\id ROM - Chipaya NT -Bolivia 2009 (DBL -2013) \ide UTF-8 \h ROMANOS \toc1 Carta a los Romanos \toc2 Romanos \toc3 Ro \mt2 LA CARTA DEL APOSTOL SAN PABLO A LOS \mt1 ROMANOS \c 1 \p \v 1 Wejr Pabluqui anc̈hucaquin tii cartal cjijrz̈cuc̈ha. Jesucristuz̈ mantitacama okiñ z̈oñtc̈ha. Yooz Ejpqui wejr kjawz̈cu apóstol puestuquin utchic̈ha, liwriiñi Yooz taku parlajo. \p \v 2 Tuquitanpacha Yoozqui tsjii liwriiñi z̈oñi cuchanz̈quiz compromitchic̈ha. Jalla nii compromittaqui Yooz cuntiquiztan chiiñi profetanacaqui mazinchic̈ha zuma Yooz tawk libruquiz. \v 3 Nii liwriiñi z̈oñiqui Jesucristo Jiliric̈ha. Yooz Majchc̈ha niiqui. Jesucristuqui z̈oñi cjicanaqui Davidz̈ majch maatinacquiztan tjonñitac̈ha. \v 4 Niz̈aza Jesucristuqui ticziquiztan jacatatchic̈ha; niz̈aza zuma Yooz Espirituchizza. Jalla nii kjanapacha tjeez̈a, niic̈ha walja azziz Yooz Majchqui, nii. Jesucristo Yooz Majchc̈ha uc̈hum Jiliriqui. \v 5 Jesucristuz̈ cjen wejrqui zuma Yooz kamaña tanzinc̈ha. Niz̈aza Jesucristuz̈ cjen Yooz Ejpqui wejr apóstol puestuquiz utchic̈ha, tjapa wajtchiz z̈oñinaca Jesucristuz̈quin kuzziz cjeyajo, niz̈aza niiz̈quiz cazajo. Jalla nuz̈ apóstol kamañquiz kamcan, Jesucristuz̈tajapa langznuc̈ha. \v 6 Anc̈huc zakaz Jesucristuz̈quiz kuzziz cjissinc̈hucc̈ha. Yooz Epiz̈ anc̈huca kuzquiz kjawz̈tan Jesucristuz̈ partiquiz cjissinc̈hucc̈ha. \p \v 7 Wejrqui tjapa anc̈hucaquin cjijrz̈cuc̈ha, Roma wajtquin z̈ejlñi z̈oñinacc̈hucc̈ha. Yooz k'ayi z̈oñinacaz̈ cjen, Yoozqui anc̈hucaquiz kjawzic̈ha, Yooz zuma kamañchiz cjeyajo. Uc̈hum Yooz Ejpmi, niz̈aza Jesucristo Jilirimi anc̈hucaquiz zumaj yanapt'ila; niz̈aza cuntintu kuzziz cjiskatla. \s1 PABLO ROMA WAJTQUIN TJONZ PECC̈HA \p \v 8 Jaziqui anc̈hucaz̈ zuma kamtiquiztan Yooz Ejpz̈quin ancha gracias cjican chiyuc̈ha. Tjapa wajtchiz z̈oñinacaqui anc̈huc puntu chiic̈ha, anc̈hucqui ancha Jesucristuz̈quin kuzzizza, nii. Jesucristuz̈ cjen Yoozquin gracias cjican chiyuc̈ha. \v 9 Wejrqui tjapa kuz Yooz sirwuc̈ha, Yooz Majch liwriiñi puntu parlican. Jaziqui Yooz zizza, oracionz̈tan anc̈hucaquiz tirapan yanapuc̈ha, nii. \v 10 Niz̈aza Yoozquin mayizuc̈ha. Yooz munan, ultimu anc̈hucaquin jaknuz̈quiztanami tjonzquiz atuc̈hani. Az̈ka anc̈hucaquin tjonzquiz pecatuc̈ha. \v 11 Anc̈hucatan ancha zalz pecuc̈ha, Yooz kamañquiz anc̈hucaquiz tsjan zuma kami yanapzjapa, niz̈aza Yooz tjup kuzzizpan cjiñi yanapzjapa. \v 12 Anc̈hucmi wejrmi Jesucristuz̈quinkaz kuzzizc̈humc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan zalz̈cu porapat chiiz̈inascu, Yoozquin juc'ant kuzziz cjesac̈ha uc̈humqui. \p \v 13 Jilanaca, cullaquinaca, anc̈hucaquiz zizkatz pecuc̈ha, kjaz̈ wiltami wejrqui anc̈hucaquin tjonz pecatuc̈ha. Pero tii orcama ana atchinc̈ha. Anc̈hucaquin tjonz pecatuc̈ha, Rom wajtquiz zakaz Yooztajapa obranaca payi. Rom wajtquizimi, niz̈aza yekja watjanacquizimi Jesucristuz̈tajapa langz pecuc̈ha, z̈oñinaca niiz̈quin kuzziz cjeyajo. \v 14 Wejrqui liwriiñi Jesucristuz̈ puntu parlistanc̈ha, k'ar z̈oñinacz̈quizimi campuquiz z̈ejlñi z̈oñinacz̈quizimi, zizñi z̈oñinacz̈quizimi, ana zizñi z̈oñinacz̈quizimi. Jalla tjapa z̈oñinacz̈quizimi liwriiñi Jesucristuz̈ puntu parlistanc̈ha. \v 15 Jalla niz̈tiquiztan wejrqui anc̈hucaquiz zakaz nii puntu parliz anchal pecuc̈ha. \s1 ANCHA AZZIZZA LIWRIIÑI TAKUQUI \p \v 16 Jakziltat liwriiñi Yooz taku catokac̈haj niiqui, liwriita cjequic̈ha. Tuquiqui judío z̈oñinacz̈quiz nii liwriiz puntu parlitatac̈ha. Nekztan yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz parlitazakaztac̈ha. Jakziltat nii liwriiz puntu catokac̈haja, jalla niiqui liwriitaz̈ cjequic̈ha. Niz̈ta azzizza liwriiñi Yooz takuqui. Jalla niz̈tiquiztan nii Yooz taku parlizjapa anal azuc̈ha; nii ancha zuma taku parlizjapa ancha juztaznuc̈ha. \v 17 Liwriiñi takuqui tuz̈ cjic̈ha; Yoozqui ancha zumac̈ha; niz̈aza z̈oñinacz̈quiz niz̈ta zuma niz̈aza ana ujchiz cjiskatasac̈ha. Jalla nuz̈ cjic̈ha nii liwriiñi Yooz takuqui. Jaknuz̈t z̈oñinaca Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma cjec̈haja, jalla nii zizkatuc̈ha, nii liwriiñi taku chiican. Jesucristuz̈quiz kuzziz cjen, jalla nii alajakaz Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma kuzziz cjesac̈ha. Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Jakziltat Yoozquin kuzziz cjec̈haja, jalla niic̈ha Yooz yujcquiz ana ujchizqui, niz̈aza zuma kuzzizqui. Nekztan Yooztan wiñaya kamaquic̈ha”. \s1 YOOZ JAYTIZ̈CU Z̈OÑINACAQUI UJPAN PAAC̈HA \p \v 18 Arajpachquiztan Yooz casticuqui tjonc̈ha tjapa ana Yooz kuzcama kamñinacz̈ quintra, niz̈aza anawali paañinacz̈ quintra. Jalla nii anazum kamañchiz z̈oñinacaqui anawali paaznacapan pecc̈ha, Yooz zuma kamaña anaz̈ importic̈ha. Nekztan Yooz kuzcama ana kamc̈ha. Yooz puntu werara zizawc cjen, atajc̈ha. \v 19 Pero ninacz̈ kuzquiz Yooz puntu zizasac̈ha. Yoozqui z̈oñinacz̈quiz kjanapacha tjeezic̈ha, niiz̈ puntu. \v 20 Ana Yooz cherz̈cumi tii mundo paatiquiztanpacha Yooz puntu zizta cjesac̈ha. Niiz̈ paatanaca cherz̈cu, tjapa z̈oñinacaqui Yooz puntu zizasac̈ha, Yoozqui wiñaya azzizza, niz̈aza werar Yoozpankazza, tii mundo paachi Yoozqui. Jalla nii kjana zizta cjesac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooz kuzcama ana kamcanaqui anazuma kamañchiz z̈oñinacaqui ana razunchizza. \v 21 Z̈oñinacaqui Yooz puntu persun kuznacquiz zizza. Jalla nuz̈ zizcumi, Yooz ana rispitc̈ha, niz̈aza ana c̈hjulquiztanami “Gracias, wejt Yooz” cjican chiic̈ha. Nekztan z̈oñinacaqui ina kaz pinsitanacchiz cjissic̈ha. Niz̈aza ninacz̈ chojru kuzziz cjen ana wali zumchiquiztakaz kamc̈ha. \v 22 Z̈oñinacaqui “Wejrnacc̈ha ziziñtqui” cjicanami, zumzuz̈takaz cjissic̈ha. \v 23 Ancha zumapankazza Yoozqui. Pero z̈oñinacaqui nii wiñaya z̈ejtñi Yoozquiz rispitz jaytichic̈ha. Nekztan z̈oñinacaqui z̈oñiz̈ paata yoozquizkaz rispitñi cjissic̈ha. Nii z̈oñiz̈ paata yooznacaqui ticzñi curpuchiz z̈oñinacz̈ irata paatac̈ha, niz̈aza wez̈lanacz̈ irata paatac̈ha, niz̈aza pajkpic kjojchchiz animalanacz̈ irata paatac̈ha, niz̈aza zkoranacz̈ irata paatac̈ha. Jalla niz̈ta paatanacquiz rispitc̈ha. \p \v 24 Jalla niz̈tiquiztan Yooz Ejpqui ninacz̈quiz jaytichic̈ha. Nekztan ninacz̈ anazuma pecñi kuzcama c̈hjul ujmi paañic̈ha. Z̈oñinacpora azzucanaca paachic̈ha. \v 25 Ninacaqui Yooz puntuquiztan werar razunanaca criichi ecchic̈ha. Nekztan toscar razunanaca criichic̈ha. Jalla nekztan ninacaqui Yoozquin ana rispitchic̈ha. Yooziz̈ paata obranacquizkaz rispitchic̈ha, niz̈aza sirwichic̈ha. Pero Yoozqui tjappacha paachic̈ha. Jalla nii tjapa paañi Yoozqui wiñaya honorchizza. Jalla nuz̈oj cjila. Amén. \p \v 26 Jalla niz̈ta anawali kuzziz cjen Yoozqui ninaca jaytichic̈ha, ninacaz̈ anazum kuzcama azzucanaca paajo. Jalla nuz̈ azzucanaca paacan maatakanacaqui porapat z̈elassic̈ha, jaknuz̈t lucutiñi z̈elas, jalla niz̈ta. \v 27 Luctakanacaqui niz̈aza porapat ana wali z̈elassic̈ha, jaknuz̈t lucutiñi z̈elas, jalla niz̈ta. Ninacpora ancha peccu, azzuca ujnaca paachic̈ha. Ancha akñi ujnacquiz tjojtsic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ninacz̈ persun curpuquizpacha casticu sufric̈ha, nii ana wali paatiquiztan. Niz̈aza niz̈ta sufris waquizic̈ha ninacaqui. \p \v 28 Werar Yooz zizzucatac̈ha, pero ninacaqui Yooz ana pajz pecatc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui ninaca jaytichic̈ha, ninaca ana zuma pinsiñi kuzziz cjisjapa, niz̈aza ana zuma cjujchi kamañchiz cjisjapa. \v 29 Ninacz̈ kuzquiz walja tjapaman ana zumanaca z̈elatc̈ha, chjijpipacha. Jalla tiz̈ta ana zumanaca z̈elatc̈ha; ana Yooz kuzcama kamz, adulteriuquiz ojklayz, z̈oñz̈ quintra ana wali paaz, yekja z̈oñz̈quiztan zmaz, niz̈aza tjapa ana walimi paaz pecñi kuz z̈elatc̈ha. Niz̈aza ninacz̈ kuznaca tiz̈tac̈ha: iñiziñi kuz, z̈oñi coñi kuz, z̈oñz̈tan quija ojklayz kuz, incallñi kuz, ana wal paaz pecñi kuz, niz̈aza ana wal quintu joojooñi kuz. Jalla niz̈ta anawali kuzziz z̈oñi z̈ejlc̈ha. \v 30 Ninacaqui z̈oñz̈ quintra chiiñinacac̈ha. Yooz quintra chjaawjkatñic̈ha. Niz̈aza z̈oñi iñarñic̈ha, niz̈aza mitarazi kuzzizza, persunpacha honora waytisñic̈ha. Niz̈aza ana zuma paazjapa tantiiñic̈ha, niz̈aza maa ejp ana cazñic̈ha. \v 31 Niz̈aza Yooz puntu ana intintiz pecñic̈ha, niz̈aza chiiz̈cupacha niiz̈ taku ana cumpliñic̈ha. Niz̈aza ana jec z̈oñz̈tanami munaziñic̈ha. Niz̈aza ana pertunñic̈ha. Niz̈aza ana jec z̈oñz̈quizimi okzñi kuzzizza. \v 32 Yoozqui mantichic̈ha, jalla niz̈ta z̈oñinacaqui ticzpan waquizic̈ha. Jalla nuz̈ Yooz mantita zizcumipacha, nii ana wali z̈oñinacaqui niz̈ta ana wali paazkaz pecñic̈ha, niz̈aza yekjaz̈ niz̈ta ana wali paanami, “Walikazza” cjiñic̈ha. \c 2 \s1 YOOZZA LIJITUMA PJALZÑIQUI \p \v 1 Jakzilta z̈oñit tsjii uj paachi z̈oñz̈quiztan “Yooz nii casticla” cjican chiic̈haja, jalla nii z̈oñiqui ana niz̈ta ujpacha paaz waquizic̈ha. Jalla niz̈ta ujpacha paaquiz̈ niiqui, persun casticu chiic̈ha. Niz̈aza Yooz yujcquiziqui anaz̈ razunchiz cjesac̈ha niiz̈ persun paata ujquiztan. \v 2 Yoozqui uj paañinaca lijituma pjalznaquic̈ha, casticzjapa. Jalla nii uc̈hum zizza. \v 3 Jequit yekja uj paañi z̈oñz̈ quintra chiic̈haja, niz̈aza niz̈ta ujzakaz persuna paac̈haja, jalla niiqui anapanz̈ atipasac̈ha Yoozquiztan. Panz̈ castictazakaz cjequic̈ha. Uj paaz̈cu, anapan pinsa, “Ana Yooziz̈ casticta cjeeka” cjican. \v 4 Jalla niz̈ta pinsiñi z̈oñinacaqui Yooz puntu ana zuma intintic̈ha. Yoozqui ancha zumac̈ha, niz̈aza tsjan juc'anti okzñi kuzzizza, niz̈aza tsjan juc'anti pasinsis kuzzizza. Jalla nii werar razunac̈ha. Pero jalla niz̈ta kuzziz cjen, Yoozqui z̈oñinacz̈quiz persun uj sint'iskatz pecc̈ha. Nuz̈ sint'iskatz̈cu ujnaca paazqui eca. Jalla nuz̈ pecc̈ha Yoozqui. Jalla nii zizza anc̈huc, ¿ana jaa? \v 5 Anc̈hucqui ana persun uj sint'iñiz̈ cjen, niz̈aza chojru kuzziz cjen, juc'anti castictaz̈ cjequic̈ha Yooziz̈ ultimu pjalz tjuñquiziqui. Jalla nii tjuñquiziqui Yoozqui z̈oñinacz̈ paata ujnaca tjeeznaquic̈ha; nekztan ultimuz̈ casticaquic̈ha. \v 6 Jalla nii tjuñquiziqui Yoozqui tjapa z̈oñinaca pjalznaquic̈ha ninacaz̈ paatiquiztan jama. \v 7 Jequit pasinsis kuzziz zuma kamañchiz kamc̈haja, jalla ninacaqui Yooztan wiñaya kamaquic̈ha. Jalla nii zuma kamñinacaqui Yooziz̈ tjaata honorchiz cjis pecc̈ha, niz̈aza Yooziz̈ rispitta cjis pecc̈ha, niz̈aza Yooztan wiñaya kamz pecc̈ha. \v 8 Pero yekjapanacaqui persun kuzcamakaz kamz pecc̈ha, werar Yooz kamaña anaz̈ pecc̈ha. Anawalinacz̈ mantuquizpanz̈ z̈ejlc̈ha. Jalla ninacz̈ quintra Yoozqui juc'anti z̈awjz̈cu casticaquic̈ha. \v 9 Tjapa anawali paañinacz̈tami sufris z̈elaquic̈ha, niz̈aza wali llaqui z̈elaquic̈ha. Anawali paañi judío z̈oñinacaqui juc'anti sufraquic̈ha. Pero tjapa anawali paañi z̈oñinacaqui zakaz sufraquic̈ha, infiernuquinaqui. \v 10 Tjapa zuma kamñinacazti Yooziz̈ tjaata honorchiz cjequic̈ha, niz̈aza Yooziz̈ rispittaz̈ cjequic̈ha, niz̈aza llan kuzziz cuntintu cjequic̈ha. Nii zuma kamñi judío z̈oñinacaqui juc'ant waliz̈ cjequic̈ha. Pero tjapa zuma kamñi z̈oñinacaqui zakaz waliz̈ cjequic̈ha, arajpachquinaqui. \p \v 11 Yoozqui z̈oñinaca ana illillz̈cu lijituma pjalznaquic̈ha. \v 12 Yekjapanacaqui Moisés lii ana zizza. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui nii lii jaru ana casticaquic̈ha; persun uj paatiquiztanjama casticaquic̈ha. Yekjapanacaqui Moisés lii zizza. