\id COL - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h Kolosi 
\toc1 Kolosi 
\toc2 Kolosi 
\toc3 Kol 
\mt1 Kolosi  
\imt1 Okoro puk nukan onoktapau  
\ip Jisas ko meienuk, woisan 32 orip manonuk, Pol kiro pas jer wewon. Pol ko meter Kolosi mena Anut nukan ämän roasiret tamarau wa, Epafras nukas kiro menan roasiret Anut nukan ämän tamarewon. Kiro ses opok, Pol ko Rom näu mena, karapus owa rawon. Kesernuk, Epafras ko Pol aparaun potowon. Ko Pol keser auruwon, “Kolosi mena karauk sätäiäi roat akas Anut nukan roasiret keser awarorai, ‘Anut nukas sarwaraun ak okoro onok erekapu tainoraiei, akan enimak kerau patiraiei, ak karauk o wa jaiei, ak kiro onok erekapu tainorna, Anut nukas sarwarai. Jisas Krais ko Anut senek wa. Ko kon mokoi wa, ko erar sarau eitek.’ Kiro sätäiäi roat akas keser äiein.”  
\ip Pol ko kiro ämän roumoi, Kolosi roasiret ätäi keser jer we marowon, “Kiro akan ämän epar wa. Ak kiro roat akan ämän wa rowau, Jisas Krais kos epar roasiret omsau erekapu sarwarowon. Akan woiak ko mesin epar mona, kos sarwarai.” Tikikus ko Onesimus ori kiro pas oi pote Kolosi roasiret aroirin.  
\iot Okoro puk tainoraun ämän  
\io1 1:1-8 Pol nukas Kolosi roasiret woiaka erer orip rawaun ämän awarowon.  
\io1 1:9–2:19 Krais ko ro owo senek, kon sarau owose mowon ämän Pol nukas Kolosi roasiret awarowon.  
\io1 2:20–4:6 Krais pak awau rawaun onok.  
\io1 4:7-18 Pol nukas Kolosi roasiret ‘pere’ awaromoi, kon ämän patarwon.  
\c 1  
\p
\v 1 Is Pol, Anut nukas kon ronkat pakas is Krais nukan ämän oi ariaim ro sare murowon. Iken jaunok, Timoti, ko is pak erek iwes ak jer we maromur.   
\p
\v 2 Iwes ak iken jaunokot, Anut nukan roasiret Kolosi mena rai akan woiaka Krais mesin epar moin jer we maromur. Iken momonek, Anut nukas kon wou näu oripas ak sarwareanik, akan woiaka päurar rawaun marai.   
\s1 Kolosi roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin.  
\p
\v 3 Ik Anut auriäum ses opok, ik ak mesin orip orip Anut ‘pere’ auriäum. Anut ko iken Näwäu, Jisas Krais nukan momok.  
\v 4 Ik Anut ‘pere’ auriäum, owon, ik akan ämän keser roumun ak Krais Jisas mesin akan woiaka epar sakau moin. Akas Anut nukan roasiret akanun erekapu woiakas meieäi.  
\v 5 Amke Anut nukan Ämän Eposek ak opok kounuk, ak kiro epar ämän roianik, owo osap tawa omar oik rau owaun kume raiäi, okon, akan woiaka Jisas Krais mesin epar mianik, kon roasiret akanun woiakas meieäi.  
\v 6 Omsau erekapu roasiret ak Anut nukan Ämän Eposek roumoi, akan woiaka epar mianik, kon onok eposek jekur tainoriäi senek ak Kolosi roasiret nais kiro onok keseriäi. Kiro ämän karar amke ak rawa kounuk, ak kiro epar ämän roianik, Anut kon wou näu oripas ak sarwareäu onok ak äpu moin.  
\v 7 Epafras nukas kiro ämän tamaronuk, ak äpu moin. Epafras ko iken sarau jaunok, ik konun woiokos meieäum. Kos ak sarwaraun mesin Krais nukan sarau jekur miäu.  
\v 8 Ko ik rawa koianik, ak Anut nukan roasiret mesin woiakas meieäi kiro onok Anut nukan Osou Näus ak arowon ko kiro ämän ik aikowon.   
