejtu juntsala entsandi ui'la: ¡Diosa' Na, lalanu jaiba bulla kijatyuka! ¿Umanbelen lalanu taaju kikaachi tenñu iyu tsai' jami? tiitila. \p \v 30 Tsandindetsunu tenanu naa baanatyuinsha pure' ku'chi panda fiken uidenañu, \v 31 juntsa dyabulula Jesúsnu tsandila: Entsa rukulanu puren, ñu lalanu majuka'laashu juntsaa, juntsa ku'chilanaa manbuiteka, tila. \p \v 32 Tsa detiñu Jesús pakatu: Tsaaya tsaidei, tiñu, juntsa firu' bu'chullala chachillanu demalu' miji' ku'chisha tene mavideinmalan, ku'chila tsaa yangachi tene ji' lanba' kujtusha deyanbu' aa pususha depajtya' chukakila. \p \v 33 Tsenñu ku'chi washkemu chachilla denepiya' pebulusha miitu, tyee iñu bain, tsenmin juntsa dyabulu puu chachilla bain tyee de-iñu bain dewanditila. \v 34 Tsejtu tsaa kuinda dekiñu, juntsa pebulu' chulla kumuinchi demijatu, Jesús' junga deji' katatu, juntsa tenanu malu' miide, ti' u'tandila. \c 9 \s1 Dedeelaa dii rukunuJesús ura' mandiremi. \r (Marcos 2.1-12; Lucas 5.17-26) \p \v 1 Entsai' depuitu Jesús baakusha mavi' bejkusha mandyaka' ya' chunu pebulusha miimi. \v 2 Tsenñu Jesús' junga main dedeelaa wandunu tsuu tajila. Tsai' tajimula Jesúsnu mika dekeranguiñuba mijatu, Jesús dii rukunu tsandimi: Sunden jude, kaana, ñu' ujcha demanbitsalave, timi. \p \v 3 Tsandiñu Moisés' wandya lei mashturula mantsa yala' pensashaa: “Entsa rukaa Diosnu kentsure' pantsuve”, pensanguila. \v 4 Tsenñu Jesús, yala naatyandetsuñuba mijatu tsandimi: ¿Nejdeeyu ñulla tsamantsa firu' pensala? \v 5 ¿Entsa rukunu: Ñu' ujcha' mitya manbitsalave, tityumujchi: Mangujpa' miide, tiñu bain tsaren jutyuu? \v 6 Matyu ñulla naa Chachi Tiya' Nakayamuya entsa tusha chachilla' keñu ujcha manbitsaanuu juñu bain keewaanu tsuyu, titu, dedeelaa tsumu dii rukunu tsandimi: Mangujpa', ñu' wandu manga', ñu' yasha miide, timi. \p \v 7 Tsandiñu dilu dedeelaa tsumu ruku mangujpa' ya' yasha miimi. \v 8 Entsanguiñu chachilla dekeenatu tsamantsai dekeenbashi' Diosnu yuj ura' kemu rukuve tila, chachillanuba tsamantsa juntsaa kenu tireñuba dekata' mitya. \s1 Jesús, Mateonuya' disipulu tirenu mikami. \r (Marcos 2.13-17; Lucas 5.27-32) \p \v 9 Jesús tsangue' miindu ma ruku Mateo detiñu, buli tajimulanu Roma uñichi deechu' mitya lushi kamu jutu, lushi kainsha chuna katatu: In bendala ja' in disipulu tiyade, timi. \fig |src="CN01691b.tif" size="Span" loc="Matthew 9.9" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 9.9" \fig* \p Tsandiñu, Mateo kujpa' ya' bendala jimi. \p \v 10 Tsenñu Jesús panda findu yasha chunañu, bui tanemulanu Roma uñichi deechu' mitya lushi kamula bain, naa vejan ujcha lan kuramu chachilla bain pure' jade-i', Jesúsba manbelaa ya' disipululaba bulu chula. \v 11 Tsa deiñu, fariseola keenatu, ya' disipululanu entsandila: ¿Nenñungue ñulla' mashturuya Roma uñichi deechu' mitya lushi kamu chachillabaa bulu chudi', naa vejan ujcha lamu chachillanu bain tsaren bulu chumishti' yaiba bulu panda fintsumi? tila. \p \v 12 Tsa detiñu Jesús meetu tsandimi: Tiba dilujtu chachillaya dilulanu ura' mandiremulanu menestejdetuve, tsaaren dilulaya meneste deeve. \v 13 Tsa' mitya miitu entsa palaa naatitaa tsandiñuba aseetanguidei: Tenbityamu chachee dejusa tenve; ne animaa tute' ju'ke' inu keewaanun dejutyusa tenve.\f + \fr 9.13 \ft Oseas 6.6\f* Matyu iyaa Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachillanu mikanu jaindyuyu; iyaa ujcha lamu chachillanaa mikanu jayu, timi. \s1 Diosnu pensangue'panda fi'nutala \r (Marcos 2.18-22; Lucas 5.33-39) \p \v 14 Juan Mungaamu' disipulula Jesús' junga jitu tsandila: Laa bain, naa fariseola bain Diosnu pensangue' panda fityu juju deeñuba, ¿nejtaa ñu' disipululaya tsanguityutu den? tila. \p \v 15 Tsenñu Jesús pakatu: ¿Matsunu fandangu kendu, matsumu ruku yaiba bulu puren padena apala llaki juu punu dejun? ¡Tsa jutyuve! Bene uwain inu, matsumu ruku juuñuunu manga' miinu tinbu janu tsuve; tsenmalaa umaa uwain Diosnu pensangue' panda fi'nu detsuve. \v 16 Kayu laapu' patu, tsandimi: Mu bain uinbu jalinu kasa jai petse mangaaputyu deeve, matyu kasa jaliya buru' kayajtu' mitya, mangaapunmala buru' kamin, uinbu jalinu kayu aa kiyuu-eekenu juñu' mitya. \v 17 Tsenmin mu bain kasa binuya, uinbu binu puntsumi ki' buusanu putyu deeve, kasa binuya uinbu ki' buusanu kiyuu tse'ware' desejiinmala, binu bain, naa ki' buusa bain dekeviinuu juñu. Tsa' mitya kasa binuya kasa ki' buusanu punmalaa, naa binu bain, naa ki' buusa bain tsaren tiba ityu' tsananu detsuve, timi. \s1 Jairo' na'ma bain, main dii shinbu bain \r (Marcos 5.21-43; Lucas 8.40-56) \p \v 18 Tsejtu Jesús tsandin puren, judíola' bale ruku main ji' ya' ajuusha teleditu: In na'ma challan peyaiñu jayu, tsaaren ñuren ja' ñu' tyaapachi yanu ta'kashu juntsaa, mangujnu tsuve, timi. \p \v 19 Tsenñu Jesús kujpa' ya' disipululaba juntsa ruku' bendaa jila. \v 20 Tsaindetsun ma shinbu asa senduwaraa dilu chuturen 12 añu ma iintsumu shinbu Jesús' benesha ji' ya' jai kapanu ta'kakemi, \v 21 matyu maaliya entsangue pensanguiiketu: “Ya' jai kapanu ta'kakituren ura' mandiyanu juyu”, tyatyaitu. \v 22 Tsenñu Jesús benesha mangue-ere' katatu tsandimi: Puluke pensanguide, kaa na'ma; uwain ñu tsainu tsuve tya' kerangue' mityaa ura' mandiyave, timi. Tsandinmalan juntsa shinbu jei ura' mandimi. \p \v 23 Tsenñu Jesús juntsa bale ruku' yasha jitu, peyañu fandangu kiikemula dewa'na kata', naa chachilla bain ware' vishkiindindetsu katajitu: \v 24 Enu demalu' mijii, kaa na'ma peyai'mujchi kasu'tsutun tsanave, timi. \p Tsandiñu, chachillaya ne uukapundila. \v 25 Tsa detiñun chachillanu avindala deme-e'laañu, Jesús juusha vitu, juntsa pemu kaa na'ma' tyaapanu kakenmalan mangujpaimi. \v 26 Entsanguiñu, juntsa tushaya naa nukaba juntsa kuinda demijaila. \s1 Pai ruku kapuka putyulanuJesús ura' mandiremi. \p \v 27 Jesús tsangue' malu' miintsuñu, pai ruku kapuka putyula ya' bendala entsandi' ui'sai jila: ¡Rei Davidnu sera' jamu Na, lalanu tenbityaka! tiitila. \p \v 28 Tsejtu Jesús yasha viñu, juntsa pai ruku kapuka putyula ya' junga deviñu, Jesús tsandimi: ¿Iya ura' mandirenuu juve tenñaa tsa de-ii? tiñu; Ruku, ñuya tsanguenuu juve, tila. \p \v 29 Tsenñu Jesús yala' kapukatala deta'katu tsandimi: “Uwain tsanguenu tsuve”, tya', naake dekeenguiñu bain juntsaisa tenve, timi. \p \v 30 Tsanguiñu yala katamu tiyala. Tsenñu Jesús yalanu uudenguetu tsandimi: Entsanguiñu naa munu bain waintyudei, timi. \p \v 31 Jesús tsandiñun, junu demalu' miimin, juntsa tusha chumu chachillanu, nuka bain Jesús tsanguiñu kuinda deseranguila. \s1 Papatyu rukunuJesús ura' mandiremi. \p \v 32 Kapuka putyula katamu detiya' malu' miinu uranu, ma ruku dyabulu puu ju' papatyunu Jesús' junga tajila. \v 33 Tsenñu Jesús, juntsa dyabulunu mavelekenmalan papatyu ruku pamu tiyami. Tsanguiñu chachilla mika keenbashindu: Naa-uwanuba Israel chachiitalaya main entsanguiñu kata' kerajtuwa deeyu, tiitila. \p \v 34 Tsenñuren fariseolaya entsa entsandila: Entsa rukunu dyabulu uñi tsanguikaañaa dyabulu me-e'laalaakive, tiitila. \s1 Chachillanu Jesús tenbityami. \p \v 35 Jesús naaju pebulutala bain, naa kaa pebulutala bain ne', yala' waku wakudinu yatala ne', Diosnu rei juu tananu jumu mika ura kuinda mijakare' wandis neneimi. Tsejtu naa ti diipeya juu tadeeñu bain, naa ti kiyanchi dilu deeñu bain ura' mandires neneimi. \v 36 Tsaindu chachilla tsamantsa waku wakudediñu Jesús katatu yuj tenbityami, yalanu muba washikenuu chachi miyajtu deju', uveja juuñuu tyubaa deju', u'taita nenedeiñu katatu. \v 37 Tsejtu ya' disipululanu, Jesús laapu' patu tsandimi: Uwaindiyu finu puka imuya pureeve, tsaaren te'kamulaya jayun judeeve. \v 38 Tsa' mitya ñulla entsa pu' vijtya miya rukunu pa', te'kamu chachilla eede ti', pa'dei, timi. \c 10 \s1 Jesús 12 ruku mi'ke' kami. \r (Marcos 3.13-19; Lucas 6.12-16) \p \v 1 Tsejtu Jesús ya' 12 disipululanu demikatu, Dioschi urajtu kuraa tiremu bu'chullalanu deme-e'laanu tiremin, naa ti diipeya jumulanu bain ura' manguenuu tiremi. \p \v 2 Entsalaa juntsa 12 unbere, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula deeve: ajke' jumiya, Simón titun, Pedro tiitinu ruku bain, ya' naatala Andrés bain, Zebedeo' pai nala Santiago bain, Juan bain; \v 3 Felipe bain, Bartolomé bain, Tomás bain, naa romano uñichi deechu' mitya lushi kamu Mateo bain, Alfeo' na Santiago bain, Tadeo bain, \v 4 naa Simón, Diosa' lei naajuñuba tsa deki'ñu selandyamu tinu ruku bain, tsenmin Jesúsnu kundaalanu wandi' kakaamu ruku Judas Iscariote bain. \s1 Jesús ya' 12 disipululatyee kenu deeñuba wainmi. \r (Marcos 6.7-13; Lucas 9.1-6) \p \v 5 Jesús entsa 12 disipululanu eendu titi kenuu dejuñuba entsandi dewandi' eemi: Judío chachi jutyula' jungaya ji' netyudei, tsenmin naa Samaria pebulutala bain vi' netyudei. \v 6 Jimiya Israel chachilla, uveja juuñuu washkemu chachi miyajtu deju' tupiyaañuu nemula' jungaa jidei. \v 7 Junga ji' kuinda ke' wandi', Diosnu rei juu tananu malu yumaa kalen jave tiitidei. \v 8 Dilulanu ura' mandire', naa pemulanu bain mangujte', naa manbityu bishpeechi diluulanu bain ura' mandire', naa chachillanu dyabulu punañu bain majuka'lare' me-ee-eekidei. Tsejtu ñulla tiba paangui'mujchin tsangues nenu tiramu de' mitya, yalanu bain ura' demandire' me-ere'ba tiba katyudei. \v 9 Lushi ta'tyudei, ne uru juu, ne plata juu, ne kubre juu lushi juuñu bain, ñulla' buusasha ka' pu' tajityudei. \v 10 Jalichi kiñu buusanu tiba mindala fikenuu puu tajityudei, naa vera manbanakenuu jali bain, naa sandalia juu bain, naa tyu'ke' nenu cha'li juu bain jayuuba ta'tyudei, matyu naaju taawasha kemu chachilla bain yala' taawasha' mitya panda finuu junu detsuve. \p \v 11 Naaju pebulutala ji-i' bain, naa kaa pebulutala ji-i' bain, naaju ruku' junaa kajdiñu urañu kajdi' bain, juntsa pebulunu malu' miityumujchiya junun tsanadei. \v 12 Tsaju' juntsa yasha vindu junu chumulanu: ¡Ura' dejusa! tidei. \v 13 Tsenñu junu chumu chachilla ura deenmalaya, yalanu tiba bulla jutyu dejusa tya' ñulla depañu tsainu tsuve. Tsaaren yala ura' iinuu chachi dejui'shu juntsaya, ñulla yalanu ura' dejusa tya' depañuba tsa-in jutyuve. \v 14 Tsenmin tsandenna ñullanu yasha naa mikandyaba de-ityu', naa ñulla' kuindanu bain meedin detyatyunmalaya, ne yasha manbajtya' mijiindu, ne pebulunu malu' mijiindu bain, ñulla' neepanu ujtupe demangasha'pukidei, tsanguitaa Dioschi urajtu chachi dekure' keewaanu juñu' mitya. \v 15 Uwaindiyu Dioschi kavitu dekenu malunaa juntsa pebulu' chulla, Sodoma pebulunu bain, Gomorra pebulunu bain chumu chachilla naake taaju ke' puinu deeñuba, juntsalanu kayu pullai taaju ke' puinu dejuve, timi. \s1 Firu' kes nemulabendaa kenu detsuve. \p \v 16 Ñullanu ne uvejaaba dejuñu, jeengucha kejtsapala eren tsanguentsuyu; tsa' mitya piñi tsaa bibu' juturen, jungajte vejmi' tiba firu' kityu paluma jun tsaadei. \v 17 Tsaju' chachilla' kejtsapala wajlatyudei, ñullanu ka', jundaa chumu bale rukulanu kuwa'kera, naa yala' waku wakudinu yatalaba bande' kera kenu detsuve. \v 18 Naa in mityaren ñullanu uñila' junga taji'kerake, reila' junga taji'kerake' bain tsa tsanguenu detsuve. Tsa dekenmalaya yala' ajuusha bain, naa judío chachi jutyula' ajuusha bain ñulla iya maa juñu bain wandi' papatinuu junu detsuve. \v 19 Tsangue' ñullanu, bale rukula' ajuutala detakenmala, ne tyee pakeechunga, naati pakeechunga tya' pensandyatyudei, matyu ñuichi panu ura janmala naati panuu juñuba Diosya ñullanu tsandikaanu tsuve. \v 20 Matyu pa' bain ñullaa panu dejutyuve, ñulla' Apa' Espíritu ñullanu pumaa panu tsuve. \p \v 21 Tsaa malutalaa naatalaatala de-ajaavi' bale rukulanu dekuwa' tu'kaanu detsuve; naa ya' apala bain ya' nalanu tu'kaanu detsuve, naa ya' nala bain ya' apalanu ajaavi' tu'kaanu detsuve. \v 22 In mityaren kumuinchi chachilla ñullanu tyutyanu detsuve, tsaaren naa tsa deiñu bain mun de-inbera tujlei'mujchi naake ura' kerangue' jintsu'ba tsaa jintsushu juntsaa livee inu tsuve. \v 23 Naa-uwanu ma pebulunu firu' kenu bendaa dekiñuba, vee mujtu pebulusha nepiya' miji mijiidei. Matyu uwaindiyu ñulla Israel pebulu jumulanu deneba indetyuren, Chachi Tiya' Nakayamu maanu tsuve, timi. \p \v 24 Naaju disipulu bain ya' mashturunu pullaa jutyuve, naa manda-i' taawasha kemu chachi bain, muba yanu uudenguemunu pullaa jutyuve. \v 25 Ma disipuluya ya' mashturu naajuñuba ya bain juntsai tiyatun mikave tyanuu juve, yanu puinu pensangui'mujchi; naa manda-i' taawasha kemu chachi bain yanu uudenguemu naajuñuba ya bain juntsai tiyatun mikave tyanuu juve, ne yanu kayu puinu pensangui'mujchi. ¿Matyu yasha uudenguen chumu rukunaaba dyabulu uñi Beelzebúve timuwa deeshu juntsaa, ka ya' yanu chumulanaa kayu naa timu deenga? \s1 Munaa jeetyanuu juñuba \r (Lucas 12.4-7) \p \v 26 Tsaañu' mitya chachillanaa jeetyatyudei. Tyee dus uukaraañuu ju' bain katawan jutyuuya jutyuve, naa tiba pantsuraañu ju' bain mijakeyan jutyuuya dejutyuve. \v 27 Iya tyee pa' dishkejtsa pan tsandiñu bain, ñulla manbamiya dedanguiñu manban tsandidei, tsenmin iya punguinu dus pan tsandiñu bain, ñullaa ya mututala uidi' daran padei. \v 28 Cha' buluya tu'turen, aamaya tu'nu jutyulanuya jeetyatyudei. Ura jeetyamiya, bulu bain, naa aama bain ñi jelekenu kensha eepukenuu jumu Diosnaa jeetyadei. \p \v 29 ¿Ma kaa paki lushi juuchin pai kaa pishku ai'mu deetyuka? Naa tsaañu bain, ñulla' Aparen entsa pishkulanu tsa deisa tyai'shu juntsaya, maliba peya' tusha pajtyatyu deeve. \v 30 Tsenmala ñullanu laapu' panmalaya, naa ñulla' mishpukasha chumu achuwanu bain nan dechuñuba Diosya main main demikaa tanave. \v 31 Tsa' mitya jeetyatyudei, ñullaya pishku pure' wakukare' pensanguiñuba kayu juntsa pishkulanu pulla bale deeve. \s1 Cha' ajuushaJesúschi deeyu tinu \r (Lucas 12.8-9) \p \v 32 Mun inu keenguemu ju', chachilla' ajuusha in chachiyu timunuya, i bain in Apa selusha chumu' ajuusha, ya' mitya pa', in chachive tinu tsuyu. \v 33 Tsaaren mun inu keenguemu ju' bain chachilla' ajuusha in chachi jutyuyu timunuya, i bain in Apa selusha chumu' ajuusha ya' mitya pa' in chachi jutyuve tinu tsuyu, timi. \s1 Jesús, chachiitaladevela' eekaamu \r (Lucas 12.51-53; 14.26-27) \p \v 34 Iya entsa tusha jatu tiba bulla jutyu chukaanu jave tyatyudei; iya tiba bulla jutyu chukaanu jatyu', peletu faawaakaanaa jayu. \v 35 Matyu iya jamiya ya' nala ya' apalaba peletu faaware'kerake, ya' na'mala ya' amalaba peletu faaware'kerake, tsenmin suyala ya' anchamalaba peletu faaware'kerakikaanaa jayu. \v 36 Tsa' mitya muchi bain ya' kundara jumiya ya' paandelaren junu detsuve.\f + \fr 10.36 \ft Miqueas 7.6\f* \v 37 Mun ya' apanu, ne ya' amanu juu kayu inu pullai estyamuya in chachi tiyanuu jutyuve; tsenmin mun ya' nanu, ne ya' na'manu juu kayu inu pullai estyamuya in chachi tiyanuu jutyuve. \v 38 Tsenmin mun in mitya tuta'ba tutainuu juu ya' kuusa nanakiñungue' in bendaa jatyulaya in chachi tiyanuu jutyuve. \v 39 Mun ya' chungamaya maali balengurenu tyashu juntsaa uwain naa-uwanuba tsana chuntsumi katan jutyuve; tsaaren mun in mityan ya' chungama maali balenguutyushu juntsaa naa-uwanuba tsana chuntsumi katanu tsuve. \s1 Tyeeba naraa deka' sunbenu \r (Marcos 9.41) \p \v 40 Mun ñullanu sunden mikamuya, naa inu bain sunden mikantsuve. Tsenmin mun inu sunden mika' bain naa inu eemunu bain sunden mikantsuve. \v 41 Mun Diosa' mitya pamu rukunu, matyu Diosa' mitya pamuve tya', sunden mikamuya, Diosa' mitya pamu rukunu tyee naraa kuwa' sunbewaañuba, mikamu bain tsaren juntsa naraa ka' sunbenu tsuve. Tsenmala mun, Dios naakesa tyañuba tsanguemu rukunu, Dios naakesa tyañuba tsanguemu rukuve tya' sunden mikamuya, juntsanu tyee naraa kuwa' sunbewaañuba, mikamu bain tsaren juntsa naraa ka' sunbenu tsuve. \v 42 Tsenmin mun in chachi mika tenbiyaa juñu bain, in disipuluve tya', ma basu pi ishpiiñuba kumuya, uwaindiyu tsanguen mitya bene tyeeba uraa kanu tsuve, timi. \c 11 \p \v 1 Jesús entsandi depa', ya' 12 disipululanu titi kenuu juñu bain dewandi' junu malu' miitu, jundaa chumu pebulutala Diosa' mika ura kuinda mijakares nenu jimi. \s1 Juan Mungaamu' era chachillaJesús' junga jila. \r (Lucas 7.18-35) \p \v 2 Tsenñu Juan Mungaamu peesu puturen, Dioschi Mi'ke' Kayamu naakes neneintsuñuba mijatu, mantsa ya' disipululanu eemi \v 3 yanu pake'meenu, naa uwain yaa Livee kemu entsa tusha jainuu jushu juntsañu bain, naa veranaa kayu keenanuu juñu bain mijanu. \p \v 4 Tsenñu Jesús pakatu: Miitu Juannu ñulla naake kata' bain, naake mere' bain, tsandi kuinda mandei: \v 5 naa kapuka putyula bain katamu detiyave, naa ura' netyula bain ura' demandiyave, naa manbityu bishpeechi dilula bain ura' demandiyave, naa pungui merajtula bain meemu detiyave, naa pemula bain demangujve, tsenmin lastemaa chumulanu bain Diosa' mika ura kuinda mijakaandetsuve, tidei. \v 6 Tsenmin mun iya tsanguiñu kataataake'ba in mitya kundaa tyatyu ju' bain, juntsaya Dioschi ura' imuve, timi. \p \v 7 Juan' disipulula miindetsu, Jesús Juannu laapu' pa' chachillanu kuinda ketu tsandimi: ¿Ñulla tiba den chutyuin tenasha jitu ti katanaa dejiyu? ¿Ñañi ishuwachi balla' juya juyaintsu katanaa dejii? \v 8 Tsa jutyushu juntsaa, ¿tyee katanu dejiyu? ¿Ma ruku balenchi jali panaanu katanaa dejii? Ñulla mideeve balenchi jali panaalaya reila' yatalaa chumu deeñu bain. \v 9 Tsaaya, ¿tyee katanaa dejiyu? ¿Diosa' mitya pamu ma rukunu katanaa dejii? Tsaave, uwain tsa deive, Diosa' mitya pamu rukunu katanaa dejive, tsangues nemu rukuutalaa kayu pullaa jumunu. \v 10 Juannu laapu' pataa Diosa' Kiikanu entsa pillave: \it In mitya wainmu rukunu main ñu' ajkesha erentsuyu, tsenmalaa ñu tyeengues nenuuñuba tsanguenu peepu' tsuunutsu, \it*\f + \fr 11.10 \ft Malaquías 3.1\f* ti' pillave. \v 11 Uwaindiyu naaju chachillaba Juan Mungaamunu kayu pullaa dejutyuve, tsaaren Diosnu yala' rei juu tanamulachiya kayu balejtu ruku juuñuulaa Juannu pulla deeve. \p \v 12 Juan Mungaamu jañu peepumin, chaikama, Diosnu rei juu tananu tinbu, apain tsai tiyasa tya', mantsa chachilla deranchi tsaa tirenu kenchin judeeve. \v 13 Matyu Diosa' mitya pamu rukula naajula bain, naa Moisés' wandya lei bain, kayu Juan engu jaindyuya Dios ya' chachillachi rei tiya' washke' mandanguenu juñu tinbu naajunuuñuba juntsaatala tene wandinchin juuwa deeve. \v 14 Iya entsandinmala ñulla tsaave tyanu deju' bain, naa tsa jutyuve tyanu deju' bain, ñullaa mijadei: Juanya, Diosa' mitya pamu ruku Elías majainu juushu juntsa ruku juuñuuve. \v 15 ¡Tsa' mitya mun pungui pu'ba ura' meedi' aseetanguidei! \p \v 16 ¿Challa chumu chachillanu tibaa laapu' panu juwa? Matyu cha' den neneindala kailla dewa'di' aikendu yaitala entsandi papatimu juuñu deeve: \v 17 Naa pujkuna depakaañuba, ñulla beela dekityuwa; naa llaki beesa dekiñu bain, ñullaa dewaatyuwa, timu kailla juuñu deeve. \v 18 Matyu ñullaya Juan Mungaamu ja' nendu Diosnu pensangue' panda fityu junmala, naa binu bain kushtyu junmala, ñullaya: Entsa ruku dyabulu puu rukuve, timu deeve. \v 19 Tsenmala bene Chachi Tiya' Nakayamu jamiya, yaa panda fimu ju', naa binu bain kujchimu junmala: Entsa rukuya panda janbeendu, vin ruku, matyu romano uñichi deechu' mitya lushi kamulaba ura' keranu ruku, tsenmin