\id MAT  
\ide Unicode UTF8 (Charis SIL) 
\rem book_title Wængonguï nänö Apæ̈negaïnö 
\rem spine Wængonguï nänö Apæ̈negaïnö 
\rem spine2 Huaorani 
\rem publisher ©Sociedad Bíblica Internacional, 1992 
\h Mäateo 
\toc1 Itota Codito ingantedö ante Mäateo nänö watapæ̈ ante yewæ̈mongainta 
\toc2 Mäateo 
\toc3 Mäateo 
\mt2 Itota Codito ingantedö ante 
\mt1 Mäateo 
\mt2 nänö watapæ̈ ante yewæ̈mongainta 
\c 1  
\s1 Itota Codito wæ̈mæ̈idi 
\r (Odoca 3.23-38) 
\p  
\v 1 Në Ponguingä, ante dodäni näni në angaingä ïñömö Itota Codito ïnongä ingampa. Tömengä ïñömö Abadäö wodi pæ̈ingä në ingaingä inte Awënë Dabii wodi pæ̈ingä mönö ïnongä ingacäimpa. Tömengä wæ̈mæ̈idi ïïmaï ëmongadänimpa, ante yewæ̈monte ongompa. 
\b  
\q1  
\v 2 Abadäö wodi wengä Itæca ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Itæca wodi wengä Aacobo ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Aacobo wodi wënäni Oodaa näni caipæ̈ ëñagadänimpa. 
\q1  
\v 3 Ayæ̈ wææ̈ Oodaa wodi Tämata ingante monte Pade tönö Dada ïnate tapæ̈igacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Pade wodi wengä Etedöö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Etedöö wodi wengä Adäma ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 4 Ayæ̈ wææ̈ Adäma wodi wengä Ämïnadabo ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Ämïnadabo wodi wengä Näatöö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Näatöö wodi wengä Tädämöö ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 5 Ayæ̈ wææ̈ Tädämöö wodi pæte Adacaba ingante möninque Boodo ingante tapæ̈igacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Boodo wodi pæte Odoto ingante monte Obedo ingante tapæ̈igacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Obedo wodi wengä Yæte ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 6 Ayæ̈ wææ̈ Yæte wodi wengä Dabii ëñate pædinque awënë odeye bagacäimpa. 
\b  
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Dabii wodi pæte Odiya wodi nänöogængä ïningä ingante möninque Tadömöö ingante tapæ̈igacäimpa. 
\q1  
\v 7 Ayæ̈ wææ̈ Tadömöö wodi wengä Doboäö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Doboäö wodi wengä Abiya ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Abiya wodi wengä Ata ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 8 Ayæ̈ wææ̈ Ata wodi wengä Ootapato ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Ootapato wodi wengä Oodäö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Oodäö wodi wengä Otiya ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 9 Ayæ̈ wææ̈ Otiya wodi wengä Ootäö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Ootäö wodi wengä Acadæ ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Acadæ wodi wengä Etequiya ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 10 Ayæ̈ wææ̈ Etequiya wodi wengä Mänatee ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Mänatee wodi wengä Ämöö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Ämöö wodi wengä Ootiya ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 11 Ïninque Ootiya wodi quëwengäñedë idægoidi ïnänite babidöniaidi ponte ö æ̈ gobæ wabæca mäodäni gogadänimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Babidöniabæ näni goyedë Ootiya wodi wënäni Eecöniya näni caipæ̈ ëñagadänimpa. 
\b  
\q1  
\v 12 Mänïï Babidöniabæ ö ænte godäni ate ayæ̈ wææ̈ Eecöniya wodi wengä Tadatiedo ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Tadatiedo wodi wengä Dodobabedo ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 13 Ayæ̈ wææ̈ Dodobabedo wodi wengä Abiodo ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Abiodo wodi wengä Ediaquïmö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Ediaquïmö wodi wengä Atodo ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 14 Ayæ̈ wææ̈ Atodo wodi wengä Tadoco ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Tadoco wodi wengä Aquïï ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Aquïï wodi wengä Ediodo ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 15 Ayæ̈ wææ̈ Ediodo wodi wengä Edeadado ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Edeadado wodi wengä Mäatäö ëñagacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ wææ̈ Mäatäö wodi wengä Aacobo ëñagacäimpa. 
\q1  
\v 16 Ayæ̈ wææ̈ Ootee wodi ingante Aacobo tapæ̈igacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ Ootee wodi ëñate pæte wææ̈ Itota badä inguingä ingante Mäadiya ingante mongacäimpa. 
\b  
\p Mäadiya ingante mongä ate tömengä wæætë Itota ingante mangacäimpa. Tömengä ïñömö Awënë bacæcäimpa, ante cædinque Wængonguï oguinguipæ̈ gao cæcä ate edæ, Codito, ante nänö në pemongaingä ingacäimpa. 
\p  
\v 17 Mänömaï ï incæ Abadäö wodi pæ̈ïnäni wææ̈ nänömoidi wææ̈, önompo tipæmpoga wææ̈ mempoga go mempoga mänimpoga näni yebæ̈ñedë ate Abadäö wodi pæ̈ingä Dabii ëñagacäimpa. Ayæ̈ wææ̈ Awënë Dabii wodi pæ̈ïnäni wææ̈ nänömoidi wææ̈, önompo tipæmpoga wææ̈ mempoga go mempoga mänimpoga näni yebæ̈ñedë ate Oodeoidi ïnänite wabæca Babidöniabæ ænte gogadänimpa. Ayæ̈ Babidöniabæ ænte godäni ate tömënäni pæ̈ïnäni wææ̈ nänömoidi wææ̈, önompo tipæmpoga wææ̈ mempoga go mempoga mänimpoga näni yebæ̈ñedë ate mönö Codito nänö ponguinque ëñagacäimpa. 
\s1 Itota Codito ëñacampa 
\r (Odoca 2.1-7) 
\p  
\v 18 Itota Codito ïïmaï ëñagacäimpa. Wäänä Mäadiya wodi nänö baquecäñedë Ootee wodi tömengä ingante do, Monguïmo, angä ëñëningä inte ayæ̈ mönämaï ïñongante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca angä ëñëninque do yædëmadä bacä adänitapa.  
\v 19 Yædëmadä ingä adinque Ootee cöwë nö cædongä inte, Pïinte änäni wæcæ wæ, ante wædinque, Awëmö pango cæcæboimpa, ante pönengantapa. 
\p  
\v 20 Ante önöwënenque pönëninque möwocodë wïïmöñongä Wængonguï tömengä anquedo ingante da pönongä pöninque anquedo ïñömö ïïmaï angantapa. “Ootee, Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi inte bitö nänöogængä Mäadiya ingante guïñënämaï æncæbiimpa. Tömengä ïñömö Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca angä ëñente beyænque ënengä adinque bitö ïñömö tömengä ingante ee moncæbiimpa.  
\v 21 Tömengä Wëñængä onguïñængä ingante mancæcäimpa. Mangä pæcä ate tömengä ïñömö, Botö guiidëmïni mïni wæquinque wënæ wënæ cæmïnipa, ante adinque botö æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante cæcæcäimpa cæbii. Bitö tömengä ëmöwo ante, Në Ængä ïnongä ingampa, ante Itota pemoncæbiimpa,” ante anquedo Wængonguï nänö në da pönöningä ponte Ootee ingante angacäimpa. 
\p  
\v 22 Ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä ïïmaï ante nänö yewæ̈mongaïnö baï ante ïinque batimpa. 
\q1  
\v 23 “Baquecä incæ yædëmadä badinque 
\q1 Wëñængä onguïñængä ingante mancæcäimpa. 
\q1 Mangä ëñacä adinque tömengä ëmöwo, Ëmänoedo, ante godö pemoncædänimpa.” 
\m Ante näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque tömengä ëmöwo, “Wængonguï mönö weca quëwengampa,” ante, Ëmänoedo, ante pemonte ïnongäimpa. 
\p  
\v 24 Ootee mänïï wïïmonte ñäni ömæ̈mongä ate Wængonguï nänö da pönöningä anquedo nänö ämaï ëñente cædinque oncönë ænte gocä incæte guëa mönämaï ingadaimpa.  
\v 25 Edæ bamoncadengä ëñacä ate, Itota, ante pemonte ate tömëna mänïñedë ate guëa mongadaimpa. 
\c 2  
\s1 Në ëñënäni Itota weca ëñacæ pönänipa 
\p  
\v 1 Itota Bedëë näni quëwëñömö ëñacä ate mänïñedë edæ Edode Oodeabæ awënë odeye nänö ïñedë edæ në nö ëñënäni gobæ nænque tamönö quëwënäni inte Eedotadëë pongadänimpa.  
\v 2 Ponte äninque, 
\p —Oodeo Awënë Odeye ïñömö ñöwocä ëñadingä ïñömö æyömönö owocää, ante ëñencæte ante wæmönipa. Edæ nænque tamönö quëwëñömöni Awënë nëmö ta ñongæ̈ adinque mönitö tömengä weca ædæ wææ̈ninque edæ, Bitö Wængonguï ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæ pömöni ïmönipa, änänitapa. 
\p  
\v 3 Ayæ̈, Wacä Awënë Odeye ëñacampa, ante tededäni ëñente wædinque mänïömæ tömämæ awënë odeye Edode wæætë pïinte bayongä Eedotadëë quëwënäni tömänäni tömengä tönö godongämæ̈ guïñente wædänitapa.  
\v 4 Ïninque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në odömönäni tönö tömänäni ïnänite Edode äñecä godongämæ̈ pönänitapa. Pönäni ate tömengä, Codito näni angaingä ïñömö æyömönö ëñaquingää, ante æbänö yewæ̈monte öñö amïnii.  
\v 5 Äñongante, 
\p —Oodeabæ ïñömö Bedëë näni quëwëñömö mänïñömö ëñacæcäimpa, ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä incæ ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa, ante apæ̈nedänitapa. 
\q1  
\v 6 “Oodabæ awënë gobedönadodoidi tæiyæ̈näni ïñönäni 
\q1 mïnitö adobæca Oodabæ quëwëninque Bedëë ïñömö mïni quëwencabo ïñömö 
\q1 mëa pönï ïmïni incæte edæ wïï önömïnique incæmïnimpa. 
\q1 Ïñæmpa Wëñængä adocanque ëñate pædinque në Awënë bate taodinque 
\q1 në aacä baï ïnongä inte botö guiidënäni idægoidi ïnänite aacæcäimpa.” 
\m Ante yewæ̈mongä amönipa. 
\p  
\v 7 Ante apæ̈nedäni ëñente wædinque Edode wæætë në nö ëñënäni ïnänite awëmö äñete pönäni ate, Nëmö æyedënö mä pönï tamö amïnitawo. Äñongante tömënäni, Mänïñedë tamö atamönipa, ante apæ̈nedäni.  
\v 8 Ëñëninque Edode ïñömö, 
\p —Mïnitö wæætë Bedëë ïñömö mäo në ëñadingä ingante diqui diqui minte aedäni. Tömengä ingante adinque wæætë adodö pöninque apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Edæ mïnitö gote æbänö wëñæ̈ ingante apæ̈nemïni baï botö adobaï edæ gote ædæ wææ̈ninque edæ, Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæte ante ämopa, ante Edode önonque ante pönëninque apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 9 Angä ëñëninque nëmö në adïnäni ïñömö Bedëë taadö gote æ̈mö ayönäni edæ ado nëmö tömënäni nænque tamönö quëwëninque näni adïmö incæ wo go adinque edæ të wocæ̈ goyönänite nëmö Wëñæ̈ owoyömö oncömanca tæcædæca ïnö næ̈ gongæ̈ adänitapa.  
\v 10 Adinque tömënäni edæ, Mönö acæ pönongä ïñömö ongongampa, ante pönëninque watapæ̈ togadänimpa.  
\v 11 Mänïï näni adincönë go guiite ayönäni Wëñængä ïñömö wäänä Mäadiya tönö ongongä adinque tömënäni Wëñængä weca ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. Ayæ̈ tömënäni näni ænte pönincoo wi æmpodinque oodo tönö oguï waa quï tönö tï nä öni pæquï tönö, Bitö quï impa, ante pædæ godönäni ængacäimpa.  
\v 12 Idæwaa adinque tömënäni möwocodë wïïmöñönänite wacä ponte apæ̈necantapa. Mïnitö awënë Edode weca ocæ̈ ëmænte godämaï ïedäni, angä ëñëninque tömënäni wæætë yaatænque godinque tömënäni ömæ wadæ gogadänimpa. 
\s1 Ooteeidi Equitobæ wodii wïnönänipa 
\p  
\v 13 Godäni ïninque edæ Ootee wïïmöñongä Wængonguï anquedo ingante da pönongä ponte apæ̈nedinque, “Edode do Wëñængä ingante wæ̈noncæte ante diqui mincæcäimpa cæbii. Ængæ̈ gantite Wëñængä näna badancaya ïnate ö ænte Equitobæ wodii goe. Ayæ̈ gote quëwëñömïni botö ämo ate pöedäni,” angä. 
\p  
\v 14 Ëñëninque Ootee tömengä nänö wïïmöönæ ayaönæ̈nëña incæ ængæ̈ gantidinque Wëñængä näna badancaya ïnate ö æ̈ninque edæ Equitobæ gocantapa.  
\v 15 Godinque Ootee näni wencabo ïñömö Edode nänö wænguinganca quëwencæ gogadänimpa. Go quëwënäni ïninque mönö Awënë Wængonguï ïïmaï ante nänö apæ̈negaïnö ante ïinque batimpa. “Botö Wëñængä Equitobæ quëwëñongante äñebo pongantapa,” ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö yewæ̈mongaïnö baï edæ do ïinque batimpa. 
\s1 Wëñæ̈näni ïnänite Edode angä wæ̈nönäni wæ̈nänipa 
\p  
\v 16 Edode guiquënë, Nëmö në nö ëñënäni botö änïnö ante ëñënämaï inte dæ godänipa, ante adinque edæ ænguï bacantapa. Ænguï badinque tömengä, Wëñæ̈näni ïnänite mäo wæ̈nöedäni, angantapa. Äninque tömengä, Mëa wadepo ïñonte nëmö ta atamönipa, ante në ëñënäni näni änimpoga ante pönëninque, Mëa wadepo ëñadïnäni tönö ayæ̈ ëñadïnäni tönö Bedëë quëwënäni incæ Bedëë eyequeï quëwënäni incæ onguïñæ̈nänique ïnänite mäo wæ̈nöedäni, angantapa. Ïninque në wæ̈nönäni wæætë awënë nänö adïnänique ïnänite capo ado tedæ̈ wæ̈nönäni wængadänimpa.  
\v 17 Wæ̈näni wædäni ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Eedëmiya wodi ïïmaï ante nänö angaïnö baï edæ ïinque batimpa. 
\q1  
\v 18 “Nämaa näni quëwëñömö në Ca ca wæwënä nänä Ca ca wæpämo ëñënänitapa. 
\q1 Wäänä në Yæ yæ änönä inte, 
\q1 Daquedä ïñömö, Botö wëñæ̈näni, ante wædä ëñënänitapa. 
\q1 Dæ änäni pönente wædinque wäänä ædö cæte piyæ̈në cæquïnää,” 
\m ante Eedëmiya wodi yewæ̈mongacäimpa. 
\p  
\v 19 Ayæ̈ ate awënë Edode wængä ïninque Ootee ïñömö Equitobæ ayæ̈ quëwëninque wïïmöñongä Wængonguï anquedo ponte a ongöninque tömengä ingante apæ̈necantapa.  
\v 20 “Ootee ëñëmi. Wëñængä ingante wæ̈noncæ änönäni incæ dobæ wæ̈nänipa cæbii. Ængæ̈ gantite Wëñængä näna badancaya ïnate Idægobæ adodö ænte gocæbiimpa,” angä. 
\p  
\v 21 Ëñëninque Ootee ïñömö edæ ængæ̈ gantidinque näna badancaya ïnate Idægobæ adodö ænte gocantapa.  
\v 22 Mänïñedë wæmpo Edode wængä ïninque, Wæætë tömengä wengä Adoquedao Oodeabæ awënë odeye bacantapa, ante tededäni ëñente wædinque Ootee ïñömö, Botö Oodeabæ ædö cæte wæætë goquïmoo, ante guïñente wæcantapa. Wæætë tömengä möwocodë wïïmöñongä wacä angä ëñëninque Oodeabæ wodo tebæ̈ godinque Gadideabæ gocantapa.  
\v 23 Godinque Ootee näni wencabo Näatadeta ponte quëwënänitapa. Ïninque, Näatadënö ingampa, ante pemoncædänimpa, ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä nänö angaïnö baï cædinque wadäni ñöwo mönö Codito ingante, Näatadënö, ante pemonte baï apæ̈negadänimpa. 
\c 3  
\s1 Wäö önömæca ponte apæ̈necä ëñënänipa 
\r (Mäadoco 1.1-8; Odoca 3.1-9, 15-17; Wäö 1.19-28) 
\p  
\v 1 Mänïñedë Wäö mönö në æpæ̈në guidönongä inte Oodeabæ önömæca ponte apæ̈necä ëñengadänimpa.  
\v 2 Ponte apæ̈nedinque tömengä, “Öönædë Awënë incæ inguipoga tömämæ Awënë Odeye bacæcäimpa cæmïnii. Mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante ñimpo cæedäni,” ante Wäö apæ̈necä ëñënänitapa. 
\p  
\v 3 Mänömaïnö ante në apæ̈necä ingantedö ante Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Itaiya wodi ïïmaï ante do yewæ̈mongacäimpa. 
\q1 “Önömæca ïñömö adocanque ogæ̈ tedete aa pecæcäimpa. 
\q1 ‘Awënë nänö ponguïnö ante mïnitö tee moncate baï cæedäni. 
\q1 Taadö töïnö pïnonte baï cædinque mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante edæ wido cæedäni,’ ante aa pecä ëñengæ̈impa,” 
\p  
\v 4 Ante Itaiya wodi nänö në angaingä inte Wäö ñöwo pongantapa. Tömengä weocoo ante cämeyo ocaguincoo nonte badonte wëñate mongæ̈ninque pacadeyænta ante æ̈montai badonte encadeyæ̈nongäimpa. Tömengä cænguï ante ñäwäique cæ̈ninque tömengä bequï ante guïñëmænque ade bete quëwënongäimpa.  
\v 5 Quëwëñongä, Eedotadëë quëwënäni tönö Oodeabæ tömäo quëwënäni tönö Oododänonga biyönæ tömäo quëwënäni tönö tömengä weca tate bee tëninque änänitapa.  
\v 6 Bitö ämaï näwangä wënæ wënæ cæte quëwëmöni inte wæmönipa, ante wædäni ëñëninque Wäö Oododänö æpæ̈në guidongä guiidänitapa. 
\p  
\v 7 Ayæ̈ Paditeoidi tönö Tadoteoidi guiquënë Wäö nänö guidöñömö pönäni adinque tömengä ayæ̈ wæætë tömënäni ïnänite angantapa. “Tæntæ pæ̈ïmïni baï ïnömïni inte mïnitö ïñömö ëñënämaï cæte quëwëmïnipa. Oo pönï wæ̈nompadäni, ante æcänö wææ angä ëñëninque wodii wïnonte pömïnii.  
\v 8 Ïñæmpa Wængonguï Awënë gämæ̈nö mïnitö dicæ ocæ̈ ëmænte poncæ cæmïniyaa. Nö cæte pömïni ïninque mïnitö në ocæ̈ ëmænte pönäni näni waa cædö baï adobaï waa cæedäni.  
\v 9 Ayæ̈ nämä wææ äninque, ‘Mönitö adomönique docä Abadäö wodi pæ̈ïmöni inte möni quëwenguinque ïmönipa,’ ante mïni tedewënö ante pönënämaï inguënë quëwëmïnii. Ïñæmpa Wængonguï, Botö pæ̈ïnäni bacædänimpa, angä baï dicacoo incæ dobæ tömengä pæ̈ïnäni baï bacædönimpa.  
\v 10 Edæ awæ̈ yecæte ante awænca näni mæ̈ yequinca eyewa pönï næ̈æ̈näni baï Wængonguï nänö panguinca næ̈ænte baï do edæ a ongongampa. Tömengä wainca ante a ongöñongä ömæcawæ̈ baï wïï pönente cædäni adinque awæncaca wægo yete godö gongapamö iya tante baï cæcæcäimpa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.” 
\p  
\v 11 Ayæ̈, “Mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante wido cæcæmïnimpa, ante cædinque botö mïnitö ïmïnite æpæ̈në guidömo guiimïnipa. Incæte botö mänömaï cæbo ate wacä ayæ̈ poncæcäimpa. Tömengä ïñömö tæ̈ï ëmongä ëwocadongä ïñongante botö wæætë wædämo ïnömo inte tömengä awæncata incæ ædö cæte godö ænte næ̈æ̈maïmoo. Tömengä da pönongä pöninque Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca incæ pö guiidinque mïnitö mïmö mënongacæcäimpa. Ayæ̈ mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante gonga tante baï tömengä cæcæcäimpa.  
\v 12 Waocä, Todigo tömëmö wati wati tæ̈nöninque botö tæ̈nönïñömö önömancaque baquinque botö apænte æ̈ninque waïña tömämö oncönë da wencæboimpa, ante timpodæ næ̈ænte wo æ̈æntodö wo æ̈æntodö cædinque ontapocoo wææ̈incoo wadæ ñëmænte wo ëwengampa. Waocä mänömaï wo ëwencæte ante timpodæ næ̈ængä baï mönö në Ponguingä ïñömö adobaï oo pönï apænte ancæcäimpa. Todigo waïñacooque oncönë da wente në mangä baï tömengä adobaï në waëmö ïnäni ïnänite apænte ængä ate tömënäni tömengä nempo guiicædänimpa. Wæætë wadæ ñëmænte wo ëwente baï cædinque tömengä në ontapocoo wææ̈incoo baï ïnäni ïnänite cöwë bæcoyömö iya tangä gonte wæcædänimpa,” ante Wäö apæ̈negacäimpa. 
\s1 Itota æpæ̈në guiicampa 
\r (Mäadoco 1.9-11; Odoca 3.21-22) 
\p  
\v 13 Wäö ayæ̈ apæ̈neyongä Itota ïñömö Gadideabæ quëwëninque, Wäö botö ïmote æpæ̈në guidongä guiicæboimpa, ante cædinque Oododänonga pongantapa.  
\v 14 Ponte, Guidömi guiiboe, äñongante Wäö wæætë wææ äninque, 
\p —Botö waëmö ïmopa diyæ̈ bitö ïmite guidömo guiiquïmii. Bitö wæætë botö ïmote guidömi guiibo baï waa incædönimpa. 
\p  
\v 15 Ante wæyongante Itota wæætë, 
\p —Cöwë ee cæbi, ämopa. Wængonguï nänö änö ante tömänö ëñente nö cæmö inguënëmö ïmompa. 
\p Ante apæ̈necä ëñëninque Wäö Ao ante ee guidongä guiigacäimpa.  
\v 16 Guiite æpæ̈ do tao gongænte æ̈mö ayongä ïñontobæ̈ öönæ incæ wëä godömonte bayö Wængonguï Önöwoca incæ equemö wææ̈ baï tömengäa wææ̈ pö guiicä acantapa.  
\v 17 Wææ̈ guiicä ayongä edæ öönædë ïnö apæ̈nedinque, “Mäningä ïñömö botö Wëñængä ïnongä inte botö në waadecä ingampa. Tömengä ingante adinque botö watapæ̈ tobopa,” ante öönædë ïnö apæ̈necä ëñengacäimpa. 
\c 4  
\s1 Itota incæ wënæ wënæ cæcæcäimpa, ante wënæ cæcampa 
\r (Mäadoco 1.12-13; Odoca 4.1-13) 
\p  
\v 1 Ayæ̈ mänïñedë edæ, Itota ïñömö wënæ angä ëñente æbänö cæquingää, ante Wængonguï Önöwoca incæ Itota ingante önömæca mæ̈icä æigacäimpa. 
\p  
\v 2 Æi quëwëninque tömengä wantæpiyæ̈ coadenta ëönæ mänimpoönæ itædë woyowotæ̈ cæ̈nämaï quëwëninque gue æ̈nente wægacäimpa.  
\v 3 Gue æ̈nente wæyongä wënæ awënë, Wënæ wënæ cæe, ante në änewengä ïnongä inte Itota weca pöninque, 
\p —Bitö Wængonguï Wëmi ïmitawo. Näwangä ï ïninque dica incæ päö ämi ba cæ̈maïmipa. 
\p  
\v 4 Äñongante Itota ïñömö, 
\p —“Cænguinque cænte ædö cæte quëwenguïï. Wængonguï nänö apæ̈nedö tömäne ëñente cædinque waocä cænguï cænte baï quëwencæcäimpa.” Mänömaïnö ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈monte ongö apa änewëë, äninque Baa angantapa. 
\p  
\v 5 Wënæ awënë ayæ̈ Itota ingante Eedotadëë tæiyæ̈ waëmö näni quëwëñömö ænte mäocä gocantapa. Ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈nænconga wæ̈nömënæca ænte mæ̈i gönongä næ̈ gongængantapa.  
\v 6 Næ̈ gongæ̈ñongante wënæ awënë wæætë, 
\p —Bitö Wængonguï Wëmi ïmitawo. Näwangä ï ïninque bitö to wæibi ate dodäni ïïmaïnö ante näni yewæ̈mongaïnö baï ïinque ba abaimpa. 
\q1 “Bitö beyæ̈ ante cædinque Wængonguï tömengä anquedoidi ïnänite angä pöninque, 
\q1 tömënäni bitö ïmite wææ aate ïñæ̈ æmpodäni ate 
\q1 bitö dicaa tee tëwadämaï incæbiimpa,” 
\m ante yewæ̈monte ongompa cæbii. 
\p  
\v 7 Äñongante Itota, 
\p —Ïñæmpa godömenque ante yewæ̈mongatimpa. “Bitö Awënë bitö Wængonguï ïñongante bitö wæætë edæ, ‘Ëñënämaï cæbo incæte mönö Awënë Wængonguï æbänö cæquingää,’ ante acæte ante cædämaï incæbiimpa,” ante adobaï wææ yewæ̈monte ongö apa änewëë, ante Itota angantapa. 
\p  
\v 8 Ayæ̈ wæætë wënæ awënë Itota ingante æibæ pönï onquiyaboga mæ̈icä æicantapa. Æi ongöñongä wënæ awënë ïñömö awënë odeye ömæcoo inguipoga tömäo ongöñömæcoo adoyömö a ongonte baï ado tedæ̈ odömöninque awënë odeyeidi waa pönï näni ëmönö adobaï odömongä acantapa.  
\v 9 Itota ingante apæ̈nedinque wënæ awënë, 
\p —Bitö botö weca ædæ wææ̈ninque, Tatänabi bitö Wængonguï Awënë baï ïnömi ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈nebi ëñëmoe. Mänömaïnö ante apæ̈nebi ëñëninque botö wæætë, Mänïömæ tömäo ongöñömæ pönömo æ̈ninque bitö tömämæ Awënë babaïmipa, ante wënæ incæ änewengantapa. 
\p  
\v 10 Änewëñongante Itota wæætë, 
\p —“Bitö Awënë Wængonguï weca ædæ wææ̈ninque tömengä ingante, Bitö Wængonguï ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necæbiimpa. Ayæ̈ tömengä adocanque ingante në cæbi incæbiimpa,” ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa cæbii. Botö weca ongönämaï gobäwe, angantapa.  
\v 11 Angä go ate Wængonguï tömengä anquedoidi pöninque Itota beyæ̈ pönö waa cægadänimpa. 
\s1 Gadideabæ ponte Itota mä apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 1.14-15; Odoca 4.14-15) 
\p  
\v 12 Ayæ̈ quëwëñongä, Wäö ingante dobæ tee mönedänipa, ante tededäni ëñente wædinque, Itota wæætë Gadideabæ wadæ gogacäimpa.  
\v 13 Wadæ godinque tömengä Näatadeta ponte wodo pænta godinque godömenque go gäwapæ̈ yæwedeca Tabodööidi tönö Nempatadiidi näni owogaïmæ ïñömö pöninque edæ Capënaömö näni quëwëñömö ponte quëwengantapa.  
\v 14 Itota mänïñömö ponte quëwengä ïninque Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö angaïnö baï mänïñedë ïinque batimpa. 
\q1  
\v 15 “Tabodöömæ tönö Nempatadiibæ ingaïñömö, 
\q1 Gäwapæ̈no gämæ̈nö godö, 
\q1 Oododänö æ̈mæ̈mäa ïñömö, 
\q1 Gadideabæ ïñömö wïï oodeoidi wadäni näni quëwëñömö impa. 
\q1  
\v 16 Në ëñënämaï ïnäni wëmö ïñömö contayönäni, 
\q1 tömënäni weca ñäö guïnæ̈ tamö baï adänitapa. 
\q1 Tömënäni näni wænguïmämo oo ïñonte wëmö ïñömö contayönäni, 
\q1 mönö Codito ñäö ëmongä inte do pongä adänitapa.” 
\m Ante Itaiya wodi nänö yewæ̈mongaïnö baï ante cædinque Itota mänïñömö ponte apæ̈necä ëñënänitapa. 
\p  
\v 17 Itota mänïñedë ïïmaï ante mä apæ̈necä ëñënänitapa. “Öönædë Awënë incæ inguipoga tömämæ Awënë Odeye oo bacæcäimpa cæmïnii. Mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante pönente ñimpo cæedäni,” ante cöwë apæ̈necä ëñengadänimpa. 
\s1 Në gæyæ dadöwënäni ïnänite Itota aa pecampa 
\r (Mäadoco 1.16-20; Odoca 5.1-11) 
\p  
\v 18 Ayæ̈ mänïï pöninque Itota gäwapæ̈ Gadideapæ̈ yæwedeca gote cægonte ayongä Timönö Pegodo näni änongä tönö Æntade näna caya ïnate acantapa. Në gæyæ dadöwëna ïnöna inte tömëna ñöwo dicamöñæ̈ æpæ̈në wo guitodonte dadöwëñöna Itota gote acantapa.  
\v 19 Tömëna ïnate Itota, 
\p —Ïñäna, botö mïñæ̈ edæ tee empo pöeda, ämopa. Në dadonte ænte pömïna inte botö weca pöñömïnate botö pönö cæbo ate mïnatö wæætë në apæ̈nemïna badinque waodäni ïnänite në ænte pömïna bacæmïnaimpa, angantapa. 
\p  
\v 20 Angä ëñëninque tömëna dicamöñæ̈ do ëmö cæte godinque Itota mïñæ̈ edæ tee empo wadæ godatapa. 
\p  
\v 21 Mänïñömö ongonte wadæ godinque Itota wada ïnate Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö näna caya ïnate acantapa. Tömëna mæmpo tönö wipodë ongonte dicamöñæ̈ tadömoncöna adinque Itota tömëna ïnate, Botö mïñæ̈ pöeda, angä.  
\v 22 Ëñëninque tömëna Ao äninque Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö wæmpocä ingante wæætë, Mæmpo ëñëmi, änatapa. Në cædäni tönö wipodë owote cæyömïnite mönatö bitö ïmite ëmö cæte godinque Itota mïñæ̈ gomönapa, äninque adodaque wadæ gogadaimpa. 
\s1 Tæiyæ̈näni ïnänite Itota odömonte apæ̈necä ëñënänipa 
\r (Odoca 6.17-19) 
\p  
\v 23 Ayæ̈ Gadideabæ tömämæ godinque Itota ïñömö Wængonguï apæ̈necä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë go guiite odömonte apæ̈negacäimpa. Öönædë Awënë incæ inguipoga tömämæ Awënë oo badinque waa cæte aacæcäimpa, ante apæ̈necä ëñengadänimpa. Ayæ̈ waodäni wënæ wënæ inte näni wæwënö ante ayæ̈ quïëmë beyæ̈ wæncæ cæte wædäni incæ Itota tömënäni näni wædö ante pönö cæcä ate tömänäni waa badänitapa.  
\v 24 Adinque, Itota mänömaï cæcampa, ante Tidiabæ tömämæ gode änäni ëñëninque waodäni pöninque në wënæ wënæ inte wæwënäni ïnänite tömengä weca ænte pönänitapa. Ayæ̈ nantate wæwënäni tönö wënæ inte quëwënäni ïnänite ænte pöninque dowænte ïnäni tönö cömäïnäni ïnänite tömengä weca ænte pönäni adinque tömengä godö cæcä ate në wënæ wënæ ïnïnäni inte tömänäni waa bagadänimpa. 
\p  
\v 25 Ayæ̈ Gadideabæ quëwënäni tönö Decapodibæ quëwënäni pöñönäni wadäni Eedotadëë quëwënäni tönö Oodeabæ quëwënäni ayæ̈ Oododänö æ̈mæ̈mäa quëwënäni tæiyæ̈näni pöninque tömengä mïñæ̈ tee empote gogadänimpa. 
\c 5  
\s1 Itota änanquidi æite apæ̈necä ëñënänipa 
\p  
\v 1 Tæiyæ̈näni pönäni adinque Itota ïñömö änanquidi æi tæ̈ contayongä tömengä mïñæ̈ në godäni pönäni.  
\v 2 Ate tömengä ïñæ̈ æ̈nete nanguï tedete ïïmaï ante odömonte apæ̈necä ëñengadänimpa. 
\s1 Waocä ïïmaï cæte watapæ̈ tote quëwencæcäimpa, ante 
\r (Odoca 6.20-23) 
\p  
\v 3 “Waodäni, Botö waëmö ëwocabopa diyæ̈ öönædë Awënë weca go guiiquïmoo, ante në wædäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ öönædë Awënë Odeye nempo tömënäni quëwenguïnö do ëadänipa,” angantapa. 
\p  
\v 4 “Në wæwente quëwënäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque wædänipa. Edæ Wængonguï tömënäni ïnänite waadete godö cæcä ate tömënäni wampo pönencædänimpa.” 
\p  
\v 5 “Në gänë pönente ædæmö cæte quëwënäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ inguipoga tömämæ æ̈ninque awënëidi baï bacædänimpa.” 
\p  
\v 6 “Wængonguï nö pönï nänö entawënö baï adobaï entawencæboimpa, ante æcänö cænguï cæ̈ïnente baï wæda, æcänö tepæ̈ gæ̈wænte baï wæda tömënäni ïñömö näni watapæ̈ toquinque wædänipa. Edæ tömënäni tömo cænte baï Wængonguï nänö nö entawënö ænte ædæmö entawente tocædänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 
\p  
\v 7 “Wadäni quëwencædänimpa, ante në godö waadete waa cædäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque cædänipa. Edæ mänömaï në cædäni ïnänite wadäni wæætë, Quëwencæmïnimpa, ante näëmæ̈ apæ̈nedinque godö waadete waa cæcædänimpa.” 
\p  
\v 8 “Mïmö ñäö baï në entawënäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ Wængonguï ingante do acædänimpa,” ante apæ̈necantapa. 
\p  
\v 9 “Guëadö guëa pïïnämaï ïedäni, ante në wææ wææ änäni ïñömö tömënäni näni watapæ̈ toquinque edæ wææ änänipa. Tömënäni ïnänite wadäni edæ, Mïnitö Wængonguï wëñæ̈mïni ïmïnipa, ante do apæ̈nedäni ëñente tocædänimpa.” 
\p  
\v 10 “Nö cædäni beyænque wadäni pïinte pänäni në wæwënäni ïñömö edæ tömënäni näni watapæ̈ toquinque wæwënänipa. Tömënäni öönædë Awënë Odeye nempo näni quëwenguïnö edæ do ëadänipa.” 
\p  
\v 11 “Wadäni botö beyæ̈ pïïninque mïnitö ïmïnite babæ ante änänitawo. Mïnitö ïmïnite edæ togænte pänänitawo. Ïninque edæ mïni watapæ̈ toquinque impa. Ayæ̈, Në wïwa cæmïni ïmïnipa, ante wadäni pïinte änewënäni wæmïni ïninque edæ mïni watapæ̈ toquinque impa.  
\v 12 Edæ, Öönædë mönö ænguïnö ante nanguï ongompa, ante pönëninque mïnitö ñöwo wadäni näni pïinte cæyedë incæ watapæ̈ toedäni. Edæ mïnitö ïmïnite pïinte pänäni baï mïnitö ayæ̈ dæ äñedë Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite adobaï pïinte pangadänimpa, ante toquënë wæwëmïnii,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Cati baï ïmïnipa. Ñäö baï ïmïnipa, ante 
\r (Mäadoco 9.50; Odoca 14.34-35) 
\p  
\v 13 Godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mïnitö ïñömö inguipoga quëwënäni beyæ̈ cati quïmonte cæ̈ï baï inte ongömïnipa. Ïninque mïnitö cati baï yæpæ̈ ëmonte baï ïnömïni inte wæætë edæ nongæ̈monte baï badämaï ïedäni. Cati ïñömö yæpæ̈ ëmönämaï nongæ̈monte ba adinque edæ æbänö cæte wæætë yæpæ̈ waa ëmonguïï. Waa impa cænguïnänii anguënë. Ïñæmpa wido cæte näni pïnä gäwate cægonguinque babaimpa,” ante odömonte apæ̈necantapa. 
\p  
\v 14 Ayæ̈, “Ñäö baï ëmömïni inte mïnitö ïñömö edæ inguipoga quëwënäni beyæ̈ tica ënente baï cædinque, Edonque acædänimpa, ante cæmïni ïmïnipa. Änanquidi tæiyæ̈näni mæ̈nonte quëwënäni ïninque edæ ædö cæte wë womonte inguïï. Edæ edonque abaimpa.  
\v 15 Waocä ædö cæte tï wodönote godö cængæ̈në boo cæcaquingää anguënë. Edæ, Mönö quëwencabo edonque acæ̈impa, ante cædinque waocä tï wodönodinque wæ̈nömënæcapaa cö cæcä ate edonque bæco aquïnäni.  
\v 16 Mïnitö guiquënë, Wadäni mönö waa cædïnö adinque mönö Mæmpo öönædë në quëwengä ñäö baï tömengä nänö ëmönö ante waa ate apæ̈necædänimpa, ante cædinque cöwë ñäö baï pönëninque waa cæte quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\s1 Wængonguï nänö wææ angaïnö ante 
\p  
\v 17 Ayæ̈ ïïmaï ante godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi ingante angä ëñëninque tömengä nänö wææ yewæ̈mongaïnö ante ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni yewæ̈mongaïnö ante mïnitö, Mänïnö ante Itota wido cæcæte ante pongampa, ante ædö cæte pönëmïnii. Ïñæmpa wïï wido cæcæte ante pönïmo inte botö tömënäni näni angaïnö baï ïinque cæbo bacæ̈impa, ante pömo ïmopa.  
\v 18 Edæ näwangä ämopa. Inguipoga tönö öönæ ïinque baganca Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ïñonte adodeque pönï wë womonte badämaï ingæ̈impa. Edæ guiyä tæ̈noncaï incæ picæ̈ yewæ̈mönï incæ adodeque cöwë wadæ cædämaï ïñonte tömengä nänö angaïnö baï tömänö adodö ïinque cæte bacæ̈impa.  
\v 19 Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante æcänö adodeque pönï ante ëñënämaï cæda ïñömö tömengä ïñömö edæ öönædë Awënë Odeye nempo quëwengä incæte önonganque pönï inguingänö anguënë. Ayæ̈ adobaï Wængonguï nänö wææ angaïnö adodeque pönï ante odömöninque, Mänïne ante ëñënämaï cæedäni, ante æcänö odömonte apæ̈neda tömengä ïñömö öönædë Awënë Odeye nempo quëwengä incæte önonganque inguingänö anguënë. Wæætë mänïnö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në ëñente cædinque æcänö adodö ante odömonte apæ̈neda guiquënë tömengä wæætë öönædë Awënë Odeye nempo quëwëninque ñæ̈nængä pönï inguingänö anguënë.  
\v 20 Incæte mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa. Ïïmaï cæedäni, ante näni wææ yewæ̈mongaïnö ate në odömönäni näni cægancaque nö cæmïni incæte Paditeoidi näni cægancaque nö cæmïni incæte mïnitö wïï godömenque nö cæmïni ïninque mïnitö edæ öönædë Awënë Odeye nempo ædö cæte guiite quëwëmaïmïnii,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\s1 Pïinte näni änö ante Itota odömonte apæ̈necampa 
\r (Odoca 12.57-59) 
\p  
\v 21 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque Itota godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Möitee wodi ïñömö, ‘Wacä ingante godö wæ̈nönämaï ïe. Në wæ̈nongä nänö apænte pante wæquinque impa,’ ante dodäni ïnänite tömengä nänö wææ angaïnö ante mïnitö ïñömö do ëñëninque Ao ämïnitawo.  
\v 22 Botö ïñömö edæ godömenque ante nö ämopa. Näni caipæ̈ ïñönäni æcänö tömengä tönïñacä ingante pïïna ïñömö tömengä nänö apænte pante wæquinque cæcampa. Ayæ̈ tömengä tönïñacä ingante æcänö, Ëñënämaï ïmipa, äna edæ tömengä ingante në Apænte näni Äincabo weca nänö panguinque ænte gönoncædänimpa. Edæ wacä ingante æcänö, Bitö mïmö ömædëmi inte wïï ëñencædö, ante në äna ïñömö tömengä tadömengadænguipo gonga bæcoyömö nänö wido cæquinque angampa töö,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 23 Ayæ̈, “Mänömaï beyæ̈ bitö, Wængonguï quï, ante näni iya täïmoga godoncæte ante tæcæ cædinque, Æ, botö tönïñacä ingante edæ wënæ wënæ cæbo pïingampa, ante pönëmi ïninque,  
\v 24 bitö godonguincoo näni iya täïmoga gäänë ñönöninque bitö tönïñacä weca täno gote nö apæ̈neyömi mïnatö guëa piyæ̈në cæmïna ate bitö ïñömö adodö ponte godöe,” angantapa. 
\p  
\v 25 Ayæ̈, “Bitö ïmite në pïinte cæcä ïñömö në apænte anguïnäni weca gönoncæte ante ænte idömæ goyongä bitö tömengä ingante waa apæ̈nebi ëñëninque tömengä wæætë piyæ̈në cædinque ee abaingampa. Edæ taadö godinque guëa waa apæ̈nedinque piyæ̈në cædämaï ïmïna ïninque tömengä ïñömö në awënë apænte anguingä weca ænte mäocä gobaïmipa. Ayæ̈ awënë në apænte angä ingante pædæ godongä æ̈ninque tömengä bitö ïmite wæætë wææ wänongä ingante angä ëñëninque tömengä wæætë bitö ïmite bæi ongonte do tee mönebaingampa.  
\v 26 Tee mönecä ïninque edæ bitö godonte æ̈inta tömanta pönï pædæ godonte tabaïmipa, ante ämo ëñëmaïmipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Näni godö towëmämo ante Itota odömonte apæ̈necampa 
\p  
\v 27 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Möitee wodi, ‘Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante bitö godö mönämaï incæbiimpa,’ ante nänö wææ angaïnö ante ëñëninque mïnitö Ao ämïnitawo.  
\v 28 Botö godömenque apæ̈nedinque nö ämopa. Onquiyængä ingante wïwa toïnente adingä ïñömö tömengä nänöogængä ïnämaï ïñongante do godö monte baï mïmö dobæ wentamö entawengampa.” 
\p  
\v 29 Ayæ̈, “Bitö tömëmö ïnö incæ adinque wënæ wënæ toïnente babi ïninque tömëmi adïmö incæ o togæ̈monte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbi waa ïmaimpa. Wæætë bitö wënæ wënæ adïmö wido cædämaï ïninque bitö baö tömäo tadömengadænguipo wido cæte baquïnö anguënë.  
\v 30 Adobaï bitö önompoca tömëmæ̈ ïnö incæ wënæ wënæ cædïmi inte tömëmi cædimpo incæ aa wi æmpote baï cædinque bitö wënæ wënæ cædïnö ante wido cæbi waa ïmaimpa. Edæ a wi æmpote wido cædämaï ïmi ïninque bitö baö tömäo tadömengadænguipo wido cæte baquïnö anguënë,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Näni pämænte wædö ante Itota odömonte apæ̈necampa 
\r (Mäateo 19.9; Mäadoco 10.11-12; Odoca 16.18) 
\p  
\v 31 Godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota, “Ayæ̈, ‘Onquiyængä ingante æcänö pämæ̈ïnëna tömengä ïñömö yewæ̈möinta ænte yewæ̈möninque, Bitö ïmite æ̈mæ̈wo pämæ̈mopa, ante yewæ̈monte onquiyængä ingante godongä æncæcäimpa,’ ante dodäni näni angaïnö ante do ëñëninque Ao ämïnitawo.  
\v 32 Botö edæ wadö ante ïïmaï ante nö ämopa. Onquiyængä awëmö todämaï ee quëwëñongante tömengä nänöogængä godö pämængä ïninque onquiyængä në towengä nänö baquinque wacä ingante godö möwengampa. Ayæ̈ onquiyængä pämænte goyongä wacä onguïñængä tömengä ingante godö möninque adobaï në towengä bacampa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Cöwë baquïnö anguënë, ante näni änewënö ante 
\p  
\v 33 “Ayæ̈ wæætë edæ, ‘Botö Wængonguï cöwë quëwengä baï botö änö cöwë baquïnö anguënë, ante ämi ïninque Wængonguï ëñengä beyænque bitö änïnö ante cöwë cædinque bitö wadö cædämaï incæbiimpa,’ ante Möitee wodi dodäni ïnänite angacäimpa. Mïnitö ïñömö tömengä nänö wææ angaïnö ante ëñëninque Ao ämïnitawo.  
\v 34 Botö wadö ante nö ämo ëñëedäni. Edæ mänïnö, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ante änämaï ïedäni. Ayæ̈ mänïnö ancæte ante mïnitö Wængonguï ëmöwo ante apæ̈nedämaï ïmïni incæte mïnitö, Öönæ tæ̈ï ongö baï impa, ante apæ̈nedämaï ïedäni. Ïñæmpa, Öönæ, ante ämïni ïninque mïnitö Wængonguï öönædë waa pönï nänö contayömö ante apæ̈nebaïmïni apa änewëmïnii.  
\v 35 Ayæ̈ Wængonguï ëmöwo ante änämaï ïninque mïnitö, Ïmæca cöwë ongö baï botö änö cöwë baquïnö anguënë, ante adobaï apæ̈nedämaï ïedäni. Ïñæmpa, Ïmæca, ämïni ïninque mïnitö Wængonguï pï cæwate nänö ongöñömö ante apæ̈nebaïmïni apa änewëmïnii. Ayæ̈, Eedotadëë cöwë ongö baï botö änö cöwë baquïnö anguënë, ante apæ̈nedämaï ïedäni. Ïñæmpa Eedotadëë ïñömö mönö Tæiyæ̈ Awënë Odeye ongongä apa änewëmïnii.  
\v 36 Ayæ̈ adobaï, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante bitö, Tömëmo ocabo tæ̈ï ongö baï impa, ante mïni änewënö ante änämaï ïe. Ïñæmpa bitö ocaguï wentamö encabi ïninque bitö ædö cæte adoguinque pönï godö cæbi näämænta baquïï. Ayæ̈ näämænta encabi ïninque bitö ædö cæte adoguinque pönï godö cæbi wentamö baquïï anguënë.  
\v 37 Ïninque mïnitö Ao äïnëmïni inte ‘Ao’ äninque mäninque äedäni. Ayæ̈ edæ Baa äïnente wædinque ‘Baa’ äninque edæ mäninque äedäni. Godömenque äninque mïnitö edæ në wïwa cædongä angä beyænque ämïnipa töö,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Näëmæ̈ wënæ wënæ näni cædö ante 
\r (Odoca 6.29-30) 
\p  
\v 38 Ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota, “Ïïmaï ante dodäni näni angaïnö ante ëñëninque Ao ämïnitawo. ‘Bitö godö cæbi beyæ̈ wacä awinca tæigæ̈mongä bacä ïninque tömengä näëmæ̈ cæcä beyænque bitö awinca adobaï tæigæ̈mömi bacæbiimpa. Ayæ̈ bitö godö cæbi beyæ̈ wacä baga tä tobæ̈ gogacä ïninque tömengä näëmæ̈ cæcä beyænque bitö baga adobaï tä tobæ̈ gogacæbiimpa.’  
