\id MAT - Muinane NT -Colombia 2009 (DBL -2013) 
\h SAN MATEO 
\toc1 San Mateo 
\toc2 San Mateo 
\toc3 Mt 
\mt1 SAN MATEO 
\c 1  
\s1 Jesucristo Sɨɨcɨjemɨnaa. 
\r (Lc 3.23-38) 
\p  
\v 1 Jinoodɨmou Jesucristo eedeetemɨhaiu iicaumo. Jaabo Jesucristo David, Abraham, icamɨsi iyaachi iicaubo. 
\p  
\v 2 Jaabo Abraham Isaac onooboco seemevauhi. Jaabo Isaac seemevauhi Jacob onooboco. Jaabo Jacob seemeneu Juda onoobo bu saatoho inahabomɨ.  
\v 3 Jaabo Juda seemevauhi Fares, Zara, onoomɨsico. Jaamɨsi seejɨu Tama onoogo. Jaabo Fares seemevauhi Esrom onooboco. Jaabo Esrom seemevauhi Aram onooboco.  
\v 4 Jaabo Aram seemevauhi Aminadaco. Jaabo seemevauhi Naaso onooboco. Jaabo seemevauhi Salmon onooboco.  
\v 5 Jaabo seemevauhi Boos onooboco. Jaabo seejɨu Rahab onoogo. Jaabo Boos seemevauhi Obed onooboco. Jaabo seejɨu Rut onoogo. Jaabo Obed seemevauhi Isai onooboco.  
\v 6 Jaabo Isai seemevauhi aivojɨɨbo Davidco. Jaabo aivojɨɨbo David taabau Betsabe onoogo. Jaago Uria onoobo taabaco udumɨtɨɨcɨugo Salomon onooboco seemevauhi. 
\p  
\v 7 Jaabo Salomon Roboan onooboco seemevauhi. Jaabo seemevauhi Abia onooboco. Jaabo Abia seemevauhi Asa onooboco.  
\v 8 Jaabo Asa seemevauhi Josafat onooboco. Jaabo seemevauhi Joram onooboco. Jaabo seemevauhi Uzias onooboco.  
\v 9 Jaabo Uzias seemevauhi Jotan onooboco. Jaabo seemevauhi Acaz onooboco. Jaabo Acaz seemevauhi Ezequias onooboco.  
\v 10 Jaabo Ezequias seemevauhi Manase onooboco. Jaabo seemevauhi Amon onooboco. Jaabo seemevauhi Josia onooboco.  
\v 11 Jaabo seemevauhi Jeconia onoobo, bu inahabomɨ icamoco Israel cuumimɨnaaco Babilonia jiinɨjevɨ asatyuudɨɨhivɨ. 
\p  
\v 12 Jaanobuunatɨ Jeconia seemevauhi Salatiel onooboco. Jaabo seemevauhi Zorobabelco.  
\v 13 Jaabo Zorobabel seemevauhi Abiud onooboco. Jaabo seemevauhi Eliaquim onooboco. Jaabo seemevauhi Azor onooboco.  
\v 14 Jaabo seemevauhi Sadoc onooboco. Jaabo seemevauhi Aquin onooboco. Jaabo seemevauhi Eliud onooboco.  
\v 15 Jaabo Eliud seemevauhi Eleazar onooboco. Jaabo seemevauhi Matan onooboco. Jaabo seemevauhi Jacob onooboco.  
\v 16 Jaabo Jacob seemevauhi Joseque Maria taje iicauboco. Jaago Maria Jesuco seemevauhi Cristo imomo iicaaboco. 
\p  
\v 17 Jaamaño Abraham iicaunotɨ David ifiivuunovɨ icamo fahuseecɨ siino igueenemeheje ɨdɨɨmobacajeva. Jaanotɨ bu siino tonoodɨbacajevaro, bu israelmɨco babiloniamɨ iguiinonɨumoro aamocasiunovɨ. Jaamo nanivamɨnaaco iicanɨcɨbadɨ. Babilonia jiinɨjevɨ satyuumo. Jaanotɨ bu siino tonoodɨbacajeva nigacɨtɨ jari Cristo fiivuuhi. 
\s1 Jesucristo Ifiivuuno. 
\r (Lc 2.1-7) 
\p  
\v 18 Jillɨ Jesucristo fiivuuhi seejɨ Maria Joseque itajevaqui icacuuhi. Jaarugo diibomahi iicautɨnaacaro seemene ijeebɨɨfaño icacuuhi Moocaani Gaija mitya noojɨri.  
\v 19 Jaanaa Jose aijɨ ijeebɨɨ imino iicahicaumaño imuguutɨɨbo miyamɨnaaco diigo tollɨ iicaunoco uguubusunoco. Jillɨ llɨɨvɨ diigotɨ gaajacɨratɨno idugaavequi omoonɨjiruno,  
\v 20 esamaajeri icahicaubovɨ fucu tɨgafañodɨ Moocaani toomomɨnaafi diibovɨ ajafeveuboro diiboco nuuhi: Jose David iyaachi, igototɨɨboro Mariaco diitaabatɨ gaayɨcɨ oono diigofaño seemene ifiivosee Moocaani Gaija seemene.  
\v 21 Jaasee ifiivoseeque Jesutɨ momonɨ. Jillɨ diibo momo icaji diibo cuumimɨnaaco iimitɨtɨ ataajasujiibo iicamaño, nooboro. 
\p  
\v 22 Jillɨ icauno johono Moocaani ihiimaamɨnaafi Isaia onoobofeenedɨ unuuno imiyacafetequi: 
\q1  
\v 23 Bagocaja ohoovagoro seemevajigo. Jaabo momoji, Emanuel, nooboro. Jaano jino momo Emanuel onoono: Moocaani mɨɨhaivɨ gasecuhi, eneejiruno. 
\p  
\v 24 Jaabo Jose aaicuudɨ, Moocaani toomomɨnaafi diiboco unuubadɨ moonɨubo Mariaco mogaitɨ gaayɨcɨubo.  
\v 25 Jaarugoma icautɨɨbo iseemeneque ɨɨcɨugoro Jesutɨ omomonɨutɨnohachuta. 
\c 2  
\s1 Jiinɨjeo Maaimomɨ Jesuco Emeecɨvauno. 
\p  
\v 1 Jaabo Jesu fiivuuhi Belen onoocuumivɨ Judea jiinɨjevɨ. Jaasumi Herode onoobo toojiinɨje aivojɨɨbou.\f + \fr 2:1 \ft Jaabo Herode Imityaabo onoobo.\f* Jaanaa Jerusale cuumivɨ gaseumo oriente aamɨjɨtɨ asaaumo maaimomɨ gaseuhi.  
\v 2 Jaamo dilluuhi: ¿Cuuca iicaabo judiomɨ aivojɨɨbo ifiivoobo? Mɨɨro mɨɨhai orientetɨ imeecɨrɨgaico maatyɨmemere jino masaahi diiboco mihimovamo, noomoro. 
\p  
\v 3 Diito jillɨ unuunoco ihaivojɨɨbo Herode uguubuuboro nɨjɨ nɨjɨ minifutuuhi, bu paryɨ Jerusale cuumi miyamɨnaa icano.  
\v 4 Jaaboro ihaivojɨɨbo paryɨɨcɨno sacerdotemɨ aivojɨtoco ucuuhuvauboro, bu Moise tajɨɨbaco miyamɨnaaco ɨjɨɨbeguefimoco icano ucuuhuvauboro diitoco dilluubo: ¿Naa, conoovɨ fiivejiibo Cristo? nooboro. 
\p  
\v 5 Jaanegui nuumo: Belen de Judeavɨ fiivejiibo tollɨ nooboro Moocaani iimaamɨnaafi caatɨnɨuhi: 
\q1  
\v 6 Ɨɨjoho Belen Juda jiinɨje cuumi, aivo obocɨgotɨrucuumi, bu toojiinɨjeo aivojɨtoguiinovɨ diicarahi. Jaarunaa Moocaani bocɨgusuhi. Mɨɨro difañotɨ aivojɨɨbo fiiveji taacuumimɨnaa israelmɨnaaco eteemejiibo, noono, noomoro. 
\p  
\v 7 Jaanoma iicaubo Herode diito maaimomɨco toovono ucuuhuvauboro imino dilluuhi diitoco imeecɨrɨgaico cofucu aatyɨmeunoco.  
\v 8 Jaaboro diitoco Belen cuumijaa agalluuboro nuubo: Tahɨ mofoo. Jaamoro imino midillu toosee iicamañoco. Jaamo mahatyɨmedɨ uco mɨjɨɨbogo uujoho bu tollɨro imetequi, nooboro. 
\p  
\v 9 Jillɨ nooboro diitoco maaimomɨco ihaivojɨɨbo ɨjɨɨbuguuneri fuumo. Jaanaaca diibo imeecɨrɨgaico aamɨjɨtɨ aatyɨmeubo diito ɨmega feehicauhi. Jaanofeenevɨ jari imeecɨrɨgai samañovɨro minifutuuhi toosee iicaunohallɨvɨ.  
\v 10 Jaagai imeecɨrɨgaico imaaimomɨ aatyɨmeumoro sihidɨ imo imo minifutuumo.  
\v 11 Jaadɨ toojafaño ajaaheveumo tooseeque atyɨmeuhi, bu seejɨ Mariaco icano. Jaamoro tooseeguiino ememuɨɨvuumoro tooseeque imuumo. Jaadɨ isatyotaaco afaayɨumoro tooseeque acɨumo oro, insienso, mirra icanoco.  
\v 12 Jaadɨ tɨgafañodɨ diitoco: Herode iicahɨgodɨ muhuumidino, noonoro afaguunegui, siijɨriro uumiumo ijiinɨjejaago. 
\s1 Jesuma Caanimɨsi Egipto Jiinɨjejaago Agaauno. 
\p  
\v 13 Jaamo diito maaimomɨ ufuunobuunatɨ tɨgafaño Moocaani toomomɨnaafi Josevɨ ajafeveuboro diiboco nuuhi: Gañiivo jaaboro seemeneque seejɨma dɨɨcɨɨbo Egipto jiinɨjevɨ digaa. Jaaboro tahɨ diica jari ɨco onoonohachuta Herode amɨɨsi seemeneque guiinejiibo igaicaauqui, nooboro. 
\p  
\v 14 Jaanegui Jose agañiivuuboro tooseema seejɨco ɨɨcɨuboro fucufeenevɨro fuuhi Egipto jiinɨjevɨ.  
\v 15 Tahɨ icaumo Herode iguijeveutɨnohachuta. Jillɨ icauno Moocaani ihiimaamɨnaafifeenedɨ unuuno imiyacafetequi: 
\q1 Egipto jiinɨjetɨ Taseemeneque cuuhuvaji, unuuno. 
\s1 Herode Seemeque Gaisiraicɨsuhi. 
\p  
\v 16 Jaanaaca Herode maaimomɨ diibo iijɨco agañɨɨunoco agaajacɨuboro sihidɨ sɨfiiratuubo. Jaaboro seemeque paryɨɨcɨno gaisiraicɨsuubo mificabacɨtɨ guiinovɨ iicaumoco paryɨ Belen cuumiri icaumo seemeque, bu paryɨ ihallɨdɨ iicaucuumije miyamɨnaa seemeque icano, maaimomɨ diiboco unuusumi paryɨ ifiivuusehejeque.  
\v 17 Jillɨ miyaavuuno, Moocaani iimaamɨnaafi Jeremia acaatɨnɨuno: 
\q1  
\v 18 Guubuvusuno ico Rama onoohɨgovɨ ataacasino sihidɨ ɨjɨjovoonɨno; Jaago Raquel iseemeque ataago. Jaago imogotɨhi diigoco ajacusunoco ochoomocɨnɨcuuneguiiha, nooboro. 
\p  
\v 19 Jaanobuunatɨ Herode iguijeveunobuunatɨ siino Moocaani toomomɨnaafi Josevɨ siino jafeveuhi tɨgafañodɨ Egipto jiinɨjevɨ. Jaabo diiboco nuuhi:  
\v 20 Goova gañiivoobo seemeneque seejɨma dɨɨcɨɨbo dojɨcuvɨro duhuumi Israel jiinɨjevɨ guijevecuumo seemeneque agaicaauguehicaumo, nooboro. 
\p  
\v 21 Jaanegui Jose agañiivuuboro tooseeque seejɨma satyuuhi Israel jiinɨjejaago.  
\v 22 Jaarunaa Arquelao onoobo caanibuuna Judeavɨ aivojɨɨbotɨ iicaunoco Jose agaajauboro tahɨ ufuunoco iguiubo. Jaaboco tɨgafañodɨ ɨjɨɨbuguunoma iicaubo Galilea jiinɨjejaagovɨro fuubo.  
\v 23 Jahɨgo ɨɨfutuudɨ Nazare cuumivɨ icatuubo. Jillɨ icauno Moocaani iimaamɨnaa unuuno imiyaavequi: Jesu Nazareoobo, noocɨnɨji, unuuno. 
\c 3  
\s1 Jua Nitɨmɨnaafi Sɨcaihɨgovɨ Jɨɨbeguehi. 
\r (Mr 1.1-8; Lc 3.1-9, 15-17; Jn 1.19-28) 
\p  
\v 1 Tusumi Jua Nitɨmɨnaafi saauhi Judeatɨ iicano sɨcaihɨgovɨ jɨɨbogooboro jillɨ neehicauhi:  
\v 2 Amɨɨhai imitɨco mejeevesucu, jino Moocaani aivojɨ iicajino fiitɨvucuuhi, nooboro. 
\p  
\v 3 Jaabo jaanɨ Jua, johono diibotɨ Moocaani iimaamɨnaafi Isaia jillɨ nooboro acaatɨnɨubo: 
\q1 Saatoho ico guubuvusuhi sɨcaihɨgotɨ ocoovadiicɨnɨno: Moocaani jɨɨhaico mihimibachu; sano tɨcovoro jɨɨhaico meheetavo, onoono. 
\p  
\v 4 Jaabo Jua gaachehuu camellomɨ ijeene eetavotau. Jaabo machutahicau chahacamɨ, bajɨo iimɨ icanoro.  
\v 5 Jaaboco uguubunɨcɨvamo saahicauhi Jerusale cuumitɨ. Paryɨ Judeao jiinɨjemɨnaa, bu Jorda teehi fiitɨno iicano jiinɨjemɨnaa icamo diiboco uguubunɨcɨvamo.  
\v 6 Jaamo iimitɨco ɨjɨɨbogonobuunatɨ Jua diitoco Jorda onoohifaño nitɨhicauhi. 
\p  
\v 7 Jaanaaca bu diibojaago ajashutɨmo fariseomɨoto, saduceomɨoto icamo diibojaa initɨquimaaivamo asaahicaunoco aatyɨmeuboro diitoco nuuhi: ¡Jiinimomɨbadɨ mihicano miyamɨnaa! ¿Mɨɨjoho amɨɨhaico ɨjɨɨbogonotɨ mataajaji ñɨhicuno Moocaani omoonɨjino ifiitɨvonotɨ?  
\v 8 Jaanegui imino mihica miyaano amɨɨhai eedeehifiico mejeevesuno foovono ihɨfuvusuqui.  
\v 9 Jaamoro mɨɨhai Abraham iyaachimɨhai, noomoro mihiimaadino. Mɨɨro jino amɨɨhaico neehi: Jiba guiisiba icarubatɨ Abraham iyaachimɨhaitɨ Moocaani fiivusujirahi.  
\v 10 Mɨɨro jɨgaaje imibaicɨnɨcuuhi ɨmohonoco iquitɨqui. Jaabadɨ paryɨ ɨmohono iiminoco onoovatɨhehejeque miquitɨmoro cɨɨjɨgaifaño mɨjɨgasutahi.  
\v 11 Miyaano naha uujoho nɨfaihuri nitɨhicahi amɨɨhai imitɨco mejeevesucuuno jɨɨbogobadɨ iicano. Jaanotɨ naha taabuunatɨ asaabo amɨɨhaico nitɨji Moocaani Gaijari, cɨɨjɨgairi icano. Diibo tajanaanɨcɨvɨ mityahi. Jaamaño uujoho aivo ɨfototɨhi diibo tɨhaipaajeque asatyejirunovɨ.  
\v 12 Jaabo usefaño ipala icacuuhi. Jaaneri itrigoco iimibachuuboro ibeevaco aicujiibo. Jaaboro itrigo noovataco igranerofaño ficujiibo. Jaaboro ibeevanoco jɨgasujiibo ufucuro ajabaavejitɨno cɨɨjɨgaifaño. 
\s1 Jesuco Initɨuno. 
\r (Mr 1.9-11; Lc 3.21-22) 
\p  
\v 13 Jaanaaca Jesu saauhi Galileatɨ Jorda onoohijaago Jua iicauhɨgo diiboco Jua initɨqui.  
\v 14 Jaarunaaca Jua itɨconɨ imuguutɨhi. Jaaboro Jesuco nuubo: ¿Uco naha ɨɨjoho nitɨjirahi mɨllɨtɨ bu ɨco uujoho nitɨjirahi? nooboro. 
\p  
\v 15 Jaarunaa Jesu diiboco nuuhi: Jaafa jisumihiica tollɨ icano, tollɨ Moocaani atajɨɨbanoco imino momoonɨqui, nooboro. 
\p  
\v 16 Jaadɨ Jesuco initɨubo iteehifañotɨ iinovaubacaro niqueje faayacafutuuhi. Jaanofañotɨ Jesu atyɨmeuhi Moocaani Gaija nimɨihubadɨ jeevaabo diibohallɨvɨ iniitovaunoco.  
\v 17 Jaanaaca guubuvusuuno niquejefañotɨ unuuno: Jaanɨ Taseemene aivo agaijɨɨbo diiberi sihidɨ uujoho imo imo iicaabo, unuuno. 
\c 4  
\s1 Jesuco Ɨjɨ Ɨnɨsuuno. 
\r (Mr 1.12-13; Lc 4.1-13) 
\p  
\v 1 Jaanaacaro Moocaani Gaija Jesuco satyuuhi sihɨ sɨcaihɨgovɨ, ɨjɨ diiboco inɨsuqui. 
\p  
\v 2 Jaabo tahɨgo icaubo cuarentadɨ cuujeva, bu cuarentadɨ fucuva icano machutɨɨbo. Jaanobuunatɨ jari diibo ajeba aivuuhi.  
\v 3 Jaaneguiiha ihɨjɨ Jesujaa asaauboro diiboco nɨsuvauhi jillɨ nooboro: Miyaano Moocaani Seemene idiicahachiijɨ jiba guiisibaco tajɨɨba maahunotɨ iminifetequi, nooboro. 
\p  
\v 4 Jaarunaa Jesu diiboco iimusuuhi: Mɨɨro Caatɨnɨhaame neehi: Ɨdɨɨnoro maahu sefari miyamɨnaafi icajitɨhi, tollɨro bu Moocaani iijɨ sefari icajiibo, noono, nooboro. 
\p  
\v 5 Jaadɨ ihɨjɨ Jesuco satyuuhi iimino Jerusale cuumihallɨvɨ. Jaaboro diiboco caamovono ficuubo Moocaani iija niibahucu nijequevɨ.  
\v 6 Jaaboro diiboco nuubo: Miyaano aivo Moocaani Seemene idiicahachiijɨ juugatɨ baavɨ casiniivo. Mɨɨro Caatɨnɨhaamefaño noono: 
\q1 Moocaani itoomomɨnaaco tajɨɨbaji ɨco iteemequi ihusenehallɨvɨ ɨco gaayɨcɨnɨjimo. Jaabo guiisiba sefavɨ ditɨhaiño aivovotɨno iicaqui, noono, nooboro. 
\p  
\v 7 Jaanegui Jesu diiboco iimusuuhi: Mɨɨro tollɨro noono Caatɨnɨhaamefaño: Moocaanico nɨsudino, noono, nooboro. 
\p  
\v 8 Jaanaaca bu siino ihɨjɨ diiboco satyuuhi caamovobaɨ nijequevɨ. Jaaboro paryɨ diiboco ɨɨfusuubo fanoojiinɨjeneque paryɨ ihaivojɨnoma.  
\v 9 Jaaboro diiboco nuubo: Meecɨ, paryɨ jinooco ɨco uujoho acɨji, taaguiino ememuɨɨvooboro uco idiimohachiijɨ, nooboro. 
\p  
\v 10 Jaanoma iicaabo Jesu diiboco nuuhi: Satanas fuucu, mɨɨro Caatɨnɨhaame neehi: Moocaani Dioscoro diimo. Jaaboro diibocoro deecɨvo, noono, nooboro. 
\p  
\v 11 Jaadɨ jari ihɨjɨ Jesuditɨ buhɨgovɨ minifutuuhi. Jaadɨ Moocaani toomomɨnaa asaaumoro diiboco jeecɨvovauhi. 
\s1 Jesu Tɨconɨhi Ɨjɨɨbogoobo Galileavɨ. 
\r (Mr 1.14-15; Lc 4.14-15) 
\p  
\v 12 Jaanaa Jesu guubuuhi Jua cɨvojafaño iicaunoco uguubuuboro fuuhi Galilea jiinɨjevɨ.  
\v 13 Jaaruubo Nazare cuumivɨ icautɨɨboro ufuubo icatuuhi Capernau cuumivɨ, Zabulon, Neftali icamɨsi jiinɨje onoohɨgo muuaijɨniri iicaucuumivɨ.  
\v 14 Tollɨ icauno, Moocaani iimaamɨnaafi Isaia acaatɨnɨuno imiyaacafetequi: 
\q1  
\v 15 Zabulon jiinɨje, Neftali jiinɨje icano muuaijɨnidɨ iicano jɨɨhairi, Jordantɨ aamɨjɨjaagovɨ, Galilea iicahɨgo judiomɨ iicatɨmo iicahɨgo.  
\v 16 Cɨvono jiinɨjeguiino iicaumoco achɨcɨuno seseene. Jaabadɨro bu guijeve cɨvo jiinɨjeguiino iicaumoco sesee achɨcɨhi, nooboro. 
\p  
\v 17 Jaadɨ jari Jesu tɨconɨuhi miyamɨnaaco ɨjɨɨbogoobo: Amɨɨhai imitɨco mejeevesucu jino Moocaani aivojɨ fiitɨvucuuhi, nooboro. 
\s1 Jesu Coovahi Igueenemehejedɨmo Fiicɨmɨnaaco. 
\r (Mr 1.16-20; Lc 5.1-11) 
\p  
\v 18 Jaanaaca Jesu feehicauhi Galilea muuaijɨnidɨ. Jaabo atyɨmeuhi miimɨsiicɨ inahaboma icamɨsico. Saafi momou Simon onoobo bu samomou Pedro. Jaanotɨ saafi momou Andre onoobo. Jaamɨsi fiicɨmɨnaatɨsi iicaumaño isinɨcuuhuneri muuaifaño fiicɨhicaumɨsi.  
\v 19 Jaamɨsico Jesu nuuhi: Tadyojɨcutɨ masaa amɨɨsico miyamɨnaa fiicɨmɨnaatɨsitɨ eetavequi, nooboro. 
\p  
\v 20 Jaasumiro isinɨcuuhunoco ejeevesuumɨsiro diibo dojɨcutɨ fuumɨsi. 
\p  
\v 21 Bu jaano janaanɨcɨ Jesu siino sitɨsico atyɨmeuhi: Jacoobo onoobo, bu Jua icano iicamɨsi Zebedeo achimɨsico, imeenegafaño caanima iicaumɨsi isinɨcuuhunoco amaahunɨumɨsico.  
\v 22 Jaamɨsico Jesu ucuuhuvaunegui caanico imeenegafaño ejeevesuumɨsiro diiboma fuumɨsi. 
\s1 Jesu Sihidɨ Miyamɨnaaco Jɨɨbeguehi. 
\r (Lc 6.17-19) 
\p  
\v 23 Jaabo Jesu fahɨgovadɨ Galilea jiinɨjeri feehicauhi faacuumiva sinagogajanofaño jɨɨbogooboro. Moocaani aivojɨ jɨɨbogo iimino jɨɨbogoco jɨɨbogooboro, bu fanoova guihuvaneri iguihuvamoco buheesuuboro.  
\v 24 Jaanoco Jesuditɨ guubucuumo paryɨɨcɨno Siria jiinɨjeri. Jaamoro diibojaa sɨvaumo paryɨɨcɨno fanoova guihuvaneri iicaumehejeque fanoova aivoneri, bu emeimɨvatomehejeque, epilepsia guihuvari iicaumoco, bu idɨɨno isifañɨɨmehejeque icano. Jaamoco Jesu buheesuhicauhi.  
\v 25 Jaaboco bucasihicaumo sihidɨ miyamɨnaa Galileaoto, bu Decapoli jiinɨje cuuminooto Jerusale cuumioteheje, bu Judea jiinɨjeoteheje, bu Jordan aamɨjɨjaagoteheje icamo. 
\c 5  
\s1 Ifabaɨhallɨvɨ Jesu Ɨjɨɨbuguuno. 
\r (Lc 6.20-23) 
\p  
\v 1 Jaanaa Jesu sihidɨ miyamɨnaa iicaumoco aatyɨmeuboro caamo ifabaɨ nijequevɨ ufuuboro casɨɨvutuubo. Jaabo cojɨvɨ ijɨɨbogomɨnaa igaivuuhi.  
\v 2 Jaadɨ Jesu tɨcovauhi diitoco ɨjɨɨbogoobo jillɨ nooboro: 
\p  
\v 3 Imicani icamo Moocaanico iimogomo ijeebɨɨno ɨɨdaasumaño. Jaamaño niquejefaño mihicaji. 
\p  
\v 4 Imicani icamo ɨɨdaasuno iicamo. Diitoco Moocaani jacusuji. 
\p  
\v 5 Imicani icamo, ijeebɨɨno ɨsɨɨcumo. Diito jiinɨjeque Moocaani aacɨguujeque gaayɨcɨji. 
\p  
\v 6 Imicani icamo iiminoco omoonɨjirunoco aivo iimogomo. Diito imo imo minifeteji. 
\p  
\v 7 Imicani icamo sitaaco ɨɨdaasugomo. Diitoco Moocaani ɨdaasugueji. 
\p  
\v 8 Imicani icamo ijeebɨɨ ɨmɨhɨnivatɨmo. Diito Moocaanico atyɨmeji. 
\p  
\v 9 Imicani icamo sajeebɨɨ icaco omoonɨmo. Diitoco Moocaani: Taseeme, eneejimo. 
\p  
\v 10 Imicani icamo Moocaani iimogonoco omoonɨnohallɨtɨ diitoco ɨjɨɨheveme. Diitononeji niqueje aivojɨ. 
\p  
\v 11 Imicani amɨɨhai tahallɨtɨ amɨɨhaico miyamɨnaa aivonoono onoomoro ɨdaasuno omoonɨmo, amɨɨhaihallɨvɨ sɨcamañehejeque ɨjɨɨbocasimo.  
\v 12 Jaasumi sihidɨ imo imo mihica, toono jaada ufucu niquejefaño sihidɨ jeevano ijaadaco magaayɨcɨji. Mɨɨro tollɨro amɨɨhai ɨmegavɨ iicaumo Moocaani iimaamɨnaaco ɨdaasuno moonɨumo. 
\s1 Jiinɨje Ɨmuhu Ohoovɨcɨno. 
\r (Mr 9.50; Lc 14.34-35) 
\p  
\v 13 Amɨɨhai jiinɨje ɨmuhu. Jaano ɨmuhu ijeevetecuuruva, ¿jinejeri bu mɨhɨmuhunɨjirahi; jinejebaguiiha imicuujitɨruno? Jaanoco buhɨ magañɨɨnoco miyamɨnaa quicujirahi. 
\s1 Jiinɨje Aachɨcɨnɨta Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 14 Amɨɨhai jiinɨje aachɨcɨnɨmɨnaa. Mɨɨro ifabaɨhallɨri iicacuumi toovono icatatɨhi.  
\v 15 Bu jaabadɨro cuugahuco mɨnɨɨmoro siinerihallɨvɨ mafabaacutatɨhi. Jillɨro ofoovomañovɨ caamo mificutahi paryɨ jaahe iicamoco ihachɨcɨnɨqui.  
\v 16 Jaabadɨ amɨɨhai momoonɨ amɨɨhai foovo miyamɨnaa ɨmefeenevɨ foovono ihɨfuvusuqui. Jaamoro amɨɨhai imino momoonɨnoco aatyɨmemere, Moocaani niquejefaño iicaaboco iimequi. 
\s1 Jesu Tajɨɨbaco Ɨjɨɨbogono. 
\p  
\v 17 Uco mehesɨcɨnɨdino, Moise tajɨɨbaco, bu Moocaani iimaamɨnaa jɨɨbogoco icano finɨsuvaabo, noomoro. Jillɨ toono unuuno imiyacafetequi saahi.  
\v 18 Mɨɨro miyanotɨro amɨɨhaico neehi: Niqueje, jiinɨje icano iicanohachuta tajɨɨbahaame naavutusutɨ sanooba gañɨɨcafetejitɨhi, ufucu iicajino iicanohachuta.  
\v 19 Jaamaño tajɨɨbatɨ sanoogayɨ ajashurunoco miyaano nootɨɨbo tollɨ omoonɨɨbo, bu jaaboro sitaaco tollɨro imitɨno imoonɨqui agaajasuuboco ufucu niquejefaño tollɨro jillɨ imɨhɨɨfoobotɨ noocafetejiibo. Jaanotɨ imityagooboro imino omoonɨɨboro sitaaco tollɨro imoonɨqui ijɨɨbogoobo ufucu niquejefaño aivo miyaabotɨ noocafeteji.  
\v 20 Mɨɨro jino amɨɨhaico neehi: Amɨɨhai caatɨnɨmɨnaa, fariseomɨ icamo iicabadɨro mihicamoro Moocaani iimogonoco momoonɨtɨhachiijɨ bu niquejefaño mefeejitɨhi. 
\s1 Icajɨɨsuditɨ Jesu Ɨjɨɨbogono. 
\r (Lc 12.57-59) 
\p  
\v 21 Amɨɨhai muguubuhicacuuhi, amɨɨhai eedeetemɨhaico jillɨ unuunoco: Gaicaaudino; cajaanɨhacho sitaaco agaicaaubo castigacafeteji, noomoro.  
\v 22 Mɨɨro jino uujoho amɨɨhaico neehi: Cajaatyohacho inahabojaago ɨsɨfiiratomo castigacafeteji. Cajaatyohacho inahaboco imitɨno onoomoco aivo isefa aivojɨto castigaji. Jaanotɨ bu inahaboco: Miyaaboɨvɨdɨ, onoomo infierno cɨɨjɨgai ñɨhicuguiino guiinovɨ minifeteji. 
\p  
\v 23 Jaanegui Moocaanico imequi ofooboro dinahaboma imitɨno idiicanoco edeesafotooboro,  
\v 24 siino uduumiiboro itɨconɨ dinahabojaagovɨhi difoo. Jaaboro diibo dimijɨɨvotoobo sajeebɨɨ minifototo. Jaadɨ jari duhuumiibo Moocaanico diimoto. 
\p  
\v 25 Jaanotɨ bu cajaatyohacho dihallɨvɨ ɨjɨɨbogomoro ɨco isisɨsuqui asatyohachiijɨ, dinahaboma jɨɨhaivɨro dimijɨɨvo. Ɨco dugaacumɨnaafico acɨtotɨɨbo iicaqui. Jaabo diibo sisɨmɨnaaco ɨco acɨjiruubo. Jaamo ɨco cɨvojafaño jɨɨhacujirahi.  
\v 26 Miyanotɨro ɨco neehi: Tahɨgotɨ dihiinejitɨrahi niinojegayɨco adaadutɨnohachuta. 
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Sifigoma Mihicajirunohallɨvɨ. 
\p  
\v 27 Amɨɨhairyo muguubuhicacuuhi sɨɨcɨje unuucuunoco: Sifigoma diicadino.  
\v 28 Mɨɨro jino uujoho amɨɨhaico neehi: Cajaatyohacho gaigooco imogomoro emeecɨmo ijeebɨɨfañodɨ diigoma icacuuhi. 
\p  
\v 29 Jaanegui dimiyanaagohaallɨɨ ɨco imitɨfaño agañɨɨsuhachiijɨ, toollɨɨco dɨɨcɨɨbo tehesino gañɨɨ; imijirunaa difiitɨ samañogayɨro ɨɨtɨ agañɨɨcafotono. Jaanotɨ imijitɨruno faabohoro difi cɨɨjɨgaifaño agañɨɨcafotono.  
\v 30 Jaanotɨ bu dihuse dimiyahuse ɨco imitɨfaño agañɨɨsuhachiijɨ quitɨcɨɨbo tehesino gañɨɨ; imijiruno samañogayɨro ɨɨtɨ agañɨɨcafotono. Jaanotɨ aivo imijitɨruno faabohoro cɨɨjɨgaifaño agañɨɨcafotono.\f + \fr 5:30 \ft Jino jillɨ iiminocoro moonɨ, imitɨco deetavedino, eneejiruno.\f* 
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Gaigooco Ejeevesufinohallɨvɨ. 
\r (Mt 19.9; Mr 10.11-12; Lc 16.18) 
\p  
\v 31 Tollɨro bu sɨɨcɨje nuumo: Cajaanɨhacho mogaico ejeevesumo, diigoco ejeevesucuunohaameque ihacɨqui, noono.  
\v 32 Jaarunofaño uujoho neehi: Cajaanɨhacho mogaico ajevahallɨtɨ icatɨno ejeevesuhachiijɨ diigoco ajeva imitɨco ɨcɨsuubo. Jaamaño sifi ejeevesucuugoco ɨɨcɨɨbo diigofañodɨ ajeva imitɨco ɨcɨhi. 
\s1 Jesu Moocaani Momofañodɨ Monoonɨcɨnohallɨvɨ Ɨjɨɨbogono. 
\p  
\v 33 Tollɨro bu muguubuhicacuuhi, sɨɨcɨjemɨnaaco unuunoco: Moocaani momofañodɨ unuucuunoco bañɨdino diibo ɨmefeenevɨ, noono.  
\v 34 Jaarunaaca uujoho amɨɨhaico neehi: Moocaani momofañodɨ mohoovɨcɨdino, niquejefañodɨ oovɨcɨmoro meneedino, toono Moocaani aivojɨ icaga iicahɨgo.  
\v 35 Tollɨro bu jiinɨjefañodɨ mohoovɨcɨdino, toojehallɨvɨ Moocaani itɨhaico ificuunɨcɨje iicamaño; bu Jerusale cuumifañodɨ mohoovɨcɨdino, tuucuumi Aivojɨɨbo Jesu cuumi iicamaño.  
\v 36 Tollɨro bu oovɨcɨɨboro: Tañigaɨ seseeteji, needino. Tollɨ eneeneri sajebaco diinigaɨjeque seseetesujirahi, nacu bu cɨvutusujirahi jaanucuhu.  
\v 37 Jillɨ tɨcovonoro: Jɨɨhɨ, Chahano, monoo. Jaanotɨ janaanɨcɨvɨ mejeenesucuuno, toono ɨjɨtɨ asaacuuno. 
\s1 Mɨɨno Mɨnaafico Magaijɨno. 
\r (Lc 6.29-30) 
\p  
\v 38 Amɨɨhairyo muguubuhicacuuhi, sɨɨcɨje jillɨ unuunoco: Saafi aallɨɨco ifinicaruhachiijɨ, bu diibo aallɨɨco finicarujirumo. Tollɨro iigaico igañɨɨsuruva, bu diibo iigaico gañɨɨjirumo.  
\v 39 Jaarunofaño uujoho amɨɨhaico neehi: Iimitɨɨboma mɨhɨɨbacasidino. Ɨvɨnaaca jillɨro saatoho amɨɨhai ɨmetɨ agabacuhachiijɨ, saanaagohɨmeque bu mahacɨ tollɨro bu igabacuqui.  
\v 40 Tollɨro bu cajaatyohacho ɨco ahaamɨmoro dicaamoojaco udumɨtɨɨcɨgohachiijɨ, tollɨro bu disacoco daacɨ.  
\v 41 Jaanotɨ bu tollɨro saatoho, fiisetaco minoocɨ kilometro tɨcovovɨ satyequi atajɨɨbahachiijɨ igueeneme kilometro tɨcovovɨ satyo.  
\v 42 Jaanotɨ bu cajaatyohacho ɨco siinoco idillumoco daacɨ, bu duvuduuvedino sita ɨco: Uco tooneguiiha presta, noomoro idillumeditɨ. 
\s1 Dimɨnaaco Gaijɨ 
\r (Lc 6.27-28, 32-36) 
\p  
\v 43 Tollɨro bu sɨɨcɨje unuunoco muguubucuuhi: Digataavomɨnaafico gaijɨ. Jaaboro dimɨnaafico dɨɨhegue, unuunoco.  
\v 44 Jaarunofaño uujoho amɨɨhaico neehi: Amɨɨhai mɨnaafico magaijɨ, Moocaanima mihiimaa amɨɨhaico aivonoono onoomoro ɨdaasuno omoonɨmohallɨvɨ.\f + \fr 5:44 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: imino monoo amɨɨhaico imitɨno onoomoco, imino momoonɨ amɨɨhaico ɨjɨɨheguemeque.\f* 
\v 45 Jaachiijɨ amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo seemetɨ mihicaji. Mɨɨro diibo inɨhɨbaco iinusuhicahi iimitɨmohallɨvɨ, bu iimimohallɨvɨ icano, bu tollɨro niijabaco galluhicaabo iimihiijɨmohallɨvɨ, bu iimitɨ iijɨmɨnaahallɨvɨ icano.  