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui nii lii ana cumplitiquiztan jama casticaquic̈ha. \v 13 Jakzilta z̈oñinacat Moisés lii nonz̈cu, ana nii lii jaru kamc̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui tira ujchizza. Pero jakzilta z̈oñinacat Moisés lii cazzaja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui ana ujchizza. \v 14 Ana judío z̈oñinacaqui Moisés lii ana zizza. Jalla nuz̈ ana zizcumi, ninacpacha persun kuzquiz zuma paaz zint'asac̈ha, jaknuz̈t Moisés lii zuma paaz mantic̈haja, jalla nuz̈. Nekztan nii kuzquiz zint'ita jaru zuma kamcan, ninacz̈taqui liiz̈takazza nii kuzquiz zint'itaqui. \v 15 Jalla nuz̈ zuma kamcan kjanapacha tjeez̈a, Yoozqui ninacz̈ kuzquizpacha niiz̈ mantitanaca zizkatcha, nii. Nii Yooziz̈ zizkattacama ana kamtiquiztan casticta cjequic̈ha. Niz̈aza nii zizkattacama kamchiz̈laja, nekztan ana casticta cjequic̈ha. Yooz pjalz tjuñquiziqui ninacaz̈ kamtanacquiztan jama pjaltaz̈ cjequic̈ha. \v 16 Yoozqui Jesucristuz̈quiz z̈oñinaca pjalzkataquic̈ha, chjojzaka paatiquiztanami, niz̈aza pinsitaquiztanami. Wejrqui niipan chiichinc̈ha liwriiñi Yooz puntu parlican. \s1 JUDIO Z̈OÑINACAQUI MOISES LIICHIZZA \p \v 17 Yekjap anc̈hucaquiztan judío z̈oñinacc̈hucc̈ha. Anc̈hucqui Moisés liichiz cjen “Walikaztc̈ha wejrqui” cjiñc̈hucc̈ha. Niz̈aza mitarazi kuzziz cjiñc̈hucc̈ha, “Werar Yoozza wejt Yoozqui”, cjicanaqui. \v 18 Anc̈hucqui jaknuz̈t Yooz munc̈haja, jalla nii zizza. Anc̈hucqui Moisés lii tjaajintaz̈ cjen Yooz zuma kamaña panz̈ zizza. \v 19 Yooz puntu ana zizñi z̈oñinaca z̈elan, anc̈hucqui cjic̈ha, “Nii zuraz̈takaz z̈oñinacz̈quiz tjaajznasak” cjican. Niz̈aza ana wal zumchiquiztakaz kamñi z̈oñinaca z̈elan, anc̈hucqui cjic̈ha, “Nii ana wal kamñi z̈oñinacz̈quiz Yooz zuma kamaña tjaajznasak” kaz̈ cjic̈ha; “Werjtc̈ha ninacz̈taqui kjanaz̈takaz” cjican. \v 20 Niz̈aza anc̈hucqui cjic̈ha: “Zumzu kamñi z̈oñinacz̈quiz Yooz kamaña sok'o tjaajznasak, ana tsjii kjutñi kamajo”, kaz̈ cjic̈ha. Niz̈aza anc̈hucqui cjic̈ha: “Yooz puntu koloculla zizñi z̈oñinacz̈quiz tjaajznasak”, kaz̈ cjic̈ha. Yooz puntu razunanacaqui Moisés liiquiz kjana z̈ejlc̈ha. Jakziltat Moisés lii zuma zizaja, niiqui Yooz puntuquiztan zuma zizñi zizñi cjequic̈ha. \v 21 Jaziqui anc̈hucqui yekjz̈quiz tjaajznasaz̈ niiqui, ¿kjaz̈tiquiztan amiz̈ tjaajinta jaru ana kamjo? Niz̈aza yekjap anc̈hucaquiztan chiiz̈iniñc̈hucc̈ha, tuz̈ cjican: “Anac̈ha tjañi zaazqui”. Jalla nuz̈ chiiz̈cu, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucpacha tjañi zaajo? \v 22 Niz̈aza anc̈hucqui cjiñc̈hucc̈ha; “Anac̈ha adulteriuquiz ojklayzqui”. Jalla nuz̈ chiiz̈cu, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucpacha adulteriuquiz ojklayjo? Anc̈hucqui z̈oñiz̈ paata yooznaca chjaawjc̈ha. Jaziqui, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucqui timplu cusasanaca cjiz̈jo? \v 23 Anc̈hucqui mit kuzziz cjiñc̈hucc̈ha: “Wejrnacqui Moisés liichiztc̈ha”. Jalla nuz̈ chiiz̈cu, ¿kjaz̈tiquiztan anc̈hucqui nii lii ana cazjo? Anc̈hucqui niz̈ta ana cazziz̈ cjen Yoozquiz ana rispitc̈ha. \v 24 Cjijrta Yooz takuqui razunapanz̈ chiic̈ha. Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Anc̈hucaz̈ uj paachiz̈ cjen yekja wajtchiz z̈oñinacaqui ultim werar Yooz quintraz̈ chiic̈ha”. \p \v 25 Tsjii chiiz̈inuc̈ha. Anc̈huc judío jilanacaqui Moisés lii jaru janchiquiz chimputa cjissinc̈hucc̈ha. Moisés lii jaru kamchiz̈ cjec̈haj niiqui, anc̈hucz̈taqui nii chimputa walc̈ha. Pero Moisés lii jaru ana kamchiz̈ cjec̈haj niiqui, nii chimputaqui anaz̈ walc̈ha. \v 26 Jaziqui tsjii ana chimputa z̈oñiqui Moisés lii jaru kamchi cjec̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui chimputaz̈takaz cjequic̈ha, niiz̈ janchiquiz ana chimputa cjenami. \v 27 Niz̈aza jakzilta ana chimputa z̈oñit Moisés lii jaru kamchi cjec̈haja, jalla niiqui anc̈huca uj tjeez̈a. Anc̈hucqui chimputaz̈ cjenami niz̈aza Moisés cjijrta liichiz cjenami, jalla nii lii ana cazza. \v 28 Jakziltat juntuñkaz lii jaru paac̈haja, jalla niiqui anac̈ha ultimu Yooz maatiqui. Niz̈aza jakziltat janchiquiz alaja chimputa cjec̈haja, jalla niiqui anac̈ha ultimu Yooz maatiqui. \v 29 Pero jakziltat tjapa kuztan Yooz kuzcama kamc̈haja, jalla niic̈ha ultimu Yooz maatiqui. Niz̈aza niiqui persun kuzquiz ultimu Yooziz̈ chimputac̈ha. Tsjii cjijrta lii jaru juntuñkaz kamz anac̈ha chekanaqui. Z̈oñz̈ kuzquiztanc̈ha kamz chekanaqui, lijituma Yoozquin kuzziz, uz̈ ana lijituma Yoozquin kuzziz, nii. Jalla niz̈ta lijitum kuzziz z̈oñiqui Yooziz̈ tjaata honorchizza. Z̈oñiz̈ tjaata honora anaz̈ importic̈ha. \c 3 \p \v 1 Yooz yujcquiziqui judío z̈oñinacaqui yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiztan tsjan walasaz̈ niiqui, ¿c̈hjuljapat waljo? Niz̈aza janchiquiz chimputaqui, ¿c̈hjuljapat waljo? \v 2 Judío wajtchiz z̈oñinacaz̈ cjican, zuma walc̈ha. Tuz̈uc̈ha primer razunaqui. Judío z̈oñinacz̈quiz Yoozqui niiz̈ cjijrta taku cumpjiichic̈ha. \v 3 Nii Yooziz̈ tjaata lii jaru yekjap judío z̈oñinacaqui ana lijituma kamchic̈ha. Jalla nuz̈ ana lijituma kamchiz̈ cjen, ninacaz̈ compromitta taku ana cumplissic̈ha. Jalla nuz̈ cjenami Yoozqui niiz̈ persun compromitta taku cumplic̈ha. \v 4 Nuz̈upanc̈ha. Yoozqui taku chiiz̈cu panz̈ cumplic̈ha, tjapa z̈oñinacaz̈ chiita taku ana cumplichiz̈ cjenami. Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Yooz, amiz̈ chiitaqui lijitumac̈ha. Jalla nii ziztaj cjila. Z̈oñinacaz̈ am quintra uj tjojtunchiz̈ cjenami amqui lijitumapankaz tjeez̈taj cjila”. \p \v 5 Z̈oñinacaz̈ toscara chiitaqui juc'ant tjeez̈a, Yoozza lijitumaqui, nii. Jaziqui, ¿kjaz̈ cjeequi? Yoozqui nii toscara chiiñi z̈oñinaca ana casticz waquizic̈ha. ¿Nuz̈ chiyasajo? \v 6 Anapanc̈ha. Yoozqui lijitumapanc̈ha. Niz̈aza Yoozqui uj paañi z̈oñinaca ana casticaquiz̈ niiqui, inakaz jusjasac̈ha. \p \v 7 Yekjapanacaqui tuz̈ cjiñic̈ha: “Wejt toscara chiitaqui, Yooz lijitumaz̈, nii tjeeznaquiz̈ niiqui, ¿kjaz̈tiquiztan wejrqui casticta cjesajo? Weriz̈ toscar chiitiquiztan Yoozqui juc'anti rispitta cjesac̈ha”. ¿Jalla nuz̈ pinsichinc̈hucjo? Jalla nii razunaqui ancha zumzuc̈ha. \v 8 Niz̈aza yekjapanacaqui cjiñic̈ha: “Anazuma paatiquiztan zuma paaznaca tsjan kjana tjeez̈ta cjesac̈ha. Nekztan nii anazumanaca paaz waquizic̈ha”. Niz̈aza cjiñic̈ha: “Pablo zakaz nuz̈ tjaajñic̈ha”. Jalla nuz̈ cjican, yekjap z̈oñinacaqui wejtnac quintra chiic̈ha, wejrnacaz̈ ana rispitta cjeyajo. Jalla niz̈ta chiiñi z̈oñinacaqui casticta cjis waquizic̈ha. \s1 TJAPA Z̈OÑINACAQUI UJ PAAC̈HA \p \v 9 Nekztan, ¿kjaz̈ cjii? ¿Uc̈hum judío z̈oñinacaqui parti z̈oñinacz̈quiztan tsjan wali z̈oñinacajo? Anapanz̈ cjesac̈ha. Wejrqui kjanapacha tjeezinc̈ha, judío wajtchiz z̈oñinacami niz̈aza yekja wajtchiz z̈oñinacami tjappacha ujz̈ mantuquiz z̈ejlc̈ha, nii. Tjapa z̈oñinacami uj paazquin kuz tjaac̈ha. \v 10 Jalla niz̈tapacha cjijrta Yooz takuqui cjic̈ha: \q1 “Anaz̈ jec lijitum kamañchiz z̈oñimi z̈ejlc̈ha, ana zintallami. \v 11 Anaz̈ jec Yooz kamaña intintiñimi z̈ejlc̈ha, anaz̈ jecmi Yoozta kamzquin kuz tjaac̈ha. \v 12 Tjapa z̈oñinacaqui Yoozquiztan tsjii kjutñi zarakc̈ha, niz̈aza ana zum kuzziz cjissa. Anaz̈ jakziltami zuma paañic z̈ejlc̈ha, ana zinta. \v 13 Ninacz̈ joranacquiztan anazuma chiitanaca ulanc̈ha, ticzinacz̈ sipultura cjetz̈taz̈okaz. Chiican, z̈oñinaca incallc̈ha. Zkorz̈ atquiz z̈ejlñi venenoz̈takazza ninacaz̈ atquiztan chiitaqui. \v 14 Ninacaz̈ chiitaqui z̈oñz̈ quintrapanc̈ha, niz̈aza z̈oñz̈tan chjaawjkatc̈ha. \v 15 Ninacz̈ kjojchaqui apura zajtc̈ha, z̈oñi conzjapa. \v 16 Ninacaqui z̈oñi akz pecc̈ha, niz̈aza z̈oñz̈quiz llaquit kuzziz cjiskatc̈ha. \v 17 Niz̈aza llan kuzziz kamaña anapan zizza. \v 18 Niz̈aza werar Yooz rispits puntuquiztan anaz̈ pinsic̈ha”. \p \v 19 Jakziltat tuquita Moisés lii mantuquiz z̈ejlc̈haja, jalla niiqui nii lii jaru kamstanc̈ha. Pero tjapa nii liichiz z̈oñinacaqui ana nii lii jaru kamc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ch'uju cjissic̈ha. Ana chiyasac̈ha, “Wejrqui ana ujchiztc̈ha” cjicanaqui. Tjapa z̈oñinacaqui, jaknuz̈t kamc̈haja, jalla nii cuenta Yoozquin tjaastanc̈ha. Tjapa z̈oñinacaqui Yooziz̈ casticta cjis waquizic̈ha. \v 20 Anaz̈ jakziltami Moisés lii jaru zumpacha lijituma kamc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooz yujcquiziqui anaz̈ jakziltami ana ujchizza. Moisés lii zizcumi uj paaspanc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan nii lii jaru ana kamtiquiztan tjapa z̈oñinacaqui zizza, panz̈ ujchizza, nii. \s1 ¿Z̈OÑINACAQUI, JAKNUZ̈T ANA UJCHIZ CJESAJO? \p \v 21 Moisés liiquiztan Yoozqui yekjat lii jaru z̈oñinacz̈quiz ana ujchiz niz̈aza zuma cjiskatc̈ha. Pero nii puntu Moisés liimi niz̈aza profetanacaz̈ cjijrta takumi zakaz chiic̈ha. \v 22 ¿Jaknuz̈t z̈oñinacaqui ana ujchiz cjesajo? Jalla tuz̈uc̈ha. Jakziltat Jesucristuz̈quiz kuz tjaac̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui ana ujchiz niz̈aza zuma cjequic̈ha. Yoozqui z̈oñinaca ana illillza. \v 23 Tjapa z̈oñinacaqui tsjii pariju ujchizza. Jalla niz̈ta ujchiz cjenaqui Yoozqui ana jecz̈quizimi honorchiz cjiskatasac̈ha. \v 24 Pero Jesucristuqui ujchiz z̈oñinacz̈ta persun wirz̈tan pacchic̈ha, ninaca ana casticta cjeyajo, niz̈aza Yooz yujcquiz zuma cjeyajo. Yoozqui Jesucristo cuchanz̈quichiz̈ cjen z̈oñinacz̈quiz pajk favora paachic̈ha. Jalla nuz̈ cjen Yoozqui inat z̈oñinaca liwriyasac̈ha, ninaca ana c̈hjulu paaz̈cu. \v 25 Yooz Ejpqui Jesucristo cuchanz̈quichic̈ha ujchiz z̈oñinacz̈ laycu ticzjapa. Niiz̈ ticziz̈ cjen jakziltat Jesucristuz̈quin kuz tjaac̈haja, jalla niiqui persun ujquiztan ana castictaz̈ cjequic̈ha. Tuquitan ima Jesucristuz̈ ticznan Yoozqui niiz̈quin kuzziz z̈oñinacz̈tajapa pasinsis kuzziztac̈ha; ninaca ana casticchic̈ha. Pero Yoozqui uj paañinaca casticstanc̈ha. Jalla nuz̈ cjenami Jesucristuz̈ cjen Yoozqui ujchiz z̈oñinaca pertunasac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Jesucristo cuchanz̈quichiz̈ cjen Yoozqui, persun kuz zuma lijitumaz̈, jalla nii tjeezic̈ha. \v 26 Uj paañi z̈oñinaca ana castictaz̈ cjenami, Yoozqui lijitumac̈ha. Uj paañi z̈oñinacaqui Jesucristuz̈ ticziz̈ cjen ana castictac̈ha. Jakziltat Jesucristuz̈quin kuz tjaac̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiziqui zuma cjissa, ana ujchiz, Jesucristuz̈ cjen. \p \v 27 Jaziqui z̈oñinacaqui anapanz̈ mitarazi kuzziz cjis waquizic̈ha, “Yooz yujcquin walikaztc̈ha wejrqui” cjicanaqui. ¿Kjaz̈tiquiztan mit kuzziz ana nuz̈ chiyas? Anaz̈ jecmi Moisés lii jaru zuma kamchucaqui. Jalla niz̈tiquiztan ana lii jaru kamchiz̈ cjen tjapa z̈oñinacaqui Yooz yujcquiz ujchizza. Jesucristuz̈quin kuz tjaachiquiztan, jalla nuz̈quizkaz Yooz yujcquiz zuma cjesac̈ha, ana ujchiz. Jalla niz̈tiquiztan z̈oñinaca ana mitaraz kuzziz cjis waquizic̈ha. \v 28 Wejrqui kjanapacha tjaajinchinc̈ha, Jesucristuz̈quin kuz tjaachiz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchiz niz̈aza zuma cjesac̈ha, jalla nii. Moisés lii jaru kamchiz̈ cjen Yooz yujcquiz anapanc̈ha zuma kuzziz cjichuca. \p \v 29 ¿Yoozqui judío z̈oñinacz̈ Yooz alaja cjesajo? Anapanc̈ha. Yoozqui parti z̈oñinacz̈ Yoozzakazza. \v 30 Zinta Yoozqui z̈ejlc̈ha. Jalla niiz̈ yujcquiziqui chimputa judío z̈oñinacami ana chimputa yekja wajtchiz z̈oñinacami Jesucristuz̈quin kuz tjaachiz̈ cjenkaz zuma cjesac̈ha, ana ujchiz. \v 31 Jalla niz̈tiquiztan nuz̈ tjaajincan wejrqui, “Moisés liiqui anaz̈ walc̈ha”, ¿nuz̈ cjican tjaajnojo? Anazal niz̈ta tjaajnuc̈ha. Liiqui panz̈ walc̈ha, cjiwc̈ha. \c 4 \s1 ABRAHAMZ̈ PUNTU \p \v 1 Wejrnacqui Abrahamz̈ majch maatinacquiztan tjoniñc̈humc̈ha. Tuquita atchi Abraham ejpz̈ puntuquiztan, ¿kjaz̈ cjii? \v 2 Abrahamqui Moisés lii jaru kamtasaz̈ niiqui Yooz yujcquiz ana ujchiz cjitasac̈ha. Niz̈aza “Wejrtc̈ha Yooz yujcquiz zumtqui” cjican chii attasac̈ha. Pero ana nuz̈ chii atatc̈ha Yooz yujcquiziqui. \v 3 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Abrahamqui Yoozquin kuz tjaachic̈ha. Jalla niz̈ta kuz tjaatiquiztan Yooz yujcquiz zumaz̈ cjissic̈ha, ana ujchiz”. \v 4 Tsjii zakal chiyuc̈ha. Jakziltat langznac̈haja, jalla niiqui paca tanznaquic̈ha. Nii pactaqui anac̈ha onanta, pero langztiquiztan niz̈ta pacta cjis waquizic̈ha. \v 5 Pero jakzilta ujchiz z̈oñinacat ana c̈hjulu paaz̈cu, Yoozquin kuz tjaac̈haja, jalla niiz̈ kuz tjaatiquiztankazza Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma kuzziz. Ujchiz cjicanpacha kuz tjaatiquiztan Yoozqui cjic̈ha, “Nii z̈oñz̈ uj pertunuc̈ha. Wejt yujcquiz ana ujchizza”. \v 6 Ana c̈hjulu paaz̈cu nii kuz tjaañi z̈oñiqui ana ujchiz cjissa. Jalla niz̈ta kuz tjaañi z̈oñz̈ puntu David cjita tuquita ejpqui \v 7 tuz̈ cjichic̈ha: \q1 “Jakzilta z̈oñinacz̈ ujnacat Yooziz̈ pertunta cjec̈haja, niz̈aza ninacz̈ ujnacat Yooziz̈ ana iya tjeez̈ta cjec̈haja cuntintuz̈ cjila. \q1 \v 8 Niz̈aza jakzilta z̈oñinacat ujnacquiztan Yooz Jiliriz̈ ana casticta cjec̈haja, jalla nii z̈oñiqui cuntintuz̈ cjila”. \p \v 9 Nii Davidz̈ chiitaqui ¿jec z̈oñz̈ puntuquiztantajo? ¿Chimputa z̈oñinacz̈ puntuquiztan alajakazkaya? ¿Uz̈ yekja wajtchiz ana chimputa z̈oñinacz̈ puntuquiztan jaa? Wejrqui cjiwc̈ha pizcquiztanpachac̈ha. Abrahamqui Yoozquin kuz tjaachiz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchiz cjissic̈ha. \v 10 ¿C̈hjulorquiztanpacha ana ujchiz cjissitaya? ¿Ima chimpuchiz cjen? uz̈ ¿chimpuchiz cjen jaa? Wejrqui cjiwc̈ha, anac̈ha chimpuchiz cjen Yooz yujcquiz ana ujchiz cjissiqui, pero ima chimpuchiz cjen. \v 11-12 Ima chimputa cjican Abrahamqui Yoozquin tjapa kuz tjaachic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooz yujcquiz ana ujchiz niz̈aza zuma cjissic̈ha. Jalla niiz̈ wiruñ Yoozqui nii chimputa lii mantichic̈ha tjeezjapa kuz tjaachiz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchizza, zuma kuzzizza, jalla nii tjeezjapa. Jalla niz̈tiquiztan Abrahamqui tjapa Yoozquin kuz tjaañinacz̈ta ejpz̈takazza, ana chimputa z̈oñinacz̈tami, niz̈aza chimputa z̈oñinacz̈tami. Jalla nuz̈ pinsichic̈ha Yoozqui. Jakziltat kuz tjaachiz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma kuzziz cjisnac̈haja, jalla ninacaqui Abrahamz̈ ultim majchmaatinaca cjequic̈ha. Uc̈hum Abraham ejpqui ima chimputa cjican Yoozquin kuz tjaachic̈ha. Jakzilta chimputa z̈oñinacat Abrahamz̈tapacha Yoozquin kuz tjaac̈haja, jalla ninacaqui Abrahamz̈ ultim majchmaatinaca cjequic̈ha. Chimputakaz ana walc̈ha, Yooz yujcquiz zuma