\id MRK  - Bine NT [bon] -Papua New Guinea 1993 (DBL -2014) 
\h Mareko 
\toc1 Mareko Me Miiji Mene 
\toc2 Mareko 
\toc3 Mar 
\mt1 MAREKO ME MIIJI MENE  
\c 1  
\s1 Yoane Niiye ca Äciseja Biname  
\r (Matayo 3:1-12; Luuka 3:1-18; Yoane 1:19-28)  
\p
\v 1 Ai lui Miiji Mene me agedna gyene Yeesu Keriso, Acejiyame me Bägrä poto cidi me.  
\v 2 Acejiyame me mename biname ngii Isaya yoogäruji, Acejiyame te teeme Bägrä ne lipu jejuji egä,  
\q1 “Cane cäme mename biname ne cire täätyepepene määme niinäce gaabe me  
\q2 määme tääpume gaabe amacetnäjame.   
\q1
\v 3 Tabe daapo taatu cewe cabu babo tagepogogo ca cire jiicepi egä, ‘Gaabe ne emacetnäjeye Yageyame tääpume, weeme mule bine conocäco jewenemeye teeme otni tääpume.’”   
\p
\v 4 Isaya lui mene soogäruji, toraca me äbitige Yoane liba taboclomtige daapo taatu cewe cabu, biname bine niiye ca jicisäjemige piiyepu mene jejananemige egä, “Weene weeme niiya mule cabu ca atatrongärineye, cane piba weebibine niiye ca jicisäjeninine, siige Acejiyame te weeme niiya mule bine piba pa yiisibrecmepi.”  
\v 5 Bucurage biname babo cewe Yerusalema ca piiyepu nuuja maramara cewe Yuudea probins ngalebora ca totni-nisi Yoane ne ätecijame. Teepi teeme niiya mule bine liba jewabudnäjimisi, piba Yoane te teebibine niiye ca jicisäjemige Yoridana baduge cabu.   
\p
\v 6 Yoane me cäbletääpe lui kamela me ngäli ca wawenäneji ge piiyepu tabe kamela tääpe ca wawenäneji baagi ca asigräneji ge ibi cabu. Tabe sesi pana gwidape bine yäärngäjimuge piiyepu uri niiye bine yäänäjimuge.  
\v 7 Tabe biname bine jejananemige egä, “Cäme ingwe ca lui biname te pa tädepi, tabe baborage gyene, cane matikäli gäne. Cane ibibi lica gäne teeme ernge gwidape seea iibirame.  
\v 8 Cane weebibine niiye ca jicisäjenininine, yepä tabe te weebibine pagege Aceji Seemo ca äciseja.”   
\s1 Yeesu me Niiye ca Äciseja piiyepu Apicetnära  
\r (Matayo 3:13–4:11; Luuka 3:21-22; 4:1-13)  
\p
\v 9 Yoane lui padare cabu biname bine mene jejananemige, Yeesu piba tädige babo cewe Nasareta cabu ca lui Galilaya probins ngalebora, siige Yoane te teebine niiye ca jicisäjige Yoridana baduge cabu je.  
\v 10 Tabe liba niiye cabu ca tarpatige, tabe piba taatu jepänige, cabucewe te iitnige, cuta jepänige Aceji Seemo te lipu täinige gimäe ele pana teeme papa cabu me.  
\v 11 Puma cita ca tagepogogo te cabucewe ca tädige egä, “Maane lui cäme ngenecurage Bägrä gäte. Cane baborage ngenecu miiji gäne määme tääpume.”   
\p
\v 12 Piba watata Acejiyame me Seemo te Yeesu ne jityepige daapo taatu cewe me.  
\v 13 Tabe puma enajige footi bimu cama, siige Satani te teebine puga epicetneräjige. Glunubora girigale gwidape cuta puga ge, yepä Acejiyame me mename seemo cina seclige teebine ätityerame.   
\s1 Yeesu Poto Cibubade Biname bine Ala Tesoglecmige  
\r (Matayo 4:12-22; Luuka 4:14-15; 5:1-11)  
\p
\v 14 Yoane ne liba niinäce krokeciiye mete bora me ecitisi, pui ingwe gaabe ca Yeesu piba ädige Galilaya probins cabu me, siige Acejiyame bau ca lui Miiji Mene, tabe puma jejananemige.  
\v 15 Tabe apu jiicige egä, “Ingle Acejiyame te lui padare ne secituji, bii tatyaramtige, siige mameta gyene tabe biname bine waadena, peei name pi atatrongärineye weeme niiya mule cabu ca, Miiji Mene ne jitrungeye.”   
\p
\v 16 Yeesu liba otnetnäjige Galilaya sawa ligi ta, tabe jääpänige nanigane wäsi bine ngii Simona piiyepu Andrea. Teepi net bine yiisabäjemäsi sawa cabu je, ingle teepi cibubade biname ge.  
\v 17 Puma cita ca Yeesu jaajige egä, “Ayo, siclege cane cama otnime. Cane jiwenenine weebibine biname bine waadename cäme bau me, epu pana weene lipu niinäce cibu bine toomläjenanemumeye.”  
\v 18 Piba taatu teepi sebmalemäsi teeme net bine, siige Yeesu cama aaclige.   
\p
\v 19 Teepi liba matikäli padare ujige, Yeesu cuta piba nuuja nanigane wäsi bine jääpänige. Teepi lui Jebedayo me bägrä ge, ngii Yakobu piiyepu teeme igane Yoane. Teepi teeme poo cabu net bine iswärenemujäsi.  
\v 20 Piba taatu Yeesu teebibine cuta ala taasoglicige. Teepi teeme babe Jebedayo piiyepu teeme kaakesea bägrä bine poo cabu sebmalemäsi, siige Yeesu cama aaclige.   
\s1 Yeesu Niiya Cable ne Iyecräjige  
\r (Luuka 4:31-37)  
\p
\v 21 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama Kaprenauma cewe me atyaramtige. Nuuja Sabade cabu Yeesu abasecretna mete cabu me ädige, siige gije abacitige biname bine abiberäjame.  
\v 22 Teepi mutäcäco äbitininisi teeme abiberäja mene name pi, ingle tabe epu ebiberäjimige, lui me conocäco pisi nyene abiberäjame lica cotre abiberäja biname bime pana, lui cina nuuja biname bime ngene atwanena bine yaawadäjemusi.   
\p
\v 23 Puma cita ca biname te tabacitige, lui me trupa ngalebora puga ge niiya cable. Tabe niiya ala abayige, jiicige egä,  
\v 24 “Yeesu Nasareta ceweyame, maane nää singi ngena wawename cime tääpume? Maane nää tädite cibibine sabe wawename? Cane umle gäne maane laasi näte, maane Acejiyame me conocäcorage Bägrä gäte.”  
\v 25 Puma cita ca Yeesu niiya cable ne kokre cama jejige egä, “Maane bojä naagege. Tasati teeme trupa cabu ca!”  
\v 26 Cable te teebine kokre cama itretnutige, niiya ala isatige, siige tasatige teeme trupa cabu ca.  
\v 27 Iyeta biname cina mutäcäco äbitininisi, siige ätemläjinisi egä, “Ai lui baa ngena gyene? Nää kirece abiberäja gyene? Teeme conocäco pisi nyene niiyaniya cable bine mene jajanename, siige teepi jäätecijusi teebine.”  
\v 28 Teepi piba taatu Yeesu ne idre watata jecananisi Galilaya probins cabu iyeta poto ta.   
\s1 Yeesu Bucurage Biname bine Miiji me Jewenimige  
\r (Matayo 8:14-17; Luuka 4:38-41)  
\p
\v 29 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama abasecretna mete ne ebmalisi. Cuta Yakobu naabi Yoane teta cama ge. Teepi eclige, ebäcnisi Simona Andrea naabime mete cabu me.  
\v 30 Puga Simona me gite molyege gebale cama ätwitäneji ge, siige teepi piba taatu Yeesu ne umle jewenisi teeme poto cidi me.  
\v 31 Tabe teeme bau me ädige, ime gome jwoomlige, owejängtige. Gebale te teebine obma-lige, siige tabe teebibine mogobi jewenimige.   
\p
\v 32 Pui mämleteca, bimu me äpula ingwe gaabe ca Yeesu bau me sewadimisi iyeta pita biname bine piiyepu laati bage niiyaniya cable cama,  
\v 33 pui name pi bucurage biname cina pui babo cewe cabu ca tabasecretnige pui mete gaabe gome me, Yeesu luma enajige.  
\v 34 Yeesu miiji me jewenimige bucurage maramara pita cama biname bine piiyepu bucurage niiyaniya cable bine iyecräjemige teeme trupa cabu ca. Tabe padare lica ecärimige niiyaniya cable cina mene iicemame teeme poto cidi me, ingle teepi umle ge, egä tabe laasi nyene.   
\s1 Yeesu Mene Jejananemige Galilaya Probins cabu je  
\r (Luuka 4:42-44)  
\p
\v 35 Nuuja bimu krokerage baani te liba camu ge äpli, Yeesu Simona naabibime mete ne ebmalige, taatu cewe me ädige, puma irecu ätumutige.  
\v 36 Simona piiyepu teta cama lui biname, teepi teebine jirngisi ngälu jepänisi,  
\v 37 siige jejisi egä, “Iyeta biname cina meebine näärngenisi.”  
\v 38 Yepä Yeesu jejemige egä, “Biiri naclege poto mametamameta cewe me cane cuta puma mene jajanename, ingle cane bucurage biname bime tääpume tädujine ai gawecewe cabu me.”  
\v 39 Puma cita ca tabe otnetnäjige iyeta Galilaya gawe cabu ta. Tabe lui cewe me läduge, tabe puma abasecretna mete cabu mene jaajemuge piiyepu niiyaniya cable bine yääyecräjemuge.   
\s1 Yeesu Miiji me Jewenige Lepera Pita Biname ne  
\r (Matayo 8:1-14; Luuka 5:12-16)  
\p
\v 40 Yepä lepera pita biname te tädige Yeesu bau me, kokorare ca ääpednutige teeme opo gaabe je, ewejanige egä, “Maane liba singi gäte, maane miiji gäte cebine pita cäco me wawena.”  
\v 41 Yeesu babo owecu äbitige teeme tääpume, siige ime uutige, joomlige, jejige egä, “Cane singi gäne. Maane pita cäco äbiti!”  
\v 42 Piba taatu lepera pita te teebine ebmalige, siige tabe miiji me äbitige.  
\v 43 Yeesu teebine kokre cama umle mene jejige, piba ingwe ca jityepige teeme mete me.  
\v 44 Tabe apu jejige egä, “Näätecijege, gone nuuja biname ne umle jaawenute ai poto cidi me, yepä maane conocäco ädepi iiwäreja biname bau me tabe määme tääpe ne awatnejame. Cuta Moose me Cotre ibi maane ecanepi teeme bau me cibu ne tabe pui ca Acejiyame ne iiwärejame biname cina piba umle äbitame, egä maane siige miiji gäte.”  
\v 45 Yepä tabe liba ädige, tabe gije abacitige ai mule poto cidi me idre acenename iyeta poto ta, peei name pi Yeesu äblicäco ge otni nuuja cewe me biname bime irewale je. Miiji pätä tabe biname cäco cewe cabu yaanajuge, siige biname cina iyeta poto ca twaatninusi teeme bau me.   
\c 2  
\s1 Yeesu Miiji me Jewenige Tääpe Nuuja Poto Budre Biname ne  
\r (Matayo 9:1-8; Luuka 5:17-26)  
\p
\v 1 Nesae bimu ingwe gaabe ca Yeesu acnenutige Kaprenauma cewe me, siige biname cina itecijemige, egä tabe mete cabu jage.  
\v 2 Puma cita ca epu bucurage biname cina tabasecretnige teeme bau me, egä mete te tapanige, cuta nuuja puupu lica ge gaabe gome. Yeesu liba teebibine Acejiyame me mene jejemige,  
\v 3 piba fooa biname cina tatyarige, waaku cabu pita biname ne secanisi, lui me nuuja poto tääpe budre ge.  
\v 4 Teepi äblicäco ge Yeesu mameta me otni bucurage biname name pi, peei name pi mete toro cabu me jegelisi, toro cabu bora ne jewenisi Yeesu me tuumeji, siige pui bora cabu ca waaku ne siyinisi, pita biname te lui cabu ätwitäneji ge.  
\v 5 Yeesu liba jepänimige, egä teepi babo ätrunga cama gemi, tabe jejige pita biname ne egä, “Cäme biname, maane kälyä gäte määme niiya mule cabu ca.”   
\p
\v 6 Poto cotre abiberäja biname cina puga adnatäreji icrajige. Teepi ngene jotwaninisi egä,  
\v 7 “Ai biname te baa ngena name pi ai mene jiicenige? Tabe Acejiyame me ngii ne sabe jewenenige, ingle nuuja te äblicäco gyene biname ne kälyä wawena teeme niiya mule cabu ca yepä Acejiyame taatu.”  
\v 8 Piba taatu Yeesu teeme ngenecu bora umle äbitige, teepi lipu ngene jotwaninisi, siige tabe jejemige egä, “Weene ngena name pi peei ngene jotwanininiye?  
\v 9 Lui gyene plowa iicana ai pita biname ne jajime egä, ‘Maane kälyä gäte määme niiya mule cabu ca’ coo ‘Arpinanti, abujängti, määme waaku ne ecati, siige äte ädi.’  
\v 10 Yoo siige, cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane lui gwidape ne ama jewenenine, weene pui cabu ca opo nawatniniye, egä cäme conocäco pisi nyene biname ne kälyä wawename teeme niiya mule cabu ca.” Puma cita ca tabe pui pita biname ne jejige egä,  
\v 11 “Cane meebine naajenine, arpinanti, abujängti, waaku ne ecati, määme mete me ädi.”  
\v 12 Piba taatu tabe arpinantige, teeme waaku ne ecatige, asatige biname bime irewale je. Teepi mutäcäco äbitininisi, Acejiyame ne eso ecärisi, jiicisi egä, “Cine apu mule ne niinäce lica ituge päpäna.”   
\s1 Yeesu Leebi ne Ala Tesoglicige  
\r (Matayo 9:9-13; Luuka 5:27-32)  
\p
\v 13 Yeesu cääri acnenutige Galilaya sawa ligi me. Bucurage biname cina teeme bau me seclige, siige tabe teebibine ebiberäjimige.  
\v 14 Puma cita ca tabe liba ädige, yepä täks rarekaake uutecrena biname ne jepänige ngii Leebi Alaba me bägrä. Tabe adnatäneji enajige täks rarekaake uutecrena mete cabu. Yeesu teebine jejige egä, “Maane tädi cane cama otnime.” Leebi abujängtige, teta cama ädige.   
\p
\v 15 Ai mule ingwe gaabe ca Yeesu deedei äbitige Leebi me mete cabu. Puga ge cuta bucurage täks rarekaake uutecrena biname piiyepu cotre atropengäja biname. Teepi Yeesu piiyepu teeme abiberäja bägrä cama deedei erwäjisi. Ai lui cälu te äti lica gyene, ingle bucurage biname cina iyeta padare cabu Yeesu cama waatni-nusi.  
\v 16 Puma cita ca cotre abiberäja biname, lui cina Parisea sigu biname gemi, teepi liba jepänisi, egä Yeesu deedei äbitige täks rarekaake uutecrena biname cama piiyepu cotre atropengäja biname cama, teepi teeme abiberäja bägrä bine jejemisi egä, “Tabe baa ngena name pi pepu biname cama deedei erwäjinige?”  
\v 17 Yeesu liba ai mene itecijige, tabe jejemige egä, “Lui biname cina miiji birige, teepi singi lica dokta tääpume. Yepä lui cina pita cama birige, teepi singi dokta tääpume. Cane lica tädujine ala asoglecame lui biname cina apu jaangemuge, egä teepi conocäco gemi; yepä cane conocono biname bine ala asoglecame tädujine.”   
\s1 Ätemleja Deedei Ärwäja cäco Lenaja poto cidi me  
\r (Matayo 9:14-17; Luuka 5:33-39)  
\p
\v 18 Yepä padare cabu Yoane niiye ca äciseja biname me abiberäja bägrä piiyepu Parisea sigu biname cina deedei ärwäja cäco icrajige Acejiyame ne awejename. Puma cita ca poto biname seclige Yeesu bau me, itemlisi egä, “Ngena name pi Yoane me abiberäja bägrä piiyepu Parisea biname bime abiberäja bägrä cina deedei ärwäja cäco yaacrajuge, yepä määme abiberäja bägrä cina deedei yäärwäjimusi?”  
\v 19 Yeesu jejemige egä, “Atejäclmuta soriyomu ne liba yaaclitusi, mamye rooriye me binamewale cina deedei ärwäja cäco lica yaacrajuge, tabe liba pisi nyene teta cama.  
\v 20 Yepä padare te pa tädepi, liba mamye rooriye ne pa yaacatepesi, piba teepi deedei cäco pagege lenaja teeme owecu name pi.”   
\p
\v 21 Yeesu cuta jejemige egä, “Nuuja te kirece äciseja cäco cäbletääpe pläsu ne sasa cäbletääpe bora cabu lica yääswäruge. Tabe liba pepu jaawenuge, siige cäbletääpe ne liba jääcisäjuge, pui kirece pläsu te lacalomluge, siige sasa cäbletääpe ne jääsegläruge. Puma cita ca kirece pläsu te läwälutuge sasa cäbletääpe cabu ca, siige bora te babo läbituge.  
\v 22 Piiyepu nuuja te lica kirece waina niiye ne yaapaduruge gouti tääpe ca wawenäneji sasa ängära gwidape cabu. Tabe liba yaapaduruge, kirece waina niiye te pui sasa ängära gwidape ne yääpluge, ingle tuutnecuge, siige waina niiye te gawe me lapaduruge piiyepu ängära gwidape te sabe läbituge. Pätä kirece waina niiye miiji apadura kirece ängära gwidape cabu.” Ai neeneni ngene ca agli mene Yeesu naace popi jejemige, tabe singi biname cina umle äbitame, egä teepi liba singi Acejiyame me mule ne oomlaname, teepi piba äblicäco sasa saarewale bime mule bine äcwetna.   
\s1 Ätemleja Sabade Cotre poto cidi me  
\r (Matayo 12:1-8; Luuka 6:1-5)  
\p
\v 23 Sabade bimu cabu Yeesu teeme abiberäja bägrä cama wiiti calwacupi ngalebora lui gaabe, pui cabu ädige. Teepi liba eclige, abiberäja bägrä cina wiiti mope bine ecrecimisi, ime cabu mälwä bine jimlecäjemisi, kuu bine erwäjemisi.  
\v 24 Puma cita ca Parisea sigu biname cina Yeesu ne jejisi egä, “Maane ire, määme abiberäja bägrä cina baa ngena name pi jewenenisi lui cotrerage gyene Sabade bimu cabu wawename?”   
\p
\v 25 Yeesu teebibine jejemige egä, “Egäsu weene ituge acnema, Daawida ngena jewenuji, tabe piiyepu teta cama lui biname teepi liba cubrowe icrajuji deedei cäco.  
\v 26 Tabe abacituji iiwäreja mete cabu. Puga ge Acejiyame tääpume ceereji deedei. Puma cita ca iiwäreja mope biname ngii Abita pui deedei Daawida ne ecäruji. Tabe erwuji cuta ecärimuji teta cama lui biname bine. Ai lui Daawida te cotre ne jetropangtuji, ingle pui deedei loolo lui cotre ge iyeta biname bime tääpume yepä lica iiwäreja biname bime tääpume.”  
\v 27 Puma cita ca Yeesu jejemige egä, “Acejiyame te biname bine niinäce jewenimuji, piba ecituji Sabade bimu ne teeme diibe oocaname. Tabe lica niinäce ecituji Sabade bimu ne, piba jewenimuji biname bine Sabade cotre bine äcwetname.  
\v 28 Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane cuta Yageyame gäne Sabade bimu tääpume. Cäme conocäco pisi nyene iicaname, ngena ne miiji wawena ai bimu cabu.”   
\c 3  
\s1 Biname Lui me Nuuja Poto Ime Duudemu Ge  
\r (Matayo 12:9-14; Luuka 6:6-11)  
\p
\v 1 Yeesu cääri abacitige abasecretna mete cabu me. Yepä biname puga ge, lui me nuuja poto ime duudemu ge.  
\v 2 Poto biname cina puma iregalerage icrajige päpäname, egä Yeesu liba ai biname ne miiji jewenenige Sabade bimu cabu, ingle teepi singi ge ingle ne päpäname teebine aitname, egä tabe cotre ne bii jetropangtige.  