\v 39 Botö wæætë wadö ante nö ämo ëñëedäni. Në wïwa pönö cæcä ingante näëmæ̈ cædämaï ïedäni. Edæ wacä bitö tömempaga ïnö pönö tamongä wædïmi inte bitö wæætë æ̈mæmpaga ïnö dadi ëmæ̈monte ee ongömi wæætë tamongäe.  
\v 40 Ayæ̈ wacä, Bitö ïmite në apænte angä weca ænte godinque botö bitö weocoo æncæboimpa, ante cæyongä bitö mänincooque tömengä ingante pædæ godöninque wacoo bitö yabæ mongæncoo tönö ee abi ö æncæcäimpa.  
\v 41 Ayæ̈ wacä bitö ïmite, Bado, mäninganca mongænte mäobi goboe, angä ëñëninque bitö tömengä nänö äninganca mäobi goyongante ayæ̈ adoganca godömenque mongænte mäobi gocäe.  
\v 42 Ayæ̈ në, Pönömi æ̈moe, angä ingante godömi ængäe. Ayæ̈ wacä, Bitö quinca pönömi ænte cæte ate wæætë pönömo æ̈e, ante në angä ingante bitö pæ gompodämaï incæbiimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Në pïinte änäni ïnänite waadete cæedäni, ante 
\r (Odoca 6.27-28, 32-36) 
\p  
\v 43 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Mïnitö dodäni näni angaïnö ante do ëñëninque edæ Ao ämïnitawo. Tömënäni ïñömö, ‘Bitö guiidengä ingante waadete cæe,’ äninque edæ, ‘Në pïingä ingante näëmæ̈ pïinte cæe,’ ante wææ änänitapa.  
\v 44 Botö ïñömö edæ wadö ante nö ämo ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite në pïinte cædäni ïnänite mïnitö wæætë waadete cæedäni. Ayæ̈ mïnitö ïmïnite në togænte pänäni beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni.  
\v 45 Mänömaï cædinque mïnitö mönö Mæmpo öönædë në quëwengä wëñæ̈mïni bacæmïnimpa. Edæ në wïwa cædäni beyæ̈ incæ në waa cædäni beyæ̈ incæ Mæmpo Wængonguï angä nænque tamompa. Ayæ̈ në nö cædäni beyæ̈ incæ në nö cædämaï ïnäni beyæ̈ incæ Wængonguï angä cöönæ cæpa.  
\v 46 Mïnitö guiquënë mïnitö ïmïnite në waadedänique ïnänite waadete pönëmïni ïninque mïnitö mïni cædïnö beyæ̈ ante dicæ paga ænguïmïniyaa. Ïñæmpa odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni incæ mïnitö waadete pönenganca adoganca cædinque tömënäni ïnänite në waadete pönënänique ïnänite waadete pönënänipa töö. Bitö godömenque cæbitawogaa.  
\v 47 Ayæ̈ mïnitö tönïñadänique ïnänite waadete apæ̈nedinque mïnitö dicæ godömenque cæmïniyaa. Ïñæmpa wadäni në, Nämä cæte quëwenguïmo, ante në ëñënämaï cædäni incæ mïni cædö baï adoganca cædäni apa quëwëmïni.  
\v 48 Mönö Mæmpo öönædë quëwengä në nö waa cædongä ingä baï mïnitö adobaï cædinque picæ̈mïni badinque nö waa cæte quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\c 6  
\s1 Æbänö cæte waa cæquïï, ante Itota apæ̈necampa 
\p  
\v 1 Itota ayæ̈ godömenque ïïmaï ante odömonte apæ̈negacäimpa. “Mïnitö edæ, Wængonguï nänö änö ëñente nö cæbote, ante cæmïnitawo. Ïninque mïnitö, Waodäni botö ïmote waa acædänimpa, ante änämaï inte wïï waodäni ayönäni cædinque waa cæedäni. Edæ, Waodäni botö ïmote waa acædänimpa, ante pönëninque cæmïni ïninque mönö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö mïnitö cædï beyæ̈ wæætë pönönämaï ïmaingampa,” angantapa. 
\p  
\v 2 Ayæ̈, “Wadäni në wadö ante wadö cædäni guiquënë, Ömaadäni inte në wædäni quï, ante pædæ godoncæte ante cædinque, Botö æbänö waa pönï cæboo, ante tömänäni ponte waa acædänimpa, ante pönente todompeta näni ancadeca we we öönänipa. Tömënäni mïnitö odömöincönë go guiite ongöninque ayæ̈ taadö gote cægöninque, Botö waa pönï cæbo aedäni, ante yedæ änäni ëñente godongämæ̈ pönäni ate tömënäni tömänäni ayönäni godönänipa. Bitö ïñömö tömënäni näni, Pönö waa acædänimpa, wædö baï wædämaï inte edæ pæ wëënete godöe. Tömënäni waodänique godö waa adäni æ̈ninque mäninque æ̈nänipa. Wængonguï guiquënë waa adämaï incæcäimpa. Näwangä ämopa.  
\v 3 Bitö ïñömö, Ömaadäni inte në wædäni quï, ante godoncæte ante cædinque bitö guiidengä eyequeï pönï ongongä incæ adämaï incæcäimpa, ante wææ cæe.  
\v 4 Mänömaï wææ cædinque awëmö godömi æncædänimpa. Mänömaï cæbi adinque bitö Mæmpo në wëmö ïñömö në acä ïnongä inte awëmö bitö godönï ante wæætë eyepæ̈ pönongä æncæbiimpa,” ante Itota angacäimpa. 
\s1 Wængonguï ingante æbänö apæ̈nequïï, ante Itota apæ̈necä 
\r (Odoca 11.2-4) 
\p  
\v 5 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque, Itota, “Wadäni Wængonguï ingante apæ̈nedinque nämanque ante näni cæbaï mïnitö ïñömö wïï adobaïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Mänïnäni guiquënë, Botö apæ̈nebo adinque waodäni pönö waa acædänimpa, ante pönëwëninque mïnitö odömöincönë go guiidinque næ̈ gongæ̈ninque Wængonguï ingante apæ̈nedänipa. Ayæ̈ tömënäni näni quëwëñömö ñænquedæmpo ïñömö gote næ̈ gongæ̈ninque Wængonguï ingante apæ̈nedänipa. Näwangä ämopa. Tömënäni waodänique godö waa adäni æ̈ninque mäninque æ̈nänipa. Wængonguï guiquënë waa adämaï incæcäimpa.  
\v 6 Bitö ïñömö tömëmi oncönë guiite odemö tee mönedinque mönö Mæmpo në awëmö quëwengä ingante apæ̈nee. Mänömaï cæbi adinque bitö Mæmpo wëmö ïñömö në acä ïnongä inte awëmö bitö cædïnö ante wæætë eyepæ̈ pönongä æncæbiimpa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\p  
\v 7 Ayæ̈, “Nämä cæte quëwenguïmo, ante në änäni önonque näni tedewënö baï tededämaï inte mïnitö nö cædinque Wængonguï ingante apæ̈needäni. Tömënäni ïñömö, Wantæpiyæ̈ tedebo beyænque Wængonguï ëñencæcäimpa, ante babæ ante pönëninque önöneque tedewënänipa cæmïnii.  
\v 8 Mïnitö ïñömö edæ tömënäni önöneque tedete näni cædö baï edæ cædämaï ïedäni. Ïñæmpa mönö Mæmpo ingante apæ̈nedämaï ïñömonte tömengä mönö anguïnö ante wëënëñedë do ëñengä apa tedewëmïni.  
\v 9 Ïninque edæ ïïmaï ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. 
\q1 ‘Mönitö Mæmpo në öönædë quëwënömi inte ëñëmi. 
\q1 Bitö ëmöwo Tæiyæ̈ Waëmö ëmömi adinque mönitö bitö ëmöwo ante waa adinque apæ̈nemönipa. 
\q1  
\v 10 Bitö öönædë Awënë në ingaïmi inte inguipoga Awënë Odeyebi edæ bitö baquinque quingæ̈ pöe. 
\q1 Öönædë owodäni ëñente cædäni baï inguipoga adobaï bitö änö ante edæ ëñente cæte bacæ̈impa. 
\q1  
\v 11 Mönitö ïmönite bitö, Cænguï, ante ïïmö ïñö ïïmö ïñö bitö pönönï ñöwoönæ incæ eyepæ̈ pönömi ænte cæ̈mönie. 
\q1  
\v 12 Mönitö ïmönite në waa cæquënënäni inte pönö wënæ wënæ cædäni adinque 
\q1 mönitö godö ñimpo cæmöni quëwënäni baï bitö në panguënëmi incæ adobaï cædinque 
\q1 mönitö në waa cæquënëmöni inte wënæ wënæ cæmöni adinque pönö ñimpo cæbi quëwëmönie. 
\q1  
\v 13 Ayæ̈ mönitö wënæ wënæ cæïnente wædö ante bitö pönö wææ cæbi ate mönitö taadö oda cædämaï inte wënæ wënæ cædämaï incæmönimpa. 
\q1 Edæ në wïwa cædongä nempo ongonte wæyömönite bitö gä peyæmpote æ̈mi quëwencæmönie, ämönipa. 
\q1 Tömëmique edæ Awënë Odeye tæ̈ï pïñæ̈mi ïñömi mönitö bitö nempo ongömönipa. Nämä ñäö baï entawëmi inte bitö cöwë tæ̈ï ëmömi ïnömi ïmipa. 
\q1 Amëë, ante, Näwangä impa, ante apæ̈nemönipa.’ 
\m Mänömaïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni,” ante Itota odomonte apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 14 Ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota ïïmaïnö ante apæ̈negacäimpa. “Mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cæyönänite mïnitö godö ñimpo cæmïni ïninque mönö Mæmpo në öönædë quëwengä adobaï mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante pönö ñimpo cæcä quëwëmaïmïnipa.  
\v 15 Wæætë mïnitö waodäni näni wënæ wënæ cædïnö ante ñimpo cædämaï ïmïni adinque edæ mönö Mæmpo adobaï mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante ñimpo cædämaï inte pönö pïincæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Wængonguï beyæ̈ ante æbänö cæ̈nämaï ï, ante 
\p  
\v 16 Ayæ̈ odömonte apæ̈necantapa. “Wadö ante në wadö cædäni guiquënë ïïmaï ante mä pönëninque cædänipa. Wængonguï beyæ̈ ante ee ate cæ̈nämaï inte botö wæwente baï ëmömo adinque wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante awinca nämönänipa. Mïnitö ïñömö Wængonguï beyæ̈ ante cædinque ee ate cæ̈nämaï ïmïni ïninque tömënäni näni cæbaï cædämaï ïedäni. Wæætë nämönämaï inte Wængonguï beyænque ante cæ̈nämaï ïedäni. Näwangä mïnitö ïmïnite ämopa. Tömënäni waodänique godö waa adäni æ̈ninque mäninque æ̈nänipa. Wængonguï guiquënë waa adämaï incæcäimpa.  
\v 17 Bitö guiquënë Wængonguï beyænque ante ee ate cæ̈nämaï inte cæbi ïninque awinca ñä mëmonte ayæ̈ ocabo öni pæcate cæe.  
\v 18 Bitö ee ate cæ̈nämaï ïmi ïninque, Waodäni edonque acædänimpa, ante änämaï inte wæætë, Mæmpoque acæcäimpa, ante mänömaï cæe. Bitö mänömaï cæbi adinque mönö Mæmpo në wëmö ïñömö quëwengä ïnongä inte wëmö ïñömö edonque adinque awëmö bitö cædïnö ante wæætë eyepæ̈ pönongä æncæbiimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Öönædë mïni waa pönï manguincoo ante 
\r (Odoca 12.33-34) 
\p  
\v 19 Godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota, “Tömëmo mäincoo, ante mancæte ante wædinque mïnitö inguipogaque cayæ̈ cænte to tamonte ïñömö cabo të gæte da wënämaï ïedäni. Edæ në ö æ̈näni bæ tate näni ö ænguinque inguipogaque da wëmïni apa quëwëmïni.  
\v 20 Öönædë ongoncoo guiquënë to tamönämaï impa. Cayæ̈ guiidämaï ï ïninque mäincoo wodämaï ongompa. Ayæ̈ në ö ænguïnäni adobaï mänïñömö bæ tate guiidämaï ïnäni ïninque mäincoo cöwë wë wodönämaï ee ongompa. Ïninque, Waadete mïni cædincoo cabo të gæte baï cædinque mïnitö öönædë waa pönï incoo mïni ænte manguinque ñöwo ïñömö waodäni ïnänite waadedinque ee cæedäni.  
\v 21 Edæ waa pönï mïnitö mäincoo ongöñömö mïnitö mänïñömö adoyömö quëwencæte ante wæmïni ïmïnipa, ante adinque botö mänömaïnö ante apæ̈netabopa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\s1 Awinca wainca mönö ëmönö ante 
\r (Odoca 11.34-36) 
\p  
\v 22 Ayæ̈ odömonte apæ̈nedinque, “Baonga quëwëninque mönö edonque adinque cæcæ̈impa, ante mönö awinca ëmömompa. Ïninque awinca wainca ëmonte edonque ate baï bitö mïmöno adobaï ñäö entawëninque, Nö cæbote, ante pönëmi ïninque bitö baonga nö cæte quëwëmaïmipa.  
\v 23 Wæætë edæ awinca wïï wainca ëmöninque adämaï inte baï wentamö entawëmi ïninque bitö, Wïwa cæbote, ante mïmöno pönëñömite bitö baonga wïwa cæbaïmipa. Edæ mïmö ñäö entawëñömi wentamö ba ïninque bitö quëwenguïmämo mæ̈ mämonte baï baquïnö anguënë,” ante Itota apæ̈necantapa. 
\s1 Wængonguï beyæ̈ cædinque mäincoo beyæ̈ cæquï 
\r (Odoca 16.13) 
\p  
\v 24 Ante apæ̈nedinque Itota ayæ̈ odömonte apæ̈necantapa. “Mënaa awënëna bayönate waocä ïñömö mënaa awënëna näna änö ante ædö cæte ëñente cæquingää. Ïñæmpa adocanque ingante pïïninque tömengä wacä ingante waadebaingampa. Wæætë ïingä mïñæ̈ tee empo godinque tömengä mäningä ingante edæ wïwa adinque ëmö cæte gobaingampa. Mïnitö adobaï Wængonguï beyæ̈ ante në cæmïni inte ædö cæte mäincoo beyæ̈ ante cæte quëwenguïmïnii,” ante Itota angacäimpa. 
\s1 Mæmpo Wængonguï mönö ïmonte aacampa, ante 
\r (Odoca 12.22-31) 
\p  
\v 25 Äninque, Itota ayæ̈ godongämæ̈ odömonte apæ̈nedinque, “Mänömaï beyæ̈ botö mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa, angantapa. Mïnitö inguipogaque mïni quëwenguïmämo ante wædämaï ïedäni. Cænguï bequï ante ayæ̈ weocoo ante wædämaï ïedäni. Cænguï cænte beyænque mönö dicæ quëwëmongaa. Weocooque mönö mongæ̈nö beyænque dicæ quëwëmongaa. Mönö quëwëmämo ïñömö godömenque impa.  
\v 26 Ayamöidi awæ̈næca në cæwodäni ïnänite amïnitawo. Tömënäni dicæ tömëmö minte pæ ate tä pete daga wente mänäniyaa. Incæte mönö Mæmpo öönædë quëwënongä inte wæætë tömënäni ïnänite eyepæ̈ godongä cæ̈näni aedäni. Mïnitö guiquënë ayamöidi ïnämaï ïñömïnite Wængonguï mïnitö ïmïnite godömenque waa adinque eyepæ̈ pönongä cænte apa wæwëmïni.  
\v 27 Edæ Wængonguï nänö anganca quëwenguënëmïni inte mïnitö, Wantæ ïño incæ godömenque quëwëmote, ante wæwëmïni incæte edæ ædö cæte nämä cædinque godömenque wantæpiyæ̈ quëwenguïmïnii.” 
\p  
\v 28 Äninque Itota godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Ïninque mïnitö, Weocoo quincoodö wëñaquïï, ante pönente quïnante wæwëmïnii. Ïñæmpa ongaicoo ömædë pæ ïñömö weocoo ante daque daque dadämaï inte wodonte tïnämaï tömenque pæ aedäni.  
\v 29 Incæte Awënë Tadömöö wodi waëmoncoo pönï ëñagaingä incæ wïï ongai baï ëñagacäimpa. Ongai ïñömö godömenque waëmö pönï ënodänipa.  
\v 30 Gaguïmæ̈ ïñömö ïïmö ate edæ gongapamö guitodonte tanguinque pæ incæte ñöwoönæ Wængonguï pönongä waëmö wëñate ënopa. Ïninque, Waëmö ënodö në pönongä inte Wængonguï mönö ïmonte godömenque eyepæ̈ pönï pönongä ænte wëñacæ̈impa, ante pönëmïniyaa.  
\v 31 Ïninque mïnitö, ‘Quïmönö impa cænguïmöö,’ ante, ‘Quïmæ̈nö impa bequïmöö,’ ante ayæ̈, ‘Quincoodö impa wëñaquïmöö,’ ante pönëninque guïñente wæwënämaï ïedäni.  
\v 32 Mänïnö ante wadäni në ëñënämaï ïnäni näni cabo näni cabo wædäni incæte mïnitö guiquënë, Mönö æ̈ïnente wædö ante mönö Mæmpo ïñömö edæ do ëñengampa, ante pönëninque edæ guïñente wædämaï incæmïnimpa.  
\v 33 Wæætë edæ, Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwencæboimpa, ante nanguï cædinque mïnitö, Tömengä nö cæte nänö waa quëwënö baï adobaï nö cæte waa quëwencæboimpa, ante adobaï nanguï cæedäni. Mänömaï quëwencæte ante täno wæmïni adinque Mæmpo Wængonguï mänïnö ante do edæ eyepæ̈ pönï pönongä æ̈ñömïni mänincooque mïni wædö ante adobaï eyepæ̈ pönongä æncæmïnimpa.  
\v 34 Mänömaï ï ïninque, Ïïmö ate æbänö cæquïï, ante guïñente wædämaï ïedäni. Edæ ïïmö ate mänïnö ante pönëninque eyepæ̈ pönente inguimpa. Ïninque mïnitö, Ñöwoönæque æbänö cæquïï, ante guïñente pönëninque mäninganca pönente quëwëedäni,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\c 7  
\s1 Wadäni ïnänite apænte änämaï ïedäni, ante 
\r (Odoca 6.37-38, 41-42) 
\p  
\v 1 Mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Mïnitö wacä ingante, Wënæ wënæ ïmipa, ante apænte änämaï ïedäni. Edæ mïni apænte wæquinque mïnitö wadäni ïnänite apænte ämïnipa.  
\v 2 Mïnitö wadäni ïnänite tee mante godömïni näni ænganca wæætë adoganca pönönäni æncæmïnimpa. Ayæ̈ mïni apænte anganca adoganca apænte änäni wæcæmïnimpa.  
\v 3 Bitö tönïñacä wædænque wënæ wënæ cæcä ïñongante bitö guiquënë nanguï bitö wënæ wënæ cædïnö ante pönënämaï inte quïnante tömengä ingante pïinte änewëmii. Tömengä edæ awinca guiyä mæ̈ owo ëmongä baï entawente wæyongante bitö wæætë awæmpa wææ ëmongä baï wææ entawëmi inte ædö cæte ate baï tömengä ingante apænte ämii.  
\v 4 Edæ tömëmi awinca awæmpa wææ ëmonte baï bitö wënæ wënæ adïmö ëmömi inte bitö tönïñacä ingante, ‘Biwï, bitö awinca guiyangä mæ̈ owo baï ate æ̈ wimömoe,’ ante edæ abipa diyæ̈ æ̈ wimonguïmii.  
\v 5 Ïñæmpa wadö tedete wadö cædömi inte bitö edæ tömëmi awinca awæ̈ wææ ongompa täno wido cæte ate edonque adinque bitö tönïñacä awinca guiyä mæ̈ owodö æ̈moncæbiimpa.” 
\p  
\v 6 Äninque Itota godömenque apæ̈nedinque, “Guintaidi ïnänite, Tömënäni cænguï, ante tæiyæ̈ waëmö cænguï godönänitawoo. Edæ godönämaï ïnäni baï mïnitö adobaï Wængonguï nänö tæiyæ̈ waëmö apæ̈nedö ante në Baa änäni ïnänite apæ̈nedämaï ïedäni. Ayæ̈ odæ̈ wængänäidi weca waodäni wamoncoo waa pönï ëmoncoo wææntodönämaï ïnäni baï mïnitö adobaï Wængonguï beyæ̈ waa pönï näni apæ̈negaïnö ante në ëñente cædämaï ïnäni ïnänite apæ̈nedämaï ïedäni. Edæ odæ̈ wængänä pïnä gäwa baö wänä ñænte baï cædinque tömënäni ëñënämaï inte cædinque dadi ëmænte tömëmïni baö wangö pocænte baï pïïmaïnänipa, ante mïnitö apæ̈nedämaï ñïne cæedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Pönömi æ̈moe, ante mönö angæ̈impa, ante 
\r (Odoca 11.9-13; 6.31) 
\p  
\v 7 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Pönömi æ̈moe, ante në angä baï cædinque mïnitö mïni ænguïnö ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Æyömönö ïï, ante në diqui diqui mingä baï cædinque mïnitö, Æbänö ïï, ante ædæmö ëñencæte ante Wængonguï ingante wede pönente apæ̈needäni. Odemö mönitö beyæ̈ wi æ̈necæ̈impa, ante aa pecä baï cædinque mïnitö, Æbänö cæquïmoo, ante ëñencæte ante Wængonguï ingante nanguï apæ̈needäni.  
\v 8 Edæ, Pönömi æ̈moe, ante në änäni ïñömö edæ do æ̈nänipa. Në diqui diqui mïnäni adobaï do adänipa. Ayæ̈ odemö ponte në aa pedäni tömënäni näni guiiquinque edæ do wi æ̈nete baï bacæ̈impa.” 
\p  
\v 9 Ayæ̈, “Bitö waobi ïnömi inte ëñëmi. Bitö wëñængä cænguï ante päö angä ëñëninque bitö dicæ dicaque pædæ godömiyaa.  
\v 10 Gæyæ angä ïninque bitö tæntæ incæ dicæ pædæ godömiyaa.  
\v 11 Mïni waocabo në wïwa cædömïni incæ, Quïnö waa ï, ante ëñëninque mïnitö wëñæ̈näni ïnänite waëmoncooque godömïni æ̈nänipa. Ïninque mönö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö në änäni ïnänite waëmoncooque ante godömenque pönongampa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\p  
\v 12 Ayæ̈, “Mïnitö, Waodäni botö ïmote waa cædäni æ̈ninque waa tobaïmopa, ante wæmïnitawo. Ïninque mïni ante wædö baï ante mïnitö tömënäni ïnänite adobaï waa cæedäni. Mänïnonque ante wææ ancæte ante dodäni, Ïïmaï cæedäni, ante wææ angadänimpa. Ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni adodö ante ancæte ante yewæ̈mongadänimpa. Ïninque botö änö baï cædinque mïnitö tömënäni näni angaïnö baï do edæ cæbaïmïnipa,” ante Itota odömoncæte ante apæ̈necantapa. 
\s1 Odemö guiyänemö ante 
\r (Odoca 13.24) 
\p  
\v 13 Itota godömenque odömoncæte ante ïïmaï apæ̈necantapa. “Mïnitö guiyänemö guiidinque quëwenguïnö taadonque pöedäni. Wænguïnö godö guiiquïnemö guiquënë yabæ ïnö ñæ̈næ̈nemö ongö adinque tæiyæ̈näni önonque pö guiite edæ tömënäni näni wænguinque ñæ̈næ̈nonque godänipa.  
\v 14 Wæætë wædænque ïnäni guiquënë diqui minte guiyänemö adinque quëwenguïnö guiyänö guiite pönänipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 
\s1 Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca bete ëñengæ̈impa, ante 
\r (Odoca 6.43-44) 
\p  
\v 15 Itota ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈necantapa. “Pancadäniya, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemöni ïmönipa, ante në babæ apæ̈nedäni ïñönänite mïnitö gomö ate tömënäni ïnänite ëñënämaï ïedäni. Tömënäni ïñömö edæ mëñeidi baï ïnäni incæ obega æ̈montai baï wëñate baï babæ cædänipa. Obega ee quëwënäni baï ee cæmöni ïmönipa, ante edæ babæ ante pönäni tamëñedäni.  
\v 16 Edæ tömenca adinque mïnitö, Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tä pete bete do ëñëmïni baï, Ïïnäni ædänidö ïnänii, ante ëñencæte ante tömënäni näni cædïnö adinque edæ do ëñencæmïnimpa.” 
\p “Yowemö æncæte ante waodäni dicæ daa mongæ̈wäa tä pete æ̈näniyaa. Iigowæ̈ñeca æncæte ante waodäni dicæ wæntowäa edæ tä pete æ̈näniyaa.  
\v 17 Waïwæ̈ tömäwæ̈ wainca incapa. Baawæ̈ wæætë baaca incapa.  
\v 18 Waincawæ̈ incæ ædö cæte baaca incaquïï. Wæætë wïwa ïwæ̈ incæ ædö cæte wainca incaquïï.  
\v 19 Awæ̈ quïwæ̈menque wainca incadämaï ï ïninque mänïwæ̈ tömëwæ̈ mæ̈ yete gongapamö guitodönäni gonguinque ñongæmpa. Tömënäni adobaï näni gonte wæquinque babæ cædänipa.  
\v 20 Ïninque, Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca adinque do ëñënäni baï waocä nänö cædö ante adinque, Tömengä æbänö ingää, ante edæ do ëñencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Wïï tömänäni öönædë guiiquïnäni, ante 
\r (Odoca 13.25-27) 
\p  
\v 21 Ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Botö ïmote, ‘Awënë, bitö botö Awënë ïmipa,’ ante në tededäni näni tededö beyænque ædö cæte öönædë Awënë Odeye ömæ guiiquïnänii. Wæætë mönö Mæmpo öönædë quëwengä nänö änö baï në cædingä ïñömö tömenganque guiicæcäimpa.  
\v 22 Ïinque bayonte pancadäniya botö ïmote, ‘Awënë, Awënë,’ äninque, ‘Bitö beyæ̈ apæ̈negamöniï ae, ancædänimpa. Ayæ̈, Bitö ëmöwo apæ̈nedinque wënæ inte wido cægamöniï ae. Bitö ëmöwo apæ̈nedinque mönitö, Ate pönencædänimpa, ante bamönengæ̈ cædinque nanguï waa cægamöniï ae,’ ancædänimpa.  
\v 23 Ëñëninque botö wæætë, ‘Ïñæmpa botö mïnitö ïmïnite cöwë adämaï inte tæcæ abopa. Në ëñënämaï cædïmïni inte botö weca ongönämaï gobäewedäni,’ ancæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Në mæ̈nöna ïnate ante 
\r (Mäadoco 1.22; Odoca 6.47-49) 
\p  
\v 24 Ayæ̈ wæætë odömöninque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Ïninque edæ botö apæ̈nebo ëñëninque në ëñente cædäni ïñömö tömënäni waocä në ëñengä inte nänö nö ëñente cæï baï cædänipa. Në ëñengä ïñömö tæ̈ëmoncaa mæ̈nongampa.  
\v 25 Tæ̈ëmoncaa mæ̈nongä ate cöönæ nanguï cæ ate æpæ̈ eyede äninque pö tapæmpa. Ayæ̈ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte pö incæte oncö tæ̈ëmoncaa mæ̈nonte ongö ïninque ædö cæte cabænte bobænte guiiquïï. Në ëñente cædäni ïñömö mänïñömö mæ̈nongä baï inte todänipa.  
\v 26 Wæætë botö apæ̈nebo ëñëninque në ëñënämaï cædäni guiquënë tömënäni ïñömö waocä ocai ömæcacä nänö ëñënämaï cæï baï cædänipa. Në ömæcacä ïñömö ëmönaiya aquïï ïñömö mæ̈nongampa.  
\v 27 Aquïï ïñömö mæ̈nongä ate cöönæ nanguï cæ ate æpæ̈ eyede ante tapæmpa. Ayæ̈ woboyæ̈ nanguï pæ̈mænte pö adinque mänincö öñonte ætæwo goquinque edæ do acapowate bogocæ tæ̈ go wææmpa. Në ëñënämaï cædäni ïñömö mänïñömö mæ̈nongä baï inte wædänipa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 28 Mäninganca ante ïinque apæ̈necä ëñëninque tömänäni, Quïnö baï angää, ante guïñente wædinque,  
\v 29 Wïï mönö ïmonte në odömönäni näni odömönö baï tömengä ïñömö në angä inte baï edæ godömenque nöingä ante odömongä ëñëmompa, ante tedegadänimpa. 
\c 8  
\s1 Në baadingä ingante Itota wadæ caacampa 
\r (Mäadoco 1.40-45; Odoca 5.12-16) 
\p  
\v 1 Mänïï änanquidi ongöninque ïinque apæ̈nete wæængä adinque tæiyæ̈näni tömengä mïñæ̈ wæængadänimpa.  
\v 2 Tömengä mïñæ̈ tee empote wææ̈ goyönäni wacä baate ëñawengä ïnongä inte eyepæ̈ pö bee tëninque Itota önöwa gäänë ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. 
\p —Awënë, Bitö Ao ämi inte wadæ caabi ïninque botö waintai baabaïmopa. 
\p  
\v 3 Äñongante Itota pædæ wææmpo gampo caadinque, 
\p —Ao ämopa. Bitö waintai baacæbiimpa. 
\p Angä ïninque ñömæ̈intai nänö ëñadintai dæ baadinque tömengä waintai edæ do baacantapa.  
\v 4 Itota edæ tömengä ingante, 
\p —Botö æbänö cæboo, ante wadäni ïnänite mäo apæ̈nedämaï ïmäwe. Wæætë, Näwangä impa, ante acædänimpa, ante cædinque bitö, Wængonguï quï, ante në godongä weca töingä godinque waintai bitö baadintai odömömi acæcäimpa. Ayæ̈ Möitee wodi wææ ante nänö angaincoo baï ænte pöninque bitö waintai bitö baadï beyæ̈ ante edæ, Wængonguï quï, äninque në godongä ingante pædæ godömi æncæcäimpa, ante Itota angacäimpa. 
\s1 Capitäö ingante në cæcä ingante Itota cæcä waa bacampa 
\r (Odoca 7.1-10) 
\p  
\v 5 Mänïï pöninque Capënaömö pö guiiyongä odömäno tontadoidi awënë capitäö incæ, Itota pönö cæcæcäimpa, ante apæ̈necæte ante pongantapa.  
\v 6 Pöninque tömengä, 
\p —Awënë, botïmote në cæcä ïñömö cömäingä badinque nanguï pönï nantate oncönë öñongampa cæbii. 
\p  
\v 7 Ante äñongante Itota, 
\p —Gote cæbo waa bacä ae. 
\p  
\v 8 Angä ëñëninque, 
\p —Awënë ëñëmi. Botö waëmö ïmopa diyæ̈ bitö botö oncönë pö guiiquïmii. Edæ bitö adoyömö ongöninque ämi ïninque botö ïmote në cæcä waa bacæcäimpa.  
\v 9 Bitö ïñömö Awënë Wængonguï ingante në ëñente cædömi ïmi baï botö adobaï wacä awënë ingante në ëñente cæbo ïmopa. Ïninque botö awënë ëabo inte botö awënë beyænque ämo ëñëninque tontadoidi wæætë guïñente wædinque botö änö ante ëñente cædänipa. Ïninque adocanque ingante botö, Goe, ämo ëñëninque edæ do gocampa. Wacä ingante, Pöe, ämo ëñente pongampa. Ayæ̈ botö ïmote në cæcä ingante, Cæe, ämo ëñëninque edæ do cæcampa. 
\p  
\v 10 Ante tontado capitäö nanguï ëñengä inte apæ̈necä ëñente wædinque Itota wæætë tömengä mïñæ̈ tee empo pönäni ïnänite apæ̈nedinque, 
\p —Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Mönö idægocabo ïñömonte mäningä wede pönengä ingä baï adocanque incæ edæ dæ angä awædö, angantapa.  
\v 11 Incæte ïïmaïnö ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mönö wæ̈mæ̈idi Abadäö wodi Itæca wodi Aacobo wodi öönædë Awënë Odeye æ̈æ̈mæ̈ ponte waa beyönäni edæ nænque tamönö gämæ̈nö quëwënäni tönö nænque guiidö gämæ̈nö quëwënäni ïñömö idægoidi ïnämaï ïnäni incæ tæiyæ̈näni adoyömö pöninque mönö wæ̈mæ̈idi tönö godongämæ̈ becædänimpa.  
\v 12 Wæætë Wængonguï Awënë Odeye ömæ në guiiquënënäni guiquënë tömënäni wëmö ïñömö, näni guingo imonte Yæ yæ wæyömö mänïñömö guitodonte wæquïnänidö anguënë. 
\p  
\v 13 Äninque Itota wæætë tontado capitäö ingante, 
\p —Ñöwo wadæ goe. Bitö pönënö baï do bacæ̈impa. 
\p Ante äñongä adoyedë Itota nänö änïñedë incæ awënë ingä në cæcä do waa bagacäimpa. 
\s1 Pegodo nänöogængä badä ingante Itota cæcä waa bacä 
\r (Mäadoco 1.29-31; Odoca 4.38-39) 
\p  
\v 14 Ayæ̈ Itota mänïñömö pöninque Pegodo oncönë pö guiite ayongä Pegodo nänöogængä wäänä daicawo gawænte möïmoga öñongä acantapa.  
\v 15 Adinque tömengä önompo pædæ wææmpote bæi ongongä ate onquiyængä wæætë gancæ badinque ængæ̈ gantidinque Itota beyæ̈ pönö cæcantapa. 
\s1 Nantate wæwënäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa 
\r (Mäadoco 1.32-34; Odoca 4.40-41) 
\p  
\v 16 Mänïönæ gäwadecæ̈ ba ïninque wënæ tönö quëwënäni tæiyæ̈näni ïnänite ænte pönäni adinque adodeque äninque Itota wënæ inte wido cæcantapa. Ayæ̈ quïëmë quïëmë nantate wæwënäni ïnänite, Waa baedäni, angä waa badänitapa.  
\v 17 Itota mänömaï cæcä ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Itaiya wodi do ïïmaï ante nänö angaïnö baï ïinque batimpa. “Mönö nantate wæwëmämo ö æ̈ninque mönö daicawoidi teëmente gote mäo wido cæte baï cædinque tömengä teëmente wængä beyænque quëwëmö ïmompa,” ante Itaiya nänö angaïnö baï Itota cægacäimpa. 
\s1 Itota mïñæ̈ në goïnëna 
\r (Odoca 9.57-62) 
\p  
\v 18 Itota ïñömö, Tæiyæ̈näni godämæ̈ gongæ̈näni awædö, ante pönëninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite, Gäwapæ̈ æ̈mæ̈ wedeca mantamïni taoboedäni.  
\v 19 Äninque ayæ̈ ongöñongante wacä tömënäni näni wææ yewæ̈mongaïnö ante në adingä inte në odömongä ïnongä inte Itota weca pöninque, 
\p —Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö ædömë goyömite botö bitö mïñæ̈ pö gocæboimpa. 
\p  
\v 20 Angä ëñëninque Itota wæætë edæ, 
\p —Babæ guintaidi ïñömö ontatodë monguï ëadäni ïnänipa. Ayamöidi ongonta ëadäni ïnänipa. Botö Waobo ëñagaïmo guiquënë monguï ömaabo ïmo apa poncæ ämii, ante Itota wææ apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 21 Ayæ̈ wacä tömengä ëmïñængä incæ tömengä ingante, 
\p —Awënë ëñëmi. Botö täno gote botö wæmpo wængä ate daga wente ate pömoe. 
\p  
\v 22 Äñongante Itota wæætë, 
\p —Ïñæmpa në wæ̈wocadäni incæ tömënäni guiidënäni wæ̈näni ate ee abi daga wencædänimpa. Bitö wæætë botö mïñæ̈ ee pöe, angacäimpa. 
\s1 Itota angä ëñente woboyæ̈ æpæ̈ næ̈ gongæmpa 
\r (Mäadoco 4.35-41; Odoca 8.22-25) 
\p  
\v 23 Mänïï tao gocæte ante wipodë guiiyongä tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ guiidinque tömengä tönö tao godänitapa.  
\v 24 Tao wogaa goyönäni woboyæ̈ ïñontobæ̈ nanguï pönï pæ̈mæ̈ninque æpæ̈ mængonta mængonta pöninque gao gao goyonte wipo ñänæ ñänæ æi guidentapa. Itota ïñömö mö ñongantapa.  
\v 25 Mö ñongä adinque tömengä tönö godäni ïñömö tömengä weca gote, Ömæ̈moncæcäimpa, ante tao cædinque, 
\p —Awënë, bete wæncæ cæmompa cæbii. 
\p  
\v 26 Ante äñönäni, 
\p —Mïni pönëegade, quïmæ̈ guïñëwëmïnii. 
\p Äninque tömengä ængæ̈ gantidinque, Woboyæ̈ pæ̈mæ̈nämaï ïmäwe. Gäwapæ̈ incæ cædämaï næ̈ gongæ̈mäwe, angä ëñente woboyæ̈ pæ̈mæ̈nämaï ïñö gäwapæ̈ incæ næ̈ gongæ̈ninque ñancæ ñancæ gongæ̈mæ̈nimpa.  
\v 27 Äñongä tömënäni ancai guïñëninque nämäneque tededinque, 
\p —Æcämë inte angä ëñente woboyæ̈ incæ æpæ̈ incæ gongæmpa, ante guïñente wægadänimpa. 
\s1 Guedatabæ ïñömö wënæ inte në ënempoda 
\r (Mäadoco 5.1-20; Odoca 8.26-39) 
\p  
\v 28 Mänïï æ̈mæ̈mäa tao ti wæænte Guedatabæ pöñongä wënæ inte quëwëna ïñömö wao wodido quëwente pöninque Itota ingante mämö bee tënatapa. Tömëna ïñömö, Waodäni taadö godämaï incædänimpa, ante wææ cæcæte ante në pïinte cædöna inte edæ,  
\v 29 pö bee tëninque ogæ̈ tededatapa. 
\p —Bitö Wængonguï Wëmi ïnömi incæ quïmæ̈ mönatö weca pöwëë. Ïinque bayedë möna pante wæquënënö ante pönëninque bitö ñöwo do pancæte ante pömitawo, ante wædatapa. 
\p  
\v 30 Ante äñönate odæ̈ wængänäidi nanguï ïnäni a ongonte cæ̈näni adinque,  
\v 31 wënæidi guiquënë Itota ingante äninque, 
\p —Bitö cöwë wido cæcæte ante pönëmi ïninque edæ odæ̈ wængänäidi baönë ämi gobaïmönipa. 
\p  
\v 32 Ante ancaa tedete äna ëñëninque Itota, 
\p —Gobäewedäni, angä. 
\p Ëñëninque tömënäni tao godinque odæ̈ wængänäidi baönë guiiyönäni odæncato wæætë ontadäa wææ̈nömëmö ïñömö gäwapæ̈no pogodo wæi guiite becadote capo wængadänimpa. 
\p  
\v 33 Becadote wæ̈näni adinque odæ̈ wængänäidi në aadïnäni guiquënë pogodo wodii wïnonte tömënäni quëwëñömö mäo, Itota mänömaï cæcä wæmönipa, ante tededänitapa. Ayæ̈, Wënæidi tönö në quëwënïna ïnate Itota mänömaï cæcampa, ante wæmönipa, ante apæ̈nedäni.  
\v 34 Ëñëninque tömänäni Itota ingante bee tencæte ante tömënäni näni quëwëñömö tate pönänitapa. Tömengä ingante adinque, Mönitö ömæ ïñömö quëwënämaï gobäwe, ante nanguï angadänimpa. 
\c 9  
\s1 Në cömäingä ingante Itota angä dao dao gocampa 
\r (Mäadoco 2.1-12; Odoca 5.17-26) 
\p  
\v 1 Mänïnö ante änäni ëñëninque Itota wadæ godinque wipodë go guiidinque ïmæ̈mäa tate tömengä quëwëñömö pongacäimpa.  
\v 2 Pongä adinque wadäni në cömäingä möimpataa öñöñongante edæ æ̈matæ̈ æ̈matæ̈ bæi ongöninque tömengä ingante næ̈ænte pönänitapa. Næ̈ænte pönäni adinque, Në næ̈ænte pönïnäni tönö në cömäingä wede pönente pönänipa, ante adinque Itota ïñömö në cömäingä ingante, 
\p —Botö wëmi ëñëmi. Wënæ wënæ bitö cædïmämo ante ñöwo ñimpo cætimpa. 
\p  
\v 3 Ante apæ̈necä ëñëninque edæ në wææ odömönäni guiquënë pancadäniya nämäneque pönente tededinque, “Ïingä ïñömö Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää. Edæ babæ ancædö.”  
\v 4 Ante pönëñönäni Itota tömënäni näni pönëwënö ante önöwëninque do ëñëninque edæ, 
\p —Mïnitö mïmöno quïmæ̈ wïwa ante pönëwëmïnii.  
\v 5 “Në cömäingä nänö wënæ wënæ cædïmämo ante do ñimpo cætimpa,” ante botö Wængonguï baï ämo ëñëninque mïnitö guiquënë, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante pönëmïnipa. Ayæ̈ wæætë, “Ængæ̈ gantidinque dao dao gocæcäimpa,” ante botö Wængonguï baï cæbo adinque mïnitö edæ, Wængonguï ingampa diyæ̈ mänömaï cæquingää, ante adobaï pönëmïni ïmaïmïnipa, ante awædö. Ïñæmpa mänömaïnö ante pönëmïni ïninque mïnitö edæ æbänö cæquënëmo ïmo ämïnii.  
\v 6 Incæte waodäni näni wënæ wënæ cædïmämo ante botö Waobo ëñagaïmo inte inguipoga quëwëninque në ämo inte ñimpo cæbo quëwënänipa, ante mïnitö edæ ëñencæmïnimpa, ante botö ïïmaï cæbopa. 
\p Äninque edæ në cömäingä ingante edæ, 
\p —Ængæ̈ gantidinque bitö möimpata topo cædinque ænte tömëmi oncönë næ̈ænte goe. 
\p  
\v 7 Angä ëñëninque cömäingä ïningä incæ edæ ængæ̈ gantidinque tömengä oncönë wadæ gocantapa.  
\v 8 Dao dao gocä ate wædinque godongämæ̈ ongönäni ïñömö, Æbänö cæcäï, ante ëñënämaï inte guïñente wædinque, Wængonguï pönö cæcä beyænque waocä ñöwo në angä badinque mänömaï cæcä amönipa, ante pönëninque, Wængonguï bitö ñäö baï ëmömi inte tæ̈ï pïñænte cæbi amönipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa. 
\s1 Mäateo ingante Itota angä tee empote gocampa 
\r (Mäadoco 2.13-17; Odoca 5.27-32) 
\p  
\v 9 Itota edæ mänïnö godömenque gocæ cæte ayongä adocanque Mäateo ïñömö, Odömäno awënë quï bacæ̈impa, ante godonte æ̈inta näni æ̈incönë ongonte cæcä adinque Itota guiimö adinque Mäateo ingante angantapa. 
\p —Botö mïñæ̈ pöe, angä. 
\p Ëñëninque Mäateo edæ do ængæ̈ gantidinque Itota mïñæ̈ tee empote wadæ gocantapa. 
\p  
\v 10 Ayæ̈ ate Itota tömengä mïñæ̈ në godäni tönö Mäateo oncönë go guiite cængöñönäni odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö nanguï ïnäni ponte godongämæ̈ cæ̈nänitapa.  
\v 11 Adinque Paditeoidi guiquënë tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite äninque, 
\p —Mïnitö Awënë në Odömongä ïñömö odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö quïmæ̈ godongämæ̈ cæ̈wengää. 
\p  
\v 12 Änäni ëñëninque Itota, 
\p —Në waa ingä guiquënë, Cæbi waa baboe, änämaï ingampa. Në wënæ wënæ inte wæcä guiquënë dotodo ingante, Cæbi waa baboe, ante do aa pecampa.  
\v 13 Pancadäniya, Nämä incæ nö entawëmo ïmopa, ante në änäni ïnänite adinque botö në dotodo baï adobaï ïnömo inte tömënäni ïnänite aa pedämaï incæboimpa. Wadäni guiquënë, Nämä wënæ wënæ cæbo ïmopa, ante në änäni guiquënë, Wængonguï gämæ̈nö poncædänimpa, ante botö tömënäni ïnänite aa pecæ pönömoimpa. “Baö, Wængonguï quï baquimpa, ante në iya tänäni ïnänite wïï aïnëwædö, wæætë godö waadete waa cædäni ïnänite aïnëmo ïmopa,” ante Wængonguï angä apa quëwënäni. Ñöwo edæ godinque Wængonguï nänö änö æbänö ante angä ëñente pömäewedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Ee ate cæ̈nämaï ingæ̈impa, ante në änäni 
\r (Mäadoco 2.18-22; Odoca 5.33-39) 
\p  
\v 14 Mänïñedë Wäö mïñæ̈ në godäni pöninque Itota ingante äninque, 
\p —Paditeoidi tönö Wäö mïñæ̈ möni gocabo tönö mönitonque Wængonguï beyæ̈ ante ee ate wïï cæ̈mönipa. Bitö mïñæ̈ në godäni guiquënë quïnante Wængonguï beyæ̈ ante cædämaï inte edæ do cæ̈nänii. 
\p  
\v 15 Änäni ëñëninque Itota wæætë, 
\p —Onguïñængä në monguingä nänö wente ænte në pönäni baï ïnönäni inte botö mïñæ̈ në godäni ïñömö ædö cæte wæwente baï cæ̈nämaï inguïnänii. Wæætë ayæ̈ ate guiquënë, Monguingä, näni në änongä baï ïñömote wadäni ponte botö ïmote ö ænte gocædänimpa. Mänömaï cædäni ate botö mïñæ̈ në godäni ïñömö mänïñedë ate wæætë cæ̈nämaï inte wæcædänimpa, ante apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 16 “Waocä dicæ mïincoo æ̈ninque pedæncooga pönö tadömonguingäa. Mänömaï cæcä ïninque edæ mïincoo incæ dobæ gäni tamonte guipite ate godömenque wänä tente baquënë. Mïnitö, Awente baï cæ̈nämaï inte waa quëwengæ̈impa, ante mïni änewënö guiquënë pedæncoo baï inte ëwenguincoo baï ënepa. Codito nempo watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante botö apæ̈nedö guiquënë mïincoo baï inte quëwenguïne ënepa. Ïninque ëwenguïne tönö quëwenguïne edæ ædö cæte adoyömö ëñente cæquïï.  
\v 17 Ayæ̈ adobaï yowepæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ mïïmæ̈ æ̈ninque waodäni ædö cæte picæ̈ æ̈montaicadedë godö pe ñïñænguïnänii. Edæ picæ̈ æ̈montaicadedë pe ñïñæ̈näni ïninque yedæ æ̈ninque ætæwo goquïnö anguënë. Wæætë edæ æ̈montai mïincadedë pe ñïñænte ate yedæ æ̈ninque tæi æbæ̈nämaï ee ongöñö edæ mïïmæ̈ tönö æ̈montaicade adobaï ee ongongæ̈impa, apa quëwëmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Gaido wëñængä beyæ̈ cæcæ goyongante 
\s2 onquiyængä Itota weocoo gampocampa 
\r (Mäadoco 5.21-43; Odoca 8.40-56) 
\p  
\v 18 Tömënäni ïnänite tæcæ apæ̈neyongä wacä tömënäni odömöincö awënë ïnongä inte Itota weca ponte ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. 
\p —Botö wëñængä baquecä ïñömö edæ dobæ wæncæ cæcampa cæbii. Bitö ponte tömengä ingante gampobi ate quëwencæcäimpa. 
\p  
\v 19 Angä ëñëninque Itota ïñömö ængæ̈ gantidinque tömengä tönö goyöna tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ godänitapa.  
\v 20 Idömæ goyönäni edæ wacä onquiyængä wantæpiyæ̈ dote wadepo cöwë wepæ̈ wantæ bidämaï wææ̈ wæwëningä ïñömö ñöwo Itota önöñabæ ïnö pöninque tömengä weocoo yæwedecooque gampocantapa.  