cjeyajo. \s1 YOOZIZ̈ TJAATA TAKU \p \v 13 Yoozqui Abrahamz̈quizimi niiz̈ majchmaatinacz̈quizimi compromitcan taku tjaachic̈ha, tii muntuquiz cuntintuz̈ cjequic̈ha, jalla nii. Abrahamz̈ lii jaru kamtiquiztan Yoozqui ana niz̈ta taku tjaachic̈ha. Pero Yoozquin kuz tjaachiz̈ cjen niz̈aza zuma kuzziz cjen, Yoozqui niz̈ta taku tjaachipanc̈ha. \v 14 Moisés liichiz kamñi z̈oñinacaqui tii muntu irinsa tanznac̈haj niiqui, jalla niz̈tiquiztan Yoozquin kuz tjaazqui inakazza. Niz̈aza Yooziz̈ tjaata taku anaz̈ walkatc̈ha. Pero anac̈ha niz̈ta. Anaz̈ jecmi nii lii jaru zuma kamasac̈ha. \v 15 Jaziqui lii jaru ana kamtiquiztan z̈oñinacaqui casticta cjistanc̈ha. Lii ana z̈ejltasac̈ha, nekztan lii quintra ana kamtasac̈ha. \p \v 16 Jalla niz̈tiquiztan Yoozquin kuz tjaatiquiztankaz Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma kuzziz cjesac̈ha. Niz̈aza Yoozqui z̈oñinacz̈quiz okziz̈ cjen z̈oñinaca ana ujchiz cjiskatc̈ha. Jalla nii wali pajk favora paachic̈ha Yoozqui. Jalla nuz̈ cjen Yooziz̈ tjaata takuqui tirapanz̈ walc̈ha tjapa Abrahamz̈ majchmaatinacz̈taqui, Moisés liichiz z̈oñinacz̈tami, ana Moisés liichiz z̈oñinacz̈tami. Yooziz̈ tjaata takuqui walc̈ha tjapa Abrahamz̈tapacha Yoozquin kuz tjaachinacz̈taqui. Abrahamqui tjapa uc̈hum Yoozquin kuz tjaachi z̈oñinacz̈ ejpz̈takazza. \v 17 Jalla nuz̈upanz̈ cjijrta Yooz takuqui chiic̈ha, tuz̈ cjican: “Amqui wacchi nacionchiz z̈oñinacz̈ epim cjequic̈ha”. Jalla niz̈tiquiztan Abrahamqui uc̈hum ejpz̈takazza, Yooz yujcquiziqui. Abrahammi uc̈humnacami nii zinta Yoozquin kuz tjaachinc̈humc̈ha. Nii zinta Yoozqui ticzinacami jacatatskatc̈ha, niz̈aza ana z̈ejlñinaca z̈ejlzkatc̈ha. \p \v 18 Abrahamz̈quiz Yoozqui cjichic̈ha: “Amqui wacchi nacionchiz z̈oñinacz̈ epim cjequic̈ha”. Jalla nii puntuquiztan zakaz Yoozqui Abrahamz̈quiz cjichic̈ha: “Jalla nuz̈ amqui wacchi majchmaatinacchiz cjequic̈ha”. Yooz taku criichiz̈ cjen Abrahamqui wacchi majchmaatinaca tjew tjewzic̈ha, chawcwacama. Tsjii z̈oñinacaz̈ “Amiz̈ tjaata Yooz taku ana cumplita cjesac̈ha” nuz̈ chiiñi cjenami Abrahamzti tira tjewzic̈ha, Yooz taku cumplispanz̈ cjican. \v 19 Abrahamqui jos patac watchiz cjen ticz orquiztac̈ha. Ana majchchizpan cjichucatac̈ha. Niz̈aza niiz̈ maatakaqui ana zinta majtchucatac̈ha. Jalla nuz̈ pucultan ana majtchuca cjicanami, Abrahamqui Yoozquin anac̈ha upa kuzziz. \v 20 Niz̈aza ana kuz turwayskatchic̈ha. Yooziz̈ compromitta taku cumplis ora tirapan tjewzic̈ha, cumpliscama. Tirapantac̈ha Yoozquin kuzziz. Niz̈aza Yooz honora waytican, juc'anti Yoozquin kuzziz cjissic̈ha. \v 21 Abrahamqui zizzic̈ha, Yoozqui niiz̈ compromitta taku ultimupan cumpli atasac̈ha. Jaziqui tirapan tjewznatc̈ha, ana kuz paysnakz̈cu. \v 22 Jalla niz̈tiquiztan niz̈ta Yoozquin kuz tjaatiquiztan Abrahamqui Yooz yujcquiz ana ujchiz cjissic̈ha, niz̈aza ancha zuma kuzziz. \v 23 Jalla nuz̈ Yooz tawk liwruquiz cjijrtatac̈ha. Nii cjijrtaqui anatac̈ha Abrahamz̈ cjen alajakaz, \v 24 uc̈humnacaltajapa zakaz cjijrtatac̈ha. Jakziltat Yoozquin kuz tjaac̈haj niiqui, Yooz yujcquiz ana ujchiz cjisnasac̈ha. Nii Yoozqui uc̈hum Jesucristo Jiliri ticziquiztan jacatatchic̈ha. \v 25 Jesucristuqui uc̈hum ujquiztan contatac̈ha; niz̈aza niiz̈ jacatatchiz̈ cjen uc̈humqui Yooz yujcquiz ana ujchiz niz̈aza zuma cjissinc̈humc̈ha, niiz̈quin kuz tjaachiz̈ cjen. \c 5 \s1 YOOZQUIN KUZZIZ Z̈OÑINACA \p \v 1 Jalla niz̈tiquiztan Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma kuzziz cjen, Yoozqui anac̈ha uc̈hum quintra. Jesucristo Jiliriz̈ cjen, niz̈aza niiz̈quiz kuzziz cjen uc̈humtan Yooztan walikazza. \v 2 Jesucristuz̈quin kuzziz cjen uc̈humqui Yooz partiquiz luzzinc̈humc̈ha. Jalla nii partiquiz uc̈humnacaqui panz̈ z̈ejlc̈ha. Jalla nuz̈ z̈ejlcan cuntintuz̈ tjewz̈a, Yooziz̈ tjaata honora tanz ora, Yooztan honorchiz cjisjapa. \v 3 Nii Yooz zumanaca tjewz̈can, uc̈humqui cuntintuc̈humc̈ha. Niz̈aza sufris z̈elanaqui cuntintuzakazza. Sufrisquiztan pasinziz kuzziz cjissa. Jalla niiqui uc̈humqui zizza. \v 4 Niz̈aza pasinziz kuzziz z̈ejltiquiztan Yoozquin tjurt'iñi kuzzizpan yatisinsa. Jalla nekztan zumquin yatisinz̈cu, Yooz honora tjaaz ora tjewz̈a. \v 5 Yoozqui niiz̈ Espíritu Santo uc̈humnaca kuzquiz luzkatchic̈ha. Nii Espíritu Santuqui uc̈hum kuzquiz luzcu, Yooz ancha zuma munaziñi kuz uc̈humquiz intintiskatc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooziz̈ tjaata honora tjewz̈can uc̈humqui zizza, ultimquiziqui panz̈ tanznaquic̈ha, nii. Ana inakaz tjewznaquic̈ha. \p \v 6 Uc̈humpacha ujquiztan anatac̈ha liwriizuca. Jalla niz̈tiquiztan Yooziz̈ pinsita timpuquiz Cristuqui ujchiz z̈oñinacz̈ laycu ticzic̈ha. \v 7 Anaz̈ jakzilta z̈oñimi tsjii z̈oñz̈tajapa pjasila ticznasac̈ha, zuma z̈oñi cjenami. Cunamit tsjii ancha zuma kuzziz z̈oñz̈tajapa ticz pecac̈hani. \v 8 Yoozzti niiz̈ zuma okzñi kuz tjeezic̈ha, jalla tiz̈ta. Uc̈humnaca ujchiz cjenami Yoozqui niiz̈ Majch Jesucristo cuchanz̈quichic̈ha, uc̈humnacaltajapa ticzjapa. \v 9 Jalla niz̈tiquiztan Yooz Majch ticziz̈ cjen anziqui uc̈humqui Yooz Ejpz̈ yujcquiz ana ujchizza, niz̈aza zuma kuzzizza. Jalla niic zuma razunac̈ha. Jaziqui uc̈humqui zuma kuzzizza. Jalla niz̈tiquiztan tiizakaz zuma razunac̈ha: Jesucristuz̈ ticziz̈ cjen uc̈humqui ultim casticz tjuñquiziqui liwriitaz̈ cjequic̈ha Yooz casticzquiztan. \v 10 Tuquitan uc̈humnacaqui Yooz quintratac̈ha. Jalla nuz̈ Yooz quintra z̈elanami, Yoozqui niiz̈ Majch cuchanz̈quichic̈ha, z̈oñinacz̈ laycu ticzjapa, z̈oñinacaz̈ pertunta cjeyajo. Jalla niiqui razunac̈ha. Niz̈aza anziqui uc̈humqui Yooz pertuntac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan uc̈humtan Yooztan walikazza. Niz̈aza Yooz Majch jacatattiquiztan uc̈humqui ultimquiziqui tjapa anawalinacquiztan liwriitapanz̈ cjequic̈ha, Yooztan wiñaya kamzjapa. Jalla niiqui zuma razunazakazza. \v 11 Ultimquiziqui liwriitaz̈ cjequic̈ha. Niz̈aza anzimi liwriitazakaz uc̈humqui. Jalla niz̈tiquiztan uc̈humqui Yooztan tsjii kuzziz cjican, cuntintuc̈ha, Jesucristo Jiliriz̈ cjen. Jesucristuz̈ cjen uc̈humqui Yooziz̈ pertunta cjissic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan uc̈humtan Yooztan walikazza. \s1 ADANZ̈TAN JESUCRISTUZ̈TAN \p \v 12 Tsjiilla cjesac̈ha. Tsjii z̈oñiz̈ cjen uj z̈ejlc̈ha tii muntuquiz. Niz̈aza nii ujquiztan ticz z̈ejlc̈ha. Niz̈aza tjapa z̈oñinacami uj paac̈ha. Jalla nuz̈ uj paaz̈cu, ticz̈a. \v 13 Moisés liiz̈ tuquiqui uj paazqui z̈elatc̈ha tii muntuquiz. Pero ana liichizlaj niiqui, z̈oñinacaqui nii lii quintra paata ujquiztan ana castictatac̈ha. \v 14 Adanz̈ timpuquiztanpacha Moisés timpucama z̈oñinacaqui ticzic̈ha uj paatiquiztan. Jaknuz̈t Adán primera uj paatc̈haja, jalla nii ujpacha ana paachic̈ha parti z̈oñinacaqui. Jalla nuz̈ cjenami yekja ujnaca paachic̈ha. Adanqui tjonñi Jesucristuz̈takaz tjapa tii muntuquiz z̈ejlñi z̈oñinacz̈quiz contajichic̈ha. Jalla nii puntuquiztan Adanz̈tan Jesucristuz̈tan cassa. \p \v 15 Pero tii puntuquiztan anaz̈ cassa. Adanz̈ uj paatiquiztan anawalinaca z̈ejlc̈ha. Cristuz̈ ticztiquiztanzti zumanaca zejlc̈ha. Tsjii z̈oñiqui uj paachiz̈ cjen tjapa z̈oñinacz̈quiz ticskatc̈ha. Jalla niic̈ha Adanqui. Niz̈aza tsjii z̈oñiz̈ cjenkaz walja z̈oñinacaqui ujquiztan liwriitac̈ha. Jalla niic̈ha Jesucristuqui. Jesucristuz̈ cjen Yoozqui z̈oñinaca okzic̈ha. Z̈oñinacaz̈ ana okz̈ta cjichuca cjenami, Yoozqui z̈oñinacz̈quiz okzic̈ha. Jalla nuz̈ okztiquiztan Yoozqui Jesucristuz̈ cjen z̈oñinaca liwriichic̈ha niiz̈ yujcquiz ujchiz ana cjisjapa. Nuz̈upanc̈ha. \v 16 Adanz̈ uj paatiz̈tan Jesucristuz̈ liwriiñiz̈tan anaz̈ cassa. Punta puntaz̈ z̈oñinacz̈quiz contajic̈ha. Adanz̈ zinta ujquiztan tjapa z̈oñinacaqui pjalz̈tac̈ha, casticta cjisjapa. Pero Jesucristuz̈ liwriitiquiztan walja z̈oñinacaqui Yooz yujcquiz ana ujchiz niz̈aza zuma cjissa, walja ujnaca paachiz̈ cjenami. Jesucristuz̈ cjenkaz niz̈ta cjissa. \v 17 Tsjii z̈oñz̈ ujquiztan tjapa z̈oñinacaqui ticstanc̈ha. Jalla niic razunac̈ha. Tiiqui tsjan zuma razunac̈ha. Jakziltat Jesucristuz̈ cjen ujquiztan liwriita cjec̈haja, jalla niiqui Yooz yujcquiz ana ujchiz cjequic̈ha. Niz̈aza ujquiztan ticziz̈ cjenpacha, Yooztan wiñaya kamaquic̈ha. Niz̈aza honorchiz cjequic̈ha. \p \v 18 Jaziqui tsjii z̈oñz̈ ujquiztan tjapa z̈oñinacaqui pjalz̈tac̈ha casticta cjisjapa. Niz̈aza tsjii z̈oñz̈ ticztiquiztan tjapa z̈oñinacaqui ninacz̈ ujquiztan pertunta cjesac̈ha, ninacz̈ ujquiztan ana casticta cjeyajo, niz̈aza Yooztan wiñaya kamajo. \v 19 Yooz mantita ana cumplichiz̈ cjen Adanqui tjapa z̈oñinacaz̈quiz ujchiz cjiskatc̈ha. Jesucristuzti Yooz kuz cumplichiz̈ cjen walja z̈oñinacz̈quiz Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma cjiskatc̈ha. \p \v 20 Yoozqui Moisesquiz tsjii lii tjaachic̈ha, z̈oñinacz̈quiz persun ujnaca kjanapacha tjeezjapa. Nii lii zizcuqui z̈oñinacaqui lii quintra juc'anti uj paachic̈ha. Jalla nuz̈ juc'anti uj paachiz̈ cjenami, Yoozqui niiz̈ okzñi kuz z̈oñinacz̈quiz juc'anti tjeezic̈ha Jesucristuz̈ cjen. \v 21 Uj paaz̈cu z̈oñinacaqui ticstanc̈ha, niz̈aza casticta cjistanc̈ha. Pero z̈oñinacaz̈ ujnacquiztan infiernuquin castictaz̈ cjenpacha Yoozqui z̈oñinaca liwriichic̈ha Jesucristo Jiliriz̈ cjen. Z̈oñinacaqui Jesucristuz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchiz, niz̈aza zuma cjisnasac̈ha, Yooztan wiñaya kamzjapa. \c 6 \s1 EW KAMAÑA PUNTU \p \v 1 Uj puntuquiztan yekjapanacaqui chiiñic̈ha. Uc̈humqui tira uj paaz waquizic̈ha, Yooz okzñi kuz juc'anti tjeez̈ta cjisjapa. \v 2 Pero wejr cjiwc̈ha, anapanz̈ uj paaz waquizic̈ha. Tuquitan ticzi z̈oñinacaz̈takaztac̈ha uc̈humqui, anazum kamañchiz kamcan. Pero uc̈humz̈ tuquitan anazuma uj paañi kamañquiztan jaytichinc̈humc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan uj paañi kamañchiz anapanz̈ kamz waquizic̈ha. \v 3 Tjapa uc̈humnacaqui, Jesucristuz̈tan tsjii kuzziz cjissinc̈humc̈ha. Bautistaz̈ cjen nekz tjeezinc̈humc̈ha. Jesucristuqui ticz̈cu, tjatztatac̈ha. Jalla niz̈ta irata uc̈humqui anazum uj paaznaca tjatz waquizic̈ha. Jalla nii uc̈humnacaqui panz̈ zizza. \v 4 Bautista cjiscu, niz̈aza Jesucristuz̈tan tsjii kuzziz cjiscu, uc̈humnacaqui uj paañi kamañquiztan jaytichinc̈humc̈ha. Nekztan zuma ew kamañchiz cjissinc̈humc̈ha. Yooz Ejpqui persun aztan Jesucristo ticziquiztan jacatatskatchic̈ha. Jalla niz̈ta irata Yoozqui uc̈humnaca anazuma kamañquiztan liwriichic̈ha, zuma ew kamañchiz cjeyajo. \p \v 5 Jakziltat Jesucristuz̈tan tsjii kuzziz cjec̈haja, jalla niiqui Jesucristuz̈tan ticzic̈ha, anazum uj paañi kamañquiztan liwriita cjisjapa. Niz̈aza jakziltat Jesucristuz̈tan tsjii kuzziz cjec̈haja, jalla niiqui Jesucristuz̈tan jacatatchic̈ha, ew zuma kamañchiz cjisjapa. \v 6 Jaknuz̈t Jesucristuqui cruzquiz ch'awcta ticziz̈laja, jalla niz̈ta irata uc̈humqui ticziz̈takaz cjissic̈ha uj paaz pecñi kuzquiztan. Jalla niz̈tiquiztan uc̈hum anazum uj paaz pecñi kuzqui nuz̈quiz ana azziz cjissic̈ha. Niz̈aza nii uj paaz pecñi kuzqui ana iya mantasac̈ha uc̈hum kuzquizpacha. Jalla nii uc̈humqui panz̈ zizza. \v 7 Jakziltat uj paaz pecñi kuzquiztan ticzi cjec̈haja, jalla niiqui uj paañi kamañquiztan liwriita cjequic̈ha. \v 8 Niz̈aza jakziltat Jesucristuz̈tan tsjii kuzziz cjissiz̈ cjen uj paañi kamañquiztan liwriita cjec̈haja, jalla niiqui ew kamañchiz cjequic̈ha, Jesucristuz̈takaz. Niz̈aza Jesucristuz̈tan chica kamaquic̈ha. Jalla nii razuna criichinc̈humc̈ha. \v 9 Jesucristuqui ticziquiztan jacatatchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ana wilta ticznaquic̈ha, niiz̈taqui ana iya ticz z̈ejlc̈ha. \v 10 Jesucristuqui z̈oñinacz̈ ujquiztan ticzic̈ha, tsjii wilta. Ana wilta ticznaquic̈ha. Jaziqui z̈ejtc̈ha, niz̈aza Yooztajapa kamc̈ha. \v 11 Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucqui cjuñzna, uj paañi kamañquiz liwriitaz̈, nii. Jaziqui Jesucristo Jiliriz̈ cjen Yooztajapa ew kamañchiz kamla. \p \v 12 Uj paaz pecñi kuzqui ana mantiskata, anazumanaca paajo. \v 13 Nii uj paaz pecñi kuzqui curpu mantis pecc̈haj niiqui, panz̈ ewjasa. Pero anc̈huca curpu zuma paazjapa, niz̈aza Yooz sirwizjapa kuz tjaa. Anc̈hucqui anazum uj paañi kamañquiztan liwriita cjiscu ew zuma kamañchiz cjissinc̈hucc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucqui Yooz kuzcama kamajo Yooz mantuquiz cjee, tjapa curpumi, niz̈aza kuzmi. \v 14 Anc̈hucqui anac̈ha iya Moisés lii mantuquiz. Okzñi Yooz mantuquizza anc̈hucqui. Jalla niz̈tiquiztan nii uj paaz pecñi kuzqui ana mantiskata. \s1 YOOZ MANTUQUIZPANKAZ CJEE \p \v 15 ¿Kjaz̈ cjesajo? Moisés lii mantuquiz ana z̈ejlcan, niz̈aza okzñi Yooz mantuquiz z̈ejlcan, ¿uj paañi kamañchiz z̈elasajo? Anapanz̈ cjesac̈ha. \v 16 Jakziltat tsjii z̈oñz̈ mantuquiz z̈ejlc̈haja, jalla nii patrunz̈ mantitanaca caspanikazza. Jalla niz̈ta irata jakziltat uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈ejlc̈haja, ujnaca paasac̈ha; jalla nekztan Yooziz̈ castictaz̈ cjequic̈ha. Niz̈aza jakziltat Yooz mantuquiz z̈ejlc̈haja, jalla niiqui Yooz kuzcama cumplis waquizic̈ha. Jalla nekztan tsjan tsjan zuma kamañchiz cjequic̈ha. ¿Nii ana ziz anc̈hucjo? \v 17 Tuquiqui anc̈hucqui uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈ejlñitac̈ha. Nekztan Yooz puntu zuma werar razunanacaqui anc̈hucaquiz tjaajintatac̈ha. Jaziqui jalla nii tjaajintanac jaru tjapa kuztan kamc̈ha. Jalla niz̈ta anc̈huca zuma kamañchiz cjen Yoozquin gracias cjican chiyuc̈ha. \v 18 Jalla niz̈tiquiztan nii uj paazquiztan liwriitac̈ha anc̈hucqui. Niz̈aza zumanaca paazjapa tjapa kuz tjaachinc̈hucc̈ha. Yooz manta paaz cjissinc̈hucc̈ha. \v 19 Z̈oñz̈ wirquiztan punta punta chiyuc̈ha, Yooz puntu intintazkatzjapa. Ana niz̈ta chiitasaz̈ niiqui, anc̈hucqui anaz̈ intintaztasac̈ha. Tuquiqui anc̈hucqui uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈elatc̈ha, ujnaca paacan. Jalla nuz̈ z̈ejlcan juc'anti juc'anti uj paachinc̈huctac̈ha. Jazizti Yooz mantuquiz tsjan tjapa kuztan z̈ela, tsjan zumanaca paazjapa. Jalla nuz̈ z̈ejlcan Yooztakaz tsjan tsjan zuma kuzziz cjisnaquic̈ha. \p \v 20 Tuquiqui anc̈hucqui uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈ejlcan, zumanaca paazjapa ana importic̈ha. \v 21 Jalla nuz̈ kamcan, anc̈hucaltajapa ¿c̈hjul walitajo? Jaziqui anc̈hucaz̈ tuquita paatanacquiztan anc̈hucaltaqui azipanc̈ha. Jalla niz̈ta anazum kamchi z̈oñinacaqui wiñayjapa Yooziz̈ castictapanz̈ cjequic̈ha. \v 22 Pero anc̈huczti nii anazum uj paañi kamañquiztan liwriitac̈ha. Yooz mantuquiz cjissinc̈hucc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucqui tsjan tsjan zuma kamañchizza. Niz̈aza Yooztan wiñayaz̈ kamaquic̈ha. \v 23 Jakziltat anazum uj paañi kamañquiz kamc̈haja, jalla niiqui Yooziz̈ castictaz̈ cjistanc̈ha. Nuz̈ waquizic̈ha. Pero Yoozqui z̈oñinacz̈tajapa tsjii pajk favora paachic̈ha, z̈oñinacaz̈ ana waquizan. Nuz̈ukaz paachic̈ha niiz̈ zuma okzñi kuzziz cjen. Jaziqui jakziltat Yooziz̈ liwriita cjec̈haja, jalla niiqui Jesucristo Jiliriz̈ cjen Yooztan wiñayaz̈ kamaquic̈ha. \c 7 \s1 LII PUNTU \p \v 1 Moisés lii zizñi jilanaca, cullaquinaca, anc̈hucqui zizza, ima ticzcan, z̈oñinacaqui Moisés lii mantuquiz z̈ejlc̈ha. \v 2 Niz̈aza tsjaa maatakqui zalz kamz lii mantuquiz z̈ejlc̈ha, naaz̈a lucu ticzcama. Naaz̈a lucuz̈ ticznaquiz̈ niiqui, nekztan naaqui nii lucutiñi kamañ liiquiztan liwriitac̈ha. \v 3 Jaziqui naaz̈a persun lucu z̈etan, naaqui yekja luctakz̈tan z̈elaquiz̈ niiqui, jalla naaqui adulterio paac̈ha. Naaz̈a lucu ticznaquiz̈ niiqui, jalla nekz lucutiñ kamañ liiquiztan liwriitac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan yekja lucz̈tan zalz̈nanami, anaz̈ adulterio cjesac̈ha. \p \v 4 Wejt jilanaca, cullaquinaca, jalla niz̈ta iratac̈ha Moisés lii puntuquiztanaqui. Jesucristuqui anc̈huca ujnacquiztan ticzic̈ha. Niiz̈ cjen anc̈hucqui Yooz yujcquiz ana ujchizza, zuma kuzzizza. Moisés lii mantuquiz z̈ejlcan, anapan zuma kuzziz cjisñi atchucatac̈ha. Jaziqui anc̈hucqui ticzi z̈oñiz̈takazza nii lii puntuquiztan. Jalla niz̈tiquiztan yekjaz̈ mantuquiz z̈ejlc̈ha, Jesucristuz̈ mantuquiz, tsjii yekja lucz̈tan zalziz̈takaz. Jesucristuqui ticziquiztan jacatatchic̈ha, anc̈hucaz̈ Yooztajapa zumanaca paajo. \v 5 Tuquiqui uc̈hum persun kuzcama kamcan, uc̈hum uj paaz pecñi kuzqui uc̈humnacaquiz mantiñitac̈ha, ujnaca paajo. Jalla niz̈ta ujnaca paatiquiztan infiernuquin Yooziz̈ casticta cjichucatac̈ha. Moisés liiquiz “Anac̈ha uj paazqui” cjican cjenami uc̈hum uj paaz pecñi kuzqui juc'anti uj paazquin uc̈hum chjitchic̈ha. \v 6 Ima Jesucristuz̈quin kuz tjaacan, jalla niz̈ta kamchinc̈humc̈ha. Pero jaziqui uc̈humqui Moisés liiquiztan liwriitac̈ha. Tuquita nii liiz̈ mantuquiz uc̈hum z̈elatc̈ha, preso tanta z̈oñiz̈takaz. Anziqui Espíritu Santuz̈ mantuquiz z̈ejlc̈ha. Niiqui uc̈humnacaquiz ew kamaña tjaachic̈ha. \s1 ¿JECT WEJR YANAPASAJO, ZUMA PAAZJAPAJO? \p \v 7 Jaziqui ¿kjaz̈u cjeequi? ¿Moisés liiqui anawalejo? Anapanz̈ cjesac̈ha. Moisés lii mantuquiz ana kamtasaz̈ niiqui, wejrqui wejt ujnaca anal pajkattasac̈ha. Moisés liiquiz “Anac̈ha zmazñi kuzziz cjee” cjic̈ha. Nekztan wejt zmazñi kuz zuma pajchinc̈ha. \v 8 Moisés liiquiz niz̈ta mantita cjen, wejt uj paaz pecñi kuzqui tjapamana zmaz pinsichic̈ha. Nii lii quintra ancha paaz pecatc̈ha. Pero nii liiqui ana z̈ejltasaz̈ niiqui, jalla niz̈tiquiztan nii zmazqui anaz̈ pajta cjitasakalc̈ha. \v 9 Ima Moisés lii pajcan, cuntintul kamchinc̈ha. Nekztan Moisés lii mantitanaca pajtiquiztan wejt ujnaca pajchinc̈ha, niz̈aza juc'anti uj paachinc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan persun kuzquiz weriz̈ paata uj zint'ican, llaquita z̈ejlchintac̈ha. Wejt persun uj paatiquiztan Yooz castictal cjis waquizuc̈ha. \v 10 Wejrqui Moisés lii jaru zumpacha kamtuc̈haja, jalla nekztan Yooztan cuntintu kamtasac̈ha. Pero nii Moisés lii jaru ana zuma kami atchinc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan nii liiz̈ cjen wejtquiz tjeez̈tac̈ha, wejr castictal cjis waquizuc̈ha, jalla nii. \v 11 Moisés liiquiz mantitanaca z̈ejlc̈ha. Nii mantitanacaqui zizcuqui wejt uj paaz pecñi kuzqui juc'ant uj paaz pecchic̈ha. Anapan nii lii jaru kami atatuc̈ha. Incallta cjissinc̈ha. Nii lii jaru ana kamtiquiztan, Yooz casticta cjichucatac̈ha. \p \v 12 Moisés liiqui Yooziz̈ mantitatac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ancha zumac̈ha nii liiqui. Niz̈aza nii liiquiz mantitami ancha zumapanc̈ha, niz̈aza Yooz kuzcamac̈ha, niz̈aza wejtta walic̈ha. \v 13 Nii liiqui wejtta wali zumaz̈laj niiqui, ¿kjaz̈tiquiztan nii liiz̈ cjen Yooz casticta cjis waquizasajo? Nii liiqui zumac̈ha. Pero nii zuma lii zizcuqui, wejt uj paaz pecñi kuzqui juc'anti ana wal uj paaz pecchic̈ha. Jalla nekztan wejt quintra Yooz casticz z̈ejlc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan tjeez̈tac̈ha, wejt uj paaz pecñi kuzqui ana zumapanc̈ha, nii. Niz̈aza Moisés lii quintra paatiquiztan tsjan juc'ant anazumaz̈ cjissa wejt uj paaz pecñi kuzqui. \p \v 14 Uc̈humqui zizza, Moisés liiqui Yooz Espíritu Santuz̈ kuzcamac̈ha. Wejrzti persun kuzcama kamz pecuc̈ha. Jalla niz̈ta kamcan wejt uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈eluc̈ha. \v 15 ¿Kjaz̈tiquiztan niz̈ta ana zuma paatojo? Anal intintazuc̈ha. Jesucristuz̈quin kuz tjaaz̈cu, jalla nekztanpacha zuma paaz pecñi kuzziz cjissinc̈ha. Jalla niz̈ta kuzziz cjenami, uj paaz pecñi kuzzizpanc̈ha. Zuma paaz peccumi, anal zuma payi atuc̈ha. Ana pecta uj paaznaca, jalla niikal wilta wilta paa-uc̈ha. \v 16 Jalla niz̈ta paachiz̈ cjenaqui, wejrqui pajuc̈ha, Moisés liiqui zumac̈ha, jalla nii. \v 17 Ana zuma paacanami wejt kuzquiz zuma paaz pecuc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan wejrpacha nii anazuma paatanaca anal iyal paaz pecuc̈ha. Pero wejt uj paaz pecñi kuzqui nii ana zuma paatanaca paakatc̈ha. \v 18 Wejt uj paaz pecñi kuzqui ana zumapanc̈ha. Yooz aztankaz zuma payi atasac̈ha. Wejrqui zuma paaz pecanami, wejt persun aztan nii zuma paazqui anal atuc̈ha. Weriz̈ kamtiquiztan nii razuna zizñi cjissinc̈ha. \v 19 Wejrqui weriz̈ zuma paaz pectanacaqui anal paa-uc̈ha. Antiz weriz̈ ana paaz pectanacaqui, nii ana zumanacal paa-uc̈ha. \v 20 Jalla niz̈ta ana weriz̈ pectanaca paacan, wejrpacha ana niz̈ta paa-uc̈ha. Pero wejt uj paaz pecñi kuzqui niz̈ta anazuma paakatc̈ha. \p \v 21 Jalla niz̈tiquiztan wejtquiz niz̈tapan z̈ejlc̈ha. Zuma paaz pecanami, wejt uj paaz pecñi kuzkaz mantiz pecc̈ha. \v 22 Wejt kuzquizpacha Yooz kuzcamapan paaz ancha pecuc̈ha. \v 23 Jalla nuz̈ cjenami uj paaz pecñi kuzziztc̈ha. Wejt curpu mantiz pecc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan wejt uj paaz pecñi kuzqui wejt zuma paaz pecñi kuz quintrac̈ha. Wejrqui anazuma paacan wejt uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈eluc̈ha. Niz̈aza nii uj paaz pecñi kuzqui wejt curpu mantic̈ha. Weriz̈ kamtiquiztan nii razuna zizñi cjissinc̈ha. \p \v 24 Ana walic̈ha wejrqui. Jalla niz̈tiquiztan ¿jequit tii ana zuma paañi curpuquiztan wejr liwriyaquiya? ¿Tii casticzkatñi curpuquiztanya? \v 25 Yoozquin gracias cjican, chiyuc̈ha, uc̈hum Jesucristo Jiliric̈ha wejt liwriiñiqui. Wejrpacha tjapa wejt zuma paaz pecñi kuztan Yooz kuzcama kamuc̈ha, wejt uj paaz pecñi kuz uj paaz pecanami. \c 8 \s1 ESPIRITU SANTO KUZQUIZ Z̈EJLC̈HA \p \v 1 Jesucristuz̈ partiquiz z̈ejlñi z̈oñinacaqui ana Yooziz̈ casticta cjequic̈ha. Ninacaqui Yooz Espíritu Santuz̈ kuzcama kamc̈ha; uj paaz pecñi kuzcama ana kamc̈ha. \v 2 Jesucristuz̈ cjen wejrqui Espíritu Santuz̈ mantuquiz z̈eluc̈ha. Espíritu Santuz̈ cjen ew kamañchiz kamuc̈ha. Nii Espíritu Santuqui uj paaz pecñi kuz mantuquiztan wejr liwriichic̈ha. Uj paaz pecñi kuz mantuquiz tira z̈ejltasaz̈ niiqui, Yooziz̈ wiñaya casticta cjitasac̈ha. \v 3 Z̈oñinacaz̈ uj paaz pecñi kuz mantuquiz z̈ejlcan, Moisés lii jaru ana kami atchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui niiz̈ persun Majch cuchanz̈quichic̈ha. Ujchiz z̈oñiz̈takaz curpuchiz kamchic̈ha. Pero ana ujchizza niiqui. Z̈oñz̈ curpuchiz cjican, ujchiz z̈oñinacz̈ laycu ticzic̈ha. Jalla nuz̈ cjen Jesucristuqui ujchiz z̈oñinacz̈ cuntiquiztan casticta cjissic̈ha, Jesucristuz̈quin kuzziz z̈oñinaca ana casticta cjeyajo. \v 4 Moisés liiquiz Yooz kuzcama kamzqui mantitac̈ha. Jakziltat uj paaz pecñi kuz mantuquiz kamc̈haja, jalla niiqui Yooz kuzcama ana kamc̈ha, niz̈aza Moisés liicama ana kamc̈ha. Pero jakziltat Yooz Espíritu Santuz̈ mantuquiz kamc̈haja, jalla niiqui Yooz kuzcama kamc̈ha. \p \v 5 Jakziltat persun uj paaz pecñi kuzcama kamc̈haja, jalla niiqui persun pinsitanacz̈quizkaz kuz tjaac̈ha. Pero jakziltat Espíritu Santuz̈ kuzcama kamc̈haja, jalla niiqui Yooz Espíritu Santuz̈ pinsitanacz̈quiz kuz tjaac̈ha. \v 6 Jakziltat uj paaz pecñi kuz pinsitanacz̈quiz kuz tjaac̈haj niiqui, Yooziz wiñaya castictaz̈ cjequic̈ha. Pero jakziltat Espíritu Santuz̈ pinsitanacz̈quiz kuz tjaac̈haj niiqui, Yooz kamañchiz kamaquic̈ha, niz̈aza Yooztan niiz̈tan walikaz cjequic̈ha. \v 7 Jakziltat persun anazum kuzcamakaz kamz pecc̈haja, jalla niiqui Yooz quintrac̈ha. Yooz kuzcama anapanz̈ kamz pecc̈ha, niz̈aza anapanz̈ atc̈ha. \v 8 Jakziltat persun kuzcamakaz kamz pecc̈haja, jalla nuz̈ kamtiquiztan Yoozqui anapanc̈ha cuntintu. \p \v 9 Anc̈huczti persun kuzcamakaz anaz̈ kamc̈ha. Yooz Espíritu Santuz̈ anc̈huca kuznacquiz z̈ejlchiz̈ cjen, anc̈hucqui Espíritu Santuz̈ kuzcama kamc̈ha. Jakziltat ana Jesucristuz̈ Espirituchizlaja, anac̈ha Jesucristuz̈ partichiz z̈oñiqui. \v 10 Jesucristuz̈ anc̈huca kuznacquiz z̈ejlchiz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchizc̈hucc̈ha, nizaza zuma kuzzizc̈hucc̈ha. Niz̈aza anc̈huca animunacaqui ew zuma kamañchizza. Uj paachiz̈ cjen anc̈huca curpunacaqui ticznaquic̈ha. Jalla nuz̈ cjenami anc̈huca animunacaqui Yooztan wiñaya kamc̈ha. \v 11 Yooz Ejpqui niiz̈ Espíritu Santuz̈ cjen Jesucristo ticziquiztan jacatatskatchic̈ha. Nii Yooz Espíritu Santuqui anc̈huca kuzquiz z̈ejlc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooz Ejpqui niiz̈ Espíritu Santuz̈ cjen anc̈huca ticzi curpunaca zakaz jacatatskataquic̈ha. \p \v 12 Jilanaca, cullaquinaca, tsjii mantuquiz kamspanc̈ha uc̈humqui. Anac̈ha uj paaz pecñi kuz mantuquiz kamzqui, persun kuzcamakaz paazjapa. Pero Yooz Espíritu Santuz̈ mantuquiz kamsa. \v 13 Jakziltat persun kuzcamakaz kamchiz̈ cjec̈haja, jalla niiqui Yooziz̈ wiñaya castictaz̈ cjequic̈ha. Pero jakziltat Espíritu Santuz̈ mantuquiz z̈ejlc̈haja, jalla niiqui uj paaznaca jaytic̈ha. Jalla nuz̈ ujnaca jaytichiz̈ cjen, Yooz kamañchiz kamaquic̈ha. \p \v 14 Jakziltat Yooz Espíritu Santuz̈ irpita cjec̈haja, jalla niiqui Yooz maatic̈ha. \v 15 Anc̈hucqui Yooz maatinacc̈hucc̈ha. Jaziqui Espíritu Santuqui anc̈huca kuznacquiz luzziz̈ cjen, ana Yoozquiztan eksñi kuzzizza. Espíritu Santuz̈ cjen, “Uc̈hum Yooz Tata”, \v 16 jalla nuz̈ cjican uc̈hum kuznacaqui chiic̈ha. Niz̈aza kuzquiz sint'iskatc̈ha, uc̈humc̈ha Yooz maatinacaqui, jalla nii. \v 17 Niz̈aza Yooz maatinacaz̈ cjen Yooziz̈ tjaata zuma irinsa tanznaquic̈ha, jalla nii irinsac̈ha Yooztan wiñaya kamzqui, Jesucristuz̈tan chica. Tii muntuquiz kamcan Jesucristuqui sufrichic̈ha. Uc̈humqui Jesucristuz̈quiz sirwichiz̈ cjen zakaz sufraquiz̈ niiqui, nekztan arajpachquin niiz̈tan chica honorchiz cjequic̈ha. \p \v 18 Tii timpuquiz sufrisnacaqui anac̈ha ancha. Cjuñzna, Yooziz̈ tjaata honorac̈ha ancha zuma. Jalla nuz̈ cjuñznuc̈ha wejrqui. Jesucristuz̈ tjonz tjuñquiziqui uc̈humnacaqui zuma honorchiz cjequic̈ha. Jalla nii tjeez̈taz̈ cjequic̈ha. \v 19 Tjapa tii muntuquiz z̈ejlñinacaqui anchaz̈ tjewz̈a, Yooz maatinacz̈ honora tjeez tjuñi. \v 20 Adanz̈ uj paatiquiztan tjapa tii muntuquiz c̈hjultakimi inakaz cjissic̈ha. Yooz munan jalla nuz̈ cjissic̈ha. Anac̈ha juyztokaz inakaz cjissic̈ha. Pero tsjii noojiqui