\id HEB  
\h Ebedeoidi 
\toc1 Ebedeoidi ïnänite cadota ante näni yewæ̈mongainta 
\toc2 Ebedeoidi 
\toc3 Ebedeoidi 
\mt1 Ebedeoidi 
\mt2 ïnänite cadota ante näni yewæ̈mongainta 
\c 1  
\s1 Wængonguï beyæ̈ tömengä Wengä pönö apæ̈negacäimpa 
\p  
\v 1 Wængonguï wëënëñedë wantæ wantæ ïñö apæ̈nedinque wantæ ïñö wadö baï cædinque wantæ ïñö wadö baï cædinque tömengä beyæ̈ në apæ̈nedäni ïnänite tæmpo pönö apæ̈necä ëñengadänimpa. Ëñëninque tömënäni wæætë adodö ante mönö mæ̈mæ̈idi ïnänite tæmpo apæ̈negadänimpa. 
\p  
\v 2 Ñöwo guiquënë mänïnö ante Wængonguï dodäni ïnänite nänö apæ̈negaïönæ idæwaa bayonte tömengä apæ̈necä ëñëninque tömengä Wengä wæætë mönö ïmonte pönö apæ̈negacäimpa. Wëënë pönï inguipoga dæ ïï ëmönæ dæ äñonte Wæmpocä tömengä Wengä ingante, Badöe, angä ëñente cæyongä tömengä nänö cædö beyæ̈ Wæmpocä tömancoo badongacäimpa. Mänömaï beyæ̈ në badongä ïñongante Mæmpo Wængonguï wæætë, Tömancoo në ænguingä ïñömö botö Wengä adocanque në ænguingä ingampa ämopa, angacäimpa.  
\v 3 Mæmpocä në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä ïñongä tömengä Wengä ïñömö adobaï në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä ingampa. Ïninque, Wængonguï Wengä nö pönï entawëninque nänö quëwengaïnö baï Mæmpocä ïñömö edæ adobaï pönï entawënongä inte edæ nöingä cæte quëwengä ingampa, ante mönö edonque ëñengæ̈impa. Ïinguipo incæ ïï ëmönæ incæ a ongoncoo incæ awëmö ïñömö ongoncoo incæ tömengä Wengä adocä tæ̈ï pïñænte nänö angäïnö beyænque tömancoo edæ ñöwo ganca cöwë ongoncoo incoopa. Ayæ̈ nämä wepæ̈ godonte wæ̈ninque adocä ïñömö wënæ wënæ mönö cæpämo ante ñä mënongagacäimpa. Mänömaï në ñä mënongaingä ïnongä inte tömengä do æidinque Wængonguï në tæ̈ï ëmongä tömëmængä ïnö tæ̈ contadinque ongongampa. 
\s1 Tömengä ñæ̈nængä ïñongä anquedoidi pönömenque ïnäni 
\p  
\v 4 Mänömaï æi contadinque tömengä në ñæ̈nængä ïñongante Wængonguï ïñömö, Bitö ëmöwo bitö cöwë ænguënengaïwo, ante pemongacäimpa. Wængonguï anquedoidi guiquënë wïï adobaï ñæ̈næ̈näni ïñönänite Wængonguï tömënäni ïnänite adobaï ante pemönämaï ingacäimpa.  
\v 5 Edæ anquedoidi ïñönänite æcämenque ingante Wængonguï dicæ, 
\q1 “Botö Wëmi ïnömi ïmipa. 
\q1 Ñöwoönæ bitö Mæmpobo babopa,” 
\m Ante angantawogaa. Ayæ̈ adobaï, 
\q1 “Botö tömengä Mæmpobo incæboimpa. 
\q1 Ïninque tömengä botö Wengä incæcäimpa,” ante anquedo ingante änämaï ingacäimpa. 
\m  
\v 6 Wæætë tömengä Wengä Tänocä ïñongante inguipoga da pönöninque Wængonguï, 
\q1 “Botö anquedoidi tömänäni ïingä önöwa ïnö ædæ wææ̈ninque, Bitö Wængonguï Wëmi ïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈necædänimpa,” ante apæ̈negacäimpa. 
\m  
\v 7 Ayæ̈ wæætë anquedoidi ïnänitedö ante apæ̈nedinque, 
\q1 “Tömengä godö cæcä ate tömengä anquedoidi ïñömö woboyæ̈ nanguï pæ̈mæ̈ baï quingæ̈ pönï cæcædänimpa. 
\q1 Ayæ̈ tömengä godö cæcä ate tömengä beyæ̈ në waa cædäni ïñömö gonga bæcoguënëwate baï nanguï cæcædänimpa.” 
\m  
\v 8 Ante apæ̈nedinque tömengä Wengä ingante guiquënë Wængonguï incæ ïïmaï angacäimpa. 
\q1 “Bitö në Wængonguï ïnömi inte ëñëmi. Awënë Odeye badinque Awënë contaimpaa tæ̈ contagaïmi inte bitö ñimpo cædämaï inte cöwë Awënë Odeyebi ïnömi inte ongoncæbiimpa. 
\q1 Ïninque Awënë Odeyebi ïnömi inte bitö nempo quëwënäni ïnänite nö pönï cæte aadinque yaëmë töëmë pönï næ̈ænte baï në ämi incæbiimpa. 
\q1  
\v 9 Në Wængonguïmo ïnömo inte botö ïñömö bitö Awënë Wængonguïmo ïmopa. Ïninque botö, Nö cæte mönö quëwenguïnö ante në waadebi ïnömi inte bitö ëñënämaï näni cæïnö ante edæ wïï aïnëmi ïmipa. 
\q1 Mänömaï ïmi ante adinque botö ïïmaï pönö cæbopa. Bitö tönö godongämæ̈ ongönäni Awënë badinque bitö watapæ̈ tocæbiimpa, ante cædinque botö, 
\q1 oguinguipæ̈ pönö gao caate baï nanguï cægaboimpa.” 
\m  
\v 10 Ante Mæmpo Wængonguï angacäimpa. Ayæ̈ adobaï tömengä Wengä ingante apæ̈nedinque, 
\q1 “Bitö Tæiyæ̈ Awënë ïnömi inte wëënëñedë pönï inguipo mä cö cæte baï cædinque tömëmi badongabiimpa, angacäimpa. 
\q1 Ayæ̈ öönædë ongoncoo adobaï tömëmi bitö önompoca badongaincoo inte ongoncoopa. 
\q1  
\v 11 Mänincoo guiquënë ïincayæ̈ ate wido cæte baï bayonte 
\q1 Bitö guiquënë cöwë ongonguïmi ïmipa. 
\q1 Mänincoo guiquënë mönö weocoo pedæncoo woincoo baï bayonte, 
\q1  
\v 12 waocä yacooque æ̈ninque topo cæcä baï cædinque bitö wæætë bitö badongaincoo ænte topo cæte baï cæcæbiimpa. 
\q1 Wæætë mïincoo wëñacä baï cædinque bitö wæætë tömancoo mïincoo badömi ongongæ̈impa. 
\q1 Bitö ïñömö do bitö ingaï baï adobaï cöwë inguïmi ïmipa. 
\q1 Bitö quëwenguïmämo cöwë inguïnö anguënë.” 
\m  
\v 13 Äninque Wængonguï tömengä Wengä ingante ïïmaï angacäimpa. 
\q1 “Botö tömëmæ̈ ïnö tæ̈ contate ongöñömite, 
\q1 botö bitö ïmite në pïinte cædäni ïnänite bæ tabo tæ̈ wææ̈näni ate bitö tæ̈ï ëmömi inte pïnä gäwate baï godö cæbi wæcædänimpa,” angacäimpa. 
\m Tömengä Wengä ingante mänömaïnö ante në angaingä inte Wængonguï dicæ anquedoidi ïnänite adobaï angantawogaa.  
\v 14 Ïñæmpa Wængonguï anquedoidi ïñömö baö ömaadäni inte Wængonguï beyæ̈ në waa cædäni ïnänipa. Mänömaï ïñönänite tömengä, Botö æ̈mo beyænque në quëwënäni beyæ̈ mïnitö godö cæcæmïnimpa, ante da pönongä pöninque tömënäni mönö beyæ̈ pönö waa cædänipa. 
\c 2  
\s1 Wængonguï ængä beyænque quëwëmompa, ante 
\p  
\v 1 Mänömaï beyæ̈ mönö Awënë apæ̈necä ëñëninque mönö ëñengaïnö ante mönö ñimpo cædämaï inguinque ante mönö wede pönente ædæmö ëñente cæcæ̈impa.  
\v 2 Edæ anquedoidi incæ Wængonguï beyæ̈ apæ̈neyönäni tömënäni näni änö ante dodäni wæætë në ëñente cæquënënäni ingadänimpa. Ïninque æcänö wïï ëñëninque wapiti cæda tömengä në tente wæquënengä ïñongante dodäni nö cædinque pangadänimpa. 
\p  
\v 3 Ïñänäni ëñëedäni. Wængonguï nänö, Quëwencæmïnimpa, ante angaïnö ante æcänö mönö ïmonte täno apæ̈necantawo, ante pönëedäni. Wængonguï Awënë ïnongä incæ tänocä apæ̈negaingä inte, Botö tömëmo æ̈mo beyænque quëwencæmïnimpa, ante apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï nänö apæ̈negaïnö ëñente Ao äninque wadäni godömenque mönö ïmonte, Näwangä impa, ante apæ̈nedäni ëñënïmö inte mönö ædæmö ëñengæ̈impa. Edæ ëñënämaï inte baï ñimpo cæmö ïninque Wængonguï dicæ pänämaï inte ata cæpocampa quëwenguïmöö. 
\p  
\v 4 Ïninque, Quëwencæmïnimpa, ante näwangä botö änö ante ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï godömenque cægacäimpa. Tömengä, Æcänö tönö cæquïmoo, ante, Æyömönö cæquïmoo, ante, Æyedënö cæquïmoo, ante nämä nänö angaïnö baï cædinque ïïmaï pönö cægacäimpa. Tömengä, Botö mä cæbo ate waodäni ëñencædänimpa, ante nanguï cægacäimpa. Ayæ̈, Æbänö cæcää, ante wæcædänimpa, ante tæ̈ï pïñæ̈ninque wadö wadö cædinque bamönengæ̈ edæ nanguï cægacäimpa. Tömengä Önöwoca ingante da pönongä pöninque tömengä wæætë Wængonguï nänö angaïnäni ïnänite pönö cæcä æ̈ninque tömënäni tömänäni Wængonguï Önöwoca nänö pönongä ænganca cægadänimpa. Ïninque Wængonguï mänömaï pönö cæcä adïmö incæ mönö ëñënämaï cæmö baï tömengä wæætë mönö ïmonte ædö cæte ata cæpoquënengää. 
\s1 Itota Codito tömengä tönïñadäni baï adobaï bagacäimpa 
\p  
\v 5 Ayæ̈ mïinguipoga Awënë nempo mönö quëwenguïmämo ante apæ̈nemönipa. Ïninque mïinguipoga möni änonguipoga Wængonguï, Æcämenque ingante ämo awënë baquingä, ante cædinque, Anquedoidi incæ awënëidi bacædänimpa, ante dicæ angantawogaa.  
\v 6 Wacä wataa yewæ̈möninque ïïmaï ante Wængonguï ingante ämotamïni ante baï yewæ̈mongacäimpa. 
\q1 “Wængonguï ëñëmi. Waomöni önömönique ïñömönite bitö ædö cæte waadete cæbii. 
\q1 Wao wëmöni ëñagaïmöni ïñömönite bitö ædö cæte pönö waadete cæbii. 
\q1  
\v 7 Anquedoidi ïnänite æ̈monga æ̈æntodöninque bitö waocä ingante gao wæ̈nö gö cæbi ate tömengä wantæ ïñö pönömenque ongongantapa. 
\q1 Ayæ̈, Waocä në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmöñongante wadäni tömengä ingante waa acædänimpa, ante pönö badongabiimpa. 
\q1  
\v 8 Edæ bitö badongaincoo tömancoo waocä nempo pönömi æ̈ninque 
\q1 waocä tæ̈ï ëmongä inte në angä bagacäimpa.” 
\m Ante nänö yewæ̈mongaïne baï cædinque Wængonguï tömengä nänö badongaincoo tömancoo Waocä nempo pönongä æ̈ninque Waocä në angä bayongä wacoo wayömö ongoncoo edæ dæ ampa. Incæte, Tömengä nempo tömancoo do ongompa, ante mönö ñöwo ganca ayæ̈ adämaï ïmompa.  
\v 9 Doyedë mönö waocabo ïñömonte Wængonguï waadete pönö cædinque Itota ingante angä ëñëninque tömengä wæætë mönö tömämö wænguïmämo beyæ̈ ante cöwë wæ̈wocate wæquingä bagacäimpa. Mänömaï cædinque Wængonguï anquedoidi ïnänite æ̈monga æ̈æntodöninque, Itota wæætë caate wæncæcäimpa, ante cædinque tömengä ingante gao wæ̈nö ïñömö gönongä ongongacäimpa. Incæte Itota caate wængä beyæ̈ Wængonguï poganta tæiyæ̈ waëmö da wencate baï cædinque, Itota në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä adinque wadäni tömengä ingante waa acædänimpa, ante pönö cægacäimpa. Ïninque Itota Tæiyæ̈ Awënë wencate ongongä ingante do amompa. 
\p  
\v 10 Tömancoo në badongaingä ïnongä inte Wængonguï tömancoo në ënempodongä inte ïïmaï angacäimpa. Botö Wëmi ëñëmi. Wadäni incæ botö wënäni nanguï ïnäni quëwencædänimpa, ante në badömi bitö baquinque caate wæcæbiimpa. Mänömaï caate bitö wædö beyænque ædæmö picæ̈mi bate në ëñënïmi inte bitö botö wënäni ïnänite ñäö ïñömö ænte mämömi poncædänimpa. Pöninque tömënäni botö ñäö ëmömo baï adobaï ñäö ëmoncædänimpa, ante Wængonguï nö pönï cægacäimpa.  
\v 11 Itota mönö ïmonte, Tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante në badongä ïñongä mönö tömengä tönö adomö mönö cabo ïmompa. Mänömaï ïmö beyæ̈ tömengä mönö ïmonte ante apæ̈nedinque, Botö tönïñamïni ïmïnipa, ante guïñënedämaï tedecampa.  
\v 12 Ïïmaï ante apæ̈necampa. 
\q1 “Wængonguï ëñëmi. Bitö ëmöwo ante botö tönïñadäni ïnänite apæ̈nebo ëñencædänimpa. 
\q1 Tömënäni godongämæ̈ ongonte ëñëñönäni botö, Wængonguï ïñömö Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä inte waa pönï cæcä abopa, ante ämotamïni ante baï ancæboimpa.” 
\m  
\v 13 Ayæ̈ adobaï apæ̈nedinque, 
\q1 “Wængonguï ingante botö wede pönente quëwencæboimpa,” angacäimpa. 
\m Ayæ̈ wæætë adobaï apæ̈nedinque, 
\q1 “Wængonguï botö ïmote apæ̈nedinque, Bitö wënäni, ante pönongä æ̈nömo inte botö, Möni wencabo mæ̈ ongömöni aedäni, ämopa.” 
\m Itota incæ Wængonguï beyæ̈ näni yewæ̈mongaïnö baï adobaï apæ̈necampa. 
\p  
\v 14 Mönö wænguïmämo ante wënæ awënë incæ në angä ïñongante Itota, Botö näñe wæ̈ninque tömengä ingante edæ ömæ̈e ëwencæboimpa, ante ïïmaï cægacäimpa. Mönö Itota wëñæ̈mö ïnömö inte mönö baö tönö wepæ̈ ñömænguïñö ëñamö baï tömengä nänö wænguinque adobaï ñömænguïñö ëñagacäimpa. Ïninque tömengä nämä nänö wæ̈nö beyænque wënæ awënë ingante bæ tacä ate tömengä wæætë pïñæ̈nämaï aquïï bate në angä ïnämaï ingampa.  
\v 15 Ayæ̈ wënæ awënë nempo ñä cæyænte baï quëwëninque mönö wænguïmämo ante guïñente wæyömonte Itota mönö beyæ̈ ante wæætë wæ̈ninque mönö ïmonte gä pe æmpote ö ængä beyænque quëwëmompa. 
\p  
\v 16 Edæ wïï anquedoidi ïnänite ænte pæ mancæte ante cædinque tömengä wæætë Abadäö wodi pæ̈ïmö ïñömonte mönö ïmonte pönö æ̈ninque pæ mangampa.  
\v 17 Mänïnö beyæ̈ Wængonguï, Bitö tönïñadäni baï adobaï badinque bitö, Wængonguï quï, ante në nö Pönömi Ñæ̈næ̈mi pönï incæbiimpa. Ayæ̈ bitö tönïñadäni ïnänite cöwë pönëninque waadete pönö waa cædinque ædæmö aacæbiimpa, ante tömengä ingante da pönongä pongacäimpa. Ayæ̈ adobaï, Bitö tömënäni wënæ wënæ näni cædö beyæ̈ nämä wepæ̈ godoncæbiimpa, ante cædinque Wængonguï Itota ingante da pönongä pöninque tömengä mönö ëñamö baï adobaï ëñadinque waomö mönö ïnömö baï adobaï badinque Waocä ïnongä ingacäimpa.  
\v 18 Mönö inguipoga quëwëninque wënæ wënæ mönö cæïnënö beyæ̈ wæwëmompa. Wënæ awënë, Itota oda cædinque Wængonguï ingante ëñënämaï cæcæcäimpa, ante cæyongä Itota ïñömö mönö wæwënö baï adobaï wæwengä incæte oda cædämaï ingacäimpa. Ïninque wënæ wënæ cæïnente wæwëñömonte tömengä adobaï do wægaingä inte, Mïnitö tæ̈ï pïñænte ongöninque oda cædämaï incæmïnimpa, ante pönö töö æ̈mænte cæcampa. 