\v 46 Jaanotɨ bu amɨɨhaico agaijɨmocoro magaijɨhachiijɨ, ¿mɨllɨ bu ijaadaco magaayɨcɨjirahi? Mɨɨro bu impuesto jaadusumɨnaa imitɨmo iicarumo tollɨro moonɨnɨcɨhi.  
\v 47 Jaabadɨro bu dinahabocoro idilluhachiijɨ, ¿mɨnoodɨ imico toono edeetavono? Mɨɨro bu tollɨro Moocaanico agaajatɨmeheje tollɨro moonɨfihi.  
\v 48 Jaanegui amɨɨhaico neehi: Imimo mihica oono amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo aivo imiibo iicabadɨ. 
\c 6  
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Imihusene Mihicanohallɨvɨ. 
\p  
\v 1 Amɨɨhai imino momoonɨnoco miyamɨnaa ɨmega momoonɨdino; jillɨ amɨɨhaico imityaguequiguiiharo. Jaanotɨ tollɨ momoonɨhachiijɨ amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo ijaadaco amɨɨhaico acɨjitɨhi.  
\v 2 Jaaneguiiha siinotɨ ucuujɨvaachumoco siineri adaamususumi faacuumimɨnaacoro gaajasudino: Oono bañɨsumɨnaa sinagogajanofaño, callenefeenevɨ icano omoonɨfibadɨ. Jaamo jillɨ moonɨnɨcɨmo miyamɨnaa diitotɨ imino ihiimaaqui. Jaarunofaño uujoho miyanotɨro amɨɨhaico neehi: Jaamaño miyamɨnaa ɨco iimono toonorucu dijaada.  
\v 3 Jaanotɨ naha ɨɨjoho ɨɨdaasumoco siinoco adaacɨhachiijɨ, toovono daacɨ, dimiyahuse omoonɨnoco dinanihuse gaajacɨtɨno iicaqui.  
\v 4 Jillɨ toovonoro deetavo, jaachiijɨ diicaani niquejefaño iicaabo toovono edeetavonoco aatyɨmeebere ɨco ijaadaco ihacɨqui. 
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Moocaanima Iimaaco. 
\r (Lc 11.2-4) 
\p  
\v 5 Jaamo bu amɨɨhai Moocaanima mihiimaasumi bañɨsumɨnaafi iicabadɨ mihicadino. Diibo imeguefihi julleecɨnɨɨboro sinagogajanofaño ihiimaabo, bu callenejɨninovɨ jillɨ miyamɨnaa diiboco ihatyɨmequiguiiharo. Miyanotɨro amɨɨhaico neehi: Toono miyamɨnaafi obocɨgoneriro jaaducafutucuuno.  
\v 6 Jaanotɨ naha ɨɨjoho Moocaanima idiimaajisumi, dimecufaño ɨdɨcafotooboro cuhufono diguhugaco fabaacuubo diimaa Moocaanima ɨɨro idiicahɨgo. Jaachiijɨ diicaani niquejefaño iicaabo toovono omoonɨnoco aatyɨmeebere ɨco ijaadaco acɨjiibo. 
\p  
\v 7 Jaabo Moocaanima idiimaasumi jillɨ mɨhɨɨfoneheje sɨcamañeheje samañocoro unuucumañocoro siino needino: Oono Moocaanico agaajatɨmo iicanɨcɨbadɨ: Fɨne jillɨ: sihidɨ ihiimaaneri Moocaani uco guubuhi, noomoro eesɨcɨnɨfimo.  
\v 8 Jaamobadɨ mejeevadino. Mɨɨro Moocaani ɨmegavɨro amɨɨhai midillutɨnaacaro gaajacuuhi amɨɨhai mucuujɨvaachunoco.  
\v 9 Jaaneguiiha amɨɨhai jillɨ noomoro Moocaanima mihiimaa: 
\q1 Moocaani niquejefaño idiicaabo, jaafa dimomo imino ijeevadɨ ficucafetehi.  
\v 10 Jaafa dihaivojɨ saahi. Jaafa dijeebɨɨ onoobadɨ eetavocafetehi jiinɨjehallɨvɨ, oono niquejefaño iicabadɨ.  
\v 11 Mɨɨhaico daacɨ machutaatɨ fafucuvaacɨvɨro.  
\v 12 Jaaboro mɨɨhaico mohimitɨco buusu, oono bu mɨɨhai, mɨɨhaico imitɨno omoonɨmoco toonoco mihimibachubadɨ.  
\v 13 Jaaboro mɨɨhaico ɨnɨsunofaño gañɨɨsudino. Mɨɨhaico imitɨ ɨjɨ usetɨ taajasu.\f + \fr 6:13 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Mɨɨro paryɨɨcɨnoro diino aivojɨ, mitya dihovosɨɨ ufucuro ifinɨjitɨno icano, onoonoco.\f* Fɨne. 
\p  
\v 14 Mɨɨro amɨɨhaico sita imitɨno omoonɨmoma toonoco mihimibachuhachiijɨ, bu tollɨro amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo amɨɨhai imitɨco imibachuji.  
\v 15 Jaanotɨ amɨɨhai sitaama mihimibachucasitɨhachiijɨ, bu amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo amɨɨhai imitɨco imibachujitɨhi. 
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Aigahallɨvɨ. 
\p  
\v 16 Jaabadɨro bu amɨɨhai safucuco mahaigasumi amɨɨhai ɨmeque ɨdaasuno miminiiyudino, oono bañɨsumɨnaa omoonɨnɨcɨbadɨ. Diito tollɨ moonɨfihi amachutɨnoco miyamɨnaa ihatyɨmequi. Jaanegui amɨɨhaico neehi: Toono ijaadaco mɨhɨcɨcuuhi miyamɨnaa obocɨgoneriro.  
\v 17 Jaanotɨ ɨɨjoho machutɨɨbo adaigasumi dihɨmeque nitɨɨbo imino feedamaje,  
\v 18 miyamɨnaa machutɨɨbo adaigaiñoco gaajacɨtɨmo iicaqui, ɨdɨɨboro niquejefaño iicaabo Moocaani ijeevadɨ samɨsi diiboma mihicaabo igaajaqui. Jaabo ɨco toono jaadaco acɨji. 
\s1 Niquejefaño Mubusumijema Mihicano. 
\r (Lc 12.33-34) 
\p  
\v 19 Jiijehallɨvɨ sihidɨ busumijeeneque mititibaanɨdino, deeɨra ifinɨsufijehallɨvɨ, bu tollɨro paryɨ busumijeene unucufijehallɨvɨ, bu tollɨro nanivamɨnaa ananinɨcɨnehejehallɨvɨ icano.  
\v 20 Ɨvɨ ɨdɨhɨgoro niquejefaño sihidɨ busumijeque mititibaanɨ, deeɨra ifinɨsutɨhɨgo, fanoova unucutatɨhɨgo, bu nanivamɨnaa ananifitɨhɨgo icano.  
\v 21 Mɨɨro amɨɨhai busumijeene iicahɨgovɨ, bu amɨɨhai jeebɨɨ icajirahi. 
\s1 Mofi Imitɨno, Bu Imino Icano. 
\r (Lc 11.34-36) 
\p  
\v 22-23 Mɨɨro saafi ihaallɨɨ iimitɨɨbo imino icajitɨrahi. Jaabadɨro saafi ijeebɨɨ iimitɨɨbo imihusetɨhi. Jaabo iimitɨnoguiino icaji. Jaanotɨ Moocaani ijeebɨɨco iimibachuhachiijɨ imihusetejiibo. Moocaani iimogobadɨ icacujiibo. Jaanotɨ mɨɨno imitɨco iminobadɨ mehesɨcɨnɨhachiijɨ, janaanɨcɨvɨ aivo imitɨno. 
\s1 Moocaani, Bu Nɨhɨbamɨ Icano. 
\r (Lc 16.13) 
\p  
\v 24 Mɨɨhaiñooba miimɨsiicɨ ihaivojɨtɨsima icajitɨrahi. Mɨɨro saafiico ɨjɨɨhegueebere saafiicoro gaijɨjiruubo. Jaabadɨro bu sano nɨhɨbamɨco, Moocaanico icano magaijɨjitɨrahi. 
\s1 Moocaani Iseemeque Teemefiihi. 
\r (Lc 12.22-31) 
\p  
\v 25 Amɨɨhaico neehi: Nɨjɨ nɨjɨ amɨɨhai jeebɨɨnoco momoonɨdino toono sefari mihicaqui, mamachujirunehejeri, bu mahadujirunehejeri icano, bu tollɨro mɨjɨɨcɨnɨjino gaachehuri icano. ¿Nacu mofi gaachehu janaanɨcɨvɨ jaaducafototɨhi?  
\v 26 Eneecau oono joomɨ caamodɨ agahafomoco mɨhɨɨfɨnɨcɨ, basutɨrumo, bu abasuno noovaco ɨcɨtɨrumo icano. Jaarumoco amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo\f + \fr 6:26 \ft Moocaani\f* diitoco machuco acɨfihi. Jaamo diito joomɨ janaanɨcɨvɨ amɨɨhai majaaducafetehi.  
\v 27 ¿Nacu amɨɨhaitɨ cajaanɨ siino janaanɨcɨ tɨcovovɨ macaamevetejirahi toono fanoovari nɨjɨ nɨjɨ mihicahicanotɨ? 
\p  
\v 28 ¿Jaamo collɨhi amɨɨhai gaachehuri nɨjɨ nɨjɨ mihicahicahi? Eneecau oono deecanoco mɨhɨɨfɨnɨcɨ, dudɨcamaaitɨruno gaachehunoco eetavotɨruno icano.  
\v 29 Jaarunaa amɨɨhaico neehi: Salomon aivo sihidɨ jeevano iminoonoma icauruubo toono deecanobadɨ jeevautɨhi.  
\v 30 Jaabo Moocaani, buhɨcaga toono ñaavahu jaachiijɨ bajɨfaño icano, cɨvohogo iquitɨcafotonoro cɨɨjɨgaifaño jɨgasucafotono icarunoco Moocaani imino gaachehuco mɨjɨɨhacubadɨ moonɨhi. Jaanegui amɨɨhaico gaachehunoco jɨcujiibo, ajashucani amɨɨhai miyaavogo mihicano miyamɨnaaco.  
\v 31 Jaanegui nɨjɨ nɨjɨ mihicadino jillɨ noomoro: ¿Jinejeque jana mamachuji? ¿Jinejeque jana mahaduji? ¿Jinejeque jana mɨjɨcafeteji? noomoro.  
\v 32 Mɨɨro jihomonehejequere imiyaavogotɨmo guiinehicahi. Jaanotɨ naha amɨɨhai, amɨɨhai Caani niquejefaño iicaaboma mihicahi. Jaabo gaajacuuhi amɨɨhai paryɨ tonehejeri mucuujɨvaachunoco.  
\v 33 Jaaneguiiha Moocaani aivojɨjaagovɨro dijeebɨɨco ficu, jaaboro diibo iimogonocoro deetavo icano. Jaadɨ jari paryɨ tonehejeque bu gaayɨcɨji.  
\v 34 Jaaneguiiha cɨvohogo iicajinehejeri amɨɨhai jeebɨɨco nɨjɨ nɨjɨ momoonɨdino. Toono amɨɨhaitɨ cɨvohogoro finɨjitɨhi. Fafucuvaacɨvɨro ɨɨma ajashutɨno icahicacuuno toono nɨjɨ nɨjɨ idiicano. 
\c 7  
\s1 Sifi Imitɨco Needino. 
\r (Lc 6.37-38, 41-42) 
\p  
\v 1 Sitaaco iimitɨ meneedino, jaachiijɨ amɨɨhaico bu Moocaani amɨɨhai imitɨ needino.  
\v 2 Toono amɨɨhai sitaaco meneehicabadɨro bu amɨɨhaico moonɨjiibo, bu oono amɨɨhai sitaaco mohoovɨcɨhicaneriro amɨɨhaico oovɨcɨjiibo.  
\v 3 ¿Jaabo mɨllɨ bu dinahabo aallɨɨfaño iicano beevagayɨco daatyɨmejirahi, dihaallɨɨfaño bu iicatuucɨ cutuucɨco atyɨmetɨɨboro?  
\v 4 Jaabo ɨɨjoho dihaallɨɨfaño cutuucɨma idiicaabo, ¿mɨllɨ bu dinahaboco neejirahi: Juugavɨ disaa oono dihaallɨɨfaño iicano beevagayɨco ɨco ɨcɨqui, nooboro?  
\v 5 ¡Bañɨsumɨnaafi idiicaabo! Itɨconɨ toono dihaallɨɨfaño iicatuucɨco dɨɨcɨ. Jaadɨ jari imino adaatyɨmeebere dinahabo aallɨɨfaño iicano beevagayɨco dɨɨcɨji. 
\p  
\v 6 Iiminoco imiyaavogotɨmo jɨcubadɨ iicamoco mahacɨdino, amɨɨhaijaagovɨ emecafotomoro amɨɨhaico dedaahenɨdimo. Bu amɨɨhai iimogonoco diito iimitɨmo faafaimɨbadɨ iicamoco mahacɨdino, toono iiminoco quicudimo. 
\s1 Midillu, Miguiino Icano. 
\r (Lc 11.9-13) 
\p  
\v 7 Midillu amɨɨhaico Moocaani ihacɨqui. Miguiino, jaamo mahatyɨmehi. Tollɨro bu guhugatɨ mocoova amɨɨhaidi ifaayɨcɨqui.  
\v 8 Mɨɨro idilluubo gaayɨcɨfihi, bu iguiinoobo atyɨmefihi; bu guhugatɨ ocoovaaboco faayɨcɨfimo. 
\p  
\v 9 ¿Nacu icamo saatohoba amɨɨhaitɨ amɨɨhai seemeneque maahuco idillusumi guiisibaco mahacɨjirumo?  
\v 10 ¿Nacu bu taavaaboco idillusumi jiinimocoro mahacɨjirumo?  
\v 11 Mɨɨro amɨɨhai mihimifitɨrumo iiminocoro amɨɨhai seemeque mahacɨnoco magaajahi. ¡Jaanegui imi amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo iiminoco acɨji midillumoco! 
\p  
\v 12 Jaaneguiiha amɨɨhai sitaama imino mihica oono amɨɨhaima diito imino iicanoco mihimogobadɨ; Mɨɨro tollɨ Moise tajɨɨba neehi, bu Moocaani iimaamɨnaa aamene neehi icano. 
\s1 Ijene Jɨɨhai Aamɨjɨ. 
\r (Lc 13.24) 
\p  
\v 13 Ijene jɨɨhai aamɨjɨriro mɨjɨcamaaje. Jaanotɨ oono guijevefaño asatyono jɨɨhai aamɨjɨ guiraahi, jɨɨhai guiraahi icano. Jaano carecunoono jahɨgovɨro sihidɨ miyamɨnaa feehicahi.  
\v 14 Jaanotɨ naha fiivojaa asatyono jɨɨhai aamɨjɨ, bu fiivojaa asatyono jɨɨhai icano ijene, ajashuno icano. Jaamaño mɨɨdɨmoro atyɨmehicahi. 
\s1 Ɨmohoco Inoovatatɨro Magaajatahi. 
\r (Lc 6.43-44) 
\p  
\v 15 Amɨɨhai ifiico magaihuɨnɨ oono abañɨfifimo uujoho Moocaanijaagodɨ iimaahi eneehicamotɨ. Diito amɨɨhaijaago saaji ovejamɨbadɨ iminifotomoro. Jaarumo fañooto jɨcumɨ sɨfiirafiimo.  
\v 16 Jaamoco magaajacɨ omoonɨnehejetɨ; mɨɨro mɨɨjoho baacuco jaanotɨ ɨcɨtatɨhi, bu añaajeque jarɨɨmohotɨ ɨcɨtatɨhi icano.  
\v 17 Mɨɨro paryɨ iimino ɨmohono iiminocoro noovafihi. Jaabadɨro bu iimitɨno ɨmohono iimitɨnocoro noovafihi.  
\v 18 Iimiho ɨmoho iimitɨnoco noovajitɨrahi, bu iimitɨho iiminoco noovajitɨrahi icano.  
\v 19 Jaano paryɨɨcɨno iiminoco onoovatɨno ɨmohonoco mihillumoro cɨɨjɨgaifaño mɨjɨgasutahi.  
\v 20 Jaaneguiiha diitoco magaajacɨ omoonɨnotɨro. 
\s1 Famoovaro Niquejefaño Feejitɨhi. 
\r (Lc 13.25-27) 
\p  
\v 21 Famooro oono uco: Aivojɨɨbo, Aivojɨɨbo, eneehicamo niquejefaño feejitɨhi. Ɨdɨɨmoro Taacaani niquejefaño iicaabo iimogonoco omoonɨhicamo feeji.  
\v 22 Tufucu agasedɨ ajashutɨmo uco neeji: Aivojɨɨbo, Aivojɨɨbo, mɨɨhai dimemeri mihiimaahicahi, dimomofañodɨ mɨɨhai iimitɨno ɨjɨmɨco buhɨ magañɨɨhicahi, bu dimomofañodɨ mɨɨhai guiraano sihidɨ ejeevanehejeque meheetavehicahi icano, noomoro.  
\v 23 Jaarumoco uujoho neeji: Amɨɨhaico uujoho gaajatɨhi. Uutɨ buhɨgovɨ miminifoto amɨɨhai iimitɨnoco momoonɨhicamo, nooboro. 
\s1 Ucuhufono, Acahajɨno Icano. 
\r (Lc 6.47-49; Mr 1.22) 
\p  
\v 24 Jaamaño uujoho onoonoco uguubuuboro uujoho onoobadɨ omoonɨɨbo, oono saafi agaajaabo guiisibanohallɨvɨ iijaco eheetavuubobadɨ jeevahi.  
\v 25 Jaajahallɨvɨ aiguuruno, sihidɨ teehino machituurahi, bu sefano guibuhuba toojahallɨvɨ saaurahi icano. Jaarunofaño tooja acutuutɨhi, tano cuhufono guiisibanohallɨvɨ cuhufono tano inicucɨnɨumaño.  
\v 26 Jaanotɨ uco guubucuuruubo uujoho onoonoco omoonɨtɨɨbo agaajatɨɨbobadɨ jiinɨgaibaahohallɨvɨ iijaco eheetavuubobadɨ jeevahi.  
\v 27 Toojahallɨvɨ aiguuno, teehino machituuhi, sefano quijeba saauhi icano. Jaaneri tooja sano acutuuhi. ¡Jaano sihɨdaasu! nooboro. 
\p  
\v 28 Jesu ɨjɨɨbuguunoco iimivuudɨ sihidɨ miyamɨnaa jabafiitehicauhi,  
\v 29 fariseomɨbadɨ icatɨɨbo, aivojɨɨbo mityama iicaabo iicanɨcɨbadɨ ɨjɨɨbeguehicauneri. 
\c 8  
\s1 Jesu Foojohoma Iicaaboco Buheesuhi. 
\r (Mr 1.40-45; Lc 5.12-16) 
\p  
\v 1 Jaabo Jesu tobaɨ nijequetɨ iniituuboco sihidɨ miyamɨnaa bucasiuhi.  
\v 2 Jaanaaca diibojaago saaubo saafi foojohoma iicaubo. Jaaboro Jesuguiino ememuɨɨvuuboro diiboco nuuhi: Aivojɨɨbo idiimogohachiijɨ uco dimibachu taguihuvatɨ, nooboro. 
\p  
\v 3 Jaanegui Jesu diiboco ihuseri dudɨɨcɨuhi: Imeguehi, buheetecu, nooboro. 
\p Jaasumiro diibo toono ifoojohotɨ buheetecuuhi.  
\v 4 Jaaboro Jesu diiboco nuuhi: Jeedɨcahi mɨɨhaiñoobaco dɨɨbeguedino, jillɨro foobo sacerdoteque difiico dɨhɨfusuto. Jaaboro asigayɨtɨ satyoobo Moocaanico deecɨvoto Moise atajɨɨbaubadɨ, toonotɨ famooro igaajaqui toono diguihuvatɨ idihimitucuunoco. 
\s1 Jesu Buheesuhi Romanomɨ Amocasimɨnaa Aivojɨɨbo Cojɨmɨnaafico. 
\r (Lc 7.1-10) 
\p  
\v 5 Jaabo Jesu Capernau cuumifaño jɨcafutuubaaca romanomɨ amocasimɨnaa aivojɨɨbo diibojaago asaauboro diiboco noovauhi:  
\v 6 Aivojɨɨbo, tacojɨmɨnaafi jaahe ɨdaasuno icahi aiveneri isifañɨɨbo acahi, nooboro. 
\p  
\v 7 Jaanegui Jesu diiboco nuuhi: Uujoho ofooboro buheesuteji, nooboro. 
\p  
\v 8 Jaarunaa ihaivojɨɨbo iimusuuhi: Aivojɨɨbo, sihidɨ jeevahi jaabo iijajaagou efeejiruno. Jillɨro tajɨɨba dihiijɨco jaaneri tacojɨmɨnaafi ibuheetequi.  
\v 9 Mɨɨro bu uujoho icaruubo aivojɨto iijɨguiino icahi, bu jaaruubo amocasimɨnaa aivojɨɨbotɨ icahi. Jaamotɨ saafiico: Difo, unuusumi foonɨcɨɨbo. Jaanotɨ bu sifiico: Disaa, unuusumi bu saanɨcɨɨbo. Tollɨro bu tacojɨmɨnaafico: Toonoco deetavo, unuusumi bu eetavonɨcɨɨbo. 
\p  
\v 10 Jillɨ diibo unuunoco, Jesu uguubuuboro sihidɨ jabafiituuhi. Jaaboro diibo dojɨcutɨ ufuumoco nuubo: Miyanotɨro amɨɨhaico neehi. Paryɨ Israel cuumimɨnaafeenevɨ aivo jaanɨ miyaavogobadɨ iicamoco atyɨmetɨhi.  
\v 11 Amɨɨhaico neehi, ajashutɨmo saaji nijequejaagotɨ, aamɨjɨjaagotɨ icano. Jaamoro niqueje aivojɨfaño Abraham, Isaac, Jacob, icamoma acasɨɨvomoro machujimo.  
\v 12 Jaanotɨnaa niqueje aivojɨfaño efeejirumo jillɨro jahisi ɨcɨvohɨgovɨro gañɨɨcafeteji tahɨgo ataacasimoro igaiñooco oojɨsujihɨgovɨ. 
\p  
\v 13 Jaaboro Jesu ihaivojɨɨboco nuuhi: Fuucu diijajaagovɨ jaafa dicojɨmɨnaafi buheecuji ɨɨjoho imiyaavogobadɨ, nooboro. 
\p Jaasumiro tollɨ diibo unuuno tɨcovovɨ diibo buheetecuuhi. 
\s1 Jesu Buheesuhi Pedro Baaboco. 
\r (Mr 1.29-31; Lc 4.38-39) 
\p  
\v 14 Jaadɨ Jesu Pedro iijajaago ufuubo atyɨmeuhi Pedro baabo sinafeteri iguihuvaugo acaugoco.  
\v 15 Jaagoco ihusetɨ ududɨɨcɨuneriro iguihuva diigoco buuhi. Jaasumiro diigo agañiivuugoro tɨcovaugo diitoco ejeecɨvuugo. 
\s1 Jesu Buheesuuhi Ajashutɨmo Iguihuvamoco. 
\r (Mr 1.32-34; Lc 4.40-41) 
\p  
\v 16 Jaanaa mihiijɨcuudɨ diibojaa sɨvaumo sihidɨ iimitɨno meimɨ ijeebɨɨfaño iicaumehejeque. Jaamoco safooro unuuneriro paryɨ famoocoro buhɨ gavaracuubo, bu tollɨro iguihuvaumoco paryɨ buheesuubo.  
\v 17 Jaano jillɨ icauno Moocaani iimaamɨnaafi Isaia unuuno imiyacafetequi. Jillɨ unuuno: Diibo ɨcɨhi moniinovahañoco, bu moguihuvahañoco icano. 
\s1 Jesuma Ufuujirumo. 
\r (Lc 9.57-62) 
\p  
\v 18 Jaanaa Jesu atyɨmeuhi diibohallɨdɨ sihidɨ miyamɨnaa emecuvuunoco. Jaanegui tajɨɨbaubo onogoomuuaivɨ ifatyequi.  
\v 19 Jaanaa Moise tajɨɨba gaajamɨnaafi Jesujaago asaauboro diiboco noovauhi: Jɨɨbogomɨnaafi, ɨɨma uujoho feejirahi ɨɨjoho ofoohɨgovɨ, nooboro. 
\p  
\v 20 Jaanegui Jesu diiboco nuuhi: Bajɨhimɨ ihojɨnoma icahi, bu joomɨ ihiicunoma icahi icano. Jaanotɨ uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo iinigaɨco conoovɨ ɨsɨucarujirumaño chahahi, nooboro. 
\p  
\v 21 Jaadɨ bu saafi ijɨɨbogomɨnaaototɨ diiboco nuuhi: Aivojɨɨbo, jaafahiica itɨconɨ guihirubi iguijevedɨhivɨ ɨcɨɨdɨhiica, nooboro. 
\p  
\v 22 Jaanegui Jesu diiboco nuuhi: Ɨɨjoho tadyojɨcutɨ disaa. Jaanotɨ jaafa tahɨ diito ifinɨjitɨno fiivoma iicatɨmo iguijevemeque cɨɨji, nuuruubo. 
\s1 Jesu Sɨɨcutusuhi Guibuhuba, Tyuucai Icanoco. 
\r (Mr 4.35-41; Lc 8.22-25) 
\p  
\v 23 Jaaboro Jesu imeenegafaño jɨcafutuuhi ijɨɨbogomɨnaama.  
\v 24 Jaanaaca sefano guibuhuba saauhi imuuaihallɨvɨ. Jaano ityuucari imeenega niituurahi. Jaanaa Jesu imeenegafaño cɨgahicauhi.  
\v 25 Jaanegui ijɨɨbogomɨnaa diiboco aaicusuumoro nuuhi: ¡Aivojɨɨbo, mɨɨhaico taajasu! Jino miniitucuuhi, noomoro. 
\p  
\v 26 Jaanegui iimusuubo: ¿Collɨhi mihiguetehi? ¡Ajashucani amɨɨhai miyaavogo! nooboro. 
\p Jaadɨ agañiivuuboro iguibuhubaco ɨɨbaubo, bu imuuaico ɨɨbaubo icano. Jaasumiro sano paryɨ sɨɨcutuuno.  
\v 27 Jaaneri diito sihidɨ ajabafiituumoro nuumo: ¿Coyomo miyamɨnaafi fɨne jaanɨ jino guibuhuba, bu muuai icanomaryo diiboco imityagoobo? noomoro. 
\s1 Gadara Miyamɨnaa Emeimɨvatuumo. 
\r (Mr 5.1-20; Lc 8.26-39) 
\p  
\v 28 Jaabo onogoomuuaivɨ Gadara jiinɨjevɨ ɨɨfutuubaaca miimɨsiicɨ gaifiimɨsi cɨɨhojɨnojaa iicahicauhɨgotɨ diibojaagovɨ saauhi, iimitɨno ɨjɨma ijeebɨɨfaño iicaumɨsi. Jaamɨsi sihidɨ jeevano sɨfiiramɨsi. Jaamaño mɨɨhaiñooba toojɨri feehicautɨhi.  
\v 29 Jaamɨsi asaaumɨsiro tɨcovauhi ocoovadiivomɨsi: ¿Collɨhi mojaago saahi, ɨɨjoho Jesu Moocaani achi idiicaabo? ¿Jaabo juu saahi mɨɨhaico ɨmegavɨro ɨdaasunisiicɨ gaifiimɨsi cɨɨhojɨnojaa iicahicauhɨgotɨ diibojaagovɨ saauhi, iimitɨno ɨjɨma ijeeo moonɨqui? noomɨsiro. 
\p  
\v 30 Jaamañotɨ fiitɨno icaumo sihidɨ faafaimɨ machumoro ɨɨguumo;  
\v 31 Jaamoro diito iimitɨno ɨjɨmɨ Jesuco dilluuhi: Mɨɨhaico buhɨgovɨ agañɨɨjihachiijɨ, jaatyo faafaimɨfañoro mɨɨhaico gallu, noomoro. 
\p  
\v 32 Jaanegui Jesu: Jii tahɨ diitofaño mofoo, nooboro iimusuuhi. 
\p Jaanegui diito iimitɨno ɨjɨmɨ diitɨsifañotɨ ihiinuumoro ifaafaimɨfaño fuuhi. Jaasumiro diito paryɨ ifaafaimɨ ifagajɨtɨ muuaifaño aaifuumoro paryɨ macanɨuhi imuuaifaño. 
\p  
\v 33 Jaamo diito ifaafaimɨ toomomɨnaa diito tollɨ iicaunoco aatyɨmeumoro jinoomoro cuumijaago ufuumoro jɨɨbugutuuhi tollɨ ifaafaimɨ iicaunoco, bu diitɨsi ɨjɨmɨma iicaumɨsi tollɨ iicaunoco icano.  
\v 34 Jaanegui tuucuumioto paryɨ Jesujaagovɨ asaaumoro diiboco galluumo, ijiinɨjetɨ buhɨgovɨ ifeequi. 
\c 9  
\s1 Jesu Buheesuhi Idɨɨno Isifañɨɨboco. 
\r (Mr 2.1-12; Lc 5.17-26) 
\p  
\v 1 Jaanegui Jesu meenegafaño ɨjɨcafutuuboro ufuubo ɨfutuuhi onogoomuuaivɨ iicacuumi iicauhɨgo.  
\v 2 Jahɨ diibojaago sɨvaumo saafiico idɨɨno isifañɨɨubo icɨgaiijefaño sɨucɨnɨuboco. Jaamo miyaavogoco Jesu aatyɨmeuboro iguihuvauboco nuuhi: Guihi, quehecuto, dihimitɨ ɨco imibachucafutucuuhi, nooboro. 
\p  
\v 3 Jaanoco tajɨɨba caatɨnɨmɨnaatɨ saatoho uguubuumoro ijeebɨɨfañodɨ nuuhi: ¿Mɨllɨ jaanɨ Moocaanico imitɨno moonɨhi ihiimaari? noomoro.  
\v 4 Jaanoco Jesu agaajacɨuboro nuuhi: ¿Collɨhiica imitɨcani mehesamaaihi?  
\v 5 ¿Tɨhɨɨcani jana amɨɨhaidi, dihimitɨ imibachucafutucuuhi onoono, gañiivoobo dɨɨgo onoono?  
\v 6 Eneecau bu amɨɨhaico ɨɨfusuqui uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo jiinɨjehallɨvɨ imitɨ imibachu mityama iicanoco, nooboro, idɨɨno isifañɨɨuboco nuubo: Gañiivoobo dicɨgaiijeque dɨɨcɨɨbo diijajaago fuucu, nooboro. 
\p  
\v 7 Jaasumiro idɨɨno isifañɨɨubo icɨgaiijeque ɨɨcɨuboro iijajaago fuucuuhi.  
\v 8 Jaanoco miyamɨnaa aatyɨmeumoro sihidɨ iguiumo. Jaamoro Moocaanico imuumo miyamɨnaafico tomityaco aacɨunohallɨvɨ. 
\s1 Jesu Mateoco Cuuhuvahi. 
\r (Mr 2.13-17; Lc 5.27-32) 
\p  
\v 9 Jaamañotɨ Jesu ufuubo, atyɨmeuhi Mateo onooboco, impuestoco ajaadusuhicaumañeri gɨcɨnɨuboco. Jaaboro diiboco nuubo: Tadyojɨcutɨ disaa, nooboro. 
\p Jaanegui Mateo agañiivuuboro diibo dojɨcutɨ fuuhi. 
\p  
\v 10 Jaanaaca bu Jesu jaahe amachuubo gɨcɨnɨubo cojɨri, bu sihidɨ saatoho impuesto jaadusumɨnaa, bu saatoho imitɨmɨnaa icamo asaaumoro Jesu ijɨɨbogomɨnaama icaubo cojɨvɨ casɨɨcamaaivauhi.  
\v 11 Jaanoco fariseomɨ aatyɨmeumoro ijɨɨbogomɨnaaco dilluuhi: ¿Mɨllɨ jaabo oono amɨɨhai jɨɨbogomɨnaafi machuhi impuesto jaadusumɨnaama, bu saatoho imitɨmɨnaama icano? noomoro. 
\p  
\v 12 Jaanoco Jesu uguubuuboro nuuhi: Iimimo iguihuvatɨmo, taabumɨnaafico imogotatɨhi, iguihuvamoro taabumɨnaafico imeguefihi, nooboro.  
\v 13 Eneecau mofoomoro jino Caatɨnɨhaamefaño jillɨ onoonoco magaajato: Uujoho imeguehi sitaaco mɨhɨdaasugonoco. Jaanotɨ imogotɨhi jeecɨvo asimɨco magaicaaumoro mejeecɨvonoco. Mɨɨro: Uujoho imino icahi, onoomoco cuuhuvaqui saatɨhi. Iimitɨmeguiiha saahi iimitɨ ifiico ijeevesuqui, nooboro. 
\s1 Jesuco Dilluumo Machutɨmo Aigafinohallɨvɨ. 
\r (Mr 2.18-22; Lc 5.33-39) 
\p  
\v 14 Jaanaaca Jua Nitɨmɨnaafi jɨɨbogomɨnaa Jesujaago asaaumoro diiboco dilluvauhi: ¿Jana mɨllɨtɨ mɨɨhai, bu fariseomɨ jɨɨbogomɨnaa icamo machutɨmo mahaiganɨcɨnaaca dita aigahicatɨhi? noomoro. 
\p  
\v 15 Jaanegui Jesu diitoco oovɨcɨuboro iimusuuhi: ¿Nacuuhu taabava jɨɨbaimojaago ucuuhuvamo ɨdaasuri machutɨmo icanɨcɨjirahi; diitofeeneri aijɨ iicanohachuta? Jaanotɨ naha icajinehiica uujoho udumɨtɨɨcɨcafotodɨhivɨ ɨdaasuno iicaneri aigajimo, nooboro. 
\p  
\v 16 Mɨɨro mɨɨhaiñooba bobaryuri eedeechehu gaachehuco maahunɨtatɨhi bobaryu fañovɨro iguiyacafeteneri eedeene agallivejiruneguiiha. Jaaneri toopaaje janaanɨcɨvɨro guiraatejirahi.  
\v 17 Jaabadɨro bu mɨɨjoho bofaihu aivofaihuco eedeejutafaño ficutatɨhi. Jaanotɨ tollɨ momoonɨruva tujutaje jerucamaaijirahi. Jaaneri tujutaje, bu ihaivofaihu icano gañɨɨcafetejirahi. Jaanegui bofaihuco bujutafaño mificutahi. Jaaneri fanoocɨro icafihi, nooboro. Jillɨ Jesu nuuhi eedeejɨɨbogonoco mejeevesumoro bohono jɨɨbogoco meheetavequi. 
\s1 Jairo Aicɨgai, Bu Jesu Gaachehuco Ududɨɨcɨugo Icano. 
\r (Mr 5.21-43; Lc 8.40-56) 
\p  
\v 18 Jillɨ Jesu nuunaaca judiomɨ aivojɨɨbo agaseuboro diibo ɨmegavɨ ajavuvuuboro diiboco nuuhi: Aicɨgai jaachiijɨro guijevecuuhi. Jaarunaaca ɨɨjoho ofooboro diigohallɨvɨ dihuseque ificuuneri siino dojɨcuvɨro buheetejirugo, nooboro. 
\p  
\v 19 Jaanegui Jesu agañiivuuboro diiboma fuubo ijɨɨbogomɨnaama.  
\v 20 Jaanaa saafigo gaigo fahuseecɨ motɨhaitɨ mificabacɨ ɨdɨɨnohachuta tɨɨjeheri iicaugo ibujɨnaagotɨ asaaugoro Jesu gaachehujɨnibaco dudɨɨcɨvauhi.  
\v 21 Jillɨ igaachehujɨnibaco ududɨɨcɨneriro: Buheeji, noogoro eesamaaihicaumaño.  
\v 22 Jaarunaaca Jesu acajebeveuboro diigoco aatyɨmeuboro nuuhi: Quehecuto gaha; imiyaavogomaño buheesucafetehi, nooboro. 
\p Jaasumiro diigo buheetecuuhi. 
\p  
\v 23 Jaanaa Jesu ihaivojɨɨbo iijafaño ɨɨfutuubo atyɨmeuhi masimɨnaaco diigoco icɨɨqui iigaiyɨɨcɨumoco, bu miyamɨnaa ataacasimo ocoovadiicɨnɨnoco icano aatyɨmeuboro  
\v 24 diitoco nuuhi: Jahisivɨ mihiino mɨɨro guijevetɨgo bagocaja jillɨro cɨgago, nooboro. 
\p Jaaneri diibeditɨ miyamɨnaa jejebacasiuhi.  
\v 25 Jaarunaa Jesu diitoco jahisivɨ ihiinusuuboro fañoojavɨ ufuuboro diigoco ihusetɨ agaayɨcɨuboro gañiiyɨcɨuhi. Jaasumiro diigo gañiivuuhi.  
\v 26 Jaano paryɨ toojiinɨjeri gaajacafutuuhi diibo tollɨ omoonɨuno. 
\s1 Jesu Buheesuhi Aatyɨmetɨmɨsico. 
\p  
\v 27 Jaabo toojatɨ ihiinuuboro Jesu ufuuboco miimɨsiicɨ aatyɨmeutɨmɨsi bucasiuhi coovadiicɨnɨmɨsiro: Mɨsico dɨdaasugo David Iyaachi, noomɨsiro. 
\p  
\v 28 Jaanaa Jesu jaahevɨ jɨcafutuubojaago fuumɨsi. Jaamɨsico dilluubo: ¿Nacuhu amɨɨsi mimiyaaveguehi toonoco omoonɨjirunoco? nooboro. 
