\id ACT - Chachi NT -Ecudaor 2012 (DBL -2013) \h HECHOS \toc1 Jesús' mitya kuinda kenueramula tyee dekeñuba los hechos de los Apóstoles \toc2 Hechos \toc3 Hch \mt1 Jesús' mitya kuinda kenueramula tyee dekeñuba \mt2 Los Hechos de los Apóstoles \c 1 \s1 Dios: Espíritu Santo eenu tsuyu, timuwaami. \p \v 1 Teófilo, iya in ajke' kiikanu piiketu, Jesús peepundu tyee dekemuwaañu bain, tsenmin tyee demijakaamuwaañu bain juntsaa depiikiyu, \v 2 tsenmin ya kai'sha malungama ya' mitya kuinda kenu lara' eramu mi'ke' kayamu rukulanu Espíritu Santochi tsanguikaatu naa naakenu deeñuba demijakaamuwaave. \v 3 Tsai' bene peya' mangujtatu yalanu chachi juu mangatawamuwaami, naa uwain chaiba chu'ba mijakaanu, tsejtu 40 malu ingama yaichi entsai mangatawandu, Diosnu rei juu tananu kuinda bain demijakare' pave. \p \v 4 Jesús kayu yaiba bulu putu, entsandimuwaami: Chaiba Jerusalén aa pebulubi demalu' miityusa tenve, in Apa tsanguenbera kenu tsuyu titu ñullanu naatiñuba, iya tsandyeesu juntsa keena' kai'mujchiya. \v 5 Uwain Juanya pichee mungaave, tsaaren ñullaa wajturen Espíritu Santaa deka' juntsachi mungaraiñuinu detsuve, timi. \s1 Jesús kai'sha malumi. \p \v 6 Tsejtu junu wa'namula Jesúsnu pake'meetu: Bale Ruku, ¿Israel chachillanu challaren yai tene uuden manguen chunuu tirenu juyu, naa vee chachillachee uuden juu dechuñuba? tila. \p \v 7 Tsenñu Jesús tsandimi: Naamaa tsaa puinuuñuba, Aparen tsanguenuu tireñu jumuya ñulla mija' chunu dejutyuve, \v 8 tsaaren Espíritu Santo ñullanu jamiya, in mitya patinuu detirenu tsuve, tsejtu Jerusalénnu bain, Judea tusha bain, Samaria tusha bain, naa nuka bain in mitya pas nenu detsuve, timi. \v 9 Tsandi depa' dyatu, yala dekeenaren, Jesús yaikaya' kai'sha maluntsuren, ñivijcha ja' dishukiñu mangatai'la. \v 10 Tsejtu junu Jesús kai'sha naa-i maluntsuñuba deke'laanaren, pai ruku fiba jali panaa tene katawatu, \v 11 tsandila: Galilea' chumu rukula, ¿nenñu denayu selusha yuj ke'laanala? Entsa Jesús, ñulla selusha maluntsu kataadekishu juntsaren, naa-i miji'ba juntsai maanu tsuve, tila. \s1 Judas' mitya manbunu, Matíasnu mi'ke' kala. \p \v 12 Tsenñu Jerusalénsha ma kilumetru tingumanainsha miila, saaduma lekanu malunu naa-i bare' nenuu uuden juñuba, tsantsa bareensha Ulibu chi chunu butyusha deputu. \fig |src="CN01887b.tif" size="Span" loc="Acts 1.10-12" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 1.12" \fig* \v 13 Tsai' aa pebulusha demiitu, yala' kajnanu yanu katyu dijkisha malu' chula. Pedro bain, Juan bain, Santiago bain, Andrés bain, Felipe bain, Tomás bain, Bartolomé bain, Mateo bain, Alfeo' na Santiago bain, Simón, Diosa' lei naatiñuba tsa deki'ñu selandyamu tinu ruku bain, Santiago' na Judas bain junga pula. \v 14 Kumuinchi entsalaa naa-uwanuba ma pensaa juu Diosba kuinda kenu waku wakudila, tsenmin mantsa supula bain, Jesúschi ya' ama María bain, tsenmin Jesúschi ya' naatalala bain. \p \v 15 Juntsa malutala, keenguemu rukula 120 ma wakudena, Pedro yala' kejtala uidi' patu tsandimi: \p \v 16 Keranguemu naatalala, Espíritu Santo Davidnu tsandikare' piikikaañu, Jesúsnu yala' kundaalanu wandi' kakaakishu juntsa Judas naa-inu tsuve ti' laapu' piikemuwaañuba juntsaitu ive. \v 17 Judas bain laaba bulu nemuwaave, tsejtu laaba taawasha kes nemuwaave, timi Pedro. \v 18 (Tsaaren bene juntsangue' firu' kemishtin mitya lushi depaanguiñu, juntsa lushinchi tu ati'kamuwaami, tsaaren kai'sha lupajtya' naa peshiliba delaapajtyaimi. \v 19 Entsaiñu Jerusalén' chulla demijatu, juntsa tunu Hacéldama mumu pula, yala' palaachiya “Asa shajaananu tu”, titu.) \v 20 Tsaaren kumuinchi entsainuuñuba Salmos liburunu yumaa entsa pillawaami: \q1 \it Ya' chunu ya tiba chutyu tsaa yajchin juu tiyaisa, \it* \q1 \it tsenmala ya' yanu muba demachui'sa.\it*\f + \fr 1.20 \ft Salmo 69.25\f* \p Tsenmin vee mujtu bain entsandive: \q1 \it Tsenmala, ya tyee ken chumuñuba, veelaa tsanguen demachusa, \it*\f + \fr 1.20 \ft Salmo 109.8\f* ti' pillave. \p \v 21-22 Enu pumu rukula naa-uwanuba lala Jesúsba bulu chungama laaba bulu neneimulaa depuve. Tsa' mitya Juan mungares nenu malutala nemiren, Jesús peya' mangujpa' selusha malungama bulu nemunaa main mi'ke' kalaanu meneste deeyu, laaba buudi' Jesús uwain peya' mangujñuba pareju kuinda kes nemu mandirenu. \p \v 23 Tsejtu pai rukunu laala: mainya José, tsandityumee Barsabás, tsenmin tsandindendyunmalaa, Justo tinu rukunu; kamainnuya Matíasnu laala. \v 24 Tsejtu Diosba kuinda ketu tsandila: Bale Ruku, ñuya main main tenbukasha ti pensa deeñuba mive, entsa pai rukulanu, naajaa ñuchi mi'ke' kayañuba mijakaaka, \v 25 tsenmalaa Judas ujcha la' peyatu nukaa jinuu ju'ba tsa-i' piyañu' mitya ya' taawasha manganutsu, tila. \p \v 26 Tsejtu entsa pai rukulanu, munaa tyulla luñaa juntsa taawasha manganuu juñuba deke'keeñu, Matíasnaa lumi, tsenñu juntsa malunuren Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu 11 ruku jumulaba mabuudimi. \c 2 \s1 Espíritu Santo janu malu \p \v 1 Pentecostés malu chayañu kumuinchi keranguemu chachilla manbelaa wa'nala, \v 2 tsenñu selusha wajturen ajaa ishuwa kendu waratin tsandimin, bene yala' punu yanu ishuwa pure' daran juyikeñungue' tunba'tendiwaantsumi. \v 3 Tsejtu bene ñillu llu'kaya keraa tene yala' mishu jandala main main katawami. \v 4 Tsenmala Espíritu Santo kumuinchi yalanu vi' tsandikaañu, main main naaju vee vee palaachiba depadundaila. \fig |src="CN01890b.tif" size="Span" loc="Acts 2.3-4" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 2.4" \fig* \p \v 5 Juntsa malutala tu kuraa jamu judío rukula Diosnu keranguemulaya Jerusalénbi pula. \v 6 Tsejtu juntsa ui'kaya demeetu, tyee indu iñanga tya', chachilla aa dewa'nainsha jitu yuj wapanla, Jesúsnu keranguemula main main vee vee judíola' panu palaachi pandetsu demere' aseetanguetu. \v 7 Tsejtu dewapana' keenbashindu tsandila: ¿Entsa, patindetsushu juntsala, Galileanu chumu ruku dejutyuu? \v 8 Tsaalaba ¿nejtaa lala' panu palaachee pandetsu meejatu in? \v 9 Matyu enu chachilla pumulaya: Partiasha chulla bain, Mediasha chulla bain, Elamsha chulla bain, Mesopotamiasha chulla bain, Judeasha chulla bain, Capadociasha chulla bain, Pontosha chulla bain, naa Asia pruvinsiasha chulla bain, \v 10 Frigiasha chulla bain, Panfiliasha chulla bain, Egiptosha chulla bain, Libia tenasha Cirene pebulu keesha chulla bain depuve. Tsenmin naa Roma pebulusha chulla enu ja' pumula bain depuve. \v 11 Tsenmin mantsa nakayamin judío chachi juu kayamula bain, mantsa judío chachi jutyuren bene judío chachi tiyamula bain depuve. Naa Cretasha chulla bain, Arabiasha chulla bain depuve, tsejturen kumuinchi yala main main lala' vee vee palaachi pa', Diosya tsamantsaa ke' keewaave tindetsu demeeyu, tila. \p \v 12 Tsejtu kumuinchi chachilla dekeenbashi' ti pensanguen tsandyantsutu, yai tene: ¿Tyee indaa ne entsaa puindu in? tiitila. \v 13 Tsenñun veelaya uukapu' patu: Entsalaa viñatu detive, tiitila. \s1 Meenamu chachillanu, Pedro pami. \p \v 14 Tsenñu Pedro, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula 11 jumulaba uiditu, daran palaachi pa' entsandimi: Judío chachilla, naa Jerusalénsha chumula bain, naa Jerusalénsha jamula bain, tyee i' puintsuñu bain ñulla demijasa tenve, in palaanu ura' meedikai. \v 15 Naa ñulla entsala viña deeve detyañu bain, umaa mandishtaapai ura juuñu' mitya, challaya viñan dejutyuve. \v 16 Matyu enu i' pullaintsushu juntsaya, kaspele Diosa' mitya pamu ruku Joel, naa-i' puinu tsuve ti' wainmuwaañuba tsaa puindu ive, ya' piikeñu kiikanu entsa pillañu' mitya: \q1 \v 17 \it Dios tsandive: De-inu malusha kumuinchi chachillanu in Espíritu kunu tsuyu, \it* \q1 \it tsenmala ñulla' kailla, unbeenala bain, supu na'mala bain, in mitya panu detsuve;\it* \q1 \it tsenmala ñulla' unnalaya kipin tsa-i' katai'nutsumu katanu detsuve;\it* \q1 \it tsenmala derukuulaya kipi kipiinu detsuve.\it* \q1 \v 18 \it Tsenmin juntsa malutala, \it* \q1 \it naa in mitya taawasha kemu rukulanu bain, \it* \q1 \it naa in mitya taawasha kemu shinbulanu bain, \it* \q1 \it in Espíritu kuwanu tsuyu, \it* \q1 \it tsenmala yai bain in mitya panu detsuve.\it* \q1 \v 19 \it Tsenmin selusha bain kata' keenbashiinuu bain keewaanu tsuyu.\it* \q1 \it Tsenmala tushaya Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain deke' keeware'\it* \q1 \it naa asa bain, ñi bain, naa paba ñivijcha juuba junu detsuve jupetu.\it* \q1 \v 20 \it Bale Ruku maja' ya naaju tsamantsaa ju'ba juntsaa keewaanu malu kayu jaindyuren\it* \q1 \it mandaa pajta dishpaijnu tsuve, \it* \q1 \it tsenmala kepe pajtaya asa tene juuñuu tiyainu tsuve.\it* \q1 \v 21 \it Tsaaren mun Bale Rukunu pakamulaya livee inu detsuve, \it*\f + \fr 2.21 \ft Joel 2.28-32\f* ti' piikive Joel, timi. \p \v 22 Tsejtu Pedro kayu pa' jindu tsandimi: Israel' chumu rukula, in palaa ura' meedidei: kumuinchi ñulla mideeve, Jesús Nazaretsha chumu uwain Dioschi mi'ke' kayamu ruku juwaañuba. Ñulla' junga naa tiba tsamantsaa ke' keewara juula bain, naa keenbashinguekaanuu juula bain, naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu ke' keewara juula bain dekive, Diosya yanu tsa tsanguikaañu' mitya. \v 23 Tsaanuren, Diosya kaspelen naakenuu ju'ba tsaa depensa tanamuwaañu, juntsa tsaa puinuu juñu' mitya, Jesúsnu ñulla' tyaapasha dekuwañu, ñulla yanu peesu ka' tu'muwa deeve; ti uudentalaba meenguityu chachillanu mandangue' kuusanu tu'pukaatu. \v 24 Tsenñuren Jesús tsai' peyatu tsamantsa taaju puinuu junuren Diosya mangujte' livee kive. Tsenmin Jesúsnuya tu'mu pudee peyaware' naa-uwanuba tsangaanu jutyuwaañu' mitya, Dios mangujteve. \v 25 Jesúsnu laapu' patu David entsangue piikemuwaave: \q1 \it Naa-uwanuba iya Bale Rukunu in ajkesha puna tene kataataakiwayu, \it* \q1 \it tsenmin in urandyasha chu' mitya, firu' puiwaren jutyuve.\it* \q1 \v 26 \it Tsa' mitya in tenbuka yuj sundyave, \it* \q1 \it in ñijka bain yuj sundya' ya' mitya sunden pantsuve, \it* \q1 \it tsenmala in bulu bain tinuba jelajtu chunu tsuve, \it* \q1 \v 27 \it matyu inuya ujkun tujuusha tsanakaan jutyuñu' mitya, \it* \q1 \it tsenmin ñuchi taawasha kemu ruku ñuchin juu jumu' bulunuya naa petewarebainguen jutyuñu' mitya.\it* \q1 \v 28 \it Tsenmin tyeenguen chutaa naa-uwanuba ura' chunuu juñu bain, \it* \q1 \it ñuya inu juntsanguenu dekeewaave.\it* \q1 \it Tsenmin ñu iba bulu chu' mitya, inu tsamantsa sundyawaanu tsuve, \it*\f + \fr 2.28 \ft Salmo 16.8-11\f* ti' piikemuwaami David. \p \v 29 Tsejtu Pedro tsandimi: Judío naatalala, uwain lala' tinbu aa-apa David peyatu menave, tsenñu chaiba ya' ujkun tujuu tsana katandetsuyu. \v 30 Davidya Diosa' mitya pamu rukuwaami, tsenmin Diosya main yanu sera' ja' nakayamunaa rei mandire' chujtinu tsuyu ti', uwain tsanguenbera kenu tsuyu timuwaami.\f + \fr 2.30 \ft Salmo 132.11\f* \v 31 Tsenñu' mityaa yumaa naa tsainuuñuba kataakiñundi patu, Dioschi Mi'ke' Kayamu peyaturen mangujnu tsuve ti' yanu laapu' patu entsandimuwaami: \it Ujkun tujuusha tsanan jutyuve, naa ya' bulu bain peten jutyuve, \it*\f + \fr 2.31 \ft Salmo 16.10\f* timuwaami. \v 32 Entsa Jesúsnaa Dios uwain mangujteve, tsenñu lala, naa tsaiñuba katamu deeyu. \v 33 Tsaitaa Diosa' urandya keesha malu' chuve Bale Ruku kuratu, tsejtu ya' Apa kuwanbera kenu tsuyu tiñu Espíritu Santo katu, bene chachillanu kuve. Tsenñu entsa challa ñulla kata' merekendetsushu juntsaa juntsave. \v 34 Tsenmin Davidya kai'sha luindyuve, tsaaren entsandimuwaave: \q1 \it Bale Ruku in Bale Rukunu tsandive:\it* \q1 \it In urandyasha chudide, \it* \q1 \v 35 \it kayu iya ñu' kundaalanu, ñu' neepa teetanainsha detsurendyuya, tive, \it*\f + \fr 2.35 \ft Salmo 110.1\f* timuwaave. \p \v 36 Tsa' mitya kumuinchi Israel' chulla naa uwain tsaañuba ñulla entsa mijadei: ñulla kuusanu tu'pu' tutedekishu juntsa Jesúsnuren, Diosya Bale Ruku tiremin, yachi Mi'ke' Kayamu tireminguive, timi Pedro. \p \v 37 Tsenñu junu wa'namula demeetu, yala' tenbukasha tsamantsa dellakindya' pensanguitu, Pedronu bain, veela Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu bain tsandila: Naatalala, tsaashu juntsaa, ¿tyee kenu dejuwa? tila. \p \v 38 Tsenñu Pedro tsandimi: Kumuinchi ñulla veta' pensa demangue' Diosnu meengue' Jesucristo' mitya main main mungaakutidei, tsenmalaa Dios ñulla' ujcha' mitya manbitsaanutsu; tsanguitaa Dios ñullanu Espíritu Santo kuwanu tsuve. \v 39 Matyu entsa tsanguenbera kenu tsuyu ti' pañu jumu, naa ñuichi bain, naa ñulla' kaillachi bain juve, tsenmin kayu kumuinchi baasha pumulachi bain juve. Ura pañuya, naajulanaa lala' Bale Ruku Dios mikanu tya' mikañu bain juntsa ya' chachi tiyamulachee juve, timi Pedro. \p \v 40 Tsandi' kayu Pedro ule' pandu tsandimi: Entsa firu' chachilla' kejtsapala yala naadekiñuba juntsanguityu' livee idei, yala tsai kuipa in jutyu, timi. \p \v 41 Tsenñu mun juntsa kuindanu meedinuulaya meengue', tsaa demungaakutikila; tsejtu juntsa malunun mika 3.000 chachillaya keranguemulaba mabuudila. \v 42 Tsai' debuuditu kumuinchi, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula naake demijakaañu bain juntsanguentsula. Tsejtu yala main main veta' veta' ma pensa juuñuu tene chula. Tsenmin dewa'di', Diosba kuinda ke' pan vele' fifikila. \s1 Ajke' keenguemula, naana chumuwa deeñuba \p \v 43 Kumuinchi chachilla keenbashii shuwa shuwaintsula, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula naa keenbashinguekaanuu ke' keewara juu bain, tsenmin Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain kiidekiñu katatu. \v 44-45 Tsenmala Diosnu keenguemulaya bulu juuñuu dechu', yala' tananutsumuya veta' veta' velen chumu jula. Tsa' mityaa yala' tananutsumuya, naa tu juñu bain ati', juntsa atiñu lushi main main nan nan meneste deeñuba tsa tsangue vele velekila. \v 46 Tsenmin malumere aa eleshasha bulu jijiila. Yala' yashaya bulu wa'di' pan devele' sunden fifikila mu bain jayuuba daj pensajtu tene. \p \v 47 Tsejtu Diosnu yuj urave tin chula, naa ne chachilla bain ura deeve tya' estya estyaila. Tsenmala, Bale Ruku bain malumere liveeju chachi tire' kayu seengue' jijiintsumi liveeju chachilla tene. \c 3 \s1 Pedro Juanba, dedeelaa rukunu ura' mandirela. \p \v 1 Ma malu Pedro Juanba kepenusha pen ura insha aa eleshasha jintsula, juntsa uranaa Diosba kuinda kenu urañu' mitya. \v 2 Tsenñu junu elesha vinu juukapasha main dedeelaa nakayamu chumi, yanu malumere aa eleshasha taji' chuchungaala “Naraa” mumu tinu juukapasha, tsenmalaa eleshasha vimu chachillanu lushi paki pakikenutsu. \v 3 Tsenñu juntsa ruku Pedronu bain, Juannu bain aa eleshasha vindetsu katatu, yalanu lushi pa'mi. \v 4 Tsenñu Pedro Juanba yanu keetu: Lalanu ke'laakika, timi Pedro. \p \v 5 Tsenñu juntsa ruku, yanu tyeeba kunaaba tsandilaa tyatu, yalanu ke'laadimi. \v 6 Tsenñu Pedro tsandimi: Naa ne ti lushi juuba tajtuyu, tsaaren ñu' mitya in pudengura kekaanu tsuyu. Nazaretsha chumu Jesucristo' mitya ñu mangujpa' nede, timi. \p \v 7 Tsandimin Pedro ya' urandyaapasha kake' kujtekemi; tsenmalan ya' neepa bain, naa nekunbele bain ura' demandiyaiñu, \v 8 dedeelaa nakayamu ruku kujpa' uidimin nedundaimi, tsai' bene yaiba aa eleshasha vitu, sundyanchin Diosnu yuj urave ti' yansai neneimi. \v 9 Tsenñu kumuinchi chachilla Diosnu yuj urave ti' neneintsu katatu, \v 10 pure' wapanai' keenbashiintsula entsaa puiñu dekata' jeetyatu, matyu juntsa rukaa aa eleshasha “Naraa” mumu puu juukapasha lushi paken chumuñuba demangueengatu. \fig |src="CN01897b.tif" size="Span" loc="Acts 3.6-10" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 3.10" \fig* \s1 Aa eleshasha Pedro' pañu palaa \p \v 11 Juntsa ura' mandimu ruku Pedronu bain, naa Juannu bain vela' mijindyumi. Kumuinchi chachillaya pure' wapanaa deju' yala' puinsha “Salomónchi” tinu ya faadinu panbee shilisha dejiila. \v 12 Tsenñu Pedro chachilla dewa'na katatu tsandimi: Israel' chulla, ¿nenñu deiyu keenbashintsula? ¿Nenñu dekiyu, matyu lalaren tsanguenuu jutu, tsa jutyu' bain, lala yuj ura ruku deju', entsa rukunu ura' demanñu keran tsanguintsula? \v 13 Naa Abrahamchi bain, naa Isaacchi bain, naa Jacobchi bain, tsenmin lala' yumaa apalachi bain jumu Diosya, \f + \fr 3.13 \ft Éxodo 3.6; 15\f* yachi taawasha kemu Jesúsnu tsamantsaa bale tiwaave, matyu ñulla ñulla' bale rukula' tyaapanu kuwadekishu juntsa rukunu, tsenmin ñullaya yanu demutyatyu', naamika Pilatoya mandyaikenu tyañuren demandyaikikaatyushu juntsa rukunu. \v 14 Tsejtu ñullaya juntsa ruku Dioschin juu jumunu, tsenmin Dios naakesa tyañuba tsanguemu ruku jumunaa demandyaikikaatyu' cha' tu'mu rukunaa livee ke' mandyaikikaamuwa deeve. \v 15 Tsanguitaa ñulla naa-uwanuba ura' chumishtikenuu tiremu rukunaa detu'kaave, tsenñu bain Diosya yanu mangujteñu lala entsa kera deeyu. \v 16 Entsa dedeelaa ju' nenu jutyuu ruku ura' mandiñu ñulla katare' mijadeishu juntsaya, Jesúsnu kerangue' mityaa tsaive, tsenñaa Jesús entsangue' ura' mandireve ñulla' ajuusha. \p \v 17 Tsaaren uwain, judío naatalala, ñulla' bale rukulaba tyee kenduba mijtutaa tsangue' Jesúsnu deka' tu'muwa deeñuba miyu. \v 18 Tsaaren Diosya, entsangue' puiwaataa kumuinchi ya' mitya pamulanu naatikare'ba juntsaa depuiwaave: matyu yachi Mi'ke' Kayamu ruku uwain peyanu tsuve ti' pakaamuwa' mitya. \v 19 Tsa' mitya ñulla, veta' pensa demangue' Diosnu meenguidei tsa-i' ñulla' ujcha manbitsalanu. \v 20 Tsenmalaa Bale Ruku ñullanu tiba jutyu lekakaanu malu eenu tsuve, tsenmin Jesúsnu yachi Mi'ke' Kayamunu eenu tsuve, ya yumalaren ñuichi kuwanuu jumuwaañu' mitya. \v 21 Tsaaren challaya Jesús selusha chunuuya juve, Dios kumuinchi tiba deechu' demangue' kasa demandirenbera, matyu yachin juu ya' mitya pamu rukulanu yumaa tinbunu naati pakaamuwaañuba tsaitu. \v 22 Moisés lala' tinbu aa-apalanu entsandimuwaave: \it Bale Ruku lala' Dios ñulla' bululanun main iya juuñuu Diosa' mitya pamu ruku faawaanu tsuve, tsenmala ya naatiñuba meenguide.\it*\f + \fr 3.22 \ft Deuteronomio 18.15-16\f* \v 23 \it Mun ya' palaanu meedityulaya\it*\f + \fr 3.23 \ft Deuteronomio 18.19\f*\it Israel chachilla' kejtsapala kala' kelaranu tsuve, \it*\f + \fr 3.23 \ft Levítico 23.29\f* timuwaave Moisés. \p \v 24 Tsenmin kumuinchi Diosa' mitya pamu rukula bain, Samuelbi jimin, bene pamula bain entsa malutala tyee inuuñuba juntsanun papatimuwa deeve. \v 25 Dios ya' mitya pamulanu tyee kunu tsuyu ti' pakaamuwaañu bain entsa ñullanaa tsaa depuinu tsuve. Tsenmin Dios lala' tinbu aa-apa Abrahamnu naati' veta' veta' tsanguedaa timuwaañuba juntsa bain ñullanaa tsaa puinu tsuve. Entsandimuwaave: \it Ñunu sera' jimula' mityaren kumuinchi paandela Dioschi ura' inu detsuve, \it*\f + \fr 3.25 \ft Génesis 22.18; 26.4\f* timuwaave. \v 26 Tsa' mitya Dios yachi taawasha kemu, ya' nanu mangujtetu, ñulla' jungaa ajke' eeve, tsanguitaa ñullanu Dioschi ura' iwaanu, tsenmalaa ñulla main main ñulla' firu' ken mitya veta' pensa demangue' Diosnu keenguenudetsu. \c 4 \s1 Pedro Juanbabalela' ajuusha takala. \p \v 1 Pedro Juanba tsandi' pandetsuren chachilla' mitya Diosnu kalen jimu rukula bain, aa eleshasha washkemula' bale ruku bain, naa saduceo chachilla bain jila. \v 2 Tsejtu Pedro Juanba chachillanu Diosa' palaa mijakare' pandu, Jesús peyaturen mangujpa' keewaatu, laa bain tsainu detsuve ti' keewaatunguive tiidetiñu meenatu ajaatyala. \v 3 Tsejtu peesu katu, yumaa kepentsuñu' mitya, peesusha pu' chawaakila. \v 4 Tsaaren yala ule' pandetsu meenamulaya pure' keranguikila; tsejtu unbee rukulanun mikaaren 5.000 chachee keranguemu tiyala. \p \v 5-6 Juntsa ayunchi Jerusalénnu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula bain, judíola' bale rukula bain, Moisés' wandya lei mashturula bain, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Anás bain, Caifás bain, Juan bain, Alejandro bain, tsenmin chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' aa bale rukulanu sera' jimu bulula bain wa'dila. \v 7 Tsejtu Pedronu bain, Juannu bain yala' junga taadei ti' uuden deke' yala' kejtala pukitu entsandi pake'meela: ¿Naa ketaa, tsenmin mu' mityaa entsangues nendu deiyu? tila. \p \v 8 Tsenñu Espíritu Santo Pedronu tsandikaañu, entsandi pakami: Ñulla bale rukula bain, chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula bain, \v 9 challa ñulla juntsa ruku diluren naa-itaa ura' mandiyatu iñanga tya' depake'meeshu juntsaa, \v 10 ñui bain, kumuinchi Israel' chulla bain demijañu urave. Enu punashu juntsa ruku ura' mandimiya Nazaretsha chumu Jesucristo' mityaa tsaive, ñulla kuusanu tu'pu' detu'ñun Dios mangujtekishu juntsa ruku' mitya. \v 11 Entsa Jesúsya \it ñulla ya kemu ruku juuñu deju', balejtuve tya' dekepuñu shupuka juuñuuve, tsaaren challaya juntsa kepu shupukaa kayu deenamishtimu shupuka tiyaive.\it*\f + \fr 4.11 \ft Salmo 118.22\f* \v 12 Uwain veela' mityaya livee inu dejutyuve, matyu Diosya lala delivee-isa tyatu, kayu vee ruku juunu entsa tusha kuwa' juntsan mitya livee inu dejuve ti' kuwandyuñu' mitya, timi. \p \v 13 Tsenñu bale rukula, Pedro Juanba jelajtu papadetiñu keenatu yuj keenbashintsula, tiba mijtu ne chachillaren tsandindetsuñuba mijatu. Tsa' mitya naa Jesúsba bulu nemu ruku deeñuba keemijala. \v 14 Tsenmin nenu jutyuu paijmu rukuren ura' mandimu bain yaiba bulu uinañu' mitya, naati' yalanu masmi' pan tsaala. \v 15 Tsejtu demandyaike' mandalukaatu, yai tene pui shuwa' veta' veta' pandu \v 16 tsandila: ¿Entsa rukulanu tyee kenuj deewa? Matyu entsa rukula uwain Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu deke' keewaañu bain juntsaya kumuinchi Jerusalén' chulla demideeñu' mitya, naati' tsa jutyuve ti' pan tsa deeyu, \v 17 tsaaren entsa palaa chachiitala mija' kayu sera' jijiintsun jutyu, yalanu firu' kenu detsuyu ti' jeekaapudaa, tsenmalaa entsa ajkeshaya mu bain Jesús' mitya juuya munuba manbai'nudetsu, tila. \p \v 18 Tsejtu yalanu mamikatu: Jayuuba Jesús' mitya juuya mamijakaren jutyu, tsenmin naa ya' mitya juu bain manbatyudei, tila. \v 19 Tsenñu Pedro Juanba tsandila: Ñullan pensangue' keekidei, Diosa' ajuusha uranu jun, Diosnuya meenguityuturen ñullanaa meenguiñu. \v 20 Lalaya lala' kapukachiren katamin, meemin dekeeshu juntsalaya naa-uwanuba padyan dejutyuyu, tila. \p \v 21 Tsenñu bale rukula firu' kenu detsuyu ti' jeekaapu' ne mandyallakila, matyu naake' ti' mityaba kuipa pu' taaju puiwaren tsa deeñu' mitya; tsenmin kumuinchi chachilla bain, yala tyee keñu dekata' bain, juntsan mitya Diosnu yuj urave ti' papatindetsuñu' mitya. \v 22 Entsa-i' ura' mandiya' nemu ruku 40 añu pullaami. \s1 Keranguemula jelajtu panuDiosnu kemishtika tila. \p \v 23 Bene Pedro Juanba demandyallatu, yaiba bulu nemula' junga miitu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa judío bale rukula bain yalanu naadetiñuba tsangue kuinda kila. \v 24 Tsenñu demeena' dyatu, Diosba kumuinchi kuinda ketu tsandila: Bale Ruku Dios, selu bain, tu bain, lamaa bain dekemu, tsenmin jundala tyee depuñuba juntsa bain dekemu ruku, \v 25 ñuya ñu' Espíritu Santochi, ñuchi taawasha kemu Davidnu, matyu lala' aa-apa millanu pakaatu tsandimuwaave: \q1 \it ¿Nenñaa Diosnuya keranguityu chachilla tsamantsa dajpanu detyan?