\id 2TI - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h 2 Timoti 
\toc1 2 Timoti 
\toc2 2 Timoti 
\toc3 2 Tim 
\mt1 2 Timoti  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Pol nukas Jisas nukan ämän omsau roasiret tamare rawa, ko Rom näu mena karapus owa kurein. Ko kiro opok rai rai, kon meiäun ses päi ronkateanik, ko ätäi Timoti keser jer we muruwon, “Timoti, na isan sarau jai, iwen woiawa Jisas mesin karar epar momurin. Na Anut nukan ämän roasiret jekuriar tamaram. Karauk erar ämän nan ronkat pakas wa awarau. Karauk Anut nukan roasiret usu näwäu ourai, na jekur sarwaram. Karauk roat akas Anut mekesiriak nuriäi, na akan onok wa tainorau. Kiro roat tawa Anut nukas erekapu aru marai.  
\ip Timoti, na isaka senek raumoi, nan won Jisas mesin epar momon kiro wa utau, sakau me raumoi, usu oi rai, Anut nukan roasiret jekur kamware rawam.”  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-2 Pol nukas Timoti wou ereraun ämän auruwon.  
\io1 1:3-7 Pol nukas Timoti nukan wou epar mowon mesin ‘pere’ auruwon.  
\io1 1:8–2:13 Pol nukas Timoti keser auruwon, “Karauk sätäiäi roat ak ämän atap atap miai akas na usu sosop isaiei, okon, na tätäi sosop owam, sinuk, na Anut nukan ämän jekuriar roasiret tamaram.”  
\io1 2:14-26 Roat onok eposek oripas ik ätär mukaiei kiro roat ak Anut nukan sarau roat.  
\io1 3:1-9 Jisas nuka kowaun ses opok roasiret akan onok aru kiro amop päi.  
\io1 3:10–4:5 Pol nukas Timoti kon sarau rapor maun rai auruwon.  
\io1 4:6-18 Pol nukas Timoti mesin wous meiewon ämän.  
\io1 4:19-22 Pol nukas Timoti nukan wou erer orip rawaun karauk ämän auromoi, ‘pere’ auruwon.  
\c 1  
\s1 Pol nukas ätäi Timoti jer we muruwon.  
\p
\v 1 Is Pol is Krais Jisas nukan ämän oi ariaim ro. Anut nukas kon ronkatis is sare murowon. Ko roasiret ak Krais mesin woiaka epar moin, orip orip awau rawaun sakau araun paip marowon. Ko is kiro ämän roasiret awaraun äsimoirowon.   
\p
\v 2 O Timoti, na isan mokoi senek, iwen woiok Anut mesin karar momurin. Is nanun woias meieäim. Iken momonek, Anut pak, iken Näwäu, Krais Jisas pak, awas nan won päurar rawaun musianik, nanun woiawati momoi, awan woiawa näu oripas na sareisaieir.   
\s1 Pol nukas Timoti kon wou epar mowon sakau ate rawaun auruwon.  
\p
\v 3 Isan askanai akas Anut nukan onok jekur tainoriäin senek, is nais keseriar tainoriäim. Keseria, isan ronkat is kon amukup ämän orip wa. Is sanpeu, pututu na mesin ronkatemoi, Anut ‘pere’ auriäim.  
\v 4 Is na utoisi koimin ses opok, nan waiemon amun urok aparmin mesin ätäi ronkatem, keseria, na apaisaun woias weäu. Is na apaisoita, isan woi ererai.  
\v 5 Nan won epar momon kiro meter nan asan Lois pak, anin Iunis pak awan woiawa epar moirin senek keserum. Is awan onok ätäi ronkateanik, is äpu awan woiawa epar sakau moirin senek kiro onok na opok nais rau.  
\v 6 Kiro onokun, is nan ronkat ätäi siräi musoita, kiro sakau Anut nukas na isowon kiro ep uriäum senek, na ätäi sarau nuraun aisom. Isas nan tapan atoita, na kiro sakau oumon.  
\v 7 Anut nukas ik iminäun osou ikau wa. Ko Osou Näu ikowon. Kos ik sakau mukonuk, ik karauk roasiret mesin iken woiokos meieanik, iken ronkat ikasar jekur kamäun itok.   