\v 3 Yeesu pita biname ne jejige abujengtame niinäce gaabe me otnime,  
\v 4 piba biname bine itemlimige egä, “Mime cotre te lipu nijenininige Sabade bimu cabu ngena wawename, miiji mule wawename coo niiya mule wawename; biname ne ätityerame ireclota me coo teeme ireclota ne sabe wawename?”  
\p Yepä teepi nuuja mene lica ge.  
\v 5 Yeesu claabe cama teeme bau me ire acitige piiyepu tabe ngenecu mäpu ge, ingle teepi owecu cäco ge pui biname tääpume. Puma cita ca tabe teebine jejige egä, “Määme ime tuuti.” Tabe teeme ime uutige, siige cääri miiji me äbitige pui ime te.  
\v 6 Puma cita ca Parisea sigu biname cina äsecrärige, piba taatu abasecretnige Heroda me sigu biname cama, siige teepi mene jitranisi Yeesu ne budre me aglime.   
\s1 Bucurage Biname Sawa Ligi je  
\p
\v 7-8 Yeesu abiberäja bägrä cama ädige Galilaya sawa ligi me. Bucurage biname cina Galilaya probins cabu ca teebine ingwe icwisi. Bucurage biname cina cuta seclige babo cewe Yerusalema ca piiyepu nuuja cewe cabu ca Yuudea probins ngalebora piiyepu Idumea probins cabu ca cuta Yoridana baduge nuuja poto doro ca piiyepu cewe maramara cabu ca, lui gemi Turo piiyepu Sidona modamoda cewe mameta. Teepi naace name pi totninisi, ingle teepi ituge ätecija, Yeesu ngena mule bine tewenimumi.  
\v 9 Biname bucurage name pi Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige poo te amacetnäjäneji lenajame teeme tääpume tabe acenutame piba teepi teebine lica äjwejeräja.  
\v 10 Ingle tabe bucurage biname bine miiji me tewenanemumi, peei name pi iyeta pita biname cina lätyepecäjininusi Yeesu bau me teeme tääpe ne oomlaname.  
\v 11 Lui biname bime trupa cabu niiyaniya cable puga ge, teepi liba Yeesu ne jääpänusi, teepi teeme opo gaabe je yaatrametnemuge, ala labayaninusi egä, “Maane lui Acejiyame me Bägrä gäte.”  
\v 12 Yepä Yeesu cable bine kokre cama jaajemuge egä, “Aitneja gone, egä cane laasi näne.”   
\s1 Yeesu Twelb Ätyepäneji Biname bine Jejäcrimige  
\r (Matayo 10:1-4; Luuka 6:12-16)  
\p
\v 13 Yeesu puma cita ca podo cabu me jegelige, ala tesoglicmige, tabe lui biname tääpume singi ge, teepi siige eclige teeme bau me.  
\v 14 Tabe twelb bine jejäcrimige teta cama otnetnejame piiyepu tabe teebibine ingwe ca ätyepame Miiji Mene jajanename  
\v 15 cuta niiyaniya cable bine äyecrejame.  
\v 16 Age tema pui biname: Simona, Yeesu lui ne einige Peteru ca;  
\v 17 Yakobu piiyepu teeme igane Yoane, Jebedayo me bägrä, Yeesu lui bine aainige Boargenes ca, peei lui egä, ‘Maadubi me bägrä’;  
\v 18 poto lui Andrea, Pilipo, Bartoloma, Matayo, Tooma, Yakobu Alapeus me bägrä, Tadeus, Simona Kanana sigu biname  
\v 19 piiyepu Yuuda Isakariyota, lui te Yeesu ne budre me jewabuji.   
\s1 Yeesu piiyepu Beelsebul, Satani ca Cuta Lui ne Einenisi  
\r (Matayo 12:22-32; Luuka 11:14-23; 12:10)  
\p
\v 20 Yeesu teeme mete me acnenutige. Cääri bucurage biname cina abasecretnige teeme bau me, peei name pi tabe teeme abiberäja bägrä cama padare lica ge deedei äbitame.  
\v 21 Yeesu me inglewale cina liba itecijemige ai poto cidi me, teepi eclige teebine oomlaname, ingle biname cina jiicisi egä, “Tabe buduma te bii joomlige.”   
\p
\v 22 Poto cotre abiberäja biname lui cina Yerusalema ca itu seclumi, teepi apu jiicisi egä, “Yeesu me trupa cabu pisi nyene niiya cable bime mopeyame ngii Beelsebul. Tabe teeme kokre ca niiya cable bine yääyecräjemuge.”  
\v 23 Puma cita ca Yeesu teebibine tesoglicmige, ngene ca agli mene ca jejemige egä, “Satani te baa lipu yääyecräjemuge niiya cable bine?  
\v 24 Nuuja gawe biname cina liba labelaninusi teemeteme cubu me, teepi watawata lapirininusi.  
\v 25 Cuta yepä ingle te liba labelanuge teemeteme cubu me, pui ingle te lica birige lenaja.  
\v 26 Yepä pana gyene, Satani piiyepu tabe lui bine yaawadimuge teepi liba labelaninusi teemeteme cubu me, teeme Satani me kokre te peega lapiruge, siige tabe yaatramuge.  
\v 27 Pätä laati te liba singi birige kokre biname me mete me abacita teeme gwidape bine waadename, tabe miiji niinäce teebine ätäya. Piba tabe labacituge teeme mete me, yaawadimuge teeme ngena yaacrajuge puma.   
\p
\v 28 Cane toraca mene jijenininine: biname cina liba lijalija niiya mule bine jaawenimusi coo lipu bucurage niiyaniya mene jiicemusi, teepi miiji gemi kälyä äbitame pui niiya cabu ca.  
\v 29 Yepä laati te liba Aceji Seemo poto cidi me niiyaniya mene jiicemuge, pui niiya cabu ca tabe kälyä lica läbituge, ingle pui lui iyeteta niiya gyene.”  
\v 30 Yeesu ai mene naace popi jiicige, ingle poto biname cina lipu jiicisi egä, “Teeme trupa ngalebora pisi nyene niiyarage cable. Pui te kokre yääcäruge tabe niiya cable bine äyecrejame.” Teepi opo lica ewatnisi, egä Aceji Seemo name kokre gyene ai.   
\s1 Yeesu me Ingle Biname poto cidi me  
\r (Matayo 12:46-50; Luuka 8:19-21)  
\p
\v 31 Yeesu me mage piiyepu iganewale cina tatyarige mete gome, Yeesu luma enajige. Teepi puutucu je jeclajutemige, mene jityepisi teeme bau me, egä teepi singi teebine päpäname.  
\v 32 Bucurage biname cina adnatäreji puga ge, Yeesu ne jewaclomtisi, siige teepi jejisi egä, “Eei, määme mage piiyepu iganewale ete nemä puutucu je. Teepi singi määme tääpume.”  
\v 33 Yeesu jejemige egä, “Laatu nwene cäme mage piiyepu laati bemi cäme naane igane?”  
\v 34 Tabe piba ire acitanige biname bime cabu me, lui cina adnatäreji icrajige, teebine jewaclomtisi, siige jejemige egä, “Ire, age tema cäme mage piiyepu cäme naane igane.  
\v 35 Laati te liba Acejiyame me singi ne jaawenuge, tabe lui cäme naane, cäme igane, cäme ngule, cäme mage.”   
\c 4  
\s1 Ngene ca Agli Mene Kuu Gije Iisabeja poto cidi me  
\r (Matayo 13:1-9; Luuka 8:4-8)  
\p
\v 1 Yeesu cääri gije abacitige abiberäjame Galilaya sawa ligi je. Bucurage biname cina abasecretnige, teebine jewaclomtisi, tabe peei name pi poo cabu acenutige, adnatige, siige poo ne jityepäntisi. Biname cina sawa ligi je icrajimige.  
\v 2 Yeesu teebibine ngene ca agli mene ca ebiberäjimige bucurage mule poto cidi me. Tabe apu jiicige egä,  
\v 3 “Itecijinege! Yepä biname te ädige calwacupi me kuu gije bine iisabejame.  
\v 4 Egäcäro tabe kuu gije bine yiisabäjemige, poto cina gaabe cabu itrametnemige, siige ele cina seclige, erwäjimisi.  
\v 5 Poto kuu gije cina itrametnemige kula gawe cabu. Gawe puma paple gyene. Ingle gawe poone lica gyene, peei name pi gije cina watata tuupletnärige.  
\v 6 Yepä, bimu te liba nuunu täbitige, gije bine ebemimige, siige jedacromtemige, ingle teeme braju gawe ngalebora me lica ebäcnisi.  
\v 7 Cuta poto kuu gije cina itrametnemige pägepäge mete bora. Pägepäge cina uutinisi, gije bine jetäyemisi, siige kuu lica jepänimisi.  
\v 8 Yepä poto kuu gije cina itrametnemige miijirage gawe cabu, tuupletnärige, uutinisi, jeciretnemige, siige kuu jepänimisi. Poto cina lui jepänimisi teeti kuu, poto cina lui siksti kuu, poto cina lui yepä hanred kuu.  
\v 9 Weeme liba tablame piti nemi ätecijame, weene itecijinege umle äbitame.”   
\s1 Agesa Ingle Yeesu Biname bine Yaabiberäjemuge Ngene ca Agli Mene ca  
\r (Matayo 13:10-17; Luuka 8:9-10)  
\p
\v 10 Yeesu taatu liba enajige, poto lui cina teta cama waatne-tnäjinusi, teepi abiberäja bägrä cama seclige teeme bau me, siige itemlisi ngene ca agli mene ne aboclomtame.  
\v 11 Yeesu jejemige egä, “Weeme bau me ituge aboclomta, Acejiyame te lipu biname bine waadena, yepä lui cina camu ge teeme mule oomlana, teeme bau me ngene ca agli mene taatu ituge iicema.  
\v 12 Peei name pi toraca gyene, Acejiyame me mename biname lipu ituge iicana teeme poto cidi me egä,  
\q1 ‘Teepi puu jääpänusi cane ngena jaawenune,  
\q2 yepä teepi umle lica ngena tääpu myene.  
\q1 Cuta teepi puu yäätecijemuge cane lui mene jiicune,  
\q2 yepä teepi opo lica yaawatnusi.  
\q1 Peei name pi teepi lica tatatrongärininusi  
\q2 Acejiyame te teebibine kälyä wawename teeme niiya mule cabu ca.’”   
\s1 Yeesu Ngene ca Agli Mene ne Eboclomtige Kuu Gije Iisabeja poto cidi me  
\r (Matayo 13:18-23; Luuka 8:11-15)  
\p
\v 13 Puma cita ca Yeesu teebibine jejemige egä, “Weene liba lica ngene ca begliye cäme mene kuu gije iisabeja poto cidi me, weene cuta piba ngene ca lica peglemepeye poto ngene ca agli mene bine? Yoo siige, cane eboclomtenine.  
\v 14 Lui biname te kuu gije bine yiisabäjemuge, tabe Acejiyame me Mene jaajananemuge.  
\v 15 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge gaabe cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina mene liba yäätecijemuge, piba Satani te täduge, yääsecräremuge pui mene bine.  
\v 16 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge kula gawe cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina liba Miiji Mene yäätecijemuge, siige gege cama watata joomlusi.  
\v 17 Yepä teepi matikäli padare taatu jäätrungusi, ingle teepi epu pana braju cäco gije liiyepu. Teepi liba mäpu ne jääpänusi coo teeme poto cidi me liba jiicetnäjemusi, ingle teepi pui Miiji Mene ne jäätrungusi, teepi piba taatu teeme ätrunga bine yaabmalicmusi.  
\v 18 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge pägepäge mete cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina Miiji Mene yäätecijemuge,  
\v 19 yepä mäpu ngene atwanena cina ai gawe ireclota poto cidi me cuta singi rarekaake piiyepu poto gwidape tääpume, teepi peei Mene ne jäätäyusi pägepäge seeasea pana, siige kuu cäco läbituge pui mene te.  
\v 20 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge miijirage gawe cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina Miiji Mene yäätecijemuge, opo yaawatnusi, siige teeme cabu kuu jaawenimuge, poto bime cabu teeti kuu, poto bime cabu siksti kuu, poto bime cabu yepä hanred kuu.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Lampa poto cidi me  
\r (Luuka 8:16-18)  
\p
\v 21 Yeesu cuta nuuja ngene ca agli mene jejemige egä, “Biname te liba lampa ne jaabotuge, tabe diiba ca lica yäätrugäruge coo lica yaacituge dade lolebora me, yepä cabu je yaatecwantuge mete ne apaclyerame.  
\v 22 Cuta pepu gyene, page biname bime bau ca ngena ämlitäneji gyene, pajecu me pagege äbita teeme tääpume, piiyepu page teepi lui mule umle lica gemi, teepi pagege umle äbita.  
\v 23 Weeme liba tablame piti nemi ätecijame, weene itecijinege umle äbitame.”   
\p
\v 24 Yeesu cuta jejemige egä, “Weene ngena itecijinuge, weeme mope cabu eciteye. Weene luma ngälu yääcärimuye biname bine, weebibine cuta puma ngälu birige ceera, cuta poto cerämu weebibine birige ceera.  
\v 25 Lui biname me umle pisi nyene, teebine cerämu ceera. Yepä lui biname umle cäco gyene, ingle tabe singi lica gyene umle tääpume, Acejiyame te teeme bau ca pa yaacatepi, teeme lui matikäli umle pisi nyene.   
\s1 Ngene ca Agli Mene Gije Uutana poto cidi me  
\p
\v 26 Yeesu jejemige egä, “Apu gyene, Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge. Yepä biname te kuu gije bine yiisabäjemuge teeme calwacupi cabu.  
\v 27 Tabe ciiye cabu ute waagruge, bimu cabu ireclota yaanajuge, cuta ciiye je waagruge. Peei padare cabu gije cina täpletnäruge, siige luutinusi, yepä tabe umle lica birige, egä ai mule te lipu läbituge.  
\v 28 Gawe te teemämu jaawenimuge gije bine uutaname, kuu wawename. Niinäce ingle cina luutinusi, puma cita ca mope, siige ingwe ca kuu cina täsuge mope cabu ca.  
\v 29 Kuu cina liba ngade läbitininusi, tabe ingle bine jaaclanimuge, ingle ärucna padare te bii tatyaramtige.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Mastad Kuu Gije poto cidi me  
\r (Matayo 13:31-32, 34; Luuka 13:18-19)  
\p
\v 30 Yeesu jejemige egä, “Mine ngena mule ca yaatonärusi Acejiyame te biname bine lipu waadena? Mine pui mule ne lipu ngene ca agli mene ca yaaboclomtusi?  
\v 31 Peei lui epu pana gyene mastad kuu gije, lui te matikälirage iyeta poto kuu gije bau ca. Liba jaacnuge gawe ngalebora me,  
\v 32 täpletnutuge, luutuge, siige baborage läbituge iyeta calwacupi gije cabu ca. Tabe uli pana jaaguge, modamoda ciipe bine jaawenimuge, siige ele cina saacluge, mete bine pui uuwa cabu yaarangäjemusi.”   
\p
\v 33 Bucurage apu pana ngene ca agli mene ca Yeesu biname bine ebiberäjemige. Teepi luma ngälu ibi ge umle äbitame, tabe pui ibi jejananemige.  
\v 34 Tabe biname bine ngene ca agli mene taatu ca jejananemige, yepä tabe liba teeme abiberäja bägrä cama taatu enajige, tabe piba iyeta pui ngene ca agli mene bine eboclomäjimige teeme bau me.   
\s1 Yeesu Sawa cabu Buuwe ne Jiibige  
\r (Matayo 8:23-27; Luuka 8:22-25)  
\p
\v 35 Pui bimu mämleteca Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Biiri naclege, yuuresi sawa nuuja poto doro me.”  
\v 36 Puma cita ca abiberäja bägrä cina biname bine sebmalimisi, acetnärige poo cabu me, Yeesu luma enajige, siige teepi teta cama abyemärinisi. Nuuja poo cina teebibine ingwe icwemimisi.  
\v 37 Puma cita ca kokre buuwe te titwige, uule kuu cina tacetneräjininisi poo cabu me, siige poo te mameta ge niiye ca apana.  
\v 38 Yeesu lui waapo jage ute, mope pila papa cabu jage. Puma cita ca abiberäja bägrä cina teebine elotnantisi, jejisi egä, “Abiberäja biname, maane nää owecu lica gäte, egä mine mameta gemi abumetna?”  
\v 39 Siige tabe abujängtige, kokre cama buuwe ne jejige piiyepu uule kuu bine jejemige egä, “Siige! Bojä jiginege!” Puma cita ca buuwe te äjutige, siige bulubulu mataru te enajige.  
\v 40 Tabe jejemige egä, “Miiji lica gyene weene wälu äbita. Nää, weene cäro camu gemi cebine ätrunga?”  
\v 41 Teepi mage wälu me äbitininisi, ätemläjinisi egä, “Baa laasi nyene ai biname? Buuwe piiyepu uule cina teeme mene jitecijisi.”   
\c 5  
\s1 Yeesu Miiji Jewenige Niiya Cable cama Biname ne  
\r (Matayo 8:28-34; Luuka 8:26-39)  
\p
\v 1 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama yuurige Galilaya sawa nuuja poto doro me Gerasene gawe cabu me.  
\v 2 Tabe liba poo cabu ca arpatige, tabe opopa eyige biname cama, lui tasatige kula waja cabu ca, budre biname bine luma gape yaacranimusi. Pui biname me trupa ngalebora puga ge niiyarage cable,  
\v 3 siige tabe kula waja cabu lui gape gemi, pui cabu yaanajuge. Nuuja te äblicäco ge teebine seea ca ätäya.  
\v 4 Bucurage gääbu teeme ernge piiyepu ime ituge ätäya ayana ca piiyepu seea ca, yepä iyeta padare cabu tabe seea bine jijweclimuge, ayana bine yaagabicmuge. Nuuja te kokre lica ge teebine iibaname.  
\v 5 Tabe iyeta padare, ciiye bimu, kula waja gape cabu ta piiyepu podo cabu ta diibe cäco waatnetnäjuge. Tabe niiya ala yaasatuge, kula ca däcu läcäranuge.   
\p
\v 6 Tabe cudecewe pana ge, Yeesu ne liba jepänige, siige uuwamige teeme bau me, teeme opo gaabe je kokorare ca ääpednu-tige.  
\v 7-8 Yeesu jejige egä, “Niiya cable, ai biname cabu ca tasati!” Tabe babo ala abayige egä, “Yeesu, caburage Acejiyame me Bägrä, maane singi ngeno mäte cäme tääpume? Cane Acejiyame me ngii cabu naawejanenine, gone sabe nawenute cebine.”  
\v 9 Yeesu itemlige egä, “Maane ngii laasi näte?” Tabe jejige egä, “Cane ngii lui Sange gäne, ingle cine bucurage gemi.”  
\v 10 Tabe Yeesu ne ewejanige egä, tabe teebibine lica yääyecräjemuge peei gawe cabu ca.   
\p
\v 11 Baborage ngeerangera blome tomi puga ge teeme mameta, podo wajwa cabu deedei tääpume yuunguretnäjemisi.  
\v 12 Siige niiya cable cina Yeesu ne ewejanisi egä, “Cibibine nityepini blome bime trupa bora äbäcname,”  
\v 13 siige Yeesu jejemige teepi otnime. Puma cita ca niiya cable cina täsecrärige pui biname me trupa cabu ca, siige blome bime trupa cabu me ebäcnisi. Pui blome tomi lui neeneni tausen pana ge, podo wajwa ta uuwamitnige, sawa cabu me uupletnärige, siige abumetnige.   
\p
\v 14 Blome ire atwi biname cina uucratnige, idre ecenanisi babo cewe cabu me piiyepu teeme gome lui poto cewe piti nemi. Biname cina eclige päpäname, egä ngena te bäpletnutige.  
\v 15 Teepi liba atyarige Yeesu bau me, teepi jepänisi biname ne, lui te niinäce niiya cable bine sewadenanemumi. Tabe puga ge adnatäneji, cäbletääpe asigräneji ge, miijirage ngene atwanena cama ge, siige teepi wälu me äbitininisi.  
\v 16 Lui cina jepänisi ai mule ne, teepi biname bine jejananemisi, ngena te bäpletnutige niiya cable cama biname tääpume piiyepu blome bime tääpume.  
\v 17 Siige teepi Yeesu ne jejisi teeme gawe ne abmalame.   
\p
\v 18 Yeesu liba biiri poo cabu me acenutige, niiya cable cina lui biname ne secenenanumesi, tabe Yeesu ne jejige teta cama otnime.  
\v 19 Yepä Yeesu äbwäricige, jejige egä, “Acnenuti määme binamewale bime bau me, jejemepi, määme Yageyame te ngena miiji bii naawenige piiyepu tabe lipu owecu ge määme tääpume.”  