\p
\v 9 Ik amke kiro ämän roianik, kiro ses opokar, kiro onokun Anut nukas ak sarwaraun auriäum. Ik orip orip Anut aurta, kon ronkat eposek kiro nukasar ak arai, okon, ak kon ronkat äpu mona, Anut nukan Osou Näu nukasar ak ronkat eposek sosop arai.  
\v 10 Keseria, ik ätäi Anut aurta, ak Näwäu nukan roasiret tuku senek onok eposek karar tainorna, kon wou ak opok orip orip erer rawai. Akan rai onok kiro eposek raianik, sarau eposek mona, karauk roasiret akas akan onok apwareanik, tainoraiei. Ak kiro onok keseria, Anut nuka jekur äpu maiei.  
\v 11 Anut nukasar kon sakau näwäus ak sakau arai. Kos ak sakau aronuk, ak opok owo usu penuk, ak sakau tai rawaiei. Keseria, ak päurar tai raumoi, akan woiaka erer orip rawaiei.  
\v 12 Keserianik, ak woiaka erer orip iken momonek ‘pere’ auraiei. Kos ak karauk Anut nukan roasiret pak erek kon arou opok raumoi, kon osap owaun sare marowon. Ak kiro osap erek owaiei.  
\v 13 Anut nukas ik pututuan sakau pakan imäikianik, kon mokoin wous meieäu nukan inkaruru rawaun keseikowon. Kesernuk, kon mokois ik kamoikeäu.  
\v 14 Anut nukan mokois ik pututuan kau mukomoi, kos iken onok aru erekapu jäkäi mukowon.   
\s1 Pol nukas Krais nukan onok pak kon sarau pak mesin äiewon.  
\p
\v 15 Kar ros Anut aparau senek wa. Krais ko Anut nukan totok senek. Anut nukas osap erekapu ate mowon kon mokoi urektapaus kiro osap erekapu itimwareäu. Ak erekapu kon inkaruru raiäi.  
\v 16 Krais nukan sakaus osap omar oik rai, omnokou opok rai, kiro erekapu ate mowon. Kos osap ik apwareäum pak, osap ik wa apwareäum pak ate mowon. Kos okoro omnokou pakan kamwareäi roat näunäu pak, sarau eitek raut pak, karauk eitek sakau orip pak, osap erekapu enmaka orip pak atware mowon. Kiro osap kon sarau muraun Krais nukasar atware mowon.  
\v 17 Krais ko raunuk, kiro osap peutoin. Kiro osap kon sakau pakas raiäi.  
\v 18 Kos Anut nukan roasiret erekapu kamwareäu. Kiro roasiret ak nukan enipsau senek. Ko akan tapiaka senek. Nukasar amke rawon. Kosar meiemara, amke ätäi siräiewon. Osap erekapu kon inkaruru rawaun keserwon.  
\v 19 Anut nukas wou erer orip kon ronkatis kon mokoi erekapu nuka senek rawaun sare mowon.  
\v 20 Meter osap erekapu Anut nukan iwäi jaukut sarein, utianik, Krais ko am äpäs opok meienuk, kon karian kournuk, Anut nukas ätäi kiro osap pak jaiatäwon. Osap omnokou opok rai pak, omar oik rai pak, ätäi nuka pak päurar rawaun sare marowon.   
\p
\v 21 Ak Kolosi roasiret, meter, ak Anut mekesiraka nuriäin. Ak ronkat aru orip, okon, ak onok aru miäin. Keseria, kiro onokus ak Anut pak iwäi miäin.  
\v 22 Utianik, Krais ko omnokou opok raumoi, meiewon, okon, Anut nukas ak ätäi kon jaukut sare maronuk, Krais nukas Anut nukan amukup ak roasiret eposek Anut nuka senek rawaun turur marowon. Keseria, ak kon amukup ämän wäpik.  
\v 23 Ak Anut nukan Ämän Eposek roianik, akan woiaka epar moin kiro wa utau. Ak akan woiaka epar moin kiro sakau me rawe. Ak Anut nukan Ämän Eposek pakas Anut nukas ak osap eposek araun äiewon roianik, kiro osap owaun kume raiäin. Keseria, ak kar ro inikerna, kos ak kiro ronkat eposek pakan wa rewarai. Ak kiro Ämän Eposek roin. Omsau erekapu roasiret ak nais kiro ämän karar roin. Is Pol Anut nukan sarau ro sareanik, kiro Ämän Eposek roasiret tamareäim.   