\p
\v 8 Keseria, Timoti, na iken Näwäu nukan ämän roasiret awaraun wa iminäu. Nas roasiret is mesin isan jai awaraun wa iminäu, owon, is iken Näwäu mesin karapus owa raim. Na Anut nukan sakau oumoi, kon Ämän Eposek aware arianik, is pak erek usu owam.   
\p
\v 9 Anut nukas ik iken onok aru pakan imäikomoi, ik kon roasiret eposek senes rawaun urweikowon. Ik onok eposek momun mesin imäikau wa. Kon ronkatis kon wou näu oripas ik erar sareikomara, ikenun wouti monuk, iken onok aru pakan imäikowon. Meter ko omnokou ate mau wa opok, kon wou näu oripas Krais Jisas nukas ik sareikianik, imäikaun ronkatewon.  
\v 10 Utianik, rusapai, ik imäikaun ro, Krais Jisas nuka kounuk, kiro onok amop pewon. Kon saraus meiäun onok itimorwon. Kon Ämän Eposek pakas ko awau orip orip rawaun onok amop mowon.   
\p
\v 11 Anut nukas is kon Ämän Eposek roasiret awaraun pak kon ämän oi ariaun pak tamaraun pak sare murowon.  
\v 12 Kiro onokun, is usu näwäu oiäim. Utianik, is kiro usu ämäiäun wa iminem. Owon, kiro ro mesin isan woi epar mowon is ko äpu. Is nais äpu kos kiro sarau isan ipiap mowon, kos kiro jekur kameäu. Kiro sarau orip orip rawai, keseriar, pote kon kowaun omre päi.   
\p
\v 13 Na owo Ämän Eposek isan oisau pakan oumon, na kiro ämän roumon siar roasiret onok eposek keseraun awaram. Kesermoi, na Krais Jisas pak pasar raumoi, nan won ko mesin epar momon sakau atoinam, karauk roasiret akanun wonas meiäm.  
\v 14 Anut nukas kon Ämän Eposek meter na isowon, kiro na jekur kamäm. Keserta, Osou Näu iken woiok uru rau kos na nan sarau kamäun sareisai.   
\p
\v 15 Na äpu Kristen roasiret ak Esia provins opok rai, akas erekapu is sumkäineiri manoin. Figelus Ermokenes ori nais is sumkäineiri manoirin.   
\p
\v 16 Is Onesiporas kon tupsiu pak ak mesin Anut Näwäu auriäim. Omre orip orip Onesiporas nukas is sareiriäwon. Is karapus owa raita, ko is apairaun oiok nau wa.  
\v 17 Utianik, ko Rom näu mena koumoi, is apairaun sakau itaneire, pote apairowon.  
\v 18 Tawa roasiret wasarewaraun omre opok, Näwäu nukas ko mesin wouti mianik, isanaraun rai is Anut auriäim. Na äpu kiro epar, is Efesas mena raita, Onesiporas nukas is orip orip sareiriäwon.   
\c 2  
\s1 Timoti ko marai ro eposek rawai.  
\p
\v 1 O Timoti, na isan mokoi senek, na Krais Jisas pak pasar rauta, kos kon wou näu oripas na sareisonuk, na orip orip sakau tai rawam.  
\v 2 Na roasiret akan amiakap isan ämän tamaromin roumon, nas nais kiro ämän karar karauk roat onok eposek miäi awarota, akas pak karauk roasiret tamaraun itok.   
\p
\v 3 Na Krais Jisas nukan marai ro eposek rainam, kon sarau pakas na ik pak erek usu ämäiäm.  
\v 4 Na äpu marai ro ko kon kameäu ro näwäu nukan wou näu saräun karar sarau muriäu. Ko karauk sarau pak erek wa miäu.  
\v 5 Kiro onok senek, inok ro ko kurtäun, ko kurtäun sintore ämän roianik, jekur tainorau wa, ko kurtäi, sinuk, osap wa owai.  
\v 6 Inok ro woia sarau sakau miäu kiro ro ko karar ko amke kiro woian o owai.  
