\id 2PE - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h 2 Pita 
\toc1 2 Pita 
\toc2 2 Pita 
\toc3 2 Pit 
\mt1 2 Pita  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Pita nukas roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin ätäi jer we marowon. Ko awarowon, “Is kar ämän keser roimin, sätäiäi roat akas roasiret akan woiaka epar moin utaun rai keser äiäi. Ak Jisas ko ätäi wa kowai rai äiäi. Keseria, is ak awarom, ak kiro roat akan ämän wa rowau kiro epar wa. Utianik, iken onok aru pakan ätäi piririanik, kume raum. Anut nukan ronkat roasiret erekapu akan onok aru pakan pirirna rai, kiro epar Jisas ätäi kowai.  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-2 Pita nukas roasiret ‘pere’ awarowon.  
\io1 1:3-15 Anut nukas ik kon roasiret sare mukowon, okon, iken woiok ko mesin epar mau.  
\io1 1:16-21 Jisas nukan ämän kiro kon ämän oi ariai roat pak Anut nukan ämän roianik, areäi roat pak akas awaroin kiro ämän epar senes.  
\io1 2:1-22 Sätäiäi roat akas owo ämän ak awarona, roianik, wa tainorau, owon, kiro ämän epar wa.  
\io1 3:1-18 Jisas Krais epar ätäi kowai.  
\c 1  
\p
\v 1 O jaiat, is Saimon-Pita, Jisas Krais nukan sarau ro kon ämän oi ariaim. Is roasiret Jisas mesin woiaka epar moin kiro jer we marom. Jisas Krais ko iken eit, ko iken onok aru pakan imäikowon ro. Jisas Krais nukan onok eposek, kos ik erekapu sareikonuk, iken woiok epar momun senek, ak ran akan woiaka epar moin.  
\v 2 Anut ko, iken Näwäu, Jisas ori, awas awan onok eposek ätär mareanik, sarwarmoi, akan woiaka päurar rawaun araieir. Kesersä, ak äpu matomana, orip orip eposek rawaiei.   
\s1 Anut nukas ik kon roasiret sare mukowon.  
\p
\v 3 Jisas Krais nukasar nuka Anut, ko Anut nukan sakau näwäu orip, okon, kos ik Anut nukan ämän tainorianik, ko pak orip orip rawaun sakau ikowon. Kesermoi, kon sakau onok eposek orip ätär mukianik, ik kon roasiret senes saräun urweikowon, okon, ik ko äpu murom.  
\v 4 Kiro onok pakas, kos ik osap eposek senes ikaun paip mukowon kiro ikou. Kesernuk, okoro omnokou pakan roat akan ronkat arus ik aru wa mukai, okon, ik Anut nukan onok erekapu tainorau.   
\p
\v 5 Keserianik, Krais nukas kiro onok keserwon mesin jekur ronkatewe. Ak ko mesin woiaka epar moin, okon, rusapai, ak onok eposek maun sarau sakau mowe. Ak onok eposek mianik, ak ätäi Anut nukan ämän jekur äpu maun sarau sakau mowe.  
\v 6 Ak kon ämän jekur äpu mianik, ätäi akan ronkat jekur kamäun sarau sakau mowe. Ak akan ronkat jekur kameanik, ak ätäi sakau tai rawaun sarau sakau mowe. Ak sakau tai raianik, ätäi Anut nukan onok tainoraun sarau sakau mowe.  
\v 7 Ak Anut nukan onok eposek tainorianik, ätäi akan jaunakat eposek sarwaraun sarau sakau mowe. Ak akan jaunakat eposek sarwareanik, ak ätäi roasiret mesin akan woiakas meiäun sarau sakau mowe.  
\v 8 Ak kiro onok eposek erekapu keseraiei, ak eposek senes sareanik, ak Jisas Krais jekur epar äpu momoi, ak kon sarau erar wa maiei. Kiro sarau o orip saräi.  
\v 9 Utianik, inok ro ko kiro onok eposek wa keserai, ko amuk oporewon ro senek om jekur wa aparai. Amke Anut nukas kiro ron onok aru meter keserwon jäkäi muruwon, utianik, ko kiro mesin ätäi ronkatäu wa.   