\v 20 Pui biname te siige abyemärige, Ten Modamoda Cewe gawe cabu ta otnetnäjige, jejananemige, Yeesu ngena ituge wawena teeme tääpume. Iyeta biname cina mutäcäco äbitininisi.   
\s1 Yairus me Ngulebägrä piiyepu Pita cama Magebi  
\r (Matayo 9:18-26; Luuka 8:40-56)  
\p
\v 21 Yeesu sawa ne yuurige, poo cabu ca arpatige, siige bucurage biname cina teeme bau me tabasecretnige, teebine jewaclomtisi sawa ligi je.  
\v 22 Yepä rooriye te cuta tädige ngii Yairus, lui yepä babo biname gyene pui cewe me abasecretna mete tääpume. Tabe Yeesu ne liba jepänige, ajarige teeme opo gaabe ernge gome,  
\v 23 ewejanige egä, “Cäme matikäli bägrä budre mameta gwene. Tädi määme ime acitame teeme papa cabu me teebine miiji wawename, siige tabe piba ireclota ne jepäninige.”   
\p
\v 24 Puma cita ca Yeesu teta cama ädige. Bucurage biname cina teebine ingwe icwisi, siige jidudnecäjisi iyeta poto ta.  
\v 25 Puga ge cuta yepä magebi, lui te uudi apira pita cama ge twelb kämäge ngalebora.  
\v 26 Tabe magerage mäpu cabu waanajenanepi, liba maramara dokta bime bau me waatnanepi. Tabe puu iyeta teeme rarekaake bine yaaswemepi dokta bime bau me, yepä teepi äblicäco ge teebine ätityera, yepä teeme pita te baborage me läbitepi.  
\v 27-28 Tabe Yeesu poto cidi me ituge ätecija, siige ngene jotwanige egä, “Cane liba teeme cäbletääpe taatu joomlenine, cane pama miiji äbitenine.” Puma cita ca tabe biname bime sobe cabu oclige Yeesu me kaake poto cidi ca,  
\v 29 teeme cäbletääpe ne joomlige, siige pita te piba taatu apirige. Tabe asicnantige egä, “Cane miiji bäbitine!”  
\v 30 Yepä Yeesu piba taatu umle äbitige, egä kokre te basatige teeme cabu ca. Tabe biname bime sobe cabu atatrongtige, jejemige egä, “Cäme cäbletääpe ne laati te bii noomli-ge?”  
\v 31 Teeme abiberäja bägrä cina jejisi egä, “Maane jepänenemite biname cina lipu näädudnecäjinisi, peei name pi maane ngeno me pepu nijinite, egä laati te cäme cäbletääpe noomlige.”  
\v 32 Yepä Yeesu ire acitanige biname bime bau me umle äbitame, egä laati te cebine bii noomlige.  
\v 33 Siige pui magebi, lui te umle ge Yeesu ngena jewenige teeme tääpume, tabe wälu piiyepu aloneca cama toclige Yeesu bau me. Tabe teeme opo gaabe je ernge gawe me ajarige, jejige iyeta ngena cina bäbitininisi teeme tääpume.  
\v 34 Yeesu jojige egä, “Bägrä, määme ätrunga te meebine miiji bii naawenige. Äte, maane ocli ngenecu poode cama. Määme pita te ingwe ca meebine lica pa noomlepi.”   
\p
\v 35 Yeesu liba magebi cama camu mene iicema cabu, Yairus me mete cabu ca mene secanisi teeme bau me egä, “Määme bägrä siige budre gwene. Maane ngeno me cerämu jewagrijenite abiberäja biname ne maane cama otnime.”  
\v 36 Yeesu liba itecijige, tabe Yairus ne jejige egä, “Wälu gone, miiji ätrunga taatu.”  
\v 37 Siige puma cita ca tabe ädige teeme mete me. Tabe nuuja biname ne padare lica ecärige teta cama otnime yepä Peteru piiyepu Yakobu teeme igane Yoane cama.  
\v 38 Teepi liba atyarige, Yeesu jepänige, biname cina lipu papa me äbitininisi, ele jolwisi.  
\v 39 Tabe mete cabu abacitige, biname bine jejemige egä, “Weene ngena guugla gemi? Weene ngena ele gemi? Bägrä budre lica gwene, tabe ute gwene.”  
\v 40 Yepä teepi Yeesu ne ngange ecwänisi, siige tabe teebibine puutucu me isemige. Piba tabe abacitige bägrä me mage, babe piiyepu teeme nesae abiberäja bägrä cama puupu cabu me, bägrä luma ätwitäneji ge.  
\v 41 Tabe ime gome jwoomlige, jojige egä, “Talita kuum,” lui egä, “Matikäli ngulebägrä, arpinanti!”  
\v 42 Tabe piba taatu arpinantige, siige gije abacitige otnetnejame. Tabe lui twelb kämäge ge. Lui cina ai mule ne jepänisi, teepi mutäcäco äbitininisi.  
\v 43 Yeesu kokre cama mene jejemige egä, “Gone biname bine jaajananemuye ai poto cidi me,” yepä tabe jejemige bägrä ne deedei ceerame.   
\c 6  
\s1 Yeesu ne Nasareta Cewe je Jigyisi  
\r (Matayo 13:53-58; Luuka 4:16-30)  
\p
\v 1 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama pui cewe ne sebmalige, teemerage cewe me tacnenutige.  
\v 2 Sabade bimu cabu tabe gije abacitige abiberäjame abasecretna mete cabu. Bucurage biname puga ge teeme mene itecijemige. Teepi mutäcäco äbitininisi, jiicisi egä, “Ai biname te luga tabiberäjumi iyeta ai? Tabe luma cita ca ai mule ne secatumi? Tabe lipulipu kokre cama mule bine jewenenemige?  
\v 3 Egäsu tabe pui mete raranga biname gyene, Mariya me bägrä, Yakobu Yoose Yuuda Simona naabibime naane gyene. Teeme ngulewale aga icrajenanemige mine cama.” Puma cita ca teepi teebine jigyisi.  
\v 4 Yeesu teebibine jejemige egä, ‘Acejiyame me mename biname ne yaacatusi iyeta poto ta, yepä lica teemerage cewe cabu je, teemerage inglewale cina piiyepu teeme mete biname cina.”  
\v 5 Tabe puu teeme ime aacitige nesae biname bime papa cabu me, siige teebibine miiji me jewenimige, yepä tabe bucurage ciitaca mule äblicäco ge wawena puma, ingle biname cina ätrunga cäco ge.  
\v 6 Tabe mutäcäco ge teeme ätrunga cäco mule name pi.  
\s1 Yeesu Teeme Twelb Abiberäja Bägrä bine Jityepäjemige  
\r (Matayo 10:5-15; Luuka 9:1-6)  
\p Puma cita ca Yeesu otnetnäjige mameta cewe gaabegabe ta, biname bine ebiberäjimige.  
\v 7 Tabe pui twelb abiberäja bägrä bine tesoglicmige, neeneni neeneni jityepäjemige kaakesea wawename. Tabe kokre ecärimige niiya cable bine äyecrejame,  
\v 8 piiyepu jejemige egä, “Weeme otnetneja cabu je weene nuuja gwidape bine gone yaawadimuye yepä otnetneja suru taatu bine. Gone yaawadimuye deedei coo diiba coo rarekaake.  
\v 9 Weene ernge gwidape asigräripeye, yepä gone yaawadimuye tuwängle cäbletääpe.”  
\v 10 Tabe cuta jejemige egä, “Weene liba lui cewe me naacluge, inajininuge biname cama, lui cina iwadininusi teeme mete me, ngälu weene pui cewe ne liba saabmaluye.  
\v 11 Yepä lui cewe cabu biname cina liba weebibine lica jiwablininusi coo lica jitecijinusi, teeme tuuwe bine jääglubäjemuye weeme ernge cabu ca, siige saabmaluye pui cewe ne. Teepi ai cabu ca umle läbitininusi, egä teepi pagege niiya daremu ne päpäna.”   
\p
\v 12 Siige puma cita ca abiberäja bägrä cina otnetnäjinisi, biname bine jejananemisi, egä teepi miiji teeme niiya mule cabu ca atatrongärame.  
\v 13 Teepi bucurage niiya cable bine iyecräjemisi biname bime trupa cabu ca piiyepu pita biname bine oil ca eganimisi, siige teepi miiji äbitininisi.   
\s1 Yoane Niiye ca Äciseja Biname me Budre  
\r (Matayo 14:1-12; Luuka 9:7-9)  
\p
\v 14 Galilaya probins mope biname Heroda te itecijige Yeesu poto cidi me, ingle teeme ngii babo äbitige. Poto biname cina jiicisi egä, “Yeesu lui Yoane niiye ca äciseja biname sine. Acejiyame te teebine budre cabu ca yaarpinantepi, pui name pi teeme kokre pisi nyene ciitaca mule bine wawenecame.”  
\v 15 Poto cina jiicisi egä, “Tabe lui Eliya sine,” poto cina egä, “Tabe lui Acejiyame me yepä mename biname gyene, epu pana teeme sasa mename biname cina liiyepu.”  
\v 16 Yepä Heroda liba itecijige Yeesu poto cidi me, tabe jiicige egä, “Tabe Yoane sine, cane lui tääpume jaajemepene mope äläcnutame. Tabe te tacnenutumi ireclota me.”   
\p
\v 17-18 Heroda apu jiicige, ingle tabe teeme igane Pilipo me coga Herodiyas ne itu waacatepi. Yoane Heroda ne itu jaajananepi egä, “Peei lui conocono gyene maane määme igane me coga uutecra.” Puma cita ca Herodiyas te Heroda ne jaajepi Yoane ne oomlaname, seea ca ätäyame, krokeciiye mete cabu me acitame, siige Heroda te teeme singi ibi jaawenepi.  
\v 19 Herodiyas Yoane ne jäämugetnepi teeme mene name pi. Tabe singi ge teebine budre me acitame, yepä tabe äblicäco ge Heroda name pi.  
\v 20 Heroda lui wälu ge Yoane tääpume, ingle tabe opo yaawatnepi, egä Yoane lui miijirage conocäco biname gyene, tabe siige cängenarage ire jaatwepi. Tabe singi ge teeme mene ätecijame, ngänuge tabe puu ngenecu mäpu me läbitanuge, tabe liba jäätecijanuge.   
\p
\v 21 Siige Herodiyas te miiji padare ne jääpänepi, Heroda liba soriyomu ne jaawenepi teeme ärngi bimu tääpume. Tabe ala taasoglecmepi teeme ingwe gaabe ca lui modamoda biname bine, cubu mope biname bine piiyepu nuuja Galilaya ngii biname bine.  
\v 22 Teepi liba deedei cabu jage, Herodiyas me beecma bägrä te piba tabacitige, giire jewäjige, siige Heroda piiyepu soriyomu biname bime ngenecu gege jewenimige. Heroda ngulebägrä ne jojige egä, “Naji, maane singi ngeno mäte? Cane nääcärenine.  
\v 23 Cane Acejiyame me ngii cabu naajenine, egä maane liba ngena tääpume nätinärenite, cane nääcärenine, ngänu gyene puu cäme gawe cebocebo.”   
\p
\v 24 Puma cita ca ngulebägrä te oclige mage ne ätemlame egä, “Cane ngena tääpume itinärenine?” Mage te jojige egä, “Jejepi Yoane niiye ca äciseja biname me mope tääpume.”  
\v 25 Ngulebägrä te piba taatu acnenutige Heroda bau me, jejige egä, “Cane singi gäne maane cebine watata ceerame Yoane niiye ca äciseja biname me mope. Pleito cabu secanepi cäme bau me päpäna tääpume egä tabe budre.”  
\v 26 Ai mene te puu Heroda ne ngenecu mäpu me jewenige, yepä tabe äblicäco ge ngulebägrä me singi ne kaake me wawename, ingle tabe lui mene jojige soriyomu biname bime opo gaabe je.  
\v 27 Siige tabe piba taatu yepä awamuta biname ne jityepige Yoane me mope ne äläcnutame, acaname. Awamuta biname te ädige krokeciiye mete me, Yoane me mope ne jeläcnutige,  
\v 28 pleito cabu secanige soriyomu puupu cabu me, siige ngulebägrä ne ocärige. Ngulebägrä te ocärige teeme mage ne.  
\v 29 Yoane me abiberäja bägrä cina liba itecijemige ai poto cidi me, teepi seclige, teeme budrekaake ne ecatisi, siige gape cabu me ecitisi.   
\s1 Yeesu Faib Tausen Biname bine Engärimige  
\r (Matayo 14:13-21; Luuka 9:10-17; Yoane 6:1-14)  
\p
\v 30 Yeesu me ätyepäneji biname cina täcnärige teeme bau me, jejisi, iyeta teepi ngena ituge wawena piiyepu abiberäja.  
\v 31 Puma cita ca Yeesu teebibine jejemige egä, “Mine min taatu naclege taatu cewe me. Weene puma matikolä padare ngene poocineye.” Tabe apu naace popi jejemige, ingle bucurage biname cina iyeta padare cabu teeme bau me twaatninusi, peei name pi tabe teeme abiberäja bägrä cama padare lica ge deedei äbitame.  
\v 32 Siige teepi taatu eclige poo gaabe biname cäco cewe me.   
\p
\v 33 Yepä bucurage biname cina jepänimisi, teepi liba abyemärinisi, siige teepi opo ewatnimisi teebibine. Puma cita ca teepi iyeta maramara cewe cabu ca ernge ta uuwamitnige, niinäce puupu ne joomlisi, Yeesu lui puupu cabu me teeme abiberäja bägrä cama ädige.  
\v 34 Teepi liba atyarige, Yeesu poo cabu ca arpatige, siige baborage biname tomi ne edärige. Tabe baborage owecu jeglemige teebibine, ingle teepi epu pana icrajige maamoi liiyepu, lui bime ire atwi biname lica gyene. Siige tabe gije abacitige teebibine abiberäjame bucurage mule poto cidi me.   
\p
\v 35 Liba mämle bimu me äbitige, abiberäja bägrä cina seclige Yeesu bau me, jejisi egä, “Siige mämle gyene, cuta ai lui biname cäco cewe gyene,  
\v 36 peei name pi ai biname bine jityepimi mameta calwacupi cewe me piiyepu maramara cewe me teepi deedei aletname.”  
\v 37 Yepä Yeesu jejemige egä, “Weene te deedei ecäremeye teeme loolo me.” Teepi itemlisi egä, “Cije cine lipulipu teebibine engärenemisi? Mine liba singi gemi teebibine ngeerame, mine miiji neeneni hanred silba rarekaake ca deedei aletna.”  
\v 38 Yeesu itemlimige egä, “Weeme lija buluduu gemi? Äte, naaclege päpäname!” Teepi jepänimisi, jejisi egä, “Cime faib buluduu gemi piiyepu neeneni cibu bumate gegi.”   
\p
\v 39 Yeesu puma cita ca abiberäja bägrä bine jejemige biname bine abelename maramara tomi wawename siige adnaterame baace cabu,  
\v 40 siige teepi maramara tomi cabu adnatärige. Poto tomi lui fifti biname ge, poto cerämu ngälu yepä hanred oomlaname.  
\v 41 Puma cita ca Yeesu pui faib buluduu bine sewadimige neeneni cibu cama, cabu me ire acitige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecimige, siige abiberäja bägrä bine ecärimige biname bine ceeraname. Tabe cuta pui neeneni cibu bine jaabelanige biname bine ceeraname.  
\v 42 Teepi erwäjimisi, ngene jeglemige.  
\v 43 Abiberäja bägrä cina etomlicmisi lui deedei cibu cina cebo abamutinisi, jengärimisi, siige twelb diiba cina tapanininisi.  
\v 44 Lui rooriye cina erwäjimisi, teepi faib tausen ge.   
\s1 Yeesu Niiye papa cabu Otnige  
\r (Matayo 14:22-33; Yoane 6:15-21)  
\p
\v 45 Piba taatu Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige poo cabu acetnerame teeme niinäce gaabe otnime sawa nuuja poto doro me uuraname Betesaida cewe me, piba tabe pui padare cabu biname bine jityepäjemige.  
\v 46 Yeesu liba biname bine yewo jewenanemige, pui ingwe gaabe ca tabe ädige podo cabu me irecu ätumutame.  
\v 47 Liba ciiye tumlige, poo lui sawa cunäcäpu jage, Yeesu teeme taatu doro cabu jage.  
\v 48 Tabe liba jepänige, egä teeme abiberäja bägrä cina niiya ne bii jepänisi poo äwäca cabu, ingle buuwe te opoporage tipwäjige, tabe sewali mameta me teeme bau me ädige niiye papa cabu ta. Tabe singi ge teebibine äsuplengame,  
\v 49 yepä abiberäja bägrä cina teebine jepänisi niiye papa cabu otni je. Teepi apu jengemige, egä dadrange ge, siige teepi niiya ala abayininisi.  
\v 50 Teepi iyeta teebine jepänisi, siige babo wälu me äbitininisi.  
\p Puma cita ca Yeesu teebibine jejemige egä, “Wälu gone läbitininuye. Cane säne.”  
\v 51 Puma cita ca tabe poo cabu acenutige, siige buuwe te äjutige. Abiberäja bägrä cina mutäcäco äbitininisi temiji pi.  
\v 52 Teepi puu jepänisi, Yeesu buluduu piiyepu cibu bine bucurage me lipu jewenimige, yepä teepi opo lica ewatnisi teeme kokre ne, ingle teeme ngene atwanena tuuberage ge.   
\s1 Yeesu Pita Biname bine Miiji Jewenimige Genesareta Gawe cabu  
\r (Matayo 14:34-36)  
\p
\v 53 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama sawa ne yuurige, atyaramtige Genesareta gawe cabu me, siige poo te puma ipyige.  
\v 54 Teepi liba poo cabu ca ärpige, biname cina Yeesu ne piba taatu opo ewatnisi,  
\v 55 siige uuwamitnige, cewe gaabegabe ta idre ecenanisi. Biname cina liba itecijemige, egä Yeesu luci yene, teepi siige pita biname bine piiyeme waaku cabu ewadanemisi.  
\v 56 Iyeta poto ta Yeesu luma waatnetnäjuge: modamoda cewe, matimati cewe piiyepu calwacupi cewe cabu ta, puupu luma pajecu ge, piiyeme pita biname bine yaawadanemusi. Teepi Yeesu ne yaawejanusi pita biname cina teeme cäbletääpe pepyämu taatu oomlaname. Iyeta lui cina joomläjusi, miiji läbitininusi.   
\c 7  
\s1 Saarewale bime Abiberäja  
\r (Matayo 15:1-9)  
\p
\v 1 Parisea sigu biname piiyepu Yerusalema ca lui poto cotre abiberäja biname cina seclumi, teepi abasecretnige Yeesu bau me.  
\v 2-3 Teepi jepänisi, egä teeme abiberäja bägrä cina ime äciseja cäco deedei erwäjemisi. Teepi peei lui saarewale bime mule ne lica jaawenusi Parisea biname piiyepu nuuja Israela biname bime pana, lui cina deedei lica loolo, teepi liba conocäcorage mule ca niinäce ime lica lääcisäjinusi cude gwidape cabu ca kälyä äbitame.  
\v 4 Cuta teepi liba täcnäruge aletna puupu cabu ca deedei cama, teepi pui deedei lica yäärwäjimusi, liba niinäce lica jääcisäjemusi. Piti nemi cuta bucurage poto saarewale bime mule, teepi lui bine jaawenimusi, naace teepi lipu conocäcorage mule ca jääcisäjemusi kaapo, pani, piiyepu lijalija ängära gwidape bine cuta piiyepu ute gwidape bine.   
\p
\v 5 Siige pui Parisea biname piiyepu cotre abiberäja biname cina Yeesu ne itemlisi egä, “Ngena name pi määme abiberäja bägrä cina saarewale bime mule bine lica yääcwetnimusi, yepä teepi äciseja cäco ime ca deedei loolo?”  
\v 6 Yeesu jejemige egä, “Toraca gyene, mename biname Isaya lui niinäce gaabe mene jiicuji weeme poto cidi me. Weene walya biname gemi, tabe lipu soogäruji egä,  
\q1 ‘Ai biname cina cebine, lui Acejiyame gäne, teeme tage miipe ca nawepyeräjusi,  
\q2 yepä teeme ngene atwanena cudecewerage gyene cäme bau ca.   
\q1
\v 7 Nuuja miiji lica gyene teepi cebine opo gaabe me acitame,  
\q2 ingle teepi biname bine yaabiberäjimusi cotre bine äcwetname, lui cäme cotre lica gemi.’”   