\s1 Pol ko Anut nukan roasiret sarwaraun sarau miäwon.  
\p
\v 24 Is ak sarwaraun usu oiäimin mesin nepipiriäim. Krais nukas roasiret sarwaraun usu owon. Kiro onok senek, roasiret ak Anut nukan sarau miäi ak usu sosop owaiei. Anut nukan roasiret ak Krais nukan enipsau. Is ak sarwaraun usu owam, is kiro usu sosop erekapu iporianik, pataraurim.  
\v 25 Is Anut nukan roasiret akan sarau ro saremin, owon, Anut nukas is akan sarau maraun sare murowon. Isan sarau kiro ak roasiret sarwaraun Anut nukan ämän erekapu tamaram.  
\v 26 Meter kiro Anut nukan ämän onoktapau ämäi rawon. Kiro ämän meteran roasiret ak äpu wa. Utianik, rusapai kiro ämän ätäi Anut nukas roasiret akan woiaka epar moin opok amop mowon.  
\v 27 Anut nukas kon ronkatisar kon ämän ämäi mowon karauk omsau pakan roasiret ak eposek senes sarwaraun ätär marowon. Kiro ämän ämäi rawon kon onoktapau kesek: Krais ko ak woiaka epar moin roasiret pak rau, okon, ak äpu tawa omar oik ak ko pak enmaka jou owaiei.   
\p
\v 28 Keseria, ik Krais mesin roasiret awareäum. Anut nukas ik ronkat eposek ikonuk, ik roasiret erekapu Anut nukan ämän tamareäum. Ik ak onok eposek keseraun awareäum. Roasiret erekapu Krais mesin woiaka epar moin, ik ak Anut nukan amukup eposek senes rawaun imware kowaun keseriäum.  
\v 29 Kiro onok keseraun is Krais nukas sakau näwäu irowon, okon, kiro kon sarau moram. Is kiro keseraun sarau sakau senes miäim.   
\c 2  
\p
\v 1 Is ak sarwaraun sarau sakau näwäu moram äpu maun awarom. Is Leodisia menan roasiret nais sarwaraun sarau sakau moram. Karauk roasiret ak isan nepi aparau wa, is ak nais sarwaraun sarau moram.  
\v 2 Is kiro onok keseriäim, okon, akan woiaka sakau saremoi, aka aka akan jaunakat mesin woiakas meieanik, woiaka karar orip turur rawaiei. Ak kiro onok kesermoi, ak ronkat eposek oianik, akan woiaka epar moin sakau marai. Keseria, ak Anut nukan ämän ämäi rawon äpu maiei. Kiro ämän ämäi rawon kiro Krais nuka karar.  
\v 3 Krais opok, Anut nukan ronkat eposek erekapu ämäi rau.  
\v 4 Is okoro ämän awarom, owon, karauk roat akas sät ämänis ak amiak atona, akan ronkat kiro ämän epar rai ronkateäi, utianik, ak sät ämän mareäi.  
\v 5 Isaka ak pak rawau wa, utianik, is ak mesin orip orip ronkateäim. Ak onok eposek mianik, akan woiaka Krais mesin epar momoi, sakau me raiäi, kiro ämän roimin mesin isan woi ereru.   
\s1 Ik Krais pak pasar raianik, kon onok jekuriar tainorau.  
\p
\v 6 Keserianik, ak Krais Jisas, ko akan Näwäu rawaun imäiein. Keseria, ak ko pak pasar raianik, kon onok karar tainori rawe.  
\v 7 Ik ak Krais nukan ämän tamarta, ak Krais mesin akan woiaka epar moin, okon, kiro sakau senes me rawe. Am kinip nukas omnokou sakau atomoi, raiäu senek, akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro sakau me rawe. Ou tutu sakau opok, ou tai raiäu senek, ak nais sakau tai rawe. Ak kiro onok kesermoi, orip orip Anut ‘pere’ aurwe.   
\p
\v 8 Ak jekuriar aparaiei. Karauk roat akas sät ämän awarona, ak akan ämän wa tainorau, kiro ämän onoktapau eposek wäpik. Kiro askanai akan ronkat pak, omnokou pakan roasiret akan ronkat. Kiro Krais nukan ronkat wa. Ak kiro roat akan inkaruru wa rawau.   