tii muntumi tii muntuquiz z̈ejlñinacami anawalinacquiztan liwriitaz̈ cjequic̈ha. Jalla nii tjuñi tjewz̈a. \v 21 Jalla nii noojiqui tii muntumi tii muntuquiz z̈ejlñinacami tjapa ana walinacquiztanami liwriitaz̈ cjequic̈ha. Ticzmi anawali watñinacami ana z̈elaquic̈ha. Liwriitiquiztan tii muntumi tii muntuquiz z̈ejlñinacami liwj zumacama cjiskattaz̈ cjequic̈ha, jaknuz̈t Yooz maatinacaqui zumapan cjiskattaz̈ cjec̈haja, jalla niz̈ta irata. \v 22 Adanz̈ timpuquiztanpacha tii timpucama tjapa tii muntuquiz z̈ejlñinacaqui sufric̈ha jaknuz̈t tsjaa ic maataka majtz ora sufric̈haja, jalla niz̈ta ancha ayincan z̈ejlc̈ha. \v 23 Uc̈hum kuzquiz zakaz ancha sufric̈ha, Espíritu Santuchiz cjenami. Nii Espíritu Santuqui tsjii zuma adelanto uc̈hum kuzquiz z̈ejlc̈ha. Jalla nuz̈ cjen uc̈humqui ancha tjewz̈a, juc'ant tsjan zuma kamañchiz cjisjapa. Uc̈humqui Yooz maatinacaz̈ cjitiquiztan nii zuma kamañchiz cjisnaquic̈ha. Niz̈aza uc̈hum Yooz maatinaca cjican, ew curpuchiz cjisnaquic̈ha. \v 24 Jalla nuz̈ uc̈humnacaqui tjewz̈a liwriitaz̈ cjen. C̈hjulunacat chertc̈haja, jalla nii chertanaca ana tjewz̈ta cjequic̈ha. ¿Jec z̈oñit chertanaca tjewznasajo? \v 25 Uc̈humnacaqui ana chertanaca tjewz̈a. Yoozquiztan tjonñi zumanaca tjewz̈a. Jalla niz̈tiquiztan pasinziz kuztan tjewstanc̈ha. \p \v 26 Jaknuz̈t uc̈hum zuma tjewzqui sufris awantizjapa yanapc̈haja, jalla niz̈ta irata Yooz Espíritu Santuqui uc̈hum yanapc̈ha tjurt'iñi kuzziz cjisjapa. Uc̈humqui Yoozquiztan jaknuz̈t mayiziz waquizic̈haja, ana zizza. Jalla niz̈tiquiztan Yooz Espíritu Santupacha uc̈humnacalta ancha mayiz̈inñic̈ha, niz̈aza niipachaz̈ ancha sint'ic̈ha uc̈humnacalta. Nii Espíritu Santuz̈ mayiz̈intaqui z̈oñz̈ tawkz̈tan ana chiita cjesac̈ha. \v 27 Espíritu Santuqui criichi z̈oñinacz̈ta mayiz̈inñic̈ha Yooz Ejpz̈ kuzcamakaz. Jalla nuz̈ mayiz̈inan kuzquiz zizñi Yooz Ejpqui nii Espíritu Santuz̈ kuzquiz pinsitanaca zizza. Jalla niz̈tiquiztan Yooz Ejpqui Yooz Espíritu Santuz̈ uc̈humnacalta mayiz̈intanaca zizza. \s1 YOOZ EJPQUI NIIZ̈ MAATINACZ̈TAN ANCHA MUNAZIC̈HA \p \v 28 Yoozqui niiz̈ pinsitacama z̈oñinaca kjawzic̈ha, niiz̈ maati cjiskatajo. Jalla nii kjawz̈ta z̈oñinacaqui Yooztan zuma munazic̈ha. Jalla nii munazita z̈oñinacz̈ta Yoozqui c̈hjulu cjenami mantic̈ha ninacz̈ta zuma cjisjapa. Uc̈humqui nii zizza. \v 29 Yoozqui tuquitanpacha zizzic̈ha, jecnacat niiz̈ maatinaca cjisnac̈haja, jalla nii. Niz̈aza tuquitanpacha Yoozqui niiz̈ maatinaca utchic̈ha, niiz̈ zinta Majch irata cjisjapa, jalla niz̈ta zuma cjisjapa. Jalla nuz̈ Yoozqui pinsichic̈ha, niiz̈ zinta Majchqui jilir jila cjisjapa, tjapa Yoozquin criichi z̈oñinacz̈quiztan juc'ant honorchiz cjisjapa. \v 30 Yooz Ejpqui jecnacat niiz̈ maatinaca cjisnac̈haja, nii pinsichic̈ha. Ninaca kjawzizakazza. Niz̈aza Yoozqui jecnacat kjawztc̈haja, jalla ninaca ana ujchiz cjiskatc̈ha. Niz̈aza Yoozqui jecnacat ana ujchiz cjistc̈haja, jalla ninaca juc'ant zuma kamañchiz cjiskatc̈ha. \p \v 31 Tjapa nii puntuquiztan uc̈humqui, ¿kjaz̈ iya cjequejo? Yoozqui uc̈humnacaltajapapanc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ¿ject uc̈hum atipasajo? Anaz̈ c̈hjulumi. \v 32 Yoozqui niiz̈ zinta Majch ana chjojchic̈ha, antiz uc̈humnacaltajapa utchic̈ha, uc̈hum laycu ticzjapa. Jalla nuz̈ niiz̈ zinta Majch utchiz̈ cjen uc̈humnacaquiz tjapa niiz̈ zumanaca zakaz tjaaquic̈ha, juc'ant zuma kamañchiz kamajo. \v 33 Niz̈aza Yooz illzta z̈oñinacz̈japa anaz̈ jecmi uj tjojtnasac̈ha. Yoozpacha ninaca ana ujchiz cjiskatchic̈ha. \v 34 Jalla niz̈tiquiztan ¿ject Yooz illzta z̈oñinacz̈quiz “Casticta cjistanc̈ha” cjican chiyasajo? Anaz̈ jecmi. Jesucristuc̈ha ninacz̈ laycu ticziqui. Nekztan ticziquiztan jacatatchic̈ha. Anziqui Yooz Ejpz̈ z̈ew kjarquiz z̈ejlc̈ha, tjapa mantican. Jalla nii Jesucristupachac̈ha uc̈humnacalta tjurt'iz̈inñiqui. \v 35 C̈hjulunacaz̈ watanami Jesucristuqui uc̈humnacatan munazic̈ha: sufris watanami, llaquinaca watanami, chjaawjkatñi watanami, mach'a watanami, ana zquiti z̈ejlz̈ watanami, ana waliz̈ tjonanami, ana wali ticz watanami, c̈hjulunacaz̈ watanami Jesucristuqui uc̈humnacatan munazic̈ha. \v 36 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Yooz partiquiz z̈ejlc̈hiz̈ cjen uc̈humnacaqui sufrican sufrican zapuru ticzmayaz̈takaz z̈ejlc̈ha. Uc̈hum quintra z̈oñinacaqui tantiic̈ha, criichi z̈oñinacaz̈ contaj cjila, cjican. Conz uuzanacaz̈takaz uc̈humnacaquiz nayc̈ha”. \m \v 37 Pero c̈hjulunacaz̈ watanami Jesucristuqui uc̈humnacatan panz̈ munazic̈ha. Niz̈aza c̈hjulunacaz̈ watanami uc̈humnacaqui Jesucristuz̈ cjen tjapa nii anawalinacz̈quiztan atipaquic̈ha. \v 38 Anaz̈ c̈hjulumi Yooz uc̈humnacatan ana munazizkati atasac̈ha: anaz̈ ticzmi, anaz̈ z̈etimi, anaz̈ anjilanacami, anaz̈ mantinñinacami, anaz̈ poderchiznacami, anaz̈ anztan z̈ejlñinacami, anaz̈ jaztan z̈ejlñinacami, \v 39 anaz̈ tsewcta poderanacami, anaz̈ tii yokquiz z̈ejlñi poderanacami, anaz̈ c̈hjul paatanacami Yooz uc̈humnacatan ana munazizkati atasac̈ha. Yoozqui uc̈humnacatan panz̈ munazic̈ha, uc̈humnacatan Jesucristo Jilirz̈tan tsjii kuzziz cjen. \c 9 \s1 JUDIO WAJTCHIZ Z̈OÑINACA \p \v 1 Tsjilla cjesac̈ha. Jalla tii puntuquiztan wejrqui zuma razunapal cjiwc̈ha. Jesucristuz̈quiz kuzziz cjen razunal chiyuc̈ha, anal toscara chiyuc̈ha. Espíritu Santuqui wejt kuz zizza. Lijituma cjiwc̈ha. \v 2 Ancha llaquizuc̈ha, niz̈aza wejt kuzquiz anchal cjuñznuc̈ha wejt judío wajtchiz z̈oñinacz̈quiz. \v 3 Wejt judío z̈oñinacaqui Jesucristuz̈ partiquiz cjiskattasaz̈ niiqui, wejrqui Jesucristuz̈quiztan t'akz̈tacama cjis pectasac̈ha. Niz̈aza wejrqui ninacz̈ laycu infiernuquin castictacama cjitasac̈ha. Ninacaqui wejt parti z̈oñinacac̈ha. \v 4 Israel majchmaatinacquiztan tjonchiz̈ cjen, ninacaqui Yooz illzta z̈oñinacac̈ha. Yoozqui judío z̈oñinacz̈quiz persun honora tjeezic̈ha. Niz̈aza Yoozqui judío z̈oñinacz̈tan acuerdunacquiz luzzic̈ha. Niz̈aza Yoozqui Moisesquiz lii tjaachic̈ha ninacz̈tajapa. Niz̈aza Yoozqui, jaknuz̈t niiz̈quiz sirwiz waquizic̈haja, jalla nii cuzturumpinaca ninacz̈quiz tjaachic̈ha. Niz̈aza tuqui timpuquiz Yoozqui ninacz̈quiz takunaca tjaachic̈ha, jaztanaqui tsjii Liwriiñi tjonaquic̈ha, nii. \v 5 Uc̈hum judío z̈oñinacz̈ tuquita atchi ejpnacaqui Yooziz̈ illztatac̈ha. Jaziqui uc̈hum judío z̈oñinacz̈ majchmaatinacquiztan tjonñitac̈ha Cristuqui. Nekztan z̈oñz̈ curpuchiz cjissic̈ha. Cristuc̈ha tjapa mantiñi Yoozpachaqui. Niz̈aza wiñaya honorchiz cjila. Nuz̈oj cjila. Amén. \p \v 6 Tjapa Israel cjita tuquita ejpz̈ majchmaatinacaqui anac̈ha ultim lijitum Israel wajtchiz z̈oñinaca, niz̈aza anac̈ha Yooz wajtchiz z̈oñinaca. Tjapa judío z̈oñinacami ana Yooz maatinacaz̈ cjenami, Yooz takuqui cumplissic̈ha. \v 7 Niz̈aza tjapa Abrahamz̈ majchmaatinacaqui anac̈ha ultim lijitum Abrahamz̈ familiaqui. Cjijrta Yooz takuqui Abrahamz̈ puntuquiztan tuz̈ cjic̈ha: “Am ultim majchmaatinacaqui am majch Isaacz̈quiztan okaquic̈ha”. \v 8-9 Jaziqui wejrqui cjiwc̈ha, tjapa Abrahamz̈quiztan ojkñi majchmaatinacaqui anac̈ha ultimu Yooz maatinaca, nii. Yoozqui Abrahamz̈quiz taku tjaachic̈ha, tuz̈ cjican: “Weriz̈ chiita timpuquiz quejpz̈cac̈ha, wejt taku cumplizjapa. Jalla nii weriz̈ quejpz̈quizcama am Sara cjiti tjunqui tsjii majch mataquic̈ha”. Nekztan Abrahamqui nii taku catokchic̈ha. Niz̈aza Yoozqui tjapa niiz̈ taku catokñi z̈oñinacz̈quiz nayc̈ha, ninacaqui ultim lijituma Abrahamz̈ majchmaatinacac̈ha, nii. \p \v 10 Tsjilla cjesac̈ha nii puntuquiztan. Uc̈hum Isaac tuquita atchi ejpqui Rebeca cjiti tjunchizza. Nii lucutiñiqui pucultan majchnacchiztac̈ha. \v 11-13 Nii pucultan ocjalaz̈ ima matan, niz̈aza ima zuma ana zuma paan, Yoozqui Rebecaquiz cjichic̈ha, tuz̈ cjican: “Am jilir majchqui niiz̈ majchmaatinacz̈tanpacha niiz̈ lajkz̈quiz piyunanaca cjequic̈ha niiz̈ lajkz̈ majchmaatinacz̈quizpacha”. Niz̈aza cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Jacob pecchinc̈ha. Esau ana pecchinc̈ha”. Jaknuz̈t Yooz pinsitc̈haja, jalla nuz̈ illzic̈ha. Paatanacquiztan jama ana illzic̈ha Yoozqui. Pero niiz̈ pectacama illzic̈ha, niz̈aza kjawzic̈ha niiz̈ partiquiz cjisjapa. \p \v 14 Jalla nii puntuquiztan ¿kjaz̈ iya cjequejo? ¿Yooz ana lijituma paajo? Anaz̈ cjesac̈ha. Yoozqui lijituma panz̈ paac̈ha. \v 15 Yoozqui Moisesquiz cjichic̈ha, tuz̈ cjican: “Wejt munañpacama wejt okzñi kuz tjeeznuc̈ha, niz̈aza wejt munañpacama favora paaznuc̈ha”. \v 16 Ana z̈oñz̈ munañpacama, niz̈aza ana z̈oñiz̈ langz̈tacama Yoozqui okz̈a. Pero Yoozqui persun kuz munañpacama okz̈a. \v 17 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: Yoozqui Egipto nación chawc jilirz̈quiz cjichic̈ha: “Wejrqui am utchinc̈ha chawc jiliri cjisjapa. Jalla nuz̈ am utchinc̈ha, am quintra wejt azi tjeezjapa, niz̈aza tjapa tii z̈oñinacz̈quiz weriz̈ paata quintu mazta cjisjapa”. Jalla nuz̈ cjichic̈ha Yoozqui. \v 18 Yoozqui persun kuz munañpacama okz̈a, niz̈aza persun kuz munañpacama z̈oñinacz̈ kuz chojruzakaz cjiskatc̈ha. Jalla niz̈ta kjanapachac̈ha. \p \v 19 Cunamit tsjiiqui cjec̈hani, tuz̈ cjican: \p —Jalla niz̈ta cjen, ¿kjaz̈tiquiztan Yoozqui z̈oñinacz̈ ujquiztan casticaquejo? ¿Jec z̈oñit Yooz pinsita quintra kamasajo? \p \v 20 Jalla niz̈ta chiiñiz̈quiz pewcznac̈ha, ¿ject amjo Yooz quintra ch'aazjapajo? ¿Tsjii ojchqui niiz̈ paañiz̈quiz chuchasajo, “¿Kjaz̈tiquiztan wejr niz̈ta paajo?” cjicanajo? \v 21 Tsjii ojch paañiqui c̈hjulumi paasac̈ha ljocquiztanaqui. Ljocquiztan paasac̈ha tsjii ancha c'achja ojchlla pjijztanacz̈quiz joojoota cjisjapa. Niz̈aza ana zuma cheechi ojch paasac̈ha, zapuru joojoota cjisjapa. \p \v 22 Jalla niz̈ta iratac̈ha Yoozqui. Yoozqui tsjii z̈oñinaca utchic̈ha, casticta cjisjapa. Jalla nuz̈ utchic̈ha, niiz̈ azi tjeezjapa, niz̈aza niiz̈ uj quintra z̈awjz tjeezjapa. Jalla nuz̈ tjeezñi peccanami Yoozqui pasinziz kuztan nii ana wal z̈oñinaca awantic̈ha, casticz tjuñicama. \v 23 Niz̈aza Yoozqui yekjap z̈oñinaca utchic̈ha, niiz̈ okz̈ta cjisjapa. Tuquitanpacha nii z̈oñinaca tjaczic̈ha, arajpachquin zuma honorchiz cjisjapa. Niz̈aza Yoozqui nii z̈oñinacz̈tan okzñi kuztan z̈ejlc̈ha, niiz̈ juc'ant okzñi kuz tjeezjapa. \v 24 Uc̈hum zakaz Yoozqui kjawzic̈ha, niiz̈ okz̈ta z̈oñinaca cjisjapa. Judío wajtchiz z̈oñinacami ana judío wajtchiz z̈oñinacami, tjapa uc̈humqui Yooz okz̈ta z̈oñinacc̈humc̈ha. \v 25 Jalla nii puntuzakaz Yoozqui Oseas cjijrta liwruquiz tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Ana Yooziz̈ illzta z̈oñinacaqui Yooziz̈ illzta z̈oñinaca cjequic̈ha. Niz̈aza tuqui ana pecta z̈oñinacaqui anziqui Yooziz̈ pecta cjequic̈ha”. \p \v 26 Niz̈aza tuquiqui judío z̈oñinacaqui cjichic̈ha: “Anc̈hucc̈ha anaz̈ Yooz wajtchiz z̈oñinacaqui”. Pero tii timpuquiz nii iñarta z̈oñinacaqui “zejtñi Yooz maatinacaz̈ cjequic̈ha”. \v 27 Israel z̈oñinacz̈ puntuquiztan Isaías profetaqui tuz̈ cjichic̈ha: “Israelz̈ majchmaatinacaqui ancha tama z̈elaquic̈ha, kot at pjilaz̈takaz, jalla niz̈ta miraquic̈ha. Jalla nuz̈ mirchi cjenami, tsjii kjaz̈ z̈oñinacakaz liwriitaz̈ cjequic̈ha. \v 28 Yooz Jiliriqui tii muntuquiz z̈ejlñi z̈oñinacz̈quiz niiz̈ chiita taku cumplaquic̈ha, panz̈ apura cumplaquic̈ha”. \v 29 Jalla nii puntuzakaz Isaías profetaqui mazinchic̈ha tuz̈ cjican: \q1 “Walja azziz Yooz Jiliriqui tsjii uc̈hum majchmaatinaca ana liwriitasaz̈ niiqui, tjappacha ticztasac̈ha Sodoma wajtchiz z̈oñinacaz̈takaz, niz̈aza Gomorra wajtchiz z̈oñinacaz̈takaz”. \s1 JUDIO Z̈OÑINACAQUI UJQUIZ TJOJTSA \p \v 30 ¿Kjaz̈ cjequejo nekztanajo? Tuquiqui ana judío z̈oñinacaqui ana importichic̈ha Yooz yujcquiz ana ujchiz cjisjapa. Jaziqui Jesucristuz̈quin kuz tjaachiz̈ cjen Yooz yujcquiz ana ujchiz cjissic̈ha. \v 31 Niz̈aza judío z̈oñinacaqui Moisés lii jaru kamz pecatc̈ha, Yooz yujcquiz ana ujchiz cjisjapa. Pero nii lii jaru ana zumpacha kami atchic̈ha. \v 32 ¿Kjaz̈tiquiztan Yooz yujcquiz ana ujchiz cjisñi atatjo? Ninaca persunpacha lii jaru kamtiquiztan Yooz yujcquiz zuma cjis pecchic̈ha. Pero ana atchic̈ha. Niz̈aza nii lii jaru kamz peccan, juc'ant ujchiz cjissic̈ha, Jesucristuz̈quin ana kuz tjaachiz̈ cjen. Jaknuz̈t tsjii mazquiz tejz̈cu tjojtsaja, jalla niz̈ta irata Jesucristuz̈quiztan ujquiz tjojtsic̈ha. \v 33 Jalla nuz̈pacha cjijrta Yooz takuqui cjic̈ha: \q1 “Z̈oñinaca nonz̈na; wejrqui Sión cjita wajtquiz tsjii utc̈ha. Jalla niiz̈quiztan z̈oñinaca ujquiz tjojtsnaquic̈ha. Tsjii maztakaz niiz̈quiztan z̈oñinaca t'eznaquic̈ha. Pero jakziltat niiz̈quiz kuz tjaac̈haja, jalla niiqui ana inakaz kuz tjaaquic̈ha. Ana incallta cjequic̈ha”. \c 10 \p \v 1 Jilanaca, cullaquinaca, judío z̈oñinaca liwriitaj cjila, jalla nuz̈uc̈ha weriz̈ kuzquiz pectaqui. Niz̈aza jalla nuz̈uc̈ha weriz̈ Yoozquin mayiztaqui. \v 2 Ninacz̈ puntuquiztan wejrqui ticlarac̈ha, ninacaqui Yooz sirwiz pecc̈ha, nii. Pero Yooz sirwiz puntu ana zuma intintazza. \v 3 Jaknuz̈t Yoozqui z̈oñinaca ana ujchiz, niz̈aza zuma