\id ROM  
\h Odömänoidi 
\toc1 Odömänoidi ïnänite Pabodo nänö cadota ante yewæ̈mongainta 
\toc2 Odömänoidi 
\toc3 Odömänoidi 
\mt1 Odömänoidi 
\mt2 ïnänite Pabodo nänö cadota ante yewæ̈mongainta 
\c 1  
\s1 Waa quëwencæmïnimpa, ante 
\p  
\v 1 Itota Codito ingante në cædömo inte botö Pabodobo ïnömo inte ïï cadota ante në yewæ̈mömo ïmopa. Wængonguï botö ïmote apænte æ̈ninque ïïmaïnö ante aa pegacäimpa. Bitö Pabodobi gote botö pönö cædö ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante angacäimpa. 
\p  
\v 2 Mänïnö, Wængonguï æbänö pönö cæquingä, ante watapæ̈ apæ̈nedinque tömengä beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wëënëñedë pönï näni tæiyæ̈ waëmö yewæ̈mongaïnö ante botö mänïnö ante në apæ̈nebo ïmopa.  
\v 3 Mänïnö waa pönï nänö cæquïnö ante ïinque cæcæte ante cædinque Wængonguï tömengä Wengä ingante da pönongä pongacäimpa. Tömengä ïñömö waocä onguïñængä nänö baquinque Awënë Dabii wodi Pæ̈ingä inte ëñagacäimpa.  
\v 4 Adocä Itota ïñömö botö Wengä ïnongä ingampa, ante tömänäni edonque acædänimpa, ante odömoncæte ante cædinque Wængonguï tæ̈ï pïñæ̈nongä inte ïïmaï cægacäimpa. Ïingä Itota Codito mönö Awënë ïñömö Tæiyæ̈ Waëmö ëwocacä inte do wæ̈ningä ïñongante Mæmpo Wængonguï wæætë nanguï angä ate ñäni ömæ̈mongacäimpa. 
\p  
\v 5 Ayæ̈ adocä tönö godongämæ̈ cædinque tömengä ëmöwo beyæ̈ mönitö ïmönite Wængonguï pönö waadete cægacäimpa. Ayæ̈, Mïnitö wabæca wabæca gote apæ̈nemïni ëñëninque tömämæ quëwënäni Itota Codito ëmöwo ante wede pönëninque në ëñente cæte quëwënäni bacædänimpa, ante cædinque Wængonguï adobaï Itota önompo inte mönitö ïmönite da godongä gotamönipa.  
\v 6 Ïninque tömämæ quëwënäni ïnänite Itota Codito, Botö gämæ̈nö pöedäni, ante aa pedinque mïnitö ïmïnite adobaï aa pecampa.  
\v 7 Mïnitö botö quïmïni badinque botö ayömö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwëmïni bacæmïnimpa, ante Wængonguï cægacäimpa. Ïninque mïnitö Odömä ïñömö quëwëninque Wængonguï quïmïni ïñömïnite botö, Acæmïnimpa, ante ïïmaï ante yewæ̈mömopa. Mönö Mæmpo Wængonguï tönö Awënë Itota Codito waadete pönö cæyönate mïnitö wæætë gänë pönente bacæmïnimpa, äninque yewæ̈mömopa. 
\s1 Odömä ïñömö ëñacæ pöïnëmopa, ante 
\p  
\v 8 Mïnitö æbänö wede pönëmïnii, ante tömämæ quëwënäni tededäni ëñënänipa. Ïninque botö ïñömö Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nebopa. Wængonguï bitö adobique pönö cæbi ate odömänoidi wede pönënänipa, ante apæ̈nebopa.  
\v 9 Wængonguï Wengä ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque botö Wængonguï ingante në cædömo inte tömengä nänö änö ante ædæmö ëwocadinque apæ̈nebo ëñënänipa. Botö mänömaï cæbopa, ante në adingä inte Wængonguï ïñömö edæ, Odömänoidi beyæ̈ ante Pabodo botö ïmote woyowotæ̈ incæ itædë incæ apæ̈necampa, ante në ëñengä ingampa.  
\v 10 Edæ, Wængonguï, bitö Ao ämi ate botö ñöwo odömänoidi weca ëñacæ gobaïmopa, ante Wængonguï ingante mïnitö beyæ̈ ante botö cöwë apæ̈nebopa.  
\v 11 Wængonguï Önöwoca beyæ̈ apæ̈nebo ëñëninque mïnitö tæ̈ï pïñænte ëwocacæmïnimpa, ante cæcæte ante botö mïnitö weca ëñacæboimpa, ante wæbopa.  
\v 12 Edæ mïnitö botö wede pönënö beyæ̈ wampo pönente bayömïni botö wæætë, Mïnitö wede pönëmïnipa, ante adinque adobaï wampo pönëmo ïninque mönö pönencabo godongämæ̈ wampo pönëninque godömenque tæ̈ï pïñænte entawengæ̈impa, ante pönëninque botö mïnitö ïmïnite aïnente wæbopa. 
\p  
\v 13 Botö wabæca quëwënäni weca gote apæ̈nebo ëñëninque pancadäniya wede pönënäni badänitapa. Ïninque, Botö mïnitö weca gote apæ̈neyömo wadäni pancadäniya adobaï wede pönencædänimpa, ante cædinque botö æpogamë incæ poncæ cæyömo edæ wææ cæte intapa. Ïninque botö, Tæmpo poncæ cætabopa, ante yewæ̈mömo ate ëñencæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa.  
\v 14 Edæ guidiegoidi incæ wadäni incæ, ocai encadäni incæ ocai ömæcadäni incæ ædänimë ïñönänite botö debe inte baï edæ tömänäni ïnänite odömonte apæ̈nequënëmo ïnömo ïmopa.  
\v 15 Mänömaï beyæ̈ mïnitö Odömä ïñömö quëwëmïni ïñömïnite botö mïnitö ïmïnite adobaï mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈necæte ante nanguï cæïnente wæbopa. 
\s1 Mönö tæ̈ï pïñænte ëwocadö Codito beyænque impa, ante 
\p  
\v 16 Mönitö oodeomöni ïñömönite täno apæ̈nedinque Wængonguï ïñömö mïnitö oodeoidi ïnämaï ïñömïnite ayæ̈ adobaï apæ̈nedinque, Mïnitö wede pönëmïni adinque Codito waa pönï pönö ængä beyænque quëwencæmïnimpa, ante tæ̈ï pïñænte cægacäimpa. Ïninque mänïnö Codito ingantedö ante botö ïñömö watapæ̈ apæ̈nedinque, Wængonguï tæ̈ï pïñænte nänö cægaïnö impa, ante pönente wædinque edæ guïñënedämaï inte do apæ̈nebopa.  
\v 17 Mönö wede pönëmö ïñömonte Wængonguï mänïne ante odömonte watapæ̈ apæ̈necä beyænque mönö nö cæte quëwëmö bagamöimpa. Mänïne beyænque godömenque wede pönente badinque mönö wede pönënö beyænque quëwëmompa. Ïninque docä ïñömö Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në nö cæte quëwënongä incæ tömengä nänö wede pönënö beyænque quëwencæcäimpa,” ante nänö yewæ̈mongaïnö baï edæ do batimpa. 
\s1 Mönö waocabo wentamö mongænte wæmompa, ante 
\p  
\v 18 Në wïwa cædäni guiquënë wïwa näni cædö beyænque wadäni edæ Wængonguï nö pönï nänö apæ̈negaïnö ante ædö cæte ëñenguïnänii. Ïninque Wængonguï ingante në wïwa cædäni näni ëñënämaï ïnïnö ante godö pïïninque tömengä öönædë ongöninque wïwa näni cædïnö beyænque do pangä wædäni edonque amompa.  
\v 19 Wængonguï, Botö æbodö ïmoo, ante tömämïni edonque pönï ëñencæmïnimpa, ante cædinque tömämö ïmonte odömöninque tömënäni ïnänite adobaï edonque pönï odömongä wægadänimpa.  
\v 20 Wëënëñedë pönï në quëwengaïnäni tönö ñöwo ganca quëwëmö adobaï, Wængonguï mönö në adämaï ïnongä inte æbänö quëwengää, ante ëñencæte ante wægaïmö ïnömö inte mönö tömengä nänö badongaincooque adinque edæ edonque pönï acæ̈impa. Edæ, Tömengä ñimpo cædämaï inte cöwë në tæ̈ï pïñæ̈nongä ingampa, ante ayæ̈, Në Wængonguï ïnongä ingampa, ante wædinque mönö waocabo edonque aquënëmö ïmompa. Ïñæmpa ëñënämaï intabopa, ante ædö cæte anguïï. 
\p  
\v 21 Wængonguï ingante do ate baï ingaïnäni incæte waodäni tömengä ingante edæ, Bitö Wængonguï ñäö ëmönömi ïmipa, ante edæ änämaï ïnönänimpa. Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedämaï ïnönänimpa. Mänömaï ocai ömæcadäni baï mïmö ömædënäni baï badinque tömënäni wentamö entawënäni bagadänimpa.  
\v 22 Ocai encamöni ïmönipa, ante änäni incæte tömënäni wæætë mänömaï cædinque ocai ömæcadäni bagadänimpa.  
\v 23 Edæ Wængonguï wæ̈nämaï në Quëwengaingä ïñongante tömënäni wæætë godö Baa angadänimpa. Tömengä nänö ñäö ëmönö ante pïinte cædinque tömënäni wæætë waomö në wæ̈wocamö mönö ëmönö baï badöninque, öömä ëñadäni näni ëmönö baï badöninque, ocaguï ëñadäni näni ëmönö baï badöninque, ocaguï ömaadäni näni ëmönö baï badöninque tömënäni, Mönitö wængonguï ingampa, ante cædönänimpa. 
\p  
\v 24 Mänömaï cædäni ate wædinque Wængonguï, Mïnitö mïni cæïnente wædö ante ee abo cæcæmïnimpa, ante da godongä wadæ godinque tömënäni baonga näni ñömæ̈ï mongænte quëwenguinque cædönänimpa. Ïninque näna gæncaya näna gæncaya näni monguënënö ante Baa ante guïñëñadämaï inte cædinque wacä ingä wacä ingä godö wïwa cædönänimpa.  
\v 25 Wængonguï näwangä pönï nänö apæ̈negaïnö ante tömënäni Baa äninque mä pönëninque näni babæ apæ̈negaïnonque ante Ao änönänimpa. Mänömaï cædönäni inte tömënäni wæætë Wængonguï nänö në badongaincoo weca ædæ wææ̈ninque, Mönitö wængonguï impa, ante cædinque në Badongaingä ingante edæ ëmö cæte wadæ gogadänimpa. Incæte tömengä në Badongaingä ïñongante mönö waocabo inguipoga mönö quëwëñedë ayæ̈ ate mïinguipo bayonte wantæpiyæ̈ mönö quëwëñedë Wængonguï ingante, Bitö tömëmi toquinque pönö waa cæbi æ̈mönipa, ante mönö apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa, ante Amëë, ämopa. 
\p  
\v 26 Mänömaï cæyönänite Wængonguï, Mïnitö guïñëñadämaï mïni toïnente wædonque gobäewedäni, ante da godongä gogadänimpa. Ïninque onquiyæ̈näni incæ, Në onquiyæ̈mo ïnömo inte botö onguïñængä tönö monguënëmo ïmopa, ante änämaï ïnäni inte godö wacä onquiyængä tönö towente möwënönänimpa.  
\v 27 Ayæ̈ onguïñæ̈näni incæ adobaï cædinque, Botö onguïñæ̈mo ïnömo inte onquiyængä tönö monguënëmo ïmopa, änämaï ïnäni inte godö wacä onguïñængä tönö möïnente gonga bæco baï toïnente wædäni bagadänimpa. Ïninque cöwë näni waa quëwenguënënö ante Baa äninque näni onguïñæncabo ïnönäni inte wïwa cædönänimpa. Mänömaï cæyönänite Wængonguï eyepæ̈ pönï godö pangä wædinque tömënäni wïwa näni cædö beyænque nämä baonga caate wæwengadänimpa. 
\p  
\v 28 Wængonguï ingante mönö pönente ëñengæ̈impa, ante tömënäni, Önonquedö ante impa, ante tedeyönänite Wængonguï wæætë, Ocaidë wentamö encadömïni inte edæ waomïni mïni wïï cæquënënö incæ ee abo cæbäewedäni, ante da godongä gogadänimpa. 
\p  
\v 29 Tömënäni ïñömö nö cæquïnämaï ïnäni inte do wïwa cædänique badinque ïïmaï cædänipa. Wacä ingä godö towëninque tömënäni wadäni ïnänite në wënæ wënæ cædänique ïnänipa. Mäincoo ante æ̈ïnente wæwënäni inte tömënäni, Wacä gomonga ængä ingante godö pïinte adänipa. Ayæ̈ edæ, Mönö godö wæ̈nongæ̈impa, ante cædinque do cædänipa. Guëadö guëa pïinte cædänipa. Wacä oda cæcæcäimpa, ante ancaa cædinque tömënäni godö babæ cædänipa. Ayæ̈ në wïwa pönëwënäni inte tömënäni, Wadäni wæcædänimpa, ante godö pïinte cædänipa. Godö wæntaa godö wæntaa tedewënäni ïnänipa.  
\v 30 Ayæ̈ wadäni ïnänite pïïninque ïïnäni ïñömö godö babæ ante tedewënäni ïnänipa. Wængonguï ingante pïinte cædäni ïnänipa. Ayæ̈, Tömëmoque waëmö ïmopa, ante nämä ængö cæte baï cædinque wadäni ïnänite wææntodonte baï äninque, Önonquedö cæcantedö abii, ante godö pïinte todäni ïnänipa. Edæ, Æbänö godömenque wënæ wënæ cæte toquïmoo, ante edæ pönëë cöninque edæ nanguï cædänipa. Mæmpocä tönö badä, Cæedäni, äñönate tömënäni ëñënämaï cædänipa.  
\v 31 Mïmö ömædënäni inte tömënäni ocai ömæcadäni bagadänimpa. Cæcæboimpa, äninque edæ ïinque cædämaï ïnönänimpa. Wacä caate wæcä adinque godö waadedämaï ïnönäni inte tömënäni edæ godömenque pïïnäni inte cædönänimpa. 
\p  
\v 32 Mänömaï cædäni ïñömö näni wænguinque cædänipa, ante Wængonguï nö pönï nänö angaïnö ante tömënäni önömoncaque në ëñënäni inte tömënäni näni wënæ wënæ cæïnënonque ante cædänipa. Ayæ̈ tömënäni wïwa näni cædö baï wadäni adobaï cædäni adinque tömënäni, Waa cæmïnipa, äninque në cædäni ïnänite waa adänipa. 
\c 2  
\s1 Nöingä ante Wængonguï apænte angampa, ante 
\p  
\v 1 Tömënäni mänömaï cædänipa. Incæte bitö adobaï wïwa cædömi inte tömëmi pante wæquinque tömënäni ïnänite apænte ämipa. Ïninque bitö wacä ingante, Bitö pante wæquinque wïwa cæbipa, ante apænte ämi inte bitö ïñæmpa adobaï wïwa cædömi inte edæ æbänö cæte nämä ante wææ anguïmii.  
\v 2 Wïwa cædäni ïnänite apænte äninque Wængonguï cöwë nöingä ante apænte angampa, ante edæ do ëñëmompa.  
\v 3 Ïninque waobi önömique ïnömi inte bitö ïñæmpa tömënäni ïnänite apænte ämi incæte tömënäni näni cædö baï adobaï cædömi inte edæ, Wængonguï botö ïmote pänämaï inte ata cæpocæcäimpa, ante pönëmitawo.  
\v 4 Bitö wïwa cæbi inte Ca ca wæquënëmi ïñömite Wængonguï wæætë ee pänämaï inte nanguï waadete pönö cæyongante bitö wæætë edæ pïïninque Baa ämitawo. Ïñæmpa tömengä, Bitö, Æ̈mæ̈wo wënæ wënæ cætabopa, ante wædinque botö gämæ̈nö poncæbiimpa, ante Wængonguï pönö waadete cæcampa, ante pönëmiyaa. 
\p  
\v 5 Incæte bitö mïmö ömædëmi inte ancaa Baa äninque edæ wënæ wënæ bitö cædö ante ñimpo cædämaï ïñömite Wængonguï nänö ænguï baquïönæ ïinque bayonte tömengä ænguï pönï badinque godömenque pangä wæcæbiimpa. Tömengä æbänö nö apænte angää, ante mänïñedë ate edæ edonque acæ̈impa.  
\v 6 Edæ, Tömämö mönö cægaï ganca ante Wængonguï eyepæ̈ pönï pædæ pönongä æncæmöimpa, ante dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï edæ ïinque bacæ̈impa. 
\p  
\v 7 Ïninque, Mönö ñäö baï entawengæ̈impa, ante cædinque ayæ̈, Wængonguï mönö ïmonte waa adinque pönö cæcä ate mönö wæ̈wocadämaï ëwocacæ̈impa, ante cædinque mönö wæntædämaï inte ee waa cæte quëwëmö ïninque Wængonguï pönö cæcä ate mönö cöwë wæ̈nämaï quëwëmaïmompa.  
\v 8 Wæætë, Wængonguï näwangä nänö apæ̈nedö ante Baa äninque, Tömëmo beyænque quëwencæboimpa, ante në änäni ïnänite ayæ̈ wadäni wïwa näni cæquïnonque ante në tee empote godäni ïnänite Wængonguï ænguï badinque godö pïinte cæcæcäimpa.  
\v 9 Edæ mönö waocabo wënæ wënæ cæmö adinque Wængonguï oodeomöni ïñömönite täno päninque oodeomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite adobaï päñongä në wënæ wënæ cæmö tömämö ïñömö edæ caate wæwencæmöimpa.  
\v 10 Wæætë waa cæmö adinque Wængonguï oodeomöni ïmönite täno pönö waadete cædinque oodeomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite adobaï pönö waadete cæyongä në waa cæmö wæætë gänë entawëninque ñäö apäite baï entawëñömonte edæ Wængonguï tömämö ïmonte waa acæcäimpa. 
\p  
\v 11 Edæ mönitö oodeomöni ïmöni incæ mïnitö oodeomïni ïnämaï ïmïni incæ Wængonguï tömämö ïmonte adoyömö pönï adinque wadö wadö ate pönente cædämaï ingampa.  
\v 12 Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante ömæmoncadäni inte wïwa cædäni ïninque tömengä nänö wææ angaïnö dæ ante baï mänïnäni wæncædänimpa. Wæætë Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante do ëñente ëmoncadïnäni incæte wïwa cædäni adinque Wængonguï mänïne ante ëñënämaï cædäni beyænque apænte äninque pangä wæcædänimpa.  
\v 13 Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante önömoncaque ëñënäni inte tömënäni näni önömoncaque ëñënö beyænque Wængonguï ayongä dicæ nö cædäni badäniyaa. 
\p Wæætë edæ mänïne ante ëñente cædäni ïnänite guiquënë Wængonguï pönö angä ate tömënäni ïñömö nö cædäni bacædänimpa.  
\v 14 Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ömæmoncadäni inte oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ pancadäniya tömënäni dodäni näni wææ angaïnonque ante Ao ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö baï edæ do cædänipa. Mänömaï ëñente baï cædinque tömënäni mïmö entawënäni inte mänïne ante ömæmoncadäni ïnäni incæte nämä näni wææ änonque ëñente cædänipa.  
\v 15 Edæ, Tömënäni dodäni näni wææ angaïnö ëñëninque waa cædäni inte tömënäni Wængonguï nänö wææ angaïnö baï do entawënänipa, ante edonque acæ̈impa. Mïmö entawënäni inte tömënäni näni caboque godongämæ̈ pönëninque wënæ wënæ näni cædönö ante näëmæ̈ apænte wææ änänipa. Ayæ̈ wæætë waa cædäni ate tömënäni näëmæ̈ apænte ñimpo cædänipa. 
\p  
\v 16 Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñengaïmo inte botö ïïmaï ante apæ̈nebopa. Wængonguï angä ëñente cædinque Itota Codito wæætë waomö mönö awëmö entawënö ante edonque pönï adinque apænte ancæcäimpa. Tömengä nänö apænte anguïönæ ïinque bayedë edæ mänïnö ante botö yewæ̈monte apæ̈nedö baï edæ ïinque bacæ̈impa. 
\s1 Möitee nänö wææ angainta adinque oodeoidi wïï ëñënäni 
\p  
\v 17 Bitö ïñömö edæ, Oodeobo ïnömo ïmopa, ante ämipa. Ayæ̈, Möitee wodi nänö wææ angainta në ëñëmo inte botö Wængonguï ayongante waa quëwëmo ïmopa, ante edæ nämä ængö cædinque ämipa.  
\v 18 Wængonguï æbänö angää, ante do ëñëmipa. Ayæ̈ tömengä nänö wææ angaïnö ante do ëñëmi inte bitö, Quïnö waa ï, ante do ëñëninque Ao ante æ̈mipa.  
\v 19 Bitö, Wadäni babetamö baï ëwocayönänite botö töö æ̈mænte mäobo godänipa. Wëmö ïñömö quëwente baï adämaï ïñönänite botö ïñömö, Acæmïnimpa, ante tica ënente baï odömonte apæ̈nebopa, ante edæ, Näwangä ämopa, ante bitö apæ̈nebitawo.  
\v 20 Ayæ̈ adobaï, Mönö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente beyænque mönö ëñenguënënö ante entawëninque mönö nö cæquënënö ante adobaï tömänö ante entawengæ̈impa, ante bitö pönëmitawo. Ayæ̈ mänömaïnö ante bitö pönënö beyæ̈ bitö, Në oda cædäni ïnänite botö në töingä odömömo ïmopa, ante pönëmitawo. Wëñæ̈näni baï wædænque ëñënäni ïñönänite botö në odömonte apæ̈nebo ïmopa, ante pönëmitawo. 
\p  
\v 21 Ïñæmpa mänömaï ïnömi inte bitö edæ dicæ nämä odömonte apæ̈nete ëñëmitawogaa. Wadäni ïnänite odömonte apæ̈nedinque, Awëmö æ̈nämaï ïedäni, ante odömonte apæ̈nedömi inte tömëmi awëmö æ̈mitawo.  
\v 22 Bitö wadäni ïnänite odömonte apæ̈nedinque, Nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïe, ante në wææ ämi inte bitö adobaï wacä tönö guëa mömitawoo. Ayæ̈, Wængonguï ingampa, ante näni badöinca ante në pïïmi inte bitö edæ tömënäni näni apæ̈neincönë go guiidinque edæ ö æ̈mitawoo.  