ujcha lan chumu chachillaba bulu nemuve, tiidetive. Tsaaren titi i' pullantsuñuba juntsanu keetaa naa Dios tsamantsa aseetaju' keewara juñuba aseeta imuve, timi Jesús. \s1 Meenguityu chachillanuajaa timi. \r (Lucas 10.13-16) \p \v 20 Tsejtu tiba tsamantsaa ke' keewara jumula aa deke' keewaanu pebulutala chumu chachillanu Jesús ajaa ti' pami, yala veta' pensa mantyu' Diosnu meenguindetyuñu. Tsejtu tsandimi: \v 21 ¡Corazínnu chumu chachilla bain, Betsaidanu chumu chachilla bain! Ñulla mika taaju i' puinu dejuve. Matyu judío chachi jutyula' chunu Tiro pebulunu bain, Sidón pebulunu bain tiba tsamantsaa ke' keewara jumula deke' keewaañuya, yalaya kaspelen veta' pensa mangue' Diosnu demeengue', llakingue' keewaanu paba jali depana', naa ju'pe juula bain mishusha detsure'banguichu deeve. \v 22 Tsaaren uwaindiyu, kavitu dekenu malunu Sidónnu chulla bain, naa Tironu chulla bain ñulla naake taaju kenuu dejuñuba tsangue taaju kenu dejutyuve, timi. \v 23 Tsenmala ñulla Cafarnaúm' chullaya, ¿Selusha e'laraichu deeyu pensa dejuu? Tsa jutyuve, ñullaya pemula' pupunanu tena aa tujuushaa kevinu detsuve. Matyu Sodomanu chumu chachillanaa, ñulla' ajuusha tiba tsamantsaa jumula deke' keewaañuya, juntsa pebulu chaiba chu'ba nachuve. \v 24 Tsaaren uwaindiyu, kavitu dekenu malunu Sodoma' chullaya ñulla naake taaju kenuu dejuñuba tsangue taaju kenu dejutyuve, timi. \s1 In junga ja' lekadei. \r (Lucas 10.21-22) \p \v 25 Juntsa malutala Jesús entsandimi: Apa, selusha chumulachi bain, tusha chumulachi bain Bale Ruku, ñu yuj urave, entsa judeeshu juntsala aseetaju chachillanaa tsaa keewaatyumujchi, ne chachillanaa tsaa keeware' mitya. \v 26 Uwain tsaave Apa, ñuren tsaisa tyañuya tsaive. \p \v 27 Ti bain in tyaapanu tene in Apa dekuwakive. Mu bain ya' Nanu ura' kerajdetuve; ya' Aparen ura' keraave. Mu bain ya' Apanu ura' kerajdetuve, ya' Naren ura' keraave, tsenmin naajulanaa ya' Na, ya' Apanu dekeemijasa tyañuba, juntsalan ya' Apanu keemijainuu judeeve. \v 28 Naajula bain Moisés' wandya lei mashturula naadetiñuba tsa tsanguenu ke' tyubaa nemu chachillaya in junga jadei, tsenmala iya ñullanu lekakaanu tsuyu. \v 29 Tu junlemu wagara naajun mishunu cha'li teepu' chachilla miya' jiñu tu junle' jimushu juntsaañu i', ñui bain iya ti naaju kisa tyañuba juntsaa ke' inchin manda-iimu tiyaidei; tsai' iya aa ura ruku juñu, tsenmin mika tenbipu ruku juñuba in mityaa juntsai mijadei. Tsejtaa iya naakesa tyañuba tsanguen dechushu juntsaa, ñulla' pensasha tiba jutyu ura' chunu dejuve, \v 30 matyu iya tyee kiikenu uudengueñuba juntsalaya li'pu' jutyu', uu tsanguenuu dejuñu' mitya, timi. \c 12 \s1 Lekanu malunurenJesús' disipulula trigu ka' fila. \r (Marcos 2.23-28; Lucas 6.1-5) \p \v 1 Saaduma lekanu malunu, ma malu, Jesús ya' disipululaba vijtya jundala pulla' jintsumi. Tsenñu ya' disipulula panda mutyatu, trigu dedyaika' ya' ñi fidundala. \v 2 Tsenñu tsanguindetsu fariseola keenatu Jesúsnu tsandila: ¡Ñuba keekide, ñu' disipulula saaduma lekanu malunuya ken jutyuu kendetsuve! tila. \p \v 3 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Ñulla lengue' kerajdetuu ma bijee rei David yaba bulu nemulaba panda demutyatu, \v 4 Diosa' yasha vi' Diosnu keewara pan tsumunu, muba finu jutyu ju', chachilla' mitya Diosnu kalen jimu rukulan fikenuu pannun ka' fimu deeñuba? \v 5 Tsenmin, ¿ñulla Moisés' wandya leinu lengue' kerajdetuu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimu rukula saaduma lekanu malunun aa eleshasha taawasha ke' bain ujcha latyu deeñuba? \v 6 Tsaaren uwaindiyu naa aa eleshanuba pullaa enu main puve. \v 7 Ñullaya Dios entsandinu palaanu aseetanguindetyuñuve: Tenbityamu chachee dejusa tenve; ne animaa tute' ju'ke' inu keewaanun dejutyusa tenve, \f + \fr 12.7 \ft Oseas 6.6\f* ti' pillashu juntsanu. Ñulla uwain aseetangui'banguemutuya entsala ti urajtu juuba kindetyuñu' mitya, ujcha delave ti' pai'chu deeve. \v 8 Matyu uwaindiyu Chachi Tiya' Nakayamuya, saaduma lekanu malutalan tyeenguenu tya'ba tsanguenuu juve, timi. \s1 Tyaapa ejke ruku \r (Marcos 3.1-6; Lucas 6.6-11) \p \v 9 Jesús junu malu' miitu, chachilla' waku wakudinu yashaa vimi. \v 10 Tsenñu junu ma ruku ma tyaapa yujka dedeelaa puñu, Jesúsnu naake' kuipa pun tsandyanchin entsandi pake'meela: ¿Saaduma lekanu malunuba dilulanu ura' mandirenuu juñanga? tila. \p \v 11 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Tsandenna ñuichi ma uveja, saaduma lekanu malunun tsaa tujuusha ma lupajtyaiñu, jaiba mangalaajin jutyu dejuu? \v 12 ¡Tsaju' chachee kayu uvejanuba pulla baleve! Tsa' mitya naa saaduma lekanu maluñu bain, chachilla' mitya uraa kenuushu juntsaa tsanguiñu urave, timi. \p \v 13 Tsejtu Jesús juntsa rukunu: Ñu' tyaapa usakide, tiñu, uskitu kama tyaapa naajuñuba juntsai ura' malami. \v 14 Tsenñu fariseo chachilla junu demalu' miitu, Jesúsnu tyee kitaa tu'kaakeechunga ti' paviikila. \s1 Jesúsya Dioschi tiba kiikemu \p \v 15 Tsenñu fariseo chachilla tsandindetsuñuba Jesús mija' junu malu' miiñu, chachilla pure' surekila. Tsa deiñu, Jesús naaju dilulanuba millangue ura' mandire mandirekemi. \v 16 Tsejtu ya mu ju' tyee kiike' bain cha' kejtsapala tsaa kuinda kityudei ti' papatimi. \v 17 Tsaaren entsaa puimiya Diosa' mitya pamu ruku Isaías naatimuwaañuba tsaa puinaa tsaimi, entsandimuwaañu: \q1 \v 18 \it Enu entsanave inchi taawasha kemu ruku;\it* \q1 \it yanaa mi'ke' kayu;\it* \q1 \it yaa in estyanu chachive;\it* \q1 \it ya' mityan tsamantsa sundyamu juyu.\it* \q1 \it Iya yanu in Espíritu kuwanu tsuyu, \it* \q1 \it tsenmala nukaba inchi tyee urañuba juntsa mijakares nenu tsuve.\it* \q1 \v 19 \it Vinbas nen jutyuve, \it* \q1 \it ne ui'sai neneinu bain jutyuve, \it* \q1 \it naa muba miñutala ya' palaa meren dejutyuve.\it* \q1 \v 20 \it Ñañi juuñuu dedyaivilla' tsuraañuu chachillanu kayu\it* \q1 \it dedyaivilikeñungue' tsuunu jutyuve;\it* \q1 \it tsenmin ñillu manbenundiyandu ñivijcha jayun e'laakentsumu juuñuu chachillanu bain tsaa manberekiñuu ken jutyuve, \it* \q1 \it chachiitala nukaba veta' veta' ura' iinuu tene kikara' pullaindyuya.\it* \q1 \v 21 \it Tsenmala nuka chulla bain yachi tene ura' inu pensangue', \it* \q1 \it yanun keradinu detsuve, \it*\f + \fr 12.21 \ft Isaías 42.1-4\f* ti' pillave. \s1 Jesúsnu, dyabulu uñeetsanguikaantsuve, tila. \r (Marcos 3.20-30; Lucas 11.14-23; 12.10) \p \v 22 Ma ruku dyabulu puu ju', katatyumin, papatyumin jumunu Jesús' junga tajila. Tsenñu Jesús ura' mandiretu pamu tire', naa katanchi bain katamu tiremi. \v 23 Tsanguiñu chachilla mika keenbashindu, ¿Entsa rukaa rei Davidnu sera' jamu Na ju', engu jainu juushu juntsañanga? tiitila. \p \v 24 Tsandindetsuñu, fariseo chachilla demeenatu tsandila: Entsa rukunu dyabulu uñi Beelzebú tsanguikaañaa dyabulu me-e'laalaakive, tiitila. \p \v 25 Tsenñu Jesús fariseola ti pensaa kendetsuñuba mi' mitya entsandimi: Ma reichi uuden juu chumu chachiitalaren kundaa juja'tee ne chudenashu juntsaa, millainu detsuve; tsenmala ma pebulu juju' bain, naa ma yaa chundala juju' bain, kundaa juu ne chudenamiya, entsa chachilla tiba deela' dechutyu' tsanan dejutyuve. \v 26 Tsa' mitya naa Satanásnu laapu' pañu bain, yaatalaren majuka'laantsushu juntsaa, ya maalin ne devela' jiintsu' mitya, ¿naa ketaa ya' chachillanu uudenguen chu' jintsunuu junu jun? \v 27 Ñullaya inu Beelzebúya dyabulu majuka'laakaantsuve, tiidetive. Tsaaba juñuya, ¿ñullanu bendaa nemulanuya maa dyabulu majuka'laanuu tiremutun? Entsaañu' mityaa naa ñulla tujla deeñuba yalaren entsangue keewaandetsuve. \v 28 Tsaaren iya Diosa' Espírituchee dyabulu majuka'laamushu juntsaa, Diosnu rei juu tananu malu yumaa jave ti' keewara jutaa tsaanu tsuve. \p \v 29 ¿Naa ketaa dee ruku' chunu yanu main vi' yachi tiba taanguenuu jun, juntsa rukunu ajke' tele' tsuutyumujchiba? Tele' tsuutaa tiba taanguenuu juve. \p \v 30 Mun iba bulu jutyushu juntsaya inu kundaa juve, tsenmin mun iba bulu Diosa' mitya te'kakeñuu kityushu juntsaa, ne seetyatyu kiñunguentsuve. \p \v 31 Tsa' mityandiyu Diosya munuba naa yala' ujcha' mitya bain, naa kentsure' pañu' mitya bain ujcha demanbitsaanu tsuve; tsaaren mun Espíritu Santonun kentsure' pashu juntsaa, Dios juntsan mityaya ujcha manbitsalen jutyuve. \v 32 Tsenmin mun Chachi Tiya' Nakayamunu firu' pati' bain, juntsa ujcha' mityaya Dioschi manbitsalanuu juve; tsaaren mun Espíritu Santonu firu' pati' bain, juntsa ujcha' mityaya Dioschi manbitsalanuu jutyuve, naa entsa tusha chunu uwanu bain, naa bene jainu juushu juntsa tinbunu bain. \p \v 33 Ura chiya puka bain ura imuve; tsaaren chi urajtushu juntsaa puka bain urajtu imuve, tsaju' naaju chinu bain ya' pukanu keekitun ne mijakeyaimuve. Tsa' mitya inu bain cheeba juñu kere' mijan tsaidei. \v 34 ¡Ñulla, piñi juuñuu chachilla! ¿Ñullaren urajtu chachi deeba, naa titaa uraa panu deeyu tenguen? Matyu ñulla' tenbukasha tyuwanamu pensaa fi'pakisha lamu palaa juve. \v 35 Ura' chachiya tiba uraa tene pamuve, yanu ura' pensaa puñu' mitya. Tsenmala firu' chachiya tiba urajtu juu tene pamuve, yanu firu' pensaa puñu' mitya. \v 36 Tsaaren uwaindiyu kavitu dekenu malunuya mu bain pensangui'mujchi naati na'baasa pan chumu deju'ba juntsan mitya tsa tsai kavitu inu detsuve. \v 37 Matyu ñu' pañu palaa' mityan kavitu i' kuipa viina' bain, naa kuipa vin jutyuu ju' bain tsainu tsuve, timi. \s1 Diosyaa tsanguekaantsuvetyainuu ke' keewaaka, tila. \r (Marcos 8.11-12; Lucas 11.29-32) \p \v 38 Tsenñu mantsala Moisés' wandya lei mashturula bain, naa fariseo chachilla bain Jesúsnu tsandila: Mashturu, lalanu uwain ñunu Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu jumu ke' keewaaka, tila. \p \v 39 Tsenñu Jesús tsandimi: ¡Firu' chachilla, Diosnu keenguindandaa chachilla! ¿Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu jumu ke' keewara main ke' keewaaka tikeechunga? Ne jungajte tsaa ke' keewaranu jutyuve, Diosa' mitya pamu ruku Jonás naa-imuwaañuba yanu ke' keewararen mikave. \v 40 Matyu Jonás naa-inga aa alla ajkasha pen malu, pen kepe pumuwaasu, Chachi Tiya' Nakayamu bain tu tainsha pen malu, pen kepe punu tsuve.\f + \fr 12.40 \ft Jonás 1.17\f* \v 41 Nínive' chullaya kavitu dekenu malunu mangujpa' challa chumu chachillanu kavitu ke' kuipa punu detsuve, matyu yalaya Jonás ti kuindaa kiiñuba meelaren veta' pensa demangue' Diosnu meenguemuwa de' mitya. Tsenmin challa enu main pumiya Jonásnu kayu pulla balee puve. \v 42 Tsenmin naa Sursha chumu reina milla bain kavitu dekenu malunu mangujpa' challa chumu chachillanu kavitu ke' kuipa punu tsuve, yaa tsamantsa baasha chumuren ja', rei Salomón' tsamantsa aseetaju' keewara kuinda meenu jamuwa' mitya. Tsaaren challa enu pumiya Salomón' chunu tinbunu i'nu jumu kayu aawa puve. \s1 Bu'chulla chachinumalu' miitun mavimu \r (Lucas 11.24-26) \p \v 43 Dioschi urajtu kuraa tiremu bu'chulla ma rukunu malu' miitu ejke tenatala lekanu mi'kes nenduren, katatyu' nuka leka chun tsandyamin \v 44 pensanguetu: “In mala' maanu yanuren miinu tsuyu”, tyamuve. Tsa-i' ya' malu' miiñu chachi' junga mijinmala muba dechutyu, nara mangasha ya juuñuu ju', de-uuna mangatajimuve. \v 45 Tsejtu malu' miji' mandishpai bu'chulla kayu yanu pulla firu' jumulanu tene manga' maja', juntsa rukunu tsaa millai devinmalaya, kaspele naajuwa ju'ba juntsanu pullai firu' tiyanu tsuve. Matyu juntsaaya i' puinu tsuve challa chumu firu' chachillanu bain, timi. \s1 Jesúschi ura ya' bulula \r (Marcos 3.31-35; Lucas 8.19-21) \p \v 46 Jesús tsandi' chachillanu kayu pantsuren, ya' ama bain, ya' naatalala bain jila, yaba kuinda kenu tyatu. Tsejtun juushaa vityu' avindala uidediñu, \v 47 main Jesúsnu tsandimi: Ñu' ama bain, ñu' naatalala bain ñuba kuinda kenu tyatu avindala de-uinave, timi. \v 48 Tsenñu yanu tsandi' wainmu rukunu Jesús tsandimi: ¿Maa in aman? tsenmin ¿naajulaa in naatalala dejun? timi. \v 49 Tsanditu tyaapa usake', ya' disipululanu keewaatu tsandimi: Entsalaa in ama deeve, entsalaa in naatalala deeve. \v 50 Matyu naajulaa selusha chumu in Apa naakesa tyañuba tsanguen dechu'ba juntsalaa in naatalala deeve, tsenmin in ama deeve, timi. \c 13 \s1 Ñi waakemu ruku \r (Marcos 4.1-9; Lucas 8.4-8) \p \v 1 Jesús juntsa malunun yasha fale' ji', Galilea aa pusu pi keesha ji' chuimi kuinda mijakaanu. \v 2 Tsenñu chachilla pure' wakudediñu, Jesús ma baakunu lu' chudimi, tsenmala chachillaya pi keesha tsanala. \v 3 Tsenñu Jesús, chachilla tyee ken chumu deeñuba tsaatala tene laapu' pa' kuinda ketu, titalaba pure' patimi. \p Tsejtu entsandimi: Ma ruku ñi waakenu fale' jimi. \v 4 Tsai' waakiñu mantsa ñiya miñutala depaijñu, pishku ji' tsaa defidekive. \v 5 Tsenmala mantsa ñiya tu aa tsutyu shupu' tsundala paijla, tsejtu tu aa bebe' tsutyuñu' mitya jeke shu'kila, \v 6 tsenñuren pajta fale' de-ejbiyu' kakaakenmalan, telele aa erajtu de' mitya tsaa de-ejkeila. \v 7 Tsenmala mantsa ñiya puchi chundalaa paijmi, tsenñu puchi de-awalan juntsa kiyalanu depijteke' ura' awakaatyula. \v 8 Tsaaren manbaateya ura tunu paijmi, tsejtu mika ura' imi. Ma kuyamee 30 ñi kuwake, 60 ñi kuwake, naa 100 ñi kuwakena' bain tsa tsaila. \v 9 ¡Tsa' mitya mun pungui pu'ba ura' meedi' aseetanguidei! \s1 Nenñaa Jesús laapu'kuinda tene mijakaamuñuba \r (Marcos 4.10-12; Lucas 8.9-10) \p \v 10 Tsenñu ya' disipulula Jesús' keesha dejitu: ¿Nenñaa yalanu chachilla tyee kiiken chumu deeñuba juntsaanu tene laapu' papatitundiyu? ti' pake'meela. \v 11 Tsenñu Jesús pakatu: Diosnu rei juu tananu deeñu, tyee ju' pantsunañuu juñu bain ñullanuya dekeewaakive, tsaaren yalanuya tsanguindyuve. \v 12 Matyu tsaanu aseetanguemunuya Dios kayu aseetanguikaanu tsuve, tsenmala kayu ura' aseetanguenu tsuve; tsaaren aseetanguityunuya naa jayun aseeta juuñu bain, aseetanguen jutyungue shuikenu tsuve. \v 13 Tsa' mityaa yalanu chachilla tyee kiiken chumu deeñuba juntsaanu tene laapu' papatiyu; matyu yalaya naa kere'ba katatyu deju, naa meena'ba meetyu deju, tsenmin naa aseetanguibainguityu deeñu' mitya. \v 14 Yala tsa deenmalaa Diosa' mitya pamu Isaías naatimuwaañuba tsaa puindu ive. Ya entsandimuwaave: \q1 \it Naa mika mere'ba, aseetangui'nu detsuve, \it* \q1 \it naa mika kere'ba, keengai'nu detsuve.\it* \q1 \v 15 \it Matyu entsa chachillaya yala' pensasha tiba pukaakandyatyu tiya deive, \it* \q1 \it yala' pungui dellukike', \it* \q1 \it naa kapuka bain chayijtu judeeve, \it* \q1 \it tsenmee katan jutyu, \it* \q1 \it meen jutyu, \it* \q1 \it naa aseetanguibainguen jutyu, \it* \q1 \it tsenmin inu keenguityu', \it* \q1 \it inchi livee-ibain in jutyu, \it*\f + \fr 13.15 \ft Isaías 6.9-10\f* timuwaave. \p \v 16 Tsaaren ñullaya Dioschi ura' imu deeve, ñullaya katamu kapukaa depu', naa pungui bain meemu juuyaa depu' mitya. \v 17 Uwaindiyu pure' chachilla, Diosa' mitya pamu rukula bain, Dios naakesa tyañuba tsanguemu chachilla bain mika katanu tyaturen katatyuwa deeve ñulla' kataakindetsushu juntsa; tsenmin naamika mera' kera tya'ba, meetyuwa deeve ñulla merekendetsushu juntsa, timi. \s1 Ñi walanu laapu' patutyee mijakarañu bain \r (Marcos 4.13-20; Lucas 8.11-15) \p \v 18 Meedidei, ñi waakemu chachinu laapu' patyeeshu juntsa kuinda, naati' tsandi'ba wainnu tsuyu: \v 19 Mantsa chachilla Diosnu rei juu tananu kuinda meeturen aseetanguityu jumiya, miñutala ñi paijmu juuñu deeve. Tsenñu Dyabulu jamin, tenbukasha juntsa ñi wajkaañuu kuindanu demanbashwaakemu juve. \v 20 Tsenmala shupu' tsundala paijmu ñiya entsaaya juve: Diosa' kuinda meemin jeke sunden meenguemulaa juntsaañu deeve, \v 21 tsejturen chi ju'ba telele aa erajtu juuñu de' mitya, naa-uwanu Diosa' palaa' mitya taaju de-i' bain, tsa jutyu'ba, naa-uwanu firu' kenu bendaa dekiñu wapanai' bain, mangueenguityui tiyamula deeve. \v 22 Tsenmala kaa puchi chundala ñi paijmuya, entsaaya juve: Diosa' kuinda ura' meeturen, entsa tusha tiba kiiken chunutala tene aa pensaa deju', tiba balen juu detadinu tyanu pensachi anbutikayaiñuu i', Dioschi ura' kuindanuya aawakaatyu' puka iwaañunguityu', ne manbashiimulaa juntsaañu deeve. \v 23 Tsaaren ura tunu ñi paijmuya, entsaaya juve: Diosa' kuinda mere' aseetanguemulaa juntsala deeve. Tsangue' puka iiñungue' ma kuyamee 30 ñi kuwake, 60 ñi kuwake, naa 100 ñi kuwakena' bain tsanguemulaa juntsaañu deeve. \s1 Trigu wajkatalan firu' ishtapeawañu laapu' pañu kuinda \p \v 24 Jesús manen laapu' pa' chachillanu kuinda mantu tsandimi: Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, ma ruku ya' vijpaasha ura kiya wajkikiñuuve. \v 25 Tsanguiñun manguepe muba dekasu'tsudena, yanu kundaa tyamu ruku jatu, trigu wajkatala firu' ishtape tene demawajkike' mijiimi. \v 26 Tsenñu bene trigu kiya awa' ya' ñi defalenmala, naa firu' ishtape bain tsaren awala. \v 27 Tsenñu juntsa rukuchi manda-i' taawasha kemu chachilla dekata' jitu yanu tsandila: Ruku, juntsa vijpaasha ñu ura kiya tene dewajsuba, ¿naa itaa firu' ishtape bain awatu de-in? tila. \v 28 Tsenñu vijtya miya ruku tsandimi: Mulaa inu kundaa tyamulaa tsa dekiñuve, timi. Tsenñu yachi taawasha kemu rukula tsandila: Tsaaya, ¿juntsa firu' ishtape muyi' dekepuisa tenguen? tila. \v 29 Tsenñuren vijtya miya ruku tsandimi: Tsa jutyuve, muityuñaa urave, tsandenna firu' ishtape muyindun naa trigu kiya bain muinaave. \v 30 Matyu tsangaadei: kayu trigu kanu ura jaindyuya bulu de-awasa. Trigu kanu ura tiyanmalaa, trigu kamu rukula jatu urajtu kiyalanaa ajke' dete'ka', tyundyu deke' ju'kenu tsuunu detsuve, tsejtu benee trigu deka' inchi uukaanu tsurensha punu detsuve, timi. \s1 Jesús mustasa ñinu laapu' pami. \r (Marcos 4.30-32; Lucas 13.18-19) \p \v 31 Jesús kamain laapu' paa kuinda mantu tsandimi: Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, ma ruku ya' vijpaasha mustasa ñi wajkikiñuuve. \v 32 Entsa ñiya naaju wajnu ñitalaba kayu pulla añuñuve; tsaaren entsa ñi awashu juntsaa, veeta juusha awaimuutalaya naajulanuba kayu pullai aa chimuve. Tsejtu vee chi tsai aa chinmalaya, pishkula ja' ya' alitala yatape ke' tsutsungaamu deeve, timi. \s1 Jesús pan pujkikaantsuminulaapu' pami. \r (Lucas 13.20-21) \p \v 33 Tsejtu kamain laapu' paa kuinda mantu tsandimi: Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, ma shinbu pan kendu pen bateya pan kenu llujpe tana' pujkikaanutsumu pu' yande' depujkikaakeñuuve, timi. \p \v 34 Jesús, ti bain chachilla tyee ken chumu deeñuba juntsaanu tene laapu' pa' mijakaakaa kemi. Tsa' mitya tinuba laapu' patyumujchiya mijakaatyu jujuumi. \v 35 Tsaaren tsa tsandimiya, Diosa' mitya pamu ruku entsandimuwaañu tsaa puinaa tsaimi: \q1 \it Chachilla tyee kemu deeñuba juntsaanu tene laapu' panu tsuyu;\it* \q1 \it matyu entsa tu dekenu tinbunu wandyajtumin, \it* \q1 \it chaikama tsaa pantsunañunashu juntsa dewainnu tsuyu, \it*\f + \fr 13.35 \ft Salmo 78.2\f* timuwaami. \s1 Firu' ishtapenu pañukuinda wandya \p \v 36 Tsejtu Jesús chachillanu deme-eetu yasha mavimi. Tsenñu ya' disipulula kalen jitu, vijpaasha awamu firu' ishtapenu laapu' patu naati' tsandiñuba mijanu pake'meela. \v 37 Tsenñu Jesús tsandimi: Vijpaasha ura kiya wajkemu rukuya, Chachi Tiya' Nakayamaa juntsave. \v 38 Tsenmala vijpalaya chachilla' chunu tu juuñuuve. Ura kiya