\p
\v 10-11 O jaiat, ak jekur ronkatewe. Anut nukas ak sare mareanik, urwarowon, okon, woiaka erer orip sarau sakau mowe. Ak kesermoi, Anut wa sumkäineina rai, iken Näwäu, Jisas Krais nukas wou erer orip imwaronuk, ak kon mena awau orip orip rawaun tonaiei.   
\s1 Meter Anut nukan ämänis Jisas mesin aikowon.  
\p
\v 12 Is äpu, ak okoro ämän meter roianik, äpu moin. Kiro Anut nukan epar ämän mesin akan woiaka epar moin. Utianik, is orip orip ätäiar awaram.  
\v 13 Isan ronkat, is okoro omnokou opok awau rai rai, ak orip orip okoro ämän mesin ronkat araun wa utam.  
\v 14 Is äpu isan meiäun omre siarap pe rau. Iken Näwäu, Jisas Krais nukas is keser airowon.  
\v 15 Keseria, is ak okoro ämän sakau awaraurim. Is tawa meieita, ak omre orip orip okoro ämän awaromin ronkatäiei.   
\p
\v 16 Ik okoro kinin roat akan ronkat pakas mareäi kiro kinin awarau wa. Ik iken Näwäu, Jisas Krais, sakau näwäu orip ätäi kowai mesin awarom. Ik Jisas nukan sakau iken amiokosar aparmun, okon, ak awaroram.  
\v 17 Ik erek raumun opok, momonek Anut nukas kon enip oik murianik, sakau näwäu nuruwon. Anut nukasar enip jou näwäu orip, kämioik rau, ko omar oikas keser äiewon, ‘Okoro isan mokoi senes. Isan woi ko mesin meiem. Is ko mesin isan woi ereru.’ \rq Matiu 17:5\rq*   
\m
\v 18 Ik Jisas nuka pak Anut rawon omtapau opok erek tone rauta, kiro ämän omar oikas kowon roumun.   
\p
\v 19 Keseria, ik Anut nukan ämän roianik, areain roat akan ämän mesin iken woiok epar mom. Ak ran kiro ämän akan woiaka uru moinai, ronkatewe, kiro eposek senes. Anut nukan ämän roianik, areain roat akan ämän kiro arou eteinak pututu jereäu senek. Ak apu eteinak apariäi. Jisas ätäi kowai kiro om teinewan upi jereäu senek, kiro akan woiaka uru jere raunuk, ak apu erekapu aparaiei.  
\v 20 Utianik, ak rowe, Anut nukan ämän roianik, areai roat akan ronkat pakas erar jer wäu wa.  
\v 21 Ak kar ron ämän aräu wa. Wa senes wa. Ak Anut nukan ämän, Osou Näus akan ronkat opok maronuk, awareäin.   
\c 2  
\s1 Karauk sät ämän tamareäi roat akas akan ronkat aru maraiei.  
\p
\v 1 Meter Israel roasiret kamuk opok, karauk roat ak Anut nukan ämän roianik, arem rai sätwareäin. Keseria, rusapai ran karauk roat ak kamuk pemana, sät ämän tamareäi. Ak ämäi ämäi ämän atap ak woiaka Jisas mesin epar moin aru maraun tamareäi. Epar, kiro roat Näwäu nukas akan onok aru pakan imwaraun meiewon, utianik, akas Näwäu sumkäineanik, ak Anut nukan ämän erekapu tainoraun kiro utau äiäi. Keseria, Anut nukas kiro roat kurte aru marai.  
\v 2 Utianik, roasiret sosop akan woiaka epar moin ak kiro onok aru oioraka naun tainorna rai, roasiret akan woiaka Jisas mesin epar mau wa akas kiro onok aparianik, Anut nukan epar ämän opok jeje ämän maiei.  
\v 3 Kiro sät äiäi roat ak akan aiauk ra, akan osap owaun woiakas meieäi. Ak kiro roat akan sät ämän sosop rowaun akan osap sosop araiei, utianik, kiro sät ämän äiäi. Kiro sät ämän akan ronkatis miäi. Anut nukas kiro roat wasarewaraun kamware rau. Ak wasarewareanik, ak erekapu aru senes marai.   
