\id JAS - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h Jems 
\toc1 Jems 
\toc2 Jems 
\toc3 Jem 
\mt1 Jems  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Okoro buk Jems nukas jer wewon. Roat sosop akan ronkat Jems ko Jisas nukan amak senes. Jems ko Kristen roasiret Jerusarem näu mena rai akan kamwariäu ro näwäu. Karauk roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar moin ak usu oumoi, imineanik, omsau sau atap atap pote rakurei. Jems ko kiro roasiret jer we marowon. Ko Kristen roasiret owo onok eposek maun mesin jer wewon.  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1 Jems nukas roasiret ‘pere’ awarowon.  
\io1 1:2-8 Ik usu owam, sinuk, iken woiok erer orip raumoi, iken woiok Jisas mesin epar momun kiro sakau me rawau.  
\io1 1:9-11 Osap sosop orip roat pak saruku roat pak akan ämän.  
\io1 1:12-18 Ik Satan nukas ate apaikonuk, onok aru wa mau.  
\io1 1:19-27 Ik Anut nukan ämän erar wa rowau. Ik kon ämän roumoi, tainorianik, sarau murau.  
\io1 2:1-13 Ak karauk roat akan mer aparmoi, kiro roat aru ra, eposek rä, wa awarau.  
\io1 2:14-26 Iken woiok Jisas mesin epar momoi, erar wa rawau. Iken woiok epar mianik, karauk roat ätär maraun sarau eposek mam.  
\io1 3:1-18 Ik iken oiok sau jekur kamau.  
\io1 4:1–5:6 Ik okoro omnokou pakan onok aru erekapu utau. Kesermoi, awau rawaun onok karar tainorau.  
\io1 5:7-20 Ik usu oianik, jekuriar sakau tai raumoi, Anut nuka auri rawau.  
\c 1  
\p
\v 1 O jaiat, is Jems, Anut pak iken Näwäu, Jisas Krais awan sarau ros ak Israel roasiret omsau atap atap pote rai jer we marom.   
\s1 Usu owaun onok.  
\p
\v 2 O isan jaiat, ak usu sosop oumana, woiaka aru wa mau, akan woiaka ererwe.  
\v 3 Owon, ak äpu kiro usu akan woiaka Jisas mesin epar moin ate aparianik, ak sakau tai rawaun oiäi.  
\v 4 Keseria, ak orip orip sakau tai rawe. Kiro onok ak opok sakau päi, ak jekur rawaiei. Keseria, Anut nukan onok ak opok wa ämäiäi. Wa senes wa, akan onok eposek näwäu sarianik, Anut nukan onok erekapu tainoraiei.   
\p
\v 5 Utianik, inok ro ak kamuk ko ronkat eposek wa, ko Anut nukas kiro ronkat eposek nuraun aurnuk, Anut nukasar ko nurai, owon, Anut nukas roasiret akan onok wa wasare marai, ko roasiret erekapu wou erer orip erar areäu.  
\v 6 Utianik, ko Anut nukas owo osap nuraun auromoi, kon ronkat oirori wa mai, ko kon wou epar oripas aurai. Inok roasir ko ronkat oirori oripas auriäu, ko am iporu uriris atwareäu senek keseriäu.  
\v 7-8 Kesek roasir kon ronkat oirori rau, ko owo onok miäwon kiro ro sakau tai wa raiäu. Keseria, ko kar osap Anut pakan owam rai ronkatäu senek wa.   
\p
\v 9 Inok ro ko osap sosop wäpik, ko nepipiraura, owon, Anut nukan amukup ko enip orip.  
\v 10 Utianik, kar ro ko osap sosop orip, Anut nukas kon enip eposek erar senek ätär murunuk, ko nepipiraura. Owon, ko am musip senek sawanäi.  
\v 11 San näwäu penuk, kon osous am musip atonuk, mer eposek sawaneanik, räkäi nomoi, aru miäu. Kiro senek, osap sosop orip ro nais sarau me rawai ses opok am musip keseriäu senek keserai.   
\p
\v 12 Inok ro kar usu ko opok penuk, sakau tai raiäu ko nepipirai. Ko usu erekapu itimornuk rai, Anut nukas totok orip orip awau rawaun sakau nurai. Inok roasir Anut mesin wous meieäu, Anut nukas kiro osap eposek nuram äiewon.  
