\id TIT - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h Taitas 
\toc1 Taitas 
\toc2 Taitas 
\toc3 Tai 
\mt1 Taitas  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Taitas ko Juda ro wa. Pol nukas Jisas nukan ämän roasiret tamaronuk, ko kiro ämän roumara, kon wou Jisas mesin epar mowon. Keseria, ko Pol pak Jerusalem mena Jisas nukan ämän oi ariäi roat pak tururaun erek ariairin (Aposel 15:2). Rai rai, Pol nukas Taitas Krit om airan opok roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar moin akan kamwaraun ro näwäu rawaun auruwon. Kos pak kiro menan roat näunäu sare maronuk, akas pak Anut nukan roasiret kamwaraiei rai awarowon. Ak jekur rauna rauna, pote, Jisas ätäi kowai rai Pol nukas Taitas jer we muruwon.  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-4 Pol nukas Taitas ‘pere’ auruwon.  
\io1 1:5-16 Roat näunäu ak roasiret akan woiaka epar moin kamwaraun ämän.  
\io1 2:1-15 Karauk sätäiäi roat akas woiaka epar moin roasiret sätwarianik, imwaraiei akan ämän.  
\io1 3:1-11 Pol nukas Taitas auruwon, “Na Kristen roasiret Anut nukan ämän jekur tamarota, rapor rawaiei.”  
\io1 3:12-15 Pol nukas karauk ämän pak Taitas nukan wou rapor rawaun ämän pak äiewon.  
\c 1  
\s1 Pol nukas Taitas jer we muruwon.  
\p
\v 1 O Taitas, is Anut nukan sarau ro, Jisas Krais nukan ämän oi ariaim ro. Is Pol, isas na kiro ämän jer we musom. Anut nukas is kon sarau ro sare murowon, okon, meter roasiret Anut nukas nukan sare marowon akan woiaka epar moin jekur rawaun is tamareäimin. Is ak Anut nukan epar ämän tamaroita, ak ämän onoktapau jekur äpu maiei. Kiro ämänis ik Anut nukan onok eposek tainoraun ätär mukiäu.  
\v 2 Is akan woiaka epar moin kiro sakau maraun sarwareäimin. Is keserita, akan woiaka näu sarenuk, ak Anut pak awau orip orip rawaiei. Meter Anut nukas osap erekapu ate mau wa opok, kos ik pak paip mowon, ko ik orip orip awau rawaun aikowon. Anut ko wa sätäiäu.  
\v 3 Keserianik, kar omre Anut nukas sare mowon, kiro omre opok, roasiret orip orip awau rawaun onoktapau ätär marowon. Is kon sarau ro kon ämän aironuk, isas pak kon ämän oianik, roasiret awareäim. Anut nukas kon sarau is ipiap mowon, okon, is kon ämän roasiret tamareäim. Anut kos karar iken onok aru pakan imäikaun itok.   
\p
\v 4 O Taitas, na isan mokoi senek, is na jer we musom. Na Jisas mesin won epar mowon, kiro isaka senek.  
\p Is Anut keser aurim, Anut iken Momonek, Jisas Krais ko iken onok aru pakan imäikaun ro pak, au awan woiawa näu kis nan won päurar rawaun sareisaieir.   
\s1 Taitas nukan sarau kiro Krit airan rau.  
\p
\v 5 Owon, is na Krit airan utoisi koimin? Kiro kon onok kesek, na karauk sarau iu patarau wa, na kiro sarau erekapu pataram. Kiro airan opok mena sosop senes, okon, roat näunäu ak roasiret woiaka epar moin kamwaraun sare maram. Na isan ämän aisomin senek keseram.  
\v 6 Inok ro ko onok aru wa miäu, roasiret akas kon enkup ämän wa miäi, na kesek ro senek sare mam. Ko asir karar oumara, karauk asiret pak wa ariäu. Kon mokoit ak Jisas mesin akan woiaka epar miäi. Roasiret ak kiro mokoit akas karauk onok aru mona wa roiäi, ak momonakat akan ämän erekapu tainoriäi.  
\v 7 Keserianik, kiro kamwaraun ro ko Anut nukan sarau mianik, kon roasiret jekur kamwarai. Kiro ro ko karauk onok aru wa miäu, okon, karauk roat akas ko mekesup ämän wa miäi. Ko nukasar nukan enip wa jou mianik, karauk roasiret sakau wa kamwareäu. Ko kurte kasak wa peäu. Ko an sakau sosop wa jeäu. Ko karauk roat pak kurte wa weräiäu. Ko aiauk sosop owam rai wa ronkateäu.  