\it* \q1 \it Tsenmin ¿nenñaa ti' mityaba jutyuren chachilla firu' kenu ti' tsanguenu papatimuj den?\it* \q1 \v 26 \it Tusha chumu reila bain, \it* \q1 \it naa uñila bain debuudi' Bale Ruku Diosnu bain, \it* \q1 \it tsenmin yachi Mi'ke' Kayamunu bain\it* \q1 \it firu' kenu desekuwanguive, \it*\f + \fr 4.26 \ft Salmo 2.1-2\f* tive. \p \v 27 Uwain Herodes bain, Poncio Pilato bain entsa pebulunu dewa'dive, tsenmin veela Israel chachi jutyula bain, naa Israel chachilla bain debuudive, ñuchin juu taawasha kemu Jesúsnu, ñuchi Mi'ke' Kayamunu kundaa ke' firu' kenu. \v 28 Entsanguitaa ñu kaspelen naakenu ti' tsanguenu shuwamuwaañuba yala tsa deke' kumuinchi tsaa depuiwaave. \v 29 Tsaaren challa, Bale Ruku, yala lalanu firu' kenu ti' pañu palaanu ñu keetadi' mijade, tsejtu lala ñuchi taawasha kemu chachillanu jaiba jela putyu ñu' palaa mijakaanu tirede. \v 30 Tsenmin naaju ju'ba tsaa keewaade; naa dilulanu bain ura' mantu, naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain deke' keewaatu, tsenmin keenbashiinuu juu bain deke' keewaatu, ñuchi taawasha kemu ñuchin juu jumu chachi Jesús' mitya tsanguikaatu, tila. \p \v 31 Tsejtu yala juntsandi' Diosba dekuindake' dyañu, yala' wa'nanunu kala ken tsanguiñu, kumuinchi chachilla Espíritu Santo' mitya tene kemu detiyatu, yala Diosa' kuinda mijakaandu jelajtu papatila. \s1 Keranguemuutala yaichitiba jumuya muchiba ne juu. \p \v 32 Kumuinchi chachilla keenguemulaya ma pensaa juula. Tsa' mitya mu bain yaichi tiba jumula yachin juuve ti'mujchi kumuinchi chachillachive tiitila. \v 33 Tsejtu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaya yuj feete' papatila, Jesús uwain peyatun mangujve tiititu. Tsenñu Dios yalanu mika ura' iware' puiwaawaakemi. \v 34 Tsa' mitya yaitala muba ti meneste ju'ba, tajtuuya jutyu jujuula, matyu yala titi deta'ba, naa tu juula bain, naa ya juula bain ati' lushi dekatu, \v 35 Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu dekuñu, yalaa veelanu main main, naa naaju meneste deeñuba kumuinchi tsa tsangue kuwa kuwa dekiñu' mitya. \v 36 Tsaju' ma judío ruku José mumu Levínu sera' jimu ruku, Chipre ishlabi nakayamu juntsaa kemi, tsaaren juntsanu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaya Bernabé mumu pula, Bernabé tishu juntsaa “ura' tyamishtimu” titu. \v 37 Entsa ruku ya' tu ai'tu, juntsa lushi Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu taji' ne kuwakemi yala naakenu detyañuba tsanguikaanu. \c 5 \s1 Ananías bain, Safira bain \p \v 1-2 Ma ruku Ananías, ya' shinbu Safiraba, yaichi manbela tu ai'tu, ya' shinbuba tsandipa' deshuwatu, juntsa tu ai'ñu lushi manbaate kalaatu, laramaa Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu tsantsa juuchi ati' kuwan tsanguemi. \v 3 Tsenñu Pedro tsandimi: Ananías, ¿nejtaa ñunu Satanásya pulla' tsanguikaañaa, ñu Espíritu Santonu anbuti' ñu' tu ai'ñu lushi mantsa kalaatunguiyu? \v 4 Tsejtu ¿juntsa tu ñuchi jutyuu? Tsenmin ¿naa ai'ñu lushi bain ñuchi jutyuu? Tsaanuba ¿nenñaa entsanguiyu? Ñu tsanguitu chachillanaa anbutindyuve, Diosnaa anbutive, timi. \p \v 5 Tsandi' pañu meemin, Ananías pemu tya'pukemi. Tsenñu tsaive detiñu mijamula tsamantsa jeetyala. \v 6 Tsenñu junu pumu musula ya' bulu deka' dekuuke' mennu tajila. \p \v 7 Entsaa puiñu pen uraa iinsha Ananías' shinbu bain vimi naa tsaa puiñuba mijtu. \v 8 Tsenñu Pedro tsandimi: Ura' kuinda kika, ¿uwain ñulla tu tsantsa juuchi de-atii? timi. \p Tsenñu pakatu: Uwain tsaave, tsantsa baleenchi de-ai'yu, timi. \p \v 9 Tsenñu Pedro manbatu tsandimi: ¿Nenñaa ñulla ñui tene tsangue' Bale Ruku' Espíritu Santonu tsanguetu naakechunga tyatu dekiyu? Avindala ñu' rukunu menjimula maandetsuve, ñunu bain yalaren tajinu detsuve, timi. \p \v 10 Tsenmalaren Safira, Pedro' neepa keesha pemu tya'pukemi. Tsenñu musula mavitu, juntsa shinbunu bain pemu katatu, take' ya' ruku' kelunu menjila. \v 11 Tsenñu kumuinchi kerangue' waku wakudimula bain, kayu veela bain entsaiñu mijamulaya yuj jeetyala. \s1 Kata' kerajtunu jumulapure' ke' keewaakila. \p \v 12 Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain, naa keenbashiinuu bain chachillanu pure' ke' keewaawaakila; tsejtu aa eleshasha mangapa “Salomón” mumu tinu ya faadinu panbee shilisha waku wakudila. \v 13 Tsenñu veelaya dejeetya' mitya yaiba buudityu jujuula, tsaaren pebulu' chumulaya yalanu yuj estyamu jula. \v 14 Tsaaren Diosnu keenguemu chachillaya kayu sera' jinchi ne iintsula, naa unbee rukula bain, naa supula bain. \v 15 Tsejtu naa dilulanu bain tsunjurunu tsuraaya, nenu miñusha kala' tsutsungaala, Pedro junu pullandu naa ne ya' aamacheeba dilulanu jayu dishke' puisa tyatyaitu. \v 16 Tsenmala naa Jerusalén keesha pebulu' chulla bain dilulanu bain, naa Dioschi urajtu kuraa tiremu bu'chullachi diluulanu bain Jerusalénsha detaji', kumuinchi ura' mandiya mandiyaila. \s1 Jesús' mitya kuinda kenulara' eramulanu firu' kila. \p \v 17 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku bain, naa yaba buunamu saduceola bain yuj dekishtyatu, \v 18 Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu deka', peesu pupukinsha pukila. \v 19 Tsenñuren Bale Rukuchi ma anjee kepe jitu peesu juukapa dejuukike' avindala mangalaatu tsandimi: \v 20 Aa eleshasha miji' vitu chachillanu kuinda ke', ñulla keranguemu tiyatu challa naa-in chu' bain juntsa kuinda kidei, timi. \p \v 21 Tsejtu naatiñu demere'ba juntsa ayunchi kepenene aa eleshasha vi' Diosa' palaa mijakarentsula. Tsaindetsuren chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku bain, tsenmin yaba buunamula bain, Israel chachilla kavitu kiikemu bale rukulanu dewa'dinu uudenguila. Tsejtu peesu pumu rukulanu mangalare' taanu eela. \v 22 Tsenñu aa elesha washkemu chachilla peesu pumulanu mangalaanu jitun, katatyu' kuinda manjitu tsandila: \v 23 Peesu suku bain nara lluka, naa junu washkemu chachilla bain washna dejuukiñun, muba deputyu juruive, tila. \p \v 24 Tsa detiñu meetu, naa aa eleshasha washkemulanu mandanguemu ruku bain, tsenmin chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain naatin tsandyala, nejtaa tsa deiñuba aseeta dekityu' mitya. \v 25 Tsenñu juntsa uranu main jitu tsandimi: Ñulla peesu pudekishu juntsa rukula, challa aa eleshasha chachillanu mijakaandetsuve, timi. \v 26 Tsenñu aa eleshasha washkemu bale ruku ya' chachillaba, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramulanu mangajimi, tsejturen tiba firu' ki'mujchi ne manga' mijiila, chachilla yalanu shupukacheeba kichu deeve tyatu. \v 27 Tsai' demanga' miitu yala' kavitu kiikensha tajila, tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku tsandimi: \v 28 Lala ñullanu jayuuba juntsa ruku' mitya kuinda mantyudei detiwayu, tsaanuren ñulla kumuinchi Jerusalén pebulunu juntsa kuinda millangue mijakaandetsuve, tsenmin juntsa peyamu ruku' mitya bain lalanaa kuipa punu kindetsuve, timi. \p \v 29 Tsenñu Pedro kayu veela bain Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaba pakatu tsandila: Lalaya chachillanaa meenguenuu dejutyu', Diosnaa meenguenuuya dejuyu, tila. \v 30 Lala' kaspee chumu aa-apa millala' Diosya Jesúsnu peyañun mangujteve, ñulla kuusanu tu'pu' tutedekisu juntsanu. \v 31 Tsejtu Dios tsanguenuu ju' yanu mangujtetu mandangue' Livee kemu ruku tire' chujtive, tsenmalaa Israel chachilla veta' pensa mantu, Diosnu meengue' yala' ujcha' mitya manbitsalainuu junudetsu. \v 32 Tsenñu uwain entsaa i' puiñuba tsana keenamu deeyu, naa laa bain, naa Dios yanu meenguemulanu kuñu Espíritu Santo bain, timi. \p \v 33 Entsa detiñu bale rukula meetu yuj ajaatyatu tu'nu tyala. \v 34 Tsenñuren main, fariseo ruku Gamaliel, Moisés' wandya lei mashtuu ruku, muchiba yuj ura' kera ruku uiditu, Jesús' mitya kuinda kes nenu eramu rukulanuya junu jayu' mitya deme-e'laakaatu, \v 35 baleetala entsandimi: Ñulla Israel chachilla, juntsa rukulanu ti kenu ju' bain ura' pensangue' kidei. \v 36 Ñuiba mandengakidei, kaspeleeba Teudas, bale rukuyu tya' keewaañu 400 unberee yaba buudi' bendala deneñun, entsa rukunu detutenmalan yaba buudi' jimula main main demavela' mijideinmalan junu de-iimuwaave. \v 37 Tsenmin bene bain, chachi nan dechuñuba mijanu malutala, Judas Galileasha chumu bain, mantsalanu yaba bulu nemu chachi detiremuwaave, tsenñuren junu bain yanu detutenmalan chachilla maali maali mandiya deive. \v 38 Tsa' mitya entsa rukulanu tiba kityudei, yai tene ne tsaindetsushu juntsaa maaliren manbinu detsuve. \v 39 Tsaaren entsala Diosa' mityaa tsaindetsushu juntsaya, ñulla naa-uwanuba yalanu pullan dejutyuve. Tsandenna ñulla aantsanguendu Diosbaa vinguendun mijai'mujchi ne tsanguentsu'ba junu dejuve, timi. \p Tsenñu ya' palaanu meedila. \v 40 Tsejtu, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu demamika' asteren kike': Jesús' mityaya manbatyudei, ti' demandyaike' me-eela. \v 41 Tsenñu yala balela' junga pu' demafaaturen yuj sunden miila, Dios yalanu Jesús' mityaren taaju iwaañu' mitya. \v 42 Tsejtu malumere aa eleshasha bain, naa yatala bain Dioschi Mi'ke' Kayamuya Jesúsyaa juntsave ti' Diosa' mika ura kuinda mijakaakaakila. \c 6 \s1 Yalanu dekive'sa titumandishpai ruku mi'kila. \p \v 1 Juntsa tinbunu keranguemula kayu aa sera' jiintsutu, griego palaachi pamula hebreo palaachi pamulanu, griegola' biyuda shinbulanuya malumere vele' kuwa kuwakentsumi ura' shili kuwaindetyuve tila. \v 2 Tsenñu 12 rukula Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramula kayu veela keranguemulaba wa'ditu, tsandila: Chachillanu yala' finutsumu vele' kuwa kuwakendaa jayu depashka' Diosa' kuinda mijakaatyushu juntsaa urajtuve. \v 3 Tsa' mitya, keranguemu naatalala, ñuitala mandishpai ruku, deechu' kemu ruku tene, matyu Espíritu Santochi manda-iimulanu tene mi'kidei, tsenmin naa pensa bain deechu' pensa juulanaa mi'kidei, tsenmalaa yala finutsumu vele velekenu taawasha kenudetsu. \v 4 Tsenmalaa lalaya Diosba kuinda kiideke' ya' palaa bain mijakares jijiintsunu detsuyu, tila. \p \v 5 Tsenñu kumuinchi tsanguiñu urave titu, Estebannu mi'ke' kala, yaa Diosnu mika ura' keenguemu ju', Espíritu Santo bain yanu yalluu juñu, naa Felipenu bain, Prócoronu bain, Nicanornu bain, Timónnu bain, Pármenasnu bain, tsenmin Siria tusha Antioquía pebulunu chumu kaspeleya judíolaba bulu tiyamu ruku Nicolásnu bain mi'ke' kala. \v 6 Tsejtu bene Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramula' junga detajiñu, yala' tyaapachi ta'ka', yala' mitya Diosba kuinda kila. \p \v 7 Malumere Diosa' kuinda nukaba mere' jijiintsula, tsenñu' mitya keranguemula Jerusalén pebulubi kayu sera' jindetsuñu, naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimu rukula bain pure' keranguikentsula Diosa' kuindanu. \s1 Estebannu peesu kala. \p \v 8 Estebannu Diosren tsanguekaañu, kata' keenbashiinuu juu bain, naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain ke' keewaawaakemi chachilla' kejtsapala. \v 9 Tsenñu mantsala chachilla' waku wakudinu ya “Livee imu” mumu puu yanu wa'dimu chachilla, veela mantsa Cirene pebulusha jamula bain, Alejandría pebulusha jamula bain, Cilicia tenasha jamula bain, Asia pruvinsiasha jamula bain debuudi' wa'natu Estebanba veta' veta' depa' kuinda kentsula. \v 10 Tsejturen veta' veta' pareju panu jutyula, Espíritu tsandikaañu tsamantsa ura' aseetaju' papatiñu' mitya. \v 11 Tsejtu veelanu lushi depaangue' anbukuinda kikaatu: Entsa unbere Moisésnu bain, Diosnu bain, kentsure' pantsu demeeyu, tikaala. \v 12 Tsanguitu naa chachillanu bain, naa judío bale rukulanu bain, naa Moisés' wandya lei mashturulanu bain na'baasa pensa dekikare' ajaavikaapula, tsangue' Estebannu peesu deka' kavitu kiikemu rukula' junga tajila. \v 13 Tsejtu junga bain mantsa rukulanu anbutikaanu detajiñu tsandila: Entsa ruku naa-uwanuba entsa Dioschin juu jumu aa eleshanu bain, naa Moisés' wandya leinu bain na'baasa kundaa padyatyu jujuuve. \v 14 Tsenmin Nazaretsha chumu Jesús entsa aa eleshanu demasenaa ere', Moisés' mijakara jumulanu bain demanbirekare', kasa tene mannu tintsu demeenayu, tive, tila. \p \v 15 Tsenñu kumuinchi junu bale ruku pumula bain, naa chachilla wa'namula bain Estebannu keetu, ya' kajuu anjeela' kajuru juuñungue katala. \c 7 \s1 Balela kuipa pu' depañuEsteban pakami. \p \v 1 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku, Estebannu: ¿Uwain yala padetishu juntsa tsajun? ti' pake'meemi. \p \v 2 Tsenñu pakatu tsandimi: Uwain judío naatalala, bale rukula bain meedidei: Lala' tsamantsaa Dios lala' tinbu apa Abrahamnu katawamuve, Mesopotamia tusha chuñu kayu Harán pebulusha jindyuren. \v 3 Tsejtu tsandimuwaami: \it Naa ñu' tu bain, naa ñu' bululanu bain shuike' ji' iya naaju tunaa keewaañu bain junga jide, \it*\f + \fr 7.3 \ft Génesis 12.1\f* timuwaami. \v 4 Tsenñu Abraham Caldea tusha (tsandityu' bain Mesopotamiasha) chuturen lu' ji' Haránbi chuimi. Tsejturen bene junu ya' apa peyañu, Dios, Abrahamnu challa lala chudenaashu juntsa tusha tajami. \v 5 Tsaaren Dios yanu tiba yachi tadiyaware' shuikendyumi, naa leka chudinuu tu bain kuindyumi, tsaaren Abrahamnu bene ya' tyuipañalanaa yachi tiba jumu dekunu tsuyu ti' pami, \f + \fr 7.5 \ft Génesis 17.8; 48.4\f* naa jumalaa Abraham kayu na miyajtuwaañuba. \v 6 Tsenmin Dios entsa bain tsandimi: Ñunu sera' jamu chachilla vee tusha chu' vee mujtu tusha chumu chachi juu chunu detsuve, tsenmin veelachi uuden i' taawasha ken chumu chachi junu detsuve, tsenmin yaichi 400 añu' mitya firu' in chunu detsuve. \v 7 Tsaaren mun ñullanu yaichi uuden in chu' taawasha kikaren chumu chachi detireñuba juntsalanu taaju iware' puitenu tsuyu.\f + \fr 7.7 \ft Génesis 15.13-14\f* Tsenmala bene junu demalu' miitu enu demaja' inu aawa kure' keewaanu detsuve, \f + \fr 7.7 \ft Éxodo 3.12\f* timuwaave. \p \v 8 Tsejtu bene Dios Abrahamba veta' veta' tsanguedaa ti' patu entsandimi: Ñulla Dioschi señas inu dejuve timuwaave. Tsenñu' mityaa ya' na Isaac nakayañu mandishpen malu iinmalan Dioschi señas ikaamuwaami. Tsenñu Isaac bain ya' na Jacobnu tsarenguemuwaami. Tsenmala Jacob bain ya' nalanu tsarenguemuwaami, juntsa 12 nala, Israel chachillachi 12 bulu sera' jimu chachilla' apala tiyamulanu. \p \v 9 Bene Jacob' nala, matyu laachi lala' aa-apa milla jumula, ya' naatala Josénu kishtyatu, uuden i' veelachi taawasha kemu chachi juu tirenu de-ati' Egiptosha eemuwaala. Tsenñuren Diosya Joséba bulu pu' washkentsu' mitya, \v 10 tsamantsa taaju ken chunuu juñuba ura' ikaren chukaami. Tsejtu tsamantsa ura' aseetaju' pamu tire' naa Egipto rei, matyu faraónchi bain ura' katawainuke kiñu, yanu Egiptochi uñi tirekemi, tsenmin ya' yasha tiba jumulanu washna' keekeenamu bale bain tireminguemi. \p \v 11 Tsenñu bene tu kuraa Egiptosha bain, naa Canaánsha bain panda yamuj tiyañu, lala' yumaa aa-apala bain taaju i' puila, ti fin tsaatu. \v 12 Tsejturen Jacob, Egiptoshaya finutsumi tsuve detiñu kuinda mijatu, ya' nalanu, matyu lala' kaspee aa-apalanu junga eemuwaami. Juntsaitaa ajke' bijee jimuwaala. \v 13 Tsejtu bene bain demiitu, juntsaba pai bijee demiiñaa, José ya' naatalalanu mangueengayakutimi, juntsaiñaa faraón bain José naaju bulu chachiwaañuba mijamuwaami. \v 14 Bene José ya' apa Jacobnu bain, naa ya' bululanu bain mikamuwaami. Kumuinchibi 75 chachi juwaala. \v 15 Juntsaitaa Jacob Egiptosha ji' chutu, bene junbiren ya bain, naa lala' tinbu apala bain peyala. \v 16 Tsenñu yala' ujkun bulu Siquembi demandaji', kaspele Abraham, Hamor' nalanu lushinchi ati'kañu tujuusha mene menekila. \p \v 17 Tsejtu Dios Abrahamnu naati' tsanguenbera kenu tsuyu timuwaañuba tsaa puinu malu dechantsuñu, Israel chachilla Egiptosha pure' seraintsula. \v 18 Tsaintsunu tinbunu Egiptobi main vera, Josénu kerajtunu chachee rei tiya' uudenguen machumi.\f + \fr 7.18 \ft Éxodo 1.8\f* \v 19 Juntsa reiya lala' chachillanu na'baasa ken chu' lala' tinbu apalanu firu' deke', naa yala' kaillanu bain avindala dekepu' maali shuikenu uudenguemuwaami yala depesa tyatu. \v 20 Tsenñu juntsa tinbutalaa Moisés nakayamuwaami. Juntsa kaana yuj uukera' nawaami, tsenñu ya' apala yala' yasha pen chu'chaya jingue awakaala. \v 21 Tsejtu bene avindala kepu' deshuikiñu, faraón' na'ma kata' katu, ya' na juuñungue washke' awakaami. \v 22 Juntsaitaa Moisés Egiptosha titi mijakaamu deeñuba tsai mijakaratu tiba demijaimi. Tsejtu palaachi bain ura' aseetaju' pamumin, naa kenchi bain tsaren jumi. \p \v 23 Moisés 40 añu juunu uwanu ya' chachilla' junga keejinu tya' jimi, Israel chachilla' junga. \v 24 Tsenñu main Egiptosha chumu chachi, Moisés' paandenu firu' ke' ta'kentsu katatu, ya' mitya balela' ketu, Egiptosha chumu chachinu tsaa tutekemi. \v 25 Tsejtu ya tsanguiñaa, Dios ya' mitya livee kikaanu juñuba, ya' bulu chachilla aseetanguichu deeve tyañuren, aseetangui'la. \v 26 Juntsa ayunchi Moisés Israel chachilla yai tene vinguendetsu kata', veta' veta' ura' demandisa tyatu tsandimi: ¿Nenñu dekiyu, ñulla bulu chachiitalaba tsanguintsula? timi. \p \v 27 Tsenñu firu' kenu tya' vinguemu ruku Moisésnu ma bandyulera ketu tsandimi: \it ¿Maa ñunu lalanu kavitu kemu bale ruku juu detiren?\it* \v 28 \it Tsejtu ¿inu bain kishi Egiptosha chumu rukunu naake' tute'ba tsangue' tu'nu tenguee?\it*\f + \fr 7.28 \ft Éxodo 2.14\f* timi. \p \v 29 Tsandiñu meetu, Moisés Madián tusha nepiya' ji' chuimi. Tsejtu junga vee mujtu tusha ji' chumu chun tsanatu pai na kakaami. \v 30 Tsejtu bene 40 añu puiñu tiba den chutyunu tenasha, Sinaí kuyi keesha main da'chichii llu'kakentsununu ma anjee katawami Moisésnu.\f + \fr 7.30 \ft Éxodo 3.2\f* \v 31 Tsenñu Moisés katatu pure' keenbashiindu kalen jimi ura' keenu tyatu, tsaintsuren Bale Ruku' palaa meejatu tsandimi: \v 32 \it Iyaa ñulla' tinbu aa-apala' Diosyu, Abrahamchi bain, Isaacchi bain, Jacobchi bain, \it*\f + \fr 7.32 \ft Éxodo 3.6\f* timi. Tsenñu Moisés jelanchin dejullukendu junga mangue-erendyai'mi. \v 33 Tsenñu Bale Ruku tsandimi: \it Ñu' neepanu puushu juntsa sandalia kalaakide, matyu ñu' uinashu juntsa tuya inchin juu tuñu' mitya.\it*\f + \fr 7.33 \ft Éxodo 3.5\f* \v 34 \it Uwain in chachilla Egiptosha chutu taaju kendetsuñu bain miyu, tsenmin yala llakindya' depakañu bain mere' mityaa yalanu livee kenu pajayu. Tsa' mitya jade, ñunu Egiptosha eenu tsuyu, \it*\f + \fr 7.34 \ft Éxodo 3.7, 8, 10\f* timi Dios. \p \v 35 Tsenñu Esteban kayu pandu tsandimi: Naa ñulla Moisésnu meradekityu', \it ¿Maa ñunu kavitu kemu bale ruku tiren?\it*\f + \fr 7.35 \ft Éxodo 2.14\f* detiñu bain, Diosya yanu bale ruku bain, tsenmin livee kemu bain tire' eemi, da'chichii llukinsha katawamu anjeenu tsanguikaañu' mitya. \v 36 Tsenñu Moisésya lala' tinbu aa-apalanu Egiptosha dechuñu naa kata' keenbashiinuu juu bain deke', naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu jumu bain deke' keeware', naa Egiptosha bain, naa Ungalala tinu lamaasha bain, naa tiba den chutyunu tenasha bain 40 añu' mitya tsanguendu mangalaamuwaami. \v 37 Tsejtu Moisésren Israel chachillanu entsandimuwaami: \it Dios ñulla' kejtsapalaren main ya' mitya pamu ruku iya tsaa faawaanu tsuve, \it*\f + \fr 7.37 \ft Deuteronomio 18.15\f* timuwaami. \v 38 Tsenmin tiba den chutyunu tenasha dewa'nanu uwanu bain Sinaí kuyisha anjee panmala Moisésya lala' tinbu apalanu manba manbatimuwaave, tsenmin yaren lalanu chuwaanuu palaa bain mere' mawainnu tiyamuwaave. \p \v 39 Tsenñuren lala' tinbu apalaya yanu demeenguityu' Egiptoshaa miinu tyamuwaala. \v 40 Tsenmin Aarónnu entsandimuwaala: \it Chi dyus kide lalanu miya' jinutsu, matyu lalanu Egiptosha mangalare' maamu Moisésya challa naa-iñuba mijdetu' mitya, \it*\f + \fr 7.40 \ft Éxodo 32.1, 23\f* tila. \v 41 Tsejtu chi dyus ke' wagaa muute juuya kila, tsangue' naa animaa juula bain tu'la juntsanu keewaanu, tsejtu yala' tyaapachi keñu chi dyusnaa balengure' keeware', naa fandangu bain kila. \v 42 Tsenñaa Dios yalanu baka' miji-i', kai'sha chumu makaralanaa teedi' aawa kuren chunuke tiwaami, Diosa' mitya pamu rukulachiren yala' kiikanu entsa pillawaañu: \q1 \it Israel chachilla, \it* \q1 \it ¿ñulla 40 añu tiba den chutyuin tenasha nenduba, \it* \q1 \it naa animaa bain tute', naa vejan ufeenda juula bain inu keewaamuwa dejuu?\it* \q1 \v 43 \it Tsanguityumee chi dyusya deke' Moloc mumu depu', \it* \q1 \it juntsanaa kaa yapaya ke' pu' tajimu deeve, \it* \q1 \it tsenmin makaranu bain dyus ti', Refán mumu pu', \it* \q1 \it ñui tene keñu chi dyusnuren tsangue' teedi' aawa kure' keewaawaakemu deeve.\it* \q1 \it Tsa' mitya ñullanu entsa tunu majuka'lare' Babilonia pebulu ajkesha manguepukenu tsuyu, \it*\f + \fr 7.43 \ft Amós 5.25-27\f* ti' pillawaami. \p \v 44 Lala' tinbu apala tiba den chutyunu tenasha nendu Diosa' tsandipañu keewara yapaya tanamuwa deeve, Dios, Moisésnu keewaatu naajuñu kata'ba tsangue kide tiñu jumu yapaya. \v 45 Tsenmin lala' tinbu apalaren yaichi tiba jumu juu tire' tanamuwaala juntsa yapayanu, tsejtu Josuéba demiitu Diosa' kunu tusha mandajila, matyu Diosren lala' tinbu apalanu juntsa tusha dechusa tyatu vee chachillanuya yala' ajuusha dejuka'lare' eemuwaañu. Tsai' detajiñu junuren David chungama juntsa yapaya chumuwaami. \v 46 Tsenñu bale ruku rei David, Dioschi ura' katawatu, Diosa' pupunanu ya main kenu pa'mi, junaa Jacob' chachilla Diosnu aawa kure' keewaanudetsu. \v 47 Tsenñuren David' na Salomónya Dioschi aa elesha kemuwaami, \v 48 naa aa kai'sha chumu Diosya chachilla' keñu yanu chutyuwaañuba. Matyu Diosa' mitya pamu ruku naatimuwaañuba: \q1 \v 49 \it Selu jumaa in chuntsumi chunbulla juve;\it* \q1 \it tsenmala tuya in neepa teetadintsumi juve.\it* \q1 \it Tsaanuba ¿tyeenguenaa inchi ya kenu dejuyu, inu junu chusa titu?