jumulaya, Diosnu yala' rei juu tanamula deeve, tsenmala firu' ishtapeya Dyabuluchi manda-imu chachilla deeve. \v 39 Vijpaasha firu' kiya wajkemu kundaa tyamu rukuya Dyabulaa juntsave. Tsenmala puka denandiñu te'kanu maluya depinu tinbu jumaa juntsave. Tsenmin puka denandiñu te'kamulaya anjeelaa juntsa deeve. \v 40 Tsaju' naa-inga firu' ishtapeya dewa'kara' jupeishu, depinu malunu bain tsaren inu detsuve Dyabuluchi manda-imu chachillaya. \v 41 Chachi Tiya' Nakayamu ya' anjeelanu eenu tsuve, tsejtaa Dios rei ju' chuinsha, naajulaa veelanu ujcha kikaren depuñu bain, naa firu' kemu chachillanu bain devela' kalaanu. \v 42 Tsangue' juntsa chachillanu ñi unsurunanu urnusha dekepunmalaya, deware' naa tejkuba depakaakentsunu dejuve. \v 43 Tsenmala Dios naakesa tyañuba tsanguen chumulaya, yala' Apa Dios rei ju' chuinsha pajta keraa pi'kelaa chunanu detsuve. ¡Tsa' mitya mun pungui pu'ba meedi' aseetanguidei! \s1 Jesús tusha mennamu lushinulaapu' pami. \p \v 44 Jesús tsandimi: Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, tusha mennamu lushi juuñuuve. Ma ruku tusha mennamu lushi kata' kalaaturen, manen juntsa tunuren manbantsure' sunden miji', ti ta' bain de-atike', juntsa lushi mennanu tu ati'kakeñuuve. \s1 Bale perla vi pukanulaapu' pami. \p \v 45 Tsenmin Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, main tiba ati'kas ne' ma-atin chuchunamu ruku, kayu bale perla vi puka mi'kes nemu juuñuuve. \v 46 Tsejtu bene katamiya, miji' ti ta'ba de-atike' juntsa perla vi puka ati'kakeñuuve. \s1 Waakunu laapu' pami. \p \v 47 Tsenmin Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, ma waaku pisha tya'ke' ti alla'baasa kakeñuu juuve. \v 48 Tsangue' alla ma pure' tela deiñu, ainguemula tsalasha deju'li', chudi' dete'lare' ura allaya pishkalinu depu', urajtu allaya demanguepumu deesu, juntsaañuuve. \v 49 Tsa' mitya depinu malunu bain entsaanu tsuve: anjeela defale' ja' Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachillanu, firu' chachillaba veekanu detsuve. \v 50 Tsanguetu juntsa firu' chachillanu ñi unsurunanu urnusha dekepunmalaya deware', naa tejkuba depakaa kentsunu dejuve, timi. \p \v 51 Tsejtu Jesús tsandimi: ¿Kumuinchi iya patyeeshu juntsa de-aseetanguiyu? timi. Tsenñu ya' disipulula pakatu: Uwain de-aseetanguiyu, tila. \p \v 52 Tsenmin Jesús entsa bain tsandimi: Diosnu rei juu tananu juñu naajuñuba, Moisés' wandya lei mashturu entsai dekeemijashu juntsaya, ma ruku ya' yanu, yachi tiba balee uukaañu pumulanu ti juu bain kasa mangalare, yumaa jumu mangalaakiñuu juuve, timi. \s1 Nazaret pebulunu chumulaJesúsnu meengui'la. \r (Marcos 6.1-6; Lucas 4.16-30) \p \v 53 Jesús tsandi' laapu' paa kuinda juu tene ke' dyatu, junu malu' miimi. \v 54 Tsai' ya' tusha miji', jundala cha' waku wakudinu yatala ji' chachillanu mijakaakaa keñu, mika keenbashindu tsa tsandila: ¿Entsa ruku naa-itaa tsamantsai mijatu-in? ¿Naa ketungue tiba tsamantsaa ke' keewara juula bain ma kiikemi? \v 55 ¿Entsaya, kaapinderu taawasha kemu ruku' na jutyuu? ¿María ya' ama jutyuu? ¿Santiago bain, José bain, Simón bain, Judas bain ya' naatalala dejutyuu? \v 56 ¿Ya' tsujkila dejutyuu laaba endala bulu chudenashu juntsala? ¿Tsaaba, naa-itaa tsai mijatu-in? tiitila. \p \v 57 Tsejtu yaichiya, Jesús tyeeba ju' tyu'lekaamu jun tsaañu' mitya, yanu jaiba kerangui'la. Tsenñu Jesús tsandimi: Diosa' mitya pamula vee mujtu nenduya balenguramu deeve, tsaaren ya' chunu tusha bain, naa ya' chunu yasha bain chumu chachillachiya balenguratyu deeve, timi. \p \v 58 Tsejtu junuya tiba tsamantsaa ke' keewara jumula aa ki'mi, chachilla yanu keenguityu deeñu' mitya. \c 14 \s1 Juan Mungaamu peñu kuinda \r (Marcos 6.14-29; Lucas 9.7-9) \p \v 1 Tsangues nenu tinbutala Galileasha chumu uñi Herodes, chachilla Jesúsnu laapu' patu naa naadetiñu bain kuinda meemeekemi. \v 2 Tsejtu ya' chachillanu tsandimi: Chachilla patindetsushu juntsa rukuya Juan Mungaamu peyaishu juntsave, mangujpatu. Tsa' mityaa naa tiba tsamantsaa ke' keewara juula bain kenuu juve, timi. \p \v 3 Entsa Herodesya Juannu peesu kakare' jeru chuwachi teleke' peesu pumuwaami, ya' naatala Filipo' shinbu Herodías' mityaren, \v 4 matyu Juan, Herodesnu entsa entsandimuwaañu: Juntsanu ñu' shinbu juu tanañu urajtuve, tiitimuwaami. \p \v 5 Tsenñu Herodes Juannu tu'nu tyaturen chachillanu jeetyami, matyu mu bain Juanya Diosa' mitya pamu rukuve tya tyadeiñu' mitya. \v 6 Tsenñuren Herodes' nakayanu malu manchañu fandangu kendetsuñu, Herodías' na'ma junu wa'namula' ajuusha beelanguemi. Tsejtu Herodeschi yuj sundyanu' keñu, sundenganchiren \v 7 juntsa na'manu ti pa'ñuba Diosnu paka' tsanguenbera kenu tsuyu ti' ma tsandimuwaami. \v 8 Tsenñu juntsa na'ma ya' ama Herodías paviñu, Herodesnu tsandimuwaami: Juan Mungaamu' mishpukaa palatunu puu taja' inu enu kuwaka, timuwaami. \p \v 9 Tsenñu rei Herodes mika llakindyami, tsejturen tsanguenbera kenu tsuyu ti', tsanguityushu juntsaa yanu Dios taaju puitesa ti' ma pati' mityaa, tsenmin junu pumu chachilla' ajuusharen ma tsandi' mitya, naati pa'ñuba tsanguikaamuwaami. \v 10 Tsejtu peesusha Juan' mishpuka daakakaanu uudenguemuwaami. \v 11 Tsangue' juntsa mishpuka palatunu puuya detaja', juntsa na'manu kuwañu, ya' amanu kuwami. \p \v 12 Tsenñu Juan' disipulula deji', ya' ujkun bulu ka' demenjitu, bene Jesúsnu wainjila. \s1 5.000 pullaa chachillanuJesús panda fikaami. \r (Marcos 6.30-44; Lucas 9.10-17; Juan 6.1-15) \p \v 13 Tsaa kuinda mijatu, Jesús baakunu vi' junu lu' jiimi, muba den netyuinsha maali punu. Tsenñun chachilla demijatu, yai bain yala' pebulutala delu' ji' tutu surekila. \v 14 Tsenñu Jesús ya' jinu baakusha pu' tusha lutu, chachilla tsamantsadena katatu yuj tenbityami. Tsejtu juntsa kejtsapala dilu pumulanuya ura' demandirekemi. \v 15 Tsenñu yumaa dekependu' kantsuñu, ya' disipulula Jesús' keesha jitu tsandila: Yumaa ma dekependu' kakentsuve; entsa tenashaa muba den nei'nu tenave. Tsa' mitya chachillanu deme-eenu kide, kaa pebulutalaaba deji' tyeeba ati'ka' finudetsu, tila. \v 16 Tsa detiñun Jesús entsandimi: Ti' mityaba yala miinu dejutyuve; ñullaa yalanu panda kuwadei, timi. \p \v 17 Tsenñu yala pakatu: ¡Enuya lala pan, ka manda ta', allaya pallu tadenayu! tila. \p \v 18 Tsenñu Jesús tsandimi: Tsaaya, engu inu taja' kuwakai, timi. \p \v 19 Tsejtu chachillanu ishtapetala dechungaakaatu, bene ya' tyaapachi man pan bain, pai alla bain kaketu, kai'sha ke'laadi', Diosnu yuj urave titu, pan dedaaka', ya' disipululanu kuwañu, yalaa junu pumu chachillanu veela. \v 20 Tsenñu kumuinchi chachilla panda tyubanbera defiñu laramu mande'kakitun, 12 kubi jungue mande'kala. \v 21 Panda fimula unbee rukulan juuren 5.000 chachi ma fikeñunguila, naa supulanu bain, naa kaillanu bain mikajturen. \s1 Jesús pi jandala nemi. \r (Marcos 6.45-52; Juan 6.16-21) \p \v 22 Tsanguemin Jesús ya' disipulula bejkusha ajke' demandyakasa tyatu, baakusha jeke deme-eepu' me-eemi. Tsaindetsuren yaa junu wa'namu chachillanu deme-eren pumi. \v 23 Jesús tsangue' chachillanu deme-eetu, kuyisha lumi maalindala Diosba kuinda kenu. Tsejtu ya junga maali puren kepemi. \v 24 Tsejtu yaa tsananmala, ya' disipulula' miinu baakuya yumaa aa pusu pi kejtala lui miintsumi, tsejtu ishuwa yalanu masmi' juyikentsuñu' mitya pisundachi banvillasai miintsula. \v 25 Dechanusha kayu dedanguenu jutyunu uwanu Jesús pi jandalaren yala' junga miintsumi. \v 26 Tsenñu ya' disipulula pinu ma neintsu dekata-eetu, wapana' dejeetya' ui'tu, ¡Ujmu jee! tiitila. \p \v 27 Tsa detiñu Jesús jeti entsandimi: Puluke pensanguidei; iyaa tsaintsuyu. Jeetyatyudei, timi. \v 28 Tsenñu Pedro pakatu: Bale Ruku, uwain ñutuya, inuba ñu' junga pi jandala mikaka, timi. \p \v 29 Tsenñu Jesús: Tsaaya jade, timi. \p Tsandiñu Pedro baakunu pajtya' pi jandala Jesús' junga jintsumi. \v 30 Tsaaren ishuwa daran juyintsuñuba mijaimiren jeetyaimi, tsenmin tsaa chukanu kikentsumin entsandi wapan pami: ¡Bale Ruku, inu la'kaka! timi. \p \v 31 Tsandinmalan Jesús, Pedro' tyaapanu jeke kami, tsejtu tsandimi: ¡Ura' keranguityu unbere! ¿Nenñaa uwain tsaañanga tyatu iyu? timi. \fig |src="CN01722b.tif" size="Span" loc="Matthew 14.29-31" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 14.31" \fig* \v 32 Tsejtu yala baakusha demavinmalaren ishuwa mandyaimi. \v 33 Tsenñu baakusha pumula Jesús' ajuusha teledenaji', aawa kure' keewaatu tsandila: Uwain ñuya Diosa' Nave, tila. \s1 Genesaretsha dilu chumulanuJesús ura' mandiremi. \r (Marcos 6.53-56) \p \v 34 Tsejtu juntsa aa pusunu detyaka' Genesaret tusha jila. \v 35 Tsenñu junu chumu chachilla naa Jesúsñuba dekeengala, tsejtu nuka tenasha bain juntsa kuinda demijatu, naaju dilulanu bain Jesús' junga taji tajiila. \v 36 Tsejtu jayuya ka naa jai kapanuuñuba ta'kakutide ti' u'ta u'tandila. Tsanditu naajula bain ta'kamulaya ura' mandiya mandiyaila. \c 15 \s1 Tyee chachillanu Dioschiurajtu tiremuñu bain \r (Marcos 7.1-23) \p \v 1 Mantsa fariseo chachilla, Moisés' wandya lei mashturulaba Jerusalénsha pu' jamula Jesús' junga kalen jitu, tsandila: \v 2 ¿Nejtaa ñu' disipululaya lala' tinbu rukula naaken chumuwa deeñuba tsangues jinu deeshuba tsanguityutu den? Matyu panda finundiyandu tsanguenuu juñu, tyaapa manbitsaanuu junuren, tsanguibangui'mujchi panda fifidekive, tila. \p \v 3 Tsa detiñu Jesús tsandimi: ¿Nenñaa ñui bain, tinbunu chumu ñulla' aa-apala naaken chumuwa deeñuba juntsanu keetadinchiren Dios naa naakidei tiñuba tsanguityu juju deeyu? \v 4 Diosya entsandive: \it Ñu' apanu bain, ñu' amanu bain balengure' ura' keewaade;\it*\f + \fr 15.4 \ft Éxodo 20.12\f* tsenmin, \it Mun ñu' apanu bain, tsa jutyu'ba, ñu' amanu inchi firu' isa ti' bain tutanbera isa, \it*\f + \fr 15.4 \ft Éxodo 21.17\f* tive. \v 5 Tsaanuren ñullaya, naa mu bain ya' apalanu entsandinuu juve timu deeve: Naake' ñullanu tiiñuba kuwa' ura' kemishtin tsaayu, matyu kumuinchi iya ti ta' bain tsaa Diosnu tene dekuwakiyu, tinuu juve, timu deeve. \v 6 Tsa' mitya mun tsanguendyai'shu juntsaa ya' apalanu tyeeba kuwa' ura' kivetekenuu jutyuve, timu deeve. Tsandimu de' mityaa tinbunu chumu ñulla' aa-apala naaken chumuwa deeñuba juntsanu keetadinchiren ñulla Diosa' uudennu kuindajtu tiredekive. \v 7 ¡Tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla! Mikan ura' pamuwaañuve Diosa' mitya pamu ruku Isaías ñullanu laapu' pa' entsanditu: \q1 \v 8 \it Entsa chachilla yala' fi'pakichiya inu balengurendu bain, \it* \q1 \it yala' tenbukashaya inu pensaba jutyularen tsa tsa dekive.\it* \q1 \v 9 \it Tsenmin tsangui'ñuba uraanun inu aawa kure' keewaawaadekive, \it* \q1 \it matyu yala' mijakaraya chachilla naa naakidei tiñuba juntsanun ne mijakaakendetsu' mitya, \it*\f + \fr 15.9 \ft Isaías 29.13\f* ti' pillave. \p \v 10 Tsejtu bene Jesús chachillanu demikaketu tsandimi: Entsanu meedi' aseetanguidei. \v 11 Tyee fi'pa' juusha vi-i' bain ti' mityaba chachillanu Dioschi urajtu tiretyuve, tsaaren tyee fi'pa' juusha la-i' bain, juntsaya Dioschi urajtu tiremuve, timi. \p \v 12 Tsenñu ya' disipulula Jesús' junga kalen jitu entsandi pake'meela: ¿Ñu tsandiñu, fariseo chachilla kentsura' mika de-ajaatyañuba mijayu? tila. \p \v 13 Tsa detiñu Jesús tsandimi: Selusha chumu in Apa wajki'ñu kiya jumulaya tsaa teleleba muyainu detsuve. \v 14 Paviikityudei, yai bain kapuka putyu juuñuuren, kapuka putyulanu miya' neneimu chachi juuñu deeve. Tsa' mitya kapuka putyuutalan tsai' miya' nendetsushu juntsaa, ti tujuubillaaba buluren lupaijnu detsuve, timi. \p \v 15 Tsenñu Jesúsnu Pedro tsandimi: Fariseolanu naati pa' tsandi'ba lalanu aseetanguikaaka, timi. \p \v 16 Tsandiñu Jesús pakatu: ¿Tsaaya, ñui bain naa chaikamaba aseetanguenu dejutyuu? \v 17 ¿Jaiba aseeta ityuu, fi'pakisha ti vi-i' bain, ajkasha ji', bene mangueviimuñu bain? \v 18 Tsaaren fi'pakisha, matyu cha' pensasha tyee fale'ba, juntsaya chachillanu Dioschi urajtu tiremuve, \v 19 matyu cha' tenbukashaa firu' pensa faamuve, naa cha' tutekenu pensa bain, naa vee matsainu pensa bain, naa na'baasa yuj tsa tsainu pensa bain, naa taanguenu pensa bain, naa anbukuinda kenu pensa bain, tsenmin naa kentsure' panu pensa bain faamuve. \v 20 Tsa' mitya entsa judeeshu juntsalaa chachillanu Dioschi urajtu tiremu deeve; tsaaren ne tsa tsanguenuu juñun tsanguityu', chachilla tyaapa manbitsalei'mujchi panda fitaa, Dioschi urajtu tiyatyu deeve. \s1 Judío jutyu shinbuJesúsnu keenguemi. \r (Marcos 7.24-30) \p \v 21 Jesús junu malu' miji', Tiro pebulu bain, naa Sidón pebulu bain chunu tusha jimi. \v 22 Tsenñu main Canaán cha' shinbu jundala chumu ui'sai jindu tsandimi yanu: Bale Ruku, rei Davidnu sera' jamu Na, inu tenbityaka; in na'ma dyabulu ma puutu mika taaju ken chuve, timi. \p \v 23 Tsandintsuren Jesús tiba pakai'ñu, ya' disipulula yanu kalen ji' entsandila: Lala' benesha ma ui'nbashii jantsuve; tsa' mitya, tyee mutyañu bain tsangue' me-eede, tila. \p \v 24 Tsenñu Jesús tsandimi: Israel chachilla uveja juuñuu tupiyaa neindetsushu juntsala' mityaa inu Dios eeve, timi. \p \v 25 Tsandiñuren juntsa shinbu ya' ajuusha telenajitu: ¡Bale Ruku, inu kive'ka! timi. \p \v 26 Tsenñu Jesús laapu' patu tsandimi: Judío chachi jutyulanuya naake' ajke' la'kan tsaayu. Ñunu ajke' la'kashu juntsaa, kaillanu pan chi'ke' kuchalanu juntsa pan kuwakiñuuve, timi. \v 27 Tsenñu juntsa shinbu pakatu: Uwain tsaave, Bale Ruku, tsaaren naa kuchala bain ya' miyan ruku panda findu chipasha ya' llujpe pajteñu, yai bain fimu deeve, timi. \p \v 28 Tsandiñu Jesús tsandimi: Shinbu, tsamantsa uwain tsaave tya' keenguemuñuve. Tsa' mitya ñu tyee mutyañuba tsainu tsuve, timi. Tsenñu Jesús tsandinmalan ya' na'ma juntsa uranu ura' mandiyami. \s1 Dilu purenamulanuJesús ura' mandiremi. \p \v 29 Jesús junu malu' miji', Galilea aa pusu keesha jitu, bene kuyisha lu' chudimi. \v 30 Tsenñu ya' puinsha chachi pure' wakudila. Tsejtu mantsa ura' nenu jutyuulanu take'kerake, kapuka putyuulanu take'kerake, titalaba yujkaalanu take'kerake, papatyuulanu take'kerake, kayu naa tichiba diluulanu bain pure' takike' Jesús' ajuusha detsuuñu, ura' demandiremi. \v 31 Tsenñu naa papatyula bain demanba'kera, naa titalaba yujkaala bain ura' mandiya'kera, naa ura' netyula bain ura' dene'kera, naa kapuka putyula bain katandetsu keekeenatu, junu pumu chachilla yuj keenbashintsula. Tsejtu Israel chachilla' keenguenu Diosnu tsamantsa urave ti' papatila. \s1 Jesús, 4.000 chachima pullaalanu panda fikaami. \r (Marcos 8.1-10) \p \v 32 Jesús ya' disipululanu mikatu tsandimi: Entsa chachillanu yuj tenbitenve, yala enu iba yumaa pen malu depu', tiba fikenuu detanatyuñu. Tsaju' yalanu panda fikarei'mujchiya yala' yasha me-erendendyuve, tsandenna mindala desmee-i'ba in jutyuulañu, timi. \p \v 33 Tsenñu ya' disipulula Jesúsnu tsandila: ¿Tsaaren engu muba chutyuinshaba nuka panda katataa tsamantsa chachi pure denashuba millangue fikaanbera katanu dejuwa? tila. \p \v 34 Tsa detiñu Jesús tsandimi: ¿Tsen, ñulla pan nan detanayu? timi. Tsenñu yala pakatu: Pan mandishpallu ta', kaa alla bain jayu, tila. \p \v 35 Tsenñu Jesús chachillanu tutala dechukaatu, \v 36 ya' tyaapachi mandishpai pan ka', alla bain kake', juntsan mitya Diosnu yuj urave titu, dedale', ya' disipululanu kuwañu, yalaa chachillanu veela. \v 37 Tsenñu kumuinchi tyubanbera defiñu, panda llujpe shajaanamu mande'kaketuren, mandishpai pishkali jungue mande'kala. \v 38 Panda fimula, unbee rukulanun mikaaren, 4.000 chachi ma juula, naa supulanu bain, kaillanu bain mikajturen. \v 39 Tsejtu Jesús chachillanu deme-eetu, baakunu mavi', Magadán tusha miimi. \c 16 \s1 Diosyaa tsanguekaantsuvetyainuu ke' keewara pa'la. \r (Marcos 8.11-13; Lucas 12.54-56) \p \v 1 Fariseo chachilla, saduceo chachillaba Jesús' junga dejitu, Jesúsnu tyeeba kikare' kuipa lawaanu tyanchiren, uwain Dioschi mandaju jamutuya, Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu jumu ke' keewara yalanu main ke' keewaaka tita jila. \p \v 2 Tsa detiñu Jesús tsandimi: Kependu'kainsha selu ungalalananmalaya ñulla: Mika uukera' malu chanu juve, timu deeve. \v 3 Tsenmin kepenene selu yapijuru tya' ungalalanashu juntsaa, ñullaya: Umaa ura' malu jun jutyuve, tiitimu deeve. Tsa' mitya selu naanañu bain ñulla juntsanuya nara keemi deeshuba, ¿nejtaa entsa tinbutala tiba i' pulla pulladeishu juntsanuya kera' jaiba aseeta inu ityun? \v 4 ¡Ñulla, firu' chachilla, Diosnu keenguindandaa chachilla! ¿Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu jumu main ke' keewaaka tikeechunga? Ne jungajte tsaa ke' keewaranu jutyuve, Jonás naa-imuwaañuba yanu ke' keewararen mikave, timi. \p Tsandindu Jesús yalanu shuike' miimi. \s1 Fariseolachi bain, saduceolachibain chi'kayanu ityudei. \r (Marcos 8.14-21) \p \v 5 Disipulula aa pusu bejkusha detyakaturen, pan ma pashi' jideiñu, \v 6 Jesús tsandimi: Pashkatyudei fariseola' pan pujkikaantsumi llujpepenu bain, naa saduceola' pan pujkikaantsumi llujpepenu bain, timi. \p \v 7 Tsenñu ya' disipulula yai tene paviikendu: Lala pan detaatyuñu' mityandive, tila. \p \v 8 Tsandindetsuñu Jesús mijatu tsandimi: ¿Nendetiyu ñui tene tsandi' pan taakeetyuñuve ti' paviyaala? Ñulla ura' keranguityu chachi deeve. \v 9 ¿Chaikama aseetanguindetyuu? ¿Tsenmin man pan juunuren 5.000 unbee rukulanu ma kuwakeesu mandejatyuu? ¿Tsanguiñu laramu llujpe tene mande'katu nan kubi manga'ba tejatyuu? \v 10 ¿Tsenmin mandishpai pan juunuren, 4.000 unbee rukulanu ma kuwakeesu juntsanu bain mandejatyuu? ¿Junu bain nan pishkali mande'ka'ba tejatyuu? \v 11 ¿Nejtaa ñulla jaiba aseetanguenu dejutyuyu iya ura pannu laapu' paindyu', fariseola bain, saduceola bain tyee mijakaamu deeñuba juntsachee tujle' chi'kayanu ityudei tintsuñuba? timi. \p \v 12 Tsenñaa umaa aseetanguila Jesúsya ura pan pujkikaantsumuchee tujle' chi'kayatyudei ti'mujchi, yaa pamiya fariseo chachilla, saduceo chachillaba tyee mijakaamu deeñuba juntsachee tujle' chi'kayatyudei ti' tsandintsuñu bain. \s1 Pedro: JesúsyaDioschi Mi'ke' Kayamuve, timi. \r (Marcos 8.27-30; Lucas 9.18-21) \p \v 13 Jesús, Cesarea Filipo pebulu keetala jitu, ya' disipululanu pake'meetu tsandimi: ¿Chachillaya, Chachi Tiya' Nakayamunu muve, tiidetin? timi. \p \v 14 Tsenñu tsandila: Mantsa chachillaya Juan Mungaamu millave tiidetive, tsenmala veelaya Elías millave detinmala, kayu vejanlaya Jeremías millave ti'kerake', tsandityumee, Diosa' mitya pamu ruku main vera jumuve, tiidetive, tila. \p \v 15 Tsenñu Jesús pakatu: Tsen, ¿ñullaa inu muve detiyu? timi. \p \v 16 Tsenñu Simón Pedro tsandimi: Ñaa Dioschi Mi'ke' Kayamuve, ñaa naa-uwanuba chumu Diosa' Nave, timi. \p \v 17 Tsenñu Jesús tsandimi: Jonás' na, ñu Simón, Dioschi ura' imuve. Ñunu naaju chachillaba tsandi' wandindetyuve, matyu in Apa selusha chumaa ñunu tsaa aseetanguikaave. \v 18 Tsenñu' mitya i bain ñuya, Pedro, shupukave, \f + \fr 16.18 \fk Pedro \ft tishu juntsaya “shupuka” titundive.\f* tintsuyu; tsenmin entsa shupuka jandalaa inu keranguemu bulu chachillanu ya juuñungue ke' chujtinu tsuyu; tsenmala pemula' pupunanu tenasha firu' jumu bain tiba kenu jutyuve yalanu. \v 19 Dios rei ju' chuinsha llavi iya ñunu kuwanu tsuyu. Ñu entsa tusha telekiñunguishu juntsaya, selusha bain yumaa telaañuu juñaa tsanguenu tsuve; tsenmin ñu entsa tusha malandekiñunguishu juntsaya, selusha yumaa malandaa juñaa tsanguenu tsuve, timi.