\v 13 Utianik, inok ro onok aru maun wou siräunuk rai, kon ronkat, ‘Anut nukas kiro onok aru maun reurou’ rai wa äiäu. Anut ko onok aru maun wa reukiäu. Wa senes wa, onok arus Anut reurau senek itok wa. Ätäi, Anut nukas kar ro onok aru maun wa reuriäu.  
\v 14 Utianik, ik karar karar iken ronkat arus onok aru maun reukonuk, onok aru miäum.  
\v 15 Kiro onok aru maun ronkatis ik reukonuk, onok aru mota, kiro onok aru näwäu sarenuk, iken totomok meiäiei.   
\p
\v 16 O isan jaiat, karauk roat akas atonwarona, ak ronkat aru wa mau.  
\v 17 Osap eposek pak onok eposek erekapu oiäum kiro iken momonok Anut nuka pakas erar koiäi, kosar arou omar oik rai ate mowon. Ko orip orip sakau tai raiäu, ko san iwau senek wa piririäu.  
\v 18 Anut nukasar nukan ronkat pakas, iken momonek sarewon. Kon epar ämän oripas ik o uku amke muriäu senek sare mukaun mukowon. Karauk osap erekapu ko ate mowon ikes itimwareäum.   
\s1 Ämän jekur roianik, sarau mau  
\p
\v 19 O isan jaiat, ak wa wou wäu. Ak erekapu, karauk roat akan ämän jekur roinai, ak kurte ämän ätäi wa aräu. Akas kurte wa kasiaka päu.  
\v 20 Inok ro ko kurte kasak peäu ro, ko Anut nukan onok eposek wa tainoriäu.  
\v 21 Keseria, sapum onok pak karauk onok aru miäi kiro utowe. Ak akasar akan enmaka jou utoinai, Anut nukas kiro ämän akan woiaka uru marowon sakau atowe. Kiro ämänis akan totomok imware jekur maraun itok.   
\p
\v 22 Ak Anut nukan ämän erar wa rowe. Ak ämän roianik, ‘ik ro eposek raum’ rai wa sätäiäu. Kon ämän roinai, tainorwe.  
\v 23 Owon, inok ro ko Anut nukan ämän roumara, wa tainoriäu ko ro siror oumara, nukan nepu apariäu senek.  
\v 24 Ko nukakan nepu siror opok aparmara, ute maneanik, nukan nepu owo senek aparwon, kiro kurte rämkäsiriäu.  
\v 25 Utianik, ik Anut nukan sintore ämän eposek tainorta rai, onok arus ko ätai wa sakau kamoikai. Keseria, inok roasir ko kiro sintore ämän tainoraun orip orip jekur ninareanik, ko erar roumara, wa rämkäsiriäu, ko kiro ämän tainoriäu, okon, Anut nukas kon onok aparianik, kon sarau miäu eposek sare murai.   
\p
\v 26 Utianik, kar ros Jisas mesin wou epar mianik, ‘is orip orip tup apariäim’ rai äiäu, utianik, kiro keser äiäu ro ko kon oksau jekur wa kameäu, kon oksau pakas ämän sepuk sepuk miäu. Kiro ro ko nukasar nuka sätäuriäu. Anut nukan amukup ko tup erar apariäu.  
\v 27 Utianik, inok ro ko Jisas mesin wou epar mianik, onok eposek orip aun mokoit pak wäimäs asiret usu orip pak sarwareanik, okoro omnokou pakan onok aru wa tainoriäu, Anut iken momonok kiro ro kon amuk opok kon wou epar mowon amop murianik, ko ämän wäpik, ro eposek aurai.   
\c 2  
\s1 Roasiret osap sosop wäpik pak roasiret osap orip pak jekur kamwarau.  
\p
\v 1 O isan jaiat, ak Jisas Krais, iken Näwäu enip jou orip nukan mesin woiok epar miäi roasiret, ak roat osap sosop orip imwareäi senek saruku roasiret nais keseriar imwarowe.  
\v 2 Ak kiro totok ämän ronkatewe. Kar ses opok, kar ro ko omjo awau orkemoi, mer eposek momara, akan tururiäi owa tonai. Kiro ses opokar, kar saruku ro, ko mer eposek makau wa ran kiro owa tonai.  