\m
\v 8 Yeesu cuta jejemige egä, “Weene läbwäricinuye wawenecame, Acejiyame te ngena jijinuge, yepä weene saarewale bime mule bine jaawenimuye.  
\v 9 Weene mage umle gemi Acejiyame me Mene ägyi saarewale bime mule bine cängenarage äcwetname.  
\v 10 Moose te jiicuji egä, ‘Weene miiji mage babe bine opo gaabe me acita,’ piiyepu egä, ‘Laati te liba teeme mage babe poto cidi me niiyarage mene jiicemuge, teebine miiji budre me acita.’  
\v 11 Yepä weene te yaabiberäjimuye, egä laati te liba teeme mage babe bine jaajuge egä, ‘Cane äblicäco gäne weebibine ätityera, ingle cane lui gwidape ca ätityerame weebibine, cane itu secitumene Acejiyame tääpume,’  
\v 12 siige tabe kälyä läbituge teeme mage babe bine ätityera cabu ca.  
\v 13 Weene Acejiyame me Mene ne kaake me jaawenuye saarewale bime mule ca, weene lui yaabiberäjimuye. Piti nemi bucurage apu pana mule, weene lui bine jaawenimuye.”   
\s1 Lui Gwidape cina Biname ne Niiya me Jaawenusi  
\r (Matayo 15:10-20)  
\p
\v 14 Yeesu biname bine cääri tesoglicmige teeme bau me, jejemige egä, “Weene iyeta cebine nätecijeye, umle äbitinineye.  
\v 15 Lui gwidape te labacituge biname me trupa ngalebora me, pui te äblicäco gyene teebine niiya me wawename. Yepä lui te tasatuge teeme ngenecu cabu ca, pui te teebine niiya me jaawenuge.  
\v 16 Weeme liba tablame piti nemi ätecijame, weene itecijinege.”   
\p
\v 17 Puma cita ca Yeesu biname bine sebmalimige, mete me abacitige. Puma teeme abiberäja bägrä cina teebine itemlisi pui ngene ca agli mene ne aboclomtame.  
\v 18 Yeesu jejemige egä, “Baa weene cuta umle lica gemi! Weene nää lica jepäneniye, egä ngena te labacituge biname me trupa cabu me, peei te äblicäco teebine niiya me wawename,  
\v 19 ingle lica labacituge teeme ngenecu bora me yepä teeme came cabu me, siige ingwe ca tasatuge teeme cabu ca.” Ai iicema cabu Yeesu jiicige, egä nuuja deedei cibu cude lica gemi.   
\p
\v 20 Puma cita ca tabe jiicige egä, “Lui te tasatuge biname me ngalebora ca, peei te teebine niiya me jaawenuge.  
\v 21 Ngalebora ca, biname me ngenecu bora ca saacluge niiyarage ngene atwanena cina. Puma cita ca cuta saacluge singi sargi ero mule wawename, singi gwidape ero me, budre me aglime,  
\v 22 mule wawename biname cama lui te teeme coga coo rooriye lica birige. Ngenecu bora ca cuta saacluge gwidape singisingi cina, piiyepu singi nuuja maramara niiya mule bine wawenetnäjame, angletnejame, ajiri cama mule wawename, ire patre aglime, niiyaniya mene iicetnejame, teemämu awepyeräjame, budubuduma mule wawenecame.  
\v 23 Iyeta ai niiya singisingi cina, lui ngalebora ca saacluge, biname ne niiya me jaawenusi.”   
\s1 Yepä Magebi me Ätrunga  
\r (Matayo 15:21-28)  
\p
\v 24 Puma cita ca Yeesu abyemärige, ädige babo cewe Turo gawe cabu me. Tabe yepä mete cabu me abacitige, siige tabe singi lica ge nuuja biname te umle äbitame, egä tabe pisi nyene mete cabu, yepä tabe äblicäco ge ämlitäneji lenaja.  
\v 25 Yepä magebi, lui me ngulebägrä niiya cable cama ge, liba utecijige Yeesu poto cidi me, tabe piba taatu teeme bau me toclige, siige ajarige teeme opo gaabe je ernge gome.  
\v 26 Ai magebi lui Israela biname lica gwene, tabe Griik meneyame magebi gwene. Tabe Poenikiya babo cewe je aplimluji Suriya gawe cabu je. Siige tabe Yeesu ne ewejanige niiya cable ne asatame teeme bägrä me trupa cabu ca.  
\v 27 Yepä Yeesu ngene ca agli mene ca jojige egä, “Miiji niinäce bägrä bine deedei ceera. Niiya gyene teeme deedei acata, drego plongo bime tääpume iisaba.”   
\p
\v 28 Magebi te Yeesu ne teeme ngene ca agli mene jewecnistige, jejige egä, “Toraca babo biname, yepä dade gawe me lui drego plongo cina lätwitaninusi, teepi yäärwäjimusi pläpupläpu bine, bägrä bime bau ca lui cina saatrametnemuge.”  
\v 29 Yeesu jojige egä, “Maane miijirage mene ca nawecnistite. Äte ocli mete me. Niiya cable te bii tasatige määme bägrä me trupa cabu ca.”  
\v 30 Magebi te acnenutige teeme mete me, puma bägrä ne jopänige ätwitäneji ge ute puupu cabu, siige umle äbitige, egä cable te bii basatige.   
\s1 Yeesu Mene Iicema cäco Tablame Buduma Biname ne Miiji Jewenige  
\p
\v 31 Yeesu ebmalige babo cewe Turo gawe ne, Sidona babo cewe ta ädige piiyepu Ten Modamoda Cewe gawe cabu ta, ngälu Galilaya sawa ne joomlige.  
\v 32 Puma teeme bau me ecanisi tablame buduma biname ne, lui te mene cängena lica jiicemuge. Teepi Yeesu ne ewejanisi teeme tääpe ne oomlaname.  
\v 33 Yeesu teebine ecatige biname bime sobe cabu ca, taatu cewe me ecanige. Puma tabe teeme ime kukluta aacitige teeme tablame bora me, piba mote eclemutige teeme ime kukluta cabu me, siige joomlige teeme wätä ne.  
\v 34 Piba tabe ire acitige cabu me, ngenecu mäpu äbitige owecu name pi, siige jejige Aramea mene ca egä, “Epata” lui egä, “Iitneye”.   
\p
\v 35 Piba taatu teeme tablame cina iitnäsi, siige tabe cängenarage mene itecijige piiyepu teeme wätä te apinicige, tabe siige piba mene cängena jiicemige.  
\v 36 Puma cita ca Yeesu biname bine jejemige, egä teepi gone ai poto cidi me mene jajanena. Ngänuge, tabe puu jiibanemige, yepä teepi jejananemisi.  
\v 37 Siige iyeta biname cina mutäcäco äbitininisi, jiicisi egä, “Iyeta mule tabe lui itu tewenetnäjimumi, babo miijirage gemi. Tabe cuta tablame buduma biname bine jaawenimuge mene ätecijame piiyepu mene iicema cäco biname bine jaawenimuge mene iicemame.”   
\c 8  
\s1 Yeesu Fooa Tausen Biname bine Engärimige  
\r (Matayo 15:32-39)  
\p
\v 1 Pui padare cabu bucurage biname cina cääri tabasecretnige Yeesu bau me. Teeme liba nuuja deedei lica abmalige loolo me, Yeesu abiberäja bägrä bine tesoglicmige, jejemige egä,  
\v 2 “Cane baborage owecu gäne ai biname bime tääpume, ingle teepi cane cama ituge lenaja nesae bimu cama, siige teeme deedei bämlige.  
\v 3 Cane liba loolomecewe jityepenemine teeme cewe me, teepi gaabegabe cije irecu laboclomäjininusi, ingle poto cina cudecewe cewe ca seclumi.”  
\v 4 Abiberäja bägrä cina Yeesu ne mene jewecnistisi egä, “Mine äblicäco gemi ama ai daapo taatu cewe cabu ai biname bine ängära.”  
\v 5 Yeesu itemlimige egä, “Weeme lija buluduu gemi?” Teepi jejisi egä, “Cime seben gemi.”   
\p
\v 6 Puma cita ca Yeesu biname bine jejemige gawe cabu adna-terame. Piba tabe pui seben buluduu bine sewadimige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecimige, ecärimige abiberäja bägrä bine teepi biname bine ceeraname, siige teepi ecäranemisi.  
\v 7 Teeme cuta puga ge nesae matimati cibu bumate. Yeesu eso ecärige cibu tääpume, jejemige abiberäja bägrä cina biname bine ceeraname.  
\v 8-9 Iyeta biname cina erwäjimisi, siige ngene jeglemige. Teepi lui fooa tausen biname ge. Abiberäja bägrä cina deedei pacupacu bine etomlicmisi, seben modamoda diiba bine jengärimisi, siige teepi tapanininisi. Puma cita Yeesu biname bine jityepimige teeme cewe me.  
\v 10 Pui ingwe gaabe ca tabe piba taatu acenutige poo cabu teeme abiberäja bägrä cama, siige teepi eclige Dalmanuta gawe cabu me.   
\s1 Parisea Sigu Biname cina Itemlisi Ciitaca Mule tääpume  
\r (Matayo 16:1-4)  
\p
\v 11 Poto Parisea sigu biname cina seclige, gije abacitinisi Yeesu cama äcelame. Teepi singi teebine apicetnärame, siige jejisi ciitaca mule wawename pui ca awabame, egä Acejiyame te teebine ituge ätyepa.  
\v 12 Yeesu ngenecu mäpu me äbitige, jejemige egä, “Weene puu tepänanemimuye cane lui ciitaca mule bine tewenanemumene, yepä weene nätemläjeniye cane cerämu wawename. Cane toraca jijenininine: cane licarage nuuja ciitaca mule ne wawena weene päpäname.”  
\v 13 Puma cita ca tabe teebibine sebmalimige, acenutige poo cabu teeme abiberäja bägrä cama, siige teepi sawa ne yuurisi nuuja poto doro me.   
\s1 Parisea Sigu Biname bime piiyepu Heroda me Uutneca Gwidape  
\r (Matayo 16:5-12)  
\p
\v 14 Abiberäja bägrä cina ngene jitrimalemige buluduu waadename, peei name pi teeme yepä taatu buluduu puga ge poo cabu.  
\v 15 Yeesu teebibine umle mene jejemige Heroda piiyepu Parisea sigu biname bime poto cidi me. Tabe ngene ca agli mene ca apu jiicige egä, “Weene cängena ire Parisea biname bime piiyepu Heroda me uutneca gwidape tääpume.”  
\v 16 Teepi mene opo lica ewatnisi, siige teemeteme jitranisi egä, “Tabe pama apu nijenininige, ingle mime buluduu lica gemi.”   
\p
\v 17 Yeesu umle äbitige, teepi ngena tääpume jiicemisi, siige tabe jejemige egä, “Weene ngena name pi jitraniniye, egä weeme buluduu lica gemi? Weene nää camu gemi cäro opo awatna coo umle äbita? Weeme ngene atwanena nää tuuberage gemi?  
\v 18 Weeme puu tablame piti nemi, yepä weene lica itecijinuge, piiyepu weeme puu irecu piti nemi, yepä weene lica jääpänimuye. Weene nää ngene lica jotwiniye,  
\v 19 cane liba faib buluduu bine yäätrecemepene faib tausen biname bime tääpume, weene lija diiba apanäneji jäängäremepeye deedei pacupacu ca?” Teepi jejisi egä, “Twelb diiba.”  
\v 20 Tabe cuta itemlimige egä, “Cane liba seben buluduu bine sitrecimumene fooa tausen biname bime tääpume, lija modamoda diiba apanäneji weene tengärimumeye deedei pacupacu ca?” Teepi jejisi egä, “Seben diiba.”  
\v 21 Puma cita ca Yeesu jejemige egä, “Weene cäro camu gemi umle äbita cäme poto cidi me.”   
\s1 Yeesu Irecu Määsumäsu Biname ne Miiji Jewenige Betesaida je  
\p
\v 22 Teepi atyarige cewe ngii Betesaida me. Puma biname cina irecu määsumäsu biname ne secanisi Yeesu bau me, siige ewejanisi teeme tääpe oomlaname.  
\v 23 Yeesu teebine ime gome joomlige, ecanige taatu cewe me. Tabe teeme irecu bine mote ca äätyewärige, ime aacitige teeme papa cabu me, itemlige egä, “Nää, maane gwidape bine jepänenemite?”  
\v 24 Tabe ire acitanige, jiicige egä, “Yoo, cane biname bine jepänenemine, yepä teepi epu pana gemi uli, lui cina otnenininisi.”  
\v 25 Yeesu cääri ime aacitige teeme irecu cabu me. Puma cita ca pui biname te kokre cama ire acitanige, siige teeme irecu cina aasatäsi, piba tabe iyeta gwidape bine cängena jepänanemige.  
\v 26 Yeesu teebine jityepige cewe me apu mene cama egä, “Gone loclomute cewe me biname bine jajanename ai poto cidi me, yepä gaabe ta ädepi määme mete me.”   
\s1 Peteru Yeesu ne Jewabudnitige, egä Tabe Keriso Sine  
\r (Matayo 16:13-20; Luuka 9:18-21)  
\p
\v 27 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama ädige Kesarea Pilipo gawe cabu lui cewe gemi, pui cewe cabu ta otnetnejame. Gaabegabe Yeesu teebibine itemlimige egä, “Biname cina lipu jiicusi, egä cane laasi näne?”  
\v 28 Teepi jejisi egä, “Poto cina lui jiicusi, egä maane Yoane niiye ca äciseja biname säte. Poto cina jiicusi, egä maane Acejiyame me mename biname Eliya säte; poto cina egä, maane teeme nuuja mename biname gäte.”  
\v 29 Yeesu teebibine itemlimige egä, “Cije weene, weene lipu jiiceniye, egä cane laasi näne?” Peteru jejige egä, “Maane Keriso säte, biname bine lui te niiya cabu ca pa yääsecräremepi.”  
\v 30 Yeesu kokre cama jejemige, egä teepi nuuja biname bine gone jajanena teeme poto cidi me.   
\s1 Yeesu Jiicemige Teeme Mäpu Ngalebora Lenaja piiyepu Budre poto cidi me  
\r (Matayo 16:21-28; Luuka 9:22-27)  
\p
\v 31 Yeesu gije abacitige abiberäja bägrä bine abiberäjame. Tabe jejemige egä, “Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane miiji mäpurage gwidape bine pagege päpäna piiyepu Israela modamoda biname, modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina pagege cebine ägyi. Cebine budre me pagege acita, yepä nesae me lui bimu cabu cane piba pa larpinantepene ireclota me.”  
\v 32 Tabe pajecurage jiicige ai poto cidi me. Puma cita ca Peteru Yeesu ne taatu cewe me ecanige, gije jebacitige teeme mene name pi ablawejame.  
\v 33 Yepä Yeesu atatrongtige, teeme abiberäja bägrä bime cabu me ire acitige, siige Peteru ne kokre cama mene jejige egä, “Satani, cäme opo gaabe ca äyeblingti. Määme ngene atwanena lui Acejiyame bau ca lica gyene, yepä biname bime cabu ca gyene.”   
\p
\v 34 Puma cita ca Yeesu biname bine piiyepu teeme abiberäja bägrä bine tesoglicmige, jejemige egä, “Biname te liba singi cane cama otnime, tabe miiji teemerage singi bine gawe me acrana, teeme baarge uli ne palace cabu acana siige cebine ingwe äcwi.  
\v 35 Laati te liba singi lica teemerage singi bine abmaläcemame, tabe teeme ireclota ne cirege apesera. Yepä, laati te singi ge teemerage singi bine abmaläcemame ingle cane piiyepu Miiji Mene name pi, tabe toraca ireclota ne cirege päpäna.  
\v 36 Biname te nuuja miiji ne lica cire jääpänepi, ngänu gyene tabe puu iyeta ai gawecewe ne yaacatuge, yepä teeme ireclota ne yaapesaruge.  
\v 37 Nuuja gwidape lica gyene ceerame teeme ireclota awecnista daremu me.  
\v 38 Laati te liba cebine nägyenige piiyepu cäme mene ibi lica äbitenige ai padare cabu, biname cina liba niiya mule bine jaawenimusi piiyepu sargi mule yaacnemusi, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane cuta teebine cirege ägyi, cane liba Babe me jamyacu apaclyera cama piiyepu teeme mename seemo cama cire tacnepene ai gawecewe cabu me.”   
\c 9  
\p
\v 1 Tabe cuta jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine: ama poto lui cina jeclajutäjenemige, budre lica cire läbitipesi, ngälu teepi niinäce cire jääpänepesi Acejiyame te biname bine waadena kokre cama.”   
\s1 Yeesu Mara Opo me Äbitige  
\r (Matayo 17:1-13; Luuka 9:28-36)  
\p
\v 2 Siks bimu ingwe gaabe ca Yeesu aacanänige Peteru, Yakobu piiyepu Yoane teta cama, teebibine opo jaawenänige baborage podo cabu me, siige teepi puma taatu ge. Podo cabu abiberäja bägrä bime opo gaabe je Yeesu mara opo me äbitige,  
\v 3 piiyepu teeme cäbletääpe äbitininisi aiyai me, epu bulu me, egä nuuja te äblicäco gyene äciseja pepu bulu me.  
\v 4 Puma cita ca Eliya naabi Moose taboclomtäsi iyeta teeme bau me, siige teepi mene jiicemäsi Yeesu cama.  
\v 5 Peteru Yeesu ne jejige, “Abiberäja biname, cine miijirage gämi ama. Cine nesae matimati mete bine aarange-nänogo: yepä määme, yepä Moose me, yepä Eliya me.”  
\v 6 Peteru umle lica ge, ngena nuuja mene iicana, ingle teepi iyeta pipu wälu ge.  
\v 7 Piba carbe te tädige, teebibine aacwabänige. Carbe cabu ca tagepogogo te tädige egä, “Ai lui cäme ngenecurage Bägrä gyene. Weene teebine jitecijeye.”  
\v 8 Abiberäja bägrä cina liba wata ire acranänisi, teepi yepä Yeesu ne jepänisi.   
\p
\v 9 Teepi liba podo cabu ca täinetnänisi, Yeesu jääjänige egä, “Weene lui mule ne bii jepäniye, gone biname bine jajanena, ngälu cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, budre cabu ca pagege arpinenta.”  
\v 10 Teepi puu teeme mene jitecijänisi, yepä teemeteme jitranänisi, egä teeme budre cabu ca arpinenta baa ngena gyene?  
\v 11 Puma cita ca teepi Yeesu ne itemlänisi egä, “Ngena name pi cotre abiberäja biname cina jiicusi, egä Eliya cirege otni Keriso me niinäce gaabe me?”  
\v 12-13 Yeesu Yoane niiye ca äciseja biname poto cidi me jääjänige egä, “Peei toraca gyene, egä Eliya miiji niinäce otni iyeta gwidape amacetnäjame. Cuta cane jijenininine, egä tabe uja itu tädepi, yepä biname cina teebine epu jaawenepesi, teepi lipu singi ituge, Oogäräneji mene te teeme poto cidi me lipu jiicenige. Yepä Oogäräneji mene te ngena name pi jiicenige cäme poto cidi me, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, egä cane miiji mäpu cabu lenaja piiyepu biname cina cebine pagege ägyi?”   
\s1 Yeesu Miiji Jewenige Niiya Cable cama Bägrä ne  
\r (Matayo 17:14-21; Luuka 9:37-43a)  
\p
\v 14 Teepi liba nuuja abiberäja bägrä bime bau me täcnäränisi, teepi jepänimisi bucurage biname cina teebibine jewaclomtemisi piiyepu poto cotre abiberäja biname cina jicelisi teta cama.  
\v 15 Egäcäro biname cina Yeesu ne jepänisi, teepi cälu te jitemige, piba taatu uuwamitnige teebine awablame.  
\v 16 Yeesu abiberäja bägrä bine itemlimige egä, “Weene teta cama ngeno me jiceliniye?”   
\p
\v 17 Siige biname bime sobe cabu ca yepä te jejige egä, “Abiberäja biname, cane cäme bägrä ne secanine määme bau me, ingle niiya cable te teebine mene iicema cäco me jaawenuge.  
\v 18 Liba teebine joomluge, gawe me yaajaruge, siige tage cabu ca bulubulu mote cina täsuge, tabe giricu bine yaatebicmuge cuta duudemu te yaagluge. Cane puu määme abiberäja bägrä bine jejemine cable ne äyecrejame, yepä teepi äblicäco ge wawena.”  
\v 19 Yeesu teebibine jejemige egä, “Oo weene ätrunga cäco biname gemi! Luma ngälu padare cane miiji weene cama lenaja? Luma ngälu padare cane miiji weeme ätrunga cäco mule päpäna? Peei bägrä ne secaneye.”   