\c 3  
\s1 Itota Ñæ̈nængä ïñongä Möitee wodi wædangä ingacäimpa 
\p  
\v 1 Mönitö ïmönite aa pedinque Wængonguï mïnitö ïmïnite adobaï aa pedinque, Tæiyæ̈ waëmö entawencæmïnimpa, ante badongacäimpa. Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Itota ïñömö Wængonguï nänö në da pönongaingä ingacäimpa, ante mönö pönënö ante mönö, Näwangä impa, ante apæ̈nemompa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïñömö Itota adocä ingampa, ante mönö pönënö ante, Näwangä impa, ante apæ̈nemompa. Ïninque mïnitö guiquënë, Itota æbänö ingacäimpa, ante önöwënenque pönente quëwenguënëmïni ïmïnipa.  
\v 2 Wængonguï angä ëñëninque Möitee wodi guiquënë tömengä ingante cöwë pönente cædinque Wængonguï tönö näni godongämæ̈ quëwencabo ïnänite ædæmö cæte aagacäimpa. Tömengä nö cæte nänö aagaï baï adobaï cædinque Itota ïñömö Wængonguï angä ëñëninque tömengä ingante cöwë pönente cædinque tömengä tönö mönö godongämæ̈ quëwencabo ïmonte ædæmö cæte aacantapa. 
\p  
\v 3 Edæ, Oncö waa ongompa, ante waa amö incæ mönö oncö në badöningä ingante godömenque waa ate apæ̈necæ̈impa. Adobaï, Möitee wodi në waa aacä ingacäimpa, ante tömengä ingante waa amö incæ mönö edæ Itota në badongaingä ingante godömenque nanguï waa ate apæ̈necæ̈impa.  
\v 4 Waocä oncö guiquënë wïï tömenque ongompa. Edæ waocä mæ̈nongä ate oncö edæ ongö amïnipa. Inguipo incæ adobaï öönædë ongoncoo adobaï wïï tömenque ongoncoopa. Mänincoo tömancoo Wængonguï nänö badongaincooque ongoncoo acæ̈impa.  
\v 5 Möitee wodi guiquënë Awënë Wængonguï ingante në cæcä ïnongä inte tömengä tönö näni godongämæ̈ quëwencabo ïnänite cöwë pönëninque ædæmö cæte aagacäimpa. Mänömaï cædinque tömengä, Wængonguï æbänö ïincayæ̈ ate apæ̈nequingää, ante odömöninque, Näwangä impa, ante apæ̈negacäimpa.  
\v 6 Mönö Codito guiquënë Wæmpocä Wengä Onguïñængä ïnongä inte Wæmpocä tönö näni godongämæ̈ quëwencabo ïnänite cöwë pönente nöingä pönï cæte pönö aacampa. Edæ mönö guiquënë, Codito waa pönï pönö cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante wadäni ëñëñönäni waa tote apæ̈nemompa. Ïninque mönö guïñënämaï inte mänïnö mönö pönënö ante ædæmö entawëninque ïinque baganca ñimpo cædämaï ïmö ïninque tömengä tönö mönö godongämæ̈ quëwencabo ïmaïmompa. 
\s1 Wængonguï quïnäni näni guëmanguïmämo ante 
\p  
\v 7 Mänömaï beyæ̈ Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca nänö angaïnö ante mönö ëñente cæcæ̈impa. Tömengä nänö apæ̈negaïnö ante ïïmaïnö ante yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Ñöwoönæ incæ tömengä apæ̈necä ëñëninque, 
\q1  
\v 8 mïnitö, Mïmö ömædë bawënämaï incæmönimpa, ante cædinque Baa änämaï ïedäni. 
\q1 Dodäni ïñömö, Wido cæcæ̈impa, ante näni önömæca quëwente cæyedë, Wængonguï ingampa diyæ̈ panguingää, ante pönëninque wïwa cægadänimpa. Mänömaï cædinque tömënäni Baa ante mïmö ömædënäni näni bawengaï baï mïnitö adobaï bawënämaï ïedäni. 
\q1  
\v 9 Mïnitö mæ̈mæ̈idi mänïñömö quëwëninque botö ïmote wïwa cædäni wægaboimpa. 
\q1 Incæte botö mänïñedë coadenta wadepo ïñonte waa cæbo agadänimpa. 
\q1  
\v 10 Mänïñedë quëwënäni mänömaï cædäni beyæ̈ botö tömënäni ïnänite pïïninque ïïmaï angaboimpa. 
\q1 ‘Botö taadö goquënënäni incæ taadö cöwë adämaï ïnäni inte 
\q1 tömënäni ancaa oda cædinque mïmö ömædënäni inte baï wadö godänipa.’ 
\q1  
\v 11 Äninque botö ænguï badinque, Botö në Quëwëmo ingaïmo inte nöingä ämopa, äninque, 
\q1 Guëmäedäni, ante botö angaïñömö tömënäni cöwë guiite guëmänämaï incædänimpa, angaboimpa.” 
\m Ante Wængonguï nänö angaïnö ante yewæ̈mongadänimpa. 
\p  
\v 12 Ïñänäni ëñëedäni. Mïni pönencabo ïñömïnite mïnitö wacä ingä wacä ingä waa adinque adocanque incæ mïmö ömædengä badämaï incæcäimpa, ante wææ aaedäni. Ayæ̈ adocanque incæ wënæ wënæ entawengä badinque wiya æ̈mænte Wængonguï në Quëwengä ingante ëmö cæte godämaï incæcäimpa, ante wææ aaedäni.  
\v 13 Ñöwoönæ, ante në angä nänö angaïönæ ïñömö ayæ̈ ñöwo ganca ëönæpa. Ïninque mïnitö ñöwoönæ incæ wacä ingä wacä ingä ædæmö apæ̈nedinque, Æcämenque incæ wïwa näni cædö beyænque oda cæte wædinque mïmö ömædengä badämaï incæcäimpa, ante cædinque ïïmö ïñö ïïmö ïñö godongämæ̈ ïñacabo cædinque tæ̈ï ongöedäni.  
\v 14 Edæ mönö wëënëñedë wede pönengamöimpa. Ñöwo adobaï pönëninque ïinque baganca wede pönëmö ïninque mönö Codito nempo godongämæ̈ quëwëmaïmompa. 
\p  
\v 15 Ïninque adode ante pönente cæcæ̈impa. 
\q1 “Ñöwoönæ incæ tömengä apæ̈necä ëñëninque mïnitö, Mönitö mïmö ömædëmöni bawënämaï incæmönimpa, ante wææ cædinque Baa änämaï ïedäni. 
\q1 Edæ dodäni, Wido cæcæ̈impa, ante cædinque edæ Baa ante mïmö ömædënäni näni bawengaï baï mïnitö adobaï bawënämaï ïedäni.” 
\m  
\v 16 Wængonguï angä önömoncaque ëñëninque, Wido cæcæ̈impa, ante ædänidö cægadänii. Edæ Möitee wodi Equitobæ nänö në ænte gogaïnäni adodäni incæ, Wido cæcæ̈impa, ante cægadänimpa.  
\v 17 Ayæ̈ adobaï Wængonguï coadenta wadepo ïñonte ædänidö ïnänite pïïninque ænguï bagacäï. Edæ në ëñënämaï inte wënæ wënæ cædäni ïnänite Wængonguï pïinte ænguï bacä ate tömënäni baö ingaï önömæca yabæque wæænte öñongatimpa.  
\v 18 Ayæ̈, Pö guiite guëmäedäni, ante botö angaïñömö cöwë guiite guëmänämaï incædänimpa, ante Wængonguï, Botö në Quëwëmo ïnömo inte nöingä angaboimpa, angacäimpa. Edæ ædänidö ïnänite mänömaï angacäï. Edæ në ëñënämaï cædäni ïnänite mänömaï angacäimpa.  
\v 19 Ïninque në pönënämaï ïnäni inte tömënäni näni pönënämaï ïnö beyænque guiidämaï ingadänimpa. 
\c 4  
\p  
\v 1 Botö nempo guiidinque guëmancæmïnimpa, ante wëënëñedë nänö angaïnö ante Wængonguï ñöwo incæ adodö ante cöwë angampa. Mänömaï beyæ̈ mïni pönencabo tömämïni tömengä nempo guiidinque guëmanguënëmïni ïñömïnite adocanque incæ oda cædämaï incæcäimpa, ante cædinque mönö godongämæ̈ waa adinque wææ aacæ̈impa.  
\v 2 Edæ dodäni ïnänite Wængonguï ingantedö ante watapæ̈ näni apæ̈negaïnö baï mönö ïmonte adobaï ante watapæ̈ apæ̈nedäni ëñëmompa. Incæte dodäni guiquënë önömoncaque ëñëninque wede pönënäni beyænque guëmänämaï inte wægadänimpa.  
\v 3 Mönö në wede pönëmö ïmö guiquënë Wængonguï nempo guiidinque mïmönë do guëmämompa. Edæ Wængonguï nempo mönö guëmanguënënö ante botö äninta adotaa ïïmaïnö ante yewæ̈monte ongö baï batimpa. 
\q1 “Botö ænguï badinque, Botö në Quëwëmo ingaïmo inte ämopa, äninque, 
\q1 Pö guiite guëmäedäni, ante botö angaïñömö tömënäni cöwë guiidämaï incædänimpa, angaboimpa.” 
\m Ante Wængonguï beyæ̈ ante yewæ̈mongadänimpa. Incæte doyedë inguipoga ïï ëmönæ badöninque Wængonguï tömengä nänö cæquënënö ante ïinque badöninque, Idæwaa, angacäimpa.  
\v 4 Wængonguï önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïñonte ïinque cædinque ïïmö wæiyö nänö guëmangaïönæ ingatimpa, ante ïïmaï ante wataa yewæ̈monte ongompa. 
\q1 “Önompo æ̈mæmpoque go adoönæque ïñonte ïinque cædinque ïïmö wæiyö ñimpo cædinque Wængonguï guëmangacäimpa.” 
\m  
\v 5 Ayæ̈ botö äninta adotaa ïïmaï ante yewæ̈monte ongompa. 
\q1 “Pö guiite guëmäedäni, ante botö äñömö tömënäni cöwë guiidämaï incædänimpa,” angampa, ante yewæ̈mongatimpa. 
\m  
\v 6 Ïninque Wængonguï nänö pönö cædö ante watapæ̈ ante apæ̈necä ëñëninque dodäni ïñömö önömoncaque ëñënäni inte tömënäni näni ëñënämaï cægaïnö beyæ̈ guiidämaï ingadänimpa. Ïninque, Wængonguï tömengä nänö angaïnö ïinque cæcæ̈impa, ante cædinque ïincayæ̈ quëwënäni pancadäniya cöwë guiiquënënäni ïnönänimpa.  
\v 7 Mänömaï beyæ̈, Æönædö ëñenguënëmïni ïmïnii, ante odömoncæte ante cædinque Wængonguï, “Ñöwoönæ,” ante awënë Dabii ingante wantæpiyæ̈ ate apæ̈necä ëñengacäimpa. Ïninque mänïnö botö do ante yewæ̈mömo mïni adïnö baï ante Dabii wodi ïïmaïnö ante yewæ̈mongacäimpa. 
\q1 “Ñöwoönæ incæ tömengä apæ̈necä ëñëninque mïnitö, Mïmö ömædëmöni bawënämaï incæmönimpa, ante cædinque Baa änämaï ïedäni,” ante yewæ̈mongacäimpa. 
\m  
\v 8 Edæ docä Ootowee wodi tömënäni ïnänite doyedë manguicä guiidinque Cänaämæ quëwengadänimpa. Incæte tömënäni mänïömæ do guiidïnäni inte näwangä guëmänäni baï Wængonguï ïincayæ̈ ate, Ñöwoönæ guëmancæmïnimpa, ante wæætë änämaï incædongäimpa.  
\v 9 Ïninque mönö Wængonguï quïmö ïñömö edæ guëmanguïönæ guëmante baï mönö tömengä nempo quëwëninque mïmönë guëmäninque cætawente wædämaï ingæ̈impa.  
\v 10 Wængonguï ïinque badöninque tömengä nänö cæquënënö tömää cædinque ñimpo cædinque guëmangacäimpa. Tömengä nänö ñimpo cæte guëmangaï baï waocä ïñömö Wængonguï nempo guiidinque në guëmangä ïñömö adobaï tömengä nänö cæquënënö ante, Tömänö do cætimpa, ante adinque ñimpo cædinque guëmangampa.  
\v 11 Dodäni näni ëñënämaï cægaï baï ñöwodäni adobaï cædäni ïninque tömënäni näni tæ̈ go wæænguinque cæbaïnänipa. Mänömaï ï ïninque, Adocanque incæ mänömaï cæte tæ̈ go wææ̈nämaï incæcäimpa, ante wææ cædinque mönö tömämö, Wængonguï nempo guiite mïmönë guëmangæ̈impa, ante nanguï cæcæ̈impa. 
\p  
\v 12 Wængonguï nänö änö ïñömö mïïne quëwëne inte tæ̈ï piyæ̈në ënepa. Edæ yaëmë yægamë tipængaa engamë bamencaa guiibæ watii co baï Wængonguï nänö änö ïñömö adobaï cædinque mönö önöwoca incæ do cote baï guiipa. Ayæ̈ bamë tadömengadæ̈më tæ̈ï guïñænte bamïi edonque a baï Wængonguï nänö änö ïñömö adobaï mönö mïmö incæ tadömengadæ̈ tæ̈ï guïñænte baï cædinque mönö pönënö ante mönö cæïnënö ante do edonque ba adinque adode incæ apænte baï ampa.  
\v 13 Wængonguï në apænte änongä ïñongante mönö nämä incæ, Æbänö cægamönii, ante tömengä ingante töingä apæ̈nequënëmö ïmompa. Edæ, Wængonguï ayongä tömengä nänö badongaincoo tömancoo edæ gä ængate ömægacoo baï inte wodönämaï ongompa. 
\s1 Wængonguï ingante në Godongä Ñæ̈nængä Itota ingampa 
\p  
\v 14 Mönö beyæ̈, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïñömö Wængonguï Wengä Itota ingampa. Tömengä ïñömö nämä wepæ̈ godonte do wængaingä inte ñäni ömæ̈möninque öönædë æite ongongampa. Ïninque mönö, Tömengä ingante wede pönëmönipa, ante në apæ̈nemö inte mönö wede pönënö ante ædæmö pæ mangæ̈impa.  
\v 15 Wængonguï quï, ante mönö beyæ̈ në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö wënæ wënæ cædämaï ingacäimpa. Incæte aquïï ïmö inte wæmö adinque tömengä wæætë, Botö Waobo ëñadinque aquïï bate wægaïmo inte, Aquïï mïni wædö æbänö ï, ante do edæ ëñëmopa, angampa. Edæ wënæ awënë tömengä ingante, Wënæ wënæ cæe, angä do wægaingä inte tömengä mönö wënæ wënæ cæïnënö, Æbänö ï, ante do ëñengampa.  
\v 16 Ïninque mönö Awënë ïñömö nanguï waadete pönengä inte Awënë contaimpaa ongongampa cæmöö. Mönö wënæ wënæ cædïnö ante tömengä pönö ñimpo cæcæcäimpa, ante cædinque mönö tömengä weca ponte apæ̈necæ̈impa. Mönö caate wæyedë tömengä pönö töö æ̈mænte cæcæcäimpa, ante mönö tömengä weca ponte apæ̈necæ̈impa. Mänömaï Awënë ongompaa gäänë pöninque mönö guïñënämaï inte apæ̈nemö ëñëninque tömengä waadete pönö waa cæcä ængæ̈impa. 
\c 5  
\p  
\v 1 Wængonguï quï, ante bitö botö ïmote në pönömi ñæ̈næ̈mi pönï bacæbiimpa, ante æcänö ingante Wængonguï angä bacää. 
\p Edæ waocä adocanque ingante apænte æ̈ninque Wængonguï angä ate tömengä ïñömö në waocä ïnongä inte waodäni beyæ̈ Wængonguï weca cæcampa. Ïninque waodäni ïingä weca pöninque, Wængonguï quï, ante pædæ pönönäni æ̈ninque tömengä wæætë Wængonguï ingante godongampa. Ayæ̈, Wënæ wënæ cæmöni incæte Wængonguï waadete pönö ñimpo cæcæcäimpa, ante cædinque waodäni, Wængonguï quï, ante cæ̈ningä ænte pöninque pædæ pönönäni ængampa. Æ̈ninque në godongä ñæ̈nængä ïñömö në waocä ïnongä incæte cæ̈ningä ingante ænte wæ̈nöninque në ænte pönäni näni wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ ante baö iya tangampa.  
\v 2 Ïninque wadäni, Æbämë impa, ante ëñënämaï näni wædö ante në godongä ñæ̈nængä ïñömö në waocä ïnongä inte adobaï pancaa ëñënämaï inte wæcampa. Ayæ̈ oda cæte näni wædö ante tömengä adobaï oda cæte wæcampa. Ïninque wadäni baï aquïingä ïnongä inte tömengä gänë pönëninque wadäni ïnänite ædæmö cæte odömongä adänipa.  
\v 3 Mänömaï ïnongä inte tömengä wadäni wënæ wënæ näni cædïnö beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante iya täninque adobaï, Botö nämä wënæ wënæ cædïnö beyæ̈ godömopa, ante iya tante Wængonguï ingante godongampa. 
\p  
\v 4 Waocä nämä incæ, Botö, Wængonguï quï, ante në godömo ñæ̈næ̈mo bayömote wadäni botö ïmote waa acædänimpa, ante ædö cæte anguingää. Ïñæmpa Wængonguï angä beyænque Aadöö wodi në godongä ñæ̈nængä bacä baï wadäni adobaï Wængonguï angä beyænque në godönäni ñæ̈næ̈näni badänipa.  
\v 5 Codito incæ, Në godömo ñæ̈næ̈mo badinque në tæ̈ï ëmömo inte ñäö ëmömo acædänimpa, ante nämä ante wïï angacäimpa. Wængonguï incæ tömengä ingante, 
\q1 “Bitö botö Wëmi ïnömi ïmipa. 
\q1 Ñöwoönæ bitö Wæmpobo babopa.” 