\f + \fr 16.19 \ft Kiikanu palaameemee pensanguiñuya, ne entsa pillave: \fk telekiñu dekishu juntsaya, selusha bain tsaren telaiñuinu detsuve; tsenmin ñullaren entsa tusha malandekiñu dekishu juntsaya, selusha bain tsaren malandaiñuinu dejuve, \ft timi.\f* \p \v 20 Tsejtu Jesús ya' disipululanu naa yaa Dioschi Mi'ke' Kayamu ju'ba, vee chachillanu tsandi' waingaatyumi. \s1 Jesús peyanu ju'ba wainmi. \r (Marcos 8.31–9.1; Lucas 9.21-22) \p \v 21 Jesús tsandi' dyatu, juntsa ajkeshaya ya' disipululanu Jerusalénsha jinbera inu juyu ti' kuinda kemi. Tsai' junga jiñu judío bale rukula bain, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, Moisés' wandya lei mashturula bain inu pure' taaju iwaakenu dejuve. Tsenmin detu'ñuren, pen malusha mangujtanu tsuyu, timi. \p \v 22 Tsenñu Pedro Jesúsnu vee mujtu miya' jiitu entsandi nepami: ¡Bale Ruku, ñunu Dios tsaa ikaatyusa, ñunuya ne tsaa inu jutyuve! timi. \p \v 23 Tsenñu Jesús Pedronu kerai shuwatu tsandimi: ¡Inu vela' mijiide, Satanás! inu tsangue' tyu'lekaakiñunguentsuve. Ñuya Dios naake pensangue' keemuñuba juntsanguityu', chachilla naake pensangue' keemu deeñuba juntsangue pensanguemuve, timi. \p \v 24 Tsejtu Jesús ya' disipululanu tsandimi: Mun in bendaa nenu tenñuba maali balenguutyu', in mitya tuta'ba tutainuu juu, tu'vinu kuusa nanakiñungue', in bendaa nenu juve. \v 25 Matyu mun ya' chungamaya maali balengurenu tyashu juntsaa uwain naa-uwanuba tsana chuntsumi katan jutyuve; tsaaren in mityan ya' chungama maali balenguutyushu juntsaa naa-uwanuba tsana chuntsumi katanu tsuve. \v 26 Matyu ¿tyee balenu jun, mu bain entsa tusha tiba detaditun, naa-uwanuba tsana chun jutyuu jushu juntsaa? Tsenmin, ¿tyee paanguitaa chunuu junu jun? \v 27 Matyu Chachi Tiya' Nakayamuya ya' Apa tsaa, rei juuñuu tsamantsaa ju', ya' anjeelaba maanu tsuve, tsejtu main main tyee kiiken chumu deeñuba juntsan mitya tsa tsangue deke' jinu tsuve. \v 28 Uwaindiyu mantsa enu pumula Chachi Tiya' Nakayamu rei juu majantsu katai'mujchiya peyan dejutyuve, timi. \c 17 \s1 Jesús vera' lai' katawami. \r (Marcos 9.2-13; Lucas 9.28-36)\f + \fr 17.0 \ft 2 Pedro 1.16-18bi bain lende.\f* \p \v 1 Mandishmain malu puiñu, Jesús, Pedronu bain, pai naatala jumula Santiagonu bain, Juannu bain mikake', vee mujtu ma aa kuyisha miya' luimi. \v 2 Tsejtu yala keedenaren Jesús vera' tiyanchi iimi. Ya' kajuuya pajta tsangue pi'kenmala, ya' jaliya pajta lu'puñu chakala' ken tsangue' fibaba tene iimi. \v 3 Tsainmalan tinbunu chumu rukula Moisés bain, Elías bain Jesúsba kuinda kendu' katawala. \v 4 Tsenñu Pedro tsandimi: Bale Ruku, lala enu yuj ura' pukeeñuve; ñuren tsaa mutyañuya enu pen yapaya ke' chujtinu tsuyu, ñuchi main, Moiséschi main, Elíaschi bain main, timi. \p \v 5 Tsejtu Pedro tsandintsun, ma ñivijcha pi'kelaa ji', tsaa yalanu ñivish panbeesha pukiñu, junu palaa meejatu tsandimi: Entsaa in estyanu Nave. Ya' mitya yuj sundenve. Yanu meedidei, timi. \p \v 6 Entsandiñu demeetu, ya' disipulula jelanchin yala' kajuru tusha tyullai teedila. \v 7 Tsenñu Jesús yalanu kalen ji-i' ta'katu entsandimi: Mangujpaidei, jeetyatyudei, timi. \p \v 8 Tsandiñu demangue-eetu, veelanuya mangatai'mujchi Jesúsnun maali uyuna kataakila. \p \v 9 Tsejtu kuyisha pu' demanbajandu Jesús ya' disipululanu tsandimi: Entsa kataadekishu juntsa, Chachi Tiya' Nakayamu peya' mangujtaindyuya munuba waintyudei, timi. \p \v 10 Tsenñu Jesúsnu ya' disipulula entsandi pake'meela: ¿Nenñaa leichi mashturulaya Dioschi Mi'ke' Kayamu jaindyuren, Elíasya ajke' maanu tsuve tiidetin? tila. \p \v 11 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwain Elíasya ajke' maanu tsuve, tsejtu tyee ura' demannuu juñuba juntsa deechu' demannu tsuve, \v 12 tsaaren uwaindiyu, Elíasya yumaa maañuren yanu dekeengatyu', yala naakendya'ba ne kikemuwa deeve. Tsaju' naa Chachi Tiya' Nakayamu bain yala' tyaapanun tsaren taaju ke' puinu tsuve, timi. \p \v 13 Entsandiñaa umaa ya' disipulula aseetanguila naa Juan Mungaamunaa tsandintsuñuba. \s1 Jesús, dyabulu puu kaananuura' mandiremi. \r (Marcos 9.14-29; Lucas 9.37-43) \p \v 14 Yala kuyisha pu' demanbaja' chachilla' puinsha demiiñu, Jesús' junga ma ruku kalen ji', ya' ajuusha teleditu \v 15 entsandimi: Bale ruku, in nanu tenbityade, des-imu nave. Tsejtu mika taaju ken chuve; pure' bijee yaren ñisha vityumiya, pisha pajtya pajtyaive. \v 16 Ñu' disipulula' junga taja' keewaañuren, yalaa ura' demandiretyuve, timi. \p \v 17 Tsenñu Jesús tsandimi: ¡Keranguityu chachilla, ñulla firu' chachilla! ¿Naama jina ñuiba tsananujtuuwa? ¿Naama jina iya ñullanu puulan chunujtuuwa? Juntsa kaananu in junga taadei, timi. \p \v 18 Tsejtu Jesús juntsa dyabulunu nepa' me-e'laanmalan, juntsa kaana jei ura' mandiyami. \p \v 19 Tsenñu ya' disipulula bene yalaren puna', Jesúsnu pake'meetu tsandila: ¿Nejtaa lalaya juntsa dyabulunu me-e'laatyutu deewa? tila. \p \v 20 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñulla uwain tsaave tya' ura' keenguityu chachi de' mityaa me-e'laanu dejutyuve. Uwaindiyu, ñulla' keenguenu pensa mustasa ñi tsantsaa juushu juntsaa, entsa kuyinu: Enu lu' ji', vee mujtu shilla' ji-ii, detiñuba, uwain entsa kuyi shilla' jinu tsuve. Matyu ti bain ñuichi in jutyuuya jun jutyuve, timi. \v 21 \f + \fr 17.21 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya bersikulu 21 pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk Entsa judeeshu juntsa dyabulula majuka'laanu' jutyu dyabulu deeve, Diosba kuinda kemin, Diosnu pensangue' panda fityuminguendyuya.\f* \s1 Jesús peyanu ju'ba mawainmi. \r (Marcos 9.30-32; Lucas 9.43-45) \p \v 22 Tsejtu Jesús ya' disipululaba Galilea tusha wa'natu tsandimi: Chachi Tiya' Nakayamu chachilla' tyaapasha kuwanu tsuve, \v 23 tsenmala tu'nu detsuve, tsenñuren pen malusha mangujtanu tsuve, timi. \p Entsaa kuinda keñu, ya' disipulula yuj llakindyala. \s1 Jesús aa eleshadeechu' mitya lushi paanguemi. \p \v 24 Jesús ya' disipululaba Cafarnaúmsha jiñu, aa eleshachi lushi kamula Pedronu kalen jitu tsandila: ¿Ñu' mashturuya aa eleshachi deechu' mitya kaya lushi paanguityuu? tila. \p \v 25 Tsa detiñu Pedro, ya' mashturu paanguemuve, tikami. Tsejtu bene Pedro yasha viñu, kayu muba paindetyun Jesúsya ajke' patu tsandimi: Simón, ¿ñuya naa tiyu? Entsa tusha chumu reila ¿munaa deechu' mitya lushi kamu den? ¿Ya' uudenguen chunu tusha chumu chachillanaa kamu den? ¿Vee mujtu chumu chachilla tyeeba ai'nu jamulanaa kamu den? timi. \v 26 Tsandiñu Pedro pakatu: Vee mujtu chumu chachilla tyeeba ai'nu jamulanaa kamu deeve, \f + \fr 17.26 \ft Juntsa tinbutala reila deechu' mitya lushi kamiya, vingue' puiñu chachillanaa kamuwaala, tsaaren ya' tunu chumu chachillanaa katyuwaala.\f* tikami. \p Tsenñu Jesús tsandimi: Tsa' mitya ya' uudenguen chunu tunu chumu chachillaya deechu' mitya paanguityu deeve. \v 27 Tsaaren munuba ura' kindetyuve tikaan jutyu aa pususha ji', venguu puitu, ajke' kayamu allanu ya' fi' juusha manbaki lushi puu katatu, juntsa lushee ka' in mitya bain, ñu' mitya bain taji' paanguide, timi. \c 18 \s1 ¿Maa kayu bale juñanga? \r (Marcos 9.33-37; Lucas 9.46-48) \p \v 1 Juntsa malutalan ya' disipulula Jesúsnu kalen jitu tsandila: ¿Diosnu yala' rei juu tanamuutala, maa kayu bale rukun? tila. \p \v 2 Tsenñu Jesús ma kaananu mika', yala' kejtala uikaakitu \v 3 tsandimi: Uwaindiyu ñulla veta' pensa demangue' kailla juuñuu demandi'shu juntsaa, Diosnu yala' rei juu tananu dejutyuve, timi. \v 4 Tsa' mitya entsa kaana tsaa, ti baleyu pensaba jutyu jumaa uwain kayu bale chachive Dios rei ju' chuinsha. \v 5 Tsenmin mun in mitya entsa kaana juuñuu tiba baleyu pensaba jutyu chachinu mikake' bain inu mikakeñuuve. \v 6 Tsenmin inu keranguemu kailla juuñuu chachillanu ujchaaba delawaashu juntsaya, matyu ujcha lawaanuu jumu kayu tsanguindyuren, ili ilikenu aa shupuka kutunu teevi' lamaa aa shasha keviiñaa yachi kayu uraaba junu juve. Matyu uwain juntsangue' ujcha lawaamu chachillaya ili ilikenu aa shupuka kutunu teevi' lamaa aa shasha kevi' pipimulanuba kayu pullake taaju kenu detsuve. \s1 Veelanu ujcha lawaan jutyu \r (Marcos 9.42-48; Lucas 17.1-2) \p \v 7 Chachilla' mitya mika pensandenve, naa-uwanuba ujcha lainuu tene katawaintsuñu' mitya. Uwain naa-uwanuba tsaanu tsuve. Tsaaren naaju chachillaba veelanu ujcha lawaakenuuya dekityusa, tsanguikaamu tsamantsa taaju i' puinu juñu' mitya. \p \v 8 Tsaju' ne ñu' tyaapa' mityaa, tsa jutyu'ba ñu' neepa' mityaa ujcha lashu juntsaa, ñu' bulunu daaka' kepude. Matyu tyaapa bain pallu puu, neepa bain pallu puuya naa-uwanuba manbetyu ñinbaasha kevinu ju'ba, ma tyaapa puu, ma neepa puuya, naa-uwanuba Diosba ura' chuinsha viñu uranu juve. \v 9 Tsenmin ñu' kapuka' mityaa ujcha lalaishu juntsaa, ñu' bulunu kala' kepude. Matyu pai kapuka puuya ñi jelekenu kensha kevinu ju'ba, ma kapuka puuya, naa-uwanuba Diosba ura' chuinsha viñu uranu juve, timi. \s1 Jesús uveja piyamunulaapu' pami. \r (Lucas 15.3-7) \p \v 10 Tsa' mitya kailla juuñuu chachillanu jayuuba balejtu kuretyudei. Matyu uwaindiyu selushaya entsala' anjeela kai'sha in apa' kajuru naa-uwanuba katantsumu deeve, timi. \v 11 \f + \fr 18.11 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya bersikulu 11 pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk Matyu ma tupiya' nentsaimulanuren mala'kanaa Chachi Tiya' Nakayamu jave.\f* \v 12 ¿Ñuichiya naajun? Tsandenna ma ruku 100 uveja miyanuren, main piyañu, ¿juntsa 99 uvejalanuya kuyisha deshuikike', piyamunu mami'kenu jin jutyun? \v 13 Tsejtu uwaindiyu mangata'banguishu juntsaya, juntsa piyamu uveja' mityaa 99 uveja jumulanuba kayu pullai sundyanu juve. \v 14 Entsaañu' mityaa, selusha chumu ñulla' Apa bain kailla juuñuulanu maliba depiyatyusa tyave. \s1 Veta' veta' ura' mandiyanu \r (Lucas 17.3) \p \v 15 Ñu' naatala ñunu tyeeba firu' kenmalaya, yanu mi'ke', yaba maalindala pa', uwain firu' kikeeñuve pensanguikaade. Tsejtu ñu pañu, uwain tsaave tya' meedishu juntsaa, ñu' naatalanu veta' pensa mangare' ura' mandiretunguive. \v 16 Tsaaren ñu' naatala ñunu meedindyai'shu juntsaa, matyu main, naa pai chacheeba miya' jide, yala pallu, tsa jutyu'ba pen chachi juuyaa, ñulla naadeti' detse'kaañuba meenamu junudetsu.\f + \fr 18.16 \ft Deuteronomio 19.15\f* \v 17 Tsenñuren naa yalanu bain meedityunmalaya, kerangue' waku wakudimu chachillanu kuinda kide; tsenmala naa yalanu bain ma meedityuunmalaya, umaa Diosnu keranguityu chachi, tsa jutyu'ba, romano uñichi deechu' mitya lushi kamu ruku juuñungue kurede. \p \v 18 Uwaindiyu ñulla entsa tusha telekiñu dekishu juntsaya, selusha bain yumaa telaañuu juñaa tsanguenu detsuve; tsenmin ñulla entsa tusha malandekiñu dekishu juntsaya, selusha yumaa malandaañuu juñaa tsanguenu detsuve, timi.\f + \fr 18.18 \ft Kiikanu palaameemee pensanguiñuya, ne entsa pillave: \fk telekiñu dekishu juntsaya, selusha bain tsaren telaiñuinu detsuve; tsenmin ñulla entsa tusha malandekiñu dekishu juntsaya, selusha bain tsaren malandaiñuinu dejuve, timi.\f* \p \v 19 Tsenmin entsa bain tsandinu tenve: Entsa tusha ñulla palluuñuba tsandi pa'nu ti' ma tsai deshuwa', in Apanu tyeeba kisa tya' depa'shu juntsaa, selusha kai'sha chumu in Apa tsanguikaanu tsuve. \v 20 Matyu nuka ne pallu juu, ne pema juu, in mityaren wa'di' depushu juntsaya, i bain yala' kejtsapalaren punu tsuyu, timi. \p \v 21 Tsenñu Pedro Jesús' junga kalen ji' pake'meetu tsandimi: Bale Ruku, in naatala inu firu' kiñu, ¿iya nan bijee yanu juntsan mitya kuipa faawaren jutyutuuwa? ¿Mandishpai bijee tsaanujtuuwa? timi. \p \v 22 Tsenñu Jesús tsandimi: Ne mandishpai bijeeren tsanguide tinu jutyuyu, matyu mandishpai bijee tenen 70 bijee tsanguenu juve; ura pañuya, naa-uwanuba mi'tyumujchi, timi. \p \v 23 Matyu Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, ma rei, ya' keetala mi'namu bale chachilla lushi deneenañu mangakiñuu juuve. \v 24 Tsejtu juntsa rei tsangue' lushi mangantsuñu, ya' ajuusha main tsamantsana neenamunu tajila. \v 25 Tsenñu juntsa ruku tsamantsana neenatu, naake'ba manbaanguenu jutyuñu' mitya, yanu mandanguemu ruku rei, naa ya' shinbunu bain, naa ya' kaillanu bain veelachi manda-i' taawasha kemu chachi juu ai'nu tirekemi, tsenmin ya ti tañu bain de-atikenu tiremi, tsangue' neenan mitya manganu. \v 26 Rei tsandiñu, ya' keenu mi'namu bale chachi, rei' ajuusha teledi' u'tanditu tsandimi: Iya te' mangüi'ñuba inu ajaatyatyuka, tsenmala demanbaanguenu tsuyu, timi. \v 27 Tsenñu rei yanu tenbityatu, neenan mitya mangutyuka ti', ne me-eekemi. \p \v 28 Tsangue' me-eeñuren, reinu mi'namu ruku junu malu' miitu, main yaba bulu taawasha kemu ruku, yanu lushi jayu neenamunu katami. Tsejtu kutunu kake' ma jadiwaakendu, entsandimi: ¡Inu neenañu lushi manbaanguika! tiitimi. \v 29 Tsenñu yaba bulu taawasha kemu ruku ya' ajuusha teledi' u'tandindu: Inu ajaatyatyuka te' mangüi'ñuba, tsenmala manbaanguenu tsuyu, timi. \v 30 Tsandiñun juntsa ruku meedityu', tsaa peesu pukenu uudenguemi yanu neenañu lushi demanbaanguinbera. \v 31 Tsenñu juntsa ruku tsanguiñu, yaba bulu reinu mi'namu bale chachilla uutyai'tu, rei' junga deji', ya naakiñuba tsandi wainjila. \v 32 Tsenñu rei juntsa rukunu mikatu tsandimi: ¡Firu' chachi! Ñu u'tandiñaa naamika pure' nelunañu bain, inu mangutyuka tiwayu. \v 33 Tsa' mitya iya ñunu naa-i tenbityañuba, ¿ñu bain ñuba bulu taawasha kemuutala tsaanuu jui'taa tsajuu? timi. \v 34 Tsejtu rei tsamantsai ajaatyatu, faaterulanu bandemu chachillanu kuwakemi, yanu kumuinchi neenañu lushi demanguwanbera bandenudetsu. \p \v 35 Jesús tsandi' dyatu tsandimi: Tsa' mitya in Apa selusha chumu bain ñullanu tsarenguenu tsuve, ñulla main main ñulla' naatalalanu ura ñulla' tenbukasharen veta' veta' kuipa faawaren jutyu demandi'shu juntsaa, timi. \c 19 \s1 Mavelanutala Jesús mijakaami. \r (Marcos 10.1-12; Lucas 16.18) \p \v 1 Jesús tsandi depa' dyatu, Galilea tusha malu' miji' Judea tusha jimi, Jordán pinu pensanguiñuya, masku pasha, pajta faanu pasha. \v 2 Tsenñu junga pure' chachilla bendaa jideiñu, dilulanu ura' demandiremi. \p \v 3 Tsenñu mantsa fariseola Jesúsnu naati vera' pakakare' kuipa pun tsandyanchin, yanu kalen deji' entsandila: ¿Ti' mityaañuba kuipa puke' ma ruku ya' shinbunu mavelanuu jun? tila. \p \v 4 Tsenñu Jesús pakatu tsandimi: ¿Ñulla Diosa' Kiikanu lengue' kerajdetuu, chachi deke' faawaanu tinbunu Dios \it kemiya unbee ruku bain, supu bain\it*\f + \fr 19.4 \ft Génesis 1.27; 5.2\f* kikemuwaañuba? \v 5 Tsanguitu Dios tsandimuwaave: \it Tsa' mityaa unbee rukuya ya' apanu bain, ya' amanu bain shuike' ji', ya' shinbuba buudi' chunu tsuve; tsai' yala main juuñuu tiyainu detsuve, \it*\f + \fr 19.5 \ft Génesis 2.24\f* timuwaave. \v 6 Tsenmee yala pai chachi juuñuu dejutyu', main juunu detsuve. Tsa' mitya Dioschiren tsaa ma buuta' chujtyaabillaya, mu bain maveenu dejutyuve, timi. \p \v 7 Tsenñu fariseola tsandila: ¿Tsaaya, nejtaa unbee rukula, supulanu mavelave tinu kiika piike' kuwashu juntsaya, Moisésya mavelanu dejuve\f + \fr 19.7 \ft Deuteronomio 24.1\f* timuwaatun? tila. \v 8 Tsenñu Jesús tsandimi: Matyu ñulla meedityu, pañu meetyu chachi deeñu' mityaa, Moisésya tsangue' ñulla' shinbulanu mavelanuu kikaamuwaave; tsaaren chachi deke' faawaanu tinbutalaya tsa jutyuwaave. \v 9 Tsaaren iya tsandintsuyu: ne ya' shinbu vee matsaiba indyuren ya' ruku mavela' miji', vee shinbuba machushu juntsaa, juntsa rukaa vee matsainu ujcha lantsuve, timi. \p \v 10 Tsenñu ya' disipulula tsandila: Tsaaya, unbee rukula supulaba tsaa ne juunuushu juntsaa, supunga' chui'ñaa urave, tila. \p \v 11 Tsenñu Jesús pakatu: Ñulla padetishu juntsa palaanu kumuinchi chachilla tsandyanu dejutyuve, matyu naajulanaa Dios tsandyakaañuba juntsalan tsandyainuu judeeve. \v 12 Matyu mantsa chachillaya nakayamin supunga' chun jutyuu nakayaimu deeve; tsenmala mantsalaya supunganu deeñu bain, chachiitalaren tyeeba ke' supungan jutyungue tiremu deeve; tsenmala mantsalaya Diosnu ya' rei juu tanan mityaren supungan jutyu tiya' maali dechuve. Tsa' mitya mun tsaa chunuu jutuya tsaa dechusa, timi. \s1 Jesús, kaillanuDioschi ura' de-ikaami. \r (Marcos 10.13-16; Lucas 18.15-17) \p \v 13 Tsandiñu, Jesús' ajuusha mantsa kaillanu tajila, ya' tyaapachi mishunu ta'ka', yala' mitya Diosba kuinda kisa detyatu. Tsenñun ya' disipululaya kaillanu tajimulanu ajaa tila. \v 14 Tsenñu Jesús tsandimi: Kailla in junga janudetsu daatadityudei, matyu Diosnu yala' rei juu tanamulaya entsa kailla tsaalaa dejuñu' mitya, timi. \p \v 15 Tsejtu ya' tyaapachi kailla' mishpukatala deta'ka' Dioschi ura' de-isa ti' dyatu, junu malu' vee mujtu miimi. \fig |src="CN01600b.tif" size="Col" loc="Matthew 19.13-15" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 19.15" \fig* \s1 Main taruku Jesúsba kuinda kemi. \r (Marcos 10.17-31; Lucas 18.18-30) \p \v 16 Ma ruku Jesúsnu keejitu tsandimi: Mashturu, ¿tyee uraa kitaa naa-uwanuba Diosba ura' chunuu juwa? timi. \p \v 17 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Nendiyu tyee urañuba juntsaatalaa inu pake'meentsumi? Uraya mainren juuve. Tsaaren ñuren naa-uwanuba Diosba ura' chunu tenñuya, ya naa naakide tiñuba tsanguen chude, timi. \p \v 18 Tsenñu juntsa ruku, ¿Dioschi naaju uudenlaa juntsa den? timi. \p Tsandiñu Jesús tsandimi: Chachiitala tu'tyude, vee matsaityude, taanguityude, anbuti' veelanu kuipa punu kityude, \v 19 ñu' apanu bain, naa ñu' amanu bain balengure' ura' keewaade, \f + \fr 19.19 \ft Éxodo 20.12-16; Deuteronomio 5.16-20\f* tsenmin ñu maali naa-i estyamu ju'ba ñuba kalen chumu chachinu bain juntsai estyade, \f + \fr 19.19 \ft Levítico 19.18\f* timi. \p \v 20 Tsenñu juntsa nakun ruku pakatu: Kumuinchi juntsa naatiñuba tsanguen chumuyu. ¿Tyee kayu vera kenuu juwa? ti' pake'meemi. \p \v 21 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñuren kuipajtu ma narai tindenñuya, ñu ti ta' bain de-atike' purelanu kuwade. Tsanguishu juntsaa kai'sha tiba tsamantsa balee jumula tadinu tsuve. Tsangue' in disipulu tiya' in bendala jade, timi. \p \v 22 Tsejtu Jesús tsandiñu meetu, juntsa nakun ruku yuj llakindya' miimi, mika taruku' mitya. \p \v 23 Tsenñu Jesús ya' disipululanu tsandimi: Uwaindiyu tarukulachiya Diosnu yala' rei juu tananu mika li'puve. \v 24 Tsenmin manen tsandintsuyu: main tarukuchi Diosnu ya' rei juu tananu mika li'punchiren, ma kameyu ityu kapukanu pullainuuba juñuya, juntsa kameyu kayu ura' ne dapullaichuve, timi. \p \v 25 Tsenñu ya' disipuluba Jesús tsandiñu demere' mika meenbashtu tsandila: Tsaashu juntsaa, ¿maa livee inuu juchunga? tila. \p \v 26 Tsenñu Jesús yalanu ke-eetu tsandimi: Chachillaya naake' tiba tsa tsangue kenuu dejutyuñuba, Dioschiya tiba in jutyuuya jutyu', imu tene judeeve, timi. \p \v 27 Tsandiñu Pedro tsandimi: Lalaya ti taawa ju' bain millangue deshuike' ñu' bendaa dejayu. ¿Juntsan mitya laachiya tyee junujtun? timi. \p \v 28 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwaindiyu kumuinchi tiba kasa