\v 23 Ïñæmpa bitö, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante botö ëñente cæbo ïmopa, ante tededinque nämä ængö cædömi inte edæ mänïne ante ëñënämaï cæbi adinque wadäni wæætë Wængonguï ingante waa adämaï ïnänipa töö.  
\v 24 Edæ, “Mïnitö cædïnö beyæ̈ oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ Wængonguï ëmöwo ante godö babæ ante wënæ wënæ änewënänipa,” ante tömengä beyæ̈ dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï do batimpa. 
\p  
\v 25 Edæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæbi ïninque bitö, Näwä oodeobo ïmopa, ante në ëö togæ̈ïmi badinque waa ïmaimpa. Wæætë edæ ëñënämaï cæbi ïninque oodeo ïnämaï ingä bagäacä ingä baï bitö ïñömö edæ do babaïmipa.  
\v 26 Oodeoidi ïnämaï ïnäni guiquënë bagäadäni ïnäni incæte tömënäni Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cædäni ïninque Wængonguï ayongä tömënäni do ëö togæ̈ïnäni baï ïnönäni inte oodeoidi baï ïnänipa.  
\v 27 Bitö ïñömö Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongainta mänïmi inte në ëö togæ̈ïmi ïmitawo. Bitö mänömaï ïmi incæte ëñënämaï cæbi ïñömi wacä wæætë bagäacä ïnongä inte ëñente cæcä ïninque tömengä ëñente nänö cædö beyænque Wængonguï wæætë bitö ïmite apænte äninque pancæcäimpa. 
\p  
\v 28 Ïñæmpa oodeo ëñagaingä inte baö beyænque oodeocä ingä incæte tömengä wïï mänömaï ingä beyænque näwä oodeocä ingampa. Adobaï në ëö togæ̈ingä ïñömö baonque nänö ëö togæ̈ïnö beyænque tömengä Wængonguï ayongä ædæmö ëö togæ̈ingä baï wïï ingampa.  
\v 29 Wængonguï Önöwoca ingante në ëwocacä guiquënë tömengä ïñömö edæ näwä oodeo baï badinque Wængonguï wëñængä ingampa. Edæ Möitee wodi nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante ëñente ëö togæ̈ninque waocä tömengä wentamö nänö entawënö dicæ wido cæquingää. Wængonguï Önöwoca guiquënë pönö wido cæcä beyænque waocä wæætë waëmö entawengampa. Mänömaï entawengä ingante wadäni waa adämaï ïnäni incæte Wængonguï wæætë, Bitö waa entawëmi abopa, äninque tömengä ingante waa apæ̈necampa. 
\c 3  
\p  
\v 1 Ïninque oodeocä ïñömö edæ, Oodeobo ïmopa, ante toquënengä ingantawo. Ayæ̈ adobaï, Botö ëö togæ̈ïmo ïmopa, ante toquënengä ingantawo.  
\v 2 Ao ämopa. Në oodeoidi ïnönäni inte tömënäni cöwë nanguï toquënënäni ïnänipa. Edæ Wængonguï apæ̈necä ëñengaïnäni inte edæ oodeoidi tömengä nänö apæ̈nedö ante në mangaïnäni inte në toquënënäni ïnänipa.  
\v 3 Mänömaï ï incæte pancadäniya ïñömö edæ wede pönënämaï ïnänipa. Ïninque mönö æbänö anguïï. Tömënäni näni pönënämaï ïnö beyænque Wængonguï tömënäni ïnänite dicæ ñimpo cædinque ædæmö aadämaï ingantawogaa.  
\v 4 Ædö cæte mänömaï inguïï. Mönö waocabo tömämö në babæ apæ̈nemö ïñömonte Wængonguï ïñömö nö pönï cæcä ingaïnö anguënë. Edæ tömengä beyæ̈ ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Wængonguï bitö æbänö apæ̈nebii, ante apænte ancæ cædäni incæte tömënäni, Wængonguï nö pönï ante apæ̈necampa, ante edonque acædänimpa. 
\q1 Bitö në tæ̈ï ëmömi inte edæ bitö ïmite në apænte ancæ cædäni ïnänite näëmæ̈ edæ wææntodonte baï cædinque edæ gänä cæcæbiimpa.” 
\m Ante näni yewæ̈mongaïnö baï edæ bacæ̈impa. 
\p  
\v 5 Waodäni mä pönëninque ïïmaï ante tedewënänipa. Mönitö wïwa cæyömönite Wængonguï nö cæcä adinque wadäni, Wængonguinque në nö cædongä ingampa, ante godömenque edonque acædänimpa. Ïninque wïwa cæyömönite Wængonguï quïnante pïinte pangää, ante tedewënänipa. Mänömaï tedewënäni adinque mönö wæætë æbänö anguënëmö ïmöö. Ïñæmpa waodänique näni änewënö baï dicæ anguënëmö ïmongaa.  
\v 6 Ædö cæte mänömaï änewenguïï. Mänïnö näni tedewënö näwangä ï baï inguipoga quëwëmö ïmonte Wængonguï apænte änämaï inguënengä. 
\p  
\v 7 Wadäni guiquënë ïïmaï ante tedewënänipa. Wængonguï cöwë näwangä ante apæ̈neyongante botö babæ apæ̈nebo adinque wadäni, Wængonguinque näwangä ante apæ̈necampa, ante tömengä ingante godömenque waa acædänimpa. Ïninque babæ botö apæ̈nedö beyænque Wængonguï godömenque ñäö apäite baï ëmongä ingampa. Ïninque, Bitö në wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante Wængonguï quïnante botö ïmote apænte angää, ante tedewënänipa.  
\v 8 Tömënäni, Wængonguï ingante godömenque waa acædänimpa, ante mönö godömenque wënæ wënæ cæcæ̈impa, ante tedewënänipa. Tömënäni näni tedewënö näwangä ï baï mönitö adobaï ante ancædömönimpa. Edæ, Tömënäni näni tedewënö baï edæ Pabodoidi adobaï ante apæ̈nedänipa, ante pancadäniya pönö wënæ wënæ ante babæ apæ̈nedänipa. Mänömaï ante në apæ̈newënäni ïnänite päninque Wængonguï nö cæte pangampa. 
\s1 Tömämö mönö pante wæquinque wentamö mongæ̈mompa 
\p  
\v 9 Ïninque æbänö ante anguïï. Mïnitö oodeoidi ïnämaï önömïnique ïñömïnite mönitö möni oodeocabo dicæ godömenque waa pönï ïmöniyaa. Ïñæmpa mönitö oodeomöni incæ mïnitö oodeomïni ïnämaï ïmïni incæ tömämö në wënæ wënæ cædömö ïmompa, ante do odömonte yewæ̈mömöni abaïmïnipa.  
\v 10 Edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ ante ämotamïni ante baï yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Në nö cædongä ïñömö edæ dæ angampa. 
\q1 Adocanque incæ edæ dæ angampa. 
\q1  
\v 11 Në ëñente pönengä ïñömö edæ dæ angampa. 
\q1 Wængonguï ingante ante në diqui diqui mïnongä ïñömö edæ dæ angampa. 
\q1  
\v 12 Tömänäni edæ oda cæte wapiticæ̈ godinque, 
\q1 näni waa cædämaï incaboque badänitapa. 
\q1 Në waa cædongä ïñömö edæ dæ angampa. 
\q1 Adocanque incæ edæ dæ angampa. 
\q1  
\v 13 Waodäni ïnänite wæ̈noncæte ante æ̈æ̈ æ̈nete baï ëmencadinque, 
\q1 tömänäni babæ ante enguënëwate tedewënänipa. 
\q1 Edæ tæntæ tömëmæ̈ ënete baï, Wæ̈nongæ̈impa, ante ënedänipa. 
\q1  
\v 14 Tömënäni pïinte näni tedewënö beyænque moncapæ̈ tï nä baï enguënëwadänipa. 
\q1  
\v 15 Tömënäni wæ̈nonguïwaque pogodo goquïwaque ëwadänipa. 
\q1  
\v 16 Tömënäni në godö wæ̈nönäni inte mäincoo wido cæte wodii godäni ate edæ mïï quëwënäni ponte adinque caate baï wæwënänipa. 
\q1  
\v 17 Në pïinte cædönäni inte tömënäni Wængonguï taadö tömengä gänë entawente nänö godönö ante adämaï inte cædänipa. 
\q1  
\v 18 Tömënäni, Wængonguï ingante mönö guïñente ëñengæ̈impa, ante pönënämaï ïnänipa.” 
\m Ante dodäni näni yewæ̈mongaïnö baï impa. 
\p  
\v 19 Æcänö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante në ëñente quëwenguënëna ïnaa tömengä beyænque ante wææ yewæ̈mongatimpa. Mänömaï ï beyæ̈, Botö eyepæ̈ cæbo ïmopa, ante mönö ædö cæte anguïï. Edæ guïñënete mönö pæ wëënecæ̈impa. Ayæ̈ inguipoga tömäo quëwëmö tömämö Wængonguï në apænte angä weca ongöninque edæ, Æbänö cætaboo, ante Wængonguï ingante mönö edonque apæ̈nequënëmö ïmompa. Mänömaïnö ante edæ do ëñëmompa.  
\v 20 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ædæmö ëñente cæbi beyæ̈ bitö botö ayömo në nö cæbi babipa, ante adocanque ingante edæ änämaï incæcäimpa. Wæætë mänïne nänö wææ angaïnö ëñente beyæ̈ mönö, Në wënæ wënæ cæmö ïmompa, ante edonque amompa. 
\s1 Mönö wede pönënö beyænque nö cæte quëwëmompa, ante 
\p  
\v 21 Wïï Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñëmïni beyæ̈ wæætë edæ Wængonguï incæ pönö badongä beyænque mönö tömengä ayongä nö cæmö bamompa, ante ñöwo pönï odömongatimpa. Dodäni Möitee wodi tönö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñömö, Ïincayæ̈ ate mänömaï bacæ̈impa, ante do yewæ̈mongadänimpa.  
\v 22 Wængonguï pönö badongä ate mönö në wede pönëmö ïñömö Itota Codito ingante mönö wede pönënö beyænque edæ tömämö tömengä ayongä nö cæmö bamompa. Edæ mönö adoyömö ingaïmö inte önömonque ïmompa.  
\v 23 Ïninque mönö tömämö wënæ wënæ cæmö inte Wængonguï nänö ñäö baï quëwëñömö guiicæte ante cædinque wïï eyepæ̈ cæmö inte wïï guiimompa.  
\v 24 Incæte Itota Codito ængä beyænque abæ tawænte gote baï quëwëmö ïñömonte Wængonguï önonque änämaï inte waadete pönö badongä ate mönö tömengä ayongä nö cæmö bamompa.  
\v 25 Wængonguï ïñömö Itota Codito ingante da pönöninque, Tömengä mïnitö wënæ wënæ cædö ante teëmente wængä beyænque botö wæætë piyæ̈në cædinque mïnitö ïmïnite pänämaï incæboimpa, ante cægacäimpa. Ïninque tömengä, Mänömaï pönö cæbo ate mïnitö, Itota wepæ̈ mönö beyæ̈ pe tæ̈ pe tæ̈ wææ̈nimpa, ante wede pönëninque wede mïni pönënö beyænque quëwencæmïnimpa, ante pönö cægacäimpa. 
\p Mänömaï cædinque Wængonguï wëënëñedë mönö waocabo mönö wënæ wënæ cægaïnö ante ee adinque në pänämaï ingaingä incæte edæ, Botö cöwë nöingä ante apænte änömo ïmopa, ante ëñencæmïnimpa, ante odömongacäimpa.  
\v 26 Ïninque, Wængonguï në nö cæcä ïnongä ingampa, ante mönö acæ̈impa. Ayæ̈ adobaï, Itota ingante në pönëmö ïñömonte Wængonguï në panguënengä ingä incæ mönö ïmonte ata cæpodinque pönö badongä ate mönö wæætë tömengä ayongä edæ në nö cæmö bamompa, ante mönö acæ̈impa. Ïninque tömengä mänömaï cædinque tömengä nö nänö cædö ante odömoncæte ante ñöwo cægacäimpa. 
\p  
\v 27 Ïninque mönö waocabo ïñömö nämä ængö cæte baï cædinque mönö, Nämä cædinque nö cæmö bamompa, ante ædö cæte anguïmöö. Ïñæmpa mänömaï äninque cædämaï ingæ̈impa. Quïnante nämä wïï ængö cæquïï, ante wæmïnitawo. Möitee wodi nänö wææ angaïnö ædæmö ëñente cæmö inte baï mönö, Tömëmö cætamompa, ancædömöimpa. Incæte ædæmö ëñente dicæ cæmongaa. Wæætë tömengä ingante wede mönö pönënö beyænque tömengä ayongä nö cædömö bamompa, ante adinque mönö, Tömëmö cætamompa, ante ædö cæte anguïï.  
\v 28 Ïñæmpa waocä Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcä incæ wïï tömengä nänö ëñente cædö beyæ̈ në nö cæcä bacampa. Wæætë wede nänö pönënö beyænque Wængonguï ayongä edæ në nö cæcä bacampa, ante do edæ apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa. 
\p  
\v 29 Oodeomöni ïñömönite Wængonguï mönitö Wængonguï ïnongä ingampa. Oodeomïni ïnämaï ïmïni guiquënë, Wïï mönitö Wængonguï ingampa, ante pönëmïnitawo. Ïñæmpa oodeomïni ïnämaï ïñömïnite adocä Wængonguï mïnitö Wængonguï ingampa.  
\v 30 Edæ adocanque Wængonguï ïnongä ingampa. Ïninque në ëö togæ̈ïmöni ïmöni möni wede pönënö beyænque tömengä pönö badongä ate tömengä ayongä edæ nö cæmöni bamönipa. Adobaï bagäamïni mïni wede pönënö beyænque Wængonguï adocanque ïnongä inte pönö badongä ate mïnitö adobaï tömengä ayongä nö cæmïni bamïnipa.  
\v 31 Mönö pönënö beyænque impa, ante apæ̈nedinque mönitö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante dicæ wëä godonte baï cæmöniyaa. Wïï mänömaï cæmönipa. Wæætë mänömaïnö ante apæ̈nedinque tömengä nänö wææ angaïnö ante Ao äninque mönitö, Ëñëedäni, ante odömonte apæ̈nemönipa. 
\c 4  
\s1 Abadäö wodi æbänö cægacäï, ante pönengæ̈impa 
\p  
\v 1 Mänïnö ante mönitö mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ïñömö æbänö ante ëñengacäï, ante mönö ñöwo pönente apæ̈necæ̈impa.  
\v 2 Abadäö wodi në ëñente cæcä ingaingä incæte tömengä nänö ëñente cædö beyænque dicæ nö pönï entawengä bacantawogaa. Mänömaï cædinque nö cæcä bagacäimpa, ante näwangä ï baï tömengä waodäni ëñëñönänite, Waa cæbo ïmopa, ante do ancægacäimpa. Incæte tömengä Wængonguï ëñëñongante mänïnö ante cöwë änämaï inguënengä ingacäimpa.  
\v 3 Wængonguï æbänö ante apæ̈necä ëñente yewæ̈mongadäni, ante amïnii. Edæ ïïmaï ante apæ̈necä ëñente yewæ̈mongadänimpa. “Wængonguï nöingä ante apæ̈necampa, ante Abadäö wede pönengacäimpa. Ïninque tömengä wede nänö pönënö beyænque Wængonguï wæætë edæ, Botö ayömo Abadäö në nö entawengä ingä abopa, angacäimpa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 
\p  
\v 4 Edæ wadäni beyæ̈ waocä nanguï cæcä ate tömënäni debe badïnäni inte edæ, Önonque pönömöni æ̈e, ante ædö cæte anguïnänii. Ïñæmpa wïï önonque godonte impa. Wæætë tömengä nänö nanguï cædïnö beyænque paga ante në godonguënënäni inte awënëidi, Bitö nanguï cæbitapa, ante godönäni ængampa.  
\v 5 Wængonguï guiquënë önonque pönö cæcä æ̈möimpa. Waocä wïwa cæcä incæ wede pönengä adinque Wængonguï pönö badongä ate tömengä Wængonguï ayongante wæætë nö cæcä bacampa. Ïninque waocä waa cædämaï incæ edæ wede pönengä adinque Wængonguï wæætë tömengä ingante pönö badöninque, Nö pönï bitö entawenguinque bitö wede pönëmi abopa, angampa.  
\v 6 Waocä waa cædämaï ïñongante Wængonguï pönö badongä ate tömengä Wængonguï ayongä nö pönï entawengä ïninque tömengä watapæ̈ quëwencæcäimpa, ante apæ̈nedinque Dabii wodi adobaï ämotamïni ante baï yewæ̈mongacäimpa. 
\q1  
\v 7 Adocä yewæ̈möninque, 
\q1 “Waodäni ëñënämaï cædäni ïnänite Wængonguï pönö ñimpo cæcä ate 
\q1 tömënäni wæætë watapæ̈ quëwencædänimpa. 
\q1 Edæ tömënäni ëñënämaï näni cædö ante ö ænte mäo tee moncate baï cæcä adinque nanguï tocædänimpa. 
\q1  
\v 8 Æcänö ingante Wængonguï, Bitö pante wæquinque wënæ wënæ cæbipa, ante cöwë pïinte änämaï ingä ïninque mäningä waocä wæætë nanguï tocæcäimpa.” 
\p  
\v 9 Ante Awënë Dabii wodi, Ëö togæ̈nïnänique tocædänimpa, ante dicæ yewæ̈mongantawogaa. Bagäadäni adobaï tocædänimpa, ante ancæte ante yewæ̈mongacäimpa. Abadäö wodi Wængonguï ingante wede nänö pönënö beyænque Wængonguï, Botö ayömo Abadäö në nö entawengä ingä abopa, angacäimpa. Mänömaïnö ante edæ botö do yewæ̈mömo abaïmïnipa.  
\v 10 Abadäö wodi æbänö engæ̈ñongante Wængonguï mänömaï angacäï. Dicæ ëö togæ̈ningä ïñongante angantawogaa. Wæætë bagäacä ïñongante angacäimpa.  
\v 11 Ïninque, Abadäö bagäacä inte wede pönengä beyænque botö pönö badömo ate nö cæcä bacampa, ante ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï angä ëö togænte bagacäimpa. 
\p Mänömaï cæcä beyæ̈ mïnitö bagäamïni inte wede pönëmïni ïñömïni Abadäö wodi mïnitö wæ̈mængä baï bagacäimpa. Abadäö wodi pæ̈ïmïni baï wede pönëmïni adinque Wængonguï adobaï, Nö entawëmïni bamïni acæboimpa, ante pönö badongacäimpa.  
\v 12 Mönitö wæ̈mæ̈ Abadäö wodi doyedë bagäacä ingäñedë incæ wede pönengä ingacäimpa. Möni idægocabo ïñömö në ëö togæ̈ïmöni inte edæ tömengä wede pönente nänö cægongaïnö adodö tee empote gomönipa. Ïninque mänïnönö möni wede pönente godönö gomöni beyænque möni ëö togæncabo wæ̈mængä adocä Abadäö wodi ingacäimpa. 
\s1 Mönö wede pönënö beyænque Wængonguï nänö angaïnö ante cæcampa, ante 
\p  
\v 13 Wængonguï, Inguipoga incæ bitö në ænguïmi incæbiimpa, äninque Abadäö wodi tönö tömengä nänömoidi ïnänite pönö angä ængadänimpa. Mänömaïnö äninque Wængonguï dicæ, Botö wææ angaïnö ante ëñente cædänique æncædänimpa, ante angantawogaa. Wæætë edæ wede pönente tömengä ayongä nö entawënäni badäni beyænque Wængonguï, Inguipoga incæ pönömo æncæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa.  
\v 14 Wængonguï dicæ, Botö wææ angaïnö ëñente në cædänique në ænguïnäni ïnänipa, ante angantawogaa. Edæ mänömaïnö angä baï mönö wede pönënö ante önonque pönencædömöimpa. Tömengä nänö angaïnö incæ wo ëwente baï bacædönimpa.  
\v 15 Edæ mänïnö tömengä nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cædäni beyænque Wængonguï ænguï badinque pangampa. Wæætë wææ änämaï inte baï Wængonguï, Botö wææ angaïnö ante ëñënämaï cæbipa, ante ædö cæte anguingää. Edæ dæ ancædönimpa. 
\p  
\v 16 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Botö waadete pönö cædö beyænque æ̈mïnipa, ante edonque acæ̈impa, ante cædinque Abadäö wodi wede nänö pönënö beyænque ante, Pönömo æncæmïnimpa, angacäimpa. Mönitö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante në ëñëmöni ïñömönite wïï adomönique ïmönite angacäimpa. Wæætë Abadäö wodi nänö wede pönengaï baï adobaï wede pönëmö ïñömonte mönö tömämö ïmonte Wængonguï, Cöwë pönömo æncæmïnimpa, angacäimpa. Edæ mönö wede pönencabo ïñömonte Abadäö wodi tömämö wæ̈mængä baï ingacäimpa.  
\v 17 Wængonguï edæ do wængaïnäni ïnänite pönö cæcä ate tömënäni ïñömö ñäni ömæ̈monte edæ mïïnäni quëwënänipa. Dæ angaincoo incæ tömengä do badongä ate edæ a ongoncoopa. Wængonguï mänömaï në badongä ïñongante Abadäö wodi tömengä ingante në wede pönengä ingacäimpa. Ïninque Wængonguï, “Abadäö ëñëmi. Botö pönö badömo ate bitö pæ̈ïnäni yebæ̈ninque wacabodäni näni cabo wacabodäni näni cabo nanguï ïnäni ïñönänite edæ bitö adobique tömënäni wæ̈mæ̈mi incæbiimpa.” Ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa. Ïninque Wængonguï ayongante mönö wede pönëmö ïñömonte Abadäö wodi mönö wæ̈mængä bagacäimpa. 
\p  
\v 18 Tömengä ingante, “Bitö pæ̈ïnäni edæ mänimpodäni bacædänimpa,” ante Wængonguï do angacäimpa. Mänömaïnö angä ëñëninque, Ædö cæte baquïï, ante wædongä incæ Abadäö wodi, Wængonguï cöwë cæcä beyæ̈ watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönengä ingacäimpa. Ïninque tömengä wede nänö pönënö beyænque “wacabodäni näni cabo wacabodäni näni cabo nanguï ïnäni bayönänite tömënäni wæ̈mængä” Abadäö bagacäimpa. 