\m  
\v 6 Angacäimpa. Ayæ̈ godömenque Wængonguï nänö angaïnö ante wataa yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Wængonguï quï, ante në pönongä Mëequitedeco nänö cöwë ingaï baï, 
\q1 bitö adobaï ñimpo cædämaï inte në Pönömi cöwë incæbiimpa,” ante Codito ingante angacäimpa. 
\m  
\v 7 Codito ïñömö Waocä ëñate quëwëninque Ca ca wædinque Yæ yæ äninque Wængonguï ingante nanguï apæ̈negacäimpa. Wængonguï bitö adobique eyepæ̈ ïmi inte wææ ämi ïninque botö wæ̈nämaï ïmaïmopa, angacäimpa. Incæte, Bitö, Wæ̈e, ämi ate botö wæncæboimpa, ante nänö Ao änïnö beyænque Wængonguï tömengä ingante do ëñengacäimpa.  
\v 8 Wæmpocä Wëñængä ïnongä incæte Itota nänö caate wæwëmämo beyænque Wængonguï nänö änö ante ædæmö ëñente cædinque picængä bagacäimpa.  
\v 9 Tömengä nänö änö ante në ëñente cædömö ïñömonte tömengä ædæmö ëñëninque picængä bagaingä inte edæ mönö ïmonte ængä beyænque mönö cöwë wæ̈nämaï inte quëwëmompa.  
\v 10 Tömengä ingante Wængonguï apænte æ̈ninque, Mëequitedeco në pönongä ñæ̈nængä pönï nänö ingaï baï bitö adobaï botö ïmote në Pönömi Ñæ̈næ̈mi pönï ïnömi ïmipa, angacäimpa. 
\s1 Mönö wede pönënö ante Baa änämaï ingæ̈impa, ante 
\p  
\v 11 Mänïnö ante botö mïnitö ïmïnite godömenque nanguï apæ̈nequënëmo ïmopa. Incæte, Æiquedö ëñenguïmïnii, ante pönente wædinque botö, Æbänö cæte apæ̈nebo ëñenguïmïnii, ante wæbopa.  
\v 12 Ïñæmpa mïnitö doyedë mïni ëñengaïnö ante ñöwo në odömömïni baquënëmïni ïmïnipa. Incæte wacä wæætë mïnitö ïmïnite Wængonguï nänö angaïnö ante adodeque adodeque ante odömonte apæ̈necä ëñenguënëmïni adodö bamïni awædö. Edæ wëñæ̈näni në goömæ̈ gänäni baï wæætë bamïni ïñömïnite botö ædö cæte tæ̈ëmö cænguï godonte baï apæ̈nebo ëñenguïmïnii.  
\v 13 Goömæ̈ në gangä baï ingä ïñömö tömengä wëñængä baï ïñongante mönitö, Æbänö nö cæquïï, ante odömonte apæ̈nemöni incæte tömengä ïñömö cöwë ëñënämaï ingampa.  
\v 14 Wæætë æcänö cöwë waa cæda ïna ïñömö tömengä, Quïnö waa ïï, ante, Quïnö wënæ wënæ ïï, ante wæætë wæætë ante cædinque do ëñente badinque picængä baï bacampa. Ïninque ædæmö picæ̈näni në badäni beyænque möni nö odömonte apæ̈nedö ïñömö cænguï tæ̈ëmö baï ongompa. 
\c 6  
\p  
\v 1 Mönö Codito inguipoga quëwëninque æbänö cægacäï, ante do ëñëmompa. Mönö wænguïnö goquinque wënæ wënæ cæmompa, ante wædinque, Idæwaa wënæ wënæ cætabopa, ante mönö Wængonguï gämæ̈nö æbänö cæte ocæ̈ ëmænte ponguïï, ante do ëñëmompa. Tömengä ingante æbänö cæte pönenguïï, ante do ëñëmompa. Ïninque mänïnö tömänö ante do ëñënïmö inte mönö mänïnö ante idæwaa tedetamompa. Wæætë, Æbänö cæte godömenque picæ̈mö baï ëñente baquïï, ante mönö ñöwo apæ̈necæ̈impa.  
\v 2 Adobaï, Æpæ̈në quïnante guiiquïï, ante, Önompoca quïnante godö gampoquïï, ante do ëñëmö inte mönö mänïnö ante godömenque tededämaï ingæ̈impa. Ayæ̈, Wænte ate ñäni mönö ömæ̈mongæ̈impa, ante do ëñëmö ïninque, Wængonguï cöwë apænte ancæcäimpa, ante do ëñëmö ïninque mönö mänïnö ante ñöwo godömenque tededämaï ingæ̈impa.  
\v 3 Ïninque Wængonguï Ao angä ate botö mänïnö mïnitö do ëñënïnö ante tededämaï incæboimpa. Mïnitö ëñënämaï ïnïnö ante wæætë nanguï apæ̈nebo ëñencæmïnimpa. 
\p  
\v 4 Wængonguï mönö mïmönë pönö tica ënente baï cædinque edonque odömonte apæ̈necä ëñëninque mönö ñäö baï entawëmompa. Tömengä öönædë waa pönï nänö da pönongaincoo do ænte quëwëmompa. Ayæ̈ tömengä Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca ingante da pönongä æ̈ninque mönö tömengä tönö äanque baï ëwocamompa. Mänömaï ëwocamö incæte pancadäniya wadæ godäni inte edæ ædö cæte, Wënæ wënæ cæte awædö, ante ocæ̈ ëmænte ponguïnänii.  
\v 5 Tömënäni ïñömö, Wængonguï nänö änö waa pönï impa, ante do ëñënïnäni inte ayæ̈, Wængonguï mïinguipo nänö badöñedë mänïñedë mïïmämoque ba ate tæ̈ï pïñænte cæcæ̈impa, ante do ëñënänipa.  
\v 6 Incæte mänïnö näni wede pönënïnö ante Baa ante wadæ godäni baï tömënäni edæ ædö cæte ïincayæ̈ ate, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante ocæ̈ ëmænte ponguïnänii. Ïñæmpa dodäni Wængonguï Wengä ingante awæ̈ timpote wæ̈nönäni baï cædinque ïïnäni wæætë tömengä ingante adodö wæ̈nonte baï cædänipa. Ayæ̈ tömënäni näni æ̈mæ̈wo ëwente wæquinque tömänäni ayönäni Wængonguï Wengä ingante badete tote baï cædänipa. 
\p  
\v 7 Edæ cöönæ wantæ wantæ cæ ate waodäni cöñe inguipoga tömëmö quiyadäni wææ̈ pæte incapa. Incate amïmö ba ate në quiyadïnäni nanguï tä pete eyepæ̈ æ̈näni ïninque Wængonguï wæætë onguipo tömenguipo waa pæ ate adinque, Waa pæguipo abopa, angampa. Adobaï tömengä nänö änö ante wantæ wantæ ïñö apæ̈nedäni ëñëninque waodäni gänë pönënäni badinque wadäni ïnänite waadete cædäni ate Wængonguï mänïnäni ïnänite, Mïnitö waa ëñente cæmïni abopa, ante pönö waa cæcampa.  
\v 8 Ömentacooque pæguipo daacamenque pæguipo guiquënë nänö æ̈mæ̈wo tante ëwenguinque önonguipoque impa. Mäninguipo iya tanguï baï waocä adobaï Wængonguï nänö änö ante në Baa angä ïñömö tömengä nänö æ̈mæ̈wo ëwenguinque Baa angampa. 
\s1 Watapæ̈ bacæ̈impa, ante pönëninque tæ̈ï ongömompa 
\p  
\v 9 Ïñänäni ëñëedäni. Wadäni mänömaï ïnänipa, ante yewæ̈mömöni incæte mönitö ayömöni mïnitö wïï tömënäni baï ïmïni amönipa. Wæætë Codito ængä beyænque në quëwenguïmïni ïnömïni inte mïnitö cöwë waa cæmïni ïmïni amönipa.  
\v 10 Edæ mïnitö cöwë waa cædinque Wængonguï ingante waadete pönëninque tömengä quïnäni beyæ̈ godö waa cægaïmïni inte ñöwo godömenque cæmïnipa, ante adingä inte Wængonguï dicæ mïni cædö ante pönënämaï inguingää. Wæætë në nö cædongä inte tömengä mïni cædö ante cöwë pönengampa.  
\v 11 Codito beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mïnitö wede pönëmïnipa. Ïninque mïnitö mänïnö mïni wede pönënö ante ïinque baganca wede pönencæte ante cædinque mïni waadete pönö cægaïnö baï adobaï ïinque baganca cöwë cæedäni, ämönipa.  
\v 12 Edæ në wede pönënäni wæntæye ïnämaï ïnäni ïñömö edæ Wængonguï, Pönömo æ̈edäni, ante nänö angaincoo cöwë æncædänimpa. Mïnitö ïñömö, Tömënäni æbänö cædänii, ante adinque tömënäni näni cædö baï adobaï cædinque wæntæye ïnämaï inte Wængonguï nänö angaincoo adobaï æncæmïnimpa, ämönipa. 
\p  
\v 13 Wængonguï, Botö änö baï cöwë cæcæboimpa, ante Abadäö wodi ingante angacäimpa. Mänömaïnö ante näwangä impa, ante Abadäö ëñencæcäimpa, ante cædinque tömengä, Wacä ëmöwo godömenque tæ̈ï pïñængä ëmöwo ante apæ̈nebo ëñëninque do ëñencæcäimpa, ante cæyongante wacä në tæ̈ï pïñængä guiquënë edæ dæ angacäimpa. Ïninque Wængonguï ïñömö nämä ëmöwo ante apæ̈nedinque, Wængonguïmo në Quëwëmo inte nöingä ante ämo ëñëe, äninque ïïmaï angacäimpa.  
\v 14 “Botö bitö ïmite pönö waa cæbo ate bitö pæ̈ïnäni nanguï yebæ̈ninque bacoo bacædänimpa. Botö Wængonguïmo në Quëwëmo inte ämopa.”  
\v 15 Ante do angä ëñengaingä inte Abadäö wodi wantæpiyæ̈ æ̈nämaï inte wänö cöñongante Wængonguï tömengä nänö angaïnö baï pönö cæcä ængacäimpa. 
\p  
\v 16 Waodäni guiquënë, Näwangä ämopa, ante ëñencædänimpa, ante cædinque wacä ëmöwo godömenque tæ̈ï pïñængä ëmöwo apæ̈nedinque änänipa. Mänömaï cædinque waocä, Botö godömenque në tæ̈ï pïñængä tönö guëa cæte baï änïmo inte ædö cæte babæ ante wadö cæquïmoo, ante baï apæ̈neyongante wacä Ao angä ate tömëna näna guëa cæcaya badapa. 
\p  
\v 17 Wængonguï ïñömö, Botö wadö baï änämaï ïnömo inte mänïï botö angaïnö baï cöwë cæcæboimpa, angacäimpa. Ayæ̈, Mänömaï impa, ante botö angaincoo në ænguïnäni ædæmö ëñencædänimpa, ante cædinque Wængonguï nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö Wængonguïmo në Quëwënömo inte näwangä ämopa, angacäimpa.  
\v 18 Tömengä, Botö pönö cæbo beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante nänö angaïnö ante æncæte ante mönö Wængonguï gämæ̈nö do wodii wïnonte pömöimpa. Ïninque tömengä weca do pönïmö ïñömonte tömengä wæætë, Mënea beyæ̈ mönö watapæ̈ bacæ̈impa, angampa. Ayæ̈, Mïnitö wampo pönëninque edæ botö tönö edæ godömenque cæcæmïnimpa, ante tömengä ædæmö apæ̈necampa. Mënea ante apæ̈nebo ëñëedäni. Botö Wængonguïmo ïnömo inte nämä Wængonguï ëmöwo apæ̈nebo beyæ̈ në ëñëmïni inte mïnitö mänïne beyæ̈ pönencæmïnimpa. Ayæ̈ godömenque wade ante, Wængonguï incæ ædö cæte babæ wapiticæ̈ anguingää, ante pönencæmïnimpa. Mänömaï Wængonguï mënea ante cægacäimpa. 
\p  
\v 19 Ïninque wipo gæguincamë inte tæ̈ï ñänoncadodäni ate wäï wocæ̈ baï mönö ïñömö edæ, Mänïne mënea beyæ̈ watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö wede pönënö beyæ̈ tæ̈ï ongömö inte mönö ædö cæte wadæ goquïï. Mönö wede pönënö beyænque edæ Wængonguï oncönë weocoo wææ owoyömo tadömengadæncönë guii öönædë ñä cæte baï ï ïninque mönö önöwoca ïñömö edæ tæ̈ï ongonte baï ëwocamompa.  
\v 20 Itota ïñömö täno beyænte öönædë æidinque mönö beyæ̈ ante mänincönë do wäänë guiigacäimpa. Ïninque Mëequitedeco në godongä ñæ̈nængä nänö ingaï baï badinque Itota, Wængonguï quï, ante nämä wepæ̈ në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte edæ cöwë ongongampa. 
\c 7  
\s1 Mëequitedeco baï Itota në Godongä Ñæ̈nængä ingampa 
\p  
\v 1 Mëequitedeco guiquënë Tadëë näni äñömö quëwënäni awënë odeye ïnongä inte tömengä, Wængonguï Æibæ pönï në Quëwengä quï, ante në godongä ingacäimpa. Ïñongante Abadäö wodi wadäni awënë odeyeidi ïnänite wæ̈nonte pöñongante Mëequitedeco eyepæ̈ pö bee tëninque, Abadäö ëñëmi, angantapa. Bitö ïmite Wængonguï pönö waa cæcæcäimpa.  
\v 2 Ante pönö waa apæ̈neyongante Abadäö ïñömö awënëidi wodi näni mangaincoo tömengä nänö ö æ̈nincoo bacoo pönï incoo adinque önompo tipæmpoga mänimpocato cabo tï gæte cö cædinque, Wængonguï quï, äninque Mëequitedeco ingante adocatoque pædæ godongä ængacäimpa. 
\p Mëequitedeco në awënë odeye ïñongante tömengä ëmöwo pemonte baï cædinque wadäni, “Awënë ïnongä inte tömengä në nö cæcä ingampa,” ante angadänimpa. Ayæ̈, Tadëë “Gänë pönëñömö” näni angaïñömö quëwënäni awënë odeye ingampa, ante pönëninque tömënäni, “Awënë odeye ïnongä inte tömengä në gänë pönengä ingampa,” ante wawo pemongadänimpa.  
\v 3 Tömengä badä ömaacä ingä baï, tömengä wæmpocä ömaacä ingä baï, tömengä nänö ëñagaïönæ ömaacä ingä baï, tömengä nänö wængaïönæ ömaacä ingä baï ante dodäni tömengä ingantedö ante yewæ̈mongadänimpa. Mänömaï ï ïninque mönö, Wængonguï Wengä nänö cöwë ingaï baï Mëequitedeco adobaï, Wængonguï quï, ante në cöwë godongä ingampa, ante pönengæ̈impa. 
\p  
\v 4 Tömengä ñæ̈nængä pönï ingacäimpa, ante botö ïïmaï ante apæ̈nebo pönëedäni. Wængonguï quï, ante në godongä ñæ̈nængä pönï Mëequitedeco ingampa, ante pönëninque mönö wæ̈mæ̈ Abadäö wodi incæ tömengä nänö ö æ̈nincoo önompo tipæmpoga mänimpocato ongö adinque adocatoque æ̈ninque Mëequitedeco ñæ̈nængä ingante pædæ godongä ængacäimpa.  
\v 5 Mönö Abadäö wodi pæ̈ïmö ïñömö tömancabomö ïnömö incæte adocabodäniya mönö tönïñadäni Debiidi pancadäniya guiquënë, Wængonguï quï, ante në godönäni bagadänimpa. Bayönänite Möitee wodi tömënäni ïnänite ïïmaï angacäimpa. Mïnitö tönïñadäni ïnänite ämïni ëñëninque tömënäni wæætë tömënäni näni æ̈nincoo önompo tipæmpoga mänimpocato ongö adinque adocatoque pædæ pönönäni æncæmïnimpa, ante wææ angä ëñëninque tömënänique, Wængonguï quï bacæ̈impa, ante në æ̈näni ïnänipa.  
\v 6 Mëequitedeco guiquënë Debii wodi pæ̈ingä ïnämaï ingaingä incæte adocatoque angä ëñëninque Abadäö wodi pædæ godongä ængacäimpa. Do ïñömö Wængonguï incæ Abadäö ingante apæ̈nedinque, Bitö quï, ante botö cöwë pönömo æncæbiimpa, angacäimpa. Incæte wantæpiyæ̈ ate Wængonguï nänö në angaingä ïñongante Abadäö ingante apæ̈nedinque Mëequitedeco ïñömö, Wængonguï bitö ïmite pönö waa cæcæcäimpa, ante pönö waa apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 7 Mönö ayömö guiquënë, Ñæ̈næ̈näni ïnönäni ïñömö tömënänique önönänique ïnänite në godö waa apæ̈nedäni ïnänipa, ante do ëñënïmo inte mönö wadö ante ædö cæte pönenguïï. Ïninque, Abadäö wodi önonganque ïñongante Mëequitedeco në ñæ̈nængä ïnongä inte edæ mänömaï waa apæ̈negacäimpa, ante mönö edonque ëñëmompa.  
\v 8 Mänïnäni Debiidi guiquënë në ñömæ̈intai ëñadäni ïnänipa. Incæte tömënäni ïnänite wadäni, Wængonguï quï bacæ̈impa, ante adocatoque cöwë pönönäni æ̈nänipa. Ïingä Mëequitedeco guiquënë ñömæ̈intai ëñadämaï baï ingaingä inte në quëwengä ingampa, ante yewæ̈mongatimpa. Tömengä mänömaï në quëwengä baï ïñongante Abadäö wodi tömengä ingante, Wængonguï quï, ante adocatoque godongä ængacäimpa. 
