\id 1PE - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h 1 Pita 
\toc1 1 Pita 
\toc2 1 Pita 
\toc3 1 Pit 
\mt1 1 Pita  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Jisas ko meienuk, woisan 34 orip manonuk, Pita ko Rom näu mena raumoi, kiro pas jer wewon. Rom mena kiro kon kar enip Papiron äiäi. Roasiret ak Jisas enip jou mona, Rom gavman nukas usu sosop atap atap aronuk, ak omsau sau atap atap imine manekurein. Kiro roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro wa utau rai okoro pas jer we marowon. Pita nukas awarowon, “Ak usu owaiei, sinuk, sakau tai raumoi, Näwäu nukan sarau muri rawe. Ko ätäi koianik, ak owo sarau mianik, kume rain mesin osap keseriar arai.”  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-2 Pita nukas roasiret ‘pere’ awarowon.  
\io1 1:3-12 Anut nukas kiro roasiret sarwaraun ämän Pita nukas awarowon.  
\io1 1:13–2:10 Anut nukas ik sareikonuk, tawa ik ko pak awau orip orip rawam. Keseria, iken woiok epar momun kiro sakau me raianik, Anut nukan onok eposek tainorau.  
\io1 2:11–5:9 Pita nukas ik aikou, “Iken woiok Jisas mesin epar momoi, kon sarau muri rauta, nuka ätäi kowaun kume rawam.”  
\io1 5:10-14 Pita ko kiro roasiret jekur rawaun ämän awaromoi, kon ämän patarwon.  
\c 1  
\p
\v 1 O jaiat, is Pita Jisas Krais nukan ämän oi ariaim ro. Isas ak Juda roasiret iminewaromana, mena atap atap Pontus, Galesia, Kapadosia, Esia, Bitinia kiro provins opok pote rakurei jer we marom. Anut nukas ak kon roasiret senes sare maronuk, ak kar menan roasiret senek kiro omnokou opok rai.  
\v 2 O jaiat, moniok Anut nukas meter ak äpu mareanik, kon mokoit sare marowon. Anut nukan Osous roasiret Anut nuka ukun wäpik rau senek saräun sare mareanik, Jisas Krais nukan karianas akan woiaka kosor maromara, kon ämän tainoraun sare marowon.  
\p Anut nukas ak erar sarwareanik, akan woiaka päurar rawaun is ko auram. Kesernuk, ak orip orip eposek senes rawaiei.   
\s1 Ik omar oik awau orip orip rawaun kame raum.  
\p
\v 3 Anut ko iken Näwäu, Jisas Krais nukan momok. Ko Jisas Krais nukan eit. Ik kon enip jou oik murau. Kos ik mesin wouti mukomara, kon mokoi Jisas Krais up uruan siräi mowon. Kiro apu pakas, Anut nukas onok awau ikou. Kiro Anut nukas awau orip orip rawaun sakau ikowon. Kiro mokoi awau anakus an joiäu senek.  
\v 4 Ik Anut nukas osap eposek omar oik ikaun sare mukowon rau woiok päurar orip kame rawam. Kiro osap ukun wäpik orip orip rawai, wa wasaräi.  
\v 5 Ak akan woiaka Jisas mesin epar moin, okon, Anut nukan sakaus ak jekur kamwaronuk, pote, omnokou wasaräun ses opok kos ak amop ätäi imwarai.  
\v 6 Kiro mesin akan woiaka ererwe. Rusapai ak usu näwäu oianik, tätäi sosop ourai, utianik, ak kiro mesin ronkat sosop wa owau.  
\v 7 Kiro onokus, Anut nukas akan woiaka Jisas mesin epar moin ra, wa rai ate apwareäu. Akan woiaka epar moin onok kiro aiauk gol senek. Aiauk gol eposek senes, utianik, gol eposek ra aru ra aparaun ep opok mianik, gol näu atap poteäu, samuk atap poteäu. Akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro gol eposek itimori rau. Jisas Krais ätäi penuk, akan woiaka epar moin rau, kos ak mesin wou erermara, Anut nukan amuk opok akan enmak jou näwäu orip oik marai.  