\v 7 Is kiro ämän aisom na kiro mesin jekur ronkatäm. Näwäu nukas ronkat eposek isonuk, na kiro ämän roumon nukan onoktapau erekapu äpu mam.   
\p
\v 8 Na Jisas Krais mesin ronkatäm. Ko Devit nukan tupsiu pakan. Ko meiemoi, ätäi siräiewon. Is kiro Ämän Eposek roasiret awareäim.  
\v 9 Is kiro Ämän Eposek roasiret aware arieita, karauk roat akas usu iromoi, päu ro senek karapus owa muroin. Utianik, Anut nukan ämän karapus owa rawau wa.  
\v 10 Keserianik, isakasar isan woi sakau momoi, Anut nukas kon roasiret sare marowon sarwaraun usu sosop senes oiäim. Is kiro usu sosop oita rai, roasiret sosop Anut nukan Ämän Eposek rouna, Krais Jisas nukas imwaronuk, ak ätäi wa meiäiei, ak awau orip orip Anut nuka pak rawaiei.  
\v 11 Okoro ämän epar senes.  
\q1 Ik Jisas pak meieta rai, ik nais ko pak erek awau rawam.   
\q1
\v 12 Ik sakau tai raianik, kon usu outa rai, ik nais ko pak erek roasiret kamwaram.  
\q1 Ik ko mekesirok nuruta rai, kos nais ik mekesuk ikai.   
\q1
\v 13 Ik ko pak sakau ämän paip mianik, kiro ämän wa tainorta rai, kos kon paip mowon ämän tainorai. Owon, kon ämän äiäu, ko utau senek wa.   
\s1 Sarau ro ko Anut nukan amukup eposek rau kon onok.  
\p
\v 14 Na okoro ämän aisomin ätäi ätäi roasiret awaram. Anut nukan amukup na ak kon ämän mesin ämänis wa weräiäu rai awar. Ak ämänis weräuna rai, kiro onokus ak sarwarau senek itok wa. Inok roasiret kiro weräiäin ämän roiäi, kiro ämänis akan tane rawaun onok aru marai.   
\p
\v 15 Anut nukas na mesin wou ereraun sarau sakau mo. Keserta, na sarau ro eposek raianik, oiot wa nai. Keseria, kon epar ämän roasiret jekur tamaram.  
\v 16 Na sät ämän roasiret akan ronkat pakas areäi mekestap mam. Kiro ämänis roasiret Anut siakup wa imware koiäu. Kos ak onok aru nukan apu opok maronuk, ak Anut ute manaiei.  
\v 17 Kiro sät ämän repros ui senekus enmaksau erekapu aru mareäu. Imeneas, Filetus ori au kesek sät ämän areäir roat ori.  
\v 18 Au Anut nukan epar ämän ute manoirin. Au keser areäir, “Kristen roasiret akan an join ses opok ak meieanik, ätäi awau siräiain, okon, tawa meieanik, ätäi wa siräiaiei.” Au keser sät ämän aresa, kiro ämänis karauk roasiret akan woiaka epar moin aru mareäir.   
\p
\v 19 Utianik, Anut nukan roasiret ak ou tutu sakau Anut nukas kutir mowon senek, kiro tutu tapkäi nau senek wa. Kiro tutu opok kos keser jer we mowon, “Näwäu nukasar kon roasiret äpu.” \rq Namba 16:5\rq*  
\p Ko kar jer nais keser wewon, “Inok roasir ko ‘Is Näwäu nukan’ äiäu, ko onok aru miäu erekapu utai.” \rq Namba 16:26\rq*   
\p
\v 20 Kar ou näwäu owa mis maro atap atap rai. Karauk aiauk gol ra, silva ra, kis ate mokurein. Karauk am pak omnokou pak kis ate mokurein. Kiro osap ak sarau atap atap orip rai. Karauk osap akan sarau näwäu, karauk akan sarau eteinak atap atap.  
