\id 1CO - Girawa NT [bbr] -Papua New Guinea 1994 ((DBL 2014)) 
\h 1 Korin 
\toc1 1 Korin 
\toc2 1 Korin 
\toc3 1 Kor 
\mt1 1 Korin  
\imt1 Okoro buk nukan onoktapau  
\ip Pol ko Efesas mena raianik, okoro pas Korin roasiret jer we marowon. Korin mena kiro Akaia provins opok rau. Kiro mena Krik roasiret sosop rain. Jura roasiret ak nais kiro opok rain. Meter Pol ko kiro mena pote raumoi, Anut nukan ämän tamaronuk, kiro pakan roasiret sosop akan woiaka Jisas mesin epar moin. Korin mena karauk roasiret ak osap sosop orip, utianik, ak onok aru sosop miäin. Ak sapum onok mianik, sät eitek jou me rain. Pol nukas Kristen roasiret akanun ronkateanik, ak kiro onok wa keserau rai jer we marowon. Akan woiak Jisas mesin epar moin sakau ate rawe rai awarowon.  
\iot Okoro buk tainoraun ämän  
\io1 1:1-9 Pol nukas Korin roasiret awarowon.  
\io1 1:10–4:21 Pol nukas Kristen roasiret aka aka inäianik, atap atap sarau miäi mesin ämän awarowon.  
\io1 5:1–7:40 Karauk roasiret ak sapum onok miäi, Pol nukas ak ätäi Anut nukan ämän tainorianik, jekur rawaun rai awarowon.  
\io1 8:1–11:1 Kristen roasiret pak sät eitek jou muriäi roasiret pak akan ämän.  
\io1 11:2–14:40 Kristen roasiret ak owoseanik, Anut nukan sarau murumoi, kon enip jou muraiei.  
\io1 15:1-58 Krais ko meiemara, ätäi siräiewon senek roasiret ak nais ätäi siräiäiei.  
\io1 16:1-4 Jisas mesin woiaka epar moin roasiret Judia provins opok usu oi rauna, karauk roasiret akas aiauk turur mianik, ak sarwaraun ämän.  
\io1 16:5-24 Pol nukas karauk ämän nukanun aremoi, kon ämän patarwon.  
\c 1  
\s1 Pol nukas Korin menan Kristen roasiret jer we marowon.  
\p
\v 1 O jaiat, Korin menan Kristen roasiret, is Pol, Anut nukasar is Jisas Krais nukan ämän oi ariaun sare murowon iken jaunok, Sostenes ko erek is pak raianik, iwes ak jer we maromur.   
\p
\v 2 O jaunokot, okoro jer iwes ak Kristen roasiret Korin mena rai surmaromur. Ak Krais Jisas pak pasar rai, okon, Anut nukas kon roasiret eposek sare marowon. Ko ak pak roasiret erekapu okoro omnokou opok iken Näwäu, Jisas Krais nukan enip jou muriäi pak erek kon roasiret eposek rawaun urwarowon. Jisas Krais ko ik ak pak erek iken Näwäu.   
\p
\v 3 Is Anut keser auriäim, ko iken momonek pak, iken Näwäu, Jisas Krais pak awan woiawa näu oripas ak sarwarna, akan woiaka päurar rawaiei.   
\p
\v 4 Is orip orip ak mesin isan Anut pere auriäim, owon, ak Jisas Krais pak pasar rauna, kos ak kon wou näu oripas eposek sarwarowon.  
\v 5 Is ak mesin Anut ‘pere’ auriäim, owon, kos ak sarwareanik, osap erekapu ariäu. Ronkat eposek aronuk, ak kon ämän eposek äpu mianik, karauk roasiret awareäi.  
\v 6 Krais nukan ämän akan woiaka uru sakau rau. Roasiret akan onok aparianik, ak Krais nukan ämän kiro epar äiäi.  
\v 7 Keseria, ak rusapai, iken Näwäu, Jisas Krais ätäi amop kowaun kame raianik, ak osap erekapu akan totomaka sarwaraun rai. Anut nukan Osou Näus kiro osap orip orip ariäu.  
\v 8 Jisas nukasar akan woiaka epar moin sakau maronuk, ak sakau tai rauna, omnokou wasaräun ses kowai. Keseria, iken Näwäu, Jisas kowai ses opok, akan enmakap kar ämän wa rawai.  
\v 9 Anut nukas ak kon mokoi, iken Näwäu, Jisas Krais pak tururaun urwarowon. Anut nukasar kon ämän erekapu orip orip tainoriäu, okon, ik äpu kos ik rapor kamoikonuk, ik Jisas pak eposek rawam.   
\p
\v 10 O jaiat, iken Näwäu, Jisas Krais nukan enip pakaima is ak sakau ämän awarom, ak erekapu ämän karar mowe. Ak atap atap wa inäiäu. Woiaka karar orip pak ronkat karar orip pak eposek rawe.  
\v 11 O jaiat, karauk Klowi nukan owa raiäi roat koianik, akas ak woiaka karar orip wa raiäi, aka aka ämänis weräiäi ämän airoin roimin.  
\v 12 Kiro mesin is okoro ämän awaraurim. Ak karar karar ämän atap äiäi. Karauk akas äiäi, “Is Pol tainoriäim.” Karauk akas äiäi, “Is Apolos tainoriäim.” Karauk akas äiäi “Is Pita tainoriäim.” Ätäi karauk akas äiäi, “Is Krais tainoriäim.” rai äiäi.  
\v 13 Ak kiro onok keseria, kiro ak Krais eteinak senek atap atap inäiäi. Utianik, is Pol akan onok aru jäkäi maraun am äpäs opok meiemin ra? Ak isan enim pakaima an join ra? Wa senes, wa.   
\p
\v 14 Is ak kamuk roasiret sosop isan ipias an jomarau wa. Is Krispas, Gaias ori karar an jomatomin. Kiro mesin is Anut ‘pere’ auriäim.  
\v 15 Keseria, kar ros ak isan enip pakas an join rai wa äiäi.  
\v 16 (O, kiro epar, is Stefanas nukan tupsiu ran an kurwaromin. Is karauk isan ipias an kurwaromin ra, wa ra, is ronkatäu senek wa.)  
\v 17 Krais nukas is roasiret an jomaraun äsimoirau wa, is kon Ämän Eposek roasiret awaraun äsimoirowon. Isan ämän roat akan ämän areai senek wa. Kiro ämän roat akan ronkat pakas kowau wa. Is erar roat akan ronkat tainormoi, ämän momin maro, Jisas Krais am äpäs opok meiewon kiro saraus ik sareikau wa.   
\s1 Krais ko Anut nukan ronkat eposek pak sakau pak ate rau.  
\p
\v 18 Is äpu, kiro roat ak wasaräun roat, akas Jisas Krais ko am äpäs opok ak imwaraun meiewon kiro ämän roumana, akan ronkatis kiro otop ämän rai äiäi, utianik, ik roasiret kos ätäi imäikora ik äpu kiro ämän Anut nukan sakau orip.  
\v 19 Anut nukan ämän meter jer we moin kiro kesek rau, “Is äpu miäi roat akan ronkat eposek oi kuräm. Is roat ak ronkat eposek orip äiäi akan ronkat aru maram.” \rq Aisaia 29:14\rq*   
\p
\v 20 Kesernuk, kiro äpu miäi roat ak owosäiei? Kiro sintore ämän tamareäi roat pak okoro omnokou pakan roat ämänis weräiäi pak ak owosäiei? Kiro roat Anut nukas okoro omnokou pakan ronkat kiro eposek wa, kiro roat akan ronkat otop senek ätäware mowon.  
\v 21 Anut nukan ronkat eposek senes, okon, okoro omnokou pakan roasiret akan ronkat pakas ko äpu mau senek wa. Akan ronkat kon ämän roasiret awareäum kiro ämän otop ro nukan senek, utianik, Anut nukas kiro ämänis roasiret akan woiaka epar moin imwaraun kon wou ereriäwon.  
\v 22 Juda roasiret ak kurur atap atap aparaun keseriäi. Grik roasiret ak ronkat eposek owaun keseriäi.  
\v 23 Utianik, ik Krais an äpäs opok meiewon nukan ämän awaroram, kiro ämänis Juda roasiret Anut siakup potaun apu sorwareäu. Karauk omsau pakan roasiret akan ronkat kiro ämän otop roat akan ämän senek.  
\v 24 Utianik, kiro roasiret Anut nukas Jisas tainoraun urwarowon, ak Juda roasiret ra, Grik roasiret ra, ak äpu kiro Krais nukan ämän, Anut nukan sakau pak kon ronkat eposek pak ko pakas kowon.  
\v 25 Roat akas Anut nukan ronkat kiro aru rai memeniariäi, utianik, kiro ron ronkat, kos omnokou pakan ronkat erekapu itimware rau. Roat akas Anut nukan sakau eteinak äiäi, utianik, kiro sakau eteinakus roat akan sakau erekapu itimwareäu.   
\p
\v 26 O jaiat, ak rusapai ronkatewe, ak meter owo senek rain opok Anut nukas Jisas Krais tainoraun urwarowon kiro ätäi ronkatewe. Ak kamuk opok, roat sosop okoro omnokou pakan ronkat eposek orip rawau wa. Roat sosop ak enmaka jou orip rawau wa. Roat sosop ak roat näunäu akan tupsiu pakan päu wa.  
\v 27 Utianik, äpu roasiret Anut nukas oioraka naun rai, otop roasiret sare marowon. Ko roasiret sakau orip oioraka naun rai, roasiret sakau wäpik sare marowon.  
\v 28 Inok roasiret okoro omnokou opok, karauk roasiret akan ronkat ak eposek wa, ak kiro roasiret sauk mareäi, Anut nukas kiro roasiret sare marowon. Ko roasiret enmaka wäpik sare marowon. Kiro onokun, owo osap roasiret akas kiro näwäu rai ronkateäi, Anut nukas mekesirap marowon.  
\v 29 Keseria, kar ros nukasar kon enip Anut nukan amukup kämioik mau senek wa.  
\v 30 Anut nukasar ak Jisas Krais pak pasar marowon rai. Kos Jisas ik ronkat eposek ikaun onoktapau mukowon rau. Jisas Krais nukas karar ik Anut nukan amukup roasiret tuku aikianik, kon onok eposek tainori ariaun sare mukowon. Jisas Krais am äpäs opok meiewon, okon, Anut nukas iken onok aru pakan imäikowon. Kesernuk, kiro onok arus ik ätäi kamoikau senek itok wa.  
\v 31 Keseria, Anut nukan ämänis äiewon senek, ko keser äieu, “Inok ro kon sarau mowon mesin kon enip jou mauria, ko Näwäu nukas ko kiro sarau maun sakau nuruwon ronkateanik, Näwäu nukan enip karar jou mai.” \rq Jeremaia 9:24\rq*   
\c 2  
\s1 Krais meiewon ämän  
\p
\v 1 O jaiat, is amke ak siarakap koimin opok, Anut nukan ämän ämäi rawon ak awaromin. Is ak ämän roat ronkat sosop orip akas areai senek awarau wa.  
\v 2 Is keser ronkatemin is ak kamuk raianik, is karauk osap mesin ronkatemoi, ak wa awaram. Is Jisas Krais ko am äpäs opok meiewon karar ronkateanik, awaram.  
\v 3 Keseria, is ak siarakap koimin ses opok, is sakau wäpik, is kirekirermoi, imine orip raimin.  
\v 4 Is Jisas nukan ämän maromin kiro karauk äpu miäin roat akan ronkat pakas akan ronkat piriraun rai awariäi senek awarau wa, utianik, Anut nukan Osou Näu kon sakaus isan oisau sakau murowon, okon, ak äpu moin kiro Anut nukan ämän maroita, roin.  
\v 5 O jaiat, is kiro onok kesermin, owon, isan ronkat akan woiaka epar moin kiro Anut nukan sakau karar opok mowe, äpu roat akan ronkat wa tainorau.   
\s1 Anut nukan ronkat eposek.  
\p
\v 6 Utianik, ik areäum, kiro ämän ronkat eposek pakas penuk, areäum. Roasiret ak Anut nukan onok pakas sakau moin ak iken kiro ämän awareäum roianik, äpu moin. Utianik, kiro ämän eposek ak äpu moin, kiro okoro omnokou pakan äpu miäi roat pak okoro omnokou pakan roat näunäu pak akan ronkat pakas päu wa. Kiro roat erekapu wasaräiei.  
\v 7 Wa senes wa, ik Anut nukan ämäiwan ämän kon ronkat eposek pakas peäu awarom. Meter Anut nukas okoro omnokou ate mau wa opok, kon ronkat eposek pakas ik ko pak omar oik jekur rawaun sare mukowon.  
\v 8 Okoro omnokou pakan roat näunäu ak kiro ämän eposek äpu wa, owon, ak ko äpu moin maro, ak iken Näwäu ko enip jou orip am äpäs opok wa äsäi mowoi.  
\v 9 Utianik, Anut nukan ämän meter jer wein keser äieu, “Owo osap kar ro amukus meter aparau wa pak, ämän raukus rowau wa pak, owo osap tawa päi wa ronkateäu, kiro osap eposek senes Anut nukas roasiret ko mesin woiakas meiein owaun sare marowon rau.” \rq Aisaia 64:4\rq*   
\p
\v 10 Utianik, Anut nukas kon Osous ik kiro osap amop ätär mukowon.  
\p Anut nukan Osou Näus osap erekapu ämäi rai itaneanik, apwareäu. Anut nukan ronkat ämäi rau ran ko amop apariäu.  
\v 11 Kar ros kar ron ronkat owo senek rau ko äpu mau senek wa. Wa senes, wa. Kiro ron osou nukas karar kiro ron ronkat owo senek rau äpu miäu. Kiro senek, kar ros Anut nukan ronkat owo senek rau äpu wa miäu. Anut nukan Osous karar Anut nukan ronkat owo senek rau äpu miäu.  
\v 12 Ik okoro omnokou pakan osou owau wa, ik Anut nukas kon Osou Näu ikowon oumun. Keseria, ik Anut nukas owo osap erar ikowon erekapu äpu maun itok.   
