\id 2CO - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h 2 Korin 
\toc1 2 Korin 
\toc2 2 Korin 
\toc3 2 Kor 
\mt1 2 Korin  
\imt1 Okoro puk nukan onoktapau  
\ip Pol ko Masedonia provins pote rai rai, ätäi Korin roasiret jer we marowon. Taitas nukas koi Pol keser auruwon, “Nas amke Korin roasiret jer we marowon. Karauk roasiret akas nan ämän roianik, akan woiaka ätäi piririn, utianik, karauk roasiret ak nan ämän rowau utomoi, akas keser äiein, ‘Pol ko Jisas nukan ämän roasiret tamariäu ro epar wa.’” Pol nukas kiro ämän roumoi, ätäi Korin roasiret keser jer we marowon. “Ak karauk roasiret isan ämän roianik, akan onok aru pakan pirirmoi, akan woiaka epar moin, kiro eposek. Ak Anut nukan ämän sakau ate rawaiei. Akas pak karauk Anut nukan roasiret Jerusarem näu mena osap wäpik rai sarwaraiei. Is Jisas nukan ämän tamariäimin ro epar senes. Karauk roasiret ak isan ämän rowau wa, is ak pak ämän orip.”  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-11 Pol nukas Korin roasiret woiaka ereraun ämän awarowon.  
\io1 1:12–7:16 Pol nukas Korin roasiret ak Jisas nukan onok tainoraun rai awarowon.  
\io1 8:19:15 Pol nukas kiro pakan roasiret ak akan osap turur mianik, Juda roasiret osap wäpik Jerusalem rai araun awarowon.  
\io1 10:1–13:10 Roasiret ak Pol nukan ämän roumoi, akan woiaka Jisas mesin epar maun ko keser awarowon, “Is Jisas nukasar kon ämän roasiret tamaraun sare murowon.”  
\io1 13:11-13 Pol kon ämän patarwon.  
\c 1  
\p
\v 1 O jaiat, okoro jer kiro is Pol nukas jer we marom, Anut nukan ronkatisar is Jisas Krais nukan ämän oi ariaun ro sare murowon. Iu Timoti ories ak Anut nukan roasiret Korin menan pak Akaia provins pakan pak jer we maromur.  
\v 2 Iken momonek, Anut pak iken Näwäu, Jisas Krais ori awas awan woiawa näu oripas ak sarwareanik, akan woiaka päurar rawaun araieir.   
\s1 Anut nukas Pol eposek sarewon mesin kos Anut nukan enip oik jou muruwon.  
\p
\v 3 Anut ko iken Näwäu, Jisas Krais nukan eit, pak kon momok. Ik erekapu Anut nukan enip oik jou murau. Ko iken momonek, ko ik mesin wouti mianik, sareikeäu. Ko woiaka päurar rawaun nukan onoktapau.  
\v 4 Kos ik usu orip rauta, iken woiok päurar rawaun sareikeäu. Keseriar, ikes pak iken woiok päurar oripas karauk roasiret usu orip rai akan woiaka päurar rawaun sarwaraun itok.  
\v 5 Krais nuka usu näwäu ämäiwon senek, ik nais keseriar ämäiäum, utianik, ik Krais pak pasar raiäum, okon, Anut nukas ik orip orip woiok päurar rawaun sakau ikiäu.  
\v 6 Utianik, ik usu outa rai, kiro Anut nukas ak imwaraun akan woiaka päurar rawaun keserai. Kiro onokus, Anut nukas iken woiok päurar rawaun sakau ikonuk rai, ak ik apaikianik, akan woiaka nais päurar saräiei. Anut nukas akan woiaka päurar rawaun marai. Keseria, ak ik usu ouram senek ouna rai, ak sakau tai rawaiei.  
\v 7 Ik ak sakau tai rawaun ronkat sakau miäum, owon, ik äpu, ak ik pak erek usu oiäum, keseriar, ak woiaka päurar rawaun sakau erek owaiei.   
\p
\v 8 O jaiat, ik kiro usu Esia provins opok oumun mesin awaraurum. Usu näwäus ik erekapu tonoike monuk, iken sakau itimorwon. Keseria, iken ronkat ik okoro omnokou opok wa rawam meiäm rai ronkatemun.  
\v 9 Kiro epar, iken ronkat kiro onok pakas ik meiäun rai kesermun, utianik, kiro onok ik opok pewon, owon, iken sakaus ik sareikau senek wa äpu maun keserwon. Anut nukas karar ik sareikaun itok. Kos roat meiein ätäi kon sakaus siräi mareäu.  
\v 10 Anut nukas kon sakaus ik meiäuruta, imäikowon. Ik tawa usu orip kos ik ätäi imäikai. Iken ronkat ko opok sakau mota, ik usu orip kos orip orip ik imäikai.  
\v 11 Akas ik sareikaun Anut auriai, okon, ko ik imäikai. Roasiret sosop ik mesin Anut aurna, ko roumoi, kon wou näu oripas ik sareikai. Kesernuk, Anut nukas ik eposek sareikonuk, roasiret sosop aparmana, akas Anut ‘pere’ auraiei.   
\s1 Pol ko Korin menan roasiret sätwarau wa.  
\p
\v 12 Ik woiok erer orip kiro ämän awarom. Owon, iken woiok uru okoro ämän awaraurim kiro epar senes ik äpu mom. Ik onok tuku eposek roasiret amiakap miäumun. Anut nukas ik mesin wou ereraun ikes kiro onok eposek miäumun. Ik kiro onok eposek iken omnokou pakan ronkatis owau wa. Anut nukasar kon wou näu oripas ik sareikonuk, ik kiro onok tuku eposek roasiret erekapu akan amiakap keseriäumun, utianik, ik aka Korin roasiret akan amiakap kiro onok tuku eposek senes keseriäumun.  
\v 13 Ik ak ämän ninareanik, onoktapau säpkäri äpu maun karar jer we marom. Is karauk ämän ak kon onoktapau wou wäiei kiro wa jer we mareäim.  
\v 14 Ak rusapai iken ämän nukan onoktapau eteinak äpu miäi. Utianik, iken ronkat sakau ak tawa iken ämän erekapu kon onoktapau äpu maiei. Keserna, tawa iken Näwäu, Jisas nukan kowaun omre kounuk, ik ak mesin iken woiok uru nepipiriäum senek akas nais ik mesin nepipiraiei.   
\p
\v 15 Meter isan ronkat sakau kesek rawon; is amke koi ak sarwaram, tawa nais ätäi koi sarwaram.  
\v 16 Isan ronkat Masedonia provins potaun pote rai tarwaroita, ak pak rawamis, ätäi Masedonia provins potamis, ätäi koi ak apwaram. Keserita, is Judia provins potaurita, akas is apu pakan osap sareiraiei.  
\v 17 O jaiat, amke is ak koi apwaraun ronkatemin, kiro is sätwarau wa. Akan ronkat is okoro omnokou pakan roasiret akas sätäiäi senek keseru rai airoi ra? Wa senes wa. Utianik, kar sarau pewon, okon, is kurte ak rawa kowau wa.  
\v 18 Anut nuka kon ämän erekapu tainoriäu senek ikes nais keseriar ak epar ämän awarom. Ik ämän erekapu awareäum kiro epar ämän, kiro sät ämän wa. Ikes ak “Io, ik kiro onok keseram,” ätäi kurte ronkatemoi, “Wa, ik kiro onok keserau utom,” awarau wa. Ik iken ämän orip orip tainoriäum.  
\v 19 Timoti, Sailas ikes Anut nukan mokoi Krais Jisas nukan ämän awareäumun. Ak äpu, Jisas Krais ko roasiret wa sätwareäu, ko orip orip kon ämän tainoriäu. Ik kon onok tainoriäum.  
\v 20 Anut nukas roasiret sarwaraun epar ämän sosop miäwon. Ko Krais pakas kiro epar ämän erekapu iporwon. Keseria, Jisas Krais ik sareikaun kowon, okon, ik keser äiäum, “Epar, Anut nukas kon epar ämän tainorwon,” okon, ik Anut nukan enip oik jou muriäum.  
\v 21-22 Anut nukasar ik ak pak erekapu Krais pak pasar rauta, sakau mukiäu. Ik nukan roasiret senes sare mukianik, kon roasiret ätär maraun kon jer ik opok we mowon. Kon Osou Näu, kiro totok senek, iken woiok uru mukowon. Kesernuk, ik äpu tawa ik osap erekapu ikaun aikowon owam.   
\s1 Pol ko kurte Korin mena potau wa.  
\p
\v 23 Anut nuka äpu is ak epar ämän awarom. Is ak rawa Korin mena kurte ätäi kowau wa, owon, is ak usu arau utom. Kiro onokun karar.  
\v 24 Ik akan woiaka epar moin kiro sakau kamwaraun rai awarau wa. Ik äpu akan woiaka Anut mesin sakau moin. Keseria, ik ak pak erek akan woiaka erer orip rawaun sarau karar moram.   
\c 2  
\p
\v 1 Is meter ak rawa poteanik, usu aromin. Keseria, rusapai is sakau ronkatemin, is ätäi koi akan onok aru aparita, akan woiaka usu saräi, okon, is ätäi ak wa koi apwaram.  
\v 2 Utianik, isas ak woiaka usu saräun ämän maroita rai, inokos is woi erer murai? Akas karar isan woi erer muraiei, okon, isas akan woiaka usu saräun wa aram.  
\v 3 Kiro onokun, is ak meter sakau ämän jer we mareanik, surmaromin. Akasar is woi erer orip rawaun keseiriäi, keseria, is ak rawa pote woi usu owaun utomin. Keseria, ak kiro ämän meter jer we maromin ninareanik, akan woiaka piririanik, ätäi onok eposek tainoraiei. Is äpu is kar osapun woi erermoi, nepipirita rai, ak nais erekapu nepipiraiei.  