\v 21 “Tömengä weocooque gampote waa bawënëmote,” ante onquiyængä nämä pönëninque gampocantapa.  
\v 22 Gampocä ate Itota dadi ëmæ̈monte adinque, 
\p —Onquiyæ̈mi, wæwënämaï ïe. Bitö wede pönënö beyæ̈ edæ wantæ bawënëmipa. 
\p Ante äñongä do edæ wantæ bawënengacäimpa. 
\p  
\v 23 Itota mänïï godinque awënë oncönë go guiite ayongä në ööña baï öönäni tönö nanguï ïnäni cægonte Yæ yæ wædäni ïnänite adinque,  
\v 24 tömënäni ïnänite, 
\p —Gä goedäni, äninque, Ïñæmpa ïñömö wëñængä wodi wïï æ̈mæ̈wo wængampa. Önonque edæ mö ñongampa. 
\p Angä ëñëninque tömënäni, Angantedö amïni, ante tömengä ingante badete todänitapa.  
\v 25 Ayæ̈ mänïï angä taodäni adinque Itota pö guiidinque wëñængä baquecä wodi ingante pædæ wææmpo bæi ongonte töö æ̈mængä ate wëñængä ængæ̈ ganticantapa.  
\v 26 Mänömaï cæcä adinque në adäni ïñömö gode ä gode ä cædäni ate mänïñömö quëwënäni tömänäni ëñengadänimpa. 
\s1 Babetamöna ïnate Itota gampomongä waa adapa 
\p  
\v 27 Itota wadæ gote godömenque goyongä babetamöna tee empo ponte aa pedinque, 
\p —Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi inte mönatö ïmönate pönö waadete waa cæbi æ̈mönae, ante ancaa aa pedatapa. 
\p  
\v 28 Aa peyöna tömengä edæ oncönë go guiicä adinque adoyömö pö guiidatapa. Guiida adinque Itota tömëna ïnate, 
\p —Mïna änö ante nö waa cæquïmo, ante pönëmïna. 
\p Äñongante, 
\p —Ao. Awënë, bitö änö baï cæcæbiimpa, ante pönëmönapa. 
\p  
\v 29 Apæ̈neda ëñëninque Itota pædæ gopo gampomöninque, 
\p —Në pönëmïna ïnïmïna inte mïna pönenganca do waa bacæmïnaimpa. 
\p  
\v 30 Ante äñongä edæ tömëna awinca wi æ̈monte baï adatapa. Itota ïñömö edæ, 
\p —Botö cædïnö ante apæ̈nedämaï inguënë quëwëmïnaa. Edæ pæ wëëneyömïna ëñënämaï incædänimpa, ante nanguï angantapa. 
\p  
\v 31 Ïninque wadæ godinque Itota nänö änïnö ante wïï ëñente cædinque tömëna, Itota mänömaï cæcä waa bamontamönapa, ante tömämæ mäo apæ̈neda ëñengadänimpa. 
\s1 Wënæ inte wido cæyongä babetadecä ïningä tedecampa 
\p  
\v 32 Wadæ goyöna edæ wënæ tönö cæcä inte babetadecä ïnongä ingante Itota weca ænte pönäni.  
\v 33 Adinque wënæ ingante Itota wido cæyongä babetadecä ïningä ïñömö edæ do tedecä adinque tömänäni ancai guïñëninque, 
\p —Itota nänö cædö baï mönö idægocabo adocanque incæ dicæ cæcä atamongaa, ante wædänitapa. 
\p  
\v 34 Paditeoidi guiquënë, 
\p —Wënæidi awënë tönö cædingä inte tömengä wido cæcä apa änewënänii, ante pïingadänimpa. 
\s1 Itota waodäni ïnänite waadete waa acampa 
\p  
\v 35 Itota ïñömö nanguï näni quëwëñömö ayæ̈ wædænque näni quëwëñömö wayömö wayömö godinque Wængonguï angä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë go guii go guii cædinque odömongä adänitapa. Ayæ̈, Mönö Awënë Odeye inguipoga oo ponguïnö anguënë, ante nänö waa pönï änïnö ante apæ̈necä ëñënänitapa. Ayæ̈ quïëmë daicawo cæpämo adinque quïëmë wæncæ cæte wæwënö adinque tömengä godö cæcä waa badänitapa.  
\v 36 Cæ̈ningancoo baï waodäni incæ bacoo ïnäni ïñönäni në aadingä dæ angä baï ïnänipa, ante acantapa. Mänömaï ïnäni inte babæidi wïñaate wædïnäni baï ængæ̈ gantidämaï ïnäni baï waodäni incæ wæwëñönäni Itota tömënäni tönö godongämæ̈ wæwente baï pönengantapa.  
\v 37 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque, 
\p Tömëmoncoo bacoo baï ïnäni ïñönänite tä pete ïnäni baï në gode änäni ïñömö mënäniya pönï ïnänipa cæmïnii.  
\v 38 Tömëmoncodë gæquï angä Awënë ïñongante mïnitö tömengä ingante apæ̈nedinque, Tömëmoncodë në gæquïnäni da godömi gote gæte baï äñete poncædänimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 10  
\s1 Itota angä ate dote ganca ïnäni në gode änäni badänipa 
\r (Mäadoco 3.13-19; Odoca 6.12-16) 
\p  
\v 1 Ayæ̈ ate tömengä mïñæ̈ në godäni önompo tipæmpoga go mënäniya mänimpodäni ïñönänite Itota äñecä pönäni ate tömengä, Botö pönö cæbo ate mïnitö në ämïni badinque wënæidi në wentamö ëwocadäni ïnänite wido cæcæmïnimpa, angantapa. Ayæ̈, Quïëmë daicawo gawæ̈näni incæ quïëmë beyæ̈ wæncæ cæte wæwënäni incæ mïnitö eyepæ̈ inte godö cæmïni ate në wæwënïnäni waa bacædänimpa, ante pönö cægacäimpa. 
\p  
\v 2 Itota nänö në da godönïnäni önompo tipæmpoga go mënäniya mänimpodäni ïnänipa, ante adinque, Dote, ante näni gocabo ïnänipa, ante tededänipa. Tömënäni ïïmaï ëmönäni ïnänipa. Tänoda Timönö Pegodo mönö änongä tönö Æntade näna caya ïnapa. Ayæ̈ Tebedeo wëna Tantiago tönö Wäö näna caya ïnapa.  
\v 3 Pedipe tönö Batodömëë mënaa ïnapa. Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wëningä Mäateo tönö Tömato mënaa ïnapa. Adepeo wengä Tantiago tönö Tadeo ïnapa.  
\v 4 Wacä, Mönö ömæ ingæ̈impa, ante në nanguï cædingä incæ wacä Timönö ingampa. Ayæ̈ Itota ingante odömonte në godonguingä Codaa Icadiote mönö änongä ingacäimpa. Mänimpodäni Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïnänipa. 
\s1 Wængonguï Awënë ingantedö ante apæ̈needäni, ante Itota angä godänipa 
\r (Mäadoco 6.7-13; Odoca 9.1-6) 
\p  
\v 5 Ïninque Itota mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïñönänite tömengä, “Mïnitö idægoidi ïnämaï ïnäni taadö godämaï inte edæ Tämadiaidi näni quëwëñömö go guiidämaï ïedäni, ante da godongantapa.  
\v 6 Edæ cæ̈ningäidi obegaidi gueogæ̈ gote baï ïnönäni inte mönö idægocabo taadö oda cædinque tömënäni näni wë womonte wænguïnö godänipa, ante adinque mïnitö tömënäni weca gote cæedäni.  
\v 7 Godinque mïnitö, Öönædë Awënë Odeye oo poncæcäimpa cæmïnii, ante mäo apæ̈nemïni ëñencædänimpa.  
\v 8 Ayæ̈ quïëmë beyæ̈ nantate wæwënäni adinque godö cæmïni ate waa bacædänimpa. Do wæ̈nïnäni ïnänite godö cæmïni ate ñäni ömæ̈moncædänimpa. Baate ïnäni ïnänite godö wadæ caamïni waintai baacædänimpa. Wënæidi inte godö wido cæedäni. Botö önonque änämaï inte pönö cæbo æ̈nïmïni inte mïnitö botö cæbo baï adobaï cædinque wadäni ïnänite änämaï inte önonque godö cæmïni æncædänimpa,” ante Itota angantapa. 
\p  
\v 9 Ayæ̈, “Mïnitö gocæ cædinque, Godonte æ̈inta, ante tiguitamö incæ oodo incæ padata incæ edæ wente æ̈incadedë da wente æ̈nämaï ïedäni.  
\v 10 Edæ wadäni beyænque në cæcä ïñömö tömengä eyepæ̈ ænte quëwencæcäimpa cæmïnii. Mäincoo da wenguincade æ̈nämaï inte goedäni, Weocoo mïni ëñacooque ëñate awæncata mïni ëwataque ëwate ongonto mïni næ̈æntoque næ̈ænte goedäni,” angantapa. 
\p  
\v 11 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite angantapa. “Nanguï pönï näni quëwëñömö incæ wædænque ïnäni näni quëwëñömö incæ mïnitö mänïñömö go guiidinque waocä në nö cæcä ingante ante diqui minte adinque mäningä oncönë go guiite owodinque wayömö mïni go quëwenganca mänincönenque quëwëedäni.  
\v 12 Mänincönë go guiidinque, Ïñänäni, waa quëwëedäni, äedäni.  
\v 13 Ayæ̈ äninque, Mïnitö weca æbänö pö guiite quëwenguïmönii, äñömïni Ao änäni ate mïnitö tömënäni weca go guiite gänë pönëninque ee quëwëedäni. Wæætë nö cædämaï ïnäni adinque mïnitö edæ ee quëwënämaï edæ wadæ gomïni wæcædänimpa.  
\v 14 Edæ, Pöedäni, änämaï ïnäni adinque ayæ̈ mïnitö apæ̈nemïni ëñënämaï ïnäni ïninque mïnitö wæætë tömënäni oncodo tao godinque, Mïnitö quëwëñömö näwate awædö, ante odömoncæte ante cædinque önöwa wadæ wadæ cæwate wadæ goedäni.  
\v 15 Edæ näwangä ämopa. Botö apænte anguïönæ ïñonte Todömä ïñömö quëwengaïnäni tönö Gömoda ïñömö quëwengaïnäni tönö nanguï pante wæwëñönäni mïnitö ïmïnite në Baa änäni guiquënë godömenque pante edæ wæwencædänimpa,” ante Itota tömënäni ïnänite da godongä godänitapa. 
\s1 Togænte pancædänimpa, ante 
\p  
\v 16 Ayæ̈ äninque Itota, “Cöwä aedäni, angantapa. Mïnitö ïñömö në cæ̈ningäidi baï ïñömïnite botö ïñömö mëñe baï ïnäni weca da godömo godinque mïnitö tæntæ nämä wææ cæcæte ante nänö ëñente cæbaï adobaï ëñente cæedäni. Wæætë edæ equemö nänö ee cæbaï mïnitö adobaï pïïnämaï inte ee cæte quëwëedäni.  
\v 17 Ayæ̈ edæ mïnitö ïmïnite bæi ongöninque waodäni tömënäni në apænte änäni weca mäo pædæ godönäni æncædänimpa. Ayæ̈ godömenque tömënäni odömöincönë mäo ænte godinque mïnitö ïmïnite tæi tæi pancædänimpa cæmïnii. Ïninque mïnitö edæ, Æbänö cæquïnänii, ante do ëñëmïni inte edæ nämä wææ aaedäni.  
\v 18 Ayæ̈, Awënëidi tönö në ëñënämaï ïnäni adobaï ëñencædänimpa, ante cædinque botö ämo ëñëninque mïnitö ïmïnite mäo pancabaa awënëidi gobedönadodoidi weca ayæ̈ tömämæ awënëidi odeyeidi weca gönönäni gongæ̈ninque mïnitö botö beyæ̈ apæ̈necæmïnimpa.  
\v 19 Mänïñedë tömënäni näni ænte mäo gönöñedë, Quïnö baï apæ̈nequïmoo, ante guïñënete wædämaï ïedäni. Mänïñedë edæ quïnö baï apæ̈nequïï, ante do ëñencæmïnimpa.  
\v 20 Ïñæmpa wïï nämä pönëninque apæ̈nequïmïni wæætë mönö Wæmpo Önöwoca incæ apæ̈necä ëñëninque apæ̈nequïmïni ïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 21 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mänïñedë edæ näna caya ïñönate adocanque näëmæ̈ pïïninque, Wæ̈noncæ, äninque tömengä tönïñacä ingante da godongä gocæcäimpa. Näna wencaya ïñönate mæmpocä ïñömö näëmæ̈ pïïninque, Wæ̈noncæ, äninque tömengä wengä ingante da godongä gocæcäimpa. Ayæ̈ wëñæ̈näni incæ wæmpoda ïnate näëmæ̈ pïïninque mäo apæ̈nedäni ëñëninque wadäni tömënäni wæmpoda ïnate mämö wæ̈nönäni wæncædaimpa.  
\v 22 Ayæ̈, Coditoidi ïmïnipæ̈æ̈, ante tömänäni botö ëmöwo beyænque mïnitö ïmïnite nanguï pïincædänimpa. Pïïnäni wæwëmïni incæ æcänö ïïmæca ïinque baganca wæntædämaï inte botö ëmöwo beyæ̈ pïinte badämaï ingää tömengä ingante botö æ̈mo beyænque quëwencæcäimpa.  
\v 23 Mänïñedë ate waodäni togænte pancæte ante mïni quëwëñömö pönäni ate wædinque mïnitö ïñömö wayömö wadäni näni quëwëñömö wodii wïnöedäni, ämopa. Edæ näwangä ämopa. Edæ mönö Idægobæ wayömö wayömö wodii wïnöninque pancayömonga goyömïni botö Waobo ëñagaïmo inte edæ do poncæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 24 Ayæ̈, “Në odömongä ingante pïinte cæyönäni tömengä mïñæ̈ në gocä ingante edæ ædö cæte pïinte cædämaï inguïnänii.  
\v 25 Awënë në odömongä wæwente quëwëñongä tömengä mïñæ̈ në gocä guiquënë ædö cæte wæwënämaï quëwenguingää. Edæ në cæcä tömengä awënë baï bacä ïninque idæwaa edæ ïmaimpa. Botö oncö ëacä baï në Awënë ïmo ïñömote wadäni, Wënæ awënë Beedeboobi ïmidö anguënë, ante pïïnäni incæ mïnitö botö tönö mïni quëwencabo ïñömïnite wadäni godömenque wënæ wënæ ante pïincædänimpa,” ante Itota apæ̈necä ëñengadänimpa. 
\s1 Guïñënämaï ïedäni, ante 
\r (Odoca 12.2-7) 
\p  
\v 26 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Incæte tömënäni ïnänite guïñënämaï ïedäni. Ïñæmpa, Adämaï incædänimpa, ante quïëmë wë womonte ï incæ ïincayæ̈ ate tömää wi æ̈nete bayonte edonque pönï bacæ̈impa. Ayæ̈ quïëmë awëmö cæteï incæ ïincayæ̈ ate edonque pönï acædänimpa.  
\v 27 Botö wëmö ïñömö mïnitö ïmïnite apæ̈nebo ëñente ate mïnitö botö apæ̈nedö ante ñäö apäiyömö apæ̈necæmïnimpa. Ayæ̈ godö wæntæ botö änïnö ëñente ate mïnitö æibæ oncömanca æidinque ogæ̈ tedete apæ̈nemïni ëñencædänimpa.  
\v 28 Ayæ̈ në baonque wæ̈nönäni inte önöwoca wæ̈nönämaï ïnäni ïnänite adinque mïnitö tömënäni ïnänite guïñënämaï ïedäni. Wæætë edæ baö tönö önöwoca tadömengadænguipo në ömæ̈e ëwënongä ingante guiquënë mïnitö tömengä ingante guïñente wæedäni.” 
\p  
\v 29 Äninque, Itota godömenque apæ̈necantapa. “Waocä ayamöidi önompo æ̈mæmpoque mänimpodäni beyæ̈ tiguitamö adotamonque ante pædæ godongä amïnitawo. Incæte mïnitö Mæmpo änämaï ïñonte ayamö adocanque incæ yæipodë wææ̈nämaï ingampa.  
\v 30 Mönö ocaguï incæ æpoguïnö encamöö, ante Mæmpo Wængonguï do ëñëninque mönö ïmonte aacampa.  
\v 31 Edæ, Ayamöidi bacoo pönï ïninque önonque ïnänipa, ante në äningä inte mönö Mæmpo ïñömö mïnitö ïmïnite wæætë waa acä apa guïñëwëmïnii,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Waodäni ëñëñönäni mönö Itota ingante Ao angæ̈impa, ante 
\r (Odoca 12.8-9) 
\p  
\v 32 Godömenque apæ̈nedinque Itota, “Æcänö waodäni ëñëñönäni botö ïmote Ao äninque, Bitö botö Awënë ïnömi ïmipa, ante äna tömengä öönædë æiyongante botö tömengä ingante wæætë edæ Ao äninque, Bitö ïñömö botö mïñæ̈ në gogaïmi ïnömi ïmipa, ante botö Mæmpo ëñëñongä ancæboimpa.  
\v 33 Wæætë waodäni ëñëñönäni botö ïmote në Baa angaingä ingante guiquënë botö Mæmpo öönædë në quëwengä ëñëñongä botö tömengä ingante adobaï edæ Baa ancæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Botö beyænque guëa pïincædänimpa, angampa 
\r (Odoca 12.51-53, 14.26-27) 
\p  
\v 34 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Inguipoga quëwënäni piyæ̈në cæte wæætedö wæætë cædämaï inte quëwencædänimpa, ante cæcæte ante Itota ïmæca pongaingä ingampa, ante mïnitö pönëmïnitawo. Ïñæmpa yaëmë næ̈ænte baï pömo ïmopa.  
\v 35 Botö apæ̈nedö beyæ̈ onguïñæ̈na näna wæmpocaya incæ näëmæ̈ pïincædaimpa, ante pömo ïmopa. Onquiyæ̈na adobaï näna badancaya incæ näëmæ̈ pïincædaimpa. Näna wæntecaya incæ näëmæ̈ waadedämaï inte pïincædaimpa, ante pömopa. Mänömaï cæbo ïmopa, ante pönëmïniyaa.  
\v 36 Ïninque, botö änö beyæ̈ näni owocabo incæ näëmæ̈ waadedämaï pïincædänimpa,” ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 37 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Edæ æcänö mæmpo tönö wäänä ïnate ædæmö waadedinque botö ïmote wæætë pönömenque waadeda ïñömö tömengä ïñömö botö në ëmïñængä ædö cæte baquingää. Adobaï wëñængä ingante ædæmö waadedinque botö ïmote pönömenque në waadecä ïñömö tömengä wæætë botö në ëmïñængä ædö cæte baquingää.  
\v 38 Ayæ̈ æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna tömengä ïñömö edæ, Awæ̈ botö wænguïwæ̈, ante næ̈ænte ponte baï cædinque, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte Itota mïñæ̈ cöwë gocæboimpa, ante poncæcäimpa. Wæætë æcänö mänömaï cædämaï ïna guiquënë tömengä ædö cæte botö në ëmïñængä inguingää.  
\v 39 Æcänö nämanque pönente, Ïmæcaque waa quëwenguïmo, ante änaa tömengä ïñömö quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ, Wæ̈mo incæ wæwëmo incæ botö öönædë Awënë angä ëñente cöwë cæcæboimpa, ante æcänö äna guiquënë tömengä ïñömö edæ cöwë quëwencæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Në pönengä nänö waa cædïnö beyæ̈ eyepæ̈ æncæcäimpa 
\r (Mäadoco 9.41) 
\p  
\v 40 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö ïmïnite Ao äninque waocä botö ïmote do edæ Ao äningä ingampa. Ayæ̈ botö ïmote Ao äninque botö ïmote në da pönongaingä ingante do edæ Ao äningä ingampa.  
\v 41 Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingante bitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebi inte pöe, ämi ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä nänö paga ænganca bitö adopo æncæbiimpa. Ayæ̈ në nö cæcä ingante, Bitö në nö cæbi inte pöe, ämi ïninque në nö cæcä nänö paga ænganca bitö adopo æncæbiimpa.  
\v 42 Näwangä ämopa. Bitö Itota mïñæ̈ në gobi inte æpæ̈ becæbiimpa, ante bitö guiyangä ingante pædæ godömi ængä ïninque bitö godönï beyæ̈ eyepæ̈ æncæbiimpa,” ante apæ̈nedinque Itota tömënäni ïnänite da godongä gogadänimpa. 
\c 11  
\s1 Wäö tömengä mïñæ̈ në goda ïnate da pönongä pönapa 
\r (Odoca 7.18-35) 
\p  
\v 1 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ näni, Dote, ante gocabo ïnänite ïinque apæ̈nedinque Itota wadæ godinque tömënäni näni quëwëñömö odömoncæte ante ayæ̈, Ëñencædänimpa, ante apæ̈necæte ante wayömö wayömö gocantapa. 
\p  
\v 2 Mänïñedë edæ Wäö ïñömö tee mönete ongöñongante wadäni tömengä weca pöninque, Mönö Codito ïïmaï cæcampa, ante tededäni ëñente wædinque Wäö wæætë tömengä mïñæ̈ goda ïnate Itota weca da godongä godatapa.  
\v 3 Ïninque Wäö beyæ̈ ancæte ante pöninque tömëna ïïmaïnö ante Itota ingante apæ̈nedatapa. 
\p —Bitö ïñömö dodäni näni, Në Ponguingä, ante në angaïmi adobi ïmitawo. Wæætë tömënäni näni në angaïmi ïnämaï ïmi ïninque bitö wæætë, Wacä ponguingä, ante wänö cöedäni, ämitawoo. Æbänö mönitö cæquïmönii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 
\p  
\v 4 Ante äñönate Itota wæætë, “Mïnatö ponte ëñëñömïna botö æbänö apæ̈nebo ëñëmïnatawo, ante ayæ̈, Botö æbänö cæbo amïnatawo, ante mïnatö wæætë Wäö weca gote mäo apæ̈nemïna ëñengäeda.  
\v 5 Botö godö cæbo ate babetamö ïnïnäni incæ waa bamonte adäni amïnapa. Cömante ïnïnäni incæ waa bate dao dao godäni amïnapa. Baate ïnïnäni incæ æ̈montai waëmontai baadäni amïnapa. Babetamonca ïnäni ïñönänite botö godö cæmömo ate önömonca waa bamoncate ëñënäni amïnapa. Do æ̈mæ̈wo wænte öñönäni ïñönänite botö godö cæbo ate ñäni ömæ̈mönäni amïnapa. Ömaadäni inte wæyönänite botö Wængonguï waa pönï nänö pönö cægaïnö ante apæ̈nebo ëñente todäni amïnapa.  
\v 6 Ayæ̈, Botö beyæ̈ waocä wïï pïinte wadæ gocä ïñömö tömengä watapæ̈ nänö quëwenguinque edæ oda cædämaï incæcäimpa, ante apæ̈nebo ëñëninque mïnatö Wäö ingante mäo adodö ante apæ̈nemïna ëñengäeda,” ante Itota angantapa. 
\p  
\v 7 Angä ëñëninque Wäö beyæ̈ në änïna wadæ goyöna edæ Itota wæætë tömänäni ïnänite, Wäö æbänö ingää, ante apæ̈necantapa. “Mïnitö guiquënë quïnö acæte ante önömæca gomïnitapa. Cæ̈wipa woboyæ̈ pæ̈mænte ate æ̈mæ̈nö ædæ æ̈mæ̈nö ædæ gobaingä ingante mïnitö dicæ acæ gomïnitawogaa.  
\v 8 Ïninque edæ quingänö ingante acæte ante gomïnitapa. Waocä weocoo waëmoncoo mongæ̈nongä ingante mïnitö dicæ acæ gomïnitawogaa. Ïñæmpa waëmoncoo mongængä ïñömö awënë oncönë quëwengä apa quëwënänii.  
\v 9 Ïninque edæ quïnante gomïnitawo. Mïnitö mïni në go acæ cædongä ïñömö edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ingantawo. Näwangä impa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö ingampa. Incæte tömengä wïï Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni baï ïnongä inte godömenque nanguï cæcä ingampa, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa.  
\v 10 Wængonguï ïïmaï angampa, ante yewæ̈mongatimpa. 
\q1 ‘Botö beyæ̈ në apæ̈necä ingante da pönömo pöninque tömengä taadö täno beyænte baï cæcæcäimpa. 
\q1 Tömengä bitö Codito ïmi beyæ̈ ante taadö waa pïnonte baï waa cæcæcäimpa.’ 
\m Mänömaïnö ante dodäni adocä Wäö ingantedö ante pönëninque yewæ̈mongadänimpa.  
\v 11 Ñöwo ïñömö ämo ëñëedäni. Ïmæca mïni ëñagaincabo ïñömïnite æpæ̈në mönö në guidönongä Wäö adocanque ñæ̈nængä ïñongante wacä tömengä baï edæ dæ angampa. Incæte öönædë Awënë Odeye nempo quëwënäni ïñönäni adocanque guiyangä pönï ingä incæte Wäö pönömenque wædangä ingampa,” ante Itota apæ̈necantapa.  
\v 12 Ayæ̈ ïïmaï ante godömenque apæ̈necantapa. “Wäö täno nänö apæ̈nedöñedë ayæ̈ godömenque ñöwo ganca tæ̈ï pïñæ̈näni pogodo pöninque, Öönædë Awënë Odeye nempo mönö wäänë guiicæ̈impa, ante tee tate guiite baï cædinque, Mönö Awënë incæcäimpa, ante edæ ö ænte baï cædänipa.  
\v 13 Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tönö, Ïïmaï cæedäni, ante në wææ angaingä tönö tömënäni tömänäni edæ, Awënë poncæcäimpa, ante cöwë Wäö nänö ponganca apæ̈negadänimpa.  
\v 14 Ïninque, Ediya wodi ayæ̈ poncæcäimpa, ante näni në änongä Wäö ïñömö adocä ingampa, ante pönëmïniyaa.  
\v 15 Ëamonca ongonte ëñëedäni,” angantapa. 
\p  
\v 16 Godömenque apæ̈nedinque Itota ïïmaï angantapa. “Inguipogaque ante në quëwënäni ïñömö quingämë baï ïnänipa. Quïëmë baï edæ quëwënänipa. Wëñæ̈näni mönö godonte æ̈ïñömö tæ̈ contate owempodäni näni owempodö baï edæ adobaï cædänipa, ante awædö. Wëñæ̈näni näni owempote cæcabo incæ æ̈æ̈mæ̈ cæte baï owempote cædinque wadäni ïnänite aa pedänipa.  
\v 17 ‘Mïnitö beyæ̈ ööña we we ööñömöni mïnitö wæætë edæ äwadämaï ïmïnitapa töö,’ ante owempodinque wëñæ̈näni pïinte tedewënänipa. Ayæ̈ wæætë, Waocä do wængä ate näni wæbaï ante wëñæ̈näni näni owempote cæcabo ïñömö, ‘Mönitö Ca ca wæyömöni mïnitö wæætë edæ wædämaï ïmïni wæmönipa,’ ante pïïninque aa pedäni baï ñöwodäni ïñömö edæ adobaï pïinte tedewënäni ïnänipa.  
\v 18 Ïïmaï edæ impa. Wëñæ̈näni näni wædö baï Wäö ïñömö cænguï cæ̈nämaï tepæ̈ bedämaï ponte quëwëñongante ñöwodäni guiquënë, Wënæ tönö Wäö quëwengampa, ante pïïnänipa.  
\v 19 Ayæ̈ wæætë botö Waobo ëñagaïmo inte edæ ponte në cænte bete quëwëmo adinque botö ïmotedö ante mïnitö ïñömö, Cæ̈owæ̈obi inte cæ̈mipa. Beowæ̈obi inte bebipa, ante badete tomïnipa. Ayæ̈ godömenque, Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö në ëñënämaï cædäni ïñönänite bitö tömënäni æ̈migo ïmipæ̈æ̈, ante botö ïmote pïïninque mïnitö wëñæ̈näni näni pïinte aa pedö baï änewëmïnipa töö. Incæte, Në nö ëñënäni ïñömö nö cædänipa, ante adinque, Näwangä nö ëñënänipa, ante mönö ëñengæ̈impa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Në ëñënämaï cædäni ïnänite Itota pïingampa 
\r (Odoca 10.13-15) 
\p  
\v 20 Ayæ̈, Mïnitö quëwëñömö botö bamönengæ̈ nanguï cæbo adïmïni incæ mïnitö wënæ wënæ mïni cædïnö ante, Ancaa wæwente awædö, ante dicæ wæmïnitawogaa, ante pïïninque Itota wayömö wayömö tömengä nänö nanguï cædïñömö quëwënäni ïnänite ïïmaïnö ante mä pïingantapa.  
\v 21 “Codatïï ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Betaida ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Mïnitö mïni wæwenguinque ëñënämaï cæte quëwëmïnidö anguënë. Edæ botö mïnitö weca tæ̈ï pïñænte botö cædï baï Tido näni quëwengaïñömö Tidöö näni quëwengaïñömö adobaï cæbo baï mänïñömö quëwengaïnäni ïñömö tömënäni dobæ wënæ wënæ näni cægaïnö ante ñimpo cædinque weocoo gömæ ëmoncoo wëñadinque gönai öni pæcate Ca ca wæcægadänimpa.  
\v 22 Ïninque mïnitö ïmïnite ämopa. Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque bayonte Tido ïñömö quëwengaïnäni tönö Tidöö ïñömö quëwengaïnäni ïnänite nanguï pangä wæwënäni incæte tömengä mïnitö ïmïnite godömenque pangä wæwencæmïnimpa.  
\v 23 Ayæ̈ Capënaömö ïñömö quëwëmïni ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite Wængonguï dicæ öönædë wo æ̈æntodongä æi gote toquïmïniyaa. Ïñæmpa tadömengadænguipo wææntodongä guii wæcæmïnimpa. Edæ botö mïnitö weca tæ̈ï pïñænte botö cædï baï Todömä näni quëwengaïñömö adobaï cæbo baï tömënäni näni quëwengaïñömö edæ godömenque ñöwo ganca edæ mæ̈ ongoncædönimpa.  
\v 24 Ïninque edæ ämo ëñëedäni. Wængonguï nänö apænte anguïönæ ïinque bayonte Todömä quëwengaïnäni ïnänite nanguï pangä wædäni incæte mïnitö ïmïnite godömenque pangä wæcæmïnimpa,” ante Itota tömënäni ïnänite pïingacäimpa. 
\s1 Botö weca pö guëmäedäni, angampa 
\r (Odoca 10.21-22) 
\p  
\v 25 Ayæ̈ mänïñedë Wængonguï ingante apæ̈nedinque Itota, “Mæmpo ëñëmi. Wadäni nämä ocai encadäni tönö nanguï adinque në ëñënäni tönö mänïnö bitö ëñengaïnö ante ëñënämaï incædänimpa, ante cædinque bitö cægaïnö ante wë wodonte baï pæ wëënegabiimpa. Wæætë edæ wëñæ̈näni näni pönënö baï në pönënäni ïnänite wæætë bitö edonque odömömi adinque do ëñënänipa. Bitö öönædë Awënë ingaïmi inte inguipoga Awënë adobi ïnömi inte edæ mänömaï cæbipa, ante adinque botö bitö ïmite waa ate pönëninque apæ̈nebopa.  
\v 26 Mæmpo, bitö tömëmi änö baï cædinque waa cæbi adinque botö Ao ämopa,” ante Wængonguï ingante waa apæ̈necantapa. 
\p  
\v 27 Wængonguï ingante ïinque apæ̈nedinque Itota godongämæ̈ ongönäni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. “Botö Mæmpo nö ëñengä inte pönö odömongä beyænque botö ïñömö tömänö ante në ëñëmo ïmopa. Ayæ̈, Botö tömengä Wëñæ̈mo ïñömote botö Mæmpoque botö ïmote në againgä ïñongante wadäni adämaï ïnänipa. Wæætë edæ Mæmpocä ingante botö tömengä Wëñæ̈mo ïnömo inte adoboque në agaïmo ïmopa. Ïninque, Botö abo baï ïïnänique adobaï ate baï pönencædänimpa, ante cædinque botö mïnitö ïmïnite odömömo adinque mïnitö adobaï Mæmpocä ingante në ate baï pönëmïni bamïnipa.” 
\p  
\v 28 “Teëmë mongænte baï nangæ̈ batawëmïni ïninque mïnitö botö weca pömïni ate botö wæætë teëmë mongænte mïni wæwënö ante ö æ̈mo ate mïnitö wæætë gancæ pönente guëmancæmïnimpa.  
\v 29 Edæ botö mïmöno gänë pönëninque nämä beyænque änämaï quëwëmo adinque mïnitö botö weca pömïni ïninque botö mïnitö tönö ïñacabo cæcæboimpa. Edæ wagadada awæmpaa goti wïmoncate äämencaque goda baï möna guëa cæcaya bayömöna botö nö ëñënömo inte pönö odömonte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö önöwoca wampo pönente guëmancæmïnimpa.  
\v 30 Edæ botö tönö äämencaque baï cædinque bitö ïñömö oo wïmoncadimpa mongænte baï edæ do cæcæbiimpa. Botö mongæncoo wodæ̈ï ïñonte bitö wæætë edæ wodæ̈ï mongænte gote baï nangæ̈ badämaï incæbiimpa,” ante Itota ïinque apæ̈negacäimpa. 
\c 12  
\s1 Guëmanguïönæ ïñonte tömëmö tä pete æ̈nänipa 
\r (Mäadoco 2.23-28; Odoca 6.1-5) 
\p  
\v 1 Mänïñedë guëmanguïönæ ïñonte Itota tömëmoncodë tæcæguedencodë gocantapa. Goyongä tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë gæ̈wænte wædinque tömëmö tä pe tä pe æ̈ninque tæcæ cæncæ cædäni.  
\v 2 Adinque Paditeoidi guiquënë Itota ingante wæætë, 
\p —Bitö mïñæ̈ në godäni æbänö cædänii, ante cöwä aquënë. Ïñæmpa, Guëmanguïönæ ïñonte mänïnö baï cædämaï ïedäni, ante dodäni näni wææ angaïnö ante ëñënämaï inte ïïnäni ïñömö do cædänipa töö. 
\p  
\v 3 Ante pïïñönänite Itota, 
\p —Mïnitö ïñæmpa docä Dabii wodi tönö godongämæ̈ godäni tönö gæ̈wænte wædäni ïninque tömengä æbänö cægacäï ante yewæ̈monte ongö incæte mïnitö ïñömö adämaï inte baï änewëmïni awædö.  
\v 4 Tömengä ïñömö Wængonguï oncönë go guiicantapa. Mänincönë, Wængonguï quï, ante në godönänique cænguï impa, ante wææ näni angaïnö baï cædinque tömënäni, Wængonguï quï, ante päö ñoncæ ñoncæ cædönänimpa. Incæte mänïï päö wïï Dabiidi cænguï ïnï incæ Dabii do cængantapa. Ayæ̈ tömengä tönö cægönäni adobaï godongämæ̈ cængadänimpa.  
\v 5 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ïñömö Wængonguï oncönë ñæ̈næncönë ïñömö önönæque näni cæbaï guëmanguïönæ ïñonte adobaï cædäni incæte wentamö entawënämaï önonque cæcædänimpa, ante Möitee wodi wææ yewæ̈mongacäimpa. Mïnitö ïñömö mänïnö ante adämaï inte baï änewëmïnipa töö, angantapa. 
\p  
\v 6 “Ayæ̈ apæ̈nebo ëñëedäni. Mïnitö, Wængonguï oncö ñæ̈næncö waa pönï ongoncompa, ante ayömïni edæ botö ñöwo mïnitö weca në ongömo guiquënë wïï Wængonguï oncö baï ongömo inte wïï önömoque ongömopa. Wæætë edæ nämä nö cædömo inte botö ïñömö edæ godömenque waa pönï ongömo apa quëwëmïni.  
\v 7 Incæte, Wængonguï ïïmaïnö ante apæ̈necampa. ‘Wængonguï quï, äninque mïni iya tänö ante pönömenque waa adinque botö në waadete mïni godö waa cædö ante godömenque waa abopa,’ ante Wængonguï angampa. Ïninque mïnitö ïñömö Wængonguï nänö angaïnö ante ëñëmïni inte baï ïïnäni wentamö mongæ̈nämaï ïñönänite, Mïni pante wæquinque mänömaï cæmïnipa, ante apænte pïïnämaï incædömïnimpa.  
\v 8 Botö ïñömö Waobo në ëñagäïmo ïñömö Tæiyæ̈ Awënë ïnömo ïmopa. Ïninque botö në guëmanguïönæ Awënë ïnömo inte edæ, Guëmanguïönæ ïñonte edæ æbänö cæquïï, ante adobo në Ämo ïmopa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Nï cömampoingä 
\r (Mäadoco 3.1-6; Odoca 6.6-11) 
\p  
\v 9 Äninque wadæ godinque Itota ïñömö Wængonguï angä näni ëñente yewæ̈mongainta ate oodeoidi näni odömöincönë go guiigacäimpa.  
\v 10 Mänïñömö nï cömampoingä a ongongä adinque Paditeoidi guiquënë, Itota wapiticæ̈ cæcä ïninque mönö mäo pïinte angæ̈impa, ante në änäni inte tömengä ingante änänitapa. 
\p —Guëmanguïönæ ïñonte wacä waa bacæcäimpa, ante cæedäni, ante Wængonguï wææ angantawo. 
\p  
\v 11 Ante Itota ingante äñönänite tömengä wæætë, 
\p —Guëmanguïönæ ïñonte waocä tömengä cæ̈ningä ontatodë goyæ̈ guii adinque mïni waocabo ïmïni incæ æcämë pædæ guiipote æ̈nämaï ïmaingää.  
\v 12 Cæ̈ningä önonganque ïñongante waocä ïñömö waëmö pönï ingampa, ante adinque guëmanguïönæ ï incæte waodäni beyæ̈ cöwë waa cæcæ̈impa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 
\p  
\v 13 Äninque nï cömampoingä ingante wæætë, 
\p —Pædæ pompobi, angä. 
\p Ëñëninque tömengä pædæ gopodinque æ̈mæmpo baï waa empocä bacantapa.  
\v 14 Adinque edæ Paditeoidi guiquënë wadæ godinque, Æbänö cæte tömengä ingante wæ̈nömö wænguingää, ante godongämæ̈ pönëninque tedegadänimpa. 
\s1 Codito æbänö cæquingä, ante Itaiya nänö apæ̈negaïnö 
\p  
\v 15 Tömënäni, Wæ̈nongæ̈impa, ante pönente tededäni wædinque Itota ïñömö wadæ gocantapa. Wadæ goyongä tæiyæ̈näni tee empo godäni ate wædinque tömengä godö cæcä ate në wënæ wënæ inte wæwënïnäni tömänäni waa badänitapa.  
\v 16 Ayæ̈ në waa badïnäni ïnänite, Mïnitö, Botö æbodö ïmo, ante mäo apæ̈nedämaï ïedäni, ante wææ angantapa.  
\v 17 Ïninque Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïïmaïnö ante nänö yewæ̈mongaïnö baï ïinque cætimpa. 
\q1  
\v 18 “Wængonguï ïïmaï ante apæ̈necampa. Botö ïmote në cæquingä incæcäimpa, ante botö në apænte æ̈nongä ïñömö a ongongä aedäni. 
\q1 Adocä botö në waadedongä ïñongante botö tömengä ingante adinque watapæ̈ tobopa. 
\q1 Botö Önöwoca ingante da pönömo ænte ëwocadinque botö ïmo në cæcä ïñömö, 
\q1 Botö nö cæte apænte ancæboimpa, ante tömengä oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite mäo apæ̈necæcäimpa. 
\q1  
\v 19 Incæte tömengä wïï wæætedö wæætë pïincæcäimpa. Ogæ̈ tededämaï incæcäimpa. 
\q1 Waodäni taadö godinque tömengä dicæ Yæ yæ ante tedecä ëñënäniyaa. 
\q1  
\v 20 Cæ̈wipa bede næ̈æ̈nimpa wä tadämaï ïnäni baï waocä wæwengä ïñongante tömengä adobaï në wæwengä ingante wido cædämaï ingampa. 
\q1 Ayæ̈ gongapæncade cömencaguï mïni tente tëëmämoque go adinque pï ongömönämaï ïnäni baï tömengä adobaï waocä wæntæye bayongante tömengä ingante godö pïïnämaï ingampa. 
\q1 Adocä botö ïmote në cædongä ingaingä inte tömengä në Awënë nänö baganca cöwë nöingä ante apænte äninque cöwë waa cæcæcäimpa. 
\q1  
\v 21 Ayæ̈ botö ïmote në cædongä në Awënë bacä adinque wadäni oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ, Tömengä ëmöwo beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante pönencædänimpa,” 
\m ante Itaiya wodi Wængonguï beyæ̈ nänö yewæ̈mongaïnö baï Itota mönö Codito ñöwo ponte waa cæcä ingampa. 
\s1 Wënæ tönö cæcä ïmaingampa, ante wapiticæ̈ änänipa 
\r (Mäadoco 3.20-30; Odoca 11.14-23, 12.10) 
\p  
\v 22 Mänïñedë wacä wënæ tönö quëwënongä inte babetamongä babetadecä badingä ïñongante wadäni tömengä ingante ænte mämönäni pongä adinque Itota godö cæcä ate tömengä awinca adinque në tedecä bacantapa.  
\v 23 Cæcä waa bacä adinque tömänäni, Æbänö cæcää, ante guïñente wædinque, “Awënë Dabii wodi pæ̈ingä wabänö ïmaingampa,” ante pönente wægadänimpa. 
\p  
\v 24 Mänömaïnö ante wædäni ëñëninque Paditeoidi guiquënë, “Ïñæmpa wënæidi awënë Beedeboo tönö në cæcä ïnongä inte Itota wënæidi ïnänite wido cæbaingampa,” ante tedewënänitapa. 
\p  
\v 25 Wapiticæ̈ tömënäni pönënö ante ëñente wædinque Itota tömënäni ïnänite, “Awënë odeye nempo quëwënäni ïñömö näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque awënë odeye nänö ömædempote wæquinque tömënäni nämä ëwente cæbaïnänipa. Ayæ̈ adocönë owocabo incæ adoyömö godongämæ̈ quëwënïnäni incæ näëmæ̈ wæætedö wæætë cædäni ïninque tömënäni oncö woquinque näwæ̈ gobaïnänipa.  
\v 26 Ayæ̈ Tatäna nempo quëwënäni ïñömö edæ näëmæ̈ pïïninque wæætedö wæætë cædinque tömengä ingante wido cædäni ïninque Tatäna dicæ tömënäni awënë odeye ïmaingää.  
\v 27 Mïnitö, Beedeboo tönö cædinque Itota wënæidi ïnänite wido cæcampa, ante tedewëmïnipa. Mänïnö mïni änewënö näwangä ï baï mïnitö mïñæ̈ në godäni guiquënë æcänö tönö cæte wido cædänii. Ïninque mïnitö mïñæ̈ në godäni incæ mïni änewënö beyænque ante näëmæ̈ pïïninque mïnitö ïmïnite wæætë apænte äninque pïincædänimpa anguënë.  
\v 28 Botö ïñömö Wængonguï Önöwoca tönö cæte wënæidi ïnänite wido cæbo apa änewëmïni. Mänömaï ï ïninque botö Wængonguï Awënë Odeye ïnömo inte mïnitö weca do pömo aedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 29 Ayæ̈ apæ̈nedinque tömengä, “Në tæ̈ï pïñængä ingante wïï goto wïninque waocä ædö cæte tömengä oncönë guiite mäincoo ö ænguingää. Edæ në ëacä ingante bæi ongonte goto winte ate pö guiite ö æ̈näni baï botö ïñömö wënæ inte në bæi ongonte wido cæbo ïmopa,” angantapa. 
\p  
\v 30 Ayæ̈, “Botö tönö æcänö wïï godongämæ̈ cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ Baa ante botö ïmote pïinte cæcä ingampa. Ayæ̈ botö, Waodäni botö mïñæ̈ poncædänimpa, ante cæyömo waocä botö tönö wïï cæcä ïñömö tömengä wæætë botö mïñæ̈ poncæ cæyönänite tatodongä wadæ godänipa,” ante apæ̈necantapa. 
\p  
\v 31 Ayæ̈, “Ïninque apæ̈nebo ëñëedäni, angantapa. Mïni waocabo wënæ wënæ cæmïni incæ Mæmpo Wængonguï ingantedö ante babæ ante godö wïwa ämïni incæte Wængonguï wæætë tömänö beyæ̈ pönö ñimpo cæcä beyænque quëwencæmïnimpa. Wæætë edæ Wængonguï Önöwoca ingante babæ ante godö wïwa ämïni ïninque Wængonguï mänïnö ante cöwë ñimpo cædämaï incæcäimpa.  
\v 32 Ayæ̈ botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmotedö ante waocä pïïninque adodeque angä incæte Wængonguï godö ñimpo cæcä ate quëwencæcäimpa. Wæætë botö Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingantedö ante æcänö pïïninque babæ äna guiquënë tömengä inguipoga nänö quëwengäñedë incæ wænte ate nänö goyedë incæ Wængonguï tömengä nänö wënæ wënæ änïnö ante cöwë ñimpo cædämaï incæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante tömenca bete ëñengæ̈impa, ante 
\r (Odoca 6.43-45) 
\p  
\v 33 Ayæ̈ waomö mönö cædïnö ante awæ̈ incate baï impa, ante odömoncæte ante Itota ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. “Awæ̈ æbänö ïwæ̈, ante ëñencæte ante mönö tömenca tä pete bete ëñengæ̈impa. Awæ̈ waïwæ̈ ïwæ̈ ïninque tömenca wainca incaquïwæ̈ impa. Wæætë awæ̈ baawæ̈ ïwæ̈ ïninque edæ tömenca baaca incaquïwæ̈ ïwæmpa, ante ëñengæ̈impa.  
\v 34 Mïmönë mönö pönëmämo eyede tate baï tao godedinque mönö mänïmämoque ante pönëninque tedemompa. Ïninque mïnitö tæntæ pæ̈ïmïni baï ïmïni ïñömö wïwa cæte quëwëmïni inte mïnitö ædö cæte waa ante apæ̈nequïmïnii.  
\v 35 Ayæ̈ waa pönï mäincoo da wente ate tadonte æ̈näni baï cædinque në waa cæcä ïñömö mïmönë waa pönï nänö entawënïnö ante pönëninque waa pönï tedete waa cæcampa. Në wïwa cæcä guiquënë mïmönë wïwa nänö entawënïnö ante pönëninque wïwa tedete wënæ wënæ cæcampa.” 
\p  
\v 36 “Edæ apæ̈nebo ëñëedäni. Wængonguï tömengä nänö apænte anguïönæ ïñonte, Mänïne quïnante önonque tedebitawo, ante angä ëñëninque mïni waocabo edonque apæ̈nequënëmïni ïmïnipa.  
\v 37 Ïninque mïni tedepämo tömämämo ante Wængonguï apænte äninque edæ pancamïniya ïmïnite ñimpo cædinque edæ pancamïniya ïmïnite, Mïni panguinque tedewëmïnipa, ancæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Mä cæte odömömi amönie, ante änänipa 
\r (Mäadoco 8.11-12; Odoca 11.29-32) 
\p  
\v 38 Apæ̈necä ëñëninque në odömönäni tönö Paditeoidi pancadäniya Itota ingante apæ̈nedinque, 
\p —Awënë në Odömömi ëñëmi. Pönencædänimpa, ante mä cæte bitö odömönö ante mönitö aïnente wæmönipa. 
\p  
\v 39 Äñönäni Itota wæætë, 
\p —Mïni në wïwa cæcabo inte Wængonguï ingante ëmö cæte pangote baï mïni wadæ godincabo ïñömö mïnitö, Mä cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa, ante ancaa ämïni awædö. Näwangä ämo ëñëedäni. Ñöwomïni ïmïnite mä cæte odömönämaï ingæ̈impa. Cönäö wodi beyæ̈ nänö cægaïnö ante edæ mäninque mïni aquinque cæcæ̈impa änewëmïnii.  