\p Jaanegui diitɨsi: Jɨɨhɨ Aivojɨɨbo, noomɨsiro iimusuuhi. 
\p  
\v 29 Jaanegui Jesu diitɨsi aallɨɨnoco ududɨɨcɨuboro nuuhi: Jaafa amɨɨsi miyaavogobadɨ icano, nooboro. 
\p  
\v 30 Jaasumiro diitɨsico ihaallɨɨno iminutuuhi. Jaaboro Jesu diitɨsico faguuhi: Jeedɨcahi mɨɨhaiñoobaco muguubusudino, nooboro. 
\p  
\v 31 Jaarunofaño ufuumɨsiro jɨɨbuguumɨsi paryɨ toojiinɨjeri Jesu omoonɨunoco. 
\s1 Jesu Buheesuhi Iimaatɨɨboco. 
\p  
\v 32 Jaamo iinuumaacaro saatoho sɨvauhi Jesujaago ihiimaatɨɨbo iimitɨno ɨjɨma iicauboco.  
\v 33 Jaaboco Jesu buhɨ agañɨɨudɨ jari diibo ihiimaahicautɨɨbo jari iimaauhi. Jaaneri miyamɨnaa sihidɨ ajabafiituumoro nuuhi: Aivo Israelfaño atyɨmeratatɨno jillɨ iicano, noomoro. 
\p  
\v 34 Jaarunofaño fariseomɨ neehicauhi: Jaanɨ iimitɨno ɨjɨmɨco buhɨ gañɨɨhicahi, diito aivojɨɨbo mityariro, noomoro. 
\s1 Jesu Miyamɨnaaco Ɨdaasuguehi. 
\p  
\v 35 Jaanaa Jesu fahɨgovadɨ feehicauhi faacuumivariro, bu imɨɨdɨ cuumineri icano ɨgooboro sinagogajanofaño jɨɨbogooboro. Moocaani aivojɨ iijɨco jɨɨbogooboro, bu fanoova guihuvanoco buheesuuboro, bu fanoohaivoco buheesuuboro icano.  
\v 36 Jaabo miyamɨnaaco aatyɨmeuboro diitoco ɨdaasuguubo, ɨdaasuno iicaunotɨ, niinovano iicaunotɨ, bu oono ovejamɨ itoomomɨnaafima achahamo icanɨcɨbadɨ iicaumaño icano.  
\v 37 Jaaboro itoomomɨnaaco nuubo: Miyanotɨro, imiyaavogotɨmo ajashutɨhi. Jaarunofaño idudɨcamaajemɨnaa mɨɨdɨhi diitoco ɨɨcɨjirumo.  
\v 38 Jaaneguiiha ihabajaabo Moocaanico midillu dudɨcamaajemɨnaatɨ igalluuqui ihɨcɨvaqui, nooboro. 
\c 10  
\s1 Jesu Ɨcɨhi Minɨsumɨnaatɨ Fahuseecɨ Motɨhaitɨ Miimɨsiicɨ Ɨdɨɨno. 
\r (Mr 3.13-19; Lc 6.12-16) 
\p  
\v 1 Jaaboro Jesu fahuseecɨ motɨhaitɨ miimɨsiicɨ icamo ijɨɨbogomɨnaaco ucuuhuvauboro imityaco acɨubo, iimitɨno ɨjɨmɨco buhɨ igañɨɨhicaqui, bu fanoova guihuvanoco, bu fanoo aivonoco icano ibuusuhicaqui. 
\p  
\v 2 Jaamo ijɨɨbogomɨnaa momono jino. Itɨconɨ Simon icaruuboco Pedrotɨ omomonɨubo. Jaabo nahabo Andre, bu Jacoobo onoobo, inahabo Jua icano Zebedeo seemenetɨsi.  
\v 3 Felipe, Bartolome, Tomas, Mateo impuesto jaadusumɨnaafi, bu Jacoobo onoobo Alfeo achi, bu Lebeo icaruuboco Tadeotɨ omomonɨubo,  
\v 4 bu Simon onoobo cananistamɨoobo, bu Juda Iscariote onoobo Jesuco aacɨujiibo icano. 
\s1 Jesu Iminɨsumɨnaaco Jɨɨbogovɨ Galluuhi. 
\r (Mr 6.7-13; Lc 9.1-6) 
\p  
\v 5 Jesu iminɨsumɨnaaco jillɨ nooboro galluuhi: Judiomɨ iicatɨmo jiinɨjejaago mefeedino, bu tollɨro samaritanomɨ cuumico majaahevedino.  
\v 6 Israel cuumi miyamɨnaa ovejamɨbadɨ ɨmɨtaumojaagovɨro mofoo.  
\v 7 Jahɨgo jɨɨbogomoro mofoo; Moocaani aivojɨ fiitɨvucuuhi, noomoro.  
\v 8 Iguihuvamoco buheesumoro mofoo, bu uchuumucuumoco buheetesumoro mofoo, foojohoma iicamoco imibachumoro mofoo, bu iimitɨno ɨjɨmɨco buhɨ gañɨɨmoro mofoo. Amɨɨhai jillɨ tɨcovono jino mityaco magaayɨcɨhi; jaaneri momoonɨnoco majaadusudino. 
\p  
\v 9 Jaamo oroco, bu nɨhɨbamɨco, bu cobrebaco icano masatyedino,  
\v 10 bu lleegucubaco jɨɨhaiguiiha masatyedino icano ɨvɨ ɨdɨɨjacoro masatyo sajaacoro caamoojaco. Bu tɨhaipaajebaco, queseibaco icano masatyedino. Mɨɨro dudɨcamaajemɨnaafi imachutaama icafihi. 
\p  
\v 11 Jaamo amɨɨhai cuumivɨ mɨhɨfutusumi, bu allɨo cuumivɨ mɨhɨfutusumi icano, miguiino iimihusene miyamɨnaafico. Jaabo iijafañoro mihica tuucuumitɨ mofootɨnohachuta.  
\v 12 Jaajafaño mɨjɨcafotomoro sajeebɨɨ icaco imogomoro midillu.  
\v 13 Jaano toojamɨnaadi iimihachiijɨ diitedi mejeevesu toono sajeebɨɨ ica dilluco. Jaanotɨ iimogotɨhachiijɨ toono sajeebɨɨ ica dilluco dojɨcuvɨro mɨhɨcɨ.  
\v 14 Jaanotɨ bu amɨɨhaico agaayɨcɨgotɨhachiijɨ, bu uguubugotɨhachiijɨ icano, toojatɨ mihiinomoro tuucuumitɨ mihiinomoro amɨɨhai tɨhaiñoguiino jiinɨco diitojaagovɨ matatacu ɨɨbabadɨ iicano.  
\v 15 Miyanotɨro amɨɨhaico neehi. Jaadufucu iicadɨ aivo tuucuumi sihidɨ jeevano aamɨcafeteji Sodoma, Gomorra icaucuumije miyamɨnaa janaanɨcɨvɨ. 
\s1 Ɨjɨɨhevejineheje. 
\p  
\v 16 Memeecɨ, uujoho jino amɨɨhaico galluuhi oono ovejamɨ jɨcumɨfeeneri iicanɨcɨbadɨ. Jaanegui mihimibaicɨnɨcu oono jiinimo iicanɨcɨbadɨ. Jaarumo imimoro mihica nimɨihumɨ iicanɨcɨbadɨ.  
\v 17 Esɨcɨnɨno mihica, amɨɨhaico miyamɨnaa acɨji aivojɨto usenefaño. Jaamoro amɨɨhaico aamɨjimo sinagogajanofañovɨ.  
\v 18 Jaamoro amɨɨhaico satyejimo tajɨɨbamɨnaa ɨmegavɨ, bu imiya aivojɨto ɨmegavɨ icano tahallɨtɨ. Jaamo uuditɨ mihiimaahi diito judiomɨ ɨmefeenevɨ, bu judiomɨ iicatɨmo ɨmefeenevɨ icano.  
\v 19 Jaamo amɨɨhaico aivojɨto ɨmegavɨ aacɨsumi: ¿Mɨllɨ neeji? noomoro gaihuɨba mihicadino. Mihiimaacuujino iicacuujidɨ Moocaani amɨɨhai jeebɨɨfaño mihiimaajinoco ficuji.  
\v 20 Jaamo amɨɨhai mihiimaajino icatɨno jillɨ amɨɨhai jeebɨɨfañotɨ amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo Gaija iimaaji, nooboro. Jaadɨ nuubo mohɨmegavɨ iicajinehejeditɨ 
\p  
\v 21 Miyamɨnaa inahabomɨcoro moonɨsuji, bu caanimɨ iseemequere moonɨsuji. Jaabadɨro bu iseeme caanimɨjaagovɨ ɨsɨfiiratomoro chuumusujimo.  
\v 22 Jaasumi faaboho miyamɨnaafi amɨɨhaico jɨɨheveji tahallɨtɨ: Jaaruno tollɨ icarunofaño ejenaauboro allɨbavɨ afatyotoobo taajaji.  
\v 23 Jaamo saacuumifaño amɨɨhaico ubucasisumi siicuumijaagovɨ magaa. Jino miyanotɨro amɨɨhaico neehi: Uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo saaji amɨɨhai paryɨ Israel jiinɨje cuumineri mofoomo tuucuumijeque mihimivotɨnaacaro. 
\p  
\v 24 Mɨɨro cajaanɨ ijɨɨbogomɨnaafi allɨnohocɨvɨ jeevatatɨhi, bu cojeecɨvomɨnaafi ihaivojɨɨbo janaanɨcɨvɨ jeevatatɨhi.  
\v 25 Jaanegui ejeevamaaisuubo ijɨɨbogomɨnaafi tɨcovovɨ iicacuuneriro imo imo iicaqui, bu ijeecɨvomɨnaafi ihaivojɨɨbobadɨ iicacuuneri icano. Mɨɨro iijamɨnaa aivojɨɨbo icaruuboco ɨjɨmɨ aivojɨɨbo neehicamo, imi fɨ jaana, ¿mɨllɨ iyotoco? 
\s1 Mɨɨco Fɨne Mihiguijirahi. 
\r (Lc 12.2-9) 
\p  
\v 26 Jaanegui miyamɨnaaco mihiguidino mɨɨro chahano aivo otoovono agaajacɨratɨno, bu chahano afatanɨcɨnɨno gaajacɨratɨno iicano.  
\v 27 Jino cɨvohɨgo uujoho amɨɨhaico onoonoco amɨɨhai cuuje eseseehɨgovɨ monoo. Jaanotɨ bu toovono onoonoco amɨɨhai foovono mocoovadiivo iija niibahucuvɨ mofoomoro.  
\v 28 Mihiguijirahana oono miyamɨnaa ifiico agaicaaufimoco. Jaarumo ijeebɨɨco gaicaaujitɨrumo. Jaanotɨ naha ɨdɨɨbocoro mihigui allɨo ifiico agaicaauboro, bu tollɨro ijeebɨɨco cɨɨjɨgaifaño iguijenɨjiruuboco. 
\p  
\v 29 Mɨɨro miimɨsiicɨ jooɨmɨsico sajehegayɨriro manaajenɨcɨhi. Jaarumɨsitɨ saafiba guijevetatɨhi amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo onootɨmañohiica.  
\v 30 Mɨɨro paryɨ amɨɨhai nigaɨ ijeene paryɨ oovocɨnɨcuuhi sajehesari.  
\v 31 Jaanegui mihiguijirahana. Mɨɨro amɨɨhai janaanɨcɨ majaaducafetehi ajashutɨrumo joomɨ allɨnohocɨvɨ. 
\s1 Jesucristoco Miyamɨnaafeenevɨ Miyaabo Onoomo. 
\r (Lc 12.8-9) 
\p  
\v 32 Paryɨ famooro miyamɨnaa ɨmefeenevɨ uuditɨ imino ihiimaamoditɨ, bu uujoho ufucu imino iimaaji niquejefaño iicaabo Guihirubi ɨmefeenevɨ.  
\v 33 Jaanotɨ miyamɨnaa ɨmefeenevɨ uco utuunamaaimoditɨ, bu ufucu uujoho tuunamaaiji Guihirubi niquejefaño iicaabo ɨmefeenevɨ. 
\s1 Jesu Dugaacusumɨnaafi. 
\r (Lc 12.51-53; 14.26-27) 
\p  
\v 34 Uco jiinɨjehallɨvɨ sajeebɨɨ icaco sɨvaabo, noomoro mehesɨcɨnɨdino. Uujoho sajeebɨɨ icaco sɨvatɨhi moonɨcasicoro sɨvahi.  
\v 35 Mɨɨro gaifiico caanima moonɨcasisuvahi, bu gaigooco seejɨma moonɨcasisuvahi, bu iiyaajaco ibaaboma moonɨcasisuvahi.  
\v 36 Jaaneguiiha cuuhuva famoovaro iyotomaryo mɨnaa taavacasiji. 
\p  
\v 37 Jaanotɨ bu tajanaanɨcɨvɨ caanico, seejɨco icano agaijɨɨbo tatyahe iicajitɨhi, bu illico, illeque icano tajanaanɨcɨvɨ agaijɨmo tatya icajitɨno.  
\v 38 Jaanotɨ bu ifiico sefano eesɨcɨnɨɨbo tadyojɨcutɨ ofootɨɨbo tatyahe icajitɨhi.  
\v 39 Jillɨ ifiicoro ataajasugoobo ifiico mɨtasuji. Jaanotɨ tahallɨtɨ ifiico ɨmɨtasuubo ifiico taajasuji. 
\s1 Ijaadaco Magaayɨcɨjino. 
\r (Mr 9.41) 
\p  
\v 40 Moocaani iijɨ jɨɨbogomɨnaaco agaayɨcɨmo, bu uco gaayɨcɨji. Jaamo uco agaayɨcɨmo, bu uco agalluuboco gaayɨcɨji.  
\v 41 Jaanotɨ bu Moocaani iimaamɨnaafico Moocaani gallumɨnaafi iicaaboco imino agaayɨcɨɨbo, Moocaani iimaamɨnaafico ajaadufiyomonoco gaayɨcɨji. Jaabadɨro bu imihuseebe asaaboco diibo iimihuseneque agaajamaño imino agaayɨcɨɨbo, diibo imihuseebeque ajaadufiyomonoco gaayɨcɨji.  
\v 42 Jaanotɨ bu cajaatyohacho tatyatɨ obocɨgotɨruubo tadyojɨcutɨ ofooboco sɨɨcufaihutɨ iisumo miyanotɨro ijaadama icaji. 
\c 11  
\s1 Jua Nitɨmɨnaafi Agalluumo. 
\r (Lc 7.18-35) 
\p  
\v 1 Jaabo Jesu motɨhaitɨ miimɨsiicɨdɨmo iicaumo iminɨsumɨnaaco ɨjɨɨbeguehicaudɨ toonotɨ fuubo toojiinɨjeo cuuminovɨ jɨɨbogooboro ifeequi. 
\p  
\v 2 Jaanaaca Jua cɨvojafaño iicaumañotɨ guubuuhi Cristo imino moonɨɨboro efeehicaunoco. Jaaboro saatohotɨ ijɨɨbogomɨnaatɨ galluubo Jesuco imeecɨtequi.  
\v 3 Diiboco idillutequi: ¿Naa ɨɨjoho oono Cristo asaajiibo? ¿Naacu sifiiquehiica meteemeji? noomoro. 
\p  
\v 4 Jaanegui Jesu diitoco iimusuuhi: Mofoomoro Juaco mɨjɨɨbogoto mahatyɨmeneque, muguubunoco icano.  
\v 5 Mɨjɨɨbogo mɨllɨ aatyɨmetɨmo aatyɨmeneque, ɨɨgotɨmo ɨguehi, ifoojohoma iicamo iguihuvatɨ imibachucafetehi, bu inohojɨno uguubutɨmo guubucuuhi, iguijeveme siino buheesucafetehi. Jaanotɨ ɨɨdaasumo jɨɨbogocafetehi taajasujɨɨbogoco.  
\v 6 Imicani icajiibo uuvɨ ejeevevetɨɨbo. 
\p  
\v 7 Jaamo ufuunobuunatɨ miyamɨnaaco Jesu Juaditɨ neehicauhi: ¿Jinejeque nacu amɨɨhai memeecɨtuuhi sɨcaihɨgo iicahɨgo? ¿Saafi noofaijɨcuco guibuhuba iguibuhucɨnɨcɨbadɨ iicaaboco?  
\v 8 ¿Nacu, miyamɨnaafi iminoonoco jɨɨcɨnɨuboco? Mɨɨro amɨɨhairyo magaajahi iminoono ɨjɨɨcɨnɨmo aivojɨto iijanofaño icafihi.  
\v 9 Jɨɨ, ¿jinejeque nacu memeecɨjeuhi? ¿Nacu Moocaani iimaamɨnaafico? Jɨɨhɨ, miyaano, Moocaani iimaamɨnaafi janaanɨcɨvɨ iicaaboco.  
\v 10 Diibo Juaditɨ Caatɨnɨhaame jillɨ onoobo: 
\q1 Uujoho tajɨɨbogomɨnaafico tahɨmegavɨ galluuhi, dihɨmega jɨɨhaico iimibachuqui. 
\m  
\v 11 Miyanotɨro neehi, paryɨɨcɨno miyamɨnaa iicaumotɨ, bu iicamo Jua Nitɨmɨnaafi janaanɨcɨvɨ aivo iicamo chahahi. Jaarunofaño jisumitɨ sihidɨ ejeevatɨɨbo niqueje aivojɨfaño Jua janaanɨcɨ sihidɨ jeevahi. 
\p  
\v 12 Jua Nitɨmɨnaafi asaaunobuunatɨ jisumihachuta niqueje aivojɨ iminootɨneheje icahi, bu imityariro gaayɨcɨguehicamo icano.  
\v 13 Mɨɨro paryɨɨcɨno Moocaani iimaamɨnaa, bu Moise tajɨɨba icano aivojɨtɨ iimaauhi Jua agaseunohachuta.  
\v 14 Jaanoco mimiyaavogohachiijɨ, mɨɨro diibo Jua, jaadi Moocaani iimaamɨnaafi Elia saajiibo unuubo.  
\v 15 Amɨɨhai nohojɨma mihicamo uco muguubu. 
\p  
\v 16 ¿Jinejevɨ fɨne jisumio miyamɨnaaco oovɨcɨji? Jɨɨ, jillɨ fɨne oovɨcɨhi oono seeme anaajenɨcɨhasifaño acasɨɨcamaaimoro abañamaaimo igataavomɨnaaco ocoovadiicɨnɨfibadɨ:  
\v 17 Amɨɨhaidi siruuco miguisɨcuurahi. Jaarunaa mɨjɨɨbaimɨnɨtɨhi, bu ɨdaasu masinoco amɨɨhaidi mamasivacuurahi. Jaarunofaño mataatɨhi, noomoro iicanɨcɨbadɨ jeevamo.  
\v 18 Mɨɨro Jua asaaubo aaigafiiboro machuutɨrahi, bu aivofaihuco adutɨrahi icano. Jaaruuboco amɨɨhai iimitɨno ɨjɨma iicaabo meneehicauhi.  
\v 19 Jaanobuunatɨ bu uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo asaaboco machuubo, aduubo icano. Jaaboco amɨɨhai uco: Machufifiibo, adufifiibo imitɨmɨnaa, bu impuesto jaadusumɨnaa gataavomɨnaafi icano, meneehicahi. Jaarunofaño Moocaani gaaja ɨfusucafetehi omoonɨnofañodɨ. 
\s1 Aivo Uguubutɨno Cuumimɨnaa. 
\r (Lc 10.13-15) 
\p  
\v 20 Jillɨ nooboro Jesu tɨcovauhi ɨhɨɨbaabo tuucuumijevɨ aivo sihidɨ ejeevano aatyɨmerafitɨno mityaco omoonɨhicau cuuminoco, tuucuumije miyamɨnaa iimitɨco ejeevesuutɨnoma iicaubo.  
\v 21 ¡Ɨdaasucaniji ɨɨjoho Corazin cuumi! ¡Ɨdaasucaniji ɨɨjoho Betsaida cuumi! Mɨɨro Tiro, Sidon icauno cuuminovɨ, amɨɨhaifeenevɨ eheetavocafetehinɨno mitya iheetavocafuturuva, sɨɨcɨje imitɨco jeevesucuujirumo. Jaamoro ɨɨfusucuujirumo ɨdaasu gaachehunoco ɨjɨcamaaimoro, bu baiguiijɨnoco ejeemere icano iimitɨco ejeevesucunoco ɨɨfusumo.  
\v 22 Jaarunofaño amɨɨhaico neehi: Ufucu jaadusufucu iicadɨ amɨɨhai aivo Tiro, Sidon icano miyamɨnaa janaanɨcɨvɨ mahaamɨcafeteji.  
\v 23 Jaanotɨ ɨɨjoho Capernau cuumi; ¿fɨne uujoho niquejefaño gañiiyɨcɨcafeteji, noonoro deesɨcɨnɨhi? Jaarunofaño guiinovɨro niitusucafeteji guijevemɨnaa iicahɨgovɨ. Mɨɨro Sodoma cuumivɨ ɨvɨ eheetavocafutuuno aatyɨmerafitɨno mitya iheetavocafuturuva, tuucuumi jisumihachutahiica icajirahi.  
\v 24 Jino amɨɨhaico neehi: Jaadusufucusumi aivo amɨɨhai Sodoma jiinɨjeo miyamɨnaa janaanɨcɨ momoonɨcafeteji. 
\s1 Jesu Neehi: Tajaa Masaa. Jaamoro Majaguisɨ. 
\r (Lc 10.21-22) 
\p  
\v 25 Tusumi Jesu Moocaanico nuuhi: Ɨco imehi, Moocaani niqueje Aivojɨɨbo, bu jiinɨjeo Aivojɨɨbo icano idiicaaboco. Jaanaa jiijegaajamɨnaaditɨ, bu jijeohesɨcɨnɨma iicameditɨ icano afatanɨnoco, jillɨ tɨcovo jeebɨɨba iicamocoro dɨhɨfusuhi.  
\v 26 Jɨɨhɨ, Guihi, ɨɨjoho tollɨ idiimogobadɨ. 
\p  
\v 27 Guihirubi uco paryɨ fanoovaco tahusefaño ficuuhi. Miyanotɨro aivo mɨɨhaiñooba Illico gaajatɨhi. Ɨdɨɨboro Caani gaajahi. Jaabadɨro Caanico mɨɨhaiñooba aivo gaajatɨhi. Ɨdɨɨboro Illi gaajahi, bu jaanoco jaatyoco Illi imeguehi agaajasunoco.  
\v 28 Tajaa masaa oono paryɨɨcɨno amɨɨhai amɨɨhai dudɨcamaajeneri, amɨɨhai fiisetaneri icano miniinovatomo, amɨɨhaico uujoho jaguisɨsuqui.  
\v 29 Magaayɨcɨ amɨɨhaico uujoho atajɨɨbanoco. Jaamoro uutɨ magaaja, ajaabɨcɨfifinoco, bu tajeebɨɨ ɨsɨɨcunoco icano. Jaamo amɨɨhai jeebɨɨco majaguisɨsujinoco mahatyɨmehi.  
\v 30 Uujoho amɨɨhaico atajɨɨbano, sihidɨ jeevatɨhi isatyo, bu amɨɨhaihallɨvɨ ificuuno aivo ijeevesutɨhi icano. 
\c 12  
\s1 Ijɨɨbogomɨnaa Jaguisɨfucusumi Arrozbadɨ Ejeevano Trigo Noovataco Ɨcɨhi. 
\r (Mr 2.23-28; Lc 6.1-5) 
\p  
\v 1 Toodɨhivɨ Jesu jaguisɨfucu basutafeenedɨ ɨgooboro feehicauhi. Jaanaaca ijɨɨbogomɨnaa ajeba aivuunegui tɨcovaumo trigo noovataco ɨɨcɨmoro ifayɨɨnoco amachumo.  
\v 2 Jaanoco fariseomɨ aatyɨmeumoro Jesuco nuuhi: Meecɨ, dijɨɨbogomɨnaa jaguisɨfucu eheetavusutatɨnoco dudɨcamaajeque eetavehi, noomoro. 
\p  
\v 3 Jaanegui diitoco nuubo: ¿Nacu amɨɨhai aamefaño memeecɨhicatɨhi safoono David inahabonɨmɨnaama aajebavausumi omoonɨunoco?  
\v 4 Mɨɨro Moocaani iijafaño ufuuboro machuubo jeecɨvo imimaahunoco, mɨɨjoho amachutatɨrunoco diibo, bu igataavomɨnaa icamo amachujitɨrunoco ɨdɨɨmoro sacerdotemɨ amachufinoco.  
\v 5 ¿Nacu bu Moise tajɨɨba aamefaño onoonoco memeecɨhicatɨhi, sacerdotemɨ Moocaani iijafaño jaguisɨfucu icarunaaca jaguisɨtɨmo iicanɨcɨnoco? Jaaruno imitɨ iicatɨnoco.  
\v 6 Mɨɨro amɨɨhaico neehi: Jineeri icano aivo toono Moocaani iija janaanɨcɨvɨ ejeevano.  
\v 7 Mɨɨro amɨɨhai magaajatɨhi Caatɨnɨhaame jino jillɨ eneejirunoco: Uujoho imeguehi mɨhɨdaasugonoco. Jaanotɨ asimɨco magaisiraicɨmoro mejeecɨvonoco imogotɨhi, onoonoco. Mɨɨro toonoco magaajaruva oono mɨllɨ imitɨco omoonɨtɨrumoco iimitɨ meneejitɨrahi.  
\v 8 Mɨɨro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo bu tollɨro jaguisɨfucuhallɨvɨ mityama icahi. 
\s1 Ihuse Ifiigatyuubo. 
\r (Mr 3.1-6; Lc 6.6-11) 
\p  
\v 9 Jaadɨ Jesu toonotɨ ufuubo sinagogajafaño jɨcafutuuhi.  
\v 10 Jahɨgo icaubo saafi miyamɨnaafi ihuse ifiigatyuubo. Jaanaa Jesuco siibadɨ iicanoco omoonɨnoco aatyɨmemere ɨɨfurumo toonohallɨtɨ diiboco imoonɨqui iimuguumoro diiboco dilluumo: ¿Naa, jaguisɨfucusumi iguihuvaabo buheesuco meheetavejirahi? noomoro. 
\p  
\v 11 Jaanegui Jesu diitoco iimusuuhi: ¿Nacu cajaatyo amɨɨhaitɨ saatoho amɨɨhai jooɨ oveja jaguisɨfucusumi jacohojɨfaño ihacuturuva mofoomoro mɨhɨcɨtejitɨrahi?  
\v 12 ¡Jaanotɨ mɨɨro miyamɨnaafi oveja janaanɨcɨ jaaducafetehi! Jaamaño jaguisɨfucusumi imino momoonɨnoco meheetavejirahi,  
\v 13 nooboro ihuse ifiigatyuuboco: Dihuseque fallirihicaru, nuubo. Jaanegui diibo ihuseque afalliricaruuneri tusumiro imituuhuse saanaagohuse iicabadɨ.  
\v 14 Jaasumiro ifariseomɨ ufuumoro iimaacasiuhi Jesuco iguijenɨqui. 
\s1 Jesuditɨ Onoono. 
\p  
\v 15 Jaanoco Jesu agaajacɨuboro toonotɨ sihɨgovɨ fuubo. Jaabo sihidɨ miyamɨnaa bucasiuhi. Jaamo paryɨ iguihuvamoco Jesu buheesuuboro feehicauhi.  
\v 16 Jaaboro diitoco: Uujoho diibo iicanoco mɨɨco mɨjɨɨbeguedino, nooboro diitoco faguehicauhi.  
\v 17 Jillɨ icauno Moocaani iimaamɨnaafi Isaia jillɨ unuuno imiyacafetequi: 
\q1  
\v 18 Jaanɨ tajeecɨvomɨnaafi uujoho ɨɨcɨɨbo. Jaaboco uujoho agaijɨɨboro diiberi imo imo iicaabo. Diibohallɨvɨ tagaijaco ficuji. Jaabo uujoho miyaaneri udugaacunoco cuumino miyamɨnaaco jɨɨbegueji.  
\v 19 Jaaruubo ñaaɨjitɨɨbo, coovadiinamaaijitɨɨbo icano. Mɨɨhaiñooba ihiimaaco guubujitɨhi cuumino jɨɨhaiñovɨ.  
\v 20 Aivo gañɨɨcafetejitɨno buiga mɨɨvɨ iquisivuruno, bu jaabadɨro jabacarurajitɨno cuugahuba jari ɨnɨfuturuno. Jarihiica iimi aivojɨco eheetavusunohachuta.  
\v 21 Jaadɨ naha jari paryɨ jiinɨje miyamɨnaa diibocoro esɨcɨnɨcuuji, unuuno. 
\s1 Jesuco Ɨjɨ Mityama Icaabo Noomo. 
\r (Mr 3.19-30; Lc 11.14-23; 12.10) 
\p  
\v 22 Jaanaaca Jesujaago sɨvaumo ihaallɨɨno aatyɨmetɨɨbo, ihiimaatɨɨbo icano, iimitɨno ɨjɨma iicauboco. Jaaboco Jesu buheesuuhi. Jaaneri atyɨmecuubo, bu iimaacuubo icano.  
\v 23 Jaaneri paryɨ miyamɨnaa ajabafiituumoro nuuhi: ¿Nacu fɨne jaanɨ David Iyaachi fɨne? noomoro. 
\p  
\v 24 Jaanoco fariseomɨ uguubuumoro nuuhi: Jillɨ jaanɨ iimitɨno ɨjɨmɨco buhɨ gañɨɨhicaabo, diito aivojɨɨbo Beelzebu mityariro, noomoro. 
\p  
\v 25 Tollɨ noomoro eesamaaiunoco Jesu agaajacɨuboro nuuhi: Sahaivojɨ minoocɨ udugaavonoro sanomɨro imoonɨcasiruva gueenene icatɨnoro goovano finɨjirumo. Jaabadɨro bu cuucuumihacho, bu sajamɨnaaro icano fahɨgovavɨ idugaavuruva gueenene icajitɨrahi.  
\v 26 Jaabadɨ ¿mɨllɨ bu Satanas ifiicoro buhɨgovɨ gañɨɨjirahi? Jaanotɨ jillɨ imoonɨruva, ¿mɨllɨ bu imitya gueenene icajirahi?  
\v 27 Mɨɨro amɨɨhai uco meneehicahi uujoho iimitɨno ɨjɨmɨco Beelzebu mityari buhɨ agañɨɨno meneehicahi; ¿Jaano bu tollɨ iicahachiijɨ, mɨɨjoho nacu oono amɨɨhai jɨɨbogomɨnaaco mityaco acɨhicahi diitoco buhɨ igañɨɨhicaqui? Jaamaño bu diito tollɨro omoonɨmaño imino gaajaveechuno amɨɨhai guiraano aivo mɨmɨtanoco.  
\v 28 Jaanotɨ naha uujoho imitɨno ɨjɨmɨco buhɨ gañɨɨhicahi Moocaani Gaija mityafeenedɨ. Jaamaño toono gaajasuhi Moocaani aivojɨ mitya amɨɨhaivɨ agasecuunoco. 
\p  
\v 29 ¿Mɨllɨ bu sifi esefaabo iijafaño ofooboro inehejeque dumɨtɨɨcɨjirahi itɨconɨ diiboco sisɨtɨɨboro? Jarihiica naha diiboco isisɨɨboro inehejeque dumɨtɨɨcɨjiruubo. 
\p  
\v 30 Jaamaño tajaagodɨ iicatɨmo tamɨnaa. Jaabadɨro bu tajaagovɨ mɨsɨvatɨmo buhɨgovɨro magavaracusuhi. 
\p  
\v 31 Jaanegui amɨɨhaico neehi: Miyamɨnaaco paryɨ fanoova imitɨco unuuruno buusucafetejirahi. Jaanotɨ Moocaani Gaijaditɨ imitɨmo ihiimaano toono naha aivono ufucuro buusurajitɨhi.  
\v 32 Jaabadɨro bu cajaatyohacho uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubeditɨ imitɨno ihiimaaruno buusucafeteji. Jaanotɨ Moocaani Gaijaditɨ imitɨno ihiimaamoco toono aivo buusurajitɨhi jiijehallɨvɨ, bu ufucu siijehallɨvɨ icano. 
\s1 Ɨmohoco Inoovatatɨro Magaajatahi. 
\r (Lc 6.43-45) 
\p  
\v 33 Mɨɨro iimino ɨmoho, iiminocoro noovanɨcɨhi. Jaabadɨro bu iimitɨho iimitɨnocoro noovahi. Jaamaño ɨmohoco inoovatɨro magaajatahi.  
\v 34 ¡Jiinimomɨ cuumi mihicamo! ¿Mɨllɨ bu iiminoco mihiimaajirahi, imitɨmɨnaa mihicamo? Mɨɨro iijɨ iimaanɨcɨhi ijeebɨɨfaño agahafɨcɨnɨnotɨ.  
\v 35 Mɨɨro iimino miyamɨnaafi iiminocoro iimaanɨcɨhi iimino ijeebɨɨfaño iicanotɨ. Jaanotɨ bu iimitɨno miyamɨnaafi imitɨno iimaanɨcɨhi ijeebɨɨfaño iimitɨno iicamaño.  
\v 36 Jaanegui amɨɨhaico neehi: Ufucu jaadusufucu iicadɨ, famooro magaajaji oono iminootɨno mihiimaahicanehejeque.  
\v 37 Mɨɨro dihiimaariro daaducafeteji, bu dihiimaariro imiibo, bu imitɨɨbo noocafeteji. 
\s1 Imitɨno Miyamɨnaa Aatyɨmerafitɨno Mityaco Dilluhi. 
\r (Mr 8.12; Lc 11.29-32) 
\p  
\v 38 Jaanegui Jesuco nuumo saatoho fariseomɨoto, bu Moise tajɨɨba gaajamɨnaaoto icamo: Gaajamɨnaafi, mɨɨhai mihimeguehi aatyɨmerafitɨno mityaco gaajabadɨ iicanoco edeetavonoco, noomoro. 
\p  
\v 39 Jaanegui Jesu diitoco iimusuuhi: Jeedɨ fɨne iimitɨno miyamɨnaa saafiicoro imiyaavogotatɨmo dilluhi aatyɨmerafitɨno mityaco gaajatabadɨ iicanoco; Jaaruno gaajata acɨrajitɨhi, ɨdɨɨnoro Moocaani iimaamɨnaafi Jonas gaajata acɨcafeteji.  
\v 40 Mɨɨro oono Jonas iguiraano taavaabo jeebɨɨfaño mifucucɨ, safucu cuujeo fucuva, bu mifucucɨ, safucu fucuo fucuva icano iicaubadɨro, bu tollɨro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo jiinɨje cɨɨdɨɨfaño icaji mifucucɨ, safucu icano cuujeo fucuva, bu mifucucɨ, safucu icano fucuo fucuva icano.  
\v 41 Jaadɨ Ninive cuumiri iicaumo jaadusufucusumi gañiiveji. Jino jisumio miyamɨnaaco udugaacudɨ. Jaamoro diito ɨdaasuno iicajihɨ diitoco oovɨcɨjimo; Mɨɨro Ninive miyamɨnaa iimitɨco ejeevesuumoro imino icauhi Moocaani jɨɨbogoco agalluunoco diitoco Jonas ɨjɨɨbuguusumi. Mɨɨro Jonas janaanɨcɨ uujoho iicaabo jino jimañeri icahi.  
\v 42 Tollɨro bu ufucu tehesino jiinɨje aivojɨgo gañiiveji jaadusufucusumi jino jisumio miyamɨnaa imitɨco emeecɨdɨ. Jaagoro diitoco ɨdaasuno iicajihɨgo oovɨcɨjigo; Mɨɨro diigo aivo tehesino jiinɨjetɨ saauhi, Salomon gaajaco uguubuvaugo. Mɨɨro Salomon janaanɨcɨvɨ uujoho iicaabo jino jimañeri icahi. 
\s1 Iimitɨno Ɨjɨ Siino Uhuuminɨcɨno. 
\r (Lc 11.24-26) 
\p  
\v 43 Mɨɨro iimitɨno ɨjɨ miyamɨnaafitɨ ihiinooboro foonɨcɨɨbo ifihigaimañehejedɨ ijaguisɨqui guiinooboro. Jaarunoco aatyɨmetɨɨboro siino esamaaifiibo:  
\v 44 Siino dojɨcuvɨro tahɨgotɨ asaahinɨhɨgo taajajaagovɨ uumiji, nooboro. Jaabo dojɨcuvɨro agaseebe miyamɨnaafi jeebɨɨco atyɨmefihi, iija sɨcaija, imibachucɨnɨja, iguijaacɨnɨjabadɨ iicaaboco.  
\v 45 Jaanegui ofooboro siino ɨcɨtefiibo sahuse juugahusetɨ miimɨsiicɨ ɨdɨɨno aivo diibo janaanɨcɨvɨ iimitɨno ɨjɨmɨco. Jaamoro paryɨ sahɨ diibofaño ofoomoro icatonɨcɨmo. Jaaneri diibo itɨconɨ iicauno janaanɨcɨ aivo imitɨno minifetefihi. Jaabadɨ icajimo jito iimitɨno miyamɨnaa. 
\s1 Jesu Nahabomɨ, Seejɨ Icamo. 
\r (Mr 3.31-35; Lc 8.19-21) 
\p  
\v 46 Jaabo Jesu miyamɨnaamahiica ihiimaaunaacarehiica gaseumo seejɨma inahabomɨ. Jaamo diiboma ihiimaaqui omoonɨumo jahisiro icauhi.  