\p
\v 13 Okoro ämän eposek ik ak awarom, kiro roat akan ronkat pakan oianik, awarau wa. Anut nukan Osou nukasar ik tamukonuk, ak kiro ämän awarom. Ik okoro Osou Näu nukan epar ämän roasiret Osou Näu orip awareäum.  
\v 14 Utianik, kar ro ko Anut nukan Osou Näu owau wa, ko osap eposek Anut nukan Osou Näu pakas kowai kiro wa owai. Owon, kon ronkat kiro osap onoktapau wäpik, ko kiro osap nukan onoktapau äpu mau senek wa, owon, roat Osou Näu orip ak karar kon onoktapau äpu maun itok.  
\v 15 Kar ro ko Osou Näu orip ko osap erekapu aparianik, wasarewareäu, utianik, kar ros kiro ro nukan onok wasaräun senek itok wa.  
\v 16 Anut nukan ämänis keser äieu,  
\q1 “Inokos Anut Näwäu nukan ronkat äpu miau? Inokos ko ronkat eposek nuraun itok?” \rq Aisaia 40:13\rq*  
\m Kar omnokou pakan ros keseraun senek itok wa.  
\p Utianik, iken ronkat kiro Krais nukan ronkat senek.   
\c 3  
\s1 Ik Anut nukan sarau miäum roat.  
\p
\v 1 O jaiat, is ak roat Anut nukan Osou Näu orip awareäim senek awarau wa. Is ak okoro omnokou pakan roasiret onok aru miäi senek awaromin. Ak roasiret rusapai woiaka epar moin senek, okon, is ak mokoinakut senek awaromin.  
\v 2 Is ak mokoit senek apur karar aromin, o sakau arau wa, owon, ak o sakau jaun itok wa. Rusapai ran ak o sakau owaun senek itok wa.  
\v 3 Owon, ak okoro omnokou pakan roasiret senek raiäi. Ak aka aka enmakap ämän murateanik, ketäiäi. Epar senes, kiro onok keseriäi kiro okoro omnokou pakan onok.  
\v 4 Ak atap atap inäiemana, karauk akas äiäi “Is Pol tainoriäim”, karauk akas äiäi, “Is Apolos tainoriäim”. Kiro ak okoro omnokou pakan roasiret akas keseriäi senek keseriäi.   
\p
\v 5 Ak jekur ronkatewe. Apolos ko inok? Pol ko inok? Ik erar Anut nukan sarau roat ori, Näwäu nukas kon sarau ak woiaka epar maun rai sare mutowon. Iu karar karar iwen sarau atap miäumur.  
\v 6 Amke isas o uku wemin, Apolos nukas ruris o uku kameäwon, utianik, Anut nukas kiro o uku sakau nurunuk, tu peäu.  
\v 7 Inok ros o uku weäu ra inok ros o uku kameäu ra kiro ro näwäu wa, utianik, Anut nukas kiro o uku sakau nurunuk, tu peäu, ko karar näwäu senes.  
\v 8 Inok ros o uku weäu, inok ros o uku kameäu, au erek Anut nukan sarau karar miäir. Anut nukas tawa kiro roat owo sarau moin siar osap atap atap arai.  
\v 9 Iu erek Anut nukan sarau karar miäumur. Ak Anut nukan woi.  
\p Ak ran Anut nukan ou.  
\v 10 Anut nukas kon wou näu oripas is sareirnuk, kiro ou eposek maun ätär muronuk, is ou tutu ou eposek miäi roat akas sakau miäi senek ate rawaun kure potomin. Karauk roat akas kiro tutu opok ou morai. Utianik, roat karar karar ak jekuriar kiro tutu opok ou maiei.  
\v 11 Anut nukas Jisas Krais kamukan ou tutu sakau senek tai mowon rau, okon, kar ros kiro kamukan ou tutu awau tai mau senek itok wa.  
\v 12 Karauk roat ak kiro ou tutu opok ou maun aiauk eposek ra, aiauk gol ra, silva ra oianik, ou sakau miäi. Utianik, karauk roat ak am ra, kamap pisau ra, amurik ra oianik, ou miäi.  
\v 13 Wasarewaraun omre opok, ro nukan sarau owo senek miäwon, ik amop aparam. Kon sarau epis ate aparai, okon, kon sarau eposek ra, aru ra, amop ätär mukai.  
\v 14 Kar ro kon ou kiro tutu opok mowon epis wa jerenuk rai, ko osap eposek owai.  
\v 15 Utianik, kar ron ou erekapu epis jerenuk rai, kiro ron sarau erekapu manai. Kiro ou atak ro nukarar Anut nukas imäienuk, ko aru saräu wa, utianik, ko kiro ep unik uruas ute imine manowon senek.   
\s1 Ik Kristen roasiret Anut nukan tup ou näwäu.  
\p
\v 16 Epar senes, ak äpu, Anut nukan tup ou näwäu aka karar. Anut nukan Osou Näu akan woiaka uru rau.  
\v 17 Keseria, inok ros Anut nukan tup ou aru mai, Anut nukas ätäi ko aru murai, owon, Anut nukan tup ou kiro nukan senes sare mowon. Aka kiro tup ou näwäu.   
\s1 Ik roat akan enmaka wa jou marau.  
\p
\v 18 Kar ro ko nukasar nukan enkup ämän wa sätäurau. Kar ros, aka kamuk, kon okoro omnokou pakan ronkat oripas isaka ronkat eposek orip rai enip oik jou monuk rai, is kiro ämän auraurim, “Na tawa ronkat eposek orip rawaun amke na otop ro senek sare rau.”  
\v 19 Owon, okoro omnokou pakan ronkat, Anut nukan amukup eposek wa, otop ro nukan senek. Anut nukan ämän meter kiro mesin äiewon, “Äpu miäi roat owo onok maun ronkate rauna, Anut nukas kurte koianik, akan ronkat aru ätär mareäu.” \rq Job 5:13\rq*   
\p
\v 20 Ätäiar, Anut nukan ämänis keser äieu, “Näwäu ko äpu, okoro omnokou pakan äpu miäi roat akan ronkat eteinak, ak owo sarau maun ronkateäi, näu wa murai.” \rq Buk Song 94:11\rq*   
\p
\v 21 Kiro onokun, kar ros, okoro omnokou pakan roat akan enmaka jou oik wa mau. Anut nukas ak osap erekapu arowon.  
\v 22 Kos Pol, Apolos Pita pak akas ak sarwaraun arowon. Okoro omnokou pak awau rawaun onok pak meiäun onok pak osap rusapai rau pak osap tawa päun äiein kiro osap erekapu akan.  
\v 23 Ak Krais nukan, Krais ko Anut nukan.   
\c 4  
\s1 Anut nukas ik Jisas Krais nukan sarau muraun urweikowon.  
\p
\v 1 Keseria, roasiret ak äpu mowe, ik Krais nukan sarau roat, ikes Anut nukan epar ämän ämäi rau amop me ariaun sare mukowon.  
\v 2 Sarau roat akan sarau maun sakau ämän kesek, ko kon kameäu ros owo sarau maun aurnuk, ämän jekur roumara, tainorianik, sarau miäu.  
\v 3 Akas ra, okoro omnokou pakan roasiret ra akas isan onok ate aparaiei, is kiro mesin ronkat sosop wa oim. Rowe, is isakasar isakan onok wa ate apariäim.  
\v 4 Is äpu wa, kar onok aru kesermin ra, wa ra, utianik, is erekapu onok eposek miäim rai äiäu senek wa. Näwäu nukas karar isan onok wasare muriäu.  
\v 5 Keseria, o jaiat, iken Näwäu ätäi kowaun omre päu wa rau opok, karauk roasiret akan onok kurte wa wasarewarau. Ko koianik, owo osap pututu ämäi rau arou opok amop mai. Ko owo ronkat roat akan woiaka uru rau amop mai. Kesernuk, Anut nukas roasiret owo sarau moin siar akan enmaka jou keseriar marai.   
\p
\v 6 O jaiat, ak rowe, is ak sarwaraun kiro ämän iu Apolos ori mesin awareäim. Keseria, kiro onokun, is ak tamaroita, ak kiro ämän nukan onoktapau äpu maiei. Kiro ämänis keser äieu, “Anut nukan ämän jer wein kiro rau, kiro karar tainorau, kar ämän pak wa tururau.” Kiro onokun, kar ros ak kamuk kar ron enip oik jou mianik, keser wa äiäu, “Okoro ro ko eposek”, “Enro ro ko ro eposek wa”.  
\v 7 Inos na ro näwäu sare musowon? Na osap karar ate raum, kiro Anut nukas isau wa ra? Anut nukas na osap erekapu isowon. Keseria, na owon nan enmat oik jou momata, isan sakau pakas osap oimin rai äiem?   
\p
\v 8 Akan ronkat, ak osap erekapu akan totomaka sarwaraun orip, ak osap sosop orip, okon, ak nepipir rai? Akan ronkatis ak omsau kameäi roat näunäu senek sare rai ra? Akan ronkat ik wa ra? Isan ronkat epar ak omsau kameäi roat näunäu sarena, ik ak pak erek omsau kamäm, kiro eposek.  
\v 9 Utianik, isan ronkat, Anut nukas ik kon ämän oi ariaun roat ruris senes mukowon. Keseria, ik karapus roat akwarona, meiäi senek, roat akan amiakap pak Anut nukan sarau eitek akan amiakap ariram.   
\p
\v 10 Ik Krais mesin woiok epar momun, okon, roasiret akas ik otop roat rai äiäi, utianik, ak Krais mesin woiaka epar moin akas ak ronkat eposek orip äiäi. Akas ik sakau wäpik äiäi, utianik, ak sakau orip äiäi. Akas iken enmok oik wa jou mukiäi, akan enmak karar oik jou mareäi.  
\v 11 Ik meter koi rusapai, ik o an pak sosop wa jeäum, sou ariäum. Ik omjo aru kiräwon orip take ariäum. Ik roat akas mänkäsi oikiäi. Ik ou wäpik erer karauk akan owa nini nini ariäum.  
\v 12 Ik ikasar iken ipiokosar o kau me jaun sarau sakau miäum. Roat akas ik aru mukaun sunaikona, ikes ätäi Anut ak opok onok eposek maun auriäum. Roat akas ik aru mukona, ikes ätäi wa aru mareanik, ik kiro usu ämäi ariäum.  
\v 13 Roat akas iken enmok opok sät ämän mona, ikes ak ätäi ämän eposek awareäum. Meter koi rusapai, ik roasiret akan amiakap o sinak aru känkureäi senek sare raum.   
\p
\v 14 Is akan oioraka naun jer we marau wa. Ak isan mokoit is akanun woias meieäim, okon, ak Anut nukan ämän jekur tainoraun rai jer we marom.  
\v 15 Kamwareäi roat 10,000 orip, akas ak Krais nukan onok tainoraun tamaraun itok, utianik, akan momonakat sosop rawau wa. Is karar ak Jisas Krais nukan Ämän Eposek maroita, ak akan woiaka epar moin, okon, is karar is akan momonaka.  
\v 16 Keseria, o jaiat, ak isan onok tainoraun rai sakau ämän awarom.  
\v 17 Kiro onokun, is ak rawa Timoti äsimorim. Ko isan mokoi senek, is konun woias meieäim, ko Näwäu nukan ämän jekur tainoriäu. Is Krais pak pasar raianik, owo onok miäim mesin kos akan ronkat ätäi siräi marai. Is kiro onok Kristen roasiret mena erekapu opok tamaroram. Timoti nukas ak pote awarai.   
\p
\v 18 Utianik, ak kamuk, karauk roat akan ronkat is ak siarakap wa kowam rai, akan enmaka oik mianik, Anut nukan ämän jekur wa tainoriäi.  
\v 19 Utianik, Näwäu nukas, is ätäi ak siarakap potaun aironuk, ekep wa, ak apwarau potam. Keseria, is potoita, kiro roat akan ämän karar wa rowam. Is kiro roat akan sakau owo senek apwaram.  
\v 20 Is kiro keseram, owon, Anut nuka roasiret kamwareäu onok äpu maun, ik ämän karar wa rowau, ik sarau kon sakau orip apwarau.  
\v 21 Akan ronkat owo senek, is ak mänkäsi owaraun sin oi potau ra, is akanun woias meieanik, woi erer orip apwarau potau ra?   
\c 5  
\p
\v 1 Ak kamuk kar ro ko sapum onok aru senes keserwon airona, roimin. Kiro sapum onok aru senes Airen roasiret wa keseriäi, kiro onok asu. Kiro onok kesek, kiro ros kon momokun ror asir imäi ariäu airona, roimin.  
\v 2 Ak kiro onok aru mesin äpu momana, ak nepipiriäi kiro onok itok ra? Wäpik! Ak kiro onok aru mesin woiaka aru näwäu mianik, kiro ro ko kiro onok aru keserwon ko ak pak wa turur rawai, emerwe.  
\v 3 Ak äpu is ak pak pote rawau wa, is atapuk raim, utianik, isan osou ak pak pote rau, kiro is ak pak pote raim senek. Keseria, is kiro ron onok wasare murianik, ko onok aru mowon aparmin.  
\v 4 Akan tururiäi ses opok, ak iken Näwäu, Jisas nukan enip jou mona, isan osou ak pak erek raiäu. Iken Näwäu, Jisas nukan sakaus ik kamuk koi raiäu.  
\v 5 Keseria, kiro sapum onok aru miäu ro okoro omnokou pakan enipsau aru muraun Satan nukan ipokup mowe. Keserna, tawa iken Näwäu Jisas ätäi kowai ses opok, kiro ron totok imäiäi.   
\p
\v 6 Ak kiro onok aru mesin nepipirianik, enmaka jou oik miäi. Kiro onok eposek wa! Ak äpu wa ra? Kar osap bret amkeäi enip jis, eteinak oianik, bret opok mona, bret erekapu noroiäu.  