\v 8 Akan amiakas ko aparau wa, utianik, akan woiaka ko mesin meieäi. Ak rusapai ko aparau wa, utianik, ak ko mesin woiaka epar momana, woiaka erer orip rai. Kiro woiaka ererai näwäu senes. Kis okoro omnokou pakan woiaka erera erekapu itimori rau.  
\v 9 Akan woiaka Jisas Krais mesin epar moin, okon, Anut nukas akan totomaka imwaronuk, ak ko pak orip orip rawaiei.   
\p
\v 10 Meter Anut nukan ämän roianik, areain roat akas rusapai Anut nukas onok eposek ak erar sarwaraun mesin äiein. Akas kon ämän ätäi ätäi ninareanik, kos ak ätäi owose imwaraun jekur äpu maurin.  
\v 11 Ak owo omre opok Anut nukas owosäi äpu maun ämän jekur ninarein. Krais nukan Osous akan woiaka uru rawon kiro omre ätär maraurwon. Krais tätäi näwäu ounuk, tawa roasiret kon enip näwäu jou muraun kos awarowon.  
\v 12 Anut nukas kon ämän roianik, areain roat keser ätär marowon, akan saraus aka sarwarau wa, utianik, ak rusapaian roasiret sarwarou. Jisas nukas Osou Näu roasiret Anut nukan ämän eposek awaraun omar oikas äsimornuk, kowon. Kiro ämän meter Anut nukan ämän roianik, areai roat akas ran keseriar äiein. Kiro Ämän Eposek sarau eitek ak ran onoktapau äpu maurin.   
\s1 Ik Anut nukan onok eposek tainorau.  
\p
\v 13 Keseria, rusapai ak omre orip orip ronkat eposek orip rainai, akan sarau jekur kamewe. Akan woiaka sakau moinai, kiro osap eposek Anut nukas erar araun äiewon Jisas Krais ätäi kowai opok ak owaun kame rawaiei.  
\v 14 Ak Anut nukan ämän tainorwe. Meter ak Anut äpu wa, okon, ak akan ronkat tainorianik, onok aru miäin. Utianik, rusapai ak kiro onok aru ätäi wa tainorau.  
\v 15 Anut nukasar ak rusapai urwarowon, ko onok eposekur keseriäu. Keseria, ak erekapu akan totomaka ko opok karar moinai, nuka ukun wäpik rau senek ak ran keser rawe.  
\v 16 Meter Anut nukan ämän keser jer we moin, “Isaka onok eposek miäim senek, ak ran keseriar onok eposek mowe.” \rq Wok Pris 11:44-45\rq*   
\p
\v 17 Ak Anut aurianik, ‘Momonek’ auriai. Kiro momonek ko roat akan enmak jou pakaima karar wa wasarewareäu. Ko roasiret erekapu karar karar akan onok aparmoi, wasarewareäu. Utianik, ak okoro omnokou opok rai, orip orip Anut nukan onok jekur tainorwe. Ak äpu, okoro omnokou kiro akan mena senes wa.  
\v 18 Ak rowe, meter akan asanakat akas akan onok aru tainoraun ätär maroin. Utianik, Anut nukas ak ätäi kiro onok aru pakan imwareanik, ko omnokou pakan osap aru sareäu, osap gol ra silva senekus kau marau wa.  
\v 19 Wa, ko Krais nukan karianas ak kau marowon. Kiro karian aiauk näwäus kau miäi senekus kau marowon. Krais ko kar sipsip nak eposek senek. Kon enipsau opok kar ukun ra ui wäpik raiäu.  
\v 20 Anut okoro omnokou ate mau wa opok, ko Krais ak kau maraun sare mowon. Okoro omnokou wasaräun ses siakup rusapai raunuk, Anut nukas Krais ak imwaraun amop mowon.  
\v 21 Ak Krais nukas sarwarnuk, akan woiaka Anut mesin epar moi. Anut nukas Krais up uruan siräi murianik, sakau näwäu nuruwon. Kiro onokun, akan woiaka Anut opok karar moinai, owo onok päun äiewon kame rawe.   