\v 4 Is onoktori jer we maromin ses opok, isan woi usuäu sarenuk, woiti näwäu orip jer we maromin. Is ak woiaka usu saräun rai jer we marau wa, is isan woias ak mesin näwäu meieäim ätär maraun jer we maromin.   
\s1 Kar ros onok aru ak opok monuk, akas kon onok aru jäkäi muruwe.  
\p
\v 5 Utianik, kiro onok aru mowon ro, is meter ko mesin jer we maromin, ko is usu irau wa, ko ak erekapu usu arowon. Utianik, is kiro usu mesin sakau ämän sosop wa awaram.  
\v 6 Akan karauk jaunakat akas pak ko usu nurin, kiro usu ko äiäk owon.   
\p
\v 7 Utianik, rusapai, akas kiro ron onok aru mowon ätäi wa ronkatäu, kon onok aru jäkäi murianik, kon wou eposek saräun isanaraiei. Warnuk, usu näwäu sareanik, kiro usus ko itimorai.  
\v 8 Keseria, is akan woiakas kiro ro mesin meiäun ätär muraun sakau awarom.  
\v 9 Kiro ämän meter jer we maromin, kiro ak ate apwaraun rai kesermin. Isan ämän awaromin kiro erekapu tainori ra, wa rai äpu maun jer we maromin.  
\v 10 Utianik, akas kar ron onok aru jäkäi muruna rai, isas nais jäkäi muram. Kiro ro ik opok onok aru monuk rai, isas Krais nukan amukup kon onok aru jäkäi muram. Kiro ak sarwaraun keseriäim.  
\v 11 Is kiro onok wa keserita rai, Satan nukas säpkäri itimoikai. Epar, ik kon ronkat pak kon onok pak äpu momun.   
\s1 Pol ko Troas mena Taitas itanewon, ko aparau wa.  
\p
\v 12 Is Troas näu mena Krais nukan Ämän Eposek awarau potomin ses opok, Näwäu nukas kiro mena kon ämän roasiret awaraun apu im tue murowon, kiro is äpu momin.  
\v 13 Utianik, is kiro opok rawaun woi ererau wa, owon, isan sarau jai Taitas ko ak mesin ämän airaun aparau wa. Keseria, kiro menan roasiret ‘pere’ aware kurea, Masedonia provins potomin.   
\s1 Krais nukan sakaus ik marai itimoriäum.  
\p
\v 14 Utianik, rusapai is akan ämän roimin, okon, is Anut jou murim. Ik Krais pak pasar raumoi, orip orip marai itimoriäum. Keseria, Anut nukas karauk roasiret marai itimoriäum ätär maraun akan amiakap imäiki ariäu. Anut nukas Krais nukan ämän kiro am sou eposek sou peäu senek omsau erekapu oi ariaun ik sare mukonuk, roasiret kiro ämän roianik, Krais äpu miäi.  
\v 15 Epar senes, ik Krais nukan Ämän Eposek awareäum, okon, ik osap sou eposek orip Anut nuriäi senek. Roasiret Anut nukas imwarowon pak karauk roasiret wasaräun apu opok rai pak ak erekapu kiro ämän roiäi, kiro ak sou eposek roiäi senek.  
\v 16 Kiro roasiret ak wasaräun apu opok rai, ak meiäun sou roi rai, utianik, kiro roasiret ak Anut nukas imwarowon, ak awau rawaun sou roi rai. Inok kiro sarau näwäu maun itok?  
\v 17 Ik karauk roat akas Anut nukan ämän aiauk owaun sarau miäi senek wa sarau miäum. Ik kiro roat senek wa. Anut nukas ik kon sarau maun äsimoikowon, okon, ik Anut nukan amukup Krais nukan ämän roasiret jekur awareanik, wa sätwareäum.   
\c 3  
\s1 Jisas nukan ämän oi ariai roat ak paip awau opok sarau miäi.  
\p
\v 1 Akan ronkat ik ikasar iken enmok kämioik jou miäum ra? Ik ak ätär maraun karauk roat akas ik sarau roat eposek äiäun pas jer wäun wa awareäum. Ikes ak nais karauk roat ätär maraun kesek pas jer wäun wa awareäum. Kiro karauk roat akas keseriäi senek ik wa keseriäum.  
\v 2 Ik iken ipiokos pas atau wa. Ak iken pas senek, kiro pas iken woiok uru rau. Roasiret erekapu pas ninareäi senek, ak akan onok eposek keseriäi apwareanik, iken sarau owo senek ak äpu mukaiei.  
\v 3 Roasiret akas akan onok eposek apwareanik, ak äpu maiei ak Krais nukan roasiret. Akan onok kiro Krais nukas iken sarau mesin pas jer wewon senek. Kiro pas penis jer wäu wa. Utianik, Anut awau raiäu nukan Osous jer wewon. Ko kiro pas aiauk opok jer wäu wa. Kiro roasiret akan woiaka uru jer we marowon.   
\p
\v 4 Ik Krais pak pasar raum, okon, Anut nukan amukup ronkat karar oripas ikes ak iken sarau pakas Krais nukan roasiret sarein äiäun itok.  
\v 5 Iken sakau pakas ik kiro sarau eposek miäum keser äiäu senek wa. Ik owo onok eposek miäum kiro onok maun Anut nukasar sakau ikiäu.  
\v 6 Anut nukasar karauk roasiret paip awau awaraun kon sarau roat sare mukianik, sakau ikowon. Ik kiro paip awau mesin roasiret sintore ämän tainoraun rai awarau wa. Wäpik, ik kiro paip awau mesin roasiret Osou Näu nukan ämän tainoraun rai awareäum. Sintore ämän jer wein kis roasiret meiäun apu opok mareäu. Utianik, Osou Näus awau rawaun sakau ariäu.   
\s1 Paip awau kiro eposek senes.  
\p
\v 7 Anut nukasar sintore ämän aiauk opok jer we mowon. Roasiret kiro sintore ämän tainorau wa, ak meiäi. Utianik, kiro sintore ämän Anut nukan arou orip pewon, okon, ik äpu kiro osap eposek Anut nuka pakas pewon. Moses nukan neputapau san peäwon merek senekus kururur monuk, Juda roasiret ak kon neputapau jekur aparau senek wa, utianik, kiro arou rai rai ätäi ämäiewon.  
\v 8 Anut nukan Osou Näu nukan sarau eposek arou näwäu orip pewon kos sintore ämän nukan sarau itimoriäu.  
\v 9 Is kiro onok mesin äiem. Kiro sintore ämänis roasiret onok aru miäin wasarewareanik, ämän orip awareäu. Utianik, kiro sintore ämän Anut nukan arou orip pewon. Anut nukan Osou nukan sarau pakas roasiret Anut nukan amukup eposek sareäi, okon, ik äpu kiro sarau näwäu senes.  
\v 10 Kiro sintore ämän arou orip, utianik, kon arou utonuk, kon sarau ämäieu. Rusapaian paip awaus itimorianik, kon sarau näwäu senes rau.  
\v 11 Kiro sintore ämän nukan sarau orip orip wa raiäu, ko Anut nukan arou orip pewon, okon, ik äpu kiro osap näwäu. Keseriar, kiro Osou Näu nukan sarau orip orip rau, ik äpu kiro näwäu senes.   
\p
\v 12 Keserianik, ik epar äpu mom, kiro paip awau wa ämäiäi, okon, ik wa iminäu. Ik sakau tai raumoi, roasiret kiro paip mesin awarau.  
\v 13 Ik Moses senek wa. Ko kon neputapau omjos kururur monuk, Juda roasiret ak ko jekur aparau senek wa. Kiro arou ämäiäurnuk, Moses nukas roasiret kiro arou koser nonuk nonuk, wa aparaiei rai, kon neputapau kururur mowon.  
\v 14 Utianik, Juda roasiret akan woiaka sakau, okon, kiro ses opok, koi rusapai, kiro roasiret ak meten paip ninareäi, kiro omjos akan ronkat kururur me rau senek. Ak kiro omjo oi kuräu wa. Ak Krais mesin woiaka epar mona, kos epar kiro omjo oi kuräi.  
\v 15 Utianik, rusapai kiro Juda roasiret ak Moses nukan sintore ämän ninareäi kiro omjos akan ronkat kururur rau.  
\v 16 Utianik, inok ro kon onok aru pakan ätäi piririanik, Näwäu tainoriäu, kiro Näwäu nukas kiro omjos kon ronkat kururur mowon oi kureäu senek.  
\v 17 Is Näwäu rai äiäim, is kiro Osou Näu mesin äiäim. Kar ro ko Näwäu nukan Osou Näu orip ko sintore ämän nukan sarau ro senek wa raiäu.  
\v 18 Iken nepiok kururur mau wa. Ik siror senek, roasiret erekapu iken onok eposek miäum aparianik, kiro Näwäu nukan arou ik pakan aparaiei. Ik ätäi iken onok aru pakan piririanik, Näwäu nuka senek etäumoi, onok eposek miäum. Roasiret iken onok eposek aparianik, Näwäu ko eposek senes äpu maiei. Näwäu nukas sakau ikonuk, ik onok eposek miäum. Kiro Näwäu nuka Osou Näu.   
\c 4  
\s1 Jisas nukan ämän oi ariai roat ak mis senek.  
\p
\v 1 Anut ko ik mesin wouti mianik, iken onok aru jäkäi mukomara, kon sarau maun ikowon. Kesermoi, kiro sarau pakas ik usu oumoi, woiok aru monuk, kiro sarau wa utiäum.  
\v 2 Utianik, roasiret akas oiorok naun onok ämäi ämäi keseriäi, ikes kiro erekapu sumkäinemun. Ik sät ämän wa miäum. Ik Anut nukan epar ämän iken ronkat pakas atap wa piririäum. Wäpik, ik Anut nukan ämän amop tamareäum, okon, roasiret erekapu akas keser äiäiei, ‘Kiro roat ak sät ämän wa äiäi.’ Epar, akan woiaka uru ak äpu miäi ik Anut nukan amukup onok eposek miäum.  
