\id MAT  - Bine NT [bon] -Papua New Guinea 1993 (DBL -2014) 
\h Matayo 
\toc1 Matayo Me Miiji Mene 
\toc2 Matayo 
\toc3 Mat 
\mt1 MATAYO ME MIIJI MENE  
\c 1  
\s1 Yeesu Keriso me Kaakesaare Gemi  
\r (Luuka 3:23-38)  
\p
\v 1 Ai lui Yeesu Keriso me kaakesaare bime ngii gemi. Yeesu lui Daawida me kaakesaare ge, Daawida lui Abrahamo me kaakesaare ge.   
\q1
\v 2 Abrahamo lui Isacako me Babe ge,  
\q2 Isacako lui Yakobu me Babe ge,  
\q2 Yakobu lui Yuuda piiyepu teeme naniganewaleyame bime babe ge,   
\q1
\v 3 Yuuda lui Perese naabi Sera bime babe ge, teeme mage lui Tamara tage.  
\q2 Perese lui Hesoroma me babe ge,  
\q2 Hesoroma lui Arama me babe ge,   
\q1
\v 4 Arama lui Aminadaba me babe ge,  
\q2 Aminadaba lui Naasona me babe ge,  
\q2 Naasona lui Salamona me babe ge,   
\q1
\v 5 Salamona lui Boasa me babe ge, teeme mage lui Rahaba tage.  
\q2 Boasa lui Obeda me babe ge, teeme mage lui Ruuta tage.  
\q2 Obeda lui Yese me babe ge,   
\q1
\v 6 Yese lui Daawida me babe ge, lui te mope biname me äbituji.  
\q1 Daawida lui Solomona me babe ge, teeme mage lui Uriya me coga tage.   
\q1
\v 7 Solomona lui Rehoboamo me babe ge,  
\q2 Rehoboamo lui Abiya me babe ge,  
\q2 Abiya lui Asa me babe ge,   
\q1
\v 8 Asa lui Yosepata me babe ge,  
\q2 Yosepata lui Yorama me babe ge,  
\q2 Yorama lui Osiya me babe ge,   
\q1
\v 9 Osiya lui Yotama me babe ge,  
\q2 Yotama lui Ahasa me babe ge,  
\q2 Ahasa lui Hesekiya me babe ge,   
\q1
\v 10 Hesekiya lui Manasa me babe ge,  
\q2 Manasa lui Amona me babe ge,  
\q2 Amona lui Yosiya me babe ge,   
\q1
\v 11 Yosiya lui Yekoniya naabibime babe ge. Pui padare cabu Yosiya liba teeme bägrä bine jepänimuji, Babloniya biname cina Israela biname bine joomläjimujisi teeme cewe me waadename.   
\q1
\v 12 Israela biname cina liba Babloniya je icrajimuji,  
\q2 piba Yekoniya Salatiyelu ne jepänuji.  
\q2 Salatiyelu lui Serubabelu me babe ge,   
\q1
\v 13 Serubabelu lui Abyuda me babe ge,  
\q2 Abyuda lui Eliyakima me babe ge,  
\q2 Eliyakima lui Asora me babe ge,   
\q1
\v 14 Asora lui Sadoka me babe ge,  
\q2 Sadoka lui Akima me babe ge,  
\q2 Akima lui Elyuda me babe ge,   
\q1
\v 15 Elyuda lui Eliyasara me babe ge,  
\q2 Eliyasara lui Matana me babe ge,  
\q2 Matana lui Yakobu me babe ge,   
\q1
\v 16 Yakobu lui Yoosepa me babe ge, lui Mariya me rooriye ge. Mariya te Yeesu ne jirnguji, lui ne Keriso ca einenisi.   
\p
\v 17 Yoo siige, footin kaakesaare gemi Abrahamo ca ngälu Daawida ne oomlaname, cuta nuuja footin gemi Daawida cabu ca ngälu Israela biname bine liba ewadimujisi Babloniya cewe me, cuta puma cita ca nuuja footin gemi ngälu Keriso ne oomlana, biname bine niiya cabu ca lui te cire yääsecräremepi.   
\s1 Yeesu Keriso me Aplimla  
\r (Luuka 2:1-7)  
\p
\v 18 Yeesu Keriso me aplimla apu gyene: teeme mage Mariya lui Yoosepa me ciwelooloyame ge. Teepi camuge atejäclmuta, Mariya liba umle äbitige, egä tabe Aceji Seemo name mäpumäpu gwene.  
\v 19 Teeme ciwelooloyame Yoosepa epu biname ge, lui te iyeta mule bine Moose me Cotre ibi jaawenimuge, yepä tabe singi lica ge Mariya ne biname bime sobe cabu teeme mäpumäpu poto cidi me aitnejame, pui Cotre te lipu jiicenige wawename, yepä tabe singi ge teebine ogä ägyime.  
\v 20 Tabe liba ngene jotwananige teebine ägyime, Yageyame me mename seemo te wama cabu piba taboclomtige teeme bau me, jejige egä, “Yoosepa, Daawida me kaakesaare, wälu gone läbitute Mariya ne coga me acatame, ingle tabe Aceji Seemo name mäpumäpu gwene.  
\v 21 Tabe bägrä ne pa jäärngepi, maane ngii einepi Yeesu, ingle tabe te teeme binamewale bine teeme niiya cabu ca cirege äsecrera.”   
\p
\v 22 Siige, ai mule cina äbitininisi naace tääpume toraca me äbitame Yageyame me yepä mename biname te lipu teeme mene jeitnäjuji egä,  
\v 23 “Camu tääpe cama ngulebägrä te mäpumäpu cirege, siige bägrä ne cire jääpänepi. Teebine Emanuwela ca cire yaainepesi.” Emanuwela lui egä ‘Acejiyame pisi nyene mine cama.’   
\p
\v 24 Siige Yoosepa liba arpinantige, tabe Mariya ne coga me jowenige, Yageyame me mename seemo te teebine lipu jejige.  
\v 25 Yepä teepi magebi rooriye bime mule lica jaawenäsi, ngälu Mariya bägrä ne jirngige, siige Yoosepa ngii ecärige Yeesu.   
\c 2  
\s1 Biname cina Secluji Bimu Acita Gome ca Yeesu ne Päpäname  
\p
\v 1 Heroda lui padare cabu mope biname me enajuji, Yeesu piba aplimluji Betelehema cewe je Yuudea probins cabu. Pui ingwe gaabe ca lui cina labiberäjininusi wale poto cidi me, seclige bimu acita gome ca Yerusalema me,  
\v 2 biname bine puma itemläjemisi egä, “Kirece bägrä ärngeji luci yene, lui te cirege Israela biname bime mope biname me äbita? Cine teeme wale ne jääpänepesi, bimu acita gome ca liba tacitepi, siige cine naclige teeme gome kokorare ca äpednerame.”  
\v 3 Mope biname Heroda liba itecijige ai mene, tabe mage ngenecu mäpu me äbitige cuta iyeta Yerusalema biname piiyepu.  
\v 4 Tabe ala tesoglicmige iyeta modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname bine, siige itemlimige egä, “Keriso lui te biname bine niiya cabu ca cirege äsecrera, tabe luma cire laplimlepi?”  
\v 5 Teepi Heroda ne jejisi egä, “Tabe cire laplimlepi Betelehema cewe je Yuudea probins cabu. Cine umle apu gemi, ingle Acejiyame me mename biname te ituge oogära ai poto cidi me apu egä,   
\q1
\v 6 ‘Betelehema cewe Yuudea gawe cabu,  
\q2 maane papa cewe lica gäte nuuja Yuudea cewe cabu ca,  
\q1 ingle määme cabu ca cirege mope biname otni,  
\q2 lui te cäme Israela biname bine cire yaawademepi.’”   
\p
\v 7 Heroda liba ai mene itecijige, tabe piba ogä ala tesoglecmige bimu acita gome ca lui cina seclumi Yerusalema me, siige itemlimige egä, “Weene liba jääpänepeye wale ne acita?”  
\v 8 Heroda liba umle äbitige, wale te liba tacitepi, peei ingwe gaabe ca tabe piba pui biname bine jityepimige Betelehema me apu mene cama egä, “Äte naaclege cängena bägrä ne ärngime. Liba jepänepeye, piba täcnäripeye cebine umle wawename. Cane cuta piba pa lädepene kokorare ca äpednutame teeme gome.”  
\v 9-10 Siige teepi eclige, gaabegabe jepänisi pui yepä wale ne, teepi lui ne jääpänanepesi bimu acita gome ca. Teepi liba jepänisi, siige mage gege ecisi. Wale te teeme niinäce me äbitige, ngälu emä bojä jegige, bägrä te luma enajige.  
\v 11 Teepi mete bora me ebäcnisi, siige bägrä ne liba jepänisi teeme mage Mariya cama, teepi kokorare ca ipednemalimisi teeme gome teebine opo gaabe me acitame. Puma cita ca teepi baiko bine jepatnimisi, isemisi gol, miijirage lengo pauda uubudera tääpume piiyepu miijirage lengo uli ngedo ngii miira, siige ecärisi bägrä matikäli ne.   
\p
\v 12 Pui ingwe gaabe ca teepi teeme cewe me nuuja gaabe cabu äcnärige, ingle Acejiyame te teebibine wama ca umle jewenimige egä, “Weene gone läcnärininuye Heroda ne umle wawename.”   
\s1 Mariya Yoosepa naabi Uucräsi Aikupito me  
\p
\v 13 Bimu me acita gome ca lui biname cina saaclepi, liba äcnärige teeme cewe me, piba Yageyame me mename seemo te taboclomtige Yoosepa bau me, wama secärige egä, “Arpinanti, bägrä ne ecati teeme mage cama, uucratnäneye Aikupito me. Puma inajäpi, ngälu cane te pa jijipene weene äcnärame. Weene ai ne naace name pi wawename, ingle Heroda bägrä ne pa jäärngepi budre me aglime.”  
\v 14 Puma cita ca Yoosepa arpinantige, bägrä ne ecatige mage cama, siige ciiye Betelehema ne sebmalänisi Aikupito me otnime.  
\v 15 Teepi puga aanajänige, ngälu Heroda budre äbitige. Ai mule te naace tääpume äbitige ibibi äbitame mename biname te lipu Yageyame me mene jeitnäjuji egä, “Aikupito ca cane cäme bägrä ne ituge ala asogleca.”   
\s1 Bägrä bine Eglecimisi Betelehema je  
\p
\v 16 Heroda liba umle äbitige, egä bimu acita gome ca lui biname cina saaclepi teebine sengletnäjumesi, siige tabe caapocapo claabe te joomlige. Tabe jejemige neeneni kämäge cama imäbägrä bine coo piiyepu teeme iganewale bine iyeta budre me aglecame Betelehema cewe ngalebora je piiyepu teeme wajwa je lui cewe cabu ta. Tabe neeneni kämäge cama imäbägrä bine piiyepu teeme ingwe ca lui imäbägrä bine aglecame naace popi jejemige, ingle bimu acita gome ca lui cina saaclepi, tabe teeme bau ca umle läbitepi, egä neeneni kämäge ngalebora teepi pui wale ne jääpänanepesi.  
\v 17 Apu toraca me äbitige mename biname Yeremiya lipu niinäce gaabe me itu jiicuji egä,   
\q1
\v 18 “Teepi Raama cewe ca ala itecijenemige  
\q2 piiyepu ngenecu bora babo ele.  
\q1 Raakela ele ongenige teeme bägrä bime tääpume,  
\q2 tabe singi lica teebine owe äswime,  
\q1 ingle teepi opo puma lica gemi.”   
\s1 Yoosepa naabi Aikupito ca Täcnäränisi  
\p
\v 19 Heroda liba budre äbitige, piba Yageyame me mename seemo te taboclomtige Yoosepa bau me Aikupito je, wama secärige egä,  
\v 20 “Arpinanti, bägrä ne ecati teeme mage cama, äcnäräneye Israela gawe cabu me, ingle lui cina bägrä ne aglime jaawenanepesi, budre gemi.”  
\v 21 Puma cita ca Yoosepa arpinantige, mage bägrä bine aacatige, äcnäränisi Israela me.   
\p
\v 22 Yoosepa liba itecijige, egä Arkela teeme babe Heroda me puupu itu jaacatepi, mope biname me itu läbitepi Yuudea probins ngalebora, siige tabe wälu äbitige Yuudea me acnenutame. Puma cita ca Acejiyame te cuta nuuja wama secärige tabe otnime Galilaya probins cabu me, siige tabe piiyeme ädige.  
\v 23 Teepi puga aanajänige cewe ngii Nasareta je. Apu ibibi äbitige Acejiyame me mename biname bime mene egä, “Teebine Nasareta biname ca cire yaainepesi.”   
\c 3  
\s1 Yoane Niiye ca Äciseja Biname te Mene Jejananemige  
\r (Mareko 1:1-8; Luuka 3:1-18; Yoane 1:19-28)  
\p
\v 1 Pui padare cabu Yoane niiye ca äciseja biname te tädige, gije abacitige mene jajanename daapo taatu cewe cabu je Yuudea gawe ngalebora.  
\v 2 Tabe apu jiicemige egä, “Weene niiya mule cabu ca atatrongärineye, ingle Acejiyame te mameta gyene biname bine waadena.”  
\v 3 Yoane peese nyene pui biname, Acejiyame me mename biname Isaya lui poto cidi me itu jiicuji egä,  
\q1 “Daapo taatu cewe cabu biname te babo tagepogogo ca cire jiicepi egä,  
\q1 ‘Gaabe ne emacetnäjeye Yageyame tääpume,  
\q2 weeme mule bine conocäco jewenemeye teeme otni tääpume!’”   
\p
\v 4 Yoane me cäbletääpe lui kamela me ngäli ca wawenäneji ge, piiyepu tabe kamela tääpe baagi ca asigräneji ge ibi cabu. Tabe sesi pana gwidape bine yäärngäjimuge piiyepu uri niiye yäänäjuge.  
\v 5 Biname cina saacluge teeme bau me Yerusalema ca, iyeta poto ta Yuudea gawe cabu ca piiyepu Yoridana baduge neeneni poto ca.  
\v 6 Tabe piba teebibine niiye ca jicisäjemige Yoridana baduge cabu, teepi liba teeme niiya mule bine jewabudnäjimisi.   
\p
\v 7 Yoane liba jepänimige bucurage Parisea sigu biname piiyepu Sadukea sigu biname cina otni teeme bau me niiye ca äciseja tääpume, tabe jejemige egä, “Weene cobyame pana angletne-jayame biname gemi! Weene apu jingenininige, egä weebibine liba niiye ca birige äciseja, weene siige piba cire uucratnipeye mäpu daremu cabu ca, Acejiyame te lui ne cire täätyepepi.  
\v 8 Weene eei mule bine jewenemepeye, lui cina jiwabininusi, egä weene siige bii tatatrongärininiye niiya mule cabu ca.  
\v 9 Piiyepu cuta weene apu gone jingenininige egä, ‘Ingle Abrahamo lui cime kaakesaare gyene, peei name pi cine mäpu daremu ne lica cirege päpäna Acejiyame bau ca.’ Cane weebibine jijenininine, egä Acejiyame liba singi gyene, tabe ibibi gyene ai kula bine ateplengäjame Abrahamo me kaakesaare tääpume.  
\v 10 Yäpä acitäneji gyene uli maape. Lui uli cina miijirage kuu lica yääyemuge, yaargawimusi, uliobo cabu me yiisabimusi.  
\v 11 Cane weebibine niiye ca jicisäjenininine awabame, egä weene siige bii tatatrongärininiye weeme niiya mule cabu ca. Yepä laati te pa tädepi cäme ingwe ca, tabe weebibine Aceji Seemo ca piiyepu uliobo ca page jicisäjipi. Uliobo te lipu domäji bine yaabemuge, tabe pepu pagege weeme cabu ca jugijugi mule bine äciseja. Tabe baborage gyene, cane matikäli gäne. Cane ibibi lica gäne teeme ernge gwidape seea iibirame.  
\v 12 Teeme pisi nyene wiiti kuu ämleceja gwidape wiiti kuu mälwä cama maramara me wawename. Tabe kuu bine teeme mete cabu me cire yaawademepi, mälwä bine ätuma cäco uliobo cabu me cire yiisabemepi ayi tääpume.”   
\s1 Yoane te Yeesu ne Niiye ca Jicisäjige  
\r (Mareko 1:9-11; Luuka 3:21-22)  
\p
\v 13 Piba Yeesu tädige Galilaya gawe cabu ca Yoridana baduge me Yoane te teebine niiye ca puma äcisejame.  
\v 14 Yepä Yoane singi ge Yeesu me ngenecu atatrongtame, siige tabe jejige egä, “Maane te cebine miiji niiye ca äciseja, peei name pi maane ngeno me tädite cäme bau me niiye ca äciseja tääpume?”  
\v 15 Yeesu jejige egä, “Ai taje maane jeweni, cane ngena tääpume naajenine. Apu mule ca mine jewenenago, Acejiyame ngena tääpume singi.” Yoane Yeesu me mene jecatige, siige teebine niiye ca jicisäjige.  
\v 16 Yeesu ne liba niiye ca jicisäjige, tabe piba tarpatige niiye cabu ca. Piba taatu cabucewe te iitnige teeme tääpume, siige tabe jepänige Acejiyame me Seemo te äina je gimäe ele pana teeme papa cabu me.  
\v 17 Puma cita ca tagepogogo te tädige cabucewe ca egä, “Ai lui cäme ngenecurage bägrä gyene. Cane baborage ngenecu miiji gäne teeme tääpume.”   
\c 4  
\s1 Satani te Yeesu ne Epicetneräjige  
\r (Mareko 1:12-13; Luuka 4:1-13)  
\p
\v 1 Puma cita ca Aceji Seemo te Yeesu ne ecanige daapo taatu cewe cabu me Satani te teebine puma apicetnäräjame.  
\v 2 Tabe liba footi bimu footi ciiye cama deedei cäco enajige puma, piba loolomecewe te joomlige.  
\v 3 Puma cita ca Satani te teeme bau me tädige, jejige egä, “Maane liba Acejiyame me Bägrä gäte, ai kula bine jejemi buluduu me ateplengame.”  
\v 4 Yeesu jejige egä, “Oogäräneji mene te apu jiicenige egä, ‘Deedei taatu te ireclota lica yääcärimuge biname bine, yepä iyeta mene Acejiyame lui jiicemuge.’”   
\p
\v 5 Puma cita ca Satani te Yeesu ne ecanige babo cewe Yerusalema me, Acejiyame tääpume mara me lui cewe wawenäneji ge, siige teebine puga etecwantige iiwäreja mete toro cabu caburage je,  
\v 6 jejige egä, “Maane liba Acejiyame me Bägrä gäte, maane ama cita ca uuplacamti gawe me, ingle Oogäräneji mene te jiicenige egä,  
\q1 ‘Acejiyame te teeme mename seemo bine cire jaajemepi määme poto cidi me;  
\q2 siige teepi meebine teeme ime cabu cire naacanepesi,  
\q1 piba maane määme ernge ne kula cabu lica pa jimudnärepi.’”   
\p
\v 7 Yeesu Satani ne jejige egä, “Oogäräneji mene te cuta jiicenige egä, ‘Maane dupe päpäname määmämu gone läbitute Yageyame määme Acejiyame ne apicetnärame, egä tabe kälyä nawenuge.’”   
\p
\v 8 Puma cita ca Satani te Yeesu ne ecanige babo podo caburage me, puma teebine jewabäjige maramara mope biname bime gawe piiyepu teeme iyeta lijalija gwidape,  
\v 9 siige jejige egä, “Iyeta ai cane meebine nääcärenine, maane liba kokorare ca ääpednutenite cebine awejename.”  
\v 10 Yeesu teebine jejige egä, “Satani, äyeblingti cäme bau ca, ingle Oogäräneji mene te apu jiicenige egä, ‘Yageyame, määme Acejiyame ne yaawejanuye, cuta teeme taatu singi ne jewenepi.’”  
\v 11 Siige Satani te Yeesu ne ebmalige; Acejiyame me mename seemo cina piba seclige teebine ätityerame.   
\s1 Yeesu Teeme Kaakesea ne Jegednige Galilaya Probins cabu  
\r (Mareko 1:14-15; Luuka 4:14-15)  
\p
\v 12 Yeesu liba itecijige, egä Yoane ne krokeciiye mete me bisinglantisi, tabe acnenutige Galilaya probins cabu me.  
\v 13 Tabe Nasareta cewe je lica enajige, yepä tabe ädige Kaprenauma cewe je lenajame, lui tage Galilaya sawa gome Seblona Napatali naabime gawe cabu.  
\v 14 Apu toraca me äbitige mename biname Isaya me mene egä,   
\q1
\v 15 “Seblona piiyepu Napatali naabime gawe  
\q2 piiyepu lui gawe Meditareniya malu gome,  
\q2 piiyepu Yoridana baduge me bimu acita gome ca lui gawe  
\q2 piiyepu Galilaya gawe, Acejiyame umle cäco biname cina luma icrajinige;   
\q1
\v 16 ai maramara gawe cabu, lui biname cina krokeciiye cabu icrajinige,  
\q2 teepi babo apaclyera ne cirege päpäna.  
\q1 Cuta lui biname cina wäluwälu icrajinige budre mule name pi,  
\q2 apaclyera te teeme cabu me cire luungepmalepi.”   
\p
\v 17 Yeesu lui padare acnenutige Galilaya me, tabe gije abacitige mene jajanename egä, “Tatatrongärineye weeme niiya mule cabu ca, ingle Acejiyame te mameta gyene biname bine waadena.”   
\s1 Yeesu Poto Cibubade Biname bine Ala Tesoglicmige  
\r (Mareko 1:16-20; Luuka 5:1-11)  
\p
\v 18 Yeesu liba ädige Galilaya sawa ligi ta, tabe jääpänige nanigane wäsi bine, Simona (lui ne einenisi Peteru ca) piiyepu teeme igane Andrea. Teepi net bine yiisabäjemäsi sawa bora me, ingle teepi cibubade biname ge.  
\v 19 Yeesu teebibine jaajige egä, “Siclege cane cama otnime cäme abiberäja bägrä lenajame. Weene niinäce lipu cibu bine toomläjenanemumeye, page cane weebibine ibiberäjinine biname bine cäme bau me pepu waadename.”  
\v 20 Piba taatu teepi teeme net bine ebmalemäsi Yeesu cama yepä otnime.   
\p
\v 21 Puma cita ca cerämu tabe ädige, cuta nuuja nanigane wäsi bine jääpänige, Yakobu naabi Yoane Jebedayo me bägrä. Teepi teeme poo cabu jage teeme babe Jebedayo cama, net bine emacetnäjemäsi. Yeesu Yakobu Yoane naabibine ala taasoglicige teta cama otnime.  
\v 22 Teepi piba taatu teeme babe ne ebmaläsi poo cabu, Yeesu cama aaclige.   
\s1 Yeesu Biname bine Ebiberäjimige, Mene Jejananemige, Pita cabu ca Miiji Jewenanemige  
\r (Luuka 6:17-19)  
\p
\v 23 Yeesu Galilaya probins cabu iyeta poto ta waatnetnäjuge. Tabe biname bine yaabiberäjimuge teeme abasecretna mete cabu ta, Miiji Mene jaajananemuge, egä Acejiyame te biname bine pagege waadena, piiyepu cuta tabe biname bine maramara pita cabu ca miiji me jaawenanemuge.   
\p
\v 24 Yeesu ne idre jecenanisi iyeta poto ta Suriya gawe cabu. Pipu pi teeme bau me biname bine sewadäjemisi, lui cina cewe loocananinusi maramara pita coo mäpu name pi, naace niiyarage cable teeme trupa cabu, oonina pita piiyepu tääpe nuuja poto budre. Yeesu iyeta teebibine miiji me jewenanemige.  
\v 25 Bucurage biname cina Yeesu ne ingwe sicwisi Galilaya gawe cabu ca, Ten Modamoda Cewe gawe cabu ca, Yerusalema ca, Yuudea gawe cabu ca piiyepu Yoridana baduge me bimu acita gome ca.   
\c 5  
\s1 Ngenecu Miiji Laati Bemi?  
\r (Luuka 6:20-23)  
\p
\v 1 Yeesu biname tomi bine liba jepänimige, tabe piba jegelige podo cabu me, puga adnatige. Teeme abiberäja bägrä cina jewaclomtisi teebine,  
\v 2 siige tabe gije jecitige teebibine abiberäjame egä,   
\q1
\v 3 “Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laati bemi owecumete seemo ireclota ngalebora;  
\q1 Acejiyame te teebibine yaawadimuge.   
\q1
\v 4 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laatibi ele yaangenetnemuge;  
\q1 Acejiyame te teebibine owe yääswemuge.   
\q1
\v 5 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laati bemi Acejiyame taatu cabu me ire;  
\q1 teepi jääpänimusi Acejiyame ngena tääpume ituge iicana.   
\q1
\v 6 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laati bemi baborage singi wawename Acejiyame me singi;  
\q1 teeme peei singi te toraca me läbituge.   
\q1
\v 7 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laatibi poto biname bine owecu jaawenimusi;  
\q1 teepi cuta owecu ne jääpänusi teeme tääpume.   
\q1
\v 8 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laati bemi yepä taatu ngene atwana cama;  
\q1 teepi Acejiyame ne jääpänusi.   
\q1
\v 9 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 laati bemi poode wawenetnäja biname;  
\q1 teebibine Acejiyame me bägräwale ca birige aina.   
\q1
\v 10 Ngenecu miiji eei gemi,  
\q2 biname cina lui bine sabe jaawenanemusi,  
\q2 ingle naace popi teepi Acejiyame me singi ne jaawenusi;  
\q1 Acejiyame te teebibine yaawadimuge.   
\p
\v 11 Weene ngenecu miiji gemi, biname cina liba niiya mene jiicemusi weeme poto cidi me, sabe jiwenininusi piiyepu walya jicamininusi cämiji pi.  
\v 12 Weene miiji baborage ngenecu miiji piiyepu gege, ingle weene cabucewe je baborage daremu ne cire jepänepeye. Acejiyame me mename biname lui cina weeme niinäce gaabe itu secluji, teebibine cuta pepu ituge sabe wawena.”   
\s1 Yeesu me Binamewale Epu Pana Gemi Caapereniiye coo Apaclyera Liiyepu  
\r (Mareko 9:50; Luuka 14:34-35)  
\p
\v 13 “Weene caapereniiye pana gemi gawecewe biname bime tääpume. Caapereniiye me kaakesea pisi nyene, yepä teeme mite te liba lapiruge, weene ingwe ca äblicäco caapereniiye ne cuta mite me wawena. Mite cäco caapereniiye nuuja miiji lica gyene, peei name pi gaabe cabu yaajarusi, biname cina siige ernge ca jääbrecäjusi.   
\p
\v 14 Weene apaclyera pana gemi gawecewe biname bime tääpume. Babo cewe te podo papa cabu äblicäco ämlitäneji lenajame.  
\v 15 Biname te liba lampa ne jaabotuge, tabe diiba ca lica yaacwabuge, yepä cabu me yaatecwantuge, siige puma cita ca biname bine saapaclyäremuge mete ngalebora.  
\v 16 Weene pepu cuta biname bine yaapaclyäremuye, egä teepi liba weeme miijimiji mule bine jääpänanemusi, siige piba eso yääcärusi weeme Babe ne, cabucewe je lui te enajenige.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Cotre poto cidi me  
\p
\v 17 “Weene gone apu angi, egä cane itu tädujine Moose me Cotre mene bine piiyepu Acejiyame me mename biname bime abiberäja mene bine sabe wawename. Eewe, cane tädujine peei mene bine toraca me wawename.  
\v 18 Cane toraca jijenininine, egä cabucewe piiyepu gawecewe liba taatu aanajenige, licarage nuuja leta ne coo matikolä maaku ne cirege äyeblingta Cotre mene cabu ca, ngälu lui mule poto cidi me jiicenenemige, cirege äbita.  
\v 19 Pipu pi laati te liba jaatropangtuge yepä cotre ne, ngänu gyene matikolä cotre, piiyepu biname bine yaabiberäjimuge teepi peei yepä mule wawename, tabe matikäli gyene Acejiyame te lui biname bine yaawadimuge. Yepä laati te cotre bine yääcwetnimuge piiyepu biname bine yaabiberäjimuge teepi peei yepä mule wawename, tabe baborage gyene Acejiyame te lui biname bine yaawadimuge.  
\v 20 Cane toraca mene jijenininine: weeme conocäco mule cina liba lica itucärenenemisi Parisea sigu biname piiyepu cotre abiberäja biname bime conocäco mule bine, siige Acejiyame te piba weebibine lica iwadininuge.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Claabe Äbita poto cidi me  
\p
\v 21 “Weene ituge ätecija, egä mime saarewale bine sasa jajeji gemi egä, ‘Gone nuuja biname ne budre me yaagluye. Laati te liba yaagluge biname ne budre me, teebine cirege ablawa.’  
\v 22 Yepä cane te jijenininine weebibine, egä laati te liba claabe läbituge nuuja ätrunga biname tääpume, teebine miiji birige ablawa. Coo laati te liba teebine jaajuge egä, ‘Maane papa biname gäte,’ siige pui biname ne miiji yaacanusi mutre biname cina ablawame. Coo piiyepu laati te liba nuuja ätrunga biname ne jaajuge egä, ‘Maane Acejiyame umle cäco biname gäte,’ tabe epu niiyarage gyene, egä tabe miiji uliobo puupu cabu me otni.   
\p
\v 23 Peei name pi maane liba yaacanute owecu gwidape ne Acejiyame me mete cabu iiwäreja dade cabu acitame, siige maane puma ngene jwaatwute egä, ‘Nuuja ätrunga biname te claabe gyene cäme tääpume,’  
\v 24 maane owecu gwidape ne ebmalepi iiwäreja dade opo gaabe, ädepi poode wawename määme biname cama, piba tacnenutepi owecu gwidape Acejiyame ne ceerame.   
\p
\v 25 Laati te liba naaitnäjuge, siige singi birige ablaweja puupu cabu me acaname, maane gaabegabe teebine watawata poode me jaawenute, weene liba cäro camu ge ablaweja puupu cabu me atyaramta. Maane liba poode wawena cäco, cije tabe ablaweja biname me ime cabu naacituge, siige tabe te teeme ätityera biname bine jaajemuge meebine acaname krokeciiye mete cabu acitame.  
\v 26 Cane toraca mene naajenine: maane lica tasatute, ngälu iyeta daremu yaapirute.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Magebi piiyepu Ngulebägrä Ero poto cidi me  
\p
\v 27 “Weebibine ituge abiberäja egä, ‘Sargi ero mule gone.’  
\v 28 Yepä cane toraca jijenininine, egä laati te magebi ne coo ngulebägrä ne singisingi jwääpänuge ten cama ero mule wawename, tabe teeme ngenecu bora uja ero jwaawenuge.   
\p
\v 29 Määme camu poto irecu te liba naawenuge singi ädrime maane niiya mule wawename, maane miiji watatarage määme peei ngene atwana ne äyeblingta, epu pana irecu ne lipu juungyatute, siige yaajarute. Niiya gyene maane yepä piicwa ne apesera, yepä cerämu niiya gyene maane iyeta piicwa cama uliobo puupu cabu me otni.  
\v 30 Määme camu poto ime te liba naawenuge maane singi ädrime niiya mule wawename, maane miiji pui ngene atwana ne watatarage äyeblingta, epu pana ime ne lipu joopotute, yaajarute määme bau ca. Niiya gyene maane yepä piicwa ne apesera, yepä cerämu niiya gyene maane iyeta piicwa cama uliobo puupu cabu me otni.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Coga Ägyi poto cidi me  
\r (Matayo 19:9; Mareko 10:11-12; Luuka 16:18)  
\p
\v 31 “Biname bine cuta ituge abiberäja egä, ‘Rooriye te liba singi teeme coga ne ägyime, tabe miiji peba ne oogära ägyi poto cidi me, siige pui peba cama jwäätyepuge teeme coga ne.’  
\v 32 Yepä cane te jijenininine: lui rooriye te liba teeme coga ne jwäägyuge poto ingle name pi yepä lica sargi ero mule name pi, siige tabe teebine jwaawenuge ero wawename, tabe liba nuuja rooriye ne yaacatuge. Cuta nuuja rooriye lui te teebine waacatuge, tabe ero jwaawenuge.”   
\s1 Yeesu Ngena Ebiberäjimige Mene Atropengta poto cidi me  
\p
\v 33 “Weene cuta ituge ätecija, egä mime saarewale bine sasa jajeji gemi egä, ‘Maane gone määme mene atropengta, yepä jewenepi maane Acejiyame me ngii cabu ngena ituge jaji wawename.’  
\v 34 Yepä cane te jijenininine weebibine, egä weene liba mene iicema je, weene gone nuuja me ngii cama iicana pui mene ne atropengta cäco me wawename. Weene gone cabucewe me ngii cama iicana, ingle Acejiyame me lenaja puupu gyene.  
\v 35 Cuta gone gawecewe me ngii cama iicana, ingle teeme ernge acita gawe gyene; cuta piiyepu Yerusalema me ngii cama gone iicana, ingle babo mope biname me cewe gyene.  
\v 36 Määme mope me ngii cama cuta gone jiicute, ingle maane äblicäco gäte yepä matikäli edingäli ne bulubulu me coo cäsäcäsä me wawena.  