\s1 Ik iken jaunokot mesin woiokos meiäu.  
\p
\v 22 Ak kiro epar ämän erekapu tainorin keseria, kiro onok pakas ak akasar Anut nukan amuk opok akan woiaka ukun wäpik sarein. Keseria, ak akan jaunakat mesin woiakas meieäi. Akan woiaka kiro roat mesin sakau meieinai, akan woiaka ak opok karar marowe.  
\v 23 Anut nukan ämän awau orip orip rawaun sakau, kiro mokoi awau rusa anakus an joiäu senek sare marowon. Kiro sakau akan momonakat pakan wa. Utianik, ak kar apu pakas pein. Ak Anut nukan ämän pakaima ätäi awau sarein, kiro ämän orip orip awau rawaiei.  
\v 24 Anut nukan ämänis keser äieu,  
\p ‘Okoro omnokou pakan roasiret ak woisan rumukäu wa raiäi, ak amurik ure kurena, sawaneäu senek sawanäi. Akan enmaksau am musip senek aru sareäu.  
\v 25 Utianik, Anut Näwäu nukan ämän orip orip raiäu.’ \rq Aisaia 40:6-8\rq*  
\p Kiro Ämän Eposek karauk roat akas ak awarona, roin.   
\c 2  
\s1 Jisas ko ou maun ou tutu eposek senek  
\p
\v 1 Keseria, ak erekapu orip orip ätäi awau sarein. Keseria, ak onok aru miäi erekapu utowe. Ak ämän wa sätäiäu. Ak owo onok keseraun äiäi kiro wa utau. Karauk roat akan osap aparianik, wa meswarau. Ak karauk roasiret wa jeimwarau.  
\v 2 Ak äpu mokoi eteinak ko apur jaun waiäu. Kiro senek, ak kiro ämän eposek apur senek Anut pakas kowon jaun waiewe. Ak kiro onok kesermoi, akan woiaka sakau sarena, Anut nukas ak ätäi imwarai.  
\v 3 Anut nukan ämänis äieu, ‘Akas Näwäu nukan onok aparianik, äpu moin. Kos eposek sarwareäu.’   
\p
\v 4 Ak Näwäu siakup kowe. Ko orip orip rawaun ou tutu senek. Roasiret akas kiro ou tutu aru rai äiein, utianik, Anut nukas tai momara, eposek rai äiewon.  
\v 5 Keseria, ak orip orip rawaun ou tutu senek, Anut nukas ak imwareanik, kon osou rawaun ou senek ak sare marora. Ak ran Anut kamuk rawaun roasiret sare marora. Ak Jisas Krais tainoriäi, okon, ak akan totomaka opur patan opok makea, Anut nuruna, kon wou ererai.  
\v 6 Anut nukan ämänis äieu, ‘Ak aparwe. Is kar ou tutu eposek ou sakau rawaun sare momin. Kiro ou tutu eposek sakau orip, Saion omtapau opok kutir moram. Inok roasir ko kiro ou tutu mesin wou epar mai, ko oiok wa nai, ko orip orip sakau rawai.’ \rq Aisaia 28:16\rq*   
\p
\v 7 Keseria, kiro roat ak Krais mesin akan woiaka epar moin kiro ou tutu eposek senekus roasiret woiaka epar moin sarwareäu. Utianik, kiro roat akan woiaka ko mesin epar mau wa, kiro kesek,  
\q1 ‘Kiro ou tutu ou miäin roat akas aru äiein, rusapai kiro ou tutu eposek senes. \rq Buk Song 118:22\rq*   
\q1
\v 8 Kiro ou tutu apu opok raunuk, roasiret ak kiro ou tutu aparau wa kos siotwaronuk, owarai.’ \rq Aisaia 8:14\rq*  
\m Ak siotwarai, owon, ak Anut nukan ämän roianik, woiaka epar wa miäi. Meter Anut nukas ak keseraiei äiewon kesewarai.   