\v 47 Jaanaa saatoho diiboco jɨɨbuguuhi: Diiseejɨ, bu dinahabomɨ icamo oono jahisi icahi. Jaamo ɨɨma iimaajirahi, noomoro. 
\p  
\v 48 Jaanegui diibo nuuhi diiboco tollɨ nooboro ɨjɨɨbuguuboco: ¿Mɨɨjoho taaseejɨ, mɨɨjoho tañahabomɨ?  
\v 49 nooboro ijɨɨbogomɨnaaco ɨtɨduuboro nuubo: Jito taaseejɨ, tañahabomɨ icano.  
\v 50 Mɨɨro cajaatyohacho Taacaani niquejefaño iicaabo iimogonoco omoonɨmo, diito naha tañagomɨ, tañahabomɨ, taaseejɨ icano, nooboro. 
\c 13  
\s1 Basumɨnaafivɨ Ohoovɨcɨno. 
\r (Mr 4.1-9; Lc 8.4-8) 
\p  
\v 1 Tufucu Jesu iihatɨ ihiinuuboro muuaijɨnivɨ casɨɨvutuuhi.  
\v 2 Jaanaa diibo cojɨvɨ sihidɨ miyamɨnaa iigaivuumo iijeuneguiiha Jesu meenegafaño ɨjɨcafutuuboro imuuaifaño casɨɨvutuuhi. Jaanaa imiyamɨnaa isiro fitafutuuhi, jiinɨgaibaahohallɨvɨ.  
\v 3 Jaaboro diitoco sihidɨ sinehejeque jɨɨbeguehicaubo siinovɨ oovɨcɨɨboro jillɨ nooboro: Basumɨnaafi fuuhi abasutuubo.  
\v 4 Jaabo basuuboro ufuuno samañoono jɨɨhaifaño aifuuhi. Jaarunoco joomɨ asaaumoro faayɨsujenɨuhi.  
\v 5 Jaanotɨ samañoono guiisihallɨvɨ aifuuhi, miyaadɨ jiinɨ achahaumañovɨ. Jaanoro goovano iinucuuno miyaadɨ ijiinɨje afaicuvautɨmaño.  
\v 6 Jaaruno nɨhɨba aachɨcɨuneri chuumucuuno abacocoovautɨmaño fiigatyuuno.  
\v 7 Jaanotɨ samañoono aifuuhi jarɨɨmɨhoonofeenevɨ. Jaano ijarɨɨmɨhoono toonohallɨvɨ ujusiuneri toono macanɨuhi.  
\v 8 Jaanotɨ samañoono iimino jiinɨjehallɨvɨ aifuuhi. Jaano ujusiunoro imino noovauhi; Jaano sagahaisaro ifiivuuno noovauhi ciendɨgaiva. Jaanotɨ sagahaisa noovauhi sesentadɨgaiva. Jaanotɨ sagahaisa noovauhi treintadɨgaiva icano.  
\v 9 Jinooco muguubu amɨɨhai nohojɨma mihicahachiijɨ, nooboro. 
\s1 Mɨllɨtɨ Siinovɨ Oovɨcɨubo. 
\r (Mr 4.10-12; Lc 8.9-10) 
\p  
\v 10 Jaanegui ijɨɨbogomɨnaa diibojaagovɨ asaaumoro diiboco dilluvauhi: ¿Collɨhiica miyamɨnaaco siinovɨ oovɨcɨɨboro dɨɨbeguehicahi? noomoro. 
\p  
\v 11 Jaanegui iimusuubo: Amɨɨhaico naha Moocaani niquejeo aivojɨ otoovonoco imino gaajasuhicahi. Jaanotɨ diito imino gaajajitɨrahi.  
\v 12 Mɨɨro sihidɨ icanoma iicaabo siino janaanɨcɨ acɨcafeteji, guiraanoma iicaqui. Jaanotɨ chahanoma iicaaboco ajashunogayɨ iicaruno dumɨtɨɨcɨcafeteji.  
\v 13 Tooneguiiha diitoco siinovɨ oovɨcɨɨboro jɨɨbeguehicahi, atyɨmecuurumo atyɨmetɨmobadɨ iicahicaneguiiha, bu guubucuurumo gaajahicatɨhi inohojɨma achahamobadɨ iicahicaneguiiha.  
\v 14 Jaamaño diitovɨ nijequevavano Moocaani iimaamɨnaafi Isaia unuuno: 
\q1 Amɨɨhai fɨne muguubuji. Jaarumo magaajajitɨhi; Fɨne mahatyɨmejirahi. Jaarunoco mehesɨcɨnɨjitɨhi.  
\v 15 Amɨɨhai jeebɨɨno ucuhufunuutucumaño, imitɨno muguubuhicahi, bu ihaallɨɨno manihicɨnɨhi, ihaallɨɨneri atyɨmetɨmo iicaqui, bu inohojɨneri guubutɨmo iicaqui, bu ijeebɨɨri gaajatɨmo iicaqui. Jaamoro tajaagovɨ uumitɨmo uujoho ubuheesujiruneguiiha, unuuno. 
\p  
\v 16 Jaanotɨ naha imicani amɨɨhai mihicahi amɨɨhai aallɨɨneri mahatyɨmemaño, bu amɨɨhai nohojɨneri muguubumaño icano.  
\v 17 Mɨɨro jino miyanotɨro jino amɨɨhaico neehi: Ajashutɨmo Moocaani iimaamɨnaa, bu ajashutɨmo iimino miyamɨnaa icamo jino amɨɨhai mahatyɨmeneque atyɨmegueuhi, bu jino amɨɨhai muguubunoco guubuguuhi icano. Jaarumo guubuutɨmoro, bu aatyɨmetɨmoro guijevecuuhi. 
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Basumɨnaafivɨ Ohoovɨcɨunoco. 
\r (Mr 4.13-20; Lc 8.11-15) 
\p  
\v 18 Muguubu taca jino basumɨnaafivɨ ohoovɨcɨno jillɨ eneejirunoco.  
\v 19 Jino niqueje aivojɨ iijɨco guubucuurumo agaajatɨmo johono abasuuno jɨɨhaifaño aacotonobadɨ jeevahi. Mɨɨro ɨjɨ asaaboro ijeebɨɨfañotɨ ɨcɨcuuhi ijeebɨɨfaño jɨɨbogoco abasucuurunoco.  
\v 20 Jaanotɨ guiisihallɨvɨ aifuuno onoono oono jɨɨbogoco uguubumoro toonoco imo imo agaayɨcɨmo.  
\v 21 Jaaruno miyaadɨ abacocoovatɨmaño gueenene icatɨno. Mɨɨro diitovɨ nɨsu agasesumi, bu tobogohallɨtɨ ɨjɨɨhevesumi icano toonoco jeeveyɨɨcɨfimo.  
\v 22 Jaanotɨ jarɨɨmɨhoonofeenevɨ abasuuno onoono, oono jɨɨbogoco guubucuurumo sinehejejaagovɨro ijeebɨɨno iicamoro jijeo nehejeriro nɨjɨ nɨjɨ iicamaño nɨhɨbamɨ diitoco bañɨfihi. Jaano paryɨ jinehejere tojɨɨbogoco amacanɨsumaño diitofaño toonoco noovasutatɨno.  
\v 23 Jaanotɨ naha iimino jiinɨjehallɨvɨ abasucafutuuno, onoono jɨɨbogoco uguubumoro agaajamo diito imino onoovasumo. Jaamo saatoho jeevahi oono ciendɨyɨva sayɨ ifiivuuno onoovabadɨ. Jaanotɨ saatoho oono sesentadɨno onoovaubadɨ jeevahi, bu saatoho treintadɨno onoovaubadɨ icano.\f + \fr 13:23 \ft Jino miyaavogoditɨ ɨjɨɨbogono.\f* 
\s1 Trigofeenevɨ Iimitɨno Ñaavahu Iicanovɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 24 Jaadɨ bu Jesu jino siino jɨɨbuguuhi siinovɨ ohoovɨcɨuboro: Niqueje aivojɨ jeevahi oono miyamɨnaafi iimino toogaiñooco ifaguifaño abasuunobadɨ.  
\v 25 Jaarunaaca paryɨ cɨgaumaaca diibo mɨnaafi ɨjɨcafutuuboro iimitɨno ñaavahuco abasujeuboro fuuhi.  
\v 26 Jaanaaca itrigo ifiivuunoro noovaunofeenetɨ, bu tollɨro toono iimitɨno ñaavahu fiivuuhi.  
\v 27 Jaanegui ijeecɨvomɨnaa ufuumoro abajaaboco nuutuuhi: Aivojɨɨbo mɨɨro faguifaño imino toogaiñooco basuuhi. ¿Cuucatɨ jana bu jino iimitɨno ñaavahu fiivehi? noomoro.  
\v 28 Jaanegui abajaabo nuuhi: Cajaanɨhacho tamɨnaafi tollɨ moonɨhi, nooboro. Jaanegui ijeecɨvomɨnaa nuuhi: ¿Diimeguehi mofoomoro toohibaijeque magaijucɨtonoco? noomoro.  
\v 29 Jaarunaaca diibo nuuhi: Chahano, toohibaijeque magaijucɨhɨgo, bu itrigohiibaimaryo magaijucɨjirahi, nooboro.  
\v 30 Jaafa sano fanoocɨro jusihi. Jaadɨ dudɨcamaajemɨnaaco tajɨɨbaji itɨconɨ toono iimitɨno ñaavahuco ihɨcɨqui, jaamoro faasɨhije isisɨqui cɨɨjɨgaifaño mɨjɨgasuqui. Jaadɨ itrigoco ɨɨcɨmoro tamachuta iijafaño toonoco ificuuqui, nooboro. 
\s1 Mostaza Tooɨvɨ Ohoovɨcɨno. 
\r (Mr 4.30-32; Lc 13.18-19) 
\p  
\v 31 Jaadɨ bu Jesu siino jillɨ ohoovɨcɨɨboro nuuhi: Niqueje aivojɨ jeevahi oono miyamɨnaafi ifaguifaño mostaza tooɨco abasuno iicanɨcɨbadɨ.  
\v 32 Mɨɨro jaagai paryɨ fanoova tooɨnoguiinovɨ sihajashugayɨ. Jaarugai ujusidɨ fahoova janaanɨcɨvɨ iminifotohoro ɨmohodɨho minifotonɨcɨhi. Jaaho aivo aajashutɨmaño joomɨ agahafomo asaamoro ihaafenevɨ iicuvanɨcɨhi, nooboro. 
\s1 Levaduraguiijɨvɨ Ohoovɨcɨno. 
\r (Lc 13.20-21) 
\p  
\v 33 Tollɨro bu siino jillɨ ohoovɨcɨuboro nuubo: Niqueje aivojɨ jeevahi oono gaigo levaduraco minoocɨ, sano icano oovodɨno harinaco ɨɨcɨgoro toonoma acaɨsenɨno toosɨhima imino acaɨsecafotonɨcɨno iicabadɨ. 
\s1 Jesu Sano Oovɨcɨriro Eneehicauno. 
\r (Mr 4.33-34) 
\p  
\v 34 Jesu jillɨ paryɨ miyamɨnaaco siinovɨ oovɨcɨɨboro jɨɨbeguehicauhi, siinovɨ oovɨcɨtɨɨboro jɨɨbeguehicautɨɨbo.  
\v 35 Jillɨ icauno Moocaani iimaamɨnaafi unuuboro acaatɨnɨuno imiyacafetequi: 
\q1 Siinovɨ ohoovɨcɨnofeenedɨro iimaaji; Sɨɨcɨjetɨro Moocaani jiinɨjeque ifiivusunotɨro toovono iicanehejeque, nooboro. 
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Iimitɨno Ñaavahuvɨ Ohoovɨcɨnoco. 
\p  
\v 36 Jaadɨ Jesu miyamɨnaaco agalluuboro jaahevɨ fuubojaago ijɨɨbogomɨnaa ifiitɨvuumoro diiboco dilluuhi: Mɨɨhaico dɨɨbogo oono iimitɨno ñaavahu faguifaño iicaneditɨ, noomoro. 
\p  
\v 37 Jaanegui Jesu diitoco nuuhi: Mɨɨro iimino toogaiñooco abasuubo oono uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo.  
\v 38 Jaanotɨ fagui onoono jiinɨje. Jaanotɨ oono iimino toogaiño, onoono Moocaani aivojɨ seemetɨ onoono. Jaanotɨ iimitɨno ñaavahu onoono ɨjɨ seemeditɨ iicameditɨ onoono.  
\v 39 Jaanotɨ mɨnaafi iicaabo diibo ɨjɨ. Jaanotɨ ibasutaaco ɨɨcɨjino onoono ufucu jiinɨje ifinɨjinotɨ onoono. Jaanotɨ toono ibasutaaco ɨɨcɨjimo Moocaani toomomɨnaa.  
\v 40 Jaanotɨ oono iimitɨno ñaavahuco mɨhɨcɨmoro mɨjɨgasunɨcɨradɨ, bu tollɨro ufucu jiinɨje ifinɨdɨ icajino.  
\v 41 Jaasumi uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo itoomomɨnaaco tajɨɨbaji ihaivojɨfañotɨ inanɨqui oono sitaaco imitɨco ɨɨcɨsuhicamoco, bu imitɨco omoonɨhicamoco icano.  
\v 42 Jaamoco cɨɨjɨgaifaño gañɨɨjimo tahɨ ataacasijihɨgo, ɨdaasuno iicaneri igaiñonoco catɨrɨrɨ oojɨsujihɨgo.  
\v 43 Jaanotɨ Moocaani iimogonoco omoonɨhicamo nɨhɨba iicanɨcɨradɨ achɨcɨnɨji Moocaani aivojɨfaño. Amɨɨhai nohojɨma mihicahachiijɨ muguubu. 
\s1 Nɨhɨbamɨ Jiinɨjefaño Toovono Iicanovɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 44 Niqueje aivojɨ oono nɨhɨbamɨ toovono jiinɨjefaño afatanɨcɨnɨbadɨ jeevahi. Jaanoco saafi miyamɨnaafi aatyɨmeebere siino dojɨcuvɨro siino toonovɨro fatanɨnɨcɨhi. Jaaboro imo imo ofooboro paryɨ inehejeque anaajeebere toono nɨhɨbamɨri tomaño jiinɨjeque naajenɨcɨhi, fanooro tomañonɨhɨbamɨ diibediro iicaqui. 
\s1 Perla Guiisiyɨ Sihidɨ Ijaadama Iicanovɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 45 Bu tollɨro niqueje aivojɨ jeevahi naajemɨnaafi oono perla guiisiyɨ iimiyɨco guiinooboro ofoonɨcɨbadɨ.  
\v 46 Jaayɨco aatyɨmesumi ofooboro paryɨɨcɨno inehejeque anaajeebere tooneri tooyɨco naajenɨcɨhi. 
\s1 Sinɨcuuhuvɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 47 Jaabadɨro bu niqueje aivojɨ oono sinɨcuuhuco muuaifaño magañɨɨno faaboho taavaaboco ɨɨcɨnɨcɨno iicabadɨ jeevahi.  
\v 48 Jaano isinɨcuuhu agahafucuudɨ ifiicɨmɨnaa jiinɨgaibaahohallɨvɨ isi guiiyɨcɨnɨcɨhi. Jaadɨ ututuuvomoro itaavaco nanɨnɨcɨmo. Jaamoro iimifiimoco jɨiibaiñofaño ficunɨcɨmo. Jaamo iimitɨmoco buhɨ gañɨɨnɨcɨmo.  
\v 49 Jillɨ icajino ufucu jiinɨje ifinɨdɨ; Moocaani toomomɨnaa asaamoro dugaacujimo iimitɨmoco iimifiimofeenetɨ.  
\v 50 Jaamoro iimitɨmoco cɨɨjɨgaifaño gañɨɨjimo, tahɨgo ataacasijihɨgo, bu igaiñooco catɨrɨrɨ oojɨsujihɨgo icano. 
\s1 Bohono Busumije, Eedeene Icano. 
\p  
\v 51 Jaaboro Jesu diitoco dilluuhi: ¿Naa paryɨ jinooco magaajahi? nooboro. 
\p Jaanegui diito nuuhi: Jɨɨhɨ, noomoro. 
\p  
\v 52 Jaanegui nuubo: Mɨɨro Moise tajɨɨba gaajamɨnaafi imino niqueje aivojɨ jɨɨbogoco gaajacuubo. Jaabo iija abajaabobadɨ jeevahi. Mɨɨro toojamɨnaafi fanoocoro toojafaño iicanoco gaajahi. Jaabo ɨɨcɨjiruubo eedeeneque, bu bohonoco icano. Jaabadɨro diibo niqueje aivojɨ jɨɨbogoco agaajaabo jɨɨbeguejirahi Moise unuunoco, bu jisumi uujoho ihiimaanoco icano. 
\s1 Jesu Nazarevɨ Icahi. 
\r (Mr 6.1-6; Lc 4.16-30) 
\p  
\v 53 Jaadɨ Jesu siinovɨ oovɨcɨɨboro ɨjɨɨbeguehicaudɨ toonotɨ fuucuubo.  
\v 54 Jaabo ijiinɨjevɨ ɨfutuuhi. Jahɨgo paryɨ famaño sinagogajanofaño jɨɨbogooboro feehicaubo. Jaaneri miyamɨnaa ajabafiitomoro neehicauhi: ¿Cuucatɨ jaanɨ gaajahinɨhi jino jityɨgaba gaajaco? ¿Mɨllɨ jaabo jino sihidɨ ejeevanoonoco eetavehicahi?  
\v 55 Mɨɨro jaanɨ ɨmohobujene dudɨcamaajemɨnaafi achi, jaanotɨ seejɨ Maria icano. Jaanotɨ bu inahabomɨ Jacoobo onoobo, Jose, Simon, bu Juda icamo.  
\v 56 Mɨɨro bu inagomɨ mɨɨhaifeeneri icahicahi. ¿Cuucatɨ jana gaajaabo paryɨ jityɨgabajeque? noomoro. 
\p  
\v 57 Jaamaño diiboco miyaavuguutɨmo. Jaanegui Jesu diitoco nuuhi: Famoovaro Moocaani iimaamɨnaafico imino gaayɨcɨhicahi. Jaanotɨ ɨdɨɨmoro iicuumimɨnaa, bu iijamɨnaa icamo gaayɨcɨtɨhi, nooboro. 
\p  
\v 58 Jaamaño sihidɨ toonovɨ sihidɨ ejeevanehejeque eetavuutɨɨbo diito diiboco imiyaavuguutɨneguiiha. 
\c 14  
\s1 Jua Nitɨmɨnaafi Guijeveque Ɨjɨɨbogono. 
\r (Mr 6.14-29; Lc 9.7-9) 
\p  
\v 1 Tusumi Herode onoobo Galilea aivojɨɨbotɨ icauhi. Jaabo guubuuhi Jesuditɨ.  
\v 2 Jaaboro iicojɨri iicaumoco nuubo: Diiboro Jua Nitɨmɨnaafi siino ubuuheteebe guijevetɨ. Jaamaño jino sihidɨ ejeevano mityama icaabo, nooboro. 
\p  
\v 3 Mɨɨro diibo Herode Jua Nitɨmɨnaafico isisɨsuuboro cɨvojafaño ficusuuhi. Herodia onoogo inahabo Felipe taabaco unuuneguiiha.  
\v 4 Jaabo Jua Nitɨmɨnaafi Herodeque nuuhi: Diigoco taabavadino, nooboro. 
\p  
\v 5 Jaanegui Herode Juaco guijenɨujirahi. Jaaruubo miyamɨnaaco ñɨhicuguehicauhi; famooro miyamɨnaa: Juaco Moocaani iimaamɨnaafi, noomoro eneehicaunotɨ.  
\v 6 Jaanaa ifiivu ficabavɨ ɨɨfutusumi jɨɨbaimoco Herode eheetavuuhɨgo Herodia aicɨgai diibo ucuuhuvaumo ɨmegavɨ gahaseguere fuuhi. Jaanoco aivo Iherode sihidɨ iimuguubo.  
\v 7 Jaaboro diigoco Moocaanifañodɨ unuuboro acɨguubo fanooco conoocohacho diigo idilluguunoco.  
\v 8 Jaanegui diigo seejɨ diigoco afajɨɨnɨubadɨ, ufuugoro Herodeque nuutuuhi: Uco butajefaño Jua Nitɨmɨnaafi nigaɨco daacɨ, noogoro. 
\p  
\v 9 Jillɨ unuuno diibo aivojɨɨbo Herodeque sihidɨ ɨdaasuvusuuhi. Jaarunofaño Moocaani momofañodɨ unuucuumaño, bu diibo cojɨri iicaumo jaanoco uguubucuumaño icano, tajɨɨbaubo ihacɨqui.  
\v 10 Jaanegui tajɨɨbaubo Jua nigaɨco iquitɨcɨqui cɨvojafaño icauboco.  
\v 11 Jaayɨco ɨsɨvaumoro tobagocajaco acɨvauhi. Jaanoco bu diigo seejɨco acɨtuuhi. 
\p  
\v 12 Jaanoco ijɨɨbogomɨnaa uguubuumoro Jua Nitɨmɨnaafi ifiico asatyumoro cɨɨjeuhi. Jaadɨ ufuumoro Jesuco jɨɨbugutuumo. 
\s1 Jesu Cinco Mildɨmoco Machusuhi. 
\r (Mr 6.30-44; Lc 9.10-17; Jn 6.1-14) 
\p  
\v 13 Jaanoco Jesu uguubuuboro iinoro sihɨgovɨ tehesino fuuhi meenegari. Jaarunoco miyamɨnaa agaajacɨumoro cuuminotɨ diiboco bucasiuhi isidɨ.  
\v 14 Jaanaa Jesu imeenegatɨ ihiinuuhɨgo atyɨmeuhi sihidɨ miyamɨnaa iicaunoco. Jaaboro diitoco ɨdaasuguubo. Jaaboro iguihuvama iicamoco diibojaa ɨsɨvamoco buheesuhicaubo.  
\v 15 Jaanaa iijɨcuunegui ijɨɨbogomɨnaa diibojaa asaaumoro diiboco noovauhi: Aivo mihiijɨcuuhi, bu mɨɨhaiñooba jimañeri chahahi. Jaanegui miyamɨnaaco galluucu ofoomoro cuuminotɨ maahunoco anaajemere imachuqui, noomoro. 
\p  
\v 16 Jaanegui Jesu diitoco nuuhi: Mɨllɨ bu feejirumo amɨɨhai mahacɨ imachuqui, nooboro. 
\p  
\v 17 Jaanegui diito nuuhi: Mɨɨro mɨɨhaima chahano, ɨdɨɨnoro jino sahusedɨbava momaahuno, bu miimɨsiicɨro taavaabomɨsi icano, noomoro. 
\p  
\v 18 Jaanegui Jesu nuuhi: Juu tajaa mɨsɨva, nooboro. 
\p  
\v 19 Jaaboro miyamɨnaaco tajɨɨbaubo ñaavahuhallɨvɨ icasɨɨcamaaiqui. Jaaboro ihusefaño ɨcɨubo toono sahusedɨbava imaahunoco, bu itaavaabomɨsico icano. Jaaboro niquejeque emeecɨuboro Moocaanico toonohallɨvɨ iimuuboro toonoco iquisicuuboro ijɨɨbogomɨnaaco acɨubo. Jaanoco diito imiyamɨnaama ɨfuuhi.  
\v 20 Jaanoco famooro amachuumoro tuvauhi. Jaano atyuuvoco ananɨumo gahafusuuhi jɨiibaiñooco fahuseecɨ motɨhaitɨ siino miibaicɨ ɨdɨɨno.  
\v 21 Jaanoco amachuumo cinco mildɨmou sano gaifiimɨro. Jaanotɨ gaigoomɨ, bu seeme icano oovarautɨhi. 
\s1 Jesu Nɨfaihuhallɨdɨ Ɨguehi. 
\r (Mr 6.45-52; Jn 6.16-21) 
\p  
\v 22 Jaaboro Jesu ijɨɨbogomɨnaaco imeenegafaño ɨjɨcuuboro galluuhi ihɨmega oonogoomuuaivɨ ifeequi, diibo miyamɨnaaco ifitacuunohachuta.  
\v 23 Jaadɨ diitoco ifitacuuboro Jesu fuuhi ifabaɨ nigacɨvɨ Moocaanima ihiimaaqui. Jaadɨ mihiijɨcuunaaca Jesu tahɨ iinoro icauhi.  
\v 24 Jaanaaca imeenegafeene muuairi icaunaaca sefano guibuhuba guibuhicauhi togahallɨvɨ.  
\v 25 Jaanaaca Jesu cuujetavɨ jari diitojaagovɨ saauhi, nɨfaihuhallɨdɨ ɨgooboro.  
\v 26 Jaaboco ijɨɨbogomɨnaa nɨfaihuhallɨdɨ ɨgooboro asaaunoco aatyɨmeumoro gaihivuumo iigutuumoro: ¡Ajaanɨ ɨjɨ! noomoro. 
\p  
\v 27 Jaarunofaño Jesu diitoco nuuhi: Mequehecu mihiguetedino, uujoho, nooboro. 
\p  
\v 28 Jaanegui Pedro diiboco nuuhi: Aivojɨɨbo, miyaano ɨɨjoho idiicahachiijɨ taca, tajɨɨba bu uujoho dijaa saaqui nɨfaihuhallɨdɨ ɨgooboro, nooboro. 
\p  
\v 29 Jii, disaa taca, nooboro. Jaanegui Pedro imeenegatɨ iniituuboro tɨcovauhi nɨfaihuhallɨdɨ ɨɨguubo Jesujaagovɨ ifeequi.  
\v 30 Jaarunaaca guibuhuba sefano iguibuunoco aatyɨmeuboro igutuubo. Jaasumiro tɨcovaubo inɨfaihufaño iniituubo. Jaanegui gaihivuubo: ¡Aivojɨɨbo, uco taajasu! nooboro. 
\p  
\v 31 Jaasumiro Jesu diiboco ihusetɨ iguiiyɨcɨuuboro diiboco nuuhi: ¡Ajashucani dimiyaavogo! ¿Collɨhi miyaavogotɨhi? nooboro. 
\p  
\v 32 Jaadɨ diitɨsi imeenegafaño ɨjɨcafutuusumiro iguibuhuba llɨɨvɨuhi.  
\v 33 Jaanegui imeenegafaño iicaumo Jesuguiino ememuɨɨvuumoro nuuhi: Miyaano ɨɨjoho Moocaani Achi, noomoro. 
\s1 Jesu Iguihuvamoco Buheesuhi Genesarevɨ. 
\r (Mr 6.53-56) 
\p  
\v 34 Jaamo imuuaico afatyuudɨ ɨɨfutuumo Genesare jiinɨjevɨ.  
\v 35 Jaanaa toojiinɨjeo miyamɨnaa Jesu iicaunoco agaajacɨumoro paryɨ toojiinɨjeri jɨɨbohocasiumo. Jaamoro Jesujaagovɨ sɨvaumo paryɨ iguihuvamehejeque.  
\v 36 Jaamoro diiboco dilluhicaumo jillɨ igaachehujɨniba nijequegayɨco idudɨɨcɨtequi. Jaanoco paryɨ famooro ududɨɨcɨudɨmo buheeuhi. 
\c 15  
\s1 Miyamɨnaaco Ɨmɨhɨninɨsuno. 
\r (Mr 7.1-23) 
\p  
\v 1 Jaadɨ fariseomɨtɨ saatoho, bu caatɨnɨmɨnaa icamo Jerusale cuumitɨ asaaumoro Jesuco dilluvauhi:  
\v 2 ¿Mɨllɨtɨ dijɨɨbogomɨnaa moheedetemɨhai jeevamaaje iicabadɨ moonɨtɨhi? Mɨɨro momoonɨnɨcɨbadɨ moonɨtɨmoro ihuseneque nitamaaitɨmoro machuhicahi, noomoro. 
\p  
\v 3 Jaanegui Jesu diitoco iimusuuhi: ¿Mɨllɨtɨ bu jana amɨɨhai Moocaani tajɨɨbaco mejeevesumoro amɨɨhai jeevamaajequere momoonɨhicahi?  
\v 4 Mɨɨro Moocaani jillɨ nuuhi: Diicaani, diiseejɨ icamoco bocɨgo. Jaanotɨ caanico, seejɨco icano imitɨno onoomo iguijevequi, nooboro.  
\v 5 Jaaruno icanaaca amɨɨhai meneehicahi jillɨ, mɨɨno caanico, bu mɨɨno seejɨco icano meneejirahi: Ɨco acɨjitɨhi: Mɨɨro paryɨ tañehejeque uujoho Moocaanico ɨjɨbaicuuno, noomoro.  
\v 6 Jaamaño tollɨ onoomo caanimɨco, jinehejebaco acɨhicacuutɨhi. Jillɨ momoonɨmaño Moocaani tajɨɨbaco jihovonobadɨ momoonɨhicahi. Amɨɨhai jeevamaajequere moonɨmoro mihicamaño.  
\v 7 Amɨɨhai bañɨfiiramɨnaa mihicamo. Mɨɨro miyaanoco nuubo Moocaani iimaamɨnaafi Isaia jillɨ nooboro acaatɨnɨusumi: 
\q1  
\v 8 Jiicuumi uco jillɨ tɨcovono iijɨriro bocɨguehicahi. Jaarumo jeebɨɨno uuditɨ tehesino icahi.  
\v 9 Jillɨ sɨcamañovɨ iigaivomoro uco imehicahi. Jillɨ amɨɨhai jɨɨbogono, tɨcovono miyamɨnaa jɨɨbogonoro iicamaño, nooboro. 
\p  
\v 10 Jaadɨ Jesu miyamɨnaaco ocoovauboro nuuhi: Jinooco muguubumoro imino magaaja:  
\v 11 Mɨɨro miyamɨnaafi iijɨri ɨjɨcafotono diiboco mɨhɨninɨtɨhi. Jaanotɨ naha iijɨfañotɨ asaano diiboco mɨhɨninɨhi, nooboro. 
\p  
\v 12 Jaanegui ijɨɨbogomɨnaa asaaumoro diiboco nuuhi: Mee, fariseomɨ ɨɨjoho tollɨ onoonoco uguubumoro aiveguehi, noomoro. 
\p  
\v 13 Jaaneguiiha diitoco iimusuubo: Guihirubi niquejefaño iicaabo abasutɨhoco paryɨ ibacoconomaryo agaijuyɨcɨɨboro gañɨɨjiibo.  
\v 14 Jaafa tahɨ iimaamo jillɨ ihaallɨɨnoma chahamo, bu sita ihaallɨɨnoma achahamoco sɨɨguehicahi. Mɨɨro ihaallɨɨnoma achahaabo sifiico isɨɨguruva faamɨsicɨro ifahojɨfaño aquetejirahi, nooboro. 
\p  
\v 15 Jaaneguiiha Pedro Jesuco nuuhi: Toono tollɨ odoovɨcɨnoco mɨɨhaico dɨɨbogo, nooboro. 
\p  
\v 16 Jaanegui Jesu iimusuuhi: ¿Nacu buunajɨ amɨɨhai tollɨro magaajatɨhi?  
\v 17 Mɨɨro paryɨ miyamɨnaa iijɨri ɨjɨcafotono moobafaño feehi. Jaadɨ mofiitɨ inoonɨcɨno.  
\v 18 Jaanotɨ naha miyamɨnaafi iijɨfañotɨ asaano diiboco mɨhɨninɨhi, ijeebɨɨfañotɨ asaamaño.  
\v 19 Mɨɨro ijeebɨɨfañotɨ iimitɨnoono esamaajene saanɨcɨhi, bu gaicaauneheje, bu gaigoomɨco ɨɨcɨmoro ejeevesuneheje, bu gaigoomɨma imitɨnoono iicaneheje, bu nanivaneheje, bu bañɨfiiraneheje, bu sitaaditɨ sɨcamaño jɨɨbogoneheje icano.  
\v 20 Jineheje naha miyamɨnaafico mɨhɨninɨhi. Jaanotɨ nitamaajehene moonɨco eetavotɨmo amachuno miyamɨnaaco mɨhɨninɨtɨhi. 
\s1 Siijiinɨjeo Miyamɨnaago Jesuco Imiyaavuguumo. 
\r (Mr 7.24-30) 
\p  
\v 21 Jaadɨ Jesu toonotɨ ihiinuuboro fuuhi Tiro, Sidon icano jiinɨjejaagovɨ.  
\v 22 Jaanaaca Canaan jiinɨje miyamɨnaago toojiinɨjeri iicaugo saauhi Jesujaago coovadiicɨnɨgoro: ¡Aivojɨɨbo, David Iyaachi, uco dɨdaasugo! Aicɨgai iimitɨno ɨjɨma icago sihidɨ ɨdaasuno icahicahi, noogoro. 
\p  
\v 23 Jaarunaa Jesu diigo ajashunoba iimusuutɨhi. Jaanegui ijɨɨbogomɨnaa asaaumoro diiboco nuuhi: Ajaamoco gallu gañuhusuno modojɨcutɨ coovadiicɨnɨgoro saago, noomoro. 
\p  
\v 24 Jaanegui Jesu diitoco nuuhi: Moocaani uco Israel cuumimɨnaa ovejamɨ ɨmɨtamobadɨ iicamojaagovɨro galluuhi, nooboro. 
\p  
\v 25 Jaarunofaño diigo asaaugoro diiboguiino ememuɨɨvovaugoro diiboco nuuhi: ¡Aivojɨɨbo, uco daamusu, noogoro! 
\p  
\v 26 Jaanegui Jesu diigoco nuuhi: Imijitɨruno iseeme machutaaco udumɨtɨɨcɨmoro jɨcumɨco aacɨno, nooboro. 
\p  
\v 27 Jaarunofaño diigo nuuhi: Miyaano Aivojɨɨbo; Jaarunofaño jɨcumɨ machufihi iguiinotɨ ihabajato amachuno suuvɨco, noogoro. 
\p  
\v 28 Jaanegui Jesu diigoco nuuhi: Gaigo, guiraacani dimiyaavogo. Jaafa ɨɨjoho idiimogobadɨ icano, nooboro. Jaanoco tollɨ diibo unuuno tɨcovovɨro diigo aicɨgai buheeteuhi. 
\s1 Jesu Buheesuhi Ajashutɨmo Iguihuvanoma Iicamoco. 
\p  
\v 29 Jaadɨ Jesu toonotɨ ihiinuuboro ufuubo fatyuuhi Galilea muuaijɨnidɨ. Jaadɨ ifabaɨhallɨvɨ ufuuboro casɨɨvutuuhi.  
\v 30 Jaabojaago sihidɨ miyamɨnaa ufuumoro ɨfutuuhi diibo iicauhɨgo. Jaamoro diibojaago sihidɨ sɨvahicauhi ɨɨgotɨmehejeque, bu ihaallɨɨno aatyɨmetɨmehejeque, bu ihiimaatɨmehejeque, bu imitɨno ihusene iicamehejeque icano, bu sihidɨ saatoho iguihuvamenejeque icano. Jaamoco buheesuhicaubo.  
\v 31 Jaaneri miyamɨnaa sihidɨ jabafiitehicauhi ihiimaahicautɨmeheje ihiimaauneri, bu imitɨno ihusene iicaumeheje imino ihusenema iicacuuneri, bu ɨɨguehicautɨmehejeque ɨɨgucuuneri, bu ihaallɨɨno aatyɨmeutɨmeheje aatyɨmecuuneri icano. Jaamoro tɨcovaumo Moocaanico Israel cuumi Dios icaaboco, iimomo. 
\s1 Jesu Machusuhi Cuatro Mildɨ Miyamɨnaaco. 
\r (Mr 8.1-10) 
\p  
\v 32 Jaadɨ Jesu ijɨɨbogomɨnaaco ucuuhuvauboro diitoco nuuhi: Jito miyamɨnaaco ɨdaasuguehi. Mɨɨro jino mifucucɨ, safucu icano icacuumo uuma jinoovɨ. Jaamo amachujirunobama chahacuuhi. Jaanegui imogotɨhi machutɨmoco iijanojaago agalluunoco ofoomo jɨɨhaivɨ nacatejirahi, nooboro. 
\p  
\v 33 Jaaneguiiha ijɨɨbogomɨnaa diiboco nuuhi: ¿Cuucatɨ bu mɨllɨ mɨhɨcɨjirahi jino mɨɨhaiñooba iijano achahahɨgo mihicamo jityɨgaba miyamɨnaa iicamoco mutuvasuqui? noomoro. 
\p  
\v 34 Jaanegui Jesu diitoco nuuhi: ¿Nacu mɨnoodɨno amɨɨhai machutaano icahi? nooboro. 
\p Jaanegui diito nuuhi: Sahuse juugahusetɨ minoocɨ ɨdɨɨnoro momaahugayɨno icahi, bu ajashuno motaavagayɨ iicanoro, noomoro. 
\p  
\v 35 Jaanegui tajɨɨbaubo imiyamɨnaa jiinɨjehallɨvɨ icasɨɨcamaaiqui.  
\v 36 Jaadɨ toono sahuse juugahusetɨ minoocɨ, bu itaavagayɨ icanoco ihusefaño agaayɨcɨuboro toonohallɨvɨ Moocaanico graciaco acɨuhi. Jaadɨ toonoco iquisicuuboro ijɨɨbogomɨnaaco acɨuhi. Jaanoco diito imiyamɨnaama ɨfuuhi.  
\v 37 Jaanoco paryɨ famooro amachuumoro imino tuvauhi. Jaadɨ ihatyuuvoco ananɨumo gahafusuuhi sahuse bu juugahusetɨ miibaicɨ ɨdɨɨno jɨiibaiñooco.  
\v 38 Jaanoco amachuumo cuatro mildɨmo gaifiimɨu. Jaano gaigoomɨ, bu seeme icamo oovorautɨhi.  