\v 37 Weene gone nuuja mene jiicuye, yepä ‘yoo’ taatu jiicuye, weene liba singi ngena wawename, cuta ‘lica’ taatu jiicuye, weene liba singi lica. Nuuja mene cerämu weene liba jiicuye, peei lui Satani me bau ca gyene.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Daremu Wawena poto cidi me  
\r (Luuka 6:29-30)  
\p
\v 38 “Weebibine ituge abiberäja egä, ‘Biname te liba nuuja biname me irecu ne sabe jaawenuge, pui biname ne cuta miiji daremu awecnista teeme irecu ne sabe wawename. Piiyepu biname te liba nuuja biname me giricu jääglecnutuge, pui biname ne cuta miiji daremu awecnista teeme giricu ne äglecnutame.’  
\v 39 Yepä cane te jijenininine weebibine, egä nuuja biname me niiya mule gone daremu wawena. Biname te liba camu poto lakace cabu noororuge, maane latatrongtute tabe meebine säwäci poto lakace cabu cuta oororame.  
\v 40 Piiyepu biname te liba naacanuge ablaweja puupu cabu me, ingle tabe singi läbituge määme soto tääpume, maane miiji cuta määme acwaba gwidape yääcärute.  
\v 41 Piiyepu biname te liba näädretnicuge maane teeme gwidape bine waadename yepä kilomiita pana padare me, maane neeneni kilomiita pana padare me ewademepi.  
\v 42 Biname te liba ngena tääpume näätinäruge, maane miiji ecärepi. Coo tabe liba singi määme gwidape watawata acatame, gone läbwäricute.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Cubuyame poto cidi me  
\r (Luuka 6:27-28, 32-36)  
\p
\v 43 “Weebibine ituge abiberäja egä, ‘Weene weeme biname bime tääpume singi inajininuge, yepä lui cina weebibine jimugitninusi, weene cuta teebibine jäämugetnemuye.’  
\v 44 Yepä cane te jijenininine weebibine, egä lui cina weebibine jimugitninusi, weene teeme tääpume singi inajipi, piiyepu lui cina sabe jiwenininusi, weene teeme tääpume irecu ätumutipeye,  
\v 45 weene piba päbitipeye weeme Babe me bägräwale me, cabucewe je lui te enajenige. Tabe yepärage bimu ne jaawenuge acitame niiya biname bime tääpume coo miiji biname bime tääpume. Tabe cuta ngupe sääcärimuge, lui cina conocäco mule jaawenimusi cuta lui cina conocono mule jaawenimusi.  
\v 46 Weene gone Acejiyame bau ca miiji daremu ne awagrija, weene liba eei biname bime taatu cabu me singi, lui cina weeme tääpume singi. Niiyarage täks rarekaake uutecrena biname cina cuta pepu jaawenusi.  
\v 47 Piiyepu weene liba weeme binamewale bine taatu jaawablimuye, weene peei lui nuuja mara gwidape ne lica jaawenuye. Acejiyame umle cäco biname cina cuta pepu jaawenusi.  
\v 48 Weene miiji epucäco lenaja, weeme Babe te lipu cabucewe je epucäco gyene.”   
\c 6  
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Ceera poto cidi me  
\p
\v 1 “Weene miiji cängena ire, egä weene gone miijimiji mule bine wawenetnäja biname bime sobe cabu naace tääpume teepi päpäname. Weene liba apu läbitininuye, weene nuuja daremu ne lica cirege päpäna weeme Babe bau ca, cabucewe je lui te enajenige.  
\v 2 Pipu pi maane liba owecumete biname bine yääcäranemute gwidape, gone cabucabu yääcäranemute, walya biname cina lipu läbitaninusi abasecretna mete cabu ta piiyepu gaabe cabu ta. Teepi apu naace name pi läbitininusi egä biname cina teebibine awepyeräjame. Cane toraca mene jijenininine, egä teepi lui awepyeräja ne jepänenisi biname bime bau ca, teeme daremu gyene. Teepi nuuja daremu ne Acejiyame bau ca lica cirege päpäna.  
\v 3 Yepä maane liba ngena owecumete biname bine yääcäranemute, ogä jewenemepi epu, camu poto ime te liba ngena jaawenuge, säwäci poto ime te umle cäco.  
\v 4 Piba biname cina umle lica birige määme miijirage mule. Yepä määme Babe lui te iyeta gwidape tääpume umle, tabe meebine miiji daremu cire nääcärepi.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Irecu Ätumuta poto cidi me  
\r (Luuka 11:2-4)  
\p
\v 5 “Weene liba irecu lätumutinuye, weene gone läbitininuye walya biname bime pana. Teepi liba irecu lätumutinusi, teepi singi birige aclajutame abasecretna mete cabu coo piiyepu gaabe cube cabu, ingle teepi singi biname cina päpäname. Cane toraca mene jijenininine weebibine, egä teepi lui awepyeräja ne jepänenisi biname bime bau ca, teeme daremu gyene. Teepi nuuja daremu ne Acejiyame bau ca lica cirege päpäna.  
\v 6 Yepä maane liba irecu lätumutute, maane miiji mete bora me abacitepi, grana sermepi, siige piba irecu ätumutepi määme Babe bau me, lui te päpäna cäco gyene. Maane ngena ne ogä jaawenute, määme Babe te nääpänuge, siige daremu nääcäruge.   
\p
\v 7 Weene liba irecu lätumutinuye, weene gone bucurage papapapa mene iicema Acejiyame umle cäco biname liiyepu, lui cina apu jaangemuge egä, ‘Acejiyame te nitecijinininige, ingle mime irecu ätumuta lui lecarage gyene.’  
\v 8 Weene teeme pana gone läbitininuye, ingle weene liba yäätinäruye, tabe weeme Babe te uja umle bäbitige, weene singi ngena tääpu memi.  
\v 9 Weene apu irecu ätumutipeye:  
\q1 Cime Babe cabucewe je,  
\q1 määme miijirage ngii ne opo gaabe me naacitesi.   
\q1
\v 10 Maane te biname bine ewademepi.  
\q1 Määme singi ne gawecewe cabu jaawenesi,  
\q2 cabucewe je lipu jewenenisi.   
\q1
\v 11 Page nicäranini cime bimu gaabegabe deedei.   
\q1
\v 12 Maane gone cime niiya mule bine yaawadimute,  
\q2 cine lipu lica yaawadimusi biname cina lui niiya mule niwenininusi cibibine.   
\q1
\v 13 Maane gone cibibine niwadininute mäpurage apicetnära cabu me,  
\q1 yepä niwärimtipi niiya te oomlana wälu pi.   
\p
\v 14 Weene liba weemeweme niiya mule bine lica yaawadimuye, piba weeme Babe te cabucewe je weeme niiya mule bine lica yaawadimuge.  
\v 15 Yepä weene liba weemeweme niiya mule bine yaawadimuye, piba cuta weeme Babe cabucewe je weeme niiya mule bine yaawadimuge.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Deedei cäco Lenaja poto cidi me  
\p
\v 16 “Weene liba Acejiyame ne awejena name pi deedei cäco inajininuge, weene gone owecumete opo inajininuge walya biname cina liiyepu. Teepi naace name pi owecumete opo yaacrajuge, ingle teepi singi biname cina päpäname, egä teepi deedei cäco icrajinige Acejiyame ne awejename. Cane toraca mene jijenininine, egä teepi lui awepyeräja ne jääpänusi biname bime bau ca, peei lui teeme daremu birige. Teeme nuuja daremu lica cirege.  
\v 17 Yepä maane liba deedei cäco naanajuge ingle Acejiyame ne awejena name pi, miiji maane opo läcisäjute, mope oil ca laganute.  
\v 18 Pipu pi nuuja te umle lica birige, egä maane deedei cäco naanajuge, yepä määme Babe, lui te päpäna cäco gyene, tabe taatu umle birige. Tabe te daremu cire näcärepi, ingle tabe umle gyene, maane ogä ngena ne jaawenute.”   
\s1 Gone Gwidape bine Yaatomlicmuye Ai Gawecewe cabu  
\r (Luuka 12:33-34)  
\p
\v 19 “Weene gone miijimiji gwidape bine yaatomlicmuye weeme tääpume ai gawecewe cabu, potäte cina luma gwidape bine sabe jaawenimusi, liiya te luma joomlemuge, cuta piiyepu eromaame cina liiyeme saacluge ero me.  
\v 20 Yepä weene jewenemepeye miijimiji mule bine. Peei lui epu pana gyene, egä weene miijimiji gwidape bine yaatomlicmuye weeme tääpume cabucewe je, potäte cina luma sabe lica jaawenimusi, coo liiya te lica joomlemuge coo piiyepu eromaame cina äblicäco äbäcna ero me.  
\v 21 Määme miijimiji gwidape cina luma, määme ngenecu te cuta puma.”   
\s1 Irecu Lui Tääpe me Lampa Gegi  
\r (Luuka 11:34-36)  
\p
\v 22 “Irecu lui tääpe tääpume lampa gegi. Määme irecu cina liba miiji birige, määme tääpe te iyeta apaclyera taatu birige.  
\v 23 Yepä määme irecu cina liba niiya birige, määme tääpe te cuta krokeciiye cabu yaanajuge. Siige määme cabu lui apaclyera liba krokeciiye birige, piba määme krokeciiye lipu baborage gyene.”   
\s1 Yeesu me Umle Mene Acejiyame piiyepu Rarekaake poto cidi me  
\r (Luuka 16:13, 12:22-31)  
\p
\v 24 “Biname te äblicäco neeneni modamoda biname bine acenena. Tabe nuuja ne jäägyuge, nuuja tääpume singi läbituge. Tabe nuuja ne opo gaabe me yaacituge, nuuja ne kaake ca sääcelyäruge. Peei name pi weene äblicäco gemi neeneni bine acenena, Acejiyame ne piiyepu rarekaake ne.   
\p
\v 25 Cane peei name pi jijenininine, egä weene ngenecu gone, egä weene ngena yaarwuye, ngena yaanuye, coo piiyepu weene ngena lasigrärinuye. Egäsu ireclota lui baborage gyene, deedei piiyepu niiye papa gemi; piiyepu tääpe lui baborage gyene, cäbletääpe lui papa gemi.  
\v 26 Jepänemeye, cabu je lui ele cina uujananinisi, teepi gije lica yäätemusi, lica yäärucnimusi, deedei cumä lica yaacranimusi, yepä weeme Babe cabucewe je tabe te teebibine cängena ire jetwenenemige. Egäsu weene modamoda gemi, ele lui papa gemi.  
\v 27 Weene nää miiji gemi weeme ireclota bine ngenecu mäpu ca lecaleca me wawename?   
\p
\v 28 Piiyepu weene ngena name pi ngenecu mäpu cäbletääpe poto cidi me? Weene jepänemeye baace popo cina lipu uutenininisi. Teepi kaakesea lica jaawenimusi, cuta asigrera gwidape bine lica yaaterutäjimusi.  
\v 29 Yepä cane weebibine jijenininine, egä ngänu gyene, mope biname Solomona puu miijirage cäbletääpe ca abasogäruji, yepä tabe epu miiji opo lica äbituji ai baace popo bime yepä te liiyepu.  
\v 30 Acejiyame te liba apu yaabasogärimuge baace bine, page lui cina ireclota gemi, ciiyeciye siige uliobo cabu me yiisabimusi, egäsu tabe cuta weebibine isigreräjininuge cäbletääpe ca. Weeme ätrunga lipu matimati gemi!  
\v 31 Weene miiji mäpu ngene atwanena bine abmaläcemame deedei, niiye piiyepu cäbletääpe poto cidi me.  
\v 32 Acejiyame umle cäco biname teepi te jäärngemusi ai gwidape bine, yepä weeme Babe cabucewe je tabe uja umle gyene, egä ai weeme singi gwidape gemi.  
\v 33 Pätä weene miiji niinäce äbitipeye Acejiyame te weebibine waadename piiyepu weene wawename, tabe ngena tääpume singi, siige Acejiyame te piba icärininuge iyeta weeme singi gwidape.  
\v 34 Pipu pi weene ciiyeciye tääpume ngenecu mäpu gone; ciiyeciye me mäpu lui teeme yene. Ai bimu me mäpu ibibi gyene ai bimu tääpume.”   
\c 7  
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Biname bine Atrana poto cidi me  
\r (Luuka 6:37-38, 41-42)  
\p
\v 1 “Weene gone biname bine jaatranimuye, piba weebibine lica cirege atrana.  
\v 2 Ingle naace popi weene lipu teebibine jaatranimuye, weebibine cuta pepu cirege atrana. Weene luma ngine yaatonäremuye biname bine, weebibine cuta puma ngine birige atonera.  
\v 3 Peei name pi gone määme nuuja ätrunga biname me irecu cabu pläpu ne ire jaatwanute, maane liba uli pargi ne lica jääpänute määme irecu cabu.  
\v 4 Baborage uli pargi liba pisi nyene määme irecu cabu, maane miiji lica gäte määme biname ne jaji egä, ‘Cane määme irecu cabu ca pläpu ne jaacatene.’  
\v 5 Maane walya biname gäte! Maane miiji niinäce uli pargi ne määme irecu cabu ca acata, piba maane cängenarage jepänenite määme biname me irecu cabu ca pläpu ne acatame.   
\p
\v 6 Lui gwidape ne mara me ituge wawena Acejiyame tääpume, weene drego bine gone yääcärimuye, teepi cije tatatrongärininusi weeme bau me, tuusasemalininusi. Piiyepu cuta weeme kusa bine gone yiisabimuye blome bime bau me, teepi cije jääbrecäjemusi.”   
\s1 Weene Itinäreye, Jirngeye, Eyäjeye  
\r (Luuka 11:9-13)  
\p
\v 7 “Itinäreye, piba pagege weebibine ceera: jirngeye, weene piba pagege päpäna; eyäjeye, piba pagege weeme tääpume iitnana.  
\v 8 Iyeta lui cina yäätinärusi, teebibine yääcärimusi; lui cina jäärngusi, teepi jääpänusi; lui cina yääyäjusi, teeme tääpume jiitnusi.  
\v 9 Bägrä te liba yäätinäruge teeme babe ne deedei tääpume, tabe kula lica yääcäruge.  
\v 10 Coo tabe bägrä te liba cibu tääpume yäätinäruge, tabe niiyarage cobyame lica yääcäruge.  
\v 11 Weene puu niiya biname gemi, yepä weene umle gemi miijimiji gwidape weeme bägrä bine ceera. Egäsu nata weeme Babe lui cabucewe je enajenige, tabe cuta piba yääcäranemuge miijimiji gwidape, lui cina teebine yäätinärusi.   
\p
\v 12 Weene singi biname cina ngena wawename weeme tääpume, weene miiji pepu wawena teeme tääpume. Ai abiberäja lui Moose me Cotre cabu pisi nyene piiyepu Acejiyame me mename biname cina apu ebiberäjimujisi.”   
\s1 Lui Gaabe te Ädenige Iyeteta Ireclota cabu me  
\r (Luuka 13:24)  
\p
\v 13 “Weene susurage grana cabu me ebäcneye, ingle lui grana gyene uliobo puupu cabu me, daamle gyene pui grana, piiyepu lui gaabe te ädenige pui grana cabu me plowa gyene, siige bucurage cina piiyeme otneninisi.  
\v 14 Yepä lui grana gyene iyeteta ireclota puupu cabu me, susu gyene pui grana, piiyepu lui gaabe te piiyeme ädenige mäpu gyene, siige nesae taatu cina pui gaabe ne jepänanenisi.”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Uli piiyepu Teeme Kuu poto cidi me  
\r (Luuka 6:43-44)  
\p
\v 15 “Weene ireire inajipi walya mename biname bime tääpume. Teepi weeme bau me saacluge maamoi bime opo pana, yepä teepi teeme ngenecu bora agliyame wulp pana birige.  
\v 16 Weene lipu uli ne opo yaawatnuye teeme kuu cabu ca, weene cuta teebibine pepu opo yaawatnimuye teeme mule cabu ca. Pägepäge seeasea cina waina kuu lica yääyemuge, cuta gargale cina lica piigi kuu yääyemuge.  
\v 17 Miijirage uli lui miijimiji kuu yääyuge; niiyarage uli lui niiyaniya kuu yääyuge.  
\v 18 Miijirage uli te äblicäco niiyarage kuu äyi; niiyarage uli te äblicäco miijirage kuu äyi.  
\v 19 Iyeta uli lui cina niiyaniya kuu yääyemuge, yaargawimusi, uliobo cabu yiisabimusi.  
\v 20 Yoo, weene walya mename biname bine cuta teeme mule cabu ca opo yaawatnimuye.”   
\s1 Mene Atrana Bimu poto cidi me  
\r (Luuka 13:25-27)  
\p
\v 21 “Iyeta lui cina najananusi egä, ‘Yageyame, Yageyame,’ teepi iyeteta ireclota ne lica cirege päpäna Acejiyame cama cabucewe je, yepä eei taatu cina cirege päpäna, lui cina jaawenimusi cäme Babe cabucewe je ngena tääpume singi.  
\v 22 Atrana bimu liba cirege, piba bucurage cina cire najanepesi egä, ‘Yageyame, Yageyame, cine nata määme ngii cabu Acejiyame me tagepogogo mene jaajananemusi, cuta määme ngii cabu niiyaniya cable bine yääyecräjemusi piiyepu bucurage ciitaca mule bine jaawenanemusi.’  
\v 23 Puma cita ca cane pui biname bine cire jaajemepene egä, ‘Cane umle cäco gäne weene. Weene niiya mule biname gemi, äyeblengäjineye cäme bau ca.’”   
\s1 Yeesu me Abiberäja Mene Neeneni Mete Raranga Biname poto cidi me  
\r (Luuka 6:47-49)  
\p
\v 24 “Iyeta biname lui cina yäätecijemuge cäme ai mene, siige pui mene ibi jaawenimusi, teepi umle biname pana birige, lui te mete ne kula papa cabu erangige.  
\v 25 Tabe lui mete ne erangige, siige ngupe te piba secirige, igi cama tädige, cuta babo buuwe te tipwäjige, yepä mete te lica itramige, ingle kula papa cabu jage.   
\p
\v 26 Iyeta biname lui cina yäätecijemuge cäme ai mene, yepä pui mene ibi lica jaawenimusi, teepi buduma biname pana birige, lui te mete ne koriyo papa cabu je erangige.  
\v 27 Ngupe te secirige, igi cama tädige, babo buuwe te tipwäjige, siige pui mete te iyeta peega ecirige.”   
\p
\v 28 Yeesu liba teeme ai mene iicema epirige, biname cina mutäcäco ge teeme abiberäja mene name pi,  
\v 29 ingle teeme abiberäja mene epu lica ge cotre abiberäja biname bime liiyepu. Pätä tabe epu ebiberäjimige, lui biname me conocäco pisi nyene biname bine jajime teepi ngena wawename.   
\c 8  
\s1 Yeesu Lepera Pita Biname ne Miiji me Jewenige  
\r (Mareko 1:40-45; Luuka 5:12-16)  
\p
\v 1 Yeesu liba täinige podo cabu ca, bucurage biname cina teebine ingwe sicwisi.  
\v 2 Piba yepä lepera pita biname te tädige teeme bau me, kokorare ca ääpednutige teeme opo gaabe je, jejige egä, “Babo biname, maane liba singi gäte, maane miiji gäte cebine pita cäco me wawena.”  
\v 3 Yeesu ime uutige teeme bau me, joomlige, jejige egä, “Yoo, cane singi gäne. Maane pita cäco äbiti!” Piba taatu tabe miiji me äbitige teeme lepera pita cabu ca.  
\v 4 Yeesu puma cita ca teebine jejige egä, “Maane näätecijege, gone nuuja biname bine umle jaawenimute, cane lipu meebine miiji naawenine. Yepä maane conocäco ädi iiwäreja biname bau me, tabe te määme tääpe pa naawatnäjepi. Moose lui owecu gwidape jiicuji Acejiyame ne iiwärejame, maane piba pui ecärepi teebine tabe iiwärejame. Biname cina piba umle pa läbitipesi, egä maane miiji gäte.”   
\s1 Yeesu Cubu Mope Biname me Kaakesea Bägrä ne Miiji me Jewenige  
\r (Luuka 7:1-10)  
\p
\v 5 Yeesu liba abacitige Kaprenauma cewe me, cubu mope biname, lui te Israela biname lica ge, piba tädige teeme bau me, itemlige teebine ätityerame.  
\v 6 Tabe Yeesu ne apu jejige egä, “Babo biname, cäme kaakesea bägrä te ätwitäneji enajenige mete cabu. Tabe pita name pi naabe cewe oocaninige, äblicäco ge arpinenta.”  
\v 7 Yeesu jejige egä “Cane tädenine teebine miiji wawename.”  
\v 8 Yepä tabe pui cubu mope biname te jejige egä, “Oo babo biname, cane nuuja miiji lica gäne! Cäme mete me gone tädute. Maane yepä mene taatu jiicepi cäme kaakesea bägrä te miiji äbitame.  
\v 9 Cäme cuta piti nemi niinäce gaabe biname piiyepu ingwe gaabe biname. Cane liba cäme ingwe gaabe biname ne jaajune egä, ‘Ädi,’ tabe läduge. Nuuja ne liba jaajune egä, ‘Tädi,’ tabe täduge. Cuta piiyepu cane liba cäme kaakesea bägrä ne jaajune ngena wawename, tabe jaawenuge.”  
\v 10 Yeesu liba teeme mene jitecijige, tabe mutäcäco äbitige, siige teeme ingwe äcwiyame biname bine jejemige egä, “Toraca gyene, cane nuuja Israela biname ne apu ätrunga cama lica ituge päpäna.  
\v 11 Cane weebibine jijenininine: bucurage cina cire saaclepi bimu acita gome ca piiyepu bimu äpula gome ca, siige cire ladnatärepi Abrahamo, Isacako, Yakobu cama cabucewe je Acejiyame me soriyomu cabu.  
\v 12 Yepä lui cina miiji cirege pui soriyomu cabu äbäcna, teebibine cire yiisabemepesi krokeciiye cabu me. Teepi puma ele cire yaangenetnemepi, giricu cire yaatebecmepesi.”  
\v 13 Siige puma cita ca Yeesu pui cubu mope biname ne jejige egä, “Äte, acnenuti mete me. Maane ngena ne jitrungenite, peei te läbitege.” Siige teeme kaakesea bägrä te puirage padare cabu miiji äbitige.   
\s1 Yeesu Bucurage Biname bine Miiji me Jewenimige  
\r (Mareko 1:29-34; Luuka 4:38-41)  
\p
\v 14 Yeesu ädige, Peteru me mete me abacitige. Tabe teeme gite ne puma jopänige gebale cama ätwitäneji.  
\v 15 Yeesu teebine ime gome jwoomlige, siige gebale te obmalige. Tabe puma cita ca arpinantige, Yeesu ne mogobi jewenige.   
\p
\v 16 Liba mämleteca ge, piba biname cina bucurage biname bine sewadanemisi Yeesu bau me, lui bime trupa cabu niiyaniya cable puga ge. Yeesu iyeta cable bine mene ca iyecräjemige piiyepu iyeta pita biname bine miiji me jewenanemige.  
\v 17 Tabe ai ne naace popi jewenige mename biname Isaya me mene te toraca me äbitame egä, “Tabe cime pita bine teeme cabu icranige, tabe cime tääpe mäpu bine ewadimige.”   
\s1 Mene Yeesu ne Ingwe Äcwi poto cidi me  
\r (Luuka 9:57-62)  
\p
\v 18 Yeesu liba bucurage biname bine jepänimige teebine awaclomta je, tabe teeme abiberäja bägrä bine jejemige teepi sawa nuuja poto doro me uuraname.  
\v 19 Teepi ingwe yuurisi, niinäce yepä cotre abiberäja biname te tädige Yeesu bau me, jejige egä, “Abiberäja biname, ngänu gyene, maane liiyeme ädenite, cane määme ingwe ädenine.”  
\v 20 Yeesu jejige egä, “Poks bime bora piti nemi lenaja tääpume piiyepu ele bime mete piti nemi, yepä cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cäme tääpume puupu lica gyene cäme mope acitame.”   
\p
\v 21 Puma cita ca lui biname cina Yeesu ne jitrungisi, teeme yepä te jejige egä, “Babo biname, cane singi gäne meebine ingwe äcwime, yepä cane lipu gäne niinäce otni cäme babe ne gape acitame?”  
\v 22 Yeesu jejige egä, “Laati bemi seemo ireclota cabu budre, teepi te teeme budre biname bine gape cabu me yaacranimusi. Maane cebine ingwe näcwi.”   
\s1 Yeesu Sawa cabu Buuwe ne Jiibige  
\r (Mareko 4:35-41; Luuka 8:22-25)  
\p
\v 23 Yeesu poo cabu me acenutige, teeme abiberäja bägrä cina teta cama acetnärige.  
\v 24 Teepi liba eclige, baborage buuwe te tipwäjige sawa cabu, siige uule kuu cina poo ne itrugärisi. Yepä Yeesu ute ge.  
\v 25 Abiberäja bägrä cina eclige, teebine elotnantisi, jejisi egä, “Yageyame, nitityärini! Mine labumitninago!”  
\v 26 Yeesu jejemige egä, “Weene wälu ngeno memi? Weeme ätrunga matikolärage gyene.” Tabe abujängtige, kokre cama buuwe piiyepu uule kuu bine mene jejemige, siige piba bulubulu mataru te enajige.  
\v 27 Abiberäja bägrä cina mutäcäco äbitininisi, jiicisi egä, “Ai biname Laasi nyene? Buuwe piiyepu uule cina teeme mene jitecijisi.”   
\s1 Yeesu Miiji Jaawenige Neeneni Biname bine Niiya Cable cama  
\r (Mareko 5:1-20; Luuka 8:26-39)  
\p
\v 28 Yeesu sawa nuuja poto doro me yuurige, atyaramtige Gadara gawe cabu me, siige neeneni rooriye cina tewacletnäjäsi teebine puma. Kula waja cabu lui gape gemi, teepi pui cabu ca tasatäsi. Teeme trupa ngalebora puga ge niiyarage cable. Teepi mage girigale ge, peei name pi nuuja biname te singi lica ge pui gaabe cabu otnime, teepi luma aanajenanige.  
\v 29 Siige teepi liba Yeesu ne jepänäsi, ala abayäsi egä, “Acejiyame me Bägrä, maane singi ngena wawename cime tääpume? Maane watrangeca je tädite cibibine sabe wawename.”   
\p
\v 30 Seeji cudecewe padare puga ge baborage ngeerangera blome tomi, deedei tääpume yuunguretnäjimisi.  
\v 31 Puma cita ca cable cina Yeesu ne jejisi egä, “Maane liba singi gäte cibibine äyecrejame, nityepini blome bime trupa cabu me.”  
\v 32 Yeesu jejemige egä, “Yoo, naaclege!” Siige teepi aabmalisi pui neeneni biname bine, eclige, blome bime trupa cabu me ebäcnisi. Iyeta blome tomi te podo cabu ca uuwamitnige gawe me, sawa cabu me uupletnärige, siige abumitnige.  
\v 33 Blome ire atwi biname cina uucratnige, eclige babo cewe me. Puma teepi biname bine jebaitnemisi iyeta, ngena cina bäbitininisi niiya cable cama lui neeneni biname bime tääpume.  
\v 34 Puma cita ca iyeta biname pui babo cewe cabu ca eclige Yeesu ne päpäname, siige liba jepänisi, jejisi teeme gawe ne abmalame.   
\c 9  
\s1 Yeesu Miiji me Jewenige Tääpe Nuuja poto Budre Biname ne  
\r (Mareko 2:1-12; Luuka 5:17-26)  
\p
\v 1 Yeesu poo cabu acenutige, sawa ne yuurige, atyaramtige teeme cewe me.  
\v 2 Biname cina waaku cabu secanisi tääpe nuuja poto budre biname ne. Yeesu liba jepänimige, egä teepi baborage ätrunga cama gemi, tabe pui pita biname ne jejige egä, “Cäme biname, wälu gone! Maane kälyä gäte määme niiya mule cabu ca!”   
\p
\v 3 Yeesu gome puga ge cotre abiberäja biname. Teepi teemämu jitranisi egä, “Ai biname te Acejiyame me ngii ne sabe jewenige, ingle tabe taatu gyene biname ne kälyä wawename teeme niiya mule cabu ca.”  
\v 4 Yepä Yeesu umle äbitige teeme ngene atwanena, siige tabe jejemige egä, “Weene ngeno memi niiya ngene atwanena cama?  
\v 5 Lui gyene plowa iicana ai pita biname ne jajime egä, ‘Maane kälyä gäte määme niiya mule cabu ca,’ coo ‘Arpinanti, abujängti, siige ädi.’  
\v 6 Yoo siige, cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane lui gwidape jewenenine, weene pui cabu ca opo nawatniniye, egä cäme conocäco pisi nyene biname ne kälyä wawename teeme niiya mule cabu ca.” Siige puma cita ca tabe pui tääpe nuuja poto budre biname ne jejige egä, “Arpinanti, abujängti, määme waaku ne ecati, mete me ädi!”   
\p
\v 7 Puma cita ca pita biname te arpinantige, mete me ädige.  
\v 8 Lui biname cina jepänisi, teepi cälu te jitemige, Acejiyame ne eso ecärisi, tabe biname bine lipu kokre ituge ceera.   
\s1 Yeesu Matayo ne Ala Tesoglicige  
\r (Mareko 2:13-17; Luuka 5:27-32)  
\p
\v 9 Yeesu pui cewe ne sebmalige. Tabe liba ädige, tabe täks rarekaake uutecrena biname ngii Matayo ne jepänige. Tabe adnatäneji enajige teeme kaakesea mete cabu, siige Yeesu teebine jejige egä, “Tädi cane cama otnime.” Matayo abujängtige, teta cama ädige.   
\p
\v 10 Ingwe ca Yeesu liba deedei äbitige Matayo me mete cabu, bucurage täks rarekaake uutecrena biname piiyepu cotre atropengäja biname teepi seclige deedei äbitame Yeesu piiyepu teeme abiberäja bägrä cama.   
\p
\v 11 Parisea sigu biname cina liba jepänisi Yeesu teta cama deedei äbita je, teepi teeme abiberäja bägrä bine jejemisi egä, “Weeme abiberäja biname te lipulipu deedei äbitenige täks rarekaake uutecrena biname piiyepu cotre atropengäja biname cama?”  
\v 12 Yeesu jitecijemige, jejemige egä, “Lui biname cina miiji birige, teepi dokta tääpume singi lica, yepä lui cina pita cama birige, teepi singi dokta tääpume.  
\v 13 Weene miiji umle äbitineye, ai mene ngena tääpume myene egä, ‘Cane singi lica gäne biname cina cebine iiwärejame, yepä cane singi gäne teepi nuuja biname bine owecu wawenecame.’ Cane lica tädujine ala asoglecame lui cina apu jaangemuge, egä teepi conocäco biname gemi, yepä cane conocono biname bine ala asoglecame tädujine.”   
\s1 Ätemleja Deedei Ärwäja cäco Lenaja poto cidi me  
\r (Mareko 2:18-20; Luuka 5:33-35)  
\p
\v 14 Yoane niiye ca äciseja biname me abiberäja bägrä cina seclige Yeesu bau me, itemlisi egä, “Ai lipu gyene, egä cine piiyepu Parisea sigu biname jäje deedei ärwäja cäco ninajininuge Acejiyame ne awejename, yepä määme abiberäja bägrä cina umle cäco gemi pipu äbita?”  
\v 15 Yeesu jejemige egä, “Atejäclmuta soriyomu ne liba yaaclitusi, biname cina owecumete opo lica birige, mamye rooriye te liba teta cama pisi nyene. Yepä, padare te cire tädepi liba mamye rooriye ne cire yaacatepesi, teepi piba cire yaacrajemepi deedei ärwäja cäco.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Kirece piiyepu Sasa Mule Aweceja poto cidi me  
\r (Mareko 2:21-22; Luuka 5:36-39)  
\p
\v 16 “Nuuja te kirece äciseja cäco cäbletääpe pläsu ne sasa cäbletääpe bora cabu lica yääswäruge. Tabe liba pepu jaawenuge, siige cäbletääpe ne liba jääcisäjuge, pui kirece cäbletääpe pläsu te lacalomluge, siige sasa cäbletääpe ne jääsegläruge. Puma cita ca kirece pläsu te läwälutuge sasa cäbletääpe cabu ca, siige bora te babo läbituge.   
\p
\v 17 Piiyepu nuuja te kirece waina niiye ne lica yaapaduruge gouti tääpe ca wawenäneji sasa ängära gwidape cabu. Tabe liba yaapaduruge, kirece waina niiye te pui sasa ängära gwidape ne yääpluge, ingle tuutnecuge. Siige waina niiye te lapaduruge gawe me piiyepu ängära gwidape te sabe läbituge. Kirece waina niiye ne miiji kirece gwidape cabu ängära, piba teepi ibibi laanajuge.”   
\s1 Babo Biname me Ngulebägrä piiyepu Pita cama Magebi  
\r (Mareko 5:21-43; Luuka 8:40-56)  
\p
\v 18 Yeesu liba camu mene iicema cabu jage, piba yepä Israela babo biname te teeme bau me tädige. Tabe kokorare ca ääpednutige teeme opo gaabe, jejige egä, “Cäme ngulebägrä budre bäbitige page ai padare cabu. Maane tädi ime acitame teeme papa cabu, tabe piba budre cabu ca arpinantenige.”  
\v 19 Yeesu abujängtige, teebine ingwe icwige teeme abiberäja bägrä cama.   
\p
\v 20 Teepi liba eclige, Yeesu me kaake poto ca yepä magebi te piba toclige, lui twelb kämäge ngalebora uudi apira pita cama tonajenäjumi. Tabe Yeesu me cäbletääpe pepyämu ne joomlige ogä,  
\v 21 ingle tabe ngene jotwananige egä, “Cane liba Yeesu me cäbletääpe pepyämu taatu joomlenine, cäme ai pita te piba nabma-lenige cebine.”  