\v 7 Kiro jis ko kiro ron onok aru senek. Ak meteran jis oi kurewe. Keserna, ak erekapu Anut nukan amukup roasiret awau saräiei. Epar, is äpu ak roasiret onok eposek orip, owon, Krais iken Pasowa nukan sipsip nak senek karauk roat akas wena, meieanik, iken onok aru jäkäi mukowon.  
\v 8 Keserianik, ik iken tup aparaun opok iken onok aru erekapu utau. Ik karauk roasiret aru maraun wa ronkatäu, ik Satan nukan onok wa tainorau. Wäpik, ik onok aru erekapu utomoi, epar ämän pak onok eposek pak karar tainorau. Kiro onok bret jis wäpik orip senek.   
\p
\v 9 Is meter ak jer we mareanik, sapum onok aru miäi roat pak wa tämuräiäu rai awaromin.  
\v 10 Is ak okoro omnokou pakan roasiret ak Kristen wa, akas sapum onok miäi, karauk roat akan osapun wouswareäi, osap päu oiäi, pak sät eitek jou miäi roasiret pak wa tämuräiäu rai awarau wa. Utianik, ak kiro kasikan roasiret utwaromana, ak ute erapok manaiei? Ak keserna rai, ak okoro omnokou erekapu ute manaiei. Is ak kiro roat utwaraun awarau wa.  
\v 11 Is ak kar ro kos Krais mesin wou epar mowonus, ätäi sapum onok aru miäu, karauk roat akan osapun wouswareäu, sät eitek jou mareäu, karauk roat akan enmakap sät ämän miäu, wain an sosop jeäu, osap päu oiäu, is kiro kesek ro mesin ak ko pak wa tämuräiäu rai awaromin. Ak kesek ro pak o wa jau.   
\p
\v 12-13 Is karauk kasikan roat wasarewaraun, kiro isan sarau wa, Anut nukasar epar ak wasarewarai. Ak akasar akan Kristen jaunakat wasarewarowe. Anut nukan ämänis keser äieu, “Onok aru miäu ro ak pak raunuk rai, ak ko emerna, ak pakan ute manai.” \rq Lo 17:7\rq*   
\c 6  
\p
\v 1 Ak kamuk, kar ro kon jauk ori ketäusa rai, akas ko Anut nukan onok wa tainoriäi roat akan amiakap kon onok wasare muraun imäi poteäi ra? Ko Anut nukan ämän eposek tainoriäi roat opok imäi potaun itok.  
\v 2 Tawa Kristen roasiret akas okoro omnokou pakan roasiret erekapu akan onok wasarewaraiei, ak äpu wa ra? Keseria, utianik, okoro omnokou pakan onok eteinak ak siarakap rau akas wasarewaraun itok.  
\v 3 Ik tawa Anut nukan sarau eitek akan onok wasarewaram, ak äpu wa ra? Kiro epar raroi, ak okoro omnokou opok akan Kristen jaunakat akan onok aru miäi wasarewaraun itok.  
\v 4 Keseria, ak usu orip, akan usu apari wasare maraun kar ro ak kamuk, ko Kristen roasiret akan amiakap enip jou wäpik, kos akan usu wasare maraun sare maiei ra? Wa, senes wa.  
\v 5 Is okoro ämän ak oioraka naun mesin okoro jer we marom. Isan ronkat ak kamuk kar ro ko ronkat eposek orip kos woiaka epar moin roasiret akan onok wasarewaraun ro rau.  
\v 6 Utianik, ak kiro onok wa tainoriäi. Ak kamuk kar ro kon jauk Anut nukan ämän wa tainoriäu ro nukan amukup kasikan ro siakup kon onok wasare muraun imäi poteäu. Kiro onok aru.   
\p
\v 7 Ak akan jaunakat kasikan wasarewareäi roat siarakap imware poteäi. Kiro onokus, ak Krais nukan onok wa tainoriäi. Keseria, is ak kiro ämän awarom, ak akan Kristen jaunakat inikwarona, akas ak aru maraiei, kiro itok. Jaunakat akas akan osap päu oiäi, kiro nais itok. Utianik, ak kasikan wasarewareäi roat siarakap imware potaiei, kiro onok itok wa.  
\v 8 Utianik, ak onok eposek wa keseriäi. Ak akasar akan jaunakat sätwareäi. Akasar karauk roat akan osap päu oiäi. Epar, ak akan jaunakat opok kiro onok aru miäi.   
\p
\v 9-10 Is epar senes awarom, onok aru miäi roat ak Anut kamwaraun kowai ses opok, ak kon kamwaraun omoi wa tonaiei. Ak kiro äpu wa ra? Ak akasar akan woiaka wa sätäiäu. Inok roasiret ak sapum onok miäi, ak sät eitek jou miäi, ak karauk roat akan asiket pak ariai, roat ak karauk roat pak sapum onok miäi, ak karauk roasiret akan osap meswaronuk, päu oiäi, wain an sosop jeäi, ak karauk roat akan enmakap sät ämän miäi, ak karauk roasiret sätwareanik, akan osap oiäi, kiro roasiret keseriäi, ak Anut nukan kamwaraun omoi wa tone owaiei.  
\v 11 Ak meter kiro roasiret keseriäi senek raiäi, utianik, rusapai Anut nukas akan onok aru jäkäi maronuk, ak nukan roasiret senes sarein. Ak iken Näwäu, Jisas Krais pak iken Anut nukan Osou Näu pak pasar raianik, Anut nukan amukup ak roasiret eposek sarein.   
\s1 Sapum onok  
\p
\v 12 Kar ros keser äiäi, “Is owo onok keseraun itok. Kar ros is tämarau senek wa.” Kiro itok, utianik, kiro onokus erekapu ak sarwaraun itok wa. Epar, is owo onok keseraun itok. Utianik, is kar osapun sarau ro wa rawam.  
\v 13 Kar ros keser äiäi, “O kiro pimur uru naun, pimur kiro o maun jo.” Utianik, tawa Anut nukas kiro oirori erekapu aru matai. Iken enmoksau sapum onok maun wa. Iken enmoksau kiro Näwäu jou muraun. Näwäu nukas iken enmoksau kameäu.  
\v 14 Anut nukas kon sakaus iken Näwäu meiewon pakan ätäi awau siräi muruwon. Keseriar, kon sakaus ik ran ätäi awau rawaun siräi mukai.   
\p
\v 15 Akan enmaksau, Krais nukan enipsau pak pasar rau, ak äpu wa ra? Is Krais nukan enipsau oumoi, apu pakan asiren enipsau opok pasar maun itok ra? Wa senes wa.  
\v 16 Inok ro ko kon enipsau oi poteanik, apu pakan asiren enipsau opok pasar mai, kiro awan enmaksau karar tururai, ak kiro äpu wa ra? Anut nukan ämänis keser äieu, “Ro asir ori au karar senek saräieir.” \rq Stat 2:24\rq*   
\p
\v 17 Utianik, inok ro ko Näwäu pak pote pasarnuk rai, kon osou Näwäu nukan Osou pak pasar raiäu.   
\p
\v 18 Keseria, is ak sakau awarom. Ak sapum onok pakan imine manowe. Karauk onok aru roat akas keseriäi kiro enmaksau kasikaiman. Utianik, inok ro ko sapum onok miau, kiro onok aru senes, nukan enipsau aru miäu.  
\v 19-20 Akan enmaksau kiro Osou Näu nukan tup ou näwäu, ak kiro äpu wa ra? Anut nukas kon Osou ak arowon, kiro Osou akan woiaka uru rau. Jisas nukas kon karianas ak kau marowon, okon, akan enmaksau kiro akan karar wa. Keseria, akan enmaksaus Anut nukan enip karar oik jou muruwe.   
\c 7  
\s1 Ro asir ouratäiäi onok.  
\p
\v 1 Ak meter is ro asir ouratäun onok mesin jer we muroin. Kiro isan ronkat kesek, kar ro ko asir owau wa, kiro eposek.  
\v 2 Utianik, sapum onok sosop rau, okon, isan ronkat, roat ak karar karar asir owaiei. Asiret ran ak ro owaiei, owon, ak kiro onok wa keserna rai, Satan nukas ak sapum onok aru maun rewarai.  
\v 3 Ron enipsau kiro kon waun, ros wa tämai. Asir ran kon enipsau kiro kon komun, asires wa tämai.  
\v 4 Owon, asir meter ro owau wa opok ko nukan enipsau nukasar kameäu. Utianik, rusapai ro owon, kon komus kamäi. Ron enipsau ran asires kamäi.  
\v 5 Na nan asir pak rawaun nan enmatsau asir wa tämurau. Utianik, au woiawa karar momoi, Anut auraun awan enmaksau tämaieir, kiro itok, utianik, au om ses katunak karar täme rawaieir. Awan enmoksau sakau wäpik, keseria, kiro om ses katu utomoi, au ätäi tururaieir. Kesersa, Satan nukas au sapum onok aru opok rewataun senek itok wa.  
\v 6 Is ak ro ra, asir ra, ouratäun sintore ämän sakau mau wa. Akan ronkatis, asir owaurnai, owe, kiro itok.  
\v 7 Isan ronkat roasiret isaka asir wäpik raim senek rawaiei kiro eposek. Utianik, Anut nukas roasiret sakau atap atap ariäu, karauk asir owaun sakau ariäu, karauk erer rawaun sakau ariäu.   
\p
\v 8 Is rusapai ak roat asir owau wa pak asiret ro owau wa pak asiret komurakat meiein pak ak awarom. Ak isaka raim senek rawaiei kiro eposek.  
\v 9 Utianik, ak akan enmaksau jekur kamäun itok warnuk rai, ak ro ra asir ra owaun rai awarom. Ak asir owaiei, kiro itok, utianik, akan woiakas sapum onok aru maun siräiäi, kiro onok itok wa.   
\p
\v 10 Kiro ro asir ouratein, is sintore ämän awaraurim. Kiro sintore ämän isan wa, kiro Näwäu nukan. Kiro kesek, asir kon komu wa utai.  
\v 11 Utianik, kiro asires kon komu utonuk rai, ko kar ro wa owai, erar rawai, warnuk, ätäi kon ro owaun potai. Ros ran kon asir wa utonuk, manai.   
\p
\v 12 Is karauk roasiret awaraurim. Kiro Anut Näwäu nukan ronkat wa. Isan ronkat kiro kesek, kar ro ko Jisas mesin wou epar mowon, ko kar asir kon wou Jisas mesin epar mau wa oumara, kiro asires kiro ro pak rawaurnuk rai, kiro ros kiro asir wa utonuk, manai.  
\v 13 Keseriar, kar asir kon wou epar mowon, ko kar ro kon wou epar mau wa oumara, kiro ros kiro asir pak rawaurnuk rai, kiro asir kiro ro wa ute manai.  
\v 14 Kiro ro kon wou epar mau wa, kon asir wou epar mowon pak pasar raunuk, kiro ro ko Anut nukan amukup eposek senek rawai. Kar asir kon wou epar mau wa, kon ro wou epar mowon pak pasar raunuk, ko nais Anut nukan amukup eposek senek rawai. Kiro onok wa keserna rai, akan mokoit ran karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan onok eposek wa tainoriäi roat akan mokoit senek rawaiei. Utianik, kiro epar wa, akan mokoit Anut nukan amukup eposek raiäi.   
\p
\v 15 Utianik, kiro ro kon wou epar mau wa, kos kiro asir kon wou epar mowon utaurnuk, kiro itok, manaura. Anut nukas kiro mesin sakau ämän äiäu wa, okon, kiro kesek onok penuk, kiro ro ra, asir ra, kon wou epar mowon, ko kon komu ra, kon wau ra wa sakau ateäu. Owon, Anut nukas ak karauk roasiret woiaka päurar orip rawaun sare marowon.  
\v 16 Utianik, na, won epar momon asir, na äpu wa, nan komut wou epar mau wa ko nas onok eposek tainorta, apaisianik, kon wou ätäi piriraun itok ra, wa ra. Na, won epar momon ro, na nais äpu wa, nan wat wou epar mau wa, nan onok eposek tainorta, apaisianik, kon wou piriraun itok ra, wa. Akas keserna rai, Anut nukas ak ätäi imwarai.   
\s1 Ik owo onok keserta, Anut nukas urweikowon, ik kiro onok pakar rawau.  
\p
\v 17 Utianik, ak karar karar owo senek rain pakan Anut nukas ak Jisas Krais tainoraun urwarowon ak kiro pakar keseriar rawe. Näwäu nukas ak keseriar rawaun sare marowon. Is kiro sintore ämän Kristen roasiret ak mena atap atap tururiäi opok erekapu awareäim.  
\v 18 Inok ro, kon enip kerau patirwon opok, Anut nukas urwewon ko kiro enip kerau ätäi jekuraun wa ronkatäu. Inok ro kon enip kerau patirau wa opok, Anut nukas urwewon, kon enip kerau patiraun wa ronkatäu.  
\v 19 Ro kon enip kerau patirwon ra, kon enip kerau patirau wa ra, kiro onok näwäu wa. Inok ro ko Anut nukan sintore ämän tainoriäu, kiro onok näwäu.   
\p
\v 20 Roat karar karar owo sarau opok rauna, Anut nukas urwarowon, ko kiro sarau pakar rawaura.  
\v 21 Na sarau ro (slev) raumon opok, Anut nukas urweisowon, na won aru wa mau, utianik, sarau utaun apu raunuk rai, utam.  
\v 22 Inok ro ko sarau ro (slev) rawon opok, Anut Näwäu nukas urwewon, rusapai ko Näwäu nukan. Anut Näwäu nukan amukup ko ätäi sarau ro (slev) wa rawai. Keseriar, inok ro ko nukasar nukan sarau me rawon opok, Anut nukas uruwon, rusapai ko Krais nukan sarau ro (slev) rawai.  
\v 23 Jisas Krais nukas osap näwäus ak kau marowon, okon, ak karauk roat akan sarau roat (slev) wa saräu.  
\v 24 O jaiat, ik owo onok opok rauta, Anut nukas urweikowon, ik kiro onok pakar rawau. Ik erekapu Anut nukan inkaruru raum.   
\s1 Pol nukas roasir ouratäu wa akan ämän marowon.  