\p
\v 20 Puma cita ca teepi teebine Yeesu bau me ecanisi. Cable te liba Yeesu ne jepänige, tabe bägrä ne came jedenutäjige, siige bägrä te itramige gawe me, adimlicige, bulubulu mote cina täsige teeme tage cabu ca.  
\v 21 Yeesu babe ne itemlige egä, “Tabe luma ngälu padare ituge apu lenaja?” Tabe jewecnistige egä, “Matikäli bägrä cabu ca.  
\v 22 Cable te cuta teebine yaajaräjuge uliobo cabu me piiyepu niiye cabu me teebine budre me acitame. Maane cibibine owecu niweni, nitityäri, liba ibibi gäte.”  
\v 23 Yeesu jejige egä, “Maane ngeno me najite, egä cane liba ibibi gäne. Lui me ätrunga pisi nyene, tabe miiji gyene iyeta gwidape wawenetnäja.”  
\v 24 Piba babe te babo tage ca jiicige egä, “Cäme ätrunga pisi nyene, yepä nätityäri cane cerämu ätrungame!”   
\p
\v 25 Yeesu liba jepänige, egä biname cina tuuwamitnige teeme bau me, tabe cable ne kokre cama mene jejige egä, “Niiya cable, lui te ai bägrä ne jewenenite tablame buduma me piiyepu mene iicema cäco me, cane naajenine, maane tasati teeme trupa cabu ca piiyepu ingwe ca gone labacitute.”  
\v 26 Cable te babo ala isatige, bägrä me came kokre cama jedenutäjige, siige ebmalige teebine. Bägrä te apineca cäco enajige budre pana, siige bucurage biname cina jiicisi egä, “Tabe budre gyene.”  
\v 27 Yepä Yeesu teebine ime gome joomlige, erpinantige, siige tabe jeclajutige.   
\p
\v 28 Yeesu liba mete bora me abacitige, abiberäja bägrä cina ogä itemlisi egä, “Cine ngena name pi äblicäco ge niiya cable ne äyecreja?”  
\v 29 Tabe jejemige egä, “Apuyame ne weene äblicäco nuuja mule ca äyecreja yepä irecu ätumuta ca.”   
\s1 Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me  
\r (Matayo 17:22-23; Luuka 9:43b-45)  
\p
\v 30 Teepi pui gawe ne sebmalisi, otnetnäjinisi Galilaya gawe cabu ta. Yeesu singi lica ge nuuja biname te umle äbitame, egä teepi puga ge,  
\v 31 ingle tabe abiberäja bägrä bine ebiberäjimige. Tabe jejemige egä, “Lui te Acejiyame bau ca täduji biname me äbituji pagege acita biname bime ime cabu, siige teepi pa yaacitepesi budre me, yepä nesae me lui bimu cabu tabe piba pagege arpinenta budre cabu ca ireclota me.”  
\v 32 Teepi ai mene ne opo lica ewatnisi, yepä teepi wälu ge Yeesu ne ätemlame.   
\s1 Laasi Nyene Baborage  
\r (Matayo 18:1-5; Luuka 9:46-48)  
\p
\v 33 Teepi atyarige Kaprenauma cewe me, siige mete me ebäcnisi. Puma Yeesu abiberäja bägrä bine itemlimige egä, “Weene gaabegabe ngena tääpume titraniye?”  
\v 34 Yepä teepi bojä ge, ingle teepi gaabegabe je titranisi, egä teeme cabu ca laasi nyene baborage.  
\v 35 Yeesu adnatige, twelb abiberäja bägrä bine tesoglicmi-ge, jejemige egä, “Laati te liba singi niinäce gaabe me äbitame, tabe miiji teemämu ceräcerägääbu me äbita piiyepu iyeta biname bime ätityera biname lenajame.”  
\v 36 Puma cita ca tabe bägrä ne ecatige, abiberäja bägrä bime cole je ecitige, jejecletnäjige, jejemige egä,  
\v 37 “Laati te apu bägrä yepä ne jaawabluge cäme ngii cabu, tabe cebine nawabluge; piiyepu laati te cebine nawabluge, tabe cebine taatu lica nawabluge, yepä pui ne jaawabluge, lui te cebine nätyepuji.”   
\s1 Laati te Mibibine Lica Nicisärmutininuge, Tabe Mime tääpu Myene  
\r (Matayo 10:42; Luuka 9:49-50)  
\p
\v 38 Yoane te Yeesu ne jejige egä, “Abiberäja biname, cine biname ne jepänisi, lui te niiya cable bine yääyecräjemuge määme ngii cabu. Cine jejisi tabe pui mule ne abmalame, ingle tabe mime yepä lica gyene.”  
\v 39 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene teebine gone iibana, ingle lui biname te kokre mule ne jaawenuge cäme ngii cabu, tabe äblicäco watata cäme poto cidi me niiya mene iicana.  
\v 40 Laati te liba lica nicisärmutininuge, tabe lui mime tääpu myene.  
\v 41 Cane toraca mene jijenininine, laati te liba icärininuge niiye nanime cäme ngii cabu, ingle weene Keriso me abiberäja bägrä gemi, tabe cirege teeme miiji daremu ne päpäna.”   
\s1 Yeesu Mene Jiicige Angletneja poto cidi me  
\r (Matayo 18:6-9; Luuka 17:1-2)  
\p
\v 42 “Ai matimati bägrä lui cina cebine nätrungusi, laati te liba teeme yepä ne jaawenuge niiya mule wawename, pui biname te mäpu ne cirege päpäna Acejiyame bau ca. Teeme singicace cabu liba jaaglotusi mäpu kula ne siige malu cabu yaajarusi budre me, peei mäpu lui plowa birige pui mäpu cabu ca, tabe lui ne cirege päpäna.  
\v 43 Peei name pi määme ime te liba naawenuge maane singi ädrime niiya mule wawename, maane watatarage yääyeblingtute pui ngene atwana ne, epu pana ime ne lipu jääläcnutute. Miiji gyene, maane yepä ime cama otni iyeteta ireclota cabu me, yepä niiya gyene maane neeneni ime cama otni niiya puupu cabu me, uliobo luma ätuma cäco gyene.  
\v 44 Puma lui cuple cina teebibine yäärngäjimusi, teepi budre lica cirege, piiyepu lui uliobo te teebibine yaabemuge, ätuma cäco cirege.  
\v 45 Piiyepu määme ernge te liba naawenuge maane singi ädrime niiya mule wawename, maane watatarage pui ngene atwana ne yääyeblingtute, epu pana ernge ne lipu jääläcnutute. Miiji gyene maane yepä ernge cama iyeteta ireclota cabu me otni, yepä niiya gyene maane neeneni ernge cama uliobo puupu cabu me otni.  
\v 46 Puma lui cuple cina teebibine yäärngäjimusi, teepi budre lica cirege, piiyepu lui uliobo te teebibine yaabemuge, ätuma cäco cirege.  
\v 47 Cuta piiyepu määme irecu te liba naawenuge maane singi ädrime niiya mule wawename, maane watatarage pui ngene atwana ne yääyeblingtute, epu pana irecu ne lipu juungyatute. Miiji gyene maane yepä irecu cama iyeteta ireclota cabu me otni, yepä niiya gyene maane neeneni irecu cama uliobo puupu cabu me otni.  
\v 48 Puma lui cuple cina teebibine yäärngäjimusi, teepi budre lica cirege, piiyepu lui uliobo te teebibine yaabemuge, ätuma cäco cirege.   
\p
\v 49 Mäpu cabu lenaja lui weebibine jugi cäco me jiwenininusi Acejiyame tääpume, epu pana uliobo te lipu domäji bine yaabemuge piiyepu iiwäreja cibu bine lipu caapere niiye ca yaamacetnäjimusi Acejiyame me tääpume.   
\p
\v 50 Caapereniiye me kaakesea pisi nyene, yepä liba teeme mite ne apesera, weene ingwe ca äblicäco wawena caapereniiye mite me. Weene cuta miiji caapereniiye pana mitemite lenaja. Cuta weene miiji weemeweme poode cama lenaja.” 9 0 9 0   
\c 10  
\s1 Yeesu Ebiberäjimige Coga Rooriye Ägyi poto cidi me  
\r (Matayo 19:1-12; Luuka 16:18)  
\p
\v 1 Yeesu pui cewe ne sebmalige, Yuudea probins cabu me ädige, siige Yoridana baduge ne yuurige. Bucurage biname cina cääri tabasecretnige teeme bau me, teebine jewaclomtisi, siige tabe teebibine ebiberäjimige teeme mule liiyepu.   
\p
\v 2 Puma cita ca poto Parisea sigu biname cina seclige teebine apicetnärame. Teepi itemlisi egä, “Nää, Cotre ibi gyene rooriye te teeme coga ne ägyi?”  
\v 3 Yeesu teebibine itemlimige egä, “Moose lipu itu jijinuji weene wawename?”  
\v 4 Teepi jejisi egä, “Moose te rooriye ne conocäco ecäruji peba ne oogärame ägyi ingle poto cidi me, siige piba pui peba cama coga ne jwäätyepute.”  
\v 5 Yeesu jejemige egä, “Ingle weene ätecija cäco gemi, peei name pi Moose pui mene yoogäruji weeme tääpume.  
\v 6 Yepä agedna padare cabu Acejiyame te liba biname bine jewenimuji, tabe magebi me piiyepu rooriye me jewenimuji.  
\v 7 Pui name pi rooriye te miiji teeme mage babe bine gomala teeme coga cama atejäclmutame,  
\v 8 siige teepi neeneni cina yepä me läbitäsi. Teepi page neeneni lica gegi, teepi yepä gegi.  
\v 9 Peei name pi lui coga cama Acejiyame te rooriye ne yaatejäclmutuge, nuuja biname te gone teebibine mara me wawena.”   
\p
\v 10 Ingwe ca Yeesu liba teeme abiberäja bägrä cama mete cabu jage, teepi cääri itemlisi ai poto cidi me.  
\v 11 Tabe jejemige egä, “Rooriye te liba teeme coga ne jwäägyuge, nuuja ne waacatuge, tabe ero mule ne jaawenuge.  
\v 12 Cuta coga te liba teeme rooriye ne jäägyuge, nuuja ne yaacatuge, tabe cuta ero mule ne jaawenuge.”   
\s1 Yeesu piiyepu Bägrä Matimati  
\r (Matayo 19:13-15; Luuka 18:15-17)  
\p
\v 13 Biname cina bägrä bine sewadimisi Yeesu bau me tabe ime acitame teeme papa cabu me, yepä abiberäja bägrä cina teebibine jicnecimisi.  
\v 14 Yeesu liba jepänige, abiberäja bägrä cina ngena jewenisi, tabe claabe ge, siige jejemige egä, “Bägrä cina saaclege cäme bau me. Gone jiibemuye, ingle bägrä pana ätrunga cama biname bine Acejiyame te yaawadimuge.  
\v 15 Cane toraca jijenininine: laati te bägrä pana lica yaacatuge Acejiyame ne teeme mopeyame me lenajame, pui biname ne Acejiyame te äblicäco acana.”  
\v 16 Puma cita ca tabe bägrä bine jejecletnäjimige, teeme ime aacitanige teeme papa cabu me teeme miiji tääpume.   
\s1 Dogwe Biname te Yeesu ne Edärige  
\r (Matayo 19:16-30; Luuka 18:18-30)  
\p
\v 17 Yeesu liba asatige gaabe cabu me, abyemärige, yepä biname te piba uuwamige teeme bau me, kokorare ca ääpednutige teeme opo gaabe je, itemlige egä, “Miijirage abiberäja biname, cane ngena ne miiji wawena iyeteta ireclota ne päpäname?”  
\v 18 Yeesu jejige egä, “Maane ngena name pi miijirage ca bii nainite cebine? Acejiyame taatu gyene miijirage, nuuja cina miijirage lica gemi.  
\v 19 Yoo siige, maane umle gäte Moose me ten cotre poto cidi me: ‘Gone biname ne budre me agli; sargi mule gone wawena; gone gwidape ero; walya aitneja gone; angletneja gone; mage babe bine miiji opo gaabe me acita.’”  
\v 20 Pui biname te Yeesu ne jejige egä, “Abiberäja biname, cane bägrä cabu ca iyeta peei cotre bine itu sicwetnanemumene.”  
\v 21 Yeesu ire acitige teeme bau me ngenecu miiji cama, siige jejige egä, “Yepä gwidape pisi nyene, maane lui ne lica ituge wawena. Äte ädi, määme iyeta gwidape bine ewademepi aletname, rarekaake ecäranemepi owecumete biname bine, siige maane cabucewe je miijimiji gwidape bine cire jepänemepi. Piba tädepi cane cama otnime.”  
\v 22 Tabe liba ai mene itecijige, teeme opo te mara opo me äbitige, siige tabe ngenecu mäpu cama ädige, ingle tabe babo dogwe biname ge.   
\p
\v 23 Puma cita ca Yeesu ingwe gaabe me ire jetwige, teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Dogwe biname bime tääpume mäpu gyene Acejiyame me biname bine waadena cabu äbäcname.”  
\v 24 Abiberäja bägrä cina mutäcäco äbitininisi teeme mene name pi. Yepä Yeesu cerämu jejemige egä, “Cäme binamewale, mäpu gyene biname bime tääpume Acejiyame me biname bine waadena cabu äbäcname.  
\v 25 Kamela tääpume mäpu birige nilo bora cabu me abacitame siige asatame, yepä baborage mäpu birige dogweyame biname te Acejiyame me waadena cabu abacita.”  
\v 26 Abiberäja bägrä cina mutäcäco ge, teepi ätemläjinisi egä, “Baa laati te piba miiji gyene iyeteta ireclota ne päpäname?”  
\v 27 Yeesu ire acitige teeme bau me, jejemige egä, “Biname cina äblicäco teemämu peei ne wawena, yepä Acejiyame te miiji gyene iyeta gwidape bine waweneca.”   
\p
\v 28 Puma cita ca Peteru Yeesu ne jejige egä, “Cije cine lipu gemi, ingle cine iyeta gwidape bine itu saabmalemepesi maane cama otnetneja name pi.”  
\v 29 Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine; laati te liba saabmaluge teeme mete ne, saabma-limuge teeme naane igane bine, ngule bine, mage babe bine, bägrä bine coo gawe bine cäme name pi piiyepu Miiji Mene name pi,  
\v 30 tabe yepä hanred gääbu tuwängle jääpänimuge mete bine, naane igane bine, ngule bine, mage bine, bägrä bine, cuta gawe bine, piiyepu peei cama biname cina teebine jäägyusi, yepä tabe ciige padare cabu cirege iyeteta ireclota ne päpäna.  
\v 31 Yepä bucurage biname lui cina page niinäce gaabe biname gemi, teepi ciige padare cabu ingwe gaabe me cire täcnäripesi; piiyepu bucurage biname lui cina page ingwe gaabe biname gemi, teepi ciige padare cabu niinäce gaabe me cire täbitipesi.”   
\s1 Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me  
\r (Matayo 20:17-19; Luuka 18:31-34)  
\p
\v 32 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama ädige Yerusalema me. Tabe teeme niinäce gaabe me ädige. Abiberäja bägrä cina mutäcäco ge piiyepu lui cina ingwe icwemisi, teepi wälu ge. Yeesu abiberäja bägrä bine biname bime sobe cabu ca mara me ewadimige, cääri jejemige, ngena te pa läpletnutepi teeme tääpume.  
\v 33 Tabe jejemige egä, “Siige mine biiri naclenige Yerusalema me. Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine puma pagege ceera modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname bime ime cabu me. Teepi budre me pa natranepesi, siige pa näcärepesi nuuja gawe cabu ca biname bime cabu me.  
\v 34 Teepi cebine ätutena pana pa nawenepesi, mote ca pa nätyewepesi, pa nadnanepesi, budre me pa naglepesi. Yepä nesae me lui bimu cabu cane piba pa larpinantepene ireclota me.”   
\s1 Yakobu Yoane naabime Ätemla  
\r (Matayo 20:20-28)  
\p
\v 35 Puma cita ca Yakobu naabi Yoane, Jebedayo me bägrä cina Yeesu bau me taaclige, jejäsi egä, “Abiberäja biname, cine singi gegi maane wawename, cine ngena tääpu megi singi.”  
\v 36 Yeesu äätemlige egä, “Weene singi cane ngena ne wawename weeme tääpume?”  
\v 37 Teepi jejäsi egä, “Maane liba biname bine cirege waadena, maane conocäco nicärepi cine babo äbitame siige nuuja te adnatame määme camu poto me, nuuja te määme säwäci poto me.”  
\v 38 Yepä Yeesu jaajige egä, “Weene umle lica gegi, weene ngena tääpume nätemleniye. Nää, weene miiji gegi cäme pana mäpu cabu lenajame piiyepu cäme pana budre äbitame?”  
\v 39 Teepi jejäsi egä, “Cine miiji gegi.” Yeesu jaajige egä, “Toraca gyene, weene cäme pana mäpu cabu pagege lenaja piiyepu cäme pana budre cirege äbita.  
\v 40 Yepä peei lui cäme bau lica gyene jajime, lui te cirege cäme camu poto ca piiyepu säwäci poto ca adnata. Pui puupu lui teeme tääpu memi, Acejiyame lui bime tääpume ituge amacetnäja.”   
\p
\v 41 Nuuja ten abiberäja bägrä cina liba itecijemige Yakobu Yoane naabime mene, teepi claabe me äbitininisi.  
\v 42 Puma cita ca Yeesu iyeta abiberäja bägrä bine tesoglicmige, jejemige egä, “Weene umle gemi, egä lui cina mope biname me yaacrajuge Acejiyame umle cäco biname bime tääpume, teepi teebibine jaawenimusi teeme singi gaabe cabu otnetnejame. Piiyepu teeme modamoda biname bime conocäco pisi nyene biname bine jajime teepi ngena wawename.  
\v 43 Yepä weene apu gone läbitininuye. Weeme yepä te liba singi baborage me äbitame, tabe miiji nuuja biname bime ätityera biname me lenajame;  
\v 44 piiyepu weeme yepä te liba singi niinäce gaabe me äbita, tabe miiji weeme tääpume epu matikäli me äbita, aletnäneji biname te lipu läbituge teeme yageyame tääpume.  
\v 45 Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane cuta lica itu tädujine biname cina cäme tääpume kaakesea wawename, ceewe, yepä cane te teeme tääpume kaakesea wawename piiyepu cäme ireclota ne ceerame daremu tääpume teebibine kälyä wawename.   
\s1 Yeesu Miiji Jewenige Irecu Määsumäsu Biname ne Ngii Bartima  
\r (Matayo 20:29-34; Luuka 18:35-43)  
\p
\v 46 Yeesu piiyepu teeme abiberäja bägrä cina seclige Yeriko cewe me. Teepi liba puma cita ca abyemärinisi, bucurage biname cina teebibine ingwe icwemisi. Gaabe wajwa je yepä irecu määsumäsu biname ngii Bartima, Tiima me bägrä, te adnatäneji enajige, gwidape tääpume yäätineräjimuge.  
\v 47 Tabe liba itecijige, egä Yeesu Nasaretayame te näsuplingtenige, tabe piba gije abacitige ala abayame egä, “Yeesu Daawida me kaakesaare, maane cebine owecu naweni!”  
\v 48 Biname cina liga teebine jiibisi tabe bojä agime, yepä tabe cerämu baborage ala abayige egä, “Daawida me kaakesaare, maane cebine owecu naweni!”  
\v 49 Puma cita ca Yeesu gaabe cabu imyemutige, jejemige egä, “Tesogleceye teebine.” Siige teepi teebine tesoglicisi, jejisi egä, “Wälu gone! Abujängti, tabe meebine ala naasoglicige.”  
\v 50 Tabe teeme acwaba cäbletääpe ne ijarige, ädige Yeesu bau me.  
\v 51 Yeesu itemlige egä, “Maane singi cane ngena wawename määme tääpume?” Tabe jejige egä, “Babo biname, cane singi cääri irecu asatame.”  
\v 52 Yeesu jejige egä, “Äte ädi! Määme ätrunga te miiji bii naawenige meebine.” Piba taatu teeme irecu cina aasatäsi, siige tabe Yeesu ne ingwe icwige gaabe cabu.   
\c 11  
\s1 Yeesu Yerusalema me Abacitige  
\r (Matayo 21:1-11; Luuka 19:28-40; Yoane 12:12-19)  
\p
\v 1 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama liba Yerusalema ne mameta me jewenisi oomlaname, teepi piba atyarige Olibi Uli Podo cabu me. Pui podo cabu puga ge cewe ngii Betepage piiyepu cewe ngii Betaniya. Yeesu teeme neeneni abiberäja bägrä bine jäätyepige  
\v 2 apu mene cama egä, “Weene iclege weeme niinäce gaabe ca lui cewe peese nyene, siige liba atyaramteniye, weene jepäneniye mamye dongki ne seea ca ägräräneji gyene. Nuuja biname te camu ge teeme papa cabu adnata. Jiibirepeye teebine, secanepeye aima.  