\v 3 Kiro ro mer eposek orip aparmana, auraiei, ‘Na okoro omoi eposek opok koi tane’, kiro saruku ro auraiei, ‘Na tai rau’, ara ‘Na isan isiap koi tane’.  
\v 4 Ak kiro onok keserna rai, kiro akan ronkatis karauk roat akan onok wasarewarorai. Ak akan ronkat aru pakas wasarewareäi roat senek sareanik, ak akan onok wa jekur wasarewareäi.   
\p
\v 5 O isan jaiat, ak rowe, Anut nukas okoro omnokou pakan saruku roasiret akan woiaka epar sakau maun sare mareanik, kon kameäu mena tonaun paip marowon. Anut nukas roasiret erekapu ak konun woiakas meiein pak erek kiro paip marowon.  
\v 6 Utianik, ak kiro saruku roasiret mekesiraka ariai. Ak rowe, saruku roat akas onok aru ak opok wa mareäi. Kiro roat ak osap sosop orip akas epar ak aru mareanik, wasarewaraun roat siakup imware poteäi.  
\v 7 Epar kiro roat akas akan Näwäu nukan enip eposek opok jeje ämän muriäi.   
\p
\v 8 Anut nukan buk opok, iken Näwäu nukan sintore ämän keser aikou, ‘Na naka mesin wonas meieäum senek karauk roasiret akanun nais keseriar wonas meiäm.’ \rq Wok Pris 19:18\rq*  
\p Ak kiro sintore ämän eposek senes jekur tainori rai, ak onok eposek keseriäi.  
\v 9 Utianik, ak kar ro eposek isanarianik, kar ro mekesiraka nuraiei, kiro ak onok aru moi. Kiro sintore ämänis ak sintore ämän wa tainoriäi roat ätär marou.  
\v 10 Okoro ämän epar, owon, kar ro ko sintore ämän erekapu tainorianik, kar eteinak wa tainornuk rai, Anut nukan amukup kiro ro ko sintore ämän erekapu espäiewon.  
\v 11 Owon, ik äpu, Anut nukas keser aikowon, ‘Ak jaunakat akan asir pak wa ariäu.’ ‘Ak kar ro wena, wa meiäu.’ \rq Kisim Bek 20:13-14\rq*  
\p Utianik, na jaunan asik pak wa ariäu, na kar ro weta, meiewon, kiro na Anut nukan sintore ämän erekapu espäiäum.  
\v 12 Anut nukan sintore ämänis ik kar ro nukan sarau roasiret wa rawam äieu. Kiro sintore ämän eposek kisar Anut nukas iken onok aru wasare mukai. Keseria, ak orip orip kiro sintore ämän nukan inkaruru raianik, ämän moinai, akan sarau mowe.  
\v 13 Inok ro ko kon jaukut mesin wa wouti miäu, tawa Anut nukas ik wasareikaun ses opok ko wa wouti murai. Utianik, inok ro karauk roat mesin wouti mareäu, ko Anut nukas wasarewaraun ses opok isanarai.   
\s1 Jisas mesin wou epar mowon ron sarau.  
\p
\v 14 O isan jaiat, kar ro kon wou Jisas mesin epar mowon ros äiäu, “Isan woi Krais mesin epar mom.” Keser äianik, ko karauk roat wa sarwareäu, kiro kon wou epar mowonus, Anut rawa wa imäi tonai.  
\v 15-16 Utianik, kar roasir ko omjo aru orip ra o wäpik raunuk, ak kamuk opok kar ros ko aurai, “Nan won päurar rawai, na potoinam, nan omjo moinam, o pote je,” kiro ämänis ko owose isanarai? Akasar ko omjo nurumoi, änäp täiraun o nuruwe.  
\v 17 Woiaka epar maun onok kesenek. Akan woiaka epar moin karauk roasiret sarwaraun sarau wa miäi, ak erar rauna rai, kiro woiaka epar moin kiro meiewon senek.   
\p
\v 18 Kar ros äiäi, “Kar ro ko kon wou epar miäu, kar ro ko onok eposek miäu.” Utianik, kar ro kon wou epar momara, karauk saruku roasiret sarwarau wa, is kon wou Jisas mesin epar mowon owose äpu mam? Isan onok eposekus isan woi epar momin ätär maronuk, aparaiei.  