\v 40 Mëönaa go adoönæque ïñonte gæyæ cæncadë Cönäö wodi nänö ongongaï baï edæ botö adobaï Waobo ëñagaïmo inte edæ mëönaa go adoönæque adopoönæ wao wodido ongoncæboimpa.  
\v 41 Cönäö wodi Wængonguï beyæ̈ apæ̈necä ëñëninque Nïnebaidi wënæ wënæ näni cægaïnö ante ñimpo cædinque Wængonguï gämæ̈nö pongadänimpa. Cönäö wodi wædangä ïñongante botö në ñæ̈næ̈mo inte nö ante apæ̈nebo ëñëninque mïnitö wæætë ëñënämaï ïmïnipa. Ïninque Nïnebaidi Wængonguï gämæ̈nö në pongaïnäni incæ Wængonguï në apænte angä weca pöninque mïni ñöwo quëwencabo tönö godongämæ̈ gongænte ongöninque, Mïni panguinque ëñënämaï ingamïnimpa töö, ante apænte pïïnänidö anguënë. 
\p  
\v 42 “Ayæ̈ adobaï betamonca gämæ̈nö ömæ awënë onquiyængä ïñömö awënë Tadömöö wodi nanguï ëñente nänö apæ̈nedö ante ëñencæte ante doönæ quëwëninque pongacäimpa. Tadömöö wædænque ëñengä ïñongante botö godömenque nanguï ëñëmo inte mïnitö weca ongöñömote mïnitö ïñæmpa wïï ëñëmïnipa töö. Ïninque mäningä onquiyængä incæ Wængonguï në apænte angä weca pöninque mïni ñöwo quëwencabo tönö godongämæ̈ ongöninque, Mïni panguinque ëñënämaï ingamïnimpa töö, ante apænte pïincæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Wënæ waodë owote godingä inte adodö pongampa, ante 
\r (Odoca 11.24-26) 
\p  
\v 43 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Waocä baönë owote ate tao godinque wënæ ïñömö edæ, Quingänö baönë go guiidinque edæ guëmante quëwenguïmoo, ante diqui diqui minte ayongä önömæca to aminte ï ate wædinque edæ,  
\v 44 ‘Botö tao godincönë adodö go guiite quëwencæboimpa,’ ante pönëninque adodö pongampa. Ponte ayongä waocä önonganque bayongante wacä önöwoca tömengäa owodämaï ingä adinque wënæ wæætë, Æ waocä botö owodincö baï ïnongä inte ñöwo önonconque baï wadæ ñëmænte mäincoo cabo të gæte baï ömæwocacä ingä abopa.  
\v 45 Ante adinque tömengä wæætë godinque wënæidi godömenque wïwa cædäni tiæte ganca mänimpodäni ïnänite ænte pongampa. Tömënäni tömänäni waocä baönë godongämæ̈ pö guiite owodäni ate waocä ïñömö wënæ yewæ̈ninque godömenque wæwengampa. Ñöwomïni guiquënë wïwa mïni cæcabo adobaï bate wæwencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Itota badä tönö tömengä biwïidi 
\r (Mäadoco 3.31-35; Odoca 8.19-21) 
\p  
\v 46 Itota oncönë a ongöninque nanguï ïnäni ïnänite apæ̈neyongä tömengä nänö biwïidi tönö tömengä wäänä tömengä ingante bee tente apæ̈necæte ante oncodo ponte a ongönäni.  
\v 47 Adinque wacä äñecæ ponte apæ̈necantapa. 
\p —Bitö badä bitö biwïidi bitö ïmite apæ̈necæte ante oncodo ponte yabæque ongönänipa cæbii. 
\p  
\v 48 Äñongante Itota wæætë, 
\p —Botö badä ædänö ïnää ante ämoo. Ayæ̈ botö biwïidi ædänidö ïnänii ante ämoo, ante pönëmïnii. 
\p  
\v 49 Äninque, Itota tömengä mïñæ̈ në godäni gämæ̈nö oo cæmöninque, 
\p —Ïïnäni ïñömö botö badäidi botö biwïidi ïnönäni ïnänipa, ante mänömaïnö ämo abaïmïnipa.  
\v 50 Mönö Mæmpo öönædë në quëwengä nänö änö baï ëñente æcänö cæte quëwëna mäningä edæ botö biwï ingampa. Mäningä botö biwinque ingampa. Mänïnä botö badä ïnampa, ante pönencæboimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 13  
\s1 Waocä nänö quiyadö ante odömonte apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 4.1-9; Odoca 8.4-8) 
\p  
\v 1 Mänïönæ edæ Itota oncodo tao godinque gäwapæ̈ wedeca godinque tæ̈ contagacäimpa.  
\v 2 Tömengä nänö tæ̈ contate ongöñömö nanguï ïnäni tömäo goto ponte ongönäni adinque tömengä wæætë wipodë go guiite tæ̈ contate wäï wocænte owoyongä tömënäni ayæ̈ gäwapæ̈ yæwedecaque ömaaque ongönänitapa.  
\v 3 Ayæ̈ ömaaque ongönäni ïnänite apæ̈nedinque tömengä, Wængonguï Awënë nempo quëwëninque æbänö cæquïï, ante ëñencæmïnimpa, ante botö ïmæca quëwënäni näni cædönö ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. 
\p Äninque Itota nanguï apæ̈necantapa. “Waocä në quiyacä ïñömö quiyacæ gocampa.  
\v 4 Gote quiyayongä pancamonga taadö ïñömö wææ̈mompa. Taadö wæænte eyepodïmö öñöñonte ayamöidi pöninque dobæ ade cæ̈nänipa.  
\v 5 Pancamonga guiquënë dicamontaa onguipoi woyedömö ïñömö eyepote wææmpa. Onguipoi woyedömö öñömö inte pæquïnämaï quingæ̈ tä bocate pædinque æ̈monga æipa.  
\v 6 Edæ guingo icate æ̈mæ̈wo näñe wæmpa. Ïninque oguïmento yæyæ̈më guiwadämaï inte cöñe bawadämaï ïñonte nænque tï näwäñö wänä cacadinque edæ guingo icate näñe wæmpa.  
\v 7 Pancamonga guiquënë ömentacodë nänö eyepodïmö ïñömö pæquïnämaï tä bocate gä æiyonte ömentacoo pö incootonque ganta cæca ate näñe wæmpa. Wampo incapa pæquïï.  
\v 8 Waëmonguipoga quiyadïmö guiquënë tä bocate waa pædinque tömëmö nanguï pönï incapa. Incate pancawæncaa tiëë ganca, pancawæncaa tetenta ganca, pancawæncaa todëinta ganca mänimpomö incapa. Quiyacä nänö quiyadö ante edæ botö mäninque ante apæ̈nebopa.  
\v 9 Ëamonca ongonte ëñëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Önömoncaque ëñente pönënämaï ïnänipa, ante 
\r (Mäadoco 4.10-12; Odoca 8.9-10) 
\p  
\v 10 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä weca ponte apæ̈nedinque, Itota ëñëmi. Bitö tömënäni ïnänite inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque quïnante mäninque ante odömonte apæ̈nebitawo. 
\p  
\v 11 Äñönänite Itota, “Öönædë Awënë Odeye nempo æbänö quëwenguïï, ante mïni waocabo wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïnö ante botö ñöwo mïnitö ïmïnite pönö edonque apæ̈nebo ate mïnitö adomïnique në ëñëmïni bamïnipa. Wæætë tömënäni ïnänite guiquënë botö mänïnö ante godö apæ̈nedämaï ïmopa.  
\v 12 Edæ në ëacä ingante godönäni nänö godömenque æ̈ï baï botö në ëñengä ingante godö apæ̈nebo ate tömengä godömenque waa pönï ëñente bacæcäimpa. Wæætë në ömæpocä ïnongä ingante wædænque nänö ëadï incæ ö æ̈näni baï në ëñënämaï ingä guiquënë adobaï wædænque nänö ëñënö incæ ö ænte baï ëwente baï baquïnö anguënë.  
\v 13 Incæte edæ awincaque adinque në adämaï ïnäni inte tömënäni önömoncaque ëñëninque në ëñënämaï ïnäni inte pönënämaï ïnänipa. Ïninque botö, Wængonguï Awënë nempo æbänö quëwenguïï, ante ëñënämaï incædänimpa, ante cædinque ïmæca quëwënäni näni cæïnonque ante odömonte apæ̈nebopa, angantapa.  
\v 14 Edæ Wængonguï beyæ̈ apæ̈nedinque Itaiya wodi ïïmaï ante nänö yewæ̈mongaïnö baï ñöwo quëwënäni incæ ïinque cædänipa. 
\q1 ‘Näwangä ëñencæte ante cædinque mïnitö önömoncaque ëñëninque pönënämaï ïmïni inte ëñënämaï incæmïnimpa. 
\q1 Näwangä acæte ante cædinque mïnitö awincaque adinque wæætë pönënämaï ïmïni inte adämaï incæmïnimpa. 
\q1  
\v 15 Mänïnäni, Wïï aïnëwædö, ante awinca mönæ guimonte baï cædinque, 
\q1 Önömonca wïï ëñëïnëwædö, ante tee mömoncate baï cædinque, 
\q1 Mïmönë wïï pönëïnëwædö, ante mïmö ömædë ïnäni ïnänipa. 
\q1 Wïï mänömaï ï baï tömënäni awinca adinque 
\q1 önömonca ëñëninque mïmönë pönencædönänimpa. 
\q1 Ayæ̈ tömënäni näni waa baquinque edæ 
\q1 dadi ëmæ̈ninque botö gämæ̈nö poncædönänimpa.’ 
\m Ante Itaiya wodi nänö angaïnö baï ïinque cætimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 16 Ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. “Mïnitö guiquënë awinca do adinque önömonca do ëñëninque mïni toquinque impa.  
\v 17 Näwangä ämopa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni tönö në nö cægaïnäni tönö ñöwo mïni adö ante nanguï aïnente wædäni incæte adämaï ingadänimpa. Ayæ̈ mïni ñöwo ëñënö ante nanguï ëñëïnente wædäni incæte ëñënämaï ingadänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Quiyacä nänö cædö ante pönente ïïmaï impa 
\r (Mäadoco 4.13-20; Odoca 8.11-15) 
\p  
\v 18 Itota ayæ̈ tömënäni ïnänite godömenque apæ̈necantapa. “Mänïï quiyacä nänö quiyaïnö ante apæ̈nedinque botö, Wængonguï Awënë ingante æbänö ëñenguïï, ante odömoncæte ante apæ̈neyömo mïnitö ëamonca ongonte ëñëedäni, angantapa.  
\v 19 Awënë Wængonguï Odeye nempo æbänö cæte quëwenguïï, ante mönö apæ̈nedö ante önömoncaque ëñëninque waocä mïmöno pönënämaï ingä ïninque tömengä mïmöno nänö ëñënïnö incæ wënæ në wïwa cæcä ïnongä inte pö ö ængampa. Mäningä në pönënämaï ingä ïñömö taadö wedeca eyepodïmö baï ingampa.  
\v 20 Woyedömö dicamontaa eyepodïmö baï ingä guiquënë tömengä Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñëninque quingæ̈ Ao ante watapæ̈ tocampa.  
\v 21 Ayæ̈ ate adocä incæ tömëmö woyedömö baï oguïmento yæyæ̈më guiwadämaï baï ingä inte wantæ ïñö quëwengampa. Wængonguï nänö apæ̈nedö beyæ̈ pïïnäni wæyongä tömengä ingante wënæ wënæ cæcæte ante togæ̈näni ate wædinque tömengä guïñente wædinque edæ ëmö cæte gocampa,” angantapa. 
\p  
\v 22 Ayæ̈, “Ömentacodë wæænte pædïmö baï ingä guiquënë tömengä ëñëninque godömenque quëwëñongä inguipoga quëwente quïëmë beyænque mönö wæpämo pöninque ayæ̈, Mäincoo beyænque toquïmo, ante näni oda cæte wæwëmämo pöninque ömentacoo ñancate cæ baï cæyonte Wængonguï nänö apæ̈nedïnö incæ incadämaï baï bapa.  
\v 23 Onguipoga wainguipoga quiyadïmö baï ingä guiquënë tömengä Wængonguï nänö apæ̈nedö ëñente wede pönëninque edæ tömëwæ̈ incate baï Wængonguï beyæ̈ nanguï cæcampa. Pancadäniya edæ tiëë ganca incate baï nanguï cædänipa. Wadäni guiquënë tetenta ganca incate baï cædänipa. Ayæ̈ wadäni todëinta ganca incate baï cædänipa,” ante Itota apæ̈necä ëñënänitapa. 
\s1 Waïmö tönö ömentacoo quiyate pæmö ante odömongampa 
\p  
\v 24 Ayæ̈ wæætë inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Öönædë Awënë Odeye ïñömö gönea tömëmö waïmö në quiyacä baï ingampa.  
\v 25 Tömengä quiyate gocä ate waodäni mö ñöñönäni wacä në pïinte cædongä inte wæætë tömengä nänö quiyadïñömö awëmö ponte, Ömentacoo pæcæ̈impa, ante adoyömö pönö nï quiyate wadæ gocä.  
\v 26 Ate waïmö tänä nä bocate waïwæ̈ pædinque tömëmö incayö adoyömö tæcæguedë ömentacoo pæ.  
\v 27 Adinque në cædäni guiquënë në ëacä weca pöninque, ‘Awënë, bitö gönea quiyadïñömö tömëmö waïmö mïnämaï ïmitawo. Ædönö ponte ömentacoo adoyömö pæ, ante wæmönipa.’  
\v 28 Ante äñönäni, ‘Wa. Mönö pïinte änongä cæbaingampa. Wabänö ïï.’ Ante pönëñongä tömënäni, ‘Ïninque bitö ämi godinque abæ wiquïmöni, ämitawo.’  
\v 29 Änäni ëñëninque në ëacä wæætë edæ, ‘Ïñæmpa mänömaï cæmïni ïninque waïwæ̈ tönö ömentacoo guëa abæ wite babaimpa.  
\v 30 Ïninque mïnitö ñöwo edæ ömæ widämaï inte to amïña peganca ee amïni guëa pæcæ̈impa. Amïñayedë edæ në pedäni ïnänite botö, Ömentacoo täno të gæte topo cæte iya täninque tömëmö waïmö guiquënë tä pete mämö ñönöedäni, ancæboimpa,’ ante në ëacä apæ̈necampa.” Mänömaïnö ante odömoncæte ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Möotatamö guidïmö ante odömonte apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 4.30-32; Odoca 13.18-19) 
\p  
\v 31 Ayæ̈ wæætë inguipoga mönö adö ante odömöninque Itota godömenque apæ̈nedinque, “Waocä möotatamö tömëmö ænte mäo tömëmoncodë quiyacä bocate pæ amïnitawo. Mänïmö guidïmö inte ñæ̈næ̈ pæ baï Wængonguï Awënë Odeye nempo mïni quëwencabo ïñömö adobaï yebænte pæpa.  
\v 32 Edæ möotatamö mïni ænte quiyamö guidïmö pönï ï baï wamö mïni quiyamö adomonque incæ adobaï guiyämö pönï ï ïñömö edæ dæ ampa. Incæte möotatamö ïñömö tä bocate pædinque möotatawæ̈ edæ ocäñequi doyæ̈ pæwæ̈ bapa. Wïï tömää ocäñequi mïni quiyadïwæ̈ baï edæ ocäa ïnämaï inte möotatawæ̈ ïñömö edæ ñæ̈næ̈ awæ̈ ï adinque ayamöidi ponte awæ̈nëmæ̈ ongönänipa. Möotatamö guidïmö incæ mänömaï pæ baï Wængonguï Awënë nempo quëwënäni ïñömö wædænque ïnïnäni incæ nanguï yebænguïnäni ïnänipa,” ante odömöninque Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Päö yedæ æmpoquï da wenguï ante odömonte apæ̈necä 
\r (Odoca 13.20-21) 
\p  
\v 33 Ayæ̈ wæætë inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Päö yedæ æmpocæ̈impa, ante onquiyængä ñæ̈nængade tee manguincade ænte tee mäninque ædïna näni ämö ænte mempoga go adopoque da wëninque ayæ̈ yedæ æmpoquï ænte pönö da wëninque wempo wempo ædæmö cædengä ate päömo yedæ æmpote tömäo näämænta bapa. Yedæ æmpote ate päömo tömäo näämænta ba baï öönædë Awënë Odeye nempo mïni quëwencabo ïñömö tömämïni nö ëñente bamïnipa,” ante odömöninque Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Inguipoga näni cæï baï impa, ante Itota odömongampa 
\r (Mäadoco 4.33-34) 
\p  
\v 34 Nanguï ïnäni mänïñömö ongönäni ïñönänite Itota inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque mäninque ante tömënäni ïnänite apæ̈necantapa.  
\v 35 Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä ïïmaïnö ante doyedë apæ̈negacäimpa. 
\q1 “Wængonguï æbänö cæcää, ante botö inguipoga quëwënäni näni cæïnö ante odömöninque botö ïñæ̈ æ̈nete apæ̈necæboimpa. 
\q1 Wængonguï nänö badongaïñedë ayæ̈ godömenque ñöwo ganca 
\q1 nänö wë wodonte ëñengaïnö ante botö ñöwo apæ̈necæboimpa,” 
\m ante docä nänö angaïnö baï ñöwo ïñömö ïinque cæquinque Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Ömentacoo ante ïïmaï ante impa 
\p  
\v 36 Ayæ̈ nanguï ïnäni ïnänite ëmö cæte godinque Itota oncönë pö guiicä adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë tömengä ingante mämö änänitapa. Gönea ömentacoo quiyadincoo ante apæ̈nedinque bitö æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebii. Edæ edonque apæ̈nebi ëñëmönie. 
\p  
\v 37 Äñönänite tömengä, “Tömëmö waïmö në quiyadingä botö äningä ïñömö botö Waobo ëñagaïmo inte mäningä baï ïmopa.  
\v 38 Gönea botö änïñömö baï ïinguipo impa. Tömëmö waïmö botö änïmö baï ïnäni guiquënë Awënë Odeye ingante näni ëñencabo ïnänipa. Ömentacoo botö änincoo baï ïnäni guiquënë wënæ inte në ëñënäni ïñönäni  
\v 39 në pïinte quiyacä botö äningä baï ïñömö edæ wënæidi awënë ingampa. Amïña baï guiquënë inguipoga ïinque bayedë ingæ̈impa. Ayæ̈ amïña tä pete baï cædäni guiquënë Wængonguï anquedoidi ïnänipa.” 
\p  
\v 40 “Ïninque edæ näni amïña bayedë ömentacoo të gæte topo cæte näni iya täï baï edæ adobaï ïinque bayedë baquïnö anguënë.  
\v 41 Mänïñedë edæ Waobo ëñagaïmo inte botö anquedoidi ïnänite ämo pöninque tömënäni gönea ïñömö ömentacoo të gæte baï cæcædänimpa. Botö nempo quëwënäni pancadäniya oda cæte ëñënämaï cædänipa. Ïninque, Oda cæcædänimpa, ante në cædäni tönö në ëñënämaï cædäni tönö tömänäni ïnänite botö anquedoidi ïñömö abæ wite baï të gæte mäo,  
\v 42 gongapamö näni ämogate Ca ca wæyömö wido cæcædänimpa.  
\v 43 Mänïñedë edæ në nö entawëmïni guiquënë mönö Mæmpo Awënë Odeye ïñongä tömengä nempo në quëwëmïni ïñömö edæ nænque tamö guïnæ̈ gongæ̈ baï adobaï guïnæ̈ edæ gongæncæmïnimpa. Ëamonca ongonte ëñëedäni,” ante Itota angacäimpa. 
\s1 Waëmoncoo wë wodonte mäincoo, ante 
\p  
\v 44 Godömenque odömöninque Itota ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. “Öönædë Awënë Odeye nempo mïni quëwencabo ïñömö waëmoncoo onguipodë æ̈æ̈ wote näni wë wodonte mänincoo baï impa. Waocä gote mänincoo adinque adodö æ̈æ̈ wote æ̈ninque wayömö wë wodongampa. Wodonte ate tömengä watapæ̈ todinque tömengä ëadincoo tömancoo godonte eyepæ̈ æ̈ninque tömengä waëmoncoo nänö wë wodönïmæ æncæte ante ömæ në ëadingä weca do godinque mänïmæ tömämæ beyæ̈ ante edæ eyepæ̈ pædæ godöninque ængampa. Waocä mänömaï tömengä ëadincoo tömancoo nänö godönï baï cædinque öönædë Awënë Odeye ïñömö, Botö nempo quëwencæmïnimpa, ante tömengä Wëñængä ingante eyepæ̈ godöninque inguipoga tömäo quëwënäni ïnänite ængacäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Wamö adomonque pönï waëmö ïmö ante 
\p  
\v 45 Ayæ̈ godömenque, “Öönædë Awënë Odeye nempo guiicæte ante cæcä ïñömö wamoncoo pededamö näni ämoncoo godonte æncæte ante në diqui diqui mingä baï ingampa.  
\v 46 Ïninque wamö pededamö nänö æ̈ïnënïmö adomonque waëmö pönï ï ate tæcæ adinque waocä wadæ gote tömengä nänö ëadincoo tömancoo godonte eyepæ̈ æ̈ninque wæætë mänïmö wamö incæ godonte ængampa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Dicamöñæ̈ ante odömonte Itota apæ̈necampa 
\p  
\v 47 “Ayæ̈ wæætë edæ, Öönædë Awënë Odeye ïñömö edæ dicamöñæ̈ gäwapæ̈ näni dadöï baï tömää gæyæidi ænte baï cæcampa.  
\v 48 Dicamöñæ̈ eyede dadöninque yæwedeca wëä manta cönöninque tæ̈ contate apænte adinque, Näwäaquingä ï, adinque ö æ̈ otodë da wëninque, Baacä ï, adinque wido cædäni baï Wængonguï Awënë adobaï cæquingänö anguënë.  
\v 49 Edæ ïinque bayedë Wængonguï anquedoidi pöninque në nö cædäni ïnänite apænte æ̈ninque në wïwa cædäni ïnänite adinque nänënë gönongä  
\v 50 ongöñönänite gongapamö edæ guitodongä guiicædänimpa. Tömënäni edæ mänïñömö guiite ongöninque ämogate wædinque Ca ca wæcædänimpa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Waëmoncoo incæ mïincoo tönö pedæncoo ante 
\p  
\v 51 Mänïnö ante ïinque odömonte apæ̈nedinque Itota tömënäni ïnänite, 
\p —Botö odömonte apæ̈nedö tömänö ante edonque ëñëmïnitawo. 
\p Äñongante, 
\p —Ao ëñentamönipa. 
\p  
\v 52 Ante apæ̈nedäni ëñëninque tömengä apæ̈necantapa. 
\p —Ïninque æcänö, Öönædë Awënë Odeye æbänö cæcää, ante ædæmö ëñëninque në odömonte apæ̈neda ï tömengä ïñömö waëmoncoo në da wente mangä baï adobaï ïnongä inte Wængonguï nänö änö ante entawengä ingampa. Ayæ̈ edæ në ëacä nänö da wënincade wi æ̈nedinque mïincoo tönö pedæncoo tadonte odömongä baï në odömonte apæ̈necä ïñömö adobaï cæcampa. Edæ doyedë nänö ëñënö incæ ñöwo nänö ëñënö incæ mïmönë waa pönï nänö entawënö ante edonque odömonte apæ̈necampa, ante Itota mäninque ante idæwaa apæ̈negacäimpa. 
\s1 Näatadeta ïñömö ponte Itota apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 6.1-6; Odoca 4.16-30) 
\p  
\v 53 Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante odömoncæte ante ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante nänö odömönïnö tömänö ante ïinque apæ̈nedinque Itota wadæ gocantapa.  
\v 54 Tömengä nänö pægaïñömö ponte tömënäni odömöincönë pö guiidinque mänïñömö quëwënäni ïnänite odömonte apæ̈necantapa. Ëñëninque tömënäni ancai guïñëninque, 
\p —Ïingä ïñæmpa, æbänö cæte nanguï ëñengä ingää, änänitapa. Tömengä edæ æbänö cæte tæ̈ï pïñæ̈ninque bamönengæ̈ cæcää, ante ëñencæte ante wæmönipa.  
\v 55 Ïingä ïñæmpa awæmpa në tïmöwengä wengä ïmaingä inte bamönengæ̈ mänömaï cæcampa, ante awædö. Tömengä wäänä ëmöwo Mäadiya ingampa, ante awædö. Tömengä biwïidi önönänique Tantiago tönö Ootee, Timönö tönö Codaa ïnämaï ïnänitawogaa.  
\v 56 Tömengä biwinqueidi mönitö tönö tömänäni ongönäni aedäni. Ïninque tömengä wæætë æbänö cæte nanguï ëñengä badinque edæ nanguï cæcää. 
\p  
\v 57 Ante pönente wædinque tömënäni tömengä beyæ̈ ante pïinte badänitapa. Pïinte badäni adinque Itota tömënäni ïnänite angantapa. 
\p —Ïñæmpa Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïñömö tömengä tömämæ gote apæ̈neyongante tömengä ingante waa adänipa. Wæætë tömengä nänö pægaïñömö pöninque oncönë pö guiite apæ̈neyongä edæ mänïñömonque tömengä ingante wïwa adänipa töö, ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 58 Incæte, Pönënämaï ïñönänite botö ædö cæte nanguï mä cæquïmoo, ante pönente wædinque tömengä tömënäni weca edæ wædænque pönï cægacäimpa. 
\c 14  
\s1 Wäö æpæ̈në në guidönongä wængampa 
\r (Mäadoco 6.14-29; Odoca 9.7-9) 
\p  
\v 1 Tömänäni mänïñedë, Itota æbänö cæcää, ante mäo änäni ëñëninque pancabaa awënë Edode do ëñengacäimpa.  
\v 2 Tömengä ïñömö tömengä ingante në cædäni ïnänite apæ̈necantapa. “Wäö wodi æpæ̈në në guidöningä incæ ïingä Itota ïñömö adocä inte a ongongä awædö. Tömengä do wænte ñäni ömæ̈möninque pongampa töö. Mänïnö beyænque tömengä tæ̈ï pïñænte entawënongä inte në nanguï cæcä ingampa,” ante awædö, angantapa. 
\p  
\v 3 Wäö wodi ïñömö ïïmaï wængacäimpa. Do ïñedë awënë Edode ïñömö tömengä biwï Pedipe manguïwëningä Ædodiya ingante ö ænte möningä ïnongäimpa. Mäningä Ædodiya Wäö ingante pïingä beyænque Edode ïñömö Wäö ingante bæi ongonte goti winte tee mönedongäimpa.  
\v 4 Edæ Wäö ïñömö nänö caate wænguinque Edode ingante ïïmaïnö ante do wææ äningä ïnongäimpa. “Edode ëñëmi, bitö Wængonguï nänö angaïnö baï ëñënämaï inte edæ mäningä onquiyængä ingante manguïwëmipa töö,” ante cöwë wææ äningä ïnongäimpa. 
\p  
\v 5 Angä ëñente pïïninque Edode, Wäö ingante botö æbänö cæte wæ̈nonguïmo, ante cædongäimpa. Incæte tömänäni, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedongä Wäö ingampa, ante tededäni ëñëningä inte Edode, Botö ïmote pïïnäni wæcæ wæ, ante guïñente wædinque Wäö ingante wæ̈nönämaï inte ata cæpodongäimpa.  
\v 6 Incæte Edode nänö ëñagaïönæ ïinque bayö wadäni ponte godongämæ̈ bete ayönäni edæ Ædodiya wengä baquecä tode pete äwacä adinque Edode wæætë nanguï todongäimpa.  
\v 7 Ïninque tömengä, Wængonguï ayongä näwangä ämopa, ante baquecä ingante änongäimpa. Waa pönï bitö tode pete äwadï beyæ̈ bitö quïëmë ante æ̈ïnente ämi adinque botö bitö änö ante cöwë pönömo æncæbiimpa, änongäimpa.  
\v 8 Angä ëñëninque baquecä wæætë wäänä weca gote, Æbänö anguïmoo, ante äñongä wäänä guiquënë, Ïïmaï äe, angä ëñëninque baquecä wæætë Edode ingante, 
\p —Ïïmaï pönö cæbi æ̈moe. Wäö æpæ̈në guidönongä ingante wangö tamencate tömengä ocabo ïnï coyomënætaca cö cæte ænte mämö pædæ pönömi æ̈moe. 
\p  
\v 9 Angä ëñente wædinque awënë odeye ïñömö, Æ ëñente awædö. Quïnö ñöwo cæquïmoo, ante nanguï wædongäimpa. Incæte godongämæ̈ becönäni ëñëñönänite, Wængonguï ayongä cöwë godoncæboimpa, ante në äningä inte në wæ̈nongä ingante tömengä, Baquecä nänö änïnö baï cæedäni, änongäimpa.  
\v 10 Angä ëñëninque në wæ̈nongä tee möneincönë go guiidinque edæ Wäö ingante mäo bæi ongöninque wangö tomencadongäimpa.  
\v 11 Ayæ̈ Wäö ocabo ïnï coyomënætaca cö cædinque baquecä weca ænte mämö pædæ pönönäni æ̈ninque baquecä wæætë wäänä ïnante godongä æ̈nönäimpa. 
\p  
\v 12 Ayæ̈ Wäö wodi tömengä mïñæ̈ në godïnäni pöninque tömengä baö ïnï ænte mäo daga wëninque wæætë Itota weca pöninque, Wäö wodi mänömaï wængä wæmönipa, ante tömengä ingante apæ̈negadänimpa. 
\s1 5.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa 
\r (Mäadoco 6.30-44; Odoca 9.10-17; Wäö 6.1-14) 
\p  
\v 13 Wäö wodi do wængäimpa, ante apæ̈nedäni ëñente wædinque Itota wæætë edæ, Önömæca gocæboimpa, ante wipodë guii contate wogaa gocantapa. Gocä ate, Mänïñömö gocæ cæcampa, ante tededäni ëñëninque tæiyæ̈näni tömënäni näni quëwëñömö wacönë ta wacönë ta ömaaque oo pænta täno gote mæ̈ ongönänitapa.  
\v 14 Itota ïñömö wipodë wogaa pö ti wæænte ayongä nanguï ïnäni dobæ ponte mæ̈ ongönäni adinque, Æbänö cæte quëwenguïnänii, ante tömënäni tönö godongämæ̈ wæte baï pönengantapa. Ayæ̈ daicawo gawæ̈näni ïnänite godö cæcä ate waa badänitapa.  
\v 15 Gäwadecæ̈ bayö tömengä mïñæ̈ në godäni tömengä weca pöninque, 
\p —Ñöwo wëmö bacæ cæpa cæbii, änänitapa. Ayæ̈, Önömæca incæ cænguï dæ ä adinque bitö godongämæ̈ ongönäni ïnänite ämi waodäni quëwëñömö gote cænguï godonte ænte cæncædänimpa. 
\p  
\v 16 Äñönänite Itota, 
\p —Goquïnäni, ante quïnante ämïnii. Mïnitö wæætë godömïni cæncædänimpa, ämopa. 
\p  
\v 17 Äñongante, 
\p —Ïñæmpa päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa pönï ï. Cænguï næ̈æ̈mönipa diyæ̈ godömöni cænguïnänii. 
\p  
\v 18 Ante wææ äñönäni Itota ïñömö, 
\p —Mänimpodänique næ̈æ̈mïni incæ ænte mämö pædæ pönömïni æ̈moedäni, angantapa. 
\p  
\v 19 Ayæ̈ godongämæ̈ mæ̈ ongönäni ïnänite angä gaguïmäa tæ̈ contadäni ate tömengä päö önompo æ̈mæmpoque gæyæ mëa æ̈ninque öönædë ïnö æ̈mö adinque, Wængonguï, bitö waa pönömi ænte cæ̈mönipa. Ante apæ̈nedinque päö pä æ̈ pä æ̈ cædinque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ pönongä æ̈ninque tömënäni wæætë godömenque tömänäni ïnänite di mæ̈ñæ̈ di mæ̈ñæ̈ cædäni ænte cæ̈nänitapa.  
\v 20 Mänömaï pönö cæcä æ̈ninque tömänäni tömo pönï cæ̈nänitapa. Cænte ate edæ tömënäni ao mæ̈ ao mæ̈ näni ñönönï ee öñoncoo pædæ wææmpo ö æ̈ da da wente æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö otodë önompo tipæmpoga go mentodëa cænguï eyede da wënäni contagatimpa.  
\v 21 Në cæ̈näni ïñömö edæ onguïñæ̈nänique incæ tinco mïido ganca mänimpodäni ïñönäni onquiyæ̈näni tönö näni wencabo tönö godömenque nanguï ïnäni inte cængadänimpa. 
\s1 Itota æpæ̈ yædopæ̈no dao dao gocampa 
\r (Mäadoco 6.45-52; Wäö 6.16-21) 
\p  
\v 22 Tömänäni ïinque cæ̈näni ate Itota tömengä mïñæ̈ në godänique ïnänite do angantapa. Mïnitö täno wipodë guii contate æ̈mæ̈ wedeca tao goyömïni botö wæætë godongämæ̈ ongönäni ïnänite ämo godäni ate ayæ̈ poncæboimpa.  
\v 23 Angä Ao ante tao goyönäni tömengä wæætë wadäni ïnänite, Ñöwo goedäni, angä wadæ godänitapa. Ayæ̈ tömengä Wængonguï ingante apæ̈necæte ante änanquidi æicantapa. Æite apæ̈nedinque wëmö bayö tömengä adocanque a ongongacäimpa.  
\v 24 Tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë taocæte ante cædinque edæ tæcætibæ wiyate cæwoyönäni edæ woboyæ̈ pæ̈mænte nanguï pöñö edæ æpæ̈ incæ incæ cæte mængonta mængonta cæyonte wipo wäï wocæntapa.  
\v 25 Ayæ̈ tawadiya nänö peyedë bayonte edæ Itota ïñömö æpæ̈ yædopæ̈noque edæ dao dao pongä adänitapa.  
\v 26 Yædopæ̈no edæ dao dao pongä gomö adinque tömengä mïñæ̈ në godäni edæ ancai guïñëninque, 
\p —Quïëmë ïmaï. Waocä wænte babæ̈ningä wabänö cægongä, ante Yæ ante guïñente wædänitapa. 
\p  
\v 27 Ante wæyönäni edæ Itota ïñömö, 
\p —Ee piyæ̈në cæte guïñënämaï ïedäni. Botö ïmo apa guïñëwëmïnii. 
\p  
\v 28 Ante äñongä, Pegodo guiquënë, 
\p —Awënë, bitö ïmitawo. Nö nö ïmi inte bitö æpæ̈ yædopæ̈ bitö weca ämi pömoe. 
\p  
\v 29 Angä ëñëninque, 
\p —Pöe. 
\p Äñongä Pegodo wipodë ongöninque edæ ti wææ̈ninque yædopæ̈no edæ dao dao gote Itota weca tæcæ obo ponte ayongä,  
\v 30 woboyæ̈ nanguï nanguï pæ̈mæ̈ ate wædinque ancai guïñëninque æpæ̈në tæi guiidinque Yæ wæcantapa. 
\p —Awënë, æpæ̈ bete wæncæbointaye. 
\p  
\v 31 Ante wæcä adinque Itota tömengä ingante edæ quingæ̈ pædæ gopo töö æ̈mæ̈ninque, 
\p —Ïñæmpa botonque ïñömote pönëninque pöe, antabopa. Quïnante wapiticæ̈ edæ pönëmitapa, angantapa. 
\p  
\v 32 Ayæ̈ wipodë guiida ate woboyæ̈ ïñontobæ̈ næ̈ pæ̈mæ̈nämaï gongæ̈.  
\v 33 Adinque wipodë ongönäni wæætë Itota weca ædæ wæænte apæ̈nedinque, 
\p —Näwangä bitö Wængonguï Wëñæ̈mi ïnömi ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈nedänitapa. 
\s1 Caate wædäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa 
\r (Mäadoco 6.53-56) 
\p  
\v 34 Ayæ̈ æ̈mæ̈mäa taodinque tömënäni Guënetadetebæ ti wææ̈nänitapa.  
\v 35 Ti wææ̈näni adinque mänïömæ quëwënäni guiquënë, Tömengä Itota ingampa, ante do adinque tömämæ mäo gode ä gode ä cædäni ëñëninque wënæ wënæ ïnäni ïnänite tömänäni ïnänite tömengä weca ænte mämönäni pönänitapa.  
\v 36 Itota ingante, Bitö weocoo ämi yæwedecooque gampote waa bacædänimpa. Änäni wædinque tömengä Ao angä ëñëninque në gampo gampo cædäni ïñömö tömänäni edæ waa ïnäni bagadänimpa. 
\c 15  
\s1 Mïmöno tao godï beyænque waocä wentamö ëwocacampa 
\r (Mäadoco 7.1-23) 
\p  
\v 1 Dodäni näni wææ angainta ate në odömönäni tönö Paditeoidi pancadäniya Eedotadëë quëwëninque mänïñedë Itota weca pöninque ïïmaï änänitapa. 
\p  
\v 2 —Bitö mïñæ̈ në godäni ïñömö dodäni näni angaïnö ante quïnante ëñënämaï inte wapiticæ̈ cædäni wæmönipa. Tömënäni ïñæmpa mempodämaï inte wentamö nampote cænguï cæ̈näni awædö. 
\p  
\v 3 Ante pïïnäni wædinque Itota wæætë, 
\p —Mïnitö guiquënë dodäni näni angaïnonque ante ëñente cæcæte ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante edæ quïnante ëñente cædämaï ïmïnii.  
\v 4 Wængonguï, “Bitö wæmpo ingante bitö badä ïnante waadedinque waa cæe,” angacäimpa. Ayæ̈, “Wæmpocä ingante wäänä ïnante në pïinte wïwa angä ingante wæ̈nömïni wæncæcäimpa,” ante wææ angacäimpa.  
\v 5 Mïnitö guiquënë ïïmaï änewëninque edæ wææ cæmïnipa. Waocä mæmpocä ingante waa cæquënengä ïñongante wäänä ïnante adobaï waa cæquënengä ïñongante mïnitö wæætë wææ äninque, Waocä wæmpocä ingante wäänä ïnante ïïmaïnö ante apæ̈necæcäimpa, änewëmïnipa. Wæætë edæ “Mæmpo, bitö quï, ante, Badä, mïnö quï, ante botö pönömo mïna ænguënënö incæ ñöwo wæætë edæ, Wængonguï quï, ante do edæ godonte impa.”  
\v 6 Ante apæ̈nedinque waocä wæmpoda ïnate wïï godonguënengä ingampa, ante mïnitö ïñömö edæ wææ änewëmïni awædö. Ïñæmpa mänömaïnö ante wææ änewëninque mïnitö edæ dodäni näni angaïnonque ante cæcæte ante cædinque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante edæ, Önöneque impa, ante baï cæmïnipa töö.  
\v 7 Mïnitö waa cæmïni inte baï në änewëmïni ïñömïnite edæ ämo ëñëedäni. Mïni cædö ante Wængonguï ïïmaï ante apæ̈necampa, ante Itaiya wodi nöingä ante yewæ̈mongacäimpa. 
\q1  
\v 8 “Ïïnäni ïñömö botö ïmote önöneque waa apæ̈nete baï tededäni incæte, 
\q1 tömënäni mïmöno æ̈mæ pönente edæ gobæ ongonte baï ïnäni awædö. 
\q1  
\v 9 Ayæ̈ botö weca ædæ wæænte waa ate baï tededinque tömënäni, Wængonguï ïmidö anguënë, ante önöneque tedewëninque önonque edæ cædänipa. 
\q1 Waodänique näni wææ änönö ante odömonte apæ̈nedänipa töö.” 
\m Ante Wængonguï pïingampa, ante yewæ̈mongacäimpa. 
\p  
\v 10 Mänömaïnö ante apæ̈nete ate Itota wæætë nanguï ongönäni ïnänite aa pecä pönäni adinque apæ̈negacäimpa. 
\p —Botö apæ̈nebo ëñëninque ocaidë pönente ædæmö ëñëedäni, angantapa.  
\v 11 Önönë guiidï beyænque waocä mïmö wentamö entawënämaï ingampa. Wæætë mïmönë wïwa pönëninque nänö önöne tao gode beyænque tömengä wentamö mongængampa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. 
\p  
\v 12 Ante apæ̈necä ate tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö tömengä weca ponte änänitapa. 
\p —Bitö mänömaïnö ante apæ̈nebi ëñëninque Paditeoidi ïñömö guingo imonte pïïnäni apa änewëë. 
\p  
\v 13 Äñönäni tömengä, 
\p —Awæ̈ botö Mæmpo mïnämaï ïwæ̈ to wite baï wido cæte bacæ̈impa. Paditeoidi ïñömö wïï botö Mæmpo quïnäni ïnönäni inte adobaï edæ wido cæte wæcædänimpa. 
\p  
\v 14 Edæ babetamönäni baï ëñënämaï ïnäni inte tömënäni ïñömö wadäni adobaï babetamönäni baï ïnäni ïnänite në ænte mäodäni ïnäni apa cæmïnii. Tömënäni ïnänite gomö aedäni. Edæ babetamongä ingante wacä adobaï babetamongä ïnongä ingante ænte mäocä gocä ïninque tömëna näna babetamoncaya guëa ontatodë mongæncadæ̈ guiibaïnapa. 
\p  
\v 15 Ante apæ̈necä ëñëninque Pegodo, 
\p —Mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque bitö æbänö ante odömoncæte ante apæ̈nebitapa, ante apæ̈nebi ëñëmönie. 
\p  
\v 16 Äñongante Itota, 
\p —Mïnitö incæ ocai ömæcadäni baï ïnömïni inte ëñënämaï ïmïnitawo.  
\v 17 Edæ quincoomë önöne guiidincoo incæ cæncadë guiite ate goiwaa ogä mente wido cæte ba apa änewëmïnii.  
\v 18 Wæætë önöne waocä nänö tedewënö guiquënë mïmönë nänö wïwa pönënö beyænque tao godepa. Ïninque waocä önöwoca mänïnö beyænque wentamö ëwocacampa.  
\v 19 Edæ waocä mïmönë nänö entawente taodïnö beyæ̈ wïwa ante pönengampa. Mïmönë nänö pïinte pönënö beyænque waocä godö wæ̈nongampa. Mïmönë towëïnente tömengä nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mongampa. Ayæ̈ æcämenque ïñongante mïmönë towëïnente beyænque waocä godö mongampa. Mïmöno æ̈ïnente wædinque wacä quï awëmö ængampa. Mïmönë wïwa pönëninque wacä ingante godö babæ wapiticæ̈ apæ̈necampa. Ayæ̈ wacä ingante pïinte tedecampa.  
\v 20 Ïninque mïmöno tao godï beyænque waocä wentamö ëwocacampa. Wæætë mempodämaï inte nänö cæ̈nö beyæ̈ waocä wentamö ëwocadämaï ingampa, ante edæ Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Onquiyængä oodeocä ïnämaï inte wede pönente angampa 
\r (Mäadoco 7.24-30) 
\p  
\v 21 Mänïñömö quëwente wadæ godinque Itota Tido näni quëwëñömö Tidöö näni quëwëñömö eyequeï pongacäimpa.  
\v 22 Mänïñömö ponte quëwëñongä onquiyængä Cänaämæ në ëñate pædingä inte adoyömö quëwente tadinque tömengä weca pöninque aa pecantapa. 
\p —Awënë bitö Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte ëñëmi. Botö beyæ̈ pönö waadete waa cæe. Botö wëñængä onquiyængä wënæ inte quëwente wæwengampa cæbii. 
\p  
\v 23 Ante mänömaï aa pecä wædinque Itota pæ wëënecantapa. Pæ wëënecä adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë tömengä weca pöninque wææ apæ̈nedänitapa. 
\p —Mönö mïñæ̈ tee empote Yæ yæ në änewënongä ingante ämi gocäe. 
\p  
\v 24 Ante wææ änäni ëñëninque Itota wæætë, 
\p —Cæ̈nïnäni obegaidi gueogæ̈ gote wæwënäni baï möni idægocabo adobaï inte wë wömonte wædäni adinque Mæmpo Wængonguï, Tömënänique ïnänite cæquïmi goquïmi, äninque botö ïmote da pönongä wïï pontawoo. 
\p  
\v 25 Angä ëñëninque onquiyængä ïñömö wæætë Itota önöwa gäänë ædæ wææ̈ninque apæ̈necantapa. 
\p —Awënë, botö beyæ̈ cæbi waa bacäe, angantapa. 
\p  
\v 26 Äñongante Itota wæætë, 
\p —Wënäni cænguï inguënë waocä dicæ guintamöidi cænguï ante wææntodonguingää. Bitö edæ wabi ïñömite botö bitö beyæ̈ ædö cæte cæquïmoo. 
\p  
\v 27 Angä ëñente wædinque, 
\p —Awënë ïñæmpa në ëadäni näni cænte eyepodïmö wæænte æ̈nömengadæmpa ïnö öñöñö guintamöidi ade cæmpa. 
\p  
\v 28 Äñongante Itota, 
\p —Onquiyæ̈mi ëñëmi. Bitö nanguï pönënïmi ïñömite bitö änö ante do cæte impa. 
\p Ante tæcæ apæ̈neyongä tömengä wengä edæ do adoyedë edæ waa bagacäimpa. 
\s1 Caate wædäni ïnänite Itota cæcä waa badänipa 
\p  
\v 29 Mänïñömö quëwëninque wadæ godinque Itota Gadideapæ̈ ömaaque pö änanquidi æi tæ̈ contacantapa.  
\v 30 Tæ̈ contate ongöñongä nanguï ïnäni godongämæ̈ pöninque wënæ wënæ inte wædäni ïnänite ænte pönänitapa. Pæ opa pæ opa godäni tönö tente tobænte wædäni ïnänite babetamö ïnäni tönö babetade ïnäni ïnänite Itota weca ænte mämö ñö cædänitapa. Ñö cædäni ongöñönänite Itota tömänäni ïnänite godö cæcä ate waa badänitapa.  
\v 31 Godongämæ̈ ongönäni guiquënë, Itota godö cæcä ate babetade ïnïnäni incæ tededäni ëñëmönipa, ante guïñente wædänitapa. Tente tobænte wædïnäni incæ waa badäni amönipa. Pæ opa pæ opa godäni ïnïnäni incæ waa bate godäni amönipa. Babetamö ïnïnäni incæ waa adäni wæmönipa, ante guïñente wædinque edæ Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Möni idægocabo Wængonguï ïnömi inte edæ bitö adobique ñäö baï ëmömi inte edæ tæ̈ï pïñænte cæbi ämönipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa. 
\s1 4.000 ganca ïnäni ïnänite Itota godongä cæ̈nänipa 
\r (Mäadoco 8.1-10) 
\p  
\v 32 Mänïñedë Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite aa pecä pönäni ate apæ̈necantapa. 
\p —Ïïnäni botö weca ongönäni ïñömö mëönaa go adoönæque ïñonte botö weca ongöñönäni tömënäni cænguï ömæpodäni badäni ate wædinque botö tömënäni tönö godongämæ̈ wæte baï pönëmopa. Cæ̈nämaï inte gue æ̈nente wæyönänite botö, Oncönë goedäni, ämo gote baï tömënäni edæ idömæ godinque nangæ̈ badinque edæ bocæ bocæ cæte wæcædönänimpa. 
\p  
\v 33 Angä wædinque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë, 
\p —Ënodäni ïnäniyaa. Önömæca incæ päö impa æ̈ninque godömöni cænguïnänii. 
\p  
\v 34 Ante wæyönänite Itota, 
\p —Mïnitö päö æpodö næ̈æ̈mïni. 
\p Äñongante, 
\p —Päö önompo æ̈mæmpoque go mëa gæyæ guiyä pönï mëa pönï mæ̈ ongompa, ante edæ apæ̈nedänitapa. 
\p  
\v 35 Itota ïñömö godongämæ̈ ongönäni nanguï ïnäni ïñönänite angä tæ̈ contadänitapa.  
\v 36 Ïninque päö önompo æ̈mæmpoque go mëa tönö gæyæ tönö näni næ̈æ̈nincoo pædæ godönäni æ̈ninque tömengä Wængonguï ingante, Bitö waa pönömi cæncæmönimpa, ante apæ̈nedinque pä æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ pönongä æ̈ninque tömënäni wæætë wadäni ïnänite pædæ pædæ godönäni æ̈nänitapa.  