\p  
\v 9 Mänömaï impa, ante pönëninque botö, Ëñencæmïnimpa, ante ñöwo godömenque yewæ̈mömo aedäni. Tömënäni näni æ̈nïnö önompo tipæmpoga ganca mänimpocato ongö adinque, Wængonguï quï, ante adocatoque pædæ godöñönäni Debii näni pæ̈incabo incæ në æ̈näni ïnönänimpa. Incæte Debii wodi wæmpocoo ingainga ïnongä inte Abadäö wodi adocatoque do godongä ïninque tömengä pæ̈ingä inguingä Debii ïñömö wæmpocoo tönö äanque baï adocatoque do godonte baï ayæ̈ ate ëñate quëwengacäimpa.  
\v 10 Edæ Abadäö wodi nänö pæ̈ïnäni Debiidi ïnänipa. Ïninque Debii ayæ̈ ëñadämaï ïñongante tömengä wæmpocoo Abadäö wodi ingante Mëequitedeco pö bee tente adocatoque æ̈ninque Debii nänö ænguënencoo incæ pancacooga adobaï ængacäimpa. 
\p  
\v 11 Wængonguï doyedë angä ëñëninque Debiidi pancadäniya, Wængonguï quï, ante në godönäni bagadänimpa. Ayæ̈ Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante angä ëñente yewæ̈möninque Debiidi wæætë wadäni ïnänite odömonte apæ̈nedäni ëñengadänimpa. Incæte Debiidi, Wængonguï quï, ante näni godönö beyænque mönö Wængonguï ayongä mönö ædæmö pædäni baï edæ dicæ entawente bamongaa. Ïñæmpa mänïnäni näni godönö beyænque në picæ̈näni baï bamö baï ñöwo wacä në Godongä ingante Wængonguï da pönönämaï incædongäimpa. Ayæ̈, Wængonguï quï, ante në Pönongä incæcäimpa, ante Codito ingante da pönöninque Wængonguï, Debii wodi pæ̈ingä Aadöö nänö pönongaï baï Codito adobaï pönoncæcäimpa, ante änämaï inte wæætë, Mëequitedeco nänö pönongaï baï cædinque Codito pönongä beyænque waodäni botö ayömö në nö cædäni bacædänimpa, angacäimpa.  
\v 12 Ayæ̈, Wængonguï quï, ante näni godoncabo ïñönänite Wængonguï, Idæwaa cæmïnipa, äninque wacä ingante, Bitö wæætë botö ïmote në Pönömi bacæbiimpa, angacäimpa. Ayæ̈ wacä mänömaï në Godongä bacä beyæ̈ Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ante wëä godonte baï cædinque wade äninque wææ angä ingacäimpa. 
\p  
\v 13 Ïninque Wængonguï ñöwo, Në Pönömi bacæbiimpa, ante nänö në angaingä ïñömö Debiidi näni cabo ïnämaï inte wæætë wacabocä ïnongä ingampa. Incæte ñöwocä Codito guiidënäni ïñömö, Wængonguï quï, ante näni iya täimpaa cöwë godönämaï ïnönänimpa.  
\v 14 Edæ, Wængonguï quï, ante oodaaidi näni cabo në godönäni incædänimpa, ante Möitee wodi dicæ angacäïñaa. Incæte, Mönö Awënë ïñömö Oodaa wodi pæ̈ingä ingacäimpa, ante edonque acæ̈impa.  
\v 15 Ïninque Mëequitedeco nänö ingaï baï wacä wæætë, Wængonguï quï, ante në Godongä bacä adïmö inte mönö godömenque edonque ëñengæ̈impa.  
\v 16 Edæ Ñöwocä tömengä mæ̈mæ̈idi wïï në godönäni ingadänimpa. Ïninque, Bitö mæ̈mæ̈idi näni godongaï baï bitö adobaï godonte ëñëe, ante ædö cæte anguïï. Wïï tömengä mæ̈mæ̈idi näni cægaï baï cædinque tömengä në Godongä bagacäimpa. Wæætë cöwë në wæ̈nämaï Quëwenguingä inte tömengä nämä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö beyænque në Godongä bagacäimpa.  
\v 17 Edæ tömengä ingante apæ̈nedinque Wængonguï, 
\q1 “Mëequitedeco, Wængonguï quï, ante në pönongä cöwë nänö ingaï baï, 
\q1 bitö adobaï ñimpo cædämaï inte në Pönömi cöwë incæbiimpa,” ante apæ̈negacäimpa. 
\m  
\v 18 Ïninque, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi wëënëñedë nänö wææ angaïne incæ aquïïne inte önöneque baï ïñonte wëä godonte baï bagatimpa.  
\v 19 Edæ Möitee wodi, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïnö ëñente beyænque mönö Wængonguï ayongä ædæmö pædäni baï dicæ entawente baquïmöö. Wængonguï wæætë, Codito pönö cæcä beyænque watapæ̈ quëwencæmïniipa, ante ñöwo pönö apæ̈negacäimpa. Ïninque, Mänömaï impa, ante pönëninque mönö Wængonguï weca pömompa. 
\p  
\v 20 Wængonguï wïï önonque angacäimpa. Wæætë tömengä nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö Wængonguïmo në Quëwënömo inte näwangä ämopa, äninque Codito ingante angä ate tömengä wæætë, Wængonguï quï, ante në Godongä bagacäimpa. Wæætë wadäni ïnänite guiquënë tömengä wïï nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Näwangä ämopa, ante änämaï ingä incæte tömënäni önonque, Wængonguï quï, ante në godönäni bagadänimpa.  
\v 21 Codito ingante guiquënë Wængonguï ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 
\q1 “Bitö ñimpo cædämaï inte, Wængonguï quï, ante në Pönömi cöwë incæbiimpa. 
\q1 Ante botö në Tæiyæ̈ Awënë ïnömo inte nöingä äninque 
\q1 ïincayæ̈ ate wadö ante cöwë änämaï incæboimpa.” 
\m  
\v 22 Wængonguï, Itota botö ïmote në Pönongä ïnongä inte mïnitö beyæ̈ cæcä ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, äninque Wængonguï mönö ïmonte ñöwo godömenque waa pönï apæ̈negacäimpa. Ïninque Wængonguï mänömaï nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Näwangä ämopa, äninque Itota nänö në angäingä ïñongante mönö Itota ingante pönëninque, Wængonguï nänö angaïnö baï cöwë cæcæcäimpa, ante do ëñëmompa.  
\v 23 Mänïnäni guiquënë në ñömæ̈intai ëñagaïnäni inte ædö cæte ñimpo cædämaï inte Wængonguï ingante në godönäni cöwë inguïnänii. Ïninque wïï adocanque në godongä ingacäimpa. Wacä wacä në godönäni bagadänimpa.  
\v 24 Itota ïñömö në wæ̈nämaï quëwënongä inte tömengä, Wængonguï quï, ante në Godongä ïnongä inte cöwë quëwengampa.  
\v 25 Edæ tömengä në wæ̈nämaï Quëwënongä inte Wængonguï ingante mönö beyæ̈ ante cöwë apæ̈nedinque, Botö bitö gämæ̈nö në mämömo pönäni ïnänite bitö pönö waa cæcæbiimpa, ante ñimpo cædämaï inte cöwë apæ̈necampa. Wængonguï ingante cöwë apæ̈necä ïnongä inte tömengä cöwë quëwëninque ædæmö pönö ængä beyænque mönö wæætë cöwë wæ̈nämaï quëwenguïmö ïmompa. 
\p  
\v 26 Wadäni näni ëñënämaï cæcabo baï wïï ïnongä inte Itota ïñömö tæiyæ̈ waëmö ïnongä ingampa. Wentamö mongæ̈nämaï ïnongä ïñongante tömengä ingante ædö cæte pïinte apænte anguïnänii. Mänömaï ingä adinque Wængonguï tömengä ingante öönædë æ̈monga pönï ængö cæcä ongongampa. Ïninque tömengä adocanque pönï, Wængonguï quï, ante në nö Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte mönö wædö ante eyepæ̈ pönï pönö cæcampa.  
\v 27 Wadäni në godönäni ñæ̈næ̈näni pönï ïnäni guiquënë tömënäni täno godöninque nämä näni wënæ wënæ cædö beyæ̈ ante, Wængonguï botö ïmote waa acæcäimpa, ante cæ̈ningä wepæ̈ ïïmö ïñö ïïmö ïñö godönänipa. Ayæ̈ ate wadäni näni wënæ wënæ cædö beyæ̈ adobaï godönänipa. Itota guiquënë wënæ wënæ näni cædö baï cædämaï ïnongä inte nämä beyænque godönämaï ingacäimpa. Ayæ̈ wamö mönö wënæ wënæ cædö beyæ̈ wæætë wæætë godönämaï inte tömengä eyepæ̈ ïnongä inte adopoque pönï godongacäimpa. Ïninque tömengä nämä wepæ̈ godöninque eyepæ̈ pönï godongä adinque Wængonguï wæætë mönö ïmonte waa acampa. 
\p  
\v 28 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cædinque waodäni aquïï ïnäni näni cabo ïñönänite pancadäniya ïnänite änäni Wængonguï ingante në godönäni ñæ̈næ̈näni do badänipa. Wængonguï guiquënë ïincayæ̈ ate nämä ëmöwo apæ̈nedinque, Botö Wengä ædæmö Picængä në ëñengä bagaingä ingante ämo ate tömengä në Pönongä Ñæ̈nængä bacæcäimpa. Botö Wængonguïmo në Quëwënömo inte näwangä ämopa, angacäimpa. 
\c 8  
\s1 Wængonguï ñöwo nänö angaïnö ante Itota ïinque cæcä 
\p  
\v 1 Mänömaïnö ante quïnante yewæ̈mömönii. Edæ, Mönö wædö beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï inte ongongampa, ante, Näwangä impa, ante edonque ëñencæmïnimpa, ante yewæ̈mömönipa. Tömengä ïñömö öönædë æidinque Awënë Wængonguï tömëmængä ïnö tæ̈ contadinque Tæiyæ̈ Awënë inte ongongampa, ante yewæ̈mömöni adinque ëñencæmïnimpa.  
\v 2 Mänömaï ïnongä inte tömengä wïï waocä nänö mæ̈nongaincönë cæcampa. Wæætë Wængonguï, Owocæboimpa, ante tæiyæ̈ waëmö nänö mæ̈nongaincönë Itota ïñömö mönö beyæ̈ ante, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï inte cæcampa. 
\p  
\v 3 Inguipoga quëwënäni guiquënë adocanque ingante, Wængonguï quï, ante bitö në godömi ñæ̈næ̈mi pönï bacæbiimpa, änäni badinque tömengä në tä në tä cædinque mäincoo cöwë godonguënengä ingampa. Ïninque mäningä Itota guiquënë adobaï në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte adobaï godonguënengä ingampa.  
\v 4 Edæ, Ïincooque godoncæmïnimpa, ante Möitee wodi wææ angä ëñente cædinque inguipoga në godönäni guiquënë do eyepæ̈ pönï godönäni ïnänipa. Ïninque tömënäni näni godö baï Itota ïñömö ædö cæte godonguënengä inguingää. Inguipogaque quëwengä inte baï tömengä ïñömö edæ Wængonguï ingante në godongä ïnämaï incædongäimpa. 
\p  
\v 5 Tömënäni guiquënë, Wængonguï öönædë nänö owocö cöwë ongö baï inguipoga adobaï mæ̈nonte mänincö öwocodenganque baï ïñonte acæ̈impa, ante adobaï pönï mæ̈nongadänimpa. Mänömaï mæ̈nöninque tömënäni mänincönenque, Wængonguï quï, ante në godönäni inte cædänipa. Ïninque Wængonguï, Adobaï pönï mæ̈nöincö ongongæ̈impa, ante cædinque Möitee wodi në mæ̈nonguingä ingante doyedë angacäimpa. “Möitee ëñëmi. Bitö, Æbänö mæ̈nonguïï, ante, Æbänö badonguïï, ante botö onquiyabo ïñömö bee tente odömömo adinque badoncæbiimpa. Bitö cöwä adinque botö odömönö baï ïincö adobaï mæ̈nöninque ïincönë ongoncoo tömancoo adobaï pönï badoncæbiimpa,” angacäimpa.  
\v 6 Wængonguï, Botö Möitee tönö wææ äninque, Ïïmaï cæedäni, ämo ate Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante wëënëñedë nänö angaïnö wædænque waa ingatimpa. Ñöwo guiquënë tömengä, Itota ængä beyænque quëwëmïni inte Ao ämïni ïninque mïnitö botö tönö godongämæ̈ waa cæte quëwencæmïnimpa, ante nänö änö ïñömö godömenque waa pönï impa. Edæ Wængonguï nänö änö ïinque bacæ̈impa, ante Itota incæ nö cægacäimpa. Ayæ̈ adobaï mänïnö në godönäni näni cædö guiquënë wædænque waa ïñonte Itota nänö nö cædö guiquënë godömenque waa pönï impa. 
\p  
\v 7 Mänïne edæ, Mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante Wængonguï wëënëñedë nänö angaïne ïñömö mönö quëwenguïnö ante eyepæ̈ ï baï Wængonguï ñöwo wade ante änämaï incædongäimpa.  
\v 8 Incæte waodäni wentamö mongæ̈näni adinque Wængonguï doyedë apæ̈nedinque, 
\q1 “Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, 
\q1 Ante botö në Awënë ïnömo inte idægoidi ïnänite oodaaidi ïnänite ïincayæ̈ ate mïïne ante mä pönï apæ̈necæboimpa. 
\q1  
\v 9 Mæ̈mæ̈idi doyedë Equitobæ quëwëñönänite botö töö æ̈mænte ænte poncæte ante cædinque, 
\q1 tömënäni ïnänite, Mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, äñömote tömënäni wæætë pango cæte gogadänimpa. 
\q1 Pango cæte godäni ate botö wæætë dadi ëmæ̈monte tömënäni ïnänite adämaï ingaboimpa. 
\q1 Mänömaï beyæ̈ botö wëënëñedë botö angaïnö baï 
\q1 ñöwo wæætë adobaïnö ante änämaï incæboimpa, ante botö në Awënëmo ïnömo inte ämopa. 
\q1  
\v 10 Mänïñedë ate edæ idægoidi ïnänite botö, 
\q1 Ïïmaï pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque 
\q1 mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, äninque edæ ïïmaï cæcæboimpa. 
\q1 Ïïmaï cæedäni, ante botö wææ änö ante godö apæ̈nebo ëñëninque 
\q1 mänïne ante mïmönë yewæ̈monte baï entawëninque 
\q1 tömënäni në wede pönënäni incædänimpa. 
\q1 Tömëmo tömënäni Wængonguïmo ïñömote tömënäni wæætë botö quïnäni incædänimpa. 
\q1  
\v 11 Mänïñedë botö angaïñedë ba ate edæ waocä tömengä guiidengä ingante 
\q1 ayæ̈ wacä ingante odömonte apæ̈nedinque, 
\q1 Bitö Wængonguï ingante ate baï pönencæbiimpa, ante quïnante anguingää. 
\q1 Ïñæmpa mänïñedë ate guiiyanga pönï ïnongä incæ ñæ̈nængä pönï ïnongä incæ 
\q1 tömënäni tömänäni botö ïmote do adinque pönencædänimpa. 
\q1  
\v 12 Edæ tömënäni ëñënämaï näni cædö ante botö pänämaï inte waadete godö ñimpo cæcæboimpa. 
\q1 Ayæ̈ tömënäni wënæ wënæ näni cægaïnö ante adämaï inte baï botö pönënämaï incæboimpa,” ante Wængonguï apæ̈negacäimpa. 
\m  
\v 13 Äninque ñöwo, Æ̈mo beyænque quëwëmïni inte mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante mä pönï äninque Wængonguï wëënëñedë, Ïïmaï cæedäni, ante nänö wææ angaïne ante, Woïne inte eyepæ̈ ïnämaï ingaïne ënepa, ante baï cæcampa. Woïne ïñömö oo dæ baquïne ënepa. 
\c 9  
\s1 Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö oncö baï æ̈montaicö impa 
\p  
\v 1 Wængonguï wëënëñedë dodäni ïnänite, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, angacäimpa. Ïninque tömengä nänö wææ angaïnö baï cædinque tömënäni, Wængonguï ingampa, ante tömengä beyæ̈ cæquënënäni ingadänimpa. Ayæ̈ inguipoga tömengä owoquincö tæiyæ̈ waëmö oncö mæ̈nöninque tömengä weca pöninque cæquënënäni ingadänimpa.  
\v 2 Angä ëñëninque dodäni, Wængonguï nänö owoquincö, ante æ̈montaicö badöninque weocoo odemontai wodönedinque mencönea badongadänimpa. Yabæcönë, Tæiyæ̈ Waëmö Oncö impa, ante näni ancönë ïñömö mänïñömö gongapæncade doyæncade tæiyæ̈ tï wodönoquï encadocade ongongatimpa. Ayæ̈ awæmpaa badöninque tömënäni, Wængonguï beyæ̈ tæiyæ̈ waëmö päö öñongæ̈impa, ante cædinque mänimpaa päö ñö cædäni öñongatimpa. 
\p  
\v 3 Weocoo wacoo näni guiimongademö wodöïñömö guiimongacö ïñömö Tæiyæ̈ Waëmoncö Pönï näni angaincö ingatimpa.  
\v 4 Mänincönë oguï wacæ̈impa, ante cædinque, Oguï waquï iya tangæ̈impa, ante awæmpa oodo näni pönö tee bæimpa badonte cö cædäni ongongatimpa. Ayæ̈, Mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante wææ äninque Wængonguï nänö yewæ̈mongainca Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï ongongæ̈impa, ante cædinque awæmpa badöninque oodo yabæpa tee baadinque cæncadempa adobaï tee baate näni cönöimpa ongongatimpa. Ayæ̈ oodo æ̈ninque aca podonte wamoncade baï bædinque tömënäni önömæca näni cængaïmö Mänää näni angaïmö æ̈ninque oodo näni bædincadedë da wëninque mänincade wæætë oodo ëmompaa cæncadë ïnö da wente cö cæte mangadänimpa. Ayæ̈ adobaï Aadöö wodi nänö ongonto tä bocagainto æ̈ninque ado oodo ëmompaa cæncadë ïnö da wente ñö cædäni öñongatimpa. Ayæ̈ Wængonguï dicaboga nänö, Ïïmaï cæedäni, ante yewæ̈mongaïne adoyömö ongongæ̈impa, ante cædinque mäninca æ̈ninque ado oodo ëmompaa cæncadë ïnö da wëninque cö cædäni ongongatimpa. 
