\id PHP - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h Filipai 
\toc1 Filipai 
\toc2 Filipai 
\toc3 Fil 
\mt1 Filipai  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Jisas ko ätäi omar oik tone raunuk, woisan 32 orip manonuk, Pol ko Rom näu mena karapus owa kurena rawon. Ko kiro opok rai rai, Filipai roasiret jer we marianik, Epafroditus nuronuk, kos Filipai roasiret pote arowon. Pol ko kiro roasiret mesin wou näu sarewon. Owon, akas ko karapus owa raunuk, osap seperianik, Pol surmuruna, ko kiro osap owon. Keseria, Pol ko wou erer orip kiro roasiret ‘pere’ awaromoi, jer we marowon. Kos ak keser awarowon, “Ak owo usu owaiei ak woiaka erer orip rawaiei, owon, Jisas ko ak pak rau. Ak sätäiäi roat akan ämän wa rowau. Ak Juda roasiret akan sintore ämän wa tainorau, owon, kis ak wa sarwarai. Akan woiaka Jisas mesin epar mai kiro epar kos ak sarwarai.  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-11 Pol nukas roasiret woiaka erer orip rawaun ämän awarowon.  
\io1 1:12-30 Pol nukas nuka opok owo onok pewon mesin awarowon, “Is okoro opok usu näwäu oumoi, tätäi näwäu oi raim. Utianik, Jisas Krais nukas is sareironuk, is woi erer orip raim.”  
\io1 2:1-30 Krais ko usu näwäu oumoi, tätäi owon senek ik nais kir päurar raumoi, usu owam.  
\io1 3:1-21 Pol nukas Filipai roasiret awarowon, “Sätäiäi roat akan tamariäi roat näunäu akas akan ämän awarona, ak akan ämän wa rowau.”  
\io1 4:1-23 Pol nukas Filipai roasiret päurar rawaun ämän awaromoi, kon ämän patarwon.  
\c 1  
\s1 Pol nukas Filipai näu mena pakan roasiret jer we marowon.  
\p
\v 1 O Filipai näu menan roasiret, Anut nukan roasiret Jisas Krais mesin woiaka epar moin roasiret is ak okoro jer we marom. Akan kamwareäi roat näunäu pak akan sarwareäi roat nais erek jer we marom. Is Pol. Timoti ko is sareiriäu. Iu Jisas Krais nukan sarau roat ories, ak Filipai roasiret jer we maromur.   
\p
\v 2 Is Anut auriaim, iken momonek pak iken Näwäu, Krais Jisas, awas ak sarwareanik, onok eposek rawaun ätär mareanik, akan woiaka äiäurar rawaun näwäu arai.   
\p
\v 3 O jaiat, Is ak mesin ronkatwareanik, Anut orip orip jou muriäim.  
\v 4 Is ak mesin woi erernuk, Anut orip orip ak sarwaraun auriäim.  
\v 5 Akas is sareirianik, erek sarau karar mia, ik Anut Nukan Ämän Eposek Jisas Krais mesin karauk roasiret awarona, koi rusapai rai, okon, woi erernuk, Anut jou murim.  
\v 6 Is äpu kiro mesin ronkat sakau orip, Anut nukas ak opok sarau eposek maromara, kiro sarau wa meiäi, keseriar pote Jisas Krais ätäi kowaun omre opok potai.   
\p
\v 7 Is ak mesin orip orip ronkatwareanik, is akanun woias meieäim. Isan ronkat kiro onok eposek. Ak erekapu isan sarau jaiat sarau mianik, Anut nukas nukan Ämän Eposek roasiret araun irowon roasiret awaraiei. Is karapus owa raita rai, is ämän wasarewareäi roat akan amiakap tai raita, Anut nukan ämän epar awaroita rai, ak Filipai roasiret Anut nukas ik erek sareikeäu.  
\v 8 Anut ko is okoro ämän awarom epar ko äpu momara, okoro epar ämän ätär marai. Jisas Krais nukas ak mesin kon wous meieäu senek, isan woias ran akanun keseriar meieanik, ak pak rawaun sakau ronkateanik, ak okoro ämän epar senes awaraurim.   