\it* \q1 \v 50 \it ¿Iyaa tiba dekemu ruku jutyuu? tive Bale Ruku, \it*\f + \fr 7.50 \ft Isaías 66.1-2\f* ti' pillami. \p \v 51 Tsejtu Esteban kayu pa' jindu tsandimi: Naa tsaañu bain ñullaa naa-uwanuba pañu meedityu chachi deeve, tsenmin naa ñulla' pungui bain, naa ñulla' tenbuka bain Diosnu keenguityu chachilla naadejuñuba tsa deeve. Tsa' mitya naa-uwanuba Espíritu Santo naakesa tyañuba tsa tsanguityu deeve. Tsa deju' ñulla' tinbu aa-apa naajuwa deeñuba ñui bain tsaren dejuve. \v 52 Tsejtu ¿ñulla' tinbu aa-apala, Diosa' mitya pamu rukulanu naajulanu bain firu' kityuwa dejun? Tsenmin Dios naakesa tyañuba tsanguemu ruku main janu tsuve ti' wainmulanu bain yalaren tutentsumuwa deeve, tsenmin challa juntsa ruku janmala, ñullaa firu' kenu dewandi' kakare' detu'kaave. \v 53 Tsenmin Moisésya anjeela' mityaa lei ka' ñullanu kuwañu bain, ñullaa juntsanu meenguityu chachi deeve, timi. \s1 Esteban shupukachityatyu' peyami. \p \v 54 Tsejtu Esteban juntsandi pañu demeetu ajaranchin yala' tenbukaba delulawaake', naa tejkuba depakarai ajaavila. \v 55 Tsaaren Estebanya Espíritu Santo tene tyuwaju' mitya kai'sha ke'laatu, Diosnu tsamantsa aa bale ruku juu uina katalaami, naa Jesúsnu bain ya' urandyasha uyuna. \v 56 Tsejtu tsandimi: Kai'sha juuna katayu, tsenmala naa Chachi Tiya' Nakayamu bain Diosa' urandyasha uinave, timi. \p \v 57 Tsenñu yala merendyai'tu, naa punguiba deduka' tadi' jutindu yanu tene deji', \v 58 bene pebulu kapasha dejuike' taji' shupukachi tene detya'kila. Tsejtu yanu tsandive ti' meena' kuipa pumulaya, yala' jandaa pannu jali debe'tu main Saulo mumu rukunu keenakaanu tsuula. \p \v 59 Tsangue' shupukachi tya'kendetsun, Esteban Diosba kuinda ketu tsandimi: Bale Ruku Jesús, in aama kade, timi. \v 60 Tsanditu bene teledi' daran uti' patu tsandimi: Bale Ruku, entsa ujcha' mitya yalanu kuipa putyude, timi. \p Tsandi' dyatu peyami. \c 8 \p \v 1 Tsenñu Saulo bain junu putu naa juntsa ruku peyañuba urave tyami. \s1 Saulo keranguemulanufiru' kenu bendaa kemi. \p Juntsa malunuren, Jerusalénbi kerangue' waku wakudimulanu firu' kenu bendaa kila. Tsenñu denepiya', Judea tusha bain, naa Samaria tusha bain dejiila, naa Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaya tsaindetyuñu bain. \fig |src="CN02154b.tif" size="Span" loc="Acts 7.58-8.1" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 8.1" \fig* \v 2 Mantsala mika tenbipu chachillaya Estebannu deka' mene' ya' mitya mika deware' puila. \v 3 Tsenmala Sauloya kerangue' waku wakudimulanu firu' kenu bendaa nendu yameemee vi' keras ne', katamiya juike' kalare' peesusha punu ee-eekemi, naa unbee rukulanu bain, naa supulanu bain. \s1 Samariasha Dioschimika ura kuinda mijakara \p \v 4 Tsenñu juntsai' Jerusalénnu nepiya' jimulaya, nuka ji'ba Diosa' mika ura kuinda mijakares neneila. \v 5 Tsejtu Felipeya Samaria tusha ma pebulunu jitu, Dioschi Mi'ke' Kayamunu laapu' kuinda ke' mijakaami. \v 6 Tsenñu chachilla wa'di' Felipe tyee pantsuñuba tejan meemeedila, naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu juula bain ke' keewaawaakiñu' mitya. \v 7 Pure' chachilla Dioschi urajtu kuraa tiremu bu'chullachi diluu deji' bain ura' mandiya mandiyaila, tsenñu juntsa firu' bu'chullala cha' bulunu malundu daran uti' malu maluila. Tsenmala naa dedeelaa jimula bain, naa nenu jutyuu jimula bain, pure' chachilla ura' mandiya mandiyaila. \v 8 Tsenñu juntsa pebulunu chumu chachilla yuj sunden chula tsa tsanguiñu' mitya. \p \v 9 Tsaaren junu ma ruku ya' mumu Simón chumuwaami, kaspee tinbunuya juntsa pebulunu miruku jumu. Tsejtu junu Samaria tusha chullanu anbukituren yalanu keranguikaren chutu, yaa kayu daj ruku juuñui katawa katawaimuwaami. \v 10 Tsenñu yanu bale rukula bain, naa ne chachilla bain ya naatiñuba tejan meemeeditu: Entsaa Dioschi Tsamantsaa Pudeeve, tiitimuwaala. \p \v 11 Tsejtu ya naatiñuba meranguiikemuwaala, matyu ya miruku ju' kaspelen tsanguen chu' yalanu yumaa dekeenguikaakiñu' mitya. \v 12 Tsaaren Felipe Diosnu rei juu tananu mika ura kuinda bain, naa Jesucristo' kuinda bain kiñu chachilla demeetu, kerangue' naa unbee rukula bain, naa supula bain mungaakutila. \v 13 Tsenñu naa Simón bain keranguitu, ya bain mungaakutimi, tsejtu Felipeba bulu nentsumi, tsai' yaba nendu mika keenbashis neneimi, naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu jumu bain, naa tiba tsamantsaa ke' keewara juu bain keñu keekeena' mitya. \p \v 14 Tsenñu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula Jerusalénsha deputu, Samaria tusha chumu chachilla Diosa' kuinda demere' keenguindetsuñuba mijatu, Pedronu bain, Juannu bain Samariasha eela. \v 15 Tsenñu yala junbi dejitu, kumuinchi keranguemula' mitya Diosba kuinda kila, Espíritu Santo dekasa tyatu, \v 16 matyu Bale Ruku Jesús' mityan mungaraitu, mu bain chaiba Espíritu Santoya kaindetyuñu' mitya. \v 17 Tsenñu Pedro bain, Juan bain yala' tyaapachi deta'ka' yalanu main main Espíritu Santo kakaala. \p \v 18 Tsenñu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula, yala' tyaapachi chachillanu deta'kanmalan Espíritu Santo kakindetsu, Simón keenatu yaa lushinchi ati'ka' tsanguenu tyatu \v 19 tsandimi: Inu bain tsanguikaakai, i bain munu tyaapachi ta'kañuba Espíritu Santo kanudetsu, timi. \p \v 20 Tsenñu Pedro tsandimi: Ñu' lushiya ñuba bulu millai de-i' piyasa, matyu Diosya tsanguikaamunuren, ñuya lushinchi ati'kanu pensangue' mitya. \v 21 Tsaju' ñuya juntsa tsanguenuu jutyuve, Diosa' ajuushaya ñu' tenbu' pensa urajtu juñu' mitya. \v 22 Aantsaa pensaya veta' mande, tsejtu Diosnu u'tandide tsandenna ñu aantsangue firu' pensanguiñu bain juntsa ujcha' mitya manbitsale'banguenutsu, \v 23 matyu ñuya yuj kishtyamu ruku ju' mitya, ñu' ujcha' mityaren tsaa peesu pumu ruku juuñuu katayu, timi Pedro. \p \v 24 Tsenñu Simón tsandimi: In mitya ñullaa Bale Rukunu paka' kuinda kidei, ñulla padetishu juntsa inu tsaa i' pullai'nutsu, timi. \p \v 25 Tsejtu Pedro bain, Juan bain yala tyee imu deju'ba laapu' kuinda deke', Bale Ruku' palaa bain demijakaatu Jerusalénsha miila, Samaria tusha pure' kaa pebulu chundala Diosa' mika ura kuinda mijakaasai miitu. \s1 Felipe Etiopíasha chumubale rukuba \p \v 26 Tsandi' depuiñu Bale Rukuchi ma anjee, Felipenu tsandimi: Sursha jide Jerusalénsha putun Gazasha jijiinu miñusha, tsaaren entsa miñu tiba den chutyu tenatala puimuve, timi. \v 27 Tsenñu Felipe junga jindu, Etiopía tusha chumu bale rukunu mindala katami, matyu Etiopía reinachi tiba tsamantsa bale jumula uukare' tanamu rukunu. Ya Jerusalénsha ji' Diosnu aawa kure' miindaa tsaintsumi. \v 28 Tsejtu ya' tusha miindu ya' karuu, kawalluchi juyaanu chuuya Diosa' mitya pamu ruku Isaías' pilla kiika lensai miintsumi. \p \v 29 Tsenñu Felipenu Espíritu tsandimi: Ji' kawalluchi juyaashu juntsa karuunu mi'dide, timi. \v 30 Tsenñu Felipe kalen jitu, Etiopíasha chumu ruku, Diosa' mitya pamu ruku Isaías' kiika lentsu meetu tsandimi: ¿Tyee lenduba aseetanguentsuyu? timi. \p \v 31 Tsenñu Etiopíasha chumu ruku tsandimi: ¿Nejtaa aseetanguinaanga muba naajuñuba wandi' aseetanguikarendetyuba? timi. Tsejtu Felipenu ya' karuusha la', ya' kelunu chude, timi. \v 32 Tsenñu ya' lennu kiikanu entsandinunaa lenguentsumi: \q1 \it Uveja tute tutekinsha tu'nu takan tsaive, \it* \q1 \it ka papatyu kaa uveja juuñu ju'\it* \q1 \it naa ya' ju daakandetsuba, tiba patyu jun tsaave.\it* \q1 \v 33 \it Tsenmin naa balejtu kuraiñuba, juntsan mitya ti' kavitu deke' kuwai've, \it* \q1 \it tsaaren ¿maa yanu sera' jimulanu laapu' panu juchudeenga?\it* \q1 \it yaa tuta' entsa tusha kalaraiñu' mitya, \it*\f + \fr 8.33 \ft Isaías 53.7-8\f* pillami. \p \v 34 Tsenñu Etiopíasha chumu ruku Felipenu pake'meetu tsandimi: Tsantsaya inu wandi' mijakaaka, Diosa' mitya pamu ruku munu laapu' pataa entsandimuwaañu bain. ¿Yanu laapu' patun tsandintsun? Tsa jutyu'ba ¿veelanu laapu' patun tsandintsun? timi. \p \v 35 Tsenñu Felipe, Diosa' Kiikanu ya nunbatalaa lenguentsuñuba jundala peepu' kuinda ke' mijakaami, tsenmin Jesúsnu bain laapu' kuinda ke' Diosa' mika ura kuinda bain mijakaami. \v 36 Tsenñu bene miñusha manbela pi punanubi puindu, Etiopíasha chumu ruku tsandimi: Enu pi puve, ¿iya mungarañu urajtun? timi. \v 37 \f + \fr 8.37 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya bersikulu 37nu pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk Tsenñu Felipe tsandimi: Ñu tenbukachiren ñu' pudengama keenguishu juntsaa, mungaranuu junu juve, timi. Tsenñu Etiopíasha chumu ruku pakatu: Uwain Jesucristaa Diosa' Nave tenve, timi.\f* \p \v 38 Tsejtu Etiopíasha chumu ruku ya' karuu kajkaatu, pisha paijla, tsenñu Felipe yanu mungaami. \v 39 Tsangue' mungare' pisha demalanmalan Bale Ruku' Espíritu Felipenu manga' mijiimi. Tsenñu Etiopíasha chumu ruku mangatai'mi, tsaaren maali kayu ajkesha miindu mika sunden miimi. \v 40 Tsejtu Felipe Azoto pebulunu manbutu, pebulu kuraa Diosa' mika ura kuinda mijakares jimi, Cesarea pebulu vijinbera. \fig |src="CN01932b.tif" size="Col" loc="Acts 8.27-40" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 8.40" \fig* \c 9 \s1 Saulo keranguemu tiyami. \r (Hechos 22.6-16; 26.12-18) \p \v 1 Sauloya chaikama Bale Rukunu keenguemulanu ka' tu'nun pensaa jujuutu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' junga ji', \v 2 uuden kiika pa'jimi, juntsa uudenchi Damasco pebulusha ji', yala' waku wakudinu yatala ne', Jesúsnu keranguen chumulanu, naa unbee rukulanu bain, naa supulanu bain demi'ke' ka' taja' Jerusalénsha peesu pupukenu tyatu. \p \v 3 Tsejtu Damasco pebulusha yumaa faajingumai jintsuren, maratu Saulo' kelutala selusha pi' jurungue danguepumi. \v 4 Tsenmalan Saulo tusha lupajtyaitu, yanu entsandi pañu meemi: Saulo, Saulo, ¿nenñaa inu firu' kenu bendaa kentsuyu? timi. \p \v 5 Tsenñu Saulo: Bale Ruku, ¿ñu muyu? timi. Tsenñu pakatu: Iya Jesúsyu, ñu inu firu' kenu bendaa kikentsushu juntsa ruku. \v 6 Mangujpa' pebulusha vide, tsenmala jungaa ñu tyee kenuu juñuba wainnu detsuve, timi. \p \v 7 Tsenñu Sauloba bulu jimula palaaya demeeturen, munuba dekatatyu' tsamantsai wapana' uidila. \v 8 Tsenñu Saulo kujpa' kapuka machainguituren katatyu juu tiyaimi. Tsenñu yala tala'takachi juuya Damasco pebulusha miya' jila. \v 9 Junu pen malu chumi naa kapuka bain dandajtu, naa panda bain fajtu, naa pi bain kujchajtu. \p \v 10 Damasco pebulunu ma ruku Ananías mumu chumi, Jesúsnu keranguemu. Tsenñu Bale Ruku juntsa rukunu kipibi katawan tsaitu: Ananías, tiñu, Ananías pakatu: Enu entsanayu, Bale Ruku, timi. \p \v 11 Tsenñu Bale Ruku tsandimi: Urandya mumu puushu juntsa miñusha ji', Judas' yasha jitu, ma ruku Tarso pebulusha chumu, Saulo mumu juu chuñuba pake'meede. Challa juntsa ruku iba kuinda kikentsuve, \v 12 tsejtu yanu kipibi katan tsanguikaatu, main ya' mumu Ananías ruku juu ya' junga vi' yanu ta'ka' kapuka mangatakaantsu keewaayu, timi. \p \v 13 Tsandiñu meetu Ananías tsandimi: Bale Ruku, juntsa ruku naajuñuba iya pure' bijee merekiyu, tsenmin Jerusalénsha ñunu keranguemulanu bain naake firu' kentsuñuba meemuyu. \v 14 Tsejtu challa enu ja' pumiya chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu uuden ka' jataa puve, tsejtu mun ñunu laapu' pakandetsuñuba, juntsalanu peesu ka' punaa jave, timi. \p \v 15 Tsenñu Bale Ruku pakatu tsandimi: Naa tsaañu bain jide; iya juntsanu mi'ke' kayu, tsenmala yaa naa judío chachi jutyulanu bain, naa yala' reilanu bain, tsenmin naa Israel chachillanu bain in mitya panutsu. \v 16 Tsejtu iya yanu mijakaanu tsuyu in mitya pure' taaju inuu juñu bain, timi. \p \v 17 Tsenñu Ananías, Saulo' punu yasha ji' vitu, ya' tyaapachi ta'katu tsandimi: Keranguemu naatala Saulo, Bale Ruku Jesús, ñunu miñusha jantsu katawaishu juntsa, inu ñu' junga eeve, kapuka madanguikare', ñunu naa-uwanuba Espíritu Santo' mityaa tiba kiikemu tirenu, timi. \p \v 18 Tsenmalan ya' kapukanu miiki keraa pajtyaiñu, ya' kapuka katamu mandiyami, tsenñu mangujpa' mungaakutitu, \v 19 bene panda mafi' ura' mandiyami. Tsejtu Damascobi chumu keranguemulaba jayaa ma chudimi. \s1 Saulo DamascobiDiosa' mika ura kuinda mijakaami. \p \v 20 Saulo wajturen yala' waku wakudinu yatala, Jesúsya uwain Diosa' Nave tis neneintsumi. \v 21 Tsenñu kumuinchi tsandintsu meenamulaya yuj wapanbashi wapanbashiitu entsa entsandila: ¿Entsa rukaa Jesúsnu keranguemulanu Jerusalénsha bendaa kes ne' firu' kiikemu jutyuu, tsenmin entsaa engu bain ja' yalanu peesu deka', chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu taji' kunu jamu jutyuu? tiitila. \p \v 22 Tsenñuren Sauloya kayu malumere dera' papatindu Jesúsya uwain Dioschi Mi'ke' Kayamuve, tiitiñu, Damascosha judío chumu chachilla, ti pan tsai tiya tiyaila. \s1 Judíola firu' kenu dekiñun, Saulo livee imi. \p \v 23 Bene pure' malu iinsha judíola depaviike' tsanguenu shuwatu, Saulonu tu'nu detiñu, \v 24 Saulo mijami. Tsejtu avindala faanu pebulu juukapanu naa mandala bain, naa kepe bain washi washidila Saulonu maluntsu tu'nu tyatu. \v 25 Tsenñuren keranguemu chachilla, Saulonu kepe pishkalinu pu' pebulu veeta avindala pajte' nepiwaakila. \fig |src="CN02112b.tif" size="Span" loc="Acts 9.25" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 9.25" \fig* \s1 Saulo Jerusalénbi \p \v 26 Saulo Jerusalénbi miitu, veela keranguemulaba buudinu tyañun, yanu yuj jeetyala, yaa keranguemu jutyumeete tyatya dei' mitya. \v 27 Tsenñuren Bernabé, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulanu taji' keewaami, tsejtu Saulo miñusha jindu Bale Rukunu katañu bain, tsenmin Bale Ruku yanu pañu bain, tsenmin Damasco pebulusha Jesúsnu laapu' pa' Diosa' palaa jelajtu mijakaakaa kiñu bain dekuindakemi. \p \v 28 Tsenñu Saulo yaiba Jerusalénsha bulu shuwatu, bulu ne' Bale Rukunu laapu' pa' jelajtu papatimi, \v 29 judíoren griego palaachi pamulaba kuinda ke' veta' veta' papatitu. Tsaaren yalaya: “¿Saulonu naa ketaa tutenbera kenu dejuwa?” tyatyaila. \v 30 Tsenñu keenguemula demijatu, Saulonu Cesarea pebulushaa taji', Tarso pebulusha eela. \p \v 31 Tsenñu kumuinchi keranguemulaya, naa Judea tusha bain, naa Galilea tusha bain, naa Samaria tusha bain, tiba bulla jutyu dechu', Dioschi tyee kiikenu juñuba tsangues jintsu' kayu puulantsula. Tsenmin Bale Rukunu kayu ura' kerangue' jindu, Espíritu Santo kemishti' tsanguikaañuya kayu keranguemula sera' jijiintsula. \s1 Pedro Eneasnu ura' mandiremi. \p \v 32 Pedro nuka pebulushaba keranguemu chachillanu yaa jis neneindu, Lida pebulusha keranguen chumula' junga bain jimi. \v 33 Tsejtu junu ma ruku Eneas mumu, mandishpen añu dilu dedeelaa ju' tsunjuunun tsanamunu katajimi. \v 34 Tsejtu Pedro tsandimi: Eneas, Jesucristo ñunu ura' mandireve; mangujpa' ñu' tsunjuu ma uukide, timi. Tsandinmalan Eneas mangujpaimi. \v 35 Tsenñu kumuinchi chachilla Lidasha chulla bain, Sarón tusha chulla bain, tsaintsu keenatu Bale Rukunu keranguemu tene tiyaila. \s1 Dorcas peyaturen mangujtami. \p \v 36 Juntsa tinbunu ma keranguemu shinbu Jope pebulunu chumi, ya' mumu Tabitá, griego palaachiya Dorcas, lala' palaachiya “mana” titiñuu. Entsa shinbu naa-uwanuba ya' chungamaya ura' ke' veelanu kemishtin chumuwaami. \v 37 Tsejturen Dorcas diikaavi' peyañu, ya' ujkun bulu pitsale' katyu dijki sukusha talu' tsuula. \v 38 Tsenñu Lida, Jope pebuluba kalen juñu' mitya, Jesúsnu keranguemu rukula, Pedro Lidasha puñuba mijatu, pai rukunu eela Pedronu: Lala' junga te' jade, tinudetsu. \p \v 39 Tsenñu Pedro yaiba bulu jimi. Nei'ba Pedro jinmalan, ujkun bulu tsunu sukusha taluila. Tsenñu biyuda shinbula deja' Pedronu yatai wa'di' waatu, pemu shinbu milla bibu chuumala keñu tainsha punu jali bain, jandaa pannu jali bain keewaala. \v 40 Tsenñu Pedro deme-e'laake' teedi' Diosba kuinda ketu, pemu shinbunu tsandimi: Tabitá, mangujpade, timi. Tsenñu kapuka machaingue', Pedronu katatu, mangujpa' chudimi. \v 41 Tsenñu Pedro ya' tyaapanu ka' ma-uikaatu, keranguemulanu bain, biyuda shinbulanu bain demikatu, tiba jutyu mangueewaami. \p \v 42 Tsenñu kumuinchi Jope pebulu' chulla demijatu, Bale Rukunu pure' keranguikila. \v 43 Tsejtu Pedro Jope pebulubi animaa kikachi taawasha kiikemu ruku Simón' yasha pure' malu chudimi. \c 10 \s1 Pedro Cornelioba \p \v 1 Cesarea pebulubi ma ruku chumi, ya' mumu Cornelio; juntsa ruku Italiasha chumu tinu suutadulachi ama jumi. \v 2 Juntsa ruku mika tenbipu ruku jumi, tsenmin ya' bululaba Diosnu aawa kure' keewaawaakemu jula, naa lastemaa chumu judío chachillanu bain lushi kuwa', yalanu kemishti kemishtikemu jumi, tsenmin naa-uwanuba Diosba kuinda kiikemu jumi. \v 3 Ma malu kepenusha pen ura insha Cornelio kipin tsaiñu, Dioschi ma anjee entsai katawa' ya' junga: ¡Cornelio! tita vimi. \p \v 4 Tsenñu Cornelio juntsa anjeenu jelanchin kerai shuwatu: ¿Rukui, tyeenguenu juwa? timi. Tsenñu anjee tsandimi: Ñu Diosba kuinda ketu tyee papatiñu bain ya juntsa tengaya jujuuve, tsenmin purelanu bain ñu lushi kuwa kuwake' yalanu kemishti kemishtikeñuba juntsan mitya bain tengaya jujuuve. \v 5 Tsa' mitya mallee Jope pebulusha eede main Simón mumunu, tsandityu'ba Pedronu mikanu. \v 6 Challa animaa kikachi taawasha kiikemu ruku Simón' junga, lamaa pi keesha chuve, timi. \p \v 7 Tsenñu yaba kuinda kemu anjee miiñu, Cornelio ya' yasha taawasha kemu chachillanu pallu mikami, tsenmin naa yanu ura' washkemu suutadu ju' naa Diosnu bain ura' keranguemunu mikatu, \v 8 yalanu dewandi' bene Jopesha jidei ti' eemi. \p \v 9 Ayunchi yala Jope pebulusha kalen jindetsu, matyu pajta katyuunu uratala Pedroya pakikii ya mishbui'sha luimi Diosba kuinda kenu. \v 10 Tsejtu panda mutya' finu tyantsuñu, mantsala panda kendetsuren, yaa kipiiñu-itu, \v 11 yanu Dios maratu selu juruna katakaañu, kai'sha aa manbaali keraa taapai mutunu chuwachi yangaakiñuu pajaintsu katami. \v 12 Tsenñu juntsa aa manbaalinu kumuinchi vee vee animaa pula, naa taapai neepachi neimula bain, naa tunu ajkachi shilla' jiimula bain, naa jekachi neimu pishkula bain depuñu katami. \v 13 Tsenñu yanu palaa meejatu tsandimi: Pedro, kujpa' entsa animaalanu tute' fide, timi. \p \v 14 Tsenñu Pedro pakatu tsandimi: Bale ruku, tsanguen jutyuyu, Dioschi urajtu kurekaamu fin jutyunu animaa juulaya naa-uwanuba fityuwaayu, timi. \p \v 15 Tsenñu manbatu tsandimi: Diosren fikenuu keñunuya urajtu kurekaamuve ti' finu jutyuve tityude, timi. \p \v 16 Tsejtu pen bijee tsandiñu, juntsa manbaali jei kai'sha malumi. \fig |src="CN01945b.tif" size="Span" loc="Acts 10.11-16" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 10.16" \fig* \v 17 Tsenñu Pedroya ya' katañu jumu tyee jutunga tyatu yuj pensanguentsun, Cornelio' eeñu jamu rukula nunbanaa Simón chuñuba mijanu pake'meres jijiindu, bene Simón' yakapa juusha, veeta juukapasha ji' \v 18 pake'meetu daran palaachi tsandila: ¿Enu Simón, tsandityumee Pedro mumu ruku, ja' chutyuu? tila. \p \v 19 Tsenñu Pedro ya' katañu jumunu kayu pensanguentsun, Diosa' Espíritu patu tsandimi: Challa ñunu pen ruku avindala mi'kes nendetsuve. \v 20 Kujpa' tiba vera' pensangui'mujchi yaiba bulu jide, iyaa yalanu eeñu' mitya, timi. \p \v 21 Tsenñu Pedro manbajtyatu yalanu tsandimi: Iyaa, ñulla mi'kenu jadeishu juntsayu. ¿Tyeenguenaa inu mi'kenu dejayu? timi. \p \v 22 Tsenñu yala pakatu: Lala suutadu ama Cornelio' mityaa dejayu. Yaa Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu ruku, tsenmin Diosnu bain aawa kure' keewaamu rukuve, tsenmin naa judío chachillachi bain estya' keran chumu rukuve. Tsenñu Dioschin juu jumu ma anjee Cornelionu tsandive: Pedronu mikajide, tsenmala ya ñu' yasha ja' naati pañuba, ñulla meedinu dejuve, tive, timi. \p \v 23 Tsenñu Pedro yala' junga vijakare' juntsa kepeya junga tsumishtimi. \p Ayunchi Pedro yaiba jiñu, mantsa Jopenu chumu keranguemu naatalala bain bendaa jila. \v 24 Tsejtu juntsa ayunchi Cornelio' chuinbi Cesareabi vijila, tsenñu Cornelio, ya' bulula bain, naa yachi ura' keranu chachilla bain yaba bulu puve'nu mikañu' mitya dewa'di' Pedronu keenala. \v 25 Tsejtu Pedro yasha vijiñu Cornelio mikanu fale' katawami, tsejtu ya' ajuusha teledimi, yanu balengure' keewaanu tyatu. \v 26 Tsenñuren Pedro yanu mangujtekitu tsandimi: Ma-uidide, i bain ñu naaju ne chachi juñuba juntsaaren juyu, timi. \p \v 27 Tsejtu Pedro tsandi' kuinda kendu yasha vitu, chachi pure' wakudena katatu \v 28 tsandimi: Ñulla mideeve, naa judío rukula vee chachillaba buudinu uuden jutyuñuba, tsenmin naa yala' yashaba vinu uuden jutyuñu bain. Tsaaren Diosya iya munu bain Dioschiya urajtu chachi kuramu deeve tinu jutyuve ti' mijakaave. \v 29 Tsenñaa iya ñulla demikañu jei jayu, naa tiba pensangui'mujchi. Tsa' mitya challa mijanu tenve, nenñaa ñulla inu demikañu bain, timi. \p \v 30 Tsenñu Cornelio tsandimi: Yumaa taapai malu junu kepenusha, pen ura insha, in yasha Diosnu pensangue' panda findyu' Diosba kuinda kentsuwayu. Tsanguentsuren ma ruku fiba jali panaa pi'juruu jatu, \v 31 inu tsandiwa: Cornelio, ñu Diosba kuinda ketu tyee papatiñuba meeve, tsenmin ñu tiba meneste juu chumu chachillanu tyee ke' kemishtin chuñuba juntsa' mitya bain tengaya juve. \v 32 Tsa' mitya Jope pebulusha mulaanaaba ere', ma ruku ya' mumu Simón Pedronu engu jade tikaade. Yaa kama vee ruku Simón mumu, matyu kikachi taawasha kiikemu ruku' yanu chuve, lamaa pi keesha, tiwa. \v 33 Tsandiñaa jeke mi'kenu eewayu; tsenñu ñu entsai' jatu yuj ura' ive. Challa kumuinchi lala enu Diosa' ajuusha depuyu; tsa' mitya Bale Ruku naatinu eeñu bain meenanu tenve, timi. \s1 Pedro Cornelio' yanuDiosa' kuinda mijakaami. \p \v 34 Tsandiñu Pedro tsandimi: Umaa aseetanguiyu, uwain Diosya chachillanu vee vee dejuve tya' keetyuñuba. \v 35 Yaa naaju chachillanu bain, yanu dekeengue' balengure' ura' dekishu juntsaa, tenbitya' mikamuve. \p \v 36 Dios kaspele Israelnu sera' jamu chachillanu pa', naa munu bain Bale Ruku Jesucristo' mityaa yachi mika ura kuinda mijakare' tiba bulla jutyu dechujtikaanu tsuyu, timuwaave. \v 37 Tsenmin ñulla ura' mideeve, kaspele Galilea tusha Juan Mungaamu mungaradei ti' papatiñu, judíola' tusha tyee i' puimuwaañu bain. \v 38 Tsenmin ñulla mideeve, naa Dios, Nazaretsha chumu Jesúsnu Espíritu Santo bain kuwa' pude tiremuñuba. Tsenñu yaa ura' kes ne' kumuinchi chachillanu Dyabuluchi diikaavi' taaju ken chumulanu bain ura' mandires neneimuwaañuba, Diosya yanu tsanguikaantsuñu' mitya. \v 39 Tsejtu naa judíola' tusha bain, naa ya' pebulu Jerusalénnu bain tyee kes nemuwaañuba lala entsana keekeenamuwa deeyu. Tsenñuren bene deka' kuusanu tu'pu' detu've. \v 40 Tsaaren Diosya yanu pen malu insha mangujte' lalanu mangatakaave. \v 41 Tsejturen kumuinchi chachillanu dekatakaakityumujchi lalanuren mangatakaakive, lalaya yumalaren Dioschi mi'ke' kaya' uwain juntsaiñu mangatamu deeyu tinu mi'ke' kaya jumulanuya. Tsejtu ya peyatun mangujtañu manen yaba bulu panda demafi' bulu mangujchimuwa deeyu. \v 42 Tsejtu yaa lalanu chachillanu Diosa' palaa mijakaanu bain, tsenmin Diosya yanu naa chumulanu bain, naa pemulanu bain kavitu kiikemu bale tireñuba juntsa bain dewainnu lalanu eeve. \v 43 Entsa palaanaa Diosa' mitya pamu rukula bain laapu' depave: Mun yanu keenguemulaya, ya' mityaren yala' ujcha manbitsalanu dejuve, tiidetive, timi. \s1 Judío chachi jutyula bainEspíritu Santo kala. \p \v 44 Pedro kayu tsandi' pantsuren, Espíritu Santo kumuinchi junu kuinda meenamulanu paijmi. \v 45 Tsenñu Pedroba bulu jimu keranguemu judíola mika keenbashintsula, naa judío chachi jutyulanu bain Dios kuwa' Espíritu Santo pajteñu, \v 46 yala' ajuusha naa mera' kerajtunu palaachi bain depa', Diosnu yuj urave ti' papatindetsu demeena' mitya. Tsenñu Pedro tsandimi: \v 47 ¿Nejtaa lala yalanu pichi mungaanu dejutyuyu tinu dejuwa, yai bain lala naake Espíritu Santo dekañu bain, yai bain tsa dekiñuba? timi. \p \v 48 Tsejtu yalanu: Jesucristo' mitya demungaakutidei, timi. Tsenñu yala Pedronu yaiba mantsa maluya kayu manchusa tila. \c 11 \s1 Pedro tyee ke'baJerusalén eleshabi kuinda kemi. \p \v 1 Judeabi, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula bain, kayu veela keranguemula bain mijala naa judío chachi jutyula bain, Diosa' kuindanu dekeranguiñuba. \v 2 Tsejtu Pedro Jerusalénsha miiñu keranguemu