\v 39 Jaadɨ Jesu diitoco ifitacuuboro meenegafaño ɨjɨcafutuuboro fuuhi Magdala onoocuumi jiinɨjejaagovɨ. 
\c 16  
\s1 Fariseomɨ, Bu Saduceomɨ Icamo Aatyɨmeratatɨno Eetavoco Tajɨɨbahi. 
\p  
\v 1 Jahɨgo fariseomɨ, bu saduceomɨ icamo fuuhi Jesuco emeecɨtuumo. Jaamoro diiboco ɨɨfurumo iimitɨnofaño igañɨɨsuqui dilluuhi: Mɨɨhaico niquejefañoono aatyɨmeratatɨnoco dɨhɨfusu, noomoro. 
\p  
\v 2 Jaanegui diibo diitoco iimusuuhi: Iijɨcuuvɨ niqueje tɨfaiño iicasumi amɨɨhai: Aiguejitɨno mɨɨro oono niqueje tɨfaihi, meneefihi.  
\v 3 Jaabadɨro bu fucuro meneefihi: Jaachiijɨ imijitɨfucu, mɨɨro oono niqueje tɨfaiño niijama icahi, noomoro. Bañɨfiiramɨnaa mihicamo, amɨɨhai magaajahi niquejeque memeecɨmoro aiguejino, bu aiguejitɨno icano monoonoco. Jaarunaa magaajatɨhi mɨllɨ jisumio miyamɨnaa imitɨ eheetavoneheje ɨjɨɨbugurunoco.  
\v 4 Jaamo jito iimitɨno miyamɨnaa sanofañoro imiyaavogonofaño iicatatɨmo, dilluhicahi aatyɨmeratatɨneheje eetavoco. Jaarumoco acɨrajitɨno ɨvɨ ɨdɨɨnoro Jonas gaajataro ɨfusucafeteji, nooboro diitoco ejeevesuuboro fuubo. 
\s1 Fariseomɨ Juurisutaguiijɨ. 
\r (Mr 8.14-21) 
\p  
\v 5 Jaanaa onoogoobavɨ afatyumo ijɨɨbogomɨnaa jabajeeveuhi pan añɨmɨnaa maahuco asatyujirumo.  
\v 6 Jaanaa Jesu diitoco nuuhi: Magaihuɨnɨ fariseomɨ, bu saduceomɨ icamo juurisutaguiijɨnotɨ, nooboro. 
\p  
\v 7 Jaanegui ijɨɨbogomɨnaa noocasiuhi: Añɨmɨnaa maahunoco mɨsɨvatɨneguiiha ollɨ noobo, noomoro. 
\p  
\v 8 Jaanoco Jesu agaajacɨuboro diitoco nuuhi: ¿Collɨhi maahunoma machahanoco monoocasihi? Ajashucani amɨɨhai miyaavogo.  
\v 9 ¿Nacu magaajatɨhi, mehesɨcɨnɨcuutɨhi oono cinco mildɨmoco sahusedɨbavariro amachusunoco, bu ihatyuuvoco mɨnoodɨbaiva jɨiibaiñooco magahafusuunoco icano?  
\v 10 ¿Bu mehesɨcɨnɨtɨhi sahuse juugahusetɨ miibaacɨ ɨdɨɨneri cuatro mildɨmoco amachusunoco, bu ihatyuuvoco mɨnoodɨbaiva jɨiibaiñooco magahafusuunoco icano?  
\v 11 ¿Jaamo bu mɨllɨtɨ amɨɨhai magaajacɨtɨhi uujoho machutaatɨ onootɨnoco oono fariseomɨ, bu saduceomɨ icamo juurisutaguiijɨtɨ onoonoco? 
\p  
\v 12 Jaaneri jari gaajaumo Jesu diitoco añɨmɨnaa maahuno juurisutaguiijɨtɨ unuutɨnoco, ɨvɨ jillɨ fariseomɨ, bu saduceomɨ icamo jɨɨbogotɨ mihigui unuunoco. 
\s1 Jesu, Diibo Cristo Asaaujiibo Iicanoco Unuuno. 
\r (Mr 8.27-30; Lc 9.18-21) 
\p  
\v 13 Jaanaa Jesu Cesarea de Filipo onoocuumi jiinɨjevɨ ɨɨfutuudɨ ijɨɨbogomɨnaaco dilluubo: ¿Uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubeditɨ, ¿nacu mɨllɨ miyamɨnaa uuditɨ neehicamo? nooboro. 
\p  
\v 14 Jaanegui diito nuuhi: Saatoho: Jua Nitɨmɨnaafi, neehicahi. Jaanotɨ saatoho: Elia, neehicahi. Jaanotɨ bu saatoho: Jeremia, neehicahi. Jaanotɨ saatoho: Cajaanɨhacho sɨɨcɨjeototɨ Moocaani iimaamɨnaaɨvɨoobo, neehicahi, noomoro. 
\p  
\v 15 Jaanegui diitoco nuubo: Jaanaa amɨɨhai, ¿mɨɨjoho uujoho iicanoco meneehicahi? nooboro. 
\p  
\v 16 Jaanegui Simon Pedro diiboco nuuhi: Ɨɨjoho Cristo Moocaani iicaabo Seemene, nooboro. 
\p  
\v 17 Jaaneguiiha Jesu diiboco iimusuuhi: Imicani diicahi ɨɨjoho Simon Jona achi idiicaabo. Mɨɨro cajaanɨ miyamɨnaafi ɨco jinooco gaajasutɨhi ɨdɨɨboro Guihirubi niquejefaño iicaabo.  
\v 18 Jaaneguiiha uujoho ɨco jino Pedrotɨ momonɨhi, guiisiyɨ eneejiruno. Jaaba jiba guiisibahallɨvɨ uujoho taajaco eetaveji. Jaajaco guijeve mitya icaruno guiinonɨjitɨhi.  
\v 19 Ɨco uujoho jino niqueje llaveneque acɨji. Jaabo ɨɨjoho jiijehallɨvɨ isisɨno, bu niquejefaño sisɨcafetejino. Jaanotɨ jiijehallɨvɨ isinaayuno, bu niquejefaño sinaayucafetejino, nooboro. 
\p  
\v 20 Jaadɨ Jesu ijɨɨbogomɨnaaco faguuhi diibo Cristo iicanoco mɨɨhaiñoobaco jɨɨbogotɨmo iicaqui. 
\s1 Jesu Iguijevejinoco Jɨɨbeguehi. 
\r (Mr 8.31–9.1; Lc 9.22-27) 
\p  
\v 21 Tusumi Jesu tɨconɨuhi ijɨɨbogomɨnaaco agaajasuubo Jerusalevɨ ofooboco quillahuto, bu sacerdotemɨ aivojɨto, bu caatɨnɨmɨnaa icamo diiboco sihidɨ ɨdaasuno omoonɨujinoco: Uco gaicaausujimo. Jaaruubo mifucucɨ, safucu icanotɨ siino buheeteji, nooboro.  
\v 22 Jaaneguiiha Pedro sihɨ Jesuco asatyuuboro ɨɨbauhi: Jaanova Moocaani ɨco tollɨ moonɨsujitɨrahi, tollɨ icatɨɨbo diicaqui, nooboro. 
\p  
\v 23 Jaarunaaca Jesu dojɨcuvɨro acajebeveuboro Pedroco nuuhi: Uutɨ buhɨgovɨ minifoto ɨɨjoho ɨjɨ idiicaabo. Fɨne, ɨɨjoho uco acasivusuno. Dihesamaaje Moocaani esamaajebadɨ icatɨhi. Jillɨ miyamɨnaa esamaajebadɨro jeevahi, nooboro. 
\p  
\v 24 Saatoho ijɨɨbogomɨnaaco nuubo: Cajaatyohacho tadyojɨcutɨ asaagomo ifiico ajabajevemere tadyojɨcutɨ isaaqui ifiico ɨdaasuno omoonɨsujinoco iguitɨmo.\f + \fr 16:24 \ft Sahaamefaño noono: diguijeve ɨmohobujeque dɨɨcɨɨbo tadyojɨcutɨ disaa.\f* 
\v 25 Mɨɨro ifiico agaijɨmo ifiico mɨtasuji. Jaanotɨ naha tahallɨtɨ ifiico ɨmɨtasumo ifiico taajasuji.  
\v 26 Mɨɨro saafi miyamɨnaafi paryɨ jiinɨje busumijeque gaayɨcɨruubo. Jaaruubo ijeebɨɨco ɨmɨtasuruva, ¿nacu mɨllɨtɨ imijiruno? ¿Nacu mɨnoodɨno fɨne miyamɨnaafi ijeebɨɨco itaajasuqui jaadujirahi?  
\v 27 Mɨɨro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo saaji Caani ovosɨɨma, bu itoomomɨnaama icano. Jaasumi paryɨ famoovaaco itɨcovocɨvɨ jaadujiibo omoonɨhicanehejeque.  
\v 28 Miyanotɨro neehi: Jino iicamotɨ saatoho guijevejitɨhi uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo ihaivojɨri asaaboco aatyɨmetɨmoro, nooboro. 
\c 17  
\s1 Jesu Ihaivojɨri Asaauno. 
\r (Mr 9.2-13; Lc 9.28-36) 
\p  
\v 1 Toonobuunatɨ sajaguisɨ nijequetɨ Jesu ɨcɨuhi Pedroco, bu Jacooboco, bu diibo Jacoobo nahabo Jua icamoco. Jaaboro diitomaryo fuuhi aivo acaamovobaɨ nijequevɨ.  
\v 2 Jaabaɨ nijequevɨ diito ɨmefeenevɨ ifi siibadɨ minifutuuhi. Ihɨme arɨcuno minifutuuhi nɨhɨbaco memeecɨbadɨ, bu igaachehu seseene minifutuuhi nɨhɨba aachɨcɨbadɨ.  
\v 3 Jaanaa diibo uufocovɨ atyɨmeumo Moise, Elia icamɨsi Jesuma iimaamɨsico. 
\p  
\v 4 Jaaneguiiha Pedro Jesuco nuuhi: Aivojɨɨbo, imicani jimañovɨ mihicano. Idiimogohachiijɨ masɨɨ nɨjeganoco migaacɨ, saga ɨdɨɨno meheetavequi, ɨɨdi saga, Moisedi saga, Eliadi saga icano. 
\p  
\v 5 Jaanaaca Pedro tollɨ nuunaaca diitoco aimuufai mibaacuuhi. Jaano ihaimuufaifañotɨ guubuvusuuno: Jaanɨ Taseemene agaijɨɨbo. Diibo onoonoco muguubunɨcɨ, unuuno. 
\p  
\v 6 Jaanoco uguubuumoro ijɨɨbogomɨnaa jiinɨjehallɨvɨ javucamaaiumo sihidɨ iguituumoro. 
\p  
\v 7 Jaanegui Jesu asaauboro diitoco ududɨɨcɨuboro nuuhi: Magañiivo mihiguetedino, nooboro. 
\p  
\v 8 Jaadɨ siino emeecɨurumo mɨɨhaiñoobaco atyɨmecɨutɨhi ɨdɨɨboro Jesu icauhi. 
\p  
\v 9 Jaamoco tobaɨtɨ iniituhɨgo Jesu faguuhi: Jino mahatyɨmeneque mɨɨhaiñoobaco mɨjɨɨbeguedino jari uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo iguijeveebe siino ubuheetedɨ, nooboro. 
\p  
\v 10 Jaanegui diito diiboco dilluuhi: ¿Mɨllɨtɨ jana bu caatɨnɨmɨnaa nuuhi: Elia itɨconɨ saaji, neehicahi? noomoro. 
\p  
\v 11 Jaanegui Jesu iimusuuhi: Jɨɨhɨ, miyaano Elia itɨconɨ saaji. Jaaboro paryɨ fanoovaaco imibachujiibo.  
\v 12 Jaarunofaño amɨɨhaico uujoho jino neehi Elia saahinɨcuhi. Jaaruuboco gaajacɨhinɨtɨmo. Jaamoro diiboco jillɨ iimogobadɨ moonɨhinɨmo. Jaabadɨro bu uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo diito usetɨ ɨdaasuno icaji, nooboro. 
\p  
\v 13 Jaanotɨ ijɨɨbogomɨnaa esafutuuhi Jua Nitɨmɨnaafiditɨ Jesu unuunoco. 
\s1 Jesu Buheesuuhi Sɨcafefi Ɨjɨma Iicauboco. 
\r (Mr 9.14-29; Lc 9.37-43) 
\p  
\v 14 Jaadɨ miyamɨnaa iicauhɨgo ɨɨfutuumaaca saafi miyamɨnaafi asaauboro Jesuguiino ememuɨɨvuuboro nuuhi:  
\v 15 Aivojɨɨbo, taseemeneque dɨdaasugo, ɨdaasuno icahicaabo imimañobatɨ ochoomooboro, fiiva foova cɨɨjɨgaifaño aquetehicaabo, bu teehifaño aquetehicaabo icano.  
\v 16 Jaaboco jino dijɨɨbogomɨnaajaago sɨvarahi. Jaarumo diiboco buheesutɨhi, nooboro. 
\p  
\v 17 Jaanegui Jesu iimusuuhi: Ɨɨ jeedɨ fɨne imiyaavogotɨno miyamɨnaa jito iimitɨmo, ¿mɨhachuta fɨne amɨɨhaico jaabɨcɨɨboro icaji? nooboro diiboco: Juugavɨ daachico sɨva, nuuhi. 
\p  
\v 18 Jaaboro Jesu iimitɨno ɨjɨco ɨhɨɨbauboro diibeditɨ iinusuuhi. Jaasumiro diibo isɨcafefi buheetecuuhi. 
\p  
\v 19 Jaadɨ ijɨɨbogomɨnaa ijeevadɨ Jesuma ihiimaaumoro diiboco dilluuhi: ¿Mɨllɨtɨ jana mɨɨhai diibo imitɨno ɨjɨco buhɨ magañɨɨtɨhi? noomoro. 
\p  
\v 20-21 Jaanegui diitoco Jesu nuuhi: Amɨɨhai miyaavogo aajashumaño. Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, amɨɨhai miyaavogo mostaza noovata tooɨgayɨdɨno iicaruva jigajɨco meneejirahi: Jinootɨ sihɨgovɨ deene, noomoro. Jaaneri sihɨgovɨ jeenejiruno. ¿Conooba amɨɨhaidi sihidɨ jeevajitɨrahi miyaano miyaavogoma mihicaruva?\f + \fr 17:20-21 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Jaanotɨ jiyoomo ɨjɨmɨco ɨdɨɨneriro buhɨ magañɨɨtahi mahaigamoro Moocaanima mihiimaaneri, onoonoco.\f* 
\s1 Jesu Iguijevejinoco Siino Ɨjɨɨbogono. 
\r (Mr 9.30-32; Lc 9.43-45) 
\p  
\v 22 Jaanobuunatɨ Galilea jiinɨjeri saamo ɨgomoro efeehicauhɨgo Jesu diitoco nuuhi: Uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo miyamɨnaa usefaño acɨcafeteji.  
\v 23 Jaamo uco gaicaauji. Jaaruubo mifucucɨ, safucu ɨdɨɨnotɨ siino buheeteji, nooboro. Jaanoco uguubuumoro sihidɨ ɨdaasuvuumo. 
\s1 Templojaguiiha Impuestoco Ajaadusuno. 
\p  
\v 24 Jaanaa Jesu ijɨɨbogomɨnaama Capernau cuumivɨ ɨɨfutuunaaca templojaguiiha impuestoco ajaadusuhicaumo Pedrojaago ufuumoro diiboco dilluuhi: ¿Amɨɨhai jɨɨbogomɨnaafi templojaguiiha impuestoco jaadujitɨhi? noomoro. 
\p  
\v 25 Jaaneguiiha Pedro: Jaadujiibo, nuuhi. 
\p Jaadɨ Pedro jaahe ɨɨfutuuboco Jesu nuuhi: ¿Simon, ɨɨdi mɨllɨ jiijiinɨje aivojɨto mɨɨco impuestoco jaadusunɨcɨmo; iyotocoro nacu siicuumiotoco? nooboro. 
\p  
\v 26 Jaaneguiiha Pedro iimusuuhi: Siicuumiotoco, nooboro. 
\p Jaaneguiiha Jesu nuuhi: Jaaneguiihacuva icuumioto jaadutatɨhi.  
\v 27 Jaarunofaño mɨɨhaiñooba mɨɨditɨ imitɨno eneejiruneguiiha johono caasifaño foobo difiicɨgaico gañɨɨto. Jaabo itɨconɨ uduuboco dɨɨcɨɨbo iijɨfañotɨ nɨhɨbajeque dɨɨcɨ. Jaajeri daaduto tahimpuestoco, bu diinoco icano, nooboro. 
\c 18  
\s1 ¿Cajaanɨ Fɨne Imiyaabo? 
\r (Mr 9.33-37; Lc 9.46-48) 
\p  
\v 1 Jaasumi ijɨɨbogomɨnaa asaaumoro Jesuco dilluvauhi: ¿Cajaanɨ fɨne aivo imiyaabo icaji niqueje aivojɨfaño? noomoro. 
\p  
\v 2-3 Jaanegui Jesu seemeneque ocoovauboro diitofeenevɨ ificuuboro nuuhi: Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, amɨɨhai jeebɨɨco bohonotɨ miminiiyumoro seemenebadɨ miminifototɨhachiijɨ niqueje aivojɨfaño mefeejitɨhi.  
\v 4 Mɨɨro niqueje aivojɨfaño imiyaabo iicajiibo oono guiinovɨ ifiico iminiiyuuboro jiisee seemenebadɨ iminifotoobo.  
\v 5 Jaanotɨ bu cajaatyohacho seemeneque tamomofañodɨ agaayɨcɨmo uco gaayɨcɨhi. 
\s1 Imitɨfaño Mahaquetejiruno Ñɨhicu. 
\r (Mr 9.42-48; Lc 17.1-2) 
\p  
\v 6 Jaanotɨ seeme jino uco imiyaavogomoco imitɨco omoonɨsuvaaboco aivo imijiruno ajashutɨno guiisibatyɨgabari icodaahetɨ uduujenɨmoro muuaifaño iniitusuno.  
\v 7 Jiinɨjemɨnaadi imitɨcani icano miyamɨnaaco imitɨfaño agañɨɨsuno. Jaano jillɨ fahiijɨvaro icajino. Jaarunofaño ɨdaasucani icajiibo diibofeenedɨ imitɨ asaabo. 
\p  
\v 8 Jaaneguiiha dihuse, ditɨhai icano ɨco imitɨfaño agañɨɨsuhachiijɨ quitɨcɨɨbo sihɨ gañɨɨ. Imijiruno ɨɨdi ditɨhaima, dihusema chahaabo fiivofaño ɨdɨɨfotono. Jaanotɨ ɨɨdi imitɨno dihusenema, ditɨhaiñoma icano diicaabo ifinɨjitɨno cɨɨjɨgaifaño agañɨɨcafotono.  
\v 9 Jaanotɨ bu oono dihaallɨɨ ɨco imitɨfaño agañɨɨsuhachiijɨ toohaallɨɨco buhudaruubo tehesino gañɨɨ. Imijiruno ɨɨdi sayɨɨmaryo diicaabo fiivofaño ofoono. Jaanotɨ imijitɨruno fahaallɨɨcɨmaryo diicaabo cɨɨjɨgaifaño agañɨɨcafotono.\f + \fr 18:9 \ft Jino jillɨ iiminocoro moonɨ, imitɨco deetavedino, eneejiruno.\f* 
\s1 Oveja Ɨmɨtaabovɨ Ohoovɨcɨno. 
\r (Lc 15.3-7) 
\p  
\v 10 Tollɨro bu jito seemetɨ saatohobaco mɨtɨɨmejetasudino. Mɨɨro jino amɨɨhaico neehi: Mɨɨro oono diitoco otoomomo Moocaani toomomɨnaa fahiijɨvaro Guihirubi Moocaani niquejefaño iicaabo ɨmefeeneri icahicahi.  
\v 11 Mɨɨro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo saahi ɨmɨtacumoco taajasuqui.\f + \fr 18:11 \ft Sahaamefaño toversiculoco ficuutɨmo.\f* 
\p  
\v 12 ¿Jinooco mɨllɨ mehesɨcɨnɨhi amɨɨhai? Saafi joomɨ ciendɨmo ovejamɨ iicamotɨ saafi imɨtaruva, ¿nacu fɨne saatoho noventa y nuevedɨmo aatyuvomoco tomañovɨ ejeevesuhinɨɨboro ɨmɨtaaboco guiinetejitɨrahi?  
\v 13 Jaaboco aatyɨmeebere janaanɨcɨ aivo imo imo minifetejiruubo oono noventa y nuevedɨmo ɨmɨtatɨmo janaanɨcɨvɨ.  
\v 14 Jaabadɨro amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo\f + \fr 18:14 \ft Moocaani\f* imogotɨhi jitotɨ saseba ɨmɨtanoco. 
\s1 Jillɨ Mɨɨno Nahaboco Meperdonano. 
\r (Lc 12.3) 
\p  
\v 15 Jaanotɨ bu dinahabo ɨco imitɨno omoonɨhachiijɨ diiboma ɨɨro ijeevadɨ diimaabo diiboco gaajasu imitɨno omoonɨnoco. Jaabo ɨco uguubuhachiijɨ diiboco dimijɨɨcarucuuhi.  
\v 16 Jaanotɨ ɨco uguubutɨhachiijɨ sitatɨ cuuhuva miimɨsiicɨtɨ. Jaamo miimɨsiicɨ, saafi ɨdɨɨmo onoono imino igaajacafetequi.  
\v 17 Jaamoco: Jii, onootɨhachiijɨ Moocaani iijamɨnaaco dɨɨbogo. Jaamo onoonoco bu: Jii, onootɨhachiijɨ oono Moocaanico imiyaavogotɨɨboco mihicanɨcɨbadɨ mehesɨcɨnɨ, bu impuesto jaadusumɨnaafico mehesɨcɨnɨcɨbadɨ icano. 
\p  
\v 18 Miyanotɨro amɨɨhaico neehi jino jiinɨjehallɨvɨ mafatyusutɨno, bu tollɨro niquejefaño fatyusurajitɨhi. Jaanotɨ bu jiinɨjehallɨvɨ mafatyusuno niquejefaño fatyusucafeteji. 
\p  
\v 19 Tollɨro bu jino amɨɨhaico neehi: Jino jiinɨjehallɨvɨ amɨɨhaitɨ miimɨsiicɨ mehesamaaimɨsiro mihimogonohallɨvɨ Moocaanico midilluhachiijɨ Guihirubi niquejefaño iicaabo acɨji.  
\v 20 Mɨɨro miimɨsiicɨ tamomofeenedɨ igaivomofeeneri bu uujoho icaji. 
\p  
\v 21 Jaaneguiiha Pedro ufuuboro Jesuco dilluuhi: Aivojɨɨbo, tañahabo uco imitɨno omoonɨnoco, ¿mɨnoodɨfoova uujoho diiboco perdonahicaji, sahuse juugahusetɨ mifoocɨ ɨdɨɨno tɨcovovɨ? nooboro. 
\p  
\v 22 Jaaneguiiha Jesu diiboco iimusuuhi: Cha, toonoodɨfoova icatɨno. Janaanɨcɨ setentadɨfoova sietedɨno. 
\s1 Jeecɨvomɨnaafi Imuguutɨhi Sifiico Eperdonaunoco. 
\p  
\v 23 Jaamaño niqueje aivojɨ jeevahi oono saafi aivojɨɨbo ijeecɨvomɨnaama idudɨcamaajeque iimibachubadɨ.  
\v 24 Jaabo iimibachunoco jari tɨcovaubaaca diibojaa sɨvaumo saafiico ajashutɨno millones tɨcovovɨ edebeuboco.  
\v 25 Jaabo diiboco ajaadujiruno achahauneguiiha ihaivojɨɨbo tajɨɨbauhi diiboco inaajequi paryɨ mogaima iseemema, bu paryɨ inehejema icano toonoco ijaaduqui.  
\v 26 Jaaneguiiha ijeecɨvomɨnaafi ihaivojɨɨboguiino ememuɨɨvuuboro ihaivojɨɨboco neehicauhi: Aivojɨɨbo, uco dɨdaasugo ɨco paryɨ faneeri jaaduji, nooboro.  
\v 27 Jaaneguiiha ihaivojɨɨbo diiboco ɨɨdaasuguuboro idebeque perdonauhi. Jaaboro diiboco sinaayuuhi.  
\v 28 Jaabo diibo ijeecɨvomɨnaafi ihiinuuboro ufuubo atyɨmeteuhi saafi inahabonɨmɨnaafi diiboco mɨɨdɨno edebeuboco. Jaaboco icodaahetɨ agaayɨcɨuboro sefano dusuucɨubo: Goova daadu uco edebeneque, nooboro. 
\p  
\v 29 Jaanegui inahabonɨmɨnaafi iguiino ememuɨɨvuuboro diiboco nuuhi: Uco dɨdaasugo ɨco paryɨ jaaduji, nooboro. 
\p  
\v 30 Jaarunofaño diibo: Jii, nootɨɨbo ufuuboro diiboco cɨvojafaño jɨɨhacuuhi paryɨ diiboco ajaadutɨnohachuta.  
\v 31 Jaanoco saatoho aatyɨmeuno diitoco aivono ufuuneguiiha ufuumoro ihaivojɨɨboco paryɨ jɨɨbugutuumo. 
\p  
\v 32 Jaaneguiiha ihaivojɨɨbo diiboco ucuuhuvauboro nuuhi: Imitɨcani jeecɨvomɨnaafi. Ɨco uujoho didebeque paryɨ perdonahinɨhi uco idilluuneguiiha.  
\v 33 Jaabadɨro bu ɨɨjoho dinahabonɨmɨnaafico dɨdaasuguejirahi ɨco uujoho iicahinɨbadɨ, nooboro.  
\v 34 Ihaivojɨɨbo sihidɨ ɨsɨfiiratuuboro tajɨɨbauhi diiboco cɨvojafaño ificusuuboro ihaamɨsuqui paryɨ idebeque ajaadutɨnohachuta. 
\p  
\v 35 Jillɨ nooboro Jesu imivusuuhi jibogoco: Jaabadɨ jillɨ Guihirubi niquejefaño iicaabo amɨɨhaico moonɨji amɨɨhai nahaboco amɨɨhai jeebɨɨmaryo meperdonatɨhachiijɨ, nooboro. 
\c 19  
\s1 Jesu Jɨɨbeguehi Gaigooco Mejeevesunoditɨ. 
\r (Mr 10.1-12; Lc 12.18; tollɨro meecɨ Rm 7.1-3; 1Co 7.10-16) 
\p  
\v 1 Jillɨ Jesu unuunobuunatɨ fuubo Galilea jiinɨjetɨ. Jaabo ɨfutuuhi Judea jiinɨjevɨ, Jordan teehitɨ baagovɨ iicajiinɨjevɨ.  
\v 2 Jaabo dojɨcutɨ sihidɨ miyamɨnaa fuuhi. Jahɨgo iguihuvaumoco buheesuubo. 
\p  
\v 3 Jaanaaca saatoho fariseomɨoto asaaumoro diiboco dilluuhi ɨɨfurumo iimitɨnofaño diiboco igañɨɨsuqui: ¿Nacu fɨne tajɨɨbabadɨ imijiruno mɨɨno taabaco jillɨ siinohallɨtɨ mejeevesuno? noomoro. 
\p  
\v 4 Jaaneguiiha diibo iimusuuhi: ¿Nacu amɨɨhai Caatɨnɨhaamefaño onoonoco memeecɨhicatɨhi? Mɨɨro itɨconɨ miyamɨnaafico ifiivusuubo fiivusuuhi gaifiico, bu gaigooco icano.  
\v 5 Jaaboro nuubo: Jillɨtɨ gaifi caanico, seejɨco icano jeevesuji mogaima iminifetequi. Jaamɨsi saafiibadɨro minifutucuji, nooboro.  
\v 6 Jaamaño miimɨsiicɨ icacuutɨno saafi ifibadɨro icacuumɨsi. Jillɨ iicamaño miyamɨnaa dugaacucuujitɨhi Moocaani agataacucuunoco, nooboro. 
\p  
\v 7 Jaaneguiiha diiboco dilluumo: ¿Mɨllɨtɨ janabuu Moise tajɨɨbauhi mɨɨno taabaco jeevesuhaameque mahacɨmoro diigoco mejeevesuqui? noomoro. 
\p  
\v 8 Jaaneguiiha Jesu nuuhi: Etɨ bu mucuhufojeebɨɨmaño Moise tajɨɨbauhi amɨɨhai taabamɨ jeevesuco. Jaanotɨ itɨconɨ tollɨ icautɨno.  
\v 9 Jaanotɨ jino uujoho amɨɨhaico neehi: Mogaico sifiima icatɨgoco ejeevesuuboro sifigooco ɨɨcɨɨbo ajeva imitɨco ɨcɨhi. Jaabadɨro bu sifi ejeevesugooco ataabavaabo ajeva imitɨco ɨcɨhi, nooboro. 
\p  
\v 10 Jaaneguiiha ijɨɨbogomɨnaa diiboco nuuhi: Jaanegui tollɨ icamaño, ¿collɨhiica bu mataabavajirahi? 
\p  
\v 11 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Famooro jinooco gaajajitɨrahi. Ɨdɨɨmoro jaatyo Moocaani agaajasumo gaajajirahi.  
\v 12 Mɨɨro saatoho ifiivuunotɨro caanimɨ oovɨcɨcubadɨ taabavajitɨɨbo unuubadɨ icanɨcɨhi. Jaanotɨ saatoho iguiraacuneguiiharo tollɨ oovɨcɨnɨcɨhi. Jaanotɨ saatoho jillɨ taabavatɨmo icanɨcɨhi niqueje aivojɨguiinodɨ. Jaamaño jinooco agaayɨcɨgomo jaafa gaayɨcɨhi, nooboro. 
\s1 Jesu Seemeque Imino Onoono. 
\r (Mr 10.13-16; Lc 18.15-17) 
\p  
\v 13 Jaanaaca Jesujaa seemeque sɨɨvaumo diitohallɨvɨ ihuseque ificuuboro Moocaanima iimaaqui. Jaarunofaño ijɨɨbogomɨnaa ɨɨbahicauhi iseemeque diibojaa ɨsɨvamoco. 
\p  
\v 14 Jaarunofaño Jesu nuuhi: Jaafa seeme tajaa saahi fɨne mɨhɨɨbano. Mɨɨro niqueje aivojɨ seemebadɨ iicamono,  
\v 15 nooboro toseehejehallɨvɨ ihuseque ficuhicaubo. Jaadɨ toonotɨ sihɨgovɨ fuubo. 
\s1 Sihidɨ Inɨhɨbamɨma Iicaabo Jesuma Iimaahi. 
\r (Mr 10.17-31; Lc 18.18-30) 
\p  
\v 16 Jaanaaca saafi sɨcafefi Jesuco emeecɨtuuboro diiboco nuuhi: Idiimiibo Jɨɨbogomɨnaafi, ¿cono iiminoco moonɨjirahi uujoho ifinɨjitɨno fiivoma icaqui? nooboro. 
\p  
\v 17 Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: ¿Collɨhi uco idiimiibo neehi? Chahamo imimo ɨdɨɨboro Moocaani imiibo. Jaanotɨ ifinɨjitɨno fiivofaño ofoonoco idiimogohachiijɨ tajɨɨba onoobadɨ diica, nooboro. 
\p  
\v 18 Jaaneguiiha sɨcafefi diiboco nuuhi: ¿Mɨllɨ nacu noono? nooboro. 
\p Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: Gaicaaudino, ajevaco moonɨdino, nanivadino, sitaaditɨ sɨcamañooco dɨɨbeguedino,  
\v 19 diicaanico, diiseejɨco icano bocɨgo, sitaaco gaijɨ difiico agaijɨbadɨro, nooboro. 
\p  
\v 20 Jaaneguiiha isɨcafefi nuuhi: Seemenetɨro uujoho paryɨ tonehejeque imino moonɨhicahi. ¿Cono fɨne siino tahɨme icahi? nooboro.  
\v 21 Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: Aivo idiiminoco idiimogohachiijɨ, foobo paryɨ dinehejeque naajeebe ɨɨdaasumoco daacɨ. Jaadɨ jari niquejefaño sihidɨ nɨihɨbamɨvaji. Jaaboro sihidɨ inɨbɨbamɨma iicaumaño. 
\p  
\v 22 Jillɨ unuunoco isɨcafefi uguubuuboro ɨɨdaasuvuuboro fuuhi sihidɨ inɨhɨbamɨma iicaumaño. 
\p  
\v 23 Jaanehuiiha Jesu ijɨɨbogomɨnaaco nuuhi: Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, aivo sihidɨ jeevano sihidɨ inɨhɨbamɨma iicamo niqueje aivojɨfaño ofoono.  
\v 24 Siino bu jino neehi: Tɨhɨɨno aivo camello jaanutupaajeri afatyono. Jaano janaanɨcɨ aivo sitɨhɨɨ sihidɨ inɨhɨbamɨma iicaabo Moocaani aivojɨfaño ofoono, nooboro. 
\p  
\v 25 Jaanoco ijɨɨbogomɨnaa uguubuumoro sihidɨ eetyeuhi. Jaamoro noocasiuhi: ¿Jana cajaatyo fɨne taajajirahi? noomoro. 
\p  
\v 26 Jaaneguiiha Jesu diitoco emeecɨɨboro nuuhi: Miyamɨnaa toonoco moonɨjitɨrahi. Ɨdɨɨboro naha Moocaani paryɨ fanoovaaco moonɨjirahi, nooboro. 
\p  
\v 27 Jaaneguiiha Pedro diiboco nuuhi: Aivojɨɨbo, mɨɨro paryɨ mɨɨhai monehejeque mejeevesuhinɨmoro didojɨcutɨ masaahi. ¿Jaano jaada nacu jinehejema mihicaji? nooboro. 
\p  
\v 28 Jaaneguiiha Jesu diitoco iimusuuhi: Miyanotɨro amɨɨhaico neehi ufucu paryɨ fanoova bohonotɨ eheetavocafotoodɨ uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo tahimi aivojɨ icagahallɨvɨ acasɨɨvoodɨ, bu amɨɨhai tadyojɨcutɨ masaamo aivojɨ icaganohallɨvɨ macasicamaaiji, paryɨ Israel cuumimɨnaaco mudugaacuqui.  
\v 29 Jaamo paryɨ tahallɨtɨ inehejeque ejeevesumo iijanoco, inahabomɨco, inagomɨco, caanimɨco, seejɨmɨco, mogaimɨco, iseemeque, bu ijiinɨjenehejeque icano ejeevesumo toono jaada sihidɨ janaanɨcɨ gaayɨcɨjimo, tollɨro bu ifinɨjitɨno fiivoco gaayɨcɨjimo icano.  
\v 30 Jaanotɨ jisumi oono ajashutɨno sihidɨ ejeevamo iicarumo ufucu guiinovɨ minifeteji. Jaanotɨ jisumi guiinovɨ iicarumo tusumi sihidɨ ejeevamotɨ minifeteji.\f + \fr 19:30 \ft Griego iijɨri noono: jisumi oono ajashutɨno ɨmegavɨ iicamo ufucu dojɨcuvɨ minifeteji. Jaanotɨ jisumi dojɨcuvɨ iicamo tusumi ɨmegavɨ icaji.\f* 
\c 20  
\s1 Dudɨcamaajemɨnaavɨ Oovɨcɨno. 
\p  
\v 1 Mɨɨro niqueje aivojɨ jillɨ jeevahi oono fagui abajaabo omoonɨnɨcɨbadɨ. Mɨɨro ibasutaaco ihɨcɨsuqui fucuro fuubo dudɨcamaajemɨnaaco ɨcɨtuubo.  
\v 2 Jaaboro diitoco nuuhi: Safucuo jaadadɨno amɨɨhaico jaaduji, nooboro diitoco ifaguifaño galluubo idudɨcamaaiqui.  
\v 3 Jaanobuunatɨ siino fuubo baagotɨrehiica icaaberi. Jaabo atyɨmeuhi saatohoco tɨcovono goohasiri iicamoco.  
\v 4 Jaamoco nuubo: Amɨɨhai tollɨro tafaguifaño tabasutaaco mɨhɨcɨto. Imino amɨɨhaico jaaduji, nooboro. Jaaneguiiha diito fuuhi.  
\v 5 Jaanobuunatɨ bu siino diibo fuuhi gadɨcɨɨba. Jaadɨ bu siino fuubo ɨmohonohallɨtɨ icacuuberi. Jaabo bu tollɨro moonɨuhi.  
\v 6 Jaanobuunatɨ bu siino fuubo ɨmohonofeenedɨ icacuuberi. Jaabo atyɨmeuhi saatoho tɨcovono iicamoco. Jaamoco nuubo: ¿Collɨhi amɨɨhai jinoovɨ tɨcovono dudɨcamaaitɨmo mihicahi? nooboro.  
\v 7 Jaaneguiiha diiboco nuumo: ¿Etɨ bu mɨɨjoho mɨɨhaico atajɨɨbatɨneguiiha? noomoro. Jaaneguiiha diitoco nuubo: Amɨɨhai bu tollɨro tafaguifaño mududɨcamaaito, nooboro.\f + \fr 20:7 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Amɨɨhaico imino jaaduji, onoonoco.\f* 
\v 8 Jaanaa mihiijɨcuudɨ diibo nuuhi dudɨcamaajemɨnaa aivojɨɨboco: Paryɨ famoocoro coova. Jaaboro diitoco daadu, oono dojɨcutɨ asaamotɨ tɨconɨ. Jaaboro itɨconɨ asaahinɨmovɨ dallɨ baanɨ, nooboro.  