tene mannu malu janmala, matyu Chachi Tiya' Nakayamu rei juu tsamantsaa ya' chunu chunbullanu chunu tinbunu, ñulla in bendaa jamulaya 12 chunjuu reila' chuchudinu chunjuunu shilii dechu', Israel chachilla 12 sera' jimu paandelanu kavitu kenu detsuve. \v 29 Tsenmin mun in chachi ju' in mityaren ne ya' ya shuikike, naatalalanu shuikike, apalanu shuikike, ya' nalanu shuikike, ne tu taju' bain tsaa juntsa deshuikike' in bendala jamuya, juntsan mitya ti bain 100 bijee yapa mangandene kenu tsuve, tsai' naa-uwanuba Diosba ura' chunu tsuve. \v 30 Tsaaren challa pure' chachilla balen chachi judeeshu juntsalaa, bene ne chachi juu mandinu detsuve, tsenmala challa pure' chachilla ne chachi judeeshu juntsalaa bene balen chachi juu mandinu detsuve, timi. \c 20 \s1 Jesús, taawasha kemulanulaapu' pami. \p \v 1 Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, uva vijtya miya ruku dishkepenene fale', taawasha kikaanu chachi mi'kes neiñuuve. \v 2 Tsejtu umaa demi'ke' katu, taawasha kemula ma malunu naake kamuwa deeñuba tsangue paanguenu ti' tsai shuwatu, ya' uva vijpaasha taawasha kenu eemi. \v 3 Tsejtu manen kepenene mandishtaapai ura insha mafaatu, buli ati atikinsha veela tiba ki'mujchi ne uidena katatu, \v 4 tsandimi: Ñui bain in uva vijpaasha taawasha kiidei. Naake paanguenuu juñuba tsangue paanguenu tsuyu, timi. Tsenñu yala taawasha kenu jila. \v 5 Tsejtu manen pajta katyu uranu bain, naa kepenusha pen ura insha bain mafaatu tsarenguemi. \v 6 Tsenmin naa kepenusha, man ura iinutala mafaatu bain, kayu veela tibangui'mujchi ne uidenañu katatu tsandimi: ¿Nen denayu tibangui'mujchi enu ma malu entsanala? timi. \v 7 Tsenñu yala tsandila: Muba lalanu taawasha kikaanu kaindetyuñu' mitya denayu, tila. Tsenñu entsandimi: Tsaaya, ñui bain in uva vijpaasha taawasha kiidei, timi. \p \v 8 Tsenñu umaa dekependu' kañu uva vijtya miya ruku taawasha kekaren keenamu rukunu mikatu tsandimi: Taawasha kemulanu mikatu main main paanguide, tsaaren bene videishu juntsalanaa ajke' paangue', ajke' vimulanaa bene paanguikide, timi. \v 9 Tsejtu kepenusha man ura iinutala taawasha kenu vimula lushi kanu dejiñu, main main ma malu' mitya taawasha dekiñu paanguen tsanguemi. \v 10 Tsenñu ajke' taawasha kenu vimula dejitu, yalaa kayu lushi aa kachu deeyu tyaturen, yai bain ma malu taawasha' mitya nan kumu deeñuba juntsan kakila. \v 11 Tsenñu ajke' taawasha kenu vimula lushi tsantsa paanguikeñu dekatu, uva vijtya miya rukunu vera' tya' depaviikendu, \v 12 tsandila: Entsa bene taawasha kenu videishu juntsa chachillaya ma ura taawasha kidekiñun, tsaren ma paanguikaakive, naa lalaya pajta jelekinguentsu ma malu taawasha ma kidekiñu bain, tila. \v 13 Tsandindetsuñu uva vijtya miya ruku mainnu tsandimi: Ura' keranu chachi, iyaa ñunu tiba firu' juu kendyuyu. ¿Ma malu taawasha' mitya nan kanuu juñuba iya ñuba tsandi paindyuwa? \v 14 Tsa' mitya ñu' lushi ka' miide; iren entsa bene videishu juntsalanu bain ñunu naake paangue'ba tsanguenu tenshu juntsaya juntsaa inchive. \v 15 ¿In lushinuya ti ken denñuba tsanguenuu jutyuwa? Tsa jutyu'ba ¿iya veelanu puita urañu yalanu kishtenguee? \p \v 16 Tsa' mitya challa ne chachi juuñuulaa, bene bale chachi juuñuu mandinu detsuve; tsenmala challa bale chachi juuñuulaa bene ne chachi juuñuu mandinu detsuve, timi. \s1 Jesús peyanu ju'ba mawainmi. \r (Marcos 10.32-34; Lucas 18.31-34) \p \v 17 Jesús Jerusalén jinu miñusha jindu ya' 12 disipululanu yai tene mikakitu tsandimi: \v 18 Ñulla mideeve challa Jerusalénsha jikeentsuñu bain. Chachi Tiya' Nakayamuya junga chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' tyaapasha bain, leichi mashturula' tyaapasha bain kuwanu tsuve, tsenmala yanu kavitu ke' tutainuu kuipa punu detsuve. \v 19 Tsejtu judío chachi jutyula' tyaapasha dekuwanmala, yala uukapu'kera, debande'kerake', kuusanu tu'pu' tu'nu detsuve, tsenñuren peñu pen malu insha mangujtanu tsuve, timi. \s1 Santiago JuanbaJesúsnu tyeeba pa'la. \r (Marcos 10.35-45) \p \v 20 Zebedeo' shinbu ya' nalaba buluu Jesús' junga kalen ji', ya' ajuusha teledi' tyeeba pa'ñu, \v 21 Jesús pakatu: ¿Tyee mujken? timi. \p Tsenñu juntsa shinbu tsandimi: Ñu rei ju' chuinsha, ñu' keesha in nalanu mainnu urandyasha chujti', kamainnu jalandyasha chujtikisa tenve, timi. \p \v 22 Tsandiñu Jesús tsandimi: Ñulla inu tyee pakendu'ba mijdetuve. ¿Iya wajtun tsamantsa taaju ke' pullainu juuwashu juntsa, ne tyeeba juñu kujchin tsanguenu juñu, ñui bain kushnuu dejuu? timi. \p Tsenñu yala pakatu: Tsanguenu dejuyu, tila. \p \v 23 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwain ñui bain, i tsamantsa taaju ke' puinu juuwashu juntsa i' puinu dejuve, tsaaren urandyasha, ne jalandyasha chudinu pakidekishu juntsanuya iyaa naaken tsaayu; juntsaya in Apachiren yumaa develaañuu juuve yaa munu kuwandya'ba tsanguenuu juñu' mitya, timi. \p \v 24 Tsenñu vejan paitya disipulula tsandiñu demeetu, entsa pai naatalalanu ajaatyala. \v 25 Tsenñu Jesús demikatu tsandimi: Ñulla mideeve naa judío jutyu bale chachillaya yaichi manda-imu chachillanu naake firu' kendya'ba tsanguen chumu deeñuba, tsenmin judío jutyu aa bale rukulaya, chachillanu menaa tyullaa tanamu deeñu bain ñulla mideeve. \v 26 Tsaaren ñuitalaa tsaanu dejutyuve. Tsa jutyu' mun ñuitala kayu bale tiyachi tenñuba, vejanlachi taawasha kemu chachee junu tsuve. \v 27 Tsenmala mun ñuitala balen chachi tiyachi tenñu bain, ñuichi taawasha kemu chachi junu tsuve. \v 28 Matyu naa-inga Chachi Tiya' Nakayamu bain entsa tusha jatu, ne yachi tiba ke', yanu dewashkisa tya' jatyumujchi, yaa muchiba tiba uraanuu ke' kuwanaa jashu, tsenmin pure' chachillanu la'kanu yaa tutanu jashu, ñui bain tsaren dejusa tenve, timi. \s1 Jesús pai rukukapuka putyulanu ura' manmi. \r (Marcos 10.46-52; Lucas 18.35-43) \p \v 29 Yala Jericó pebulunu demalu' miiñu, Jesúsnu chachilla pure' surekila. \v 30 Tsaindetsu pai ruku kapuka putyula miñu kelunu chunatu, Jesús junu puintsuve detiñu demere' uti' patu entsandila: ¡Bale Ruku, rei Davidnu sera' jamu Na, lalanu tenbityaka! tila. \p \v 31 Tsandindetsuñu, chachillaya mandyasa ti' de-ajaatiñun, yala kayu uti', entsa entsandila: ¡Bale Ruku, Davidnu sera' jamu Na, lalanu tenbityaka! tiitila. \p \v 32 Tsenñu Jesús uidikatu, yalanu mika' pake'meetu tsandimi: ¿Ñulla' mitya tyeenguisa tenguen? timi. \p \v 33 Tsandiñu yala pakatu: Bale Ruku, lalanu katamu tiyanu tenve, tila. \p \v 34 Tsenñu Jesús tenbitya' yala' kapukanu ta'kanmalan, kapuka putyu rukula juntsa uwanun katamu detiya' Jesúsnu bendaa jila. \c 21 \s1 Jesús Jerusalénsharei juuñuu vijimi. \r (Marcos 11.1-11; Lucas 19.28-40; Juan 12.12-19) \p \v 1 Yumaa Jerusalén pebulu kalen jitu, matyu Ulibu chi chunu kuyi keetala Betfagé kaa pebulubi dejitu, Jesús ya' disipululanu pallu eemi \v 2 entsanditu: Bejku pasha, engu ke-eenashu juntsa kaa pebulusha jidei, tsejtu junu supu buru teetsunanmala, ya' kaana bain ya' kelunu uyuna katanu detsuve, tsejtu langa' engu taadei. \v 3 Tsandenna mulaa depake'meenmalaya: Bale Ruku menesteve, tsaaren wajturen mangunu tsuve, tidei, timi. \p \v 4 Entsaa puimiya kaspele Diosa' mitya pamu ruku naatimuwaañuba tsaa puinaa tsaimi, entsandimuwaañu: \q1 \v 5 \it Jerusalén, tsandityumee Sión tinu pebulunu chumu chachillanu entsandidei:\it* \q1 \it ¡Keekidei enu, ñulla' junga jantsuve ñulla' rei, \it* \q1 \it ma burunu tiba daj keewarajtu, \it* \q1 \it llupu kaa burunu chuu jantsuve, \it* \q1 \it buli pande' ee-eekenu animaa kaana jandala!\it*, \f + \fr 21.5 \ft Isaías 62.11; Zacarías 9.9\f* ti' pillañu' mitya. \p \v 6 Tsenñu ya' disipulula dejitu, Jesús naakidei tiñuba tsanguila. \v 7 Tsejtu supu buru ya' kaanaba deka' taji', yala' jandala jali vikaala. Tsa dekiñu Jesús jandala lu' chumi. \v 8 Tsenñu purenamu chachilla, mantsalaya yala' jali miñutala delakare'kera, tsenmala mantsalaya chi ali dedaaka' miñutala tsure'kerakentsula, balengure' keewaatu. \v 9 Tsejtu tsamantsa chachilla ya' ajkesha jimula bain, naa benesha jimula bain entsandi' ui'nbashiila: \q1 ¡Rei Davidnu sera' jamu Naya, \q1 yuj sunden jusa! \q1 ¡Dioschi ura' imuve, \q1 Bale Ruku' mitya jamuya!\f + \fr 21.9 \ft Salmo 118.25-26\f* \q1 ¡Kai'sha selusha bain yuj sunden jusa! tiitila. \p \v 10 Tsenñu Jesús Jerusalénbi vijiñu, kumuinchi chachilla jupaijtu, entsa entsandila: ¿Mujtun entsaa? tiitila. \p \v 11 Tsenñu purenamu chachilla entsa entsandila: Entsaya Diosa' mitya pamu Jesúsve, Galilea tusha Nazaret pebulubi chumu, tiitila. \fig |src="CN01782b.tif" size="Span" loc="Matthew 21.8-11" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 21.11" \fig* \s1 Jesús aa eleshaDioschi ura' kuraa mandiremi. \r (Marcos 11.15-19; Lucas 19.45-48; Juan 2.13-22) \p \v 12 Jesús aa elesha chunu veeta juusha vitu, junu ufeenda kuntsumi atin pumu chachillanu bain, naa junu ati'kan pumu chachillanu bain tsaa demajuka'laake', naa lushi maveten chundala bain, naa paluma atin chundala bain debuityuleekitu \v 13 tsandimi: Diosa' Kiikanu entsandive: \it In yaa Diosba kuinda kenu ya junu tsuve, \it*\f + \fr 21.13 \ft Isaías 56.7\f* tive, tsaanuren ñullaya entsa yanu taamula' vi' pantsudinu tujuu tiredekiñuve, timi. \p \v 14 Tsenñu juntsa aa elesha chunu veeta juusha, Jesús' junga naa kapuka putyula bain, naa ura' netyula bain dejiñu, ura' demandiremi. \v 15 Tsangue' Jesús tsamantsa keenbashiinuu ke' keewara kiikiñu, tsenmin naa kailla bain aa elesha chunu veeta juusha: ¡Rei Davidnu sera' jamu Naya yuj sunden jusa! ti' ui'nbashi deeñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa leichi mashturula bain ajaatyatu \v 16 Jesúsnu tsandila: ¿Kailla entsandindetsu ñuya merendyuu? tila. \p Tsenñu Jesús pakatu: Narana meenayu, tsejtu ¿ñullaa Diosa' Kiikanu juntsanu laapu' patu entsandimuñu lengue' kerajdetuu? Entsandive: \it Kaa kailla' beesachi bain, naa chuchu fikemu kailla' beesachi bain juntsalachee tsamantsa ura rukuve tikayanu juve, \it*\f + \fr 21.16 \ft Salmo 8.3\f* ti' pillave, timi. \p \v 17 Tsejtu yalanu shuike', pebulunu malu' miji', Betaniasha ji' tsun chayami. \s1 Puka natyu igu chinuJesús ejkewaami. \r (Marcos 11.12-14, 20-26) \p \v 18 Kepenene Jerusalénsha miindu Jesús panda mutyami. \v 19 Tsejtu igu chi main miñu keesha chu kata', puka kanu tya' kalen jituren, tiba natyu jakin puu kataakemi. Tsejtu juntsa igu chinu tsandimi: Naa-uwanuba puka ma-i'keemee, timi. Tsandiñu me-ejkeimi juntsa igu chi. \v 20 Tsaiñu dekatatu, ya' disipulula yuj keenbaishtu Jesúsnu tsandila: ¿Nejtaa entsa igu chi jei me-ejketu in? tila. \p \v 21 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwaindiyu ne tsaichunga tya' pensandandajtu ju' Diosnu uwain tsaave tya' keenguemu chachi deeshu juntsaa, entsa igu chinu iya naakeñuba ñulla juntsan kikenu dejutyuve; kayu vera bain ke', naa ne entsa kuyinu: Aanu lu' ji' lamaasha pajtyaide tiñu bain, uwain tsainu tsuve. \v 22 Tsaju' ñulla ti pakike' bain uwain tsaave tya' Diosba kuinda ke' depakenmalaya tsa tsaikaanu tsuve, timi. \s1 Jesúsnu ¿Maa ñunuaantsangues nekaantsun? tila. \r (Marcos 11.27-33; Lucas 20.1-8) \p \v 23 Entsangue' dyatu, Jesús aa elesha chunu veeta juusha vi' chachillanu mijakaren puñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula, judío bale rukulaba ya' junga kalen jitu entsandi pake'meela: ¿Ti' mityaa entsangues nentsuyu? ¿Maa ñunu aantsangues nekaantsun? tila. \p \v 24 Tsenñu Jesús bain tsandimi: I bain ñullanu ma pake'mera kenu tsuyu; tsenñu ñulla depakanmalaa, i bain wainnu tsuyu maa inu entsangues nekaantsuñu bain. \v 25 ¿Maa Juannu ere' mungares nenu tireñanga? ¿Diosya tsanguiñanga? ¿Chachillaa tsa dekiñanga? timi. \p Tsenñu yaitala veta' veta' paviikendu tsandila: Lala naati' Juan Diosa' uudenchee tsangues nemuve tin tsa deeyu. Tsandishu juntsaa: ¿Nenñaa yanu keranguityuwa deeyu? tinu juve. \v 26 Tsenmin lala naati' chachilla' uudenchee tsangues nemuve tin tsa deeyu. Matyu Juannuya naaju chachilla bain Diosa' mitya pamu rukuve tyamu de' mitya, lala tsa detishu juntsaa firu' kenu dejuve, tiitila. \v 27 Tsejtu Jesúsnu pakatu: Lalaya Juan mu' uudenchee tsaita nemuwaañuba mijdetuyu, tila. \p Tsa detiñu Jesús bain tsandimi: Tsaashu juntsaa, i bain ñullanu wandin jutyuyu, maa inu entsangues nekaantsuñu bain, timi. \s1 Pai nalanu Jesús laapu' pami. \p \v 28 Tsejtu Jesús yalanu pake'meetu tsandimi: ¿Naajuin ñuichiya entsa kuinda? Ma ruku pai na miyami. Tsejtu ajke' nanu kalen jitu tsandimi: Apa, uma malu ñu in uva vijpaasha ji' taawasha kiide, timi. \v 29 Tsenñun ya' na pakatu: ¡Inaa jindendyuve! titun, bene veta' pensa mantu, taawasha kenu jimi. \v 30 Ya' apa bene kama nanu bain tsandita jimi. Tsenñu juntsaya: Apa, jinu tsuyu, titun jityumi. \v 31 Tsa' mitya ¿naajaa ya' apa naakesa tyañuba tsanguitunguen juntsa pallulanu? timi. \p Tsenñu yala pakatu: Ajke' na jumaa tsanguiñuve, tila. \p Tsa detiñu Jesús tsandimi: Uwaindiyu romano uñichi deechu' mitya lushi kamula bain, naa mu'baasa tsu tsudimu shinbula bain, yalaa Diosnu yala' rei juu tananu detsuve, ñullaya rei juu tananu dejutyuñuba. \v 32 Matyu Juan Mungaamuya naake ura' ken chunuu juñuba tsangue dekeemijakares neñun, ñullaya dekeenguityuñuba, romano uñichi deechu' mitya lushi kamula bain, naa mu'baasa tsu tsudimu shinbula bain yalaya dekeenguive. Tsejtu yala tsangue' keenguendetsuñu, ñulla ma entsangue kataturen, ne veta' pensa mangue' keranguee kiba dekityuve, timi. \s1 Firu' taawasha kemulanuJesús laapu' pami. \r (Marcos 12.1-12; Lucas 20.9-19) \p \v 33 Kama laapu' kuindanu meedidei: Ma ruku, pure' vijtya miyaa ruku, ma uva vijtya kemi. Tsejtu veeta bain ke', nunbanaa binu kiikenu ju'ba juntsa bain ke', naa washna' keekeenanu aa katyu ya bain dekemi. Tsanguitu vijtya miya ruku, mantsa taawasha kemulanu medya washkare' baasha ma jiimi. \v 34 Tsejtu puka de-i' dekanu tinbu iñu, yachi taawasha kemu chachillanu yachiya manganu uudengue' eemi. \v 35 Tsenñuren vijtyanu medya washna' taawasha kemu rukula, juntsa ruku' taawasha kemu chachillanu dekatu, mainnuya debandekila, tsenmin kamainnuya ma tutekila, tsenmin kayu veranuya shupukachi ma dekikila. \v 36 Tsa dekiñu, vijtya miya ruku yachi taawasha kemu chachillanu, ajke' bijeenu naake eemu ju'ba juntsanu kayu pullake me-eemi, tsenñuren manen tsarenguila. \p \v 37 Tsejtu umaa pulla'bi ura ya' nanun ma erekemi, ya' pensaya: “In nanuya balengure' jeetyanu dejuve”, tyatu. \v 38 Tsenñuren vijtya medya taawasha kemula ya' nanu katalan yai tene entsandila: Entsaa ya' apa peyanmala, yachi tiba mandashuwanuu jumuve. ¡Yanu tuteke', lalaa kumuinchi entsa detashuwadaa! tila. \v 39 Tsanditu juntsa nanu ka', vijpala jutyuinsha vee mujtu takike' tsaa tutekila. \p \v 40 Tsenñu uva vijtya miya ruku maatu, ¿juntsa chachillanu, tyeenguenu juve tenguen ñullanuya? timi. \p \v 41 Tsenñu yala tsandila: Juntsa firu' kemu chachillanu tenbiputyu detutekenu juve, tsangue' ya' uva vijtyaya veelanu, matyu puka inmala kamin, yanu naake mangunuu juñu bain, naa-uwanu mangunuu juñu bain jeke tsa tsangue mangunuulanaa medya manguwanu juve, tila. \p \v 42 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Tsejtu ñullaa Diosa' Kiikanu entsa pillañu lengue' kerajdetuu? Entsandive: \q1 \it Ya kemula' kepu shupukaa\it* \q1 \it kayu deenamishtimu shupuka tiyaive.\it* \q1 \it Juntsaya Bale Rukaa tsanguiñu' mitya, \it* \q1 \it kumuinchi sunden keenbashindetsuyu, \it*\f + \fr 21.42 \ft Salmo 118.22-23\f* ti' pillave. \p \v 43 Tsa' mityandiyu, ñulla Diosnu rei juu tananu dejuñuba ne vijtyaaba juñu ñullanu machi'ken tsangue', naajulaa puka iwaren tsanguenuu dejuñuba, juntsalanaa mangunu tsuve. \v 44 Tsenmin shupukanu pensangue' panmalaya, mun shupu' jandala pajtyai' bain de-ijchaa pajtyainu tsuve, tsenmala munaa juntsa shupuka paijñu bain, tsaa de-ijchaa jiinu tsuve, timi. \p \v 45 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' balela bain, naa fariseo chachilla bain, Jesús tsandi', laapu' paa kuinda tene kiiketu, yalanaa meeware' pa' tsandiñuba aseetanguila. \v 46 Tsejtu Jesúsnu peesu kanu tyaturen, junu pumu chachillanu jeetyala, matyu junu pumu chachillaya, Jesúsya Diosa' mitya pamu rukuve tya tyadeiñu' mitya. \c 22 \s1 Fandangu jadei detiñun, jityu chachilla \r (Lucas 14.15-24) \p \v 1 Jesús, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu bain, fariseolanu bain laapu' kuinda juu mantu tsandimi: \v 2 Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, ma rei ya' nachi matsunu fandangu kikiñuuve. \v 3 Tsejtu yachi taawasha kemu chachillanu uudenguitu, bulu puve'nu mikaya chachillanu mamijakaanu eemi. Tsenñun yala pundyai'tu jityula. \v 4 Tsenñu manen yachi taawasha kemu chachillanu uudengue' mamijakares nenu me-eemi entsanditu: Bulu puve'nu janu judeeshu juntsa chachillanu entsandidei: Yumaa panda deke' keenayu, naa wagaa juula bain, naa kayu vee animaa nakululuu juula bain detuteke' teengare' keenayu. Tsa' mitya kumuinchi yumaa dekike' keenayu; fandangu jadei, tive, tidei, timi. \v 5 Tsejtu tsandi' ma eekiñu bain, jandetyai'tu, mainya taawasha kenu jinmala, kamainya tyeenguitaa lushi laren chumu ju'ba tsanguenu jimi. \v 6 Tsenmala kayu veelaya reichi taawasha kemu chachillanu deka' bande' tutekila. \v 7 Tsenñu rei pure' ajaavi-i', ya' suutadulanu ere' detu'kaakemi bande' tu'mu chachillanu, tsangue' naa yala' chunu pebulu bain deju'kikaakemi. \v 8 Tsejtu rei mantsa yachi taawasha kemu chachillanu tsandimi: Matsunu fandangu kendu panda finu yumaa dejuu ma chunaren, bulu puve'nu jainuu chachilla tsai' ja' bulu punuu jutyuwa deeñuve. \v 9 Tsa' mitya chachi den pulla pullainu miñutala deji', munu kata'ba entsa fandangu panda five'nu mikadei, timi. \v 10 Tsenñu reichi taawasha kemu chachilla miñusha deji', naa ura chachillanu bain, naa firu' chachillanu bain wa'kaadekiñu, bulu puve'nu jamu chachilla ya tyuwai wa'dila. \p \v 11 Tsa deiñu rei, fandangu bulu puve'nu jamu chachillanu keenu vitu, ma ruku fandangu neneinu jali panajtu jiñu kata' kerai shuwatu \v 12 tsandimi: Ruku, ¿naa itaa fandangu neneinu jali panajtuba ñu engu vijatu iyu? timi. Tsandiñu, jaiba pakai'mi. \v 13 Tsenñu tiba veles neneimu ya' chachillanu rei tsandimi: Entsa rukunu tyaapa bain, neepa bain teleke' avindala tsamantsa yapijurunainsha kelaakidei, timi. Tsanditu Jesús tsandimi: Junu ware' naa tejku bain depakaanu tsuve, timi. \v 14 Matyu mikayamulaya pure' judeeve, tsaaren ura te'laramulaya jayun judeeve, timi. \s1 Deechu' mityalushi paanguenutala \r (Marcos 12.13-17; Lucas 20.20-26) \p \v 15 Tsenñu fariseo chachillaya miji' yai tene pensanguenchin juula, tyeenguitaa Jesúsnu tujle' pakare' kuipa vichunga tyatu. \v 16 Tsejtu yaiba buunamu chachillanu bain, Herodes rei juñuba uraa tyamu chachillanu bain buluu Jesús' junga eela, entsandidei titu: Mashturu, mideeyu ñuya anbutityu rukuñuba, matyu chachillanu Dios naaken chusa tyamuñuba anbuda jutyu tsangue mijakares nemu rukuve, chachilla tyeendichudeenga tya' pensandyatyu, tsenmin chachilla kapukachi naa-i dekatawañuba ne tsaanaa tejanguera' tsa deeve tyatyu rukuve. \v 17 Tsa' mitya ¿ñuya naa tinu juyu? ¿Tsanguenuu jun, tsanguenuu