judíola, vera' tya' patu \v 3 entsandila: ¿Nenñaa judío chachi jutyula' yashaba yaa ji' yaiba buudi' panda fiyu? tila. \p \v 4-5 Tsenñu Pedro tyee i' pulla' bain yalanu mijakaanu millandi wainmi. Tsejtu tsandimi: Iya Jope pebulunu chutu, Diosba kuinda kendu kipin tsaiñu-itu, entsaaya katayu: kai'sha aa manbaali keraa taapai mutunu chuwachi yangaakiñuuya pajantsu katañu, in keesha pajaiwa. \v 6 Tsenñu tyee puñanga tenñu ura' keeñu, naa taapai neepachi neimu animaala bain, naa jeendaa chumu animaala bain, naa tunu ajkachi shilla' neimu animaala bain, naa kai'tala jekachi neimu pishkula bain junu depuwa. \v 7 Tsenmala inu entsandiñu meejawa: Pedro, kujpa' entsa animaalanu tute' fide, tiwa. \v 8 Tsenñu tsandiwayu: Bale Ruku, iya fin jutyunu animaa juu, Dioschi urajtu kurekaamu juulaya in fi'pakichi naa-uwanuba fityuyu, tiwayu. \v 9 Tsenñu manen selusha manbatu entsandiñu meejawa: Diosren fikenuu keñunuya urajtu kurekaamuve ti' finu jutyuve tityude, tiwa. \v 10 Tsejtu tsaandene pen bijee tsaiwa, tsaimin bene kumuinchi kai'sha demaluwa. \v 11 Tsainu uranu pen ruku Cesareasha jamula inu mi'kenu deja' in chunu yanu dejawa. \v 12 Tsenñu Espíritu Santo inu: Tiba vera' pensangui'mujchi jide, tiwa. Tsenñu entsa mandishmain ruku keranguemula bain iba dejiwa. Tsai' yaiba jitu, juntsa ruku' yasha deviwayu. \v 13 Tsenñu ya kuinda kiwa, ma anjee ya' yasha vijatu, yanu naa-i katawa' pañu bain, tsejtu entsandive tiwa: Munaaba Jope pebulusha ere', ma ruku Simón, tsandityumee Pedro mumu rukunu mikanu eede. \v 14 Tsenmala yaa ñunu wainnu tsuve, naa-itaa ñu bain, naa ñu' bulula bain livee inu deeñuba, tiwa. \v 15 Tsenñu iya kuinda ke' jintsunmalan, lalanu Espíritu Santo pajandu naa-imuwaañuba yalanu bain tsaiwa. \v 16 Tsenñu kaspele Bale Ruku naati pamuwaañuba juntsa mandengawayu: Uwain Juanya pichee mungaave, tsaaren ñullaa Espíritu Santaa deka' juntsachi mungaraiñuinu detsuve, tiñu. \v 17 Tsa' mitya Diosren lala Bale Ruku Jesucristonu keenguemulanu naake' bain yalanu bain tsanguishu juntsaa, ¿Iya nenñaa Diosren tsanguenu tyañuba tsanguen jutyu ti' panaanga? timi Pedro. \p \v 18 Tsenñu entsandiñu meenatu dedya'ka', Diosnu yuj urave ti' pandu tsandila: Naa judío chachi jutyulanu bain, Diosya yalaren veta' pensa mangue' yanu demeenguishu juntsaa, naa-uwanuba chunuu tirenu kive, tiitila. \s1 Antioquíasha keranguen chumula \p \v 19 Kaspele Estebannu tu'nu tinbunu kayu veela keranguemulanu bain demi'ke' kanu dekiñu, mantsa nepiya' jitu, naa Fenicia tusha bain, naa Chipre ishlasha bain, naa Siria tusha Antioquía pebulunu bain jimuwaala. Tsejtu jundala, judío chachillanuren Diosa' mika ura kuinda mijakaakila. \v 20 Tsenñuren mantsa Chipre ishlasha chumu rukula bain, Cirene pebulusha chumula bain Siria tusha Antioquía pebulunu dejitu, griego palaachi pamulanu bain, Diosa' mika ura kuinda mijakaala, naa Jesucristo Bale Ruku juñuba. \v 21 Tsenñu Bale Ruku yaiba bulu puñu' mitya, yala kaspeleya tyee ken chumuwa deju'ba juntsa tyaike' Bale Rukunu pure' keranguemu tiyaila. \p \v 22 Tsenñu entsa kuinda Jerusalénsha kerangue' waku wakudimula bain demijatu, Bernabénu Antioquía pebulusha eela. \v 23 Tsenñu Bernabé jitu, Dios yalanu naake ura' ikaantsuñuba katatu yuj sundyami, tsejtu yalanu ule' patu kidanda ki'mujchi ura' pensaren Bale Rukunu keengues jintsudei, timi, \v 24 yaa uwain ura' ruku ju', naa ya' pensa bain Espíritu Santochi tene yalluuñuu ju', tsenmin ura' keenguemu ju' mitya. \p Tsenñu pure' chachilla Bale Ruku Jesúsnu keranguikila. \p \v 25 Tsangue' dyatu, Bernabé Tarso pebulusha, Saulonu mityapuu jimi. \v 26 Tsejtu mangatatu, Siria tusha Antioquía pebulubi miya' jimi. Tsejtu junu kerangue' waku wakudimulaba ma añu wa'din chula, pure' chachillanu mijakarendu. Tsenñu junaa Antioquíasha chumu chachilla keranguemu chachillanu, “Cristonu bendaa nemu chachi” ti' ajke' bijee tsandila. \p \v 27 Jumaa tinbutala Diosa' mitya pamu rukula Jerusalénsha puturen Antioquía pebulusha mantsa jila. \v 28 Tsenñu mainya Agabo mumu yanu Espíritu Santo tsangue pensa kuñu' mitya uidi' patu, nuka bain panda yamuj tinbu tiyanu tsuve ti' wainmi. Tsenñu uwain tsai' puimuwaami Claudio uñi junu tinbunu. \v 29 Tsenñu Antioquíasha keranguemu chumula Judeasha chumu keranguemu naatalalanu tyeeba ee-eekidaa ti' pala main main naa naake kundya'ba. \v 30 Tsanguitu Judeasha, keranguemula' bale rukulanu kunu eendu, Bernabénu bain, Saulonu bain kuwa' eela. \c 12 \s1 Santiagoya tutami; Pedroya peesu vimi. \p \v 1 Juntsa tinbutala rei Herodes, keranguemu chachillanu na'baasa kedundami, \v 2 tsejtu Juan' uñaku, Santiagonuya peeniyachi ke' tu'kaami. \v 3 Tsejtu ya tsanguiñu, judío chachillaya sunden dekeewaañu' mitya, Pedronuya peesu ka' pukaakemi, judío chachillachiya pujkikaantsumi putyu pan fi' fandangu kiikenu malutala. \v 4 Tsangue' ka' Pedronu peesusha putu, peesusha malun jutyu keenamula taapai ruku juundene, taapai pela washkare' uikaami, tsaaren Dapulla' livee kiñu fandangu kenu malu pullanmala, muba dekeena kavitu kenu tyataa tsanguemi. \v 5 Tsenñu Pedroya yanu narana dewashna peesusha pumi, tsaaren keranguemu chachillaya Diosba kuinda ke', ya' mitya kive'de ti' papatintsula. \s1 Diosa' AnjeePedronu peesusha mangalaami. \p \v 6 Herodes Pedronu mangalare' chachilla' ajuusha kavitu kenu tsuyu tiñu chayanu malunchi, kepe Pedro pai suutadula' kejtala jeru chuwachi teetsuraa kasu'tsumi. Tsenmin naa juntsa peesu ya juukapasha bain suutadula washnala, \v 7 tsanan Bale Ruku' anjee peesusha pi'juruu katawa' Pedro' vi'chinu ta'ka' tengaatu: Apain mangujde, timi. Tsenmalan ya' tyaapatala teetsunamu jeru chuwala dela' pajtyaila. \v 8 Tsenñu anjee tsandimi: Ñu' jali ajpelenu chuwachi narake mandele', sandalia bain manbude, timi. Tsenñu tsanguenmalan manen yanu: Ñu' jandaa viyanu jali bain maviya', in bendaa jade, timi. \p \v 9 Tsanguitu Pedro ya' bendala malunduren uwain ura keranun juntsa anjee tsanguintsuñuba jaiba aseetandyatyu' mitya, Dios yanu kipiiñu-ikare' keewaañaa ne tsaintsu keemeete tyami. \v 10 Tsejtu umaya ajke' suutadu washnanunu depulla' kama suutadu washnanunu bain depuitu, jeru juukapasha dekalen jiñu, juntsa juukapa maaliren tsaa ne jurukiñu, demafale' neneinu miñusha malu' miindu, jayu ajkesha miimishtindun juntsa anjee ne manbiyaimi. \p \v 11 Tsenñu Pedro umaa kayu aseetanguitu tsandimi: Challaa kayu aseetanguiyu naa Bale Rukaa ya' anjeenu ere' inu Herodes bain, judío chachilla bain naakenu pensa deeñuba yala' tyaapanu livee kenu tya' tsanguiñuba, timi. \fig |src="CN01953b.tif" size="Span" loc="Acts 12.7-11" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 12.11" \fig* \p \v 12 Tsai' aseetangue' dyatu, Juan tityumee Marcos tiitinu' ama María' yashaa jimi. Junu pure' wakunala, Diosba kuinda kiikendu. \v 13 Tsejtu Pedro avindala, juukapanu jitu pali palikiñu, ma panna Rode mumu, juukapa juukenu jitu, \v 14 naa Pedro' palaañu bain mere' aseetanguitu sundyanchin, avindaa juukapaya juukityumujchi veelanu mamijakaanu ya juusha daran miimi Pedro juukapasha uinave tinu. \v 15 Tsenñu yala tsandila: Ñu yuj-itundive, tila. Tsenñu: Uwaindiyu, tiitiñu: Tsaaya yanu washkemu ya' anjeemeete, tila. \p \v 16 Yala tsandindetsun Pedroya juukapasha palitintsuñu' mitya, juuke' demangatatu yuj wapanla. \v 17 Tsenñu ya' tyaapachi señas ke' nejuudei titu, bene dewandi' Bale Ruku yanu naaketaa peesusha mangalaañuba tsangue kuinda kemi. Tsejtu naa Santiagonu bain, keranguemu naatalalanu bain mijakaadei, timi. Tsanditu junu malu' vee mujtu miimi. \p \v 18 Juntsa ayunchi dechañu suutadula, Pedro naa-i' tsaiñuba jaiba aseetanguityu' pure' wapanaila. \v 19 Tsenñu Herodes mami'kekaatun mangatai'tu, junu washnamu suutadulanaa juntsan mitya kuipa pu' detu'kaami. Tsanguikaatu Herodes Judea tusha malu' miji' Cesarea pebulusha manchuimi. \s1 Herodes peyami. \p \v 20 Herodes Tiro pebulu' chullanu bain, Sidón pebulu' chullanu bain ajara chumi. Tsenñu yala pai pebulu' chulla dewa'di', Herodesba kuinda kidaa, ti' pala. Tsejtu Blasto, rei Herodeschi ya' kelunu chu' taawasha kemu chachiñu' mitya, yanu depavitu Herodesba ura' manba' tiba bulla jutyu manchunu tila, matyu yala' chachillaya rei' jungaa naa panda bain ati'ka' fifikemu de' mitya. \p \v 21 Tsenñu Herodes ma malu yaiba bulu kuinda kenu titu, juntsa malu jañu, uñila' pana panakenu jali pana', kavitu kensha chuditu kuinda kemi. \v 22 Tsenñu chachilla ui'nbashiindu entsa entsandila: Entsa patintsushu juntsa ruku, ura cha' ruku jutyuve, ma dyus juuñuuya pantsuve, tiitila. \p \v 23 Tsenñu juntsa uranu, Bale Rukuchi ma anjee, Herodesnu diikaapukemi, yaa maaliya balengurainuu paturen Diosnuya aawa kure' paindyuñu' mitya. Tsejtu Herodes kumuinchi ya' bulu tsaa mallu tene yallui' defa' peyaimi. \p \v 24 Tsaaren Diosa' kuindaya malumere kayu munuba demijakaañu' mitya, nukaba kerangues jintsula. \v 25 Tsenñu Bernabé Sauloba tyee kenu deji'ba Jerusalénsha dekemin, Antioquíasha miila, tsejtu Juan tityumee Marcos mumu rukunu bain miya' jila. \c 13 \s1 Ajke' bijee Bernabé, Sauloba Diosa' kuinda mijakaajila. \p \v 1 Siria tusha Antioquía pebulunu kerangue' waku wakudimu mantsa rukula naa Diosa' mitya pamu rukula bain, naa mashturula bain pula: mainya Bernabé; kamainya Simón (pababa tinu ruku); kamainya Lucio, Cirene pebulusha chumu; kamainya Menahem, Galileasha chumu uñi Herodesba bulu chudi' awamu ruku; tsenmala kamainya Saulo. \v 2 Tsejtu yala ma malu Diosnu pensangue' panda fityu jutu Bale Rukunu aawa kure' keewaandetsuñu, Espíritu Santo tsandimi: Saulonu bain, Bernabénu bain vela' kalaadei, tsenmala yala iya tyee kesa tyañu bain tsanguenudetsu, timi. \p \v 3 Tsenñu yala Diosnu pensangue' panda findyu deju' Diosba kuinda ke' dyatu, yala' tyaapachi deta'ka', yala ti ke'ba ura' dekisa tya' tsanguitu, yalanu tiba jutyu ura' jidei ti' eela. \s1 Pablo BernabébaChipre ishlasha jila. \p \v 4 Tsenñu yala Espíritu Santochi miya' jikutitu, Seleucia pebulunu jitu, baakuchi Chipre ishlasha tyakala. \v 5 Tsejtu Salaminabi dejitu, judíola' waku wakudinu yatala Diosa' kuinda mijakaala. Tsenmala Juan Marcosya yaiba bulu neneimi yalanu kivetes nendu. \p \v 6 Juntsa ishlanu deneindu Pafos pebulubi jitu ma judío miruku, Barjesús mumunu katala, anbutitun Diosa' mitya pamu rukuyu timunu. \v 7 Tsejtu juntsa miruku, uñi Sergio Paulobaa buudimuwaami. Juntsa uñi ti ke'ba tejan pensangue' kiikemu ruku jumi. Tsenñu juntsa uñi, Bernabénu bain Saulonu bain mikanu uudenguemi Diosa' kuinda meenanu tyatu. \v 8 Tsenñuren juntsa miruku, ya' mumu griego palaachiya Elimas, uñi tsanguenu tyañuba yaa tsanguikarendyai'mi, juntsa uñi Diosa' kuindanu keranguityusa tyatu. \v 9-10 Tsenñu Saulo, ya' kama mumuya Pablo, Espíritu Santo' mityaa tiba kiikemu jutu, juntsa rukunu ya' kajuunu keetaditu tsandimi: Ñu, Dyabulu' na juuñuu jumu, firu' chachi, anbukuinda kemu ruku, tiba ura' juulanu kundaa tyamu chachi, ¿Naamaa Bale Ruku tyee kesa tyañuba juntsaa kikaren chukaanujtuuyu? \v 11 Challaren Bale Ruku ñunu naake taaju iwaanuuñuba mijanu tsuve. Tsa' mitya challaren kapuka dandajtu tiyatu, naa pajta lu'ñuba mantsa tinbu' mitya mamijakeyai'mee, timi. \p Tsandi' dyanmalan, kapuka jei dandajtui shuwañu, ta'dandai tiyami, maa ya' tyaapanu ka' nechudeenga tyatu. \v 12 Tsenñu uñi entsaa intsu keena' keenbaishtu, Bale Ruku' kuinda mijakaranu keenguemi. \s1 Pablo Bernabéba Pisidia tusha, Antioquíasha jila. \p \v 13 Pablo yaba bulu nemulaba, Pafosbi lu' jitu, Panfilia tusha, Perge pebulubi jila. Tsenñuren Juanya junumee ji-i', yalanu junu shuike' Jerusalénsha miimi. \v 14 Tsenñu yala Perge pebulubi puitu, Pisidia tusha Antioquía pebulubi vijila. Tsejtu saaduma lekanu malunu yala' waku wakudinu yasha vi' chula. \v 15 Tsenñu manbaate Moisés' piikeñu lei kiika bain, Diosa' mitya pamu rukula' piikeñu kiika jumula bain delengue' dyatu, junu wa'namu bale rukula tsandila: Judío naatalala, ñulla chachillanu uutyawaakenuu kuinda kenu tanatuya challa padei, tila. \p \v 16 Tsenñu Pablo kujpa' uiditu, yalanu dus juudei ti', tyaapachi señas ketu tsandimi: Israel rukula bain, judío jutyu rukula Diosnu balengure' keewaamula bain meedikai. \v 17 Israel chachilla' keranguenu Diosya lala' tinbu aa-apalanaa mi'ke' kave. Tsejtu Egiptosha chunu tinbunu yala' tusha jutyunuren pure' serawaake', juntsa tunu dechuren, ya naaju'ba juntsaa deke' keeware' bene mangalaave, \v 18 tsejtu yala tiba den chutyunu tenasha naake na'baasa kentsumuwa deeñu bain, 40 añu neware' puive. \v 19 Tsejtu Canaán tusha chumu chachillanu mandishpai vee vee chachi chumulanu millangaave, tsejtu juntsa tu lala' tinbu aa-apalanu kuwave. \v 20 Tsejtu tsangues jijiindu kumuinchibi 450 añutalaa puimi. Tsejtu bene yala' mitya bale i-iimu rukula mandire mandirekentsumuwaami Diosa' mitya pamu ruku Samuel janbera. \v 21 Tsejtu bene yalanu ma reiya uudenguen chusa ti' depa'ñu, Dios, Quis' na Saúlnaa rei tire' kumi, Benjamínnu sera' jamu chachinu. Tsenñu juntsa ruku 40 añu rei tiya' mandanguen chumi. \v 22 Tsaaren Dios kayu bene Saúlnu rei jutyu mandiretu Davidnaa rei mandiremi, entsandimuwaatu: Davidnu katayu, \f + \fr 13.22 \ft Salmo 89.20\f* Jesé' nanu, yaa ura' rukuve, ya' pensaya i naajusa tyañu bain, \f + \fr 13.22 \ft 1 Samuel 13.14\f* tsenmin i naakesa tyañu bain tsanguenuu juve, timi. \v 23 Tsenñu Davidnu sera' jimulanaa, Jesús nakayave, kaspele Dios tyee tsanguenbera kenu tsuyu timu ju'ba, juntsaikaañu Israel chachillanu livee kenu jatu. \v 24 Tsaaren kayu Jesús jaindyuren Juanya kumuinchi Israel chachillanu, veta' pensa mangue' Diosnu meengue' ñulla' ujcha' mitya, demanbitsala' mungaakutidei, tiitimuwaami. \v 25 Tsejtu Juan ya' taawasha dekendu entsandimuwaami: Ñulla iya muve pensa deeñu bain iyaa juntsa jutyuyu, tsaaren in benesha jamu rukaa kayu tsamantsaa juñu' mitya, iya balejtunchin naa ya' sandalia chuwa juuba malanbunuba jutyuuyu, timuwaami. \p \v 26 Tsa' mitya, Abrahamnu sera' jimu naatalala bain, tsenmin ñulla judío chachi jutyularen Diosnu keengue' balengure' keewaamula bain, Dios lalanaa entsa livee inu kuinda mijakaanu mandanguive. \v 27 Tsaaren Jerusalénsha chumu chachillaya, naa junu bale ruku chumula bain, maa Jesús juñu bain mijtu' mitya, naa saaduma lekanu malumeemee Diosa' mitya pamu rukula' pilla kiika yala' waku wakudinu yasha ji' lengue lenguekenduba aseetanguindetyu' mitya, yalaren Jesúsnu kuipa pu' tu'nu deshuwatu, matyu kaspeleren naa-inu tsuve ti' pillawaañuba, juntsaa depuiwaave. \v 28 Tsejtu naa tutekenuu kuipaba katai'mujchiren, Pilatonu: Tu'kaade, ti' pa'muwa deeve. \v 29 Tsejtu Diosa' Palaanu naaju pillawaañuba tsaa de-i' puinmala, kuusanu pemu tu'puna demanbajte' tujuusha pumuwa deeve. \v 30 Tsenñuren Diosya pemunuren mangujteve. \v 31 Tsenñu Jesús kaspele yaba Galileabi pu' Jerusalénsha bulu neneimulanu pure' malu' mitya mangatawami. Tsenñu yalaa challa Israel chachillanu Jesús' mitya kuinda kiikemu dejuve. \p \v 32 Tsa' mitya lala ñullanu entsa mika ura kuinda wandindetsuyu: Matyu Dios kaspele lala' tinbu aa-apalanu naati pa' tsanguenbera kenu tsuyu timuwaañu bain, \v 33 Jesúsnu mangujtetu challa lala yalanu sera' jamulanaa tsaa de-i' puiwaave, matyu Salmos kiikanu kapitulu pallunu naaju pillawaañu bain tsanguetu: \it Ñaa in nave; ñunu uma ke' kujteyu, \it*\f + \fr 13.33 \ft Salmo 2.7\f* ti' pillave. \p \v 34 Diosya kaspelen mijakaamuwaave naa peyañuba mangujte' ya' bulu petewaan jutyu ju'ba, kiikanu entsa pillawaañu' mitya: \q1 \it Iren Davidnu naati pamuwa ju'ba\it* \q1 \it juntsa palaa tsaa puiwaanu tsuyu, \it*\f + \fr 13.34 \ft Isaías 55.3\f* ti' pillañu' mitya. \p \v 35 Tsaju' vee mujtu bain entsa pillave: \q1 \it Yachi taawasha kemu chachi yachin juu jumunuya\it* \q1 \it jayuuba ya' bulu petewaren jutyuyu, \it*\f + \fr 13.35 \ft Salmo 16.10\f* ti' pillañu' mitya. \p \v 36 Uwain David ya' chunu tinbunu chumulanuya Dios naakesa tyañuba tsanguen chumuwaave, tsejtu bene peya' ya' apa millalaba manbuudiive. Tsenñu ya' ujkun bulu pe've. \v 37 Tsaaren peyañuren Dios mangujtekishu juntsa ya' buluya petendyuve. \v 38-39 Tsa' mitya naatalala, ñulla mijadei. Challa ñulla' ujcha' mitya manbitsalanu dejuve ti' kuinda kikendetsushu juntsa, Jesús' mityaa tsainu dejuve ti' wandindetsuve. Tsa' mitya kumuinchi yanu keranguemulaya, yala' ujcha' mitya manbitsalanu dejuve, naa kaspele Moisés' wandya leichiya yala' ujcha manbitsalanu jutyuwa deju'ba. \v 40 Tsa' mitya jaiba pashkatyudei, matyu kaspele Diosa' mitya pamu rukula naake depiikiñuba juntsaa i' pullai'nutsu: \q1 \v 41 \it Ñulla, mutyatyu' uukapundin keenamula\it* \q1 \it keenbashi' miji' dedijtsaa piyaidei, \it* \q1 \it iya ñulla' chunu malutala, \it* \q1 \it tyeeba tsamantsaa deke' keewaanu tsuyu;\it* \q1 \it tsenñu veela uwain tsaive ti' dekuindakiñuba\it* \q1 \it ñulla kerangui'nu detsuve, \it*\f + \fr 13.41 \ft Habacuc 1.5\f* ti' pillave. \p \v 42 Pablo Bernabéba cha' waku wakudinu yasha puturen mafale' miindetsuñu, junu pumu chachilla entsa saaduma lekanu malunu bain manen entsa kuinda jumula manbade tila. \v 43 Tsenñu dewa'natun mavela' miinu uwanu pure' judío chachilla bain, naa judío chachi jutyularen bene judío tiyamula, Pablonu bain, Bernabénu bain bendaa jila. Tsenñu yala uutu: Dios ñullanu estya' mikañu' mitya kerangue' manbashi'mujchi tsaaren naa-uwanuba jintsudei, tila. \p \v 44 Masku semanasha, saaduma lekanu malusha, juntsa pebulunu chumu chachilla millai wa'dikerai jila Bale Ruku' kuinda meenanu. \v 45 Tsai' chachilla pure' wakudediñu, judío chachilla kata' tsamantsa dekishtyatu, Pablonu anbutituren tsandintsuve ti' yanu kentsure' papatila. \v 46 Tsenñu Pablo Bernabéba jela putyu pakatu tsandila: Diosa' kuinda jumu, lala, ñulla judío chachillanaa ajke' wandi' mijakaanu uuden dejuyu, tsaaren ñulla juntsa kuindanu demutyatyu', naa-itaa naa-uwanuba Diosba ura' chunuu juñuba juntsanu mijandetyatyuñu' mitya, challa judío chachi jutyulanaa mijakaanu detsuyu, \v 47 Bale Rukuren lalanu tsanguidei tiñu' mitya entsanditu: \q1 \it Ñunaa judío chachi jutyulachi ñillu juuñuu tiwaayu, \it* \q1 \it tsenmalaa ñu yalanu livee inu kuinda mijakaanutsu, \it* \q1 \it naa nuka chumu chachillanu bain, \it*\f + \fr 13.47 \ft Isaías 49.6\f* tive, tila. \p \v 48 Tsandi' pañu judío chachi jutyula demeetu yuj sundyala, tsejtu: Bale Ruku' kuinda yuj urave, tila. Tsejtu naajulaba Dioschin naa-uwanuba ura' chunuu tiyanu mi'ke' kaya chachillaya keranguila. \v 49 Tsejtu Bale Ruku' kuinda juntsa tushaya tsaa nukaba demijakaraila. \v 50 Tsenñuren judío chachilla, mantsala Diosnu balengure' jeetyamu bale shinbulanu bain, naa juntsa pebulunu chumu bale rukulanu bain depavi' wa'ditu, Pablonu bain Bernabénu bain firu' dekenu bendaa ke' yala' tunu me-e'laanbera kila. \v 51 Tsenñu yala, junu malu' miindu juntsa chachilla Dioschi urajtu deeve dekure' keewaatu, yala' neepasha ujtupe dekasha' pu' Iconio pebulusha jila. \v 52 Tsenñuren keranguemulaya Espíritu Santo tene yala' pensasha tyuwaa deju' mika sunden jula. \c 14 \s1 Pablo, Bernabéba Iconio pebulubi \p \v 1 Iconio pebulubi Pablo Bernabéba judíola' waku wakudinu yasha bulu devi', yalanu ura' keranguekaanuti depañu, pure' keranguikila, naa judío chachilla bain, naa judío chachi jutyula bain. \v 2 Tsenñuren mantsa keranguityu judíolaya, judío chachi jutyulanu firu' depavi' keranguemu naatalalanu firu' pensa kekaanu kila. \v 3 Naa tsaañu bain, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula junu pure' malu chudila Diosa' palaa jelajtu wandi' mijakaakaa kendu, Bale Rukuren tsanguikaantsuñu. Tsejtu Bale Rukaa yalanu tsa tsanguikaatu, Diosya chachillanu estyamuve ti' keewaakare', naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain, naa keenbashiinuu juula bain ke' keewaakaami. \p \v 4 Tsenñu juntsa pebulunu chumu chachilla pai bulu chachi jui velala, mantsalaya judíolaba bale dejunmala, mantsalaya Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramulaba bale jujuutu. \v 5 Tsenñu mantsa judío chachilla bain, mantsa judío chachi jutyula bain debuudi', yala' bale rukulaba dekuindake' tsanguenu deshuwa', shupukachi detya'ke' firu' kenu pala. \v 6 Tsenñu Pablo Bernabéba demijatu nepiya' Licaonia tusha miitu, Listra pebulusha bain, Derbe pebulusha bain, tsenmin juntsa pebulu keetala bain nela, \v 7 jundala Diosa' mika ura kuinda mijakares neneindu. \s1 Pablo Listrabishupukachi tyatyumi. \p \v 8 Listra pebulubi ma ruku nenu jutyuu chumi, matyu naa-uwanuba netyu, ya' neepa yujka nakayamu' mitya. \v 9 Tsejtu entsa ruku chudi' chuna', Pablo naatintsuñuba tejan meenañu, Pablo yanu kata-eetu, uwain juntsa rukuya kerangue' mitya ya' dilu ura' mandiyanuu juñuba mijatu, \v 10 daran palaachi tsandimi: Mangujpa', ñu' neepachi uidide, timi. Tsenmalan juntsa ruku uidi' nedundaimi. \v 11 Tsenñu chachilla Pablo naakeñuba keenatu Licaonia palaachi pa' jutintsula, tsejtu tsandila: Dyuslaren cha' ruku keraa tiya' lala' junbi depajañuve, tiitila. \p \v 12 Tsejtu Bernabénuya Zeus dyusve kuula, tsenmin Pablonuya Hermes dyusve tila, yaa kayu ura' shili papatiñu' mitya. \v 13 Tsenñu chachilla' mitya Zeusnu kalen jimu ruku, pebulu vijanusha Zeuschi aa elesha juñu' mitya, llupu wagaalanu llullu tuti puundene tajitu, wa'namu chachillaba, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramula' ajuusha yala' mitya detute' keeware' teedinu kila. \v 14 Tsenñu Bernabé Pabloba demija' pensandya' llakindyatu, yala' jali dekiyuu chitike', cha' kejtsapala daran pasai vitu entsandila: \v 15 Rukula, ¿nenñu dekiyu entsanguintsula? Laa bain ñulla naadejuñuba juntsaa chachi deeyu. Lala enu tsai' jalaya, Diosa' mika ura kuinda demijakarenmala, aantsaa jumulanu demanbashi' ñulla veta' pensa demangue' ura chumu Dios, matyu naa selu bain, tu bain, lamaa bain dekemu, tsenmin jundala tyee depuñuba juntsa bain dekemu Diosnu dekeenguisa tenñu mijakaanaa dejayu, \v 16 naa kaspee tinbunuya Diosya chachillanu main main naa naakenu tyañuba tsa tsanguikaanu tiremuwaañu bain. \v 17 Tsaaren naa tsaañu bain, Diosya chachillanu naa-uwanuba tiba uraa kiikentsumuve. Naa selusha shuwa juula bain pajte', naa wajka puka bain de-inu tinbu tiyanmala de-iware' tyubanbera fikaren chu' sunden dechukaamu juve, tila. \p \v 18 Tsaaren naa entsa deti'ba naake' jeke uwain tsanguen jutyu tyakaatyu deju' bain, yalanu animaa tute' keewaan jutyu tirekaala. \fig |src="CN02119b.tif" size="Span" loc="Acts 14.13-18" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 14.18" \fig* \p \v 19 Tsa denaren Pisidia tusha Antioquía pebulunu chumu judío rukula bain, Iconio pebulunu chumu judío rukula bain dejitu, chachillanu depavi' firu' pensa dekikare' Pablonu shupukachi detya'kikaatu, yumaa peyameete tyatu, pebulu kapasha dejuike' talu' tsuukila. \v 20 Tsenñuren Pablo' kelusha, keranguemu rukula yatai deji' uidinmalan Pablo mangujpaimi. Tsejtu pebulusha miitu ayunchi Bernabéba Derbesha miila. \s1 Pablo Siria tusha