\v 3 Krais nukan Ämän Eposek tamarom kiro ämän ämäi rawau wa. Utianik, roasiret ak onok aru miäi wasaräun apu opok rai, akan amiakap kiro epar ämän ämäi rau senek, owon, ak kiro epar ämän mesin akan woiaka epar mau utoi.  
\v 4 Roasiret ak akan woiaka epar mau wa, ak Krais nukan Ämän Eposek nukan arou merek jekur aparau senek wa, Satan nukas kiro roasiret akan ronkat aru marowon. Ak kiro ämän nukan onoktapau äpu mau senek wa, okon, ak Krais nukan onok eposek senes äpu wa. Krais ko Anut nuka senek.  
\v 5 Ik roasiret iken ämän tainoraun tamarau wa. Utianik, ik roasiret Krais Jisas nukan ämän tainoraun tamaroram, owon, ko akan Näwäu. Ik keser äiäum, ‘Ik akan sarau roat.’ Owon, kiro sarau moram, Jisas nukas ikowon.  
\v 6 Meter Anut nukas äiewon, “Pututu rau opok, arou peanik, merek kuräi!” \rq Stat 1:3\rq*  
\p Kiro onok senek Anut nukas kon arou merek iken woiok uru merek kuräun mowon. Anut nukas kon arou Krais pakas ikowon, kiro merekus ik kon onok eposek senes äpu miäum.   
\p
\v 7 Ik Anut Jisas ori äpu mateäum. Kiro ronkat osap eposek senek. Utianik, kiro osap eposek iken enmoksau opok rau. Iken enmoksau sakau wäpik, kiro mis kurte käiäu senek. Kiro onokun, roasiret erekapu ak äpu maiei, iken sakau näwäu kiro Anut nukas ikowon, kiro iken wa.  
\v 8 Ik usu orip orip oiäum, utianik, kiro usus ik erekapu wa aru mukiäu. Osap sosopus iken ronkat ate reuriäu, utianik, ik woiok aru mianik, iken sarau wa utiäum.  
\v 9 Ik roat akas aru mukauriäi, utianik, Anut nukas ik utoikonuk, ikarar wa raiäum. Karauk roat akas ik tätäi ikiäi, utianik, ik erekapu wa aru mukona, meiäm.  
\v 10 Ik Jisas nukan sarau miäum, okon, Jisas meiewon senek, roat akas ik nais iwokona, meiäuriäum. Ik awau rauta, roasiret akas äpu maiei, Jisas ko erekapu meiäu wa, awau rau, owon, kos ik awau rawaun sakau ikiäu aparaiei.  
\v 11 Ik Jisas nukan sarau mota, roat akas iwokona, meiäuriäum. Kiro onok ik opok penuk, roasiret akas Jisas ko awau raianik, iken omnokou pakan enmoksau awau rawaun sakau ikiäu äpu maiei.  
\v 12 Kesermoi, ik Jisas nukan ämän oi ariäum roat karauk roat akas orip orip iwokona, meiäuriäum, utianik, ak Korin roasiret, iken sarau pakas orip orip awau raiäi.   
\p
\v 13 Anut nukan buk opok kar ros keser äiewon, “Isan woi Anut mesin epar momin, okon, is kiro ämän äiem.” \rq Buk Song 116:10\rq*  
\p Kiro ro kon wou Anut mesin epar mowon senek ik nais iken woiok epar momun, okon, ik nais ämän moram.  
\v 14 Owon, ik äpu Anut nukas iken Näwäu, Jisas meiewon ätäi siräi mowon, ko ik nais Jisas nuka pak siräike mai. Kos ik ak pak erek imäikianik, nukan amukup tai mukai.  
\v 15 Kiro onok aru erekapu ik opok pewon, kiro ak sarwaraun keserwon. Anut nukas kon wou näu oripas ak sarwaraun onok roasiret sosop senes äpu maiei. Kinun kiro roasiret sosop akas ko ‘pere’ aurianik, kon enip jou näwäu senes muraiei.   
\s1 Jisas mesin akan woiaka epar mianik, rawe.  
\p
\v 16 Kiro onokun, ik usu oianik, woiok aru momoi, iken sarau wa utiäum. Iken enmoksau sakau wäpik kiro aru saräiei. Utianik, iken totomok omre orip orip sakau awau oiäi.  
\v 17 Rusapai, ik usu tätäi orip oiäum. Utianik, kiro usu omre katunak rawaiei. Kiro usus ik tawa Anut nuka pak omar oik orip orip raianik, osap eposek owaun sareikeäi. Kiro osap eposekus karauk osap erekapu itimware rau.  
\v 18 Keseria, ik osap iken amiokos apariäum mesin ekep wa ronkateäum. Utianik, ik osap omar oik rai iken amiokos wa apariäum kinun ronkateäum. Ik owo osap iken amiokos apariäum kiro omre rumukäu wa rawaiei. Osap iken amiokos wa apariäum kiro orip orip rawaiei.   
\c 5  
\p
\v 1 Keseria, ik keser äpu mom, iken enmoksau kiro omnokou pakan ser ou senek. Kiro erekapu aru mai. Utianik, kiro onok kesernuk, Anut nukas ou awau ikonuk, ik kiro owa rawam. Kiro ou kar ron ipous mau wa. Kiro ou omar oik orip orip rawai.  
\v 2 Utianik, rusapai, iken enmoksau usu ounuk, woiok uru tätäirnuk, roianik, iken enmoksau aru kiro utaun ronkateanik, Anut nukas ik omar oik enmoksau awau ikaun ronkateäum.  
\v 3 Ik enmoksau awau oumoi, pirim senek wa rawam.  
\v 4 Rusapai, ik iken omnokou pakan enmoksau orip raumoi, tätäi oianik, utaun ronkateäum. Ik pirim rawau utom, utianik, ik iken omar oikan enmoksau omjo senek takäun ronkateäum. Keserianik, iken omnokou pakan enmoksau kiro erekapu ämäuna, ik enmoksau awau orip orip rawaun owam.  
\v 5 Kiro onok Anut nukasar ik opok keseraun sare mowon. Kos ik Osou Näu ikowon. Kiro totok senek. Kesernuk, ik äpu tawa osap eposek ikaun aikowon owam.   
\p
\v 6 Keserianik, ik orip orip ronkat sakau orip raum. Ik äpu ik omnokoupaian enmoksau orip raumoi, ik Näwäu nukan mena nuka pak rawau wa.  
\v 7 Ik ko wa apariäum, utianik, iken woiok ko mesin epar me raiäum.  
\v 8 Is äiem ik ronkat sakau orip. Iken ronkat kesek, ik iken enmoksau okoro omnokou opok utomoi, Näwäu nuka pak kon mena tone eposek senes rawam.  
\v 9 Keseria, ik Anut nukan wou ereraun karar sarau mau. Ik omnokou pakan enmoksau orip ra, omar oikan enmoksau orip ra, ik orip orip kon wou erer murau.  
\v 10 Owon, tawa, ik erekapu Krais nukan amukup tai rauta, kos iken onok erekapu wasare mukai. Roasiret ak karar karar okoro omnokou opok raumoi, onok aru ra, onok eposek miäin ra, kos akan onok erekapu wasarewareanik, osap keseriar arai.   
\s1 Ik Anut nuka pak woiok karar orip rawam.  
\p
\v 11 Näwäu nukas iken onok erekapu wasare mukai, okon, ik ko iminemoi, kon Ämän Eposek roasiret akan woiaka piriraun awareäum. Kesermoi, ik roasiret sarwaraun sarau sakau miäum. Iken sarau kiro moram, Anut nuka äpu miäu. Is sakau ronkateäim, ak nais akan woiaka uru ik kiro sarau moram äpu maiei.  
\v 12 Ak ik roat eposek rai aikaun okoro ämän awarau wa. Karauk roat akas akakan enmaka jou maun keser äiäi, “Ik roasiret akan amiakap sarau eposek miäum”, utianik, ak akan woiaka uru Anut nukan wou ereraun ronkatäu wa. Ik iken sarau miäum ämän awarota, ak iken onok äpu mianik, akan woiaka ereraiei. Keseria, kiro roat akas iken enmok opok sät ämän mona rai, ak Korin roasiret, akas pak kiro roat owo ämän ätäi awaraun äpu maiei.  
\v 13 Akan ronkat ik otop roat ra? Wa, ik Anut nukan sarau moram. Akan ronkat ik ronkat eposek orip ra? Kiro epar, ik ak sarwaraun sarau miäum.  
\v 14 Krais nukas ik mesin wous meieäu, okon, ik kiro äpu mianik, kon sarau miäum. Karar ros roasiret erekapu mesin meiewon. Kos iken omoi oianik, meienuk, kiro ak erekapu ko pak meiein senek.  
\v 15 Ko roasiret erekapu mesin meiewon, okon, roasiret ak orip orip awau rawaun sakau orip. Keseria, ak akasar aka mesin woiaka ereraun wa ronkateäi. Ko roasiret mesin meiemara, ätäi siräiewon, okon, roasiret ak kon wou ereraun ronkateanik, sarau maiei.   
\p
\v 16 Keserianik, rusapai ik Jisas tainoriäum roat, ik karauk roasiret akan sarau miäi mesin wasarewareanik, ik omnokoupaian roasiret akas wasarewareäi senek wa kesewarau. Meter, ik kiro roasiret senek, Krais nukan sarau wasare muriäumun. Meter ik ko omnokoupaian erar ro rai ronkateäumun. Utianik, rusapai, ik keser wa ronkateäum.  
\v 17 Kiro onokun, inok ro ko Krais pak pasar rau, ko ro awau sare raiäu. Kon meteran onok kiro erekapu manonuk, onok awau miäu.   
\p
\v 18 Anut nukasar kiro onok ik opok päun keserwon. Krais ko ik mesin meiewon, okon, Anut nuka ik pak ätäi jaiatemara, ik karauk roasiret Anut nuka pak jaiatäun awaraun äsimoikowon.  
