\id ROM - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h Rom 
\toc1 Rom 
\toc2 Rom 
\toc3 Rom 
\mt1 Rom  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau.  
\ip Jisas ko omar oik tononuk, woisan 27 orip manonuk, Pol nukas Korin menas raianik, karauk roasiret Rom näu mena rain, ak Anut nukan onok rapor tainoriäi sakau maraun jer we marowon. Rom näu mena Juda roasiret pak Krik roasiret pak erek turur rain. Pol nukas keser jer we marowon, “Ik roasiret erekapu Anut nukan amukup onok aru miäum, utianik, ik Jisas mesin woiok epar mota, kos iken onok aru jäkäi mukianik, nukan roasiret tuku sare mukai.”  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-17 Pol ko kon jer nukan onoktapau awarowon.  
\io1 1:18–3:20 Kar roasir nukan sakau pakas awau wa rawai.  
\io1 3:21–4:25 Ik iken sarau miäum pak onok eposek tainoriäum pak kis ik wa sareikai. Iken woiok Jisas mesin epar mam kos sareikonuk, ik awau rawam.  
\io1 5:1–8:39 Ik iken woiok Jisas mesin epar me rauta rai, awau rawaun apu aparam.  
\io1 9:1–11:36 Israer roasiret Anut nukas ak mekesiraka arowon. Ätäi rai rai, nukasar kon roasiret sare marowon. Ak akan woiaka Jisas mesin epar maiei.  
\io1 12:1–15:13 Jisas nukan roasiret akan onok.  
\io1 15:14–16:27 Pol nukas karauk roasiret ‘pere’ awarianik, kon ämän patarwon.  
\c 1  
\p
\v 1 Is Pol isas kiro ämän jer we marom. Is Krais Jisas nukan sarau ro. Is Jisas nukas kon ämän oi ariaun urweirianik, Anut nukan Ämän Eposek roasiret awaraun äsimoirowon.   
\p
\v 2 Meter Anut nukas kon Ämän Eposek roasiret araun paip mowon. Kon ämän roianik, areain roat akas kiro ämän Anut nukan buk opok jer wein.  
\v 3 Ak Anut nukan mokoi mesin jer wein. Ko ro senek king-Devit nukan tupsiu pakas pewon.  
\v 4 Ko omnokou opok, Anut nukan Osou Näus ko isanarnuk, Anut nukan ämän orip orip tainorianik, onok eposek senes miäwon. Ko meienuk, Anut nukas ätäi siräi mowon. Ko Anut nukan mokoi senes, okon, Anut nukas ko roasiret erekapu sakau näwäu orip kamwaraun sare mowon. Kiro mokoi ko Jisas Krais, iken Näwäu.  
\v 5 Anut nukas Jisas äsimoronuk, ko koi ik aikowon, okon, Anut nukas kon wou näu oripas ik Jisas nukan ämän oi ariaun sarau ikowon. Anut nukas kon sarau kiro ikowon, okon, ikes omsau erekapu roasiret kon ämän awarota, akas Krais mesin akan woiaka epar momoi, kon ämän jekur tainoraiei. Kiro sarau ik Krais nukan enip pakas moram.  
\v 6 Ak, Kristen roasiret Rom näu mena rai, ak nais Anut nukas Jisas Krais nukan roasiret saräun sare marowon.   
\p
\v 7 Keserianik, is ak roasiret Rom näu mena rai, ak jer we marom. Anut nukas kon wous ak mesin epar meiemara, ko nukan roasiret senes rawaun urwarowon. Is Anut keser aurim, “Anut, iken momonek, pak iken Näwäu, Jisas Krais pak awas awan woiawa näu oripas ak sarwareanik, akan woiaka päurar rawaun maraieir.”   
\s1 Pol ko Rom roasiret mesin wou ererianik, ko Anut ‘pere’ auruwon.  
\p
\v 8 Amke is ak keser awaraurim. Is ak mesin ronkateanik, is Anut keser auriäim, “O Anut, is na ‘pere’ aisom. Nas Jisas Krais äsimorta, kiro roasiret sarwarowon.” Is ko pere aurim, owon, erekapu omsau pakan roasiret akas ak Rom roasiret Krais mesin akan woiaka sakau epar moin arena, roiäimin.  
\v 9 Is omre orip orip ak mesin ronkateanik, Anut auriäim. Anut ko äpu kiro epar. Is kon sarau maun isan woi sakau momoi, kon Ämän Eposek kon mokoi mesin roasiret awareäim.  
\v 10 Is meter ak apwarau wa, okon, is orip orip Anut sakau aurita, kos is äsimornuk, ak apwaraun potam. Anut nukasar is kiro onok keseraun aironuk rai, kiro epar is ak rawa potam.   
\p
\v 11 Owon, is ak apwaraun isan ronkat näwäu rau. Is koianik, ak sarwaraun Anut nukan ämän awaroita, Osou Näus ak sakau maronuk, ak jekur rawaiei.  
\v 12 Isan ronkatis iken woiok Anut mesin epar momun kiro ika ika sarsarete rawam. Akan woiaka epar moin kis is sareirai. Isan woi epar momin kis ak sarwarai.  
\v 13 O jaiat, ak äpu maiei omre orip orip is ak rawa koianik, sarwaraun ronkateäim. Utianik, karauk onok atap atap is opok penuk, is ak rawa wa koumoi, sarwareäim. Is karauk omsau pakan roasiret Jisas nukan onok tainoraun sarwareäimin senek ak nais keseriar sarwaraurim.   
\p
\v 14 Anut nukas is kon ämän roasiret awaraun sarau irowon, okon, is roasiret erekapu akanun sarau mam. Grik roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek akanun sarau mam. Roasiret skul moin pak roasiret skul mau wa pak erek akanun sarau mam.  
\v 15 Kiro onokun, isan woi erer orip ak roasiret Rom näu mena rai, Anut nukan Ämän Eposek tamaraun kume raim.   
\s1 Anut nukan Ämän Eposek sakau orip.  
\p
\v 16 Is Anut nukan Ämän Eposek roasiret awaraun isan woi erer oripas awareäim, kiro mesin is oior wa neäu, owon, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak kiro ämän roianik, ak akan woiaka Jisas mesin epar mona, Anut nukas kon sakaus akan onok aru pakan ätäi imwaronuk, Anut nukan amukup eposek sareäi. Juda roasiret amke kiro ämän roin. Rusapai karauk omsau pakan roasiret nais roi.  
\v 17 Anut nukan Ämän Eposekus roasiret ak Anut nukan amukup eposek rawaun onok ätär mareäu kiro onok kesek, akan woiaka epar amke Jisas mesin moin keseriar rauna, kiro roasiret ak eposek rawaiei. Anut nukan ämänis keser äiewon, ‘Roasiret ak Anut nukan amukup eposek raiäi, kos ak sarwarai mesin akan woiaka epar miäi, orip orip awau rawaiei.’ \rq Habakuk 2:4\rq*   
\s1 Roasiret erekapu ak onok aru miäi.  
\p
\v 18 Anut ko omar oik rau, kon kasak pe rau ätär mukora, owon, roasiret erekapu ko mekesiraka nurianik, onok aru atap atap miäi. Ak akan onok aru pakas karauk roasiret ak Anut nukan epar ämän äpu maun ämäi miäi.  
\v 19 Anut ko kasak peäu, owon, kon onok erekapu kiro amop roasiret ätär marowon, okon, ak ko äpu maun itok.  
\v 20 Kiro owon, epar roasiret akas akan amiakas Anut aparau senek wa, utianik, Anut nukas omnokou ate mowon ses opok, roasiret ak kon onok owo senek ronkatäun itok, owon, ak ko osap ate mowon aparianik, ko owo senek äpu maun itok. Keserianik, roasiret ak Anut ko Eit näwäu, ko sakau orip, ko orip orip keseriar rawai, äpu maun itok. Keserianik, roasiret kiro äpu momoi, ak Anut keser aurau senek wa, “Is na äpu wa, okon, is owo onok keseraun kiro keseram.”   
\p
\v 21 Roasiret ak Anut äpu, utianik, ak ko wa jou muriäin. Kos ak sarwarnuk, ko wa ‘pere’ auriäin. Akan ronkat aru senes sarewon. Keserianik, akan woiaka uru ak owo onok eposek ra, owo onok aru ra, ak äpu wa.  
\v 22 Roasiret ak keser äiäin, “Ik ronkat eposek orip,” utianik, ak ronkat eposek orip wa, ak otop roasiret.  
\v 23 Epar Anut orip orip awau raiäu akas wa jou muriäin. Ak äpu roasiret pak, ai, män, opur raut ak erekapu meiäiei, utianik, ak akan totomaka akasar ate mareanik, jou mareäin.   
\p
\v 24 Roasiret ak otop roasiret senek, onok aru sosop maun ronkateäin. Keserna, Anut nukas inikwaronuk, ak akan ronkat aru tainorianik, memes onok aru senes mianik, akan enmaksau opok aka aka sapum onok murateäi.  
\v 25 Kiro roat ak Anut nukan epar ämän utomoi, karauk sät ämän mesin woiaka epar miäin. Ak Anut nukas osap ate mowon kiro osap akan sarau mianik, jou mareäin. Ak Anut nukan sarau murianik, ko wa jou muriäin. Utianik, Anut nuka karar roasiret akas orip orip jou muraiei. Epar!   
\p
\v 26 Roasiret ak Anut jou muraun utoin, okon, Anut nukas ak inikwaronuk, ak memes onok miäin. Is kiro onok amop awaram. Asiret ak Anut nukas akan komurakat pak karar ninaiei rai awarowon. Ak kiro onok karar wa keseriäin. Utianik, ak aka aka asiret jaunakat pak sapum onok miäin. Ak kiro onok keseriäin kiro akan komurakat pak niniäin senek keseriäin.  
\v 27 Roat ak nais kesekur ak akan wariakat pak karar wa niniäi. Roat ak akan woiaka uruas ep senek jerenuk, ak aka aka akan roat jaunakat pak sapum onok miäin. Ak kiro memes onok keseriäin, okon, Anut nukas ak usu näwäu arowon.   
\p
\v 28 Ak Anut äpu maun itok, utianik, ak ‘Anut ko Näwäu’ keser ronkatäu utoin, okon, Anut nukas ak utwaronuk, ak akan ronkat aru tainormoi, onok aru sosop senes miäi.  
\v 29 Kiro roasiret orip orip ak onok aru atap atap mianik, ak karauk roasiret opok onok aru senes miäi. Ak osap sosop orip rai, sinuk, ak orip orip ätäi karauk osap owaun ronkateäi. Ak orip orip karauk roasiret usu araun onok aru atap atap ak opok miäi. Ak karauk roasiret akan osap owaun ronkat sosop oiäi. Ak roasiret akwarona, meieäi. Ak aka aka ketäianik, weräiäi. Ak sät ämän mona, akan jaunakat akas kiro epar ämän morai rai ronkatäun keseriäi. Ak karauk roasiret usu araun ronkateanik, akan onok atap atap miäi. Ak ämäi ämäi ämän aru akan jaunakat enmakap miäi.  
\v 30 Ak akan jaunakat enmakap sät ämän amop areäi. Kiro roasiret ak Anut nukan iwäi jaukut. Akas roat enmaka jou orip ak erar roat senek sepuk sepuk ämän awareäi. Ak aka roasiret enmaka näwäu orip ronkateanik, akan enmaka oik jou miäi. Ak onok aru maun apu awau ronkateäi. Ak akan momonakat aninakat akan ämän wa tainoriäi.  
\v 31 Ak ronkat eposek wäpik, ak tawa owo onok keserin Anut nuka auraun wa ronkateäi. Ak akan ämän epar äianik, tainorau wa. Ak akan tupsiu mesin woiakas meiemoi, wa sarwareäi. Ak roasiret usu orip mesin wa woiakati miäi.  
\v 32 Ak äpu, Anut nukan sintore ämän eposekus kesek roasiret mesin keser äiewon, ‘Kesek roasiret ak kiro onok aru keseriäi Anut nukas kiro roasiret meiäiei äiäu.’ Aka kiro ämän äpu, utianik, ak akan onok aru utau wa, ak orip orip morai. Ak kar onok nais kir keseriäi, karauk roasiret akas kiro onok aru keserna, akas woiaka erermoi, äiäi, ‘Ak kiro onok keseriäi, kiro eposek.’   
\c 2  
\s1 Anut nukas tawa roasiret erekapu wasarewarai.  
\p
\v 1 O jaiat, ak karauk roasiret wasarewaraun ronkateäi kiro onok aru. Ak nais onok aru miäi, okon, Anut nukas ak ran usu araun itok. Ak kiro roasiret akan onok aru wasarewareäi, utianik, kiro roasiret onok aru miäi senek aka nais kir keseriäi. Keseria, ak karauk roasiret akan onok wasarewaraiei kiro ak akakan onok nais wasareäi. Kiro onokus aka ämän orip ätär mareäi.  
\v 2 Ik äpu Anut nukas roasiret kesek onok aru miäi kon onok tuku pakas wasarewarai.  
\v 3 Ak roasiret onok aru miäi wasarewareäi, utianik, aka nais kiro onok aru senek miäi. Keserianik, ak äpu maiei Anut nukas aka erek wasarewareanik, usu arai. Ak kiro usu pakas owose imine manaiei? Ak manau senek wa.  
\v 4 Anut ko akanun wouti mianik, ko ak kurte wa aru mareäu. Anut ko akan onok aru utaun omre rumuk kamware raiäu. Utianik, ak kon onok eposek mesin wa ronkateäi. Ak Anut nuka jekur äpu mau wa. Keseria, ak akan woiaka sakau mianik, akan onok aru pakan ätäi pirirmoi, kon ämän tainorau wa.   
\p
\v 5 Utianik, ak roasiret akan woiaka sakau senes rau, ak akan onok aru utau senek wa. Kesermoi, ak akasar usu näwäu senes owaiei. Akan usu kiro tawa Anut nukas roasiret erekapu wasarewarai opok owaiei. Kiro omre opok, roasiret ak kon kasak näwäu penuk, kon onok tuku aparaiei.  
\v 6 Roasiret erekapu ak onok aru miäin ra, onok eposek miäin ra, Anut nukas ätäi keseriar osap arai.  
\v 7 Karauk roasiret ak Anut nuka pak awau orip orip rawaun kos akan enmaka kämioik jou maun orip orip sarau eposek miäi. Kiro roasiret usu oianik, sakau tai raiäi, okon, Anut nukas ak orip orip awau rawaun sakau arai.  
\v 8 Utianik, karauk roasiret ak aka mesin karar ronkatemoi, ak Anut nuka mekesiraka nurianik, kon epar ämän rowau utiäi. Ak onok aru miäi. Anut nukas ak mesin kasak näwäu penuk, sakau akwarai.  
\v 9 Roasiret ak onok aru kesek miäi, Anut nukas usu aronuk, ak tätäi owaiei. Juda roasiret onok aru miäi ko amke usu arai, karauk omsau pakan roasiret onok aru miäi ko ak nais usu arai.  
\v 10 Utianik, karauk roasiret ak onok eposek miäi kiro roasiret Anut nukas ‘ak onok eposek miäi roasiret’ awareanik, akan enmaka jou näwäu orip oik maromoi, akan woiaka päurar rawaun arai. Juda roasiret onok eposek miäi kos amke ak opok kiro onok eposek keserai, ätäi karauk omsau pakan roasiret onok eposek miäi ko ak nais kesewarai.  
\v 11 Owon, Anut nukan amukup roasiret erekapu karar, okon, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erekapu keseriar wasarewarai.   
\p
\v 12 Ak rowe, karauk omsau pakan roasiret ak Moses nukas Anut nukan sintore ämän arau wa, utianik, akan woiaka uruas owo onok eposek ra, owo onok aru ak äpu. Keseria, ak onok aru mona, Anut nukas ak erekapu aru marai. Juda roasiret ak Anut nukan sintore ämän orip, ak nais akan woiaka uruas owo onok eposek ra, owo onok aru äpu miäi, okon, ak kiro sintore ämän tainorau wa, onok aru mona, tawa Anut nukas ak wasarewareanik, aru marai.  
\v 13 Rowe, roasiret ak sintore ämän erar raiakas roiäi, ak Anut nukan amuk opok eposek wa rawaiei. Utianik, roasiret ak sintore ämän jekur tainoriäi ak epar Anut nukas ak kon amuk opok eposek rai äiäi.  
\v 14 Karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan sintore ämän wäpik, utianik, ak onok eposek kiro sintore ämän nukan äiäu senek keserna rai, karauk roasiret ak äpu ak akan woiaka uruas owo onok eposek ra, owo onok aru ra keseraun äpu mianik, onok eposek maun woiakas weäi.  
\v 15 Ak onok eposek miäi kiro ak akan woiaka uruas Anut nukan sintore ämän owo senek äpu miäi karauk roasiret ätär mareäi. Keseria, akan woiaka uruas akan onok aru ra, onok eposek ra awaronuk, onok eposek maun woiakas weäi. Kar muti akan ronkatis ‘ak onok aru morai’ awareäu. Kesernuk, akan woiaka aru miäu. Kar muti akan ronkatis awarai ‘ak onok eposek morai.’ Keser awaronuk, akan woiaka näu sareäu.  
\v 16 Kar omre päi opok, Anut nukas Krais Jisas äsimornuk, koianik, kos owo onok roasiret akan woiaka uru pak ronkat opok pak ämäi rau kos erekapu wasarewarai. Kiro onokun, is roasiret ‘Anut nukas Krais ak sarwaraun äsimornuk, kowon’, Ämän Eposek awaromoi, is ätäi ‘Ko akan onok wasarewaraun kowai’ ämän awareäim.   
\s1 Juda roasiret ak akan sintore ämän orip.  
\p
\v 17 Utianik, ak Juda roasiret, ak karar karar sintore ämän mesin akan woiaka epar momoi, ak nepipirianik, ‘ik Anut nukan roasiret,’ rai äiäi.  
\v 18 Ak äpu Anut nukasar ik owo onok keseraun äiewon. Ak sintore ämän orip orip ninareäi, okon, ak owo onok Anut nukan amukup eposek raiäu ak kiro äpu mianik, onok eposek maun itok.  