jutyun, romanolachi kayu aa uñinu deechu' mitya lushi kuwa kuwakenu? tila. \p \v 18 Tsenñu Jesús yala firu' pensa juuya tsandis nendetsuñuba mijatu tsandimi: Tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ¿ñulla inu kuipa katanu tenguee? \v 19 Deechu' mitya kuwa kuwakenu lushi inu keewaakai, timi. Tsenñu ma paki lushi dekeewaañu, \v 20 Jesús tsandimi: ¿Entsa kajuu muute juushu juntsa, naa enu pillaashu juntsa mumu bain, muchin? ti' pake'meemi yalanu. \p \v 21 Tsenñu yala: Entsaya romanola' kayu aa uñichive, tila. \p Tsa detiñu Jesús tsandimi: Tsaashu juntsaa, romanola' kayu aa uñichiya yanu kuwadei, tsenmin Dioschiya Diosnu kuwadei, timi. \p \v 22 Tsandi pakañu demeetu ti pan tsai shuwa' yanu shuike' miila. \s1 Pemula mangujnutalaJesúsnu pake'meela. \r (Marcos 12.18-27; Lucas 20.27-40) \p \v 23 Tsenñu juntsa malunun mantsa saduceo chachilla, matyu pemulaya mangujtan jutyu deeve timu de' mitya, Jesús' junga jitu entsandila: \v 24 Mashturu, Moisésya entsangue mijakaamuwaave: Main supungatun, ya' shinbunu nakakarei'mujchin peyashu juntsaa, ya' naatalaa juntsa biyuda shinbunu manga', pemu milla' mitya na seenguikaanu juve, \f + \fr 22.24 \ft Deuteronomio 25.5\f* timuwaave. \v 25 Tsenñu ma bijee lala' jundala unbeena naatala tenen mandishpai naatala ma juula. Tsejtu ajke' jumu supungaturen nakakarei'mujchi peyañu' mitya, junu ya' kelunu jumu, ya' bennaa juntsa shinbunu mangami. \v 26 Tsejturen ya bain tsaren imi, naa ya' kelunu jumu naatala bain tsaren imi, tsejtu kumuinchi juntsa mandishpai naatalala millai peyala. \v 27 Tsai' ma depeyadeiñu, umaa entsa shinbu bain bene peyami. \v 28 Tsa' mitya, pemula demangujnu uwanuya, matyu kumuinchin supu tire' chumuwa deeñu' mitya, ¿naaju naatalachee ura ya' shinbu junu jun, juntsa mandishpai naatala jumulachi? tila. \p \v 29 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñullaya naa Diosa' Kiikanu bain, naa Dios tiba tsamantsaa kemuñu bain kerajdetu' mitya, tujlanchi ma judeeve. \v 30 Pemula mangujnu malunuya demangujpa' supu manganu bain, unbee mangayainu bain dejutyuve, matyu kai'sha chumu anjeela naadejuñuba juntsaaya chunu detsuve. \v 31 Tsenmin pemula mangujpanu dejuñu kuindanu laapu' panmalaya, ¿Diosren entsandiñu lengue' kerajdetuu ñulla? \v 32 \it ¿Iyaa Abrahamchi bain, naa Isaacchi bain, naa Jacobchi bain yala' Diosyu, \it*\f + \fr 22.32 \ft Éxodo 3.6, 15\f* timuñuba lentyuwa dejuu? Yaa pemula' Dios jutyuve, chumula' Diosve, timi. \p \v 33 Jesús tsandi mijakare' pañu chachilla demeenatu mika meenbashi' ti pan tsaa meranala. \s1 ¿Naaju uudenyaa kayu balen? \r (Marcos 12.28-34) \p \v 34 Tsejtu saduceo chachillanu, Jesús tsandi' ma pa'piwaakive detiñu fariseola mijatu wa'dila. \v 35 Tsenñu yaatala main Moisés' wandya lei mashturu tujle' pakakare' kuipa punu tyatu, entsandi pake'meemi: \p \v 36 Mashturu, ¿leinu naaju uudenya kayu balen? timi. \p \v 37 Tsandiñu Jesús tsandimi: \it Ñu' Bale Ruku Diosnu mika estyade, ñu' tenbukachi, ñu' aamachi, ñu' pensachi, kumuinchi ñu' pudengura estyade.\it*\f + \fr 22.37 \ft Deuteronomio 6.5\f* \v 38 Entsa uudenya kayu baleve, tsenmin entsaa ajke' jumu uudenve. \v 39 Tsenmin entsa keraa, entsa uudennu mi'namu bain, entsaa juntsave: \it Maali naa-i estyamu ju'ba ñuba kalen chumu chachinu bain juntsai estyade, \it*\f + \fr 22.39 \ft Levítico 19.18\f* tive. \v 40 Tsa' mitya naa Moisés' wandya lei jumula bain, naa Diosa' mitya pamu rukula bain, entsa pai uuden jumulanu tene laapu' pamu deeve, timi. \s1 Dioschi Mi'ke' Kayamumunaa sera' jañu bain \r (Marcos 12.35-37; Lucas 20.41-44) \p \v 41 Fariseo chachilla kayu dewa'naren, Jesús yalanu pake'meetu \v 42 tsandimi: ¿Ñullaa Dioschi Mi'ke' Kayamunu naa detiyu? ¿Munaa sera' jatu-in? ti' pake'meemi. \p Tsenñu yala pakatu: Rei Davidnaa sera' jamu nave, tila. \p \v 43 Tsenñu Jesús tsandimi: Tsaanuba, ¿nenñaa, Espíritu Santo tsandikaañu, David Dioschi Mi'ke' Kayamunu patu, Bale Ruku timuwaatun? Matyu David entsandimuwaave: \q1 \v 44 \it Bale Ruku Dios in Bale Rukunu tsandive:\it* \q1 \it In urandyasha chudide, \it* \q1 \it kayu iya ñu' kundaalanu depuitu\it* \q1 \it ñu' neepa teetanainsha detsurendyuya, \it*\f + \fr 22.44 \ft Salmo 110.1\f* timuwaave. \m \v 45 Tsaaren Davidren Dioschi Mi'ke' Kayamunu Bale Ruku tiitimuwaanuba, ¿nejtaa yanu sera' jamu nanu jun? timi. \v 46 Tsandiñu mu bain naati' ne pakakenuba jui'la, tsejtu umaa juntsa malu ajkeshaya, manbake'meenu tyatyui tiyala. \c 23 \s1 Jesús judíola' bale rukulanukuipa pu' pami. \r (Marcos 12.38-40; Lucas 11.37-54; 20.45-47) \p \v 1 Jesús tsandi' dyatu, junu meenamu chachillanu bain, ya' disipululanu bain \v 2 tsandimi: Leichi mashturulaa, fariseo chachillaba Moisés' wandya lei naatiñuba wandi wanditinuu jumula deeve. \v 3 Tsa' mitya yala naadetiñuba ñulla meengue', titi depañuba tsa tsanguidei, tsaaren yala tyee kemu deeñuba juntsaya kityudei, matyu yalaya palaachiya tsandi' bain, kenchiya tsangue kityu deeve. \v 4 Veelanuya tsamantsa adyu naa-i' tajin tsaa nandekiñuu kemularen, yalaya ta've'nu ne tyamishuchin juuñuba ta'katyu deeve. \v 5 Yala ti kike' bain chachilla dekeesa tya' ne kiikemu deeve. Tsenmin ballalla kaa pute keraa bain kayu aawa' kike' Diosa' Palaa pilla kiika petse pu', yala' llashkapanu bain, naa tyaapatala bain teepu teepukemu deeve. Tsenmin Diosnu ura' keenguemu chachi deeyu tya' keewaatu, jai mututala eenguenu jai petsela bain shushui teleke' aabare' eengaakaakemu deeve. \fig Llashkapanu ballalla kaa pute keraa|src="HK00274b.tif" size="Col" loc="Matthew 23.5" copy="por Horace Knowles se usan por cortesía de © The British & Foreign Bible Society 1954, 1967, 1972." ref="Mateo 23.5" \fig* \v 6 Fandangu ke' panda finu uwanu bain kayu ura chunjuuya mi'kemu deeve, naa cha' waku wakudinu yatala bain kayu balela' chuchudinutalaa chunu ajchundyamu deeve. \v 7 Tsenmin cha' den neneindala bain yalanu aawa kure', ura' jusa tiidetisa tyamu deeve, tsenmin yalanu: Mashturu, tiidetisa tyamu deeve. \p \v 8 Tsaaren ñullaya ne ñullanu, “Mashturu”, detisa tyatyudei; ñullaya naajulaba naatala tene judeeve, tsenmin ma mashturun miya deeve. \v 9 Tsenmin ñulla naaju chachillanu bain: Apa, ti' patyudei; ñullaya kai'sha chumu ma Apan miya deeve. \v 10 Tsenmin ne ñullanu, “Mijakare' wainmu ruku” detisa tyatyudei, matyu Dioschi Mi'ke' Kayamuren ñuichi main Mijakare' wainmu ruku juuve. \v 11 Tsaju' mun ñuitala kayu aawayu tya'ba vejanlachi taawasha kemu chachi junu tsuve. \v 12 Matyu mun kayu mu' mityaba yaa aawa juchi tya'ba balejtu kura' uukavinu tsuve; tsenmala mun tiba daj keewaatyu chachi ju'ba aawa kuranu tsuve. \p \v 13 ¡Ñulla leichi mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, mika taaju i' puinu dejuve! Ñullaya veelanu Diosnu yala' rei juu tanan jutyu daatadimu deeve. Tsenmin ñullan Diosnu rei juu tananu dejutyu', naa veela yala' rei juu tananu kemulanu bain tsanguikaatyu chachi deeve. \v 14 \f + \fr 23.14 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya bersikulu 14nu pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk ¡Ñulla leichi mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ñulla' mitya mika pensandenve! Ti naaju biyuda shinbula tadeeñu bain, juntsa dechipa keturen, tsanguindyuve tikaandyanchiren Diosba kuinda ke', tsamantsa bare' kuinda kiikemu chachi deeve. Tsa' mitya ñullaa Dioschi kuipa vi' kayu taaju inu detsuve.\f* \p \v 15 ¡Ñulla leichi mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ñulla mika taaju i' puinu dejuve! Ñulla naaju' bain tsaa chachi tirenu, main mityakenuuren, nuka bain deji' katamiya, juntsanu ñullanuba pai bijee pullake ñi jelekenu kensha viinuu chachi tiremu deeve. \p \v 16 ¡Ñulla kapuka puñu jutyuuren veelanu miya' neneimu chachilla, mika taaju i' puinu dejuve! Ñullaya tsandimu deeve: Diosa' pupunanu ya' mityaa mun Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenbera kenu tsuyu tituren tsangui'ñu bain, tiba jutyuve timu deeve. Tsaaren Diosa' pupunanu yanu pumu uru' mityaa, Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenu timiya, tsanguenbera kenuu juve timu deeve. \v 17 ¡Ñulla pensa tajtu chachilla! ¡Kapuka putyu chachilla! ¿Tyee kayu balenu jun? ¿Uru jumuu? tsa jutyu'ba, ¿juntsa urunu Dioschin juu tirekaamu ya' pupunanu yaa? \v 18 Tsenmin ñulla entsa bain tsandimu deeve: Mun ufeenda tsure' ju'kenunu' mityaa Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenbera kenu tsuyu tituren, tsangui'ñu bain ne juuve timu deeve; tsaaren ufeenda tsure' ju'kenunu tsuramu ufeenda' mityaa Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenbera kenu timiya, uwain tsanguenbera kenu juve, timu deeve. \v 19 ¡Ñulla kapuka putyu chachilla! ¿Tyee kayu balenu jun? ¿Ufeenda jumuu? Tsa jutyu'ba, ¿Juntsa ufeendanu Dioschin juu tirekaamu ju'kentsumi jumuu? \v 20 Tsaju' mun ufeenda tsure' ju'kenunu' mityaa Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenbera kenu tsuyu ti' bain, ufeenda tsure' ju'kenunun patindyuve, juntsa ufeenda tsure' ju'kenunu ti tsuñuba kumuinchi delaapu' pantsuve. \v 21 Tsenmin mun Diosa' pupunanu ya jumu' mityaa paka' uwain tsanguenbera kenu tsuyu ti' bain, Diosa' pupunanu yanun laapu' patindyuve, maa junu chumuñuba juntsanu bain laapu' pantsuve. \v 22 Tsenmin mun selu' mitya Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenbera kenu tsuyu ti' bain, Dios chudi' uudenguenu ya' chunbulla' mitya bain tsandiñuu ju', naa juntsa chunbullanu chumu' mitya bain tsarendiñuu juuve. \p \v 23 ¡Ñulla Moisés' wandya lei mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ñulla mika taaju i' puinu dejuve! Aindyu mentanu bain, anisnu bain, naa kuminunu bain paitya pela vele' Diosnu manbaate kuwa kuwakemu deeve, tsejturen kayu bale lei uuden jumulanaa keeminchaa juju deeve, entsa judeeshu juntsalanu: Dios naakesa tyañuba tsanguenu jumunu bain, munu bain tenbityanu jumunu bain, tsenmin Diosnu uwain tsaave tya' keenguenutala bain. Tsa' mitya, ura pañuya entsaaya kiikenuu dejuve, naa ñulla' kiikendetsushu juntsala bain tsaren kidyai'mujchi. \v 24 ¡Ñulla kapuka putyuren veelanu miya' nemula! ¡Dioschi urajtu kuran jutyu tyatu, te'laanu shi'shullachi ke' kaa atyutyu shiyayanuya pinu te'laaturen, jelekenuu kameyu juuñuulanuya te'laatyumujchi tsaa puite puitekemu deeve! \p \v 25 ¡Ñulla leichi mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ñulla mika taaju i' puinu dejuve! Naa shullanu bain, palatunu bain avindalan manbitsalekemu chachi deeve; tsaju' juushaya manbitsalajtu tiba detaangue' tyuwake pu' tanañu denave, tsenmin kayu tiba mutya' demi'ke' ka' tyuken tsa tsa dekive. \v 26 ¡Kapuka putyu fariseo chachilla! shulla juushaa ajke' manbitsaadei, tsenmalaa avindala bain manbitsala katawanu tsuve. \p \v 27 ¡Ñulla leichi mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ñulla mika taaju i' puinu dejuve! Ujkun mennainsha keraa avindalaya fibabanchi juu narai katawamu chachi deeve, tsaaren tainshaya Dioschi urajtu kurekaamu ujkun taku tene juu tiba depetee tene juuñu deeve. \v 28 Tsaañuu deju' mityaa, ñulla chachillachiya Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu juuñuu katawaturen, tainshaya tsa jutyuren tsaañungue keewaamu deju', tituba firu' pensa tene tyuwaa chachi deeve. \p \v 29 ¡Ñulla leichi mashturula bain, fariseo chachilla bain, tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla, ñulla mika taaju i' puinu dejuve! Ñullaya Diosa' mitya pamu rukula' ujkun mennanutala ura' mangue' kasa mangui manguikemu deeve, tsenmin Dios naakesa tyañuba tsanguen chumulanu mandenganu titu, muute deke' chujtyatala bain nara mangue' chujti chujtikemu deeve. \v 30 Tsenmin entsa entsandimu deeve: Lala' tinbu rukula' tinbunun laa bain chumaaba jutuya, tsangue' yala Diosa' mitya pamu rukulanu tutendetsu bain tuteve'tyuchu deeyu, tiitimu deeve. \v 31 Entsandi' mityaa, ñui tenen wandindetsuve naa Diosa' mitya pamu rukulanu tute tutekemu chachillanu sera' jamu deju', ñui bain juntsaaren kendetsu' bain. \v 32 Tsa deju', ¡ñulla juntsaaren deju' mitya, ñulla' aa-apala tyee ke' depeepuñuba, tsangue' jijiintsudei, Dios nutala jingue tsanguikarengamaya! \p \v 33 ¡Piñi chachilla! ¡Piñi tsaa chachillanu sera' jamula! ¿Tyeenguitaa ñi jelekenu kensha vi'chu deeyu tenguen? \v 34 Entsanu ura' meedidei: iya ñulla' junga naa Diosa' mitya pamu rukulanu bain, naa tsamantsa aseetaju chachillanu bain, naa leichi mashturulanu bain eenu tsuyu. Tsenñuren ñulla mantsalanuya tute'kera, kuusanu tu'pu'kera, vejanlanuya cha' waku wakudinu yatala debande'kera, naa pebulumeemee bain firu' kenu deketakes ne'ba tsa tsainu detsuve. \v 35 Ñulla tsanguimee, ti kuipaba jutyu chachi peya' asa shajaa-eemula' mitya ñulla tene kuipa kakenu detsuve, matyu Dios naakesa tyañuba tsanguemu ruku Abelnu tuten mitya kuipa kamin, Diosa' pupunanu ya jumuba, ufeenda tsure' ju'kenunuba pensanguenmala, juntsa kejtaa tenatala ñulla judíola detu'ñu pemu Berequías' na Zacarías' mitya kuipa kakijanu detsuve. Tsenmalaa naa ñulla kuipa judeeñuba entsai keengaya junu tsuve, naa Diosa' mitya pamu rukulanu bain, tsamantsa aseetaju rukulanu bain, lei mashturulanu bain eeñu ñulla detutenmala. \v 36 Uwaindiyu, ñulla challa chumu chachillanu tene kumuinchi juntsa kuipa' mitya taaju dejainu tsuve, timi. \s1 Jesús Jerusalénnuchumula' mitya llakindyami. \r (Lucas 13.34-35) \p \v 37 ¡Ñulla, Jerusalénsha chumu chachilla, naa Diosa' mitya pamu rukulanu bain tu'mu chachilla, naa Dioschi eramu chachillanu bain shupuka' kiikemu chachilla! Iya ñullanu pure' bijee walla' ama naakemun ya' kaillanu ja'chi pandansha tene pukemushu, i bain tsanguenu keñun ñulla tsa de-ikutityuve. \v 38 Ura' meedidei, tsa' mitya Dios ñulla' yanu\f + \fr 23.38 \fk Ñulla' yanu \ft timiya ura yala' chunu pebulunu, tsa jutyu'ba, yala' aa eleshanu laapu' pataa tsandimi.\f* shuike' baka' miinu tsuve. \v 39 Matyu ñullanu tsandinu tsuyu, entsa ajkeshaa inu mangatan dejutyuve, ñullan bene: \it Bale Ruku' mitya jamuya Dioschi ura' imuve, \it*\f + \fr 23.39 \ft Salmo 118.26\f* ti'mujchiya, timi. \c 24 \s1 Aa elesha senaa-eranu juñuJesús wainmi. \r (Marcos 13.1-2; Lucas 21.5-6) \p \v 1 Jesús aa eleshasha puturen malu' yumaa miintsu, ya' disipulula ya' keesha jitu, juntsa aa elesha yatala naaju dejuñuba Jesúsnu keeware' keenbashinguekaanu kila. \v 2 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Kumuinchi entsa naajuñuba katandetsutyuika? Uwaindiyu entsa aa elesha naa tsaju' bain, desenaaji-i', naa ma shupukaba dijkii tsutyui senaa-eranu detsuve, timi. \s1 De-inu malu kalenainshatyee i' pullantsunuuñuba \r (Marcos 13.3-23; Lucas 21.7-24; 17.22-24) \p \v 3 Tsejtu bene Ulibu chi chunu kuyisha dejitu, Jesús chudiñu, ya' disipululan juu ya' keesha kalen jitu entsandi pake'meela: Lalanu wainka, ¿naamaa juntsaa de-i' pullantsunu jun? Ñu rei juuñuu maja' entsa challa chudenaashu juntsa tinbu de-inu juñu, ¿tyee intsuñaa tsaa aseetanguenu dejuwa? tila. \p \v 4 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñulla muchiba tujle' keenguikaran jutyu jaiba pashkatyudei, \v 5 matyu iya jutyuren Dioschi Mi'ke' Kayamuyu timula pureinu detsuve, tsai' anbukuinda keturen pure' chachillanu keranguikaanu detsuve. \v 6 Ñulla endala juu bain, naa baasha juu bain suutadutala vinguendetsuve tiñu mere mereke' bain wapantyudei, matyu juntsaa-i' puintsunu ju' mityaa tsainu tsuve, tsaaren ne tsaiñu bain, kayu de-inu maluya jun jutyuve. \v 7 Matyu manbaate chachilla, kamanbaate chachillaba devingue'kera; manbaate tu' chulla, kamanbaate tu' chullaba vingue'kerakenu detsuve. Tsenmin nutsa tenasha bain panda yamuj tiya'kerakena' bain, naa kala ke'kerake' bain tsa tsanguenu tsuve. \v 8 Tsaaren kumuinchi tsaa de-i' pullandu bain, ti ju'ba umaa taaju peepukendun tsainu tsuve. \p \v 9 Juntsa tinbutalaa in mityaren ñullanu bale rukula' tyaapasha kuwa', firu' dekikare' detu'kare'kerake, naa mu bain ñullanu detyutya'kerakenu detsuve. \v 10 Tsenmala pure' chachilla keenguityu demandiya', veta' veta' wandi' firu' kenu dekakare', naa veta' veta' detyutyai bain inu detsuve. \v 11 Anbutitun Diosa' mitya pamuyu tita neneimula bain pure' faleke' anbuti' pure' chachillanu keranguikaanu detsuve. \v 12 Tsenmin tiba firu' kenchi tene juu detiyainmala, pure' chachilla estya estyainu pensa jutyu tiyainu detsuve. \v 13 Naa tsaintsu bain, mun de-inbera tujlei'mujchi naake ura' kerangue' jintsu'ba tsaa jintsushu juntsaa livee inu tsuve. \v 14 Tsenmala Diosnu rei juu tananu mika ura kuinda nutsa tushaba dewandidetiñu, naaju chachilla bain demija deinmalaya, umaa de-inu malu janu tsuve. \p \v 15 Tsa' mitya, tiba chutyu yajchin jungue demushkemu, uu tyutyanuu jumu, Dioschin juu tenanu ja'pu katamiya, matyu Diosa' mitya pamu ruku Daniel tsandi wainmuwaañu juntsainmalaya (mun naa-uwanu cha' ajuusha entsa lengue' bain pensangue' keekide), \v 16 mun Judea tusha puna' bain kuyisha nepidei. \v 17 Tsenmala mun ya kai'sha leka lekakinsha puna' bain tusha manbajtya' nepinu, tyeeba manganu tya' ya juusha mavityudei. \v 18 Tsenmala mun jeenbaasha puna' bain ne jalleeba manganu tya', yasha miinu pensanguityudei. \v 19 ¡Juntsa malutala naaju shinbula napuu dechu' bain, naa chu'fimu kailla miyaa dechu' bain, mika taaju kenu detsuve! \v 20 Tsa' mitya ñulla tsai' denepinu tinbu ne shu tinbu juuchi, ne saaduma lekanu malu juuchi tsaityusa ti', Diosba kuinda ke' papatidei. \v 21 Matyu juntsa malutala tsamantsangue taaju kenu detsuve, tsenñu entsa tu dekenu tinbutala bain, naa ne chai tinbutala bain, naa kayu bene bain juntsai taaju in jutyuuya i' puinu tsuve. \v 22 Tsai' tsamantsa taaju ke' puinu tinbu jumunu Diosren dape' kakaatyuñuya, muba livee in dejutyuve, tsaanuren Dios yachi mi'ke' kayamu chachilla' mityaren juntsa tsai' tsamantsa taaju i' puinu tinbu dape' kakaanu tsuve. \p \v 23 Tsa' mitya juntsa malutala mulaa ñullanu: ¡Keekidei, Dioschi Mi'ke' Kayamu enu entsanave! tsandityu'ba, ¡Keekidei, junu juntsanave! detiñuba keenguityudei. \v 24 Matyu Dioschi Mi'ke' Kaya jutyuren juntsayu tis nemula bain, naa Diosa' mitya pamu jutyularen juntsayu tis nemula bain janu detsuve. Tsejtu Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain deke' keeware', naa tsamantsa keenbashinguekaanuu jumu bain deke' keeware' chachillanu anbuda keranguikaanu detsuve, tsenmin yalan tsanguenuu jutuya naa Dioschi mi'ke' kaya chachillanu bain anbuti' keranguikaanu kenu detsuve. \v 25 Kayu tsa indyuren ñullanu yumaa dewainyu. \v 26 Tsa' mitya ñullanu: ¡Keedidei! ¡Dioschi Mi'ke' Kayamu junga tiba den chutyuinsha puve! detiñuba, jaiba jityudei. Tsenmin naa: ¡Keedidei! ¡Junga pantsunave! detiñu bain, jaiba keenguityudei. \v 27 Matyu kuidya pi'kitu naakemunga pajta lainsha pi'kemin, pajta vinsha jingue pi'kemuusu, Chachi Tiya' Nakayamu maanu uwanuya juntsaanu tsuve. \v 28 Matyu nuka pete tsuñuba, jungaa petyutyu wa'dimu deeve, timi. \s1 Chachi Tiya' Nakayamumaanu malu \r (Marcos 13.24-37; Lucas 17.26-30, 34-36; Lucas 21.25-33) \p \v 29 Tsangue' tsamantsa taaju deke' puinu malutalaren pajta yapijuru' kanu tsuve, naa kepe pajta bain dandajtui tiyanu tsuve, naa makara juula bain kai'sha tyaike' pajanu detsuve, tsenmala kumuinchi selu bain tsaa depi'shikenu tsuve.