\p
\v 25 Kar ämän ran roasir ouratäu wa mesin airoin. Kiro mesin Anut Näwäu nukas is sintore ämän irau wa, utianik, isan ronkat pakas awaraurim, owon, Näwäu nukas isanun wouti momara, is kon ämän aräun sare murowon, okon, is ak epar ämän awaraun itok.   
\p
\v 26 Rusapai ik opok usu näwäu peäu apariäum, owon, ik Jisas tainoriäum. Isan ronkat ro asir owau wa, ko keseriar rawaura.  
\v 27 Na ro asir orip, na nan wat utaun apu wa itanäu. Na ro asir owau wa, na asir owaun apu wa itanäu.  
\v 28 Utianik, na asir owam, kiro onok aru wa. Asir ro owau wa, ko ro owai, ko nais onok aru mau wa. Utianik, roasiret ouratein ak omnou pakan usu näwäu tararaiei. Is kiro usu ak opok päun utom, okon, kiro mesin awarom.   
\p
\v 29 O, jaiat, is owon keser awarom? Rusapai omre katu sareu, omnokou wasaräun omre siakup pe rau. Roat asir orip ak asir owau wa senek rawe.  
\v 30 Roasiret usu orip ak wai raiäi, ak waiäu wäpik senek rawe. Roasiret ak nepipir raiäi, ak nepipirau wa senek rawe. Roasiret ak osap kau miäi, ak kiro osap kau miäi akan senes rai wa ronkatäu.  
\v 31 Roasiret ak okoro omnokou pakan osapun sarau miäi, ak kiro sarau näwäu rai äiäu senek wa. Owon, ik äpu, okoro omnokou pak osap erekapu okoro opok rai erekapu wasarera.   
\p
\v 32 Isan ronkat kesek; ak okoro omnokou pakan osap eposek mesin ronkat sosop wa mau rai awarom. Asir owau wa ro ko Näwäu nukan sarau muraun karar ronkateäu, okon, ko Anut Näwäu nukan wou ereraun ronkatianik, sarau eposek maun keseriäu.  
\v 33 Utianik, asir komuo ro, ko okoro omnokou pakan osap mesin ronkateäu, owon, ko kon waun wou ereraun ronkateäu.  
\v 34 Keseria, kon ronkat oiroror inäi rau. Asir ko ro owau wa ra, asir makun ra, ak Anut mesin ronkat sosop mianik, akan enmaksau pak totomaka pak erekapu Anut Näwäu nuraun keseriäi. Utianik, ro komuo asir, ko okoro omnokou pakan osap mesin ronkateäu, owon, ko kon komun wou eposek saräun rai keseriäu.  
\v 35 Is okoro ämän ak sarwaraun awarom. Is ak opok sintore ämän usu orip marau utom. Ak eposek raiäi, Näwäu nukan sarau murianik, kar osapus rewaronuk, akan ronkat sepuk sepuk wa owau rai awarom.   
\p
\v 36 Utianik, inok ro kar asir owaun sare murin, ko kiro asir opok onok eposek mau wa rai ronkateanik, kon wous kiro asir owaun siräinuk, owai. Ko kiro onok keserai, ko onok aru wa mai.  
\v 37 Utianik, inok ro kon wou sakau momara, kon enipsau jekur kamäun itok, ko asik owaun sare murin wa owam rai ronkatemara, owau wa. Kiro ro nais onok eposek keseru. Ko onok aru mau wa.  
\v 38 Keseria, isan ronkat, kiro ro asik owai, ko onok eposek keseru, kiro ro asik owau wa, ko onok eposek senes keseru.   
\p
\v 39 Sintore ämän is äieu, ‘Asir ko ro orip, kon komu pak pasar raiäu, utau senek wa.’ Utianik, kon komu meie ute manonuk, kiro asir pote kar ro awau owaun itok, utianik, ko ro Näwäu mesin wou epar mowon ro owaura.  
\v 40 Utianik, ko ätäi ro wa ounuk rai, ko nepipir rawai. Isan ronkat Anut nukan Osou is pak rau, okon, is kiro ämän äiem.   
\c 8  
\s1 Pol nukas opur karauk roat akas sät eitek areäin mesin äiewon.  
\p
\v 1 Rusapai opur karauk roat akas sät eitek nuriäi, akas oianik, jeäi mesin awaraurim. Akas ik kiro osap erekapu äpu momun rai äiäi. Kiro epar, utianik, kiro äpu moinus akan enmaka oik jou miäi. Utianik, iken woiokos jaunokot mesin meieta, kiro onokus ik Kristen roasiret eposek sareikai.  
\v 2 Kar ros, is osap erekapu äpu äiäi, kiro ro kon ronkat eposek wa, owon, ko epar osap erekapu äpu wa.  
\v 3 Utianik, inok ro kon wous Anut mesin meieäu, Anut nukas kiro ro äpu miäu.   
\p
\v 4 Keseria, is kiro opur karauk roat akas sät eitek nuruna, akas oianik, jeäi mesin awaraurim. Ak rowe, ik äpu sät eitek akan totomaka kiro epar wa, kiro erar eitekun totok. Iken Anut epar rau.  
\v 5 Karauk roat akan ronkat, karauk eitek omar oik pak okoro omnokou opok pak rai äiäi. Kiro epar, sät eitek sosop pak, osap sosop Airen roasiret ak akan näwäu äiäi pak rai.  
\v 6 Utianik, iken Anut karar rau, ko iken momonek, kos osap erekapu okoro omnokou opok pak omar oik pak ate mowon. Iken sarau kiro kon enip jou muraun. Iken Näwäu karar kiro Jisas Krais. Kosar okoro osap erekapu ate mowon. Kon sakau pakas karar ik orip orip raum.   
\p
\v 7 Utianik, Kristen roasiret sosop ak kiro ämän äpu wa. Roasiret kesek ak meter orip orip kiro sät eitek akan totok jou mareäin. Keseria, ak opur roat akas sät eitek akan totok jou muraun makoin akan ronkat kiro opur sät eitek epar jou muriäi rai äiäi. Keserna, akan ronkat sakau warnuk, ak kiro opur jeanik, akan ronkat ak Anut nukan amukup ukun orip rai ronkateäi.  
\v 8 Kar o jam kis Anut siakup wa imäiki tonai. Utianik, ik o jam ra, ik o wa jam nais, Anut nukan amukup atap atap wa rawam.   
\p
\v 9 Utianik, ak jekur aparwe! Aka äpu kiro opur jaun woiakas meieanik, jeäi, kiro itok. Utianik, ak kiro onok Kristen roasiret ak woiaka sakau wa akan amiakap keseriäi, ak akan apu opok siotwaraun mur miäi senek miäi.  
\v 10 Owon, kar ro, kon wou sakau wa, ko na ronkat eposek orip kar sät eitek nukan tup owa toneanik, kiro opur jeta, apaisianik, ko nais kiro opur jaun itok rai jai.  
\v 11 Keseria, nan ronkat eposekus nan jaun kon wou sakau wäpik aru murum. Krais nukas kiro ron nais meiewon.  
\v 12 Ak akan jaunakat kiro onok aru mareanik, akan woiaka aru marona rai, kiro ak Krais opok onok aru muriäi.  
\v 13 Keserianik, is o jeäim os isan jai onok aru murunuk rai, is awau raumoi, ätäi kar opur wa jam. Is kiro onok keseram, is isan jai opok onok aru wa mam.   
\c 9  
\s1 Pol nukas Jisas nukan ämän oi ariäu ro nukan sarau mesin äiewon.  
\p
\v 1 Is Jisas nukan ämän oi ariaim ro. Is karauk roat akan sarau ro wa, is owo sarau maun kar osapus wa tämurai. Is isakasar isan amias iken Näwäu, Jisas aparmin. Isas Näwäu nukan sarau moita, kiro saraus ak roasiret akan woiaka piririn.  
\v 2 Karauk roasiret akas is Jisas nukan ämän oi ariaim ro wa rai airiäi, utianik, ak Kristen roasiret, ak is äpu muroin, owon, ak Näwäu pak pasar rai, okon, kiro mesin ak is kon ämän oi ariaim ro rai amop ätär muriäi.   
\p
\v 3 Karauk roat akas is ate apairaun totoirna, kiro ämänis isan kaima sareiräun awaram.  
\v 4 Ik Anut nukan ämän oi ariaun roat ik iken kiro sarau pakas o an pak ak pakan oianik, jaun itok wa ra?  
\v 5 Karauk ämän oi ariai roat pak Näwäu nukan amakut pak Pita pak ak akan asiret woiaka epar moin ak pak erek om rumuk imware manona, kamwareäin. Ik kowaun iken wariokot orip kouta, akas kamoikaun itok wa ra?  
\v 6 Ara, is Barnabas ori iwesar Anut nukan sarau me rawamuris, karauk sarau mianik, aiauk oumoi, o kau me jamur ra?   
\p
\v 7 Kar marai ro, ko nukasar kar sarau atap mianik, kon sarau maun ko nukasar nukan aiauk owaun itok ra? Wa, ko wa keseriäu. Ko marai pakan karar kon aiauk oiäu. Kar ro ko woia o uku wemara, näu murunuk, ko kiro o wa jeäu ra? Wa, ko jeäu. Kar ro ko opur kameäu, ko kiro opur nukan tokou wa jeäu ra? Wa, ko jeäu.  
\v 8 Is okoro ämän awarom kiro roat akan ronkat pakas äiäu wa, owon, okoro ämän äiem kiro Anut nukan sintore ämänis keseriar äiewon.  
\v 9 Moses nukan sintore ämän opok, ko keser jer wewon, “Bulmakau nukas wit nemauk taienuk taienuk, kon oksau wa parar mau. Karauk wit nemauk utona, jaura.” \rq Lo 25:4\rq*  
\p Anut nukas bulmakau mesin karar äiewon ra?  
\v 10 Wa, ko ika mesin äiewon. Epar senes, ik sareikaun jer we mowon. Ko kiro äiewon, owon, o uku wäun ro pak o owaun ro pak, au sarau mianik, kiro woian o owaun kame raiäir.  
\v 11 Ikes akan totomaka sarwaraun Anut nukan ämän maromun raroi, ik okoro omnokou pakan osap ak pakan owaun itok ra?  
\v 12 Karauk roat ak sarwarna, akas ak osap sarwaraun areäi. Keserna, ik ak eposek sarwareäum, okon, ak ik akan osap sosop ikaun itok.  
\p Utianik, ik ak pak raumoi, ak ik kiro osap ikaun rai awarau wa. Epar, ik usu sosop ämäiemun, kiro owon, ik Krais nukan Ämän Eposek apu sor rau utiäum.  
\v 13 Ak äpu inok ro ko Anut osap nuriäi ou näwäu owa sarau miäu ro, ko kiro tup ou näwäu owan o jeäu. Kiro roat ak Anut jou muraun patan opok opur amkeäi, ak kiro patan opokan opur jeäi, kiro ak äpu.  
\v 14 Kiro senek, Näwäu nukas kiro mesin sakau äiewon, inok roat ak Anut nukan Ämän Eposek roasiret awareäi, karauk roasiret kiro ämän roianik, akas ätäi karauk osap kiro roat sarwaraun araiei.   
\p
\v 15 Utianik, is ak kar osap iraun rai wa awareäimin. Is rusapai jer we mareanik, ak kiro osap is tawa iraun rai wa awarom. Wa senes wa. Isan ronkat kar ros ak pakan osap oimin rai äiäu, kiro aru. Isan ronkat is meiäm, kiro eposek. Is erar sarau miäim, okon, isan woi ereru.  
\v 16 Is isakan enip oik jou maun mesin Anut nukan Ämän Eposek roasiret marau wa, owon, Anut nukas is kiro sarau maun sakau ämän airowon. O wopur, is kiro Anut nukan Ämän Eposek roasiret wa marota rai, Anut nukas ik wasareikaun ses opok, is usu näwäu irai.  
\v 17 Is kiro sarau isan ronkat pakas keserita rai, is ätäi kar osap eposek owam, utianik, is kiro sarau isakan ronkat pakas mau wa, kiro sarau Näwäu nukasar isan ipiap murowon.  
\v 18 Keseria, is kiro sarau pakan owo osap eposek owam? Isan ronkat kiro osap eposek kesek, is Anut Nukan Ämän Eposek maroram, is kiro pakan osap wa oianik, woi ererai. Is kiro Ämän Eposek roasiret erar maroram, is kiro sarau pakan aiauk wa oianik, woi näu ererai.   
\s1 Pol ko roasiret akan sarau ro senek rawon.  
\p
\v 19 Is karauk roat akan sarau ro wa, utianik, is isakasar isan ronkat pakas roasiret erekapu akan sarau ro raim, owon, kiro onok pakas roasiret sosop Krais siakup imware kowaun rai, keserim.  
\v 20 Is Juda roasiret pak raimin ses opok, is akan amiakap Juda ro senek raiäim, owon, ak Krais siakup imware kowaun aka raiäin senek raiäim. Is isakasar akan sintore ämän inkaruru rawau wa, utianik, is ak pak raumoi, is kar ro kiro sintore ämän inkaruru raiäu senek raiäim. Kiro onok pakas, is roat sintore ämän inkaruru raiäi imware kowaun itok.  
\v 21 Is karauk omsau pakan roasiret ak sintore ämän äpu wa kamuk opok raumoi, is kar ro äpu wa senek raiäim. Kiro roat ak sintore ämän äpu wa Krais siakup imware kowaun keseriäim. (Kiro ses opok, is Anut nukan sintore ämän utau wa, utianik, is Krais nukan sintore ämän tainorianik, keseriäim.)  
\v 22 Is karauk roat ak Jisas mesin akan woiaka sakau wa miäi, kamuk opok raumoi, is ak senek sakau wäpik sare raiäim. Is kiro roat akan woiaka sakau wäpik imware kowaun rai keseriäim. Is roat akan onok owoseäi, tainorianik, karauk Krais siakup imware kowaun keseriäim.  
\v 23 Is kiro sarau Jisas nukan Ämän Eposek sakau maun mesin miäim. Is kiro osap eposek Anut nukan Ämän Eposekus ikaun äiewon owaun sarau moram.   