\p
\v 9 Ak sarwaraun is Anut keser auriäim, Anut nukas ak karauk roasiret mesin woiakas meiäi onok ätär maronuk, ak äpu maiei. Keseria, aka owo onok eposek ra owo onok aru äpu mianik, akasar akan onok jekur wasarewe.  
\v 10 Keseria, ses karar karar opok, ak onok eposek sare maiei. Keseraiei pote tawa Krais ik wasareikaun kowai omre opok akan enmaka opok ämän wa maraiei, ak ukun wäpik tuku rawaiei.  
\v 11 Keseria, akas onok eposek erekapu, Anut nukas ik owose rawaun aikowon senek, kiro Jisas Krais nukas amop ikowon senek maiei. Ik Anut nukan onok eposek äpu mianik, kon enip eposek senes jou muruta, karauk roat akas kon enip kämioik jou muraiei.   
\p
\v 12 O jaiat, is Rom näu mena owo onok aru is opok keseiroin is ak kiro jekur äpu maun awarom. Kiro onok roasiret Anut nukas ik Jisas Krais nukan Ämän Eposek awaraun äsimoikowon rowaun kiro onokus ak tämarau wa. Kiro onokus roasiret sosop Jisas mesin woiaka epar maun keserin.  
\v 13 Keseria kiro marai roat omsau kamwareäwon ro nukan ou kameäin pak karauk roasiret pak ak äpu moin is Jisas Krais nuka mesin karapus raim.  
\v 14 Is karapus owa raita raita, jaunokot sosop ak Jisas mesin akan woiaka epar moin akas Anut nukan ämän roasiret sakau mare arianik, ak iminäu wa. Is karapus owa raita, Anut nukas sareirnuk, aparin, okon, ak ran Anut nukas sarwaraun rai akan woiaka epar sakau moin.   
\p
\v 15-17 Kiro epar, karauk roat akan woiaka epar moin ak Krais nukan ämän roasiret awareäi, owon, ak is mekesirap ämän momana, isan omoi owaun keseriäi. Kiro roat ak akan enmaka oik jou maun Krais nukan ämän roasiret awareanik, ak ronkat aru oripas keseriäi. Utianik, akan ronkat, is karapus owa raita, karauk usu is opiap maun keserin. Karauk roat akan woiaka is opok mianik, Jisas Krais nukan ämän roasiret mareäi. Kiro roat ak äpu is okoro opok Anut nukan ämän sakau maromin, ak isanun woiakas meieanik, is sareiromoi, Anut nukan Ämän Eposek awareäi.  
\v 18 Kiro owo onok is opok keseri, kiro is ronkat sosop wa oim. Akan onok kiro keseriäi kiro epar ra, kiro sätäurai ra, kiro ak erekapu Jisas Krais nukan epar ämän roasiret awarorai. Kiro onok epar keseriäi, okon, is woi ereru.  
\p Epar senes, is orip orip woi ererianik, nepipir rawam.  
\v 19 Is äpu, akas is sareiräun akas Anut auriäi, keseria Jisas Krais nukan Osou Näus is sareirianik, okoro omoi raim pakan imäirai.  
\v 20 Is sakau ronkatem, tawa is eposek rawam, okon, is sakau tai raita, wasareiriäi roat näunäu amiakap araun oior wa nai. Is akan amiakap sakau mianik, Anut nukan ämän awaraun wa iminäm. Is rawam opok ra, karauk roat akas is iworona, meiäm opok ra, is kiro onok rusapai meter pak keseriäim senek, karauk roat isan onok aparianik, Krais nukan enip jou muraiei.  
\v 21 Isan ronkat kesek, is okoro omnokou opok raita rai, is Jisas Krais nukan sarau karar muram. Is roat akas iworona, meieita rai, isan ronkat kiro eposek senes, is omoi eposek oita, Krais pak rawam.  
\v 22 Utianik, is roat akas iworona, wa meieita, awau raita rai, is Jisas Krais nukan sarau wa utam. Keseria, is äpu wa, is awau rawam ra, iworona, meiäm rä. Owo onok eposek senes?  