\v 37 Æ̈ninque tömänäni godongämæ̈ cæ̈ninque tömo pönï cæ̈nänitapa. Idæwaa cæ̈näni ate tömënäni pä ænte näni cænte ñönönï ee öñoncoo wente æ̈ninque Itota mïñæ̈ në godäni otodë pönö da wënänitapa. Ïninque önompo æ̈mæmpoque go mentodëa cænguï eyede contagatimpa.  
\v 38 Në cæ̈nïnäni ïñömö onguïñæ̈nänique coatodo mïido ganca ïñönäni onquiyæ̈näni tönö näni wencabo tönö tömënäni æpodänimë godömenque nanguï pönï ïnönänimpa.  
\v 39 Ïinque cæ̈näni ate Itota ïñömö, Goedäni, angä godäni ate tömengä wipodë guii contate ïmæ̈mäa Mäagadabæ pongacäimpa. 
\c 16  
\s1 Mä cæte odömömi amönie, änänipa 
\r (Mäadoco 8.11-13; Odoca 12.54-56) 
\p  
\v 1 Itota pongä adinque Paditeoidi tönö Tadoteoidi ïñömö, Mönö ämö ëñëninque tömengä oda cæbaingampa, ante cædinque Itota ingante apæ̈nedinque, Bitö, Pönencædänimpa, ante öönædë mä cæï baï cæbi amönie.  
\v 2 Änäni ëñëninque tömengä wæætë, 
\p —Mïnitö ïñæmpa gäwadecæ̈ ïñonte æ̈mö adinque, “Baänæ watamö bacæ wïñadæ̈ pönï gongæmpa,” ante do ëñëmïnipa.  
\v 3 Ayæ̈ ñäö bayö edæ, “Cöönæ cæcæ guïnæ̈ wepæ̈ baï gongæmpa,” äninque mïnitö, Öönæ æbänö ëönæpa, ante adinque do edæ ëñëmïnipa. Ïninque, Wængonguï quïnö cæcæ cæcampa, ante quïnante wïï ëñëmïni.  
\v 4 Ñöwomïni ïñömö edæ në wïwa cæmïni inte mïnitö Wængonguï ingante pangocæte baï ëmö cæte gomïni ïmïnipa. Edæ, Mä cæte odömömi adinque pönëmaïmönipa, ante ancaa ämïni awædö. Incæte Cönäö wodi mä pönï nänö cægaïnö ante adinque mïnitö pönenguënëmïni ïñömïnite mäninque mïni aquinque ante odömonte ingæ̈impa. 
\p Äninque Itota tömënäni ïnänite ëmö cæte wadæ edæ gogacäimpa. 
\s1 Wapiticæ̈ näni apæ̈nedö yedæ æmpoquï baï impa, ante 
\r (Mäadoco 8.14-21) 
\p  
\v 5 Tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë tao gocæ cædinque päö wïï pönente æ̈nämaï inte æ̈mæ̈mäa tao ti wææ̈nänitapa.  
\v 6 Itota ïñömö mänïï päö tömënäni näni æ̈nämaï ïnö ante wïï tededinque wadö ante pönente ïïmaï apæ̈necantapa. 
\p —Päö yedæ æmpoquï, ante Paditeoidi tönö Tadoteoidi näni da wente cæ̈ï ate gomö aedäni. 
\p  
\v 7 Angä ëñente wædinque tömengä nänö në ëmïñæ̈näni wæætë näni caboque tededinque, 
\p —Päö ænte pönämaï ïmöimpa, ante Itota wabänö mänömaï beyæ̈ ämaingampa. 
\p  
\v 8 Ante nämäneque tededäni wædinque Itota ïñömö, 
\p —Mïni pönëegade. Päö æ̈nämaï inte mïni pönïnö ante quïmæ̈ tedewëmïnii.  
\v 9 Awincaque adinque adämaï ïmïnitawo. Edæ päö önompo æ̈mæmpoque æ̈ninque botö godömo æ̈ninque tinco mïido ganca ïnäni näni cæ̈nïnö ante awincaque adïmïni inte mïnitö mïmöno pönënämaï ïmïni awædö. Ayæ̈ cænte ate näni wææntodönincoo wente ænte mïni contadïnö ïñömö cænguï æpotodënö ongontawo, ante pönëmïniyaa.  
\v 10 Ayæ̈ ate botö önompo æ̈mæmpoque go mëa päö ænte godömo æ̈ninque coatodo mïido ganca ïnäni näni cæ̈nïnö ante adinque mïnitö ïñömö edæ ëñënämaï ïmïnitawo. Ayæ̈ edæ ñæ̈næ̈ otodë mïni wente ænte contadïnö cænguï æpotodënö ongontawo, ante pönëmïniyaa.  
\v 11 Mänïnö ñöwo botö, Gomö aedäni, ante wææ äninque botö wïï päonque ante apæ̈netabopa, ante quïnante wïï ëñëmïnii. Incæte botö, Päö yedæ æmpoquï, ante Paditeoidi tönö Tadoteoidi näni da wente cæ̈ï ate gomö aedäni, ante wææ ämopa. 
\p  
\v 12 Angä ëñente pönente wædinque tömënäni, Gomö aedäni, ante apæ̈nedinque Itota wïï önonque päö da wente cæ̈inque ante wææ angampa. Wæætë edæ Tadoteoidi tönö Paditeoidi wapiticæ̈ ante näni odömonte apæ̈nedö ante tömengä, Gomö aedäni, ante wææ angampa, ante do ëñënänitapa. 
\s1 Bitö Coditobi ïnömi ïmipa, ante Pegodo angampa 
\r (Mäadoco 8.27-30; Odoca 9.18-21) 
\p  
\v 13 Mänïï ïmæ̈mäa tate ate Tetadea Pidipobæ eyequeï pöninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque Itota, 
\p —Botö Waobo ëñagaïmo ïñömote wadäni botö ïmotedö ante tededinque, Æbodö ïmoo, ante apæ̈nedäni ëñëmïnii. 
\p  
\v 14 Äñongante tömënäni wæætë apæ̈nedänitapa. 
\p —Bitö ïmitedö ante apæ̈nedinque pancadäniya, Æpæ̈në në guidongaingä Wäö wodi incæ Itota adocä ïmaingampa, ante tededänipa. Wadäni guiquënë, Ediya wodi incæ Itota ïnongä ïmaingampa, ante apæ̈nedänipa. Wadäni guiquënë, Eedëmiya wodi ingampa, ante apæ̈nedänipa. Ayæ̈, Wïï Eedëmiya ingä ïninque Itota Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïñönänite adocä ïmaingä ingampa, ante tededänipa. 
\p  
\v 15 Ante tömengä mïñæ̈ në godäni apæ̈nedäni ëñëninque Itota wæætë, 
\p —Mïnitö diyæ̈, Æbodö ïmoo, ante pönëmïnii. 
\p  
\v 16 Äñongante Timönö Pegodo wæætë, 
\p —Wængonguï në quëwengä Wëmi ingaïmi inte bitö ïñömö Coditobi ïnömi ïmipa. 
\p  
\v 17 Ante apæ̈necä ëñëninque Itota ïñömö, 
\p —Timönö bitö Öönata wëmi ïnömi inte ëñëmi. Wïï waocä apæ̈necä beyæ̈ bitö mänömaïnö ante ëñëmitapa. Wæætë bitö nanguï toquinque edæ botö Mæmpo öönædë në quëwengä incæ bitö ïmite pönö odömonte apæ̈necä ëñëmitapa.  
\v 18 Ayæ̈ edæ ïïmaï ante bitö ïmite ämopa. Bitö dicamö baï ïnömi ïmipa, ante pönëninque botö bitö ëmöwo ante Pegodo pönö pemömo ëmömipa. Incæte dicabo tæ̈ïmö ï baï bitö nö änïnö ïñömö edæ tæ̈ïne ï ïñonte botö mänïmoga tæ̈ï mæ̈nonte baï pönö badömo ate mïnitö mïni pönencabo bacæmïnimpa. Ïninque mïnitö, Itota në Codito ingampa, ante mïni pönencabo ïñömö tæ̈ï ëmömïni badinque mänïmoga tæ̈ï ongonte baï wede pönëñömïnite në tæ̈ï pïñæ̈näni tadömengadænguipo owote ta pönäni incæ ædö cæte godömenque mämö bæ taquïnänii.  
\v 19 Edæ öönædë Awënë Odeye nempo guiiquinque ante odemö wi æ̈nequï baï botö bitö ïmite pönömo æncæbiimpa. Æ̈mi ate bitö në ämi badïmi inte inguipoga bitö wææ änö incæ öönædë dobæ wææ angaïnö inte ongongæ̈impa. Ayæ̈ bitö quïëmë inguipoga ñimpo cæbi ï ïñonte mänïï adobaï öönædë dobæ ñimpo cæte ongongæ̈impa. 
\p  
\v 20 Ante ïinque apæ̈nedinque Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite ïïmaïnö ante wææ angantapa. Mïnitö ïñömö botö ïmotedö ante apæ̈nedinque, Codito ïnongä ingampa, ante gode änämaï inte edæ pæ wëëneedäni, angacäimpa. 
\s1 Itota, Ïïmaï cædäni wæncæboimpa, ante apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 8.31-9.1; Odoca 9.22-27) 
\p  
\v 21 Ayæ̈ Itota mänïñedë mä odömöninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque, Botö cöwë Eedotadëë goquënëmo ïmopa, angantapa. Gobo ate oodeoidi në aadäni näni Picæncabo tönö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni tönö godongämæ̈ cædinque botö ïmote wënæ wënæ cædäni wæwencæboimpa. Ayæ̈ botö ïmote godömenque wæ̈nönäni wæncæboimpa. Incæte Wængonguï angä beyænque botö mëönaa go adoönæque ïñonte edæ ñäni ömæ̈monte quëwencæboimpa, ante apæ̈negacäimpa.  
\v 22 Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëñönäni Pegodo guiquënë Itota ingante nänënë mäo godinque Itota ingante pïingantapa. 
\p —Awënë, quïmæ̈ wæncæ änewëë. Wængonguï pönö wææ aacä beyæ̈ bitö caate wædämaï incæbiimpa. 
\p  
\v 23 Ante wææ äñongante Itota dadi ëmæ̈ninque Pegodo ingante näëmæ̈ pïïninque, 
\p —Bitö Tatänabi baï ïnömi inte edæ botö weca ongönämaï wadæ gobäwe, angantapa. Bitö wïï Wængonguï nänö pönënö ante pönëmi inte wæætë edæ waodänique näni pönëwënö baï pönëninque mänömaïnö ante bitö botö ïmote ægodawaquï ñönonte baï cædinque wææ änewëmi awædö, angacäimpa. 
\p  
\v 24 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. 
\p —Æcänö botö mïñæ̈ pöïnëna ïna tömengä ïñömö nämä beyæ̈ ante pönënämaï inte edæ botö mïñæ̈ tee empote poncæcäimpa. Nämä nänö wænguïwæ̈ mongænte ponte baï cædinque tömengä, Botö wæ̈mo incæ caate wæbo incæ Itota ingante cöwë tee empote gocæboimpa, ante poncæcäimpa.  
\v 25 Edæ æcänö, Nämä wææ gompodinque quëwencæboimpa, ante cædinque botö mïñæ̈ pönämaï ingä guiquënë tömengä ïñömö edæ quëwënämaï incæcäimpa. Wæætë edæ, Wæ̈nönäni wæ̈mo incæte botö Itota mïñæ̈ tee empote cöwë gocæboimpa, ante æcänö äna guiquënë tömengä wæætë quëwencæcäimpa.  
\v 26 Edæ waocä inguipoga ongoncoo tömancoo ö æncæte ante cædinque nämä önöwoca incæ pædæ godongä wë womonte ba ïninque edæ tömengä nänö ömæwocate wæquinque æ̈maingampa. Ïñæmpa eyepæ̈ godongampa diyæ̈ önöwoca wæætë æ̈maingää. 
\p  
\v 27 Ante Itota ïñömö, “Edæ botö Waobo ëñagaïmo inte botö Wæmpo ñäö tömäo guïnæ̈ gongæ̈ñonte botö edæ botö anquedoidi tönö edæ godongämæ̈ poncæboimpa. Ayæ̈ pömo ate botö tömämïni mïnitö cægaï ganca ante eyepæ̈ pædæ pönömo æncæmïnimpa.  
\v 28 Edæ näwangä ämopa. Mïnitö ïñömö ongömïni pancamïniya ïñömö ayæ̈ wæ̈nämaï mïïmïni quëwëñömïni botö Waobo ëñagaïmo inte Awënë Odeye bate ponte a ongömo adinque mïnitö botö nempo quëwencæmïnimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 17  
\s1 Itota waëmö pönï ñäö baï ëmongä bacä adänipa 
\r (Mäadoco 9.2-13; Odoca 9.28-36) 
\p  
\v 1 Mänïnö ante apæ̈necä ate Itota önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïñonte Pegodo ingante ayæ̈ Tantiago tönö Wäö näna caya ïnate mänimpodäni ïnänite änanquidi mæ̈icä adodänique æigadänimpa.  
\v 2 Æite ongöñönäni edæ Itota awinca tömënäni ayönäni edæ wïï cöwë nänö ëmönö baï waëmö pönï ñäö baï edæ ëmongä bamongä adänitapa. Edæ nænque tï näwante ñäö baï bate ëmongä ïninque tömengä weocoo näämænta ñäö incoo ëñacä adänitapa.  
\v 3 Ayæ̈ ayönäni edæ doyedë pönï në æigaïna ïñömö Möitee wodi tönö Ediya wodi incæ ïñontobæ̈ a ongöninque Itota tönö godongämæ̈ tedegönäni.  
\v 4 Adinque edæ Pegodo guiquënë Itota ingante apæ̈necantapa. 
\p —Awënë ëñëmi. Ïñömö mönö waa pönï ongonte awædö. Bitö Ao ämi ïninque botö oncontaicoo mentaiya go adotaique mæ̈nöninque bitö oncontai ante adotaique Möitee oncontai ante adotaique Ediya oncontai ante adotaique mæ̈nömaïmopa. 
\p  
\v 5 Ante ayæ̈ tedeyongä boguïmämo waëmö pönï ocabogadäni obo wææ̈ninque guïnæ̈ gongæ̈ ayönäni boguïmämodë önönepämoque apæ̈necantapa. 
\p —Ïingä ïñömö botö Wengä ïnongä inte botö në waadegaingä ïnongä ingampa. Tömengä ingante adinque botö watapæ̈ tobopa. Mïnitö tömengä pönö apæ̈necä ëñëedäni. 
\p  
\v 6 Angä wædinque tömengä mïñæ̈ në æidäni ïñömö ancai guïñëninque do do wäate baï cædinque guidömëmæ̈ tæ̈ go wææ̈nänitapa.  
\v 7 Go wææ̈näni adinque Itota tömënäni weca ponte godö gampodinque, 
\p —Guïñënämaï inte ængæ̈ gantiedäni, angantapa. 
\p  
\v 8 Ayæ̈ æ̈mö ayönäni Itotaque adocanque ongongä agadänimpa. 
\p  
\v 9 Ayæ̈ änanquidi ïnö wææ̈ pöñönäni Itota tömënäni ïnänite angantapa. 
\p —Mïnitö mä pönï botö ëmönö wïïmonte baï mïni adïnö ante gode änämaï pæ wëëneyömïni botö ïñömö Waobo në ëñagaïmo inte edæ wænte ate ñäni ömæ̈moncæboimpa. Ñäni ömæ̈mömo ate mïnitö edæ mänïñedë ate apæ̈necæmïnimpa. 
\p  
\v 10 Angä ëñente wædinque tömengä tönö në æidïnäni tömengä ingante änänitapa. 
\p —Mänömaï ï ïninque, Ediya wodi täno poncæcäimpa, ante në odömönäni ïñæmpa quïnante apæ̈nedänii. 
\p  
\v 11 Äñönäni Itota wæætë, 
\p —Ediya wodi näni änongä ïñömö täno pongä ingampa. Näwangä impa. Pöninque tömengä, Doyedë ingaï baï ñöwo wæætë adobaï bacæ̈impa, ante badongampa.  
\v 12 Botö wæætë ïïmaïnö ante apæ̈nebo ëñëedäni. Ñöwocä mönö Ediya ïnongä inte do pongäimpa ante aquënë. Do pöningä ingante edæ awincaque adinque, Æcänö ingää, ante ëñënämaï inte cædäni guiquënë quïëmë näni cæïnënö incæ edæ do cædänipa. Ayæ̈ adobaï, Tömengä ingante näni cædï baï botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmote adobaï wënæ wënæ cædäni wæcæboimpa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. 
\p  
\v 13 Ante apæ̈necä ëñëninque tömengä tönö në æidïnäni ïñömö edæ, Æpæ̈në mönö guidöningä Wäö ingantedö ante apæ̈necampa, ante tæcæ ëñënäni inte wægadänimpa. 
\s1 Itota wënæ ingante angä go ate wëñængä waa bacampa 
\r (Mäadoco 9.14-29; Odoca 9.37-43) 
\p  
\v 14 Mänïï änanquidi æidïnäni inte adodö wææ̈ninque nanguï pönï ïnäni weca pönäni adinque wacä onguïñængä Itota weca ponte da guicapodinque angantapa. 
\p  
\v 15 —Awënë ëñëmi. Botö wengä onguïñængä ingante waadete waa cæe ämopa. Tömengä ïñömö edæ ancaa quidi quidi dowænte wæwëninque wantæ wantæ ïñö gongapamö tæ̈ wææ̈ tæ̈ wææ̈ cæcampa. Ayæ̈ æpæ̈në tæi guii tæi guii cæcampa.  
\v 16 Ante wædinque, Botö wengä ingante pönö cæmïni waa bacæcäimpa, ante botö bitö mïñæ̈ në godäni weca ænte pömo adinque tömënäni ædö cæte cæquïnänii. 
\p  
\v 17 Äñongante Itota tömënäni ïnänite, 
\p —Ñöwomïni mïni ædæmö cædämaï incabo mïni pönëegade impa, angantapa. Mïnitö weca æpogadö quëwëmoï. Wapiticæ̈ cæmïni ïñömïnite æpogadö piyæ̈në cæte wæwëmoï. Edæ wëñængä ingante ïñömö botö weca ænte mämömïni pongäedäni, angantapa. 
\p  
\v 18 Ayæ̈ wënæ ingante pïïninque Itota, Tao gobäwe, angä tao gocä ate wëñængä ïñömö dobæ waa bacantapa. 
\p  
\v 19 Ayæ̈ ate tömengä mïñæ̈ në godäni adodänique Itota weca pöninque tömengä ingante, 
\p —Mönitö guiquënë bitö baï wido cæcæ cædinque edæ quïnante wido cædämaï intamönii. 
\p  
\v 20 Ante wæyönänite, 
\p —Wede pönëmïnipa diyæ̈ wido cæquïmïnii. Edæ mïni pönënö möotatamö baï guiyä pönï ëwocamïni ïninque mïnitö änanquidi ïñömö ongonquidi adinque, Nänënë gobäwe, ante ämïni baï edæ änanquidi incæ do gä gote wayömö gongæncædönimpa. Edæ quïëmë cæcæte ante ämïni ïninque tömänö edæ do cæte babaimpa, ante näwangä apæ̈nebo ëñëedäni.  
\v 21 Incæte mänïï wënæ inte wido cæcæte ante cædinque cænguï wantæpiyæ̈ cæ̈nämaï inte Wængonguï ingante apæ̈nete ate edæ wido cæquï impa, ante Itota apæ̈necä ëñënänitapa. 
\s1 Wæ̈nönäni wæncæboimpa, ante Itota adodö ante apæ̈necä 
\r (Mäadoco 9.30-32; Odoca 9.43-45) 
\p  
\v 22 Mänïï Gadideabæ pöninque godongämæ̈ goyönänite Itota ïïmaïnö ante apæ̈necantapa. Adocanque, Waocä në ëñagaingä ïñömö æyömönö ongongää, ante godö odömöninque botö ïmote waodäni nempo pædæ godongä æncædänimpa.  
\v 23 Në æ̈näni wæætë botö ïmote wæ̈nönäni näñe wæncæboimpa. Ayæ̈ mëönaa go adoönæque ïñonte edæ Wængonguï angä beyænque botö edæ ñäni ömæ̈monte quëwencæboimpa. 
\p Itota mänömaïnö ante apæ̈necä ëñëninque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë edæ nanguï wæwente bagadänimpa. 
\s1 Wængonguï oncö beyæ̈, ante Itota eyepæ̈ godongampa 
\p  
\v 24 Mänïï pöninque tömënäni Itota tönö godongämæ̈ Capënaömö näni quëwëñömö pöñönäni wadäni guiquënë Wængonguï oncö beyæ̈ ante tiguitamö didacöma näni änontamö mentamonga ante në änönäni inte Pegodo weca ponte änänitapa. 
\p —Mïnitö Awënë në Odömongä guiquënë Wængonguï oncö beyæ̈ ante didacöma tiguitamö cöwë pönönämaï ingantawo. 
\p  
\v 25 Äñönänite Pegodo, 
\p —Cöwë në pönongä ingampa. 
\p Äninque oncönë pö wäänë guiiyongante Itota täno apæ̈necantapa. 
\p —Timönö, æbänö ante pönëmii, angantapa. Ïïmæca në quëwëmö mönö eyepæ̈ ænte quëwengæ̈impa, ante ïmæca awënë odeyeidi ïñömö edæ tömënäni nempo në quëwënäni ïnänite, Pönömïni æ̈moedäni, änänitawo. Wæætë edæ wadäni ïnänite änänitawo. Ædänidö ïnänite änäni, ante pönëmii, ante Pegodo ingante Itota angantapa. 
\p  
\v 26 Äñongante Pegodo, 
\p —Wadäni ïnänite änänipa. 
\p Ante apæ̈neyongä Itota wæætë edæ, 
\p —Mänömaï ï ïninque edæ mönö Awënë Wængonguï nempo në quëwënömö inte wïï godonguënëmö ïmompa.  
\v 27 Incæte wïï pïinte bacædänimpa, ante botö ïïmaï ämopa. Bitö gäwapäa mäo dadonte wëä tadöñömi gæyæ tänocä tacä æ̈e. Æ̈ninque gæyæ önöneca wi æ̈nete ayömi adotamonque incæ coatodo didacöma ëmontamö incæ edæ gæyæ önöne ongontamö adinque bitö tadonte æncæbiimpa. Mänintamö ænte mäo bitö beyæ̈ botö beyæ̈ eyepæ̈ godömi æncædänimpa, angä gote Pegodo cægacäimpa. 
\c 18  
\s1 Æcänö ñæ̈nængä inte në angä inguingää, ante tededänipa 
\r (Mäadoco 9.33-37; Odoca 9.46-48) 
\p  
\v 1 Mänïñedë Itota mïñæ̈ në godäni tömengä weca ponte apæ̈nedinque, 
\p —Bitö öönædë Awënë Odeye ïinque bayömi æcänö bitö nempo quëwëninque ñæ̈nængä pönï ïnongä inte në angä inguingää, änänitapa. 
\p  
\v 2 Itota ïñömö wëñængä guiyangä ingante edæ aa pecä pongä ate tömengä ingante tæcæguedë goncædinque tömënäni ïnänite wæætë apæ̈necantapa. 
\p  
\v 3 —Näwangä ämo ëñëedäni. Mïnitö öönædë Awënë Odeye nempo guiicæte ante wapiticæ̈ mïni pönëwënö wido cædinque wëñæ̈näni näni piyæ̈në cæte pönënö baï pönëedäni. Mänömaï cædämaï ïmïni ïninque Awënë Odeye nempo cöwë guiidämaï inte wæbaïmïnipa.  
\v 4 Incæte ïingä wëñængä, Önömoque ïmopa, ante pönengä baï æcänö adobaïnö ante pönente quëwëna guiquënë tömengä ïñömö edæ öönædë Awënë Odeye nempo quëwëninque ñæ̈nængä pönï inte edæ në angä ingampa.  
\v 5 Ayæ̈ æcänö botö ëmöwo apæ̈nedinque mäningä baï wëñængä ingante, Pöe, ante godö waa cæcä ïñömö tömengä ïñömö edæ botö ïmote edæ do, Pöe, ante pönö waa cæcä ingampa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Wacä oda cæcæcäimpa, ante näni wæquinque cædänipa 
\r (Mäadoco 9.42-48; Odoca 17.1-2) 
\p  
\v 6 Itota ayæ̈ apæ̈necantapa. “Wadäni godö cædäni beyæ̈ botö ïmote në pönënäni incæ pancadäniya edæ dobæ oda cæte wënæ wënæ cædänipa. Ïninque, Wëñængä adocanque guiyangä pönï ingä incæ oda cædämaï incæcäimpa, ante wææ cæcæte ante cædinque në godö cæcæ cædingä ingante ïïmaï cædäni ïninque tömengä toquënengä ïmaingampa. Waodäni näni dacæ godö dacæ godö cæquinca ñæ̈nænca æ̈ninque tömengä önömenca æ wëmencadinque tömengä ingante tæcætibæ wido cædäni ïninque tömengä edæ, Wënæ wënæ cædämaï inte becadote wæ̈mo beyænque Wængonguï botö ïmote wïï godömenque pangampa, ante wædinque waa toquënengä ïmaingampa.  
\v 7 Quïëmë beyæ̈ oda cædinque inguipoga quëwënäni näni wæquinque wënæ wënæ cædänipa. Në pönënäni incæ pancadäniya wïï ëñente do oda cædänipa. Cöwë mänömaï impa. Incæte, Oda cæcæcäimpa, ante në cæcä ïñömö edæ tömengä nanguï nänö caate wæquinque cæcampa,” ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 8 Ayæ̈, “Bitö önompoca cædinque wënæ wënæ cæbi ïninque önompo aa wi æmpote wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Bitö önöwa wapiticæ̈ godinque wënæ wënæ cæbi ïninque bitö önöwa aa wi æ̈wate wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque bitö æ̈mæmpoque empobi incæte æ̈mæntique entibi incæte bitö öönædë æidinque cöwë wæ̈nämaï quëwëmi ïninque waa ïmaimpa. Edæ tipæmpoga empobi inte tipæntiya entibi inte edæ bitö gonga cöwë bæcote wæwenguïñömö wïï æ̈mæ̈wo wido cæte wæquïmidö anguënë.  
\v 9 Ayæ̈ bitö awinca wïwa adinque wënæ wënæ cæbi ïninque bitö awinca oo togæ̈monte wido cæte baï cædinque wënæ wënæ bitö cædïnö ante wido cæbäwe. Ïñæmpa inguipoga quëwëninque bitö æ̈mæ̈monque ëmömi inte bitö godömenque quëwëmi ïninque waa ïmaimpa. Edæ wïï tipæ̈monga ëmömi inte edæ bitö tadömengadænguipo gonga cöwë bæcote wæwenguïñömö wïï wido cæte wæquïmidö anguënë,” ante Itota angacäimpa. 
\s1 Bodego wë womonte ba, ante odömonte apæ̈necampa 
\r (Odoca 15.3-7) 
\p  
\v 10 Ayæ̈, “Ïingä guiyangä ïñömö önonganque ingampa, ante mïnitö adocanque ingante incæ pïinte adämaï ïmäewedäni. Ïñæmpa tömënäni ïnänite në aadäni anquedoidi incæ öönædë quëwëninque botö Mæmpo në öönædë quëwengä awinca cöwë adänipa cæmïnii.  
\v 11 Edæ botö Waobo ëñagaïmo inte edæ wë womönäni ïnänite diqui minte æncæte ante pömo ïmopa,” ante Itota apæ̈necantapa. 
\p  
\v 12 Ayæ̈, “Æbänö ante pönëmïni edæ. Waocä obegaidi tiëë ganca ëacä ongöñönäni adocanque pangocæte nänënë gocä adinque në ëacä ïñömö nöobenta i nöebe ganca ïnäni änämæ̈në ongöñönänite ëmö cæte diqui mincæ wïï goquingä, ante pönëmïnii. Cöwë edæ diqui diqui mincæ gocæcäimpa.  
\v 13 Godinque në pangocæ godingä ingante ëadente acä ïninque në ëacä waa tobaingampa. Edæ pangocæ godämaï ïnäni nöobenta i nöebe ganca ïnäni ïnänite adinque cöwë tocä ïnongä inte tömengä tæcæ nänö adingä beyæ̈ godömenque tocampa.  
\v 14 Mïnitö Mæmpo öönædë në quëwengä adobaingä, Guiyangä wë womonte wæ̈nämaï incæcäimpa, ante cöwë diqui diqui mingampa,” ante Itota odömonte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Në wënæ wënæ cæcä ingante pïïnämaï inte waadecæ̈impa 
\r (Odoca 17.3) 
\p  
\v 15 Godömenque odömöninque Itota apæ̈necantapa. “Bitö tönïñacä bitö ïmite wënæ wënæ cæcä wædinque bitö tömengä weca gote ämi adomïnaque nänënë gote ongöeda. Ongöñömïnate bitö tömengä ingante, Mänömaï cæbitapa, ante ämi ëñengäe. Mänömaï ämi ëñengä ïninque tömengä waadete babaingampa,” ante apæ̈negacäimpa.  
\v 16 Ayæ̈ godömenque apæ̈necantapa. “Wæætë tömengä ëñënämaï inte waadedämaï ingä ïninque bitö Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö baï cæe. Waocä æbänö cæcää, ante adinque waoda mënaa ïna incæ mënaa go adocanque ïnäni incæ adoyömö ante apæ̈nedäni ïninque tömënäni näni apæ̈nedö beyænque ante mönö, Nö impa, ante ëñengæ̈impa, ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. Ïninque bitö, Mönö adoyömö ante apæ̈necæ̈impa, ante waoda mënaa ïnate ämi incæ adocanque ingante ämi incæ æcämenque bitö tönö goda tömengä adoyömö ante nöïnö ante apæ̈necæcäimpa.  
\v 17 Ayæ̈ apæ̈nemïni ate në wënæ wënæ cædingä cöwë ëñënämaï ingä ate wædinque bitö ïñömö, Itota në Codito ingampa, ante mïni pönencabo weca gote apæ̈nebi ëñenguïnäni. Ayæ̈ tömënäni wææ änäni ate tömengä godömenque ëñënämaï ingä ïninque tömengä, Nämä cæte quëwenguïmo, ante në ëñënämaï cædäni baï ingampa. Ayæ̈, Odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wengä baï ingampa cæbii. Tömengä ëñënämaï cæcäïnö anguënë, ante bitö edæ tömengä ingante gomö ae,” ante Itota angantapa. 
\p  
\v 18 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Näwangä ämopa. Mïnitö inguipoga në ämïni inte apænte ämïni ïninque mïni apænte änïnö incæ öönædë dobæ apænte ante impa. Ayæ̈ inguipoga mïnitö apænte äninque ñimpo cæmïni ïninque mïni cædö baï öönædë adobaï do ñimpo cæte ingæ̈impa.” 
\p  
\v 19 Ante apæ̈nedinque Itota ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö ïmïnite ïïmaï ämopa, angantapa. Inguipoga mëmïnaa guëa adoyömö pönente apæ̈neyömïna botö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö mïna ämaï ante tömänö cæcæcäimpa.  
\v 20 Edæ mëmïnaa ïmïna incæ mëmïnaa go adocanque ïmïni incæ æpomïnimë ïnömïni incæ mïnitö adoyömö ponte botö ëmöwo apæ̈nete ongöñömïni edæ botö adoyömö mïnitö tönö godongämæ̈ ongoncæboimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 21 Ayæ̈ ate Pegodo tömengä weca ponte äninque, 
\p —Awënë, botö tönïñacä botö ïmote wënæ wënæ cæcä adinque botö tömengä ingante æpogadö godö ñimpo cæbo ee goquingää. Edæ önompo æ̈mæmpoque go mempoga mänimpoga ñimpo cæbo ee goquingä, ämii. 
\p  
\v 22 Äñongante Itota, 
\p —Ïñæmpa, wïï önompo æ̈mæmpoque go mempogaque anguïï. Edæ godömenque bitö änimpoga pïïnämaï inte ñimpo cæbi ate wæætë adopoga wæætë adopoga ayæ̈ cöwë tetenta ganca wæætë wæætë ñimpo cædinque coatodo tiento nöobenta ganca mänimpoga pïïnämaï inte ñimpo cæbi goquingä. Mänömaï ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite, Cöwë pïïnämaï inte ñimpo cæquïmïni, angacäimpa. 
\s1 Në cædongä nänö waadedämaï cædö ante odömongampa 
\p  
\v 23 Itota ayæ̈ apæ̈necantapa. “Mänïnö beyæ̈ bitö änö baï cædäni wædinque ïmæca awënë odeye nänö apænte ämaï öönædë Awënë Odeye incæ tömengä ingante në ëñëmïni ïmïnite æbänö apænte angampa, ante odömömo aquïmïni, angantapa.  
\v 24 Ïmæca awënë ïñömö, Botö ïmote në cædäni incæ botö ïmote debe ïnäni inte eyepæ̈ pönönäni æncæboimpa, ante cæyongä adocanque tadento ñæ̈nængade näni godonte æ̈inta incæ diete mïido ganca nänö pönongä æ̈nï beyæ̈ wæætë pönönämaï debe ingä adinque tömengä ingante ænte mämönäni pongampa.  
\v 25 Pongä adinque tömengä awënë ïñömö, Ömæpocä inte tömengä ædö cæte pönongä ænguïmoo, ante pönente wædinque ïïmaï angantapa. Wacä ingante në cædäni tömengä näni wencabo bacædänimpa, ante cædinque botö në pönönämaï ingä näna gæncaya näni wencabo tömänäni ïnänite bæi ongonte wacä ingante godonte eyepæ̈ ænguïmoo, angä.  
\v 26 Ëñente wædinque edæ në cæcä ïñömö tömengä weca ædæ wææ̈ninque edæ, ‘Awënë, waadete cædinque ee abi adinque botö ayæ̈ ate botö debe inganca tömanta pönömo æncæbiimpa.’  
\v 27 Ante wæcä ëñëninque awënë ïñömö në cæcä ingante guëa wæte baï pönëninque, Tömää edæ godonte impa, äninque godö ñimpo cæcä abæ tawænte gocantapa. 
\p  
\v 28 “Incæte tömengä tönö wadäni näni godongämæ̈ cæcabo ïñönäni wacä guiquënë adocä ingante tiëë tiguitamö ganca nänö pönongä æ̈nï beyæ̈ wæætë pönönämaï debe ïnongäimpa. Adinque në abæ tawænte godingä incæ tömengä ingante debe ingä ingante godö yao ongonte ñïmämencate cædinque, ‘Do bitö æ̈ninta pönömi æ̈mo töö.’  
\v 29 Ante pïingä wædinque tömengä tönö në cæcä inte në debe ingä wæætë në äningä weca da guicapodinque, ‘Bitö waadete cædinque ee abi ïninque botö ayæ̈ ate pönömo æncæbiimpa.’  
\v 30 Ante wæyongä edæ Baa äninque tömengä, Tömanta edæ cöwë pönömi æ̈mo ate tabaïmipa, äninque edæ tee mönecä ongongantapa.” 
\p  
\v 31 “Adinque edæ tömëna tönö në cædäni guiquënë, Mänömaï cæcä, ante wædinque pïïninque awënë weca gote, Mänömaï cæcampa, ante wæmönipa.  
\v 32 Änäni ëñëninque wënæ wënæ në cædingä ingante äñecä pongä ate tömengä ingante awënë, ‘Botö ïmo në cædïmi inte në wënæ wënæ cæbitapa töö. Ïñæmpa bitö nanguï ämi beyænque botö edæ, Tömanta edæ godonte impa, ante ñimpo cæbo abæ tawænte gobitapa.  
\v 33 Ïninque botö guëa wæte pönente cæbo baï bitö tönö në cæcä ingante bitö adobaï guëa wæte pönëmi baï waa incædönimpa.’  
\v 34 Äninque awënë äingä badinque, Tömengä tömanta nänö æ̈ninta botö ïmote adodö nänö pönonguinganca botö, Tömengä ingante ænte pancæmïnimpa, ämopa. Äninque tömengä ingante tee mönete oncönë në pänäni ïnänite pædæ godongä æ̈nänipa.”  
\v 35 Mäninque ante odömonte apæ̈nedinque Itota godömenque apæ̈necantapa. 
\p —Edæ mïni waocabo ïñömïnite mïnitö wacä nänö wënæ wënæ cædïnö ante godö ñimpo cædämaï ïmïni adinque awënë nänö apænte änö baï botö Mæmpo öönædë në quëwengä ïñömö adobaï mïnitö wënæ wënæ cædïnö ante ñimpo cædämaï inte tömänö ancæcäimpa, ante apæ̈negacäimpa. 
\c 19  
\s1 Nänöogængä ingante näni pämæ̈nö ante 
\r (Mäadoco 10.1-12; Odoca 16.18) 
\p  
\v 1 Mänïï Gadideabæ quëwente ïinque apæ̈nete ate Itota Oododänö æ̈mæ̈mäa godinque Oodeabæ pongacäimpa.  
\v 2 Pongä adinque nanguï ïnäni tee empo goyönäni tömengä gampocä waa badänitapa. 
\p  
\v 3 Paditeoidi guiquënë, Godö ämö ëñëninque Itota wabänö adodeque oda cædete wæcä tocæ̈ï, ante pönëwënäni inte tömengä weca pöninque änänitapa. 
\p —Wængonguï æbänö ante wææ angacäï. Waocä tömengä nänöogængä ingante quïëmë beyænque pämængä ïninque edæ nö cæte intawo. 
\p  
\v 4 Ante äñönäni Itota, 
\p —Mïnitö ïñæmpa Wængonguï beyæ̈ ante näni yewæ̈möinta adämaï inte ämïnitawo. Wëënëñedë edæ waocä ingante në Badongaingä ïñömö, “Onguïñængä ingampa, ante ayæ̈, Onquiyængä ingampa, ante badongacäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 5 Ayæ̈, “Mänömaï beyæ̈ waocä mæmpocä ingante ëmö cæte wäänä ïnante ëmö cæte godinque onquiyængä ingante, Botö nänöogængä, ante æ̈mæ̈wo moncæcäimpa. Ïninque mënaa ïnïna incæ tömëna näna gæncaya badinque adocanque baï bacædaimpa,” ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 6 Ïninque tömëna näna gæncaya adocanque baï badinque nänënë mënaa ïnämaï ïnapa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï, Adocanque baï ïnapa, ante näna gæncaya nänö në badongaïna ïñönate waocä wæætë pango cædämaï incæcäimpa. 
\p  
\v 7 Äñongante tömënäni wæætë, 
\p —Ïninque, Æ̈mæ̈wo pämæ̈mo goquïmi, ante yewæ̈möninque mäninta bitö yewæ̈möninta onquiyængä ingante godömi ængä ate bitö önonque pämæncæbiimpa, ante Möitee wodi quïnante wææ angacäï, ante ëñencæte ante mönitö wæmönipa. 
\p  
\v 8 Änäni ëñëninque Itota edæ, 
\p —Ïñæmpa, Mïmö ömædëmïni ïnömïni inte mïnitö wënæ wënæ cæïnëmïni ïmïnipa, ante wædinque edæ Möitee, Nänöogængä ingante pämænguïmi, ante yewæ̈mongacäimpa. Wëënëñedë ïñömö edæ wïï mänömaï ingatimpa.  
\v 9 Wæætë onquiyængä wacä ingante godö todämaï ïñongante tömengä ingante në pämæ̈ningä ïñömö tömengä dobæ nänö towenguinque edæ wacä onquiyængä ingante godö mongampa. Ayæ̈ onquiyængä pämænte goyongä wacä onguïñængä tömengä ingante godö möninque adobaï në towengä bacampa, ante ämo pönëmaïmïnipa. 
\p  
\v 10 Angä ëñëninque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, 
\p —Ïñæmpa näna gæncaya ïna inte pämæ̈nämaï ingæ̈impa, ante bitö änö baï nö ï ïninque edæ waocä wëmö cæcä baï waa ïmaimpa, ante pönente wæmönipa. 
\p  
\v 11 Ante wæyönänite Itota, 
\p —Wëmö cæcä, ante mïni änö baï ante waocä ædö cæte cæquingää. Wængonguï nänö änïnänique mänïnö ante Ao ante mönämaï ïnänipa.  
\v 12 Edæ ædänidö mönämaï inguïnänii, ante pancadäniya guiquënë wäänä cæncadë ëñayedë edæ ongænca babetamïñæ̈näni ëñagaïnäni inte mönämaï ïnäni. Pancadäniya wæætë waodäni cædäni beyænque babetamïñæ̈näni badinque mönämaï ïnänipa. Ayæ̈ pancadäniya guiquënë öönædë Awënë Odeye nempo beyæ̈ ante nämä pönëninque Ao ante edæ mönämaï ïnänipa. Edæ æcänö botö änö ëñente Ao äna, tömenganque mänömaï cæcæcäimpa, ante Itota odömongä ëñengadänimpa. 
\s1 Wëñæ̈näni ïnänite gampo cæcadinque waa apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 10.13-16; Odoca 18.15-17) 
\p  
\v 13 Ayæ̈ ate, Wëñæ̈näni ïnänite Itota pönö gampo cæcadinque tömënäni beyæ̈ Wængonguï ingante apæ̈necæcäimpa, ante cædinque wadäni tömengä weca ænte pö ænte pö cædäni adinque tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë, Ænte pönämaï ïedäni, äninque Baa Baa änäni.  
\v 14 Ate wædinque Itota ïñömö edæ, 
\p —Wëñæ̈näni ïnänite ee amïni poncædänimpa. Edæ mänïnäni näni pönënö baï adobaï pönënäni inte edæ öönædë Awënë Odeye nempo do quëwënäni ïnänipa. Ïninque mïnitö ïñömö wëñæ̈näni ïnänite Baa änämaï ïedäni. 
\p  
\v 15 Äninque wëñæ̈näni ïnänite pædæ gopo gampo cæcadinque wadæ gogacäimpa. 
\s1 Mäincoo në nanguï ëacä Itota weca ponte apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 10.17-31; Odoca 18.18-30) 
\p  
\v 16 Ayæ̈ wacä Itota weca pöninque, 
\p —Awënë në Odömömi apæ̈nebi ëñëmoe, angantapa. Botö æbänö waa cæbo ïninque cöwë wæ̈nämaï wantæpiyæ̈ quëwëmaïmoo. 
\p  
\v 17 Ante äñongä Itota edæ, 
\p —Wængonguï adocanque në waa cæcä ingä incæte bitö botö ïmonte äninque, Æbänö waa cæquïmo, ämii. Incæte, Quëwenguïmo, ante wæbi ïninque bitö, Ïïmaï cæedäni, ante Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente cæe. 
\p  
\v 18 Angä wædinque, 
\p —Ædedö ante ämii. 
\p Äñongante Itota wæætë, 
\p —Ïïmaï. “Wacä ingante godö wæ̈nönämaï. Bitö nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï. Wacä quï awëmö æ̈nämaï. Wacä æbänö cæcää, ante godö babæ wapiticæ̈ änämaï.  
\v 19 Wæmpocä ingante wäänä ïnante waa adinque godö waa cæe. Ayæ̈, Nämä ante bitö waadete cæbi baï wadäni ïnänite adobaï godö waadete cæe.” 
\p  
\v 20 Angä ëñëninque edëningä ïñömö, 
\p —Botö mänïnö bitö änö baï do cæte pægaïmo inte botö quïnö edæ godömenque cæquïmoo. 
\p  
\v 21 Äñongante Itota wæætë, 
\p —Bitö, Ædæmö nö cæbo bacæboimpa, ämi ïninque edæ öönædë bitö waëmoncoo ænguinque edæ ñöwo godinque ïmæca bitö mänincoo tömancoo godonte æ̈ninque bitö æ̈ninta wæætë ömæpodäni inte wædäni ïnänite tömanta godömi æncædänimpa. Ayæ̈ edæ botö ïmote tee empote pöe. 
\p  
\v 22 Angä ëñëninque edëningä ïñömö edæ, Botö mäincoo, ante nänö nanguï ëacoo ante pönente wæwente wædinque wadæ gogacäimpa. 
\p  
\v 23 Gocä ïninque edæ Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈nedinque, 
\p —Näwangä ämo ëñëedäni, angantapa. Öönædë Awënë Odeye nempo guiite quëwencæte ante cædinque waodäni ömæpodäni inte botö mïñæ̈ pönänipa. Mäincoo nanguï ëacä guiquënë æbänö cæte ömæpocä inte botö mïñæ̈ ponte guiite quëwenguingää, angantapa.  
\v 24 Ayæ̈ cämeyo ïñömö guiyangä ingampa diyæ̈ daagö guiyampite pædæ tacää. Cämeyo ñæ̈nængade ïnongä inte pædæ tadämaï ingä baï në ëacä adobaï ingampa. Tömengä nämä ayongä ñæ̈nængä ïnongä inte edæ æbänö cæte Wængonguï Awënë Odeye nempo do wäänë guiite quëwenguingää. 
\p  
\v 25 Ante apæ̈necä wædinque tömengä mïñæ̈ në godäni wæætë ancai guïñëninque, 
\p —Ïñæmpa mänömaï ï ïninque æcänö wäänë guiite quëwenguingää, änänitapa. 
\p  
\v 26 Itota tömënäni ïnänite cöwä adinque apæ̈necantapa. 
\p —Waomïnique incæ nämä mïni cædö beyænque ædö cæte quëwëmaïmïnii. Wæætë Wængonguinque nämä tömänö do cæcä ingampa. 
\p  
\v 27 Angä ëñente wædinque Pegodo guiquënë, 
\p —Mönitö ïñömö edæ möni ëadincoo owæ̈ caate bitö mïñæ̈ ömæpomöni inte pömöni abipa. Ömæpomöni ïmöni inte edæ quïnö ænguïmönii. 
\p  
\v 28 Äñongante Itota wæætë tömënäni ïnänite angantapa. 
\p —Näwangä ämopa. Botö badömo ate tömancoo mïincooque ïinque bayonte botö Waobo ëñagaïmo ïñömö edæ tömëmo ñäö ëmönö ëmöninque edæ pö tæ̈ contacæboimpa. Ïninque mïnitö botö ïmote në tee empogaïmïni inte mänïñedë ate tömëmïni tæ̈ contaimpaa tipæmpoga go mempaa pö tæ̈ contadinque awënëidi badinque edæ idægoidi tipæmpoga go mencabodäniya ïnänite apænte ancæmïnimpa. 
\p  
\v 29 “Ayæ̈ godömenque ämopa. Mïnitö näwangä oncodo tao godinque mïnitö tönïñadäni ïnänite ëmö cæte godinque badä ïnante mæmpocä ingante wënäni ïnänite botö ëmöwo beyænque ëmö cæte pömïnitapa. Ïninque ïïmaï ante näwangä ämopa. Æcänö botö beyænque mänömaï cædinque tömengä nänö ëadï ömæ ëmö cæte goda ïñömö tömengä nänö ëmö cæte godincoo baï adopocoo æncæcäimpa. Wïï adopogaque edæ æ̈ninque tömengä wæætë edæ godömenque adopocoo adopocoo æ̈ninque tiëë ganca mänimpoga æncæcäimpa. Ayæ̈ botö pönö cæbo æ̈ninque tömengä cöwë wantæpiyæ̈ wæ̈nämaï quëwencæcäimpa.  
\v 30 Incæte edæ täno yæcado ongönïnäni pancadäniya wæætë yæmïñæ̈ gote ongönäni bacædänimpa. Ayæ̈ yæmïñæ̈ ongönïnäni inte wæætë yæcado ponte ongoncædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 20  
\s1 Në cædäni æbänö cædänii, ante odömonte apæ̈necampa 
\p  
\v 1 Itota ayæ̈ edæ, Öönædë Awënë Odeye nempo æbänö quëwënänii, ante odömoncæte ante ïïmaï apæ̈negacäimpa. “Waocä në ömæ ëacä nänö cæbaï Öönædë Awënë Odeye incæ adobaï cæcampa. Në ëacä ñäö bayö oncodo taodinque, Æcänö ñöwoönæ botö yowementacodë cæquïnaa.  