\v 19 Okon, ak keser ronkateäi, ‘karauk omsau pakan roasiret ak amiaka utup roat senek ak apu äpu wa, ikes ak ätär marau.’ Ak ätäi keser ronkateäi, ‘ak pututu rai, utianik, ik epar arou merek opok raum, okon, ikasar kiro roasiret akan arou senek, apu ätär marau.’  
\v 20 Ak keser ronkateäi, ‘kiro roasiret ak ronkat eposek wäpik, okon, ikes kiro roasiret onok eposek keseraun ätär marau. Ika tamareäum roat senek, ikes kiro roasiret iken onok tainoraun tamarau.’ Ak keser äiäi, ‘ik Anut nukan sintore ämän orip, okon, ik Anut nukan epar ämän erekapu äpu miäum, okon, ikes kiro roasiret mokoit eteinanak senek Anut nukan ämän tamaraun itok.’  
\v 21 Epar, ak karauk roasiret onok eposek maun tamareäi, ak owon akasar aka aka tamuratäiäu wa ra? Ak roasiret osap wa päu owau rai awareäi, utianik, aka osap päu oiäi.  
\v 22 Roat ak karauk roat akan asiret pak wa ariäu rai awareäi, utianik, aka karauk roat akan asiret pak onok aru me ariai. Ak sät eitek mekesiraka nuriäi, sinuk, ak sät eitek akan tup owa tonea, akan osap päu oiäi.  
\v 23 Ak Anut nukan sintore ämän ateanik, nepipiriäi, utianik, ak sintore ämän erekapu wa tainoriäi, kiro onokun, ak karauk roasiret akan amiakap Anut memes nuriäi.  
\v 24 Anut nukan ämänis keser äiewon, “Ak Juda roasiret, ak onok aru miäi, okon, karauk omsau pakan roasiret akas akan onok aru aparianik, Anut jeje ämän auriäi.” \rq Aisaia 62:12\rq*   
\p
\v 25 Is kar ämän awarom. Ak, Juda roat, ak Anut nukan sintore ämän erekapu tainorianik, akan enmak kerau patiriäi, kiro eposek senes. Utianik, ak sintore ämän erekapu jekur wa tainoriäi, onok aru miäi, akan enmak kerau patiriäi kiro ak Anut nukan amukup roat enmak kerau patirau wa senek rai.  
\v 26 Karauk omsau pakan roat ak akan enmak kerau wa patiriäi, utianik, ak sintore ämänis owo onok eposek keseraun äiewon erekapu tainorna rai, kiro onokus ak Anut nukan amukup roat ak akan enmak kerau patirin senek.  
\v 27 Ak rowe, kar omsau pakan ro kon enip kerau patirau wa ko onok eposek Anut nukas kon sintore ämän opok keseraun äiewon tainoriäu, kos ak Juda roat Anut nukan amukup ämän orip rai ätär marai, owon, ak Anut nukan ämän jer wein ate raumoi, ak akan enmak kerau patiriäi, utianik, ak kiro sintore ämän jekuriar wa tainoriäi, onok aru miäi.   
\p
\v 28 Roat ak ‘ik Juda roat senek ariäum’ rai äiäi, utianik, kiro ämänis ak Anut nukan roat epar ätär marau wa. Akan enmak kerau patirin kiro enmaksau oik opok karar rai, kiro onokus ak epar Anut nukan roat senes ätär marau wa.  
\v 29 Kar ro epar ko kon wou Anut mesin epar senes mianik, onok eposek miäu, kiro ro Anut nukan Osou Näus sarenuk, nukasar kon wou uru onok eposek karar keseraun ronkateäu. Kiro ses opok, ko epar Anut nukan roasiret akan pekur orip rau. Ko epar Anut nukan amukup Juda ro. Utianik, kar ros sintore ämän jer wein tainorianik, kon enip kerau patiriäu, utianik, ko sintore ämän erekapu jekur wa tainoriäu, ko Anut nukan amukup pekur orip wa rau. Kar inok ros ko Juda ro epar sarenuk, karauk roasiret akas kon enip oik jou wa muriäi, Anut nukasar kon enip oik jou muriäu.   
\c 3  
\p
\v 1 Keserianik, akas is ätäi keser airaun itok, “Owose ik Juda roasiret ikes karauk omsau pakan roasiret itimwareäum? Ik iken enmak kerau patiriäum kis owose sareikeäu?”  
\v 2 Rowe, ikes epar karauk roasiret itimwareäum! Amke Anut nukas kon ämän atap atap, ik Juda roasiret, ikowon. Kos nukan ämän karauk roasiret awaraun ikowon.   
\p
\v 3 Kesernuk, owo onok ik opok pewon? Karauk Juda roasiret ak Anut nukan ämän mesin akan woiaka epar mau wa. Ak kon ämän wa tainoriäin. Keserna, kiro onok arus Anut nukan epar ämän oi kureäu ra?  
\v 4 Wa senes wa! Ko orip orip kon ämän äiewon kiro epar tainorai. Roasiret erekapu ak sät ämän mona rai, Anut nuka ko sät ämän wa miäu, ko epar ämän karar areäu. Owon, Anut nukan ämänis keser äieu, “O Anut, na owo ämän äiäm roasiret ak roianik, na ro tuku senes äpu musiäi. Roasiret akas nan ämän wasare musianik, epar wa äiena rai, nakasar ak sät ämän miäi ätär maram.” \rq Buk Song 51:4\rq*   
\p
\v 5 Ik keser aräun itok ra? “Ik onok aru mota, karauk roasiret Anut ko onok tuku miäu ätär mareäi. Keserianik, iken ronkat ik onok aru mota, Anut nukas ik mesin kasak peanik, usu ikai, kiro onok tuku wa.” (Is kiro ämän karauk omnokoupaian roat akas äiäi senek arem.)  
\v 6 Utianik, kiro epar wa. Wa senes wa! Anut nukan onok tuku warnuk rai, tawa roasiret omnokou opok erekapu kos owose wasarewarai?   
\p
\v 7 Karauk roasiret ak keser äiäiei, “Ik sät ämän mota, kiro Anut nukan enip jou näwäu manai. Owon, iken sät ämänis Anut nukan epar ämän amop ätär mareäu. Keseria, Anut nukas owon ik, Juda roasiret, karauk omsau pakan roasiret onok aru miäi senek wasareikianik, usu ikiäu?”  
\v 8 Keseria, ik keser araun itok ra? “Ik onok aru mota rai, onok eposek päi.” Roasiret sosop ak isan enim opok ämän momana, isas keser ämän miäim äiäi. Roasiret ak is mesin keser ämän äiäi ak sät ämän areäi. Kiro roasiret Anut nukas tawa ak wasarewareanik, usu näwäu senes arai.   
\s1 Kar ros orip orip onok eposek wa miäu.  
\p
\v 9 Keserianik, ik Juda roasiret karar roasiret eposek, ik Anut nukan amukup karauk omsau pakan roasiret itimwareäum ra? Wa senes, wa! Is kiro ämän meter awaromin. Onok arus ik Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek orip orip kamoikeäu.  
\v 10 Anut nukan ämänis keser äiewon, “Kar ros orip orip onok eposek wa miäu. Wa senes, wa! Roasiret ak erekapu onok aru miäi.  
\v 11 Kar ros Anut nuka owo senek rau rai jekur wa ronkateäu. Kar ros ko isanaraun Anut wa itaneäu.  
\v 12 Roasiret erekapu ak Anut mekesiraka nurin. Ak erekapu aru sarena, Anut nukas ak kon sarau muraun sare marau senek wa. Kar ros kon jauk opok onok eposek wa miäu. Epar senes, onok eposek miäu ro rawau wa. \rq Buk Song 14:1-3\rq*   
\p
\v 13 Roasiret akan oiaksau op up wa sorotoriäi senek. Ak karauk roasiret onok aru keseraun sät ämän awareäi. \rq Buk Song 5:9\rq*  
\p Owo ämän akan oioksau pakas koiäu, kiro män nukas tukwareäu senek, ak roasiret aru mareäi. \rq Buk Song 140:3\rq*   
\p
\v 14 Akan oiaksaus orip orip karauk roasiret sunwarona, ak usu oiäi. \rq Buk Song 10:7\rq*   
\p
\v 15 Ak orip orip roasiret akwarona, meiäun ronkateäi.  
\v 16 Ak omsau erekapu ariemoi, osap erekapu aru mianik, roasiret woiakati maun keseriäi.  
\v 17 Ak roasiret pak woiaka päurar orip rawaun onok kiro ak äpu wa. \rq Aisaia 59:7-8\rq*   
\p
\v 18 Ak Anut nuka ronkatemoi, kon ämän imine orip wa tainoriäi.” \rq Buk Song 36:1\rq*  
\p Kiro ämän erekapu Anut nukan sintore ämän opok rau.   
\p
\v 19 Keserianik, ik erekapu äpu inok roasiret ak Anut nukan sintore ämän kon inkaruru raiäi kiro sintore ämänis kamwareäu, okon, kar Juda ros “Is owo onok eposek ra, owo onok aru ra, kiro is äpu wa,” Anut keser aurau senek wa. Keseria, Anut nukas ik Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek tawa ik ämän orip aikai.  
\v 20 Owon, kar inok roasir ko sintore ämän tainoraun sarau momoi, ko Anut nukan amukup eposek wa rawai. Kiro owon, sintore ämänis ik onok aru miäumun ätär mukiäu, ik ko tainoraun sakau wa ikiäu.   
\s1 Anut nukas roasiret nuka pak tuku rawaun owose sarwarai.  
\p
\v 21 Utianik, rusapai Anut nukas roasiret kar onok awau pakas ik kon amukup tuku rawaun sare mukowon. Kiro ak kon sintore ämän tainoriäi pakas wa. Anut nukas ik onok awau ätär mukowon. Moses pak Anut nukan ämän roianik, areain roat pak akas kiro onok awau mesin äiein.  
\v 22 Anut nukas Jisas roasiret akan onok aru pakan imwaraun äsimornuk, kowon. Kesernuk, inok roasiret ak akan woiaka Jisas Krais mesin epar mona, Anut nukas ak isan amiap roasiret tuku rai äiäi, okon, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak ak karar.  
\v 23 Owon, roasiret erekapu onok aru miäin. Ak onok aru miäi, okon, Anut nukas akan enmaka jou näwäu orip wa oik marai.  
\v 24 Roasiret ak Jisas mesin woiaka epar moin, Anut nuka kon wou näu oripas ak erar sarwarnuk, ak kon amukup eposek raiäi äiäu. Krais Jisas nukas ak mesin meieanik, akan onok aru jäkäi marowon, okon, Anut nukan amukup ak rusapai ämän wäpik.  
\v 25 Anut nukas Jisas Krais iken onok aru jäkäi mukaun sare mowon. Kiro onokun, Jisas nuka roasiret akan amiakap am äpäs opok meiemara, ik ko mesin iken woiok epar mota, kon karianas iken onok aru kiro erekapu kau mukowon, okon, rusapai Anut ik mesin kasak wa pe rau. Kiro onokun, Anut nukas ko orip orip onok eposek miäu ätär mukiäu. Meter roasiret ak onok aru mona, Anut nukas ak kurte wa aru mareäwon.  
\v 26 Utianik, ko akan onok aru erekapu tamkäsirau wa, kiro kon ronkat opok rau. Utianik, ko kar onok awau keseraun ronkatewon. Rusapai, Anut nukas ik kurte aru mukau wa, owon, kos ikenun wouti momoi, Jisas Krais iken onok aru jäkäi mukaun äsimornuk, kowaun kume rawon. Kiro onokun, ik äpu Anut nuka tuku raiäu ro. Keserianik, roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro roasiret Anut nukasar ak kon amukup tuku raiäi äiäu.   
\p
\v 27 Keserianik, owose ikakan enmok jou mau? Kiro onok ik keserau senek wa. Kiro apu sorwon. Owo onokus ik Anut nukan amukup eposek saremun? Kiro iken onok eposek pakas wa. Kiro sintore ämän tainoriäumun pakas nais wa. Wa senes, wa! Iken woiok epar miäum onok kis epar ik kon amukup eposek saremun.  
\v 28 Ik erekapu äpu, roasiret akan woiaka epar miäi kis ak Anut nukan amukup roasiret eposek raiäi. Ak sintore ämän tainoriäi kiro onok pakas ak Anut nukan amukup roasiret eposek wa raiäi.  
\v 29 Anut ko Juda roasiret akan Anut karar ra? Ko karauk omsau pakan roasiret akan Anut wa ra? Wa, ko Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek akan Anut.  
\v 30 Anut ko karar, owon, ik äpu kar Anut rawau wa. Juda roasiret akan woiaka epar maiei Krais nukas akan onok aru jäkäi maronuk, ak Anut nukan amukup roasiret eposek raiäi. Karauk omsau pakan roasiret ak nais akan woiaka epar maiei, Krais nukas akan onok aru jäkäi maronuk, ak Anut nukan amukup roasiret eposek raiäi.  
\v 31 Kesermoi, iken woiok epar momun kis sintore ämän oi kuräi ra? Wa senes, wa! Ik Jisas nukan onok tainorianik, ik sintore ämän nais jekur tainoriäum.   
\c 4  
\s1 Apraham kon wou Anut mesin epar mowon, okon, Anut nukas ko ro eposek auruwon.  
\p
\v 1 Roasiret akan woiaka Jisas mesin epar mona, Anut nukas ak eposek rai äiäu. Keserianik, Apraham ko ik Juda roasiret iken moniok ik ko mesin owo äiäm? Ko owosewon?  
\v 2 Anut nukas Apraham nukan sarau eposek aparianik, ko ro eposek äiewon maro, ko nukan enip jou maun itok. Utianik, Anut nukas kon sarau eposek aparianik, ko ro eposek äiäu wa, okon, kiro onokun, ko nukan enip jou mau senek wa.  
\v 3 Owon? Anut nukan ämänis keser äieu, “Apraham ko kon wou Anut mesin epar mowon, okon, Anut nukas ko ro eposek äiewon.” \rq Stat 15:6\rq*   
\p
\v 4 Ak rowe, kar ro ko kar ron sarau mianik, aiauk oiäu. Kiro aiauk ko erar owau wa, ko sarau momara, oiäu.  
\v 5 Utianik, kar ro ko kon saraus Anut nukan amukup eposek wa saräi. Wa, ko kon wou Anut mesin epar monuk, Anut nukas ko ro eposek äiäu. Anut nukas kiro ro meter nuka mekesuk nuriäwon ätäi kon amukup eposek rawaun sare miäu.  
\v 6 Omsau kamwareäwon ro näwäu king-Devit nukas keseriar äiewon, “Anut nukas roasiret kon amukup eposek raiäi äianik, ak sintore ämän tainoriäi mesin wa ronkateäu. Utianik, Anut ko kiro roasiret eposek awaronuk rai, akan woiaka erer orip raiäi.”   
\p
\v 7 Devit nukas keser jer wewon, “Anut nukas roasiret akan onok aru erekapu jäkäi maromoi, ämäi maronuk, akan woiaka erer orip raiäi.  
\v 8 Näwäu nukas kar ro keser aurai, ‘Is nan onok aru momon ätäi wa ronkatäm.’ Ko keser aurnuk rai, kiro ro kon wou näwäu ereriäu.” \rq Buk Song 32:1-2\rq*   
\p
\v 9 Keseria, ik kiro mesin owo äiäm? Kiro woiaka ereriai onok kiro roat akan enmak kerau patiriäi akan karar ra? Karauk omsau pakan roat ak enmak kerau patirau wa kiro akan wa ra? Wa, akan erek. Owon, ik äpu ik meter Anut nukan ämänis keser äieu äiemun, “Apraham kon wou Anut mesin epar mowon, okon, Anut nukas ko ro eposek äiewon.”  
\v 10 Apraham ko owose raunuk, Anut nukas ro eposek äiewon? Ko kon enip kerau patirwon ses opok ra, patirau wa opok ra? Anut nukas Apraham keser wa auruwon, “Amke nan enmat kerau patiram. Keseria, na isan amiap ro eposek saräm.” Wa, Apraham kon enip kerau patirau wa ses opok, Anut nukas ro eposek äiewon.  
\v 11 Amke, Anut nukas Apraham ro eposek äiewon. Rai rai, Apraham kon enip kerau patirwon. Ko kiro onok keserwon, owon, ko amke kon wou Anut mesin epar monuk, ko Anut nukan amukup ro eposek sarewon, ätär marowon. Keserianik, Apraham ko roat akan enmak kerau wa patiriäi akan woiaka Anut mesin epar miäi akan momonaka. Kiro roat akan woiaka epar moin ak nais Anut nukan amukup roat eposek saräun itok.  
\v 12 Apraham ko nais roat akan enmak kerau patirin akan woiaka Anut mesin epar moin akan momonaka. Akan enmak kerau patirin mesin Apraham akan momonaka ik keser wa äiäum. Apraham ko kon enip kerau patirau wa opok kon wou epar mowon. Kesernuk, kiro roat ak kon onok tainorianik, akan woiaka Anut mesin epar miäi, kiro mesin epar Apraham ko akan momonaka.   
\s1 Anut nukas paip keser mowon ‘Roasiret akan woiaka epar moin kos imwarai’.  
\p
\v 13 Anut nukas Apraham kon askanai pak paip keser marowon, ‘Akas omnokou erekapu owaiei’. Utianik, Apraham ko sintore ämän pakas kiro paip owau wa. Kon wou Anut mesin epar monuk, Anut nukas ko ro eposek äiewon, okon, ko kiro owai.  
\v 14 Roasiret ak sintore ämän tainorianik, kiro omnokou owaiei maro, Anut nukas kiro paip erar mowo. Roasiret ak sintore ämän tainorianik, kiro omnokou owaiei maro, ak akan woiaka Anut mesin epar miäi, kiro erar me rawoi.  
\v 15 Roasiret ak sintore ämän erekapu tainorau senek wa, okon, Anut ak mesin kasak peäu. Sintore ämän rawau wa maro, roasiret ak sintore ämän espäiäu senek wa. Utianik, sintore ämän rau, ik kiro espäiäum.   