\p
\v 9 Ak äpu Anut nukan onok eposek erekapu Krais nukan enipsau opok raunuk, roasiret aparin.  
\v 10 Ak Krais nuka pak awau pasar raianik, Anut nukan amukup tuku senes raiäi. Krais ko sakau näwäu orip. Kos roat näunäu pak eitek näunäu pak akan kamwareäu ro näwäu raiäu.  
\v 11 Ak Krais pak pasar rauna, kiro akan enmak kerau patirin senek. Kiro onok roat akas akan ipiakas akan enmak kerau patiriäi senek wa. Utianik, Krais nukas akan onok aru pakan imwarowon kiro onokus akan enmak kerau patirin senek, okon, ak rusapai meteran sintore ämän nukan inkaruru rawau wa.  
\v 12 Ak an jomaroin ses opok, ak Krais pak erek up uru noin. Krais ko meienuk, Anut nukan sakausar ätäi siräi mowon. Akan woiaka Krais mesin epar moin, okon, ak ätäi Krais pak up uruas siräiein.   
\p
\v 13 Meter ak onok aru miäin opok, akan totomaka meiewon senek. Ak, karauk omsau pakan roasiret, ak Anut nukan sintore ämän tainoriäin kiro ak äpu wa, okon, onok aru miäin. Utianik, kiro ses opokar, Anut nukas ak Krais pak awau rawaun imwarowon. Anut nukas iken onok aru erekapu jäkäi mukowon.  
\v 14 Sintore ämänis ik onok aru miäum ätär mukowon. Keseria, kiro sintore ämän jer we mowon iken iwäi jaunok senek, ik kon inkaruru raiäumun äiewon. Utianik, Anut nukas iken onok aru pak kiro sintore ämän pak oumara, am äpäs opok äsäi mianik, oi kurewon.  
\v 15 Krais am äpäs opok meienuk, Anut nukas eitek sakau orip pak omnokou pakan roasiret enmaka orip pak erekapu itimwarowon. Anut nukas roasiret erekapu akan amiakap kiro roasiret pak, eitek pak, ak sakau wäpik ätär marowon.   
\s1 Ik roat akan sintore ämän wa tainorau.  
\p
\v 16 Keserianik, ak kar ro inikerna, ak owo o pak an pak jena, aparianik, kos akan onok owo senek rai wa wasare marai. Ak kiro ro inikerna, ak karauk jou maun omre pak, keir awau nukan omre pak, Juda akan sumaun omre pak, tup aparna, kos akan onok keseriäi wa wasare marai.  
\v 17 Kiro sintore ämän ak tainoriäi, kiro osap tawa päun nukan totok. Utianik, Krais kounuk, osap epar senes pewon.  
\v 18 Karauk roat akas nini epireanik, nepipirmoi, ak Anut nukan sarau eitek akan enmaka jou mareäi. Kiro roat akas keser awareäi, “Ak kiro onok wa keseriäi, okon, Anut nukas ak wa imwarai.” Ak kesek ämän roumoi, epar rai wa ronkatäu. Kiro roat akas ik enmok jou wäpik äiäi, utianik, ak owo onok nini epir pakaimas aparin ämän sosop mianik, aka mesin nepipirianik, akan enmaka jou miäi. Utianik, akan ronkat eposek wa, kiro roat akan ronkat karar, Anut nukan ronkat wa.  
\v 19 Kiro roat ak akasar Krais pak pasar rawau wa. Kristen roasiret ak Krais nukan enipsau senek. Krais ko tapiaka senek. Krais nuka kon enipsau kamenuk, karar raiäu. Aka aka sarsaratena, kon enipsau sakau mianik, eposek raiäu. Keseria, kon enipsau kiro Anut nukan ronkat karar tainorianik, eposek urekniäu.   
\p
\v 20-21 Ak Krais pak meieanik, okoro omnokou pakan onok aru utoin. Keseria, ak owon omnokou pakan roasiret senek ätäi okoro omnokou pakan sintore ämän tainoraun rai keseriäi? Ak owon sintore ämän kesek tainoriäi: “Ak kiro o wa jau.” “Ak kiro an wa jau.” “Ak kiro osap wa atau”?  
\v 22 Kiro sintore ämänis okoro omnokoupaian osap mesin äiäu, kiro osap erekapu wasaräiei. Kiro sintore ämän roat akan ronkatis tamareäi, okon, rai rai, kiro sintore ämän erekapu ämäiäiei.  