\v 19 Na Anut karar rau äpu ra? Na keseriäum, kiro eposek. Utianik, ak rowe, osou aru ran Anut karar rau äpu momana, näwäu iminemoi, karkairiäi.   
\p
\v 20 Ak otop roat, ak Jisas mesin akan woiaka epar mianik, karauk roat wa sarwareäi, kis akan woiaka eposek sare mai ra? Is akan ronkat aru ak ätär maram.  
\v 21 Meter iken askanai Apraham nukas kon mokoi Aisak opur makeäin patan opok nini mianik, Anut nuraun keserwon. Kiro ses opok, Anut nukas Apraham kon amuk opok eposek rau rai äiewon.  
\v 22 Ak äpu ra? Apraham ko Anut mesin erar wou epar mau wa. Ko Anut mesin wou epar momara, sarau mowon, okon, Anut nukas ko ro eposek äiewon.  
\v 23 Kesernuk, Anut nukan ämän meter äiewon epar pewon. Kiro ämän keser äiewon, “Apraham ko Anut mesin kon wou epar mowon, okon, Anut nukas ko ro eposek auruwon.” \rq Stat 15:6\rq*  
\p Kiro onokun, ko Anut nukan paipiauk äiein.  
\v 24 Kesek okon, ak äpu mowe, ik karar woiok epar momoi, sarau mau wa, kiro mesin Anut nukas ik ro eposek wa aikai. Inok ro ko Jisas mesin wou epar mianik sarau mai, kiro ro Anut nukas eposek aurai.   
\p
\v 25 Rehab ko apu pakan asir ko nais keseriar keserwon. Josua nukas Israel ro oirori Jeriko näu mena päu aparaun äsimwatonuk, peisa, kos ämäi mateanik, kar apu pakas ätäi äsimwatonuk manoirin, okon, Anut nukas ko kon amukup asir eposek auruwon. \rq Josua 2:1-21\rq*   
\p
\v 26 Kar ron enipsau kon osou manowon kiro ik äpu kiro enipsau meiewon rau. Keseriar, inok ro ko Jisas mesin kon wou epar mowon sarau mau wa, kiro ron wou epar mowon meiewon senek.   
\c 3  
\s1 Iken oioksau jekur kamäu.  
\p
\v 1 O jaiat, ak äpu, ik Anut nukan ämän tamareäum roat Anut nukas ik sakaurar wasareikai, karauk roasiret päurar wasarewarai, okon, ak Anut nukan ämän tamaraun roat ak kamuk sosop wa saräu.  
\v 2 Ik erekapu ronkat aru penuk, onok aru miäum, utianik, kar ro kon oksaus kar ämän aru wa miäu, kiro ro eposek senes. Ko nukasar nukan enipsau jekur kamäun itok.   
\p
\v 3 Ik opur hos nukan oksau opok ain eteinak mianik, kiro ain reurta, hos erapakas manaun iken ronkat tainoria, maneäu.  
\v 4 Ous nais ronkatewe. Ous ko näwäu senes urir sakaus pairnuk, maneäu, utianik, ous nukan stia eteinak keputirnuk, kiro ous näwäu ron ronkat tainori maneäu.  
\v 5 Iken oioksau nais kesenek, oioksau ko eteinak. Utianik, kiro oioksaus näwäu nepipirmara, nukan enip oik jou miäu. Ak ronkatewe, ep katou eteinakus jeremara, kurukan osap erekapu jereäu.  
\v 6 Rowe, iken oioksau kiro ep katou senek, onok arus okoro omnokou kameäu senek oioksaus iken enmoksau erekapu kameäu. Kiro oioksaus ik onok aru sosop miäum. Oioksau ep sopou jereäu senek. Kiro ep onoktapau up näwäu uru jereäu pakas pewon.   
\p
\v 7 Okoro omnokou pakan opur, ai, män pak karauk osap mas an opok meter sei raiäin, rusapai roat akas erekapu imwareanik, jekur kamwareäi.  
\v 8 Utianik, kar ros kon oksau jekur kamäu senek itok wa, wa senes wa. Oksaus wa sumiäu, orip orip jeim ateäu. Kiro marasin aru roat akwariäu senek, iken oioksau opok ok pe rau.   