\v 22 Yoo siige, tabe liba joomlige, Yeesu piba tatatrongtige, teebine jopänige, jojige egä, “Bägrä, wälu gone! Määme ätrunga te meebine miiji bii naawenige.” Siige peeirage padare cabu magebi te miiji äbitige.   
\p
\v 23 Puma cita ca Yeesu liba pui babo biname me mete cabu me atyaramtige, lui me bägrä te budre äbitige, tabe jepänige, biname cina dobidobi bine jecnäjimisi piiyepu papa me äbitininisi bägrä me budre name pi.  
\v 24 Tabe jejemige egä, “Pääye, äyeblengäjineye ama cita ca. Bägrä te budre lica gwene, tabe ute gwene.” Teepi teebine ngange ecwänisi.  
\v 25 Puma cita ca biname bine liba iyecräjemisi mete cabu ca, Yeesu piba abacitige bägrä me ute puupu cabu me, ime jwoomlige, siige bägrä budre cabu ca arpinantige.  
\v 26 Teepi idre ecenanisi iyeta pui gawe cabu, egä Yeesu ngena mule ne jewenige.   
\s1 Yeesu Miiji Jaawenige Neeneni Irecu Määsumäsu Biname bine  
\p
\v 27 Yeesu pui cewe ne sebmalige. Tabe liba ädige, neeneni irecu määsumäsu biname cina teebine ingwe icwäsi. Teepi ala abayäsi egä, “Daawida me kaakesaare, maane owecu cime tääpume!”  
\v 28 Yeesu liba mete bora me abacitige, pui neeneni irecu määsumäsu biname cina piba taaclige teeme bau me. Yeesu äätemlige egä, “Weene nää toraca nätrungeniye, egä cane miiji gäne weebibine irecu miiji wawename?” Teepi jejäsi egä, “Yoo, babo biname.”  
\v 29 Puma cita ca Yeesu teeme irecu papa cabu ime bine aacitige, jaajige egä, “Weeme ätrunga te ibibi läbitege.”  
\v 30 Siige teeme irecu cina aasatäsi. Puma cita ca Yeesu kokre cama mene jaajige egä, “Gone biname bine ai poto cidi me umle jaawenimuye.”  
\v 31 Yepä teepi mete ne sebmaläsi, aaclige, Yeesu ne idre jecanenäsi iyeta pui gawe cabu ta.   
\s1 Yeesu Miiji Jewenige Mene Iicema cäco Biname ne  
\p
\v 32 Pui neeneni biname cina liba baaclige, piba biname cina Yeesu bau me secanisi mene iicema cäco biname ne, lui me trupa cabu puga ge niiya cable.  
\v 33 Yepä Yeesu liba niiya cable ne iyecräjige, pui biname te piba taatu gije abacitige mene iicemame. Biname cina mutäcäco äbitininisi, jiicisi egä, “Cine niinäce lica ituge Israela gawe cabu apu mule ne päpäna.”  
\v 34 Yepä Parisea sigu biname cina jiicisi egä, “Niiya cable bime mopeyame te Yeesu ne kokre yääcäruge tabe niiya cable bine äyecrejame.”   
\s1 Yeesu Owecu Ge Biname bime tääpume  
\p
\v 35 Yeesu puma cita ca otnetnäjige iyeta modamoda piiyepu matimati cewe cabu ta. Tabe biname bine ebiberäjimige teeme abasecretna mete cabu ta piiyepu Miiji Mene jejananemige egä, “Acejiyame te pagege biname bine waadena.” Tabe cuta biname bine miiji jewenanemige iyeta maramara pita cabu ca.  
\v 36 Tabe liba bucurage biname tomi bine jepänimige, tabe owecu äbitige, ingle teepi mage ngenecu mäpu cama ge piiyepu ätityera tääpume singi ge epu pana maamoi, lui bime ire atwi biname lica ge.  
\v 37 Yeesu puma cita ca teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Ärucna lui baborage gyene, yepä nesae taatu kaakesea bägrä gemi atomle-came,  
\v 38 peei name pi weene miiji irecu ätumutame ärucna Yageyame bau me tabe poto kaakesea bägrä bine ätyepame teeme ärucna tääpume.”   
\c 10  
\s1 Yeesu me Twelb Ätyepäneji Biname bime Ngii  
\r (Mareko 3:13-19; Luuka 6:12-16)  
\p
\v 1 Yeesu teeme twelb abiberäja bägrä bine ala tesoglicmige, ecärimige kokre niiyarage cable bine äyecrejame piiyepu iyeta maramara pita bine äyeblengäjame.  
\v 2 Age tema pui twelb ätyepäneji biname bime ngii: niinäceyame lui Simona, lui ne einenisi Peteru ca, piiyepu teeme igane Andrea; cuta Yakobu teeme igane Yoane lui Jebedayo me bägrä gegi;  
\v 3 cuta Pilipo naabi Bartoloma; Tooma piiyepu täks rarekaake uutecra biname ngii Matayo; cuta Yakobu Alaba me bägrä piiyepu Tadeus;  
\v 4 cuta Simona lui Kanana sigu biname gyene piiyepu Yuuda Isakariyota lui Yeesu ne budre tääpume awaba biname gyene.   
\s1 Yeesu Teeme Twelb Abiberäja Bägrä bine Jityepäjemige  
\r (Mareko 6:7-13; Luuka 9:1-6)  
\p
\v 5 Yeesu ai twelb biname bine apu umle mene cama jityepimige kaakesea wawename egä, “Gone biname bime bau me naacluge lui Israela biname lica gemi. Cuta gone naacluge nuuja cewe cabu me Samariya gawe cabu je.  
\v 6 Yepä weene Israela biname bime bau me naacluge, lui cina epu pana gemi apeseräjäneji maamoi cina liiyepu.  
\v 7 Weene teebibine jejananemepeye egä, ‘Acejiyame te mameta gyene biname bine waadena.’  
\v 8 Weene pita biname bine miiji jewenemepeye, budre biname bine erpineräjemepeye, lepera pita biname bine miiji jewenemepeye piiyepu niiyaniya cable bine iyecräjemepeye. Weene kokre ne daremu cäco ituge acata ai mule bine wawenecame, peei name pi weene miiji daremu cäco cuta biname bine itityeräjemepeye.  
\v 9 Weene gone gol, silba piiyepu rarekaake bine yaawadimuye weene cama.  
\v 10 Gone diiba yaawadimuye, coo tuwängle cäbletääpe piiyepu ernge gwidape coo piiyepu otnetneja suru, ingle kaakesea bägrä ne miiji teeme singi gwidape ceera.   
\p
\v 11 Weene liba lui babo cewe cabu me coo piiyepu matikolä cewe cabu me latyarininuye, weene miiji ärngi, egä laati te singi weebibine teeme mete cabu me äbäcname, siige weene teta cama inajininuge, ngälu weene peei cewe ne saabmaluye.  
\v 12 Weene liba mete cabu me yääbäcnuye, jiicuye egä, ‘Poode!’  
\v 13 Pui mete cabu biname cina liba weebibine jiwablininusi, weeme poode te miiji yaanajuge puma. Yepä teepi liba lica jiwablininusi, weeme poode te lacnenutuge weeme bau me.  
\v 14 Poto mete coo piiyepu cewe cabu ta liba weebibine lica jiwablininusi coo weeme mene lica jitecijinusi, weeme ernge cabu ca teeme tuuwe bine jääglubäjemuye, siige saabmaluye pui mete ne coo cewe ne.  
\v 15 Cane toraca jijenininine, Acejiyame me atrana bimu cabu Sodoma piiyepu Gomora cewe biname cina lui niiyarage daremu ne cirege päpäna, matikäli cirege. Lui cewe biname cina lica pa jiwablipesi weebibine, teeme niiya daremu lui baborage cirege.”   
\s1 Mäpu te Tädenige  
\r (Mareko 13:9-13; Luuka 21:12-17)  
\p
\v 16 “Cane weebibine jityepininine biname bime bau me, epu pana maamoi cina lipu yaacluge wulp bime sigu cabu me. Weene miiji cobyame bime pana umleumle inajipi piiyepu gimäe bime pana niiya wawena cäco inajipi.  
\v 17 Weene ireire inajipi, ingle biname peeci nemi, lui cina weebibine joomlinininusi ablaweja mete me waadename. Piiyepu teepi teeme abasecretna mete bora ta weebibine itemeläjininusi.  
\v 18 Teepi cämiji pi iwadininusi modamoda biname bime piiyepu gawe mope biname bime opo gaabe me weene teebibine piiyepu gawe maramara biname bine Miiji Mene jajanename.  
\v 19 Yoo, weebibine liba ablaweja tääpume iwadininusi, ngenecu niiya gone, egä weene ngena jiicuye coo lipulipu jiicuye. Liba padare te tatyaramtuge weene mene iicemame, weebibine piba mene birige ceera iicema tääpume.  
\v 20 Weene lui mene cire jiicemepeye, peei lui weeme mene lica cirege, yepä weeme Babe me Seemo te ngene atwanena cire icäripi weene ngena iicaname.   
\p
\v 21 Poto biname cina teeme naniganewale bine budre me cirege äyemela. Babe cina peeirage mule cire jaawenepesi teeme bägrä bime tääpume. Cuta bägrä cina cire latatrongäripesi teeme mage babe bine budre me äyemelame.  
\v 22 Iyeta biname cina weebibine jimugitninusi cäme singi pi, yepä laati te kokre cama cire jaaclajutepi ngälu ngälugaabe me, tabe iyeteta ireclota ne cirege päpäna.   
\p
\v 23 Teepi liba yepä cewe cabu weeme tääpume claabe läbitininusi, weene miiji nuuja cewe me uucratna. Cane toraca jijenininine, weene cäro camu Miiji Mene jajanena ne cire epirepeye Israela modamoda cewe cabu ta, cane Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, niinäce cire tacnenutepene.   
\p
\v 24 Abiberäja bägrä te baborage lica birige teeme abiberäja biname bau ca, coo piiyepu aletnäneji biname te baborage lica birige teeme babo biname bau ca.  
\v 25 Pipu pi abiberäja bägrä te bojä jaaguge, tabe liba teeme abiberäja biname cama ibibi läbituge. Cuta aletnäneji biname te bojä jaaguge, tabe liba teeme babo biname cama ibibi läbituge. Yoo, biname cina liba cebine, lui weeme mope biname gäne, nainusi Beelsebul ca, siige piba teepi weebibine, lui cina cäme ingle biname gemi, cuta mage niiyaniya ngii ca iyinininusi.”   
\s1 Laati tääpume Miiji Wälu  
\r (Luuka 12:2-7)  
\p
\v 26 “Yoo, weene biname bime tääpume wälu gone! Ngena gyene ämlitäneji, pagege pajecu me äbita. Ngena gemi ogä, pagege awabudnäja.  
\v 27 Cane krokeciiye cabu ngena tääpume jijenininine, weene miiji bimu cabu cääri jajanena; weene siiyä mene ca ngena itecijenininige, weene miiji cabucabu pagege jajanena, epu pana mete toro cabu ca lipu mene tiicemusi.  
\v 28 Wälu gone eei bime tääpume, tääpe ne lui cina budre me yaaglusi, yepä teepi äblicäco seemo ne budre me agli. Pätä miiji weene Acejiyame tääpume wälu, ingle tabe miiji gyene tääpe piiyepu seemo bine niiya puupu cabu me acraname.  
\v 29 Puu matimati ele cina papa gemi: yepä rarekaake ca neeneni bine jaaletnusi, yepä teeme yepä te lica gawe cabu me saatramuge weeme Babe me umle cäco.  
\v 30 Cuta weene piiyepu, Acejiyame iyeta umle gyene weeme poto cidi me. Tabe umle gyene, egä weeme lija matimati edingäli gemi.  
\v 31 Peei name pi weene gone wälu! Weene modamoda gemi, ele cina matimati gemi.”   
\s1 Yeesu ne Jaaitnusi piiyepu Jaainusi  
\r (Luuka 12:8-9)  
\p
\v 32 “Laati te biname bime sobe cabu naitnuge, egä tabe umle gyene cane, cane cuta teebine cabucewe je cäme Babe me opo gaabe je cire jaaitnepene.  
\v 33 Yepä laati te biname bime sobe cabu nainuge, egä tabe umle lica gyene cane, cane cuta teebine cabucewe je cäme Babe me opo gaabe je cire jaainepene.”   
\s1 Gawe cabu je Poode Lica Gyene yepä Cubu  
\r (Luuka 12:51-53, 14:26-27)  
\p
\v 34 “Weene gone apu angi, egä cane itu tädujine ai gawecewe cabu me poode ne acaname. Cane lica itu tädujine poode ne acaname yepä cubuturikä ne secanujine.  
\v 35 Imäbägrä te teeme babe bau me claabe läbituge cämiji pi piiyepu ngulebägrä te teeme mage bau me, cuta cnaatete cina teemeteme claabe läbitininusi cämiji pi.  
\v 36 Biname me binamewale cina cirege teeme cubuyame me äbita cämiji pi.   
\p
\v 37 Lui te baborage singi birige teeme mage babe tääpume, yepä matikäli singi cäme tääpume, tabe ibibi lica gyene cäme abiberäja bägrä me lenajame. Coo lui te teeme bägrä bime tääpume baborage singi birige, yepä cäme tääpume matikäli singi, pipu biname te cuta ibibi lica gyene cäme abiberäja bägrä me lenajame.  
\v 38 Laati te liba teeme baarge uli ne palace cabu lica yaacanuge cäme pana, siige cebine ingwe näcwuge, tabe ibibi lica gyene cäme abiberäja bägrä me lenajame.  
\v 39 Laati te singi lica gyene teeme ireclota ne mäpu cabu acitame cämiji pi, tabe toraca ireclota ne cire yaapesarepi. Yepä lui te singi gyene cämiji pi teeme ireclota ne mäpu cabu acitame, tabe toraca ireclota ne cire jääpänepi.”   
\s1 Yeesu me Mene Daremu poto cidi me  
\r (Mareko 9:41)  
\p
\v 40 “Laati te liba weebibine jiwablininuge, tabe cebine nawabluge. Piiyepu laati te liba cebine nawabluge, tabe cuta jaawabluge teebine, cebine lui te nätyepuji.  
\v 41 Laati te liba Acejiyame me mename biname ne jaawabluge teeme peei ngii name pi, tabe mename biname bime pana daremu ne cire jääpänepi. Laati te liba conocäco biname ne jaawabluge teeme peei ngii name pi, tabe teeme pana daremu ne cire jääpänepi.  
\v 42 Piiyepu laati te liba ai ngii cäco biname yepä ne gwidape yääcäruge, ngänu gyene puu gäbu niiye, ingle tabe cäme ingwe äcwi biname gyene, Acejiyame te teebine daremu cire yääcärepi.”   
\c 11  
\s1 Mename Biname cina Seclige Yoane Niiye ca Äciseja Biname bau ca  
\r (Luuka 7:18-35)  
\p
\v 1 Yeesu liba teeme twelb abiberäja bägrä bine umle mene jajanena ne epirige, tabe pui cewe ne piba sebmalige, ädige poto mametamameta cewe me biname bine puma abiberäjame piiyepu mene jajanename.   
\p
\v 2 Yoane niiye ca äciseja biname lui krokeciiye mete cabu jage, tabe puga itecijige, egä Keriso ngena jewenige. Puma cita ca Yoane teeme abiberäja bägrä bine jityepimige Yeesu bau me.  
\v 3 Teepi Yeesu ne itemlisi egä, “Nää, maane säte pui biname, iyeta biname cina lui ne jewagrijenisi otnime, coo cine miiji nuuja ne awagrija?”  
\v 4 Yeesu jejemige egä, “Weene Yoane bau me acnenuteye, teebine jejepeye, weene ngena jepänanemeniye piiyepu ngena itecijanininige:  
\v 5 naace irecu määsumäsu biname cina cängena jääpänanemusi, ernge niiyaniya biname cina miiji waatninusi, lepera pita biname cina miiji läbitininusi, tablame budubuduma biname cina cängena yäätecijanimuge, budre biname cina larpineräjininusi, cuta owecumete biname bine Miiji Mene jaajananemusi.  
\v 6 Ngenecu miiji eei gemi, laati bemi ätrunga ne lica yaapesarusi cäme bau.”   
\p
\v 7 Puma cita ca Yoane me abiberäja bägrä cina liba äcnärige, Yeesu piba gije abacitige biname bine jajanename Yoane poto cidi me egä, “Weene liba Yoane bau me läsipeye daapo taatu cewe cabu me, weene teebine lipu jääpänepeye? Weene baace ingle pana biname ne lica jääpänepeye, buuwe te lui ne yaajodnäjepi.  
\v 8 Cuta piiyepu weene cängena abasogäräneji biname ne lica jääpänepeye, teeme bau me liba läsipeye, ingle abasogäräneji biname cina gawe mope biname bime mete cabu yaacrajuge.  
\v 9 Najeye, weene Yoane ne lipu jääpänepeye, weene liba teeme bau me läsipeye? Weene nää Acejiyame me mename biname ne jääpänepeye? Toraca gyene, yepä Yoane lui baborage gyene iyeta poto Acejiyame me mename biname bime bau ca.  
\v 10 Yoane pui gyene, Oogäräneji mene te lui poto cidi me jiicenige egä, ‘Cane Acejiyame cäme mename biname ne määme niinäce gaabe me cire jäätyepepene. Tabe te gaabe cire yaamacetnäjepi määme otni tääpume.’  
\v 11 Cane toraca jijenininine, egä Yoane lui baborage gyene iyeta biname bime cabu ca, lui cina ituge ai gawecewe cabu lenaja ngälu Yoane me padare oomlaname. Yepä page ai kirece padare cabu eei cabu ca lui te matikäli gyene, Acejiyame te lui bine ewadenemige, tabe baborage gyene Yoane cabu ca.   
\p
\v 12 Pui padare cabu ca, Yoane niiye ca äciseja biname te liba bäärmi jaagednemepi, ngälu airage bimu cabu Acejiyame me waadena mule te kokre cama ituge otni. Piiyepu biname piti nemi lui cina kokre läbitininusi Acejiyame me waadena mule cabu me äbäcname.  
\v 13 Moose teeme Cotre cabu piiyepu iyeta Acejiyame me mename biname cina ngälu Yoane me padare oomlaname, teepi niinäce gaabe me jiicemujisi, egä Acejiyame te biname bine cire yaawademepi.  
\v 14 Weene liba singi teeme mene ätrungame, weene miiji umle äbita, egä Yoane lui Eliya sine, lui me otni poto cidi me teepi niinäce gaabe me jiicemujisi.  
\v 15 Weene liba tablame piti nemi ätecijame, itecijinege umle äbitame.   
\p
\v 16 Cane ngena cabu yaatonäremene biname bine, page lui cina ireclota gemi? Teepi epu pana gemi matimati bägrä, lui cina adnatäreji yaacrajuge aletna puupu cabu, siige teemeteme ala labayaninusi egä,   
\q1
\v 17 ‘Cine dobidobi jääcnäjimusi,  
\q2 yepä weene giire lica jääwäjuye.  
\q1 Cine owecumete uupera yaatangusi,  
\q2 yepä weene singi lica ele me.’  
\v 18 Yoo, Yoane te tädepi. Tabe deedei cäco yaanajepi piiyepu waina niiye lica yäänäjemepi. Yepä biname cina singi lica teeme mule tääpume, siige jiicusi egä, ‘Yoane me niiya cable pisi nyene.’  
\v 19 Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane yäärwäjune, yäänäjune, yepä biname cina cuta singi lica ge cäme mule tääpume, siige teepi jiicusi egä, ‘Jepäneye ai biname ne, mage looloyame gyene piiyepu waina niiye änäjäyame gyene. Tabe täks rarekaake uutecrena biname piiyepu cotre atropengäja biname bime biname gyene.’ Mine liba jääpänusi, egä Acejiyame bau ca lui mule te ngena jaawenuge, mine peei cabu ca opo yaawatnusi, egä Acejiyame me umle toraca gyene.”   
\s1 Ätrunga cäco Cewe poto cidi me  
\r (Luuka 10:13-15)  
\p
\v 20 Yeesu gije abacitige cewe biname bine ablawejame, lui cina lica ituge atatrongära teeme niiya mule cabu ca, ngänuge tabe bucurage ciitaca mule bine itu jaawenanemepi puma.  
\v 21 Tabe jejemige egä, “Oo Korasine piiyepu Betesaida cewe biname, lipu babo niiyarage cirege weeme tääpume! Cane lui ciitaca mule bine ituge weeme cabu wawena, liga cire jaawenemejine Turo piiyepu Sidona cewe cabu, biname cina puma ragre cire lasigrärinejisi piiyepu mriibe ca cire lapyacinejisi awabame, egä teepi teeme niiyaniya mule bine ituge abmaläcema Acejiyame bau me atatrongärame.  
\v 22 Korasine piiyepu Betesaida cewe biname, cane weebibine jijenininine, egä Acejiyame me atrana bimu cabu Turo piiyepu Sidona cewe biname cina teepi plowa cire jääpänepesi weeme cabu ca.  
\v 23 Cuta weene Kaprenauma cewe biname! Weene nää apu jingenininige, egä weebibine awepenta cabu me Acejiyame bau me? Eewe, weebibine niiyarage puupu cabu me cire iyäripesi. Sodoma cewe biname cina liga cire jääpänemejisi ciitaca mule bine, weene lui bine ituge päpäna, pui cewe te page cerämu cire yaanajeji.  
\v 24 Kaprenauma cewe biname, cane jijenininine weebibine, egä Acejiyame me atrana bimu cabu Sodoma cewe biname plowa cire jääpänepesi weeme cabu ca.”   
\s1 “Ayo Naaclege Cäme bau me Diibe Oocaname.”  
\r (Luuka 10:21-22)  
\p
\v 25 Peei padare cabu Yeesu jiicige egä, “Babe, maane lui Yageyame gäte gawecewe piiyepu cabucewe tääpume, cane meebine eso nääcärenine, egä maane ai gwidape bine ituge ämletna umle biname piiyepu miijimiji mopemuli biname bime bau ca, siige abiberäja cäco biname bime bau me ituge aboclomäja.  
\v 26 Babe, ai lui määme miijirage singi gyene.   
\p
\v 27 Cäme Babe te iyeta gwidape bine itu saabmalemepi cäme ime cabu. Nuuja te umle lica gyene Bägrä, yepä Babe taatu umle gyene; cuta nuuja te umle lica gyene Babe, yepä Bägrä taatu umle gyene piiyepu eei biname cina umle gemi Babe, Bägrä te lui bime tääpume singi aboclomta teebine.   
\p
\v 28 Naaclepi cäme bau me, lui cina gloose gemi mäpu biijabija bine waadename. Cane weebibine diibe oocana pa icäripene.  
\v 29 Gone jäägyemuye lui mäpu bine jääpänimuye cämiji pi piiyepu cäme bau ca labiberäjininuye, ingle cane owelaamelame biname gäne piiyepu cane awepyeräja umle cäco gäne, siige weene piba poode ne pa jepänepeye.  
\v 30 Cämiji pi lui mäpu bine jääpänimuye, plowa birige, piiyepu cane ngena bine liba yaacranimune weeme cabu, mäpu lica birige.”   
\c 12  
\s1 Ätemleja Sabade Cotre poto cidi me  
\r (Mareko 2:23-28; Luuka 6:1-5)  
\p
\v 1 Pui padare yepä Sabade bimu cabu Yeesu teeme abiberäja bägrä cama wiiti calwacupi ngalebora lui gaabe cabu ädige. Abiberäja bägrä loolomecewe te joomlemige. Teepi puma cita ca wiiti mope bine ecrecimisi, kuu bine erwäjimisi.  
\v 2 Parisea sigu biname cina jepänimisi, teepi ngena jewenisi, siige Yeesu ne jejisi egä, “Jepänimi! Määme abiberäja bägrä cina mime Sabade cotre ne bii jetropangtisi, teepi lui mule becnisi.”   
\p
\v 3 Yeesu jejemige egä, “Egäsu weene ituge acnema, mope biname Daawida lui mule ne jewenuji, tabe piiyepu teta cama lui biname teepi liba loolo me icrajuji, yepä teeme deedei lica.  
\v 4 Tabe iiwäreja mete cabu me abacituji, buluduu ne sisatuji, buluduu lui Acejiyame tääpume acitäneji ge, siige ecäranemuji teta cama lui biname bine, siige teepi erwäjujisi. Teepi pui lui cotre ne jetropangtujisi, ingle iiwäreja biname taatu cina miiji gemi pui buluduu ne loolo.  
\v 5 Egäsu weene cuta Moose me Cotre mene cabu ituge acnema, egä iiwäreja biname cina Sabade bimu cabu miiji yaacluge iiwäreja mete me kaakesea wawename. Teepi cuta pui lui Sabade\f + \fr 12:5 \ft  Sabade cotre: Sabade cotre te jiicenige, egä biname te gone lecaleca padare otni Sabade bimu cabu.\f* cotre ne jaatropangtusi, yepä teepi kälyä birige.  
\v 6 Cane jijenininine weebibine: cane säne baborage, iiwäreja mete matikäli gyene.  
\v 7 Oogäräneji mene te jiicenige egä, ‘Cane singi lica gäne biname cina cebine iiwärejame, yepä cane singi gäne teepi biname bine owecu wawename.’ Weene liga toraca umle cirege, egä ai mene ngeno myene, weene piba lica cire jaatranemejiye, lui biname cina niiya mule bine lica jaawenimusi.  
\v 8 Acejiyame bau ca lui te täduji biname me äbituji, teeme conocäco pisi nyene jajime Sabade bimu cabu ngena wawename.”   
\s1 Duudemu Ime cama Biname  
\r (Mareko 3:1-6; Luuka 6:6-11)  
\p
\v 9 Yeesu pui cewe ne sebmalige, ädige, yepä abasecretna mete cabu me abacitige.  
\v 10 Biname puga ge, lui me ime duudemu ge. Poto biname puga ge, lui cina singi ge ingle ne päpäname Yeesu ne aitnejame, siige teepi teebine itemlisi egä, “Nää Cotre ibi mule gyene Sabade bimu cabu pita biname ne miiji wawename?”  
\v 11 Yeesu jejemige egä, “Weeme yepä me liba maamoi pisi nyene, siige Sabade bimu cabu cupicu bora me yaatramuge, egäsu weene saarpatuye?  
\v 12 Maamoi matikäli gyene, biname baborage gyene, peei name pi nuuja cotre lica gyene biname tääpume miiji mule wawena Sabade bimu cabu.”  
\v 13 Piba Yeesu pui pita biname ne jejige egä, “Määme ime tuuti!” Tabe ime uutige Yeesu bau me, piba siige teeme ime te miiji äbitige epu pana nuuja ime liiyepu.  
\v 14 Yepä Parisea sigu biname cina puma cita ca eclige, siige mene jitranisi Yeesu ne budre me acitame.   
\s1 Acejiyame me Kaakesea Bägrä Lipu Gemi?  
\p
\v 15 Yeesu itecijige, egä Parisea sigu biname cina mene jitranisi teebine aglime, siige tabe pui cewe ne sebmalige, nuuja gome me äyeblingtige. Bucurage biname cina teebine ingwe icwisi. Laati bemi pita cama, tabe iyeta teebibine miiji jewenanemige.  
\v 16 Puma cita ca tabe teebibine giri jicranimige, egä teebine gone awabudni-ta.  
\v 17 Yeesu lui mule jewenige, ibibi äbitige mename biname Isaya me mene cama egä,   
\q1
\v 18 “Age sena, cane lui kaakesea bägrä ne ituge jaji.  
\q2 Tabe cäme singi biname gyene, cane teeme tääpume ngenecu miiji gäne.  
\q1 Cane cäme Seemo ne teeme cabu me cire yaacitepene.  
\q2 Tabe te biname bine umle cire jaawenemepi cäme atrana poto cidi me.   
\q1
\v 19 Tabe lica cirege mene abaja coo claabe cama ala abayena.  
\q2 Teeme tagepogogo ne lica cirege gaabe cabu ta ätecijana.   
\q1
\v 20 Tabe ajodnäneji sogo ne lica cirege ägäbuta,  
\q2 cuta ätuma mameta lampa ne lica cirege ätuma.  
\q1 Tabe apu cire läbitanepi, ngälu biname cina Acejiyame me cotre bine cire jaawenemepesi.   
\q1
\v 21 Iyeta maramara gawe biname cina teeme ngene atwanena bine cire yaacranemepesi teeme bau me.”   
\s1 Yeesu piiyepu Beelsebul, Satani ca Lui ne Cuta Einenisi  
\r (Mareko 3:20-30; Luuka 11:14-23)  
\p
\v 22 Biname cina yepä biname ne secanisi Yeesu bau me, lui te irecu määsumäsu piiyepu mene iicema cäco ge, ingle teeme niiya cable puga ge. Yeesu teebine miiji jewenige, siige tabe mene jiicemige piiyepu tabe irecu aasatige.  
\v 23 Biname tomi cina mutäcäco äbitininisi. Teepi ätemläjinisi egä, “Nää, tabe pama mope biname Daawida me kaakesaare gyene?”   
\p
\v 24 Parisea sigu biname cina liba ai mene itecijemige, teepi jiicisi egä, “Tabe naace popi niiya cable bine yääyecräjemuge, ingle Beelsebul lui niiya cable bime mopeyame gyene, tabe te teebine kokre ecäranenige niiya cable bine äyecrejame.”   
\p
\v 25 Yeesu umle äbitige teeme ngene atwana poto cidi me, siige jejemige egä, “Nuuja gawe biname cina liba labelaninusi teemeteme cubu me, teepi watata lapirininusi. Cuta piiyepu babo cewe biname coo ingle biname cina liba labelaninusi teemeteme cubu me, teepi lica birige lenaja.  
\v 26 Siige Satani lui bine yaawadimuge, teeme yepä tomi te liba nuuja tomi cama cubu jiicäsi, teepi siige uja maramara me läbitininusi, cije Satani me waadena mule te piba lipulipu kokre lenaja?  
\v 27 Yoo, weene jiiceniye egä Beelsebul, lui ne Satani ca cuta einenisi, tabe te cebine kokre näcäruge cane teeme niiya cable bine äyecrejame. Peei toraca lica gyene, ingle Beelsebul singi lica gyene teeme niiya cable bine biname cabu ca äyecrejame. Yoo, poto weeme abiberäja bägrä cina niiya cable bine cuta yääyecräjemusi. Luma cita ca teeme kokre peei mule ne wawename? Lica Beelsebul bau ca. Peei name pi weemerage abiberäja bägrä cina jaawabudnitusi weeme conocono mene, egä cäme kokre cable bine äyecrejame lui Beelse-bul bau ca gyene.  
\v 28 Eewe, cäme kokre lui teeme bau ca lica gyene, yepä Acejiyame me Seemo te kokre näcäruge cane niiya cable bine äyecrejame, siige weene peei name pi umle gemi, egä Acejiyame me waadena mule te weeme cabu me ituge atyaramta.   
\p
\v 29 Nuuja te äblicäco abacita kokre biname me mete cabu me teeme gwidape bine waadename, tabe liba teebine niinäce lica jäätäyuge. Yepä tabe liba teebine niinäce jäätäyuge, tabe piba labacituge teeme mete me gwidape waadename.   
\p
\v 30 Laati te cäme biname lica gyene, tabe cebine näcisärmutuge. Laati te cäme bau me lica taabasecretnimuge, tabe yaaplidnäremuge.  
\v 31 Peei name pi cane jijenininine, egä laati te liba ngena niiyaniya mene jiicemuge coo ngena nuuja niiya mule bine jaawenimuge, tabe miiji gyene kälyä äbitame pui niiya cabu ca. Yepä laati te liba niiyarage mene jiicemuge Aceji Seemo poto cidi me, teeme peei niiya te iyeteta yaanajuge.  
\v 32 Laati te liba näcisärmutuge cebine, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, tabe miiji gyene kälyä äbitame teeme peei niiya mule cabu ca. Yepä laati te Aceji Seemo ne yääcisärmutuge, teeme peei niiya te iyeteta yaanajuge.”   
\s1 Uli piiyepu Teeme Kuu  
\r (Luuka 6:43-45)  
\p
\v 33 “Uli liba miiji birige, teeme kuu cuta piiyepu miiji birige. Yepä, uli liba niiya birige, teeme kuu cuta niiya birige. Weene uli ne opo yaawatnuye teeme kuu cabu ca.  
\v 34 Weene cobyame pana gemi! Biname me ngenecu liiyepu, teeme mene cuta piiyepu. Weene lipulipu miijirage mene iicema, ingle weene niiyarage gemi?  
\v 35 Miiji biname te teeme miiji ngenecu cabu ca miiji mule bine saaboclomäjimuge, niiya biname te teeme niiya ngenecu cabu ca niiya mule bine saaboclomäjimuge.  
\v 36 Cane jijenininine weebibine, egä Acejiyame me atrana bimu cabu biname cina miiji cire yaaboclomäjemepesi, egä ngena ingle cabu teepi papa kuu cäco mene ituge iicema.  
\v 37 Weeme mene cabu ca weebibine atrana cirege, egä weene miiji biname gemi coo niiya biname gemi.”   
\s1 Biname cina Singi Ge Yeesu Ciitaca Mule Wawename  
\r (Mareko 8:11-12; Luuka 11:29-32)  
\p
\v 38 Poto cotre abiberäja biname piiyepu Parisea sigu biname cina Yeesu ne jejisi egä, “Abiberäja biname, cine singi gemi maane ciitaca mule ne wawename cime päpäname.”   