\v 23 Is ronkat oiroror orip. Kiro ronkat oiroros is reuriäir, okon, ronkat karar sare mau senek itok wa. Isan ronkat näwäu kesek, meieanik, okoro omnokou utoita, Jisas Krais pak omar oik rawam.  
\v 24 Utianik, is ak sarwaraun mesin okoro omnokou opok awau raim, kiro sarau näwäu senes.  
\v 25 Is sakau ronkateäim, is ak mesin wa meiäm, awau rawam. Is äpu is meiäu wa, awau raianik, ak pak koi raumoi, ak Anut mesin woiaka epar maun sakau sarwaroita, aka nepipirianik, woiaka erer rawaiei.  
\v 26 Is ak rawa ätäi koi raita, ak Jisas Krais nukas is opok onok eposek keserwon aparmana, ak kon enip näwäu jou muraiei.   
\p
\v 27 Kiro ämän näwäu, ak Krais nukas kon Ämän Eposek jekur tainoraun awarowon senek keseraiei. Ak kiro onok keserna, is ak koi apwaram ra, wa koi apwaroita rai, ak woiaka karar mianik, sakau tai raia, ak roasiret Anut nukas Jisas Krais äsimornuk, kowon awarona, roasiret akas kiro Ämän Eposek senes is airaiei.  
\v 28 Ak sakau tai raianik, akan iwäi jaunakat apwaroinai, wa iminewarau. Ak kiro onok keserna rai, kiro epar senes, akan iwäi jaunakat akas äpu maiei tawa Anut nukas ak aru marai. Ak, roasiret woiaka epar moin, tawa kos imwarai.  
\v 29 Kesernuk, ak erekapu woiaka karar momoi, jekur tai rawe. Anut nukas ak Jisas Krais nukan sarau muraun sakau arowon. Ak Anut nukas Krais mesin woiaka epar mowe, kiro ämän karar awarau wa. Kiro karar wa. Ak ko mesin woiaka epar mianik, usu näwäu oumoi, ko tainoraun awarowon.  
\v 30 Ak is Filipai näu mena usu näwäu oimin apairoin. Rom akan näu mena ran usu näwäu oimin roin senek ak ran keseriar kiro onok Krais nukan sarau muraiei mesin ak usu kesek ourai.   
\c 2  
\s1 Ik Krais nukan onok tainoria, iken enmok jou wa mau.  
\p
\v 1 Keserianik, is karauk ämän awaraurim: Ak Krais pak pasariäi, kos ak päurar rawaun sakau ariäu ra? Ak kon wouti äiäurar rawaun onok oin ra? Ak nukan Osou Näu pak rai ra? Ak karauk roat mesin woiakati mareanik, sarwareäi ra?  
\v 2 Ak kiro onok keserna rai, is ak sakau awarom, kiro akas is näwäu woi erer muroi. Ak ronkat karar orip sareanik, aka aka mesin woiakas meieanik, Osou karar orip rawe.  
\v 3 Ak aka mesin karar wa ronkateinai, nepipirianik, akan enmaka oik wa jou mowe. Ak ika ronkat eposek orip äianik, karauk roat ak ronkat eposek wäpik rai wa ronkatewe, utianik, karauk roat akan enmaka ran oik marowe.  
\v 4 Ak akanun karar wa ronkatewe, utianik, ak karauk roasiret atap atap erekapu ak mesin ronkatenai, sarwaraiei.   
\p
\v 5-6 Jisas Krais nukan ronkat eposek senes, ak ronkat keseriar owe. Kon ronkat kesek: ko okoro omnokou opok kowau wa opok, ko epar Anut senes rawon. Keseria, ko Anut nukan raiäu onok senek oumoi, rawaun sakau ronkatäu wa.  
\v 7 Kosar kiro onok eposek utomara, sumkäineanik, okoro omnokou opok koi sarau ro senek sarewon.  
\v 8 Roat ak ko ro senek pewon aparin ko nukasar kon enip oik jou mau wa. Ko Anut nukan ämän orip orip tainoria pote meiewon, ko am äpäs opok wena, meiewon. Onok aru miäin roat kiro onok pakas meiäi senek, kiro aru senes.  