miimiAntioquía pebulunu. \p \v 21 Derbe pebulunu Diosa' mika ura kuinda demijakare' chachillanu pure' keranguikaakitu, Listra pebulusha demiji', bene Iconio pebulusha manbuila. Tsejtu bene Pisidia tusha Antioquía pebulunu miila. \v 22 Tsai' miindu juntsa pebulutala keranguen chumulanu mika', Diosnu keranguenutala kayu puula', ura' chudei ti' miji mijiindu tsa tsandila: Lala Diosnu lala' rei juu tananuya mika taaju i' pulla pullainu detsuyu, tiitila. \v 23 Tsenmin kerangue' waku wakudindalamee bale rukula faaware' putu, Diosnu pensangue' panda fityu jujuutu, Diosba kuinda deke' yala' keranguenu Bale Rukaa yalanu kive'sa ti' shuiki shuikikila. \p \v 24 Pisidia tusha pulla' miitu, Panfilia tusha mavijila. \v 25 Tsejtu manen Perge pebulubi Diosa' kuinda mijakaatu, bene Atalía pebulusha miila. \v 26 Junaa baakunu mavi' Siria tusha Antioquía pebulubi miila, kaspele junaa yalanu challa deke' majaindetsushu juntsa kuinda kidei titu: Diosya tsanguive'nu tsuve, ti', uuden deke' eemuwaala. \v 27 Tsejtu yala Antioquíabi demiiñu, keranguemula dewa'diñu, Pablo yala' mitya Dios tyee kikaañu bain, tsenmin naa judío chachi jutyulanu bain tsaren dekeranguikare' livee inuu kikaañu bain tsangue kuinda kila. \v 28 Tsejtu Pablo Bernabéba junu pure' malu chudila keranguemu chachillaba. \c 15 \s1 Jerusalénnu wa'dila. \p \v 1 Juntsa tinbunu mantsa Judeasha puturen, Antioquíasha dejitu, junga keranguemu naatalalanu mijakaatu, entsa entsandila: Moisés' wandya lei naatiñuba tsanguityu', Dioschi señas de-i'shu juntsaa, muba livee inu dejutyuve, tiitila. \v 2 Tsenñu Pablo Bernabéba yaiba daran vinbala, tsejtu bene Pablonu bain, Bernabénu bain, tsenmin kayu veelanu bain delare' Jerusalénsha eela, jungaa naa Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramulaba, tsenmin keranguemula' bale rukulaba bain, juntsaatala kayu ura' kuinda kenudetsu. \p \v 3 Tsai' Antioquíabi kerangue' waku wakudimula de-eeñu jindu, Fenicia tusha bain, Samaria tusha bain puindu, naa judío chachi jutyula bain yala' kaspee kiikenu jumula demashuike' Diosnu keranguindetsuñuba wainla. Tsenñu junga keranguemu naatalala bain sundyala juntsa kuinda demijatu. \p \v 4 Pablo Bernabéba Jerusalénsha devijiñu, kerangue' waku wakudimula bain, junu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula bain, keranguemula' bale rukula bain Pablonu mikala, tsenñu Dios yalanu tyee kikaañuba millandi wainla. \v 5 Tsenñuren mantsa fariseo chachillaren Jesúsnu keranguemula kujpa' uiditu tsandila: Uwain judío chachi jutyularen Diosnu keranguemulaya, Dioschi señas iñu urave, tsenmin Moisés' wandya lei naa naakide tiñuba tsanguidei tiñu urave, tila. \p \v 6 Tsenñu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula keranguemula' bale rukulaba wa'dila, entsaatala kayu pensangue' keenu. \v 7 Tsejtu juntsaatala pure' kuinda kikendu, Pedro kujpa' patu tsandimi: Keranguemu naatalala, ñulla mideeve naa kaspee tinbunu Diosya inu ñulla' kejtsapalaren mi'ke' kamuwaañuba, tsenmalaa judío chachi jutyulanu Diosa' mika ura kuinda mijakaanmala yai bain Diosnu keenguenudetsu. \v 8 Tsejtu Diosya main main tenbukasha titi pensa deeñuba ura' kera' mitya, yalanu bain ya' chachi tirenu ju'ba tsangue keewaave, matyu Espíritu Santo lalanu naake kumu ju'ba yalanu bain tsangue kuñu katawa' mitya, naa yala Dioschi señas dejui'ñu bain. \v 9 Diosya lala yaiba vee vee dejuve tya' kerendyuve, yai bain uwain dekeranguiñu' mitya, yalanu bain yala' tenbuka ujcha manbitsaave. \v 10 Tsaanuba, ¿nenñaa ñulla tsanguikaanu ti' Diosnaa kundaa faanu kendu dekiyu, matyu keranguemu rukulanu tsamantsa naake' ken tsaa jumunaa yalanu tsanguikaanu kendu, naa lala' tinbu aa-apala bain, naa laa bain juntsangue ke' jinuu jutyuwa deju'ba? \v 11 Lala uwain liveeju deeyu pensa julaya Bale Ruku Jesúsya aa ura ruku jutu, yaren tsaasa tya' ne kuwa' tsanguiñaa, laa bain, yai bain tsaren liveeju deeyu, timi Pedro. \p \v 12 Tsenñu kumuinchi dedya'kake', Bernabé Pabloba Dios yalanu judío chachi jutyula' kejtsapala naa Diosyaa tsanguekaantsuve tyainuu bain, naa keenbashinguekaanuu juu bain deke' keewaakaave ti' kuinda kendetsu meenala. \v 13 Tsejtu yala depa' dyañu, Santiago patu tsandimi: Keranguemu naatalala, meedikai: \v 14 Yumaa Simón kuinda kive ajke' bijeenun Dios naaketaa judío chachi jutyulanu bain tenbitya', yala' jungaba ma bulu chachillanu mi'ke' ka', ya' chachilla tiremuñuba. \v 15 Kumuinchi entsa challa patindetsaashu juntsa, kaspele Diosa' mitya pamu rukulachi naaju pillañuba tsaave: \q1 \v 16 \it Entsa i' pullanmala bene maja', David' yapaya juuñuu jumu ura' mannu tsuyu.\it* \q1 \it Kumuinchi demanbiyaiñu-isu juntsala ura' demangue' mangujtenu tsuyu, \it* \q1 \v 17 \it tsenmala veela bain Bale Rukunu mi'kenudetsu, \it* \q1 \it naa nuka chumu judío chachi jutyula bain, inchi tene jumulaya.\it* \q1 \it Bale Ruku entsaa jumula kaspeleren tsainu tsuve titu\it* \v 18 \it yumaa tinbunu mijakaave, \it*\f + \fr 15.18 \ft Amós 9.11-12; Isaías 45.21\f* ti' pillave. \p \v 19 Entsa pillañu' mitya, naa judío chachi jutyula deju' ti urajtunu keenguen dechu'ba challa demanbashi' Diosnu dekeenguishu juntsaa, tiba tsa tsanguidei ti' bulla pai'ñaa uraa tenve. \v 20 Tsaju' entsandinuuve: Dioschi urajtu kuraa in jutyu chi dyuschi tiba kenu juutalaya baka' jiidei, na'baasa tsa tsa-intsutyudei, naa jadi' peyaimu animaa alla jumula bain mafityudei, tsenmin asa bain mafityudei tinuuve, \v 21 matyu kaspee tinbunuren naa chaikama bain Moisés' wandya lei nuka pebulushaba yala' waku wakudinu yasha mijakaratu saaduma yala' lekanu malutala entsa pilla lenga lengaamuwaañu' mitya, timi. \s1 Judío chachi jutyulachipiike' era kiika \p \v 22 Tsenñu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramula bain, naa keranguemula' bale rukula bain, tsenmin kerangue' waku wakudimula bain kumuinchi tsanguiñu urave tyatu, junu pumu keranguemulanu mallee mi'ke' kalare' Siria tusha Antioquía pebulunu eenu shuwala, Pablo bain, Bernabé bain jindetsu yaiba bulu eenu. Tsejtu Judasnu laala, ya' kama mumuya Barsabásnu, tsenmin Silasnu\f + \fr 15.22 \fk Silas: \ft Entsa ruku \fk Silvano \ft mumuren tsaanu jumeete entsa kiikatala: 2 Corintios 1.19; 1 Tesalonicenses 1.1; 2 Tesalonicenses 1.1; 1 Pedro 5.12.\f* bain, yalaa keranguemuutala bale ruku deeñu' mitya. \v 23 Tsejtu yaiba entsangue piike' eela: \pi1 Lala, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu chachilla, keranguemula' bale rukula bain, ñullanu, judío chachi jutyula, Antioquía pebulusha bain, Siria tusha bain, Cilicia tusha bain chumulanu: ura' dechusa tindetsuyu, keranguemu lala' naatala deeñu' mitya. \pi1 \v 24 Lala demijayu naa mantsa enu chumu chachilla lalaa tsandidei ti' ereindetyuren ñulla' junga deji', vera' palaa depa', ñullanu na'baasa pensa dekikaañu bain. \v 25 Tsenñu' mitya lala pareju palaa ketu mallee mi'ke' kalare' lala' tsamantsa estennu keranguemu naatalala Pablo bain, Bernabé bain maandetsuñu' mitya yaiba bulu eeñu urave pensa dekiwayu, \v 26 matyu yalaa, lala' Bale Ruku Jesucristo' mitya taawasha ke' peyainuita nemuwa deeñu' mitya. \v 27 Tsa' mitya Judasnu bain, Silasnu bain eendetsuyu, tsenmala yalaa entsa kiikanu naaju pillañuba, yala' fi'pakichi kayu ñullanu ura' kuinda ke' aseetanguikaanudetsu. \v 28 Matyu Espíritu Santochi bain, naa laachi bain tsanguiñu urañu' mitya, tsanguikeenu juve ti' tsai deshuwayu. Tsa' mitya jungajte vera uuden juulanaa tsanguityu' bain entsaa jumulanaa tsanguidei tenve: \v 29 chi dyusnu keewara alla fityudei, naa asa bain, naa kutunu tyuitadi' tu'ñu animaa jumu allasha asa ne puu bain fityudei, tsenmin na'baasa bain tsa tsa-intsutyudei. Tsa' mitya ñulla entsa pillashu juntsanu demeedishu juntsaya ura' junu detsuve. \pi1 Ura' puidei, ti' piikila. \p \v 30 Tsejtu entsa kiika dekuñu, yala: Miinu detsuyu, ti', Siria tusha Antioquía pebulunu miitu, keranguemu chachillanu dewa'kare', juntsa pilla kiika kuwala. \v 31 Tsenñu juntsa pilla kiika delentu, junga chumu keranguemula yala' pensasha ura' tyatu sundyala. \v 32 Tsenñu Judas bain, Silas bain, yai bain Diosa' mitya pamu ruku deju' mitya, keranguemu naatalalanu pure' kuinda kikitu naa-uwanuba ura' kerajuren jintsudei ti' ule' pala. \v 33 Tsai' yala junu jayaa ma chudi' miindetsuñu, junu keranguemu naatalala: Ura' miidei, ti' deme-eeñu, yalanu eemula' junga miila. \v 34 \f + \fr 15.34 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya bersikulu 34nu pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk Tsaaren Silasya junu shuwa' chuñu urave tyami.\f* \v 35 Tsaaren Pablo Bernabébaya Antioquía pebulubi deshuwatu, kayu veelaba chachillanu mijakaantsula, tsenmin Bale Ruku' mika ura kuinda bain wandintsula. \s1 Pablo Bernabéba vela' jila. \p \v 36 Pablo Antioquía pebulubi jayaa ma chunatu Bernabénu tsandimi: Manen pebulu kuraa miji' mangueedaa lala' keranguemu naatalala Bale Ruku' kuinda keñu mijamula naaju dechuñuba mijanu, timi. \p \v 37 Tsenñu Bernabéya, Juan tityumee Marcos tinu rukunu bain miya' jinu tyami. \v 38 Tsenñuren Pabloya miya' jindyatyumi, kaspele yaiba bulu jinduren Panfilia tusha jiimin, yalanu vela' miji' yaiba bulu taawasha kenu kayu ajkesha bendaa jityuwaañu' mitya. \v 39 Tsejtu Bernabéya miya' jinu tyañun, Pabloya miya' jinu tyatyu' mitya, yaitala veta' veta' depa' tsaa yai tene velaila, tsejtu Bernabéya Marcosba Chipre ishlasha jinu baakunu vila. \v 40 Tsenmala Pabloya Silasnaa miya' jinu mi'ke' kami. Tsenñu junu keranguemula Bale Rukuba dekuindake', yala' mitya kive'sa ti' depa'ñu jitu, \v 41 Siria tusha bain, Cilicia tusha bain pusai jila, kerangue' waku wakudimulanu Diosnu keengues jintsudei ti', kayu sunden pensa manguikares jijiindu. \c 16 \s1 Pablonu Timoteo buudi' jimi. \p \v 1 Pablo Derbe pebulunu jitu, bene Listrasha jimi, tsejtu main keranguemu rukunu katami, ya' mumu Timoteo. Tsenñu ya' apaya judío chachi jutyu, griego rukunmala, ya' amaya judío shinbumi, Jesúsnu keranguemu. \v 2 Listrasha chumu keranguemula bain, Iconiosha chulla bain, Timoteonu ura' kiiken chumu rukuve ti' papatila. \v 3 Tsenñu Pablo Timoteonu miya' jinu tyatu, Dioschi señas ikaami, tsejtaa jundaa chumu judío chachillanu firu' pensa kakaren jutyu titu, matyu Timoteo' apaya judío jutyu ju', griego chachiñuba mideeñu' mitya. \p \v 4 Tsejtu bene pebulu kuraa pulla' jijiindu Jerusalénsha keranguen chumula Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula bain, naa keranguemula' bale rukula bain yalanu naa naakide ti' depañuba juntsa kuinda mijakaakaa kentsula keranguemulanu. \v 5 Tsenñu naaju pebulushaba kerangue' waku wakudimula bain kayu malumere Diosnu mika ura' kerangues jindu, kayu sera' jijiintsula. \s1 Pablo kipin tsa-i' Macedoniashachumu rukunu katami. \p \v 6 Espíritu Santo, Pablonu Asia pruvinsiasha ji' Diosa' kuinda kityusa tyañu' mitya, Frigia tusha bain, Galacia tusha bain pulla' ji', \v 7 Misia tusha jila. Tsejtu Bitinia tusha jinu pensanguila, tsenñuren Jesús' Espíritu tsanguikaatyumi. \v 8 Tsenñu' mitya Misia puitu, Tróade pebulubi jila. \p \v 9 Tsenñu juntsa kepe Pablo kipi' katan tsanguitu ma ruku Macedonia tusha chumunu katami ya' keesha uina' entsandiitintsu: ¡Macedoniasha tyakaja', lalanu la'kajaka! ti' u'tandintsumi. \v 10 Tsenñu nei'ba Pablo kipiiñu-i' entsaa katanmalan, Macedonia tusha tyakanu pensangue' desekuwanguiwayu, matyu Diosya ya' mika ura kuinda junga bain mijakaasa tyataa tsanguentsuñuba mija' mitya. \s1 Pablo Silasba Filiposbi \p \v 11 Tsenñu Tróadebi baakunu demavi' Samotracia ishlasha dejiwayu, tsejtu ayunchi Neápolis pebulubi devijiwayu. \v 12 Tsejtu bene junbi delu' jitu, Filipos pebulubi devijiwayu. Juntsa pebulu Roma uñichee uuden juu chumu jumi, tsenmin Macedoniachi balen pebulu jumi juntsa tenasha. Tsejtu junu Filipos pebulunu jayaa ma chudediwayu. \v 13 Junbi saaduma lekanu malunu pebulu delu' jitu pi keesha dejiwayu, junga judíola wa'di' Diosba kuinda kiikemulaate pensanguetu. Tsai' jitu yaiba bulu dechu', junu wa'namu supulanu Diosa' mika ura kuinda pa' demijakaawayu. \v 14 Tsenñu junu ma shinbu pumi Tiatira pebulubi chumu uukeraa jali ungalala' yamuraraa jali balenchi ati atikemu, ya' mumu Lidia, tsaaren naa juntsa shinbuya judío chachi jutyu ju' bain, Diosnaa balengure' keewaawaakemu jumi. Tsejtu Pablo pantsuñu yuj tejan meenañu, Bale Ruku ya' tenbukasha ta'ka' keranguikaañu, \v 15 ya bain, naa yaba bulu chumula bain mungarala. Tsejtu lalanu yaba bulu dejisa tyatu: Uwain ñulla inu Bale Rukunu keranguemuve tenñuya, in yasha ja' kajdidei, titu, me-eetyuñu dekajdiwayu. \s1 Pablo Silasba peesu vila. \p \v 16 Ma malu Diosba kuinda kiikenu tenasha jindu, main manda-i' taawasha kemu panna firu' bu'chulla tsanguikaañu aseetangue' papatimunu faajañu dekatawayu. Tsenñu tsaanchi taawasha kiiketu, yanu uudenguemulanu lushi pure' kakaakentsumi. \v 17 Tsejtu entsa panna lala Pabloba jindetsuñu bendaa ketu: Entsa rukulaa aa kai'sha chumu Diosa' chachilla ñullanu livee inu kuinda mijakaamula deeve, ti' daran utis jajaiwa. \v 18 Tsejtu naa-uwanuba juntsa panna tsandi' sure surekiñu, Pablo bulla tyandun tsana' mitya juntsa pannanu pumu firu' bu'chullanu tsandimi: Jesucristo' mitya ti' entsa pannanu malu' miide tintsuyu, timi. Tsenñu juntsa uwanuren bu'chulla malumi. \p \v 19 Tsenñu yanu uudenguemula juntsa panna entsaiñu' mitya lushi mangakeen jutyuve tya' naaken tsandyatu, Pablonu bain, Silasnu bain deka' balela' kavitu kiikensha tajila. \v 20 Tsejtu kavitu kiikemu rukulanu keewaatu tsandila: Entsala judío rukula deeve, tsenmin lala' pebulu' chullanu na'baasa kikaanu kendetsuve. \v 21 Tsejtu lala romano chachi de' mitya, lalaya naa keranguebanguen jutyuu jumula bain, naa kenchi bain tsanguen jutyuu jumula bain kenu mijakaanu kendetsuve, tila. \p \v 22 Tsenñu yalanu kumuinchi chachilla ajaatyatu, dewa'di' firu' kenu pensanguila. Tsenñu kavitu kemula yalanu jali debe'kare', cha'lichi debandekaala. \v 23 Tsejtu yalanu pure' bandeke' peesusha puila, tsejtu peesusha pumulanu washi washikemu rukunu: Ura' washkide, ti' shuikila. \v 24 Tsa detiñu, peesulanu washkemu ruku peesu yasha kayu kejtsasha jumu sukusha pujiimi. Tsangue' yala' neepa bain sepusha pukemi. \fig |src="CN02132b.tif" size="Span" loc="Acts 16.24" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 16.24" \fig* \p \v 25 Tsenñuren kejtaa kepe uranu Pablo Silasba Diosba kuinda ke' beesa kiikendetsuñu, veela peesu pumula bain meenala. \v 26 Tsa denaren maratu tsamantsa daran kala kiñu naa peesu yatyutya jumula bain de-ujki' pi'shaila. Tsenñu kumuinchi peesu juukapa demajuru-i', naa yalanu teetsura jeru chuwala bain tsaa desurunjiila. \v 27 Tsenñu peesusha washnamu ruku mandenga', peesu juukapa dejuruna katatu, peesu pumula demalu' mijiilaate tyatu, ya' peeniya muyi' maali peyanu kentsumi. \v 28 Tsenñuren Pablo daran palaachi tsandimi: Maali tiba firu' kityude, lala kumuinchi enu depuyu, timi. \p \v 29 Tsenñu peesusha washkemu ruku ñillu pake' ka' sukusha te' viitu, jelanchin dejulluuya Pablo bain, Silas bain punu yala' neepa keesha telenajimi. \v 30 Tsejtu yalanu avindala mikalaatu: Rukulai, ¿naa ketaa livee inu juwa? timi. \p \v 31 Tsenñu yala tsandila: Bale Ruku Jesúsnu keranguide, tsenmala ñu bain, naa ñu' bulula bain livee inu detsuve, tila. \p \v 32 Tsejtu yanu bain, naa ya' yasha chumulanu bain Bale Ruku' kuinda kila. \v 33 Tsejtu juntsa keperen peesusha washnamu ruku, yalanu yaba bulu demiya' ji' yala' dedaabandatala pitsaami. Tsanguetu bene ya bain, tsenmin kumuinchi ya' bulula bain mungaakutila. \v 34 Tsanguetu bene ya' yasha miya' ji' panda fimishtitu, ya' bululaba yuj sunden puila, yala Diosnu keradeke' mitya. \p \v 35 Ayunchi, kavitu kiikemu rukula kepenene ya' chaita rukulanu ere', peesu pu' washnamu ruku' junga mandanguiñu jitu: Kavitu kemu rukula peesu pumulanu me-e'laade tive, tita jila. \v 36 Tsenñu peesusha washnamu ruku Pablonu: Kavitu kemula ñullanu me-e'laadei ti' demandanguive; tsa' mitya challa tiba bulla jutyu ura' miidei, timi. \p \v 37 Tsenñu Pablo chaita rukulanu entsandimi: Lala romano chachi deeñun, lalanu naa kavituba ki'mujchin chachilla' kejtsapala debande' peesu depuve. ¿Tsa dekituren challaya lalanu dus me-e'laanu tyatu den? ¡Ura' kindetyuve! ¡Yalaren ja' lalanu demangalaasa! timi. \p \v 38 Tsenñu chaita rukula, kavitu kiikemu rukulanu juntsa rukula romano chachi deeve ti' dekuindakiñu mijatu yuj jeetyala. \v 39 Tsejtu kavitu kemu rukularen Pablo' junga deji', yalanu tsanguen jutyuren tsa dekikeeñuve ti', peesu mangalare' avindala miya' malutu, juntsa pebulunu malu' miidei ti' patintsula. \v 40 Tsenñu Pablo Silasba peesu demalutu, yala' kajnanu yasha Lidia' jungaa miila. Tsejtu bene keranguemu naatalalanu demangatatu ule' pa' miila. \c 17 \s1 Pablo SilasbaTesalónica pebulubi \p \v 1 Tsai' miitu Pablo Silasba Anfípolis pebulu pulla', Apolonia pebulu bain depuitu, Tesalónica pebulu vijila. Tsenñu junu judío chachillachi yala' waku wakudinu ya main jumi. \v 2 Tsenñu Pabloya naa-uwanuba cha' waku wakudinu yasha jijiimu' mitya, pen semananu saaduma lekanu malunu tene ji' yaiba veta' veta' kuinda kiikemi, Diosa' pilla kiikanu naaju pillañuba juntsanu laapu' papatitu. \v 3 Tsejtu Dioschi Mi'ke' Kayamuya tsamantsa taaju ke' peya' bain mangujtanuu juwa' mityaa tsaive, matyu juntsainu tsuve ti' pillawaañu' mitya, tiitimi. Tsenmin iya ñullanu kuinda kikentsaashu juntsa Jesúsya uwain Dioschi Mi'ke' Kayamu juve, timi. \p \v 4 Tsandiñu mantsa judíolaya keranguitu yaiba buudila, tsenñu naa judío chachi jutyularen Diosnu balengure' keewaamulaya yai bain Diosnu keranguila, tsenmin naa bale shinbula bain pure' keranguikila. \v 5 Tsaaren juntsa deiñu mijatu Jesúsnu keranguityu judío chachilla dekishtyatu, firu' chachilla, lamu deju' na'baasa nemulanu deka' wa'kaatu, pebulutala bulla tis nendu, Pablonu bain, Silasnu bain mi'kenu dene' Jasón' yasha lu' ma mityakila, tsangue' ka' chachilla' kavitu kiikensha tajinu tyatu. \v 6 Tsejturen Pablonu bain, Silasnu bain katai'tu Jasónnu bain kayu veelanu bain keranguemu naatalalanu deka' juyanchi juntsa pebulunu bale rukula' junga tajila, ui'sai jitu. Tsejtu tsa tsandila: Entsa rukulaa tu kuraa firu' kuinda demijakare' bulla pas nemula challa lala' junga bain devijañuve. \v 7 Tsenñuren Jasónya ya' yanu mika' chuñuve, tsejtu romanola' kayu aa uñi' pilla kiikanu balejtu kures nendetsuve, matyu kama rei chuve deti', ya' mumu Jesúsve tiideti' mitya, tila. \p \v 8 Tsa detiñu meetu, ne chachilla bain, bale rukula bain yuj na'baasa pensangue' keela. \v 9 Tsaaren Jasónnu bain, naa kayu veela keranguemu chachi kayamulanu bain, bale rukula lushee paanguenu tirela, tsejtu yalaren tsangues demanei'shu juntsaa, juntsa lushi manguwanu tila. Tsandi' paanguikare' me-e'laala. \s1 Pablo Silasba Berea pebulubi \p \v 10 Tsenñu keedi'mujchi nei'ba kepenmalan keranguemu naatalala Pablonu bain, Silasnu bain, Berea pebulusha eekila. Tsenñu Berea pebulubi jitu, judíola' waku wakudinu yashaa jila. \v 11 Tsenñu junga chumulaya Tesalónicasha chumulanuba kayu pulla ura' pensa jula; tsa' mityaa Diosa' kuindanu yuj sunden meedi' malumere Diosa' Kiika lengue lenguikila, uwain Pablo bain, Silas bain naa naadetiñu bain juntsaañuba mijanu tyatu. \v 12 Tsejtu judíola pure' keranguemu tiyaila, naa judío jutyu tashinbula bain, naa judío jutyu rukula bain pure' keranguemu tiyaila. \p \v 13 Tsaaren Tesalónica pebulusha chumu judíola, Pablo naa Berea pebulusha bain ji' Diosa' kuinda mijakaantsuve detiñu mijatu, junga bain ji' chachillanu firu' depa' ajaavikaapuila. \v 14 Tsenñuren keranguemu naatalala Pablonu fera pi keesha jeke de-eeñu, Silas, Timoteobaya Bereanu shuwala. \v 15 Tsenmala Pablonu eejimulaya, Atenas pebulubi jii bulu jimishti' miila, tsejtu Silas bain, Timoteo bain yaba te' demabuudijasa ti', Pablo tsandiñu kuinda bain manjila. \s1 Pablo Atenas pebulubi \p \v 16 Tsejtu Pablo Atenas pebulubi Silasnu bain, Timoteonu bain keenatu, juntsa pebulunu pure' chi dyus kataakitu ajaa pensanguemi. \v 17 Tsejtu Pablo judíola' waku wakudinu yasha jitu, mantsa judíolaba bain, mantsa judío chachi jutyularen judíola' Diosnu balengure' keewaamulaba bain veta' veta' kuinda ke' papatimi. Tsenmin malumere yala' buli wa'kare' ati atikindala bain ji', muba kata'ba kuinda kiikemi. \v 18 Tsenñu mantsa epicúreo bulu chachi mashturula bain, estoico bulu chachi mashturula bain Pabloba kuinda kila. Tsenñu mantsalaya entsa entsandila: ¿Entsa newaj pamu ruku naa titundi? tiitila. Tsenmala veelaya: In pensaya entsa ruku vee mujtu chumu dyuslanu laapu' kuinda kes nenu erameete, tiitila. Tsandilaya Pablo Jesúschi mika ura kuinda bain, tsenmin Jesús peyaturen mangujnu kuinda bain papatiñu demere' mityaa tsandila. \v 19 Tsejtu Pablonu Areópagosha miya' jila, yala' wa'di' kavitu kiikensha. Tsejtu pake'meetu tsandila: Ñu' kuinda kiikishu juntsa lalanu bain ura' mijanu tenve. ¿Laa bain mijanuu dejuwa? ¿Tyee jutun ñu' kasa mijakara kuinda? \v 20 Ñu laachi merajtunu palaa tene papatiñu' mitya, lalanu bain ura' mijanu tenve, tila. \v 21 Tsaaren Atenas pebulubi chulla, naa vee tusha chulla ja' chumula bain, naa-uwanuba kasa kuinda panun ajchu deju', naa kasa kuinda juu bain meenu ajchuu deju' mityaa tsandila. \p \v 22 Tsenñu Pablo junu kujpa' uiditu yalanu tsandimi: Atenasbi chulla, in keranchiya ñulla ti dyusnuba yuj keranguen chumu deeñuve. \v 23 Matyu pebulutala nendu, ñulla' teedi' utya kenutala keendu manbela ufeenda tsure' keewaanunu: \sc Kerajtunu Dyuschive, \sc* ti' pillañu katayu. Uwain ñulla ma Diosnu keranguemu deeñuve, naa juntsa Diosnu kerajdetu' bain. Tsenñu' mitya ñulla naa keraba jutyuren aawa kurekendetsushu juntsa Diosnu laapu' pa' kuinda kendaa iyaa tsandis nentsuyu. \p \v 24 Entsa Diosya tu kemu, tsenmin kumuinchi katawaishu juntsala bain ya tene dekemu juve, tsenmin yaa naa selusha chumulachi bain, tusha chumulachi bain Bale Ruku ju' mitya, cha' rukula' keñu eleshatala chutyu Diosve. \v 25 Tsenmin yaa chachilla tyeeba dekuwa' kive'sa tya' menestendyatyu juve; yaa kumuinchi chachillanu ishware' chuwaamu juve, tsenmin yaa kayu ti bain kuwantsumu juve. \v 26 Tsenmin yaa ma rukunuren pure' seewaake' tu kuraa chudinuke chachi dekive, tsejtu naamaa main main naa-i devela' chunu dejuñu bain tsangue tu vele' kumu ruku juve, \v 27 tsenmalaa ta'dandacheeba demi'ke' Diosnu dekatasa tyatu, ura pañuya Diosya laaba baapui'ñu bain. \v 28 Tsa' mitya lala chumin, nemin intsulaya Diosa' mityaa tsaindetsuyu, matyu ñulla' piikemu rukula bain naadetinga juntsaatu: “Lala Diosnu sera' jamu chachi tene judeeyu”, detive. \v 29 Tsa' mitya, lala Diosnu sera' jamu chachi deeshu juntsaa, ¿nenñaa naa uruchi keñu muutenu bain, naa lushi kenu jeruchi keñu muutenu bain, naa bale shupukachi keñu muutelanu bain, matyu ne chachilla' pensachi naake kindya'ba tsangue kenu muute jumulanuba Diosve pensanguenu dejuwa? \v 30 Kaspee