\p
\v 16 Kesermoi, roasiret akan woiaka Anut mesin epar moin, ak kon paip pakas osap owaiei. Owon, Anut nukas paip marowon, kon wou näu oripas kiro osap erar arai. Apraham nukan askanai erekapu akan woiaka epar moin kiro osap owaiei. Juda roasiret ak Anut nukan sintore ämän orip ak karar kiro osap wa owaiei. Utianik, roasiret erekapu ak, Apraham nuka senek, akan woiaka Anut mesin epar miäi ak nais kiro osap owaiei. Apraham ko roasiret woiaka epar miäi akan momonaka.  
\v 17 Anut nukan ämänis keser äiewon, “Apraham, is na omsau sosop pakan roasiret erekapu akan momonaka sare musomin.” \rq Stat 17:5\rq*  
\p Keseria, Anut nukan amukup woiaka epar moin roasiret ak erekapu Apraham nukan askanai. Anut nukasar roat meiein ätäi siräi mareäu. Osap päu wa, kos äienuk, erekapu peäi. Kesernuk, Apraham kon wou kiro Anut mesin epar senes me rawon.   
\p
\v 18 Apraham ko Anut nukas mokoit sosop nuraun mesin wou epar mowon. Ko koiam, okon, is mokoi wa owam rai ronkatewon. Ko Anut nukanun karar orip orip wou epar mianik, kume rawon. Kesernuk, Anut nukas ko omsau sosop akan roasiret erekapu akan momonaka sare mowon. Anut nukas meter keser auruwon, “Na askanai sosop omar oikan pai senek owam.” \rq Stat 15:5\rq*   
\p
\v 19 Apraham ko koiam senes, kon woisan 100 siakupai, meiäun rai rawon. Kesermoi, ko mokoi owau senek wa. Sara nais ko emas senes mowon ko mokoi owau senek wa, okon, Apraham nukan ronkat ko mokoi wa owai rai ronkatewon. Utianik, kon wou Anut mesin epar mowon kiro utau wa, ko sakau me rawon.  
\v 20 Utianik, Apraham ko Anut nukas paip muruwon mesin ronkat oiroror wa oiäwon. Kon wou Anut mesin epar mowon utau wa, sakau me raumara, karauk roasiret akan amiakap Anut nukan enip jou miäwon.  
\v 21 Kon ronkat oirori mau wa, ko äpu Anut nukas owo onok keseraun paip mowon kon sakaus kiro onok epar keserai.  
\v 22 Keserianik, Anut nukas Apraham nukan wou epar mowon aparianik, ro eposek auruwon. \rq Stat 15:6\rq*   
\p
\v 23 Kiro ämän Anut nukas Apraham ro eposek auruwon, kiro ko karar isanaraun jer wäu wa.  
\v 24 Kiro ämänis ik nais sareikaun jer wein rau. Iken woiok Anut mesin epar miäum Anut nukas ik roasiret eposek aikäi. Ko iken Näwäu, Jisas am äpäs opok meiewon ätäi siräi mowon, okon, ik ko mesin woiok epar miäum.  
\v 25 Anut nukas Jisas karauk roat akan ipiakap monuk, ko iken onok aru jäkäi mukaun am äpäs opok meiewon. Kos ik kon amukup eposek rawaun ko ätäi siräi mowon.   
\c 5  
\s1 Ik Anut nukan amukup roasiret eposek rawam.  
\p
\v 1 Keserianik, ik iken woiok epar monuk, Anut nukan amukup roasiret eposek rawam. Jisas Krais, iken Näwäu nukas ik Anut nuka pak iken woiok päurar orip rawaun sare mukowon.  
\v 2 Iken woiok epar momun, okon, Krais nukas ik Anut nuka pak pasar rawaun sare mukowon, okon, Anut nukas kon wou näu oripas sareikeanik, jekur kamoikäi. Kesernuk, ik woiok erer orip keser äiäum, ‘Ik Anut nukas tawa iken enmok jou orip kämioik mukaun kume raiäum.’  
\v 3 Kiro onok karar wa. Epar senes, ik nais usu owaun mesin woiok erer orip raiäum. Owon, ik usu outa, iken woiok Anut mesin epar momun, kiro usus sakau mukiäu.  
\v 4 Iken woiok epar momun sakau atomoi, ik äpu Anut nukas ik onok eposek miäum aikai. Ko keser aikonuk rai, ik äpu ik woiok erer orip Anut nukas tawa iken enmok kämioik mukaun kume rawaun itok.  
\v 5 Ik keser kume rauta, iken woiok aru wa miäu. Owon, Anut nukas kon Osou Näu iken woiok uru rawaun mukowon. Kiro Osou Näus Anut nukas kon wous ik mesin epar senes meieäu ätär mukiäu.   
\p
\v 6 Ik äpu Anut nukas kon wous ik mesin meie rau, owon, ik ko mekesirakap me raumoi, onok aru mianik, ik ikasar ika ika isaisanatäu senek warnuk, Krais ko ikenun meiewon. Kiro omre meter Anut nukas sare mowon opok, ko meiewon.  
\v 7 Roat karar karar, sosop wäpik, ak kar roasir sintore ämän tainoraun onok eposek miäu isanaraun kon omoi oianik, meiäi. Utianik, kar ros orip orip karauk roasiret sarwaraun onok eposek miäu, karauk akas konun meiäun ronkateäi.  
\v 8 Utianik, ik onok aru me rauta, Krais ko ikenun meiewon. Kiro onok pakas, Anut nukas ikenun wous näwäu meieäu ätär mukiäu.   
\p
\v 9 Anut nukas Krais äsimornuk, ko kon karianas iken onok aru erekapu jäkäi mukowon, okon, ik Anut nukan amukup roasiret eposek sare mukowon. Keseria, ik epar äpu mom, tawa Anut nukan kasak päi ses opok, onok aru moin roasiret usu araurnuk, Krais nukas ik eposek sareikai.  
\v 10 Is keser äiem, owon, meter ik Anut nukan iwäi jaukut. Utianik, kon mokoi iken onok aru jäkäi mukaun am äpäs opok meiäun äsimorowon, okon, ko ätäi ik kon jaukut sare mukowon. Epar senes, rusapai ik Anut nukan jaukut senes rauta, kon mokoi ätäi awau rau, kos ik eposek sareikai.  
\v 11 Ko kiro onok karar keserau wa. Ko iken Näwäu, Jisas Krais äsimornuk, kos ik Anut nukan jaukut sare mukonuk, ik Anut pak iken woiok erer orip raiäum, okon, ik Anut nukan enip jou miäum.   
\s1 Meiäun onok Adam pakas pewon, awau rawaun onok Krais pakas pewon.  
\p
\v 12 Keserianik, ik kiro äpu maun itok, Adam iken askanai pak Krais, iken Näwäu au roat ori. Kar ro Adam nukas onok aru onoktoroinuk, kiro onok omnokou opok erekapu kowon. Keseria, onok arus meiäun onok imäi kowon. Kiro ron onok pakas roasiret erekapu meiäiei. Owon, ko onok aru mowon senek, kiro roasiret erekapu ak onok aru miäi.  
\v 13 Anut nukan sintore ämän päu wa opok, onok aru okoro omnokou opok rawon. Utianik, sintore ämän wäpik opok, roasiret onok aru mona, Anut nukas kiro roasiret kon sintore ämän espäiain rai awarau wa.  
\v 14 Utianik, Adam nukas onok aru mowon ses opok, koi Moses nukas sintore ämän owon ses opok roasiret ak erekapu meieäin. Adam ko meiewon, owon, ko Anut nukan sakau ämän jekur tainorau wa. Utianik, karauk roasiret ak kiro sakau ämän utau wa, utianik, ak nais meieäin. Ak Adam nukas onok aru mowon pakas meieäin.  
\p Adam ko kar ro tawa kowai kon totok senek. Kiro ro kowai, ko Krais.  
\v 15 Utianik, Anut nukas kon wou näu oripas ik erar sareikowon, kiro Adam nukas onok aru mowon senek wa. Owon, kar ro Adam nukas Anut nukan ämän tainorau wa pakas roasiret sosop ak meiein. Utianik, ik epar äpu mom, Anut nukan wou näu oripas erar sareikaun onok, kiro näwäu senes. Ko Jisas Krais äsimornuk, koumoi, roasiret sosop senes sarwarowon.  
\v 16 Kar ämän, Adam ko onok aru mowon, okon, Anut nukas kon askanai erekapu wasarewareanik, ak ämän orip äiewon. Utianik, Anut nukan erar sarwaraun onok kiro atap. Kiro ro Krais koianik, ko onok eposek mowon, okon, Anut nukas roasiret sosop sarwarowon. Owon, Adam nukas onok aru monuk, Anut nukas auruwon, “Na nan askanai pak erekapu ämän orip, okon, akan totomaka erekapu meiäiei.” Utianik, Anut nukas roasiret onok aru sosop moin apwareanik, Krais meiewon ronkatemoi, wouti momara, kon wou näu oripas awarowon, “Ak ämän wäpik.”  
\v 17 Rowe, kiro epar. Ro kararas kararpai onok aru mowon, okon, meiäun onokus roasiret sosop kamwarowon. Utianik, ätäi rowe, karauk roasiret ak onok eposek mau wa, utianik, rusapai ik epar äpu mom, Anut nukan wou näu oripas erar sareikaun onok, kiro näwäu senes. Ko Jisas Krais äsimornuk, koumoi, roasiret sosop senes sarwarowon. Kos aikiäu, ‘Ak Jisas Krais pak pasar raumoi, isan amiap eposek raianik, is pak orip orip awau raumoi, karauk roasiret kamwaraiei.”   
\p
\v 18 Keserianik, is awaromin, ro kararas kararpai onok aru mowon, okon, Anut nukas ‘roasiret erekapu ämän orip, okon, akan totomaka meiäiei’ awarowon. Kiro onok senek, ro kararas onok eposek kararpai mowon, okon, kiro onokus Anut nukas roasiret akan onok aru jäkäi marianik, erekapu awarowon, ‘Ak ämän wäpik.’ Kesernuk, ak Anut nuka pak orip orip awau rawaun itok.  
\v 19 Owon, Adam nukas Anut nukan ämän tainorau wa, okon, roasiret sosop ak onok aru miäi roasiret sarein. Utianik, Krais nukas Anut nukan ämän jekur tainorwon, okon, kiro onokus roasiret sosop ak Anut nukan amukup eposek sarein.  
\v 20 Anut nukas owon Moses kon sintore ämän nuruwon? Sintore ämän penuk, roasiret ak kiro sintore ämän orip orip espäina, kiro sintore ämänis ak onok aru sosop miäi ätär mareäuwon. Utianik, roasiret onok aru sosop senes mona, Anut nukas kon wou näu oripas ak akan onok aru itimwaraun sarwareäwon. Kos ak eposek senes sarwareäwon.  
\v 21 Roasiret akas onok aru mona, meiäun onokus ak sakau kamwareäwon. Utianik, Anut nukas kon wou näu oripas roasiret sarwareäwon. Kesermoi, ak kon amukup eposek raiäi, okon, kon onok eposekus roasiret kamwareäu. Iken Näwäu, Jisas Krais nukas iken onok aru pakan imäikowon, okon, ik roasiret Anut nuka pak orip orip awau rawam.   
\c 6  
\s1 Ik onok aru mianik, meiäm, utianik, ik Krais pak pasar raianik, awau rawam.  
\p
\v 1 Keserianik, ik owo ämän äiäm? Akan ronkat ik onok aru keseriar me rauta, Anut nukas kon wou näu oripas ik ätäi ätäi sareikaun ätär mukai ra?  
\v 2 Wa senes, wa! Ak kesek ronkat owau senek wa. Ik woiok epar momun roasiret, iken onok aru erekapu utomun, kiro meiein roat ak ätäi onok aru wa miäi senek. Kesermoi, ik ätäi ätäi onok aru wa me rawam.  
\v 3 Ak kiro onok mesin ronkatewe. Ak kiro tamkäswarowon ra? Ik Krais Jisas mesin woiok epar mota, roat akas ik an jomukona, ik Krais Jisas pak pasarmun. Kiro ses opok, ik ko pak meiemun senek.  
\v 4 Keserta, kiro epar. Krais meienuk, karauk roat akas ko up kurein. Keserianik, ik an jomukoin ses opok, kar ros ik an inkaruru mukowon. Kiro onokus ik meiemun, roat akas ik ko pak up kureikoin senek. Keserianik, iken momonek, Anut nukas kon sakau näwäus Krais meiewon ätäi siräi mowon senek, ik nais ko pak meieta, Anut nukas ätäi siräike monuk, awau raianik, apu awau senes tainoraun itok.   
\p
\v 5 Krais ko meiewon senek, ik nais ko pak pasar raumoi, meiemun, okon, ik äpu ko ätäi siräiewon senek, ik nais ko pak ätäi siräimun.  
\v 6 Meter ik onok aru miäumun roasiret. Utianik, ik äpu, ik Krais nuka pak am äpäs opok meieta, Anut nukas kiro iken onok aru utaun sakau ikowon. Keseria, iken onok arus iken woiok uru raianik, ik ätäi wa sakau kamoikai. Ik kiro onok aru nukan sarau ätäi wa mau. Ik rusapai kiro onok aru nukan inkaruru wa raiäum.  
\v 7 Keseria, inok roasir ko Krais pak meiewon, kiro roasir ko onok arus sakau wa kamäi, okon, kiro roasir ko Anut nukan amukup eposek rawaun itok.   
\p
\v 8 Ak kiro ronkatewe, ik Krais pak meieta rai, ik epar äpu, ik ko pak pasar raumoi, awau rawam.  
\v 9 Krais ko meiemara, ätäi siräiwon, okon, ik äpu ko ätäi wa meiäi. Rusapai, meiäun onokus ko ätäi wa kameäu.  
\v 10 Owon, Krais ko kararpai meiewon, okon, epar senes, onok aru nukan sakaus ko kämäun senek wa. Utianik, rusapai ko awau raianik, Anut nukan wou ereraun sarau mora.  
\v 11 Kiro onok senek, ak aka mesin keser ronkatewe, “Ik nais meiemun senek, okon, onok aru kon sakaus ik ätäi kamoikau senek wa.” Ak akasar äpu maiei, Anut nukas Krais Jisas awau rawaun siräi mowon, okon, ak keser ronkatewe, “Jisas nuka awau raianik, Anut nukan wou ereraun sarau mora senek, ik nais kir keseram.”   
\p
\v 12 Keserianik, ak okoro omnokou pakan onok aru inikerna, kos akan enmaksau wa kämäi. Ak kiro onok wa keserna, ak akan enmaksau nepiriraun orip orip ronkateanik, onok aru maiei. Ak onok aru maun ronkat kiro utowe.  
\v 13 Akan enmaksau kar onok aru maun wa nuruwe. Akan enmaksaus karauk onok aru wa mau. Utianik, akan enmaksau kiro Anut karar nuraiei. Ak roat meieanik, ätäi awau rai senek keser rawe. Akan ipiaka, isiaka, ronkat, enmaksau erekapu onok eposek karar maun Anut nuraiei.  
\v 14 Onok arus kiro akan kamwareäu ro senek wa rawai. Owon, ak sintore ämän nukan inkaruru rawau wa. Rusapai Anut nukas wou näu oripas ak sarwareäu, okon, ak kon amukup eposek raianik, kon inkaruru rai.   
\s1 Ik onok eposek nukan sarau roasiret rawau.  
\p
\v 15 Kesermoi, ik owosäm? Ik sintore ämän nukan inkaruru rawau wa. Anut nukas kon wou näu oripas sareikowon, okon, ik kon inkaruru raum. Keseria, ik ätäi onok aru me rawam ra? Wa senes, wa!  
\v 16 Ak äpu akasar akan enmaksau kar ro nurianik, kon ämän tainoraiei, ko akan kamwaraun ro näwäu rawai. Ak akan enmaksau onok aru maun nuraiei ra, ak akan enmaksau Anut nukan ämän tainoraun nuraiei ra? Onok arus ak kamwarai, kiro ak erekapu meiemana, ep wa koseriäu, orip orip jereäu opok naiei. Utianik, ak Anut nukan ämän tainoraiei, kos ak onok eposek maun sakau arai.  
\v 17 Meter ak onok aru nukan sarau roasiret, onok arus ak kamwareäwon, utianik, rusapai Anut nukas kon roat kon ämän tamaraun äsimwaronuk, akan ronkatis kon ämän erekapu tainoriäi, okon, ak Anut ‘pere’ auraiei.  
\v 18 Anut nukas ak onok aru pakan imwaronuk, ak kon sarau roasiret sareanik, onok eposek miäi.   
\p
\v 19 Is sarau roat pak akan kamwareäi roat omnokou opok rai mesin awarom, owon, ak kiro omnokou pakan onok äpu. Meter ak akan enmaksau sapum onok sosop mianik, karauk onok aru senes maun nurin. Ak kiro onok keseriäin, Anut nukan sintore ämän erekapu espäiein. Rusapai, ak akan enmaksau Jisas nukan onok eposek tainoraun nuruwe. Keserna, ak Anut nuka senek eposek, ukun wäpik saräiei.  
\v 20 Meter ak onok aru nukan sarau roasiret raiäin. Onok eposek nukas ak wa kamware raiäwon, okon, ak onok eposek maun wa ronkateäin.  
\v 21 Ak meter onok aru miäin. Rusapai kiro onok aru miäin ätäi ronkatemoi, oiorak neäu. Kiro onok aru miäin kis ak sarwareäwon ra? Wa senes, wa! Kiro onok aru miäinus roasiret erekapu aru maronuk, ep wa koseriäu, orip orip jereäu opok kurwarai.  
\v 22 Utianik, rusapai onok arus ak kamwarau wa. Anut nukas ak imwaronuk, rusapai ak kon sarau roasiret senes rai. Kos karar ak owose rawaun awareäu. Ak onok eposek miäi kis ak sarwarnuk, ak Anut nuka senek eposek ukun wäpik saräiei. Kiro onok pakas ak Anut nuka pak orip orip awau rawaiei.  