\p  
\v 19 Tömengä, Botö picængadebo wodo tiëë wadepo quëwengaïmo inte edæ botö baö wænte baï ëñabo inte edæ ædö cæte wëñæ̈ tapæ̈iquïmoo, ante ëñengacäimpa. Ayæ̈, Tada adobaï wëñæ̈ cöwë mänämaï ingaingä inte picængadecä badinque ædö cæte wëñæ̈ manguingää, ante pönengacäimpa. Incæte mänïnö nänö wædö beyænque guïñëñadämaï inte Abadäö wodi Wængonguï nänö änïnö ante godömenque pönengacäimpa.  
\v 20 Tömengä, Wængonguï wabänö cæbaingää, ante wædämaï inte wæætë Wængonguï nänö, Cöwë pönö cæcæboimpa, änïnö ante wede pönengacäimpa. Ayæ̈, Wængonguï bitö ñäö entawëmi inte tæ̈ï ëmonte waa cæcæbiimpa, ante godömenque tæ̈ï pïñænte entawëninque Abadäö wodi wede pönengacäimpa.  
\v 21 Edæ, Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte, Cöwë cæcæboimpa, ante në angaingä inte edæ cöwë cæcæcäimpa, ante Abadäö do ëñëninque edæ wede pönengacäimpa.  
\v 22 Tömengä mänömaï wede pönengä beyænque Wængonguï, Abadäö bitö nö entawëmi ïmi abopa, angacäimpa. 
\p  
\v 23 Mänïne, Bitö nö cæbi ïmi abopa, ante nänö angaïne ïñömö wïï tömengä beyænque yewæ̈mongatimpa.  
\v 24 Wæætë mönö beyæ̈ adobaï yewæ̈mongatimpa. Edæ, Mönö Awënë Itota ingante Wængonguï angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante në angaingä ingante wede pönëmö ïñömonte Wængonguï, Botö ayömo mïnitö nö cæmïni ïmïni abopa, ante badongampa.  
\v 25 Wënæ wënæ mönö cædö beyænque mönö Awënë Itota ingante Wængonguï pædæ godongä wængacäimpa. Ayæ̈ mönö beyæ̈ ante cædinque tömengä mönö Awënë Itota ingante, Bitö në nö cædömi inte ñäni ömæ̈mömi beyænque tömënäni botö ayömo nö entawënäni bacædänimpa, ante cædinque angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. 
\c 5  
\s1 Wængonguï badongä ate mönö nö cæmö bamompa 
\p  
\v 1 Mönö wede pönënö beyænque Wængonguï pönö badongä ate mönö tömengä ayongante edæ nö cæmö bamompa. Ïninque mönö Awënë Itota Codito nänö cægaïnö beyænque Wængonguï piyæ̈në cæcä ate mönö tömengä tönö godongämæ̈ gänë entawente quëwëmompa.  
\v 2 Mönö wede pönënö beyæ̈ adocä Codito mönö ïmonte pönö ænte mämongä ate Wængonguï waadete pönö cædinque mönö ïmonte ængampa. Ayæ̈ Wængonguï në ñäö ëmongä weca ongöñömö tömengä pönö badongä ate mönö godongämæ̈ ñäö ëmonte mönö watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönëninque tomompa. 
\p  
\v 3 Ayæ̈ wïï mäninque beyæ̈ tomompa. Ïñæmpa, Waocä nänö wæntædämaï inte ee cæquinque caate wæcampa, ante ëñëmö ïninque mönö caate wæmö incæte caate mönö wædö beyæ̈ adobaï tomompa.  
\v 4 Ayæ̈ në wæntædämaï inte ee cæmö adinque mönö Wængonguï ayongä në waa cæmö edæ bamompa. Mänömaï bamö ïninque mönö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönente tomompa.  
\v 5 Mänömaïnö ante në pönente tomö ïñömö edæ mönö ænguënënö ante do æ̈ninque mönö guingo imonte wædämaï ïmompa. Edæ Wængonguï tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönöninque tömengä nänö waadete pönënö adobaï do pönongä æ̈ninque mïmönë entawëmompa. 
\p  
\v 6 Edæ ïïmaï impa. Mönö aquïïmö pönï ïnömo inte, Ædö cæte cæmöö, ante wæyömonte mönö Codito ïñömö eyepæ̈ pönï pöninque, Mïnitö Wængonguï ayongante wïwa cæmïni ïmïnipa, ante adinque wïwa mönö cædö ante teëmente wæætë wængacäimpa.  
\v 7 Waocä guiquënë wacä në nö cædongä ingä adinque tömengä beyæ̈ wæætë dicæ wænguingäa. Incæte, Në waa cædongä wæætë quëwencæcäimpa, ante cædinque adocanque adocanque wabänö Ao ante tömengä beyæ̈ wæætë wæ̈maïnänipa.  
\v 8 Incæte, Wængonguï mïnitö ïmïnite nanguï waadete pönengampa, ante odömoncæte ante cædinque mönö Codito ïñömö në wënæ wënæ cæmö ïñömonte mönö beyænque wæætë wængacäimpa.  
\v 9 Codito wepæ̈ mönö beyæ̈ pe tæ̈ pe tæ̈ wææ̈ beyænque mönö Wængonguï ayongante nö entawëmö do batamompa. Codito mönö beyæ̈ mänömaï wængaingä inte cöwë godömenque cæcæcäimpa. 
\p Ämo ëñëedäni. Wængonguï në pïinte panguënengä ïñongante adocä Codito gä pe æmpote ængä beyænque Wængonguï wæætë mönö ïmonte edæ ata cæpocä quëwencæmöimpa.  
\v 10 Mönö edæ Wængonguï tönö mönö godongämæ̈ pïincabo ïñömonte tömengä Wengä mönö beyæ̈ wæætë wængä beyænque mönö Wængonguï tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæmö bagamöimpa. Mönö Wængonguï tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæmö ïninque tömengä Wengä ïñömö cöwë godömenque cæcæcäimpa. Ämo ëñëedäni. Tömengä adocä do wængaingä inte ñäni ömæ̈monte mïingä quëwëninque mönö ïmonte ængä beyænque mönö wæ̈nämaï inte cöwë quëwencæmöimpa.  
\v 11 Ayæ̈ mönö godömenque ïïmaïnö ante ëñengæ̈impa. Mönö Awënë Itota Codito ængä beyænque Wængonguï piyæ̈në cæcä ïninque mönö ñöwo Wængonguï nempo quëwëninque edæ Itota Codito beyæ̈ ante watapæ̈ tomompa. 
\s1 Tänocä Adäö wodi baï Codito adobaï Tänocä ingampa 
\p  
\v 12 Docä mæ̈mæ̈ adocanque tänocä incæ ëñënämaï cæcä ïninque mönö wënæ wënæ cæpämo inguipoga do pongatimpa. Ayæ̈ tömengä nänö ëñënämaï cægaïnö beyænque në wæ̈wocacä bagacäimpa. Tömengä wënæ wënæ cæcä ingaingä baï mönö tömämö adobaï në wënæ wënæ cæmö ïmö ïninque edæ mönö waocabo tömämö në wæ̈wocamö edæ do bagamöimpa.  
\v 13 Edæ wëënëñedë Möitee wodi nänö wææ änämaï ïñedë incæ waodäni do wënæ wënæ cædäni ingadänimpa. Wënæ wënæ cædäni incæte Wængonguï, Botö wææ änö ante ëñënämaï cæmïnipa, ante ædö cæte apænte anguingää. Ïñæmpa mänïñedë ayæ̈ wææ änämaï ingacäimpa.  
\v 14 Në Ponguingä, ante dodäni näni në angaingä ïñömö Tänocä nänö ingaï baï docä Adäö wodi adobaï tänocä ingacäimpa. Incæte Adäö wodi Wængonguï nänö wææ änö ante ëñënämaï cædinque wënæ wënæ cægacäimpa. Wæætë Wængonguï edæ Möitee wodi nänö quëwenganca wææ änämaï ïñongante Adäö wodi pæ̈ïnäni guiquënë wënæ wënæ cædäni incæte tömengä nänö ëñënämaï cægaï baï wïï adobaï ëñënämaï cægadänimpa. Incæte tömënäni në wæ̈wocadäni inte wægadänimpa. 
\p  
\v 15 Incæte Wængonguï nänö wææ angaïnö ante adocanque nänö ëñënämaï cægaï baï Wængonguï nänö pönongaï ïñömö wïï adobaï impa. Edæ adocanque nänö ëñënämaï cægaï beyænque nanguï ïnäni inte wængadänimpa. Incæte Wængonguï guiquënë nanguï pönï waadete pönö cædinque Itota Codito ingante da pönongä pöninque tömengä adocanque ïnongä waadete eyepæ̈ pönï pönö cæcä ate mönö nanguï pönï ïmö inte quëwëmompa.  
\v 16 Onguïñængä adocanque wënæ wënæ nänö cægaï beyæ̈ në wæ̈wocadäni bagadänimpa. Wængonguï nänö pönongaï ïñömö edæ wïï adobaï impa. Adocanque nänö adopoque ëñënämaï cægaïnö ante adinque Wængonguï tömengä ingante apænte äninque edæ, Bitö tente wæquinque impa, angacäimpa. Wæætë Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï wæætë wæætë cæmö incæte tömengä, Botö ayömo mïni nö entawenguinque impa, ante önonque pönongä ænte entawëmompa. 
\p  
\v 17 Waocä adocanque incæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cæcä ïninque tömengä adocanque nänö ëñënämaï cægaï beyænque mönö wæ̈wocamö do bagamöimpa. Wængonguï guiquënë godömenque eyepæ̈ pönï waadete pönö badongä ate tömengä ayongä mönö nö entawëmö bagamöimpa. Ïninque Itota Codito adobaï Adocanque ïñongante mönö tömengä nempo wæ̈wocadämaï inte quëwëninque awënëidi baï badinque quëwëmompa. 
\p  
\v 18 Mänömaï beyæ̈ adocanque adopoque ëñënämaï cæcä beyænque Wængonguï mönö tömämö ïmonte apænte äninque, Mïni wænguinque wënæ wënæ cæmïnipa, angampa. Ayæ̈ adobaï Adocanque adopoque nänö nö cægaïnö beyænque mönö Wængonguï ayongä nö cæmö bamö ïninque Wængonguï apænte äninque mönö tömämö ïmonte, Mïni quëwenguinque mïnitö botö ayömo nö entawëmïni bamïnipa, angampa.  
\v 19 Edæ adocanque nänö adopoque ëñënämaï cægaï beyænque mönö nanguï ïmö incæ edæ në wënæ wënæ cæmö bagamöimpa. Adobaï Adocanque nänö adopoque ëñente cægaï beyænque mönö nanguï ïmö incæ edæ Wængonguï ayongä nö cæmö bagamöimpa. 
\p  
\v 20 Mönö waocabo wënæ wënæ cæyömonte Wængonguï, Botö wææ änö ëñënämaï inte cæmïnipa, ante edonque acæmïnimpa, ante wææ angacäimpa. Wææ angä ate edonque adinque mönö waocabo wæætë, Nanguï ëñënämaï inte cæte awædö, ante wæyömonte Adocä incæ godömenque nanguï waadete pönö cæcä æ̈mompa.  
\v 21 Ïninque mönö ëñënämaï cægaï beyæ̈ mönö në wæ̈wocamö bagamöimpa. Wæætë mönö Awënë Itota Codito waadete pönö nö cæte badongä ate mönö cöwë wæ̈nämaï quëwënguinque Wængonguï ayongä nö entawëmö bagamöimpa. 
\c 6  
\s1 Codito nempo quëwëninque mönö në wïwa cædongä nempo wïï quëwëmompa 
\p  
\v 1 Ïninque mönö æbänö anguïï. Pancadäniya ïïmaï änewënänipa. Wængonguï godömenque waadete pönö cæcæcäimpa, ante cædinque mönö godömenque wënæ wënæ cæcæ̈impa, ante tedewënänipa. Mönö ïñömö dicæ mänömaïnö ante tedewenguënëmö ïmongaa.  
\v 2 Ïñæmpa ædö cæte mänömaïnö ante tedewenguïï. Wënæ wënæ mönö cæte quëwëmämo pædæ godömo æ̈ninque Codito teëmë mongæ̈ninque wæ̈ñongante mönö tömengä tönö godongämæ̈ wænte baï ïnömo inte ædö cæte godömenque wënæ wënæ cæte quëwenguïï.  
\v 3 Mönö Itota Codito nempo quëwengæ̈impa, ante æpæ̈në guiidinque mönö tömengä tönö godongämæ̈ wængaïmö baï batamompa, ante mïnitö ïñömö ëñënämaï ïmïnitawo.  
\v 4 Tömengä wænte öñöñongante Mæmpo Wængonguï në ñäö entawënongä inte tæ̈ï ëmönongä inte, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ïninque mönö ïñömö edæ, Codito tönö ñäni ömæ̈monte baï mönö mïïmö quëwengæ̈impa, ante cædinque æpæ̈në guiidinque tömengä wodido godongämæ̈ guiite baï wænte baï öñontamompa. 
\p  
\v 5 Edæ tömengä wængä ate godongämæ̈ wænte baï bagaïmö ïninque mönö tömengä ñäni ömæ̈mongä ate tömengä tönö ääwocaque baï ëwocate ñäni ömæ̈monte baï quëwëmaïmompa.  
\v 6 Waocä nänö në ö æ̈nïnäni inte tömengä beyænque cæte në quëwënäni baï mönö adobaï wënæ wënæ mönö cædö beyænque wægamöimpa. Mänömaï inte wæyömonte mönö Codito ïñömö, Aamö cæte gocæmïnimpa, ante cædinque wënæ wënæ cæte mönö wentamö mongæ̈ñö ö ænte teëmë mongængantapa. Ee mongæ̈ñongante tömengä ingante awäa timpodäni wængä adinque baonque ante mönö wënæ wënæ cæpämo ïñömö ëwente baï ba ïninque mönö do aamö cæte baï mänïnö ante ëmö cæte gomompa.  
\v 7 Waocä æ̈mæ̈wo wængaingä inte edæ ædö cæte wënæ wënæ cæquingää. Edæ tömengä nänö wënæ wënæ cægaïnö ante ëmö cæte aamö cæte baï gogaingä ingampa. 
\p  
\v 8 Mönö Codito tönö ääwocaque baï ëwocadinque adopoque wængaïmö inte mönö tömengä tönö godongämæ̈ quëwengæ̈impa, ante wede pönëmompa.  
\v 9 Edæ do wænte ñäni ömæ̈monte mïingä quëwënongä inte Codito wæætë mempoga wænguingä ïnämaï ingampa. Tömengä ñöwo wæ̈wocadämaï ïñongante tömengä ingante, Wæ̈mäwe, ante ædö cæte anguïï. Ïñæmpa, wæ̈nämaï incæcäimpa, ante do ëñëmompa.  
\v 10 Tömengä adopoque wæ̈ninque mönö wënæ wënæ cægaïnö ante æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante teëmë mongænte wængacäimpa. Wæætë ñäni ömæ̈monte mïingä quëwëninque tömengä, Wængonguï beyænque cæte quëwencæboimpa, ante quëwengampa.  
\v 11 Mïnitö adobaï Codito nempo quëwënömïni inte wïwa mïni cægaïnö ante æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante cædinque, Itota Codito tönö adopoque wængaïmö ïmompa, ante wæætë, Mönö Wængonguï beyænque cæte quëwengæ̈impa, ante pönëninque quëwëedäni. 
\p  
\v 12 Mänömaï beyæ̈ mïnitö, Baonga mönö ñömænguïñö quëwëninque mönö wënæ wënæ cæïnënö ante mönö ëñente cædämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ aadinque edæ wënæ wënæ mïni cæïnëwënö ante edæ ëñënämaï inte quëwëedäni.  
\v 13 Ayæ̈ mïnitö, Bado, ante edæ, Botö baonca wïwa cæcæ̈impa, ante edæ mïnitö baö quïomë ï incæ wënæ wënæ cæquinque ante edæ godö cædämaï ïedäni. Wæætë do wæ̈wocagaïmïni inte ñäni ömæ̈monte mïïmïni quëwëninque mïnitö wæætë Wængonguï ingante nämä godömïni æncæcäimpa. Edæ, Botö baö ïnï edæ tömäo Wængonguï quï impa, ante pædæ godöninque mïïmïni quëwëñömïnite tömengä wæætë mïnitö tönö godongämæ̈ cædinque nö pönï cæcæcäimpa.  
\v 14 Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñëmïni incæte wïï mänïnö beyænque quëwëmïnipa. Wæætë Wængonguï waadete pönö cæcä beyænque quëwëmïni inte mïnitö wënæ wënæ mïni cæïnëwënö ante ëñente cædämaï inte quëwencæmïnimpa. 
\s1 Wïwa mönö cæïnëwënö ante mönö ëñënämaï ingæ̈impa 
\p  
\v 15 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente beyænque wïï quëwëmö inte mönö Wængonguï waadete pönö cæcä beyænque quëwëmompa. Näwangä impa. Ïninque mönö æbänö cæquïï. Wadäni ïñömö idiquibæ̈ ante pönëninque, Wængonguï pönö cæcä beyænque në quëwënömö inte mönö wæætë wënæ wënæ cæcæ̈impa, ante tedewënänipa. Mönö ïñömö ædö cæte mänömaïnö ante cæquïmöö. 
\p  
\v 16 Wacä ingante në cæte quëwëmïni bacæte ante cædinque mïnitö, Bado, bitö botö awënë badinque edæ ämi ëñente në cæbo baboe, ämïni ïninque edæ mäningä mïnitö ïmïnite ö ængä ate tömengä beyænque cæte quëwëmaïmïnipa. Mänïnö ante pönëmïniyaa. Ayæ̈ adobaï mïnitö wënæ wënæ cæïnente mïni wædö ante Ao ante cæmïni ïninque mïni wænguinque edæ mänïnö beyænque cæte në quëwëmïni inte wæbaïmïnipa. Wæætë Wængonguï ingante, Bado, bitö botö Awënë ïnömi inte edæ ämi ëñente në cæbo baboe, äninque mïnitö nö cæte mïni quëwenguinque tömengä beyænque në cæmïni babaïmïnipa.  
\v 17 Mïnitö doyedë mïni wënæ wënæ cæïnëwënonque ante cædinque mïnitö awënë beyænque cæte në quëwëmïni baï ingamïnimpa. Ñöwo guiquënë Wængonguï nö nänö änö ante odömömöni ëñëninque mïnitö ïïnonque ante edæ në ëñente cæmïni bamïnitapa. Mänömaï bamïnipa, ante adinque botö Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nebopa.  
\v 18 Ayæ̈ wënæ wënæ mïni cædö beyænque cæte në quëwëmïni inte wæyömïnite Wængonguï ñimpo cæcä ate mïnitö abæ tawænte ee gote baï quëwëmïnipa. Ñöwo wæætë tömengä nänö nö cædonque ante ëñente cæmïni ïninque mïnitö edæ në nö cædongä nempo quëwëninque tömengä beyænque cæte në quëwëmïni bamïnipa. 
\p  
\v 19 Mïnitö önömïnique inte æiquedö ædæmö ëñenguïmïnii, ante wædinque botö, Waocä nänö cæï baï impa, ante tededinque odömömo aedäni. Wëënëñedë wënæ wënæ cædinque godömenque quingämë baï quëwencæte ante mïnitö, Bado, ante quïomë incæ mïni baonga wïwa cæquinque pædæ godö cæmïnitapa. Mänömaï beyænque ëñënämaï mïni cæïnëwënö ante ëñente cædinque edæ mïnitö mänïnonque ante në cæte quëwëmïni ingamïnimpa. Ñöwo guiquënë tæiyæ̈ waëmö mïni ëwocate quëwenguinque ante mïnitö baö ïnï edæ, Wængonguï quï impa, ante tömäo pædæ godöedäni. Ayæ̈ mïni nö cæquinque ante edæ tömengä beyænque në cæmïni inte quëwëedäni.  
\v 20 Wëënëñedë ïñömö mïnitö wënæ wënæ mïni cæïnënö beyænque cæte në quëwëmïni baï inte wægamïnimpa. Mänïñedë mïnitö në nö cædongä nempo quëwënämaï ingaïmïni inte tömengä nänö angaïnö ante edæ ëñënämaï ingamïnimpa.  
\v 21 Mänïñedë quingämë baï mïni cægaïnö ante pönente wædinque mïnitö ñöwo ïñömö guingo imonte bamïnipa. Edæ mänïnö mïni wïwa cægaïnö beyæ̈ ante dicæ watapæ̈ tote bamïniyaa. Ïñæmpa edæ mïni wænguinque mänömaï cægamïnimpa. 
\p  
\v 22 Ñöwo guiquënë, Wënæ wënæ mïni cæïnëwënö ante idæwaa ëñencæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï gä pe æmpote ængä ate mïnitö abæ tawænte baï Wængonguï nempo wæætë ee pongamïnimpa. Ïninque në gä pe æmpocä nempo quëwëninque mïnitö tömengä ingante cæte në quëwëmïni inte mïni cöwë wæ̈nämaï quëwenguinque tæiyæ̈ waëmö ëwocamïni bamïnipa.  
\v 23 Mönö waocabo mönö wënæ wënæ cædö beyæ̈ ante paga cæte baï cædinque Wængonguï mönö ïmonte pönö pangä wænguënëmö ïmompa. Wæætë, Wantæpiyæ̈ quëwencæmïnimpa, ante adocä incæ mönö Awënë Itota Codito tönö godongämæ̈ cædinque mönö ïmonte önonque pönö ængä beyænque mönö cöwë wæ̈nämaï quëwëmompa. 
\c 7  
\s1 Ëñente cæquënëmö inte ñä cæyænte baï ingamöimpa 
\p  
\v 1 Ïñänäni ëñëedäni. Möitee wodi nänö wææ ante yewæ̈mongaïnö ante do adïmïni ïmïni incæte mïnitö ïïmaï ante ëñëmïniyaa. Edæ, Ëñente cæedäni, ante tömengä mïïnäni quëwënänique ïnänite wææ ante yewæ̈mongacäimpa. Ïninque waocä do wæ̈ningä ïñongante, Cæe, äñömö tömengä mïingä ingampa diyæ̈ cæquingää. Edæ dobæ wængäimpa. 
\p  
\v 2 Ïïmaïnö ante pönëedäni. Onquiyængä ingante ñänönäni mongä ate tömengä nänöogængä mïingä nänö quëwenganca onquiyængä ïñömö tömengä nänöogængä ingante ëñente quëwencæcäimpa, ante wææ ante yewæ̈mongatimpa. Wæætë edæ tömengä nänöogængä wængä ate onquiyængä owæmpoingä inte adocanque quëwëñongante mänömaïnö ante edæ ædö cæte wææ anguïï.  