\s1 Ak sarau sakau momoi, osap eposek owaiei.  
\p
\v 24 Ak äpu, roat kirikiri maun kurtäun opok roat erekapu kurteäi. Utianik, karar ros kirikiri mareanik, osap oiäu. Keseria, ak osap eposek owaun sakau kurtewe.  
\v 25 Inok roasiret ak kurteanik, osap owaun ak akan enmaksau sarau sakau nuriäi. Kiro osap owaun karar ronkateäi. Ak osap eposek owaun kurteäi, utianik, kiro osap okoro omnokou pakan osap, okon, aru saräi. Utianik, kiro osap ik owaun sarau sakau moram, kiro wa aru saräi, orip orip rawai.  
\v 26 Keseria, is roat sakau kurteäi senek keseriäim. Ak apu tuku karar pakas kurteäi, ak wa mäimäineäi senek is keseriäim. Is roat ipiakas weräiäi kon ipou sepuk sepuk wa kureäu senek keseriäim.  
\v 27 Is isan enimsau sarau sakau nuriäim. Keserita, isan enimsau ko isan sarau ro senek sareäu. Is keseriäim, owon, is karauk roasiret Anut nukan ämän aware kureita, kar, iken Anut nukas is sumkäineirianik, kos is kon osap eposek wa irai.   
\c 10  
\s1 Pol nukas Juda akan askanai mesin äiewon.  
\p
\v 1 O jaiat, okoro isan ronkat kesek: meter iken askanai ak Moses tainori koin ses opok owosein ätäi ronkatewe. Meter iken askanai Anut nukas ious ak kururur mareanik, kamwaronuk, mas an kuremana, koin.  
\v 2 Kiro onokus, ak kiro ious pak mas anas pak an join senek. Kiro ak Moses tainoriäin roat saräun ätär marowon.  
\v 3 Ak erekapu kiro o Anut nukan Osous aronuk, jein.  
\v 4 Ak erekapu nais kiro an Anut nukan Osous aronuk, jein. Kiro an aitapau uruas nonuk, jein. Kiro aitapausar ak tainware potowon. Kiro aitapau Krais nuka karar.  
\v 5 Kiro onok keserwon, utianik, iken askanai kamuk, sosop ak Anut nukan onok tainorau wa, okon, Anut nukas akanun kasak pemara, akwaronuk, ro wäpik mena om puru opok meieutoin.   
\p
\v 6 Kiro onok erekapu pewon, ik rusapai akan onok aru wa tainorau rai ätär mukou. Ak akan woiaka onok aru maun sakau moin, ik ak keserin senek wa keserau.  
\v 7 Karauk akas sät eitek akan totok ipiakas ate momana, jou muriäi senek, ik wa keserau. Meter Anut nukan ämänis keser äiewon, “Roasiret ak tanemoi, o an pak jeanik, ätäi Airen roasiret senek sät eitek nukan totok nepukup karäu manoin.” \rq Kisim Bek 32:6\rq*   
\p
\v 8 Ik karauk akas sapum onok miäin senek wa keserau. Ak sapum onok aru mona, omre karar opokar 23,000 roasiret meiein.  
\v 9 Ik ran Anut Näwäu ate wa aparau. Iken karauk askanai akas Anut Näwäu ate apari rauna, mänis tukwaronuk, meiein.  
\v 10 Ik wa korkorurau. Iken karauk askanai akas korkorurna, Anut nukan sarau eitekus roasiret akwaronuk, meiäi kos koumara, kiro roasiret akwaronuk, meiein.   
\p
\v 11 Kiro onok erekapu ak opok pewon, kiro ik aparaun totok. Kiro ik onok aru wa tainoraun rai, jer we moin. Owon, ik rusapai omnokou opok raum, kiro omnokou pataraun ses siakup rau.  
\v 12 Keseria, inok ro ko is sakau tai raim rai ronkatäi, ko jekuriar rawai. Warnuk, ko onok aru opok ouri nai.  
\v 13 Rowe, owo onokus ak ate apwaraun rewaronuk, ak opok peäu, kiro onok atap wa. Kiro karauk roasiret opok peäu senekurar. Utianik, Anut nukas orip orip ak jekur kamwareäu. Ko äpu akan sakau owo senek, okon, ko kar onok inikernuk, kos akan sakau ate apwareanik, itimwaraun wa päi. Utianik, ate apwaraun ses kounuk, kos kar apu sare maronuk, ak sakau tai rawaun itok.   
\s1 Sät eitek akan o pak Anut nukan o pak.  
\p
\v 14 O jaiat, isan woias ak mesin meieäim. Ak sät eitek jou muriäi onok pakan ute imine manowe.  
\v 15 Is ak ronkat eposek orip roasiret awarom, akasar isan ämän jekur wasarewe.  
\v 16 Kiro kap ik Näwäu nukan o jaun ses opok oianik, Anut ‘pere’ aurmoi, wain an jeäum, kis ik Krais nukan karian pak turur mukiäu. Kiro bret Näwäu nukan o jaun ses opok, pärärianik, jeäum, kis ik Krais nukan enipsau pak turur mukiäu.  
\v 17 Owon, bret karar rau, ik sosop raum, utianik, kiro bret karar ik erekapu jeäum, keserianik, ik roasiret enmaksau karar senek tururiäum.   
\p
\v 18 Ak Israel roasiret mesin ronkatware. Ak Anut jou murianik, patan opok opur makona, jeäin. Kis ak Anut pak erek tururiäi.  
\v 19 Is okoro ämän awarom kiro is sät eitek Airen roasiret akas jou maraun patan opok opur amkeäi epar rai äiäu wa. Is kiro sät eitek totok ran epar rai awarau wa.  
\v 20 Wa senes wa, kiro Airen roat akas akan sät eitek opok opur amkeanik, jou mareäi, kiro ak Satan nukan eitek aru jou morai. Ak Anut wa jou muriäi. Kristen roasiret, ak kiro Satan nukan eitek aru pak wa tururau rai sakau awarom.  
\v 21 Ak Näwäu nukan kap opok an jemoi, ätäi pote Satan nukan eitek aru nukan kap opok an jeäi, kiro onok itok wa. Ak Näwäu nukan patan pakan o jemana, ätäi pote, Satan nukan eitek arun patan pakan o jeäi, kiro itok wa.  
\v 22 Ik Näwäu kasak päun kiro onok keseriäum ra? Iken ronkat iken sakaus kon sakau itimoriäu ra?   
\s1 Woiaka epar moin roasiret ak karauk roasiret akan sarau ro wa.  
\p
\v 23 Ik owo onok keseraun kar ros ik tämukau senek wa. Kiro epar, utianik, onok erekapus ik sareikaun senek itok wa. Ik onok erekapu keseraun itok, utianik, karauk onokus ik Kristen roasiret sakau saräun wa sareikai.  
\v 24 Ik ika karar sareikaun wa ronkatäu, ik karauk jaunokot sarwaraun ronkatäu.  
\v 25 Ak owo opur amket opok karauk roat akas aiaukun surna, akas kau mianik, jaun itok. Ak woiaka oiroror orip kiro mesin ronkat sosop oinai, poteanik, okoro opur sät eitek opok makoin rai wa totware ariäu.  
\v 26 Owon, ik erekapu äpu, okoro omnokou pak osap erekapu okoro opok rau pak kiro Näwäu nukan karar.   
\p
\v 27 Kar ro kon wou Jisas mesin epar mau wa ros kon owa o jaun aisonuk rai, potoinam, owo o isonuk, je. Won oirori moinam, wa totorau.  
\v 28 Utianik, kar ros aisai, ‘okoro o sät eitek jou murin pakan’ aisonuk rai, na kiro ron ämän aisowon roinam, kon wou aru maun kiro o wa jau.  
\v 29 Is akas akan woiaka aru maun kiro onok keseriäi rai, äiäu wa, ak kiro o jeäi, ak onok aru wa miäi, utianik, is kiro ron wou aru mai rai keser äiäim.  
\p Utianik, kar ros keser äiäi, “Kar ros is owo o jaun tämarau wa, owo o jaun mesirwon is jaun itok. Is owon kar ron wou aru maun mesin ronkatäu?  
\v 30 Is o jaun Anut ‘pere’ aurita rai, kar ros is onok aru mom rai airau senek wa. Owon, amke is Anut ‘pere’ aurianik, jemin.”   
\p
\v 31 Utianik, is sakau awarom, ak owo o jeäi, owo an jeäi, owo onok keseriäi, kiro Anut nukan enip jou muraun keserwe.  
\v 32 Ak onok eposek mowe. Keserna, Juda roasiret ra, Grik roasiret ra, roasiret akan woiaka epar moin ra, ak akan onok aparia, onok aru opok wa oware nai.  
\v 33 Isaka keseriäim senek keserwe. Is isakasar isan enimsau saräun mesin wa ronkateäim, is roasiret erekapu sarwaraun ronkateanik, ak Krais siakup imware kowaun keseriäim.   
\c 11  
\p
\v 1 Is Krais nukan onok tainoriäim senek, akas is apairoinai, isan onok tainorwe.   
\s1 Pol nukas tapiaka kururur miäi mesin äiewon.  
\p
\v 2 O jaiat, isas onok erekapu ätär maromin ak orip orip ronkatemoi, tainoriäi. Ak keseriäi, okon, is akanun woi erernuk, akan enmaka oik jou mareäim.   
\p
\v 3 Is ak okoro ämän awaraurim, ak erekapu äpu mowe, roat ak Krais inkaruru rai, asiret ak roat inkaruru rai, Krais ko Anut inkaruru rau.  
\v 4 Inok ro ko roasiret amiakap kon tapau kurururmara, Anut auriäu ra, Anut nukan ämän miäu ra, kiro ro ko kon Näwäu Krais nukan enip tonoi muriäu ra.  
\v 5 Utianik, inok asir ko roasiret amiakap kon tapau kurururau wa, Anut auriäu ra, Anut nukan ämän mareäu ra, kiro asir ko kon komu nukan enip tonoi muriäu. Inok asir ko kon tapau kurururau wa, ko kar asir kon tapau kurum sareäu senek.  
\v 6 Keseria, inok asir kon tapau omjos kurururau utai, kon tapau urik katu patiraura. Inok asir ko kon tapau urik katu patirai ra, kurum saräi ra, kiro oiok nonuk rai, kon tapau wou omjos kurururaura.  
\v 7 Ro ko kon tapau omjos wa kururur mai, owon, ko Anut nukan totok senek, ko Anut nukan enip jou orip roasiret ätär marai. Utianik, asir ko kon ron enip jou orip roasiret ätär marai.  
\v 8 Kiro owon, Anut nukas asiren enipsau oumoi, ro ate mau wa. Wa senes wa. Ko ron kasakpanak oumara, asir ate mowon.  
\v 9 Anut nukas ro ko asir sarau isanaraun ate mau wa, Anut nukas ro mesin ronkatemara, ro sarau isanaraun asir ate mowon.  
\v 10 Kiro onokun, asiret ak roat inkaruru rai ätär maraun akan tapiaka omjos kurururwe. Ak keserna, Anut nukan sarau eitek apwareanik, ak asiret roat inkaruru rai äpu maiei.   
\p
\v 11 Roasiret ak Näwäu pak pasar rai, asir ko nukarar rawau wa, ro ran kir ko nukarar rawau wa. Asires ro sareäu, ros asir sareäu.  
\v 12 Kiro epar senes, Anut nukas ron kasakpanak oianik, asir ate mowon. Utianik, rusapai, ro ko asir pakas peäu. Utianik, Anut nukasar osap erekapu ate mowon.  
\v 13 Akasar akan onok wasarewe. Kar asir roasiret amiakap kon tapau omjos kurururau wa Anut auriäu, kiro akan amiakap eposek ra?  
\v 14 Anut nukas omnokou pakan roasiret owo senek ate mowon, ik ätär mukiäu, ro tapau urik rumukäu orip, kiro oiok naun onok.  
\v 15 Utianik, asir tapau urik rumukäu orip kiro kon mer eposek senes. Owon, Anut nukas kon tapau urik rumukäu kon tapau kurururaun nuruwon.  
\v 16 Inok ros kiro ämän mesin kewaronuk rai, is kiro ro aurim, ik kar onok wa tainoriäum. Kristen roasiret erekapu nais ak kar onok wa tainoriäi.   
\s1 Näwäu nukan o jaun ses  
\p
\v 17 Rusapai, is ak sakau ämän awaraurim. Is ak mesin woi wa ereriäu. Is ak mesin woi aru mou. Owon, akan tururiäi ses opok, ak onok eposek mau wa, ak onok aru miäi. Ak aka aka wa isaisanatäiäi.  
\v 18 Is kiro onok mesin amke awaraurim, ak tup aparaun koi tururmana, ak atap atap inäiäi ämän airoin roimin. Kiro ämän airoin mesin is woi epar mou.  
\v 19 Isan ronkat aka aka inäiäi, kiro onokus ak kamuk inok ro kon wou Anut mesin epar miäu amop ätär mareäu, kiro itok.   
\p
\v 20 Ak koi tururmoi, akan ronkatis akas ika Näwäu nukan o jem rai ronkateäi, utianik, ak Näwäu nukan o jau wa. Wa senes, wa.  
\v 21 Ak o jaun ses opok ak karar karar woiaka upiäpirmana, kurte akan o oi jeäi. Ak karauk roasiret päun wa kamwareäi. Keserna, karauk roat ak o wäpik sou raiäi, karauk roat ak wain sosop jemana, raiaka käiäu.  
\v 22 Ak akan owar o an pak jaun itok wa ra? Akan ronkat Anut nukan ou kiro erar ou rai owa pemana, karauk jaunakat osap wäpik oioraka naun rai keseriäi. Is kiro onok keseriäi mesin owo awarau? Is kiro onok mesin akan enmaka kämioik wa maram, wa senes wa! Akan onok aru senes.   
\p
\v 23-24 Is kiro ämän tamaromin kiro Näwäu nukas irowon. Kiro kesek, kiro pututu Judas nukas iken Näwäu, Jisas kon iwäi jaukut ipiakap muraun ses opok, Jisas nukas bret oumara, Anut ‘pere’ aurmara, pärärianik, äiewon, “Okoro isan enimsau, ak sarwaraun arom. Ak kiro bret jeinai, isanun ronkateirowe.”  