\p  
\v 5 Mänimpaa yædopaa waomïni mïni wënæ wënæ cædö beyæ̈ wepæ̈ godonte impa, ante Wængonguï, Botö pönö waadeimpa impapa, angacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï në ñäö ëmongä weca në owoda ïñömö adobaï ñäö baï ëmöna ïñönate tömëna näna ëmönö baï dodäni adobaï badonte oodo ëmompaa æ̈matæ̈ æ̈matæ̈ tæ̈ï goncædäni ongongatimpa. Ayæ̈ tömëna öömä tiyæ̈mäa pömæ̈na gänë ïñömö Wængonguï, Botö pönö waadeimpa, ante nänö angaimpa öñongatimpa. Mänimpacoo æbänö impaa, ante mäninque ñöwo yewæ̈mömönipa. 
\p  
\v 6 Tömancoo mänömaï cöö cædäni ongöñonte, Wængonguï quï, ante në godönänique ïïmö ïñö ïïmö ïñö yabæcönë pö guiidinque, Wængonguï ingampa, ante cægadänimpa.  
\v 7 Guiimongacönë guiquënë në godongä ñæ̈nængä ïñömö wadepo ïñö adopoque wadepo ïñö adopoque pö guiidinque tömengä adocanque guiidongäimpa. Incæte tömengä në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä incæ wepæ̈ næ̈æ̈nämaï inte ædö cæte guiiquingä. Edæ wepæ̈ cöwë ænte guiidinque tömengä nämä beyæ̈ godö pipo pipo cædinque, Wadäni ëñënämaï inte näni wënæ wënæ cægaïnö incæ ñä mënongacæ̈impa, ante tömënäni beyæ̈ adobaï godö pipo pipo cædongäimpa.  
\v 8 Mänincö æ̈montaicö ayæ̈ ongöñedë Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï wïï önonque guiigadänimpa. Wængonguï nänö owodö æidö mänïñedë adobaï wïï edonque ingatimpa, ante odömoncæte ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca angä guiidämaï ingadänimpa. 
\p  
\v 9 Mänömaïnö ante odömöninque tömengä mönö ñöwomö ïmonte wæætë, Ïïmaï ante ëñencæmïnimpa, ante cægacäimpa. Waocä, Wentamö mongænte awædö, ante në wædongä inte waëmö ïñömö pöninque, Wængonguï quï, ante baö iya tanguï tönö bequï cænguï godongampa. Mänömaï ancaa godongä incæte tömengä mïmö nämä nänö apænte entawënö ñä mënongadämaï inte wentamö ayæ̈ mongænte entawënongäimpa.  
\v 10 Mänömaï cænguinque bequinque ante wææ äninque, Æbänö cæte godonguïï, ante ayæ̈, Æpæ̈nenque æbänö cæte mënongaquïï, ante dodäni mänincooque ante näni wææ angaïnö ante ëñente cægadänimpa. Ïninque, Waguipo ïinque bayonte önöwoca ædæmö mënongate quëwengæ̈impa, ante mïinguipo ïinque bagancaque tömënäni mänincooque ante cædönänimpa. 
\p  
\v 11 Wapämo mïni waa quëwenguinque pömämo, ante badoncæte ante mönö Codito ïñömö, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte do pongacäimpa. Pöninque tömengä waodäni önompoca näni mæ̈nongaincönë guiidämaï inte Wængonguï nänö badongainguipoga cædämaï ingacäimpa. Wæætë adodö go æidinque tömengä öönædë Wængonguï nänö owocönë ñæ̈næncönë guiidinque näwä owocönë cægacäimpa.  
\v 12 Caboda wepæ̈ næ̈ænte guiidämaï inte wagada wë wepæ̈ næ̈ænte guiidämaï inte mönö Codito ïñömö edæ nämä wepæ̈ godöninque öönædë Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï æ̈mæ̈wo guiigacäimpa. Ïninque tömengä ængä beyænque mönö æ̈mæ̈wo pönï abæ tawænte baï cöwë quëwëmompa. 
\p  
\v 13 Ñömæ̈ï incæ gampodinque, do wæ̈ningä baö incæ gampodinque waocä näate baï wædongä inte edæ Wængonguï weca ædö cæte ponguingää. Wæætë, Tömengä waïñacä bate poncæcäimpa, ante cædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ïñömö caboda wepæ̈ tönö wagada onguïñængä wepæ̈ æ̈ninque në näadingä baonga pipo pipo cædänipa. Ayæ̈ wagada baquecä ingante wæ̈nonte në täninque gönaique adobaï æ̈ninque tömengä baonga pipo pipo cædinque, Bitö në näadïmi inte waïñabi babipa, ante cægadänimpa. 
\p  
\v 14 Mönö Codito guiquënë Tæiyæ̈ Waëmö ïnongä inte në cöwë Quëwengä Önöwoca tönö guëa cædinque Wængonguï ingante, Bitö quïmo ïmopa, ante nämä wepæ̈ godongacäimpa. Tömengä wepæ̈ ïñömö wïï cæ̈ningä wepæ̈ baï inte godömenque eyepæ̈ pönï wepæ̈ ïmæmpa. Ïninque mönö wænguinque wënæ wënæ cæyömonte tömengä, Mïnitö mïmö entawëmïni inte ñä mënongate entawente nämä apænte pönente quëwencæmïnimpa, ante nämä wepæ̈ do godongacäimpa. Ayæ̈ mönö wënæ wënæ cægaïnö ante wadæ cædinque godömenque pönö cæcä ate mönö Wængonguï në Quëwengä ingante në cæmö badinque cæmompa. 
\p  
\v 15 Wængonguï mïïne ante apæ̈nedinque, Mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, äñongante mönö waocabo wæætë ëñënämaï inte wënæ wënæ cæmö adinque Codito ïñömö mönö wënæ wënæ cægaïnö beyæ̈ ante wæætë wængä beyænque mönö abæ tawænte baï quëwëmompa. Ñöwo ïñömö Wængonguï mïïne ante apæ̈nedinque, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mïni ænguincoo æ̈mæ̈wo æ̈ninque mïnitö cöwë mante quëwencæmïnimpa, ante aa pecä pongamönimpa. Ïninque mönö Codito wæætë, Wængonguï nänö angaincoo æncæmïnimpa, ante cædinque ïinque cæcä ate mönö në pönïmö inte do ænte quëwëmompa. 
\p  
\v 16 Waocä, Näñe wæ̈mo adinque botö mäincoo ïnï ïïnänique æncædänimpa, ante ëmöwo ëmöwo yewæ̈mongä adinque wadäni wæætë, Näwangä æ̈mæ̈wo wængäimpa, ante ëñente ate, Në wængaingä nänö ante yewæ̈mongaïnö baï bacæ̈impa, ante ïinque cædänipa.  
\v 17 Ïñæmpa, Ïïnäni quï bacæ̈impa, ante yewæ̈mongä incæte në yewæ̈möningä mïingä quëwëñongante tömengä mäincoo ædö cæte tömënäni quï baquïï. Wæætë tömengä æ̈mæ̈wo wængä ate mänïñedë ate tömengä nänö yewæ̈mongaï baï ïinque cædänipa. 
\p  
\v 18 Mänömaï beyæ̈ wëënëñedë Wængonguï, Mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante yewæ̈mongä ate dodäni cæ̈ningä wæ̈nonte ate wepæ̈ gowete ate godongämæ̈ Ao äninque ïinque cægadänimpa.  
\v 19 Wængonguï, Ïïmaï cæedäni, nänö wææ angaïnö tömanta adinque Möitee wodi ïñömö tömänäni ïnänite apæ̈necä ëñënäni ate wepæ̈ gowete ate cægacäimpa. Wagada wënäni wepæ̈ tönö caboda wepæ̈ æ̈ninque æpæ̈ tönö ænte wempo cædëninque iitopowæ̈ näni äwæ̈ yæpængö æ̈ninque obega ocaguï opatawæ̈mæ̈ näni guipæ̈ninguï ænte pæ̈ dacadinque wepæ̈ näni wempo cædënïmæ̈në bee podonte Möitee ïñömö, Mäninta adinque ëñengæ̈impa, ante cædinque mänintaa wepæ̈ pipo pipo cægacäimpa. Ayæ̈ në ëñënïnäni tömänäni baonga wepæ̈ pipo pipo cædinque tömengä ïïmaï angacäimpa.  
\v 20 “Wængonguï, Botö pönö ämo ëñëninque mïnitö Ao ante ëñente cæmïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante nänö wææ angaïnö beyænque ïï wepæ̈ impa. Ïninque ïï wepæ̈ ëmontaa adinque mönö Ao ante mänïne ante ëñente cæcæ̈impa,” ante Möitee wodi apæ̈negacäimpa.  
\v 21 Ayæ̈ æ̈montaiconga wepæ̈ pipo pipo cædinque tömengä mänincönë Wængonguï beyæ̈ näni cæincooga wepæ̈ pipo pipo cægacäimpa.  
\v 22 Ayæ̈ wodo tömancooga ante Wængonguï, Wepæ̈ tönö ñä mënongacæ̈impa, äninque wææ angä cægadänimpa. 
\p Ïñæmpa wepæ̈ gowedämaï ïñonte mönö wënæ wënæ cæmö adinque Wængonguï në panguënengä inte ædö cæte pönö ata cæpoquingää. 
\s1 Codito wepæ̈ beyænque mönö mïmö mënongacæ̈impa 
\p  
\v 23 Öönædë ongoncoo baï inguipoga näni adobaï badongaincoo incæ cæ̈ningä wæ̈nonte ate wepæ̈ tönö ñä mënongaquënënäni ingadänimpa. Wæætë näwä öönædë Wængonguï weca gote mönö ongonguinque mönö adocanque në waëmö pönï ïnongä wepæ̈ beyænque ñä mënongaquënëmö ïmompa.  
\v 24 Edæ öönædë Wængonguï nänö owocönë baï ante waodäni önompoca näni tæiyæ̈ waëmö pönï badongaincönë mönö Codito guiidämaï ingacäimpa. Wæætë öönædë incæ æidinque tömengä mönö beyæ̈ ante Wængonguï weca guiidinque a ongongampa. 
\p  
\v 25 Wængonguï quï, ante inguipoga në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä guiquënë wïï nämä wepæ̈ ænte pöninque cæ̈ningä wepæ̈ incæ ænte pöninque wadepo ïñö adopoque wadepo ïñö adopoque Tæiyæ̈ Waëmoncönë Pönï guiicampa. Mönö Codito guiquënë inguipoga në quëwengä baï wïï adobaï ïnongä inte wïï wæætë wæætë godoncæte ante öönædë æi guiigacäimpa. Wæætë öönædë adopoque æi guiidinque tömengä nämä wepæ̈ adopoque godongacäimpa.  
\v 26 Edæ inguipoga në quëwënäni näni cæï baï cæcä baï tömengä Wængonguï inguipoga nänö badöñedë mä caate wædinque wantæ wantæ ïñö cædinque ñöwo ganca tæmpo caate wæcædongäimpa. Wæætë mönö waocabo tömämö pedænguipoga mönö quëwënö wodo ïinque bayonte tömengä ñöwo pönï adopoque pönï pöninque wënæ wënæ mönö cædö ante æ̈mæ̈wo wido cæcæte ante nämä wepæ̈ godongacäimpa. 
\p  
\v 27 Mönö waocabo guiquënë në wænguïmö ïnömo inte adopoque wænte ate Wængonguï weca pö gongæ̈ñömonte tömengä apænte ancæcäimpa.  
\v 28 Mönö waocabo nanguï ïmö ïñömonte mönö Codito ïñömö wënæ wënæ mönö cædö ante mongæ̈ninque adopoque nämä godöninque wængacäimpa. Ayæ̈ wæætë pöninque tömengä wïï mönö wënæ wënæ cædö mongæncæte ante poncæcäimpa. Wæætë tömengä nänö ponguïnö ante në wänö cömö ïñömonte tömengä, Quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte æncæte ante poncæcäimpa. 
\c 10  
\p  
\v 1 Ïincayæ̈ ate në Ponguingä ïñömö, Wængonguï quï, ante nämä wepæ̈ eyepæ̈ godoncæcäimpa, ante odömoncæte ante cædinque Wængonguï, Ïïmaï cæte cæ̈ningä wepæ̈ pönöedäni, ante do wææ angacäimpa. Incæte mänïï wepæ̈ Wængonguï nänö wææ angaïmæ̈ ïñömö wïï eyepæ̈ godonguï ænguï impa. Ïninque mänïmæ̈ tömengä nänö wææ angaïmæ̈ beyænque waocä ædö cæte ædæmö ëñente picængä baï baquingää. Ïñæmpa idægoidi ïñömö wadepo ïñö wadepo ïñö wepæ̈ ancaa godöninque Wængonguï weca pö ædæ wææ̈ninque, Bitö Tæiyæ̈ Waëmö ïmidö anguënë, ante apæ̈necæte ante pönäni incæte tömënäni tömengä nänö wææ angaïnö beyænque picæ̈näni baï dicæ badäniyaa.  
\v 2 Tömengä nänö wææ angaïnö eyepæ̈ ï baï tömënäni adopoque godöninque idæwaa godoncædönänimpa. Edæ, Wængonguï ingampa, ante në cædäni ïñömö mäninque godöninque ædæmö ñä mënongate bacædönänimpa. Ayæ̈ ïincayæ̈ ate tömënäni, Wentamö entawente wænguï wæ, ante nämä apænte wædämaï incædönänimpa. 
\p  
\v 3 Edæ wïï mänömaï impa. Wæætë, Botö wënæ wënæ cæte awædö, ante wæætë wæætë näni pönente wæquinque tömënäni wadepo ïñö wadepo ïñö godönönänimpa.  
\v 4 Edæ, Möni wënæ wënæ cægäïnö ante mënongacæ̈impa, ante godöñönäni wagada onguïñæ̈ wepæ̈ tönö caboda wepæ̈ eyepæ̈ ïmæmpa diyæ̈ mënongaquïï. 
\p  
\v 5 Cæ̈ningä wepæ̈ wïï eyepæ̈ impa, ante wædinque Codito inguipoga pöninque ïïmaï ante apæ̈negacäimpa. 
\q1 “Wængonguï ëñëmi. Cæ̈ningä baö näni wæ̈nonte pönönö tönö cænguï bequï näni, Wængonguï quï, ante pönönö adinque bitö edæ wïï æ̈ïnëmi ingabiimpa. 
\q1 Wæætë botö Waobo baquinque bitö botö baö ante badongabiimpa. 
\q1  
\v 6 Waodäni, Wængonguï quï, ante iya tämöni ate Wængonguï waa acæcäimpa, ante täñönäni bitö wïï tobi ingabiimpa. Tömënäni, Wënæ wënæ möni cædö ante Wængonguï pönö wido cæcæcäimpa, ante pönöñönänite bitö Baa angabiimpa. 
\q1  
\v 7 Ante adinque botö, ‘Wængonguï ëñëmi. Dodäni botö ïmotedö ante yewæ̈möninque, Tömengä inguipoga pöninque ïïmaï cæcæcäimpa, 
\q1 ante näni yewæ̈mongaïnö baï cædinque botö bitö änö ëñente cæcæte ante pöninque a ongömoï ae,’ antabopa,” 
\m  
\v 8 Möitee wodi guiquënë, Cæ̈nïnäni ïnänite wæ̈nöninque mïnitö, Wængonguï quï, ante pædæ godöninque cænguï tönö bequï godoncæmïnimpa, ante wææ angacäimpa. Incæte mönö Codito Mæmpocä ingante täno apæ̈nedinque, Waodäni cæ̈ningä näni wæ̈nonte pönönö tönö cænguï bequï näni, Wængonguï quï, ante pönönö adinque bitö wïï æ̈ïnëmi ingabiimpa. Wængonguï quï, ante iya tämöni ate Wængonguï waa acæcäimpa, ante ayæ̈, Wënæ wënæ möni cædö ante Wængonguï pönö wido cæcæcäimpa, ante pönö täñönäni bitö Baa ante wïï tobi ingabiimpa, ante Codito apæ̈negacäimpa.  
\v 9 Ayæ̈, “Bitö änö cæcæte ante pöninque a ongömoï ae,” angacäimpa. Äninque tömengä, Ïïne botö angaïnö ïñömö ædæmö ëñenguïne bate ongongæ̈impa, ante cædinque Möitee wodi wëënëñedë nänö angaïne ante da godonte baï cægacäimpa.  
\v 10 Ayæ̈ Wængonguï nänö änö ante në ëñente cæcä inte Itota Codito, Wængonguï quï, ante baonga ëñadinque adopoque wæ̈ninque nämä wepæ̈ eyepæ̈ godongä beyænque mönö wæætë Wængonguï ayongä tæiyæ̈ waëmö ëwocamö bate quëwëmompa. 
\p  
\v 11 Wængonguï quï, ante në godönäni guiquënë tömänäni ïïmö ïñö ïïmö ïñö adiyæ̈ gongænte Wængonguï beyæ̈ ante cædänipa. Mänömaï wæætë wæætë godöninque ado ado godönäni beyænque tömënäni wënæ wënæ näni cædö ante ædö cæte wido cæte baquïï.  
\v 12 Mäningä mönö beyæ̈ në nö Godongaingä guiquënë adopoque godöninque ïinque baganca eyepæ̈ pönï godöninque Wængonguï tömëmængä ïnö æi tæ̈ contate ongongampa.  
\v 13 Mänömaï ongöninque, Botö ïmote pïinte cædäni ïnänite Wængonguï æyedënö botö nempo pönongä æ̈ninque botö tæ̈ï ëmömö inte në ämo baquïmoo, ante Codito ñöwo ganca wänö congampa.  