\v 2 Ante adinque tömengä beyæ̈ në cæcædäni ïnänite, Mïnitö tömää itædë cæmïni ate botö adocanque ingante deënadio tiguitamö adotamonque pönöninque wacä ingante wacä ingante adotamonque adotamonque pönömo æncæmïnimpa, äñongante Ao ante yowementacodë cæcæ godänipa.  
\v 3 Gote cæyönäni tömantadæ̈ æ̈ñonte në ëacä tömënäni näni godonte æ̈ïñömö gote ayongä wadäni önonque cædämaï a ongönäni.  
\v 4 Adinque tömengä, ‘Mïnitö adobaï gote cæmïni ate eyepæ̈ godömo æncæmïnimpa.’ Angä ëñëninque Ao ante godänipa.  
\v 5 Ayæ̈ tæcæbæcä ïñonte adobaï tömengä wadäni ïnänite angä godäni ate wæætë ædæ wæicä ïñonte adobaï taodinque wadäni ïnänite angä godäni.  
\v 6 Ate edæ awæncabo wæiyongante edæ adocä tao ayongä wadäni önonque a ongönäni adinque tömengä tömënäni ïnänite, ‘Quïnante tömää itædë edæ cædämaï a ongömïni.’  
\v 7 Ante äñongä, ‘Ïñæmpa mönitö ïmönite, Cæedäni, änänipa cæquïmönii.’ Änäni ëñëninque, ‘Mïnitö adobaï edæ botö yowementacodë gote cæedäni,’ angä godänitapa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\p  
\v 8 Ayæ̈, “Gäwadecæ̈ pönï bayonte në ëacä ïñömö tömengä beyæ̈ në apæ̈necä ingante äninque, ‘Botö beyæ̈ në cædäni ïnänite aa pebi pönäni ate bitö tömënäni näni cædï beyæ̈ godömi eyepæ̈ æncædänimpa. Awæncabo wæiyongä ñöwo pönï gote cædïnäni ïnänite edæ täno godömi æ̈näni ate wæætë wëënë gote cædïnäni ïnänite edæ ayæ̈ ate godömi æncædänimpa.’  
\v 9 Angä ëñente aa peyongä awæncabo wæiyongä gote cædïnäni inte täno pönäni ate deënadio tiguitamö adotamonque adotamonque godongä æ̈näni.  
\v 10 Ate adinque täno gote cædïnäni guiquënë, Mönö godömenque ænguï impa, ante pönëñönäni tömengä godongä æ̈ninque edæ deënadio tiguitamö incæ adotamonque adotamonque adopo adopo æ̈nänipa.  
\v 11 Æ̈ninque tömënäni në ëacä ingante pïinte tededinque,  
\v 12 ‘Mönitö tömää itædë näwancate cæmöni incæ ïñæmpa cæbii. Ayæ̈ pönäni guiquënë wantæ ïñö adoque ooda ganca cædäni incæ mönitö baï adopo godömi æ̈näni wæmönipa töö.’  
\v 13 Ante pïïñönäni në ëacä wæætë adocanque ingante apæ̈nedinque, ‘Ïñæmpa botö bitö ïmite wënæ wënæ cæbogaa. Edæ, Deënadio tiguitamö adotamonque pönömo æncæbiimpa, äñömo Ao änämaï ïmitawoo.  
\v 14 Bado, bitö quï incæ ænte goe. Edæ bitö æ̈nï baï ayæ̈ ponte cædingä ingante adopo godonguënëmo intabopa.  
\v 15 Edæ botö ëadincoo incæ, Æcänö ingante godonguïmo, ante pönente wædinque ædö cæte tömëmo incæ änämaï inguïmoo. Botö në waa cæbo ïñömote bitö guiquënë edæ pïinte abi awædö,’ ante në ëacä angampa.” 
\p  
\v 16 Mäninganca ante odömonte apæ̈nedinque Itota ïñömö, “Mänömaï cædäni ïninque botö, Täno yæcado ongönïnäni inte wæætë yæmïñæ̈ gote ongoncædänimpa, antabopa. Ayæ̈, Yæmïñæ̈ ongönïnäni inte wæætë yæcado ponte ongoncædänimpa, ante apæ̈netabopa,” ante apæ̈negacäimpa. 
\s1 Itota, Wæncæboimpa, ante wæætë adodö ante apæ̈necä 
\r (Mäadoco 10.32-34; Odoca 18.31-34) 
\p  
\v 17 Mänïï godinque Eedotadëë gocæ cædinque tömengä mïñæ̈, Dote, ante näni gocabo ïnänite Itota nänënë ænte mäodinque idömæ goyönäni apæ̈necantapa. 
\p  
\v 18 —Ñöwo ïñömö edæ mönö Eedotadëë ïñömö æicæ̈impa. Æi gote ongömö ate adocanque, Waocä në ëñagaingä æyömönö ongongää, ante wadäni ïnänite godö odömongä bæi ongonguïnäni. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni nempo tömengä botö ïmote pædæ godongä æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmote apænte äninque, Cöwë wæncæcäimpa, ancædänimpa.  
\v 19 Ayæ̈ edæ, Awæ̈ ñænquedïmæ̈ cædinque tömengä ingante timpote wæ̈nöedäni, ante tömënäni oodeoidi ïnämaï ïnäni nempo botö ïmote wæætë mäo godönäni æncædänimpa. Æ̈ninque tömënäni wæætë botö ïmotedö ante badete todinque ayæ̈ tæi tæi päninque awäa timpodäni wæncæboimpa. Näñe wæ̈mo ate Wængonguï angä beyænque botö mëönaa go adoönæque ïñonte ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Tantiago tönö Wäö badä, Botö ämaï ante cæe, angampa 
\r (Mäadoco 10.35-45) 
\p  
\v 20 Tebedeo wëna Wäö tönö Tantiago ïñöna tömëna badä ïñömö tömënä wëna tönö Itota weca ponte ædæ wææ̈ninque edæ, Botö ämaï ante cæe, ante apæ̈necä.  
\v 21 Ëñëninque Itota, 
\p —Mïnö quïnö apæ̈necæte ante pömïï. 
\p Äñongante, 
\p —Bitö Tæiyæ̈ Awënë Odeye bate tæ̈ contadinque edæ botö wëñæ̈na ïnate ämi ate adocanque bitö tömëmæ̈mi ïnö adocanque dipæ̈mæ̈mi ïnö tæ̈ contaquïna ämopa, angantapa. 
\p  
\v 22 Ëñëninque Itota wæætë, 
\p —Ïñæmpa adämaï inte mïnitö ämïni awædö. Botö nantate wæwenguïmæ̈ baï becabo baï mïnatö edæ adotaca becate baï Ao ante botö beyæ̈ nantate wæwenguïmïnaa. Edæ æpæ̈në guiite baï botö wænguïmæ̈ baï guïñënämaï ïmïnapa diyæ̈ botö beyæ̈ wænguïmïnaa. 
\p Äñongante, 
\p —Ao ante guïñënämaï cæcæmönaimpa, änatapa. 
\p  
\v 23 Itota wæætë, 
\p —Botö nanguï caate wæwëmo baï mïnatö adotaca bete baï äanque baï caate wæcæmïnaimpa. Näwangä impa. Incæte æcänö botö tömëmæ̈ ïnö æcänö botö dipæ̈mæ̈ ïnö tæ̈ contaquïna botö edæ pönö änämaï ïmopa. Wæætë botö Mæmpo do, Mänïnaque mänimpaa tæ̈ contaquïna, ante në badongaingä inte tömengä adocanque godö angä contaquïna, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 24 Mänömaïnö ante tededapa töö, ante ëñëninque wadäni diete ganca tömengä mïñæ̈ në godäni guiquënë ïñäna näna caya ïnate edæ pïïnänitapa.  
\v 25 Pïïnäni ïninque Itota aa pecä pönäni ate tömënäni ïnänite ïïmaï apæ̈necantapa. 
\p —Oodeoidi ïnämaï ïnäni awënëidi æbänö cædänipa, ante do ëñëmïnipa. Tömënäni ïñömö nämä beyænque ante cædinque nanguï pïinte änäni wædinque tömënäni nempo quëwënäni wæætë do ëñente cædänipa. Ayæ̈ tömënäni weca në ñæ̈næ̈näni ïnönäni ïñömö, Tömëmoque ämo ëñente cæedäni, ante pïinte änäni wædänipa.  
\v 26 Mïnitö guiquënë tömënäni nämä beyænque ante nanguï änäni baï wïï adobaï cæquënëmïni ïmïnipa. Wæætë mïni cabo ïñömïni adocanque ñæ̈nængä pönï ingä bacæte ante cædinque tömengä wæætë edæ mïnitö beyæ̈ në cæcä baquënengä ingampa.  
\v 27 Ayæ̈ yæcado ongöïnente wæcä ïñömö tömengä yæcado ongoncæte ante cædinque wæætë edæ yæmïñæ̈ pönï gote tömänäni ïnänite në cæcä badinque tömengä nämä beyæ̈ ante cædämaï inguënengä ingampa.  
\v 28 Edæ Waobo ëñagaïmo inte adobaï, Botö beyæ̈ pönö cæcædänimpa, ante wïï pömo ïmopa. Wæætë wadäni beyæ̈ godö cæcæte ante pömoimpa. Ayæ̈ edæ nanguï ïnäni tee mönete baï wæwëñönäni botö wæætë, Tömënäni wibæ̈nete tacædänimpa, ante tömëmo wepæ̈ incæ godoncæte ante pömo ïmopa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Babetamöna ïñönate Itota gampomongä waa bamönapa 
\r (Mäadoco 10.46-52; Odoca 18.35-43) 
\p  
\v 29 Itota mänïnö godinque Eedicoo näni quëwëñömö ponte tayönäni tömengä mïñæ̈ nanguï ïnäni tee empote godänitapa.  
\v 30 Goyönäni onguïñæ̈na babetamöna ïñömö taadö wedeca tæ̈ contate a ongöñöna, Itota pongampa, änäni ëñëninque aa pedatapa. 
\p —Awënë, bitö Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte mönatö ïmönate pönö waadete waa cæe. 
\p  
\v 31 Ante äñöna godongämæ̈ godäni guiquënë, Apocæ̈në inguënë quëwënaa, änäni incæ godömenque yedæ aa pedinque, 
\p —Awënë, bitö Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte mönatö ïmönate pönö waadete waa cæe, änatapa. 
\p  
\v 32 Itota ïñömö næ̈ gongæ̈ninque äñecä pöna adinque, 
\p —Mïnatö ïmïnate quïnö cæbo ämïnaa. 
\p  
\v 33 Angä ëñëninque, 
\p —Awënë gampomömi awinca wi æ̈nete baï aquïmöna, ante wæmöna. 
\p  
\v 34 Äñöna Itota tömëna godongämæ̈ wæte baï pönëninque edæ pædæ gopo gampomongantapa. Gampomongä ate tömëna waa ada badinque Itota mïñæ̈ do godatapa. 
\c 21  
\s1 Itota Eedotadëë ïñömö pongampa 
\r (Mäadoco 11.1-11; Odoca 19.28-40; Wäö 12.12-19) 
\p  
\v 1 Mänïï gote Eedotadëë obo pöninque Odibowænquidi ontacamö goïmö Betapaguee näni quëwëñömö ganca pöñönäni Itota tömengä mïñæ̈ në goda mënaa ïnate da godöninque angantapa.  
\v 2 Tömëna ïnate, 
\p —Mänïï näni quëwëñömö ongö amïna. Tömëñömö go guiite ayömïna bodo onquiyæ̈ näna wencaya ñäni ñæ̈ï a ongö acæmïnaimpa. Ñäni ñæ̈ï a ongö adinque mïnatö mänïna ïnate ñï cæyænte botö weca ænte pöeda.  
\v 3 Ayæ̈ mïnatö ïmïnate wææ änäni ëñëninque mïnatö wæætë edæ, Awënë nänö ænguënënö ante ænte gomönapa, ante apæ̈needa. Ayæ̈, Tömengä ïinque cæte ate do da pönongä æncæmïnimpa, ante apæ̈needa, angantapa. 
\p  
\v 4 Do ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïïmaïnö ante nänö apæ̈negaïnö ante edæ ïinque bacæ̈impa, ante mänömaï cætimpa. 
\q1  
\v 5 “Tiöno ïñömö quëwënäni ïnänite ïïmaï äedäni, 
\q1 ‘Badogaa, mïnitö Awënë Odeye ñöwo mïnitö weca pongä aedäni. 
\q1 Edæ mönö mäincoo mongæ̈wënongä bodo wengäa tæ̈ contate mönö Awënë pongampa. 
\q1 Tömengä gänë pönengä inte bodoga contate pongä aedäni,’ ante ancæmïnimpa.” 
\m Ante docä nänö apæ̈negaïnö ante ñöwo ïinque cætimpa. 
\p  
\v 6 Mänömaïnö ante angä ëñente godinque tömengä mïñæ̈ në goda ïñömö Itota nänö änïnö baï do cædinque,  
\v 7 bodo näna wencaya ïnate töï töï ænte pöninque tömëna weocoo yabæcooque æidämæ̈ wo cæyabæda ate Itota wæ̈nömënæca ïnö æi yiyæ̈ tæ̈ contacantapa.  
\v 8 Adinque edæ nanguï ïnäni, Itota nänö ponguïnö, ante tömënäni weocoo yabæcooque ñö cædinque bee podöwayönäni wadäni guiquënë gönea gote yæpæ̈ma öñabo tapænte mämö bee bee podöwadäni ate tömengä podöwaïnonque gocantapa.  
\v 9 Gocä adinque täno godäni tönö ayæ̈ pönäni tönö godongämæ̈ godinque nanguï ïnäni yedæ äninque, 
\p —Bitö Awënë Dabii wodi pæ̈ïmi ïnömi inte pömi adinque, Möni quëwenguinque impa, ante, Badogaa, ante tomönipa. Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pömi ïninque bitö toquinque edæ Wængonguï bitö ïmite waa cæcæcäimpa. Ayæ̈ öönædë ïñömö adobaï, Badogaa, möni quëwenguinque, ante ingæ̈impa. 
\p  
\v 10 Ante mänïï cædinque pöñönäni, Itota Eedotadëë pongä adinque mänïñömö quëwënäni ancai guïñëninque, 
\p —Mäningä æcänö ingää. 
\p  
\v 11 Ante wæyönäni godongämæ̈ pönäni ïñömö, 
\p —Itota ingampa. Tömengä ïñömö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä ïnongä inte Gadideabæ Näatadeta quëwente pongä ingampa, ante apæ̈negadänimpa. 
\s1 Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmö bacæ̈impa, ante cæcä 
\r (Mäadoco 11.15-19; Odoca 19.45-48; Wäö 2.13-22) 
\p  
\v 12 Itota ïñömö Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque mänïñömö mäincoo mänäni tönö wadäni në godonte æ̈näni tönö ongönäni adinque tömengä tömänäni ïnänite, Oncodo taoedäni, äninque da tadongä oncodo tao godänitapa. Ayæ̈ campio ante näni godonte æ̈impa tönö equemö godoncæte ante në mänäni näni cönöimpa tönö bæ tacä tömampaa guidömëmæ̈ tæ̈ go wææntapa.  
\v 13 Ayæ̈ tömënäni ïnänite angantapa. 
\p —Wængonguï beyæ̈ ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. “Waodäni botö oncönë pö guiidinque botö ïmote apæ̈necædänimpa,” ante Wængonguï angä incæte mïnitö wënæ wënæ cæmïni beyænque Wængonguï oncö incæ në awëmö ö æ̈näni näni womöincönë baï wentamö bapa töö. 
\p  
\v 14 Äninque Itota ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë ongöñongä pæ opa pæ opa godäni tönö babetamönäni tömengä weca pönäni adinque tömengä godö cæcä ate waa badänitapa.  
\v 15 Mänömaï mä cæcä waa badäni ate wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni guiquënë pïinte badänitapa. Ayæ̈ wëñæ̈näni Wængonguï oncö ñæ̈næncö yabæque ongöninque yedæ äninque, “Badogaa, Awënë Dabii pæ̈ïmi ïnömi adinque möni quëwenguinque impa,” ante Yæ änänitapa. Änäni ëñëninque në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në odömönäni ænguï badinque  
\v 16 Itota ingante änänitapa. 
\p —Wëñæ̈näni æbänö änäni ëñënämaï ïmitawo. 
\p Äñönäni Itota, 
\p Do ëñëmopa. Ïñæmpa mïnitö guiquënë Wængonguï beyæ̈ ante ïïmaïnö ante yewæ̈monte ongö adämaï inte änewëmïnitawo. 
\q1 “Bitö tæcæ ëñadäni tönö goömæ̈ në gänäni ïnänite apæ̈nebi ëñente, 
\q1 tömënäni Ao ante nö pönï tededinque, 
\q1 Wængonguï tæiyæ̈ waëmö ingänö, ante watapæ̈ apæ̈nedänipa.” 
\m Mänömaïnö ante yewæ̈monte ï apa änewëmïnii. 
\p  
\v 17 Äninque Itota edæ tömënäni ïnänite ëmö cæte wadæ godinque Betänia näni quëwëñömö gote mongacäimpa. 
\s1 Iigowæ̈ ömæcawæ̈ ï adinque Itota pïingampa 
\r (Mäadoco 11.12-14, 20-26) 
\p  
\v 18 Ñäö bayö Eedotadëë näni quëwënö gämæ̈nö adodö pöninque Itota gæ̈wænte wæcantapa.  
\v 19 Gomö adinque iigowæ̈ a ongö ponte ayongä öñaboque ëmæ̈ adinque, 
\p —Ömæcabi ïmi cöwë incadämaï incæbiimpa. 
\p Äñongä iigowæ̈ incæ guïñë wæ̈nimpa.  
\v 20 Guïñë wæ̈ adinque tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö, 
\p —Quïmæ̈ iigowæ̈ ïñontobæ̈ guïñë wæ̈ amöö. 
\p  
\v 21 Ante wæyönäni Itota ïñömö edæ, 
\p —Näwangä ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Wïï æ̈mæ pönëmïni inte wede pönëmïni ïninque mïnitö iigowæ̈ inte botö cæbaï adobaï do cæbaïmïni. Ayæ̈ godömenque cædinque mïnitö änanquidi ongö ate, “Änanquidi ëñëmi, äninque, Bitö cabænte wo gote gäwapæ̈në guiie,” ante ämïni ïninque edæ mïnitö änïnö baï do babaimpa.  
\v 22 Wængonguï ingante wede pönëmïni ïninque quïëmë incæ ante tömengä ingante apæ̈nemïni incæ mïni änïnö tömänö æncæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa. 
\s1 Awënë ïmipa, ante æcänö änaï, ante Itota ingante änänipa 
\r (Mäadoco 11.27-33; Odoca 20.1-8) 
\p  
\v 23 Itota ayæ̈ Wængonguï oncö ñæ̈næncönë yabæcönë pö guiidinque odömonte apæ̈necä ëñëñönäni, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni, Näni Picæncabo, näni änäni tönö tömengä weca pöninque änänitapa. 
\p —Æcänö në angä inte bitö ïmite angä cæbii. Ïñæmpa, Në ämi bacæbiimpa, ante æcänö pönö äna ëñente në ämi inte baï cæbii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 
\p  
\v 24 Änäni ëñëninque, 
\p —Mïni ämaï botö adodeque ämo ëñëninque mïnitö täno apæ̈nemïni ëñente ate mänïñedë ate botö wæætë, Æcänö në äna inte pönö angä cæboo, ante apæ̈nebo ëñëmaïmïnipa.  
\v 25 Wäö wodi ingante guiquënë, Bitö æpæ̈në guidoncæbiimpa, ante æcänö äna ëñente guidongäï, ante pönëmïnii. Wængonguï öönædë apæ̈necä ëñente cæcantawo. Wæætë edæ waodänique änäni ëñente cæcantawo. Ædö ante pönëmïnii. 
\p Itota angä ëñëninque tömënäni nämäneque wæætedö wæætë tedecöninque, “Wa, æbänö anguïï, ante wædänitapa. Ïñæmpa, Wængonguï angä ëñëninque Wäö cægacäimpa, ämö baï Itota wæætë mönö ïmonte, ‘Quïnante pönënämaï ïmïnitawo,’ ancædongäimpa,” ante wædänitapa.  
\v 26 Wæætë edæ, “Waodäni tömänäni, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Wäö wodi ingacäimpa, ante pönënänipa, ante pönente wædinque Itota ingante në änäni ïñömö, Wadäni pïïnäni wæcæ wæ, äninque, Waodänique änäni ëñente Wäö cægacäimpa, ante mönö ædö cæte anguïï.” 
\p  
\v 27 Ante pönëninque tömënäni Itota ingante edæ, 
\p —Wa, ëñënämaï ïmönipa. 
\p Ante wæyönäni Itota edæ, 
\p Ïninque botö adobaï, Æcänö në angä inte pönö angä cæboo, ante mïni änïnö ante apæ̈nedämaï incæboimpa, angacäimpa. 
\s1 Mæmpocä wëna æbänö cæda, ante odömongampa 
\p  
\v 28 Itota odömoncæte ante apæ̈nedinque, 
\p —Mïnitö guiquënë odömonte tedebo ate ämo ëñente apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Ïïmaï impa. Waocä tömengä wëna mënaa ïñöna adocanque weca godinque mæmpocä ïñömö, “Botö wëmi, bitö ñöwoönæ yowementacodë cæte pöe.”  
\v 29 Äñongä edæ, “Wïï goïnëmo,” angampa. Wæætë edæ ayæ̈ ate pönencöninque edæ, Botö ædö cæte Baa äninque quëwëmoo, ante pönëninque edæ mæmpocä nänö änïnö ante ëñëninque edæ cæcæ gocampa.  
\v 30 Ayæ̈ ate mæmpocä wæætë wacä wengä weca adobaï mäo äñongä tömengä edæ, “Bitö mæmpobi ämi ëñente gocæboimpa,” ante apæ̈necä incæte edæ godämaï ingampa. Mäninque ante tedebo.  
\v 31 Ñöwo mïnitö ïmïnite ämopa, Mæmpocä nänö änö baï æcänö cæcäï, ante pönëmïni. 
\p Äñongante, 
\p —Tänocä. 
\p Ante apæ̈neyönäni Itota tömënäni ïnänite wæætë, 
\p —Näwangä ämopa. Mïnitö Awënë Wængonguï Odeye nempo pö guiidämaï ïñömïnite odömäno awënë beyæ̈ në æ̈wënäni tönö onquiyæ̈näni mäincoo beyæ̈ ante në towente quëwënäni tönö täno ponte do guiicædänimpa.  
\v 32 Edæ Wäö wodi mïnitö weca ponte nö cæte töïnö ante odömöñongante mïnitö ïñömö pönëmïnitawogaa. Ayæ̈ godömenque awënë beyæ̈ në æ̈wënäni incæ mäincoo beyæ̈ ante në towente quëwënäni tönö incæ do pönënänipa. Ayæ̈ mïnitö mänömaï cædäni adïmïni incæte wæætë wënæ wënæ mïni cædïnö ante wædämaï inte wïï pönëmïnitapa töö, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Në aadäni inguënënäni incæ wïwa cædänipa, ante 
\r (Mäadoco 12.1-12; Odoca 20.9-19) 
\p  
\v 33 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Wængonguï Awënë æbänö cæcää, ante ëñencæmïnimpa, ante botö ïmæca quëwënäni näni cæïnö ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Edæ ïïmaï impa. Ömæ ëacä yowementacodë da da mäo da caate wææ cædinque, Tömëmö ænte pïnä pïnä gäwate wæ yopænte tömëmæ̈ ænguïñömö ante cædinque æ̈æ̈ wote badongantapa. Ayæ̈, Yowementacodë awëmö guiidämaï incædänimpa, ante cædinque æi wæ̈nömënæca gomö aquïñömö mæ̈nongä ate në ëacä ïñömö wabæca gocæ cædinque wadäni ömæ wite në aate tä pedäni ïnänite apæ̈necantapa. Botö yowementacodë incæ mïnitö ömæ wite aaedäni. Aayömïnite botö, Mïnitö quï, ante pancamonga pönömo æncæmïnimpa, angä Ao äñönäni wadæ gocantapa.  
\v 34 Ayæ̈ yowedepo wodo bayonte tömengä ingante në cædäni ïnänite, Mïnitö yowementacodë në aadäni weca godinque botö yowemö incæ pancamonga ämïni æ̈ninque botö weca wæætë mämömïni æ̈moedäni, angä godänitapa.  
\v 35 Angä godinque pönäni adinque yowementacodë në aadäni guiquënë në æncæ pönäni ïnänite bæi ongöninque adocanque ingante nanguï tæi tæi päninque wacä ingante godömenque wæ̈nönäni wængä ate ayæ̈ wacä ingante dicaca tacadäni.  
\v 36 Adinque mäo apæ̈nedäni wædinque në ëacä ïñömö wæætë godömenque nanguï ïnäni da godongä gote pönäni adinque në aadäni guiquënë adobaï cædäni wædänitapa.” 
\p  
\v 37 Ayæ̈ godömenque odömöninque Itota apæ̈necantapa. “Ïninque në ëacä ïñömö, ‘Tömëmo wengä ingante da godömo gocä adinque tömënäni guïñente wædinque ee abaïnänipa,’ äninque tömengä ingante da godongä tömangä pönï gocantapa.  
\v 38 Yowementacodë në aadäni guiquënë gomö ayönäni në ëacä wengä dicæ pongä adinque, ‘Tömengä ingampa. Wæmpocä mäincoo ïnï edæ ïingä ïñömö në ænguingä ingampa cæmöö. Mönö edæ mäo wæ̈nömö wængä ate edæ mönö quï babaimpa.’  
\v 39 Änewëninque tömënäni në ëacä wengä ingante edæ bæi ongonte yowementacodë wææ cæte ïñömö yabæque edæ, Ömäe, ante wæ̈nönäni wængantapa.” 
\p  
\v 40 Ante mäninganca odömonte apæ̈nedinque Itota ïñömö tömengä ingante në änïnäni ïnänite angantapa. “Ïninque mïnitö ïñömö, Në ëacä pöninque edæ yowementacodë në aaquënënäni ïnänite æbänö cæquingää, ante pönëmïni.” 
\p  
\v 41 Ante äñongante tömënäni wæætë, 
\p —Ömäe, ante në wæ̈nönïnäni ïnänite tömengä näëmæ̈ edæ, Ömäe, ante wæ̈nongä wæncædänimpa. Ayæ̈ wæætë, Ædänidö nö cædinque yowedepo ïñö yowedepo ïñö tä pete pönönäni ænguïmoo, ante adinque awënë, Mïnitö wæætë aacæmïnimpa, angä Ao ante aacædänimpa, ante apæ̈nedänitapa. 
\p  
\v 42 Itota ayæ̈ tömënäni ïnänite, 
\p —Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaintaa æbänö ongö ante mïnitö adämaï inte ämïni awædö, angantapa. 
\q1 “Dica ænte adinque, Wënæ wënæ inca, ante në mæ̈nönäni näni wido cædinca incæ 
\q1 gomonga waëmonca inca ïninque täno näni ñönöninca bæbængapa do bacapa. 
\q1 Wængonguï Awënë incæ mänömaï cæcä adinque 
\q1 mönö waocabo guïñente wædinque waa amompa,” 
\m Ante yewæ̈monte impa abaïmïnipa.  
\v 43 Mänïnö mïni ëñënämaï ïnö beyæ̈ mïnitö Awënë Wængonguï Odeye nempo quëwente mïni cæquënënö incæ ö ænte baï cæcä wæcæmïnimpa. Ayæ̈ wæætë wadäni ïnänite tömëmö wainca incate baï nö cædäni ïnänite godö angä ëñëninque tömënäni wæætë tömengä nempo quëwente waa cæcædänimpa.  
\v 44 Botö ïñömö mänïï dica waëmonca baï ïnömo inte ämo ëñëninque në wæcä ïñömö tömengä ïñömö mänincaa tæ̈ go wææ̈ninque wædænque tobænte wæcä baï ïnongä inte botö önöwa gäänë ædæ wææncæcäimpa. Wæætë æcänö ingante Wængonguï pïinte mänincaca tacacä ïnaa tömengä guiquënë quïëmë baï yaintai baï goquïnö anguënë, ante pönëmïniyaa. 
\p  
\v 45 Ante në aaquënënäni näni cæïnö ante odömöninque Itota apæ̈necä ëñente wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi ïñömö, Ïñæmpa mönö ïmonte pïinte angä awædö, ante pönente wædinque,  
\v 46 Quïnö cæte tömengä ingante bæi ongonte ö ænguïï, ante cöwä adänitapa. Incæte, Waodäni tömänäni, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈necä Itota ïnongä ingampa, ante pönënänipa, ante wædinque, Pïïnäni wæcæ wæ, äninque edæ ñimpo cægadänimpa. 
\c 22  
\s1 Monguïmæ̈no ante odömonte apæ̈necampa 
\r (Odoca 14.15-24) 
\p  
\v 1 Wængonguï Awënë æbänö cæquingää, ante ëñencæmïnimpa, ante ïmæca awënë nänö cæïnö ante Itota tömänäni ïnänite wæætë odömonte apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 2 “Inguipoga awënë odeye tömengä wëñæ̈ beyæ̈ monguïmæ̈no ante nänö cæbaï öönædë Awënë Odeye ïñömö adobaï cæcampa.  
\v 3 Inguipoga awënë ïñömö tömengä ingante në cædäni ïnänite, Wëënë botö änïnäni ïnänite wente ænte pöedäni. Angä të të wente æ̈näni ëñëninque edæ, Wïï pöïnëwædö, änäni.  
\v 4 Ëñente wædinque awënë wæætë wadäni tömengä ingante në cædäni ïnänite da godöninque, ‘Wëënë botö änïnäni weca godinque botö beyæ̈ ïïmaïnö ante apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Botö wengä monguïmæ̈no ante wagadaidi onguïñæ̈näni tönö cæ̈nïnäni oguïmo pönï ïnäni ïnänite do wæ̈nöninque botö æ̈æ̈mæ̈noca do eyepæ̈ cæbopa. Botö wengä monguïmæ̈no pö beedäni, ante mæmpocä angampa, ante edæ botö beyæ̈ apæ̈needäni.’  
\v 5 Angä ëñëninque gote apæ̈neyönäni tömënäni ëñënämaï inte önonque wadæ godinque pancadäniya gönea ante goyönäni wadäni godonte æncæte ante godänitapa.  
\v 6 Wadäni ayæ̈ ongönäni guiquënë ëñënämaï inte awënë nänö da godonte në cædäni ïnänite pïinte wënæ wënæ cædäni wæyönäni mäo wæ̈nönäni wæ̈nänitapa.” 
\p  
\v 7 “Mänömaï cædäni ate wædinque awënë odeye ïñömö äingä badinque tömengä tontadoidi ïnänite angä ëñëninque në wæ̈nönïnäni ïnänite mäo capo wæ̈nönäni. Wæ̈näni adinque godömenque onconcoo tömënäni näni ëadincoo iya tänäni.  
\v 8 Ïninque edæ awënë wæætë tömengä ingante në cædäni ïnänite, ‘Monguïmæ̈no do eyepæ̈ cæte ongö incæte botö në änïnäni waa cædänipa diyæ̈ ämo bequïnänii.  
\v 9 Ïninque mïnitö wæætë edæ iyæ̈nompoga iyæ̈nompoga mäo godinque æcämenque ingante bee tëninque tömënäni tömänäni ïnänite ämïni æ̈æ̈mæ̈no pö becædänimpa.’  
\v 10 Angä ëñente cædinque në cædäni taadonque pö bee bee bee tëninque waa cædäni incæ wïwa cædäni incæ tömänäni ïnänite äñete ænte mämönäni pö monguïmæ̈no oncönë pö guiidinque eyede goto gongænte bedänitapa.” 
\p  
\v 11 Ayæ̈, “Awënë odeye ïñömö ëñacæ pö bedäni ïnänite acæ guiiyongä edæ adocanque monguïmæ̈no bequï weocoo awënë odeye nänö pönönincoo incæ wëñadämaï inte önoncooque ee mongængä.  
\v 12 Adinque, ‘Æ̈migo, bitö ædö cæte monguïmæ̈no weocoo wëñadämaï inte önoncooque ee mongænte guiibii,’ ante äñongä edæ pæ wëënecä.  
\v 13 Adinque awënë odeye ïñömö në aadäni ïnänite äninque, ‘Në monguïmæ̈no weocoo wëñadämaï ingä ingante mïnitö goti wimpote wææ̈ goti wëwate edæ wëmö ïñömö näni guingo imonte Yæ yæ ante wæyömö mäo wido cæedäni,’ ante awënë odeye angampa.  
\v 14 Mänömaï näni cædö baï adobaï impa. Edæ nanguï ïnäni ïnänite Wængonguï, Pöedäni, angä incæte edæ wædænque ïnäni ïnänite apænte Ao ante ængampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Tæiyæ̈ Awënë nänö äintamö ante tededänipa 
\r (Mäadoco 12.13-17; Odoca 20.20-26) 
\p  
\v 15 Itota mänömaï apæ̈necä ëñente wædinque Paditeoidi wadæ godinque godongämæ̈ ponëë cöninque, Mönö pïinte apænte anguinque ante quïnö cæmö ate Itota adodeque wapiticæ̈ tededinque oda cæquingää.  
\v 16 Ante pönëninque tömënäni në ëmïñæ̈näni tönö Edodeidi ïnänite da godönäni godinque Itota weca pöninque, 
\p —Awënë në Odömömi ëñëmi. Bitö nö pönente cæbi ïmipa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈ bitö ayömi mönitö tömämöni önömönique ïmöni adinque bitö, Waodäni æbänö anguïnänii, ante ayæ̈, Æbänö cæquïnänii, ante wædämaï ïnömi inte edæ Wængonguï taadö ante guïñënämaï inte nö odömonte apæ̈nebipa.  
\v 17 Ïninque bitö æbänö pönëmii. Odömäno gobiedöno beyæ̈ ante tæiyæ̈ awënë Tetædo tiguitamö nänö änintamö ante æbänö wææ yewæ̈monte ï, ante ëñencæte ante wæmönipa edæ. Godonte edæ waa cæte intawo. Wæætë wënæ wënæ cæte intawo, ante apæ̈nebi ëñencæmönimpa. 
\p  
\v 18 Äñönäni Itota ïñömö tömënäni do, Cæmö wapiticæ̈ tedecæcäimpa, ante näni änïnö ante do ëñëninque tömënäni ïnänite wæætë edæ, 
\p —Mïni wadö tedete wadö cæcabo ïñömö edæ quïnante botö ïmote, Æbänö cæmö oda cæquingää, ante cæmïnii.  
\v 19 Tetædo tiguitamö nänö änintamö odömömïni aquïmo. 
\p Äñongä deënadio tiguitamö adotamonque ænte pönäni.  
\v 20 Adinque tömënäni ïnänite Itota, 
\p —Æcänö awinca baï yewæ̈monte badonte ï. Edæ æcänö ëmöwo ante yewæ̈monte ï. 
\p  
\v 21 Äñongante, 
\p —Awënë Tetædo awinca baï yewæ̈monte badonte impa. Adocä ëmöwo ante yewæ̈monte ongö amönipa. 
\p Änäni ëñëninque Itota ïñömö edæ, 
\p —Awënë Tetædo quï ï ïninque edæ Tetædo ingante godongæ̈impa. Wæætë Awënë Wængonguï quï ï ïninque Wængonguï ingante godonguï ï apa änewëmïnii. 
\p  
\v 22 Ante Itota nänö änïnö ëñente beyæ̈, Quïëmë baï angää, ante ancai guïñente wædinque wadæ gogadänimpa. 
\s1 Ædö cæte ñäni ömæ̈monguïï, ante wædänipa 
\r (Mäadoco 12.18-27; Odoca 20.27-40) 
\p  
\v 23 Mänïönæ adoönæ ïñonte Tadoteoidi në, Waocä wæ̈ninque ñäni ömæ̈mönämaï æ̈mæ̈wo wængampa, ante në änewënäni inte Itota weca pöninque, Ïïmaïnö ante ëñencæte ante wæmönipa, änänitapa. 
\p  
\v 24 —Awënë në Odömömi ëñëmi. Möitee wodi mönö beyæ̈ ante wææ yewæ̈möninque ïïmaï ante yewæ̈mongacäimpa. Waocä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte wængä ate tömengä tönïñacä wæætë owæmpoingä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idinque, Botö tönïñacä wodi wengä ingampa, ante pæpogacæcäimpa, ante yewæ̈mongacäimpa.  
\v 25 Ñöwo ïñömö möni cabo ïñömönite adodäni näni caipæ̈ önompo æ̈mæmpoque go mënaa ïnäni ïñönäni bamoncadengä möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï manguïwëninque edæ näñe wængä ate ayæ̈mengä wæætë owæmpodingä ingante mongä.  
\v 26 Ïninque ayæ̈mengä incæ adobaï wëñæ̈ ömæpocä näñe wængantapa. Ayæ̈ wææ̈ wacä ayæ̈mengä adocä ingante monte ate wëñæ̈ adobaï tapæ̈idämaï inte edæ näñe wængantapa. Ayæ̈ wææ̈ wacä adobaingä, ayæ̈ wææ̈ wacä tapæ̈idämaï inte näñe, ayæ̈ wææ̈ wacä, ayæ̈ wææ̈ ayæ̈mengä pönï adocä ingante möninque wëñæ̈ tapæ̈idämaï inte näñe wængantapa.  
\v 27 Onquiyængä guiquënë owæmpote wædinque tömangä pönï näñe wængantapa.  
\v 28 Ïninque, Mönö ñäni ömæ̈monguïönæ, ante mïni äönæ ïñonte mäningä owæmpoingä ïñömö æcänö nänöogængä baquingää. Edæ tömengä ingante ïñömö edæ tömänäni manguïwengadänimpa.  
\v 29 Äñönänite Itota wæætë, 
\p —Mïnitö ïñæmpa. Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈möinta adämaï inte baï ämïni awædö. Wængonguï adocanque tæ̈ï pïñængä inte edæ tömää cæcampa, ante pönënämaï inte edæ oda cæte ämïni awædö.  
\v 30 Edæ Wængonguï anquedoidi öönædë cöwë owodäni baï ïnönäni inte waodäni ñäni ömæ̈möninque godö ñänönämaï ïnäni inte edæ mönämaï inguïnänidö anguënë.  
\v 31 Wæætë do wængaïnäni näni ñäni ömæ̈monguïnö ante ëñencæmïnimpa, ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈monte ongö adämaï ïmïnitawo.  
\v 32 “Botö ïñömö Abadäö Wængonguïmo ingaïmo inte ayæ̈ Itæca Wængonguïmo ingaïmo inte botö Aacobo Wængonguïmo adobo ïmo anguënë,” angacäimpa. Ante në angaingä inte edæ æ̈mæ̈wo wæ̈nïnäni tömënäni Wængonguingä ædö cæte inguingää. Wæætë edæ mïï quëwënänique tömënäni Wængonguï ïnongä ingampa. Ïninque edæ në wænte godïnäni incæ ayæ̈ mïïnäni quëwënäni ïnänipa, ante pönenguënë änewëmïnii. 
\p  
\v 33 Ante apæ̈necä ëñëninque godongämæ̈ ëñengönäni guiquënë, Æbänö cæte Itota waa pönï odömonte apæ̈necä ëñëmönii, ante wægadänimpa. 
\s1 Wængonguï nänö wææ angaïne mënea tæ̈ïneda pönï ënepa 
\r (Mäadoco 12.28-34) 
\p  
\v 34 Tadoteoidi guiquënë, Ædö cæte gomonga anguïï, ante edæ pæ wëënedänitapa. Mänömaï Itota nänö nö änïnö beyæ̈ pæ wëënedänipa, ante tededäni ëñëninque Paditeoidi wæætë godongämæ̈ pönänitapa.  
\v 35 Itota æbänö cæte wapiticæ̈ ämaingää, ante pönëñönäni adocanque idægoidi näni wææ angaïnö ante në ate ëñënongä ïñömö Itota ingante angantapa. 
\p  
\v 36 —Awënë në Odömömi ëñëmi. Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnecoo ante pönëninque ædedö tæ̈ïne pönï ï ïñonte mönö nanguï ëñente waa cæquïï. 
\p  
\v 37 Äñongante Itota ïñömö, 
\p —Ïïmaïnö ante nänö wææ angaïne ïñömö edæ tæ̈ïne pönï ïñonte mönö nanguï ëñente waa cæcæ̈impa. “Wængonguï mönö Awënë ingante bitö mïmö entawente waadedinque bitö ocai encabi inte nö pönëninque bitö önöwoca ëwocabi inte edæ tömengä ingante ædæmö waa waadete pönëe.”  
\v 38 Mänïne nänö wææ angaïnö waa pönï ï ïninque mänïne täno waa cæquï impa.  
\v 39 Ayæ̈ wade nänö angaïnö adobaï nanguï waa ëñente cæquï impa. “Bitö nämä bitö waadete waa cædö baï adobaï pönëninque wadäni ïnänite adobaï waa waadete cæe.”  
\v 40 Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ayæ̈ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni angaïnö cæcæte ante cædinque edæ mänïne Wængonguï mënea nänö wææ angaïne ëñente cæte beyænque edæ tömänö edæ do eyepæ̈ cæte impa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Codito æcänö pæ̈ingä ïnongä ingää, ante apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 12.35-37; Odoca 20.41-44) 
\p  
\v 41 Mänïï Paditeoidi adoyömö ponte ayæ̈ ongöñönäni Itota tömënäni ïnänite angantapa.  
\v 42 Itota ïñömö tömënäni ïnänite, 
\p —Codito ïñömö æcänö ingää, ante pönëmïni. Æcänö Wengä ïnongä ingää, ante pönëmïni. 
\p Ante äñongante Paditeoidi wæætë, 
\p —Awënë Dabii pæ̈ingä ïnongä ingampa. 
\p  
\v 43 Äñönänite Itota edæ, 
\p —Awënë Dabii pæ̈ingä ïnongä ïñongante edæ Dabii tömë edæ Codito ingantedö äninque quïnante, Awënë ïmipa, angacäimpa. 
\q1  
\v 44 “Awënë Wængonguï incæ botö Awënë ingante apæ̈nedinque, 
\q1 Botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contayömi, 
\q1 bitö ïmite në pïïnäni ïnänite bæ tabo ate 
\q1 bitö önöwa gäänë ongöñönänite bitö pïnä gäwacæbiimpa, angacäimpa.” 
\m Ante Wængonguï Önöwoca apæ̈necä ëñëninque Dabii wodi yewæ̈mongacäimpa.  
\v 45 Codito në Awënë ingampa, ante awënë Dabii wodi nänö në angaingä ïnongä inte edæ adocä Codito ïñömö ædö cæte näëmæ̈ Awënë Dabii wodi pæ̈ingä inguingää, ante pönenguënë änewëmïnii. 
\p  
\v 46 Ante äñongä edæ tömänäni, Mönö ædö cæte wæætë anguïï, äninque ëñënämaï inte edæ pæ wëënegadänimpa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate, Apæ̈nebi ëñëmönii, ante ædö cæte anguïmoo, ante edæ tömänäni guïñente wædinque änämaï ingadänimpa. 
\c 23  
\s1 Paditeoidi tönö në odömönäni ïnänite Itota pïinte angä 
\r (Mäadoco 12.38-40; Odoca 11.37-54, 20.45-47) 
\p  
\v 1 Pæ wëënedäni adinque tömengä mïñæ̈ në godäni godongämæ̈ ongönäni nanguï ïnäni tönö ongöñönänite Itota tömänäni ïnänite apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 2 “Në odömönäni tönö Paditeoidi ïñömö Möitee wodi nänö angaïnö ante në ëñënäni inte në nö odömonte apæ̈nedäni ïnänipa.  
\v 3 Mänömaï ïnäni adinque mïnitö ïñömö tömënäni änïnö ante tömänö ante cöwë ëñente cæedäni. Wæætë tömënäni näni cæï baï cædämaï ïedäni. Edæ, Ïïmaï cæedäni ïïmaï cæedäni, ante näni änö ante tömënäni nämä incæ ëñënämaï cædänipa.  
\v 4 Edæ mäincoo teëmencoo mö paate wadäni önönancapæ̈ cö cædancapæ̈näni baï cædinque tömënäni, Wadäni guëmancædänimpa, ante cædämaï ïnäni inte önompogonca adopogoncaque incæ gä æ̈nancapæ̈nämaï ïnänipa.” 
\p  
\v 5 “Quïëmë cædäni incæ tömënäni cöwë, Wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante cædänipa. Wadäni, Bitö Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongainta nanguï abi ïmipa, ante pönëninque mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante babæ cædinque mäninta æ̈montaicade ñæ̈næ̈ pönï badonte mïni tente önoncaipoga wo cæte encapodänipa. Ayæ̈, Bitö Wængonguï ingante nanguï apæ̈nebi ïmipa, ante pönencædänimpa, ante cædinque tömënäni weocoo ñä cæwate ñä cæwate doyæ̈ guënë ëwa badöninque doyæ̈ pönï wëñate mongæ̈nänipa.  
\v 6 Ayæ̈ æ̈æ̈mæ̈ becæ godinque tömënäni, Botö täno bete tocæboimpa, ante waëmompaa pönï tæ̈ contate bete todänipa. Ayæ̈ Wængonguï angä näni ëñente yewæ̈mongainta ate odömöincönë pö guiidinque tömënäni nämanque ante pönëninque waëmompaa pönï tæ̈ contate todänipa.  
\v 7 Ayæ̈ waodäni näni godonte æ̈ïñömö waïnö pancadë goyönäni wadäni pö bee tëninque, Në odömömi, bitö ïmite waa amönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque edæ në odömönäni ïñömö nanguï todänipa,” ante Itota apæ̈necantapa. 
\p  
\v 8 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Mïnitö guiquënë mïnitö Awënë në Odömongä adocanque pönï ïñongä mïni caipæ̈ ïñömïnite wadäni, Awënë në odömömi ïmipa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cæedäni.  
\v 9 Ayæ̈ mönö Mæmpo adocanque pönï öönædë quëwengä ingä adinque mïnitö waocä ingantedö ante apæ̈nedinque, Mönö mæmpo ingampa, ante änämaï ïedäni.  
\v 10 Ayæ̈, Mönö Awënë në Odömongä ïñömö adocanque pönï Codito ïnongä ingampa, ante ëñëmïni ïñömïnite wadäni, Në ämi ïmipa, ante änämaï incædänimpa, ante wææ cæedäni.  
\v 11 Ayæ̈ edæ mïni cabo ïñömïnite wacä beyæ̈ wacä në godö cæcä ïñömö ñæ̈nængä pönï ingä incæcäimpa.  
\v 12 Edæ nämä ængö cæte baï cædinque æcänö, Botö botö, äna tömengä ïñömö edæ wææntodonte baï önonque bacæcäimpa. Wæætë æcänö, Botö botö, änämaï inte, Önömoque ïmopa, äna ïñömö edæ tömengä ingante ængö cæte baï cædäni adinque wadäni tömengä ingante waa acædänimpa,” ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 13 Ayæ̈ në odömönäni tönö Paditeoidi ïnänite Itota pïinte angantapa. “Mïnitö ïñömö mïni pante wæquinque edæ wadö tedete wadö cæmïni ïmïnipa. Wadäni öönædë Awënë Odeye nempo guiidämaï incædänimpa, ante mïnitö odemö tee mönete baï wææ cæmïnipa. Tömëmïni guiidämaï ïmïni inte mïnitö wadäni guiicæ cæyönänite edæ tömënäni näni guiidämaï wæquinque edæ wææ cæmïnipa.  
\v 14 Në odömömïni tönö Paditeoidi ïmïni mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque impa. Owæmpoïnäni oncö ö æ̈mïni incæte mïnitö, Wantæpiyæ̈ botö tedebo beyænque wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante Wængonguï ingante wantæpiyæ̈ në tedemïni inte godömenque mïni panguinque ingæ̈impa,” ante Itota angacäimpa. 
\p  
\v 15 Ayæ̈ apæ̈nedinque, “Në odömömïni tönö Paditeoidi ïmïni mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque. Edæ, Adocanque incæ mönitö ëmïñængä bacæcäimpa, ante mïnitö æpæ̈ tömämæ̈ wogaa gote diqui diqui mïninque inguipoga taadö tömänö gote diqui diqui minte ayömïni adocanque Ao angä adinque mïnitö tömengä ingante godö odömömïni. Ëñëninque tömengä guiquënë mïnitö wënæ wënæ goquïnö godömenque godinque gomonga në wënæ wënæ cæcä badinque tadömengadænguipo nänö gomonga panguinque mïnitö mïñæ̈ tee empote gocampa töö.” 