\v 19 Iken ämän awareäum kesek, Anut nukas Krais omnokou opok äsimornuk, kowon, okon, Anut nukas omnokou pakan roasiret pak ätäi jaiatäwon. Ko roasiret akan onok aru miäin ätäi wa ronkateäu.  
\v 20 Keserianik, ik Anut nukas Krais nukan ämän aräun äsimoikowon. Kiro onokun, Anut nukasar iken oioksau pakas roasiret awarora. Ik Krais nukan ämän keser sakau awarom, “Ak Anut nuka pak jaiatemana, woiaka karar orip rawaiei.”  
\v 21 Krais ko kar onok aru mau wa. Utianik, Anut nukas iken onok aru erekapu ko opok turur mianik, usu nuruwon. Anut nukas ik sareikaun kiro onok keserwon, okon, Jisas nukan onok eposek pakas Anut nukas ik kon amukup eposek raum aikiäu.   
\c 6  
\p
\v 1 Ik Anut nuka pak erek sarau miäum. Kesermoi, ak sakau ämän awarom. Ak Anut nukas kon wou näu oripas ak sarwarowon, okon, ak ätäi onok aru wa mau.  
\v 2 Anut nukas keser äiewon, “Is kar omre ak imwaraun sare momin. Kiro omre opokar, akas is ämän airoin roianik, ak sarwaromin.” \rq Aisaia 49:8\rq*  
\p Rowe, kiro omre rusapai pe rau. Imwaraun omre kiro rusapai pe rau.   
\s1 Pol ko usu sosop owon.  
\p
\v 3 Karauk roat iken ämän roumoi, wa sumkäinäun ik karauk roasiret akan apu opok siotwaraun mur miäi senek wa miäum. Wäpik, ik sarau miäum ses opok karauk onok aru wa miäum.  
\v 4 Utianik, omre orip orip, ik sarau me rauta, roasiret akas ik Anut nukan sarau roat äpu miäi. Karauk usu atap atap oianik, ik sakau tai raiäum. Karauk roasiret akas ik opok onok aru mona, ik päurar raiäum. Karauk onokus ik aru mukona, ik woiok aru wa miäum.  
\v 5 Karauk roat akas ik iwokiäi, karauk roat akas ik karapus owa mukiäi. Karauk roat akas ik mesin woiaka aru mianik, iwokaun äiäi. Ik sarau sakau senes miäum. Omre sosop ik jekur wa niniäum. Karauk ses, ik sou niniäum.  
\v 6 Ik Anut nukan sarau tuku momoi, ik onok aru wa miäum. Ik ronkat eposek orip. Karauk roat akas ik aru mukona rai, ikes ak äiäur awareanik, ak opok ätäi onok aru wa miäum. Ik karauk roat opok onok eposek miäum. Ik Anut nukan Osou Näu nukan sakau oianik, sarau miäum. Ik karauk roasiret mesin orip orip woiokos meieäum.  
\v 7 Anut nukan sakau pakas kon epar ämän areäum. Ik onok eposek momoi, onok aru erekapu itimoraun itok, owon, iken ipiok näu kaima weräiäin marai ateäum, ipiok saunan kaima kari ateäum. Keseria, ik Anut nukan sarau maun weräiäum.   
\p
\v 8 Karauk roat akas iken enmok jou miäi, karauk roat akas memes onok opiokop miäi. Karauk roat akas ik onok eposek miäum äiäi, karauk roat akas ik onok aru miäum äiäi. Karauk roat akas ik sät ämän miäum äiäi, utianik, ik epar ämän miäum.  
\v 9 Karauk roasiret akas ik erar roat äiäi, utianik, roasiret sosop akas iken sarau miäum äpu miäi. Ik roat meiäurumun senek, utianik, ik awau raiäum. Karauk roat akas ik iwokianik, usu ikiäi, sinuk, ik meiäu wa.  
\v 10 Ik woiok aru senes miäum, utianik, ik orip orip woiok erer orip raiäum. Ik saruku roat senek raiäum, sinuk, ikes roasiret sosop Anut nukan amukup eposek rawaun rai sarwareäum. Ik osap wäpik senek raiäum, utianik, osap erekapu rau iken. Kiro onok erekapu ik opok penuk, roasiret akas ik Anut nukan sarau roat äpu miäi.   
\p
\v 11 Ikes ak Korin roasiret, akanun woiokos meieanik, iken ämän amop awareäum.  
\v 12 Ik akanun woiokos meieäumun kiro wa utiäum, utianik, akas ik mesin woiakas meieäin kiro epar rusapai utoin.  
\v 13 Ak isan mokoit senek, okon, is okoro ämän awarom. Ikes akanun woiokos meieäum senek, akas pak ikenun woiakas meiewe.   
\s1 Ak woiaka epar mau wa roasiret pak karar wa turur rawau.  
\p
\v 14 Ak karauk roasiret akan woiaka Jisas mesin epar mau wa pak karar wa turur rawau. Onok eposek miäi roasiret pak onok aru miäi roasiret pak ak karar tururaun senek itok wa. Arou merek pak umtutu pak ak karar tururau senek wa.  
\v 15 Krais nukan roasiret pak Satan nukan roasiret pak ak owose ronkat karar orip rawaiei? Roasiret Jisas mesin woiaka epar moin pak roasiret woiaka epar mau wa pak ak owose karar turur rawaiei?  
\v 16 Anut osap nuriäi ou näwäu pak sät eitek jou miäi ou pak au karar tururau senek wa. Ik Anut osap nuriäi ou näwäu. Anut awau raiäu ko iken woiok uru rau. Anut nukas äiewon siar, “Is okoro roasiret pak raumoi, ak pak ari rawam. Is akan Eit rawam, ak isan roasiret rawaiei.” \rq Wok Pris 26:12\rq*   
\p
\v 17 Kiro onokun, Näwäu nukas keser äiewon, “Ak kiro roasiret aru pak wa turur rawau, ak atap rawe. Ak osap isan amiap ukun orip wa atau. \rq Aisaia 52:11\rq*  
\p Ak keserna, isas aka imwaram.” \rq Esekiel 20:34\rq*   
\p
\v 18 Anut Näwäu sakau orip nukas keser äiewon, “Is akan Momonaka rawam. Ak isan mokoit asinakut rawaiei.” \rq 2 Samuel 7:14\rq*   
\c 7  
\p
\v 1 O jaiat, is akanun woias meieäim. Anut nukas kiro epar ämän erekapu aikowon, okon, ik ikasar iken enmoksau ra, iken totomok ra, jekur kamäu. Iken onok aru erekapu utomoi, Anut nukan onok tuku senes tainoria, imine orip kon inkaruru raianik, ko senek saräun sarau sakau mau.   
\s1 Pol nuka wou erer orip rawon.  
\p
\v 2 O jaiat, ak ik mesin akan woiaka epar moinai, ikenun woiakas meiewe. Ik kar onok aru ak opok mau wa. Ik kar ron wou epar mowon kiro aru murau wa. Ik kar ro amuk atomoi, kon osap owau wa.   
\p
\v 3 Is ak ämän orip rai awarau wa. Meter ik akanun woiokos meieäum ämän awaromin, okon, orip orip akanun woiokos meiemoi, ik ak pak erek awau rawam ra, meiäm ra, ik orip orip keseriar keser rawam.  
\v 4 Is akan onok äpu momin, okon, isan ämän ämäi mau senek wa. Is ak mesin orip orip woi ereriäu. Ik usu sosop oiäum, sinuk, is sakau momoi, woi erer orip raiäim.   
\p
\v 5 Ik Masedonia provins koumun ses opok, kiro usu atap atap keseriar oumoi, jekur sumau wa. Karauk roasiret akas ik pak ketäianik, iken sarau tämukaun keserin. Keserna, iken woiok aru saremoi, ik sakau iminemun.  
\v 6 Utianik, inok ro usu orip Anut nukas kon wou päurar rawaun sare miäu. Ik usu orip raumun opok, Taitas kounuk, Anut nukas iken woiok päurar rawaun sare mukowon.  
\v 7 Taitas nukas koumoi, iken woiok sakau mukowon. Akas nais kon wou sakau murin ämän airowon roimin. Akas is apairaun äiein ämän kiro Taitas nukas koi airowon roimin. Meter ak keirianik, usu sosop iriäin, utianik, rusapai ak ätäi kiro mesin woiakati moin, okon, kos kiro ämän airowon. Ak is pak woiaka karar me rawaun ämän sakau äiein, kiro ämän nais airowon. Is kiro ämän erekapu roianik, isan woi näwäu ererwon.   
\p
\v 8 Is meter pas jer we maromin kis akan woiaka usu sarewon. Utianik, is kiro pas jer we maromin kis ak usu aronuk, aparianik, is ak mesin woiti mau wa, owon, is äpu ak isan pas ninareanik, akan woiaka usu sarein, utianik, kiro usu omre rumukäu rawau wa.  
\v 9 Is ak usu aromin mesin woi ererau wa. Utianik, ak kiro usu oumoi, akan onok aru pakan ätäi piririn, kiro mesin rusapai is woi ereru. Anut nukan ronkat ak akan onok aru mesin woiakati maun rai ronkatewon. Kesernuk, ikes ak opok onok aru marau wa.  
\v 10 Kar ro ko onok aru momoi, ko Anut nukan amukup kiro mesin wouti mianik, kiro onok aru pakan ätäi pirirnuk rai, Anut nukas ko ätäi imäiäi. Kesernuk, kiro ses opok kon wou usu wäpik. Utianik, woiaka epar mau wa roasiret ak onok aru mianik, ak kiro mesin woiakati momoi, ätäi pirirau wa, okon, Anut nukas ak ätäi wa imwarai. Tawa akan totomaka erekapu meiäiei.  