\p
\v 4 Ak rowe, meter karauk Anut nukan sarau eitek ak onok aru moin, Anut nukas kiro sarau eitek inikwaronuk, rawau wa, kiro up pututu uru känkurwarowon. Ak kiro up pututu uru Anut koi roasiret wasarewaraun kame rai.  
\v 5 Kar ses opok, Anut nukas meteran onok aru miäin roasiret inikwaronuk, rawau wa. Joi näwäus koumara, roasiret akan woiaka Anut mesin epar mau wa erekapu aru maronuk, meiein. Noa karar ko ämän eposek tamareäwon ro pak roasiret 7 orip Anut nukas jekur kamwaronuk, ak aru marau wa.  
\v 6 Kar ses opok, Anut nukas Sodom, Gomora ori erekapu aru matowon. Ko akan näu mena oiroror ep äsimornuk, koi jerwarnuk, aitap sareirin. Ak kiro keserwon ronkatewe. Epis jerwarowon, kiro totok senek. Tawa roasiret akan woiaka epar mau wa ak epis keser jerwarai.  
\v 7 Ik äpu Anut nukas Lot isanarianik, aru murau wa, ko ro onok eposek orip. Lot ko kiro menan roasiret onok aru miäi pak sapum onok miäi pak kamuk rawon.  
\v 8 Lot ko Anut nukan amuk opok ro eposek. Utianik, ko kiro mena roasiret onok aru miäi pak rawon. Omre karar karar ko roasiret Anut nukan sintore ämän utomoi, onok aru moin aparianik, kon wou usu orip rawon. Anut nukas ko kiro roasiret aru pakan imäiewon.  
\v 9 Keseria, owo usus roasiret ak Anut mesin akan woiaka epar mianik, kon ämän tainoriäi opok penuk, Näwäu kiro roasiret sarwaraun äpu mou. Onok aru miäi roasiret ak Anut mesin akan woiaka epar mau wa, ko nais ak sakau atwareanik, aru maraun äpu mou. Kar omre päi opok, ko kiro roasiret wasarewareanik, aru marai.  
\v 10 Roasiret sapum onok aru senes mianik, Anut jeje ämän auriai, kos kiro roasiret aru senes marai.  
\p Kiro sät ämän tamareäi roat ak kamuk raumana, ak Anut nukan ämän wa tainoriäi. Ak akan ronkat karar tainoriäi. Ak Anut nukan sarau eitek jeje ämän awaraun wa iminewareäi.  
\v 11 Anut Näwäu nukan sarau eitek ak sakau näwäu orip, akas kiro sätäiäi roat itimware rai. Utianik, akas Anut nukan amuk opok, kiro onok aru miäi roat akan enmaka opok ämän wa mareäi.  
\v 12 Utianik, kiro roat ak karauk onok akan onoktapau äpu wa, utianik, ak kiro mesin jeje ämän miäi. Kiro roat ak opur senek. Opur ak ronkat wäpik sepuk ariena, roat akas akwarona, meieäi. Kiro roat ak ran kesekur, ak ronkat wäpik, owo onok keseraun keseriäi, okon, ak opur senek wasaräiei.   
\p
\v 13 Kiro onok senek, kiro sät ämän tamareäi roat akas karauk roat aru mareäi. Tawa Anut nukas ak ran tätäi näwäu arai. Ak nepipirianik, onok aru keseraun sankeu amop keseriäi. Ak orip orip, oioraka naun onok aru kiro keseriäi, utianik, ak ‘Ika roat eposek’ äiäun rai, ak woiaka epar moin roasiret, pak tururianik, o jeäi. Keserna, Kristen roasiret akan joumaka aru manai.  
\v 14 Orip orip asiret apwaromana, aru maraun ronkat aru oiäi. Ak onok aru mianik, äiäk rai wa ronkateäi. Roasiret akan woiaka Anut mesin sakau mau wa ak onok aru maun rewareäi. Owo osap sätäumoi, owaun ak äpu miäi. Ak kiro onok keserna, Anut nukas tawa kiro roat aru marai.  