\v 8 Utianik, karauk menan roasiret kouna, kos kon owa imware tone, jekur kamwareäu. Ko onok eposek karar keseriäu. Ko nukasar kon ronkat jekur kameäu. Ko karauk roat opok onok eposek miäu. Ko Anut nukan ämän erekapu tainoriäu. Ko nukasar kon rawaun onok jekur kameäu.  
\v 9 Ko kon wou Jisas Krais mesin epar mowon sakau ateanik, kiro ämän eposek iwes tamaromurin senek kos nais karauk roasiret keseriar tamarai. Keseria, kos karauk woiaka epar moin roasiret sarwarnuk, ak kiro ämän eposek tainoraun itok. Roasiret ak kiro Anut nukan ämän jekur wa tainorna rai, kos kiro roasiret keser awarai, “Anut nukan ämän kiro epar, ak wa tainoraiei, kiro onok aru miäi. Ak wa keserau.”  
\p Taitas, na roat kesenek sare maram.   
\p
\v 10 Krit airan pakan roat sosop ak ämän jekur wa tainoriäi. Ak karauk ämän erar momoi, sät ämän mona, karauk roat kiro ämän roianik, akan onok tainwareäi. Juda roat sosop ak kamuk opok rai, kiro roat nais ak sät ämän miäi. Ak keser äiäi, woiaka epar moin roat erekapu akan enmak kerau patiraiei.  
\v 11 Naka pak, kiro roat näunäu nas sare maromon pak, akas kiro sätäiäi roat kewaraiei. Kiro sätäiäi roat akas karauk roat akan tupsiu pak woiaka epar moin erekapu aru mareäi, okon, ak kiro onok keseriäi akas tämaraiei. Kiro sät roat ak Anut nukan ämän tainorau wa, ak akan ronkat pakas roasiret pakan aiauk owaun kiro onok roasiret tamareäi. Kiro onok asu.  
\v 12-13 Meter kar Krit airan pakan äpu miäwon ro kos keser äiewon, “Krit roasiret ak sät ämän areai. Kiro roat ak opur sei senek roasiret aru mareäi. Ak po senek, o sosop jeäi. Ak sarau wa miäi, wäskupu raut.” Kiro ron ämän epar senes. Na kiro Krit roasiret sakau ämän awareanik, kewarota, akan woiaka epar moin ätäi sakau maiei.  
\v 14 Na sakau ämän wa awarota rai, kiro roasiret ak Juda akan askanain kinin pak roat ak Anut nukan ämän eposek wa tainoriäi akan sintore ämän pak tainoraiei.  
\v 15 Is rusapai na aisom na kiro Krit roasiret akan woiaka epar moin, ak sätäiäi roat akan onok wa tainorau rai, sakau awaram. Kiro sätäiäi roat akas Anut nukan amukup karauk o ukun orip kiro o wa jau rai äiäi. Utianik, roasiret Anut nukan amukup eposek rai, ak äpu, osap erekapu Anut nukas ate mowon, kiro eposek, okon, ak jaun itok. Utianik, roasiret ak Anut nukan amukup ukun orip ak kon ämän jekur wa tainoriäi, ak owo onok keseraun ak keseriäi. Kiro o ukun orip ra, ukun wäpik ra, ak Anut nukan amukup sepuk jeäi. Utianik, Anut nukan amukup akan ronkat aru, okon, ak akan woiakas kiro onok aru keserin ak äpu wa.  
\v 16 Kiro roasiret akas keser äiäi, “Ik Anut äpu mom,” utianik, ik akan onok aru apariäum, kesermoi, ik äpu ak Anut mekesiraka nuriäi. Anut nukas kiro roasiret ak aru äiäu, owon, ak kon ämän wa tainoriäi. Keseria, Anut nukan amukup kar onok eposek ak keseraun itok wa.   
\c 2  
\s1 Anut nukan epar ämän Taitas nukas roasiret tamarai.  
\p
\v 1 Taitas, na roasiret akan woiaka epar moin Anut nukan epar ämän tainorianik, onok eposek maun tamaram.  
\v 2 Na näu roat Anut nukan ämän eposek karar tainoraun awaram. Ak päurar raumoi, ronkat eposek orip akasar akan rawaun onok jekur kamäiei. Akan woiaka epar moin sakau mianik, karauk roasiret sarwaraun mesin ronkatäiei. Ak usu oianik, woiaka aru wa maiei.   
\p
\v 3 Na roat näunäu awareaumon senek, asiret näunäu kiro ämän eposek tainoraun awaram. Kiro asiret ak Anut nukan, okon, ak onok eposek maiei. Ak sapum onok wa maiei. Ak karauk roasiret mekesirakap sät ämän wa maiei. Ak wain an sosop orip orip wa jaiei. Akas asiret makun rapor rawaun ämän jekur tamaraiei.  