\v 25 Bret je kuremana, kap wain an orip oumara, äiewon, “Okoro kap kiro Anut nukan paip awau isan karianas pasar mowon. Karauk omre okoro kap wain jeinai, is mesin ronkatewe.”  
\v 26 Ak owo omre opok, kiro bret pak kiro kap wain an jemana, karauk roasiret Näwäu meiewon ämän aware rauna rauna, ätäi Näwäu nuka kowai.   
\p
\v 27 Keseria, inok roasir ko onok aru Krais nukan enip tonoi muraun keseriäwos Näwäu nukan bret pak kon wain an kap opok jeäu, kiro roasir Näwäu nukan enipsau karian pak aru miau. Ko ämän orip, tawa ko usu owai.  
\v 28 Keserianik, roasiret karar karar amke akan woiaka uru owo senek rau wasareinai, Anut nukan bret pak wain an pak jewe.  
\v 29 Inok roasir ko amke Näwäu nukan enipsaun ronkatäu wa, ko erar bret, wain an jeäu, kiro ko Anut nukan amukup ämän orip.  
\v 30 Kiro onok keserna, ak karauk sakau wäpik raiäi, karauk sip oiäi, karauk meiäi.  
\v 31 Utianik, ik iken woiok jekur wasaremoi, Anut nukan o jam, kiro usu wa owam. Anut nukas ik kiro mesin wa wasareikianik, ik ämän orip rai wa aikai.  
\v 32 Utianik, karauk ses opok, ik Anut Näwäu nukas wasareikomara, onok eposek ätär mukaun usu ikiäu. Kesernuk, tawa Anut Näwäu nukas wasaräun ses opok, okoro omnokou pakan roasiret ämän orip äiemoi, kos ik ak pak erek ämän orip rai wa aikai.   
\p
\v 33 Keseria, o jaiat, utianik, ak Anut nukan o jaun koi tururia, kurte o wa jau, jaunakat päun kamware rawe.  
\v 34 Inok ro ko eparar sou wenuk rai, ko ätäi kon owa pote o jaura. Keseria, ak koi tururna, Anut nukas ak ämän orip wa awarai.  
\p Karauk ämän rau, tawa isakasar ak siarakap koita, kiro ämän jekuram.   
\c 12  
\s1 Anut nukan Osou Näus ik sakau eposek atap atap ikiäu.  
\p
\v 1 O jaiat, is ak Anut nukan Osou Näu nukas sarau maun sakau eposek ak karar karar areäu mesin awaraurim. Is ak kiro onok jekur äpu maun mesin awarom.  
\v 2 O jaiat, aka äpu, meter ak Airen roasiret Anut nukan ämän rowau wa opok, karauk roasiret akas apu atap atap pakas rewarona, ak pote sät eitek akan totok ämän wa areai jou mareäin.  
\v 3 Keseria, is ak okoro ämän jekur äpu maun awarom. Kar ro ko Anut nukan Osou Näu orip kos “Anut, na Jisas aru mo.” keser rai wa äiäu. Kar ep ros “Jisas ko isan Näwäu,” äiäu senek wa. Kiro ro ko Anut nukan Osou Näusar kiro ronkat nurunuk, ko wou epar mianik, “Jisas ko isan Näwäu” äiäu.   
\p
\v 4 Osou Näu nukas sakau eposek atap atap ikiäu. Utianik, kiro Anut nukan Osou karar rau.  
\v 5 Anut Näwäu nukan sarau muraun apu sosop rau, utianik, ik Näwäu karar jou muriäum.  
\v 6 Anut nukan sarau muraun ik sakau atap atap orip, utianik, Anut kararas kon sarau maun kiro sakau atap atap erekapu ikiäu.   
\p
\v 7 Kiro Anut nukan Osou Näu nukasar roasiret karar karar sakau eposek aka aka sarsaratäun areäu.  
\v 8 Anut nukan Osous kar ro ronkat eposek karauk roasiret awaraun nuriäu. Kiro Osou kararasar kar ro äpu maun sakau nurunuk, Anut nukan ämän roasiret tamaraun nuriäu.  
\v 9 Kiro Osou kararasar kar ro kon wou epar maun sakau nuriäu. Kiro Osousar kar ro roasiret sip orip jekwaraun sakau nuriäu.  
\v 10 Kar ro kurur atap atap keseraun sakau nuriäu. Kar ro Anut nukan ämän roianik, roasiret araun sakau nuriäu. Kar ro owo osap Osou Näu pakas kowon, owo osap ko pakas kowau wa, kiro wasareanik, äpu maun sakau nuriäu. Kar ro ko kar menan ämän atap atap aräun sakau nuriäu. Kar ro kiro ämän atap atapan onoktapau owo senek äpu mianik, piriraun sakau nuriäu.  
\v 11 Utianik, kiro sakau atap atap Anut nukan Osou Näu kararasar nukan ronkat pakas koiäu. Kos kon ronkatis roasiret sakau atap atap areäu.   
\s1 Ik erekapu tururianik, enmoksau karar senek raiäum.  
\p
\v 12 Ro nukan enipsau karar, utianik, kon isou, ipou, tapau, erekapu tururnuk, kon enipsau karar sareäu. Kiro kesek, ik erekapu tururta, Krais nukan enipsau karar senek sareäum.  
\v 13 Kiro senek, ik erekapu Juda roasiret ra, karauk omsau pakan roasiret ra, sarau roasiret (slev) ra, roasiret akan sarau akasar kamwareäi ra, ik erekapu Anut nukan Osou Näu kararas an joumun. Anut nukas ik erekapu kiro Osou Näu karar iken woiok uru mukowon. Keseria, ik Krais nukan enipsau senek karar raum.   
\p
\v 14 Ik erekapu äpu, iken enmoksau kiro karar rawau wa, ko isou, ipou, tapau pak erekapu mamak turur rai.  
\v 15 Keseria, isous äiäi, “Is ipou wa, okon, is enipsau pakan wa,” ko keser äianik, wa manai, kiro pakar pasar rawai.  
\v 16 Rauk käus äiäi, “Is amukwak wa, okon, is enipsau pakan wa,” ko keser äianik, wa manai, kiro pakar pasar rawai.  
\v 17 Utianik, enmoksau erekapu amukwawak kerek sarenuk rai, kar jejep owose rowai? Ko jejep rowau senek itok wa. Enmoksau erekapu rauk käu kerek sarenuk rai, sou päi owose rowai? Ko sou rowau senek itok wa.  
\v 18 Iken enmoksau kesenek wäpik, Anut nukasar nukan ronkat pakas enmoksau opok osap atap atap sarau karar karar orip marowon.  
\v 19 Utianik, iken ipiok ra, isiok ra, karar raunuk rai, iken enmoksau wa rawai.  
\v 20 Ik äpu osap atap atap erekapu tururna, enmoksau karar rau.   
\p
\v 21 Keseria, amukus ipou “Na okoro opok wa rawau, is karar rawam,” keser aurau senek wa. Tapaus isou “Na okoro opok wa rawau, is karar rawam,” keser aurau senek wa.  
\v 22 Wa senes, wa. Owo osap iken enmoksau opok rau iken ronkat kiro osap sakau wäpik äiäum, kiro osap wa raunuk rai, ik eposek wa rawam.  
\v 23 Owo osap iken ronkat eposek wa, jekur kameanik, mer eposek mako muriäum. Karauk osap ik karauk roasiret akas aparaun memeswariäu, kiro jekur kameanik, kururur miäum.  
\v 24 Karauk osap iken ronkat kiro eposek senes aparaun itok, ik jekur wa kamwareäum. Utianik, Anut nukas iken enmoksau ate mowon. Kos iken ipiok, isiok, tapiok tururwon. Karauk osap iken ronkat eposek wa kos jekur kamwareäu.  
\v 25 Kesernuk, iken enmoksau atap atap wa inäiäu. Iken enmoksau karar senek, isiok, ipiok, tapiok wou, aka aka jekur kamkamoteäi.  
\v 26 Utianik, karar osap tätäi ounuk, enmoksau erekapu tätäi oi potaiei. Utianik, iken ipiok ra, isiok ra, tapiok wou ra, karauk roat akas aparianik, enip jou mona, kiro iken enmoksau erekapu nepipirai.   
\p
\v 27 Ak rowe. Ak erekapu tururin, kiro ak Krais nukan enipsau. Ak karar karar kon enipsau senek rai.  
\v 28 Anut nukan roasiret kamuk opok, Anut nukas amke, Jisas nukan ämän oi ariaun roat sare marowon. Ko ätäi nukan ämän roianik, äräun roat sare marowon. Ätäiar, ko tamaraun roat sare marowon. Keseria, kos karauk roat kurur atap atap maun sare marowon. Karauk sip roat jekwaraun sakau arowon. Karauk ak roasiret sarwaraun sakau arowon. Karauk ronkat eposek karauk roasiret kamwaraun sakau arowon. Karauk menan ämän atap atapus aräun arowon.  
\v 29 Akan ronkat roat erekapu Jisas nukan ämän oi ariaun roat ra? Ak erekapu Anut nukan ämän roianik, araun roat ra? Ak erekapu tamaraun roat ra? Ak erekapu kurur atap atap maun roat ra?  
\v 30 Ak erekapu sip aru jekwaraun sakau orip ra? Ak erekapu kar menan ämän atap atapus aräun itok ra? Ak erekapu kiro ämän piriraun itok ra? Wa senes, wa. Anut nukas roat karar karar akan sarau maun sakau atap atap arowon.  
\v 31 Utianik, ak Korin roasiret, ak Osou Näu nukan sakau eposek senes owaun woiakas weanik, ronkat sakau oiäi.  
\p Is rusapai kar onok eposek senes ätär maram. Kiro onokus karauk onok erekapu itimwareäu.   
\c 13  
\s1 Iken jaunokot mesin woiokos meiäun onok.  
\p
\v 1 Is karauk menan roat akan ämän atap atapus pak, Anut nukan sarau eitek akan ämänis pak areita, utianik, is karauk roasiret mesin isan woias wa meieita rai, isan ämän kiro kanam wak ori senek erar jejep täiäi.  
\v 2 Is Anut nukan ämän araun sakau orip, is ronkat eposek senes orip Anut nukan ämäiewon ämän nukan onoktapau äpu momoi, isan woi epar momin kiro sakau senes, okon, is omtapau oikuräun itok, utianik, is karauk roasiret mesin isan woias wa meieita rai, kiro onok keseriäim erar senek.  
\v 3 Is karauk roasiret isan osap erekapu ariäim, isan enimsau karauk roat akas epis makoiraun aroita, meiäm, utianik, isan woias karauk roasiret mesin wa meieita rai, is kar osap eposek wa owam.   
\p
\v 4 Inok ro ko kon jauk mesin kon wous meieäu, kiro ro ko wou päurar orip, ko karauk roasiret opok onok eposek miäu, ko karauk roasiret akan osapun wous wa weäu, ko nukan enip oik jou muromara, wa nepipiriäu.  
\v 5 Ko karauk roasiret woiaka aru maraun ämän aru wa miäu. Ko nukarar nukan enip oik maun mesin ronkatäun karauk roasiret akas kon onok tainoraun rai wa keseriäu. Ko kurte kasak wa peäu. Karauk roasiret akas ko opok onok aru mona rai, kos ätäi ak opok onok aru maun wa ronkateäu.  
\v 6 Kiro ro karauk roat mesin wous meieäu, ko owo onok aru keseriäi aparianik, wou wa ereriäu, utianik, owo onok tuku keseriäi aparianik, wou ereriäu.  
\v 7 Kos orip orip karauk roat jekur kamwareäu, ko orip orip karauk roasiret onok eposek maun mesin wou epar miäu, ko orip orip wou erer orip owo onok eposek karauk roat akas ko opok keseraun kame raiäu, karauk roat akas ko usu nuruna, ko orip orip sakau tai raiäu.   
\p
\v 8 Kiro karauk roasiret mesin woiakas meiäun onok, ko wa utai. Wa senes, wa. Ko orip orip keseriar rawai. Utianik, Anut nuka pakan ämän roat akas roianik, areai kiro orip orip wa rawai. Roat akas kar menan ämän atap atapus areai, Anut nukas ak tämarai. Iken äpu miäum onok nais ämäiäi.  
\v 9 Rusapai, ik Anut nukan ämän onoktapau erekapu äpu wa, eteinanak karar. Ik Anut nukan ämän eteinanak karar areäum.  
\v 10 Utianik, tawa, Krais koianik, osap erekapu eposek sarenuk, osap karar karar ik rusapai äpu moram, kiro eteinanak atap atap inäiäi.  
\v 11 Meter is mokoinak opok isan ämän, isan ronkat, mokoit akan senek. Rusapai is ro näwäu, is mokoit akan onok wa tainoram.  
\v 12 Rusapai, ika Anut nukan neputapau siror opokas apariäum senek, ik Anut jekur äpu mau wa raum, omre tawa päi ses opok, kon nepu amop aparam. Rusapai, is ko eteinak äpu, utianik, kiro omre päi ses opok, is Anut nukas is äpu muriäu senek, isas ko erekapu äpu muram.   
\p
\v 13 Rusapai, onok 3 orip, orip orip rai. Kiro Anut mesin woiaka epar miäum pak, kiro osap tawa päun kameäum pak, iken woiokos karauk roasiret mesin meieäum pak. Utianik, iken woiokos karauk roasiret mesin meieäum, kiro onok näwäu senes.   
\c 14  
\s1 Ik roasiret Anut nukan ämän tuku awarau.  
\p
\v 1 Keserianik, akan woiakas karauk roasiret mesin meiäun orip orip sarau sakau mowe. Ak Osou Näu nukan sakau atap atap owaun woiaka sakau mowe. Utianik, kiro onok Anut nukan ämän roasiret awaraun woiaka sakau senes mowe.  