\p  
\v 16 Ayæ̈, “Babetamömïni mïni wæquinque babæ ante mäomïni ate edæ oda cæte godänipa. Ïñæmpa ïïmaï änewëmïnipa. ‘Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante æcänö, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö tæ̈ï ongö baï impa, äna tömengä önonque tedete apæ̈necampa, ante änewëmïnipa. Wæætë edæ, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö oodo mæ̈ ongö baï impa, ante æcänö äna guiquënë tömengä nö angä inte cæcæcäimpa,’ ante mïnitö ïñömö babæ wapiticæ̈ ämïnipa.  
\v 17 Mïni babetamö incabo mïmö ömædë incædö. Edæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë oodo öñö adinque, Oodo incæ godömenque waa pönï impa, ante babæ ante pönëmïnipa. Ïñæmpa oodo æ̈ninque, Wængonguï oncö waëmö ëmonguinta, ante ænte badönäni beyænque oodo tæiyæ̈ waëmö bapa, ante pönëmïniyaa.” 
\p  
\v 18 “Ayæ̈ edæ mïnitö babæ apæ̈nedinque, ‘Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante waocä, Wængonguï quï, ante baö näni iya täimpaa tæ̈ï ongö baï impa, ante æcänö äna önonque tedecampa. Wæætë mänïnö ancæte ante, Baö iya täimpaa näni iya tanguingä baï impa, ante æcänö äna ïñömö tömengä nö ante cæcæcäimpa,’ ante mïnitö babæ wapiticæ̈ ämïnipa.  
\v 19 Mïni babetamö incabo ämïni ëñëmoedäni. Ædö waa intawo. Näni iya täimpaa incædö tæiyæ̈ waëmö intawo. Wæætë edæ baö näni iya tanguingä incæ tæiyæ̈ waëmö intawo. Æbänö ante pönëmïni. Ïñæmpa baö æ̈ninque, Wængonguï quï, ante iya tänäni beyænque baö näwäaquingä bacampa, ante pönëmïniyaa.  
\v 20 Ïninque, Botö änö nöingä baquïnö anguënë, ancæte ante waocä, Näni iya täimpaa tæ̈ï ongö baï impa, ante æcänö äna tömengä, Iya täimpaa tönö baö näni iya tanguingä tönö tömää beyæ̈, ante baï dobæ angampa.  
\v 21 Ayæ̈ æcänö, Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö beyænque ante näwangä baquïnö anguënë, äna tömengä Wængonguï oncö beyæ̈ ayæ̈ mänincönë në owocä beyæ̈ adobaï dobæ angampa.  
\v 22 Ayæ̈ æcänö, Öönædë beyænque näwangä baquïnö anguënë, äna tömengä edæ Wængonguï nänö contaimpaa beyæ̈ ayæ̈ contaimpaa në Contacä beyæ̈ adobaï dobæ angampa,” ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 23 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Në odömömïni tönö Paditeoidi incæ mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque impa. Tömëmïni mïni minte pædïmö tönö guïmö oguï wayabo tönö tömëmö mïni tä pete æ̈nïmö të gæte diete ganca mïni cabo të gædincoo ñö cædinque adocooque æ̈ninque, Wængonguï quï, ante godöninque waa cæmïnipa. Incæte edæ Wængonguï, Nö cæedäni, ante nänö änö ante, Godö waadete waa cæedäni, ante nänö änö ante, Wede pönente cæedäni, ante nänö änö ante mïnitö mïni wæquinque ëñente cædämaï ïmïnipa. Ïïmaï täno waa cæquënëmïni inte mïnitö mänincoo ayæ̈ godömenque Wængonguï ingante godömïni inguënëmïni ïmïnipa.  
\v 24 Babetamömïni babæ ante mäomïni ate edæ oda cæte godänipa. Mïnitö, Diete ganca mïnitö mäincoo ongö adinque adocooque cöwë godonguï ï, äninque owætaca bequïñömö guincawæ owoyö tæ̈ wedote baï cæmïnipa. Wæætë edæ Wængonguï nänö änö baï cædämaï inte mïnitö edæ cämeyo ñæ̈nængade pönï owoyö önonque ade bete baï pönënämaï inte cæmïnipa, ante awædö,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 25 Ayæ̈ në odömönäni tönö Paditeoidi ïnänite godömenque äninque tömengä, “Mïni wadö tedete wadö cæcabo inte mïni wæquinque impa. Owæta tönö cængæ̈ yabætaque ñongate baï mïnitö wadäni ayönäni në waa cæmïni inte wæætë edæ cæncadenta ïnö wentaga engate baï cæmïnipa. Mïni wacä quï ö æ̈ïnënö ayæ̈ nämanque ante mïni towënö beyæ̈ owæta cæncadenta ïnö opogö tagate eyede baï impa diyæ̈.  
\v 26 Bitö Paditeobi babetamömi ëñëmi. Cæncadenta ïnö täno ñä mënongabi ïninque yabæta ïnö ñongate wainta baquïnö anguënë,” angacäimpa. 
\p  
\v 27 Ayæ̈, “Në odömömïni tönö Paditeoidi incæ mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque impa. Mïnitö wao wodido baï yabæque waëmö paate baï ïñonte cæncadë ïnö wao bayetoca ñömænte öö wayömö baï entawëmïni ïmïnipæ̈æ̈.  
\v 28 Ïninque wadäni yabæque adinque, Mïnitö nö entawëmïni ïmïnipa, ante pönëñönäni mïnitö wïwa mïni pönënö beyæ̈ wadö tededinque wadö cædinque edæ mïmö wentamö entawëmïnipa,” ante Itota pïingacäimpa. 
\p  
\v 29 Tömënäni ïnänite ayæ̈ pïïninque, “Në odömömïni tönö Paditeoidi incæ mïni wadö tedete wadö cædincabo inte mïni wæquinque. Edæ Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wodido, ante mïnitö do mæ̈nönomïnipa. Ayæ̈, Në nö cægaïnäni wodido, ante mæ̈nöninque mïnitö oncontai waëmö pönï paadomïnipa.  
\v 30 Ayæ̈, ‘Mæ̈mæ̈idi näni quëwengaïñedë quëwëmöni baï mönitö tömënäni tönö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedönäni ïnänite mäo wæ̈nönämaï inte ee quëwencædömönimpa,’ ante ämïnipa.  
\v 31 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque mïnitö, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni ïnänite në wæ̈nongaïnäni pæ̈ïmöni ïmönipa, ante nämä incæ edonque pönï apænte ämïnipa.  
\v 32 Edæ mïnitö wæ̈mæ̈idi në wæ̈nongaïnäni inte näni pe ñïñængaïmämo wïï eyepæ̈ inte baï cædinque mïnitö ñöwo godömenque eyede pe ñïñænte baï capo wæ̈nömäewedäni,” ante Itota badete baï angacäimpa. 
\p  
\v 33 Ayæ̈ äninque, “Mïni tæntæcabo pæ̈ïmïni baï ïmïni ëñëedäni. Mïni obecabo pæ̈ïmïni baï ïmïni ëñëedäni. Mïnitö tadömengadænguipo mïni pante wæquënënö ante æbänö cæte aamö cæte edæ tabaïmïniyaa.  
\v 34 Ïninque Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni tönö në nö ëñënäni tönö në odömönäni ïnänite botö ñöwo mïnitö weca da pönömo pönänipa. Adinque mïnitö ïñömö edæ pancadäniya ïnänite wæ̈nömïni wæncædänimpa. Pancadäniya ïnänite mïnitö awäa timpomïni wæncædänimpa. Ayæ̈ pancadäniya ïnänite mïnitö odömöincönë bæi ongöninque tæi tæi pämïni caate wædinque tömënäni wayömö quëwënäni weca wayömö quëwënäni weca wodii goyönäni mïnitö tee empo tee empo togænte goquïmïni, ante awædö.  
\v 35 Mänömaï wënæ wënæ cæyömïni edæ ñöwomïni beyænque tömää inguipoga wepæ̈ aa bedinque näate baquïmïnidö anguënë. Edæ Adäö wodi wengä Abedo në nö cægaingä wepæ̈ tönö ayæ̈ quëwente në ëñente cædäni ïnänite godö wæ̈nönäni wængaïnäni tönö tömënäni tömänäni wepæ̈ beyæ̈ mïnitö näate wæcæmïnimpa. Ayæ̈ mïnitö Wængonguï oncö ñæ̈næncö boyæ̈ iya täimpaa gäänë ongöninque Bedequiya wengä Tacadiya ingante godö wæ̈nömïni wængä ïninque tömengä wepæ̈ näate wæmïnipa.  
\v 36 Ñöwomïni mïni wepæ̈ näate wæquinque tömanguipo aa betïnö anguënë, ante ämo ëñëedäni,” ante Itota tömënäni ïnänite idæwaa pïinte apæ̈negacäimpa. 
\s1 Eedotadëë quëwënäni beyæ̈ ante Itota wæcampa 
\r (Odoca 13.34-35) 
\p  
\v 37 Ayæ̈ Eedotadëë ïñömö quëwënäni beyæ̈ ante pönëninque Itota, “Eedotadëë quëwëmïni ëñëedäni, angantapa. Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite mïni wæ̈nongaincabo inte ayæ̈ Wængonguï nänö da pönönäni ïnänite dicaca tacamïni ïñömïnite botö ïñömö mïnitö ïmïnite waadete pönö cæïnente nanguï wæbopa. Tawadiya wæ̈mönä ïñömö, Botö wënäni, ante gompodinque tæcæënëmæ̈ wëä pönö ö æ̈nä baï botö adobaï, Botö wënäni pöedäni, ante æpogadö äñömote mïnitö, Wïï pöïnente awædö, ante Baa ämïni wætabopa.  
\v 38 Ñöwo ïñömö edæ mïni quëwëñömö önonconcooque baconcoo tamëñedäni.  
\v 39 Ñöwo ïñömö edæ botö dæ äñömo mïnitö, ‘Awënë Wængonguï ëmöwo beyænque pöninque bitö toquinque edæ waa cæcæbiimpa,’ ante mïni anguinganca mïnitö edæ botö ïmote adämaï incæmïnimpa ante ämo ëñëedäni,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 24  
\s1 Wængonguï oncö ñæ̈næncö bæ tate bacæ̈impa, ante 
\r (Mäadoco 13.1-2; Odoca 21.5-6) 
\p  
\v 1 Itota Wængonguï oncö ñæ̈næncö oncodo tao gocantapa. Wadæ gocæ cæyongä tömengä mïñæ̈ në godäni ïñömö, Wængonguï oncö ñæ̈næncö æbänö waa pönï mæ̈nonte ïï, ante odömoncæte ante tömengä weca pönäni.  
\v 2 Ate wædinque Itota wæætë, 
\p —Mïnitö guiquënë mänincoo tömancoo edæ waa amïnitawo. Näwangä ante mïnitö ïmïnite apæ̈nebopa. Mänincoo mïni acoo incæ tömanca bæ tadäni wæænca adinque panguïmæ̈ panguïmæ̈ godinque dica adocaque pönï incæ wæ̈nömënæca ongönämaï ingæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa. 
\s1 Oo ïinque bacæ̈impa, ante æbänö ate ëñenguïï, ante 
\r (Mäadoco 13.3-23; Odoca 21.7-24, 17.22-24) 
\p  
\v 3 Mänïï taodinque Odibowænquidi pö æite tæ̈ contate ongöñongä tömengä mïñæ̈ në godäni adodänique tömengä weca ponte apæ̈nedänitapa. 
\p —Bitö änö ante æyedënö ïinque baquïï, ante ëñencæte ante wæmönipa. Edæ bitö ponque æyedënö ponguïmii, ante ayæ̈ mönö inguipoga quëwënö æyedënö æ̈mæ̈wo ïinque baquïï, ante ëñencæte ante wæmönipa. Ïninque, Æbänö mä odömonte baï ba adinque edæ, Oo pönï impa, ante wædinque ëñenguïmönii, ante ëñencæte ante wæmönipa. 
\p  
\v 4 Äñönäni Itota, 
\p —Wapiticæ̈ odömöñönäni mïnitö wæætë, Mönö oda cædämaï ingæ̈impa, ante nämä wææ aquënë quëwëmïnii. Edæ ïïmaï baquï ï ataqueedäni.  
\v 5 Edæ wadäni nanguï ïnäni botö ëmöwo ante babæ tedete pöninque, “Botö Codito ïnömo ïmopa,” ante apæ̈nedinque wapiticæ̈ mäodäni godinque edæ nanguï ïnäni tömënäni mïñæ̈ oda cæte wapiticæ̈ gocædänimpa.  
\v 6 Edæ, Wabæca awënë tönö pö bee tëninque wæætedö wæætë cædapa, ante tededäni ëñencæmïnimpa. Ayæ̈ wayömö näni guëadö guëa cæte wæ̈nönö ante tededäni incæte edæ guïñente wædämaï ïedäni. Edæ mänïnö botö änïnö baï cöwë bacæ̈impa. Ba incæte mönö inguipoga quëwënö ïñömö mänïñedë wïï æ̈mæ̈wo ïinque bacæ̈impa.  
\v 7 Adobæca quëwënäni ïñönänite wabæca quëwënäni ponte bee tëninque guëadö guëa cæquïnäni ïnänipa. Adobæca awënë odeye nempo quëwëñönänite wabæca awënë odeye tömengä nänö ënempodäni mämö bee tëninque guëadö guëa cæte wæ̈nonte wænguïnäni ïnänipa. Ayæ̈ waodäni näni cæ̈ïnente wænguinque cænguï incæ tömää capo wængæ̈impa. Ayæ̈ wayömö wayömö goinque pö wæcædänimpa.  
\v 8 Incæte mänïï näni wæwënö ba ïninque edæ önonque mä pönï näni wæwenguï inguïnö anguënë. 
\p  
\v 9 Mänömaïnö ante Itota godömenque apæ̈negacäimpa. “Mänïñedë edæ mïnitö ïmïnite mïni wæquinque ö ænte mäo godönäni wæyömïni godömenque wæ̈nönäni wæncæmïnimpa. Ayæ̈ mänïñedë botö ëmöwo apæ̈nemïni beyæ̈ tömämæ quëwënäni mïnitö ïmïnite pïincædänimpa.  
\v 10 Ayæ̈ adoyedë mïni pönencabo incæ pancadäniya guingo imonte baï badinque edæ pönënämaï inte Baa anguïnäni. Ayæ̈ mïni cabo incæ näëmæ̈ pïïninque pancadäniya, Nänö wænguinque, ante wacä ingante näëmæ̈ godoncædänimpa.  
\v 11 Ayæ̈ në babæ ante apæ̈nedäni ponte, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nemöni ïmönipa, ante odömönäni adinque pancadäniya edæ oda cæte wadö pönente baquïnäni ïnänipa.  
\v 12 Ayæ̈ ëñënämaï inte näni cæpämo godömenque yebænte baï nanguï ba ate wædinque në pönënïnäni inte wodo tömänäni edæ Baa äninque waadedämaï bacædänimpa.  
\v 13 Edæ æcänö ïïmæca ïinque baganca wæntædämaï inte botö ëmöwo beyæ̈ pïinte badämaï ïnaa tömengä edæ botö æ̈mo beyænque cöwë wæ̈nämaï quëwencæcäimpa.  
\v 14 Ayæ̈ edæ, Awënë Odeye nempo watapæ̈ quëwengæ̈impa, ante mïni pönencabo tömämæ quëwënäni ïnänite mäo apæ̈nemïni ëñencædänimpa. Mänömaï apæ̈nedinque ïinque cæmïni ate mänïñedë ate edæ ïinque baquïnö anguënë,” ante Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 15 Ayæ̈ apæ̈nedinque Itota, “Ïninque, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaingä Daäniedo wodi, Ñömæ̈ï baï öö wadö näni wo ëwenguïmämo incæ Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmoncönë ænte mämö cö cæquïnänidö anguënë, angacäimpa. Daäniedo nänö yewæ̈mongainta adinque në adingä ïñömö tömengä do ëñëmaingampa. Ïincayæ̈ ate mänömaï cö cædäni ongö adinque,  
\v 16 mänïñedë Oodeabæ quëwëmïni ïñömö edæ änanquidi do wodii wïnonte æibäewedäni.  
\v 17 Ayæ̈ oncömanca ongömïni ïninque mäincoo æncæte ante oncönë wæi guiidämaï inte oncömancaque oncömancaque wodii wïnömäewedäni.  
\v 18 Ayæ̈ tömëmoncodë cæmïni ïninque yacoo æncæte ante oncönë ocæ̈ ëmæ̈nämaï inte godömenque wodii wïnömäewedäni.  
\v 19 Mänïönæ ïinque bayedë në yædëmadä ïnäni tönö goömæ̈ në gänönäni tönö tömënäni näni wæquïmämo baquïnö anguënë.  
\v 20 Ayæ̈ mïnitö mïni wodii wïnonguïönæ ante pönëninque edæ Wængonguï ingante, Wïï edæ cöönædepo bacæ̈impa, ante ayæ̈, Guëmanguïönæ ïñonte badämaï ingæ̈impa, ante äedäni.  
\v 21 Edæ mänïñedë waodäni nanguï näni wæwëmämo näni angä baquïnö anguënë. Edæ Wængonguï nänö badongaïñedë mänömaï näni wæwëmämo baï dæ äñonte ayæ̈ godömenque ñöwo ganca dæ änompa. Ayæ̈ godömenque ïinque baganca mänömaï näni wæwenguïmämo baï dæ anguïnö anguënë.  
\v 22 Edæ wantæpiyæ̈ näni wæwenguï impa, ante adinque Wængonguï, Mänimpoönæque edæ wæwencædänimpa, ante pönömenque ante änämaï ingä baï quingänö quëwenguënë dæ ancædönänimpa. Incæte, Në quëwenguïnäni botö angaïnäni wïï wantæpiyæ̈ wæwencædänimpa, ante cædinque Wængonguï dobæ pönömenque äninque, Idæwaa impa, ancæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 23 Ayæ̈, Ïinque bayonte æbänö inguïï, ante apæ̈nedinque Itota godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Mänïñedë wadäni mïnitö ïmïnite, ‘Ïñömö mönö Codito ponte ongongä tamëñedäni,’ ante ayæ̈, ‘Wayömö ponte a ongongä atamönipa,’ ante tededäni ëñëninque mïnitö ïñömö edæ ëñënämaï ïmäewedäni.  
\v 24 Wadäni mänïñedë ponte a ongöninque nämä incæ ante, Tömëmo Codito ïnömo ïmopa, ante babæ ante tedequïnäni. Ayæ̈, Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nebo ïnömo ïmopa, ante babæ ante tedequïnäni. Tömënäni, Wængonguï nänö apænte ængaïnäni incæ æ̈mæ̈wo oda cædinque wapiticæ̈ gocædänimpa, ante cædinque bamönengæ̈ baï cædinque öönædë cæï baï cædinque nö odömonte baï cæquïnäni ïnänipa. Incæte Wængonguï në apænte ængaingä inte edæ ee aquingä diyæ̈ æ̈mæ̈wo oda cædinque wapiticæ̈ goquïnänii.  
\v 25 Edæ ïinque badämaï ïñonte botö ñöwo do apæ̈nebo ëñëedäni.  
\v 26 Ïninque, pönente quëwëñömïni wadäni, ‘Cöwä aedäni, önömæca mæ̈ ongongampa,’ ante änäni ëñëninque mïnitö acæ taodämaï ïedäni. Ayæ̈, ‘Oncö guimongacönë a ongongä apa quëwëedäni,’ ante änäni incæte pönënämaï ïedäni.  
\v 27 Edæ nænque tamönö gämæ̈nö näïninque guiidö gämæ̈nö quingæ̈ gote baï edæ tömänäni edonque ayönäni botö Waobo ëñagaïmo inte botö ponque poncæboimpa.  
\v 28 Edæ abadæidi ñömæ̈ingäa weëö pönäni baï mïnitö tömämïni adoyedë ïñontobæ̈ botö weca ponguïmïni ïmïnipa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Waocä ëñagaïgä ïïmaï pöninque cæcæcäimpa, ante 
\r (Mäadoco 13.24-37; Odoca 21.25-33, 17.26-30, 34-36) 
\p  
\v 29 Ayæ̈ godömenque apæ̈nedinque Itota, “Mänïï näni wæwëmämo näni angä ïinque go ate nænque ïñontobæ̈ wëmö badinque apäicä apäidämaï ingæ̈impa. Nëmoncoo öönædë ïnö wææ̈ tæ̈ wææ̈ninque waa tæ̈ waa tæ̈ wæængæ̈impa. Öönædë tæ̈ï ongongaincoo incæ wancæ wancæ cæte baï wapiticæ̈ goquïnö anguënë.  
\v 30 Mänïñedë ate botö Waobo në ëñagaïmo inte oo pöñömo öönædë ate baï ba adinque wabæca näni cabo wabæca näni cabo tömämæ quëwënäni Ca ca wæcædänimpa. Wæyönäni botö Waobo në ëñagaïmo inte boguïmancodë mämö pöninque botö tæ̈ï pönï pïñæ̈mo inte ñäö apäite baï waëmö ëmonte wææ̈mo acædänimpa.  
\v 31 Mänïñedë todompeta mönö ancadeca yedæ æ̈nete baï we ööñonte botö anquedoidi ïnänite da godömo godinque tömënäni boguïmä æ̈mæ̈nö betamonca æ̈mæ̈nö betamonca nänö pö goïnö godinque öönædë tömäne godinque edæ Wængonguï nänö apænte ængaïnäni ïnänite äñete poncædänimpa,” ante Itota apæ̈necantapa. 
\p  
\v 32 Ayæ̈, “Wængonguï Awënë æyedënö ponguingää, ante botö iigowæ̈ æbänö ïwæ̈ ante odömonte apæ̈nebo ëñëedäni. Tömëwæ̈ mïïwæ̈ badinque iigowæ̈ wayabo tänä nä boca adinque mïnitö, Öñabo nänö bocaïnepo inte nænque näwantedæ̈ baquinque bocapa, ante pönëninque edæ do ëñëmïnipa.  
\v 33 Ayæ̈ adobaï mänïnö botö apæ̈nedïnö baï edæ do ba adinque mïnitö, Waocä në ëñagaingä ïñömö edæ do odemö pönï ongöninque edæ oo poncæcäimpa, ante ëñencæmïnimpa.  
\v 34 Näwangä ämopa. Ñöwomïni ayæ̈ mïïmïni quëwëninque wænte godämaï ïñömïni mänïnö botö apæ̈nedïnö baï tömänö edæ do ïinque baquïnö anguënë.  
\v 35 Öönædë ongöñömö inguipoga tönö wo ëwente baï dæ ba incæte botö angaïnonque guiquënë edæ dæ badämaï inte edæ cöwë tæ̈ï ongongæ̈impa,” angantapa. 
\p  
\v 36 Ayæ̈, “Mänïönæ æyedënö ï, ante, Mänïnepo ædepodö ï, ante ëñencæte ante mïni wædïnö ante æcämenque incæ ëñënämaï ingampa. Tömänäni ëñënämaï ïñönäni edæ Wængonguï anquedoidi incæ ëñënämaï ïnänipa. Wæmpocä Wëmo incæ ëñënämaï ïñömote Wæmpocä ïñömö tömengä adocanque incæ edæ në ëñengä ingampa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 37 Ayæ̈ godömenque ïïmaï ante apæ̈necantapa. “Waobo në ëñagaïmo inte botö ponguïönæ ïinque bayedë guiquënë Nöwee wodi Docä näni angaingä nänö quëwëñedë dodäni näni quëwengaï baï adobaï edæ quëwenguïnäni ïnänipa.  
\v 38 Mänïñedë æpæ̈ ayæ̈ änämaï ïñedë në quëwengaïnäni ïñömö önonque cænte bete, Monguingä, ante godonte ate möninque tömënäni Docä Nöwee oncö baï wipo mæ̈nonte nänö guiiquïönæ ïinque baganca quëwencægadänimpa.  
\v 39 Tömënäni ïnänite æpæ̈ ænte gocæ cæganca tömënäni, Æpæ̈ anguimpa, ante ëñënämaï näni quëwengaï baï adobaï ëñënämaï cæyönäni botö Waobo ëñagaïmö inte adobaï edæ ïñontobæ̈ poncæboimpa.  
\v 40 Mänïñedë waoda tömëmoncodë guëa cæyöna adocanque ingante ö æ̈näni goyongä adocanque wæætë a ongoncæcäimpa.  
\v 41 Ayæ̈ onquiyæ̈na guëa apo cæyöna adocanque ingante ö æ̈näni goyongä adocanque wæætë a ongoncæcäimpa,” ante Itota odömonte apæ̈necantapa. 
\p  
\v 42 Ayæ̈, “Awënë æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïmïni inte mïnitö mïïmïni inte edæ cöwä aquënë quëwënänii.  
\v 43 Në awëmö ængä æyedënö ponguingää, ante ëñente baï në ëacä ïñömö, Bæ tate guiidämaï incæcäimpa, ante wææ wänoncædongäimpa, ante ëñente quëwëedäni.  
\v 44 Wao Wëmo ëñagaïmo inte botö adobaï mïnitö ëñënämaï ïñömïni do ïñontobæ̈ ponguïmo ïmo ante mïnitö botö ponguïnö ante wänö cöedäni,” ante Itota angacäimpa. 
\s1 Awënë quincoo ante në ædæmö aacä 
\r (Odoca 12.41-48) 
\p  
\v 45 Ayæ̈ Itota ïïmaï apæ̈necantapa. “Inguipoga awënë ïñömö, Æcänö në ëñengä ïnongä inte botö quincoo ante ædæmö aacä inguingää, äninque, Mänömaï inte cæcä ingante adinque botö ämo ate tömengä në angä badinque botö oncönë quëwënäni ïnänite ædæmö aadinque cænguï eyepæ̈ ïñonte godongä cæncædänimpa, angampa.  
\v 46 Ante awënë wayömö gote ponte ayongä, Në cæcä botö änö ante ëñente cæcampa, ante adinque awënë wæætë tömengä ingante godö waa cæcä tömengä ingante godö waa cæcä ate në waa cæcä ïñömö edæ waa tocæcäimpa.  
\v 47 Mïnitö ïmïnite näwangä ante apæ̈nebopa. Në ëñente cædingä ingante awënë, Bitö botö mäincoo tömancoo edæ në aabi bacæbiimpa, ancæcäimpa.” 
\p  
\v 48 “Wæætë edæ tömengä ingante në cæcä incæ wënæ wënæ cæcä ïnongä inte mïmöno pönëwëninque, Botö awënë wabänö wantæpiyæ̈ pönämaï ïmaingampa, ante pönengä ïninque æbänö babaï.  
\v 49 Tömengä edæ wadäni näni cæcabo ïñönänite näëmæ̈ pïïninque tæi tæi pangä ïninque ayæ̈ në tï nämæ̈ bete quidi quidi dowænte badäni tönö godongämæ̈ cænte becä.  
\v 50 Ïninque tömengä, Æönædö ponguingää, ante wædämaï ïñongante, Æyedënö ponguingää, ante ëñënämaï ïñongante edæ awënë ïñontobæ̈ pongä wæbaingampa.  
\v 51 Pöninque awënë ïñömö ëñënämaï cædingä ingante baö wido wido todinque tömengä ingantedö äninque, Në wadö tedete wadö cædïnäni näni panguïnö gote tömënäni tönö godongämæ̈ ongonte wæcæcäimpa. Ante cædinque awënë tömënäni näni guingo imonte Ca ca wæyömö wido cæcä wæcæcäimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 25  
\s1 Baquedäni näni cæïnö ante odömongampa 
\p  
\v 1 Mäninganca apæ̈nedinque Itota ayæ̈ godömenque odömonte apæ̈negacäimpa. “Mänïñedë öönædë Awënë Odeye nempo quëwënäni ïñömö baquedäni diete ganca näni cæï baï adobaï cæcædänimpa. Baquedäni ïñömö, Edëningä ñöwoönæ monguingä, ante tica ënëincade æ̈ninque tömengä ingante bee tencæte ante tao godänipa.  
\v 2 Baquedäni incæ tömënäni tinco ganca ïnäni në ëñënäni ïñönäni edæ adoganca tinco ganca ïnäni në ëñënämaï ïnäni ïnänipa.  
\v 3 Në ëñënämaï ïnäni guiquënë tömënäni tica ënëincade æ̈ninque gongapæncade æ̈nämaï goyönäni,  
\v 4 në ëñënäni guiquënë gongapæncadedë godö pe ñïñænte gongapæ̈ eyepæ̈ ænte godänipa.  
\v 5 Mänömaï ænte gote ayönäni në monguingä wantæpiyæ̈ pönämaï dæ angä adinque tömënäni tömänäni edæ möïnente ædo ædo cædinque mö ñönänipa.” 
\p  
\v 6 “Mö ñöñönäni ayaönæ̈nëña pönï bayonte edæ, ‘Në monguingä pongä ataqueedäni. Tao bee tenguënë quëwëmïnii.’  
\v 7 Ante aa pedäni ëñëninque edæ baquedäni tömänäni ængæ̈ gantidinque, Tica ënëincade waëmö tï wodönote bacæ̈impa, ante wadæ wadæ cædänipa.  
\v 8 Cæyönäni në ëñënämaï ïnäni guiquënë në ëñënäni ïnänite, ‘Mönitö tica ënëincade edæ wodo mönæ ëmompa cæmïnii. Mïnitö næ̈æ̈nïmæ̈ incæ pancapäa pönömïni æncæmönimpa.’  
\v 9 Äñönäni, ‘Ïñæmpa, mönitö beyæ̈ mïnitö beyæ̈ adobaï wïï eyepæ̈ ïmaimpa, ante awædö. Edæ godoncæte ante në mänäni weca gote godonte æ̈edäni.’  
\v 10 Änäni ëñente godonte æncæ goyönäni edæ në monguingä do pongä adinque në ëñente eyepæ̈ næ̈æ̈nïnäni ïñömö monguingä tönö godongämæ̈ monguïmæ̈no oncönë becæ guiidäni ïninque edæ odemö tee mönete intapa.  
\v 11 Ayæ̈ ate edæ wadäni gongapæ̈ eyepæ̈ ænte pöñönäni do tee mönete ï adinque tömënäni, ‘Awënë, awënë ëñëmi. Odemö wi æ̈nebi guiimönie.’  
\v 12 Ante wæyönäni awënë wæætë, ‘Mïnitö ïmïnite näwangä ämopa. Mïnitö æmïnidö ïmïnii, ante botö cöwë adämaï ïmopa,’ angampa.” Mäninque ante odömoncæte ante Itota ïïmaï angantapa. 
\p  
\v 13 “Mïnitö guiquënë, Æönædö ï, æyedënö ï, ante ëñënämaï ïmïni inte edæ wänö conte quëwëedäni,” angacäimpa. 
\s1 Tadento näni godonte æ̈inta ante odömongampa 
\r (Odoca 19.11-27) 
\p  
\v 14 Ayæ̈ æbänö baquïï, ante odömoncæte ante Itota, Waocä në ëacä nänö cæï baï bacæ̈impa, ante apæ̈negacäimpa. “Në ëacä wayömö gocæte ante cædinque tömengä ingante në cædäni ïnänite äñete mämongä pöñönänite, Botö ëadinta incæ pönömo æ̈ninque mïnitö në aamïni badinque botö beyæ̈ godonte æncæmïnimpa.  
\v 15 Äninque në ëacä ïñömö, Në cædäni æbänö nanguï cædinque aaquïnänii, ante adinque tadento ñæ̈nængade näni godonte æ̈inta incæ adocanque ingante önompo æ̈mæmpoque mänimpota pædæ pönöninque wacä ingante tadento mentaa mänimpota pædæ pönöninque wacä ingante tadento adotaque pædæ pönongampa. Ayæ̈ wadæ gocä.  
\v 16 Ïninque tadento önompo æ̈mæmpoque mänimpota në æ̈ningä ïñömö do godinque godonte æ̈ godonte æ̈ cædinque önompo æ̈mæmpota tömengä nänö æ̈nimpota adopota æ̈ñongä edæ tadento önompo tipæmpoga bapa.  
\v 17 Ayæ̈ tadento mentaa në æ̈ningä adobaï godonte æ̈ godonte æ̈ cædinque mentaa nänö æ̈ninta adopota wæætë æ̈ñongä edæ tadento mëa go mëa bapa.  
\v 18 Wæætë adotaque në æ̈ningä guiquënë tömengä wadæ godinque onguipodë æ̈æ̈ wodinque awënë godonte æ̈inta æ̈ninque tee moncate wë wodongampa,” angantapa. 
\p  
\v 19 Ayæ̈, “Wantæpiyæ̈ ate tömënäni awënë adodö pöninque, Botö quï eyepæ̈ æncæboimpa, ante cædinque tömënäni näni ænte aadinta ante cöwä acantapa.  
\v 20 Önompo æ̈mæmpoque tadento në æ̈ningä ïñömö edæ æ̈mæmpota adopota nänö godonte æ̈ninta ænte pöninque awënë ingante, ‘Awënë, bitö botö ïmote, Aacæbiimpa, ante tadento önompo æ̈mæmpoque mänimpota pædæ pönömi æntabopa. Æ̈ninque botö godonte ænte godonte ænte edæ nanguï cædinque edæ mänimpota adopota æ̈mæmpota dobæ æ̈moï ae.’  
\v 21 Angä wædinque tömengä awënë ïñömö, ‘Badogaa. Botö ïmote në cæbi ïnömi inte bitö ædæmö aabi inte ñöwo waa cæbi æ̈mopa. Bitö wædænque æ̈ninque cöwë ædæmö aabi adinque botö ñöwo nanguï pönï botö ëadincoo pönömo æ̈ninque bitö wæætë edæ në aabi bacæbiimpa. Botö bitö awënë ïnömo inte watapæ̈ tote quëwëmo ïñömote bitö edæ ääñömonque baï bitö watapæ̈ tote quëwenguinque pöe,’ angantapa.” 
\p  
\v 22 “Ayæ̈ mëa tadento në æ̈ningä adobaï pöninque, ‘Awënë, bitö botö ïmote, Aacæbiimpa, ante tadento mentaa mänimpota pædæ pönömi æ̈ninque botö godonte ænte godonte ænte edæ nanguï cædinque edæ mentaa mänimpota adopota dobæ æ̈moï ae.’  
\v 23 Angä wædinque tömengä awënë ïñömö, ‘Badogaa. Botö ïmote në cæbi ïnömi inte bitö ædæmö aabi inte ñöwo waa cæbi æ̈mopa. Bitö wædænque æ̈ninque cöwë ædæmö aabi adinque botö ñöwo nanguï pönï botö ëadincoo pönömo æ̈ninque bitö wæætë edæ në aabi bacæbiimpa. Botö bitö awënë ïnömo inte watapæ̈ tote quëwëmo ïñömote bitö edæ ääñömonque baï bitö watapæ̈ tote quëwenguinque pöe,’ angantapa.” 
\p  
\v 24 “Ayæ̈ ate edæ adotaque në æ̈ningä wæætë pöninque, ‘Awënë, bitö në waadedämaï cædömi inte bitö wïï gadïñömö wayömö incæ edæ do wogaabipa. Ayæ̈ bitö wïï mïñömö wayömö incæ edæ do tä pete gæte baï æ̈mipa, angantapa.  
\v 25 Ïninque botö edæ ancai guïñente wædinque edæ tao godinque onguipodë æ̈æ̈ wote bitö tadento daga wëninque edæ wë wodontabopa. Bado, bitö quï incæ edæ do æ̈mipa,’ angantapa.” 
\p  
\v 26 “Angä ëñente wædinque tömengä awënë wæætë, ‘Botö ïmote në cæbi ïnömi inte bitö wïwa pönëmi inte wæntæye cæbi abopa. Botö æbänö gadämaï ïñömö do wogaabopa, ante bitö edæ do ëñëmitapa. Botö mïnämaï ïñömö do tä pete gæbopa, ante bitö änïnö edæ do ëñënïmi inte cæbitapa töö.  
\v 27 Ïninque mänïnö ante do ëñënïmi inte bitö edæ padata botö godonte æ̈inta æ̈ninque edæ në godonte æ̈näni weca godonte ænguënëmi ïmitapa töö. Mänömaï cæbi baï botö ocæ̈ ëmænte pöninque edæ botö quï do æ̈ninque wadäni näni guidöninta tönö edæ do æncædömoimpa töö.’  
\v 28 Äninque tömengä ingante në cædäni ïnänite awënë angantapa. ‘Mïnitö ñöwo ïingä tadento adotaque tömengä nänö næ̈æ̈ninta ö æ̈ninque edæ tadento önompo tipæmpoga në næ̈ængä ingante pædæ godömïni æncæcäimpa.  
\v 29 Edæ në ëadäni ïnänite tömänäni ïnänite godömenque godonte ingæ̈impa. Ïninque tömënäni quï nanguï ëacædänimpa. Wæætë edæ ëadämaï inte ömæpocä ingä guiquënë tömengä nänö ëadincoo wædænque pönï ï incæte edæ ö ænte dæ ba wæcæcäimpa.  
\v 30 Ayæ̈ edæ mäningä botö ïmote në cædingä incæ wæntæye ïnongä inte cædämaï ïñongante mïnitö wëmö ïñömö näni guingo imonte Ca ca wæwëñömö tömengä ingante edæ guitodonte wido cæmïni wæcæcäimpa,’ ante tömengä awënë angampa.” 
\s1 Tömämæ quëwënäni ïnänite apænte angæ̈impa, ante 
\p  
\v 31 Itota mänömaïnö ante odömonte apæ̈nedinque godömenque apæ̈negacäimpa. “Botö anquedoidi tönö godongämæ̈ pöninque botö Waobo në ëñagaïmo inte ñäö apäite baï në ëmömo inte poncæboimpa. Mänïñedë botö pöñedë botö Awënë tæ̈ contaimpaa tæ̈ contadinque edæ öönædë waa pönï ongönäni baï waa pönï ongoncæboimpa.  
\v 32 Mänïñedë tömämæ quëwënäni botö weca godongämæ̈ ponte a ongoncædänimpa. Ayæ̈ në aacä tömengä cæ̈nïnäni ïnänite apænte adinque bodegoidi æ̈mæ̈nö cönöninque cabodaidi æ̈mæ̈nö nänö cönönö baï cædinque botö ïñömö edæ ïmæca quëwënäni tömänäni ïnänite apænte adinque pancadäniya ïnänite æ̈mæ̈nö gönöninque wadäni ïnänite æ̈mæ̈nö gönömo ongoncædänimpa.  
\v 33 Obegaidi baï në ëñente cædäni ïnänite botö tömëmæ̈ ïnö gönöninque wæætë cabodaidi baï në ëñënämaï cædäni ïnänite botö dipæ̈mæ̈ ïnö gönoncæboimpa.” 
\p  
\v 34 “Gönöninque botö Awënë Odeyebo ïnömo inte botö tömëmæ̈ ïnö në ongönäni ïnänite ancæboimpa. ‘Botö Mæmpo nänö në waademïni inte pöedäni. Tömengä inguipoga nänö badongaïñedë äninque, Awënë Odeye nempo mïni quëwenguïnö impa, ante do badongacäimpa. Ïninque Awënë Odeye nempo mïni quëwenguënënö ñöwo ænte quëwëedäni.  
\v 35 Edæ botö gue æ̈nente wæyömo mïnitö cænguï në pönömïni cængaboimpa. Tepæ̈ gæ̈wænte wæbo adinque mïnitö në pönömïni begaboimpa. Botö Wabo ïmo inte cowodë baï pömo adinque mïnitö, Pö guii, ämïni ëñëninque mïnitö weca guiite ëñagaboimpa.  
\v 36 Ayæ̈ ömaabo inte wæyömo mïnitö pönömïni wëñagaboimpa. Wënæ wënæ inte wæyömo mïnitö ponte në waadete cægaïmïni ïmïnipa. Tee mönete oncönë ongonte wæwëñömote botö weca ëñacæ në pongaïmïni ïnömïni inte mïnitö ñöwo wæætë edæ botö nempo guiite quëwencæmïnimpa,’ ancæboimpa.” 
\p  
\v 37 “Ämo ëñëninque edæ në nö cædäni guiquënë, ‘Awënë ïñæmpa æyedënö bitö gue æ̈nente wæyömi dicæ pönömöni cæ̈mitawogaa, ancædänimpa. Ayæ̈ tepæ̈ gæ̈wæ̈ñömi dicæ pönömöni bebitawogaa.  
\v 38 Æyedënö wacä incæ pömi adinque mönitö dicæ, Pö guii, antamöniyaa. Ayæ̈ ömaabi adinque dicæ pönömöni wëñabitawogaa.  
\v 39 Ayæ̈ wënæ wënæ inte wæyömi incæ tee mönete wæyömi incæ mönitö dicæ acæ pontamöniyaa.’  
\v 40 Ante wæyönäni botö Awënë Odeyebo ïnömo inte edæ tömënäni ïnänite, ‘Ïñæmpa botö tönïñadäni ïñönänite adocanque önonganque ïñongante mïnitö waa cægaïmïni inte edæ botö ïmote do waa cæte ïmïnipa ämo ëñëedäni,’ ante tömënäni ïnänite ancæboimpa,” angantapa. 
\p  
\v 41 “Ayæ̈ botö dipæ̈mæ̈ ïnö në ongönäni ïnänite botö në Awënë ïnömo inte ancæboimpa. ‘Mïnitö në tente wæquënëmïni guiquënë ñöwo edæ gä gobäewedäni. Edæ Wængonguï do badöninque, Wënæ tönö tömengä anquedoidi nänö në ëmïñæ̈näni tönö wantæpiyæ̈ cöwë wæ̈nämaï näni bæcote wæquïñömö, ante nänö badongaïñömö mïnitö mänïñömö edæ gote guiibäewedäni,’ ante edæ ancæboimpa.  
\v 42 ‘Edæ botö gue æ̈nente wæbo adinque mïnitö edæ dicæ pönömïni cæntabogaa. Gæ̈wænte wæyömo mïnitö dicæ pönömïni betabogaa.  
\v 43 Ayæ̈ Wabo ïmo inte cowodë baï pömo adinque mïnitö dicæ, Pö guiie, ämïnitawogaa. Ömaabo inte wæyömo weocoo dicæ pönömïni wëñatabogaa. Wënæ wënæ inte wæbo incæ tee mönete wæbo incæ mïnitö ïñömö edæ dicæ ëñacæ pömïnitawogaa,’ ancæboimpa.” 
\p  
\v 44 “Ämo ëñente wædinque në ëñënämaï ïnäni ïñömö, ‘Awënë ëñëmi. Bitö æyedënö gue æ̈nente tepæ̈ gæ̈wænte wæbitawo. Ayæ̈ wabi baï inte æyedënö pömi atamöniyaa. Weocoo ömaabi inte wæbi adinque, daicawo gawæ̈mi adinque, tee mönete wæbi adinque mönitö bitö beyæ̈ dicæ cædämaï intamöniyaa.’  
\v 45 Äñönäni botö ïñömö edæ tömënäni ïnänite, ‘Ïñæmpa wacä ingante önonganque ïñongante mïnitö cædämaï ingaïmïni inte botö ïmote edæ mänïnö do cædämaï ingamïnimpa. Ämo ëñëmaïmïnipa,’ ante pïincæboimpa.  
\v 46 Ïninque tömënäni näni tente wæwenguïnö incæ æ̈mæ̈wo wadæ gocædänimpa. Wæætë në nö cædäni guiquënë cöwë wæ̈nämaï näni quëwenguïnö æ̈mæ̈wo gocædänimpa,” ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\c 26  
\s1 Itota ingante bæi ongongæ̈impa, ante cædänipa 
\r (Mäadoco 14.1-2; Odoca 22.1-2; Wäö 11.45-53) 
\p  
\v 1 Ayæ̈ mänïnö tömänö ïinque apæ̈nete ate Itota tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite apæ̈necantapa. 
\p  
\v 2 —Mëönaa go ate wodo pænta gogaïönæ baï Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cænguïönæ impa, ante do ëñëmïnipa. Mänïönæ ïñonte botö Waobo ëñagaïmo ïñömote botö ïmote bæi ongöninque edæ, Awæ̈ ñænquedïmæ̈ cæte ïingä ingante töö godöninque daagö timpote wææ̈ tïwadinque edæ æ̈æ̈nö gö cæte wæ̈nöedäni, ante botö ïmote pædæ godönäni æncædänimpa, ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 3 Mänïñedë, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Caiapato oncönë godongämæ̈ pöninque wadäni në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo ïñömö,  
\v 4 adoyömö pönëninque, Mönö æbänö babæ cæte Itota ingante awëmö bæi ongonte ænte wæ̈nonguïï,  
\v 5 ante pönënäni incæte, 
\p —Ïñæmpa æ̈æ̈mæntedæ̈ ïñonte wæ̈nömö baï tömänäni ænguï bate Yæ yæ ante pïinte cæcædönänimpa, ante pönente wædinque mönö ædö cæte mänïñedë cæquïï, ante wægadänimpa. 
\s1 Itota ocaboga onquiyængä oguï wapæ̈ gao cæcacampa 
\r (Mäadoco 14.3-9; Wäö 12.1-8) 
\p  
\v 6 Itota mänïñedë Betänia godinque në baadingä Timönö oncönë guii ëñadinque cæncongantapa.  
\v 7 Cæncöñongä wacä onquiyængä ïñömö tömengä weca pö guiidinque oguï wapæ̈ näni nanguï godonte æ̈nïmæ̈ dica adabatodo waincadedë pe ñïñænte nänö mänïmæ̈ incæ ñöwo ænte mämö Itota ocaboga edæ gao cæcacantapa.  
\v 8 Mänömaï cæcä adinque Itota mïñæ̈ näni gocabo ïñömö pïïninque, 
\p —Ïñæmpa önonque gao guënente baï cæcampa töö, änänitapa.  
\v 9 Edæ ïïmæ̈ ïñömö nanguï pönï æ̈ninta beyæ̈ godonte ænguënëmæ̈ ïmæmpa. Godonte ænte baï ömæpodäni ïnänite wæætë godonguënë apa. 
\p  
\v 10 Ante pïïnäni wædinque Itota ïñömö, 
\p —Quïmæ̈ pïïwëmïnii. Ïingä onquiyængä ïñömö botö ïmote waa pönï cæcä apa quëwëmïnii.  
\v 11 Ïñæmpa ömæpodäni ante mïni änïnäni mïnitö weca cöwë quëwëñönäni botö wæætë mïnitö weca wïï wantæpiyæ̈ quëwencæboimpa.  
\v 12 Mänïmæ̈ oguï wapæ̈ botonga gadongadinque tömengä botö baö daga wenguinque eyepæ̈ ïñonte edæ öni paacantapa.  
\v 13 Mïnitö ïmïnite näwangä ante apæ̈nebopa. Waa pönï botö apæ̈nedö apæ̈nedinque tömämæ æyömömë apæ̈nedäni ëñënäni mäningä onquiyængä nänö cædïnö ante adobaï tededäni ëñente pönencædänimpa, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Itota ingante Codaa odömonte godoncæte ante cæcampa 
\r (Mäadoco 14.10-11; Odoca 22.3-6) 
\p  
\v 14 Ayæ̈ mänïñedë näni, Dote, äincabo ïñönäni adocanque Codaa Icadiote näni änongä ïñömö, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni weca gocantapa.  
\v 15 Godinque apæ̈necantapa. 
\p —Botö, Itota æyömönö ongongää, ante pönö odömömo ate mïnitö bæi ongonte æ̈mïni ïninque æpotadö, Eyepæ̈ ï, ante pönömïni æ̈maïmoo. 
\p Angä ëñëninque tömënäni padata tiguitamö incæ todëinta ganca tee mampote tömengä ingante pædæ godönäni.  
\v 16 Æ̈ningä inte tömengä cöwë cöwä adinque, Æbänö cæte Itota ingante odömonte pædæ godömo ate ænguïnänii, ante pönente cægacäimpa. 