\v 23 Ik kiro sintore ämän ronkat eposek pakas pewon rai ronkateäum. Utianik, kiro sintore ämän roat akasar momana, roat tainorianik, tup aparaun rai sarau sakau miäi, akasar akan enmaka ämäi miäi, ak akan enmaka opok usu sosop miäi. Akan ronkat ak keseraiei, ak Anut nukan amukup eposek saräiei, utianik, akan woiaka siräi maronuk, ak onok aru moin kiro sintore ämänis sarwarmoi, ak tämarau senek wa, okon, ak Anut nukan amukup eposek wa saräiei.   
\c 3  
\s1 Ak Krais pak awau rawaiei.  
\p
\v 1 Ak Krais nuka pak meieanik, ätäi siräiein. Kesermoi, ak omar oikan osap owaun sakau ronkatewe. Krais nuka ko kiro opok Anut nukan ipou näu kaima patan opok roasiret kamwaraun tane rau.  
\v 2 Kiro osap omar oik rau owaun mesin ronkat sakau mowe. Okoro omnokoupaian osap owaun mesin ronkat sosop wa owau.  
\v 3 Ak omnokoupaian onok aru pakan meiein. Rusapai ak Krais nuka pak awau rawaun onok oin, kiro nuka pak ämäi rau.  
\v 4 Akan awau rawaun onok kiro Krais pak pasar rau. Keseria, Krais ätäi kounuk, ak nais amop peanik, ko pak enmaka jou orip rawaiei.   
\s1 Ik roasiret awau saremun.  
\p
\v 5 Keserianik, ak okoro omnokoupaian onok aru erekapu we kurewe. Kiro onok aru kiro kesek, sapum onok miäi, karauk memes onok miäi, akan woiaka siräinuk, karauk roat akan asiret pak ariaun ronkateäi, karauk onok aru maun ronkat sosop oiäi, karauk roat akan osapun woiakas weäi. Kiro karauk roat akan osapun woiakas weäi, kiro sät eitek jou miäi senek. Ak kiro onok erekapu utowe.  
\v 6 Roasiret ak kiro onok keseriäi, okon, Anut nuka kasak päun ses koura.  
\v 7 Meter ak kiro roasiret onok aru keseriäin senek arianik, ak kiro onok keseriar me raiäin.   
\p
\v 8 Utianik, rusapai akan onok aru erekapu utowe. Kiro onok kesek: nep miäi, kasiaka peäi, karauk roasiret aru maraun ronkateäi, karauk roasiret akan enmaka opok jeje ämän miäi, karauk ämän aru areai. Rusapai, ak kiro onok aru erekapu utowe.  
\v 9 Akan meten onok aru utoin. Keseria, ak aka aka sät ämän wa muratäiäu. Rowe, akan meten onok meiewon senek.  
\v 10 Rusapai, ak onok awau opok rai. Ak roasiret awau senek. Anut nukas ak erekapu ate marowon. Rusapai ak nuka äpu mianik, nuka senek rai.  
\v 11 Onok awau pewon, okon, rusapai karauk omsau pakan roasiret pak, Juda roasiret pak, ak atap atap wa, ak Anut nukan amukup karar senek. Roat enmak kerau patirin pak, enmak kerau patirau wa pak, ak atap atap wa, ak karar. Menan roat pak, atapukan roat pak, ak atap atap wa, ak karar. Sarau roat (slev) pak, roat ak akasar akan sarau kameäi pak, ak atap atap wa, ak karar. Utianik, ak erekapu akan woiaka Krais mesin epar moin, okon, ak karar. Krais ko ak erekapu pak pasar raiäu.   
\p
\v 12 Keserianik, Anut nukas ak kon roasiret sare maronuk, ak kon roasiret tuku raiäi. Kos akanun wous meieäu. Kesernuk, ak orip orip okoro onok eposek keseraiei. Ak karauk roasiret mesin woiakati mareanik, ak opok onok eposek maraiei. Ak akasar akan enmaka wa jou mau. Ak karauk roasiret päurar sarwaraiei. Kiro roasiret akas ak opok onok aru mona rai, akas pak kiro roasiret ätäi onok aru wa marau.  