\v 14 Edæ tömengä pönö badongä ate mönö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwëmö bayömonte tömengä adoque pönï nänö godongaïnö beyænque, Ædæmö picæ̈mïni bacæmïnimpa, ante do badongacäimpa.  
\v 15 Mänïnö ante Wængonguï Tæiyæ̈ Waëmö Önöwoca mönö ïmonte adobaï apæ̈necampa. Tömengä täno apæ̈negacäimpa. 
\q1  
\v 16 “Mönö Awënë ïïmaï angacäimpa. Mänïñedë ate ïincayæ̈ ate, 
\q1 botö pönö cæbo ate Ao änäni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, 
\q1 ante ïinque cæcæte ante ïïmaï cæcæboimpa, angacäimpa. 
\q1 Botö pönö apæ̈nebo ëñëninque tömënäni, Ïïmaï cæedäni, ante botö wææ angaïnö incæ mïmönë entawencædänimpa. 
\q1 Botö pönö apæ̈nebo ëñëninque mänïne ante ocai encate ëñencædänimpa. 
\q1  
\v 17 Ayæ̈, Wënæ wënæ näni cædö ante ñimpo cædinque botö pönënämaï incæboimpa. Ëñënämaï näni cædö ante botö wæætë wæætë änämaï incæboimpa,” angampa. 
\m  
\v 18 Ïninque tömengä pönö ñimpo cæcä ate mönö edæ, Wënæ wënæ mönö cædö beyæ̈ pänämaï incæcäimpa, ante quïnante godömenque godonguïï. Ïñæmpa tömengä dobæ ñimpo cægacäimpa. 
\s1 Mönö Wængonguï weca pongæ̈impa, ante 
\p  
\v 19 Ïñänäni ëñëedäni. Tæiyæ̈ Waëmö Pönï Oncönë pö guiite baï mönö Itota wepæ̈ beyænque guïñënämaï inte Wængonguï weca do guiiquënëmö ïmompa.  
\v 20 Weocoo mänincönë näni wææ cægaincoo wægo të baï Itota baö adobaï wangö cote ingatimpa. Mänömaï beyæ̈ odemö mïïnemö wi æ̈nete baï ï adinque mönö quëwenguïnemö guiidinque Wængonguï weca edæ do guiimompa.  
\v 21 Wængonguï nänö godongämæ̈ owocabo ïñömonte, Wængonguï quï, ante në Godongä Ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö adocä Itota ïñömö mönö ïmonte në aacä ïnongä ingampa.  
\v 22 Mänömaï beyæ̈ mönö Wængonguï weca pö guiicæ̈impa. Wëënëñedë wentamö mönö entawënö ante Itota nämä wepæ̈ inte ñä mënongacä ate mönö nämä apænte nö cæïnëmö inte guiicæ̈impa. Ayæ̈ mönö baö waëmömæ̈ äate baï ëmömö ïninque mönö, Wængonguï tömengä nänö änö baï cöwë ædæmö cæcæcäimpa, ante wede pönëninque mönö guïñënämaï inte tömengä weca do guiicæ̈impa.  
\v 23 Botö cöwë pönö cæcæboimpa, ante në angaingä ïñömö në ædæmö cæcä ingampa, ante adinque mönö, Tömengä nänö änö baï cæcä beyænque watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante cöwë wido cædämaï inte mönö pönengæ̈impa. 
\p  
\v 24 Ayæ̈, Mönö pönencabo tömämö waadete pönëninque waa cæte quëwengæ̈impa, ante cæcæte ante pönente adinque mönö wacä ingä wacä ingä ïïmaï godö cæcæ̈impa.  
\v 25 Pancadäniya Wængonguï ingante godongämæ̈ apæ̈necæte ante pönämaï inte wadæ godäni incæte tömënäni näni cæï baï mönö adobaï cædämaï ingæ̈impa. Wæætë, Codito nänö ponguïönæ oo pönï impa, ate pönente wædinque mönö pönencabo ïñömonte mönö wacä ingä wacä ingä edæ waadete apæ̈nedinque, Wængonguï gämæ̈nö pöninque watapæ̈ quëwëmïni incæmïnimpa, ante apæ̈necæ̈impa. 
\p  
\v 26 Wængonguï nö nänö änö ante do ëñënïmö inte mönö, Wïï ëñëïnëwædö, äninque godömenque wënæ wënæ cæmö ïninque edæ wënæ wënæ mönö cædö ante mënongaquïmæ̈ ante edæ wepæ̈ dæ ä baï babaimpa.  
\v 27 Wæætë mänömaï ancaa ëñënämaï cæmö ïninque mönö Wængonguï nänö apænte ante panguïmämoque ante guïñente wæcömaïmompa. Edæ mönö Baa ante godömenque wënæ wënæ cæmö ïninque Wængonguï ingante në pïïnäni näni gonte wænguïmämoque ante, Mönö adobaï gonte wæncæ wæ, ante guïñente wæcömaïmompa.  
\v 28 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante, Wïï ëñëïnëwædö, ante adocanque në angä ïñongante Waoda mënaa ïna incæ waodäni mengäa go adocanque ïnäni incæ, Mänömaïnö ante apæ̈necä ëñentamönipa, ante apæ̈nedäni ëñëninque në äningä ingante waadedämaï inte godö wæ̈nongadänimpa. 
\p  
\v 29 Ïninque adocanque Wængonguï Wengä ingante pïnä gäwate baï cædinque Baa angä adinque tömengä ingante Wængonguï ædö cæte pänämaï inguingää. Wængonguï, Botö pönö æ̈mo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante nänö angaïnö ïinque bacæ̈impa, ante cædinque Itota nämä wepæ̈ inte mönö ïmonte ñä mënongacä beyæ̈ tömengä ayongä tæiyæ̈ waëmö ëwocamö bagamöimpa. Incæte adocanque Itota nänö në ñä mënongadingä ïnongä inte, Itota wepæ̈ wïï waëmö ï awædö, ante pïingä adinque Wængonguï ædö cæte apænte ante pänämaï inguingää. Ayæ̈ Wængonguï Önöwoca në waadete pönö cædongä ïñongante adocanque badete tocä adinque Wængonguï tömengä ingante ædö cæte pänämaï inguingää. Edæ Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante Baa änäni ïnänite wædænque päninque Wængonguï ïïnäni ïnänite godömenque nanguï pönï pancæcäimpa, ante pönëmïniyaa. 
\p  
\v 30 Wængonguï, “Botö tömëmo në panguïmo ïmopa. Wïwa näni cædïnö beyæ̈ eyepæ̈ pönï godö pämo wæcædänimpa,” angacäimpa. Ayæ̈, “Botö në Awënë ïnömo inte botö quïnäni ïnänite apænte ancæboimpa,” angacäimpa. Mönö ïñömö, Mänömaïnö ante në apænte pancæ angaingä ingante æbänö ingää, ante do ëñëmompa.  
\v 31 Edæ Wængonguï në Quëwengä ïnongä inte edæ ænguï badinque bæi ongonte pangä wæcæ wæ, ante mönö nanguï guïñëñate wæcæ̈impa. 
\p  
\v 32 Wëënëñedë Wængonguï apæ̈necä ëñëmïni inte mïnitö tæcæ ñäö baï entawëmïni ate wadäni pö pïinte guëadö guëa cæyönäni mïnitö mïni caate wæquinque tæ̈ï ongöninque godömenque cæmïnitapa. Mänömaï mïni cædïnö ante ñöwo pönëedäni.  
\v 33 Pancayedëña ïñömö në pïinte cædäni tömänäni ayönäni mïnitö ïmïnite badete todinque pänänitapa. Pancayedëña guiquënë mïnitö tönïñadäni adobaï caate wæyönänite mïnitö, Adocabomöni ïmönipa, ante baï cædinque në caate wædäni tönö godongämæ̈ ongömïnitapa.  
\v 34 Wadäni ïnänite tee mönedäni adinque mïnitö tömënäni tee mönete näni wædö ante pönëninque tömënäni tönö godongämæ̈ wæmïnitapa. Ayæ̈, Mönö mäincoo öönædë godömenque waa pönï ongoncoo inte cöwë ongongæ̈impa, ante ëñëmïni ïñömïnite wadäni inguipoga mïnitö ëadincoo ö æ̈näni adinque mïnitö wædämaï inte watapæ̈ tomïnitapa.  
\v 35 Ïninque, Mönö wede pönënö beyænque eyepæ̈ pönï ænguïmö ïmompa, ante ëñëninque mänïnö mïni wede pönënö ante wido cædämaï ïedäni.  
\v 36 Ayæ̈, Wængonguï nänö änö ante ëñente cæmöni ate tömengä, Pönömo æncæmïnimpa, ante nänö angaincoo ante cöwë pönongä æncæmönimpa, ante cædinque mïnitö wæntædämaï inte ee cæquënëmïni ïmïnipa.  
\v 37 Edæ Wængonguï beyæ̈ ante do yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Wantæ wantæ ate në Ponguingä mönö änongä ïñömö do poncæcäimpa. 
\q1 Edæ tömengä nänö angaïönæ ïinque bayonte 
\q1 tömengä eyepæ̈ pönï poncæcäimpa. 
\q1  
\v 38 Në nö cæte quëwënongä incæ tömengä nänö wede pönënö beyænque quëwencæcäimpa. 
\q1 Adocä wæætë guïñente wædinque wodii wïnongä adinque, 
\q1 botö tömengä ingante adinque wïï tobaïmopa,” ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa. 
\m  
\v 39 Mönö guiquënë tömënäni näni cæï baï cædämaï ïnömö inte wïï guïñente wædömö inte wodii wïnönämaï ïmompa. Edæ wodii wïnonte baï mönö æ̈mæ̈wo ëwente baquënëmö ïmompa. Wæætë edæ tömengä ængä beyænque mönö quëwenguinque tömengä ingante wede pönëmö ïmompa. 
\c 11  
\s1 Mönö wede pönënö ante 
\p  
\v 1 Wængonguï pönö cæcä ate watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante mönö, Wængonguï ayæ̈ cædämaï ingä incæte cöwë cæquingä ingampa, ante wede pönëmompa. Awinca adämaï ëmömö incæ mönö mïmöno wede pönëninque awinca do ate ëmonte baï ëwocamö inte mönö, Näwangä bacæ̈impa, ante do ëñëmö ïmompa.  
\v 2 Dodäni wede pönënäni ïñönänite Wængonguï, Mïni wede pönënö beyænque botö mïnitö ïmïnite waa abopa, ante apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 3 Wængonguï inguipo tönö ïïmönæ tömäo badoncæte ante cæyongä quïëmë impa ænte badonguingää. Ïñæmpa dæ angatimpa. Ïninque mönö në acoo dæ äñonte mänincoo æ̈nämaï inte tömengä wæætë mä pönëninque angä beyænque mönö në acoo do bagatimpa. Mänömaï ingatimpa, ante wede pönëninque mönö Ao ämompa. 
\s1 Dodäni näni wede pönengaïnö 
\s2 Abedo wodi 
\p  
\v 4 Abedo wodi ïñömö Wængonguï nänö angaïnö ante wede pönëninque, Wængonguï quï, ante nö cæte godöninque Caïnö wodi wæætë önömonque nänö godönö baï wïï godongacäimpa. Tömengä mänömaï wede pönente cæcä adinque Wængonguï, Abedo bitö nö cæte pönömi æ̈mopa, ante apæ̈negacäimpa. Ïninque do wænte gogaingä ïnongä incæte Abedo wodi, Botö wede pönente cægaï baï adobaï wede pönente cæedäni, ante ñöwo ganca ayæ̈ apæ̈nete baï apæ̈necampa. 
\s2 Ënoco wodi 
\p  
\v 5 Ënoco wodi guiquënë në wede pönengä ïñongante Wængonguï, Ënoco ëñëmi. Bitö botö në waa adömi inte bitö wænguënëmämo ante wædämaï inte pöe, äninque inque ïñongante ö ænte wo æ̈æntodongä æigacäimpa. Æite gocä ate wadäni ancaa diqui diqui mïninque Wængonguï nänö në wo æntodongä ingante adämaï ingadänimpa. Edæ tömengä ingante Wængonguï ayæ̈ æ̈æntodönämaï ïñongante wadäni, Ënoco wede pönengä ingante Wængonguï waa acampa, ante do ëñënönänimpa.  
\v 6 Edæ Wængonguï weca poncæte ante cædinque waocä, Wængonguï në Quëwengä ingampa, ante wede pönenguënengä ingampa. Ayæ̈ adobaï, Wængonguï ingante në diqui diqui mïmö ïñömonte tömengä, Pöe, äninque pönö waa cæcampa, ante wede pönëninque në poncæ cæcä pongampa. Mänömaïnö ante në wede pönënänique Wængonguï weca pönänipa. Mänïnö ante në wede pönënämaï ingä guiquënë tömengä ingante Wængonguï ædö cæte waa aquingää. Edæ waa adämaï ingampa. 
\s2 Docä Nöwee wodi 
\p  
\v 7 Nöwee wodi Docä näni änongä guiquënë, Æbänö baquïï, ante adämaï ïñongante Wængonguï, Nöwee ëñëmi. Bitö adämaï ïmämo oo pongæ̈impa cæbii. Angä ëñente guïñente wædinque në wede pönengä inte tömengä näni wencabo näni guiite quëwenguinque wipo ñæ̈nængade impo incæ ñæ̈næ̈ oncö baï badongä ate guiite quëwengadänimpa. Në wede pönënänique näni nö entawënö baï adobaï nö nänö entawenguinque Nöwee wodi wede pönente cægacäimpa. Ïninque tömengä adocanque wede pönëninque mänömaï cædingä ïñongante wadäni guiquënë näni apænte wænguinque Baa angadänimpa. 
\s2 Abadäö wodi 
\p  
\v 8 Abadäö wodi guiquënë tömengä wede pönengä ïñongante Wængonguï, Abadäö ëñëmi. Botö pönömo bitö ænguïmæ ante botö odömömo goe. Angä ëñëninque, Æbæmë impa, ante adämaï ïnongä inte Abadäö wede pönëninque ëñente cædinque do gogacäimpa.  
\v 9 Mänömaï wede pönëninque wadäni nëmæ gote wacä ïnongä inte wantæ ïñö quëwengä baï inte æ̈montaicönë owogacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï nänö angaïmæ në ænguïna ïnöna inte tömengä wengä Itæca wodi adobaï tömengä wengä Aacobo wodi adobaï wantæ ïñö quëwente baï æ̈montaicönenque owote quëwengadaimpa.  
\v 10 Wængonguï doyedë pönï, Waodäni näni öönædë quëwenguïñömö ante botö ïïmaï badoncæboimpa, ante nämä nänö pönënö baï tæ̈ï gönonte mæ̈nongacäimpa. Abadäö ïñömö, Botö mänïï ïñömö owocæboimpa, ante në wædongä inte wede pönëninque piyæ̈në cædinque æ̈montaicönenque owote inguipoga quëwengacäimpa. 
\p  
\v 11 Mönö ïmonte pönëninque në ædæmö aacä ïnongä inte Wængonguï ïñömö tömengä nänö änïnö baï cöwë cæcæcäimpa, ante në wede pönënä ïñömö Tada wodi ingadäimpa. Mänömaï beyæ̈ tömënä owæntadä ïñönante Wængonguï pönö cæcä æ̈ninque tömënä picængadedä ïnönä inte tæ̈ï pïñæ̈ninque yædëmadä bate wëñængä mangadäimpa.  
\v 12 Abadäö wodi wede pönëninque tæ̈ï pïñænte tapæ̈icä ate wëñængä ëñagacäimpa. Ïninque adocanque picængadecä inte në wænte baï ïnongä inte wede pönengä beyænque mönö tömengä nänö pæ̈ïmö yebæ̈ninque nëmoncoo öönædë owocoo nanguï pönï ï baï mönö ïñömö adobaï nanguï pönï ïmompa. Ëmönaicoo gäwapæ̈ yæwedeca öñoncoo nanguï pönï ï baï mönö tömengä pæ̈ïmö ïmö adobaï nanguï pönï ïñömonte mönö, Mänimpomö ïmompa, ante ædö cæte anguïï. 
\p  
\v 13 Mänïnäni tömänäni wede pönente quëwënönäni inte wængadänimpa. Wængonguï nänö, Pönö cæcæboimpa, angaincoo ayæ̈ æ̈nämaï ïnäni inte tömënäni gobæ ongoncoo gomö ate baï, Cöwë æncæmönimpa, ante wede pönente piyæ̈në cæte quëwengadänimpa. Wadäni nëmæ wabæca quëwente baï quëwëninque tömënäni, Wïï mönitö ömæ ïñonte mönitö wamöni inte quëwëmönipa, ante inguipoga owogadänimpa.  
\v 14 Mänömaïnö ante në änäni ïñömö, Tömëmöni ömæ ante diqui diqui mëmöni ïmönipa, ante quëwënänipa.  
\v 15 Dodäni ïñömö do näni ëmö cæte pongaïmæ ante pönente wædäni inte baï tömënäni do adodö gocædönänimpa.  
\v 16 Wæætë adodö mänïömæ näni quëwengaïmæ wïï goïnëninque tömënäni, Mönö öönædë godömenque waëmömæ pönï gote quëwengæ̈impa, ante goïnente wægadänimpa. Ïninque wadäni Wængonguï ingante, Bitö në waëmömæ goïnente wædäni tömënäni Wængonguïmi ïmipa cæbii, ante änäni incæ tömengä wæætë, Ïñæmpa në wædönäni tömënäni quëwenguïñömö näni wædö ante botö do eyepæ̈ mæ̈nongaboimpa, äninque guïñënämaï inte nanguï tocampa. 
\s2 Abadäö tönö Itæca 
\p  
\v 17 Wængonguï, Abadäö æbänö botö ïmote ëñente cæquingää, ante acæte ante angä ëñëninque Abadäö wodi në wede pönënongä inte tömengä wengä Itæca ingante, Wængonguï quï, ante godongacäimpa. Edæ Abadäö ingante doyedë apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö pæ̈ïnäni nanguï ïnäni inte ïïmæ æncædänimpa, ante do angä ëñengacäimpa. Incæte Wængonguï mänömaïnö angä ante në ëñëningä incæ tömengä wengä adocanque pönï ïnongä inte Abadäö, Wængonguï quingä ingampa, ante godoncæ cægacäimpa.  