\f + \fr 24.29 \ft Isaías 13.10; 34.4\f* \p \v 30 Tsenmala Chachi Tiya' Nakayamu selusha maantsuñu tyeeba ke' keewara katawanmalaya, entsa tusha kumuinchi vee vee sera' jimu paandela tsamantsa jeetyanchin waanu detsuve. Tsejtu Chachi Tiya' Nakayamu ñivish jandala ya' pudeechi tsamantsa pi'juruu majaintsu kataanu tsuve.\f + \fr 24.30 \ft Daniel 7.13\f* \v 31 Tsenmala Chachi Tiya' Nakayamuya juipunu tyujtyu daran juipukaatu ya' anjeelanu ere', yachi mi'ke' kaya chachillanuya tu kuraa dete'kakare' wa'kaanu eenu tsuve. \p \v 32 Matyu igu chinu keetadi' mijan tsaidei: Naa-uwanu ma igu chi ya' ali denakulu'kake' ya' jaki demashu'jele kentsuñu bain, yumaa shu tinbu jutyu mandinu kaleintsuñuba mijamu deeve. \v 33 Entsa bain tsaren juñu' mitya, kumuinchi entsaa de-i' pullantsu katashu juntsaa mijanu dejuve juntsainu kalenatu yumaa juukapanu punañu bain. \v 34 Uwaindiyu entsa tinbunu chumu chachilla kayu peyaindetyuren kumuinchi entsaa de-i' puinu tsuve, timi. \v 35 Naa selu bain, naa tu bain millai' de-i' puiñuba, iya naatiñu bain juntsalaya uwain tsainbera inu detsuve. \p \v 36 Tsaaren ne ti malunaa tsainuuñu bain, ne ti uranaa tsainuuñu bain juntsaya muba mijdetuve, naa selusha chumu anjeela bain, naa ya' Na bain mijtuve, ya' Aparen miive. \p \v 37 Matyu Noé' chunu tinbunu naa-imuwaañuba, Chachi Tiya' Nakayamu' maanu tinbunu bain tsaren junu tsuve. \v 38 Juntsa tinbutala kayu shuwa jelekenui' pi debukindyuya, chachilla panda fi'kera, kujchi'kera, supunga'kera, tsenmin matsu'kera kentsumuwa deeve, kayu Noé baakusha vindyunu malunuya, \v 39 tsejtu naa mijaba indetyuren, shuwa jelekenui' pi buke' tsaa deka' jiimuwaave. Tsa' mitya Chachi Tiya' Nakayamu' maanu malunu bain tsaren junu tsuve. \v 40 Juntsa malunu pai ruku jeendaa nentsu'ba, mainren kaya' jiinmala, kamainya shuwanu tsuve. \v 41 Tsenmala pai shinbu tyeeba iliken depu' bain, mainya kaya' jiñuba, kamainya shuwanu tsuve. \fig |src="LB00133b.tif" size="Col" loc="Matthew 24.41" copy="por Louise Bass se usan por cortesía de © The British & Foreign Bible Society 1994." ref="Mateo 24.41" \fig* \p \v 42 Tsa' mitya uwain naamaa ñulla' Bale Ruku maanuu juñuba mijdetu' mitya pashkayajtu keenadei. \v 43 Tsaaren entsaya mijadei: ya miya ruku, kepe ti uratalaa taamu januuñuba mituya juntsa uratala kastyu' washina' keenatu, taamunu eepukaatyu' taanguikaan jutyuve. \v 44 Tsa' mitya ñui bain jinun jutyuna' keenadei, matyu Chachi Tiya' Nakayamuya ñulla maanu juve pensaba dejutyunu uwanu majainu juñu' mitya. \s1 Ura' taawasha kemu bain, ura' taawasha kityu bain \r (Lucas 12.41-48) \p \v 45 Kidanda jutyu, tyee keñaa urañu bain tsa tsanguemunu, yanu uudenguemu ruku ya' yanu washkare' yachi taawasha kemu chachillanu panda finu ura tiyanmalaya, panda kuwa kuwakenu shuike' jiñu jun tsaadei. \v 46 Tsenmala yanu uudenguemu ruku naati' jiñuba yachi taawasha kemu chachi tsanguentsu mangatawamuya mika sunden junu tsuve. \v 47 Uwaindiyu juntsa chachinu, yanu uudenguemu ruku ti taju' bain yanu tene dewashkenu tirenu tsuve, timi. \v 48 Tsaaren juntsa yachi taawasha kemu chachi firu' ju', ya' pensasha: “Inu uudenguemu ruku te' majan jutyuve”, tya', \v 49 yaba bulu taawasha kive'mu chachillanu defiru' kedundai', vin rukulaba buudi', panda fi', naa ishkalaba kujchiken ne chunatu, \v 50 naa keenabanatyunu malunu, tsenmin majan jutyuve tyanu uranu yanu uudenguemu ruku maamiya \v 51 tsa jutyuren tsaañungue keewaamu chachilla' puinsha ereke', tsamantsangue taaju kikaanu tsuve. Tsenmala jungaa ware' naa tejkuba depakaa kentsunu detsuve. \c 25 \s1 Paitya pannalanulaapu' pami Jesús. \p \v 1 Diosnu rei juu tananu juñu pensanguiñuya, paitya pannala ulibu mulichi chakaraa ñillu deka' supunganuu jumu ruku jantsu mikajiiñuuve. \v 2 Tsejtu man pannalaya ti kenduba tejan kerei'mujchi kemu panna deenmala, kama man pannalaya ti ke'ba tejan keetu tene kemu jula. \v 3 Tsejtu ti kenduba tejangueetyu pannalaya yala' ñillu dekaturen, de-iñu manbunu muliya tajtu jiila. \v 4 Tsa deiñuren, ti kenduba tejangueetu tene kemu pannalaya yala' ñillu kamin, de-iñu manbunu muli bain ma lemeta ka' jila. \v 5 Tsejtu supunganuu jumu ruku te' jaindyuñu' mitya, kasandyatu tsaa dekasuila. \v 6 Tsa denaren kejtaa kepe iinutala: ¡Supunganuu jumu ruku yumaa jantsuve; fale' yanu dekajii! tiitila. \v 7 Tsa detiñu juntsa pannala demangujpa' yala' ñillu ka' jinun jutyungaala. \v 8 Tsejtu ti kenduba tejangueetyu pannalaya, ti kenduba tejangueetu tene kemu pannalanu tsandila: Lala' ñillu ma demanbeyaintsuve; ñulla' taañu muli jayu kuwakai, tila. \v 9 Tsa detiñun ti kenduba tejangueetu tene kemu pannala entsandi pakala: Naake' kuwan tsaa keeve; kuwashu juntsaa, ñuichi bain tse'ken jutyu, naa laachi bain tse'ken jutyuve. Tsa' mitya nuka ai'mu deeñuba jungaa ati'kaidei, tila. \v 10 Tsa detiñu juntsa pannala tendasha muli ati'kanu dejinmalan, supunganuu jumu ruku jañu, ti kenduba tejangueetu tene kemu pannalaya yaba bulu fandangusha vila. Tsai' videinmalaren ya juukapa llukikila. \v 11 Tsenñu muli ati'kanu jimu pannala bene demaatu: Rukui, tsantsaya ya juukapa majuukide, tiitila. \v 12 Tsa tsa detiñu entsandikami: Uwaindiyu iya ñullanu kerajtuyu, timi. \p \v 13 Tsandi' dyatu Jesús tsandimi: Tsa' mitya ti maluchee, tsenmin ti urachee Dioschi Mi'ke' Kayamu maanuuñu bain mijdetu' mitya, pashkatyu' keenadei. \s1 Lushi laanutala laapu' kuinda \r (Lucas 19.11-27) \p \v 14 Matyu Dios ya' chachillachi rei tiya' washke' mandanguenu juñu pensanguiñuya, ma ruku vee mujtu lu' jindu yachi taawasha ken chumu chachillanu demika', naa lushi bain washkidei ti' kuwakiñuuve. \v 15 Tsejtu mainnuya 5.000 paki lushi kuwa', kamainnuya 2.000 paki lushi kuwa', tsenmin kayu veranuya 1.000 paki lushi kuwakemi, matyu juntsa lushinchi main main naa naake talanu deeñuba tsangue dekera' kuwatu, tsejtu baasha jimi. \v 16 Tsenñu 5.000 paki lushi kamu rukuya, nei'ba kamin juntsachi jeke taawasha ke' kama 5.000 malaami. \v 17 Tsenmala 2.000 paki lushi kamu ruku bain tsarenguetu, ya bain kama 2.000 paki lushi malaami. \v 18 Tsaaren 1.000 paki lushi kakemu rukuya yanu uudenguemu ruku' lushi kamin tsaa tujuru ke' ne menekemi. \p \v 19 Tsenñu bene pure' tinbu puiñu yalanu uudenguemu ruku maatu, lushinchi tyee dekiñuba mijanu tyatu, yaiba bulu demanguere' keemi. \v 20 Tsenñu 5.000 paki lushi kamu ajke' jitu, kama 5.000 paki lushi bain tai ji', yanu uudenguemunu tsandimi: Rukui, ñu inu 5.000 paki lushi kuwañu, iya kama 5.000 paki lushi malaayu. Enu mangade, timi. \v 21 Tsenñu yanu uudenguen chumu ruku tsandimi: Yuj ura' kiñuve, kidanda kityu ruku. Naa jayu juuñu bain kidanda kityu' ura' keñu' mitya, kayu pure' juunaa mawashkaanu tsuyu. Tsa' mitya iya nenñaa sundyañu bain iba bulu sundyade, timi. \v 22 Tsenmala naa 2.000 paki lushi kakemu ruku bain bene jitu tsandimi: Rukui, ñu inu 2.000 paki lushi kuwañu, iya kama 2.000 paki lushi malaayu. Enu mangade, timi. \v 23 Tsenñu yanu uudenguen chumu ruku tsandimi: Yuj ura' kiñuve, kidanda kityu ruku. Naa jayun juuñu bain kidanda kityu' ura' keñu' mitya, kayu pure' juunaa mawashkaanu tsuyu. Tsa' mitya iya nenñaa sundyañu bain iba bulu sundyade, timi. \p \v 24 Tsaaren 1.000 paki lushi kakemu ruku jamiya, yanu uudenguemu rukunu entsandimi: Rukui, naa ñuya tsamantsa feete' uudenguen chumu ruku juñuba iya entsa kerayu, ñuya tiba wajtyumujchiba puka kamu juve, tsenmin tiba waakityundala bain te'kamu juve. \v 25 Tsaañu' mitya, inu jeetenñu, ñu' lushi ka' jitu, tusha ne menakaayu. Enu entsanave ñu' lushi; mangade, timi. \v 26 Tsenñu yanu uudenguemu ruku tsandimi: ¡Ñu firu' chachi, lamu! Tsejtu iya, naa wajtyundala bain puka de-isa tyatyaimu ju', naa waakityundala bain te'kanu tyatyaimu rukuñuba uwain mishu juntsaa, \v 27 lushi uukaanu yasha in lushi ta'tuya, i entsai' maanmala seeware'ba manguchuve, timi. \v 28 Tsejtu jundaa pumu chachillanu tsandimi: 1.000 paki lushi demachi'ke', 10.000 paki lushi tanashu juntsanaa mangudei, timi. \v 29 Tsejtu tsandimi: Mu bain tsaanu aseeta julanuya Dios kayu aseetanguekarenmala mika ura' aseetanguenu detsuve; tsaaren aseeta jutyulanuya naa jayu aseeta judeeñu bain, aseetanguen jutyungue shuikenu tsuve. \v 30 Tsa' mitya jui'ñuba ne uraa chachinuya, avindala tsamantsa yapijurunainsha ka' kelaadei. Jungaa deware' naa tejkuba depakaa kentsunu detsuve, timi. \s1 Kumuinchi chachillanuJesús kavitu kenu juve. \p \v 31 Chachi Tiya' Nakayamu ya' keetala tsamantsa pi'kelaa yataa, ya' anjeelaba maatu, tsamantsaa rei juuñuu ya' chunjuunu chunu tsuve. \v 32 Tsenmala nukaba chumu chachilla kumuinchi ya' ajuusha dewa'kara deinmala, main main devela' kalaanu tsuve, matyu animaa washkemu ruku tsaaya uvejalanu chibulaba devela' kalaren tsanguenu tsuve. \v 33 Tsejtu uveja juuñuulanuya ya' urandyasha ere', tsenmin chibu juuñuulanuya ya' jalandyasha eeketu, \v 34 Rei ya' urandyasha pumulanuya entsandinu tsuve: ¡In Apachi ura' imu chachillaya, jadei! Tsejtu Dios rei ju' chuinsha umaa entsa tu dekenu tinbunun ñullanu kuwanu dejuu tanamuwaañu ñuichi tirenu juntsa kadei. \v 35 Matyu ñullaya i panda iintsuñu bain panda kumuwa deeve; pi iintsuñu bain pi kumuwa deeve; kerajtunu chachi juu jañu bain inu mikamuwa deeve; \v 36 naa jali tajtuu neintsuñu bain inu jali kumuwa deeve; diluu tsunañu bain in junga ja' keemuwa deeve; naa peesu punañu bain inu ja' keemuwa deeve, tinu tsuve. \v 37 Tsandinmala, Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachilla entsandi pake'meenu detsuve: Bale Ruku, ¿naamaa ñu panda ii nentsuñu, lala panda kumuwa deewa? ¿Naamaa pi ii nentsuñu ñunu pi kumuwa deewa? \v 38 ¿Naamaa kerajtunu chachi juu jañuren ñunu mikamuwa deewa? ¿Naamaa jali tajtuu nentsuñu ñunu jali kumuwa deewa? \v 39 ¿Naamaa diluu tsuñu, tsa jutyu'ba, peesu puñu lala ñunu ja' keemuwa deewa? \v 40 detinmala, Rei entsandinu tsuve: In naatala kayu baleñu' jutyuu jumunu tyee ura' juu deke' bain, uwaindiyu ñulla juntsanguitu inu tsanguiñuuve, tinu tsuve. \p \v 41 Tsanditu bene Rei ya' jalandyasha uinamulanuya entsandinu tsuve: ¡Ñulla kavitu i' kuipa viinuu chachillaya, inu baka' mijiidei! Dyabulu ya' anjeelaba vinutsumi ke' chujtya naa-uwanuba manbetyu ñinbaasha vijidei. \v 42 Matyu ñullaya i panda iintsuba panda kutyuwa deeve; pi iintsuba pi kutyuwa deeve; \v 43 kerajtunu chachi juu nentsuba inu mikalaatyuwa deeve; jali tajtuu nentsuba inu jali kutyuwa deeve; diluu tsuna bain, naa peesu puna bain inu ja' keetyuwa deeve, tinu tsuve. \v 44 Tsenmala yala entsandi pake'meenu detsuve: Bale Ruku, ¿naamaa ñu panda ii nentsu, pi ii nentsu, ne kerajtunu chachi juu nentsu, ne jali tajtuu nentsu, ne diluu tsuna, ne peesu puna bain, lala ñunu tiba ke' kutyuwa deewa? tinu detsuve. \v 45 Tsa detinmala, Rei entsandinu tsuve: Ñulla naa-uwanaa main tiba baleñu' jutyuu chachinu tyeeba uraa kityu ju' bain ura uwaindiyu ñulla juntsaatu inaa tsangui'ñuuve, tinu tsuve. \v 46 Tsa' mitya entsaa chachillaya naa-uwanuba taaju ken chuinsha jinu detsuve, tsenmala Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachillaya naa-uwanuba yaba ura' chunu ya' junga jinu detsuve, tinu tsuve, timi Jesús. \c 26 \s1 Jesúsnu naake'peesu kanu deju'ba palaa kila. \r (Marcos 14.1-2; Lucas 22.1-2; Juan 11.45-53) \p \v 1 Jesús ya' disipululanu tsandi depa' dyatu entsandimi: \v 2 Entsa pai malusha Dapulla' livee kiñu fandangu juñuba ñulla mideeve. Juntsa malunaa Chachi Tiya' Nakayamu balela' tyaapasha kuwa' kuusanu tu'vi' peyanu tsuve, timi. \p \v 3 Juntsa malutala naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, tsenmin judío bale rukula bain wa'diila, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Caifás' yasha. \v 4 Tsejtu naaketaa bibu' deke' Jesúsnu kuipa faawaatu ka' tu'nuu deju'ba juntsaatala kuinda kila. \v 5 Tsejturen entsa entsandila: Tsaaren entsa fandangu malutalaya tsanguityudaa, chachilla demija' tituba firu ki'nudetsu, tiitila. \s1 Ma shinbuJesúsnu pindyupi yuutsuumi. \r (Marcos 14.3-9; Juan 12.1-8) \p \v 6 Jesús Betaniasha pumi, manbityu bishpee chuu tiitinu ruku Simón' yasha. \v 7 Tsenñu ma shinbu alabastru lemetanu tsamantsa bale pindyupi tyuwaa taji', Jesús panda finsha chunañu, juntsa pindyupi ya' mishpukanu yuutsungaami. \v 8 Tsanguiñu keenatu ya' disipulula ajaa tse'tuwaatu entsandila: ¿Nenñungue ne tsangue' pindyupi dekepukemi? \v 9 Matyu ati'banguituya, tsamantsa balenchi ke', juntsa lushi purelanu kuwa'banguinuuba tsanguemi, tila. \p \v 10 Tsenñu Jesús mijatu entsandimi: ¿Ti' mityaa bulla pandu detiyu entsa shinbunu? Inu challa entsanguitu mika ura' kive. \v 11 Matyu purelanuya naa-uwanuba ñulla' kejtsapalaren tananu detsuve, tsaaren inuya ñulla' kejtsapala naa-uwanuba tsana tanan dejutyuve. \v 12 Entsa shinbu tsangue' in bulunu pindyupi yuutsuutu, iya menanuu juñu, mennun jutyungue pindyupi mungue' tsuukiñunguive. \v 13 Uwaindiyu nuka tusha Diosa' mika ura kuinda wandi' mijakaadekiñu bain, entsa shinbu tyee kiñuba juntsa kuinda bain tsaren dekiñu mere' yanu mandenga mandengakenu detsuve, timi Jesús. \s1 Judas, Jesúsnupeesu kakaanu pami. \r (Marcos 14.10-11; Lucas 22.3-6) \p \v 14 12 disipulu jumulanu, main Judas Iscariote detiñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu keejitu \v 15 tsandimi: ¿Iya ñullanu Jesúsnu kakaanmala, tyee inu kunu dejuyu? timi. \p Tsandiñu yala 30 paki lushi kuwanu shuwala. \v 16 Tsa dekinmalan juntsa ajkeshaya Judas naaketaa Jesúsnu kakaanu ju'ba, tsaa mi'kes nenchi tene iimi. \s1 Jesús kayu peyai'mujchiya' disipululaba panda fimi. \r (Marcos 14.12-25; Lucas 22.7-23; Juan 13.21-30; 1 Corintios 11.23-26) \p \v 17 Fandangu ajke' malunchi pujkikarajtu pan fifikenu malunu, ura patiñuya, llupu kaa uveja tute tutekenu Dapulla' livee kiñu fandanguchi, Jesúsnu ya' disipulula kalen jitu tsandila: ¿Dapulla' livee kiñu fandanguchi finu panda, ñuchi nukaa kenu dejuwa? tila. \p \v 18 Tsenñu Jesús pakatu tsandimi: Pebulusha defaajitu, iya challa ñullanu patinu juuwashu juntsa ruku' yasha jitu tsandidei: Mashturu tsandive: Yumaa inchi ura kalenave; ñu' yashaa ja', in disipululaba Dapulla' livee kiñu fandangu panda finu tsuyu, tive, tidei, timi. \p \v 19 Tsenñu Jesús naatiñuba tsanguitu, ya' disipulula panda kila. \p \v 20 Tsejtu dekependu' kañu Jesús ya' 12 disipululaba panda finsha chudi' \v 21 findu tsandimi: Uwaindiyu ñulla main inu firu' kekaanu wandi' peesu kakaanu tsuve, timi. \p \v 22 Tsandiñu, ya' disipulula mika dellakindyatu, Jesúsnu main main entsandi pake'meela: Bale Ruku, ¿iyaa tsanguenu juwa? tiitila. \p \v 23 Tsenñu Jesús tsandimi: Firu' kekaanu wandi' inu kakaanu jumuya in finu pandasharen ta'pu' fimaa juntsave. \v 24 Chachi Tiya' Nakayamuya Diosa' Kiikanu naatiñuba uwain juntsai' puinu tsuve, ¡tsaaren Chachi Tiya' Nakayamunu firu' kekaanu wandi' kakaanuu jumu rukuya mika taaju i' puinu tsuve! Matyu tsanguinaaba jutuya, na kayatyuwaañaa kayu yachi uraaba junu juve. \p \v 25 Tsenñu tsangue' firu' kekaanu wandi' kakaanuu jumu Judas bain Jesúsnu pake'meetu: Mashturu, ¿iyaa tsanguenu juwa? timi. \p Tsenñu: Ñaa tsandive, ti' pakami Jesús. \p \v 26 Tsangue' panda findu, Jesús pan kake', juntsan mitya Diosnu yuj urave ti' dedale', ya' disipululanu kuwatu tsandimi: Ka' fidei, entsa pan in buluve, timi. \p \v 27 Tsejtu bene binu pumu basu bain ka', juntsan mitya Diosnu yuj urave titu, ya' disipululanu kumi entsanditu: Kumuinchi ñulla entsa kushdei, \v 28 matyu entsaa Dios chachillaba veta' veta' tsanguedaa tiñu jumu in asave, matyu pure' chachillanu ujcha manbitsaanu see-eranu jumu asa. \v 29 Uwaindiyu entsa binu ne jungajte kujchi kujchiki'mujchi, in Apa rei ju' chuinsha kasa binu ñuiba mangujchikenu tsuyu, timi. \s1 Pedro Jesúsnu kerajtuyutinu tsuve. \r (Marcos 14.26-31; Lucas 22.31-34; Juan 13.36-38) \p \v 30 Salmo beesa deke' dyatu, Ulibu chi chunu kuyisha jila. \v 31 Tsejtu Jesús tsandimi: Entsa kepe ñulla in mityaren tyu'lekiñungue' ura' keenguityui tiyanu detsuve, matyu Diosa' Kiikanuren entsandive: \it Uveja washkemu rukunu ta'kenu tsuyu, tsenmala uvejala tsaa na'baasa jiinu detsuve, \it*\f + \fr 26.31 \ft Zacarías 13.7\f* ti' pillave. \v 32 Tsaaren iya peya' Dioschi mangujtatu, ñulla kayu mijindetyuren, iyaa Galileasha ajke' miji' punu tsuyu, timi. \p \v 33 Tsenñu Pedro tsandimi: Naamika kumuinchi vejanlaya, ñunu keenguindandaa pensa detiyañu bain, iyaa tsa-in jutyuyu, timi. \p \v 34 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwaindiyu entsa kepe kayu wallapa utindyun, ñu inu kerajtuyu ti', pen bijee tsandinu tsuve, timi. \p \v 35 Tsandiñu Pedro entsandimi: ¡Naamika ñuba bulu peyainuu juñuba, iyaa ñunu kerajtuyu tin jui'yu! timi. Tsenñu naaju disipulula bain tsarendila. \s1 Jesús GetsemaníshaDiosba kuinda kemi. \r (Marcos 14.32-42; Lucas 22.39-46) \p \v 36 Tsejtu bene Jesús yaiba Getsemaní tinu tenabi dejitu, ya' disipululanu tsandimi: Enu chudidei, iyaa aangu Diosba kuinda kenu jintsuyu, timi. \p \v 37 Tsejtu Pedronu bain, Zebedeo' pai nalanu bain miya' jitu, mika llakintse'tuware' ti ken tsandyatu \v 38 tsandimi: In tenbukasha tsamantsa llakindenganchin peyainui llakindenve. Ñullaya enu shuwa', kastyumujchi iba buluren keenadei, timi. \p \v 39 Tsanditu Jesús kayu ajkesha ji' teledi' ya' llashkapa tusha tyuikangue waike' ya' Apaba kuinda ketu tsandimi: In Apa, tsanguenuuba jutuya, entsa tsamantsa taaju i' pullainu juuwashu juntsanu tsaa iwaatyuka, livee kika, Apa; tsaaren iya naaju mutyañuba juntsaaya kityu', ñu naakenu tenñuba juntsaaya kide, Apa, timi. \p \v 40 Tsejtu bene ya' disipulula' puinsha miji' dekasu'tsudena katatu, Pedronu tsandimi: ¿Naa ma ura juuñuba kastyumujchi iba bulu keenanu jutyuu? \v 41 Kastyumujchi dekeena' Diosba kuinda kiikidei, tsenmalaa ujcha lainuu pensa jai'nutsu. Ñulla tiba ura' kiikenu pensaya judeeve, tsaaren juntsa pensa jaiba derajtuve, timi. \v 42 Kama bijee baka' miji' Diosba kuinda mantu entsandimi: In Apa, iya entsa tsamantsa taaju i' puinu juuwashu juntsanu, iya tsa-inbera inuu jushu juntsaya, ñuchi tyee kiñaa urañu bain tsanguika, timi. \v 43 Tsejtu manen ya' disipulula' puinsha miitu, matyu kasandyanchin kapuka chainguenu jutyuu ma jude' mitya kasu'tsudena mangatami. \v 44 Tsejtu tsa dena mashuike' miitu entsaba pen bijee Diosba kuinda kemi, tsejtu kaspele naati'ba juntsaren manbami. \v 45 Tsai' ya' disipulula' junga miitu tsandimi: ¿Chaiba ñullaa kasu'tsu' lekandetsuu? Yumaa Chachi Tiya' Nakayamu ujcha lamu chachilla' tyaapasha kuwanu ura jave. \v 46 Mangujdei miidaa, inu firu' kekaanu wandi' kakaamu yumaa jantsuve, timi. \s1 Jesúsnu peesu kala. \r (Marcos 14.43-50; Lucas 22.47-53; Juan 18.2-11) \p \v 47 Jesús tsandi' kayu pantsuren, Judas, ya' 12 disipululanu ya bain main jumu pure' chachilla miyaa faajimi, mantsalaya peeniya taa, tsenmala mantsalaya cha'li taa jila. Yalaya chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' era bain, judío bale rukula' era bain jimu chachillaa tsaila. \v 48 Tsaaren Jesúsnu firu' kekaanu wandi' kakaamu ruku Judas, yaba