\v 13 Ak aka aka wa ketäiäu. Akan kar jaunakas ak opok onok aru monuk rai, ak kon onok aru jäkäi muraiei. Näwäu nukas akan onok aru jäkäi marowon senek, akas nais karauk roasiret akan onok aru jäkäi maraiei.  
\v 14 Ak okoro onok eposek erekapu keserwe. Kiro karar wa, ak nais akan jaunakat akanun woiakas meiäiei. Kiro owon, ak akan jaunakat akanun woiakas meiäiei kis ak erekapu woiaka karar orip eposek turur rawaiei.   
\p
\v 15 Ak Krais aurna, nukan wou päurar raiäu onok kis ak kamwaronuk, akan woiaka päurar rawaiei. Ak Anut nukas tupsiu karar senek urwareanik, päurar rawaun rai awarowon. Kiro onokun, ak ko ‘pere’ auraiei.  
\v 16 Krais nukan ämän akan woiaka uru jekuriar mona, rawai. Akan ronkat eposekus aka aka Anut nukan ämän tamurateanik, ak onok eposek keseraun sakau aräiei. Ak Buk Song nukan sir pak, tup aparaun sir pak, karauk sir Osou Näus ariäu pak wemoi, akan woiaka uruas Anut ‘pere’ auraiei.  
\v 17 Ak owo ämän areai, owo sarau miäi kiro akan Näwäu, Jisas nukan sarau muriäi ronkateanik, keseraiei. Ak kiro onok kesermoi, Jisas nukan enip pakas iken momonek, Anut ‘pere’ auraiei.   
\s1 Roasiret akan tupsiu pak jekur rawaiei.  
\p
\v 18 Asiret, ak akan komurakat akan inkaruru jekur rawe. Ak kiro onok keseraiei, ak Näwäu nukan amukup onok eposek maiei.   
\p
\v 19 Ak roat, ak akan asiret mesin woiakas meiemoi, ak päurar kamwareanik, akan woiaka aru wa marau.   
\p
\v 20 Mokoit asinakut, akan momonakat aninakat akan ämän erekapu tainoraiei. Ak kiro onok keseraiei, Näwäu nukan wou ak mesin ererai.   
\p
\v 21 Mokoi orip roat, ak akan mokoit erar wa kewarau. Ak orip orip kewarona rai, ak keser ronkataiei, “Ik kar onok eposek mau senek wa”, okon, akan woiaka aru maiei.   
\p
\v 22 Sarau roat (slev) ak akan omnokou pakan kamwareäi roat akan ämän jekur tainoraiei. Ak akan amiakap ak roat eposek awaraun rai karar akan sarau jekur wa maraiei, utianik, ak orip orip woiaka karar orip akan sarau eposek maiei. Kiro onokun, Näwäu nuka wou ereraun kon sarau mururai.  
\v 23 Ak owo sarau morai kiro sarau woiaka erer orip jekuriar mowe. Ak kiro sarau morai, keser ronkatewe, “Kiro roasiret akan sarau wa, kiro Näwäu nukan sarau moram.”  
\v 24 Ak äpu akan sarau pakas tawa Näwäu nukas ak ätäi osap eposek arai. Kos owo osap eposek owaun kon roasiret awarowon kiro osap ak arai. Rowe, ak iken Näwäu, Krais nukan sarau mururai.  
\v 25 Ak äpu roasiret owo onok miäi, Anut nukas keseriar wasarewarai. Ko onok karar pakas roasiret erekapu wasarewareäu. Kesernuk, inok roasiret onok aru maiei, Anut nukas ak ätäi usu arai.   
\c 4  
\p
\v 1 Roasiret kamwareäi roat, ak akan sarau roat (slev) akan sarau owo senek miäi, osap keseriar jekur arianik, eposek kamwaraiei. Owon, ak äpu akan kamwareäu ro näwäu nuka ak kamwaraun omar oik rau.   
\s1 Pol nukas Anut nukan roasiret karauk onok keseraun awarowon.  
\p
\v 2 Ak orip orip Anut aurwe. Akan ronkat akasar jekur kameanik, Anut nukas ak eposek kamwareäu mesin ronkatemoi, Anut ‘pere’ aurwe.  