\v 21 Keseria, inok ro ko kon onok aru pakan utia, ätäi Anut nukan amukup eposek saräi, kiro ro ko kiro maro sarau näwäu orip senek. Ko Anut nukan amukup eposek sareanik, iken Näwäu jekur isanaraun itok. Ko sarau eposek maun kame raiäu.   
\p
\v 22 Timoti, karauk mokoitawau akas akan onok aru maun keseriäi. Na akan onok aru wa tainorau. Na Anut nukan amukup eposek rawaun sarau mo. Nan won epar momon sakau ateanik, karauk roat akanun wonas meienam, ak pak päurar jekur rawam. Na kiro onok karauk roasiret ak Anut nukan amukup tuku raianik, ko ak sarwaraun auriai pak erek keseram.  
\v 23 Utianik, na roasiret akan ronkatis ämän sepuk sepuk miäi ak pak wa aurätäiäu. Na äpu kesek ämän are pote weräiäun onok päi.  
\v 24 Näwäu nukan sarau ro ko roasiret pak ämänis wa weräiäu. Ko roasiret opok onok erekapu eposek mianik, ko ak pak päurar tane raumoi, ak Anut nukan onok tainoraun jekur tamarai. Roasiret akas ko opok onok aru miäi, ko kiro onok mesin ekep wa ronkatäi.  
\v 25 Ko inok roasiret kon ämän tainoraun utiäi pak päurar raumoi, Anut nukan epar ämän äiäurar tamarai. Ko keser ronkatäi, is kiro onok keserita, Anut nukasar kiro roasiret sarwarnuk, ak akan onok aru pakan ätäi piririanik, nukan epar ämän äpu maiei.  
\v 26 Keserna, akan ronkat ätäi eposek sarenuk, ak Satan nukas kon onok tainoraun sakau atwarowon pakan imine manaiei.   
\c 3  
\s1 Jisas nuka kowaun siakup roasiret onok aru atap atap maiei.  
\p
\v 1 Na äpu mam, tawa Jisas nuka ätäi kowaun siakup karauk usu sosop senes päi.  
\v 2 Kiro ses opok, roasiret akasar aka mesin woiakas meiäiei. Ak aiauk sosop owaun rai ronkat sosop owaiei. Ak akasar akan enmaka jou momoi, akan enmaksaun nepipiraiei. Ak karauk roasiret akan enmaka opok aru ämän awaraiei. Ak akan moniakat aniakat akan ämän wa tainoraiei. Kiro roasiret ak karauk roasiret akas onok eposek ak opok mona, ak wa ‘pere’ awaraiei. Ak Anut nukan onok eposek mekesirak nuraiei.  
\v 3 Ak karauk roasiret mesin woiakas wa meiäiei. Ak karauk roasiret mesin wa woiakati maiei. Ak karauk roasiret akan enmakap ämän aru maraiei. Ak akan ronkat akasar wa jekur kamäiei. Ak kasiaka penuk, karauk roasiret aru maraiei. Ak onok eposek maun woiakas wa meiäiei.  
\v 4 Ak akasar akan jaunakat imwareanik, akan iwäi jaunakat akan ipiakap maraiei. Ak kurte akan ronkat aru akasar tainoraiei. Ak keser ronkatäiei, ika näu roat. Ak akan enmaksau nepipiraun orip orip ronkatemoi, Anut nuka mesin woiakas wa meiäiei.  
\v 5 Kiro roat ak akasar sät äumoi, ik Anut nukan sarau mururam äiäiei. Utianik, akan onok aru tainormoi, ak Anut nukan sarau kiro sakau orip ak äpu mau wa. Timoti, na kiro roat siarakap wa rawau.   
\p
\v 6 Karauk asiret ak ronkat sakau wäpik ak onok aru sosop momoi, kiro onok aru mesin usu sosop ämäiäi. Kiro roat aru akas karauk mena potomoi, kesek asiret akan owa tonomoi, kiro asiret karauk ämänis raiaka ateanik, akan ronkat kamäun keseriäi.  
\v 7 Kiro asiret ak orip orip osap äpu maun keseriäi, sinuk, ak Anut nukan epar ämän äpu mau senek wa.  