tinbunuya chachilla Diosnu kerajtunu uranuya ti kenduba mijdetuñu' mityaa tiba patyuwaave, tsaaren challaya tu kuraa chumu chachillanu veta' pensa demangue' yanu meenguidei, tive. \v 31 Matyu Diosya naamaa engu tusha chumu chachillanu kavitu kenu ju'ba yumaa ma malu mi'ke' tanave. Tsa' mitya tsanguinaa engu ma rukunu eeve, Dios juntsa rukunu pemunuren mangujtetu, yumaa kumuinchi chachillanu ke' keewaave tsanguenuu juñuba mijakaatu, timi. \p \v 32 Tsenñu, pemu mangujnu kuindatala pañu demeetu, mantsalaya uukapula, tsenmala vejanlaya entsandila: Bene entsa kuinda manbañu meenanu detsuyu, tila. \v 33 Tsenñu Pablo yalanu shuike' mafaami. \v 34 Tsenñuren mantsalaya yaba debuudi' keranguila, mainya Areópago kavitu kemula' bulu bale ruku, Dionisio mumu jumi, kamainya Dámaris mumu shinbu bain, tsenmin kayu veela bain keranguila. \c 18 \s1 Pablo Corinto pebulubi \p \v 1 Bene entsai' puitu Pablo Atenas pebulubi malutu, Corinto pebulusha miimi. \v 2 Tsejtu junu ma judío ruku ya' mumu Áquila, Ponto tusha awamunu katami. Tsaaren yaa ya' shinbu Priscilaba Italia tusha chuturen demala' maañu wajtumi, matyu Claudio, romanolachi kayu aa uñi jumu, kumuinchi judío chachillaya Roma pebulunu malu' miidei ti' uudenguiñu' mitya. Tsenñu Pablo yaiba buudimi. \v 3 Tsejtu yala tyee kemu deeñuba ya bain tsanguen chumu' mitya, yala' yanu chutu yaiba bulu taawasha ke' animaa juchi kityumee, ya' kikachi yapaya kiikila. \v 4 Tsaaren saaduma lekanu malumee cha' waku wakudinu yasha jitu, judíolanu bain, naa judío chachi jutyulanu bain Diosa' kuinda kiikemi, Jesúsnu dekeenguisa tyatu. \v 5 Tsaaren Silas, Timoteoba Macedonia tusha pu' jitu, naa Pablo malumere judíolanu Diosa' mika ura kuinda kes netu Dioschi Mi'ke' Kayamuya Jesúsya juntsañuba tsaa tene mijakaantsuñuba katala. \v 6 Tsenñuren judío chachilla Pablonu keenguindyai'tu kentsure' depañu, Pablo ya' jalinu ujtupe depajtyan pi'shi', yala tyee de-iñuba yaa kuipajtuyu ti' keewaatu tsandimi: Ñullan tyee de-i'ba kuipa deeve, iyaa kuipa jun jutyuyu. Tsa' mitya entsa ajkeshaya, judío chachi jutyula' jungaa ji' Diosa' palaa mijakaanu tsuyu, timi. \p \v 7 Tsejtu cha' waku wakudinu yasha malu' miitu, ma ruku Ticio Justo mumu' yashaa jimi, juntsa ruku judío chachi jutyuren judíola' Diosnu balengure' keewaamu ruku jumi, tsenmin yala' waku wakudinu ya kelubi chunamu jumi. \v 8 Tsenñu judíola' waku wakudinu yasha bale pumu ruku main Crispo mumu, kumuinchi ya' bululaba Bale Rukunu keranguila. Tsenmala Corintosha chumula bain Diosa' mika ura kuinda meetu pure' chachilla kerangue' mungaakutila. \p \v 9 Manguepe Pablo kipin tsa-iñu, Bale Ruku katawatu tsandimi: Jeetyatyude, dya'katyumujchi in ura' kuinda kayu mijakares jintsude, \v 10 matyu iya ñubaren puyu; tsenñu' mitya muba ñunu tiba firu' kenu dejutyuve. Entsa pebulunu in chachi pure' chudenave, timi. \v 11 Tsenñu Pablo, Corinto pebulunu ma añu medya chudi' yalanu Diosa' kuinda mijakaami. \p \v 12 Tsenñuren Galión, Acaya tusha uñi chunu uranu, judíola wa'di' ji' Pablonu ka' kavitu kensha detajitu, \v 13 uñinu tsandila: Entsa ruku Moisés' wandya leichiya tsanguenuu jutyunun, Diosnu tsangue aawa kuredei ti' tsanguenu mijakares nentsuve, tila. \p \v 14 Tsenñu Pablo panundiyantsuren, Galión uñi, judíolanu patu tsandimi: Uwain tyeeba tsamantsa urajtu juu kike'banguiñu, tsa jutyu'ba jaiba kerandendyuu kike'banguiñuya, ñulla, judío chachi jumulanu meedichuyu. \v 15 Tsaaren ne ñuitala naake mijakaantsuñuba juntsaa jumulanaa laapu' ne tsandindetsu' mitya, ñulla' leichee pa' ñui tene naakena'ba tsanguidei; inaa tsaatalaya mijandendyuve, timi. \p \v 16 Tsejtu ya' kavitu kensha depunuren tsaa deme-e'laakemi. \v 17 Tsenmalan kumuinchi judío chachi jutyula dewa'di' cha' waku wakudinu yasha bale pumu ruku Sóstenesnu deka' bandachi dekikila kavitu kiikenu ajuusha. Tsa dekiñu bain Galiónya jaiba mijapetse ki'mi. \s1 Pablo entsaba pen bijeeDiosa' kuinda mijakaanu jimi. \p \v 18 Pablo Corinto pebulubi jayaa wanchutu bene keranguemu naatalalanu: Miinu detsuyu titu, Priscila bain, Áquila bain Pabloba bulu jila Siria tusha. Tsejtu Pablo Cencreas pebulunu kayu baakunu mavi' miityumujchin, ya' achuwa daakuti' viishikemi, Diosa' mitya tsanguenbera kenu tsuyu ti' pamuwaatu. \v 19 Tsai' miindu Éfeso pebulunu jitu, Priscilanu bain, Áquilanu bain deshuike', Pablo judíola' waku wakudinu yasha vitu yaiba bulu kuinda kiikentsumi. \v 20 Tsenñu mantsa junu pumula kayu junu wanchude detiñuren: Miinu tsuyu, titu, \v 21 Diosren tsaa mutyañuya bene maja' mangueenu tsuyu, timi. Tsanditu Pablo baakunu mavi' Éfeso pebulunu malu' miimi. \p \v 22 Tsai' Cesarea pebulubi miitu, Jerusalénsha bain miji' kerangue' waku wakudimulanu mangueejimi. Tsejtu Siria tusha Antioquía pebulunu miimi. \v 23 Tsai' junu miji' chutu, Galacia tusha bain, Frigia tusha bain mangueres nemi junu keranguemu naatalalanu sunden pensa mandiwares nendu. \s1 Apolo ÉfesobiJesúsnu laapu' pa' mijakaami. \p \v 24 Juntsa tinbutala, ma judío ruku ya' mumu Apolo, Alejandría pebulunu chumu Éfeso pebulubi jimi. Yaa ura' kuinda kenu mimin, Diosa' pilla kiika jumulanu bain ura' aseeta jumi. \v 25 Tsenmin yaa veelachi yumaa, Bale Ruku naaken chusa tyañuba tsanguenu mijakara' mitya, Jesús' mitya kuinda kiikendu yuj sunden papatimi yalanu ura' aseetanguikaanu, naamika yaa Juan Mungaamu naake mungaamuwaañuba juntsaatalan aseeta juuwa ju'ba. \v 26 Tsejtu Apolo cha' waku wakudinu yasha jelajtu mijakare' papatintsuñu, Priscila Áquilaba meenatu, Apolonu masku kapasha ka' ji', Dios naakesa tyañuba juntsaa kayu ura' kuinda kila. \v 27 Tsenñu Apolo, Acaya tusha bain jinu tyañu, keranguemu naatalala ti juuñuba dekuwa' eela. Tsenmin junga chumu keranguemu naatalalanu kiika piikila: Apolo janmala ura' mikadei, titu. Tsenñu junga jitu, Diosren estya' tsanguikaañu keranguemu tiya' chumulanuya pure' balelamishtikemi, \v 28 matyu Apolo junga chumu judíolaba muba demeenaren veta' veta' kuinda ke' pa' ura' papatiñu tsa jutyuve ti' panu jutyu juju deeñu' mitya, tsenmin Diosa' pilla kiikanu keeware' papati' Dioschi Mi'ke' Kayamuya uwain Jesúsya juntsave ti' mijakaakaa keñu' mitya. \c 19 \s1 Pablo ÉfesobiJesúsnu laapu' pa' mijakaami. \p \v 1 Apolo Corinto pebulunu punu malutala Pabloya jeendala kuyi chundala pulla' ji' Éfeso pebulusha jitu, mantsa keranguemulanu katami. \v 2 Tsejtu tsandimi: ¿Ñulla keranguemu tiyatu Espíritu Santo dekayu? timi. Tsenñu yala: Lalaya Espíritu Santo kayamuwaañuba kuinda mera' kerajdetuyu, tila. \p \v 3 Tsenñu Pablo tsandimi: Tsaaya, ¿ti' mityaa demungaakutiyu? timi. \p Tsenñu tsandila: Juan' uudenchee demungaakutiyu, tila. \p \v 4 Tsenñu Pablo tsandimi: Juan Mungaamuya mun veta' pensa mangue' Diosnu demeenguiñuba mungaave, tsejturen bene jamu rukunaa keenguenu uuden kuve. Juntsa ruku Jesúsya juntsave, timi. \p \v 5 Pablo tsandiñu demijatu, Bale Ruku Jesús' mitya mungaakutila. \v 6 Tsenñu Pablo yala' mish jandala tyaapachi ta'kañu, Espíritu Santo yalanu pajami, tsenñu mera' kerajtunu palaachi depa', naa Diosa' mitya bain pala. \v 7 Kumuinchibi 12 rukulaa jula. \p \v 8 Pablo pen chu'chaya' mitya cha' waku wakudinu yasha nene-i' jelajtu pas neneindu, Diosnu rei juu tananu juñutala kuinda ke', uwain tsaave tya' pensa dekikaanu kiikes nentsumi. \v 9 Tsenñuren mantsala keranguindyai'tu, kumuinchi chachilla' kejtsapalaren Dioschi kasa uudennu tsanguen chunu kuindatala masmi' pala. Tsenñu Pablo yalanu ba'ke' miitu Tirano ruku' wa'di' kuinda kiikenu yashaa keranguemulanu demiya' jitu, malumere Diosnu laapu' pa' kuinda kiikemi. \v 10 Tsejtu tsaandenen pai añu imi. Tsenñu junu Asia pruvinsia' chulla, judío chachilla bain, naa judío chachi jutyula bain Bale Ruku Jesús' kuinda demeemuwaala. \p \v 11 Tsenmin Diosya Pablonu tiba tsamantsaa ke' keewara juu bain kikare' keewaawaa kikaantsumi. \v 12 Tsenñu naa Pablo' ta'kañu jali juula bain, naa ya' taawasha kendu pana panakenu jali bain taji' dilulanu tyuikakaashu juntsaa ura' mandiya mandiyaila, tsenmala naa firu' bu'chullala bain cha' bulunu malu' miji mijiila. \p \v 13 Tsenñu mantsa judíola firu' bu'chulla me-e'laamula bain miñutala tsangues nendu, Bale Ruku Jesús' mitya ti' tsanguenu tyatu entsandila: Pablo' mijakare' pas neneishu juntsa Jesús' mitya, firu' bu'chulla malu' miide, tiitila. \p \v 14 Entsala tsangues nemulanu, naa judío chachilla' mitya Diosnu kalen jimulachi ya bain ma bale ruku jumu Esceva' mandishpai na jumula bain tsa tsanguemula. \v 15 Tsejtu tsa tsangues nendetsuren ma bijee juntsa firu' bu'chulla entsandi pakami: Jesúsnuya kerayu, tsenmin maa Pabloñu bain miyu, ¿tsaaren ñullaa mudeeyu? Ñullaa ti uudenba tajdetuve, timi. \p \v 16 Tsandimin juntsa firu' bu'chulla puu ruku, yalanu mayi chuji' kayu dera' mitya, yalanu na'baasa defiru' kikeñu, wapana' juntsa yanu demalu' nepitu, detapaa cha'teneba demijiila. \v 17 Tsenñu Éfeso pebulu' chulla juntsa kuinda demijatu, naa judíola bain, naa judío chachi jutyula bain yuj jeetyala. Tsa' mitya Bale Ruku Jesús' mumuya kayu nukaba keemijakuti' balenguras jintsumi. \p \v 18 Tsenñu pure' chachi keranguemulaya deji', yala kaspele titi urajtu kemuwa deju'ba cha' kejtsapalan kuinda kiikila. \v 19 Tsenmala mirukula bain yala' utya liburu detaji', chachilla dekeenaren de-ikakaakila. Tsenñu juntsa liburu jupemula nan bale deeñuba pensangue' keeñuya 50.000 paki lushi juuñui balen lumi. \v 20 Tsejtu Bale Ruku' kuinda kayu sera' jimin, ya tsamantsaa jumu bain kayu keeware' jintsumi. \fig |src="CN02002b.tif" size="Span" loc="Acts 19.19-20" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 19.20" \fig* \p \v 21 Entsai' depuitu Pablo, Macedonia tusha bain, Acaya tusha bain jinu palaa kemi, tsenmin naa Jerusalénsha bain jimiya, Romasha bain jinu shuwami. \v 22 Tsejtu yaba bulu taawasha kive'mulanu pai ruku lare' Macedoniasha eemi, Timoteonu bain, Erastonu bain. Tsanguetu Pabloya Asia pruvinsianu shuwa' kayu manchumi. \s1 Éfeso pebulubi na'baasa kila. \p \v 23 Juntsa tinbutala Éfesobi Dioschi kasa uudennu tsanguen chunu kuinda' mitya pure' bulla kuinda falekentsumi. \v 24 Ma ruku ya' mumu Demetrio, lushi kenu jeruchi yala' dyus Artemisa' chunu aa elesha naajuñuba tsangue muute kiikemu jumi, tsangue' ati', yaba bulu taawasha kemulaba pure' lushi laalaakemuwaami. \v 25 Tsa' mitya yaba bulu taawasha kemula kayu ura' tsa'mulanu bain, kayu veela juntsa keraa taawasha kemulanu bain dewa'kaatu tsandimi: Rukula, ñulla mideeve naa lala entsa taawasha' mityaa lushi ura' laandetsu' bain. \v 26 Tsaaren ñulla Pablo naatita nentsuñuba mideeve. Yaa cha' rukula' keñu dyus muuteya dyus juñu jutyu balejtuve ti', pure' chachillanu keranguikaantsuve, tsenmin enu Éfeso pebulunun tsandindyumujchi kumuinchi Asia pruvinsiasha bain tsandi' dekeranguingumakaantsuve. \v 27 Tsa' mitya jayuuba urajtuve, lala' taawasha manguen jutyu tiyaikeenu juve. Tsenmin naa lala' chi dyus Artemisa chunu aa elesha bain balengurajtu tiyainu tsuve. Tsenmalaa lala' chi dyus Artemisanu naa Asia pruvinsiasha chumula bain, naa tu kuraa chumula bain aawa kuremu deju'ba, kerandyatyu tiyainu dejuve, timi. \p \v 28 Tsenñu yala mera' dyatu yuj ajaavitu tsandila: ¡Éfeso chumu chachillachiya Artemisa tsamantsa pudeve! tiitila. \p \v 29 Tsenñu pebulu kuraa, tyee indetsuñuba mijturen tsaa chachilla ajaavi' na'baasa ideitu, Macedoniasha chumu pai rukulanu Pabloba bulu nemulanu, Gayonu bain, Aristarconu bain deka', yala' tyeeba ke' waku wakudinsha juike' tajiila. \v 30 Tsenñu Pablo bain junga yala' wa'dinsha vi', chachillaba kuinda kenu tyañuren, keranguemula Pablonu eepui'la. \v 31 Tsenmala naa Asia pruvinsiasha chumu bale rukula bain Pablochi mantsala ura' keranu chachi deju' mitya, junga vityusa tidei, ti' kuinda kila. \v 32 Tsenñu junu wa'dimula main main vera' vera' depa' jutindu waratintsula, tsaaren mantsalaya tyee kenaa dewa'di'ba kayu mijtulaya pure' juula. \v 33 Tsenñu mantsa judíola Alejandronu ura' kuinda ketu tyuleeleekila, yala' mitya la'kavete' pasa tyatu. Tsenñu Alejandro, dus juudei ti' ya' tyaapachi señas kemi, yalanu judíolanu laapu' pa' ura' kuinda kenu tyatu. \v 34 Tsenñuren Alejandro judíoñuba aseeta dekitu pai uraa juuñundi, ¡Éfeso chumu chachillachiya Artemisa tsamantsa pudeve! ti' papatintsula. \p \v 35 Tsenñu main pebulunu kiika pilla pillakemu bale ruku pumu, chachillanu dedya'kawaatu tsandimi: Éfeso pebulu' chulla, ¿maa mijdetun naa Éfeso pebulunu tsamantsaa chi dyus Artemisa' aa eleshanu bain washkenuu juñuba, tsenmin naa juntsa muute selusha pajamunu bain washkenuu uuden juñuba? \v 36 Tsaañu' mitya mu bain: ¡Tsa jutyuve! tinu juumiñu, demanba'pi' ura' pensa ki'mujchiya tiba kityudei. \v 37 Matyu ñulla entsa tajadeiñushu juntsa rukula lala' dyusnu firu' kibainguindetyu', naa kentsure' pabandindetyuve. \v 38 Tsa' mitya Demetrio bain, naa yaba bulu taawasha kemula bain, veelanu kuipa punu detyashu juntsaa, kavitu kemu rukulaba kuinda keñu uranu juve; tsenmee main main bale rukula' ajuunu veta' veta' depa' bale-i' pakanudetsu. \v 39 Tsejturen kayu tyeeba panuu jushu juntsaa, yala' waku wakudinu malutalaa kuinda kenu menestenu juve. \v 40 Matyu challa enu entsa dekishu juntsan mitya, lalanu na'baasa kikaamu chachi deeve ti' kuipa viinuuya dejuyu, lalanu ti' mityaa tsa dekiyu ti' depake'meeñuba naake pakan tsaa deju' mitya, timi. \p \v 41 Tsandipa' dyatu wa'namulanu deme-eemi. \c 20 \s1 Pablo Macedoniasha bainGreciasha bain jimi. \p \v 1 Tsai' bulla palaa de-iñu, Pablo keranguemulanu demika' uumi'tetu: Macedoniasha miinu tsuyu, ti' miimi. \v 2 Tsai' miindu junga chumu eleshatala ji', pure' kuinda kes nei', junga keranguemu naatalalanu sunden pensa demanguwa', bene Grecia, tsandityu' bain, Acaya tusha jimi. \v 3 Tsejtu junu pen chu'chaya chutu, Siria tusha baakuchi miingumanaren, Pablonu judíola firu' kenu depa' tsanguenu deshuwañuba mijatu, tutu miji' Macedoniatala manbulla' miinu pensanguemi. \v 4 Tsenñu Pirro' na Sópatro Bereasha chumu bain, Tesalónicasha chumula Aristarco bain, Segundo bain; Derbe pebulusha chumu Gayo bain, Timoteo bain, kayu veela Asia pruvinsiasha chumula Tíquico bain, tsenmin Trófimo bain yaba bulu jila. \v 5 Entsa rukula ajke' jitu, Tróade pebulubi lalanu keenala. \v 6 Tsenñuren lalaya pan pujkikaantsumi putyu fi' fandangu kiikenu malu puitaa, Filipos pebulunu malu' baakuchi demiiwayu. Tsejtu man malusha Tróadebi yaiba demanbuuditu, junu mandishpai malu dechuwayu. \s1 Eutico peyatun mangujtami. \p \v 7 Tsanatu duminguma, semana ajke' malunu, keranguemula pan finu dewa'diñu, Pablo mijakare' patu, ayunchi malu' miinu deju' mitya, kejtaa kepe jingama mijakare' pami. \v 8 Junga lala' wa'nanu aa katyu dijki sukusha lanpaa nukaba pure' chakara chunami. \v 9 Tsenñu ma musu ya' mumu Eutico, juukapa kai'tala chunaturen, Pablo pure' wa kuinda kikentsuñu' mitya, kasandya' uutyai'tu tsaa kasu' aa kai'tala pen dijki nainsha lupajtyaiñu, pemu mangujtekila. \v 10 Tsenñu Pablo pajtya' llatingue anguetu, keranguemu naatalalanu tsandimi: Wapantyudei, peyaindyuve, timi. \p \v 11 Tsejtu Pablo yasha malutu, pan vele' fitu chayanbera kayu kuinda kentsumi. Tsejtu miimi. \v 12 Tsenmala juntsa musunuya ya' yasha bibu demamiya' miiñu, chachilla yuj sundyala. \s1 Pablo Tróadebi putuMileto pebulusha miimi. \p \v 13 Lala baakuchi Aso pebulubi ajke' dejiwayu Pablonu manganu, yaa neepachi tutu jinu ti' jiñu' mitya. \v 14 Tsai' Pablonu Aso pebulubi mangatatu, yaba bulu baakuchi Mitilene pebulubi devijiwayu. \v 15 Tsejtu ayunchi junu demalu' miitu, Quío ishla bejtala manbulla', masku ayunchi Samos ishlabi detyuinajiwayu. Tsaitu juntsa ayunchee Mileto pebulu devijiwayu. \v 16 Matyu juntsailaya Pablo Asia pruvinsiasha vi' aa tsanandyatyu', Éfesonu dapuimityan iimi, Jerusalénsha te' miji' Pentecostés malunchi puinuu jutuya puinu tya' mitya. \s1 Pablo Éfesobi keranguemula'balelanu miindu kuinda kemi. \p \v 17 Pablo Mileto pebulubi putu, Éfeso pebulusha keranguemula' bale rukulanu mikatu, \v 18 dejiñu tsandimi: Iya ñulla' kejtsapala ajke' bijee Asia tusha jamin, naakendu'ba chaikama bain naa naakentsuñuba ñulla mideeve. \v 19 Naa-uwanuba iya ñuiba bulu putu, naa dajkeewaachi pensaba jutyu ju', naa llakinguendu bain, naa judíola inu pure' firu' kenu kiidekiñu bain, Bale Ruku' mityaya taawasha kiikentsuyu. \v 20 Tsejtu naa-uwanuba ñuichi uraanuu jushu juntsaa patintsu' dyaindyuyu, naa cha' kejtsapala bain, naa ñulla' yatala bain mijakares neneiyu, \v 21 naa judíolanu bain, naa judío chachi jutyulanu bain yala' ujcha' mitya veta' pensa demangue' Diosnu bendaa ke' lala' Bale Ruku Jesúsnu keranguidei tiitindu. \v 22 Tsaaren challa Jerusalénsha miinu tsuyu, Espíritu Santo inu tsaa ikaantsuñu' mitya, junga jitu tyee inu ju'ba mijturen. \v 23 Tsaaren entsaaya mija mijaiyu, iya nuka pebulusha jiñu bain, Espíritu Santo inu waintu, Jerusalénsha jimiya peesu vinu tsuve, tsenmin taaju inu tsuve, tiitive. \v 24 Naa tsaañu bain iyaa in mitya naa-inu ju'ba pensajtuyu, tsaaren iyaa in taawasha sunden dekenun pensa juuyu, Bale Ruku Jesús tsanguide tiñu' mitya. Juntsa taawashaya Dios chachillanu estya estyaintsuñu, ya' mika ura kuinda mijakaanaa juve. \p \v 25 Diosnu rei juu tananu kuinda inchi mijakaramulaya, umaa naa-uwanuba mu bain ñulla inu mangatan dejutyuñuba iya miyu. \v 26 Tsa' mitya challa iya mu' mityaba kuipajtuyu tintsuyu, mallee delivee-ityuñu bain, \v 27 naa-uwanuba iyaa, Dios naa naakenu tyañu bain ñullanu tsa tsangue demijakare' mitya. \v 28 Tsa' mitya ñui tenen pashkatyu deju', kumuinchi kerangue' waku wakudimulanu bain washaa judei, matyu Espíritu Santo ñullanu, keranguemulanu washkemu bale rukulanu uveja washnamu rukula juuñuu detireñu' mitya, matyu Dios ya' na' asachi keranguemulanu ati'kañu. \v 29 Iya malu' miinmala bene ñulla' junga ne chachillaren deja', firu animaayaaba deju', uvejalanu fin tsa deke' keranguemu chachillanu millangare' manbirenu kenu dejuñuba iya miyu. \v 30 Tsenmin ñulla' kejtsapalan mantsala anbukuinda kemu defale' firu' pensa dekuwa', keranguemulanuren yala' mijakara tujlaa jumulanuren tsanguive'nu chi'kanu detsuve. \v 31 Tsa' mitya naa-uwanuba pashkatyu' tejan keena' tengaya judei, iya ñuiba pen añu chungama ñullanu main main ule' papatindu, naa kepe, naa mandala bain ware'ba tsa tsandintsumuwaayu. \p \v 32 Tsa' mitya keranguemu naatalala, challa ñullanu Diosa' tyaapasha shuikenu tsuyu. Ya' ura' kuinda jumuchi Dios ñullanu washkenuuñuba iya miyu. Juntsa ya' ura' kuindaren ñullanu Diosnu keenguenutala kayu awakare' jintsunu tsuve. Tsangue' yachin juu chachillanu kumuinchi naakenu timuwa ju' bain tsangue kunu juve. \v 33 Iyaa naa mu' lushinu bain, mu' jalinu bain mujkereindyuyu. \v 34 Tsa jutyu' mityaa in tyaapachiren taawasha ke' iya ti meneste ju' bain, iba bulu nemula bain ti meneste deeñuba tsangue kan chumuwaañuba ñulla ura' mideeve. \v 35 Tsa' mitya ñullanu entsaaya mijakare' taawasha ke' kayu ñullanu pulla meneste ju chachillanu kemishtinu dejuve tiyu, tsenmin Bale Ruku Jesús naatimuuñuba juntsanu bain tengaya jutu, entsandimuwaañu: Me'shu juntsaa kayu kañunuba pullake sundyawaanu juve, timuwaañu. \p \v 36 Pablo entsandi depa' dyatu, teledi' yaiba bulu Diosba kuinda kemi. \v 37 Tsenñu kumuinchi ware', Pablonu pilunbuke angue' esa esa tila. \v 38 Tsenmin Pablo yalanu: Inu mangatan dejutyuve, tiñu' mitya, yuj llakindyandu yanu baakusha mavinbera bendaa kila. \c 21 \s1 Pablo Jerusalénsha miimi. \p \v 1 Tsaitu keranguemu naatalalaba vela' baakunu mavitu ma deechuu ji' Cos ishlabi dejiwayu. Tsejtu ayunchi Rodas ishlabi miimin, bene Pátara pebulubi dejiwayu. \v 2 Tsai' Pátara pebulubi dejitu, ma baaku Fenicia tusha tyakamunu katamin, juntsa baakunu devi' jiwayu. \v 3 Tsejtu Chipre ishlanu jalandyasha kata-eraa pulla' Siria tusha jitu, Tiro pebulubi juntsa baaku buli me-e'laanu vinu juñu' mitya, junbi deviwayu. \v 4 Tsejtu juntsa pebulunu keranguemu naatalalanu mi'ke' katatu, yaiba ma semana dechuwayu. Tsenñu junu keranguemu naatalalanu Espíritu wandi', Pablo tyeeba inuuñuba mijakaañu' mitya, Pablonu: Jerusalénsha miityude, ti' papatila. \v 5 Tsaaren semana iñu miinu demafaawayu, tsenñu kumuinchi yala' shinbula bain, naa kailla bain bulu pebulu kapasha dela' fera ñiipesha defale' teedi' Diosba kuinda dekitu: \v 6 Miinu detsuyu, titu baakusha demaviwayu; tsenmala yai bain yala' yasha main main miila. \p \v 7 Tsai' Tirobi malu' miitu, Tolemaida pebulusha demavijitaa nuka jinu ti' baakuchi jinduba dejiwayu, tsejtu junu keranguemu naatalalanu kata' dekuindakitu, yaiba ma malu dechuwayu. \v 8 Tsejtu ayunchi malu' miitu, Cesarea pebulubi demavijiwayu. Tsejtu Diosa' kuinda mijakare' papatimu ruku Felipe' yasha dejiwayu, matyu kaspele Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramulanu kive'nu dejuve ti' mandishpai ruku dete'laañu, ya bain main jumu ruku' junga; tsejtu ya' yabi kajdi' dechuwayu. \v 9 Felipe taapai panna miyami Diosa' mitya papatimula tene. \p \v 10 Tsejtu junu pure' malu chudena, main Judea tusha chumu ruku Diosa' mitya pamu ruku ya' mumu Agabo lala' junga jatu, \v 11 Pablo' ajpelenu teenu jai chuwa katu, maalin ya' tyaapanu bain, ya' neepanu bain telekitu tsandiwa: Espíritu Santo tsandive: Jerusalénbi judíola entsangue teenu detsuve, entsa ajpelenu teenu chuwa muchee juñuba juntsa rukunu, tsenmin bene judío chachi jutyula' tyaapasha kunu detsuve, tiwa. \p \v 12 Tsandiñu demeetu laa bain, Cesareasha chumula bain, Pablonu Jerusalénsha miityude ti' depawayu. \v 13 Tsenñuren Pablo tsandiwa: ¿Nenñu detiyu tsandi' ware' inu bain llakingaapuntsula? Iya jelajtuyu naa yaichi telekutinu ju'ba, tsenmin naa Jerusalénsha iya Bale Ruku Jesús' mitya peyanuu ju' bain jelajtuyu, tiwa. \p \v 14 Tsenñu lala yanu naake' vera' pensa mangakaren tsa de' mitya dyatu, yanu Bale Rukaa naakenu tya'ba tsanguisa detiwayu. \p \v 15 Tsandi' juntsa malu puiñu desekuwanguitu Jerusalénsha demiiwayu. \v 16 Tsenñu mantsala Cesareasha keranguen chumula bain laaba bulu dejawa. Tsejtu kama ruku kaspelen keranguen chumu ruku Chipresha chumu Mnasón' yasha lalanu demiya' jiwa, junaa kajdinu deju' mitya. \s1 Pablo Santiago' junga jimi. \p \v 17 Tsejtu lala Jerusalénsha dejiñu, junga keranguemu naatalala lalanu sunden demikawa. \v 18 Ayunchi lala Pabloba Santiago' yasha dejiwayu. Tsenñu junga kumuinchi keranguemula' bale rukula bain dewa'nañu, \v 19 Pablo yaiba kuinda ketu, kumuinchi narati dekuindakiwa Dios yanu judío chachi jutyula' kejtsapala naa naakikaañu bain. \p \v 20 Tsandiñu demeetu, Diosya yuj urave ti' depawa, tsejtu Pablonu tsa detiwa: Uwain keranguemu naatala, ñu mive judíola nan mii chachi dekeranguiñu bain, tsejturen chaiba Moisés' wandya lei naatiñuba juntsanuren tsangues jintsunu juve deti' tsa tsanguendetsuve. \v 21 Tsenmin veela kuinda ketu kumuinchi yala vee mujtu tusha chumu judíolanuya ñaa naa Moisés' wandya leinu bain meenguityudei, naa yala' kaillanu bain Dioschi señas