\v 3 Kiro ses opokar, ak ik mesin Anut aurna, kosar apu im tueanik, ronkat eposek ikonuk, ik Krais nukan ämän meter ämäi rawon jekuriar roasiret awaram. Is kiro ämän roasiret awareäimin, okon, karauk roat ak kiro ämän rowau utoin akas is karapus owa kureiroin.  
\v 4 Ak Anut aurna, kos is kon ämän amparar tamurowon senek, isas pak roasiret jekur tamaram.   
\p
\v 5 Ak jekur ronkatemoi, roasiret akan woiaka Jisas mesin epar mau wa opok, onok eposek maiei. Sarau maun omre raunuk, ak kiro omre erar wa sakarau, ak Krais nukan Ämän Eposek jekuriar marowe. Ak kiro onok keserna, kiro roasiret akan woiaka epar maun itok.  
\v 6 Ak orip orip ämän eposek karar karauk roasiret sarwaraun aräiei. Akan areäi ses opok, ämän ronkat eposek orip marona, roasiret akas roianik, kiro ämän nukan onoktapau äpu maiei. Ak keserna, karauk roasiret akas ämän totwarona, aka ätäi owo ämän awaraun jekur äpu maiei.   
\s1 Pol nukan pataraun ämän  
\p
\v 7 Tikikus nukas isan sarau miäim ämän erekapu awarai. Ko iken amunok senek, is konun woias meieäim. Ko is pak Näwäu nukan sarau mianik, karauk roasiret eposek sarwareäu.  
\v 8 Is ko äsimorta, ak rawa potai. Kos pote ik owo senek raum ak awarai. Is ko äsimorta, kos potomoi, akan woiaka sakau marai.  
\v 9 Is Onesimus nais äsimorta, Tikikus ori potai. Onesimus ko iken jaunok, is konun woias meieäim, ko orip orip kon sarau eposek miäu. Ko akan menan. Tikikus Onesimus ories okoro opok owo onok keseriäum erekapu ak awaraieir.   
\p
\v 10 Aristarkas ko is ori karapus owa raumur, kos ak kon ‘pere’ ämän awarou. Mak ko Barnabas nukan epaukus nais ak kon ‘pere’ ämän awarou. Is amke ak Mak isanaraun ämän surmaromin. Ko ak rawa kounuk rai, ak ko imäinai, jekur isanarwe.  
\v 11 Jisas, kon kar enip Jastus, kos nais ak kon ‘pere’ ämän awarou. Juda roat akan woiaka Krais mesin epar moin kamuk opok kiro roat 3 orip akas karar is pak roasiret imwaromoi, Anut nukan inkaruru rawaun sarau moram. Akas is jekur sareirianik, isan woi sakau muroin.   
\p
\v 12 Epafras kos nais ak kon ‘pere’ ämän awarou. Ko akan menan, ko Jisas Krais nukan sarau ro. Kos ak mesin orip orip Anut auriäu. Ak roasiret näunäu senek sakau tai raumoi, Anut nukan ronkat äpu mianik, kon onok tainoraun rai kos Anut auriäu.  
\v 13 Is ko mesin epar senes awarom. Ko ak pak Leodisia menan roasiret pak Eirapolis menan roasiret pak sarwaraun sarau näwäu miäu.  
\v 14 Luk, ko iken jaunok, ko dokta, ik konun woiokos meieäum, ko Demas ori awas nais awan ‘pere’ ämän ak awaroir.   
\p
\v 15 Akas isan ‘pere’ ämän kiro Leodisia menan Kristen roasiret awarowe. Karauk roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar miäi, ak Nimfa nukan owa koi tururianik, Anut jou muriäi ak nais isan ‘pere’ ämän awarowe.  
\v 16 Ak isan pas okoro jer we maromin kiro ninarena, akas pak kiro pas surna, Anut nukan roasiret Leodisia mena rai opok potonuk, ak nais kiro pas ninaräiei. Is kar pas Leodisia menan roasiret jer we maromin. Akas kiro pas ak pakan oi koianik, ninarewe.   
\p
\v 17 Akas Arkipus keser aurwe, “Na kiro sarau Näwäu nukas maun aisowon eposek moinam, erekapu patar.”   
\p
\v 18 Is, Pol, isan ipiasar kiro ‘pere’ ämän jer we marom. Is karapus owa raim, ak isanun wa tamkäsirau. Anut kon wou näu oripas ak orip orip sarwarai.