\v 3 Ïninque nänöogængä ayæ̈ mïingä quëwëñongante onquiyængä wacä ingante godö guëa mongä adinque, Bitö nänöogængä mïingä ïñongante bitö wacä ingante guëa godö mömipa töö, ante pïïnänipa. Incæte tömengä nänöogængä wængä ate abæ tawænte gote baï tömengä adocanque quëwëñongante, Wacä ingante mönämaï incæbiimpa, ante ædö cæte wææ anguïnänii. Do owæmpodingä inte wacä ingante mongä adinque tänocä quëwengampa diyæ̈ wææ anguïnänii. Edæ owæmpodingä inte tömengä do mongampa. 
\p  
\v 4 Mänömaï beyæ̈ botö tönïñamïni, Mönö adobaï ïmompa, ante ämo ëñëedäni. Ñänönäni në möningä ïñömö ëñente cæquënengä ingä baï mïnitö wëënëñedë adobaï Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæquënëmïni inte ñä cæyænte baï ingamïnimpa. Mänömaï inte wæyömïnite Codito ïñömö, Mïnitö botö nempo quëwëninque waincate baï cæmïni badinque Wængonguï beyænque ante ëñente cæcæmïnimpa, ante pönö cægacäimpa. Tömengä baonga ponte ëñadinque mönö beyæ̈ wæ̈ninque ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ïninque mönö tömengä tönö adobaï wænte baï ingaïmö inte mönö wëënëñedë mönö ëñenguënengaïnö ante edæ ædö cæte wæætë ëñenguënëmö inguïmöö. Wæætë edæ në ñäni ömæ̈mongaingä nempo quëwënömo inte mönö tömengä quïmö ïnömö ïmompa. 
\p  
\v 5 Doyedë ïñömö mönö në wæ̈wocamö ïnömö inte baonque ante pönente mönö quëwëñedë Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente wædinque godömenque wïwa cæïnëwente wæmö batamompa. Ïninque mönö baaca incate baï cædinque mönö wænguinque wënæ wënæ cætamompa.  
\v 6 Wëënëñedë wææ änäni ate mönö, Ædö cæte ëñente cæquïï, ante ñä cæyænte baï wægaïmö inte mönö edæ Codito tönö adopoque wænte baï ñï cæyænte baï bagamöimpa. Ñöwo guiquënë adopoque wængaïmö inte mönö Möitee wodi pedæ̈ne ante nänö wææ ante yewæ̈mongaïnö ante wïï ëñente cæquënëmö inte abæ tawænte baï gomompa. Wæætë edæ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca beyæ̈ quëwëmö ïnömö inte mönö tömengä mïïne nänö änonque ante ëñente cæmö ïmompa. 
\s1 Wënæ wënæ botö cædö beyæ̈ ante wæbopa, ante 
\p  
\v 7 Ïninque æbänö ante anguïmoo. Möitee wodi, Wënæ wënæ cæquï, ante yewæ̈mongacäimpa, ante botö dicæ antawogaa. Ædö cæte edæ mänömaï anguïï. Ïñæmpa tömengä wææ änämaï ingä baï botö, Quïnö wënæ wënæ cæte ï, ante ëñënämaï incædömoimpa. Botö edæ, Wacä quï æ̈ïnente wæbo incæte botö æ̈nämaï inte ee abo inte waa cæbopa, ante pönengaboimpa. Möitee wæætë, “Wacä quï ante æ̈ïnente wædämaï ïe,” ante wææ angä beyænque botö, Æ æ̈ïnente botö wædö incæ wënæ wënæ impa, ante tæcæ ëñentabopa. Mänïnö ante änämaï ingä baï botö, Wënæ wënæ impa, ante ëñënämaï incædömoimpa.  
\v 8 Ïninque në wënæ wënæ cædömo inte botö Möitee nänö wææ angaïnö ante önömoncaque ëñente ate botö quingämë baï tömancoo ante godömenque æ̈ïnente wætabopa. Edæ tömengä wææ änämaï ingä baï mönö wënæ wënæ cædö ïñömö edonque ïnämaï inte edæ dæ ante baï incædönimpa. 
\p  
\v 9 Möitee wodi wææ ante nänö yewæ̈mongaïnö ante botö adämaï ïmoyedë botö önonque wædämaï quëwengaboimpa. Wæætë, Ïïmaï wææ ante yewæ̈monte ongompa, ante adinque botö, Æ, wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante tæcæ ëñëninque,  
\v 10 edæ näñe wænte baï botö, Wæ̈wocabo ïmopa, ante wætabopa. Edæ, Ïïmaï cædinque quëwencæmïnimpa, ante wææ ante nänö yewæ̈mongainta adinque botö edæ, Botö wænguinque wïï ëñente cæbopa, ante tæcæ ëñëninque wætabopa.  
\v 11 Edæ Möitee wodi wææ ante nänö yewæ̈mongainta do adïmo inte mänïnö ante ëñënämaï cædinque botö pante wænguinque wënæ wënæ cætabopa. Edæ, Önonque wënæ wënæ cæte tocæ̈ï, ante wapiticæ̈ pönente cæyömote tömengä nänö wææ angaïnö ante odömönäni ëñëmo beyænque botö, Æ, botö wænguinque wënæ wënæ cæbopa, ante wægaboimpa. 
\p  
\v 12 Wængonguï nänö wææ angaïnö ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnepa. Ayæ̈ Möitee wodi adobaï mänïne tæiyæ̈ waëmö ïnedö ante apæ̈nedinque, Ïïmaï cæedäni, ante wææ äninque, Mïni waa cæte quëwenguinque ëñente cæcæmïnimpa, ante nöingä pönï angacäimpa. 
\p  
\v 13 Ïninque tömengä, Mïni waa quëwenguinque impa, ante nänö wææ angaïnö incæ botö ïmote ædö cæte wæ̈nonguïï. Wængonguï wæætë, Quïnö wënæ wënæ cæte ï, ante edonque acæmïnimpa, ante pönö waa cædinque, Mïnitö ëñënämaï ïmïni beyænque mïni wænguinque impa, ante wææ angacäimpa. Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö beyænque botö ïñömö, Wënæ wënæ cægaboimpa, ante edonque atabopa. 
\p  
\v 14 Mïnitö tæiyæ̈ waëmö ëwocacæmïnimpa, ante Wængonguï mönö önöwoca beyænque ante wææ angacäimpa, ante do ëñëmompa. Incæte botö wïwa cædönö beyænque cæte në quëwëmo inte botö edæ ömæwocate baï inte wæbopa.  
\v 15 Edæ botö waa cæïnente wædö ante cædämaï inte botö wæætë edæ, Wïï cæïnente awædö, ante botö pïinte adö incæ edæ do cæte wæbopa. Ïninque botö, Æbänö cæboo, ante ëñënämaï ïmopa.  
\v 16 Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñënämaï cæbo incæte botö ëñënämaï botö cædö ante wïï cæïnëmopa. Mänömaï botö wïï cæïnënö beyænque botö, Wængonguï waa cædinque wææ angacäimpa, ante baï cædinque tömengä nänö wææ angaïnö ante edæ Ao ante baï cæbopa.  
\v 17 Incæte botö wodi wïï tömëmo änö ante cæbopa. Wæætë edæ botö wïwa entawënö beyæ̈ wïï cæïnente botö wædö ante do ëñente cædinque wæbopa.  
\v 18 Edæ ancaa waa cæïnente wæbo incæte botö dicæ waa cæbogaa. Mänömaï beyæ̈ botö, Botö baonga quëwëninque botö waa cæquïnö ïñömö edæ dæ ampa, ante do ëñëmopa.  
\v 19 Waa pönï botö cæïnënö incæ cædämaï inte wæbopa. Wæætë edæ wënæ wënæ cæte botö wïï cæïnente wædö ante ancaa cæte wæbopa.  
\v 20 Ïninque botö wïï cæïnëmo inte do cæbo ïninque wïï tömëmo cæbopa. Wæætë wïwa cæquinque botö entawënö beyænque edæ wënæ wënæ cæte wæbopa. 
\p  
\v 21 Waa cæïnente wæbo incæte botö wënæ wënæ cæquïnö edæ do entawente wæbopa. Ïninque botö ñä cæyænte baï ïmopa, ante do abopa.  
\v 22 Edæ botö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante mïmönë pönëninque watapæ̈ tobopa.  
\v 23 Incæte, Wængonguï nänö wææ angaïnö ante botö pönënö incæ ëñënämaï ingæ̈impa, ante botö edæ wade wææ ante entawente baï inte wæbopa. Ïninque nämä wææ ante baï mïmönë botö pönënö tönö wade, Ëñënämaï ingæ̈impa, ante wææ ante botö entawënö tönö näëmæ̈ guëadö guëa cæ baï inte wæbopa. Edæ mänïne beyæ̈ wïwa botö cæquïnö entawëninque botö yæguincamenca ñä cæyænte baï inte wæwëmopa. 
\p  
\v 24 Edæ cætawente wænguï wæ. Botö wïwa cæquïnö entawente beyæ̈ botö wænguïñö ëñate wæyömote æcänö edæ æ̈na beyænque quëwëmaïmoo, ante wæbopa.  
\v 25 Edæ, Itota Codito beyænque quëwenguïmo ïmopa, ante botö Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nebopa. Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñëninque botö tömëmo mïmöno tömengä beyænque cæte në quëwëmo ïnömo ïmopa. Incæte botö ëñayö beyæ̈ botö wïwa cæïnënö beyænque cæte në quëwëmo inte wæbopa. 
\c 8  
\s1 Wængonguï Önöwoca ingante ëwocate quëwengæ̈impa 
\p  
\v 1 Ïninque mönö Itota Codito nempo quëwëninque mönö wïwa cæïnente wæwënö ante cædämaï ïnömö inte wæætë tömengä Önöwoca pönö angä ëñëninque cæte quëwëmö adinque Wængonguï ïñömö, Mïni wænguinque, ante apænte änämaï ingampa.  
\v 2 Edæ wïwa cæïnente mönö wæwënö ante mönö wænguinque ëñente cæyömonte Itota Codito ïñömö pönö gä peyæmpote baï ö ængä beyænque mönö abæ tawænte ee gote baï quëwëmompa. Ayæ̈ tömengä Önöwoca në quëwënongä nänö wææ änö ante wæætë mönö ëñente cæïnente quëwëmompa. 
\p  
\v 3 Edæ Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante wææ äñongä mönö ïñömö wïwa cæïnente mönö wæwënö beyænque aquïï pïñæ̈nämaï ëñadömö inte, Mönö ædö cæte ëñente cæquïï, ante wægamöimpa. Mönö waocabo mänömaï wënæ wënæ cædömö inte wæyömö Wængonguï wæætë, Waocä bacæcäimpa, ante tömengä Wengä ingante da pönongä pöninque mönö wïwa cæïnentai baï adotai baï ëñate pægacäimpa. Ëñate pædinque tömengä nämä baö nänö ëñayö ante edæ, Wængonguï quï impa, ante pædæ godonte baï cædinque wënæ wënæ mönö cædö beyænque ante wængacäimpa. Mänömaï cædinque Wængonguï mönitö ïmönite apæ̈nedinque, Mïni wænguinque mïnitö baonga ëñadinque wënæ wënæ cæmïni awædö, ante apænte angacäimpa.  
\v 4 Mänömaï pönö cædinque tömengä, Wïwa cæïnente mïni wæwënö ante ëñente cædämaï inte mïnitö ñöwo wæætë botö Önöwoca ingante ëwocadinque tömengä beyænque quëwëmïnipa. Ïninque nö pönï botö wææ angaïnö ante tömänö ante ëñëninque nö cæte quëwencæmïnimpa, ante cægacäimpa. 
\p  
\v 5 Adopoque ëñadinque baonque në ëñadäni guiquënë wïwa cæïnente näni wæwënö ante pönente cædänipa. Mempoga ëñadinque Wængonguï Önöwoca ingante në ëwocadäni guiquënë tömengä nänö änonque ante pönente cædänipa.  
\v 6 Wïwa cæïnente näni wæwënö ante cæcæte ante në pönëwënäni guiquënë tömënäni näni wænguinque mänïnö ante pönëwënänipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca angä ëñente në pönënäni guiquënë tömënäni näni gänë entawente quëwenguinque edæ mänömaï pönënänipa.  
\v 7 Waodäni wïwa näni cæïnente wæwënö ante cæcæte ante në pönëwënäni ïñömö edæ Wængonguï ingante pïinte cædänipa. Wængonguï nänö wææ änö ante tömënäni önömoncaque ëñënäni inte edæ wïï ëñente cædänipa. Ïñæmpa tömengä Önöwoca ingante ëwocadänipa diyæ̈ ëñente cæquïnänii.  
\v 8 Wïwa cæïnente näni wæwënö ante cæcæte ante në cædäni ïñömö, Wængonguï waa acæcäimpa, ante ancaa cædäni incæte Wængonguï wæætë edæ waa todämaï incæcäimpa. 
\p  
\v 9 Mïnitö guiquënë Wængonguï Önöwoca ingante ëwocamïni ïninque edæ wïwa cæïnente mïni wæwënïnö ante cædämaï inte quëwëmïni ïmaïmïnipa. Wæætë edæ tömengä Önöwoca angä ëñente cæte quëwëmaïmïnipa. Incæte waocä æcämenque incæ Codito Önöwoca ingante ëwocadämaï ingä ïninque tömengä wæætë Codito nempo quëwënämaï ïmaingampa.  
\v 10 Mïnitö guiquënë Codito ingante entawëmïni ïninque wënæ wënæ mïni cægaïnö beyænque mïnitö baö incæ tömengä tönö adopoque wænte baï ëñamïnipa. Incæte Codito nänö nö cædönö entawëmïni inte mïnitö önöwoca mempoga ëñate baï mïïwoca ëwocamïnipa.  
\v 11 Itota ingante Wæmpocä, Ñäni ömæ̈möe, angä ëñëninque ñäni ömæ̈mongacäimpa. Ayæ̈ mïni baö ñömæ̈intai ëñayömïnite tömengä Önöwoca pö guiidinque quëwengä ïninque Wæmpocä wæætë mïnitö ïmïnite, Ñäni ömæ̈möe, ante adobaï angä ñäni ömæ̈moncæmïnimpa. Edæ tömengä Önöwoca mïni në ëwocadongä tönö tömengä pönö cæcä ate mïnitö baö incæ ñömæ̈nämaï intai bacæ̈impa. 
\p  
\v 12 Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Wængonguï Önöwoca angä ate mönö ëñente cæquënëmö ïmompa. Wæætë wïwa cæïnente mönö wæwënö ante wïï ëñente cæte quëwenguënëmö ïnömö ïmompa.  
\v 13 Ïñæmpa wïwa cæïnente mïni wæwënö ante ëñente cæmïni ïninque mïni æ̈mæ̈wo wænguinque cæbaïmïnipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca ingante ëwocadinque mïnitö wïwa mïni cædïnö ante wido cæmïni ïninque mïni quëwenguinque ïmaimpa. 
\p  
\v 14 Ædänidö ïnänite Wængonguï Önöwoca töö æ̈mænte angä ate ëñente goda ïñömö tömënäni ïñömö edæ Wængonguï wënäni ïnänipa.  
\v 15 Mïnitö guïñente mïni wægaïnö beyænque ñä cæyænte baï në quëwengaïmïni inte ñöwo wæætë Wængonguï Önöwoca ingante æ̈ninque wïï adobaï guïñente wæmïni ïmïnipa. Wæætë Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque mïnitö näwä wëmïni bamïnipa. Ayæ̈ tömengä Önöwoca pönö cæcä ænte ëwocadinque mönö guïñënedämaï inte edæ, Mæmpo, botö Wæmpo, ante apæ̈nemompa.  
\v 16 Edæ mönö mïmönë ponte apæ̈nedinque Wængonguï Önöwoca incæ, Bitö Wængonguï näwä wëmi ïnömi ïmipa, ante apæ̈necampa.  
\v 17 Ïninque mönö Wængonguï wëmö ïnömö inte tömengä nänö pönonguincoo në ænguïmö ïmompa. Edæ Codito tönö äanque baï caate wæmö ïninque mönö tömengä ñäö baï nänö ëmö baï ñäö adobaï ëmöninque tömengä tönö edæ godongämæ̈ ænguïmö ïmaïmompa. 
\s1 Ñäö baï mönö entawenguïmämo 
\p  
\v 18 Botö ïïmaï ante pönëmopa. Ñöwo caate mönö wæpämo ïñömö pönömenque ïñonte ïincayæ̈ ate ñäö baï mönö ëmonguïmämo guiquënë wïï adobaï wædænque inte godömenque nanguï pönï ingæ̈impa.  
\v 19 Æyedënö Wængonguï wënäni tæ̈ï ëmonte badinque edonque a ongonguïnänii, ante acæte ante edæ Wængonguï nänö badongaincoo incæ nanguï aïnente wædinque wänö conte baï ongoncoopa.  
\v 20 Edæ wënæ wënæ cædämaï incoo ïñonte mönö waocabo mönö ëñënämaï cægaïnö beyæ̈ Wængonguï nänö badongaincoo önoncooque baï bagatimpa. Wïï nämä änö beyæ̈ mänömaï bagatimpa. Wæætë Wængonguï në, Ïincayæ̈ ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante angaingä inte adocä angä beyænque önoncooque baï bagatimpa.  
\v 21 Edæ Wængonguï nänö badongaincoo ñömænguincooque inte yæguincamenca ñä cæyænte baï wæyoncoote Wængonguï gä pe æmpote baï godö cæcä beyænque ñömæ̈nämaï inguincooque bacæcoimpa. Mönö Wængonguï wëñæ̈mö ïñömonte tömengä pönö ñimpo cæcä ate mönö abæ tawænte baï tæ̈ï ëmonte bamö baï tömengä nänö badongaincoo adobaï abæ tawænte baï mïincooque bacæcoimpa.  
\v 22 Wëñæ̈ nantate, Æiquedö ëñaquingää, ante näni wæ baï Wængonguï nänö badongaincoo incæ ñöwo ganca godongämæ̈ nantate baï, Æiquedö waa baquïï, ante ö ö wæconcoopa. 
\p  
\v 23 Ayæ̈ Wængonguï mönö ïmonte mä pönöninque tömengä Önöwoca ingante pönongä ænte do ëwocamö ïnömö inte mönö adobaï, Mönö baö mïïñö ëñaquinque æiquedö Wængonguï wëñæ̈mö ædæmö baquïï, ante nanguï æ̈ïnente wänö conte ö ö wæmompa.  
\v 24 Edæ Codito, Botö ïincayæ̈ ate badömo ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëedäni, äninque mönö ïmonte edæ ængä beyænque quëwëmompa. Ïninque mänïnö edæ, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante nänö angaïnö ïñömö ïinque ba acæte ante mönö ayæ̈ wänö cömompa. Mänïnö watapæ̈ do ba amö baï mönö, Ayæ̈ ate watapæ̈ ba acæ̈impa, ante änämaï incædömöimpa. Waocä do æ̈ningä inte, Æ̈ïnente wæbopa, ante quïnante anguingää. Ïñæmpa edæ dobæ ængantapa.  
\v 25 Ïninque mönö æ̈ïnente wædö ante mönö cöwë ængæ̈impa, ante wede pönëmö ïninque mönö wæntædämaï inte ee wänö cömompa. 
\p  
\v 26 Ayæ̈ adobaï mönö aquïïmö pönï ïñömonte Wængonguï Önöwoca mönö beyæ̈ cæcampa. Æbänö cæte Wængonguï ingante apæ̈nequïï, ante ëñënämaï inte wæyömonte tömengä wïï waomö tededö ante apæ̈nedinque tömengä önöwënenque mönö beyæ̈ apæ̈necampa. Mänïnö tömengä nänö tededönö ante mönö guiquënënö inte önöneca ædö cæte tedequïï.  
\v 27 Mönö Wængonguï quïmö tæiyæ̈ waëmö ëwocamö ïñömonte Wængonguï Önöwoca ïñömö mönö beyæ̈ apæ̈nedinque, Mæmpo Wængonguï nänö angaïnö baï bacæ̈impa, ante pönëninque apæ̈necampa. Ïninque mönö mïmöno do adongä inte Mæmpo Wængonguï ïñömö edæ, Botö Önöwoca æbänö pönëninque apæ̈necää, ante do ëñengampa. 
\s1 Në tæ̈ï ëmöninque mönö gänä cæmö ïmompa, ante 
\p  
\v 28 Wængonguï, Botö änö baï ïinque bacæ̈impa ante cæcæmïnimpa, ante mönö ïmonte aa pegacäimpa. Ïninque tömengä nänö änö baï në cæmö inte mönö tömengä ingante waadete pönëmö ïñömonte Wængonguï wæætë mönö beyænque cöwë waa pönö cæcä ate mönö edæ, Inguipoga æbämë ba incæte mönö waa pönï quëwenguinque impa, ante edæ do ëñëmompa.  
\v 29 Doyedë badöninque Wængonguï ïñömö, Botö Wengä Bamoncadengä ïñongante ïïnäni tömengä biwïidi badinque nanguï ïnäni yebænte bacædänimpa, angacäimpa. Ïninque tömengä mänömaï cæcæte ante cædinque, Do botö në agaïnäni ïñömö tömënänique botö Wengä nänö entawënö baï adobaï entawencædänimpa, ante badongacäimpa.  
\v 30 Ayæ̈, Botö Wengä nänö entawënö baï entawencæmïnimpa, ante nänö në angaïnäni ïñönänite do aa pegacäimpa. Ayæ̈ tömengä nänö aa pegaïnäni adodäni ïnänite, Botö ayömo mïnitö nö cæmïni bacæmïnimpa, ante badongacäimpa. Tömengä ayongä nö cædäni në bagaïnäni ïnänite tömengä, Mïnitö tæ̈ï ëmonte badinque ñäö baï ëmonte bacæmïnimpa, ante do badongacäimpa. 
\p  
\v 31 Ïninque æbänö ante anguïmoo. Edæ Wængonguï mönö tönö godongämæ̈ cæcä ïñongante æcänö mönö ïmonte bæ taquingää. Edæ dæ angampa.  
\v 32 Tömengä Wengä adocanque ïñongante Wængonguï pæ gompodämaï inte da pönongä pöninque tömengä wæætë mönö tömämö beyæ̈ teëmente wæætë wængacäimpa. Mäningä ingante da pönöninque Wængonguï tömengä nänö ëagaincoo ante ædö cæte pönönämaï inguingää. Edæ, Botö Wengä tönö godongämæ̈ entawencæmïnimpa, ante Wængonguï tömancoo do pönongä æ̈mompa.  