\v 3 Laati te liba itemlenige weebibine egä, ‘Ngena tääpume peei ne jeweneniye,’ jejepeye egä, ‘Yageyame te singi gyene teeme tääpume, yepä tabe watata pa saawecnistepi.’”   
\p
\v 4 Puma cita ca teepi aaclige, jepänäsi mamye dongki ne babo gaabe cabu seea ca ägräräneji ge yepä mete grana gome, siige jiibiräsi.  
\v 5 Poto biname lui cina puga icrajige, teebibine äätemlisi egä, “Weene ngena name pi peei dongki ne jiibireniye?”  
\v 6 Teepi jejemäsi, Yeesu lipu bii jaajige teepi jajime, siige pui biname cina ire taatu jaatwisi teepi dongki ne acaname.  
\v 7 Abiberäja bägrä cina dongki ne ecanäsi Yeesu bau me, teeme cäbletääpe bine eretnemäsi teeme papa cabu, siige Yeesu acenutige, ädige.  
\v 8 Bucurage biname cina cäbletääpe bine eretnimisi gaabe cabu. Poto cina uli ciipe bine icnapimisi, gaabe cabu eretnimisi.  
\v 9 Lui biname cina teeme niinäce gaabe eclige piiyepu lui cina ingwe ca sicwisi, teepi ala abayaninisi egä,  
\q1 “Acejiyame ne yaawepyeräjesi!  
\q1 Maane lui tädenite Yageyame me ngii cabu, tabe miiji naawenege meebine!   
\q1
\v 10 Lui te tädenite mime kaakesaare Daawida pana biname bine waadename, Acejiyame te miiji naawenege meebine!  
\q1 Mine yaawepyeräjesi Acejiyame ne, cabucewe je lui te enajenige.”   
\p
\v 11 Puma cita ca Yeesu atyaramtige babo cewe Yerusalema me, siige abacitige iiwäreja mete cabu me. Tabe ire ecananemige gwidape bine, yepä mämle bimu name pi tabe acnenutige teeme twelb abiberäja bägrä cama Betaniya me.   
\s1 Yeesu Kokre Mene Jejige Piigi Uli ne  
\r (Matayo 21:18-19)  
\p
\v 12 Nuuja bimu cabu Yeesu liba abiberäja bägrä cama Betaniya ne sebmalige, tabe loolomecewe te joomlige.  
\v 13 Tabe cudecewe ca piigi uli ne jepänige laame cama, ädige uli gome me kuu ireme. Yepä tabe liba atyaramtige, laame taatu jepänimige, ingle kuu padare cäro camu ge.  
\v 14 Tabe uli ne jejige egä, “Nuuja biname te määme cabu ca lica pagege kuu loolo.” Teeme abiberäja bägrä cina itecijemige, tabe ngena jiicige.   
\s1 Yeesu Ädige Iiwäreja Mete me  
\r (Matayo 21:12-17; Luuka 19:45-48; Yoane 2:13-22)  
\p
\v 15 Teepi atyarige Yerusalema me, siige Yeesu ädige iiwäreja mete caale bora me. Puma tabe gije abacitige biname bine äyecrejame, lui cina piiyeme gwidape bine yaawadanemusi aletna-me piiyepu lui cina jaaletnimusi. Tabe rarekaake äbäsuwäja biname bime dade bine eboclomäjimige. Lui biname cina gimäe ele bine yaawadanemusi aletname, tabe cuta teeme adnatera dade bine eboclomäjimige.  
\v 16 Piiyepu lui cina gwidape bine yaawadanemusi, tabe padare lica ecärimige teepi Acejiyame me mete caale cabu argemelame.  
\v 17 Tabe piba biname bine ebiberäjimige, jiicige egä, “Acejiyame te jiicenige Oogäräneji mene cabu egä, ‘Cäme mete ne irecu ätumuta mete ca cirege aina, luma iyeta maramara gawe biname cina cirege irecu ätumuta,’ yepä weene itu setatrongärumeye epu puupu me, eromaame cina luma lämletneräjininusi.”   
\p
\v 18 Modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina teeme mene liba jitecijisi, teepi siige gaabe ne jirngisi Yeesu ne budre me acitame. Teepi wälu ge teeme tääpume, ingle iyeta biname cina mutäcäco ge teeme abiberäja name pi.  
\v 19 Liba tumlige mämleteca me, Yeesu abiberäja bägrä cama Yerusalema ne sebma-lisi.   
\s1 Piigi Uli me Abiberäja  
\r (Matayo 21:20-22)  
\p
\v 20 Nuuja bimu krokerage Yeesu liba abiberäja bägrä cama gaabe cabu ädige, egäcäro pui piigi uli ne jepänisi, tabe lui cabu ca nuuja kuu ne lica tepänumi. Teeme laame jedacromtige piiyepu braju cina iyeta acalomlinisi, siige budre ge.  
\v 21 Peteru ngene jotwige, ngena te täpletnutumi, siige tabe Yeesu ne jejige egä, “Ire abiberäja biname, maane lui uli ne mene ca seglumete, siige budre gyene.”  
\v 22 Yeesu teebibine jejemige, “Weene miiji Acejiyame bau ca ätrunga ne joomleye.  
\v 23 Cane toraca mene jijenininine, laati te liba jaajuge ai podo ne egä, ‘Awetänti, malu cabu me ajari,’ piiyepu tabe liba lica neeneni ngene atwana cama, yepä jäätrunguge, egä tabe ngena tääpume jaajuge, pa läbitepi, siige peei te pagege äbita teeme tääpume.  
\v 24 Peei name pi cane jijenininine, egä weene irecu ätumuta cabu liba ngena tääpume yäätinäruye, siige jäätrunguye, egä weene uja ituge päpäna, siige weene piba jääpänuye.  
\v 25 Weene liba labujengäjininuye irecu ätumutame, weene miiji ngene ätrimela weeme tääpume lui niiya mule jiwenininusi, piba weeme Babe cabucewe je weeme niiya mule ngene jäätrimaluge.  
\v 26 Yepä weene liba lica birige ngene ätrimela poto biname bime niiya mule bine, piba weeme Babe cabucewe je cuta lica birige ngene ätrimela weeme niiya mule bine.”   
\s1 Ätemla Yeesu me Conocäco poto cidi me Tabe Mule bine Wawenecame  
\r (Matayo 21:23-27; Luuka 20:1-8)  
\p
\v 27 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama cääri acnenutige babo cewe Yerusalema me. Egäcäro Yeesu otnetnäjige iiwäreja mete caale bora modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu nuuja modamoda biname cina seclige teeme bau me,  
\v 28 itemlisi egä, “Määme ngena conocäco pisi nyene ai mule bine wawenecame? Laati bau ca gyene määme conocäco?”  
\v 29 Yeesu jejemige egä, “Cane yepä gwidape poto cidi me itemlininine. Weene liba nawecnisteniye, cane piba jijenininine, laati te conocäco näcärepi cane ai mule bine wawenecame.  
\v 30 Weene najeye, laati te Yoane ne conocäco yääcärepi tabe biname bine niiye ca äcisejame, Acejiyame te coo biname cina?”   
\p
\v 31 Teepi teemeteme jitranisi egä, “Mine liba jewecnistenisi egä, ‘Acejiyame te Yoane ne conocäco yääcärepi,’ tabe piba apu nijenininige egä, ‘Cije weene piba ngena name pi teebine lica jäätrungepeye?’  
\v 32 Cuta mine äblicäco gemi iicana egä, ‘Biname cina Yoane ne conocäco yääcärepesi.’” Teepi apu naace popi jiicisi, ingle teepi biname bime tääpume wälu ge, ingle iyeta biname cina ngene jotwananeninisi, egä Yoane lui Acejiyame me mename biname ge.  
\v 33 Siige teepi Yeesu ne jejisi egä, “Cine umle lica gemi, laati te Yoane ne conocäco yääcärepi biname bine niiye ca äcisejame.” Yeesu jejemige egä, “Cane cuta piba lica jijenininine, laati te cebine conocäco näcärepi ai mule bine wawenecame.” 11   
\c 12  
\s1 Ngene ca Agli Mene Calwacupi Ire Atwi Biname bime poto cidi me  
\r (Matayo 21:33-46; Luuka 20:9-19)  
\p
\v 1 Yeesu biname bine ngene ca agli mene ca jejemige, teepi ngena ituge wawena Acejiyame me mename biname bime tääpume. Tabe apu jiicige egä, “Yepä biname te waina gije bine itemige. Tabe cotäri ne erangige, cupicu ne juurige waina kuu ämulecame, piiyepu cabucabu mete ne erangige calwacupi ne awamutame. Piba tabe calwacupi ecärimige biname bine ire atwime siige kuu padare cabu teepi yageyame ne poto kuu ceerame daremu tääpume. Puma cita ca tabe cewe ne sebmalige, ädige cudecewe cewe me.  
\v 2 Kuu padare cabu tabe teeme kaakesea bägrä ne jityepige calwacupi ire atwi biname bime bau me poto kuu bine waadename.  
\v 3 Teepi teebine joomlisi, etemeläjisi, jityepisi ime ta.  
\v 4 Yageyame te cuta nuuja kaakesea bägrä ne jityepige. Teepi dupe ecärisi mope cabu, ajiri me jewenisi.  
\v 5 Ingwe ca tabe cuta cääri jityepige nuuja ne, yepä teepi budre me eglisi. Teepi bucurage bine pepu jewenanemisi, poto bine etemeläjimisi, poto bine eglecimisi budre me.  
\v 6 Siige Yageyame me bägrä taatu te abmalige, teeme ngenecurage bägrä. Ceräcerägääbu tabe teebine jityepige teeme bau me, ingle tabe apu jengige, egä teepi pama cäme bägrä ne opo gaabe me ecitenisi.  
\v 7 Yepä calwacupi ire atwi biname cina liba yageyame me bägrä ne jepänisi, teepi teemeteme jitranisi egä, ‘Ai yageyame me bägrä gyene. Tabe te ai calwacupi ne cire yaacatepi. Biiri naclege, yaaglesi, siige calwacupi mime yene.’  
\v 8 Teepi teebine ecatisi, eglisi, budrekaake ne ijarisi cotäri sici me.  
\v 9 Cane jijenininine weebibine, calwacupi yageyame te ngena cirege wawena. Tabe cirege otni budre me aglecame pui calwacupi ire atwi biname bine piiyepu calwacupi cire yääcäremepi nuuja biname bine ire atwime.  
\v 10 Weene ituge acnema Oogäräneji mene egä,  
\q1 ‘Lui kula ne raranga biname cina jigyisi,  
\q2 baborage bäbitige iyeta nuuja cabu ca.   
\q1
\v 11 Yageyame te ai ne bii jewenige  
\q2 piiyepu babo miijirage gyene mine päpäname.’”   
\p
\v 12 Siige Israela modamoda biname cina Yeesu ne oomlaname äbitininisi, ingle teepi opo ewatnisi, egä tabe teeme poto cidi me bii jiicige. Yepä teepi wälu ge bucurage biname name pi, siige teepi teebine ebmalisi, eclige.   
\s1 Ätemla Täks Rarekaake Ceera poto cidi me  
\r (Matayo 22:15-22; Luuka 20:20-26)  
\p
\v 13 Modamoda biname cina jityepimisi poto Parisea sigu biname piiyepu Heroda me sigu biname bine Yeesu bau me teebine mene cabu ca oomlaname.  
\v 14 Teepi seclige, jejisi egä, “Abiberäja biname, cine umle gemi, egä maane toraca mene jiicenenemite piiyepu maane nuuja ngenecu lica gäte, biname cina lipu ngene jwaatwananinusi määme poto cidi me, ingle maane nuuja ne lica yaacatute teeme ngii name pi, yepä maane toracarage yaabiberäjimute Acejiyame me gaabe poto cidi me. Siige maane toraca nijini, nää mime cotre te lica niibenininige mine täks rarekaake ceerame Rooma mope biname Siisa ne?”   
\p
\v 15 Yepä Yeesu opo ewatnige, egä teepi singi teebine mene cabu ca oomlaname, siige tabe jejemige egä, “Weene ingle ne jirngeniye cebine oomlaname. Rarekaake ne secaneye, cane jääpänene.”  
\v 16 Teepi secanisi, siige tabe itemlimige egä, “Laati me opo gyene piiyepu ngii gyene ai rarekaake cabu?” Teepi jejisi egä, “Siisa me opo gyene piiyepu teeme ngii gyene.”  
\v 17 Yeesu jejemige egä, “Lui gwidape gemi Siisa me, teebine ecäreye pui; piiyepu lui gwidape gemi Acejiyame me, teebine ecäreye pui.” Teepi mutäcäco äbitininisi teeme mene name pi.   
\s1 Ätemla Mene Budre cabu ca Arpinera poto cidi me  
\r (Matayo 22:23-33; Luuka 20:27-40)  
\p
\v 18 Poto Sadukea sigu biname cina seclige Yeesu bau me. Teepi eei gemi, lui cina jiicusi, egä biname cina budre cabu ca lica arpinera. Teepi Yeesu ne jejisi egä,  
\v 19 “Abiberäja biname, Moose te cotre ne soogäruji mime tääpume, egä biname te liba budre läbituge, coga ne bägrä cäco twaabmaluge, teeme igane te miiji cuubla ne acata bägrä wawename teeme naane me ngii tääpume.  
\v 20 Yoo, nuuja taje puga ge seben naniganewaleyame. Uuge te coga ne ocatige, siige bägrä cäco budre äbitige.  
\v 21 Teeme gomecayame igane te cuubla ne ocatige. Tabe cuta budre äbitige bägrä cäco. Cuta pepu äbitige puma cita ca gomeyame tääpume  
\v 22 piiyepu iyeta teeme iganewale bime tääpume. Iyeta seben naniganewaleyame peei yepä magebi ne ocananisi, siige budre äbitininisi bägrä cäco. Ingwe ca magebi te cuta budre äbitige.  
\v 23 Siige liba pui seben naniganewaleyame budre cabu ca cirege arpinera, tabe piba laati me coga cirege?”   
\p
\v 24 Yeesu teebibine jejemige egä, “Weene betäjiye, ingle weene umle lica gemi Oogäräneji mene piiyepu weene umle lica gemi Acejiyame me kokre.  
\v 25 Budre biname cina liba cirege arpinera, teepi coga rooriye lica awadreca, yepä teepi epu pana cire yaacrajemepi Acejiyame me mename seemo cina cabucewe je liiyepu.  
\v 26 Egäsu weene Moose miji Oogäräneji mene cabu ituge acnema, Acejiyame Moose ne ngena jejuji budre cabu ca arpinera poto cidi me. Moose liba aclajuteji enajuji ayeji uli gome, Acejiyame te jejuji egä, ‘Cane Abrahamo, Isacako, Yakobu naabibime Acejiyame gäne.’  
\v 27 Tabe nata budre biname bime Acejiyame lica gyene yepä eei bime, lui cina ireclota gemi. Weene mage betäjiye, egä budre biname cina lica cirege ireclota me arpinera.”   
\s1 Lui Cotre Gyene Baborage  
\r (Matayo 22:34-40; Luuka 10:25-28)  
\p
\v 28 Yepä cotre abiberäja biname te liba itecijige Yeesu piiyepu Sadukea sigu biname cina lipu jicelisi, piiyepu tabe liba jepänige, egä Yeesu teebibine lipu miiji mene ca jewecnimige, tabe piba ädige Yeesu bau me, itemlige egä, “Lui cotre gyene baborage?”  
\v 29 Yeesu jejige egä, “Age sena lui baborage cotre: ‘Israela biname weene itecijinege! Yageyame, lui sine mime Acejiyame, tabe yepä taatu Yageyame gyene.  
\v 30 Weene miiji singi äbita Yageyame, weeme Acejiyame tääpume, siige pui ne aboclomta iyeta weeme owecu mule ca, iyeta weeme ireclota ca, iyeta weeme ngene atwanena ca piiyepu iyeta weeme kokre ca.’  
\v 31 Pui gomecayame babo cotre lui age sena: ‘Maane miiji biname bime tääpume singi lenaja, maane lipu määme tääpume singi birige.’ Nuuja apu baborage cotre lica gyene ai neeneni cina liiyepu.”   
\p
\v 32 Piba pui cotre abiberäja biname te Yeesu ne jejige egä, “Abiberäja biname, maane miiji jiicite. Maane toraca jiicite, egä Acejiyame lui yepä taatu gyene, nuuja Acejiyame lica gyene.  
\v 33 Cuta biname te miiji singi Acejiyame tääpume, siige pui ne yaaboclomtuge teeme iyeta owecu mule ca, teeme iyeta ngene atwanena ca piiyepu teeme iyeta kokre ca, cuta tabe miiji singi biname bime tääpume, tabe lipu singi teeme tääpume. Ai lui baborage gyene iyeta iiwäreja cibu cabu ca, lui bine juubudäremusi Acejiyame tääpume, piiyepu nuuja iiwäreja gwidape cabu ca.”  
\v 34 Yeesu lui opo ewatnige, egä tabe umle mene ca jewecnistige, siige tabe jejige egä, “Maane mameta gäte biname me äbita, Acejiyame lui ne yaacanuge.” Ai ingwe gaabe ca biname cina wälu ge Yeesu ne cerämu ätemlejame.   
\s1 Keriso Laasi Nyene  
\r (Matayo 22:41-46; Luuka 20:41-44)  
\p
\v 35 Yeesu liba iiwäreja mete caale bora je ebiberäjimige, tabe jiicige egä, “Peei lipu gyene, egä cotre abiberäja biname cina jiicenisi, egä Keriso lui Daawida me kaakesaare gyene.  
\v 36 Aceji Seemo te Daawida ne ngene atwana ecäruji Keriso poto cidi me iicaname egä,  
\q1 ‘Yageyame te cäme Yageyame ne jejuji:  
\q1 Maane adnati cäme camu poto cidi ca,  
\q2 ngälu cane määme cubuyame bine  
\q2 määme ernge gawe me cire yaacranemepene.’   
\m
\v 37 Siige tabe Daawida te liba Keriso ne einuji teeme Yageyame ca, cije tabe piba lipu gyene Daawida me kaakesaare?” Biname cina jitecijisi gege cama Yeesu me mene.   
\s1 Yeesu Umle Mene Jejananemige Cotre Abiberäja Biname bime Mule poto cidi me  
\r (Matayo 23:1-36; Luuka 20:45-47)  
\p
\v 38 Yeesu teeme abiberäja mene cabu apu jiicige egä, “Weene ire cängena cotre abiberäja biname bime tääpume, lui cina singi gemi lecaleca cäbletääpe cama otnetnejame naace me awabame, egä teepi umlerage biname gemi, piiyepu lui cina singi gemi biname cina teebibine aletna puupu cabu cängena awablame.  
\v 39 Abasecretna mete cabu teepi singi ngii biname bime puupu cabu adnaterame, piiyepu soriyomu ne liba yaaclitusi, teepi ladna-täruge miijirage puupu cabu.  
\v 40 Teepi cuublacubla bime gwidape bine yaawadimusi piiyepu sinäme lecaleca padare irecu lätumutanininusi. Peei name pi teepi Acejiyame bau ca mäpurage daremu ne cirege päpäna.”   
\s1 Cuubla me Owecu Gwidape  
\r (Luuka 21:1-4)  
\p
\v 41 Yeesu liba adnatäneji enajige iiwäreja mete caale bora rarekaake acrana gwidape gome, tabe ire ca ewadanemige biname cina lipu rarekaake ebäcnisi. Bucurage dogwe biname cina ebäcnisi mage rarekaake bine.  
\v 42 Puma cita ca yepä owecumete cuubla te toclige, neeneni matimati rarekaake aacitige.  
\v 43 Yeesu abiberäja bägrä bine ala tesoglicmige, jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine, ai owecumete cuubla te magerage becitige, poto cina matimati bicranimisi.  
\v 44 Naace, teepi matimati rarekaake bine bicranimisi teeme bucurage cabu ca, yepä cuubla te iyeta becitige, teeme lui pisi nyene lenaja tääpume.”   
\c 13  
\s1 Yeesu me Mene Iiwäreja Mete Iigareca poto cidi me  
\r (Matayo 24:1-2; Luuka 21:5-6)  
\p
\v 1 Yeesu liba iiwäreja mete ne sebmalige, teeme yepä abiberäja bägrä te jejige egä, “Abiberäja biname, maane ire lipu modamoda kula gemi piiyepu lipu modamoda mete gemi!”  