manguikaatyudei, tsenmin naa lala tyeenguen chumuwa deeñu bain tsa manguen jutyu uudenguive, detive. \v 22 ¿Tsa' mitya challa tyee kenu dejuwa? matyu juntsa chachilla uwain ñu enu jañu bain mijanu deeñu' mitya. \v 23 Tsaaren lala naadetiñuba tsanguiñaa urameete: enu laaba taapai rukula Diosa' mitya uwain tsanguenbera kenu tsuyu ti' tsanguenu shuwamula depuve. \v 24 Tsa' mitya ñu yalanu miya' ji', yaiba bulu Dioschi ura' kuraa mandiyade. Tsangue' yala' mitya Diosnu tute' keewaantsumu animaa' mitya paanguide, tsenmala yala' achuwa dale' viishikutinudetsu. Tsanguishu juntsaa, veela ñu tsandive ti' dekuindakiñu mijamulanu juntsa anbudañuve tyakaanu juve, tsenmalaa ñu bain Moisés' wandya leinu meranguimuñuve tyanu detsuve. \v 25 Tsenmala judío jutyu keranguemu chachillachiya yumaa entsangue depiikiyu: chi dyusnu keewara allaya fin jutyu, naa asa bain, naa kutunu tyuitadi' tu'ñu animaa alla asa puu bain finu dejutyu, naa na'baasa bain tsa tsa-intsun jutyu, ti' depiikiyu. \p \v 26 Tsenñu ayunchi Pablo juntsa rukulanu miya' jitu, yaiba bulu Dioschi ura' kuraa mandiyala. Tsanguitu bene aa eleshasha vimi main main naamaa tsanguendun de-inuuñuba mijakaanu, tsenmin naamaa Diosa' mitya bain animaa tute' dekeewaanuu juñuba wainnu. \s1 Pablo aa eleshasha pujudíola kala. \p \v 27 Tsenñu mandishpai malu' mitya Dioschi ura' kuraa mandiyandu yumaa de-ingumanainsha mantsa Asia tusha chumu judíola, Pablonu aa eleshasha puñu katatu, chachillanu na'baasa defiru' kuinda ke' de-ajaavikaapu', Pablonu kala, \v 28 entsanditu: ¡Israel chachilla, lalanu kamishtikai! Entsa rukaa tu kuraa ne' lala' chachillanu kundaa pa' firu' kuinda mijakares neneimuve. Tsenmin naa Moisés' wandya leinu bain meenguityudei ti', naa entsa aa eleshanu bain firu' pa-eres neneive, tsenmin challa enu judío chachi jutyulabaren entsa aa eleshasha vi' Dioschin juu junuren firu' tireve, tiiti' jutindu kala. \v 29 Tsaaren yala entsandilaya kaspele Pablonu, Éfeso pebulusha chumu Trófimoba Jerusalénsha bulu nentsu dekata' mityaa tsandila, yanu bain aa eleshasha miya' vimee tya' pensanguitu. \p \v 30 Tsenñu kumuinchi chachilla ajaatyatu, ya' junga te' deji' Pablonu katu, aa eleshasha juyachi avindala talu' aa elesha juukapa mallukikila. \v 31 Tsejtu tu'nu ma kikendetsu, romano suutadula' kayu ama kumuinchi Jerusalén pebulu' chumu chachilla tituba kikendetsuve detiñu mijatu, \v 32 ya' suutadu amalanu bain, naa ya' suutadulanu bain dewa'kare', chachilla' wa'nainsha daran jila. Tsenñu judíola yalanu katatu, Pablonu bandendun dyala. \v 33 Tsenñu suutadula' kayu ama kalen ji', Pablonu katu, pai jeru chuwachi tele' tadikaatu, chachillanu: ¿Entsa mun? ¿Tyee ken? ti' pake'meemi. \v 34 Tsenñun ti' mityaa kuipa depu'ba main main vee vee papadeti' ne jutindetsuñu' mitya, suutadula' kayu ama ura' aseetanguenu jui'tu, suutadula' yasha take' jidei, timi. \v 35 Tsenñu suutadula' ya lla'tena keesha detajitu, Pablonu tsaa palasha chungare' tajiila, matyu chachilla tsamantsa ajara deju' \v 36 kumuinchi chachilla yanu tu'nuuve ti' bendaa kendetsuñu' mitya. \s1 Pablo ya' mitya bale-i' pami. \p \v 37 Tsejtu yumaa suutadula' yasha tavingumakaandetsuñu, Pablo suutadula' kayu amanu tsandimi: ¿Iya ñuba jayu panu juwa? timi. Tsenñu suutadula' kayu ama tsandimi: ¿Ñu bain griego palaachi pamuu? \v 38 Tsaaya, ¿ñaa Egiptosha chumu ruku kaspele ne chachillanu romano uñilanu dekundaa tire', 4.000 ruku vinguemulanu mi'ke' ka', tiba den chutyunu tenasha miya' jimu jutyuu? timi. \p \v 39 Tsenñu Pablo tsandimi: Iya judío chachiyu Cilicia tusha chumu, Tarso aa pebulunu nakayamu, tsaaren tsantsaya inu chachillanu pakaanu uudenguika, timi. \p \v 40 Tsenñu suutadula' kayu ama Pablonu: Pade, ti' uudenguiñu, Pablo lla'tenatala uinatu chachillanu tyaapachi dya'kadei ti' señas ke' dedya'kañu, Pablo hebreo palaachi patu tsandimi: \c 22 \p \v 1 Judío naatalala bain, lala' chachillanu mandanguemu balela bain, meedidei; in mitya bale-i' pakanu tenve, timi. \p \v 2 Tsandi' hebreo palaachi pañu demere' kayu depa'piñu, Pablo pa' jindu tsandimi: \v 3 Iya judío chachiyu, Cilicia tusha, Tarso pebulubi nakayamu, tsaaren Jerusalénbi awayu. Gamalielya in mashturu tiyamuve, yaa lala' aa-apa millala' lei naajuwaañu bain tsangue mijakaamuwaañu' mitya, naa-uwanuba Diosnu ura' meenguenu tenmuwaave, tsejtu challa ñulla naadejuñu bain i bain juntsaawaayu. \v 4 Tsejtu Dioschi kasa uuden mijakara kuindanu meenguemulanuya, kaspele tu'kaanbera kes nemuwaayu. Tsenmin, naa supulanu bain, naa unbee rukulanu bain, ka' peesu depukaamuwaayu. \v 5 Uwain tsanguemuwaañuba chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku bain, naa kumuinchi lala' bale rukula bain mideeve. Yalaa juntsa keranguemulanu inu mi'ke' kakare' peesusha pukaanu mantsa kiika ke' kumuwa deeve Damasco pebulusha chumu judío naatalalanu keeware' keranguemulanu kakaanu. Tsenñu iya Damasco pebulusha ji', juntsa kiika keeware' keranguemulanu mi'ke' ka' engu Jerusalénsha taja' kuipa pu' taaju iwaanu jiwayu. \s1 Pablo naa-itaakeranguemu tiya' bain kuinda kemi. \p \v 6 Tsai' pajta katyuunu uratala Damasco pebulusha faajingumaintsuren in kelu kelu selusha danguepu' pi'jurukiwa. \v 7 Tsenmalan iya lupajtyaiwayu, tsenñu main entsandiñu meewayu: Saulo, Saulo, ¿nenñaa inu firu' kenu bendaa kentsuyu? tiwa. \p \v 8 Tsenñu iya tsandiwayu: ¿Ruku, mujtundiyu? tiñu. \p Yaa: Iya Nazaretsha chumu Jesúsyu, ñu firu' kenu surekentsushu juntsa, tiwa. \v 9 Tsenñu iba bulu jimu rukula, pi'juru dandanuya dekataturen, ya' pañu palaaya aseeta dekityuwa. \v 10 Tsenñu, Bale Rukunu: ¿Tyee kenu juwa? tiñu, Bale Ruku tsandiwa: Mangujpa' Damascosha jide, tsenmala jungaa ñu tyee kenu juñuba wainnu detsuve, tiwa. \v 11 Tsaaren tsangue' pi'juruke' in kapuka dandajtuke tireñu' mitya, iba bulu jimula inu tyaapanu ka' tala'takachi Damascosha demiya' jiwa. \p \v 12 Tsenñu junbi Damascobi kumuinchi judíolachiya mika ura' ruku kuramu ya' mumu Ananías, matyu Moisés' wandya leinu ura' meranguiikemu ruku chumi. \v 13 Tsejtu Ananías inu ja' keetu, tsandiwa: Keranguemu naatala Saulo, ñu' kapuka mangatasa, tiwa. Tsenmalan in kapuka mandanguiñu yanu katawayu. \v 14 Tsenñu tsandiwa: Lala' aa-apala' Dios ñunu mi'ke' kañuve; yaa naakenu tya' bain ñunu dekeewaanu tsuve, tsenmin Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu rukunu kata', ya' pañu palaa bain meesa tyatu. \v 15 Matyu entsa ajkesha ñaa kumuinchi chachillanu ya' mitya naake katamuwa ju' bain, naa naake meenamuwa ju' bain tsandi kuinda kenu tsuve. \v 16 Tsa' mitya challa keedityumujchi, mangujpa' Bale Rukunu paka', ñu' ujcha' mitya manbitsaaka titu mungaakutide, tiwa. \s1 Pablo judío chachijutyula' jungaa erami. \p \v 17 Tsenñu Jerusalénsha miitu, aa eleshasha jiwayu Diosba kuinda kenu. Tsejtu kipin tsaiñu, \v 18 Bale Ruku katawatu tsandiwa: Jerusalén pebulunu te' lu' jide, ñu in mitya naati pañu bain ñunu meranguendejutyuñu' mitya, tiwa. \v 19 Tsenñu iya tsandiwayu: Tsaave, Bale Ruku, yala mideeve naa iya nuka tushaba cha' waku wakudinu yatala ne' keranguemula dewa'nanmala ka' peesusha pu' bande bande kemuwaañu bain, \v 20 tsenmin ñu' mitya pas nemu Esteban millanu bain, ñunu laapu' kuinda ke' papatin mitya tu'nu uranu, i bain tu'mulabaren junu pumuwaayu. Tsejtu yala naadejuñuba i bain tsaren detu'sa pensa juwaayu, tsenmin naa tu'mula jali debeke' tsuuñu bain junu washna' keenamuwaayu. \v 21 Tsaaren Bale Ruku inu tsandiwa: Enu lu' jide, iya ñunu judío chachi jutyula' jungaa baasha eenu tsuyu, tiwa. \s1 Pablo suutadula' kayuama' tyaapasha kayami. \p \v 22 Tsejtu junbin kuinda meedilaren manen warai manbashtu tsandila: ¡Tsaa unbereya entsa tunu chui'ñu urave! ti' waratintsula. \v 23 Tsejtu tsandi' ui'nbashiindu naa yala' jali juula depu'shi', naa tu ujtupe juula bain kai'sha ka' kelaalaadekiñu, \v 24 suutadula' kayu ama keenatu, Pablonu suutadula' yasha tavikaami. Tsejtu suutadula' kayu ama, Pablonu bandekare' waingaanu tyami, ti' mitya kuipa defaawaataa chachilla ya' mitya tsamantsa jutindetsuñuba mijanu. \v 25 Tsejtu Pablonu bandenu teledekiñu junu uinamu suutadu amanu Pablo pake'meetu tsandimi: ¿Ñuichiya, ma romano rukuba tela' bandanuu jun, kayu kavitu ke' kuipa katai'mujchiba? timi. \p \v 26 Tsandiñu meetu suutadu ama kayu suutadula' ama' junga ji' mijakaatu tsandimi: ¿Entsa rukunu tyee kenu juyu? Entsa rukuya tsaren romano chachive, timi. \p \v 27 Tsenñu suutadula' kayu ama Pablo' junga ji' pake'meetu tsandimi: ¿Ñu uwain romano chachiyu? timi. \p Tsenñu Pablo: Uwain tsaayu, timi. \p \v 28 Tsenñu suutadula' kayu ama tsandimi: Romano chachi jutu naa naa-i uraa inu ju'ba iya tsaa tiyanuya pure' lushi paanguike' puimuyu, timi. \p Tsenñu Pablo tsandimi: Tsaaren iyaa nakayatun main romano chachi jutu naa naa-i uraa inu juñuba tsaa paijmuyu, timi. \p \v 29 Tsandiñu, nenñaa tsanguindetsuñuba mijanu tya', Pablonu pakakaanu ti', tele' bandenu kemula debaka' mijiila. Tsenmala naa suutadula' kayu ama bain uwain romano chachiñuba mijatu jeetyami, romano chachinun jeru chuwachi tele' mitya. \s1 Pablo kavitu kemu aa bale rukujudíola' ajuusha \p \v 30 Ayunchi suutadula' kayu ama Pablonu ura nenñaa judíola kuipa pupudekiñuba, kayu ura' mijanu tyatu, Pablonu livee ketu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu bain, naa kavitu kemu aa bale bulu chachillanu bain dewa'dikaami. Tsejtu bene Pablonu taja' yala' ajuusha uikaami kavitu kenu. \c 23 \p \v 1 Tsenñu Pablo kavitu kemu aa bale chachillanu keetu tsandimi: Judío naatalala, iya chaikama Diosa' ajuusha tenbu' pensa tiba bulla jutyu jintsuyu, timi. \p \v 2 Tsenmalan Ananías, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku jumu: Pablo' fi'pakinu kidei, timi, ya' kelunu jayu kalen uinamulanu. \v 3 Tsenñu Pablo tsandimi: Diosya ñunu bain kenu tsuve, tsa jutyuren tsaañungue keranguekaamu ruku. Ñu aanu chushu juntsaa Moisés' wandya lei naatiñuba inu tsanguenaa chuve. Tsaaba, ¿nenñaa inu kekaatunguiyu, leichiya tsa jutyuñuba? timi. \p \v 4 Tsenñu junu pumula tsandila: \p ¿Aantsandi firu' panu juu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Dioschin juu jumunuba? tila. \p \v 5 Tsenñu Pablo: Judío naatalala, iya naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale rukuñuba mijtu' mityandikeeñuve ti'; uwain Diosa' Kiikanu tsa pillave: \it Firu' patyude ñu' chachillanu mandanguemu bale rukunuya, \it*\f + \fr 23.5 \ft Éxodo 22.28\f* tive, timi. \p \v 6 Tsejtu bene kavitu kemu chachillanu, manbaate saduceola, kamanbaate fariseolaba pudenañuba mi' mitya, Pablo daran patu tsandimi: Judío naatalala, iya fariseoyu; tsenmin in apala bain fariseo chachi deeve, tsaanun inu kavitu kendetsuve iya pemula' mangujpanutala keranguemuñu' mitya, timi. \p \v 7 Nei'ba Pablo tsandinmalan, fariseola saduceolaba devinba', juntsa kavitu kemula pai bulu chachi vee veejui velala, \v 8 matyu saduceolaya pemula mangujtyu deeve deti', naa anjeela bain, naa espiritu bain jutyuve timu deeñun, fariseolaya juntsala dejuve ti' kumuinchi juntsaatala keenguemu de' mitya. \v 9 Tsenñu kumuinchi jutindetsun, mantsa Moisés' wandya lei mashturu bale rukula, matyu fariseo bulu chachilla de-uidi' ajaatya' patu tsandila: Entsa unberenu tiba firu' keñu katawatyuve; matyu naa ma espiritu juu, naa ma anjee juu yanu pañu bain mikeetyuve, tila. \p \v 10 Tsejtu kayu vinba' tsamantsa jutindetsuñu, suutadula' kayu ama Pablonu tute' petse petseeba kichu deeve tya' jeetyatu, suutadulanu junu Pablonu mangalaakaami, tsangue' suutadula' yasha mandajinu. \p \v 11 Tsenñu juntsa kepe Bale Ruku Pablonu mangatawatu tsandimi: Bensa ityude, Jerusalénbi in mitya naake ura' kuinda kemu' bain, Romasha bain tsandinuu juve, timi. \s1 Judíola Pablonu tu'nu tila. \p \v 12 Ayunchi mantsa judíola dewa'di' Pablonu tu'nu titu, tu'tyumujchiya naa panda bain fin jutyu, naa pi bain kujchin jutyu ti', Diosa' mumunu paka' uwain tsanguenbera kenu detsuyu ti', tsa dekityushu juntsaa, Dios naakendya'ba yalanu tsanguisa ti' shuwala. \v 13 Entsandi' pamula mika 40 rukulaa ma juula. \v 14 Tsejtu naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' junga bain, naa judío bale rukula' junga bain deji' patu tsandila: Lalaya Pablonu tu'tyumujchiya naa panda bain fin jutyu, naa pi bain kujchin jutyu ti', Diosa' mumu paka' uwain tsanguenbera kenu depa', tsai deshuwayu, tila. \v 15 Tsa' mitya challa ñulla kumuinchi kavitu kemu aa bale rukulaba, suutadula' kayu amanu pa'dei Pablonu ayu ñulla' junga mandaadei, kayu ura' manbake'meenu titu, naa tsanguen jutyu'ba; tsenmala ya kayu ñulla' junga jaindyuren, lala tu'nu keenanu detsuyu, tila. \p \v 16 Tsaanun Pablochi ya' ajchiña naa tsa detiñuba kuinda mijatu, suutadula' yasha jitu Pablonu wainjimi. \v 17 Tsenñu Pablo main suutadu amanu mikatu tsandimi: Entsa musunu suutadula' kayu ama' junga jimishtide, tyeeba yanu wainnu tanave, timi. \p \v 18 Tsenñu suutadu ama juntsa musunu suutadula' kayu ama' junga ta'tu tsandimi: Peesu pumu ruku Pablo inu mika' pa'tu: Entsa musu suutadula' kayu amanu tyeeba wainnu tanañu' mitya, ñu' junga miya' jide, tiñu, taayu, timi. \p \v 19 Tsenñu suutadula' kayu ama juntsa musunu tyaapanu kake' vee mujtu miya' ji' pake'meetu tsandimi: ¿Tyee inu wainnu tanayu? timi. \p \v 20 Tsenñu juntsa musu tsandimi: Judíola ñunu ayu manen Pablonu kavitu kemu balela' junga manda'de ti' pa'nu detsuve ya' kuipa naajuñuba kayu ura' mamijanu titu, naa tsanguen dejutyu'ba. \v 21 Naa tsa detiñu bain keenguityude, matyu mika 40 unberee pullana washnanu dejuve, Pablonu tutetyumujchiya naa panda bain fin jutyu, naa pi bain kujchin jutyu ti', Diosnu paka' uwain tsanguenbera kenu deshuwa' mitya. Tsa' mitya challa naati'ba tsanguenun jutyudena' ñu' palaanun keedenave, timi. \p \v 22 Tsenñu suutadula' kayu ama juntsa musunu me-eendu, yanu kuinda keñu palaa munuba waintyude, timi. \s1 Pablonu Félix uñi' junga eela. \p \v 23 Tsenñu suutadula' kayu ama ya' suutadu amalanu pallu mika' uudenguitu tsandimi: Uma kepe mandishtaapai ura insha Cesarea pebulusha jinu sekuwanguidei 200 suutadu neepachi jimula bain, 70 kawallunu chuundene bain, tsenmala kama 200 jumulaya tsuta tya'kemula tene. \v 24 Tsejtu Pablochi chudi' jinu kawallu bain sekuwanguidei, Félix uñi' junga yanu tiba iwaatyumujchin tajinu deju' mitya, timi. \v 25 Tsejtu kiika bain piike' eetu tsandimi: \pi1 \v 26 Iya, Claudio Lisias, ñunu ura' chusa tintsuyu, tsamantsa bale ruku uñi Félixnu: \pi1 \v 27 Judíola entsa rukunu ka' tu'nu kendetsuñu, iya in suutadulaba ji' livee kiyu, ya romano rukuñuba mijatu. \v 28 Tsejtu ti' mityaa kuipa pundetsuñuba mijanu tenñu, judíola' kavitu kemu aa balela' junga ta'yu. \v 29 Tsenñu ka yala' lei' mityan tsanguindetsuñuve; tsa' mitya ti kuipa pu' ne tutekenuu bain jutyumin, naa ne peesusha tananu bain jutyuve. \v 30 Tsaanun judíola tu'nu ti' depave tiñu kuinda mijatu, aangu ñu' jungaa eentsuyu; tsenmin yanu kuipa pumulanu bain, ñu' ajuushaa ti' mitya kuipa puna' bain padei ti' pa'yu, ti' piikemi. \p \v 31 Tsenñu suutadula yalanu naakidei tiñuba tsangue', Pablonu ka' Antípatris pebulusha kepe tajila. \v 32 Tsejtu ayunchi, neepachi jimu suutadulaya yala' chunu yasha demiiñun, kawalluchi jimu suutadulaya Pabloba ajkesha jila. \v 33 Tsejtu Cesarea pebulunu vijilan, uñinu era pilla kiika ya' tyaapanu kuwala, naa Pablonu bain. \v 34 Uñi kiika delengue' dya' Pablonu pake'meetu tsandimi: ¿Naaju pruvinsiashaa chumuyu? tiñu: Cilicia tusha chumuyu, timi. \p \v 35 Tsaaya, kuipa pumula dejanmalaa, ñunu kavitu ke' ura' pake'meenu tsuyu, timi. \p Tsejtu bene Herodes milla' chunu aa yashaa Pablonu depu' washkidei, timi. \c 24 \s1 Pablo, Félixuñi' junga bale-i' pami. \p \v 1 Man malu insha, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Ananías Cesarea pebulusha vijimi, mantsa bale rukulaba, tsenmin leichi aseetaju ruku Tértulo bain. Tsejtu uñi' junbi jila Pablonu kuipa pu' panu. \v 2 Tsejtu Pablonu detajiñu, Tértulo Pablonu kuipa punu pandu, Félixnu tsandimi: Uwain laachiya mika urave, ñu bale ruku uñi, ura' kemu juñu tiba bulla jutyu ura' dechuyu, tsenmin ñu' tsamantsa aseeta junu pensachi naa naake' ura' kemishtis jintsuñuba juntsan mityan lala' chachilla ura' kiikes jindetsuve. \v 3 Tsa' mitya kumuinchi entsaa keñu jumula' mitya naa-uwanu bain naa nuka bain, ñu lala' mitya ura' kiñuve pensa deeyu, tsamantsa aa bale ura ruku, Félix. \v 4 Tsaaren ñunu aa bulla ken jutyu, tsantsaa lalanu jayu' mitya meedisa tenve. \v 5 Entsa unberenu yuj firu' kemu chachi dekatayu, tsaju' nuka bain judíolanu yai tene devinbakare' maali maali pensa juu tires neneive, tsenmin Nazaretsha firu' keranguemu chachillachi bain yaa tsanguemishtimu pensa bale ruku juve. \v 6-8 Tsenmin naa aa eleshasha bain muba judío chachi jutyulanuya miya' vityuinsharen miya' vi' urajtu kuraa keñu' mitya, lala yanu peesu punu dekawayu.\f + \fr 24.6-8 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya manbaate bersikulu 6-8nu pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk Lalaya lala' lei naatiñuba juntsangue kavitu kenu dekiwayu. \fv \ft 7 \+fv*\+fk Tsenñuren suutadu ama Lisias deranchi ke' lala' tyaapanu machi'kiwa. \fv \ft 8 \+fv*\+fk Tsangue' yanu kuipa pumulanu ñu' ajuushaa deja' panu uudenguiwa.\f* Tsa' mitya ñuren pake'mere' naa tsaañuba ura' mijanuu juve lala ti' mityaa kuipa pu' tsandindetsuñuba. \v 9 Tsenñu: Uwain tsaave, tiitila junu judío pumula bain. \p \v 10 Tsenñu Pablonu bain uñi pasa tya' señas kiñu, Pablo tsandimi: Uwain ñu pure' añu entsa chachillachi uñi puñuba mi' mitya, tiba uwain ura' kenu juve pensa ju', maali balela' panu tsuyu ñu' ajuusha. \v 11 Naa iya Jerusalénbi Diosnu aawa kure' keewaanu jiñu, umaa 12 malu juuñuba ñuren pake'mera' mijanuu juve. \v 12 Tsejtu inu veelaba ne vinbatintsu bain kataindetyuve, naa ne chachillaba aa eleshasha vinbatintsu bain, naa ne cha' waku wakudinu yatala bain, naa ne pebulunu bain na'baasa dekikares ne' jutimishtintsu kataindetyuve. \v 13 Tsa' mitya entsa chachilla inu kuipa pu' bain uwain tsaañuba tsangue keewaanuu dejutyuve. \v 14 Tsaaren uwain tsanguentsuyu timiya, iya in tinbu apala' Diosnaa aawa kuremuyu tinu juyu, challa kasa uuden naatiñuba tsanguen chunutala juntsanguendu, naamika yalaa juntsa kuindanu, Diosnu firu' keenguemu bulu chachilla deeve timu deeñuba, tsenmin iyaa Moisés' wandya lei kiikanu kumuinchi pilla deeshu juntsalanu bain, tsenmin Diosa' mitya pamu rukula naadetiñu bain keenguemu juyu. \v 15 Tsaju' mitya yai bain naake keenguemu dejuñuba i bain tsaren ju', Diosya pemulanu naa Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachillanu bain, naa Dios naakesa tyañuba tsanguen chutyu chachillanu bain mangujtenu juve pensaren keenayu. \v 16 Tsa' mityaa naa-uwanuba in tenbu' pensaya naa Diosa' ajuusha bain, naa chachilla' ajuusha bain tiba firu' pensa juu jutyu katawan chunu kiikentsuyu. \p \v 17 Tsa' mitya pure' añu vee tusha nendu in chachilla' junga maayu lala' chachillanu purelanu tyeeba kunu, naa Diosnu bain ti ufeendaañuba keewaachi tenñu. \v 18-19 Tsejtu tsanguenu kentsuwayu Dioschi ura' kuraa mandiyatu, matyu tyee kiikenu uuden juñuba juntsa yumaa tsa tsangue deke' mitya. Tsenñu juntsa uwanu, naa chachilla bain aa deputyu, naa ne na'baasa bain kes neindyun, Asia tusha chumu judíola aa eleshasha inu dekatajawa. Tsa' mitya juntsalaa engu ñu' junga ja' inu kuipa punuu dejuve, uwain inu tyeeba kuipa pukenuu jutuya. \v 20 Tsa jutyushu juntsaa, enu pudenashu juntsala bain panuu dejuve, uwain judío aa bale rukula' junga kavitu kidekisu jumala bain inu kuipa kata'banguituya. \v 21 Matyu yaiba putu entsaa entsandi daran pawayu: ¡Pemula mangujnu dejuñuba keranguemuñu' mityan ñulla inu uma kavitu kindetsuve! tiwayu, matyu pemulanu mangujnu detsuve ti' pañu palaa juunuren kuipa pu'banguinuutuya, timi. \p \v 22 Tsandiñu meetu, Félix, kasa uuden naatiñuba tsanguen chunutala nara aseetaju' mitya, deki'mujchi junu shuikiketu tsandimi: Suutadula' kayu ama Lisias janmalaa ñulla' kuinda kayu ura' mijanu tsuyu, timi. \p \v 23 Tsejtu Félix, suutadu amanu patu: Pablonu peesusha puuren tanadei, timi, tsenmin naakenu tyañu bain kumuinchi tsanguikaatyu' bain, mantsaa kikaadei, naa yachi ura' kera chachilla deja', ya tyee menestendyañu bain daatadi'mujchi tsanguikaadei, timi. \s1 Pablo Félixba kuinda kemi. \p \v 24 Tsejtu malu aa pullaindyuren Félix, ya' shinbu Drusila judío shinbuba jitu, chachi ere' Pablonu mikakaami; tsejtu Jesucristonu ura' keenguenutala kuinda pantsuñu, entsa ruku meedimi. \v 25 Tsejturen nei'ba Pablo, naa-itaa ura' chunuu juñu bain, naa maaliren tyee urajtu kiikenu tyamu ju'ba juntsa tsanguityuu junu bain, tsenmin bene Dios chachillanu kavitu kenu juñu bain juntsaatala kuinda ke' patintsunmalan Félix wapanaitu tsandimi: Miide challaya, tsaaren bene tsa mandinuu faanmalaya mamikanu tsuyu, timi. \p \v 26 Tsaaren Félix, Pablonu den mika' kuinda kiikemi, yanu lushi kuwatu mandyaikika ti' pa'bandichaa tyatu. \v 27 Tsanatun pai añu tsaa depuimi; tsejtu bene Félix uñi maluñu, ya' mitya Porcio Festo uñi mavimi. Tsejtu Félix, judío chachillachi ura' katawachi tyanchiren, Pablonu peesusha tsangaami. \c 25 \s1 Pablo yanu reiyakavitu kisa ti' pa'mi. \p \v 1 Festo Judea tusha ji' uñi tiya' machutu, pen malu insha Cesarea pebulunu pu' Jerusalénsha miimi. \v 2 Tsenñu junga jiñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' balela bain, naa judío chachilla' balela bain uñi' junga deji' Pablonu kuipa pu' pala. \v 3 Tsejtu: Tsantsaya Pablonu engu Jerusalén pebulusha me-eede, ti' pa'la, tsaaren yala' pensaya mindala tu'kaanu tyataa tsandila. \v 4 Tsenñun Festo pakatu tsandimi: Pablo Cesarea pebulusha peesu puve, tsenmin wajturen ya' junga miinu tsuyu. \v 5 Tsa' mitya ñulla' balela iba Cesareashaa jinuu dejuve, tsejtaa juntsa unberenu ti kuipa tañu bain jungaa kuipa pu' panu, timi. \p \v 6 Festo Jerusalénbi kayu paitya malu jinbera machutu Cesarea pebulusha miimi. Tsejtu ayunchi kavitu kensha ji' chutu, Pablonu mikadei ti' eemi. \v 7 Tsenñu Pablo junga viñu, Jerusalénsha pu' jimu judíola kalen deji' pure' firu' juu depa' kuipa pupukila, tsaaren ne ti bain uwain tsaave ti' keewarei'mujchin, tsa tsandila. \v 8 Tsenñu Pablo bain balela' pakatu tsandimi: Iya tiba firu' kindyuyu, naa ne judíola' leinu bain, naa ne aa eleshanu bain, naa ne romanola' kayu aa uñinu bain firu' kindyuyu, timi. \p \v 9 Tsenñun Festo judíolachi ura' katawachi tyanchin, Pablonu pake'meetu tsandimi: ¿Jerusalénsha miinu tenguen, tsenmala jungaa iya ñunu kavitu kenutsu? timi. \p \v 10 Tsenñu Pablo pakatu tsandimi: Iyaa romanola' kayu aa uñi' kavitu kenshaa puyu. Tsa' mitya enaa inu kavitu kenu detsuve. Ñu bain nara mive naa iya judíolanu tiba firu' kendyuñuba. \v 11 Uwain iya tyeeba firu' keñu tutekenaaba jushu juntsaa, peyan jutyuyu tinu jutyuyu; tsaaren iya ti' mityaa kuipa juñuba ura' kuinda jutyuren tsanguendetsushu juntsaa, muba inu