\v 4 Ak kiro onok ätär marona, asiret makun ak nais keseriar akan komurakat mesin jekur ronkateanik, akanun karar rawaiei. Akan mokoit asinakut nais jekur kamwaraiei.  
\v 5 Ak kar sapum onok maun wa ronkatäiei. Ak akan ronkat jekur kameanik, rapor rawaiei. Ak akan sarau rapor kameanik, akan komurakat akan ämän jekur tainoraiei. Ak kiro onok erekapu keserna, karauk roasiret akas Anut nukan ämän mesin jeje ämän wa maiei.   
\p
\v 6 Na mokoit awau ran keseriar sakau ämän awaram, ak akan ronkat akasar orip orip jekur kamäiei.  
\v 7 Taitas, na siror senek, ak na apaisianik, tainoisaiei. Keseria, na onok eposek karar keseram. Na ämän eposek tamarauria, na kar sät ämän wa aräu. Na jekur ronkatemoi, epar ämän karar awaram.  
\v 8 Na roasiret ämän awarauria, epar ämän karar awaram. Na keserta, karauk roat akas ik jeje ämän wa aikaiei. Na ämän eposek awarota, karauk roat akas iken ämän rowau utomoi, ak oioraka nai. Owon, ak nan kar sät ämän rowau wa, okon, ak ik woiok epar momun roasiret kar ämän aru wa aikaiei.   
\p
\v 9 Na sarau roat ran sakau ämän awaram. Ak akan kamwareäi roat näunäu akan ämän erekapu tainoria, akan sarau jekur maiei. Ak owo sarau maun awarona, akas kiro roat akan woiaka näu saräun ak ämän erekapu tainoraiei. Akas ätäi kar ämän wa awarau.  
\v 10 Ak akan roat näunäu akan karauk osap wa päu owaiei. Ak onok eposek karar maiei. Keserna, akan roat näunäu äpu maiei ak onok eposek miäi roat, okon, akan woiaka ak mesin näu saräi. Ak kiro onok eposek erekapu keserna, karauk roasiret akas akan onok eposek aparia, ak keser äiäiei, “Anut ko ik ätäi imäikiäu ro, kon ämän eposek.”   
\p
\v 11 Anut nukan roasiret akan onok kesek rawai, owon, Anut nukan wou päurar raiäu kis roasiret erekapu sarwarmara, Jisas Krais äsimornuk, okoro omnokou opok koianik, akan onok aru pakan ätäi imwarowon.  
\v 12 Ko kiro onok kesermoi, ik ätär mukowon ik omnokou pakan roat senek ätäi onok aru wa mau. Ik omnokou pakan roasiret akas akan enmaksaun karar ronkateäi senek wa keserau. Ik Anut nukan onok eposek wa sumkäinäu. Ik Anut nukan roasiret senes, okon, ik okoro omnokou opok raum konun karar ronkat eposek mianik, ik onok eposek karar tainori rawau. Ik kon amukup onok eposek karar me rawau.  
\v 13 Keseria, Jisas Krais ätäi kowai mesin iken woiok erer orip kume rawau. Ko Anut sakau orip, ko iken imäikiäu ro. Ko Anut nukan enip pakas arou näwäu uruas ätäi kounuk, ik aparam.  
\v 14 Jisas Krais nukasar ikenun am äpäs opok meiemara, iken onok aru pakan imäikonuk, ik ätäi Anut nukan amukup eposek saremun. Kesernuk, ik kon roasiret, okon, onok eposek karar tainoraun keserwon.   
\p
\v 15 Na kiro ämän jekur tamaram. Na ro enmat orip. Keseria woiaka epar moin roasiret kiro ämän tainoraun sarwarota, ak Anut nukan ämän jekur rowaiei. Ak kiro ämän wa tainorna rai, nas ak kewarota, ak ätäi onok eposek maiei. Taitas, nas ämän eposek tamarta, na kar ro inikerta, kos na erar ro rai wa aisai.   
\c 3  
\s1 Eposek rawaun onok.  
\p
\v 1 Na woiaka epar moin roasiret ätäi keser ämän awaram, ‘Ak orip orip onok eposek maiei. Ak omsau kamwareäi roat pak akan sarau roat enmak orip akan ämän jekur tainorianik, sarau eposek maiei.  
\v 2 Ak karauk roat jeje ämän wa awarau. Ak karauk roasiret pak wa weräiäu. Utianik, ak jekur raumoi, karauk roasiret pak akan woiaka päurar me rawaiei. Ak roasiret erekapu jekur sarwaraiei.’   