\v 2 Yeesu jejige egä, “Maane jepänenemite ai modamoda mete bine. Ai iyeta iigareca cirege, siige lica yepä kula ne abmala nuuja kula me tumeca.”   
\s1 Mäpu cina Lipu Cirege Otni  
\r (Matayo 24:3-14; Luuka 21:7-19)  
\p
\v 3 Pui ingwe gaabe ca Yeesu liba adnatäneji enajige Olibi Uli Podo cabu, iiwäreja mete cabu opire enajige, piba Peteru Yakobu Yoane Andrea naabi tujige teeme bau me, siige ogä itemlänisi egä,  
\v 4 “Nijini ai mule cina liba cire läbitipesi. Ngena cewecu cina cirege awaba, egä padare te bii tatyaramtige ai mule cina äpletnecame?”  
\v 5 Yeesu jääjänige egä, “Weene miiji cängena ire, cije nuuja te weebibine ingletnäjinuge.  
\v 6 Bucurage biname cina cire saaclepi cäme ngii cabu, cire jiicemepesi egä, ‘Cane Keriso säne’, siige teepi bucurage biname bine cire yaangletnäjemepesi.  
\v 7 Cuta weene liba cire itecijanipi cubu ala mameta piiyepu liba idre cire itecijanipi cubu poto cidi me cudecewe je, weene cälu te gone jitinuge, ingle ai te miiji cire läbitepi. Yepä ai padare me ngälugaabe cäro camu gyene.  
\v 8 Yepä gawe biname cina cirege cubu iicana nuuja gawe biname cama, cuta yepä gawe mope biname te nuuja gawe mope biname cama. Cuta ocneja cina cirege maramara cewe cabu ta, piiyepu gane cirege. Ai iyeta lui mäpu padare me agedna taatu gyene, epu pana mäpumäpu magebi te lipu cupace laplongamtuge bägrä ärngime.   
\p
\v 9 Pui padare cabu weene ire cängena biname bime tääpume. Teepi weebibine cirege oomlana ablaweja puupu cabu waadename piiyepu weebibine abasecretna mete cabu ta cirege atemeläja. Weene cirege aclajuta gawe mope biname bime opo gaabe je cämiji pi naace tääpume teebibine Miiji Mene jajanename.  
\v 10 Miiji Mene miiji niinäce acenena iyeta cewe gaabegabe ta, ingwe ca piba ai padare me ngälugaabe te cire tädepi.  
\v 11 Weebibine liba cire iwadipesi ablaweja puupu me, weene niinäce gaabe me ngenecu gone, egä weene ngena cire jiicemepeye, yepä weene eei mene jiicuye Acejiyame te ngena mene icärininuge peei padare cabu. Peei lui weeme mene lica cirege, yepä Aceji Seemo te ngene atwana cire icäranipi.  
\v 12 Cuta piiyepu biname cina cirege teeme naane igane bine budre me ceera piiyepu babe cina teeme bägrä bine. Bägrä cina teeme mage babe bine cirege äingeja piiyepu budre me ceera.  
\v 13 Iyeta biname cina weebibine cire jimugitnipesi cämiji pi. Yepä laati te ngenecu kokre cire yaanajepi ngälu ngälugaabe, tabe iyeteta ireclota ne cire jääpänepi.”   
\s1 Baborage Mäpu  
\r (Matayo 24:15-28; Luuka 21:20-24)  
\p
\v 14 Yeesu abiberäja bägrä bine cerämu jejemige egä, “Weene liba niiyarage wälumeteyame ne cire jepänepeye aclajuteji puupu cabu, lui teeme tääpume cude gyene,” (acnema biname tabe miiji umle ai ngena tääpu myene) “piba Yuudea gawe cabu lui biname cina miiji uucratna podo cabu me.  
\v 15 Lui cina mete toro cabu lui puupu cabu diibe loocinusi, mete me gone äbäcna gwidape waadename,  
\v 16 piiyepu lui cina calwacupi cabu, teepi gone äcnära cewe me cäbletääpe waadename, yepä teepi iyeta miiji watata uucratna.  
\v 17 Ogi nemi eei magebi, lui cina mäpumäpu cirege pui padare cabu piiyepu lui cina ngame meeramera bägrä cama.  
\v 18 Irecu ätumutipeye, egä pui mule te gone läpletnutuge gäbu padare cabu,  
\v 19 ingle pui padare cabu lui mäpu baborage gyene iyeta poto mäpu cabu ca, lui cina ituge äpletnuta ai gawecewe me agedna cabu ca ngälu ai taje, cuta ingwe ca lica cirege äpletnuta.  
\v 20 Yepä Acejiyame te teeme ngene atwanena cabu pui mäpu padare ne uja tuube me itu jewenuji. Tabe liga pepu lica cire jaaweneji, nuuja te ireclota lica cire yaanajepi, pui mule cina liba cire läpletneräjipesi. Yepä teeme äjäcräneji biname bime name pi tabe ngene itu jotwananuji pui padare ne tuube me wawename.  
\v 21 Pui padare cabu liba nuuja te cire jijipi egä, ‘Ire, age sena Keriso,’ coo egä, ‘Tabe isino,’ gone jäätrunguye.  
\v 22 Walya Keriso piiyepu walya mename biname cina cire saaclepi. Teepi ciitaca mule bine piiyepu cälu te äti mule bine cire jaawenanemepesi Acejiyame me äjäcräneji biname bine angletnejame, teepi liba ibibi cirege peei ne wawename.  
\v 23 Weene ireire inajipi, ingle cane niinäce gaabe me weebibine ituge umle mene jajanena.”   
\s1 Yeesu me Acnenuta poto cidi me  
\r (Matayo 24:29-31; Luuka 21:25-28)  
\p
\v 24 Yeesu cuta jejemige egä, “Pui mäpu padare me ingwe gaabe ca bimu te krokeciiye me cire läbitepi, piiyepu mabye te lica cire saapaclyärepi.  
\v 25 Wale cina cabu ca cire saatrametnemepi, piiyepu lijalija nuuja gwidape gemi puma, teepi teeme otnetneja gaabe cabu ca cirege äyeblengäja.  
\v 26 Piba biname cina cire näpänepesi cebine, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, carbe cabu cirege äina baborage kokre piiyepu jamyacu apaclyera cama.  
\v 27 Puma cita ca cane mename seemo bine cire jäätyepemepene Acejiyame me äjäcräneji biname bine abasecretname iyeta poto ca ai gawecewe cabu.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Piigi Uli poto cidi me  
\r (Matayo 24:32-35; Luuka 21:29-33)  
\p
\v 28 “Weene labiberäjininuye piigi uli cabu ca. Teeme ciipe liba migi ca tapanininusi, ngänglä laame tucu taawenimuge, siige weene umle gemi, egä kämäge mameta gyene.  
\v 29 Cuta weene liba cirege päpäna, cane lui mule poto cidi me bii jijininine, weene piba umle cire äbitipeye, egä cäme acnenuta padare mameta gyene. Cane grana gome säne.  
\v 30 Cane toraca mene jijenininine, biname lui cina ireclota page ai taje, teepi iyeta budre lica cirege äbita, ngälu iyeta ai mule cina liba cire läbitipesi.  
\v 31 Dume piiyepu gawe cirege apira, yepä cäme mene te lica cirege apira.”   
\s1 Nuuja Biname te Umle Lica Bimu coo Padare  
\r (Matayo 24:36-44)  
\p
\v 32 “Yepä nuuja biname te umle lica gyene bimu coo padare, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cäme acnenuta tääpume. Cabucewe je lui Acejiyame me mename seemo teepi umle lica gemi, cuta cane Acejiyame me Bägrä cane cuta umle lica gäne, yepä Babe taatu umle gyene.  
\v 33 Peei name pi weene miiji cängena ire, ireclota inajipi, ingle weene umle lica gemi ai mule cina liba cire läbitipesi.   
\p
\v 34 Ai lui epu pana gyene, lui biname te cewe ne saabmaluge, läduge cudecewe cewe me. Tabe teeme mete piiyepu iyeta gwidape bine saabmalimuge teeme kaakesea bägrä bime ime cabu. Tabe teeme yepäyepä bine maramara kaakesea yääcäranemuge. Grana ire atwi biname ne tabe jaajuge ireire lenajame.  
\v 35 Yepä pana weene cuta miiji ireire inajipi, ingle weene umle lica gemi mete yageyame te liba tacnenige. Ai lui pama mämleteca me, coo ciiye duusa me, coo sewali mameta me, coo bimu acitame.  
\v 36 Weene ireire inajipi! Tabe liba bojäcu tädenige, niiya gyene tabe weebibine ute cabu ädära.  
\v 37 Cane aga ngena bii jijenininine weebibine, ai lui iyeta biname bime tääpu myene. Weene ireire inajipi!”   
\c 14  
\s1 Gläämu Jecijemige Yeesu ne Aglime  
\r (Matayo 26:1-5; Luuka 22:1-2; Yoane 11:45-53)  
\p
\v 1 Neeneni bimu ingwe gaabe ca biname cina äsuplengta trii ne jewenisi piiyepu uutneca cäco buluduu bine erwäjanemisi seben bimu ngalebora ngene apecname, teeme saarewale bine liba sisemujisi Aikupito ca. Pui padare cabu modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina gläämu jecijemige Yeesu ne lipulipu ogä oomlaname siige budre me aglime.  
\v 2 Teepi jiicisi egä, “Mine äblicäco teebine oomlana trii biname bime irewale, cije teepi cubu jaagednusi mine cama.”   
\s1 Magebi te Yeesu ne Oil ca Eganige Betaniya Cewe je  
\r (Matayo 26:6-13; Yoane 12:1-8)  
\p
\v 3 Pui padare cabu Yeesu Simona me mete cabu jage Betaniya je. Simona lui lepera pita cama ge niinäce. Yeesu deedei liba äbitige, yepä magebi te tabacitige alabasta kula karpu cama. Karpu ngalebora puga ge miijirage lengo nardus oil, lui ne baborage daremu ca jaaletnusi. Tabe karpu ne etebicige, oil ne epadurige Yeesu me mope cabu.  
\v 4 Poto biname cina claabe me äbitininisi, ajanininisi egä, “Niiyarage gyene ai oil ne pepu papa apadura.  
\v 5 Miiji cire yaacanejisi aletname trii hanred rarekaake ca, siige pui rarekaake owecumete biname bine cire yääcäremejisi.” Siige teepi teebine ujäclisi.   
\p
\v 6 Yepä Yeesu jejemige egä, “Obmaleye teebine. Weene ngeno me ngenecu mäpu me joweneniye? Tabe miijirage mule ne bii jewenige cäme tääpume.  
\v 7 Iyeta padare cabu owecumete biname cina weene cama yaacrajimuge, siige weene miiji gemi teebibine ätityerame weene lui padare cabu singi, yepä cane weene cama lica pagege iyeta padare cabu lenaja.  
\v 8 Peei name pi miiji gyene, egä tabe jewenige, tabe lui mule ne ibibi ge wawena. Tabe cäme tääpe ne niinäce gaabe me bii beganige gape me acitame.  
\v 9 Cane toraca mene jijenininine, biname cina luma Miiji Mene ne yaacenanusi ai gawecewe cabu ta, teepi cirege jajanena ai magebi me ngene apecna tääpume, tabe ngena ne bii jewenige cäme tääpume.”   
\s1 Yuuda Mene Jewenige Yeesu ne Awabame Budre tääpume  
\r (Matayo 26:14-16; Luuka 22:3-6)  
\p
\v 10 Yeesu me twelb abiberäja bägrä bime yepä te ngii Yuuda Isakariyota ädige modamoda iiwäreja biname bime bau me, jejemige tabe Yeesu ne awabame agli tääpume.  
\v 11 Teepi liba itecijemige, teepi gege ecisi, siige jejisi Yuuda ne teebine daremu ceerame. Puma cita ca tabe miiji gaabe ne jirngige Yeesu ne awabame teeme budre tääpume.   
\s1 Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Äsuplengta Deedei Erwige  
\r (Matayo 26:17-25; Luuka 22:7-14, 21-23; Yoane 13:21-30)  
\p
\v 12 Trii padare puga ge Israela biname cina liba uutneca cäco buluduu bine yäärwäjimusi. Pui padare me niinäce bimu cabu, teepi liba maamoi bine yaaglecimusi äsuplengta deedei tääpume, Yeesu me abiberäja bägrä cina teebine itemlisi egä, “Maane singi luma mäte cine äsuplengta deedei ne amacetnäjame määme tääpume?”  
\v 13 Tabe teeme neeneni abiberäja bägrä bine apu mene cama jäätyepige egä, “Weene iclege babo cewe me. Weene puma opopa eyeniye rooriye cama, lui te niiye karpu ne secanenige,  
\v 14 siige teebine ingwe icwepeye tabe lui mete cabu abacitenige. Jejepeye mete yageyame ne egä, ‘Abiberäja biname te singi umle äbitame, egä lese nyene puupu, tabe luma teeme abiberäja bägrä cama äsuplengta deedei äbitenige?’  
\v 15 Tabe weebibine jiwabenige baborage cabu puupu ne. Pui puupu cabu piti nemi iyeta gwidape, siige puma emacetnäjepeye deedei mime tääpume.”  
\v 16 Abiberäja bägrä cina abyemeräsi, aaclige babo cewe me, jepänemäsi iyeta gwidape Yeesu me mene ibi. Teepi äsuplengta deedei puma emacetnäjäsi.   
\p
\v 17 Liba mämleteca ge, Yeesu atyaramtige teeme twelb abiberäja bägrä cama pui mete cabu me.  
\v 18 Teepi liba deedei äbitininisi, Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine, weeme yepä lui te deedei äbitenige cane cama, cebine budre me pa nawabepi.”  
\v 19 Teepi ngenecu mäpu me äbitininisi, siige yepäyepä jejananisi egä, “Yageyame, cane lica.”  
\v 20 Yeesu jejemige egä, “Ai lui weene twelb bime yepä gyene, lui te buluduu ne yiiglenutenige cane cama disi cabu.  
\v 21 Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, budre pa läbitepene, Oogäräneji mene te lipu jiicenige cäme poto cidi me. Yepä oge yene pui biname, cebine lui te nawabenige budre tääpume. Teeme tääpume miiji cirege tabe liba lica cire laplimleji.”   
\s1 Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Aareto ne Erwige  
\r (Matayo 26:26-30; Luuka 22:15-20; 1 Korinito 1:23-25)  
\p
\v 22 Teepi liba deedei erwäjisi, Yeesu piba buluduu ne ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecige, abiberäja bägrä bine ecärimige, jejemige egä, “Ecateye. Ai lui cäme tääpe gyene.”  
\v 23 Tabe cuta kwäye ne waina niiye cama ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, ecärimige teebibine, siige teepi iyeta pui kwäye cabu ca enisi.  
\v 24 Yeesu jejemige egä, “Ai lui cäme uudi gyene, lui te mameta gyene apira bucurage biname bime tääpume piiyepu lui te klaje jecnenige Acejiyame lui kirece mene ituge jaji biname bine niiya cabu ca äsecrerame.  
\v 25 Cane toraca mene jijenininine, cane cääri waina niiye lica cirege nani ngälu pui padare cabu, cane liba kirece waina niiye cire yaanepene Acejiyame me puupu cabu cabucewe je.”  
\v 26 Puma cita ca teepi uupera ne etangisi, siige äsige, eclige Olibi Uli Podo cabu me.   
\s1 Yeesu piiyepu Peteru  
\r (Matayo 26:31-35; Luuka 22:31-34; Yoane 13:36-38)  
\p
\v 27 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene page iyeta cebine nabmaleniye, uucratnininiye, ingle mene oogäräneji gyene cäme poto cidi me egä, ‘Acejiyame te maamoi ire atwi biname ne budre me cire yaaglepi, siige maamoi cina maramara cire yaaplidnärepesi.’  
\v 28 Yepä cane liba budre cabu ca pa larpinantepene, cane piba weeme niinäce gaabe me Galilaya me pa lädepene.”  
\v 29 Peteru Yeesu ne jejige egä, “Ngänu gyene liba iyeta poto cina meebine abmala, cane licarage naabmalenine meebine.”  
\v 30 Yeesu jejige egä, “Cane toraca naajenine, airage ciiye cabu maane cebine niinäce nesae gääbu nainenite, piba paulo te neeneni manu ala sengenenige.”  
\v 31 Peteru kokre cama jejige egä, “Ngänu gyene teepi cebine maane cama budre me agli, yepä cane licarage naainenine meebine.” Iyeta abiberäja bägrä cina cuta yepä mene jejanisi.   
\s1 Yeesu Irecu Ätumutige Getesemane je  
\r (Matayo 26:36-46; Luuka 22:39-46)  
\p
\v 32 Teepi eclige cewe ngii Getesemane me. Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene ama adnatärineye, cane lädene irecu ätumutame.  
\v 33 Tabe Peteru Yakobu Yoane naabibine aacanänige teta cama. Yeesu babo ngenecu mäpu me äbitige piiyepu wälu te joomlige,  
\v 34 siige tabe jääjänige egä, “Ai baborage ngenecu mäpu te cebine budre pana nawenenige. Weene ama ireclota sinäjänege, cebine nawagrijeye.”  
\v 35 Puma cita ca tabe matikäli padare abotäntige, oweowe ajarige gawe cabu me, irecu ätumutige, egä liba miiji gyene ai mäpu padare te teebine äsuplengtame.  
\v 36 Tabe apu jiicige egä, “Cäme Babe, maane miiji gäte iyeta gwidape bine wawenecame. Maane ai mäpu ne cäme bau ca iyeblingti. Yepä gone cäme singi ne jaawenute, määme singi ne jewenepi.”   
\p
\v 37 Puma cita ca tabe tacnenutige, abiberäja bägrä bine ute cabu täädäränige. Tabe Peteru ne jejige egä, “Simona, maane nää ute gäte? Maane nää äblicäco gäte ireclota lenaja matikäli padare?  
\v 38 Weene ireclota inajänege piiyepu irecu ätumutäneye, piba apicetnära padare cabu weene lica itrametnenänige. Weeme seemo cina singi gemi cäme singi ne wawename, yepä weeme tääpe cina kokre cäco gemi.”   
\p
\v 39 Tabe cuta cääri acnenutige, pepu pana mene ca irecu ätumutige niinäce liiyepu.  
\v 40 Tabe liba tacnenutige, cuta ute cabu cääri teebibine täädäränige, ingle teeme irecu mäpurage ge. Teepi liba alotneränisi, teepi umle lica ge teebine ngena mene jajime.  
\v 41 Yeesu nesae me abotäntige irecu ätumutame, siige tabe liba tacnenutige, abiberäja bägrä bine jääjänige egä, “Weene ute camu gämi, ngene oocenäniye. Siige, padare te bii tatyaramtige. Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine mameta gyene ceera conocono biname bime ime cabu me.  
\v 42 Arpineräneye, biiri wääjene. Lui biname te cebine nawabenige budre me aglime, tabe mameta gyene.”   
\s1 Yeesu ne Joomlisi  
\r (Matayo 26:47-56; Luuka 22:47-53; Yoane 18:3-12)  
\p
\v 43 Yeesu liba camu mene iicema cabu jage, Yuuda teeme twelb abiberäja bägrä bime yepä te piba tatyaramtige. Teta cama biname cina seclige cubu turikä piiyepu gabagaba cama. Modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu poto Israela modamoda biname cina jityepimisi teebibine.  
\v 44 Yeesu ne budre me awabayame biname te cewecu ne bii becitige pui biname bime tääpume egä, “Cane lui biname ne jetecnenine, peese nyene weene lui tääpume singi gemi. Joomlepeye, weeme ire atwi ngalebora ecanepeye.”   
\p
\v 45 Yuuda liba tatyaramtige, tabe piba conocäco ädige Yeesu bau me, jejige egä, “Abiberäja biname,” siige jetecnige teebine.  
\v 46 Biname cina piba Yeesu ne kokre cama joomlisi.  
\v 47 Lui cina aclajuteji puga icrajige, teeme yepä te cubu turikä ne sisatige, yoororige, siige yepä biname me tablame ne iyeta jeläcnutige. Pui lui iiwäreja mope biname me kaakesea bägrä ge.  
\v 48 Yeesu biname bine jejemige egä, “Weene naaclige cubu turikä piiyepu gabagaba cama cebine oomlaname epu pana, egä cane cubucubu biname gäne.  
\v 49 Iyeta bimu gaabegabe cane weene cama ge, iiwäreja mete cabu yaabiberäjimune, weene piba cebine lica noomluye. Apu gyene, ingle lui mene oogäräneji gyene cäme poto cidi me, miiji toraca me äbita.”  