\p
\v 9 Kiro oksaus Näwäu, iken momonek, nukan enip oik jou muriäum. Utianik, kiro oksausar karauk roasiret Anut nukasar nuka senek ate marowon aru maraun sunwareäum.  
\v 10 Kiro oksaus Näwäu nukan enip oik muriäum, kiro oksausar karauk roasiret aru maraun sunwareäum. O isan jaiat, kiro onok keseriäum, kiro eposek wa, aru senes.  
\v 11 An eposek jeäumun pak muräi pak antut karar opokas erek wa neäu.  
\v 12 O isan jaiat, äriauk mu pakas kopi nemauk murai ra? Wa senes wa. Ätäi kopi mu pakas äriauk nemauk murau senek itok wa. Keseriar, muräi an pakas an eposek jeäumun nau senek wa.   
\s1 Ronkat eposek pak ronkat aru pak.  
\p
\v 13 Ak kamuk kar ro ronkat eposek orip rau ra? Kiro ro ko ronkat eposek orip kon jekur tane rawaun onok karauk roat ätär marai. Ko nukan enip oik wa jou mai. Ko ronkat eposek tainornuk, roat ak kon onok eposek aparaiei.  
\v 14 Utianik, ak karauk roat akan enmaka jou orip owaun mesin woiaka aru mareanik, akakan enmaka oik maun sarau me rai, akas ‘ik ronkat eposek orip’ rai wa ronkatewe. Ak kiro onok kesermoi, sätäumana, epar ämän eposek ämäi miäi.  
\v 15 Kiro ronkat, omar oikas kowau wa. Kiro okoro omnokou pakan osou aru nukan ronkat pakas pewon.  
\v 16 Roat ak karauk roat akan enmaka jou orip owaun mesin woiaka aru mareäi, akakan enmaka oik maun apu itaneäi. Kiro roat ak päurar wa raiäi, ak onok aru karar keseriäi.   
\p
\v 17 Utianik, ronkat Anut pakas koiäu, kiro eposek senes. Ak ronkat eposek karar tainoriäi, karauk roasiret pak päurar raianik, karauk roat mesin ronkatemoi, akan ämän jekur tainoriäi. Karauk roat mesin woiakati maronuk, orip orip sarwareäi. Ak roasiret eposek pak roasiret aru pak erekapu sarwareäi. Ak onok eposek tainoraun wa sätäiäi, owo onok keseraun äiäi epar tainoriäi.  
\v 18 Ak woiaka päurar orip rauna, kiro onok woiaka päurar oripas, onok eposek keseriäi. Kiro onok eposek o uku woia wena, tup peäu senek, päi.   
\c 4  
\s1 Kristen roasiret ak Anut karar tainorwe.  
\p
\v 1 Aka aka owo onokun ketäumoi, weräiäi? Kiro enmaksau rororaun onok aru akan woiaka uru raunuk, aka aka weräiäi.  
\v 2 Ak osap owaun wousareäi, kiro osap owau senek itok wa, kesermana, ak karauk roat akan osap owaun ak akwarona, meiäun keseriäi. Ak osap owaun sakau ronkateäi nais wa oiäi, keseria, ak kasiaka penuk, ketäianik, weräiäi. Anut nukas ak osap araun wa auriäi, kiro onokun ak osap wa oiäi.  
\v 3 Ak akan enmaksaun karar ronkateanik, osap owaun Anut auriäi. Ak ronkat aru atap atap, okon, ak Anut owo osap owaun aurna, kos ak kiro osap wa ariäu.   
\p
\v 4 Ak Anut mesin woiaka epar mom äiäi, utianik, ak ko pak wa jekur raiäi. Ak äpu, inok roasir ko okoro omnokou pakan osap mesin wous meieäu ko Anut nukan iwäi jauk. Keseria, inok roasir ko nukasar okoro omnokou pakan osap mesin wous meiäun sare miäu ko nukasar Anut nukan iwäi jauk saräi.  
\v 5 Anut nukan ämänis äieu, “Kiro Anut nukan Osou Näu, Anut nukasar iken woiok uru mukowon ik Anut karar woiakas meiäun aikiäu.” Akan ronkat kiro ämän onoktapau wäpik ra?  