\s1 Ik Anut nukan roasiret  
\p
\v 9 Utianik, ak, kiro roasiret senek wa. Ak, Anut nukasar nukan roasiret sare marowon. Ak kamwareäu ro näwäu nukan kamuk rawaun roasiret sare marowon. Ak roasiret ukun wäpik. Keseria, Anut nukas onok eposek momoi, ak pututu pakan imwareanik, arou opok marowon mesin karauk roasiret awarowe.  
\v 10 Meter ak Anut nukan roasiret wa, rusapai ak kon roasiret senes rai. Meter Anut nukas akanun wouti mareäu onok ak äpu wa, rusapai kos akanun wouti mareäu onok kiro amop pewon, ak apari.   
\s1 Ik Anut nukan sarau roasiret senek rawau.  
\p
\v 11 O jaiat, okoro omnokou opok ak kar menan roasiret pak roasiret omnokou wäpik orip rai senek awaraurim. Rowe, okoro akan omnokou senes wa, akan mena senes omar oik rau. Keseria, ak akan enmaksau mesin ronkateanik, okoro omnokou pakan onok aru pak wa pasarau. Kos ak wa sarwarai, ko akan totomaka pak weräiäi.  
\v 12 Kiro roasiret akan woiaka Krais mesin epar mau wa akan amiakap onok eposek mowe. Kiro roasiret akas ak onok aru miäi roasiret äiäi, utianik, akan onok eposek keseriäi aparia, Jisas ätäi kowai ses opok kiro roasiret akas Anut nukan enip jou muraiei.   
\p
\v 13 Ak Jisas Näwäu pak pasar rai, okon, okoro omsau kameäi roat akan inkaruru rainai, akan sintore ämän jekur tainorwe. Okoro omsau kamwareäu ro king nukas karauk kamwareäi roat erekapu itimwareäu, okon, kon ämän jekur tainoraiei.  
\v 14 Ak nais kon sarau roat akan ämän tainoraiei, owon, kos ak karauk roasiret kamwaraun sare marowon. Ak roasiret onok aru moin usu arianik, roasiret onok eposek moin akan enmak jou mareäi.  
\v 15 Anut nukan ronkat ak erekapu onok eposek karar keseraiei. Ak kiro onok keserna, roat ronkat aru oripas akan onok eposek aparmana, jeje ämän wa maiei.  
\v 16 Ak karauk roat akan sarau roasiret wäpik. Utianik, ak keser wa ronkatäu ik kar ros kamoikau wa, okon, iken ronkat pakas onok aru keserau rai wa ronkatäu. Ak Anut nukan sarau roasiret senes, okon, tuku ariaiei.  
\v 17 Ak karauk roasiret opok onok eposek marowe. Akan woiakas Anut nukan roasiret mesin meiewe. Ak Anut imineinai, ko karar tainorwe. Ak okoro omsau kameäu ro näwäu nukan enip oik muruwe.   
\p
\v 18 Ak, sarau roasiret, ak akan kamwareäi roat akan inkaruru rainai, akan ämän erekapu tainorwe. Ak akan kamwareäi roat eposek akan ämän tainoriäi senek kiro kamwareäi roat aru ran akan ämän keseriar tainorwe.  
\v 19 Akas Anut nukan ronkat tainorianik, onok eposek keserna, akan kamwareäi roat akas ak erar tätäi arona rai, ak woiaka aru wa mau, owon, Anut nukas ak eposek sarwarai.  
\v 20 Epar senes, ak onok aru mona, akwarianik, tätäi araiei, akan ronkat kiro Anut nukas ak mesin wou erermara, eposek awarai ra? Wa. Utianik ak onok eposek mona, kiro mesin kasiaka penuk, erar akwaraiei, kiro Anut nukas ak mesin kon wou erermara, sarwarai.  
\v 21 Kiro onok mesin Anut nukas ak sare marowon. Krais nukasar ak mesin usu näwäu owon. Kiro ak ätär maraun keserwon ak kiro onok aparnai, kon isouen tainorwe.  