\v 33 Wængonguï mönö ïmonte apænte ængä ongöñömonte æcänö, Wïwa cæbipa töö, ante apænte anguingää. Ïñæmpa Wængonguï incæ, Botö ayömo mïnitö edæ nö cæmïni ïmïnipa, ante badongä bamöimpa.  
\v 34 Itota Codito në wængaingä inte godömenque ñäni ömæ̈mongaingä inte Wængonguï tömëmæ̈ ïnö do tæ̈ contate a ongongampa. Ayæ̈ mönö beyæ̈ Wængonguï ingante cöwë apæ̈necampa. Tömengä mänömaï cæcä adinque mönö ïmonte æcänö, Bitö wænguinque, ante apænte anguingää. Ïñæmpa wïï eyepæ̈ ïnänipa. 
\p  
\v 35 Codito mönö ïmonte waadete pönente aayongä æcänö gä pe æmpote ö ænguingää. Edæ, Ædö cæte cæquïmöö, ante wæmö incæ caate wæwëmö incæ mönö ïmonte togænte pänäni wæmö incæ mänömaï wæyömonte mönö Codito dicæ mänïñedë edæ waadedämaï inguingää. Mönö wænguinque gue æ̈nente wæmö incæ weocoo ömaamö inte wæmö incæ tömengä mönö ïmonte dicæ waadedämaï inguingää. Quïëmë beyæ̈, Mïni wænguinque, ante wææ änäni wæyömonte yaëmenca tacadäni wæyömonte Codito mänïñedë dicæ waadedämaï inguingää.  
\v 36 Edæ Wængonguï ingante ämotamïni ante baï yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Bitö beyænque wæ̈nönäni wænguï wæ, ante 
\q2 mönitö tömää itædë wæmönipa. 
\q1 Obegaidi ïnänite, Wæ̈nongæ̈impa, ante änäni baï, 
\q2 mönitö ïmönite adobaï, Wæ̈nongæ̈impa, ante pïïnäni wæmönipa,” 
\m ante yewæ̈monte ongö aedäni. 
\p  
\v 37 Edæ mänïmämo mönö wæpämo tömämämo pö ate wædömö incæte mönö ïmonte në waadete pönengä nempo ongöninque mönö tæ̈ï ëmonte godömenque gänä cæte ongömompa.  
\v 38 Botö do ëñente pönëmopa. Mönö në waadete pönengä nempo ongöñömonte mönö wænguïmämo incæ mönö quëwenguïmämo incæ anquedoidi incæ wënæidi incæ ñöwopämo incæ ïincayæ̈ ponguïmämo incæ tæ̈ï näni pïñæ̈mämo incæ mänïmämo tömämämo ædö cæte mönö ïmonte gä pe æmpote ö ænguïï.  
\v 39 Ayæ̈ edæ æibæ mönö æite wæquïmämo incæ guiibæ mönö wæænte wæquïmämo incæ quïëmë Wængonguï nänö badongaïmämo incæ mänïmämo tömämämo ïñömö mönö Codito nempo ongöñömonte ædö cæte gä pe æmpote ö ænguïï. Edæ Wængonguï nänö waadete pönënö entawëninque mönö Awënë Itota Codito ïñömö mönö ïmonte waadete pönëninque pæ gompoyongante mänïmämo tömämämo incæ gä pe æmpote ö æ̈nämaï ingæ̈impa. Ämo ëñëmaïmïnipa. 
\c 9  
\s1 Idægoidi ïnänite Wængonguï apænte angacäimpa, ante 
\p  
\v 1 Botö ïñömö edæ mïmö entawëmo inte nämä apænte pönëñömote Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca adoyömö ante apæ̈necä ïninque botö ædö cæte babæ wapiticæ̈ anguïmoo. Edæ Codito nempo quëwënömo inte botö nö pönï apæ̈nedinque ïïmaï ämopa.  
\v 2 Mïmöno cöwë cæwënente wæwëmo inte botö ïïmaï ante pönëninque nanguï wæbopa.  
\v 3 Botö guiidënäni botö tönö adodäni ïnönäni ïñönänite Wængonguï ængä beyænque quëwencædänimpa, ante botö nanguï äninque wæbopa. Ïninque Wængonguï tömënäni ïnänite, Quëwencæmïnimpa, ante æ̈ninque wæætë botö Codito nempo quëwëñömote botö ïmote pïïninque tatodonte wido cæcä baï botö Ao ante piyæ̈në cæcædömoimpa. 
\p  
\v 4 Tömënäni ïñömö idægoidi ïnänipa. Wængonguï pæpogacä pædäni ïninque tömënänique tömengä wënäni ingadänimpa. Tömënäni ïnänite Wængonguï ñäö entawente nänö tæ̈ï ëmönö ante odömongä adinque tömënänique në agaïnäni ïnänipa. Tömënäni ïnänite apæ̈nedinque Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante cægacäimpa. Ïïmaï cæedäni, ante tömengä tömënäni ïnänite täno wææ angä ëñente mänïnö nänö wææ angaïnö ante tömënänique në mangaïnäni ïnänipa. Wængonguï oncönë ñæ̈næncönë wadäni guiidämaï ïñönänite idægoidique guiite tömengä ingante waa ate ædæ wæænte apæ̈nedänipa. Tömënänique ïnänite Wængonguï, Cöwë waa cæcæboimpa, ante mä apæ̈negacäimpa.  
\v 5 Mönitö, Mæ̈mæ̈idi, ante möni në angaïnäni incæ idægoidi mæ̈mæ̈idi adodäni ïnänipa. Ïninque tömënäni Pæ̈ingä badinque mönö Codito inguipoga ëñagacäimpa. Tömengä ïñömö tömämö Wængonguï ïnongä ingampa, ante adinque mönö tömengä ingante apæ̈nedinque, Tömëmi toquinque pönö waa cæbi æ̈mönipa, ante mönö cöwë ñimpo cædämaï apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ämopa. 
\p  
\v 6 Idægoidi quëwencædänimpa, ante nänö angaïnö baï Wængonguï cædämaï ingacäimpa, ante botö dicæ ämogaa. Wæætë edæ ïïmaï impa. Näwä idægoidi näni wede pönënö baï pancadäniya pönënämaï ïnäni ïñönänite botö tömënäni ïnänite, Näwä idægoidi ïnänipa, ante apæ̈nedämaï ïmopa.  
\v 7 Edæ Abadäö wodi pæ̈ïnäni incæ pancadäniya ïñömö, Abadäö wodi wënäni, mönö änönäni wïï ïnänipa. Wæætë, “Botö ayömo Itæca wënänique bitö pæ̈ïnäni inguïnäni ïnänipa,” ante mæ̈mæ̈ Abadäö ingante Wængonguï angampa, ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 8 Mänömaï ï ïninque Abadäö tapæ̈icä në ëñate pædäni ïnänite Wængonguï, Abadäö wënäni, ante angantawogaa. Wæætë Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque, Bitö wënäni bacædänimpa, ante Wængonguï nänö në angaïnäni guiquënë tömënänique tömengä wënäni ïnänipa.  
\v 9 Edæ, “Ïïñedë impa, ante botö änöñedë botö adodö pömo ate mänïñedë ate edæ Tada incæ wëñængä onguïñængä ingante mancæcäimpa,” äninque Wængonguï, Mänïnö botö änö baï cöwë cæcæboimpa, angacäimpa. 
\p  
\v 10 Wïï mäninque impa, ante ëñengæ̈impa. Godömenque ïïmaï ante mönö pönengæ̈impa. Wæmpocä adocanque tapæ̈icä ate Adebeca wodi wëna äancadënaque ëñagadaimpa. Mänïna wæmpocä ïñömö mönö wæ̈mæ̈ Itæca wodi ingacäimpa.  
\v 11 Tömënä wëna ayæ̈ ëñadämaï ïñedë ædö cæte wënæ wënæ cæquïnaa, ædö cæte waa cæquïnaa. Incæte edæ Wængonguï, Ïingä ingante apænte æncæboimpa, ante nänö angaïnö ante cöwë bacæ̈impa, ante cædinque,  
\v 12 tömëna ayæ̈ cædämaï ïñönate Wængonguï në aa pedongä inte, “Bamoncadengä incæ ayæ̈mengä ingante në cæcä incæcäimpa,” ante Adebeca wodi ingante apæ̈negacäimpa.  
\v 13 Adobaïnö ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongadänimpa. “Aacobo ingante waadete pönengaboimpa. Etawoo ingante guiquënë pïinte agaboimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 
\p  
\v 14 Ïninque mönö æbänö anguïï. Wængonguï dicæ nö cædämaï ingantawogaa.  
\v 15 Wæætë Möitee wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï ïïmaï angacäimpa. “Waocä adocanque ingante botö, Wïï päïnëwædö, äninque tömengä ingante do godö ñimpo cædinque pänämaï incæboimpa. Adocanque ingante në waadete cæïnëmo inte botö tömengä ingante do godö waadete waa cæcæboimpa,” angacäimpa, ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 16 Ïninque waocä nanguï cæïnengä incæte waocä nanguï cæcä incæte Wængonguï wïï waocä nänö cædö beyænque apænte ængampa. Wæætë nämä nänö waadete waa cæïnënö beyænque Wængonguï waocä ingante godö apænte ængampa.  
\v 17 Edæ awënë Padaönö wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï, “Botö ïïmaï ante cæcæte ante bitö ïmite ængö cætabopa. Edæ bitö ïmite ængö cædinque tæ̈ï pïñænte pönö cæbo adinque waodäni, Wængonguï tæ̈ï pïñængä inte mänömaï cæcampa, ante botö ëmöwo ante inguipoga tömäo apæ̈nedäni do ëñencædänimpa, ante cætabopa.” Wængonguï mänömaïnö ante Padaönö ingante apæ̈necantapa, ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 18 Ïninque Wængonguï, Adocanque ingante godö waadete ñimpo cæcæboimpa, äninque tömengä ingante do godö waadete ñimpo cæcampa. Wæætë wacä ingante guiquënë, Godö cæbo ate mïmö ömædengä bacæcäimpa, äninque Wængonguï tömengä ingante do cæcä ate edæ mïmö ömædengä bate wæcampa. 
\p  
\v 19 Mänömaïnö ante yewæ̈mömo adinque bitö wabänö ïïmaï anguïmi, ante awædö. “Ïñæmpa mönitö Wængonguï nänö änö ante Baa änämaï ïñömönite tömengä, Mïnitö beyænque impa, ante quïnante pïinte angää.” Mänömaïnö ante ämitawoo.  
\v 20 Bitö ïñæmpa önömique ïnömi inte Wængonguï ingante wæætedö wæætë ämii. Në badongä ingante tömengä nänö në badöninca incæ dicæ, “Botö ïmote quïnante mänömaï badöwëmii,” ante dicæ anguïï.  
\v 21 Në bædongä ïñömö daibo pancaiya æ̈ninque waa pönï wamoncade bædinque ado daibo pancaiya æ̈ninque önonque ëwenguincade bæyongante æcänö në bædingä ingante Baa anguingää. Në bædongä ïñömö në änongä inte bæcampa. Edæ Baa anguïmii. 
\p  
\v 22 Wængonguï nänö në pïïnäni ïñömö tömënäni näni ömæ̈e ëwente wæquinque wïwa cæyönänite tömengä piyæ̈në cædinque wantæpiyæ̈ pänämaï inte ee ongongantawo. Ïñæmpa tömengä nänö pïïmämo ante adinque do wæcædänimpa, ante cædinque ayæ̈ tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈mämo ante edonque acædänimpa, ante cædinque Wængonguï mänömaï ee ongongä apa änewëë.  
\v 23 Ayæ̈ wæætë, Botö waadete godö waa cæbo æ̈näni inte edæ tömënäni ïñömö botö ñäö baï botö ëmönö ante acædänimpa, ante cædinque Wængonguï mänömaï pänämaï inte edæ ee cæcampa. Wæætë, Tömënäni ñäö ïñömö quëwencædänimpa, ante tömengä godö badongä ate tömënäni ñäö baï ëmönänipa.  
\v 24 Edæ möni oodeocabo ïñömönite mïnitö oodeomïni ïnämaï ïñömïnite Wængonguï mönö tömämö ïmonte mänömaï cæcæte ante aa pegacäimpa.  
\v 25 Wængonguï ïïmaï angampa, ante Ootea wodi yewæ̈mongacäimpa. 
\q1 “Botö guiidënäni ïnämaï ïñönänite botö wæætë, 
\q2 Botö guiidëmïni, ante apæ̈necæboimpa. 
\q1 Onquiyængä botö në waadedämaï ingainga ïñongante botö wæætë, 
\q2 Botö në waadebi ïmipa, ancæboimpa. 
\q1  
\v 26 Ayæ̈, ‘Botö guiidëmïni ïnämaï ïmïnipa,’ ante botö ongonte äñömö adoyömö ongöninque 
\q1 botö wæætë edæ, ‘Botö Wængonguïmo në Quëwëmo wëmïni ïmïnipa,’ ancæboimpa.” 
\m Ante adocä Wængonguï nänö änö ante yewæ̈mongacäimpa.  
\v 27 Idægoidi ïnänitedö ante yedæ äninque Itaiya wodi ïïmaï apæ̈negacäimpa. “Gäwapæ̈ wedeca ëmönaicoo nanguï pönï öñö baï idægoidi adopodäni nanguï pönï ïnäni incæte pancadäniya guiyä wææntodönï baï mänimpodänique quëwencædänimpa.  
\v 28 Edæ Wængonguï, Inguipoga quëwënäni ïnänite apænte äninque botö angaïnö baï do edæ cæcæboimpa, ante në apæ̈negaingä inte tömengä adocä, Idæwaa, ante quingæ̈ pönï edæ ïinque cæcæcäimpa,” ante Itaiya wodi yewæ̈mongacäimpa.  
\v 29 Adocä Itaiya wëënë ïïmaïnö ante nänö apæ̈negaïnö baï impa. 
\q1 “Mönö Awënë në Tæiyæ̈ Awënë tæ̈ï pïñæ̈nongä inte dodäni ïnänite, Mïnitö pæ̈ïnäni yebænte nanguï ïnäni bacædänimpa, ante cædinque pancadäniya ïnänite ata cæpocä quëwengadänimpa. Mänömaï ante cædämaï ingä baï, 
\q1 mönö wæætë Todömä quëwengaïnäni baï dæ badinque Gömoda näni quëwëñömö dæ ba baï mönö adobaï edæ dæ bacædömöimpa,” ante nänö angaïnö baï impa. 
\s1 Idægoidi adobaï pönëninque quëwenguënënäni ïnänipa 
\p  
\v 30 Ïninque æbänö ante anguïï. Oodeo ïnämaï ïnäni guiquënë, Nö entawëmöni bacæmönimpa, ante änämaï ingadänimpa. Incæte Wængonguï godö cæcä beyænque tömënäni wede pönëninque wede näni pönënö beyænque Wængonguï ayongä nö entawënäni do badänipa.  
\v 31 Idægoidi guiquënë, Nö cæedäni, ante möni wææ angaïnö beyænque nö entawëmöni bacæmïnimpa, ante në angaïnäni inte eyepæ̈ cædämaï ïnänipa.  
\v 32 Quïnante eyepæ̈ cædämaï ïnänii. Tömënäni wede pönënämaï ïnäni inte wæætë edæ, Mönö nanguï cædinque nö cæmöni bacæmönimpa, äninque oda cæte näni pönënö beyænque dicaboga tee tëwate baï cædinque eyepæ̈ cædämaï ingadänimpa.  
\v 33 Edæ do Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Aquënë quëwënänii. Botö Codito ingante Tiöno näni quëwëñömö dica baï gö cæbo gongængä adinque edæ 
\q1 waodäni dicaboga tee tëwate baï pönënämaï ïnäni inte tæ̈ go wææncædänimpa. 
\q1 Tömengä adocä ingante në pönengä guiquënë cöwë edæ guingo imönämaï inte quëwencæcäimpa,” 
\m ante yewæ̈mongatimpa. 
\c 10  
\p  
\v 1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Idægoidi quëwencædänimpa, ante botö mïmönë nanguï aïnente wædinque Wængonguï ingante apæ̈nedinque botö, Bitö æ̈mi beyænque quëwencædänimpa, ante cöwë apæ̈nebopa.  
\v 2 Wængonguï beyæ̈ nö cæcæ̈impa, ante cæïnente wædänipa, ante näwangä impa. Incæte tömënäni, Wængonguï beyæ̈ nö cæcæte ante æbänö cæquïï, ante ëñënämaï ïnäni inte önonque cæte wædänipa. Botö, Mänömaï impa, ante në apæ̈nebo ïnömo ïmopa.  
\v 3 Edæ Wængonguï pönö badongä ate mönö tömengä ayongä nö entawëmö bamompa, ante ëñënämaï ïnäni inte idægoidi ïñömö, Nämä mönö cædö beyænque nö cæmö bacæ̈impa, ante cædinque edæ oda cægadänimpa. Mänömaï cædinque tömënäni Wængonguï nänö nö cægaïnö ante edæ Baa angadänimpa.  
\v 4 Nö cæmö bacæte ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæquënëmö inte mönö tömämö wïï eyepæ̈ inte wægamöimpa. Mänömaï inte wæyömonte Codito ïñömö, Mïni pönencabo Wængonguï ayongä nö entawëmïni bacæmïnimpa, ante cædinque mänïnö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante tömänö ante ïinque cægacäimpa. Ïninque tömengä mänömaï ïinque cæcä adinque Wængonguï mönö ïmonte wæætë wææ änämaï ingampa. 
\p  
\v 5 Ïïmaï cæedäni, ante botö wææ angaïnö ëñente cædinque nö cædäni badänipa, ante Möitee wodi ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Në ëñente cæcä ïñömö tömengä nänö ëñente cædö beyænque quëwencæcäimpa,” ante yewæ̈mongacäimpa.  
\v 6 Wæætë, Mönö wede pönencabo æbänö cæte Wængonguï ayongä nö entawëmö ïmöö, ante ïïmaï ante adocä yewæ̈mongacäimpa. “Bitö, ‘Æcänö öönædë æi äñete wæænguingää,’ ante nämäneque änämaï ïe.” Mänömaï ante tömengä, Codito ingante æi äñete wææncæte ante mönö pönënämaï ingæ̈impa, ante ancæte ante yewæ̈mongacäimpa. Ïñæmpa Codito pönämaï ingampa diyæ̈ æite mäwæ̈mi wæænguingää. Dobæ edæ inguipoga pongacäimpa.  
\v 7 “Ayæ̈, ‘Æcänö tadömengadæ̈ wæi äñete ænguingää,’ ante änämaï ïe.” Ïñæmpa Codito ayæ̈ öñongampa diyæ̈ wæite mæ̈mi æ̈ænguingää. Edæ Codito dobæ ñäni ömæ̈monte quëwengampa. 
\p  
\v 8 Ïninque, Mönö wede pönencabo æbänö nö cæmö bamöö, ante æbänö ante yewæ̈mongacäï. Edæ, Wede pönengæ̈impa, ante mönitö apæ̈nemöni mïni ëñënïne ante adode ante ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Wængonguï nänö nö änöne ïñömö edæ bitö weca eyequeï pönï ënepa. Edæ bitö önöne tedeyömi bitö mïmöno pönëñömi tömengä nänö nö änöne edæ adoyömö pönï ënepa.”  
\v 9 Æbänö cæte quëwenguïï, ante ïïmaï ante ënepa. Itota Codito Tæiyæ̈ Awënë ïnongä ingampa, ante bitö önöneca apæ̈nedinque, Itota Codito wænte öñöñongante Wængonguï angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante bitö mïmöno pönëmi adinque tömengä ængä beyænque quëwencæbiimpa, ante adode incæ ënepa.  
\v 10 Mïmöno edæ wede pönëninque mönö Wængonguï ayongä nö entawëmö bamompa. Mänömaïnö ante wede pönëmopa, ante önöneca apæ̈neyömonte tömengä ængä beyænque mönö quëwëmompa. 
\p  
\v 11 Codito ingantedö ante apæ̈nedinque, “Tömengä ingante në wede pönengä ïñömö tömengä edæ guingo imönämaï incæcäimpa,” ante Wængonguï angä ëñente yewæ̈mongadänimpa.  
\v 12 Edæ mönitö oodeomöni ïñömönite mïnitö wæætë oodeomïni ïnämaï ïñömïnite mönö tömämö ïmonte adinque mönö Awënë ïñömö edæ, Adoyömö pönï ïmïnipa, ante acampa. Ïninque tömengä adocä tömämö Awënë ïnongä ingampa. Ayæ̈ tömengä ingante aa pemö ëñëninque tömengä ïñömö edæ tömämö ïmonte nanguï pönï pönö cæcä æ̈mompa. 
\p  
\v 13 Ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa. “Mönö Awënë ëmöwo ante apæ̈nedinque aa pedäni ëñëninque mönö Awënë ïñömö edæ tömënäni tömänäni ïnänite ængä beyænque quëwencædänimpa.”  
\v 14 Ïninque tömengä ingante në pönënämaï ïnäni ïñömö ædö cæte tömengä ingante aa pequïnänii. Ayæ̈ tömengä ëmöwo ante ëñënämaï ïnäni ïñömö tömengä ingante ædö cæte pönenguïnänii. Ayæ̈ tömengä ëmöwo ante wadäni gote apæ̈nedämaï ïñönäni tömënäni ædö cæte ëñenguïnänii.  
\v 15 Ayæ̈ edæ wadäni da godönämaï ïñönäni në apæ̈nequënënäni wæætë ædö cæte gote apæ̈nequïnänii. Ïïmaïnö ante edæ Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongatimpa. “Tömengä waa pönï nänö cægaïnö ante në watapæ̈ apæ̈nedäni ïñömö tömënäni näni apæ̈necæ gote cægönïwa ïñömö edæ waa pönï ëwadänipa,” ante näni yewæ̈monte angaïnö baï impa. Edæ në apæ̈necæ godäni ïnänite Wængonguï waa acampa. 
\p  
\v 16 Mönö Awënë ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedäni ëñëninque idægoidi pancadäniya Ao angadänimpa. Pancadäniya guiquënë Baa angadänimpa. Tömënäni mänömaïnö näni cædïnö ante Itaiya wodi ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. “Awënë Wængonguï ëñëmi. Mönitö apæ̈nemöni tömënäni näni ëñënö ante edæ æcänö ëñente pönengää. Ïñæmpa në pönengä ïñömö edæ dæ angä awædö,” ante yewæ̈mongacäimpa.  