\p
\v 39 Yeesu jejemige egä, “Weene lipu niiyarage ätrunga cäco biname gemi, page ai padare cabu lui cina ireclota gemi! Weene singi gemi cäme bau ca ciitaca mule ne päpäname, yepä weene nuuja ciitaca mule ne lica pa jepänepeye, yepä Acejiyame me mename biname Yoona me ciitaca mule ne taatu pa jepänepeye.  
\v 40 Yoona lipu babo cibu me camuge bora enajuji nesae bimu nesae ciiye cama, cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane cuta piiyepu gawe bora pagege lenaja nesae bimu nesae ciiye cama.  
\v 41 Atrana bimu cabu Ninewa cewe biname cina cire talotnäripesi budre cabu ca weene cama gigri atrana tääpume. Teepi weebibine cirege aitneja, ingle teepi teeme niiya mule bine itu ebmalimujisi Yoona me bäärmi mene name pi. Siige cane age säne baborage Yoona bau ca, yepä weene cebine lica ituge ätrunga.   
\p
\v 42 Cuta Siiba gawe mope magebi te atrana bimu cabu weene cama gigri cire tarpinantepi siige tabe weebibine cirege aitneja, ingle tabe cudecewe cewe ca tocluji Solomona me umle mene ätecijame. Siige cane age säne baborage Solomona bau ca, yepä weene singi lica gemi cebine ätecijame.”   
\s1 Yeesu me Mene Niiya Cable Acnenuta poto cidi me  
\r (Luuka 11:24-26)  
\p
\v 43 “Niiya cable te liba biname me trupa ne yaabmaluge, tabe waatnetnäjuge niiye cäco cewe cabu ta, puupu ne jäärnguge ngene oocaname.  
\v 44 Liba lica jääpänuge, tabe jiicuge egä, ‘Cane acnenine piiyeme, cane lui mete ne sebmalumene.’ Tabe siige lacnuge, jääpänuge mete ne apretnäjeji piiyepu miijirage acranäneji.  
\v 45 Tabe piba läduge poto seben mage niiyarage cable bine arwojame, siige teepi iyeta saacluge pui biname me trupa cabu lenajame. Niinäce pui biname miiji lica birige, yepä page tabe siige iyeta mage niiyarage me läbituge. Pui yepä mule te cirege äbita ai niiyarage biname bime tääpume, lui cina ireclota gemi page.”   
\s1 Yeesu me Ingle Biname Laati Bemi?  
\r (Mareko 3:31-35; Luuka 8:19-21)  
\p
\v 46 Yeesu liba camu biname bine mene jajanena cabu jage, teeme mage piiyepu iganewale cina piba tatyarige. Teepi puutucu je imyemutäjimige, biname bine itemlimisi Yeesu cama mene me.  
\v 47 Puma cita ca yepä biname te Yeesu ne jejige egä, “Määme mage piiyepu iganewale puutucu je ete nemä. Teepi singi gemi maane cama mene iicemame.”   
\p
\v 48 Yeesu pui biname ne itemlige egä, “Maane lipu ngene jotwa-nenite, laatu nwene cäme mage cuta laati bemi cäme naane igane?”  
\v 49 Puma cita ca tabe teeme abiberäja bägrä bine teeme ime ca jewabimige, jiicige egä, “Ire, cäme mage piiyepu cäme naane igane age tema.  
\v 50 Laati te liba jaawenuge cäme Babe cabucewe je teeme singi ne, tabe lui cäme naane, cäme igane, cäme ngule, cäme mage.”   
\c 13  
\s1 Ngene ca Agli Mene Kuu Gije Iisabeja poto cidi me  
\r (Mareko 4:1-9; Luuka 8:4-8)  
\p
\v 1 Peeirage bimu cabu Yeesu mete ne sebmalige, ädige, sawa ligi cabu adnatige.  
\v 2 Bucurage biname cina tabasecretnige teeme bau me, teebine jewaclomtisi, siige tabe poo cabu acenutige, adnatige. Biname cina sawa ligi cabu imyemutäjimige.  
\v 3 Yeesu ngene ca agli mene ca jejemige bucurage mule poto cidi me. Tabe jiicige egä,  
\p “Yepä biname te ädige calwacupi me kuu gije bine iisabejame.  
\v 4 Egäcäro tabe kuu gije bine yiisabäjemige, poto cina gaabe cabu itrametnemige, siige ele cina seclige, erwäjimisi pui kuu gije bine.  
\v 5 Poto kuu gije cina itrametnemige kula gawe cabu. Gawe puma paple ge. Gije cina watata äpletnärinisi, ingle gawe poone lica gyene.  
\v 6 Bimu te liba tacitige, nuunu te iplatnimige mamye gije bine, siige teepi piba iglumetnemige, ingle teeme braju cina sungabe me lica ebäcnisi.  
\v 7 Poto kuu gije cina itrametnemige pägepäge mete cabu, siige pägepäge cina uutinisi, gije bine jetäyimisi.  
\v 8 Yepä poto kuu gije cina itrametnemige miijirage gawe cabu, siige miijirage uutinisi. Teepi jeciretnemige, kuu jepänimisi: poto lui yepä hanred, poto lui siksti, poto lui teeti.  
\v 9 Weeme liba tablame piti nemi ätecijame, itecijinege umle äbitame.”   
\s1 Agesa Ingle Yeesu Biname bine Yaabiberäjemuge Ngene ca Agli Mene ca  
\r (Mareko 4:10-12; Luuka 8:9-10)  
\p
\v 10 Abiberäja bägrä cina seclige Yeesu bau me, itemlisi egä, “Ngena name pi maane biname bine jejananemite ngene ca agli mene ca?”  
\v 11 Yeesu jejemige egä, “Weebibine umle ituge wawena, egä Acejiyame lipulipu biname bine waadena, yepä teebibine lica ituge umle wawena pui poto cidi me, pui name pi cane ngene ca agli mene ca jejananemine teebibine.  
\v 12 Lui biname me umle pisi nyene, teebine cerämu umle ceera, siige teeme umle te babo pa läbitepi. Yepä lui biname te singi lica gyene umle tääpume, Acejiyame teeme bau ca pa yaacatepi teeme lui matikäli umle pisi nyene.  
\v 13 Cane naace name pi biname bine ngene ca agli mene jaajananemune, ingle teepi ngene jwaatwananinusi, yepä ngene ca lica yaaglusi; teepi yäätecijemuge, yepä teepi äblicäco ätecija piiyepu opo awatna.  
\v 14 Teeme cabu ibibi äbitenige Acejiyame me mename biname Isaya lui niinäce gaabe mene jiicemuji egä,  
\q1 ‘Weene itecijinuge cuta itecijinuge, yepä weene lica umle läbitininuye.  
\q2 Weene ire lacitaninuye, ire lacitaninuye, yepä weene lica jääpänuye.   
\q1
\v 15 Ai biname bime ngene atwanena krokeciiye gemi,  
\q2 teepi tablame budubuduma gemi,  
\q2 teepi irecu ätumuteji gemi.  
\q1 Teepi apu liga lica cire läbitininejisi,  
\q2 teepi piba teeme irecu ca jääpänimusi,  
\q2 tablame ca yäätecijemuge,  
\q2 ngene atwana ca opo yaawatnusi,  
\q1 siige tatatrongärininusi cäme bau me cane Acejiyame te teebibine miiji wawename.’  
\v 16 Weene gege gemi, ingle weene weeme irecu ca jääpänuye, tablame ca itecijinuge, siige opo egäcäro yaawatnuye cäme mene ingle ne.  
\v 17 Cane jijenininine weebibine, egä bucurage Acejiyame me mename biname piiyepu conocäco biname, teepi baborage singi ituge ire me, weene lui gwidape bine jääpänanemepeye, yepä teepi lica ituge päpäna. Teepi singi ituge ätecijame, weene lui itecijanipi, yepä teepi lica ituge ätecija.”   
\s1 Yeesu Ngene ca Agli Mene ne Eboclomtige Kuu Gije Iisabeja poto cidi me  
\r (Mareko 4:13-20; Luuka 8:11-15)  
\p
\v 18 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene itecijinege, ngena tääpu myene ngene ca agli mene kuu gije iisabeja poto cidi me.  
\v 19 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge gaabe cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina mene yäätecijemuge Acejiyame te biname bine waadena poto cidi me, yepä teepi opo lica yaawa-tnusi pui mene ne. Puma cita ca Satani te täduge, pui mene bine yääsecräremuge epu pana, ele cina lipu kuu gije bine yäärwäjimusi.  
\v 20 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge kula gawe cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina Miiji Mene liba yäätecijemuge, gege cama watawata joomlusi.  
\v 21 Yepä teepi matikolä padare taatu jäätrungusi, ingle teepi epu pana braju cäco gije liiyepu. Teepi liba mäpu ne jääpänusi coo teeme poto cidi me liba jiicetnäjemusi, ingle teepi pui Miiji Mene ne jäätrungusi, teepi piba taatu teeme ätrunga bine yaabmalimusi.  
\v 22 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge pägepäge mete cabu, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina Miiji Mene yäätecijemuge, yepä mäpu ngene atwanena cina ai gawe ireclota poto cidi me, cuta singi rarekaake piiyepu poto gwidape tääpume, teepi peei Mene ne jäätäyusi pägepäge mete pana, siige kuu cäco läbituge.  
\v 23 Lui kuu gije cina yaatrametnemuge miiji gawe cabu me, pui lui eei biname bime pana gemi, lui cina Miiji Mene yäätecijemuge, opo yaawatnusi, siige teeme cabu kuu jaawenimuge, poto bime cabu yepä hanred kuu, poto bime cabu siksti kuu, poto bime cabu teeti kuu.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Gäli poto cidi me  
\p
\v 24 Yeesu nuuja ngene ca agli mene jejemige egä, “Apu gyene, Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge. Calwacupi yageyame te puga ge. Tabe läduge, miiji gije bine yäätemuge teeme calwacupi cabu.  
\v 25 Biname cina ute liba waagraruge, calwacupi yageyame me cubu biname te täduge, baace popo bine yiisabäjemuge calwacupi cabu me, siige luucruge.  
\v 26 Gije cina luutinusi, teeme mope cabu ca läsinusi kuu. Teepi gäli cina cuta luutinusi.  
\v 27 Puma cita ca calwacupi yageyame me kaakesea bägrä cina saacluge teeme bau me, jaajusi egä, ‘Babo biname, nää peei miiji gije lica gemi, maane lui sitemumete määme calwacupi cabu? Luma cita ca gäli cina saacluge?’  
\v 28 Tabe jaajemuge egä, ‘Peei lui cubu biname gyene, lui te baace popo bine sewadimumi, siige seyäräjemumi cäme calwa-cupi cabu.’ Teepi yäätemlusi egä, ‘Nää, maane singi gäte cine otnime gäli amingejame?’  
\v 29 Tabe calwacupi yageyame te jaajemuge egä, ‘Gone naacluge, ingle weene liba gäli jaa-mingäjemuye, poto gije bine cuta yuutemuye.  
\v 30 Ebmalemepeye, luutipesi gigri ngälu ire acita padare, piba cane ärucna biname bine cire täätyepemepene gäli bine niinäce uutemame, sigu wawename, siige iisabame uliobo cabu me. Piba teepi kuu bine cire yaatomlecmepesi cäme mete cabu me waadename acrana tääpume.’”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Mastad Kuu Gije poto cidi me  
\r (Mareko 4:30-32; Luuka 13:18-19)  
\p
\v 31 Yeesu nuuja ngene ca agli mene jejemige egä, “Apu gyene, Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge. Yepä biname te mastad kuu gije ne ecatige, siige jecnige teeme calwacupi cabu.  
\v 32 Pui kuu gije lui matikäli birige iyeta kuu gije cabu ca, yepä liba luutuge, babo läbituge iyeta calwacupi gije cabu ca. Tabe uli pana jaaguge, piba ele cina saacluge teeme mete bine arangejame teeme ciipe cabu.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Uutneca Gwidape poto cidi me  
\r (Mareko 4:32-34; Luuka 13:20-21)  
\p
\v 33 Yeesu nuuja ngene ca agli mene jejemige egä, “Apu gyene, Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge. Yepä magebi te nesae diiba bine saawaduge bulu cama, jaaglemeläjimuge yepä kuke bora, uutneca gwidape ne saacatuge, yaacranimuge, siige jaama-nguge. Puma cita ca iyeta pui buluduu te tuutnecuge.”   
\p
\v 34 Iyeta ai maramara mene Yeesu ngene ca agli mene ca biname bine jejananemige. Tabe nuuja mene ca teebibine lica yaabiberäjimuge yepä ngene ca agli mene ca.  
\v 35 Apu ibibi äbitige Acejiyame me mename biname me mene egä,  
\q1 “Cane cirege ngene ca agli mene iicema.  
\q1 Cane cirege jajanena mule poto cidi me,  
\q2 lui cina ämletnäreji gemi agedna cabu ca.”   
\s1 Yeesu Eboclomtige Ngene ca Agli Mene ne Gäli poto cidi me  
\p
\v 36 Yeesu biname bine sebmalimige, mete bora me abacitige. Teeme abiberäja bägrä cina seclige teeme bau me, jejisi egä, “Maane seboclomti cime tääpume ngene ca agli mene lui jiicite gäli poto cidi me calwacupi je.”   
\p
\v 37 Yeesu puma cita ca gije abacitige pui mene ne aboclomtame. Tabe jejemige egä, “Biname lui te miijirage gije bine itemige, peei lui tabe sine, Acejiyame bau ca lui te täduji biname me äbituji.  
\v 38 Calwacupi lui ai gawecewe gyene. Miijirage gije eei biname gemi, Acejiyame te lui bine ewadenemige; gäli eei biname gemi, Satani te lui bine ewadenemige.  
\v 39 Cubu biname lui te gäli uutana tääpume baace popo bine calwacupi cabu me yiisabäjemige, tabe lui Satani sine. Ire acita lui gawecewe me ngälugaabe padare gyene. Ärucna biname lui Acejiyame me mename seemo gemi.  
\v 40 Gäli bine lipu tomi jewenimisi ayime, pepu pana cirege ai padare me ngälugaabe je äbita.  
\v 41 Piba Acejiyame bau ca lui te täduji biname me äbituji, tabe teeme mename seemo bine cire täätyepemepi teeme binamewale bime cabu ca eei bine waadename, lui cina biname bine opo jaawenimusi niiyaniya mule bine wawenecame, piiyepu nuuja niiyaniya mule waweneca biname bine.  
\v 42 Teepi teebibine cire yiisabäjemepesi baborage uliobo wädräji cabu me. Puma teepi ele cire yaangenetnemepi, giricu cire yaatebecmepesi.  
\v 43 Piba conocäco biname cina bimu apaclyera pana cirege, teeme Babe te liba cire yaawademepi teebibine. Weeme liba tablame piti nemi ätecijame, itecijinege umle äbitame.”   
\s1 Nesae Ngene ca Agli Mene Acejiyame te Biname bine Waadena poto cidi me  
\p
\v 44 “Apu gyene, Acejiyame te biname bine liba yaawadimuge. Yepä biname te babo daremuyame miijirage gwidape ne jääpänuge, lui te gawe ca äclidnäneji ge. Tabe siige cääri cuta jääclidnuge, gege cama läduge, iyeta teeme gwidape bine yaawadimuge aletname. Rarekaake bine liba jääpänimuge, ingwe ca piba läduge, peei gawe ne jaaletnuge.   
\p
\v 45 Cuta apu gyene Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge. Yepä biname te kusa bine jäärngemuge.  
\v 46 Tabe liba yepä jamyacurage ne jääpänuge, tabe läduge, iyeta teeme gwidape bine yaawadimuge aletname. Pui rarekaake ca siige pui jamyacu kusa ne jaaletnuge.   
\p
\v 47 Cuta apu birige, Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge. Cibubade biname cina net sigu ne jaadadnäjusi malu cabu, siige tabe maramara cibu bine joomläjicmuge.  
\v 48 Liba tapanuge, cibubade biname cina yäälädnusi doro me, ladnatäruge, cibu bine jaatranimusi maramara acraname. Miijiyame bine diiba bora me yääbäcnimusi, niiyaniya bine yiisabimusi.  
\v 49 Apu mule te ai padare me ngälugaabe je cirege äbita. Acejiyame me mename seemo cina cire saaclepi niiya mule biname bine waadename miiji mule biname bime cabu ca,  
\v 50 siige cire yiisabemepesi baborage uliobo wädräji cabu me. Teepi puma ele cire yaangenetnemepi, giricu cire yaatebecmepesi.”   
\p
\v 51 Siige Yeesu teeme abiberäja bägrä bine itemlimige egä, “Nää, weene opo bewatnimiye iyeta ai ngene ca agli mene bine?” Teepi ‘yoo’ mene jejisi.  
\v 52 Yeesu puma cita ca jejemige egä, “Cotre abiberäja biname, laati te umle gyene mime cotre bine, tabe liba Acejiyame ne conocäco yääcäruge teebine acaname, tabe mete yageyame pana birige, lui te kirece piiyepu sasa gwidape bine sääsemuge teeme cumä cabu ca.”   
\s1 Yeesu ne Nasareta Cewe je Jigyisi  
\r (Mareko 6:1-6; Luuka 4:16-30)  
\p
\v 53 Yeesu liba iyeta ai ngene ca agli mene jajanena bine epirimige, tabe pui cewe ne sebmalige,  
\v 54 acnenutige teemerage cewe me. Tabe puma biname bine ebiberäjimige abasecretna mete cabu. Lui cina jitecijisi, teepi mage mutäcäco äbitininisi, siige ätemläjinisi egä, “Tabe luma cita ca ituge ai umle ne acata? Cuta luma cita ca kokre ne itu jääpänanepi ciitaca mule bine wawenecame.  
\v 55 Tabe pui mete raranga biname me bägrä gyene. Mariya teeme mage gwene piiyepu Yakobu, Yoosepa, Simona, Yuuda naabi teeme iganewale gemi.  
\v 56 Teeme ngulewale cuta ama piti nemi. Cije tabe luma cita ca umle äbitanenige iyeta ai mule bine wawenecame?”  
\v 57 Siige teepi Yeesu ne jigyisi.  
\p Yeesu puma cita ca jejemige egä, “Acejiyame me mename biname ne yaacatusi iyeta poto ta, yepä lica teemerage cewe cabu piiyepu teemerage binamewale cina.”  
\v 58 Tabe puma bucurage ciitaca mule bine lica jewenimige, ingle teepi ätrunga lica ge teeme tääpume.   
\c 14  
\s1 Yoane Niiye ca Äciseja Biname me Budre  
\r (Mareko 6:14-29; Luuka 9:7-9)  
\p
\v 1 Pui padare cabu Galilaya probins mope biname ngii Heroda te Yeesu poto cidi me itecijige.  
\v 2 Tabe puma cita ca teeme ingwe gaabe biname bine jejemige egä, “Tabe lui Yoane niiye ca äciseja biname gyene. Tabe budre cabu ca itu tarpinantumi, peei name pi teeme kokre pisi nyene ciitaca mule bine wawenecame.”   
\p
\v 3 Heroda ai mene jiicige, ingle tabe sine biname, laati te tejemimumi Yoane ne oomlaname, seea ca ätäyame, krokeciiye mete bora me äsinglentame. Tabe ai mule ne tewenumi ingle Herodiyas name pi, lui teeme igane Pilipo me coga ge, yepä Heroda te juutecrepi, siige teeme coga me jwaawenepi.  
\v 4 Puma cita ca Yoane te Heroda ne jaajananepi egä, “Peei lui miiji mule lica gyene maane määme igane me coga ne acatame.”  
\v 5 Heroda tabe peei name pi singi ge Yoane ne budre me aglime, yepä tabe wälu ge biname name pi, ingle teepi ngene totwananimesi, egä Yoane lui Acejiyame me mename biname gyene. Peei name pi tabe wata lica seglumi, yepä krokeciiye mete bora me secitumi.   
\p
\v 6 Yoo, Yoane niiye ca äciseja biname me budre gaabe apu gyene: liba Heroda me ärngi bimu te tatyaramtige, tabe soriyomu ne jewenige. Pui padare cabu puga ge Herodiyas me beecma bägrä. Tabe giire jewäjige soriyomu biname bime opo gaabe. Heroda mage gege äbitige teeme giire name pi,  
\v 7 siige jojige egä, “Cane Acejiyame me opo gaabe je naajenine, egä maane ngena tääpume liba nätinärenite, cane nääcärenine.”  
\v 8 Ngulebägrä me mage te jojige tabe Heroda ne apu jajime egä, “Cane singi gäne Yoane niiye ca äciseja biname ne aglime, piba teeme mope ne pleito cabu acaname cäme bau me päpäna tääpume, egä tabe budre gyene.” Siige tabe ngulebägrä te ai mene jejige Heroda ne.  
\v 9 Heroda ngenecu mäpu me äbitige, yepä tabe lui Acejiyame me ngii cabu mene jojige teeme soriyomu biname bime opo gaabe je, peei name pi tabe teeme kaakesea bägrä ne jejige ngulebägrä me singi wawename.  
\v 10 Kaakesea bägrä te ädige, Yoane me mope ne teläcnutige krokeciiye mete cabu,  
\v 11 mope ne secanige pleito cabu, siige ngulebägrä ne ocärige. Tabe teeme mage ne ocärige.  
\v 12 Yoane me abiberäja bägrä cina seclige, teeme budrekaake ne isatisi mete cabu ca, gape cabu ecitisi. Puma cita ca teepi äcnärige, Yeesu ne jejisi, egä ngena mule cina bäbitinisi Yoane poto cidi me.   
\s1 Yeesu Faib Tausen Biname bine Engärimige  
\r (Mareko 6:30-44; Luuka 9:10-17; Yoane 6:1-14)  
\p
\v 13 Yeesu liba Yoane me budre poto cidi me itecijige, tabe pui cewe ne sebmalige, poo gaabe ädige biname cäco cewe me ten taatu. Biname cina liba itecijemige, egä Yeesu bädige, teepi siige teeme cewe bine sebmaläcemisi, ernge ta eclige pui puupu cabu me Yeesu liiyeme ädige.  
\v 14 Teepi niinäce atyarige, Yeesu me poo te ingwe sipyige. Yeesu liba poo cabu ca arpatige, tabe bucurage biname bine jepänimige. Tabe owecu äbitige teeme tääpume, siige pita biname bine miiji jewenanemige.   
\p
\v 15 Pui mämleteca cabu je abiberäja bägrä cina seclige Yeesu bau me, jejisi egä, “Bimu te mage bädige. Biname cäco cewe gyene ai, peei name pi biname bine jityepimi mameta lui cewe gemi, teepi puma cita ca deedei aletname teeme tääpume.”  
\v 16 Yepä Yeesu teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Teepi nuuja singi lica gemi otnime, ingle weene te teebibine deedei ecäremeye.”  
\v 17 Teepi jejisi egä, “Cime nata nuujarage deedei ama lica gemi, yepä faib buluduu gemi piiyepu neeneni cibu bumate gegi.”  
\v 18 Yeesu jejemige egä, “Sewademeye aima cäme bau me.”   
\p
\v 19 Puma cita ca Yeesu biname bine jejemige baace papa cabu adnaterame. Tabe piba faib buluduu neeneni cibu cama sewadimige, cabu me ire acitige, Acejiyame ne eso ecärige. Piba tabe buluduu bine itrecimige cibu cama, abiberäja bägrä bine ecärimige, teepi siige biname bine ecäranemisi.  
\v 20 Iyeta biname cina ibibi erwäjimisi. Abiberäja bägrä cina buluduu pacupacu bine etomlicmisi, jengärimisi, twelb diiba cina tapanininisi.  
\v 21 Lui rooriye cina erwäjisi pui deedei, teepi faib tausen ge. Coga bägrä bine lica ecnemisi.   
\s1 Yeesu Niiye papa cabu Otnige  
\r (Mareko 6:45-52; Yoane 6:15-21)  
\p
\v 22 Yeesu teeme abiberäja bägrä bine jejemige poo cabu acetne-rame, niinäce gaabe me äwäcame sawa nuuja poto doro me, tabe liba biname bine jityepäjemige.  
\v 23 Siige tabe biname bine liba niinäce jityepäjemige, tabe piba jegelige podo cabu me irecu ätumutame. Mämleteca me liba, Yeesu ten taatu puga ge podo cabu.  
\v 24 Poo te sawa kuukälu cabu jage. Uule kuu cina poo ne eboclomäjisi, ingle buuwe te magerage opopo tipwäjige.  
\v 25 Paulo ala me Yeesu piba täinige podo cabu ca, niiye papa cabu ta ädige teeme bau me.  
\v 26 Abiberäja bägrä cina teebine liba tepänisi niiye papa cabu otni je, teepi siige mage wälu ge. Teepi apu jiicisi egä, “Tabe lui dadrange gyene,” siige wälu ala abayininisi.  
\v 27 Yepä Yeesu jejemige egä, “Wälu gone, cane säne!”  
\v 28 Puma cita ca Peteru Yeesu ne jejige egä, “Yageyame, liba toracarage maane säte, maane naji cane uuplaname niiye papa cabu määme bau me otnime.”  
\v 29 Yeesu jejige egä, “Tädi!” Peteru puma cita ca tuuplige poo cabu ca, gije abacitige niiye papa cabu Yeesu bau me otnime.  
\v 30 Yepä tabe liba jepänige, buuwe te kokre cama titwige, tabe wälu äbitige, siige abumame äbitige. Tabe ala abayige egä, “Yageyame, nätityäri!”  
\v 31 Piba taatu Yeesu ime uutige, joomlige teebine, jejige egä, “Määme ätrunga matikäli gyene. Maane ngeno me neeneni ngene atwana cama gäte?”  
\v 32 Teepi liba acenutäsi poo cabu me, buuwe te piba ärputige, siige mataru te enajige.  
\v 33 Abiberäja bägrä cina poo cabu kokorare ca ipednäremisi Yeesu tääpume, jejisi egä, “Toraca, maane Acejiyame me Bägrä gäte.”   
\s1 Yeesu Pita Biname bine Miiji Jewenemige Genesareta Gawe cabu  
\r (Mareko 6:53-56)  
\p
\v 34 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama liba sawa ne yuurisi, teepi atyarige Genesareta gawe cabu me, siige poo te puma ipyige.  
\v 35 Puma cita ca pui gawe biname cina liba Yeesu ne opo ewatnisi, teepi idre jecananisi cewe gaabegabe ta, siige biname cina iyeta pita biname bine sewadanemisi Yeesu bau me.  
\v 36 Teepi teebine itemlisi egä, “Pita biname cina lipu gemi määme cäbletääpe pepyämu taatu oomlaname?” Siige iyeta lui cina joomläjisi, teepi miiji äbitaninisi.   
\c 15  
\s1 Saarewale bime Abiberäja  
\r (Mareko 7:1-13)  
\p
\v 1 Poto Parisea sigu biname piiyepu cotre abiberäja biname cina seclige Yeesu bau me Yerusalema ca.  
\v 2 Teepi itemlisi egä, “Lipu pi määme abiberäja bägrä cina mime saarewale bime mule bine lica jaawenimusi? Teepi deedei loolo niinäce gaabe me ime lica läcisäjinusi cude gwidape cabu ca kälyä äbitame.”   
\p
\v 3 Yeesu teebibine jejemige egä, “Weene weemämu ngeno me Acejiyame me mene ne kaake me jaawenuye saarewale bime mule wawena ca?  
\v 4 Acejiyame te itu tiicuji egä, ‘Weene miiji mage babe bine opo gaabe me acita’ cuta piiyepu egä, ‘Laati te liba teeme mage babe bime poto cidi me niiyarage mene jiicemuge, teebine miiji budre me acita.’  
\v 5 Yepä weene jiicuye, egä biname me liba gwidape pisi nyene mage babe bine ätityerame, yepä tabe liba jiicuge egä, ‘Ai gwidape lui Acejiyame tääpume myene,’  
\v 6 siige tabe teeme peei mene name pi kälyä bäbitige teeme mage babe bine ätityerame pui gwidape ca. Apu pi weene Acejiyame me mene ne kaake me jaawenuye naace tääpume weene saarewale bime abiberäja ne äcwetname.  
\v 7 Weene walya biname gemi! Toraca gyene Acejiyame me mename biname Isaya lui niinäce gaabe mene jiicuji weeme poto cidi me egä,   
\q1
\v 8 ‘Ai biname cina cebine nawepyeräjusi teeme tage miipe ca,  
\q2 yepä teeme ngene atwanena cudecewerage gyene cäme bau ca.   
\q1
\v 9 Teepi nuuja miiji lica gemi cebine awepyeräjame,  
\q2 ingle teepi biname bine yaabiberäjimusi cotre bine äcwetname, lui cäme cotre lica gemi.’”   
\s1 Lui Gwidape cina Biname ne Niiya me Jaawenusi  
\r (Mareko 7:14-23)  
\p
\v 10 Yeesu biname bine ala tesoglicmige, jejemige egä, “Cängena itecijinege, umle äbitinineye ai mene!  
\v 11 Biname te ngena ne yaacituge teeme tage cabu, pui te niiya me lica jaawenuge, yepä teeme tage cabu ca ngena te tasatuge, pui te teebine niiya me jaawenuge.”  
\v 12 Abiberäja bägrä cina seclige Yeesu bau me, jejisi egä, “Nää, maane umle gäte, egä Parisea sigu biname cina niiyarage basicnantinisi määme mene name pi?”  
\v 13 Yeesu jejemige egä, “Iyeta gije, cäme Babe cabu je lui bine lica sitemimumi, miiji uutema braju cama.  
\v 14 Weene ngenecu mäpu gone Parisea biname bime name pi. Teepi epu pana gemi irecu määsumäsu biname, lui cina otnime opo jaawenimusi poto irecu määsumäsu biname bine. Liba irecu määsumäsu biname te otnime opo jaawenuge nuuja teeme pana ne, teepi iyeta cupicu bora me laatramuge.”   
\p
\v 15 Puma cita ca Peteru Yeesu ne itemlige teeme mene ne aboclomtame.  
\v 16 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Nää, weene cuta buduma camu gemi?  
\v 17 Weene nää umle lica bäbitininiye, egä biname te ngena ne yaacituge teeme tage cabu, camuge bora me labacituge, siige puma cita ca tasatuge.  
\v 18 Yepä ngena cina täsuge tage cabu ca, peei lui ngenecu bora ca saacluge. Peei cina biname ne niiya me jaawenusi.  
\v 19 Teeme ngenecu bora ca täsuge niiyarage ngene atwanena cina, lui cina teebine jaawenusi tabe nuuja biname ne budre me aglime, sargi mule wawename, gwidape ero me, walya mene otromame, niiyaniya mene iicetnejame.  
\v 20 Ai cina biname ne niiya me jaawenusi, yepä tabe liba ime äciseja cäco deedei yäärwäjimuge, pui te teebine niiya me lica jaawenuge.”   
\s1 Yepä Magebi me Ätrunga  
\r (Mareko 7:24-30)  
\p
\v 21 Yeesu pui cewe ne sebmalige, ädige Turo piiyepu Sidona gawe cabu me.  
\v 22 Yepä Kanana cewe magebi, lui te pui gawe cabu tonajenäjumi, tabe Yeesu bau me toclige, ala abayige egä, “Babo biname Daawida me kaakesaare, maane cebine owecu naweni! Cäme bägrä niiyarage gwene. Teeme trupa cabu pisi nyene niiyarage cable.”  
\v 23 Yepä Yeesu nuuja mene lica ge.  
\p Puma cita ca abiberäja bägrä cina seclige Yeesu bau me, jejisi egä, “Peei magebi ne uyecräji, ingle tabe ala tabayanenige mime kaake poto ca!”  
\v 24 Yeesu jejemige egä, “Cebine ituge ätyepa Israela biname bime bau me taatu, lui cina epu pana gemi apeseräjäneji maamoi liiyepu.”  
\v 25 Yepä pui magebi liba utecijige, tabe toclige, Yeesu me ernge gome utramige, jejige egä, “Babo biname, nätityäri!”  
\v 26 Yeesu ngene ca agli mene ca teebine jojige egä, “Peei lui miiji lica gyene cane bägrä bime deedei iisabejame drego plongo bime bau me.”  
\v 27 Magebi te Yeesu me ngene ca agli mene jewe-cnistige, jejige egä, “Toraca babo biname, yepä drego plongo cina nata yäärwäjimusi lui pläpupläpu cina saatrametnemuge bägrä bime dade cabu ca gawe me.”  
\v 28 Yeesu jojige egä, “Magebi, määme ätrunga lui baborage gyene! Määme singi te ibibi läbitege.” Peeirage padare cabu teeme bägrä te miiji äbitige.   
\s1 Yeesu Bucurage Biname bine Miiji Jewenimige  
\p
\v 29 Yeesu pui cewe ne sebmalige, Galilaya sawa ligi me ädige. Tabe puga podo ne jegelige, siige adnatige.  
\v 30 Bucurage biname cina seclige teeme bau me, sewadimisi otnetneja cäco biname bine, irecu määsumäsu biname bine, ernge ime niiyaniya biname bine, mene cäco biname bine cuta bucurage poto maramara pita biname bine. Teebibine icranimisi Yeesu me opo gaabe, tabe siige miiji jewenanemige.  
\v 31 Biname cina mutäcäco äbitininisi, teepi liba jepänimisi mene cäco biname cina lui mene jiicemisi, ernge ime niiyaniya biname cina lui iyeta miiji äbitaninisi, otnetneja cäco biname cina lui cängena otninisi, irecu määsumäsu biname cina lui irecu aasataninisi. Teepi puma cita ca eso ecärisi Israela biname bime Acejiyame ne.   