cjiskatc̈haja, jalla nii Yooz pinsita ana zizza. Ninacaqui persun kuzquiz pinsitacamakaz Yooz yujcquiz zuma cjis pecc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yooz pinsitiquiz ana importichic̈ha; niz̈aza Yooz taku ana nonz̈a. \v 4 Jesucristuqui Moisés lii nuz̈quiz apatatskatchic̈ha. Jaziqui jakziltat Jesucristuz̈quiz kuz tjaac̈haja, jalla niikaz Yooz yujcquiz zuma cjisnaquic̈ha, ana ujchiz. \p \v 5 Yooz yujcquiz zuma cjis puntuquiztan Moisesqui tuz̈ cjijrchic̈ha: “Jakziltat wejt lii jaru kamc̈haja, jalla niiqui Yooztan kamaquic̈ha, lii jaru kamchiz̈ cjen”. Pero z̈oñinacaqui nuz̈ kami anapan atc̈ha. \v 6 Jaziqui Jesucristuz̈quiz kuz tjaachiz̈ cjenkaz Yooz yujcquiz zuma cjesac̈ha. Jalla nii puntuquiztan tuz̈uc̈ha. Anc̈huca kuzquiz ana pinsaquic̈ha, tuz̈ cjican: “¿Ject arajpacha yawasay?” (Jalla nuz̈ cjican, Jesucristo chjijwkatz pecc̈ha.) Ana c̈hjul z̈oñimi niz̈ta paasac̈ha. \v 7 Niz̈aza anc̈huca kuzquiz ana pinsaquic̈ha, tuz̈ cjican: “¿Ject ticzi z̈oñinacz̈quin okaqui?” (Jalla nuz̈ cjican, Jesucristo ticziquiztan jacatatskatz pecc̈ha.) Ana c̈hjul z̈oñimi niz̈ta paasac̈ha. \v 8 Pero c̈hjul z̈oñimi Yoozquin kuz tjaachiz̈ cjen Yooz yujcquiz zuma cjisnasac̈ha. Yooz yujcquiz zuma cjisqui jalla tuz̈uc̈ha. Liwriiñi taku anc̈hucalta z̈ejlc̈ha, Yoozquin kuzziz cjisjapa. Nii taku anc̈huca atz̈tan parlasac̈ha, niz̈aza anc̈huca kuztan catokasac̈ha. Jalla nii liwriiñi takuqui tuz̈uc̈ha: Jesucristuz̈quiz kuz tjaaquiz̈ niiqui, liwriita cjequic̈ha, nii. Jalla niipacha wejrnacqui paljayuc̈ha. \v 9 Anc̈hucqui ticlarstanc̈ha, Jiliripanc̈ha Jesucristuqui, cjicanaqui. Niz̈aza anc̈huca kuzquiz criistanc̈ha, Yoozqui Jesucristo ticziquiztan jacatatchic̈ha, jalla nii. Jalla nekztan liwriita cjequic̈ha. \v 10 Z̈oñinacaqui tjapa kuztan criistanc̈ha, nekztan Yooz yujcquiz zuma cjequic̈ha, ana ujchiz. Niz̈aza persun tawkz̈tan “Jesucristuz̈quiz kuz tjaa-uc̈ha” cjican ticlarstanc̈ha, nekztan liwriita cjequic̈ha. \p \v 11 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Jakziltat Yoozquin kuz tjaac̈haja, jalla niiqui ana inakaz kuz tjaaquic̈ha”. \v 12 Judío z̈oñinacz̈tanami yekja wajtchiz z̈oñinacz̈tanami Yooz yujcquiziqui tsjii parijukazza. Yooz Jiliric̈ha tjapa z̈oñinacz̈ta Jiliriqui. Jakziltat liwriita cjisjapa Yoozquiz mayizic̈haja, jalla niiz̈quiz Yoozqui okznaquic̈ha; niz̈aza liwriyaquic̈ha. \v 13 Jalla nuz̈pacha cjijrta Yooz takuqui cjic̈ha: “Jakziltat Yooz Jilirz̈quiz mayizic̈haja, jalla niiqui liwriita cjequic̈ha”. \v 14 Pero z̈oñinacaqui Yoozquin ana criyaquiz̈ niiqui, ¿kjaz̈t nii z̈oñinacaqui Yoozquin mayizasajo? Niz̈aza Yooz puntuquiztan ana nonzitaz̈laj niiqui, ¿kjaz̈t Yoozquiz criyasajo? Niz̈aza Yooz puntu paljayñi z̈oñi ana z̈elaquiz̈ niiqui, ¿kjaz̈t nonzñi cjesajo? \v 15 Niz̈aza Yooz puntu paljayñi z̈oñinaca ana cuchanz̈quitaz̈laj niiqui, ¿kjaz̈t Yooz puntu paljayta cjesajo? Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Ancha zumac̈ha Yooz puntu paljayñi z̈oñinacaqui. Paljayta Yooz taku catokz̈cu, Yooztan z̈oñinacz̈tan wali cjiskatasac̈ha”. \p \v 16 Pero wacchi z̈oñinacaqui paljayta Yooz taku ana juyzu paac̈ha. Jalla nuz̈upan Isaiasqui cjichic̈ha: “Yooz Jiliri, ¿ject wejrnacaz̈ paljayta takunaca criijo? Tsjii kjaz̈ukazza criichiqui”. \v 17 Jaziqui Jesucristuz̈ puntu paljaytaz̈laja, nii puntu nonz̈ta cjesac̈ha. Niz̈aza Jesucristuz̈ puntu nonz̈cu, z̈oñinacaqui niiz̈quin kuz tjaasac̈ha. \p \v 18 Wejr pewcznuc̈ha, ¿Judío z̈oñinacaqui ana nonzejo? Nonzipanc̈ha. Yooz takuqui cjic̈ha: \q1 “Tjapa kjutñi tii yokchiz z̈oñinacz̈quiziqui nii liwriiñi taku mazmaztac̈ha. Niz̈aza tjapa tii muntuquiz z̈ejlñi z̈oñinacaqui nii taku nonz̈a”. \m \v 19 Tsjiiz̈tan wilta pewcznuc̈ha, ¿Israel wajtchiz z̈oñinacaqui ana intintazzikaya? Tuquiqui judío z̈oñinacz̈ puntuquiztan Moisesqui cjichic̈ha: \q1 “Yoozqui anc̈hucaquiz iñiziskataquic̈ha, yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiztan. Niz̈aza Yoozqui anc̈hucaquiz z̈awjkataquic̈ha tuquita ana Yooz pajñi wajtchiz z̈oñinacz̈quiztan”. \m \v 20 Nekztanaqui Isaiasqui ana ekscu, tuz̈ chiichic̈ha: \q1 “Ana werar Yooz pecñinacaqui ultimquiziqui Yooz pajchic̈ha. Niz̈aza Yoozqui persunpacha tjeezic̈ha tuquita ana niiz̈quiz pecñinacz̈quiz”. \m \v 21 Yooz Ejpqui Israel wajtchiz z̈oñinacz̈ puntuquiztan tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Zita zita wejrqui anc̈huc kjawznatuc̈ha wejtquin tjonajo. Anc̈huczti anaz̈ wejt kjawz̈ta cazza, antiz wejt quintrakazza”. \c 11 \s1 CRIICHI JUDIO Z̈OÑINACA Z̈EJLC̈HA \p \v 1 Jalla niz̈tiquiztan wejrqui pewcznuc̈ha, ¿Yoozqui niiz̈ tuquita illzta z̈oñinaca chjatkatjo? Anapanz̈ cjesac̈ha. Wejrpacha Israel wajtchiztc̈ha, Abrahamz̈ majchmaatitc̈ha, niz̈aza Benjaminz̈ parti z̈oñtc̈ha. \v 2 Tuquitanpacha Yoozqui Israel z̈oñinaca illzic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anaz̈ chjatkatasac̈ha. ¿Jalla Elías puntuquiztan ana cjuñjo? Elías puntuquiztan cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: Eliasqui Israel z̈oñinacz̈ ujnaca Yoozquiz tjeezic̈ha, tuz̈ cjican: \v 3 “Yooz Jiliri, ninacaqui amiz̈ cuchanz̈quita profetanaca conchic̈ha. Niz̈aza am sirwiz altaranaca pajlchic̈ha. Wejrqui am sirwiñi zinalla z̈eluc̈ha. Ninacaqui wejr zakaz conz pecc̈ha”. Jalla nuz̈ cjichic̈ha Eliasqui. \v 4 Nekztan Yoozqui Eliasquiz tuz̈ kjaazic̈ha: “Wejttajapa pakallawk warank z̈oñinaca c̈hjetzinc̈ha. Ninacaqui Baal cjita z̈oñiz̈ paata yooz yujcquiz anapan quillzic̈ha”. \v 5 Jalla niz̈ta irata tii timpuquiz zakaz tsjii kjaz̈ judío z̈oñinacaqui Yooz partiquiz z̈ejlc̈ha. Yoozqui ninacz̈quiz okz̈cu, illzic̈ha. \v 6 Nii criichi judío z̈oñinacaqui Yooziz̈ okziz̈ cjenkaz illztac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ana ninacaz̈ kamtiquiztan illztac̈ha. Ninacaz̈ kamtiquiztan illzta cjitasaz̈ niiqui, Yooz okzqui inakaz cjitasac̈ha. \p \v 7 ¿Jazic kjaz̈ cjii? Israel wajtchiz z̈oñinacaqui ujquiztan liwriita cjis pecatc̈ha. Pero ana liwriitatac̈ha. Yooziz̈ illztanacaqui ninaca alajakaz liwriitac̈ha. Parti Israel z̈oñinacazti chojru kuzziz cjissic̈ha. \v 8 Jalla nii chojru kuzziz z̈oñinacz̈ puntuquiztan cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Yoozqui Israel z̈oñinacz̈quiz niiz̈ puntu ana intintiñi kuzziz cjiskatchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ninacaqui Yooz puntu chercanpacha ana cherñiz̈takaz cjiskatchic̈ha, niz̈aza Yooz puntu nonzcanpacha ana nonzñiz̈takaz cjiskatchic̈ha. Anzta tii timpucamaz̈ niz̈ta z̈ejlc̈ha”. \m \v 9 Niz̈aza Davidqui Yooz tawk liwruquiz tuz̈ cjijrchic̈ha: \q1 “Yoozquin ana kuzziz z̈oñinaca z̈ejlc̈ha. Yooziz̈ tjaatanacaqui ninacz̈quiz ujquiz tjojtskatla. Tsjii trampaz̈takaz cjila, ujquiz tjojtskatzjapa. Niz̈aza ninaca t'ezinla, ninacz̈ uj paatiquiztan jama casticta cjisjapa. \v 10 Zur z̈oñinacaz̈takaz z̈ejlcan Yooz puntu ana cherñi cjila. Niz̈aza ninacz̈ tajqui chutunziz̈takaz cjila, ana walinacaz̈ tjonchiz̈ cjen”. \s1 YEKJA WAJTCHIZ Z̈OÑINACZ̈ PUNTU \p \v 11 Jalla niz̈tiquiztan wejrqui pewcznuc̈ha, Israel wajtchiz z̈oñinacaqui ujquiz tjojtsiz̈ cjen, ¿wiñaya chjatkatta cjesajo? Anapanz̈ cjesac̈ha. Israel wajtchiz z̈oñinacaz̈ liwriiñi tawkquiz ana juyzu paachiz̈ cjen, nii liwriiñi takuqui yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz paljaytac̈ha, Israel z̈oñinacz̈quiz p'ekinchayzjapa, Yoozquin kuz tjaajo. \v 12 Israel z̈oñinacaz̈ liwriiñi taku ana juyzu paachiz̈ cjen parti z̈oñinacz̈tajapa zuma cjissic̈ha. Niz̈aza ninacaz̈ Yoozquiztan jaytitiquiztan yekja wajtchiz z̈oñinacz̈tajapa wali cjissic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Israel z̈oñinaca wilta Yooz partiquiz cjisnan tsjan juc'ant zumaz̈ cjisnaquic̈ha yekja wajtchiz z̈oñinacz̈tajapa. \p \v 13 Anziqui anc̈huc yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz chiyuc̈ha. Wejrqui yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz cuchanz̈quita apostoltc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan wejt apóstol kamaña anchal importayuc̈ha, \v 14 wejt judío sarchiz z̈oñinaca p'ekinchayzjapa, niz̈aza tsjii kjaz̈u liwriita cjisjapa. \v 15 Judío z̈oñinacaz̈ chjatkattaz̈ cjen yekja wajtchiz z̈oñinacaqui pertunta cjissic̈ha, Yooztan wali cjisjapa. Jalla niz̈tiquiztan nii judío z̈oñinacaz̈ wilta Yooz partiquiz risiwta cjis cjen, z̈oñinacaqui ticziquiztan jacatatchi cjisnaquic̈ha. \v 16 Judío z̈oñinacz̈ tuquita atchi ejpnacaqui Yooz partiquiz z̈elatc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan tsjii tjonñi timpuquiz judío z̈oñinacaqui Yooz partiquiz wilta cjisnaquic̈ha. Jaknuz̈t primir paata t'antaqui zumaz̈laja, jalla nekztan tjapa nii t'anti mazaqui zuma zakazza. Niz̈aza tsjii munti sep'aqui zumaz̈laj niiqui, nii tsijtñi muntiqui zuma zakazza. \p \v 17 Tsjii judío z̈oñinacaqui munti itzanacaz̈takaz ts'ojrtac̈ha. Niz̈aza anc̈huc yekja wajtchiz z̈oñinacaqui tsjii ana pecta munti itzaz̈takazza. Pero anc̈hucqui judío z̈oñinacz̈ cjenpacha apjattac̈ha, nii zuma muntiz̈ cjen wali zakaz cjeyajo. Nii zuma muntiqui Yooz partic̈ha. \v 18 Anc̈hucqui jalla nuz̈ apjattiquiztan, anaz̈ judío z̈oñinaca iñaraquic̈ha. Jakziltat iñarac̈haja, jalla niiqui tuz̈ cjuñz waquizic̈ha, anc̈hucqui nii sep'az̈ cjen z̈etiñc̈hucc̈ha. Ana anc̈hucaz̈ cjen nii sep'a z̈ejtc̈ha. Nii sep'ac̈ha judío z̈oñinacaqui. Cristuc̈ha tsjii judío z̈oñiqui. Jalla niiz̈ cjen anc̈hucqui ew z̈eti tanzinc̈hucc̈ha. \p \v 19 Yekjapanacaqui cunamit cjec̈hani, “Nii itsanacaqui ts'ojrtac̈ha wejrnaca apjatz̈ta cjisjapa”. \v 20 Razunaz̈ niiqui. Ana Yoozquin kuz tjaachiz̈ cjen judío z̈oñinacaqui chjatkattac̈ha. Anc̈huczti Yoozquin kuz tjaachiz̈ cjen jalla nii alajakaz Yooz partiquiz z̈ejlc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anac̈ha mitarazi kuzziz cjeella. Antiz humilde kuzziz cjee, Yooz rispitcan. \v 21 Yoozqui ana kuz tjaañi judío z̈oñinacz̈japa quintra cjissiz̈laj niiqui, anc̈hucajapa zakaz quintra cjisnaquic̈ha ana niiz̈quiz kuzzizlaj niiqui. \v 22 Yoozza okzñimi niz̈aza casticñimi, jalla niiz̈ tantiya. Yoozquiztan zarakñi z̈oñinacz̈japa casticñipanc̈ha. Niz̈aza niiz̈quin kuz tjaañinacz̈japa okzñipanc̈ha. Anc̈hucqui tira Yoozquin kuzzizlaj niiqui, nekztan Yoozqui anc̈huc tira okznaquic̈ha. Anc̈hucqui ana tira Yoozquin kuzzizlaj niiqui, nekztan Yoozqui anc̈hucaquiz zakaz chjatkataquic̈ha. \v 23 Nii chjatkatta judío z̈oñinacaqui wilta Yoozquin kuz tjaaquiz̈ niiqui, wilta Yoozqui ninaca ricujaquic̈ha. Yoozqui ricujzmi atc̈ha, Yooz partiquiz cjisjapa. \v 24 Anc̈hucqui yekja wajtchiz z̈oñinacac̈ha, ana pecta munti itzanacaz̈takaz. Ana Yooz partiquiz z̈elan Yoozqui anc̈huc niiz̈ partiquiz apjatchic̈ha, yekja wajtchiz z̈oñinacaz̈ cjenami. Jalla niz̈ta watan, judío z̈oñinacaqui Yooz partiquiz wilta apjatz̈qui tsjan pjasilac̈ha, tuquiqui Yooz partiquiz z̈ejlchiz̈ cjen. \s1 JUDIO Z̈OÑINACAQUI YOOZQUIN KUZ TJAAQUIC̈HA \p \v 25 Jilanaca, cullaquinaca, tsjii tuquita ana zizta taku anc̈hucaquiz zizkatz pecuc̈ha, ana mitaraz kuzziz cjisjapa, “Wejrnacqui ziziñ z̈oñtc̈ha” cjicanaqui. Jalla tuz̈ zizkatz pecuc̈ha: Yoozqui yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz niiz̈ partiquiz cjiskatz pecc̈ha. Jakziltanacz̈quiz Yoozqui niiz̈ partiquiz luzkatz pecc̈haja, jalla ninacaqui luzaquic̈ha. Tjapa nii Yooziz̈ pecta z̈oñinaca Yooz partiquiz luzcama, jalla niicama Israel z̈oñinacaqui chojru ana intintiñi kuzziz cjequic̈ha. \v 26 Jalla nekztanaqui tjapa nii timpuquiz z̈ejlñi Israel z̈oñinacaqui liwriita cjequic̈ha. Jalla nuz̈ cjijrta Yooz takuqui cjic̈ha: \q1 “Sión wajtquiztan tsjii Liwriiñiqui tjonaquic̈ha. Jacobz̈ majchmaatinacquiztan ana zum kamañanaca jaytiskataquic̈ha. \v 27 Jalla nekztanaqui wejrqui ninacz̈tan compromitac̈ha, ninacz̈ ujnaca pertunac̈ha, nii”. \p \v 28 Tii timpuquiziqui Israel z̈oñinacaqui Yooz liwriiñi tawk quintrac̈ha, niz̈aza Yooz quintrac̈ha, anc̈hucalta wali cjisjapa. Jalla ninaca Yooz quintraz̈ cjenami Yoozqui ninacz̈tan munazic̈ha, ninacz̈ tuquita atchi ejpnaca illziz̈ cjen. \v 29 Yoozqui tjaacanpacha anaz̈ niiz̈ tjaataqui kjañasac̈ha. Niz̈aza Yoozqui illz̈cupacha, ana chjatkatasac̈ha. \v 30 Tuquiqui anc̈hucqui Yooz ana cazziñc̈hucc̈ha. Anziqui anc̈hucqui Yooziz̈ pertuntac̈ha, ninacaz̈ ana Yooz cazziz̈ cjen. \v 31 Tii timpuquiziqui Israel z̈oñinacaqui Yooz ana cazza. Jalla nuz̈ cjenami tii jarquin ninacaqui Yooziz̈ pertuntaz̈ cjequic̈ha, jaknuz̈t anc̈hucqui pertunta cjistc̈haja, jalla niz̈ta. Jalla niz̈ta Yoozqui niiz̈ okzñi kuz tjeeznaquic̈ha. \v 32 Yoozqui tsjii pariju tjapa z̈oñinacz̈ ujnaca tjeezic̈ha, niiz̈quiz ana cazta, jalla nii. Jalla nuz̈ tjeezic̈ha tjapa z̈oñinacz̈quiz tsjii pariju niiz̈ okzñi kuz tjeezjapa. \p \v 33 ¡Ancha juc'anti zumac̈ha Yoozqui! Ancha zuma pinsitanacchizza. Niz̈aza Yoozqui tjapa intintazza. Niz̈aza Yooziz̈ pinsitanaca anaz̈ jecmi zuma intintasac̈ha. Yooz pjalan