\v 17 Ïninque gode änäni ate në ëñënänique wede pönënäni badänipa. Ayæ̈ Codito nänö änönö ante gode ante apæ̈nedäni beyænque në ëñënäni badänipa.  
\v 18 Ïninque botö, Mänïnö ante idægoidi gobæ ongönänipa diyæ̈ ëñënämaï inguïnänii, ämopa. Do ëñënänitapa, ante edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Në apæ̈nedäni inguipoga tömäo gote tededäni ëñënänipa. 
\q1 Waodäni inguipoga näni quëwenganca quëwëñönänite mänïnö tömënäni näni apæ̈nedö ante do ëñënänipa,” ante yewæ̈mongatimpa. 
\m  
\v 19 Ayæ̈ wæætë, Idægoidi önömonca ëñëninque ömæcadäni ïnänipa diyæ̈ ëñënämaï inguïnänii. Do ëñënänitapa. Edæ Möitee wodi incæ ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. 
\q1 “Wadäni önönänique ïñönänite botö godö waa cæbo adinque 
\q1 mïni idægocabo wæætë, Mönitö ïmönite wïï pönö cæbii, ante pïinte wæcæmïnimpa. 
\q1 Ayæ̈ wadäni ocai ömæcadäni ïñönänite 
\q1 botö godö waa cæbo adinque mïnitö wæætë në pïinte amïni bacæmïnimpa,” 
\m Ante cæcæte ante Wængonguï pönö cægacäimpa.  
\v 20 Itaiya wodi guiquënë Wængonguï beyæ̈ ante guïñënämaï inte apæ̈negacäimpa. 
\q1 “Wadäni ïñömö botö ïmote ante diqui diqui mïnämaï ïnäni incæte do adänitapa. 
\q1 Ayæ̈, Wængonguï ingante aïnëmönipa, ante änämaï ïñönänite, Botö ïmote aedäni, ante botö odömömo adänitapa.” 
\m  
\v 21 Äninque Itaiya wodi idægoidi ïnänitedö ante apæ̈nedinque, “Ëñënämaï inte Baa änönäni ïñönänite botö, Pöedäni, ante tömää itædë önompo compo compo cæbo incæte pönämaï ïnänitapa.” 
\c 11  
\s1 Idægoidi pancadäniya ïnänite Wængonguï apænte ængä 
\p  
\v 1 Ïninque botö ïïmaï ante apæ̈nebopa. Tömengä quïnäni ïñönänite Wængonguï dicæ idægoidi ïnänite Baa angantawogaa. Ïñæmpa botö adobo näwä idægobo ïmopa. Abadäö wodi pæ̈ïmo ïnömo inte botö edæ Beencamïnö wodi pæ̈ïmo ïnömo inte tömengä pæ̈ïnäni tönö adocabobo tömëmo ïnömo ïmopa.  
\v 2 Idægoidi botö quïnäni incædänimpa, äninque Wængonguï wëënëñedë pönï mönitö ïmönite adinque do apænte ængacäimpa. Ïninque mönitö tömengä nänö në agaïmöni ïñömönite tömengä cöwë Baa änämaï ingacäimpa. Idægoidi ïnänite pïinte äninque Ediya wodi Wængonguï ingante apæ̈negacäimpa, ante æbänö yewæ̈monte ongompa, ante mïnitö adämaï ïmïnitawo. 
\p  
\v 3 “Awënë ëñëmi. Bitö beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite wæ̈nöninque idægoidi godömenque cædinque, Wængonguï quï, ante näni iya täinca bæ tadinque edæ wido cædänitapa. Ayæ̈ botö adoboque inte edæ ayæ̈ quëwëñömote botö ïmote wæ̈noncæte ante cædäni wæbo abi.”  
\v 4 Äñongante Wængonguï, “Ïñæmpa botö tiæte mïido ganca mänimpodäni ïnänite, Botö quïnäni ïnänipa, ante wææ gompobo quëwënäni apa quëwëe. Wadäni näni, Mönitö wængonguï Baado ingampa, näni änongä weca botö quïnäni ïñömö edæ da guicapodämaï ïnänipa cæbii,” angacäimpa, ante näni yewæ̈mongainta adämaï ïmïnitawoo. 
\p  
\v 5 Ñöwo ïñömö edæ adobaï impa. Idægomöni möni cabo incæ mëa pönï ïmöni inte Wængonguï ingante Baa änämaï ïñömönite tömengä mönitö ïmönite waadete pönö cædinque, Botö quïmïni ïmïnipa, ante apænte ængampa.  
\v 6 Ïninque, Wængonguï waadete pönö cædinque apænte ængampa, ante adinque tömëmonque waa cæmö beyæ̈ ædö cæte Wængonguï apænte ænguingää. Ïñæmpa tömëmonque waa cæmö beyæ̈ Wængonguï mönö ïmonte apænte ængä baï, Wængonguï waadete pönö cæcampa, ante ædö cæte anguënë ï. Wæætë edæ tömëmonque waa cæmö beyæ̈ Wængonguï apænte ængä baï tömengä adocä ædö cæte nänö waadete pönö cædö beyænque mönö ïmonte apænte ænguënengää. Ïñæmpa Wængonguï waadete pönö cædinque apænte ængä ïninque, Tömëmonque waa cæmompa, ante ædö cæte anguïï. 
\p  
\v 7 Mänömaï ï ïninque æbänö ante anguïï. Edæ idægoidi tömënäni näni nanguï æ̈ïnënö ante diqui diqui minte æ̈nämaï ïñönäni mönö ïñömö Wængonguï nänö në apænte ængaïmö ïmö ïñömö edæ do æntamompa. Në æ̈nämaï ïnäni ïnänite Wængonguï ee ayongante mïmö ömædënäni bagadänimpa.  
\v 8 Ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï ingatimpa. “Tömënäni ïnänite Wængonguï godö cæcä ate möwo möïnente baï wædäni inte tömënäni awinca ëmönäni incæ ñöwo ganca adämaï inte wædänipa. Önömonca ëmoncadäni incæ edæ ëñënämaï inte wædänipa,” ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 9 Ayæ̈ awënë odeye Dabii wodi Wængonguï ingante apæ̈nedinque ïïmaïnö ante apæ̈negacäimpa. 
\q1 “Wængonguï ëñëmi. Waodäni näni wænguinque gote æ̈æ̈mæ̈ bedäni baï cædinque ïïnäni ïñömö edæ wapiticæ̈ näni towënönö ante gote towënänipa. Incæte bitö godö cæbi ate tömënäni näni towënö beyæ̈ edæ wæncædänimpa, ämopa. 
\q1 Tömënäni tee tëwate baï oda cæte wæyönäni bitö godö pämi wæcædänimpa, ämopa. 
\q1  
\v 10 Bitö godö cæbi ate tömënäni awinca edæ mæ̈ mämonte baï bamöninque adämaï incædänimpa. 
\q1 Ayæ̈ teëmë mongæ̈ninque bocæ ñongænte cöwë wæcædänimpa, ämopa,” 
\m ante awënë Dabii wodi Wængonguï ingante apæ̈negacäimpa. 
\s1 Idægoidi ïnämaï ïnäni quëwënänipa, ante 
\p  
\v 11 Ñöwo wæætë ïïmaï ämopa. Do oda cædäni incæ idægoidi ïñömö dicæ æ̈mæ̈wo tæ̈ go wæænguïnäni ïnänitawogaa. Ïñæmpa ayæ̈ ate ængæ̈ gantidinque tömënäni në quëwenguïnäni ïnänipa. Incæte Wængonguï, Tömënäni ëñënämaï cædäni beyæ̈ wadäni quëwënäni adinque idægoidi wæætë, Mönö quëwengade impa, ante pïinte wæcædänimpa, ante godö cæcä ate idægoidi edæ oda cægadänimpa.  
\v 12 Ïninque idægoidi ëñënämaï cædinque æ̈nämaï ïnäni beyæ̈ mönö inguipoga tömämæ mönö quëwencabo wæætë edæ nanguï pönï æ̈mompa. Tömënäni æ̈nämaï inte ömæpodäni wædäni beyænque mïnitö idægomïni ïnämaï ïmïni wæætë nanguï pönï æ̈mïnipa. Ïninque idægoidi näni quëwenguïmämo ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï æ̈näni ate edæ æbänö baquïï. Edæ idægoidi ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï ænte entawënäni beyænque mönö waocabo tömämö godömenque nanguï pönï ænte entawengæ̈impa. 
\p  
\v 13 Idægomïni ïnämaï ïmïni ïmïnite apæ̈nebo ëñëedäni. Botö ïmote Codito, Idægoidi ïnämaï ïnäni ïnänite apæ̈necæbiimpa, ante da godongä gotabopa. Ïninque botö, Mïnitö ïmïnite në apæ̈nebo inte tobopa, ante nanguï tedebopa.  
\v 14 Edæ, Idægoidi ïnämaï ïnäni incæ do quëwënänipa, ante botö tedebo ëñente wædinque botö guiidënäni idægoidi wæætë, Mönitö adobaï quëwencæmönimpa, ante pïinte wæcædänimpa, ante tedebopa. Ayæ̈ adodäni pancadäniya godömenque pönëninque quëwencædänimpa, ante cædinque botö edæ nanguï tedebopa. 
\p  
\v 15 Idægoidi ïnänite Baa ante wido cædinque Wængonguï wæætë inguipoga tömämæ quëwëmö ïñömonte piyæ̈në cædinque edæ waadete pönö cægacäimpa. Ïninque tömengä ïincayæ̈ ate idægoidi ïnänite Ao ante ængä ate edæ æbänö baquïï. Mänïñedë ate edæ mönö wænte öñonte baï ïnömö inte edæ mönö ñäni ömæ̈monte quëwengæ̈impa.  
\v 16 Ïïmaï ante pönengæ̈impa. Päö pancaboga pancæte baï wædænque ïnäni inte täno näni pönente quëwencabo ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnäni ïninque ïincayæ̈ näni pönente quëwencabo guiquënë päö babo baï adobaï ïnäni inte tömënäni adobaï tæiyæ̈ waëmö ïnänipa, ante pönengæ̈impa. Täno pönengaïnäni guiquënë tæcæguinto baï ïnönäni inte tæiyæ̈ waëmö ïnäni ïninque edæ ïincayæ̈ pönënäni guiquënë yæpænto baï ïnönäni inte adobaï tæiyæ̈ waëmö ïnänipa. 
\p  
\v 17 Odibowæ̈ önonque pæwæ̈ incæ wainca incacæ̈impa, ante cædinque waocä tömengä nänö mingaïwæ̈ waa pönï incawæ̈ adinque yæpængö nämænte godö önonque pæwæ̈ yæpæntoga mïne tïmongä amïnipa. Idægoidi ïñömö waocä nänö minte pæwæ̈ baï ïñönänite Wængonguï pancadäniya ïnänite yæpængö wæi ñæ̈mænte baï wido cæcä wædänipa. Tömënäni mänömaï wæyönäni bitö guiquënë önonque pæwæ̈ yæpængö baï ïmitapa. Incæte Wængonguï, Odibowæ̈ yæpængoncoo baï tæcæguinto beyænque odæ yate baï pæte incacæ̈impa, ante odibowäa yæpæntoga godö mïni tinte baï cædinque bitö ïmite waadete pönö cæcä ate bitö idægoidi beyænque mïïmi inte ongömipa.  
\v 18 Mänömaï ï ïninque bitö wæætë edæ, Wængonguï botö ïmote pönö cæcæte ante tömënäni ïnänite wido cæcampa, ante bitö nämä ængö cæcæte ante cædinque idægoidi ïnänite ante wïï pïinte ancæbiimpa. Ïñæmpa tæcæguinto ëwa baï ïnäni inte idægoidi ïñömö edæ bitö beyæ̈ dicæ quëwënäniyaa. Wæætë edæ tæcæguinto ëwa baï ïnäni beyænque bitö quëwëmipa, ante apæ̈nebo ëñëninque bitö pïïmi ïninque, Mänömaï impa, ante täno pönëe. 
\p  
\v 19 Ïninque bitö, “Odæ yacæ̈impa, ante cædinque godö mïne tïmönäni baï Wængonguï botö ïmote pönö cæcæte ante cædinque idægoidi ïnänite wæætë wido cæcampa,” ante pönëmitawoo.  
\v 20 Bitö pönënö edæ näwangä impa. Incæte edæ tömënäni näni pönënämaï ïnö beyænque Wængonguï tömënäni ïnänite wido cægacäimpa. Bitö guiquënë wede bitö pönënö beyænque mïïmi inte ongömipa. Ïninque bitö guïñente wædinque edæ nämä ængö cædämaï inte edæ, Botö waëmö ïmo beyæ̈ cæcantapa, ante pönënämaï ïmäwe.  
\v 21 Ïñæmpa näwä yæpængö baï ïnäni ïnänite Wængonguï tapodämaï ïnongä inte bitö önömique ïñömite dicæ ata cæpoquingää. 
\p  
\v 22 Ïninque, Wængonguï në waadete cædongä incæ cöwë në apænte pangä ingampa, ante pönëe. Tömengä ïñömö në oda cædäni ïnänite pangampa. Wæætë bitö në waadete cædongä nempo quëwëmi ïninque tömengä bitö ïmite waadete cæbaingampa. Incæte tömengä nempo wïï quëwëmi ïninque tömengä wæætë bitö ïmite edæ wæi ñæ̈mænte baï wido cæbaingampa.  
\v 23 Idægoidi guiquënë, Idæwaa pönënämaï inte awædö, ante ocæ̈ ëmænte pönäni adinque Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte tömënäni ïnänite wæætë ado awæ̈ yæpæntoga godö mïni tïmonte baï pönö cæcä ate mïïnäni edæ ongömaïnänipa.  
\v 24 Waodäni waa incawæ̈ yæpængö nämænte önonque pæwæ̈ yæpæntoga godö näni mïne tïmönö baï Wængonguï wïï adobaï cæcampa. Wæætë edæ bitö önonque pædïwæ̈ yæpængö baï ïñömite tömengä waadete pönö nämænte baï cædinque, Näwä idægobi babipa, ante waa pæwæ̈ yæpæntoga godö mïni tïmonte baï cæcampa. Bitö ïmite mänömaï waa cæcä ïnongä inte tömengä idægoidi ïnänite æbänö godömenque waa cæbaingää. Tömënäni ïñömö waa pönï pæwæ̈ yæpængoncoo tömengä nänö wæi ñæ̈mæncoo baï inte wæyönänite adowæ̈në yæpæntoga godö mïne tïmonte baï cædinque tömengä tömënäni ïnänite, Näwä idægomïni inte mïnitö wæætë mïïmïni ongoncæmïnimpa, ante do cæcæcäimpa. 
\s1 Idægoidi ïinque bayonte quëwencædänimpa, ante 
\p  
\v 25 Ïñänäni ëñëedäni. Mïnitö nämä ængö cædämaï incæmïnimpa, ante cædinque botö wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïnö ante edæ wææ ämopa. Mïnitö idægomïni ïnämaï ïmïni mïni pönencabo eyepæ̈ pönï mïni yebænganca idægoidi ïñömö ñöwo mïmö ömædënäni inte wædönäni inte edæ mäninganca cöwë mïmö ömædënäni inte wæcædänimpa.  
\v 26 Ïincayæ̈ ate guiquënë idægoidi tömänäni quëwenguïnäni ïnänipa. Edæ ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. 
\q1 “Mönö ñä cæyænte baï tee mönete baï wæwëñömonte në Ñimpo Cæcä ïñömö Tiöno ïñömö quëwente poncæcäimpa. 
\q1 Aacobo wodi pæ̈ïnäni Wængonguï ingante ëñënämaï cæte quëwënäni adinque në Ñimpo Cæcä ïñömö tömënäni näni ëñënämaï entawënö wadæ cæcä ate tömënäni wæætë ëñente cæte quëwencædänimpa. 
\q1  
\v 27 Ïninque wënæ wënæ näni cægaïnö ante wadæ cæte wido cædinque Wængonguï tömënäni ïnänite ïïmaï angampa. 
\q1 Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque edæ mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante Wængonguï angampa,” ante yewæ̈mongadänimpa. 
\p  
\v 28 Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñente pönëninque mïnitö idægomïni ïnämaï ïmïni do quëwëmïni beyæ̈ idægoidi wæætë Wængonguï ingante pïinte adänipa. Incæte tömënäni mæ̈mæ̈idi ïnänite në apænte ængaingä inte Wængonguï wæætë mæ̈mæ̈idi beyænque ante pönëninque ñöwodäni ïnänite waadete pönengampa.  
\v 29 Edæ waomö ïmonte quincoomë pönongä æ̈ñömonte Wængonguï adodö ö æ̈nämaï ingampa. Ayæ̈ adobaï waomö ïmonte aa pedinque tömengä wadö ante änämaï inte edæ adodö ante edæ cöwë aa pecampa.  
\v 30 Mïnitö wëënëñedë ëñënämaï cæmïni incæte Wængonguï ïñömö idægoidi ëñënämaï cædäni beyæ̈ mïnitö ïmïnite wæætë waadete cædinque pönö ata cæpocä quëwëmïnipa.  
\v 31 Ayæ̈ adobaï mïnitö ïmïnite pönö waadete ata cæpocä quëwëmïni beyæ̈ idægoidi ëñënämaï cædäni ïñönänite Wængonguï ñöwo tömënäni ïnänite adobaï waadete cædinque godö ata cæpocä quëwënänimpa.  
\v 32 Ïninque tömengä, Mïni waocabo tömämïni ïmïnite botö waadete cædinque pönö ata cæpocæboimpa, ante cædinque, Mïni ëñënämaï cæcabo ïnömïni inte mïnitö nämä ëö toyænte aamö cædämaï incæmïnimpa, ante tömämö ïmonte ñä cæyænte baï cæcä wæcongamöimpa. 
\p  
\v 33 Ïninque Wængonguï nanguï pönï waadete entawënongä ïñongante tömengä nänö pönö cædönö ante mönö ædö cæte tee mante aquïï. Tömengä tömancoo do adongä inte nanguï pönï ëñënongä inte cæcä ingänö anguënë. Tömengä edæ, Æbänö ï, ante do againgä inte edæ, Æbänö cæquïï, ante do apænte äñongante mönö waocabo wæætë tömengä nänö cædö ante ædö cæte ëñenguïï. Tömengä ædönö ponte ædönö gocää, ante pönente wædinque mönö tömengä önöwa amompa diyæ̈ taadö aquïï.  
\v 34 Edæ ïïmaï ante näni yewæ̈mongaïnö baï impa. “Mönö Awënë æbänö pönengää, ante pönente wædinque æcänö ëñengää. Ayæ̈, Ïïmaï cæquï impa, ante mönö tömengä ingante edæ ædö cæte odömonte apæ̈nequïï.  
\v 35 Wængonguï ingante æcänö do godongä inte wæætë, Bitö debe ïmipa, ante anguingää. Ïñæmpa tömengä ingante godömompa diyæ̈ debe inguingää,” ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï impa.  
\v 36 Edæ tömengä nänö pönongaincooque inte edæ tömancoo ongompa. Mönö waocabo ïñömö tömengä badongä beyænque tömengä quïmö baquinque ongömompa. Ayæ̈ adobaï edæ tömengä badongä beyænque tömancoo tömengä quincooque edæ baquinque ongoncoopa. Edæ tömengä adocanque pönï ñäö entawente edæ cöwë tæ̈ï ëmoncæcäimpa. Mänömaï impa, ante mönö, Amëë, ante apæ̈necæ̈impa. 
\c 12  
\s1 Wængonguï quïmö ïmompa, ante cæte quëwengæ̈impa 
\p  
\v 1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Wængonguï waadete pönö waa cæcä ængaïmïni inte mïnitö ïïmaï cæedäni, ante botö nanguï ämopa. Wængonguï quï, ante baö pædæ godönäni waa ængä baï mïnitö adobaï edæ, Wængonguï quïmöni ïmönipa, ante mïïmïni inte edæ tömengä ingante nämä pædæ godömïni ængäedäni. Mänömaï cædinque mïnitö tömengä önöwa ïnö mïni ædæ wæænte nanguï cæquënënö ante edæ do cæmïni incæmïnimpa. Mänömaï godömïni æ̈ninque tömengä wæætë edæ, Botö ayömo tæiyæ̈ waëmö pönömïni æ̈mopa, ante tocæcäimpa.  
\v 2 Inguipogaque ante pönente mïni cægaïnö ante ñöwo ñimpo cædinque mïnitö mïïmïni mïni quëwenguinque ante edæ ocai mïinque encate baï nöingä ante pönëedäni. Mänömaï cædinque mïnitö, Wængonguï waa pönï nänö änönö ante, Æbänö ï, ante ædæmö ëñëninque, Tömengä nänö änö ïñömö eyepæ̈ pönï impa, ante ëñencæmïnimpa. Mänïnö ante ëñente cæte quëwëmö inte mönö tömengä tönö godongämæ̈ waa tocæ̈impa. 
\p  
\v 3 Wængonguï waadete pönö cæcä ate botö në apæ̈nebo badïmo inte ïïmaï ante apæ̈nebopa. Mïnitö nämä pönëninque, Ñæ̈næ̈mo ïmopa, ante pönënämaï ïedäni. Wængonguï pönö badongä ate mïnitö wede pönëmïni badïmïni inte mïni wede pönenganca mäningancaque pönëninque ïïmaïnö ante pönëedäni. Botö önömoque baï ïnömo ïmopa, ante ocai encamïni inte töö pönï pönëedäni.  
\v 4 Mönö baö adoyonque pönï ëñamö incæte wïï adodonque mönö cæquënënö ante ëñamompa. Ïninque mönö aquïnö ante awinca ëmöninque mönö dao dao goquïnö ante önöwa ëwamompa. Ayæ̈ wadö mönö cæquïnö ante wayö ëñadinque mönö wæætë wadö mönö cæquïnö ante wayö ëñadinque wayö wayö mönö ëñacoo ëñamompa.  
\v 5 Ïninque wayö wayö ëñamö incæ mönö baö pæ pagænguincoo adoyonque ï baï mönö adobaï Codito nempo mönö quëwencabo nanguï pönï ïmö incæte adocabomö ïnömö ïmompa. 
\p  
\v 6 Ïninque mönö adocabomö ïñömonte Wængonguï waadete pönö cædinque mönö ïmonte wadö wadö mönö cæquïnö ante tömänö pönongä æ̈mompa. Ïninque mönö tömengä da pönongä mönö ænganca edæ adoganca wadö wadö cæmompa. Mänömaï ænte cædömö ïñömonte pancamïniya ïmïnite Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö tömengä beyæ̈ në apæ̈nemïni do badinque wede mïni pönenganca apæ̈needäni.  