\v 23 Keserianik, roat onok aru miäi, kiro onok arus ak ep wa koseriäu nukan apu opok mareäu. Utianik, roasiret ak iken Näwäu, Krais Jisas pak pasar rauna, Anut nukas kon wou näu oripas ak sarwareanik, ak orip orip awau rawaun apu opok mareäu.   
\c 7  
\s1 Ouratäiäun sintore ämän.  
\p
\v 1 O jaiat, is ak kar ämän awarom. Ik sintore ämän inkaruru rawau wa, ik Anut nukas sareikonuk, raum ätär maraurim. Ak erekapu sintore ämän nukan onok kiro aka jekur äpu, okon, ak äpu roasiret omnokou opok rauna, kiro sintore ämänis kamwareäu.  
\v 2 Is kar ämän kiro epar ätär maraun awaram. Sintore ämänis keser äieu, “Asir ko kar ro owai kon komu raunuk, ko kon komunuri jekur rawai.” Utianik, kon komu meienuk rai, kos ko pak pasarau wa. Keseria, ouratäiäin sintore ämänis ko kumäu wa, ko kar ro awau owaun itok.  
\v 3 Utianik, kiro asir ko kon komu raunukar, kar ro owai kiro asir ko ouratäiäin sintore ämän itimornuk, roasiret akas ko sapum onok mou äiäi. Utianik, kon komu meienuk rai, kiro asir ko ouratäiäin sintore ämänis kumäu wa, ko kon komu pak pasar rawau wa. Kesermoi, ko kar ro owai ko sapum onok mau wa.   
\p
\v 4 Kiro onok senek, jaiat, Anut nukas ak imwaronuk, ak kiro sintore ämän ko Moses nuruwon pak wa pasar rai. Krais nuka am äpäs opok meienuk, ak nais ko pak meiein senek, okon, rusapai, ak sintore ämän nukan inkaruru rawau wa, ak kar ron inkaruru rai. Kiro ro ko Jisas Krais, ko ätäi siräiewon ak kon roasiret. Keseria, ik Krais nukan roasiret raumoi, Anut nukan wou ereraun karar sarau miäum.  
\v 5 Meter ik iken enmaksau nepipiraun karar ronkateanik, onok aru miäumun. Sintore ämänis keser äiewon, “Ak kiro onok keserwe. Ak kiro onok wa keserau.” Keser aikonuk, iken woiok siräi mukonuk, ik onok aru maun ronkateäumun. Keseria, ik onok aru miäumun kis ik erekapu ep wa koseriäu nukan apu opok mukiäu.  
\v 6 Utianik, rusapai ik kiro sintore ämän nukan inkaruru rawau wa. Ik meiemun senek, okon, kiro sintore ämänis ik meter kamoikowon, rusapai kis ik kamoikau wa. Keserianik, rusapai ik Anut nukan sarau muram. Epar, meter ik sintore ämän jer wein rau tainorianik, kon sarau muraun keseriäumun. Utianik, rusapai Anut nukan Osou Näus ik sareikonuk, ik apu awau pakas kon sarau eposek muram.   
\s1 Roasiret ak sintore ämän roianik, onok aru miäi.  
\p
\v 7 Ik keser owo äiäm? “Sintore ämän kiro aru” äiäm ra? Wa senes, wa! Utianik, sintore ämänis ik onok aru miäum ätär mukiäu, okon, sintore ämän kiro eposek. Anut nukas ik sintore ämän ikau wa maro, is karauk onok kesermin kiro onok aru is äpu wa. Is meter karauk roat akan osap owaun woias weäimin opok, is onok aru miäim kiro äpu wa. Utianik, kar sintore ämänis keser äiewon, “Na karauk roasiret akan osap owaun wa wousarau.” \rq Kisim Bek 20:17\rq*   
\m
\v 8 Keser äienuk, onok aru isan woi uru rau kos kiro sintore ämän pakas is karauk roasiret akan osap owaun orip orip ronkateanik, onok aru maun keseriäim. Kesermoi, sintore ämän rawau wa maro, onok aru iken woiok uru rau, ko siräiäun sakau wäpik. Ko meiewon senek.  
\v 9-11 Meter is sintore ämän äpu wa opok, isan ronkat is Anut nukan amukup ro eposek raim rai äiäim. Utianik, rusapai is sintore ämän äpu, okon, onok aru isan woi uru rau ko siräianik, is kiro sintore ämän espäimin, okon, is äpu is Anut nukan amukup ro eposek wa. Anut nukas kiro sintore ämän is kon amukup eposek awau rawaun irowon, utianik, kiro sintore ämänis is kon amukup eposek wa, is meiemin senek ätär murowon, okon, onok aru isan woi uru rau kos kiro sintore ämänis sätäiromoi, is kar apu pakas Anut nuka rawa potaun airowon, okon, kiro onokus is Anut nukan amukup eposek wa, is meiemin senek keseirwon.  
\v 12 Keserianik, sintore ämänis Anut nuka owo senek rau ätär mukiäu, okon, sintore ämän kiro eposek senes. Owo onok Anut nukas kon sintore ämän pakas ik keseraun aikiäu, kiro nais eposek senes. Epar, kiro eposek senes, ik sareikeäu.   
\p
\v 13 Keseria, is owo äiäm? “Kiro osap eposekus is meiäun rai keseriäu ra?” Wa senes, wa! Utianik, onok aru isan woi uru rau kos sintore ämän pakas is Anut pak raimin pakan imäirowon, is meiemin senek raiäim. Anut nukas sintore ämän ik sareikaun ikowon, utianik, onok arus is aru muroin. Kiro onokus, Anut nukas isan onok aru miäimin kiro aru senes ätär murowon.   
\s1 Onok arus roasiret akan ronkat aru mareäu.  
\p
\v 14 Ik äpu Anut nukan Osou Näus kiro sintore ämän ikowon. Utianik, is omnokoupaian ro, okon, is ätäi ätäi onok aru miäim. Onok arus is kameironuk, is kon sarau ro (slev) senek raim.  
\v 15 Is owo onok keseriäim, kiro owon keseriäim is äpu wa. Is onok eposek keseraun ronkateäim, kiro onok is wa keseriäim. Owo onok aru iro wa keseraun ronkateäim, kiro onok is orip orip keseriäim.  
\v 16 Keseria, karauk ses opok, is onok aru wa maun ronkateäim, is kiro onok miäim. Kiro onokus is sintore ämän eposek ronkateäim ätär muriäu.  
\v 17 Keserianik, is keser äiem, isakasar onok aru wa keseriäim. Onok aru isan woi uru rau kos kiro onok aru keseriäu.  
\v 18 Rowe, is äpu kiro epar senes. Isakasar kar onok eposek mau senek wa. Is omnokoupaian ro, okon, onok eposek maun ronkateanik, isakasar isan sakaus tainorau senek wa.  
\v 19 Owon, is onok eposek keseraun ronkateäim, kiro is wa keseriäim. Owo onok aru wa keseraun ronkateäim, kiro is keseriäim.  
\v 20 Keserianik, onok aru wa maun ronkateäim, kiro onok aru keserita rai, kiro onok isakasar wa keseriäim, wa, onok aru isan woi uru rau kos kiro keseriäu.   
\p
\v 21 Keserianik, rusapai is kiro onok äpu mom. Is owo onok eposek keseraun ronkateanik, kiro keseraun ronkateäim, kiro wa keseriäim. Is orip orip onok aru miäim.  
\v 22-23 Epar, Anut nukan sintore ämän tainoraun mesin isan woi ereru, utianik, kar sintore ämän aru isan woi uru raianik, kos is owo onok keseraun kameiriäu. Kiro, onok aru nukan sintore ämän. Keseria, isan ronkatis kiro sintore ämän aru isan woi uru rau pak iwäi morair. Kiro sintore ämän aru isan woi uru rawos, is itimoriäu, okon, is isan ronkat eposek wa tainoriäim. Is kiro sintore ämän arus kon karapus owa kureire rau.  
\v 24 O, is ro wopur orip. Is onok aru orip, okon, is meiäurim, Anut pak orip orip wa rawam. Keserita, inok ros is kiro onok aru pakan imäiraun itok?  
\v 25 Rowe, Anut nukas ik kiro onok aru pakan imäikiäu. Ko iken Näwäu, Jisas Krais äsimornuk, kos ik sareikeäu, okon, is Anut ‘Pere’ aurim.  
\p Kesermoi, is keser äiem, isan ronkatis is kon sarau ro (slev) senek, Anut nukan sintore ämän eposek tainoraun keseriäim, utianik, isan enimsaus onok aru nukan sintore ämän isan woi uru rau nukan sarau ro (slev) senek, kon onok aru tainoriäu.   
\c 8  
\s1 Krais nukas onok aru jäkäi mukianik, Anut nukan Osou Näu ikowon.  
\p
\v 1-2 Rusapai, inok roasir ko Krais Jisas pak pasar rau, Anut nukas kiro roasir “Isan amiap na ämän orip, okon, is na aru musam”, keser wa aurai, owon, ik Krais Jisas pak pasar raum, okon, Anut nukan Osou Näus ik apu awau ätär mukiäu. Meter ik meiäun onok aru nukan apu opok raianik, ik Anut siakup rawau wa. Meiäun onok pak onok aru pak awas ik kamoikeäir. Utianik, Anut nukan Osou Näus kiro onok aru oirori awan sakau itimwateanik, ik ätäi Anut nuka pak awau rawaun imäikowon.  
\v 3 Rowe, sintore ämän kos ik onok aru pakan imäikaun ko sakau wäpik. Owon, kiro onok aru iken woiok uru rau sakau senes. Utianik, Anut nukas ik apu awau pakas sareikowon. Ko kon mokoi äsimornuk, okoro omnokou opok kowon. Ko ro ik senek kowon, utianik, kon onok kiro karauk roat onok aru miäi senek wa. Kar onok aru kon wou uru rawau wa. Anut nukas kon mokoi äsimornuk, iken onok aru erekapu kau mukaun meiewon. Keserianik, Jisas nukas iken omoi ounuk, Anut nukas kon mokoi, auruwon, “Isan amiap na ämän orip, okon, is na aru musam.” Okon, Anut nukas Jisas tätäi nuruwon.  
\v 4 Ko kiro onok kesernuk, onok aru iken woiok uru rau ik wa tainorau, ik Anut nukan Osou Näu nukan onok tainori rawau. Ik keserta rai, Anut nukan sintore ämän nukas äiewon senek ik kon onok eposek erekapu tainoraun itok.   
\p
\v 5 Karauk roasiret ak kiro onok aru akan woiaka uru rau tainorianik, akan enmaksau nepipiraun karar ronkateäi. Utianik, karauk roasiret ak Anut nukan Osou Näu tainorianik, kiro Osou Näu nukan wou ereraun karar ronkateanik, ak kon apu tainoriäi.  
\v 6 Kar ro ko kon ronkat onok arus kamenuk rai, kiro ro ko Anut pak wa rawai, ko meiäi. Utianik, kar ro ko kon ronkat Anut nukan Osou Näus kamenuk rai, ko Anut pak wou päurar orip awau rawai.  
\v 7 Kiro owon, kiro onok epar senes, onok arus kiro ron ronkat kamäi kiro ro ko Anut nukan iwäi jauk. Owon, ko Anut nukan sintore ämän wa tainoriäu. Epar, ko sakau wäpik, okon, Anut nukan sintore ämän tainorau senek wa.  
\v 8 Roasiret onok arus kamwareäu akas kar onok Anut nukan wou ak mesin ereraun keserau senek itok wa.   
\p
\v 9 Utianik, ak woiaka epar moin roasiret, onok aru akan woiaka uru rawos, ak wa kamwareäu. Anut nukan Osou Näus ak kamwareäu. Osou Näu akan woiaka uru rau. Kiro epar senes, utianik, inok roasir Osou Näu kiro Krais nukas äsimorowon kiro kon wou uru wa raunuk rai, ko Krais nukan roasir wa.  
\v 10 Ak Krais pak pasar rauna, Osou Näu akan woiaka uru rau kos kamwareäu. Epar senes, ik äpu ik onok aru momun, okon, iken enmoksau meiäiei, utianik, iken totomok awau rawaiei. Owon, Anut nukas ik kon amukup eposek aikiäu.  
\v 11 Krais ko meiewon, Anut nukas ätäi siräi mowon. Keseria, Anut nukan Osou Näu akan woiaka uru raunuk rai, ak meiäiei, kos ak ätäi awau rawaun siräiware mai. Ko kiro onok keserai, owon, Anut nukan Osou Näus rusapai akan woiaka uru rau.   
\p
\v 12 O jaiat, kesermoi, Anut nukas ik eposek sareikowon, okon, ik ko pak amuk orip. Osou Näus ik owo onok keseraun aikiäu, kiro tainoram. Ik iken enmoksau nepipiraun onok aru wa mam.  
\v 13 Owon, ak kiro onok aru akan woiaka uru rau tainorianik, onok aru orip orip miäi, ak meiäiei, ak Anut pak wa rawaiei. Utianik, Anut nukan Osou Näus sarwarnuk, ak onok aru miäi utona rai, kiro epar ak orip orip Anut pak awau rawaiei.   
\p
\v 14 Owon, roasiret ak Anut nukan Osou Näu nukan ämän tainoriäi, kiro roasiret ak Anut nukan mokoi asinakut.  
\v 15 Meter ak onok aru nukan sarau roasiret raiäi, Anut nukas ak aru maraurnuk, imineäin. Rusapai, Osou Näus akan woiaka uru raunuk, ak Anut imineäi ra? Wa senes, wa. Kiro Osou Näus ik Anut nukan mokoit sare mukonuk, ik Anut aurianik, keser auriäum, “O Momonek, iken Momonek.”  
\v 16 Ik keser aurta, Osou Näu iken woiok uru rawos, ätäi keser aikiäu, “Epar, ak Anut nukan mokoit.”  
\v 17 Ik Anut nukan mokoit tuku rauta rai, tawa kon osap eposek kon mokoit araun sare marowon rau ikai. Ko kiro osap ikianik, ik Krais nuka pak enmok jou orip ikai. Epar, Krais nuka usu owon senek, ik nais kir usu outa rai, ik tawa ko pak omar oik enmok jou orip eposek rawam.   
\s1 Tawa ik omar oik Anut nuka pak eposek rawam.  
\p
\v 18 Rusapai, ik usu ouram, utianik, is kiro mesin ekep wa ronkatem, owon, is äpu kiro epar, tawa kiro usu wa owam, ik Anut nukas osap eposek pak enmok jou orip ikai. Kiro osap eposek senes.  
\v 19 Anut nukas omnokou pakan osap erekapu ate mowon ak woiaka erer orip raumoi, kon mokoit amop maraun rai kume rai.  
\v 20 Meter Adam nukas onok aru monuk, Anut nukas kon ronkatis osap erekapu ate mowon kiro sunawareanik, usu arowon, okon, kiro osap Anut nukas meter eposek päun ronkatewon senek, päu wa. Kiro osap akararnak akan ronkatis wa aru sarein. Utianik, kiro Anut nukasar aru maraun ronkatewon. Kesernuk, ko tawa ätäi ak opok onok eposek maun kume rai.  
\v 21 Anut nukan ronkat osap erekapu ate mowon kiro tawa wa aru maiei, wa meiäiei. Ak Anut nukan mokoit pak enmaka jou orip eposek rawaiei. Kiro ses opokar, Anut nukas kiro osap erekapu ak pak eposek rawaun imwaraun kowai. Ak ätäi onok aru nukan inkaruru kon sarau roat senek wa rawaiei.   
\p
\v 22 Ik äpu omnokou pakan osap meter Anut nukas ate mowon kos sunawaronuk, ak erekapu tätäi orip rai rai, koi rusa nais rai. Kiro osap ak kar asir mokoi an jowaun tätäi näwäu oianik, pioriäu senek, keseriar rai.  
\v 23 Rowe, kiro osap karar tätäi orip rawau wa, ik nais iken woiok uru tätäi orip raum. Anut nukas ik osap ikaun paip mowon kiro amke kon Osou Näu ikowon. Keseria, iken woiok uruas tätäi oi rauta rauta, kos ik kon mokoit senes imäikaun woiok erer orip kume raum. Kiro ses opok, kos iken enmoksau ätäi awau mukai.  
\v 24 Anut nukas ik iken onok aru pakan imäikowon, okon, ik kiro mesin woiok erer orip kume rawaun itok. Utianik, ik osap apariäum, ik ätäi kiro osap aparaun rai wa kume rawam. Owon, ik äpu kar roasir ko osap orip, ko kiro osap owaun ätäi wa kume rawai.  
\v 25 Utianik, ik osap rusapai owau wa kiro kume raiäum. Ik sakau tai raianik, kiro osap owaun woiok päurar orip kume raiäum.   
\p
\v 26 Utianik, usu kounuk, ik sakau tai rawaun sakau wäpik. Keserta, Osou Näus iken woiok uru raianik, sareikeäu. Owon, Anut nukas ik sareikaun owo onok keseraun auram kiro ik äpu wa. Utianik, kiro ses opok, Osou Näu nukasar ik mesin Anut nik muriäu. Ko iken woiok uru raianik, tätäi orip senek Anut auriäu. Kon ämän Anut auriäu kiro ikes iken omnokou pakan ämänis mau senek wa.  
\v 27 Anut nukas iken woiok uru owo senek ko aparmara, ko nais Osou Näu nukan ronkat erekapu äpu. Keseria, Osou Näus Anut nukan ronkat tainormoi, Anut nukan roasiret sarwaraun Anut nuka pak areäu.   
\p
\v 28 Ik epar äpu mom, inok roasiret akan woiakas Anut mesin meiein, owo onok ak opok peäu, eposek ra, aru ra, Anut nukas ak sarwareäu, kiro onok tawa eposek senes penuk, aparaiei. Kiro roasiret Anut nukasar kon ronkat tainoraun meter urwarowon.  
\v 29 Ik äpu meter ko osap okoro omnokou opok ate mau wa opok, kon roasiret inokot ko äpu marowon. Kiro roasiret ko meter äpu marowon, ak kon mokoi Jisas nuka senek saräun sare marowon. Keseria, Jisas ko kiro roasiret sosop akan aunaka rawai.  