\v 18 Adocä tömengä wengä ingantedö ante Wængonguï doyedë Abadäö ingante apæ̈nedinque, Bitö wengä Itæca pæ̈ïnänique ïnänitedö ante botö, Abadäö pæ̈ïnäni ïnänipa, angacäimpa.  
\v 19 Incæte Itæca wodi adocanque pönï ïñongante Abadäö wodi, Botö wengä do wængä incæte Wængonguï, Ñäni ömæ̈möe, angä ïninque do ñäni ömæ̈mömaingampa, ante wede pönëninque godoncæ cægacäimpa. Wængonguï guiquënë, Ee ae, ante wææ angä beyænque tömengä wengä ingante wæ̈nönämaï ingacäimpa. Ïninque Itæca wodi do wæ̈ningä inte baï ñäni ömæ̈monte baï ayæ̈ quëwengacäimpa. 
\s2 Itæca, Aacobo, Ootee 
\p  
\v 20 Itæca wodi adobaï, Wængonguï æbänö cæquingää, ante wede nänö pönënö beyænque ëñëningä inte edæ picængadecä badinque Aacobo wodi tönö Etawoo wodi ïnate apæ̈nedinque, Wængonguï mïnatö ïmïnate ïïmaï pönö waa cæcæcäimpa, ante waa apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 21 Aacobo wodi ïñömö, Wængonguï æbänö cæquingää, ante wede nänö pönënö beyænque do ëñëningä inte wæncæ cæte öñöninque tömengä nänömoda Ootee wodi wëna ïnate, Mïnatö ïmïnate Wængonguï pönö waa cæcæcäimpa, ante waa apæ̈negacäimpa. Ayæ̈ ongontoca da cæte ongonte ædæ wææ̈ninque, Wængonguï bitö waëmö pönï ïnömi inte cæquïmidö anguënë, ante watapæ̈ apæ̈negacäimpa. 
\p  
\v 22 Ootee wodi guiquënë, Wantæ ïñö wæncæboimpa, äninque, Mönö idægocabo mönö pæ̈ïnäni incæ Equitobæ wantæpiyæ̈ quëwënäni ate Wængonguï ænte mäocä wadæ gocædänimpa, ante tömengä nänö wede pönënö beyænque ëñëninque ïïmaï angacäimpa. Godinque botö bayetoca ingaï ee ænte næ̈ænte godinque da wencæmïnimpa, angacäimpa. 
\s2 Möitee wodi 
\p  
\v 23 Möitee wodi mæmpoda guiquënë wëñængä ëñacä ate, Wïï önonganque ingampa. Waëmö wëñængä awædö, ante adinque ïïmaï cægadaimpa. Mänïñedë Equitobæ awënë odeye ïñömö, Onguïñængä ëñacä adinque do wæ̈nongæ̈impa, angä incæte tömëna guïñënämaï inte tömëna wede näna pönënö beyænque wëñængä Möitee ingante apäicä mengäa go adocanque mämonque wë wodonte mangadaimpa. 
\p  
\v 24 Möitee wodi guiquënë picængä bayongante wadäni, Awënë Padaönö wengä wææ̈ Möitee badä ingampa, ante Möitee ingante waa ayönäni tömengä wæætë Wængonguï ingante në wede pönënongä inte edæ Baa angacäimpa.  
\v 25 Wæætë edæ, Botö caate wæquinque botö Wængonguï quïnäni tönö godongämæ̈ cæcæboimpa, ante cædinque Möitee wodi, Equitoidi näni wïwa cæte töïnö adinque botö wantæ ïñö incæ wïï toïnente awædö, ante wido cægacäimpa.  
\v 26 Wængonguï ïincayæ̈ ate eyepæ̈ pönï pönongä æncæboimpa, ante wede pönëninque tömengä mänïnö ante mïmöno gomö ate baï pönengacäimpa. Ayæ̈ Equitobæ quëwënäni waëmoncoo pönï näni mäincoo ante adinque, Önoncooque ëwenguincooque ï awædö, ante Möitee edæ Baa angacäimpa. Wæætë edæ pïinte badete todäni wæcä incæte tömengä, Codito beyænque impa, ante pönëninque godömenque waa pönï togacäimpa. 
\p  
\v 27 Tömengä ïñömö, Awënë odeye Padaönö ænguï badinque pïingä wæcæ wæ, ante guïñente wædämaï inte wæætë wede pönëninque Equitobæ ëmö cæte gogacäimpa. Ayæ̈ Wængonguï në Quëwengä mönö awinca adämaï ïnongä ingante Möitee wodi ïñömö në awinca gomö acä baï ëmongä inte wæntæye badämaï inte godömenque cægacäimpa.  
\v 28 Ayæ̈, Bamoncadë ëñadäni ïnänite në ëwënongä incæ godö wæ̈noncæcäimpa, ante Wængonguï angä ëñëninque Möitee wodi wæætë, Në ëwënongä nänö wodo pænta goquï ingæ̈impa, ante wede pönëninque cægacäimpa. Tömengä wadäni idægoidi tönö Patowa æ̈æ̈mæ̈ mönö cæ̈mæ̈ baï mä cængacäimpa. Ayæ̈, Në ëwënongä incæ mönö idægocabo bamoncadë ëñadäni ïnänite wæ̈nönämaï incæcäimpa, ante wææ cæcæte ante cædinque Möitee në wede pönënongä inte wadäni tönö godongämæ̈ odemompaa wepæ̈ öni paagacäimpa. 
\p  
\v 29 Idægoidi guiquënë wede pönëninque gäwapæ̈ Opatawæ̈mæ̈ näni ämæ̈ goyæ̈ go næ̈ gongæ̈mæ̈ ate tæcæguedëmæ̈ pönï tao gogadänimpa. Equitoidi guiquënë, Taadö bapa, mönö taocæ̈impa, ante cæyönänite æpæmpo becadote wængadänimpa. 
\s2 Adacaba wodi 
\p  
\v 30 Idægoidi näni wede pönënö beyænque Eedicoo näni quëwëñömö yabæque näni wææ cægainca incæ näwæ̈ cabænte wæængatimpa. Edæ idægoidi önompo æ̈mæmpoque go mëönaa mänimpoönæ ïñonte yabæque godongämæ̈ cægonte godäni ate cabænte wæængatimpa.  
\v 31 Onquiyængä Adacaba ïñömö mäincoo beyæ̈ ante në towente në quëwengä ïnongä incæte tömengä wede nänö pönënö beyænque ïïmaï cæte mïingä quëwengacäimpa. Idægoda mënaa, Eedicoo ïñömö æbänö quëwënänii, ante acæte ante awëmö pö guiida adinque Adacaba wodi, Ee pöeda, angä beyænque idægoidi wæætë ëñënämaï ïnäni ïnänite wæ̈nöninque tömengä ingante ata cæpodäni quëwengacäimpa. 
\s2 Wadäni näni wede pönengaïnö 
\p  
\v 32 Quïnante godömenque ante apæ̈nequïmoo. Ïïnäni në wede pönënäni näni cægaïnö ante botö æiquedö apæ̈nequïmoo. Guedeönö wodi tönö Badaco wodi ingadaimpa. Ayæ̈ wææ̈ Tantöö wodi tönö Yepetee wodi ingadaimpa. Ayæ̈ wææ̈ Awënë Dabii wodi tönö Tämoedo wodi ingadaimpa. Mänïnäni tönö Wængonguï beyæ̈ në apæ̈negaïnäni wodi tömänäni wede näni pönënö beyænque ïïmaï cædinque nanguï cægadänimpa. 
\p  
\v 33 Në wede pönënäni ïñömö tæ̈ï ëmonte badinque wabæca awënë odeyeidi nempo quëwënäni ïnänite bæ tadinque wido cægadänimpa. Pancadäniya wede pönëninque wadäni beyæ̈ wææ äninque nö cægadänimpa. Wacä, Cæcæboimpa, äninque do cæquënengä incæ wïï cæcä ïninque në pönënäni pancadäniya, Bitö änö cæcæbiimpa, änäni ëñëninque do cægacäimpa. Pancadäniya näni wede pönënö beyænque mëñeidi incæ ecadämaï ïnäni bagadänimpa.  
\v 34 Gonga nanguï wo bæco adinque pancadäniya wede näni pönënö beyænque mönæ ëmongatimpa. Wadäni yaëmenca tamencacæ cædäni wædinque në pönënäni pancadäniya aamö cædinque mïïnäni quëwengadänimpa. Aquïï pönï ïnïnäni inte në wede pönënäni pancadäniya tæ̈ï pïñænte bagadänimpa. Wabæca tontadoidi wæ̈noncæ pönäni adinque në pönënäni pancadäniya wæætë tæ̈ï pïñæ̈ninque wido cædäni gogadänimpa.  
\v 35 Tömënäni guiidënäni näñe wæ̈näni ate onquiyæ̈näni wede näni pönënö beyænque do wæ̈nïnäni quëwënäni ate ængadänimpa. 
\s2 Näni caate wægaïnö 
\p Ayæ̈ adobaï në pönënäni ïnänite wïwa cædäni caate wæyönänite wacä, Ata cæpobo goquïmi, angä incæte në caate wædönäni pancadäniya wæætë, Ee abi caate wæwëmoe, änänitapa. Tömënäni, Botö ïincayæ̈ ate ñäni ömæ̈möninque caate botö wædö beyænque godömenque waa quëwencæboimpa, ante wææ äninque Ao änämaï ingadänimpa.  
\v 36 Tömënäni näni wede pönënö beyæ̈ pancadäniya ïnänite wadäni badete togadänimpa. Wadäni ïnänite wæætë tæi tæi pangadänimpa. Wadäni ïnänite wæætë yaëmengö ñä cæyæ̈ninque tee mönedäni wægadänimpa.  
\v 37 Pancadäniya ïnänite dicaca tacadäni wængadänimpa. Pancadäniya ïnänite ta wiyæ̈näni wængadänimpa. Pancadäniya ïnänite yaëmenca yedäni wængadänimpa. Pancadäniya obega æ̈montai tönö caboda æ̈montai badöninque mäninque wëñate mongæ̈ninque ömæpodäni inte wæyönänite wadäni togænte päninque wïwa cægadänimpa.  
\v 38 Tömënäni në wede pönënäni inte waa pönï ïnäni ïñönänite inguipogaque quëwënäni wæætë wïï tömënäni baï ïnäni inte wënæ wënæ cægadänimpa. Në pönënäni ïñömö pancadäniya, Æyömömë gote quëwenguïmoo, ante pönente wædinque wodii wïnonte önömæca wayömö godinque änanquidi wayömö godinque oncontatodë guiidinque pancadäniya wë womöñönäni pancadäniya onguipodë æ̈æ̈ wote wë womongadänimpa. 
\p  
\v 39 Ïninque Wængonguï tömënäni ïnänite, Wede mïni pönënö adinque botö waa tobopa, ante apæ̈negacäimpa. Incæte tömengä nänö, Pönö waa cæcæboimpa, angaïnö ante tömënäni mänïñedë ayæ̈ æ̈nämaï ingadänimpa.  
\v 40 Edæ tömënäni adodänique wïï æncædänimpa, angacäimpa. Wæætë Codito godömenque pönongä æ̈ninque mönö watapæ̈ quëwëñömonte tömënäni mönö tönö godongämæ̈ æ̈ninque ædæmö picæ̈näni baï bacædänimpa, ante Wængonguï mönö ïmonte waa cædinque tömënäni beyæ̈ adobaï waa cægacäimpa. 
\c 12  
\s1 Itota ingante mönö cöwë adinque quëwengæ̈impa, ante 
\p  
\v 1 Ïninque boguïmä bacoo owo baï mänïnäni ïñömö, Wængonguï cöwë pönö cæcæcäimpa, ante në wede pönengaïnäni ïñömö adobaï bacoo ongönänipa. Edæ, Mönitö wede pönente möni cægaï baï mïnitö adobaï wede pönëninque ïïmaï cæedäni, ante a ongonte baï apæ̈nedänipa cæmöö. Tömënäni quingæ̈ pogodo gocæte ante cædäni teëmencoo gä äadäni baï cædinque mönö adobaï oda caate mönö wædoncoo ante ñimpo cæcæ̈impa. Wënæ wënæ mönö cægaincoo ante, Ancaa cæte awædö, äninque mönö wido cæcæ̈impa. Ayæ̈ taadö ante Itota nänö odömongaïnonque ante mönö edæ wæntædämaï inte tæ̈ï pïñæ̈ninque pogodo gocæ̈impa.  
\v 2 Mönö wede pönente æite godö taadö ante tömengä ïñömö në täno beyænte gogaingä ingampa. Tömengä adocä incæ mönö wede pönënö ante, Cöwë mänömaï bacæ̈impa, ante ædæmö badongaingä ingampa. Tömengä ïñömö wadäni tömengä ingante awæ̈ timpodäni wæyongante badete todäni adinque tömengä, Mänömaï cædäni botö caate wædö beyænque botö ïincayæ̈ ate watapæ̈ tocæboimpa, ante në ëñëningä inte piyæ̈në cædinque caate wædinque wængacäimpa. Tömengä ñöwo ïñömö ñäni ömæ̈monte æite godinque Awënë Wængonguï nänö contaimpaa tömëmængä ïnö tæ̈ contate Awënë bate ongöñongä mönö adocä Itota ingante æ̈mö ate baï pönëninque edæ tömengä mïñæ̈ tee empote pogodo gocæ̈impa. 
\p  
\v 3 Tömengä ïñömö në wïwa cædäni nanguï pïinte cædäni wæcä incæte piyæ̈në cægacäimpa. Ïninque mïnitö ïñömö, Wæntædämaï inte mïmö nangæ̈ batawënämaï ingæ̈impa, ante cædinque, Tömengä æbänö cægacäï, ante pönëedäni.  
\v 4 Ñöwo ganca mïnitö wënæ wënæ mïni cæïnente wædö ante wido cæcæte ante mïnitö wænguï beyæ̈ wepæ̈ dicæ gowete cæmïniyaa.  
\v 5 Ayæ̈ Wængonguï mönö wampo pönencæmöimpa, ante mönö ïmonte, Botö wëmïni godömenque cæcæmïnimpa, ante æbänö pönö angacäï, ante mïnitö dicæ pönëmïniyaa. Ïïmaï angacäimpa, ante yewæ̈mongatimpa. 
\q1 “Botö wëmi ëñëmi. Mönö Awënë bitö ïmite, Ëñente cæcæbiimpa, ante pangä wædinque, 
\q1 bitö wæætë badete todämaï incæbiimpa. 
\q1 Bitö ïmite, Ëñenguënë quëwëe, angä ëñente wædinque wæwënämaï incæbiimpa. 
\q1  
\v 6 Ïñæmpa tömengä nänö në waadete pönënänique ïnänite päninque 
\q2 mönö Awënë ïñömö, Ëñencæmïnimpa, ante cæcampa. 
\q1 Botö wëmïni, ante nänö në ængaïnänique ïnänite tömengä pangampa.” 
\m  
\v 7 Ante yewæ̈mongatimpa cæmïnii. Mïnitö caate wæmïni ïmïnitawo. Ïñæmpa wëñæ̈näni ïnänite wæmpoidi dicæ pänämaï inguïnäniyaa. Mæmpo Wængonguï ïñömö adobaï, Botö wëmïni ïmïnipa, ante edonque acæ̈impa, ante nanguï äninque pangä caate wæmïnipa. Ïninque tömengä pangä wædinque mïnitö wæætë, Mönö ëñente quëwenguinque ante Mæmpo Wængonguï pangampa, ante piyæ̈në cæte ee amïni pancæcäimpa.  
\v 8 Tömengä wëñæ̈mö ïñömonte tömengä tömämö ïmonte edæ nanguï pante angampa. Incæte mïnitö pancamïniya ïmïnite tömengä pante änämaï ingantawo. Ïninque mïnitö, Wïï Wængonguï wëmöni ïmönipa. Wacä wëmöni ïmönipa, ante wæquënëmïni ïmïnipa. 
\p  
\v 9 Mönö mæmpoidi waodänique ïnönäni inte nanguï äninque pänäni adinque mönö, Mæmpocä ïnongä inte tömengä nänö cæquënënonque cædinque mönö ïmonte waa cæte pangantapa, ante tömënäni ïnänite waa atamompa. Mönö Mæmpo Wængonguï adobaï mönö ïmonte nanguï äninque pangä adinque mönö quëwenguinque mönö tömengä ingante godömenque Ao ante ëñente cæcæ̈impa.  
\v 10 Mönö mæmpoidi guiquënë, Æbänö pönö waa cæquïmoo, ante pönente ate mönö ïmonte edæ, Ëñencæmïnimpa, ante wantæ ïñö nanguï änäni ëñente cætamompa. Wængonguï ïñömö edæ, Tæiyæ̈ waëmö botö ëwocabo baï mïnitö adobaï tæiyæ̈ waëmö ëwocadinque watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante cædinque mönö waa quëwenguinque ante pönö pangampa.  
\v 11 Æcämenque mönö ïmonte nanguï äninque päna incæ tömengä pangä ate mönö caate wædinque dicæ quingæ̈ watapæ̈ tomongaa. Ïñæmpa, Caate awædö, ante cöwë ämompa. Wæætë ïincayæ̈ ate edæ doyedë näni pänö beyænque mönö në ëñente badömo ate mönö nö cæmö badinque gänë pönente entawëmompa. 
\s1 Mönö wæquinque Wængonguï apæ̈necä ëñënämaï ïmompa 
\p  
\v 12 Ïninque mïnitö guepænte wædïmïni inte edæ tæ̈ï pïñæ̈ninque wæntædämaï inte nanguï cæedäni. Önoncapo nanguï guecapote wædïmïni inte edæ guecapodämaï inte ængæ̈ gantite pogodo gote baï nanguï cæedäni.  