anaz̈ jecmi niiz̈quiz mitisasac̈ha. \v 34 ¿Ject Yooz Jilirz̈ pinsitanaca intintasajo? ¿Ject Yooz Jilirz̈quiz tjaajnasajo? \v 35 ¿Ject Yooz Jilirz̈quiz ayñi cjisjapa tjaasajo? Anaz̈ jecmi. \v 36 Tjapa Yoozquiztan tjonc̈ha. Niz̈aza tjapa niiz̈ cjen z̈ejlc̈ha. Niz̈aza tjapa niiz̈tacamac̈ha. Yoozqui wiñaya honorchiz cjila. Jalla nuz̈oj cjila. Amén. \c 12 \s1 YOOZ KUZCAMA KAMZ PUNTU \p \v 1 Jilanaca, cullaquinaca, Yooz anc̈huc okziz̈ cjen anc̈hucaquiz chiiz̈inuc̈ha, anc̈huca persun curpu Yoozquin tjaa, tsjii z̈ejtñi wilanaz̈takaz. Anc̈huca persun curpu Yooztajapakaz cjee, ana zinta uj paacan. Nuz̈ cjen Yoozqui cuntintuz̈ cjequic̈ha. Jalla niz̈tac̈ha Yooz ultim lijituma sirwizqui. \v 2 Jaknuz̈t tii muntuquiz ana criichi z̈oñinaca kamc̈haja, jalla niz̈ta anc̈hucqui ana kama. Antiz anc̈hucaz pinsitanacaz̈ campiita cjee, Yooz pinsitanacaz̈ irata cjeyajo. Tjapa anc̈huca kamaña zuma cjee. Jalla nekztan Yooz kuz zizñiz̈ cjisnaquic̈ha. Yooz kuzqui zumapanc̈ha, niz̈aza Yooz kuzcama kamzqui Yoozquiz cuntintu cjiskatc̈ha, niz̈aza Yooz kuzcama kamcan anc̈hucqui zumapan cjequic̈ha. \p \v 3 Yoozqui wejr okz̈cu apóstol puestuquiz wejr utchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan tjapa anc̈hucaquiz chiiz̈inuc̈ha, persun puntuquiztan anac̈ha pinzizqui, “Wejrqui tsjan zumtc̈ha” cjicanaqui. Jalla nuz̈ pinziz anaz̈ waquizic̈ha. Antiz zapa mayni persun kamañ puntuquiztan zuma razunchiz pinziz waquizic̈ha. Cjuñzna, Yoozqui zapa mayniz̈quiz tsjii kamaña tjaachic̈ha, Yoozquin kuzziz cjitiquiztan jama. Jaziqui ana mitarazi kuzziz cjee. \v 4 Tsjii curpuquiz wacchi partinaca z̈ejlc̈ha. Punta punta z̈ejlc̈ha, cherñi, nonzñi, lanzñi jalla niz̈ta. \v 5 Jalla niz̈ta irata Cristuz̈ partiquiz z̈ejlc̈ha. Uc̈humqui tamaz̈ cjen tsjii pariju Cristuz̈ partiquizkaz z̈ejlc̈ha, tsjii curpuz̈takazza. Cristuz̈ partiquiz z̈ejlcan, uc̈humnacaqui tsjii kuzziz uniru z̈ejlc̈ha. \p \v 6 Yoozqui zapa mayniz̈quiz yekja yekja kamaña tjaachic̈ha, jaknuz̈t munc̈haja, jalla nuz̈. Jalla nii tjaata kamañ jaru kama. Yooziz̈ tjaata taku parliñi kamañchiz̈laj niiqui, jalla nii kamañquiz zuma kama, Yoozquiz tjapa kuzquiztan jama. \v 7 Iclizquiz yanapñi kamañchiz̈laj niiqui, zuma yanapz waquizic̈ha. Yooz puntu tjaajiñi kamañchiz̈laj niiqui, zumapan tjaajinz waquizic̈ha. \v 8 Yoozquin kamzjapa p'ekinchayñi kamañchiz̈laj niiqui, zumapan p'ekinchayz waquizic̈ha. Yoozquin cusasanaca tjaañi kamañchiz̈laj niiqui, tjapa kuztan tjaaz waquizic̈ha. Icliza irpiñi kamañchiz̈laj niiqui, zumapan irpiz waquizic̈ha. T'akjir z̈oñinacz̈quin okzñi kamañchiz̈laj niiqui, zuma cuntintu yanapz waquizic̈ha. \s1 ZUMAPAN KAMAQUIC̈HA \p \v 9 Tjapa kuztan porapat lijitum zuma munaziñi cjee. Ana zuma paaznaca anapan peca. Pero zuma paaznaca tjapa kuztanpan paa. \v 10 Porapat oksaspanc̈ha. Zuma kuztan parti hermanonacz̈quiz rispitaquic̈ha, anac̈ha tsjiiz̈ rispitskaz tjewzqui. \p \v 11 Ana jayrazñi kuzziz cjee, pero c'unchi kuzziz cjee Yooz sirwizjapa. Niz̈aza tjapa kuztanpan Yooz sirwa. \p \v 12 Arajpach zumanaca tjewz̈can, cuntintuz̈ kama. Llaquinacaz̈ tjonanami pasinziz kuzziz kama. Yoozquin parlicanpan z̈ela. \p \v 13 Criichi z̈oñinacaz̈ t'akjiri z̈elan, panz̈ yanapa. Tjonzñinaca tjonan, panz̈ kjawz̈na. \p \v 14 Anc̈huca quintra z̈oñinacz̈tajapa Yoozquiztan mayiz̈inaquic̈ha, ninaca zuma cjisjapa. Anaz̈ quintra chiichiyaquic̈ha. Antiz mayiz̈inaquic̈ha. \p \v 15 Cuntintu z̈ejlñi z̈oñinacz̈tan cuntintuza cjee. Kaañi z̈oñinacz̈tan chicazaz̈ kaazna. \p \v 16 Porapat zuma munazican kama. Anac̈ha mitarazi kuzziz tucquin cjis pecsqui. Pero humilde kuzziz wirquin cjican cuntintuz̈ cjee. Anac̈ha “Wejrqui zuma ziziñ z̈oñtc̈ha” cjee. \p \v 17 Tsjiiqui anc̈huca quintra paachiz̈ cjen, anc̈hucqui anac̈ha niz̈tapacha quintra tjepunzqui. Zumapanz̈ paazjapa tjapa kuz tjaa. \v 18 Niz̈aza anc̈hucqui tjapa z̈oñinacz̈tan zuma kama, attacama. \v 19 Pecta jilanaca, cullaquinaca, anc̈hucpacha anac̈ha quintra tanassa. Yoozpachaz̈ anc̈huca quintranaca casticaquic̈ha. Jalla nuz̈ cjijrta Yooz takuqui cjic̈ha: “Yooz Jiliriqui tuz̈ cjic̈ha, ‘Wejrtc̈ha quintra z̈oñinaca castiquiñtqui. Wejr casticac̈ha’ ”. \v 20 Niz̈aza Yooz takuqui cjic̈ha: “Anc̈huca quintra z̈oñinacaz̈ c̈hjeri eecziz̈ cjen, c̈hjeri ona. Niz̈aza kjaz kjara passiz̈ cjen, kjaz ona. Jalla nuz̈ paaz̈cuqui nii z̈oñinacz̈quiz azkataquic̈ha”. \v 21 Tsjii z̈oñiqui anc̈huca quintra paasac̈ha. Anc̈huczti ana niz̈tapacha tjepna. Pero nii quintra z̈oñz̈quiz zumz̈tanz̈ paacan jalla nuz̈ atipa. \c 13 \p \v 1 Tjapa z̈oñinacaqui gobiernuz̈ mantitanaca caz waquizic̈ha. Yoozqui mantiz poder tjaac̈ha tiiz̈quizimi niiz̈quizimi. Yoozqui jilirinacz̈quiz poder tjaachic̈ha mantizjapa. \v 2 Jalla niz̈tiquiztan jakziltat jilirz̈ quintra cjec̈haja, jalla niiqui Yooziz̈ utz̈ta z̈oñz̈ quintrac̈ha. Niz̈aza nii quintra z̈oñinacaqui casticta cjequic̈ha. \v 3 Zuma paañi z̈oñinacaqui anaz̈ jilirinacz̈quiz eksnasac̈ha. Antiz ana zuma paañi z̈oñinacaqui jilirinacz̈quiz eksnasac̈ha. ¿Anc̈hucqui jilirinacz̈quiz ana ekscan kamz pecya? Zumapan kama. Nekztan nii jilirinacaqui anc̈hucaquiz walikaz cjican cjequic̈ha. \v 4 Jilirinacaqui zizcumi ana zizcumi Yooz sirwic̈ha, anc̈hucalta wali z̈ejlzjapa. Pero anc̈hucqui ana zuma paaquiz̈ niiqui, eksnasac̈ha. Jilirinacaqui casticz poderchizza, anac̈ha inakaz nii mantiz puestu tanz̈a. Ninacaqui Yooz sirwic̈ha, niz̈aza Yooz cuntiquiztan ana zuma paañi z̈oñinaca casticc̈ha. \v 5 Jalla niz̈tiquiztan jilirinacz̈ mantuquiz cjee, Yooz ana casticta cjisjapa, niz̈aza jilirinacz̈quiz tjapa kuztan cazpanc̈ha. \v 6 Jalla niijapa zakaz anc̈hucqui impuestonaca pjojkz waquizic̈ha. Mantiñi gobiernuqui Yooz sirwican impuestonaca packatc̈ha. \p \v 7 Tjapa jilirinacz̈tan zumapan cjee. Tsjii tasa tjaaslaj niiqui, panz̈ tjaa. Tsjii impuesto pacz waquiziz̈ niiqui, panz̈ paca. Jakziltiz̈quiz rispitz waquiziz̈ niiqui, niiz̈quiz panz̈ rispita. Jakziltiz̈quiz honora waytiz̈inz waquiziz̈ niiqui, niiz̈quiz honora waytiz̈ina. \v 8 Ana jecz̈tanami kajchiz z̈ela. Pero porapat zuma munaziz waquizic̈ha. Jakziltat z̈oñinacz̈tan zuma munazac̈haja, jalla niiqui Yooz mantitanacaz̈ cumplic̈ha. \v 9 Yooz mantita ortinanacaqui tuz̈ cjic̈ha: “Anac̈ha adulteriuquiz z̈ejlzqui. Anac̈ha z̈oñi conzqui. Anac̈ha tjañi zaazqui. Anac̈ha toscara chiizqui. Anac̈ha yekja z̈oñz̈ta cusasa zmazqui”. Jalla nii mantita ortinanacami niz̈aza tjapa mantitanacami cumplitaz̈ cjequic̈ha, tuz̈ kamcan: “Jaknuz̈ta am persun kuztan zuma munazic̈haja, jalla nuz̈ z̈oñinacz̈tan zuma munaziz waquizic̈ha”. \v 10 Jakziltat niz̈ta zuma munazic̈haja, jalla niiqui z̈oñinacz̈ quintra anapan paaquic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan zuma munazican Yooz mantita ortinanaca cumplic̈ha. \p \v 11 Jalla nuz̈ kamcan, tii timpu naya. Nii nii z̈ela. Tuquiqui Jesucristuz̈quiz kuz tjaachinc̈humc̈ha. Anziqui ultimu liwriiz tjuñiqui tsjan z̈catz̈inz̈quic̈ha. \v 12 Tii kamz timpuqui waj tucuzinznaquic̈ha. Niz̈aza Jesucristuz̈ tjonz tjuñi z̈catz̈inz̈quic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ana zuma paaz kamañquiztan zarakzpan waquizic̈ha. Zuma paaz kamañchiz kamz waquizic̈ha, tsjii zuma armichiz zultatuz̈takaz. \v 13 Zuma kamcan zuma z̈oñiz̈ta ojklaya, kjanquiztakaz ojklaycan. Anaz̈ pjijstanaca paacan, kama. Niz̈aza ana licchi kama. Niz̈aza ana adulteriuquiz z̈ejlcan kama. Niz̈aza ana zuma kamañchiz ana kama. Niz̈aza z̈oñinacz̈tan ch'aascan ana kama. Niz̈aza z̈oñinacz̈tan iñisican ana kama. \v 14 Tsjii zuma armichiz zultatuz̈takaz Jesucristo Jilirz̈ kuzcama kama. Uj paaz pecñi kuz pinsitanacz̈quiz ana kuz tjaa, nii jaru kamzjapa. \c 14 \s1 CRIICHI Z̈OÑINACAQUI PUNTA PUNTA PINSAQUIC̈HA \p \v 1 Tsjii llajlli kuzziz criichi z̈oñiqui z̈elan, niiz̈quiz zuma risiwaquic̈ha, pero niiz̈tan ana payznakkatñi puntunaca ch'aas waquizic̈ha. \v 2 Tsjii criichi z̈oñiqui tantiic̈ha, c̈hjulumiz̈ lulasac̈ha, nii. Yekja criichi z̈oñiqui tantiic̈ha, chjizwi ana lulasac̈ha, nii. \v 3 Nii c̈hjulumi lujlñi z̈oñiqui nii yekja z̈oñz̈quiz ana iñarz waquizic̈ha. Niz̈aza nii ana chjizwi lujlñi z̈oñiqui nii c̈hjulumi lujlñi z̈oñz̈quiz anaz̈ uj tjojtunz waquizic̈ha. Yoozqui nii c̈hjulumi lujlñiqui risiwchic̈ha, niiz̈quiz kuzziz cjen. \v 4 Jalla niz̈tiquiztan nii Yooz sirwiñi z̈oñz̈quiz ana uj tjojtunz waquizic̈ha. Niiz̈ persun Yooz Patrunaqui niiz̈ uj jwesnaquic̈ha, ana zuma paachiz̈laj niiqui. Yoozquiz kuzziz cjenaqui ultimquiziqui walikaz cjesac̈ha. Yooz Patrunaqui nii z̈oñz̈quiz wali cjiskatz atc̈ha niiz̈ aztanaqui. \p \v 5 Tsjii puntuz̈tan chiiz̈inuc̈ha. Tsjii criichi z̈oñiqui “Tsjii tjuñinacaqui chawc tjuñinacac̈ha” cjic̈ha. Yekja criichi z̈oñizti cjic̈ha, “Tsjii parijuc̈ha tjuñinacaqui”. Zapa mayni persun kuzquiz zumpacha tantiiz̈cuqui, jalla nii tantiita jaru kama. \v 6 Tsjii criichi z̈oñiqui tsjii chawc tjuñi wartaquiz̈ niiqui, Yooz honora waytita cjisjapa wartiyaquic̈ha. Tsjii criichi z̈oñizti nii tjuñi ana wartc̈haja, jalla niiqui Yooz honora waytita cjisjapa niz̈ta ana wartc̈ha. Niz̈aza tsjii c̈hjulumi lujlñi z̈oñiqui Yoozquin gracias cjiz̈cu jalla nuz̈ lulaquiz̈ niiqui, Yooz honora waytita cjisjapa lulaquic̈ha. Niz̈aza yekja criichi z̈oñiqui ana chjizwi lulaquiz̈ niiqui, Yooz honora waytita cjisjapa ana lujlc̈ha. Niz̈aza ana lujlchiz̈ cjen niiqui Yoozquin gracias cjican chiiz waquizic̈ha. \p \v 7 Anaz̈ z̈oñinacaqui inakaz kamc̈ha, niz̈aza anaz̈ inakaz ticz̈a. \v 8 Uc̈humqui tii muntuquiz kamcan Yooz Jilirz̈tajapapanz̈ kamc̈ha. Niz̈aza ticzcan Yooz Jilirz̈tajapapanz̈ ticz̈a. Jalla niz̈tiquiztan z̈ejtcanami ticzcanami Yooz Jilirz̈tajapapanc̈humc̈ha. \v 9 Jalla niijapa Jesucristuqui ticzic̈ha, niz̈aza jacatatchic̈ha, z̈ejtñi z̈oñz̈tami, ticzi z̈oñz̈tami tjapa z̈oñinacz̈ta Jiliri cjisjapa. \p \v 10 Jalla niz̈tiquiztan ¿kjaz̈tiquiztan am criichi jilz̈quiz uj tjojtunjo? Niz̈aza ¿kjaz̈tiquiztan am jilz̈ quintra iñarjo? Tjapa uc̈humqui Yooz yujcquiz prisintistanc̈ha, niiz̈ pjalz̈taz̈ cjisjapa. \v 11 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Yoozqui ultimupanz̈ cjic̈ha, ‘Wejt yujcquiz zapa mayni z̈oñiqui quillznaquic̈ha. Niz̈aza zapa mayniqui wejtquin rispitaquic̈ha; niz̈aza wejt honora chiyaquic̈ha’ ”. \m \v 12 Jalla niz̈tiquiztan tjapa uc̈humqui Yoozqui quinta tjaastanc̈ha. \s1 UJQUIZ ANA TJOJTSKATA \p \v 13 Jalla niz̈tiquiztan uc̈humqui porapat ana iya ujnaca tjojtnaras waquizic̈ha. Pero tjapa uc̈humqui tuz̈ tantiiz waquizic̈ha, yekja jilz̈quiz anapanz̈ ujquiz tjojtskatz munzqui. \v 14 C̈hjul cusasami tsjii criichi z̈oñz̈quiz ana ujchiz cjiskatasac̈ha. Jalla nii razuna zizuc̈ha, Jesucristo Jilirz̈quiz kuzziz cjen. Jalla niic nuz̈upanc̈ha. Jakziltat “Tii cusasaqui ujchiz cjiskatc̈ha” cjican tantiyac̈haja, jalla niiz̈quiz nii cusasaqui ujchiz cjiskatasac̈ha. \v 15 Anc̈huca lujltiquiztan tsjii criichi z̈oñz̈ kuz payznakaquiz̈ niiqui, nii c̈hjeriqui anaz̈ lujlz waquizic̈ha. Jalla nii c̈hjeri tira lulaquiz̈ niiqui, amqui nii payznakskatñi z̈oñz̈tan ana zuma munazic̈ha. Yekja criichi z̈oñz̈quiz ana ujquiz tjojtskata, castica cjeyajo. Jesucristuqui niiz̈tajapa zakaz ticzic̈ha. \v 16 Tsjii z̈oñz̈taqui c̈hjulu lujlzmi walikaz cjesac̈ha. Pero nii lujltaz̈ cjen parti z̈oñinacaqui, “Ana zuma kamañchizza nii criichi z̈oñiqui” cjec̈haj niiqui, nekztan ana lujlz waquizic̈ha. \v 17 Yooz mantuquiz kamcan, c̈hjerimi liczmi ana importic̈ha. Pero Espíritu Santuz̈ cjen ana ujchiz cjee; niz̈aza Yooztan anc̈hucatan walikaz cjee; niz̈aza cuntintu kuzziz cjee. Jalla nuz̈uc̈ha chekan zuma kamañaqui. \v 18 Jakziltat jalla nuz̈ kamcan Cristuz̈quiz sirwac̈haja, jalla niiz̈ cjen Yoozqui cuntintuz̈ cjequic̈ha. Niz̈aza parti z̈oñinacaqui “Nii z̈oñiqui walikaz kamc̈ha” cjican chiyaquic̈ha. \p \v 19 Uc̈humnacz̈tan parti z̈oñinacz̈tan zumapanz̈ kamzjapa kuz tjaa. Niz̈aza parti criichinacz̈quiz juc'ant zuma kamañchiz cjeyajo, jalla nii kamzquiz kuz tjaa. \v 20 Anc̈hucaz̈ c̈hjulumi lujltiquiztan anac̈ha yekja criichi z̈oñz̈quiz Yooz zuma kamañquiztan jaytiskatzqui. Ana c̈hjul c̈hjerimi ujchiz cjiskatasac̈ha. Pero nuz̈ c̈hjulumi lujlz̈cu yekja criichi z̈oñz̈quiz ujquiz tjojtskataquiz̈ niiqui, jalla niz̈tiquiztan anaz̈ c̈hjulumi lujlz waquizic̈ha. \v 21 Tsjii criichi z̈oñiqui anc̈hucaz̈ chjizwi lujltiquiztan, niz̈aza vinu lictiquiztan, niz̈aza c̈hjulumi paatiquiztan ujquiz tjojtskatasaz̈ niiqui, jalla niz̈tanaca paazqui ana waquizic̈ha. \v 22 Jesucristuz̈quiz tjapa kuzziz cjen c̈hjulu kamañchizlaja, jalla nii kamañ jaru Yooz yujcquiz kamz waquizic̈ha. Yoozquizkaz quinta tjaastanc̈ha. Jalla nuz̈ zuma kamcan persun kuzquiz uj ana sint'aquic̈ha. Persun kuzquiz ana zinta uj sint'ican zuma kamaquiz̈ niiqui cuntintuz̈ cjequic̈ha. \v 23 Pero jakziltat paysnakñi kuztan lujlc̈haja, jalla nii paysnakz̈cu lujltiquiztan persun kuzquiz uj sint'aquic̈ha, “Ujz̈caa