\v 9 Kiro onokun, Anut nukas ko ätäi awau siräi murianik, kon enip kämioik muruwon. Kon enip näwäu senes, karauk enmaka erekapu itimware rau. Kos roasiret kamwaraun sakau nuruwon.  
\v 10 Keseria, Jisas nukan enip opokas roasiret omar oik rai ra, roasiret omnokou opok rai ra, roasiret omnokou uru rai ra, ak ko nepukup uoraka sur wäiei.  
\v 11 Keserianik, roasiret akas kon enip oik jou mia sakau äiäiei, “Jisas Krais ko Näwäu, ko sakau näwäu orip.” Ak keser äianik, momonek Anut nukan enip kämioik maiei.   
\s1 Ik roasiret akan amiakap arou senek jere rawau.  
\p
\v 12 O jaiat, Jisas Krais nukas kon momokun ämän erekapu tainorwon senek, is meter ak pak raita, ak keserin rusapai ran Anut nukan ämän tainornai, keseriar keserwe. Is ak Anut nukan ämän tainorin apwaromin rusapai ran erekapu kir keserwe. Anut nukas akan onok aru pakan ätäi imwarowon, okon, ak omnokou opok rainai, imine orip kiro onok keseraiei.  
\v 13 Anut nukas ak sakau aromara, akan woiaka sakau miäu, keseria, kon ronkatis ak owo sarau maun awaronuk, tainornai, sarau momana, ak eposek rawaiei.  
\v 14 Ak owo sarau maiei, kiro mesin woiaka aru momoi, keninianik, aka aka wa ketäiäu.  
\v 15 Kesermana, kar ros akan woiaka aru moin woiaka uru wa aparaiei kiro akan enmaka opok ämän mau senek wa. Ak onok aru orip wa rawaiei, ak Anut nukan mokoit senek raia, roasiret onok aru miäi amiakap onok eposek arou jereäu senek ak ran keseriar roat apu ätär marowe.  
\v 16 Ak isan mokoit senek sarenai, kiro ämän Anut nukas roasiret orip orip rawaun arai awarowe, ak kiro onok keserna rai, tawa Jisas Krais wasareikaun kounuk, is ak mesin näwäu woi erernuk, nepipiram. Kiro ses opok ak mesin äiäm, “Is sarau näwäu erar mau wa, is isan oisau erar tätäirau wa.”  
\v 17 Is okoro ämän awaraurim mesin ronkatewe. Anut nukan ämän eposek isas awaromin aka roianik, Krais mesin woiaka epar moin. Kiro akan woiaka epar moin kiro Anut kamuk raiäi roat akas Anut nukan patan opok jou muria, opur makeäi senek ak akasar Anut nurin. Is Rom akan marai roat akas iworona, meieita rai, kiro Anut kamuk raiäi roat akas an wain opur opok eposek saräun kouriäi senek, isan karian kournuk, Anut nuram. Keseria, kiro onok penuk, is woi ereru. Ik erek Anut mesin meieäum.  
\v 18 Ak isan meiäun ses ronkatäiei keseriar ak ran erek woiaka erernai nepipirwe.   
\s1 Pol nukas Timoti pak Epafroditus Filipai äsimwatonuk kowaun äiewon.  
\p
\v 19 Utianik, is Timoti ak apwaraun ak rawa äsimoraurim. Jisas Näwäu nukas io aironuk, is Timoti äsimorta, ak rawa potai. Ko ätäi koianik, ak eposek rai aironuk, is ak mesin ekep wa ronkatwaram.  
\v 20 Karauk roat is pak rai akas ak eposek rawaun sarwaraun mesin wa ronkatwareäi. Timoti karar ko isan ronkat senek orip, okon, is ko ak rawa äsimorta, potai.  
\v 21 Is ronkatem, Karauk roasiret ak aka mesin ronkateanik, Jisas Krais nukan sarau mesin wa ronkateäi.  
\v 22 Timoti ko ro eposek, ak kiro äpu murin, mokois kon momok sarau sareäu senek kos is sareirnuk, iu erek Jisas Krais nukan Ämän Eposek roasiret awarosa, karauk roasiret akan woiaka epar miäi.  