\v 11 Akas Anut nukan amukup akan onok aru mesin woiakati mianik, ätäi piririn. Keserna, owo onok eposek ak opok pewon jekur ronkatewe. Ak akan woiaka ätäi piririn, kiro ses opokar karauk roasiret onok aru utomoi, onok eposek maun rai sakau ämän awaroin. Ak karauk roasiret akan amiakap, owo ämän ak opiakap rau jekuraun sakau ronkatein. Anut nukas ak aru maraun mesin imineanik, is ak rawa akan onok awau miäi aparau potaun woiakas weäi. Kiro ro onok aru mowon, ak ko tuku nuraun wäsuk saräu wa. Ak kiro onok erekapu tainorianik, ak rusa ik ämän wäpik rai ätär mukiäi.   
\p
\v 12 Owo onokun is meter kiro pas jer we maromin? Is kiro ro onok aru mowon mesin jer wäu wa. Is kiro ros jauk aru muruwon mesin nais jer wäu wa. Ak kiro pas ninareanik, Anut nukan amukup ak epar akan woiaka uruas isan inkaruru raianik, isan ämän tainoriäi ätär maraun jer we maromin.  
\v 13 Ak isan ämän tainorin, kis iken woiok sakau mukoi.  
\p Ak iken woiok karar sakau mukau wa. Ak Taitas eposek isanarianik, kon wou nais sakau murin. Keserna, ko wou päurar orip ik rawa ätäi kounuk, aparianik, ik iken woiok erermun.  
\v 14 Isas Taitas ak Kristen roasiret eposek aurmin. Ko ak rawa potomoi, akan onok eposek aparianik, isan ämän aurmin kiro epar äpu mowon. Ik orip orip ak epar ämän awareäum. Kiro onok kesek, kiro ämän eposek is Taitas ak mesin aurmin akan onokus kiro ämän epar ätär murin.  
\v 15 Ko ak rawa potonuk, kos ak usu arai rai iminemoi, ak ko imäianik, jekur kamemoi, kon ämän tainorin. Ko meter akanun wous meiewon, utianik, ätäi koumoi, akan onok eposek ko opok moin ätäi ronkateanik, kon wous akanun näwäu meieäu.  
\v 16 Is äpu ak epar onok eposek miäi, okon, isan woi ereru.   
\c 8  
\s1 Kristen roasiret akas karauk roasiret Judia provins opok rai aiauk ariai.  
\p
\v 1 O iken jaunokot, Anut nukas kon wou näu oripas kon roasiret Masedonia provins pakan onok eposek maun sarwarowon mesin awaraurum.  
\v 2 Karauk usu näwäus kiro roasiret ate apwaronuk, ak saruku roasiret senek raiäin, utianik, ak woiaka erer orip nepipirmoi, karauk roasiret osap wäpik sarwaraun akan aiauk osap pak turur mianik, kiro roasiret aiauk sosop araun tururin.  
\v 3 Is ak epar awarom, kiro roasiret ak akan aiauk owo senek rawon, keseriar oumoi, kiro roasiret araun tururin. Ak ätäi akan ronkatisar karauk aiauk turur mona, sosop senes sarewon. Kar ros ak aiauk sosop turur mowe rai ronkat arau wa. Kiro akan ronkatisar keserin.  
\v 4 Utianik, ak äpu karauk menan roasiret akas Anut nukan roasiret Judia provins opok rai sarwaraun ronkateäi, keseria, ikes nais kiro roasiret sarwaram rai akas ik orip orip sakau aikiain.  
\v 5 Iken ronkatis ak aiauk eteinak araiei rai äiemun, utianik, ak akan ronkatis aiauk sosop aroin. Amke ak akan enmaksau erekapu Näwäu nurianik, iken ämän nais tainorin, owon, ak äpu kiro onok Anut nukan ronkat tainorin.   
\p
\v 6 Taitas amke ak kamuk Korin mena kiro aiauk turur maun sarau onoktorowon. Kesernuk, ik Taitas aurta, pote kiro sarau akan woiaka näu oripas onoktoroin kiro sarau erekapu pataraun sarwarai.  
\v 7 Ik äpu akan onok eposek senes. Ak akan woiaka Jisas mesin epar moin, ak karauk roasiret Anut nukan ämän areain, ak Anut nukan ronkat owo senek kiro ak äpu miäi. Ak karauk roasiret sarwaraun sakau ronkateäi. Ak ik mesin woiakas meieäi. Keserianik, ak akan woiaka näu oripas karauk roasiret eposek sarwaraun aiauk sosop nais arowe.   
\p
\v 8 Ak karauk aiauk araun is sakau ämän awarau wa. Utianik, woiaka epar moin roasiret Masedonia provins rai, akas karauk roasiret mesin woiakas meieanik, eposek sarwaroin. Is ak Korin roasiret, ak kiro roasiret senek ra, wa ra ate apwaraurim.  
\v 9 Iken Näwäu, Jisas Krais kon wou näu oripas ak sarwareäu, kiro ak äpu. Ko meter omar oik osap sosop orip, utianik, ko ak mesin saruku ro senek sarewon. Ko kiro onok ak osap sosop owaun sarwarowon.   
\p
\v 10 Isan ronkat ak kiro onok keseraiei. Kiro woisan manowon opok, akas amke kiro roasiret usu orip aiauk araun ronkatein. Keseria, akas amke aiauk tururin.  
\v 11 Keserianik, kiro sarau maun amke ronkateanik, woiaka erer orip onoktoroin, rusa kiro sarau erekapu patarwe. Akan aiauk owo senek rau ak keseriar mowe.  
\v 12 Kar ros kon osap karauk roasiret araun ronkateanik, arai, Anut ko kiro ro mesin wou ererai. Kiro ro ko osap sosop orip keseriar arai, Anut ko mesin wou ererai. Anut nukas kar ro osap sosop wäpik äpu mianik, kos osap sosop araun wa aurai.   
\p
\v 13-14 Is ak karauk roasiret sarwaraun akan osap erekapu areanik, aka usu owaun awarau wa. Rusapai, ak osap sosop orip. Keseria, kiro karauk roasiret osap wäpik araiei. Tawa ak osap wäpik sarena, akas osap sosop orip sareanik, ätäi ak araiei. Keserna, aka aka sarsarateanik, ak erekapu eposek rawaiei.  
\v 15 Meter Israel roasiret ak kiro o enip mana oin senek, rusapai ak nais keseriar keseraiei. Kiro Anut nukan ämänis äiewon siar keserin. Kos keser äiewon, “Kar ro ko o sosop senes turur mowon, ko o jeanik, autau wa utiäwon. Kar ro ko o eteinak turur mowon, kiro ro ko nais o jeanik, ätäi sou wa weäwon.” \rq Kisim Bek 16:18\rq*   
\s1 Taitas ko kon jaukut pak roasiret sarwaraun Korin mena potoin.  
\p
\v 16 Is ak sarwaraun ronkateäim senek, Taitas nais ko ak sarwaraun ronkateäu, okon, is Anut ‘pere’ aurim.  
\v 17 Taitas ko pote akan aiauk tururaun aurumun ko wou erer orip keseräm äiewon. Kiro onok karar wa, kon ronkatis nais ak sarwaraun potauru.  
\v 18 Iken kar jaunok ko Taitas pak äsimorta, potai. Kiro ros Jisas nukan Ämän Eposek roasiret mena atap atap raiäi tamaraun sarau sakau miäu, okon, Anut nukan roasiret akas kon enip jou miäi.  
\v 19 Ko nais kon menan Kristen roasiret akas ik pak karauk roasiret kiro aiauk araun oi ariaun sare moin. Kiro sarau Näwäu nukan enip jou maun keseriäum. Iken sarau kiro karauk roasiret sarwaraun woiok erer orip miäum.  
\v 20 Kiro aiauk näwäu turur moin ämäinuk rai, karauk roat akas iken enmok opok ämän maiei rai, kiro ro ko ik pak potai.  
\v 21 Ik sarau eposek maun sakau ronkateäum. Ik Näwäu nukan amukup pak roasiret akan amiakap nais iken sarau amop miäum, okon, ak erekapu iken onok eposek äpu maiei.   
\p
\v 22 Ik iken kar jaunok nais au pak äsimorta, ak sarwaraun potai. Ko orip orip karauk roasiret sarwaraun sarau sakau monuk, aparmun. Ko akas karauk roasiret jekur sarwareäi roumoi, epar rai ronkatemoi, kon wou erer orip ak rawa potauru.  
\v 23 Rusa, is Taitas mesin aräurim. Ko isan sarau jai. Ko is pak ak sarwaraun sarau miäu. Kiro jaunokot ori au awan menan Kristen roasiret akas äsimwatona, ak rawa potaieir. Awas Krais nukan enip jou mianik, kon sarau muriäir.  
\v 24 Keserianik, akas kiro roat mesin akan woiakas meiemoi, akan onok eposek ätär maraiei. Ak kiro onok keserna, Kristen roasiret omsau erekapu akas akan onok eposek rowaiei. Keseria, ik owo onokun akan enmaka jou miäum ak äpu maiei.   
\c 9  
\s1 Pol nukas karauk Anut nukan roasiret sarwaraun rai äiewon.  
\p
\v 1 Ak karauk roasiret osap sosop wäpik sarwareäi, okon, ak Anut nukan roasiret Judia provins opok rai sarwaraun mesin is ämän sosop wa jer we maram.  
\v 2 Is äpu ak woiaka erer orip kiro roasiret sarwarauriäi. Is Masedonia provins pakan roasiret akan amiakap akan enmaka jou mareanik, ak kiro onok eposek maun kume rai awareäimin. Ak kiro woisan manowon opok, akan sarau aiauk tururaun Akaia provins opok maun onoktoroin. Okoro pakan roasiret akas ak karauk roasiret osap sosop wäpik sarwaraun aiauk tururmoin, ämän roianik, akan woiaka siräienuk, akas nais akan osap karauk roasiret sarwaraun turur moin.  