\v 8 Meter Janes, Jambres ories Moses pak iwäi sareirin senek, okoro roat nais keseriar Anut nukan epar ämän pak iwäi muratäiäi. Akan ronkat erekapu aru mowon, ak Anut mesin akan woiaka eparar mau wa.  
\v 9 Utianik, rai rai, roasiret erekapu akas akan otop ronkat apwaromoi, akan ämän aru wa tainwaraiei. Kiro meter roasiret akas Janes, Jambres orien otop ronkat apwatoin senek.   
\s1 Pol nukas Timoti sakau ämän auruwon.  
\p
\v 10 Utianik, na is pak arianik, isan onok erekapu na äpu momon. Is roasiret tamareäim onok kiro na äpu. Na is ariaimin onok pak isan ronkat pak kiro na äpu. Isan woi Jisas mesin epar sakau momoi, karauk roasiret päurar sarwareäim onok kiro na äpu. Isan woias roasiret mesin meieanik, sakau tai raumoi, usu ämäiäim onok kiro na äpu.  
\v 11 Roat akas is usu iromoi, iworiäi kiro nais na äpu. Antiok mena, Aikoniam mena, Listra menan roat akas is aru muroin kiro na äpu. Na äpu is usu atap atap oianik, sakau tai raimin. Utianik, Näwäu nukas is kiro usu atap atap pakan imäirowon.  
\v 12 Epar senes, inok roasir ko Krais Jisas pak pasar raumoi, Anut nukan onok tainoraun keseriäu, ko karauk roat akas usu nuraiei.  
\v 13 Utianik, sät ämän areai roat pak karauk roat aru pak ak Satan nukan sät ämän epar rai ronkateanik, onok aru sosop senes miäi. Akas pak karauk roasiret amiak atona, kiro roasiret akan ämän epar rai ronkateanik, tainoraiei.   
\p
\v 14 Utianik, naka, Anut nukan ämän äpu momon, kiro wa utau, jekur tainoram. Na äpu kiro ämän epar senes, owon, na ik roasiret ikes kiro ämän tamusomun na äpu mukomon.  
\v 15 Na mokoinak raumon opok, koi rusapai, Anut nukan ämän na äpu mom. Kiro ämänis na ronkat eposek isonuk, nan won Krais Jisas mesin epar momon, okon, Anut nukas imäisai.  
\v 16 Anut nukan Osou Näu nukasar Anut nukan ämän roat awaronuk, akas kiro ämän buk opok jer wein. Kiro ämänis roasiret onok eposek maun tamareäu, akan onok aru miäi ätär mareäu, ak ätäi onok eposek maun jekwareäu, Anut nukan amukup ak eposek owose rawaun ätär mareäu.  
\v 17 Keseria, inok ro ko Anut nukan sarau muriäu, ko kiro ämän tainorianik, kon sarau erekapu eposek senes maun itok.   
\c 4  
\p
\v 1 Kesermoi, Anut nukan amukup pak Krais Jisas nukan amukup is na sakau ämän aisom. Krais Jisas nukas roasiret meiein pak roasiret awau rai pak wasarewarai. Tawa Jisas nukas roasiret erekapu kamwaraun akan amiakap kowai. Kesermoi, is na kiro sakau ämän aisom.  
\v 2 Anut nukan ämän roasiret awaram. Omre orip orip om ses aru pak näu pak na jekur tai raianik, kon ämän awaram. Na roasiret sät ämän miäi jekwaram. Roasiret ak onok aru mona rai, sakau kewaram. Roasiret akan woiaka epar moin sakau wäpik sakau maram. Na ak pak päurar raianik, onok eposek roasiret rapor tamaram.  
\v 3 Owon, kar ses tawa päi opok, roasiret ak Anut nukan ämän rowaun utaiei. Utianik, ak akan ronkatis akan onok atap atap tainormoi, karauk sät ämän tamareäi roat sosop akas ak siarakap koi tururaun awarona, koi tururna, akas akan ämän atap atap awarona, roumoi, akas akan ämän kiro akan raiaka opok maiei.  
\v 4 Kiro roat ak Anut nukan epar ämän utomoi, ak roat akan ronkat pakas erar kinin marona, roiäi.  