\v 7 Wæætë wamïni ïmïnite Wængonguï pönö cæcä æ̈ninque mïnitö wadäni ïnänite në cæmïni do badinque wadäni beyæ̈ cæcæmïnimpa. Wæætë wamïni ïmïnite tömengä pönö cædinque odömonte apæ̈necä ëñëninque mïnitö në odömonte apæ̈nemïni do badinque odömonte apæ̈necæmïnimpa.  
\v 8 Ayæ̈ wæætë wamïni ïmïnite Wængonguï pönö waadete apæ̈necä ëñëninque në waadete apæ̈nemïni badinque mïnitö ïñömö wæntæye inte wædäni ïnänite ædæmö apæ̈nemïni ëñëninque tömënäni wæætë edæ wampo pönëninque tæ̈ï pïñænte cæcædänimpa. Wamïni ïmïnite Wængonguï pönongä æ̈ninque në nënempomïni badinque mïnitö, Tömëmöni quï, ante wædämaï inte wæætë wadäni näni ænguënënö ante eyepæ̈ godömïni æncædänimpa. Wamïni ïmïnite Wængonguï pönö angä ëñëninque mïnitö wæætë awënëidi baï në ämïni badinque wadäni ïnänite nöingä cæte awënëidi baï ancæmïnimpa. Wamïni ïmïnite Wængonguï ædæmö waadete pönö waa cæcä æ̈ninque mïnitö wæætë ædæmö waadete cæmïni do badinque wadäni ïnänite ædæmö waadete godö waa cædinque edæ wædämaï inte tocæmïnimpa. 
\s1 Codito nempo quëwëninque ïïmaï cæcæ̈impa, ante 
\p  
\v 9 Botö waadete pönëmopa, ante tedemïni ïninque mïnitö nöïnö cæte waadete pönencæmïnimpa. Wïwa mïni cædönö ante pïïninque wido cæedäni. Wæætë, Quïnö waa cæquïï, ante adinque mänïnö ante ænte mïnitö mïmönë ædæmö entawëninque cöwë waa cæte quëwëedäni.  
\v 10 Mönö waadete pönencabo ïmompa, ante pönëninque wacä ingä wacä ingä waadete pönente cæedäni. Wadäni ñæ̈næ̈näni ïnänipa, ante mïnitö tömënäni ïnänite ængö cæte baï cædinque wæætë, Botö wædämo ïmopa, ante nämä ængö cædämaï ïedäni. 
\p  
\v 11 Tæ̈ï pïñænte ëwocadinque mönö Awënë beyæ̈ ante wæntædämaï inte cæedäni. 
\p  
\v 12 Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque tocæmïnimpa. Caate wæwëmïni incæte wæntæye badämaï inte ee cæedäni. Ñimpo cædämaï inte Wængonguï ingante cöwë apæ̈needäni. 
\p  
\v 13 Wængonguï quïnäni ænguënënäni inte wædäni adinque mïnitö mäincoo wæætë nënempomïni æncædänimpa. Ayæ̈, Botö oncönë pö guiite cænte möedäni, ante wadäni ïnänite waadete cæedäni. 
\p  
\v 14 Mïnitö ïmïnite në pïinte cædäni ïñönänite mïnitö tömënäni ïnänite waadete godö apæ̈needäni. Edæ tömënäni ïnänite waadete apæ̈nedinque, Wængonguï mïnitö ïmïnite waa cæcæcäimpa, ante apæ̈nedinque wæætë pïinte änämaï ïedäni. 
\p  
\v 15 Në watapæ̈ todäni tönö godongämæ̈ watapæ̈ toedäni. Në Ca wædäni tönö mïnitö godongämæ̈ Ca ca wæedäni. 
\p  
\v 16 Mönö pönencabo ïmompa, ante adoyömö pönente quëwëedäni. Önönänique näni në änönäni tönö godongämæ̈ cædinque, Botö ñæ̈næ̈mo ïmopa, ante pönënämaï ïedäni. Mïnitö, Wadäni pönömenque ocai encayönäni botö godömenque nanguï pönï encabo ïmopa, ante nämä ante pönënämaï ïedäni. 
\p  
\v 17 Wadäni mïnitö ïmïnite pönö wënæ wënæ cædäni adinque mïnitö wæætë godö wënæ wënæ cædämaï ïedäni. Ayæ̈, Quïnö waa cæquïï, ante tömänäni näni waa adönö ante adinque mïnitö mänïnonque ante cæedäni.  
\v 18 Eyepæ̈ ïmïni inte mïnitö cæganca cædinque tömänäni tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwëedäni.  
\v 19 Botö në waademïni ëñëedäni. Mönö Awënë beyæ̈ ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. “Wënæ wënæ cædäni adinque botö wënæ wënæ näni cædïnö beyæ̈ ante në apænte panguënëmo inte tömëmo eyepæ̈ wæætë godö cæbo wæcædänimpa, ante Awënë angampa,” ante yewæ̈monte ongompa cæmïnii. Mïnitö ïmïnite pönö wënæ wënæ cædäni wæmïni ïninque edæ wæætë godö cædämaï ee aedäni. Edæ në äingä bate pänongä inte Wængonguï incæ pancæcäimpa.  
\v 20 Wæætë, “Bitö ïmite në pïinte cædongä incæ gæ̈wænte wæcä adinque godömi cængäe. Gue æ̈nente wæcä adinque godömi becäe. Edæ mänömaï waa cædinque edæ tömengä guingo imonte nänö wæwenguinque bitö tömengä ingante waa cæcæbiimpa,” ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈monte ongö apa cæbii.  
\v 21 Tömënäni wënæ wënæ näni cædö beyæ̈ oda cædämaï inte wæætë mänïnö ante wido cæte baï cædinque bitö waa cædinque edæ tæ̈ï ëmonte gänä cæe. 
\c 13  
\p  
\v 1 Gobiedöno awënë nempo waodäni ëñente cæte quëwencædänimpa, ante Wængonguï incæ godö gö cæcä beyænque gobiedöno awënëidi badänipa. Edæ Wængonguï mänömaï ante gö cædämaï ingä baï quingänö awënë inguënengää. Edæ dæ ancædönimpa. Ïninque gobiedöno awënëidi ïnänite mönö tömämö Ao äninque ëñente cæcæ̈impa.  
\v 2 Ïninque awënë ingante æcänö Baa änaa tömengä nänö apænte pante wæquinque Wængonguï nänö goncægaïnö ante ëñënämaï inte edæ Baa angampa.  
\v 3 Në waa cædäni guiquënë awënëidi ïnänite waa ate todinque guïñënämaï ïnänipa. Wæætë wënæ wënæ cædäni guiquënë awënëidi ïnänite guïñente wædänipa. Gobiedöno awënë ingante guïñënämaï inte quëwencæboimpa, ante bitö ämitawoo. Ïninque bitö guïñënämaï inte quëwencæte ante waa cæcæbiimpa. Waa cæbi adinque tömengä, Bitö waa cæbi abopa, ante pönö waa cæcä ïninque bitö guïñënämaï ïmaïmipa. 
\p  
\v 4 Botö ïmote në cædongä inte mïnitö beyæ̈ waa cæcæcäimpa, ante Wængonguï gobiedöno awënë ingante godö gö cæcä ongongampa. Edæ Wængonguï ingante në cæcä ïnongä inte tömengä në wënæ wënæ cæcä ingante nö cæte në panguënengä ingampa. Ïninque awënë yaëmë në næ̈ængä inte wïï önonque næ̈ængampa cæbii. Wënæ wënæ cæbi ïninque edæ guïñente wæcæbiimpa.  
\v 5 Ïninque mönö, Pangä wæcæ wæ, äninque awënë ingante ëñente cæcæ̈impa. Ayæ̈ pangä wæmö incæ wïï pangä wæmö incæ mönö mïmö në entawente nämä apænte änömö inte mönö awënë ingante Ao ante ëñente edæ nöingä cæcæ̈impa.  
\v 6 Wængonguï beyæ̈ në cædönäni inte awënëidi ïñömö tömënäni nempo quëwënäni ïnänite cöwë aadinque mäninque cæte quëwënänipa. Mänömaï ï ïninque mïnitö, Awënëidi eyepæ̈ æ̈ninque mönitö beyæ̈ cæcædänimpa, ante tömënäni näni äinta pædæ godömïni æ̈nänipa. 
\p  
\v 7 Æcämenque ingante cæquënëmïni ïmïni inte mïnitö tömänäni ïnänite mïni cæquënenganca do godö cæmïni æncædänimpa. Awënë nempo quëwëñömonte tömengä eyepæ̈ æ̈ninque mönö beyæ̈ cæcæcäimpa, ante mïnitö awënë nänö äinta godonguënëmïni inte do godömïni ængäedäni. Waocä ingante mïnitö guïñente ëñenguënëmïni ïmïni ïninque tömengä ingante guïñente ëñëedäni. Waocä ingante mïnitö waa aquënëmïni ïmïni ïninque edæ tömengä ingante waa aedäni. 
\p  
\v 8 Wacä ingante mïni cæquënënö ante edæ ee ongönämaï inte godö cæmïni ængä ate abæ tawænte gocæbiimpa. Wæætë wacä ingä wacä ingä waadete mïni pönenguënënö ante edæ godongämæ̈ cöwë waadete pönenguënëmïni ïmïnipa. Wadäni ïnänite në waadete pönengä ïñömö tömengä ïñömö Wængonguï nänö, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante do ëñente cæcä ingampa.  
\v 9 Tömëmi nämä bitö waadete pönënö ganca wacä ingante adoganca waadete pönencæbiimpa, ante Möitee wodi yewæ̈mongacäimpa. Mänïne adodeque ante ëñente cædinque waocä Wængonguï nänö wææ angaïnö ante tömänö do ïinque cæcampa. Edæ, “Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante godö guëa mönämaï ïe. Wacä ingante godö wæ̈nönämaï ïe. Wacä nänö ëadincoo adinque godö æ̈nämaï ïe. Wacä wënæ wënæ cæcä atabopa, ante godö babæ wapiticæ̈ apæ̈nedämaï ïe. Wacä quï ante æ̈ïnente wædämaï ïe.” Mänïnecoo Wængonguï nänö wææ angaïnecoo ante bitö waadete pönëmi beyænque tömäne do ïinque cætimpa. Ayæ̈ quïnemë godömenque wææ ante ï mänïne adobaï bitö waadete pönëmi beyænque tömäne do ïinque cætimpa.  
\v 10 Në waadete pönengä ïñömö edæ wacä ingante cöwë wïwa cædämaï ingampa. Mänömaï beyæ̈ në ædæmö waadete pönënänique Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ïinque cædänipa. 
\p  
\v 11 Ïninque, Ñöwoyedë æbänö oo baquïï, ante do ëñëninque mïnitö waadete pönente quëwëedäni. Edæ wëënëñedë mä mönö wede pönëñedë mïinguipo mönö quëwenguïmämo ïñömö edæ mänïñedë edæ oo bacæ cædämaï ingatimpa. Ñöwo guiquënë, Oo pönï bacæ̈impa, ante pönente wædinque mïnitö möwocodë öñömïni inte edæ ñäni ömæ̈möninque mïïmïni quëwëedäni.  
\v 12 Wëmö ïñömö mönö wæwëmämo idæwaa edæ bapa. Mïinguipoga ñäö baï baquinque edæ oque pönente impa cæmöö. Wëmö ïñonte mönö wënæ wënæ cædö æ̈mæ̈wo wido cædinque, mönö wæætë ñäö ïñömö quëwëninque edæ wææ cæquincoo wëñate baï cædinque nämä wææ gompotawengæ̈impa.  
\v 13 Mänömaï cædinque mönö itædë quëwënömö inte nö pönï cæcæ̈impa. Baonque ante mönö cæïnëwënö ante towënämaï inte mönö tï nämæ̈ nanguï bete quidi quidi dowæ̈nämaï ingæ̈impa. Mönö wacä tönö godö guëa mönämaï, cænguï eyepæ̈ cæ̈ninque godömenque nanguï cæ̈nämaï ingæ̈impa. Wæætedö wæætë pïinte cædämaï inte mönö, Wacä baï bacæboimpa, ante pïinte adämaï ingæ̈impa.  
\v 14 Wæætë wææ cæquincoo entawente baï cædinque mïnitö nämä wææ gompotawencæte ante cædinque mönö Awënë Itota Codito ingante entawente quëwëedäni. Ayæ̈ baonque ante mïni cæïnëwënö ante wido cædinque, Æbänö cæte wënæ wënæ cæquïmoo, ante cæcæte ante wædämaï ïedäni. 
\c 14  
\s1 Mïnitö tönïñadäni ïnänite pïinte änämaï ïedäni, ante 
\p  
\v 1 Wacä wïï ædæmö pönengä incæte mïnitö, Mönö pönencabo ïmompa, ante pönëninque tömengä adocabocä nänö baquinque ämïni pongäedäni. Tömengä nänö pönënö ante wæætedö wæætë änämaï ïedäni.  
\v 2 Pancadäniya wede pönënäni inte cænguï adinque, Näwä cænguï impa, ante guïñënämaï inte quïëmë cænguï incæ edæ dobæ ade cæ̈nänipa. Wadäni guiquënë æ̈mæ pönente beyæ̈, Tömää baö baacä impa, ante awente baï cædinque quingämenque baö incæ cæ̈nämaï inte onguipoiya pæcooque edæ cæ̈nänipa.  
\v 3 Incæte tömää cænguï në cæ̈nongä ïñömö onguipoiya pæcooque në cæ̈nongä ingante pïinte adämaï incæcäimpa. Wacä ingante, Bitö önömique baï ïnömi inte edæ awente cæ̈nämaï ïmipa, ante änämaï incæcäimpa. Ayæ̈ wæætë onguipoiya pæcooque në cæ̈nongä guiquënë baö në cæ̈nongä ingante, Baacä apa cæ̈wëe, ante apænte ante pïïnämaï incæcäimpa. Edæ në cæ̈nongä ingante Wængonguï Ao äninque, Botö quïmi ïmipa, ante do ængampa.  
\v 4 Ïñæmpa tömengä wacä awënë ingante në cæcä ïñongante bitö ædö cæte apænte ämii. Edæ tömengä awënë incæ, Waa cæbipa, angä wædinque edæ tömengä adiyæ̈ tæ̈ï ongömaingampa. Wæætë adocä tömengä awënë, Wënæ wënæ cæbipa, angä wædinque edæ tæ̈ go wææ̈maingampa. Incæte edæ tömengä mönö Awënë ingante në cæcä ïñongante mönö Awënë adocä incæ tæ̈ï pïñæ̈nongä inte eyepæ̈ cædinque edæ æ̈æ̈nö gö cæcä tæ̈ï ongoncæcäimpa. 
\p  
\v 5 Ayæ̈ wacä guiquënë, Pancaönaa godömenque waa ëönæpa, ante cæcæ̈impa, ante pönëñongante wacä guiquënë, Tömää itædë önönæque impa, ante pönengampa. Ïninque mönö pönencabo wacä wadö wacä wadö pönëmö incæte mönö tömämö ïñömö edæ, Nämä botö pönënonque ante botö nö pönente cæcæboimpa, ante edæ mänïnonque ante cæcæcäimpa.  
\v 6 Edæ, Pancaönaa godömenque waa ëönæpa, ante në pönengä guiquënë tömengä mönö Awënë ingante waa adinque mänömaïnö ante cæcampa. Pancaönaa wïï godömenque waa ëönæpa, ante në pönengä guiquënë tömengä adobaï mönö Awënë ingante waa adinque mänömaïnö ante cæcampa. Baö në cæ̈nongä guiquënë Wængonguï ingante, Waa pönömi cæ̈mopa, ante adobaï mönö Awënë ingante waa adinque cængampa. Baö ate në awente cæ̈nämaï ïnongä guiquënë tömengä adobaï Wængonguï ingante, Waa pönömi cæ̈mopa, ante onguipoiya pæcooque cæ̈ninque mönö Awënë ingante waa adinque baö cæ̈nämaï ingampa. 
\p  
\v 7 Mönö pönencabo ïñömonte æcämenque incæ nämä beyænque dicæ quëwengää. Dicæ nämä beyænque wængää.  
\v 8 Wæætë edæ quëwëmö ïninque mönö Awënë beyænque quëwëmompa. Wæætë edæ wæ̈mö ïninque mönö Awënë beyænque wæ̈mompa. Ïninque quëwëmö incæ wæ̈mö incæ mönö Awënë quïmö ïnömö inte quëwëninque tömengä quïmö inte edæ wæ̈mompa.  
\v 9 Edæ do wængaïnäni beyæ̈ ante mïïmö quëwëmö beyæ̈ ante Codito tömämö Awënë nänö baquinque edæ wænte ñäni ömæ̈mongacäimpa. 
\p  
\v 10 Bitö guiquënë bitö tönïñacä ingante ædö cæte apænte ämii. Ayæ̈ bitö tönïñacä ingante, Önömique baï ïmipa, ante quïnante ämii. Edæ Wængonguï nänö apænte anguimpaa gäänë ongöñömonte tömengä tömämö ïmonte apænte ancæcäimpa cæbii.  
\v 11 Edæ Wængonguï beyæ̈ ante ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. 
\q1 “Mönö Awënë incæ, ‘Në Quëwëmo ïnömö inte edæ ämo ëñëedäni,’ angampa. 
\q1 Ayæ̈, ‘Mïnitö tömämïni botö önöwa ïnö da guicapodinque, 
\q2 Bitö Wængonguï ïnömi ïmipa, ante adoyömö apæ̈necæmïnimpa,’ angampa.” 
\m  
\v 12 Ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque cædinque mönö tömämö Wængonguï weca ponte ongöninque mönö pönengaïnö ante mönö apæ̈negaïnö ante mönö cægaïnö ante tömengä ingante edonque pönï apæ̈necæ̈impa. 
\s1 Wacä oda cæcæcäimpa, ante cædämaï incæbiimpa, ante 
\p  
\v 13 Mänömaï beyæ̈ mönö wacä ingante apænte änämaï ingæ̈impa. Wæætë mïnitö, Waa cæcæboimpa, ante nämä wææ cædinque, Botö tönïñacä taadö nänö goquïnö ante ee acæboimpa, ante pönëedäni. Tömengä tee tëwate baï oda cædämaï incæcäimpa, ante nöingä cæquinque ante pönencæmïnimpa.  
\v 14 Botö ïñömö Itota Codito nempo quëwëmo inte edæ nöingä pönëninque, Tömää cænguï nämä incæ näwäaquingä impa, ante do ëñëmopa. Incæte wacä, Pancaa cænguï baacä impa, ante në pönengä inte tömengä beyæ̈ baacä ïñonte tömengä nänö, Baacä impa, änö cæ̈nämaï inguënengä ingampa. 
\p  
\v 15 Bitö quingämë cæ̈mi adinque bitö tönïñacä, Baacä apa cæ̈wëe, ante wæwente bacä ïninque bitö waadedämaï inte godömenque cæ̈maïmipa. Edæ bitö tönïñacä beyæ̈ Codito wængacäï apa quëwëe. Bitö tönïñacä nänö pönënämaï bate wænguinque baö cæ̈mipa, ante wædinque bitö tömengä ingante näwangä waadete pönëmi inte tömengä beyænque ante cöwë baö cæ̈nämaï incæbiimpa.  
\v 16 Botö mänömaï cædinque waa pönï cæbopa, ante pönëmi incæte wadäni bitö waa cædö ante, Wïwa cæbipa, ante pönö babæ ante tedewënäni ate wædinque bitö wæætë waadete pönëninque wææ ämi tedewënämaï incædänimpa.  
\v 17 Wïï cænguinque ante wïï bequinque ante Wængonguï nempo quëwëmompa. Wæætë Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nempo quëwëñömonte tömengä pönö cæcä æ̈ninque mönö nö entawenguinque impa. Ayæ̈ mönö gänë pönenguinque ante mönö watapæ̈ tote quëwenguinque ante tömengä nempo quëwëmompa.  
\v 18 Edæ Codito nempo quëwëninque waocä mänömaï cæcä adinque Wængonguï tömengä ingante waa ate tocampa. Waodäni adobaï, Waa cæbipa, ante waa adänipa. 
\p  
\v 19 Mänömaï impa, ante adinque, Mönö pönencabo godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante, Ayæ̈ mönö godongämæ̈ wede pönëninque tæ̈ï mæ̈nonte baï ongongæ̈impa, ante mönö nanguï cæcæ̈impa.  
\v 20 Ïninque cænguï cæ̈ïnente beyænque bitö Wængonguï nänö në badongaïnäni ïnänite bæ tadämaï incæbiimpa. Tömää cænguï edæ näwäaquingä impa. Incæte bitö cæ̈nïnö beyænque wacä ëñënämaï inte tee tëwate baï oda cæbaingampa, ante do ëñëmi inte bitö godömenque cæ̈mi ïninque wïwa cæbaïmipa töö.  
\v 21 Waa cæcæte ante bitö ïïmaï cæcæbiimpa. Bitö baö cæ̈mi beyæ̈, biïnömæ̈ näni wædænque tï nämæ̈ bebi beyæ̈, quïëmë cæbi beyæ̈ bitö tönïñacä oda cæte wæcantawo. Ïninque bitö ïñömö, Botö tönïñacä oda cædämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque ee cædämaï ïmi ïninque waa ïmaimpa. 
\p  
\v 22 Mänïnö, Æbänö cæte waa inguïï, ante bitö pönënö beyænque wadäni ïnänite apænte änämaï inte bitö adobique inte Wængonguï ayongante cæcæbiimpa. Waa cæquï impa, ante mïmöno bitö pönënonque ante mänïnonque cædinque bitö tente wæquinque cædämaï inte waa tobaïmipa.  
\v 23 Wæætë në æ̈mæ pönengä guiquënë, Cæ̈mo beyæ̈ Wængonguï pangä wæcæ wæ, ante wædingä inte tömengä nämä nänö apænte pante wæquinque ade cængampa. Edæ æcänö wede pönënämaï inte cæda tömengä nänö cædönö tömänö edæ wïwa cætimpa. Ïninque bitö cædö tömänö wede pönente cæcæbiimpa. 
\c 15  
\s1 Wadäni incæ watapæ̈ quëwencædänimpa, ante cæe, ante 
\p  
\v 1 Mönö në wede pönëmö ïñömö tæ̈ï pïñænte entawëmö ïnömö inte nämanque ante mönö cæïnënö ante edæ wædämaï ingæ̈impa. Wæætë edæ në æ̈mæ pönënäni guiquënë tömënäni aquïï pönï ïnäni inte, Ædö cæte cæquïmoo, ante wædäni adinque mönö tömënäni wædö ante ænte mongænte baï cædinque tömënäni tönö ïñacabo cæcæ̈impa.  