\v 6 Utianik, Anut nukas kon wou näu oripas sareikowon. Kiro onokun, Anut nukan ämänis äieu, “Anut nukas roasiret akasar akan enmaka oik jou miäi tai kurwareäu. Utianik, roasiret akan enmaka oik wa jou miäi Anut nukas kon wou näu oripas ak sarwareäu.” \rq Sindaun 3:34\rq*   
\p
\v 7 Keseria, ak Anut nukan inkaruru raianik, kon ämän karar tainornai, Satan pak weräuwe. Ak keserna, ko imineware manai.  
\v 8 Ak Anut nuka siakup potona, kos ätäi ak siarakap kowai. Ak onok aru miäi roat, akan onok aru utowe. Ak roat ronkat oiroror orip, ak kiro ronkat aru akan woiaka uru rau ran oikurewe.  
\v 9 Ak akan onok aru mesin woiakati moinai, wopur orip waiewe. Ak nepipiriäi roat ak kiro utoinai, wopure rawe. Ak ioiai roat ir utoinai, waiewe.  
\v 10 Ak Anut nukan amuk opok akan enmaka oik wa jou mau, kos akan enmaka oik marai.   
\s1 Nan jaun sät ämän wa aurau  
\p
\v 11 O jaiat, ak akan karauk jaunakat enmaka opok ämän wa mau. Inok ro ko jauk enip opok ämän aru miäu ra, kon onok wasare muriäu ra, kiro ro ko sintore ämän opok ämän aru momara, sintore ämän wasare muriäu. Na kiro onok keseriäum, kiro na kiro sintore ämän wa tainoriäum, na sintore ämän wasare muriäum ro senek.  
\v 12 Anut nukasar kiro sintore ämän amop mowon, okon, nukas karar roasiret akan onok wasaräun itok. Nuka karar karauk roasiret imwareanik, karauk aru maraun itok. Keseria, na ro owo senek, okon, jaunan onok wasare murum?   
\s1 Ik owo osap tawa päun äpu wa, okon, ak owo sarau maun ämän sakau wa mau.  
\p
\v 13 Jaiat, ak rusapai isan ämän awaraurim rowe. Ak keser äiäi, “Is rusapai ra, ariwa ra, kar näu mena potea, woisan karar utomoi, is kiro opok aiauk sarau moita, aiauk sosop oi rawam.”  
\v 14 Ak owon keser äiäi? Ak ariwa owosäi äpu wa. Akan totomaka owo senek rawai? Ak iou senek pe tuemana, ätäi kurte wasareäu.  
\v 15 Utianik, ak keser äiewe, “Kiro Anut nukan ronkat raroi, ik awau raumoi, okoro sarau mau ra, enro sarau mau.”  
\v 16 Utianik, rusapai, ak owo sarau maun enmaka oik jou miäi, ak kiro onok aru senes keseriäi.   
\p
\v 17 Ak rowe, inok roasir ko onok eposek keseraun äpu mowon, utianik, ko wa kesernuk rai, kiro roasir ko onok aru miäu.   
\c 5  
\s1 Jems nukas osap sosop orip roat sakau ämän awarowon  
\p
\v 1 Ak osap sosop orip roat, rowe. Woiakati moinai, wopur orip waiewe, owon usu näwäu ak opok kowai.  
\v 2 Akan osap erekapu aru mianik, wasarein. Akan omjo eposek susuraukus tuke jein.  
\v 3 Akan aiauk gol, silva pak aur jeäwon senek aru moin. Kiro akan onok aru miäin amop maronuk, ak ep senek jerwarai, owon, ak omnokou wasaräun omre siakup osap sosop turur moin.  
\v 4 Ak rowe, sarau roat akas akan woia sarau maroin, utianik, akas ätäi kiro sarau roat akan aiauk arau wa, okon, akas Anut nukas ak ätäi aru maraun rai aururai. Utianik, ak kiro roat akan ämän roianik, kau marau wa. Kiro sarau roat waiein, Anut sakau oripas akan wai rowon.  
\v 5 Kiro ses opok, ak okoro omnokou opok osap eposek sosop oianik, nepipir rain. Roat ak opur we jaun ak amke o sosop nuruna, näwäu sarenuk we jeäi senek, ak ran wasarewaraun ses siakup penuk, osap sosop oi raiäi.  