\v 30 Anut nukasar kiro roasiret ak kon mokoit senek saräun sare marowon, kosar kiro roasiret akan woiaka ko mesin epar maun urwarowon. Anut nukas ätäi kiro woiaka epar moin roasiret nukan amukup eposek rawaun sare marowon. Kiro roasiret ak nukan amukup eposek rai, tawa omar oik kos ak enmaksau awau aronuk, ak ko pak enmaka jou orip rawaiei.   
\s1 Krais Jisas nukas Anut ko ik mesin kon wous meiewon ätär mukiäu.  
\p
\v 31 Keserianik, ik kiro onok mesin owo äiäm? Anut nukas ik sareikaun raunuk rai, inokos ik itimoikaun itok? Kar ros ik itimoikau senek wa.  
\v 32 Epar senes, Anut nukas kon Mokoi senes tämurau wa. Ko kon mokoi okoro omnokou opok äsimorianik, karauk roat akan ipiakap monuk, akas ko am äpäs opok wena, meiemara, ik iken onok aru pakan erekapu kau mukowon. Kesernuk, ko kon Mokoi ikowon, okon, ik epar äpu mom, ik karauk osap wäpik rauta, kos kiro osap kon wou näu oripas erar ikai.  
\v 33 Anut nukas ik kon roasiret sare mukowon. Kesernuk, inokos Anut ik mesin keser aurai, “Kiro roasir ko ämän orip”? Kar ros keser aurau senek wa. Owon, Anut nukas iken onok aru erekapu jäkäi mukowon, ik kon amukup eposek raum.  
\v 34 Inokos Anut ik mesin keser aurai, “Kiro roasir ko onok aru mowon, okon, nas ko aru maram”? Kar ros keser aurau senek wa. Wa senes, wa. Owon, Krais Jisas ko ik mesin meiewon, ik iken onok aru pakan erekapu kau mukowon. Kiro karar wa, ko meiemara, ätäi siräiewon. Rusapai ko Anut nukan ipou näu kaima raumoi, ik sareikaun Anut aurura.   
\p
\v 35 Krais ko ikenun wous meiewon, okon, ik ko pak pasar raum. Kar ros ik inäi mukaun senek itok wa. Ko orip orip ikenun wous meie raiäu. Ik usu owam, kiro usus ik Krais pakan inäi mukaun itok ra? Wa senes, wa. Onok aru ik opok kounuk, ik tätäi owam, kis ik inäi mukai ra? Wa senes, wa. Ik iken woiok Krais mesin epar momun, okon, karauk roasiret akas ik aru mukaiei, kiro onokus ik inäi mukai ra? Wa senes, wa. Ik o wäpik ra, omjo wäpik ra, kar osapus ik aru mukai ra, kar ros ik siräpis iwokonuk, meiäm, kiro onokus ik inäi mukai ra? Wa senes, wa.  
\v 36 Anut nukan buk opok jer keser rau, “Ik nan roasiret, okon, karauk roasiret na sauk musoin, akas orip orip ik keser aikiai, ‘Ik ak akwarota, meiäiei.’ Akan ronkatis ik opur we jeäi senek, okon, ak ik iwokauriäi.” \rq Buk Song 44:22\rq*   
\p
\v 37 Utianik, kiro onok erekapu Krais nukas kon wous ikenun meiewon tämurau senek wa. Owo onok ik opok penuk, ik marai erekapu itimoram. Owon, Krais ikenun wous meieanik, ik mesin meiewon, okon, ko ik orip orip sareikaun rau. Kar osapus ik itimoikau senek wa.  
\v 38-39 Kiro owon, is ronkat oiroror wäpik, is epar senes äpu miäim, ik meiäm ra, awau rawam ra, kar osapus ik Krais pak pasar raum wa inäi mukai. Anut nukan sarau eitek ra, karauk eitek aru näunäu (Satan senek) ra, akas Krais ikenun wous meieäu tämurau senek wa. Tawa päiei onokus ra, rusapaian onok ra, kis ik inäi mukau senek wa. Onok sakau mim senekus ik aru mukai, kis nais ik inäi mukau senek wa. Ik omar oik tonam ra, omnokou uru nam ra, Krais kiro opok nais ik sareikai. Epar, kar osap ra, roasir ra, Anut nukas ate mowon akas ik Anut nukas kon wous ikenun meiewon ätär mukaun tämurau senek wa. Owon, ko iken Näwäu, Krais Jisas ik sareikaun äsimorowon. Kiro ses opok, kon wous ikenun meiewon ätär mukowon.   
\c 9  
\s1 Meter Anut nukas Juda roasiret nukan senes sare marowon.  
\p
\v 1 Is kar ämän awaraurim. Is Krais pak pasar raim. Kesermoi, is epar ämän awarom. Is sät ämän awarau wa. Isan ronkat kiro Anut nukan Osou Näus kameäu, okon, kiro ronkatis airiäu is sät ämän awarau wa.  
\v 2 Isan woi usu näwäu saremoi, tätäiru. Juda roasiret sosop senes, Krais ko akan onok aru pakan imwaraun kowon, akas ko sumkäinein. Ak isan jaiat, okon, isan woi aru mou.  
\v 3 Epar, ak isan omnokoupaian tupsiu. Isan ronkat is ak sarwaraun Anut keser aurita, “Na is emeiram, isan jaiat akas isan omoi owaiei. Keserta, is Krais pakan inäiäm.”  
\v 4 Ak Juda roasiret mesin ronkatewe. Akan kar enmaka Israel roasiret. Anut nukas kon mokoit senes rawaun sare marowon. Ko meter kon arou näwäu ätär maronuk, ak äpu ko ak pak rawon. Kos kiro roasiret pak paip atap atap mowon. Anut nukas Moses pakas kon sintore ämän arowon. Kos nuka jekur jou maraun onok ätär marowon. Anut nukas ätäi ätäi ak sarwaraun epar ämän mowon.  
\v 5 Kiro roasiret iken momonokot pakas pein. Krais nuka ko ro senek kiro tupsiu pakas pewon. Utianik, ak kiro roasiret apwarwe, akas Krais sumkäinein. Utianik, Krais ko Anut, kos osap erekapu kameäu, okon, ik kon enip orip orip jou murau. Epar.   
\p
\v 6 Isan jaiat, Krais nukas akan onok aru pakan imwaraun kowon, akas ko sumkäinein, utianik, akan onok kis Anut nukas Apraham pak paip erar mowon ätär mukau wa. Is Israel roasiret mesin awaroita rai, is Jekop nukan tupsiu erekapu mesin awarau wa.  
\v 7 Is Apraham nukan tupsiu awaroita rai, is nukan omnokou pakan mokoit mesin awarau wa. Is kiro woiaka epar moin roasiret Anut nukas Israel roasiret enip areäu mesin awareäim. Rowe, kiro ämän Anut nukas Apraham auruwon, “Aisak pakas karar nan mokoit senes päiei.” \rq Stat 21:12\rq*   
\p
\v 8 Keseria, Apraham nukan omnokou pakan tupsiu erekapu ak Anut nukan mokoit wa. Anut nukan amukup roasiret ak kiro paip Anut nukasar Apraham pak mowon pakas pein kiro roasiret ak epar Apraham nukan tupsiu senes.  
\v 9 Ik äpu kiro epar senes, owon, Anut nukas Apraham epar ämän keser auruwon, “Kar omre, kiro isakasar sare momin opok, is ätäi peita, Sara ko mokoi mai.” \rq Stat 18:10\rq*  
\p Kiro onokun, ik äpu Ismael nukan tupsiu ak Apraham nukan mokoit senes wa.   
\p
\v 10 Kiro onok karar wa, Apraham nukan mokoi Aisak kon wau Rebeka ori raianik, ko mokoi oirori owon. Ak kiro onok nais ronkatewe.  
\v 11 Kiro onok kesek, Iso Jekob ori au päu wa opok, kiro mokoit ori au onok eposek ra, onok aru ra, mau wa opok, Anut nukas kon epar ämän Apraham auruwon kiro tainormoi, kar mokoi nukan senes sare mowon, kar mokoi nukan sare mau wa.  
\v 12 Anut nukas kiro mokoit orien sarau owo senek moirin aparianik, inok sarau eposek mowon mesin sare murau wa. Wa, kon ronkatisar inok mokoi nukan tuku sare mowon. Ik kiro äpu owon, Rebeka ko kiro mokoi oirori mau wa opok, Anut nukas keser auruwon, “Nan urek mokoi nukas amakun sarau ro rawai.” \rq Stat 25:23\rq*   
\p
\v 13 Anut nukan buk opok jer wein rau, keser äieu, “Is Jekob mesin woias meiemin, is Iso sauk murumin.” \rq Malakai 1:2-3\rq*   
\p
\v 14 Kiro onokun, ik owo äiem? ‘Anut ko mokoi karar nukan senes sare mowon, kar wa, kiro onokun, kon onok eposek wa,’ äiem ra? Wa senes, wa. Ik keser äiäu senek wa.  
\v 15 Meter roasiret Moses pak ak Anut mekesiraka nurianik, bulmakau nukan totok ate mona, Moses nukas akan onok aru jäkäi maraun Anut auruwon. Kiro ses opok, Anut nukas Moses ätäi auruwon, “Is isan ronkatisar kar ro mesin woiti mam, kar ro mesin wa woiti mianik, usu nuram. Is isan woi näu oripas, kar ro isanaram, kar ro wa isanoram. Is isan ronkatisar keseram.” \rq Kisim Bek 33:19\rq*   
\p
\v 16 Keserianik, Anut nukas kar ro sare monuk rai, kos kiro ron ronkat tainorau wa. Kos kiro ron onok eposek miäwon mesin sare mau wa. Utianik, Anut nukas kon ronkatisar kiro ro erar sare miäu.  
\v 17 Ak kiro onok ronkatewe. Anut nukan buk opok, Anut nukas Moses Ijip omsau kameäwon ro näwäu kon enip Pero keser auraun auruwon, “Anut nukasar keser äiewon, ‘Is na ro näwäu sare musoita, kiro onokun, na isan ämän wa tainoram, okon, is na usu atap atap isianik, isan sakau karauk roasiret ätär maram. Keseria, isan enim omsau sau erekapu manai.’ ’ \rq Kisim Bek 9:16\rq*   
\p
\v 18 Keseria, ak äpu miäi, Anut nukas kon ronkatis kar ro mesin wouti mianik, wa usu nuriäu. Ko kon ronkatis kar ron wou sakau murunuk, kiro ro kon ämän wa rowai.   
\p
\v 19 Keserianik, ak kamuk, kar ros is keser airaun itok, “Anut nukas iken woiok sakau mukonuk rai, iken onok aru mesin owon ik usu ikiäu?” Anut nukas kar onok keseraun ronkatäi, inok ros kiro onok tämuraun itok?  
\v 20 Wäpik, na omnokoupaian ros is kesek ämän wa airau. Roasiret akas Anut ätäi ämän auraun senek itok wa. Mis nukas momok ate mowon ätäi wa auriäu, “Na owon is kesek atoiri momon?” \rq Aisaia 29:16\rq*  
\p Ko keser wa auriäu.  
\v 21 Mis ate mowon ro kosar kiro mis owosäun ko keseriäu. Kosar misän oianik, mis atap atap ate mai. Kar mis jer eposek orip kiro na omre näwäu opok mis maun ate mai, kar mis jer wäpik kiro orip orip mis maun ate mai.   
\p
\v 22 Kiro onok senek Anut nukas keserwon. Kon ronkatis owo onok Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret opok keseraun ko keserai. Rowe, Anut nukas kon ronkatis Juda roasiret mesin kon kasak pewon roasiret erekapu ätär maronuk, ak kon sakau aparaiei. Keseria, roasiret akas Anut ätäi ämän auraun senek itok wa. Utianik, Anut nukas Juda roasiret aru maraun kasak pewon ko kurte keserau wa. Ko akan onok aru utaun omre rumuk kamware raiäu.  
\v 23 Anut ko karauk roasiret sare marowon mesin wouti mareanik, kon osap eposek ätär marauru. Kon ronkatis ko kiro roasiret kon omoi eposek opok tone nuka pak rawaun sare marowon.  
\v 24 Kiro roasiret ik. Anut nukas ik sare mukowon. Kos karauk Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak ik erek sare mukowon.  
\v 25 Anut nukan buk opok Anut nukan ämän roianik, areäu ro kar, Hosea nukas kar omsau pakan roasiret mesin keser jer wewon, “Anut nukas äiewon, ‘Roasiret ak meter isan wa, kiro roasiret isas isan äiäm. Karauk roat meter isas akanun woias wa meiäu, kiro roasiret is isan woias meieäim awaram.’” \rq Hosea 2:23\rq*   
\p
\v 26 Anut nukas ätäi keser äiewon, “Karauk omsau opok is meter ak isan roasiret wa äiemin, kiro opok kiro roasiret keser awaraiei, ‘Ak Anut awau orip orip raiäu nukan mokoit.’” \rq Hosea 1:10\rq*   
\p
\v 27 Utianik, Aisaia nukas ko Israel roasiret mesin sakau awareanik, keser äiewon, “Kiro Israel roasiret sosop senes ak upinan uskakar senek sarena rai, Anut nukas roasiret sosop wa imwarai, ko roasiret karar karar epar imwarai.  
\v 28 Epar senes, Näwäu nukas roasiret okoro omsau opok wasarewareanik, akan onok aru erekapu mesin kurte aru marai.” \rq Aisaia 10:22-23\rq*   
\p
\v 29 Meter, Aisaia nukas kar onok tawa päun mesin keser äiewon, “Anut Näwäu ko sakau näwäu orip, roasiret wasarewareanik, kos ik roasiret karar karar sareikowon. Ko kiro onok keseräu wa maro, ik Sodom menan roasiret keserin senek erekapu epis jereike kurewo. Roasiret ik mesin keser äiäiei, ‘Juda roasiret ak Gomora menan roasiret epis jerwarowon senek.’ \rq Aisaia 1:9\rq*   
\s1 Juda roasiret ak Jisas mesin woiaka epar mau wa.  
\p
\v 30 Keserianik, ik owo äiäm? Karauk omsau pakan roasiret akasar Anut nukan amukup eposek rawaun sarau mau wa, ak rusapai akan woiaka Jisas mesin epar moin, okon, ak Anut nuka pak tuku raiäi.  
\v 31 Utianik, Israel roasiret ak Anut nukan amukup eposek rawaun sintore ämän erekapu tainoraun sarau sakau moin. Utianik, ak kiro sintore ämän erekapu tainoraun apu itanäu wa.  
\v 32 Kiro owon, ak Anut nukan amukup eposek saräun akan woiaka Jisas mesin epar mau wa. Ak akan sarau atap miäi kis ak Anut nukan amukup eposek rai ätär muraun keseriäin. Ak ou tutu omnokou opok akan apu sorianik, nini rau aparau wa, kiro ou tutus isorak tornuk, ak owarowon.  
\v 33 Anut nukan ämänis kiro ou tutu mesin keser äiewon, “Ak rowe. Is kar ou tutu Saion mena moram, roasiret ak kiro ou tutu aparau wa kos siotwaronuk, owarai, okon, kiro ou tutus roasiret aru marai. Utianik, inok roasir ko kiro ou tutu mesin wou epar mai, ko mesin wa oiok nai.” \rq Aisaia 8:14, 28:16\rq*  
\p Jisas ko kiro ou tut senek, inok roasir ko mesin wou epar mai, ko mesin wa oiok nai, owon, Anut nukas kiro roasir kon amukup eposek rau äiäu.   
\c 10  
\p
\v 1 O isan jaiat, isan ronkat sakau Anut nukas isan Juda jaiat erekapu akan onok aru pakan imwarai, okon, isas ko kiro mesin auriäim.  
\v 2 Is epar äpu, ak Anut nukan wou ereraun sarau sakau miäi, utianik, ak kon apu jekur wa äpu miäi.  
\v 3 Anut nukas kar roasir kon amukup eposek saräun sare muriäu, ak kiro onok jekur äpu wa. Ak akan onok atap miäi, kis Anut nukan amukup aka roasiret eposek rai ätär mareäi. Ak kiro onok keseriäi, okon, ak Anut nukan eposek rawaun apu sumkäineäi.  
\v 4 Krais ko sintore ämän nukan omoi owon. Inok roasir ko kon wou Krais mesin epar mai, ko epar Anut nukan amukup eposek rawai.   
\s1 Jisas nukas roasiret erekapu imwaraun kowon.  
\p
\v 5 Juda roasiret ak Anut nukan amukup eposek rawaun apu jekur äpu mau wa. Moses nukas roasiret ak sintore ämän tainorianik, Anut nuka pak rawaun ämän mesin keser jer we mowon, “Inok ro kos sintore ämän erekapu tainorianik, kar sintore ämän eteinak utau wa, ko kiro sintore ämänis isanarnuk, orip orip awau rawai.” \rq Wok Pris 18:5\rq*   
\p
\v 6 Ätäi Moses nukas roasiret akan woiaka epar mianik, Anut nukan amukup eposek rawaun ämän mesin keser jer we mowon,  
\q1 “Ak keser wa ronkatäu, ‘Inos omar oi tonai?’  
\q1 (Is keser äiem, owon, inos omar oik tonomoi, Krais omnokoupai imäi naun keserai.)  
\v 7 Ak ätäi keser wa ronkatäu, “Inos meiein roat akan mena noptai?” \rq Lo 30:12-13\rq*  
\m (Inos kiro mena nomoi, Krais meiewon imäi päun keserai.) Ak keser wa ronkateäu, owon, Krais ko omar oikas ik rawa kowon. Ko meiewon, ätäi siräiewon.  
\v 8 Moses nukas keser äiewon, “Anut nukan ämän aka pak erek rau. Kiro akan oiaksau opok pak woiaka uru pak rau.” \rq Lo 30:14\rq*  
\p Okon, ak kiro ämän säpkäri äiäun itok, ak kon onoktapau jekur äpu maun itok. Keseria, ak karar karar akan woiaka Krais mesin epar maun ämän ikes sakau awareäum.  
\v 9 Ak karauk roasiret Krais mesin awareanik, keser awaraiei, “Jisas ko iken Näwäu.” Akan ronkat opokas “Anut nukas Jisas meiewon ätäi siräi mowon” woiaka epar maiei. Ak keser awareanik, aka keser woiaka epar mona rai, kos ak akan onok aru pakan imwarai.  