\v 23 Utianik, is äpu wa, is karapus owan utoirona, manam ra, wa utoirona, manam rä, owo onok is opok keseraiei äpu moita, Timoti ak apwaraun äsimorta, ak rawa potai.  
\v 24 Utianik, is Näwäu nukas apu sare murai, is sakau ronkatem, is ekep wa rawam, isakasar ak koi apwaram.   
\p
\v 25 Isan ronkat kiro eposek, akan jaunaka Epafroditus ätäi rusapai ak rawa äsimorta, potai. Ko isan amai senek, iu Anut nukan sarau erek miäumur. Ko marai ro senek sakau tai raianik, Anut nukan ämän epar senes roasiret awareäu. Akasar ko is sareiräun äsimorna, kowon.  
\v 26 Ak ko sip näwäu owon ämän roumana, akas ko mesin woiakati moin. Ak kiro onok keserin roumara, kos ak mesin wou aru momara, ak apwarau potaun sakau ronkatewon. Kesernuk aparia, is ko ätäi ak rawa äsimorta, potaun ronkate raim.  
\v 27 Epar, ko sip näwäu owon ak roin, kiro epar senes, ko meiäun rauk seruwon, utianik, Anut nukas konun wouti momara, kon sip ätäi eposek sare murowon. Anut nukas ko mesin karar wouti mau wa, ko isanun erek wouti mowon. Anut ko äpu is karapus owa usu orip raimin, okon, is usu näwäu oianik, woi aru senes maun utoirea, ko ätäi Epafroditus jekurwon.  
\v 28 Kon sip manonuk, is ko ak rawa äsimorta, potaun sakau ronkatem. Ak ko aparianik, akan woiaka näu sarena, is ak mesin ekep wa ronkatwaram.  
\v 29-30 Jisas nukan onok keseraun tainoria rai, woiaka erer orip akan jaunaka imäiewe. Ak karauk roat ko senek, akan enmaka kämioik maraiei. Ko nuka mesin ronkatäu wa, Krais nukan sarau sakau maun usu näwäu oumara, meiäun rauk seruwon. Ak atapuk rain, is sareirau senek wa, okon, ko koumara, is sareirowon.   
\c 3  
\p
\v 1 O Jaiat, is kiro ämän patarianik, awarom, “Ak Näwäu pak pasarnai, akan woiaka erer rawaiei!”  
\s1 Inok ro ko kon wou epar momara, Jisas tainorai, ko tuku rawai.  
\p Is ak amke jer we mareanik, kiro sät äiäi roat akas sätwareäi mesin ätäi awaraurimin. Rusapai, kiro ämän mesin ätäi jer we mareanik, awarom kiro usu wa.  
\v 2 Is awaromin, kiro roat onok aru miäi. Ak apwaroinai, jekur tai rawe. Ak roat aru senes ak män aru roat tukwareäi senek. Kiro onok aru miäi roat akan ronkat näwäu kesek; roat Anut tainoraun amke akan enmak kerau patiraiei, okon, kiro roat ak karauk roat imwareanik, akan enmak kerau patiraun sakau miäi.  
\v 3 Ak kiro onok mesin akan woiaka epar wa mau. Kiro roat keseriäi ak Anut nukan amukup roat eposek wa. Wa senes, wa! Ik epar Anut nukan roasiret senes, owon, Anut nukan Osou Näus sareikonuk, ik Anut nukan enip jou mianik, kon sarau miäum. Jisas Krais nukas sareikowon mesin ik woiok ereru. Ik iken enmok jou wa mau, iken sarau mesin karar sosop wa ronkatäu. Ik Jisas nukas ik sareikaun karar ronkateäum.  
\v 4 Kar ro kon sarau pakas Anut nukan amuk opok eposek rawaun ronkatäu senek wa. Kiro onok pakas eposek sarein maro, isakas ro erekapu itimwarowom.  