\s1 Päö tönö owæta Itota pædæ pönongä cænte bedänipa 
\r (Mäadoco 14.12-25; Odoca 22.7-23; Wäö 13.21-30; 1 Coodintoidi 11.23-26) 
\p  
\v 17 Mänïñedë oodeoidi päö yedæ æmpoquï ömæmö ï näni æ̈æ̈mæ̈ cæte cænguïönæ tæcæ ba adinque Itota mïñæ̈ në godäni ïñömö, Wodo pænta gogaïönæ baï Patowa mönö æ̈æ̈mæ̈ cænguïönæ impa, ante pönente wædinque tömengä weca ponte änänitapa. 
\p —Æyömönö bitö beyæ̈ Patowa æ̈æ̈mæ̈ ante cæmöni ate cænguïmii. 
\p  
\v 18 Äñönäni tömengä nänö ëmïñæ̈na mënaa ïnate äninque, 
\p —Mïnatö waodäni näni quëwëñömö godinque onguïñængä botö në äningä ingante bee tëninque mïnatö ïïmaïnö ante apæ̈nemïna ëñengäeda. “Mönö Awënë ïïmaï angampa. Botö wænguïönæ oo pönï bapa cæbii. Botö në ëmïñæ̈näni tönö botö bitö oncönë Patowa æ̈æ̈mæ̈ ponte cæncæmönimpa, angampa,” ante ämïna ëñengäeda, angä. 
\p  
\v 19 Ëñente wædinque tömëna Itota nänö änö baï cædinque, Patowa æ̈æ̈mæ̈ cænguï impa, ante cædatapa. 
\p  
\v 20 Gäwadecæ̈ bayö Itota tönö, Dote, näni äincabo ponte godongämæ̈ cæncæte ante ongönänitapa.  
\v 21 Cæncöñönäni Itota, 
\p —Näwangä ante apæ̈nebo ëñëedäni. Mïni cabo incæ adocanque, Æncædänimpa, ante botö ïmote odömonte pædæ godonguingä ingampa. 
\p  
\v 22 Ante apæ̈necä ëñëninque tömënäni wæwente bayönäni adocanque adocanque, 
\p —Awënë, botö ïmotedö ante dicæ apæ̈nebitawogaa. 
\p  
\v 23 Ante tedeyönäni Itota wæætë, 
\p —Botö tönö guëa adotaca në mïï cædingä ïñömö tömengä botö ïmote në odömonte pædæ godonguingä ingampa.  
\v 24 Edæ dodäni Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque botö Waobo ëñagaïmo inte cöwë wænte goquënëmo ïmodö anguënë. Ïninque edæ botö ïmo në odömonte godonguingä ïñömö tömengä nänö wæquinque ingæ̈impa. Mäningä wïï ëñate baï waa toquënengä incædongäimpa. 
\p  
\v 25 Ante apæ̈necä wædinque Codaa ïñömö Itota ingante në odömonte godonguingä ïñömö edæ, 
\p —Awënë në Odömömi ëñëmi, botö ïmotedö ante ämitawogaa. 
\p Ante äñongante edæ Itota, 
\p —Tömëmi nämä incæ, Botö ïmotedö, ante do tedebi ïmipa. 
\p  
\v 26 Ante apæ̈necantapa. Ayæ̈ cæncöñönäni Itota päö bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate apæ̈nedinque päö pä æ̈ninque tömengä mïñæ̈ në godäni ïnänite pædæ godö pædæ godö cæcantapa. 
\p —Botö baö baï impa, ante pædæ pönömo æ̈ninque mïnitö Ao ante cæ̈edäni. 
\p  
\v 27 Äninque ayæ̈ bequïmæ̈ owætaca bæi ongonte æ̈ninque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nedinque pædæ godöninque, 
\p —Botö wepæ̈ baï impa, ante pædæ pönömo æ̈ninque tömämïni Ao äninque godongämæ̈ intaca beedäni, angantapa.  
\v 28 Botö wepæ̈ ïïmæ̈ baï impa. Wængonguï do apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ñöwo adobaï mïïne äninque apæ̈nebopa. Botö wepæ̈ ante Ao ante æ̈mïni inte mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa. Edæ nanguï ïmïni mïni wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ ante ñä mënongaquïmæ̈ impa.  
\v 29 Näwangä ämopa. Botö Mæmpo Awënë Odeye ïñongä botö tömengä nempo quëwëninque mïnitö tönö godongämæ̈ mïïmæ̈ botö beganca mänïmæ̈ yowepæ̈ ñöwo æ̈mæ̈wo bebo tamëñedäni, ante Itota apæ̈negacäimpa. 
\s1 Dicæ abogaa, ante Pegodo anguingä, ante apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 14.26-31; Odoca 22.31-34; Wäö 13.36-38) 
\p  
\v 30 Ayæ̈ Wængonguï ingante ämotamïni ante tao godinque Odibowænquidi godänitapa.  
\v 31 Goyönänite Itota apæ̈necantapa. 
\p —Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në aadingä ingante tacabo dæ wængä ïninque edæ cæ̈ningäidi obegaidi panguïmæ̈ goquimpa,” ante näni yewæ̈monte angaïnö baï cædinque mïnitö tömämïni ñöwoönæ woyowotæ̈ incæ botö dæ ämo beyæ̈ guingo imonte badinque edæ panguïmæ̈ goquïmïni ïmïnipa.  
\v 32 Panguïmæ̈ gomïni incæte botö edæ ñäni ömæ̈monte ate Gadideabæ täno gote a ongöñömo mïnitö ayæ̈ pöedäni. 
\p  
\v 33 Angä wædinque Pegodo guiquënë, 
\p —Ïñæmpa dæ ämi beyæ̈ tömänäni guingo imonte badinque panguïmæ̈ godäni incæte edæ botö guiquënë cöwë panguïmæ̈ godämaï incæboimpa. 
\p  
\v 34 Äñongante Itota wæætë, 
\p —Bitö ïmite näwangä ante apæ̈nebo ëñëe. Ñöwoönæ woyowotæ̈ incæ tawadiya pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö ante wadö ante apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante edæ mempoga go adopoque anguïmi ïmipa. 
\p  
\v 35 Angä ëñente wædinque, 
\p —Ïñæmpa bitö tönö guëa wæ̈mo incæte botö cöwë, Dicæ abogaa, ante edæ änämaï incæboimpa. 
\p Äñongä tömengä mïñæ̈ në godäni tömänäni adodö ante angadänimpa. 
\s1 Guetëmänii ïñömö Itota Wængonguï ingante apæ̈necampa 
\r (Mäadoco 14.32-42; Odoca 22.39-46) 
\p  
\v 36 Mänïï godinque Itota yabæ incæ Guetëmänii näni äñömö tömengä mïñæ̈ në godäni tönö gocantapa. Mänïñömö pöninque tömengä tömënäni ïnänite, 
\p —Tæ̈ contate ongöñömïni botö godömenque godinque Wængonguï ingante apæ̈nete pömoedäni. 
\p  
\v 37 Äninque Pegodo tönö Tebedeo wëna ïnate ænte mäocä goyönäni Itota ïñömö nanguï wæwente badinque ancai guïñëninque,  
\v 38 tömënäni ïnänite, 
\p —Botö wænguïmämo pönö anguënë, ante botö önöwoca incæ pæ̈mænte wæte wænguï wæ, ante wæbo tamëñedäni. Mïnitö guiquënë ëamonca godongämæ̈ wææ aacöedäni. 
\p  
\v 39 Äninque Itota wædænque godömenque godinque guidömëmæ̈ ñongænte Wængonguï ingante apæ̈necantapa. “Botö Mæmpo, bitö Ao äninque edæ tï nä wænguïmæ̈ baï ö ænte baï cædinque botö ïmote edæ, Wæ̈nämaï incæbiimpa, ämi ïninque botö edæ waa tobaïmopa. Incæte botö änönö baï wïï cædinque wæætë tömëmi änönö baï cæe,” ämopa. 
\p  
\v 40 Ante apæ̈necä ate tömengä mïñæ̈ në godäni weca adodö ponte ayongä tömënäni mö ñönäni adinque tömengä Pegodo ingante, 
\p —Botö tönö wänö conguënëmïni incæ mïnitö adoque ooda incæ wïï aacömïnii.  
\v 41 Mïmöno waa cæïnëmönipa, ante ëwocayömïni baö aquïïñö ëñamïni inte wæntæye bamïnipa. Ïninque edæ wänö cöninque nämä beyænque ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque edæ, Wïï wënæ wënæ cæïnëmöni bacæmönimpa, ante apæ̈needäni. 
\p  
\v 42 Äninque Itota adodö wadæ gote wæætë apæ̈nedinque, “Botö Mæmpo, botö bedämaï ïñömote bitö ö æ̈nämaï ïmi ïninque botö cöwë bitö ämaï becæboimpa.” 
\p  
\v 43 Ante Wængonguï ingante apæ̈nete ate ponte ayongante möwo möïnente æ̈mö cæte wædinque mö ñönäni.  
\v 44 Adinque edæ tömengä wæætë adodö godinque ñöwo mempoga go adopoque nänö apæ̈nedïnö ante adodö ante Wængonguï ingante ïinque apæ̈necantapa.  
\v 45 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godäni weca wæætë adodö pöninque, 
\p —Ïñæmpa cöwë mömïni edæ cöwë guëmämïni awædö. Aquënë quëwëedäni. Botö Waobo ëñagaïmo inte botö wæwenguïönæ do bayonte edæ botö ïmote në wënæ wënæ cædäni ïnänite në godö odömonguingä ïñömö do godongäï ataqueedäni.  
\v 46 Ængæ̈ gantite mönö gocæ̈impa. Botö ïmo në odömonte godonguingä obo pönï pongä tamëñedäni, angacäimpa. 
\s1 Itota ingante bæi ongonte æ̈nänipa 
\r (Mäadoco 14.43-50; Odoca 22.47-53; Wäö 18.2-11) 
\p  
\v 47 Ayæ̈ apæ̈neyongä edæ Codaa wodi tömënäni näni, Dote, ante gocabo adocabo ïningä incæ ñöwo pongantapa. Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö da pönönäni pöninque wadäni tæiyæ̈näni adobaï yaëmë næ̈æ̈ninque canta næ̈æ̈näni inte Codaa mïñæ̈ pönänitapa.  
\v 48 Doyedë ïñömö në odömonte godoncæ cæcä Codaa ïñömö tömengä mïñæ̈ poncæ cædäni ïnänite ïïmaï ante wëënëñedë apæ̈nedingä ïnongäimpa. “Botö odömonte queë bemömo adinque mïnitö wæætë, Tömengä ingampa, ante adinque tömengä ingante edæ bæi ongonte ö æ̈edäni.” 
\p  
\v 49 Ante do äningä inte Codaa ñöwo ïñömö Itota weca pöninque, 
\p —Awënë në Odömömi ïmi, bitö ïmi. 
\p Äninque edæ waa cæte baï queë bemongantapa.  
\v 50 Adinque Itota wæætë, 
\p —Botö mïñæ̈ në godïmi ëñëmi. Mänïnö ante bitö ponque pö cæbäwe. 
\p Äñongä wadäni tömengä weca pöninque pædæ gopo bæi ongonte Itota ingante æ̈nänitapa. 
\p  
\v 51 Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ingante në cæcä mänïñömö ponte a ongongä adinque Itota tönö pöningä adocanque pædæ guiipote yaëmë o togænte æ̈ninque mäningä në cæcä ingante tæi päninque önömonca wangö tamoncacantapa.  
\v 52 Adinque Itota ïñömö tömengä ingante, 
\p —Yaëmë adodö mïni tïe, ämopa. Edæ yaëmë në o togænte næ̈æ̈näni tömänäni ïnänite yaëmenca adobaï tacadäni wæncædänimpa.  
\v 53 Ïñæmpa æbänö ante pönëmi edæ. Wængonguï anquedoidi adocabodänique tei mïido ganca ïñönänite botö Mæmpo ingante apæ̈nebo baï tömengä do angä ïninque anquedoidi näni cabo näni cabo incæ önompo tipæmpoga go mencabodäniya botö beyæ̈ ponte cæbaïnänipa, ante pönëmiyaa.  
\v 54 Incæte botö Codito ïnömo inte botö Mæmpo ingante mänömaï apæ̈nebo ëñente cæcä baï dodäni, Codito ïïmaï wæncæcäimpa, ante Wængonguï angä ëñente näni yewæ̈mongaïnö ante ædö cæte ïinque bacædönimpa, ante awædö, ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 55 Ayæ̈ wæætë ñöwo pönäni ïnänite Itota apæ̈necantapa. 
\p —Mïnitö ïñæmpa, Bitö në ö æ̈nïmi ïmipa, ante baï cædinque botö ïmote canta tönö yaëmë næ̈ænte ö æncæte ante pömïni awædö. Botö Wængonguï oncö yabæcönë ïïmö ïñö ïïmö ïñö apæ̈necöñömo mïnitö botö ïmote yao ongönämaï ee amïnitapa töö.  
\v 56 Incæte mïnitö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈nedäni näni yewæ̈mongaïnö baï ñöwo ïinque baquinque cæmïni abopa. 
\p Ante apæ̈necä ëñëninque tömengä ëmïñængä në godïnäni tömänäni edæ näwæ̈ panguïmæ̈ cæte wodii wïnongadänimpa. 
\s1 Në Apænte näni Änoncabo weca Itota ongongampa 
\r (Mäadoco 14.53-65; Odoca 22.54-55, 63-71; Wäö 18.12-14, 19-24) 
\p  
\v 57 Ayæ̈ Itota ingante në yao ongonte æ̈näni guiquënë, tömengä ingante mäo godinque edæ, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä Caiapato weca ænte godänitapa. Mänïñömö do pöninque në wææ ante odömönäni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö do a ongönänimpa. Mänïñömö Itota ingante ænte mämönäni pongacäimpa.  
\v 58 Pegodo guiquënë tömengä mïñæ̈ ayæ̈ ayæ̈ godinque, Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä oncö yacömoyæ̈ ïñömö pö guiidinque, Itota ingante æbänö cæquïnänii, ante wææ wänönäni weca pöninque tæ̈ contate waa acongantapa. 
\p  
\v 59 Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në Apænte näni Änoncabo tömänäni, Mönö apænte ante wæ̈nömö wæncæcäimpa, ante cædinque, Itota nänö wænguinque wënæ wënæ cæcä ingampa, ante æcänö babæ ante anguingää, ante diqui diqui mïnönänimpa.  
\v 60 Incæte nanguï ïnäni ponte babæ apæ̈nedäni incæte, Æcänö eyepæ̈ babæ änaa, ante edæ dæ angä wædänitapa. Ayæ̈ ate mënaa në babæ wapiticæ̈ änöna inte awënëidi weca pö guiite,  
\v 61 apæ̈nedinque, 
\p —Ïingä, “Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö ongö incæte botö ïñömö tæ̈ï pïñæ̈mo ïnömo inte godö cæbo baï wo tænguïmæ̈ wææ̈maimpa. Ayæ̈ mëönaa go adoönæque ïñonte botö wæætë do mæ̈nömaïmopa,” angä ëñentamönapa töö.  
\v 62 Ante apæ̈neda ëñëninque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä incæ ængæ̈ gantidinque Itota ingante, 
\p —Ïñæmpa pæ wëënebii. Tömëna bitö ïmitedö ante godö äninque näna änïnö ante bitö æbänö ämii. 
\p  
\v 63 Äñongä Itota cöwë änämaï edæ pæ wëënecä. Adinque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä wæætë, 
\p —Wængonguï në Quëwengä inte tömengä nänö ëñëñongä edæ näwangä ante apæ̈nebi ëñëmönii, ämopa. Mönö Codito ïñömö Wængonguï Wengä ïnongä ingampa. Bitö ïñæmpa mänïmidö ïnömi ïmitawo. 
\p  
\v 64 Mänömaï angä ëñëninque Itota wæætë, 
\p —Tömëmi bitö änïnö baï mänïmodö ïnömo ïmopa. Incæte botö godömenque apæ̈nebo ëñëedäni. Ïincayæ̈ ate botö ïñömö edæ Waobo ëñagaïmo inte edæ Wængonguï në Tæ̈ï Pïñængä ingä tömëmængä ïnö tæ̈ contabo adinque mïnitö ayæ̈ ate botö öönædë boguïmancodë pömo acæmïnimpa. 
\p  
\v 65 Ante apæ̈necä ëñente wædinque në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä pïinte badinque, Ëñente awædö, ante baï cædinque edæ nämä weocoo wänä ñænte, 
\p —Wængonguï ingampa mänömaï cæquingää. Edæ tömengä nämä incæ babæ ante në wënæ wënæ apæ̈necä ïninque idæwaa. Wacä tömengä ingantedö, Wënæ wënæ cæcä atabopa, ante në ancæcäimpa, ante ñöwo diqui diqui mïnämaï ingæ̈impa. Tömengä nämä Wængonguï Wengä inte baï babæ ante nänö änewënïnö ante do ëñëmïni inte mïnitö,  
\v 66 edæ æbänö ante pönëmïnii. 
\p Ante äñongä në apænte änäni guiquënë, 
\p —Nänö wænguinque änewengampa töö. 
\p  
\v 67 Ante apænte äninque edæ pancadäniya Itota tömengä awinca towæ tänömöninque tæi tæi pänänitapa. Wadäni guiquënë tömengä ingante tamöninque, 
\p  
\v 68 tömengä ingante, 
\p —Bitö Codito ïmitawo. Æcänö bitö ïmite awëmö në pänaa, ante Wængonguï beyænque apæ̈nedinque apæ̈nebi ëñëmönii, ante badete togadänimpa. 
\s1 Pegodo incæ, Dicæ abogaa, angampa 
\r (Mäadoco 14.66-72; Odoca 22.56-62; Wäö 18.15-18, 25-27) 
\p  
\v 69 Ayæ̈ Pegodo guiquënë mänïï yæipodë yacömöñäa contate ongöñongä onquiyængä në cæcä ïñömö tömengä weca ponte apæ̈nedinque, 
\p —Mäningä Gadideabæ quëwëningä Itota tönö bitö guëa cægömitapa töö. 
\p  
\v 70 Ante apæ̈neyongä tömänäni näni ayömö Pegodo, 
\p —Dicæ. Bitö änö ante æbänö ämii, ante dicæ ëñëmogaa. 
\p  
\v 71 Ante äninque Pegodo yademö gäänë tao gote ongongä adinque wacä onquiyængä wæætë godongämæ̈ ongönäni ïnänite apæ̈nedinque, 
\p —Mäningä adobaï Itota Näatadeta quëwënongä tönö në cægöningä ingä aedäni. 
\p  
\v 72 Ante apæ̈neyongä Pegodo wæætë, 
\p —Wængonguï ëñëñongä botö näwangä ämo ëñëedäni. Ïingä onquiyængä nänö në äningä ingante botö dicæ abogaa, angantapa. 
\p  
\v 73 Ayæ̈ wantæ ate mänïñömö ongönäni Pegodo weca pöninque, 
\p —Ïñæmpa Itota tömengä tedecä baï adode në tedebi inte bitö tömengä mïñæ̈ mïni në gocabo adobi ïmipa töö. 
\p  
\v 74 Äñönäni edæ Pegodo wæætë, Wængonguï ëñëñongä apæ̈nedinque botö nöingä ämopa, ante Wængonguï ëmöwo ante babæ tedewëninque tömënäni ïnänite, 
\p —Mïni në angä ingante dicæ abogaa. 
\p Mänömaï ante tæcæ änewëñongä edæ tawadiya dobæ petapa.  
\v 75 Pe wædinque tömengä, Æ Itota nänö änïnö baï impa, ante wæcantapa. Itota, “Tawadiya pedämaï ïñonte bitö botö ïmotedö ante wadö ante apæ̈nedinque, Dicæ abogaa, ante edæ mempoga go adopoque anguïmi ïmipa,” angantapa. Ante Pegodo, Ñöwo nänö pequinque do pecampa, ante wædinque oncodo taote edæ guingo imonte wædinque edæ Ca ca wægacäimpa. 
\c 27  
\s1 Itota ingante Pidato weca ænte mäo gönönänipa 
\r (Mäadoco 15.1; Odoca 23.1-2; Wäö 18.28-32) 
\p  
\v 1 Ayæ̈ ñäö bayonte, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö apænte äninque edæ, Itota ingante wæ̈nongæ̈impa, ante godongämæ̈ Ao angadänimpa.  
\v 2 Äninque tömengä ingante yao ongonte goti winte æ̈ninque edæ odömänoidi beyæ̈ Oodeabæ awënë gobedönadodo Pidato ingante mäo gönönäni ængacäimpa. 
\s1 Codaa wodi ïïmaï cædinque wængampa 
\p  
\v 3 Ayæ̈, Itota ingante wæ̈nongæ̈impa, änäni ëñente wædinque Codaa tömengä ingante në godöningä guiquënë, Æ tömengä nänö wænguinquemë cæboïnö ante pönëmogaa, ante guingo imonte wæcantapa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo adodö æncædänimpa, ante todëinta padatamö tömënäni näni pönontamö adodö pædæ godoncæte ante gocantapa. 
\p  
\v 4 Ayæ̈ tömënäni ïnänite, 
\p —Ïñæmpa cæboo. Edæ Itota wënæ wënæ cædämaï ïningä ïñongante botö në godönïmo inte wïwa cæbo ïmo ante awædö. 
\p Ante äñongante tömënäni guiquënë, 
\p —Tömëmi wënæ wënæ cædïmi inte wentamö bitö entawënö adinque mönitö ædö cæte wæquïmönii. Tömëmi edæ në cædïmi inte edæ abaïmipa töö. 
\p  
\v 5 Änäni wædinque edæ tiguitamö incæ Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncönë wo wææntodöninque Codaa oncodo tao godinque edæ nämä önömenca wëä æi goti guemencate dobæ wængacäimpa. 
\p  
\v 6 Mäninta wo wææntodongä ate wædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni incæ tiguitamö yao yao ongonte æ̈ninque, 
\p —Wepæ̈ näadintamö adinque Wængonguï Baa ancæcäimpa, ante pönente wædinque mönö, Wængonguï quï, ante ædö cæte godonguïmöö. 
\p  
\v 7 Ante godongämæ̈ pönencöninque tömënäni, Oodeoidi ïnämaï ïnäni wodido bacæ̈impa, ante ömæ në dai bædongä ëadïömæ incæ mänïï tiguitamö godonte ængadänimpa.  
\v 8 Ïninque wepæ̈ näadintamö godonte näni æ̈nïmæ ante, Wepænguipo impa, ante näni pemönïmæ ïñömö ñöwo ganca impa.  
\v 9 Ïninque do ïñömö Eedëmiya wodi Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante nänö apæ̈negaïnö baï ïinque batimpa. “Idægoidi, Tömengä beyæ̈ mänimpotamö godonte ængæ̈impa, ante näni änimpotamö incæ todëinta tiguitamö padatamö æ̈ninque,  
\v 10 tömënäni Wængonguï botö ïmote nänö änïnö baï ëñente cædinque edæ dai bædongä ëadïömæ godonte æ̈nänitapa,” ante Eedëmiya nänö angaïnö baï do ïinque batimpa. 
\s1 Pidato weca Itota ongongampa 
\r (Mäadoco 15.2-5; Odoca 23.3-5; Wäö 18.33-38) 
\p  
\v 11 Itota ïñömö awënë gobedönadodo Pidato weca a ongöñongante awënë gobedönadodo ïñömö tömengä ingante, 
\p —Bitö oodeoidi Awënë Odeyebi ïmitawo. 
\p Äñongante, 
\p —Bitö tömëmi änö baï botö mänïmodö ïmopa, Itota angantapa. 
\p  
\v 12 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo guiquënë Itota ingante äninque, Wënæ wënæ cæbipa töö, ante äñönäni tömengä edæ pæ wëënecä.  
\v 13 Ate wædinque Pidato wæætë, 
\p —Bitö æpogadö wënæ wënæ cæbi ïmipa, ante nanguï änäni ëñënämaï inte bitö ædö cæte edæ pæ wëënebii. 
\p  
\v 14 Äñongante Itota ïñömö tömënäni näni änïnö ante adodeque ante apæ̈nedämaï ingä adinque awënë gobedönadodo wæætë, Quïëmë baï pæ wëënecä awædö, ante wægacäimpa. 
\s1 Itota wæncæcäimpa, änänipa 
\r (Mäadoco 15.6-20; Odoca 23.13-25; Wäö 18.38-19.16) 
\p  
\v 15 Mänïmæ awënë gobedönadodo mänïñedë wadepo ïñö wadepo ïñö cöwë ïïmaï cædongäimpa. Oodeoidi æ̈æ̈mæ̈ näni cæyedë gobedönadodo ïñömö, Në tee mönete ongönäni ïnänite adinque mïnitö æcänö ingante ämïni ñimpo cæbo goquingää, ante äñongä änäni ëñëninque tömengä tömënäni näni äningä adocanque ingante ñimpo cæcä godongäimpa.  
\v 16 Mänïñedë adocanque wënæ wënæ nänö cædïnö beyæ̈ tee mönete a ongongampa, ante tömänäni do ëñënönänimpa. Mäningä ëmöwo Badabato ïnongäimpa.  
\v 17 Ïninque nanguï ïnäni godongämæ̈ pönäni ate Pidato tömënäni ïnänite edæ, 
\p —Æcänö ingante mïnitö beyæ̈ ñimpo cæbo abæ tawænte gocä ænguïmïni. Badabato ingante ñimpo cæbo gocä ænguïmïni. Wæætë edæ Itota Codito mïni änongä ingante ñimpo cæbo gocä ænguïmïni, angacäimpa. 
\p  
\v 18 Edæ do ïñömö, Itota gomonga cæcä ate wædinque tömënäni tömengä ingante pïinte adönänimpa. Mänïnö beyænque tömënäni Itota ingante bæi ongonte botö nempo ænte mämö pædæ pönönänitapa, ante Pidato do ëñengantapa. 
\p  
\v 19 Ayæ̈ odömänoidi näni apænte anguimpaa ayæ̈ ongöñongä Pidato nänöogængä ïñömö wacä ingante da pönongä pöninque Pidato ingante nänöogængä beyæ̈ apæ̈necantapa. “Botö ñöwoönæ möwocodë wïïmöninque mäningä në nö cædongä beyæ̈ nanguï wogæi wogæi cæwënente wæbopa cæbii. Bitö tömengä ingante gampodämaï inte gomö aquënë quëwëë, ämopa,” ante bitö nänöogængä angampa, angantapa. 
\p  
\v 20 Angä ëñente wæyongä, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö në aadäni näni Picæncabo näni äincabo guiquënë wadäni në godongämæ̈ ongönäni ïnänite änänitapa. Mïnitö Pidato ingante ïïmaï äedäni. Badabato ingante ñimpo cæbi gocäe. Itota ingante wæætë ämi wæ̈nönäni wængäe, ante äedäni, änänitapa. Awënëidi incæ mänömaï änäni ëñëninque godongämæ̈ ongönäni Ao änänitapa.  
\v 21 Awënë Pidato ïñömö tömënäni ïnänite äninque, 
\p —Mënaa ongöna ïñönate mïnitö æcänö ingante ämïni ñimpo cæbo goquingää. 
\p Äñongante, 
\p —Badabato ingante ämönipa. 
\p  
\v 22 Änäni wædinque Pidato wæætë, 
\p —Ïninque Itota Codito mïni änongä ingante æbänö cæquïmoo, ante ämïni. 
\p Äñongante tömänäni edæ, 
\p —Awæ̈ ñænquedïmæ̈ ämi cæte gönonte wæ̈nönäni wængäe töö. 
\p  
\v 23 Änäni ëñëninque Pidato ayæ̈, 
\p —Ïñæmpa quïnö wënæ wënæ cæcantawo. 
\p Äñongä tömënäni godömenque yedæ äninque adodö, 
\p —Ämi awäa timpote wæ̈nönäni wængäe. 
\p  
\v 24 Ante ancaa änewëñönäni Pidato ïñömö, Tæcæ wæætedö wæætë änäni inte tömënäni wënæ wënæ cædäni wæquï wæ, ante guïñente wædinque ayæ̈, Ædö cæte botö godömenque cæquïmoo, ante pönente wædinque edæ æpæ̈ pï ñïñænte tömënäni ayönäni önompo mempodinque tömënäni ïnänite angantapa. 
\p —Tömengä wënæ wënæ cædämaï ïñongante botö, Wæ̈nongæ̈impa, änämaï ïmo inte tömengä wepæ̈ näadämaï ïmo aedäni. Wæætë mïnitö guiquënë, Wæncæcäimpa, ante në änïmïni inte edæ näate bacæmïnimpa, ante adinque botö mempobo aedäni. 
\p  
\v 25 Angä ëñëninque tömänäni Ao äninque edæ, 
\p —Möni änïnö beyænque mönitö incæ mönitö wënäni incæ tömengä wepæ̈ beyæ̈ näate baï bacæmönimpa töö. 
\p  
\v 26 Änäni ate awënë gobedönadodo Pidato tömënäni näni änïnö ante ëñente cædinque edæ Badabato ingante ñimpo cædinque tömënäni nempo pædæ godongä æ̈nänitapa. Wæætë edæ Itota ingante edæ Pidato angä æ̈montai badöïmenca tæi tæi pänäni ate tömengä ingante ñænque quepote awäa näni gönonguinque edæ da godongä ænte godänitapa. 
\p  
\v 27 Awënë gobedönadodo nänö wææ wänönäni guiquënë Itota ingante ænte godinque awënë gobedönadodo oncönë Podætodio näni ancönë mangui guiiyongä tontadoidi bacabo Itota weca godongämæ̈ äñete pönänitapa.  
\v 28 Pöninque tömënäni, Awënë ïmi inte awënë weocoo wëñacæbiimpa, ante baï cædinque badete todinque Itota weocoo gä tadongadinque wæætë opatawæ̈ ëmoncoo pönö da wëñadinque,  
\v 29 daa mongæ̈menca baï æ̈ninque que cædinque, Awënë poganta wencacæbiimpa, ante baï cædinque pönö daga wencadänitapa. Ayæ̈ cæ̈wipa ænte mämö pædæ pönonte änäni æ̈ninque tömengä tömëmæmpoca pæ mangä adinque tömënäni da guicapodinque tömengä ingante, 
\p —Badogaa, bitö oodeo awënë odeyebi ïmipæ̈æ̈, ante badete togadänimpa. 
\p  
\v 30 Ayæ̈ tömengäa towæ towæ tänongadinque cæ̈wipa æ̈ninque tæi tæi ancaa pancadänitapa.  
\v 31 Ayæ̈ ïinque badete todinque tömënäni opatawæ̈ ëmoncoo gä tadongadinque tömengä nämä weocoo daga wëñadänitapa. Ayæ̈ edæ tömengä ingante awæ̈ timpote wæ̈noncæte ante töö æ̈mænte ænte tao mäodäni gogacäimpa. 
\s1 Itota ingante awäa timpodäni wængampa 
\r (Mäadoco 15.21-32; Odoca 23.26-43; Wäö 19.17-27) 
\p  
\v 32 Ænte mäo godinque tömënäni Tidëne quëwengä Timönö ingante bee tëninque tömengä ingante edæ, Bitö ægodöe, Itota ingante möni timpoquïwæ̈ ænte mongænte goe, änäni mongænte gocantapa. 
\p  
\v 33 Mänïï Itota ingante ænte mäo godinque Godogota näni äñömö mönö tededö “Ocataïnö” ïñömö mänïñömö pönänitapa.  
\v 34 Mänïñömö pönäni ate wadäni, Nantate beyæ̈ becæcäimpa, ante cædinque yowepæ̈ biïnömæ̈ näni ämæ̈ tönö moncapæ̈ adoyömö wempo cædëninque pædæ pönö cæyönäni tömengä önonque yædæ bedinque edæ Baa angantapa. 
\p  
\v 35 Ayæ̈ Itota ingante awæ̈ ñænquedïmæ̈ näni ænte pönïwäa töö godöninque pönö timpodinque wææ̈ tïwadinque ængæ̈ gantidënänitapa. Ængæ̈ gantidënäni ate wægöñongä tömënäni wæætë tömengä weocoo ïnï ante, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante wææntodöninque adocooque adocooque æ̈nänitapa. Mänömaï cæyönäni Wængonguï beyæ̈ näni apæ̈negaïnö baï ïinque cætimpa. “Botö weocoo ïnï ö æ̈ninque tömënäni näni caboque wacä ingä wacä ingä nënempodänitapa. Ayæ̈, Æcänö quinca nö ta adinque tömengä mänincoo æncæcäimpa, ante cædänitapa.”  
\v 36 Tömënäni tæ̈ contadinque tömengä ingante wææ aadänitapa.  
\v 37 Ayæ̈, Itota në wænguënengä ingampa, ante quïnante änänii, ante edonque acæ̈impa, ante cædinque tömënäni, “Ïingä Itota ïñömö oodeoidi Awënë Odeye ïnongä ingampa,” ante yewæ̈möninque edæ awæmpaa tömengä ocaboca ïnö tee tinte wo cædänitapa. 
\p  
\v 38 Ayæ̈ wada në ö ænte quëwënïna ïnate adoyedë tömengä tönö adocanque tömëmæ̈ ïnö adocanque dipæ̈mæ̈ ïnö godö timpote ængæ̈ gantidëdäni wægongadaimpa.  
\v 39 Ayæ̈ wodo pænta në godäni guiquënë Itota ingante godö wënæ wënæ ante badete todinque pica pica cædinque,  
\v 40 tömengä ingante wapiticæ̈ apæ̈nedinque, 
\p —Bitö ïñæmpa Wængonguï tæiyæ̈ waëmö oncö incæ bæ tate wo ëwëninque edæ mëönaa go adoönæque ïñonte do mæ̈noncæ ämitawo. Mänömaï cæcæ änïmi inte bitö tömëmi edæ nämä incæ cæte quëwëmäwe. Bitö nö Wængonguï Wëmi ïmi ïninque edæ o togæmpote o togæ̈wate wææ̈e, ämönipa töö. 
\p  
\v 41 Äñönäni edæ, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni guiquënë në odömönäni tönö ayæ̈ oodeoidi ïnänite në aadäni näni Picæncabo tönö adobaï ïïmaï ante edæ badete todänitapa. 
\p  
\v 42 —Tömengä, Wadäni quëwencædänimpa, ante waa cæcantawoo. Ñöwo ïñæmpa ædö cæte nämä waa cæte quëwenguingää. Idægoidi awënë odeye ingampa diyæ̈ ti wæænte goquingää. Edæ ti wæænte gocä adinque mönitö wæætë edæ, Näwangä impa, ante pönëmaï wædö.  
\v 43 Ayæ̈ nämä ingantedö äninque tömengä edæ, Botö Wængonguï Wëmo ïnömo ïmopa, ante angämæ̈æ̈. Tömengä, Wængonguï cöwë pönö cæcæcäimpa, ante wede pönengä ïñongante Wængonguï wæætë tömengä ingante edæ waa acampa diyæ̈ ñimpo cæcä goquingää, ante badete todänitapa.  
\v 44 Ayæ̈ në ö æ̈na guiquënë tömengä tönö godongämæ̈ timpote wægöna ïninque Itota ingante pïinte adobaï wënæ wënæ ante badete togadaimpa. 
\s1 Itota wængampa 
\r (Mäadoco 15.33-41; Odoca 23.44-49; Wäö 19.28-30) 
\p  
\v 45 Tæcæbæcä pönï bayö tömämæ ïñontobæ̈ wëmö badinque ayæ̈ ayaönäa wæiganca mæ̈ mämonte baï ïnimpa.  
\v 46 Ayæ̈ edæ ayaönäa wæiyonte Itota nanguï pönï yedæ äninque, “Edii, Edii, nëma tabatäni,” äninque mönö tededö, “Botö Wængonguïñaa, botö Wængonguïñaa, ædö cæte botö ïmo ëmö cæte gobiyaa.” 
\p  
\v 47 Ante wæcä ëñëninque godämæ̈ ongönäni guiquënë, 
\p —Æ. Ediya ingante aa pecä apa. 
\p  
\v 48 Äñönäni adocanque do pogodo gote önætamö ænte pöninque biïnömæ̈ baï önömænque ænte aa bedöninque næ̈ænte, Cæ̈wipaca pædæ æ̈æ̈nömo becæcäimpa, ante cæyongä,  
\v 49 wadäni guiquënë, 
\p —Ee aquënë. Ediya edæ ponte wabänö cæcä quëwenguingä abaimpa, angadänimpa. 
\p  
\v 50 Itota ïñömö wæætë ogæ̈ tededinque do wængacäimpa.  
\v 51 Ïninque edæ Wængonguï oncö tæiyæ̈ waëmoncönë weocoo odemö näni wææ wodöincoo adoyedë önönæca ïnö tæcæguedë pönï tænguïmæ̈ wææntapa. Ayæ̈ goinque bayonte dica incæ tæ̈ gämæntapa.  
\v 52 Ayæ̈ wao wodido incæ wi æ̈note bayonte edæ Wængonguï quïnäni do wængaïnäni incæ pancadäniya ñäni ömæ̈möninque  
\v 53 tömënäni wodido abæ tawænte godänitapa. Edæ ñöwo ïñömö, Itota ñäni ömæ̈mongä ate tömënäni në ñäni ömæ̈mönïnäni inte Eedotadëë näni waëmö quëwëñömö ponte a ongöñönäni nanguï ïnäni agadänimpa. 
\p  
\v 54 Mänïï goinque do pö adinque ayæ̈, Æbänö cætimpa, ante tömänö adinque edæ tontado capitäö tönö wææ wänönäni tönö ancai guïñëninque, 
\p —Näwangä impa. Ïingä ïñömö Wængonguï Wengä ingaïnö ante pönenguënë, angadänimpa. 
\p  
\v 55 Do ïñömö Itota Gadideabæ quëwente pöñongante onquiyæ̈näni nanguï ïnäni tee empote pöninque tömengä beyæ̈ në cædïnäni inte ñöwo adodäni adoyömö pö gongæ̈ninque pömö adänitapa.  
\v 56 Mäadiya Mäagadadënä tönö wacä Mäadiya ïnatapa. Ïïnä ïñömö Tantiago tönö Ootee badä ïnantapa. Ayæ̈ Tebedeo wëna tömëna badä tönö wadäni adobaï Itota wæ̈ñongante gobæ agadänimpa. 
\s1 Itota wodi baö ïnï mäo daga wënänipa 
\r (Mäadoco 15.42-47; Odoca 23.50-56; Wäö 19.38-42) 
\p  
\v 57 Ayæ̈ gäwadecæ̈ bayonte Ootee në nanguï ëacä incæ Itota mïñæ̈ në gocä do badingä inte Adïmatea ïñömö pægaingä inte pongä ingantapa.  
\v 58 Tömengä ïñömö ñöwo Pidato weca godinque, Itota wodi baö ïnï pönömi æ̈moe, angantapa. Pidato Ao äninque në cædäni ïnänite, Tömengä baö ee amïni æncæcäimpa, angantapa.  
\v 59 Itota wodi baö ïnï gämiyate pædæ wææ̈nonte ænte godinque waëmö weocoo nïnocoo näni ancoo wïni wïni caadinque,  
\v 60 Ootee, Botö wodido baquimpa, ante dicamontaa nänö wodintatodë mïintatodë mäo guidö ñö cædinque daga wengantapa. Ayæ̈ dicabo da pæ̈ñæ̈ pönö tee mönodinque wadæ gogacäimpa.  
\v 61 Ïïmaï cæyongä Mäadiya Mäagadadënä tönö wacä Mäadiya tönö Itota wodido obo contate acönatapa. 
\s1 Itota wodido ïñömö wææ wæ̈nönäni a ongönäni 
\p  
\v 62 Ayæ̈ guëmanguïönæ bacæ cæpa, ante näni täno cæönæ ïinque cædäni ate ïïmö ate, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni tönö Paditeoidi guiquënë Pidato weca ponte  
\v 63 tömengä ingante äninque, 
\p —Awënë ëñëmi. Mäningä në babæ äningä ïñömö tömengä mïingä ïñedë apæ̈nedinque, Mëönaa go adoönæque ïñonte botö ñäni ömæ̈moncæboimpa, ante nänö änïnö ante pönente wæmönipa.  
\v 64 Ayæ̈ tömengä mïñæ̈ në godïnäni incæ tömengä baö ïnï awëmö ö æ̈maïnäni ante edæ wæ̈mönipa. Æ̈näni ïninque tömënäni, “Dobæ ñäni ömæ̈mongäimpa,” ante godömenque babæ änäni edæ wënæ wënæ babaimpa cæbii. Ñöwo wææ wänönäni ïnänite ämi godinque tömënäni mäningä nänö wodintatodë tæ̈ëmö tee mönodinque mëönaa go adoönæque ganca wææ wänonte acædänimpa. Edæ wïï godömenque wënæ wënæ bacæ̈impa, ante cæcæbiimpa, ämönipa. 
\p  
\v 65 Äñönäni Pidato wæætë, 
\p —Bado, wææ wänönäni mæ̈ ongönänipa. Mïnitö tömënäni ïnänite ænte mäomïni goyönäni mïnitö wæætë mïni ëñënïnö baï do cædinque tæ̈ëmö tee mönote cæedäni. 
\p  
\v 66 Angä ëñente godinque tæ̈ëmö mönodinque Itota nänö wodintatodë dai tee bædodänitapa. Ayæ̈, Awënë ëmöwo adinque wi æ̈nodämaï incædänimpa, ante dai bæyömö aquïñedë ongontoca da guidonte awënë ëmöwo adimpaca yewæ̈monte baï bagatimpa. Ayæ̈ wææ wänönäni ïnänite ænte mäo gö cædäni wææ wänongadänimpa. 
\c 28  
\s1 Itota do wæ̈ningä inte ñäni ömæ̈monte quëwengampa 
\r (Mäadoco 16.1-8; Odoca 24.1-12; Wäö 20.1-10) 
\p  
\v 1 Mänïï guëmanguïönæ ïinque go ate wacä tëmäna baquinque ñäö ba ïninque Mäadiya Mäagadadënä tönö wacä Mäadiya ïñömö Itota wodido acæte ante gogadaimpa.  
\v 2 Awënë Wængonguï anquedo do wææ̈ pöninque edæ dicabo wëä godö oo wi æ̈nocantapa. Ayæ̈ goinque nanguï ocæ ocæ cætimpa. Anquedo ïñömö dicaboga tæ̈ contacantapa.  
\v 3 Tömengä awinca näinte cæ baï ëmönongä inte tömengä weocoo näämænta pönï ëmoncoo mongænte a ongongä.  
\v 4 Adinque edæ në wææ wänönäni guiquënë ancai guïñente wædinque do do wäate baï badinque æ̈mæ̈wo wænte baï öñönänitapa.  
\v 5 Mänïï onquiyæ̈na pöñönate Wængonguï anquedo ïñömö, 
\p —Guïñënämaï ïeda. Itota näni awäa timpodäni wæ̈ningä ingante mïnatö diqui diqui mïmïnapa, ante edæ do ëñëmopa.  
\v 6 Ïñömö edæ dæ angampa. Tömengä nänö änïnö baï cædinque do edæ ñäni ömæ̈möninque tao gocäimpa. Pö guiite aeda. Ïintatodë nänö öñontatodë ïñömö edæ önontatoque impa.  
\v 7 Ayæ̈ në adïmïna inte edæ quingæ̈ pogodo gote tömengä mïñæ̈ në godïnäni ïnänite gode ante apæ̈nedinque, “Itota dobæ ñäni ömæ̈mongäimpa ataqueedäni, äeda.” Ayæ̈ ïñömö tömengä Gadideabæ täno godinque a ongöñongä mïnitö gote aedäni, ante mïnatö gode ante apæ̈neda ëñëedäni. Bado, ämo ëñëmïnapa edæ. 
\p  
\v 8 Angä ëñëninque tömengä wodido abæ tawænte wadæ godinque tömëna, Ancai guïñente wæte todadö, äninque watapæ̈ todinque Itota mïñæ̈ në godïnäni ïnänite gode ancæ pogodo godatapa.  
\v 9 Goyöna edæ Itota incæ ïñontobæ̈ mäo bee tëninque edæ, Mïnatö, angä ëñëninque edæ ïñäna tömengä weca pöninque önöwaca ædæ wæænte mö ongöwate, Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈neyöna,  
\v 10 Itota ïñömö edæ, 
\p —Guïñënämaï ïeda, angantapa. Ayæ̈, Mïnatö botö biwïidi ïnänite gode äninque ïïmaï äeda. Mïnitö Gadideabæ godinque botö ïmote acæmïnimpa, ante tömënäni ïnänite äeda, ante Itota angacäimpa. 
\s1 Në wææ wänönïnäni babæ ante apæ̈nedänipa 
\p  
\v 11 Onquiyæ̈na gode ancæ goyöna Itota wodido në wææ wänönïnäni pancadäniya wæætë tömënäni näni quëwëñömö godinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ñæ̈næ̈näni ïnänite apæ̈nedinque, Ïïmaï cætimpa, ante tömänö ante apæ̈nedänitapa.  
\v 12 Apæ̈nedäni ëñëninque edæ në godönäni ñæ̈næ̈näni guiquënë në aadäni näni Picæncabo tönö pönë cöninque godongämæ̈ Ao äninque tontadoidi në wææ wänönäni ïñönänite tiguitamö padatamö bacoo godöninque,  
\v 13 tömënäni ïnänite ïïmaï angadänimpa. 
\p —Wadäni Itota wodi baö ante wæyönäni edæ mïnitö önonque, Mö cöñömöni tömengä mïñæ̈ në godïnäni awëmö ponte ö æ̈nänitapa, ante babæ apæ̈necæmïnimpa.  
\v 14 Ayæ̈ mänïnö äñömïni awënë gobedönadodo ëñëninque, Quïmæ̈ möwëmïnii, ante pïingä adinque edæ mönitö wæætë wææ cædinque tömengä ingante ämöni ëñëninque tömengä pänämaï ñimpo cæyongä mïnitö guïñente wædämaï incæmïnimpa. 
\p  
\v 15 Äninque në godönäni ñæ̈næ̈näni ïñömö në wææ wänönïnäni ïnänite nanguï tiguitamö godönäni æ̈nänitapa. Mänintamö æ̈ninque awënëidi babæ näni änïnö baï adodö ante apæ̈nedinque, Tömengä mïñæ̈ në godäni ö æ̈nänitapa, ante babæ wapiticæ̈ apæ̈negadänimpa. Ïninque tömënäni näni babæ apæ̈nedö ëñëninque edæ oodeoidi gode ante tededinque godömenque ñöwo ganca ayæ̈ wapiticæ̈ ante tededänipa. 
\s1 Itota, Apæ̈necæ goedäni, angampa 
\r (Mäadoco 16.14-18; Odoca 24.36-49; Wäö 20.19-23) 
\p  
\v 16 Önompo æ̈mæmpoque go adodänique Itota mïñæ̈ näni godincabo guiquënë mänïï Itota nänö änö baï cædinque Gadideabæ godinque änanquidi æiyönäni  
\v 17 Itota a ongongä adinque tömengä weca ædæ wæænte, Wængonguï Awënë ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈neyönäni pancadäniya guiquënë, Wabänö ï, ante pönënämaï ingadänimpa.  
\v 18 Itota ïñömö tömënäni weca pönömenque pöninque, 
\p —Wængonguï pönö cæcä beyænque botö ïñömö öönædë Tæiyæ̈ Awënë ïnömo inte inguipoga adobaï në Tæiyæ̈ Awënë badinque nämä tæ̈ï pïñæ̈mo inte në ämo ïmopa.  
\v 19 Ante wædinque mïnitö guiquënë inguipoga tömämæ quëwënäni weca godinque, Itota mïñæ̈ gocædänimpa, ante apæ̈nemïni ëñente botö mïñæ̈ në godäni bacædänimpa. Ayæ̈ mönö Mæmpo ëmöwo apæ̈nedinque, ayæ̈ Wængonguï Wëmo ïñömote botö ëmöwo apæ̈nedinque, ayæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ëmöwo apæ̈nedinque mïnitö tömämæ quëwënäni ïnänite æpæ̈në guidömïni guiicædänimpa.  
\v 20 Ayæ̈ botö mïnitö ïmïnite botö änïnö ante, Tömänö ante adodö cæedäni, ante odömömïni ëñente cæcædänimpa. Ayæ̈ botö edæ ñöwo incæ ayæ̈ inguipoga ïinque baganca cöwë mïnitö tönö ongonte godongämæ̈ cæcæboimpa. Näwangä inguïnö anguënë, ante Itota angacäimpa.