\v 22 Anut nukan ämänis keser äiewon, ‘Ko kar onok aru mau wa, kar ros kon oksau pakas kar ämän sät äienuk, rowau wa.’ \rq Aisaia 53:9\rq*   
\p
\v 23 Roat akas ko jeimareanik, sät ämän aurin, utianik, kos ak ätäi jeimwarau wa. Ko tätäi näwäu oumara, ätäi ak tätäi araun rai ronkatäu wa. Utianik, ko Anut opok kon wou sakau mowon, owon, ko äpu Anut nukas iken onok erekapu jekur wasare mukiäu.  
\v 24 Krais nukas iken onok aru erekapu ämäumara, am äpäs opok toneanik, meiewon. Ko kiro onok keserwon, owon, ik kiro onok aru nukan sakau pakan ätäi imäikowon. Anut nuka tuku rau senek ik nais tuku rawaun keserwon. Owon, Krais nuka tätäi sosop owon pakas ik eposek saremun.  
\v 25 Ak erekapu sipsip senek apu manaun itane sepuk sepuk ariain. Utianik, rusapai ak kiro kamwaraun ro eposek siakup ätäi pena, kos akan totomaka jekur kamwarou.   
\c 3  
\s1 Roasiret ouratein akan ämän.  
\p
\v 1-2 Ro oin asiret ak ran keseriar keserwe. Ak akan komurakat akan inkaruru rawe. Karauk komurakat ak Anut nukan ämän wa tainoriäi ak akan onok eposek keserna aparianik, akan woiaka pirirmana, Anut mesin woiaka epar maiei. Asiret, ak ämän sosop wa maiei, owon, komurakat akas akan onok eposek senes aparianik, akan woiaka Anut mesin epar maiei.  
\v 3 Ak akan tapiaka urik pak enmaksau pak mer eposek make murianik, karauk roasiret akan amiakap ika eposek rai ronkatemoi, wa nepipirau.  
\v 4 Mer eposek senes ak akan woiaka uru make muri. Roasiret ak kiro uru amiakas wa apariai, utianik, kiro mer wa aru saräi. Kiro woiaka uruan mer kiro woiaka päurar erer orip rawaun onok. Kiro onok Anut nukan amuk opok eposek senes.  
\v 5 Meteran asiret akan woiaka Anut mesin epar miäin asiret, ak akan komurakat akan inkaruru raianik, akan ämän jekur tainoriäin. Kiro onok pakas ak roat akan amiakap eposek senes sareäin.  
\v 6 Sara kiro asiret senek, ko kon komu Apraham nukan ämän tainormara, ‘ko isan näwäu’ äiewon. Rusapai, ak onok eposek keseraun wa iminäiei, kiro ak kon asinakut senek rawaiei.   
\p
\v 7 Roat, ak ran keseriar keserwe. Roat, ak ronkat eposek oinai, ak akan wariakat pak jekur tane rawe. Asiret akan enmaksau sakau wa, keseria ak roat ak akan wariakat opok onok eposek marowe. Asiret ran ak awau orip orip rawaun omoi owaiei. Ak kiro onok keserna, Anut auraiei opok, kar osapus akan ämän wa tämarai.   
\s1 Ik karauk roasiret amiakap onok eposek keserau.  
\p
\v 8 Is ämän pataraurim. Ak erekapu tupsiu karar pakan senek ak woiakati orip rainai, akan woiaka jaunakat mesin meieinai, jekur sarwarowe. Ak akasar akan enmaka wa rororau.  
\v 9 Kar ros onok aru ak opok keserai ra, kos ak jeimwarai ra, akas ätäi onok aru kiro ro opok wa keserau. Akas ätäi onok eposek ko opok keserwe. Owon, Anut nukas ak kiro onok keseraun sare mowon, okon, tawa ak osap eposek owaiei.  
\v 10 Anut nukan ämänis äieu,  
\p ‘Inok roasir kon totok eposek saräun omre penuk, aparaun kame raumoi, ko jeim wa atai, kar ämän wa sät äiäi.  
\v 11 Ko onok aru erekapu mekesuk kuremara, onok eposek karar tainorai. Ko karauk roasiret pak woiaka karar mianik, onok eposek tainoraun sakau mai.  