\v 9 Jaaneguiiha tɨconɨubo ɨmohonofeenetɨ iicaaberi ufuumotɨ. Jaamo itɨcovoocɨvɨ gaayɨcɨuhi safucuo jaadadɨnoco.  
\v 10 Jaanobuunatɨ jaaduubo ɨmegavɨ ufuumoco. Jaamo esamaaiuhi: Mɨɨhai fɨne janaanɨcɨ magaayɨcɨji, noomoro. Jaarumo itɨcovoocɨvɨ gaayɨcɨuhi safucuo jaadadɨnoco.  
\v 11 Jaanoco agaayɨcɨumoro iimaafivumo toono abajaabeditɨ:  
\v 12 Jito dojɨcutɨ agaseme sano nɨhɨba oovoro dudɨcamaaihi. Jaarumoco mɨɨhai tɨcovovɨro daaduhi, mɨɨhai sihidɨ mududɨcamaaimoro sihidɨ aiguucutaco majaabɨcɨmo tɨcovovɨro, noomoro.  
\v 13 Jaarunaa abajaabo saafiico iimusuuhi: Fañɨ, ɨco uujoho imitɨno moonɨtɨhi. Mɨɨro ɨɨjoho safucuo jaadadɨneri uuma dudɨcamaaihivahi.  
\v 14 Jaaneguiiha jino dijaadaco dɨɨcɨɨbo fuucu. Jaanotɨ bu uujoho imeguehi jino dojɨcutɨ asaaboco bu tonoodɨnoro ajaadunoco.  
\v 15 ¿Nacu uujoho iimogobadɨ moonɨjitɨrahi tañɨhɨbamɨco? ¿Nacu ɨɨjoho diimogotɨhi uujoho iimihuseneque? nooboro.  
\v 16 Jaabadɨreji jisumi oono guiinovɨ iicarumo ufucu sihidɨ ejeevamotɨ minifeteji. Jaanotɨ bu sihidɨ ejeevamo jisumi iicarumo ufucu guiinovɨ minifeteji.\f + \fr 20:16 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Mɨɨro guiiramo cuuhuvacafetehi. Jaarunofaño mɨɨdɨmoro nanɨcafetehi, onoonoco.\f* 
\s1 Siino Bu Jesu Iguijevejinoco Jɨɨbeguehi. 
\r (Mr 10.32-34; Lc 18.31-34) 
\p  
\v 17 Jaanaaca Jesu Jerusale jɨɨhairi ufuuhɨgo ijɨɨbogomɨnaa docedɨmo iicamoco ijeevadɨ asatyuuboro nuuhi:  
\v 18 Amɨɨhairyo magaajacuhi jino Jerusale cuumijaago mofoonoco. Jahɨgo uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo acɨcafeteji sacerdotemɨ aivojɨto usefaño, bu caatɨnɨmɨnaa usefaño icano. Jaamo uco guijevefaño ficuji.  
\v 19 Jaamoro siicuumiotoco acɨjimo uco idejecuqui, bu ihaamɨqui icano. Jaamoro ɨmohovɨ tetecujimo icano. Jaaruubo mifucucɨ, safucu ɨdɨɨnotɨ guijevefañotɨ siino buheeteji, nooboro. 
\s1 Jacoobo, Jua Icamɨsi Seejɨ Idilluuno. 
\r (Mr 10.35-45) 
\p  
\v 20 Jaanaaca Jesujaago saaugo Jacoobo, Jua icamɨsi Zebedeo seemenetɨsi seejɨ. Jaago illimɨsima asaaugoro Jesuguiino memuɨɨvovauhi siinoco diiboco idilluqui. 
\p  
\v 21 Jaaneguiiha diibo nuuhi: ¿Jinejeque dimeguehi? nooboro. 
\p Jaaneguiiha diigo nuuhi: Tajɨɨba dihaivojɨfaño jitɨsi taseemenetɨsi dihufocovɨ icasɨɨvequi, saafi dimiyanaagonovɨ, bu saafi dinaninaagonovɨ icano. 
\p  
\v 22 Jaarunaa Jesu diitɨsico iimusuuhi: Amɨɨsi magaajatɨhi midillunoco. ¿Nacu amɨɨsi uujoho ɨdaasuno iicajibadɨ mihicajirahi? nooboro.\f + \fr 20:22 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Bu tollɨro uujoho initɨcafetejifaihuri minitɨcafetejirahi, onoonoco.\f* 
\p Jaaneguiiha diitɨsi: Jɨɨhɨ, nuuhi. 
\p  
\v 23 Jaaneguiiha diibo nuuhi: Jɨɨhɨ, miyaano amɨɨsi jino ɨɨdaasunofañodɨ mafatyeji.\f + \fr 20:23 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Bu tollɨro uujoho initɨcafetejifaihuri minitɨcafetejirahi, onoonoco.\f* Jaanotɨ naha oono tamiyanaagonovɨ, tañaninaagonovɨ icano macasɨɨvejinoco, ¿mɨllɨ bu acɨjirahi? Jaatyo ɨdɨɨmocoro Guihirubi acɨji diiteguiiharo ificuhicanoco, nooboro. 
\p  
\v 24 Jaanoco sajɨɨbogomɨnaa uguubuumoro diitɨsijaago sɨfiiratuumo. 
\p  
\v 25 Jaaneguiiha Jesu diitoco ocoovauboro nuuhi: Amɨɨhairyo magaajacuuhi jiinɨjemɨnaa aivojɨto iyotoco sefano atajɨɨbanɨcɨnoco, bu tollɨro saatoho obocɨfimo miyamɨnaaco ɨdaasugotɨmo moonɨfihi.  
\v 26 Jaanotɨ amɨɨhai tollɨ mihicajitɨhi. Jillɨro ɨvɨ amɨɨhai miyaavogomɨnaafeenevɨ sihidɨ ejeevaabobadɨ diicaqui, jillɨ saatoho diitotɨ jeecɨvomɨnaafibadɨ miminifoto.  
\v 27 Jaanotɨ bu amɨɨhaifeenevɨ imiyaabo iicagoobo saatoho jɨjovonotɨ iicaqui.  
\v 28 Mɨɨro jino uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo uco ijeecɨvequi saautɨhi. Jillɨ uujoho ejeecɨvooboro saauhi tafiico aacɨqui ajashutɨmohallɨvɨ diitoco taajasuqui, nooboro. 
\s1 Jesu Buheesuuhi Miimɨsiicɨ Aatyɨmetɨmɨsico. 
\r (Mr 10.46-52; Lc 18.35-43) 
\p  
\v 29 Jaamo Jerico cuumitɨ iinuumaaca sihidɨ miyamɨnaa Jesu dojɨcutɨ fuuhi.  
\v 30 Jaanaa jɨɨhaijɨniri miimɨsiicɨ ihaallɨɨno ɨɨfuvusuutɨmɨsi gɨcɨnɨuhi. Jaamɨsi Jesu toonodɨ ufuunoco uguubuumɨsiro sefano coovadiivuumɨsi: Aivojɨɨbo, David Iyaachi, mɨsico dɨdaasugo, noomɨsiro. 
\p  
\v 31 Jaaneguiiha miyamɨnaa diitɨsico ɨɨbauhi illɨɨvequi. Jaarunofaño janaanɨcɨvɨro sefano coovadiivuumɨsi: Aivojɨɨbo, David Iyaachi, mɨsico dɨdaasugo, noomɨsiro. 
\p  
\v 32 Jaanegui Jesu ujulleeveuboro diitɨsico ucuuhuvauboro nuuhi: ¿Mɨllɨ amɨɨsico omoonɨnoco mihimeguehi? nooboro. 
\p  
\v 33 Jaaneguiiha nuumɨsi: Aivojɨɨbo mahatyɨmeneque mihimeguehi, noomɨsiro. 
\p  
\v 34 Jaaneguiiha Jesu diitɨsico ɨdaasuguuboro ihaallɨɨnoco dudɨɨcɨuhi. Jaasumiro aatyɨmeumɨsiro Jesu dojɨcutɨ fuuhi. 
\c 21  
\s1 Jesu Jerusale Cuumifaño Jɨcafetehi. 
\r (Mr 11.1-11; Lc 19.28-40; Jn 12.12-19) 
\p  
\v 1 Jaamo ɨfuutuuhi Olivohono iicagajɨguiino iicacuumi Betfaje cuumivɨ Jerusale cuumi fiitɨno. Jaamañotɨ Jesu galluuhi miimɨsiicɨ ijɨɨbogomɨnaatɨsico jillɨ nooboro:  
\v 2 Juucuumijaago mofoo. Jaacuumivɨ mahatyɨmeji burra duujecɨnɨgo iseemenema icagoco. Jaagoco misinaayumɨsiro uudi mɨsɨva.  
\v 3 Jaanotɨ cajaatyohacho amɨɨsico: ¿Mɨllɨ? onoohachiijɨ, Mohaivojɨɨbo eneeneguiiha goovajino uhuumisuno monoo, nooboro. 
\p  
\v 4 Jillɨ icauno johono Moocaani iimaamɨnaafi acaatɨnɨuno imiyaavequi: 
\q1  
\v 5 Sion cuumico jillɨ monoo: Meecɨ oono dihaivojɨɨbo dijaa saahi, oono sɨɨcujeebɨɨba icaabo, burrahallɨri gɨcɨnɨɨbo, burrogayɨhallɨri fiiseta, burro seemenehallɨri, nooboro. 
\p  
\v 6 Jaaneguiiha ijɨɨbogomɨnaatɨsi ufuumɨsiro Jesu unuubadɨpi moonɨuhi.  
\v 7 Jaamɨsi iburraco sɨvauhi iseemenema. Jaagohallɨvɨ igaachehunoco ificuumoro Jesuco casɨɨhacuuhi.  
\v 8 Jaanaa sihidɨ miyamɨnaa iicaumo igaachehuneri jɨɨhaico jeebuuhi. Jaanotɨ saatoho jaaɨneri jɨɨhaico jeebuuhicauhi.  
\v 9 Jaanaa ɨmegavɨ ufuumo, bu dojɨcutɨ asaaumo icano tɨcovauhi asaagomo: ¡Aivojɨɨbo David Iyaachico mihimo! ¡Imicani Mohaivojɨɨbo memeri asaabo! ¡Moocaanico mihimo! noomoro. 
\p  
\v 10 Jaanaa Jesu Jerusale cuumifaño ɨɨfutuudɨ paryɨ tuucuumi miyamɨnaa ñaaɨvuuhi. Jaamoro dillucasihicaumo: ¿Mɨɨjoho fɨne ajaanɨ? noomoro. 
\p  
\v 11 Jaaneguiiha neehicaumo: Jesu Moocaani iimaamɨnaafi Galilea jiinɨje cuumi, Nazare cuumioobo, noomoro. 
\s1 Jesu Templojaco Imibachuuhi. 
\r (Mr 11.15-19; Lc 19.45-48; Jn 2.13-22) 
\p  
\v 12 Jaadɨ Jesu Moocaani templojafaño jɨcafutuuhi. Jaabo paryɨ toojafaño naajeteque eheetavuumoco isivɨ inuusuubo. Miyamɨnaa nɨhɨbamɨco ubuunanɨhicaumo mesanoco gavaracuubo, bu nimɨihumɨco anaajehicaumo icaganoco gavaracuubo.  
\v 13 Jaaboro diitoco nuubo: Mɨɨro Caatɨnɨhaamefaño noono: Taaja Moocaanima iimaajareji, noonoro. Jaarujaco amɨɨhai nanivamɨnaa iijatɨro miminiiyuhi. 
\p  
\v 14 Jaajafaño diibojaa saaumo aatyɨmetɨmeheje, ɨɨgotɨmeheje icano. Jaamoco buheesuubo.  
\v 15 Jaanoco sacerdotemɨ aivojɨto, caatɨnɨmɨnaa icamo sihidɨ ejeevanoco Jesu omoonɨhicaunoco aatyɨmeumoro, bu templojafaño seeme coovadiinamaaiuhi: ¡Aivojɨɨbo David Iyaachico mihimo! noomoro asahaguehicaunoco icano aatyɨmeumoro sihidɨ sɨfiiratuuhi.  
\v 16 Jaamoro Jesuco nuuhi: ¿Naa guubuuhi jito jillɨ onoonoco? noomoro. 
\p Jaanegui Jesu iimusuuhi: Jɨɨhɨ, guubuhi. ¿Nacu amɨɨhai Caatɨnɨhaamefaño toonotɨ ollɨ onoonoco memeecɨtɨhi? Mɨɨro jillɨ noono: 
\q1 Ɨɨjoho deetavehi seeme, bu mɨfañoco aaduseheje imino cahacɨsu masico imasivaqui, noonoro. 
\p  
\v 17 Jillɨ nooboro diitoco ejeevesuuboro tuucuumitɨ fuubo Betania cuumijaago. Jaacuumivɨ cɨgaubo. 
\s1 Jesu Higuera Onoohoco Faijahi Inoovatama Achahaneguiiha. 
\r (Mr 11.12-14, 20-26) 
\p  
\v 18 Jaano fucuro Jesu tuucuumijaago siino uhuumiuboco ajeba aivuuhi.  
\v 19 Jaabo atyɨmeuhi higuerahoco jɨɨhaijɨniri icahoco. Jaahoco meecɨturubaaca inoovatama chahauho jillɨ botɨ aamenereu. Jaaneguiiha Jesu toohoco nuuhi: Ufucuro siino noovacuujitɨhi, nooboro. 
\p Jaasumiro tooho chuumucuuhi.  
\v 20 Jaanoco aatyɨmeumoro ijɨɨbogomɨnaa sihidɨ jabafiituuhi. Jaamoro diiboco dilluumo: ¿Mɨllɨ jaaho tooho goovacani cheemehi? noomoro. 
\p  
\v 21 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, miyaano miyaavogoma mihicamoro: ¿Nacaha miyaano? nootɨmo mihicahachiijɨ jino uujoho higuerahoco omoonɨbadɨ momoonɨji. Tollɨro bu jiibaɨco meneejirahi: Jinootɨ eedeenenere muuaifaño difoo, munuuruva feejiruno.  
\v 22 Jaabadɨro bu paryɨɨcɨno Moocaanico midillunoco mimiyaavogohachiijɨ magaayɨcɨji. 
\s1 Jesu Mitya Iijɨ. 
\r (Mr 11.27-33; Lc 20.1-8) 
\p  
\v 23 Jaadɨ Jesu templojafaño ufuuboro jɨɨbeguehicaunaaca diibojaago saaumo sacerdotemɨ aivojɨto, judiomɨ quillahuto icano. Jaamoro diiboco dilluumo: ¿Jineje mityari ɨɨjoho jillɨ moonɨhicahi? ¿Mɨɨjoho ɨco tomityaco acɨhi? noomoro. 
\p  
\v 24 Jaaneguiiha Jesu diitoco iimusuuhi: Uujoho bu amɨɨhaico tollɨro dilluji. Jaanoco uco mihiimusuhachiijɨ amɨɨhaico neeji comityari jillɨ omoonɨhicanoco.  
\v 25 ¿Mɨɨjoho nacu Juaco galluuhi initɨqui? ¿Moocaani, nacu miyamɨnaa? nooboro. 
\p Jaaneguiiha sanomɨro iimaacasiumo: Moocaani galluuhi, munuuruva, mɨɨhaico: ¿Collɨhi janabuu mimiyaavogotɨhi? neejiruubo.  
\v 26 Jaanotɨ bu: Miyamɨnaa, munuuruva, mɨɨhaico miyamɨnaa moonɨjirahi. Mɨɨro paryɨ miyamɨnaa miyaaveguehi Jua Moocaani iimaamɨnaafi iicaunoco, noomoro. 
\p  
\v 27 Jaamaño Jesuco: Magaajatɨhi, nuumo. 
\p Jaaneguiiha diitoco nuubo: Jɨɨ, jaaneguiiha bu uujoho amɨɨhaico neejitɨhi jineje mityari jillɨ omoonɨnoco, nooboro. 
\s1 Saafi Seemenemɨsi Miimɨsiicɨ Icamɨsivɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 28 Jaadɨ Jesu nuuhi: ¿Naa amɨɨhaidi jino mɨllɨ? Saafi seemenetɨsi miimɨsiicɨ icauhi. Jaamɨsitɨ saafiico caani nuuhi: Guihi, tabaacuco dɨɨcɨto, nooboro.  
\v 29 Jaarunaa illi iimusuuhi: Chahano, imogotɨhi, nooboro. Jaaruubo eesamaaiuboro fuuhi ɨɨcɨtuubo.  
\v 30 Jaaneguiiha bu caani saafi illijaago ufuuboro tollɨro bu nuuhi. Jaanegui diibo iimusuuhi: Jii, feeji, nooboro. Jaaruubo fuutɨhi.  
\v 31 Jaaneguiiha amɨɨhaidi, ¿cajaanɨ fɨne caani iimogonoco eetavuuhi? nooboro. 
\p Jaaneguiiha diito nuuhi: Itɨconɨ unuubo, noomoro. 
\p Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, impuesto jaadusumɨnaa, bu ajeva gaigoomɨ icamo Moocaani aivojɨfaño jɨcamaaiji amɨɨhai ɨmegavɨro.  
\v 32 Mɨɨro Jua Nitɨmɨnaafi: Jillɨ imino mihica, nooboro amɨɨhaico ɨjɨɨbogovaubo. Jaaruuboco mimiyaavuguutɨhi. Jaanotɨ naha impuesto jaadusumɨnaa, bu ajeva gaigoomɨ icamo diiboco miyaavuguuhi. Jaanoco amɨɨhai mahatyɨmecuurumo amɨɨhai imitɨco mejeevesumoro mimiyaavuguutɨhi, nooboro. 
\s1 Iimitɨno Dudɨcamaajemɨnaavɨ Ohoovɨcɨno. 
\r (Mr 12.1-12; Lc 20.9-19) 
\p  
\v 33 Jino bu sibogoco muguubu: Fagui abajaabo sihidɨ baacuco abasuuborohallɨdɨ cuhufono meegueuhi, bu jaaboro imahamɨtahojɨco eetavuubo, bu torrehacɨco eetavuubo tohacɨtɨ toonoco iteemequi. 
\p Jaaboro tofaguico dudɨcamaajemɨnaaco ificuuboro sihɨ fuubo.  
\v 34 Jaadɨ toono onoovauno anaamucuudɨ iicojɨmɨnaaco diitojaa galluubo imañoco diibojaago igalluuqui.  
\v 35 Jaarumoco tofagui dudɨcamaajemɨnaa diitoco agaayɨcɨumoro saafiico aamɨumo. Jaanotɨ saafiico gaicaaumo, bu saafiico guiisiri aamɨumo icano.  
\v 36 Jaaneguiiha ihabajaabo siino galluuhi guiraano itoomomɨnaaco. Jaarumoco idudɨcamaajemɨnaa diitoco itɨconɨomoco omoonɨubadɨro moonɨuhi. 
\p  
\v 37 Jaanoma iicaubo illico galluubo: Fɨne achico bocɨguejimo, nooboro.  
\v 38 Jaaruuboco aatyɨmeumoro idudɨcamaajemɨnaa noocasiuhi: Jaanɨ paryɨ ibusumijeque agaayɨcɨjiibo. Masɨɨ magaicaauqui. Jaamoro paryɨ jinoma mihicaqui, noomoro  
\v 39 diiboco agaayɨcɨumoro tofaguitɨ buhɨgovɨ asatyumoro gaicaaumo,  
\v 40 nooboro. Unuudɨ Jesu diitoco dilluuhi: Fɨne jaadɨ tofagui abajaabo asaadɨ, ¿mɨllɨ fɨne diitoco moonɨjiibo? nooboro. 
\p  
\v 41 Jaaneguiiha nuumo: Etɨ bu diitoco agaisiraicɨɨboro sitaaco tofaguifaño ficujiibo ibasuta noovaco onoovano tɨcovovɨ diiboco imañoco ihacɨhicaqui, noomoro. 
\p  
\v 42 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: ¿Nacu amɨɨhai jillɨ Caatɨnɨhaamefaño onoonoco memeecɨhicatɨhi? Mɨɨro jillɨ noono: 
\q1 Guiisiri iijanoco eetavonɨcɨmo imiguiisibaco ɨtɨhɨsumoro gañɨɨhi. Jaarunofaño saafi agaajaabo tobaco dojɨcuvɨro ɨcɨhi toba iminoco agaajamaño. Jaaboro aivo imimaño ficuubo. Jinooco Aivojɨɨbo eetavehi. Jaano mɨɨhaidi aivo sihidɨ jeevahi, noono Caatɨnɨhaamefaño. 
\m  
\v 43 Jaaneguiiha jino amɨɨhaico neehi: Amɨɨhaiditɨ Moocaani ihaivojɨco dumɨtɨɨcɨjiibo. Jaaboro sitaaco acɨjiibo diibedi imino iicamoco.  
\v 44 Jaanotɨ bu oono guiisiba onoobatɨ neehi: Cajaatyohacho tobahallɨvɨ aacotomo gafaryunamaaiji. Jaanotɨ toba cajaatyohallɨvɨhacho aacotomoco quicheyɨɨcɨjiiba, nooboro.\f + \fr 21:44 \ft Sahaamefaño toversiculoco ficuutɨmo.\f* Jillɨ nuubo Jesu diiboco imiyaavogotɨmoco ufucu omoonɨjinoco. 
\p  
\v 45 Jaanoco sacerdotemɨ aivojɨto, bu fariseomɨ icamo Jesu oovɨcɨnoco uguubuumoro gaajacɨumo diiteditɨ tollɨ unuunoco.  
\v 46 Jaamoro diiboco gaayɨcɨujirumo. Jaarumo miyamɨnaaco iguiuhi Jesu Moocaani iimaamɨnaafi iicaunoco imino agaajaumaño. 
\c 22  
\s1 Taabava Jɨɨbaimovɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 1 Jaadɨ bu Jesu siino tɨcovauhi siinovɨ oovɨcɨɨboro diitoco ɨjɨɨbogoobo jillɨ nooboro:  
\v 2 Niqueje aivojɨ jeevahi oono aivojɨɨbo illi taabava jɨɨbaimoco eheetavuubobadɨ.  
\v 3 Jaabo ijeecɨvomɨnaaco galluubo ɨmogaibɨco aacɨcuumoco ihɨcɨtequi. Jaarunofaño diito imuguutɨhi asaanoco.  
\v 4 Jaaneguiiha bu siino saafiico galluubo jillɨ nooboro: Nooto diitoco machuta paryɨ eetavocɨnɨcuuhi. Tañiivɨmɨco gaisiraicɨsucuuhi, bu saatoho ɨdɨɨrɨbasuhicamehejeque icano. Jaano paryɨ imibaicɨnɨcuuhi ijɨɨbaimɨnɨvacuuqui, nooboro.  
\v 5 Jaarunoco diito ihɨmuhumɨnaa: Jii, nuutɨhi. Jillɨro sihɨgueheje foocɨnɨumo, saafi ifaguinojaago. Jaanotɨ saafi inaajetejaago fuuhi.  
\v 6 Jaanotɨ sanodɨmo ihaivojɨɨbo jeecɨvomɨnaaco agaayɨcɨumoro ahaamɨumoro gaicaauhi.  
\v 7 Jaaneri ihaivojɨɨbo sihidɨro ɨsɨfiiratuuboro isoldaomɨco galluuhi diito gaicaaumɨnaaco agaisiraicɨmoro tuucuumije iijanoco ijɨgasuqui.  
\v 8 Jaadɨ ijeecɨvomɨnaaco nuubo: Paryɨ jino imibaicɨnɨcuuno mɨjɨɨbaimɨnɨqui. Jaarunofaño jaatyo ɨmuhumɨnaa imitɨmaño saatɨhi.  
\v 9 Jaaneguiiha cuumifeenedɨ imiya jɨɨhaiñeri mofoo mahatyɨmemeque jɨɨbogomoro jɨɨbaimovɨ isaaqui, nooboro.  
\v 10 Jaaneguiiha ijeecɨvomɨnaa miya jɨɨhaiñeri ufuumo igaiyɨɨcɨuhi paryɨ aatyɨmeudɨmoco imihusemehejeque, imitɨmehejeque icano. Jaaneri tooja sihidɨ gahafuuhi. 
\p  
\v 11 Jaadɨ ihaivojɨɨbo fuuhi ijɨɨbaimoco emeecɨtuubo. Jaabo atyɨmeuhi saafiico, jaaruubo jɨɨbaimo gaachehuco iimogotɨɨboro jɨcafututɨɨboco.  
\v 12 Jaaboro diiboco nuubo: Fañɨ, ¿mɨllɨ jaabo juuga saahi jɨɨbaimo gaachehufaño jɨcafototɨɨbo? nooboro. Jaarunaa diibo iimusuutɨhi.  
\v 13 Jaaneguiiha ihaivojɨɨbo ijɨɨcavomɨnaaco nuuhi: Ajaanɨco magaayɨcɨmoro misisɨ itɨhaiñoco, ihuseneque icano. Jaamoro buhɨgo ɨcɨvohɨgo magañɨɨ. Tahɨgo ataajihɨgo, igaiñooco ojɨsujihɨgo icano.  
\v 14 Mɨɨro sihidɨ cuuhuvacafetejimo. Jaarumotɨ mɨɨdɨmoro ɨcɨcafeteji, nooboro. 
\s1 Impuestoditɨ Ihiimaano. 
\r (Mr 12.13-17; Lc 20.20-25) 
\p  
\v 15 Jaanoma iicamo fariseomɨ ufuumoro iimaacasiuhi diibohallɨvɨ diiboco ɨɨfurumo imitɨno inuusuqui.  
\v 16 Jaamoro diitoototɨ saatohoco galluumo, sano Herodeotoma. Jaamo ufuumoro Jesuco nuuhi: Jɨɨbogomɨnaafi, mɨɨhai magaajahi ɨɨjoho miyaanoco eneehifinoco, bu tollɨro miyanotɨro ɨɨjoho Moocaanijaa ofoono jɨɨhaico dɨɨbeguehicahi miyamɨnaa ihiimaanoco jeecɨvotɨɨboro. Miyamɨnaaco jillɨ jeebɨɨbatɨro, onootatɨmaño.  
\v 17 Jaaneguiiha jinootɨ mɨɨhaico dinoo: ¿Naa ɨɨdi imino romanomɨ aivojɨɨboco impuestoco majaaduno? ¿Nacu mɨllɨ? noomoro. 
\p  
\v 18 Jaarunofaño Jesu diito imitɨno eesamaaiumoro unuunoco agaajacuuboro nuuhi: ¡Bañɨfiiramɨnaa mihicamo! ¿Collɨhi uco imitɨnofaño magañɨɨsujirahi?  
\v 19 Eneecata toono impuestoco majaaduhicajeque uco mɨhɨfusu, nooboro. 
\p Jaaneguiiha sɨvaumo safucuo jaada tɨcovovɨ ijaada iicajeque.  
\v 20 Jaajeque emeecɨuboro Jesu diitoco dilluuhi: ¿Mɨɨjoho ɨme nacu jihɨme, bu jino imomo icano? nooboro. 
\p  
\v 21 Jaanegui nuumo: Romanomɨ aivojɨɨbo ɨme, noomoro. 
\p Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Diiboco mahacɨ diibono iicanoco. Jaanotɨ Moocaanico mahacɨ Moocaanino iicanoco, nooboro. 
\p  
\v 22 Jaanoco diito uguubuumoro sihidɨ eetyeuhi. Jaamoro diiboco ejeevesuumoro fuumo. 
\s1 Siino Mubuheetejinotɨ Idilluno. 
\r (Mr 12.18-27; Lc 20.27-40) 
\p  
\v 23 Tufucuro bu saatoho saduceomɨoto fuuhi Jesuco emeecɨtuumo. Jaamo saduceomɨ uchuumucuumo siino mubuheetejino chahaji, noonɨcɨhi. Jaamaño Jesuco jillɨ nuumo:  
\v 24 Jɨɨbogomɨnaafi, Moise tajɨɨbauhi: Saafi ataabavaabo seemevatɨɨboro ochoomohachiijɨ, inahabo ifibaijɨgoco ɨɨcɨɨboro diigoma iseemevaqui inahabobuuna, nooboro.  
\v 25 Jaabadɨ mɨɨhaifeenevɨ iicaumo sahinooto sahuse juugahusetɨ miimɨsiicɨ ɨdɨɨno iicaumo. Jaamotɨ itɨconɨoobo ataabavaubo seemevatɨɨboro guijeveuhi. Jaaneguiiha inahabo ifibaijɨgoco ɨcɨuhi.  
\v 26 Jaabo bu tollɨro icauhi. Jaano allɨvɨoobo bu diigoco ɨɨcɨuboro tollɨro icauhi. Jaabadɨro paryɨ famooro saafigomaryo imivocafutuhi.  
\v 27 Jaanobuunatɨ bu diigo tollɨro guijeveuhi.  
\v 28 Jaamo guijevefañotɨ siino ubuheetedɨ, ¿cajaanɨ taabaji? fɨne, paryɨ diito diigoco ataabavacuumaño, noomoro. 
\p  
\v 29 Jaaneguiiha Jesu diitoco iimusuuhi: Amɨɨhai aivo magaajatɨhi Caatɨnɨhaame onoonoco magaajatɨhi, bu Moocaani mityaco magaajatɨhi icano.  
\v 30 Mɨɨro iguijevecuumo siino ubuheetedɨ taabavacujitɨmo, bu iseemeque tajenɨcɨjitɨmo icano. Jillɨro Moocaani toomomɨnaa niquejefaño iicamobadɨro jeevacujimo.  
\v 31 Jaanotɨ oono uchuumucuumo siino ubuheetejinotɨ neehi: ¿Nacu amɨɨhai memeecɨtɨhi Caatɨnɨhaamefaño Moocaani amɨɨhaico onoonoco? Mɨɨro jillɨ noobo:  
\v 32 Uujoho Abraham, Isaac, Jacob icamo Aivojɨɨbo, nooboro. Jaabo Moocaani uchuumucuumo Aivojɨɨbo icatɨno, ubuheeme Aivojɨɨboro, nooboro. 
\p  
\v 33 Jillɨ unuunoco miyamɨnaa uguubuumoro sihidɨro jabafiituuhi ijɨɨbegueri. 
\s1 Ibocɨma Iicano Tajɨɨba. 
\r (Mr 12.28-34) 
\p  
\v 34 Jaabo Jesu saduceomɨco ɨllɨɨnocɨunoco fariseomɨ uguubuumoro igaivuuhi.  
\v 35 Jaamotɨ saafi Caatɨnɨmɨnaafi iicaubo Jesuco ɨɨfuruubo ɨnɨsuubo dilluuhi:  
\v 36 Jɨɨbogomɨnaafi, ¿cono aivo tajɨɨbatɨ aivo obocɨno? nooboro. 
\p  
\v 37 Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: Dihaivojɨɨbo Moocaanico gaijɨ paryɨ dijeebɨɨmaryo, paryɨ difiimaryo, bu paryɨ dihesamaajemaryo icano, noonoro.  
\v 38 Jino aivo ibocɨma iicano tajɨɨba, aivo imiyaano.  
\v 39 Jaano allɨvɨono bu aivo tobadɨro jeevahi. Jano jillɨ neehi: Sitaaco gaijɨ difiico agaijɨbadɨro, noonoro.  
\v 40 Jinoocɨvɨ Moise tajɨɨba tanoocɨnɨhi, bu Moocaani iimaamɨnaa jɨɨbogo tanoocɨnɨhi icano, nooboro. 
\s1 ¿Mɨɨjoho Iyaachi Fɨne Cristo? 
\r (Mr 12.35-37; Lc 20.41-44) 
\p  
\v 41 Jaamo ifariseomɨ tooneriro iicaumoco  
\v 42 Jesu dilluuhi: ¿Mɨllɨ amɨɨhai mehesɨcɨnɨhi Cristoditɨ? ¿Mɨɨjoho iyaachi fɨne? nooboro. 
\p Jaanegui nuumo: David iyaachi, noomoro. 
\p  
\v 43 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: ¿Jaabo bu mɨllɨ David icaruubo Moocaani Gaijafeenedɨ iimaaubo: Tahaivojɨɨbo, nuuhi? Mɨɨro bu nuubo: 
\q1  
\v 44 Mohaivojɨɨbo Moocaani nuuhi Tahaivojɨɨbo Cristoco: Tamiyanaagonovɨ casɨɨvo ditɨhaiguiino dimɨnaaco uujoho ificuunohachuta, nooboro. 
\p  
\v 45 ¿Jaabo bu mɨllɨtɨ Cristo David iyaachi iicajirahi, David iicaruubohacho diiboco: Aivojɨɨbo, unuuno? nooboro. 
\p  
\v 46 Jaarunaa diiboco mɨɨhaiñooba ajashuno iimusuutɨhi. Toonotɨro ɨvɨ mɨɨhaiñooba diiboco ajashuno dillucuutɨhi. 
\c 23  
\s1 Jesu Fariseomɨ, Bu Caatɨnɨmɨnaa Icamo Imitɨco Neehi. 
\r (Mr 12.38-40; Lc 11.37-54; 20.45-47) 
\p  
\v 1 Jaaboro Jesu ijɨɨbogomɨnaaco, bu miyamɨnaaco icano nuuhi:  
\v 2 Oono fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo: Moise tajɨɨbaco magaajasuhicano mityama mihicahi, noomoro esɨcɨnɨhicahi.  
\v 3 Jaaneguiiha amɨɨhai diito onoonoco: Jii, meneehica. Jaamoro diito onoonoco paryɨ momoonɨhica. Jaarumo iicabadɨ mihicadino. Diito: Imino mihica, nuurumo imitɨno icahicahi.  
\v 4 Mɨɨro sihidɨ jeevanoco miyamɨnaahallɨvɨ ficuhicamo miyamɨnaa imoonɨqui. Jaarumo diitoco ajashunogayɨ amusuhicatɨmo.  
\v 5 Jillɨ miyamɨnaa ihatyɨmequiro fanoovaaco moonɨhicamo. Mɨɨro imeguehicamo ihɨmecunohallɨdɨ, bu ihusequejenehallɨdɨ icano satyehicamo gaachehubaryunohallɨvɨ tajɨɨba onoonoco acaatɨnɨnehejeque, bu gaachehunoco jɨcamaaihicamo fanoovano janaanɨcɨvɨ ifallahino acaamovonoonoco.  
\v 6 Jaamoro bu imeguehicamo jɨɨbaimonofaño aivo iimimañejeri iicanoco, bu sinagogajanofaño imiya icaganofaño ɨgɨcɨnɨnoco icano.  
\v 7 Bu tollɨro cuuminofaño diitoco miyamɨnaa aivo bocɨgomoro idillunoco imeguehicamo, bu diitoco: Gaajamɨnaa, onoonoco imeguehicamo icano. 
\p  
\v 8 Jaanotɨ ɨvɨ amɨɨhai mihimeguedino amɨɨhaico miyamɨnaa: Gaajamɨnaa, onoonoco. Mɨɨro samɨnaaro amɨɨhai ɨdɨɨboro amɨɨhai gaajamɨnaafi Cristo.  
\v 9 Bu jiinɨjehallɨvɨ mɨɨhaiñoobaco: Caani, meneedino, ɨdɨɨboro amɨɨhai Caani niquejefaño iicaabo.  
\v 10 Bu mihimeguedino amɨɨhaico saatoho: Aivojɨɨbo, onoonoco. Mɨɨro ɨdɨɨboro amɨɨhai Aivojɨɨbo Cristo.  
\v 11 Sitaaco ejeecɨvoobo amɨɨhaifeenevɨ diibo aivo sihidɨ ejeevaabo.  
\v 12 Mɨɨro: Uujoho sihidɨ jeevahi, onoobo guiinonɨcafeteji. Jaanotɨ: Sihidɨ jeevatɨhi, onoobo sihidɨ jeevano miniiyucafeteji. 
\p  
\v 13 Jaanotɨ ɨdaasucani amɨɨhai fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo mihicaji. Bañɨfiiramɨnaa mihicamo. Mɨɨro amɨɨhai niqueje guhugaco cuhufono mafabaacuhicahi sita tahɨ jɨcafototɨmo iicaqui. Bu amɨɨhai mɨjɨcafetehicatɨhi, bu ɨjɨcafetejirumoco mɨjɨcafutusuhicatɨhi icano. 
\p  
\v 14 Ɨdaasucani amɨɨhai fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo mihicaji. Bañɨfiiramɨnaa mihicamo. Mɨɨro gaigoomɨ fibaijɨto iicamo iijanooco mudumɨtɨɨcɨhicahi. Jaamoro jillɨ ɨɨfurumo Moocaanima gueenene mihiimaahicahi. Jaamaño amɨɨhai aivo guiraano mahaamɨcafeteji.\f + \fr 23:14 \ft Sahaamefaño toversiculoco ficuutɨmo.\f* 
\p  
\v 15 Ɨdaasucani amɨɨhai fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo mihicaji, bañɨfiiramɨnaa mihicamo. Amɨɨhai jiinɨjeneri, muuaiñeri icano tehesino mɨhɨguehicahi saatohoco mɨhɨcɨmoro amɨɨhai iijɨco mɨjɨɨbeguequi. Jaamoco mahatyɨmesumi aivo diitoco amɨɨhai imitɨ janaanɨcɨvɨ meheetavehicahi cɨɨjɨgaifaño ifeequi. 
\p  
\v 16 Ɨdaasucani amɨɨhai mihicaji agaajatɨno jɨɨbogomɨnaa, aatyɨmetɨmo sɨɨgomɨnaabadɨ mihicamo meneehicahi: Saatoho temploja momofañodɨ: Aivo miyaano, onoono, toono sihidɨ jeevatɨhi. Jaanotɨ naha toojao orofañodɨ: Aivo miyaano, onoono, toono naha aivo sihidɨ jeevahi, meneehicahi.  