judíola' tyaapasha manguwakenuu dejutyuve. Tsa' mitya inu romanola' kayu aa uñiren kavitu kisa tenve, timi. \p \v 12 Tsenñu Festo yanu ule' lei wainmu rukulanu depake'mera' dyatu tsandimi: Ñuren lala' kayu aa uñee ñunu kavitu kisa tya' pa'ñu' mitya, ya' jungaa eranu tsuve, timi. \s1 Pablo rei Agripa' ajuusha \p \v 13 Kayu malu insha rei Agripa, Bereniceba Cesarea pebulusha jila Festonu ura' chusa tiinu. \v 14 Tsejtu junu pure' ma chudediñu' mitya, Festo, reiba kuinda ke' Pablonu laapu' patu tsandimi: Enu ma unbere puve, Félix uñi peesu tana' shuikiñu ruku. \v 15 Tsejtu iya Jerusalénsha jiñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa judío chachilla' bale rukula bain, in junga deja' juntsa rukunu kuipa depujawa, iya uwain kuipave ti' naakenu juñuba tsanguenu deshuikisa tyatu. \v 16 Tsenñu iya pakatu, romanola' balelaya munuba tu'kaanu kuipa putyu deeve kuipa vimu rukunu, kuipa pumulaba veta' veta' pakare' mijatyumujchiya, tsenmin ya kavitu imu bain maali balelainuu jutuya paka' paindyuya, tiwayu. \v 17 Tsa' mitya yala engu dejañu, iya aa keedityu' juntsa ayunchi kavitu kensha chuji' juntsa rukunu taanu eewayu. \v 18 Tsenñu yanu kuipa pu' pamula deja' paturen in pensanguenu kuipa juuya defaawaatyuwa. \v 19 Matyu yala' Diosnu naake keenguemu deeñuba juntsaatala ne vinbaa palaa juuwa, tsenmin ma ruku Jesús detiñu juntsaa peyaa detiñuren, Pabloya: Challa bibu machuve, ti' ne papadetiwa. \v 20 Tsenñu' mitya iyaa tsaatala naaken tsandenñu Pablonu pake'meewayu Jerusalénsha miji' jungaa kavitu inu tyañuba mijanu tenñu. \v 21 Tsenñuren yaa lala' kayu aa uñee yanu kavitu kisa ti' pa'ñu' mitya, chaiba peesushan pu' tanadei tiwayu, kayu aa uñi' junga erei'mujchiya. \p \v 22 Tsenñu Agripa, Festonu tsandimi: Inu bain juntsa rukunu mera' kera tenve, timi. \p Tsenñu Festo pakatu: Ayuren meenu tsuve, timi. \p \v 23 Ayunchi, Agripa Bereniceba, suutadula' kayu amala bain, naa juntsa pebulu' chumu balela bain ji' bulu tsamantsa dajtya' vila yala' kavitu kiikenu wa'nainsha. Tsenñu Festo, Pablonu taadei, ti' eetu, \v 24 tsandimi: Rei Agripa, naa kumuinchi enu laaba bulu pumula bain, enu entsa rukunu detanayu, ya' mityaa naa Jerusalénsha bain, naa enu Cesareanu bain kumuinchi judío chachilla kuipa punu inu ja' keekeedekive, tsenmin tutasa ti' uti' papadetive. \v 25 Tsaaren in keraya ya' keñu jumula' mityaya ne kuipa vi' peyainuuya kindyuñu' mitya, tsenmin yaren romano reichee kavitu inu pa'ñu' mitya junga eenu pensanguiyu. \v 26 Tsa' mitya kayu aa reinu wandi' ya' mitya tiba kiika pilla kenuu kataindyu' mitya, ñulla' junga taayu, ura pañuya kayu ñu' mitya, rei Agripa, tsangue' depake'mera' mijanmalaa, bene tyeeba reichi pilla kenuu katanu tenñu. \v 27 Matyu ma peesu pumunu eetun, ti' mityaa kuipa pu' tsangue' bain waintyushu juntsaa, muba tsangui'nutsumi ne iinu juñu' mitya, timi. \c 26 \s1 Rei Agripa' ajuushaPablo bale-i' pakami. \p \v 1 Tsenñu Agripa Pablonu tsandimi: Ñu' mitya maali balela' pakade, timi. \p Tsenñu Pablo tyaapa usake' peepu' pandu tsandimi: \v 2 Inuya yuj sundenve, bale ruku rei Agripa, ñu' ajuusha pu', judíola kuipa depuñu in mitya balela' pakanu. \v 3 Matyu ñu, naa judíola naa naaken chumu deeñu bain kera, naa lala ti' mityaa tsandindetsuñu bain ura' aseeta juñu' mitya, ñunu tsantsaya meenasa tenve. \p \v 4 Kumuinchi judíola kera deeve iya yaiba naaju chumuwaañu bain, tsenmin unnangama in tusha bain, naa Jerusalénsha bain naaju chumuwaañu bain. \v 5 Tsenmin kaspelen inu kera deeve; tsa' mitya yalan pandyatuya depasa, naa iya uwain fariseowaañu bain, naa uwain fariseolaya leinu kayu ura' juntsangue meenguemu deeñuba mideeve. \v 6 Tsenmin challa inu entsangue' kavitu kensha taalaya iya in tinbu apalanu Dios tyee tsanguenbera kenu tsuyu ti' pamuwaañu bain uwain juntsainu tsuve tya' keenañu' mityan inu tsanguindetsuve. \v 7 Challa lala' 12 bulu sera' jimu Israel chachilla naa-uwanuba naa kepe bain, naa mandala bain Diosnu aawa kure' ya tsanguenbera kenu tsuyu tiñu uwain tsanguenu tsuve tya' tsainu dekeenave. Tsenmala juntsa kuindanun i bain tsainu tsuve tya' keenañu' mityan inu judíola kuipa pundetsuve, rei Agripa. \v 8 ¿Nenñaa ñulla uwain Diosya pemulanu mangujten jutyuve pensa deeyu? \p \v 9 Uwain iren kaspeleya Nazaretsha chumu Jesúsnu kundaa ke', tiba firu' juu jumula pure' kikiñaa urave pensanguemuwaayu. \v 10 Tsa' mitya Jerusalénbi tsanguemuwaayu. Matyu chachilla' mitya Diosnu kalen jimu balela' uudenchi, Cristonu keenguemu chachillanu pure' peesusha ka' pukemuwaayu; tsenmin detu'ñu bain uwain ura' dekive ti' tsa tsanguikaren keenamuwaayu. \v 11 Tsejtu pure' bijee yalanu taaju iware' puitemuwaayu, tsanguetaa yalanu Jesúsnu kentsure' pa' keranguityu deeyu, detisa tenñu. Tsenmin nutalaa cha' waku wakudinsha juñu bain junga ji' tsa tsanguemuwaayu, tsenmin tsamantsa ajaa ke' yalanu, juntsa' mityan naa vee tusha chumu chachilla' pebulusha bain ji' bendaa kes neneimuwaayu. \s1 Pablo manbamiJesúsnu keranguenutala. \p \v 12 Tsa' mitya tsangue' firu' kiikenu pensa juuya Damasco pebulusha bain jintsumuwaayu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' balelan inu uuden kuwa' tsanguenu delare' eeñu. \v 13 Tsejtu miñusha jintsuren pajta katyu uratala selusha danguepuñu katawayu, pi'kelaa ju' kayu pajtanuba pullawa, tsejtu in keetala bain, naa iba bulu jimula' keetala bain pi'juruke' yatekiwa. \v 14 Tsenñu tusha kumuinchi delupajtya deiwayu, tsenmalan inu kai'sha hebreo palaachi main entsandi pañu meewayu: Saulo, Saulo, ¿nenñaa inu firu' kenu bendaa kentsuyu? Tsanguendu ñu maaliren firu' intsuve, matyu wagara ju'ba ya' miyan rukuchi animaalanu tsute tsutekentsumi cha'li kapabillaaba ajaatya' neepachi teelaren tsangue' tapantsu' mitya, tiwa. \v 15 Tsenñu tsandiwayu: Bale Ruku, ¿ñu muyu? ti' pakañu: Iya Jesúsyu, ñu inu firu' kenu bendaa kikentsushu juntsa ruku. \v 16 Tsaaren mangujpa' uidide, matyu iya ñunu entsai' katawamiya inchi taawasha kemu tirenu tenñaa tsaiyu, tsenmalaa in mitya uwain tsaive ti' wainnutsu naa challa kataakishu juntsa' mitya bain, naa bene bain kayu kataakenuushu juntsa' mitya bain. \v 17 Tsa' mitya naa judíola firu' kenu dekiñu bain, naa challa ñunu erekentsaashu juntsa judío chachi jutyula bain firu' kenu dekiñuba, ñunu livee kenu tsuyu. \v 18 Tsa' mitya yala' jungaa ñunu erentsuyu, tsenmala ñu yalanu ti kenduba aseetaju chachi detirenmala, yala ti kenduba mideju' dishkejtsa neiñuu de-ityu' ñillu dannainsha nen tsainudetsu; tsenmin Satanáschee uuden in dechutyu', Dioschee uuden in dechu', yanu dekeengue', naa yala' ujcha' mitya kuipa jumula bain demanbitsalanu junudetsu, tsenmin Dioschin juu chachilla bene tyee tadinu deeñuba yai bain juntsa kanuu junudetsu, tiwa. \p \v 19 Tsa' mitya, rei Agripa, iya kipin tsa-i' selusha katañu jumunu meenguitu, \v 20 Damasco' chullanaa Diosa' kuinda ajke' mijakaanu jiwayu, bene naa Jerusalénsha chullanu bain, tsenmin bene kumuinchi Judea tusha chullanu bain, tsenmin naa judío chachi jutyulanu bain kuinda ke' yala' ujcha' mitya veta' pensa mandei ti' Diosa' chachi detirendu, tsenmin yala kaspele tyee ken chumuwa deju'ba juntsa bain demanbashi' uwain veta' pensa demanñuve tikaakenuu tene kiikidei tindu. \v 21 Entsaaya kiikentsuñu' mityan inu judíola aa eleshasha ka' tu'nu dekive. \v 22 Tsaaren Diosren tsaa mutyañuya chaikama bain tiba jutyuren Diosa' mitya pas nentsuyu, naa ne chachillanu bain, naa bale chachillanu bain. Tsenmin naa-uwanu bain naa Diosa' mitya pamu rukula bain, naa Moisés bain tyee i' puinu tsuve ti' papatimu deeñuba i bain vera' patyumujchi juntsaren papatintsuyu: \v 23 Dioschi Mi'ke' Kayamu taaju i' peyanu tsuve, tsejturen naa veelaya peya'ba mangujtyu deeñu bain yaa ajke' mangujnu tsuve, tsejtaa naa judíolachi bain, naa judío chachi jutyulachi bain yaa livee kemu ñillu juuñuu junu tsuve, tiitintsuyu. \s1 Agripanu Jesúsnukeenguemu tirenu kemi Pablo. \p \v 24 Tsejtu Pablo ya' mitya maali balela' pandu tsandiñu, uñi Festo daran patu entsandimi: ¡Pablo, ñu yujka chachi tiyaiñuve! Tiba pure' mijainchiren tsaa yujka tiyaiñuve, timi. \p \v 25 Tsenñu Pablo tsandimi: Iya yujka juu tiyaindyuyu, tsamantsa bale ruku Festo; iya patintsaashu juntsa uwain ura' kuinda deeve. \v 26 Uwain enu punashu juntsa rei Agripa bain entsaatala nara mive, tsaañu' mityandiyu jelajtu ya' ajuusha entsandi pantsumi; ya bain entsaatala aseeta juñu bain mi' mitya, tsenmin entsaa jumula nukaba pantsunañuu kuinda jutyuñu' mitya. \v 27 ¿Uwain rei Agripa, ñu bain, Diosa' mitya pamu rukula naati pamu deeñu bain yala' palaanu keenguimutyuika? Uwain ñu bain keenguemuñuba miyu, timi. \p \v 28 Tsenñu Agripa tsandimi: ¿Wajtunuren inu bain keenguemu chachi tirenu tenguee? timi. \p \v 29 Tsenñu Pablo tsandimi: Naa challaren keenguityu' bain, naa bene tinbu pullainsha keenguemu tiyañu bain, ñunun Dios keenguikaaki'mujchi kumuinchi uma inu meradenashu juntsalanu bain dekeenguikare', iya naaju pensañu bain juntsanguikaasa tenve, naa entsa jeru chuwachee teetsuraa dejutyu' bain, timi. \p \v 30 Tsenñu rei mangujmi, tsenmala naa uñi bain, naa Berenice bain, naa kumuinchi yaiba bulu chumula bain demangujpa', \v 31 vee mujtu dejitu, juntsa kuindanu laapu' patu, yai tene entsandila: Entsa unbere tiba firu' ke', peyanuu kuipa viinuuya kindyuve; tsenmin naa peesusha punanu bain jutyuve, tila. \p \v 32 Tsejtu Agripa Festonu tsandimi: Entsa rukunu mandyaiketuya mandyaikikenuuya juve, yaren lala' kayu aa uñichi kavitu inu ti' pa'tyuñuya, timi. \fig |src="CN02034b.tif" size="Span" loc="Acts 25.25-26.32" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 26.32" \fig* \c 27 \s1 Pablonu Romasha eela. \p \v 1 Tsejtu lalanu Italia tusha eenu pensanguitu, Pablonu bain, kayu veela peesu pumulanu bain ma suutadu ama ya' mumu Julio, romanola' rei' mumu puu suutadulanu uudenguemu ruku' tyaapanu dekuwa. \v 2 Tsenñu ma baaku Adramitio pebulusha pu' miimu, Asia tusha, mantsa lamaa pi keetaa chumu pebulutala udis miimunu devi' jiwayu. Tsenñu Aristarco bain laabaren bulu jiwa Macedoniasha Tesalónica pebulunu chumu. \fig |src="CN02017b.tif" size="Span" loc="Acts 27.1-2" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 27.2" \fig* \v 3 Tsejtu ayunchi lamaa pi keesha chumu Sidón pebulunu devijiwayu, tsenñu junu Julio, Pablonu yuj ura' tya' keewaanaa, Pablochi ura' keranu chachilla' junga bain deyaajikaanu ere', naa yala dewashkenu kiñu bain dewashkikaawa. \v 4 Tsejtu Sidón pebulunu demalu' miitu, belaschi jindu ishuwa masmitya firu' tya'kentsuñu, Chipre ishlachi dishu' daayataa mijideiwayu. \v 5 Tsejtu fera pi kejtala Cilicia bain, Panfilia bain ke-eenainsha dapulla' Mira pebulunu devijiwayu, Licia tusha. \v 6 Junu suutadula' ama, ma baaku Alejandría pebulusha pu' miimu Italia tusha jintsuñu, lalanu juntsanu deme-eepukaakiwa, tsai' kayu ajkesha jinu. \v 7 Tsejtu pure' malu kuwain jideitu tsamantsa taaju indaa Cnido pebulu bejtaa deechu dejiwayu. Tsejturen junu bain ishuwa masmi' juyañu, Creta ishlachi dishu' daayataa jiitu Salmona pebulunu depuiwayu. \v 8 Tsejtu tu keetala u'tai' jindu ma tena Buenos Puertos mumubi dejiwayu, Lasea pebulu keesha. \p \v 9 Tsai' jijiindu pure' malu wanbiya deiwayu, tsenmin yumaa shu tinbu bain jantsuñu' mitya, naa lamaasha nenu bain yumaa dejelaa tiyaintsuwa. Tsenñu Pablo wandi' ule' patu tsandiwa: \v 10 Rukula, lala kayu ajkesha dejishu juntsaa taaju de-i', naa baaku bain, naa buli bain depirekenu detsuyu, tsenmin naa laa bain depiyakeyai'ba ikeenu juve, timi. \p \v 11 Tsenñuren suutadula' amaya Pablonu meenguityu', baaku deechu ke' miya' jimu bain, tsenmin baakusha uudenguen pumu bain yala naadetiñuba juntsalanaa aa meenguiwa. \v 12 Tsejtu junu baaku udinu pi keesha jumu pebulunuya, shu tinbu malutala ura' puinu' jutyuñu' mitya, junaa malu' miji', Creta ishlabi baaku udinu pi keesha jumu pebulu Feniceshaa jiñu uraa tyala, junaa shu tinbu malu depuitenu, tsenmin jungaa naa ishuwa bain tsamantsai vityuñu' mitya, tsejtu juntsainu tyamulaa kayu aa jula. Tsenñu juntsa pebulu naa nuruestesha bain, naa suruestesha bain kata-eekenunami. \s1 Lamaasha ajaa ishuwachi juyala. \p \v 13 Tsejtu sursha ishuwa la' kuwain juyikentsuñu' mitya, kayu ajkesha jikeechaa tyatu, unatun teetsunamu jeru demanchi'lare' miji', Creta ishla tu kelu kelu jideiwa. \v 14 Tsenñuren bene wajtunun masmitya ke' ishlasha pu' jaiñuu ishuwa jelekengue' baakunu debande' tsaa ferasha \v 15 jui-erenchi kikiwa. Tsenñu naake' baakunu ishuwaba kaju'talake ungaren tsaatu, tsaa ishuwachi juya deiwayu. \v 16 Tsaindun Cauda mumu kaa ishlanu dishu' pullandu, junaa ishuwa mika daran juyindyuñu, u'tanguenduba livee iinuu jumu pakiki kule pisha unan demangalare' jandala demaju'liwayu. \v 17 Tsangue' bene baakusha demamuichi'laatu, baakunu bain chuwachi detele dekiwa, te' senaa jin jutyu. Tsejtu bene Sirte mumu ñiya' ejkapa tenabillaaba llai'dikeechaa tya' jelanchiren, belas demanbajteke', tsaa ishuwachi juikikuti dekiwayu. \v 18 Ayunchi bain lamaa tsaren ajarañu' mitya, baakusha pumu buli lamaasha mantsa dekepudekiwa. \v 19 Tsejtu pen malu inshaya, yalaren deka', naa baakunu tiba meneste imu juula bain tsaa lamaasha dekepudekiwa. \v 20 Tsenmin pure' malu naa pajta bain, naa makara juula bain dekataatyumin, naa lamaa bain jelekenguentsuñu' mitya, livee ichu deeyu pensa jutyu tiya deiwayu. \p \v 21 Tsejtu pure' malu panda bain fajtu pulla dei' mitya, Pablo kumuinchi junu pumula' kejtaa uiditu tsandiwa: Rukula, kayu ura' ju'ba juchu deeyu ñulla inu meedi' Cretabi mala' maatyuuba dejuñuya, tsai'ba ituya naa entsaa taaju iba ityumin, naa tiba pirei'chu deeyu. \v 22 Tsaaren, challa ñullanu jee pensanguityudei tindundiyu; naa baakuya demusha' piyainu juñu bain, ñulla muba peyan dejutyuve. \v 23 Inu uma kepe, iya ya' mityaa chumin, ya' mitya taawasha keminguintsaashu juntsa Dios, inu ya' anjee eeñu, \v 24 juntsa anjee tsandive: Jeetyatyude, Pablo, ñu romanola' kayu aa uñi' junbin jinu tsuve. Tsa' mitya ñu' mityaren Dios enu baakunu ñuba bulu jimulanu bain naa peyanuu dejuñuba millangue livee kenu tsuve, tive. \v 25 Tsa' mitya, rukula, jee pensanguityudei, uwain anjee naati pañu bain Diosya tsanguenu tsuve pensa juyu. \v 26 Tsaaren lala ma ishlashaya uwain kelaranu detsuyu. \p \v 27 Ishuwa nuka juiñuba ne tsai juya' jijiindu, pai semana iñu ma kepe Adriático lamaasha depuwayu, tsejtu kejtaa kepee iinutala baakuchi lamaasha neneimu rukula tu keesha jindu'ba demijawa. \v 28 Tsejtu naaju aashañuba mijanu chuwachi demidinguiñu, 20 chuwa juuwa, tsejtu kayu ajkesha bain manen demamidinguiñu, 15 chuwa juuwa. \v 29 Tsenñu aa shupukabillaaba dechujikeechaa tyatu, baaku pekasha taapai jeru dekepuwa baakunu ajkesha eren jutyu; tsejtu jei te' chasa tya' pensa juju deewa. \v 30 Tsenñun baakuchi lamaasha neneimu rukula baakunu shuike' jinu tyatu, baaku mijkusha bain ajkesha jin jutyu ti' jeru pajtenu jituren, livee inu pinbakikii kaa kule depajtewa, juntsa kaa pinbakiki kaa kulenu yala nepinu tyatu. \v 31 Tsanguindetsuñu, Pablo suutadu amanu bain ya' suutadulanu bain tsandiwa: Baakuchi lamaasha neneimu entsa rukula, baakunu tsa denai'shu juntsaya livee in dejutyuve, tiwa. \p \v 32 Tsenmalan suutadula, livee inu pinbakiki kaa kulenu teetsunamu chuwa dedaapu', pisha pajte' llutedekiwa. \p \v 33 Tsejtu dechandu' kainsha, Pablo kumuinchi chachillanu tyeeba fidei ti' patu tsandiwa: Yumaa entsa maluba pai semana intsuñuren, tyee ichunga tya' keenanchin panda fajdetuve. \v 34 Tsa' mitya tsantsaya panda fidei. Tsa dekishu juntsaa peyai'mujchi chunu detsuve; mu bain tiba in dejutyuve, tiwa. \p \v 35 Tsanditu Pablo ya' tyaapachi ma pan ka', kumuinchi pumula' ajuusha Diosnu: Uwain lala' mitya mika ura' kentsuve, ti' sundenve titu, dale' fiwa. \v 36 Tsenñu bene veela bain demasundya' jayu ura' pensa demantu, pan defiwa. \v 37 Baakunu kumuinchibi 276 chachi dejuwayu. \v 38 Tsejtu bene ti findya'ba defi' dyatu, tsaa trigu bain pisha dekepudekiwa baakunu jeya' malawaanu. \s1 Baaku delejiimi. \p \v 39 Tsejtu dechañu, baakuchi lamaasha neneimu rukula keengai'la naaju tuñu bain, tsaaren aa pitui suku juu ñiya' tsala juñu junga mi'na jinu ke'keedaa tyala. \v 40 Tsejtu baakunu teetsunanu chuwa dedaapu' lamaasha shuiketu, naa baakunu deechu kentsumi ta'panu teetsunamu chuwala bain de-ujkaakitu, bene baaku mijkusha belas demachi'kaatu, kalen mi'na jinu kila ñiya' tsalasha. \v 41 Tsainduren ñiya' ejkapasha chuji' llatidimi baaku. Tsejtu ya' mijku ñiipesha narai llai'di', naa juikenuba jutyui shuwami, tsenmala pekaya pisunda daran viintsuñu delejiintsumi. \p \v 42 Tsenñu suutadulaya peesu pumu chachilla pishullanchi tyaka' nepichu deeve tyatu, detu'nu pensanguila. \v 43 Tsenñuren suutadula' amaya Pablonu livee kendya' mitya tsa dekikaatyumi. Tsejtu mun pishuinguenu mi' bain pisha ajke' deyanbu' tusha tyakadei, \v 44 tsenmala mantsalaya naa ta'pabillaañuba, naa ne baaku leevilla lepabillaaba mai'di' jidei, timi. Tsenñu tsanguetaa mu bain tusha liveeju detyakawayu. \fig |src="CN02045b.tif" size="Span" loc="Acts 27.43-44" copy="por cortesía de Cook Communications Ministries International © 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Hechos 27.44" \fig* \c 28 \s1 Pablo Malta ishlabi \p \v 1 Tsejtu bene kumuinchi delivee-i' lutaa, juntsa ishla naa Malta mumuñuba demijawayu. \v 2 Tsenñu junu chumu chachilla lalanu yuj ura' tya' demikatu, shuwa jandu ishañu' mitya, ñi dejuikare' lalanuba kalen demikawa. \v 3 Tsenñu Pablo bain te ejke, ma nana mi'ke' ka' ñinbaasha puntsun, piñi main ñi lujuu tya' nepindu tsaa ya' tyaapanu fi' eradiwa. \v 4 Juntsaiñu junu chulla Pablo' tyaapanu piñi erana katatu, yai tene patu tsa detiwa: Entsa unbere cha' tu'mu rukaaba jumeete, matyu lamaachiya livee iñu bain, firu' chachillanu kuipa pu' kavitu kemu dyusya chujtikaandyai'tu entsanguive, detiwa. \p \v 5 Tsenñun Pabloya piñinu ñinbaasha pi'shi' pajtetu, tiba i'mi. \v 6 Tsenñu kumuinchi chachillaya lluinguikaanu juve tya' keenala, tsaityu' bain, wajtunun pemu tya'pukenu juve tyala; tsejtu yuj dekeenaren tiba i'ñu veta' pensa mantu, Pabloya dyus ma juuve, tila. \p \v 7 Juntsa ishla tena keetala kayu bale jumu ruku Publiochi tu juñu, juntsa ruku lalanu ya' junga mika' ura' washkiwa pen malu' mitya. \v 8 Tsanan Publio' apa pipe asaba ke', penguma juu dilu tsu' tsunjuushan tsanañu, Pablo yaaji' Diosba kuinda ke' dyatu, tyaapachi ta'kañu ura' mandiwa. \v 9 Entsanguiñu kayu veela dilula bain juntsa ishlanu chumula ya' junga dejitu ura' demalawa. \v 10 Tsenñaa lalanu kayu ura' dekeemija' ura' tyatu, lala baakunu mavi' miindetsuñu, ajkesha jindu meneste iinuu jumulaya tiba dekuwadekiwa. \s1 Pablo Romabi jimi. \p \v 11 Tsejtu ishlanu pen chu'chaya chutu, junu ma baaku shu tinbu depulla' miintsuñu, juntsanu deviwayu, Alejandría pebulusha pu' jamuwaamunu, juntsa baaku Cástor dyus muute bain, Pólux dyus muute bain chuuwa. \v 12 Tsejtu baaku udinunu Siracusa pi kee pebulubi dejitu, pen malu ma keedediwayu junu. \v 13 Tsa-i' demalu' tu kelu kelu miitu, Regio pebulubi demiiwayu. Ayunchi ishuwa lala' jinsha juintsuñu' mitya, pai malusha Pozzouli pebulubi devijiwayu. \v 14 Junu mantsa keranguemu naatalala dekatawatu, ma semanaya yaiba shuwadei detiwa; juntsainduren Romabi devijiwayu. \v 15 Tsenñu Romasha chumu keenguemu naatalala lala yumaa jinu dejuñu bain kuinda demija' mitya, laaba katawanu dejatu, mantsalaya Foro de Apio pebulubi bain, tsenmala mantsalaya Las Tres Tabernas mumu tenabi bain deja' dekeenañuwa lalanu katanu. Tsenñu Pablo yalanu katatu, Diosnu yuj urave ti' dyatu sunden mandiyawa. \p \v 16 Tsejtu lala Romasha devijiñu, Pablonu peesusha pui'mujchi, ma suutaduchin washaju maali vee mujtu chukaala. \s1 Romasha Pablo judíolanuJesúsnu laapu' mijakaami. \p \v 17 Pablo vijitu pen malu insha Romasha judío bale ruku chumulanu mikanu eetu, kumuinchi dewa'diñu, tsandimi: Naatalala, iya naa judíolanu bain, naa lala' tinbu rukula' kiiken chunutala bain tiba firu' juu kindyuyu. Tsaanuren Jerusalénbi, inu romanola' tyaapasha dekuwave. \v 18 Tsenñu yala bene inu depake'mera' dyatu, mandyaikenu detyawa tiba firu' juu ke' peyanu kuipa juuya dekatatyu' mitya. \v 19 Tsa detiñuren, judíolaya demeenguityuñu' mitya, romanola' kayu aa uñee inu kavitu kisa tiwayu, naa iya in chachillanu ti kuipaba pukenuu kuinda tanatyu ju'ba. \v 20 Entsaañu' mityaa ñullanu mikayu, matyu ñuiba kata' kuinda kenu; tsenmin lala Israel chachillaya Dios naatiñuba uwain tsainu tsuve tenñu dekeena' mityan, iyaa jeru chuwachi teepuu entsanayu enu, timi. \p \v 21 Tsenñu yala tsandila: Lalaya Judeasha jamu ma kiika pilla juuba kaindetyuyu ñu' kuinda puu, naa ne junga pu' jamu judío naatalala bain ne ñuchi firu' kuinda juuya tajaindetyuve. \v 22 Tsaaren lalanu bain ñu' pensa naajuñu bain meena' mijanu tenve, lala mideeyu challa naa nutsa tusha bain kasa kuinda keenguemulanu mamijakaratala kundaa ne judeeñuba, tila. \p \v 23 Tsandi' mitya ma malu mi'ke' katu, pure' chachi wakudila nunbanu Pablo chuñuba. Tsenñu Pablo kepenene patun kependi pami Diosnu rei juu tananu kuinda patu. Tsejtu Jesúsnu laapu' pa' juntsa keranguikaanu tyatu, naa Moisés' pilla leinu bain, naa Diosa' mitya pamu rukula' pilla palaanu bain laapu' kuinda kiikemi. \v 24 Tsenñu Pablo naati pañuba mantsalaya keenguila, tsaaren mantsalaya keenguityula. \v 25 Tsejtu yai tenen uwain tsaave ti', ma pensaa kenu dejutyu' ura' kuinda kenu jutyulan demiinduda deiñu, Pablo de-insha entsandimi: Uwain Espíritu Santo Diosa' mitya pamu ruku Isaíasnu ura' pakaamuñuve ñulla' tinbu rukulanu, entsanditu: \q1 \v 26 \it Ji' tsandide entsa chachillanu:\it* \q1 \it Naamika demeena' bain aseetangui'nu detsuve;\it* \q1 \it naamika kere' bain katai'nu detsuve, \it* \q1 \v 27 \it matyu entsa chachillaya yala' pensasha tiba pukaakaandyatyu tiya dei' mitya.\it* \q1 \it Naa yala' pungui bain llukaañuu judeeve, \it* \q1 \it naa kapuka bain wajchuuñuu judeeve, \it* \q1 \it matyu tsenmee katan jutyu, meen jutyu, \it* \q1 \it naa yala' pensasha bain mere' aseetanguen jutyu, \it* \q1 \it tsaataa inu dekeenguityu' in junga dejatyuñu, iya livee ken jutyu, \it*\f + \fr 28.27 \ft Isaías 6.9-10\f* ti' piikemuwaave, Isaías. \p \v 28 Tsa' mitya ñulla demijasa tenve, naa umaa entsa ajkeshaya Diosa' mitya livee inu kuinda judío chachi jutyulanaa kuwanu juñu bain, tsenñu yalaa uwain meenguenu dejuve, timi Pablo. \v 29 \f + \fr 28.29 \ft Yumaa tinbu jumu kiikatalaya bersikulu 29nu pilla bain puve, tsaaren kayu ura' manbiike' kaya kiikalanuya entsa pilla putyuve: \fk Ya entsaa depa' dyañu, judíola demijiila, yai tenen veta' veta' daran depandu.\f* \p \v 30 Pablo ya' lushinchi paangue' chunu yanu pai añu tinbera chumi, tsejtu junu mun deyaajiñuba mika mikakemi. \v 31 Tsejtu jelajtu papati' Diosnu rei juu tananu kuinda juñutala bain wandi', muchiba bulla jutyu naa Bale Ruku Jesucristo' kuinda bain mijakare' papatimi.