\v 12 Owon, Näwäu ko roasiret onok eposek orip kamwareäu, roat akas auriäi kon rauk jekur me roi raiäu. Utianik, ko onok aru miäi roasiret wa sarwareäu.’ \rq Buk Song 34:12-16\rq*  
\p Kiro Anut nukas äiewon.   
\p
\v 13 Na onok eposek keseraun sarau näwäu mota, kar ros na aru musaun itok ra?  
\v 14 Utianik, ak onok eposek keserna, ak kiro onok eposekun erar tätäi arona, ak nepipirwe. ‘Karauk roat aru akas ak iminäun rai sätwarona, ak kiro wa iminäu. Ak akan woiaka kiro mesin wa siräiäu.’ \rq Aisaia 8:12\rq*   
\p
\v 15 Utianik, akan woiaka Krais opok karar moinai, keser ronkatäiei, “ko iken Näwäu”. Karauk roat akas ak owon Anut ak tawa imwaraun kame rai räi totwarona, aka kiro onoktapau jekur äpu moinai, awarowe.  
\v 16 Ak ätäi ämän woiaka erer oripas awarowe, ak orip orip Anut nukan amuk opok tuku rawe. Kesermana, karauk roat akas ak jeimwareanik, jeje ämän awarona, kiro roat ak kiro onok eposek Krais nukan onok tainori aparmana, oioraka naura.  
\v 17 Anut nukan ronkat tainorianik, onok eposek pakaima tätäi owam kiro eposek. Utianik, onok aru pakaima tätäi owam kiro aru.   
\s1 Krais ko meieanik, siräumara, ik imäikowon.  
\p
\v 18 Ak Krais ronkatewe, ko onok aru mau wa. Roasiret erekapu onok aru miäi akan omoi oumara, am äpäs opok meieanik, akan onok aru pakan imware Anut siakup pote marowon. Ko kararpai meiewon, ko ätäi wa meiäi. Ko ro senek okoro omnokou opok raunuk, wena, meiewon. Utianik, ko ätäi siräumara, kon totok orip orip awau rau.  
\v 19 Ko meiemoi, kon totok roasiret meter meiein akan totomaka karapus rain opok poteanik, Anut nukan ämän eposek awarowon.  
\v 20 Kiro roasiret meter Noa nukan ses opok Anut nukan ämän wa tainoriäin. Kiro ses opok onok aru näwäu senes pewon, utianik, Anut kurte aru marau wa, ko ak woiaka piriraun rai kamware rawon. Utianik, Noa ous ate me kurenuk, roasiret sosop wa, 8 orip kiro ous uru tonoin. Om näwäu nomara, joies kiro ous kuworianik, oririr manonuk, Anut nukas ak jekur kamwarowon.  
\v 21-22 Kiro joi, an jomareäin totok. Anut nukas ak an pakas imwarowon. Kiro an joiäi, kiro enmaksau pakan ukun wa kosorai, wa senes wa, kiro ak Anut nukan amuk opok tuku rawaun paip muriäi. Kos ak imwaraun keseriäu. Anut nukas Jisas Krais up opokan siräi monuk, rusapai ko omar oik Anut nukan ipou näu kaima raianik, Anut nukan sarau eitek pak osou enmaka orip pak karauk osap sakau orip kos ak erekapu kamware rau.   
\c 4  
\s1 Ik meteran onok aru miäumun erekapu utau.  
\p
\v 1 Krais ko am äpäs opok ik mesin tätäi näwäu owon. Ko keserwon senek ak ran keseriar kon onok tainornai, tätäi owaun kame rawe. Utianik, inok ro ko tätäi owai, ätäi onok aru orip orip wa mai.  
\v 2 Kiro onokun, ak omnokou opok raumoi, ak orip orip akan enmaksau nepipiraun wa ronkatäu. Ak Anut nukan ronkat karar tainoraiei.  
\v 3 Ak meter kiro onok aru sosop roasiret Anut mesin woiaka epar mau wa akas keseriäi senek keseriäin. Rusapai ak kiro onok wa keserau. Ak meter karauk asiret pak ariain. Ak akan enmaksau mesin nepipiraun karar ronkateäin. Ak an sakau orip orip jeäin. Ak po senek o sosop jeäin. Ak an sakau jeanik, otop saremoi, jejemakasapai sare ariain. Ak sät eitek aru akan enmaka jou miäin.  