\v 10 Epar senes, kar roasir kon wou Krais mesin epar mai, Anut nukas kiro roasir ko eposek aurai. Kiro roasir karauk roasiret Jisas ko isan Näwäu keser awarai, Anut nukas kon onok aru pakan imäiäi.  
\v 11 Ik äpu kiro epar, owon, Anut nukan ämänis keser äieu, “Inok roasir ko mesin kon wou epar mai, kiro roasir ko wa oiok nai. Owon, Anut nukas kiro roasir nukan amukup eposek rau äiäu.” \rq Aisaia 28:16\rq*   
\p
\v 12 Kiro Anut nukan ämänis keser äiewon, “Inok roasir”, äiewon. Ko kar tupsiu tuku wa aurau, okon, ik äpu Juda roasir pak karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan amukup karar senes rai. Jisas ko ik roasiret erekapu iken Näwäu karar. Inok roasir Näwäu nukas isanaraun aurai, ko jekuriar isanarai.  
\v 13 Ik äpu kiro epar, owon, Anut nukan ämänis keser äieu, “Inok roasir Näwäu keser aurai, ‘Näwäu, isan onok aru pakan imäir,’ keser aurnuk, kiro roasir Näwäu nukas imäiäi.” \rq Joel 2:32\rq*   
\p
\v 14 Utianik, kar Juda roasires keser airaun itok. “Roasiret ak akan woiaka Näwäu mesin epar mau wa, Anut nukas akan onok aru pakan imwaraun owose auraiei? Roasiret ak Anut nukan ämän rowau wa, ak akan woiaka owose epar maiei? Karauk roasiret ak rawa potomoi, Anut nukan ämän ak awarau wa, ak kon ämän owose rowaiei?  
\v 15 Anut nukas kiro roasiret kon Ämän Eposek awaraun äsimwarau wa, ak kiro ämän iken roasiret owose awaraiei? Okon, Juda roasiret ak akan woiaka Krais mesin epar mau wa, ak ämän orip wa.” Kar Juda ros keser airaun itok, utianik, is ko ätäi keser auram, “Utianik, Anut nukas karauk roat äsimwaronuk, akas ak Juda roasiret kon ämän awaroin. Owon, Anut nukan ämänis keser äiewon, “Ik roat akas Anut nukan Ämän Eposek aikaun kourai apwareanik, iken woiok ereriäu.” \rq Aisaia 52:7\rq*   
\p
\v 16 Utianik, Juda roasiret ak erekapu ak Anut nukan Ämän Eposek roianik, tainorau wa. Rowe, Aisaia nukas äiewon, “Näwäu, inok roasiret ikes ak nan ämän awaromun mesin akan woiaka epar mai?” \rq Aisaia 53:1\rq*   
\p
\v 17 Kiro onok kesek, roasiret amke Krais nukan ämän roiäi, okon, akan woiaka epar miäi. Kar ros Krais nukan ämän roasiret awaronuk, ak kiro ämän roianik, Krais nukas ak sarwaraun kowon ak äpu maiei.  
\v 18 Is ak keser totwarom, “Juda roasiret ak epar Anut nukan ämän rowau wa ra?” Wa senes. Ak kon ämän roin. Anut nukan ämänis keser äiewon, “Anut nukas roat äsimwaronuk, akan oiaksaus nukan ämän areai kiro ämän omnokou erekapu manowon. Kiro ämän omnokou erekapu pote iporwon.” \rq Buk Song 19:4\rq*   
\p
\v 19 Is ätäi ak keser totwarom, “Israel roasiret ak kiro ämän nukan onoktapau äpu mau wa ra?” Wa, ak äpu moin. Amke Moses nukas Anut nukan ämän keser äiewon, “Isas karauk omsau pakan roasiret ak meter isan roasiret wa pakan imwareanik, jekur kamwaram, okon, ak, Juda roasiret, akas akan omoi owaun wous waraiei. Kiro karauk omsau pakan roasiret ak is äpu murau wa, utianik, is kiro karauk omsau pakan roasiret sarwaroita, akas ak mesin woiaka aru näwäu maiei.” \rq Lo 32:21\rq*   
\p
\v 20 Moses nukas karar kiro ämän äiäu wa. Aisaia nukas nais ko Anut nukan ämän ämäi mau wa, kos keser arewon, “Karauk roasiret ak is itaneiraun sarau mau wa, ak is apairaiei. Karauk roasiret ak is mesin totwarau wa, isakasar ak rawa kowam.” \rq Aisaia 65:1\rq*   
\p
\v 21 Utianik, Aisaia nukas Anut nukan ämän Juda roasiret mesin keser äiewon, “Omre orip orip ak is rawa kowaun kamware raiäim. Utianik, ak isan ämänin auratemoi, tainorau wa, ak sumkäinein.” \rq Aisaia 65:2\rq*   
\c 11  
\s1 Anut nukas Israel roasiret mesin ronkat utau wa.  
\p
\v 1 Is ak keser totwaram, “Anut nukas kon Israel roasiret sumkäinewareanik, utwarowon ra?” Wa senes, wa. Ko ak utwarau wa. Ak is mesin ronkatewe. Ko epar is utoirau wa. Isaka nais Israel ro. Apraham ko isan askanai. Is Benjamin nukan tupsiu pakan.  
\v 2-3 Anut nukas kon roasiret meter sare marowon, sumkäinewareanik, utware manam rai, keser awarau wa. Meter Elaija ko Israel roasiret aru maraun Anut auruwon. Kiro Anut nukan ämänis äiewon ak kiro ämän äpu. Elaija nukas keser äiewon, “Näwäu, roat akas nan ämän roianik, areai roat akwarona, meiein. Na jou musiäi patan nais erekapu aru maroin. Is karar na jou musiäim ro karar raim. Rusapai roat akas is nais iworaun keseri.” \rq 1 King 19:10, 14\rq*   
\p
\v 4 Utianik, Anut nukas Elaija owo ämän ätäi auruwon? Anut nukas keser auruwon, “Roat 7,000 orip isan senes ak is jou muraun sare maromin rai. Kiro roat ak sät eitek enip Bal wa jou muriäin.” \rq 1 King 19:18\rq*   
\p
\v 5 Rusapai nais, kiro onok senek rau. Anut nukas Juda roasiret karar karar kon wou näu oripas sarwareanik, sare marowon.  
\v 6 Anut nukas kiro roasiret kon wou näu oripas sare marowon, okon, ko roasiret ak owo onok keseriäi mesin kos kon roasiret saräun sare marau wa. Ak akan onok eposek pakaima Anut nukan roasiret sarein maro, Anut nukas kon wou näu oripas wa sare marowo. Utianik, kiro epar wa.   
\p
\v 7 Keserianik, kiro isan ronkat, Israel roasiret ak Anut nukan amukup eposek rawaun sarau sakau miäi, utianik, ak kon amukup eposek wa raiäi. Anut nukasar Juda roasiret karar karar sare marowon ak kon amukup eposek raiäi. Karauk roasiret kon ronkatisar akan woiaka sakau maronuk, ak Jisas akan kamwaraun ro äsimorowon mesin akan woiaka epar mau wa.  
\v 8 Anut nukan buk opok jer keser rau, “Anut nukasar roasiret akan ronkat aru maronuk, roasiret amoswaronuk, ekep niniäi senek, ak jekur ronkatäu senek wa. Kosar akan amiak otpar monuk, ak kon ämän jekur aparau senek wa. Akan raiaka pene maronuk, ak kon ämän jekur rowau senek wa. Epar, kiro onok keser koi rusapai rau.” \rq Lo 29:4\rq*   
\p
\v 9 Israel roasiret akan ronkat ak Anut nukan sintore ämän tainoraiei, kon amukup eposek saräiei. Kiro onokun, Devit nukas keser äiewon, “Anut, na akan o eposek pak karauk osap eposek ak aru maraun opur owaun im miäi senek mam. Keseria, kiro ses opokar, nas ak usu aram.  
\v 10 Akan amiaka kurur moita, ak nan ämän aparianik, onoktapau jekur wa äpu maiei. Ak orip orip kesewaroita, usu näwäu oi rawaiei.” \rq Buk Song 69:22-23\rq*   
\p
\v 11 Isas ak keser totwaram, “Juda roasiret ak onok aru mianik, owaronuk, ak ätäi siräiäu senek wa ra?” Wa senes, wa. Ak Anut nukan amukup eposek rawaun apu sumkäine rauna, Anut nukas karauk omsau pakan roasiret sarwareanik, akan onok aru pakan imwarowon. Ak eposek rauna, Juda roasiret ak kiro roasiret apwareanik, akan omoi owaun wous waraiei.  
\v 12 Juda roasiret ak onok aru mona, Anut nukas omnokoupaian roasiret erekapu jekur sarwarowon. Ak kiro onok aru keserna, Anut nukas akan rapor rawaun omoi opok, karauk omsau pakan roasiret marowon. Kiro epararnuk rai, ronkatewe, tawa Juda roasiret erekapu ätäi Anut nukan amukup eposek rawaun kouna, Anut nukas karauk roasiret omnokou opok rai, osap eposek senes aromoi, jekuriar kamwarai.   
\p
\v 13 Rusapai, is ak karauk omsau pakan roasiret awaraurim, “Anut nukas is Jisas nukan ämän oi ariäim ro sare murianik, is ak awaraun äsimoirowon.” Keserianik, is woi erer orip, isan sarau miäim mesin awareäim.  
\v 14 Isan ronkat, is keserita, Anut nukas ak opok onok eposek monuk, isakan Juda roasiret akas ak apwareanik, wous waraiei. Kiro onok pakas, isas karauk Juda roasiret sarwaroita, ak akan woiaka pirirna, Jisas nukas ak akan onok aru pakan imwarai.  
\v 15 Anut nukas Juda roasiret akan jekur rawaun omoi pakan oi kurwaromoi, ko ätäi karauk omsau pakan roasiret kon jaukut sare marowon. Keseria, ak epar äpu maiei, Anut nukas Juda roasiret akan omoi eposek ätäi arai, kiro ses opok, omnokoupaian roasiret erekapu ak nepipiraiei, owon, Juda roasiret ak meiein, ätäi up uruas siräiein senek.   
\p
\v 16 Kar ros awau woian o eteinak oianik, Anut nurunuk raroi, karauk o kiro woia rau erekapu kon. Am kinip Anut nukan raroi, am iporu nais kon.  
\v 17 Keseria, ak Juda roasiret mesin keser ronkatewe, Juda roasiret ak menan am eposek enip ‘oliv’ senek, ak karauk omsau pakan roasiret ak kurukan am ‘oliv’ senek. Kar ros kon menan am eposek kon karauk iporu pitpatirwon. Kos karauk kurukan am iporu oianik, kiro menan am iporu pitpatirwon opok ruor mowon. Kiro kurukan iporu menan am opok ruor mowon, akan sakau menan am kinip pakan sakau oiäi.  
\v 18 Kesermoi, ak karauk omsau pakan roasiret, akas kiro menan am iporu pitpatirwon mesin wa nepipirau. Utianik, ak kiro mesin nepipirna rai, ak keser ronkatäiei, ‘Am kinipus am iporu pakan sakau wa oiäi. Wäpik, am iporu ak kinip pakan sakau epar oiäi.’   
\p
\v 19 Keseria, kar ro ak kamuk kos keser äiäi, “Karauk am iporu poruru, okon, isas akan am mu pak pasar rawam.”  
\v 20 Kiro onok epar, Juda roasiret ak kiro am iporu pirporurwon senek, ak akan woiaka epar mau wa. Ak karauk omsau pakan roasiret, ak iporu awau rai senek, akan woiaka epar mianik, kiro am mu pak pasar rai. Ak aka mesin wa nepipirau. Utianik, ak iminewe.  
\v 21 Owon, Anut nukas epar meten am iporu utwaronuk, rawau wa. Kiro onok senek, ak nais akan woiaka epar moin utona rai, kos ak wa utwaronuk, rawaiei.   
\p
\v 22 Keserianik, ak keser ronkatewe. Anut kon wou näu oripas karauk roasiret sarwareäu. Utianik, kosar karauk roasiret mesin kasak penuk, usu ariäu. Juda roasiret ak kon apu utona, ko ak usu arowon. Utianik, ko ak, karauk omsau pakan roasiret, akan woiaka epar mianik, kon apu tainoriäi, ko ak eposek sarwareäu. Utianik, ak kon apu tainorau wa, kos ak oi kurwarai.  
\v 23 Utianik, ak rowe. Juda roasiret ak ätäi Anut mesin woiaka epar mona rai, ko ätäi imwarai. Kos ätäi ak kon roasiret senes sarware momoi, ak akan am mu opok ätäi ruor marai. Epar, Anut nukas kiro keseraun itok.  
\v 24 Ak keser ronkatewe. Kurukan am iporus menan am pak säpkäri tururau senek wa. Ak karauk omsau pakan roasiret ak kurukan am iporu owon senek, ak menan am iporu opok erek tururin. Keseria, Juda roasiret ak menan am eposek nukan iporu senek. Ak ätäi akan am mu opokar säpkäri tururaiei.   
\s1 Israel roasiret ak erekapu ätäi Anut nukas imwarai.  
\p
\v 25-26 O jaiat, is kiro epar ämän ämäi rau ak jekur jekur äpu maun sakau ronkateäim. Owon, ak kiro ämän nukan onoktapau äpu mianik, ak keser wa ronkatäiei, “Anut nukas Juda roasiret erekapu utwaronuk, ik karar ko pak eposek rawam.” Kiro ämän nukan onoktapau kesek, karauk Israel roasiret Anut nukas ak woiaka sakau maronuk, ak rusa Jisas mesin woiaka epar wa miäi. Utianik, karauk omsau pakan roasiret ak erekapu Anut nukan amukup eposek rawaun ämän rouna, kiro ses opok, epar Anut nukas ätäi Israel roasiret erekapu imwarai. Anut nukan buk opok jer keser rau, “Akan imwaraun ro ko Saion mena Anut nuka raiäu pakas kowai. Kos Jekop nukan askanai sarwarnuk, ak akan onok aru pakan piririanik, kon apu tainoraiei.  
\v 27 Isan paip awau kiro roasiret pak mam, kis akan onok aru jäkäi maram.” \rq Aisaia 59:20-21\rq*   
\p
\v 28 Keseria, Juda roasiret ak Anut nukan Ämän Eposek tainoraun utoin, okon, Anut ko akan iwäi jaunaka senek sarewon. Kiro onokun, Anut nukas ak karauk omsau pakan roasiret sarwarou. Utianik, Anut nukas meter Juda roasiret ak nukan roasiret senes sare marowon. Kesermoi, kos akanun kon wous erekapu meieäu, owon, meter kos kon paip ak eposek kamwaraun akan askanai pak mowon.  
\v 29 Ko meter kon roasiret sare mareanik, ak kon sarau maun pak osap eposek pak areäu pakan utwaraun kon ronkat ätäi wa piririäu.  
\v 30 Rowe, meter, ak karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan ämän tainorau utiäin. Utianik, rusapai Anut nukas akanun wouti mareanik, sarwarou. Owon, Juda roasiret ak kon ämän tainorau utoin.  
\v 31 Kiro onok kesek, rusapai Juda roasiret ak Anut nukan ämän tainorau utiäi, okon, kos akanun wouti miäwon senek, ko ätäi [rusapai] Juda roasiret akanun wouti mareanik, sarwarai.  
\v 32 Keserianik, Anut nukas sakau äiewon, “Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak ak erekapu isan ämän tainorau wa, okon, is ak aru maraun itok.” Ko kiro keser äiewon, owon, kon ronkat kesek, “Is Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erekapu akanun woiti mareanik, sarwaram.”   
\s1 Ik Anut jou murau  
\p
\v 33 Anut nuka ko näwäu senes. Ikes kon onok owo senek ronkatäu senek wa. Kos ik eposek senes sareikeäu. Kon ronkat eposek senes. Ko onok eposek maun erekapu äpu miäu. Kar ros kon ronkat nukan onoktapau äpu mau senek wa. Kar ros ko owoseäu kiro onoktapau äpu mau senek wa.  
\v 34 Anut nukan ämänis keser äieu, “Inokos Anut Näwäu nukan ronkat äpu miäu? Inokos ko ronkat nurai? \rq Aisaia 40:13\rq*   
\p
\v 35 Inokos karauk osap ko nuruwon, okon, kos kiro ron osap ätäi amuk nurai?” \rq Job 41:11\rq*  
\p Wäpik. Kar ros keserau wa.  
\v 36 Epar senes. Anut nukasar osap erekapu ate mowon. Osap erekapu rai, kiro Anut nukan sakau pakas rai. Osap erekapu nukan ronkat tainorianik rai. Keserianik, ik orip orip kon enip jou näwäu kämioik murau. Kiro epar.   
\c 12  
\s1 Ik iken enmoksau Anut nurianik, kon sarau karar mau.  
\p
\v 1 O jaiat, is ak sakau ämän awaraurim. Anut nukas akanun wouti mianik, sarwarowon. Kesermoi, akan enmaksau kiro Anut nuraiei. Ak omnokou opok awau raumoi, akan enmaksau ko karar nuruna, kon wou ererai. Onok eposek karar tainorianik, Anut jou muraiei.  
\v 2 Ak okoro omnokou pakan roasiret akan onok utomoi, ätäi wa tainorau. Utianik, ronkat awau ouna, Anut nukas ak owo onok keseraun ronkatewon äpu maiei. Ak kiro onok eposek keserna, Anut nukan wou ererai. Anut nukas ak onok erekapu eposek tuku senes keseraun awareäu.   
\p
\v 3 Anut nukas kon wou näu oripas is sarau atap irowon. Kiro onokun, is ak karar karar kiro ämän awarom. Nas isaka ro eposek raim keser wa ronkatäu. Na nan enmat wa oik jou mam. Wa, nakasar ronkat eposek orip nuka mesin karar ronkatäm. Ak kiro mesin ronkatewe, akan woiaka Krais mesin epar mona, Anut nukas ak karar karar sarwarmoi, nukan sarau maun sakau arowon.  