nii lujlzqui” cjican. Yoozquin ana tjapa kuztanz̈laj niiqui, c̈hjulumi ujz̈ cjesac̈ha. Yoozquin kuzzizpan cjee. \c 15 \s1 PORAPAT YANAPARASAQUIC̈HA \p \v 1 Yekjap uc̈humqui tjapa kuztanpan Yoozquinc̈ha. Yekjapanacaqui Yooztan kamcan llajlla kuzzizza. Uc̈hum kuzquiz pecta jarukaz anaz̈ kamz waquizic̈ha. Nii llajlla kuzziz criichi z̈oñinacaz̈ pinsitanaca panz̈ cjuñzna, zuma kami yanapajo. \v 2 Zapa mayni criichi z̈oñiqui parti criichi z̈oñinacz̈tajapa kamz waquizic̈ha, ninaca tsjan zuma kamañchiz cjisjapa. \v 3 Jesucristuqui niz̈ta kamchic̈ha, anac̈ha persun kuz wali cjisjapa kamchiqui. Cjijrta Yooz takuqui Jesucristuz̈ puntuquiztan tuz̈ cjic̈ha: “Yooz quintra iñarñi z̈oñinacaqui wejt quintra iñarchic̈ha”. \v 4 Yooz takuqui uc̈humnacalta cjijrtkalc̈ha, uc̈humnacaquiz tjaajinzjapa. Jalla tuz̈ uc̈humnacaquiz tjaajinc̈ha, zuma tjurt'iñi kuztan, pasinsis kuztan, niz̈aza p'ekinchayta kuztan, Yoozquin arajpachquin ojkz tjewzjapa. \v 5 Yoozqui uc̈humnacz̈tan pasinsis kuzzizza; niz̈aza uc̈humnacaquiz p'ekinchayc̈ha. Nii Yoozpacha uc̈humnacaquiz yanapt'ila, tsjii kuzziz cjeyajo, niz̈aza zuma kamajo Jesucristuz̈ munañpacama. \v 6 Jalla nuz̈ tsjii kuzziz kamcan, uc̈humqui tsjii kuzziz Yooz honora waytaquic̈ha. Yoozqui uc̈hum Jesucristo Jilirz̈ Ejpc̈ha. Jalla niiz̈ honora waytaquic̈ha. \s1 CRISTUZ̈ PUNTU \p \v 7 Jalla niz̈tiquiztan tsjiimi tsjiimi zumaz̈ risiwz̈cu munazaquic̈ha, jaknuz̈t Cristuqui uc̈humnacatan zuma munazic̈haja, jalla nuz̈, Yooz honora waytita cjisjapa. \v 8 Anc̈hucaquiz cjiwc̈ha. Jesucristuqui judío z̈oñinaca liwrii niz̈aza yanapñi tjonchic̈ha. Nuz̈ tjontiquiztan Yooz niiz̈ taku lijituma cumpliñipan, jalla nii tjeezic̈ha. Yoozqui tuquitanpacha judío z̈oñinacz̈ atchi ejpnacz̈quiz taku tjaachic̈ha. Jalla nii taku cumplichic̈ha, Jesucristuz̈ tjonchiz̈ cjen. \v 9 Niz̈aza Jesucristuqui tjonchic̈ha, yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz Yooz honora waytiskatzjapa. Yooz ancha okzñi kuzziz cjen niiz̈ honora waytitac̈ha. Jalla nuz̈upan cjijrta Yooz takuqui chiic̈ha, tuz̈ cjican: \q1 “Jalla niz̈tiquiztan wejrqui yekja nacionchiz z̈oñinacz̈tan z̈ejlcan, am honora waytac̈ha. Niz̈aza am honora waytican, itsnac̈ha”. \m \v 10 Yooz tawk liwruquiz tuz̈ cjijrtazakazza: \q1 “Yekja nacionchiz z̈oñinaca, Yooz parti z̈oñinacz̈tan chica cuntintuz̈ cjee”. \m \v 11 Yooz tawk liwruquiz tuz̈ cjijrtazakazza: \q1 “Yekja nacionchiz z̈oñinaca, tjapa anc̈hucqui Yooz Jilirz̈ honora wayta. Tjapa z̈oñinacaqui Yooz zuma paatanacquiztan niiz̈quin honora tjaala”. \m \v 12 Niz̈aza Yooz tawk liwruquiz Isaiasqui tuz̈ cjijrchic̈ha: \q1 “Isaíz̈ majchmaatinacquiztan tsjiiqui tjonaquic̈ha. Jalla nii tjonz̈cu yekja nacionchiz z̈oñinacaz̈ mantaquic̈ha. Niz̈aza niiz̈ cjen ninacaqui liwriiñiz̈ tjewznaquic̈ha”. \p \v 13 Yoozza liwriiñi tjewzkatñiqui. Nii Yoozqui anc̈huca kuz ancha cuntintu cjiskatla. Niz̈aza Jesucristuz̈quiz kuzziz cjen walikaz cjiskatla. Nekztan anc̈hucqui Yooz Espíritu Santuz̈ aztan zumpacha liwriiñiz̈ ancha tjewznasac̈ha. \p \v 14 Wejt jilanaca, cullaquinaca, anc̈hucqui ancha zuma kamañchizza, niz̈aza Yooz puntu zuma zizza, niz̈aza tsjiiz̈quizimi tsjiiz̈quizimi Yooz puntu zuma intintiskatc̈ha. Jalla nuz̈upanc̈ha anc̈huca kuzqui. Jalla niiqui zumpachal zizuc̈ha. \v 15 Jalla nuz̈ cjenami ana jiwjatz̈cu tsjii kjaz̈ puntunaca cjijrz̈cuc̈ha, anc̈hucaquiz cjuñkatzjapa. Yoozqui wejtquiz favora paacan apóstol puestuquiz utchic̈ha, tii puestuquiz Jesucristo sirwizjapa. Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucaquiz cjijrz̈cuc̈ha. \v 16 Jesucristo sirwican, yekja wajtchiz z̈oñinacz̈quiz liwriiñi Yooz taku paljayuc̈ha. Jalla nuz̈ Yooztajapa langznuc̈ha, nii yekja wajtchiz z̈oñinaca Yoozquin kuz tjaajo. Ninaca tsjii zuma ofrendaz̈takaz Yoozquiz prisintis pecuc̈ha. Niz̈aza Espíritu Santuz̈ ninacz̈quiz zuma kamañchiz cjiskatchiz̈ cjen, Yoozqui ninacz̈quiztan cuntintuz̈ cjequic̈ha. \p \v 17 Jesucristo sirwican wejt Yooztajapa langz̈tiquiztan cuntintutc̈ha wejrqui, tama z̈oñinaca niiz̈quin kuz tjaachiz̈ cjen. \v 18 Jesucristuz̈ puntuquiztankaz wejrqui chiiz pecuc̈ha. Jesucristuqui wejtquiz wacchi zuma obranaca paakatchic̈ha, yekja wajtchiz z̈oñinaca niiz̈quin kuz tjaakatzjapa. Jesucristuz̈ cjen, wejrqui milajru paatanacami Yooz puntu chiitanacami nii yekja wajtchiz z̈oñinaca Yooz kuzcama cazkatchinc̈ha. \v 19 Espíritu Santuz̈ aztan ninaca cazkatchinc̈ha wacchi milajrunaca paacan. Jalla nuz̈ paacan, niz̈aza tjapa Jesucristuz̈ puntuquiztan parlican, wejrqui tjapa kjutñi ojklaychinc̈ha, Jerusalenquiztan Ilírico yokaran. \v 20 Wejrqui kuzquiz tantiichinc̈ha, jakziquin Yooz puntu parlitaz̈laja, jalla nicju ana ojkz pecchinc̈ha. Pero jakziquin Jesucristuz̈ puntu ana parlitaz̈laja, jalla nicjuñ liwriiñi Jesucristuz̈ puntuquiztan parlican ojklayac̈ha, yekja z̈oñz̈ iclizanaca ana mitiscu. \v 21 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: \q1 “Tuquiqui Yooz puntu ana nonzic̈ha. Jaziqui nii z̈oñinacaqui Yooz puntu nonz̈cu catokaquic̈ha. Niz̈aza ninacaqui Yooz puntu intintazaquic̈ha”. \s1 PABLUQUI ROMA CJITA WAJTQUIN OJKZ PECC̈HA \p \v 22 Jalla nuz̈ ojklaycan wejrqui anc̈hucaquiz ana tjonzñi atchinc̈ha. Walja tjonz pecaytuc̈ha, pero anal atchinc̈ha. \v 23 Az̈k watanacquiztanpacha wejrqui anc̈hucatan zalz pecaytuc̈ha. Anziqui tii yokaran ojklayzqui z̈erzinc̈ha. \v 24 Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucaquin ojkz cjisnuc̈ha; España ojkcan tjonznac̈ha. Tsjii kjaz̈ maj anc̈hucatan cuntintu kaman, anc̈hucqui wejr yanapasac̈ha, wilta jiczquiz ojkzjapa España irantajo. \v 25 Pero anzpacha wejrqui Jerusalén watja okac̈ha, ofrendanaca chjichac̈ha nicju z̈ejlñi criichinaca yanapzjapa. \v 26 Macedonia wajtchiz z̈oñinacami Acaya wajtchiz z̈oñinacami kazzic̈ha ofrendanaca utzjapa, Jerusalén pori criichinacz̈quiz yanapzjapa. \v 27 Jalla nuz̈ ofrendanaca tjaaz puntuquiztan ninacapachac̈ha “Walic̈ha niiqui” cjichiqui. Niz̈aza ninacaqui judío z̈oñinacz̈quiz kajaz̈takazza. Judío z̈oñinacaqui ninacz̈quiz Yooz zuma tjaajintanaca tojunchic̈ha, ninaca liwriita cjisjapa. Jalla niz̈tiquiztan nii yekja wajtchiz z̈oñinacaqui judío wajtchiz z̈oñinacz̈quiz ninacz̈ cusasanaca tojunz waquizic̈ha. \v 28 Primiraqui tii ojkz cumplistanc̈ha ofrendanaca intirjizjapa. Jalla nuz̈ ojktaz̈u anc̈hucaquiz tjonznac̈ha, España ojkcan. \v 29 Nekztan liwriiñi Jesucristuz̈ puntuquiztan zumpacha anc̈hucatan parliz pecuc̈ha. Jalla nekztanaqui Jesucristuz̈ cjen wejtquizimi anc̈hucaquizimi wali cjequic̈ha. Nuz̈upanz̈ cjequic̈ha. \p \v 30 Jilanaca, cullaquinaca, anc̈hucaquiz rocuc̈ha uc̈hum Jesucristo Jiliriz̈ cjen, niz̈aza munaziñi kuz cjiskatñi Espíritu Santuz̈ cjen, oracionz̈tan yanapalla. Wejrqui ancha Yoozquiztan mayuc̈ha, \v 31 Judea wajtchiz quintra z̈oñinacz̈quiztan anapan tanta cjisjapa. Niz̈aza oracionz̈tan yanapalla, tii weriz̈ chjitz̈ta ofrendanaca wali risiwta cjisjapa. Pecuc̈ha, judío criichi z̈oñinacaqui tii ofrendanaca zuma risiwc̈haja, nii. \v 32 Jalla nuz̈ zuma wataquiz̈ niiqui, anc̈hucaquin tjonz̈cac̈ha Yooz munan. Wejr cuntintu irantiz̈quizjapa, mayiz̈inaquic̈ha. Niz̈aza anc̈hucatan tjonz̈cu porapat cuntintu kuzziz yanaparasjapa mayiz̈inaquic̈ha. Jalla niijapa oracionz̈tan yanapalla. \v 33 Yoozqui anc̈huc walikaj cjiskatla. Jalla nuz̈oj cjila. Amén. \c 16 \s1 PABLUZ̈ TSAANTANACA \p \v 1 Tsjaa criichi cullaquiqui z̈ejlc̈ha, Febe cjiti, jalla naa cullaquiqui ancha zumc̈ha cjiwc̈ha. Naaqui Cencrea iclizquiz Yooztajapa sirwic̈ha. \v 2 Yooz Jiliriz̈ cjen naa cullaqui zuma risiwaquic̈ha. Jalla nuz̈ waquizic̈ha Jesucristuz̈quiz kuzziz jilanacaqui. Jalla naa cullacaquiz yanapaquic̈ha c̈hjulu pecanami. Naaqui wacchi criichi z̈oñinacz̈quiz yanapchinc̈ha, niz̈aza wejtquizimi. \p \v 3 Priscilaquizimi Aquilz̈quizimi tsaanz̈inalla. Ninacaqui Jesucristuz̈quin sirwiñi mazinacac̈ha. \v 4 Wejr ticznawc cjen ninacaqui wejr liwriiskatchic̈ha. Jalla nuz̈ liwriiskatcan ninacaqui joz ticzizakazza. Jalla niz̈tiquiztan ninacaz̈ cjen Yoozquin gracias cjican chiyuc̈ha. Niz̈aza tjapa nacjuñta jilanacaqui ninacaz̈ cjen Yoozquin gracias cjic̈ha. \v 5 Niz̈aza Priscila Aquilz̈ kjuyquiz ajczñi jilanacz̈quiz tsaanz̈inaquic̈ha. Niz̈aza weriz̈ pecta Epeneto tsaanz̈inaquic̈ha. Acaya wajtchiz z̈oñinacz̈quiztan primirpacha niiqui Cristuz̈quin kuz tjaachic̈ha. \v 6 Niz̈aza Mariaquiz tsaanz̈inaquic̈ha. Naaqui anc̈hucatan z̈ejlcan ancha langzinc̈ha. \v 7 Niz̈aza wejt wajtchiz z̈oñinacz̈quiz, Andrónico, niz̈aza Junias, tsaanz̈inaquic̈ha. Ninacaqui wejttan chica carsilquiz z̈ejlchi compañerunacatac̈ha. Apostolunacazakaz ninaca rispitc̈ha. Weriz̈ ima Jesucristuz̈quiz kuz tjaan, ninacaqui Jesucristuz̈quiz kuz tjaachic̈ha. \p \v 8 Niz̈aza Ampliasquiz tsaanz̈inaquic̈ha. Jalla niic̈ha weriz̈ pecta maziqui. Niiqui Jesucristo Jilirz̈quin kuz tjaachizakazza. \v 9 Niz̈aza Urbanz̈quiz tsaanz̈inaquic̈ha. Niiqui Jesucristuz̈quiz sirwiñi mazic̈ha. Niz̈aza weriz̈ pecta Estaquizquiz tsaanz̈inaquic̈ha. \v 10 Niz̈aza Apelesquiz tsaanz̈inaquic̈ha. Jalla niiqui Jesucristuz̈quiz kuz tjaaz̈cu, Yooz kamaña pankaz kamc̈ha. Niz̈aza Aristóbuluz̈ kjuychiz z̈oñinacz̈quiz tsaanz̈inaquic̈ha. \v 11 Wejt wajtchiz z̈oñz̈quiz, Herodión, tsaanz̈inaquic̈ha. Niz̈aza Narcisoz̈ kjuychiz Yoozquin criichi z̈oñinacz̈quiz tsaanz̈inaquic̈ha. \v 12 Niz̈aza Trifenaquiz, niz̈aza Trifosaquiz tsaanz̈inaquic̈ha. Ninacaqui Yooz Jilirz̈tajapa sirwic̈ha. Niz̈aza uc̈hum pecta Persidaquiz tsaanz̈inaquic̈ha. Naaqui Jesucristo Jilirz̈tajapa juc'anti langzinc̈ha. \v 13 Niz̈aza Rufz̈quiz tsaanz̈inaquic̈ha. Niiqui Jesucristuz̈quiz tjapa kuz tjaaz̈cu, parti hermanonacz̈quiz rispitta cjissic̈ha. Niz̈aza niiz̈ maaquiz tsaanz̈inaquic̈ha. Naaqui wejt maa cuntitac̈ha. \v 14 Niz̈aza tsaanz̈inaquic̈ha tinacz̈quiz, Asincrituz̈quiz, Flegontiz̈quiz, Hermasquiz, Patrobasquiz, Hermesquiz, niz̈aza ninacz̈tan chica kamñi jilanacz̈quiz. \v 15 Niz̈aza tsaanz̈inaquic̈ha Filologuz̈quiz, niz̈aza Juliaquiz, niz̈aza Nereoz̈quiz, niz̈aza niiz̈ cullacaquiz, niz̈aza Olimpasquiz, niz̈aza tjapa ninacz̈tan kamñi criichi z̈oñinacz̈quiz. \p \v 16 Niz̈aza porapat zuma tsaanassaquic̈ha, tjapa kuztan. Niz̈aza tjapa Jesucristuz̈quiz kuz tjaañi z̈oñinacaqui anc̈hucaquiz tsaanz apayz̈quic̈ha. \p \v 17 Jilanaca, cullaquinaca, anc̈hucaquiz rocuc̈ha, zumapanz̈ anc̈hucqui cwitazaquic̈ha, nii t'akt'aksñi z̈oñinacz̈quiztan. Niz̈aza zumpacha cwitazaquic̈ha tsjii kjutñi tjaajiñi z̈oñinacz̈quiztan. Nii z̈oñinacaqui, jaknuz̈t anc̈hucaquiz Yooz puntu tjaajinta cjec̈haja, jalla nii tjaajinta quintra tjaajinc̈ha. Ninacz̈quiztan anc̈hucqui zaraka. \v 18 Ninacaqui Jesucristuz̈tajapa ultimu ana sirwic̈ha. Antiz ninacaqui persun kuzcamaz̈ sirwic̈ha. Ninacaqui humilde criichinacz̈quiz incallc̈ha, zuma chiican, z̈oñinacz̈ kuz wali cjisjapa. \v 19 Tjapa z̈oñinacaqui anc̈huca puntu zizza, jaknuz̈t anc̈hucqui Yoozquin cazzaja, jalla nii. Jalla niz̈tiquiztan wejrqui chipznuc̈ha. Niz̈aza zumanaca paazjapa zizñi zizñi cjee. Ana zumanaca paachucaz̈ cjen, ana mitisa. \v 20 Jalla nuz̈ zuma kaman, Yoozqui anc̈hucaltajapa Satanás diabluz̈quiz tjecz̈cu, atipaquic̈ha. Yoozza anc̈huc walikaz cjiskatñi. Niz̈aza uc̈hum Jesucristo Jiliriqui anc̈hucaquiz yanapt'ila. Amén. \p \v 21 Timoteuqui anc̈hucaquin tsaanz apayz̈quic̈ha. Niiqui wejt compañeruc̈ha, wejr Yooztajapa langznan. Niz̈aza wejt wajtchiz z̈oñinaca, Lucio, Jasón, Sosípater, jalla ninacaqui anc̈hucaquin tsaanz zakaz apayz̈quic̈ha. \p \v 22 Niz̈aza wejrqui, Tercio cjita z̈oñtc̈ha anc̈hucaquin tsaanz zakaz apayz̈cuc̈ha, Jesucristo Jilirz̈ tjuuquiz. Wejrqui Pabluz̈ chiitiquiztan tii cartal cjijruc̈ha. \p \v 23 Niz̈aza Gayuqui anc̈hucaquin tsaanz apayz̈quic̈ha. Niiz̈ kjuyquiz alujassinc̈ha. Niz̈aza niiqui c̈hjul criichi z̈oñimi kjawzñipanikazza, niiz̈ kjuyquiz alujazjapa. Niz̈aza Erastuqui anc̈hucaquin tsaanz apayz̈quic̈ha. Jalla niic̈ha wajt paaz tanzñi tesoreruqui. Niz̈aza uc̈hum jila Cuarto cjitaqui anc̈hucaquin zakaz tsaanz apayz̈quic̈ha. \p \v 24 Uc̈hum Jesucristo Jiliriqui tjapa anc̈hucaquiz zumaj yanapt'ila. Jalla nuz̈oj cjila. Amén. \s1 Z̈ERZ TAKUNACA \p \v 25 Ima z̈erzcan Yooz honora waytuc̈ha. Yoozqui anc̈huc tjurt'iñi kuzziz cjisnasac̈ha. Nii liwriiñi Yooz puntumi, Jesucristuz̈ puntumi parluc̈ha. Jalla nii parlita puntunacaqui Yoozqui anc̈hucaquiz zizkatchic̈ha. Tuquitan nii puntunaca ana ziztac̈ha. \v 26 Tii timpuquizkaz Yoozqui nii puntunaca zizkatchic̈ha. Niz̈aza profetanacaqui nii puntunaca cjijrchic̈ha Yooz tawk liwruquiz. Tii timpuquiz wiñay z̈ejtñi Yoozqui mantichic̈ha, tjapa z̈oñinacz̈quiz nii puntunaca zizajo. Jalla nuz̈ mantichic̈ha, z̈oñinaca Jesucristuz̈quiz kuz tjaajo, niz̈aza casajo. \p \v 27 Yoozkazza zizñi zizñiqui. Jesucristuz̈ cjen Yooz honoraqui wiñaya waytitaj cjila. Jalla nuz̈oj cjila. Amén.