\s1 Yeesu Fooa Tausen Biname bine Engärimige  
\r (Mareko 8:1-10)  
\p
\v 32 Yeesu teeme abiberäja bägrä bine ala tesoglicmige, jejemige egä, “Cane owecu gäne ai biname bime tääpume, ingle teepi nesae bimu cama cane cama sicrajimumi, siige page teeme nuuja deedei lica gemi ärwäjame. Cane singi lica gäne teebibine deedei cäco ätyepame, ingle teepi gaabe je cable jaalocnimuge.”  
\v 33 Abiberäja bägrä cina itemlisi egä, “Mine luma jepänenemisi ibibi deedei ai daapo taatu cewe cabu teebibine ngeerame?”  
\v 34 Yeesu itemlimige egä, “Weeme lija buluduu gemi?” Teepi jejisi egä, “Cime seben buluduu gemi piiyepu nesae matimati cibu.”   
\p
\v 35 Puma cita ca Yeesu biname bine jejemige gawe cabu adna-terame.  
\v 36 Tabe seben buluduu piiyepu cibu bine sewadimige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecimige, abiberäja bägrä bine ecärimige, siige teepi biname bine ecäranemisi.  
\v 37 Teepi iyeta erwäjisi, ngälu ibibi äbitininisi. Puma cita ca abiberäja bägrä cina deedei pacupacu bine etomlicmisi, seben diiba bine jengärimisi.  
\v 38 Lui rooriye cina erwäjimisi, teepi fooa tausen ge. Coga bägrä bine lica ecnemisi.  
\v 39 Puma cita ca Yeesu biname bine jityepimige, poo cabu acenutige, Magadan gawe cabu me ädige.   
\c 16  
\s1 Parisea piiyepu Sadukea Biname cina Singi Ciitaca Mule Päpäname  
\r (Mareko 8:11-13; Luuka 12:54-56)  
\p
\v 1 Parisea sigu biname piiyepu Sadukea sigu biname cina seclige Yeesu bau me teebine apicetnärame. Teepi jejisi egä, “Maane ciitaca mule jeweni cine päpäname, egä Acejiyame me kokre määme cabu pisi nyene.”  
\v 2 Yepä Yeesu jejemige egä, “Bimu te liba läpulyäruge, weene liba jääpänimuye carbe uudi, weene piba apu jiicuye egä, ‘Ciiyeciye mage bimu te ebenige, ingle carbe lui uudi gemi.’  
\v 3 Krokerage weene liba jääpänimuye, egä carbe uudi gemi piiyepu cäsä gemi, piba weene jiicuye egä, ‘Page ngupe te secirenige, ingle carbe uudi piiyepu cäsä gemi.’ Weene carbe cabu ca bimu ne opo yaawatnuye, yepä weene äblicäco gemi opo awatna page ai padare cabu lui mule cina äbitininisi, teepi ngena tääpu memi.  
\v 4 Weene ätrunga cäco niiyarage biname gemi page. Weene cebine nätemliye ciitaca mule wawename. Weene nuuja ciitaca mule ne lica pa jepänepeye, yepä lui ciitaca mule te Yoona tääpume äbituji.” Puma cita ca Yeesu teebibine sebmalimige, nuuja gome me äyeblingtige.   
\s1 Parisea piiyepu Sadukea Biname bime Uutneca Gwidape  
\r (Mareko 8:14-21)  
\p
\v 5 Yeesu piiyepu abiberäja bägrä cina liba yuurisi sawa nuuja poto doro me, abiberäja bägrä cina ngene jitrimalemige buluduu bine waadename.  
\v 6 Puma cita ca Yeesu teebibine ngene ca agli mene ca jejemige egä, “Weene ireire inajipi Parisea sigu biname piiyepu Sadukea sigu biname bime uutneca gwidape tääpume.”  
\v 7 Abiberäja bägrä cina teemeteme jitranisi egä, “Tabe naace popi ai mene nijinige, ingle mine buluduu bine lica sewadimisi.”   
\p
\v 8 Yeesu umle äbitige, egä teepi ngena tääpume jitranisi, siige tabe itemlimige egä, “Weene ngena name pi jitraniye, egä weeme buluduu lica gyene? Weeme ätrunga lipu matikolä gwene.  
\v 9 Weene nää camu gemi umle äbita? Weene nää uja ngene ituge ätrimela, cane lipu faib buluduu bine sitrecimumene faib tausen rooriye bime tääpume. Weene nää lija diiba bine tengärimumeye pacupacu deedei ca?  
\v 10 Coo piiyepu weene nää uja ngene ituge ätrimela seben buluduu lipu ibibi ge fooa tausen rooriye bime tääpume. Lija modamoda diiba bine weene tengärimumeye deedei pacupacu ca?  
\v 11 Äi, lipu pi weene umle lica bäbitininiye, egä cane buluduu tääpume lica bii jijinine. Yoo, cane cääri jijenininine, egä weene ireire inajipi Parisea piiyepu Sadukea biname bime uutneca gwidape tääpume.”  
\v 12 Abiberäja bägrä cina teepi siige opo ewatni-si, egä tabe teebibine lica jejemige ireire lenajame uutneca gwidape tääpume, yepä Parisea piiyepu Sadukea biname bime abiberäja mene tääpume.   
\s1 Peteru Yeesu ne Jewabudnitige egä Tabe Keriso Sine  
\r (Mareko 8:27-30; Luuka 9:18-21)  
\p
\v 13 Yeesu ädige Kesarea Pilipo babo cewe mameta lui gawe cabu me. Tabe puma abiberäja bägrä bine itemlimige egä, “Biname cina lipu jiicusi, egä cane laasi näne, Acejiyame bau ca lui te biname me äbitujine?”  
\v 14 Teepi jejisi egä, “Poto cina jiicenisi, egä maane Yoane niiye ca äciseja biname gäte. Poto cina jiicenisi, egä maane Eliya säte; poto cina egä maane Yeremiya säte coo nuuja Acejiyame me mename biname gäte.”  
\v 15 Yeesu itemlimige egä, “Cije weene, weene lipu jiiceniye egä cane laasi näne?”   
\p
\v 16 Simona Peteru te Yeesu ne jejige egä, “Maane lui Keriso säte, biname bine lui te niiya cabu ca pagege äsecrera. Maane ireclota Acejiyame me Bägrä gäte!”  
\v 17 Yeesu Peteru ne jejige egä, “Simona, Yoona me bägrä, maane gege gäte. Nuuja biname te peei ngene atwana lica nääcärige meebine, yepä peei lui cäme Babe bau ca gyene, cabucewe je lui te enajenige.  
\v 18 Cane naajenine meebine Peteru, egä määme ngii lui ‘Kula’ gyene. Piiyepu maane lui mene bii jiicite cäme poto cidi me cuta kula pana gyene, siige ai kula cabu cane cäme ätrunga ingle ne pa yaacitepene. Tabe epu kokre pa yaanajepi, egä budre te äblicäco apremela teebine.  
\v 19 Cane meebine kii pa nääcärepene Acejiyame bau lui gaabe ne iitnaname piiyepu armime. Maane ngena mule tääpume gaabe ne jiitnute, Acejiyame te yaacatuge, cuta maane ngena mule tääpume gaabe ne yaarmute, Acejiyame te yaacatuge.”  
\v 20 Puma cita ca Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Gone biname bine umle jaawenimuye, egä cane Keriso säne, lui te biname bine niiya cabu ca pa yääsecräremepene.”   
\s1 Yeesu Jiicemige Teeme Cewe Oocanena piiyepu Budre poto cidi me  
\r (Mareko 8:31–9:1; Luuka 9:22-27)  
\p
\v 21 Pui padare cabu Yeesu gije abacitige abiberäja bägrä bime tääpume pajecu me wawename, egä tabe miiji Yerusalema me pa lädepi. Tabe puma pagege mäpurage gwidape bine päpäna modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname bime bau ca. Teebine pagege budre cabu acita, yepä nesae me lui bimu tabe piba pagege arpinenta.   
\p
\v 22 Puma cita ca Peteru Yeesu ne ecanige taatu cewe me, kokre cama mene jejige egä, “Eewe, babo biname! Acejiyame te owecu naawenepi! Peei mule te gone läbituge määme tääpume!”  
\v 23 Yeesu tatatrongtige, Peteru ne jejige egä, “Satani, äyeblingti cäme opo gaabe ca! Maane cebine liga iirbutame nawenite. Maane biname bime pana ngene jotwananenite, lica Acejiyame pana.”   
\p
\v 24 Siige Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Biname te liba singi gyene cane cama yepä otnime, tabe miiji teemerage singi bine gawe me acrana, teeme baarge uli ne palace cabu acana siige cebine ingwe äcwi.  
\v 25 Laati te liba singi lica teemerage singi bine abmaläcemame, tabe teeme ireclota ne cirege apesera, yepä laati te singi teemerage singi bine abmaläcemame cämiji pi, tabe iyeteta ireclota ne cire jääpänepi.  
\v 26 Biname te nuuja miiji ne lica cire jääpänepi, ngänu gyene tabe puu iyeta ai gawecewe ne yaacatuge, yepä teeme ireclota ne yaapesaruge. Nuuja gwidape lica gyene biname te teeme ireclota daremu me ceerame.  
\v 27 Acejiyame bau ca lui te täduji biname me äbituji, tabe teeme Babe me jamyacu apaclyera cabu teeme mename seemo cama cire tädepi. Siige tabe biname bine piba daremu cire yääcäranemepi teeme mule ibi.  
\v 28 Cane toraca mene jijenininine, egä ama poto lui cina jeclajutäjenemige, teepi lica cirege budre äbita, ngälu teepi teebine cire jääpänepesi mope biname tääpume otni.”   
\c 17  
\s1 Yeesu Mara Opo me Äbitige  
\r (Mareko 9:2-13; Luuka 9:28-36)  
\p
\v 1 Siks bimu ingwe gaabe ca Yeesu aacanänige Peteru piiyepu nanigane wäsi Yakobu naabi Yoane, siige opo jaawenänige podo caburage me ten taatu.  
\v 2 Podo cabu je Yeesu mara opo me äbitige abiberäja bägrä bime irewale je. Teeme opo te epu oplacmeläjige bimu iredäri pana, piiyepu teeme cäbletääpe cina äbitininisi bulu taatu me, apaclyera pana.  
\v 3 Piba Moose naabi Eliya taboclomtäsi teeme cabu me, siige Yeesu cama mene jiicemäsi.  
\v 4 Puma cita ca Peteru Yeesu ne jejige egä, “Yageyame, cine miijirage gämi ama. Maane liba singi gäte, cane aarangenänine nesae matimati mete bine, yepä määme, yepä Moose me, yepä Eliya me.”   
\p
\v 5 Peteru liba camu mene iicema cabu je, piba carbe te apaclyera cama tädige, iyeta teebibine aacwabänige. Puma cita ca tagepogogo te tasatige carbe bora ca egä, “Ai lui cäme ngenecurage Bägrä gyene. Cane teeme tääpume babo ngenecu miiji gäne. Weene teebine jitecijeye!”  
\v 6 Abiberäja bägrä cina liba itecijemige tagepogogo, teepi mage wälu äbitininisi, oweowe itrametnemige gawe cabu me.  
\v 7 Yeesu teeme bau me tädige, joomlänige, jääjänige egä, “Abujengäneye, wälu gone!”  
\v 8 Teepi puma cita ca mope ewejengänisi, yepä Yeesu taatu ne jepänisi.   
\p
\v 9 Siige teepi liba täinetnänige podo cabu ca, Yeesu abiberäja bägrä bine jääjänige egä, “Gone biname bine umle jaawenanemuye, weene lui mule ne bii jepäniye, ngälu cane, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, pagege budre cabu ca arpinenta.”  
\v 10 Puma cita ca abiberäja bägrä cina Yeesu ne itemlänisi egä, “Ngeno me cotre abiberäja biname cina jiicenisi, egä Eliya te miiji niinäce gaabe me otni, piba ingwe ca Keriso, biname bine niiya cabu ca äsecrera biname te cire tädepi?”  
\v 11 Yeesu teebibine jääjänige egä, “Toraca gyene, egä Eliya te miiji niinäce otni iyeta gwidape bine teeme puupu cabu acraname.  
\v 12 Cane toraca mene jijenänine, egä Eliya uja ituge otni, yepä biname cina opo lica yaawatnepesi, pui name pi teepi teebine jaawenepesi, teepi lipu ituge singi. Cuta piiyepu cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane pagege biname bime bau ca mäpu ne päpäna.”  
\v 13 Siige abiberäja bägrä cina umle äbitänisi, egä Yeesu lui Yoane niiye ca äciseja biname poto cidi me bii jääjänige.   
\s1 Yeesu Miiji Jewenige Niiya Cable cama Bägrä ne  
\r (Mareko 9:14-29; Luuka 9:37-43)  
\p
\v 14 Yeesu teeme nesae abiberäja bägrä cama liba podo cabu ca täinetnänige biname bime cabu me, piba yepä biname te Yeesu bau me tädige, kokorare ääpednutige,  
\v 15 jejige egä, “Babo biname, maane cäme bägrä ne owecu jeweni. Tabe naabe äbitanenige oonina pita cabu ca, siige yaatramanuge uliobo cabu piiyepu niiye cabu.  
\v 16 Cane määme abiberäja bägrä bime bau me secanine, yepä teepi äblicäco ge teebine miiji me wawena.”  
\v 17 Yeesu jiicige egä, “Weene lipu ätrunga cäco gemi, niiyarage biname gemi! Luma ngine padare cama cane miiji weene cama lenaja? Luma ngine padare cama cane miiji weeme ätrunga cäco mule päpäna? Secaneye bägrä ne cäme bau me.”  
\v 18 Puma cita ca Yeesu niiya cable ne jejige asatame, siige tabe asatige. Puirage padare cabu bägrä te miiji äbitige.   
\p
\v 19 Abiberäja bägrä cina Yeesu bau me seclige, ogä jejisi egä, “Cine lipu pi niiya cable äyecreja cäco äbitininago?”  
\v 20 Tabe jejemige egä, “Weeme ätrunga matikäli gyene. Cane toraca mene jijenininine, weeme ätrunga liba pisi nyene, ngänu gyene epu pana duuwe baace kuu matikolärage, weene miiji gemi ai podo ne jaji egä, ‘Awetänti ama cita ca piiyeme!’ siige tabe lawetäntuge. Weeme liba ätrunga pisi nyene, iyeta gwidape ibibi gemi weeme tääpume.  
\v 21 Yepä apuyame ne weene äblicäco nuuja mule ca äyecreja yepä irecu ätumuta ca piiyepu pui irecu ätumuta padare cabu weene miiji deedei cäco lenaja.”   
\s1 Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me  
\r (Mareko 9:30-32; Luuka 9:43-45)  
\p
\v 22 Abiberäja bägrä cina liba iyeta abasecretnige Galilaya me, Yeesu teebibine jejemige egä, “Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine mameta gyene biname bime ime cabu acita.  
\v 23 Teepi cebine pa naglepesi budre me, yepä nesae me lui bimu cabu cane piba page larpinantepene budre cabu ca.” Abiberäja bägrä cina mage ngenecu mäpu me äbitininisi.   
\s1 Täks Rarekaake Atomleca Acejiyame me Iiwäreja Mete tääpume  
\p
\v 24 Yeesu liba atyaramtige Kaprenauma me teeme abiberäja bägrä cama, biname lui cina yaatomlicmusi Acejiyame me iiwäreja mete tääpume täks rarekaake, teepi piba seclige Peteru ne ätemla-me egä, “Nää, määme abiberäja biname te täks rarekaake yaacranuge iiwäreja mete tääpume?”  
\v 25 Peteru jejemige teebibine egä, “Ngenä pi, yaacranuge.” Tabe liba mete bora me abacitige, Yeesu niinäce me puma mene jiicige, Peteru ne itemlige egä, “Simona, maane lipu ngene jotwanenite, ai gawe cabu lui mope biname teepi nää luma cita ca täks rarekaake bine yaatomlicmusi teeme tääpume, teeme bägrä bime bau ca coo nuuja biname bime bau ca?”  
\v 26 Peteru jejige egä, “Nuuja biname bime bau ca, lica teeme bägrä bime bau ca.” Yeesu jejige egä, “Yoo siige, cane cuta kälyä gäne Acejiyame me mete tääpume täks rarekaake acrana cabu ca, ingle cane teeme Bägrä gäne.  
\v 27 Yepä mine gone teebibine ngenecu mäpu me jaawenemago. Äte ädi, edigiricu jepetäji sawa cabu. Maane niinäce lui cibu ne irpatenite, tage jipälutepi, siige maane yepä rarekaake ne jepänenite puma. Maane pui ne ecatepi, ecäremepi mime täks tääpume.”   
\c 18  
\s1 Laasi Nyene Baborage?  
\r (Mareko 9:33-37; Luuka 9:46-48)  
\p
\v 1 Pui padare cabu abiberäja bägrä cina seclige Yeesu ne ätemla-me egä, “Acejiyame te lui biname bine yaawadimuge, laasi nyene baborage?”  
\v 2 Yeesu yepä matikolä bägrä ne tesoglicige, jejige teeme cole je aclajutame,  
\v 3 piba abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine weebibine, egä weene liba lica weeme ngene atwanena bine yaatatrongärimuye bägrä pana ätrungame, piba weene miiji lica gemi Acejiyame me waadena mule cabu me äbäcname.  
\v 4 Acejiyame te lui biname bine yaawadimuge, teeme cabu ca eei te baborage yaanajuge, lui te teemämu matikolä läbituge ai bägrä pana.  
\v 5 Laati te cäme ngii cabu jaawabluge yepä apu pana bägrä ne, tabe cuta nawabluge cebine.”   
\s1 Owe Äswana Niiya Mule tääpume  
\r (Mareko 9:42-48; Luuka 17:1-2)  
\p
\v 6 “Ai matimati bägrä lui cina cebine nätrungusi, laati te liba teeme yepä ne jaawenuge niiya mule wawename, pui biname te mäpu ne cire jääpänepi Acejiyame bau ca. Teeme singicace gome liba jaaglotusi baborage kula ne, siige malu cabu yaajarusi budre me, peei mäpu lui plowa birige pui mäpu cabu ca tabe lui ne cire jääpänepi.  
\v 7 Mage niiyarage gyene, egä ai gawecewe cabu piti nemi gwidape, lui cina biname bine jaawenimusi niiya mule wawenecame. Iyeta padare pipu gwidape cina saacluge, yepä babo niiyarage gyene biname tääpume, lui te biname bime cabu me pui gwidape bine saawadimuge.”   
\p
\v 8 Siige Yeesu puma cita ca teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Määme ime te coo ernge te liba naawenuge maane singi ädrime niiya mule wawename, maane miiji pui ngene atwana ne watatarage iyeblingtepi, epu pana ime ne coo ernge ne lipu jääläcnutute, yaajarute. Miiji gyene maane yepä ernge coo ime cama iyeteta ireclota cabu me otni, yepä niiya gyene maane iyeta piicwa cama otni iyeteta uliobo cabu me.  
\v 9 Cuta määme irecu te liba naawenuge maane singi ädrime niiya mule wawename, maane miiji watatarage peei ngene atwana ne iyeblingtepi, irecu ne lipu juungyatute. Miiji gyene maane yepä irecu cama iyeteta ireclota cabu me otni, yepä niiya gyene maane neeneni irecu cama uliobo puupu cabu me otni.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Gyene Apesera Maamoi poto cidi me  
\r (Luuka 15:3-7)  
\p
\v 10 “Jepäneye, egä weene ai matimati bägrä bime yepä ne gone äseblecäja. Cane jijenininine weebibine, egä teeme mename seemo cina cabucewe je iyeta padare cabu cäme Babe me opo ne jepänanenisi.  
\v 11 Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane naace tääpume tädujine, egä lui cina apesareji gemi teebibine niiya cabu ca äsecrerame.   
\p
\v 12 Weene lipu ngene jotwanininiye, biname te ngena jaawenuge teeme liba yepä hanred maamoi piti nemi, siige yepä te liba lapesaruge? Tabe yaabmalimuge naintinain bine podo cabu, siige läduge ärngime, lui te lapesaruge.  
\v 13 Tabe gege birige naintinain maamoi tääpume, lui cina apesareji lica gemi. Yepä cane toraca jijenininine, egä tabe mage gege birige apesareji maamoi ne liba jääpänuge.  
\v 14 Cuta pepu gyene, weeme Babe cabucewe je tabe singi lica gyene apu matimati bägrä yepä te cäme bau ca apeserame.”   
\s1 Mene Ätrunga Biname poto cidi me Lui te Niiya Mule Jaawenuge  
\p
\v 15 “Määme nuuja ätrunga biname te liba niiya mule yaacnuge määme tääpume, maane ädepi, ogä eblawäjepi. Tabe liba näätecijuge, maane teebine bii sewecnistite.  
\v 16 Yepä tabe liba lica näätecijuge, maane piba yepä coo neeneni biname cama ädepi teeme bau me. Maane miiji ai ne naace popi wawena, ingle Oogäräneji mene te jiicenige, egä maane biname ne liba jaaitnäjute, neeneni coo nesae biname cina miiji peema aitneja tääpume.  
\v 17 Tabe liba teebibine cuta lica jäätecijemuge, siige piba ätrunga ingle biname bine umle jewenemepi. Yepä tabe liba cuta teebibine ätecija cäco, siige maane teebine epu jewenepi Acejiyame umle cäco biname ne liiyepu coo täks rarekaake uutecrena biname ne liiyepu.   
\p
\v 18 Cane toraca mene jijenininine weebibine, egä weene ngena mule tääpume gaabe ne yaarmuye, Acejiyame te yaacatuge, cuta weene ngena mule tääpume gaabe ne jiitnuye, Acejiyame te yaacatuge.  
\v 19 Cane cerämu poto jijenininine, egä weene neeneni cina liba gawecewe cabu yepä ngene atwana ne yaacituye weene ngena tääpume irecu ätumutame, cäme Babe cabucewe je tabe pa icärepi.  
\v 20 Ingle naace popi neeneni coo nesae cina liba cäme ngii cabu labasecretnänusi, cane pisi näne teta cama.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Owecu cäco Kaakesea Bägrä poto cidi me  
\p
\v 21 Peteru tädige, Yeesu ne itemlige egä, “Yageyame, cäme biname te niiya mule liba nawenanuge, lija gääbu cane miiji teeme niiya mule ngene ätrimelame? Nää, seben gääbu?”  
\v 22 Yeesu jejige egä, “Lica seben gääbu, yepä sebenti gääbu seben!  
\v 23 Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge, tabe epu läbituge gawe mope biname pana, laati te singi ire me teeme kaakesea bägrä cina lipu ire jaatwemusi teeme rarekaake bine.  
\v 24 Tabe liba gije abacitige ai kaakesea wawename, piba yepä kaakesea bägrä ne teeme bau me secanisi, lui te yepä milyon rarekaake itu yaawademepi teeme bau ca.  
\v 25 Ingle pui kaakesea bägrä me rarekaake lica ge daremu aglime, peei name pi babo biname te jejemige teeme coga bägrä, iyeta teeme gwidape piiyepu tabe, teebibine waadename aletname piba pui rarekaake ca daremu aglime.  
\v 26 Siige pui kaakesea bägrä te teeme babo biname me opo gaabe kokorare ääpednutige, ewejanige egä, ‘Maane owecu nawenepi. Padare näcärepi, cane iyeta rarekaake piba daremu pa naawecnemepene.’  
\v 27 Babo biname te teebine owecu jewenige, jejige egä, ‘Daremu gone saawecnimute,’ siige tabe teebine jityepige.   
\p
\v 28 Yepä pui kaakesea bägrä te liba asatige, tabe teeme keege kaakesea bägrä ne jepänige, lui te yepä hanred rarekaake bine itu sewadimumi teeme bau ca, siige singicace gome teebine jejecletnäjige claabe cama, jejige egä, ‘Maane rarekaake daremu nawecnisti.’  
\v 29 Teeme keege te kokorare ääpednutige, ewejanige egä, ‘Maane owecu nawenepi! Padare näcärepi, cane iyeta rarekaake piba daremu pa naawecnemepene.’  
\v 30 Yepä tabe owecu lica ge, siige teebine ijarige krokeciiye mete bora me, ngälu tabe cirege daremu awecnema.   
\p
\v 31 Babo biname me poto kaakesea bägrä lui cina jepänisi, teepi cälu te jitemige piiyepu teepi mage ngenecu mäpu ge. Teepi babo biname bau me eclige, iyeta jejananisi ai poto cidi me.  
\v 32 Puma cita ca babo biname te ala tesoglicige teeme niinäce kaakesea bägrä ne, jejige egä, ‘Maane niiyarage kaakesea bägrä gäte. Ingle maane nawejanite, cane ngene nätrimalige määme daremu bine awecna-me.  
\v 33 Maane cuta miiji owecu jaawenejite määme keege ne, cane lipu meebine owecu naawenine.’  
\v 34 Tabe babo biname te mage claabe me äbitige, siige jityepige teebine krokeciiye mete me, ngälu tabe cirege iyeta pui daremu bine awecna.  
\v 35 Apu cirege cäme Babe cabu je iyeta weebibine wawena, weene liba weeme ngenecu ca lica ngene jitrimalinuge, weeme nuuja ätrunga biname te ngena niiya mule jaawenuge.”   
\c 19  
\s1 Mene Coga Ägyi poto cidi me  
\r (Mareko 10:1-12)  
\p
\v 1 Yeesu liba mene iicema siigesige äbitige, tabe Galilaya gawe ne sebmalige, Yoridana baduge ne yuurige nuuja poto doro me Yuudea gawe cabu me.  
\v 2 Bucurage biname cina teebine ingwe icwisi, siige tabe pita biname bine miiji jewenanemige puma.   
\p
\v 3 Poto Parisea sigu biname cina seclige Yeesu ne apicetnärame. Teepi itemlisi egä, “Nää Cotre ibi mule gyene rooriye te teeme coga ne liba ägyi papa ingle cabu ca?”  
\v 4 Yeesu jejemige egä, “Egäsu weene ituge acnema Oogäräneji mene te lipu jiicenige, egä agedna cabu ca Acejiyame te biname bine jaawenuji rooriye me piiyepu magebi me,  
\v 5 siige jiicuji egä, ‘Peei name pi rooriye te miiji teeme mage babe bine gomala coga cama atejäclmutame, siige teepi yepä me läbitäsi.’  
\v 6 Teepi siige piba neeneni lica gegi, yepä teepi yepä taatu gegi. Peei name pi biname te gone maramara me wawena, Acejiyame te laati bine laatejäclmutuge.”   
\p
\v 7 Puma cita ca Parisea sigu biname cina itemlisi egä, “Cije ngena name pi piba Moose me Cotre cabu apu oogäräneji gyene, egä rooriye te liba singi birige coga ne ägyime, tabe miiji peba ne oogära ägyi ingle poto cidi me, siige pui peba cama jwäätyepuge teebine?”  
\v 8 Yeesu jejemige egä, “Moose naace name pi weebibine conocäco icärininuji weene coga ne ägyime, ingle weene ätecija cäco biname gemi. Yepä agedna cabu ca pepu lica ituge.  
\v 9 Cane toraca mene jijenininine weebibine, egä rooriye lui te teeme coga ne jwäägyuge, yepä tabe teeme coga te nuuja ero lica ituge wawena, siige tabe liba nuuja coga ne waacatuge, tabe ero mule ne jaawenuge.”   
\p
\v 10 Abiberäja bägrä cina puma cita ca Yeesu ne jejisi egä, “Ai liba gaabe gyene coga rooriye bime tääpume, atejäclmuta cabu ca miiji gyene coga rooriye cäco lenajame.”  
\v 11 Yeesu jejemige egä, “Ai abiberäja lui iyeta biname bime tääpume lica gyene, yepä eei bime tääpume taatu Acejiyame lui bime tääpume singi teepi pepu lenajame.  
\v 12 Maramara ingle piti nemi biname cina atejäclmuta cäco lenajame. Poto cina teeme ärngi cabu ca epu gemi egä teepi äblicäco atejäclmuta; poto bine biname cina pepu me ituge wawena; poto cina teemämu pepu me ituge äbita, ingle teepi singi gemi Acejiyame taatu te teebibine waadename. Laati te miiji gyene ai abiberäja ne acatame, tabe jaawenepi.”   
\s1 Yeesu Ime Aacitige Bägrä bime papa cabu me Teeme Miiji tääpume  
\r (Mareko 10:13-16; Luuka 18:15-17)  
\p
\v 13 Biname cina bägrä bine sewadimisi Yeesu bau me naace me tabe ime acitame teeme papa cabu me piiyepu irecu ätumutame teeme tääpume. Yepä abiberäja bägrä cina jicnecimisi teebibine.  
\v 14 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Bägrä cina saaclege cäme bau me. Gone jiibemuye, ingle ai bägrä pana ätrunga cama lui biname teebibine Acejiyame te yaawadimuge.”  
\v 15 Puma cita ca Yeesu teeme ime aacitanige bägrä bime papa cabu me teeme miiji tääpume, siige ai ingwe gaabe ca tabe piba ädige.   
\s1 Mamye Dogwe Biname te Yeesu ne Edärige  
\r (Mareko 10:17-31; Luuka 18:18-30)  
\p
\v 16 Yepä biname te tädige Yeesu bau me, itemlige egä, “Abiberäja biname, cane ngena miiji mule ne miiji wawena iyeteta ireclota ne päpäname?”  
\v 17 Yeesu jejige egä, “Maane ngeno me nätemlite, egä ngena gyene miiji? Nuuja gwidape te miiji lica gyene, yepä Acejiyame taatu gyene miiji. Maane liba singi gäte iyeteta ireclota ne päpäname, maane miiji cotre bine äcwetna.”  
\v 18 Pui biname te Yeesu ne itemlige egä, “Lui cotre bine?” Yeesu jejige egä, “Biname ne gone budre me agli; sargi mule gone; gwidape ero gone; walya aitneja gone;  
\v 19 mage babe bine miiji opo gaabe me acitena; maane miiji nuuja biname tääpume epu singi äbitena, maane lipu määme tääpume singi läbitanute.”  
\v 20 Puma cita ca mamye biname te jejige egä, “Cane ituge iyeta ai cotre bine wawenetnäja. Cerämu cane miiji ngena ne wawena?”  
\v 21 Yeesu jejige egä, “Maane liba singi gäte epucäco lenajame, maane ädi, iyeta määme gwidape bine aletname ewademepi, rarekaake owecumete biname bine ecäranemepi, siige tädepi cane cama yepä otnime, piba maane miijimiji gwidape bine cabucewe je cire jepänemepi.”  
\v 22 Mamye biname te liba itecijige, tabe ngenecu mäpu cama äyeblingtige, ingle tabe babo dogwe biname ge.   
\p
\v 23 Puma cita ca Yeesu teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Toraca gyene, dogwe biname tääpume mäpurage birige Acejiyame me cabucewe waadena cabu äbäcname!”  
\v 24 Cane cerämu jijenininine, egä peei lui mäpu birige kamela te nilo bora cabu me abacitame siige asatame, yepä baborage mäpu birige dogwe biname te Acejiyame me waadena cabu abacitame.”  
\v 25 Abiberäja bägrä cina liba itecijemige, teepi siige iyeta mutäcäco äbitininisi, itemlisi egä, “Laati te piba miiji gyene iyeteta ireclota ne päpäname?”  
\v 26 Yeesu ire acitige teeme bau me, jejemige egä, “Biname te ibibi lica gyene pui ne wawename, yepä Acejiyame te miiji gyene iyeta gwidape bine wawenecame.”   
\p
\v 27 Puma cita ca Peteru Yeesu ne jejige egä, “Cije cine lipu gemi? Cine iyeta gwidape bine itu saabmalemepesi maane cama yepä otnime, cine siige ngena miiji ne cirege päpäna?”  
\v 28 Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine: ai padare te liba cirege apira, kirece padare te liba cirege atyaramta, cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane piba jamyacu apaclyera cama cäme babo adnata puupu cabu ca biname bine cire yaawademepene. Weene, cäme ingwe äcwiyame biname, cuta piba cire adnatäripeye twelb babo adnata puupu cabu twelb Israela ingle bine atraname.  
\v 29 Iyeta lui cina ituge abmala teeme mete bine, teeme naane igane bine, teeme ngule bine, teeme mage babe coo bägrä bine coo piiyepu teeme gawe bine cäme name pi, teepi cirege päpäna tuwängle yepä hanred gääbu cuta piiyepu teebibine iyeteta ireclota cirege ceera.  
\v 30 Yepä bucurage biname page lui cina niinäce gaabe biname gemi, teepi ciige ireclota cabu ingwe gaabe me cire täcnäripesi. Cuta piiyepu laati bemi page ingwe gaabe biname gemi, teepi ciige ireclota cabu niinäce gaabe me cire läbitipesi.”   
\c 20  
\s1 Waina Calwacupi cabu Kaakesea Bägrä Gemi  
\p
\v 1 “Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge, peei lui epu pana ge, calwacupi yageyame te lipu ädige krokerage biname bine jajanename daremu cama kaakesea wawename teeme waina calwacupi cabu.  
\v 2 Teepi mene conocäco jewenisi tabe kaakesea bägrä bine yepä bimu me camlecamle daremu ceerame, siige tabe jityepäjemige teeme waina calwacupi cabu kaakesea wawename.  
\v 3 Yageyame te cääri asatige krokebimu me, ädige, jepänimige poto biname cina papa ämyemuteji icrajige aletna puupu gome.  