\v 13 Mönö cægonguïnö, ante mïnitö taadö ante enga womïni mæ̈mö ba ate në podä cædïnäni incæ podä cædämaï inte tömënäni näni waa baquinque mänïnönö töïnö gote waa cægoncædänimpa, ante godö waadete cæedäni. 
\p  
\v 14 Mönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwengæ̈impa, ante mïnitö nanguï tæ̈ï pïñæ̈ninque waodäni tömänäni ïnänite gänë pönente cæedäni. Ayæ̈, Æcänö tæiyæ̈ waëmö ëwocadämaï ingää tömengä ïñömö mönö Awënë ingante cöwë adämaï incæcäimpa, ante pönente wædinque mïnitö, Mönö tömämö Wængonguï ayongä tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwengæ̈impa, ante nanguï cæedäni.  
\v 15 Wængonguï pönö waadete nänö cædö ante mönö tömämö ænte entawengæ̈impa, ante cædinque mïnitö cöwä adinque, Adocanque incæ ömætawengä ïnämaï incæcäimpa, ante wææ cæedäni. Adocanque wæwente nänö quëwënö beyæ̈ pïinte bate tedecä ëñëninque mïnitö, Wadäni näni wentamö mongænguinque adobaï pïinte badämaï incædänimpa, ante wææ cædinque në pïingä ingante godö wææ äedäni.  
\v 16 Ayæ̈ mïni cabo incæ, Nänöogængä ïnämaï ïñongante adocanque incæ godö mönämaï incæcäimpa, ante cöwä adinque wææ cæedäni. 
\p Etawoo wodi ïñömö tömengä bamoncadengä ïnongä inte nänö nanguï ænguënencoo ante pïinte baï cædinque cænguinque æncæte ante tömancoo godonte beyæ̈ adopoque ænte cængacäimpa. Mïnitö guiquënë, Inguipogaque ante ænte to wædö, ante Etawoo wodi nänö pönëwente cægaïnö baï adocanque incæ cædämaï incæcäimpa, ante edæ wææ cæedäni.  
\v 17 Bamoncadengä inte nänö ænguënencoo ante do pïinte baï godöningä inte Etawoo wodi ïincayæ̈ ate, Pönömi æ̈moe, äñongante mæmpocä wæætë Baa angacäimpa, ante do ëñëmïnipa. Edæ Ca ca wædinque tömengä, Æbänö cæte ænguïmoo, ante ancaa angä incæte mæmpocä do Baa äningä inte ñöwo wæætë wadö ante ædö cæte anguingää. 
\p  
\v 18 Onquiyabo Wængonguï nänö gonga tänongä bæcobo ñæ̈noque dodäni ponte godongämæ̈ ongonte cægönäni baï mïnitö wïï onquiyabo ñæ̈noque pömïnipa. Tömënäni wëmö mæ̈ mämonte baï ïñömö wïni cai pæ̈mæ̈mämo ïñömö näni ponte wægaïñömö baï mïnitö wïï pömïnipa.  
\v 19 Todompeta näni ancadeca nanguï we öömämo dodäni näni ëñente wægaïmämo baï mïnitö wïï adopämo ëñëmïnipa. Wængonguï wææ ante nänö tedepämo tömënäni näni ëñente wægaïmämo baï mïnitö wïï adopämo ëñëmïnipa. Mänïmämo ëñente guïñente wædinque tömënäni, Idæwaa ämipa. Ædö cæte godömenque ëñenguïmönii, ante wægadänimpa.  
\v 20 Edæ “Cæ̈ningä incæ onquiyaboga ponte cægongä adinque mïnitö tæi tacamïni wæncæcäimpa,” ante wææ äñongante tömënäni ancai guïñente wædinque, Wængonguï nänö wææ angaïnö ante mönitö ædö cæte ædæmö ëñente cæquïmönii, ante wægadänimpa.  
\v 21 Onquiyaboga näni ate guïñëmämo adinque Möitee wodi incæ, “Ancai guïñente botö do do wäate baï wæbopa,” angacäimpa. 
\p  
\v 22 Mïnitö guiquënë Tiönoquidi näni änonquidi do ponte baï ëwocamïnipa. Edæ Wængonguï në Quëwengä öönædë Eedotadëë baï nänö waëmö pönï owoyömö mïnitö mänïñömö do ponte baï ëwocamïnipa. Wængonguï anquedoidi æpodö mïido ganca ïnönäni inte nanguï pönï ïnäni godongämæ̈ pö bee tente tömënäni näni watapæ̈ ongöñömö mïnitö mänïñömö do ponte baï ëwocamïnipa.  
\v 23 Mönö Codito ingante godongämæ̈ mönö pönencabo ïñömö bamoncadënäni në ænguïmö bayömonte mönö ëmöwo ante öönædë yewæ̈möintaa do yewæ̈monte ongompa. Ïninque mïnitö adocabomïni badinque Wængonguï weca mönö waocabo tömämö ïmonte në apænte anguingä weca do pömïni ïmïnipa. Në nö cæte quëwengaïnäni wænte goyönänite Wængonguï ïinque badongä ate do ædæmö picæ̈näni baï badänipa. Tömënäni önöwoca weca mïnitö do ponte baï ëwocamïnipa.  
\v 24 Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante nänö angaïnö ante Itota, Ïinque bacæ̈impa, ante ædæmö badongacäimpa. Mïnitö ïñömö në badongaingä weca do pömïni ïmïnipa. Abedo wodi wepæ̈ onguipoiya gowecä adinque Wængonguï wæætë në wæ̈nöningä ingante, Botö weca ongönämaï gobäwe, angacäimpa. Itota wepæ̈ wïï Abedo wodi wepæ̈ baï ïmæ̈ adinque Wængonguï wæætë, Itota wepæ̈ petæ̈ petæ̈ gowedïmæ̈ beyænque botö weca pöedäni, ante cægacäimpa. Mänïmæ̈ Itota wepæ̈ nänö petæ̈ petæ̈ gowegaïñömö mïnitö do ponte baï ëwocamïnipa. 
\p  
\v 25 Mänömaï waëmö pönï ïñömö do pömïni inte mïnitö në apæ̈necä ingante Baa änämaï ïedäni. Onquiyabo godongämæ̈ ongönäni guiquënë inguipoga wææ angaingä ingante Baa änïnäni ïñönänite tömengä ata cæpodämaï inte pangacäimpa cæmïnii. Öönædë ongonte në wææ angaingä ingante ëñënämaï inte dadi ëmænte wadæ gomö baï mönö godömenque pante wæquënëmö ïñömonte tömengä cöwë ata cæpodämaï incæcäimpa. 
\p  
\v 26 Mänïñedë tömengä nänö tedepämo beyænque inguipo wancæ wancæ cægatimpa. Ñöwo ïñömö tömengä, “Botö ïincayæ̈ ate inguipo adopoque pönï wancæ wancæ cædinque öönædë adobaï wancæ wancæ edæ cæcæboimpa,” angacäimpa.  
\v 27 Tömengä, “Ïincayæ̈ ate adopoque pönï cæcæboimpa,” angacäimpa, ante pönëninque mönö ïïmaï ante ëñengæ̈impa. Tömengä adopoque wancæ wancæ cæcä ate tömengä nänö badongaincoo oo pönï ongoncoo ïñömö tömancoo adoyedë ëwente bacæ̈impa. Quincoodö oo ongönämaï tæ̈ï ongoncoo ï mänincooque ayæ̈ a ongongæ̈impa,  
\v 28 Ïninque mönö Awënë Odeye nempo quëwëmö ïñömö wancæ wancæ cædämaï inte tæ̈ï ongonguïmö ïmompa, ante pönëninque mönö Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈necæ̈impa. Mänömaï cædinque Wængonguï ñäö baï nänö tæ̈ï ëmömämo ate guïñente wædinque tömengä beyæ̈ cæcæ̈impa.  
\v 29 Edæ mönö Wængonguï ïñömö edæ gonga wo bæcoquï baï ingänö anguënë, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 
\c 13  
\s1 Ïïmaï cæmö adinque Wængonguï waa tocæcäimpa, ante 
\p  
\v 1 Mïnitö ïñömö, Mönö caipæ̈ ïmompa, ante mïni waadete pönënö baï cædinque cöwë godongämæ̈ waadete pönente cæedäni.  
\v 2 Tömänäni ïnänite edæ, Pöedäni, ante waadete cæedäni. Mänömaï cædinque pancadäniya, Botö weca ædänidö ëñacæ pönänii, ante ëñënämaï ïnäni incæte do waa cædäni ate edæ, Æ, Wængonguï nänö da pönönäni anquedoidi incæ botö weca pönänitapa, ante tæcæ abopa, ante todänipa. 
\p  
\v 3 Tee mönete ongönäni tönö botö godongämæ̈ tee mönete wæcömo baï ïmopa, ante pönëninque mïnitö tömënäni ïnänite ante cöwë pönëedäni. Pancadäniya ïnänite wadäni wïwa godö cædäni ate caate wæwëñönäni mïnitö adobaï pönëninque, Mönö baö adobaï ëñamö inte tömënäni tönö godongämæ̈ caate wæmö baï ïmompa, ante tömënäni ïnänite cöwë pönëedäni. 
\p  
\v 4 Nänöogængä ïnämaï ïñongante waocä në godö guëa mongä tönö në godö wïwa towënäni ïñönänite Wængonguï mänïnäni tömänäni ïnänite do apænte ante pancæcäimpa cæmïnii. Mïna gæncaya adomïnaque guëa moncæmïnaimpa. Ayæ̈ ñänönäni möninque näna gæncaya quëwëna ate, Waa impa, ante mönö waa acæ̈impa. 
\p  
\v 5 Wængonguï incæ, “Mïnitö ïmïnite cöwë ëmö cæte godämaï inte botö cöwë aacæboimpa,” angacäimpa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö godonte æ̈inta ante æ̈ïnente wædämaï inte mïni ëadincooque ëadinque piyæ̈në cæte quëwëedäni.  
\v 6 Ïninque Wængonguï beyæ̈ ïïmaï ante näni yewæ̈mongaïnö baï ante mönö wede pönente apæ̈nemompa. 
\q1 “Mönö Awënë botö tönö godongämæ̈ cæcä adinque botö, 
\q1 Waocä ædö cæte botö ïmote wënæ wënæ cæquingää, ante ëñëmo inte guïñënämaï incæboimpa.” 
\p  
\v 7 Në aadäni ïñömö mïnitö ïmïnite Wængonguï nänö änö ante në apæ̈nedäni ïnänite ante pönëninque mïnitö, Tömënäni ïñömö waa cædinque edæ watapæ̈ quëwënänipa, ante pönëedäni. Ayæ̈ tömënäni näni wede pönënö baï adobaï wede pönëedäni. 
\p  
\v 8 Itota Codito ïñömö wëënëñedë nänö ingaï baï ingä ñöwoönæ adobaï ingä inte tömengä adocä ïincayæ̈ ate cöwë adobaï incæcäimpa. 
\p  
\v 9 Wadäni, Wacä taadö odömonte apæ̈nebo ëñëe, äñönänite tömënäni mïñæ̈ godämaï ïedäni. Ïñæmpa tömënäni cænguinque ante, Æbänö waa pönï cö cæquïï, ante wææ änäni incæte mänïï cænguincoo beyæ̈ tömënäni wïï godömenque watapæ̈ quëwënänipa. Ïninque mänincoo cænte beyæ̈ mönö mïmö ædö cæte tæ̈ï pïñænte entawenguïï. Wæætë edæ Wængonguï nänö waadete pönö cædö beyænque mönö tæ̈ï pïñænte entawengæ̈impa.  
\v 10 Æ̈montaicönë cædinque, Wængonguï quï, ante në godönäni ïñömö tömënäni näni iya täimpaa godöninque pancaa cænguï ænte në cænguënënäni ïnönäni incæte tömënäni mönö Codito mönö beyæ̈ nämä nänö wepæ̈ godongaïnö guiquënë ædö cæte ænguïnänii. 
\p  
\v 11 Cæ̈nïnäni ïnänite wænönäni ate në godongä ñæ̈nængä pönï ïnongä ïñömö wepænque æ̈ninque, Wënæ wënæ möni cædïnö ante Wængonguï pönö ñä mënongacæcäimpa, ante cædinque Tæiyæ̈ Waëmö Pönï Oncönë wäänë guiidinque godongampa. Godongä ate baonque, Wentamö mongænte awædö, ante æ̈ninque tömënäni näni quëwëñömö yabæque mäo iya tangadänimpa.  
\v 12 Itota adobaï, Botö wepæ̈ pönö mënongabo ate botö quïmïni ïñömö tæiyæ̈ waëmö ëwocate quëwencæmïnimpa, ante cædinque wentamö mönö entawënö ænte teëmë mongænte godinque tömënäni quëwëñömö wææ cædïnemö tao godinque yabæque pönï guïñëñate wædinque caate wængacäimpa cæmöö.  
\v 13 Tömengä yabæque pönï guïñëñate wædinque nänö tao gogaï baï mönö adoyömö tömengä weca tao gote ado guïñëñate wæcæ̈impa.  
\v 14 Ïñæmpa inguipoga mönö quëwëñömö tæ̈ï ongompa diyæ̈ wantæpiyæ̈ quëwenguïï. Wæætë öönædë ïincayæ̈ ate edæ mönö cöwë quëwenguïñömö ante æ̈ïnente wædinque wänö cömompa. 
\p  
\v 15 Ïninque, Wængonguï quï, ante cænguï godönäni baï cædinque mönö ïñömö edæ, Itota ëmöwo beyænque quëwëmönipa, ante në apæ̈nemö inte tömengä ëmöwo ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö tæ̈ï ëmömi inte waa pönï cæbipa, ante watapæ̈ apæ̈necæ̈impa.  
\v 16 Ayæ̈ ñimpo cædämaï inte mïnitö wadäni ïnänite cöwë waa cæedäni. Ayæ̈ wadäni ïnänite mïni mänincoo godö nënempomïni æncædänimpa. Mïnitö mänömaï, Wængonguï quï, ante godonte baï cædinque nënempomïni adinque Wængonguï mïni godönö ante waa acampa.  
\v 17 Mïnitö, Mönö ïmonte në änäni ïnänite mönö Ao ante ëñengæ̈impa, ante pönëninque në aadäni ïnänite cöwë ëñente cæedäni. Tömënäni, Æbänö cæboo, ante adinque Wængonguï apænte ancæcäimpa, ante ëñëninque guïñente wædäni inte nö cædinque aadänipa cæmïnii. Tömënäni mänömaï aadinque watapæ̈ tote quëwencædänimpa, ante mïnitö wæætë tömënäni näni änönö ante ëñente cæedäni. Mïnitö wæætë ëñënämaï ïmïni adinque tömënäni wæætë edæ, Ædö cæte aaquïmönii, ante wæwente badäni ïninque mïnitö adobaï todämaï ïmaïmïnipa. 
\p  
\v 18 Mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈needäni. Mönitö mïmö entawëmöni inte wentamö entawënämaï ïmönipa, ante nämä apænte pönëmönipa. Edæ, Quïëmë cæmö incæ mönö cöwë nö cæte quëwengæ̈impa, ante cæmönipa.  
\v 19 Botö mïnitö weca ocæ̈ ëmænte pöïnëmopa. Ïninque mïnitö Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Wængonguï, bitö pönö cæbi ate Pabodo mönitö weca poncæcäimpa, ante apæ̈needäni, ante nanguï ämopa. 
\s1 Mïnitö ïmïnite Wængonguï waa cæcæcäimpa, ante 
\p  
\v 20 Wængonguï inguipoga nänö badönämaï ïñedë wëënëñedë pönï äninque edæ, Mönö godongämæ̈ waa cæte quëwengæ̈impa, ante tömengä nänö angaïnö baï cöwë në badongäingä inte ïïmaï pönö cægacäimpa. Edæ mönö obegaidi baï ïñömonte Awënë Itota ïñömö mönö ïmonte në Aacä ñæ̈nængä ïnongä inte tömengä wepæ̈ gowegaïmæ̈ eyepæ̈ pönï godongä ate Wængonguï tömengä ingante, Eyepæ̈ ï, äninque, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Mänömaï gänë pönente në cægaingä inte Wængonguï ïñömö,  
\v 21 waa pönï pönongä ænte eyepæ̈ entawëninque mïnitö ïñömö tömengä nänö änö baï cæcæmïnimpa. Tömengä Itota Codito tönö godongämæ̈ cædinque pönö cæcä æ̈ninque mönö tömengä nänö waa adoncooque entawengæ̈impa, ämopa. Itota Codito ïñömö ñöwopämo incæ ïincayæ̈mämo incæ cöwë në tæ̈ï ëmönongä inte ñäö ëmongä amönipa, ante mönö tömengä ingante cöwë watapæ̈ apæ̈necæ̈impa. Mänömaï ingæ̈impa, ante botö, Amëë, ämopa. 
\p  
\v 22 Ïñänäni ëñëedäni. Botö mänïnö tömänö ante apæ̈necæte ante wædænque pönï yewæ̈mömopa. Ïninque mänïnö botö ædæmö apæ̈nedïnö ante mïnitö piyæ̈në cædinque ëñëedäni, ämopa.  
\v 23 Mönö tönïñacä Tïmoteo tee mönete wæyongante ñöwo ñimpo cædäni gocantapa, ante apæ̈nebo ëñëedäni. Tömengä botö weca quingæ̈ pongä ïninque botö tömengä tönö guëa mïnitö weca ëñacæ pömaïmönapa.  
\v 24 Mönitö beyæ̈ apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite në aadäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈needäni. Ayæ̈ adobaï Wængonguï quïnäni tömänäni ïnänite, Waa quëwencæmïnimpa, ante mönitö beyæ̈ äedäni. Ayæ̈, Mïnitö ïmïnite ante apæ̈nedinque Itadiabæ quëwënäni adobaï, Mïnitö waa quëwencæmïnimpa, ante apæ̈nedänipa, ante ämo ëñëedäni.  
\v 25 Mïnitö tömämïni ïmïnite Wængonguï pönö waadete cæcæcäimpa. Mäninque ante yewæ̈mömopa.