\v 4 Ik ro karar karar iken enmoksau karar rau. Ipiok, isiok, tapiok, karauk osap erek iken enmoksau opok rai akan sarau atap atap miäi.  
\v 5 Kiro onok senek, ik roasiret sosop senes. Utianik, Krais nuka pak pasar raumoi, ik roasir karar senek raum. Epar, ika ika karar turur raumoi, iken sarau atap atap miäum mesin sarsarateäum.  
\v 6 Keseria, Anut nukas ik roasiret erekapu iken sarau atap atap ikowon. Anut nukasar kon wou näu oripas iken sarau maun sakau atap atap ikowon. Kar ro Anut nukas kon ämän nurunuk, karauk roasiret araun sarau nuruwon, kiro ro ko Osou Näus ko isanaraun rau äpu mianik, roasiret kiro ämän jekur marai.  
\v 7 Inok ro Anut nukas karauk roasiret sarwaraun sakau nuruwon, kiro ro roasiret rapor sarwarai. Inok ro Anut nukas kiro roasiret Anut nukan ämän tamaraun sarau nuruwon, kos roasiret jekur tamarai.  
\v 8 Kar ro Anut nukas karauk Kristen roasiret Jisas nukan apu jekur tainoraun ämän awaraun sarau nuruwon, kiro ro ko kiro sarau jekur mai. Kar ro kon sarau kiro roasiret osap wäpik osap areäu, kiro ro utona, ko kiro roasiret eposek sarware rawai. Kar ro kon sarau ko roasiret kamwareäu, kiro ro utona, kon sarau jekur monuk, roasiret eposek tane rawaiei. Kar ro kiro kon sarau roasiret usu orip mesin wouti mareanik, akan woiaka näu saräun sarwareäu, kiro ro utona, kon sarau wou erer oripas keseriar roasiret sarware rawai. Keserianik, is akan sarau keseriar me rawaun awarom.   
\p
\v 9 Ak akan Kristen jaunakat mesin akan woiakas epar senes meiemoi, wa sätwarau. Ak onok aru oi sauk maiei. Ak onok eposek maun karar sakau ate rawaiei.  
\v 10 Ak akan amunakat, äpinakat mesin woiakas meieäi senek, karauk Kristen roasiret mesin akan woiakas nais keseriar meiäiei. Ak orip orip akan jaunakat akan enmaka jou moinai, akakan enmaka jou wa mau.  
\v 11 Ak Näwäu nukan sarau me rai, wa wäsuk etäiäu. Ak woiaka erer orip kon sarau muraun orip orip kume rawaiei.  
\v 12 Ak Näwäu nukas tawa osap eposek araun äiewon arai ronkateanik, ak woiaka erer orip kume rawaiei. Ak usu oianik, nais, akan woiaka päurar orip rawaiei. Ak orip orip Anut auri rawaiei.  
\v 13 Karauk Kristen roasiret ak osap wäpik sarwareanik, osap araiei. Kar menan Kristen roasiret akan mena kouna, ak imware jekur kamwaromoi, o araiei.   
\p
\v 14 Karauk roat akas ak opok onok aru mona rai, Anut nukas kiro roat opok onok eposek maraun ak Anut auraiei. Is ätäi sakau awarom. Ak kiro roat ätäi aru maraun Anut wa sunarau.  
\v 15 Roasiret ak nepipir rauna, ak nais ak pak erek nepipir rawaiei. Utianik, roasiret akan woiakati aru me rauna, ak nais ak pak erek akan woiakati aru me rawaiei.  
\v 16 Ak karauk roasiret pak woiaka karar orip päurar rawaiei. Ak akasar akan enmaka jou wa me rawau. Karauk roat akan enmaka jou wäpik ak kiro roat pak jaiateinai, tämuräi rawaiei. Is ak sakau awarom, ak ‘ika ronkat eposek orip rai’ keser wa ronkat oi rawau.   
\p
\v 17 Kar ros ak opok onok aru monuk rai, akas ätäi kiro ro opok onok aru wa murau. Ak roasiret erekapu akan amiakap onok eposek karar maiei.  
\v 18 Ak karauk roasiret pak wa ketäiäu, wa, akas ak pak orip orip päurar rawaun sarau maiei.  
\v 19 O jaiat, karauk roat akas onok aru marona, akas pak ätäi usu wa arau. Ak Anut kume rauna, tawa kosar kiro roat mesin kasak pemara, usu arai. Anut nukan ämänis keser äieu, “Näwäu nukas keser äiäu, ‘Isakasar kiro roat akan onok aru moin, ätäi aru maram. Kar ros ak opok onok aru marai, isakasar ätäi kon onok aru nuram.” \rq Lo 32:35\rq*  
\p Okon, ak kiro roat wa aru marau.  
\v 20 Utianik, ak karar karar okoro onok keseraiei. Anut nukan buk opok jer kesek rau, “Na nan iwäi jaun sou wenuk rai, na ko o nuram. Ko an pätirnuk rai, na ko an nuruta, jai. Na ko opok kiro onok keserta rai, na ko isanarum, owon, ko oiok nonuk, kon ronkat aru pakan pirirmoi, Anut nukan onok tainorai.” \rq Sindaun 25:21-22\rq*   
\p
\v 21 Na Satan inikerta, kon onok arus na wa kameisai. Nakasar onok eposek momoi, kiro onok aru erekapu itimoram.   
\c 13  
\s1 Ak akan omsau kamwareäi roat näunäu akan inkaruru rawe.  
\p
\v 1 Roasiret erekapu ak akan omsau kamwareäi roat akan inkaruru rawe. Kiro owon, Anut nukasar kiro roat kamwaraun enmaka aronuk, akas roasiret kamwareäi. Rusapai, kiro roat akas owo onok roasiret opok keswarorai kiro Anut nukasar sare marowon.  
\v 2 Keseria, inok roasir ko kiro roat akan ämän tainoraun utiäu, ko Anut nukan ämän nais tainoraun utiäu. Roasiret ak akan kamwareäi roat akan ämän tainorau wa, ak akasar akan enmaka opok usu oi maiei.  
\v 3 Roasiret ak onok eposek miäi, ak akan kamwareäi roat wa iminewareäi. Utianik, karauk roasiret ak onok aru miäi ak epar iminewaraiei. Keseria, ak akan kamwareäi roat usu araun iminewarau utomoi, ak onok eposek karar maiei. Ak onok eposek mona rai, akan kamwareäi roat akas akan enmaka jou maiei.  
\v 4 Akan kamwareäi roat kiro ak Anut nukan sarau roat akas, ak sarwaraiei. Utianik, ak onok aru mianik, ak iminewaraiei. Akan kamwareäi roat ak sakau orip, okon, ak onok aru miäi, akas ak usu araiei. Ak Anut nukan sarau roat, okon, akas roasiret onok aru maiei Anut nukan omoi oianik, akas ak mesin kasiaka peanik, usu araiei.  
\v 5 Kiro onokun, ak akan kamwareäi roat inkaruru rawaiei. Ak kiro roat akas ik usu ikaiei rai karar wa ronkatewe. Wa, akan woiaka uru owo onok eposek keseraun ak äpu miäi, okon, ak woiaka erer orip akan inkaruru rawaiei.   
\p
\v 6 Kiro onokun, ak takis aiauk jekur mowe. Owon, kiro omsau kamwareäi roat ak Anut nukan sarau roat. Ak orip orip akan roasiret kamwareäi. Ak kar apu pakas aiauk owau senek wa.  
\v 7 Akan kamwarai roat akas ak aiauk araun awarona rai, ak aiauk araiei. Akan takis kuräun ses, ak takis mowe. Karauk aiauk maun ses opok, kiro aiauk nais mowe. Ak kar kamwareäu ro nukan inkaruru rai, ak kon ämän tainorwe. Kar ro näwäu raunuk, kon enip jou mowe.   
\s1 Jisas nukan ätäi kowaun ses koura, okon, akan jaunakat mesin woiakas meiewe.  
\p
\v 8 Ak karauk roat akan osap erar oianik, wa sakau atau. Akas ak kiro osap ätäi amuk araiei. Utianik, ak aka aka jaunakat akanun woiakas meiäun onok sakau ataiei. Ak ätäi ätäi sarsaratäiei. Owon, inok roasir ko kar roasir mesin wous meieäu, ko Anut nukan sintore ämän erekapu tainoriäu.  
\v 9 Kiro sintore ämän näwäu, ‘Na nan jaunan wonas meie,’, kiro Anut nukan sintore ämän erekapu karar tururau. Kon sintore ämän meter Moses nukas keser jer wewon, ‘Na kar ro nukan asir pak wa ariäu.’ ‘Na kar ro weta, wa meiäu.’ ‘Na karauk roasiret akan osap wa päu owau.’ ‘Na kar ron osapun wonas wa wäu.’ \rq Kisim Bek 20:13-17\rq*  
\p Kiro sintore ämän erekapu okoro sintore ämän näwäu nukan inkaruru rai.  
\v 10 Ak akan kar jaunaka mesin woiakas meiäiei, ak kiro jaunaka opok onok aru mau senek wa. Keseria, ak akan jaunakat mesin woiakas meiäi kiro ak Anut nukan sintore ämän erekapu tainoriäi.   
\p
\v 11 Keserianik, ak Jisas ätäi kowaun ses siakup koura äpu mianik, akan jaunakat mesin woiakas meiäiei. Rusapai, akan niniäin onok utomoi, siräianik, woiaka erer orip kume rawaiei. Owon, kiro omre Jisas nukas koianik, ik omar oik ko pak eposek rawaun imäikaun rusapai siakup pe rau. Meter iken woiok epar momun ses opok, kiro omre siakup rawau wa. Rusa, kiro omre siakup pe rau.  
\v 12 Pututu manonuk, om teinaun siakup koura. Keseria, ik iken onok aru roasiret akas pututu opok miäi senek sumkäineanik, ik iken onok pirirmoi, onok eposek roasiret sankeu amop miäi senek karar me rawau. Keseria, ak onok aru itimoraun itok.  
\v 13 Ik arou merek pakan raiäi roasiret senek onok eposek senes me rawau. Ik an sakau jeanik, otop etäumoi, apu opok wa käi ariäu. Ik sapum onok pak karauk onok aru senes iken enmoksau opok wa mau. Ik karauk roasiret pak ketäianik, akan enmakap ämän momoi, usu wa arau. Ik karauk roasiret akan omoi owaun wa wous warau.  
\v 14 Utianik, ak iken Näwäu, Jisas Krais pak pasar raumoi, kon onok tainoraiei. Ak akan enmaksau nepipiraun onok aru sosop me rawam rai ronkat sosop wa oi rawau.   
\c 14  
\s1 Ak akan jaunakat akan onok wa wasarewarau.  
\p
\v 1 Rusapai, is ak kar onok mesin awaraurim. Ak kar ro kon wou Anut mesin epar mowon kiro sakau wäpik, ko Jisas nukan onok erekapu jekur äpu mau wa, ak ko imäianik, isanaraiei. Ak ko pak päurar raianik, kon ämän roumoi, wasare murianik, ko pak wa ketäiäu.  
\v 2 Kar ro kon wou epar sakau mowon ko o sepuk jaun sakau ronkateäu, ko keseraura. Utianik, kar ro ko kon wou epar mowon kiro sakau wäpik, ko Anut nukan amukup opur jaun kiro onok aru rai ronkateäu. Keseria, kiro ro ko woian o karar jaura.  
\v 3 Kiro o sepuk jeäu ros “Isaka ro eposek, o utiäu ro ko eposek wa”, keser wa äiäi. O utiäu ros o sepuk jeäu ro ko kiro onok aru miäu rai keser wa aurau. Owon, kiro ro Anut nukas kon senes imäiewon.  
\v 4 Akas kar ron sarau ro wa wasaräu. Kon kameäu rosar kon sarau ro onok eposek mou ra, onok aru mou ra, wasare murianik, tuku murai. Kiro onok senek, Näwäu ko iken kamoikeäu ro, kosar ik owo sarau maun aikiäu, okon, Näwäu nukasar kiro ro sarau eposek miäu ra, wa ra, rai aurianik, sakau tai rawaun isanarai.   
\p
\v 5 Kar ros ‘karar omre kiro näwäu senes, karauk omre näwäu wa’, ko keser ronkateäu. Kar ros keser ronkateäu, “Omre erekapu kiro karar.” Woiaka epar moin roat karar karar ak akan ronkatisar, akan woiaka siräunuk, owo omre opok tup aparaun äianik, keseraiei.  
\v 6 Kar ros omre karar kiro näwäu, karauk omre näwäu wa äiäu, kiro ro ko kiro omre näwäu opok tup apariäu, ko Näwäu nukan enip jou muraun keseriäu. Utianik, ro o opur pak sepuk jeäu ko nais Näwäu nukan enip jou murianik, Anut ‘pere’ aurianik, kiro o sepuk jeäu. Ro woian o jeäu ko nais Näwäu nukan enip jou murianik, Anut ‘pere’ aurianik, kiro woian o jeäu.  
\v 7 Ik omnokou opok, ikasar nepipiraun karar wa raiäum. Ik ikasar iken ronkatis wa meieäum.  
\v 8 Ik awau raumoi, ik Näwäu nukan apu tainoriäum. Utianik, kiro onok nais epar. Ik Näwäu nukan ronkat pakas meiäm, kiro nais kon apu tainoriäum. Kesermoi, ik awau raiäum ra, meieäum ra, ik Näwäu nukan roasiret karar. Ik kon apu karar tainorianik, kon enip jou miäum.   
\p
\v 9 Kiro onokun, Krais ko meiemara, siräiewon. Roasiret awau raiäi pak meiein pak ko akan Näwäu rawaun kiro onok keserwon.  
\v 10 Ak owon akan jaunakat akan onok wasarewareäi? Ak owon keser ronkateäi, ‘ika ro eposek, iken jaunokot ak eposek wa’? Ronkatewe, ik tawa erekapu Anut nukan amukup tai rauta, kos ik erek wasare mukai.  
\v 11 Anut nukan ämänis keser äieu, “Näwäu nukas epar äieu, ‘Is raitär, kiro onok epar päi. Roasiret erekapu ak isan amiap uoraka sur wäiei. Akas keser airaiei, ‘Na iken Eit.’” \rq Aisaia 45:23\rq*   
\p
\v 12 Kesermoi, ik ikasar iken onok atap atap keseriäumun, kiro Anut auram.   
\s1 Ak karauk roat onok aru maun wa samarau.  
\p
\v 13 Keserianik, ik ika ika wa wasare muratäiäu. Wäpik, ik keser ronkatäm, “Ikes iken jaunok kar ämän ra, kar onok ko opok mota, kon wou epar mowon apu wa sorau.”  
\v 14 Is iken Näwäu, Jisas pak pasar raim, okon, is isan ronkat sakau oripas äpu, ik kar o jam kiro ik Anut nukan amukup aru wa saräm. Utianik, kar ros keser äiäu, “Is kiro o jam is onok aru mam, okon, is kiro o jeita rai, is Anut nukan amukup onok aru mom.” Keseria, kiro ro ko kiro o jau senek wa. Kiro onok nukasar utiäu.  
\v 15 Na kar o jeta, nan jaunan wou aru monuk rai, kiro, na nan jaunan wonas meiäu wa. Krais ko kiro ro mesin meiewon, okon, ko kar o wa jeäu nas kiro o jam, ko apaisianik, kon wou Jisas mesin epar mowon aru muram. Keseria, na kiro onok wa keserau.  
\v 16 Ak kar onok eposek äianik, akan jaunakat mesin wa ronkatemoi, sepuk mona rai, karauk roasiret akas akan enmakap jeje ämän maiei.  
\v 17 Anut nukan roasiret saräuria, o ra an jaun kiro näwäu wa. Kon roasiret saräun kiro onok kesek. Anut nukan Osou Näu nukas ak sarwarnuk, ak karauk roasiret opok onok eposek mianik, ak pak päurar raumoi, woiaka erer orip rawaiei.  
\v 18 Inok ro ko kiro onok tainorianik, Krais nukan sarau me rawai, Anut nukas konun wou ererai. Kiro ro karauk roasiret akas ko mesin keser äiäiei, “Ko onok eposek tainoriäu.”   
\p
\v 19 Keserianik, ik sakaurar raumoi, karauk onok eposek momoi, päurar rawau. Ik ika ika Anut nukan onok eposek tainoraun sarsaratäu.  
\v 20 Ak akan o jeäi onokus Anut nukan sarau wa aru maiei. O erekapu jaun Anut nukan amukup kiro eposek. Utianik, kar jaunaka kar o jaun aru rai ronkatenuk, na kar o sepuk jeta, ko nan onok tainorianik, kiro o jai nas ko opok onok aru mom. Nan onok kis kon wou epar mowon apu utai.  
\v 21 Na nan jaun isanaraun, opur ra, wain an ra wa jau. Na nais karauk onok kon wou epar mowon apu tämuraun wa keserau.   
\p
\v 22 Nan won epar momon kiro sakau rai, na owo onok keseraun, jekur ronkateanik, keser. Utianik, karauk roasiret akan amiakap wa keserau. Nan onok kiro Anut pak naka pak karar rawai. Inok ro ko jekur ronkateanik, kar onok miäu, tawa kon wou uruas ko onok aru momin rai ronkatäu wa, kiro ro ko wou ererai.  
\v 23 Utianik, kar ro ko ronkat oiroror oumara, o jeäu, kiro ro nukasar nukan amukup pak Anut nukan amukup pak onok aru miäu. Owon, kon wou epar mowon kiro sakau wäpik, kiro o jeäu. Keseria, kiro ro kar onok keseraun Anut nukan amukup aru rai ronkateäu, utianik, ko kiro onok sepuk keseriäu, ko epar onok aru miäu.   
\c 15  
\s1 Ik karauk roat sarwarau, ikanun karar wa ronkatäu.  
\p
\v 1 Ik iken woiok Anut mesin epar sakau momun, okon, karauk roasiret akan woiaka epar sakau mau wa ikes ak päurar sarwarau. Ik iken woiok näu saräun karar wa ronkatäu.  