\p
\v 3 Ik karauk roasiret pak jekur rawaun, kiro ämän awaraurim, kiro kon onok kesek. Meter iken woiok epar mau wa opok omnokou pakan roasiret senek ronkat aru tainoriäumun. Ik ämän eposek wa tainoriäumun, utianik, ik karauk roat akan sät ämän roianik, apu aru tainoriäumun. Kiro onok arus iken ronkat erekapu reukona, ik enmaksaun onok aru karar tainoraun keseriäumun. Kiro onok aru maun mesin iken woiok näu senes sareäumun. Ik kiro onok aru mianik, karauk roat pak auratäi raiäumun. Ik karauk roasiret akan osap mesin mesikiäwon. Keseria, roasiret akas ik pak iwäi rauna, ikes ran iken jaunokot pak iwäi raiäumun.  
\v 4 Anut ko iken onok aru pakan imäikowon ro. Owon, ko ikenun wous meiemara, sareikeanik, imäikowon.  
\v 5 Ik sarau eposek mota, ko kiro mesin iken onok aru pakan imäikau wa. Wäpik, ko ikenun wouti momara, keserwon. Meter ik kon amuk opok ukun orip raumun. Kos iken ukun kosornuk, ik ätäi roasiret awau saremun. Osou Näus ik sareikonuk, ik Anut nukan mokoit saremun.  
\v 6 Jisas Krais ko iken onok aru pakan imäikowon. Kos Osou Näu äsimornuk, koi sakau ikowon.  
\v 7 Anut nukas kon wou näu orip, ik sareikeanik, nukasar ik nukan amukup eposek rawaun sare mukowon. Keseria, mokoit ak äpu akan momonakat akas osap maroin tawa owaiei senek, ik nais äpu, ik tawa Anut nuka pak orip orip rawam.  
\v 8 Kiro ämän is na aisomin kiro mesin ik woiok epar maun itok. Keserianik, ak Anut nuka mesin woiaka epar moin roasiret kiro ämän jekuriar tamarona, ak orip orip karauk roasiret mesin ronkateanik, sarwaraiei. Kiro ämänis roasiret erekapu sarwarai.   
\p
\v 9 Utianik, karauk roasiret ak kiro onok kesek keseriäi. Ak Juda akan askanai akan kinin onoktapau wäpik momoi, kiro mesin aka aka aurateäi. Ak Juda akan sintore ämän ninareanik, kiro mesin nais aurateäi. Ak, Kristen roasiret ak akan kinin onoktapau wäpik wa rowau. Owon, kiro onok arus roasiret ak eposek rawaun wa sarwarai.  
\v 10 Kar ros ämän atap are moi, ko roasiret ak Anut nukan ämän eposek roiäin pakan kon ämän rowaun rai imwaronuk rai, nas kiro ro auram, ‘Na kiro onok wa keserau.’ Ko nan ämän rowau utonuk rai, na ätäiar auram, ‘Na kiro onok wa keserau.’ Ko ätäi nan ämän wa rounuk rai, na ko keser auram, ‘Na roasiret woiaka epar moin pak wa turur rawam.’  
\v 11 Kesek ro na äpu, ko Anut nukan ämän eposek wa tainoriäu. Ko Anut nukan ämän mesin kon wou epar wa miäu, ko owo onok eposek maun utiäu. Kon onok aru miäu kiro keseriar me rawai. Kesek ro ko kon onok aru miäu ko nukasar nuka äpu, kon kiro onok aru wa utai kosar kon enip opok ämän miäu.   
\s1 Pol nukas Taitas karauk ämän auruwon.  
\p
\v 12 Is Artemas ra, Tikikus ra, na rawa äsimorta, potai. Ko potea, nan omoi ounuk, nakasar nan apu itanenam, is raim opok Niopolis mena koi. Is Niopolis mena kowaun aisom, kiro kon onok kesek. Is urir ses opok kiro mena pote rawam.  
\v 13 Senas ko Juda akan sintore ämän tamareäu ro, Apolos ori na jekur sarwatam. Au Krit airan ute manaurna, nas au karauk osap wäpik sarwatam. Na keserta, au karauk osap mesin apu opok wa ronkatäieir.  
\v 14 Is ätäi na aisom, iken roasiret akan woiaka epar moin ak onok eposek orip orip mianik, karauk roasiret ak osap wäpik raiäi sarwaraun ätär maram. Na keserta, karauk roasiret nan onok tainorianik, ak wäsuk etäi erar wa rawaiei.   
\p
\v 15 Roasiret is pak rai, ikes na ‘pere’ aisom. Iken jaunokot Krit airan opok rai, kiro akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro ik erek, ikes ak ‘pere’ awarom.  
\p Is Anut auriäim, kos ak orip orip sarware rawai.