\v 2 Inok roasir ko karauk menan ämänis areäu, kiro ko karauk roasiret awarau wa, ko Anut karar auriäu, owon, kar ros kon ämän onoktapau äpu wa miäu. Ko Anut nukan Osou Näu nukan sakaus ämäiwan epar ämän ariäu.  
\v 3 Utianik, inok roasir ko roasiret Anut nukan ämän akan ämänis awareäu, kiro ron ämänis kiro roasiret akan woiaka Anut mesin sakau maromoi, onok eposek keseraun woiaka siräi mareanik, akan woiaka päurar rawaun mareäu.  
\v 4 Inok roasir ko karauk menan ämänis ämän mareäu kiro ämänis kiro ro nukan wou Anut mesin sakau muriäu, utianik, inok roasir Anut nukan ämän roasiret akan ämänis awareäu, kos nais kiro Kristen roasiret erekapu akan woiaka sakau mareäu.   
\p
\v 5 Isan ronkat, ak erekapu karauk menan ämänis äräiei kiro eposek, utianik, is ak Anut nukan ämän roasiret akan ämänis awaraun rai sakau ronkatem. Inok roasir ko Anut nukan ämän roasiret amop awareäu, kon saraus kiro ro ko karauk menan ämänis areäu sarau itimoriäu. Karauk menan ämänis Anut nukan ämän roasiret awaraun kiro itok wa, utianik, karauk roat kiro ämän ätäi piriraun rauna rai, kiro itok, pirirna, Kristen roasiret erekapu sarwareäu.   
\p
\v 6 O jaiat, ak kiro ämän mesin jekur ronkatewe. Is ak rawa koumoi, karauk menan ämän atap atapus awaroita rai, kiro ämän roumoi, äpu maun itok ra? Wa senes, wa! Kiro ämänis ak wa sarwarai. Utianik, is karauk ämän Anut nukas is amop ätär murowon akan ämänis awaram, is ak ronkat eposek aram, is Anut nukan ämän amop awaram, is kar ämän eposek tamaram, kiro ak sarwaraun itok.  
\v 7 Ak kiro osap totok wäpik jejep täiäi keseriar ronkatewe. Gita ra, or ra, roat akas ewarar wena, kiro osap jejep jekur wa peäu. Owo sir wäun kon pätu oinam, gita weta, jejep eposek penuk, roasiret roiäi.  
\v 8 Kiro keseriar, weräiäun ses opok, weräiäun pupu jekur wa urna rai, marai roat ak weräiäun osap owose jekur maiei?  
\v 9 Ak ran kesenek, ak karauk menan ämänis roasiret äpu wa awarona, ak kiro ämän onoktapau owo senek rau wou wäiei. Akan ämän erar omnokou opok nai.  
\v 10 Epar senes, okoro omnokou opok ämän atap atap sosop rau, utianik, ak erekapu onoktapau orip.  
\v 11 Kar ros is kon ämän onoktapau äpu wa aironuk rai, kon ronkat is kar menan ro äiäi, isas ran ko kar menan ro äiäm.  
\v 12 Ak ran kesenek, ak Anut nukan Osou nukan sakau atap atap owaun ronkat sakau miäi. Keseria, ak Kristen roasiret sarwaraun kiro Osou Näu nukan sakau owaun sarau sakau mowe.   
\p
\v 13 Kiro onokun, inok ro ko karauk menan ämän areäu, ko kiro ämän ätäi piriraun sakau owaun Anut aurai.  
\v 14 Utianik, ak jekur ronkatewe, is karauk menan ämänis Anut auram, kiro isan osou karar auriäim, isan ronkat erar raiäu.  
\v 15 Keseria, is owosäm? Is Anut auraun, is isan ämänis Anut aurita, isan osou ronkat orip erekapu ko aurita, roasiret rowaiei. Is Anut jou murianik, sir waun isan osou ronkat pak erek sir wäm.  
\v 16 Utianik, nan osous kar menan ämänis Anut auram, kar ro ko na siatap tane raiäu, owose roumara, epar äiäi? Ko nas aremon äpu wa.  
\v 17 Nas Anut ‘pere’ auriäum, kiro eposek, utianik, kar ro na siatap tane rau kiro ko isanarau wa.   
\p
\v 18 Is Anut ‘pere’ aurim, owon, omre orip orip is karauk menan ämänis auriäim. Epar, is ak erekapu itimwareäim.  
\v 19 Utianik, roasiret Anut nukan ämän rowaun tup aparau kouna, ämän eteinak akan ämänis ak rowaun senekur awaram. Utianik, kar menan ämän sosop ak äpu mau senek wa kiro ak awaraun itok wa.   
\p
\v 20 Jaiat, ak mokoit akas ronkateäi senek wa ronkatäu. Ak mokoinakut onok aru wa miäi senek rawe, utianik, roat näunäu akan ronkat orip rawe.  
\v 21 Anut nukan sintore ämän buk opok meter Aisaia nukas keser jer wewon,  
\p “Näwäu nukas äiewon, ‘Is karauk omsau pakan roat isan ämän awaroita, akas akan ämänis isan roasiret awaraiei. Is karauk omsau pakan roasiret akan oiaksaus ak awaram. Is keseram, utianik, ak isan ämän wa rowaiei.’” \rq Aisaia 28:11-12\rq*   
\p
\v 22 Keseria, karauk menan ämänis areai onok kiro onok atap Anut nukan sakaus ätär maraun keseriäu. Utianik, kiro onokus roat akan woiaka Jisas mesin epar mau wa Anut nukan sakau ätär mareäu. Utianik, Anut nukan ämän akan ämänis aräun onok kiro roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin amop tamareäu.   
\p
\v 23 Keseria, tup aparaun omre opok, roasiret erekapu koi tururna, akas erekapu menan ämän atap atapus arena, karauk roasiret akan woiaka epar mau wa ak ran erek pemana, kiro ämän atap atap roumana, äiäiei, “Kiro roat ak raiaka käienuk, keseri rai?”  
\v 24 Utianik, ak Anut nukan ämän amop awarona rai, kar ro ko wou epar mau wa ra, kar kasikan ro ra, ko kiro owa päi, kiro ämänis kon waukauk mukus senek wenuk, ko äpu mai ko onok aru miäu ro. Kiro ämän ko rowaies, kon onok erekapu wasare murai.  
\v 25 Kon owo onok wou uru ämäi rau amop saräi. Keseria, ko uou sur wemara, Anut jou murianik, awarai, “Epar senes, Anut ak pak rau.”   
\p
\v 26 O jaiat, is ak kiro onok keseraun awarom, ak tup aparaun koi tururia, ak owosäiei? Ak erekapu sarau orip. Kar ro ko sir wäi, kar ro koi Anut nukan ämän tamarai, kar ro ko kar ämän Anut nukas ko auruwon awarai, kar ro ko kar menan ämänis ämän mai, kar ro ko kiro ämän ätäi pirirai. Ak kiro onok erekapu keseraiei, kiro Anut nukan roasiret sarwareanik, sakau maraiei.  
\v 27 Inok roasiret ak karauk menan ämänis aräun, ro sosopus wa aräu, oiroror ra, roat 3 oripas aräiei, kiro itok. Ak ämän wa poutotonäiäu. Karas are kurenuk, karas ruris keserwe. Kar ros kiro ämän onoktapau pirir mai.  
\v 28 Utianik, kar ro kiro ämän onoktapau piriraun itok warnuk rai, kiro ro kar menan ämänis areäu ro wa aräu, asor rawai. Ko kon ronkat pakas Anut pak päurar äräura.   
\p
\v 29 Anut nukan ämän roianik, aräun roat oiroror ra, 3 orip karar karar siräi arena, karauk roasiret rai akas kiro ämän wasarewaraiei.  
\v 30 Utianik, Anut nukas kar ro kiro opok tane rawai, ämän awau nurunuk rai, kiro ro siräi arenuk, amke arewon ro ko asorai.  
\v 31 Ak erekapu karar karar Anut nukan ämän roasiret marona, keseria, roasiret erekapu ak ämän äpu momana, akan woiaka onok eposek keseraun siräi marai.  
\v 32 Inok roat ak Anut nukan ämän roasiret mareäi ak akasar akan oiaksau jekur kamäiei.  
\v 33-34 Owon, Anut ko sarau erekapu tuku miäu, ko sarau sepuk sepuk wa miäu. Ko wou päurar orip sarau miäu. Kesernuk, ik kon onok tainorau.  
\p Karauk Anut nukan roasiret mena atap atap tururiäi senek, akan tup aparaun ses opok ran, asiret ak wa araiei, ak asor rawaiei. Ak inikwarna, ak ämän wa maiei. Ak roat akan inkaruru rawaiei. Kiro iken Juda akan sintore ämänis keser äiewon.  
\v 35 Ak owo ämän onoktapau äpu wa, kiro äpu maun akan komurakat akan owa totwarona, awaraiei. Utianik, roasiret erekapu turur rauna, kar asires siräi ämän mai, kiro onok aru senes.   
\p
\v 36 Ei, ak Korin menan roasiret, akan ronkat Anut nukan ämän ak pakas onoktorowon ra? Akan ronkat kon ämän ak opok karar kowon ra? Wa senes, wa.  
\v 37 Kar ron ronkat is Anut nukas kon ämän roasiret awaraun sakau irowon ra, Osou Näus kar sakau eposek irowon äienuk rai, kos okoro ämän jer we marom kiro Näwäu nukan sintore ämän äpu mianik, awarai.  
\v 38 Utianik, kiro ro isan ämän jer wemin wa tainornuk rai, ak kon ämän wa tainoraiei.   
\p
\v 39 O jaiat, keserna, ak akan woiakas roasiret Anut nukan ämän maraun sakau mowe. Utianik, ak karauk roasiret karauk menan ämän atap atapus aräun wa tämarau.  
\v 40 Utianik, ak tup aparaun ses opok, karauk roasiret sarwaraun ronkateanik, onok eposek jekur tainorwe.   
\c 15  
\s1 Krais ko meiemara, ätäi siräiwon ämän  
\p
\v 1 O Jaiat, is ak meter kiro Anut nukan Ämän Eposek maroita, roianik, akan woiaka sakau moin, rusapai, ätäi kiro ämän ronkatäun awarom.  
\v 2 Ak kiro Ämän Eposek mareäimin jekur roianik, sakau atona rai, kiro Anut nukas ak imwareäu. Ak kiro wa keserna rai, akan woiaka kiro erar epar moin.   
\p
\v 3 Is kiro Ämän Eposek amke awaromin, isaka amke oumoi, rusapai ak arom. Kiro ämän onoktapau näwäu. Kiro Krais iken onok aru jäkäi mukaun meiewon. Anut nukan ämänis meter äiewon siar keserwon.  
\v 4 Ko meienuk, up kurein omre 3 opok, ko ätäi awau siräiwon. Anut nukan ämänis meter äiewon siar keserwon.  
\v 5 Ko siräimara, Pita amukup pewon. Kesermara, kon tamareäwon roat 12 orip amiakap pewon.  
\v 6 Keseria, kiro roasiret sosop akan woiaka ko mesin epar moin amiakap penuk, aparin, akan namba 500 itimorwon. Kiro roasiret akan amiakas ko aparin karauk rusapai rai, karauk meiein.  
\v 7 Keseria, ko Jems amukup penuk, aparwon. Kesermara, kon ämän oi ariai roat erekapu amiakap penuk, aparin.  
\v 8 Roasiret akan woiaka epar moin erekapu apari kurena, is ran amiap rusapai penuk, aparmin. Is karauk ämän oi ariai roat pein senek kiro apu pakas päu wa.   
\p
\v 9 Anut nukan ämän oi ariai roat kamuk is enim jou näwäu wa. Anut nukan roasiret akas is ko Jisas nukan ämän oi ariäu ro rai äiäu wa, owon, isas meter roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin aru mareaimin.  
\v 10 Utianik, Anut nukas kon wou näu oripas is sareirianik, is kon ämän oi ariaun sare murowon. Anut nukas is erar sareirau wa, is sarau sakau senes mianik, karauk Jisas nukan ämän oi ariai roat erekapu itimware raim. Utianik, isan sakaus kiro sarau mau wa, Anut nukasar kon wou näu oripas is sakau ironuk, kiro sarau mururam.  
\v 11 Anut nukan ämän isas maroram ra, karauk akas marorai ra, ik kiro Anut nukan ämän karar mareäum. Ak roianik, woiaka epar miäi.   
\s1 Ik erekapu meieanik, ätäi siräiäm.  
\p
\v 12 Ik Krais ko meiemara, ätäi siräiwon ämän awarota, roiäi. Keseria, ak kamuk karauk roat akas owon “Roasiret meiäi ak ätäi wa siräiäiei” rai äiäi?  
\v 13 Roasiret meiäi ätäi wa siräiäiei ämän epar warnuk rai, kiro Anut nukas Krais ätäi siräi murau wa.  
\v 14 Anut nukas epar Krais siräi murau warnuk rai, Anut nukan ämän eposek mesin aware ariram kiro onoktapau wäpik, ak ko mesin woiaka epar moin ran onoktapau wäpik.  
\v 15 Kiro ämän ko siräiwon mesin awareäum epar warnuk rai, karauk roasiret akas ik Anut mesin sät ämän miäum rai äiäun itok, owon, ik Anut nukas Krais meienuk, ätäi siräi muruwon rai awareäum. Utianik, roasiret meiein ätäi siräiäu senek warnuk rai, kiro epar Anut nukas Krais siräi murau wa.  
\v 16 Anut nukas roat meiäi ätäi wa siräi mareäu, kiro ämän epar rai, Anut nukas Krais ätäi siräi murau wa.  
\v 17 Anut nukas Krais siräi murau wa maro, akan woiaka Krais mesin epar moin kiro erar mowoi, ak akan onok aru opokar rawoi.  
\v 18 Keserianik, kiro roasiret akan woiaka Krais mesin epar mianik, meiein ak wasarein. Anut nukas ak imwarau wa.  
\v 19 Ik Krais mesin woiok epar mianik, kos ik opok onok eposek mukaun kame raum. Utianik, kiro onok eposek ik opok keseraun okoro omnokou opok karar kame rawam, karauk roasiret akas ik apaikianik, äiäiei “Wopurut! Kiro roasiret ak erar sarau sosop mianik, meiäiei.”   