\v 2 Godongämæ̈ godö cæmö æ̈ninque waa todinque tömënäni wæætë wede pönëninque oncö tæ̈ï mæ̈nonte baï tæ̈ï ongoncædänimpa, ante mönö ædæmö cæcæ̈impa.  
\v 3 Edæ mönö Codito incæ nämanque ante nänö cæïnënö ante cæcæte ante edæ wædämaï inte piyæ̈në cægacäimpa. Wængonguï ingante do näni apæ̈negaïnö baï tömengä wadäni beyænque ante cægacäimpa. “Wængonguï ëñëmi. Wadäni bitö ïmite pïinte badete tocæte ante cædinque botö ïmote wæætë pïinte badete todänipa,” ante apæ̈nete baï Codito ee cægacäimpa.  
\v 4 Edæ mönö ïmonte odömonte apæ̈necæte ante Wængonguï angä ëñëninque dodäni tömantaa yewæ̈mongadänimpa. Ïninque mäninta ædæmö adinque wampo pönëninque wæntædämaï inte ee cæmö ïninque edæ mönö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönente tocæ̈impa. 
\p  
\v 5 Ïninque Codito Itota mïñæ̈ tee empote goyömonte Wængonguï ïñömö edæ, Mïnitö wampo pönëninque wæntædämaï inte ee cæcæmïnimpa, ante në ædæmö cæcä ingampa. Tömengä mänömaï pönö cæcä ate mïnitö ïñömö adoyömö ante mïni pönencabo bacæmïnimpa, ämopa.  
\v 6 Mänömaï bamïni ïninque mïnitö äanque baï adodö ante pönëninque ïïmaï ante Wængonguï ingante apæ̈necæmïnimpa. Mönitö Awënë Itota Codito Mæmpobi ïnömi inte bitö tömengä Wængonguï adobi ïmi ïñömö bitö tæ̈ï ëmömi inte ñäö apäite baï ïmi amönipa, ante adoyömö ante apæ̈necæmïnimpa, ante botö mänömaïnö ante yewæ̈mömopa. 
\s1 Oodeoidi ïnämaï ïnäni ëñencædänimpa, ante 
\p  
\v 7 Codito mïnitö ïmïnite Ao ante ængacäimpa. Ïninque tömengä mïnitö ïmïnite nänö ængaï baï mïnitö adobaï wacä ingä wacä ingä godongämæ̈ Ao ante æ̈edäni. Mänömaï cæmïni adinque wadäni Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ pönï apæ̈necædänimpa.  
\v 8 Edæ apæ̈nebo ëñëedäni. Mönitö mæ̈mæ̈idi ïnänite Wængonguï, Mïnitö beyæ̈ pönö waa cæcæboimpa, angacäimpa. Ïninque, Wængonguï tömengä nänö angaïnö ante cöwë cæcæcäimpa, ante oodeoidi ëñencædänimpa, ante cædinque mönö Codito tömënäni beyæ̈ në cæcä bagacäimpa.  
\v 9 Tömengä ïñömö, Idægoidi ïnämaï ïnäni incæ Wængonguï ingante, Bitö ñäö baï ëmömi inte pönö waadete waa cæbi æ̈mönipa, ante apæ̈necædänimpa, ante mänömaï cægacäimpa. Ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï impa. 
\q1 “Botö mänömaï beyæ̈, Bitö æbänö në waa cæbi ïmii, ante idægo ïnämaï ïnäni weca gote apæ̈necæboimpa. 
\q1 Bitö ëmöwo ante ämotamïni watapæ̈ pönï ancæboimpa,” ante näni yewæ̈mongaïnö baï Codito cægacäimpa. 
\m  
\v 10 Ayæ̈ wataa ïñömö ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Idægoidi ïnämaï ïmïni incæ mïnitö Wængonguï quïnäni tönö godongämæ̈ watapæ̈ toedäni.” 
\m  
\v 11 Ayæ̈ wæætë, 
\q1 “Idægoidi ïnämaï ïmïni mönö Awënë ingante apæ̈nedinque, Bitö waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ pönï apæ̈needäni. 
\q1 Wamïni mïni cabo mïni cabo tömämïni ämotamïni ante baï apæ̈nedinque, Waa pönï cæbi amönipa, ante watapæ̈ pönï apæ̈needäni.” 
\m  
\v 12 Itaiya wodi adobaïnö ante yewæ̈mongacäimpa. 
\q1 “Inguipoga quëwënäni tömänäni Awënë baquinque 
\q1 Awænguinto tä bocate baï cædinque Yæte Pæ̈ingä ïñömö ængæ̈ ganticæcäimpa. 
\q1 Tömengä cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante idægoidi ïnämaï ïnäni incæ pönencædänimpa,” ante Itaiya wodi yewæ̈mongacäimpa. 
\p  
\v 13 Wængonguï ïñömö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante në badongaingä ïnongä inte ïïmaï cæcæcäimpa, ämopa. Tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tæ̈ï pïñænte cæcä ate mïnitö, Watapæ̈ bacæ̈impa, ante godömenque wede pönencæmïnimpa. Mänömaï cæcæte ante cædinque Wængonguï pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö tömengä ingante wede pönëninque edæ gänë entawëninque watapæ̈ tocæmïnimpa, ämopa. 
\p  
\v 14 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö tömëmo ayömote mïnitö në waa cæmïni ïmïni abopa. Ayæ̈, Æbänö waa cæquïï, ante do ëñëmïni ïmïnipa. Ayæ̈ adobaï mïnitö eyepæ̈ ïmïni inte wacä ingä wacä ingä do odömonte apæ̈nemïni ïmïnipa, ante pönëmopa.  
\v 15 Ïninque botö, Mïnitö ëñënïnö ante mïnitö ocai encadömïni inte edæ adodö ante pönencæmïnimpa, ante baï cædinque pancadea ante yewæ̈montabopa. Botö ïñömö Wængonguï waadete pönö cæcä ænte në entawëmo inte mänömaïnö ante yewæ̈möninque edæ guïñënämaï inte nanguï ante yewæ̈mömopa.  
\v 16 Edæ tömengä waadete pönö cæcä ænte entawëninque botö Itota Codito beyænque ante idægoidi ïnämaï ïnäni ïnänite në cæbo badinque Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebo ëñënänipa. Mänömaïnö ante apæ̈nebo ëñëñömïnite Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca pönö badongä ate idægoidi ïnämaï ïnäni incæ tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwënäni badänipa. Mänömaï bayönänite botö ïñömö, Wængonguï quï, ante pædæ godönäni baï cædinque tömënäni ïnänite ante edæ, Wængonguï quïmïni bacæmïnimpa, ante pædæ godömo æ̈ninque Wængonguï wæætë waa tocampa. 
\p  
\v 17 Mänömaï beyæ̈ botö Itota Codito nempo quëwëninque Wængonguï beyæ̈ cædinque edæ nanguï tobopa.  
\v 18 Codito botö tönö guëa cæcä beyænque botö nanguï apæ̈nedinque nanguï cæbo ate tömengä ïñömö töö æ̈mængä pöninque edæ idægoidi ïnämaï ïnäni incæ edæ Wængonguï ingante ëñente cædäni badänitapa. Botö Codito mänömaï botö tönö nänö cædïnö ante apæ̈nedinque edæ mäninque ante apæ̈nedinque guïñënete wædinque godömenque apæ̈nedämaï incæboimpa.  
\v 19 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca tæ̈ï pïñæ̈nongä inte botö tönö godongämæ̈ cæcä ate botö, Ëñencædänimpa, ante bamönengæ̈ cæbo ate në pönënäni badänitapa. Mänömaï Eedotadëë ïñömö mä cæte godinque Ididiabæ ganca tömäo godämæ̈ godinque botö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque adodö adodö ante tömänö ante apæ̈nebo ëñënänitapa. 
\p  
\v 20 Botö, Codito ëmöwo ante wadäni näni apæ̈nedämaï ïñömö gote tömengä ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nebo ëñencædänimpa, ante cöwë goïnente wætabopa. Wacä onguitanca nänö tæ̈nönincönë æ̈monga mæ̈nönämaï incæboimpa, ante baï cædinque botö, Wacä do nänö apæ̈nedïñömö botö wæætë apæ̈nedämaï incæboimpa, ante cætabopa.  
\v 21 Wæætë ïïmaï ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï cætabopa. 
\q1 “Tömengä ingante ante ëñënämaï ïnïnäni incæ edæ do ate baï ëwocacædänimpa. 
\q1 Önömonca ëñënämaï ïnïnäni incæ edæ, ‘Æbänö ï,’ ante do ëñencædänimpa.” 
\m Ante nänö yewæ̈mongaïnö baï botö, Ëñencædänimpa, ante cætabopa. 
\s1 Odömä ïñömö pöïnëmopa, Pabodo angampa 
\p  
\v 22 Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö weca poncæ cæyömote edæ, Wææ cæte ï, ate wædinque pönämaï intabopa.  
\v 23 Ïñömö ömæ idæwaa cæbo inte botö æpomë wadepo ïñonte mïnitö ïmïnite aïnente wædömopa.  
\v 24 Ïninque botö, Ïincayæ̈ ate Epäñabæ gocæ cædinque wodo tebæ̈ godinque mïnitö weca ëñate aboque gocæboimpa, ämopa. Edæ botö wantæpiyæ̈ ëñate tote quëwente ate godömenque Epäñabæ gote cæyömo mïnitö botö beyæ̈ cædinque da godömïni gocæboimpa. 
\p  
\v 25 Ñöwo guiquënë botö täno Eedotadëë ïñömö Wængonguï quïnäni beyæ̈ godö cæcæte ante gobopa.  
\v 26 Wængonguï quïnäni incæ Eedotadëë quëwënäni pancadäniya ömæpodäni inte wædänipa, ante pönente wædinque wabæca Mäatedöniabæ quëwënäni tönö Acayabæ quëwënäni tönö, Mönö da godö da godö cæcæ̈impa, ante pönëninque watapæ̈ todinque tömënäni, Wængonguï quïnäni quï, ante do godönänitapa.  
\v 27 Mänömaïnö ante watapæ̈ pönente cædäni incæte tömënäni Eedotadëë ïñömö quëwënäni ïnänite në godonguënënäni inte da godönänimpa. Edæ Wængonguï Önöwoca nänö pönongaincoo ante idægoidi pönö apæ̈nedäni ëñente ænte ëwocadïnäni inte wabæca quëwënäni ïñömö tömënäni näni ëadincoo incæ idægoidi beyæ̈ ante wæætë godonguënënäni badïnäni ïnänipa.  
\v 28 Ïninque botö ïñömö mänincoo tömënäni näni da godönincoo idægoidi weca ænte gocæboimpa. Godinque botö cöwä adinque, Në ömæpodäni inte në wædänique æncædänimpa, ante wææ cæcæboimpa. Ædæmö cæbo æ̈näni ate botö mänïñedë ate Epäñabæ gocæte ante cædinque mïnitö ömæ wodo tebæ̈ godinque mïnitö weca ëñacæ poncæboimpa.  
\v 29 Codito pönö waa cædinque da pönongä pöninque botö cöwë tömengä tönö waa pönï botö cæquinque mïnitö weca poncæboimpa, ante do ëñëmopa. 
\p  
\v 30 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö pæ pagænte baï nanguï cæyömote mïnitö ïñacabo cædinque botö beyæ̈ Wængonguï ingante nanguï apæ̈needäni, ante botö mönö Awënë Itota Codito beyænque äninque ayæ̈ Wængonguï Önöwoca në waadete pönengä beyænque äninque mïnitö ïmïnite nanguï ämopa.  
\v 31 Oodeabæ pönënämaï ïnäni ïñömö Pabodo ingante wënæ wënæ cædämaï incædänimpa, ante botö beyæ̈ ante apæ̈needäni. Ayæ̈, Eedotadëë ïñömö botö gote cæbo adinque Wængonguï quïnäni incæ botö cædö ate Ao ancædänimpa, ante apæ̈needäni.  
\v 32 Mänömaï ï adinque botö, Awënë Wængonguï angä ate botö watapæ̈ todinque mïnitö weca pömo ate mönö godongämæ̈ guëmäninque wampo pönengæ̈impa, ämopa.  
\v 33 Wængonguï në gänë pönengä inte mïnitö tönö godongämæ̈ ongöninque pönö cæcä ate gänë pönencæmïnimpa, ämopa. Mänömaï impa diyæ̈, ante botö, Amëë, ämopa. 
\c 16  
\s1 Waa quëwencæmïnimpa, ante 
\p  
\v 1 Botö ïïmaï ämopa. Mönö tönïñacä tömengä ëmöwo Pebe mïnitö weca ñöwo poncæ cæcampa. Tencodea ïñömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïñönänite tömënäni beyæ̈ në waa cæcä inte ïingä onquiyængä ïñömö waingä pönï ingampa.  
\v 2 Tömengä nanguï ïnäni beyæ̈ wææ gompodinque waa cædongä inte botö beyæ̈ adobaï nanguï cæcantapa. Ïninque edæ botö mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Wængonguï quïmö ïnömö inte mönö Awënë nempo quëwëñömonte Pebe adocä inte adobaï ingampa, ante adinque mïnitö tömengä ingante waa adinque Ao ante æ̈edäni. Ayæ̈ tömengä quïëmë æ̈ïnente wæcä ïñongante mïnitö wæætë edæ godö cæedäni ämopa. 
\p  
\v 3 Ayæ̈ wada Piditida tönö Aquidæ näna gæncaya ïñömö Itota Codito nempo quëwëninque edæ botö tönö godongämæ̈ cæda ïnapa. Ïninque mïnitö tömëna ïnate, Waa quëwencæmïnaimpa, ante botö beyæ̈ ante apæ̈nemïni ëñëcædaimpa.  
\v 4 Wadäni botö ïmote wæ̈noncæ cædäni wæyömote tömëna näna wodo wænguinque edæ botö ïmote wææ cædatapa. Mänömaï cædapa, ante botö tömëna ïnate waa ate pönente apæ̈nebopa. Ayæ̈ idægoidi ïnämaï ïnäni Codito ingante näni wayömö pönencabo wayömö näni pönencabo adobaï tömänäni Aquidæda näna cædïnö ante ëñëninque tömëna ïnate waa ate pönëninque apæ̈nedänipa. 
\p  
\v 5 Ayæ̈ Itota Codito ingante në pönënäni Aquidæda oncönë godongämæ̈ pö guiidäni ïnänite, Waa quëwëedäni, ante apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Botö æ̈migo Epëneto botö në waadecä ïñongante mïnitö botö beyæ̈ apæ̈nedinque, Waa quëwencæbiimpa, ante apæ̈needäni. Atiabæ ïñömö Codito ingante wadäni pönënämaï ïñönäni tömengä ïñömö täno pönengantapa.  
\v 6 Ayæ̈ Mäadiya mïnitö beyæ̈ nanguï cædingä ïñongante mïnitö wæætë tömengä ingante Waa quëwencæbiimpa, ante apæ̈needäni.  
\v 7 Botö guiidëna Antodönico tönö Ñöniato ïñömö botö tönö godongämæ̈ tee mönete wædïna ïnapa. Tömëna ïñömö botö pönënämaï ïñömote wëënëñedë Itota Codito nempo quëwëna ïñönate Codito incæ tömëna ïnate da godongacäimpa. Ïninque, Itota Codito nänö në da godongaïna tänoda ïna adinque mïnitö botö beyæ̈ ante tömëna ïnate waa apæ̈needäni. 
\p  
\v 8 Ayæ̈ wacä mönö Awënë nempo quëwëninque Ampidiato ingante waadete pönëmo inte edæ botö, Waa quëwencæbiimpa, ämopa.  
\v 9 Ayæ̈ adobaï Odömäno mönitö tönö godongämæ̈ Codito nempo quëwente në cæcä ïñongante, Waa quëwencæbiimpa, ante botö beyæ̈ ante apæ̈needäni. Botö në waadecä Etaquito ingante adobaï ante apæ̈needäni.  
\v 10 Ayæ̈ Apede ïñömö Codito nempo quëwëñongante tömengä æbänö cæcää, ante adinque Codito tömengä ingante wæætë, Waa cæbi abopa, angampa. Tömengä ingante botö beyæ̈ ante waa apæ̈needäni. Ayæ̈ Aditobodo näni quëwencabo ïnänite adobaï waa apæ̈needäni.  
\v 11 Botö guiidengä Edodiyaönö ingante waa apæ̈needäni. Ayæ̈ Näadotito guiidënäni incæ æcänö mönö Awënë nempo quëwëna tömënäni ïnänite adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, äedäni. 
\p  
\v 12 Ayæ̈ wada mönö Awënë nempo quëwëna onquiyæ̈na Tidipïna tönö Tidipota ïñömö në nanguï cæda ïnapa. Tömëna ïnate botö beyæ̈ ante waa apæ̈needäni. Ayæ̈ wacä onquiyængä mönö në waadecä Pedetida ïñömö tömengä mönö Awënë nempo quëwëninque nanguï cæcantapa. Tömengä ingante adobaï, Waa quëwencæbiimpa, äedäni.  
\v 13 Ayæ̈ mönö Awënë nänö në apænte ængaingä Odopo ingante waa apæ̈needäni. Tömengä badä incæ adobaï botö badä baï ïñönante tömënä ïnante botö beyæ̈ ante waa apæ̈needäni.  
\v 14 Ayæ̈ adobaï Atincodito, Pedegonte, Edëme, Patodobato, Edëma tömënäni näni pönencabo tömänäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈needäni.  
\v 15 Ayæ̈ wadäni Pidodogo tönö Oodia, Nëedeo tömengä mængä tönö, Odimpa tönö Wængonguï quïnäni tömänäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈needäni. 
\p  
\v 16 Edæ, Waa quëwencæmïnimpa, ante mïnicabo incæ tömämïni godongämæ̈ waa waadete apæ̈necæmïnimpa. Codito ingante wayömö näni pönencabo wayömö näni pönencabo tömänäni mïnitö ïmïnite wæætë, Waa quëwencæmïnimpa, ante änänipa. 
\p  
\v 17 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Mïnitö adocabomïni ïñömïnite wadäni æ̈mæ̈moncadö æ̈mæ̈monca pä cædäni ïnänite cöwä adinque edæ Baa äedäni. Doyedë mïnitö ëñënö ante ëñënämaï ïnäni inte tömënäni, Mïnitö tee tëwate baï oda cæcæmïnimpa, ante cædinque wadö ante edæ odömönänipa cæmïnii. Tömënäni ïnänite gomö aquënë cæmïnii.  
\v 18 Mänömaï cædäni ïñömö mönö Awënë Codito ingante cædämaï inte nämä näni cæïnënonque ante cædänipa. Tömënäni ante, Mïnitö ïmïnite waa amönipa, ante waa tedete baï tededäni ëñëninque pancadäniya guiquënë, Babæ wapiticæ̈ impa, ante cöwä adämaï ïnäni inte, Nö impa, ante do pönënänipa.  
\v 19 Mïnitö cöwë ëñente cæmïni ïmïnipa, ante tömänäni do ëñënänipa. Mänömaï beyæ̈ botö ïñömö nanguï tobopa. Incæte, Quïnö waa cæquïï, ante mïnitö ædæmö ëñencæmïnimpa, ante aïnëmopa. Quïnö wënæ wënæ cæquïï, ante edæ ædæmö ëñënämaï inte edæ gomö acæmïnimpa, ante aïnëmopa.  
\v 20 Wængonguï, Gänë pönente quëwencæmïnimpa, ante në pönö cæcä ïñömö edæ Tatäna ingante mïnitö önöwa gäänë wææntodongä ate mïnitö wæætë do pïnä gäwate baï cæcæmïnimpa. Ñöwo ïñömö mönö Awënë Codito nänö waadete pönö cædö incæ entawencæmïnimpa, ämopa. 
\p  
\v 21 Botö tönö guëa cædongä Tïmoteo ïñömö mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Ayæ̈ botö guiidënäni Dotio tönö Yatönö adobaï Totipatedo adobaï mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, änänipa. 
\p  
\v 22 Ñöwo botö Tedetiyobo ïñömö Pabodo önöneque tedecä ëñëninque ïï cadota ante në yewæ̈mönïmo inte botö adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, ämopa. 
\p  
\v 23 Gayo adobaï mïnitö ïmïnite, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Tömengä oncönë Codito ingante näni pönencabo cöwë godongämæ̈ ponte apæ̈nedänipa. Ayæ̈ tömengä botö ïmote adobaï, Pöe, angä ëñëninque edæ botö ñöwo tömengä oncönë owobopa. Ayæ̈ ïñömö quëwënäni awënë nänö äinta æ̈ninque adocanque Edaato näni änongä ïñömö tömengä, Tömänäni beyæ̈ æbänö cæquïï, ante në angä ïñömö tömengä tönö mönö tönïñacä Coadoto adobaï, Waa quëwëedäni, änapa. 
\p  
\v 24 Mönö Awënë Itota Codito mïnitö ïmïnite pönö waadete cæcæcäimpa. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ante ämopa. 
\s1 Wængonguï ingante waa ate apæ̈necæ̈impa, ante 
\p  
\v 25 Ñöwo ïñömö Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ botö apæ̈nedö ante ayæ̈ Itota Codito ingantedö ante mönö apæ̈nedö ante në pönëmïni inte mïnitö tæ̈ï pïñænte ongoncæmïnimpa. Wængonguï eyepæ̈ inte mänömaï pönö cæcæcäimpa. Tömengä mänïnö ante ñöwo tæcæ nänö odömönö ante wëënëñedë pedæ̈mämo ïñonte cöwë wantæpiyæ̈ wë wodonte baï cægacäimpa.  
\v 26 Ñöwo guiquënë, Codito æbänö cægacäï, ante inguipoga tömämæ quëwënäni ëñente wede pönëninque botö ïmote ëñente cæcædänimpa, ante cædinque Wængonguï cöwë në Quëwënongä inte do odömongä acæ̈impa. Tömengä angä ëñëninque tömengä beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wæætë edonque pönï yewæ̈mönäni acæ̈impa. 
\p  
\v 27 Ïninque Wængonguï nö pönï ëñënongä inte adocanque Wængonguï ingampa, ante adinque mönö, Bitö adobique ñäö baï ëmömi inte edæ waa cæbi amönipa, ante mönö Itota Codito ëmöwo apæ̈nedinque Wængonguï ingante edæ cöwë apæ̈necæ̈impa. Mänömaï impa diyæ̈, ante botö, Amëë, ämopa.