\v 4 Rusapai ak Airen roat pak kiro onok aru ätäi wa keserna, kiro Airen roat akas karkairmoi, akan enmakap ämän miäi.  
\v 5 Utianik, tawa, kiro roat ak wasarewaraun ses opok akasar owo onok keserin Anut auraiei. Kiro wasarewareäu ro ko roat awau rai pak meiein pak wasarewaraun kamware rau.  
\v 6 Kiro onokun, Jisas nukasar kiro roasiret ak meter meiein opok nais poteanik, kon Ämän Eposek maronuk, roin. Kesernuk, akan enmaksau meter meiein, utianik, wasarewaraun ses opok, inok roasir kiro ämän rowon mesin wou epar mowon, kon totok Anut nuka senek awau rawai.   
\p
\v 7 Okoro omnokou wasaräun ses siakup pe rau, okon, akan ronkat jekur kameanik, Anut aurwe.  
\v 8 Ak jaunakat mesin woiakas meieäi onok sakau atowe. Kiro onokus karauk onok aru erekapu kururur mai.  
\v 9 Karauk roasiret akan owa kouna, ak woiaka aru wa mau. Akas akan owa imware tonoinai, o arowe.  
\v 10 Anut nukas ik karar karar sakau atap atap ikowon. Kiro sakau jekur kameinai, kiro sakaus karauk roasiret eposek sarwaraiei.  
\v 11 Keseriar, inok ro ko Anut nukan ämän roasiret araun sakau owai, ko Anut nukan ämän roasiret awarai. Inok ro ko karauk roasiret sarwaraun sakau owai, ko Anut nukan sakau oripas ak sarwarai. Keserna, roasiret akas kiro onok keseri aparmana, ak äpu ak Jisas Krais nukan roasiret, okon, Anut nukan enip jou muraiei. Ko sakau näwäu orip orip rawai. Epar.   
\s1 Ik Krais usu owon senek owaun woiok ererau.  
\p
\v 12 O jaiat, Anut nukas ak ate apwaraun tätäi arora, kiro mesin karkairmoi, kiro onok atap ik opok peu rai wa ronkatäu.  
\v 13 Ak kiro tätäi Krais nuka owon senek oi, keseria, ak woiaka ererwe. Tawa Krais sakau näwäu orip ätäi kounuk, ak woiaka erermana, näwäu nepipiraiei.  
\v 14 Ak Krais nukan enip atona, roasiret akas ak aru maraiei, kiro mesin woiaka aru wa mau, woiaka erer orip rawe. Owon, Anut nukan Osou, ko sakau näwäu orip, ak pak rau.  
\v 15 Ak onok aru mianik, tätäi oiäi is kiro mesin awarau wa. Ak ro wena, meiäi, ak karauk roat akan osap päu owaiei, ak karauk roat akan sarau aru maraiei, ak kiro onokun tätäi owaiei kiro onok atap.  
\v 16 Utianik, ak akan woiaka Krais mesin epar mona, tätäi arona rai, ak oioraka wa nau, Anut nukan enip oik jou muruwe, owon, ak kon enip ateäi.  
\v 17 Wasarewaraun omre siarakap pe rau, amke Anut nukas kon roasiret wasarewarai. Amke iken onok wasareikonuk, kiro roasiret akan woiaka kiro Ämän Eposek Anut nukas arowon mesin epar mau wa ak owosäiei?  
\v 18 Anut nukan ämänis äieu, ‘Roasiret onok eposek miäi ak usu näwäu oianik, omar oik tonaiei. Utianik, onok aru miäi roat pak roat Anut sumkäineäi pak ak owosäiei?’ \rq Sindaun 11:31\rq*   
\p
\v 19 Keseria, kiro roat ak Anut nukan ronkat pakas tätäi oiäi, ak akan totomaka Anut nuka opok mona, onok eposek karar maiei. Anut nukasar atoike mukomara, orip orip jekur kamoikeäu.   