\p
\v 20 Utianik, kiro ämän epar senes. Anut nukas Krais ätäi siräi mowon, ko awau woian o senek amke siräiwon, okon, ik äpu roasiret meiein erekapu siräi marai.  
\v 21 Kar ros meiäun onok amop mowon, keseriar kar ros ätäi siräiäun apu sarewon.  
\v 22 Roasiret ak Adam pakas pein, okon, ak ko senek meiäiei. Kiro onok senek, roasiret ak Krais pak pasar rai ak ko senek ätäi awau siräiäiei.  
\v 23 Utianik, ak karar karar akan siräiaun ses opokar siräiäiei. Amke Krais awau woian o senek siräiewon. Tawa, ko ätäi kounuk, kon roasiret nais siräiäiei.  
\v 24 Keserna, omnokou wasaräun omre kowai, Krais nukas kamwareäin roat näunäu pak roat enmaka orip pak roat sakau orip pak akan sakau erekapu aru marai. Kesermara, kos osap erekapu kamwaraun kon momok, Anut nukan ipokup murai.  
\v 25 Rusapai Krais nukas okoro omnokou kame rawai pote, Anut nukas kon iwäi jaukut erekapu itimwareanik, kon isou inkaruru murai.  
\v 26 Kon iwäi jaunakat erekapu aru sareanik, meiena, kos meiäun sakau nais itimorai.  
\v 27 Owon, Anut nukan ämänis keser äieu, “Anut nukas osap erekapu kon isou inkaruru mowon.” \rq Buk Song 8:6\rq*  
\p Kiro amop senes. Anut nukasar osap erekapu Krais nukan isou inkaruru mowon. Keseria, ik epar äpu, Anut nukasar ko Krais nukan isou inkaruru rawau wa.  
\v 28 Kiro osap erekapu Krais nukas kamäun kon isou inkaruru monuk, Krais nukasar nuka Anut nukan inkaruru rawai. Amke Anut nukas osap erekapu kon mokoin isou inkaruru mowon. Utianik, tawa ätäi mokoi nukasar momokun inkaruru raunuk, Anut nukas kiro osap erekapu kamäi.   
\p
\v 29 Ak rusapai kiro onok mesin ronkatewe. Karauk roat jaunakat meiena, akan jaunakat meiein sarwaraun akan enmaka atea, Krais nukan enip pakas an joiäi. Karauk roat akas Anut nukas roat meiäi ätäi awau wa siräi marai äiäi. Akan ämän eparnuk rai, kiro roat ak jaunakat meiein mesin an joiäi ak owon keseriäi?  
\v 30 Utianik, is rusapai, ik mesin awarom. Meiein roat ätäi wa siräiäiei maro, ik owon orip orip Anut nukan ämän maraun usu oi ariäum?  
\v 31 O jaiat, is ak epar senes awarom, is omre orip orip karauk roat akas is iworona, meiäm ra, wa ra, ronkateanik, sarau moram. Ak erekapu iken Näwäu, Jisas Krais pak pasar rai mesin isan woi ereru, okon, is kiro ämän ak opok ämäi mau senek wa.  
\v 32 Utianik, isan ronkat kiro, okoro omnokou pakan osap mesin woias meieäim maro, is okoro Efesas menan roat ak kurukan opur sei senek pak weräianik, owo osap owam? Rowe, roasiret meiäi ätäi wa siräiäiei maro, ik äiäu,  
\p “Ik rusapai nepipirmoi, o an pak jau, owon, ik ariwa meiäm.” \rq Aisaia 22:13\rq*   
\p
\v 33 Ak karauk roat inikwarona, wa sätwarau. Ak onok aru miäi roat pak tämuräiena, kiro roat akas akan onok eposek aru maraiei.  
\v 34 Ak akan onok eposek meter miäin ätäi ronkateinai, onok aru utowe. Is akan oioraka naun okoro ämän awarom, owon, akan karauk roasiret ak Anut äpu wa.   
\s1 Iken enmoksau ätäi awau siräiäiei.  
\p
\v 35 Utianik, karauk roat akas keser totwaraiei, “Roat meiäiei, Anut nukas ätäi owose siräi marai? Akan enmaksau owo senek saräiei?”  
\v 36 Kiro ronkat wäpik roat akan ämän! Ak äpu, ak o uku weäi, kiro o uku omnokou uru wa nokoutirinuk rai, tu awau wa päi.  
\v 37 Kiro owo o uku weäi kon näu orip wa weäi. Ak o uku karar weäi. Ak atum uku ra, saki uku ra weanik, ak akan uku karar weäi.  
\v 38 Utianik, Anut nukasar akan näu atap atap sare mariäu. Kos uku atap atap kon näu atap atap ariäu.  
\v 39 Enmaksau erekapu karar wa. Roat akan enmaksau atap, opur akan enmaksau atap, ai akan enmaksau atap, was akan enmaksau atap.  
\v 40 Omar oikan osap akan enmaksau atap, omnokou pakan osap ran akan enmaksau atap. Utianik, omar oikan osap akan mer atap, omnokou pakan osap akan mer atap.  
\v 41 San kon merek atap, keir kon merek atap, pai raut karar karar akan merek nais atap atap.   
\p
\v 42 Kiro senek, tawa, roasiret meiein ätäi siräiäiei, kiro o uku senek. Enmaksau up kureäi kiro nokoutirianik, poomreäu, enmaksau siräiäu atap kiro nokoutirianik, poomreäu senek wa.  
\v 43 Enmaksau up kureäi, kiro ukun orip sakau wäpik, enmaksau ätäi siräiäu kiro eposek sakau orip.  
\v 44 Kiro enmaksau up kureäi kiro omnokou pakan, kiro enmaksau siräiäu kiro omar oik rawai.  
\p Omnokou pakan enipsau raunuk raroi, omar oikan enipsau nais raiäu.  
\v 45 Anut nukan ämän meter jer we moin, keser äiewon, “Anut amke kar ro Adam ate monuk, kiro ro ko okoro omnokou opok rawaun sarewon.” \rq Stat 2:7\rq*  
\p Utianik rusapaian Adam kiro atap senes kos omar oik awau orip orip rawaun sakau ikowon.  
\v 46 Anut nukas koteteip omar oikan enmoksau ikau wa, amke omnokou pakan enmoksau ikowon. Tawa ik omar oikan enmoksau ikai.  
\v 47 Amkewan ro Adam ko okoro omnokou pakan pewon. Anut nukas omnokou oianik, ate mowon. Rusapaian ro ätäi sirawon ko omar oikan enipsau orip.  
\v 48 Okoro omnokou pakan roasiret, ak kiro omnokou ate mowon ro senek. Utianik, omar oikan roasiret ak kiro omar oikan ro senek saräiei.  
\v 49 Ik rusapai kiro omnokou pakan ro senek raum, keseriar tawa ik omar oikan ro rau senek rawam.   
\p
\v 50 O jaiat, is ak epar senes awaron, okoro omnokou pakan roasiret ak omnokou pakan enmaksau orip ak Anut nukan kameäu mena omar oik toneanik, kiro pakan osap eposek wa owai, wa senes wa. Osap poomreäwos, osap wa poomreäu wa owai.  
\v 51 Ak rowe, is ak kar ämäiwan ämän eposek awaraurim. Ik erekapu wa meiäm, utianik, iken enmoksau ätäi atap pirirai.  
\v 52 Kiro amiok sipakariäum senek kurte keseram. Tawa Anut nukan sarau eitekus pupu ruris rau urunuk, kiro onok keserai. Pupu urunuk, roumana, meiein roat ätäi siräiäiei, ätäi wa aru maiei, ak erekapu atap etäiäiei.  
\v 53 Kiro enmaksau poomreäi etäimana, eposek orip orip rawaiei. Kiro enmaksau meiein etäimana, awau orip orip rawaiei.  
\v 54 Kiro onok kesernuk, epar senes kiro ämän Anut nukan buk opok rau epar peu. Kiro keser äiewon, “Meiäun sakau Anut nukas erekapu aru murianik, itimorwon.” \rq Aisaia 25:8\rq*   
\p
\v 55 “Meiäun onok kon sakus inok itimoriäu? Meiäun onok kon sakaus inok tätäi nuriäu?” \rq Hosea 13:14\rq*  
\p Kos kar ro itimorau senek wa. Rusa kon sakau erekapu manowon.  
\v 56 Meiäun onok kon sakaus kiro roasiret onok aru miäi tätäi ariäu. Onok aru kon sakau kiro sintore ämän pakan oiäu.  
\v 57 Utianik, ik Anut ‘pere’ aurmoi, kon enip jou murau, owon, Anut nukas iken Näwäu, Jisas Krais äsimornuk, kos ik sakau ikonuk, ik kiro marai itimoriäum.   
\p
\v 58 O jaiat, is ak mesin woias meieäim. Keseria, ak sakau tai rawe. Ak kar osap inikerna, ak onok aru opok wa rewarai. Ak orip orip Näwäu nukan sarau mowe. Owon, ak äpu ak Näwäu pak pasar rauna, akan sarau miäi kiro wa wasaräi.   
\c 16  
\s1 Pol nukas aiauk karauk jaunakat araun rai awarowon.  
\p
\v 1 Is rusapai kiro aiauk akas turur mona, Anut nukan roasiret Jerusalem mena rai araun awaraurim. Is meter Galesia provins pakan roasiret akan woiaka epar moin kiro onok ätär maromin senek ak nais kiro onokur tainorwe.  
\v 2 Ak erekapu akan sarau pakas aiauk oiäi. Keserna, tup näu opok ak karar karar akan aiauk owo senek oin inäinai, karauk akan owa mowe. Keserna, is koita, ak aiauk tururaun sarau wa maiei.  
\v 3 Akasar karauk roat kiro aiauk turur moin Jerusalem näu mena oi potaun sare marowe. Is ak siarakap koita, is kar pas Jerusalem roasiret akas kiro roat äpu maraun jer we mareanik, aroita, oi potaiei.  
\v 4 Utianik, isan ronkat is ak pak potaun sarau orip raroi, is ak pak erek potam.   
\s1 Pol nukan ronkat  
\p
\v 5 Is Masedonia provins potam. Is kiro pakas potoita, ak rawa kowam.  
\v 6 Is ak pak pote omre rumukur rawam. Is äpu wa, is roros ses opok ak pak rawam ra, wa ra. Keserita, is ak utware manaurita, isan manaun ses opok, ak is sareiraiei.  
\v 7 Is ak pak omre katu rawau utom. Anut Näwäu nukan ronkat, is kiro opok omre rumukur rawaun aironuk, is ak pak omre rumukur rawam. Warnuk, wa.  
\v 8 Utianik, is Efesas mena raita, Pentikos omre päi.  
\v 9 Owon, Anut nukas okoro Efesas menan roasiret sarwaraun apu im tuewon. Is roasiret akan woiaka epar maun sakau näwäu irowon. Utianik, karauk roat akas is pak iwäi morai.   
\p
\v 10 Timoti ko ak rawa potonuk, akas ko ‘pere’ aurianik, imäi jekur kamewe. Ak kiro onok keserna, ko wa iminäi, owon, ko is Näwäu nukan sarau miäim senek kos nais mora.  
\v 11 Keseria, akas kar ro inikerna, kos Timoti ko ro tenemai rai, mekesuk wa nurai. Ak ko ätäi manaun omre opok jekur isanarwe. Ko ätäi is rawa kowaurnuk, ak ko isanarna, ko wou päurar orip kowai, owon, is ko pak karauk jaunokot pak erek kowaun kamware raim.   
\p
\v 12 Rusapai is iken jaunok, Apolos mesin awaraurim. Is ko karauk jaunokot pak ak koi apwaraun sakau auriäimin, utianik, ko rusapai ak koi apwaraun wou ererau wa. Tawa ak koi apwaraun apu raunuk, ko epar kowai.   
\p
\v 13 O jaiat, ak jekur aparwe. Akan woiaka epar moin sakau atowe. Ak wa iminäu, sakau tai rawe.  
\v 14 Akan jaunakat mesin orip orip woiakas meienai, sarwarowe.   
\p
\v 15 O jaiat, ak Stefanas kon tupsiu pak äpu. Akaia provins opok kiro tupsiu akteteip woiaka epar moin. Ak Anut nukan roasiret sarwaraun karar sarau sakau miäi.  
\v 16 Ak kiro onok keseriäi roat akan ämän jekur tainoraun rai sakau awarom. Ak kiro roat senek pak karauk roasiret ak pak sarau miäi akan inkaruru rawe.   
\p
\v 17 Stefanas, Fortunatus, Akaikus akas is koi apairona, isan woi ereru, owon, is äpu ak erekapu is koi apairau senek itok wa. Akas akan omoi oumoi, is koi apairoin.  
\v 18 Ak is sareiroin, okon, isan woi näu sareäu, meter akas ak sarwarna, akan woiaka nais näu sarein. Ak äpu, kesek roat ak enmak orip, okon, akan ämän tainorwe.   
\s1 Pataraun ämän  
\p
\v 19 Esia provins pakan roasiret akan woiaka epar moin akas ak ‘pere’ awaroi. Akwira, Prisila ori pak roasiret akan woiaka epar moin akas awan owa tururia, akas Näwäu nukan enip pakas ak ‘pere’ awaroi.  
\v 20 Iken jaunokot is pak rai akas ran erekapu ak ‘pere’ awaroi. Ak aka aka woiakas meiäun ätär maraun ipiak atotowe.   
\p
\v 21 Is Pol, is okoro ‘pere’ ämän isan ipiasar jer we marom.   
\p
\v 22 Utianik, inok roasir ko Näwäu mesin wous meiäu wa, is Anut aurta, kos kiro roasir aru muraura.  
\p Is äiem, “Näwäu, na koi!”   
\p
\v 23 Iken Näwäu, Jisas nukas kon wou näu oripas ak sarwareanik, ak pak rawai.  
\v 24 Ak erekapu Jisas Krais pak pasar rai, okon, is ak erekapu mesin woias meieäim. Epar.