\v 50 Puma cita ca iyeta abiberäja bägrä cina teebine ebmalisi, siige uucratnige.   
\p
\v 51 Yepä mamye biname te Yeesu ne ingwe icwige. Tabe yepä taatu cäbletääpe ca asigräneji ge. Biname cina liga teebine joomli-si,  
\v 52 tabe cäbletääpe ne sebmalige, siige cuutacuta uucrige.   
\s1 Yeesu Israela Mutre Biname bime Opo Gaabe je  
\r (Matayo 26:57-68; Luuka 22:54-55, 63-71; Yoane 18:13-14, 19-24)  
\p
\v 53 Yeesu ne ecanisi iiwäreja mope biname me mete me, liiyeme iyeta modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname cina abasecretnuji.  
\v 54 Peteru seeji cude padare ca Yeesu ne ingwe icwige, siige abacitige iiwäreja mope biname me mete caale bora me. Tabe puga adnatige awamuta biname bime cama, gäbu jemajige uliobo gome.   
\p
\v 55 Modamoda iiwäreja biname piiyepu iyeta mutre biname teepi biname bine jirngemisi Yeesu ne aitnejame budre me agli tääpume, yepä teepi nuuja ne lica jepänisi.  
\v 56 Bucurage biname cina puu Yeesu ne walya jeitnäjisi, yepä teeme mene yepä lica ge.  
\v 57 Piba poto biname cina abujengäjige, walya jeitnäjisi egä,  
\v 58 “Cine jitecijisi tabe iicana je egä, ‘Cane ai iiwäreja mete ne yiigarecenine, biname cina lui ne erangujisi, piba nesae bimu cama cääri cuta pa yaarangepene nuuja ne, lui biname biji arangäneji mete lica ge.’”  
\v 59 Yepä ai biname bime mene cuta yepä ibi lica gemi.   
\p
\v 60 Iiwäreja mope biname te biname bime opo gaabe abujängtige, Yeesu ne itemlige egä, “Baa, määme nuuja daremu mene lica gyene, teepi lipu meebine naitnäjenisi.”  
\v 61 Yepä tabe bojäcu enajige. Iiwäreja mope biname te cääri itemlige egä, “Nää, maane Keriso säte, biname bine niiya cabu ca lui te isecrärenenemite, cine lui me ngii ne yaawepyeräjusi, teeme Bägrä?”  
\v 62 Yeesu jejige egä, “Yoo, cane säne. Cuta weene cebine pagege päpäna, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, kokre Acejiyame me camu poto ca adnatäneji piiyepu carbe cabu äina gawe me.”  
\v 63 Iiwäreja mope biname te teeme cäbletääpe ne idericige awabame, egä tabe Yeesu ne panyamete jepänige, siige jiicige egä, “Mine nuuja singi lica gemi cerämu poto biname cina teebine aitnejame,  
\v 64 ingle weene bii bitecijinige, tabe lipu Acejiyame me ngii ne sabe bii jewenige, teeme bägrä ca lipu bainige. Weene lipu ngene jotwanininiye teeme poto cidi me?” Teepi iyeta jiicisi egä, “Teeme niiya pisi nyene, pui name pi teebine miiji budre me agli.”  
\v 65 Piba teeme poto cina gije abacitinisi teebine mote ca ätyewame. Teepi cäbletääpe ca teeme opo icwabisi, yoororisi, jejisi egä, “Nijini, laati te noororige?” Awamuta biname cina cuta teebine yoororisi.   
\s1 Peteru Yeesu ne Jeinige  
\r (Matayo 26:69-75; Luuka 22:56-62; Yoane 18:15-18, 25-27)  
\p
\v 66 Peteru liba puga ge pui mete puutucu je, iiwäreja mope biname me kaakesea ngulebägrä te toclige,  
\v 67 teebine jepänige gäbu amaja je uliobo gome. Tabe cängena ire acitige teeme bau me, jejige egä, “Maane cuta totnetnäjumete Yeesu Nasareta biname cama.”  
\v 68 Yepä tabe ainige, jojige egä, “Cane umle lica gäne maane ngena poto cidi me jiicenite.” Tabe puma cita ca awetäntige, ädige caale grana wajwa me, siige paulo te ala sengenige.  
\v 69 Pui kaakesea ngulebägrä te cuta cääri jepänige teebine, jejemige lui biname cina puga aclajuteji icrajige egä, “Ai biname lui teeme yepä gyene.”  
\v 70 Yepä Peteru cääri ainige. Matikäli padare ingwe ca lui cina aclajuteji puga ge Peteru ne jejisi egä, “Toraca gyene, maane teeme yepä gäte, ingle maane Galilaya biname gäte.”  
\v 71 Peteru jejemige, “Cane Acejiyame me ngii cabu jijenininine, egä cane umle lica gäne pui biname, weene lui poto cidi me jiicenenemiye.”  
\v 72 Piba taatu paulo te neeneni me ala sengenige. Peteru ngene jotwige, Yeesu lipu teebine jejige egä, “Maane cebine niinäce nesae gääbu nainenite, piba paulo te neeneni manu ala sengenenige.” Siige tabe ele jiplecmalige.   
\c 15  
\s1 Yeesu Pilato me Opo Gaabe je  
\r (Matayo 27:1-2, 11-14; Luuka 23:1-5; Yoane 18:28-38)  
\p
\v 1 Liba kroke sewalige, piba taatu modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname, piiyepu nuuja modamoda Israela biname, iyeta lui mutre biname, cina mene jitranisi Yeesu tääpume ngena wawename. Teepi teebine seea ca jetäyisi, Pilato bau me ecanisi.  
\v 2 Siige, tabe Yeesu ne itemlige egä, “Maane nää Israela biname bime mope biname gäte?” Tabe jejige egä, “Yoo, maane peega bii jiicite.”  
\v 3 Modamoda iiwäreja biname cina Yeesu ne bucurage gwidape poto cidi me jeitnäjisi,  
\v 4 siige Pilato Yeesu ne cääri itemlige egä, “Nää, määme nuuja daremu mene lica gyene? Egäsu maane näätecijenige, teepi lipu meebine bucurage gwidape poto cidi me naaitnäjenisi.”  
\v 5 Yepä Yeesu bojäcu enajige, daremu mene lica jewecnistige, siige Pilato cälu te jitige.   
\s1 Pilato Yeesu ne Budre me Jitranige  
\r (Matayo 27:15-26, Luuka 23:13-25; Yoane 18:39–19:16)  
\p
\v 6 Israela biname cina liba kämäge gaabegabe äsuplengta soriyomu ne jaawenusi, Pilato piba krokeciiye mete cabu ca yaasatuge teepi lui biname tääpume birige singi.  
\v 7 Pui padare cabu puga ge krokeciiye mete cabu biname ngii Baraba. Tabe poto biname cama cubu itu jiicananepi Rooma modamoda biname bime tääpume. Teepi biname ne itu yaaglepesi budre me teeme cubu ngalebora, siige krokeciiye mete bora yaacranemepesi.  
\v 8 Siige, biname cina eclige, Pilato ne itemlisi yepä biname ne krokeciiye mete cabu ca asatame, tabe lipu jaawenuge pui padare cabu iyeta kämäge gaabegabe.  
\v 9 Pilato itemlige egä, “Nää, weene singi gemi cane Israela mope biname ne asatame weeme tääpume?”  
\v 10 Pilato umle ge, egä modamoda iiwäreja biname cina teebine Yeesu bii becärisi, ingle teepi teebine ire patre jeglisi.   
\p
\v 11 Puma cita ca modamoda iiwäreja biname cina biname bine giri jicranimige teepi Pilato ne jajime tabe Baraba ne asatame lica Yeesu ne.  
\v 12 Siige Pilato biname bine cääri itemlimige egä, “Cije cane piba ngena jewenenine teeme tääpume weene lui ne yaainuye Israela biname bime mopeyame ca?”  
\v 13 Teepi ala abayaninisi egä, “Baarge uli cabu jääbyecresi!”  
\v 14 Pilato itemlimige egä, “Ngena name pi? Tabe ngena niiya ne itu tewenumi?” Yepä teepi baborage ala abayaninisi egä, “Baarge uli cabu jääbyecresi!”  
\v 15 Pilato singi ge biname bime ngenecu miiji me wawename, siige tabe Baraba ne sisatige krokeciiye mete cabu ca teeme tääpume. Puma cita ca tabe jejemige Yeesu ne adnaname, siige biname bine ecärimige teepi baarge uli cabu äbyecrame.   
\s1 Rooma Cubu Biname cina Yeesu ne Ätutena pana Jewenanisi  
\r (Matayo 27:27-31; Yoane 19:2-3)  
\p
\v 16 Puma cita ca Rooma cubu biname cina Yeesu ne ecanisi Pilato me mete opo gome me, siige ala tesoglicmisi lui cina yepä sange teta cama.  
\v 17 Teepi Yeesu ne ciriyäciriyä cäbletääpe esigrisi, pägepäge seeasea ne jemlemaltisi, teeme mope cabu ecitisi krauni tääpume. Teepi ai ne ätutena pana jewenisi, egä tabe babo mope biname gyene.  
\v 18 Puma cita ca teepi jewablisi teebine, jejisi egä, “Sebore Israela biname bime mopeyame!”  
\v 19 Teepi teebine suru ca yoororanisi mope gome, mote ca ityewäjisi, siige sinäme kokorare ca ipednanemisi teebine opo gaabe me acitame.  
\v 20 Teepi teebine apu ätutena pana jewenisi, piba ciriyäciriyä cäbletääpe ne jiiremutisi, teemerage cäbletääpe esigrärisi. Puma cita ca teepi teebine ecanisi baarge uli cabu äbyecrame.   
\s1 Yeesu ne Baarge Uli cabu Jibyecrisi  
\r (Matayo 27:32-44; Luuka 23:26-43; Yoane 19:17-27)  
\p
\v 21 Puga ge yepä rooriye ngii Simona. Tabe lui Kurene cewe biname gyene, Aleksanda Rupus naabime babe. Tabe calwacupi cewe ca tacnige, siige cubu biname cina giri jecitisi Yeesu me baarge uli ne acaname.  
\v 22 Puma cita ca teepi Yeesu ne ecanisi cewe ngii Gologota me, lui me aboclomta egä, ‘Mopekaake Cewe’.  
\v 23 Teepi teebine liga ecärisi miira traci cama alengläciteji waina niiye, yepä tabe lica enige.  
\v 24 Piba teepi teebine toto ca jibyecrisi baarge uli cabu. Siige puma cita ca teepi matimati kula cabu teeme ngii bine yoogärimisi, piba yiisabäjemisi pui kula bine umle äbitame, egä teepi lipulipu Yeesu me cäbletääpe bine abelename.   
\p
\v 25 Peei lui krokebimu ge, teepi liba teebine baarge uli cabu jibyecrisi.  
\v 26 Yeesu me mope gome oogäräneji ge teeme budre ingle poto cidi me egä, ISRAELA BINAME BIME MOPE BINAME.  
\v 27 Teepi cuta neeneni cubucubu biname bine jääbyecrisi baarge uli cabu. Yepä lui Yeesu me camu poto ca, nuuja lui teeme säwäci poto ca.  
\v 28 Apu mule ca ai Oogäräneji mene te toraca me äbitige egä, “Teebine cubucubu biname pana jewenisi.”   
\p
\v 29 Lui biname cina Yeesu ne isuplengäjisi, teepi jisädanisi, mope akocnäjinisi, jejisi egä, “Baa, maane age säte, iiwäreja mete ne lui te yiigarecenite, siige nesae bimu ngalebora cääri erangenite.  
\v 30 Maane määmämu miiji äbiti, baarge uli cabu ca täini.”   
\p
\v 31 Cuta modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina Yeesu ne pepu jisädanisi. Teepi ajanininisi egä, “Tabe poto bine miiji jaawenanemuge, yepä tabe äblicäco teemämu miiji äbita.  
\v 32 Tabe Keriso ca lainuge, biname bine lui te niiya cabu ca birige äsecrera, piiyepu Israela biname bime mope biname ca, siige tabe täinege baarge uli cabu ca cine päpäname, cine piba jitrunge-nisi teebine.” Lui bine jääbyecrisi teeme gome, teepi cuta teebine jisädenäsi.   
\s1 Yeesu me Budre  
\r (Matayo 27:45-56; Luuka 23:44-49; Yoane 19:28-30)  
\p
\v 33 Liba bimu duusa ge, krokeciiye te cewe ne iyeta icwabige nesae awa cama.  
\v 34 Mämle bimu me Yeesu babo tagepogogo ca ala abayige egä, “Eeli, Eeli lama sabatani,” peei lui egä, “Cäme Acejiyame, cäme Acejiyame, maane ngeno me cebine nägyite?”  
\v 35 Poto lui cina aclajuteji icrajige teeme gome, jitecijisi, jiicisi egä, “Itecijinege, tabe Eliya ne ala tesoglecenige.”  
\v 36 Puma cita ca yepä te tuuwamige, waarpopale pana gwidape ne caapocapo waina niiye cabu yiiglenutige, suru ca jigadige, isinglantige Yeesu me tage cabu me, jiicige egä, “Mine jääpänesi, Eliya liba tädenige teebine ätrungentame.”  
\v 37 Piba Yeesu baborage tagepogogo ca ala abayige, siige budre äbitige.   
\p
\v 38 Iiwäreja mete cabu lui baborage cäbletääpe adadnäneji ge, äderärige cabu ca ngälu gawe me.  
\v 39 Cubu biname bime mope biname, lui te aclajuteji enajige Yeesu me opo gaabe, liba jepänige tabe lipu budre äbitige, tabe jiicige egä, “Toraca, ai biname lui Acejiyame me Bägrä gyene.”   
\p
\v 40 Magebi puga ge cudecewe ca ire. Teeme yepä lui Mariya Magadala cewe magebi tage, nuuja lui Mariya tage lui iganerage Yakobu piiyepu Yoose naabime mage, yepä lui Salome tage.  
\v 41 Teepi Yeesu cama jage, tabe liba Galilaya je waatnetnäjuge, teebine yäätityeräjusi. Cuta poto cerämu magebi puga ge, lui cina saaclepi Yeesu cama Yerusalema me.   
\s1 Yeesu ne Gape cabu Ecitisi  
\r (Matayo 27:57-61; Luuka 23:50-56; Yoane 19:38-42)  
\p
\v 42-43 Mämleteca liba mameta ge, Yoosepa Arimatea cewe biname te tatyaramtige. Tabe yepä miijirage mutre biname ge, lui te padare ne jewagrijige Acejiyame te biname bine waadename. Ingle peei lui Fraide ge, Sabade bimu me amacetnäja bimu ge, tabe tii ecanige, Pilato bau me ädige Yeesu me budrekaake tääpume.  
\v 44 Pilato cälu te jitige ätecijame, egä Yeesu uja budre bäbitige. Tabe jejige ala asoglecame cubu mope biname ne, siige itemlige egä, “Yeesu nää uja budre bäbitige.”  
\v 45 Tabe liba umle äbitige cubu mope biname bau ca, egä Yeesu budre ge, tabe Yoosepa ne jejige teeme budrekaake ne acatame.  
\v 46 Puma cita ca Yoosepa ädige, bulubulu cäbletääpe ne jeletnige, Yeesu ne sitru-ngamtige, cäbletääpe ca tope etnige, siige gape cabu me ecitige, lui gape ne ituge uurana baborage kula ngalebora. Piba tabe baborage kula ne epetrengäjige gape grana armime.  
\v 47 Mariya Magadala cewe magebi piiyepu Mariya Yoose me mage teepi jepänäsi, tabe Yeesu ne luma ecitige.   
\c 16  
\s1 Yeesu Budre cabu ca Arpinantige  
\r (Matayo 28:1-8; Luuka 24:1-12; Yoane 20:1-10)  
\p
\v 1 Sabade bimu liba apirige, Mariya Magadala cewe magebi, Mariya Yakobu me mage, piiyepu Salome, teepi miijirage lengo ngängye bine jeletnemänisi Yeesu me budrekaake ne aganame.  
\v 2 Sande krokerage, bimu te liba tacitige, teepi ujige gape gome me.  
\v 3 Gaabe cabu teepi ajanänisi egä, “Laati te pui kula ne epeträngtenige gape grana cabu ca mime tääpume?”  
\v 4 Teepi apu ajanänisi, ingle kula lui baborage ge. Siige teepi liba atyaräninisi, ire acranänisi, siige jepänänisi, egä kula lui apeträngteji ge.  
\v 5 Teepi gape cabu me ebäcnänisi, mamye biname ne jepänänisi bulubulu lecaleca cäbletääpe ca asigräneji ge, camu poto cidi ca adnatäneji ge, siige magebi cina cälu te jäätänige.  
\v 6 Tabe teebibine jääjänige egä, “Gone cälu te jitänuge. Weene Yeesu Nasareta cewe biname ne jirngenäneniye, lui ne baarge uli cabu tibyecrumesi. Tabe ama lica gyene. Acejiyame te teebine budre cabu ca berpinantige. Weene ire! Agesa lui puupu cabu teebine sitwitumesi.  
\v 7 Äte ujeye! Peteru naabibine jejemeye, egä tabe teeme niinäce gaabe me ädenige Galilaya me. Puma teepi opopa eyenisi teta cama, tabe lipu itu jaajemepi teebibine.”  
\v 8 Magebi cina äsänisi gape cabu ca, siige uucratnänisi, ingle teepi mage cälu te jäätänige piiyepu jaalocnänige wälu name pi. Teepi nuuja biname ne lica jejisi ai poto cidi me, ingle teepi wälu ge.   
\s1 Yeesu Aboclomtige Teeme Abiberäja Bägrä bime bau me  
\r (Matayo 28:9-10, 16-20; Luuka 24:13-53; Yoane 20:11-18; 20:19-23; Apostolo 1:6-11)  
\p
\v 9 Sande bimu krokerage Yeesu budre cabu ca liba arpinantige, tabe aboclomtige niinäce Mariya Magadala cewe magebi bau me, lui me trupa cabu ca tabe itu yääsecräremepi seben niiya cable bine.  
\v 10 Tabe oclige abiberäja bägrä bime bau me, lui cina Yeesu ne ele jelwisi, jejemige ai poto cidi me.  
\v 11 Yepä teepi liba itecijemige, egä Yeesu barpinantige piiyepu tabe teebine bii jepänige, teepi lica jitrungisi.   
\p
\v 12 Ai ingwe gaabe ca Yeesu aboclomtige mara opo ca neeneni abiberäja bägrä bime bau me, teepi liba gaabe cabu aaclige babo cewe kaake poto cidi ca.  
\v 13 Siige teepi babo cewe me acnenutäsi poto abiberäja bägrä bime bau me, jejemäsi, egä teepi Yeesu ne bii jepänäsi, yepä teepi lica jäätrungisi teebibine.   
\p
\v 14 Ingwe ca Yeesu aboclomtige lebin abiberäja bägrä bime bau me, teepi liba deedei cabu jage. Tabe teebibine jicnecimige teeme ätrunga cäco piiyepu ätecija cäco mule name pi, ingle teepi lica pui biname bine titrungimumesi, lui cina teebine tepänanumesi, egä tabe budre cabu ca itu tarpinantumi.  
\v 15 Tabe teebibine jejemige egä, “Äte naaclepi, iyeta cewe gaabegabe ta Miiji Mene ne ecananepeye iyeta biname bime bau me ai gawecewe cabu.  
\v 16 Laati te liba Miiji Mene ne jäätrunguge piiyepu teebine liba niiye ca cuta jääcisäjuye, tabe cirege iyeteta ireclota ne päpäna. Laati te liba lica jäätrunguge, teeme niiya mule cina yaacrajuge, siige teebine cirege atrana.  
\v 17 Lui biname cina Miiji Mene jäätru-ngusi, teepi ai ciitaca mule bine pagege waweneca: teepi cäme ngii cabu niiya cable bine pagege äyecreja biname bime trupa cabu ca, piiyepu teepi teeme umle cäco mene ca pagege iicema.  
\v 18 Teepi liba cobyame bine joomlemusi coo piiyepu budre niiye liba yaanusi, pui cina äblicäco teebibine sabe wawena. Teepi pagege teeme ime acrana pita biname bime papa cabu me, siige teepi miiji läbitininusi.”   
\p
\v 19 Yeesu Yageyame te liba ai mene teebibine jejananemige, pui kaake poto cidi ca Acejiyame te teebine ecanige cabucewe me, siige tabe Acejiyame me camu poto cidi ca adnatige.  
\v 20 Abiberäja bägrä cina ecluji, Miiji Mene ne ecananujisi iyeta poto ta. Yageyame te kokre ecärimuji teepi ciitaca mule bine wawenecame naace tääpume awabame, egä Miiji Mene toraca gyene.