\v 3 Utianik, rusapai is isan jaiat ak aiauk turur mona, sarwaraun äsimwaroita, potaiei. Keseria, ak onok eposek mona, karauk roasiret akas ik akan enmaka jou momun kiro epar aparaiei. Keseria, ak siräinai, akan aiauk is kiro roasiret awaromin senek turur maiei.  
\v 4 Karauk Masedonia roat ak ik pak koumoi, apwaraiei akan sarau kiro wa patarna rai, ik oiorok nai. Ak nais oioraka näwäu nai, owon, ik akan enmaka jou erar momun.  
\v 5 Kiro onokun, is isan jaiat awaroita, ak amke ak rawa koumoi, akan aiauk karauk roasiret araun äiein turur maun sarwaraiei. Keseria, ak kiro aiauk turur me rauna rauna, ik kowam. Karauk roasiret akas ak woiaka erer orip kiro aiauk karauk roasiret araun turur moin aparianik, ak äpu kiro akan ronkatis keserin, kar ros ak kiro sarau maun sakau ämän awarau wa.   
\p
\v 6 Ak okoro ämän jekur ronkatewe. Kar ro ko o uku sosop wäu wa, kiro ro ko tawa o sosop wa owai. Utianik, kar ro ko kon woia o uku sosop wäi, kiro ro tawa o sosop senes owai.  
\v 7 Roat karar karar ak karauk roasiret osap araun jekur ronkateanik, araiei. Akan woiaka usu orip kiro akan osap karauk roat wa arau. Kar ros ak kiro onok keseraun sakau awaronuk, ak iminemoi, kon ämän tainorau rai wa arau. Kiro owon, ro wou erer orip karauk roasiret osap arai, kiro Anut nukas konun wou ererai.  
\v 8 Anut nukas kon wou näu oripas ak osap atap atap aronuk, ak orip orip osap sosop senes owaiei. Ak eposek rawaun mesin osap sosop oi rawaiei. Ak osap sosop senes oianik, karauk roasiret eposek sarwaraun itok.  
\v 9 Anut nukan ämänis nukan onok mesin keser äiewon,  
\q1 “Kos nukan osap sosop saruku roat ariäu. Ko sarau eposek mowon, kiro sarau eposek orip orip rawai.” \rq Buk Song 112:9\rq*   
\m
\v 10 Anut nukasar ro o uku nurunuk, uku weäu. Kosar o atap atap aronuk, ak o jeäi. Ro nukas o uku woia wenuk, tawa o sosop sareäu senek, Anut nukas osap aronuk, akas ätäi kon roasiret eposek senes sarwaraun itok.  
\v 11 Anut nukas orip orip osap sosop aronuk, akas woiaka erer orip aiauk karauk roasiret araun itok. Akas ik aiauk sosop Judia provins pakan roasiret araun ikona rai, roasiret sosop kiro onok aparianik, akas Anut ‘pere’ auraiei.   
\p
\v 12 Akan sarau miäi kis Anut nukan roasiret karar sarwarau wa. Utianik, karauk roasiret sosop ak akan sarau aparianik, ak orip orip Anut ‘pere’ auraiei.  
\v 13 Akan sarau miäi kis ak akan woiakas Anut mesin epar meieäi amop mareäu. Akan sarau miäi mesin roasiret akas Anut nukan enip jou maiei. Ak Krais nukan Ämän Eposek roumoi, kiro mesin woiaka epar mianik, jekur tainoriäi, okon, karauk roasiret akas Anut ‘pere’ auraiei. Ak woiaka erer orip kiro roasiret osap ariain pak, karauk roasiret nais osap ariain, okon, roasiret akas Anut nukan enip jou muraiei.  
\v 14 Anut nukas kon wou näu oripas ak eposek sarwarowon, okon, akas pak jaunakat sarwareäi. Keserna, kiro roasiret akas akanun woiakas meiemoi, Anut nukas ak opok onok eposek maun auraiei.  
\v 15 Anut nukas osap eposek senes ikowon. Kiro osap näwäu senes, okon, kiro osap owo senek ik aräu senek wa. Kesermoi, ik kiro osap mesin ko ‘pere’ aurim.   
\c 10  
\s1 Pol nukas nukan sarau mesin äiewon.  
\p
\v 1 Karauk roasiret akas isan enim opok ämän keser miäi, “Ko ik pak raumoi, ämän äiäurar aikiäu, utianik, ko kar mena atapuk raumoi, ko sakau ämän jer we mukiäu.” Utianik, Krais nuka kon enip jou wa miäu, ko wou päurar orip raiäu senek is Pol, kon onok tainorianik, kiro ämän äiäurar awaraurim.  
\v 2 Karauk roasiret akan ronkat ik okoro omnokou pakan onok tainor ariram rai ronkateäi, utianik, ik okoro omnokou pakan onok wa tainoriäum. Is ak rawa koumoi, roasiret kesek ronkat orip sakau ämän awaram. Utianik, ak kiro roasiret akan onok wa tainorna rai, tawa is ak rawa koumoi, ak ätäi sakau ämän wa awaram.  
\v 3 Kiro epar ik omnokou opok raum, utianik, ik omnokoupaian roasiret weräiäi senek wa weräiäum. Ik kar onok pakas weräiäum.  
\v 4 Omnokoupaian roat akan muk atap atap oumoi, weräiäi, ik nais iken muk atap atap oumoi, weräiäum. Utianik, iken muk kiro Anut nukan, sakau orip. Kiro mukus iken iwäi jaunokot akan mena sakau raiäi kiro erekapu aru marai.  
\v 5 Roat ak ik pak ämänis weräuna, ikes ak aru maram. Ikes kiro roat akan ronkat aru ätär mareäum. Karauk roat akas ämän atap atap mianik, ak Anut äpu maun apu sowaraun keseriäi. Ikes akan ämän aru roasiret erekapu ätär mareäum. Ik ämän awarota, roasiret akan ronkat piririanik, akan onok aru pakan utomoi, akan ronkat erekapu karar tururianik, Krais nukan ämän tainoriäi.  
\v 6 Ak Korin roasiret, iken ämän awarom kiro erekapu tainorna, ikes karauk roasiret ak iken ämän rowau utoi usu araun kume raum.   
\p
\v 7 Ak ik mesin ronkateanik, iken onok apariäi jekur ronkatäu wa. Kar ros is Krais pak pasar raim rai sakau äiäu, kiro ro ik erek ko senek Krais pak pasar raum rai ronkatäi.  
\v 8 Näwäu nukas ik kon sarau maun sakau ikowon, okon, ik kiro mesin iken enmok jou maun woiok erer orip awareäum. Ikes kiro sakau Anut nukas ikowon pakas akan woiaka Krais mesin epar moin kiro sakau mareäum. Ik kiro sakau pakas akan woiaka epar moin wa aru mareäum. Keserianik, ik iken ämän moram mesin wa oiorok nai.  
\v 9 “Pol nukas kiro pas ik iminäun jer we mukowon”, ak keser wa ronkatäu.  
\v 10 Karauk roasiret akas keser äiäi, “Pol nukan pas kiro eposek sakau orip. Utianik, nuka ik pak raiäu ses opok ik ko apariäum, ko sakau wäpik, ko Anut nukan ämän maun jekur äpu mau wa.”  
\v 11 Kiro roasiret ak okoro ämän mesin jekur ronkatewe. Rusapai ik ak pak rawau wa, okon, iken ämän sakau orip pas opok jer we marom. Utianik, ik ak pak pote rauta rai, iken ämän sakau orip pas opok apari senek, iken onok keseriar aparaiei.   
\p
\v 12 Karauk roat ak akasar akan enmaka jou miäi senek, ikes iken enmok jou mau wa. Kiro roat akan onok kiro akas akan ronkatisar wasareäi. Kar ros nukan sarau wasaremoi, kon jaukun sarau owo senek aparianik, äiäi, ‘isan saraus kon sarau itimoru ra, wa ra?’ Roasiret ak kiro onok tainoriäi ak ronkat eposek wäpik.  
\v 13 Utianik, Anut nukas owo sarau ikowon kiro mesin karar iken enmok jou mam. Owo mena Anut nukas sarau maun ikowon, ik kiro opok karar sarau miäum. Kiro sarau ak opok nais poteäu.  
\v 14 Ik ak rawa koianik, iken sarau momun mesin iken enmok jou maun itok, owon, Anut nukas ik ak pak sarau maun aikowon. Utianik, ik ak rawa wa koumun maro, ik kon ämän wa tainorwom. Keseria, ik iken enmok jou mau senek wa. Utianik, ik epar Krais nukan Ämän Eposek kiro ak rawa oi koumun.  
\v 15 Karauk roat akas amke kar mena sarau moin kiro ikes sarau momun rai enmok jou mau wa. Iken ronkat ak akan woiaka Krais mesin epar moin kiro sakau sarenuk, iken sarau kiro moram näwäu senes saräi.  
\v 16 Kesernuk, ik karauk mena kiro akan mena kasakup rai Anut nukan Ämän Eposek aware ariäm. Karauk roat akas meter owo mena sarau moin opok, ik ätäi kiro opok iken enmok jou maun wa potam.   
\p
\v 17 Utianik, Anut nukan ämänis keser äieu, “Inok ro kon sarau mowon mesin kon enip jou mauria, ko Näwäu nukas ko kiro sarau maun sakau nuruwon ronkateanik, Näwäu nukan enip karar jou mai.” \rq Jeremaia 9:24\rq*   
\p
\v 18 Kar ros nuka ro eposek äiäu, ko Anut nukan amukup ko ro eposek wa, utianik, Näwäu nukasar kiro ro eposek äiäu, kiro ro epar kon amukup eposek.   
\c 11  
\s1 Pol sät ämän oi ariai roat pak.  
\p
\v 1 Isas otop ro senek karauk ämän isan enim jou eteinak maun awaraurim. Ak is utoirona, keseraun itok ra?  