\v 6 Roat onok eposek oripas ak aru marau wa, utianik, akas ak ämän orip awareanik, akwarona, meiein.   
\s1 Ik sakau tai raia, usu oianik, Jisas kame rawau  
\p
\v 7 O jaiat, keseria, ak akan woiaka päurar orip rainai, iken Näwäu, Jisas Krais ätäi kowai kame rawe. Ak äpu, woi atak ro, ko kon woia o uku eposek päun apai raiäu. Ko wou päurar orip om nonuk, kon woian o uku tu päun kame raiäu.  
\v 8 Kiro onok keseriäu senek ak ran woiaka päurar orip rainai, sakau tai rawe, owon, iken Näwäu nuka ätäi kowaun ses atapuk rawau wa.  
\v 9 O jaiat, ak akan jaunakat pak wa auratäiäu. Ak keserna, Anut nukas akan onok wasarewarai. Kiro wasarewaraun ro ko rorokpai tai rau.   
\p
\v 10 Jaiat, meter Anut Näwäu nukan ämän roianik, areain roat ak Anut nukan ämän roasiret mare ariain ronkatewe, akan iwäi jaunakat akas aru maroin, sinuk, ak woiaka päurar orip, sakau momana, usu oin. Ak kiro onok keserin senek keserwe.  
\v 11 Ik äpu ak usu näwäu oianik, akan woiaka Näwäu mesin utau wa, ak nepipiraiei. Ak meter Jop nukan kinin roin. Ko wou päurar orip usu sosop owon, utianik, ak äpu, Näwäu nukas ko mesin wouti momara, eposek isanarwon. Näwäu ko wouti mukomara, ik mesin wous meieäu ro.   
\p
\v 12 O jaiat, okoro ämän amke rau, akan karauk ämän sakau maun omar oik ra, omnokou opok ra, karauk osap enip atea, akan ämän wa sakau mau. Utianik, ak “Wa” äuna rai, kiro itok. Ak “Io” äuna rai, kiro itok. Keserna, Anut nukas ak wasarewareanik, ak ämän orip rai wa awarai.   
\s1 Woiaka eparar orip Anut aurau  
\p
\v 13 Ak kamuk kar ro usu orip ra? Kiro ro ko Anut auraura. Kar ro ko wou erer orip rau ra? Kiro ro ko sir wemara, Anut nukan enip jou maura.  
\v 14 Utianik, ak kamuk kar ro ko sip orip raunuk raroi, kiro ro ko akan tup apwaraun kamwareäi roat näunäu awarona, kon sip mesin Anut auraurai. Ak Näwäu nukan enip ateanik, uer kon tapau opok kouraurai.  
\v 15 Ak woiaka epar momoi, Anut aurna, Näwäu nukas kiro ro jekurnuk, eposek saräi. Utianik, kiro ro ko onok aru mowon raroi, Näwäu nukas kon onok aru jäkäi murai.  
\v 16 Anut nukas akan onok aru jäkäi miäu, okon, ak karar karar akan jaunakat opok onok aru moin erekapu awarona, aka aka Anut erek aurna, akan onok aru jäkäi mareanik, jekwaronuk, ak eposek saräiei. Inok ro ko Anut nukan ämän tainoriäu ro kon ämän auriäu sakau orip, okon, Anut nukas kon auriäu ämän tainorai.   
\p
\v 17 Elaija ko ro ika senek, kos okoro omnokou opok om wa naun rai Anut sakau aurirawa, Anut nukas woisan 3 orip pak keir 6 orip pak om atonuk, om nau wa.  
\v 18 Keseria, ko ätäi Anut aurirawa, omar oikas om neanik, o uku ätäi tu pewon.   
\s1 Kar jaunok apu tuku tainorau wa akas imäianik, apu jekur ätär muraiei.  
\p
\v 19-20 O isan jaiat, utianik, kar jaunok ak kamuk ko epar ämän tainorau utonuk, kar ros apu eposek ätäi ätär murunuk rai, kiro ro ko äpu mai, inok ros kar ro onok aru miäwon ätäi Anut siakup imäi kowai, kiro onok aru miäwon ron totok meiewon pakan ätäi imäiewon. Kiro onok pakas, Anut nukas kon onok aru sosop miäwon jäkäi murai.