\v 5 Is isan anias ami taiewon ses opok, pote omre 8 opok isan enim kerau patirin. Is Israel ro, Benjamin nukan askanai, Ibru akan karian senes. Kiro sintore ämän Moses pak karauk askanai akas ikoin, is Parisi ro sareanik, kiro sintore ämän erekapu tainoriäimin.  
\v 6 Is Anut nukan sarau sakau maun ronkateanik, roasiret Jisas Krais mesin woiaka epar moin aru mareäimin. Isan ronkat kiro Anut nukan ronkat eposek rai keseriäimin. Isan ronkat, roasiret ak sintore ämän tainoria eposek rawaiei rai keseriäimin. Karauk roasiret is ro onok aru miäim rai enmap wa araiei.  
\v 7 Is kiro sintore ämän tainorianik, roat erekapu itimwareäimin. Utianik, rusapai is ätäi kiro onok aparmin, kiro näwäu wa. Jisas nukas erekapu itimori rau.  
\v 8 Epar senes, rusapai is äpu isan meten onok aru. Kiro onok erekapus is Anut nukan amukup eposek rawaun wa sareirai. Is kiro onok erekapu utam. Is kiro ronkatem, “Is Krais Jisas äpu mom, ko isan Näwäu, is kon kaima peanik, isan onok aru erekapu utomoi, ätäi onok eposek is opok päun ronkatäu wa. Is isan sarau pakas Anut nukan amukup eposek rawaun ronkatäu wa. Kiro meten onok is utom, owon, kiro onok aru, keseria, is Krais karar tainoram.”  
\v 9 Keseria, isan ronkat erekapu Jisas Krais pak pasaram, is keser ronkateäim, isakan sakaus ik Juda akan sintore ämän tainoriäimin. Kiro onok keserta, Anut nukan amukup ro eposek airaun rai keseriäimin. Is rusapai kiro onok keseriäimin kiro sumkäinem. Rusapai Krais mesin karar woi epar monuk, ko is sareirianik, isan onok aru pakan ätäi imäironuk, Anut nukan amuk opok eposek raim.  
\v 10 Isan woi erekapu Krais nurita, kos karar sareraun raim. Keserita, isan woi uru Jisas Krais jekur äpu maun ronkatem. Ko meieanik, ätäi awau siräinuk, Anut nukas ko sakau nuruwon. Rusapai is Krais nukan sakau kon sarau muraun is iraun aurim. Krais ko okoro omnokou opok raumara, usu tätäi pak näwäu owon. Rusapai is ran ko usu näwäu owon senek is kon kaima owaun keseraurim. Roat akas Jisas wena, meiewon senek isan ronkat ak is iworona, meiäm kiro keseraiei kiro itok.  
\v 11 Is Krais keser äpu mianik, is sakau ronkatem, “Tawa is meieita, is nais Krais nuka senek ätäi awau siräiäm.”   
\s1 Pol nukas osap eposek owaun kirikiri maun kurteäu.  
\p
\v 12 Isaka onok eposek orip Jisas senek sareanik, tuku nepipir raim rai äiäu wa. Is kiro osap eposek Krais nukas imäirowon owaun mesin sakau moram.  
\v 13 O jaiat, ak äpu mowe, isan ronkat kiro osap eposek epar senes owau wa. Karar onok karar keseram. Owo onok erekapu miäimin mekesirap kureita, owo onok tawa maun ronkat sakau owam.  
\v 14 Kiro onok keserita, pote is kiro osap eposek owam. Kiro omre Jisas nukas is ko pak rawaun sare mowon, pote isan meiäun omre is kon onok tainoria, Anut nukas kiro osap eposek tawa omar oik irai.   
\p
\v 15 Mokoi akan ronkat utomoi, roat näu näu sareanik, ronkat eposek orip, ik Jisas nuka mesin woiok epar momun roasiret, ik ronkat karar mia, kon onok tainorau. Utianik, akan ronkat atap raunuk rai, Anut nukas owose onok eposek tainoraun ätär marai.  
\v 16 Anut nukas karar ik owo onok tainoraun aikai, ik kiro onok karar orip orip tuku tainorianik, ariäu.   