\v 17 Gaajatɨcanimo, amɨɨhai aallɨɨnoma machahamobadɨ mihicamo. ¿Cono nacu aivo imiyaano, oro, nacu itemploja ihoroco Moocaanidi iimibachuno?  
\v 18 Tollɨro bu meneehicahi: Saatoho jeecɨvojɨcɨcɨfañodɨ: Aivo miyaano, onoono sihidɨ jeevatɨhi. Jaanotɨ naha tojɨcɨcɨfaño iicano ijeecɨvofañodɨ: Aivo miyaano, onoono toono naha sihidɨ jeevahi, meneehicahi.  
\v 19 Gaajatɨcanimo, amɨɨhai aatyɨmetɨmobadɨ mihicamo tollɨ meneehicahi. ¿Cono nacu aivo imiyaano ijeecɨvo, nacu ifajɨcɨcɨ ijeecɨvoco Moocaanidi iimibachuno?  
\v 20 Mɨɨro tojɨcɨcɨfañodɨ: Miyaano, onoobo, bu tojɨcɨcɨfaño iicanomaryo bu neehi.  
\v 21 Jaabadɨro bu templojafañodɨ: Miyaano, onoobo, bu Moocaani toojafaño iicaabofañodɨ bu neehi.  
\v 22 Jaabadɨro bu niquejefañodɨ: Miyaano, onoobo, bu toojefaño Moocaani aivojɨ icagafañodɨ neehi, bu togafaño ɨgɨcɨnɨɨbo Moocaanifañodɨ neehi. 
\p  
\v 23 Jaamaño ɨdaasucani mihicaji amɨɨhai fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo. Bañɨfiiramɨnaa mihicamo. Amɨɨhai Moocaani onoobadɨ diiboco paryɨ mahacɨhicahi mentahiibai aamenegayɨmaryo, bu anisiibai aamenegayɨmaryo, bu cominohiibai aamenegayɨmaryo icano. Jaarumo tajɨɨbatɨ aivo imiyaano onoonobadɨ momoonɨhicatɨhi. Jaano jino toono imi ica, ɨdaasugo, miyaavogo icano. Jinooco aivo momoonɨjirahi sanoocoro momoonɨnoguiinodɨ siino jeevesutɨmo.  
\v 24 Amɨɨhai aatyɨmetɨmobadɨ mihicamo saatohoco mɨsɨɨguehicamo jootobaco magañɨɨmoro guiraaruubo camelloma mafaayɨhicahi amɨɨhai jeebɨɨfaño. 
\p  
\v 25 Ɨdaasucani mihicaji amɨɨhai fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo: Bañɨfiiramɨnaa mihicamo, guirihillunoco, butajeneque icano allɨcoro minitɨhicahi. Jaarumo amɨɨhai jeebɨɨfaño sano nanivariro magahafɨcɨnɨhi, fanoova imogori magahafɨcɨnɨhi, icano.  
\v 26 Fariseomɨ amɨɨhai aallɨɨnoma machahamobadɨ mihicamo amɨɨhai jeebɨɨnoco minitɨ itɨconɨ oono guirihillunoco, butajeneque icano fañooco minitɨnɨcɨbadɨ. Jaadɨ jari bu amɨɨhai allɨomo imiteji. 
\p  
\v 27 Ɨdaasucani amɨɨhai mihicaji fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo: Bañɨfiiramɨnaa mihicamo, cɨɨhojɨhallɨ imino iimibachucɨnɨbadɨ mejeevamo. Mɨɨro allɨohojɨ imino imibachucɨnɨrahi. Jaaruno fañoohojɨ ɨdicuno uchuumucuumo bacɨnoma fanoo ɨdicu gahafɨcɨnɨhi.  
\v 28 Jaabadɨ amɨɨhai mejeevahi. Jillɨ amɨɨhai allɨotoro miyamɨnaa ɨmefeenevɨ imimobadɨ mejeevahi. Jaarunofaño amɨɨhai jeebɨɨfaño sano bañɨfiiraro gahafɨcɨnɨhi, bu sano imitɨro gahafɨcɨnɨhi icano. 
\p  
\v 29 Ɨdaasucani amɨɨhai mihicaji fariseomɨ, caatɨnɨmɨnaa icamo: Bañɨfiiramɨnaa mihicamo. Amɨɨhai Moocaani iimaamɨnaaɨvɨ cɨɨhojɨnoco mihimibachumoro allɨco minicuhicahi. Jaamoro deecanoco mificuhicahi imihuseuno miyamɨnaa cɨɨhojɨnoco.  
\v 30 Jaamoro jillɨ meneehicahi: Mɨɨhai sɨɨcɨje moheedetemɨhai iicausumi mihicauruva jino Moocaani iimaamɨnaaco agaicaaumobadɨ mihicaujitɨrahi, noomoro.  
\v 31 Tollɨ monoomaño amɨɨhai Moocaani iimaamɨnaaco agaicaaumo iyaachimɨhai mihicanoco magaajasuhi.  
\v 32 Jaaneguiiha suufenɨtɨmo momoonɨ oono amɨɨhai eedeetemɨhai ɨtɨconɨunoco. 
\p  
\v 33 Amɨɨhai jiinimomɨ, jiinimomɨ cuumiotobadɨ mihicamo. ¿Mɨllɨ mataajaji cɨɨjɨgaifaño agañɨɨjinotɨ?  
\v 34 Tooneguiiha amɨɨhaijaago uujoho galluuji Moocaani iimaamɨnaaco, gaajamɨnaaco, jɨɨbogomɨnaaco icano. Jaamoco amɨɨhai saatohoco magaisiraicɨji, bu saatohoco ɨmohovɨ metetecuji. Jaanotɨ bu saatohoco sinagogajanofaño mahaamɨji. Jaamoro diitoco siicuumitɨ, siicuumitɨ icano mubucasiji.  
\v 35 Jaamaño amɨɨhaihallɨvɨ icajino paryɨ imifiiuno miyamɨnaaco agaisiraicɨuno tɨɨjoho jaada, Abel guijevetɨ ɨtɨcovano Zacariaco Berequia achico iguijenɨunovɨ. Mɨɨro amɨɨhai diiboco magaicaauhi templojafaño iimimaño, jeecɨvomaño icanofeeneo situvɨ.  
\v 36 Miyanotɨro jino amɨɨhaico neehi, paryɨ diito jaada jisumio miyamɨnaahallɨvɨ minifeteji. 
\s1 Jesu Jerusale Cuumihallɨvɨ Taahi. 
\r (Lc 13.34-35) 
\p  
\v 37 Jerusale cuumi, Jerusale cuumi, amɨɨhai Moocaani iimaamɨnaaco agaicaauficuumi, bu Moocaani amɨɨhaijaago jɨɨbogomɨnaaco agalluumoco guiisibaneri mahaamɨfihi. Jaanotɨ uujoho fahiijɨvaro imeguehicahi tuucuumi seemeque tajaagovɨ iigaiyɨɨcɨnoco oono catava iseemeque ijɨjecuguiino iigaiyɨɨcɨnɨcɨbadɨ. Jaarunoco amɨɨhai mihimeguehicatɨhi.  
\v 38 Eneecau bu magaaja amɨɨhai iijano jihovonedi fiiveteji.  
\v 39 Jino amɨɨhaico neehi: Uco siino mahatyɨmecujitɨhi jari johono uco: Imicani Aivojɨɨbo momofeenedɨ asaabo, meneejifucu agasedɨ. 
\c 24  
\s1 Jesu Temploja Ifinɨsucafetejinoco Neehi. 
\r (Mr 13.1-2; Lc 21.5-6) 
\p  
\v 1 Jaanaa Jesu templojafañotɨ ihiinuuboro ifeequi moonɨubojaago ijɨɨbogomɨnaa asaaumoro diiboco ɨfusuuhi temploja guiisibanoco.  
\v 2 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Memeecɨ paryɨ tonehejeque. Miyanotɨro amɨɨhaico neehi: Jimañeri chahajino sababa guiisiba sibahallɨdɨ, sibahallɨdɨ icano. Paryɨ faneeri finɨjino, nooboro. 
\s1 Jiinɨje Ifinɨjino Gaajata. 
\r (Mr 13.3-23; Lc 21.7-24; 7.22-24) 
\p  
\v 3 Jaadɨ fuumo Olivohono iicagajɨvɨ. Jahɨgo Jesu gɨcɨnɨubojaago ijɨɨbogomɨnaa ufuumoro toovono dillutuuhi: Mihimeguehi mɨɨhaico ɨdɨɨbogonoco ¿cusumi fɨne tollɨ icajino? ¿Mɨllɨ magaajaji ɨɨjoho siino asaajinoco, bu jiinɨje ifinɨjinoco icano? noomoro. 
\p  
\v 4 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Mehesɨcɨnɨ mɨɨhaiñooba amɨɨhaico bañɨdino.  
\v 5 Ajashujitɨmo tamomofañodɨ asaano: Uujoho Cristo, noomoro. Jaamoro sihidɨ miyamɨnaaco bañɨjimo.  
\v 6 Bu mɨnaano icaji juuga, jahɨgo icano. Jaarunotɨ mihiguetedino, mɨɨro tollɨ icajino. Jaaruno toono jiinɨje ifinɨjino icatɨno.  
\v 7 Tusumi siijiinɨjeoto siijiinɨjeotoma moonɨcasiji, bu siicuumioto siicuumiotoma moonɨcasiji icano. Jaasumi ajebano icaji, sihidɨ guihuvano icaji. Jaabadɨro bu jiinɨje maryɨbaji fahɨgovavɨ.  
\v 8 Jaano jino ɨdaasuhiica ɨtɨcovajino. 
\p  
\v 9 Jaasumi amɨɨhaico acɨjimo ɨdaasuno momoonɨcafetequi, bu amɨɨhaico gaicaaujimo. Paryɨ jiinɨjemɨnaa amɨɨhaico jɨɨheveji tahallɨtɨ.  
\v 10 Jaasumi ajashutɨmo saatoho imiyaavogoco jeevesuji. Jaamoro jɨɨhevecasijimo, bu fahɨgovavɨ inahabomɨco ɨdaasuno moonɨsujimo.  
\v 11 Bu sihidɨ bañɨmɨnaa icaji: Mɨɨhai Moocaanifañodɨ mihiimaahi, noomoro ajashutɨno miyamɨnaaco bañɨjimo.  
\v 12 Jaano sihidɨ imitɨ iicaneri fahɨgovavɨ gaijɨcasijitɨmo.  
\v 13 Jaarunofaño quehecuno imiyaavogofaño icaaboro nijequevɨ ɨɨfotoobo taajaji.  
\v 14 Jaanotɨ jino aivojɨ jɨɨbogo iimibogo fanoojiinɨjeriro jɨɨbogocafeteji. Jaadɨ jari jiinɨje finɨji. 
\p  
\v 15 Mɨɨro Moocaani iimaamɨnaafi Daniel caatɨnɨuhi: Jaadi ɨdicuno imitɨno omoonɨɨboro ifinɨsujiibeditɨ. Jaano iimimañovɨ ɨɨfutucuunoco mahatyɨmedɨ jihaamefaño onoonoco mɨhɨɨfɨnɨcɨhicamo magaaja.  
\v 16 Jaamoro Judeari mihicamo ifabaɨjaagovɨ magaa.  
\v 17 Jaanotɨ bu amɨɨhai iijahallɨri mihicamo fañoojavɨ mefeedino siinoco mɨhɨcɨqui. Toonotɨro magaacu.  
\v 18 Jaanotɨ bu faguifaño iicamo muhuumidino amɨɨhai gaachehuco mɨhɨcɨvamo.  
\v 19 Jaanotɨ ɨdaasucani icajimo gaigoomɨ tusumi oovato iicamo, bu mɨfañotɨo seehejema iicamo icano. ¿Mɨllɨ bu goovano gaajirumo?  
\v 20 Jaaneguiiha Moocaanico midillu: Amɨɨhai magaajifucu jɨɨnijafucu icadino, bu jaguisɨfucu icadino icano.  
\v 21 Mɨɨro jino sihidɨ ejeevano ɨdaasu icaji eedeevɨ jiinɨje ifiivuunotɨro achahanɨcɨno, bu siino ufucuro achahacujino icano.  
\v 22 Jaarunoco Moocaani gueenene icasujitɨhi gueenene iicaruva tusumi iicajimotɨ mɨɨhaiñooba ataajajitɨruneguiiha. Jaanotɨ diibo ɨɨcɨcuumo gaijɨrari toono ɨdaasuno gueenene icasujitɨɨbo. 
\p  
\v 23 Jaasumi amɨɨhaico saatoho neeji: Memeecɨ jaanɨ Cristo, memeecɨ jaadi Cristo, onoodɨ: Miyaano, meneedino.  
\v 24 Mɨɨro saajimo bañɨmɨnaa: Uujoho Cristo, noomoro, bu: Uujoho Moocaani iimaamɨnaafi, noomoro. Jaamoro sihidɨ ejeevanehejeque ɨɨfusujimo miyamɨnaaco ibañɨqui, bu tollɨro Moocaani ɨɨcɨmoco bañɨjirumo icano.  
\v 25 Tooneguiiha jino amɨɨhaico ɨmegavɨro nuucuuhi.  
\v 26 Jaaneguiiha amɨɨhaico: Memeecɨ johono sɨcaihɨgotɨ saabo, onoodɨ memeecɨtedino. Jaanotɨ bu: Juuga jino mecufaño icaabo, onoodɨ mimiyaaveguedino.  
\v 27 Jaanotɨ uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo asaajino jillɨ jeevaji; oono sisi anamebano aamɨjɨtɨ nijequevɨ aachɨcɨnɨcɨbadɨ icajino. Jaanoco faaboho miyamɨnaafi atyɨmeji.  
\v 28 Mɨɨro chuumuhu iicahɨgo añɨmɨ igaivefihi. Jaabadɨ niinofucuuvɨ imiyaavogotɨmoco ɨdaasuno ɨfeteji. 
\s1 Jillɨ Siino Saajiibo Cristo Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo. 
\r (Mr 13.24-37; Lc 21.25-33; 21.26-30, 34-36) 
\p  
\v 29 Jaano toono ɨdaasuhicafucuje afatyonobuunatɨro cuujeo nɨhɨba jabaaveji, bu fucuo nɨhɨba achɨcɨcujitɨhi, bu meecɨrɨ niquejefañotɨ aifeji, bu niquejefaño iicano sefano maryɨbaji.  
\v 30 Jaadɨ naha jarihiica ɨɨfuvusujino uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo asaajino. Jaaneri paryɨ bu jiinɨje cuuminomɨnaa ataacasimoro atyɨmejimo uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo niqueje aimuufairi sihidɨ mityano, ovosɨɨno asaanoco.  
\v 31 Jaaboro tatyoomomɨnaaco galluuji paryɨɨcɨno fanoojiinɨjetɨ tatya iicamoco mɨriicu sefano ojɨdɨ iigaiyɨɨcɨqui. 
\p  
\v 32 Jaaneguiiha oono higuerahotɨro magaaja; mɨɨro ficaba ifiitɨcusumi bohono aamevafiho. Jaanotɨ magaajanɨcɨhi ficaba ifiitɨcunoco.  
\v 33 Jaabadɨro bu paryɨ jineheje iicacuudɨ magaajacu finɨfucu ifiitɨcunoco.  
\v 34 Miyanotɨro amɨɨhaico neehi: Paryɨ jillɨ icajino tusumio miyamɨnaa guijevetɨnaacaro.  
\v 35 Niqueje, bu jiinɨje icano finɨji. Jaanotɨ taajɨ ufucu finɨjitɨhi. 
\p  
\v 36 Jaaruno jiinɨje ifinɨjifucuco mɨɨhaiñooba ajashuno gaajatɨhi Moocaani toomomɨnaa icarumo, bu uujoho Moocaani Seemene icaruubo icano, Ɨdɨɨboro Moocaani tufucuco gaajahi. 
\p  
\v 37 Mɨɨro johono Noe iicausumi iicaubadɨro icajino uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo asaano.  
\v 38 Mɨɨro toodɨhivɨ johono nɨfaiba chahaunaacahiica miyamɨnaa machumoro, adumoro, bu taabavamoro, illemɨhaico tajenɨmoro icano icahicauhi. Jaanaaca Noemɨ imeenegafaño jɨcafutuuhi;  
\v 39 Jaamo gaajacɨutɨmoco nɨfaiba macanɨsuuhi famoocoro. Jaabadɨreji bu tollɨro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo asaadɨ icajino.  
\v 40 Jaasumi miimɨsiicɨ gaifiimɨsi bajɨfaño iicaji. Jaamɨsitɨ saafi imiyaaveguehicatɨɨbo satyocafeteji diiboco sihidɨ jeevano ɨdaasuno imoonɨqui. Jaanotɨ saafi imiyaavogoobo fitafeteji.  
\v 41 Jaabadɨro bu miimɨfeecɨ icaji acaasumɨfe. Jaamɨfetɨ saafigo imiyaaveguehicatɨgo satyocafeteji diigoco sihidɨ ɨdaasuno imoonɨqui. Jaanotɨ saafigo imiyaavogogo fitafeteji. 
\p  
\v 42 Jaaneguiiha amɨɨhai mehesɨcɨnɨmoro motoomo gaajaratɨno cusumihacho Aivojɨɨbo saaji.  
\v 43 Jaanegui jinooco magaaja. Iija abajaabo, nanivamɨnaafi fucu toonotɨ icaaberi asaajinoco igaajaruva cɨgatɨɨbo icajiruubo iijaco afaayɨcɨmoro nanitɨmo iicaqui.  
\v 44 Jaabadɨro bu amɨɨhai mihimibaicɨnɨ. Mɨɨro mehesɨcɨnɨtɨnaacaro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo saaji. 
\s1 Imino Jeecɨvomɨnaafi, Iimitɨno Jeecɨvomɨnaafi Icano. 
\r (Lc 12.41-48) 
\p  
\v 45 Jaaneguiiha imino jeecɨvomɨnaafi agaajaaboco ihaivojɨɨbo iijamɨnaaco tuumusuhinɨnɨcɨhi imino machutaaco diitoco ihacɨqui.  
\v 46 Jaabo imicani icajiibo ihaivojɨɨbo onoonoco imino omoonɨɨbovɨ ihaivojɨɨbo agaseebe.  
\v 47 Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, diiboco ihaivojɨɨbo ficuji paryɨ inehejema iijamɨnaa toomomɨnaafitɨ.  
\v 48 Jaanotɨ saafi imitɨɨbo: Tahaivojɨɨbo goovajitɨno asaano, nooboro.  
\v 49 Saatohoco ahaamɨɨboro jillɨ tɨcovono guiriicavomɨnaama aaduuboro, amachuuboro icaabaaca  
\v 50 gaajacɨratɨno ihaivojɨɨbo gaseji.  
\v 51 Jaaboro diiboco sihidɨ jeevano ɨdaasuno moonɨji, bu oono bañɨmɨnaaco omoonɨjibadɨro. Jahɨgo ataacasimoro igaiñooco oojɨsujihɨgo. 
\c 25  
\s1 Fahuseecɨdɨmo Bagocajamɨvɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 1 Mɨɨro niqueje aivojɨ jeevahi fahuseecɨdɨmo bagocajamɨ icɨɨjɨgaimeecunoco ɨɨcɨumoro fuuhi taabava jɨɨbaimojaago ataabavaaboco inahabonɨqui.  
\v 2 Jaamotɨ sahusedɨfigova imino imibaivuutɨhi. Jaanotɨ sahusedɨfigova imino imibaivuuhi.  
\v 3 Jaamo imino iimibaivuutɨmo siino icɨɨjɨgaimeecunoco ifañonɨqui satyuutɨhi.  
\v 4 Jaanotɨ imino iimibaivuumo icɨɨjɨgaimeecunofaño ifafaihunoco satyuuhi, bu botellanofaño satyuumo icano.  
\v 5 Jaarunaa ataabavaujiibo goovano agaseutɨmaño diitoco cɨgara aivuuneguiiha cɨgacuumo.  
\v 6 Jaanaaca fucufeenevɨ guubuvusuuno sefano unuuno: ¡Saacuubo taabavamɨnaafi mutuumutucu! noomoro.  
\v 7 Jaaneguiiha paryɨ tobagocajamɨ agañiivuumoro icɨɨjɨgaimeecunoco nɨfutusuhi.  
\v 8 Jaanaaca iimibaivuutɨfigueheje oono iimibaivuufiguehejeque nuuhi: Mɨɨhaico amɨɨhai cɨɨjɨgaifaihunotɨ ajashunogayɨ mahacɨ. Jino mocɨɨjɨgaimecuno jabaacamaaicuuhi, noomoro.  
\v 9 Jaarunofaño iimibaivuufigueheje diitoco iimusuuhi: Chahano, mɨɨhaidi ɨɨfetejitɨruno, bu amɨɨhaidi ɨɨfetejitɨruno icano. Amɨɨhairyo mofoomoro amɨɨhaiñotɨ manaajete, noomoro.  
\v 10 Jaaneguiiha sahusedɨmo iimibaivuutɨmo cɨɨjɨgaifaihutɨ inaajequi ufuunobuujɨnaago taabavamɨnaafi gaseuhi. Jaaboma iimibaivucuumo toojafaño jɨcafutuuhi igaasequi. Jaadɨ iguhugaco fabaacucuumo.  
\v 11 Jaanobuunatɨ saafigova agaseumoro nuuhi: Aivojɨɨbo, aivojɨɨbo, mɨɨhaico faayɨcɨ, noomoro.  
\v 12 Jaarunaa diibo diitoco iimusuuhi: Miyanotɨro uujoho amɨɨhaico gaajatɨhi, nooboro. 
\p  
\v 13 Jaaneguiiha jino uujoho amɨɨhaico neehi: Cɨgatɨmo mehesɨcɨnɨ, gaajaratɨno uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo asaajifucu. 
\s1 Nɨhɨbamɨvɨ Ohoovɨcɨno. 
\p  
\v 14 Mɨɨro niqueje aivojɨ jeevahi saafi miyamɨnaafi siijiinɨjevɨ ifeequi ijeecɨvomɨnaaco ucuuhuvauboro inɨhɨbamɨco diitoco ificusuubadɨ. 
\p  
\v 15 Diitotɨ saafiico cinco mildɨjeva acɨubo. Jaanotɨ sifiico acɨubo dos mildɨjeva. Jaanotɨ saafiico mildɨjeva acɨubo. Diitoco itɨcovoocɨvɨ acɨubo isefadɨno sahaje. Jaaboro fuucuubo.  
\v 16 Jaanobuuna cinco mildɨjevaaco agaayɨcɨubo tooneri naajeteque eetavuuhi. Jaaneri ɨɨcɨubo siino tonoodɨnoro.  
\v 17 Jaabadɨro bu dos mildɨjevaaco agaayɨcɨubo tollɨ omoonɨuboro, bu tonoodɨnoro siino gaayɨcɨuhi.  
\v 18 Jaanotɨ mildɨjevaaco agaayɨcɨubo ufuuboro jiinɨjeque eseediuboro ihaivojɨɨbo nɨhɨbamɨco ficuuhi. 
\p  
\v 19 Jaanobuunatɨ goovacuutɨnotɨ siino diito aivojɨɨbo gaseuhi. Jaaboro diitoma toonoco imibachuvaubo.  
\v 20 Tɨconɨubo oono cinco mildɨjeva aacɨubotɨ. Jaabo ihaivojɨɨboco acɨuhi diez mildɨjevaaco: Aivojɨɨbo, uco daacɨuhi cinco mildɨjeva. Jaaneri jino siino tonoodɨnoro ɨɨcɨno, nooboro.  
\v 21 Jaaneguiiha ihaivojɨɨbo diiboco nuuhi: Aivo imino moonɨhi. Ɨɨjoho aivo imino jeecɨvomɨnaafi idiimihuseebe. Mɨɨdɨrunoco imino omoonɨmaño ɨco siino janaanɨcɨ acɨji. Jaaneguiiha disaa. Jaabo uuma imo imo diicahi.  
\v 22 Jaanobuunatɨ gaseubo dos mildɨjeva bu agaayɨcɨubo. Jaabo nuuhi ihaivojɨɨboco: Aivojɨɨbo, uco dos mildɨjeva daacɨuhi. Jino jaaneri siino tonoodɨnoro ɨɨcɨno, nooboro.  
\v 23 Jaaneguiiha ihaivojɨɨbo nuuhi: Aivo imino moonɨhi. Ɨɨjoho aivo imino jeecɨvomɨnaafi idiimihuseebe. Mɨɨdɨrunoco imino omoonɨmaño ɨco siino sihidɨ acɨji. Jaaneguiiha disaa. Jaabo uuma imo imo diicahi, nooboro.  
\v 24 Jaanotɨ mildɨjeva agaayɨcɨubo agaseuboro ihaivojɨɨboco nuuhi: Aivojɨɨbo, ɨɨjoho sihidɨ edeevanoco uujoho gaajahi. Mɨɨro ɨɨjoho sihinɨcɨhi abasutɨruhɨgotɨ, bu tollɨro nɨhɨbamɨco dɨɨcɨnɨcɨhi ududɨcamaaitɨruhɨgotɨ icano.  
\v 25 Jaamaño ɨco ɨñɨhicugooboro dinɨhɨbamɨco jiinɨjefaño cɨɨjehinɨhi. Jaano jino paryɨ faneeri dinɨhɨbamɨ, nooboro.  
\v 26 Jaaneguiiha ihaivojɨɨbo diiboco iimusuuhi: Ɨɨjoho agaiquiibo idiimitɨno jeecɨvomɨnaafi, ɨɨro gaajacuuhi uujoho abasutɨruhɨgotɨ isihinɨcɨnoco, bu ududɨcamaaitɨruhɨgotɨ nɨhɨbamɨco ɨɨcɨnɨcɨnoco icano.  
\v 27 Jaaneguiiha, ¿collɨhi jana tañɨhɨbamɨco dusisutɨhi? Jaabo uujoho asaadɨ toonohallɨvɨ janaanɨcɨvɨ siino agaayɨcɨjirunaaca, nooboro  
\v 28 tooneri iicaumoco nuubo: Diibeditɨ mudumɨtɨɨcɨ inɨhɨbamɨco. Jaamoro oono diez mildɨjevama iicaaboco mahacɨ.  
\v 29 Mɨɨro sihidɨ iicanoma iicaaboco siino janaanɨcɨ acɨjiibo sihidɨ icanoma iicaqui. Jaanotɨ chahanoma iicaabotɨ oono mɨɨdɨno iicarunoco dumɨtɨɨcɨjiibo.  
\v 30 Jaanotɨ ajaanɨ imitɨno jeecɨvomɨnaafico magaayɨcɨmoro buhɨgo ɨcɨvohɨgovɨ magañɨɨ. Tahɨgo ataaboro igaiñooco oojɨsujihɨgo, nooboro. 
\s1 Jiinɨjemɨnaaco Udugaacujino. 
\p  
\v 31 Jaadɨ uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo Moocaani toomomɨnaama Aivojɨɨbotɨ iicavaabo asaaboro tahimi aivojɨ icagahallɨvɨ casɨɨveji.  
\v 32 Jaadɨ paryɨ jiinɨjemɨnaa tahɨmefeenevɨ igaiveji. Jaamoco uujoho dugaacuji, oono ovejamɨ toomomɨnaafi ovejamɨco cabramɨditɨ sihɨgovɨ udugaacunɨcɨbadɨ.  
\v 33 Jaaboro tahovejamɨco tamiyanaagonovɨ ficuji. Jaanotɨ cabramɨco tañaninaagonovɨ ficuji.  
\v 34 Jaadɨ uujoho Aivojɨɨbo neeji tamiyanaagotoco: Juugavɨ masaa. Amɨɨhai Guihirubi amɨɨhaico imino omoonɨmo jino tahaivojɨfaño mɨjɨcafoto sɨɨcɨje jiinɨje ifiivuunotɨro amɨɨhaidi eheetavuunofaño.  
\v 35 Mɨɨro ajebavauboco uco machutaatɨ mahacɨuhi, bu adufirari iicauboco mihisuuhi, bu siicuumioobobadɨ amɨɨhaifeeneri iicausumi uco amɨɨhai iijafaño magaayɨcɨuhi,  
\v 36 bu tagaachehuma achahauboco uco magaachehunɨuhi, bu iguihuvauboco uco memeecɨtuuhi, bu cɨvojafaño iicauboco uco memeecɨtuuhi icano, nooboro.  
\v 37 Jaadɨ uco iimimo dilluji: Aivojɨɨbo, ¿nacu cusumi ajebari idiicauboco ɨco mɨɨhai mamachusuuhi? ¿Bu cusumi adufirari idiicauboco ɨco mɨɨhai mihisuuhi?  
\v 38 ¿Bu cusumi nacu siicuumioobobadɨ idiicauboco ɨco mɨɨhai moojafaño magaayɨcɨuhi? ¿Bu cusumi ɨco sɨcaibo diicaaboco magaachehunɨuhi?  
\v 39 ¿Bu cusumi nacu ɨco guihuvauboco mahatyɨmeumoro mabaauhi? ¿Bu cusumi ɨco cɨvojafaño diicauboco mabaajeuhi? noomoro.  
\v 40 Jaamoco uujoho Aivojɨɨbo diitoco jillɨ iimusuji: Miyanotɨro, amɨɨhaico neehi: Imiyaavogomoco\f + \fr 25:40 \ft tañahabomɨco.\f* sihidɨ jeevatɨrumoco tollɨ momoonɨumaño, uco tollɨ momoonɨuhi, nooboro. 
\p  
\v 41 Jaadɨ bu tañaninaagonovɨ iicamoco neeji: Uutɨ buhɨgovɨ miminifoto imitɨno monoocɨnɨcumo cɨɨjɨgaifaño mofoo Satanasguiiha, bu paryɨ ihɨjɨmɨguiiha icano eheetavunofaño.  
\v 42 Mɨɨro ajebavauboco uco mamachusuutɨhi. Adufirama icauboco uco mihisuutɨhi.  
\v 43 Bu siicuumioobobadɨ amɨɨhaifañodɨ ɨɨguusumi uco amɨɨhai iijafaño majaahevesutɨhi. Bu agaachehuvautɨɨboco uco gaachehutɨ mahacɨutɨhi. Bu iguihuvauboco, bu cɨvojafaño iicauboco icano uco mabaautɨhi, nooboro.  
\v 44 Jaanoco diito iimusuji: Aivojɨɨbo, ¿cusumi nacu ɨco ajebama diicaaboco, bu adufirama diicaaboco, bu siicuumioobobadɨ diicaaboco, bu gaachehuma chahaaboco, bu iguihuvaaboco, bu cɨvojafaño diicaaboco icano mahatyɨmeuhi? noomoro.  
\v 45 Jaaneguiiha uujoho iimusuji: Miyanotɨro, amɨɨhaico neehi: Imiyaavogomoco sihidɨ ejeevatɨmoco tollɨ momoonɨutɨmaño, uco tollɨ momoonɨutɨhi, nooboro.  
\v 46 Jaamo diito ifinɨjitɨno cɨɨjɨgaifaño feeji. Jaanotɨ iimifiimo feeji ifinɨjitɨno fiivofaño. 
\c 26  
\s1 Jesuco Iguijenɨqui Iimaacasiuno. 
\r (Mr 14.1-2; Lc 22.1-2; Jn 11.45-53) 
\p  
\v 1 Jaabo Jesu jillɨ unuunoco paryɨ iimivuudɨ ijɨɨbogomɨnaaco nuubo:  
\v 2 Amɨɨhairyo magaajacuhi jino mifucucɨrucu Pascua jɨɨbaimo iicajinoco. Jaasumi uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuuboco acɨjimo, uco ɨmohovɨ itetecuqui, nooboro. 
\p  
\v 3 Jaasumi sacerdotemɨ aivojɨto, caatɨnɨmɨnaa, bu judiomɨ quillahuto icamo igaivuuhi Caifas onoobo sacerdotemɨ aivojɨɨbo iijatyɨgaba goohasivɨ.  
\v 4 Jaamoro iimaacasiumo Jesuco abañɨmoro, agaayɨcɨmoro igaicaauqui. 
\p  
\v 5 Jaamo neehicauhi: Jɨɨbaimofeenevɨ tollɨ momoonɨjitɨhi miyamɨnaa mojaago ɨsɨfiiratomoro ñaaɨvedino, noomoro. 
\s1 Betaniavɨ Jesuco Facɨcɨfaihuri Jeesugo. 
\r (Mr 14.3-9; Jn 12.1-8) 
\p  
\v 6 Jaanaaca Betania cuumiri foojohoma Simon iicaubo Jesuco unuuneguiiha diibo iijafaño ɨɨfutuubo.  
\v 7 Jaanaaca gaigo diibojaago saauhi alabastro eetavotapaajefaño ifacɨcɨfaihu sihidɨ ijaadama iicano gatyuucɨ icanoma. Jaabo Jesu imachuqui mesavɨ casɨɨvuubo nigaɨhallɨvɨ tofaihuco tucaruugo. 
\p  
\v 8 Jaanoco ijɨɨbogomɨnaa atyɨmeuhi. Jaamoro ɨsɨfiiratuumoro noocasiuhi: ¿Collɨhi jinooco bañamaaihi?  
\v 9 Ajashutɨno nɨhɨbamɨri manaajemere ɨɨdaasufiimoco mahacɨtanoco, noomoro. 
\p  
\v 10 Jaanoco Jesu uguubuuboro diitoco nuuhi: ¿Collɨhi diigoco mɨhɨɨbahi? Imino uco moonɨgo.  
\v 11 Mɨɨro fahiijɨvaro ɨɨdaasumo amɨɨhai mihicaji. Jaanotɨ uujoho fahiijɨvaro amɨɨhaima icajitɨhi.  
\v 12 Jaamo jino tahallɨvɨ facɨcɨfaihuco utucaruneri tafiico imibachugo cɨɨhojɨfaño ɨcɨcafetejino ɨmegavɨ.  
\v 13 Miyanotɨro amɨɨhaico neehi, fahɨgova jino taajasu jɨɨbogoco faajiinɨjeri ɨjɨɨbogohɨgo jino diigo omoonɨno jɨɨbogocafeteji, toonotɨ diigoco ihesafetehicaqui, nooboro. 
\s1 Juda Jesuco Naajeguehi. 
\r (Mr 14.10-11; Lc 22.3-6) 
\p  
\v 14 Jaanaaca ijɨɨbogomɨnaatɨ saafi Juda Iscariote onoobo fuuhi sacerdotemɨ aivojɨtoma ihiimaatuubo.  
\v 15 Jaaboro jillɨ diitoco nuubo: ¿Mɨnoodɨno uco majaaduji, Jesuco amɨɨhaico aacɨhachiijɨ? nooboro. 
\p Jaaneguiiha diito diiboco jaaduuhi treintadɨjeva nɨhɨbamɨco.  
\v 16 Jaasumitɨro Juda guiinehicauhi Jesuco diito usefaño aacɨujifucuco. 
\s1 Aivojɨɨbo Niinoono Amachuuno. 
\r (Mr 14.12-25; Lc 22.7-23; Jn 13.21-30; 1 Co 11.23-26) 
\p  
\v 17 Jaanaaca ijuurisutama achahano maahunoco amachujibuuno jɨɨbaimo ɨtɨcovaufucu Jesujaago ijɨɨbogomɨnaa ufuumoro diiboco dilluuhi: ¿Conoovɨ diimeguehi Pascua machutaaco meheetavonoco? noomoro. 
\p  
\v 18 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Mofoo cuumifaño johono amɨɨhairyo magaajacuubojaago. Jaamoro diiboco monoo: Mohaivojɨɨbo jillɨ neehi: Tahoovovɨ ɨɨfutucuuhi. Jaaneguiiha diijafaño tajɨɨbogomɨnaama Pascua machutaaco eetaveji, noobo, noomoro. 
\p  
\v 19 Jaaneguiiha ijɨɨbogomɨnaa ufuumoro Jesu unuubadɨ moonɨuhi. Jaamoro toojafaño Pascua machutaaco eetavuuhi. 
\p  
\v 20 Jaanaa mihiijɨcuudɨ Jesu docedɨmo ijɨɨbogomɨnaama mesavɨ casɨɨvuuhi.  
\v 21 Jaamo machumaaca Jesu nuuhi: Miyanotɨro, amɨɨhaico neehi, amɨɨhaitɨ saafi uco acɨji igaicaauqui, nooboro. 
\p  
\v 22 Jaaneri diito sihidɨ ɨɨdaasuvuumoro diiboco dilluuhi: Aivojɨɨbo, ¿nacu fɨne uujoho? noomoro sifi idilluno, sifi idilluno icano fuumo. 
\p  
\v 23 Jaaneguiiha Jesu diitoco nuuhi: Sajefañoro uuma amachuubo diibo uco acɨji.  
\v 24 Mɨɨro uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo Caatɨnɨhaamefaño onoobadɨ feehi. Jaarunaaca ɨdaasucani iicajiibo uco aacɨɨbo. Aivo imijiruno diibedi fiivuutɨɨbo icaruva, nooboro. 
\p  
\v 25 Jaaneguiiha Juda diiboco aacɨujiibo nuuhi: Aivojɨɨbo, ¿nacu fɨne uujeheji? nooboro. 
\p Jaaneguiiha Jesu nuuhi: Jɨɨhɨ, ɨɨjeheji, nooboro. 
\p  
\v 26 Jaamo machuumaaca Jesu imaahuco agaayɨcɨuboro, Moocaanico graciaco aacɨudɨ tohɨcaco iquisicɨuboro ijɨɨbogomɨnaaco acɨubo: Ɨfaaji, jino tafiico mamachu, nooboro. 