\v 15 Kiro roat ak apu tuku utomoi, ak sepuk sepuk ariäi. Ak kar meten ro, enip Balam, Beor nukan mokoi nukan apu tainoriäi. Balam ko aiaukun ronkatemara, onok aru maurwon.  
\v 16 Utianik, kar opur donki ko ron pätu senekus Balam ‘Na onok aru senes moram’ rai auruwon. Donki ko opur, ko ämän maun senek itok wa, utianik, kiro ses opok, ron pätu oripas ko kiro Anut nukan ämän roianik, areawon ro ronkat aru orip, ‘na onok aru wa mau’ rai auruwon.   
\p
\v 17 Kiro sät ämän tamareäi roat ak antut sikewon senek. Ak iou uriris pair manonuk, om wa neäu senek. Ak roasiret sarwaraun itok wa. Keseria, Anut nukas akan mena sare marowon rau, kiro mena atapuk pututu senes rau.  
\v 18 Kiro roat ak onok aru momana, nepipirianik, akan enmaka rororaun ämän sosop miäi. Keserna, karauk roasiret rusapaiar woiaka epar moin ätäi onok aru maun woiaka siräi marona, onok aru miäi.  
\v 19 Kiro sätäiäi roat akas roasiret keser awareäi, “Ak iken onok tainoraiei. Ak iken onok tainorna rai, ak karauk roat akan sarau roat wa rawaiei. Ak owo onok keseraun itok.” Utianik, kiro roat aru aka onok aru nukan sarau roat. Owon, owo onok akan ronkat opok orip orip rau, ak kiro onok nukan sarau roasiret (slev).  
\v 20 Inok roasir ko kon okoro omnokou pakan onok aru erekapu sumkäinemara, iken Näwäu, Jisas Krais, imäikowon ro tainorwonus, ko kiro onok aru meter keserwon ronkatemara, ätäi keserai, ko meter rawon senek wa rawai. Ko rusapai aru senes rawai.  
\v 21 Is ak kiro jekur äpu maun kar ämän awaraurim. Ko meter Anut nukas roasiret kon amukup owose eposek saräun ko äpu mau wa, onok aru miäwon, wasarewaraun ses ko usu owaun itok. Utianik, ko kiro Anut nukan ämän karauk roat akas ko ätär murin äpu momoi, tainorianik, ätäi kiro onok utowon, okon, tawa ko usu näwäu senes owai.  
\v 22 Ak kiro onok miäi, kiro kar ämän meter äpu miäwon ros äiewon senek. Ko äiewon, ‘Enas esiemara, nukan es ätäi jaun poteäu.’ \rq Sindaun 26:11\rq*  
\p Kar ämän kesek rau, ‘Ak akan en an jou muruna, ko ätäi potomara, maimai opok nini taitairiäu.’   
\c 3  
\s1 Jisas Krais ätäi kowai.  
\p
\v 1 O jaiat, is amke jer we maromin, rusapai okoro ätäiar jer we marom. Kiro jer oirori opok is ak kiro onok eposek wa rämkäswaraun rai ronkat araun jer we maromin.  
\v 2 Kiro ämän eposek meter Anut nukan ämän roianik, areain roat akas awaroin. Iken Näwäu, ko iken imäikowon ro, ko nais nukan sakau ämän kon ämän oi ariain roat aronuk, akas awaroin. Ak kiro ämän ätäi ronkatäun rai awarom.  
\v 3-4 Is ak okoro ämän awaraurim, jekuriar ronkatewe. Okoro omnokou wasaräun ses opok, roasiret akan ronkat aru tainorianik, ak siarakap koumana, akan woiaka Jisas mesin epar moin mesin jeje ämän awareanik, totwaraiei, “Jisas nukas ätäi kowaun paip mowon, owosera? Ko ätäi kowau wa. Iken asanokot meieutoin, utianik, meter Anut nukas okoro omnokou ate mowon keseriar rau, kar osap awau päu wa.”  
\v 5 Utianik, meter Anut nukas nukan oksaus omnokou omar pak äienuk pewon, ak kiro mesin ronkatäu utoi. Okoro omnokou an pakas pewon, Anut nukas an inäunuk, omnokou sakau sarewon.  