\v 4 Tabe jejemige egä, ‘Weene cuta naaclege cäme waina calwacupi cabu kaakesea wawename, cane piba weebibine icärininine, ngena daremu gyene miiji.’  
\v 5 Siige teepi eclige. Puma cita ca bimu duusa cabu yageyame te cääri kaakesea bägrä bine jityepimige teeme calwacupi me, cuta cääri mämlebimu me.  
\v 6 Mämleteca me yageyame te liba cuta ädige aletna puupu me, tabe puma jepänimige poto biname papa ämyemuteji icrajige. Puma cita ca tabe itemlimige egä, ‘Weene ama bimu lecaleca ngeno me inaji-ninige, padare te papa ädenige?’  
\v 7 Teepi jejisi egä, ‘Ingle nuuja biname te cibibine lica biiri nijinige kaakesea tääpume.’ Yageyame te jejemige egä, ‘Weene cuta naaclege cäme waina calwacupi cabu kaakesea wawename.’   
\p
\v 8 Mämlerage me kaakesea te liba apirige, yageyame te teeme kaakesea ire atwi biname ne jejige egä, ‘Kaakesea bägrä bine ala tesoglicmi, teebibine daremu ecäranemi. Niinäce eei bine ecäranemi, lui cina ceräcerägääburage kaakesea me eclige, piiyepu lui cina niinäcerage eclige kaakesea tääpume, pui bine ingwerage ecäranemepi.’  
\v 9 Biname lui cina kaakesea jegednimisi mämleteca me, teepi camlecamle bimu me daremu ne ecatisi.  
\v 10 Puma cita ca biname lui cina niinäcerage me eclige kaakesea me, teepi apu jengenetnemige, egä teepi baborage daremu ne ecatenisi, yepä teebibine yepä ibi daremu ecäranemisi.  
\v 11 Teepi teeme daremu bine ewademisi, siige calwacupi yageyame ne jiyingäjisi.  
\v 12 Teepi teebine jejisi egä, ‘Lui biname bine ingwerage ca jejemite, teepi matikäli padare cabu taatu kaakesea jewenisi; cine te magerage kaakesea jewenisi bimu nuunu cabu, yepä maane teebibine cine cama yepä ibi daremu becäranemite!’  
\v 13 Yageyame te teeme yepä ne jejige egä, ‘Cäme biname, maane näätecijege! Cane lica naangletnäjine meebine, ingle cane nääcärine, mine lipu tääpume mene conocäco bii jewenisi.  
\v 14 Määme daremu ne ecati, acnenuti cewe me. Lui biname ne ingwerage jejine kaakesea me otnime, cane singi gäne teebine maane cama yepä ibi daremu ceerame.  
\v 15 Egäsu cäme conocäco pisi nyene cäme rarekaake ca wawename cane ngena tääpume singi. Maane nää ire patre eglenenemite, lui cina matikäli padare cabu kaakesea jewenisi, yepä cane camle-camle daremu bii becäranemine.’  
\v 16 Apu pi ingwe gaabe je lui cina, teepi niinäce gaabe me cire läbitipesi; niinäce gaabe je lui cina, teepi ingwe gaabe me cire täcnäripesi.”   
\s1 Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me  
\r (Mareko 10:32-34; Luuka 18:31-34)  
\p
\v 17 Yeesu liba Yerusalema me ädige, tabe biname sobe cabu ca mara me äbitige teeme twelb abiberäja bägrä cama teebibine gaabe cabu mene jajanename.  
\v 18 Tabe jejemige egä, “Itecijinege, mine aga naclenige Yerusalema me. Puma pagege cebine ceera, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname bime ime cabu me. Teepi mene pa jaatranepesi cebine budre me aglime,  
\v 19 siige pa näcärepesi nuuja gawe cabu ca biname bime cabu me. Teepi cebine ätutena pana pa nawenepesi, pa nadnanepesi, baarge uli cabu pa näbyecrepesi. Yepä nesae me lui bimu liba pa joomlepi, cane piba cuta budre cabu ca pa larpinantepene ireclota me.”   
\s1 Yakobu Yoane naabime Ätemla  
\r (Mareko 10:35-45)  
\p
\v 20 Jebedayo me coga te teeme neeneni bägrä cama toclige Yeesu bau me, kokorare ca ipednemalige teeme opo gaabe, itinärige teeme singi ne wawename.  
\v 21 Yeesu utemlige egä, “Maane ngena tääpu mäte singi?” Magebi te jejige egä, “Maane toraca tiicepi, egä cäme ai neeneni bägrä cina cirege adnata määme camu poto ca piiyepu säwäci poto ca, maane liba biname bine cire ewademepi.”  
\v 22 Yeesu Yakobu naabine Yoane jaajige egä, “Weene umle lica gegi, weene ngena tääpume najiye. Weene nää ibibi gegi epu mäpu cabu lenajame, cane lui mäpu ne mameta gäne päpäna?” Teepi jejäsi egä, “Cine ibibi gegi.”  
\v 23 Yeesu jaajige, “Weene cire inajepi mäpu cabu cäme pana, yepä cäme conocäco lica gyene jajime, egä laati te cire ladnatepi cäme camu poto ca piiyepu säwäci poto ca. Cäme Babe te pui puupu bine ituge amacetnäja, tabe lui bime tääpume singi teepi puma adnaterame.”   
\p
\v 24 Nuuja ten abiberäja bägrä cina liba itecijemige, teepi claabe me äbitininisi pui nanigane wäsi bime tääpume.  
\v 25 Puma cita ca Yeesu iyeta teebibine ala tesoglicmige, jejemige egä, “Weene umle gemi, egä laatibi Acejiyame umle cäco biname bine yaawadimusi, teeme conocäco pisi nyene jajime teepi ngena wawename. Teeme ingwe gaabe lui modamoda biname teeme cuta kokre pisi nyene biname bine mene jajanename.  
\v 26 Yepä weene apu gone läbitininuye. Weeme yepä te liba singi baborage me äbitame, tabe miiji nuuja bime tääpume kaakesea wawena;  
\v 27 cuta weeme yepä te liba singi niinäce me äbitame, tabe miiji weeme tääpume epu matikäli me äbita aletnäneji biname te lipu läbituge teeme yageyame tääpume.  
\v 28 Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane cuta lica tädujine biname cina cäme tääpume kaakesea wawename, yepä cane te teeme tääpume kaakesea wawename piiyepu cäme ireclota ne ceerame daremu tääpume teebibine kälyä wawename.”   
\s1 Yeesu Miiji Jaawenige Neeneni Irecu Määsumäsu Biname bine  
\r (Mareko 10:46-52; Luuka 18:35-43)  
\p
\v 29 Teepi liba Yeriko ne sebmalisi, baborage biname sange te tädige Yeesu me ingwe poto ca.  
\v 30 Gaabe wajwa je puga ge adnatäneji neeneni irecu määsumäsu biname. Teepi äätecijige egä, “Yeesu cibibine nisuplingtenige.” Teepi puma cita ca gije abacitäsi ala abayename egä, “Babo biname, mope biname Daawida me kaakesaare, maane owecu cibibine niwenepi!”  
\v 31 Biname cina liga jiibananisi teebibine, teepi babo tage ca cuta ala abayenäsi egä, “Mope biname Daawida me kaakesaare, maane cibibine owecu niwenepi!”  
\v 32 Yeesu imyemutige, siige teebibine ala taasoglicige, äätemlige egä, “Weene singi cane ngena wawename weeme tääpume?”  
\v 33 Teepi jejäsi egä, “Babo biname, cine singi gegi maane cime irecu asatame.”  
\v 34 Yeesu owecu jaaglige, teeme ime bine aarpenutige teeme irecu cabu me. Piba taatu teepi irecu aasatäsi, siige Yeesu ne ingwe icwäsi.   
\c 21  
\s1 Yeesu Dongki papa cabu Yerusalema me Abacitige  
\r (Mareko 11:1-11; Luuka 19:28-40; Yoane 12:12-19)  
\p
\v 1 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama ädige Yerusalema ne oomlaname. Teepi liba Yerusalema ne mameta me jewenisi oomla-name, teepi atyarecanige cewe ngii Betepage me lui Olibi Uli podo cabu jage. Puma cita ca Yeesu teeme neeneni abiberäja bägrä bine niinäce gaabe me jäätyepige  
\v 2 apu mene cama egä, “Weene iclege weeme niinäce gaabe me lui cewe peese nyene. Weene puma jepäneniye yepä dongki ne seea ca ägräräneji gyene, teeme cuta bägrä pisi nyene teeme gome. Jiitnepeye, taacanepeye cäme bau me.  
\v 3 Biname te liba nuuja mene jaji je, weene apu jejepeye egä, ‘Yageyame te singi gyene ai dongki tääpume teeme bägrä cama, cuta tabe watawata pa taawecnistepi.’”  
\v 4 Ai mule te äbitige Acejiyame me mename biname me mene te ibibi äbitame egä,   
\q1
\v 5 “Weene jejemepeye Siiyona podo cabu lui babo cewe cabu biname cina icrajenige egä,  
\q1 ‘Ire, weeme mope biname te peega tädenige weeme bau me!  
\q1 Tabe awamla cäco tädenige mamye  
\q2 dongki papa cabu, dongki me bägrä papa cabu.’”   
\p
\v 6 Puma cita ca abiberäja bägrä cina aaclige, jewenäsi, Yeesu ngena tääpume jaajige.  
\v 7 Teepi dongki ne teeme bägrä cama taacanisi Yeesu bau me, cäbletääpe bine teeme papa cabu seretne-mäsi, siige Yeesu acenutige.  
\v 8 Bucurage biname cina teeme cäbletääpe bine gaabe cabu eretnimisi. Poto cina uli ciipe bine icnapimisi gaabe cabu aretname.  
\v 9 Yeesu me niinäce gaabe, ingwe gaabe lui biname cina teepi ala abayaninisi egä,  
\q1 “Daawida me kaakesaare ne yaawepyeräjesi!  
\q1 Acejiyame te miiji meebine naawenege lui te Yageyame me ngii cabu tädenite!  
\q1 Mine yaawepyeräjesi Acejiyame ne, cabucewe je lui te enajenige!”   
\p
\v 10 Yeesu liba Yerusalema me atyaramtige, biname cina cälu te jitemige. Teepi teemeteme ätemläjinisi egä, “Baa, laasi nyene ai biname?”  
\v 11 Yeesu cama lui biname cina seclige, teepi jejemisi egä, “Tabe Acejiyame me mename biname Yeesu sine, Nasareta ceweyame gyene Galilaya probins cabu ca.”   
\s1 Yeesu Ädige Iiwäreja Mete me  
\r (Mareko 11:15-19; Luuka 19:45-48; Yoane 2:13-22)  
\p
\v 12 Yeesu iiwäreja mete caale bora me abacitige, siige teebibine iyecräjemige, lui cina saawadanemusi gwidape bine aletname piiyepu lui cina jaaletnimusi. Tabe rarekaake äbäsuwäja biname bime dade bine eboclomäjimige cuta eei bime adnatera dade bine, gimäe ele bine lui cina saawadanemusi aletname.  
\v 13 Tabe jejemige egä, “Acejiyame te jiicenige Oogäräneji mene cabu egä, ‘Cäme mete ne irecu ätumuta mete ca yaainusi,’ yepä weene te itu setatrongärumeye epu puupu me, eromaame cina luma lämletne-räjininusi.”   
\p
\v 14 Irecu määsumäsu biname, ernge niiyaniya biname cina seclige Yeesu bau me iiwäreja mete caale bora je, siige tabe teebibine miiji jewenanemige.  
\v 15 Modamoda iiwäreja biname piiyepu cotre abiberäja biname cina claabe me äbitininisi, liba jepänisi, Yeesu lipu miijirage mule bine jewenemige piiyepu teepi liba itecijemige, bägrä cina iiwäreja mete cabu lipu ala abayaninisi egä, “Mope biname Daawida me kaakesaare ne ewepyeräjeye!”  
\v 16 Siige teepi Yeesu ne jejisi egä, “Maane nää lica näätecijenige teepi ngena jiicenenemisi? Maane ngena name pi lica jiibenenemite teebibine?” Yeesu jejemige egä, “Yoo, cane nätecijenige. Egäsu weene ituge acnema Oogäräneji mene egä, ‘Maane bägrä piiyepu ngame meeramera bägrä bine ituge wawena meebine epucäco awepyeräjame.’”  
\v 17 Puma cita ca Yeesu teebibine sebmalimige, siige Yerusalema ca asatige, Betaniya cewe me ädige. Tabe ciiye puga enajige.   
\s1 Yeesu Piigi Uli ne Mene ca Eglige  
\r (Mareko 11:12-14, 20-24)  
\p
\v 18 Krokerage Yeesu liba acnenutige babo cewe Yerusalema me, gaabe cabu cubrowe te joomlige.  
\v 19 Tabe piigi uli ne jepänige gaabe wajwa je, ädige, teeme gome jeclajutige, yepä laame taatu jepänimige, kuu lica. Tabe puma cita ca uli ne jejige egä, “Maane ingwe ca lica page nääyepi kuu päpäname.” Yeesu ai mene liba jejige, uli te piba taatu laame jedacromtige, siige budre äbitige.  
\v 20 Abiberäja bägrä cina liba jepänisi, teepi cälu te jitemige, jejisi egä, “Lipu pi ai piigi uli te jedacromtige watatarage?”  
\v 21 Yeesu jejemige egä, “Cane toraca jijenininine weebibine, egä weene liba yepä ngene atwana cama ätrunga birige, weene ibibi gemi apu wawena, cane ai piigi uli ne lipu jewenine. Cuta ai taatu lica, yepä weene cuta ibibi gemi ai podo ne jajime egä, ‘Awetänti, malu cabu me ajari,’ siige pui mule te pa läbitepi.  
\v 22 Weene liba Acejiyame ne ngena tääpume yäätinäruye tabe icärininuge, weene liba jäätrunguye egä, ‘Tabe nicärininige.’”   
\s1 Ätemla Yeesu me Conocäco poto cidi me Tabe Mule bine Wawenecame  
\r (Mareko 11:27-33; Luuka 20:1-8)  
\p
\v 23 Yeesu liba acnenutige iiwäreja mete caale bora me biname bine abiberäjame, piba modamoda iiwäreja biname piiyepu nuuja modamoda biname cina seclige teeme bau me, itemlisi egä, “Määme ngena conocäco pisi nyene ai mule bine wawenecame? Määme conocäco laati bau ca gyene?”  
\v 24 Yeesu jejemige egä, “Cane weebibine yepä taatu mene itemlininine, siige weene liba cäme mene nawecnisteniye, cane piba weebibine jijenininine, cäme ngena conocäco gyene ai mule bine wawenecame.  
\v 25 Yoo, weene najeye, laati te Yoane ne conocäco yääcärepi tabe biname bine niiye ca äcisejame, Acejiyame te coo nää biname cina?”  
\p Teepi siige teemeteme mene jitranisi apu egä, “Mine ngena daremu mene jewecnistenisi? Mine liba jejenisi egä, ‘Acejiyame te Yoane ne conocäco yääcärepi tabe biname bine niiye ca äcisejame,’ tabe piba nijenininige egä, ‘Cije weene ngena name pi piba teebine lica jäätrungepeye?’  
\v 26 Yepä mine liba apu jejenisi egä, ‘Biname cina Yoane ne conocäco yääcärepesi tabe niiye ca biname bine äcisejame,’ mine piba miiji wälu biname bime tääpume, ingle teepi iyeta jitrungenisi, egä Yoane lui Acejiyame me mename biname ge.”  
\v 27 Siige teepi Yeesu ne mene jewecnistisi egä, “Cine umle lica gemi, laati te Yoane ne conocäco yääcärepi tabe biname bine niiye ca äcisejame.” Yeesu jejemige egä, “Cane cuta weebibine lica jijenininine, egä cebine laati te conocäco näcärepi cane ai mule bine wawenecame.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Nanigane wäsi poto cidi me  
\p
\v 28 Yeesu ngene ca agli mene jejemige egä, “Weene lipu ngene jotwanininiye ai poto cidi me? Yepä biname puga ge teeme neeneni imäbägrä cama. Tabe niinäceyame ne jejige egä, ‘Cäme bägrä, page ädi waina calwacupi cabu me kaakesea wawename.’  
\v 29 Bägrä te jejige egä, ‘Cane singi lica gäne,’ yepä ingwe ca tabe ngenecu etatrongtige, siige ädige kaakesea wawename.  
\v 30 Puma cita ca babe te ädige teeme nuuja bägrä bau me, cuta peei yepä mene jejige. Pui bägrä te jejige egä, ‘Yoo, cane ädenine,’ yepä tabe lica ädige.  
\v 31 Siige lui bägrä te teeme babe me singi jecatige, jewenige?” Biname cina Yeesu ne jejisi egä, “Niinäceyame te teeme babe me singi jewenige!” Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine: peei bägrä lipu niinäce beswa äbitige teeme babe me singi wawename, yepä ingwe ca ngenecu etatrongtige, cuta pepu pana gyene täks rarekaake uutecrena biname piiyepu magebi lui bine daremu jaawenimusi sargi mule wawename, teepi weebibine itucärenininisi Acejiyame ne acatame teeme mope biname me.  
\v 32 Yoane niiye ca äciseja biname te tädepi, weebibine toraca gaabe jiwabipi, yepä weene lica jäätrungepeye teebine, yepä täks rarekaake uutecrena biname piiyepu magebi lui bine daremu jaawenimusi sargi mule wawename, teepi te jäätrungepesi Yoane ne. Ngänuge puu weene ai mule ne jääpänepeye, yepä weene ingwe lica ngenecu yaatatrongäremepeye Yoane ne ätrungame.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Calwacupi Ire Atwi Biname bime poto cidi me  
\r (Mareko 12:1-12; Luuka 20:9-19)  
\p
\v 33 Yeesu jiicige egä, “Itecijinege nuuja ngene ca agli mene. Puga ge gawe yageyame biname. Tabe cotäri ne erangige, waina gije itemige, cupicu ne juurige waina kuu ämulecame waina niiye wawena tääpume, siige cabucabu mete ne erangige calwacupi ne awamutame. Piba tabe biname bine calwacupi ecärimige daremu wawename, siige ädige cudecewe cewe me.  
\v 34 Padare te liba tatyaramtige waina kuu ärucname, tabe teeme kaakesea bägrä bine jityepimige teemanu kupae ne acatame.  
\v 35 Daremu wawenena biname cina yageyame me kaakesea bägrä bine joomläjecmisi, siige yepä ne etemeläjisi, nuuja ne budre tama eglisi, cuta nuuja ne kula ca jibyecrisi.  
\v 36 Cuta cääri yageyame te poto kaakesea bägrä bine jityepimige teeme bau me, bucurage bine niinäce cabu ca. Cuta teepi yepä mule ne jepänisi daremu wawenena biname bime bau ca.  
\v 37 Ceräcerägääburage me tabe teemerage bägrä ne jityepige. Tabe jiicige egä, ‘Toraca, teepi pama cäme bägrä ne opo gaabe me ecitenisi.’  
\v 38 Yepä lui biname cina daremu jewenanisi, teepi liba teeme bägrä ne jepänisi, teepi jiicisi egä, ‘Ai lui yageyamerage me bägrä gyene. Biiri naclege, yaaglesi, mine piba ai calwacupi ne ecatenisi!’  
\v 39 Siige puma cita ca teepi teebine joomlisi, isatisi calwacupi kaake poto cidi me, puma budre me eglisi.”   
\p
\v 40 Yeesu itemlimige egä, “Waina calwacupi yageyame te liba cire tacnenutepi, tabe ngena cire jaawenepi pui calwacupi daremu wawenena biname bime tääpume?”  
\v 41 Lui biname cina itecijemige, jejisi egä, “Tabe pui niiyarage biname bine budre me cire yaaglecemepi, siige epu biname bine calwacupi cire yääcäremepi, lui cina yageyame ne teemanu kupae cire yääcärepesi ärucna padare cabu.”  
\v 42 Yeesu teebibine jejemige egä, “Egäsu weene ituge acnema Oogäräneji mene te ngena jiicenige cäme poto cidi me egä,  
\q1 ‘Lui kula ne raranga biname cina jigyisi,  
\q2 baborage bäbitige iyeta nuuja cabu ca.  
\q1 Ai lui Acejiyame miji wawenäneji gyene;  
\q2 cuta lipu miijirage gyene mime tääpume.’   
\p
\v 43 Cane weebibine jijenininine, egä Acejiyame te cire lätecitepi weebibine waadename, siige eei bine pa yaawademepi, lui cina miijirage mule bine cire jaawenemepesi.  
\v 44 Laati te liba ai kula cabu yaatramuge, tabe laglemaluge. Yepä ai kula te liba biname cabu saatramuge, iyeta yäämulicuge.”  
\v 45 Modamoda iiwäreja biname piiyepu Parisea sigu biname cina lui itecijemige ai ngene ca agli mene, teepi opo ewatnisi, egä Yeesu teeme poto cidi me biiri jiicemige.  
\v 46 Teepi singi ge teebine oomlaname, yepä teepi wälu ge biname bime name pi, ingle teepi apu ngene jotwanininisi, egä Yeesu Acejiyame me mename biname gyene.   
\c 22  
\s1 Ngene ca Agli Mene Atejäclmuta Soriyomu poto cidi me  
\r (Luuka 14:15-24)  
\p
\v 1 Yeesu biname bine cerämu ebiberäjimige ngene ca agli mene ca.  
\v 2 Tabe apu jiicige egä, “Acejiyame te liba biname bine yaawadimuge, pui lui epu pana ge mope biname, lui te teeme bägrä tääpume atejäclmuta soriyomu ne jewenige.  
\v 3 Tabe teeme kaakesea bägrä bine jityepimige ala asogläcneji biname bine jajanename soriyomu tääpume otnime, yepä teepi äbwäricinisi otnime.  
\v 4 Puma cita ca tabe nuuja kaakesea bägrä bine cuta jityepimige teeme bau me apu mene cama egä, ‘Cane soriyomu ne biiri jewenine. Kau piiyepu teeme plongo bine betweclimisi, iyeta gwidape siige amacetnäjäneji gemi. Naaclege atejäclmuta soriyomu tääpume!’  
\v 5 Yepä ala asogläcneji biname cina singi lica ge, siige teeme gaabe cabu otninisi. Yepä te teeme calwacupi me ädige, nuuja te teeme aletna mete me ädige.  
\v 6 Poto cina kaakesea bägrä bine joomläjecmisi, etemeläjimisi, budre me eglecimisi.  
\v 7 Mope biname te claabe me äbitige. Tabe teeme cubu biname bine jityepimige budre me aglecame pui biname bine, lui cina teeme kaakesea bägrä bine budre tama eglecimisi, piiyepu teeme babo cewe ne uubuderame.  
\v 8 Puma cita ca tabe teeme kaakesea bägrä bine ala tesoglicmige, jejemige egä, ‘Cäme bägrä me atejäclmuta soriyomu amacetnäjäneji gyene, yepä ala asogläcneji biname miiji lica gemi ai soriyomu tääpume.  
\v 9 Peei name pi weene naaclege gaabe cube gome me, laati bine opopa jewenenemiye, ala tesogle-cmeye soriyomu tääpume.’  
\v 10 Siige kaakesea bägrä cina eclige gaabe cube gome me, jebasecretnimisi, lui bine opopa jewenanemisi, niiyaniya biname coo miijimiji biname, iyeta. Teepi eclige, siige soriyomu puupu te iyeta tapanige.   
\p
\v 11 Mope biname te tabacitige, biname bine ire jetwananemige, siige yepä biname ne jepänige, lui te soriyomu cäbletääpe cäco tädige.  
\v 12 Tabe teebine jejige egä, ‘Cäme biname, maane lipulipu soriyomu cäbletääpe cäco tabacitite?’ Yepä tabe pui biname te nuuja mene lica.  
\v 13 Siige tabe mope biname te teeme kaakesea bägrä bine jejemige egä, ‘Teeme ernge ime jetäyemeye, puutucu me ijareye krokeciiye cabu me. Tabe puma ele pa yaangenanege, giricu pa yaatebecmege.’”  
\v 14 Puma cita ca Yeesu jejemige egä, “Bucurage biname bine ala asogläcneji gemi, nesae bine äjäcräneji gemi.”   
\s1 Ätemla Täks Rarekaake Ceera poto cidi me  
\r (Mareko 12:13-17; Luuka 20:20-26)  
\p
\v 15 Parisea sigu biname cina eclige teemämu mene atraname egä, “Mine Yeesu ne lipu itemläjenisi teebine teeme mene cabu ca oomlaname?”  
\v 16 Puma cita ca teepi poto teeme abiberäja bägrä bine jityepimisi Heroda me sigu biname cama Yeesu bau me. Teepi Yeesu ne jejisi egä, “Abiberäja biname, cine umle gemi, egä maane toraca biname gäte piiyepu cängena ebiberäjenemite Acejiyame me gaabe poto cidi me. Maane nuuja ngenecu lica gäte, biname cina lipu ngene jwaatwanininusi määme poto cidi me, ingle maane teebibine opo gaabe je lica yaacranimute teeme ngii name pi.  
\v 17 Yoo siige, maane nijini, maane lipu ngene jotwanenite, nää mime Cotre te lica niibenininige mine täks rarekaake ceerame Rooma gawe mope biname Siisa ne?”   
\p
\v 18 Yepä Yeesu uja umle äbitige, egä teepi singi gemi teebine teeme mene cabu ca oomlaname, siige tabe jejemige egä, “Weene walya biname gemi! Weene ngena name pi cebine cäme mene cabu ca oomlaname naweniniye?  
\v 19 Baa rarekaake nawabeye täks tääpume.” Teepi rarekaake ne secanisi.  
\v 20 Tabe puma cita ca itemlimige egä, “Laati me opo piiyepu ngii gemi ai rarekaake cabu?”  
\v 21 Teepi jejisi egä, “Siisa me opo gyene piiyepu teeme ngii gyene.” Yeesu jejemige egä, “Lui gwidape gemi Siisa me, teebine ecäreye pui; piiyepu lui gwidape gemi Acejiyame me, teebine ecäreye pui.  
\v 22 Teepi liba itecijemige, mutäcäco äbitininisi teeme mene name pi, siige teepi Yeesu ne ebmalisi, eclige.   
\s1 Ätemla Mene Budre cabu ca Arpinera poto cidi me  
\r (Mareko 12:18-27; Luuka 20:27-40)  
\p
\v 23 Puirage bimu cabu poto Sadukea sigu biname cina seclige Yeesu bau me. Teepi eei biname gemi, lui cina ätrunga lica, egä budre cabu ca arpinenta pisi nyene.  
\v 24 Teepi Yeesu ne itemlisi egä, “Abiberäja biname, Moose itu ebiberäjemuji, egä biname te liba bägrä cäco budre läbituge, teeme igane te miiji cuubla ne acata siige bägrä wawena teeme naane me ngii tääpume.  
\v 25 Siige nuuja taje puga ge seben naniganewaleyame. Teepi aga yaacrajanemepi. Uuge te coga ne waacatepi, bägrä cäco budre läbitepi, siige teeme cuubla ne twaabmalepi teeme gomecayame igane tääpume.  
\v 26 Cuta peeirage mule te läbitepi teeme tääpume, cuta teeme gome ca lui igane tääpume, cuta iyeta pui seben naniganewaleyame bime tääpume.  
\v 27 Ceräcerägääbu cuubla te budre läbitepi.  
\v 28 Tabe laati me coga cire waanajepi, budre biname cina liba cire larpinäripesi, ingle tabe iyeta pui seben naniganewaleyame bime coga gwene?”   
\p
\v 29 Yeesu jejemige egä, “Ingle weene umle lica gemi Oogäräneji mene piiyepu Acejiyame me kokre, weene peei name pi betäjiye.  
\v 30 Biname cina liba budre cabu ca cire larpinäripesi, teepi epu pana cire yaacrajemepi Acejiyame me mename seemo cina cabucewe je liiyepu. Teepi atejäclmuta lica cirege.  
\v 31 Egäsu weene ituge acnema Acejiyame te ngena itu jijinuji budre biname bime arpinera poto cidi me. Tabe apu jiicuji egä,  
\v 32 ‘Cane lui Abrahamo, Isacako, Yakobu naabibime Acejiyame gäne.’ Siige tabe nata budre biname bime Acejiyame lica gyene yepä eei bime, lui cina ireclota gemi.”   
\p
\v 33 Lui biname cina itecijemige, teepi mutäcäco äbitininisi Yeesu me abiberäja mene name pi.   
\s1 Lui Cotre Gyene Baborage  
\r (Mareko 12:28-34; Luuka 10:25-28)  
\p
\v 34 Parisea sigu biname cina liba itecijemige, egä Yeesu Sadukea sigu biname bine mene cäco me jewenimige, teepi tomi yootisi.  
\v 35 Puma cita ca teeme yepä te, lui cotre abiberäja biname ge, tabe singi Yeesu ne mene cabu ca oomlaname. Tabe itemlige egä,  
\v 36 “Abiberäja biname, Moose lui Cotre nicärininuji, lui gyene baborage?”   
\p
\v 37 Yeesu jejige egä, “‘Weene miiji singi äbitena Yageyame, weeme Acejiyame tääpume, siige ai ne aboclomta iyeta weeme owecu mule ca, iyeta weeme ireclota ca, iyeta weeme ngene atwanena ca.’  
\v 38 Ai cotre lui niinäcegaabe cotre gyene, piiyepu baborage gyene.  
\v 39 Pui gomecayame baborage cotre lui age sena: ‘Weene miiji biname bime tääpume singi lenaja, weene lipu weeme tääpume singi birige.’  
\v 40 Ai neeneni cotre cabu peete nemi iyeta Moose me Cotre mene piiyepu Acejiyame me mename biname bime abiberäja mene.”   
\s1 Keriso Laasi Nyene?  
\r (Mareko 12:35-37; Luuka 20:41-44)  
\p
\v 41 Poto Parisea sigu biname cina liba yepä cewe me tabasecre-tnige, Yeesu teebibine itemlimige egä,  
\v 42 “Weene lipu ngene jotwanininiye, egä Keriso biname bine lui te niiya cabu ca cire yääsecräremepi, tabe laati me kaakesaare gyene?”  
\v 43 Teepi jejisi egä, “Tabe mope biname Daawida me kaakesaare gyene.” Yeesu puma cita ca itemlimige egä, “Cije piba ngena name pi Aceji Seemo te Daawida ne ngene atwana ecäruji tabe Keriso ne Yageyame ca ainame? Tabe Daawida apu jiicuji egä,   
\q1
\v 44 ‘Yageyame te cäme Yageyame ne jejuji:  
\q2 Ama adnati cäme camu poto cidi ca  
\q1 ngälu cane määme cubuyame bine  
\q2 määme ernge gawe me cire yaacranemepene.’  
\v 45 Cije piba Keriso lipu gyene Daawida me kaakesaare, Daawida liba teebine Yageyame ca einuji?”  
\v 46 Nuuja biname te äblicäco Yeesu ne daremu mene awecnistame, siige pui padare cabu ca niinäce gaabe me teepi wälu icrajimige Yeesu ne ätemlejame.   
\c 23  
\s1 Yeesu Umle Mene Jejananemige Cotre Abiberäja piiyepu Parisea Sigu Biname bime Mule poto cidi me  
\r (Mareko 12:38-39; Luuka 11:43, 46, 20:45-46)  
\p
\v 1 Puma cita ca Yeesu biname bine piiyepu abiberäja bägrä bine jejemige egä,  
\v 2 “Cotre abi-beräja biname piiyepu Parisea sigu biname bime conocäco pisi nyene Moose me Cotre mene bine aboclomäjame.  
\v 3 Peei name pi weene miiji ätrunga piiyepu äcwetna, teepi ngena tääpume jijinusi wawename, yepä weene gone teebibine jäätutanemuye, ingle teepi teeme abiberäja mene ibi lica läbitininusi.  
\v 4 Piti nemi bucurage mäpurage cotre. Teepi singi gemi biname cina pui bine äcwetname, yepä teepi nuuja gwidape ne lica jaawenusi biname bine ätityerame pui cotre bine äcwetname.  
\v 5 Teepi iyeta gwidape bine jaawenimusi biname cina päpäna taatu name pi. Teeme puga ge matimati boks Moose me Cotre mene äbäcname, siige mangace piiyepu ime cabu seea ca jäätäyimusi. Teepi peei boks bine daamledamle jaawenimusi biname cina päpäname. Teepi cuta teeme cäbletääpe fooa mutre cabu lecaleca wul seea sigu bine yaaterutäjimusi.  
\v 6 Soriyomu ne liba yaaclitusi, teepi miijimiji puupu cabu ladnatäruge, cuta abasecretna mete cabu piiyepu teepi niinäce gaabe me ladna-täruge.  
\v 7 Teepi baborage singi birige aletna puupu cabu biname cina teebibine cängenarage awablame piiyepu abiberäja biname ca ainame.  
\v 8 Yepä weebibine gone abiberäja biname ca aina, ingle weeme yepä taatu abiberäja biname gyene, piiyepu weene iyeta naniganewaleyame gemi.  
\v 9 Weene gone ai gawecewe cabu weemeweme babe ca lainininuye, ingle weeme yepä taatu Babe pisi nyene cabucewe je.  
\v 10 Cuta weene gone weeme nuuja ne babo biname ca yaainuye, ingle cane Keriso lui weeme yepä taatu babo biname gäne.  
\v 11 Laasi nyene weeme baborage, tabe miiji birige weeme kaakesea bägrä lenaja.  
\v 12 Laati te teemämu babo me läbituge, teebine matikolä me birige wawena; laati te teemämu matikäli me läbituge, teebine babo me birige wawena.”   