\v 2 Anut nukas ak mesin sosop ronkateäu senek, isas nais ak mesin sosop ronkateäim. Kar ros kon asinak kar ro nuraun paip momoi, jekur kameäu senek, is ak Krais nuraun jekur kamwaraun onoktoromin, okon, tawa ak Krais rawa potea, ak kon roasiret tuku rawaiei.  
\v 3 Utianik, Satan nukas Ewa ate aparwon senek, karauk sätäiäi roat akas nais ak ate apwaraiei rai is iminem. Ak sätwareanik, akan ronkat eposek aru marona, Krais nukan onok jekur tainoriäi kiro utaiei.  
\v 4 Karauk roat akas koumoi, kar ämän tamaraiei. Ikes Jisas nukan Ämän Eposek epar tamareäumun, utianik, kiro roat akas Jisas mesin kar ämän atap maiei. Kiro onok pakas ak osou atap owaiei. Meter Anut nukan Osou Näu oin kiro senek wa. Kiro roat akas ämän eposek atap tamaraiei. Kiro Anut nukan Ämän Eposek ikes tamaromun senek wa. Ak kiro onok keserna, akas akan ämän epar kurte tainoraun rai keseriäi.   
\p
\v 5 Utianik, isan ronkat kiro sät ämän oi ariai roat ak akan enmaka jou oik miäi, ak näwäu, is eteinak rai ronkatäu wa.  
\v 6 Epar, is Anut nukan ämän aräun kiro skul mau wa, utianik, is kon ämän jekur äpu momin, okon, ik orip orip ak Anut nukan ämän amop tamareäumun.   
\p
\v 7 Is Anut nukan Ämän Eposek tamareanik, akas is aiauk iraun rai wa awareäimin. Is akan enmaka jou maun keseriäimin, isan enim jou mau wa. Akan ronkat is kiro onok aru keseriäimin ra?  
\v 8 Is karauk menan Kristen roasiret akas aiauk irona, pote ak sarwaraun sarau miäimin. Kiro onokus is kiro roasiret akan aiauk päu oimin senek.  
\v 9 Is ak pak pote raumoi, karauk osap owaun ronkat oianik, ak usu wa ariäimin. Is owo osap owaun ronkateäimin isan jaiat ak Masedonia provins pakas koin akas epar kiro osap erekapu iroin. Is akas osap iraun rai wa awareäimin. Rusapai nais, ak is osap iraun rai wa awareäim.  
\v 10 Krais nukas epar ämän miäu senek, is nais epar ämän miäim. Is akan aiauk owau wa, okon, kiro mesin isan enim jou muraun itok. Akaia provins pakan kar ros is kiro onok keseraun tämurau senek wa.  
\v 11 Is owon akan aiauk owaun wa awareäim? Akan ronkat isan woias aka mesin wa meieäim ra? Wa senes, wa. Anut ko äpu isan woias ak mesin meieäim.   
\p
\v 12 Is meter akan aiauk owau wa, kiro onok rusapai keseriar rau. Kiro sätäiäi roat ak akan enmaka jou miäi apu soraun is kiro onok keseriäim. Akan sarau iken sarau senek äiäi, utianik, akas akan sarau mianik, ak pakan aiauk oiäi, okon, akan sarau iken senek wa.  
\v 13 Kiro roat ak Krais nukan ämän oi ariaun roat senes wa. Ak sarau mianik, Krais nukan sarau moram äiäi. Ak sätäiäi. Akasar pirirmoi, ik Krais nukan ämän oi ariäum roat rai keseriäi.  
\v 14 Akan onok kis ik wa atonoikai. Satan nais nukasar ätäi pirirmara, is Anut nukan sarau eitek arou opok raim rai keseriäu.  
\v 15 Keserianik, Satan nukan sarau roat akasar pirirmoi, sarau eposek mona, karauk roasiret akas kiro ak Anut nukan sarau roat äiäi. Utianik, kiro roat akan onok kiro keseriäi, tawa Anut nukas erekapu aru marai.   
\s1 Pol ko Jisas nukan ämän oi ariemoi, usu sosop owon.  
\p
\v 16 Is amke karauk otop ämän maun awaromin. Ak kiro ämän roianik, ko epar otop ro rai wa ronkatäu. Utianik, ak is otop ro rai ronkate roi, ak karauk otop roat akan ämän roiäi senek ak isan ämän nais päurar rowaiei. Ak is utoirona, isas nais isan enim jou eteinak mam.  
\v 17 Is äpu isan sarau eposek mesin isan enim jou mam, kiro is Näwäu nukan ämän wa tainoriäim, is otop roat senek saremoi, isakan enim jou miäim.  
\v 18 Roat sosop ak okoro omnokoupaian onok tainorianik, akan sarau mesin akan enmaka jou miäi. Is nais akan onok tainormoi, isan saraus isan enim jou atap mam.   
\p
\v 19 Ak ronkat eposek orip äiäi, utianik, ak otop roat utwarona, akan ämän awarona, roiäi!  
\v 20 Ak karauk roat inikwarona, akas sakau ämän awareanik, akan sarau maun imwareäi. Akas ak jekur kamwaraun sakau awareanik, akan osap erar oiäi. Kiro roat akasar ik roat eposek äianik, ak roat aru awareäi. Kiro roat sakau orip, akas akan sipiaka pipuriäi senek.  
\v 21 Wopurut, ikes nais kiro onok aru ak opok keseraun sakau wäpik, okon, ik oiorok neäu ra?  
\p Utianik, kar ro kon sarau mowon mesin kon enip jou monuk rai, is nais isan enim jou mam. Is otop ro senek kiro ämän arem.  
\v 22 Kiro roat ak Ibru roat ra? Is nais Ibru ro. Ak Israel roat ra? Is nais Israel ro. Ak Apraham nukan tupsiu ra? Is nais Apraham nukan tupsiu.  
\v 23 Kiro roat ak Krais nukan sarau roat ra? Is rusapai äiem, kiro otop roat senes. Is epar kon sarau ro. Is sarau sakau senes mianik, kiro roat itimwaromin. Karauk roat akas is orip orip karapus owa kureiriäin. Roat akas is sosop senes iworomoi, tätäi iriäin. Ak kiro sätäiäi roat keser akwarau wa. Omre sosop is meiäuriäimin.  
\v 24 Juda roat akas 39 orip is mur sakaus mänkäsiroin. Ak kiro onok keserin, omre atap atap 5 orip keseiroin.  
\v 25 Kar muti Rom marai roat akas omre atap atap 3 orip sinis mänkäsiroin. Kar muti, karauk roat sosop akas aiaukus iworona, meiäurimin. Is ariäim opok, ous 3 orip aru mowon. Kar ous aru monuk, is pututu karar, sankeu karar mas an opok raimin.  
\v 26 Omre sosop is sarau maun apu opok ariäimin. Is anas oire manauriäwon. Karauk roat akas roat akan osap päu owaun apu opok raiäis, akas is iworauriäin. Isakan jaiat Juda akasar iworauriäin. Karauk omsau pakan roat akas nais iworauriäin. Is näu mena usu sosop oiäimin. Ro wäpik mena om puru opok usu oiäimin. Mas anas oire jauriäwon. Karauk roat akas sätäianik, ik nan Kristen jaunat rai äumoi, iworauriäin.  
\v 27 Is sarau sakau atap miäimin. Pututu sosop, is jekur wa niniäimin. Karauk ses, is sou iworomoi, an patiriäwon. Karauk ses, isan sarau momoi, is o wa jeäimin. Karauk ses, is omjo wäpik rorosiriäwon.  
\v 28 Isan usu kiro karar wa, omre orip orip is Kristen roasiret kamwaraun ronkat sosop senes oiäimin, kis usu näwäu senes iriäu.  
\v 29 Kar Kristen ro ko sakau wäpik sarenuk, is nais sakau wäpik senek sareäim. Kar ro onok aru monuk, is kiro onokun ronkateanik, woi aru miäu.   
\p
\v 30 Ak is erar ro airona rai, is kar apu wäpik, okon, isakasar isan enim jou erar mam. Utianik, owo onokus is sakau wäpik ätär mareäu, is kiro mesin woi erer orip isan enim jou mam.  
\v 31 Anut nuka ko iken Näwäu, Jisas nukan Momok pak kon Eit pak. Ik kon enip jou orip orip mau. Ko äpu is kiro ämän sätäiäu wa.  
\v 32 Damaskus näu menan kiap ko king-Aretas nukan inkaruru raiäu, kos karauk marai roat akas is sakau atoiraun menan ororok kamäun marowon.  
\v 33 Utianik, isan jaiatos is basket uru murianik, windo opokas muruna, nomin. Keserna, is kiro menan kiap nukan ipoukupas imine manomin.   
\c 12  
\s1 Pol ko nini epirewon senek raunuk, Anut nukas ämän sosop auruwon.  
\p
\v 1 Ak is erar ro rai ronkateäi, okon, is kar apu wäpik, isakasar isan enim ätäi jou mam. Kiro jou maun onokus is wa sareirai. Utianik, is keser awaram, Näwäu nukas nini epir pakaimas karauk osap ämäi rawon ätär murowon.  
\v 2 Is kar ro Krais mesin wou epar mowon äpu mom. Meter woisan 14 orip manonuk, ko Anut nukas omar namba 3 opok imäi tonowon. Kon enipsau orip manowon ra, wa ra, is äpu wa. Anut karar kiro äpu.  
\v 3-4 Is äpu kiro ro ko Anut nukas kon mena eposek omar oik imäi tonowon. Kon enipsau orip manowon ra, wa ra, is äpu wa. Anut karar kiro äpu. Omar opok ko karauk ämän arein rowon. Kar ros kiro ämän owo senek omnokou pakan ämänis aräu senek wa. Anut nukas ‘kar ros kiro ämän ätäi karauk roasiret wa awarau’ rai äiewon.  
\v 5 Is kesek ron enip jou mam, utianik, isakan enim jou wa mam. Utianik, owo onokus is sakau wäpik ätär mareäu is kiro mesin woi erer orip isan enim jou mam.   