\c 5  
\s1 Roasiret kamwareäi roat, ak Anut nukan roasiret jekur kamwarowe.  
\p
\v 1 Is rusapai ak, Anut nukan roasiret kamwareäi roat awaraurim. Ak jekur rowe. O jaiat, isaka ran ak senek, Anut nukan roasiret kamwareäim ro. Is Krais am äpäs opok meiewon isakan amiasar aparmin. Tawa Krais ätäi amop penuk, is ko pak erek kon sakau oianik, kon arou merek opok rawam. Keseria, is ak, roat näunäu, sarau jekur maun sakau ämän awarom.  
\v 2 Sipsip kamwareäi roat akas akan sipsip jekur kamwareäi senek akas Anut nukan roasiret keseriar jekur kamwarowe. Anut nukas kon roasiret, akas kamwaraun rai akan ipiaka opok marowon ak jekur kamwarowe. Akanun ronkateinai, jekur kamwarowe. Aiauk owaun wa ronkatäu, woiaka erer oripas kamwarowe.  
\v 3 Akan ronkat, ika roat näunäu rai akasar enmak jou oik wa mau. Utianik, ak akan roasiret onok eposek ätär marona, akan onok eposek kiro aparianik, tainoraiei.  
\v 4 Tawa Krais ko ik kamoikaun ro näwäu koianik, kos kiro mer eposek orip orip rawaun ikai.   
\p
\v 5 Karauk roat erekapu, rowe! Ak akan roat näunäu akan inkaruru rainai, akan ämän eposek jekur tainorwe. Akasar akan enmaka wa rororau, akan jaunakat erar sarwaraiei. Owon, Anut nukan ämänis keser äieu, “Anut nukas roasiret akasar akan enmaka oik jou miäi tai kurwareäu. Utianik, roasiret akan enmaka oik wa jou miäi Anut nukas kon wou näu oripas ak sarwareäu.” \rq Sindaun 3:34\rq*   
\m
\v 6 Keseria, akas akan enmaka wa rororau. Ak Anut sakau orip nukan inkaruru rawaiei. Keserna, tawa kar omre päun sare mowon opok, nukasar akan enmaka oik mai.  
\v 7 Akan usu erekapu kon ipou opok mowe, owon, kos ak jekur kamwareäu.   
\p
\v 8 Ak akan ronkat jekur kamwaronai, sakau tai rawe. Akan iwäinaka Satan, ko opur laion senek karauk roat apu opok ariena, apwareanik, aru maraun ariäu.  
\v 9 Ak akan woiaka Anut mesin epar moin sakau mowe. Satan nukan ämän wa tainorau. Owon, ak äpu okoro omnokou opok Kristen roasiret erekapu tätäi ourai senek, ak ran keseriar tätäi ourai.   
\p
\v 10 Utianik, Anut ko ak orip orip sarwareäu. Ak Krais mesin woiaka epar moin kon sakau oianik, kon arou opok orip orip rawaun urwarowon. Ak kiro tätäi om rumukäu wa oi rawaiei. Kos ak ätäi imwareanik, sakau maronuk, ak ätäi eposek rawaiei.  
\v 11 Ik äiem, kon sakau orip orip rawai. Kiro epar.   
\s1 Pataraun ämän  
\p
\v 12 O jaiat, is Sailas nukas sareirnuk, ak okoro jer katunak we marom. Is äpu ko iken jaunok, kon wou Jisas mesin epar mowon. Is akan woiaka päurar rawaun pak Anut nukas ak erar sarwarowon ätär maraun okoro jer we marom. Keseria, ak Anut karar jou murinai, sakau tai rawe.   
\p
\v 13 Babilon näu menan roasiret Jisas nukas ak senek sare marowon akas nais ak ‘pere’ awaroi. Mak ko isan mokoi urektapau senek, kos ran ak ‘pere’ awarou.  
\v 14 Ak akan jaunakat mesin woiakas meieanik, kiro onok ätär maraun, akan ipiaka atotowe.  
\p Ak Krais pak pasar rauna, kiro akan woiaka päurar rawai.