\p  
\v 27 Jaadɨ bu ihadufaihuco agaayɨcɨuboro Moocaanico graciaco aacɨuboro diitoco acɨuhi: Paryɨ famooro jifaihutɨ mahadu.  
\v 28 Mɨɨro jino tatyɨɨjoho iicano bohono iimaaco imiyacaruno. Jaano jino tatyɨɨjoho gañɨɨcafetehi ajashutɨmohallɨvɨ imitɨ buusu iicano.  
\v 29 Jino amɨɨhaico neehi, jino baacufaihuco jari ufucu siino aduji amɨɨhaima johono Moocaani aivojɨfaño, nooboro. 
\s1 Jesu Neehi Pedro Diiboco Utuunamaaijinoco. 
\r (Mr 14.26-31; Lc 22.31-34; Jn 13.36-38) 
\p  
\v 30 Jaadɨ amasivaunobuunatɨ fuumo Olivohono iicagajɨjaago.  
\v 31 Jaadɨ Jesu diitoco nuuhi: Jifucu paryɨ amɨɨhai uco mejeevesumoro mofoocɨnɨji. Mɨɨro Caatɨnɨhaamefaño noono: Itoomomɨnaafico gaicaauji. Jaaneri ihovejamɨ fahɨgova gavaranamaaiji, noonoro.  
\v 32 Jaaruubo siino ubuheeteebere amɨɨhai ɨmega feeji Galileavɨ, nooboro. 
\p  
\v 33 Jaaneguiiha Pedro diiboco nuuhi: Famooro ɨco jeevesurunaaca, uujoho ɨco jeevesujitɨhi, nooboro. 
\p  
\v 34 Jaaneguiiha diiboco Jesu nuuhi: Miyanotɨro ɨco neehi, jaafañiinofucu catava ojɨtɨɨbaacaro mifoocɨ, safo icano: Diiboco gaajatɨhi, bu diibo jɨɨbogomɨnaafi icatɨji, neeji, nooboro. 
\p  
\v 35 Jaaneguiiha Pedro nuuhi: Jaafa ɨɨma iguijevehachiijɨ guijevehi. Jaaruubo ɨco tuunamaaijitɨhi, nooboro. 
\p Jaabadɨro bu paryɨ saatoho ijɨɨbogomɨnaa nuuhi. 
\s1 Jesu Moocaanima Iimaahi Getsemani Onoomañovɨ. 
\r (Mr 14.32-42; Lc 22.39-46; Heb 5.7, 8) 
\p  
\v 36 Jaadɨ Jesu ijɨɨbogomɨnaama Getsemani onoomañovɨ ɨɨfutuudɨ diitoco nuuhi: Jinoovɨ mɨgɨcɨnɨ, uujoho johonovɨ Moocaanima ihiimaatonohachuta, nooboro. 
\p  
\v 37 Jaaboro Pedroco, bu Zebedeo achimɨsico icano asatyuuboro tɨcovauhi ɨñɨhicuguuboro sihidɨ ɨɨdaasuvuubo.  
\v 38 Jaaboro diitoco nuubo: Sihidɨro tajeebɨɨfaño ɨdaasu icahi miguijevejibadɨ. Jaaneguiiha jino mihica uuma cɨgatɨmo mubuhee, nooboro. 
\p  
\v 39 Jaadɨ Jesu janaanɨcɨvɨ ufuuboro jiinɨjehallɨvɨ ajavuvuuboro Moocaanima iimaauhi: Guihi, idiimogohachiijɨ uco taajasu jino ɨdaasuno iicajinotɨ.\f + \fr 26:39 \ft Griego iijɨri: jihɨdaasuhilluco uutɨ buhɨgovɨ denesu, noono.\f* Jaaruno uujoho iimogobadɨ icatɨno, jaafa ɨɨjoho idiimogobadɨro icano, nooboro. 
\p  
\v 40 Jaadɨ ijɨɨbogomɨnaa iicauhɨgo asaaubo cɨgamovɨ gaseuhi. Jaaboro Pedroco nuubo: ¿Collɨhi jaabo uuma sano nɨhɨba oovo tɨcovovɨ buheetɨhi?  
\v 41 ¡Mubuhee! Jaamoro Moocaanima mihiimaa ɨjɨ amɨɨhaico ɨnɨsunofaño mahaquetedino. Miyanotɨro amɨɨhai jeebɨɨ imino iicanoco imogorahi. Jaarunofaño amɨɨhai allɨo ifi niinovahi,  
\v 42 nooboro siino fuubo dojɨcuvɨro Moocaanima ihiimaatuubo. Jillɨ nooboro: Guihi, uujoho ɨdaasuno iicanoco idiimogohachiijɨ etɨ idiimogobadɨ moonɨ, nooboro. 
\p  
\v 43 Jaabo bu siino uhuumiubo ijɨɨbogomɨnaa cɨgamoco atyɨmeuhi aivo sihidɨ cɨgarari icacuutɨneguiiha.  
\v 44 Jaamoco ejeevesuuboro siino fuubo Moocaanima ihiimaatuubo, siino tollɨro nooboro.  
\v 45 Jaadɨ bu siino ijɨɨbogomɨnaa iicauhɨ ufuuboro diitoco nuuhi: Ɨvɨ jisumi mɨcɨgacu, majaguisɨcu. Jino gasecuuno uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo imitɨmɨnaa usefaño aacɨcafetejino.  
\v 46 Jaaneguiiha magañiivomoro masɨɨgucu mee oono uco aacɨvaabo fiitɨcuuhi, nooboro. 
\s1 Jesuco Isisɨmoro Satyomo. 
\r (Mr 14.43-50; Lc 22.47-58; Jn 18.2-11) 
\p  
\v 47 Jaanaaca tollɨ iimaaubaacaro Juda gaseuhi ijɨɨbogomɨnaa docedɨmo iicahicaurumoobo. Jaaboma saaumo sihidɨ miyamɨnaa niisuganoma, cudaahenema icano; sacerdotemɨ aivojɨto, bu judiomɨ quillahuto icamo agalluumo.  
\v 48 Jaabo Juda diitoco nuuhi: Oono uujoho diibo iicaaboco ɨnɨnɨɨcɨɨboro dilluji. Jaaboco cuhufono misisɨmoro masatyo, nooboro. 
\p  
\v 49 Jaaboro Jesujaago ufuuboro diiboco nuuhi: ¿Naa diicahi, Jɨɨbogomɨnaafi? nooboro Jesuco nɨnɨɨcɨuhi. 
\p  
\v 50 Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: ¿Fañɨ, jinejefiri saahi? nooboro. 
\p Jaasumiro diito Jesuco agaayɨcɨumoro Jesuco sisɨuhi isatyequi. 
\p  
\v 51 Jaaneguiiha Jesu nahabonɨmɨnaatɨ saafi iniisugaco iguiiyɨcɨuboro sacerdotemɨ aivojɨɨbo jeecɨvomɨnaafi nɨjɨmeehuco buiyaacuuhi.  
\v 52 Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: Diniisugaco ifajutafaño dɨɨhacu. Mɨɨro oono niisugari omoonɨcasimo, bu niisugari guijeveji.  
\v 53 ¿Nacu ɨɨjoho gaajatɨhi uujoho Guihirubico dilluruva jaachiijɨgayɨro tajaa galluujiruubo itoomomɨnaatɨ aivo ajashutɨmo fahuseecɨ motɨhaitɨ miihaicɨ ɨdɨɨno dɨhaivaco?  
\v 54 Jaano tollɨ iicaruva, ¿mɨllɨ bu Caatɨnɨhaamefaño jillɨ icajiibo onoono miyaavejirahi? nooboro. 
\p  
\v 55 Jaadɨ Jesu diito miyamɨnaaco nuuhi: ¿Mɨllɨ jaamo amɨɨhai tatyɨcovodɨ masaahi cudaahenema, niisuganoma icano nanivamɨnaafico magaayɨcɨqui mihicanɨcɨbadɨ? Mɨɨro fafucuvavɨro amɨɨhaifeenevɨ uujoho templojafaño casɨɨvooboro jɨɨbeguehicahi. Jaaruuboco du uco magaayɨcɨhicatɨhi.  
\v 56 Jaarunofaño jaafa tollɨ icano johono Caatɨnɨhaamefaño Moocaani iimaamɨnaa acaatɨnɨuno imiyaavequi, nooboro. 
\p Jaasumiro ijɨɨbogomɨnaa diiboco ejeevesuumoro famooro gaacɨnɨuhi. 
\s1 Jesu Fagomɨnaa Ɨmegavɨ Icauhi. 
\r (Mr 14.53-65; Lc 22.54-55, 63-71; Jn 18.12-14, 19-24) 
\p  
\v 57 Jaamo Jesuco isisɨumoro sacerdotemɨ aivojɨɨbo Caifas onoobo ɨmefeenevɨ satyuuhi. Tahɨ caatɨnɨmɨnaa, bu judiomɨ quillahuto icamo iigaicɨnɨuhɨgo.  
\v 58 Jaanaa Pedro ɨfutuuhi sacerdotemɨ aivojɨɨbo goohasivɨ: ¿Naa mɨllɨ fɨne moonɨjimo? nooboro tehesinotɨ ɨɨfɨnɨcɨuboro ufuubo. Jaabo policiamɨ cojɨvɨ casɨɨvutuuhi. 
\p  
\v 59 Jaanaaca sacerdotemɨ aivojɨto, bu judiomɨ quillahuto, bu paryɨ imiyafagomɨnaa icamo guiinehicauhi Jesuhallɨvɨ sɨcamañooco ɨjɨɨbogonotɨ diiboco igaicaausuqui.  
\v 60 Jaarunofaño tonoogayɨjehallɨtɨ gaicaaujitɨrumo guiiraamo saatoho diibohallɨvɨ sɨcamañooco jɨɨbeguehicaurunaaca. Jaanofeenevɨ miimɨsiicɨ gaseuhi diibohallɨvɨ sɨcamañooco ɨjɨɨbuguumɨsi:  
\v 61 Jaanɨ neehicahi: Uujoho Moocaani templojaco finɨsuji. Jaaboro siino boojatɨ mifucucɨ, safucu ɨdɨɨnotɨro eetaveji, nooboro, noomɨsiro. 
\p  
\v 62 Jaaneguiiha sacerdotemɨ aivojɨɨbo agañiivuuboro Jesuco nuuhi: ¿Aivo ajashuno diimusutɨhi? ¿Mɨllɨ nacu jino jito dihallɨvɨ neehi? nooboro. 
\p  
\v 63 Jaarunofaño Jesu diiboco iimusuutɨhi. Jaaneguiiha diibo isacerdotemɨ aivojɨɨbo Jesuco nuuhi: Moocaani momofeenedɨ miyaanocoro mɨɨhaico dinoo, ¿naa miya ɨɨjoho Cristo Moocaani Achi idiicaabo? nooboro. 
\p  
\v 64 Jaaneguiiha Jesu diiboco nuuhi: Jɨɨhɨ, uujoho diibo, ɨɨjoho toono onoobadɨ. Tollɨro bu amɨɨhaico jino neehi: Ufucu mahatyɨmeji uujoho Miyamɨnaafibadɨ Ifiivuubo sihidɨ ejeevaabo Moocaani miyanaagonovɨ gɨcɨnɨɨboco, bu niqueje aimuufaifeenedɨ asaaboco icano, nooboro. 
\p  
\v 65 Jaaneri sacerdotemɨ aivojɨɨbo igaachehuco gallicuuhi sihidɨ ɨsɨfiiratuuboro. Jaaboro nuubo: Jaanɨ iijɨri Moocaaniditɨ aivo imitɨno iimaahi. ¿Collɨhi bu siino sita onoonoco mehesujirahi? Amɨɨhairyo muguubucuuhi imitɨno ihiimaanoco.  
\v 66 ¿Nacu mɨllɨ amɨɨhaidi? nooboro. 
\p Jaaneguiiha diito nuuhi: Tollɨ ihiimaamaño guijevejiibo,  
\v 67 noomoro Jesuco ihɨmefaño ɨjɨɨrebamaaiumoro ganɨɨcɨumo. Jaanotɨ bu saatoho diiboco ihɨmefaño agabejenɨumoro nuuhi:  
\v 68 Ɨɨjoho Cristo idiicaabo ene gaajacɨ. ¿Naa mɨɨjoho ɨco gabacuuhi? noomoro. 
\s1 Pedro: Uujoho Jesuco Gaajatɨhi, Nuuhi. 
\r (Mr 14.66-72; Lc 22.56-62; Jn 18.15-18, 25-27) 
\p  
\v 69 Jaanaaca Pedro jahisi goohasifaño gɨcɨnɨunaaca sacerdotemɨ aivojɨɨbo jeecɨvomɨnaago asaaugoro diiboco nuuhi: Ɨɨjoho bu tollɨro Jesu Galileaooboma idiicahicaabo, noogoro. 
\p  
\v 70 Jaarunofaño Pedro tuunamaaiuhi: Uujoho gaajatɨhi jinejetɨhacho toono diimaahi, nooboro. 
\p  
\v 71 Jaanaaca Pedro toonotɨ fuucuuboco saafigo aatyɨmeugoro tooneri iicaumoco nuuhi: Jaanɨ bu tollɨro oono Jesu Nazareooboma ɨguehicaabo, noogoro. 
\p  
\v 72 Jaarunaaca Pedro tuunamaaiuhi Moocaani momofañodɨ: Miyanotɨro uujoho diiboco gaajatɨhi, nooboro. 
\p  
\v 73 Jaanobuunatɨ bu siino tooneri iicaumo Pedrojaa asaaumoro diiboco nuuhi: Miyaano jahi, ɨɨjoho diitoobo, mee oono dihiimaa diito iimaabadɨ jeevahi, noomoro. 
\p  
\v 74 Jaaneguiiha diibo nuuhi: Moocaani momofañodɨ neehi: Miyanotɨro, uujoho diiboco gaajatɨhi. Jaanotɨ jillɨ onoobo abañɨhachiijɨ jaafa uco Moocaani guijenɨhi, nooboro. 
\p Jaasumiro catava ojɨuhi.  
\v 75 Jaanoco uguubuuboro Pedro esafutuuhi Jesu diiboco: Catava oojɨtɨnaacaro uco mifoocɨ safo ɨdɨɨno tuunamaaiji, unuunoco. Jaaneguiiha Pedro toonotɨ ufuuboro aivono taauhi. 
\c 27  
\s1 Pilato Ɨmefeenevɨ Jesuco Satyehi. 
\r (Mr 15.1; Lc 23.1-2; Jn 18.28-32) 
\p  
\v 1 Jaanaaca eseseeveudɨ paryɨ famooro sacerdotemɨ aivojɨto, judiomɨ quillahuto icano sabadɨro iimaacasiuhi Jesuco igaicaauqui.  
\v 2 Jaamoro diiboco sisɨcɨnɨɨboco asatyumoro toojiinɨjeo aivojɨɨbo Poncio Pilato onooboco acɨuhi. 
\s1 Juda Iguijeveuno. 
\r (Hch 1.16-19) 
\p  
\v 3 Jaanaaca Juda, miyamɨnaa usefaño Jesuco aacɨuboco guijevefaño ificuunoco aatyɨmeuboro sihidɨ ɨdaasuvuuhi. Jaaboro treintadɨjeva iicaunoco inɨhɨbamɨco uumisuuhi sacerdotemɨ aivojɨtoco, bu judiomɨ quillahutoco icano jillɨ nooboro:  
\v 4 Uujoho imitɨco ɨcɨhi aivo imiiboco guijevefaño aacɨmaño, nooboro. 
\p Jaaneguiiha diito iimusuuhi: ¿Jaano mɨllɨ mɨɨhaidi? Toono diino, noomoro. 
\p  
\v 5 Jaaneguiiha Juda inɨhɨbamɨco templojafaño gavaracuuhi. Jaadɨ ufuuboro gaibaɨri icodaahetɨ uduujecafutuuboro lluhivuuhi. 
\p  
\v 6 Jaadɨ sacerdotemɨ aivojɨto inɨhɨbamɨco ɨɨcɨumoro nuuhi: Jino nɨhɨbamɨco Moocaaniguiiha ificunɨcɨnofaño mificujitɨhi tɨɨjoho jaada iicacumaño, noomoro. 
\p  
\v 7 Jaadɨ ihiimaacasiumoro tooneri nɨfaqui guirihilluno nicumɨnaafi faguico naajeumo, tomañovɨ siijiinɨjeoteheje ochoomomoco icɨɨhicaqui.  
\v 8 Jaamaño tomaño jisumihachuta: Tɨɨjohomaño, noocɨnɨhi.  
\v 9 Jillɨ miyaavuuno Moocaani iimaamɨnaafi Jeremia acaatɨnɨuno: Ɨcɨumo treintadɨjeva inɨhɨbamɨco Israel cuumimɨnaa diibo jaadaco ificuunoco.  
\v 10 Jaaneri nɨfaqui guirihilluno nicumɨnaafi faguico naajeumo, oono uco Aivojɨɨbo atajɨɨbabadɨ, nooboro. 
\s1 Jesu Pilato Ɨmefeenevɨ Icahi. 
\r (Mr 15.2-5; Lc 23.3-5; Jn 18.33-38) 
\p  
\v 11 Jaadɨ Jesuco aivojɨɨbo Pilato ɨmegavɨ ɨɨfutusuumo. Jaaboco dilluubo: ¿Naa ɨɨjoho oono judiomɨ Aivojɨɨbo idiicaabo? nooboro. 
\p Jaaneguiiha Jesu iimusuuhi: Jɨɨhɨ, tollɨ icano toono ɨɨjoho onoobadɨ, nooboro. 
\p  
\v 12 Jaanaaca sacerdotemɨ aivojɨto, judiomɨ quillahuto icamo diibohallɨvɨ imitɨno ɨjɨɨbeguehicaurunoco Jesu ajashuno iimusuutɨhi. 
\p  
\v 13 Jaaneguiiha Pilato diiboco nuuhi: ¿Naa guubutɨhi oono dihallɨvɨ imitɨno ihiimaanoco? nooboro. 
\p  
\v 14 Jaarunofaño bu Jesu diiboco ajashuno iimusuutɨhi. Jaaneri diibo Pilato sihidɨ eheetyeuboro eesamaaiujirunoco gaajautɨhi. 
\s1 Jesuco Iguijenɨqui Ificuuno. 
\r (Mr 15.6-20; Lc 23.13-25; Jn 18.38–19.16) 
\p  
\v 15 Jaasumi mɨɨro aivojɨɨbo Pilato omoonɨnɨcɨbadɨ cɨvojamɨnaafitɨ saafiico sinaayujibuuhi miyamɨnaa idilluuboco.  
\v 16 Jaanaa icaubo saafi cɨvojafaño Barraba onoobo sihidɨ ejeevaabo iimitɨɨbo.  
\v 17 Jaanaa paryɨ miyamɨnaa igaicɨnɨumoco Pilato dilluuhi: ¿Cajaanɨco mihimeguehi, amɨɨhai, uujoho isinaayunoco, Barrabaco, nacu oono Jesu Cristo onooboco? nooboro. 
\p  
\v 18 Tollɨ nuubo jillɨ Jesuco ɨjɨɨheveumoro diibo usefaño aacɨunoco agaajacɨuboro. 
\p  
\v 19 Jaabo Pilato ihaivojɨ icagahallɨri gɨcɨnɨunaaca diibojaago mogai saatohoco galluuhi jillɨ noogoro: Mɨllɨ moonɨdineheje diibo iimino miyamɨnaafico, fone fucu ñɨhicuno tɨgahi diibo Jesuditɨ, noogoro. 
\p  
\v 20 Jaarunofaño sacerdotemɨ aivojɨto, bu judiomɨ quillahuto icamo miyamɨnaaco fajɨɨnɨuhi Barrabaco dihiinusu. Jaanotɨ: Jesuco guijenɨ, monoo, noomoro.  
\v 21 Jaanaaca bu siino miyamɨnaaco Pilato dilluuhi: ¿Diitɨsitɨ cajaanɨco isinaayunoco mihimeguehi? nooboro. 
\p Jaaneguiiha nuumo: Barrabaco, noomoro. 
\p  
\v 22 Jaaneguiiha siino Pilato diitoco dilluuhi: ¿Jaanaa mɨllɨ moonɨji oono imomo Jesucristo iicaaboco? nooboro. 
\p Jaaneguiiha paryɨ famooro iimusuuhi: ¡Ɨmohobujehallɨvɨ tetecu! noomoro. 
\p  
\v 23 Jaanegui Pilato diitoco nuuhi: ¿Nacu jineje imitɨnoco moonɨɨbo? nooboro. 
\p Jaarunofaño diito siino coovadiivuuhi: ¡Ɨmohobujehallɨvɨ tetecu! noomoro. 
\p  
\v 24 Jaanegui Pilatoco diito sihidɨ ejenaauumoro janaanɨcɨvɨro aivo añaaɨvuunoco aatyɨmeuboro, tajɨɨbaubo nɨfaihuco isɨvaqui. Jaafaihufaño ihuseneque nitamaaiubo diito ɨmefeenevɨ, jillɨ nooboro: Uujoho jaanɨ iimiibo guijevefañodɨ icatɨhi. Jillɨ toono amɨɨhai iimaa, nooboro Pilato. 
\p  
\v 25 Jaarunaaca famooro iimusuuhi: Mɨɨhai, bu paryɨ moseeme icamohallɨvɨ jaafa minifotono, noomoro. 
\p  
\v 26 Jaaneguiiha Pilato Barrabaco isinaayusuuboro Jesuco aamɨsuuhi. Jaadɨ diitoco acɨubo diiboco itetecuqui. 
\p  
\v 27 Jaaneguiiha ihamocasimɨnaa Jesuco satyuuhi diibo Pilato iijajaago. Jaamoro igaiyɨɨcɨumo paryɨ amocasimɨnaaco Jesuhallɨvɨ.  
\v 28 Jaamoro diiboco igaachehuco ujujuyaacuumoro sichehuco jɨɨhacuumo gachicohai deecano tɨfaibadɨ itɨfai iicachehuco.  
\v 29 Jaamoro bu iinigaɨhallɨvɨ javucaruumo januutuno aafeneque chaahimɨgatɨ eheetavuumoro, bu jaamoro gaayɨcɨsuumo imiyanaagohusefaño ɨmeico icano. Jaadɨ diiboguiino ememuɨɨvomoro diiboco dejecuhicauhi: ¡Imicani ɨɨjoho judiomɨ Aivojɨɨbo! noomoro. 
\p  
\v 30 Jaadɨ bu ihɨmeico agaayɨcɨmoro tohiri diiboco iinigaɨtɨ gafucuhicaumo.  
\v 31 Jaadɨ diiboco jillɨ omoonɨhicaudɨ jujuyaacuumo diiboco tɨfaihɨba icacheuco ɨjɨɨhacuuchehuco. Jaamoro imiyachehuco jɨɨhacuumo. Jaadɨ ɨvɨ satyucuumo diiboco itetecuqui. 
\s1 Jesuco Etetecuno. 
\r (Mr 15.21-32; Lc 23.26-43; Jn 19.17-27) 
\p  
\v 32 Jaamo Jesuco itetecuqui ufuumo atyɨmeuhi Cirene cuumioobo Simon onooboco. Jaamoro diiboco tajɨɨbauhi Jesu ɨmohobujeque isatyequi. 
\p  
\v 33 Jaadɨ ɨɨfutuumo nigaɨpaajebaɨ onoomañovɨ; jaanotɨ hebreomɨ iijɨri Golgota onoobaɨ.  
\v 34 Jaabaɨhallɨvɨ Jesuco isuurumo vino aivo faafaiñooco. Jaarunoco inɨsucuuruhɨgotɨ adutɨubo. 
\p  
\v 35 Jaaboco etetecuumoro ihamocasimɨnaa suerteque eetavuuhi Jesu gaachehuhallɨvɨ: ¿Cajaanɨ fɨne tochehuma icaji? noomoro.\f + \fr 27:35 \ft Sahaamefaño janaanɨcɨ jillɨ ficuumo: Jillɨ miyaavuuno Moocaani iimaamɨnaafi acaatɨnɨuno: Tagaachehuco ɨfocasimo suerteque eheetavomoro, nooboro.\f* 
\v 36 Jaamoro ifiitɨno casɨɨcamaaiumo diiboco otoomomo.  
\v 37 Jaamoro ijɨɨbogoco ihɨmohobujetɨ iinigaɨhallɨvɨ caatɨnɨumo: JAANƗ JESU JUDIOMƗ AIVOJƗƗBO, onoono. 
\p  
\v 38 Tollɨro bu diibo uufocovɨ tetecuumo miimɨsiicɨ nanivamɨnaatɨsico, saafiico imiyanaagonovɨ, bu saafiico inaninaagonovɨ icano.  
\v 39 Jaanaaca toonodɨ afatyomo diiboco ɨhɨɨbamoro ihuseneque gavaracumoro ɨɨbajirubadɨ iicano iinigaɨcoro garya garya moonɨhicaumo,  
\v 40 jillɨ noomoro: ¿Naa ɨɨjoho oono templojaco acallajaruuboro siino dojɨcuvɨro mifucucɨ, safucu ɨdɨɨnotɨ boojatɨ edeetavejiruubo? ¡Eneecata ɨɨro difiico taajasu! ¡Bu miyaano Moocaani Achi idiicahachiijɨ, toono caamotɨ niito! noomoro. 
\p  
\v 41 Jaabadɨro bu sacerdotemɨ aivojɨto, bu caatɨnɨmɨnaa, bu fariseomɨ, bu judiomɨ quillahuto icamo diiboco edejecumo neehicauhi:  
\v 42 Sitaaco taajasuubo. ¿Jaaruubo cono bu inoro ifiico taajasuubova? Eneecata miyaano Israel Aivojɨɨbo iicahachiijɨ, toono ihɨmohotɨ iniitequi maatyɨmemere diiboco mimiyaaveguequi.  
\v 43 Mɨɨro Moocaanivɨro ifiico sefaabo. Eneecata jaafa jaabo asaaboro diiboco taajasuvahi iimogohachiijɨ. Jaadɨ jari magaajaji miyaano Moocaani Achi iicanoco, noomoro. 
\p  
\v 44 Jaabadɨro bu nanivamɨnaatɨsico diibo uufocovɨ etetecuumɨsi diiboco ɨɨbahicauhi. 
\s1 Jesu Iguijevene. 
\r (Mr 15.33-41; Lc 23.44-49; Jn 19.28-30) 
\p  
\v 45 Jaadɨ ɨvɨ paryɨ jiinɨje cɨvono minifutuuhi gadɨcɨɨbatɨ. Jaano seseeteuhi ɨmohonohallɨtɨ nɨhɨba icaaberi.  
\v 46 Jaasumiro Jesu hebreo iijɨri sefano gaihivuuhi: Eli, Eli, ¿lama sabactani? nooboro. Moocaani, Moocaani, ¿collɨhi uco deevesuhi? eneejiruno. 
\p  
\v 47 Jaanoco saatoho tooneri iicaumo uguubuumoro nuuhi: Memeecɨ johono Moocaani iimaamɨnaafi Eliaco cuuhuvaabo, noomoro. 
\p  
\v 48 Jaasumiro diitotɨ saafi ijinafatyuuboro ɨcɨjeuhi faasɨhi iicanoco. Jaaboro toosɨhico vino aivo quigañofaño matyusuuhi. Jaaboro toosɨhico ɨmei nijequevɨ ificuuboro Jesu iijɨfaño cabuyaacuuhi ihaduuqui, nooboro. 
\p  
\v 49 Jaarunaa saatoho diiboco nuuhi: Moonɨdino, jaafa Elia saahi diiboco ataajasuvaabo mahatyɨmequi, noomoro. 
\p  
\v 50 Jaanaaca siino Jesu sefano agaihivuuboro chuumucuuhi.  
\v 51 Jaano tɨcovovɨ temploja ofoboocɨnɨuchehu gaachehujetuno feemene iicano gallivuuhi feenedɨ caamotɨ sano guiinovɨ. Bu jiinɨje sefano maryɨbauhi. Jaaneri guiisihacɨno dujavanamaaiuhi.  
\v 52 Bu tollɨro cɨɨhojɨno faayɨcɨcafutuuhi. Jaaneri Moocaanico imiyaavuguumo iguijevecɨnɨumo ajashutɨmo siino buheeteuhi.  
\v 53 Jaamo Jesu siino ubuheeteunobuunatɨ icɨɨhojɨnofañotɨ ihiinuumoro iimicuumi Jerusale cuumifaño fuuhi. Jaamoco tahɨ sihidɨ miyamɨnaa diitoco aatyɨmeumoro gaajauhi. 
\p  
\v 54 Jaanotɨ bu ihamocasimɨnaa aivojɨɨbo ihamocasimɨnaama Jesuco utuumuumo jiinɨje amaryɨbaunoco, bu sanehejeque icano aatyɨmeumoro sihidɨro igutuuhi. Jaamoro nuuhi: Miyanotɨro, jahi jaanɨ Moocaani Achi, noomoro. 
\p  
\v 55 Jaabadɨro bu sihidɨ icaumo gaigoomɨ tehesinotɨro ɨɨfɨnɨcɨumo Galileatɨ Jesu dojɨcutɨ asaaumo diiboco jeecɨvomoro.  
\v 56 Jaamofeeneri icaugo Maria Magdalena onoogo, bu Jacoobo, Jose icamɨsi seejɨ Maria onoogo; Zebedeo seemenemɨsi seejɨ icamɨfe. 
\s1 Jesuco Ɨcɨɨuno. 
\r (Mr 15.42-47; Lc 23.50-56; Jn 19.38-42) 
\p  
\v 57 Jaanaaca mihiijɨcuudɨ saaubo sihidɨ inɨhɨbamɨma iicaubo Jose onoobo Arimatea cuumioobo, Jesu onoonoco imiyaaveguehicaubo.  
\v 58 Jaabo Pilatojaago ufuuboro Jesu ifiico diiboco dillujeuhi. Jaaneguiiha Pilato tajɨɨbauhi diiboco ihacɨqui.  
\v 59 Jaadɨ Jesu ifiico Jose ɨɨcɨuboro mɨhɨnivatɨno gaachehuri mibocɨuhi.  
\v 60 Jaaboro icɨɨhojɨ bohojɨ guiisigajɨfaño eheetavusuhojɨfaño jɨɨhacuuhi. Jaaboro tohojɨco guiisibatyɨgabari amaninɨuboro fuuhi.  
\v 61 Jaanaaca tohojɨ tɨcovo icaumɨfe Maria Magdalena onoogo, bu saafigo Maria icamɨfe gɨcɨnɨuhi sinaagobaɨtɨ tohojɨco ɨhɨɨfɨnɨcɨumɨfe. 
\s1 Jesu Cɨɨhojɨ Ɨmega Amocasimɨnaa Teemehi. 
\p  
\v 62 Jaano seseevedɨ, Pascua jɨɨbaimoguiiha iimibaivuunobuunatɨ, sacerdotemɨ aivojɨto, bu fariseomɨ icamo fuuhi Pilatoma ihiimaaqui.  
\v 63 Jaamoro diiboco nuumo: Aivojɨɨbo, mehesafetehi oono tobañɨfiiboba ubuheeusumi: Ochoomodɨ mifucucɨ, safucu icanotɨ siino buheeteji, unuunoco.  
\v 64 Jaaneguiiha tajɨɨba icɨɨhojɨco cuhufono imoonɨqui mifucucɨ safucu ɨdɨɨno tɨcovovɨ ijɨɨbogomɨnaa fucu asaamoro ichuumuhuco ananimoro: Siino buheetecuubo, noomoro miyamɨnaaco jɨɨbeguedimo. Jaanotɨ tollɨ omoonɨhachiijɨ tobañɨ aivo itɨconɨono janaanɨcɨvɨ jeevajirahi, noomoro. 
\p  
\v 65 Jaaneguiiha Pilato diitoco nuuhi: Ajaatyo toomomɨnaaco mɨhɨcɨmoro amɨɨhairyo diitoma aivo imino mucuhufusuto, nooboro. 
\p  
\v 66 Jaaneguiiha ufuumoro tohojɨco cuhufutusuuhi. Jaamoro bu igaajataaco ficuumo tohojɨco ofoboocɨuba iguiisibahallɨvɨ. Jaamoro tohojɨhallɨvɨ itoomomɨnaaco ficuumo. 
\c 28  
\s1 Jesu Siino Ubuheeteuno. 
\p  
\v 1 Jaanaaca judio jaguisɨfucu sabado icafucu afatyuno seseevedɨ fucugayɨro Maria Magdalena onoogo, bu saafigo Maria icamɨfe fuuhi icɨɨhojɨco emeecɨtuumɨfe.  
\v 2 Jaanaaca sefano jiinɨje maryɨbauhi Moocaani toomomɨnaafi niquejefañotɨ iniituuneri. Jaaboro tohojɨ ɨmegavɨ agaseuboro tohojɨ guiisibaco buhɨgovɨ ɨɨcɨuboro tobahallɨvɨ casɨɨvuuhi.  
\v 3 Jaabohallɨ arɨcuuhi sisi anamebano arɨcubadɨ, bu igaachehu seseene seseeuhi cuugaihallɨbadɨ.  
\v 4 Jaaboco amocasimɨnaa tohojɨco utuumuumo aatyɨmeumoro sihidɨro igutuumoro iñɨhicuri uchuumucumobadɨ minifutuuhi.  
\v 5 Jaaboro Moocaani toomomɨnaafi diitɨfeque nuuhi: Mihiguetejirahana uujoho gaajahi amɨɨfe Jesu etetecucafetehinɨɨboco miguiinonoco.  
\v 6 Jineeri chahacuubo siino buheetecuubo unuubadɨ. Eneecau bu jino diiboco ificuhinɨmañooco memeecɨva.  
\v 7 Jaaneguiiha goovano mofoomɨfere ijɨɨbogomɨnaaco mɨjɨɨbogoto jillɨ noomɨfere: Guijevefañotɨ siino buheetecuubo. Jaaboro amɨɨhai ɨmega sɨɨgucuubo Galileavɨ. Tahɨgo diiboco mahatyɨmeji. Jinooco amɨɨfeque neequi saahi, nooboro. 
\p  
\v 8 Jaaneguiiha diitɨfe toonotɨ fuucuuhi. Goovano sihidɨ igutuumɨfere, bu imo imo icano fuuhi. Jaamɨfere diitɨfe Jesu jɨɨbogomɨnaaco jɨɨbugutuuhi.  
\v 9 Jaamɨfevɨ Jesu ajafeveuboro diitɨfeque dilluuhi. Jaaneguiiha diibojaago ufuumɨfere itɨhaiñoco ihiibɨcɨmɨfere diiboco imuuhi.  
\v 10 Jaaneguiiha diibo diitɨfeque nuuhi: Mihiguetedino. Mofoomɨfere tañahabomɨco mɨjɨɨbogoto Galileavɨ ifeequi tahɨgo uco atyɨmejimo, nooboro. 
\s1 Amocasimɨnaa Jillɨ Jɨɨbuguuhi. 
\p  
\v 11 Jaanaaca diitɨfe ufuunobuunatɨ tohojɨco utuumuumotɨ saatoho amocasimɨnaa cuumifaño ufuumoro sacerdotemɨ aivojɨtoco jɨɨbuguuhi paryɨ aatyɨmeunoco.  
\v 12 Jaaneguiiha diito sacerdotemɨ aivojɨto judiomɨ quillahutojaago ufuumoro diitoma iimaajeuhi. Jaamoro sihidɨ nɨhɨbamɨco ihamocasimɨnaaco jaaduumo.  
\v 13 Jillɨ diitoco noomoro: Miyamɨnaaco monoo: Mɨɨhai fucufeene mɨcɨganaaca ijɨɨbogomɨnaa asaamoro ichuumuhuco ananimoro satyehi, noomoro.  
\v 14 Jaanoco aivojɨɨbo uguubuuboro amɨɨhaijaago ɨsɨfiiratohachiijɨ mɨɨhai diiboma mihiimaaji amɨɨhaihɨ aivojɨto judiomɨ quiallɨvɨ. Jaamo ¿mɨllɨ icatɨmo mihicahi? noomoro. 
\p  
\v 15 Jaaneguiiha ihamocasimɨnaa inɨhɨbamɨco agaayɨcɨumoro diito unuubadɨ moonɨuhi. Jaabadɨ judiomɨ jɨɨbeguehicahi jisumihachuta. 
\s1 Jesu Ijɨɨbogomɨnaaco Atajɨɨbano. 
\r (Mr 16.14-18; Lc 24.36-49; Jn 20.19-23; Hch 1.8) 
\p  
\v 16 Jaaneguiiha ijɨɨbogomɨnaa fahuseecɨ motɨhaitɨ sɨ aivojɨto judiomɨ quiaafi ɨdɨɨmurucu fuuhi Galileajaago Jesu diitoco unuubaɨjaagovɨ.  
\v 17 Jahɨgo Jesuco aatyɨmeumoro diiboco imuumo. Jaarunaa saatoho miyaadɨ miyaavuguutɨhi.  
\v 18 Jaadɨ Jesu asaauboro diitoco nuuhi: Uujoho gaayɨcɨcuuhi paryɨ aivojɨ iijɨco niquejefaño, jiinɨjehallɨvɨ icano.  
\v 19 Jaaneguiiha paryɨ faajiinɨjeriro mofoomoro tajɨɨbogomɨnaatɨ meheetavo. Jaamoco minitɨ Moocaani momofeenedɨ, bu Illi momofeenedɨ, bu Igaija momofeenedɨ icano.  
\v 20 Jaamoro diitoco mɨjɨɨbogo amɨɨhaico paryɨ uujoho ɨjɨɨbeguehicanoco imino imoonɨqui. Jaamoro imino magaaja uujoho amɨɨhaima fahiijɨvaro icaji jiinɨje ifinɨjinovɨ, bu janaanɨcɨ icajinovɨ, nooboro.