\p
\v 17 O jaiat, ak isaka raim senek rawe! Ik ak pak raianik, onok eposek ätär maromun senek akas ran keseriar keserwe. Karauk roasiret akan mena rai, ak isan onok eposek tainoriäi. Ak akan onok tainorwe.  
\v 18 Is okoro ämän orip orip awareäim rusapai ätäi woi aru orip awaraurim. Ak karauk roat akan onok aru wa owau, isakan onok owe. Karauk roat ak onok aru mia, Krais ak mesin meiewon rowau utomana, ko iwäi muriäi.  
\v 19 Anut nukas onok eposek keseriar awareäu, utianik, akan ronkat pakas onok aru keseriäi. Kiro onok aru keseriäi mesin akan oioraka wa neäu. Aka kiro onok mesin nepipirmana, onok aru momana, karauk roasiret kiro mesin awariäi. Kiro omnokou pakan onok keseriäi ak Anut mesin wa ronkateäi, ak akan enmaksaun karar ronkateäi. Kiro keseriäi roat tawa Anut nukas wasarewareanik, up ep näwäu jereäu uru känkurwarai.  
\v 20 Utianik, ikasar roasiret Jisas mesin woiaka epar momun, okoro omnokou kiro iken mena senes wa, iken mena senes kiro omar oik rau. Ik iken näwäu, Jisas Krais omar oikas kowaun woiok erer orip kame raum. Ko iken onok aru pakan imäikaun ro.  
\v 21 Kos koumoi, iken enmoksau aru okoro omnokou pakan oi kuremara, enmoksau kon enipsau awau senek omar oik rawaun mukai. Ko kiro onok kon sakau näwäus keserai. Kiro sakau kararas osap erekapu turur monuk, erekapu kon ämän tainorna, kiro sakaus ak kamwarai.   
\c 4  
\p
\v 1 Keseria, isan jaiat, is ak mesin woi meiemara, ak mesin ronkat sosop mareäim. Isan ronkat is ak rai opok pote tarwaroita, ik erek turur rawaun rai ronkateäim. Ak Krais Jisas pak pasar raumana, kon onok tainoria, kiro keseriäi mesin isan woi ereriäu. Keseria, o isan jaiat, is okoro jer we marom mesin jekur ronkatewe. Ak Näwäu akan woiaka uru moinai, kon onok sakau tainorwe.   
\p
\v 2 O Iuodia Sintike ori, karauk roat akas au awaka awaka ketäiäir mesin airoin roimin, okon, au rusapai okoro jer we matom. Au Anut nukan asiret ori, is au awatom, kiro onok aru utoinair, awan ronkat Anut mesin karar mower.  
\v 3 O Sisikus, na ran is sareiräun aisom, Nan enmat onoktapau kiro ‘na roasiret turur mareäum’. Na roasiret sarwaraun ro, keseria is na kiro asiret ori sarwatota, ätäi jaiatäurair rai na aisom. Amke is Anut nukan Ämän Eposek roasiret awaromin Klemen karauk sarau roat pak akas is sareirna, kiro asiret oirori ran erek is sareiräun sarau sakau moirin. Kiro onok keserin, Anut nukas kiro roasiret akan enmaka omar oik buk opok jer we marowon. Kiro buk opok roasiret ak Anut pak orip orip awau rawaun akan enmaka jer we mowon rau. Kiro is sareiroin senek nas kiro asiret ori ran sarwataun aisom.   
\p
\v 4 Keseria, is rusapai ak erekapu awaraurim, ak Näwäu pak pasarin ak orip orip kiro mesin ronkatenai, woiaka uru nepipirwe. Is ätäi ak awaraurim, ak orip orip woiaka uru nepipirwe.  
\v 5 Is awarom ak ämän eposek pak onok eposek karauk roasiret opok marowe, owon, Näwäu ätäi kowaun omre rumukäu wa.  
\v 6 Kar osap mesin ronkat sosop wa owau. Owo usu näwäu tararnai, kiro usu jäkäi maraun Anut aurwe. Kos ak sarwaraun aurwe. Ko ak sarwarnuk, akas ‘pere’ aurwe.  