\v 5 Utianik, na omre orip orip nakasar nan ronkat jekur kamemoi, owo usu na opok penuk, na kiro usu ämäiäm. Na Anut nukan Ämän Eposek roasiret awaram. Na Anut nukan sarau ro, nan sarau erekapu rapor mam.   
\p
\v 6 Isan meiäun ses koura. Karauk roat akas is iworona, meieita, isan karian kiro wain an Anut kamuk raiäi roat akas Anut nuraun kouriai senek kouraiei. Isan manaun ses siarap pe rau.  
\v 7 Is Anut nukan sarau rapor mianik, erekapu patarmin. Isan woi epar momin kiro utau wa, sakau atear raim.  
\v 8 Omar oik kiro osap eposek Näwäu nukas roasiret onok eposek miäin araun äiewon, rusa is owaun rau. Näwäu nukas roasiret tuku wasarewareäu. Tawa, roasiret wasarewaraun ses opok, kos is kiro osap irai. Utianik, is karar wa, karauk roasiret ak ko ätäi kowaun woiaka erer orip kume rai, ak nais kiro osap owaiei.   
\s1 Pol nukas Timoti kurte ko rawa kowaun ämän sur muruwon.  
\p
\v 9 O Timoti, na kurte is siarap kowaun apu itanam.  
\v 10 Dimas ko kon wous okoro omnokou pakan onok mesin meiemoi, ko is utoireanik, Tesalonaika mena potowon. Kresens ko Galesia provins utoire manowon, Taitas ko Dalmesia provins utoire manowon.  
\v 11 Luk ko karar is pak rau. Na kowaurnam, Mak imäiar koi, owon, ko koianik, is sarau sareiräun itok.  
\v 12 Is Tikikus äsimorta, Efesas mena potou.   
\p
\v 13 Na kowauria, isan omjo rumukäu Troas mena Karpas nukan owa ute koimin, kiro pak isan karauk buk pak oiar kowam. Keseria, na karauk buk opur keraus ate moin kiro pak erek oiar kowam.   
\p
\v 14 Aleksanda, ko osap ain pakas ate miäu ro kos is näwäu aru murowon. Kos is keseirowon, okon, tawa Näwäus ko ätäi usu näwäu nurai.  
\v 15 Kesernuk, na ran kiro ro jekur aparam, owon, ko iken ämän wa roiäu, kos iken ämän erekapu iwäi muriäu.   
\p
\v 16 Is amke wasarewareäu ro nukan amukup tai raita, kar ros is sareiräun mekesirap wa tai rawon. Is isakarar tai raimin. Roasiret erekapu ak utoire manoin. Is Anut aurmin, ak kiro onok keserin mesin Anut nukas ak ämän orip rai wa awarai.  
\v 17 Utianik, Näwäu ko isan kaima raumara, is sakau irowon. Kesernuk, is Anut nukan ämän roasiret awaroita, karauk omsau pakan roasiret erekapu rowaun itok. Is opur laion nukan au uru nomin senek, utianik, Näwäu nukas is sareirnuk, roat akas is iworona, meiäu wa.  
\v 18 Epar, kar ros is aru muraurnuk, Näwäus is orip orip sareirianik, imäirai. Kos is raporiar imäiri kon mena omar oik tonai. Ik kon enip orip orip kämioik jou mau. Epar.   
\s1 Pol nukas kon ämän patarwon.  
\p
\v 19 Na isan ‘pere’ ämän Prisila Akwira ori pak, Onesiporas nukan tupsiu pak erek awaram.  
\v 20 Is Erastus Korin mena ute koimin rau. Trofimus ko sip orip Mairitus mena ute koimin.  
\v 21 Na is siarap kurte kowaun apu itanäm. Imkanik rai raroi, kiro roros ses päi, okon, na kurte kowam. Iubulus, Pudens, Lainus, Klodia, akas na ‘pere’ ämän aisoi. Nan jaunat, Anut nukan roasiret, erekapu akas nais na ‘pere’ aisoi.   
\p
\v 22 Näwäu nukas nan osou pak rawai. Ko kon wou näu oripas ak erekapu sarwarai.