\p
\v 6 Utianik, isakan enim jou mauria, is otop ro senek wa saräm, owon, is epar ämän mam. Utianik, is isakan enim wa jou mam, owon, is isakan enim jou moita rai, roasiret akas isan ronkat tainorianik, isan enim jou maiei. Utianik, ak amke isan ämän tamareäim roumana, is owo onok keseriäim aparianik, kiro jekur wasare äpu momoi, is mesin rapor ronkatäiei.   
\s1 Osap katuau senekus Pol nukan enipsau weäu.  
\p
\v 7 Utianik, Anut nukas omar oik kiro osap eposek senes ämäi rawon ätär murowon kiro mesin is isan enim jou mam rai, Anut nukas Satan inikernuk, kos kar osap katuau senek isan enimsau tätäi iraun rau äsimorowon. Kesernuk, is nepipirianik, isakan enim jou mau senek wa.  
\v 8 Isan usu kiro isan enim opok pe rau kiro oi kuräun rai is 3 orip Näwäu sakau aurmin.  
\v 9 Utianik, Näwäu nukas is ätäi keser airowon, “Isan woi näu oripas sareisiäim, kiro itok. Na sakau wäpik rauta, isan sakaus na sakau musiäu.” Keserianik, owo onokus is sakau wäpik ätär mareäu is kiro mesin isan enim jou mam. Keserita, roasiret akas Krais nukan sakau kiro is pak rau aparaiei.  
\v 10 Kiro onokun, is sakau wäpik, karauk roasiret akas isan enim opok ämän aru miäi, is usu näwäu oiäim, karauk roasiret is aru muriäi. Kiro usu erekapu is opok penuk, is woi aru wa miäu, owon, is Krais nukan sarau moram. Keseria, is nepipirim, owon, is sakau wäpik raita, Anut nukan sakaus is sakau muriäu.   
\s1 Pol ko Korin roasiret sarwaraun ronkat sosop miäwon.  
\p
\v 11 Is otop ämän arem. Utianik, akasar is kiro ämän araun siräire moin. Ak is onok eposek moram araun itok, utianik, ak keserau wa. Epar, is enim jou näwäu orip wa. Utianik, kiro sät ämän oi ariai roat akas akan enmaka jou näwäu miäi, akan saraus isan sarau itimorau wa.  
\v 12 Is ak pak raumoi, isas Jisas nukan ämän oi ariaim ro ätär maraun onok atap atap miäimin. Is ak pak raumoi, kurur atap atap pak onok atap atap miäimin. Is sakau tai raianik, usu sosop oumoi, Anut nukan sakau ätär maraun kiro onok keseriäimin.  
\v 13 Is owo onok karauk Kristen roasiret opok keseriäimin is ak opok nais kir keseriäimin. Kar onok karar kiro is ak opok keserau wa. Is ak o iraun rai awarau wa. Akan ronkat is o iraun awarau wa kiro is onok aru momin ra? Ak keser ronkatena rai, akas isan kiro onok aru jäkäi muraun itok ra?   
\p
\v 14 Is rusapai ätäi namba 3 koi apwaraun ronkateram. Akas is sareiräun usu wa aram. Isas ak akan osap iraun rai wa awarom. Akan woiaka is iraun rai awarom. Mokoit akas osap turur mianik, momonakat wa areai. Momonakat akas epar osap turur mianik, akan mokoit areai.  
\v 15 Kesermoi, isan osap erekapu rau kiro ak aram. Isan totom nais ak sarwaraun aram. Isan ronkat isan woias akanun meieäim näwäu sarenuk, akan woiakas isanun meiäi kiro eteinak saräi.   
\p
\v 16 Kiro onok amop senes, isas kar usu akan enmaka opok mau wa. Utianik, ak kamuk karauk roat akas keser äiäi, “Kos sätäikomoi, atonoikomara, iken osap oiäwon.” Kiro epar wa.  
\v 17 Karauk roat isas ak rawa äsimwaroita, potoin akas sätwareanik, akan osap is iraun oin ra? Wäpik, ak äpu kiro roat akas akan osap owau wa.  
\v 18 Isas Taitas ak rawa potaun ronkat sakau nurita, ko ak rawa potowon. Iken jaunok kar ko Taitas ori äsimwatoita, ak rawa potoirin. Taitas nukas sätwareanik, akan karauk osap owon ra? Wa senes, ko akan osap owau wa. Is Taitas ori iwen ronkat karar, iu onok karar tainoriäumur.   
\p
\v 19 Akan ronkat ik kiro pas karauk roat akas iken enmok opok ämän aru moin epar wa rai ätär maraun jer we maromun ra? Ik kiro onokun jer we marau wa. Ik Krais pak pasar raumoi, Anut nukan amukup kiro ämän awaroram. Ak iken jaunokot senes. Ik owo onok keseriäum kiro akan woiaka epar moin sakau maraun keseriäum.  
\v 20 Is iminem, owon, is ak rawa koianik, ak isan ämän tamaromin wa tainoriäi aparam. Ak keserna, is koianik, usu aroita, akas is woi päurar orip wa apairaiei. Is ak onok aru miäi aparau utom. Ak ämänis weräiäiei, akan jaunakat mesin woiaka aru maiei, ak kasiaka päi, ak atap atap inäiäiei, ak karauk roat akan enmakap ämän maraiei, ak aka aka jeje ämän muratäiei, ak akan enmaka jou mianik, karauk roat akan ämän wa rowaiei, akas sarau erekapu aru maiei. Is koianik, ak kiro onok keserna, aparaun utom.  
\v 21 Is ak rawa koianik, akan onok aru aparmoi, Anut nukan amukup oior nai. Roasiret sosop ak kamuk akas meter onok aru mianik, akan onok aru mesin ätäi akan woiaka pirirau wa aparianik, woi aru näwäu mai. Ak onok aru senes miäin, ak sapum onok miäin, akan woiaka onok aru atap atap keseraun siräiain. Ak kiro onok keseriäin mesin akan woiaka ätäi pirirau wa, is kiro onok aparianik, oior nomoi, woi aru mai. Kesermoi, is ak rawa kowaun iminem.   
\c 13  
\s1 Korin roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro jekur kamäiei.  
\p
\v 1 Is rusapai ätäi ak rawa namba 3 kowaurim. Ak jekur ronkatewe. Anut nukan ämän keser äiewon, “Ro oirori ra, 3 orip ra, akas akan ämän wasarewareanik, akan ämän epar ra, wa ra awaraiei.” \rq Lo 19:15\rq*   
\p
\v 2 Is ätäi ak rawa namba 2 opok poteanik, karauk roat ak onok aru moin sakau ämän awaromin. Is rusapai ak pak rawa wa, kiro sakau ämän ätäi awarom. Is ätäi ak rawa potomoi, ämän äiäur wa awaram. Is kiro roat onok aru morai usu aram.  
\v 3 Akas is Krais nukas ämän aironuk, areaim kiro epar rai äpu maun keseram. Keseria, ak äpu maiei Krais ko akan onok jekuraun, päurar wa tuku mareäu, ko sakau orip tuku mareäu.  
\v 4 Ko am äpäs opok äsäi moin ses opok kiro epar ko sakau wäpik rawon. Utianik, rusapai ko Anut nukan sakaus awau rau. Kiro onok senek, ik omnokoupaian roat kon sarau momoi, sakau wäpik raum. Utianik, ik ko pak awau raumoi, Anut nukan sakau orip ak pak sarau mam.   
\p
\v 5 Ak akan woiaka Jisas mesin epar moin ra akasar akan onok jekur wasaräiei. Ak akan woiaka ko mesin epar moin, ak äpu Krais Jisas ko ak pak rau. Utianik, ak akan woiaka ko mesin epar mau wa ak äpu ko ak pak rawau wa.  
\v 6 Is sakau ronkatem, ak iken sarau wasaremoi, akas ik Krais nukas kon sarau maun sare mukowon äpu maiei.  
\v 7 Ik Anut aurta, ak sarwarnuk, ak karauk onok aru wa maiei. Ak onok eposek mianik, ikes ak Anut nukan onok jekur tamaromun äpu maiei. Utianik, ik roasiret iken sarau eposek äpu maun Anut aurau wa. Roasiret akan ronkat iken sarau aru, kiro itok, utianik, ikes ak onok eposek me rawaun Anut auriäum.  
\v 8 Ik Anut nukan epar ämän tonoi maun kar onok mau senek wa. Utianik, ik karauk roasiret kon epar ämän karar tainoraun sarwareäum.  
\v 9 Akan woiaka epar moin sakau tai rauna rai, karauk kasikan roasiret akan ronkat ik sakau wäpik äiäiei, kiro itok, ik nepipiram. Ik Anut aurta, ak sakau tai raianik, roasiret tuku senes saräiei.  
\v 10 Is atapukas raianik, ak kiro onokun okoro ämän jer we marom. Ak akan onok aru utomoi, jekur rauna rai, is ätäi ak rawa potoita, isan sakau kiro Näwäu nukas irowonus ak ätäi jekwaraun wa awaram. Näwäu nukas is kiro sakau ak sarwaraun irowon. Ak aru maraun kiro sakau irau wa.   
\p
\v 11 O jaiat, is isan ämän pataraun ak ‘pere’ ämän awarom. Ak roasiret tuku senes saräun sarau sakau mowe. Ak isan ämän roinai, akan ronkat karar momoi, woiaka päurar orip rawe. Keserna, Anut nukas kon wous ak mesin meieäu, ko woiaka päurar rawaun sakau ariäu, ko ak pak rawai.   
\p
\v 12 Ak aka aka woiakas meiäun ätär maraun ipiaka atotäiei.  
\v 13 Roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin ik pak rai erekapu, akas nais ak ‘pere’ ämän awaroi.   
\p
\v 14 Iken Näwäu, Jisas Krais nukas kon wou näu oripas ak sarwarnuk, Anut nukas akanun wous meiemoi, Osou Näu nukas aka aka woiaka karar orip rawaun sakau marai.