\s1 Yeesu Umle Mene Jejananemige Walya Biname bime poto cidi me  
\r (Mareko 12:40; Luuka 11:39-42, 44, 52, 20:47)  
\p
\v 13 “Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea sigu biname! Weene lui walya biname gemi! Weene gaabe ne yaarmuye biname cina Acejiyame bau me otnime. Weene lica yääbäcnuye piiyepu cuta jiibemuye lui cina singi gemi äbäcname.  
\v 14 Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea biname! Weene lui walya biname gemi! Weene niinäce cuublacubla bime gwidape bine angletneja mule ca yaawadimuye, piba sinäme lecaleca irecu lätumutinuye, ingle weene singi gemi weeme peei angletneja mule ne acwabame. Peei name pi weeme daremu niiyarage gyene poto biname bime daremu cabu ca.  
\v 15 Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea biname! Weene walya biname gemi! Weene iyeta poto ta waatnetnäjinuye, malu cabu ta piiyepu doro cabu ta, naace tääpume biname ngänu gyene tabe puu yepä, teebine atatrongtame weeme mule cabu me. Tabe liba weeme mule cabu me labacituge, weene teebine weeme cabu ca neeneni gääbu niiyarage me jaawenuye, siige tabe uliobo puupu cabu me cirege otni weene liiyepu.   
\p
\v 16 Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene irecu määsumäsu gaabe awabeja biname! Weene yaabiberäjimuye, egä laati te liba iiwäreja mete me ngii cama mene jiicemuge, papa gyene tabe peei mene ne atropengta. Yepä laati te liba iiwäreja mete cabu lui gol, pui me ngii cama mene jiicemuge, pui mene ne tabe äblicäco atropengta.  
\v 17 Weene irecu määsumäsu buduma biname gemi! Egäsu gol matikäli birige, yepä iiwäreja mete lui te pui gol ne Acejiyame tääpume mara me jaawenuge, tabe baborage birige.  
\v 18 Cuta weene yaabiberäjimuye, egä laati te liba mene jiicemuge iiwäreja mete cabu lui iiwäreja dade, teeme ngii cama, papa gyene tabe pui mene ne atropengta. Yepä laati te liba mene jiicemuge owecu gwidape me ngii cama, lui pui iiwäreja dade papa cabu, pui mene ne tabe äblicäco atropengta.  
\v 19 Weene irecu määsumäsu biname gemi! Egäsu owecu gwidape matikäli gyene, yepä dade lui te pui owecu gwidape ne Acejiyame me tääpume mara me jaawenuge, tabe baborage gyene.  
\v 20 Yoo, laati te liba mene jiicemuge iiwäreja dade me ngii cama, tabe cuta iyeta owecu gwidape bime ngii cama jiicemuge, lui pui dade papa cabu.  
\v 21 Cuta laati te liba mene jiicemuge iiwäreja mete me ngii cama, tabe cuta Acejiyame me ngii cama jiicemuge, puma lui te enajenige.  
\v 22 Coo laati te liba mene jiicemuge cabucewe me ngii cama, tabe cuta Acejiyame me adnata puupu me ngii cama jiicemuge cuta piiyepu teeme ngii cama, lui te enajenige puma.   
\p
\v 23 Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea sigu biname! Weene lui walya biname gemi! Weene Acejiyame ne yepä yääcäruye weeme iyeta ten deedei mite wawena gwidape ngii minti, dili, kumina cabu ca, ngänu gyene Cotre cabu pui mule lui baborage lica gyene. Yepä weene lica jaawenimuye conocäco mule, owecu mule piiyepu toraca mule, Cotre cabu lui cina modamoda mule gemi. Weene miiji ai modamoda mule bine wawenetnäja, cuta gone ngene ätrimela poto matimati mule bine wawenetnäjame.  
\v 24 Weene irecu määsumäsu gaabe awabeja biname gemi! Weene matimati cotre bine cängena yääcwetnimuye, yepä modamoda cotre bine jaatropengäjimuye. Weeme peei mule lui epu pana gyene, egä iidreba lui matikäli jugi gwidape gyene, weene weeme nani niiye ne sobläbi cabu yaapaduruye pui te ätyepurame, yepä weene kamela ne yäärmituye, lui baborage jugi gwidape gyene.   
\p
\v 25 Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea sigu biname! Weene lui walya biname gemi! Weene kaapo piiyepu pleito bine kaakepoto ca taatu jääcisäjemuye, yepä ngalebora ca weene jäängärimuye angletneja mule ca piiyepu ceera cäco mule ca.  
\v 26 Irecu määsumäsu Parisea biname, weene niinäce miiji jicisäjemeye kaapo bora ngena jugi piti nemi, piba cuta kaakepoto ca jugi cäco yaanajuge.   
\p
\v 27 Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea sigu biname! Weene lui walya biname gemi! Weene epu pana gemi, kula bora gape lui owe poto bulu ca yaaganusi, siige kaake poto ca opo lacituge, yepä ngalebora apanäneji gyene budre biname bime kaake ca piiyepu poto jugijugi gwidape ca.  
\v 28 Cuta pepu gyene, biname cina weebibine jipänininusi, egä weene miiji biname gemi, yepä weeme ngalebora pisi nyene walya piiyepu niiya mule.”   
\s1 Yeesu Niinäce Gaabe Mene Jiicemige Pui Biname bime Niiya Daremu poto cidi me  
\r (Luuka 11:47-51)  
\p
\v 29 “Lipu mäpu cirege weeme tääpume weene cotre abiberäja biname piiyepu Parisea sigu biname! Weene lui walya biname gemi! Weene kula gape bine yaarangimuye Acejiyame me mename biname bime tääpume piiyepu conocäco biname bime ngene ape-cna kula bine yaabasogärimuye.  
\v 30 Weene jiicemuye egä, ‘Sasa cine liba cire ninajineji cime saarewale cama, cine lica cire yaaglecemejisi budre me Acejiyame me mename biname bine teepi liiyepu.’  
\v 31 Yepä apu pi weene awabudnäjininiye, egä weene teeme kaakesaare gemi, lui cina Acejiyame me mename biname bine budre me eglecimujisi.  
\v 32 Yoo, weene jimlitäjepeye weeme saarewale cina lui gije itu jebacitujisi mename biname bine aglecame!   
\p
\v 33 Weene cobyame gemi, cobyame bime bägrä gemi! Weene äblicäco uucratna atrana cabu ca, yepä weebibine cirege atrana uliobo puupu cabu me otnime!  
\v 34 Cane mename biname bine, umleumle biname bine piiyepu cotre abiberäja biname bine cire jäätyepemepene weeme bau me. Weene poto bine budre me cire eglecemepeye, poto bine baarge uli cabu cire jibyecremepeye, poto bine cire etemeläjemepeye weeme abasecretna mete cabu ta piiyepu cire iyecräjemepeye yepä cewe ca nuuja cewe me.  
\v 35 Pipu pi iyeta niiya daremu cina conocäco biname bime agleca name pi weeme bau me cire saaclepi, conocäco biname Abela me agli cabu ca ngälu Baraki me bägrä Sakariya teeme agli cabu me, weeme kaakesaare cina lui ne budre me eglujisi iiwäreja mete puutucu cabu iiwäreja dade gome.  
\v 36 Cane toraca mene jijenininine, page lui biname cina icrajinige, teepi te iyeta agleca daremu ne cire jääpänepesi.”   
\s1 Yeesu Yerusalema ne Owecu Jewenige  
\r (Luuka 13:34-35)  
\p
\v 37 “Yerusalema biname, Yerusalema biname, weene te Acejiyame me mename biname bine budre me yaaglecimuye piiyepu cuta Acejiyame me ätyepäneji biname bine kula ca jääbyecrimuye. Bucurage gääbu cane singi ituge weebibine cäme bau me abasecretna, epu pana paulo te teeme plongo bine lipu taabasecretnimuge teeme taame ca ätrugerame, yepä weene singi lica ituge.  
\v 38 Ingle weene cebine nägyuye, peei name pi weeme cewe piiyepu Acejiyame me mete cirege kaake lenaja.  
\v 39 Cane jijenininine weebibine, egä weene ingwe ca cebine cääri lica cire näpänepeye, ngälu weene liba cire najepeye egä, ‘Maane lui te tädenite Yageyame me ngii cabu, Acejiyame te meebine miiji mule naawenege!”   
\c 24  
\s1 Yeesu me Mene Iiwäreja Mete Iigareca poto cidi me  
\r (Mareko 13:1-2; Luuka 21:5-6)  
\p
\v 1 Yeesu liba iiwäreja mete ne ebmalige, siige ädige, abiberäja bägrä cina piba seclige teebine awabetnärame poto kula ca rarangäneji mete, lui iiwäreja mete caale bora jage.  
\v 2 Yeesu teebibine jejemige egä, “Weene ire iyeta ai nema! Cane weebibine toraca jijenininine, egä lica yepä kula ne cirege abmala teeme puupu cabu ai mete cabu. Iyeta bine cirege äyära gawe me.”   
\s1 Mäpu cina Lipu Cirege Otni  
\r (Mareko 13:3-13; Luuka 21:7-19)  
\p
\v 3 Yeesu liba adnatäneji enajige Olibi Uli podo cabu je ten taatu, abiberäja bägrä cina seclige, itemlisi egä, “Nijini cibibine, egä maane lui gwidape tääpume nijinite, liba cire läbitipesi. Ngena cina cirege äbitena awabame, egä maane tacnenite piiyepu ai padare me ngälugaabe te joomlenige?”   
\p
\v 4 Yeesu jejemige egä, “Weene ireire inajipi! Gone ire taatu acrana weebibine angletnejame.  
\v 5 Bucurage biname cina cire saaclepi cäme ngii cabu, siige cire jiicemepesi egä, ‘Cane age säne Keriso, biname bine lui te niiya cabu ca pa yääsecräremepene,’ siige bucurage biname bine cire yaangletnäjemepesi.  
\v 6 Weene mameta cubu ala cirege ätecijana piiyepu weene idre cire itecijanipi cubu poto cidi me cudecewe je, yepä wälu gone läbitininuye. Pepu gwidape cina miiji cire läpletnicipesi, yepä cäro padare me ngälugaabe camu gyene.  
\v 7 Yepä gawe biname cina cubu cire jiicepesi nuuja gawe biname cama. Yepä babo mope biname te nuuja cama cubu cire jiicepi. Iyeta poto ta gane piiyepu ocneja cirege.  
\v 8 Yepä ai iyeta lui mäpu padare me agedna taatu gyene, epu mäpumäpu magebi te lipu cupace laplongamtuge bägrä ärngi tääpume.   
\p
\v 9 Pui mäpu padare cabu weebibine cire joomläjipesi, siige cire icäripesi mäpu cabu lenajame piiyepu budre me aglecame. Iyeta biname cina cämiji pi cire jimugetnipesi weebibine.  
\v 10 Bucurage biname cina piba teeme ätrunga bine cire yaabmalecmepesi. Teepi teemeteme cire laitnäjipesi, cire lämugetnäjipesi.  
\v 11 Bucurage walya mename biname cina cire saaclepi, teepi siige bucurage biname bine cire yaangletnäjemepesi.  
\v 12 Ingle naace popi conocono mule te daamledamle cire läbitepi, peei name pi biname cina singi cäco cire läbitipesi cäme tääpume.  
\v 13 Yepä laati te ngenecu kokre cire yaanajepi ngälu ngälugaabe, tabe iyeteta ireclota ne cirege päpäna.  
\v 14 Iyeta poto ta ai gawecewe cabu biname bine cirege jajanena Miiji Mene Acejiyame te biname bine waadena poto cidi me. Pipu pi iyeta maramara gawe biname cirege ätecija, piba ai padare me ngälugaabe cire tädepi.”   
\s1 Baborage Mäpu  
\r (Mareko 13:14-23; Luuka 21:20-24)  
\p
\v 15 “Acejiyame me mename biname Daniyela lui niiyarage wälumeteyame poto cidi me jiicuji, weene liba cire jepänepeye aclajuteji puupu cabu, Acejiyame tääpume lui puupu ne mara me ituge wawena,” (acnema biname tabe miiji umle ai ngena tääpume myene),  
\v 16 “piba lui biname cina cire yaacrajepi Yuudea probins cabu, teepi miiji podo cabu me uucratna.  
\v 17 Lui biname te mete toro cabu lui puupu cabu cire yaanajepi, tabe miiji lica cirege mete bora me abacita gwidape waadename.  
\v 18 Lui biname te calwacupi je, tabe miiji lica cirege acnenuta teeme cäbletääpe acatame.  
\v 19 Ogi nemi pui padare cabu lui mäpumäpu magebi piiyepu bägrä ngame meeramera magebi.  
\v 20 Irecu ätumutipeye, egä weene gäbu padare cabu coo Sabade bimu cabu lica cirege uucratna,  
\v 21 ingle pui padare cabu lui mäpu cirege, epu baborage cirege, egä niinäce pepu mäpu ne lica ituge päpäna ai gawecewe me agedna cabu ca ngälu page ai taje piiyepu ingwe ca cääri lica cirege päpäna.  
\v 22 Yoo, Acejiyame te teeme ngene atwanena cabu pui mäpu padare ne uja tuube me itu jewenuji. Tabe liga pepu lica cire jaaweneji, biname cina ireclota lica cire yaacrajemepi. Yepä tabe pui padare ne tuube me cire jaawenepi teeme äjäcräneji biname bime name pi.   
\p
\v 23 Siige pui padare cabu laati te liba cire jijipi egä, ‘Keriso age sena,’ coo egä ‘Tabe peese nyene,’ weene gone ätrunga.  
\v 24 Walya Keriso piiyepu walya mename biname cina cire saaclepi. Teepi ciitaca mule bine piiyepu cälu te äti mule bine cire jaawenanemepesi Acejiyame me äjäcräneji biname bine angletne-jame, teepi liba ibibi cirege peei ne wawename.  
\v 25 Weene ngene gone jitrimalinuge, egä cane ai mule poto cidi me niinäce gaabe me ituge jajanena.  
\v 26 Biname cina liba weebibine cirege jaji egä, ‘Keriso lui daapo taatu cewe cabu sine,’ gone naacluge piiyeme. Coo teepi liba cirege jaji egä, ‘Tabe mete cabu ämlitäneji enajenige,’ gone jäätrunguye.  
\v 27 Cane, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, paamlepamle pana cire tacnepene, lui te twaaplacmeläjuge carbe cabu bimu acita gome ca bimu äpula gome me.  
\v 28 Budrekaake luma, sändäyame cina piiyeme labasecretnuge.”   
\s1 Yeesu me Acnenuta poto cidi me  
\r (Mareko 13:24-27; Luuka 21:25-28)  
\p
\v 29 “Pui mäpu padare ingwe gaabe ca piba taatu bimu te krokeciiye me cire läbitepi, mabye te lica cire saapaclyärepi, wale cina cabu ca cire saatrametnemepi piiyepu dume cabu lijalija nuuja gwidape gemi, teepi teeme otnetneja gaabe cabu ca cire läyeblengäjipesi.  
\v 30 Piba cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cäme cewecu te cire taboclomtepi carbe cabu, siige iyeta maramara gawe biname cina ele cire yaangenetnemepi, teepi liba cebine, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine, cire näpänepesi carbe cabu äina baborage kokre piiyepu jamyacu apaclyera cama.  
\v 31 Baborage moole te liba cire saange-nepi, cane cäme mename seemo bine cire jäätyepemepene Acejiyame me äjäcräneji biname bine abasecretname iyeta poto ca ai gawecewe cabu.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Piigi Uli poto cidi me  
\r (Mareko 13:28-31; Luuka 21:29-33)  
\p
\v 32 “Weene abiberäjineye piigi uli cabu ca. Teeme ciipe cina liba migi ca tapanininusi, ngänglä laame liba taawenimuge, weene piba umle gemi, egä kämäge mameta gyene.  
\v 33 Pepu gyene, weene liba ai gwidape bine cire jepänanemepeye, weene umle gemi, egä cäme otni lui mameta gyene. Cane grana gome säne.  
\v 34 Cane toraca mene jijenininine, egä biname lui cina ireclota page ai taje, teepi iyeta budre lica cirege äbita, ngälu iyeta ai mule cina liba cire läbitipesi.  
\v 35 Dume piiyepu gawe cirege apira, yepä cäme mene te lica cirege apira.”   
\s1 Nuuja te Umle Lica Bimu coo Padare Yeesu me Äina tääpume  
\r (Mareko 13:32-37; Luuka 17:26-30, 34-36)  
\p
\v 36 “Nuuja biname te umle lica gyene lui bimu coo padare cabu cane cire täinepene. Acejiyame me mename seemo cina cabucewe je umle lica gemi, cane Bägrä te umle lica gäne, yepä tabe Babe taatu umle gyene.  
\v 37 Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane liba cire täinepene, pui padare lui epu pana cirege Nooa me padare liiyepu.  
\v 38 Igi me niinäce gaabe biname cina piba yäärwäjimusi, yäänäjimusi, lawadricninusi ngälu puirage bimu, Nooa liba acenutuji baborage buto cabu me.  
\v 39 Teepi nuuja umle lica ge, egä ngena te äbitinige, ngälu igi te liba tädige, iyeta teebibine yiisibrecmige. Pepu cirege äbita, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, liba cire tacne-nutepene.  
\v 40 Pui padare cabu neeneni rooriye cina kaakesea cire jaawenepäsi calwacupi cabu; nuuja ne cire yaacatepesi, nuuja ne cire yaabmalepesi.  
\v 41 Neeneni magebi cina wiiti kuu bine kula ca cire jäämulecemepäsi; nuuja ne cire waacatepesi, nuuja ne cire waabmalepesi.  
\v 42 Weene amacetnäjäneji inajipi, ingle weene umle lica gemi, lui bimu cabu weeme Yageyame te cire tädepi.  
\v 43 Mete yageyame te liba umle je, egä eromaame te liba tädenige, tabe piba ireclota yaanajuge. Tabe ire taatu lica jaacituge eromaame te teeme mete me abacita.  
\v 44 Mete yageyame te lipu ireclota yaanajuge ingle eromaame te abacita wälu, weene miiji cuta pepu amacetnäjäneji lenaja, ingle cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane weeme umle cäco padare cabu cire tädepene.”   
\s1 Miiji Kaakesea Bägrä piiyepu Niiya Kaakesea Bägrä  
\r (Luuka 12:41-48)  
\p
\v 45 “Laasi nyene toraca ngenecu piiyepu umle cama kaakesea bägrä? Tabe peese nyene, teeme babo biname te lui ne ituge acita teeme nuuja kaakesea bägrä bine ire atwime, egä teepi toraca padare cabu deedei yaawadanemusi.  
\v 46 Pui kaakesea bägrä te lipu gege birige, teeme babo biname te liba tacnenutuge, siige jääpänuge, egä tabe cängena kaakesea jaawenuge.  
\v 47 Cane toraca jijenininine, egä teeme babo biname te jaajuge tabe iyeta gwidape bine ire atwemame.   
\p
\v 48 Yepä tabe liba niiyarage kaakesea bägrä birige, tabe lajuge egä, ‘Cäme babo biname te wata lica tacnenutenige,’  
\v 49 siige puma cita ca gije jaacranimuge poto kaakesea bägrä bine aglecame piiyepu ärwäjame, änäjame poto nänäja biname cama.  
\v 50 Puma cita ca teeme babo biname te tacnenutuge tabe lui padare cabu lica jaawagrijuge,  
\v 51 siige teebine mage yaagluge. Tabe nuuja walya biname bime cama yepä ibi daremu ne yaacatuge: tabe teta cama läduge uliobo puupu cabu me, ele puma yaangenanenuge piiyepu giricu yaatebicmuge.”   
\c 25  
\s1 Ngene ca Agli Mene Ten Ngulebägrä poto cidi me  
\p
\v 1 “Pui padare cabu cane liba cire tacnenutepene, Acejiyame te lui biname bine yaawadimuge, teepi lui ten ngulebägrä pana cirege, lui cina lampa cama eclige teeme ciwelooloyame ne awacletnäjame.  
\v 2 Poto faib lui buduma ge, poto faib lui umleumle ge.  
\v 3 Buduma ngulebägrä cina teeme lampa bine ewadimisi, yepä teepi tuwängle niiye bine lica ewadimisi.  
\v 4 Umleumle ngulebägrä cina, teepi teeme lampa bine ewadimisi cuta tuwängle niiye.  
\v 5 Ciwelooloyame te däägurage täbitige, peei name pi ngulebägrä cina ute me jicriranemige, siige ograrige.   
\p
\v 6 Ciiye duusa liba joomlige, teepi ala itecijemige egä, ‘Ciwelooloyame te tädenige! Naaclege teebine awacletnäjame!’  
\v 7 Puma cita ca iyeta ngulebägrä cina arpineräjininisi, lampa bine emacetnäjimisi, jebotanemisi.  
\v 8 Buduma ngulebägrä cina jejemisi umleumleyame bine egä, ‘Cime niiye nicärineye, ingle cime lampa cina siige ätumetnenige.’  
\v 9 Umleumle ngulebägrä cina jejemisi egä, ‘Cine äblicäco gemi weebibine ceera, ingle ibibi lica gemi weene piiyepu cine. Äte aletna mete me naaclege weeme tääpume aletna-me.’  
\v 10 Siige buduma ngulebägrä cina eclige aletname. Teepi liba puga ge, piba ciwelooloyame te tatyaramtige. Siige lui cina amacetnäjäneji ge, teepi teta cama eclige, ebäcnisi atejäclmuta soriyomu tääpume, siige grana te tarmige.   
\p
\v 11 Ingwe ca buduma ngulebägrä cina tatyarige, jiicisi egä, ‘Babo biname, babo biname, cine yääbäcnesi!’  
\v 12 Ciwelooloyame te puma cita ca teebibine tejemige egä, ‘Cane toraca jijenininine, egä cane umle lica gäne weene.’”   
\p
\v 13 Puma cita ca Yeesu jejemige egä, “Peei name pi weene ireire inajipi, ingle weene umle lica gemi padare coo bimu cäme acnenuta tääpume.”   
\s1 Ngene ca Agli Mene Nesae Kaakesea Bägrä poto cidi me  
\r (Luuka 19:11-27)  
\p
\v 14 “Pui padare cabu cane liba cire tacnenutepene, Acejiyame te lui biname bine yaawadimuge, teepi yepä babo biname me nesae kaakesea bägrä pana gemi. Yoo, pui babo biname te otnime äbitige cudecewe cewe me. Tabe teeme kaakesea bägrä bine ala tesoglicmi-ge, jejemige teeme gawe piiyepu gwidape bine ire atwemame.  
\v 15 Tabe rarekaake yepäyepä ecäranemige teeme ngene atwanena ibi teepi pui ca kaakesea wawename ingwe ca awecna tääpume. Tabe yepä ne faib tausen rarekaake ecärige, cuta nuuja ne neeneni tausen rarekaake ecärige, cuta nuuja ne yepä tausen rarekaake ecärige, siige tabe abyemärige otnime.  
\v 16 Lui kaakesea bägrä te faib tausen rarekaake ewadimige, tabe piba taatu kaakesea jewenimige pui rarekaake ca, siige nuuja faib tausen jepänimige.  
\v 17 Pipu pana mule te äbitige neeneni tausen rarekaake bine lui kaakesea bägrä te ewadimige, tabe cuta jepänimige nuuja neeneni tausen.  
\v 18 Yepä lui kaakesea bägrä te yepä tausen rarekaake bine ewadimige, tabe ädige, gawe ne juurige, imletnige teeme babo biname me rarekaake bine.   
\p
\v 19 Lecaleca padare ingwe ca babo biname te piba tacnenutige, ala taasogläcnige teeme kaakesea bägrä bine teebine awabame, egä teepi luma ngälu kaakesea ituge wawena teeme rarekaake ca.  
\v 20 Lui kaakesea bägrä te yaawademepi faib tausen rarekaake, tädige, nuuja faib tausen sewadimige, jejige egä, ‘Babo biname, maane faib tausen rarekaake näcärepete. Age sena nuuja faib tausen, cane lui bine ituge päpäna.’  
\v 21 Babo biname te jejige egä, ‘Babo miijirage! Maane miijirage kaakesea bägrä gäte, cängena lipu ire tetwumete matikäli rarekaake ne, siige cane naacitenine bucurage bine ire atwemame. Tädi cäme soriyomu cabu me cane cama gege me!’  
\v 22 Puma cita ca lui kaakesea bägrä te neeneni tausen rarekaake bine yaawademepi, tädige, babo biname ne jejige egä, ‘Babo biname, maane cebine neeneni tausen rarekaake näcärepete. Age sena nuuja neeneni tausen, cane lui bine ituge päpäna.’  
\v 23 Teeme babo biname te jejige egä, ‘Babo miijirage! Maane miijirage kaakesea bägrä gäte, cängena lipu ire tetwumete matikäli rarekaake ne, siige cane meebine naacitenine bucurage bine ire atwemame. Tädi cäme soriyomu cabu me cane cama gege me!’  
\v 24 Cuta lui kaakesea bägrä te yaawademepi yepä tausen rarekaake bine, tädige babo biname bau me, jejige egä, ‘Babo biname, cane umle gäne, egä maane owelale biname lica gäte. Maane emä yäärucnimute, maane luma lica yäätemimute; maane emä taabasecretnimute, kuu gije bine luma lica yiisabäjemute.  
\v 25 Cane wälu ge, peei name pi lädepene, määme rarekaake gawe bora yäämletnepene. Siige age sena, maane lui näcärepete.’  
\v 26 Tabe babo biname te jejige egä, ‘Maane niiyarage durau kaakesea bägrä gäte. Maane umle ge, egä cane emä yäärucnimune, luma lica yäätemimune piiyepu emä taabasecretnimune, luma kuu gije bine lica yiisabäjemune.  
\v 27 Maane cäme rarekaake cire yaacranejite rarekaake ire atwi mete cabu, siige cäme acnenuta padare cabu cane cerämu cire jääpänemejine niinäce rarekaake me kaakesea cabu ca.  
\v 28 Ewademeye peei rarekaake bine teeme bau ca, ecäreye laati me ten tausen rarekaake piti nemi.  
\v 29 Lui biname me umle pisi nyene, teebine cerämu ceera, siige teeme umle te babo läbituge. Yepä lui biname me umle lica gyene, piiyepu tabe singi lica abiberäjame, teeme tääpume nuuja gaabe lica gyene tabe umle ne päpäname.  
\v 30 Ai niiyarage kaakesea bägrä ne puutucu me ijareye krokeciiye cabu me. Tabe puma ele cire yaangenanepi, giricu cire yaatebecmepi.’”   
\s1 Ceräcerägääbu Atrana Bimu  
\p
\v 31 “Cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane liba cabucewe cabu ca cire täinepene cäme jamyacu apaclyera cama piiyepu cäme mename seemo cama, cane piba cäme babo adnata puupu cabu cire ladnatepene biname bine atraname.  
\v 32 Iyeta gawe maramara biname bine cirege abasecretna cäme opo gaabe me. Cane teebibine cire jaabelanemepene neeneni sigu wawename, maamoi ire atwi biname te lipu maamoi piiyepu gouti bine jaabelanemuge maramara sigu me.  
\v 33 Cane piba maamoi bine cäme camu poto cidi me cire yaacranemepene piiyepu gouti bine cäme säwäci poto cidi me.  
\v 34 Piba cane mope biname te cire jaajemepene cäme camu poto cidi ca biname bine egä, ‘Cäme Babe te weebibine miiji itu jiwenaninuji, siige naaclege iyeteta ireclota cabu me. Tabe peei ne weeme tääpume ituge amacetnäja, tabe lui padare cabu gawecewe ne yootonutuji.  
\v 35 Cane loolomecewe ge, weene deedei näcärujiye; niiyemecewe ge, weene niiye näcärujiye. Cane ciitaca biname ge, weeme cewe me tatyaramtujine, weene nawablujiye, weeme mete me nacanujiye.  
\v 36 Cane cuutacuta ge, weene cäbletääpe nasigrujiye; cane pita cama ge, weene nängrärujiye. Cane krokeciiye mete cabu liba, weene nädärujiye.’   
\p
\v 37 Cäme camu poto cidi ca conocäco biname cina teepi piba cebine cire najepesi egä, ‘Yageyame, cine liba meebine nääpänujisi loolomecewe, siige deedei nääcärujisi; coo piiyepu niiyemecewe, siige niiye nääcärujisi?  
\v 38 Cine liba nääpänujisi ciitaca biname, siige naawablujisi, cime mete me naacanujisi, coo cuutacuta je cäbletääpe naasigrujisi?  
\v 39 Cine liba nääpänujisi pita jajwi je, siige näängrärujisi, coo piiyepu krokeciiye mete cabu liba, siige cine meebine näädärujisi?’  
\v 40 Puma cita ca cane babo mope biname te teebibine cire jaajemepene egä, ‘Cane toraca mene jijenininine weebibine, egä weene ngena jewenujiye cäme ai papa biname yepä tääpume, peei lui weene cäme tääpume jewenujiye.’   
\p
\v 41 Puma cita ca cane cire jaajemepene cäme säwäci poto cidi biname bine egä, ‘Acejiyame te weebibine niiya daremu cire icäripi. Äyeblengäjinineye cäme bau ca ngälu cäco uliobo cabu me, lui amacetnäjäneji gyene Diyabolo piiyepu teeme mename seemo bime tääpume.  
\v 42 Cane loolomecewe ge, yepä weene deedei lica näcärujiye. Cane niiyemecewe ge, weene niiye lica näcärujiye.  
\v 43 Cane ciitaca biname ge, weene lica nawablujiye, weeme mete me lica nacanujiye. Cane cuutacuta ge, weene cäbletääpe lica nasigrujiye. Cane pita cama ge piiyepu krokeciiye mete cabu jage, yepä weene lica nängrärujiye.’  
\v 44 Piba teepi cebine cire najepesi egä, ‘Yageyame, liba cine meebine loolomecewe nääpänujisi coo piiyepu niiyemecewe coo ciitaca biname, cuutacuta biname, piiyepu pita cama biname, krokeciiye mete cabu biname, siige cine piba meebine lica näätityärujisi?’  
\v 45 Cane teebibine cire jaajemepene egä, ‘Weene liba cäme ai papa biname yepä ne ätityera cäco ituge, peei lui weene cebine ätityera cäco ituge.’  
\v 46 Teepi siige niiyarage daremu ne cire jääpänepesi, lui iyeteta gyene; yepä conocäco biname, teepi cire jääpänepesi iyeteta ireclota ne.”   
\c 26  
\s1 Gläämu Jecijemige Yeesu ne Aglime  
\r (Mareko 14:1-2; Luuka 22:1-2; Yoane 11:45-53)  
\p
\v 1 Yeesu liba teeme abiberäja mene bine epirimige, tabe teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä,  
\v 2 “Weene umle gemi, egä neeneni bimu niinäce gaabe äsuplengta trii te liba pa yaanajepi, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine piba pa nacitepesi biname bime ime cabu teepi cebine baarge uli cabu äbyecrame.”   
\p
\v 3 Puma cita ca modamoda iiwäreja biname piiyepu poto modamoda biname cina abasecretnige iiwäreja mope biname ngii Kayapa me mete cabu me.  
\v 4 Teepi mene jewenisi Yeesu ne ogä oomlaname siige budre me acitame.  
\v 5 Teepi jiicisi egä, “Mine trii padare cabu gone jaawenusi, cije biname cina mibibine cubu me niwenininusi.”   
\s1 Magebi te Yeesu ne Oil ca Eganige Betaniya Cewe je  
\r (Mareko 14:3-9; Yoane 12:1-8)  
\p
\v 6 Yeesu Betaniya cewe jage yepä biname ngii Simona me mete cabu, lui te niinäce lepera pita cama ge.  
\v 7 Yeesu liba deedei cabu jage, yepä magebi te piba toclige mararage lengo oil cama, lui ne baborage daremu ca jaaletnusi. Tabe pui oil ne secanige karpu cabu, lui alabasta kula ca wawenäneji ge, siige epadurige Yeesu me mope cabu.  
\v 8 Abiberäja bägrä cina liba ai mule ne jepänisi, teepi claabe me äbitininisi, jiicisi egä, “Ngeno me ai oil ne papa bepadurige?  
\v 9 Miiji cire yaacanejisi babo daremu ca aletname, siige pui rarekaake owecumete biname bine cire yääcäranemejisi!”   
\p
\v 10 Yeesu umle äbitige, teepi ngena tääpume jiicemisi, siige tabe jejemige egä, “Weene ngeno me ai magebi ne jwiicetniniye, ngenecu mäpu me joweniniye? Tabe ai lui babo miijirage mule ne biiri jewenige cäme tääpume.  
\v 11 Owecumete biname cina iyeteta pa yaacrajepi weene cama, yepä cane weene cama iyeteta lica pagege lenaja.  
\v 12 Tabe liba ai oil ca naganige cebine, tabe cäme tääpe ne beganige gape cabu me acitame.  
\v 13 Cane toraca mene jijenininine, egä Miiji Mene luma cirege iicema ai gawecewe cabu, teeme ngene apecname cirege iicema, tabe lui mule ne bii jewenige cäme tääpume.”   
\s1 Yuuda Mene Jewenige Yeesu ne Awabame Budre tääpume  
\r (Mareko 14:10-11; Luuka 22:3-6)  
\p
\v 14 Puma cita ca twelb abiberäja bägrä bime yepä te ngii Yuuda Isakariyota ädige modamoda iiwäreja biname bime bau me,  
\v 15 jejemige egä, “Weene cebine ngena näcäreniye, cane liba Yeesu jiwabininine weebibine?” Teepi teeti silba rarekaake ecnemisi, teebine ecärisi.  