\v 7 Ak Anut keser aurna rai, Anut nukas akan woiaka päurar rawaun arai. Kon wou päurar raiäu onok kiro eposek senes, ik erekapu äpu mau senek wa. Ak akan woiaka Jisas Krais mesin epar moin, kos ak kamwaronuk, akan ronkat pak woiakas pak ko pak orip orip jekur pasar rawaiei.   
\p
\v 8 O jaiat, okoro isan pataraun ämän, owo osap epar senes, owo osap roasiret akas oik miäi, kiro osap mesin ak jekur ronkateinai, keseraun awarom. Owo osap Anut nukan amuk opok eposek, owo osap tuku senes, owo osap roasiret sarwareanik, akan woiaka karar miäi, owo osap roasiret akas eposek äiäi, kiro osap kesek mesin ak ronkatäun awarom.  
\v 9 Is ak pak raianik, isan ämän awaroita, ak jekur roumana, isan ämän tainorin. Is ak kamuk owose raiäim ak apairoin, rusapai ak kiro onok tainornai, isan ämän jekur tainorwe. Ak kiro onok keserna rai, Anut ko kesek roasiret ak päurar rawaun ronkat ariäu. Ko ak pak raumara, sarwarai.   
\p
\v 10 Is rusapai nepipirianik, ak mesin Anut jou murim. Owon, ak is mesin ronkateanik, ätäi sareiroin. Is äpu ak orip orip is ronkateiriäi, sinuk, is sareiräun apu itanäu senek wa.  
\v 11 Is ak kar osap mesin wa sareirowe rai äiäu wa. Is äpu owo onok taraironuk, kiro itok, isan woi päurar raiäu.  
\v 12 Epar senes, karauk omre opok karauk osapun wasareäim, karauk omre opok is osap sosop oiäim. Karauk ses is o sosop jeäim, karauk ses is sou raiäim. Owo onok is opok peäu, kiro itok, orip orip isan woi päurar raiäu.  
\v 13 Krais nukas is sakau muronuk, kon sakaus is owo onok keseraun itok.   
\p
\v 14 Is usu orip raita, akas is owo osap sareiroin mesin isan woi ereru.  
\v 15 O Filipai roasiret, ak okoro rusapai jer we marom mesin ak äpu. Is Masedonia provins utomoi, Anut Nukan Ämän Eposek amke roasiret mare koimin ses opok, karauk menan roasiret akas is sareirau wa, akas karar is sareiriäin. Akas karar is owo osap wäpik raita, iriäin.  
\v 16 Is Masedonia provins utomoi, Tesalonaika mena koi raimin opok, akas is osap iraun utoirau wa, ätäiar sareiroin.  
\v 17 Is kiro ämän mesin akan osap owaun awarau wa. Ak kiro onok eposek is opok keserin Anut nukas kiro aparmara, kos ak tawa, osap sosop arai.  
\v 18 O jaiat, is okoro jer we marom, kiro osap akas Epafroditus nuruna, koi ironuk, oimin mesin ‘pere’ awarom. Is rusapai kar osap wäpik saräu wa. Utianik, ak osap is karar irau wa, akas kiro osap iroin kiro osap sou eposek Anut nuriäi senek. Ak kiro keserin Anut nukas kiro osap oumara, kiro mesin wou ereru.  
\v 19 Utianik, Anut nukan kaima, ko osap sosop orip, okon, ak Krais Jisas pak pasarin, ak owo osap wäpik sarena, kos kiro osap arai.   
\p
\v 20 Anut ko iken momonek, okon, ik orip orip kon enip jou murau. Epar.   
\s1 Isan pataraun ämän.  
\p
\v 21 Ak erekapu Anut nukan roasiret, Jisas Krais pak pasar rai, is ak erekapu ‘pere’ awarom. Isan jaiat Rom näu mena erek raum akas ran ak ‘pere’ awaroi.  
\v 22 Karauk roasiret akan woiaka epar moin pak iken roasiret akan kamwareäwon ro, Sisa nukan owa rai akas nais erek ak ‘pere’ awaroi.   
\p
\v 23 Iken Näwäu, Jisas Krais nukas ak sarwareanik, ak pak raumara, akan totomaka päurar rawaun rai aurim. Epar.