\v 2 Wa, ik erekapu karar karar iken jaunokot akan woiaka näu saräun ronkatäu. Kiro onokus kiro roasiret akan woiaka Anut mesin epar moin sakau marai.  
\v 3 Krais ko nukasar nukan wou näu saräun sarau mau wa. Wäpik, ko Anut nukan wou näu saräun sarau mowon. Anut nukan ämänis keser äiewon, “Karauk roasiret akas na aru ämän aisoin. Kiro aru ämän nais is opok moin.” \rq Buk Song 69:9\rq*   
\p
\v 4 Ämän erekapu meter Anut nukan buk opok jer wein kiro rusa ik tamukou. Kon karauk ämänis ik usu orip sakau tai rawaun tamukou. Karauk ämänis ik Anut nukan onok jekur äpu maun ätär mukoi, okon, kis iken woiok Anut mesin epar momun sakau saräi. Kiro onokun, ik Anut nukas imäikaun woiok erer orip kume rawam.   
\p
\v 5 Keserianik, is keser äiem, Anut nukas ika sakau ikonuk, ik erekapu usu oianik, sakau tai raumoi, iken woiok ko mesin epar momun kiro sakau me rawau. Is Anut aurita, kos ak Krais Jisas nukan onok tainoraun akan woiaka karar tururaiei.  
\v 6 Kesermoi, akan woiaka karar turur me rawaiei. Keserianik, ak erek turur raianik, iken Näwäu, Jisas Krais nukan Eit, kon momok nukan enip jou maiei.   
\p
\v 7 Krais nukas ak Anut nukan tupsiu sare maromoi, imwarowon. Kesernuk, roasiret akas Anut nukan enip jou maiei. Ak aka aka woiaka erer orip raumoi, kon onok tainorianik, akan jaunakat sarwaraiei. Krais nukas ak imwarowon senek, akas nais akan jaunakat imwarowe.  
\v 8 Is ak awarom, Krais ko Anut nukan sarau ro, kos Juda roasiret sarwareäwon. Kiro onokun, Anut nukas Juda akan askanai pak paip mowon ko kiro epar tainorwon ätär marowon. Krais ko kiro onok kesernuk, Anut nukas paip mowon kiro epar senes pewon.  
\v 9 Krais nukas Juda roasiret sarwareanik, ko karauk omsau pakan roasiret akanun nais wouti maromoi, imwarowon, okon, akas Anut nukan enip jou miäi. Meter Anut nukan ämänis keser äiewon, “Kiro onokun, is karauk omsau pakan roasiret kamuk opok raumoi, na mesin sir weanik, nan enmat jou musam.” \rq 2 Samuel 22:50\rq*   
\p
\v 10 Ätäi kar Anut nukan ämänis äiewon, “Ak karauk omsau pakan roasiret, ak Anut nukan roasiret pak erek tururmoi, nepipir rawe.” \rq Lo 32:43\rq*   
\p
\v 11 Ätäiar Anut nukan ämänis keser äiewon, “Ak karauk omsau pakan roasiret erekapu, ak Näwäu jou muraiei. Omnokoupaian roasiret ak erekapu kon enip jou muraiei.” \rq Buk Song 117:1\rq*   
\p
\v 12 Aisaia nukas Krais mesin keser äiewon, “Devit nukan momok, Jesi kon tupsiu pakas kar ro ko koumoi, karauk omsau pakan roasiret kamwarai, okon, kiro roasiret ak kos koi ak opok onok eposek maun kume rawaiei.” \rq Aisaia 11:10\rq*   
\p
\v 13 Is ak mesin Anut aurita, akas ko mesin akan woiaka epar mona, kos ak sarwarnuk, akan woiaka päurar raianik, woiaka näu orip kos koi ak opok onok eposek maun kume rawaiei. Kiro onokun, Anut nukan Osou Näus ak sakau aronuk, ak woiaka erer orip kume rawaiei.   
\s1 Pol ko kon sarau miäu mesin äieu.  
\p
\v 14 O jaiat, isan woi uru is äpu ak onok eposek senes karauk roasiret opok miäi. Is äpu ak Anut nukan onok jekur äpu miäi, okon, akas akan jaunakat onok eposek maun tamaraun itok. Onok aru wa maun nais tamaraun itok.  
\v 15 Utianik, is karauk ämän jer we maromin ak kiro jer ninareanik, ätäi sakau ronkatäiei. Anut nukas kon wou näu oripas is sarau irowon, okon, is kiro ämän sakau jer we maromin.  
\v 16 Krais Jisas kosar is kon sarau ro karauk omsau pakan roasiret sarwaraun sare murowon. Anut nukasar is karauk omsau pakan roasiret sarwaraun akan kamuk rawaun ro senek sare murowon. Anut kamuk raiäi roat ak akan enmaksau roasiret sarwaraun Anut nuriäi senek, is nais karauk omsau pakan roasiret sarwaraun isan enimsau Anut nuriäim. Is ak kon Ämän Eposek tamareäim. Anut kamuk raiäi roat akas roasiret akan osap Anut nuriäi senek, is karauk omsau pakan roasiret akan woiaka Krais mesin epar maun sarwareanik, ak Anut nukan roasiret saräun imwareäim. Anut nukan Osou Näus akan woiaka uru koi raunuk, Anut nuka kon wou erer oripas ak kon senes rawaun imwarai.   
\p
\v 17 Keserianik, is Krais Jisas nuka pak pasar raumoi, Anut nukan sarau moram mesin is isan enim jou miäim.  
\v 18 Krais nukas Anut nukan sarau erekapu mora, keseria, is karauk sarau karauk roasiret akas moin is kiro mesin awarau wa. Krais nukas kon sarau isan ipi opok mowon, is kiro mesin epar awaram. Kiro sarau pakas karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan ämän jekur tainoriäi. Ak isan ämän roianik, isan onok aparmoi, tainoriäin.  
\v 19 Ak Anut nukas is sakau ironuk, kurur atap atap, onok atap atap pak moita, ak aparianik, ak kon ämän tainorin. Anut nukan Osou Näus is sareirnuk, is Anut nukan sakau ätär maraun kiro onok kesermin. Keseria, is Jerusalem näu menas pote Ilirikum provins kiro apu rumukäu potomin. Kiro pakan roasiret erekapu Krais nukan Ämän Eposek awaromin. Keserianik, is isan sarau erekapu patarmin.  
\v 20 Mena sosop roasiret ak Krais nukan ämän wa roiäi opok, is kon Ämän Eposek awaraun potomin. Is kiro keseriäimin, owon, karauk roat akas karauk mena amke pote sarau moin opok, is kiro opok ätäi isan sarau wa mam rai sakau ronkatemin.  
\v 21 Utianik, Anut nukan ämänis keser äiewon, “Roasiret kar ros Anut nukan ämän meter awarau wa, ak nukan ämän roumoi, ko äpu muraiei. Ak meter kon ämän rowau wa, rusapai, ak onoktapau äpu maiei.” \rq Aisaia 52:15\rq*   
\s1 Pol ko Rom näu mena aparaun ronkatewon.  
\p
\v 22 Is ak rawa potaun orip orip ronkateäim, utianik, is kiro karauk mena sarau sosop orip, okon, is ak rawa potau senek wa.   
\p
\v 23 Rusapai, okoro karauk mena isan sarau erekapu patar kuremin. Woisan sosop is ak apwaraun ronkateanik, is rusapai ak rawa potaurim.  
\v 24 Is Spen omsau potaun, pote rai is ak apware apware potam. Is ak pak ekep wa rawam, utianik, is ak apwarianik, nepipiram. Keseria, is Spen omsau potaurita, akas is apu opok sareiraiei.   
\p
\v 25 Utianik, rusapai is Jerusalem näu mena Kristen roasiret kiro opok rai sarwaraun potaurim.  
\v 26 Kiro owon, Juda roasiret woiaka epar moin Jerusalem mena rai, ak osap wäpik rai. Keserna, Kristen roasiret Masedonia provins pak Akaia provins opok akas aiauk turur mianik, kiro roasiret sarwaraun keserin.  
\v 27 Kiro roasiret ak akan woiaka erer oripas ak kiro onok keserin. Epar, Juda roasiret akas karauk omsau pakan roasiret Anut nukan ämän aromoi, akan totomaka sarwaroin. Keserna, karauk omsau pakan roasiret akas pak Juda roasiret sarwaraun enmaksaun osap arauri.  
\v 28 Is kiro sarau patar kurea, aiauk oumoi, osap wäpik roasiret Jerusalem rai aroita, Spen omsau potaun apu opok pote rai, sume rai, ak apwaram.  
\v 29 Is äpu is ak koi apwareanik, Krais nukas ik sareikaun Ämän Eposek erekapu awaroita, ak roianik, akan woiaka näwäu ererai.   
\p
\v 30 O isan Kristen jaiat, iken Näwäu, Jisas Krais nukas ik erek kon sarau maun sare mukowon. Keseria, Anut nukan Osou Näus sareikonuk, ik iken woiok epar momun jaunokot akanun woiokos meiäu. Okon, is ak sakau awarom, isan sarau mesin ak is pak sakau tai raumoi, Anut sakau aurna, kos is sareirai.  
\v 31 Karauk roat Judia provins rai akan woiaka Jisas mesin epar mau wa akas is aru murauri, okon, akas is akan ipiakapan imäiraun Anut auraiei. Ak nais Anut auraiei, Kristen roasiret Jerusalem mena rai, ak woiaka erer oripas kiro aiauk karauk omsau pakan Kristen roasiret pakan owaiei.  
\v 32 Anut nukasar is ak rawa kowaun aironuk, kiro epar is ak rawa kowam. Is woi erer orip ak rawa koumoi, ak pak erek sume rawam, okon, ik ika ika sakau muratäi rawau.   
\p
\v 33 Isan ämän pataraun, is Anut aurim, kos ak pak erek rawai. Kos karar iken woiok päurar rawaun sakau ikai. Kiro epar!   
\c 16  
\s1 Pol nukas kon karauk ämän Rom roasiret awarowon.  
\p
\v 1 Is rusapai karauk ämän awaraurim, iken äpinok Fibi ak rawa kounuk, akas ko jekur kamäiei. Ko kon sarau Senkria menan Kristen roasiret sarwareäu.  
\v 2 Ko Näwäu nukan sarau asir, okon, ko ak pak rawaun imäiäiei. Anut nukan roasiret akas karauk roasiret kamwareäi senek, ak ko kamäiei. Ko karauk osap wäpik akas ko isanaraiei. Owon, kos roasiret sosop sarwareanik, isaka nais sareirowon.   
\qm1
\v 3 Is Prisila, Akwira ori ‘pere’ awatom. Au is pak Krais Jisas nukan sarau erek miäum.  
\v 4 Karauk ses opok, is usu orip, awas is sareiroirin. Karauk roat akas au akwataun itok, utianik, au awan enmawasaun wa ronkateäir au is sareiroirin. Isas karar au ‘pere’ awatau wa, karauk omsau pakan Kristen roasiret is pak rai akas nais au ‘pere’ awatoi.   
\qm1
\v 5 Roasiret ak awan owa tup aparaun koi tururiäi is ak nais ‘pere’ awarom.   
\qm1 Isan jai, Epinitas ko nais is ‘pere’ aurim. Is konun woias meieäim. Ko karar amke Esia provins opok kon onok aru pakan ätäi pirirmoi, Krais mesin wou epar mowon.  
\qm1
\v 6 Akas isan ‘pere’ ämän Maria aurwe. Ko nais Jisas nukan sarau asir. Ak äpu ko ak mesin sarau sakau mianik, sarwareäu.   
\qm1
\v 7 Ak isan ‘pere’ ämän Andronikas, kon wau Junias ori awatowe. Au Juda roasiret ori, is senek, au is pak erek karapus owa raumun. Amke au awan woiawa Krais mesin epar moirin. Rai rai, ruris is isan woi Krais mesin epar momin. Au Jisas nukan ämän oi arianik, kon sarau eposek senes miäirin. Karauk roasiret akas awan onok eposek apwatianik, awan ämän tainoriäi.   
\qm1
\v 8 Ak isan jai Ampliatas isan ‘pere’ ämän aurwe. Is konun woias meieäim. Ko ik pak Näwäu nukan onok karar tainoriäum.  
\v 9 Ak isan ‘pere’ ämän Urbanus aurwe. Ko is pak Krais nukan sarau karar miäumur.   
\qm1 Ak isan jai Stakis nais ko isan ‘pere’ ämän aurwe. Is konun woias meieäim.  
\qm1
\v 10 Ak isan ‘pere’ ämän Apeles aurwe. Ko usu sosop owon, sinuk, kon wou Krais mesin epar mowon, kiro utau wa. Kiro onokun, ik äpu ko epar Krais nukan sarau ro senes.   
\qm1 Ak Aristobulus nukan tupsiu pak isan ‘pere’ ämän awarowe.  
\qm1
\v 11 Ak isan ‘pere’ ämän Herodion aurwe.   
\qm1 Ko Juda ro ko is senek. Ak isan ‘pere’ ämän Näwäu nukan roasiret ak Nasisas nukan owa raiäi awarowe.  
\qm1
\v 12 Traifina, kon jauk Traifosa kiro asiret oiroror au Näwäu nukan sarau sakau miäir akas isan ‘pere’ ämän awatowe.   
\qm1 Isan jai Persis ko nais Näwäu nukan sarau sakau miäu. Is kiro asir mesin woias meieäim. Ak kiro asir nais isan ‘pere’ ämän aurwe.  
\qm1
\v 13 Rufus ko Näwäu nukas kon sarau ro sare monuk, kos kon sarau erekapu jekur miäu. Ak isan ‘pere’ ämän ko pak kon anak pak awatowe. Kon anak ko isan ani senek kos is jekur kameiriäu.   
\qm1
\v 14 Ak isan ‘pere’ ämän Asinkritas, Flegon, Hermes, Patrobas, Hermas pak karauk roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar moin ak pak rai awarowe.   
\qm1
\v 15 Ak isan ‘pere’ ämän Filologus kon wau Julia ori awatowe. Nerius kon äpiauk pak, Olimpas pak karauk roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin ak pak rai isan ‘pere’ ämän nais awarowe.   
\qm1
\v 16 Ak erekapu akan woiakas akakanun meiemoi, ipiaka atotianik, isan ‘pere’ ämän aräiei.   
\qm1 Krais nukan roasiret ak mena atap atap tururiäi, akas akan ‘pere’ ämän awaroi.  
\s1 Pol nukas Rom roasiret sakau tai rawaun ämän awarowon.  
\p
\v 17 O jaiat, is ak ruris sakau ämän awaraurim. Ak jekur aparwe! Owon, karauk sätäiäi roat akas ak atap atap inäi maraiei. Kiro onok pakas roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro utaiei. Kiro sätäiäi roat akas ak meter Anut nukan ämän roin oi kuremoi, akas akan ämän atap tamareäi. Ak kiro sätäiäi roat äpu mareanik, mekesirak aroinai, ak pak wa rawau.  
\v 18 Kesek roat ak iken Näwäu, Krais nukan sarau wa miäi. Ak akan enmaksaun nepipirmoi, onok aru maun karar ronkat oiäi. Ak akan ämän karauk roat akas epar äiäun rai, roasiret ronkat eteinak orip amiaka ateanik, jokokwariai. Keserna, ak Anut nukan apu utiäi.  
\v 19 Roasiret erekapu ak akan woiaka Jisas mesin epar mianik, Anut nukan onok eposek tainorin ämän roin. Keserianik, is akanun isan woi ereru. Utianik, isan ronkat ak onok eposek maun onok jekur äpu mianik, tainoraiei. Utianik, ak onok aru maun onok äpu moinai, kiro oi sauk mowe.   
\p
\v 20 Anut ko woiaka päurar rawaun nukan onoktapau. Kos kurte Satan nukan sakau ak opok rau erekapu aru monuk, Satan ko akan isorak inkaruru rawai.  
\p Is Anut keser aurim, “Iken Näwäu, Jisas kon wou näu oripas ak sarwarai.”   
\p
\v 21 Timoti ko isan sarau jai kos ak ‘pere’ awarou. Lusius, Jeson, Sosipater ak Juda roat is senek, akas nais ak ‘pere’ awaroi.   
\p
\v 22 Is Tertias, isas Pol nukas ämän äiewon, ämän roianik, ak okoro pas jer we marom. Is nais Näwäu mesin woi epar momin, isas isan ‘pere’ ämän awarom.   
\p
\v 23 Gaias nukas is kon owa imäirianik, jekur kameiriäu. Kos Kristen roasiret erekapu kon owa koi tururna, kamwareäu. Kos nais ak ‘pere’ awarou.  
\p Erastus ko okoro näu menan aiauk kameäu ro, ko iken jaunok Kwartus awas ak ‘pere’ awaroir. [  
\v 24 Is Anut keser aurim, “Iken Näwäu, Jisas Krais nukas kon wou näu oripas ak sarwarai. Kiro epar”]   
\s1 Pol nukas Anut jou murianik, kon ämän patarwon.  
\p
\v 25 Keserianik, rusapai ik Anut jou murau. Kosar nukan Ämän Eposek is ätär murowon akan woiaka ko mesin epar moin kiro sakau maronuk, ak kon onok tainoraiei. Kiro senek, isas roasiret keseriar awareäim. Isas Jisas Krais nukas ik imäikaun ämän roasiret awareäim. Omnokou ate mowon ses opok, koi kiro ämän ämäi rawon. Rusapai, Anut nukasar amop mowon.  
\v 26 Utianik, rusapai kon Ämän Eposek kiro nukasar ik kon sarau roasiret ätär mukou. Kiro ämän Anut nukan ämän roianik, areain roat akas Krais mesin jer wein kiro rusapai amop peu. Anut nuka ko orip orip raiäu, ko ik sakau aikonuk, ik roasiret akan amiakap kiro Ämän Eposek ämäi rawon amop mota, karauk omsau pakan roasiret erekapu äpu mianik, ak konun akan woiaka epar momoi, kon onok jekur tainoraiei.  
\v 27 Anut ko karar ko ronkat näwäu orip, kos Jisas Krais ik sareikaun äsimorwon, okon, ik kon enip orip orip jou murau. Kiro epar.