\v 16 Puma cita ca Yuuda miijirage padare ne jirngige Yeesu ne teeme ime cabu acitame.   
\s1 Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Äsuplengta Deedei Erwige  
\r (Mareko 14:12-21; Luuka 22:7-14, 21-23; Yoane 13:21-30)  
\p
\v 17 Trii padare puga ge Israela biname cina liba uutneca cäco buluduu bine yäärwäjimusi. Pui padare me niinäce bimu cabu abiberäja bägrä cina seclige Yeesu ne ätemlame egä, “Maane singi luma mäte cine äsuplengta deedei ne amacetnäjame määme tääpume?”  
\v 18 Yeesu jejemige egä, “Äte naaclege pui yepä biname bau me babo cewe je, teebine jejepeye egä, ‘Abiberäja biname te jiicenige egä cäme budre padare mameta gyene atyaramta. Cane cäme abiberäja bägrä cama tädenine määme mete me äsuplengta deedei äbitame.’”  
\v 19 Abiberäja bägrä cina jewenisi, Yeesu lipu jejemige. Teepi äsuplengta deedei ne emacetnäjisi.   
\p
\v 20 Liba mämleteca ge, Yeesu teeme twelb abiberäja bägrä cama adnatige deedei loolo me.  
\v 21 Teepi liba deedei äbitininisi, Yeesu jejemige egä, “Cane toraca mene jijenininine, weeme yepä te cebine pa nawabepi budre me aglime.”  
\v 22 Abiberäja bägrä cina ngenecu mäpu me äbitininisi, siige teepi yepäyepä teebine jejananisi egä, “Yageyame, cane lica.”  
\v 23 Yeesu jejemige egä, “Laati te buluduu ne yiiglenutenige disi cabu cane cama, tabe sine pui biname.  
\v 24 Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, Oogäräneji mene te lipu jiicenige, cane pepu budre äbitenine. Yepä lipu niiyarage gyene, lui te cebine nawabenige budre me, Acejiyame bau ca lui te tädujine biname me äbitujine. Pui biname tääpume miiji cirege, tabe liba lica cire laplimleji.”  
\v 25 Puma cita ca Yuuda Yeesu ne budre me awaba biname te jejige egä, “Abiberäja biname, cane lica.” Yeesu jejige egä, “Maane peese näte lui te jiicite egä, ‘Cane lica.’”   
\s1 Yeesu Teeme Abiberäja Bägrä cama Aareto ne Erwige  
\r (Mareko 14:22-26; Luuka 22:15-20; 1 Korinito 11:23-25)  
\p
\v 26 Teepi liba erwäjisi, Yeesu buluduu ne ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, itrecige, abiberäja bägrä bine ecärimige, siige jejemige egä, “Ecateye, erweye. Ai lui cäme tääpe gyene.”  
\v 27 Puma cita ca tabe kwäye ne ecatige waina niiye cama, Acejiyame ne eso ecärige, siige teebibine ecärimige, jejemige egä, “Weene iyeta eneye.  
\v 28 Ai lui cäme uudi gyene; klaje jecnenige Acejiyame lui kirece mene ituge jaji biname bine niiya cabu ca äsecrerame; bucurage biname bime tääpume tapirenige teeme niiya mule bine iisibrecame.  
\v 29 Cane toraca jijenininine weebibine, egä cane ingwe ca lica cirege waina niiye ne nani, ngälu pui bimu cabu liba kirece waina niiye ne weene cama cire yaanepene, mine liba cirege abasecretna cäme Babe me puupu cabu cabucewe je.”   
\p
\v 30 Puma cita ca teepi uupera ne etangisi, siige äsige, eclige Olibi Uli podo cabu me.   
\s1 Yeesu piiyepu Peteru  
\r (Mareko 14:27-31; Luuka 22:31-34; Yoane 13:36-38)  
\p
\v 31 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Page ai ciiye cabu weene uucratnininiye, cebine nabmaliniye, ingle Oogäräneji mene te jiicenige egä, ‘Acejiyame te maamoi ire atwi biname ne eglenige budre me, siige maamoi tomi te maramara äbitenige.’  
\v 32 Yepä cane liba budre cabu ca pa larpinantepene, cane piba weeme niinäce gaabe me Galilaya me pa lädepene.”  
\v 33 Puma cita ca Peteru Yeesu ne jejige egä, “Ngänu gyene liba iyeta poto cina meebine abmala, yepä cane licarage naabmalenine meebine.”  
\v 34 Yeesu jejige egä, “Cane toraca naajenine, egä ai ciiye cabu paulo te ingwe ca ala sengenenige, maane niinäce nesae gääbu cebine nainenite.”  
\v 35 Peteru jejige egä, “Ngänu gyene teepi cebine maane cama budre me agli, yepä cane meebine licarage naainenine.” Iyeta abiberäja bägrä cina cuta yepä mene jejanisi.   
\s1 Yeesu Irecu Ätumutige Getesemane je  
\r (Mareko 14:32-42; Luuka 22:39-46)  
\p
\v 36 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama ädige cewe ngii Getesemane me. Puma tabe teebibine jejemige egä, “Ama adnatärineye, cane liba ädenine eeyeme irecu ätumutame.”  
\v 37 Tabe teta cama aacanänige Peteru piiyepu Jebedayo me neeneni bägrä bine. Yeesu babo ngenecu mäpu me äbitige.  
\v 38 Tabe teebibine jääjänige egä, “Cane budre pana ngenecu mäpu gäne. Weene cane cama ireclota sinajänege.”  
\v 39 Puma cita ca tabe matikäli padare abotäntige, oweowe ajarige gawe cabu me, irecu ätumutige egä, “Cäme Babe, liba miiji gyene, maane ai mäpu ne cäme bau ca iyeblingti. Yepä maane cäme singi ne gone jaawenute, määme singi ne jewenepi.”   
\p
\v 40 Puma cita ca tabe tacnenutige, abiberäja bägrä bine ute cabu äädäränige. Tabe Peteru ne jejige egä, “Nää, weene kokre lica gämi matikäli padare ireclota lenajame cane cama?  
\v 41 Ireclota sinajänege irecu ätumutame, weene piba lica pagege atrametna apicetnära padare cabu. Weeme seemo cina singi gämi cäme singi ne wawename, yepä weeme tääpe cina kokre cäco gämi.”   
\p
\v 42 Yeesu cuta cääri acnige irecu ätumutame. Tabe jiicige egä, “Cäme Babe, maane liba toraca singi gäte cane ai mäpu cabu lenajame, yoo siige määme singi te läbitege.”  
\v 43 Tabe liba tacne-nutige, tabe cääri teebibine ute cabu äädäränige. Teepi äblicäco ge irecu aasatäneji lenaja.  
\v 44 Puma cita ca Yeesu teebibine cääri taabmalänige, nesae me ädige irecu ätumutame yepä mene iicemame.  
\v 45 Tabe liba tacnenutige abiberäja bägrä bime bau me, tabe jääjänige egä, “Weene ute camu gämi. Diibe oocenäniye. Padare te biiri tatyaramtige, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cebine ceerame conocono biname bime ime cabu me.  
\v 46 Abujengäneye, biiri wääjene! Ire, lui biname te cebine nawabenige budre me aglime, tabe mameta gyene!”   
\s1 Yeesu ne Joomlisi  
\r (Mareko 14:43-50; Luuka 22:47-53; Yoane 18:3-12)  
\p
\v 47 Yeesu liba camu mene iicema cabu jage, Yuuda twelb abiberäja bägrä bime yepä te piba tatyaramtige. Modamoda iiwäreja biname piiyepu poto Israela modamoda biname cina teta cama tityepimisi bucurage biname bine cubu turikä piiyepu gabagaba cama.  
\v 48 Yeesu ne budre me awabayame biname te cewecu ne bii becitige pui biname bime tääpume egä, “Cane lui biname ne jetecnenine, peese nyene weene lui tääpume singi. Joomlepeye!”   
\p
\v 49 Yoo siige, Yuuda liba tatyaramtige, tabe conocäco ädige Yeesu bau me, jejige egä, “Abiberäja biname, poode!” siige jetecni-ge teebine.  
\v 50 Yeesu jejige egä, “Cäme biname, maane wata jeweni, maane ngena tääpume tädite!” Puma cita ca lui biname cina Yuuda cama seclige, teepi Yeesu ne jewaclomtisi, kokrerage joomli-si.  
\v 51 Yeesu cama lui biname cina, teeme yepä te teeme cubu turikä ne suusuratige, iiwäreja mope biname me kaakesea bägrä me tablame ne iyeta jeläcnutige.  
\v 52 Yeesu jejige egä, “Isinglanti määme turikä ne siiti bora, ingle laatibi cubu turikä ca larnginusi, teebibine cubu turikä te budre me yaaglecimuge.  
\v 53 Nää, maane apu naangeninige, egä cane äblicäco gäne cäme Babe ne ätinera cebine ätityerame? Cane liba ätinera je, tabe piba taatu mage twelb mename seemo sange bine ätyepa cäme ätityera tääpume.  
\v 54 Yepä pepu liba äbita je, piba lipu toraca me page läbitepi, lui mene oogäräneji gyene, egä ai mule te miiji äbita.”   
\p
\v 55 Puma cita ca Yeesu biname bine jejemige egä, “Weene cubu turikä piiyepu gabagaba cama naaclige cebine oomlaname epu pana, egä cane cubucubu biname gäne. Bimu gaabegabe cane iiwäreja mete cabu ladnatune, puga yaabiberäjimune, weene ngena name pi piba cebine lica noomlepeye.  
\v 56 Yepä iyeta ai cina bäpletnärige Acejiyame me mename biname bime oogäräneji mene cina toraca me äbitame.”  
\p Piba taatu iyeta abiberäja bägrä cina teebine ebmalisi, siige uucratnige.   
\s1 Yeesu Israela Mutre Biname bime Opo Gaabe je  
\r (Mareko 14:53-65; Luuka 22:54-55, 63-71; Yoane 18:13-14, 19-24)  
\p
\v 57 Lui cina Yeesu ne joomlisi, teepi teebine ecanisi iiwäreja mope biname ngii Kayapa me mete me. Cotre abiberäja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname cina uja piiyeme biiri tabasecretnige.  
\v 58 Peteru Yeesu ne cudecewe ca ingwe icwige iiwäreja mope biname me mete puutucu cabu me. Tabe puga kaakesea bägrä cama adnatige ireme, egä baa lipu äbitininisi iyeta ai mule cina Yeesu tääpume.   
\p
\v 59 Modamoda iiwäreja biname piiyepu iyeta mutre biname cina, teepi liga walya aitneja ne jirngisi Yeesu ne atraname budre tääpume,  
\v 60 yepä teepi äblicäco nuuja ne päpäna, ngänuge puu bucurage biname cina seclige teebine walya aitnejame. Ceräcerägääburage neeneni biname cina taaclige,  
\v 61 siige jiicäsi egä, “Ai biname te itu jiicepi egä, ‘Cane miiji gäne Acejiyame me iiwäreja mete ne iigarecame cuta nesae bimu cama cääri raranga-me.’”   
\p
\v 62 Iiwäreja mope biname te abujängtige, Yeesu ne jejige egä, “Teepi meebine bii naitnisi. Määme nuuja daremu mene lica gyene?”  
\v 63 Yepä Yeesu bojäcu enajige. Puma cita ca iiwäreja mope biname te cääri teebine jejige egä, “Ireclota Acejiyame me ngii cabu maane nijini, maane liba Keriso säte, Acejiyame me Bägrä.”  
\v 64 Yeesu jejige egä, “Yoo, maane peega bii jiicite. Yepä cane jijenininine weebibine, egä cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, ai padare cabu ca niinäce gaabe me weene cebine pa näpänepeye babo kokrerage Acejiyame me camu poto cidi ca adnatäneji piiyepu cuta cire näpänepeye, cane carbe cabu liba cire täinepene.”  
\v 65 Puma cita ca iiwäreja mope biname te teemanu cäbletääpe ne idericige awabame, egä tabe Yeesu ne panyamete jepänige, siige jiicige egä, “Tabe Acejiyame me ngii ne sabe bii jewenige. Mine nuuja singi lica gemi nuuja aitneja tääpume. Weene siige peega bitecijinige, tabe lipu Acejiyame me ngii ne sabe jewenige.  
\v 66 Weene lipu ngene jotwanininiye teeme poto cidi me?” Teepi jejisi egä, “Tabe conocono biname gyene. Tabe miiji budre.”  
\v 67 Puma cita ca teepi gije jecitisi teebine mote ca ätyewame opo cabu piiyepu oororename. Poto cina teebine lakace cabu jidnanisi,  
\v 68 jiicisi egä, “See Keriso, baa maane nijini, egä laati te noororige meebine.”   
\s1 Peteru Yeesu ne Jeinige  
\r (Mareko 14:66-72; Luuka 22:56-62; Yoane 18:15-18, 25-27)  
\p
\v 69 Peteru Kayapa me mete puutucu je adnatäneji enajige. Puma cita ca yepä kaakesea ngulebägrä te toclige, teebine jejige egä, “Maane cuta peese näte nuuja, Yeesu Galilaya biname cama lui te waatnute.”  
\v 70 Yepä Peteru biname bime sobe cabu jeinige, jojige pui ngulebägrä ne egä, “Cane umle lica gäne maane ngena tääpume jiicenite.”  
\v 71 Puma cita ca tabe asatige caale grana gome me. Piba nuuja kaakesea ngulebägrä te Peteru ne jepänige, biname bine puma jejemige egä, “Ai biname te Yeesu Nasareta biname cama waatnuge.”  
\v 72 Peteru cääri jeinige, jiicige egä, “Cane Acejiyame me ngii cabu jiicenine, egä cane umle lica gäne peei biname.”  
\v 73 Matikäli padare ingwe gaabe ca lui biname cina puga aclajuteji icrajige, seclige Peteru bau me, jejisi egä, “Toraca, maane peese näte teeme yepä. Määme tagepogogo te niwabininige, egä maane ten cama yepä ceweyame gäte.”  
\v 74 Puma cita ca Peteru mene kokre cama jiicige egä, “Acejiyame me ngii cabu cane jijenininine, egä cane umle lica gäne peei biname. Acejiyame niiya daremu näcäruge, cäme mene liba toraca lica.” Piba taatu paulo te ala sengenige.   
\p
\v 75 Peteru ngene jotwige, Yeesu lipu jejige egä, “Paulo te ingwe ca ala sengenenige, maane niinäce nesae gääbu cebine nainenite.” Peteru asatige, agli pana ele engenige.   
\c 27  
\s1 Yeesu ne Pilato bau me Ecanisi  
\r (Mareko 15:1; Luuka 23:1-2; Yoane 18:28-32)  
\p
\v 1 Krokerage iyeta modamoda iiwäreja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname cina mene jitranisi Yeesu ne budre me aglime.  
\v 2 Teepi seea ca teebine jetäyisi, siige ecanisi Pilato bau me, lui Rooma gabmani babo biname ge pui gawe ne ire atwime.   
\s1 Yuuda me Budre  
\r (Apostolo 1:18-19)  
\p
\v 3 Yuuda Yeesu ne budre me awabayame biname te liba itecijige, egä Yeesu ne budre me bii jitranisi, tabe niiyarage asicnantige, peei teeti silba rarekaake bine ewecnimige, modamoda iiwäreja biname piiyepu nuuja modamoda biname bine ecärimige.  
\v 4 Tabe jejemige egä, “Cane niiya mule ne bii becnine, conocäco biname lipu bicärininine budre me agli tääpume.” Yepä teepi jejisi egä, “Cine ngeno me pa yaaratepesi. Määme mule gyene peei.”  
\v 5 Puma cita ca Yuuda rarekaake bine eyärimige iiwäreja mete cabu, ädige, ete aglotige.   
\p
\v 6 Modamoda iiwäreja biname cina rarekaake bine etomlecmisi, jiicisi egä, “Ingle naace popi ai rarekaake uudi me daremu gyene, peei name pi cotre gyene acraname, iiwäreja mete tääpume luma rarekaake yaacranimusi.”  
\v 7 Teepi mene jitranisi, egä lui biname te disi bine gawe ca jaawenimuge, pui rarekaake ca teeme bau ca gawe ne jeletnisi idne biname bime gapecewe tääpume.  
\v 8 Ingle naace popi pui gawe ne lui uudi daremu rarekaake ca jeletnisi, peei name pi einenisi Uudi Gawe ca ngälu page ai taje.   
\p
\v 9 Ai te ibibi äbitige Acejiyame me mename biname Yeremiya me mene cama egä, “Teepi teeti silba rarekaake bine ewadimisi, Israela biname cina luma ngälu me singi äbitininisi teebine daremu wawename,  
\v 10 siige pui rarekaake ca eei biname bau ca gawe ne jeletnisi, lui biname te disi bine jaawenimuge gawe ca, Yageyame te lipu cebine ituge jaji wawename.”   
\s1 Pilato Yeesu ne Itemläjige  
\r (Mareko 15:2-5; Luuka 23:3-5; Yoane 18:33-38)  
\p
\v 11 Yeesu Rooma gabmani babo biname Pilato me opo gaabe jeclajutige. Pilato Yeesu ne itemlige egä, “Nää, maane Israela biname bime mope biname gäte?” Yeesu jejige egä, “Maane peega bii jiicite.”  
\v 12 Modamoda iiwäreja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname cina liba teebine jeitnäjisi, tabe nuuja mene lica.  
\v 13 Puma cita ca Pilato jejige egä, “Nää, maane lica näätecijenige, meebine lui naaitnäjenisi?”  
\v 14 Yepä Yeesu daremu mene lica jewecnistige, peei name pi Pilato mage cälu te jitige.   
\s1 Pilato Yeesu ne Budre me Jitranige  
\r (Mareko 15:6-15; Luuka 23:13-25; Yoane 18:39–19:16)  
\p
\v 15 Israela biname cina liba kämäge gaabegabe äsuplengta trii ne jaawenusi, piba Rooma gabmani babo biname te krokeciiye mete cabu ca yaasatuge yepä biname ne, teepi lui tääpume birige singi.  
\v 16 Peeirage padare cabu krokeciiye mete bora biname puga ge ngii Baraba, lui tääpume biname cina baborage umle.  
\v 17 Biname cina liba tomi yootisi, Pilato itemlimige egä, “Weene singi cane lui ne asatame krokeciiye mete cabu ca, Baraba ne coo nää Yeesu ne, Keriso ca lui ne einenisi.”  
\v 18 Pilato apu naace popi itemlimige, ingle tabe umle ge, egä modamoda iiwäreja biname cina naace popi Yeesu ne secanisi teeme bau me, ingle teepi teebine ire patre eglisi.   
\p
\v 19 Pilato liba adnatäneji enajige atrana puupu cabu, teeme coga te piba mene jityepige egä, “Gone nuuja gwidape ne jaawenute peei conocäco biname tääpume, ingle cane wama cabu mage cewe boocananine temiji pi.”   
\p
\v 20 Modamoda iiwäreja biname piiyepu nuuja Israela modamoda biname cina biname bine tii jewenanemisi Pilato ne jajime tabe Baraba ne asatame Yeesu ne budre me aglime.  
\v 21 Siige Pilato itemlimige egä, “Ai neeneni cabu ca weene singi gemi cane laati ne isatinine?” Teepi jejisi egä, “Baraba ne!”  
\v 22 Pilato teebibine itemlimige egä, “Cane piba ngena jewenenine Yeesu tääpume, Keriso ca lui ne einenisi?” Teepi iyeta jiicisi egä, “Teebine baarge uli cabu jibyecreye!”  
\v 23 Pilato jejemige egä, “Ngena name pi? Tabe ngena niiya ne ituge wawena?” Yepä biname cina mage ala abayaninisi egä, “Baarge uli cabu jibyecreye!”  
\v 24 Pilato jepänige, egä ai lui niiyarage me äbitenige, cije cubu te läpletnutuge, siige tabe niiye siitige, ime äcisäjige biname bime opo gaabe, jiicige egä, “Cane yageyame lica gäne ai biname me budre tääpume. Peei lui weeme bau sine.”  
\v 25 Iyeta biname cina gigri ala tabayaninisi egä, “Cine piiyepu cime bägräwale cama, cine temi yageyame teeme budre tääpume. Cine te cirege daremu acata teeme budre name pi!”  
\v 26 Puma cita ca Pilato Baraba ne sisatige, cubu biname bine jejemige Yeesu ne adnaname, siige jityepige baarge uli cabu äbyecrame.   
\s1 Rooma Cubu Biname cina Yeesu ne Ätutena pana Jewenanisi  
\r (Mareko 15:16-20; Yoane 19:2-3)  
\p
\v 27 Pilato me cubu biname cina Yeesu ne ecanisi Pilato me mete opo gome me. Teepi ala tesoglicmisi teta cama lui yepä sange cubu biname bine, siige teepi Yeesu ne jewaclomtisi.  
\v 28 Teepi teeme cäbletääpe bine jiirecimisi, ududi cäbletääpe ca esigrisi ätutename, egä tabe mope biname gyene.  
\v 29 Teepi pägepäge seeasea ne jemle-maltisi krauni tääpume, siige teeme mope cabu ecitisi. Teeme camu poto ime cabu suru ecärisi, siige kokorare ca ipednanemisi teeme opo gaabe je. Teepi ai ne ätutena pana jewenisi, egä tabe babo mope biname gyene. Puma cita ca teepi jewablisi teebine, jejisi egä, “Sebore Israela biname bime mopeyame!”  
\v 30 Teepi teebine mote ca ityewäjisi, lui suru ne ecitisi teeme ime cabu, pui ca eglisi mope gome.  
\v 31 Teepi liba ätecitinisi teebine apu ätutena pana wawename, ududi cäbletääpe jiiremutisi, teemerage cäbletääpe ca esigrisi, siige ecanisi baarge uli cabu äbyecrame.   
\s1 Yeesu ne Baarge Uli cabu Jibyecrisi  
\r (Mareko 15:21-32; Luuka 23:26-43; Yoane 19:17-27)  
\p
\v 32 Teepi liba äsige, gaabegabe je Simona Kurene cewe biname ne jepänisi, jejisi Yeesu me baarge uli ne acaname, siige tabe ecanige.  
\v 33 Teepi atyarige cewe ngii Gologota me, lui me aboclomta egä ‘Mopekaake Cewe’.  
\v 34 Puga teepi Yeesu ne caapocapo waina niiye ecärisi nanime, lui traci gwidape cama alengläciteji teeme pita diibe ceerame, yepä mite agli ingwe gaabe ca tabe singi lica nanime.   
\p
\v 35 Teepi teebine baarge uli cabu jibyecrisi. Puma cita ca teepi matimati kula cabu teeme ngii bine yoogärimisi, piba yiisabäjemisi pui kula bine umle äbitame, egä teepi lipulipu Yeesu me cäbletääpe bine abelename.  
\v 36 Peei ingwe ca teepi puga adnatärige, Yeesu ne ire jetwisi.  
\v 37 Teeme mope gome me mene ne ecitisi teeme budre ingle poto cidi me egä, AI LUI YEESU SINE, ISRAELA BINAME BIME MOPE BINAME.  
\v 38 Piba teepi neeneni cubucubu biname bine baarge uli cabu jääbyecrisi Yeesu me wajwa je, nuuja te camu poto ca, nuuja te säwäci poto ca.   
\p
\v 39 Laatibi teebibine ääsuplengäjänisi, teepi mope akocnäjinisi, Yeesu ne jisädanisi.  
\v 40 Teepi jiicisi egä, “Maane peese näte, iiwäreja mete ne lui te yiigarecenite, cuta cääri nesae bimu cama erange-nite. Maane miiji äbiti, maane liba Acejiyame me Bägrä gäte. Täini baarge uli cabu ca!”   
\p
\v 41 Modamoda iiwäreja biname, cotre abiberäja biname piiyepu nuuja modamoda biname cina teebine cuta pipu jisädanisi,  
\v 42 jiicisi egä, “Tabe nuuja biname bine miiji tewenanemumi, yepä tabe äblicäco teemämu miiji äbita. Cije tabe Israela mope biname lica gyene? Tabe liba baarge uli cabu ca täinenige, cine piba teebine jitrungenisi.  
\v 43 Tabe teeme ngene atwanena bicranige Acejiyame bau me, piiyepu teeme Bägrä ca ainenige. Yoo siige mine jääpänesi, egä Acejiyame liba singi teebine miiji wawename.”  
\v 44 Piiyepu peei neeneni cubucubu biname, lui bine teeme gome jääbyecrisi, teepi cuta pepu jejananisi teebine.   
\s1 Yeesu me Budre  
\r (Mareko 15:33-41; Luuka 23:44-49; Yoane 19:28-30)  
\p
\v 45 Bimu duusa me krokeciiye te cewe ne iyeta icwabige, siige nesae awa pepu enajige.  
\v 46 Piba mämle bimu cabu Yeesu mage ala abayige egä, “Eeli, Eeli lama sabatani.” Peei lui egä, “Cäme Acejiyame, cäme Acejiyame, maane ngeno me cebine nägyite?”  
\v 47 Poto biname lui cina aclajuteji puga ge, jitecijisi, jiicisi egä, “Tabe Eliya ne ala tesoglecenige.”  
\v 48 Teeme yepä te piba taatu tuuwamige, waarpopale pana gwidape ne yiiglenutige caapocapo waina niiye cabu, suru ca jigadige, siige cabu me ewepäntige tabe nanime.  
\v 49 Poto cina jiicisi egä, “Cäro, mine jääpänesi, egä Eliya liba tädenige teebine miiji wawename.”  
\v 50 Yeesu cääri mage ala abayige, ceräcerägääbu buuwe mope bine yiisabimige, siige teeme ireclota ecärige.   
\p
\v 51 Iiwäreja mete cabu Acejiyame me puupu ne lui cäbletääpe te jilyengenige biname bime puupu cabu ca, pui cäbletääpe te äderärige cabu ca ngälu gawe me. Ocneja puga ge, modamoda kula cina äplegicininisi,  
\v 52 gape cina iitnetnäjinisi, siige bucurage Acejiyame me biname laatibi budre, teepi tarpineräjininisi ireclota me.  
\v 53 Teepi teeme gape bine sebmalimisi. Yeesu liba budre cabu ca tarpinantige, teepi piba Yerusalema me eclige, puga aboclomäjininisi bucurage biname bime bau me.   
\p
\v 54 Cubu mope biname piiyepu teeme ingwe gaabe biname laatibi Yeesu ne ire jetwisi, liba jepänisi ocneja ne piiyepu iyeta ngena cina äbitininisi, teepi mage wälu äbitininisi, jiicisi egä, “Tabe toracarage Acejiyame me Bägrä gyene.”   
\p
\v 55 Puga ge bucurage magebi cudecewe ca ire. Teepi Yeesu cama Galilaya probins cabu ca seclumi teebine ätityerame.  
\v 56 Teeme sigu cabu Mariya Magadala cewe magebi piiyepu Yakobu Yoosepa naabime mage ngii Mariya cuta Jebedayo me coga.   
\s1 Yeesu ne Gape cabu Ecitisi  
\r (Mareko 15:42-47; Luuka 23:50-56; Yoane 19:38-42)  
\p
\v 57 Liba mämleteca ge, yepä dogwe biname ngii Yoosepa te Arimatea cewe cabu ca piba tatyaramtige. Tabe cuta nuuja Yeesu me abiberäja bägrä ge.  
\v 58 Tabe Pilato bau me ädige Yeesu me budrekaake tääpume ätinerame. Pilato jejemige budrekaake Yoosepa ne ceerame,  
\v 59 siige tabe budrekaake ne baarge uli cabu ca sitrungamtige, kirece bulubulu cäbletääpe ca tope etnige,  
\v 60 ecanige, teeme Yoosepa me tääpume lui gape ne cemacema tuurumesi baborage kula bora, pui ngalebora me ecitige. Tabe baborage kula ne epetrengäjige gape grana armi tääpume, siige acnenutige.  
\v 61 Mariya Magadala cewe magebi piiyepu nuuja Mariya, teepi puga adnatäneji aanajige, opire gape cabu mage.   
\s1 Awamuta Biname cina Gape Gome  
\p
\v 62 Nuuja bimu cabu lui Sabade bimu ge, modamoda iiwäreja biname piiyepu Parisea sigu biname cina Pilato bau me eclige,  
\v 63 jejisi egä, “Babo biname, cine ngene jotwinago, egä pui walya biname liba ireclota senajumi, tabe tiicumi egä, ‘Cane nesae bimu ingwe gaabe ca budre cabu ca pa larpinantepene.’  
\v 64 Jejemi gape ne cängena awamutame nesae bimu ngalebora, piba teeme abiberäja bägrä cina äblicäco otni teebine ero ca acatame, puma cita ca jajanename egä, ‘Tabe budre cabu ca tarpinantige.’ Apu liba äbita je, teeme ai ingwe ca walya te niiyarage cirege teeme niinäce walya cabu ca.”  
\v 65 Pilato jejemige egä, “Awamuta biname bine ewademeye, naaclege, gape ne jewamuteye, weene lipu miiji gemi.”  
\v 66 Siige, teepi Pilato ne ebmalisi, eclige gape gome me. Teepi gape grana cabu lui kula ne etengäcitisi, awamuta biname bine puga sebmalimisi.   
\c 28  
\s1 Yeesu Budre cabu ca Arpinantige  
\r (Mareko 16:1-10; Luuka 24:1-12; Yoane 20:1-10)  
\p
\v 1 Sabade bimu me ingwe ca Sande baani te liba seclitige, Mariya Magadala cewe magebi piiyepu nuuja Mariya teepi aaclige gape ängrärame.  
\v 2 Puma cita ca babo kokre ocneja te tädige. Yageyame me mename seemo te cabucewe ca täinige, kula ne epetrengäjige Yeesu me gape grana cabu ca, siige pui kula papa cabu adnatige.  
\v 3 Teeme opo paamlepamle pana ge, cäbletääpe lui toraca bulurage ge.  
\v 4 Awamuta biname cina babo wälu äbitininisi, jelonecmige, siige gawe cabu itrametnemige budre biname pana.   
\p
\v 5 Mename seemo te magebi bine jaajige egä, “Wälu gone läbituye. Cane umle gäne, egä weene Yeesu ne jirngeniye, baarge uli cabu lui ne tibyecrumesi.  
\v 6 Tabe ama lica gyene. Tabe barpi-nantige, tabe lipu itu tiicumi. Siclege, jepäneye tabe luma ätwitäneji senajumi.  
\v 7 Äte watata iclege, teeme abiberäja bägrä bine jejemepeye, egä tabe budre cabu ca barpinantige, siige Galilaya me pa lädepi teeme niinäce gaabe me; teepi teebine puma pa jääpänepesi. Ngene gone jitrimaluge, cane lipu bii jijine.”  
\v 8 Magebi cina watatarage gape ne sebmaläsi. Teepi nuuja poto wälu nuuja poto gege ge, siige uuwamäsi Yeesu me abiberäja bägrä bine jajime, ngena te bäbitige.   
\p
\v 9 Puma cita ca Yeesu teebibine opopa jaawenige, jaajige egä, “Poode weeme bau me!” Teepi teeme bau me taaclige, ernge gome joomläsi, siige ngenecu miiji cama teebine jepänäsi.  
\v 10 Yeesu jaajige egä, “Wälu gone läbituye! Iclege, cäme naane igane bine jejemeye teepi Galilaya me otnime. Teepi cebine puma pa näpänepesi.”   
\s1 Awamuta Biname bime Aitneja Mene  
\p
\v 11 Magebi cina liba gaabe cabu jage, lui cubu biname cina gape ne jewamutisi, teeme poto cina äcnärige babo cewe me, modamoda iiwäreja biname bine jejemisi, ngena te bii bäbitige.  
\v 12 Modamoda iiwäreja biname cina nuuja modamoda biname bime cama yepä cewe me abasecretninige mene atraname. Teepi baborage rarekaake cubu biname bine ecäremisi,  
\v 13 jejemisi egä, “Weene miiji biname bine jajanename egä, ‘Teeme abiberäja bägrä cina ciiye seclige, teeme budrekaake ne ero ca becatisi, cine liba ute ge.’  
\v 14 Siige Pilato liba ai poto cidi me ätecija je, cine te teebine miiji ngenecu me pa jaawenepesi. Weene nuuja singi lica gemi ngenecu mäpu äbitame.”   
\p
\v 15 Awamuta biname cina rarekaake ewadimisi, jewenisi, teepi lipu jejemisi. Ai mene ne Israela biname cina ecenanenisi ngälu page pisi nyene.   
\s1 Yeesu Aboclomtige Teeme Abiberäja Bägrä bime bau me  
\r (Mareko 16:14-18; Luuka 24:36-49; Yoane 20:19-23; Apostolo 1:6-8)  
\p
\v 16 Lebin abiberäja bägrä cina eclige podo cabu me Galilaya je, Yeesu liiyeme tejemumi teepi otnime.  
\v 17 Teepi liba teebine jepänisi, siige ngenecu miiji me äbitininisi, yepä poto cina toracarage lica jitrungisi, egä Yeesu sine.  
\v 18 Yeesu teeme gome tädige, jejemige egä, “Cebine iyeta kokre ituge ceera cabucewe je piiyepu gawecewe cabu.  
\v 19 Naaclege, iyeta maramara gawe biname bine jewenemepeye cäme abiberäja bägrä tääpume. Niiye ca jicisäjemepeye Babe, Bägrä, Aceji Seemo teeme ngii cabu,  
\v 20 piiyepu ebiberäjemepeye teepi ätecijame iyeta cane lui tääpume itu jijananipene. Cane weene cama pagege iyeta padare ngälu ai padare me ngälugaabe me.” Mene ngälu peese.