bulu jimulanu entsanguenu tsuyu timuwaami: Iya munaa estiñu bain, juntsaa juntsanu juve; tsa' mitya juntsanaa peesu kadei, timuwaami. \v 49 Tsandimu' mitya, Jesús' junga jei kalen jitu entsandimi: Mashturu, ¿naanayu? timi. Tsandimin Jesúsnu estikemi. \v 50 Tsenñu Jesús tsandimi: Inchi ura' keranu chachi, ñu tyeenguenu ja'ba tsanguide, timi. \p Tsandinmalan veela pumula Jesúsnu kalen ji' peesu kakila. \p \v 51 Tsa dekiñu junu Jesúsba bulu pumu main peeniya kalare', chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale rukuchi manda-i' taawasha kemu chachinu tsaa pungui daapukemi. \v 52 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñu' peeniya manbukide, matyu mun peeniyachi vingue' bain peeniyachi peyamu deeve. \v 53 In Apanu tsanguide ti' pa'ñuya ¿challaren 12 pullangue, tsamantsa anjee bulu tenen in mitya vinguikaanu eren jutyuve tenguen, ñunaa? \v 54 ¿Tsaaren tsangui'banguishu juntsaya, Diosa' Kiikanu tsaa i' puinuu juve ti' pillaashu juntsa, naa-itaa tsaa puimunga? timi. \p \v 55 Tsejtu Jesús juntsa manbaate nemu chachillanu tsandimi: ¿Nenñu deiyu ne iya taamu rukaaba juñu kanu jan tsa-i' peeniya juula, cha'li juula bain taa ma jaila? Iyaa malumere aa eleshasha chudi' chachillanu mijakaren pupuna bain, ñullaa inu peesu katyuwa deeve. \v 56 Tsaaren kumuinchi entsaa puimiya Diosa' mitya pamu rukula tsaa puinu tsuve ti' piikemuwa deeñu, tsaa puindu ive, timi. \p Tsenmalan Jesús' disipulula juntsa uranu yanu maali pungue shuike' denepiya' jiila. \s1 Jesúsnu balela' ajuusha ta'la. \r (Marcos 14.53-65; Lucas 22.54-55, 63-71; Juan 18.12-14, 19-24) \p \v 57 Tsangue' Jesúsnu peesu kamula chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Caifás' jungaa tajila, leichi mashturula bain, bale rukula bain dewa'nainbi. \v 58 Tsenñu Pedro baatala suree jitu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' ya veeta juusha vi', aa elesha washkemu chachillaba bulu ne chunami, Jesúsnu tsangue' ka' detajitu, tyee dekiñuba mijachi tyatu. \p \v 59 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa kumuinchi kavitu kenchi kayu aa bale rukula bain anbutituren tsaave ti' Jesúsnu kuipa faawaanu mi'kenchin juula tsangue' Jesúsnu tu'kaakenuu kuipa punu. \v 60 Tsejturen anbukuinda ketun uwain tsandive timu chachilla ma pure' wakukaatu bain, ti kuipaba katai'la. Tsaaren ma de-iinsha pallu faatu \v 61 entsandila: Entsa ruku entsandiwa: Iya Diosa' pupunanu ya desenaa-eeturen, pen malu insha juntsangue mannu tsuyu, tiwa, tila. \p \v 62 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku kujpa' uiditu Jesúsnu tsandimi: ¿Tiba pakakenuu jutyuu? ¿Ti naaju deti entsandi' ñunu kuipa pu' pantsula? timi. \p \v 63 Tsandiñuren Jesús pakai'ñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku tsandimi: ¡Uwain ñu Dioschi Mi'ke' Kayamu, Diosa' Na ju' bain, chumu Diosa' mumunu paka' uwain tsaañundiyu ti' lalanu wainka! timi. \p \v 64 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñaa tsandive. Entsa bain ñullanu tsandinu tenve: Entsa ajkeshaya Chachi Tiya' Nakayamunu tsamantsa pude Diosa' urandyasha chuna katanu detsuve, \f + \fr 26.64 \ft Salmo 110.1\f* tsenmin ñivish jandala majaintsu ñulla katanu detsuve, \f + \fr 26.64 \ft Daniel 7.13\f* timi. \p \v 65 Tsandinmalan chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Diosnu firu' pave ti' keewaanu ya' jali kiyuuchitike' entsandimi: Diosnu kentsure' ma pative. ¿Tyeenguenaa kayu uwain ma tsandive tiitimu chachilla mi'kenu dejuwa? Ñullaren challa enu tsandi' Diosnu kentsure' pañuba demeenave. \v 66 ¿Naa detiyu ñullaa? timi. Tsenñu yala pakatu: Tsaave, tutainuu kuipa ma juuve, tila. \v 67 Tsandilaren kajuutala inbi dekitsure', dekati', naa kajuutala pinballachi bain deke' \v 68 entsa entsandila: Ñu, Dioschi Mi'ke' Kayamuya, challa maa tsangue' ñunu keñuba wainka, tiitila. \s1 Pedro: Jesúsnu kerajtuyu, timi. \r (Marcos 14.66-72; Lucas 22.54-62; Juan 18.15-18, 25-27) \p \v 69 Tsanguindetsu, Pedroya ya kelunu avindaa baisha chudi' chunaren yasha taawasha kemu panna main yanu kalen jitu tsandimi: ¿Ñu bain Galileasha chumu Jesúsba bulu neneimutyuika? timi. \p \v 70 Tsandiñu muba demeenaren, tsa jutyuve ti', Pedro entsandimi: Ñu ti pantsuñuba mijtuyu, timi. \p \v 71 Tsejtu bene ya juukapa keesha jiñu, yasha taawasha kemu kama panna katatu, junu pumu chachillanu tsandimi: Entsa ruku, Nazaretsha chumu Jesúsba nentsuwa, timi. \p \v 72 Tsenñu manen Pedro tsa jutyuve ti', Diosa' mumunu paka' ura uwain tsa jutyuve titu tsandimi: Iyaa juntsa rukunu kerajtuyu, timi. \p \v 73 Tsenñu wajtutalan jundala pumu chachilla bain Pedro' junga kalen dejitu tsandila: Naati' tsa jutyuve tinuba jutyuve, uwain ñu bain yaiba nemuve; ñu' palaanun ne mijaikeeve, tila. \p \v 74 Tsa detiñu Pedro Diosa' mumunu paka', tsa jutyuve ti' jungajte tsandi', matyu anbutishu juntsaa, yanu Dios firu' kisa ti' entsandimi: Iyaa juntsa rukunu kerajtuyu, timi. \p Tsandinmalan juntsa uranu wallapa main ui'mi. \v 75 Tsenñu Pedro mandengami yanu Jesús entsandi pamuwaañu: Kayu wallapa utindyuren, inu kerajtuyu ti', pen bijee ñu tsandinu tsuve, timuwaañu. Tsejtu Pedro junu malu' miji' avindala lutu mika llakindya' waami. \c 27 \s1 Jesús Pilato' ajuusha \r (Marcos 15.1; Lucas 23.1-2; Juan 18.28-32) \p \v 1 Yumaa dechañu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' balela bain kumuinchi, naa judío bale rukula bain, naati depataa Jesúsnu tu'kaanu ju'ba tsai shuwala. \v 2 Tsejtu Jesúsnu telaa romanola' uñi Pilato' junga taji' kuwala. \s1 Judas peyami. \p \v 3 Jesúsnu firu' kekaanu wandi' kakaamu Judas, tsangue' kakaañu ma tutekenu dejuñuba mijatu, tsanguityuuba jui'wañaa tya' pensa mantu, ya' kañu 30 paki lushi jumu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' balelanu bain, naa judío balelanu bain mandaji' kuimi. \v 4 Tsejtu tsandimi: Ti kuipaba jutyu rukunun tsangue' kakare' ma tu'kaakentsu' mitya, pure' ujcha laiyu, timi. \p Tsandiñu yala tsandila: Tsaañu bain laachiya nejuuve. Juntsaa ñaa mijanu tsuve, tila. \p \v 5 Tsenñu Judas juntsa lushi aa elesha ura juusha detya'kepuke' miitu, maali kutunu chuwa pu' eedi' peyami. \p \v 6 Chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula juntsa lushi mande'katu tsandila: Entsa lushi pemula' asa mayiiñuuve. Tsa' mitya naake' ufeenda lushi pupukinsha pun tsaa keeve, tila. \p \v 7 Tsandi' dyatu, Tu piyama kenu tena mumu puu tu jumaa ati'kanu shuwala juntsa lushinchi, tsejtaa vee mujtu chulla ja' nendu depeyanmala, mene menekenu tena tirenu. \v 8 Tsa' mityaa juntsa ati'kaya tu entsa piikenu tinbunun As tu mumuve. \v 9 Entsaiñaa Diosa' mitya pamu Jeremías naatimuwaañuba tsaa puimi; entsandimuwaami: Israel chachillaren juntsanu tsantsa balengureke' tsangue deshuikiñu jumu 30 paki lushi dekave. \v 10 Tsangue' juntsa lushinchi tu piyama kenu tu tena de-ati'kave, Bale Ruku inu juntsanguenu uudenguiñu tsanguetu.\f + \fr 27.10 \ft Jeremías 19.1; Zacarías 11.12-13\f* \s1 Pilato kavitu ke'Jesúsnu pake'meemi. \r (Marcos 15.2-5; Lucas 23.3-5; Juan 18.33-38) \p \v 11 Jesús uñi' ajuusha takami, tsenñu uñi entsandi pake'meemi: ¿Ñaa judíola' reiyu? timi. \p Tsenñu Jesús pakatu: Ñaa tsandintsuve, timi. \p \v 12 Tsenmin naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa judío bale rukula bain Jesúsnu kuipa pu' papatindetsun, yalanu jaiba pakatyu jujuumi. \v 13 Tsenñu, Pilato tsandimi: ¿Ñunu kuipa pu' tituba pandetsuba ñuya merendyuu? timi. \p \v 14 Tsenñun Jesús naa manbalaaba pakai'ñu, uñi mika keenbashi' dyami. \s1 Jesúsnu tu'nu shuwala. \r (Marcos 15.6-20; Lucas 23.13-25; Juan 18.38–19.16) \p \v 15 Naa-uwanu bain romanola' uñiya Dapulla tinu fandangu kenu malunchi, naaju peesu pumunaa chachilla livee ke' me-e'laasa detiñuba, juntsanu livee ke' me-e'laalaakemumi. \v 16 Juntsa tinbunu naa muchiba dekeraa main daj ruku peesu pumi, ya' mumu Jesús Barrabás. \v 17 Tsejtu chachilla dewa'diñu, Pilato tsandimi: ¿Munaa mandyaike' me-eenu juwa? ¿Jesús Barrabásnuu? ¿Jesús, Dioschi Mi'ke' Kayamu tiitidetishu juntsanuu? timi. \p \v 18 Tsaaren Jesucristonu tsangue' ya' junga deta'tu, kishtyanchin ne tsa dekiñuba mija' mityaa tsandimi. \p \v 19 Tsejtu Pilato kavitu kensha tsandin churen, ya' shinbu entsandi kuinda eemi: Aantsa rukunu tibanguityude, ti kuipaba jutyuve, matyu ya' mityaren iya kepe tsamantsa firu' kipinchi tene i' chayayu, tita-eemi. \p \v 20 Tsandiñuren chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula, judío bale rukulaba junu wa'namu chachillanu, matyu Barrabásnaa mandyaikikare', Jesúsnaa tu'kaanu pa'nu pensa ma dekikaakila. \v 21 Tsenñu manen uñi pake'meetu tsandimi: ¿Entsa pallu jumulanu naajunaa mandyaike' me-eesa pensa deeyu? timi. Tsenñu yala pakatu: Barrabásnaa mandyaike' me-eede, tila. \p \v 22 Tsenñu Pilato tsandimi: Tsaaya, ¿Jesús, Dioschi Mi'ke' Kayamu tiidetishu juntsanuya, tyeenguenujtuuwa? timi. \p Tsenñu kumuinchi pakatu entsandila: ¡Kuusanu tu'vi' tutasa! tila. \p \v 23 Tsa detiñu Pilato tsandimi: Tsen, ¿tyee firu' ken entsa ruku? timi. \p Tsandiñuren chachilla ui'tun kayu utindi' entsa entsandila: ¡Kuusanu tu'vi' tutasa! tiitila. \p \v 24 Tsenñu Pilato ne tsandindu tiba inu' jui'ñu, tsenmin chachilla kayu tituba ke' ne jiindetsuñu' mitya, pi taakaatu, muba dekeenaren ya' tyaapa manbitsaandu tsandimi: Tsangue' entsa rukunu detu'ñu bain, iyaa ti kuipaba kan jutyuyu; ñullaa kuipanu detsuve, timi. \p \v 25 Tsandiñu kumuinchi chachilla pakatu tsandila: Naa entsangue' tu'kare'ba, kuipa juñuya laa bain, naa lalanu sera' jamu kailla bain kuipanu detsuyu, tila. \p \v 26 Tsenñu Pilato yala naadetiñuba tsanguitu, Barrabásnu me-e'lare', Jesúsnuya aste kikare', kuusanu tu'pu' tu'nu uudenguemi. \p \v 27 Tsenñu uñi' suutadula Jesúsnu katu romano uñi' yasha tajitu, kumuinchi suutadulanu Jesús' keesha demika' wakukaala. \v 28 Tsejtu ya' pana jaliya debe'tu main yamuraraa jallee vikaala. \v 29 Tsejtu pu chuwa tene desala' puke' ma mishmunderu ke' pu'kaala ya' mishunu. Tsenmin ya' urandyaapasha tsuta juuñuu ñañi cha'li main chungaapula. Tsejtu firu ke' uukapu' ya' ajuusha teledi' entsa entsandila: Ura' chude, judíola' rei, tiitila. \p \v 30 Tsandi' inbi dekitsure', yanu kuñu ñañi tsutachi mishutala vili vilikila. \v 31 Tsangue' firu ke', de-uukapu' dyatu, yanu vikaañu yamurara jali demanbeke', ya' jallee manbande', kuusanu tu'punu tajila. \s1 Jesús kuusanu tu'vimi. \r (Marcos 15.21-32; Lucas 23.26-43; Juan 19.17-27) \p \v 32 Tsejtu junu demalu' miindu Cirenesha chumu Simónnu dekatatu, Jesúsnu tu'punu kuusa deranchi nande' eekila. \fig |src="CN01835b.tif" size="Span" loc="Matthew 27.32" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 27.32" \fig* \p \v 33 Tsejtu ma tena, Gólgota tishu juntsaa, Ujkun Mishu tena tinunu dejitu, \v 34 Jesúsnu sangalaba yandaa binu dekuñu, kujchi' keetu, kujchindyai'mi. \p \v 35 Tsejtu suutadula kuusanu detu'pu' uikaatu, Jesús' jali munaa tyulla lunuuñuba tsa tsangue deke' veela. \v 36 Tsangue' dyatu juntsa keesha chuna' washnala. \p \v 37 Tsejtu ti' mityaa tsai' tutañuba mijakaanu, ta'panu piikike' Jesús' mishkai'sha mai'tela; tsenñu junu entsa pillami: \sc Entsa Jesúsve, Judíola' Rei.\sc* \p \v 38 Tsenmin uñila' uudennu meedityu' chachillanu masmi' kemishti kemishtikemu chachillanu bain pallu kuusanu tu'pu' uikaala, mainnuya Jesús' urandya keesha, kamainnuya ya' jalandya keesha tu'pu' uikaakila. \v 39 Tsenñu jundala pulla' jijiimula, Jesúsnu kentsure' depa' balejtu kure' yala' mishpuka lu'tesai jijiitu \v 40 entsa entsandila: Diosa' pupunanu yanu desene' pen malunuren jeke vera mannuuyu timu rukuya, ¡maali livee ide! ¡Ura Diosa' Natuya, aantsa kuusanu manbaijde! tiitila. \p \v 41 Tsenñu naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa Moisés' wandya lei mashturula bain, naa judío balela bain, tsaren firu' pantsula entsanditu: \v 42 Veelanuya livee keturen maaliya livee inu jutyuve. Ya Israel chachilla' reituya, ¡challaren kuusanu manbaijsa, tsenmala yanu keenguenu detsuyu! \v 43 Yaa uwain Diosya tsanguemuve tya' yanu keenguemuñu' mitya, challa Diosren yanu estyamutuya livee kisa; matyu entsaa, ¿yaa Diosa' Nayu timu jutyuu? tiitila. \p \v 44 Tsenmala naa Jesúsba kuusanu tu'vimu chachilla bain tsarendi' kentsure' papatila. \s1 Jesús peyami. \r (Marcos 15.33-41; Lucas 23.44-49; Juan 19.28-30) \p \v 45 Pajta katyu uratala tu kuraa dishpajtya' tsaa tsanatu, kepenusha pen ura inshaa madanguemi. \v 46 Tsenñu entsa ura juutala Jesús daran uti' entsandimi: \it Elí, Elí, ¿lemá sabactani?\it* timi; tsandishu juntsaa, Dios, in Dios, ¿nenñunguiyu inu maali tirekemi?\f + \fr 27.46 \ft Salmo 22.1\f* titu. \p \v 47 Tsenñu mantsa junu pumula tsandiñu demeetu entsandila: Entsaya Diosa' mitya pamu ruku Elíasnu mikandundive, tila. \p \v 48 Tsenmalan main yangachi jei ji', shivi binunu kuwa keraachi tsu'pu' kushkakaaketu, ñañi cha'linu llu'puke', Jesús' junga uslaami kujchisa tyatu. \v 49 Tsenñun veelaya entsa entsandila: ¡Tsanguityude, keenadaa, Elías la'kaja'ba iñu meedaa! tiitila. \p \v 50 Tsenñu Jesús manen daran ma-uti' dyamin, ya' aama Diosnu kuwa' peyami. \v 51 Tsenmala juntsa uwanun aa elesha ura juusha, Dioschin juu jumu sukunu daayanamu aa jali kai'sha kiyuu tse'kemin tusha pajanbera kiyuutse'ke' tsaa manba manba-iimi. Tsenmin naa tu bain dejulluke', aa shupuka jelekenuula bain deleetsetakila. \v 52 Tsenñu naa ujkun tujuula bain demajuru deiñu, Diosnu keenguen chumu peyamulaya pure' mangujtaila. \v 53 Tsejtu Jesús peya' mangujtañu, juntsala yala' ujkun tujuusha demafale' Dioschin juu Jerusalén pebulusha demiiñu, pure' chachilla yalanu mangataakila. \p \v 54 Tsenñu tsangue' kala kiñu, tsenmin naa ti bain de-i' puiñu keenatu, Jesúsnu washna' keenamu suutadula' ama ya' chachillaba tsamantsai wapanandu entsandila: ¡Uwain entsaya Diosa' Nawaañuve! tila. \p \v 55 Junu supula bain pure' puna' baatala ne ke-eenala. Juntsala Galileabi Jesúsnu bendala deja' Jesúschi tiiñuba kivete kivetekemu shinbulaa tsanala. \v 56 Juntsa shinbula' kejtsapala María Magdalena bain, naa Santiagochi, tsenmin Joséchi bain yala' ama jumu María bain, tsenmin Zebedeo' nala' ama bain junu pula. \s1 Jesús menami. \r (Marcos 15.42-47; Lucas 23.50-56; Juan 19.38-42) \p \v 57 Yumaa dekependu' kainsha main taruku jimi, Arimateasha chumu José, matyu ya bain Jesús' disipulu jumu. \v 58 Juntsa ruku Pilato' junga ji', Jesús' ujkun bulu pa'ñu, Pilato kuwakaami. \v 59 Tsenñu José katu tiba mayijtu naraa linu manbaalichi pijteke' \v 60 ya' kasa ujkun tujuu, lanbakisha vishkaraa ujkun tujuusha pukiimi. Tsanguitu ujkun tujuu juukapanu aa shupuka di'kaakare' miimi. \v 61 Tsanguendetsu junu ujkun tujuu juukapa bejtala María Magdalena, kama Maríaba chudi' chunala. \s1 Suutadula Jesús' mennanuujkun tujuusha washdila. \p \v 62 Juntsa ayunchi, lekanu malunu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula, fariseo chachillaba Pilatonu keejitu \v 63 entsandila: Ruku, lala demandengayu juntsa anbumu ruku kayu peyai'mujchi chuumala: Pen malusha mangujnu tsuyu, timuwaañuba. \v 64 Tsa' mitya juntsa pen malu pullaindyuya ujkun tujuusha suutadu washkaade. Tsandenna ya' disipulularen ya' ujkun bulu mangalaaji': ¡Mangujñuve! ti'bandinu dejuve chachillanu. Tsangui'ba dekenmalaa, entsa bene' anbukuindaa, ajke' anbukuindanuba pullake kayu na'baasa detirenu juve, tila. \p \v 65 Tsa detiñu Pilato tsandimi: Enu ma bulu suutadu entsa denave; ka' ji', ñullaren ma ji-i', juntsa ujkun tujuunu naake washkaanuu juñuba tsanguiidei, timi. \p \v 66 Tsenñu yala dejitu, juntsa ujkun juukapanu di'namu shupukanu dejuikaañuba mijanu señas putu, suutadulanu washkaala. \fig |src="CN01849b.tif" size="Span" loc="Matthew 27.65-66" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 27.66" \fig* \c 28 \s1 Jesús peyaturen mangujtami. \r (Marcos 16.1-8; Lucas 24.1-12; Juan 20.1-10) \p \v 1 Saaduma lekanu malu depuiñu, juntsa ayunchi, duminguma, semana ajke' malunu defijurukinsha María Magdalena, kama Maríaba juntsa ujkun tujuusha keenu jila. \v 2 Tsaaren Bale Rukuchi ma anjee selusha pajañu, tsamantsa daran kala kemi. Tsai' anjee pajatu, ujkun tujuusha ji', junu di'namu aa shupuka vee mujtu mandyulere' junu jandala chudiñumi. \v 3 Juntsa anjee kuidya pi'keñu keekiñuumi, tsenmin ya' jaliya aa kuyitala tsumu isha pukanu keekiñuu fikujchuchuumi. \v 4 Tsenñu junu uinamu suutadulaya jelanchin dejulluke', matyu pemu tsun tsaila. \v 5 Anjee juntsa shinbulanu tsandimi: Jeetyatyudei, iya miyu naa ñullaya kuusanu tu'vi' peyaishu juntsa Jesúsnu mi'kes nendetsuñuba. \v 6 Yaa enu putyuve; naatimuwa ju'ba juntsa-i' yumaa mangujtave. ¡Jade-ii, yanu tsuununu ja' keekidei! \v 7 Tsa' mitya jei demiji' ya' disipululanu yumaa mangujta' yaa ajkesha puu, Galileasha ajke' miinu tsuve; jungaa mangatanu detsuve, detii. Entsaa iya ñullanu wainnu ju' mityandiyu, timi. \p \v 8 Tsenñu juntsa shinbula junu ujkun mennanunu jei demalu' miila. Tsejtu naa wapanaa deju' bain, tsaren sundyandetsu' mitya, jei demiji', juntsa kuinda manjintsula ya' disipululanu. \v 9 Tsai' miindetsun, Jesús yalanu fale' katawatu ura' dejusa timi. Tsenñu yala Jesús' neepanu amangue', deteedi' Jesúsnu aawa kure' keewaala. \v 10 Tsa deiñu Jesús tsandimi: Jeetyatyudei, inu keranguemu in naatalalanu Galileashaa ji', jungaa inu mangatanu detsuve, tidei, timi. \s1 Washnamu suutadulanuanbutikaanu lushi kuwala. \p \v 11 Tsa-i' juntsa shinbula miindetsun, ujkun tujuunu washnamu mantsa suutadula bain pebulusha demiitu, titi-i' puiñuba chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu tsandi kuinda kiila. \v 12 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula, judíola' balelaba wa'dila, tyee kenu ju'ba mijanu. Tsejtu juntsa suutadulanu lushi pure' kuwakila, \v 13 entsandidei titu: Lala kasu'tsunu uwanu ya' disipulula kepe deja' ya' ujkun bulu tsaa tara dekive, detii. \v 14 Tsenmin tsandenna entsa kuinda uñi' jungaaba chujiñu bain, lalaa mijanu detsuyu naakenu ju'ba, tsaaren ñullanuya tiba ikaren dejutyuyu, tila. \p \v 15 Tsenñu juntsa suutadula lushi dekatu, yalanu naati depañuba tsandila. Tsenñaa naa entsa piikenu uwanu bain juntsa suutadula' anbukuindaa judío chachiitala ken chuchunala. \s1 Jesús' mitya kuinda kes nenueramula tyeenguenu deeñuba \r (Marcos 16.14-18; Lucas 24.36-49; Juan 20.19-23) \p \v 16 Tsenñu 11 disipulula Galileasha jila, Jesús nutsa kuyishaa jidei timuuñuba junga. \v 17 Tsejtu Jesúsnu demangatatu, naa mantsalaya Jesúsren tsaañanga tya tyaindu bain, teedi' aawa kure' keewaala. \v 18 Tsenñu Jesús yala' keesha jitu tsandimi: Diosya inu naa selusha bain, naa tusha bain tsaren de-uudenguen chunuu tireve. \v 19 Tsa' mitya nukaba deji' naaju chachillanu bain in disipulu tiredei, in Apa' mitya bain, ya' Na' mitya bain, naa Espíritu Santo' mitya bain mungaakaakendu. \v 20 Tsenmin iya ñullanu tyee ken chudei tiñuba juntsa meenguenu mijakaadei. Tsenmala iyaa, malumere entsa tu de-inbera ñuibaren bulu punu tsuyu, timi. \fig |src="CN01882b.tif" size="Span" loc="Matthew 28.16-20" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Mateo 28.20" \fig*