\v 6 Rai rai, Anut nukas ätäi okoro omnokou joies aru mowon.  
\v 7 Utianik, okoro omnokou omar pak rusapai rau. Kiro Anut nukan oksausar äienuk, epis aru maun utonuk, rau. Tawa Anut nukasar okoro omnokou wasaräun ses opok, kiro roasiret onok aru miäi wasarewareanik, erekapu aru marai.   
\p
\v 8 O jaiat, kar ämän okoro awaraurim, ak wa utau. Akas Jisas kowaun om rumukäu rau räi wa äiäu. Iken ronkat woisan 1,000 kiro om rumukäu rai ronkateäum, Näwäu nukan ronkat kiro omre karar senek. Iken ronkat omre karar om katu rai ronkateäum, Näwäu nukan ronkat kiro woisan 1,000 senek.  
\v 9 Näwäu ko owo paip mowon keseraun roasiret akan onok senek äiäur äiäur mau wa. Utianik, ko ak mesin ronkatwareanik, kurte wa keseriäu. Owon, kar roasir wa aru saräun rai äiäur äiäur miäu. Roasiret erekapu woiaka pirirmoi, onok aru miäi utaun rai wou erer orip kamware rau.   
\p
\v 10 Utianik, Näwäu kowaun ses, ko päu ro senek ämäi ämäi kurte kowai. Kesernuk, omar jejep näwäu taumara, wasaräi. Omar oikan osap erekapu epis aru mai. Okoro omnokou pak osap erekapu rai epis jere kuräi.   
\p
\v 11-12 Okoro osap erekapu kiro onok pakas wasare kurena, rusapai ak Jisas mesin woiaka epar moin roasiret, ak owo onok keseraiei? Ak orip orip Anut nukan onok eposek tainornai, ak kiro omre Anut nukas sare mowon kame rawe. Kiro omre penuk, omar epis aru mai. Kiro ses opok, omnokou pakan osap pak omar oikan osap pak ep sopous erekapu aru monuk, an senek saräi.  
\v 13 Utianik, Anut nukas ik paip mukowon, ik kiro paip epar päun kame raum. Ik omar awau pak omnokou awau pak kame raum. Kiro, roasiret onok eposek miäi akan rawaun mena.   
\p
\v 14 O Jaiat, kiro ämän is awaromin epar. Ak kiro omre kowaun woiok karar orip kame rawe. Ak Anut nukan ämän jekur tainoraun sarau sakau mowe. Ak keserna, kiro omre sare mowon penuk, Anut nukas ak karar karar awarai, ‘Na onok eposek momon, okon, na ämän wäpik. Iwen woiok karar päurar raumur.’  
\v 15 Näwäu ko karauk roasiret akan woiaka epar mona, imwaraun kamware rau, okon, ak kiro onok mesin ronkatewe. Anut nukas iken jaunok Pol ronkat eposek nurunuk, kos ran kiro ämänir ak jer we marowon.  
\v 16 Kiro jer sosop Pol nukas we kurewon opok kiro ämän erekapu keseriar jer wewon. Karauk Pol nukan jer onoktapau äpu maun sakau senes, okon, karauk roat akan woiaka Anut mesin sakau mau wa akas kon ämän onoktapau jekur amop maun wou wemoi, ak akan ronkat pakas onoktapau atap roasiret awareäi. Ak karauk Anut nukan ämän keseriar keseriäi. Ak kiro onok keserna, Anut nukas ak ätäi imwarau senek wa, ak erekapu aru marai.   
\p
\v 17 O jaiat, ak kiro sät roat akan onok äpu moin. Ak iken sintore ämän wa tainoriäi. Keseria, ak jekur sakau tai raumoi, kiro roat akan ämän epar rai ronkateanik, akan onok aru wa tainoraiei. Kesernai, ak Anut nukan apu eposek wa utaiei.  
\v 18 Jisas Krais, ko iken Näwäu, ko ik imäikaun ro. Is ko aurita, kos ak sarwareanik, kon onok eposek ätär maronuk, ak äpu moinai, tainorwe. Kon enip karar rororau. Rusapai, tawa ran orip orip keseriar keserau. Kiro epar.